• 1 / 2025
• Uusi Costa Blanca 1/2025 2 Viereen kuvatun QR­ koodin avulla pääsee lukemaan verkossa Uusi Costa Blanca ­lehden uusinta nu­ meroa ja sitä kautta myös aikaisempia. QR-koodi 4 Jaana Ylinen – Alavudelta yrittäjäksi aurinkoiseen Espanjaan 6 Finca Flores Mula 9 Muistokirjoitus – Parin puusepän pojat 10 Espanjalaisen elämänmenon tarkkailua 12 Dolores – kaupunki Alicanten maa­ kunnassa 16 Minkä asunnon ostaisi Torreviejasta? 18 Kauneimmat joululaulut 19 Residenssikortti 20 Costa Blancan skandinaavinen koulu 22 Kirjapainomuseo Torreviejassa 25 Puente de las Siete Lunas 26 Olli Koivurinne veti tuvan täyteen väkeä 27 Río Secon vaellusreitti 28 Espanja on suomalaisten suosituin golfkohde 30 San Josén luostari ja kirkko Elchessä 32 Käsityökerhot 33 Vierailu leipomossa ja pöytärypäle­ tuotantolaitoksessa 34 San Antón – eläinten suojelija Torreviejan asukasmäärä 35 Churrot maistuvat monille 36 Sevillan katedraali ja Kolumbuksen hauta SISÄLLYSLUETTELO 1/2025 UCB­lehti on myös Facebookissa. Leh­ den sivu löytyy kirjoittamalla hakukent­ tään Uusi Costa Blanca. Tykkäämällä lehdestä saat omalle etusivullesi linkkejä tuoreisiin Espanja­uutisiin ja muihin kiin­ nostaviin juttuihin, sekä pääset myös kom­ mentoimaan niitä. Mukaantuloa varten tar­ vitset oman Facebook­käyttäjätunnuksen. UCB­lehti on Facebookissa Seuraava Uusi Costa Blanca ­lehti ilmestyy maalis­ kuun lopulla Aineisto 20.3.2025 mennessä: uusicostablanca@hotmail.com
• Uusi Costa Blanca 1/2025 PÄÄKIRJOITUS 3 www.lehtiluukku.fi/lehdet/costablanca Numero 1/2025 Helmikuu Päätoimittaja: Aulikki Mäkinen puh. +358 41 3132253 aumakinen@gmail.com Ilmoitushinnat : (IVA/ALV %) 1/1 sivu 218 € 1/2 sivu 118 € 1/3 sivu 98 € 1/4 sivu 68 € 1/8 sivu 38 € 1/12 sivu 28 € Takakansi: 1/1 sivu 348 € Sisäkannet: 1/2 sivu 158 €, 1/1 sivu 288 € Ilmoitusmyynti Espanjassa: Pia Tötterman, puh. +34 694 421 638 tottermanpia@gmail.com Lehti ei vastaa sille tilaamatta lähetetty­ jen kirjoitusten säilyttämisestä tai pala­ uttamisesta. Toimituksella on oikeus muokata ja lyhentää lähetettyjä kirjoi­ tuksia. Lehti ei vastaa taloudellisesti paino­ ym. virheiden aiheuttamista vahingoista. Ilmoituksiin kohdistuvat huomautukset tulee tehdä 10 päivää ilmoituksen jul­ kaisemisesta. Lehden vastuu ilmoituk­ sen poisjäämisestä tai sattuneista vir­ heistä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Lehti ei vastaa kirjoittajiensa esittä­ mistä mielipiteistä. Kansikuva: Alicanten kaupunki­ kuvaa hallitsee 166 metrin korkui­ nen Benacantil­vuori (kuva: Pixabay) uusicostablanca@hotmail.com Hyvä lukija! Seuraava numero ilmestyy maalis­ kuun lopulla. Aineisto mielellään vii­ meistään 20.3.2025 mennessä. ISSN 2342­2653 Kustantaja: Massol S.A. 12. vuosikerta Toivottavasti Sinun ja läheistesi vuosi on alkanut hyvin. Ihmettelet ehkä miksi lehti on tavanomaista ohuempi. Tämän numeron välistä uupuu Costa Blanca Suomi­Seuran liite. Seuralla on haku päällä! Viestinnästä vastaavaa henkilöä perään­ kuulutetaan. Olisitko se juuri sinä? Jos kiin­ nostuksesi heräsi, ota yhteyttä sähköpostitse cbsuomiseura (at) gmail.com. Täällä Costa Blancalla vuosi on lähtenyt reippaasti käyntiin. Ev.lut. seurakunnan Perhekerho jatkaa syyskaudella hyvin alka­ nutta toimintaansa. Mukavasti ovat perheet löytäneet sinne maanantai aamupäivisin tiensä. Kevään aikana on tarkoitus järjestää joitain teemapäiviäkin. Ainakin kanttorimme kanssa on suunnniteltu muskaripäivää. Kaikki mukaan! Seurakuntakodin Naisten Kahvila jatkaa joka toinen tiistai. On ollut epäselvyyksiä, ovatko myös miehet sinne tervetulleita. Tottahan toki ovat! Ovathan Kissa Kahvilaankin muutkin terve­ tulleita kuin kissat ja Liisan Kahvilaankin Maijat ja Matit. Seurakunnan Miesten Juttutuvastakaan tuskin naisia potkitaan pois. Naisten Kahvilassa on aina alustus jostain kiinnostavasta aiheesta ja sen jälkeen usein viriää vilkasta keskustelua. Aiheet ovat laidasta laitaan, usein kuitenkin sellaisia, jotka houkuttelevat paikan päälle enemmän naisia kuin miehiä. Tässä nyt vielä varmistukseksi: Miehet tervetuloa Naisten Kahvilaan! Käsitöihin hurahtaneet voivat harrastaa lajia seurakunnan kerhon lisäksi jo useassa muussakin suomalaisten paikassa. Espanjan kielen kurssejakin on monessa paikassa. Kuten myös liikuntalajeja. Ja vaikka mitä muuta kivaa. Jokaiselle jotakin. Parhaiten lisä­ tietoja kaikista tapahtumista löytyy Facebookin kautta. Suomalaisia paikallisia fb­ryhmiä on useita. Aktiivista ja kivaa kevättalvea auringossa! Aulikki Mäkinen päätoimittaja
• Uusi Costa Blanca 1/2025 4 J aana kertoo työskennelleensä aiemmin Suo­ messa monenlaisissa tehtävissä, kuten arte­ saaniompelijana, somistajana ja kuntosali­ ohjaajana. Viimeksi ennen Espanjaan muut­ toa hän työskenteli Nummelassa sekatavara­ kaupan varatoimitusjohtajana. ­ V aikka viihdyin työssäni, haaveilimme usein miesystäväni kanssa ulkomaille lähdöstä. Kun lapseni muutti omilleen, aika oli sopiva Jaana Ylinen – Alavudelta yrittäjäksi aurinkoiseen Torreviejaan Vaikka Jaana Ylinen on ylpeä eteläpohjanmaalaisista juu­ ristaan hän unelmoi silti pitkään muutosta maailmalle – erityisesti Espanjaan. Torrevieja oli itsestään selvä kohde, koska täällä asui jo iso osa perhettä. Muutto toteutui 2018 ja elämä uudessa aurinkoisessa kotikaupungissa alkoi. toteuttaa haave. Muutimme syksyllä 2018 Torreviejaan. Muutto ei pelottanut, koska saimme siskoltani valtavasti apua käytännön asioissa. Olen siitä hänelle ikuisesti kiitollinen. ­ T orreviejaan tultuamme kartoitin työmahdollisuuksia. Muu­ taman kuukauden kuluttua onnisti, kun tuttavani omistama yri­ tys Ninamar tuli myyntiin. Päätimme siltä istumalta ostaa sen. Edellinen omistaja oli jo tehnyt pitkän työn asiakaskunnan hankkimisessa, joten meidän ei tarvinnut aloittaa aivan tyhjästä. J aana kertoo törmänneensä muuton jälkeen moniin yllättäviin asioihin. Hän sanookin, että kannattaa kysyä paljon ja kyseen­ alaistaa kaikki, koska monet – tai paremminkin useimmat – asiat eivät toimi kuten Suomessa on totuttu. ­ Y ksi ensimmäisistä erikoisuuksista oli, kun ostin puhelin­ liittymän. Itse liittymä ja SIM­kortti tulivatkin ihan eri pai­ koista! Vastaavanlaisiin asioihin törmään edelleen lähes viikoittain, kun hoitelen asiakkaitteni asioita. Pitää olla avoin ja opetella jatkuvasti uusia tapoja toimia. N inamarin palvelutarjonta on todella laaja ja monipuolinen. Pääasiallisin palvelu on asiakkaista ja heidän asunnoistaan huolehtiminen. Asiakkaan ostama palvelukokonaisuus voi sisältää esimerkiksi avainten pitoa, vuokralaisten vastaanottoa ja loppusiivousta, tarkastuskäyntejä ja monenmoisia käytän­ nön asioita. ­ A utan myös senioreita selviämään kotonaan pidempään. Hoi­ dan kaupassakäynnit, ruuanvalmistuksen, kylvetyksen, auton huoltamisen ja laskujen maksamisen. Eli teen käytännössä kaikkea, mitä asiakas tarvitsee ja mistä hän on valmis mak­ samaan. Käsityöläisestä yrittäjäksi Espanjaan Ninamar palvelee, huolehtii, huoltaa ja retkeilee
• Uusi Costa Blanca 1/2025 5 ­ K oti­ ja hoivapalveluiden lisäksi järjestän pienryhmäretkiä lähialueille. Minulla on 9­paikkainen auto, jolla käymme säännöllisesti esimerkiksi ostosmatkalla Murcian IKEA:ssa, Guardamarin sunnuntaimarkkinoilla, Bodegas Faelon sym­ paattisella viinitilalla ja historiallisessa Cartagenassa. ­ Y ksi suosittu retkikohde on Ninamarin entisten omistajien viehättävä maatila Finca Flores Mulassa, jossa vierailijat pääsevät tutustumaan valtavaan määrään eläimiä (koiria, kissoja, vuohia, lampaita, aaseja, kanoja ym) ja maiste­ lemaan maukasta pitopöytää. J aana osti oman asunnon vuosi sitten Torreviejan keskustasta. Hän kertoo viihtyvänsä keskustassa erinomaisesti. Auton voi jättää parkkihalliin ja kaikki on vieressä, kun ulko­oven avaa. ­ M inua ei häiritse, että naapureita on paljon. Pienet äänet ovat Ota yhteyttä, jos haluat Jaanan kanssa hommiin vain elämää ja kuuluvat kerrostaloasumiseen. Yksi naapurini on ilmeisesti nähnyt minun saunovan kattoterassillani ja haluaisi kovasti mukaan! Muutenkin naapurini vaikuttavat mukavilta, vaikken hirveästi ole heidän kanssaan tekemisissä. Ulkomaa­ laisia on talossamme paljon. ­ I so syy viihtymiseen on tietysti myös se, että suurin osa perhettäni on täällä. Sekä vanhempani että sisareni lapsineen asuvat Torreviejassa. J aanan sisko Jenni Ylinen toimii myös yrittäjänä Torreviejassa, jossa hänellä on Torreviejan Opas ja Palvelu ­niminen yritys. V aikka tiet miesystävän kanssa erkanivat, Jaana ja Jani Hyökki ovat edelleen hyviä ystäviä ja tekevät myös töitä yhdessä. Janilla on oma remonttialan yritys Torrepalvelu, jonka kautta hän hoitaa myös Ninamarin asiakkaiden remontteja. J aana kertoo matkustelevansa aina kun työkiireiltään ehtii. Vii­ meisiä matkakohteita ovat olleet lähikaupungit Elche, Alicante ja Benidorm. Hän on myös matkustellut viime vuosina Mallor­ calla, Ibizalla ja Portugalissa. ­ R eissaan usein hyvän ystäväni Pian kanssa. Pia oli alun perin asiakkaani, mutta meistä on tullut vuosien mittaan todella hyviä ystäviä. Matkustelun lisäksi käymme shoppailemassa, lenkillä, kahvilla, syömässä, lasillisilla, mitä nyt keksimmekään. ­ M uuten nautin elämästä ja otan päivän kerrallaan. Koskaan ei voi tietää, minne elämä kuljettaa. Toistaiseksi kaikki on hyvin juuri näin. Teksti: Jaana Pohjanheimo Kuvat: Jaana Ylisen kotialbumi Jaana etsii kesäksi, eli noin kesäkuusta syys­ kuun puoliväliin iloista ja reipasta henkilöä, joka ei pelkää tarttua moppiin tai harjaan. Oma auto, mopo tai sähköskootteri on vält­ tämätön, koska kohteet sijaitsevat ympäri kaupunkia. Jos hyvä asenne, luotettavuus ja huumorintaju kuulostavat sinun ominai­ suuksiltasi, niin ota yhteyttä Jaanaan ja kerro itsestäsi. Jaana +34 663 499 646 ninamartorrevieja@gmail.com Jaana ja Pia 9­paikkainen retkiauto Torreviejassa perhe, ystävät ja koti
• Uusi Costa Blanca 1/2025 6 E ntiset omistajat olivat espanjalainen perhe Cartagenasta. Tämä oli heidän vapaa­ajan asuntonsa. Oli näköjään tullut yllätyksenä miten paljon hehtaarin kokoisen tontin hoito vie aikaa. Siitä huolimatta onneksi näimme paikan potentiaalin, ja uskalsimme tämän ostaa. P ari ensimmäistä vuotta tämä oli meillekin vapaa­ajan paikka, kun teimme työtä yrittäjinä Torreviejassa. Yhä enemmän vietimme kuitenkin aikaa maalla, ja aloimme etsimään jatkajaa yritykselle. Uusi yrittäjä löytyikin parin vuoden päästä ja muutimme kokonaan maalle vuoden 2018 lopussa. E nsimmäiset vuodet kuluivat paikkojen kuntoon laittamiseen. Raken­ nettiin tietysti ensimmäiseksi sauna, sitten puuvarasto, varastoja, kanala,… Taloon laitettiin terassin lasitukset, ja sisäkatto eristettiin. Suurin investointi oli aurinkosähköjärjestelmä, sillä emme ole lainkaan sähköverkossa. Varavirtana meillä on kaksi aggregaattia, joita tarvitaan varsinkin talvella, sekä pitempinä pilvisinä kausina. Juomavesi tulee ihan putkea pitkin osuuskunnan toimittamana. Finca Flores Mula Melko tarkkaan kahdeksan vuotta sitten hankimme tämän oman pikku tilamme Mulasta, noin 50 kilometriä Murcian kaupungista sisämaahan päin. Finca on noin 550 metrin kor­ keudessa kauniissa maisemissa. M eitä ei siis hetkauta sähkön hinta, mutta dieselin hinta kyllä. Vesilasku tulee kerran vuodessa, jätevesimaksua ei ole, mutta kaivo pitää tyhjentää noin kerran vuodessa. Roskat pitää viedä kaikki pois itse kauppareissulla, mutta eipä ole jätemaksuakaan. K un paikat alkoivat olla kunnossa, aloimme miettiä, että kyllä meille voisi eläimiäkin tulla. Ensin tulivat tietysti kanat. Sitten aloimme haaveilla aaseista. Laitoimme paperit vetä­ mään luvan hankkimiseksi, rakennutimme aaseille tallin ja aitasimme kunnon kokoisen tarhan. E nsimmäinen aasimme Sancho tuli meille kaksi vuotta sitten. Sancho on löytöaasi, jonka taustasta ei tiedetä, mutta hänestä näkee ettei elämä ole ollut helppoa. Hän jo alkaa luotta­ Baldo ja Niina Kim ja Solano
