Uusi Costa Blanca 1/2015 2 Viereisen QR-koodin avulla pääsee lukemaan verkossa Uusi Costa Blanca -lehden uusinta numeroa ja sitä kautta myös aikaisempia. QR-koodi 4 Suomenkielistä pianonsoitonopetusta 5 Uusi seurakuntaneuvosto aloitti 6 Unelmien kukkulan Mr. Bean 8 Alban herttuatar – poikkeuksellinen nainen 10 Löysimme sattumalta Torreviejan! 12 Särkelän Jussin sydämestä jäi osa Espanjaan 13 Felipe VI kolikoissa ja postimerkeissä 14 Costa Blancan kaksikielisyydestä 16 JIIHAA! Elokuvien villi länsi löytyy Almeríasta 20 Suomalaisen seurakunnan talvikausi 201 4–201 5 22 Koti espanjalaiselle löytökoiralle 23 Kolumni: Kahvia! 24 Vierailu koiratarhoilla 25 Costa Blancan Suomi-koulu 26 Orkesterimusiikkia Torreviejassa 27–34 Costa Blanca Suomi-Seuran Tiedotuslehti 1 /201 5 35 Suomalaistaidetta esillä Torreviejassa 36 Skandinaavisen koulun kuulumisia 37 Alicanten lentokentällä 1 miljoonaa matkustajaa 38 Iiriksiä ja ruusuja 39 EBT:n miehet mitalitaistelussa Eduskuntavaalien ennakkoäänestys 40 Polkupyörällä Torreviejaan – 4 42 Einarin polkupyörä 43 Salibandya opettamassa, osa 2 44 Totta ja tarua Espanjan tapaksista 45 Espanjassa on monenlaisia poliiseja 46 Ensiaskeleita Costa Blancalla 47 Leijonat Segoviassa 48 Rahtilaivalla ja autolla Espanjaan 50 Yleisimmät terveysongelmat kansanparantajan silmin : aliarvostettu perna 51 Naistenpäivä Torreviejassa 52 Makujen maailma à la Carlos! 55 Bachin Johannes-passio Torreviejassa Vaaralliset toukat! SISÄLLYSLUETTELO 1/2015 Lue myös lehden blogia verkossa: www.uusicostablanca.blogspot.com
Uusi Costa Blanca 1/2015 PÄÄKIRJOITUS 3 www.lehtiluukku.fi/lehdet/costablanca Aulikki Mäkinen päätoimittaja Numero 1/2015 Helmikuu Päätoimittaja: Aulikki Mäkinen puh. +34 693 546 812 aumakinen@gmail.com Ilmoitushinnat: (IVA/ALV %) 1/1 sivu 218 € 1/2 sivu 118 € 1/3 sivu 98 € 1/4 sivu 68 € 1/8 sivu 38 € 1/12 sivu 28 € Takakansi: 1/1 sivu 348 € Sisäkannet: 1/2 sivu 158 €, 1/1 sivu 288 € Ilmoitusmyynti: uusicostablanca@hotmail.com Lehti ei vastaa sille tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten säilyttämisestä tai palauttamisesta. Toimituksella on oikeus muokata ja lyhentää lähetettyjä kirjoituksia. Lehti ei vastaa taloudellisesti painoym. virheiden aiheuttamista vahingoista. Ilmoituksiin kohdistuvat huomautukset tulee tehdä 10 päivää ilmoituksen julkaisemisesta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai sattuneista virheistä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Lehti ei vastaa kirjoittajiensa esittämistä mielipiteistä. Kansikuva: Parin tunnin ajomatkan päässä Costa Blancalta on villin lännen turistipyydys Mini Hollywood Almerían maakunnassa. Lisää sivulla 16. Kuva: Mirja Palmanto. uusicostablanca@hotmail.fi Hyvä lukija! merkittävimmän suomalaisen lehden, Concordian ja Uusi Costa Blancan, pitkäaikainen seurustelusuhde on päätynyt järkiliittoon. Siitä edessäsi oleva Uusi Costa Blanca 1/2015 on ensimmäinen konkreettinen todiste. Tämä liitto on tarkkaan harkittu ja kaikkien osapuolten etujen mukainen. Meillä on ollut paljon yhteisiä kirjoittajia ja mainostajia, lukijoista puhumattakaan. Nyt uudessa Uusi Costa Blanca/Tiedotuslehti -paketissa on voimavarat yhdistetty ja näin saadaan myös ilmoittajille lisää näkyvyyttä. UCB:n lukijamäärät