Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
1 / 2020 + Costa Blanca Suomi-Seuran tiedotuslehti
Uusi Costa Blanca 1/2020 2 UCB-lehti on Facebookissa Viereen kuvatun QRkoodin avulla pääsee lukemaan verkossa Uusi Costa Blanca -lehden uusinta numeroa ja sitä kautta myös aikaisempia. QR-koodi 4 Alicanten valtavat viikunapuut 5 Leijonat kutsuvat lounasretkelle ja karkeloihin Eurobowling Torrevieja 6 Maanjäristyksistä 8 Testamentti ja perintö Espanjassa 1 Espanja sai historiallisen koalitiohallituksen 1 2 Kelttimusiikkia ja körttivirsiä 1 3 5 vuotta, viihdettä suomalaiseen makuun (8) 1 4 Espanjan historiaa 1 6 Kolumni: Taviseläkeläisen paratiisi Espanjan turismi 201 9 1 7 Koirien käymälä lentoasemalla Passeja saa Costa Blancalla 28.2.2020 saakka 1 8 Espanjan tuliaiset 1 9 Fallas ja mascletá 20 Skandinaavisen koulun kuulumisia 22 Gloria 25–32 Costa Blanca Suomi-Seura tiedotuslehti 34 Asioilla on taipumus loksahtaa kohdalleen vai onko? 35 Matkustustiedote 36 Torreviejan karnevaaliaika Torreviejan asukastilasto 37 Kävelyreitti PR CV 349 Elchen kaupungissa Elche-aiheisia postimerkkejä 38 Yhteiskristillinen naistenpäivä jälleen Torreviejassa Ekumeeninen jumalanpalvelus Torreviejassa 39 Suomalaiset seurakunnat avustivat joulun järjestämisessä vähäosaisille 40 Santa Polan akvaario 41 Parque de las Naciones, Torrevieja 42 Flamenco 43 Kansainvälinen sikapäivä Torreviejassa 44 Käsilaukkuvarkaista 45 Costa Blancan Rescuekoirat ry Suomalaiset maailmalla 46 Makujen maailma à la Carlos! 52 Pesetat nyt viimeistään vaihtoon 53 Sisällissodan setelistöä Kolikoiden kertomaa SISÄLLYSLUETTELO 1 /2020 UCB-lehti on myös Facebookissa. Lehden sivu löytyy kirjoittamalla hakukenttään Uusi Costa Blanca. Tykkäämällä lehdestä saat omalle etusivullesi linkkejä tuoreisiin Espanja-uutisiin ja muihin kiinnostaviin juttuihin, sekä pääset myös kommentoimaan niitä. Mukaantuloa varten tarvitset oman Facebook-käyttäjätunnuksen.
Uusi Costa Blanca 1/2020 PÄÄKIRJOITUS 3 www.lehtiluukku.fi/lehdet/costablanca Aulikki Mäkinen päätoimittaja Numero 1/2020 Helmikuu Päätoimittaja: Aulikki Mäkinen puh. +34 652 370 169 aumakinen@gmail.com Ilmoitushinnat : (IVA/ALV %) 1/1 sivu 218 € 1/2 sivu 118 € 1/3 sivu 98 € 1/4 sivu 68 € 1/8 sivu 38 € 1/12 sivu 28 € Takakansi: 1/1 sivu 348 € Sisäkannet: 1/2 sivu 158 €, 1/1 sivu 288 € Ilmoitusmyynti Espanjassa: Pia Tötterman, puh. +34 694 421 638 tottermanpia@gmail.com Lehti ei vastaa sille tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten säilyttämisestä tai palauttamisesta. Toimituksella on oikeus muokata ja lyhentää lähetettyjä kirjoituksia. Lehti ei vastaa taloudellisesti painoym. virheiden aiheuttamista vahingoista. Ilmoituksiin kohdistuvat huomautukset tulee tehdä 10 päivää ilmoituksen julkaisemisesta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai sattuneista virheistä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Lehti ei vastaa kirjoittajiensa esittämistä mielipiteistä. Kansikuva : Flamenco on Etelä-Espanjasta, Andalusiasta, peräisin olevaa laulua, tanssia ja musiikkia. Lisäksi flamencoa voidaan ilmasta palmaksin ja jaleoin. Aiheesta lisää sivulla 42. uusicostablanca@hotmail.com Hyvä lukija! Seuraava numero ilmestyy huhtikuun alussa. Aineisto viimeistään 25.3.2020 mennessä. ISSN 2342-2653 Kustantaja: Massol S.A. Olemme uuden vuosikymmenen alussa. Paljon on maailma muuttunut sadassa vuodessa. Edellinen 20-luku muistetaan iloisena ja vallattomana. Se on kuitenkin vain toinen puoli totuudesta. Päättyihän huima nousukausi New Yorkin suureen pörssiromahdukseen 1929. Auringonotto ja rannoilla lekottelu sekä terveet elämäntavat olivat pinnalla. Kaukokaipuu oli muotia. Suomessa perustettiin 7. vuosikerta vuonna 1923 Aero Oy lääkitsemään tätä vaivaa. Nykyisin Finnair lennättää suomalaisia ympäri maailmaa. Suomesta on suorat lennot Alicantenkin lentokentälle. Ainakin iloisuus, terveet elämäntavat ja kohtuullinen auringonpalvonta ovat niitä asioita, joiden toivoisi olevan muotia myös tällä 20-luvulla. Täällä Costa Blancalla meillä kaikilla on niiden toteuttamiseen loistavat edellytykset. Vaikka meitä ovat täällä koetelleet myrskyt, Gloria niistä viimeisin, satunnaiset taskuvarkaudet sekä asuntoihin kohdistuneet murrot ja valtaukset, niin elämä on täällä kaiken kaikkiaan perusturvallista. Maalaisjärki mukana mailla ja markkinoilla ja kunnon lukitus asuntoon. Hyvät välit naapureihin on myös tehokas tapa suojata tyhjä asunto tunkeutujilta. Toki nykytekniikka mahdollistaa hyvinkin tehokkaan etävalvonnan vaikka Suomesta käsin. Turhaa pelkoa ei kuitenkaan kannata lietsoa. Iloitaan ja nautitaan elämästä päivä kerrallaan. "Ystävyys on kuin pikkuinen ukko, jolla on kädessä avain ja lukko. Niillä se sitoo ystävät yhteen niin kuin maamies pellolla lyhteen." Hyvää ystävänpäivää ja aurinkoisia päiviä! www.skandinaviskaskolan.com
Uusi Costa Blanca 1/2020 4 O letteko miettineet Alicantessa käydessänne, että mitä ovat nimeltään nuo vaikuttavat ”jättiläiset” esimerkiksi Gabriel Miró -aukiolla. Kyseessä on valtava puu tyyliviikuna/Australian viikuna (Ficus macrophylla), tunnetaan myös nimillä MoreAlicanten valtavat viikunapuut ton Bay fig tai Australian banyan. Puun alkuperämaa on Australia. P uu kuuluu mulperikasvien heimoon, johon kuuluu noin 40 sukua ja yli 1400 lajia. Lajit esiintyvät pääasiassa trooppisilla ja subtrooppisilla seuduilla. Tunnettuja lajeja ovat viikuna ja leipäpuu. T yyliviikuna/Australian viikuna on ainavihanta puu, joka voi kasvaa jopa 60 metriä korkeaksi. Siinä on erittäin paksu runko, joidenkin puiden rungon ympärysmitta on jopa kuusi metriä. Tunnusomaista ovat puun ilmajuuret, jotka muodostavat tavallaan tukipylväät oksille kun ne saavuttavat maan. Tämä ominaisuus vaatii puulta laajan kasvualan ja siksi niiden sijainti kaupunkimiljöössä on ongelmallinen. Lehdet ovat tummanvihreät ja suurikokoiset. Al icantessa sijaitsevien Australian viikunoiden ikä on jopa yli 140 vuotta. Vanhojen yksilöiden latvusto kattaa 16–21 metrin alueen. Alicanten kaupunki on luetteloinut nämä paikalliset monumentaaliset puunsa ja luettelosta löytyy 23 yksilöä. Puut ovat suojeltuja ja niissä kiipeileminen on sakon uhalla kielletty. Samoin ilmajuuriston tuhoamisesta tai vahingoittamisesta saa 300 euron sakon. A licantessa näitä upeita viikunapuita on seuraavissa kohteissa: Parque de Canalejas, Plaza Gabriel Miró, Portal de Elche, Calle San Agatángelo, Av. Salamanca, Av. Juan Bautista Lafora ja Parque el Botánico. N ämä kookkaat puut ovat mielestäni kuin veistoksia ja kun kävelee niiden reunustamaa kujaa pitkin, saa tunteen, että olisi keskellä satumetsää tai peikkopuistoa. Kauniista rungoista löytää mielikuvitusolentojen hahmoja ja kiinnostavia yksityiskohtia. Teksti ja kuvat: Kirsti Holmroos
Uusi Costa Blanca 1/2020 5 Lions Club Torrevieja/Suomi tekee 22. helmikuuta bussiretken El Albiriin pääkohteena huipputasokas suomalainen ravintola La Hacienda, jossa nautitaan välimerellis-suomalainen buffet-lounas. Menomatkalla pysähdytään Villajoyosassa, jossa tutustutaan Chocolates Pérezin perinteiseen suklaatehtaaseen. Lähtöpysäkit Orihuela Costa/Lidl 09.15 ja Torrevieja/SuomiKauppa 09.45, paluu noin klo 18. Hinta 69 €. E spanjan isänpäivänä 19. maaliskuuta on vuorossa klubin perinteinen lounaskarkelo Bar Carlosissa. Rennossa ilmapiirissä nautitaan hyvästä ruoasta ja palvelusta mukavan musiikin säestämänä, kisaillaan “biathlonin” merkeissä – tikkaa heittäen ja golfpalloja puttaillen! Hinta 30 €. Leijonat kutsuvat lounasretkelle ja karkeloihin K ummankin tapahtuman yhteydessä järjestetään arpajaiset, joiden tuotolla tuetaan Torreviejan vähävaraisia perheitä. Lippuja tapahtumiin myy Suomi-Kauppa, Avenida Alfredo Nobel 145, 03183 Torrevieja. L isätietoja puhelimitse: 626 751 585 La Hacienda E spanjan virallinen keilailuliitto (FEB) ja Espanjan keilailuseurojen yhdistys (AECB) sopivat syksyllä 2019, että kummankin yhtymän valtakunnansarjat pelataan kuluvalla kilpailukaudella samoina viikonloppuina. Ensimmäinen kierros on 8.–9. helmikuuta, toinen 7.–8. maaliskuuta ja viimeinen 16.–17. toukokuuta. FEB-liigassa vuodesta 2015 hienosti menestyneen torreviejalaisseura Eurobowlingin kisapaikat Eurobowling Torreviejan joukkueilla edessä tiivis liigaohjelma Kilpailutoiminta Ozone Bowling -hallissa on vireää. ovat Logroño, Valencia ja Madrid. Joukkueen suomalaisnimet kaudella ovat seuran mestaruuden marraskuussa voittanut Marko ”Palis” Palomäki ja Mika ”Kymppivarma” Määttä . A ECB-liigan rakenne on muuttunut siten, että aiemman kolmen divisioonan asemesta on yksi divisioona, joka on jaettu pohjoiseen ja eteläiseen alkulohkoon. Eteläisen alkulohkon ensimmäinen kierros pelataan Torreviejassa 8.–9. helmikuuta, maaliskuun kierros Granadassa ja kummankin lohkon neljän parhaan joukkueen finaalikierros Madridissa toukokuussa. Eurobowling Torreviejalla on eteläisessä lohkossa kaksi nelimiehisjoukkuetta. T orreviejan Ozone Bowling -hallissa pyörii kolme viikoittaista joukkueliigaa. Pelipäivät ovat tiistai, keskiviikko ja torstai, ja kaikki liigat alkavat kello 19. Yleisö on aina tervetullut seuraamaan pelejä. Guillermo Paikalliset keilailuliigat
Uusi Costa Blanca 1/2020 6 T orreviejaan iskeneestä suuresta maanjäristyksestä tuli viime vuonna kuluneeksi 190-vuotta. Silloinen kalastajakylä tuhoutui pahoin. Jäljelle jäi mm. keskustan kasinorakennus. Tiilirakenne kestää hyvin puristusta mutta vetojännitystä erittäin huonosti. Niinpä kalastajien yksikerroksiset tiilitalot kärsivät pahiten. Viimeisin maanjäristys Torreviejassa oli viime vuoden tammikuussa. Se aiheutti muutamiin tiilitaloihin vaurioita, mutta suuria vahinkoja ei syntynyt. Sitä ennen on ollut muutama pieni järähtely. Nukuin itse autuaasti heräämättä maan järähdellessä. Mutta avovaimoni heräsi ja ihmetteli miksi kaapin ovi liikkui. Onneksi tuolloin ei aiheutunut käytännössä mitään vahinkoja. M urcian maakunnan puolella Lorcassa tapahtui vuonna 2011 suurehko maanjäristys voimakkuudeltaan 5,1 magnitudia. Tuolloin 80 % Lorcan kodeista vaurioitui ja yhdeksän ihmistä kuoli. Kaupungin rakennuksissa näkyi vielä muutama vuosi tapahtuman jälkeen melkoisia vaurioita. Monet rakennukset olivat edelleen korjaamatta. Espanjassa tapahtuu vuodessa noin 2 500 järistystä, joista keskimäärin kaksi kuukaudessa on tunnistettavissa ilman mittalaitteita. Espanjalla ei ole kuitenkaan poikkeuksellista riskiä suuriin maanjäristyksiin, kun maata verrataan muuhun maailmaan. N ykyään Torreviejassa useimmat kerrostalot on rakennettu betonirunkoisina ja vain seinät ovat tiiltä. Rakenne kestää paremmin järistyksiä kuin pelkät tiilitalot. Maanjäristyksen kestäviä ne eivät kuitenkaan ole, vaikka joku myyjä voi niin yrittää väittää. Esimerkiksi Tokion keskustan pilvenpiirtäjät on perustettu jousien varaan ja korkeimmissa niistä on sisällä heiluri, joka vaimentaa rakennuksen huojuntaa. Tällaisia rakennuksia ei Torreviejassa kuitenkaan ole. Vuonna 2016 tehdyn Valencian yliopiston tutkimuksen mukaan 29,8 % Torreviejan rakennuksista kärsisi vakavia tuhoja, jos sattuisi seitsemän magnitudin maanjäristys. Saman tutkimuksen mukaan on kymmenen prosentin todennäköisyys, että seitsemän magnitudin maanjäristys tapahtuisi 50 vuoden aikana. Suurin osa koko Välimeren ranta-alueista sijaitsee herkällä alueella. K annattaa jo etukäteen varautua siihen pieneen mahdollisuuteen, että maanjäristys iskee juuri oman matkan aikana. On hyvä pitää valmiusvarusteita helposti saatavilla, eli paikassa mistä ne saa nopeasti käsiinsä. Näihin varusteisiin kuuluvat esimerkiksi henkilöpaperit ja tärkeimmät yhteystiedot, tärkeät lääkkeet, taskulamppu ja pattereita, sekä ensiapulaukku. Matkaradio on myös erittäin tärkeä varuste, sillä sen kautta kuulee usein parhaiten viranomaistiedotteet. O li hätätilanne millainen hyvänsä, maanjäristys, tsunami taikka hirK un maanjäristys iskee, kannattaa ensinnäkin yrittää säilyttää mielenmaltti . Perheenjäsenten täytyy pyrkiä pysymään yhdessä ja jokaisen olinpaikka tulee varmistaa. Liikkumista kannattaa välttää, ellei sitten siirry jossakin lähellä sijaitsevaan turvallisempaan paikkaan. Paikallisviranomaisten tiedotteita kannattaa seurata ja annettuja toimintaohjeita totella. J os on järistyksen sattuessa sisätiloissa , kannattaa pudottautua lattialle ja suojautua esimerkiksi vankan pöydän alle tai kyyristyä nurkkaan ja suojata pää ja kasvot käsillä. Särkyvien lasien, kuten ikkunoiden, sekä putoavien esineiden läheisyyttä kannattaa välttää. Liikkuminen ja ulos pyrkiminen on turvallista vasta tärinän lakattua. Hissejä ei kannata edes yrittää käyttää. Järistyksellä voi olla monia jälkiseurauksia, kuten vioittuneista sähkölaitteista aiheutuneita tulipaloja, joten myös valonkatkaisijoita kannattaa välttää. J os sattuu olemaan ulkona kun tärinä alkaa, ei kannata pyrkiä sisätiloihin: parasta on pyrkiä pois rakennusten, sähköjohtojen ja katuvalojen läheltä mahdollisimman aukealle paikalle . Jos sattuu olemaan autossa järistyksen alkaessa, kannattaa pysyä sen sisällä tärinän loppumiseen saakka ja pysäyttää auto mahdollisimman kauas sähkölinjoista, katuvaloista ja rakennuksista. Jos alkaa järistä silloin, kun makoilee ja ui juuri uimaranMAANJÄRISTYKSISTÄ Aikalaistaiteilijan näkemys Torreviejan maanjäristyksen tuhoista vuonna 1829. Yksi Torreviejan kaduista on nimetty maanjäristyskaduksi Calle el Terremoto. mumyrsky, siihen kannattaa varautua laatimalla viestintäsuunnitelma siltä varalta, että perheenjäsenet joutuvat eroon toisistaan. Viestintäsuunnitelma varmistaa, että jäsenet löytävät toisensa katastrofin jälkeen. Perheen yhteyshenkilöksi kannattaa sopia joku kotiin jäänyt sukulainen. Katastrofin jälkeen on usein helpompaa soittaa kaukopuheluita, joten jokaisen voi olla helpompi saada yhteys yhteyshenkilöön kuin toisiinsa. Kaikkien perheenjäsenten tulee kuitenkin tietää yhteyshenkilön nimi, osoite ja puhelinnumero . nalla, kannattaa siirtyä pois vedestä ja sen läheisyydestä, ja etsiä turvaa korkeammalta maalta. Hyökyaallot ovat maanjäristyksen mahdollisia seurauksia. Jos maanjäristyksen aikana meri vetäytyy selvästi, eläimet pakenevat rannalta tai tavallista korkeampi aalto lähestyy kyse on tsunamista. Poistu silloin välittömästi mahdollisimman kauas ja ylemmäs rannasta. K un tärinä lakkaa, kannattaa ottaa mukaan varatut valmiusvarusteet ja siirtyä pois asunnosta tai muista KUN OLET MAANJÄRISTYSHERKÄLLÄ ALUEELLA DI Markku Aarnio
Uusi Costa Blanca 1/2020 7 sisätiloista. Tämän jälkeen koko perhe kokoontuu etukäteen sovittuun paikkaan . Yhä edelleen kannattaa seurata tiiviisti viranomaisten tiedotteita. Puhelimia kannattaa käyttää vain hätätapauksissa. Matkailijan kannattaa ilmoittaa oma tilanteensa suurlähetystölle , joka välittää tiedot Suomeen. Ennen kuin voi palata rakennukseen, täytyy odottaa että viranomaiset antavat siihen luvan. P aikallisilla viranomaisilla on ensisijainen vastuu kaikkien maan alueella oleskelevien ihmisten turvallisuudesta ja hätätilanteissa etsintäja pelastustoimista. Kriisitilanteissa noudata paikallisten viranomaisten ohjeita . Seuraa uutisointia tiedotusvälineissä sekä tiedotusta edustuston verkkosivuilla, Facebookissa ja Twitterissä. – Pidä saatavilla taskulamppu, matkaradio (paristoilla toimiva) ja ensiapupakkaus. Tarkista varauloskäyntien ja käsisammuttimien sijainti. – Mieti etukäteen turvallisimmat paikat huoneessasi/huoneistossasi. – Pidä painavat ja tilaa vievät esineet alimmilla hyllyillä tai lattialla, mutta kuitenkin poissa kulkuväyliltä. – Sovi tapaamispaikka maajäristyksen jälkeen sen varalta, että joku perheenjäsen joutuu erilleen muista. (maanjäristys kestää yleensä muutamia kymmeniä sekunteja) Sisätiloissa: – Pysy sisällä. Älä ryntää ulos, sillä monet vahingot sattuvat ihmisten poistuessa rakennuksista tai pyrkiessä niihin. – Suojaudu tukevan pöydän, vuoteen, tai sisäoven kamanan alle tai keskellä rakennusta olevan seinän viereen. Kyyristy ja suojaa pääsi. – Pysy kaukana ulko-ovista, ikkunoista ja savupiipuista sekä helposti särkyvistä tai kaatuvista/putoavista esineistä kuten peileistä, kattokruunuista, isoista kaapeista yms. huonekaluista. – Älä käytä hissiä. – Avaa ovi porraskäytävään tai parvekkeelle, mikäli mahdollista, jotta estäisit ovien jumittumisen talorakenteen muuttuessa. Ulkona: – Pysy ulkona. Kävele rauhallisesti mahdollisimman avoimelle paikalle. – Pysyttele kaukana erityisesti vanhoista ja korkeista rakennuksista, sähköpylväistä ja -linjoista sekä helposti sortuvista rinteistä, seinistä, yms. – Älä palaa sisätiloihin ellet ole varma rakennuksen turvallisuudesta. Autossa: – Pysäytä auto mieluiten avoimelle paikalle etäälle rakennuksista, sähköpylväistä, ylikäytävistä, silloista sekä rinteistä. – Pysy autossa kunnes järistys on ohi. – Pysy rauhallisena vaikka sähköt katkeaisivat ja hälyttimet soivat. – Katkaise sähkö ja kaasu jos mahdollista. – Vältä irrallisia sähköjohtoja äläkä koske mihinkään niihin liittyvään metalliesineeseen. – Käytä taskulamppua. Älä käytä tulitikkuja/sytytintä tai tupakoi, äläkä kytke päälle mitään laitteita mahdollisten oikosulkujen tai kaasuvuotojen vuoksi. – Kuuntele (paristokäyttöisestä) matkaradiosta mahdollisia ohjeita ja noudata niitä. – Älä siirrä vakavasti loukkaantuneita ihmisiä elleivät he ole muuten vaarassa. Anna tarvittaessa ensiapua. – Yritä sammuttaa mahdollisesti alkaneet tulipalot. Jos et onnistu, hälytä palokunta. Vältä muutoin puhelimen käyttöä. – Varaudu jälkijäristyksiin, jotka voivat lisätä vahinkoja. – Jos rakennus on vaurioitunut, lähde sieltä. Ota mukaan vettä, ruokaa, ensiaputarvikkeet sekä tarvitsemasi lääkkeet. – Jos tiedät ihmisten jääneen sortuneisiin rakennuksiin, kerro pelastusryhmille. – Älä mene vaurioituneisiin rakennuksiin tai niiden lähelle. – Muista, että teiden ja katujen tulee olla pelastusajoneuvojen käytössä. Älä siis kuljeskele turhaan ihmettelemässä tai videoimassa tapahtunutta. – Pysyttele poissa rannoilta ja joenpenkoilta. Valtamerten rannikoilla maanjäristystä saattaa seurata hyökyaalto (tsunami) T ämä artikkeli on kerätty internetistä ulkoministeriön ja vakuutusyhtiöiden sivuilta. Myös Olé-lehdessä nro 11/2019 (s. 43-45) oli artikkeli maanjäristyksistä. Kirjoittaja on lisännyt ja muotoillut tekstiä. Lisätietoja voi googlata esimerkiksi hakusanalla maanjäristys. Reaaliaikaista tietoa Espanjan maanjäristyksistä saa esimerkiksi nettiosoitteesta terremotos.tutiempo.net. Maaliskuussa 2013 järjestettiin Torreviejassa suuri maanjäristysharjoitus, jolloin oletettiin voimakkuudeksi 5,5 magnitudia. (Kuvat: Ayuntamiento de Torrevieja) ENNEN MAANJÄRISTYSTÄ MAANJÄRISTYKSEN AIKANA MAANJÄRISTYKSEN JÄLKEEN
