Costa Alegre 1 Costa Alegre Irtonumero 5 € 4 / 2024 Paikallisuus ihmisläheisyys ajankohtaisuus HYVÄN MIELEN RANNIKOLLA TARINOITA, TIETOA JA TERVEYTTÄ Prinsessa Leonor on valtavan vastuun alla Padel-kisat Mil Palmerasissa Uudet ravintosuositukset Mun kaupunki on rikoselokuva Faktorin opissa Evakon karut kokemukset
Costa Alegre 3 Luopuminen tuo jotakin uutta V uoden loppu on luopumisen aikaa. Kun tilaa vapautuu, on sillä taipumus täyttyä. Luopuminen voi olla vaikeaa ja se voi tuottaa tuskaa. Kannattaa miettiä, miksi pitää kiinni jostakin vanhasta tavarasta tai ihmissuhteesta, jotka eivät tuota enää kuin ikäviä tuntemuksia. Turha ja tarpeeton on hyvä heittää pois, päästää irti, myydä tai lahjoittaa. Silkka roska kuuluu sille varattuun paikkaan. Kannamme elämässämme myös turhia pettymyksiä, katkeruuksia ja loukkauksia. Ne ovat varastoituneet kehoomme tavalla tai toisella. Niistä luopuminen vapauttaa energiaa, ja usein myös terveys paranee sekä luovuus nousee puristuksista uuteen kukoistukseensa. Luopumiseen liittyy myös uusien tavoitteiden asettaminen vanhojen tilalle. Kannattaa jättää TV aukaisematta ja puhelin toiseen huoneeseen ja tarttua vaikka mielenkiintoiseen kirjaan tai etsiä jokin uusi matkakohde. Uuden vuoden yönä on tapana antaa lupauksia paremmasta elämästä, aloittaa jotakin uutta ja luopua jostakin itseä tai läheisiä rasittavasta tavasta tai toiminnasta. Voi aloittaa vaikkapa uusien suositusten mukaisen ruokaremontin tai lisätä liikuntaa edes vähäsen. Ainahan pyrimme elämään paremmin kuin aiemmin. Harva haluaa huonontaa elämäänsä ikääntymisen ja sairauksien ollessa väistämättömiä. Kun myyn tavaroitani luopuessani Torreviejassa ympärivuotisesta asunnostani, saan tilalle jotakin uutta. Täältä saan vuokrattua asunnon kohtuuhintaan juuri sille ajalle, kun haluan olla etelän lämmössä, ja kokeilla muitakin paikkakuntia. Toivotan kaikille iloista vuodenvaihteen ajan juhla-aikaa ja entistä parempaa vuotta 2025! Täytä tyhjä tila jollakin positiivisella, jos on tarpeen täyttää sitä ollenkaan. Luovuus tarvitsee tyhjää tilaa ja vapautta. Kuva: Mikko Mäntyniemi Costa Alegre on aatteellisesti sitoutumaton aikakauslehti. Aineistopäivät ja ilmoitusten koot ilmoitetaan internetsivuilla. Kustantaja ei vastaa avustajien mielipiteistä. Asiatiedoissa on nojattu artikkeleissa mainittuihin tietolähteisiin. Kaikkien lehden aineistojen lainaaminen on kielletty ilman kustantajan kirjallista lupaa. Tekijänoikeuslainsäädännön mukaan kustantajalla on tekijänoikeus suunnittelemiinsa ja laatimiinsa ilmoituksiin. Lehti ei vastaa tilaamattomista kirjoituksista eikä kuvista eikä ole velvollinen säilyttämään niitä. Lehti ei vastaa taloudellisesti paino yms. virheiden aiheuttamasta vahingosta. Huomautukset tulee tehdä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Jos ilmoitus jää em. syistä pois lehdestä, on lehdellä velvollisuus ainoastaan palauttaa maksettu ilmoitushinta.
4 Costa Alegre Elämässä nyt Rantapaseo on vain kävelijöille, ei pyörille tai potkulaudoille.
Costa Alegre 5 Kysy Pedro Sánchezilta! Sinikka Halttunen Tapaan ulkomaalaisvaltuutettu Gitte Lund-Thomsenin jo tutuksi tullessa kahvilassa kaupungintalon lähellä muutama päivä ennen rankkasateita. T orreviejan sadevesijärjestelmiä on kehitetty jo vuosia, joten juuri ollut gota fría ei vaikuttanut tämän kaupungin elämään kovinkaan paljon. Kuten täällä kauemmin asuneet tietävät, sataa täällä harvoin, mutta kun sadetta tulee, tulee sitä määrättömästi. Sairaala Quirónista lounaaseen on tulossa suuri, uusi asuinalue, jonne kaavaillaan 7200 asuntoa. TM-rakennusyritys on sitä toteuttamassa. Alueen lounaispäähän, tien CV905 viereen on rakennettu suuri sadevesiallas. Toinen iso allas on ruotsalaisen kirkon lähellä Nueva Torreviejassa. Nämä vähentävät tulvavesien menemistä kaupunkiin asutuksen keskelle. Keskustellaan myös siitä, että Torreviejassa kehitetään veden puhdistusprosessia, johon on investoitu miljoonia. Asukkaana Torreviejassa Torreviejassa oli vuoden 2024 väestönlaskennan mukaan 101.871 asukasta, joista ulkomaalaisia oli 51.228. Suomalaisia oli vuoden alussa 622, nyt jo 644. Espanjalaisten lisäksi vakituisten asukkaiden kansallisuudet olivat Ukraina (7650), Venäjä (5837), Iso-Britannia (4912), Kolumbia (4360) Marokko (2473), Ruotsi (1677), Romania (1604), Bulgaria (1524), Belgia (1474), Italia (1246) ja Saksa (1159). Vakituisia asukkaita on enenevässä määrin, mutta myös loma-asuntoja on edelleen runsaasti. Arvion mukaan 200 – 250.000:lla on täällä kakkosasunto.
6 Costa Alegre Lund-Thomsen painottaa jälleen kerran, kuinka tärkeää on rekisteröityä asukkaaksi, siis siirtää kirjat Torreviejaan, niin voi saada terveydenhuollon palveluita. Esimerkiksi täällä töissä olevat eivät voi saada sairaslomaa, ellei ole kirjautunut ja näin ollen ole terveydenhuoltojärjestelmän piirissä. Espanjassa sairausloman voi kirjoittaa vain julkisen terveydenhuollon lääkäri. Pyörätiet Kysyn pyöräteistä, koska monet loppuvat yhtäkkiä ja jatkuvat jonkin matkan päässä. La Matan kohdalla on hankala, jolloin on vaikea päättää, mitä kautta jatkaisi eteenpäin. Espanjassa pyöräily on urheilua, ei paikasta toiseen kulkemista kuten Suomessa tai Tanskassa on tavallista, Lund-Thomsen vastaa. Kaupungilla on paljon hankkeita eivätkä pyöräkaistat ole listan kärjessä. Toisaalta pyöriä on täällä yhä enemmän. Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että rantapaseo on vain kävelijöille, ei pyörille, skuuteille tai muille kulkuvälineille. Hän jatkaa, että keskustan alueella ei tarvitse autoa, ja julkinen liikenne palvelee hyvin sekä edullisesti. 332 ja muut hankkeet Kysyttäessä, milloin valtatien 332 levennys mahtaisi valmistua, Lund-Thomsen tuhahtaa, että kysy Pedro Sánchezilta. Se on kansallinen hanke ja hän ihmettelee, kun raketti voidaan lähettää kuuhun, niin ei luulisi yhden valtatien levennyksen olevan ylivoimaista. Lund-Thomsen kertoo olleensa kesällä kymmenen päivää Tanskassa, mutta tuleva EU:n konferenssi vie hänet taas synnyinmaahansa. Hän odottaa tapahtumaa innolla, jotta voi jutella muiden valtuutettujen kanssa eri asioista. Alicanteen on tulossa EU:n tavaramerkkivirasto, jonne tulee 600 työntekijää. Ciudad de la Luzissa oli ennen ukrainalaisten pakolaisten vastaanottokeskus, nyt sinne rakennetaan ?lmistudio. Tulevia tapahtumia Jouluvalot sytytetään Plaza de la Constitutión -aukiolla 1.12. klo 18. Lucian-päivänä 13.12. puoli kuudelta illalla on perinteinen laulutapahtuma asukkaille. Tämä tyypillinen skandinaavinen tapahtuma on Lund-Thomsenin järjestämisvastuulla. Tilaisuuteen voivat luonnollisesti osallistua kaikki kansallisuudet, ja lauluja lauletaan useilla kielillä. Joulunaika on muuttunut, ennen oli rauhallisempaa, nyt sesonki on pidentynyt, hän huokaa. Lund-Thomsen auttaa tänne töihin tulevia, mutta myös eläkeläisiä. Hänellä on säännöllinen vastaanotto tiistaisin La Matassa ja keskiviikkoisin La Siestassa Calle Paganinillä poliisiasemalla. Näihin paikkoihin voi varata hänelle ajan. Kohta löytyy Torrevieja.es -sivuilta kohdasta ”cita previa residentes internacionales”. Facebookissa voit tutustua sivustoon Residentes Internacionales. Gitte Lund-Thomsen puhuu äidinkielensä tanskan lisäksi englantia, espanjaa ja saksaa, jonkin verran ranskaa sekä ymmärtää norjaa ja ruotsia. Hänen perheensä tulee Saksan ja Tanskan rajalta. Isoäiti oli saksalainen, ja alue kuului silloin Saksaan. Haastattelun loppupuolella kahvilan ohi kävelee Jean Paul Mulero, joka on Lund-Thomsenin ranskalainen kollega. Heillä on paljon yhteistyötä.
Costa Alegre 7 Laittomia myyjiä suitsitaan ostajille asetetulla 200 euron sakolla. Myyjien tavarat on sijoitettu käytännällisesti kankaiden päälle, jotta he saavat ne nopeasti kokoon, kun vahti ilmoittaa poliisin olevan tulossa. Viesti näyttää kulkevan hyvin nopeasti myyjältä toiselle. Vasemmalla yläviistoon: Lokakuun lopulla ollut rankkasade ja ukkonen hävitti Palya del Curan rantahiekat takaisin mereen. Vasemmalla: Uusia heikkoja on jo tuotu rannalle. Ylhäällä: Uuden sadevesialtaan viereen aina sairaala Quironiin asti tulee 7200 asuntoa. Tietovisan oikeat vastaukset: 1a, 2b, 3b, 4b, 5b, 6b, 7a, 8a, 9b, 10a, 11c, 12b, 13c, 14c, 15a Sivulla 58 olevan ristikon ratkaisu
8 Costa Alegre Jotta emme unohtaisi Anna Kovanen Kuvat Anna Harjusen ja Helinä Perkkiön kotialbumeista ”Niin me lähdimme, emmekä koskaan palaa! Ehkä joku meistä päätyy vieraille veräjille, minne, se oli sillä hetkellä arvaamaton asia niin kuin sekin, että kukaties pommi tekee matkan päätepisteen tarpeettomaksi.” M arraskuun viimeisenä päivänä on talvisodan syttymisestä kulunut 85 vuotta. Maailmalla soditaan. Edelleen naiset, lapset ja vanhukset pakenevat sotaa. Evakkomatkat kuuluvat myös oman perheeni historiaan ja tarinaan. Tämä artikkeli pohjautuu äidinäitini Anna Harjusen, paapuskan eli paapun, ja äitini Helinä Perkkiön (92v.) muisteluihin ja kirjoituksiin. Isoäitini oli kansakoulun opettaja Länsi-Läskelän koululla, jossa opettajilla oli käytössään virka-asunnot. Hän solmi avioliiton vuonna 1930 ja sai tyttären Helinän 1931 ja Arvopojan 1938. Anna Harjusen (os. Jyrkilä 1903-2002) lapsuuden perheessä myös tyttäret koulutettiin, ja he ovat kaikki kirjoittaneet elämästään. Paapu kertoo myös lukuisista hyvistä ihmisistä, jotka auttoivat pakolaisia hädässä. Tähän artikkeliin olen kuitenkin koonnut sitä todellisuutta, jota sodassa elettiin. Toivoisin, että käsittäisimme sitä, mitä sota on kokemuksena auttaaksemme heitä, jotka nyt pakenevat sotaa. Sota syttyy Isoäitini kirjoittaa: ”Kun kesän tullessa suljimme koulut vuonna 1939, alkoi radion ja lehdistön kautta tulla levottomuutta herättäviä uutisia. Kerrottiin linnoitushommista Kannaksen puolella ja Suomenlahden saarista, joita itäinen naapurimaamme vaati itselleen. Valtion leivissä työskentelevä puolisoni Aarne sai komennuksen siirtyä pomoksi Kasinhännän lentokentän laajennustöihin Sortavalaan, sieltä linnoitustöitä valvomaan Valamoon ja edelleen Kannakselle. Sodan uhasta ei vielä juuri keskusteltu, mutta salainen pelko hiipi jo ajatuksissamme. Olin aiemmin suorittanut Viipurissa muonituslottakurssin. Kesän 1939 aikana olin Sortavalassa lottien leirillä, jossa päivittäin harjoiteltiin kenttäkeittiön nopeaa käyttöönottoa, salamavauhdilla hoidettavaa ruokajakelua ja evästystä. Syyskuussa koulut alkoivat ja jatkuivat kuten ennenkin. Syyskuun alussa kutsuttiin Suomen reserviläiset ylimääräisiin harjoituksiin, alkoi niin kutsuttu Y.H:n aika, mikä tarkoitti osittaista liikekannepanoa, joita nimitettiin ylimääräisiksi
Costa Alegre 9 Arvo ja Helinä Harjunen valokuvattiin kesällä 1939.
10 Costa Alegre harjoituksiksi. Koulunkäynti loppui. Länsi-Läskelän koulusta tuli majoitusja muonituspaikka. Juhlasali ja kaksi luokkahuonetta varustettiin majoitustiloiksi, kolmas luokka ruokailutilaksi. Perheemme pienoinen keittiö varattiin käyttöön, samoin toinen huoneemme, ja me ahtauduimme tavaroiden kera yhteen huoneeseen. Minä puin ylleni lottapuvun, koska tiesin tulevan tehtäväni muonittajana. Hiljalleen aika toi marraskuun ja jännitys kasvoi. Valtatiellä koulun vieressä alkoi kahteen suuntaan kulkeva kova liikenne. Sotilaita ja sotakalustoa vyöryi lähes katkeamattomana virtana itäsuuntaan. Rajapitäjien rahvas Salmista ja Impilahden itäosista oli saanut komennuksen lähteä kodeistaan perheineen ja elikkoineen. Yötä päivää kulki koulumme ohi hevosia rekineen, siivattaa (lehmiä) hoitajineen ja yksittäisiä kävellen matkaavia ihmisiä. Pitkärannasta tulevat junat olivat jo täynnä pakoon lähteneitä, vaikka sotaa ei vielä ollut. Marraskuun viimeisen ja joulukuun ensimmäisen päivän välisenä yönä sota sitten räjähti, radiosta sen kuulimme, myös tiedot Viipurin ja Helsingin pommituksista. Läskelässä ilmahälytyksiä alkoi olla päivittäin useita, vihollinen yritti tuhota päätien ja radan sillat. Meille oli osoitettu suojautumispaikaksi noin puolen kilometrin päässä oleva metsikkö, sinne juoksimme maantietä pitkin, Arvo-poika shaaliin kiedottuna sylissäni. Helinä pinkaisi omin jaloin muun väen mukana metsään puiden alle piiloon. Palasimme jälleen koululle vaara ohi -merkin tultua. Kylän tievalot oli sammutettu, ikkunat pimennettiin peitehuovilla ja valoa läpäisemättömillä hursteilla (vanha viltti tai kangaspala), autot ajoivat valtateillä vähäisin sinisin tuikuin, samoin junatkin kai kulkivat. Sotilaat siirtyivät kenttämuonaan, muonitusta ei enää tarvittu, ja lotat lähtivät perheineen evakkoon. Työvelvollisten oli jäätävä, heistä vain sairailla oli lupa lähteä. Äidit ja kotiin jääneet perheen isät kantoivat suurinta huolta lapsista ja vanhuksista. Sattui juuri silloin, kun vihollisen koneet lensivät Läskelän yllä ja pudottelivat pommejaan sinne tänne, että koulun lähellä olevan serkkuni Paula Jugan perheen pienen kodin tuntumaan putosi pommi. Paula lapsineen ei vielä ollut lähtenyt evakkoon, kuten en minäkään. Pommin aiheuttama paineaalto paiskoi tuvan ikkunat ja ovet paikoiltaan. Perheen kolmesta lapsesta alle kymmenvuotias poika kuoli heti, pari vuotta vanhemmalta Helvi-tyttäreltä pommin sirpale irrotti toisen käden olkapäästä alkaen kokonaan. Sortavalan sairaalaan kiidätettäessä hän tuli hetkeksi tajuihinsa ja kysyi: ”Antaako Jumala taivaassa minulle uuden käden?” – Vastausta hän ei enää kuullut. Siivotessani yksin muonituspaikan jälkiä päässä hakkasi vain yksi ajatus: Lapset on pelastettava! Viimeiset kolme kuukautta olin ollut jokseenkin tietämätön yhteisistä kylää koskevista suunnitelmista. Marraskuussa olin havainnut, että vanhuksia ja lapsia näkyi harvoin. Pommisuojametsikössä oleva väki väheni, meidän lisäksemme siellä oli vain pari ihmistä. Koululla ei käynyt enää kukaan. Tein itselleni tarkan toimintasuunnitelman.” Lähtö ”Oli joulukuun seitsemännen päivän ilta 1939. Ulkona oli satanut hieman lunta. Sähkövalot oli katkaistu, iltahämärissä oli selvittävä kynttilän valossa. Puin lapset lämpimiin päivävaatteisiin odottamaan lähtöä, onneksi molemmat nukahtivat hetkeksi. Sulloin matkalaukkuun lisävaatteita ja pyyhkeitä vaipoiksi, sillä puolitoistavuotiaalla Arvolla oli ripuli. Helinä sai reppuunsa muutaman päivän eväät ja käteensä maitopeilarin (peltinen maitokannu). Hän oli jo ennakkoon päättänyt pelastaa rakkaan, kummeiltaan saamansa Pirkkonuken, jonka hän kuljetti kainalossaan. Meillä oli kaksi potkukelkkaa, otin sisältä kaksi toppatäkkiä ja pari huopaa ja petasin lapsille kelkkoihin istumatilat. Puin lapset ulkovaatteisiin, itselleni otin päällystakiksi sadekapan, jonka toinen puoli palveli takkina, paksummissa talvivaatteissa en pystyisi toimimaan. Vein lapset kelkkoihin. Seisoin tien poskessa odottamassa jotain autoa tulevaksi. Lapset on pelastettava, oli päällimmäinen ajatus, vaikka lähes koko mennyt elämä kulki mielessä muistikuvina. Vihdoin alkoi aseman rinteen tietä soljua hiljalleen alas sininen valotuikku, joka kääntyi mutkassa meidän suuntaan ja läheni. Menin keskelle tietä ja heilutin taskulamppua. Auton vauhti oli verkkainen, kuljettaja pysähtyi ja tuli ihmettelemään, miksi olin tässä tiellä yöllä yksinäni. Osoitin lapsiani ja selitin tilanteen. Kulkuneuvo olikin eräänlainen ”riisuttu” linja-auto, penkkejä ei ollut eikä yhtään ihmistä, vaan tila oli täynnä hienoja antiikkihuonekaluja, mukana pari pianoakin. Toivoin että pääsisimme Sortavalaan, josta jatkaisimme junalla jonnekin turvaan. Sortavalan asemalla oli junanodottajia määrättömästi, lähinnä keski-ikäisiä ihmisiä, vanhukset ja lapset oli viety turvaan jo aikaisemmin. Junien kulusta ei ollut mitään tietoa, niitä tuli ja meni molempiin suuntiin varsinkin öisin, mutta nyt oli luvassa juna, joka ottaisi kyytiin myös siviiliväestöä. Lotat tarjosivat odottelijoille maukasta ruokaa ja lämpimiä juomia, saimme myös eväitä tuleviksi tunneiksi. Muita lapsia ei Arvon ja Helinän lisäksi odottelijoitten joukossa ollut. ” Arvo ja Helinä olivat sotalapsina Ruotsissa tant-Estherin luona. He palasivat junalla kotiin Suomeen. Paluu ei ollut helppo, sillä Arvo puhui vain ruotsia.
