Costa Alegre 1 Costa Alegre Irtonumero 5 € Uk raina raunioituu! Mikan Tietovisoja 20 vuotta Lähiruokaa Levantesta Hellyttävät aasit HYVÄN MIELEN RANNIKOLLA TARINOITA, TIETOA JA TERVEYTTÄ Venäjän tunkeutuminen Ukrainaan sai aikaan valtavaa sodanvastaista liikehdintää. Meiju Suvaksen haastattelu toi esiin pienen salaisuuden! Costa Alegren lukijamatkat starttaavat syksyllä. Lue matkasta Don Quijoten ja Dulcinean maisemiin. Mitä teet, kun koronaaika on ohi? Mika Lindqvistin haastattelemat ihmiset kertovat.
Costa Alegre 3 ”Multa leikataan vain otsatukka.” J okaisella yksilöllä ja kansakunnalla on oikeus omaan tahtoon eikä sen toteuttaminen saa aiheuttaa väkivaltaa tai pakkotoimia, jotka nekin ovat yksi väkivallan muoto. Sanoin tuon otsikossa olevan kommentin lapsena, kun äiti oli vienyt meidät kolme sisarusta kampaajalle hiustenleikkuuseen. Kun sisarteni hiukset oli leikattu, totesin että minulta leikataan vain otsatukka. Oma mielipiteeni kuultiin, joskin siskot olivat ehkä näreitä, kun heidän kutrinsa lojuivat kampaamon lattialla. Voimattomuuden tunne saa ihmisen tekemään epätoivoisia tekoja, väkivaltaakin. Miten voisimme kanavoida tunteemme positiivisesti? Omat käsittelemättömät asiat voivat aktivoitua voimakkaan ulkoisen kriisin vuoksi, joskus sieltä nousee asioita, joita ei tiennyt olevan olemassakaan. Ukrainan sota toi itselleni mieleen yli kolmenkymmenen vuoden takaiset asiat, jotka vaativat aikanaan paljon työstämistä. Silloin ihmisten psyykkisestä selviytymisestä ei puhuttu niin itsestään selvänä asiana kuin nykyään, saatika silloin, kun äitini joutui lähtemään evakkoon Viipurista. Korona, Venäjän sota Ukrainaa vastaan, lisäksi täällä Espanjassa on ollut tulvia ja La Palman tulivuorenpurkaus. Parin kolmen vuoden aikana on ollut inhimillisesti katsoen liikaa. Vaarana sodan hetkellä on sijaistraumatisoituminen, joten jokaisen olisi hyvä säännöstellä uutisten katsomista ja niistä lukemista. Mieleen nousevista asioista kannatta puhua läheisille tai tarvittaessa ammattilaiselle. Pelko asettuu liian helposti sisällemme vaikeina aikoina. On hyvä paneutua myös hyviin asioihin. Kirjoitin edellisen lehden pääkirjoituksessa: ”Sotaaikana rintamilla kierteli viihdytysjoukkoja. Ne antoivat voimaa jaksamiseen. Kulttuuri ja yhteisö ovat yleisesti ottaen voimaannuttavia. Kun käyt konsertissa, teatterissa tai taidenäyttelyssä, lähdet kotiin virkistyneenä ja uudistuneena.” Teksti on nyt entistäkin ajankohtaisempi. Jokaisella meillä on omat selviytymiskeinomme vaikeista tilanteista. On myös opittava elämään sen kanssa, mitä emme voi muuttaa kuten kirjoitetaan tyyneysrukouksessa: ”Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa, mitkä voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan.” Pitäkää itsestänne ja toisistanne huolta! Costa Alegre on aatteellisesti sitoutumaton aikakauslehti. Aineistopäivät ja ilmoitusten koot ilmoitetaan internetsivuilla. Kustantaja ei vastaa avustajien mielipiteistä. Asiatiedoissa on nojattu artikkeleissa mainittuihin tietolähteisiin. Kaikkien lehden aineistojen lainaaminen on kielletty ilman kustantajan kirjallista lupaa. Tekijänoikeuslainsäädännön mukaan kustantajalla on tekijänoikeus suunnittelemiinsa ja laatimiinsa ilmoituksiin. Lehti ei vastaa tilaamattomista kirjoituksista eikä kuvista eikä ole velvollinen säilyttämään niitä. Lehti ei vastaa taloudellisesti painoyms. virheiden aiheuttamasta vahingosta. Huomautukset tulee tehdä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Jos ilmoitus jää em. syistä pois lehdestä, on lehdellä velvollisuus ainoastaan palauttaa maksettu ilmoitushinta. Taustalla olevasta Voikukka-teoksesta on koko kuva ja tekstiä sivulla 57. Kuva Mika Lindqvist. Vihreä on rauhan ja toivon väri.
4 Costa Alegre No queremos gerra! Stop war! Ni a la querra! Plaza de la Constitucón täyttyi sunnuntaina 27.2.22 puolilta päivin poliisin arvion mukaan tuhannesta tai jopa puolestatoista tuhannesta mielenosoittajasta. Kylteissä pyydettiin ystäviä auttamaan ja ettei ukrainalaisia jätettäisi yksin. Tilaisuuden juontaja, Ukraina-yhdistyksen sihteeri Natalia Mykhaylo puhui sekä espanjaksi että ukrainaksi. Monet halusivat nousta lavalle kertomaan tilanteestaan ja pyytämään apua. Teksti ja kuvat Sinikka Halttunen U kraina on pinta-alaltaan Euroopan toiseksi suurin ja samalla suurin kokonaan Euroopassa oleva maa ja väkiluvultaan Euroopan seitsemänneksi suurin valtio. Ukrainan rajanaapureita ovat Venäjä, Valko-Venäjä, Puola, Slovakia, Unkari, Romania ja Moldova. Etelässä maa rajoittuu Mustaanmereen. Ukrainan pääkaupunki on Kiova. Toiseksi suurin kaupunki on Koillis-Ukrainassa sijaitseva Harkova. Myös Mustanmeren rannalla sijaitseva, noin miljoonan asukkaan Odessa on merkittävä kulttuuri-, tiedeja teollisuuskeskus. Plaza de La constitución täyttyi sodanvastaiseen meilenosoitukseen kannustamaan ja auttamaan Ukrainaa.
Costa Alegre 5 V alencian aluehallinto on tarjonnut turvapaikkaa sekä tukea, ja Torrevieja valmistautuu vastaanottamaan tuhansia ukrainalaisia, jotka pakenevat Venäjän valtausta. Ennestään ukrainalaisia on Torreviejassa noin 3200 ja he muodostavat kolmanneksi suurimman ulkomaalais-yhteisön brittien ja venäläisten jälkeen. Alicanten maakunta on luovuttanut Torreviejan ukrainalaisten yhdistyksen käyttöön neljä palolaitoksen autoa. Ne matkaavat yhdeksän vapaaehtoisen palomiehen avulla Puolan ja Ukrainan rajalle vieden hätäaputarvikkeita ja tuoden palatessaan sotapakolaisia. Lisäksi maakunta on antanut tiloja pakolaisten käyttöön sekä kaksi miljoonaa euroa humanitaariseen ja hätäapuun. Torreviejan venäläiset ja ukrainalaiset yhdistyivät tuomitessaan valtauksen ja tekevät yhteistyötä tarjotakseen asuntoja sotaa pakeneville turvapaikanhakijoille. Venäjänkieliset yrittäjät tarjoavat ilmaisia asuntoja ukrainalaisille pakolaisille Alegria de Torrevieja -kiinteistönvälitystoimiston kautta. Monet pakenevat Ukrainasta tai olivat ulkomailla ja yrittivät palata koScreenillä näytettiin videota Ukrainasta, ja kyllä pommin räjähdys säikäytti: Näinkö lähellä sota on? tiin, mutta eivät ole päässeet, joten he etsivät vaihtoehtoista maata asua, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Yan Vaynruch idealista.com-sivustolla. Alicanten maakunnan asumisen edistäjien liitto (Provía) on ilmoittanut tarjoavansa tyhjiä asuntoja sitä tarvitseville ihmisille. Täällä on paljon ukrainalaisia, jotka ovat olleet töissä täällä 1990-luvulta lähtien ja yrittävät nyt pelastaa sukulaisiaan ja maanmiehiään. Eivät vain entisen Neuvostoliiton kansalaiset ole anteliaita, sillä myös espanjalaiset ja englantilaiset ovat tarjonneet apuaan. Ukrainan pakolaisille on tarjottu asuntoja sekä tukea U lkomaalaisvaltuutettu Gitte Lund Thomsen kertoi tapaamisessamme Costa Alegrelle, että tiistaihin 22.3.2022 mennessä Torreviejaan oli saapunut yli 2000 ukraina-laista pakolaista, pääosin äitejä lapsineen. Tilanne on muuttanut koko kansainvälisen väestön tilannetta, sillä kaupungin on suojeltava kaikkia, ja esimerkiksi vihapuheesta ja väkivallasta venäläisiä kohtaan koulujen on raportoitava kaupungille. Lund Thomsen . Kun Ukrainan sota alkoi, kaupunki otti yhteyttä sekä venäjänkielisten että ukrainalaisten yhdistyksiin. Torreviejan kaupungilla ei ole pakolaisasiassa osaamista, resursseja eikä tarjota asuntoja, on vain yleiset kaupungissa olevat asunnot. Koulut ovat ääriään myöten täynnä. Siksi kaupunki on toiminut yhdessä hyvin organisoituneen Ukraina-yhdistyksen kanssa. Yhdistys on järjestänyt mm. lapsille omankielisen koulun, joka toimii lauantaisin Suomi-koulun tapaan. Alicanten maakunta on rahoittanut yhdistyksen organisoimaa pakolaisten hakua Puolasta. Hakijat eivät tiedä, keitä hakevat, mutta ihmisillä pitäisi olla jokin yhteys Torreviejaan eli sukua tai ystäviä, jotka majoittavat heidät. Ukrainalaisia on Valencian alueella eniten juuri Torreviejassa. Usein täällä oleva ukrainalainen perhe elää jo ennestään hyvin pienessä asunnossa, jonne sitten ahtautuu toinen tai kolmaskin perhe asumaan. Sydän on kuitenkin paikallaan. Joillakin voi olla iso asunto, jossa on vapaita huoneita. Lund Thomsenin mukaan asiat ovat kuitenkin välillä paperilla toisin kuin käytännössä. Tämä koskee myös muita pakolaisia. Valencian itsehallintoalue ja hallitus organisoivat asuntoja, mutta yhdistys koordinoi ja auttaa. Pakolaisten on mm. rekisteröidyttävä yhdistyksessä. Siinä selvisi syy, miksi ihmisiä on yhdistyksen toimitilan edessä ulkona pitkässä jonossa. Pakolaiset saavat olla laillisesti Espanjassa 90 päivää, koska he tarvitsevat tilapäistä suojelua. Heiltä vaaditaan kärsivällisyyttä, jotta asiat saadaan hoidettua. Keskustelussa tuli esille myös muista maista tulevat pakolaiset ja muut kaupungissa esiin tulevat asiat, mutta lehti palaa niihin myöhemmin. Sydän paikallaan Torreviejassa
6 Costa Alegre Ukrainalaiset Alexia, Luvo ja Olena toivoivat voittoa Ukrainalle ja ystäviä auttamana kaikkia ukrainalaisia. Alexia ja Luvo ovat olleet Espanjassa jo 20 vuotta, Olena vasta viime kesästä alkaen. Sodan uhkaan liittyvän huolen ja epävarmuuden sietäminen Paikalla oli myös paljon suomalisia. Oikealla Marja-Liisa Ranta. T orstaina 24.2.2022 alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan voi herättää lähipiirissä ja itsessä ahdistusta ja pelkoa. Tilanne on jokaista koskettava inhimillinen kriisi. Moni miettii, miten voi auttaa hädässä olevia, mutta on myös tärkeää huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Uutisten seuraaminen on haastavaa. Internetissä on paljon disinformaatiota eli tarkoituksellista harhaanjohtavaa tietoa. Vallitseva tilanne ruokkii disinformaation leviämistä ja pelkoa, ahdistusta sekä epävarmuutta, joten kannattaa seurata luotettavia tiedonlähteitä, jotka lähestyvät asiaa neutraalisti, pyrkivät esittämään asiat parhaan tiedon valossa eivätkä pyri aktiivisesti vaikuttamaan mielipiteisiisi. Tilanne muuttuu nopeasti, ja luotettavillakin tahoilla osa yksityiskohdista saattaa olla virheellisiä tai puutteellisia. Kannattaa miettiä omaa sietokykyään. Vaikka haluaisit seurata aktiivisesti tilanteen kehittymistä, on hyvä pitää huolta siitä, ettei perhetai työelämä häiriinny. Sinulla on lupa keskittyä myös muihin asioihin. Pyri rajaamaan uutisten ja sosiaalisen median käyttöä. Mieti, mikä painoarvo milläkin tiedolla on. Puhu mieltäsi painavista asioista läheisillesi ja ota tarpeen mukaan yhteyttä ammattiauttajiin. Tunnistamalla omat reaktionsa uhkaaviin ja epävarmoihin tilanteisiin sekä oman hyvinvoinnin vaaliminen auttavat säilyttämään oman toimintakykysi arjessa sekä tukemaan muita, joita tilanne huolettaa. Miten puhun lapsille sodasta ja sen uhasta Neuvo lapsia ja nuoria välttämään sosiaalista mediaa ja keskustele heidän kanssaan, kuuntele heidän tuntemuksiaan sekä anna turvaa ja toiveikkuutta. Sosiaalisen median kanavista erityisesti TikTok on sisältänyt sekä todenmukaista että valheellista videomateriaalia Ukrainan kriisistä. Kouluikäisten kanssa voi puhua sodan uhasta ja maailmalla tapahtuvista kriisitilanteista. Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä enemmän häntä tulisi suojella kriisiuutisilta. Anna lapsen rauhassa kertoa omista kokemuksistaan, ajatuksistaan ja tuntemuksistaan. Lapsella ei välttämättä ole sanoja asioiden kuvaamiseen ja hän voi reagoida voimakkaasti. Lapsi voi tuoda kielteiset tuntemuksensa esille leikeissään. On tavallista, että lapsen pelot herättävät aikuisessa voimakkaita tunnereaktioita. Mikäli lapsi puhuu huolistaan, ja tunnet itse olevasi voimakkaasti ahdistunut, voit siirtää keskustelua tai pyytää jotain toista lapselle turvallista aikuista puhumaan hänen kanssaan. On tärkeää, että lapsi saa ilmaista huolensa turvallisessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä. Hänelle voi olla vaikeaa hahmottaa etäisyyksiä ja sitä, uhkaako sota häntä ja hänen perhettään. Kerro, että vaikka uutisissa olevat asiat ovat huolestuttavia, monet aikuiset pyrkivät ratkomaan tilannetta.
Costa Alegre 7 Lapset ovat sodan kaikkein viattomin osapuoli. Heitä tulee suojella erityisellä rakkaudella. Näin voit auttaa Tärkein auttamisen muoto on rahalahjoitukset. Isot kansainväliset järjestöt ovat turvallinen valinta. Perehdy tuntemattomimpiin järjestöihin aina ennen lahjoittamista. Kansainvälisiä tunnettuja järjestöjä ovat esimerkiksi: Unicef, Punainen Risti, Pelatakaa Lapset, Fida ja Kirkon ulkomaanapu. Torreviejassa voit auttaa ukrainalaisia viemällä tavaroita ukrainalaisten yhdistyksen, Asociacion de ucranianos de Torrevieja, toimistolle c/Perdo Lorca 138. Toimistolta kerrottiin, että kaikkea apua tarvitaan, ruokaa, vaatteita, lasten tavaroita yms. Ukrainalaisten henkinen auttaminen on meille suomalaisille kielen takia vaikeampaa, mutta aina voi osoittaa myötätuntoa ja koskettaa vaikkapa olkapäästä. Lähteet ja lisätietoja: mll.? oivamieli.? mielenterveystalo.? wikipedia Costa-news.com Vasemmalla: Kaupinjohtaja Edurado Dolón käytti puheenvuoron. Vieressä Ukraina-yhdistyksen sihteeri Natalia Zhezhnyavska. Mielenosittajan selkeä viesti, rauhaa! Sain tältä surulliselta perheeltä sini-keltaisen nauharusetin, jonka kiinnitin takkiini. Ukrainan värit ja surulliset ilmeet ihmisten kasvoilla heijastuivat kaikkialle.
8 Costa Alegre M artha kuorii maniokkia perheen aterialle. Katse ha-keutuu pihalla leikkiviin lapsiin. Kolmevuotias Ade-liina hiipii kohti kuopsuttelevaa kanaa, Jose ja Eu-nice potkivat palloa isoisän rakentamaan maaliin. Marthan silmät kostuvat kyynelistä. Pian on kerrottava pian on läh-dettävä kohti tuntematonta päämäärää. On vain niin vaikeaa jättää kaikki taakseen. Martha muistaa kylän papin isä Pedron sanat puolisonsa hautajaisissa: ”Kyllä teidänkin on syytä mahdollisimman pian lähteä. Täällä ei ole enää turvallista. Kylän nuoria poikiakin on haettu sissien riveihin. Miinatkin ovat vaarana.” Mutta miksi Manuelin piti kuolla? Hän ei ollut tehnyt pahaa kenellekään, ei ollut sissien eikä paramilitaarien puolella. Hän halusi vain viljellä pientä maatilkkua perheen ravinnoksi ja kerätä kahvinpapuja vuoren rinteillä. Ei hän halunnut sotkeutua kokan kasvatukseen; ei alistua minkään osapuolen painostukseen. Martha pyyhkii kätensä esiliinaan, ripustaa sen hellan viereen ja lähtee kävelemään kohti kylän hautausmaata. Kotipihasta kääntyessään hän poimii yhden keltaisen ruusun. Kylätiellä on hiljaista. Muutama vanhus kiikkuu verkalleen puukuistilla, suojassa auringon pistävältä kuumuudelta. Martha avaa hautausmaan portin ja jatkaa kulkuaan kohti Manuelin hautaa. Hänen on oltava vahva, on jaksettava. Ei itsensä, vaan lasten tähden. Vapisevin käsin hän laskee keltaisen ruusun haudalle. Isä Pedro seisoo kirkon ovella. Marthan poistuessa heidän katseensa kohtaavat. Avatessaan hautausmaan portin Martha kuulee isä Pedron sanat: ”Dios con tigo y tu familia voy a orar por ustedes.” Martha tuntee isä Pedron käden harteillaan. Molemmat tietävät, että on aika lähteä. Isoäiti ja Martha pakkaavat hiljaa aivan välttämättömät vaatteet, hiukan ruokaa ja vettä reppuihin. Huoneessa kuuluu nukkuvien lasten tasainen hengitys ja pyörivän tuuMarthan tarina Teksti Kirsi Leino Kuva Victoria Borodinova/pexels Kertomus perustuu kokemuksiini ja yhteyksiini latinalaisessa Amerikassa.