• Uusi Costa Blanca 1/2025 7 maan meihin, mutta oksa kädessä tai kohotettu käsi pelästyttävät vielä. S euraavaksi saapui kaveriksi Baldomero. Hänen omistajallaan ei ollut mahdollisuutta pitää häntä tilan puutteen takia, joten saimme Baldon kave­ riksi Sancholle. Aasi on laumaeläin, aaseja pitää olla vähintään kaksi. S aman vuonna kuulimme kääpiövuohista, joista eräs perhe halusi eroon nimellistä maksua vas­ taan. Lapsille aikoinaan hankitut vuohet eivät enää teinejä kiinnostaneet. Näin meille sitten saapuivat Veera, Veeti, Vappu, Valto, Väiski ja Viljo. Vuosi sitten Veera sai kaksoistytöt Viivin ja Venlan. Enää vuohet eivät lisäänny, sillä kaikki pojat ovat nyt kastroituja. Y stävämme kysyi sitten, että voisimmeko ottaa meille yhden lampaan, joka oli ollut varsan kei­ noemona. Varsa ei enää tarvinnut lammaskave­ riaan, joten Lotta­lammas muutti meille aasien kaveriksi. V iimeisempänä tulijana on poni nimeltä Solano. Hän tuli meille nyt tammikuun alussa samasta paikasta kuin Lotta­lammas. Hän on jo kertaal­ leen pelastettu nälkiintyneenä, joten alkuperää ei tiedetä. Hän oli ystävämme tallilla kahdeksan vuotta lasten ratsastusponina. Ihana, ystävällinen ponipoika. K oiria meillä on nyt yhdeksän. OIemme bostoninterrierin kasvattajia, meillä on núcleo zoológico ­numero, jota ilman ei Espanjassa saa esimerkiksi pitää yli viittä kotieläintä tai kasvattaa pentuja. Olemme myös allekirjoittaneet eettisen kasvattajasopimuksen Espanjan kennelliiton eli RSCE:n kanssa. Bostoneita on nyt kuusi kappaletta. Lisäksi on kaksi kissaa, löytökissoja. Manu löytyi Mulan vanhan kaupungin kadulta, Lili Elchestä auton moottorista. U lkona meillä on kolme vahtikoiraa, kaksi espanjanmas­ tiffia, sekä vahtikoiraharjoittelija Maca, joka löytyi viime syksynä pienenä hylättynä pentuna Mulan hautausmaalta. Macan paino on kolmessa kuukaudessa noussut 3,5 kilosta 23 kiloon, jännityksellä odotamme minkälainen hänestä tuleekaan! M yös kaikkien muiden eläinten pitäminen vaatii lupanu­ merot. Tilat ja suunnitelmat on tarkastanut eläinlääkäri ja kunnan edustaja, ja aluehallinto on myöntänyt lupanumerot hevoseläimille, vuohille ja lampaille, sekä kanoille. Jatkuu seuraavalla sivulla Vahtikoiraharjoittelija Maca Baldo, Sancho ja Solano Lotta­lammas
• Uusi Costa Blanca 1/2025 8 K aikki tämä eläinten pitäminen vie tietysti kaiken aikamme ja rahamme. Olemme nyt pari vuotta keränneet vähän lisätuloja eläinten ruokaan ja eläinlääkärikuluihin järjestämällä vierailuja täällä kotonamme. Tarjoamme lounaan, ja vieraat saavat tutus­ tua eläimiin ja kotiimme. Meillä on 150 mantelipuuta, jotka juuri nyt alkavat kukkimaan. Harrastuksenani on myös isojen mosaiikkitöiden teko, joita löytyykin useita. Meille on matkaa Torreviejasta noin 110 kilometriä. Kaikki vierailut sovitaan etukäteen. T erassilla meillä on pieni puoti, josta voi ostaa esimerkiksi ka­ nanmunia, lähiseudun tuotteita ja artesaanitavaraa, joita teen. T änä vuonna meillä on sunnuntailounas joka kuukauden ensim­ mäisenä sunnuntaina, koska silloin on lähikylän Bullasin arte­ saanimarkkinat, el Zacatín. J os halutte sopia vierailun Finca Floresiin, niin yhteyden saa WhatsUppin kautta +34 647713864, tai sähköpostitse osoit­ teella finca.flores.mula@gmail.com. G oogle Mapsista meitä ei nimellä löydä, mutta lähetän kartta­ linkin, jolla löytää, kun vierailu on sovittu. Tervetuloa! F acebookissa on ryhmä Finca Flores Mula, johon voi liittyä seuraamaan elämäämme. Teksti ja kuvat: Niina Blomster Jatkoa edelliseltä sivulta Veera ja tyttäret Venla ja Viivi. Alla: Bostonit takkatulen ääressä
• Uusi Costa Blanca 1/2025 9 E fraim Matias Männistö syntyi Teuvan Norinkylässä 17.9.1941. Hänet kutsuttiin taivaankotiin 24.11.2024 Seinäjoen keskussairaalassa. Efraim varttui Helli ja Eino Männistön 4­lapsisen perheen esikoisena. Varhain hän joutui jättämään lapsuuden leikit. Alakoulua aloitteleva Efraim joutui astumaan kokolailla suuriin vastuun valjaisiin. J o 1950­luvulla Efraimin isä teki huonekaluja, kuten monet muutkin Norinkylän ”mööpelinikkarit”. ”Kun tulin koulusta kotiin, niin eipä tullut mieleen, että voi­ sin lähteä ikäisteni kanssa ongelle tai kelkkamäkeen. Reppu nopeasti tuvan nurk­ kaan ja puolijuoksua auttamaan isää. Olihan se raastavan vaikeaa, mutta kasvatti luonnetta.” Näin Efraim muistelee lapsuuttaan kirjassa ”Me kasvuyrittäjät”. K oulun aineenkirjoituksessa aiheen ollessa: ”Miksi aion isona?” Efraimin vas­ taus oli kristallinkirkas: ”Minusta tulee puuseppä, kauppias ja autonkuljettaja.” Näitä kaikkia hän sai tehdä elämänsä aikana. Olla jopa rallikuski! E fraim löysi rinnalleen Kaija­puolison. Häitä vietettiin kesällä 1963. Syksyllä nuoripari vuokrasi kotikylältä pienen asunnon, yläkerran huoneesta alkoi Kaijan ja Efraimin yhteinen huonekalutuotanto. S iihen aikaan Efraim ei vielä tiennyt, että hänestä tulisi koko Suomenkin mitta­ puulla varsin iso tekijä huonekalurintamalla. Interfacen menestys noteerat­ tiin myös Etelä­Pohjanmaan Yrittäjissä. Efraim ja Kaija saivat vuoden 1982 maakunnallisen yrittäjäpalkinnon. Tästä annettiin kiitos koko henkilökunnalle! P itkä ja raskas ajanjakso Efraimin ja Kaijan elämässä oli lasten, Veli­Matin ja Mika Matiaksen varhaiset poismenot. Päivä toisensa jälkeen elettiin kuin sakeassa sumussa. Tämän sumun jälkeen nähtiin kuitenkin auringon nousevan. Tämä päivänpaiste oli Margit­tyttären aina hymyilevät ja iloiset kasvot. K aijan uskoontulo vuonna 1987 oli käänteentekevä Efraimin elämässä. Jumala puhutteli myös vakavan sairauden kautta. Hän alkoi pohtimaan, ovatko hänen taivasasiansa kunnossa. Uskonratkaisun Efraim teki elokuussa 1989. Tästä alkoi aika Jumalan juoksupoikana! Hän sai jakaa tätä evankeliumin ilosanomaa Espan­ jassa muillekin suomalaisille, jotka etsivät elämälleen uutta suuntaa ja tarkoitusta. P erhe oli hankkinut Espanjasta, Campoverdestä, kodin. Männistöt ryhtyivät pitämään kodissaan viikoittain kotiseuroja, Kotikirkkoa. Suomalaisia haettiin omilla autoilla Torreviejasta hengellisiin kokouksiin. Tilaisuuksien jälkeen saunottiin ja iltaa vietettiin rukoillen, iltapalaa nauttien ja rupatellen. E fraim valittiin syksyllä 1996 Costa Blanca Suomi­Seuran hallitukseen, jonka jäsenenä hän toimi vuoden 2001 kevääseen saakka. Hallitukseen kuului 6–7 henkeä, ja päivystysvuoro toimistossa oli kerran viikossa. Efraim toimi seuran rahastonhoitajan tehtävässä. K eväällä 2001 muutettiin Seinäjoelle. Jatkuva suurten ihmisjoukkojen luotsaa­ minen oli vienyt voimia, mutta toisaalta tuloksiakin oli tullut. Lukuisa joukko suomalaisia oli tullut uskoon ja saanut vahvistua Jumalan Sanasta. N yt jäi aikaa perheelle ja itsellekin. Margitin lapset, Antton ja Aaron, saivat tuntea paapan läheisyyttä muutenkin kuin matkalaukkuelämän kautta. S einäjoella Efraim toimi vanhimmiston puheenjohtajana. Sinä aikana tehtiin mit­ tava kirkkosalin remontti. Mutta Jumalan kutsu Espanjaan vahvistui. Kotikirkon toiminta Torreviejassa jatkui Sorola­kadun ”Yläsalissa”syksystä 2002 eteenpäin. Muistokirjoitus KAHDEN PUUSEPÄN POJAT – Efraim ja Jeesus Vuonna 2007 toiminta siirtyi Torre­ viejan kaupungin keskustaan, kokous­ paikan nimeksi tuli Majakka. Tämän Majakan suojissa Efraim ja Kaija saivat innokkaasti olla levittämässä seurakunnan näkyä: ”Kadonneet minä tahdon etsiä, eksyneet tuoda takaisin, haavoittuneet sitoa, heikkoja vahvistaa.” Nummijärven Suomi­koti oli Efrai­ mille levon ja virkistymisen paikka. Siellä sai kalastaa ja nauttia luonnon kauneudesta. Siellä lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset saivat nauttia paa­ pan seurasta. Nummijärvellä myös me ystävät saimme nauttia Efraimin vieraanvaraisuudesta, ystävyydestä, yhteisestä uskosta ja savusaunasta. Hyvää taivasmatkaa, Efraim! Sinikka ja Hannu Räty Efraimin ystävät
• Uusi Costa Blanca 1/2025 10 K irjoittaja on suomalainen ns. vanhem­ pi rouva, jolla on ollut aikaa tarkkailla Costa Blancan elämää talvikuukausina monien vuosien ajan. M otto: mitä pidempään tarkkailen espanjalaista elämänmenoa, sitä enem­ män sitä elämänmenoa ymmärrän ja arvostan. Tällaisia huomioita olen tehnyt: Ihmiset suostuvat jonottamaan ja ehkä jopa nauttivat siitä O len asioinut monissa isoissa vaate­ kaupoissa. Kassalla on aina jono, ihmiset seisovat jonossa kiltisti pitäen käsivarsillaan vaatekasoja. Kukaan ei hermostu. Vain yksi kassa palvelee. Hän viikkaa jokaisen vaatekappaleen, juttelee siinä välissä asiakkaan tai toi­ sen myyjän kanssa, ostoksista kirjau­ tuu pitkänpitkä kuitti tai useampia. Ne niitataan yhteen niittaajalla. Ostokset paketoidaan kiireettömästi. Kenellä­ kään ei ole mitään kiirettä. Lopuksi kiitellään kohteliaasti. Suomessa asia­ kas vaatisi esimiehen paikalle ja valit­ taisi palvelun hitaudesta. Italialainen jäätelö O vatkohan ruokatietoiset espanjalai­ set sitä mieltä, että nimenomaan se italialainen jäätelö on parasta? Asuin Alicanten keskustassa kadulla, jossa Espanjalaisen elämänmenon tarkkailua oli vierekkäin paikallinen (espanja­ lainen) jätskikauppa ja italialainen. Paikallisessa jätskikaupassa oli har­ vakseltaan asiakkaita, mutta vierei­ sessä italialaisessa kaupassa ihmiset jonottivat pitkässä jonossa ulkopuo­ lella, ihan niin kuin ruokajonossa Suomessa. Kenelläkään ei ollut kiire mihinkään. Sopu säilyi ja vähän tuntui siltä, että odottaminen oli jo eräänlais­ ta nautintoa. Ravintolassa ei ole mitään kiirettä K un istut ravintolan pöytään, saatat joutua odottamaan aika tovin ennen kuin mitään tapahtuu. Sinun annetaan rauhassa istuutua ja asettua. Heti ei rynnätä paikalle kyselemään, mitä haluat. Juomat ja pientä suolaista naposteltavaa tuodaan pöytään heti, mutta ruokatilauksella ei ole kiire. Laskulla ei ole kiire. Kenelläkään ei ole kiire. Paitsi ehkä sinulla, jos olet suomalainen. Para compartir ­annokset jaetaan P aella valmistetaan useimmiten isom­ pina annoksina, vähintään kahdelle. Mutta täällä on tapana myös se, että pöytään tilataan useita annoksia ”para compartir”. Tällä tavoin saa tilaisuu­ den maistaa useampia erilaisia ruokia. Kyse on ruokanautintojen jakamisesta ja maksimoinnista eikä suinkaan pih­ tailemisesta niin kuin ehkä ajattelet, jos olet suomalainen. Espanjalaiset tykkäävät puhua ja uskaltavat puhua Televisiouutisia on mielenkiintoista seurata, vaikka ei kaikkea ymmärrä­ kään. Ajankohtaisissa päivälähetyk­ sissä on monta toimittajaa kommen­ toimassa, kaikki puhuvat kovalla äänellä ja elehtien ja toistensa päälle. Ei riitelyä eikä nokkimista vaan in­ nostusta. Kaikki haluavat puhua. Ja yhtä aikaa. Onnettomuudet esitetään perinpohjaisesti. Tapahtumapaikkaa ja poliisien toimintaa näytetään telkka­ rissa joka suunnalta. Lähikuvaa näyte­ tään talon portista, ovesta, ikkunoista, naapureita haastatellaan ja samaa videota tapahtumapaikalta näytetään moneen kertaan. Ja kaikki haastatel­ tavat kertovat vuolaasti tapahtumista monisanaisesti ja käsillään kertomus­ taan tehostaen. He eivät ole ollenkaan vähäpuheisia ja arkoja niin kuin me kaikki suomalaiset haastattelutilan­ teessa. Tuntuu siltä, että telkkarin ajan­ kohtaislähetykset eivät ole etukäteen käsikirjoitettuja rutikuivia lähetyksiä. Ne ovat täynnä elämää ja ihmisiä ja spontaaneja puheryöppyjä. Toisin Suo­ messa. M onta kertaa olen ollut erilaisissa konserteissa ja musiikkitapahtumissa. Sinfoniakonsertin kapellimestari in­ nostuu konsertin alussa ja myös väli­ aikoina vuolaasti kertomaan kappa­ leista, säveltäjästä tai esiintyjistä ja puhuminen jatkuu ja jatkuu…. Suo­ messa sinfoniakonsertin kapellimes­ tari saapuu orkesterin eteen arvok­ kaasti viimeisenä, johtaa konsertin ja poistuu aplodien jälkeen. En tiedä