Costa Alegre 11 Evakossa Monen sattumuksen kautta perhe päätyi Haapajärvelle ja sai majapaikan kuuron ompelijan Ida Kellokankaan luota. ”Sotauutiset kauhistuttivat. Mielessä velloi kaiken aikaa huoli puolisosta, vanhasta äidistäni ja sisaruksistani. En tiennyt, missä he olivat eivätkä he liioin mitään meistä. Sota oli sekoittanut lähes kaiken tiedonvälityksen. Joulu lähestyi, valmistimme Idan kanssa vaatimattomat jouluruuat ja vaihdoimme yhtä vaatimattomat lahjakääröt: minun paketistani löytyi sievä esiliina – keneltäköhän! Yhtäkkiä ovi avautui, edessäni seisoi puolisoni Aarne moittivin lausein: ”Täältäkö sinut viimein löydän ja missä lapset ovat?” Tervehdys ei ollut kovin lempeä, mutta se herätti minut toivottomasta tilanteesta. Hämmennyksen jälkeen kirjoitin Idalle paperiin, kuka tulija oli. Aarne etsi meille paremman asunnon ja palasi jälleen sotatehtäviinsä. Lähtö Idan luota oli molemmin puolin haikea, me liikutuimme kyyneliin asti. Hän oli osoittanut lämmintä rakkautta ja osanottoa tarjotessaan vaatimatonta kotiaan pakolaisten suojaksi ja tullut onnelliseksi myös siitä, että hänet ja tarjous oli otettu vastaan. Kiinnyimme sydämissämme toisiimme. Kiitoksia Kellokankaan Ida.” Jatkosota ja kotiinpaluu Äitini Helinä Perkkiö kertoo: ”Kun jatkosota vapautti Läskelän, ei äiti aikaillut paluutaan sinne. Heti koulun joululoman alettua 1941 hän kiidätti meidät, Arvon ja minut, Ruotsiin ystävien luo. Hän aloitti virassaan Läskelässä tammikuun ensimmäisenä 1942. Hän oli ensimmäinen Harlun kuntaan palannut opettaja. Läskelän länsikoulu oli poltettu. Opetus alkoi Vaskon maalaistalon salissa, saman talon kaksi kamaria toimi asuntona. Kesällä äiti haki meidät Ruotsista luokseen. Minä pyrin ja pääsin tyttökoulun Sortavalaan, missä asuin sukulaisten luona. Kotona pääsin käymään harvoin, matkaa oli reilut 30 kilometriä, mutta kulkuneuvoja ei ollut. Pommittivat sitten juhannuksena Sortavalaa.” Isoäitini Anna Harjunen muistelee: ”Elimme kesää 1944 Läskelässä. Sotaahan käytiin etäällä Itä-Karjalassa. Yöpommitukset kyllä muistuttivat usein, että vaaraa ei saanut vähätellä. Laatokalta kuuluva ammunnan jyske sekä silloin tällöin taivaalla kelluvat valopommit elättivät jatkuvaa pelkoa jokaisen kotiseudulle palanneen asujan sisimmässä olemuksessa. Sirkkelit surisivatkin, vasarat paukkuivat, korjattiin jäljellä olevia asuntoja ja tuhoutuneiden tilalle pystytettiin uusia, jälleenrakentamisen into oli valtava. Koulutettavien lottien ryhmäkuva. Anna Jyrkilä, myöh. Harjunen muonituslottakoulutuksessa 1928, takana on soppakanuuna.
12 Costa Alegre
Costa Alegre 13 Kesä 1944 oli kauneimmillaan. Käkikin uskalsi kukahdella eloonjääneen koivun latvalla. Yhtäkkiä levisi huhu, että rintama on murtunut ja suomalaiset perääntyvät salamavauhtia. Tieto oli tosi. Koulumme otettiin joukkosidontapaikaksi. Me muutimme VR:n asemalle liiteriin sänkyinemme ja täkkeinemme. Kauhu täytti mielet ja kalmankatku leijaili Läskelänkylän ilmassa. Ei ollut helppoa olla eikä hengittää. VR:n asemalaiturilla oli ruumisarkkupinot sankarivainajineen. Valkoiset madot tulivat kansien raoista ulos ja menivät taas takaisin sisälle arkkuihin. Kun sitä katseli ja ruumiiden hajua hengitti, piti aina välillä antaa ylen. Pakenemisen mahdollisuutta ei ollut olemassa. Mieleeni hiipi kelvoton ajatus, että tokko kouluamme todella tarvittiin niin täydellisesti sairaalaksi, jotta meidän oli asuttava ja yritettävä nukkuakin kaikenlaisten ötököitten ja rotikaisten purtavina. Niinpä katkerin ajatuksin lähdin katsomaan tilannetta koululla ja mitä koin. Vielä tänä päivänä kauhu valtaa mieleni ja näen yöllä painajaisunia sen kokemuksen sekä näkemäni takia. Koulun pihamaalla virui ihan kasoittain rintamalta tuotuja haavoittuneita ja kuolleita tahi kuolevia sotilaita, ja lisää purettiin kuorma-autoista jatkuvasti. Kuin tukkeja auton lavalta alas pudoteltiin kaikkensa antaneita veljiämme. Valitus ja voihkina raapivat sydäntäni sanomattomasti. Lääkintämiehet ja -lotat auttoivat juosten aina verisimmän ja silpoutuneimman miehen luo. Paarit toisensa jälkeen vietiin luokkahuoneisiin, joissa kymmenen lääkäriä työskenteli yötä päivää, ja kyllä potilaita riitti. Vartiosotilas kertoi, että kallokirurgi ei ollut viikkoon joutanut kenkiään riisumaan, oli niin paljon pikaisen avuntarvitsijoita. Olihan siinä jalattomia ja kädettömiä ja keuhkoihin sekä vatsaan osuman saaneita miespoloja. En kuitenkaan ollut milloinkaan nähnyt ihmistä, jolta oli repeytynyt toinen poski pois, nyt sen näin. Ja vaikka olin koulutettu lotta, piti minun juosta koulun käytävästä ulos ja oksentaa. Posketon mies oli tajuissaan ja yritti niellä lottasisaren hampaitten väliin lusikoimaa lihalientä. Kuka hän oli ja mistä päin Suomea jäi arvoitukseksi niin kuin pelastuiko hän vielä elämälle vai hiljenikö multakaupungin asukkaaksi. Mieleni kapinallisuus oli unohtunut ja tilalle tullut kauhunsekainen suru. Itkut ja valittelut oli nieltävä olemattomiin. Miten ihmisen järki voi selittää sotatapahtumien kaaoksen, ei muuten kuin sanomalla: tapa tai tule itse tapetuksi. Mutta miksi, miksi pitää olla sodat? Olin kuin puulla päähän lyöty. Löysin itseni istumasta kivellä siinä Kauramäen rinteellä, lähellä koulua. Kalmanhaju leijui ilmassa ja tiellä ajettiin autoilla sekä hevosilla monenlaisia kuormia VR:n asemaa kohti. Sahat ja vasarat olivat vaienneet. Jälleenrakentamisen into oli vaihtunut epätoivoksi. Kaikki toiveet ja usko oli toivotonta alistumista vain. Olin lotta ja äiti ja monien heikompien huoltaja, sitä en saanut unohtaa. Nousin kiveltä istumasta, kiiruhdin liiterimajaani ja kerroin ihmisille matkalla, että varmaan pian pääsemme lähtemään ja minä seuraan mukananne. En kyllä ollut kuullut keltään tuota tietoa, se oli "valkoinen valhe", jolla pyrin ylläpitämään ihmisten toivoa. Olihan jotain pian tapahduttava, emme voineet ihmeeseen uskoa, piti tulla totuus esiin. Toista kertaa sotaa pakoon Sitten koitti aamu, jolloin lehmiä alettiin ajaa asemalle ja lastaamaan avotavaravaunuihin. Työskentely pommiuhan alaisena oli vaarallista, mutta ei auttanut pelätä. Saimme määräyksen valmistautua lähtöön, noin kahden vuorokauden kuluessa johonkin aikaan vaunut saapuisivat. Piti varautua eväiden ja lämpimien vaatteiden mukaanottoon. Juna, meidän viimeisemme Läskelän asemalla oli siinä. Älä erehdy ajattelemaan pitkiä tyylikkäitä matkustajavaunuja ja dieseltahi sähköveturia sen edessä, vaan toisenlaista sota-ajan asetelmaa. Mustat härkävaunut avonaisin poissiirretyin ovin kuin kalmannielut kutsuivat meitä sisälleen ja matkaan. Sotilaspukuiset mieshenkilöt kantoivat heiniä pehmikkeeksi jokaiseen vaunuun. Se merkitsi sitä, että tuli olemaan matkan kestäessä myös öitä edessämme ja sellaisia heikkoja evakkoja, jotka tarvitsisivat lepoa päivisinkin, oli mukanamme. Meitä sulloutui samaan vaunuun noin 40 henkeä. Oli kaksi äitiä, joilla kummallakin oli kuusi seitsemän lasta, niistä vanhimmat ehkä kymmenvuotiaita. Joitakin yksitai kaksilapsisia äitejä oli joukossa, ja minunkin kaksi lastani. Jännitys helpottui hiukan, kun juna lähti liikkeelle. Niin me lähdimme, emmekä koskaan palaa! Ehkä joku meistä päätyy vieraille veräjille, minne, se oli sillä hetkellä arvaamaton asia niin kuin sekin, että kukaties pommi tekee matkan päätepisteen tarpeettomaksi.” *** Äitini Helinä Perkkiön vuonna 2012 kokoamat, puhtaaksi kirjoittamani ja toimittamani muistelut ”Meidän Jyrkilän Anni” kertoo pitkän tarinan perustuen paapuskani Anna Harjusen kertomaan ja käsikirjoituksiin sekä äitini muisteluihin. Tähän artikkeliin äitini halusi tehdä vielä muutaman lisäyksen. Kokonaisuudessaan ”Meidän Jyrkilän Anni” löytyy Tuusulassa sijaitsevasta Lottamuseosta. Vasemmalla: Anna Harjunen valmiina lottana Läskelässä 1939. Oikealla: Kaartin jääkärirykmentin sotilasvala Senaatintorilla Helsingissä 2014. Äitini totesi, että tyttäresi seuraa suvun perinteitä. Äitini ukki Stephan "Tsoppi" Jyrkilä oli Tsaarin Kaartin jääkärirykmentin tark'ampuja.
14 Costa Alegre Kulttuuricocktail Talvisodan kansallinen muistomerkki Sinikka Halttunen Kuvat ovat kirjan kuvitusta ja ne on julkaistu tekijöidensä luvalla Suomen historia on hyvin monivaiheinen. Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä 7/2022 Janne Saarikivi kertoo, keitä me suomalaiset olemme, mistä tulemme ja minne menemme. Hän käy läpi historiaa jo vuosituhansien takaa, mutta lähihistoriasta hän mainitsee muun muassa, että jos punaiset olisivat voittaneet kansalaissodan, olisimme joutuneet Venäjän alle kuten Baltian maat. H än piirtää kuvaa monivaiheisesta historian kulusta ja siitä, miten on ollut monta mahdollisuutta siihen, mihin maamme on päätynyt. Myös siitä, alkoiko itsenäisyytemme 1809 vai 1917? Venäjän suuriruhtinaskuntana meillä oli säätyvaltiopäivät, joissa istui neljä eri säätyä: aatelisto, papisto, porvarit ja talonpojat. Vuonna 1906 perustettiin keisarin vahvistama yksikamarinen ja yleisellä äänioikeudella valittava eduskunta. Äänioikeus oli yleinen ja yhtäläinen kaikille 24 vuotta täyttäneille suomalaisille. Maailman ensimmäiset 19 naisparlamentaarikkoa valittiin seuraavana vuonna. Itsenäisyys on ollut meille suomalaisille tärkeä ja perustavanlaatuinen oikeus – ja velvollisuus. Sen eteen on vuodatettu paljon verta. Kiitos kaikille sodissamme olleille, etenkin siellä kaatuneille sekä sotaorvoille ja -leskille! Talvisota oli yksi tärkeä etappi itsenäisen Suomen historiassa. Näin itsenäisyyspäivän lähellä tämä kirja, Talvisodan Virtuaalinen tietokeskus kertoo nykypäivän ihmisille siitä, mitä talvisota merkitsi Suomelle. Kuvia pallon sisällä. Kuva Mikko Virta
Costa Alegre 15
16 Costa Alegre kansallinen muistomerkki on hyvä muistutus siitä, miten Suomi selvisi talvisodasta. Kirjassa kerrotaan vaihe vaiheelta, miten talvisodan kansallinen muistomerkki syntyi ja ketkä olivat siinä aktiivisia toimijoita. Muistomerkin suunnitteli kuvanveistäjä Pekka Kauhanen, joka voitti järjestetyn kilpailun ylivoimaisesti ehdotuksellaan Valon tuoja. Toista palkintoa ei jaettu, vaan jaettu kolmas sija meni Henget-ehdotukselle, jonka olivat tehneet Kai van der Puij ja Timo Ripatti sekä Abel Groenewoltin Kaarna-teokselle. Kirjan lopussa kerrotaan, että muistomerkin juhlallinen paljastus antoi arvokkaan lisän itsenäisyytemme satavuotisjuhlaan kunnioittaen sotiemme veteraanien ja lottien arvokasta perintöä. Muistomerkki ja virtuaalinen tietokeskus ovat vaikuttava ja pysyvä muisto historiamme yhdestä keskeisimmästä tapahtumasta. Muistomerkki on kunnianosoitus menneille sukupolville. Samalla se on vahva ja vertaansa vailla oleva symboli kansakunnan yksimielisyydestä, joka on paras torjuntakeino ulkopuolista vaikuttajaa vastaan. Kirjassa on myös matkamme Natoon alkaen ministeri Jaakko Iloniemen puheesta 30.11.2012 päättyen Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa ja Suomen hakiessa käsi kädessä Naton jäsenyyttä naapurimme Ruotsin kanssa. Iloniemi sanoi omana mielipiteenään Natosta näin: ”Tarkkaan asiaa harkittuani olen kantani valinnut. Arvioni mukaan jäsenyyden edut ovat haittoja suuremmat. En luota siihen, että pitkään jatkunut meidän kannaltamme edullinen kehitys jatkuu loputtomiin. Se ei suinkaan tarkoita sitä, että odottelisin suurta sotaa Euroopassa. Sitä vastoin pidän mahdollisena, että syntyy uusia jännitystiloja valtioiden ja valtioryhmien välillä. Jos sellaista vaaraa ei lainkaan olisi voisimme luopua nykymuotoisista puolustusvoimistamme ja korvata ne pienellä kriisinhallintajoukolla. Siihen eivät kuitenkaan useimmat suomalaiset ole valmiita. Niin suurta uskoa jatkuvaan rauhanomaiseen kehitykseen ei meillä – eikä muuallaTalvisodan virtuaalisen tietokeskuksen vihkiminen 13.3.2015. Vasemmalta istumassa Hilkka Kettunen, seisomassa rouva Jenni Haukio ja kenraaliluutnantti Arto Räty, presidentti Sauli Niinistö ja tietokeskuksen käsikirjoittaja everstiluutnantti Ari Raunio. Kuva Mikko Virta Edellinen sivun kuva: Talvisodan muistomerkki seisoo jykevänä, kuusi metriä korkeana ja kuusi tonnia painavana Kasarmitorilla. Se on kunnianosoitus menneille sukupolville. Se on myös symbolina kansakuntamme yhtenäisyydestä. Kuvassa Leo Koskenniemi tarkastelee muistomerkkiä. Kuva Mikko Virta. Kalervo (Kale) Tapiovaaran suunnittelema Er.SP 3:n Tolvajärven-Korpijärven taistelujen ja elokuvaohjaaja Nyyrikki Tapiovaaran kaatumisen muistoksi kudottu muistoryijy. Kuva Ossi Kettunen (Keijo Tapiovaaran luvalla). Talvisodan muistomerkki: muistomerkin rakentamisen historiikki. Toimittajat Ossi Kettunen, Mikko Virta ja Raija Virta. Kustantaja Talvisotayhdistys ry. 2023. 50 sivua. *** Tulossa on Ossi Kettusen toimittama kirja ”Arktinen alue geopolitiikan murroksessa – Suomi Nato-option jälkeen”. kaan Euroopassa – näytä olevan. Yksinäinen pieni kansakunta, joka on vailla liittolaisia, on silloin helposti alttiina vaaroille. Sellaisille vaaroille, jotka rajaavat maan toimintavapautta ja sen mahdollisuuksia vaalia omia elintärkeitä etujaan. Näin ajatellaan myös Norjassa ja Tanskassa, myös puolueettomuuspolitiikastaan kuuluisassa Ruotsissakin. Nyt me tiedämme sen miten laaja-alaista ja erittäin salaista puolustusyhteistyötä Ruotsi teki amerikkalaisten kanssa ”kylmän sodan” aikana.”