Costa Alegre 9 lettimen naksutus. Kun kaikki on valmista, Martha ja isoäiti herättävät lapset ja kertovat, että heidän on lähdettävä turvallisempaan paikkaan – kohti pääkaupunki Santa fe de Bogotàa. Nyt on vain oltava aivan hiljaa. Isoisä käy tarkistamassa ulkona, että kaikki on rauhallista. Hän tuo koiran sisälle, ettei se haukunnallaan herättäisi turhaa huomiota. Martha ja lapset hyvästelevät isovanhemmat. Isoisä saattaa heitä hiukan matkaa ja antaa pienen Adeleinen äitinsä syliin. Hän pörröttää isompien lasten hiuksia ja kertoo, että he mummon kanssa jäävät kotiin, kun matka on heille liian pitkä ja jonkun on jäätävä pitämään kanoista huolta. Martha ja lapset jatkavat matkaa. Isoisä kääntyy kotiin hartiat huolten painamina, sydämessä rukous, että Jumala pitäisi perheestä huolta. Muutaman kilometrin kuljettuaan he saapuvat pienen tien risteykseen. Martha auttaa lapset pienen kuorma-auton lavalle ja kiipeää itse perässä. Lavalla kahvisäkkien välissä istuu naapurin Maria, joka imettää pientä poikaansa. Aamu sarastaa, kun kuorma-auto nytkähtää liikkeelle. Martha kietoo itsensä ja lapset ruanaan (paksu, nelikulmainen poncho) ja nukahtaa auton keinuntaan. He seisovat Bogotán eteläisellä linja-autoasemalla. Väentungos ympärillä ahdistaa. Mihin tästä lähtisi, miten elämän saisi edes jotenkin raiteilleen? Lapset ovat väsyneintä ja nälkäisiä. Pienestä myyntikärrystä he ostavat arepat (pieni, pyöreä maissileipä), niillä nälkä siirtyy. "Ei hätää, ensin saatte ruokaa, sitten voitte peseytyä ja levähtää." Martha ja lapset menevät läheiseen puistoon. Marthalla on taskussa aarre – toivon säie – nuhruinen paperilappu, johon on kirjoitettu osoite. Naapurin Maria sujautti lapun hänelle kuorma-auton lavalla. Täältä saatat saada apua, kun saavut Bogotáan, hän oli kuiskannut. Kolumbian luterilaisen kirkon vapaaehtoiset kokoontuvat aamupalaveriin yhdessä diakonian projektityöntekijän kanssa. Tilannekatsaus kertoo korutonta kieltä. Maan sisäisten pakolaisten määrä on lisääntynyt. Nyt heitä on arviolta noin kaksi miljoonaa. Monet tulevat pääkaupunkiin paremman elämän toivossa. Bogotán yli kahdeksan miljoonan väestön määrä on todellisuudessa jo yli kymmenen miljoonaa. Avun ja tuen tarvitsijoita on päivä päivältä yhä enemmän. Naisten ja lasten tilanne on hyvin haavoittuva. Päivän käytännön asioiden läpikäymisen jälkeen he hiljentyvät rukoukseen ja pyytävät viisautta askeliinsa ja Jumalan huolenpitoa erityisesti heille, jotka ovat väkivallan vuoksi joutuneet jättämään kotinsa. Samaan aikaan Martha ja lapset istuvat puistossa. Kaikki tuntuu niin lamauttavalta. Martha ajattelee, ettei hän enää jaksa yhtään eteenpäin. Suru ja ikäväkin hiipii sydämeen. Vanha nainen istahtaa Marthan viereen ja tervehtii häntä. Lapset leikkivät puiston nurmikolla. Nainen katselee lapsia. Ikävä ja ilo vuorottelevat hänen kasvoillaan. Nainen kertoilee hiljakseen vasta haudanneensa puolisonsa Antonion ja ikävöivänsä poikansa perhettä. Hän asuu lastenlasten kanssa kaukana rannikolla. Kahden naisen – sisaren elämä kohtaa. Martha puristaa lappua kädessään ja näyttää sitä vanhalle naiselle. Yhdessä he lähtevät matkaamaan kohti eteläistä barriota; ensin täpötäydellä linja-autolla, sitten kavuten hiljalleen yhä ylemmäksi sokkeloisia kujia. Punatiilisen rakennuksen kupeessa on risti. Talon edessä seisoo joukko ihmisiä. Vanha nainen ottaa Marthaa kädestä. Hyvästelee lapset, kääntyy palatakseen takaisin ja vilkutta. Nyt on sydän kevyemmän tuntuinen. Martha astuu arkana sisään kirkon tiloihin. Lapset takertuvat äidin helmoihin. Reput painavat selässä ja matka tuntuu väsymyksenä jaloissa – itku pyörii kurkussa. Joku lähestyy, ottaa raskaimmat kantamukset ja ohjaa heidät eteenpäin. Hymy karehtii vastaanottajan huulilla: ”Ei hätää, ensin saatte ruokaa, sitten voitte peseytyä ja levähtää. Katsomme, miten järjestämme teille yöpaikan – ehkä voitte nukkua seurakuntasalissa muiden kanssa. Huomenna on uusi päivä. Sitten jutellaan ja katsotaan, miten elämän kuviot järjestyvät.” José ja Eunice pakkaavat koulureppujaan. On ensimmäinen koulupäivä. Mahanpohjassa tuntuu jännitystä. Äiti on silittänyt koulupukujen valkoiset paidat. Vettä kannettiin eilen yhdessä alabarriosta pyykkiä varten. Nyt kaikki on puhdasta ja valmista. Äiti on kertonut, että Josén ei enää tarvitse lähteä aamuisin kenkiä kiillottamaan kirkon aukiolle. Nyt hän on ihan oikeasti koululainen. Täti kirkolta oli tullut muutama kuukausi sitten kertomaan, että he pääsisivät luterilaisen kirkon kummilapsiohjelmaan. Ensin he eivät oikein käsittäneet, mitä se tarkoittaa, mutta täti oli kertonut, että kaukana Kolumbiasta asuu ihmisiä, jotka haluavat auttaa niitä lapsia, jotka eivät muuten pääsisi kouluun. He auttavat mm. koulupukujen ja kirjojen hankinnassa. Kirkolla on myös iltapäivällä kerho, minne voi tulla, kun äiti on töissä. Siellä autetaan kouluasioissa. Kerhossa on myös turvallisempaa kuin kaduilla, missä on paljon väkivaltaa, ja kaikenlaista voi sattua. Nyt José on ihan oikeasti koululainen. On kulunut vuosia siitä, kun Martha ja lapset lähtivät kotikylästään. Martha istuu vapaaehtoisten kanssa aamupalaverissa kirkolla. Tänään on jälleen tulossa uusia apua tarvitsevia. Naapurimaan Venezuelan tilanne on ollut jo pitkään hankala. Monet etsivät turvaa ja parempaa elämää naapurimaasta Kolumbiasta. Rukouksessa he pyytävät itselleen viisautta askeliinsa ja Jumalan huolenpitoa niille, jotka ovat joutuneet jättämään kotimaansa Venezuelan. Pastori Kirsi Leino on työskennellyt Suomen Lähetysseuran työntekijänä Kolmubiassa ja Venezuelassa. Hän on ollut tämän talvikauden Torrveijassa Costa Blancan ev.lut.seurakunnan turistipapin puolisona.
10 Costa Alegre Tyylilyyli K aikki me olemme ihailleet mallien vartaloita, joita kaikki vaatteet tuntuvat pukevan erinomaisesti. Rynkkyjä voi laittaa rauhassa muodin niin sanellessa tai korostaa vyötäröä, kun muualla voi olla väljyyttä, mutta vartalonmyötäisissä vaatteissa tällainen henkilö voi näyttää luuviululta. No, anteeksi kaikki hoikat ja kauniit, mutta täytyyhän meidän pulleampienkin voida puolustautua. Suora vartalonmalli eli hartiat ja lantio ovat yhtä leveät. Pehmeän suora on henkilö, jota voidaan kutsua hoikaksi muodokkaaksi. Kun katselemme kaupan ikkunassa tai vaikkapa lehden mainoksessa jotakin vaatetta, näyttää se kauniilta ja hyvin istuvalta. Mutta mitä tapahtuukaan, kun otamme rekistä oman kokoisemme vaatteen ja ahtaudumme sovituskopin suojaan? Sehän on ihan eri vaate kuin sillä mallilla! Apua! Mallivartaloisellakin on omat pulmansa. Miten saada muotoja esille, kun niitä ei ole? No, toppauksilla tietenkin. Niitä voi laittaa olkapäille, rintoihin ja takamukseen. Jo näyttää lähes Marilyniltä! Kesä paljastaa kaikkien vartalon. Uima-asu ei peittele mitään eikä kevyt hellemekko kätke epäedullisia kehonosia. Sopivan kokoinen uima-asu on aina tyylikäs. Kun katselin ensi kesän malleja, niin kyllä oli paljasta pintaa ja paljon bikineitä. Meille pyöreämmille on hyvä verhoutua kokouimapukuun ja ehkä kietaista vielä pareon keinuville lanteille. Kyllä silläkin saa katseet kääntymään. Rannalla on hyvä olla leveälierinen hattu ja aurinkolasit, jotteivät kasvojen rypyt syvene liikaa. Onhan se varjo hyvä muullekin vartalolle aurinkovoiteen lisäksi, jottei ihosyöpä valloita käristyneitä kohtia. Ja rantasandaalit ovat käyttökelpoiset. Materiaalit Hyvät luonnonmateriaalit ovat pukeutumisen perusta. Ne eivät hiosta kuumalla eivätkä ole talvella kylmiä, vaan lämmittävät. Internetistä löytyy jos jonkinlaista selvitystä näistä, mutta kyllähän jokainen luonnonkuidun tuntee. Ne on kasvitai eläinperäisiä. Kasvikuituja valmistetaan erilaisista kasvinosista. Sitten ne muuntokuidut valmistetaan luontoperäisistä aineista kuten puusellusta, mutta kun ne on valmistettu teollisesti, ne luetaan tekokuituihin. Kasvikuituja tehdään pellavan, hampun, ramin ja nokkosen rungoista, puuvilla on siemenkuitu, sisal ja manilla kasvin lehtiä sekä kookos on hedelmäkuitu. Juutti ja tupasvillakin ovat kasvikuituja. Villa, alpakka, angora, mohair, pashmina ja kamelinkarva on tietenkin eläinten turkista tai karvoista tehtyjä, mutta silkki ei, vaikka siinä tarvitaan sitä mulperipuuta, niin eläintuote se kuitenkin on. Mallin vartalo on suora
Costa Alege 11 Kesän muotitrendit Vaikka Tyylilyyli edustaa perinteistä, klassista pukeutumista, seuraan myös muotitrendejä. Kesällä voi vilautella sitä napaa ja laittaa jalkaan matalavyötäröiset, leveälahkeiset housut ja napapaidan, josta Arttu Wiskari lauloi joku vuosi sitten. Niiden päälle voi heittää muutaman numeron liian ison takin, niin vot! Johan on Lyyli tyylikäs! Takin alle saa kätkettyä myös liiat muodot. Jalkaan voit vetäistä paksupohjaiset kengät, sellaset loaferit vai mitkä ne nyt on. Juhliin voikin sitten sonnustautua korsettileikattuun mekkoon ja korkeisiin korkoihin. Ai, miten tulee entiset ajat mieleen, kun on oikein kunnon juhla-asu! Jos takki on suuri, niin sen rinnalle sopii pikkuruinen laukku. No, makunsa kullakin, mutta väriä pitää laukussakin olla. Arkena voitkin sitten vähentää helman pituutta. Ihan sinne vesirajan tuntumaan, jos vain kehtaat! Tuolla telkkarissa hyvin pukeutuneet toimittajat ovat sonnustautuneet kokohaalareihin. Sellainen minullakin oli joskus nuorena, mutta taitaa nyt jäädä hankkimatta. Ja kymmensenttiset tai korkeammatkin jalkumet töppösiin. Pääasia on, että pituutta tulee reilusti lisää. Muista näissäkin väri! Ja riemunkirjavakaan ei ole pois muodista. Napapaita ja muutenkin minumaalinen vaatetus on kesällä muotoa. Kuva Athena / Pexels. Riemunkirjavaa ja värikästä! Kesällä on lupa irrotella. Kuva Artem Beliaikin / Pexels. Korsetti juhlapuvun alle antaa ryhtiä. Kuva Ricardo Acovedo / Pexels.
12 Costa Alegre Baskiterrorismin julmat vuodet Teksti Eija Kupiainen Kuvat WSOY Terrorismi turmelee tekijänsä, kohteensa ja ympäristönsä. Yhteisössä se saa aikaan pelkoa, epäluuloja, syvää vihaa ja katkeruutta. Tätä kuvaa espanjalainen Fernando Aramburu kirjassaan Äidinmaa. Kirjan aihe on baskiterrorismin aika kahden perheen elämänvaiheiden kautta kuvattuina. K irjailija on itsekin baski, syntymäpaikka on San Sebastian. Tätä nykyä Aramburu asuu ja vaikuttaa Saksassa. Äidinmaa on puhutteleva kuvaus terrorismin raakuudesta ja tappavuudesta, kuinka julmuus ulottaa lonkeronsa kaikkialle. Kirja päättyy vuosikymmenten verisen vihanpidon jälkeen sovintoon ja menneiden taaksen jättämiseen. Helppoa tämä ei ole, mutta mahdollista. Baskiterrorismi riehui Espanjassa vielä vain puoli vuosikymmentä sitten. Moni vanhempi suomalainenkin muistaa nuorena radiosta kuulemiaan uutispätkiä baskiterroristien iskuista, murhista, kaappauksista ja ryöstöistä. Uutiset jättävät usein kylmäksi, mutta sitä ei Aramburun kirjan kanssa tapahdu. Tapahtumat tulevat iholle. Kirja kuvaa terrorismin aikoja kahden tavallisen perheen näkökulmasta, läheltä ja vakuuttavasti. Aihe on rankka, mutta Aramburun taidokas teksti imaisee mukaansa. Espanjalaisten kirjailijoiden kirjoja on suomennettu viime vuosina perin vähän. Yksi harvoista on Äidinmaa. Ei mainintaa kuvaajasta
Costa Alegre 13 Kirjan alussa perheen isä saa surmansa terroristien iskussa. Naapurissa asuvan ystäväperheen poika puolestaan on liittynyt Etaan eli Baskimaan vapautusta ajavaan liikkeeseen. Koko pitkän lukukokemuksen ajan, 660 sivua, lukija saa arvailla, oliko murhaaja peräti tuo tuttavaperheen poika. Perheet kun olivat hyviä ystäviä ennen baskinationalismin nousua. Aramburu kuvaa, mitä tapahtuu perheessä, jonka nuori poika on valinnut väkivallan tien baskimaan vapauttamiseksi. Terroristin äiti kovettuu ja yrittää selittää itselleen parhain päin pojan valinnan. Perheen isä kuihtuu kasaan ja alkoholisoituu, mutta terroristin sisarukset sentään uskaltavat tuomita väkivallan. Surmatun isän lapset puolestaan etsivät onnettomina omaa paikkaansa elämässään, vaihtelevalla menestyksellä. Fanaattisuus on johtanut tekoihin, joista on vaikea puhua. Äidinmaassa terroristi saa teoistaan pitkän vankeustuomion. Aramburu ei kirjassaan syytä ketään, ei arvostele eikä selittele. Päähenkilöiden teot ja ajatukset puhuvat puolestaan. Jokainen tekee valintansa kuka milläkin perusteella. Kirjailija ei liioin taustoita tapahtumia. On vain pieniä viittauksia menneisiin, esimerkiksi, kun baskimaasta kotoisin oleva mies vammautui sisällissodassa Francon joukkoja vastaan taistellessaan. Eikä koskaan unohtanut. Äidinmaa on julkaistu Espanjassa vuonna 2016. Suomeksi kirja ilmestyi vuonna 2020 Sari Selanderin suomentamana ja WSOY:n kustantamana. Äidinmaa on saanut kotimaassaan Espanjassa lukuisia kirjallisuuspalkintoja ja siitä tuli Aramburun läpimurto. Kirjaa pidetään edelleen ensimmäisenä teoksena, joka valaisee terrorismin aikoja paremmin kuin mikään muu aikaisemmin. Eta oli Baskimaan vapautusta ajava liike. Mistä baskien piti sitten vapautua? Baskit ovat vuosituhansien ajan olleet omaleimainen, omanarvontuntoinen, omaa kieltään puhuva kansa. Francon diktatuurin tavoitteena oli homogeeninen Espanja, josta muut kansallisuudet yritettiin tukahduttaa. Francon aikaan baskien oma kieli, euskera oli kielletty. Baskit kokivat nöyryytyksiä. Alueen luonnonrikkauksien, kaivosteollisuuden ja laivanrakennuksen, merenkulun ja kalastuksen tuottojen katsottiin hyödyttävän vain muuta Espanjaa. Franco kuoli vuonna 1975, mutta Eta aloitti jo vuonna 1959. Etan vaatimus oli sosialismi ja itsenäisyys sekä Espanjassa että Ranskan puolella asuville baskeille. Terroriteot tavoitteiden saavuttamiseksi alkoivat 1960-luvulla, ja verisimmät vuodet olivat 1980-luvun alussa. Espanjalaisia viranomaisia ja sotilaita tapettiin noin 500 ja siviilejä yli 300. Etan taistelijoita kuoli 140. Eta alkoi hävitä taistelunsa jo 1990 luvulla ja lopulta vuonna 2011 se ilmoitti lopettavansa aseellisen toiminnan. Itsenäistä Baskimaata ei tullut, mutta alue sai sittemmin laajan autonomian. Tätä nykyä Baskimaa on pitkälle teollistunut ja kuuluu taloudellisesti Espanjan vauraimpiin alueisiin. Kirjan alussa murhattu perheenisä on Etan mielestä muita varakkaampi pienen yrityksensä ansiosta. Ennen murhaa miestä pelotellaan ja häneltä kiristetään rahaa. Etan taistelijat tietysti tarvitsivat rahaa toimintaansa kuten aseisiin. Kirjassa tarina kulkee ajasta toiseen. Välillä ollaan nykyisyydessä ja välillä menneessä. Itse kukin käy vuoropuhelua muiden henkilöiden kanssa ja kuuntelee välillä omaa päänsisäistä ääntään. Luku-urakan aloittamista ei tee helpoksi päähenkilöiden euskeran kieliset nimet. On Bittori, Txaton, Joxe Mari. Outoja nimiä, joista ei voi päätellä edes, onko kyseessä mies vai nainen. Itsenäistä Baskimaata ei tullut, mutta alue sai sittemmin laajan autonomian. Kirjan tapahtumapaikkaa, pikku kylää ei nimetä. Aramburun kirjan aihe on valitettavan ajankohtainen. Terrorismi ei ole maailmasta vähentynyt, päinvastoin. Äidinmaa on myös dystopia, se kuvaa pahuuden seurauksia. Baskit tavoittelivat itsenäisyyttä tuhoisin keinoin. Ahdistavaa taistelua itsenäisyyden puolesta olemme puolestaan saaneet näinä päivinä seurata Ukrainan jouduttua sotaan suurvaltaa vastaan. Aramburun teksti on sävyltään haikean surumielinen. Anteeksikin voi antaa, mutta ei unohtaa. Jokaisen pitää löytää oma tapansa jättää menneet taakseen ja katsoa eteenpäin. Fernando Aramburu, San Sebastianissa Baskimaalla vuonna 1959 syntynyt kirjailija asuu ja tekee työtä nykyisin Saksassa. Kuvaaja Ivan Giménez. Surmatun isän lapset etsivät onnettomina omaa paikkaansa elämässään.
14 Costa Alegre Tanssikaa, laulakaa ja kuunnelkaa musiikkia! Teksti ja kuvat Sinikka Halttunen S aavuttuani Rattotalliin helmikuun puolivälissä oli tupa täynnä eikä naapurin ääntä tahtonut kuulla. Suomalaiset esiintyjät kiinnostavat ollessamme ulkomailla, ja 80 oli lunastanut paikan kokea jotakin kaunista ja viihdyttävää pitkän ”huvikiellon” jälkeen. Meiju Suvas otti yleisönsä tunteella laulaen suosittuja kappaleitaan. -Meiju on vaan legenda. Totta kai tultiin katsomaan ja kuulemaan, Alexandra Ahtiainen hehkutti illan tunnelmiaan. Suvas tuli Torreviejaan tyttärensä työharjoittelun takia. Hän iloitsi siitä, kun alkaa olla taas töitä koronapandemian jälkeen. Syksyllä hänellä on TV-kuvauksia ja studioäänitykMeiju Suvas sai faneja ympärilleen. Oikealla Alexandra Ahtiainen. Meiju Suvas sai ihmiset iloitsemaan ja liikuttumaan, kun hän esitti omia, tuttuja kappaleitaan. Kaikille jotakin!
