Costa Alegre 1 Costa Alegre Irtonumero 5 € 2 / 2024 Paikallisuus ihmisläheisyys ajankohtaisuus HYVÄN MIELEN RANNIKOLLA TARINOITA, TIETOA JA TERVEYTTÄ Tangon suurlähettiläs vieraili Torreviejassa Kunniakonsulaatin avajaiset Muuttolinnut, turistit ja residentit
Costa Alegre 3 Kulttuurin ja juurien merkitys koko elämälle Costa Alegre on aatteellisesti sitoutumaton aikakauslehti. Aineistopäivät ja ilmoitusten koot ilmoitetaan internetsivuilla. Kustantaja ei vastaa avustajien mielipiteistä. Asiatiedoissa on nojattu artikkeleissa mainittuihin tietolähteisiin. Kaikkien lehden aineistojen lainaaminen on kielletty ilman kustantajan kirjallista lupaa. Tekijänoikeuslainsäädännön mukaan kustantajalla on tekijänoikeus suunnittelemiinsa ja laatimiinsa ilmoituksiin. Lehti ei vastaa tilaamattomista kirjoituksista eikä kuvista eikä ole velvollinen säilyttämään niitä. Lehti ei vastaa taloudellisesti paino yms. virheiden aiheuttamasta vahingosta. Huomautukset tulee tehdä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Jos ilmoitus jää em. syistä pois lehdestä, on lehdellä velvollisuus ainoastaan palauttaa maksettu ilmoitushinta. K ulttuuri on hyvin laaja käsite, suppeimmillaan se on teatteria, konsertteja ja kuvataidetta. Laajassa merkityksessä kulttuuri sisältää lähes kaiken inhimillisen toiminnan ruokakulttuurista poliittiseen kulttuuriin sekä käsitöistä ja autoilusta arkkitehtuuriin. Taidejärjestöt ovat pitäneet esillä sitä, että kulttuuri tuo enemmän rahaa kuin valtio siihen sijoittaa. Kulttuurin merkitys ihmiselle on käsittämättömän laaja. Se on osa sivistystä kuten Sixten Korkman toteaa Helsingin Sanomien kolumnissaan: ”Perinteinen (humanistinen) sivistysihanne korostaa laajan yleissivistyksen ja taiteisiin tutustumisen merkitystä älylliselle ja moraaliselle kehitykselle.” Ja Korkman on taloustieteilijä! Torrevieja on kansainvälinen kaupunki, joten tänne mahtuu paljon erilaisia kulttuureita ja kansallisuuksia. Integraatio eri ryhmien välillä on vaihtelevaa ja riippuu jokaisesta yksilöstä itsestään, miten hyvin kukin siinä onnistuu. Monikansallisessa ympäristössä on tärkeää muistaa ja tuntea omat juurensa, sillä ne ovat luoneet pohjan nykyisyydelle ja viitoittavat tietä tulevaisuuteen. Monikansallisessa ja -kulttuurisessa maassa ja kaupungissa voi kertoa suomen kielellä asioista ja eri kansallisuuksista. Olla ylpeä omasta kansallisuudestaan. Näin ovat myös muun muassa virolaiset ja ukrainalaiset. Suomalaisuus on tässä lehdessä esillä monella tavalla. Kunniakonsuli, Suomen suurlähettiläs sekä tangon suurlähettiläs toivat esille juuremme. Sen, mihin kuulumme. Samoin moni täällä Espanjassa asuva tuntee suomalaisuuden syvällä sisimmässään. Kuva: Mika Lindqvist
4 Costa Alegre Elämässä nyt Lapset lauloivat hyvin koskettavasti. Vaikkei ymmärtänytkään sanoja, heidän esiintymisensä oli täysin ymmärrettävää, intensiivistä ja tunteella laulettua. Muistetaan Ukraina aina! Sinikka Halttunen Ukraina on kärsinyt jo yli kaksi vuotta Venäjän julmaa hyökkäyssotaa. Plaza de la Constitutiónilla oli 24.2.24 tukitapahtuma ukrainalaisten hyväksi. Paikalle oli kerääntynyt lähes saman verran väkeä kuin kaksi vuotta sitten. U kraina-yhdistyksen sihteeri Natalia Zhezhnyavska sekä toinen henkilö korostivat lasten asemaa ja sitä, miten lapset ovat kärsineet kohtuuttomasti eivätkä esimerkiksi pääse kouluun. Lapset ovat kokeneet paljon väkivaltaa, samoin naiset ja vanhukset. Niistä kokemuksista selviäminen ei ole helppoa, mutta se on mahdollista humanitäärisen ja psykososiaalisen avun turvin. Tarvitaan paljon humanitääristä apua, jotta menetyksiä voidaan edes vähän pehmentää. Ukraina taistelee itsenäisyytensä puolesta kuten Suomi 80 vuotta sitten. Puhuttiin uudesta Ukrainasta, joka jälleenrakennetaan. Suomessa natsit tuhosivat Lapin lähes täysin. Sekin saatiin rakennettua uudelleen.
Costa Alegre 5 Ukrainan värit toistuivat kauniisti tämän tytön hiuksissa. Väkeä oli paikalla runsaasti. Vapauden värit. Mies oli teettänyt paidan Alicantessa ystävällään. Tilaisuudessa oli mahdollisuus ostaa erilaisia käsitöitä ukrainalaisten hyväksi. Samoin saattoi antaa rahalahjoituksia esiintymislavan luona.
6 Costa Alegre Viron itsenäisyyspäivänä 24.2.24 parikymmentä maan kansalaista oli kokoontunut juhlimaan päivää taustallaan, että juuri samana päivänä kaksi vuotta sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Onko Viro seuraava? Maarek Nõmmik on toinen oikealta. Virolla on kaksi itsenäisyyspäivää Sinikka Halttunen Mississippi Parque del Molino oli kokoontumispaikka, kun täällä olevat virolaiset halusivat juhlistaa Viron itsenäisyyspäivää 24.2.2024. Toinen itsenäisyyspäivä on 20. elokuuta, jota juhlitaan itsenäisyyden palauttamisen kunniaksi, mikä tapahtui vuonna 1991. T orreviejassa on kirjoilla noin 180 Viron kansalaista. Vuonna 2023 heidän määränsä on kasvanut yli 20 prosenttia. Vakituisten asukkaiden lisäksi täällä on runsaasti virolaisia turisteja ja muita vierailijoita. Heissä on hyvin monen ammatin harjoittajia, monet ovat olleet jo Virossa yrittäjiä, ja jatkavat sitä toimintaa Espanjassa. Suomen ja viron kieli ovat kielisukulaisia, ne kuuluvat samaan suomalais-ugrilaiseen kieliperheeseen. Riina Toivola on asunut Orihuela Costalla yhdeksän vuotta. Hän on töissä suomalaisessa yrityksessä tiiminvetäjänä sekä välittää lähinnä virolaisille asuntoja. Virolaiset eivät ole tottuneet korkeaan sosiaaliturvaan, vaan haluavat tehdä töitä, hän kertoo. Tällä hetkellä perheeseen kuuluvat yliopistossa opiskeleva tytär, koulua käyvä poika sekä espanjalainen mies, Joaquín.
Costa Alegre 7 Lapset puhuvat kuten Toivola itsekin, neljää kieltä: viroa, suomea, englantia ja espanjaa. Toivola on lähtenyt Viron Jõgevamaalta 1997 Suomeen Suonenjoelle, missä hän asui 18 vuotta. Hän muutti Espanjaan, koska halusi elämäänsä enemmän aurinkoa, myös terveyteen liittyvät syyt olivat tärkeitä. Täällä oli hänen mielestään mukavampaa, positiivisempaa ja rauhallisempaa kuin Suomessa. Virossa hän vierailee vanhempiensa ja sisarustensa luona. Sekä Suomen että Viron itsenäisyyspäivät merkitsevät tosi paljon, Toivola kertoo. Molempia juhlitaan, ovathan lapseni puoliksi suomalaisia. Euroviisujen aikaan kannustetaan kumpaakin maata. Meidän kansallishymnimme on sama teos, jonka sävelsi saksalainen Fredrik Pacius (1809-1891). Kumpi otti laulun ensin käyttöönsä, on ikuinen kiista. Sanat ovat vain erilaiset. Virolaiset kokoontuvat yhteen tulevaisuudessa ehkä enemmän. Yhteisen Facebook-ryhmän kautta tavoitetaan heistä suuri osa. Tapaamisten tarjoilut rahoitetaan yhdessä eli yhteisöllisyys toimii heillä hyvin. Kutsusta itsenäisyyspäivätapaamiseen oli huolehtinut Sirje Urm, joka on asunut Torreviejassa kaksi ja puoli vuotta. Hän toivoo, että viroaliset tulisivat kokoontumana yhteen jo pelkästään kielen takia. Olisi myös mukavaa tehdä yhdessä jotakin mukavaa. Olin puhunut jo kahdeksan vuotta sitten joidenkin ihmisten kanssa, että voisin tulla tänne. Ystävätär houkutteli, Urm kertoo. Riina Toviola ja Sirje Urm, Kumpikin pukeutuneina Viron väreihin, siniseen, mustaan ja valkoiseen. Toivon, että Virolla menisi hyvin ja että se pysyisi itsenäisenä. Kesäksi menen Viroon, sillä minulle on syntymässä lapsenlapsi. Tulen kuitenkin elokuussa takaisin. Suunnitelmissani on hakea vakituista asuinpaikkaa tänne, sillä pidän täällä olemisesta. Olen miettinyt virolaisen kahvilan perustamista, hän suunnittelee tulevaisuuttaan. Maarek Nõmmik on ollut Espanjassa helmikuun alkupuolelta alkaen. Hän on lähtöisin Haapsalusta, mutta asui Tallinnassa vuodesta 2008 vuoteen 2019. Hänellä on Suomessa hyviä kavereita, ja suomen kielen hän on oppinut 1980-luvun alussa Suomen television avulla. Olin Virossa yksityisyrittäjä. Kaveri soitti ja pyysi tänne ensin lomalle ja sitten töihin. Vaimo on tulossa myöhemmin, ja hänellekin on töitä tarjolla. Virossa minulla ei ole mitään. Asunnon sain maaliskuun alussa. Sitä ennen asuin kaverin luona ja autossa. Itsenäisyyspäivä merkitsee sitä, että on kotimaa. Oli tärkeää, kun 1990-luvulla itsenäisyys saavutettiin uudelleen. Tulin silloin armeijasta ja itsenäisyyspäivä tuntui hyvältä. Se merkitsee enemmän kuin muut päivät. Haluan tavata täällä muita virolaisia ja ehkä perustaa kahvila-ravintolan. Minusta olisi myös hyvä, että täällä olisi jokin kuntoutuspaikka päihteiden väärinkäyttäjille. Sellainen on Virossa. En ole itse ollut sellaisessa paikassa, mutta kannatan ajatusta. Haluaisin tarjota apua niille virolaisille, jotka tulevat tänne. Virossa on kuitenkin enemmän venäläisiä, jotka tarvitsevat apua kuin virolaisia. Riina Toivolan valmistamia tyypillisiä virolaisia herkkuja ystävilleen itsenäispäiväjuhlaan. Kuva Riina Toviola.
8 Costa Alegre Venäjä on kuin maatuskanukke omaten useita kerroksia, todellinen sisältö ja totuus paljastuvat vasta avaamalla useat kerrokset. Kuva Sinikka Halttunen Valheiden Venäjä Jorma Kananen Venäläisillä on kolme strategiaa selviytyä elämässään eli ”sanotaan jotain”, ”ajatellaan toista” ja ”tehdään kolmatta”. Kielessä on totuutta tarkoittavina sanoina ”istina” ja ”pravda”. V enäläiset elävät erikoisessa, kolmen retoriikan toimintaympäristössä, jolla he selviävät jokapäiväisestä elämästään kunnialla. Tätä voitaisiin nimittää valheiden maailmaksi, jonka myös Venäjän diktatuuri on ominut; mihinkä Putinkaan pääsee karvoistaan. Toimiminen venäläisessä yhteiskunnassa vaatii oman toimintastrategiansa selvitäkseen ”kunnialla” päivästä toiseen. Näin on ollut aina. Venäjän entinen pääministeri Medvedev laukoo sammakoita viikoittain. Väitetään hänen hakevan innoitusta alkoholista tuottaakseen kakofonisia ajatuksia milloin Suomesta milloin Yhdysvalloista. Eipä itse Putinkaan heikommalle jää saagojensa ja historian tulkintojensa kanssa. Länsimaalaisista toimintakulttuuri tuntuu hyvin erikoiselta, mutta ei venäläisistä itsestään.
Costa Alegre 9 Venäjä, epätotuuksien valtakunta Oikeastaan mihinkään Venäjän johdon sanomisiin ei ole luottamista. Voisi sanoa sanomisten ainakin ei-pitävän paikkaansa. Joku tietysti voi sanoa retoriikan olevan sotilaspoliittista hämäystä. Putinin väitteet, ettei Krimillä ollut venäläisiä sotilaita, eikä myöskään Itä-Ukrainan kapina-alueilla, oli täyttä puppua. Venäjä on osannut hämätä muita Poteminkin kulisseista saakka, jotka olivat rinnastettavissa Troijan hevoseen. Länsimaiset poliitikot ovat saaneet huomata Putinin pitäneen heitä pilkkanaan vuosikymmeniä laskettelemalla heille luikuria. Tosin onhan tätä tapahtunut kautta historian, olipa sitten kyse lännestä tai idästä. Länsimaissa valheen paljastuminen merkitsee yleensä poliittisen uran loppua. Tätäkin on tapahtunut esimerkiksi Vietnamin sodan aikana ja Saddam Husseinin kukistamisen perusteluina. Tässä on vain se ero, että venäläisten elämä toimii kokonaisuudessaan kaikilla tasoilla valheiden maailmassa. Ei Putinin kuolema muuta mitään Moni olettaa, että kun Putinista päästään eroon, Venäjälle koittavat paremmat ajat ja ehkä demokratia. Tämä on täyttä itsepetosta, sillä venäläinen yhteiskuntajärjestelmä on rakentunut mongolivallan ajoista alkaen siten, että muutos on mahdoton. Vanhan Venäjän aikaan tsaari hallitsi pajarien ja kirkon avulla. Tsaarin valta oli jumalasta, pajarit hoitivat likaiset asiat. Putin on oire kansakunnan sairaudesta. Mikään tuosta perusjärjestelmän kolmiyhteydestä ei ole muuttunut, sillä Putin (tsaari) hallitsee oligarkkien (pajarit) ja kirkon voimalla. Kirkko on aina tukenut tsaarin (Putinin) valtaa, koska tsaari oikeuttaa kirkon olemassaolon. Oligarkkien omaisuus on Putinin oikeuttamaa, mikä takaa uskollisuuden järjestelmään. Mikäli et ole uskollinen, menetät kaiken omaisuuden ja suodun vallan. Jos Putin ”häviää”, järjestelmä tuottaa aina uuden ”putinin”. Ainut ratkaisu olisi nyky-Venäjän pirstominen osiin, mutta senkin seuraukset voisivat olla arvaamattomat. Maantieteelle emme voi mitään. Olemme aina naapurimaamme kyljessä. Vallankaappauksia voidaan laskea Venäjän historiassa olleen pitkä jatkumo, jos lasketaan yhdistyneen Venäjän alkuajoista eteenpäin, joista viimeisimmät: Nikolai II (viimeinen tsaari); Kerenski, Lenin, Stalin, Hruštšov, Brežnev, Gorbatšov, … Putin…XX. Lyhyet demokratian pyrkimykset ovat jääneet hetkellisiksi 1917 ja 1990-luvulla. Venäläinen ei kaipaa demokratiaa, sillä se oli heille nälän, niukkuuden ja epäjärjestyksen ilmentymä 1990-luvun alussa, ja sitä he eivät halaaja takaisin. Venäläisille Neuvostoliiton hajoaminen on vuosisadan katastro?, ei yksin Putinille vaan tavalliselle venäläiselle. Venäjän valtio on vain fasadi, jonka takana väikkyy kaikkivoipa Kremlin rajaton valta. Putin on oire kansakunnan sairaudesta. Venäjällä kansalainen on valtion orja, ei niin kuin lännessä, jossa valtio palvelee kansalaisen etuja. Sanojen merkitykset venäjässä ovat vääristyneet, ne eivät vastaa todellisuutta. Putin lähettää kansalaisiaan sotaan valehdellen tarkoitusperänsä (fasismi), ja kansa on uskovinaan häntä (mitäpä muuta se voisi). Venäläiset tietävät Putinin valehtelevan ja Putin tietää valehtelevansa. Venäjällä ”totuus” on loppumatonta valhetta, joka vaatii taitoa tulkita kuorrutuksen alta. Venäjä on kuin maatuskanukke omaten useita kerroksia, todellinen sisältö ja totuus paljastuvat vasta avaamalla useat kerrokset. Venäläinen tietää kaikkien valehtelevan Venäläisen on tunnettava oikeat sanat ja käyttää niitä todellisuuden naamiointiin. Sanoilla on piilomerkityksensä. Venäläinen oli opetettu sanomaan yhtä, ajattelemaan toista ja toimimaan kolmannella tavalla. Tähän perustuu heidän elonjäämisoppinsa. Ihmiset elävät pelossa valheen ollessa heidän puolustuskeinonsa. Pitää osata valehdella oikein, muttei itse uskoa sanomisiinsa. Venäjän kielessä on kaksi totuutta tarkoittavaa sanaa: ”pravda” ja ”istina”. Pravda tarkoittaa subjektiivista totuutta ja istina objektiivista totuutta. Istina on ymmärrettävissä samalla tavalla kuin me ymmärrämme totuuden. Pravda on lähellä tekosyytä, jolla perustellaan toimintaa. Putinin Ukrainan hyökkäyksen perusteluina oli Kiovan fasistihallinto ja venäläisten sorto. Todellisuudessa Kiovan hallinto on vähemmän fasistinen kuin Putinin Kreml. Se, miksi venäläisille syyksi esitettiin fasismi, johtuu siitä, että Venäjän historian narratiivi on täynnä fasistien aiheuttamia toisen maailmansodan kauhuja. Mielleyhtymien kautta tavallinen venäläinen näkee perusteltuna Kiovan hallinnon kaatamisen ja Ukrainan suvereniteetin tuhoamisen. Mitkä olivat Putinin todelliset syyt hyökkäykseen Ukrainaan? Varmaankin Nato ja Ukrainan mittavat luonnonresurssit Mustanmeren öljyja kaasureservejä unohtamatta. Lähes aina valloituksien ja sotien perussyyt ovat taloudellisia. Tosin ulkoisten uhkien maalailu on ollut ikiaikainen sisäpoliittinen keino pysyä vallassa. Venäläiset elävät täydellistä valheellisuutta, missä viestintä on pelkkää Kremlin pravdaa, johon valmistauduttiin jo vuosikymmen sitten eliminoimalla vapaa media. Yksipuolinen media manipuloi kansalaiset vallan uskollisiksi orjiksi. Venäjällä kansa on valtion orja. Suomalaisten on turha yrittää arvioida venäläisiä heidän puheittensa perusteella. On tunnettava valheiden verkko ja sanojen todellinen merkitys, joka lähes aina on käänteinen. Venäjällä vallassaolijoita arvioidaan heidän (valheellisten) puheidensa perusteella, ei suinkaan tekojen. Periaatteessa Venäjällä on moderni perustuslaki kansalaisoikeuksineen ja oikeusjärjestelmineen, mutta tuloksena on irvokas toteutus, jota tulkitaan Kremlin valtaapitävien tarpeiden mukaan. Lähteet Siskin, M. 2023. Sota vai Rauha, kirjoituksia Venäjästä ja Lännestä. WSOY. Mustajoki, A. 2022. Venäläisten totuus ja totuus venäläisistä. Kirjoittaja on tietokirjailija ja tutkimuksen korkeakoulun yliopettaja, joka on kirjoittanut noin 40 kirjaa ja 600 lehtiartikkelia suomalaisiin ja australialaisiin lehtiin.