Uusi Costa Blanca 1/2020 8 TESTAMENTTI JA PERINTÖ ESPANJASSA T estamentin teko Espanjassa ei ole pakollista, mutta yleensä se helpottaa huomattavasti perinnönsiirron toimenpiteitä. Pienellä suunnittelulla ja valmistautumisella voi säästää perijöiden vaivaa ja kustannuksia tulevaisuudessa. T estamentilla voi määrätä kenelle Espanjassa sijaitseva omaisuus siirtyy kuoleman jälkeen ja siihen voi lisätä sijaisperijäpykäliä siltä varalta, että ensisijaiseksi perijäksi nimetty henkilö on jo kuollut siinä vaiheessa, kun perintö tulee ajankohtaiseksi. E nnen perinnönsiirtoa, jos vainaja oli naimisissa eikä hänellä ollut avioehtoa, ensin tulee suorittaa ositus puolisoiden kesken. Leski pitää oman puoliskonsa omaisuudesta, ja perintö, joka tulee jaettavaksi, on vainajan puolisko osituksen jälkeen. J os testamenttia ei ole tehty, perintöjärjestys määräytyy vainajan asuinpaikan mukaan. I l man testamenttia Suomessa asuvan kansalaisen perintöjärjestys on seuraava: jos on rintaperillisiä eli lapsia, omaisuus siirtyy heille samansuuruisin osin. Jos joku lapsista on kuollut (tai kykenemätön tai kieltäytyy ottamasta perinnön vastaan), hänen osuutensa menee hänen jälkeläisilleen. Vain jos lapsia ei ole, perintö siirtyy puolisolle. Rintaperillisten lakiosa on puolet perinnöstä, eli vaikka tekisi testamentin, jonka nojalla määrää kaiken puolisolle, rintaperilliset voivat vaatia puolikastaan perinnöstä. Lopuksi, on tärkeää huomata, että avopuolisolla ei ole oikeutta perintöön mikäli testamenttia ei ole. E spanjassa perintöjärjestys määräytyy siten, että omistusoikeus menee kokonaan lapsille ja puoliso saa elinikäisen käyttöja hallintaoikeuden kolmasosaan perinnöstä ja joka tapauksessa pariskunnan vakituiseen asuntoon. Täällä rintaperillisten lakiosa on kaksi kolmasosaa omaisuudesta. T estamentilla voi muuttaa lakisääteistä perimisjärjestystä. Olemme huomanneet, että käytännöllisyyden vuoksi voi olla parempi määrätä yksi henkilö perimään Espanjan asunnon (jos omaisuutta on enemmän), että vältyttäisiin tilanteilta, joissa kiinteistöllä on hyvin monta omistajaa. Nämä yhteisomistustilanteet hankaloittavat käytännön toimia kuten perinnön vastaanottoa, hallintaa, juoksevien kulujen ja verojen maksua, sekä mahdollista tulevaa myyntiä, koska Espanjassa on kaikkien oltava paikalla notaarilla tai valtuutettava joku muu notaarivaltakirjalla edustamaan itseään. Y leisin suomalaisten pariskuntien, joilla on yhteiset lapset, testamentti onkin keskinäinen testamentti, jonka nojalla kirjoituksia asunnon myyntiin tms. T estamentilla voi myös määrätä minkä valtion lainsäädäntöä perintöön sovelletaan; vakituisen asuinmaan lainsäädäntöä vai oman kansalaisuuden mukaista perintökaarta. EU-perintöasetuksen vuonna 2015 tuoman muutoksen myötä, sovelletaan aina asuinmaan lainsäädäntöä mikäli testamentissa ei ole muuta määrätty. Tämä nimenomainen lakivalinta on nykyään hyvä sisällyttää kaikkiin testamentteihin – myös Suomessa tehtävään – ja esimerkiksi avioehtosopimuksiin, jotta perijöiden ei tarvitse kuluttaa aikaa asuinvaltioselvityksiin ja -todistuksiin sovellettavan lainsäädännön määrittämistä varten. E spanjaan muuttaneen suomalaisen on yleensä suositeltavaa valita Suomen laki, etenkin jos omaisuutta on Suomessakin ja jos perijät asuvat Suomessa, jotta perukirjaa varten ei tarvitsisi selvittää Espanjan lain määräyksiä. T estamentti allekirjoitetaan Espanjassa henkilökohtaisesti notaaritoimistossa. Jos espanja ei ole testamentintekijän äidinkieli, se laaditaan kaksikielisenä (espanjaksi ja äidinkielellä). Espanjassa testamentin alkuperäiskappaletta säilytetään notaarin arkistoissa, mutta siitä lähetetään tieto Oikeusministeriön viimeisten tahtojen rekisteriin “Registro central de actos de última voluntad”, josta saadaan tietoa henkilön kuoltua hänen viimeisestä testamentistaan. Testamentintekijälle jää näin vain notaaritoimiston leimaama kopio testamentista itselleen. E spanjassa testamentti on aina henkilökohtainen, täällä lainsäädäntö ei salli ns. keskinäistä testamenttia, jonka puolisot allekirjoittavat yhdessä. Pariskunta voi toki tehdä omat testamentit, joissa määräävät toisensa ensisijaisiksi perijöiksi. E spanjassa testamentti allekirjoitetaan notaarin edessä, joten Suomessa yksityisten todistajien läsnäollessa tehty testamentti ei ole täällä suoraan pätevä. Mikäli espanjalaista testamenttia ei ole, Suomesta tarvitaan myös perukirja tai muu asiakirja joka todistaa perintöoikeuden ja mm. virkatodistukset virallisesti käännätettyinä. Asiakirjojen saannissa voi kestää kauan, mistä voi koitua korkoja sanktiomaksuja perintöveroon. Testamentin teolla voi säästää melkoisesti perijöiden kustannuksia. Monna Laakso-Sáez Asianajaja ja veroneuvoja www.aniorte-laakso.com perintö määrätään puolisolle ja vasta molempien kuoltua lapsille samansuuruisin osin. Testamentilla voi myös määrätä, että lasten lakiosa maksetaan Suomessa sijaitsevalla omaisuudella, mikäli sitä vaativat ensimmäisen vanhemmista kuoltua. Tämä mahdollistaa esimerkiksi Espanjan asunnon kirjaamisen kokonaan lesken nimiin, vaikka rintaperillisiä olisi, ja helpottaa siten lesken valintoja puolison kuoleman jälkeen, koska ainoana omistajana ei tarvita toisten alleTestamentti Lainvalinta Miten testamentti tehdään
Uusi Costa Blanca 1/2020 9 P erijöiden tulee myös muuttaa mm. sähköja vesisopimukset, kiinteistövero ja jätemaksut, yhtiövastikkeet ja kotivakuutus nimiinsä ja halutessaan sopia ne suoraveloitukseen. N ämä mainitut toimenpiteet voi hoitaa henkilökohtaisesti Espanjassa, tai yleisimmin perijät voivat antaa toimeksiannon ja valtakirjan asioiden hoitoon lakitai asiointitoimistolle. Valtakirjan voi allekirjoittaa notaarilla joko Espanjassa tai kaksikielisenä esim. Suomessa. Tällaiseen valtakirjaan voi halutessaan sisällyttää myös valtuudet mahdolliseen kiinteistön myyntiin ja varojen kotiuttamiseen kotimaahan. E spanjasta perittävästä omaisuudesta on myös ulkomaalaisten maksettava veroa. Espanjan kansallista ja/tai aluekohtaista perintöverolakia sovelletaan myös niissä tapauksissa, joissa vainaja ja/tai perijät eivät asu Espanjassa. P erintöveroprosentti on progressiivinen 7,65–34 %. Perintöveron määrä riippuu useasta tekijästä: – perijän sukulaisuussuhde vainajaan (lähisukulaisille ja puolisolle on verovapautuksia) – perittävän omaisuuden arvo – huomioonotettavat ennakkoperinnöt tai lahjat – perijän varakkuus P erintöverossa lähisukulaisilla on verovapaa osuus, joka vaihtelee alueittain. Esimerkiksi Valencian autonomisella alueella jälkeläiset, puoliso ja vanhemmat voivat periä verovapaasti 100.000 euroa henkilöä kohden. E spanjassa perinnönsiirron veroilmoitukset tulee toimittaa kuuden kuukauden sisällä kuolemasta. Tähän voi kuitenkin tarvittaessa anoa toiset 6 kk lykkäystä (lykkäysanomus on tehtävä ensimmäisen 5 kk aikana). Myöhässä jätettyihin veroilmoituksiin lisätään 5–20 %:n myöhästymiskorot. “Impuesto sobre el Incremento de Valor de Terrenos de Naturaleza Urbana” eli ns. Plusvalía-vero on kunnallinen maan arvonnousuvero, joka peritään kiinteistöjen myynnissä, lahjoituksessa tai perinnössä. V ero määräytyy kiinteistön maan verotusarvon ja omistusajan perusteella (mitä pidempään kiinteistön on omistanut, sitä korkeampi vero). Veron suuruus vaihtelee kunnittain. Maksuaika on 30 päivää myynnistä tai omaisuudensiirrosta, perintötapauksessa 6 kk kuolemasta. V erojen lisäksi perinnönsiirtoon Espanjassa liittyy muita kuluja, kuten notaarija rekisterikulut, asianajajan tai asianhoitajan lasku, todistusmaksuja, viralliset käännökset, jne. Y leisimmin suomalaiset tekevät Espanjassa niinkutsutun “avoimen testamentin” koskien Espanjassa sijaitsevaa omaisuutta. Tämä tarkoittaa, että testamentti käsittää kaiken omaisuuden, mitä testamentintekijällä on Espanjassa kuolinhetkellään: kiinteistöt, pankkitilit, ajoneuvo Espanjan rekisterissä, sijoituksia, osakkeita, vakuutuskorvauksia… T estamentin voi tehdä myös niin, että se käsittää kaiken omaisuuden riippumatta sen sijainnista. Halutessaan voi tehdä erityismääräyksiä, määräämällä esimerkiksi tietyn omaisuuden menevän yhdelle perijöistä. Espanjassa ei kuitenkaan voi määrätä testamentissaan, mitä omaisuudelle tapahtuu perijän kuoltua: esim. ensin minut perii puoliso, ja hänen kuoltuaan minulta peritty omaisuus on menevä sille ja sille henkilölle. Täällä katsotaan, että perinnönsiirrossa omaisuus siirtyy perijälle täysin oikeuksin, ja hänellä on vapaus määrätä kyseisestä omaisuudesta omassa testamentissaan, tai esimerkiksi myydä peritty omaisuus ilman rajoituksia. T estamentissa voi myös määrätä, että perijöiden nykyisillä tai tulevilla puolisoilla ei ole avio-oikeutta perittyyn omaisuuteen. E spanjassa sijaitseva omaisuus tulee siirtää perijöiden nimiin Espanjan lakia ja muotoseikkoja noudattaen. Tästä perinnöstä täytyy aina tehdä perintöveroilmoitus Espanjassa. E spanjassa omaisuuden siirto perijöiden nimiin vaatii asiakirjan, joka allekirjoitetaan julkisen notaarin toimistossa. Tätä varten on hankittava virallisia todistuksia sekä Espanjasta että kotimaasta. O maisen menetys saattaa jo sinällään koetella voimia, siinä tilanteessa voi tuntua vaikealta keskittyä Espanjan asiakirjavaatimuksiin perintöön liittyen. P erijöiden määrittämiseksi tulee ensin tarkistaa oliko vainajalla testamenttia Espanjassa tai muualla. Mikäli testamenttia ei ole, tarvitaan virkatodistus tai sukuselvityksiä ja perijät määritellään lain mukaan. Mikäli testamenttia ei ole tai siinä ei ole toisin määrätty, sovelletaan vainajan vakituisen asuinpaikan lainsäädäntöä. Espanjan perintökaari on erilainen kuin esimerkiksi Suomen, täällä rintaperillisten lakiosa on 2/3. Testamentin sisältö Perinnönsiirto Espanjassa Perintövero Plusvalia-vero L isäksi tulee tutkia omaisuus kiinteistörekisteristä ja pankeista sekä saada näistä viralliset todistukset. Omaisuuden arvo on määriteltävä paikallisten kriteerien mukaan. NIEnumero eli Espanjan veroja tunnusnumero ulkomaalaisille perilliselle on pakollinen, ennen kuin perintöä voidaan siirtää heidän nimiinsä. K un kaikki asiakirjat ovat koossa ja tarvittaessa käännetty virallisesti espanjaksi, voidaan perinnönsiirtoasiakirja allekirjoittaa notaarilla. Kaikkien perijöiden täytyy allekirjoittaa asiakirja notaaritoimistossa joko henkilökohtaisesti tai valtakirjalla edustettuna. P erinnönsiirrosta tulee tehdä tarvittavat veroilmoitukset (perintövero ja plusvalía-vero) sekä rekisteröidä uudet omistajat vaadittaville tahoille.
Uusi Costa Blanca 1/2020 10 H istoriallinen Espanjan ensimmäinen koalitiohallitus diktaattori Francisco Francon kuoleman ja demokratian palautumisen jälkeen verottaa rikkaita, suojelee julkisia palveluita ja parantaa suhteita Katalonian hallitukseen. O pposition merkittävimmät puolueet ovat oikeistolainen PP, äärioikeistolainen Vox ja suuren vaalitappion kokenut keskusta-oikeistolainen Ciudadanos. P SOE ja Podemos ovat julkistaneet 50-sivuisen hallitusohjelman, joka sisältää muun muassa yritysverotuksen tuntuvan kiristämisen, minimipalkkojen uuden noston sekä eläkkeiden korotukset hintaindeksin mukaisina. S ánchez kuvaili neljän vuoden hallitusohjelmaansa "sosiaaliseksi isänmaallisuudeksi". "Olemme yhteisö, ei vain ESPANJA SAI HISTORIALLISEN KOALITIOHALLITUKSEN käynnistää ohjelman, jolla autetaan ihmisiä palaamaan Espanjaan. Erityisesti painotetaan tutkijoita ja nuoria, jotka ovat poistuneet maasta viime vuosina. I s yysja äitiysloma ovat samalla tasolla (16 viikkoa) vuoteen 2021 mennessä, eikä niitä voida siirtää. H allitus uudistaa vuonna 2000 perustetun sosiaaliturvarahaston, jonka tavoitteena on sijoittaa sosiaaliturvaylijäämiä tulevien valtion eläkejärjestelmien puutteiden rahoittamiseen. Rahasto, joka tunnetaan myös nimellä ”säästöpossupankki”, on menettänyt arvoaan vuodesta 2011, jolloin PP:n Rajoyn johtama hallitus aloitti sen hyödyntämisen välttääkseen EUn puuttumisen alijäämätavoitteeseen. H allitus luopuu suunnitelmasta rahoittaa projekteja, jotka yhdistävät Madridin muuhun maahan, ja suosii sen sijaan suunnitelmia kuten pitkään viivästynyt Välimeren käytävän rautatiesuunnitelma, joka kulkee Espanjan eteläkärjestä Ranskan rajalle. U usi hallitus haluaa edistää sähköautojen ja junien käyttöä. Se antaa myös lainsäädännön julkisen liikenteen rahoituksen Viime vuoden kaksien vaalien jälkeen sosialisti Pedro Sánchez vahvistettiin 7.1.2020 pääministeriksi äänin 167 puolesta ja 165 vastaan (18 tyhjää). Hänen sosialistinen puolueensa PSOE hallitsee nyt vasemmistolaisen Podemosin kanssa. Tyhjää äänestivät Katalonian vasemmiston ERC ja baskien vasemmiston Bildu, jotka näin mahdollistivat hallituksen valtaantulon. ihmisryhmä. Juuri siitä todellisesta isänmaallisuudesta on kyse yhteisen edun tunnustamisessa”, Sánchez kertoi Espanjan parlamentille. ”Espanja on yhtä kuin lastemme koulutus, vanhempiemme julkiset eläkkeet, sukulaisiemme pääsy julkiseen terveydenhoitoon, työmatkojemme mukavuus, katujemme turvallisuus. Espanja on myös veroja, jotka me maksamme voidaksemme rahoittaa kaiken tämän." V astustajien taholta koalition ehdotukset ovat saaneet välitöntä kritiikkiä. Opposition oikeistolainen kansanpuolue (PP) sanoi, että suunnitelmat pahentavat Espanjan alijäämää ja velkaa, mikä lisää työttömyyttä. PP-ryhmän johtaja Pablo Casado arvosteli myös Sánchezia myönnytyksistään Katalonian ERC:lle vastineeksi siitä, että se pidättyi äänestämästä. "Yrität ajaa tiikeriä, josta ei tule kasvissyöjää, ja se syö sinut", Casado sanoi. O ppositiopuolueen edustajat alueilta, joilla ei ole separatistista liikettä, haluavat Katalonian tulevaisuutta koskevissa päätöksissä otettavan huomioon kaikkien espanjalaisten näkemykset sen sijaan, että niistä järjestettäisiin vain Kataloniassa julkinen kuuleminen, joka on yksi keskeisistä asioista Sánchezin hallituksen sopimuksessa ERC:n kanssa. S ánchez sitoutui luopumaan vuoden 2012 työvoimauudistuksesta, joka salli yritysten irtisanoa henkilöstöä, jos he eivät kykene työhön sairauden vuoksi. Hallitus neuvottelee ammattiliittojen kanssa uuden sopimuksen työntekijöiden suojelemiseksi ja minimipalkan korottamiseksi. Se merkitsee paluuta työpaikkakohtaisista liittokohtaisiin sopimuksiin. K oalitio-ohjelma vaatii yli 130000 euron ansaitsevien ja suuryrityksien verojen korottamista. H allituksen mukaan se aikoo laatia lainsäädäntöä paremman työja perhe-elämän tasapainon varmistamiseksi ja suojelemiseksi painottaen erityisesti julkisen liikenteen kestävyyttä suurissa kaupungeissa, kuten Madridissa ja Barcelonassa. T eollisuuden kehittämissuunnitelmassa esitetään tapoja edistää Espanjan talouden hiilidioksidipäästöjä seuraavan vuosikymmenen aikana, mutta koalitio-ohjelmassa on vain vähän yksityiskohtia. I lmastonmuutosja energiansiirtolaki asettaa päästötavoitteet tavoitteena varmistaa, että vuoteen 2050 mennessä kaikki sähkö tuotetaan uusiutuvista lähteistä (hallitus haluaa, että 85–95 prosenttia kaikesta sähköstä tulee uusiutuvista lähteistä vuoteen 2040 mennessä). H allitus aikoo myös torjua muovien käyttöä ja laitonta kalastusta; lisätä suojattuja merialueita, osoittaa enemmän varoja biologisen monimuotoisuuden suojelemiseen ja esittää eläinten hyvinvointia koskevan lakiesityksen. H allitus kannattaa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, joka on "riittävän rahoitettu Espanjan maatilojen ja metsämaan kolminkertaisen kestävyyden – taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen – takaamiseksi vuosina 2021–27". S e haluaa myös edistää kestävää metsäpolitiikkaa, joka luo työpaikkoja maaseutuyhteisöissä säilyttäen samalla biologisen monimuotoisuuden, sekä parantaa metsäpalojen torjuntaa koskevia pyrkimyksiä. V altion koulutusrahoitus nousee viiteen prosenttiin vuoteen 2025 mennessä, 4,2 prosentista BKT:stä vuosina 2016–17, mikä on viimeisintä saatavilla olevaa tietoa. Yhteistyössä aluehallitusten kanssa (koulutus Espanjassa on hajautettu) Koalitiohallituksen ohjelma Talous Eläkkeet Infrastruktuuri ja liikkuvuus Ilmastomuutos Maatalous Koulutus, innovaatio ja 5G
Uusi Costa Blanca 1/2020 11 hallitus aikoo myös edistää ilmaisen koulutuksen laajentamista alle 3-vuotiaille. H allitus jatkaa 5G-verkon laajentamista, joka on jo käytössä 15 Espanjan kaupungissa, mutta jota tarjoaa vain yksi teleyritys. P ääministeri Sánchez sitoutui varmistamaan, että yliopistoja rahoitetaan riittävästi sekä kasvattamaan julkisen rahoituksen osuutta vähävaraisista taustoista tulevien opiskelijoiden elatusapurahoihin. M yös julkiset menot tutkimukselle ja kehitykselle kasvavat, vaikka koalitio-ohjelmassa ei aseteta tavoitetta. Keinotekoinen äly, niin kutsuttu sininen talous (merien resurssien käyttö talouskasvun edistämiseen) ja henkilökohtainen lääketiede ovat prioriteetteja. K oalitio-ohjelmaan sisältyy tavoite kuluttaa 7 prosenttia BKT:stä kansalliseen terveyspalveluun vuoteen 2023 mennessä – se oli 6,2 prosenttia vuonna 2018. H allitus aikoo investoida tekniikan päivittämiseen ja digitalisointiin ja pyrkii lisäämään avoimuutta lääkeyritysten asettamiin lääkkeiden hintoihin. S e lupaa myös laillistaa eutanasian ja tarjota sitä kansanterveysjärjestelmälle. Suunnitelma on erittäin kiistanalainen, sillä PP, äärioikeistolainen Vox ja katolinen kirkko vastustavat sitä. P i karuokavalmistajia vaaditaan toimittamaan lisätietoja käyttämistään ainesosista, ja hallitus tarkistaa verot ultrajalostetuille elintarvikkeille sekä runsaasti rasvaa ja sokeria sisältäville elintarvikkeille. H allitus sitoutui myös lyhentämään sosiaalipalvelutuen odotusaikoja ja lisäämään tuen tasoa. H allituksen tavoitteena on ratkaista Katalonian poliittinen kriisi "vuoropuhelun, neuvottelujen ja sopimuksen" avulla ja saattaa päätökseen alueelle jo luvatut politiikka-alueet kuten yliopistoapurahojen hallinnointi, työntekijöiden oikeudet ja meripalvelut. H allitus haluaa tarkistaa rikoslakia korruption torjumiseksi osana toimenpidepakettia, johon sisältyy myös petoksia ja korruptiota tutkivien poliisien määrän lisäys. K oalitiohallitus esittelee myös uuden lain korvaamaan siviiliturvallisuuslain, jota on nimitetty ”gag-laiksi”. Väitetään, että se rajoittaa oikeutta rauhanomaisesti protestoida sakottamalla kaikkia, jotka järjestävät tai osallistuvat luvattomaan mielenosoitukseen. K ansallisella strategialla puututaan väärien tietojen lisääntymiseen ja niiden torjuntaan. O ikeistopuolueet vastustivat kiivaasti hallituksen syntyä V ox on myös vaatinut ehtona antamalleen Murcian itsehallintoalueen aluehallinnon tuelle, että vanhemmille annetaan veto-oikeus puuttua koulun antamaan seksuaalivalistukseen. Murciaa johtavat PP ja C's. Hallitus on antanut Murcialle kuukauden aikaa peruuttaa vanhempien etuoikeus sensuroida koulun aikana opetettujen täydentävien opetusten sisältö. Jopa perustuslain 155 pykälää on väläytetty eli keskushallinto alistaisi Murcian itsehallintoalueen omaan määräysvaltaansa. U usi koalitiohallitus, jolla ei ole enemmistöä parlamentissa lainsäädännön läpivientiin ja joka tarvitsee tapauskohtaista tukea muilta ryhmiltä, on vaikeuksissa toteuttaessaan hallitusohjelmaa. P o demos-johtaja Pablo Iglesias on Espanjan varapääministeri päävastuualueenaan sosiaaliasiat. Yliopistot saa vastuulleen katalonialainen, Podemosia lähellä oleva, kansainvälinen sosiologian kärkinimi Manuel Castells , jolla on hyvät Suomi-suhteet. H allitus on "sitoutunut vahvasti yhtenäisyyteen" ja "se kulkee yhteen suuntaan". Pääministeri Sánchez lisäsi, että hallitus "puhuu useilla äänillä, mutta aina yhdellä sanalla" esitellessään hallitustaan kuningas Felipe VI:lle. V arapääministeri Pablo Iglesias sanoi ensimmäisessä puheessaan ministerinä, että kansalaisliikkeet ovat ”referenssit” hänen työlleen koalitiohallituksessa. "Älä lopeta kritisointia, älä lopeta painostamista", hän sanoi näille ryhmille. E spanjan ensimmäisen koalitiohallituksen ohjelmassa on Suomen nykyhallituksen ohjelman piirteitä. Espanjan hallitus lupaa käännettä – lisää yritysverotusta, sosiaalietuuksia ja terveydenhuoltoa, nuorille koulutusta, dialogia Katalonian kanssa ja kansanäänestystä. G loria-myrsky ravisteli Espanjaa ankarasti tammikuussa. Espanjan hallitus on pitänyt kriisikokouksen myrskyn aiheuttamien laajojen tuhojen vuoksi maan itäisellä ja eteläisellä rannikolla. Pääministeri Pedro Sánchez vieraili myrskytuhoalueella ja lupasi hallituksen tekevän kaikkensa niiden asukkaiden auttamiseksi. Turistikauden alkuun valmistautuvilla tuhoalueilla halutaan taata turvallisuus ja palauttaa tilanne normaaliksi. H allitus on aloittanut alkutaipaleensa päivittämällä eläkkeitä, nostamalla 2 % julkisen sektorin palkkoja, nostamalla minimipalkkaa 50 € ja käynnistämällä toimia ilmastomuutoksen torjuntaan. "Matkustaja, tie on luotu sinun jalanjäljistäsi, ei mistään muusta; Matkustaja, ei ole olemassa polkua, sillä polku syntyy kävelemällä.” -Antonio Machado Lähde: Politico.eu 8.1.2020, El País 15.1.2020, 22.1.2020 parlamentti-istunnossa, joka oli riitaisempi kuin koskaan Espanjan demokratian aikana. Se jakoi maan poliittisesti kahtia. Espanjan äärioikeistolainen Vox puolue on jo masinoinut mielenosoituksia ympäri Espanjaa pääministeri Pedro Sánchezia vastaan. Terveysja sosiaalihuolto Hallintotapa Hallituksen alkutaival Teksti: Malla Grönvall