Costa Alegre 15 siä. Espanjassa hän on ollut aiemmin neljä vuotta sitten Fuge-festivaaleilla, joista tuli silloin suoraan tänne. Hän kertoi laulavansa, koska on terapeuttista ja antoisaa tehdä musiikkia ja olla ihmisten kanssa, sillä hän ei tiedä, miten muuten voisi olla ihmisten kanssa. Tosin hän kertoi, että hänellä on ahtaan paikan kammo eikä hän halua, että häntä kosketetaan, vaikka hän itse koskettaa ihmisiä. Suvaksen mieleisin laulu on Palaat luoksein mun, mutta millainen on sitten hänen mieliyleisönsä? Yleisöt ovat erilaisia. On tärkeää, että minulla on vaikutus ihmisiin. Tunne ja tunnelma välittyvät heille. Ihmiset ovat niin mielenkiintoisia, hän kommentoi ajatellen tasapuolisesti kaikkia. Pitkällä uralla on ollut monenlaisia kohokohtia. Parasta hänen mielestään oli, kun hän pääsi ensimmäistä kertaa levyttämään, mutta jokainen keikka on kuitenkin kohokohta. Meiju on legenda! Suvas puhuu usein terapeuttisesta toiminnasta, jota myös tanssi on hänen mielestään – ja toki on! Se on kuitenkin hänellä jäänyt liian vähiin, vaikka hän on aikanaan mm. pitänyt nuorille diskotanssikurssin. Tanssikaa, laulakaa ja kuunnelkaa musiikkia, on Suvaksen neuvo kaikille. Suvas kertoi, että Maggi Rajakangas, joka on auttanut hyvin paljon, on ollut hänen yhdyssiteensä Torreviejaan. Rajakangaksen mukaan upea Meiju Suvaksen esitys oli järjestetty yhteistyössä Rattotallin kanssa paikan seitsenvuotisviikon lopuksi. Meiju on niin ihmisläheinen ja ihana ihminen. Olemme tutustuneet tähtitanssien kautta, jolloin Rattotallissa oli kuukausittain suosittuja esiintyjiä Suomesta. Lapsena Meiju Suvas kävi balettitunneilla, otti pianotunteja musiikkiopistossa, opiskeli jonkin aikaa myös rumpujen soittoa, lauloi kuorossa ja soitti koulun kokoonpanoissa. Lukioaikoina mukaan tuli tanssiharrastus, erityisesti discoja rivitanssit. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1978 ja kauppaopiston vuosikurssilta löytyivät yhtyeen soittajat. Vuonna 1982 julkaistu single "Tahdon sinut" nousi listaykköseksi, ja myös B-puoli "Oot paha" saavutti menestystä. Samana vuonna ilmestyi ensimmäinen pitkäsoitto, joka myi kultaa ja platinaa; yhteensä sitä myytiin yli 60 000 kappaletta. Tyyli muuttui 1990-luvulla aikuisemmaksi uuden tuotantoryhmän myötä. Hän etsi ja löysi useita uusia kappaleita levyilleen ulkomaanmatkoiltaan, muun muassa Espanjasta ja Kreikasta. 13:sta pitkäsoittolevystä hän on saanut yhteensä neljä kultaja kaksi platinalevyä. Hänen hittejään kahden ja puolen vuosikymmenen varrelta ovat olleet Pure mua, Tahdon sinut, Tää onnea on, Muukalainen, Kaunotar ja Kulkuri, Ystäväsi aina, Moliendo Café, Andalucian yö ja Missä milloin vaan. Lähde: wikipedia Yleisö riemuitsi ja tanssi tunteikkaiden kappaleiden tahdissa. John Saarainen halusi ottaa sel?en Meiju Suvaksen kanssa.
16 Costa Alegre J yrki, Jyrki, Juankoski here I come ja Seppo Kepponen hurmasivat yleisön Costa Blanca Suomi-Seuran kahviossa helmikuun alussa. Laulujen lomaan Timo Mäkynen kertoi Juicen tarinaa eläytyen siihen luontevasti. Yleisöstä heitettiin vinkki, että Seppo Kepponen oli kantahenkilökuntaan kuuluva sotilas, ja Juice oli päättänyt kostaa tekemällä hänestä laulun, koska ei oikein tullut toimeen tämän herran kanssa. Tuon edesmenneen taiteilijan laulut olivat poliittisia ja kantaaottavia kuten me kaikki tiedämme, ne hurmaavat edelleen ja saavat silmät kostumaan. Mäkynen esitti Pauli Matti Juhani Leskisen lauluja uskottavasti ja eläytyen pukeutumista myöten. Taustalaulajana esitystä tuki Mäkysen vaimo Tanja. He ovat esiintyneet siitä alkaen, kun he ovat tavanneet eli noin kahdeksan vuotta. Mäkysen esiintymiset alkoivat jo parikymmentä vuotta sitten, jolloin hän oli menossa näytelmään laulamaan, mutta siitä sitten kehkeytyikin puherooli. Siitä sitten tämä teatteritouhu alkoi. Kyseessähän oli Tukkijoella näytelmä. Taitaa olla eniten esitetty juttu Suomen kesäteattereissa. Olen kirjoittanut monia tarinoita ja ollut erilaisissa musiikkijutuissa mukana, kuten näytelmäkerho Seurassa ja muissa ryhmissä. Kirjoitetuissa tarinoissa on aina ollut musiikki mukana, Mäkynen muistelee. Pariskunta asuu tällä hetkellä Ikaalisissa, mutta Timo on lähtöisin Seinäjoelta ja Tanja Sodankylästä. Aktiivisena ihmisenä Mäkynen on ollut itse yhteydessä Suomi-Seuraan, jotta voisi esiintyä siellä. Aiemmin pariskunta on esiintynyt mm. Aurinkorannikolla. Meidän on tarkoitus asettua pysyvämmin asumaan Torreviejaan, kunhan eläköityminen on lähempänä. Jos kaikki menee hyvin, niin ollaan siellä mahdollisesti jo ensi talvikautena. Suunnitteilla on muitakin suomalaislaulajien tarinoita. Maalis-huhtikuulla yhtä esitetään taas Torreviejassa, Mäkynen maalailee tulevaisuudensuunnitelmiaan. Juice elää lauluissa! Teksti ja kuva Sinikka Halttunen Suomi-Seuran kahvio täyttyi tunnelmallisesta musiikista ja Timo Mäkysen aidosta eläytymisestä.
Costa Alegre 17 La Marinassa on hulppeat hiekkarannat, jotka jatkuvat etelässä Guardamariin asti. La Marinan alue sijaitsee Elchen kunnan eteläosassa, ja se rajoittuu Välimereen, El Derramadorin ja Daimésin alueisiin sekä Doloresin, San Fulgencion, Guardamar del Seguran ja Santa Polan kuntiin. 22,9 km2, 2 487 asukasta (2018) 108,8 asukasta/km2. Bussireitti 332:ta pitkin mahdollistaa kulkemisen pohjoiseen Alicanteen ja etelään Torreviejaan ja Cartagenaan. A lueelta saa kaikki peruspalvelut; kahdessa ostoskeskuksessa sijaitsee kauppoja, kaksi apteekkia ja terveysasema. Puistot, iso uima-allasalue ja minigolf keräävät ihmisiä harrastamaan ja oleilemaan. Asukkaina on paljon saksalaisia, hollantilaisia ja sveitsiläisiä. Suomalaisia on tällä hetkellä 20 30. Heistä neljä kertoo tässä oman tarinansa. La Marinan aktiiviset suomalaiset Teksti ja kuvat Sinikka Halttunen
18 Costa Alegre Taina Krok etsii yksin isossa talossaan silmälaseja ja kännykkää Taina Krok, 64, on tutustunut alueeseen jo vuonna 1988, jolloin hänen isänsä ihastui paikkaan. Asuimme peseta-aikaan Juan Carlos I:ssä, puolen kilometrin päässä nykyisestä talostani. Tämä talo ostettiin vuonna 2000. Isä kuoli 2010, jolloin lunastin talon veljeltäni. Asun yksin tässä isossa talossa, koska mieheni on kuollut 2014, ja etsin silmälaseja ja kännykkää, Krok naurahtaa. Isossa talossa on paljon tekemistä sekä sisällä että ulkona, joten pitkästymään hän ei ehdi. Kävelen myös paljon, joten alue on tullut hyvin tutuksi. La Marinassa toimi ennen pandemiaa mölkkyseura, jonka puitteissa pelattiin jopa kaksi kertaa viikossa. Pyrin osallistumaan peleihin aina, kun olin täällä Espanjan kodissa. Kaipaan entistä vireää toimintaa niin pelejä kuin itsenäisyysja äitienpäivälounaitakin. Korona-aika oli raskasta, pojan päivittäinen soitto aktivoi minut kuitenkin toimintaan. Pääranta, Las Pesqueras on 1100 metriä pitkä ja siinä on ohutta, kultaista hiekkaa. Ystäviäni on kuollut täällä La Marinassa, kaipaan heitä ja yhteisiä pelihetkiä. Toivottavasti saadaan pelit vielä käyntiin, kun korona ja rajoitukset ovat nyt vähän helpottuneet. Parasta peleissä on jälkipeli baarissa, Krok hymyili. Krok on pitänyt Suomessa 34 vuotta kahvilaa Katriinan sairaalassa ja menee ensi kesänäkin auttamaan poikaansa, jotta tämä saa vähän vapaata. Kun poika tulee tänne käymään, niin menen ensimmäisen kerran hänen kanssaan golfaamaan. Sitten rohkenen taas mennä yksinkin. Ehkä poika tuo tullessaan Suomesta ruisleipää ja salmiakkia, joita kaipaan täällä. Camilla Koskivaaran uusi elämä Askolasta lähtöisin oleva Camilla Koskivaara, 57, on jäänyt leskeksi ja päätti tehdä itselleen uuden elämän. Aiemmin hän on asunut kolme vuotta Alicantessa ja ollut siellä töissä tavaramerkkikäsittelijänä. Suomessa hän on asunut useilla paikkakunnilla pääkaupunkiseudulla ja tehnyt töitä tavaramerkkien parissa. Täällä en ole yksinäinen kuten olisin Suomessa. Minulla on MS-tauti ja liikun sähkömopolla. Minulla on kolme lasta ja neljä lastenlasta. Asuin vähän aikaa Jijonassa, mutta siellä kulkeminen sähkömopolla oli vaikeaa korkeuserojen takia, onneksi perhe oli heinäkuussa siellä luonani. Suomesta kaipaan siskonmakkaroita, kaikkea muuta saan täältä. Koskivaara toteuttaa luovuuttaan askartelemalla erilaisia kortteja ja on viherpeukalo. Asunnon edustalla olikin monia kukkia La Marinassa on upeita rantoja, dyynejä ja suuria mäntymetsiä. Pääranta (Las Pesqueras) on yli 1100 metriä pitkä, jossa on ohutta ja kultaista hiekkaa jatkuen etelään, missä se yhtyy Guardamar del Seguran Tusalesin rantaan. La Marinaa pidetään puolikaupunkina, koska pienessä osassa sitä on omakotitaloja, mutta enimmäkseen siellä on mäntymetsää. Siellä on merivalvonta sekä aurinkotuolien ja -varjojen vuokrauspalvelu. Meriasemalla voi harrastaa vesiurheilua. Aivan rannan läheisyydessä on pieniä omakotitaloja, ravintoloita ja kaksi hostellia. Camilla Koskivaara kulkee La Marinassa sähkömopollaan. Taina Krok asuntaa yksin viehättävää, suurta taloaan.
Costa Alegre 19 La Marinan historiaan on vaikuttanut paljon San Francisco de Asísin kylän katoaminen Sierra del Molarin vuoristossa asutuksen hylkäämisen jälkeen, jolloin La Marinasta alkoi muodostua kaupunki. Kirkko rakennettiin 1800-luvun lopulla, koska muinainen kappeli, joka rakennettiin pian San Francisco de Asísin asutuksen katoamisen jälkeen, oli liian pieni. Espanjan sisällissodan aikana se ryöstettiin ja muutettiin kasarmiksi hetken kunnostamisen jälkeen. Se on suhteellisen pieni kirkko, joka koostuu yhdestä päälaivasta ja kappelista kummallakin puolella. Aiemmin kalastukseen ja maatalouteen suuntautunut paikallinen talous keskittyy nykyään kestävän matkailun ympärille. La Marinassa on laadukas "Great Comfort" kansainvälinen leirintäalue ja lomakohde. Paikallismatkailun kannalta tärkein voimavara on sinisellä lipulla palkittu ranta, samoin kuin kaksi hotellia ja lukuisia ravintoloita kaupungin keskustassa. Elämää Välimeren valossa Satu, 55, ja Petri Partilla, 58, on ollut La Marina urbanisaatiossa kymmenen vuotta talo, jossa heidän kolme poikaansa vierailevat usein. Tulimme tänne alun perin ystäväni kutsumana. Hän toivotti minut tervetulleeksi Espanjaan harjoittelemaan enduroa ja vuokrasi talonsa seuraavana kesänä meille. Ihastuimme alueen ilmastoon ja päätimme lähteä etsimään omaa taloa, joka löytyi muutaman kuukauden päästä. Suomessa meillä on talo Mikkelissä järven rannalta. Olemme aiemmin asuneet mm. kaksi vuotta Ranskassa. Petri Partti toimi pitkään Suomessa taksiyrittäjänä; kokemusta on myös vaatekaupasta, kiinteistönvälityksestä sekä autojen meikkaamisesta. Lähes koko työelämän ajan hän on toiminut yrittäjänä. Nyt olen ollut kolme vuotta poissa työelämästä myytyäni yritykseni, koska haluan nauttia elämästä täällä Välimeren valossa, hän kertoi historiaansa. Minulla on paljon harrastuksia, maasto-, maantieja moottoripyöräily, motocross ja enduro, hän luetteli auton ratin takaa. On tärkeää pitää itsestä huolta. Satu Partti tekee myynnin ja markkinoinnin alueella etätöitä Suomeen. Varsinaisen päätyön ohella hän on kouluttautunut personal traineriksi ja ravintovalmentajaksi. Ohjasin Suomessa tanssillisia tunteja ja muita liikuntaryhmiä. On mahtavaa, kun tätä työtä voi tehdä mistä vaan, missä netti toimii, hän kertoi innostuneesti. Vapaa-aikanani ulkoilen ja nautin luonnosta. Pyrin pitämään itseni kunnossa ja suuntaan kuntosalille, kunhan maskipakko siellä poistuu. Arvostamme kovasti La Marinan rauhaa. Kesällä on tilaa rannalla niin uijille kuin autoillekin, ja luonto on lähellä, Partit hehkuttivat kuin yhdestä suusta. La Marina on heidän mielestään lintukoto, jossa on erittäin ystävällisiä kansainvälisiä ihmisiä sekä paljon espanjalaisia. Urbanisaatio La Escuera on La Marina urbanisaation koillisosassa. Siellä on isompia tontteja ja huomattavasti kalliimpia taloja. San Fulgencio sijaitsee hieman kauempana sisämaassa ja on kylä Alicanten maakunnassa ja Valencian autonomisella alueella. Lähteet: elche.es, wikipedia Satu ja Petri Partti iloitsevat Välimeren auringosta. Talossa on myös puilla lämpiävä sauna.
20 Costa Alegre Ennakkoluulot karisee Teksti Timo Mäkynen Kuvat Sinikka Halttunen K averit eivät olleet uskoa korviaan. Olimme varanneet lennot Espanjaan. Taisi olla syyslomaviikolle vuonna 2017. Edellinen ja siihen mennessä ainoa Espanjanmatka oli niinkin kaukaa kuin 1983. Olin ihastunut jossain vaiheessa Italiaan, ja siellä tulikin tuossa välissä käytyä kymmeniä kertoja. Lähinnä Pohjois-Italiassa Dolomiittien ja kauniiden vuoristojärvien alueella. Toki Rooma oli tullut tutuksi useammalla käynnillä, ja tuli pistäydyttyä jopa Sisiliassa. Ajatus oli, että Italiasta löytyisi se paikka, jossa viettää eläkepäiviä. Espanjaa en edes miettinyt. Varsinkin kun Espanja oli nöyryyttänyt Italiaa jalkapallossa muutaman kerran, niin ajatus matkustaa Espanjaan oli tällaiselle Italian jalkapallon ystävälle mahdoton ajatus. No sitten tuli vuosi 2017. Kesällä aloimme vaimoni kanssa pohtia lomaa syksylle. Kun vaimo mainitsi, että olisi hieno juttu, jos hänen teini-ikäinen poikansa voisi lähteä matkaan, niin aloin pohtia jotakin muuta kohdetta kun Italia. En Italiassa ollessa ollut kovin ihastunut Italian rantalomakohteisiin, ja lokakuussa alkaa pohjoisessa ilmat viiletä. Olin aikoinani Janakkalan Tervakoskella asuessa ollut töissä paikallisessa elokuvateatterissa. Tämän teatterin yrittäjäpariskunta jäi eläkkeelle ja he alkoivat viettää talvikausia Aurinkorannikolla. Kun näimme Suomessa kesällä, he aina haastoivat tulla heitä Espanjaan tervehtimään. Tämä kutsu mielessä sitten ehdotin, että jospa lähtisimme käymään Espanjassa. Näin siis lennot varattiin Málagaan. Huoneisto oli varattu Fuengirolasta. Olimme sopineet, että tälle asunnon vuokraajalle soitan, kun perille saavutaan. No, soitinhan minä, mutta ei tullut vastausta. Se oli iltalento, joten oli jo melko myöhäistä, kun saavuttiin Fuengirolaan. Puheluun ei vastattu, vaikka yritin parikymmentä kertaa. Italiaan ihastunut Timo Mäkynen teki täyskäännöksen ja on muuttamassa Torreviejaan talviasukkaaksi.
Costa Alegre 21 Seisoimme siellä hetken neuvottomina. Onneksi löytyi huone kolmelle heti ensimmäisestä hotellista. Ironista kyllä, hotellin nimi taisi olla Hotel Italia. Seuraavana aamuna soi puhelin ja tämä huoneiston vuokraaja soitti ja pahoitteli, että oli unohtanut meidät. Hän korvasi meille unohduksensa hienosti vaihtamalla varauksen todella hienoon ja isoon huoneistoon, josta oli upeat näkymät merelle. Edellisillan pettymys haihtui nopeasti. Olin lisäksi sopinut sekä Fuengirolan Suomelaan että Torremolinoksen Kymppipaikkaan esiintymiset , jotka hoituivat hienosti, joten reissusta jäi varsin hyvä mieli. Kohta Suomeen päästyämme varasimme uudet lennot keväälle, ja taas suunta Malagaan. Nyt majoituimme Benalmádenaan. Siellä kävimme vielä tämän jälkeen pari kertaa. Tuolla kolmannella kerralla vuokrasimme auton ja ajelimme muutamaksi päiväksi Costa Blancalle. Tunnelma Costa Blancalla oli hieno, jotenkin erilainen mitä Aurinkorannikolla. Ihastuimme varsinkin Mar Menorin rannalla olevaan Lo Pagániin. Tänne eksyimme, koska Torreviejan Kotikirkon P-H Pohjola on veljeni vanhoja kavereita Seinäjoelta; tapasimme San Pedron markkinoilla. En ollut P-H:ta tavannut yli 40 vuoteen, joten jälleennäkeminen oli hyvin mieluisa. Päätimme, että seuraava lento on Alicanteen, ja se varattiin, kun pääsimme kotiin. Mutta tätä lentoa odotimme yli kaksi vuotta. Saapui ystävämme Covid-19 ja maailmanlaajuinen pandemia, joka perui lennot kahdesti. Nyt matka viimein toteutui 29.1.22. Tätä kirjoittaessani olemme juuri palanneet Suomeen, ja uusi lento on varattu Alicanteen 27.3. Espanja ja varsinkin Costa Blanca on todella yllättänyt positiivisesti. Tulevien eläkepäivien vietto Espanjassa ja Costa Blancalla tuntuu nyt hyvinkin mahdolliselta. Saattaa jopa olla, että jo ensi syksystä alkaen tulisimme viettämään talvikausia etelän lämmössä. Lähes joka matkalla olen tehnyt joitakin esityksiä eri Suomi-seurojen tiloissa. Sekä Costa Blan--calla että Aurinkorannikolla olemme keskustelleet teatteriin liittyvistä asioista: kirjoittamani näytelmän saamisesta Torremolinoksen Aurinkoteatteriin ja ryhmän rakentamisesta Torreviejaan. Tulevat kuukaudet näyttävät, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Jutun olen otsikoinut "Ennakkoluulot karisee". Näin on todellakin käynyt. Espanja on yllättänyt positiivisti. Sää on hyvä talvikuukausina, maisemat kauniit, ihmiset ystävällisiä, ruoka hyvää. Kielen kanssa on toki tekemistä, mutta italiaa opiskelleena olen huomannut, että muutamia espanjan sanoja italian seassa on melko hyvä yhdistelmä. Melko hyvin tulee ymmäretyksi. No, se oma espanjan kielen ymmärtäminen on vielä vähän niin ja näin. Mutta eiköhän se siitä petraannu kerta kerralta. Kirjoittaja on tehnyt työuransa Suomessa teknisellä puolella, mutta musiikki, kirjoittaminen ja näytteleminen ovat aina olleet tärkeällä paikalla hänen elämässään. La Mangan maisemat ovat tuttuja Timo ja Tanja Mäkyselle. Mäkyset kävivät "kääntymässä" Aurinkorannikolla.