• Uusi Costa Blanca 1/2025 11 kumpi on parempi, mutta kyllä kapel­ limestarin juttelu luo konserttiin eri­ laisen kepeän tunnelman. Tietotekniikan taso O len hämmästellyt tietotekniikan valtavaa kehitystä. Taksissa maksetaan puhelimella tai kortilla. Samoin kau­ poissa ja ravintoloissa. Bussissa ja paikallisjunassa käyvät kaikki maksu­ tavat. Taksi tilataan apilla ja verkko­ kauppa on yleistä. Tekniikka toimii ja käteisen rahan käyttäminen tuntuu melkein vanhanaikaiselta. Enää ei tarvitse rahaa ja kolikkoja muuhun kuin ehkä rahanpyytäjiä varten. Joten­ kin täällä tuntuu hyvältä voida antaa joku kolikko tarvitsijalle. Tietotek­ niikan eräänlaisena huippuna pidän kohtaamistani robotin kanssa. Ensim­ mäisen kerran elämäni aikana näin ja koin, miten robotti hoiti tarjoilijan tehtävää ravintolassa. Robotti kuljetti täsmällisen tehokkaasti ravintola­ annokset keittiöstä salin puolelle asiakkaiden pöytiin. M utta vaikka tietotekniikka täällä kukoistaa, vessan vesihanat vuotavat aina ja joka paikassa. Suihkun ja vessan hanat eivät toimi Espanjassa missään paikassa niin kuin ne toimivat ihan kaikkialla Suomessa. Ensalada Rusa E nsalada Rusa on ehdoton suosikki­ ruokani jokaisella Espanjanmatkal­ lani. Missään muualla maailmassa se ei ole yhtä hyvää kuin täällä. Nyt löy­ sin Mercadonasta suosikkiherkkuani tavallisesta hyllystä, ei siis kylmähyl­ lystä. 200 gramman annos maksoi noin 2,5 euroa. Ostin ja kokeilin ja olihan se todella hyvää. Mutta se yl­ lätys. Katsoin tuotteen tietoja ja pak­ kauksessa luki, että viimeinen käyttö­ päivä oli vasta kahdeksan kuukauden kuluttua ja tuote säilytetään huoneen­ lämmössä! Vielä en ole ratkaissut arvoitusta, miten se on mahdollista. – Mutta hyvältä ja tuoreelta se maistui. Espanjan kieli O len ollut Espanjassa viikkojen ja jopa kuukausien pituisia jaksoja enkä ole opiskellut Espanjan kieltä. Päätin kokeilla miltä se tuntuisi. Ilmoittau­ duin kielikoulun alkeiskurssille kah­ deksi viikoksi. Joka aamupäivä kolme tuntia opetusta, kotitehtäviä, musiikki­ vinkkejä, videoita illaksi. Se oli kah­ den viikon kielikylpy. Paljon opin ja minussa heräsi aito kiinnostus oppia lisää. Mutta parasta oli kokemus siitä, millaista on olla lähes viisikymmentä vuotta nuorempien opiskelijoiden kans­ sa oppimassa uutta. Ukrainalainen, saksalainen, itävaltalainen, jenkki, britti, joka oli puoliksi skotti ja puo­ liksi nigerialainen ja sitten minä suo­ malainen. Ihmeellinen yhteinen luok­ kahenki meille syntyi ja se oli todella hieno kokemus. J oku on sanonut, että espanjankieli on helpoin kieli oppia. Olen eri mieltä. Yksittäisiä sanoja on helppo tunnis­ taa, mutta kielen aikamuodot ovat vaikeita ymmärtää ja kieli on täynnä pikkusanoja (o, y, con, yo, Ia, es, el, las, en, de, si, se, del jne). Espanja­ laiset puhuvat aivan liian nopeasti. Olen yrittänyt opetella kieltä ”luke­ malla” Hello­lehden julkkisjuoruja Google translaterin avulla. Siinä on aina mukana väärinkäsityksen mah­ dollisuus. Kerran luin siitä lehdestä järkyttävän jutun. Erään espanjalai­ sen julkkislaulajan lapsi oli kaapattu ostoskeskuksen edestä. Myöhemmin ymmärsin, mistä uutinen kertoi: lasta ei ollut kaapattu vaan lapsen rattaat oli anastettu. Teksti: Leena Innanen Kuvat: kirjoittaja ja Pixabay
• Uusi Costa Blanca 1/2025 12 D oloresin tarina alkaa 1700­luvun alusta. Silloin muuan roomalaiskatolisen kirkon kardinaali piispa Belluga, Luis Antonio Belluga y Moncada (1662–1743) sai hallintaansa Segura­joen suuren suistoalueen. Vuosi oli 1715, ja alue käsitti noin 28 000 neliömetriä. E htona oli, että hänen oli muutettava epäterveellinen suoalue kanavoimalla ja kuivattamalla se elämiseen soveltuvaan kuntoon. Belluga kanavoi alueen, rakensi teitä ja perusti sinne siirtokuntia. Ensimmäiset asukkaat saapuivat lähinnä Murciasta. K irkon mies kun oli, ja hyvin mahtava sellainen, Belluga nimesi muutaman uuden alueen ja myöhem­ min kaupungin "tittelin" kuninkaalta saaneet asutus­ keskukset eri kirkollisten pyhimysten nimillä. Tämä nyt vierailemani kaupunki sai nimen La Virgen de Doloresilta. Kyseessä on katolisen kirkon neitsyt ja hänen "palvominen/rukoileminen" korostaa äidin tuskaa poikansa kärsimysten edessä = Marian seitse­ män surua. Toisin sanoen surua tai kipua (dolor), jota Maria tunsi evankeliumissa kerrotuista seitsemästä Jeesuksen elämänjaksoon liittyvästä tapahtumasta. Ne ovat kirkon ”opin” mukaan: 1. Maria kuuli, että hän on synnyttävä pojan 2. Herodeksen vaino ja pako Egyptiin 3. Jeesus­lapsi katosi kolmeksi päiväksi temppeliin 4. Maria löysi Jeesuksen kantamasta ristiä 5. Jeesus ristiinnaulittiin 6. Maria sai poikansa ruumiin ristiltä 7. Jeesuksen hautaus Dolores – kaupunki Alicanten maakunnassa Doloresin vaakuna sym­ bolisoi Marian seitsemää kärsimystä. T ällä alueella, jota myös Vega Bajaksi sanotaan, on muihinkin pyhimysten mukaan nimettyjä kaupunkeja, esimerkiksi Doloresin lähikaupungit San Fulgencio ja San Felip Neri. Käsitykseni mukaan nämä kaksi viimeistäkin ovat Bellugan "peruja". Tämä Belluga oli aikanaan hyvin kuuluisa mies, poliitikko, sotilas ja Cartagenan hiippakunnan piispa. Tuo hiippakunta eli loistokauttaan juuri hänen valvonnassaan. Monissa kaupungeissa törmää Bellugan patsaisiin ja hänelle nimettyihin aukioihin, esimerkiksi meille Costa Blan­ calla kävijöille tutussa Murciassa. Murcian katedraalin edessä oleva hieno iso aukio on nimeltään Plaza del Cardenal Belluga. Belluga oli myös Valencian ja Mur­ cian varakuningas. Ei siis ihme, että hänelle nimettyjä juttuja täältä löytyy. Ja tieten­ kin Dolores on nimennyt yh­ den aukionsa perustajalleen ja hänen patsaskin on siellä. D oloresissa on nykyään yli 7400 asukasta. Kaupungin perustamisen ajoilta löysin tiedon, että lokakuun toisena päivänä vuonna 1735 kaupun­ gissa syntyi ensimmäinen lapsi. 16. elokuuta 1737 muu­ rattiin kirkon ensimmäinen kivi, ja vuonna 1795 siellä oli jo 645 asukasta. Vuonna 1850 Doloresissa oli 700 taloa, kuusi katua ja kolme aukiota. Mielenkiintoinen yksityiskohta Doloresin kirkon yhdessä ulkoseinässä.
• Uusi Costa Blanca 1/2025 13 N ykyään Doloresin asukkaat työllistyvät palvelu­ ja rakennusalalle. Aikaisemmat pääelinkeinot kenkä­ teollisuus ja viljely ovat vähenemään päin. Syynä ulkomainen kilpailu ja kasteluveden puute. Minä kuitenkin löysin sieltä nyt talvella 2024 käydessäni itselleni paikallisen valmistajan tekemät aamutossut – mallia, jota olen metsästänyt monta vuotta kun Kiinasta tuotetut kiinakaupan vastaavat eivät enää suostuneet pysymään jaloissani. Ostin kahdet samalla toivoen, ettei tämä meidän alueen kenkätuotanto kokonaan kuole. U utisena luin myös, että Doloresin alueelle suunni­ tellaan golfkeskusta ja että Valencian hallitus antoi vuonna 2009 hyväksynnän 50 000 neliömetrin kaup­ pakeskukselle, jonka rakennushankkeen käynnistä­ minen odottaa investointia kaupallisilta yrityksiltä. Uusia työpaikkoja siis syntyy ja alue kehittyy ja pysyy elävänä. Muutama vuosi sitten Dolores ja sen lähi­ alueet kärsivät valtavista tulvista, mutta pikkuhiljaa siitä ja sen aiheuttamista tuhoista selvitään. D oloresin järjestetään monia juhlia muiden alueen kaupunkien tapaan. Kuuluisa kaupunki on karja­ markkinoistaan nimeltä Fegado (Feria de Ganado de Dolores), karjamessut, jotka on julistettu Interés Turístico Region ­tapahtumaksi. Ne pidetään elokuun alussa. Monien uskonnollisten juhlien ja Fegadon lisäksi kaupungissa on myös artisokkamarkkinat. Artisokka on yleinen viljelykasvi tuolla alueella. Artisokkaa käytetään hyvin monella tavalla? raakana salaateissa. Sitä tarjoillaan tortilloissa, kastikkeissa ja säilykkeissä. Tyypillinen on myös kasvisriisi arti­ sokkien, härkäpapujen ja anjovisten kanssa. Minulle artisokkaruokien valmistus on vierasta, mutta aina Fegado­juhlan patsas, joka pyörii alustallaan. Tämä hieno keramiikkataideteos löytyy liikenneympy­ rästä saavuttaessa Doloresiin San Fulgencion suunnalta. Kaupungin perustaja kardinaali Belluga.
• Uusi Costa Blanca 1/2025 14 kun ravintoloissa voi jotain artisokkaa sisäl­ tävää tilata, sen teen. Olen myös hyvin usein pitsalla ollessani pyytänyt omaani lisäämään artisokkaa. Ja täällä Torreviejassa toiveeni on aina pystytty toteuttamaan. Y hdessä kaupungin monista liikenneympy­ röistä on hieno artisokka­aiheinen keramiikka­ taideteos (kuva edellisellä sivulla), joka kertoo, että olet saa­ pumassa Doloresiin. Kaupungin etnologinen museo Museo Huerta, historia ja etnologia on kuulemma vanhassa maa­ talossa. Siellä on paljon maanviljelyyn ja kaupungin histo­ riaan liittyvää esineistöä, lukemani mukaan myös pienois­ malleja puutarhoista. Lähellä museota on toinen mielenkiin­ toinen liikenneympyrä, jossa on kolme ikivanhaa traktoria. Iglesia Parroquial de Nuestra Señora de los Dolores D oloresin kirkko on tärkeä esimerkki 1700­luvun arkki­ tehtuurista. Ja harvinainen tyylinsä ja aikakautensa esimerkki maakunnassa. Onkin erikoisen kaunis kirkko ja erikoisia elementtejä ulkopuolella. Kirkon pääalttarin takana on Virgen de Doloresin iso patsas. Sen on tehnyt arvostettu murcialainen kuvanveistäjä Francisco Salzillo vuosina 1743–1745. Se kuvaa Mariaa miekka rinnassaan. Tämä miekka on tyypillistä näissä tämän neitsyen patsaissa. Mari­ alla on jaloissaan ristiltä pois nostettu Jeesus. K irkossa on myös toinen Mariaa kuvaava patsas. Tämä on ns. apokalyptinen madonna, joka on yksi Marian kuvatyyppi. Tällä patsaan Marialla on hänen patsaissaan tyypillisesti kuvatut kuunsirpit ja käärme sekä auringonkehä päänsä ympärillä. Hän on sama Marian "neitsytversio" kuin Torre­ viejan suojeluspyhimys la Purisima Inmaculada Concepción. Toistakin versiota tästä kuvatyypistä esiintyy, mutta ilman noita kuunsirppejä ja jaloissa olevaa käärmettä. Kyse on kuitenkin saman neitsyen samasta "palvonnasta", joka alun alkaen perustuu ilmestyskirjan lukuun. Luku menee jotenkin näin: "Ja näkyi suuri merkki taivaassa: vaimo, vaatetettu auringolla, ja kuu hänen jalkojensa alla, ja hänen päässään seppeleenä kaksitoista tähteä. Hän oli raskaana ja huusi synnytyskivuissaan, ja hänen oli vaikea synnyttää. Ja näkyi toinen merkki taivaassa, ja katso: suuri, tulipunainen lohi­ käärme.....”. Torreviejan kirkossa on pääalttarin Purisiman lisäksi toinenkin samaa neitsyttä kuvaava patsas ja siinä kuunsirpit puuttuvat ja sylissä on lapsi. Apokalyptinen madonna. Neitsyellä tyypillinen miekka sydämessä. Torre­ viejan kirkossa on saman neitsyen patsas, jolla on seitsemän miekkaa sydämessään. Liikenneympyrässä on vanhoja traktoreita.