ovat jo ennen uutta liittoa olleet hurjassa kasvussa ja nyt uskomme vahvasti, että lukijamäärät nousevat edelleen. Vaikka olemmekin pieni paikallislehti niin lukijoita on tuplaten enemmän kuin virallisia suomalaisia asukkaita Costa Blancan alueella. Lehtiluukun kautta lehteämme luetaan ympäri maailman. Suomi-Seuran jäsenet saavat uuden lehden jäsenetuna suoraan seuran toimistolta. Kaikki lukijat saavat seuran tiedotteen aina lehden liitteenä. Näin jokaisella on mahdollisuus seurata myös seuran uutisia ja tapahtumia. Konseptimme ”teemme lehteä yhdessä lukijoiden kanssa lukijoille” on saanut monet etsimään ja löytämään itsestään piilossa olleita lahjoja. Lukijoiden joukosta on paljastunut upeita kirjoittajia ja kuvaajia. Kynnys kirjoittamiseen on yritetty tehdä mahdollisimman matalaksi ja tarvittaessa toimituksesta saa apua juttujen viimeistelyyn. Mahtava tunne kun saa käteensä painotuoreen lehden, jossa on julkaistu oma juttu! Kokemusten ja tiedon jakaminen lehdessä on todella arvokasta yhteen hiileen puhaltamista. Talkoohenki on suomalaisuutta parhaimmillaan. Seuraava numero ilmestyy huhtikuussa. Aineisto viimeistään 20.3.2015 mennessä. ISSN 2342-2653 www.uusicostablanca.co.nf Kustantaja: Massol S.A. Toimitusneuvosto: Aulikki Mäkinen, Eeva Donner, Mirja Palmanto, Teppo Tiilikainen ja Jouko Raita. Suomessa seurataan innolla uutta tositv-sarjaa ”Ensitreffit alttarilla”. Siinä asiantuntijat ovat valinneet parhaat ”matchit” ja kolme onnekasta paria on valittu jatkoon. Ensitreffit ovat tosiaan vasta alttarilla ja ohjelmassa seurataan kuinka avioliitto lähtee sujumaan ilman seurusteluaikaa. Jännittävää. Costa Blancan tosielämässä alueen kahden
Uusi Costa Blanca 1/2015 Suomenkielistä pianonsoitonopetusta Orihuela Costalla Kirkkaat pianosävelet helisevät vaimeasti oven läpi valoisaan kerrostalokäytävään. Soitto loppuu ja ovi avautuu. Tanja Duhova tervehtii iloisesti: on jälleen viikoittaisen pianotunnin aika. Lapsi astuu nuotit kainalossaan flyygelin luo, ja ensimmäiset tahdit Turkkilaista marssia kajahtavat ilmoille. Hymy nousee kaikkien huulille. Tekisi itsekin mieli istua flyygelin ääreen tapailemaan vauhdikkaan kappaleen säveliä. Miten suomalainen Tanja Duhova on päätynyt Espanjaan pianonsoitonopettajaksi? Miten kaikki oikein alkoi? – Musiikki, erityisesti pianonsoitto, on kuulunut elämääni aina, aloittaa Tanja kertomisen. – Siitä saan olla kiitollinen äidilleni Tuula Saariselle , joka omien sanojensa mukaan aloitti minun opettamiseni, kun olin vasta puolivuotias. Myös äitini oli pianonsoitonopettaja, ja hän toimi ensin opettajana Parkanon musiikkiopistossa ja sitten v. 1991 perusti oman musiikkikoulun Nokialle. – Parkanossa äitini oli ensimmäinen pianonsoitonopettaja, joka opetti Suzuki-menetelmällä. Siitä hän kehitti oman metodin, jonka avulla hän opetti oppilaita 4-/5-vuotiaasta alkaen soittamaan suoraan nuoteista, ja tässäkin hän oli uranuurtaja. Hänen musiikkikoulussaan olen suorittanut tutkintoni pianonsoitossa, musiikin teoriassa sekä lopulta saavuttanut pätevyyden toimia opettajana. – Niinä vuosina, kun itse opiskelin pianonsoittoa, esiinnyin joka kevät musiikkikoulun kevätkonsertissa. Konsertit olivat merkittävä tapahtuma Nokialla. Oppilaita oli paljon ja siksi joinakin