22 Costa Alegre Peluche eli José Gonzales Santana osaa viihdyttämisen taidon. Joakinen kappale meni suoraan kuulijoiden sydämiin ja lanteille. R annalla on matala pöydän virkaa toimittava levy katettu Marimekon punaisella Unikko-kuosilla. Sen päälle on laitettu syötäviä ja juotavia kaikille jaettavaksi. Paikalle on saapunut 25 ystävänpäivän juhlijaa, joita viihdyttää kitaransoittaja Peluche eli José Gonzales Santana. Peluche kertoi oppineensa soittamaan kaduilla ja on laulanut 40 vuotta. Hän on lähtöisin Madridista, mutta asuu nykyään Punta Primassa Torreviejan puolella. Saimme kuulla tunteikkaasti esitettyinä mm. Volaren, E viva Españan, Bamboleron ja monia muita suosikkisävelmiä. Vauhdikasta menoa ystävänpäiväpiknikillä Teksti ja kuvat Sinikka Halttunen Ystävyyteen kuuluu salaisuuksien jakamisen lisäksi myös ruokien jakaminen keskenään.
Costa Alegre 23 Ulla ja Kalevi Suortti ovat tuoreita Orihuela Costan talviasukkaita. Susanna ja Esa Raussi nauttivat täysin siemauksin olostaan rannalla. Esa ja Susanna Raussi olivat ensimmäistä kertaa mukana jossakin Punta Priman poppoon tapahtumassa. Pariskunta on viettänyt yli 20 vuotta kesät Torreviejassa tai Orihuela Costalla. Syksyllä on edessä muutto pysyvästi Torreviejaan. Luulin pääseväni syksyllä eläkkeelle, mutta se asia siirtyy. Olen päivittäistukkukaupan toiminnanohjausjärjestelmän pääkäyttäjä, joten etätyöt onnistuvat hyvin täältä käsin. Esa vastasi kysymykseen, miksi he ovat Costa Blancalla. Minä olen kotona ja olen tehnyt 35 vuotta hoitotyötä vanhusten parissa, Susanna kommentoi samaan kysymykseen. Espoolaiset Ulla ja Kalevi Suortti ovat myös ensimmäistä kertaa mukana ystävänpäivätapahtumassa, ja tämä on ensimmäinen talvi, jolloin he ovat täällä pidempään, lokakuulta huhtikuulle. Suosikkikohteemme parikymmentä vuotta sitten oli Costa Brava Barcelonasta etelään. Se hanke kuitenkin kariutui ja nyt Katalonian rauhattomuuksien takia Torreviejan seutu tuntui paremmalta. Kalevin entisellä työkaverilla oli täällä asunto, ja pitihän paikkakuntaan tutustua. Pariskunta elää normaalia arkea Orihuela Costalla ja on tyytyväinen, kun ei asu turistipaikassa. On tavattu samassa elämänvaiheessa olevia ihmisiä, jotka ovat ottaneet meidät hyvin vastaan. Ulla totesi. Minä olen löytänyt täällä uuden liikuntalajin, padelin. Aiemmin olen pelannut tennistä ja gol?a, joka on yhteinen harrastuksemme, Kalevi toteaa. Ja kirjoita siihen juttuun, että Lisa Martén on mahtava järjestäjä miehensä Saken kanssa. Helsinkiläiset muusikko Osmo Ikonen ja näyttelijä Reetta Korhonen olivat tulleet rannalle Reetan vanhempien kanssa. Pariskunta on ollut Espanjassa kuusi viikkoa. Reetan vanhemmat, hyvinkääläiset Hanna-Leena ja Asko Korhonen ovat ostaneet Torreviejasta asunnon, jota nuoripari on laittanut kuntoon. Hyvin ovat nuoret laittaneet siellä kaikki asumiskuntoon, he kehuivat yhteen ääneen. Olen valmistautumassa täällä seuraavaan teatterikappaleeseen, joka esitetään Tampereen Työväen Teatterissa syyskuussa. Se on musikaali Pariisin maailmannäyttelystä, Momentum 1900. Kuntosali ja muu keskittyminen auttavat valmistautumisessa, Reetta Korhonen kertoo tilanteestaan. Minä voin valmistautua, kun palaverit ovat etänä ja anopilla on piano, Ikonen kommentoi. Täällä on studiosessio tuttujen muusikoiden kanssa. Suomessa on oma yhtye omalla nimelläni sekä esiintymisiä, mm. televisiossa. Lopuksi oli tietokilpailu ja rantaleikki, johon osallistui seitsemän ihmistä. Liike piti kopioida ja näyttää seuraavalle. Muiden leikissä olijoiden pitui arvuutella, mitä toimintaa leikissä kopioitiin! Arvaat, että katsojilla oli hauskaa! Osmo Ikonen, Reetta, Hanna-Leena ja Asko Korhonen keräsivät voimia tuleviin ponnistuksiin . Tunteikkaasati esitetyt Volare, E viva España ja Bambolero saivat lanteet keinumaan.
24 Costa Alegre T ietovisan vetäjänä esikuvani on perinteinen, ehkä hieman punaviiniä siemaileva englantilainen herrasmies, joka siististi pukeutuneena kysyy arvokkaasti kysymyksiä visassa, jossa osallistujat täyttävät vanhakantaisesti vastauksensa lyijykynällä paperille. Näin Mika Lindqvist, 63, kuvailee sitä, kuinka kauan hän jatkaa tietovisojen pitämistä. Tykkään tästä hommasta ja asiakkaat ovat pääosin mukavia. Jotkut tulevat viikosta toiseen tietovisoihin, ehkä kauempaakin. Kunnioitan heitä valmistautumalla hyvin visoihin ja kertomalla taustoja kysymyksistä vastauksien yhteydessä. Itä-Helsingingin Myllypurossa lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Lindqvist on tehnyt ja pitänyt erilaisia tietovisoja jo 20 vuotta. Kiinnostus uusiin asioihin pitää mielenkiinnon vireillä. Kivointa on, kun pystyy itse samalla sivistymään. En itse välttämättä pärjäisi toisella puolella eli osallistujana, Lindqvist naurahtaa. Kävin osallistumassa ensimmäisen kerran tietovisoissa hyvällä, tutulla porukalla jo 1980-luvulla. Joku kaveri ehdotti sinne menemistä, ja jäin heti koukkuun. Mikan tietovisoja 20 vuotta Teksti Sinikka Halttunen ja Mika Linqvist Kuva Sinikka Halttunen Eikö tuossa olekin ilmiselvästi englantilainen herrasmies? Knalli vain puuttuu!
Costa Alegre Lindqvist päätti alkaa itse vetää visoja vuonna 2002, kun hän kyllästyi huonosti valmisteltuihin visoihin. Usein visanvetäjä ei ollut itse tehnyt kysymyksiä, eikä perehtynyt saatuihin kysymyssetteihin ennen visaa. Mitään perusteluja oikeille vastauksille ei tullut. Tähän hän halusi muutoksen. Ensimmäinen visani oli Helsingin Vallilassa Kantri Star -nimisessä paikassa kesällä 2002. Olen aina jännittänyt esiintymisiä. Harmittavaa, sillä mielestäni esiintymistaito pitäisi oppia jo koulussa, Lindqvist arvioi. Ensimmäiset visat jännittivät häntä niin paljon, että hänen vaimonsa esitti kysymykset, ja hän kertoi itse vähintään puoliujosti vastaukset perusteluineen. Ensimmäisestä visastani tuli palkaksi tuopillinen olutta. Voittajajoukkue palkittiin kuudella tuopilla – tyhjillä! Usein tuo huikea palkinto löytyi visan jälkeen ravintolan edessä olevasta puistosta, puskiin piilotettuna. Vähitellen esiintyminen alkoi tuntua luontevalta ja yhtäkkiä huomasin juontavani kaksi, kolmekin visaa viikossa oikeiden töitteni ohessa. Enimmillään huomasin juontavani viisi visaa viikossa, joka ei ollut enää ihan tervettä. Jokaiseen visaan piti kuitenkin tehdä eri kysymykset, kun osallistujat saattoivat olla samoja. Se vaati tolkuttomasti töitä, kun päätyöni Iltalehden ravivihjaajanakin piti hoitaa kunnialla ja tiukkojen aikataulujen puitteissa. Tilannetta ei yhtään helpottanut, että jäin joskus visan jälkeen seurustelemaan osallistujien kanssa. Jälkipelit ovat kivoja, mutta joku tolkkukin olisi hyvä olla. Ihme, että avioliittoni säilyi, kun emme juurikaan päivätöissä käyvän vaimoni kanssa nähneet. Korkeintaan viikonloppuisin, jotka pyhitin visavapaiksi. Nyt Lindqvist on laatinut yhteensä yli 100 000 kysymystä, tietenkin kierrätystäkin harrastaen. Se tarkoittaa yli 3000 visaa. Pääosin viikottaisia baarivisoja, mutta myös synttärija häävisoja, pikkujouluvisoista puhumattakaan. Räätälöidyt visat ovat hänestä erittäin mielenkiintoisia. Tilaaja kertoo halutut aihealueet tai esimerkiksi syntymäpäiväsankarin taustoja, joiden perusteella kysymykset laaditaan. Mikä on hyvä kysymys? Usein mulle tullaan vinkkaamaan kuiskaten, että nyt olisi kuule sulle sellainen kysymys, jota kukaan ei tiedä! Tällöin keskeytän yleensä jatkon jo alkuunsa. Kysymys on AINA huono, jos yksikään kilpailija tai joukkue ei sitä tiedä. Vain hieman parempi on kysymys, jonka kaikki tietävät. Esimerkki hyvästä kysymyksestä on vaikkapa kahden pisteen kysymyksessä sellainen, jossa kolmannes vastaa kahden pisteen arvoisesti ja kolmannes pisteen arvoisesti ja loput jäävät pisteittä, Lindqvist kuvailee. Kollegoiden kanssa ollaan päädytty siihen, että visa on pistelaskennallisesti ollut onnistunut ja ehkä toivottavasti viihdyttäväkin, jos voittajajoukkue saa noin 80% maksimipistemäärästä. Huijataanko tietovisoissa? On se mahdollista, mutta harvinaista. Yleensä muut joukkueet vartioivat naapuritiimiä siten, ettei kännykkää salaa käytetä tiedonhankintaan. Mutta toisaalta, enhän voi estää esimerkiksi osallistujaa menemästä vessaan kesken visailun. On käsitys, että jatkuvasti visoissa käyvät joukkueet pelaavat puhdasta peliä. Satunnaisille visailijoille houkutus huijaamiseen voi olla suurempi. Miksi sitten fuskata? Palkinnot ovat kuitenkin luokkaa joitakin oluita tai muutamia pizzoja. Onko niiden tavoitteleminen huijaamisen arvoisia? Pääosin tietovisoihin tullaan sosiaalisen tapahtuman vuoksi. Vain harva on niin kilpailuhenkinen, että kertoo ensisijaiseksi tavoitteeksi voittamisen. Lindqvist tarkistaa kysymysten vastaukset useasta lähteestä. Wikipedia on perustietolähde, mutta siellä on virheitä. Tarkistuksista huolimatta virheitä sattuu. Ne korjaan välittömästi, kun ne tulevat esille, reilua peliä kannattava Lindqvist kiteyttää periaatteitaan. Kotona tukena ja ilona on vaimo Mirkku, joka nähdään toisinaan visoissa mukana. Puolisonsa laatimiin visoihin hän ei voi jäävinä osallistua, sillä jokunen kysymys on yleensä hänen tekemänsä. Tietovisan oikeat vastaukset: 1C, 2A, 3A, 4C, 5A, 6B, 7B, 8C, 9C, 10A, 11C, 12C, 13A, 14C, 15B, 16C, 17B, 18A, 19B, 20A, 21C, 22C Mika Lindqvist on pitänyt tietovisoja mm. Fika-ravintolassa. Olen aina jännittänyt esiintymisiä, vaikka esiintymistaito pitäisi oppia jo koulussa.
26 Costa Alegre 1. Kuka juonsi Haluatko miljonääriksi -ohjelmaa vuosina 2016-2020? a) Ville Klinga b) Lasse Lehtinen c) Jaajo Linnonmaa 2. Vuosi 2002. Helsingin olympiastadionilla vietettiin olympialaisten 50vuotisjuhlia. Minä vuonna rakennus valmistui? a) 1938 b) 1945 c) 1952 3. Vuosi 2003 Anneli Jäätteenmäki erosi pääministerin paikalta Irakskandaalin vuoksi. Montako vuorokautta hän oli pääministerinä? a) 69 vuorokautta b) 365 vuorokautta c) 1009 vuorokautta 4. Vuosi 2004 Kuka valittiin Suomen ensimmäiseksi Idols-voittajaksi? a) Antti Tuisku b) Anna Puu c) Hanna Pakarinen Haluatko miljonääriksi -ohjelma oli hyvin suosittu 20 vuotta sitten. Kuva Tima Miroshnichen / Pexels. 20-vuotisjuhlavisa Mika Lindqvist
Costa Alegre 27 5. Vuosi 2005 Angela Merkel aloitti Saksan liittokanslerina. Monesko naispuolinen liittokansleri hän tuolloin oli Saksassa? a) Ensimmäinen b) Toinen c) Kolmas 6. Vuosi 2006 Missä järjestettiin vuoden 2006 talviolympialaiset? a) Vancouverissa b) Torinossa c) Salt Lake Cityssä 7. Vuosi 2007 Mihin kuntaan Toijala ja Viiala liittyivät vuoden 2007 alussa? a) Ylöjärveen b) Akaaseen c) Kinnulaan 8. Vuosi 2008 Monennenko kerran mäkihyppääjä Janne Ahonen voitti Keski-Euroopan mäkiviikon tammikuussa 2008? a) Kolmannen kerran b) Neljännen kerran c) Viidennen kerran 9. Vuosi 2009 Montako vuotta Guinness-olut täytti vuonna 2009? a) 100 vuotta b) 150 vuotta c) 250 vuotta 10. Vuosi 2010 Montako lääniä Suomessa oli vuonna 2009? Läänit lakkautettiin Suomessa 1.1. 2010. a) 6 b) 8 c) 12 11. Vuosi 2011 Yhdistyneen kuningaskunnan Prinssi William meni vuonna 2011 naimisiin Middleton-nimisen henkilön kanssa. Mikä on hänen etunimensä? a) Pippa b) Prudence c) Kate 12. Vuosi 2012 Presidentti Sauli Niinistö astui virkaansa 1.3. 2012. Minkä ikäinen hän tuolloin oli? a) 53-vuotias b) 58-vuotias c) 63-vuotias 13. Vuosi 2013 Minkä niminen on nykyinen paavi, joka valittiin virkaansa vuonna 2013? a) Franciscus b) Benedictus c) Johannes Paavali 14. Vuosi 2014 Espanjan kuninkuus siirtyi vuonna 2014 Juan Carlosi I:ltä Felipelle, mutta mikä onkaan nykyisen kuninkaan järjestysnumero? a) I b) III c) VI 15. Vuosi 2015 Kuka aloitti Italian presidenttinä vuonna 2015? a) Giorgio Napolitano b) Sergio Mattarella c) Oscar Luigi Scalfaro 16. Vuosi 2016 Minkä maan presidenttiydestä Dilma Rousse joutui eroamaan vuonna 2016? a) Argentiinan b) Perun c) Brasilian 17. Vuosi 2017 Donald J. Trump aloitti Yhdysvaltojen presidenttinä. Kuka oli hänen varapresidenttinsä? a) Dick Cheney b) Mike Pence c) Steve Bannon 18. Vuosi 2018 Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon sai vuonna 2018... a) Olli Jalonen b) Katja Kettu c) Bo Carpelan 19. Vuosi 2019 Vuonna 2019 ilmestyi Pedro Almodóvarin elämästä kertova elokuva ”Dolor y Gloria”. Kuka esittää miespääosaa elokuvassa? a) Javier Bardem b) Antonio Banderas c) Pedro Almodóvar 20. Vuosi 2020 Suomen Keskusta sai uuden puoluejohtajan syyskuussa vuonna 2020. Kenet? a) Annika Saarikko b) Katri Kulmuni c) Anu Vehviläinen 21. Vuosi 2021 Måneskin-yhtye voitti euroviisut toukokuussa 2021. Mistä maasta yhtye on? a) Tanskasta b) Hollannista c) Italiasta 22. Vuosi 2022 Mikä puolue sai eniten ääniä vuoden 2022 Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa? a) Sosiaalidemokraatit b) Keskusta c) Kokoomus Oikeat vastaukset löytyvät sivulta: 25.
28 Costa Alegre Myyntija asiakastyötä aurinkoolosuhteissa Teksti ja kuvat Sinikka Halttunen Työtilat ovat valoisat ja tilassa on runsaasti äänieristeitä. Työntekijät hoitavat myyntityötä, asiakaspalvelua sekä teknistä asiakaspalvelua eri yrityksille. Työntekijöiden peruspalkka on Espanjan työehtosopimusten mukainen lisättynä Rainmaker-lisällä. Erilaisilla kannusteilla ja hyvällä tuloksella voi saada merkittävän lisän. Rekrytoimme ihan tavallisia, motivoituneita ihmisiä. Ikähaarukka on tällä hetkellä 18 60+, Janne Paukkunen kertoi.
Costa Alegre 29 R ainmaker avasi Torreviejan toimiston 2018 ja siirtyi nykyiseen toimipisteeseen kaksi vuotta myöhemmin. Työntekijöitä on tällä hetkellä noin 60, ja rekrytointitarvetta on myös jatkossa. Osittainen etätyö on mahdollista myös koronan jälkeisessä maailmassa. Kun työntekijöitä rekrytoidaan, on tulo Espanjaan tehty helpoksi. Ihmiset saavat jo Suomeen tuhdin tervetulopaketin. Maksamme työntekijöille lentokorvaukset ja hoidamme heille paikallisen NIE-numeron. Suomalaiset yhteistyökumppanit auttavat asunnon hankinnassa. Työntekijöille pidetään työsuhteen alussa usean viikon koulutusjakso, jonka jälkeen on helppo aloittaa uusi työ osaavien tiimiesihenkilöiden tuella ja avustuksella. He ovat ensin noin kuukauden Suomen yrityksen sopimuksella ja tulevat tänne lähetettyinä työntekijöinä S1-lomakkeen kera, jotta sosiaaliturva säilyy, Torreviejan toimipistettä luotsaava Janne Paukkkunen selvittää tilannetta. Myyntityöntekijöiden työaika on 30 tuntia viikossa, asiakaspalvelussa 30 39 tuntia vuorotyönä. Kerran kuukaudessa työskennellään lauantaina. Työntekijät hoitavat myyntityötä, asiakaspalvelua sekä teknistä asiakaspalvelua eri yrityksille. Rekrytoimme ihan tavallisia, motivoituneita ihmisiä. Ikähaarukka on tällä hetkellä 18 60+. Paukkunen kertoi, että työntekijöiden peruspalkka on Espanjan työehtosopimusten mukainen lisättynä Rainmaker-lisällä. Erilaisilla kannusteilla ja hyvällä tuloksella voi saada merkittävän lisän. Suurimmat Torreviejan yksikön asiakkaat ovat Sanomakonserni, Fortum ja Telia. Asiakaspalvelussa työntekijät ottavat vastaan yritysten puheluita, silloin kun esimerkiksi loppuasiakkailla on teknisiä tai muita ongelmia. Myyntipuolella työntekijät soittavat sekä henkilöasiakkaille että yritysasiakkaille. Torrevieja on vain yksi yrityksen monista palvelukeskuksista. Rainmaker toimii Suomessa yli 60 paikkakunnalla ja työllistää noin kaksi tuhatta työntekijää. Asiakkaina on suuria suomalaisia puhelinyhtiöitä, sähköyhtiöitä ja mediakonserneja; teemme myös suomalaisen lentoyhtiön asiakaspalvelua. Yrityksen asiakkuussopimukset tehdään Suomessa. Miten työntekijät sitoutetaan ja miten heistä huolehditaan täällä ollessa ja mikä auttaa sopeutumisessa? Työyhteisö ja ilmapiiri on yhtiössä vallan mainio ja rento, panostamme paljon työntekijöiden viihtyisyyteen. Myös perhe ja ystävät auttavat sopeutumisessa. Nytkin yrityksessä työskentelee kuusi pariskuntaa, Paukkunen kuvailee joukkoaan. Työntekijöillä on paljon kanssakäymistä vapaa-ajallaan. Työntekijöistä myös huolehditaan: järjestämme makkarapäiviä, paellailtoja ja espanjan kursseja sekä pelaamme tennistä. Työpaikalla on jatkuvasti saatavilla kahvia sekä hedelmiä. Porista lähtöisin oleva Paukkunen on ekonomi ja opiskellut Vaasan yliopiston lisäksi Málagan yliopistossa vaihtoopiskelijana. Aloitin työt Espanjassa vuonna 1994 ja olin 26 vuotta samassa ?rmassa. Olen asunut melkein koko ajan Madridissa, ja kotini on ollut siellä jo 30 vuotta. Nyt yritän tehdä osan ajasta etätyönä Madridista. Jenna Mänty Rovaniemeltä toimii Telian tiiminvetäjänä. Janne Paukkunen johtaa Rainmakerin Torreviejan toimipistettä. Henkilökunta ottaa ulkokengät pois tullessaan sisälle ja kulkee sukkasillaan tai sisäkengissä, jottei mm. hiekkaa kerry sisälle. Tulevat työntekijät saavat jo Suomeen tervetulopaketin. Hoidamme työntekijöille NIE-numeron.