Costa Alegre 17 Mun kaupunki kertoo nuoren ajautumisesta huumeiden ja rikosten valtakuntaan Sinikka Halttunen Katselin Mun kaupunki -elokuvaa sosiaalityöntekijän silmin. Tuollaistahan se elämä huumeiden ja rikosten maailmassa on. Tosin vankilakohtaukset eivät vaikuttaneet uskottavilta. E lokuva pohjautuu tositapahtumiin eri aikakausina. Tapahtumat sijoittuvat 1990-luvun laman seurauksiin ja nuorten jengiytymiseen. Ensi-ilta oli tammikuussa Kemissä, sillä tapahtumat ja kuvaukset sijoittuvat sinne. Elokuvan on ohjannut ja käsikirjoittanut Joonas Pirttikangas, joka on tunnettu hahmo indie-elokuvien piirissä. Elokuva tuntui pitkitetyltä, mutta niinhän myös nuori kokee tilanteen, jossa hän on kiinni henkensä kaupalla huumeissa ja rikoksissa. Pelko on vallitseva tila, sillä välinpitämättömyys johtaa helposti kuolemaan. Väkivalta on keino selvitä. Elokuvan on tuottanut Hepola Films, ja se tehtiin vain 20 000 euron budjetilla. Pääosaa esittää Marcus Lukkarila. Sivurooleissa nähdään Jere Saarela, Marko Salminen sekä Henri Finström. Kuvaajana toimi Esa Jussila. Monet näyttelijät ovat paikallisia nuoria. Olen tyytyväinen roolisuoritukseeni tatuoijana, Salminen kertoo ennen elokuvan alkua. On mukava työskennellä samojen henkilöiden kanssa jatkossakin, hän kertoo sivuroolistaan ja tunnelmistaan toisessa elokuvassaan. Uusi ?lmi on kuvausvaiheessa. (Lue myös Salmisenhaastattelu Costa Alegre 4/2022) Salminen on hoitanut myös elokuvan levitystä maakuntiin, BioRexiin ja Finnkinoon. Sitä kautta hänelle on tullut uusia kontakteja työskennellä jatkossakin. Salmisen sisko Mari oli järjestänyt tilaisuuden Harry’s Lounge & Kicheniin. Kaikkiaan Torreviejassa elokuvan näki kolmisenkymmentä katsojaa kahdessa esityksessä. Marko ja Mari Salminen tarkastelivat elokuvailtaan tulijoiden nimilistaa. Marcus Lukkarila esittää pääosaa elokuvassa Mun kaupunki.
18 Costa Alegre Sakari Kuosmasen keikka Otava Lounge & Bar -ravintolassa myytiin hetkessä loppuun.
Costa Alegre 19 Ilta huipentui upeaan Finlandia-hymniin Mika Lindqvist Muusikko ja näyttelijä Sakari Kuosmanen esiintyi Torreviejassa kahdesti lokakuun lopussa. Molemmat keikat varattiin hetkessä loppuun. Esiintymiset täällä eivät olleet hänelle ensimmäisiä. Tapahtuma oli lämminhenkinen ja Kuosmanen höysti kappaleitaan kevyillä välispiikeillä. Savolaishuumori puri Espanjan Costa Blancalla. Sakari ”Saku” Kuosmanen syntyi syyskuussa 1956 Helsingissä. Itse asiassa kävin siellä suurin piirtein vain syntymässä, Marian sairaalassa, artisti toteaa. Nyt Kuosmanen on asunut jo yli 20 vuotta 21 000 asukkaan Siilinjärvellä, joka sijaitsee parikymmentä kilometriä Kuopiosta pohjoiseen. Muita Siilinjärvellä vaikuttaneita tai asuvia ovat muun muassa Atik Ismail, Ari-Pekka Nikkola ja Jyrki Katainen. Otava Lounge & Bar oli tupaten täynnä keikan alkaessa iltakahdeksalta. Kuosmanen veti sen leppoisaan tyyliin. Taiteilija sai yleisön mukaansa jo varhaisessa vaiheessa. Tutuissa biiseissä yleisö osasi sanat ulkoa, ja artisti antoi joitakin kertoja ravintolaväen hoitaa lauluosuudet hersyvällä tavalla. Pieni sydän -laulussa sanat ”kuinka paljon mahtuu pieneen sydämeen” kääntyivät toviksi edesmenneen Jope Ruonansuun kunniaksi versioon: ”kuinka paljon mahtuu pieneen Hiaceen”. Tapani Kansa sai oman mainintansa aikansa ylinopeussakoista, kun R-A-K-A-S -laululle sopivammaksi versioksi ehdotettiin R-A-T-S-I-A -nimeä. Myös Mikko Alatalo mainittiin, kun hän oli tehnyt paremman lauluversion Puuhamaasta kuin Kuosmanen, jonka ehdotus oli palautunut bumerangina. Liekö tarina urbaania legendaa? Elokuvarooleja... Kuosmasen läpimurtoelokuva oli 1985 Aki Kaurismäen ohjaama Calamari Union, jossa hän näytteli Frank Armotonta, yhtä viidestätoista Frankista, jotka lähtevät vaeltamaan Kalliosta Eiraan. Hän on esiintynyt kaikkiaan parissa kymmenessä elokuvassa. …ja ravintoloita Kuosmanen tunnetaan myös ravintoloitsijana. Ravintoloita on ollut Kuopion matkustajasatamassa, Lempäälän Ideaparkissa, Nuorgamissa ja Playa del Inglesissä. Nyt olen ravintolaton mies, hän huokaa tyytyväisen oloisena. Ravit ja jalkapallo Savolainen mies on kiinnostunut myös raviurheilusta ja on joskus ollut mukana joissakin kimppahevosissakin. Seuraan yhä raveja, mutta tuskin lähden enää omistajaksi. Eräs taiteilijan intohimo on myös jalkapallo. Ja mikäpäs muukaan on suosikkijoukkue kuin tällä kaudella tuplamestaruuden voittanut Kuopion Palloseura. Banzai! Kuosmanen tuulettaa KuPS:n menestystä. Musiikkialalla hän on toki sooloartistina tuttu, mutta myös yhteistyöt Sleepy Sleepersin ja Leningrad Cowboysin kanssa ovat kaikkien muistissa. Myös Juice Grand Slamin kanssa yhteistyöt sekä omat bändit tulevat mieleen. Musiikkiin erikoistunut tietokirjailija Tommi Saarela kirjoitti hänestä vuosi sitten lokakuussa julkaistun elämäkertakirjan Ihana elämä. Loppuhuipennus Kahden setin ja noin kahden tunnin keikalla kuultiin tuttuja Kuosmasen lauluja kuten Rakkauden haudalla, josta yleisö selkeästi liikuttui kyyneliin. Hersyvää naurua porukan joukossa oli havaittavissa ”han tavallinen Juha”-laulun kohdalla ja varsinkin esispiikeissä ennen biisejä. Ilta huipentui Jean Sibeliuksen säveltämään Finlandiahymniin. Tyytyväinen yleisö osoitti kiitoksensa seisaaltaan taputtaen. Jotkut kysyivät Torreviejan keikan jälkeen illan biisilistaa. Taiteilija hymähti. Ei minulla sellaisia ole. Sooloesiintyjänä aistin yleisöä ja soitan lauluja sen mukaan. Kun on bändikavereita, on se vähän vaikeampaa, kun heillä ei ole tietoa seuraavasta musiikkikappaleesta, hän kertoo.
20 Costa Alegre H än on haavoittunut enkelini. Syvien, voimallisten tunteitteni kohde. Tyttäreni, tärkeimpäni on sairastunut enkä voi asialle mitään. Ei kukaan muu voi kuin hän itse. Ja itse hän ei halua. Avioliittoni on voimassa vielä kolme viikkoa. Vaimo muuttaa uuden miesystävänsä kanssa Saksaan, jossa mies perustaa työnantajalleen paikallisen konttorin. En olisi halunnut luopua vaimostani, mutta en halua olla rakastamalleni ihmiselle esteenä. Olenko liian kiltti? Kiltit syödään viidakossa. Vaimo käytti kiltteyttäni raa’asti hyväkseen ja niinpä hävisin joka käänteessä. Ehkä ainoana lohtuna, valona synkkyydessä koin sen, että vaimo suostui jättämään tytön minulle ”ainakin toistaiseksi”, kuten hän ilmaisi. Rasite tyttö vaan olisi uutta, hienoa, keskieurooppalaista elämää perustettaessa. Meidät sopii hyvin unohtaa tänne maailman laitamille, periferiaan. Korut, turkikset ja Porsche olisivat hänen tulevaisuutensa. Ei, olen vain katkera, ei hän tuollainen ole, toivottavasti. Ja antoihan hän minulle maailman suloisimman olennon. Meidät sopii hyvin unohtaa tänne maailman laitamille, periferiaan. Tuo olento pitää nyt pelastaa. Ennen kuin sairaus kalvaa hänet olemattomiin. Vaaleat kiharat reunustavat kavenneita, kalpeita kasvoja. Hänen yhdeksän ikävuottaan ovat olleet onnellisia, mutta nyt nämä viimeisimmät kuukaudet ovat raunioittaneet häntä. Syytä ei tiedetä – jokin vetää häntä syvyyteen. Hän on luovuttamassa. Huomattavan osan yhteisistä varoistamme on vaimoni viemässä mukanaan. Sanoo vaan ”So ist das Leben”, sellaista elämä on, uudella hienolla kielellään, kun kerron, että tiukoilla tulisimme olemaan tytön kanssa taloudellisesti. Silitän tytön hiuksia iltahämärässä. Hänen pitäisi saada nukuttua. Syöminen ja nukkuminen ovat melkein jääneet häneltä. Koetan vielä, taas kerran kysyä: Mikä sinulla on? Miksi olet niin allapäin? Kerro minulle, olen niin huolissani sinusta. – Enkeli kielsi kertomasta – silloin kun minulla oli kova kuume. – Etkö edes minulle voi? Kielsikö minullekin kertomasta? Tyttö miettii tovin. Sitten vastaa: – Ei se niin sanonut. Mutta se sanoi, että minun pitää lo-pettaa eläminen. Kun äitikin minut hylkäsi. Paitsi jos se tulee uudestaan ja pyytää jatkamaan elämistä. Jos se tulee! Sen on tultava – enkelin! Minun on järjestettävä se, en voi jättää sen varaan, että tyttö itse ”näkee” sen. Miten – miten minä voin enkeliksi muuttua tai sellaisen loihtia? Rintakipuni on yltynyt hurjaksi. Lääkäri varoittaa, että lapsena sairauden vioittama sydämeni ei kestä mitään ylimääräistä. Minulla on nyt suunnitelma. Illalla jätän tytön huoneen ikkunan vähän raolleen. Tiheä hyttysverkko estää sen paljastumisen. Lisäksi lasken sälekaihtimen, mutta jätän sen rakosilleen. Tyttö on kuumeessa ja tiedän, että ennen nukahtamista hän on tiedostamisen rajamailla, unien valtakuntaan saapumassa. Kun olen käynyt silittämässä kuumeista poskea hyvän yön toivotukseksi, hiivin hiljaa ulos ja varastohuoneeseen. Pukeudun valkoiseen lakanaan ja kuljen hitaasti, kuin leijaillen tytön ikkunan ohitse ja sitten takaisin, pysähtyen sen taakse. Sanon rauhallisesti, juhlallisesti: – Nyt, rakas tyttö, ystäväni, sinun pitää alkaa jatkaa elämääsi. Autan sinua voimistumaan. Pienen tauon jälkeen toistan vielä: – Alat nyt jatkaa elämääsi. Paranet ja tulet iloiseksi. Minä poistun nyt tästä, mutta muista minua sinun parantajanasi. Minä suojelen sinua niin kuin vain suojelusenkeli suojelee, vaikka et aina minua näkisi. Vetäännyin pois ikkunan takaa, taas kuin leijaillen. Vaan kulman takana kompuroin lakanan liepeeseen ja kaadun pahasti, lyöden rintakehäni kiveen. Kuulen rusahduksen ja tunnen kovan kivun kylkiluissani, mutta myös syvemmällä rinnassa. Pelkään, että nyt sattui pahasti. Aamulla rinnassani on monenlaisia kipuja. On vaikea hengittää. Mutta tyttö – hänen tilansa näyttää kääntyneen parempaan. Hän on pirteä ja iloinen. – Isä, hän sanoo, – minä varmaan paranen pian. Minun suojelusenkeli sanoi minulle. Joudun raahautumaan lääkäriin sietämättömien kipujen takia. Hän lähettää minut välittömästi ambulanssilla sairaalaan, jonne joudun jäämään letkut käsivarsissa. Parin kylkiluun murtuminen on pikkuvaiva – sydämeni on pettämässä, heikko kohta repeytyi nyt korjaamattomasti. Tytön äiti on tullut avuksi. Ottaa lapsen hoitoonsa. Tyttö on jo lähes terve. Täynnä elämää, elämän kaipuuta. Tulevat sairaalaan katsomaan minua, hyvin heikkoa sydänvikaista. – Sinä olet nyt terve, vaan minä en ole, sanon tytölle, joka on ainut asia, joka minua enää kiinnostaa. – Äitisi huolehtii sinusta tästä eteenpäin. Minä en enää voi, sydämeni ei enää kestä. Oletko valmis? hän kysyy vakavana. – Isä, vastaa tyttö, pitäen kädestäni kiinni, – jospa enkeli parantaa sinutkin. – Niin, vastaan, – mutta jos en parane, niin muista aina, että sinulla on suojelusenkeli. Olen saanut olla mukanasi ja tulen aina olemaan – kuljen enkelisi kanssa käsikkäin, seuranasi. Ja vanhempana voit ajatella, että me olemme yksi ja sama, minä ja sinun enkelisi. Kun vieraani ovat poistuneet, joudun armottoman kivun takia kutsumaan lääkärini: – Oletko valmis? hän kysyy vakavana, – En voi sinua auttaa. Luulen, että luopuminen tulee pian. – Valmis aloittamaan ikuisuuden olen, hengähdän tuskaisena, – mutta luopumisesta ei puhuta. Luovutin elämän jo hänelle, jolle se kuuluu ja joka sitä paljon enemmän tarvitsee. Kipu alkaa hellittää. Tai paremminkin: tunnen poistuvani kivusta. Tarttuiko joku käteeni? Lempeästi kuin lämmin villava usva hän valtaa minut… vie minut… alan ymmärtää… Käsikkäin – itsehän sen sanoin – käsikkäin… Novelli
Costa Alegre 21 "Alat nyt jatkaa elämääsi. Paranet ja tulet iloiseksi." Kuva: Ceenan Constance. Pexels Enkeli itse Veijo Leino
22 Costa Alegre Tyylilyyli Puku tekee miehen, Elokuvissa ja teatterissa kaikkein mielenkiintoisinta on puvustus. Siis minulle. Vaatteilla saadaan aikaan teoksen aikakauden tunnelma tai näyttelijän esittämän hahmon ammatti, sosiaalinen asema, ikä tai harrastus. Puvustus on täten oleellinen osa koko esitystä. N äin on usein myös ihan tavallisessa arkielämässä. Joku tutkimus kertoi, että asianajajan menestymiseen oikeudessa vaikutti myös hänen pukeutumisensa. Riitatilanteessa ei kannata laittaa päälleen keltaista. Vaaleanpunainen kerää sympatioita. Sininen on virkamiesväri, violetti kuninkaallinen ja uskonnollisiin tapahtumiin liittyvä väri. Myös katsojat pukeutuvat varsinkin teatteriin tai oopperaan mennessään vähän paremmin. Tai ainakin pitäisi, sillä pukeutuminen on osa tilaisuuden tai isäntäväen kunnioitusta. Onhan eri harrastuksillakin omat pukeutumissääntönsä tai -tapansa. Gol?ssa se lienee tiukin, mutta myös monissa muissa ammateissa on pukusäännöt. Sairaalavaatteet ovat Kuva: 1Tamara2. Pixabay.