vuosina konsertteja järjestettiin jopa neljä yhden viikonlopun aikana. Noista ajoista on jäänyt hyvät muistot ja mielestäni esiintyminen on olennainen osa pianonsoittoa. Oman opettajanuransa Tanja aloitti v. 1996 samassa musiikkikoulussa äitinsä kanssa, toisin sanoen opetusvuosia on ehtinyt kertyä jo 18. – Kun äitini jäi sairauseläkkeelle, perustin oman musiikkikoulun. Se on toiminut vuodesta 2003 lähtien Nokialla ja myös Pirkkalassa. – Espanjaan muutimme mieheni kanssa 5 vuotta sitten. Muutto ulkomaille oli ollut haaveemme jo jonkin aikaa. Oli kyllä heti selvää, että haluan jatkaa pianonsoitonopetusta täällä Espanjassa. – Ensimmäinen vuosi oli hankala, mutta hankaluudet liittyivät lähinnä käytännön asioiden hoitoon ja sopivan asunnon löytämiseen, sellaisen, johon voisimme asettua pidemmäksi aikaa. Kun asunto lopulta löytyi, perustin espanjalaisen toiminimen ja aloittelin pikkuhiljaa musiikkikoulutoimintaa, Tanja kuvailee alkua. Työstään Tanja pitää niin täällä kuin piti Suomessakin, vaikka jotkin asiat ovat hieman eri tavalla, tosin vain positiivisessa mielessä: – Olen voinut opettaa myös englanniksi, mikä on ollut mahtava asia ja lisännyt kokemustani. Minulla on ollut oppilaita mm. Islannista ja Tanskasta, ja nyt olen saanut myös pari espanjalaista oppilasta, jotka toivottavasti vahvistavat espanjankielentaitoani. Ikäjakauma on ollut myös laajempi. Monet eläkeläiset ovat aloittaneet soittoharrastuksen ja saaneet siitä valtavasti iloa. Toivoisinkin, että useammat eläkeläiset innostuisivat toteuttamaan haaveensa soittaa pianoa. – Pianonsoittoharrastus sopii oikeastaan kenelle vain, jolla on halua siihen. Alkaen 4–5-vuotiaasta. Yläikärajaa ei ole. On tietenkin tärkeää, että kotona on oma soitin, koska itsenäinen harjoittelu on olennainen osa oppimista. Soittimen valinnassa Tanja lupaa olla apuna neuvomassa. Digitaalipiano sopii opettajan mukaan paremmin Espanjan olosuhteisiin kuin akustinen soitin. – Digitaalipiano on yksi hyvä vaihtoehto, jota suosittelen tähän ilmastoon. Espanjassa sisälämpötila asunnoissa vaihtelee suuresti vuoden aikana. Sähköinen soitin kestää tämän hyvin menemättä epävireeseen ja sitä voi soittaa myös kuulokkeilla, jos haluaa. Digitaalipianot ovat tänä päivänä hyvin laadukkaita, ja niiden kosketus ja äänet ovat akustisen pianon tasoa. Digitaalipianon saa myös suhteellisen edullisesti ja sitä on myös helpompi siirrellä paikasta toiseen kuin akustista. 4
Uusi Costa Blanca 1/2015 Pitkästä työrupeamasta huolimatta opettaminen motivoi edelleen ja tuntuu mielekkäältä. – Opettamisessa ehkä mahtavinta on se, kun voi nähdä oppilaan edistymisen, ja sen ilon jota hän saa oppiessaan uusia asioita ja voidessaan soittaa esim. jonkin toivekappaleensa, josta on haaveillut pitkään, Tanja täsmentää. – Tavoitteenani on, että mahdollisimman pian saisin lisättyä musiikkikouluni toimintaan kevätkonsertit, jotta oppilaani saisivat harjoitusta myös esiintymisessä. Musiikkikoulussaan Tanja panostaa yksilölliseen opetusohjelmaan, sillä hänestä on tärkeää, että oppilaiden omia toiveita kuunnellaan. Kaikkia ei voi laittaa samaan muottiin: – Tärkeällä sijalla ovat oppilaan omat toiveet harrastuksen suhteen ja omat toivekappaleet. Kaikki eivät halua opiskella tutkintotavoitteisesti, monet