10 Costa Alegre Kulttuuricocktail Kanttori Eini Perälä säestää Eino Gröniä Inmaculada Concepción -kirkossa Torrevieajssa. Tangon suurlähettiläs Sinikka Halttunen Koko yleisö kuunteli esitystä aivan hiljaa, kuin kirkossa, kun Eino Grön esiintyi RattoTallissa. Hän aloitti laululla Kulkuri ja joutsen. Samalla minulle tuli ymmärrys siitä, miksi suomalaiset haluavat kokea täällä suomalaisen artistin esityksiä: Se on jotakin tuttua ja turvallista vieraassa maassa.
Costa Alegre 11 M usiikki vie meidät tunteisiin, joten kaikkea ei pysty sanoittamaan. Se vie meidät menneisyytemme ihaniin hetkiin. Se, mitä kukin kokee, on täysin yksilöllistä, mutta jotenkin tuntuu siltä, että suomalaisuus on voimakkaampaa ulkomailla kuin kotimaassamme. Omia juuriaan ei sovi unohtaa, ja niitä pitää kunnioittaa. Ne viitoittavat tiemme eteenpäin. Eino Grönin valtavan pitkä ura alkoi jo 19 vuoden ikäisenä vuonna 1958. Nyt uraa on kestänyt jo lähelle 70 vuotta! Siihen ei moni pysty. Maailmaa kiertänyt ja siellä menestynyt mies on erittäin lämmin ja miellyttävä haastateltava. Hänestä huomaa, että hän on ”kotona itsessään”. Hän katsoo luottamusta herättävästi suoraan silmiin kauniilla, sinisillä silmillään. Käden puristus on reilu. Ensilevytys oli iso paukku, kun pääsin suurten levy-yhtiöiden jakeluun. Levy-yhtiöt hakivat uusia, terveitä, nuoria ääniä ympäri Suomea. Lapsuuden Reposaari nousi voimakkaasti esille, ja Grön sanoikin siellä olleen setlementin poikakerhon pysäyttäneen hetkeksi nuoren miehen. Samaan aikaan hän osallistui henkisiin kilpailuihin. Kun aloitteleva laulaja pääsi mukaan levy-yhtiöihin, hän ymmärsi, että oli ryhdyttävä töihin. Ajattelin, että kun olin saanut rohkeutta ja kokemusta henkisistä kilpailuista, niin olihan siinä mahdollisuus. Kun bändin kanssa oli mahdollisuus päästä kosketuksiin, oli yhteistyölle hyvät edellytykset. Tärkeää oli ensi sijassa äänen puhtaus, sitten rytmitaju ja fraseeraus eli miten käsittelee melodiaa tempossa, hän kertoo. Eino Grön voitti 1955 Satakunnan teinien yhteiskoulujen välisen laulumestaruuden ja menestyi maakunnallisissa iskelYleisö on tärkeää, kun artisti esiintyy. Eino Gröniä odoteltiin rauhassa Ratto-Tallin pöydissä. mälaulukilpailuissa. Maakunnallisesta voitosta oli palkintona ensimmäinen oma levy, Venäläinen tango. Siihen aikana kaikki kilpailut ilmoitettiin Helsingin Sanomissa. Joku kertoi Grönille, että Helsingissä olisi kilpailut. Sinnehän hän onnekseen, ja meidän onneksemme meni. Ajattelin, että nyt tässä on tosi kyseessä. Aloitin työt ja sain tukea ja apua ystäviltäni. Tuomaristo oli laittamassa Grönin voittajaksi, samoin hänet valittiin yleisöäänestyksen suosikiksi. Tuomareina toimivat Olavi Virta, Seija Lampila sekä Toivo Kärki, joka oli ”merkannut minut” jo aiemmin, menestynyt muusikko kertoo. Menestys Suomenmestaruuskilpailuissa sai aikaan, että Toivo Kärki tarjosi oman levyn tekemistä, ja sain neljän vuoden levytyssopimuksen. Eino Grön mainitsee ensimmäiseksi idolikseen Toivo Kärjen, sitten Olavi Virran sekä myös Jaakko Salon, jonka myötä hän vaihtoi levy-yhtiön Scandiciin. Suomen parhaita painijoita ja elokuvarooleja Olin maan parhaita painijoita, mutta se tuli hoidettua ”vasemmalla kädellä”. Nykyään hän hoitaa kuntoaan liikkumalla mahdollisimman paljon, vaikka polvileikkauksessa menikin puoli vuotta eikä silloin voinut paljon liikkua. Elokuvista hän sanoo, että on hyvä, kun on dokumentaarista aineistoa tallella. Hän oli mukana kuudessa tai seitsemässä elokuvassa. Lisäksi hän on lainannut ääntään muille näyttelijöille. Hengelliset laulut Aloitin aikanaan laulaa seurakunnassa, koska siellä sai laulaa aina sunnuntaisin. Vanha kanttori oli asiassa mukana
12 Costa Alegre Tunnelmavalaistu Ratto-Talli oli ääriään myöten täynnä, kun suomalaiset halusivat kuulla rakastetun laulajan esitystä. Lippuja oli myyty noin sata ensimmäiseen konserttiin. Ja Suomen lippu liehumassa. ja sai houkuteltua minut mukaan muka auttamaan häntä. Ensimmäinen konsertti oli kotikirkossa Reposaaressa vuonna 1975. Se oli suuri menestys. Seuraavana vuonna Keski-Porin kirkko täyttyi ääriään myöten ihmisistä, jotka olivat tulleet kuuntelemaan hänen puhdasäänistä lauluaan. Olen laulanut 500 600 kirkossa, sillä tarina menestyksestä kiiri ympäriinsä. Hengellisistä lauluista Suojelusenkeli on ollut mukana alusta alkaen. Ja niinhän saimme kuulla sen myös Inmaculada Concepción kirkossa. Toinen laulu oli Kiitos sulle Jumalani. Eino Grön kertoo olevansa tyytyväinen menneeseen 85 vuoteensa. Kaikki on kääntynyt hänen mukaansa matkan varrella parhain päin. Siitä voi olla tyytyväinen. Mikään elämässä ei häntä kaduta tai ole jäänyt harmittamaan. Hän ei ajattele, että on eläkeläinen, vaan miettii aina seuraavaa keikkaa. Saan olla iloinen, että on ollut asioita, jotka ovat kehittäneet minua. Ne ovat olleet minulla parhaat lähtökohdat. Palkinnot ja huomionosoitukset Ne merkitsevät paljon, mutta vielä enemmän merkitsee se, että olen saanut kiertää maailmaa laulun myötä. Kaksi kertaa olen ollut olympiajoukkueessa presidentin seurueessa. Julkisuuden ja yksityisyyden kanssa hän on sinut. Maailmanmatkaaja Lähes koko maapallo on nähty. Australia, Pohjoisja Etelä-Amerikka sekä Eurooppa ovat tulleet tutuiksi. Ruotsissa olin usein 1960-luvulla, kun siellä oli paljon siirtolaisia Suomesta. Maapallon toisella puolella, Australiassa tapasin aitoja suomalaisia ja olin iloinen, kun sain lievittää heidän koti-ikäväänsä laulun myötä. Grön laulaa myös englanniksi, jolla kielellä hän on levyttänytkin. Italia ja nepalin kieli taipuvat myös laulaen. Grönillä ei enää ole asuntoa Floridassa eikä Reposaaressa. Lapsuuden paikkakunta on kuitenkin säilynyt tärkeimpänä hänen elämässään. Lähinnä sydäntä on Reposaari, koska sieltä kaikki alkoi. Torrevieja on ollut tunnustelua. Tämä on positiivinen paikka, mutta olen tottunut lämpimämpään ilmaan Floridassa, hän pohtii. Nyt tärkeintä on terveys Kaikki on voitettavissa, kun on terveyttä. Sisäinen adrenaliini on tullut äidimaidossa, sillä äitini oli myös urheilija. Urheilu vie uuteen elämään vaikeistakin tilanteista. Henkinen tuki joka asiassa on auttanut elämän varrella. Haastattelun jälkeen mietin, että urheilu on ehkä kuitenkin ollut hänelle se ykkönen, hyvin tärkeä asia elämässä. Ja Reposaari. Lopuksi Eino Grön haluaa toivottaa täällä olevalle porukalle menestystä elämässä ja sopeutumisessa vieraaseen maahan. Se on jokaiselle oma koulunsa. Lisätietoja einogron.?
Costa Alegre 13 Kirjoittamaan oppii vain kirjoittamalla. Kuva picjumbo_c. Pixabay Kirjallista Minustako kirjailija? Tai ainakin kirjoittaja…. Veijo Leino K errotaan, että Jean Sibelius ei halunnut hautapaikkaa Tuusulan kirkkomaasta, perustellen: ”Pystyttävät minulle vielä komeamman hautapatsaan kuin Aleksis Kivelle ja sitä minä en halua.” Jos, kuten uskomme, tarina on tosi, antaa se osaltaan suurenmoisen arvon kirjallisuudelle. Kirjoittamisen aloittaminen lienee toki helpompaa – kansakoulupohjaltakin onnistuu – kuin säveltäminen, joka vaatii erityistä opiskelua perustavan koulun lisäksi. Mutta eiköhän sovi kumpaankin, että kun taitoa on hankkinut, vain taivas on rajana eikä toista lajia voida pitää vähempiarvoisena kuin toista. Monella olisi vähintään lievä kirjoittamisen palo, mutta ei saa aloitettua. Vaikkapa oman elämän historiikki jälkeläisille tai muita tiettyjä tapahtumia tai muistoja jotka haluaisi tallentaa. Miksei proosaakin ihan oman mielikuvituksen mukaan, tarinoita, satuja, novelleja... Onhan kirjoittaminen kuitenkin oiva tapa kertoa asiansa tulematta keskeytetyksi tai kenenkään heti hyökkäämättä selittämään omaa vielä parempaa juttuaan. Pitää vain olla intohimoa ja hillitöntä uskoa siihen, että on mahdollista kirjoittaa. Väkisin luominen on yhtä epätoivoista kuin lempiminen ilman kiihotusta. Pienestä se olisi aloitettava, sata sanaa, sitten muutama sata ja niinpä se taito kehittyy pikkuhiljaa. Tässä kohtaa kirjoittamisesta tykkäävänä ja jonkun verran kirjoitelleenakin tunnen tuskaa julkaista omia mielipiteitäni tästä lajista. Toki vain osan keräämistäni opeista niin saatan päästä vähemmällä paheksunnalla. Tässäpä muutamia hintansa arvoisia neuvoja, ihan ilmaiseksi.
14 Costa Alegre Kirjoitusten yksi tarkoitus voi olla liikuttaa lukijan mielenrauhaa. Joidenkin mielestä ei juuri kannata kirjoittaa, ellei kykene jotenkin vaikuttamaan lukijaan. Onkin sanottu, että kaikki tärkeät kirjoitukset ovat tehneet neurootikot. Uskonnollisista teksteistä alkaen. Saa olla vaikka hulluuden rajattomasta lähteestä pulppuavaa, kunhan järki kirjoittaa tai ainakin tekee lopullisen muokkauksen. Tarinan aloitus? No vaikkapa joukkotuhoa aiheuttavasta, maailmanloppua lähentelevästä luonnonmullistuksesta. Keskiosaan jotain reippaasti mielenkiintoisempaa ja sitten huikea loppuhuipennus. Tai ideointi ensimmäisillä, absurdeilla lauseilla, kuten "Keittiöstä kuului mätkähdys. Tiesin, että äiti siellä tappoi isäni..." Olikohan tuo jo vähän liioiteltua, mutta kukaan ei tiedä mihin pystyy ennen kuin on kokeillut. Yleensä merkittäviin tekoihin ei ole ryhdytty varmuuden hurmiossa. Jotkut ovat olleet niin hulluja, että ovat kuvitelleet pystyvänsä muuttamaan maailmaa. Ja yleensä juuri he ovat sen tehneetkin. Suurin ponnistus ei ole kirjoittamisessa vaan pelkojen voittamisessa. Kun tekstiä tulee, ei kannata pysähtyä eikä jarrutella. Hetki ei enää palaa sellaisena. On vaivalloisempaa jatkaa myöhemmin kuin hetkellä, jolloin aihe on tuloillaan. Kirjoita ylimääräisesti. Siitä on sitten hyvä karsia ja tarkistaa logiikka. Kirjoittamaan oppii kirjoittamalla. Mieluusti paljon. Vaikka päivittäin. Mielikuvitushan tekee kirjoittajasta rajattoman. Ohjeita löytyy määrättömästi – välttyy monelta virheeltä, kun hyödyntää muitten oppeja. Voit vaikkapa lopettaa totuuden etsimisen ja asettua fantasiaan. Vaikka näin kuten tässä yhden harjoitukseni tuotoksessa. Paljon tuosta vielä puuttuu laadukkaan proosan tasosta, mutta jospa se kävisi esimerkiksi liioittelun mahdollisuuksista: Nyt on ongelma Aasiassa ja Australiassa hirvittäviä maanjäristyksiä. Sivu 131. Näppäilen teksti-tv:n sivulle 131: Kokonaisia valtioita on rusentunut. Satoja miljoonia ihmisiä, ehkä jo yli miljardi on kuollut. Maanjäristys on leviämässä, siirtymässä länteen, kohti Eurooppaa. Kohta koko Aasia on tuhoutunut. Syytä ei tiedetä. Seismologian professori James Webber Cambridgessa on ilmoittanut BBC:n uutislähetyksessä, että näyttää kuin maapallo olisi särkymässä palasiksi. Toisin sanoen maailmanloppu saattaa olla käsillä. Huudan vaimonikin ihmettelemään uutisia. Erikoisuutislähetys. Tasavallan presidentti Lauri Nilasto puhuu. Näenkö oikein vai kuvittelenko – hänen kasvonsa ovat nääntyneen oloiset, silmistä loistaa outo hehku. Nyt hän alkaa: Näyttää siltä kuin maapallo olisi särkymässä palasiksi. – Kansalaiset, medborgaren! Satelliittikuvien mukaan Aasia ja Australia ovat tuhoutuneet. Afrikan itärannikon sekä Pohjois-, Väli-, ja Etelä-Amerikkojen länsirannikoilla on valtava tsunami murskannut kaupunkeja. Miljardeja ihmisiä on "Afrikan itärannikon sekä Pohjois-, Väli-, ja Etelä-Amerikkojen länsirannikoilla on valtava tsunami murskannut kaupunkeja." menehtynyt, mahdollisesti jo yli puolet ihmiskunnasta. Tuho laajenee koko ajan voimalla joka suuntaan. Presidentti ei edes yritä rauhoittaa kansaansa. Valtaahan hänellä ei enää juuri ole, puolivallattoman runoilijan roolista kun tehtävään on valittu. Olisikin naivia ja turhaa tässä kohtaa yrittää mitään viisastella. Sen sijaan hän ilmeisesti haluaa viihdyttää näillä, mahdollisesti viimeisillä hetkillä: – Hyvät kansalaiset. Olen kauan halunnut paljastaa runouteni inspiroijan. Hän on suuri Mika Waltari. En ole häntä ennen nimeltä maininnut, mutta nyt haluan kunnioittaa ja lausua muutaman hänen ajatuksensa, jotka mielestäni sopivat tilanteeseen: "Vaiva ja suru on ihmisen leivän ainainen höyste, kivulloinen ja hankala hänen vanhuutensa ja surkea usein hänen kuolemansa. Ei ole siis mitään syytä ylistää elämää, vaan kuolema on lahja ihmiselle ja ihmisen pitäisi paremmin kiittää kuin soimata tämän lahjan antajaa." – Siinä yksi hieno ja tässä toinen: "Nyt juuri, kun tunsi saavuttaneensa kaiken, sulkeneensa syliin elämänsä onnen ahneesti ja kokonaan, nyt ennen kaikkea tuntui kaikki liukuvan käsistä saavuttamattomiin." Ja vielä yksi: "Älä pelkää, ei elämä ole sen arvoinen."