Costa Alege 23 osa turvallisuutta, samoin pelastajien asut. Ei pyöräilyä voi harrastaa frakissa – tai voi, mutta silloin se olisi aika hassunkurisen näköistä. Erilaiset tilaisuudet vaativat omanlaisensa pukeutumisen. Enää ei ole nähtävissä vierailupukuja, sillä jos kylään mennään, mennään yleensä normaaleissa arkivaatteissa. Täällä Espanjassa pienillä lapsilla on päiväkodissa kaavun näköinen esiliina. Kaikilla samanlainen. Se on varmaan käytännöllinen, mutta ruma. Linnan juhlissa katsomme ja arvostelemme taas milloin kenenkin vaatteita. Jokainen voi kokeilla, mitä itsen sisällä tapahtuu ja miltä tuntuu, kun vaihtaa vaatteet toisiin. Juhlapuvussa tunnelma on erilainen kuin siivousasussa. Joissain turistipaikoissa on jokin pahvitaulu, jossa on reikä naamaa varten. Kun katselee kuvaa myöhemmin, voi miettiä, miltä olisi tuntunut elää vaikkapa 1700-luvun Keski-Lännessä. Näin aikanaan äidistäni tällaisen kuvan, jossa hän oli aika erilainen kuin normaalisti. Kyllä silti puku tekee miehen, ja hattu on naisen kruunu. Juhlallinen vaatetus asusteineen tuo jo sinänsä juhlatunnelman itselle, saati muille läsnä oleville. Menneinä vuosikymmeninä saatettiin pukeutua hyvin arkisesti vaikkapa omiin häihin. Sellainen muoti oli vallalla ainakin 1970-luvulla, jolloin elettiin monenlaista murrosja vapautumisen aikaa. Toivon, että tämän vuodenvaihteen juhlakauden tilaisuuksiin kaikki miettisivät, miten pukeutuvat. Millä asuilla ja asusteilla olo on mukava, mutta juhlaa ja isäntäväkeä kunnioittava. Siispä, hyvää juhla-aikaa frakkeineen ja hattuineen! ja hattu on naisen kruunu! Kuva: Vika Glitter. Pixabay.
24 Costa Alegre Sepon sivut Muutos on pysyvä olotila Seppo Parkkonen S ain vuonna 1966 keskikoulun päästötodistuksen. Kesäkuun 12. päivä nousin Vaasaan menevään Oravaisten Liikenteen linja-autoon. Kahden tunnin matka uuteen oli alkanut. Laukussani oli pieni eväspaketti, vaihtovaatteita ja tärkeä kirjekuori, jonka sisällä oleva päästötodistus olisi heti ensimäseksi näytettävä Vaasa-lehden faktori Tynkkyselle. Minua jännitti, sillä pelkäsin, ettei urheilun ja käsityön numeroilla latojan oppiin pääsisi. Maanantaina aamulla kello 7.50 kipusin kirjapainon rappusia. Ensimmäisessä kerroksessa nenä tunnisti painovärin. Ovessa luki paino. Sieltä kuului koneiden ääniä, mutta siitä ovesta minun ei pitänyt mennä vaan oli noustava vielä yksi kerros. Ovessa luki latomo. Pienellä silmäyksellä huomasin työsalissa olevan isoja kaapin tapaisia rakennelmia ja pitkä jono erikoisia latomakoneita. Taustalla oli hieman lattiasta korotettu lasitettu huone, jossa faktori Tynkknen istui ryhdikkäänä. Hän muistutti poliisia tuuheine kulmakarvoineen. Koputin reippaasti ovipieltä. Faktori näytti sisääntulon merkin. Esittelin itseni ja katselin tuolin suuntaan, mutta en ehtinyt istua, sillä faktori kertoi heti pelisäännöt: ”Oppilaat ja sellaiseksi pyrkivät aina seisovat, kun puhuttelen heitä”. Ojensin faktorille todistukseni ja ilmoitin halukkuuteni päästä latojaoppilaaksi. Tynkkynen katseli paperiani otsa tiukasti kurtussa. Lopulta hän sanoi, että kiinnostavin numero on äidinkieli. Sinulla on se oikein hyvä ja ruotsin viitosella ei ole täällä merkitystä. Voit aloittaa nelivuotisen koulutuksen heti. Toki molemmilla on kolmen kuukauden päästä oikeus päättää jatkosta. Olin astunut uuteen maailmaan. Latomon ”rakennuspalikoilla” oli omat nimensä ja mittayksikköinä käytettiin pistejärjestelmää. Se ei ollut jaollinen metrijärjestelmän kanssa. Kirjasintyyppejä oli hirmu määrä ja ne piti oppia tunnistamaan. Alkuvaiheessa sain opetusta oppineilta latojilta ja vanhemmilta oppilailta. Vanhin ammattilainen oli titteliltään oppimestari, ja hänen puoleensa piti kääntyä, jos oli vaikeuksia ymmärtää uusia asioita. Oppimestari oli aikoinaan nuorena oppilaana ollut kokemassa Lapuan liikkeen hyökkäyksen silloisessa työpaikassaan Työn Äänessä. Huumorimiehenä hän kertoi, että jos joskus kapinoitte yhteiskuntaa vastaan ja haluatte keskeyttää tiedon jakamisen tuhoamalla kirjapainon, niin rikkokaa koneita eikä latojien aikaansaamia ladelmia. Neljän vuoden oppiaikana sain kokea, miten hyvä yhteis
Costa Alegre 25 henki toimii ja sain sellaisia ystäviä, jotka tänäkin päivänä pitävät yhteyttä Facebookin kautta. Työtavat ja laitteet sekä myös monet kirjapainot ovat historiaa, mutta ihmiset ovat muutoksen pyörteissä selvinneet. *** Muutos on pysyvä olotila, pätee vankasti kirjapainojen elinkaaressa. Nyt on kulunut 58 vuotta siitä, kun häveten esittelin keskikoulun päästötodistuksen Vaasa-lehden faktorille. Hän sanoi, ettei ruotsin numerolla ollut silloin väliä, mutta äidinkieli oli ratkaiseva. Sille olen hymyillyt paljon, mutta faktori oli oikeassa äidinkielen suhteen. Paljon myöhemmin, 50-vuotiaana huomasin, että olisi pitänyt etsiä kirjoittamisen polkua. Silloin ei ollut siihen hinkua, joten taistelin 57 vuotta tekniikan polulla lähes kaikissa tehtävissä. Olenkin saanut katsella ja kokea, miten metalliset kirjaimet ovat muuttuneet ?lmien kautta biteiksi. Kirjaimia ei voi käsin kosketella, mutta ulkonäöstä pitää olla tietoa. Samoin kuvien muuttaminen painokoneiden vaatimaksi materiaaliksi kysyi huippuosaamista värierottelussa. Kehitys on ollut räjähdysmäistä. Nykyisin jopa kotitietokoneet ohjelmineen kykenevät tuottamaan hyvää materiaalia painokoneille ja digitaalisiin julkaisuihin. Meidän vanhojen papparaisten ei tarvitse kaikkea ymmärtää. Ei ole sellaista oppimestaria, joka asian selvittäisi maalaisjärjellä ymmärrettäväksi. Tekniikka on mennyt monien käsittämättömien esteiden läpi. Muutos on ollut nopeaa ja jatkuvaa. Se on mennessään tuhonnut vanhaa osaamista työpaikkoineen, mutta tuonut huippuosaamista muun muassa lääketieteen avuksi. Muistelen, että latojaoppilaaksi päädyin myös sen vuoksi, että en voinut kuvitella lukioon menoa onnettoman ruotsin kielen taidon vuoksi. Se oli silloin hyvästit akateemiselle uralle. Nykyisin ongelma on helpottunut tietotekniikan avulla. Googlen kielenkääntäjä hoitaa homman. Ehän se kielitaitoa korvaa, mutta antaa mahdollisuuden ymmärtää kömpelöillä käännöksillä useita kieliä. Lääketiede on johtavia aloja ihmeiden maailmassa. Odotan sitä päivää, jona voitaisiin rokotteella tai muulla tieteen konstilla parantaa ihmisten aivoista pahuuden työkalut. Nuori käsinlatojaoppilas työssään 1960-luvulla. Kirjoittaja on eläkkeellä oleva faktori, puoliso ja kolmen lapsen vaari, jolla on kakkoskoti Torreviejassa ja työkokemusta metalliladonnasta pilven bitteihin.
26 Costa Alegre Sateentekijät Suurin suomalainen työllistäjä Costa Blancalla Sinikka Halttunen T oimipaikan vastaava Janne Paukkunen kuljettaa toimittajaa Torreviejassa sijaitsevan Rainmakerin tiloissa ka kertoo, että nykyisten sadan työntekijän määrän on tarkoitus kasvaa 2025 alkuvuoden aikanapuoleentoista sataa. Uusia tiloja on jo remontoitu ja lisää on tulossa lähietäisyydelle nykyisestä paikasta. Samoin on tulossa uusia asiakkuuksia ja vanhat ovat laajenemassa. Tällä hetkellä yrityksessä on muutama 18-vuotias, vanhin on yli 60. Nuoret tulevat usein välivuodeksi, mutta nelikymppiset jäädäkseen. Yrityksessä työskentelee nyt kymmenkunta pariskuntaa, samoin on perheitä kuten vanhempi ja lapsi. Työn ohella on mahdollista suorittaa merkonomin tutkinto, joka valmistuu Karelia-ammattikorkeakoulusta. Työ on hyvin moninaista, asiakkuuden perustamisesta reskontraan. Sanoman tiimin työntekijöiden tehtäviin kuuluu myös Ruutu, eri aikakauslehdet ja puhelinlinjoilla työskentely sekä chatit. Sanoma on liikevaihdoltaan suurin suomalainen mediatalo. Sanoman tiimissä Torreviejassa noin 35 henkilöä, jotka hoitavat asiakaspalvelua ja myyntiä. Myös usealla Rainmakerin Suomen toimistoilla on omat vastaavat tiiminsä Sanomien myynnille ja asiakaspalvelulle. Eri linjoille koulutetaan eri osaajia, jolloin työ on laadukkaampaa, Sanomat Asiakaspalvelun tiiminvetäjä Nina Haapanen kertoo. Haapanen on tullut Espanjaan vuoden alussa. Ensin hän lomaili kuukauden ja tutustui ympäristöön ennen töiden aloittamista. Hän kertoo viihtyneensä oikein hyvin. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Kreetalla toisen yrityksen palveluksessa, mutta Torreviejassa hän kertoo olleensa heti kuin kotona. Ehkä myös karjalaistausta auttoi solahtamaan hyvin uuteen työyhteisöön, hän kertoo nauraen. Asunnon etsinnässä käytetään eri kanavia. Sen löytyminen on hieman haastavaa, koska turismi on kasvanut paljon tällä alueella, Paukkunen kertoo kierroksemme aikana. Hankinnassa avustetaan antamalla suomalaisvälittäjien yhteystietoja. Rainmaker on myös ostanut yhden ison asunnon, joka voi toimia siihen saakka, kunnes oma on löytynyt. Näin työntekijä saa pari viikkoa aikaa etsiä omaa asuntoa. Asuntohuijauksia on tullut vastaan muutamia, ja niistä varoitellaan jo tervetulopaketissa, joka toimitetaan Suomeen etukäteen. Sitoutumista työhön edellytetään vähintään kahdeksaksi Paikallisesti Toimipaikkaretki tippukiviluolille ja Villajoyosaan. Kuva: Janne Paukkunen.
Costa Alegre kuukaudeksi. Työnantaja maksaa tänne tulevan työntekijän lentolipun ja hoitaa Espanjan työskentelyyn tarvittavat luvat ja henkilötunnukset eli NIE-numeron. Ulkomaalaisvaltuutettu Gitte Lund-Thomsen avustaa Padronissa, eli kaupunkiin asukkaaksi kirjautumisessa. Rainmakerin työyhteisö on aktiivinen myös vapaa-aikana. Työnantajalla on tarjolla urheiluvälineitä ja toimipaikkaretkiä, makkaranpaistoa ja saunailtoja sekä tietenkin espanjan kielen kursseja. Espanjan kieli on tärkeää, jotta integroituu tähän maahan, vaikka nykyään pärjää myös englannilla jonkin verran. Espanjassa on Suomea kevyempi verotus, mutta lopullinen verotusmaa on kuitenkin se, jossa henkilö asuu yli kuusi kuukautta kalenterivuoden aikana. Espanjassa maksetut verot voi vähentää Suomessa. Suomesta lähtiessä on ns. kolmen vuoden sääntö, eli jos et erikseen hae rajoitetusti verovelvollisen statusta, olet lähtöä seuraavat kolme vuotta verovelvollinen Suomessa. Eetu Heikura (taaimmaisena) on Fortumin tiiminvetäjä. Hän opastaa uusia työntekijöitä . Kekkosen oloinen Janne Paukkunen työpöytänsä ääressä. Nina Haapanen on Sanoman Asiakaspalvelun tiiminvetäjä. Rainmaker Mediterrean SLU Perustettu 2018 Asiakkaina: Telia, Finnair, Sanomat, Fortum, Keskisuomalainen, SDR, useampi pienempi asiakkuus kuten Säästöpankki ja Tripla. Työntekijöitä noin sata Keski-ikä 34 vuotta Naisia 56 %, miehiä 44 % Esihenkilöitä on 1 + 8 Työsuhteen keskimääräinen kesto aktiivisilla tytöntekijöillä on 506 päivää (8/24) Viikkotuntimäärä 39, 35 tai 30 Espanjan minimikuukausipalkka on 39 tuntisella myynnissä 1338,29 €, asiakaspalvelussa 1415,28 €. Työsuhdeinfossa kerrotaan myös vuorolisistä, lomanmääräytymisestä, sairausajan korvauksista ja muista käytännön asioista.
28 Costa Alegre Ristikon takana Sinikka Halttunen C arola Sirén on toiminut kokopäiväisesti yrittäjänä laatien ristikoita jo 14 vuotta. Miten hän on päätynyt tällaiseen ammattiin? Costa Alegren ristikot ovat hänen laatimiaan. Tapasimme alkusyksystä Torreviejassa ajatuksena miettiä keinoja hänen omien ristikkolehtiensä markkinointiin. Tapaamisesta syntyi myös tämä lehtijuttu. Miten päädyit tähän työhön? Tätä ennen olin töissä ristikkolehden kustantajalla. Aiempi työni mainosgraa?kkona antoi hyvää kokemusta ristikoiden kuvittamiseen. Aluksi laadin ruutupaperilla tienatakseni pieniä sivutuloja, mutta kun avuksi tuli tietokonehjelmia, niin huomasin, että tästä voisi tulla ammatti. Miten ristikonteon voi oppia? Onko se vaikeaa? Ristikon teko on ainakin alussa melko vaikeaa, mutta työ opettaa tekijäänsä pikkuhiljaa. Tietokoneen laadintaohjelma on helpottanut työtä valtavasti, mutta kyllä kommervenkkejä silti riittää. Suomalaiset ristikot ovat ainutlaatuisia ja meille on jostain ilmaantunut "sääntöjä" joita ei muualla maailmassa ole. Kuten esimerkiksi, että alle neljäkirjaimiset sanat on kielletty, vaikka meillä on paljon kolmikirjaimisia sanoja kuten puu, tie jne. Ristikoiden ulkoasun pitäisi myös olla miellyttävä. Monet laatijat ovat hyviä laatimaan, mutta joku toinen hoitaa vihjeytyksen ja kuvittamisen. Harvat hallitsevat sekä laatimisen että kuvittamisen. Minulla sattuivat aikaisemmat työkokemukset sopivan näiltä osin hyvin yhteen. Onko ristikoiden tekemiseen koulutusta? Mitään virallista koulutusta ristikoiden tekemiseen ei ole olemassa. Useimmat laatijat ovat opetelleet itse tai saaneet oppia toiselta. Sanaristikkoseura Sanasepot on järjestänyt joitain kursseja, josta voi kysellä neuvoa. Miten innostuit aikanaan tekemään ristikoita? Kiinnostuksesta ratkomiseen se yleensä lähtee ja virheiden kautta oppii. Sinnikäs pitää olla. Itse tykkäsin toki ratkoa helppoja ristikoita ennenkin, mutta kyllä se sattumankauppaa oli, että siitä ura tuli. Mistä löydät aiheet kuviin ja päälauseisiin? Valokuvaus on minulle aina ollut lähellä sydäntä, ja kamera on aina mukana matkassa, kotona ja ulkomailla. Aiheita löytyy joka puolelta, ja silmä on harjaantunut katsomaan maailmaa ristikoiden näkövinkkelistä. Usein näen jo mielessäni kuvaushetkellä, mitä ristikon päälauseeksi tulee. Joskus se on toki vaikeampaa. Vaikka sinulla on kuinka hieno kuva niin aina siitä ei ole helppo keksiä päälausetta. Jos laitat kaikkiin että "Kaunis maisema", niin kyllähän se tylsäksi käy. Mielikuvitusta pitää käyttää. Olen huomannut että myöhään illalla minun ei kannata miettiä aiheita, voin tuijottaa kuvaa kaksi tuntia enkä keksi mitään. Aamulla sitten taas sanat usein pomppaavat esiin kuin itsestään!
Costa Alegre 29 Carola Sirén matkustaa paljon, jolloin hän saa hvyiä ristikkoaiheita. Tässä hän nauttii Torreviejan terveellisestä ilmastosta.