• Uusi Costa Blanca 1/2025 15 K irkon yhdessä isossa kappelissa on patsas ja hieno kultainen astia, lienee nimeltään monstrance. Nämä upeat astiat liittynevät ehtoolliseen. Patsas esittää San Pascual Bailónia. Hän oli lukutaidoton paimen, josta tuli munkki, myöhemmin paavi julisti hänet autuaaksi ja toinen paavi kanonisoi hänet, eli teki hänestä pyhän miehen. Hän halusi pysyä munkkina ja hänen kerrotaan sanoneen, kun hänelle ehdotettiin muita tehtäviä, että "Synnyin köyhänä ja olen päät­ tänyt kuolla köyhyyteen ja katumukseen". Hän oli vaatimaton, kulki aina paljain jaloin, antoi vähästään ja jakoi ruoka­annoksensa köyhien kanssa. Hän oppi lukemaan lampaita paimentaessaan vain yhden kir­ jan avulla ja se kirja oli Raamattu. Hän näki paljon näkyjä. Hänet kuvataan näissä kirkoissa olevissa patsaissakin usein munkin asuun, toinen käsi rinnalla ja polvillaan. Häntä pidetään naisten miespuolisena suojelijana, pastorien, kokkien ja kaikkien eukaris­ tisten yhdistysten ja veljeskuntien suojeluspyhimyk­ senä. Tähän pyhimykseen törmää monissa tämän alueen kirkoissa, onhan hän elänyt täällä päin. Patsas on kuvanveistäjä Roque Lópezin työ. Y ritän aina kirkoissa käydessäni tunnistaa eri pat­ saiden esittämät pyhimyksen, neitsyet ja apostolit. Olisipa joku tiedosto/lähdedokumentti, jossa ylei­ simmät olisi kuvattu ominaisuuksiltaan. Voisi tehdä itselleen oman aputeoksen. L ähellä Doloresia on El Hondon luonnonsuojelu­ alue. Se on myös hyvin kiinnostava käyntikohde. Doloresin alue on Bellugan perintönä edelleen kana­ Kirkon yhdessä isossa kappelissa on San Pascual Bailónin patsas ja hieno kultainen astia. voitu. Siellä voi pyöräillä pitkin laajaa kanavaverkos­ toa. Pyöräilijät voivat nauttia tasamaasta ilman mäkiä. Kirkon todella kaunis keskuskupoli. Kirkon avara ja valoisa sisätila. Teksti ja kuvat: Kirsti Holmroos
• Uusi Costa Blanca 1/2025 16 L ehtitietojen mukaan TTK­tuomari osti taannoin ihanan asunnon Espanjasta. Se sijaitsee Torreviejasta useita kymmeniä kilometrejä pohjoiseen. Talo oli alunperin 1500­luvulla rakennettu kaupunkiasunto. Useimmat ihmiset ostavat asunnon vahvasti tunteella. Sen jälkeen alkavat tosiasiat tulla eteen. V ähänkin syrjässä sijaitsevat asuintalot ovat alttiina asunnonvaltaajille. Näitä ongelmia on käsitelty mm. tämän lehden muissa numeroissa (/1/). Nykyisen Espanjan sosialistihallituksen ministerin mielestä on parempi antaa asunnottomien asua tyhjissä asunnoissa kuin kaduilla. Tuo on aikamoinen tulkinta, jossa omistusoikeus käytännössä mitätöidään pitkäksikin ajaksi. Siispä turvallisin ostettava asunto sijaitseekin kerrostalossa. Silloin eläkeläinen välttyy myös oma­ kotitalon ylläpidosta. Kerrostaloissa taloyhtiö hoitaa lisätyöt. E spanjassa asunnoissa on kivilattia. Tietysti lattiaan voi asentaa vaikka sähkölämmityksen, mutta pää­ sääntöisesti lattiat ovat kiveä. Ne ovat kylmiä etenkin talvella. Siksi Espanjassa vieraat eivät riisu kenkiä tullessaan vierailulle. Kunnon villasukat tai tohvelit ovat perustavaraa täällä asuville ulkomaalaisille. T alvella on Espanjassa yöllä kylmää. Päivällä aurinko lämmittää. Yö ja päivälämpötilan ero on usein yli kymmenen astetta. Kesällä lämpötila nousee liiankin korkeaksi. Vanhoista asunnoista puuttuvat lämmön­ eristeet. Torreviejassa on vuoden 2010 jälkeen raken­ nusluvan saaneissa rakennuksissa ollut pakollisesti Minkä asunnon ostaisi Torreviejasta? lämmöneristeet. Huomatkaa, että ratkaisevaa tässä on rakennusluvan myöntämisajankohta eikä valmistumis­ ajankohta. Eristeet auttavat lämmön säätelyssä. Olen pitkään ihmetellyt miksi välittäjät ja rakentajat eivät mainitse sanallakaan asunnon lämmöneristyksestä. Meidän ensimmäisessä asunnossa ei ollut eristeitä ja se oli todella kylmä talvella. Asunnon kolme ulko­ seinää ja katto avautuivat suoraan ulkoilmaan. Vaikka teetin asuntoon saranaikkunat ja kiinteät sähköpatterit, niin asunto oli yhä kylmä. Nykyisessä asunnossamme on lämmöneristeet ja eron huomaa. A suntojen lämmitys hoidetaan yleensä ilmalämpöpum­ pulla. Keskuslämmitystä ei asunnoissa ole. Lämmin vesi tulee boilerista, mutta vesi on ilman valuttamista kylmää, mikäli vesi tulee putkia pitkin etäällä sijait­ sevasta boilerista. Pääasia on kuitenkin, että lämmintä vettä tulee. Boilerin pitää olla riittävän suuri, jotta vettä riittää kaikille asunnossa. Muuten kukin asu­ kas joutuu odottamaan ennen kuin lämmintä vettä taas tulee. A sunto kannattaa valita siten, että se avautuu aamu­ aurinkoon eli itään. Silloin asunto alkaa lämpiämään heti aamusta. Itse en ostaisi ilta­aurinkoon sijoittuvaa asuntoa. Iltapäivällä on lämpimintä noin klo 14 aikoi­ hin. Talvellakin asunnosta tulee helposti tulikuuma. Kesällä ilta­aurinko saattaa tehdä asunnosta käyttö­ kelvottoman meille pohjoisen ihmisille. Vuoden 2024 sademäärä ja keskilämpötila kuukausittain näkyvät viereisen sivun taulukossa. Talot Espanjassa Lämmin asunto /1/ Minkkinen Katja, Asunnonvaltaus Espanjassa. Uusi Costa Blanca 4/2023 s. 35.
• Uusi Costa Blanca 1/2025 17 T orreviejassa on monia asunnonvälittäjiä. Välitys­ palkkiot vaihtelevat suuresti. Itselleni luvattiin 5000 euroa ja jopa 7 % palkkio vain siitä, että löytäisin myytävälle asunnolle ostajan. Kaikkiin mainoksiin liittyy helposti ylisanoja. Esimerkiksi nykyistä asun­ toamme mainostettiin maanjäristyksen kestävänä. Sen verran rakennusalan ihmisenä tiedän, että tuo ei voi pitää paikkansa. Tietysti betoninen pilari­palkki rakenne kestää paremmin järistyksiä kuin puhtaat tiilirakennukset, mutta voimakkaita maanjäristyksiä nekään eivät kestä. I tse ostaisin asunnon suoraan rakentajalta tai espanja­ laisilta. Kaupantekoon kannattaa aina käyttää suoma­ laisen asianajotoimiston apua. Varsinainen kauppa tehdään notaarin luona. Ostaessani autotallipaikan aikanaan Torreviejasta, niin suomalainen asianhoitaja veloitti 6000 euron arvoisesta kaupasta järjestely­ kuluina 4000 euroa. Kulut eivät sisältäneet mitään välityspalkkiota. Kannattaa siis valita asianajotoi­ misto tarkkaan ja selvittää kulut etukäteen. J os ostaisin täältä uuden asunnon. Se on hieman van­ hoja kalliimpi, mutta vastapainona siinä on lämmön­ eristeet ja todennäköisesti ainakin lämmin vesi läm­ mitetään aurinkopaneeleilla. Rakentamismääräykset tiukkenevat energiankäytön osalta ajan mittaa pal­ jonkin. A sunto kerrostalossa on eläkeläiselle helpoin ja huo­ lettomin vaihtoehto. Vielä jos naapureina on paikal­ lisia ympäri vuoden Torreviejassa asuvia naapureita, niin käytössä olevat asunnot eivät hohda kylmää omaan asuntoon talvella. Espanjalaiset ovat hyvin seurallisia ja naapureihin on vaikka kielitaidottomana helppo tutustua. Aluksi se tuntuu kivalta, mutta pit­ källä aikavälillä se saattaa rasittaa. Torreviejan kes­ kustassa ovat kaupat ja muut palvelut lähellä. Se on selvä etu eläkeläiselle. V iime syksyn DANA­tulvien ja sateiden aikana Torre­ viejassa satoi vain kahtena päivänä myöhään illalla rankasti. Sade kesti noin tunnin pari ja kaduille tuli noin viisi senttiä syvät merelle johtavat purot. Muuta­ mana päivänä tuli tavanomaista tihkusadetta, mutta ei koko päivää. Myrskytuhot syntyivät sisämaahan useamman kymmenen kilometrin päähän täältä. Sade­ pilvet tulevat Torreviejaan Välimereltä. Kannattaakin seurata Espanjan television säätiedotuksia. Sisämaasta Atlantilta tulevat sadepilvet ovat jo sataneet vetensä ennen Torreviejaan tuloa. Täällä on merellinen ilmasto, jolloin talvet ovat lämpimiä ja kesät viileitä. Mitä kau­ emmaksi rannikosta mennään, niin ilmasto muuttuu mannermaiseksi. Kesät ovat kuumia ja talvet kylmiä. Torreviejassa onkin paljon madridilaisten ”kesämök­ kejä”. Talvella, kun pääkaupungissa on pakkasta, niin tänne voi tulla lämmittelemään. Kesällä Madridissa saattaa olla yli 40 astetta, niin täällä on kymmenen astetta viileämpää ja mereen pääsee uimaan. Keneltä ostaa asunnon Asunnon sijainti Lopuksi Ä lkää ostako asuntoa Torreviejasta tunteella. Järki kannattaa aina olla mukana. Tosiasioita ei kannata ohittaa. Asunnon sijainti ja lämpimyys ovat ihanaa näkymää tärkeämpiä. Kannattaa myös valita oikea asioiden hoitaja. Täällä asuvien suomalaisten kanssa kannattaa keskustella ennen ostopäätöstä. Vaikka vas­ tikkeet ovat edullisia Torreviejassa, niin sähkölaskun suuruus voi yllättää. Espanjassa asunnon ostoon tar­ vitaan NIE­numero eli veronumero. Lisäksi kiinteistö­ vero peritään täällä puolitoistakertaisena, mikäli ei asu täällä vakituisesti. Suurin osa tämän artikkelin huomioista pätee myös asunnon vuokraukseen. Kan­ nattaa muistaa, että se todellinen syy asua Torrevie­ jassa on aurinko. Hyviä asuntokauppoja! Tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Teksti: Markku Aarnio, Kuvat: Pexels Torrevieja 2024 Keskilämpötila Sademäärä
• Uusi Costa Blanca 1/2025 18 Kauneimmat joululaulut / Viihdettä suomalaiseen makuun (22) K auneimmat joululaulut ­tapah­ tuma sai alkunsa vuonna 1973, kun seurakuntien työntekijät yhdessä Suomen Lähetysseuran kanssa ha­ lusivat kehittää hiljaiseen kolman­ teen adventtisunnuntaihin tapah­ tuman, jossa kerättäisiin varoja lähetystyölle. L ähetysseura valmistaa Kauneim­ mat Joululaulut ­materiaalin ja toimittaa lauluvihkot ilmaiseksi seurakuntien käyttöön. Seurakun­ nat vastaavat yhteislaulutilaisuuk­ sissa järjestämisestä. Tilaisuuk­ sissa kerätään kolehti Lähetys­ seuran työhön, jota se tekee lasten hyväksi eri maissa. Joka vuosi lähes miljoonasta lauluvihkosta laulaa yli kaksi miljoonaa laulajaa. K auneimmat joululaulut ovat ran­ tautuneet myös Torreviejaan. Cos­ ta Blancan suomalainen seurakun­ ta järjesti tilaisuudet seuraavasti: 1.12. Inmaculada­kirkko 8.12. La Matan kirkko 10.12. ja 18.12. Ratto­Talli 12.12. The Temple Irish Bar Punta Prima S eurakunnan kausipappi Harri Kuhalampi veti tilaisuudet vii­ meistä lukuunottamatta ja säes­ tyksen hoiti kausikanttori Kaija Huhtanen. Isossa kirkossa esiintyi myös kirkkokuoro. K aikissa tilaisuuksissa oli runsas osanotto ja kauniisti kaikuivat Suomen Lähetysseuran painamasta 25 laulun vihkosesta kymmenen valikoitua laulua mm. En etsi valtaa loistoa Kaija Huhtanen ja Elina Piippo. Ratto­Talli oli täynnä laulajia. La Matan kirkko