Uusi Costa Blanca 1/2020 12 T orreviejan seudulla asuvat ja talvehtivat suomalaiset täyttivät kaupungin katolisen pääkirkon helmikuun 2. päivänä, kun monitaiturit Markus Asunta ja Jyrki Koivisto konsertoivat teemalla ”Kelttimusiikkia ja körttivirsiä”. K onsertin mainoksessa todettiin, että esitettävä musiikki liittyy kahteen vahvaan musiikin perinteeseen, sillä niin irlantilaiset sävelmät kuin körttiveisuukin kuljettavat meitä vanhoilla poluilla. Tunnelma konsertissa vaihteli liikutuksesta iloon ja musiikki toi kuulijoiden mieliin ikiaikaisia kaikuja ja haikeita muistoja, jotka saattoivat olla yhtä hyvin kuulijoiden omia, kuin myös yhteisiä, kulttuurin ja kansakunnan historiasta kumpuavia. A sunta ja Koivisto ovat tuttuja kasvoja irlantilaisen musiikin piireissä. Heidät on voinut tunnistaa vuosien varrella niin esiintymislavoilta kuin jamisoitoista eri puolilta Suomea. Konsertin annista saatiin maistiaisia jo edeltävän lauantain 1.2.2020 messussa, jonka musiikista duo vastasi. M arkus Asunnan instrumentteja ovat puuhuilu, tinapillit, kitara ja busuki sekä myös laulu. Hän on irlantilaiseen kansanmusiikkiin erikoistunut puuhuilisti ja laulaja-kitaristi, joka soittaa vakituisesti skandinaavista ja kelttiläistä traditiota yhdistelevässä Himmelissä sekä irlantilaisia ja amerikkalaisia lauluja suomeksi esittävässä Petty Pilgrimsissä. J yrki Koiviston soittimia ovat kitara, mandoliini, irlantilainen busuki ja bodhran-rumpu ja myös hän laulaa. Koivisto innostui irlantilaisesta traditionaalisesta musiikista 1980-luvun lopulla ja on soittanut aktiivisesti siitä lähtien eri yhtyeissä. Kelttimusiikkia ja körttivirsiä I rlantilaiselle kansanmusiikille on aina ollut ominaista muusikoiden vapaus soittaa kaikkea omalla tyylillään ja soittimellaan riippumatta siitä, kuka melodian on aikoinaan säveltänyt. Irlantilaiset melodiat siirtyivät kansanmuusikoille trubaduureilta ja bardeilta, joille luonto toimi uskontoon verrattavan palvonnan kohteena. Mikään nuotinnos ei välttämättä edes pysty kertomaan melodiasta sitä kaikkea tietoa, minkä muusikko omalla tulkinnallaan pystyy välittämään toiselle taitavalle soittajalle. T ämän vuoksi kuulemamme konserttikin oli ainutlaatuinen: Asunta ja Koivisto eivät tule koskaan enää soittamaan täsmälleen samanlaista konserttia, tai edes yhtä sen osaa. Melodiat elävät muunnoksineen soittajien kulloisenkin mielialan mukaan eikä lopputulos ole kahta kertaa samanlainen. T ässä konsertissa erityisesti pysähdyttävä oli körttilaulun perinnettä noudattaen duon yhdessä ilman soittimia laulama ”Seisomme ovellasi” sekä toisaalta yhdistelmä ”Jeesus, auta lapsiani – Limestone Rock”, jossa yleisön ajatukset johdatettiin tuleviin sukupolviin. Niihin, joista virren kirjoittajan isä Wilhelmi Malmivaara on sanonut, että hyvä ajankohta alkaa rukoilla lasten puolesta on sata vuotta ennen heidän syntymäänsä. Esityksen läpi punoutuivat haikeus ja hilpeys: lapset ja tulevien sukupolvien toivo olivat vahvasti läsnä. K oskettavan kaunis oli myös Markus Asunnan poikansa Onnin syntymän aikoihin säveltämä "Onnin kehtolaulu", joka kuultiin konsertin loppupuolella soitettuna irlantilaisella tinapillillä. M onipuolinen konserttikokonaisuus päättyi toisintoon Lapualta, "Minä vaivainen vain, mato matkamies maan". Tätä virttä on sanottu joskus jopa virsistä synkimmäksi, mutta Asunnan ja Koiviston esityksessä se virtasi hieman irlantilaisten tanssisävelmien tyyliin eikä itse asiassa ollut niinkään synkkä, vaan pikemminkin kaihoisa ja elämästä ajatuksia herättävä. Teksti ja kuvat: Satu Mäkitalo Markus Asunta (vas), kitara ja Jyrki Koivisto, irlantilainen busuki. T orreviejan konserttiin valitut kaksi musiikkityyliä ovat melko epätodennäköinen parivaljakko. Ne ovat kuitenkin kantaneet kansoja niin elämän iloissa kuin vaikeuksissakin, jotka suomalaisilla ja irlantilaisilla ovat olleet hyvin samankaltaisia. K onsertti eteni näiden tyylien mielenkiintoisina yhteenliittyminä soiton ja laulun vuorotellessa ja erilaisten soittimien vaihdellessa. Iglesia Inmaculada Concepción´n hieno akustiikka toi soittajien taidot esille yksityiskohtaisesti niin, ettei mikään esitysten osa-alue jäänyt äänellisesti toisten jalkoihin.
Uusi Costa Blanca 1/2020 13 5 vuotta, viihdettä suomalaiseen makuun (8) R attotalli, 100-paikkainen, Eero Käyhkön Torreviejan suomalainen viihdeja kulttuurikeskus, viettää viisivuotissyntymäpäiviään 14.–17.2.2020. Rattotallin idea syntyi paikallisten suomalaisten kulttuuritarpeesta. Tarvittiin oma paikka, monitoimitila, jonne voi tuoda Suomesta pieniä ravintolaesityksiä, tuottaa pieniä näytelmiä, esitellä paikallisten taiteilijoiden töitä, pitää juhlia ja harrastaa monipuolisesti viihdettä. Paikka on rakennettu vanhaan hevostalliin, josta nyt jo hyvin tunnettu nimi Rattotalli juontaa juurensa ja samoin isännän nimi Tallirenki. Paremminkin Eeroa voisi kutsua Torreviejan suomalaisten kulttuurineuvokseksi, niin paljon hän on rakentanut viihdettä paikallisten suomalaisten eteen. Seiniltä voi tutustua laajaan kokoelmaan julisteita, levykansia, muistoesineitä ja tallirekvisiittaa. V aikka Rattotalli tunnetaan 85 000 lauluvalikoiman karaokebaarina tansseineen ja suosittuine karaoketaitajakilpailuineen. (Karaoke-itsensäilmaisumuoto suomalaisine lauluineen on oiva tapa pitää tunneyhteyttä kotimaahan. Tiskijukkana toimii ja laulajia avustaa karaokeen ja sen tekniikkaan syvällisesti perehtynyt Tallirenki.) A lkuperäinen idea tuottaa Suomesta korkeatasoisia ravintolaesityksiä on hienosti toteutunut. Mm. laulut, imitoinnit, sketsit, monologit ovat tyydyttäneet kulttuurinälkää. Tutuksi on tullut mm. Vieno Kekkosen, Laila Kinnusen, Olavi Virran, Junnu Vainion ja Edith Piafin laulut. Matti Nykänen, Elvis, Eino Leinon muusat, presidenttien rouvat ja monet televisiosta sekä teattereista tutut hahmot ovat ammattiesittäjien kautta tulleet tutuiksi. V akioviikko-ohjelma sisältää karaoketansseja tietovisaa ja bingoa. Torstaisin on totuttu Vanhojen Veijareiden (5–10 ammattimuusikkoa) yhteislaulutanssikonsertteihin. Vakioohjelman muuttaa vain suomalaiset erikoisesitykset. Suomalaisia kiinnostavat urheilutapahtumat (formulat, pelit, kisat) voi seurata isolta screeniltä. Tunnelman aisti hyvin Maammelaulun kaiuttua jääkiekon maailmanmestaruuden ratkettua. M onipuolisuutta ovat lisänneet tanssikurssit, hyväntekeväisyystapahtumat, taidenäyttelyt, myyjäiset sekä yksityistilaisuudet. Joulu ja itsenäisyyspäivä ovat koonneet vakavamminkin suomalaisia yhteen. Alkuaikoina menestystä niittänyt paikallisista harrastenäyttelijöistä koottu Rattoryhmä odottaa toistaiseksi ohjaajaa. Rattotallissa pikkunälkäkin hoituu mukavasti illan aikana A puna ja baarinpitäjinä ovat ahertaneet Eeron poika Aki , Outi , Satu , John ja viimeksitullut Seija . Rattotallin Facebook-sivuilta löytyvät tulevat ohjelmat sekä myöskin monipuolisesta toiminnasta kertovat aiemmat ohjelmat, tarinat ja videot. R attotalli, jonka myös turistit ovat löytäneet, täyttää hienosti suomalaisten viihde-ja kulttuurinälkää. Monille siitä on tullut toinen olohuone. Rattotallissa ”nauru pidentää ikää” Lähteet : Rattotallin nettisivut , Eeron ja Seijan kommentit , Omakohtaiset kokemukset Teksti ja kuvat: Rauno Vaherva Mihin Rattotalli viihdeja kulttuurikeskus on kehittynyt Viihdeja kulttuurikeskus on paljon muutakin Ratto-Talli, Calle Concordia 114 Tallirenki Eero Käyhkö tekniikan keskellä. Yleisö odottaa imitaattorin esitystä. Karaokekisojen tungosta.
Uusi Costa Blanca 1/2020 14 K un suunnittelen omia matkoja lukemalla tietoja kohteista minun on usein vaikeaa sijoittaa eri tiedot oikeille ajankohdille hatarassa historiantuntemuksessani. Siksi päätin kaivaa internetin syövereistä Espanjan historian eri aikakausien päätapahtumat ja sijoittaa ne aikajanalle. Siitä tulikin iso urakka, vaikka jokainen sana on kopioitu netin eri julkaisuista, ja niitä oli monia. Suurin osa tiedoista on otettu wikipedioista. H istoriassa aika voidaan jakaa ajanjaksoihin, esihistorialliseen ja historialliseen aikaan. Esihistorialliseksi ajaksi kutsutaan aikaa, jolloin ihminen ei osannut vielä kirjoittaa eikä ajalta ole siten kirjoitettua historiaa. Espanjan aluetta on eri aikakausilla hallinneet eri sivilisaatiot ja kansat. I berian niemimaan ensimmäiset asukkaat olivat esihistoriallisena aikana Heidelbergin ihmiset. Heidän jälkeensä tulivat Neandertalin ihmiset, jotka elivät alueella noin 200 000 vuoden ajan, kunnes hävisivät nykyihmisten tieltä. Nykyihmisen kulttuuri alkoi levitä noin 40 000 vuotta sitten. Viimeiset neanderthalit sinnittelivät ilmeisesti juuri Iberian niemimaan luolissa. E sihistorialliseen aikaan kuuluu myös jaottelu eri kausiin ja kulttuureihin. Esimerkiksi neoliittinen, paleoliittinen kausi tai magdalenian kulttuuri jne. Jaottelu perustuu siis siihen miten ihmiset elivät, miten metsästivät tai millaisia esineitä osasivat tehdä. Esimerkiksi ensimmäisiä merkkejä viljelytaidoista Andalusiassa on löydetty 5000-luvulta ennen ajanlaskumme alkua neoliittiselta kaudelta. Kuparikausi Iberian niemimaalla alkoi noin 3000 eaa. Pronssikauden sijoittaisin noin 1800 eaa. ja rautakauden jonnekin 700-luvulle ennen ajanlaskumme alkua. Varma en voi olla kun tietojen lähteet netissä olivat aika sekavia ja vaihtelevia. Iberit ja keltit I berit olivat Iberian niemimaan vanhimpia asukkaita. On eri käsityksiä siitä, mistä he tulivat; yleisin käsitys on, että he olivat sukua berbereille ja tulivat Afrikasta. Toisen teorian mukaan he olivat Iberian niemimaan alkuperäisiä asukkaita, kolmannen mukaan he tulivat taas Välimeren itäosista. He aloittivat Iberian niemimaan valloituksensa Espanjan länsiosista ja levisivät koko niemimaan eteläiseen osaan. He osasivat jo Espanjaan tullessaan työstää metalleja kuten pronssia. He kävivät kauppaa foinikialaisten, kreikkalaisten ja Karthagon kanssa. Iberit oppivat foinikialaisilta kirjoitustaidon ja alkoivat merkitä omaa kieltään muistiin. Iberien valtakausi päättyi kun keltit saapuivat alueelle. Keltiberit olivat Hispaniassa asunut ja kelteistä sekä ibereistä koostunut kansa. Varsinainen Keltiberia sijaitsi melko pienellä alueella Keski-Espanjassa. Kelttien saapumisajankohdasta on esitetty monia teorioita. Erään teorian mukaan he olisivat tulleet Iberiaan 400 eaa. Toisen teorian mukaan keltit olisivat siirtyneet alueelle pronssikauden lopulla. On myös mahdollista ettei mitään muuttoaaltoa tapahtunut, vaan paikalliset iberialaiset omaksuivat kelttiläisiä vaikutteita Pyreneiden yli. Karthago/puunilaiset ja foinikialaiset: K arthago oli 500-luvulla eaa. läntisen Välimeren alueen suurvalta, jolla oli laaja imperiumi siirtokuntineen myös Iberiassa. (Karthagon perustivat Tyroksen kaupungista tulleet foinikialaiset eli puunilaiset, 814 eaa.) Kartago oli nykyisen Tunisian alueella. K arthago joutui kuitenkin sotaan Rooman kanssa suuren sotapäällikkönsä Hannibalin johdolla. Roomalaiset löivät Karthagon puunilaissodissa, jotka alkoivat 264 eaa. Karthago tuhottiin ja poltettiin lopulta 146 eaa. kolmannen puunilaissodan päätteeksi. Roomalaiset: Rooman tasavalta hyökkäsi Hispaniaan vuonna 218 eaa. ja vuonna 19 eaa. keisari Augustus saattoi valloituksen päätökseen, tämän jälkeen roomalaiset hallitsivat koko niemimaata. Rooman valtakunta valloitti keltiberien maat sarjassa sotia vuosina 197–179 ja 154–133 eaa. Keltiberit olivat sitkeimpiä roomalaisten vastustajia Iberian niemimaalla. Roomalaisvalloituksen jälkeen Iberia roomalaistui lähes täysin. Roomalaisten valtakaudella espanjalainen yhteiskunta kehittyi sivistyksellisesti ja kulttuurillisesti valtavasti. Roomalaisten käyttämästä latinasta periytyy espanjan kieli. Visikootit eli länsigootit: V isikootit oli germaanikansa, joka vuonna 375 lähti asuinsijoiltaan Tonavan yli Balkanille ja sieltä Kreikan kautta Italiaan. He ryöstivät Rooman vuonna 410 ja liittivät siihen myös suuren osan Espanjaa. He perustivat oman kuningaskuntansa Espanjaan, jonka pääkaupunki sijaitsi Toledossa. G oottien aikakaudella kristinusko valtasi alaa nykyisen Espanjan alueella ja gootit hallitsivat aluetta varsin pitkään – vuodesta 415 vuoteen 711 asti. Samaan aikaan myös eri pohjoisafrikkalaiset heimot tunkeutuivat alueelle Rooman valtakunnan rappeuduttua. Maurit/arabit/islamin usko: M aurien aikakausi ajoittuu vuosiin 711–1492. Koko maa pohjoista Espanjaa lukuunottamatta jaettiin kalifaattien alaisiin emiirikuntiin. Vahvinta maurien valta oli Etelä-Espanjassa. ESPANJAN HISTORIAA ESPANJAN HISTORIAN ERI AIKAKAUDET ESIHISTORIALLINEN AIKA: HISTORIALLINEN AIKA: Antiikin aika: Keskiaika:
Uusi Costa Blanca 1/2020 15 al-Andalus: A l-Andalus oli arabiankielinen nimi muslimien hallitsemalle alueelle. Al-Andalusin rajat muuttuivat jatkuvasti kristittyjen kuningaskuntien alituisten hyökkäysten takia. Suurimman osan historiastaan al-Andalus oli konfliktissa pohjoisien, kristittyjen kuningaskuntien kanssa, jotka aluksi pakotettiin alamaisuuteen, mutta jotka lopulta nujersivat eteläiset musliminaapurinsa. AlAndalusin pääkaupunki oli Córdoba, josta tuli vaurain ja sivistynein keskus sen ajan Euroopassa. M aurien perintöä on nähtävissä arkitehtuurissa, tieteessä, tekniikassa ja taiteessa esimerkiksi flamencomusiikki ja käsityötaito. Silkin valmistus levisi maurien mukana. Samoin paperin tekemisen taito tuotiin Gordobaan, joka lisäsi kirjojen tekemistä huomattavasti. Näin oppineisuus ja yliopistot levisivät. Tuulimyllyt ja ruudin käyttö myös ja tehokas maurilainen kastelujärjestelmä. Maurien ohjeiden mukaisesti kasvatettiin myös riisiä, sokeriruokoa, granaattiomenoita, puuvillaa, banaaneja, appelsiineja, sitruunoita, taateleita ja viikunoita. Pohjoisafrikkalaisia hevosia risteytettiin iberialaisten ratsujen kanssa, ja näin saatiin maailman vanhimmaksi muistiinmerkityksi hevosroduksi kutsuttu andalusianhevonen. A rkkitehtuurissa aikakaudelta on useita hienoja rakennuksia: Generalifen ja Alhambran palatsit (Nasrid-sulttaanien palatsit) Granadassa, La Mezquita -moskeija Córdobassa, La Giralda ja Torre del Oro Sevillassa ja Cristo de la Luz -moskeija Toledossa Córdoban kalifaatin ajalta, vain muutamia mainitakseni. M yös espanjan kieli sai vaikutteita arabeilta. Espanjalaisissa paikannimissä ja sanoissa usein esiintyvä alkuliite al on arabien kielen määreinen artikkeli. Tutkijat laskevat, että kahdeksan prosenttia nykyespanjan sanoista on peräisin arabian kielestä. Pieni kiva yksityiskohta on esimerkiksi espanjan sana ”ojalá” , toivottavasti, joka tulee sanasta ”ma sha allah”/allah suokoon. S uurimman osan historiastaan al-Andalus oli konfliktissa pohjoisien, kristittyjen kuningaskuntien kanssa, jotka aluksi pakotettiin alamaisuuteen, mutta jotka lopulta nujersivat eteläiset musliminaapurinsa. Tammikuun 2. päivänä 1492, Muhammad XII luovutti Granadan emiraatin kuningar Isabella I:lle ja tämän miehelle Aragonian Ferdinand II:lle. Näin loppui maurien valta Espanjassa. Reconquista/maurien alueiden takaisinvaltaus: R econquistaksi (espanjaa, suom. takaisinvaltaus) kutsutaan aikakautta, jona kristityt ajoivat muslimit pois Pyreneiden niemimaalta. Reconquistan ajaksi lasketaan 711–1492. P ohjoiseen Espanjaan, jota maurit eivät pystyneet valloittamaan syntyi itsenäisiä kristinuskoisia kuningaskuntia, joista käsin vuosien myötä monin sodin alkoi maurien alueiden takaisinvaltaus. Reconquistan perintönä Espanja on yhä tänäänkin jaettu alueisiin, jotka myötäilevät tämän ajan kuningaskuntia. Näiden alueiden hallitsijat olivat Asturia-Leonin hallitsijat, Aragonian hallitsijat ja Barcelonan kreivi, Kastilian ja Leonin hallitsijat ja Navarran hallitsijat. Reconquista merkitsi myös kielellistä ja kulttuurillista muutosta. Länsigoottien valtakunnassa puhuttu rahvaanlatina hajosi murteisiinsa, ja eri kuningaskunnissa kehittyi oma erillinen kielensä: Kastiliassa espanjan kieli, Portugalissa portugalin kieli ja Aragoniassa katalaani. Navarrassa puolestaan baskin kieli (euskera) säilyi vahvana romaanisten kielten puristuksessa. Espanjan maailmanvalloituksen alku/kongistadorit 1400-luvulla nämä maata hallinneet pienet katoliset kuningaskunnat yhdistyivät vaiheittain ja yhdistyneestä Espanjasta tuli mahtava siirtomaavalta. Tuo vuosi 1492, jolloin Granada antautui, on yksi merkittävimmistä Espanjan historiassa. Samana vuonna kruunun (kuningatar Isabella I ja Ferdinand II) suojeluksessa purjehtinut Kristoffer Kolumbus (Cristóbal Colón) saapui Amerikan mantereelle. Tästä alkoi Espanjan herruus maailman merillä ja siirtomaaisännyys, joka kesti aina 1800-luvulle. Espanjan kuningaskunnat Espanjan kuningaskunta (1516–1873) Habsburg-suku 1516–1700 Bourbon-suku 1700–1808 Joseph Bonaparte 1808–1813 Bourbon-suku 1813–1868 Savoy-suku 1870–1873 Espanjan ensimmäinen tasavalta (1873–1874 K aoottisen 23 kuukautta kestäneen Espanjan ensimmäisen tasavallan jälkeen toteutettiin Bourbon-suvun restauraatio, jonka myötä Alfonso XII:sta tuli Espanjan perustuslaillinen kuningas. Bourbon-suku 1874–1931 Alfonso XII ja Alfonso XIII Espanjan toinen tasavalta 1931: E spanjan toinen tasavalta perustettiin 14. huhtikuuta 1931 kuningas Alfonso XIII:n lähdettyä maanpakoon kenraali Miguel Primo de Riveran diktatuurin (1923–1930) päättymisestä alkaneiden vuoden kestäneiden levottomuuksien jälkeen. Espanjan sisällissota E spanjan sisällissota syttyi 17. heinäkuuta 1936 kernaali Francisco Francon johtamien kansallisten joukkojen noustua kapinaan vasemmistohallitusta vastaan oikeiston tukemana. Viimeisten tasavaltalaisten antauduttua Franco antoi voitonjulistuksensa 1. huhtikuuta 1939. Espanjan valtio/Espanjalainen valtio/Estado Español 26. heinäkuuta 1947 säädetty peruslaki Ley de Sucesión en la Jefatura del Estado palautti Espanjan kuningaskunnaksi. Valtaa ei kuitenkaan luovutettu kruununprinssi Juan de Borbónille, vaan laki määritteli, että "valtionpäämiehen asema kuuluu Espanjan ja Ristiretken caudillolle, armeijoiden generalissimolle Don Francisco Franco Bahamondelle" («La jefatura del Estado le corresponde al Caudillo de España y de la Cruzada, Generalísimo de los Ejércitos Don Francisco Franco Bahamonde»). Franco jatkoi absoluuttisen monarkin valtuuksin valtionpäämiehenä ja valtionhoitajana kuolemaansa asti. Bourbon-suku 1975Juan Carlos I (Alfonso XIII:n pojanpoika) Felipe VI Teksti: Kirsti Holmroos Uusi aika:
Uusi Costa Blanca 1/2020 KOLUMNI 16 Taviseläkeläisen paratiisi hyvät palvelut myös omalla äidinkielellämme. Jos on tavis, niin mitä muuta tarvitsee? M eillä on aktiivinen Punta Priima Poppoo, joka kokoontuu perjantaisin klo 18.00 jorinoihin ravintola El Nacionaliin ja maanantaisin sekä torstaisin klo 12.00 mölkyn heittoon Marinan Konsumin takana olevaan puistoon. Lisukkeena on keskiviikkoisin klo 12.00 samassa puistossa petankia. Ei sovi unohtaa kisojen jälkeen jälkipelejä baarissa. P ia-Liisa on lisännyt itselleen kaksi tapahtumaa Flamencan rannassa, jossa on ilmainen hyvin ohjattu jumppa halukkaille tiistaisin ja torstaisin klo 10.00. Minä en uskalla siihen osallistua, kun en ehdi samassa tahdissa kääntyillä. Minusta tuntuu, että ongelmani johtuu rytmihäiriöistä ja siksi olen hidas ja kankea. T ammikuussa oli iloinen kulttuuripläjäys, kun vierailimme RattoTallissa katsomassa Juha Laitilan show´ta. Se oli hauska esitys ja mikä parasta katsojia oli talli täynnä. Sai nauraa sydämensä kyllyydestä. Ratto-Talli on Liisa Paatson ja Eero Käyhkön luoma helmi Torreviejan suomalaisille, edullista ja hauskaa toimintaa eläkeläisille ja muille alueella asuville. J oskus esityksissä on niin kihelmöivän hauskaa huumoria, että on syytä varautua Tena-vaipan turvin kestämään kuulemansa. M inulle jäi tyrä rytkymään Juhan imitoidessa Donald Trumpia, jonka kirjasto, kaksi kirjaa oli palanut. Toinen piirroskirja oli ollut vielä vaiheessa, osa kuvista oli värittämättä. Seppo Parkkonen O lemme vaimoni kanssa taviseläkeläisiä. Pia-Liisalla tosin on vasta kolmen kuukauden kokemus, mutta minä neuvon päivittäin rutiiniasioissa. K olmen kuukauden tavisputki on särkynyt, ohjelmaamme on tullut kulttuuria. Viime syksynä olimme oopperassa katsomassa Traviata -esitystä. Yllätyin! Se oli hyvä ja sopiva kuulovammaiselle. Musiikki ei ollut rämistelyä. Mietinkin miten olen 70 vuotta suojellut itseäni oopperalta. K elaan elämääni taaksepäin. Ennen luin sanomalehdet takaapäin, jotta pääsin itse asiaan, urheilusivuille. Kehitykseni jatkuessa katselin ensimmäisenä uutiset ja sitten vasta urheilun. Ajan kuluessa kurkotin yhä vaativammalle tasolle. Ensimmäisenä katsoin kulttuuriosaston ja sieltä kirjallisuuden. Eikä tässä vielä kaikki, sillä nykyään katson ensimmäisenä osaston kuolleet ja sen jälkeen koko lehden otsikot ja ingressit. R oskalehdiksi luokittelemani jutut eivät kerro totuutta otsikoissa eivätkä ingresseissä. Aikoinaan kirjapainoalalla sanomalehdissä ymmärsin otsikoiden ja ingressien sisältävän asian ytimen. Se oli silloin rehellistä informointia. R yhmässä torrevieja.fi näkee erilaisia kannanottoja alueemme arvostelussa. Kaikki eivät tykkää alueesta ja sen tavallisesta hengestä. Moittijat ovat tulleet väärään paikkaan. Heidän tulee matkailla vielä lisää, paratiisi heille on jossain muualla. T orreviejaan voi myös ihastua kunhan on nuuhkinut tarpeeksi. Parasta on meikäläisen näkökulmasta ilma, jota hengitämme. En tarvitse täällä astmalääkettä, koen olemiseni turvalliseksi ja saan aurinkokylpyjä kävelyja pyöräilylenkeillä. Alueella on melkoisen E spanjan matkailu on saavuttanut jälleen uuden upean ennätyksen, sillä vuonna 2019 maassa kävi 83,7 miljoonaa turistia, jossa on kasvua edellisestä vuodesta 1,2 prosenttia. Ulkomaiset turistit toivat maahan 92,3 miljardia euroa, joka on myös uusi ennätys, kasvua 2,9 prosenttia. Tämän suuren euromäärän suuruutta voi hahmottaa siten, että Espanjaan virtasi joka tunti 10,5 miljoonaa euroa. Turismi työllistää Espanjassa noin 2,4 miljonaa henkilöä eli 12 prosenttia työvoimasta. Espanjan turismi 201 9
Uusi Costa Blanca 1/2020 17 M oni on kuullut sanonnan; koira on ihmisen paras ystävä. Ihmisen ja koiran yhteistyö alkoi tutkimusten mukaan jo 20 000–30 000 vuotta sitten. Siitä, miten ihminen kesytti suden, on vain spekulaatioita. Koira on varmaan ollut ensimmäisiä, ellei ensimmäinen eläin, jonka ihminen on kesyttänyt. Suomen Tilastokeskuksen mukaan maassa on noin 700 000 koiraa. Niinpä ei ole ihme, että matkailun lisääntyessä myös suomalaisten koirien tarve vaihtaa maisemaa isäntineen ja emäntineen on kasvussa. K oirien lentomatkustaminen on siten lisääntynyt merkittävästi vuosien mittaan. HelsinkiVantaan lentoaseman läpi kulkee vuosittain noin 10 000 koiraa, näistä monen kohdemaa on nimenomaan Espanja. Pitkät lennot ovat eläimille erityisen raskaita, jos ne eivät voi käydä asioillaan esimerkiksi lentoasemalla. Nyt on kuultu Suomessa lemmikkitai avustajakoiran kanssa matkustavien toiveita, sillä HelsinkiVantaalla otettiin joulukuussa käyttöön kaksi koirien käymälää, jotka tekevät nelijalkaisten matkustajien matkasta mukavamman. Muutkin lemmikit voivat käyttää niitä tarpeen tullen. K äymälöistä toinen sijaitsee terminaalin ulkoja toinen sisätiloissa. T2-terminaalin ulkopuolella sijaitseva koirien käymälä on sijoitettu kulkuoven reitiltä rauhallisesti sivulle, jolloin sinne on arempienkin koirien kanssa helppo siirtyä. Koirien käymälä sijaitsee T2:n pääoven Koirien käymälä lentoasemalla lähellä yleiseltä jalankulkuliikenteeltä sivussa. Lentoaseman toinen käymälä sijaitsee non-Schengen-alueella portin 51 läheisyydessä omassa erillisessä tilassaan ja siellä voi asioida rauhassa arempienkin koirien kanssa. K äytännössä käymälä on korokkeen päälle rakennettu alue, joka on päällystetty keinonurmimatolla. Nestemäiset jätökset valuvat altaan kautta viemäriin. Kiinteä aines kerätään pussiin ja toimitetaan jäteastiaan. Mattoalue on helppo huuhdella suihkun avulla käytön jälkeen. Hyvän hygieniatason ylläpitämiseksi Finavia hoitaa lemmikkikäymälöiden säännöllisen puhdistuksen. T2-terminaalin ulkopuolella oleva koirien käymälä on sijoitettu hieman yleisestä kulkureitistä sivuun. (Kuva: Finavia) Lisätietoja: www.finavia.fi/fi/lentoasemat/helsinki-vantaa/lentoasemalla/palvelut-ja-toiminnot/koirien-kaymala S uomen kansalainen voi hakea Espanjassa passia Madridin suurlähetystöstä ja viidestä kunniakonsulaatista: Barcelona, Málaga, Las Palmas, Palma de Mallorca, Pilar de la Horadada, joista viimeksi mainittu sijaitsee Costa Blancalla. Suurlähetystön kiertävää passinantopistettä (ns. passisalkku) siirretään Mallorcan ja Costa Blancan kesken, joten vuosittain passeja saa keskimäärin runsaan viiden kuukauden ajan kyseisissä paikoissa. T ällä hetkellä passisalkku on helmikuun 28. päivään saakka Costa Blancalla Pilar de la Horadadan kunniakonsulaatissa. Konsulaatin muun toiminnan sujuvuuden varmistamiseksi passija henkilökorttihakemusten jättäminen edellyttää etukäteen tehtävää ajanvarausta. KonPasseja saa Costa Blancalla 28.2.2020 saakka sulaatista saa suomenkielistä palvelua maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 10–13, puh. (+34) 865 771 722. Osoite on Calle Mayor 23-3B, 03190 Pilar de la Horadada. Sähköposti: confinland@hotmail.com L isätietoja ja lähempiä ohjeita passin ja henkilökortin hakemisesta löytyy Madridin suurlähetystön verkkosivulta: https://finlandabroad.fi/web/esp/suomen-passi-ja-henkilokortti H enley Passport -indeksi mittaa säännöllisesti maailman matkustusystävällisimpiä passeja eli minkä maan matkustusasiakirja avaa parhaiten rajamuodollisuuksien ovia ympäri maailmaa. Tammikuussa julkaistun tilaston mukaan Japanin passi oli paras, koska sillä pääsi ilman viisumia 191 maahan. Listan kärkeä: 1. Japani (191), 2. Singapore (190), 3. EteläKorea, Saksa (189), 4. Suomi ja Italia (188), 5. Espanja, Luxemburg, Tanska (187), 6. Ruotsi, Ranska (186).
Uusi Costa Blanca 1/2020 18 T een aina lomamatkoilla paljon ostoksia. Pääosin ostan vaatteita, koruja, oliiviöljyä, ihovoiteita, laukkuja, kenkiä, lapsille leluja ja vaatteita sekä itselleni viiniä. Matkalaukut täyttyy hurjaa vauhtia, kun minä pääsen ostoksille. Muutaman kerran ollaan tuotu myös ilmakuivattu kinkku Suomeen. Mukaan tarttuu myös kasa espanjalaista musiikkia, teetä ja makeisia. Apteekista tapaan ostaa iholleni rasvaa, jota käytän Suomessakin. Espanjassa hinta on kuitenkin vain murto-osa Suomen apteekin hinnoista. M itään erityistä "must have" asiaa ei sinällään ole. Mielelläni ostan muutaman levyn uusimpia espanjalaisia hittejä myös. Ennen Torreviejasta sai ostettua "Playa total" levyjä, joissa oli aina sen kesän hitit. Nykyään en enää ole löytänyt tuota levyä, lieneekö sitten sen tekeminen lopetettu, mutta vastaavia hittilevyjä löytyy kyllä edelleen. Espanjan tuliaiset M ercadonasta saa perusrasvaa edullisesti, muutaman euron maksaa kaksi purkkia tätä vasemman puoleista rasvaa (kuva yllä). Tuo pienempi voide on Zenia Boulevardin kosmetiikkaliikkeestä, hinta taisi olla 1–2 euroa. B álsamo Oriental Deliplus -rasvaa ostin Mercadonasta. Kärsin välillä selkäkivuista ja täytyy sanoa, että erittäin hyvää rasvaa oli. Tämä on ns. tiikeribalsamia. Harmittaa, kun ostin vain yhden purkin kun tosiaan auttoi niin hyvin selkäkipuun (kuva alla). L apsille ostan ison kasan vaatteita esim. Primarkista. Meillä isommat lapset tykkäävät myös muodista ja ostavat sitten itse mieluisia vaatteita itselleen. Meidän nuorimmainen (6v) ostaa lähinnä leluja itselleen. Ollaan yleensä oltu heinäkuussa Torreviejassa ja olen ostanut koulureput tytöille myös sieltä. Tosin en ole noissa urheilumerkkien repuissa merkittävää eroa huomannut Suomen hintoihin. Pojalle ja meidän 14-vuotiaalle teinitytölle ollaan tavattu ostaa futispaidat shortsien kera. Näitä löytyy markkinoilta tai ihan urheilukaupasta. M arkkinoilta tavataan ostaa erilaisia mausteita kotiin vietäväksi ja tuliaisiksi. Carrefourissa myytiin ainakin ennen paikallista suolaa pienessä purkissa edullisesti. Sitäkin on kiva viedä tuliaisiksi. Seuraava Uusi Costa Blanca -lehti ilmestyy huhtikuussa Aineisto 25.3.2020 mennessä uusicostablanca@hotmail.com M eidän kissoille ja koiralle tuodaan tuliaisia myös, pitäähän niitäkin rakkaita perheenjäseniä muistaa. Koirien leluja saa erittäin edullisesti kiinakaupoista. L aukut ovat meillä yleensä täynnä ja kiinakaupasta ostettu matkalaukkupuntari kulkee mukana myös joka lomamatkallamme. Näin saadaan varmuus laukkujen painosta, eikä tule ylimääräisiä maksuja laukkujen ylipainosta. T oukokuulle varattu seuraava lomamatka ja tällä kertaa päädyimme vuokraamaan omakotitalon omalla uimaaltaalla. Can´t wait! Teksti ja kuvat: Mari Pellinen www.torreviejamemories.blogspot.com
Uusi Costa Blanca 1/2020 19 F allas-juhlia vietetään Valenciassa vuosittain 1.–19. maaliskuuta. Ajanjakson viisi viimeistä päivää mennään täysillä, juhlinta huipentuu 19. maaliskuuta, joka on isänpäivä Espanjassa. Vajaan kolmen viikon aikana on Valenciassa tapana harrastaa kovaäänistä Mascletá -tulitusta. Väkeä pakkautuu kaupungintalon lähettyville tuhansittain joka päivä klo 14:00 näkemään, kuulemaan ja tuntemaan tätä vaikuttavaa tulitusesitystä. N ykyään mascletássa käytetyn ruudin määrä on turvallisuussyistä rajoitettu 120:een kiloon. Ammutut raketit eivät hae visuaalista näyttävyyttä kuten muissa ilotulituksissa, vaan äänielämystä, jonka myös tuntee. Se kestää ainoastaan muutamia minuutteja ja mascletá-ammuksia voi olla yli satatuhatta. S arjana ammutulla tulituksella on oma kaavansa, jonka mukaan nykyään elektronisesti laukaistut paukut ammutaan rytmisesti ja loppua kohti tulee aina vain vauhdillaan kiihtyvä vaihe nimeltään terratrèmol (maanjäristys), jossa ammutaan voimakkaita panoksia maassa, minkä vuoksi tärinän tuntee kauempanakin, sen jälkeen ammutaan todella kovaäänisiä paukFallas ja mascletá Mascletá-tulitus järjestetään Valencian kaupungintalon edustalla joka päivä klo 14 Fallas-juhlien aikana. kuja nopeasti ilmassa. Ne paitsi kuuluvat, näkyvät selvästi savuna, joka peittää ammunta-alueen, ja usein myös väriefekteinä. A licantessa ammutaan Mascletátulituksia Hogueras -juhlien aikaan kesäkuussa, Elchessä elokuun juhlien aikana. Suosittelen, että tähänkin elämykseen/nähtävyyteen tutustutte livenä paikan päällä. Netin videoesityksistä ei saa välitettyä oikeaa tunnelmaa, ei edes ääntä, joka ylittää reippaasti 120 db ja nousee myös jalkoja pitkin kroppaan. V alencian Fallas-juhlat ovat kansainvälisesti kuuluisat kokkojuhlat. Espanjan isänpäivänä 19.3. kaupungissa on toisin paikoin väkeä niin paljon, että liikkuminen on aivan oikeasti hankalaa. Moni saattaa haluta nähdä Fallas-juhlat, mutta Valencian valtava väkijoukko ja tungos ei houkuta tai jopa pelottaa. Silloin vaihtoehtoina ovat pienempien paikkakuntien kokot. V alencian maakunnassa Alzira, Xativa ja Torrente viettävät omat juhlansa, jotka ovat pienempi vaihtoehto pääkaupungin juhlille. Myös Castellónin puolella on Fallat Burrianassa. A licanten maakunnassa Fallas-juhlia vietetään Déniassa ja Benidormissa. Déniassa kokot poltetaan pikkuhiljaa, joten ehtii yhdeltä toiselle katsomaan niiden paloa. Kokkorakennelmia voi ihailla juhlapaikkakunnilla muutaman päivän ajan ennen niiden polttamista. Annukka Valtanen Valenciassa monet kadut saavat juhlavalaistuksen.
Uusi Costa Blanca 1/2020 Costa Blancan Skandinaavisen koulun terveisiä: 20 Jokainen on arvokas omana itsenään! K evätlukukausi on pyörähtänyt käyntiin vauhdikkaasti, ja iloiset oppilaat ja opettajat ovat täyttäneet jälleen koululuokat. Koulun käytävillä vipeltää tällä hetkellä 130 suomalaista ja ruotsalaista oppilasta. Koulumme eroaa monella positiivisella tavalla ns. ”tavallisesta” suomalaisesta koulusta. Oppimisen ilo ja lasten motivaatio koulunkäyntiä kohtaan on valtaisa, ja tunnetusti ilohan parantaa oppimisen laatua. Tämä porukka opiskelisi koulussa jopa viikonloput ja lomatkin – niin ihana ja tärkeä paikka koulu on meille kaikille. M ielestäni Skandinaavinen koulu eroaa Suomen koulusta, koska esimerkiksi täällä saa olla oma itsensä eikä tarvitse miettiä mitä pukee päälleen kouluun. Täällä on mukavaa, kun on niin pieni luokka ja ei tule mitään ryhmiä tai kuppikuntia, joiden kanssa on koko ajan, kun tulee uusia oppilaita. Täällä on mukavia opettajia ja he ottavat huomioon oppilaiden ehdotukset eivätkä heti tyrmää niitä vaan ottavat ne harkintaan (oppilas 6.lk). K oulupäivä alkaa, kun vanhemmat tuovat lapsensa kouluun ja lapset kokoontuvat luokkiinsa, kunnes käytävällä alkaa soida musiikkia. Siitä alkaa aamun jumppa, röris , jossa liikunnanopettaja näyttää musiikin tahdissa erilaisia liikkeitä, joita oppilaat toistavat yhdessä. Sen jälkeen oppilaat kokoontuvat takaisin luokkiin, jotka ovat yhdysluokkia. Tunnit ovat mukavia ja oppilaat saavat vaikuttaa omaan opiskelutyyliinsä. Välitunneilla kaikenikäiset leikkivät ja pelaavat yhdessä. Koulussa ruokaa tekevät ruotsalaiset kokit, jotka tekevät ruoan paikan päällä. Sen ansiosta ruoka on tuoretta ja monipuolista. Tänä keväänä me suomaOppilaiden ajatuksia skandinaavisesta koulusta Lukeminen rentouttaa. Pihaleikit ovat hauskoja ja liikunnallisia.
Uusi Costa Blanca 1/2020 21 laiset 4–6-luokkalaiset pidämme kioskia, jossa myydään välipalaa. Koska koulu on kaksikielinen, tulee käytettyä myös eri kieliä. Esimerkiksi englannin tunneilla pidämme yhteisiä keskustelutunteja ruotsalaisten kanssa. (oppilas 5. lk) K oulussa on heti aamusta röris ja sen ansiosta on päivällä virkeä. Koulupäivät ovat täällä pidempiä, mutta tänne jaksaa aina silti tulla. Aamulla, kun herää, ei tunnu yhtään siltä, ettei jaksaisi tulla. Täällä saa myös olla oma itsensä ilman, että pelkää muiden haukkuvan ja pilkkaavan. Koulupäivän aikana on myös tunteja, jolloin mennään ulos. Välitunneillakin on kivaa ja pihalla on kaikkea kivaa tekemistä. (oppilas 5. lk) T äällä on koulussa paljon kivempaa. Täällä saa olla oma itsensä. Täällä on parempaa ruokaa kuin Suomessa, kun ei ole kumiperunoita eikä jauhelihaa. (Tarkoitan jauhelihalla lihaa, joka on jauhoista.) Tottakai on vielä tärkeä asia eli täällä on lämmin. Tekeeköhän lämpö ihmisistä kivoja? (oppilas 5. lk) H aluan puhua yhdestä asiasta, joka on, että koulussa saa olla oma itsensä. Suomen koulussa juorut leviää ja puhutaan pahaa. Jos teet väärin, sinua sakotetaan. Mutta täällä ollaan ystävällisiä, eikä sakoteta, jos joku tekee väärin, eikä juoruilla. Ulkonäollä ei ole myöskään väliä. Kiitos! (oppilas 5. lk) T ässä koulussa pidämme oikeasti ruoasta. Täällä eri-ikäiset ovat yhdessä ja voivat leikkiä yhdessä. Opettajat ovat mukavia ja täällä oppii paljon ja nopeasti. Täällä ei kiusata ja kaikilla on hyvä yhteishenki. Täällä on lämmin ja täällä saa olla oma itsensä. (oppilas 5. lk) Kaikkien hyvinvointi on meille todella tärkeää. Koulussamme harjoitellaan hyvinvointitaitoja, ja esimerkiksi tunnetaitojen harjoitteleminen kuuluu jokapäiväiseen arkeemme. Kohtaamme koulussa itsemme ja ympäristömme tavalla, jolla hyvä olo itsessämme ja ympärillämme kasvaa. Kun vahvistamme lasten tunnetaitoja, vahvistetaan samalla lapsen itsetuntoa, jolloin lapsi kykenee näkemään itsensä vahvana erilaisissa muuttuvissa tilanteissa. Omien tunteiden kohtaaminen mahdollistaa aidon ja puhtaan yhteyden itseen ja toisiin – ilman rooleja – olemalla oma ihana itseni juuri tällaisena kuin olen. S uomalaiset 4.–6. luokan oppilaat pitävät tänä keväänä koulukahvilaa koulumme oppilaille, joilla päivät jatkuvat aina iltapäivään saakka. Kahvilasta voi ostaa välipalaksi voileipiä ja mehua. Perjantaisin oppilaat tarjoavat ”perjantain erikoisuuksia”, kuten mustikkamuffinsseja, vohveleita tms. Kahvila on ollut huippusuosittu! Oppilaat ovat hoitaneet kahvilavastuutaan suurella tarmolla ja kerrassaan mainiolla yhteistyöllä. On ollut hienoa seurata, kuinka upeasti lapset ottavat vastuuta, kun sitä heille antaa. Jotta kahvila pyörisi sujuvasti joka päivä, se vaatii yllättävän paljon erliaisten asioiden huomioimista yksityiskohtia myöten. On välipalatarvikkeiden ostamista, välipalan valmistamista, myyntiä, markkinointia ja yleistä organisointia. Oppilaat ovat kokeneet kahvilanpidon mielekkäänä puuhana ja olleet erittäin sitoutuneita työhönsä. Olemme oivaltaneet kaikenlaista uutta ja oppineet monia tarpeellisia käytännön taitoja kahvilan myötä! ”Visiomme on tulla parhaaksi pohjoismaiseksi kouluksi Espanjassa. Koulumme on turvallinen koulu, jossa jokainen saa olla oma itsensä, jossa oppilaita jatkuvasti kannustetaan oppimaan enemmän, jossa arvostetaan työrauhaa ja vahvistetaan uskoa tulevaisuuteen." S kandinaavisessa koulussa noudatetaan ruotsalaista opetussuunnitelmaa, mutta suomalaisilla luokilla opetussuunnitelma on muokattu suomalaisen opetussuunnitelman mukaiseksi. Koulussa työskennellään Terveys ja hyvinvointi -teemalla ja koulu on Espanjan ensimmäinen ulkomaalainen koulu, jolla on Vihreä Lippu. S kandinaaviseen kouluun on jatkuva oppilashaku. Oppilaita otetaan myös ns. vierailijaoppilaiksi lukukautta lyhyemmäksi ajanjaksoksi. Minimiopiskeluaika on kuukausi. Otamme vastaan hakulomakkeita ympäri vuoden. Ota pian yhteyttä ja varmista paikkasi koulussamme tulevalle lukuvuodelle 2020–2021. Tervetuloa ihanaan kouluumme! L isätietoja: www.skandinaviskaskolan.com tai rita@skandinaviskaskolan.com Reippaat kahvilan pitäjät. Koulukahvila Huippusuosittu koulukahvila Koulu hyvinvointia edistämässä Tietoa koulusta: Oppilaamme rakastavat koulunkäyntiä!