30 Costa Alegre Kotien keskiviikkona juhlittiin Torreviejan Sp-kodin viisivuotissynttäreitä Sinikka Halttunen R uotsalaisuuden päivänä kuudes marraskuuta Torreviejan Sp-koti vietti viisivuotisjuhliaan. Samaan aikaan oli kaikissa sekä Suomen että Espanjan Sp-kodeissa Kotien keskiviikko. Yrittäjät Jarno Halme ja Riikka Aukee tulivat Espanjaan kolmetoista vuotta sitten ja perustivat 2016 Grupo Mercal -kiinteistönvälitysliikkeen oltuaan ensin muissa liikkeissä töissä. Työntekijänä on lisäksi Harri Niemelä, joka Aukeen mukaan ”tietää ja osaa kaiken”. Halme ja Aukee ovat osakkaina myös Costa del Solilla olevassa Sp-kodissa, jota luotsaa Kari Raisaari. Oululaiset Eira ja Matti Kivi kertoivat, että he olivat etsineet monta vuotta asuntoa, kunnes löysivät kolmisen vuotta sitten Finestratista mieleisensä. Eivätkä he ole katuneet, vaan ovat hyvin tyytyväisiä. He olivat ennen karavaanareita, ja asettuivat nyt pysyvästi talvikotiinsa. Valo ja lämpö houkuttivat ja pitävät meidät täällä, rouva kertoo. Sp-koti on tehnyt paljon töitä pienten, paikallisten rakennuttajien kanssa. Nyt sairaala Quironin viereen asuntoja on rakennuttamassa iso TM-rakennuttaja. Tällä hetkellä puolalaiset ostavat paljon, samoin monet muut itäeurooppalaiset. Tänä vuonna on ollut paljon muita kuin suomalaisia ostomielessä liikkeellä, Niemelä kertoo ja jatkaa, että Espanjassa 90 prosenttia asunnoista ostetaan ilman lainaa, Suomessa suhde on päin vastoin. Arto ja Birgit Lähdemaa ovat ostaneet Sol Parkista uuden, vielä rakenteilla olleen asunnon muutama vuosi sitten ja ovat hyvin tyytyväisiä, kun Anne Penttinen ja Kai Hento vasta katselevat Harri Niemelän kanssa mahdollisia kiinnostavia koteja. Myytävistä asunnoista on pulaa, ja uusien asuntojen hinnat ovat karanneet aika ylös. Esimerkiksi yhden makuuhuoneen ja kylpyhuoneen asunto maksaa yli 200.000 euroa. Kahden makuuhuoneen ja kylpyhuoneen lukaalista saa pulittaa reilut satatuhatta enemmän, Aukee valottaa asuntotilannetta. Ilmasto on se, mikä meidät veti Torreviejan seudulle, Marketta ja Pertti Viljakainen kertovat ja että he ostivat 13 vuotta sitten asunnon täältä. Riikka Aukee Jarno Halme
Costa Alegre 31 Eira ja Matti Kivi. Arto ja Birgit Lähdemaa. Harri Niemelä, Anne Penttinen ja Kai Hento. Marketta ja Pertti Viljakainen.
32 Costa Alegre Suomalainen Padel-yhteisö kisasi Mil Palmerasissa Marko Pulkkinen Suomalainen Padel-yhteisö otti mittaa toisistaan, kun 34 pelaajaa kisasi lauantaina 26.10.2024 Sirocco Club de Padelin kentillä Mil Palmerasissa, jossa kilpailijoiden käytössä oli kuusi pelikenttää. L ähes sata katsojaa oli löytänyt paikalle nauttimaan suomalaisyhteisön rennosta tunnelmasta. Aamupäivän aikana tuulenpuuskat toivat oman mausteensa peleihin, mutta iltapäivällä ?naalien alkaessa sääolosuhteet olivat täydelliset ulkokentillä pelaamiseen. Kilpailun suosio yllätti meidät positiivisesti. Uusia turnauksia on jo suunnitteilla, koska tällä kertaa kaikki halukkaat eivät mahtuneet edes mukaan kilpailuun. Toisena puuhamiehenä itseni lisäksi oli Vesa Malinen. Kisat onnistuivat meidän mielestämme nappiin. Palkinnot jaettiin seuraavasti: MIX-SARJA 1. Auli Häkli ja Timo Häkli 2. Vilma Kyrönviita ja Saku Turpeinen 3. Mariana Kinnunen ja Markku Kaistinen MIESTEN SARJA 1. Pekka Riikonen ja Risto Karvinen 2. Juha Rautiainen ja Jukka Hirvonen 3. Marko Pulkkinen ja Timo Matilainen Pelien ja runsaiden palkintojen jaon jälkeen ryhmä nautti grilliherkuista leppoisassa tunnelmassa. Myös osa katsojista palkittiin. Kilpailun palkinnot lahjoittivat: 360HomeTour Harry´s Lounge & Kitchen JC Hair Beauty Health LomaEspanjassa Mar Azul Service Mika’s Handyman Service Otava Lounge & Bar Padel Training Torrevieja SalongPrima Silky Road Sirocco Club de Padel Torreauto Nordic Torremarket Würth Suomalainen Padel-yhteisö pelaa yhdessä kolme kertaa viikossa Orange Padel Spain Padel -keskuksessa Orihuela Costalla. Paikka tarjoaa ensiluokkaiset puitteet uusine kenttineen ja klubirakennuksen sosiaalitiloineen. Yhteisöön kuuluu noin 50 aktiivista pelaajaa, Joukossa on useita pariskuntia. Useat pelaajat ovat löytäneet uusia ystäviä harrastuksen myötä, ja jotkut tapaavat myös muina aikoina. Seuraava pelien ulkopuolinen tapahtuma on yhteisön pikkujoulut, jotka järjestetään 7.12.2024. Kaikki pelaajat kokoontuivat ryhmäkuvaan.
Costa Alegre 33 Naisten sarjan palkinnot nappasivat: 1. Maria Juvonen ja Maria Suvinen, 2. Arja Riikonen ja Senni Alho 3. Birgit Saatsi ja Päivi Aholaita-Mäenpää.
34 Costa Alegre Nuorten palsta Prinsessa Leonor Nuori nainen valtavan vastuun alla Helmi Eveliina Toivola Espanjan kruununprinsessa Leonor on kuin moderni satuprinsessa, jonka tarina ja tulevaisuus kiehtovat monia nuoria niin Espanjassa kuin myös muualla maailmalla. Hänen elämäänsä seurataan tiiviisti sosiaalisen median kautta, missä hänestä keskustellaan laajasti ja spekuloidaan, millainen kuningatar hänestä voisi ajan myötä muotoutua. Prinsessa Leonor antamassa puhettaan Premios Princesa de Asturiasseremoniassa. Teatro Campoamor, Oviedo (Asturias) 25.10.2024. Kuva: Casa de S.M. el Rey arkisto.
Costa Alegre 35 L eonor puhuu useita kieliä kuten espanjaa, englantia, ranskaa ja katalaania, ja hänen koulutuksensa sekä kasvatuksensa ovat poikkeuksellisen monipuolisia. Hän on ehtinyt osallistumaan myös useisiin valtiovierailuihin ja edustamaan maataan merkittävissä kansainvälisissä tilaisuuksissa. Espanjan kuninkaalliseen perheeseen kuuluu prinsessa Leonorin lisäksi hänen vanhempansa, kuningas Felipe VI ja kuningatar Letizia sekä hänen nuorempi sisarensa prinsessa So?a. Kuningas Felipe nousi valtaistuimelle vuonna 2014, hänen isänsä Juan Carlos I luopui kruunusta terveyshuolien ja kohujen saattelemana. Kuningas Felipe on pyrkinyt rakentamaan luottamusta kuningashuoneen ja kansalaisten välille edustaen vakaata ja läpinäkyvämpää hallintoa. Kuningatar Letizia on ensimmäinen Espanjan kuningatar, joka ei kuulunut aatelisiin kunnes vasta vuonna 2004, jolloin hän meni naimisiin Felipen kanssa. Ennen sitä, hän oli jo kuitenkin tunnettu ja menestynyt toimittaja. Leonorin vastuu ja velvollisuudet ovat sisartaan raskaammat Leonorin nuorempi sisar So?a (la infanta Sofía) syntyi vuonna 2007 ja hänen suhteensa Leonorin kanssa on hyvin lämmin ja läheinen. Heidät nähdäänkin usein yhdessä edustamassa Espanjan kuningasperhettä. Leonorin vastuu ja velvollisuudet ovat kuitenkin sisartaan raskaammat, sillä kruununperimysjärjestyksessä So?a seuraa Leonoria toisena, mikä antaa So?alle hieman enemmän vapautta muokata omaa elämänpolkuaan. Viime vuosi oli prinsessa Leonorille, hänen perheelleen ja koko Espanjalle historiallinen, sillä Leonor täytti 18 vuotta ja vannoi perustuslain valan juhlallisessa ja symbolisessa tilaisuudessa El Pradon palatsissa. Se on perinteinen käytäntö, missä tuleva johtaja lupaa suorittaa uskollisesti tehtävänsä, varmistaa, että perustuslakia ja lakeja noudatetaan, kunnioittaa kansalaisten sekä itsehallintoalueiden oikeuksia ja uskollisuutta kuninkaalle. Tämän lisäksi, prinsessa Leonor suorittaa kolmen vuoden sotilaskoulutuksen jokaisessa Espanjan asevoimissa: maavoimakurssin Zaragozan yleisessä sotilasakatemiassa, jonka Leonor on jo läpäissyt onnistuneesti. Laivastokurssin Marinin laivastoakatemiassa ja ilmavoimakurssin San Javierissa Murciassa, jonka hän suorittaa lukuvuonna 2025-26. Näiden suorittamisen jälkeen Leonor olisi Espanjan historiassa ensimmäinen nainen, joka on noussut ylimpään komentoasemaan Espanjan asevoimissa. Hän suunnittelee jatkavansa opintojaan yliopistossa sotilaskoulutuksen jälkeen, vaikka hän ei ole vielä päättänyt tarkkaa opintosuuntansa. Hän on kuitenkin maininnut kiinnostuksensa muun muassa oikeustieteitä, kansainvälisiä suhteita ja taloutta kohtaan, mitkä kaikki olisivat erittäin arvokkaita aloja tulevalle hallitsijalle. Leonoria odottaa vaativa ja paineenalainen tulevaisuus, sillä Espanjan perustuslaki, jonka nojalla hän hallitsee, on ollut julkisen keskustelun aiheena erityisesti tasa-arvokysymysten ja muiden epäkohtien osalta. Se on yksi harvoista, joka syrjii naispuolisia tulevia maan johtajia. Ruotsissakin lakia muutettiin Victorian eduksi. Espanjan perustuslain pykälä 57.1 asettaa miespuoliset perilliset etusijalle kruununperimyksessä, mikä tarkoittaa, että mahdollisen veljen syntyessä Leonor joutuisi luopumaan asemastaan seuraavana hallitsijana. Toinen kiistanalainen kohta on perustuslainpykälä 56.3, joka puolestaan myöntää kuninkaalle koskemattomuuden oikeudenkäynneiltä riippumatta siitä, koskevatko teot hänen virallista vai yksityistä toimintaansa. Johdossa olevaa hallitsijaa ei siis voida tuomita oikeuteen hänen julkisista tai yksityisistä teoistaan, vaikka perustuslaissa luvataan muuten että kaikki kansalaiset ovat tasavertaisia. Tämä koskemattomuus perustuslaissa aiheutti laajaa mielipidekeskustelua, kun kuningas Juan Carlos I:sen, Felipe IV:n isän, väitetty talousrikos jätettiin tutkimatta. Valtion johtajan asemaan kuuluu myös paljon tärkeitä työtehtäviä ja velvollisuuksia kuten edustaa Espanjan valtiota kansainvälisesti, allekirjoittaa lakeja, nimittää valtion presidentti, myöntää sotilastehtäviä ja johtaa puolustusvoimia. Leonor on tästä kaikesta ja nuoresta iästään huolimatta osoittanut olevansa vahva, perusteellinen ja ammatillinen, joten ei herää epäilystäkään siitä, etteikö hän olisi valmis johtamaan maataan sitten, kun sen aika koittaa. Henkilökohtaisesti jään innolla seuraamaan prinsessa Leonorin seuraavia tärkeitä askeleita kruununperijänä ja innolla odotan, josko saisin mahdollisuuden myös tutustua häneen, kun hän saapuu Murciaan ilmavoima-akatemiaan. Kuka tietää, ehkä vielä joku päivä pääsemme todistamaan historian kirjoihin jäävää hetkeä, kun Espanja saa uuden, modernin ja omistautuneen kuningattaren. Kirjoittaja opiskelee journalismia Murcian yliopistossa. Kuninkaallinen perhe: Prinsessa So?a, kuningas Felipe I, kuningatar Letizia ja kruununprinsessa Leonor. Kuva: Casa de S.M. el Rey.
36 Costa Alegre Matkalla Espanjan pienin vakituisesti asuttu saari, Tabarca Sinikka Halttunen K auniina lokakuun päivänä purjehdimme tunnin verran Santa Polan edestalla olevalle Tabarcan saarelle. Sinne pääsee Torreviejan lisäksi Santa Polasta, Guardamarista, Benidormista sekä Alicantesta, ja erikseen tilattavalla vesitaksilla. Saaren levein kohta on vain 300 metriä, pituutta saarella on pari kilometriä. Suurin osa saaresta on luonnontilassa eli on kuivaa, missä eivät edes kaktukset aina kasva. Ehdimme hyvin tutustua neljän ja puolen tunnin aikana saareen. Toki siellä voi myös yöpyä, sillä pari majoituspaikka tarjoaa siihen mahdollisuuden. Tabarca on Espanjan pienin pysyvästi asuttu, kuudenkymmenen asukkaan saari. Tulonsa asukkaat saavat kalastuksesta ja turismista. Saaren ympäristön vedet on rauhoitettu eli siellä ei saa kalastaa tai rakentaa, koska siellä on runsaasti merieläimiä. Kuulemma del?ineitäkin voi nähdä saaren lähistöllä, samoin sukeltajia. Saaren linnusto nauttii EU:n suojeluvyöhykkeen suojaa. Näin lokakuulla turisteja oli vähemmän kuin heitä on vilkkaimpina sesonkikuukausina. Oli rauhallista kävellä ja katsella sekä löytää sopiva ruokapaikka. Museo ei valitettavasti ollut auki. Kyltti kertoi, että maanantait ja tiistait se on suljettu. Saaren tunnusomainen ruoka on El caldero tabarquino, mutta kalaa oli tarjolla useata sorttia ravintoloissa. Hinnat olivat korkeahkot, mutta rahalle sai runsaasti vastinetta. Kaupunkiin johtaa komea portti.
Costa Alegre 37 Vanha majakka on toiminut aiemmin majakanvartijoiden kouluna. Merirosvojen taannoisesta piilopaikasta kertoo muun muassa tämä yhden ravintolan edustalla oleva komea piraattipatsas. Kirkkoon emme päässeet, sillä se oli remontissa. Saarella ei ole muuta autoliikennettä kuin mitä huolto tarvitsee. Tämä rakennus muistuttaa vankilaa ristikkoikkunoineen ja rautaovineen. Mukavan oloinen lasten leikkipaikka on saaren keskeisellä paikalla.
38 Costa Alegre Kotona ja kaduilla Autot ja muut liikkumisvälineet Jarmo Havulinna, Kuvat Valmistaja. Tämän numeron teeman Vanha väistyy ja uusi astuu tilalle -mukaisesti palaan mieliaiheeseeni eli autot ja muut liikkumisvälineet. Viime kuukausina on tapahtunut todella paljon tällä alueella. Saan viikoittain tietoja uusista keksinnöistä ja laitteista muun muassa autoteollisuudessa. Kiitos tekoälyn ja kvanttitietokoneiden nopean kehityksen. Niitä on niin paljon, että nyt on mahdotonta ennustaa, mitä kaikkea tulee tuotantoon ja milloin. Kiinalainen Chery, joka on kehittänyt täysin automaattisen lentävän sähköauton, jossa ei ole ohjauspyörää eikä kaasupoljinta.