haluavat oppia soittamaan omaksi ilokseen, kenties keskittyä joko klassiseen musiikkiin tai sitten kevyempään musiikkiin. Kun kuuntelee oppilaan omia toiveita, voi motivaatio harrastukseen säilyä ja harrastus tuottaa iloa. – Monet suomalaiset eivät ole Espanjassa ympäri vuoden. Se ei ole este pianonsoiton aloittamiselle, sillä soittoharrastus voidaan suunnitella jokaisen oman aikataulun mukaan. – En oikeastaan ole koskaan haaveillut mistään muusta ammatista kuin tästä, ehkä siksi, että musiikki on aina kuulunut elämääni. Se on ollut rakas harrastus ja tuntuu mahtavalta, että se voi olla myös työni. Musiikki voi tuoda valtavasti voimaa ja iloa elämään. Haluankin kannustaa kaikkia soittoharrastuksen pariin! Teksti ja kuvat: Mirja Palmanto Costa Blancan luterilaisen seurakunnan uusi seurakuntaneuvosto piti ensimmäisen kokouksensa puheenjohtaja Kari Winbergin johdolla Torreviejassa 20. tammikuuta. Varapuheenjohtajana jatkaa Eeva-Liisa Blinnikka sekä sihteerinä talvipappi Juhani Huovila ja taloudenhoitajana Pirjo Mattsson . Pappispariskunta Huoviloiden kotona pidetty kokous hyväksyi seurakunnalle viestintäsuunnitelman ja siihen liittyvät toimintaohjeet erikoistilanteita varten. Esimerkiksi kriisien ja kuolemantapausten varalle seurakunnasta on nyt saatavilla monisteita, jotka auttavat oikeaan toimintaan. Kokous käsitteli myös 28.2. pidettävän kevätkokouksen asioita ja eri toimintapiirien suunnitelmia sekä valittiin edustajat Helsingissä 22.–23.5. pidettävään ulkosuomalaisparlamentin istuntoon. Johannes-passio Torreviejassa 20.3. Tulossa on mm. näyttävä musiikkitapahtuma, kun seurakunta järjestää pääsiäistapahtumiin perustuvan Johannes-passion kanttori-urkuri Heikki Seppäsen johdolla Torreviejan Teatro Municipal -salissa perjanUusi seurakuntaneuvosto aloitti Torreviejassa taina 20.3. Lippuja myy Instant Ticket verkko-osoitteessa: www.instanticket.es sekä seurakuntakoti. Merkittävimmät tulolähteet seurakunnan noin 20.000 euron vuosibudjetissa ovat edelleen vapaaehtoisvoimin toimiva seurakuntakodin kahvio osoitteessa Calle Maldonado 2 ja perinteiset kolehdit katolisessa kirkossa joka toinen lauantai pidettävissä messuissa. Seurakuntakoti, Calle Maldonado 2, Torrevieja 5
Uusi Costa Blanca 1/2015 Unelmien kukkulan Mr. Bean Monet ohikulkijat ovat varmasti kiinnittäneet huomiota erääseen tiettyyn muuriin Orihuela Costan Dream Hillsin mäkeä ajellessaan: aitaan, jossa komeilee itse Mr. Bean. Niin tein minäkin. Mielenkiinnolla seurasin myös uusien kuvien syntymistä Mr. Beanin seuraksi. Mikä ihmeen juttu tuo oikein on, ihmettelin. Kunnes päätin ottaa asiasta selvää. Päivänä muutamana aidan kimpussa oli olkihattuinen taiteilija ja niinpä pysähdyin Talon omistavat hollantilainen Berry ja hänen puolalainen vaimonsa Ania . Pariskunta on tullut Espanjaan vuonna 2005. Samoista syistä kuin useimmat suomalaisetkin. Ilmasto oli heidänkin mielestään vastustamaton. Ja letkeä elämänmeno sopivaa vastapainoa vaativalle työlle. Berry ja Ania pyörittävät taloushallintoon erikoistunutta yritystä jonka nimi on Bean. Nimi tulee omistajiensa nimistä BErry ja ANia. Kesällä 2010 Berry päätti maalata muuriin kulmaan kuvan Mr. Beanista. Se oli hänen elämänsä ensimmäinen maalaustyö. Kuten ohikulkijatkin voivat