Uusi Costa Blanca 1/2020 22 O dotamme sunnuntaina 19.1. Helsinki-Vantaan lentoasemalla lentoa D85421 Alicanteen. Joululoma Suomessa on ohi. Huomaamme, että infotaululla lukee lentomme kohdalla Murcia. Tulee tekstiviesti ja heti perään sähköpostiviesti, että lentomme meneekin Alicante-Elchen sijasta Corveraan Murciaan. Alicante-Elchen lentokenttä suljettiin juuri äsken myrskyn vuoksi. Muutamaa päivää aikaisemmin kenttä oli suljettuna tulipalon vuoksi. Olin tilannut Orihuela Costan taksipalvelusta kyydin Alicantesta kotiin Orihuela Costalle. Taksipalvelussa, taxiorihuelacosta.com, voi lomakkeen täyttämällä tilata lentokenttäkuljetuksen 60 € arkipäivisin ja 70 € öisin ja viikonloppuisin. Soitan taksikeskukseen, että lentomme meneekin Corveraan. Kone lähtee matkaan aikataulussa klo 14:05. S euraan lentoa Norwegianin kännykkäsovelluksesta. Välillä maanopeus on reilusti yli 1000 km/h ja saavummekin ajoittain voimakkaan takatuulen tuuppaamana reilusti etuajassa Murciaan. Laskeudumme vuorten keskeltä hieman vaappuen kentälle. Parkkeeraamme lentokonerivistön päähän. Koneita taitaa olla lähemmäs kymmenkunta, suurin osa Ryanairin. Porrasautot ajavat koneemme viereen. Kuulutetaan, että emme pääse vielä koneesta, henkilökunta ei ole varautunut tämmöiseen ruuhkaan. K un sitten pääsemme ulos, vastassa on varsin voimakas, kylmä tuuli. Koko itäinen taivas on uhkaavan, tummansinisen pilviseinämän peitossa. Kenttähenkilökunnan ohjaamina kävelemme varsin pitkän matkan matkalaukkuhihnalle, jossa laukkumme jo odottavat. Matkalla hihnalle huomaan varmaankin 20 hengen kenttähenkilökunnan ryhmän neuvonpidossa. Ilmeisesti Alicantesta on tullut henkilöstöä corveralaisten avuksi. Poistumme vastaantulohallin kautta ulos katsomaan, näkyykö tilaamaamme taksia. Kello on 17:25. Ulkona lentoaseman vieressä on useita linja-autoja ja puolisen tusinaa taksia odottamassa, ilmeisesti viemässä matkustajia Torreviejan ja Alicanten suuntaan. Hieman sivuun pysäköi eräs taksi, kuski kiirehtii kohti meitä näyttäen paperia, jossa meikäläisen nimi. Kuskimme kertoi, että kentän muut taksit olivat tulleet Alicantesta. J onkin ajan kuluttua taksin tuulilasiin alkaa ripsiä vettä. Pääsemme ennätysajassa kotiimme Cabo Roig/Aguamarinan urbanisaatioon Orihuela Costalla. Matka Corverasta kesti n. 35 min, nopeammin, kuin jos olisimme tulleet AlicanteElchen kentältä. Nousemme taksista ja nyt vettä alkaa sataa jo reilummin. Pari tuntia myöhemmin kävelemme suuren sateenvarjon suojassa 100 metrin päässä olevaan suosikkiravintolaamme MammaMiaan. Nyt vettä sataa jo kaatamalla ja tuuli varsin navakkaa. Paljonkohan vettä kertyykään terassillamme olevaan sademittariin? J onkinlaisena sääfriikkinä olin seurannut jo melkein viikon ajan Espanjan ilmatieteenlaitoksen (AEMET), eltiempo.es :in ja Laboratorio de Climatología Universidad de Alicanten sekä useiden Facebook-sivustojen, kuten MeteOrihuela ja Proyecto Mastral El Tiempo en Torrevieja ennustuksia lähestyvästä voimakkaasta myrskystä läntisellä Välimerellä. Perjantai 17.1. oli ollut Orihuela Costalla vielä varsin kesäinen, mutta lauantaina lämpötila alkoi laskea ja sitten sunnuntaina myrsky alkoi voimistua jo kunnolla. Luvassa on Baleaareille ja Espanjan itärannikolle voimakkaita tuulia, korkeita aaltoja, runsaita sateita ja lunta sisämaan vuoristoalueille. Kuten nyt tiedämme, ennusteet toteutuivat valitettavasti alakanttiin. B aleaarien merialueella todetaan lähes 14 metrin aaltoja, jotka ovat todella harvinaisia Välimerellä. Portocolomin kaupungissa Mallorcalla rantaan iskeytyessään tyrskyt lyövät rannan lähellä olevien kerrostalojen yli ja vesimassat vyöryvät satoja metrejä sisämaahan. Aallonkorkeus mannerEspanjan merialueellakin on varsin korkea, yleisesti 4–6 metriä, paikoin 8–9 metriä. Tyrskyt rikkovat laajasti mantereenkin puolella rantarakenteita ja heittävät päänkokoisia kiviä rantapaseoille, näin myös Torreviejassa. Pahimpia vaurioita syntyy Alicanten pohjoispuolen ja Katalonian välisille ranta-alueille, mutta myös Torreviejan ja Orihuela Costan rannoille. Merenpinnan nousu rannikoilla jopa 80 cm pahentaa tilannetta entisestään. Pohjoisemmassa Ebro-joen suistossa merivesi vyöryy kolme kilometriä sisämaahan pilaten suuria alueita viljelymaata. T iet, rautatiet ja sillat kokevat runsaiden sateiden ja niiden aiheuttamien tulvien ja maanvyörymien vuoksi paikoin pahojakin vaurioita. Paikoin sademäärä ylitti 250 mm neliömetrille. Sisämaan ylänköja vuoristoalueilla sataa paikoin jopa puoli metriä lunta. Liikenne on suurissa vaikeuksissa ja jopa 130 tietä joudutaan sulkemaan, myös useita moottoriteitä. Monille alueille kielletään pääsy ajoneuvoilta, ellei niissä ole asianmukaisia talvirenkaita tai lumiketjuja. Kouluja joudutaan sulkemaan ja yli 200.000 oppilasta joutui jäämään kotiin, näin myös Torreviejassa. Kymmeniä tuhansia talouksia on ilman sähköä. Tiedossa olevien kuolonuhrien määrä tätä kirjoitettaessa on 13. Aineelliset vahingot ovat mittavia. M ar Menorin rannalla sijaitseva Los Alcázares on hiljalleen toipunut syksyn DANA/Gota Frían aiheuttamasta tulvakatastrofista. Nyt jälleen kadut ovat liejun peitossa. Kyllästyneet kaupunkilaiset järjestävät 26.1. mielenosoituksen tulvien ehkäisyjärjestelmien rakentamisen puolesta. V uodesta 2017 lähtien Espanjassa Välimeren rannikoilla on koettu neljä voimakasta myrskyä, jotka ovat aiheuttaneet suurta aineellista vahinkoa. Esiin nousee taas kysymys, onko ilmastonmuutos voimistamassa myrskyjä ja niiden yleistymistä. Varmaa vastausta ei vielä ole, vaikka useimmat meteorologit näin epäilevätkin. Näyttää myös siltä, että nyt on käynnistymässä keskustelu tarpeesta tarkistaa voimassa olevaa rantarakentamislakia. On esitetty vaatimuksia, että rakentaminen olisi sallittu vasta sellaisen matkan päässä, johon myrskyävän meren vaikutukset eivät enää ulotu. M uutama kuukausi sitten syksyllä DANA/Gota Fría säämekanismi aiheutti katastrofaaliset sateet ja tulvat erityisesti Vega Bajan ja Murcian alueella. Oliko nyt myös kysymys samanlaisesta tilanteesta. Ei ilmeisesti varsinaisesti, vaan nyt kysymyksessä oli voimakkaan korkeapaineen ja matalapaineen törmäyksestä. Brittein saarten lähettyville Gloria Risto Soikkeli Corveraan Gloria
Uusi Costa Blanca 1/2020 23 oli muodostunut lähes ennätyksellisen voimakas kylmä korkeapaine ja kaakkois-Espanjan merialueelle oli muodostumassa lämmin matalapaine (kuva yllä). Erikoista tässä matalapaineessa on se, että se oli syntynyt Atlantilla ja voimakkaat suihkuvirtaukset työnsivät sen Välimerelle. Koska korkeapaineessa virtaukset eli tuulet pyörivät myötäpäivään ja matalapaineessa vastapäivään, näiden sääilmiöiden välille oli syntymässä molempien järjestelmien voimistama tuulikäytävä ja samalla lämpimän ja kylmän ilmamassan törmäyskohta. T uulikäytävä suuntautui koillisesta kohti lounasta eli Baleaarien saarten seutuvilta kohti Alicanten maakunnan pohjoisosia. Vaikka meri ei ollut enää yhtä lämmin kuin syksyllä DANA/Gota Frían tapauksessa, lämmintä ilmaa nytkin tuli Afrikasta ja siten kosteutta kertyi matalapaineessa runsaasti. Viileään ilmaan törmätessä syntyi runsaita sateita ja sisämaassa ylänköja vuoristoalueilla niin ikään runsaita lumisateita. Tuulikäytävässä tuulet puhalsivat todella kovaa ja aiheuttivat voimakkaan merenkäynnin ja paikoin ennätyksellisen korkean aallokon. Hiljalleen matalapaine liikkui alkuviikon aikana kohti pohjoista ja keskiviikkona rankkasateita ja tulvia koettiin Kataloniassa ja Ranskan eteläosissa. E rikoinen sivujuonne tässä myrskyssä olivat loppuviikon Andalusiassa Granadan, Malagan ja Marbellan raeja lumisateet. Rankat vesisateet ovat rannikolla vaurioittaneet tulvissa mm. kymmeniä autoja. Myös muualla Aurinkorannikolla satoi loppuviikosta rankasti. M yrskylle annettiin nimi Gloria . Nimeämiskäytäntö on varsin uusi, tarpeen ovat luoneet yhä voimakkaammat ja usein toistuvat myrskyt. Nimen saavat myrskyt, joiden tuulet aiheuttavat puuskissa laajalla alueella oranssin tai punaisen varoituksen. Voimakkaimmat tuulet puhalsivat nyt yli 144 km/h eli 40 m/s! Myrskyjen nimeämisestä vastaavat Länsi-Euroopan meteorologiset laitokset Portugalista, Espanjasta, Ranskasta ja Belgiasta. Nimeämisellä pyritään helpottamaan viestintää ja tiedonvälitystä. S uurimmat vahingot koettiin Baleaareilla ja Alicanten maakunnan pohjoisosista Kataloniaan yltävällä rannikkoalueella, mutta vahinkoja syntyi myös Murciassa ja Andalusiassa. Torreviejan ja Orihuela Costan alueella joudutaan korjaamaan jonkin verran rantarakenteita ja paikoin rannan välittömässä läheisyydessä kulkeneita kävelyja pyöräreittejä. M eidän lähellämme C/ Agualla CaboRoig/Aguamarinan urbanisaatiossa erään talon katolta myrskytuulet irrottivat kattotiiliä ja lennättivät niitä jalkakäytävälle. Onneksi kukaan ei loukkaantunut. Mutta toisaalla myrskyn aikaan eräs 63-vuotias mies sai surmansa päähän osuneesta kattotiilestä Pedro Bernardo -kaupungissa Ávilassa. Viranomaisten varoituksia on syytä totella eikä pidä liikkua ulkona myrskyn aikana ellei ole aivan pakko. T orstaiaamuna ei enää sada ja tuulikin on laantunut. Meri tosin aaltoilee rannan tuntumassa melkoisesti edelleen. Myrsky on kuitenkin tältä erää ohi. Pari porukkaa nauttii myrskyn aikaansaamista suurista aalloista, nimittäin rohkeimmat purjelautailijat ja surffarit. Meidän lähellämme Punta Glean niemen seutu tuntuu olevan erityisesti surffareiden suosiossa. Kaikkina myrskypäivinä heitä on meressä toista kymmentä odottamassa sitä seitsemättä aaltoa. Kävelylenkeillä touhua on mukava seurata korkealta Paseo Maritimolta (kuva alla). T erassimme sademittariin on kertynyt vettä näiden myrskypäivien aikana 61 mm. Kattotiiliä jalkakäytävällä
Uusi Costa Blanca 1/2020 24 Lue UCB-lehteä verkossa: www.lehtiluukku.fi/lehdet/costablanca
26 2 Suomi-Seura Suomi-Seuran tiedotuslehti Päätoimittaja Sulevi Suomi sulevi.suomi@gmail.com SISÄLTÖ: 1 / 2020 Toimittaja Minna Siilasvuo minna.siilasvuo@gmail.com Toimittaja Veijo Leino toimitussuomiseura@gmail.com PÄÄKIRJOITUS N o niin, vanha vuosikymmen on väistynyt ja uusi vuosikymmen on alkanut. Toivokaamme, että se on seurallemme ja sen jäsenille täynnä uusia haasteita. K eittiö lähti viime syksynä yskähdellen liikkeelle, mutta nyt olemme tuossa tutussa vauhdissa, eli saamme päivittäin lämpimän ruuan tarjota jäsentemme nautittavaksi. Tästä suuret kiitokset meidän vapaaehtoiselle keittiön väelle. T arvitsemme edelleen vapaaehtoistyöntekijöitä, muuten seuran toiminta ontuu. Haluamme erilaisiin toimintoihin uusia vapaaehtoisia, ja niihin voi ilmoittautua sihteePääkirjoitus ..................... 2 (26) Pahoittuneella mielellä? .. 3 (2 7) Itsenäisyyspäivän juhla ... 4 (28) Ravintoainemittaus ......... 5 (29) Makramee ..................... 6 (30) Tiernapojat Torreviejassa . 6 (30) Grupo Arte ....................... 7 (31 ) Sinun silmiesi tähden ...... 8 (32) Jäsenmaksu 2020 ......... 8 (32) Aineisto seuraavaan tiedotuslehteen 25.3.2020 mennessä. Kansikuva: Suomi-Seuran loppuunmyyty matka Mallorcalle tehtiin 23.–27.11 .201 9. Mallorca on Espanjalle kuuluvien Baleaarien suurin ja tunnetuin saari. Sen suosion syitä ei tarvitse hakea kaukaa. Tältä Baleaarien monipuolisimmalta saarelta löytyy jokaiselle jotakin, kiinnostava kulttuuritarjonta, historiallisia kohteita ja nähtävyyksiä sekä loistavat ostosmahdollisuudet. Palman kaupungin kruununjalokivi on La Seun goottilainen katedraali, rakennustyöt alkoivat 1 300-luvulla. Kuvassa matkalaiset kokoontuneina katedraalin lähistöllä. Matkasta lisää seuraavassa tiedotuslehdessä. (Kuva: Riitta RaitasuoLukkarinen) Sulevi Suomi Seuran puheenjohtaja rillemme Riitalle. Jos tunnet tarvetta kehittää seuran toimintaa ja sinulla on aikaa kerran tai kaksi viikossa, tule vapaaehtoisjoukkoomme. S euralla on taas huhtikuussa sääntöjen määräämä yleiskokous, jossa käydään läpi muun muassa edellisen vuoden tilinpäätös ynnä muuta. Varaathan itsellesi aikaa tuolloin. O lemme avanneet Suomi-Seuran kotisivuille täällä toimiville yrityksille mahdollisuuden mainostaa yrityksensä toimintaa sekä tulla seuralle kertomaan jäseniä kiinnostavista asioista. T ästä on hyvä jatkaa eteenpäin. T oivotan kaikille oikein hyvää alkanutta uutta vuosikymmentä. Luento Espanjan maanjäristyksistä Torstaina 20.2.2020 klo 1 7:00 Suomi-Seuran kahvilassa Luentosarjassamme jäseneltä jäsenille Markku Aarnio kertoo Espanjan maanjäristyksistä ja hiukan myös tulvista. Luento on tarkoitettu jäsenille ja se on maksuton. Ennakkoilmoittautumiset pyydetään sähköpostiin kyselytsuomiseura@gmail.com tai Seuran toimistoon. Tervetuloa kuuntelemaan! Uusin eväin uuteen vuosikymmeneen
27 Suomi-Seura 3 S uomi-Seurassa kävi karvalakkipäinen (¡Espanjassa!) äijä, joka kyllä ei ollut täysin tyytyväinen kaikkeen. Hän oli niin pahoittanut mielensä. Monesti. Vaan se ei kyllä haitannut – parikymmenpäinen katsojajoukko paremminkin niin hyvitti mielensä häntä kuunnellessaan. T ämä erikoinen, mutta kumminkin niin perisuomalainen vierailija oli mielensäpahoittaja, jota esitti Timo Mäkynen , Hämeenlinnan teatterin puoliammattilainen. Timo on näytellyt monessakin teatterissa ja työskentelee nyt Vanajaveden opiston kahden teatteriryhmän vetäjänä. T orreviejaan, tiloihimme taiteilija saapui joulukuun alussa esittämään Tuomas Kyrön kirjoihin perustuvan ohjelmanumeron ”Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike”. Timo Mäkynen on itse sovittanut esityksensä tilanteeseen sopivaksi. H änen aikomuksensa oli jopa valmistaa ehta ruskeakastike keittolevyllä, mutta tila ei oikein antanut siihen mahdollisuutta. Sen sijaan hän tarinoi aiheen ympärillä humoristisesti ja rohmusi muutaman kerran ukulelen kouriinsa ja laulaa lurautti Jaakko Tepon lauluja. Nepä sulautuivatkin mitä osuvimmin tähän esitykseen, samantapaiseen huumorigenreen. T arinan ukkeli, mielensäpahoittaja asui yksin kotona kun emäntä oli viety Kuusikotiin. Sinne yrittivät äijääkin viedä – ei muka pärjäisi yksin. Opettelemaan toki joutui, kaikki kymmenet taloustyöt, joita ei aiemmin tiennyt olevankaan. Oli aina vaan tullut iltaisin väsyneenä töistä valmiiseen kotiin. N iin mies kuin vaimokin oli jo siinä kohtaa niin uupunut, että ei sanaakaan jaksettu sanoa. Vaan eipä sitten tarvinnut pahoittaa mieltään Pahoittuneella mielellä? ja mennä riidoissa nukkumaan. Nyt mies joutui opettelemaan kun ei huolinut kotiapua. M utta nuo Kuusikodin murkinat, joita vaimolle syöttivät – nepä olivat niin miehen mielen pahoittaneet. Riisiä ja jotain joutavaa… Kyllä ei! Tolkun ihmiselle pitää olla perunaa ja ruskeakastiketta, jota on jatkettu tilanteen mukaisella eineellä, mieluiten parasta sianlihaa, saa olla jauhettuakin. Muissa maissa laittakoot sen mukaan mitä elukoita nyt sattuu olemaan. N iinpä saimme myös ruskeakastikkeen teko-ohjeen – tuhdilta tavaralta kuulosti. Semmoisilla, omilla ruuilla mies eleli. Tohtori Kiminkinen kyllä ei vaan tykännyt kun kieltäytyi ruokapalvelusta. Vaan sopihan tulla sosiaalipalvelun kanssa katsomaan, miten mies eleli ja hyvin voi. Ja sitten ukulele helisemään ja Jaakko Tepon Pam-pam-Pamela -laulu. Kyllä me niin mielemme ilahdutimme ja ansaitut aplodit annoimme tässä kohtaa musiikkisuoritukselle. M uutaman muun niin mieltä pahoittaneen tapahtuman tämä karvalakkimies vielä tarinoi. Pari laulua RyynäsTopista sopi oivallisesti jutustelun lomaan ja sittenpä hupaisa mutta tosielämäinen tarinatuokio oli lopuillaan. E sityksen jälkeen Timo kertoi jo esiintyneensä Aurinkorannikon suomalaispaikoissa vaimonsa Tanjan kanssa. Heillä on tarjolla useitakin ohjelmanumeroita, vaikkapa Leif Wagerista , Tapio Rautavaarasta tai Juice Leskisestä . Nyt on vielä työtehtäviä Suomessa, mutta ensi talvikaudella heillä on tarkoitus olla jopa muutama kuukausi näillä Espanjan rannoilla. Torreviejaan näyttelijäpariskunta toivotettiin tervetulleiksi sitten taas esiintymään, vaikkapa Juicen musiikin kera. Teksti ja kuvat: Veijo Leino
28 4 Suomi-Seura 6.12.2019, itsenäisyyspäivänä Suomi täytti 102 vuotta. Tätä kansallispäivää suomalaiset juhlivat vakavamielisesti muistellen sotia ja sodissa kaatuneita sekä haavoittuneita. T orreviejassa Costa Blanca Suomi-Seura järjesti yhdessä ev.lut. seurakunnan kanssa juhlavan tilaisuuden Los Angeles -ravintolassa (Plaza de los Halcones). Juhlavieraita ja esiintyjiä oli kokoontunut satakunta. Asiaan liittyen sopinee aprikoida, oliko yhtään sodassa ollutta mukana, mutta ainakin heidän jälkeläisiään, myös sotainvalidien jälkeläisiä varmasti oli suuri osa ja sitä myötä Itsenäisyyspäivän juhla Vasemmalta kunniakonsuli Mariano Sánchez Martinez, tulkki Arja Hynninen, rouva Martinez ja Gitte Lund-Thomsen. asiaan läheisesti kosketuspintaa saaneita. Toki on niinkin onnellisesti, että suuri osa osallistuneista, suuret ikäluokat lienevät moneen sataan vuoteen ainoa ikäluokka, joka on saanut kokea näinkin pitkän elinkaaren ilman sodan välitöntä seuraa. T ilaisuuden avaukseksi juhlan juontaja Maggie Rajakangas toivotti juhlaväen tervetulleeksi ja käynnisti yhteislaulun. Tämän jälkeen SuomiSeuran puheenjohtaja Sulevi Suomi osaltaan tervehti vieraat, hieman puolustusvoimien tilaakin tarkastelevalla puheenvuorollaan. M aggie Rajakangas jatkoi vetotehtävää esittelemällä kutsuvieraat ja ohjaamalla puheenvuorot: S uomen suurlähetystöstä Madridista oli saatu ministerineuvos Liisa Maunula tuomaan tervehdys ja kunnianosoitus yhteisöämme kohtaan. C osta Blancan kunniakonsuli Mariano Sánchez Martinez esitti espanjaksi juhlapuheen, jonka tulkkasi suomeksi kansalaispalveluassistentti Arja Hynninen . Kunniakonsuli kiitti kutsusta ja ilmaisi kunnioituksensa Suomea ja suomalaisia kohtaan. Hän muistutti myös, että 6.1 2. juhlitaan Espanjassakin, on perustuslain vuosipäivä. T orreviejan kaupungin tervehdyksen toi Gitte Lund-Thomsen . Näin saatiin myös tanskalainen ääni juhlaamme. Hän ilmaisi olevan kunnia saada osallistua juhlaamme. Hänen virkatehtävänään on toimia kansainvälisten asukkaiden edustajana, jonka työn puolesta hän kiitti hyvin toimivasta yhteistyöstä suomalaisten kanssa. N äiden tervehdysten jälkeen juhlava ohjelma eteni laulujen, runojen ja tarinoiden parissa: Ministerineuvos Liisa Maunula Suomi-Seuran puheenjohtaja Sulevi Suomi Teksti ja kuvat: Veijo Leino Maggie ja Matti Rajakangas
29 Suomi-Seura 5 T uristikanttori Satu Ranta ja Timo Lankinen esittivät sävelmän Täällä Pohjantähden alla. J uhlapuheen piti turistipappi Peter Kankkonen . Eikä minkä tahansa puheen: aiheena oli suomenhevonen talvisodassa. Tarinaa riitti melkein tunniksi, mutta jykevää asiaa – olisi voinut kuunnella jopa pidempäänkin. Tekisi vääryyttä puheelle yrittää tiivistää se tähän, mainittakoon vain, että uutta, mielenkiintoista tietoa sekä kunnioitusta Suomen sodasta tuli melkoisesti lisää. Matti Rajakankaan laulu puheen lomassa Vikke-Vili -hevosesta sopi mainiosti tilanteeseen. K auppatieteilijä, pappi Timo Lankinen lausui runon sotahevosesta, Maija -tammasta. M aggie esitteli taustatietoa Maamme -laululle, joka sitten seisten laulettiin. S atu Rannan johtaman seurakunnan kirkkokuoron taidokkaiden esitysten jälkeen juhlamme päättyi Vapaakirkon pastorin Ilkka Hirvosen rukoukseen ja lopulta yhteislauluun. Sittenpä pitikin kiiruhtaa kotisohville katselemaan TV:stä itsenäisyyspäivän vastaanottoa presidentinlinnasta. Jälkisanat: J os maailmassamme on valtioita ja rajoja oltava, olkoon sitten omamme Suomi. Mutta täydelliseen naiiviuteen ei isänmaankaan suhteen tarvinne yltyä. Vaikka onhan siinä jotain ylevää, yhdistävää. Jotain joka on suurta mutta silti mahtuu sydämeen. S e kasvoi ja laajeni syntymäkodista maakuntaan ja lopulta isänja yhtä ansiokkaasti äidinmaaksi. Se on minun historiani. Se on minun tulevaisuuteni jälkeläisissäni. Se on siellä silloinkin kun olen kaukana siitä. Juuret, ei juurista voi irtautua. Turistipappi Peter Kankkonen. Näyttöruudulla juhlan teeman sankareita. Ev.lut. seurakunnan kirkkokuoro Ravintoainemittaus Väsyttääkö, onko sinulla kipuja tms. vaivoja? Saatko riittävästi ravinteita? Käytätkö lisäravinteita? Jos käytät, niin toimivatko ne? Ellet käytä lisäravinteita, niin pitäisikö sinun käyttää niitä? Vastauksen kysymyksiin antaa ravintoainemittaus. Mittauksella saat tiedon mineraaleista, vitamiineista, koentsyymeistä ja fyysisestä perustasosta, yhteensä 38 mittausarvoa. Mittaus tapahtuu tietokonelaitteistolla, ei verinäytettä. Mittaus ja tulosten läpikäynti noin 20 minuuttia, hinta 30 €, joka maksetaan käteisellä suoraan mittaajille. Mittauksen suorittavat Risto Karojärvi ja Milli Grabherr. Mittaukset jäsenille Suomi-Seuran tiloissa tiistaisin klo 1 0.00–1 3.30. Varaukset Suomi-Seuran toimistoon tai sähköpostilla: kyselytsuomiseura@gmail.com