30 Costa Alegre Ensimmäisenä päivänä pojilla oli kiire uimaan, kun ilma näytti hyvältä. Monelle tuli yllätyksenä, että vesi oli aika kylmää. Ryhmähenkeä hakemassa Espanjasta Teksti Mari Lehtisare Kuvat Kimmo Kyttälä S unnuntaina 13.3.22 Quesadan laitamilla sijaitsevalla Finca Venuksella on kaikki valmiina. AthletiQ Finland odottaa kevätsesongin ensimmäistä isoa ryhmäänsä saapuvaksi. Huoneistojen vuoteet on pedattu, uima-allas kimaltelee auringossa, sauna on kunnostettu ja jääkaapit on ladattu virvoitusjuomilla. Kokki on kattanut lounaan valmiiksi. Helsingin jalkapalloklubin 2007 syntyneiden poikien viikon mittainen leiri on alkamassa. Mukana ryhmässä on 22 pelaajaa ja viisi aikuista. Kaksi huoltajaa, kaksi valmentajaa ja joukkueenjohtaja on tavanomainen vastuuhenkilöiden määrä tällaisella reissulla. Leiri on lyöty lukkoon marraskuussa, ja sitä on tietysti odotettu kovasti. Ulkomaanleirien päätarkoitus on hyvän joukkuehengen luominen porukkaan. HJK:n porukkaa on ennenkin käynyt Espanjan leireillä, mutta nyt on ensimmäinen kerta täällä Torreviejassa. HJK 09 Sininen -joukkue vietti viikon Torreviejan amisemissa harjoitellen ja pelaten jalkapalloa. Mukana oli viisi aikuista, valmentajia ja vanhempia.
Costa Alegre 31 Fincan pihalla on tilaa pelata pallopelejä Leirin puolivälissä aikuiset ovat tyytyväisiä Tällainen oma iso huvila on loistava ratkaisu meidän porukalle. Saamme olla koronaturvallisesti keskenämme, on tilaa ulkoilla sekä sauna ja uima-allas ovat ihan ykkönen. Jätkät ei myöskään pääse alueelta karkuun iltajuoksuille. Harjoitusolosuhteet on hienot, Torreviejan urheilu-keskus on mahtava. Maanantaina pelasimme paikallisia vastaan tiukan pelin, joka harmittavasti hävittiin 2. Olivat löytäneet meille sopivan vastustajan. AthletiQ:n hyvä puoli on tietenkin suomalainen henkilökunta, pojatkin uskaltavat kertoa toiveistaan, kun ei tarvitse pelätä kielimuuria. Sää ei suosi futaripoikia tällä kertaa. On pilvisiä ja sateisia päiviä sekä Saharan hiekkapölyä ilmassa. Se ei tunnu kuitenkaan menoa haittaavan. Parasta poikien mielestä on silti uiminen, hyvät ruuat ja tietenkin pelit. Aamuisin ohjelmassa on harjoitukset, ja viikkoon on saatu sovittua peli kolmelle illalle. Ensimmäisessä tuli tappio Hercules CF Alicantea vastaan ja keskiviikkona hieno tasapeli 2 2 naapurikylän poikia vastaan San Miguelissa. Torstaina ajettiin Elcheen toteamaan, että vastassa on kova joukkue, isompia kavereita, ja taisi mukana olla jokunen vanhempikin. Takkiin tuli 6 0, mutta pojat tuntuivat silti olevan suhteellisen tyytyväisiä omaan suoritukseensa. Uskallettiin kuitenkin haastaa isompia ja annettiin ihan hyvä vastus, jotain pelistä varmasti opittiinkin. Jalkapallojoukkueellinen 15-vuotiaita poikia syö aika paljon. Fincalla on ruoka neljä kertaa päivässä, ja aina pojille maistuu. Aamupalalla menee iso kattilallinen kaurapuuroa. Lounaalla harjoitusten jälkeen katoaa kolme kiloa pastaa kastikkeineen. Muutaman tunnin levon ja hengailun jälkeen vedetään välipalaa ja valmistaudutaan iltaan. Iltaruoka vielä ennen nukkumaanmenoa varmistaa mukavat unet. Oman kokin tekemät ruuat saavat kehuja kotijoukoilta asti. Eikö äiti aina kysy ensimmäisenä, jos hän soittaa jälkikasvulleen maailmalle, että oletko saanut syödäksesi. Ja kyllä ovat kuulemma saaneet. Myös erikoisruokavaliot on huomioitu hienosti. Kokillehan viikko on rankka, kaupasta saa kantaa ostoksia joka päivä, ja aamusta iltaan aika menee muuten keittiössä. Kun kevätsesonki pääsee vauhtiin, tulee avuksi toinen kokki. Joukkueenjohtaja yrittää kuvata ja haastatella videolle poikia ruokailun aikana, ihan vaan lähettääkseen kotijoukoille terveisiä, että hyvin täällä pärjätään. Muuten niin reippaat pojat ujostelevat kameran edessä ja hihittelevät hermostuneina. Luvataan, että juttu lentää myöhemmin. Ehkä se lentää, ja joukkuehenkeä nostatetaan illalla uima-altaan viereisessä saunassa, jonne eräänäkin iltana oli sulloutunut 16 poikaa. Viikko menee nopeasti, ja lauantaiaamuna aikaisin koittaa jo lentokentälle lähtö. Osa myöntää jo, että alkaa olla vähän koti-ikävä, ja toiset haluaisivat jäädä pidemmäksikin aikaa, kun kerran näin kauas ollaan tultu. Leiri sujui kaikkien mielestä hienosti ja olisipa mukava tulla uudestaankin. Jos vaikka toisella kertaa paistaisi aurinko vähän enemmän. Viralliselta nimeltään HJK 07 Sininen asettui ryhmäkuvaan pelipaidoissaan. Aikuiset vasemmalta valmentaja Jukka Koivurinta joukkueenjohtaja Anna Vuori-Karvia, päävalmentaja Tommi Antikainen ja huoltajat Jani Tuominen ja Tapio Tamminen. Taktiikkapalaveri ennen peliä. Oikealla valmentaja Tommi Antikainen ja taustalla nurkassa valmentaja Jukka Koivurinta. Parasta poikien mielestä olivat uiminen, hyvät ruuat ja tietenkin pelit.
32 Costa Alegre Real Club Nautico Torrevieja Teksti Pirjo Castejón ja Sinikka Halttunen Kuvat Sinikka Halttunen N aapurija ystäväyhteisö perusti Club Nauticon klubin 1967 ilman mitään virallista tahoa, ja ensimmäinen edelleen käytössä oleva betonilaituri valmistui talkoovoimin vuonna 1969. Tilojemme ylläpito ja parantaminen, urheiluennätysten hoitaminen sekä jäsenillemme tarjoamiemme palveluiden laajentaminen ovat muun muassa tavoitteitamme. Kaiken tämän tarkoituksena on, että seuramme on edelleen vetoja kohtaamispaikka sekä jäsenille että vierailijoille, kertoo puheenjohtaja Germán Soler klubin verkkosivuilla. Torreviejan merenrannan sydämessä sijaitseva huviveneseura tarjoaa ihanteellisen paikan, jossa voi viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa ja nauttia uusista kokemuksista. Sivustolla kerrotaan myös, että sosiaalija merenkulkualue, purjehdusja soutu-urheilukoulut sekä henkilöstön tarjoamat yksilölliset huomioin osoitukset tekevät kokonaisuudesta ainutlaatuisen, viehättävän ja kaukana arjesta olevan paikan. Yleensä meriklubeissa on ainoastaan veneiden säilytystä, mutta Torreviejassa on myös laajaa sosiaalista toimintaa, mm. kesäja talvi?estoja. Monet lapset ja nuoret harrastavat siellä purjehdusta ja soutua. Paikallisille miehille klubin järjestämät kalastuskilpailut ovat hyvin tärkeä tapahtuma. Klubin terassi tajkoaa hulppeat näkymät purjevenesatamaan. Torreviejan meriklubilla on veneiden säilytyksen lisäksi muista klubeista poiketen myös erilaista harrastustoimintaa ja ?estoja. Emeritus-kuningas Juan Carlos purjehti kerran tänne ja siksi klubilla on Real-alkuliite.
Costa Alegre 33 Skandinavisessa koulussa on eletty ihan tavallista kouluarkea A pulaisrehtori Rita Kivimäki kertoi Costa Alegre -lehdelle, että he ovat viettäneet ihanaa tavallista kouluarkea eivätkä ole kaivanneet mitään erikoisuuksia. Koronarajoitukset pitävät heidät vielä kouluna hieman omissa oloissaan, mutta suomalaiset opettajat ja oppilaat ovat yhtä ”kuplaa”, joten he saavat puuhata juttuja yhdessä. Olemme aloittaneet paikkajaon tulevalle lukuvuodelle 2022 2023 ja iloksemme olemme huomanneet, että kiinnostusta ihanaa kouluamme kohtaan riittää vuodesta toiseen. Koronarokotusten myötä myös kouluun hakijoiden määrät ovat jälleen nousussa. Paluuta normaaliin on aistittavissa voimakkaasti. Meillä on aivan käsittämättömän mahtava porukka koossa, kun kaikki lapset pienistä varhaiskasvatusryhmäläisistä isoihin yläkoululaisiin viihtyvät erinomaisesti yhdessä. Meillä on niin ihastuttavia perheitä ja lapsia! Olen niin kiitollinen ja onnellinen kaikesta siitä, mitä meillä on. Sisätiloissa voi nähdä ja aistia laatua ja tyylikästä tunnelmaa. Kauniissa ja viihtyisässä ruokasalissa tarjoiltiin erittäin maittava lounas. Uima-allas tarjoaa kesällä lapsiperheille helpotusta, sillä siellä järjestetään paljon toimintaa loma-aikoina. Lapset voi jättää sinne, kun vanhemmat ovat itse töissä. Toiminnasta on erillinen maksu. Klubi on kasvanut hiljalleen ja on nyt Valencian alueen kolmanneksi suurin. Klubilla on suuri merkitys koko yhteisölle, sillä jäsenet järjestävät usein kaikki tärkeät juhlansa, kuten häänsä ja syntymäpäivänsä klubilla. Normaali lounas jäsenille on reilun kympin. Liittymismaksu on noin 1500 euroa. Kuukausimaksu klubin ylläpitämiseksi on 50 euroa. Real-alkuliitteen klubi sai, kun emerituskuningas Juan Carlos oli kutsutulla vierailulla klubilla. Tällöin poliisivoimat tutki kaupunkia ja suunnitteli mm. kulkureittejä. Satamauudistus ei heiluta Real Club Nauticon toimintaa eikä tilannetta, sillä se saa jäädä paikoilleen. Siksi siellä onkin suunniteltu laajaa remonttia. Satamauudistuksen ensimmäisen vaiheen pitäisi valmistua puolentoista vuoden kuluttua eli ensi vuoden loppupuolella. Sen sijaan kalastusalukset siirtyvät Naufragosin rantaan, jonne rakennetaan betonilaiturit. Klubilla on myös oma lehti SOCIO, joka on vapaasti luettavissa klubin sivuilta. Henkilökohtaisten yhteyksien kautta täällä toimiva GMGnaisten ryhmä pääsi lounastamaan kansainvälisenä naistenpäivänä upeassa Real Club Nauticon salissa. Tilaisuus oli erittäin miellyttävä ja ruoka oikein maittavaa. Lisätietoja: rcnt.com
34 Costa Alegre M usta pikkubussi rullaa rauhallisen näköisesti pitkin katua ja pysähtyy kohdalleni. Nousen kyytiin, ja matka alkaa. Takana istuu jo pari matkalaista ja haemme lisää myöhemmin, jolloin autossa on odottamassa määränpäätä kuusi innokasta suomalaista kuskin ja toimittajan lisäksi. Kuski, Oulusta lähtöisin oleva Sami Sanchez on ollut Torreviejassa vasta puolitoista vuotta, mutta oli aiemmin käynyt täällä espanjalaisen vaimonsa asunnossa viisi kertaa. Saavuimme puoli yhdentoista aikaan Bocairentin kaupunkiin. Ensin haimme kaupungintalon turisti-infosta kaupungin kartat. Ensimmäinen käyntikohteemme oli maurilaisluola, jossa on säilytetty jäitä. Huikean korkean siilon sivulla on metalliportaat, jotka johtavat ylös oviaukolle. Jos on korkean paikan kammo, kannattaa pitää katse tiukasti vaikka seinässä. Luola on keskikokoinen ja 13 metriä korkea, ja sen alaosassa oli aikanaan ensin lunta ja välissä olkia (paja) metrin kerroksissa, jotta niistä saatiin helpommin leikattua paloja. Jäätä otettiin ylhäältä ja myytiin ruuan säilytykseen, laivoille ja lääketieteen palvelukseen. Ylhäältä aukeni upea maisema ja raikasta ilmaa oli helppo hengittää. Luolalta kävelimme ihaillen karuja maisemia, joissa Monastrell-rypäle kasvaa herkulliseksi viinin ainekseksi. Sanchez tuntee paikan hyvin, sillä hän käy aina ensin perheen kanssa tutkimassa paikat, ennen kuin niihin tehdään asiakkaiden kanssa matkoja. Tutustumisretkillä syödään ja mietitään, miten kustakin kohteesta voisi tehdä mukavan käyntikohteen asiakkaille. Toinen kohteemme oli Les Covetes del Colomer, joka on toinen luolaikkunoiden ryhmä ja sijaitsee Bocairentin vanhassa kaupungissa. Se kunnostettiin vuonna 2011 tulkkauskeskuksen Bocairent oli Valencian kulttuuripääkaupunki 2021 Teksti ja Kuvat Sinikka Halttunen Kaupunkiin tullessa matkailijaa on vastassa on postikorttimainen näkymä Parroquia de la Asunción de Nuestra Señora -kirkosta.
Costa Alegre 35 päämajaksi. Näimme luolassa englanninkielisen videon paikan historiasta. Esteettömyytensä ansiosta tätä tilaa on käytetty muslimikauden jälkeen käytännössä tähän päivään asti maatalousvarastona, tallina, sisällissodan turvapaikkana tai kyyhkysmajana Ihastelimme keskiaikaista kaupunginosaa ja kävelemme siellä noin 2,5 km pituisen La ruta mágica -reittiä pitkin. Paljon oli matkalla silmille töitä; vuorenrinteessä roikkui taloja ja sillan alta paljastui vihreä vyöhyke, jossa virtasi vesi. Kävellessä tuli nälkä, joten paikallinen ravintola tarjosi siihen hyvän lääkkeen. Tapas-tyyppinen lounas hupeni retkeilijöiden suihin viinillä, vedellä tai oluella huuhdeltuna. Härkätaisteluareenaa kukaan ei enää lounaan jälkeen halunnut käydä katsomassa. Tietenkin retkeltä pitää ostaa jotain kotiinkin. Paikallisuus on valttia, ja sitä tarjosivat kaksi aukiolla ollutta myymälää viereisen kauppahallin lisäksi. Liköörit olivat tämän paikan erikoisuuksia, mutta kyllä hyllyiltä löytyi myös paikallisia viinejä. Kotimatkalla yllätti väsymys, mutta kuskillamme oli tarjolla pientä virkistystä arvausleikin muodossa. Voittaja sai pullon paikallista likööriä. Torreviejaan saavuttiin viiden maissa. Matkalaisten kommentit kotimatkan aikana olivat positiivisia. Bocairente (valenciaksi ja virallisesti Bocairent) on kunta Valencian itsehallintoalueella ja sijaitsee alueen eteläosassa Valle de Albaidan alueella, Sierra Mariolan luoteisrinteellä, samannimisen laakson keskustassa. Alueella vallitsee mannermainen ilmasto; yleisimmät tuulet ovat etelästä ja idästä. Jälkimmäinen aiheuttaa sateet, yleensä tammikuusta huhtikuuhun, ja lunta tammi-helmikuussa. Pinta-alaa on 97 km², jolla asuu 4010 asukasta (2021), kieli on valenciano. Ensimmäiset Bocairenten kunnasta löydetyt jäännökset ovat peräisin neoliittiselta ajalta, kuten Vinalopón ja Sarsan luolista. Alueen pienillä kukkuloilla oli myös useita Iberian siirtokuntia hajallaan. Jotkut tasangolla hajallaan olevat huvilat ovat peräisin Rooman ajoilta. Nykyinen asutus syntyi muslimiaikoina, ja Córdoban kalifaatin hajoamisen jälkeen se päätyi osaksi Denian Taifaa. Vuonna 1245 Aragonian Jaime I:n joukot valtasivat sen, jolloin siitä tuli osa Valencian kuningaskuntaa. Kunnan elinkeinotoiminta perustuu teollisuuteen, jonka merkittävin ja perinteisin tuotanto on ollut peittojen valmistus. Tällä hetkellä tekstiilitoiminta on monipuolistunut, ja mukana on myös metallija PVCja elintarviketeollisuutta. Palvelusektorilla on myös paljon painoarvoa matkailun ansiosta. Karu maa, jota käytetään laitumena, on osittain mäntyjen, tammien ja pensaikkojen peitossa. Vilja ja viinirypäleet korjataan kuivalla maalla. Kasteltua maata, jossa on Vinalopó-joen ja Alquería-lähteen vesiä, käytetään viljan, hedelmäpuiden ja vihannesten viljelyyn. Lisätietoja: marysol.? ja bocairent.org Tuija Kauppila, Pirjo Rannikko, Martti Lehmusto, Peter ja Ulla Högström ja Anne Rönnberg kertoivat kotimatkalla, että oli mukavaa, vaikka on käyty monilla retkillä. Aina tulee jotakin uutta ja mielenkiintoista eteen, kuului loppumatkan väsyneiltä reissaajilta. Vuoressa kiinni olevat talou tuntuivat putoavan kulkijan päälle. Portaiden kulkeminen ylös maurilaisluolassa saattoivat ottaa hengen päälle. Suolansäilytysluolan suulta ylhäällä saattoi kulkea kaariportista.