Costa Alegre 15 – Nii et tämmöne mää vaa ole vaik minu niimpal kehuta, sanoi presidenttimme vielä lounaismurteellaan, nousi, vilkutti melkeinpä kuninkaallisesti ja poistui kuvaruudusta. Olemme ymmällämme – siinäpä todellinen valtiomies, psykologian mestari. Tuo oli ehdottomasti paras, ehkä jopa ainoa tapa käsitellä tilannetta. Äkkiä ruutuun välähtää suurikirjaiminen teksti: JÄTTILÄISASTEROIDI ON OSUMASSA MAAHAN Teksti-TV:n sivu 136. Näppäilen sivunumeron. – Valtava, lähes kuun kokoinen järkäle lähestyy maata hirmuisella vauhdilla, tarkalleen törmäyskurssilla. Kysymys on vain siitä, mihin kohtaan maata se osuu. Jo ilmakehän hipaisukin tuhoaisi vähintään suurimman osan maapallon elämästä. Erikoisuutislähetys TV1:llä. Tasavallan presidentti puhuu. Vaihdan takaisin ykköselle. – Kansalaiset, medborgaren igen. Tuli lisää presidentillistä kerrottavaa. Sosnovyi Borin ydinvoimalaitos Pietarin lähellä on juuri räjähtänyt. Koko Euroopan yli on leijumassa valtava ydinsaastepilvi. Maanosamme muuttuu vääjäämättä elinkelvottomaksi. Säteily on niin voimakasta, että alueen ihmisillä ei ole juuri toivoa selvitä hengissä. Tässä kohtaa joku korkea-arvoinen sotilashenkilö, varmaan presidentin adjutantti käy kuiskaamassa jotain valtion päämiehen korvaan. Presidentillä on jo varsin outo katse ja hiki helmeilee otsalla. – Niin se asteroidi, jatkaa presidentti, kuin olisi nyt muistanut alkuperäisen asiansa. – No, en minä sitä niin pahana pidä. Se osuu laskujen mukaan vasta parin vuorokauden kuluttua. Hauskasti voisi sanoa, että ei sil ol sit enä mittä väli. Luen sen sijaan vielä yhden Waltarin ajatelman: "Ei ollut mitään pysyvää, vain katoavien silmänräpäysten onni." Tässä vaiheessa sotilashenkilö tulee taas ruutuun, puhujan avuksi. Presidentillä on jo varsin outo katse ja hiki helmeilee otsalla. Tukka roikkuu silmillä saaden hänet näyttämään siltä kuin hän kuuntelisi salaa omaa tarinointiaan. Upseeri saa presidentin nousemaan sanomalla jotain ja auttamalla käsivarresta. He poistuvat yhdessä näkyvistä, hiukan sekavan oloisesti, horjahdellen. Vaimoni ähkäisee tuskaisen oloisena: "Tämän täytyy olla unta. On ihan mahdotonta, että tällaisia tapahtuu samanaikaisesti ja vielä, että konservatiivinen presidentti käyttäytyy noin." – Ei ole unta, vastaan tyynenä, – vaan tämä on harjoitus. – Harjoitus! kirkaisee vaimo, – mitä sää hourit, mikä helkutin harjoitus, kun koko maailma tuhoutuu ja presidenttikin höpisee järjettömiä. – Eikun tämä on novelliharjoitus. Tähän on vaan oppi-isäni Mika Waltarin ohjeita sovellettu niin kuin minä niitä olen ymmärtänyt: – "Kirjoitusten yksi tarkoitus voi olla liikuttaa lukijan mielenrauhaa." – "Saa olla vaikka hulluuden rajattomasta lähteestä pulppuavaa, kunhan järki kirjoittaa." – "Tarinan aloitus vaikkapa joukkotuhoa aiheuttavasta, maailmanloppua lähentelevästä maanjäristyksestä, keskiosaan jotain reippaasti mielenkiintoisempaa ja sitten loppuhuipennus." – "Huumorimaustetta mukaan, jos aihe sallii." – Ai, no hyvä, ei sit mitää, huokaisee vaimoparka vielä ennen pyörtymistään. "Valtava, lähes kuun kokoinen järkäle lähestyy maata hirmuisella vauhdilla, tarkalleen törmäyskurssilla." Kirjoittajaryhmä kokoontuu Harry'sissa takaterassilla Ota mukaasi kynä ja paperia sekä luova mielesi. Teemme kirjoitusharjoituksia sekä keskustelemme teksteistä sekä niiden mahdollisesta julkaisemsestakin. Hinta 5 €/kerta. Lisätietoja ja seuraavien kokoontumisten ajankohta. Kokoonnumme huhtikuun puoliväliin asti, ja syksyllä jatketaan. Olisi hyvä ilmoittautua WhatsAppiin +358405883823. Voimme samalla nauttia ravintolan antimista kukin halumme mukaan. Tervetuloa!
16 Costa Alegre Angel Ferrant (1890-1961). Toro. Alicanten nykytaiteen taiteen museo MACA Sinikka Halttunen P ienen kävelymatkan päässä linja-autoasemalta sijaitsee mielenkiintoinen museo. Kuten useissa museoissa täälläkin on sekä pysyvä että vaihtuvia näyttelyitä. 1900-luvun TAIDEKOKOELMA Olennaisesta olennaiseen Eusebio Semperen Alicanten kaupungille lahjoittama 1900-luvun taidekokoelma on tämän uuden Alicanten nykytaiteen museon pilari. Se koostuu 177 teoksesta, veistoksista, maalauksista, piirustuksista ja graa?sista teoksista, jotka on tehty 1920-luvun ja 1980-luvun alun välisenä aikana. Kokoelma sisältää aitoja teoksia, jotka edustavat espanjalaisen taiteen mestareita. Fundación Mediterráneo -kokoelma koostuu 212 taideteoksesta. Se ulottuu demokratian siirtymisestä nykypäivään ja sisältää maalausta, kuvanveistoa, valokuvausta, videota, installaatioita ja erilaisia tekniikoita. Mediterráneo-kokoelma käsittää espanjalaisen taiteen viime vuosikymmeniä. Siinä on 126 nykytaiteen tärkeimmän taiteilijan teoksia.
Costa Alegre 17 Museo ulkoapäin osoitteessa Plaza de Santa Maria n 3, 03002 Alicante. Nykytaiteessa vain kekseliäisyys on rajana sille, mitä voi tehdä. Ja taidokkaasti huumoria unohtamatta. Joan Mirón (1893-1983) maaluksia museossa on useita. Opi MACA:ssa Tänä vuonna MACA-koulutusohjelma toteutetaan Consorci de Museus de la Comunitat Valencianan Tangentkutsun kautta. Avoinna 1.7. 30.9. Tiistai-lauantai klo 11-20 Sunnuntait ja pyhäpäivät klo 10-14 Kirjasto: Tiistai-perjantai klo 11-14 1.10. 30.6. Näyttelyhallit: Tiistai lauantai klo 10.00-20.00 Sunnuntait ja pyhäpäivät 10-14 Kirjasto: Tiistai perjantai 10 15
18 Costa Alegre Tyylilyyli Monenlaista tyylikkyyttä S amettisen lempeä, persikkaisen oranssi (Pantone 131023), ”persikkapörrö” on vuoden 2024 trendiväri väriinstituutti Pantonen mukaan. Värin sanotaan ravitsevan kehoa, mieltä ja sielua. Se on pehmeä, tuo turvallisuuden tunnetta ja yhteyttä muihin näinä epävarmoina aikoina. Jaa-a! Onhan väreillä aina jonkinlainen vaikutus sielumme sopukoihin. Vihreää suositaan edelleen eri sävyissään. Vihreä ja persikkapörrö sopivat yhteen, kunhan katsoo, että sävyt ovat oikeat. Punainenkin on muodikas, samoin sininen klassikkovärimme. Eli kaikkia värejä voi käyttää, jos haluaa olla muodikas. On kuitenkin hyvä valita itselle parhaiten sopivia värejä. Sen muuten tietää siitä, kun joku on sanonut, että oletpas tänään kaunis ja tyylikäs. Silloin on varmaan ollut oikea väri vaatteessa, ainakin kasvojen lähellä. Virolaisten tyylikkyys ja suomalainen tuulipukukansa! Tämä vuosikymmeniä sitten tuotu eroavuus on valitettavasti edelleen näkyvissä. Miten ihmeessä me suomalaiset pukeudutaan aina niin tylsästi ja epämuodikkaasti? Ehkä tämä on parantunut, sillä ainakin täällä Espanjassa suomalaiset ruukaavat pukeutua vähän ?inimmin kuin Suomessa. Eroa on silti. Mitä katumuoti kertoo? Kadulla vastaantulevista voi aika selkeästi päätellä, minkämaalainen ihminen on. Ruotsalaiset pukeutuvat tietyllä tyylillä, samoin englantilaiset. Voi taivas! Ja talvella ne kulkevat shortseissa, vaikka muu väki vetää toppatakin tai jopa Oma tyylinsähän tuollakin Lyylillä on, muttei ole miu mau mukkaa... ja rikkinäiset sukkahouksut! Kauhea muoti!!
Costa Alege 19 turkin ylleen. Eikä suomalaista voi olla huomaamatta pukeutumisen perusteella! Tyylittömyyttä osoittaa, jos kulkee rantapaseolla puolialastomana, saati istuu rantaravintolassa ilman paitaa. Tähän syyllistyvät kyllä monet turistit kansallisuuteen katsomatta. Naisellisuus ja machous! Olen miettinyt jo kauan, miten naisen asema heijastuu meidän naisihmisten pukeutumiseen, ja miksei miestenkin. Voiko pukeutumisesta päätellä valtion demokratian tasoa tai miesten ja naisten välisen tasa-arvon tilaa? Tästähän ei varmaan ole mitään tutkimusta, en ole ainakaan huomannut. Aikaahan pukeutuminen aina heijastaa. Esimerkiksi lyhyet helmat kertovat hyvästä taloudellisesta ajasta ja pitkät ja peittävät taas huonommasta. Minihameet ilmestyivät 1960luvun nousukauden aikaan ja sota-aikana pukeuduttiin pohkeisiin ulottuviin hameisiin. Eikä tuo varmaan niin yksinkertaista ole, mutta jotakin voi aina päätellä. Ihmisten taloudellinen asema määrittelee paljon eli keillä on varaa pukeutua paremmin ja laadukkaampiin vaatteisiin. Miten korostan hyvä puoliani ja häivytän vähemmän kauniita osiani? Perusperiaate on, että jos haluaa häivyttää ison takapuolen tai suuret rinnat, on niille kohdille hyvä laittaa tummempaa vermettä. Eikä se saa olla rypytettyä tai kovin ohutta kangasta. Kerran näin täällä naisen, jolla tuo ahteri oli aika suuri eikä yläosa ollut samaa paria. Hän oli pukeutunut keltaiseen, ohutkankaiseen hameeseen, joka myötäili vartaloa. Yläosassa oli musta jakku. Eli juuri väärin päin. Hänelle olisi ollut edullisempaa pukeutua tummaan, paksuhkoon ja jäykähköön alaosaan ja ohuempaan ja ehkä rönsyileväänkin yläosaan. Sitten pukeutuminen olisi ollut tasapainossa. Jos vyötärö on kadoksissa, ei sitä kannata korostaa kuten joulupukki. Pitkä, lantion ylittävä yläosa kätkee sopivasti pyöreyden. Olettaen, että niin sanottu mallivartalo on ihanteena. Marilyn-vartalon omaava voi mainiosti laittaa leveänkin vyön uumalleen. Ja on kaunis! Jos taas hyvin hoikka ja suorat muodot omaava ihminen haluaa korostaa joitakin kohtia, voi rintaliiveihin aina laittaa toppauksia tai röyhelöitä etumustaan. Takapuoleenkin niitä on viime aikoina ruukattu laittaa. On sellaset housut, joissa on toppaukset kumpujen päällä. Siitähän on myös kyse eli millaisilta haluamme näyttää, korostaa ehkä pulleaa muotoamme kuten ennen vanhaan, sillä sehän oli vaurauden merkki. Köyhillä ei ollut varaa syödä riittävästi. Nykyisin tuo syömispuoli taitaa olla päinvastoin. Marilyn-vartaloinen voi korostaa uumaansa ja rintojaan idolinsa kaltaisella pukeutumisella. Oikealla: Jos vartalon alaosa on suurempi kuin yläosa, on tällä leidillä pukeutuminen kohdillaan. Kuva Pixabay.
20 Costa Alegre Pakinan paikka Aikansa kutakin Seppo Parkkonen O lin viimeisten työvuosien aikana haaveillut karavaanarina ajelusta pitkin ja poikin Eurooppaa. Loman alettua pakkasimme matkailuauton ja huristelimme kohti satamaa joko Turun suuntaan tai Helsingin Vuosaareen. Ensimmäinen harjoitusreissu tehtiin Tanskaan. Maa on pieni, mutta kilometrejä auton mittariin tuli yli kolme tuhatta. Matkaan kului viisi viikkoa. Tämän reissun jälkeen huomasin, että viidessä viikossa ei ehdi imeä kaikkea kiinnostavaa. Matkailuautoilua harrastimme 20 vuotta. Karavaanarina viimeisimmät vuodet kuuluimme Rutusakkiin, jonka teemana oli majailla talvikaudet etelässä, pääosin Espanjassa ja Portugalissa. Vuonna 2012 pääsin eläkkeelle, ja sinä kesänä tempauduimme unelmiemme matkalle neljäksi kuukaudeksi. Reitti oli huikea, Ruotsin kautta Normandiaan ja sieltä alas Espanjaan sekä Portugaliin, josta takaisin eteläiseen Espanjaan ja itäiselle rannikolle. Pia-Liisalla oli pankissa pitkään säästettyjä lomapäiviä. Lähdimme matkaan elokuun lopussa ja kotiin palasimme jouluksi. Elämysmatkan tarkoituksena oli myös etsiä sopivia leirintäalueita talvikausiksi. Hyviä vaihtoehtoja oli paljon, mutta kaksi paikkaa erottautui sijaintinsa vuoksi sopiviksi, Toinen oli Fuengirola ja toinen Torrevieja. Lentokentän sijainti ratkaisi edun näihin paikkoihin. Koska Pia-Liisalla oli työvuosia vielä seitsemän, niin lentäminen mahdollisti sen, että voisin olla talvet koiran kanssa Espanjassa, ja halpalennoilla Lähdössä neljän kuukauden mittaiselle unelmamatkalle.
Costa Alegre 21 Tuhottu kylä. rouva kävisi tarkastamassa vointimme ja antamassa ohjeita. Matkailun onnistumiseksi on hyvä olla oikeat varusteet mukana. Ehkä tärkein on polkupyörä. Reissuillamme KeskiEuroopassa tavanomainen luku polkupyörän mittarissa oli 500 kilometriä. Santa Polassa meillä oli leirintäalueella tapana joka arkiaamu lähteä porukalla tiettyjä reittejä myöten 2535 kilometrin lenkeille. Muutamana talvikautena huomasin pyöräilleeni saman matkan kuin olisi ollut Santa Polasta Travemundeen. Vielä tänäkin päivänä leirintäalueen suomalaiset ajelevat samoja lenkkejä. Haikeudella muistelen mukavia tarinoita pyörälenkeiltä. Vuonna 2017 jätimme matkailuautoilun ja siirryimme ”tuparutuiksi” Torreviejaan. Vuonna 2017 jätimme matkailuautoilun ja siirryimme ”tuparutuiksi” Torreviejaan. Karavaanarikielellä siirryimme kumipyöriltä kivijalkaan. Seuraavana vuonna ostimme pienen kaksion Punta Primasta. Pia-Liisastakin tuli eläkeläinen. Meillä ei ole Espanjassa autoa, mutta kolmannet polkupyörät ovat jo menossa. Meidän edellisillä pyörillä ajelee joku muu jossain toisessa paikassa.
22 Costa Alegre Muuttolinnut, turistit ja residentit Muuttolinnut, turistit ja residentit! Anna Kovanen ja Sinikka Halttunen Miten eri karkeasti sijoitettuihin ryhmiin kuuluvat ihmiset viettävät aikaansa ja mitä palveluita kukin käyttää, on hyvin kirjava valikoima. Turistit nauttivat enemmän rannasta ja lomatunnelmasta, talviasukkaat ja residentit elävät normaalia arkeaan täällä auringon lämmössä. Leila Lindfors ja Matti Korhonen pitävät musiikista, joten keskustan musiikkitalo oli kuvalle oiva tausta.
Costa Alegre 23 S uomalaisten kaipuu kotimaan artisteihin ja palveluihin saattaa kieliä siitä, että Suomella on vahva asema sieluissamme. Kaukana kotimaasta voi tuntea kuin laulun merimies: ”… syömmessä silloin niin kummasti liikkui, lipun oman kun nähdä hän sai, oli värit sen vaalenneet, harmaat ja haalenneet, vaan tuttu kai…” (Eugen Malmsten). Vai voiko joku unohtaa kokonaan olevansa suomalainen? Kansallistunne on jokaisen identiteetissä tavalla tai toisella. Se on suuri yhteisö, johon kuulumme. Turistit Kahdeksankymppiset Leila Lindfors ja Matti Korhonen ovat ensimmäistä kertaa Torreviejassa, alkuun turisteina. Aiemmin he ovat vierailleet parinkymmenen vuoden aikana Costa del Solilla Fuengirolassa ja Benalmádenassa. Silloin eri puolisoidensa kanssa, sillä kumpikin on leski. He tutustuivat gol?n parissa, jota he harrastavat edelleen. Olemme vuokralla välitysliikkeen kautta, mutta koska emme tunteneet aluetta, on ikävää, kun asunto on viitisen kilometriä kaupungin ulkopuolella. Lähin kauppa on yli kilometrin päässä. He hämmästelivät myös sitä, ettei asunnoissa ole pakko olla palohälyttimiä. Miksi Costa Blancalle? Costa del Sol on koluttu jo. Halusimme vaihtelua, kumpikin toteaa. Haluamamme asunto aurinkorannikolla oli kePirkko ja Olli Rasi-Koskinen tämän talven vuokrakodissaan Torreviejassa. sän aikana myyty, mutta emme muuta yrittäneetkään, molemmat kertovat. Tuttava houkutteli tänne, joten innostuimme. Meillä on Aurinkorannikolla paljon tuttavia, joita käymme tapaamassa siellä, he jatkavat. TORREVIEJASSA ei ole vanhoja, historiallisia rakennuksia, sillä maanjäristys tuhosi 1829 koko kaupungin yhtä rakennusta lukuun ottamatta. Tosin paikkakunta oli pieni kalastajakylä, josta on suolantuotannon myötä kasvanut isohko, lähes 90 000 asukkaan kaupunki. Vakituisista asukkaista noin puolet on ulkomaalaisia. Turistit kuten lomaasuntoihinsa suuntaavat, sisämaassa asuvat espanjalaiset lisäävät väkiluvun moninkertaiseksi. Lindfors ja Korhonen tekevät matkoja lähialueelle, ja kirsikkapuiden kukinta kiinnostaa. Eilen oli upea konsertti musiikkitalossa. Se oli pelkkää torvisoittoa, Lindfors kertoo. Se oli sotaisaa musiikkia, mutta oli silti elämys. He kävelevät runsaasti ja ovat käyneet La Matan luonnonpuistossakin, mutta eivät saaneet siellä mielestään hyvää opastusta. Negatiivisena puolena he mainitsevat, ettei täällä ole jätteiden kompostointia kuten etelämmässä. Pariskunta käy paikallisissa ruokakaupoissa ja markkinoilla. He eivät tarvitse suomalaisia tuotteita, mutta suomalaisartistin konsertti kyllä kiinnostaa, ja hyvä ruoka.