30 6 Suomi-Seura S uomi-Seurassa pyörähti ihania ihmisiä (tai vastaavia) konstailemassa. Yksi julisti olevansa Murjaanien kuningas, noh, väritys kyllä puolsi väitettä. Toinen taas Kuningas Herodes – ehkä olikin, koska hänellä oli sotilaskin mukana, nimittäin Knihti. Ja joukon jatkona Mänkki, jolla oli jokin taivaankappale kepin päässä. Lauluäänet oli viritetty ja lääkitykset tarkistettu. Kiitämme taidepläjäyksestä (tai vastaavasta). Tiernapojat Torreviejassa K irjoitusvirhe vai ulkomaankieltä tuo otsikko? Toivottavasti ei kumpaakaan. Sen on tarkoitus olla erään käsityötekniikan nimi. Siinä monenlaisia solmuja käyttämällä saadaan naruista ja nauhamaisista materiaaleista aikaan koristeellisia kuvioita, pintoja ja sen semmoisia. Koruja, vöitä, mitä nyt vilkas mielikuvitus kehittelee, voi makramee-harrastaja muotoilla. Makramee S anna Tuokko saapui syksyllä Suomi-Seuralle opettamaan tuota erikoista taidetta ja saikin monta kiinnostunutta oppiinsa. Sanna pitää käsityönopettajan työstä väliaikaa, ja palaa työelämään Suomeen taas seuraavaan syyslukukauteen. Teksti ja kuvat: Veijo Leino Sanna Tuokko
31 Suomi-Seura 7 J os tuon otsikon suomentaisi, vaikka se tuommoisena on hyvinkin kuvaava, taideryhmä siitä kaiketi tulisi. Seuramme alustalla toimiva taideharrastajien ryhmä se on ja heidän taiteellisia luomuksiaan on esitteillä seuran alakerrassa. Ne on tehty nautinnolla, tietäen, että maksuksi saa ehkä vain työn antaman tyydytyksen. Tietäen myös, että kyvykkyys voi olla myös haitta – on ollut mahdollista siitä asti kun kateus keksittiin. L eonardo da Vinci maalasi Mona Lisa -taulun. Joku saattoi tuon jo tietääkin, mutta tiesikö tuo joku, että taiteilija ei lopulta luovuttanut teosta tilaajalle, mallina olleen naisen puolisolle vaan jätti sen varastoonsa turhana työnä. Se löydettiin Leonardon kuoleman jälkeen ja loput on sitten historiaa. Näin kerrotaan, vaan kukapa näistä maailman täyttävistä myyteistä tietää. G rupo Arten hienoille taideteoksille tuskin käy kuten Mona Lisalle. Eivät ne ainakaan varastoon jää, Louvrekin on toki loppusijoituspaikkana vielä mahdollista. Ainakin tiedetään, että jos taiteilijamme eivät olisi näitä tehneet, ne olisivat jääneet ikuisesti tekemättä. K uvat kertokoot, sanat eivät tässä jeesaa. Grupo Arte Teksti ja kuvat: Veijo Leino Taiteilija Marja Talvi. Taidemuoto kontaktivärjäys. Taiteilija Eila Silander. Taiteilija Martti Räinä.
32 8 Suomi-Seura O tsikko on Olavi Virran esittämän iskelmän kertosäkeestä. Laulu alkaa näin: ”Sinun silmiisi kun katson niin ymmärrän sen”. Näin saattaisivat sanoa Sol Eyes -yrityksen aviopari silmälääkäri Erja Oksman ja silmäkirurgi Petri Oksman . S ol Eyes Vision Clinic kävi esittäytymässä Suomi-Seuralla marraskuussa. Näkönsä puolesta huolestuneita tai kiinnostuneita oli saapunut kuuntelemaan lähemmäs kolmekymmentä suomalaista. S euran johdon toivotettua vieraat tervetulleiksi Sol Eyesin klinikkavastaava Tom Korpi selvitti Fuengirolassa toimivan klinikan toimintaa. Yhteydenotot sujuvat hänen kauttaan puhelimella (+34) 952470073 tai sähköpostilla info@soleyes.es. P etri Oksman pääsi sitten varsinaiseen asiaan – kertomaan miksi jokaisen yli 40vuotiaan tulisi käydä säännöllisesti silmälääkärin tutkimuksessa. Sattuneesta syystä ikänäkö-aihe saattoi osua parhaiten kohteisiin. Ikääntymisen tragediahan ei ole siinä, että on vanha, vaan siinä, ettei ole nuori. Petri kertoi ikänäkövaivan olevan kaikkien kohtalona. Muita aiheita olivat harmaakaihi, silmänpainetauti ja kuivasilmäisyys. Myös taittovirhekirurgia on Oksmanien ammattitaidossa. S ilmät saa parempaan kuntoon Sol Eyes -palveluilla. Silti jonkun viisaan ajatus saattaapi sopia tähän: ”Kukaan ei ole sokeampi kuin se joka ei halua nähdä.” Teksti ja kuvat: Veijo Leino Vasemmalta Erja Oksman, Petri Oksman ja Tom Korpi. Sinun silmiesi tähden S ähköpostitse olemme pyytäneet maksamaan jäsenmaksun suuruudeltaan 35 euroa tammikuun aikana. Mikäli olet edellisen kerran maksanut jäsenmaksun vuonna 201 7 tai sitä ennen, niin et todennäköisesti ole enää rekisterissä. Voit tiedustella asiaa sähköpostitse cbsuomiseura@gmail.com tai tehdä suoraan uuden hakemuksen kotisivujen kautta osoitteessa: www.costablancasuomiseura.es V oit maksaa pankin kautta viitteenä sukunimi, etunimi, jäsennumero. Hyvät Seuran jäsenet! V oit myös maksaa infotoimistossa joko käteisellä tai p ankkikortilla. Jäsenkorttiin saat kuluvan vuoden maksutarran infotoimistosta. M uistathan, että on olemassa myös ainaisjäsenyys eli maksamalla 350 € saat ainaisjäsenen kortin, johon ei tarvitse hakea vuositarroja. Pankki: Bankinter Saaja: Asociación Finlandesa Costa Blanca Osoite: Calle Suecia 1 0, Torrevieja Tili: ES1 2 01 28 0654 8201 0002 11 27 Swift: BKBKESMM Viite: Sukunimi, etunimi, jäsennumero COSTA BLANCA SUOMI-SEURA
Uusi Costa Blanca 1/2020 33
Uusi Costa Blanca 1/2020 34 R unsas vuosi sitten kirjoitin ensimmäisen kolumnini SE-lehden numeroon 299. Sen aihe oli räväkkä ”I kill you!” Seurasin naapureiden kanssa miten ranskalainen mies piinasi naapureitaan kovalla musiikilla ja puheillaan parvekkeelta sekä iltamyöhään jatkuvalla pallon pompottelulla. Hän ohjasi humalapäissään pikku-ukkojen sulkeisia ja tuurasi paavia saarnoillaan. H änen alapuolelleen saapui brittimies lomalle. Britti luuli ranskalaisen ymmärtävän selkokieltä normaalilla äänellä ja kovennetulla. Hänen pyyntönsä ei mennyt perille ja riita siitä tuli. Britti tehosti rähinäjuoman voimalla uhkailua, mutta ei onnistunut. ”I kill you!” ei tuottanut tulosta. M yöhemmin syksyllä espanjalaiset yrittivät vaientaa häirikön. Pohjustuksena käytettiin alkoholipitoisia juomia. Kaikenlaista rojua lenteli ranskalaisen parvekkeelle. Jopa vaahtosammuttimet lentelivät molempien toimesta. Espanjalaiset keksivät ottaa ranskalaiselta sähkön pois, jotta musiikki vaientuisi. He poistivat sähkökaapista sulakkeen, mutta ranskalainen antoi vahingon kiertää irrottamalla toisen asunnon sulakkeen omaan käyttöönsä. M yöhemmin suomalainen pariskunta saapui lomaasuntoonsa. He ihmettelivät miksi sähkö ei mennyt päälle? Kävivät jopa sähköyhtiöltä tiedustelemassa mikä mättää? Sähköyhtiö ei ollut katkaissut sähköä. Lopulta selvisi, että sulake oli poistettu ja asukas joutui ostamaan tilalle uuden asennuksineen. R anskalaiselta ei tietenkään saanut korvausta, sillä hänellä oli vuokrat, sähköt ja vesi maksamatta ainakin Asioilla on taipumus loksahtaa kohdalleen vai onko? E lchen puolimaratonin, joka on lajissaan maailman vanhin, mitalit ovat tänä vuonna meidän superhyvien granaattiomenien muotoisia, joilla on DOP (Denominación de Origen Protegida) eli suojeltu alkuperänimi “Granada Mollar”, ja voittajan mitali on kullanvärinen granaattiveistos. M araton numero 48 juostaan sunnuntaina 15. maaliskuuta, ja sitä ennen on juoksijan messut Elchen kongressikeskuksessa 13–14. maaliskuuta. Lauantaina 14.3. on myös lapsille oma alue “divertimaratón”, jossa on leikkejä ja urheilua Paseo de la Estación -kadulla. E spanja on Euroopan maista ensisijainen granaattiomenan tuottaja ja täällä on yli 2500 hehtaaria viljelmiä. Tuotto on yli 20000 tonnia vuodessa. K otikaupunkini Elche on noussut granaattiomenan tunnetuksi lähettilääksi, sen lisäksi, että täältä viedään paljon hedelmiä, Elchen yliopisto UMH tutkii sen ominaisuuksia ja Elchessä valmistetaan siitä superjuomia ja muita tuotteita aina enenevässä määrin, koska granaattiomenassa on paljon antiaineita. Myös syöpäsoluja tuhoavia ominaisuuksia on tullut esiin ainakin laboratorio-olosuhteissa ja niiden hyväksikäyttöä tutkitaan. Annukka Valtanen Elchen puolimaraton 1 5.3.2020 vuoden ajalta. Hänen vuokranantajansa oli irtisanonut vuokrasopimuksen, mutta ranskalainen jatkoi hullun elämää piittaamatta mistään. V uokran irtisanominen oli pari kertaa oikeudessa, mutta ranskalainen ei ollut saapunut paikalle. Lopulta huhtikuun lopussa oikeus päätti häädöstä, jonka viranomaiset suorittivat kuukauden päästä. Häädön yhteydessä miehen tavarat siirrettiin kadulle ja ukko pois asunnosta. Lukot vaihdettiin ja omistaja siivosi ja myrkytti asuntoa. R anskalainen maleksi yön entisen asuntonsa läheisyydessä. Tavaroitaan hän ei pois vienyt. Kovaa musiikkia levittänyt soitin lojui roskiksen vieressä odottamassa uutta omistajaa. O lisi mielenkiintoista tietää löytyikö ranskalaiselle majapaikka jostakin vai onko niin, ettei Espanjassa huolehdita asunnottomista höppänöistä. Mies on oikeasti päästään sairas ja tarvitsisi asianmukaista hoitoa. Häätäjien työn kuvaan kuului vain miehen siirto asunnosta oven ulkopuolelle. Mahtaakohan vuokranantaja saada mistään korvausta menetetystä vuokratulosta ja asunnon vaurioista? V uokrasopimusten kanssa sietää olla varovainen, sillä eri maissa voi olla kimurantteja sääntöjä ja toimintatapoja. Seppo Parkkonen
Uusi Costa Blanca 1/2020 35 Espanjan matkustustiedote S uomen ulkoministeriö yhdessä Madridin-suurlähetystön kanssa päivittää aika ajoin Espanjaa koskevaa matkustustiedotetta, joka sisältää pitkän aikavälin tietoa maan yleisestä turvallisuustilanteesta. Tieto on tarkoitettu matkustajan oman päätöksenteon tueksi. Seuraavassa tiedotteen rikollisuusosio. T askuvarkaisiin ja muuhun tavanomaiseen rikollisuuteen on syytä varautua erityisesti turistien suosimissa matkakohteissa, mutta myös kadulla ja kahviloissa. Ole tavallista valppaampi suurissa väkijoukoissa, metroissa ja junissa liikuttaessa. Matkatavaroiden kanssa tulee olla erityisen tarkkaavainen lentokentillä tulon ja lähdön yhteydessä, vuokra-autojen parkkipaikoilla sekä hotelliin/huoneistoon majoittautumisen yhteydessä. T ärkeimmistä asiapapereista kuten passista, luottokorteista ja lentolipuista on hyvä ottaa kopiot ja säilyttää erillään alkuperäisistä. Kopio passista kannattaa myös tallentaa sähköpostiin mahdollisen varkauden tai katoamisen varalta. Passi ja arvoesineet suositellaan jätettäväksi hotellin turvasäilöön tai vastaavaan turvalliseen paikkaan. Jos passi katoaa tai varastetaan Espanjassa, tee siitä ilmoitus paikalliselle poliisiasemalle. Ilmoituksen voi myös tehdä puhelimitse 902 102 112 tai verkkosivuilla www.policia.es. Ä lä jätä autoa lukitsematta minnekään. Ovet on hyvä pitää lukittuna myös ajon aikana. Autoon ei kannata jättää mitään tavaroita, ei edes takaluukkuun säilöön. Lentokenttien vuokra-autojen parkkeerausalueilla, tienvarsien taukopaikoilla ja myös suurilla huoltoasemilla on lyhyenkin pysähtymisen ajan syytä pitää laukut, lompakot ja muut arvotavarat mukana. Varkaustapauksia on sattunut etenkin Barcelonan ja Madridin ympäristössä sekä Valencian ja Alicanten maakunnista. Rengasrikon sattuessa kannattaa suhtautua varauksella avuntarjoajiin. E rilaisia turistien huijausyrityksiä on esiintynyt jonkin verran luottokorttien käytön yhteydessä. Time-share/osaaika-asunto-kauppojen yhteydessä kannattaa käyttää aikaa harkintaan ja selvittää perinpohjaisesti kaupan luotettavuus. Kaikki maksut tulisi hoitaa pankkiteitse. Madridin-suurlähetystö Paseo de la Castellana, 15, 28046 MADRID, SPAIN +34 913 196 172 sanomat.mad@formin.fi www.finlandia.es www.facebook.com/SuomenSuurlahetystoMadrid www.twitter.com/EmbFinMadrid Päivystys: Hätätapauksissa ota yhteys ulkoministeriön päivystykseen: puhelin +358 9 1605 5555 ja sähköposti Paivystys.um@formin.fi Yhteystiedot
Uusi Costa Blanca 1/2020 36 T orreviejan tuoreen asukastilaston mukaan kaupungissa oli kirjoilla 30.12.2019 kaikkiaan 86.347 henkilöä. Kärjen osalta jakautuivat Torreviejan vierasmaalaiset asukkaat seuraavasti (suluissa tilanne 1.1.2019): Britannia 4906 (4984), Venäjä 4136 (4063), Ukraina 3095 (2991), Marokko 2187 (2391), Kolumbia 2033 (1470), Bulgaria 1636 (1679), Romania 1602 (1705), Ruotsi 1274 (1226), Belgia 1058 (1005), Saksa 1010 (1074), Italia 1002 (944), Kiina 955 (974), Algeria 786 (718), Norja 709 (734), Brasilia 603 (529), Intia 578 (581), Suomi 578 (580), Puola 539 (528), Ranska 504 (487), Argentiina 499 (442), Liettua 459 (489), Senegal 378 (371), Venezuela 372 (254), Ecuador 357 (372), Alankomaat 350 (353), Kuuba 322 (274), Valko-Venäjä 300 (257), Chile 298 (293), Uruguay 266 (252), Portugali 263 (270), Irlanti 253 (253), Pakistan 199 (192), Moldova 194 (196), Georgia 182 (170), Kazakstan 174 (132), Latvia 170 (158), Nigeria 154 (157), Unkari 153 (157), Sveitsi 151 (151), Tanska 137 (147) ja Viro 108 (114). T ämän tilaston mukaan Torreviejassa kirjoilla oleva asukasmäärä on lisääntynyt vuodessa 312 hengellä. Torreviejan asukkaista on espanjalaisia 49.892 eli 57,8 %. Miehiä asukkaista on 42.661 (49,4 %) ja naisia 43.686 (50,6 %). Torreviejassa on kaikkiaan 120 eri kansallisuutta. Torreviejan asukastilasto juhla. Tämän näyttävän juhlan alkuperä on historioitsijoiden mukaan Egyptissä ja Sumerissa jo 5000 vuotta sitten. Karnevaaleja on kautta aikojen vietetty ympäri maailmaa, mm. antiikin Roomassa niitä vietettiin viininjumala Bacchuksen kunniaksi. K arnevaaliaikaa vietetään paikallisten perinteiden mukaisesti useita päiviä peräkkäin. Karnevaaleissa on tyypillisesti näyttäviä kulkueita, äänekästä musiikkia sekä naurua ja erityisiä juhlaruokia. Sanotaan, että karnevaalin aikana yhteisön normaalit rajat rikotaan ja pyhä muuttuu maalliseksi. M aailman suurin karnevaali on Rion sambakarnevaali Brasiliassa. Myös eri puolilla Espanjaa vietetään karnevaaleja (carnaval) juuri ennen paastonaikaa eli vuodesta riippuen tammikuun loppupuolella, helmikuussa tai maaliskuun alussa. T orreviejassa on pidetty karnevaaleja nykymuodossaan vuodesta 1986 lähtien. Tänä vuonna noin neljän viikon ajanjakso osuu välille 31.1.–29.2. Tuona aikana etenkin viikonloppuisin on lukuisia kulkueita kaupungin kaduilla sekä muita näyttäviä tapahtumia. Torreviejan karnevaalitapahtumien budjetti on tänä vuonna noin 84 000 euroa. Torreviejassa karnevaaliaika on lähes yhtä juhlaa K arnevaalit ovat varsinkin katolisissa maissa laskiaisen aikaan ennen paastoa vietettävä riehakas Lisätietoja kulkueista reitteineen ja tapahtumapaikkoineen verkossa: https://torrevieja.com/carnaval-torrevieja-2020
Uusi Costa Blanca 1/2020 37 K otikaupungissani Elchessä on upea kulttuurillinen 10.162 metriä pitkä kävelyreitti, jonka pääteemana on UNESCO:n ihmiskunnan perintölistalla oleva historiallinen taatelipalmumetsikkö. T ämä reitti kulkee suurelta osin palmujen katveessa ja samalla voi tutustua Elchen kaupunkiin, sen rakennuksiin, monumentteihin, perinteellisiin puutarhoihin, teollisuuteen, vanhoihin vartiotorneihin, keskiaikaiseen Altamiran palatsiin jne.… Kävelyreitti PR CV 439 Elchen kaupungissa R engasreitin voi aloittaa mistä kohdasta vain, mutta suositeltava lähtöpaikka on kongressipalatsi (Palacio de Congresos) osoitteessa Calle Filet de Fora 1. Reittikarttaa voi tiedustella puiston kulmassa sijaitsevasta turistitoimistosta (Oficina de turismo), osoite Plaça del Parc 3. K orkeusero reitin varrella on 51 metriä. Se on helppokulkuinen, sopii koko perheelle ja kierroksen voi suorittaa kaikkina vuodenaikoina. Koko reitin läpikulkemiseen ja pysähdyksineen kuluu aikaa noin 2,5–3 tuntia. Jos on koira mukana, on se pidettävä hihnassa koko reitin ajan. R eittikartan ja mielenkiintoiset kohteet sen varrelta voi ladata verkosta: www.elche.es/senderelx/ruta-del-palmeral Annukka Valtanen E lchen kaupunki on ollut vuosien varrella Espanjan postilaitoksen (Correos) suosiossa, sillä siihen liittyviä postimerkkejä on julkaistu useita, eniten Alicanten maakunnan paikkakunnista. 1969 Dama de Elche 1986 El Misterio de Elche 1997 Bimilenario de Elche 2000 Dama de Elche 2001 El Misteri d'Elx 2001 Palmeral de Elche 2006 Yacimiento arqueológico de L'Alcúdia Elche-aiheisia postimerkkejä
Uusi Costa Blanca 1/2020 38 Y hteiskristillinen naistoimikunta järjestää jälleen tänä keväänä naistenpäivän teemalla Terveyden lähteillä ravintola FU:ssa lauantaina 7.3. alkaen klo 11 ja päättyen klo 15. Päivän vieraana on psykiatrian erikoislääkäri (Saksassa), psykoterapeutti ja kouluttaja Irmeli Schüz , joka jo varhain tunsi kutsumusta tutkia enemmän kokemuksia ihmiselämän varjopuolista. Hän aloitti lääketieteestä, mutta jo opiskeluaikana oli mukana perustamassa ainakin Keski-Euroopan ensimmäistä sielunhoito-organisaatiota, joka toimii yhä. Sen tehtävänä on opettaa seurakuntia auttamaan psyykkisessä hädässä olevia. S uomessa Irmeli Schüzillä oli terveyskeskuslääkärin virka, mutta hän muutti pian taas takaisin Saksaan, missä halusi lisätä omaa osaamistaan. Hän erikoistui Münchenissä psykoterapeutiksi ja sitten psykiatrian erikoislääkäriksi. Saksassa hän työskenteli myös neurologina. M yöhemmin Irmeli Schüz perusti vastaanottokeskuksen, missä kohtasi todella mitä erilaisimpia ihmiselämän puolia, myös vaikeasti psyykkisesti traumatisoituneita. Irmeli Schüz kiertää edelleen Suomessa ja ulkomailla luennoimassa. Yhteiskristillinen naistenpäivä jälleen Torreviejassa U sko Kristukseen on ollut Irmeli Schüzille todellinen tukipilari ja tukena on aina saksalainen aviomies. Heillä on yksi tytär, joka toimii lääkärinä leukemiaa sairastavien lasten parissa. N aistenpäivän ohjelmaan kuuluu myös herkullinen lounas sekä yhteistä ohjelmaa, mm. yhteislaulua, leikkimielinen tietovisa ja liikuntatuokio. Lippuja (15 €) voi ostaa etukäteen sekä ev.lut. seurakunnasta, Majakasta että Kotikirkosta. Tervetuloa nauttimaan yhteisestä päivästämme, naiset! Mari Hirvonen Irmeli Schüz E kumeenista rukousviikkoa vietetään vuosittain kaikkialla maailmassa 18.–25. tammikuuta. Yli sata vuotta ovat kristityt eri puolilla maailmaa kokoontuneet tammikuun lopussa rukoilemaan kristittyjen ykseyden kasvamisen puolesta. Tämän vuoden kristittyjen ykseyden rukousviikon olivat valmistaneet Maltan kristityt otsikolla: He kohtelivat meitä tavattoman ystävällisesti. (Apt. 28:2). S unnuntaina 19.1. vietettiin ekumeeninen jumalanpalvelus Torreviejan Inmaculadakirkossa. Siinä oli mukana lauluryhmä Costa Blancan seurakunnan kirkkokuorosta turistikanttori Satu Rannan johdolla. P uheenvuorossaan turistipappi Peter Kankkonen rohkaisi kristityt keskittymään ilosanoman julistamiseen: ”Silloin kristittyjen ykseys kasvaa ja tiivistyy ja kääntää kristittyjen katseet huomaamaan kuinka paljon heitä yhdistää.” Teksti: Peter Kankkonen Kuva: Satu Mäkitalo Ekumeeninen jumalanpalvelus Torreviejassa Vasemmalta katolisen hiippakunnan edustaja Jesús Ortuno, Norjan kirkon kirkkoherra Anita Dalehavn, turistipappi Peter Kankkonen, paikallisen seurakunnan pappi Kamil Bliss, Jose Antinio Martinez Alicanten tuomiokapitulista, Norjan kirkon kappalainen Tone Marit Dyrkolbotn, Sorin Cosmin romanialaisesta Pyhä Ffrem de Sira -seurakunnasta, kirkkoherra Lars Cederlöw Ruotsin kirkolta Costa Blancalla sekä Inmaculada-kirkon kirkkoherra Manuel Martínez Rocamora. Kuva: TV7