• Uusi Costa Blanca 1/2025 19 Me käymme joulun viettohon Kilisee kilisee kulkunen Tulkoon joulu Jouluyö, juhlayö Sylvian joululaulu Sydämeeni joulun teen Kun joulu on Varpunen jouluaamuna P äätteeksi laulettu laulu Maa On Niin Kaunis sai laulajat juh­ lavasti virittäytymään joulun odo­ tuksen tunnelmaan. Teksti ja kuvat: Rauno Vaherva Harri Kuhalampi The Temple Irish Bar, Punta Prima. Punta Primassa lapsilaulajia ilahdutti myös joulupukki. K un vanha residenssikorttini oli kulahtanut niin ettei parista numerosta saanut enää kunnolla selvää, niin kävin hakemassa uuden tammikuussa. On helppo uusia kun on pysyvä residenssi jo ennestään. Ainoa vaikeus on saada aikoja poliisille. P ysyvän residenssikortin voi hakea kun on asunut viisi vuotta yhtäjaksoisesti maassa. Sitten, jos se täytyy joskus uusia, ei tar­ vitse enää esittää niin paljon papereita kuin toistaiseksi voimassa olevaan residenssiin. Täyttää vain hakemuksen ja maksaa leima­ veron. Ei tarvitse todistella, että on tuloja tai sairausvakuutus jne. J os ei ole hakenut pysyvää residenssiä, niin joka kerta kun tarvitsee uuden kortin, on todistettava, että täyttää vaatimukset. Suosittelen kaikille, jotka ovat asuneet yli viisi vuotta maassa, ottamaan pysyvän residenssin kun käyvät esimerkiksi osoitteen­ muutoksen vuoksi kortin uusimassa. V oit saada pysyvän oleskeluoikeuden myös ennen kuin viisi vuotta tulee täyteen, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy: ­ jäät eläkkeelle ja olet ollut maassa työssä viimeisten 12 kuu­ kauden ajan tai asunut siellä yhtäjaksoisesti kolmen vuoden ajan ­ joudut lopettamaan työskentelyn, koska olet työkyvytön ja olet asunut maassa yhtäjaksoisesti kahden vuoden ajan ­ joudut lopettamaan työskentelyn, koska olet työkyvytön työ­ tapaturman tai työperäisen sairauden vuoksi. Tässä tapauksessa sinulla on oikeus jäädä maahan riippu­ matta siitä, kuinka kauan olet siellä asunut ennen onnettomuutta tai sairastumista. ­ aloitat työskentelyn toisessa EU­maassa rajatyön­ tekijänä (eli palaat asuinmaahasi vähintään kerran viikossa) mutta olet aikaisemmin työskennellyt asuinmaassasi yhtäjaksoisesti kolmen vuoden ajan ja haluat saada siellä pysyvän oleskeluoikeuden. Residenssikortti Annukka Valtanen
• Uusi Costa Blanca 1/2025 20 Costa Blancan skandinaavisen koulun terveisiä: C osta Blancan skandinaavinen koulu on perustettu vuonna 1999. Koulussa tarjotaan opetusta suomalai­ sille, ruotsalaisille ja norjalaisille oppilaille perus­ opetuksen vuosiluokilla 0–6, ohjausta vuosiluokille 7–9 sekä varhaiskasvatusta monikielisessä päiväkoti Pandassa. Laadukasta suomalaista opetusta on kou­ lussa järjestetty jo vuodesta 2008. K evätlukukausi 2025 alkoi vauhdikkaasti, innostu­ neesti ja iloisesti ansaitun joululoman jälkeen. Vuoden ensimmäisinä kouluviikkoina panostettiin erityisesti ryhmäytymiseen, sillä kouluun oli saapunut paljon uusia oppilaita. Erilaisia harjoituksia tehtiin ensin oman luokan, sitten suomalaisten oppilaiden ja lopulta koko koulun kaikkien oppilaiden kesken. Ryhmäy­ tymis­ ja yhteistyöharjoitusten tarkoituksena on, että kaikki oppisivat tuntemaan toisensa hyvin ja tunti­ sivat olonsa koulussa turvallisiksi ja tervetulleiksi. Hyvä ryhmäytyminen on edellytys myös kannustavan oppimisympäristön syntymiselle. Hyvin ryhmäyty­ Huippuhyvää yhteishenkeä ja kielitietoisuutta neessä porukassa myös oppilaan oma oppiminen paranee ja mahdollinen syrjäytyminen ehkäistään. Sosiaaliset taidot kehittyvät iän myötä, ne kehittyvät muiden kanssa toimiessa ja niitä voi myös opetella. Pidämme erittäin tärkeänä tiivistä yhteisöllisyyttä, myönteistä ilmapiiriä, turvallisuutta ja hyvää koulu­ viihtyvyyttä. Tavoitteenamme on saada lapset kukois­ tamaan ja kasvattaa heistä tulevaisuuden tekijöitä? ihmisiä, jotka osaavat toimia ryhmässä, arvostavat, kannustavat ja kunnioittavat toisia, tiedostavat omat vahvuutensa ja heikkoutensa, ovat auttavaisia ja voivat hyvin. Kepparikerho – kuudesluokkalaisen Evan oma kerho koulukavereille O len harrastanut keppihevosilla este­ ja kouluratsas­ tusta noin kolme vuotta. Olen käynyt Suomessa pa­ rilla kepparileirillä ja parissa valmennuksessa mutta varsinaista keppihevoskerhoa en ole löytänyt. Kun
• Uusi Costa Blanca 1/2025 21 Teksti ja kuvat: Rita Kivimäki saavuimme tänne Espanjaan, tutus­ tuin koulussamme moneen suo­ malaiseen keppihevosharrastajaan. Tajusin, että täällä on yhtä lailla kuin Suomessa monia ihmisiä, jotka pitävät keppihevosista, mutta harrastivat harrastusta itsenäisesti. Monikaan ei tuntenut täältä toista kaltaistaan etukäteen. Silloin mi­ nulla välähti: perustin koulumme pihalle kepparikerhon, johon suos­ tuttelin mukaan näitä tuntemiani harrastajia ja jaoin mainoksia myös muille, jotka eivät aikaisemmin olleet kepparoineet. K erhoa on ollut nyt ensimmäiset kolme kertaa. Kerhossa on ollut seitsemän osallistujaa, osa vähän kokeneempia osa juuri aloittaneita. Koulun pihalla aloitamme alussa alkulämmit­ telyllä, jonka jälkeen yleensä opetan pari uutta asiaa esimer­ kiksi kouluratsastukseen liittyen. Kerhossa yleensä olemme rakentaneet keppariradan minkä moni on halunnut suorittaa ajanoton kanssa. Loppuun me askartelemme yhdessä esi­ merkiksi varusteita hepoille. Kerhossa mielestäni parasta on kuinka pystyy saamaan toiselle ilontunteita keppihevoshar­ rastuksen parissa, ja kuinka kaikki ovat innokkaina mukana puuhien suunnittelussa. H uippuhyvän yhteishengen ja yhteisen puuhastelun lisäksi Skandinaaviseen kouluun kuuluvat erottamattomasti myös kielitietoisuus ja monikulttuurisuus. Koulussamme annetaan arvoa ja tilaa eri kielillle ja kulttuureille. Kielet näkyvät ja kuuluvat koulun arjessa luontevilla tavoilla. Kielten keskellä oppilaiden kielitietoisuus vahvistuu ja oppilaat rohkaistuvat käyttämään erilaisia kieliä, vaikka sanavarasto saattaisikin olla vielä hyvin vähäistä. Esimerkiksi tervehdyksen kuule­ minen omalla äidinkielellä on varmasti jokaisesta kertakaik­ kisen upeaa ja lämmittävää kuultavaa. Koulussa käytettyjä kieliä ovat suomi, ruotsi, norja, espanja ja englanti. T ietoa Costa Blancan skandinaavisesta koulusta: ”Visiomme on tulla parhaaksi pohjoismaiseksi kouluksi Espanjassa. Koulumme on turvallinen koulu, jossa jokainen saa olla oma itsensä, jossa oppilaita jatkuvasti kannustetaan oppimaan enemmän, jossa arvostetaan työrauhaa ja vahvis­ tetaan uskoa tulevaisuuteen." S kandinaavisessa koulussa suomalaiset oppilaat opiskelevat suomalaisen opetussuunnitelman mukaan. Koulussa työsken­ nellään Terveys ja hyvinvointi ­teemalla ja koulu on Espan­ jan ensimmäinen ulkomaalainen koulu, jolla on Vihreä lippu. S kandinaaviseen kouluun on jatkuva oppilashaku. Oppilaita otetaan myös ns. vierailijaoppilaiksi lukukautta lyhyemmäksi ajanjaksoksi. Minimiopiskeluaika on kuukausi. Otamme vastaan hakulomakkeita ympäri vuoden. O lemme aloittaneet koulupaikkojen jaon lukuvuodelle 2025­2026. Ota pian yhteyttä ja varmista paikkasi koulus­ samme (www.skandinaviskaskolan.com tai sähköposti rita@skandinaviskaskolan.com). Voit seurata meitä myös Instagramissa. Tervetuloa ihanaan kouluumme! Kaikkien koulu Oppilaamme rakastavat koulunkäyntiä! Käsitöissä on valmistettu myös keppareita.
• Uusi Costa Blanca 1/2025 22 T orreviejassa on paikka kaikenlaisesta vanhasta tavarasta ja varsinkin kirjapainoalasta kiinnostu­ neille. Kaikki eivät tätä paikkaa tiedä, sattumalta minäkin sinne eksyin. Paikka on yksityisen hen­ kilön elämänsä varrella keräämien tavaroiden ”aarreaitta”, jonne hän on museoinut tuhansia vanhoja esineitä. Tämä museo on nimeltään La Imprenta en Torrevieja ­ Posición museográfica & curiosidades. N imensä mukaan kirjapainoalaan liittyvällä esineis­ töllä ja harvinaisilla vanhoilla painokoneilla on pää­ rooli tässä museossa, mutta kaikkea muuta löytyy myös hurjasti. Mies, joka tämän kaiken on kerännyt, on kaikesta päätellen keräilijäluonne. Kirjapainomuseo Torreviejassa O limme ainoat vierailijat museossa sillä hetkellä. Mei­ dät otti vastaan rouva, joka oli oletettavasti omistajan Miguel Aráez Suárezin vaimo. Hän kutsui miehensä paikalle ja saimme yksityisen opastuksen museoon. O mistaja kertoi meille tarinoita pitkän elämänsä varrelta. Hän on ollut töissä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta painoalalla koko ikänsä siihen asti kunnes jäi eläkkeelle. Hänen museossaan voi tutustua vanhoihin painokoneisiin, jotka ovat museon varsi­ naisia kalleuksia. Kuten tiedämme kehitys tällä alalla on ollut valtava. Miguel Aráez Suárezin uran alku­ aikoina painokoneet olivat käsin käytettäviä. Paikalla on esimerkiksi yksi sellainen, jota hän uransa alussa käytti, ja jolla painettiin Torreviejan Vista Alegre Miguel Aráez Suárez ja vanha minervapainokone. Yksityiskohta minervapainokoneesta.
• Uusi Costa Blanca 1/2025 23 ­viikkolehteä. Koneeseen on kiinnitetty myös Vista Alegren vuoden 1955 numero. Laite on vanha minervakone vuosimallia 1880. Koneessa on alkuperäinen moottori ja sitä todella käytettiin mies­ voimin painamalla edessä olevaa jalkapedalia. Miguel kertoi meille, miten häneltä tätä konetta käyttäessään kului yhden sivun valmistukseen monta tuntia. Sivun teksti ladottiin käsin. Siinä lyijy/ metallikirjasimia aseteltiin yksitellen peräkkäin ja allekkain ns. ladontahakaan/kehikkoon. Hän on nähnyt työurallaan suuren muutoksen näistä käsiladontakoneista sähköisten painokoneiden kautta aina jatkuvasti kehittyviin uusiin tekniikoihin asti. Migu­ elilla oli myös myöhemmin oma painoliike. Ymmärsin hänen pu­ heestaan, että sen toimintaa jatkaa nyt hänen poikansa. M iquelin elämä on ollut mielenkiintoinen. Latojan ja painokoneen käyttäjän ammattinsa lisäksi hän on myös ollut merillä. Hän on seilannut Atlantin yli mm. Johnson Linen laivoilla merimiehenä Amerikkaan ja Panaman kanavan kautta Kanadaa asti. Yhdellä reis­ sulla hänen laivansa oli jäänyt jäätilanteen vuoksi Ruotsiin ja Miguel olikin päättänyt jäädä Tukholmaan töihin painotaloon muutamaksi vuodeksi. Niiltä ajoilta hän osaa puhua edelleen hämmästyttävän hyvin ruotsia. Museoesittely meille tapahtuikin ihanana kolmen kielen yhdistelmänä. Kuunnellessa Miguelin tarinoita ja katsoes­ saan museon seinillä olevia valokuvia hänen elämänsä varrelta, ei voi olla huomaamatta, miten rakas Torrevieja on tälle maailmaa nähneelle miehelle. Miguel on myös kirjoittanut kirjan Amor a Torrevieja, raíces y recuerdos, joka on yhdellä telineellä nähtävänä (kuva oikealla). Kirja on runokokoelma muistoista merimiesajalta, siirtolaisena olemisesta ja kotiin palaamisen kaipuusta. M useossa on yli 10 000 esinettä hyllyillä ja lasivitriineissä. Ne, jotka hyllyille eivät ole mahtuneet, on sijoitettu lattialle. Melkolailla jokainen tyhjä tila on otettu esineiden käyttöön. Ihana sekasalaatti, vanhoja kirjoituskoneita, radioita, iso kokoelma vanhoja silitys­ rautoja, palosammuttimia, urheiluvälineitä, ja on mukaan mahtunut yksi jääkaappikin – ei mikään sähkökäyttöinen, vaan "jäillä toimiva". Kirjoituskoneiden joukossa oli myös erikoinen sokeainkirjoitukseen tarkoitettu kirjoituskone (kuva alla oikealla) ja radioiden joukossa taas radio, johon oli kiinnitetty valokuva tupakkaa polttavasta nuo­ resta miehestä. Miguel oli löytänyt vanhan radionsa antikvaria­ liikkeestä, ostanut sen ja tuonut museoonsa. Valokuvan mies on nuori Miguel samaisen radion edessä omassa kodissaan. Kiva viesti museokävijöille menneiltä ajoilta (kuva alla). Vista Alegre ­lehti vuodelta 1955. Jatkuu seuraa­ valla sivulla Miguelin oma runokirja. Sokeainkirjoituskone.