Costa Alegre 39 E sittelen tässä artikkelissa satunnaisjärjestyksessä joitakin näitä uutuuksia. Kaikki autovalmistajat ovat kuitenkin yhtä mieltä yhdessä asiassa: Litiumioniakku poistuu tuotannosta mahdollisimman pian. Se on tällä hetkellä käytössä lähes kaikissa maailmassa valmistetuissa autoissa. Eli jos nyt ostat sähköauton, niin sen akusto on jo nyt vanhanaikainen ja ”huono” uusiin teknologioihin verrattuna. Litiumioniakku menettää tehostaan pakkasessa noin 30%, sen ”tankkausväli” on vain 300-600 kilometriä automallista riippuen. Litiumioniakku voi syttyä palamaan, ja sitä on lähes mahdotonta sammuttaa. Eräs käyttäjä ajoi palavan autonsa järveen ja palaminen jatkui pohjassa. Sen oletettu käyttöikä on vain seitsemästä kymmeneen vuotta, ja akkukennoston vaihtaminen maksaa käyttäjälle 10 20.000 euroa. Siinä käytetään harvinaisia materiaaleja, joita saa pääasiassa vain Kiinasta. Ei siis ihme, että kaikki autonja akkujenvalmistajat haluavat korvata ne mahdollisimman pikaisesti paremmilla ratkaisuilla, joita on varmasti tulossa jo lähiaikoina. Litiumioniakku voi syttyä palamaan, ja sitä on lähes mahdotonta sammuttaa. Sähköautojen rinnalle nousee erittäin vahvasti vetymoottoriautot. Vety valmistetaan vedestä, jota maapallolla riittää tähän tarkoitukseen rajattomasti. Ongelmana tähän asti ovat olleet valmistuskustannukset. Vedyn valmistaminen vaatii paljon sähköä, jota tuotettiin kovalla hinnalla öljyllä. Nyt muun muassa aurinkoja tuulivoimalat tuottavat paljon energiaa myös vedyn valmistukseen. Aaltovoimalat tekevät myös tuloaan ja rajoittamaton fuusioenergia lienee myös mahdollista jossain vaiheessa tuottamaan sähköä vedyn valmistamiseen. Vetymoottorin etuna on helposti yli tuhannen kilometrin tankkausväli. Etuina ovat, että pakoputkesta tulee vain vettä, nopea tankkaus (jopa viisi sekuntia) ja mahdollisuus kannettavaan varavetyastiaan. Huonona puolena on moottorin monimutkaisuus (periaatteessa kuin polttomoottori) ja se tarvitsee moottoriöljyn. Litium korvataan esimerkiksi natriumilla eli ruokasuolalla. Vetymoottoreita käytetään jo nyt laajasti raskaassa liikenteessä ja suurissa laivoissa. Eipä unohdeta aurinkokennoja autoissa ja lentokoneissa. Kun kaikki osa-alueet, aurinkokennot, latauslaitteet ja sähkömoottorit kehittyvät kovaa vauhtia, niin myös aurinkoautoja on tulossa markkinoille. On kehitetty myös moottoreita, jotka käyttävät vettä polttoaineena bensan sijaan. Aikaisemmissa lehden numeroissa olen esitellyt monia tulevia alan uutuuksia, mutta tässä on esimerkkejä tuoreista uusista julkistuksista: Auton akkujen kiinteät (solid state batteries) anodija katodi -navat Nykyisissä akuissa käytetään akkurakenteissa nesteitä tai geelejä, jotka lämmetessään voivat syttyä palamaan. Tesla on ilmoittanut aloittavansa tämän vuoden lopulla kiinteän Prologium Technology on julkistanut piipohjaisen auton akun yhdessä Saksan FEV-ryhmän kanssa.
40 Costa Alegre katodiakkujen valmistuksen Cybertruck-autoihinsa. LG on saanut valmiiksi täysin kiinteän (anodi ja katodi) akun suunnittelun ja aloittaa sarjatuotannon vuonna 2028. Toyota aloittaa kiinteiden akkuja käytön vuonna 2027 ja Nissan vuonna 2028. Kiinteiden akkujen teho on huomattava parannus nykyisiin verrattuna. Ne ovat pienempiä, kevyempiä, niissä on suurempi energiatiheys ja ne on nopeampi ladata. Tulossa on myös täysin erilaisia akkuratkaisuja, joita kehitetään parhaillaan ympäri maailman, joten elämme mielenkiintoisia aikoja. Yleisesti ottaen litium korvataan esimerkiksi natriumilla eli ruokasuolalla. Puhdasta ilmaa Huyndai on esitellyt Nexo-vetymoottoriauton, joka samalla puhdistaa ilmaa poistamalla 99,9% ilman epäpuhtauksista. Moottori tuottaa sähköä auton sähkömoottoreille. 100% piikomposiittianodi -akku (korvaa litium ioni -akut) Prologium Technology on julkistanut piipohjaisen auton akun yhdessä Saksan FEV-ryhmän kanssa. Akku lupaa suuremman energiatiheyden ja vain 8,5 minuutin latausajan viidestä 80 prosentin kapasiteettiin. Modulaarinen rakenne mahdollistaa yksittäisten akkukennojen vaihdon, joten ei enää suuria akkujen huoltoja vaihtokustannuksia. Magneettinen levitaatio Japanilaisen Okinanawa Institute of Sciencen Quantum Macine Unit on esitellyt täysin uuden magneettisen levitaatio -keksinnön, joka lupaa muun muassa poistaa moottorit ja akut voimanlähteenä. Gra?ittia käyttäen se on kehittänyt alustan, joka ei vaadi lainkaan ulkoista teholähdettä. Mielenkiintoista nähdä, milloin siitä voi tulla jotain kaupallista. BMW:n uudsi vetymoottori. Leijuva gra?itti.
Costa Alegre 41 Nissanin 1,5 L 400 HP 3-sylinterisen polttomoottorin, joka painaa saman verran kuin Vespan moottori. Kiinalainen BETAVOLT TECH on julkistanut alaa mullistavan atomiakun. Polttomoottorit eivät poistu ilman taistelua Esimerkiksi Nissan on esitellyt 1,5 L 400 HP 3-sylinterisen polttomoottorin, joka painaa saman verran kuin Vespan moottori. Lentäviä autoja Olen käsitellyt tätä aihetta aikaisemminkin. Uusia valmistajia ilmestyy koko ajan lisää. Yksi mielenkiintoinen on kiinalainen Chery, joka on kehittänyt täysin automaattisen lentävän sähköauton, jossa ei ole ohjauspyörää eikä kaasupoljinta. Autoja lentomoodeja voidaan vaihtaa helposti pystysuorilla nousuilla ja laskuilla. Se on kehittänyt oman, täysin kiinteän akun, jolla toimintamatka on 1500 km. Tuotanto on jo alkanut ja se ennustaa 100.000 kappaleen myyntiä tämän vuoden loppuun mennessä. Atomiakku Kiinalainen Betavolt Tech autoissa ja kännyköissä. Tämä ei lupaa hyvää bensa-asemille. Nämä akut eivät käytä uraania tai plutoniumia vaan lyhytikäisiä isotooppeja, jotka hajoavat muutamassa vuodessa ja päästävät vain beta-säteilyä, jonka ohutkin metallikuori estää. Atomienergia on tietenkin monelle kauhistus ja tarvittaneen paljon viranomaisten testejä ja hyväksyntää ennen kaupallista toimintaa, vaikka akkuja on jo myynnissä. Onko tämä todellista? Yllä oleva on vain pienenpieni satunnainen otos kaikista uusista keksinnöistä ja tuotteista.
42 Costa Alegre Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää Pohdintaa syistä, seurauksista sekä riskitekijöistä joutua rikolliselle ja päihteiden sumentamalle polulle Sinikka Halttunen Tilanne voi tuntua toivottomalta, mutta aina on vaihtoehtoja. Kuva: Inzmamkhan. Pexels.
Costa Alegre 43 M un kaupunki -elokuvan aikana ja sen jälkeen tuli mieleeni työni vankilan sosiaalitytöntekijänä. Katsoin kerran huumekauppiasta suoraan kylmiin sinisiin silmiin. Minkäänlaista lämpöä niissä ei näkynyt. Sosiaalitoimistoissa työskennellessäni näin monia eksyneitä nuoria, jotka kenties hakivat turvaa tai lohdutusta huumeista ja väkivallasta, rikollisuudesta laajemminkin. Poliisi oli se, joka pysäytti nuoren edes hetkeksi. Kaikki päihteet, erityisesti huumeet liittyvät kiinteästi rikollisuuteen. Julmuudella ei ole rajaa. Miksi nuori sitten ajautuu tälle vaaralliselle tielle? Riskitekijöitä on useita, eikä kenenkään nuoren tai lapsen polku ole samanlainen. Aiheesta on tehty useita tutkimuksia, mutta niin kuin ei voida suoraan sanoa, miksi Jeppe juo, ei voida suoraan selittää sitäkään, miksi joku nuori ajautuu vaaralliselle tielle ja toinen ei. Ei turhaan puhuta kodin vaikutuksesta, mutta mitä suuremmaksi lapsi kasvaa, sitä enemmän ympäristö, kaverit ja kaikki saatavilla oleva tieto internetissä sekä muissa medioissa vaikuttavat. Toisaalta mitä pienempi lapsi on, sitä vakavammin esimerkiksi väkivalta vaikuttaa häneen. Luin juuri, että eduskunnassa on lakialoite, että väkivaltaa kokenut lapsi nähtäisiin uhrina. Lapsi on suojattava sisältä päin, ei ulkoa. Tosin sanoen, hänen psyykensä on avainasemassa. Ruoka ja muut aineelliset asiat tukevat, mutta ne eivät ratkaise lapsen tilannetta. Lapsen tulee kokea itsensä rakastetuksi ja hyväksytyksi. Kyse on nimenomaan lapsen kokemuksesta. Kukaan toinen ei voi sanoa, miten kukin lapsi kokee jonkin asian. Ulkoa päin voi päätellä jotakin, mutta sisäinen kokemus on tärkein. Miksi toinen näkee idolinaan rikollispomon, toinen jonkin positiivisen unelmansa? Turvattomuus eri tavoin vaikuttaa, mutta myös lapsen persoonallisuudella on merkitystä. Se, millaisen mallin lapsi saa kotonaan tai varhaislapsuudessaan muualla, on tärkeää. Huono itsetunto syntyy muun muassa näkemättömäksi jäämisestä, mutta myös monesta muusta asiasta, hylkäämisistä, väkivallasta ja kannustuksen puutteesta. Seksuaalinen väkivalta vaurioittaa lasta kaikkein eniten. Usein lapsi ei itse edes tajua, mitä hänelle on tehty, vaan lapsen mieli kätkee asian sisäänsä, unohduksiin. Joskus vuosikymmeniksi, kunnes asia putkahtaa esille salaman lailla vaikkapa jonkin kriisin yhteydessä. Mietin juuri lukemaani Charles Chaplinin omaelämäkertaa, kuinka nuoresta pojasta kehittyi luova taiteilija huo-imatta isän alkoholismista, äidin mielisairaudesta ja asumisesta vaivaistalossa. Mutta äiti rakasti tulevaa taiteilijaa teoin, ei vain sanoin. Chaplinista ei tullut monien herkkien ja luovien lasten tavoin päihteidenkäyttäjää tai rikollista, vaan meidän kaikkien rakastama koomikko ja elokuvaohjaaja. Toki hänellä oli myös omat haasteensa. Kuka sitten ajautuu minnekin? Sitä on vaikea ennakoida. Tärkeintä on säilyttää yhteys nuoreen, vaikkei hän itse sitä haluaisikaan. Tarjota mahdollisuus järkevään tekemiseen vapaa-ajalla. Koulut ovat tärkeässä asemassa, sillä lasten ainakin pitäisi käydä siellä joka päivä. Koulutus on sinänsä suojaava tekijä, samoin kuin turvallinen ja tunteet huomioon ottava kasvuympäristö. Huono menestys tai mielenterveyden ongelmat ovat riskitekijöitä. Jokainen voi tehdä lastensuojeluilmoituksen, jos on huolissaan jostakin lapsesta tai nuoresta. Viranomaisilla ja monilla muilla ammattiryhmillä se on velvollisuus. Kun apua saa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, auttaa se myös parhaiten. Väliintulo voi katkaista jo alkaneen kierteen. Iida Valajärvi on tutkinut Laurea-ammattikorkeskoulun (2022) opinnäytetyössään rikollisuuteen, erityisesti nuorisorikollisuuteen liittyviä tekijöitä. Opinnäytetyön johtopäätös on, että nuorisorikollisuuteen vaikuttavat monet eri taustatekijät, mutta varsinkin perimä (tässä tarkoitetaan varmaankin sosialaista perimää), kasvuympäristö, päihteet ja ystävät ovat merkittävässä roolissa nuoren rikosalttiuteen. Nuorisorikollisuus on ollut määrältään laskussa, mutta rikokset kasautuvat pienelle joukolle nuoria, jotka syyllistyvät vakaviinkin rikoksiin. Rikokseen syyllistyminen on monien syiden summa, joka johtaa nuoren tälle polulle. Väkivaltaja huumausainerikosten taustalla on kriminologi Sari Sompin mukaan usein samoja syitä. Hän näkee, että nuorten huumeiden käyttö ja väkivaltaisuus kertovat siitä, että perheissä tai yhteiskunnassa jokin asia ei ole kohdallaan. Yksi syy nuoren rikollisuuteen on hänen mukaansa usein perusturvallisuuden puute, mikä heijastuu ongelmakäytöksenä. Lapset ja nuoret oppivat mallista ja he kehittyvät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Riskejä ovat perheen niukat taloudelliset resurssit, epäjohdonmukaiKun kauhu yllättää, on vaikea pitää ajatuksensa selkeinä. Kuva: Mikhail Nilov. Pexels.
44 Costa Alegre set kasvatusmetodit, liika ankaruus ja huonot suhteet perheen sisällä. Toisaalta hyvät kiintymyssuhteet ja vanhempien läsnäolo suojaavat lasta, sanoo Somppi. Nuoren käytöksen taustalla voi olla myös vaikeutta kontrolloida omia impulsseja. – Rikollisuus on suuri kulu yhteiskunnalle ja aiheuttaa paljon inhimillistä kärsimystä sekä henkilölle itselleen, hänen omaisilleen että rikosten uhreille, Somppi toteaa. Lähde : yle.? 2022 Elokuvan jälkeen mietin, että olen nähnyt tätä maailmaa enimmäkseen nurjalta puolelta. En aina osaa ajatella, ettei suurin osa ihmisistä ole nähnyt tai kokenut mitään vastaavaa. Ollaan tavallaan hyvin viattomia ja hämmentyneitä tällaisten asioiden äärellä. Olen välttynyt kyynisyydeltä, mikä on usein seurausta siitä, ettei voi tehdä asialle tai nuorelle mitään. Moni ajattelee, että kun lähden ulkomaille tai vaikka vain kauemmaksi kotikonnuilta, niin kotona olevat ongelmat ratkeavat kuin itsestään. Näinhän asia ei ole, vaan ne samat asiat kulkevat matkassa maailman ääriin. Kun muutos on tapahtunut, voi uusi ympäristö tukea ratkaisua, koska pääsee pois vanhoista ympyröistä ja kavereista. Varsinkin alkoholiongelma ja muiden päihteiden käytön hankaluudet pahenevat Espanjassa, koska viina on halpaa ja huumeitakin saa hyvin vapaasti. Tupakkakin on päihde, joka on täällä myös huomattavasti edullisempaa kuin Suomessa. Sähkötupakan eli vapen vaaroista on tullut huolestuttavia tutkimustuloksia. Apua kannattaa hakea hyvissä ajoin, jo Suomessa. Mikäli olet kuitenkin tullut hyväuskoisesti tänne lämpimään ja auTunnista tilanteesi ja pyydä apua ajoissa. Kuva: Yankrukov. Pexels. Lisätietoja: rikoksentorjunta.? / Huumausaineisiin liittyvän oheisrikollisuuden ehkäiseminen. Opasvihko. Mielenterveystalo.? paihdelinkki.? ehyt.? / paihdeneuvonta irtihuumeista.? nuortennetti.? (Katso myös Costa Alegre 4/2022) rinkoon, on ensimmäinen asia tiedostaa ongelma. Ilman sitä mikään asia ei etene. Ongelmia voi olla myös ihmissuhteissa, joihin auttaa tunnetusti parhaiten puhuminen. Eivätkä alkoholiongelma ja ihmissuhdevaikeudet ole toisistaan erillisiä asioita, vaan kytkeytyvät monella tavalla toisiinsa. Mistä apua? Mistä täällä Euroopan kulmalla voi sitten saada apua suomen kielellä? Siinäpä pulma onkin. Ystävät ja kylänmiehet voivat kuunnella, mutta usein asiat valitettavasti leviävät eteenpäin. Kaljalasin ääressä soperrellessa voi kuvitella saavansa apua hankaluuksiin puolison tai lasten kanssa, mutta useimmiten se on harhaa. Seuraavana aamuna voi iskeä morkkis, että mitähän tuli puhuttua eilen. Sitten on taas hyvä syy saada vintti pimeäksi!
Costa Alegre 45
46 Costa Alegre
Costa Alegre 47 Lautasella Eletäänpä Espanjassa pyhäpäiviä Anna Kovanen Espanjassa pyhäpäiviä riittää, eivätkä ne kaikki osu joulun aikaan. Suomalaista hämmentävät lukuisat arkipyhät, jotka meillä on kalenterissa siirretty viikonloppuihin. Espanjalaiset ajattelevat toisin, pyhäpäivät vietetään kuten ne on kaltereihin aikoinaan merkitty. Jos käy niin ikävästi, että pyhä osuu sunnuntaille, vapaapäivä siirretään maanantaiksi. Suurin osa pyhäpäivistä perustuu kristinuskoon, mutta on niitä muitakin: Uudenvuoden päivä, itsenäisyyspäivä ja perustuslain päivä.... E spanjan kävijä on pyhäpäivien kanssa hämmentynyt, niitä näyttäisi olevan vähän väliä ja eri päivinä paikkakunnasta riippuen. Pelkästään Espanjan kansallisessa kalenterissa on kymmenen pyhäpäivää. Ettei pyhiä olisi liian vähän, saavat itsehallintoalueet määrätä kolme pyhäpäivää oman kulttuurinsa mukaan, lisäksi kukin kaupunki saa määrätä kaksi pyhää. Itsehallintoalueiden on ilmoitettava seuraavan vuoden pyhäpäivät edeltävän vuoden syyskuun aikana ja kaupunkien syyskuun loppuun mennessä. Esimerkiksi Valencian itsehallintoalueen omat pyhäpäivät vuodelle 2025 ovat: 19.3. San Jose (isänpäivä), 21.4. Lunes de Pascua (toinen pääsiäispäivä) ja 24.6. ja San Juan (juhannus). Torreviejan kaupungin pyhäpäivät ensi vuodelle ovat 28.4. Festivo Local (paikallisjuhlat) ja 17.7. Virgen de Carmen (pyhimyksen päivä). Murciassa on omat pyhäpäivänsä, Barcelonassa toiset. Pitää muistaa, että katolisissa maissa tärkein kristillinen pyhä on pääsiäinen. Espanjassa Semana Santa kestää paikkakunnasta riippuen vähintään viikon alkaen palmusunnuntaista ja päättyen pääsiäispäiviin. Valencian itsehallintoalueella toinen pääsiäispäivä (Lunes de Pascua) päättää pääsiäisviikon, toisilla alueilla pääsiäisen vietto loppuu sunnuntaina, toisilla jatkuu vielä koko seuraavan viikon. Oli pyhä taikka juhla, espanjalainen kokoaa sukunsa yhteiseen pöytää syömään. Joulunaikaa espanjalaisittain Joulu on vanha ja yleinen juhla, jota on juhlittu monissa kulttuureissa talvipäivän seisauksen aikoihin. Joulussa ovat yhdistyneet roomalaisen kulttuurin saturnalia-juhla, pohjoiseurooppalaiset satovuoden päättäjäiset ja meillä Suomessa muinaiseen vuoden vaihtumiseen (kuukalenteri) liittyvä kekri. Joulu syrjäytti kekrin vuoden pääjuhlana vasta 1920 yleisen oppivelvollisuuden astuttua voimaan, kouluissa vietettiin
48 Costa Alegre Kuninkaat eli Itämaan tietäjät Caspar, Melchior ja Balthasar saapuivat seurueineen Torreviejan satamaan Loppiaisaattona 2024.