Uusi Costa Blanca 1/2020 39 C osta Blancan suomalaisen ev.lut. seurakunnan käsityöpiirissä syntyi ajatus lahjoituksista, kun piirin valmistamia käsitöitä oli jäljellä vielä myyjäisten ja arpajaisten järjestämisen jälkeen. Joulun alla haluttiin muistaa myös niitä, jotka eivät käy seurakuntien tilaisuuksissa. K äsintehtyjen, lämpöisten sukkien ja lapasten sekä muiden neulontatuotteiden haluttiin lämmittävän niitä eniten tarvitsevia ihmisiä: Espanjan talviyössä kylmässä, jopa taivasalla nukkuvia. Asiasta innostui myös Costa Blancan Vapaakirkkoseurakunnan Majakka. A vustusten perille toimittajiksi valittiin aviopari, joka on pyyteettömästi tehnyt vapaaehtoistyötä Torreviejan vähäosaisten keskuudessa noin kolmen vuoden ajan. He ovat apulaisineen espanjankielisen Iglesia Evangélica -seurakunnan väkeä. Tästä seurakunnasta, jonka osana myös suomalaisten Torreviejan Kotikirkko toimii, oli mukana ja tulkkina siellä lapsityöstä vastaava Outi Eriksson . E steban Alonzo ja hänen vaimonsa Hortensia de Miguel jakavat jokaisena arki-iltana ruokaa Torreviejan Tuulimyllypuiston vieressä toimivan Centro Cristiano -seurakunnan tiloissa. Seurakunta on perustanut Espanjassa ruoanjakeluun vaadittavan yhdistyksen ja tämä on mahdollistanut Estebanille ja Hortensialle heidän työnsä tähän saakka. Nyt pariskunnalla on vireillä oman yhdistyksen perustaminen, koska silloin on mahdollista saada enemmän avustuksia työhön kaupungilta, ruokapankilta ja muilta virallisilta tahoilta. E steban kertoo itse olleensa narkomaani ja saaneensa apua Madridissa huumeklinikalla. Sieltä päästyään hän pelkäsi ajautuvansa takaisin huumeympyröihin. Hän näki erään sikäläisen seurakunnan yhteystiedot kadulla ja päätti soittaa sinne. Puhelimeen vastasi hänen nykyinen vaimonsa Hortensia. T ämä vapaaehtoistyö täyttää tänään heidän elämänsä kokopäiväisesti. Päivätyönään he pitävät Colegio Público Cuba de Torreviejan viereisessä puistossa olevaa kioskia. Lisäksi Esteban työskentelee katujen puhtaanapidossa varsinkin kiireaikoina. J oka arkiaamu he aloittavat ruuanlaiton ruokakaupoilta saamistaan tarvikkeista kello kuudelta. Varsinaisen päivätyön jälkeen he jakavat ruoka-apua Centro Cristianon tiloissa muutamien Suomalaiset seurakunnat avustivat joulun järjestämisessä vähäosaisille Lahjoitettavia tuotteita olivat toimittamassa Anneli Styf (vas.) ja Paula Kaikkonen (oik.) CB:n suomalaisesta ev.lut. seurakunnasta sekä Mari Hirvonen (kesk.) CB:n Vapaakirkkoseurakunnan Majakasta. Kuvasta puuttuu Outi Eriksson espanjankielisestä Iglesia Evangelica -seurakunnasta. vapaaehtoisten ystäviensä kanssa klo 18 alkaen. Kävijät saavat mukaansa yhden aterian verran valmiiksi tehtyjä voileipiä, hedelmiä, jukurttia ja kahvia tai teetä sen mukaan, mitä lahjoituksia lähialueen kauppaliikkeiltä, varsinkin Consumilta, on saatu. Jakelupisteessä ei ole mahdollista jäädä syömään. S uomalaisten seurakuntien lahjoitukset Esteban ja Hortensia lisäsivät 23.12. jaettavaan apuun. He tuntevat asiakkaansa jo pitkältä ajalta, joten he osaavat kohdistaa itse kullekin juuri niitä tavaroita, joista on eniten apua ja hyötyä sekä iloa. Molemmat aviopuolisot kertovat tämän vapaaehtoisen avustustyön olevan heille itsestäänselvyys sekä varsinainen elämäntehtävä, käänsi tulkkinamme toiminut Outi Eriksson espanjankielisestä Iglesia Evangélica -seurakunnasta. Teksti ja kuva: Satu Mäkitalo T orreviejassa toimivat suomalaiset seurakunnat lahjoittivat paikalliseen hyväntekeväisyyteen jouluna ruuan lisäksi jaettavaksi lämmittäviä, käsinneulottuja lahjoja – mm. sukkia ja lapasia sekä muita välttämättömyystarvikkeita kuten astioita. Nämä jaettiin kaduilla ja huonoissa oloissa asuville lapsiperheille sekä yksinäisille jouluiloksi.
Uusi Costa Blanca 1/2020 40 K esällä 2017 käytiin ensimmäisen kerran Santa Polan akvaariossa koko perhe. Santa Pola Aquarium sijaitsee keskustassa kaupungintalon lähellä osoitteessa Plaza de Fernandez Ordoñez. Parkkipaikkoja oli vaikea löytää heinäkuussa, mutta lopulta löydettiin parkkikellari lähistöltä ja käveltiin muutama kortteli. Parking del Castillo (pieni parkkihalli) löytyy Calle Sacramento 6:n kohdalta. Santa Polan akvaario S isäänpääsy akvaarioon oli aikuisilta 3 euroa, lapsilta (4–15v) ja eläkeläisiltä 1,5 euroa. Meidän perhe pääsi siis edulliseen yhdeksän euron hintaan tutustumaan paikkaan. Kokonaispinta-alan kerrotaan olevan noin 707 neliömetriä, joten itse paikkana tuo akvaario ei kovin iso ole. Silti siellä meni meillä yli tunnin verran, kun kierreltiin ja ihailtiin kaloja ja muita mereneläviä. Kaikkien meidän suosikki oli varmasti mustekala, jonka liikkeitä oli kiva seurata jännittyneenä. I han kiva ja "helppo" kohde suhteellisen lyhyelle aktiviteetille. Voitaisiin käydä siellä uudelleenkin lasten kanssa, niin kovasti oli heilläkin ihailtavaa, vaikka paikka ei sinällään mikään hirveän suuri ole. Viereisessä huoneessa oli myös mahdollisuus katsoa tietoiskua kaloista ja muista meren eläimistä. A kvaarion aukioloajat vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Varminta on tarkistaa ajat verkko-osoitteesta www.santapola.com/turismo/acuario/htm/zonas_ing.htm Video: www.youtube.com/watch?v=z2sbWQOfIyc Teksti ja kuvat: Mari Pellinen
Uusi Costa Blanca 1/2020 41 Parque de las Naciones, Torrevieja K ansojen puisto (Parque de las Naciones) sijaitsee N332-valtatien kupeessa lähellä Torreviejan keskusta-aluetta. Puisto piilottelee jykevän rauta-aidan takana ja sisälle astuva saapuu kuin maailmaan, jossa kaupungin olemassaoloa tuskin huomaa. Alueen on suunnitellut arkkitehti Roberto Pérez Guerras. Se on valmistunut vuonna 1999. P uistoa hallitsee suuri tekolampi, jonka keskelle on rakennettu Euroopan muotoinen saari; jokaista maata edustaa salkoon nostettu lippu. Lammen eteläpuolella on erikoinen taideteos, jonka nimi paljastaa, mistä on kyse: Fuente de Piedra Flotante . Kyseessä on siis kelluvan kiven suihkulähde. Puistossa on lisäksi mm. esiintymislava, petankkikenttä sekä näyttelytila "Los Aljibes". P erheen pienimpiä viehättävät puiston monet eläimet: lammessa uiskentelevat karpit ja kilpikonnat, puistossa vaeltavat vapaasti monenkirjavat siivekkäät. Lapsia on muistettu myös alueen eteläosaan rakennetulla leikkikentällä. Puistossa saattaa viikonloppuisin olla ruuhkaa, kun paikalliset tulevat koko perheen voimin nauttimaan auringosta ja yhdessäolosta. P uistossa aloitettiin viime heinäkuussa valaistuksen ja muiden sähkölaitteiden uusiminen. Alue sai mm. nykyaikaiset led-valaisimet. Projekti valmistui tammikuussa. Alla kuvia puistosta uudessa iltavalaistuksessa. (Kuvat: Ayuntamiento de Torrevieja) Yllä uusitussa valaistuksessa kelluvan kiven suihkulähde (Fuente de Piedra Flotante).
Uusi Costa Blanca 1/2020 42 Seuraava Uusi Costa Blanca -lehti ilmestyy huhtikuussa Aineisto 25.3.2020 mennessä uusicostablanca@hotmail.com F lamenco on Andalusiassa kehittynyt espanjalainen musiikkija tanssilaji. Flamencon ylläpitäjinä ja kehittäjinä Andalusian romanit ovat jättäneet taiteenlajiin pysyvät merkit, mutta sen historialliset juuret ulottuvat maurien ja juutalaisten musiikkiperinteisiin. F lamenco-nimityksen alkuperästä ei olla yksimielisiä. Uskotaan että nimi tulee arabiankielisestä sanasta fellahmengu , joka tarkoittaa ”paimenta ilman maata”. Sana flamenco tarkoittaa kuitenkin espanjaksi myös flaamilaista. Yhteensattuman on oletettu johtuvan siitä, että romanit saapuivat maahan Kaarle V:n hallituskaudella samaan aikaan, kun maahan tuli runsaasti flaamilaisia sotilaita. F lamenco oli alun perin laulua ilman soitinsäestystä, mutta myöhemmin sille vakiintuivat säestyssoittimiksi flamencokitara ja lyömäsoittimia. Flamencoon toisinaan yhdistetyt kastanjetit kuuluvat itse asiassa andalusialaiseen kansantanssiperinteeseen, ja niitä käytetään nykyään flamencossa harvemmin. F lamencon synty ajoitetaan yleensä 1400-luvun uskonnollisiin ja etnisiin vainoihin Espanjassa, joiden seurauksena maurit, juutalaiset ja mustalaiset pakenivat vuoristoihin syvemmälle asumattomille etelän seuduille. Näistä oloista katsotaan flamencon saaneen syvimmät ja rikkaimmat piirteensä sekä kolmen kulttuurin yhdistymisen myötä kehittyneet ainutlaatuiset rytmiset ja ilmaisulliset ominaisuutensa. Kirjallisuudesta löytyvät ensimmäiset maininnat flamencosta ovat peräisin vasta 1700-luvun lopulta. (Lähde: Wikipedia) FLAMENCO
Uusi Costa Blanca 1/2020 43 Sivuillani kokkaan kaikenlaista ruokaa. Pääasiassa pyrin tekemään espanjalaistyyppistä ruokaa, mutta toki muutkin maat otan huomioon. Tarkoitus on valmistaa helppoa ja edullista kotiruokaa, ulkonäköä sekä makua unohtamatta. Pyrin sovittamaan ohjeet niin kotioloihinkin kuin huoneistohotelleihin sopiviksi ja mikseipä myös vaikka kesämökille. S unnuntaina 26. tammikuuta vietettiin Torreviejan La Matassa kansainvälistä sikapäivää 20. kerran. Paikkana oli kirkon edessä oleva Encarnación Puchol -aukio. Tässä suositussa possujuhlassa tarjolla oleva syötävä ja juotava oli maksutonta. Jaossa oli mm. noin 700 kiloa sianlihaa, 8 tynnyriä olutta, 150 kiloa leipää sekä 100 litraa La Matan viiniä. Aukiolle pystytettiin kannettavia grillejä, joissa sianliha valmistettiin. Pitkiä jonoja syntyi ihmisten odottaessa omaa vuoroa ilmaiseen ateriointiin. Ajankuluksi aukiolla järjestettiin myös erilaisia esityksiä. M uutamat paikalliset yritykset olivat avustaneet taloudellisesti tämän juhlan järjestelyissä. Lisäksi järjestettiin 16 kinkun arvonta, sen tuotto käytetään seuraavan vuoden juhlan rahoittamiseen. Tämän vuoden juhla kokosi paikalle noin 3 000 henkilöä, espanjalaisten lisäksi etupäässä brittejä, saksalaisia ja pohjoismaalaisia, joten tosiaan voidaan puhua kansainvälisestä tapahtumasta. Jonottamisen ja ruokailun yhteydessä oli mainio tilaisuus hoitaa suhteita muihin kansallisuuksiin ja yrittää samalla parantaa mahdollisesti omaa ruostunutta kielitaitoaan. Kansainvälinen sikapäivä Torreviejassa
Uusi Costa Blanca 1/2020 44 A lkuvuodesta La Veletan alueella kissoja ruokkimassa olleelta vanhahkolta naiselta varastettiin käsilaukku. Tapa on sama mitä käytettiin aikanaan markkinoiden ollessa Torreviejan keskustassa. Yksin liikkuva vanha nainen on helppo kohde. Hänet kaadetaan maahan ja käsilaukku vaihtaa nopeasti omistajaa. Rosvosta ei hetken kuluttua näy jälkeäkään. Käsilaukun mukana saattaa rahan lisäksi kadota asiakirjoja, kuten passi, ajokortti jne. Niiden uusiminen ja esimerkiksi luottokorttien kuolettaminen on työlästä. P aras on pitää mukanaan vain tarvittavat tavarat. Passia tarvitaan lähinnä lentokentällä ja ajokorttia vain autolla ajaessa. Niitä kaikkia ei tarvitse kantaa aina mukanaan. Henkilökortti korvaa hyvin passin kadulla kulkiessa ja kaupassa käydessä. Käteistä kannattaa pitää mukanaan vain tarvittava määrä. Vain yhdellä luottokortilla pärjää hyvin päivän ostoksista. Passista kannattaa olla asunnossa tai hotellihuoneessa kopio siltä varalta, että passi varastetaan. Kopio helpottaa ja nopeuttaa uuden passin saamista. KÄSILAUKKUVARKAISTA Tärkeää on myös säilyttää passia ja kopiota eri paikassa. K adulla kannattaa aina kulkea vähintään jonkun kanssa ainakin pimeän tullen. Mitä useampi näkijä on rosvoustilanteella sitä suurempi on kiinnijäämisriski. Mikäli nuorisojoukko norkoilee lähistöllä, heitä kannattaa välttää. Kadun toiselle puolelle voi yleensä siirtyä helposti. M ikäli sen voi tehdä itseään vaarantamatta, kannattaa rosvon kasvoja raapia. Näkyvät raapimisjäljet lisäävät rosvon kiinnijäämisriskiä. Kynsien alta saattaa löytyä myös rosvon DNA:ta. Kiinnijäämisriski ja rosvon tunnistamisen todennäköisyys kasvavat. Jo pelkkä rosvon sukupuoli, ihonväri, pituus, ikä, vaatetus ja tapahtumapaikka saattavat auttaa poliisia rosvon jäljille. P ietarin kirkon aukiolla Vatikaanissa käydessämme, matkaopas osoitti suorastaan sormella nuoren naisen, jolla oli pieni lapsi sylissään. Hän oli tunnettu taskuvaras. Poliisi tunsi hänet, mutta he eivät voi tehdä mitään ennen kuin saavat varkaan kiinni verekseltään. Naisen poistaminen aukiolta etukäteen, lapsi sylissään, olisi varmasti herättänyt kielteisiä mielenilmaisuja poliiseja kohtaan. M e vanhat miehet olemme ehkä hieman vaikeampia rosvottavia. Emme kanna mukanamme käsilaukkua. Lompakko kannattaa aina pitää etutaskussa. Napillinenkin takatasku on helppo kohde taskuvarkaalle. Isossa väkijoukossa ja tungoksessa taskuvarkailla on helppo toimia. Saattaapa joku rosvo pyytää kuuluttamaan yleisötilaisuudessa varoituksen varkaista. Siinä yhteydessä ei kannata tarkistaa missä paikassa lompakkoaan säilyttää. Siten vaan paljastat taskuvarkaalle rahojen säilytyspaikan. R osvoja kiinnostaa erityisesti käteinen raha ja kaikki minkä voi nopeasti muuttaa rahaksi. Käsilaukku on heille vain taakka. Se lisää kiinnijäämisriskiä mukana kannettaessa. Niinpä ryöstön jälkeen kannattaa katsoa lähiseudun roskakoreista löytyisikö varastettu käsilaukku sieltä. Sisällä saattaa olla rosvoille kelpaamatonta tavaraa, mutta kuitenkin omistajalle tärkeätä tavaraa kuten esimerkiksi ajokortti. O llaan missä tahansa maassa tai kaupungissa rosvoja löytyy aina. Torrevieja ei ole sen turvattomampi paikka kuin moni muukaan, Suomi mukaan lukien. Varkauksista kannattaa ilmoittaa aina poliisille. Ilmoituksen perusteella poliisi voi lisätä juuri sen alueen valvontaa tai ennalta ehkäisevää tiedotusta rikoksista. Niin kävi esimerkiksi ystävättäreni tapauksessa Lontoossa aikanaan. Toivotaan parasta, mutta varaudutaan pahimpaan. Omalla toiminnallaan voi vaikuttaa siihen miten hyvän tai huonon saaliin rosvo saa. Teksti: DI Markku Aarnio
Uusi Costa Blanca 1/2020 45 C osta Blancan rescuekoirat ry :n toiminta päättyi viime vuodenvaihteessa. Yhdistyksen jäsenillä ei ollut enää resursseja jatkaa. Yhdistys syntyi tammikuussa 2011 eräänä lumisena lauantai-iltana, keittiön pöydän äärellä Espoossa, kahden kahvipannullisen jälkeen. Yhdistys rekisteröitiin Patenttija rekisterihallituksessa 1.4.2011. Y hdistyksen päämääränä oli jakaa tietoa kodittomien eläinten tilanteesta ja etsiä espanjalaisille kodittomille koirille koteja. Kodittomalle kotia etsittäessä tärkeintä oli varmistaa, että adoptioperhe pystyi tarjoamaan koiralle mahdollisimman hyvän ja pysyvän kodin. Pyrittiin kotiuttamaan koira mieluiten kotihoidon kautta, jotta yhdistyksellä olisi mahdollisimman hyvä näkemys siitä, millainen koira on. Stressaavat tarhaolosuhteet Espanjassa kun eivät kerro koko totuutta. Y hdistyksen toiminta perustui täysin vapaaehtoistyöhön, joten palkkaa ei maksettu kotihoitajille. Kotihoitokoiran kulut (ruoka, mahdolliset eläinlääkärikulut) luonnollisesti korvattiin ja yhdistys toimitti kotihoitoperheelle kaikki kotihoitokoiran tarvitsemat tarvikkeet. Haluttiin myös pitää toiminta sellaisella tasolla, että yhdistys pystyi tukemaan adoptioperheitä mahdollisimman hyvin. Y hdistys kuului Eviran maahantuontirekisteriin ja oli rekisteröitynyt myös TRACES-järjestelmään. YhdisCosta Blancan rescuekoirat ry tys teki Espanjassa yhteistyötä viiden tarhan kanssa Alicantessa, Orihuelassa, Torreviejassa ja Villenassa. P ikkuhiljaa myös yhdistyksen kotisivut lakkautetaan, yhdistys on kuitenkin edelleen Facebookissa ja sitä päivitetään koirien kuulumisien yms. toiminnan osalta: www.facebook.com/costablancanrescuekoirat. Edelleen toivotaan kodin saaneiden koirien kuulumisia ja kuvia tai viestiä voi laittaa, jos ilmenee ongelmia (sähköposti: marjo.rescuekoirat@gmail.com). C osta Blancan rescuekoirat ry haluaa kiittää vuosien varrella saamastaan tuesta sekä erityisesti niitä perheitä, jotka ovat tarjonneet sen kautta kotia etsivälle koiralle kodin! T ämän vuoden tammikuussa avattiin verkossa ulkosuomalaisten tarinoita kokoava sivusto osoitteessa www.suomalaisetmaailmalla.fi. Idea tällaiselle yhteiselle alustalle syntyi turkulaiselle Marena Ahoselle hänen asuessaan Espanjassa. Siellä hän kiinnostui ulkosuomalaisuudesta sekä siitä, miten ulkomaille muutto vaikuttaa kansallisidentiteettiin. Kun Marena ei löytänyt ulkosuomalaisista monipuolisesti kertovaa nettisivustoa, niin hän päätti itse perustaa sellaisen. L yhyessä ajassa Suomalaiset maailmalla -sivusto on saanut jo paljon kiitosta ulkosuomalaisilta, jotka ovat toivoneet yhteistä alustaa kokemuksilleen. Sisäministeriön määritelmän mukaan ulkosuomalainen on Suomen ulkopuolella asuva Suomen kansalainen tai suomalaista syntyperää oleva henkilö. Ulkosuomalaisia on maailmalla yli 1,6 miljoonaa. Suurin osa heistä asuu Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Ulkomailla asuvia Suomen kansalaisia on noin 300 000. U uden sivuston tavoitteena on koota otos ympäri maailmaa elävien suomalaisten tarinoista ja kertoa laajaalaisesti ulkosuomalaisuudesta. Samalla on päämääränä inspiroida ulkomailla asumisesta haaveilevia suomalaisia ja vaikuttaa matkailun hiilijalanjälkeen kannustamalla ihmisiä ympäristöystävällisiin matkailuvalintoihin. Sivustolla kannustetaan etsimään ja löytämään vaihtoehtoja, jotka tekevät onnelliseksi. M onesti suomalainen identiteetti vahvistuu entisestään, kun koti on ulkomailla. Suurelle osalle ulkosuomalaisista on tärkeää ylläpitää tiettyjä kotimaan perinteitä ja kytköksiä Suomeen. Ulkosuomalaiset kertovat mielellään oman tarinansa ja kuulevat muiden vastaavia tarinoita. Espanja on yksi uuden sivuston kirjoitusten kärkimaita. Suomalaiset maailmalla
Uusi Costa Blanca 1/2020 RUOKA & JUOMA Makujen maailma à la Carlos! 46 Valencialainen paella – Paella valenciana Heipä hei kaikki kotikokkailijat! P aella, tuo espanjalaisen ruokakulttuuriin yksi peruskivistä, on ollut näinä vuosina, jotka olen asunut Espanjassa, yksi suosikkiruoistani. Joskus joku tietämätön on verrannut paellaa pyttipannuun, mutta sellaista se todellakaan ei ole, vaikka ohje onkin hiukan tyyliin: laita paellaan mitä kotonasi on. Mutta se tarkoittaa laadukkaita raaka-aineita, ei edellisen päivän ruoantähteitä, joista tehdään ruokaa. P aellan juuret johtavat kansankeittiöön, jossa käytettiin perusraaka-aineita ja erityisesti sadonkorjuun aikana oli tapana valmistaa riisiruokia. Paellan tekoon osallistui koko sadonkorjuunväki; kukin toi mukanaan erilaisia raakaaineita. Esimerkiksi joku toi papuja, toinen kanan ja joku vielä onnistuneen metsästysreissun jälkeen kanin ja riisit saatiin omilta pelloilta. Näistä sitten aikansa huippukokit loihtivat aterian talkooväelle. P aella on lähtöisin Valencian seudulta ja sen valmistusohje on tarkoin määritelty, esimerkiksi aidossa valencialaisessa paellassa ei yhdistetä lihaa ja kalaa, kuten esimerkiksi Andalusiassa valmistettavassa paella mixtassa. J oten katsotaan miten minä selvisin tästä "aidon valencialaisen" paellan valmistuksesta. Kaikki tarvikkeet hankin itse kaupasta, sillä minulla ei ole riisipeltoja, eikä kanejakaan tuossa kotipihallani juoksentele, saatikka kanoja. T arvitsemme: 400 g bombariisiä (arroz bomba) 500 g kanaa (pollo) 1 kg kania (conejo) 400 g tomaattimurskaa (tomate troceado) 300 g vihreitä litteitä papuja (judías verdes) 200 g artisokkaa (alcachofas) 1 l kanalientä (caldo de pollo) paprikajauhetta (pimentón en polvo) suolaa (sal) öljyä (aceite de oliva virgen) sahramia (azafrán) Käytä valmiiksi keitettyjä latva-artisokkia, pääset huomattavasti helpommalla. V alitse tarpeeksi suuri pannu, jossa voi valmistaa paellan, hätätilanteessa voit käyttää vaikka muurikkaa. Paellapannuun kannattaa satsata, sillä ohuet peltiset ja emaloidut pannut polttavat usein pohjaan, siksi kannattaa valita laadukas ja ehkä hiukan kalliimpi pannu, joka on valmistettu alumiinista ja se on pinnoitettu tarttumattomaksi. V almistus aloitetaan puhdistamalla lihat, ylimääräiset luut ja muut "rötäleet" poistetaan. Kananlihan ei tarvitse olla sisätai rintafilettä, vaan jotain edullisempaa osaa. P uhdistustyön jälkeen laitetaan paellapannu kuumenemaan ja pannun pohjalle lorautetaan öljyä. Seuraavaksi pannulle laitetaan lihat eli kani ja kana sulassa sovussa pannulle tirisemään. Tarkoitus on ottaa lihojen pintaan kaunis kullankeltainen väri, josta tulee myös makua lihaan. Kumosin kaikki lihat kerralla pannulle, joten kesti hiukan pidempään kunnes lihat olivat ruskistuneet, eli ehkäpä kannattaa ruskistaa lihat pienemmissä erissä. K un lihat olivat ruskistuneet, kaadoin pannulle noin 400 g tomaattimursketta ja sekoitin sen lihojen joukkoon ja jätin hautumaan hetkeksi. Tuona aikana avasin sahramirasian, joka oli pakattu aika tiukkaan pakkaukseen, mutta sain sen avattua, joten ei muuta kuin maustamaan. Maustoin lihat ja tomaattimurskan pienellä ripauksella suolaa sekä paprikajauheella, unohtamatta sahraria, tuota maailman kalleinta maustetta. A nnoin makujen tekeytyä pannulla muutaman minuutin, jonka jälkeen kaadoin pannulle purkillisen (1 litra) kanalientä. Heti perään pannulle päätyivät myös lyhytjyväiset riisit, jotka sekoitin varovasti ja tasaisesti ympäri paellapannua. Säädin hiukan kaasuliekkiä ja jätin paellan kiehumaan levylle, hiukan keskilämpöä kovemmalle lämmölle, joka piti paellan koko ajan kiehumispisteessä. R iisien kypsymisaika on lajikkeesta riippuva, joten tarkista kypsennysaika pakkauksesta, yleensä aika vaihtelee 15–20 Puhdista kananja kaninlihat.