todistaa, niin se onnistui todella hienosti. Kuvia alkoi syntyä lisää. Aiheet löytyivät saduista ja sarjakuvista. Pian oli muuri kuvitettu iloisilla kuvilla. Tässä vaiheessa ne olivat maalattuja kuvia ja niiden kestoikä ennalta arvaamaton. Oleg astui Mr. Beanin elämään sattumalta. Berry ja Ania ostivat puutarhaansa upean mosaiikkipöydän. Myöhemmin sen tekijäksi paljastui Oleg. Olegin tapaamisesta kehittyi idea tehdä Berryn maalaamista kuvista entistä kestävämpiä. Ne pitäisi päällystää mosaiikilla! Tuumasta toimeen. Yhdessä Berry ja Oleg suunnittelivat lisää kuvia, ja Oleg toteutti ne mosaiikkitekniikalla. Jo muutamana kesänä ohikulkijat ovatkin voineet seurata Olegin ahkeraa työskentelyä muurin kupeessa. Kuva piirretään ensin pienenä vaikkapa lehden kulmaan ja Oleg suurentaa sen sitten muuriin tulevan kuvan kokoiseksi. Hän tekee mallin pahvista ja leikkaa mosaiikit valmiiksi työhuoneessaan. Mosaiikkipalaset kiinnitetään sen jälkeen yksitellen muuriin. Aikaa vievää ja tarkkaa työtä. Lopputulos on kuitenkin kaiken työn ja vaivan arvoinen! Kuvat ovat todella upeita. Berry kertoi kuinka naapurit hätääntyivät kun Oleg ensimmäisen kerran ryhtyi puuhiin muurilla. Ei kai jututtamaan häntä. Selvisi, että hän oli ukrainalainen mosaiikkitaiteilija Oleg , joka toteutti talon omistajan suunnitelmia. Sovimme tapaamisen Olegin ja omistajan kanssa muurien sisäpuolelle seuraavana päivänä. Berry, Ania ja Oleg muodostavat yhdessä loistavan suunnitteluja toteutustiimin. Itse Mr. Bean, tästä kaikki alkoi. 6
Uusi Costa Blanca 1/2015 vaan ole tarkoitus poistaa Mr Beaniä?? Sitä ei saa missään tapauksessa poistaa! Sehän on kulmakunnan tärkein maamerkki. Kuinka vieraat löytävät perille ilman sitä? Viime kesänä kun Oleg oli viimeistelemässä uusia kuvia, niin Policia Localin auto pysähtyi ja kaksi poliisia tallusteli muurille. Oleg kertoi säikähtäneensä toden teolla. Olivatkohan kuvat luvattomia? Huoli oli turha. Poliisit nimittäin tulivat varmistamaan, että Mr. Bean säilyy muurissa. Se on nimittäin heillekin tärkeä rasti kun pitää suunnistaa rikospaikalle. Berry ja Ania ovat mielissään kun ihmiset pysähtyvät ihailemaan kuvia. Nehän ovat muurin ulkopuolella juuri muiden ihmisten iloksi! Heidän omaksi silmänilokseen on lisää teoksia myös muurien sisäpuolella. Oleg tuli perheensä kanssa Espanjaan jo 15 vuotta sitten. Ukrainalaiselle judovalmentajalle ei löytynyt oman alan töitä ja hän päätti opiskella uuden ammatin. Mosaiikki oli hänen juttunsa. Taiteellisuus on periytynyt lapsillekin. Vanhempi tytär opiskelee arkkitehdiksi Ukrainassa ja nuorin tytär tanssii balettia Torreviejassa. Olegin töitä voi ihailla myös muualla Costa Blancalla. Esimerkiksi Centro Cultural Virgen del Carmenin aulan seinällä on Olegin kiitoslahjaksi Torreviejan kaupungille lahjoittama teos. Berryllä on jo uusia kuvia suunnitteilla. Ehkä teema on tasapuolisuuden nimissä puolalainen? Nythän on Mr. Bean kotiutunut Hollannin maisemiin. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan minkälaisia kuvia tuleva kesä tuo tullessaan. Olegin töitä voi käydä ihailemassa hänen verkkosivuillaan osoitteessa: www.elefanta-mosaic.eu Teksti: Aulikki Mäkinen Kuvat: Pekka Leppänen Muurissa on kuvattu tyypillisiä hollantilaisia tapahtumia. Oleg luonnostelemassa uusia kuvia. Amsterdamin maisemia espanjalaisessa muurissa. Muurin sisäpuolella on lisää taideteoksia. 7