Costa Alegre 49 kristillistä joulua eikä kekriä. Joulun (navidad eli syntymän juhla) pyhäpäivät ovat Espanjassa vähäiset. Ensimmäinen joulupäivä, uudenvuodenpäivä ja loppiainen ovat pyhäpäiviä. Joulukuulle osuu myös muita pyhiä. Kun me suomalaiset vietämme itsenäisyyspäivää, juhlivat espanjalaiset perustuslakia. Kahdeksas joulukuuta on puhtauden eli neitseellisen sikiämisen päivä (Imaculada Consepcion), jota on hartaasti pohdittu kavereiden kesken. Se ei jotenkin täsmää yhdeksän kuukauden raskausaikaan ja syntymäjuhlaan. Espanjalainen joulunaika alkaa marraskuun lopussa, jolloin kodit, kylät ja kaupungit koristellaan joulua varten. Kaduille ilmaantuvat paahdettujen kastanjien myyjät. Joulumarkkinoita löytyy useilta pakkakunnilta. Kotien koristelu on vaatimattomampaa kuin Suomessa, joulupuu (árbol de navidad) on uusi tulokas Espanjassa. Se on yleensä ruukkuun istutettu mäntykasveihin kuuluva jalokuusi eli pihta tai sypressi. Joulukoristeina on usein mistelinoksia, joulutähtiä ja tietenkin seimiasetelma, jota täydennetään vuosittain. Espanjassa jouluseimi belén on vanha katolinen jouluperinne. Niitä voi käydä ihailemassa aina loppiaiseen saakka kirkoilla, kaupungintaloilla, näyteikkunoissa ja aukioilla. Jouluseimi kertoo koko joulun kristillisen tarinan alkaen Marian ilmoituksesta ja päättyen kuninkaiden kumarrukseen. Paikallisesti pienoismalleista löytyy myös kylän tarinaa, Torreviejassa suolan valmistusta. Jouluseimi on pilke silmäkulmassa rakennettu miniatyyrimaailma, sieltä löytyy juopottelevia roomalaisia sotilaita, pienessä hiprakassa oleva viinikauppias ja tietysti kakkaaja gaganer, jonka uskotaan tuovan onnea. Gaganer on yleensä hieman piilossa, joten voi kisata, kuka löytää sen ensimmäisenä. Jouluseimiä rakennetaan myös jättikokoisina, puistoista voi löytää luonnollisen kokoisia asetelmia, lapset esittävät eläviä seimiä. Kotien perinteisessä seimessä täytyy olla seuraavat elementit: Josef, Maria, Jeesus-lapsi, aasi, lehmä ja lammas. Joulun ajan varsinainen juhlinta keskittyy joulun ja loppiaisen väliin. Espanjassa joulun aloituksen tärkein tapahtuma on jouluarvan, Loteria de Navidad, eli El Gordon (Paksukaisen tai Läskin) arvonta 22.12. Maailman suurin lottoarvonta on jatkunut miltei 200 vuotta. Koko maa seuraa jännityksellä suorana lähetyksenä Madridista näytettävää arvontaa. Paikallisen San Ildefonson koulun oppilaat laulavat voittonumerot televisiokameroille. Aatto (nochebuena) on vielä työpäivä, ainakin osittain. Monet liikkeet ja ravintolat sulkevat ovensa aikaisemmin kuin yleensä, koska espanjalaiset kokoavat sukunsa ympärilleen ja rupeavat syömään. Joulun vietto alkaa myöhään aattoiltana illallisella, jonka jälkeen siirrytään jouluyön messuun Misa del Galloon (kukon messu). Nuoriso saattaa jäädä messun jälkeen kylille juhlimaan. Joulupukki on vähitellen yleistynyt hahmona etenkin turistialueilla. Espanjassa perinteisesti kolme kuningasta (Itämaan tietäjät) tuovat lahjat loppiaisena. Jouluna saatetaan antaa pieniä joulupukin lahjoja. Joulupäivää vietetään perheen ja suvun kesken, jälleen kerran syödään. Torreviejan seudulla joulupäivän erikoisempi tilaisuus on Zenian rannalla tapahtuva brittipukkien grillausjuhla. Ensimmäisellä vierailullamme Torreviejassa saimme kut-sun kyseiseen tapahtumaan: ”Tulkaa katsomaan, kun 500 brittipukkia grillaa”. Ei uskottu, pakko oli mennä. Tottahan se oli, ranta täynnä jouluasuihin pukeutuneita brittejä perheineen grillaamassa, musiikkia, chiringuito (rantabaari) oli avoinna myyden juomia ja naposteltavaa. Tapahtumalla ei ole järjestäjää, kuitenkin muutamat bajamajat oli saatu paikalle. Hauska meininki, josta suomalaisten grillipaikalta lähdettiin jatkoille. Nykyään tapahtuma pursuaa jo yli äyräiden, osallistujia maalla ja merellä on vähintään parisen tuhatta. Varhaisimmat saapuvat rakentamaan grillija piknikpisteensä kuuden maissa aamutuimaan saadakseen hyvän paikan ja riittävästi tilaa. Joulunaikaan kuuluva viattomien lasten päivä 28.12. on varattu hauskoihin piloihin, ja se vastaa Suomen aprillipäivää. Selkäänsä saattaa saada salaa tikku-ukon kuvan jossa lukee ”soy inocente” olen viaton. Tulee myös varautua uutisiin ja tiedotteisiin, joiden todenperäisyys kannattaa punnita tarkoin. Uudenvuoden aattona väki kokoontuu kirkoille kuuntelemaan kellon soittoa, kotonakin seurataan tarkkaan televisiosta Madridin kellonlyöntejä. Jokaisella vuodenvaihteen kahdellatoista lyönnillä nielaistaan rypäle tuomaan onnea tulevan vuoden jokaiselle kuukaudelle ja juodaan tietysti cavaa. Kokemuksen syvällä rintaäänellä, kaupoissa pienissä säilykepurkeissa myytävät kuorettomat rypäleet ovat helpoimpia niellä. Sitten alkavat ilotulitukset. Gaganer on yleensä hieman piilossa, joten voi kisata, kuka löytää sen ensimmäisenä. Espanjalaisten suuri juhla on El Día de los Reyes (Kuninkaiden päivä) eli loppiainen, joka alkaa viides tammikuuta. Lapset kirjoittavat lahjatoivekirjeitä tietäjille etukäteen kuten Suomessa kirjeitä joulupukille, ja odottavat loppiaisyönä toiveidensa toteutuvan. Vastalahjaksi tulee jättää illalla ulkoovelle vettä ja heiniä kameleille ja hieman ruokaa ja juomaa tietäjille. Tuhmat lapset eivät saa risuja, vaan hiiliä. Olen nähnyt myytävän myös hiilen näköisiä makeisia. Loppiaisaaton kohokohtana on los Reyes Magos eli itämaan tietäjien saapuminen. Tietäjät saapuvat hienoilla laivoilla, sisämaahan muilla kulkuneuvoilla jopa helikopterilla. Muodostetaan suuria kulkueita, joissa upeasti pukeutuneet tietäjien avustajat jakavat lapsille (ja lapsenmielisille) karkkeja. Mielenkiintoinen seikka on, etteivät esiintyjät saa tummentaa tai mustata kasvojaan, ihonvärin on oltava aito. Juhlinta jatkuu koko loppiaisyön. Perinteinen loppiaisherkku on Roscón de Reyes, hedelmillä koristeltu ja kermavaahdolla tai kreemillä täytetty pullakranssi, johon on piilotettu onnea tuovia pikku hahmoja tai lantti ja huonon onnen papu. Kuningashahmon saaja kruunataan päivän kuninkaaksi. Pavun saaja maksaa seuraavan vuoden kranssin. Roscón-leivonnaisen valmistus on melkoinen prosessi, joten se ostetaan nykyään leipomoista valmiina.
50 Costa Alegre Mitäs sitten syötäis? Tämäpä on hankala kysymys. Espanjassa ei ole varsinaista jouluruokaperinnettä, jokainen syö omia herkkuruokiaan. Siis ei ole sellaisia ruokia, joita syötäisiin vain jouluna kuten Suomessa. Espanjalainen joulupöytä noudattaa yleisesti juhlapöytää, tapaksia on paljon. Meren antimet ovat pääosassa, etenkin katkaravut. Eräs Espanjaan avioitunut rouva totesi, että joulun perinne on katkarapuähky. Joulun paistina on yleensä joko kalkkuna tai syöttökukko täytettynä ja valmistettuna kunkin alueen tapojen mukaisesti. Paikkakunnasta riippuen tarjolla voi olla ankkaa, lammaspaistia, uunikalaa, vartaassa paistettu kili tai pikku possu. Juhlapöydän kasviksiin kuuluvat punakaali ja artisokka, jotka tarjoillaan valkotai mantelikastikkeessa. Joulun ajan kasvikset ovat kauden tuotteita. Serranon kinkku, se laadukkaampi Iberico, on tärkeä osa joulupöydän antimia kuten hyvät juustokin. Espanjalaisen jouluun kuuluvat ennen kaikkea makeat herkut, joita syödään mahan täydeltä. Makeiset ovat juuri ne perinteiset: turrón, mantelinugaa, polvorones murenevat mantelinmakuiset pikkuleivät ja mantecados tammenterhoja syöneen sian ihrasta valmistettu maustettu makeinen. Niitä ei vaihdeta. Lisäksi herkutellaan marsipaanilla, viinissä tai siirapissa keitetyillä kuivatuilla hedelmillä, munkeilla, sokeririnkilöillä, konvehdeilla, makeilla mantelitai kastanjakeitoilla, listaa voi jatkaa loputtomiin. Laiska joulunviettäjä pääsee helpolla: mitään ei ole pakko tehdä itse, kaiken voi ostaa joulun tapas-pöytään valmiina. Olen valinnut helppoon jouluun muutaman reseptin, joissa ei tarvitse valvoa kinkunpaistoa pitkin yötä eikä vääntää laatikkoa sun toistakin. Vietämme itse joulun Espanjassa kahdestaan, lapset ovat maailmalla. Muutaman kerran olemme syöneet jouluaterian ravintolassa, kerran olin itse laittamassa ja tarjoilemassa sitä muille. Joten syödään jouluna espanjalaisittain niitä ruokia, joista itse tykkää. Muutama resepti katkarapuähkyyn Espanjassa pienten katkarapujen yleisnimitys on gamba, suurten langostino (jättikatkarapu). Kun valitset katkarapuja, niin suurin haaste on sopivien löytäminen. Useat myynnissä olevat katkaravut on jo kypsennetty – ne tunnistaa puna-valkoisesta sävystä. Jos ravut ovat harmaansävyisiä, ne ovat kypsentämättömiä. Älä valitse niitä kaikkein pienimpiä, sillä ne kuivuvat helposti sitkeiksi kuumennettaessa. Mikäli käytät pakastettuja rapuja, sulata ne mielellään hitaasti jääkaapissa. Rapujen koko vaikuttaa sulatusaikaan, joten tarkkaa neuvoa tarvittavasta ajasta on vaikeata antaa. Monessa pakkauksessa on suuntaa antavat ohjeet. Kun ravut ovat sulaneet, voit taputella ne kuiviksi keittiöpaperilla ja suolata ravut kevyesti. Espanjalaiset eivät osaa päättää mistä päin pyydetään parhaat katkaravut. Katkarapuja tunnetaan 2000 3000 eri lajia, ruoanlaittoon käytetään vain muutamaa.
Costa Alegre 51 Langostinos a la plancha Tuoreita tai pakastettuja jättikatkarapuja (langostinos) Oliiviöljyä paistamiseen valkosipulin kynsi taikka useampi pilkottuna Persiljaa tai korianteria Sitruunaviipaleita ja maalaisleipää tarjoiluun Käytä tuoreita kokonaisia katkarapuja tai pakasteesta kypsentämättömiä (ovat väriltään harmaita) sulata pakastetut katkaravut jääkaapissa 1-2 vrk tai huoneenlämmössä leivinpellin ja -paperin päällä, kuumenna öljy paistinpannulla. Paista katkarapuja pannulla miedolla lämmöllä 2-3 min ja käännä, lisää valkosipulisilppu ja paista 2-3 min. Kypsät katkaravut ovat vaaleanpunaisia. Persijasilppua päälle, tiraus sitruunan mehua ja hyvää maalaisleipää kyytipojaksi. Katkarapukasari (4 annosta) Muistoja 80-luvulta n. 400 g kuorittuja katkarapuja 2-3 kpl salottisipulia 2-4 kpl valkosipulinkynttä 1 tlk herkkusieniä tai 200 g tuoreita herkkusieniä n. 2 rkl voita suolaa ripaus valkopippuria tai cayennenpippuria 1dl kuohukermaa 1 dl kuivaa valkoviiniä n. 3 dl smetanaa 1-2 dl juustoraastetta Ota katkaravut sulamaan. Erityisen herkullista katkarapuruukusta tulee, jos kuorit itse katkaravut. Niitä tarvitaan 1 kg. Laita uuni kuumenemaan 225 C. Kuori ja hienonna salottisipulit. Pilko valkosipulit. Viipaloi herkkusienet. Kuumenna paistokasari tai paistinpannu ja sulata voi. Kuullota sipulit pehmeiksi. Lisää pannulle herkkusienet ja paista niitä hetki. Mausta sienisipuliseos pippurilla ja suolaripauksella. Kaada pannulle kerma ja kiehauta se ylös. Kääntele sienisipuliseosta ja haihduta kerma melkein kokonaan. Lisää pannulle valkoviini ja katkaravut. Kiehauta, mutta älä keitä. Jaa katkarapuseos annosvuokiin tai kaada se yhteen isompaan uunivuokaan. Lusikoi notkistettu smetana vuokiin ja kruunaa ne juustoraasteella. Siirrä vuoat uunipellille ja uuniin. Paista noin 20 minuuttia tai kunnes paistoksiin on muodostunut kaunis, kullanruskea pinta. Tarjoa katkarapukasarien kera patonkia ja viileää valkoviiniä. Vinkki! Juustoksi voi valita emmentalin lisäksi tai osaksi sinihomejuustoa! Verigreippikatkarapusalaatti 180 g isoja katkaravunpyrstöjä (kypsiä) 1/2 rkl öljyä 1 valkosipulinkynsi 1/2 sitruunan mehu 1–2 rkl hienonnettua tilliä tai korianteria ripaus suolaa ja pippuria 1 iso verigreippi 1/2 granaattiomenaa Avokadotahna 1 iso avokado 1 rkl sitruunamehua 2 rkl paksua jogurttia Sulata katkaravut ja valuta ne siivilässä. Raasta valkosipuli. Purista sitruunasta mehua ja hienonna yrtit. Sekoita pyrstöihin öljy, raastettu valkosipulinkynsi, sitruunamehu ja yrttisilppu. Mausta kastike kevyesti suolalla ja pippurilla. Anna maustua hetki, jotta maut tasoittuvat ja tekeytyvät. Leikkaa greippi ohuiksi viipaleiksi tai kalvottomiksi lohkoiksi. Irrota siemenet halkaistusta granaattiomenasta napauttamalla kuorta voimakkaasti veitsellä. Halkaise avokado, poista kivi ja kuori. Jauha sauvasekoittimella avokado tahnaksi sitruunamehun kanssa. Lisää jogurtti ja mausta kastike ripauksella suolaa. Kokoa lautaselle pyrstöt ja verigreipit, granaattiomenan siemenet ja avokadotahna. Nauti verigreippikatkarapusalaatti heti. Pato Dulzoneli ankkaa luumujen, punaherukoiden ja hunajan kera 3 ankanrintaa (n. 200 g) kukin leikattuna neljäksi suikaleeksi Oliiviöljyä Valkosipulia 3-6 kynttä Tuore mintunoksa merisuolaa, mustapippuria 2 punaista kypsään napakkaa luumua 2 rkl punaherukoita tuoreina tai pakastettuna (tai granaattiomenan siemeniä) 2 tl juoksevaa hunajaa balsamiviinietikkaa Ankka tulee jättää roseeksi paistettaessa, eli älä paista liian pitkään. Liha säilyy mehukkaana. Jos luumuja ei ole tarjolla, kokeile omenalohkoja.