24 Costa Alegre Käytiin La Zenia -kauppakeskuksessa, ja taksi pelaa hyvin. Kaipaamme suomalaisia palveluita. Espanjan kieli ei oikein suju, vaikka olen opiskellutkin sitä jonkin verran, Lindfors sanoo. Täällä on vähemmän tapahtumia kuin etelässä, mutta saatuaan tietää, että myös suomalaisia on täällä vain kymmenesosa Aurinkorannikkoon verrattuna, he ymmärtävät asian. Alkuun pitää olla itse aktiivinen, jotta löytää haluamansa asiat ja palvelut, Korhonen tiivistää. Pirkko ja Olli Rasi-Koskinen nauttivat eläkepäivistään turisteina eivätkä omista täällä mitään. Suku oli täällä ensin, olemme käyneet monissa paikoissa Espanjassa muun muassa Aurinkorannikolla, Kanariansaarilla, Mallorcalla, mutta emme tykänneet niistä. Pariskunta viettää Torreviejassa neljästä viiteen kuukautta vuodessa eri pituisissa pätkissä. He asuvat vaihtuvissa vuokra-asunnoissa. Syksyllä olimme La Matassa, aikaisemmin La Floridassa ja nyt Los Frutalesissa. He ostavat ruuat paikallisista kaupoista, mutta kahdesti he ovat hakeneet karjalanpiirakoita Suomi-kaupasta. Kampaaja on suomalainen, sillä siihen kummankaan espanjan kielitaito ei riitä, vaikka he puhuvat kuitenkin englantia. Torreviejassa heitä viehättää espanjalaisuus, kun näkee normaalia elämää kuten, että lapsia viedään kouluun. Torreviejassa heitä viehättää espanjalaisuus, kun näkee normaalia elämää: Lapsia viedään kouluun ja sellaista. Espanjalainen kulttuuri, meren läheisyys, ystävälliset ihmiset ja palvelualttius pitävät heidät täällä. Asuminen on lisäksi kohtuuhintaista. Kävelemme paljon ja käymme paikallisissa tapahtumissa katsomassa kulkueita, Pirkko kertoo. Olemme tyytyväisiä näin. Tapailemme täällä olevia sukulaisia, kun olemme täällä. Talviasukkaat Eila Silander on eläkkeellä ja kertoo olevansa talvilintu. Hän asuu täällä puolisonsa kanssa omassa asunnossa. Käytän Mecadonaa, Lildiä ja Aldia, koska ne ovat lähikauppoja. Zeniassa käyn vaateostoksilla, Silander tarkentaa. Kiina-kaupassa tulee myös käytyä ja Suomi-kaupassa joskus, mutta se on kaukana. Häntä viehättää täällä valoisuus, hyvä ilma ja edullisuus. Olen golffanut, mutta kun polvi ei pelitä, vaihdoin padeliin ja biljardiin. Teen kävelyretkiä aamuisin sään salliessa. Konserttitaloon hän suuntaa, kun siellä on mielenkiintoisia esityksiä. Lisäksi hän käy taidenäyttelyissä ja harrastaa maalaamista. Suomalaisia tai muita palveluja käytän hyvin vähän. Mitä sitä täällä toivoisi tai mihin sijoittaisi, kun on asunto ja kaikki, hän tiivistää elämisenä täällä. Eläkkeellä oleva Riitta Rantanen on talviasukas. Hänellä on ollut puolisonsa kanssa jo aikoja sitten ajatus, että eläkkeellä asutaan Espanjassa. Ostimme asunnon vielä työssä ollessamme 2011, josta lähtien olemme käyneet kolmen kuukauden jaksoissa täällä. Elämä on täällä aktiivisempaa kuin Suomessa, mikä on varmaan ilmaston ansiota Hän käyn lähikaupoissa Mercadonassa ja Dialprixissä. Silmalasit hän hankkii Specsaverilta. Hierojanpalveluita hän on käyttänyt vaihdellen, on ollut suomalainenkin. Juoksen, kävelen ja käyn uimahallissa vesijuoksussa oma vyö mukana, patikoimme yhdessä. Käymme konserteissa, luen, käyn näyttelyissä, maalaan ja matkustelemme Espanjassa, hän tiivistää tekemisiänsä. Muuttolinnut ja etätyöläiset Nelikymppinen Jenni Skyttä-Forssell työskentelee etänä kirjoittaen sekä opiskelee kulttuurintuotantoa netin kautta. Mukana hänellä on miehensä Toni Forssell sekä heidän huhtikuussa kuusi vuotta täyttävä Freya-tytär. Toni suorittaa medianomi-opintojensa harjoittelua Costa Blanca SuomiSeurassa, minkä vuoksi perhe saapui jo tammikuun lopulla Alicanteen ja sieltä Torreviejaan. Vapun tienoilla on suunta taas Suomeen, Hyvinkäälle. Perheen aikuiset ovat olleet lomalla Torreviejassa kahdeksan vuotta sitten. Ollaan tykätty olla täällä, Jenni kertoo. Asumme ihan keskustassa, joten kaikki palvelut ja kaupat ovat lähellä ja hyvin saatavilla. On saatu hyvää ja edullista palvelua. Perheen tytär pitää kaupoilla käymisestä ja auttaa siellä tavaroiden kanssa. Kirjastoa ei ole vielä löydetty, mutta se etsitään. Saimme asunnon tutun kautta. Oli ihanaa tulla talvesta, kun täällä ei ole loskaa, hän jatkaa. Hoidan viestintään liittyviä tehtäviä. Oma panokseni on tuoda ”uutta tuulta”, Toni selvittää tehtäviään Suomi-Seurassa. Olen muun muassa luonut asiakirjoihin uuden ilmeen ja haastatellut seuran lehteen ihmisiä. Päätyöni, mistä olen opintovapaalla, on sanomalehti Aamupostissa. Rannassa on lomatunnelma, mikä viehättää varsinkin Jenniä. Perhe käy siellä paljon sekä kävelee eri puolilla aluetta. Heillä on aina jokin kohde, minne mennä. Freya pitää hiekkalinnojen rakentamisesta, muttei kävelemisestä kaupungilla. Sukulaisten kanssa on aikomus mennä muun muassa turistijunilla ajelemaan ja vuokrata auto, jotta pääsee kauemmaksikin, Jenni suunnittelee. Kävimme jo Elchessä eläintarhassa ja juna-ajelulla. Alicanten Santa Barbaran linna on nähty ja ihastuttu siihen, molemmat kertovat. Risteily olisi mukava. Paikalliset kaupat on löydetty ja La Zenia Boulevardille suunnataan myöhemmin. Olemme käyttäneet espanjalaisia palveluita kuten kampaajaa ja apteekkia. Pärjäämme jotenkin espanjalla, mutta englanti auttaa. Lounailla ollaan käyty eri paikallisissa ravintoloissa. Kulttuurin puolelta on nähty kirkkoja, muttei ole vielä käyty taidenäyttelyissä. Luonnonhistoriallinen museo on myös suunnitelmissa.
Costa Alegre 25 Jenni Skyttä-Forssell, Freya ja Toni Forssell Plaza de la Constitutiónilla, jossa on myös leikkipuisto. Freya kertoo pitävänsä leikkipuistoista, joista on löytynyt myös leikkikaveri tarpeen mukaan. Tykkään uimisesta ja siivoamisesta, hän kuiskaa äidin korvaan. Kenkäkauppa on ollut mieleinen, kun myyjä on huomioinut hänet erityisesti ja antanut paketin tytön itsensä kannettavaksi. Löytyikin oikein hienot kengät. Äidin kertoman mukaan tytär nauttii siitä, kun ei tarvitse käyttää haalaria, vaan ulos voi mennä kevyemmin pukeutuneena. Oma pupu on tärkeänä mukana, ja Freya odottaa
26 Costa Alegre Leena Kämäräinen isän siskon tuloa tänne kovasti. Jenni kaipaa aikuiskontakteja, koska hän on paljon asunnolla lapsen kanssa, sillä hän ei ole täällä päiväkodissa kuten Suomessa. Mutta tämä on lyhyt aika olla ja on tervetullutta vaihtelua elämään. Pidän kuitenkin Suomi-Seurassa kolmen päivän kirjoituskurssin, Jenni kertoo. Toni kaipaa autoa ja polkupyörää. Suomen ja Espanjan eroavuuksista tuli jokin kommentti. On jännä seurata, miten myöhään lapset ovat täällä ulkona, Jenni sanoo. Eroavuus oli sekin, että isot kaupat ovat kiinni sunnuntaisian, mutta sitä he eivät tienneet, että La Zenia Boulevardilla kaikki on auki sunnuntaisin. Joka tapauksessa he suosittelevat tällaista kokemusta kaikille. Jaana Wadsted ja Peo Axelsson ovat etätöissä Torreviejassa. Asumme omassa asunnossa ja teemme molemmat etätöitä, olemme noin viisi kertaa vuodessa täällä. Asumme Ruotsissa, meillä on paljon ystäviä ja tuttuja täällä. Wadsted ja Axelsson käyttävät paikallisia palveluja. He pitävät auringosta, lämmöstä ja mañana-mentaliteetista. Matkustelemme Espanjassa paljon ja toivomme, että olemme eläkkeellä täällä enemmän, jotta voimme nähdä, kun Torrevieja kasvaa ja millainen siitä kehittyy? Leena Kämäräinen on täällä opintoihin kuuluvalla työssäoppimisjaksolla Suomi-seurassa. Opiskelen Mercuriassa liiketaloutta. Päädyin tänne tuurilla, vaikka alun perin minun piti mennä Maltalle. Asunnon saaminen tuotti siellä ongelmia, joten se peruttiin. Seuraavana päivänä tuli pyyntö Suomi-Seuralta, joten tartuin tähän. Hän asuu vuokralla ja hoitaa ostoksensa lähi-Consumista. Hän käyttää paikallisia hyvinvointija kauneudenhoitopalveluja. Kerran kävin Suomi-kaupassa. Törsään hyvään ruokaan, siitä en tingi. Teen sitä sitten kotona tai syön ravintolassa. Täällä on hänen mukaansa hyvä ilmasto, lämpöä ja aurinkoa. Mikroilmasto tekee hyvää, sillä sormieni ihottuma parani itsestään. Ilmasto tekee hyvää muillekin ihopulmille. Hän pitää Torreviejan kylämäisestä tunnelmasta, sillä kaupunki ei ole liian iso paikka. Käyn Yahiman kuntopiirissä ja latinotanssitunneilla Seratonissa. Taideretkeni peruuntui sairastumisen vuoksi, mutta olen mukana Suomi-seuran Grupo de Arten toiminnassa. Lisäksi ?amenco kiinnostaisi minua. Kämäräinen toivoo, että hän voisi palata ja muuttaa Espanjaan rentoon tunnelmaan ja leppoisuuteen. Residentit Riitta Saarelainen on eläkkeellä ja asuu residenssinä VILLAMARTINISSA puolisonsa kanssa. Villamartin sijaitsee Orihuelan kunnassa, sen eteläisessä osassa. Aluetta alettiin rakentaa 1972, ja siellä on paljon turisteja, etupäässä Länsi-Euroopasta. Eniten on englantia puhuvia ihmisiä. Alueella on useita golf-kenttiä. Costa Blancalle tulimme sattuman kaupalla, kun asuimme Saksassa. Löysin halvan asunnon Hesarin ”eläkkeellä Espanjassa” -ilmoituksen kautta. Olemme käyneet täällä 27 Riitta Saarelainen
Costa Alegre 27 Guardamar del Segura on kaunis, historiallinen kaupunki. Vanhat lyhtypylväät kiinnittävät vierailijan katseen. GUARDAMAR DEL SEGURA on mahdollisuus Se sijaitsee noin kahdentoista kilometrin päässä Torreviejasta pohjoiseen. Alicanten lentokentälle on 35 kilometriä, minkä matkan taittaa autolla puolessa tunnissa. Guardamarissa asuu vain joitakin suomalaisia eikä muitakaan ulkomaalaisia ole kovin paljon. Vakituisia asukkaita on noin 17 000. Bussilla pääsee muun muassa Torreviejaan ja Alicanteen. Torreviejan suuntaan on nelikaistainen tie. Asuntojen hinnat ovat suunnilleen samalla tasolla kuin naapurikaupungeissa, ja kaupungin arkkitehtuuri on kaunista upeine lyhtypylväineen. Täällä on ehkä runsaammin espanjalaisten loma-asuntoja kuin Torreviejassa, ja uusia asuntoja rakennetaan runsaasti. Kaupunki oli vielä 1970-luvulla pieni kalastajakylä, nyt siellä on suuria ja viihtyisiä puistoja, joita alettiin rakentaa 1897. Hiekkadyynit uhkasivat haudata sen alleen, joten haluttiin suojella kylää. Alueelle istutettiin valtavasti mäntyjä, palmuja ja eukalyptuspuita sitomaan hiekkaa. Kaupungissa on paljon paikallisia tapahtumia sekä juhlia. Guardamarin omaa ?estaa vietetään aina heinäkuun lopulla, jolloin kaupungin kaduilla on nähtävissä muun muassa upeat Moros y Christianos -kulkueet. Korkealla mäellä on ennen ajanlaskumme alkua pystytetyn linnan rauniot. Kaikki palvelut löytyvät kävelyetäisyydeltä. Vaatteita voi ostaa pienistä liikkeistä, sillä siellä ei ole minkään ketjun vaatekauppoja. Lähes kaikilla pankeilla on myös konttorinsa Guardamarissa. Terveysasema toimii hyvin, samoin kaupungintalon palvelut. Anne Savin vuotta ja niistä kuusi vuotta asuneet. Olen asunut neljässä maassa Suomessa, Sveitsissä, Saksassa ja nyt Espanjassa. Aikoinaan päätimme tulla tänne, koska pidän ilmastosta, ruuasta, elämäntavasta ja valosta. Saarelainen on aktiivinen sauvakävelijä ja käy jumpassa sekä kuntosalilla. Pyöräily kuuluu myös hänen harrastuksiinsa. Käymme konserteissa Torreviejassa ja muualla lähiseuduilla, hän kertoo kiinnostuksen kohteistaan. Anne Savin on residenssi. Hän muutti puolisonsa kanssa Torreviejaan vuosi sitten. Asumme omassa asunnossa. Ensin katselimme asuntoa Fueringolasta emme tykänneet, kuulimme sattumalta Torreviejasta. Ostoksille Savin suuntaa Consumiin, torille ja lihakauppaan. Costa Blanca -supermarketista hän hakee voin, maksamakkaran ja muut erityistarpeet. Suomi-kaupoissa hän ei ole käynyt. Pidän täällä valosta, lämmöstä ja ihanasta joutilaisuudesta. Ei tarvitse herätä herätykseen paitsi, että tarvitsee: joogaan, maalaukseen Quesadaan, seurakuntaan ja Suomi-Seuraan. Teatro Municipalin ja Auditorion esitykset ja konsertit ovat tulleet tutuiksi. Kaupunki on täynnä live-musiikkia, hän ihastelee. Paikalliset palvelut kuten hieroja ja kampaaja kuuluvat elämään. Toivon ja haluaisin sijoittaa toiseen esteettömään asuntoon tulevaisuutta ajatellen, hän miettii.