36 Costa Alegre Elämäntapana aasien pelastaminen Teksti Tove Ruuskanen Kuvat Fundación el Burro Patrimonio del Mundo de la Comunitat Valenciana Aasimaista menoa. Saksalaiset Edith ja Alexander Artez suojelevat perustamassaan säätiössä Xalóssa Alicanten maakunnassa useita aasirotuja, jotteivät ne kuole sukupuuttoon. S aksalaiset Edith ja Alexander Aretz kiinnittivät 35 vuotta sitten huomiota siihen, että paikallisia aaseja oli Alicanten alueella koko ajan vähemmän. He halusivat suojella jäljellä olevia yksilöitä sekä auttaa avun tarpeissa olevia eläimiä. Pian he kuitenkin huomasivat, että useat aasirodut olivat kuolemassa sukupuuttoon, joten he päättivät pistää itsensä likoon näiden uhanalaisten rotujen puolesta. He perustivat Les Murtes -aasiensuojelupaikan. Vuonna 2008 perustettiin Fundación el Burro Patrimonio del Mundo de la Comunitat Valenciana -säätiö ja Les Murtes on nykyään osa säätiön toimin-taa. Pelastuskeskuksen aasien määrä on lisääntynyt Alussa meillä oli yksi aasi ja tällä hetkellä aaseja on 70, Alexander Aretz kertoo pelastuskeskuksen kasvusta. Kaiken kaikkiaan vuosien varrella meillä on ollut yhteensä yli 500 aasia. Ainoastaan vaimoni ja minä olemme töissä täällä, ja meidän lisäksi aaseja auttavat vapaaehtoiset ihmiset. Ihmisten ja aasien yhteiselo alkoi noin 6000 vuotta sitten Pohjois-Afrikassa. Maailmassa on tällä hetkellä arvioiden mukaan noin 50 miljoonaa aasia ja muulia. Ihmiset ympäri maailman kohtelevat aaseja erittäin julmasti edelleenkin, ja myös Espanjassa on paljon ongelmia aasien kohtelussa. Alexander Artez on kuitenkin huomannut, että espanjalaiset kohtelevat aaseja vuosi vuodelta paremmin. Vuosittain pelastamme 20 30 aasia, ja ne kaikki jäävät asumaan meille. Olemme itse asiassa pelastaneet aaseja ympäri Euroopan. Jokaisella eläimellä on oma tarinansa. Tyypillisiä tarinoita on, että omistaja on kuollut tai aasia on pahoinpidelty. Machon tarina Koska Artezien päämääränä on pelastaa useita aasirotuja kuolemasta sukupuuttoon, he ovat joutuneet tekemään töitä löytääkseen tiettyjen rotujen edustajia. Heillä oli kaksi andalusialaista aasinaarasta, Sarah ja Bon
Costa Alegre 37 nie, mutta uros puuttui. He tekivät kaikkensa, että löytäisivät uroksen ja etsivätkin aasioria kolme vuotta ilman tulosta. Kaikista heidän aa-seistansa mielenpainuvin tulikin heidän elämäänsä täysin puskista. Kolmen vuoden jälkeen puhelin soi yllättäen ja minulle kerrottiin, että Jalonissa odottaa andalusialainen aasi. Lähdimme heti katsomaan aasia. Siellä 130 senttiä korkea aasiuros odotti meitä kiltisti vuoren juurella. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Vaimo ajoi autolla kotiin, ja minä lähdin aasin kanssa kävelemään ylpeänä pidellen sitä esillä, Alexander Artez hehkutti. Kyseessä oli varsinainen näytelmä. Koska ihmiset tiesivät tarinamme, terasseilta huudeltiin ”Viva España”, sillä he tiesivät, että 60 vuoden jälkeen andalusialainen urosaasi oli jälleen saapumassa Les Murtesiin. Macho oli hyvin ylväs aasi ja kaikkien Les Murtesissa vierailevien naisten suosikki. Se oli myös toimittajien suosikki, ja kenestäkään muusta aasistamme ei ole kirjoitettu tai tehty juttuja televisioon ja radioon niin paljon kuin Machosta. Macho oli aivan mahtava aasi. Hän tuotti meille paljon tervettä jälkikasvua. Macho ei kuitenkaan koskaan antanut meille anteeksi sitä, kun koimme, että oli aika kastroida hänet vanhemmalla iällä. Se kuoli 2010 aivan liian nuorena, 25-vuotiaana. Emme koskaan unohda häntä, pariskunta kertoi liikuttuneina. Enkeleitä ilman siipiä Alexander ja Edith Artez ovat pelastaneet useita aasirotuja kuolemasta sukupuuttoon. Ikävä kyllä pelkästään Espanjassa on useita uhanalaisia rotuja, muusta Euroopasta puhumattakaan. Andalusialainen aasirotu on saatu pelastettua, mutta niin on myös esimerkiksi Katalonian aasi ja ranskalainen poitounaasi. Aasien pelastaminen ja ison tilan ylläpito ei ole kuitenkaan halpaa. Koemme että aasirotujen säilyttäminen tuleville sukupolville on sosiaalinen tehtävä. Olemme kiitollisia jokaisesta lahjoituksesta. Meillä on tilalla ravintola, josta saamme tuloja, mutta emme pärjäisi ilman sponsoreita ja lisäksi olemme saaneet testamenttilahjoituksia. Kiitämme kaikkia tuesta! Aaseissa minua kiehtoo eniten heidän hyvä sosiaalinen käytös sekä lojaalisuus. Ne ovat enkeleitä ilman siipiä, Alexander Artez toteaa. Säätiön nimi: Fundación el Burro Patrimonio del Mundo de la Comunitat Valenciana Aasien turvakodin nimi: Les Murtes Osoite: Camino Barranco Murtas, 17, 03727 Xaló, Alicante Verkkosivu: https://les-murtes.jimdo.com/ Vierailuajat: torstaista sunnuntaihin klo 11 17 Sponsorointi: aasin sponsorointi 40 €/kk tai osasponsorointi 10 €/kk Tietoa aaseista: Maailmassa on jopa 190 aasirotua. Aasi on laumaeläin ja viihtyy parhaiten 10 20 yksilön laumassa. Voivat elää jopa 50-vuotiaiksi, normaalisti ne elävät noin 30 vuotta. Miniaasit ovat noin 75 91 cm korkeita ja painavat noin 100 kiloa. Suurin aasirotu on Amerikan mammuttiaasi. Romulus, maailman suurin aasi on 173 cm korkea ja painaa 590 kiloa. Sosiaalisesti älykkäät aasit syövät nätisti yhdessä. Poitounaaseilla on aasimaailman komein karvoitus. Isoilla korvilla kuulee hyvin ja korvien kautta poistuu lämpöä tehokkaasti kuumina päivinä.
38 Costa Alegre Parador-hotellit ihastuttavat Teksti Sinikka Halttunen Kuvat Soile Nordrström-Sahlberg Alkuaan arabialainen linna, Parador de Almagro, sijaitsee Kastilla-La Manchan alueella Ciudad Realissa ja on nykyään on viehättävä hotelli, jossa on nykyaikainen laadukas palvelutarjonta. Koe unohtumattomia elämyksiä tunnelmallisissa keskiaikaisissa linnoissa. Hinta pitää sisällään erittäin laadukkaita majoitusja ravitsemuspalvleuita. Lähellä on usein mielenkiintoisia turistikohteita.
Costa Alegre 39 P ardor-hotelliketju on kiinnostava vaihtoehto Espanjaan tutustuvalle matkailijalle. Korkean laadun lisäksi ne tarjoavat asiantuntevalle matkanjärjestäjälle sopimushintoja ja erikoistarjouksia sesongista riippuen, mistä syystä Paradorit ovat myös varsin kilpailukykyisiä muuhun tarjontaan verrattuna. Hintaa arvioidessa on syytä ottaa huomioon palvelut, jotka sisältyvät hintaan. Paradorit täplittävät Espanjan upeita maisemia ja toimivat vanhoissa linnoissa, luostareissa, linnoituksissa ja palatseissa tai huomattavilla paikoilla, jotka on valittu huolellisesti historiallisen, taiteellisen tai kulttuurisen arvonsa vuoksi. Osa kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Korkealaatuisten majoitusmahdollisuuksien lisäksi hotellit tarjoavat loistavia gastronomisia kokemuksia, jotka koostuvat Espanjan perinteisen keittiön rikkaasta ja monimuotoisesta annista. Tähän kokonaisuuteen kuuluu luonnollisena osana huoliteltu palvelu ja aito vieraanvaraisuus. Matkailija saa mieleen jääviä elämyksiä. Costa Blancaa lähimmät hotellit sijaitsevat Lorcassa, Mojácarissa, Jáveassa, Albacetessa, El Salerissa ja Cazorlassa. Espanjan valtion omistama Parador hotelliketju perustettiin 90 vuotta sitten. Silloinen Espanjan pääministeri käynnisti Markiisi de la Vega Inclán ideoiman projektin, jonka tavoitteena oli parantaa Espanjan kansainvälistä imagoa tarjoamalla matkailijoille koko maan kattava verkosto, joka sisältää uusia, laadukkaita majoitusmahdollisuuksia. Ensimmäiseen Paradorin hankintaan vuonna 1926 tarttui henkilökohtaisesti Kuningas Alfonso XIII tavoitteenaan löytää pioneerille parhain mahdollinen sijainti. Valituksi tuli Sierra de Gredos, luonnonkaunis, syrjäinen paikka Madridin ja Àvilan välissä. Kaksi vuotta myöhemmin sinne valmistui Parador de Turismo de Gredos. Paradorit ovat myös hyvä tapa tutustua aitoon espanjalaiseen kulttuuriin, historiaan ja luontoon. Arvorakennusten rappeutumiseen 1900-luvun alkupuoliskolla vaikuttivat mm. Espanjan sekavat poliittiset ja taloudelliset olot sekä raskas sisällissota. Sodan aikana monet Paradorit toimivat sairaaloina. 1900-luvun jälkipuoliskolla matkailuun liittyviä infrastruktuureja kuten maanteitä, rautateitä lentokenttiä ja satamia kehitettiin voimakkaasti. Kenraali Franco aloitti 1960-luvulla muuhun maailmaan kohdistetun kampanjoinnin ottamalla peliin mukaan auringon, hiekkarannat ja ?amencon. Paradorit eivät ole pikaruokaketju, vaan kokoelma laadukkaita ja yksilöllisiä matkailukohteita, joita johdetaan keskitetysti matkailualan korkeimpien normien mukaisesti. Lähes Manner-Espanjan keskustassa sijaitseva Castilla-La Manchan gastronomia on matkailijalle arvostettu löytö. Tämän alueen keittiö koostuu laajasta valikoimasta perinteisiä, runsaita ja yksinkertaisia ruokia, jotka valmistetaan perusraaka-aineista kuten leivästä, lihasta ja vihanneksista. Mukana on laaja valikoima viinejä, lampaanjuustoja ja jälkiruokia, jotka kuljettavat ruokailijan ”köyhän ritarin” Don Quijoten ja hänen uskollisen palvelijansa Sanchon aikakauteen. Kastilia-La Mancha (Castilla-La Mancha) on yksi Espanjan itsehallintoalueista. Sen rajanaapureita ovat Kastilia ja Leónin, Madridin, Aragonian, Valencian, Murcian, Murcian, Andalusian ja Extremaduran itsehallintoalueet. Väkiluku vuonna 2017 oli 2 031 479. Kastilia-La Mancha koostuu Toledon, Ciudad Realin, Albaceten, Cuencan ja Guadalajaran maakunnista. Pääkaupunki on Toledo; muita suuria kaupunkeja ovat Albacete, Talavera de la Reina, Guadalajara ja Ciudad Real. Kirjailija Miguel de Cervantesin menestysromaanin Don Quijote (1605) tapahtumat sijoittuvat nykyisen Kastilia-La Manchan alueelle, mitä on usein hyödynnetty alueen atkailun markkinoinnissa. Alue tunnetaan myös auringonkukista, tuulimyllyistä ja Manchego-juustosta. Alueeseen liittyy myös vuonna 1158 perustettu Calatravan ri-tarikunta, joka oli ensimmäinen Espanjaan perustetuista ritarikunnista. Se taisteli reconquistan aikana islamilaisia vastaan ja lähetti 1200-luvulla joukko-jaan Puolan Preussiin asti auttamaan herttua Konrad Masovialaista pakanallisten preussilaisten kukistamisessa, vaikka ei saanut paljon aikaan. Calatravan ritarikunta osallistui muiden espanjalaisten ritarikuntien tavoin 12. heinäkuuta 1212 Las Navas de Tolosan taisteluun, jossa kristityt espanjalaiset kuningaskunnat yhdessä löivät islamilaisen almohadien armeijan. Katso takakannen ilmoitus Costa Alegre -lehden lukijamatkasta. Lähteet: Heikki Sahlberg, Soiletours, parador.es ja wikipedia. Parador de Almargo tarjoaa viihtyisät huoneet tunnelmallisessa miljöössä. Vanha linna kätkee sisälleen monia tarinoita. Don Quijoten tapahtumat sijoittuvat Kastilia-La Manchaan.
40 Costa Alegre Timanttipurjehdus, osa 2 Gibraltarille tuuliperäsintä hakemaan Teksti ja Kuvat Robin Savonius Saimme välillä purjehdittua virsikirjalla. Aamunkoitto
Costa Alegre 41 M atka alkaa aina jostain. Tämä matka on tietysti alkanut siitä, että olen ostanut veneen, mutta enemmän minusta tuntuu, että tämä matka alkoi sinä päivänä, kun asunto oli myyty, ja muutin veneeseen juuri ennen joulua. Kaikki paikat olivat aivan täynnä tavaraa. Vaikka kuinka paljon vähensin, niin silti niitä tuntui olevan liikaa. Seuraava etappi matkasta alkoi, kun lähdimme Torreviejasta levanten puhaltaessa kovaa. Tarkoitus oli purjehtia Gibraltarille saakka, mutta kun aaltojen pärskeet alkoivat toisen päivän aikana tavoittaa istuinlaatikon, pidimme miehistön kanssa tuumaustauon ja päätimme käydä Motrillissa, jossa viivyimme seuraavan päivän. Vaikka olimme satamassa, tuuli oli päivän aikana jopa 30 solmua. Kun tulimme perjantaina Motrilliin, pääsimme jatkamaan matkaa sunnuntaina. Pääsimme vähän matkaa eteenpäin keulapurjeella. Nostimme myös isopurjeen, kun tuuli väheni. Sitten tuuli tyyntyi ihan kokonaan, ja me jatkoimme moottorilla. Kokeilimme myös purjehtia virsikirjaa eli keulapurje puomilla ulos tuulen puolella, mutta tuulta oli liian vähän, joten se ei oikein onnistunut. Espanjaksi se on orejas del burro eli aasin korvat. Kun lähestyimme Gibraltaria, rupesi plotterin eli GPS-navigaattorin näytöllä näkymään aina vain enemmän laivoja, jotka eivät liikkuneet mihinkään. Niitä oli Málagan edustalta Gibraltarille varmaan toistasataa laivaa odottamassa jotakin, emme tiedä mitä. Tulimme aamuyöstä Gibraltarin kärkeen ja purjehdittuamme La Linea de la Concepcióniin, joka on Espanjan puolella, jäimme sen edustalle odottamaan aamunkoittoa. Ajoimme Gibraltarille tankkaamaan ja hakemaan tuuliperäsintä, kun olimme ensin saaneet oikean henkilön puhelimen päähän. Kun olimme tankkauksen jälkeen saaneet kaikki tuuliperäsimen laatikot kyytiin, jatkoimme Alcaidesa Marinaan La Línea de la Concepciónissa. Asentaja Ted tuli iltapäivällä, ja katsoimme laatikot läpi. Seuraavana päivänä eli tiistaina työ varsinaisesti alkoi. Tediltä meni kaksi työpäivää asennuksissa. Kun hän oli lähtenyt keskiviikkona takaisin kotiin päin, mekin rupesimme valmistautumana lähtöön, ja lähdimme illan pimetessä liikkeelle. Taas samat laivat olivat odottamassa. Tällä kertaa meillä oli kevyt vastatuuli, joten suunta oli kaakkoon. Tuulta oli loppujen lopuksi niin vähän, että ainoaksi vaihtoehdoksi jäi taas ajaa koneella. Vuorotellen purjehtien ja ajaen koneella taitoimme matkaa Cartegenan edustalle saakka. Sen jälkeen tuuli kääntyi vastaiseksi ja koveni niin, että loppumatka Torreviejaan oli melkoista rynkytystä vastaMikko Junnila ja Ted asentamassa tuuliperäsintä tuuleen, ja taas kerran saavuimme Torreviejaan pimeäntulon jälkeen joskus yöllä. Miehistönä tällä matkalla oli Mikko Junnila, joka on kätevä käsistään ja hänen vaimonsa Tiina, joka on erinomainen kokki. Hän onnistui loihtimaan purkkiruoasta maittavaa ruokaa rikkinäisestä kaasuhellasta huolimatta. Vaikka keli oli välillä melko kuoppaista, kukaan ei potenut merisairautta matkan aikana. Gibraltar, fuel bay. Asentaja Tediltä meni kaksi työpäivää asentaa tuuliperäsintä.
42 Costa Alegre S ullouduimme pikkubussiin Kauhavan yhteiskoulun pihassa. Viestihiihtoon valitut pääsivät hiihtolomalle päivää ennen muita, mutta sitä ennen oli hoidettava oma osuus hiihdossa. Kisapaikka oli Lappajärvellä noin 40 km Kauhavalta ja vuosi 1965. Olin nukkunut yön huonosti, palellut ja tuntenut huimausta. Äiti oli katsellut epäluuloisesti touhujani ja kysynyt oliko kaikki hyvin? Olin kiemurrellut tilanteesta puhumalla eilisestä suksien voitelusta. Pikkubussi rullasi lappajärveläisen koulun pihaan. Pari nuotiota loimusi, ja ilmassa leijaili tervan tuoksu. Monet olivat jättäneet voitelun viime tippaan. Suksien pohjia lämmitettiin ja yritettiin saada voiteet sileäksi. Yleensä nautin tervan tuoksusta, mutta nyt päässä humisi ja kylmä puistatti, vaikka hiihtoasun päällä oli lämmin pusakka. Pelkäsin, että jumppamaikka huomaisi huonon oloni ja kieltäisi hiihtämisen. Tiesin olevani kuumeinen. Hiihdin ensimmäisen osuuden. Lähtö oli räväkkä. En pystynyt kärkiryhmän vauhtiin vaan asetuin häntäpäähän. Ajattelin myöhemmin parannella sijoitusta, mutta vauhtia en pystynyt lisäämään. Vaihtoalueella näin seuraavan viestinviejämme ja kopsautin häntä selkään. Jatkoin hiihtoa, vaikka vaihto oli tapahtunut. Jumppamaikka juoksi vierelläni ja käski pois ladulta. Seuraavat kaksi viikkoa makasin kuumeisena sängyssä. Hiihtoloma ja seuraava viikko katosivat usvaan. Ihmettelin, miten heikoksi olin tullut. En uskaltanut kertoa asiasta vanhemmilleni. Korva oli kipeä ja päässä jyhmi. Kevään aikana huomasin ikävän ongelman. En kuullut oikealla korvalla mitään ja jouduin pyytämään opettajilta, että voisin istua oikean puoleisessa pulpettirivissä. Ruotsin tunnilla halusin edelleen istua pimeä korva opettajaan päin ja katsella nuorisoseuran pihaan. Sitä virhettä kaduin pitkään. Keskikoulun viimeisellä luokalla sain ruotsin kielestä päättötodistukseen vitosen. Akateemisesta urasta ei kannattanut haaveilla. Jo edellisenä kesänä olin miettinyt vaihtoehtoa joko metsäalaan tai kirjapainoon. Työleiri kesällä Savukosken Tulppiossa oli häivyttänyt kiinnostusta metsäteknikon ammatista ja lisännyt plus-pisteitä kirjapainoalan eduksi. Tietämättäni valitsin raikkaan luontoilman tunkkaiseen kirjapainon pölyyn. Pieni ja nätti sekä digitekniikaltaan ihmeellinen.