52 Costa Alegre Marinoi ankat, laita suikaleet kulhoon, lisää silputtua tai raastettua valkosipulin kynttä, seitsemän löräystä öljyä, minttu, mustapippuria ja suolaa. Sekoita hyvin ja jätä marinoitumaan jääkaappiin noin kahdeksi tunniksi. Ota ankat pois jääkaapista puoli tuntia ennen paistamista. Lämmitä uuni 180 asteeseen, jos käytät uunia. Laita suuri uuninkestävä pannu liedelle kovalle lämmölle, lisää sille kolme lirausta öljyä. Kun pannu on kuuma, laske ankkasuikaleet sille nahkapuoli alaspäin, ruskista noin minuutti, käännä ja mausta reilulla ripauksella suolaa, ruskista toiselta puolelta puoli minuuttia. Laita pannu uuniin noin kahdeksi minuutiksi tai hauduta kannen alla 2-5 min. miedommalla lämmöllä. Laita pannu takaisin liedelle kovalle lämmölle, lisää luumulohkot (sekä siivutetut loput valkosipulit) ja paista, kunnes ne alkavat pehmetä. Lisää lopuksi punaherukat, hunaja ja balsamiviinietikka, paista vielä hetki. Tarjoile heti. Uunijuureksiin voi käyttää mitä juureksia tahansa. Tässä puna-, keltaja raitajuurta, naurista sekä bataattia. Joulukuussa Espanjassa ovat kaudessa punajuuri, nauris ja porkkana. Parsakaalia ja ruusukaalia on myös tarjolla.Bataatteja taitaa saada aina. Uunijuurekset Voit käyttää uunijuureksiin mieltymystesi mukaan kaikenlaisia juureksia. Viimeksi käytin puna-, keltaja raitajuuria, naurista, bataattia ja porkkanaa kuorittuina ja suupaloiksi pilkottuina. Uunijuuresten joukkoon voi halutessaan lykätä parsakaalin nuppuja tai ruusukaalia. Välillä laitan muutaman renkaan punasipulia joukkoon ja aina halkaistuja kuorittuja valkosipulin kynsiä. Kuori ja pilko juurekset, laita ne kulhoon. Lisää suola, mustapippuri, (raastettua valkosipulia, jos haluat) ja Provencen yrttiseosta. Sekoita, lisää oliiviöljyä ja sekoita hyvin. Anna marinoitua vähintään puoli tuntia. Tee sillä aikaa kastike. Sekoita kermaviiliin tai smetanaan tai creme fraicheen taikka näiden sekoitukseen mustapippuria, silputtua lehtipersiljaa ja murskattu valkosipulin kynsi. Lisämakua saa, jos joukkoon pilkkoo aurinkokuivattua tomaattia, fetatai Aurajuustoa. Tarkista suola. Lämmitä uuni yläja alalämpö 220 asteeseen, kiertoilmassa riittää 200 astetta. Sekoita juurekset, laita ne laakeaan uunivuokaan, paista uunissa 15 min, sekoita ja paista toiset 15 min. Silppua päälle persiljaa, tarjoa kastikkeen tai dipin kanssa. Jälkiruuaksi tietenkin perinteisiä espanjalaisia joulumakeita Pieni varoituksen sana, matecados on varsinainen kaloripommi. ¡Felizes Fiestas! Kokki Kovanen Lähteet: Horillo & Morcas: Tapas-simple combinations, 2008. Toim. Marion Tutter: Culinaria, makujen Espanja. Kirjoittamattomat lähteet: Rakel Martínez luennot ja vastaukset lukemattomiin kysymyksiin. Kiitos kaikille espanjalaisille, jotka ovat kertoneet kulttuuristaan ja ruuastaan satunnaiselle matkailijalle!
Costa Alegre 53 Roscón de Reyes eli kuninkaiden kranssi on tässä täytetty nougat kreemillä. Yllättäen sieltä löytyi useampi pieni onnea tuova hahmo. Se joka saa kuninkaan, kruunataan mukana tulevalla kruunulla.
54 Costa Alegre Viini(ssä) Mika Osmo Olen asunut Espanjassa jo useamman vuoden ja huomaan, että omakin suhtautumiseni viiniin jokapäiväisessä elämässä on muuttunut täysin ympäri, kun vertaa kulutustani Suomessa ja kulutusta täällä Espanjassa.
Costa Alegre 55 Espanjassa viiniä juodaan ruuan kanssa. Kuva: Viini-elle KH. Pixabay. M uistan ensihumalani Rööperissä KOFF:in puistossa koulukavereiden kanssa (Ressun yläaste) ja kuinka silloin piti saada Marlin Helmeilevää valkoviiniä… ja se johti sitten siihen, että seuraavaa kertaa odoteltiinkin varmaan seuraavaan kesään. Humalatila oli sen verran vahva, ja faijan kommentit siihen päälle pitivät korvat punaisena varmaan ainakin viikon, ellei kaksi, mutta epäselväksi ei jäänyt, ettei ole suinkaan soveliasta koululaisena ja alaikäisenä alkaa tuohon harrastukseen… Moni varmaan tunnistaa tuosta lausekkeesta itsensä ja muistaa, kuinka viinin juominen yleensäkin oli jotenkin sellainen ”paremman porukan” juoma, kunnes päästiin luvan kanssa ravintolaan, ja siellä kokeiltiin jo muitakin kuin viinilasillisia. Johtuen varmaan osaksi tuosta kasvatuksesta ja ystäväpiiristäni, mutta seuraava sellainen viinikokeilu sattui vasta sitten vuosia, vuosia myöhemmin, ja alettiin elellä enemmän 90-lukua. Olin edelleen töissä ravintolassa, ja kiinnostus viiniin oli kuitenkin erittäin pintapuolista, kunnes eräänä päivänä päätin lähteä yhden ystäväni kanssa Etelä-Ranskaan ja samalla Monacoon katsomaan formuloita. Tuolla matkalla koin ehkä suurimman heräämiseni viinien suhteen, kun huomasin, että oli muitakin vaihtoehtoja kuin se Marlin hölmöilevä… Tuosta ajankohdasta on kulunut kohta 30 vuotta, ja tutkimusmatkani viinien maailmaan jatkuu entisestään. Mutta se mikä minua mietityttää, on tämä erilaisten kulttuurien näkemykset viinistä, sen vaarallisuudesta, vai pitäisikö se ottaa osaksi kasvatusta eikä demonisoida, vaan tuoda lähemmäksi jokapäiväistä olemista ja tehdä siitä normaalia, kuten täällä Espanjassa on tapana. Olen saanut seurata vierestä kummilasteni kehitystä, ja heille on pienestä pitäen opetettu, että viini on osa normaalia ruokailua, seurustelua, ja myös opetettu, että kokeilu tehdään vanhempien luvalla, läsnä ollessa ja omassa turvallisessa ympäristössä. He taisivat olla samanikäisiä kuin minä ensikokeiluni kanssa, mutta heistä on kasvanut jos ei nyt ihan absolutisteja, niin ainakin erittäin kohtuudella käyttäviä nuoria ja menestyviä aikuisia. Nykyisessä työssäni tapaan paljon erilaisia ihmisiä ja erilaisia kulttuureja, mutta mikä parasta, kaikkien kanssa huomaan, että keskusteluissa on enemmän kyse kaikesta viinien maisteluun sisältyvästä oheistoiminnasta sekä makujen maailmasta. Vai oliko se faija kuitenkin ihan oikeassa…? Salud!
56 Costa Alegre Uusi tulee ja vanha jää taa Mari Lehtisare Näin meitä suomalaisia ohjeistetaan kohti parempia valintoja, jotta säästyisimme meitä vaanivilta kansantaudeilta Y li 300 pohjoismaisen asiantuntijan ryhmä on käynyt läpi tuhansia tutkimuksia koskien ravinnon ja terveyden välisiä yhteyksiä. Niistä koottujen tietojen perusteella julkaistiin viime vuonna pohjoismaiset ravintosuositukset. Marraskuun 2024 aikana julkaistaan tältä pohjalta Suomen ravitsemusneuvottelukunnan tekemät suomalaisille suunnatut suositukset. Edelliset ovat vuodelta 2014, ja tässä kymmenessä vuodessa onkin tapahtunut huomattavia muutoksia. Ravitsemusneuvottelukunta koostuu alan asiantuntijoista, eikä mukana ole elintarviketeollisuuden edustajia. Voimme siis luottaa siihen, että lopputulos perustuu tutkittuun tietoon ja on tehty meidän terveytemme parhaaksi. Uudet suositukset tarjoavat tieteellisesti perustellun pohjan terveyden edistämiselle, työja toimintakyvyn parantamiselle, sairauksien ehkäisylle, terveyserojen kaventamiselle sekä ruoankäytön ympäristövaikutusten vähentämiselle. Eikö tässä olisi perustetta kerrakseen tarkastella vähän sitä omaa syömistä? Ravitsemustiede on kohtuutiedettä eivätkä suositukset perustu kieltämiseen eivätkä ruokavalion rajoittamiseen Suomalaisten ruokailutottumukset linkittyvät meidän kansallisiin terveyshaasteisiimme, joita ovat muun muassa lihavuus, kakkostyypin diabetes sekä sydänja verisuonitaudit. Niinpä meille suunnatut suositukset on mietitty juuri tältä pohjalta, jotta jatkossa sairastaisimme vähemmän. Ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion noudattaminen vähentäisi ennenaikaista kuolleisuutta keskimäärin 15 prosenttia. Valitettavasti me otamme tämän asian holhoamisena ja luulemme tietävämme, mitä meidän on hyvä syödä. No, seuraukset näemme tilastoista. Suomalaisten yleisimpiin kuolinKasviksia 800 grammaa päivässä hoitaa terveyttämme. Kuva Rita E. Pixabay.
Costa Alegre 57 syihin lukeutuvat nimenomaan sydänja verisuonisairaudet sekä syöpätaudit. No mitä meille nyt sitten suositellaan? Uusissa suomalaisissa ravintosuosituksissa suositellaan vahvasti lihansyönnin vähentämistä. Leikkeleet pitäisi jättää mahdollisimman minimiin, koska niiden mukana saamme helposti liikaa suolaa ruokavalioomme. (Yli 80 % suomalaisista syö liikaa suolaa.) Prosessoidut lihatuotteet sisältävät usein myös paljon meille haitallisia transrasvoja. Punaista lihaa suositellaan koko viikolle vain 350 gramman verran. Korvaajaksi ei suositella kanaa, vaan kasvisvaihtoehtoja tai kalaa. Uusissa suosituksissa on terveysnäkökulmien rinnalle tuotu entistä vahvemmin painotus ekologiseen kestävyyteen. Tämä näkyy muun muassa siinä, että palkokasveja suositellaan syötäväksi päivittäin sata grammaa viikossa. Lihankorvikkeeksi sopivat pavut, linssit sekä herneet sisältävät paljon muun muassa proteiinia ja kuitua, jota me suomalaiset saamme liian vähän. Kalan suositus nousee samoille lukemille lihan kanssa, eli 300 450 grammaa viikossa pitäisi näitä vesien antimia syödä. Ja vaihtelevasti eri kalalajeja, eri lajithan sisältävät erilaisia rasvoja. Puolet syödystä kalasta pitäisi olla rasvaisia eli silakkaa, muikkua, siikaa tai kirjolohta. Ruokavalioon pitäisi lisätä täysjyväviljaa niin että 90 grammaa päivässä täyttyy. Tämä onnistuu helposti, kun vaihtaa pastat, riisit ja leivät täysjyvävaihtoehtoihin. Näin saamme lisää tarpeellista kuitua ja suolistomme kiittää, sekä sydänja verisuonitautien ja syöpien riski pienenee. Tosin riisin tilalle suositellaan ympäristöystävällisempää perunaa, joka tuotetaan meitä paljon lähempänä. Peruna on myös ravintosisällöltään parempi vaihtoehto kuin valkoinen riisi. Kasvisten, hedelmien ja marjojen suositusmäärää on nostettu reilusti, ja nyt niitä pitäisi nautiskella jopa 800 grammaa päivässä. Siinä onkin tekemistä, jos ruokavalio on koostunut lähinnä lihasta ja perunasta. Mutta määrä kannattaa jakaa koko päivälle, ottaa huomioon niin aamukuin iltapalassakin, ja välipalana hedelmä on aina hyvä vaihtoehto. Eli kaikkia vaihtelevasti, joko kypsennettyinä tai raakoina, sillä ei ole merkitystä. Pähkinöitä ja siemeniä pitäisi napostella päivittäin 30 gramman edestä. Niistä saa tyydyttymättömiä rasvoja, vitamiineja ja kivennäisaineita sekä proteiinia. Muista kuitenkin valita ne, joihin ei ole lisätty suolaa. Maitotuotteet pitäisi vaihtaa vähärasvaisemmiksi, eli suositellaan yhden prosentin rasvasisältöä. Päivässä suositeltu määrä olisi kolmesta ja puolesta desistä puoleen litraan. Jos käytät kasviperäisiä tuotteita maidon sijaan, olisi hyvä tarkistaa, että niihin on lisättynä Bja D-vitamiinit. Vanha väistyy, kun uusi tulee – ja se tarkoittaa terveellisempää ja ympäristöystävällisempää ruokavaliota meille kaikille Näiden uusien suositusten avulla voimme tehdä pieniä, mutta merkittäviä muutoksia ruokavalioomme, ja edistämme näin terveyttämme ja hyvinvointiamme. Muistetaan, että jokainen askel on merkittävä kohti parempaa elämänlaatua. Otetaan siis muutokset vastaan avoimin mielin ja suurella ruokailolla. Kirjoittaja on ravitsemusasiantuntija, psyykkinen ravintovalmentaja ja ravintola-alan ammattilainen. Lisää kirjoituksia aiheesta löytyy sivustolta www.lehtisare.?. Kannattaa popsia 300 400 grammaa viikossa kalaa, vaihdellen eri lajeja. Kuva: Estede. Pixabay. Pähkinöissä ja siemenissä on runsaasti hyviä rasvoja. Kuva: Hansa. Pixabay. Hedelmät ovat hyvä välipala ja niissä on paljon vitamiineja sekä kuitua. Kuva: Sinikka Halttunen.
58 Costa Alegre Aina mukana Ratkaisu löytyy sivulta 7.
Costa Alegre 59 Haluatko olla mukana tekemässä Costa Alegrea? Anna juttuvinkki Millaisia juttuja haluaisit lukea Costa Alegresta? Avustaja Voit tarjota valokuvia hyvistä hetkistä tai tapahtumista. Jos osaat kirjoittaa, niin voit tarjota juttua omasta aiheestasi lehteen. Aihe on kiinnostavin, sillä toimitus voi editoida jutun. Maksamme pienen palkkion julkaistuista jutuista. Lehti ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää korvauksetta uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun tai muun käytön yhteydessä toteutusja jakelutavasta riippumatta. Ota yhteyttä: modervik@gmail.com. +358 40 588 38 23 tai +34 690 343 714 Seuraava Costa Alegre ilmestyy helmikuun alkupäivinä. Aineistopäivä on maanantaina 13.1.2025. Teemana on Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot. Lukijakysely Valitse tämän lehden paras juttu ja ilmoita siitä päätoimittajalle +358 40 588 38 23, WhatsApp tai +34 690 343 714. Vastaajat ja vinkkaajat palkitaan. Kiitoksia! Edelliselle lehden numerolle on tullut tavallista enemmän kehuja: kokonaisuus on hyvä, hyvin toimitettu, hyvät jutut ja peräti kaksi kiitettävää arvostelua taitosta. Kahdelta ammattilaiselta. Kiitos kuuluu avustajille, jotka kirjoittavat hyvin ja kiinnostavasti mielenkiintoisista aiheista. Kuva: Geralt. Pixabay. Alakuva: Frantisec Krejci. Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot!
60 Costa Alegre 6. Mikä on täysi-ikäisyyden raja Espanjassa? a) 16 vuotta b) 18 vuotta c) 20 vuotta 7. Kun tilaat Espanjassa batidon, mitä saat? a) Pirtelön b) Jäätelön c) Pehmiksen 8. Kuka on kirjoittanut Raid-kirjasarjan? a) Harri Nykänen b) Ilkka Remes c) Reijo Mäki 9. Minkä taiteenalan huippuja on Tero Saarinen? a) Maalaustaiteen b) Tanssitaiteen c) Musiikin 10. Minkä nykyisen valtion alueella on Määrin maakunta? a) Tsekin alueella b) Puolan alueella c) Moldovan alueella 11. Missä sijaitsee Kastelholman linna? a) Loviisassa b) Porvoossa c) Ahvenanmaalla 12. Mikä on Suomen virallinen juhannuskaupunki? a) Turku b) Virrat c) Naantali 13. Mihin maahan sijoittuvat TV-sarja Okalintujen tapahtumat? a) Kanadaan b) Etelä-Afrikkaan c) Australiaan 14. Kuka haastatteli Paavo Nurmea Yleisradiossa tämän 70-vuotishaastattelussa? a) Anssi Kukkonen b) Paavo Noponen c) Urho Kekkonen 15. Kuka kokki on tullut tunnetuksi Soppamiehenä? a) Harri Syrjänen b) Hans Välimäki c) Jyrki Sukula Mikan tietovisa 15 kysymystä Laatija Mika Lindqvist 1. Mitä päivää vietetään Espanjassa 6. joulukuuta? a) Perustuslain päivää b) Kansallispäivää c) Itsenäisyyspäivää 2. Minkälaista naposteltavaa on espanjaksi palomitas? a) Suolapähkinöitä b) Popcornia c) Perunalastuja 3. Mikä on Madridin asukasluku? a) Noin 2,4 miljoonaa b) Noin 3,4 miljoonaa c) Noin 4,4 miljoonaa 4. Mikä on Alicanten ja Torreviejan välinen etäisyys linnuntietä pitkin? a) 32,4 kilometriä b) 42,4 kilometriä c) 52,4 kilometriä 5. Espanjassa on EU:n korkein elinajanodote. Paljonko se on? a) 80 vuotta b) 84 vuotta c) 88 vuotta Tietovisa oikeat vastaukset löytyvät sivulta 7. Kuva 0n Alicanten rantapaseolta. Taustalla on Santa Barbaran linna. Kuva Sinikka Halttunen