28 Costa Alegre Voi, niitä aikoja! Kuva: ArtsyBee_Pixabay.
Costa Alegre Hei, me ikäännytään Veijo Leino Järkytyshän se oli se luokkakokous. Jotkut luokkatovereistani olivat niin ryppyisiä ja kaljuja, etteivät enää tunteneet minua. Ei nyt vanhuksia oltu kuitenkaan – vanhus on aina vanhempi kuin itse olen. I kääntyminen on toki ainoa konsti elää pitkään, vaan sitä ilonaihetta laimentavat monenmoiset fyysiset vaivat, mutta myös mentaalipuolen muutokset. En tiedä, kykenenkö mitään uutta vanhenemisesta pakisemaan, ainakaan itseni ikäisille saati vielä vanhemmille, mutta otetaan sitten vaikka kertauksen kannalta. En kuitenkaan arvele osuvani naisten sielunelämään, satun nimittäin tietämään, että en tiedä siitä mitään. Kenties luonto tarkoitti heidät miehille rakastettaviksi, ei ymmärrettäviksi. Mutta ehkä miesten sielunelämästä jotain voisin aprikoida. Olen varsin terve vielä näinkin vanhana, koska en tupakoinut, juonut enkä lähestynyt naisia ainakaan ennen kuin täytin 14 vuotta. Noh, vitsi vitsinä, onhan nyt tietenkin kaikenlaista iän tuomaa, mutta on niinkin, että valitettavasti läheskään kaikki eivät päässeet näinkään moneen ikävuoteen. Ikävä heille, mutta välillä voi hiukan olla itsessään iloinen omasta selviytymisestä näinkin pitkästi. Kuten sanottu, ikääntyminenhän on kuitenkin ainoa konsti pysyä hengissä. Ei aleta nyt haastelemaan sairauksista ja lääkkeistä. Ei niitä ole läheskään yhtä kiva kuunnella kuin kertoa, vaikkakin kuuntelun tekee mielenkiintoiseksi odotus, että kohta pääsee kertomaan omansa. Sen sijaan ehkä suodaan vilkaisu tunteiden tasolle tilanteessa, kun testosteronihormonit ovat kadottaneet puhtinsa, eikä enää tarvitse olla äijä. Kun voi vaipua muistelmiin sen sijaan, että pitäisi lähteä ”baanalle” tai mihinkään rientoihin. Tai kykenisi. Vihdoinkin nimittäin tiedän, miksi haluan tulla isona. Haluan tulla siksi pieneksi pojaksi, joka olin tai ehkä vielä enemmän nuoreksi isäksi joka olin. Nyt tietäisin. Tietäisin, kuinka tärkeä perhe on. Kuinka ihmisen maailman ydin voikin olla siinä. Että se ei ole siinä työssä, jota piti tehdä, jopa työkomennusten takia pitkiä aikoja kotoa pois ollen, no, elannon takia toki. Eikä se ole siinä tavarassa jota piti hankkia. Ei niitä muistellessa tunnu siltä erityiseltä, siltä kuin omien lasten lapsuutta haikaillessa. Voidaan luetella pelatut pelit, ulkoilut, leikit, kaikenmoiset, joita on turha luetella, ne tiedetään. Varmasti semmoistakin oli, ruuhkavuosinakin, mutta missä oli painopiste, sydän? Kyllä, juuri siitä on kyse. Se yhdessäolo oman lapsen kanssa. Oman lapsen silmät, jotka katsovat luottavaisena avoimella katseella, täynnä toivoa kuin sanoen, auta minut elämän alkuun. On kuitenkin mahdotonta, että se, joka jäi tekemättä, mitenkään muuttuisi tehdyksi. Isien hellyys tulee liian myöhään. Ikääntyneet isät eivät sano ”anna minulle nykyhetki kanssasi”, vaan ”anna minulle menneisyys kanssasi”. Lapsenlapset voivat olla korjaussarja, toki tehokas ja arvokas sekin, mutta juontukoon se toisen jutustelun aiheeksi. Elämämme on tekoja, ei vuosia; ajatuksia, ei hengenvetoja; tunteita, ei kellotaulun numeroita. Sydämen sykkeen tulisi mitata aikaa, merkityksellisessä elämässä. On mukava mennä nukkumaan illalla, kun tietää tehneensä tarpeeksi päivän mittaan. Saattaa myös vaivata, jos jotain jäi tekemättä. Onkohan se vähän sama kuolin-vuoteella?
30 Costa Alegre Paikallisesti
Costa Alegre 31 Kunniakonsuli Monna Laakso vastasi ääni väristen ja sydämestään suurlähettilään esittelyyn ja siihen, miksi hän tuli valituksi. Kunniakonsulaatin avajaiset Sinikka Halttunen Suomen valtion palveluita Espanjassa tarjoaa muun muassa Torreviejan kunniakonsulaatti. Torstai-iltana 22. helmikuuta Madridin suurlähetystö ja kunniakonsulin toimisto järjestivät avajaiset uusissa toimitiloissa, joihin oli muutettu joulukuussa 2023.
32 Costa Alegre Suomen Madridin suurlähettiläs Sari Rautio (oikealla) piti kauniin puheen espanjaksi siitä, miten kunniakonsulin valinta oli tehty ja miksi useiden ehdokkaiden joukosta Monna Laakso oli valittu tähän tehtävään. T ilat ovat valoisat, avarat ja sopivat hyvin käyttöta-koitukseensa. Niihin pääsy on myös helppoa, sillä hissi vie ensimmäiseen kerrokseen, eikä missään vaiheessa tarvitse kulkea portaita pitkin. Käytäntönä on, että kunniakonsulaatti sijaitsee kunniakonsulin toimitilojen yhteydessä eli Torreviejassa Laakso Law:n asianajotoimiston tiloissa, mutta omalla sisäänkäynnillä suoraan rappukäytävästä. Avajaisten tunnelma oli lämmin ja kodikas, ja jonkin verran virallinen kuten tilaisuuden luonteeseen kuuluikin olla. Päivällä suurlähettiläs Sari Rautio tapasi isompien yritysten edustajia, ja avajaisia seuraavana päivänä kutsuttuina neuvotteluun olivat suomalaisjärjestöjen ja Skandinaviska Skolan -oppilaitoksen edustajia. Madridin suurlähetystö on konsulisektorin toiminnan osalta Suomen suurin edustusto, konsuli Minna Niemi kertoo sähköpostitse. Toimin tiiminvetäjänä Madridin suurlähetystön alaiselle konsulitiimille, johon kuuluu yhdeksän suurlähetystöön työsuhteista konsulipalveluvirkailijaa. Heistä yksi eli Tarja Laine-Palander työskentelee Torreviejan kunniakonsulaatissa, yksi Barcelonan, kaksi Málagan ja kaksi Las Palmasin kunniakonsulaatissa sekä kaksi täällä Madridin suurlähetystössä. Suomalaisten määrä Espanjassa Edustuston toimialueella asuvien ja pidempiä aikoja oleskelevien suomalaisten määrästä ei ole vahvistettua tietoa tai tarkkoja tilastoja, sillä suurin osa suomalaisista ei ilmoita asumisestaan Suomen tai Espanjan viranomaisille. Espan-jassa ei ole käytössä valtakunnallista väestörekisteriä. Vuoden 2023 INE-kansalaisuustilaston mukaan Espanjaan on kirjautunut 11 383 suomalaista, mutta suurlähetystön kokemuksen mukaan todellinen määrä on yleensä kolmetai nelinkertainen. Suomalaisia arvioidaan olevan Espanjassa yhteensä noin 35 000 40 000, joista eniten on Aurinkorannikolla ja erityisesti Fuengirolan alueella noin 25 000 30 000, Costa Blancalla, Alicanten alueella noin viisi tuhatta, Kanariansaarilla noin 3 500 ja Madridissa kuudestasadasta tuhanteen. Matkailijamääristä sen sijaan on olemassa tarkat tilastot muun muassa Suomen tilastokeskuksessa. Madridin suurlähetystö ja sen alaiset neljä kunniakonsulaattia hoitavat 22 % eli lähes neljänneksen Suomen edustustoverkon konsuliavustustapauksista. Näin ollen Espanja on selkeä ykkönen seuraaviin maihin verrattuna eri tapaustyyppien osalta, Niemi lisää.
Costa Alegre 33 Kunniakonsuli Monna Laakso ja Ruotsin konsuli Björn Sandström, joka kertoi, että ruotsalaisia on tällä alueella jopa 6000. Jaså! Hur smakar de här ?nska salta bakningar? Vasemmalla kaupunginjohtaja Eduardo Dolón keskustelee suurlähettiläs Sari Raution kanssa. Es importante... Ulkomaalaisvaltuutettu Gitte Lund Thomsen, kaupunginjohtaja Eduardo Dolón, Ruotsin konsuli Björn Sandström ja Islannin kunniakonsuli Manuel Zerón, Henna Kyttälä, Kimmo Kyttälä, Saku Keskitalo Trainsr’s Housesta, Janne Paukkunen Rainmakerista, kaupungintalon henkilökuntaan kuuluva nainen sekä suurlähettiläs Sari Rautio. Konsulin tehtävä (edustuston konsuliasioista vastaava virkamies) Konsulit ovat ulkoministeriön virkasuhteisia virkamiehiä, ulkomailla ns. lähetettyjä työntekijöitä, jotka vaihtavat asemapaikkaansa 3 4 vuoden välein, Niemi jatkaa ja kertoo, että hän on nyt kuudennessa asemapaikassaan. Konsuli-nimikettä voi käyttää tietyn virka-arvon saavuttanut ja tiettyä tehtävää (konsulitehtävää) suorittamaan määrätty ulkoministeriön virkamies. Konsulit avustavat konsulipalvelulain puitteissa hädänalaiseen asemaan joutuneita Suomen kansalaisia ja Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaan kansalaisia sekä neuvovat edustuston toimialaan kuuluvissa tapauksissa. Konsuli ei voi vastata muiden viranomaisten kuten Espanjan viranomaisten toimivaltaan kuuluviin kysymyksiin. Palvelutehtäviin kuuluvat muun muassa passija notaaripalvelut sekä tietojen välittäminen Suomen väestörekisterijärjestelmään, tiedottaminen matkustusturvallisuudesta ja -olosuhteista sekä Suomen vaalien ennakkoäänestyksen järjestäminen asemamaassa. Edustustot avustavat myös ulkomailla ilmenevissä kriisitilanteissa. Konsuliasioiden palvelutoimintaa säätelee konsulipalvelulaki sekä ulkoministeriön asetus ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista. Autamme ulkomailla oleskelevia suomalaisia monin tavoin rikoksiin, sairauteen, kuolemaan yms. avustustapauksiin liittyvissä asioissa, mutta ns. "konsulinkyytiä" Suomen valtio ei kustanna. Sujuvan matkailun varmistamiseksi muistutamme mielellämme matkustustiedotteen lukemisen tärkeydestä, matkustusilmoituksen tekemisestä, matkavakuutuk
34 Costa Alegre Kunniakonsulin tehtävä Kunniakonsulit ovat osa ulkomaanverkostoa ja toimivat edustuston päällikön ohjauksessa. Kunniakonsulit ovat yksityishenkilöitä, jotka ovat huomattavassa yhteiskunnallisessa asemassa asuinmaassaan. He hoitavat tehtävää vapaaehtoispohjalta sivutoimisesti ilman palkkaa, ja voivat muun muassa osallistua Suomen maakuvatyöhön, neuvoa suomalaisyrityksiä sekä valvoa Suomen ja suomalaisten oikeuksia ja etuja yhdessä Suomen edustustojen kanssa. Kunniakonsulien avustusmahdollisuudet ovat rajoitetut, eivätkä he lähtökohtaisesti voi myöntää passeja, eivätkä ottaa vastaan viisumitai oleskelulupahakemuksia. Kunniakonsulien rooli on pääasiassa neuvonantoa sekä suorittaa tiettyjä notaaritoimituksia. Kunniakonsuleiden ei tarvitse olla Suomen kansalaisia. Espanjassa on yhdeksän kunniakonsulia. Mikäli suunnittelee muuttoa ulkomaille, on hyvä jättää Suomessa muun muassa pankkitili voimaan, samoin myös puhelinliittymä. Mahdollisen paluumuuton toteutuessa, voi olla vaikeaa saada puhelinliittymää tai vaikka asuntolainaa, koska pitkän ulkomailla asumisen vuoksi luottotiedoissa on katkos. Konsuli Minna Niemi, Torreviejan kaupunginvaltuutettu Federico Alarcón, AthletiQ Finlandin Jonna Saarinen, kunniakonsuli Monna Laakso, Saku Keskitalo Trainer's Housesta, Kimmo ja Henna Kyttälä AthletiQ:sta ja Janne Paukkunen Rainmakerista. sen ottamisesta sekä matkustusasiakirjan (passi) ajantasaisuudesta huolehtimisesta. Espanjan konsuliavustustapausten määrä on lähes yhtä suuri kuin neljällä seuraavaksi suurimmalla edustustolla yhteensä. Madridin konsulitiimi hoitaa jopa yli kolme kertaa enemmän vakavia konsulitapauksia kuin seuraavaksi suurin edustusto. Vastaamme vuosittain yli 22.000 tiedusteluun. Myös ulkoministeriön päivystyskeskukseen tulleisiin normaalia matkustamista koskevissa tiedusteluissa Espanja oli suurin. Espanjassa myönnettiin viime vuonna lähes 1500 Suomen passia, viidenneksi eniten maailmassa, ja henkilökorttia kolmanneksi eniten maailmassa. Kolmannen maan kansalaisten osalta edustustot käsittelevät viisumihakemuksia ja ottavat vastaan oleskelulupahakemuksia. Lisäksi ulkomaanedustustot vastaavat vaalien ennakkoäänestämisen järjestämisestä toimialueellaan. Viimeisimmissä vaaleissa eli tasavallan presidentinvaaleissa Espanjassa avattiin 11 ennakkoäänestyspaikkaa ja niissä äänesti yli 26.000 suomalaista (molemmat kierrokset yhteensä). Lisätietoja um.? ? konsulupalvelut um.? ?matkustustiedotteet um-? ? matkustusilmoitus
Costa Alegre 35 Suomi-Seuran entinen puheenjohtaja Jan Aslak Lang, Rita Kivimäki, Eini Perälä, seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja ja rahastonhoitaja Jorma Jokela, Anne Räisänen sekä Club de Leones Torrevieja Suomi: presidentti Martti Kemppainen. Suurlähettiläs Sari Rautio tarjosi kutsuvieraille lohella täytettyjä suolaisia sekä suomalaisia sieniä sisältäviä suolaisia muffineita. Suun sai makeaksi suomalaisella suklaalla. Tietovisan oikeat vastaukset: 1a, 2c, 3c, 4c, 5b, 6a, 7b, 8a, 9c, 10a, 11b, 12c, 13b, 14a, 15a Naisten yhteistyöllä yli puoluerajojen on ollut muun muassa Suomen eduskunnassa hyviä tuloksia. Vasemmalta Suomi-Seuran puheenjohtaja Anne Räisänen, kunniakonsuli Monna Laakso, Costa Blancan evankelisluterilaisen seurakunnan kanttori Eini Perälä sekä Skandinaviska Skolan -oppilaitoksen apulaisrehtori ja opettaja Rita Kivimäki. Suomalaisjärjestöjä kunniakonsulaatin avajaisissa
36 Costa Alegre Sataman rakentaminen etenee ripeästi. Ajankohtaista Torreviejasta Sinikka Halttunen U lkomaalaisvaltuutettu Gitte Lund Thomsen on ihastunut evankelisluterilaisen seurakunnan kahvilaan, jonne vein hänet tutustumaan. Ilahduttavasti moni kahvilassa työskentelevä palkattujen työntekijöiden lisäksi osasi englantia, joten haastateltavani sai kuulla seurakunnan toiminnasta suoraan tekijöiltä. Everything is Finnish, hän huudahtaa. Sataman rakentaminen Satamaan tehdään miljoonien investoinnit, ettei sadevesi tule enää kaduille. Täällä sataa vähän, mutta kun vettä tulee, tulee se valtavalla voimalla. Torreviejassa ei ole paikkaa, minne sadevedet johdettaisiin. On tarkoitus tehdä sadevesille omat viemärit ja kotitalouksille omat. Nyt jätevedenpuhdistuksessa ei ole riittävästi kapasiteettia, vaan sadevedet menevät suoraan mereen, Lund Thomsen selvittää. Ruotsalaisen kirkon lähellä on alue, jonne vettä voi imeyttää, ja. Torreviejassa lähes kaikki vesi on kierrätettyä, noin 75 prosenttia. Lund Thomsen puhuu myös aina uusiutuvista rakentamisen standardeista, jotka muuttuvat uusien keksintöjen myötä. Näin ollen uusissa taloissa on aivan erilaiset laatukriteerit kuin kauan sitten rakennetuissa. Näinhän on myös Suomessa. Rakennuksia myös korotetaan, ettei vesi pääsisi kellaritiloihin. Linja-autoasema ja bussikortit Eläinsuojanelähelleteilla kunnallinen linja-autoasema.
Costa Alegre 37 Nykyinen linja-autoasema on yksityinen (Costa Azul/ Avanza). Siitä on tarkoitus tehdä viheralue. Torreviejan asukkaat ja rekisterissä olevat voivat saada seitsemällä eurolla bussikortin, jolla he voivat käyttää Torreviejan linja-autoja maksutta. He tekevät kortin "La Plazassa" Torreviejan keskustan kasinon takana. Maksu suoritetaan verkossa osoitteessa torrevieja.es. Tärkeää on löytää oikea lomake maksua varten. Sitten tulostat kuitin ja tilaat kortin ja otat kuvan La Plasan bussitoimistossa. Jonkin ajan kuluttua voit noutaa kortin. Ei-residentit voivat ostaa linja-autoasemalta tai busseista bussikortin, joka maksaa kaksi euroa ja samalla lataat kortille 20 euroa. Näin voit kulkea bussilla edullisempaan hintaan, eikä sinun tarvitse kuljettaa käteistä mukana. Matka maksaa noin puolet käteisellä maksetusta matkasta. Kansainvälisten asukkaiden osastolla autamme mielellämme linja-autokortin tilaamisessa residenteille. Voit tilata ajan osoitteesta torrevieja.es Cita previa Residentes Internacionales tai sähköpostilla eu@torrevieja.eu, Lund Thomsen opastaa. Rakennus, josta ei juuri tiedetä Avenida Habanerasilla on monikäyttöinen rakennus. Tämä rakennettiin alun perin Semana Santa -museota varten, mutta siellä on erilaisia toimintoja kuten kulttuuria, sosiaalista hyvinvointia ja paljon muuta. Se tehtiin sen vuoksi, että ihmiset voisivat harrastaa siellä erilaisia asioita, pitää kokouksia ja niin edelleen. Osoite on Avenida de las Habaneras 1-3. Gitte Lind Thomsen Costa Blancan evankelislukerilaisen seurakunnan kahvilassa Torreviejassa. Keskustaan Mercadonan ja Cuardia Civilin väliin ollaan rakentamassa jonkinlaista torialuetta. Lund Thomsen ei osannut kertoa siitä mitään. Avaaminen on ilmoituksen mukaan tulossa. Tältä näyttää residentin bussikortti. Avenida Habaneras 1 3 oleva monitoimitalo.