Uusi Costa Blanca 1/2015 ALBAN HERTTUATAR – POIKKEUKSELLINEN NAINEN Viime vuoden marraskuun 20. päivänä kuoli nainen, joka oli monin tavoin poikkeuksellinen ihminen. Hänen nimensä oli kokonaisuudessaan María del Rosario Cayetana Paloma Alfonsa Victoria Eugenia Fernanda Teresa Francisca de Paula Lourdes Antonia Josefa Fausta Rita Dorotea Santa Esperanza Fitz-James Stuart y de Silva Falcó y Gurtubay. Hän omasi eniten aatelisarvoja koko Euroopassa. Kun hän matkusti Espanjassa, hänen ei koskaan tarvinnut nukkua vieraissa, sillä hän omisti palatseja ja maata joka puolella laajaa kotimaataan. Hän halusi itseään kutsuttavan toisella etunimellään Cayetana. Hän käytti vain yhtä titteleistään, hän oli Alban herttuatar. Espanjalaiset arvostivat ja rakastivat häntä, mutta eivät hänen arvonimiensä tai rikkautensa takia. Cayetanassa oli monta puolta, hän oli samanaikaisesti perinteinen sevillatar ja moderni boheemi. Hän oli suuri hyväntekijä, tuki kulttuuria ja taiteita. Erityisesti hän rakasti mustalaisflamencoa. Vaikka Cayetana piti itseään sevillattarena, hän syntyi Madridissa, Lirian palatsissa maaliskuun 28. päivänä vuonna 1926. Hänet kastettiin kuninkaallisessa palatsissa, kummeina olivat silloinen Espanjan kuningas Alfonso XIII ja kuningatar Victoria Eugenia. Cayetana jäi vanhempiensa ainoaksi lapseksi, sillä pian hänen syntymänsä jälkeen äiti María del Rosario sairastui tuberkuloosiin, johon menehtyi, kun Cayetana oli 8-vuotias. Tytär näki äitiään hyvin harvoin, tämä vietti aikaansa suurimmaksi osaksi sairaalassa ja tartuntavaara oli myös todellinen. Kun Espanjasta tuli tasavalta vuonna 1931, päätti Alban herttua viedä tyttärensä Ranskaan, jossa tämä laitettiin vain 5-vuotiaana sisäoppilaitokseen. Sisällissodan syttyessä herttua ja Cayetana muuttivat Lontooseen ja kun Franco nousi valtaan, tuli herttuasta Espanjan suurlähettiläs Lontoossa. Isä ja tytär asuivat Lontoossa aina toisen maailmansodan alkamiseen saakka. Lontoossa Cayetana kävi koulua yhdessä kruununprinsessa Elisabethin ja tämän sisaren Margaretin kanssa. Isä ja tytär nähtiin myös usein Winston Churchillin perhepäivällisillä. Cayetana de Alba oppi jo lapsena seurustelemaan eri kansallisuuksia edustavien ihmisten kanssa. Hän puhui useita kieliä, mm. englantia, ranskaa, italiaa ja saksaa, mikä tuolloin oli harvinaista Espanjan aatelin parissa. Cayetana matkusti paljon isänsä kanssa. Jo 5-vuotiaana isä vei hänet Egyptiin, vuotta myöhemmin he lähtivät New Yorkiin. Tyttö oppi myös taitavaksi ratsastajaksi ja hän pukeutui usein miesten ratsastusasuun, mikä oli 1930-luvulla tavatonta. Nuori nainen vietti lomiaan usein Sevillassa isovanhempiensa palatsissa. Hän rakasti flamencoa ja härkätaisteluita ja rakastui 17-vuotiaana härkätaistelija Pepe Luis Vázqueziin. Perhe ei ollut ilahtunut rakkaussuhteesta, vaan Cayetana lähetettiin opiskelemaan ulkomaille. Härkätaistelija pysyi kuitenkin Cayetanan ystävänä aina kuolemaansa asti. Cayetana löysi henkisen kotinsa Sevillasta, jonka flamencopaikoissa hän viihtyi. Hän tanssi myös itse flamencoa, joka Francon aikana oli osittain jopa kielletty taidemuoto, koska se liitettiin