Costa Alegre 43 Nelivuotisen oppiajan päätyttyä tuli varusmiespalvelun aika. Sitä ennen kutsunnoissa olin kärynnyt toisen korvan kuuroudesta. Vaasalainen tohtoriksi väitellyt korvalääkäri oli kutsunnoissa ehdottanut hakeutumista tarkempiin tutkimuksiin keskussairaalaan. Pienen viivyttelyn jälkeen pääsin tutkimuksiin ja hoitoon. Tärykalvon puhkaisu herätti korvani. Imupilliin korvasta kertyi paljon keltaista nestettä. Luulin ongelman poistuneen, mutta monta vuotta kävin korvapoliklinikoilla Vaasassa, Turussa ja Hämeenlinnassa. Hämeenlinnan keskussairaalassa korvani leikattiin 1996, mutta mitään ei ollut kuulon hyväksi tehtävissä. Leikkaus kesti silti kuusi tuntia, sillä korvan sisällä oli vuosien saatossa kertynyttä karstaa ja sen puhdistaminen oli hyvin hankalaa. Onneksi putkien laittovälit harvenivat. Leikkauksen jälkeen tunto korvalehdessä oli olematon. Kylmää en tunnistanut ja hiki valui leikkausarvesta. Kerran menin optikolle valittamaan silmälasien sankojen virheellisyydestä. Sain neuvon laittaa sanka korvan taakse eikä sivulle. Hävetti! Työpaikalla sattui nolosti, kun viisivärikoneella painava Aki kutsui minua luokseen. Hänellä oli painotuote käsissään ja oletin, että kyse oli värin määristä. Aki puhui minulle samalla kun katsoin tuotetta. Sanoin hänelle, että vähennä magentaa (punaista) ja lisää hieman cyania (sinistä). Lähdin kohti työhuonettani ihmetellen, miksi niin hyvä painaja kuin Aki ei huomannut, mitä pitäisi tehdä. Huoneessani hämmästyin Akin koputtaessa oveen ja astuessa sisään. Kysyin mitä muuta? Aki vastasi, että kysyin sinulta, saanko ylihuomiseksi pekkasvapaan? Vastasit, että vähennä magentaa ja lisää cyania. Pyysin Akilta anteeksi tunnustaen, etten kuule, jos on taustahälinää. Saat vapaata ylihuomiseksi. Aki käveli painajien joukkoon. Katsoin, miten kaikki kokoontuivat kuulemaan, miten pekkasvapaan pyyntö onnistui. Hetken kuluttua kuului voimakas naurun rämäkkä ja katseet kääntyivät minuun päin. Päätin pysyä omassa toimistossani sen iltapäivän. Painajat eivät ottaneet asiaa puheeksi, mutta huomasin merkittävän muutoksen. Painajille jutellessani he pysäyttivät koneen. Hyvä mieli huomaavaisuudesta lämmitti. Karavaanareina olimme reissailleet Keski-Euroopassa kesälomien aikana. Ajamisen teki hankalaksi se, että vaimo oli pimeällä puolella enkä kuullut tarkasti tietoja sen puolen liikenteestä. Oli puhuttava huutamalla. Yritin saada korvapoliklinikalta kuulolaitetta. Pääsin tutkimuksiin, mutta ongelmana oli tärykalvon arpisuus, se oli kuin peltiä. Lääkäri kutsui myös Pia-Liisan vastaanotolle, jossa meille kerrottiin, että kuulolaite lisäisi hälinää ja vaikeuttaisi entisestään oloani. Vaimolle opetettiin miten pitää puhua kasvotusten ja hyvin selkeästi. Hyväksyin puolikuurouteni. Ennen eläkkeelle pääsyä aloitin kansalaisopistossa espanjan kielen opiskelun. Ajattelin, että majailisin leirintäalueella Espanjassa talvisin koiran kanssa. Pia-Liisalla oli eläkkeelle pääsyyn vielä seitsemän vuotta. Opiskelussa tuli ongelma, sillä en koskaan kuullut, mitä läksyä annettiin seuraavaa tuntia varten. Ratkaisevalla hetkellä muut oppilaat kolistelivat pulpettejaan. Kysyinkin opettajalta: ”Anteeksi, en kuullut mitä tuli läksyksi?” Opettaja oli närkästyneen oloinen. Seuraavalla kerralla tapahtui sama. Opettaja kysyi, etkö todellakaan kuuntele mitä annoin kotitehtäväksi? Vastasin: ”Kiitos, minulle riitti tämä lyhyt oppimäärä.” Kuulolaitekyselystä oli vierähtänyt kolmetoista vuotta. Olin seurannut laitteiden mainontaa ja käsittänyt, että taustahälinä ei ollut mahdoton asia korjattavaksi. Otin yhteyttä omaan terveyskeskukseeni. Sieltä ohjattiin heti kuulokokeeseen, jonka jälkeen sain lähetteen keskussairaalan korvapoliklinikalle. Aikaa vierähti muutama kuukausi ja sitten tuli kutsu. Harmillista, että se sattui marraskuulle. Olimme silloin Torreviejassa, mutta sain siirretyksi ajan tammikuulle. Tarkempaa hetkeä siihen ei saanut, joten joulupäivänä lensimme Suomeen odottamaan kutsua. Kutsu tuli tammikuun lopulla. Pelkäsin mennä tutkimukseen, sillä kolmetoista vuotta ei ollut hälventänyt pettymystä kuulolaitteen saannissa. Nyt tilanne oli toinen, toimeen tartuttiin heti. Korvasta tehtiin muotti, ja se lähetettiin Englantiin valettavaksi. Helmikuun 24. päivä laite asennettiin korvaani. Päivässä ei sitten muuta hyvää ollutkaan, sillä samalla kertaa Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Ihastuin kuulolaitteeseen, mutta pientä ongelmaa oli sekä silmälasien sangan että maskin pitämisessä kuulolaitteen kanssa. Korvan taustalla oli ahdasta. Maaliskuun 22. päivä on tarkastus sairaalassa, ja sitten voisimme lähteä kevääksi Espanjaan kuuntelemaan Välimeren kohinaa. Anteeksi, kuulinko oikein? Teksti ja kuva Seppo Parkkonen
44 Costa Alegre Luotettettavat yritykset huolehtivat kodistasi poissaollessasi, ellei sinulla ole omaa luottohenkilöäsi. Kuka huolehtii Espanjankodistasi, kun olet poissa? Teksti ja Kuvat Sinikka Halttunen C osta Alegre lähetti neljälle suomalaisyritykselle sähköpostikyselyn kodin huolenpidosta kuten millaisia palveluita yritys tarjoaa, paljonko ne maksavat ja mitä palvelu edellyttää palvelun pyytäjältä. Haluttiin myös tietää, miten yritys toimii tässä asiassa, jotta kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä. Lopuksi kysyttiin, miten neuvotaan asiakkaita huolehtimaan asunnostaan, kun he ovat itse pois eli miten ehkäistään esimerkiksi asunnon valtaaminen tai ryöstö. Lomaespanjassa-yrityksestä vastasi Pirkko Ikonen. Meillä on huolenpitoja talkkaripalvelusopimus, joka pitää sisällään normaalisti yhden käynnin kuukaudessa. Katsomme silloin, että kaikki on kunnossa: ikkunat sovitusti joko hiukan tuuletusasennossa tai sitten kokonaan suljettuna. Laskemme vettä viemäreihin hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Tyhjennämme myös postilaatikot, jos avain on käytössämme. Otamme kuvia, jos on jotain, josta mielestämme tulee informoida asukasta. Voimme laittaa asunnon valmiiksi, kun asukas on tulossa asunnolle eli sähköt, vedet, jääkaappi, ilmastointi ja lämminvesivaraaja päälle. Pelkkä keyholding-palvelu on myös mahdollista. Zarikon Heidi Saarikko kertoi, että avainpalvelussa tehdään sopimus. Tarvittaessa avainta voit tulla hakemaan sen itse tai valtuuttaa jonkun muun sitä hakemaan toimistomme aukioloaikoina maksutta. Sopimuskausi on aina 12kk. Voimme käydä sopimuksen mukaan tarkistamassa, että kaikki on kunnossa asunnolla. Peruskäynnillä tyhjennämme Avainsäilytys, asunnon tuuletus ja tarvittaessa vaikkapa ruokatarvikkeet hoituvat suomalaisyrityksiltä. Luottamus syntyy monemminpuolisella rehellisyydellä.
Costa Alegre 45 postilaatikon, laskemme vettä viemäreihin, tuuletamme asunnon ja tarkistamme, että ikkunat ja ovet ovat ehjät. Käynnin jälkeen lähetämme kuvatai videoreportaasin asunnosta. Voimme käydä asunnolla aina pyynnöstäsi tai säännöllisesti esimerkiksi kerran kuussa. Käynnin sisällön voimme muokata asuntosi tarpeiden mukaan. Vaikka asunto on yksinään, pölyä kertyy sisälle ja hiekkaa terasseille. Voit tilata siivouspalvelun ennen tuloasi ja sen jälkeen. Käytämme ammattisiivoojia. Halutessasi voit myös tilata aamutai iltapalatarvikkeet tai vaikka shampanjaa ja mansikoita jääkaappiin odottamaan ennen tuloasi. Miten haluatte parhaiten palvella asunnon huolenpidon asiakkaita? Lomaespanjassa palvelee asiakkaitaan parhaiten tekemällä huolenpitotoimet heidän toivomallaan tavalla, tai jos yrityksellä on parempi idea, niin siitä kerrotaan asiakkaalle ja pohditaan yhdessä mahdollisimman hyvän tavan toimia juuri hänen asuntonsa hyväksi. Zarikon tavoitteena on luoda pitkäaikaisia asiakassuhteita, joiden takana on aina molemminpuolinen luottamus ja tyytyväisyys. Asukkaille tarjotut palvelumme ovat syntyneet heidän omista tarpeistaan. Kummankin yrityksen mielestä molemminpuolinen luottamus on tärkeää ja selkeät ohjeet siitä, missä esim. päävesihana, sulakkeet sijaitsevat ja mahdolliset toiveet esim. ikkunoiden jättämisestä tuuletusasentoon jne. Miten neuvotte asiakkaitanne huolehtimaan asunnostaan, kun he ovat itse pois eli miten ehkäistään esimerkiksi asunnon valtaaminen tai ryöstö? Onko siihen keinoja? Pirkko Ikonen vastasi, että onneksi asunnon valtauksia on ainakin tässä Torreviejan alueella aika vähän, mutta tärkeää on, että asunto näyttää asutulta. Esim. postilaatikko on tyhjennetty ja jos on omaa pihaa, niin kasvit pitää leikata ja piha siivota aika ajoin, ovet kannattaa olla mahdollisimman turvallisia, esimerkiksi turvaovet ja portit lukossa jne. Heidi Saarikko painotti hyvää lukitusta ja hälytinjärjestelmää. Asunnon ollessa tyhjillään on tärkeää myös, että ilmanvaihto on hyvä. Jos asunnossa ei ole ilmanvaihtoventtiileitä huoneissa, niin on hyvä jättää ikkunat hieman raolleen ja persianat kiinni sekä kaikki sisäovet auki, niin ilma vaihtuu edes jonkin verran. Yrityksiin voi aina ottaa yhteyttä ja neuvotella asioista varsinkin, jos on epätietoisuutta tai kysymyksiä juuri siitä omasta asiasta, Ikonen kiteytti lopuksi. Kumpikin yritys tarjoaa siivousja remonttipalveluita kustannusarvion mukaan. Lomaespanjassa tarjoaa siivouspalvelua rajoitetusti eli, jos vuokra-asuntojen siivoukselta jää aikaa, he tekevät myös siivouksia. Kannattaa kysyä, mikäli haluaisi tulla juuri siivottuun asuntoon. Hinta määräytyy huoneiden lukumäärän mukaan, myös ikkunoiden pesu hinnoitellaan erikseen työn määrän mukaan. Palveluiden hinta: Huolenpitoja kotivahtipalvelu: Lomaespanjassa 240 € vuodessa, joka sisältää kaksi kertaa kuussa käynnin. Zariko 35 € käynniltä. Avainpalvelu tai niiden säilytys: Lomaespanjassa 60 € ja Zarikossa 75 € vuodessa. 360Hometour.net hoitaa avainpalvelua, joka on 5 €/kk, vuosilaskutuksella. Palveluiden hinta sisältäen IVA:n 21% Koti on tärkeää jättää asuntun näköiseksi. Kukat on hyvä hoitaa, jotta talo näyttää asutulta .
46 Costa Alegre Teknologia 6 Hyvästi Windows, tervetuloa Linux Teksti Jarmo Havulinna Kuvat käyttöjärjestelmän W indows on hallinnut vuosikymmeniä kotitietokoneiden ja läppäreiden käyttöjärjestelmänä. Sen valta-asemaa on ollut erittäin vaikeaa murtaa, mutta nyt Linux-pohjaiset käyttöjärjestelmät ovat jo niin käyttäjäystävällisiä, että käyttömäärät kasvavat vauhdilla. Itse siirryin käyttämään Ubuntu Linux -järjestelmää jo yli 10 vuotta sitten, jolloin se oli vielä aikamoista nörttihommaa. Windows on suljettu käyttöjärjestelmä, jolle kirjoitetut ohjelmat ovat yleensä maksullisia. Esimerkkinä Microsoft O ice. Linux on avoin, jolle useimmat kirjoitetut ohjelmat ovat ilmaisia. Esimerkkinä on LibreO ice, joka tekee saman kuin Microsoft O ice. Yksi syistä, miksi minä ja monet lähipiirissäni vaihtoivat Linuxiin, oli Windowsin jatkuvat turvaongelmat. Piti käyttää maksullisia ja ilmaisia virustorjuntaohjelmia, mutta koneisiin tuli kuitenkin koko ajan erilaisia uhkailmoituksia. Linuxiinkin on saatavana sellaisia ohjelmia, mutta koko tänä aikana en ole vaivautunut asentamaan niitä, koskaan ei ole ollut ongelmia. Windows-koneeni hidastuivat ajan myötä, kun sinne kertyi asteittain erilaista sälää. Minulla on vieläkin yksi Windows-läppäri referenssinä, ts. vertailuna muihin käyttöjärjestelmiin. Uusien Windows-versioiden myötä piti aina päivittää koneita, kun ohjelmaversioiden vaatimukset kasvoivat jatkuvasti. Linux toimii hienosti vanhemmissakin koneissa. Nykyään on jo saatavana läppäreitä, joissa on Linux esiasennettuna. Googlen Chromebook-tietokoneita on laajalti myynnissä kaikissa alan liikkeissä. Sen käyttöjärjestelmä, Chrome OS, on Googlen kehittämä avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä, joka sekin perustuu Linuxiin. Linux-käyttöjärjestelmä on saanut nimensä kehittäjältään Linus Torvaldsilta.
Costa Alegre 47 Onko sinulla kännykkä, jossa on Android käyttöjärjestelmä? Sekin perustuu Linuxiin. Samoin esim. Android TV:t ja tabletit. Jos olet käyttänyt pitkään Windows-koneita, niin et ehkä uskalla vaihtaa kerralla Linuxiin. Ohjelmien ja tiedostojen vaihto varmaan arveluttaa aika paljon. Linuxia voi helposti kokeilla CDtai USB-levyllä Windows-koneissa muuttamatta tietokoneesi sisältöä. Hyvä ratkaisu on myös Linuxin asentaminen Windowsin rinnalle. Tällöin koneen käynnistyksessä voi valita, kumpaa käyttöjärjestelmää haluaa käyttää. Linuxiin voi asentaa Wine-ohjelman, jolla voi ajaa joitakin Windowsohjelmia. Windowsin tukipalveluja on erittäin paljon saatavana, koska aina tulee ongelmia. Linux ei ole sen kummempi. Ongelmia tulee ja niihin tarvitaan apua. Uudella käyttäjällä olisi tietenkin hyvä olla osaava tukihenkilö, mutta netistä löytyy valtavasti tietoa. Käyttöjärjestelmien iso ero on tiedon saatavuudessa. Windows on suljettu järjestelmä, joka on Microsoftin hallussa ja siitä ei saa tietoa. Linux on avoin ja kaikki sen toiminnat ovat vapaasti tiedossa. Siksi netissä on valtavasti tukitietoa. Monet ?rmat tarjoavat myös Linux-apua. Koska aloitin Linuxin käytön kauan sitten, niin opin väistämättä käyttämään paljon terminaalia (Siinä kirjoitetaan tietokonekoodia) ongelmien ratkaisuun ja itse käyttöjärjestelmän opiskeluun. Nykyään useimmat ”tavalliset” käyttäjät pärjäävät hyvin ohjelman graa?sella liitännällä, joka on käyttöjärjestelmä niin kuin näet sen kuvaruudulla. Klikkaat siinä haluamasi toiminnot, jne. Terminaalissa sama tehdään kirjoittamalla käyttöjärjestelmän ohjelman käskyjä rivi riviltä. Espanjassa moni käyttää Freedome VPN-ohjelmaa tv-ohjelmien katseluun. Se on maksullinen. Linuxiin on myös saatavana useita erilaisia maksullisia VPN-ohjelmia, jotka toimivat hyvin Espanjan ja Suomen välillä, joten sekään ei ole este Linuxin käytölle. Ts. Espanjassa tietokoneen "osoitteeksi" laitetaan suomalainen palvelin, jolloin esim. YLE luulee, että katsoja on Suomessa, vaikka on todellisuudessa Espanjassa. Windows on vielä pitkään hallitseva käyttöjärjestelmä kotitietokoneissa ja läppäreissä, koska laitevalmistajat tarjoavat sitä esiasennettuna, mutta näen muutoksen alkaneen. Linux on jo vallitseva käyttöjärjestelmä kaikissa muissa laitteissa. MAC OS perustuu Unixiin, joka on Linuxin sukulainen, mutta ei yhteensopiva. Yhä useammat ohjelmat ovat saatavana erilaisina etäkäyttöversioina esim. pilvipalveluissa, jolloin ei tule olemaan niin suurta tarvetta ladata ohjelmia omalle tietokoneelle. Tällöin oman koneen käyttöjärjestelmän merkitys pienenee. Yhteenvetona Linux on nopea, turvallinen ja helppo käyttää, lisäksi ilmaisohjelmavalikoima on erittäin laaja. Varjopuolena on, että on paljon eri jakeluversioita. Useimmista tärkeistä ohjelmista on suomenkielinen versio vakiona. Ubuntu on yksi suosituimmista kotikäyttöön tarkoitetuista käyttöjärjestelmistä ja sitä kehitetään koko ajan merkittävästi. Kahden vuoden välein tulee iso päivitys, seuraava huhtikuussa 2022, mutta pienempiä päivityksiä tulee tasaisin välein. En väitä, että Windows olisi huono käyttöjärjestelmä, päinvastoin. Näin merkittävään valta-asemaan pääseminen ei muutoin onnistu. Käytin vuosikausia myös Macintosh tietokoneita, joiden käyttöjärjestelmää pidin ja pidän edelleen huippuna, ellei parhaimpana. Käytössäni on myös Macin iPhone ja iPad, joten pystyn edelleen vertailemaan eri järjestelmiä. Windows ja MacOS ovat kuitenkin kumpikin suljettuja järjestelmiä. Windows on maksullinen ja MacOS toimii vain Macintosh tietokoneissa, siksi mielestäni nyt on aika kypsä avoimille järjestelmille, joista Linux on vallitseva. Ubuntu on Linux-järjestelmän tuotenimi.
48 Costa Alegre Mitä teet, kun koronapandemia on ohi? Teksi Mika Lindqvist Kuvat Mika Lindqvist ja haastatellut K un pikkuhiljaa palailemme uuteen normaaliin, käy ehkä yllättäenkin ilmi, että erakoiksi mielletyillä suomalaisilla on ollut ikävä fyysistä läsnäoloa ja kosketusta. Ystävien tapaamiset ovat etusijalla monien suunnitelmissa. Tärkeänä opetuksena korona-ajasta pidän sitä, että työpaikoille ei enää mennä ?unssaisena. Kulttuurihan on ollut, ettei pieni ?unssa estä töihin menoa eikä liikuta julkisilla paikoilla sairaina muita tartuttamassa sekä tietysti hyvänä asiana käsihygienian parantuminen, Jaana Lunnela kommentoi Suomen lumisesta keväästä. Muuten hänen mielestään ajatus siitä, että korona olisi ohi, on mielenkiintoinen. Hän onkin pohtinut asiaa perusteellisesti monelta kantilta perusteellisesti. Korona tulee jäämään pysyvästi yhtenä virustautina maailmaa, mutta pandemia alkaa toki kallistua loppusuoralle. Hyvä niin! Mutta ymmärrän toki kysymyksen ytimen. Tärkeintä on ehkä se, että pääsee tapaamaan ystäviä turvallisesti. On kertynyt ns. sosiaalista velkaa, ja tuntuu hyvältä, että vihdoin pääsee tapaamaan ystäviä kasvokkain. Tietysti on mukavaa järjestää erilaisia juhlia isommallekin porukalle esimerkiksi hyvän ruoan ja juoman äärellä. Meidän kesään kuuluu muutto mökille, mutta toisaalta olemme viettäneet siellä paljon aikaa korona-aikanakin. Yksi hauska muisto on keväältä 2020, kun ekan kerran menimme Houtskäriin. Siellä ei siihen mennessä ollut kuin ehkä yksi tartunta, ja meitä pääkaupunkiseudulta tulleita karsastettiin tartuntojen pelossa. Meillä on valokuva, jossa naapurin pariskunta ja mies seisovat pihalla kaikki lähes kymmenen metrin välein. Kuvan nimeksi tuli tietenkin "koronamöte" Ei meitä sentään ihan niin paljon pelätty, mutta nyt voimme Jarkko ja Laura Fräntilä odottavat häämatkaansa .