• Uusi Costa Blanca 1/2025 24 P ääpaino on kuitenkin painoalaan liittyvillä koneilla ja todella isolla määrällä metallisia kirjasimia, joita koneissa käytettiin. "Koneosastolla" oli kaksi painokonetta. Tuon manuaalisesti toimivan minervan lisäksi sähkökäyttöinen alkuperäinen Heidelberg­painokone. Käyntimme koho­ kohdaksi tulikin hetki, jolloin Miguel käynnisti tämän koneen ja selitti meille sen toiminnan. Miten vipuvarresta painamalla telat lähtivät pyö­ rimään ja kone imaisi oranssin paperiarkin (kuva oikealla). Olisittepa nähneet hänen ilmeensä, kun koe onnistui muutaman yskimisen jälkeen ja kone lähti käyntiin: "se toimii edelleen!" Lopputulosta emme nähneet, sillä ylpeä koneenkäyttäjä sammutti sähköt koneesta, ja esittelykierros jatkui erikoisen näköisen härdelin viereen. Se oli giljotiini – leikkuri, jolla leikattiin paperiarkkien sivut suoriksi. M iguel toivoo, että käynti hänen museossaan tuo uusien sukupolvien tietoon hänen kotikaupunkinsa menneen elämän. Katsomalla museon lukuisten esineiden lisäksi Torreviejaa esittäviä vanhoja valokuvia, kortteja, karttapiirroksia ja tauluja hänen toivomuksensa minun osalta toteutui täydellisesti. M useo sijaitsee Torreviejassa Calle Bazán ­kadulla nº 53 ja on auki tiis­ taisin klo 11:30–14:00. Käynti on ilmainen, mutta oven vieressä on vanha säästöpossu, jonne mielihyvin sujautimme kiitoksemme käynnistämme. K irjapainomuseon kotisivut verkossa: www.laimprentaentorrevieja.es Teksti ja kuvat: Kirsti Holmroos Taiteilijan näkemys Torreviejan satama­alueesta vuonna 1900. Jatkoa edeliseltä sivulta Miguel saa vanhan painokoneen toimimaan! Yleisnäkymä museosta. Metallisia kirjasimia. Giljotiini leikkaa paperiarkit.
• Uusi Costa Blanca 1/2025 25 A licanten ja sisämaassa noin 60 kilometrin päässä sijaitsevan Alcoyn välille alettiin rakentaa varsin vaikeakulkuiseen maastoon 1920­luvulla rautatietä, jota erilaisten viivästysten, takaiskujen ja Espanjan sisällissodan takia ei koskaan saatu valmiiksi. Sodan jälkeen ei enää ollut kiinnostusta sen valmistumiseen. Tällä linjalla on monia valmiita siltoja ja tunneleita, jotka toimivat nykyään näiden alueiden sisämaan matkailun vihreinä teinä (Vías Verdes). Kävely tai pyöräily näillä Espanjan entisillä rautateillä on todella jännittävää pitkien pimeiden tunneleiden, mahtavien siltojen ja ohitettavan luonnon vuoksi. A lcoyn kaupungin lounaispuolella muutaman kilo­ metrin päässä keskeneräisellä rautatiereitillä kohoaa Polop­joen yli kauniissa laaksossa mahtava silta, jolla on pituutta 230 metriä ja korkeutta 46 metriä. Nimenä sillä on Puente de las Siete Lunas eli seitsemän kuun silta. Todellisuudessa sillan varsinaisia kaaria on kahdeksan. Eroavaisuus ja nimen anto johtuivat aikoi­ naan sekaannuksesta, sillä oikea seitsemän kaaren omaava silta sijaitsee Alcoyn kaakkoispuolella. M yös hyppyjä korkeilta paikoilta harrastavat ovat havainneet tämän kauniisti rakennetun lähes satavuoti­ sen sillan hyvät ominaisuudet. Heiluri­ eli pendulum­ hyppy on benji­hypyn kaltainen pudotuselämys, jossa hypätään sillalta tai vastaavalta rakennelmalta alas staattisen köyden varaan. Heilurihypyn köysi eroaa benji­hyppyköydestä ollen joustamaton. Köyden toi­ nen pää kiinnitetään kokovartalovaljailla hyppääjään ja toinen pää siltarakenteeseen horisontaalisesti liki­ pitäen samalle tasolle hyppääjän kanssa, mutta verti­ kaalisesti sivussa eli sillan alitse sen toiselle puolelle. H ypyssä vapaata pudotusta seuraa mekaniikan perus­ lakien mukaisesti liikeradan kaartuminen aluksi kohti suoraan kiinnityskohdan alla olevaa pistettä. Hyppy muistuttaa näin ollen jättimäistä keinua tai liaanissa matkaavaa apinaa. Benji­hypyn tapaan myös heiluri­ hyppy tulisi suorittaa ainoastaan tarkoitukseen val­ mistetuilla tuotteilla ja ammattilaisten valvonnassa. Heilurihypyn aiheuttamat mahdolliset vauriot ovat samaa luokkaa benji­hypyn kanssa. P olttariperinnekin on löytänyt tämän sillan. Polttareissa on yleisesti ollut tapana morsiamen tai sulhasen roh­ keuden testaaminen. Polttareihin saa sopivasti lisä­ maustetta uudenlaisella ja erilaisella elämyksellä, joka ei varmasti unohdu, ja sellainen on heilurihyppy! Jos polttarisankarissa on huimapään ainesta, niin täl­ lainen adrenaliinia nostattava elämyslahja voi luoda ikimuistoisen kokemuksen saajalleen. Puente de las Siete Lunas Katso myös YouTube­videot: https://youtu.be/IMjvKOiLPsA https://youtu.be/3UnMgyKnJTY https://youtu.be/5jcAyk4Fgco Kuva: YouTube Kuva: Vías Verdes
• Uusi Costa Blanca 1/2025 26 V uosi sitten Torreviejaan Malagasta siirtynyt suomalainen yleislääkäri ja fysioterapeutti Olli Koivurinne kertoi työstään ja palve­ luistaan Naistenkahvilaan kokoontuneille seurakuntalaisille tiistaina 28. tammikuuta. Lähes 50­henkinen yleisö otti hänet innos­ tuneena vastaan ja sai monenlaisia neuvoja tuki­ ja liikuntaelinvaivoihinsa. Muutama jo ehti varata ajankin hänen vastaanotolleen. H ämeenlinnasta kotoisin oleva Olli Koivu­ rinne on tehnyt 37 vuotta fysioterapeutin työtä ja lääkärinä hän on toiminut 13 vuotta. Koivurinne on ammatinharjoittaja ja hänellä on Torreviejassa oma vastaanotto, Koivu­ Olli Koivurinne veti tuvan täyteen väkeä rinteen klinikka, katuosoitteessa Calle Maldonado 55, 5­11 (Whatsapp +358440312509 tai sähköinen ajanvaraus). Puheli­ meen hän ei luonnollisestikaan voi vastata ottaessaan asiakkaita vastaan ma–pe klo 12–18 ja la–su klo 12–16. Torreviejassa hän toimii lääkärinä ja fysioterapeuttina seitsemän kuukautta vuodesta. Osan vuotta Koivurinne viettää Suomessa ja siellä hän harjoittaa fysioterapeutin tointaan. O lli korosti sitä, että kädet ovat hänen työvälineensä, mutta että hän ei ole varsinaisesti hieroja. ”Käsityöläisenä” hän pyrkii selvittämään, salapoliisin tavoin, mistä asiakkaan oire johtuu. Esimerkiksi tenniskyynärpää oireilee kyynärpään kipuna, mutta saattaakin johtua niskavaivoista. Samoin käden puutuminen on usein niskaperäinen vaiva. Olli huomautti, että toiminnallinen kipu ei näy kuvantamismenetelmillä vaan sen havaitsemiseen tarvitaan käsityötä. Saimme ohjeeksi kysyä aina lääkäriltä, että mistä vaivamme johtuu. P aikalla olijat kyselivät kilvan Ollilta neuvoja erilaisiin vaivoi­ hinsa, ja ohjeita myös saatiin. Käsittelimme mm. nivelrikkoa ja erilaisia selkä­ ja jalkaongelmia. Tyynyn paksuuden valitse­ miseenkin saimme neuvoksi mitata oma hartian leveys ja valita tyyny sen mukaisesti. V älillä seurakuntalaiset saivat nousta ylös ja tehdä venyttely­ harjoituksen ja lopuksi minuutin meditaation. Olli korostikin kävelyn ennaltaehkäisevää vaikutusta, myös nivelrikossa: liike on lääke. Kun meistä moni on jo eläkkeellä ja aikaa on, pitäisi muistaa hoitaa itseään: säännöllisesti kävelemällä, venyttele­ mällä, tekemällä lihaskuntoharjoituksia. Samoin hän kehotti ottamaan päivän mittaan minuutin rentousharjoituksia sulke­ malla silmät ja istumalla hiljaa paikallaan. Teksti ja kuvat: Kristiina Abdallah Seurakunta­ koti täyttyi kiinnos­ tuneista kuulijoista.
• Uusi Costa Blanca 1/2025 27 T eimme päiväretken Río Seco ­joen kuivunutta uomaa pitkin. Liikkeelle läh­ dimme joen yläpäästä Pinar de Campoverden Área Natural Rio Seco ­virkistys­ alueelta. Oppaiden mukaan täältä suunnalta pystyi tekemään rengasreitin ja tämän reitin varrelta näki kaikki kiinnostavimmat kohdat. J a näkemistä siellä olikin. Mahtavat eroosion muodostamat keltaiset hiekka­ kiviseinät ihastuttivat. Koko alueen tunnelma oli poikkeuksellinen. Olisiko syynä sitten ollut se, että saimme yksin kulkea koko reitin, seuranamme vain paahtava aurinko ja tuulessa hiljaa humisevat kaislat. Matkalla näimme vain tuolloin keväästä riemuitsevan sammakkopariskunnan, joka liejussa häpeile­ mättä suoritti suvunjatkamisrituaaliaan. R eitti oli hyvin merkitty, alkupäässä on riittävästi parkkitilaa. Matkaa oppaiden mukaan tulisi vähän yli neljä kilometriä. Me saimme askelmittariin seitsemän kilometriä johtuen varmaan siitä kun minun piti tutkia jokainen mutka kahteen kertaan. M onethan kävelevät reitin alkaen sen rannikolta sisämaahan päin ja palaavat takaisin samaa reittiä. Kilometrejä näin kävellen kertyy kuulema kymmenen ja toiset mokomat takaisin. Tämä pienempi kiertoreitti kävi minun huonolle kun­ nolleni paremmin ja kaiken olennaisen kuitenkin pystyimme näkemään myös näin. T ässä on linkki netistä löytämääni reittiselvitykseen : www.masalladelaciudad.com/2019/05/ruta­por­el­rio­seco­pilar­de­la.html R eitiltä löytyi ihmeteltävää. Mahtavat seinämät, vanha ränsistynyt silta, erilaisia kasveja, paljon lintuja ja esimerkiksi kallioon kaiverrettu kreikkalaisen myto­ logian siivekäs hevonen Pegasus. Tämän ehkä tunnetuimman kreikkalaisen taruolennon on kallioon veistänyt alueella asunut kuvanveistäjä Ribera Girona 1950­luvulla. Pegasus oli Zeuksen hevonen. Pegasuksella on tiedon ja vapauden Río Secon vaellus? reitti voima, ja se on runoilijoiden ja filo­ sofien symboli. Kun Pegasus kuoli, Zeus asetti sen tähdistöksi taivaalle. E nnen kun poistutaan joen uoman polulta ihan loppupäässä asfalttitielle tullessa voi vielä poiketa katsomaan muutaman metrin tieltä syrjässä olevaa Ahumá­luolaa. Teksti ja kuvat: Kirsti Holmroos Ahumá Pegasus
• Uusi Costa Blanca 1/2025 28 V uodenajat määrittävät vahvasti suomalaisten mat­ kustustottumuksia, ja se näkyy myös golfmatkoissa. Tulokset selviävät Golfpisteen yhdessä iRo Research and Consultingin kanssa toteuttamasta kyselystä, johon osallistui yli tuhat suomalaista golfharrastajaa aikavälillä 17.10.–13.11.2024. G olfmatkoista valtaosa (84 %) tehdään lokakuun ja toukokuun välisenä aikana, kun kotimaan peliolo­ suhteet ovat vähemmän otolliset. Espanja on suomalaisten suosituin golfkohde Y livoimaisesti suosituimmat golfkohteet löytyvätkin aurinkoisista Etelä­Euroopan maista, joihin jopa 79 % vastaajista kertoi matkustaneensa. Maista suosituin on selkeällä etumatkalla Espanja (94 % Etelä­Euroopassa lomailleista). Toisena tulee Portugali (54 %) ja kolman­ tena Turkki (46 %). ” E spanja on yksi suomalaisten kestosuosikeista. Tarjolla on satoja laadukkaita golfkenttiä ja kaikissa niistä ympärivuotiseen pelaamiseen soveltuvat olo­ suhteet”, kertoo Espanjan Matkailutoimiston johtaja Julio Jiménez. G olfpisteen tutkimuksen mukaan tärkeimmät kolme kriteeriä golfmatkan kohdevalinnassa ovat sää (73 %), matkakohteen turvallisuus (60 %) ja golfkenttien laadukkuus (50 %). Myös hintataso on merkittävä valintaa ohjaava tekijä. Sekä pelikustannusten (38 %) että kohteen yleisen hintatason (37 %) halutaan ole­ van kohtuullinen. G olfin ulkopuolisena kriteerinä tutkimuksessa nousi esiin ruoan merkitys. Kohdealueen ruokakulttuuri ja hyvät ravintolat ovat joka kolmannelle suomalaiselle (34 %) tärkeä valintakriteeri golfmatkan kohdetta valittaessa. ” M oni golfin ystävä on myös hyvän ruoan ystävä. Tutkimustulosten valossa on helppo nähdä, miksi Espanja on suomalaisten keskuudessa niin suosittu golfkohde”, toteaa Jiménez. Etelä­Euroopan aurinko houkuttaa Kun kotimaassa tulee räntää, golfari suuntaa Espanjaan Tuore kyselytutkimus paljastaa suomalaisten golfareiden olevan aktiivisia matkailijoita, joiden selkeästi suosituimmat kohteet löytyvät Espanjasta. Ahkerimmin golfin perässä mat­ kustetaan Andalusian alueelle Etelä­Espanjaan.