halveksittuihin mustalaisiin (gitanos). Ensimmäisen avioliittonsa Cayetana solmi 25-vuotiaana. Sulhanen oli Sotomayorin herttuaparin poika, Luis Martínez de Irujo y Artacoz. Häät olivat loisteliaat, niihin oli kutsuttu 2500 vierasta ja niissä nautittiin 2000 pulloa shampanjaa. Pari sai yhteensä kuusi lasta, Cayetana oli aina unelmoinut suuresta perheestä. Noina vuosina Cayetana omistautui flamencolle ja toiselle suurelle intohimolleen, kuvataiteille. Hän oli lahjakas kuvataiteilija, mutta aikansa vanki – aatelisnainen ei voinut esiintyä julkisesti taiteilijana. Cayetana kuitenkin seurusteli taiteilijapiireissä. Picasso olisi halunnut maalata hänestä alastonYksinäinen lapsuus Ulkomaan vuodet Sevilla Kaksi ensimmäistä avioliittoa 8
Uusi Costa Blanca 1/2015 kuvan, mutta hänen aviomiehensä ei antanut siihen lupaa. Vuonna 1972 Luis Martínez kuoli leukemiaan. – En uskonut koskaan enää meneväni naimisiin, herttuatar kertoo muistelmakirjassaan Yo, Cayetana. Toisin kuitenkin kävi. Vieraillessaan ystäviensä luona Mallorcalla Cayetana tapasi entisen jesuiitan, itseään kahdeksan vuotta nuoremman Jesús Aguirre y Ortiz de Záraten. Jesusista tuli Cayetanan elämän suurin rakkaus. Aatelispiirit olivat kuohuksissaan, samoin Cayetanan nyt jo aikuiset lapset, mutta pari eli onnellisen avioliiton, jossa kaksi älykästä originellia ihmistä nautti toistensa seurasta. Jesús myös järjesti Alban suvun arkiston ja hoiti suvun suunnattoman arvokkaita kokoelmia, joihin kuuluu mm. Tizianon, Goyan, Murillon, Renoirin ja Rubensin maalauksia. Alban suvun kirjastossa, jossa on yli 30 000 kirjaa, on mm. Kolumbuksen piirtämiä karttoja ja Don Quijoten ensipainos vuodelta 1605. Vaikka pari rakasti korkeakulttuuria, he pitivät myös vaatimattomammista huveista. Yksi niistä oli elokuvissa käynti. Cayetana de Alba jäi toisen kerran leskeksi vuonna 2001, kun Jesús kuoli syöpään. Kolmannen kerran Cayetana solmi avioliiton 85-vuotiaana itseään 24 vuotta nuoremman, komean sosiaalihallinnon virkamiehen, Alfonso Díezin kanssa. Pari oli tavannut jo Jesúsin eläessä, sillä Alfonson veli oli pariskunnan hyvä ystävä. He kävivät paljon yhdessä elokuvissa. Cayetanan lapset vastustivat äitinsä suunniteltua avioliittoa, samoin kuningatar Sofia, herttuattaren läheinen ystävätär, ei voinut tätä ymmärtää. Kaikki tahot pitivät Alfonsoa onnenonkijana. Etenkin kun Cayetana oli menettänyt myös ulkonäkönsä lukuisien epäonnistuneiden kauneusleikkausten seurauksena. Mitä komea mies näki herttuattaressa? Ilmeisesti jotain, jota ulkopuoliset eivät. Jotta saisi lapsensa hyväksymään aikeensa, Cayetana luopui käytännössä koko omaisuudestaan ja jakoi jo eläessään aatelisarvonsa ja palatsinsa lapsilleen. Itselleen hän jätti elinikäiseksi kodikseen Sevillan palatsinsa Dueñan. Avioehdolla varmistettiin, että Alfonso ei perisi tulevaisuudessa mitään. Lehdistö seurasi pariskuntaa herkeämättä, Cayetana hehkui ja näytti siltä, että Alfonso palvoi häntä. Viimeisen julkisen flamenconsa Cayetana tanssi häissään. Häämatka tehtiin Italiaan ja sen jälkeen Thaimaahan, pari nautti täysillä elämästään yhdessä. Alfonson huumorintaju ja äly viehättivät herttuatarta. Vähitellen tämän kiihkeästi eläneen naisen voimat alkoivat vähetä. Viimeisissä julkisissa kuvissa Alfonso