38 Costa Alegre Suomalainen asianajotoimisto muutti uusiin tiloihin Sinikka Halttunen Helmikuun toisena perjantaina Laakso Law:n asianajotoimisto avasi ovensa runsaalle kutsuvierasjoukolle. Uudet tilat ovat avarat, valoisat ja toimivat. M onna Laakso kertoo, että kutsuttuja tahoja oli noin sata. Joistain paikoista oli kutsuttu useampi henkilö, ja avajaisiin oli mahdollista tulla seuralaisen kanssa. Paikalla oli reilusti yli sata henkeä, joista parikymmentä henkeä oli toimiston tiimi seuralaisineen. Kutsuimme avajaisiin ensimmäisenä ja tärkeimpänä ryhmänä yhteistyökumppaneitamme: notaareja ja heidän työntekijöitään, erimaalaisia kiinteistövälittäjiä, lakitoimistoja, arkkitehtitoimisto, vakuutusmyyjiä sekä asiointitoimistoja. Lisäksi kutsuttiin joitakin isompia yritysasiakkaita, joiden kanssa meillä on jatkuva ammatillinen asiakkuussuhde. Nämä asiakkaat ovat myös yhteistyökumppaneitamme. Paikalla olivat ainakin AthletiQ Finland, Loma Espanjassa, Zariko, 360Hometour, Vuokrausrantuu, KahVilla, Torremarket, SecondHomes in Spain, Costa Cars, Lotta’s House. Paikalle oli kutsuttu myös muutamia suomalaisyhteisön edustajia kuten Suomi-Seura ja lehdistöä. Etsimme suurempia ja esteettömiä tiloja, joissa kunniakonsulaatilla olisi oma sisäänkäynti ja kaikki turvallisuuskriteerit täyttyisivät, arkistotila oli loppunut meiltä jo vuosia sitten, Laakso selvittää. Sijainnin piti olla keskustassa, koska asioimme jatkuvasti muun muassa notaaritoimistoissa ja pankeissa. Tällaisia tiloja ei ollut kovin paljon tarjolla ja lopulta katsottuamme viidestä seitsemään toimitilaa päädyimme näihin tiloihin, joissa aiemmin toimi notaaritoimisto. Nyt tarkoitus on tehdä töitä tässä toimistossa pitkän aikaa. Urallani ei toivon mukaan enää tule näin suurta muuttoa! Kameraan tallentui tosi mukavia ilmeitä ja tilanteita, tässä joitakin otoksia. Monien kanssa oli mukavia keskusteluita, ja kaikki tuntuivat viihtyvän hyvin. Monna Laakso antaa saamansa cava-pullon tiskin takana olevalle Pirjo Miettiselle.
Costa Alegre 39 Etualalla Kimmo ja Henna Kyttälä AthletiQ: sta. Toinen vasemmalta on Oliver Salda, virolainen yrittäjä. Hänen vieressään on Stella Karra Laakso Law:sta. Vasemmalla Tuomo Hurri Lotta's Housista ja Susana Albert. Oikealla Anne Nurmiranta ystävänsä kanssa. Tarjolla oli espanjalainen sillileipä sekä paahtoleipä päällystettynä viiriäisen munalla ja pikkelöidyllä anjoviksella. Lisäksi klassinen juuston ja ananaksen makuyhdistelmä. Viiniä, olutta ja kivennäisvettä. Menún oli valmistanut Stephen Whittaker. Karoliina Siltakoski Laakso Law:n toimistolta ja Jonna Saarinen AthletiQ:sta. Sakari ja Marjut Moisala. Suomi-Seurasta Jukka Nylander ja Janne Lang. Keskellä Lauri Sintonen, Tmi DJ Late. Antti Mäkikyrö ja TiinaDesignin Tiina Mäkikyrö, taustalla Juan Carlos Arias. Monica Teraste-Whittaker Lomakoti Ulkomailla -yrityksestä. Monna Laakson entinen yhtiökumppani Jaime Aniorte vaimonsa Rosa Riveran kanssa.
40 Costa Alegre Monna Laakso ja asianajotoimistot * 2003 Valmistui oikeustieteellisestä Alicanten yliopistosta vuonna * Työskenteli isossa lakitoimistossa (Cuatrecasas) heidän Barcelonan ja myöhemmin Alicanten toimistossa. * 2006 perusti Torreviejaan oman pienen toimiston Acequionin alueelle. * 2013 perusti Aniorte & Laakso SLP -yhtiön asianajaja Jaime Aniorten kanssa (joka oli perjantain avajaisissa myös paikalla vaimonsa Rosa Riveran kanssa) * Viitisen vuotta sitten yhtiön ainoa osakas, ja nyt jatkaa samaa yritystä Laakso Law:na * 2023 vaihdettiin yhtiön nimi ja kunnostettiin uudet tilat. Muutto tapahtui joulukuussa. Vasemmalta: Antonio Torregrosa Laakso Law:sta, Janne Paukkunen, Susanna Karra, Dawid Magda, Jarmo Peltonen. Oikealla Nataliya Makoveyeva ja Nadia Staeva Laakso Law:sta. Keittiössä työskentelivät myös Christian, Lilia ja Priyasha. Yläviistoon oikealla: Alpo Gustafsson ja Suomi-Seuran entinen puheenjohtaja Sulevi Suomi. Kurt Nyman vaimonsa Raquelin kanssa.
Costa Alegre 41
42 Costa Alegre Nuorten näkökulma Murcia, Plaza del Cardenal Belluga. Pari pöytää oli vapaana noin kello neljän jälkeen kuvaa ottaessa. Töiden ja koulun jälkeen onkin mukavaa istua alas ja nauttia auringosta hyvässä seurassa. Espanjalaiset elävät rennosti ja huutaen Helmi Eveliina Toivola Miksi moni espanjaan muuttanut ajattelee että espanjalaiseen kulttuuriin ja sosiaaliseenelämään on hankala integroitua. Onko syy kielimuuri vai meidän ulkomaalaisten harhaluulot? S uomalaisilla on tapana olla vain hiljaa ja elellä omissa oloissaan, täydellinen vastakohta kovaääniselle ja ulospäin suuntautuvalle espanjalaiselle. Miten täällä etelässä ihmiset ovatkin niin sosiaalisia? Vastaus on helppo, he kuluttavat kaiken mahdollisen vapaa-aikansa muiden ihmisten seurassa, ja siihen opetetaan jo lapsena. Kaduilla kävellessä huomaa usein paljon ihmisiä istumassa puiston penkeillä ja lapsia leikkimässä myöhään iltaan asti. Espanjalaiset itse kutsuvat tätä nimellä “tomar la fresca”. Toinen yleinen tapa viettää iltapäivää on “tardeo”, joka on suositumpi nuorten keskuudessa. Siihen kuuluu ravintoloissa nauttiminen isommalla tai pienemmällä porukalla. Kiitos auringolle ja hyvälle ilmalle, täällä voikin hyvin istua terasseilla ympäri vuoden. Entäs se kielimuuri? Tottahan se on, että englannin kielen taso on espanjassa keskivertoa huonompi, mutta vaikka osaisikin jo pitää keskustelua yllä espanjan kielellä, saattaa nopea puhetahti aiheuttaa sen, että lauseen pari viimeistä sanaa jäävät ymmärtämättä. Espanjan kieli on siitä mielenkiintoinen ja värikäs, että koko maasta löytyy monta eri murretta, joita voi olla vaikea ymmärtää, jos espanjan kieli on opittu oppikirjasta. Myös espanjalaisten suorasanaisuus säikäyttää monia. On tosi yleistä, että kerrotaan omat vahvat mielipiteet välittämättä siitä, mitä muut saattavat ajatella. Espanjalaiset käyttävät paljon käsiä puhuessaan ja pitävät myös huolen siitä, että oman äänen saa kuuluviin. Toisten päälle puhuminen ei juurikaan haittaa ketään. On myös pieniä asioita, joita espanjaan muuttaneella on aluksi vaikea ymmärtää kuten pusujen antaminen poskille, kun tapaa uuden ihmisen, illallisen syöminen todella myöhään, ja kaikkien mahdollisten asioiden jättäminen huomiselle. Niinhän se vain on, että elämä hymyilee, kun osaa itse hymyillä, osaa ottaa rennosti eikä ole tarvetta kiirehtiä ikinä mihinkään.
Costa Alegre 43
44 Costa Alegre Matkalla Katedraali on sisältä uskomattoman kaunis ja jylhä. Espiskopaalinen palatsi. Atrium-piha on kaunis, samoin ylös nouseva portaikko. Rakennuksessa on toimistoja, joihin ei pääse tutustumaan.
Costa Alegre 45 Murcian vanhakaupunki Sinikka Halttunen Kärsimyskukat muodostavat upean seinämän. Oikealla: Casino Real on erittäin suositeltava vierailukohde. Sisäänpääsy peremmälle maksaa neljä euroa. Sillä voi tutustua pohjakerroksen tiloihin. Ylempiin, klubin tiloihin ylemmissä kerroksissa ei ole turisteilla asiaa. Islamilainen kulttuuri näkyy rakennuksen arkkitehtuurissa. Casino on perustettu 1847. Siinä voi nähdä eri tyylisuuntia 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alusta. Vasemmalla: Murcian vanhan kaupungin keskusta huokuu kaunista rakennustaidetta ja historiaa. Monessa kaupungissa ei näe näin upeita kukkaistutuksia, ja niitä on paljon joka puolella kuten tässä kaupungintalon edustalla.
46 Costa Alegre Lukuja, toivottavasti myös logiikkaa Veijo Leino Numerot ovat siisti keksintö. Miten pärjäisitkään ilman? Melkein yhtä tärkeitä kuin vesi ja leipä. Tai televisio. Mutta osaavat ne numerot olla toisinaan yllättäviä. Väitteen tueksi muutama esimerkki. Numeroita voi pyöritellä monella tapaa. Kuva: geralt. Pixabay.
Costa Alegre 47 P oliitikot ja vähän varakkaampi väki viskoo lukuja miljoonissa ja miljardeissa. Nuo luvut vaikuttavat vähän samanlaisilta. Mutta eivät ne ole. Miljoonan ja miljardin suhteellista eroa voi kuvata esimerkeillä. Miljoonan sekunnin tikitykseen kuluu noin 11 päivää eli puolitoista viikkoa. Miljardin sekunnin kulumiseen kuluu miltei 32 vuotta. Tai näin: miljoona senttimetriä on 10 km (Helsingin Senaatintorilta kehä kolmoselle). Miljardi senttimetriä on Helsingistä Californiaan. Entäs tämmöinen? Jos ei ole sormituntumaa todennäköisyyteen, liikenneonnettomuudet saattavat tuntua suhteellisen pieneltä paikallisliikenteen ongelmalta, kun taas esimerkiksi Vietnamin sodassa kuolleiden amerikkalaisten määrä suurelta. USA:n maanteillä (tilasto 1989) kuoli vuosittain, siis vuodessa noin 50 000 ihmistä, mikä vastaa kaikkien Vietnamissa kymmenen sotavuoden aikana menehtyneiden amerikkalaisten määrää. Sitten ”ihanaa” tilastotietoa vuodelta 1989: maailman kaikkien ydinaseisen teho vastasi 25 000 megatonnia eli 25 biljoonaa kiloa trotyyliä, toisin sanoen 5 000 kiloa jokaista maailman naista, miestä, ja lasta kohtaan. Vain yhden Trident-sukellusveneen ydinaseet sisältävät kahdeksan kertaa koko toisessa maailmansodassa käytetyn tulivoiman määrän. Neuvokas on homo sapiens. Miljoona senttimetriä on 10 km eli Helsingin Senaatintorilta kehä kolmoselle. Miljardi senttimetriä on Helsingistä Californiaan. Tämäkin voi yllättää. Puhutaan, että maailma alkaa olla täynnä ihmisiä. Katsotaanpas. Pyöristetään ihmisten määräksi 10 miljardia, jotta on helpompi laskeskella. Ajatellaan nyt, että sijoitetaan kaikki ihmiset vierekkäisille alueille, joiden koko on metri kertaa metri, kullekin siis yksi neliömetri. Siitähän tulisi tietysti yhteensä 10 miljardin neliömetrin alue. Tuo määrä on 10 000 neliökilometriä eli 100 kilometriä kertaa 100 kilometriä. Se olisi vain noin Uudenmaan kokoinen alue. Eli lisää taitaisi maapallolle mahtua (?). Logiikalla voi myös temppuilla Tässä yksi monista: paradoksin mukaan nopea jänis ei kilpajuoksussa kykene koskaan ohittamaan kilpikonnaa, sillä jäniksen on ohittaakseen ensin loikittava siihen, missä kilpikonna oli lähtöhetkellä. Kun jänis saapuu tähän paikkaan, on kilpikonna liikkunut siitä eteenpäin. Sama toistuu kilpikonnan uuden sijainnin suhteen. Ja aina uudestaan. Näin pohtien jänis ei koskaan saavuta kilpikonnaa. (Tämän paradoksin ratkaisun sanotaan liittyvän siihen, että vaikka äärellinen matka jaettaisiin äärettömän moneen osaan, matka on silti äärellinen.) Sijoituskikkailuesimerkki Sijoitusneuvojana esiintyvä henkilö lähettää mahdollisille sijoittajille 32 000 kirjettä, joissa kerrotaan hänen yhtiönsä tehokkaasta tietokonesysteemistä ja hänen sisäpiirinsä yhteyksistä. Hän ennustaa 16 000 kirjeessä, että jokin tietty osakeindeksi nousee ja lopuissa 16 000 kirjeessä, että se laskee. Tekee indeksi kumpaa tahansa, nousee tai laskee, lähetetään seurantakirje, mutta vain niille 16 000 ihmiselle, jotka alun perin ovat saaneet "oikean" ennusteen. Nyt 8 000:lle ennustetaan nousua ja 8 000:lle laskua osakeindeksissä, ja mitä tahansa tapahtuukin, niin 8 000 ihmistä on saanut jo kaksi oikeaa ennustetta. Ja taas 4 000 nousuennustetta ja 4000 laskua osakeindekseissä. Tuloksesta riippumatta 4000 ihmistä saa jo kolmannen täysin oikean ennusteen. Näin jatketaan 2000-->1000-->500, kunnes 500 ihmistä on saanut peräkkäin kuusi täysin oikeaa "ennustetta". Nyt tästä muistutetaan näitä 500 ihmistä ja heille kerrotaan, että saadakseen edelleen tämän arvokkaan tiedon seitsemättä viikkoa varten, jokaisen on maksettava 500 euroa. Jos he kaikki maksavat, neuvojamme saa 250 000 euroa! Tuossa esimerkin sijoitusohjailussa voi kuitenkin piillä laittomuutta, että tarkkana sitten, jos joku kokeilee. Vastaavanlaista pidetään kuitenkin hyväksyttävänä, jos se tuntuu vilpittömältä, kuten juuri pörssin uutiskirjeiden julkaisijat tai puoskarilääketieteen harjoittajat tai astrologit ja muut ennustajat tai muut sellaiset, vaikka sellainen saattaa johtaa hyvinkin haitallisille poluille. (Itsehän en tietenkään usko horoskooppeihin, koska olen skorpioni ja skorpionit eivät usko Lakukoneella selviää ero miljoonan ja miljardin välillä. Selkeästi. Kuva: ceskapoondesignstudio. Pixabay.
48 Costa Alegre Paljonkohan se valtion budjetti onkaan? Lähes 90 miljardia euroa? Vai sittenkin miljoonaa? Kuva: MelSi. Pixabay. horoskooppeihin.) Jos joku ei välitä tuollaisista numerojutuista – ei, en tarkoita suinkaan sinua – niin myönnetään, että eivätpä ne juuri lisäarvoa elämään tuo, mutta jospa pientä puhdetta. Vielä kuitenkin yhden asian pyörittelyä, ja ruman sittenkin Vaan jos historia on totta ja totuuden tietäminen on hyve, niin näitä voi joutua miettimään. Nimittäin että minkälaisessa jamassa maailma makaa nykyään, verrattuna historiaan. Seuraavassa spekuloinnissa luvut ovat varsin suuntaa antavia – tarkkoja lukuja ei varmaankaan ole olemassakaan. Näissä ei myöskään ole eroteltu siviilejä ja sotilaita, ihmisarvohan on jakamaton eli jokaisen ihmisen arvo on tasan yksi. Aloitetaan parintuhannen vuoden takaa. Ensimmäinen vuosituhat jälkeen ajanlaskumme alun oli rankkaa aikaa ihmissuvulle. Luonnonkatastrofeja, tuhoisia kuolemantauteja kuin myös ihmisten itsensä aiheuttamia kauheuksia. Jopa suuri osa ihmiskunnasta tuhoutui pahimmissa jaksoissa. Mutta sitten tarkemmin tuo meitäkin koskettanut 1900luku. Sallittaneen pieni luettelo. 1914 – 1920: Ensimmäinen maailmansota ja espanjan-tauti. Näiden takia kuoli yhden monista arvion mukaan noin 50 miljoonaa. Se on noin 8 miljoonaa joka vuosi. (Mainittakoon tähän ajanjaksoon myös Suomen sisällissota, jossa noin 37 000 kansalaistamme menetettiin.) 1939 – 1945: Toinen maailmansota, noin 60 miljoonaa surmattiin. Se on kymmenisen miljoonaa joka vuosi. Nyt tiivistetään hieman seuraavia vuosikymmeniä. 1950 – 1991 jaksolla toki oli sotia Telluksellamme: Korean sota, Vietnamin sota, Irakin ja Iranin välinen sota ja heti perään Persianlahden sota, merkittävimpiä mainitaksemme, näin meidän sektoristamme katsottuna. Näissä sodissa menehtyi tyypillisesti suuruusluokaltaan 100 000 – 200 000 henkeä vuosittain. Toki suuria murhenäytelmiä, mutta ei verrannollisia maailmansotiin tai vielä aikaisempiin suuriin katastrofeihin. Ja nyt päästään meidän nykyiselle vuosisadallemme, komeammin sanottuna nykyiselle vuosituhannellemme. Venäjän ja Ukrainan nyt meneillään olevassa sodassa on kuollut luokkaa 20 000 ihmistä per vuosi. Hamasin ja Israelin eli Gazan sodassa puhutaan nyt muutamasta kymmenestä tuhannesta uhrista puolen vuoden jaksoa kohti. Myös pienempiä kahakoita on ympäri maapalloamme, kuten on tainnut aina olla. Hirvittäviä asioita ja aika lähellä. Kuitenkin puhutaan paljon pienemmistä määristä kuolonuhreja kuin noissa aikaisemmissa aikakausissa. Jos näin ikävää asiaa sopii numeroilla pohtia, niin ainakin voi katsoa, että paljon kauheampia vuosia ja sitä myöten pahempia aikakausia on ollut kuin mitä nyt on meneillään. Eihän se lohduta niitä, joiden kohdalle pahin on sattunut, mutta sellaiseenkin lopputulemaan voi päätyä, että aika rauhallisesti ja levollisesti olemme noin yleisesti viettäneet viimeisimmät vuosikymmenet. On myös ilmeisen totta, että muilla aurinkokuntamme planeetoilla on mahdoton elää, mutta tuntuu se olevan vaikeaa täällä maapallollakin.