• Uusi Costa Blanca 1/2025 29 S uomalaisten alueellisesti suosituin valinta golf­ loman kohteeksi on Etelä­Espanjassa sijaitseva Andalusia. Suomalaisten 10 suosituinta golfkohdetta Espan­ jassa. (Alueelle matkustaneiden prosenttiosuus golfmatkan Espanjaan tehneistä suomalaisista. Golfpiste & iRo Research and Consulting 2024.) 1. Andalusia 76 % 2. Valencia 49 % 3. Katalonia 36 % 4. Gran Canaria 27 % 5. Teneriffa 26 % 6. Mallorca 23 % 7. Fuerteventura 15 % 8. La Gomera 5 % 9. Madrid 4 % 10. Menorca 1 % T utkimuksen mukaan Baleaarien suosituimmat golfkentät sijaitsevat Mallorcan saarella, ja Kana­ rialla eniten kiinnostavat Gran Canaria ja Teneriffa. G olfmatkojen keskimääräinen pituus on tutkimuk­ sen mukaan 5–7 päivää. Tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat valmiita käyttämään jopa aiempaa enemmän rahaa harrastusmatkoihinsa. K eskimääräisissä hinnoissa näkyy selvä kasvu vii­ meisen kahden vuoden aikana. Syksyn 2024 kyselyn Lähde: Espanjan Matkailutoimisto Kuvat: Pixabay ja Pexels Espanjan suosituimmat golfkohteet Golfmatkojen keskimääräisessä hinnassa yli 300 euron nousu perusteella keskimääräinen yhden henkilön kustannus matkaa kohti on 2 073 €. Summassa on jopa 313 €:n kasvu edelliseen, vuoden 2022 tutkimuskauteen nähden. Vertailukustannus pitää sisällään lennot, majoituksen ja pelikustannukset matkan aikana. ” S uomalaiset ovat hintatietoisia matkailijoita, mutta kustannusten nousu ei näytä vaikuttavan golfharras­ tajien matkustushalukkuuteen”, sanoo Jiménez. V aikka golfloman keskimääräinen hinta on noussut, harrastuksen merkeissä matkustavia riittää entiseen tapaan. Vastaajista jopa 89 % kertoo aikovansa tehdä tulevan 12 kuukauden aikana vähintään yhden golf­ matkan ulkomaille. Heistä jopa 53 % suunnittelee kahta tai useampaa matkaa vuoden sisällä. T ämä suomalaisten golfmatkailua selvittävä kysely toteutettiin Golfpiste.com­sivustolla aikavälillä 17.10.– 13.11.2024. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1 019 suo­ malaista golfharrastajaa, joista 16 % naispuolisia ja 84 % miespuolisia.
• Uusi Costa Blanca 1/2025 30 E räs kotikaupunkini Elchen nähtävyyksistä on San Josén luostari ja kirkko. Siinä aikanaan toiminut luostari perustettiin vuonna 1561 fransiskaanien sääntökunnan luostariksi jo aiemmin paikalla olleen kappelin kohdalle. San Pedro de Alcántara valitsi kahdeksan munkkia Extremaduran Pedroson luostarista muuttamaan Elcheen ja perustamaan tätä San Josén luostaria. Kirkon ja luostarin yksinkertainen julki­ sivu, jossa oikean­ puoleinen ovi johtaa Zalamean Jeesuksen suosittuun kappeliin ja keskeltä pääsee kirkkoon, oikealla on ovi saliin, jossa pi­ detään taidenäyttelyi­ tä, vasemmalla, tässä kuvassa näkymättö­ missä on ovi kaupun­ ginkirjastoon ja pati­ olle, jonne pääsee myös kirkon puolelta. San Josén luostari ja kirkko Elchessä Neitsyt Maria on fransiskaanien oma suojeluspyhimys.
• Uusi Costa Blanca 1/2025 31 N ykyinen rakennus on peräisin vuodelta 1678. Tyy­ liltään se on valencialaista barokkia, jossa näkyy myös murcialaista barokkityyliä. Luostari oli alkuvuodet ainaisissa rahavaikeuksissa, jotka johtuivat osin sen sijainnista kaupungin ulkopuolella. Kaikkia nykyisiä siltojakaan joen yli ei silloin ollut olemassa. L uostarin kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1562 ja ensimmäinen restaurointi tehtiin 1678. Kun Santa Teresan sillan rakentamisesta ilmoitettiin 1673, alkoi alueen asutus kasvaa täälläkin. Itsekin asuin muuta­ man vuoden ja tein töitä 27 vuotta tässä osassa kau­ punkia. L uostari ei säästynyt vuonna 1835 myöskään surul­ lisenkuuluisalta Mendizabalin takavarikointioperaa­ tiolta, jolla kaikki kirkon omaisuus takavarikoitiin valtiolle velkojen maksua varten huutokaupattavaksi. Rakennuksen lunasti Elchen kunta, joka päätti ottaa sen hyötykäyttöön. V uonna 1841 luostarista tehtiin hyväntekeväisyys­ sairaala ja 1887 alakertaan perustettiin vanhainkoti, joka muutti lähistölle 1919 ja on siinä lähellä edelleen uudemmassa suuressa rakennuksessa. Alkuperäisestä rakennuksesta on jäljellä kaunis yksinkertainen sisä­ piha, jossa on erilaista ohjelmaa, kuten heinäkuussa kitarafestivaalin konsertit. Sisäpihan katetut käytävät ovat menettäneet lähes kaiken alkuperäisen koristelun. Tämä patio jäsentää koko rakennuksen toiminnot. K irkkorakennus on arkkitehtuuriltaan tyypillinen alu­ een 1600­luvun yksilaivainen kirkko, joka on jaettu neljään osaan. Kirkon sisustus käsittää kaksi periodia, toinen 1600­luvun lopun ja toinen 1700­luvun alku­ puolen. Pääalttaritaulu on ensimmäiseltä ajanjaksolta. Se on luultavasti tehty aikavälillä 1670–1700. Teki­ jöistä ei ole täyttä varmuutta, koska kaikki dokumen­ tit sen osalta ovat kadonneet/hävitetty. K irkko on nykyäänkin Elchen kunnan omaisuutta, mutta kirkon käytössä. Kirkossa on muutaman pääsi­ äisen kulkueisiin osallistuvan veljeskunnan päämaja ja siellä säilytetään niihin kuuluvia hahmoja, kuten Kaatunutta Jeesusta ja Jeesusta haudassa (lasiuurnassa). K irkon pääoven vierestä pääsee paikallisten hyvin tuntemaan kappeliin, jossa on pieni Zalamean Kris­ tus. Häntä käyvät todella monet rukoilemassa apuun etenkin terveyttä koskevissa asioissa. Monet ihan päivittäin. Tämäkin pieni Jeesus on todella suosittu pääsiäiskulkueessa aina torstaiyönä, jolloin on kym­ meniä tuhansia ihmisiä mukana kynttilöiden kanssa muodostaen kynttilävirran, joka täyttää kadun kir­ kolta keskustaan. Tämä pieni Jeesus oli aikanaan sairaalan oven yläpuolella. San Josén kirkon pääalttarilla on pääosassa tietenkin San José / Joosef. Aikaisemmin nykyisen kuvanveis­ toksen paikalla oli maalaus, jossa sama aihe, Joosef ja Jeesus­lapsi. Se korvattiin José Sánchez Lozanon veis­ toksella. Hahmot on ympäröity neljällä fransiskaani­ munkilla, jotka kärsivät marttyyrikuoleman. Sivukappelitkaan eivät ole synkkiä kun ylhäältä tulee auringonvaloa. Zalamean Kristuksen pieni kappeli ja pieni patsas, jota nytkin kirjoittajan vieraillessa oli muutama ihminen rukoilemassa. Tämä kappeli on auki enemmän kuin kirkko ja monet poikkeavat päivittäisillä matkoillaan ohimennen kertomassa asiansa… Teksti ja kuvat: Annukka Valtanen
• Uusi Costa Blanca 1/2025 32 K äsityöharrastus tärkeänä sosiaalisena toimintana vetää Torreviejassa runsaasti suomalaisia harras­ tajia (100 % naispuolisia) yhteisiin tilaisuuksiin. V apaan tietosanakirjan Wikipedian mukaan käsityö on jonkin asian valmistamista käsin? joko työkaluja käyttä­ mällä tai pelkästään käsin muotoilemalla, kuitenkin käyt­ tämättä täysin automatisoitua työtapaa. Käsityö on aja­ tuksen ohjaama prosessi, joka sisältää idean tuotoksesta sekä tiedon sen tuottamisesta. N eulonta eli neulominen on menetelmä, jolla langasta tehdään vaatteita ja asusteita eli neuleita. Lisävalaistusta saa myös tarkastelemalla Wikipediasta menetelmää virkkaus. T orreviejassa on useita käsityön harrastuspiirejä. Costa Käsityökerhot – Viihdettä suomalaiseen makuun (23) Blancan ev.lut. seurakunnan käsityöpiirissä voi kukin tehdä omavalintaisia käsitöitä valitsemallaan tavalla. Vetäjinä toimivat piirin pitkäaikaiset jäsenet. Tuotteita myydään seurakunnan kahvilassa, jossa piiri myös kokoontuu. C osta Blanca Suomi­Seuran perinteinen käsityökerho on muutettu askartelu­ ja käsityökerhoksi ja sen vetäjäksi on saatu oikea askarteluohjaaja. K äsityöharrastajat (pääasiassa neulontaa harrastavat) ko­ koontuvat Torreviejassa myös Esson Baarissa ja Rafla & TorreMarketissa. Merkittävää toiminnassa on myös harrastajien töiden lah­ joittaminen hyväntekeväisyyteen. Teksti ja kuvat: Rauno Vaherva Suomi­Seuran käsityöpiiri Käsityöpiiri Esson Baarissa
• Uusi Costa Blanca 1/2025 33 V inalopon alue on kuuluisa pöytärypäleiden viljelystä. Ensin kuitenkin käytiin Aspen kuuluisassa leipomossa nimeltä Pasteleria Jaunfran Asencio. Leipomo on ollut paikallaan jo monen sukupolven ajan. Nykyinen omis­ taja Jaunfran Asencio ja vaimonsa Juanie ovat kehittäneet panettoneja, jotka ovat saaneet monta palkintoa, esimerkiksi European Award ­palkinto. Itse leipuri on myös syntynyt liikkeen yläpuolella olevassa asunnossa. Hän esitteli meille luomuksiaan ja vaimo kantoi koko ajan pöydälle maistiaisia. Maku kaikissa panettoneissa, pikkuleivissä ja turoneissa oli taivaallinen. Kaikki itse tehtyjä ja valmistetaan myymälän takatiloissa. Mukaan tietty ostin monta pientä tuotetta tuliaisiksi ja yhden normaali­ kokoisen. He tekevät myös 1,5 kilon panettoneja. Ostin myös uunituoreen tortas de mantecan. Hyvin perinteinen Alicanten alueen leivonnainen. A spen jälkeen päästiin tutustumaan tilaan, joka viljelee pöytärypäleitä. Tämäkin yritys on perheyritys ja 40 vuotta vanha. Ensin ajettiin heidän viljelmilleen. Siellä omistaja José ja hänen Claudia­vaimonsa kertoivat meille miten näitä viljellään. Saatiin tietoa kastelusta ja tuholaisten tor­ junnasta. Esimerkiksi kaikki "myrkyt" on laitettu kasteluveteen, joka Vierailu leipomossa ja pöytärypäletuotantolaitoksessa menee pieniä letkuja myöten maaperään. Ei siis sumuteta mitään ilmaan. Nämä Vinalopon alueen pöytärypäleet saavat jossain kasvun vaiheessa erikoispaperista (parafiinipaperi, uudelleen käytettävät) tehdyt suoja­ huput. Tämä estää niitä saamasta liikaa aurinkoa ja kypsyminen tapahtuu hitaasti. Saatiin kulkea pellolla vapaasti. Rouva poimi meille terttuja maistiaiseksi. Pussi tekee rypäleistä vaaleita ja hyvin ohutkuorisia. Hieno kokemus päästä näkemään nämä valtavat pellot, joista espanjalaiset saavat uuden vuoden aattona klo 24:00 perinteen mukaan syötävät rypä­ leensä. Jos ymmärsin oikein heidän koko peltojensa sato on 1,5 miljoonaa kiloa. Lajikkeen nimi on Aledo. Samaa pussitustekniikkaa on käytetty 1930­luvulta lähtien. Päivässä poimitaan 20 tonnia, sillä se on määrä, jonka heidän tehtaansa pystyy ottamaan vastaan. K aikki tilalla tehdään käsityönä ja tätä pussiviljelyä on vain tuolla Vina­ lopon alueella. Peltovierailun jälkeen ajettiin muutama kilometri heidän tehtaalle. Päästiin tutustumaan tehdastiloihin. Meille kerrottiin koko ketjun eri vaiheet siitä asti kun rypälepussit saapuvat tehtaaseen, niiden käsittely ja lopuksi valmiiden rypäleiden varastointi lähetystä varten. Heiltä menee rypäleitä Espanjan lisäksi esimerkiksi Italiaan. Nähtiin miten pit­ källä liukuhihnalla ensin pussit poistet­ tiin, sen jälkeen lukuisat naiset pienillä saksilla terttu kerrallaan tarkistivat ter­ tun ja leikkasivat niistä huonot rypäleet pois. Huonot rypäleet kaadettiin isoon lavaan ja ne tehdään mehuksi. Laki tai määräykset kieltävät viinin teon niistä. Seuraava porukka pakkasi rypäleet yk­ sittäisiin pusseihin, joista osa oli peh­ mustettuja. Ne vietiin kylmähuoneeseen jossa asteita oli nolla. Tätä en tiennyt, että rypäleet on syytä kotonakin säilyt­ tää jääkaapissa. Tuon tuotantolaitoksen nimi on Betisan, mutta valmiit pöytä­ rypäleet sen pelloilta myydään tuote­ nimellä Rosando. Teksti ja kuvat: Kirsti Holmroos