Uusi Costa Blanca 1/2020 47 Boqueronesrullat (sardellirullat) Rollitos de boquerones minuutin välillä. Tein kiehumisen aikana koemaiston ja totesin suolan määrän olevan kohdillaan sekä muutenkin maku oli mielestäni erinomainen. M uutamia minuutteja ennen kuin riisi oli kypsää, lisäsin paellapannulle valmiiksi pätkittyjä litteitä, vihreitä papuja sekä valmiiksi keitetyt latva-artisokat. Annoin paellan muhia kannen alla ja vihdoin koitti se aika, jolloin pääsisin maistamaan sitä vieraideni kanssa. Mutta sitä ennen piti tietysti ottaa joukko kuvia eri kulmista ja kuvia ottaessa nuuskin ilmaa, jossa leijaili herkullinen paellan tuoksu. K un tuo kuvaustyö oli vihdoin ohi, aloitimme ruokailun ja se oli iloinen ja äänekäs tapahtuma, kuten espanjalainen tapa on. Olin erittäin ylpeä itsestäni, sillä sain kehuja eräältä vieraalta, jonka suku on lähtöisin Valenciasta. Hänelle valencialainen paella edustaa hänen juuriaan ja hän on tarkka sen mausta ja siinä käytetyistä raaka-aineista. R aaka-aineet ovat tärkeitä valencialaisessa paellassa, jossa käytetään siis vain lihaa, joka on kanaa, kania tai ankkaa, lisäksi voidaan käyttää myös etanoita. Mutta jos tämä paella on sinulle liian lihaisa, niin kokeile turistialueen herkkua eli paella mixtaa, tai sitten ihan merellistä paellaa. Kannattaa myös kokeilla broileri-kani-chorizo paellaa, jossa on hiukan voimakkaampi maku kuin muissa paelloissa, johtuen chorizo-makkarasta. Älä myöskään unohda sahramirisottoa, äläkä tryffelirisottoa. K aikki eivät välttämättä pidä kuitenkaan riisistä, mutta silti heille maistuisi paella, joten heille sopii fideuá eli pastapaella, joka valmistetaan siis ohuesta pastasta, joka muistuttaa rakettispagettia. Lisää erilaisia riisistä valmistettuja ruokia löydät käyttämällä nettisivuillani olevaa Googleomahakua sanalla riisi tai risotto. Sieltä löytyy mm. täydellinen kasvisateria eli riisi-munakoisovuoka ja herkullinen peruna-riisipata. P alataan vielä tähän paellaan hetkeksi. Onnistuin omasta mielestäni hyvin tässä tehtävässä ja samaa mieltä olivat myös vieraani, eikä se johtunut pelkästä kohteliaisuudesta, sillä paellapannu ammotti tyhjyttään kun lopetimme ruokailun. N yt olen siis saanut tehtyä tämän valencialaisen paellan, jota olen jo pidemmän aikaa haaveillut tekeväni, mutta aina on tullut muka jotain muuta kokkailtavaa. J atketaan tätä lehtijuttua kalalla, raaka-aineella, jota pitäisi syödä vähintään 2–3 kertaa viikossa, mutta noissa suosituksissa ei kukaan pitäydy, en edes minä. Tosin voi olla viikkoja, jolloin syön erilaisia kaloja ja mereneläviä jopa 5–6 kertaa viikossa, mutta sitten on viikkoja, jolloin tulee syötyä kalaa vain 1–2 kertaa. T ämä seuraavaksi esittelemäni ruoka, tai siis sen yleisin tarjoilutapa, on hyvin suosittu, ja kaikki Espanjassa lomailevat turistit syövät niitä innoissaan rantaravintoloissa. Ehkä se johtuu siitä, friteeratut boqueronesit muistuttavat suomalaisia jauhotettuja neulamuikkuja, se voi olla jotain koti-ikävän tapaista ja boqueroneseilla sitä voi lieventää. M inä pidän boqueroneseista, mutta en koti-ikävän vuoksi, vaan pidän niiden mausta. Jos niitä tilaa ravintolassa, silloin niitä tuodaan friteerattuna, kukkurallinen lautasellinen pöytään. Minusta tuota tarjoilutapaa voisi hiukan kehittää ja niinpä minä päätin tehdä sen itse, koska kukaan muu ei ole sitä vielä tehnyt. T arvitsemme: boqueroneseja (boquerones) tortillalettuja (tortillas de trigo) tsatsikikastiketta (tzatziki) kasvissekoitus (mezcla de verduras) V oit valita joko vehnätai maissitortillaletut makusi mukaan sekä sellaisen kasvissekoituksen, joka sopii sinun makuusi. Minun kasvissekoitukseni sisälsi raastettua parsakaalia, aurinkokuivattuja tomaatteja, yrttejä ja sipulia. Käytin valmiiksi jauhotettuja, pakastettuja boqueroneseja, mutta jos käytät tuoreita, niin tarvitset lisäksi hiukan suolaa ja vehnäjauhoja, jotta voi jauhottaa kalat. L aitoin friteerauskeittimen kuumenemaan, sillä tarkoitus oli se, että öljy olisi 180-asteista kun aloitan kalojen friteeraamisen. Öljyn kuumenemisen aikana kumosin osan kasvissekoituksesta paistinpannulle (kuva alla) ja annoin sen hiljalleen sulaa pannulla miedolla lämmöllä. F riteerauskeittimessä oleva auringonkukkaöljy saavutti toivotun lämpötilan, ja kasvissekoituskin oli sulannut pannulla, joten lisäsin pannulle hiukan lisää lämpöä sekä Kasvisekoitus paistinpannulla Paella valmis tarjoiltavaksi
Uusi Costa Blanca 1/2020 48 nokareen voita. Seuraavaksi lisäsin friteerauskeittimen paistokoriin sopivaksi katsomani määrän jauhotettuja boqueroneseja. L askin korin kuumaan öljyyn ja heti alkoi tapahtua, öljy kuohui iloisesti, ei liian voimakkaasti, joten ajattelin muutaman minuutin riittävän kaloille ja laitoin kannen päälle. Muutaman minuutin kuluttua kurkistin keittimeen ja nostin koria ylös öljystä, siellä minua odotti herkullinen näky, sillä kalat olivat juuri oikean värisiä ja kohta pääsisin maistelemaan niitä. T uttuun tapaan kumosin paistokorin sisällön talouspaperin päälle (kuva alla), joka imaisee viimeiset ylimääräiset öljyt kaloista, jolloin ne ovat rapsakoita. friteerattuja bogueroneseja, viileää jogurttikastiketta sekä herkullisia kasviksia pienenä raasteena. T äydellistä, ja mikä parasta, nyt meillä on uusi tapa tarjota friteerattuja boqueroneseja, ehkä hiukan modernimpi ja voisiko tästä käyttää sanaa fine dining, pitänee kysyä joltain huippujulkkiskokilta. M aut olivat siis kohdillaan ja koska minulla jäi hiukan yli noita raastettuja kasviksia ja tsatsikikastiketta, sekoitin ne keskenään ja siitä tulikin oivallinen dippikastike ja se sopii myös levitteeksi leivälle. J os olet perinteisemmän tarjoilutavan kannalla, niin tyypilliset boquerones fritosit löytyvät helposti nettiosoitteesta www.carloskokki.com/123. Älä myöskään unohda niiden haastajaa, todella herkullisia salmonetes fritoseja (osoitteessa www.carloskokki.com/351), jotka ovat ehkä jopa parempia kuin boqueronesit. Tyypillinen tarjoilutapa on myös boquerones en vinagre (www.carloskokki.com/301), ja kyllä nämä sardellit eli boqueronesit sopivat myös salaatteihin. B oquerón eli sardelli kuuluu ns. sinisiin kaloihin, jotka sisältävät hyviä omega-rasvoja, eli kannattaa syödä boqueroneseja jo pelkästään sydämen takia. Lisää boqueroneista valmistettuja ruokia löydät käyttämällä sivuillani olevaa Googlen omahakua sanalla boquerones. Sieltä löytyvät mm. boqueronesit tomaatilla sekä pähkinäleivällä, molemmat helppo ja nopea valmistaa. J os kuulet malagalaisen sanovan "soy boquerón", hän ei tarkoita olevansa kala, vaan tuo boquerón on yhdenlainen lempinimi malagalaisille, kuten esim. Áloran kylän asukkaat kutsuvat itseään nimellä perote. M utta se noista lempinimistä, palataan hiukan tähän ruokaan, joka siis katosi tarjoilulautaselta nopeasti eli se oli siis hyvää. Käyttämällä hiukan mielikuvitusta ja tuunaamalla vanhoja klassikoita niistä voi tulla uusia herkkuja monelle uudelle ruokailijalle ja tuohan se uusi tarjoilutapa jotain vaihtelua ruokapöytään. N äihin tuunattuihin tunnelmiin päätän tämänkertaisen ruokajuttuni ja alan miettimään täydellä vatsalla uutta siirtoa. -Carloswww.carloskokki.com N yt olikin edessä vain tortillalettujen täyttäminen, joten käytin tortillalettuja nopeasti mikrossa, jolloin ne lämpenivät hiukan, vaihtoehtoisesti tortillaletut voi lämmittää myös paistinpannulla. N ostin tortillaletun leikkuulaudalle, ja levitin letun pinnalle tsatsikikastiketta, joka on kreikkalaistyylinen jogurttikastike sisältäen mm. kurkkusuikaleita. S euraavaksi laitoin tuon jogurttikastikkeen päälle hiukan kasvissekoitusta ja sen jälkeen friteerattuja boqueroneseja. M uista, että täytettä ei saa laittaa liikaa, sillä muuten rullaaminen ei onnistu kunnolla. R ullasin tortillaletut ja totesin, että täytettä oli juuri sopivasti, onneksi en intoutunut laittamaan kaikkea sitä täytettä, jota olin ajatellut. Kun kaikki tortillaletut on rullattu, ne voidaan asettaa kokonaisina tarjoilulautaselle, josta jokainen ruokailija voi niitä sitten ottaa. T oinen vaihtoehto on se, että jokainen ruokailija tekee itse omat rullansa, tosin silloin on vaarana, että joku rohmuaa kaiken täytteen itselleen ja muut jäävät nuolemaan näppejään. T uollainen tortillarulla on ehkä helpompi syödä kun sen leikkaa keskeltä kahtia, jolloin sitä on helpompi käsitellä. M utta haukataanpa nyt pala, jotta tiedetään minkä makuisia noista rullista tuli. Aah, upea makuelämys, rapeita Rullattuja tortillalettuja
Uusi Costa Blanca 1/2020 49
Uusi Costa Blanca 1/2020 50 SUOMALAINEN ASIANAJAJA JA VIRALLINEN KÄÄNTÄJÄ Monna Laakso-Sáez
Uusi Costa Blanca 1/2020 51
Uusi Costa Blanca 1/2020 52 E spanjan keskuspankki Banco de España ilmoitti joulukuun lopussa, että maan entistä valuuttaa, pesetoja, voi vaihtaa euroiksi vielä vuoden 2020 loppuun saakka eli viimeistään 19 vuoden kuluessa siitä kun euro tuli käteisvaluuttana käyttöön Espanjassa. Vaihdon voi tehdä keskuspankin pääkonttorissa Madridissa tai missä tahansa sen 15 sivukonttorissa. Costablancalaisittain lähimmät sijaitsevat Alicantessa (Rambla Méndez Núñez, 31) sekä Murciassa (C/ Gran Vía del Escultor Francisco Salzillo, 20). K eskuspankin mukaan pesetoja on edelleen vaihtamatta lähes 1610 miljoonan euron edestä. Tämä summa on noin kolme prosenttia liikkeessä olleesta käteisrahan määrästä vuoden 2001 lopulla, jolloin Espanjassa siirryttiin euroon. Seteleitä on palauttamatta noin 819 miljoonan euron edestä eli 1,8 prosenttia setelikannasta. Kolikoita puolestaan on palauttamatta noin 791 miljoonan euron arvosta eli peräti lähes 32 prosenttia kolikkokannasta. Pesetoja on nähtävästi paljon ulkomaisten turistien hallussa, sillä moni ei ehkä ole viitsinyt tehdä vaihtoa. Pesetat nyt viimeistään vaihtoon! E spanjan keskuspankille kelpaavat vaihdossa kaikki vuoden 1939 jälkeen liikkeeseen lasketut pesetasetelit. Se lupaa vaihtaa myös sisällissodan aikaisia seteleitä vuosilta 1936–1939, kunhan ne on ensin analysoitu pankissa. Kolikoista kelpaavat vaihtoon vain euron tullessa käytössä olleet, sekä juhlaja muistorahat, vaihtokurssin ollessa yksi euro = 166,386 pesetaa. N äin päättyy vähitellen pesetan taru. Se syntyi vuonna 1868, kun Espanjan asevoimien tekemä vallankumous oli syrjäyttänyt kuningatar Isabella II:n. Ensimmäiset kolikot lyötiin vuonna 1869. Setelit tulivat käyttöön vasta vuonna 1874. N oin 1,6 miljardin euron arvosta on pesetoja siis edelleen maailmalla. Sinne ne taitavatkin suurimmalta osalta jäädä – monille esimerkiksi matkamuistona. Ensimmäinen pesetakolikko näki päivänvalon vuonna 1869. Päätös siirtyä käyttämään yhteisvaluutta euroa sai Espanjan postilaitoksen julkaisemaan postimerkin. Yhden pesetan setelissä vuodelta 1948 on kuvattuna tunnettu historiallinen patsas Dama de Elche. Vuonna 1874 laskettiin liikkeelle useita eriarvoisia seteleitä: 25, 50, 100, 500 ja 1000 pesetaa.
Uusi Costa Blanca 1/2020 53 E spanjan sisällissodan aikana 1930-luvun jälkipuoliskolla tuli maan monilla alueilla pula käteisvaluutasta. Niinpä useilla paikkakunnilla improvisoitiin: painettiin omia seteleitä, koska niitä oli helppo valmistaa kirjapainoissa. Yleensä käytettiin varsin tavallista painopaperia, setelit olivat valtaosiltaan yhdellä värillä painettuja ja ulkoasultaan yksinkertaisia. Lisäturvaa näille seteleille ehkä toi leima, joka varmisti aitouden. M yös Alicanten maakunnassa moni kaupunki painoi omaa rahaa sisällissodan aikana. Maaliskuussa 1937 Sisällissodan setelistöä E uroopan Unionin yhteinen valuutta euro otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1.1.2002 kahdessatoista maassa, mm. Espanjassa ja Suomessa. Kaikissa jäsenmaissa käyttökolikoiden yhteisen klaavaeli arvopuolen kuvio muodostuu rahan nimellisarvosta sekä kartta-aiheesta, joka 1, 2 ja 5 sentin kolikoissa esittää Eurooppaa osana maapalloa ja suuremmissa kolikoissa yleisesti Eurooppaa. Kruunapuolen eli kansallisen aiheen päättää kunkin maan keskuspankki. E spanjassa yhden, kahden ja viiden sentin kolikoiden kuva-aiheena on Santiago de Compostelan katedraali. Kymmenen, kahdenkymmenen ja viidenkymmenen sentin kolikoissa on Miguel de Cervantesin kuva. Yhden ja kahden euron kolikoissa on kuningas Juan Carlos I ja vuodesta 2015 lähtien Felipe VI. U seissa euromaissa on julkaistu kansallisia kahden euron erikoiskolikoita, jotka ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Jokaisella euromaalla on oikeus laskea liikkeelle yksi aiheeltaan uusi erikoiskolikko vuodessa. Niiden yhteinen arvopuoli on samanlainen kuin kaikissa kahden euron kolikoissa, mutta kansallisen puolen aihe poikkeaa tavanomaisesta. L isäksi jokaisella euromaalla on kansallinen juhlarahaohjelma. Useimmiten juhlarahat lyödään jostakin jalometallista, tavallisimmin hopeasta ja eräät jopa kullasta. Juhlarahat ovat euroarvoisia, mutta ne ovat laillisia maksuvälineitä vain liikkeellelaskumaissaan. Juhlarahan nimellisesimerkiksi Alicanten kaupungissa teollisuus ja paikalliset yritykset valittivat, ettei asiakkailla ollut rahaa kaupankäyntiin. Niinpä kaupungin johto painatti 625 000 kappaletta omia seteleitä arvoltaan yksi peseta, 50 ja 25 centimoa. Määrä ei riittänyt, joten painettiin lisää 300 000 seteliä, joista osa oli ainoastaan 10 centimon arvoisia. S isällisodan aikaiset setelit synnyttivät oman keräilykohteen, jonka ympärillä kauppa käy edelleen ahkerasti. Aiheesta on kirjoitettu muutama kirja ja useita kirjoituksia. Kolikoiden kertomaa arvo ei saa olla mikään tavallisten käyttökolikoiden nimellisarvoista. Viiden euron juhlarahassa vuodelta 201 on kuvattuna Alicanten Palacio Municipal.