Costa Alegre 49
50 Costa Alegre Pääsiäispöytään paikallisia herkkuja Anna Kovanen Pääsiäinen on katolisissa maissa suurin kirkollinen juhlapyhä, joka ei rajoitu ainoastaan pääsiäisen pyhäpäiviin. Karnevaaleista alkaa paaston aika, jolloin espanjalaisen perinteen mukaan ei syödä lihaa, ainakaan perjantaisin. Semana Santa eli pyhä viikko alkaa palmusunnuntaista (Domingo de Ramos) ja kestää toiseen pääsiäispäivään (Lunes de Pascua). Maukas Bacalao monacal on paastonajan sallittu ruoka. Kuva Gunter Beer ja resepti kirjasta Culinaria, makujen Espanja.
Costa Alegre 51 E spanjan pääsiäisperinteistä suurin ovat uskonnolliset kulkueet, joita järjestetään useina päivinä Semana Santan aikana; joinain päivinä on useita kulkueita aamuvarhaisesta yömyöhään. Semana Santa on lomaviikko, jolloin on syytä varautua tungoksiin ja ruuhkiin, mutta myös kauppojen rajoitettuihin aukioloihin. Monet ravintolat sulkevat ovensa lomaviikon ajaksi. Itsehallintoalueet tulkitsevat pyhäpäiviä hieman eri tavoin, ainakin pitkäperjantaina ja ensimmäisenä pääsiäispäivänä kaupat ovat yleensä kiinni, joillain alueilla myös kiirastorstai on pyhäpäivä. Pääsiäisen pyhiä perinteitä Pääsiäinen on Espanjassa kuten Suomessakin perheaikaa, jolloin moni palaa kotiseudulleen viettämään aikaa läheistensä kanssa. Semana Santa on lomaviikko kouluista, tosin niissä saatetaan järjestää lapsille ohjelmaa, jos vanhemmat ovat töissä. Costa Blanca täyttyy lomailevista espanjalaisista, ruuhkiin on syytä varautua koko maassa, kun miljoonat espanjalaiset suunnistavat autoillaan pääsiäisen viettoon. Semana Santa Espanjassa ei ole ankaran itsetutkiskelun ja paaston leimaama pääsiäisen alusviikko. Täällä vietetään uskonnollista kansanjuhlaa, jossa muinaiset luonnon heräämisen juhlat sekoittuvat kristilliseen ylösnousemukseen. Uskonnollisuus on näkyvästi esillä, mutta sitä ei oteta kovin vakavasti. Kullakin seudulla on omat perinteensä. Kulkueiden jälkeen on tapana kerääntyä ystävien ja sukulaisten kanssa yhteiseen pöytään keskustelemaan päivän kokemuksista. Palmusunnuntaina kannetaan kirkoista ulos ensimmäiset pyhimyspatsaat juhlavaatteissaan, ja ensimmäinen pääsiäiskulkue lähtee liikkeelle. Kulkueissa on koristeellisesti kudottuja palmunlehviä, joita ihmiset myös kantavat käsissään. Elche on kuuluisa näiden koristeiden tuotannosta ja Torreviejan perjantaitorilta voi palmusunnuntain tullessa käydä ostamassa punottuja kauniita palmunlehväkoristeita. Kulkueissa esitetään koko pääsiäisen kärsimysnäytelmä, järjestäjinä ovat veljeskunnat. Kasvot peittävään piippalakkiin eli capiroteen pukeutuneet kulkueiden jäsenet ovat penitentejä, syntiensä katujia. Veljeskunnat jakavat makeisia ja herkkuja yleisölle vanhan perinteen mukaisesti: ”Joka ei piinaviikolla jaa makeisia, ei saa syntejään anteeksi eikä pääse taivaaseen.” Jueves Santos, kiirastorstaina on hiljaisuuden kulkue. Viernes Santos, pitkäperjantaina on Entombment, pyhän hautaamisen kulkue. Valenciassa on lankalauantaina tapana nostaa keskiyöllä ikkunoista ulos tai laittaa parvekkeille vanhoja kattiloita, pannuja, astioita ja vesikannuja kevään aloituksen merkiksi. ”Vanhaa ulos ja uutta sisään”. Lauantai on normaali arkilauantai. Pääsiäissunnuntaina juhlitaan Kristuksen ylösnousemusta, käydään kirkossa, kulkueet korvataan värikkäillä paraateilla ja vaunut koristellaan kukkasilla. Silloin syödään, juodaan ja juhlitaan. Tällöin myös järjestetään perinteisesti perheillallinen, jossa nautitaan valkosipulikeittoa ja mereneläviä. Toinen pääsiäispäivä saattaa olla paikkakunnasta riippuen arkipäivä. Valencian itsehallintoalueella pääsiäismaanantai on pyhäpäivä, ja usein sitä vietetään piknikin ja grillauksen merkeissä. Espanjalainen pääsiäispöytä Pääsiäisruuat Espanjassa perustuvat ennen kaikkea sesongin kasviksiin, keittoihin, lihattomiin patoihin ja kalaruokiin. Koko maata koskeva pääsiäisen perinneruoka on bacalao, kuivattu turska, jota myös kapakalaksi kutsutaan. Monet ruuat valmistetaan etukäteen, ne ovat yleensä nopeasti ja helposti valmistettavia. Ketään ei voi vaatia jäämään lieden ääreen, kun kaduilla tapahtuu. Pääsiäisen alusviikolla syödään munaja kasvisruokia sekä salaatteja. Pääsiäisen makeat herkut ovat oma tarinansa. Toisin kuin esimerkiksi naapurimaassa Ranskassa kaupat eivät täällä täyty mitä uskomattomimmista suklaa?guureista ja munista. Pääsiäisen herkkuihin kuuluvat köyhien ritarien sukulaiset, torrijasit, Mona-pullat tai kakut, pestiñoseli makeat sokerihunajakuorrutteiset munkit, jotka on maustettu aniksella ja appelsiinilla ja bueñelosde viento, tuulihatut paikalliseen tapaan. Pääsiäisen Mona-pulla on valencialainen perinne. Pullan Viimeinen ehtoollinen pääsiäiskulkueessa 2023
52 Costa Alegre lahjoittaa pääsiäispäivänä kummivanhempi lapselle 12 ikävuoteen asti. Mona-pullaa on tiettävästi valmistettu ainakin 1400-luvulta asti ranskalaisesta brioche-pullan taikinasta. Pullan keskellä on muna, tai oli. Nykyään pullan keskelle sijoitetaan suklaamunia lapsen ikävuosien mukaisesti, kolmevuotiaalle kolme munaa, kuusivuotiaalle kuusi. Taikina on maustettu kuivatuilla hedelmillä ja muotoiltu renkaan muotoon. Pulla syödään chocolaten eli kaakaon kanssa, kuten churrotkin. Sesongin mukaan Pääsiäisenä kuten yleensä Espanjassa ruokailu ei ole vain syömistä varten, se on tärkeä perheen tai ystävien kokoontumisja seurusteluhetki. Ruuan valmistus perustuu raaka-aineiden kunnioittamiseen, niiden kausiluontoisuuteen ja paikallisuuteen. Kaikille alueille yhteisiä raaka-aineita ovat oliiviöljy, sitruuna, valkosipuli, vuoristokinkku (serranon kinkku), leipä ja viini. Sesongin kasvikset ja hedelmät löytää parhaiten joko torilta tai hedelmäja vihanneskauppiaan tiskiltä. Sieltä ne on parasta ostaa edullisesti ja sopivasti kypsinä. Ennakkotietoa kauden tuotteista löytää hakusanalla ”soy de temporada”, useista hakutuloksista löytyy hedelmien ja vihannesten lisäksi myös kalojen pyyntikaudet. Sesongissa pääsiäisenä ovat mukana vihreät parsat, paprikat, munakoisot, latva-artisokka, retiisit, porkkanat, herneet ja pavut muun muassa. Kevät on parsan aikaa. Espanjasta saa jalostettua vihreää parsaa ja ohutta villiparsaa eli neulaparsaa. Villiparsan nuppuja voi syödä raakana salaatin joukossa. Lajikkeita on useampia, parsan versoja piikikkäistä pensaista voi keräillä itse luonnosta, mutta pitää tietää mistä kerää, sillä maanviljelijät torjuvat niitä kemikaaleilla. Tortilla de esparragos trigueros, villiparsamunakas Tässä ohjeessa on käytetty sipulia, mutta se ei ole välttämätöntä. Munakkaan voi valmistaa hyvin ilmankin, paistamalla ja kiehauttamalla pelkän parsan. Jos käyttää jalostettua paksumpaa vihreää parsaa on keittoaika pannulla noin 7 minuuttia. Ainekset Nippu villiparsaa (neulaparsaa) 1 iso sipuli oliiviöljyä 3 4 kananmunaa mustapippuria, suolaa Parmesania raastettuna tai especial de pasta (polvo) juustoraastetta Valmistus 1 . Pese varret hyvin, poista kovin mustuneet ja kovat puisevat kohdat, pilko noin 3 4 cm palasiksi. Kuumenna pannulla oliiviöljyä ja lisää sipulisilppu. Kuullota ja lisää villiparsan pätkät, lisää aavistus vettä ja anna pehmentyä ja veden haihtua lähes kokonaan. Mausta suolalla ja pippurilla. Ota jäähtymään. 2. Riko munien rakenne vatkaamalla, sekoita jäähtynyt parsasipuliseos munamassaan, paista miedolla lämmöllä munakkaaksi. Lisää juustopöly pinnalle, laita kansi päälle ja hauduta hetki. Nauti tuoreen leivän kera. Liha, kala ja supermarketit Lihat kannattaa hakea lihakaupasta, sieltä saa mitä tilaa. Lihat jauhetaan, pilkotaan tai paloitellaan asiakkaan toiveiden mukaisesti, renssit (kalvot, rasvat) poistetaan pyytämättä. Jauheliha jauhetaan asiakkaan valitsemista ja hyväksymistä paloista. Kalakauppoja ei juuri ole. Viimevuotisen tutkimuksen mukaan tuoreimmat kalat löytyivät Mercadonasta, tosin kaikissa niissä ei ole isoa kalatiskiä. Marketista ostettaessa kasvisten ja hedelmien kypsyysaste ei ole kovin hyvä, maku kärsii jälkikypsyttelyssä. Lihojen tuoteselosteen lukeminen kannattaa: erään marketin naudanjauheliha sisälsi soijaa, jauhoja, suolaa ja erinäisen määrän E-koodeja. Usein markettijauheliha sulaa rasvaksi panNeulaparsaa (villiparsaa) voi ostaa torilta, vihanneskaupoista ja marketeista. Se on hinnaltaan edullisempaa kuin jalostettu parsa. Grillivihannekset odottelevat pilkkojaa.
Costa Alegre 53 nulle. Muutenkin selaan tuoteselosteita, sokeria löytyy ties mistä kuten säilyketomaateista, välttelen myös palmuöljyä. Suolan määrä on hyvä tietää ennen ruuan valmistamista etenkin markettien lihoissa. Pääsiäisen suosikkia bacalaoa ja muitakin tuotteita kannattaa metsästää myös pakastealtaista. Bacalaon liottelu ja vesien vaihtaminen on työlästä, pakasteena saa valmiiksi liotetun ja pilkotun kalan. Bacalaoa myydään toreilla kuivattuna, monessa lihakaupassa on kuivakalaa tarjolla. Bacalo, paastonajan ja pääsiäisen herkku Bacalao on kuivattua suolakalaa. Kuivattu ja suolattu turska ja siihen liittyvät asiat tunnetaan useilla eri nimillä, joista monet tulevat juuresta "bacal". Portugalin sana suolakurkkua varten on bacalhau, kun taas italiaksi se on baccalà, ja Kroatiassa se on bakalar . Suolakala ei ole vain Välimeren ruoka: Norjassa klipp?sk, salt?skur Islannissa, Moure Ranskassa ja kapakala Suomessa. Aikoinaan kalan suolaus ja kuivaus olivat välttämättömiä, sillä ennen jäähdytyslaitteita kala oli syötävä välittömästi. Suolaus ja kuivaus paransivat huomattavasti kalan säilyvyyttä. Se on helppo prosessi, jonka kalastaja pystyy tekemään yksin. Suolaus ja kuivaus mahdollisti kuljetuksen lähimarkkinoille. Prosessi auttaa myös kalaa säilyttämään ravintoaineensa ja tekee kalasta miellyttävämmän. Ennen suolan ja kuivauksen aloittamista kalan pää ja sisälmykset poistetaan aluksella. Sitten kala peitetään suolalla ja jätetään kuivumaan. Perinteisesti kala kuivattiin rannalla kivien päällä tai ripustettiin puisilla telineillä kuivumaan auringossa. Suolakalan käyttö Suolauksen ja kuivauksen johdosta kala säilyy huoneenlämmössä. Bacalaossa yllättää kuitenkin se, kuinka tuoreelta kala maistuu valmistettuna. Suolattu ja kuivattu turska oli työläämpää valmistaa kuin avata pakasteturskapaketti ja laittaa se pannulle, mutta maku oli ehkä jopa parempi kuin pakastekalassa. Kuivattua ja suolattua turskaa pitää ensin liottaa kimpaleen koosta riippuen vuorokausi tai useita päiviä. Palat huuhdellaan ensin juoksevan veden alla ja asetetaan sitten vedellä täytettyyn kulhoon, joka laitetaan jääkaappiin. Vesi on vaihdettava 6 8 tunnin välein. Liotusveteen tulee yllättäen raikas tuoreen kalan haju. Nykyään suolattu turska on suuri herkku, jossa on ”parempia paloja” ja halvempia huonompia osia. Turskaa eri muodoissa on tarjottu pitkäperjantaina. Bacalao Monacal, luostarin turskaa Ainekset 2 kiinteää palaa kuivattua, suolattua turskaa a 300 g 500 g pinaatinlehtiä 1 pieni sipuli hienoksi silputtuna 2 valkosipulinkynttä itu poistettuna ja hienoksi hakattuina 1¼ dl oliiviöljyä suolaa, pippuria 500 g perunoita ohuina viipaleina jauhoja leivittämiseen 2,5 dl lihalientä (tai kasvislientä) 250 g lampaan tuorejuustoa Valmistus 1. Liota turskaa vedessä 24 tuntia ja vaihda vesi kahdesti, kuten edellä on mainittu. Nosta kalapalat vedestä ja valuta hyvin. 2. Puhdista ja pese pinaatit huolella, kuullota sipulit 1 rkl oliiviöljyssä ja lisää pinaatinlehdet märkinä. Kiehauta nopeasti, mausta suolalla ja pippurilla, ota liedeltä. 3. Kuumenna loppu oliiviöljy syvässä pannussa, ruskista perunaviipaleet. Nosta pois pannusta ja levitä ne uunivuoan pohjalle, nosta pinaatinlehdet perunoiden päälle. 4. Kääntele kalat jauhoissa, ja ruskista ne paistinrasvassa molemmin puolin, nosta pinaatin päälle ja lisää liemi. 5. Jaa tuorejuusto kalan päälle ja paista 220-asteisessa uunissa noin 15 min. Sopa de ajo, pääsiäisen valkosipulikeitto Keittoon voi käyttää chorizo-makkaraa tai Serrano-kinkkua tai molempia. Kasvisruokailija jättää lihan pois. Ainekset Ainakin 10 kuorittua valkosipulinkynttä, halkaistuna ja vihreä itu poistettuna 6 kananmunaa (1 / henkilö) noin 2 litraa liha-, kana tai kasvislientä (vettä) noin 12 viipaletta kuivunutta leipää esim. patongin siivua 6 viipaletta Serrano-kinkkua (150 g) 2 rkl ekstraneitsytoliiviöljyä 2 rkl vihreää paprikaa 2 rkl jauhettua makeaa paprikaa suolaa ripaus jauhettua mustapippuria Valmistus 1. Kuori valkosipulit, halkaise ja poista sisällä oleva vihreä itu. Pilko ne hyvin pieniksi palasiksi. Lihakauppias myymälässään linjautoaseman Mercadonaa vastapäätä. Sulkeutuu siestan alkaessa. Hedelmäja vihanneskauppias vastapäätä lihakauppaa. Kaikkea löytyy kohtuuhintaan, kypsyneet vielä edullisemmin.