• Uusi Costa Blanca 1/2025 34 E spanjassa pyhimykset ja niiden päivät ja juhliminen on yleistä. Yksi kummallisin ja mielestäni hassuinkin on San Antón, eläinten suojelija. Silloin ihmiset vie­ vät kotieläimiään ja lemmikkejään siunattaviksi kirk­ kojen eteen. Itsekin olen La Matan kirkon edessä käynyt tälläistä toimitusta muutama vuosi sitten kat­ somassa. Isoin eläin, joka oli tuotu papin siunatta­ vaksi, oli silloin hevonen ja pienin kanarianlintu. Tänä vuonna paikallislehdessä oli kuva rouvasta kukkoineen papin siunausta vastaanottamassa. T orrevieja on kasvanut pienestä kalastajakylästä aika isoksi kaupungiksi. Monet pitää kaupunkia rumana. Minä tykkään kun on kaikesta rumuudestaan ja lisääntyneestä turismistaan huolimatta säilyttänyt tavallisen espanjalaisen kylän/kaupungin ilmapiirin. Perinteet ja paikallisten tavat elävät tiukasti arjessa mukana. Vaikka asuntomme on vain muutaman kilometrin päässä ydinkeskustasta aamuisin kuulen kattoterassille kukon kiekunan ja naapuritalossa hellepäivänä vanha pappa tuo tuolinsa kadulle ja istuu siinä viettämässä aikaansa. Periespanjalainen entisajan tapa. Lähikaupan kassajonoon ei lyhyt­ pinnaisella ole asiaa. Siinä voi hyvinkin vierähtää jokunen tovi kun edellinen asiakas juttelee kassa­ neidin kanssa mitä aikoo ostamistaan tuotteista sinä päivänä valmistaa perheelleen. Kiire on tuntematon käsite, mutta ystävällisyys ja vanhemman sukupolven kunnioitus kunniassaan. Kirsti Holmroos San Antón – eläinten suojelija T orrevieja on asukasmäärältään viidenneksi suurin kaupunki Valencian itsehallintoalueella, johon kuuluu kolme maakuntaa: Alicante, Castellón ja Valencia. Viimeisin väestölaskenta tehtiin vuodenvaihteessa 2024/2025. Siinä on huomioitu paikkakunnalla kirjoilla olevat asukkaat. Torrevieja on kolmanneksi suurin kau­ punki Alicanten maakunnassa, edellä ovat vain Alicante ja Elche. T orreviejassa oli vuodenvaihteessa kirjoilla 106 350 asukasta, missä on kasvua lähes 6000 verrattuna vuoden takaiseen tilan­ teeseen. Kaupungin asukkaista on espanjalaisia 50 960 (47,91 %) ja ulkomaalaisia 55 390 (52,09 %) kaikkiaan 123 eri maasta. Sukupuolen mukaan Torreviejan rekisteröidyistä asukkaista on miehiä 52 039 (48,93 %) ja naisia 54 311 (51,07 %). E niten vierasmaalaisia on Ukrainasta, yhteensä 9512 asukasta. Ukrainalaiset ovat parissa vuodessa ohittaneet kaikki ulkomaalaiset, mikä on aivan ymmärrettävää nykyisessä maailmantilanteessa. Muiden ulkomaalaisten osalta asukaskärki on seuraavanlainen: Venäjä 5926, Kolumbia 5141, Iso­Britannia 4708, Marokko 2961, Ruotsi 1840, Romania 1712, Belgia 1574, Bulgaria 1550, Italia 1322, Algeria 1254, Saksa 1237, Puola 1141, Kiina 884, Brasilia 868, Argentiina 823, Venezuela 783, Norja 708, Ranska 685, Liettua 646, Suomi 638, Valko­Venäjä 636, Intia 593, Alankomaat 575, Kuuba 531, Ecuador 424, Latvia 414 ja Irlanti 393. Torreviejan asukasmäärä
• Uusi Costa Blanca 1/2025 35 C hurro on Espanjankävijöille tuttu aamiaispaistos. Niitä syödään kyllä monessa muussakin maassa ylei­ sesti, Euroopassa ne tunnetaan Portugalissa, Belgiassa ja Ranskassa. Churrot valmistetaan vehnäjauhoista, vedestä ja maustetaan ripauksella suolaa (joskus lisä­ tään hiukan öljyä tai sokeria, paksumpiin porrachur­ roihin myös ruokasoodaa ja niiden taikinan annetaan hetki levätä ennen paistamista). L öysä taikina pursotetaan tähtipursottimella kuumaan öljyyn ja paistetaan nopeasti pitkulaiseksi pätkäksi, isommaksi spiraalimaiseksi rullaksi, joka leikellään lautaselle sopiviksi pätkiksi, tai paistetaan rinkulamai­ siksi annospaloiksi. Tähtimuotti pursottimen suulla on välttämätön, jotta churro ei paistettaessa turvotessaan repeä auki. C hurroja on ohuempia versioita, joita kutsutaan yleensä nimellä churro ja paksumpia, joita kutsutaan normaalisti nimellä porra. Tämä nimijuttu on kyllä hiukan monimutkaisempi, koska on myös maantie­ teellisiä eroja missä milläkin nimellä kyseessä on porra tai churro ja niiden lisäksi on vielä samanlainen tejeringo, etenkin Granadassa ja niillä on vielä joku­ nen muukin nimi ihan paikkakuntaan liittyen. Joka paikassa kuitenkin tunnetaan sana churro, joten ei ole ongelmia kysyä niiden perään jos tekee mieli. Churrot maistuvat monille A amiaisella churroja nautitaan tavallisesti sokeroituna kahvin, kaakaon tai kuuman suklaajuoman kanssa. Nykyään ei ole outoa nähdä markkinoilla churro­ kojujen vierellä turisteja syömässä niitä myös oluen kera ilman sokeria. Markkinoilla niitä näkee usein myös täytettynä versiona, on Nutellaa, kermavaahtoa sun muuta vastaavaa. C hurrojen alkuperä on tuntematon, mutta tarinoiden mukaan ne ovat kotoisin Kiinasta, josta portugali­ laiset toivat ne Eurooppaan. Niiden Etelä­Kiinassa tunnettu versio oli nimeltään youzhagui. Toisen teorian mukaan ne syntyivät Espanjassa paimenten keskuudessa. Leipää ei voitu laumojen kanssa liikku­ essa paistaa uunissa, joten keksittiin paistaa taikina pannulla öljyssä nuotiolla. C hurroja valmistetaan yleensä paikoissa, joiden nimi on churrería ja niitä myydään myös markkinoilla ja monilla paikkakunnilla kaduilla churrokojuissa, etenkin isompien juhlien aikaan. Parhaimmillaan ne ovat kuumina juuri paistettuina ja nykyään niitä löytyy jo markettien pakastealtaistakin. Teksti: Annukka Valtanen Kuvat: Pixabay
• Uusi Costa Blanca 1/2025 36 T utkimusretkeilijä Kristoffer Kolumbuksen (espan­ jaksi Cristóbal Colón) hieno suurikokoinen hauta­ muistomerkki on saanut keskeisen paikan Sevillan upeasta katedraalista, joka on kooltaan valtava. Yhtä suurta kirkkoa Euroopassa saa hakea. Taitaa olla kolmanneksi suurin Vatikaanin Pyhän Pietarinkirkon ja Lontoon Saint Paulin katedraalin jälkeen. Vanhan moskeijan minareetista tehty kellotornikin, La Giralda, on lähes sata metriä korkea. Kun kaikki on isoa, on myös katedraalin pääalttari iso. Sitä rakennettiin melkein sata vuotta. Ja kun Kolumbus oli retkillään mahdollistanut suurten kulta­aarteiden rahtaamisen uudelta mantereelta Espanjaan, niin kullastakaan ei ollut pulaa. Alttarissa on yli tuhat kullattua puuveis­ tosta kuvaamassa raamatullisia asioita. K olumbus toi tuliaisena retkiltään valtavat määrät kultaa. Toi hän kyllä muitakin tuliaisia mukanaan. Uusimman tiedon mukaan esimerkiksi kupan Euroop­ paan. Aikaisemminhan oli käsitys, että juttu olisi ollut toisin päin, mutta nyt on todistetusti selvinnyt, että kuppaa ja sen sukulaistauteja esiintyi Amerikoissa kauan ennen Kolumbuksen retkiä. Luin jokunen aika sitten Helsingin Yliopiston nettisivulta tästä uutisen, kun mukana on ollut asiaa tutkimassa suomalainen tutkimusryhmä. Sevillan katedraali ja Kolumbuksen hauta K olumbus kuoli vuonna 1506 Espanjassa Vallado­ lidissa. Ihan rauhassa tämä kuuluisa löytöretkeilijä ei kuolemansa jälkeen saanut levätä. Ruumista siirreltiin vuosisatojen aikana useasti. Jonkin tiedon mukaan luut ovat olleet kuudessa eri haudassa. Kolumbushan oli toivonut, että hänet haudataan Amerikkaan. Tämä toive toteutui vasta 30 vuotta Kolumbuksen kuoleman jälkeen, kun sukulaiset saivat luut lähetettyä Hispa­ niola­nimiselle saarelle, joka on nykyisen Domini­ kaanisen tasavallan aluetta. Vuonna 1795 Espanja menetti tämän saaren Ranskalle ja espanjalaiset siir­ sivät Kolumbuksen luut lähtiessään sieltä pois. Oli­ siko ollut Kuubaan? N yt kuitenkin luut lepäävät Sevillassa katedraalissa upean hautamuistomerkin uumenissa. Dominikaaninen tasavalta kuitenkin väittää, että aikanaan olisi otettu Kuubaan mukaan väärät luut ja oikeat alkuperäiset olisivat heidän hallussaan. DNA­tutkimukset kuiten­ kin osoittavat, että Sevillassa olevat luut ovat ainakin osa Kolumbuksen jäänteistä. Olisiko osa sitten jäänyt matkan varrelle uuteen maailmaan. Dominikaanisen tasavallan luita eivät tutkijat ole päässeet syynää­ mään. Alttarissa on yli tuhat kullattua puuveistosta. Teksti ja kuvat: Kirsti Holmroos
• Uusi Costa Blanca 1/2025 37 Seuraava Uusi Costa Blanca ­lehti ilmestyy maaliskuun lopulla Aineisto 20.3.2025 mennessä: uusicostablanca@hotmail.com
• Uusi Costa Blanca 1/2025 38 Kahvila seurakuntakodilla, Calle Maldonado 2.1. auki tiistaista torstaihin klo 10–14 . Messu Torreviejan Inmaculada Concepción ­kirkossa (Plaza de la Constitución s/n) joka toinen lauantai klo 13: 15.2., 1.3., 15.3., 29.3., 12.4. Pääsiäismessu pääsiäismaanantaina 21.4. klo 13. Kiirastorstain messu 17.4. klo 13 pidetään Svenska kyrkan ­kirkossa, os. Urb. Jardin del Mar III. Viikko­ohjelma seurakuntakodilla Maanantaisin Perhekerho klo 10 Maanantaisin Espanjan keskustelupiiri klo 16 Tiistaisin Käsityöpiiri klo 11 Keskiviikkoisin Kuoroharjoitus klo 14 Torstaisin Sanan valossa klo 14 Perjantaisin Taidepiiri klo 13 Musakerho joka toinen keskiviikko klo 16: 5.2., 19.2., 5.3., 19.3., 2.4. ja 16.4. Naisten Kahvila joka toinen tiistai klo 14: 11.2., 25.2. 11.3., 25.3., 8.4. Miesten juttutupa joka toinen perjantai klo 10: 14.2., 28.2., 14.3., 28.3. ja 11.4. Seurakunnan sääntömääräinen kevätkokous 15.2.2025 klo 14.30 seurakuntakodilla. Kevätkonsertti perjantaina 14.3. klo 17 Inmaculada­ kirkossa, Costa Blancan kirkkokuoro ja kanttori Kaija Huhtanen. Kevätmyyjäiset tiistaina 18.3. klo 10­14 seurakuntakodilla. Leivonnaisia ja käsitöitä. Päivitetyt ohjelmatiedot löytyvät seurakunnan nettisivuilta: www.costablancanseurakunta.fi Kausipappi on tavattavissa seurakuntakodilla varmimmin keskiviikkoisin klo 10–14. Muulloin puhelimitse +358 50 435 9111. Luterilainen seurakunta Toimisto puh. (+34) 634 340 855 Kausipappi puh. +358 504 359 111 Kausikanttori puh. +358 504 425 817 Srk­neuvoston puh.joht. puh. (+34) 634 325 847 www.costablancanseurakunta.fi Lämpimästi tervetuloa seurakunnan toimintaan! Harri Kuhalampi harri.kuhalampi@merimieskirkko.fi Kaija Huhtanen kaija.huhtanen@merimieskirkko.fi
• Uusi Costa Blanca 1/2025 39
• Torreauto Nordic S.L. on suomalaisten omistama autovuokraamo Espanjan Costa Blancalla, Torreviejan alueella. Olemme luotettava toimija, hintamme eivät sisällä mitään piilokuluja ja tiedät tarkalleen minkä auton olet saamassa. Voit myös kesken vuokrakauden vaihtaa auton toiseen autoon niin halutessasi aina saatavuuden mukaan – kysy tarjousta! Toimitamme asiakkaillemme erityyppisiä henkilöautoja Alicanten lentokentälle tai sovittuun paikkaan. Lentokentällä henkilökuntamme on vastassa Sinua tuloaulassa nimikyltin kera. Auto luovutetaan aina henkilökohtaisesti suomalaisen henkilön toimesta. Torreauto Nordic S.L. Calle Pablo Picasso 5, Urb. Flamenca Village, 03189 Orihuela Costa Puh. +358 40 560 7755 (Marko Pulkkinen) rent@torreauto.fi