Costa Alegre 49 pitää kyläkokouksen normaalisti ilman turvavälejä. Olen miettinyt, palaavatko suomalaiset takaisin hyvin alkaneeseen halauskulttuuriin. Toivoisin, että tämän tyyppinen fyysinen kosketus palaisi, samoin ehkä perinteiset kättelyt. Me aiomme jatkaa halailua ystävien kanssa. Emme ole kovin ahkeria konserteissa tms. kävijöitä, mutta kaipaan kyllä jouluisia konsertteja ja kauneimpien joululaulujen laulamista. Kirjastoissa on ollut hyvin hiljaista, mutta toivottavasti siellä jatkossa olisi jotain hauskoja tapahtumia, joihin voisi osallistua pojantyttären (9v) kanssa. Toivottavasti pääsemme myös katsomaan hänen korismatsejaan. Työelämän osalta pidän hyvänä etätyömahdollisuuksien lisääntymistä koronan jälkeenkin, ja mikä tilansäästö. Nykyään Teneri alla opiskeleva Jenni Valtonen teki elämänmuutoksen jo Omikronin jyllätessä vielä pahimmillaan Oma polkuni nyt ”koronan jälkeen” on ehkä päinvastaisempi kuin monen muun. Hyvin monet ihmiset joutuivat työttömiksi tai lomautetuiksi pandemian takia ja ovat vasta nyt päässeet takaisin kiinni töihin, joko niihin vanhoihin tai uusiin. Itse otin tauon työelämän oravanpyörästä irtisanoutuen lokakuussa 2021 jatkuvasta työsuhteesta ja ryhdyin täysiJunniloiden rakas "valkoviinipaikka" mökin pihassa, josta heidän on hyvä aloittaa koronan jälkeinen kevät. Harri Hornborg tekee etätöitä osin Torreviejassa. Mattiina Saksa odottaa kunnon halauksia. Tässä halattavana rescue-koira Winny. Jenni Valtonen nauttii Teneri an upeista maisemista. päiväiseksi aikuisopiskelijaksi uudella paikkakunnalla. Suoria ”korona vihdoin ohi”-suunnitelmia on vähän, mutta toivottavasti niihin kuuluvat parit lomamatkat ystävien luo Saharan eteläpuoleisiin maihin sitten syksymmällä. Hieman pidempiä lomamatkoja maihin, joissa terveydenhuollon taso on alempi kuin Euroopassa, mutta nyt rokotettuna reissaaminen on huolettomampaa kuin vuosi sitten. Mahdolliset pakolliset rajanylitykseen vaadittavat PCR-testitkin tuntuvat kepeämmältä, ei juurikaan stressaavalta asialta. Torreviejassa etätyöläisillä Harri Hornborgilla ja Marttiina Saksalla on ytimekkäät suunnitelmat covidin jälkeiseen aikaan. Korona-aikana heidän koulutusyrityksensä Edumar on joutunut toimimaan pääosin etänä, eikä asiakkaita ole pystytty tapaamaan normaalisti. Hornborg aikoo nauttia liikkumisesta julkisissa tiloissa ilman maskia, ja näyttäytyä ilmielävänä koulutusyrityksensä asiakkaille. Käyn myös le oissa, teattereissa, konserteissa ja urheilutapahtumissa sekä kuntosalilla ilman käsidesiä, Harri listaa epäröimättä. Saksan suunnitelmat ovat samansuuntaiset. Lähikohtaamiset ovat myös hänelle odotettuja. -Aion nauttia täysillä konserteista ja teatterista. Halaan ikääntynyttä mummoani ja äitiäni oikein lujaa. Kättelen taas pitkästä aikaa yhteistyökumppaneitamme. Sekä menen tietysti kuntosalille ilman maskia! Valenciassa asuvat Jarkko ja Laura Fräntilä toteuttivat osan suunnitelmistaan jo pahimpaan korona-aikaan, mutta häämatka jäi tekemättä. Menimme naimisiin vuonna 2020. Tarkoitus oli mennä saman tien häämatkalle, mutta koronan takia suunnitelmat ovat lykkäytyneet tietenkin eteenpäin. Nyt näyttää viimein siltä, että häämatkan voisi toteuttaa. Ulkosuomalaisina olemme matkustaneet koronan aikana lähinnä Suomeen kaksi kertaa vuodessa. Vuoden 2022 alussa kävimme Italissa Barissa, minne suunnittelimme tekevämme häämatkammekin. Oli outo tunne olla ulkomailla ihan vain turistina. Puglian pääkaupunkina Barikin elää turismista, ja oli tunne, että turisteja oli kaupunkiin odotettukin. Näin ei välttämättä aina ole.
50 Costa Alegre H uolimatta siitä, että Levanten alueella on tarjolla hienoja tuoreita raaka-aineita ympäri vuoden, ei esim. pohjoismaissa yleistynyt lähiruoka-ajattelu ole täällä saanut sijaa. Kaupoissa ei näy paikallisia tuotteita, eikä alueen tuottajia nosteta esille. Tämä johtuu siitä, että elintarvikemyymälät ovat suurten kansallisten tai kansainvälisten ketjujen omistamia. Itsenäisiä, omasta valikoimastaan päättäviä kauppiaita ei ole, joitakin gourmet-putiikkeja ehkä lukuun ottamatta. Retket lähialueen vihannesja hedelmätarhoille sekä mäkisemmän maaston manteli-, viikuna-, kirsikkaja oliiviviljelmille auttavat lähiruuannälkäisiä. Harmillista on, että näin talvisaikaan tienvarsilla omia tuotteitaan kauppaavia pientuottajia ei juuri näy. Lähiruoka on etsittävä ventaLähiruokaa Levantesta Teksti ja Kuvat Jouni Aalto Levante (tässä yhteydessä noin 100 km:n levyinen kaistale Välimeren rannikkoa Valenciasta Almeríaan) on Espanjan vihannesja hedelmätuotannon ydinaluetta. Täällä tuotetaan suurin osa Espanjan sitrushedelmistä sekä vihreistä vihanneksista kuten salaatit, kaalit jne. Tomaattien ja paprikoiden viljely on runsasta etenkin Cartagenan ja Almerían välisellä alueella. Latva-artisokkaa kasvaa Albuferassa, Orihuelan alueella runsaasti.
Costa Alegre 51 kylttien tai cooperatiivien eli tuottajien osuustoimintayritysten avulla. Käsitteiksi alkuperämerkinnän mukaan alueella ovat muodostuneet esim. Vinalopón rypäleet, Orihuelan latvaartisokat (alcachofas), Alicanten kirsikat, Elchen taatelit, Callosa d'en Sarrià (Callosa de Ensarriá) mispelit (nísperos), Dénian katkaravut, Vinaròsin langustiinit ja tietysti Jijonan manteliherkku turrón. Levanten alueen gastronomiasta puhuttaessa ei voida ohittaa riisiä ja paellaa. Paellasta on kirjoitettu ja kiistelty niin paljon, että tässä vain muutama huomio. Valencian paella-järjestön mukaan valencialaiseen paellaan kuuluvat: kana, kani, neulapapu, paikallinen valkopapu (el garrofó), tomaatti, riisi, suola, sahrami ja vesi. Yleisimmät paella-riisilajikkeet ovat: Senia, Bomba ja Albufera. Riisiä viljellään pääasiassa Valencia lähellä, Albuferan suuren makeavedenaltaan ympärillä 14 kunnan alueella. Paellan ja risoton ero on lähinnä siinä, että paellaa ei kypsennyksen aikana sekoiteta. Risottoon neste lisätään vähitellen, koko ajan sekoittaen, lopuksi voidaan lisätä kermaa ja juustoa. Eri riisilajikkeet imevät nestettä eri tavoin, Senia vähiten ja Albufera eniten, mutta yleisin suhde on yksi osa riisiä ja kolme osaa nestettä. Jos valmistat paella avotulella, esimerkiksi kaasuhellalla, lämpötilaa tulisi laskea noin viiden minuutin välein kiehuvasta hautuvaan (n. 25 min.). Jos näyttää siltä, että paella alkaa kuivua ennen kuin riisi on kypsää, lisää hieman nestettä. Kun olet sammuttanut liekin, peitä paella hetkeksi foliolla, jotta lämpö tasaantuu. Paikallisen herkun latva-artisokan, alcachofa, toinen satokausi ajoittuu talvikauden lopulle, helmi-maaliskuulle. Artisokkaa viljellään runsaasti Orihuelan ympäristön kunnissa. Siitä käytetään useimmiten vain nk. pohja eli lähinnä vartta oleva osa. Leikkaa ”kävyn” tyvestä noin kolmen sentin levyinen kanta, irrota uloimmat kuivemmat lehdet, leikkaa varsi ja kuori pohjasta tummanvihreät osat pois. Etenkin isoimpien artisokkien pohjalla on nk. ”partaa”, joka raaputetaan pois. Keitä artisokanpohjia suolalla ja sitruunamehulla maustetussa vedessä noin 15 minuuttia. Jätä ne liemeen odottamaan lisukkeiden valmistumista. Latva-artisokan hennon aromaattista makua verrataan usein valkoiseen parsaan, joten samat lisukkeet sopivat molemmille, esim. voisula, hollandaise-kastike, katkaravut jne. Oma suosikkini on annos, jossa artisokan seuraksi haudutetaan pieniä porkkana-, sipuli-, pekonija tomaattikuutioita voissa ja valkoviinissä. Voit myös lisätä annokseen nokareen aiolia tai sitruunamajoneesia. Alueen erikoisuuksiin kuuluu myös mispeli, níspero. Mispeli on Kaukoidästä kotoisin oleva ruusunsukuinen puu tai pensas. Sen oranssi hedelmä muistuttaa pientä päärynää. Mispeli on oikeaa ”super-foodia”; sen vähäkalorinen hedelmä on erittäin terveellinen sisältäen runsaasti A-vitamiinia ja kuituja. Sen sanotaan olevan hyväksi iholle ja jopa ehkäisevän tauteja. Callosa d'en Sarriàn ja Altean sekä ympäröivien kuntien alueella viljeltävät mispelit ovat eri lajikkeita, kuin esim. Saksassa viljeltävät lajikkeet, jotka muistuttavat lähinnä ruusunmarjoja. Hedelmää voidaan käyttää kuten muitakin hedelmiä: syödä sellaisenaan, hillona, piirakoissa jne. Mispelin kuori on sitkas, joten suosittelen kuorimaan hedelmän. Siemeniä ei syödä. Nispelin satokausi on huhti-toukokuussa, joten iho ehtii kesäksi kuntoon. Levanten alueen ruokaperinteeseen kuuluvat myös kalat, äyriäiset, mustekalat, sipulit, mantelit, oliiviöljy, etikat, juustot (esim. Santa Polan ja Los Montesinosin raikkaat tuorejuustot), herneet, pavut ja linssit. Unohtaa ei sovi myöskään alueen upeita viinejä, jotka kuuluvat olennaisesti ruuan valmistukseen. Marina Altan hedelmäiset valkoviinit ja Jumillan runsaat Monastrell-viinit sopivat erinomaisesti ruokajuomiksi. Jälkiruoille sopii alueen oma makea Fondillon-viini. BUEN PROVECHO! Kirjoittaja on valmistunut hotellija ravintolaopistosta 1981 ja toiminut ravintola-alalla koko työuransa, joista viimeiset 30 vuotta ennen eläköitymistään ravintoloitsijana. Latva-artisokkaa á la Jouni. "Lähiruoka"-myymälä kadunkulmassa.
52 Costa Alegre Kevään hintavertailua Suomen ja Espanjan välillä Teksti Mika Lindqvist Tutkittu juttu!
Costa Alegre 53 V ertailu on tehty 8. 9.3. 2022 kolmessa marketissa sekä Suomessa (Varsinais-Suomi) että Espanjassa (Torreviejassa). Hinnat eivät ole täysin vertailukelpoisia eri merkkien ja pakkauskokojen vuoksi, mutta suuntaa-antavia kuitenkin. Mainittakoon, että laskettuna kaikki ylläolevat tuotteet yhteensä, tulee Suomen LIDLissä korin hinnaksi 47,45 euroa ja Espanjassa 34,80 euroa eli Espanjassa korin hinta maksoi vain noin 70 prosenttia verrattuna Suomen LIDLin hintaan. Kuriositeetin vuoksi mainittakoon, että 95E-bensiini maksoi Torreviejassa em. aikana 1,66-1,91 euroa litralta. Diesel 1,60-1,63 euroa. Helsingissä 95E-litrahinta oli tuolloin noin 2,20. Dieselin hinta oli noin 2,27 euroa litralta. Hintavertailua voidaan jatkossa tehdä muistakin tuotteista, esimerkiksi kahvista, sokerista, jauhoista, leivistä oluesta tai mistä vaan, jotka ovat vertailukelpoisia tuotteita. Esimerkiksi virvoitusjuomissa ja olueissa täytyy ottaa huomioon, ettei Espanjassa pääosin ole panttikierrätysjärjestelmää. Suomalaiset hinnat keräsi Rune Österberg, Espanjasta Mika Lindqvist.
54 Costa Alegre
Costa Alegre 55
56 Costa Alegre
Costa Alegre 57 V oikukka symboloi ystävällisyyttä ja rauhaa. Vain hyvyys tekee ihmisestä "IHMISEN". Hyvyys ratkaisee kaikki ongelmat eikä sillä ole rajoja. Hyvyys ja kiitollisuus ovat ihmisyyden periaatteita. Kuvanveistäjä Gregory Pototsky. "Puu" tuottaa oksia, jotka päättyvät ojennettuihin käsiin rauhan ja rakkauden huutoon, näin lukee muistomerkin laatassa. Kansainvälinen solidaarisuusakatemia on lahjoittanut veistoksen Torreviejan kaupungille. Torreviejan pormestari Eduardo Jorge Dolón Sánchez vihki veistoksen käyttöön 21. syyskuuta 2019. Teos sijaitsee kulttuurikeskus Centro Virgen del Carmenin edustalla. Torreviejaradio.comin sivuilla kerrotaan: ”Vietin lapsuuteni Neuvostoliiton sanatorioissa, minut kasvattivat kommunistit. Minulla oli paljon aikaa ajatella. Ja kun ajattelin kansainvälistä vallankumousta, ajattelin kuinka tehdä ihmiset onnelliseksi. En ole muuttunut sen jälkeen. Uskon edelleen vilpittömästi, että polku onnellisuuteen kulkee hyvyyden idean kautta”, sanoo taiteilija Gregory Pototsky.”
58 Costa Alegre Tervetuloa kesällä Lappiin, Tankavaaran Vuotsoon! S uomessa vietetään paraikaa viimeistä hiihtolomaviikkoa. Ravintoloiden koronarajoitukset poistuivat näiden viikkojen aikana. Moni Lapin hotellija ravintolayrittäjä huokaisi helpotuksesta. Lapin matkailu oli todella ahtaalla ja rajoitusten poistumista olikin jo odotettu. Toki moni toivoi että kevennystä olisi tullut jo aiemmin. Mutta parempi myöhään kuin... Toki viime kesä oli jo Lapin teillä vilkasta. Asuntoautoja ja vaunuja liikkui tiellä ennätysmäärä. Mutta tämä autojen paljous ei vielä kovasti matkailuyrittäjää auttanut eikä kassaan niitä kaivattuja euroja tuonut. Tiellä ei näkynyt käytännössä lainkaan Saksan, Hollannin, Ranskan, Italian ym. Euroopan maiden kilvissä olevia autoja. Turistibussi letkat puuttuivat täysin. Suomi-turisti ei kuluta palveluja samalla tavalla kuin ulkomaalaiset. Ja koulujen alkaminen elokuun alkupuolella veikin sitten matkailijat takaisin etelään. Ruskamatkailu toki toi vielä vilskettä pariksi viikoksi, mutta kaiken kaikkiaan sesonki jäi lyhyeksi. Odotukset tulevalle kesälle ovat, tai oikeastaan olivat suuret. Nyt varjona on Ukrainan tilanne. Pelko siitä, että eurooppalaiset matkailijat eivät uskalla tulla sotaa käyvän Venäjän naapurimaahan. Jonkin verran matkoja onkin jo peruttu, mutta ei vielä suuressa määrin. Aasialaiset turistit, jotka ovat olleet vuosia merkittävä osa Lapin matkailua, eivät vielä ainakaan pariin vuoteen saavu Suomeen. Toivottavasti kuitenkin saapuvat sitten jossain vaiheessa. Varmasti Venäjän hyökkäys Ukrainaan herättää levottomuutta ympäri Eurooppaa, jopa ympäri maailmaa, mutta täällä Suomessa ja varmaan myös Baltian maissa tilanne on kieltämättä levoton. Välillä ahdistus on itselläkin aika suuri. Mutta olkaamme optimisteja. Luotetaan siihen, että tilanne itänaapurissa rauhoittuu joidenkin viikkojen kuluttua, ja tämä täysin käsittämätön veljeskansojen välinen selkkaus loppuu. Ja kun Lapin yötön yö alkaa, niin saamme jälleen nähdä iloisia ja tyytyväisiä ihmisiä viettämässä aikaa ja kokemassa unohtumattomia elämyksiä Lapin luonnossa. Ja jos te sattumalta eksytte kesällä Lappiin niin tervetuloa tutustumaan Tankavaaran kultakylään ja samalla poikkeamaan mm. eräja eläinmuseossa. Timo Mäkynen Olemme nyt viettäneet seitsemän viimeistä kesäämme Sodankylän Vuotsossa, Suomen eteläisimmässä Saamelaiskylässä. Tänään kävimme vaimoni Tanjan kanssa sopimassa kesän työt Tankavaaran kultakylässä. Lukijalta
Costa Alegre 59 Kesän tapaamiset ilmestyy syyskuussa. Aineisto-päivä on 15.9. Teemaa varmentuu kesän aikana, mutta ainakin yksi yritysesittely on luvassa, samoin juttu gol?sta. Lehti toivottaa kaikille rentouttavaa kesäaikaa! Seuraava Costa Alegre Kuva on vuoden 2021 tapaamisesta Ravintola Lokissa. Ravintola Koulu siajitsee Turun keskustassa. K esätapaamiset ovat kuuluneet monen espanjansuomalaisen elämään jo vuosia. Joillekin on mukava nähdä Suomessa Espanjan ystäviä ja tuttuja ja ?ilistellä muistoilla. Joku voi tulla tapaamisiin mukaan kuullakseen, millaista elo Espanjassa olisi. Yleensä tapaamisiin ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet. Nyt näyttää siltä, että vanhat kokoonkutsujat ovat jääneet pois eikä aina ole löydetty tai etsitty uusia. Tulevana kesänä tapaamisia on kuitenkin ainakin Lahdessa ja todennäköisesti myös Turussa. Lappeenrannassa ei ole tänä vuonna Kaakkois-Suomen tapaamista, mutta ensi vuoteen sellaista on suunniteltu. Siellä yhteyshenkilö on Leila Onerva +358 40 705 59 45. Lahden tapaaminen on ravintola Teivaan Lokissa 7.7. klo 13. Ilmoittautudu yhteyshenkilön numeroon tai sähköpostiin, niin saadaan yhteinen ruokapöytä. Ravintolassa on tarjolla bu et-lounas reilun kympin hintaan. Yhteyshenkilö on Sinikka Halttunen +358 40 588 38 23, modervik@gmail.com. Turun tapaamisesta voi olla yhteydessä Marjo Laineeseen Messingerin kautta. Costa Alegren kyselyiden perusteella Tampereella eikä Oulussa ole ainakaan toistaiseksi suunniteltu kesätapaamisia. Aiempina vuosina myös Vantaalla on ollut kokoontuminen, mutta siitä lehdellä ei ole nyt tietoa. Aktiivisille on siis tarjolla mielenkiintoista tehtävää!