54 Costa Alegre 2. Lämmitä padassa tai paksupohjaisessa kattilassa ekstraneitsytoliiviöljyä. 3. Laita pataan valkosipulit, paahda hetki, lisää Serrano-kinkku ja sekoita. 4. Kun valkosipuli on muuttunut kullanruskeaksi, lisää joukkoon leipä ja jatka sekoittamista. Ota pois liedeltä muutamaksi minuutiksi. 5. Lisää sitten paprika ja sekoita aineksia taas. 6. Kaada sekaan liemi. Laita pata takaisin liedelle matalalle lämmölle ja jatka ainesten sekoittamista. 7. Kypsennä 20 minuuttia, minkä jälkeen lisää vielä leipää (valinnainen). Älä unohda mausteita. 8. Lisää kananmunat keiton vielä kiehuessa ja peitä kannella. Tee tämä suunnilleen 15 minuutin kiehumisen jälkeen. 9. Tarjoile ja nauti valkosipulikeitto kuumana. Pääsiäisen lammaspaisti muuttui karitsan kyljyksiksi Suomalaiseen pääsiäisperinteeseen kuuluu lammaspaisti. Koska espanjalainen pääsiäisruoka on helposti ja nopeasti valmistuvaa, paistetaan tai grillataan kevään grillikauden avajaisiksi karitsan kyljyksiä vaikkapa piknik-paikalla. Karitsankyljykset Noin 16 karitsankyljystä (valkosipuli)voita tai öljyä 6 valkosipulinkynttä Suolaa, pippuria kourallinen rosmariinia Valmistus 1. Ota karitsankyljykset huoneenlämpöön puolisen tuntia ennen paistamista. Varaa ruokailijalle neljä lihaisaa kyljystä. Levitä suolattu ja pippuroitu valkosipulivoi kyljyksille. Anna maistua 20 min. 2. Ruskista kyljykset. Lisää joukkoon rosmariini. Tarjoa karitsankyljykset heti. Kyljykset voi myös grillata. 3. Riippuen missä ja miten kyljykset valmistat, lisukkeena voi tarjota grillattuja kasviksia (paprika, kesäkurpitsa, munakoiso) siveltynä sitruuna, oliiviöljy, persilja, valkosipuli -seoksella, hieman suolaa mukaan. Kasvikset voi paistaa pannulla ja maustaa em. seoksella. Torrijas Pääsiäisen jälkkäriherkku eli Espanjan köyhät ritarit. Vuosisatoja valmistukseen on käytetty köyhien ritarien tapaan kovettunutta leipää, meillä Suomessa käytetään usein kuivaa pullaa. Kaupoista saa ostaa tähän tarkoitukseen Torrijas-viipalepakkauksia, mut-ta itse kierrättäjänä käytän kuivahtaneita leipiä. Ainekset 1-2 patonkia koosta riippuen (barra de pan) pari päivää vanhana tai 12 kpl torrijas-viipaleita 4 kananmunaa 1 litra maitoa 2 dl sokeria 1 pala appelsiininkuorta 1 pala sitruunankuorta 1 pala kanelitankoa 1 tähtianis (ei välttämätön) 1 tl kanelijauhoa 3/4 litraa auringonkukkaöljyä Valmistus 1. Lämmitä maito kattilassa, lisää siihen yksi desilitra sokeria, appelsiinin ja sitruunan kuoret sekä pätkä kanelitankoa. Monet lisäävät myös kuivatun tähtianiksen joukkoon. Sekoita kunnes sokeri sulaa ja maut sekoittuvat. Poista maidosta kuoret, kanelitanko ja mahdollinen tähtianis. 2. Upota leipäpalat maitoon noin kymmenen sekunnin ajaksi ja nosta sivuun vartiksi, jotta palat ehtivät kostua kauttaaltaan myös sisältä. 3. Kuumenna öljy korkealaitaisessa paistinpannussa. Riko munat kulhoon ja vatkaa ne. Kun öljy on kuumentunut, leivänpalat pyöräytetään kananmunassa ja paistetaan molemmin puolin ruskeiksi öljyssä. Siirrä leivät pannulta talouspaperin päälle ylimääräisen öljyn poistamiseksi. 4. Sekoita keskenään loput sokerista ja kanelijauhe. Sen jälkeen valutetut torrijat pyöräytetään sekoituksessa ja asetellaan tarjoiluvadille. 5. Tarjoa lämpiminä joko hunajalla kuorrutettuina, kermavaahdon, marjojen sekä hedelmien kera tai vaniljajäätelön kanssa. Hyvää ja maukasta pääsiäistä! Toivottaa Kokki Kovanen Lähteet: recetasgratis.net torrevieja.? kirkkojakaupunki.? kaleva.? Trutter, Beer, Ditter toim. Culinaria, makujen espanja.hf.ullman Kirjoittamattomat lähteet: Espanjan kielen ja kuttuurin opetus, Rakel Martinez, Tuusulan ja Keravan opistot Ystävälliset espanjalaiset, jotka ovat antaumuksella kertoneet maansa kulttuurista ja perinteistä Kyljyksiä grillissä, lisukkeina tsatsikia ja kreikkalaista salaattia.
Costa Alegre 55 Rakkaudesta ruokaan kunnon välineillä Anna Kovanen Teen ruokaa rakkaudesta ruokaan, tuoreista aineksista alusta lähtien itse. Olen keitellyt liemet, putsannut kasvikset ja pilkkonut milloin mihinkin muotoon. Kaikki sujuu hyvin, kun keittiön perusvälineet ovat kunnossa. Menin minne tahansa ruokaa laittamaan, kuljetan omia veitsiäni mukana. En välttämättä koko veitsisettiä, mutta tärkeimmät kulkevat mukana myös Espanjaan. Ammattiveitset: Ylimpänä on teroituspuikko, ?leerausveitsi, iso kokkiveitsi, sahalaitainen (leipä)veitsi, vihannesveitsi ja koristeluveitsi. Mukana on myös irtoteräinen kuorimaveitsi.
56 Costa Alegre M ikään ei ole turhauttavampaa kuin huonot, tylsät veitset. Niitä löytyy joka ravintolan keittiöistä; siksi ammattikokit käyttävät omia veitsiään. Kotikokin on mietittävä, mitä hän oikeasti keittiössään tarvitsee ja panostettava niihin. Veistä, leikkuulautaa ja paistinpannua tarvitsevat kaikki ruuanlaittajat, lisäksi on syytä olla pari kunnon kattilaa. Kokata voi missä vain, kunhan on hyvät varusteet. Tässäkin pätee sääntö, ettei halvalla saa hyvää. Pitää muistaa, että laadukkaat välineet kestävät vuosikausia, jopa isältä tyttärelle (minulle), pata on oman tyttäreni käytössä. Veitsi Kokkiveitsi on keittiön yleisveitsi, pelkästään sillä pärjää hyvin, kunhan se on laadukas. Hyvässä veitsessä veitsen ruoti jatkuu kahvan läpi ja on kiinnitetty niittaamalla kahvaan. Teräksen laatu liittyy teroitettavuuteen, joka on veitsen tärkein ominaisuus. Älä valitse veistä ulkonäön perusteella, sillä siitä ei näe päällepäin, kuinka laadukas se on. Jos epäröit pyydä neuvoa asiantuntijalta, rohkaise mielesi. Ennen kaikkea, kokeile veistä käteen ja ole leikkaavinasi alustaa vasten. Osta veitsi, jota tuntuu hyvältä käyttää. Espanjassa valmistetaan laadukkaita ammattiveitsiä; oma veitsisarjani kokkikoulukoulusta on Arcoc. Veitsiä löytyy joka hintaluokkaan, hieman kalliimpi espanjalainen ammattiveitsi on Martinez. Veitsiä saa ostaa kappaleittain muun muassa markkinoilta, mutta pitää ymmärtää pyytää ”professional” -sarjan veistä saadakseen kunnollisen. Kalleimmat veitset ovat japanilaisia santoku-veitsiä, jotka saattavat maksaa useita satoja euroja. Espanjalaisten kokkiveisten hinta on noin puolet suomalaisesta tukun hinnasta. Olen niitä kuskannut lapsilleni tuliaisiksi. Hyvästä veitsestä pitää huolehtia hyvin. Veitset pestään aina käsin, sillä ne tylsyvät astianpesukoneessa. Siksi ammattikeittiöiden veitset ovat aina tylsiä. Veitset säilytetään joko veitsitukissa, seinämagneetissa tai veitsikotelossa. Niitä ei saa laittaa tylsymään keittiön laatikkoon muiden ruuanlaittovälineiden joukkoon. Veitsellä leikataan vain ruokatarvikkeita, ei availla pusseja tai käytetä muuhun. Veitsen mukana pitäisi hankkia teroituspuikko, jolla veitsi käytetään nopeasti molemmin puolin ennen käyttöönottoa. Teroituspuikko pitää veitsen terässä ja poistaa terän jännitteet. Leikkuulauta Ensimmäinen edellytys kunnon leikkuulaudalle on sen koko. Hyvä leikkuulauta on ainakin A3 -paperin kokoinen, eli 40 cm x 25 cm ja riittävän paksu. Lasiset ja kivestä tehdyt leikkuulaudat ovat veitsien tuho, laudan pitää olla pehmeämpää materiaalia kuin veitsi. Puisella ja muovisella leikkuulaudalla on molemmilla puolensa. Puinen lauta on paras veitselle, mutta se vaatii huoltoa. Pilaantuvia elintarvikkeita leikatessa puisen laudan desin?oiminen on haasteellista. Puinen lauta pestään huolellisesti käsin, kuivataan astiapyyhkeellä ja nostetaan vielä pystyyn kuivumaan loppuun ja tuulettumaan. Sitä pitää öljytä määrävälein pellavatai rypsiöljyllä, ettei se kuivu tai halkeile, ja tarvittaessa hioa ja öljytä. Puinen leikkuulauta sopii parhaiten leivän ja kasvisten leikkaamiseen. Muovisen laudan voi pestä tiskikoneessa. Lautaan jää veitsen terästä jälkiä sen pehmeyden takia. Muovilauta ei ole kovin kallis, joten sen voi uusia, kun se menee liian huonoksi. Muovilauta sopii parhaiten lihan, kalan ja muiden herkästi pilaantuvien ruoka-aineiden leikkaamiseen. Ammattikeittiössä muovisia leikkuulautoja on eri värisiä, kukin omaan käyttötarkoitukseensa. Punainen lihalle, omansa kanalle, kalalle, kasviksille, juureksille, kullekin on värinsä. Sitten on näitä uutuuksia, joita en ole kokeillut. Kuminen Kokkiveitsen ja markettiveitsen ero. Markettiveitsi kuului asunnon kalustoon ja katkesi leipää leikatessa ennen kun oli ehditty purkaa matkatavarat.
Costa Alegre 57 leikkuulauta ja paperikomposiittinen leikkuulauta, viimeksi mainittua mainostaa veitsimerkki Victornox. En ole yhdessäkään ammattikeittiössä tavannut bambulautaa tai puukuitulautaa, jonka voi pestä koneessa. Uutuuksille ei vielä ole ilmaantunut käyttökokemusta. Se ihan ohut, jolla leikataan, on nimeltään leikkuualusta. Pannua ja pataa Sanotaan, että jokaisen itseään kunnioittavan kokin keittiössä on pata. Pata käy uunivuoasta ja paistinpannusta, sitä voi käyttää kattilana ja siinä voi paistaa leipää. Omasta keittiöstäni löytyy kaksi pataa, iso valurautainen ja pienempi pinnoitettu. Molemmat ovat kovassa käytössä. Kerran onneksi raahasin patani tännekin, vaikka käyttö oli eri kuin ajateltu. Piti tehdä lounaaksi Suomi-Seuralle läskisoosia, mutta lounasta ei enää tarjottukaan. Sähkön hinta oli kuussa, joten kaasugrillin sivukeittimellä porisi useampi soossi, pata ja soppa. Hyvä paistinpannu ja kattila ovat tietysti myös tarpeen. Minulla on kahden sortin paistinpannut, hyvä pinnoitettu pannu yleiskäyttöön ja hiiliteräspannu pihveille ja kovaa kuumennusta tarvitseville aineksille. Liiassa kuumuudessa te?onpinnoite kärsii. Patoja ja paistinpannuja ei myöskään pestä tiskikoneessa, hiiliteräspannu ja valurautapata pestään pelkällä kuumalla vedellä heti käytön jälkeen. Ei tee mieli leikata. Huoltamaton puinen leikkuulauta näyttää tältä. Ostamiani muovisia isoja leikkuulautoja löytyy tältä kylältä useammasta asunnosta, yhdessäkään ei ole ollut kunnollista. Muita tarpeellisia Tarpeeksi iso metallikulho käy moneen tarkoitukseen, siinä munat ja kerma vatkautuvat paremmin. Kulhosta voi tarjota salaattia, sitä voi käyttää leivontaan tai vaikka boolimaljana, ei mene rikki. Anoppi eli raastinrauta löytyy yleensä joka huushollista. Piti täällä käydä hankkimassa edes jokin moinen mikroteräraastin. Sillä raastaa parmesanin, valkosipulin, muskottipähkinän, inkiväärin, sitrushedelmien kuorta ja muuta haasteellista raastettavaa. Sormenpäät pysyvät ehjänä, vaikka raastaisi pientä palaa. Mikroteräraastimella saa todella hienojakoista raastetta. Kauhat ja kapustat pitää olla, ei ruuanlaitosta muuten tule mitään. Silikoninen nuolija on yllättävän monikäyttöinen, sillä voi sekoitella kastikkeet ja tyhjentää astiat viimeistä pisaraa myöten. Nuolija ei vahingoita te?onpinnoitettuja astioita. Sillä voi sekoitella risottoa ja muita kuumennettavia ruokia. Siis sitä voi käyttää muuhunkin kuin leivontaan. Kuten jutusta voi päätellä tärkeimmät keittiövälineeni ovat kunnon kokkiveitsi, tarpeeksi iso ja paksu leikkuulauta ja valurautapata kapustoineen. Näitä ilman en pärjäisi, mutta näillä voikin tehdä ihan mitä vain. Vähällä pärjää Kokki Kovanen
58 Costa Alegre 1. Mitä materiaalia on algodón? a) Puuvillaa b) Samettia c) Nahkaa 2. Vaquero on karjapaimen, mutta mikä vaatekappale on vaqueros? a) Lierihattu b) Nahkaliivi c) Farkut 3. Mitä suosittua fantasiasarjaa on kuvattu Espanjassa muun muassa Andalusiassa ja Baskimaalla vuodesta 2011 lähtien? a) Outlander b) Nälkäpeli c) Game of Thrones 4. Mitä ovat varsinkin pääsiäiskulkueisiin liittyvät cofradiat? a) Uskonnollisia hahmoja b) Uskonnollisia asuja c) Uskonnollisia veljeskuntia 5. Millaista syötävää on revuelto? a) Pyttipannu b) Munakokkeli c) Lihamureke 6. Minkä alan kuuluisuus on Isabel Pantoja? a) Laulaja b) Näyttelijä c) Flamencotanssija 7. Millä vuosikymmenellä avattiin ensimmäinen McDonalds Espanjassa? a) 1970-luvulla b) 1980-luvulla c) 1990-luvulla 8. Mikä tai mitä on rebujito? a) Juoma b) Ruoka c) Tanssi 9. Kenen kirjailijan teoksissa seikkailee Viktor Kärppä? a) Reijo Mäen b) Seppo Jokisen c) Matti Röngän 10. Milloin järjestettiin Suomen ensimmmäiset europarlamenttivaalit? a) 1996 b) 1994 c) 1992 11. Missä kaupungissa sijaitsee Leonardo da Vincin teos Pyhä Ehtoollinen? a) Madridissa b) Milanossa c) Roomassa 12. Mitä tyylisuuntaa edustaa Suomen eduskuntatalo? a) Empirismiä b) Jugendia c) Klassismia 13. Kuinka monta jäsenvaltiota on NATO:ssa? a) 28 b) 32 c) 36 14. Mitä tarkoittaa latentti lääketieteessä? a) piilevä b) kestävä c) vaihteleva 15. Kuinka pitkä on haarapääskyn vuosittainen muuttomatka yhteen suuntaan? a) 10 000 kilometriä b) 5 000 kilometriä c) 1 000 kilometriä Mikan tietovisa 15 kysymystä Laatija Mika Lindqvist Kärppä. Kuva Illistrator8_Pixabay. Tietovisan oikeat vastaukset löytyvät sivulta 35.
Costa Alegre 59 Haluatko olla mukana tekemässä Costa Alegrea? Anna juttuvinkki Millaisia juttuja haluaisit lukea Costa Alegresta? Avustaja Voit tarjota valokuvia hyvistä hetkistä tai tapahtumista. Jos osaat kirjoittaa, niin voit tarjota juttua omasta aiheestasi lehteen. Aihe on kiinnostavin, sillä toimitus voi editoida jutun. Maksamme pienen palkkion julkaistuista jutuista. Lehti ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää korvauksetta uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun tai muun käytön yhteydessä toteutusja jakelutavasta riippumatta. Ota yhteyttä: modervik@gmail.com. +358 40 588 38 23 tai +34 690 343 714 Seuraava Costa Alegre ilmestyy syys-lokakuun vaihteessa. Aineistopäivä on 16.9.24. Teemana on yllätyksiä. Lukijakysely Valitse tämän lehden paras juttu ja ilmoita siitä päätoimittajalle +358 40 588 38 23, WhatsApp tai +34 690 343 714. Vastaajat ja vinkkaajat palkitaan. Oikaisuja numeroon 1/2024 Sivulla 3 kuvaaja on Mikko Mäntyniemi, ei Mäntysaari kuten lehdessä lukee. Sivulla 17 kirjoittaja on Jorma Kananen, ei Jouko kuten lehdessä lukee. Sivulla 55 lukee, että seuraava lehti ilmestyy joulukuussa, ei huhtikuussa kuten pitäisi. Miten toimimme, kun eteen tulee yllätyksiä? Kuva: Rfstudio. Pexels.
60 Costa Alegre Tämä matka on Sinulle, joka haluat elämyksiä arkeen, jotain uutta ja erilaista! Matkan hinta ja tarkemmat tiedot syksyllä, kun Benodorm Palacen vaihtuva ohjelma julkaistaan. Matkan lisätiedot, SoileTours Oy Ltd. puhelin: 358 405568084, Soile Nordström-Sahlberg , sähköposti soilen@soiletours.com Mikäli haluat tehdä ennakkovarauksen, niin voit tehdö sen sähköpostilla Soile Nordströmille Ryhmän koko 25 hlöä ja paikat varataan ilmoittautumisjärjestyksessä. Joulukuussa on kahden päivän matka Benidormiin. Tarjolla on upea Benidorm Palacen Las Vegas -tyylin illallis-show tyylikkäässä ympäristössä. Kansainväliset ohjelman esiintyjät, tanssijat akrobaatit ja taikurit takaavat laadukkaan ohjelman. Matkan ajankohta on tiistai-keskiviikko, 3.-4.12. 2024. Majoitus on läheisessä BCL Levante Club & Spa hotellissa. hotelesbcl.com Matkan vastuullinen matkanjärjestäjä SoileTours Oy Ltd on Kuluttajaviraston hyväksymä rekisteröity matkanjärjestäjä KKV 3725/00/ MjU. Vakuus asetettu Suomen Kilpailuja Kuluttajavirastoon. Suomen Matkatoimistoalan liitto ry:n jäsen SMALL 24995 Costa Alegren lukijamatka Kuvat: benidormpalace.com