huolehtii pyörätuolissa olevasta vaimostaan. Hautajaisissa Alfonso itkee yhdessä vaimonsa lasten kanssa. Yksi Cayetana de Alban titteleistä oli antanut hänelle etuoikeuden olla ainoa ihminen, joka sai tulla ratsain Sevillan katedraaliin. Nyt hänen arkkunsa oli esillä katedraalin kappelissa, sen ympärillä olivat hänen rakastamansa Mustalaisten Kristuksen veljeskunnan Kristusja neitsytkuvat. Hänen arkkunsa äärellä kävi 80 000 ihmistä jättämässä jäähyväisensä. Alfonso Díez muutti hautajaisten jälkeen Dueñan palatsista takaisin Madridiin. Lähteet: omaelämäkerta Yo, Cayetana, Love-lehden erikoisnumero Cayetana de Alba, Semana-lehden numero 3.12.2014, Adios, Duquesa Eeva Donner Cayetana de Alba ja Alfonso Díez. Alfonso Díez 9
Uusi Costa Blanca 1/2015 Löysimme sattumalta Torreviejan! Työelämässä ollessamme syntyi haave päästä eläkepäiviksi etelän lämpöön. Matkailimme silloin talvisin paljon, jopa kokeilimme asumista Thaimaassa kolmen kuukauden ajan. Työn puolesta tuli asuttua myös Lähi-Idässä kolme vuotta. Sitten kun eläkepäivät koittivat, tuli ajankohtaiseksi toteuttaa haaveemme. Aluksi liityimme karavaanareiden etelänmatkaajiin, "rutuihin", jotka tulevat talvella vähintään kahdeksi kuukaudeksi johonkin Välimeren maahan. Ostimme asuntoauton ja niin lähdimme kohti Espanjaa. Aluksi asetuimme kolmeksi talveksi Peniscolaan Castellónin maakunnassa. Seuraavaksi matkasimme kolmen auton ryhmänä, suunnitelmissa ajaa Fuengirolaan seuraavaksi talveksi. Lähestyessämme Torreviejaa oli jokainen omassa autossaan todennut, että tänne ei ainakaan jäädä pitemmäksi aikaa. Näimme vain silmänkantamattomiin TASAISTA asutusta. Ajoimme Pilar de la Horadadan camping LO MONTEEN uudelle hyvätasoiselle alueelle. Seuraavana aamuna kaksi autokunnista jatkoi matkaansa Fuengirolaan, mutta me päätimme vielä tarkastella aluetta lähemmin, kun campingaluekin oli kaikin puolin miellyttävä. Emme tunteneet ketään, mutta sitten paikan ainoa suomalaispariskunta tuli juttelemaan. Uuteen majapaikkaan Meillä oli kytenyt ajatus, että voisimme kokeilla asumista jossakin huoneistossa, mutta emme tunteneet paikkakuntaa ollenkaan. Suomalaispariskunta tunsi paikat, ja kokeilimme heidän kanssaan ensin asuntovälitystä, josko sieltä löytyisi sopiva huoneisto, mutta ei löytynyt. Sitten eräs suomenruotsalainen karavaanari tuli juttelemaan, ja taas otimme asuntoasian esille. Hänellä oli ihan uusi ehdotus: hotelli. Hän myös tunsi ihan meren rannassa sijaitsevan apartamentos Palmera Beach -hotellin. Jäljellä oli vielä huoli, mihin sijoittaisimme ison asuntoautomme. Täällä ei voi jättää sellaista mihin vain vartioimatta: se on hetkessä "riisuttu" kaikesta omaisuudesta. Keskustelu hotellivirkailijan kanssa tuotti tulosta, asuntoauto laitettiin vastaanoton eteen parkkiin ja vuokrasopimus tehtiin viideksi kuukaudeksi. Pian Suomesta alkoi tulla kysymyksiä, miten te saatte noin pitkän ajan kulumaan siellä? Mutta monet asiat ovat itsestä kiinni, niin kuin oli tämäkin. Ensimmäiset suomalaiset pyysivät meitä pelaamaan petankkia, ja vaikka meillä ei ollut hajuakaan pelistä, lähdimme mukaan. Tapasimme todella mukavia uusia tuttuja saman tien peräti 30 henkeä. Vaikka kyseinen pelaaminen tapahtuu 20 km päässä, on mukava mennä jo pelkästään tapaamaan pelikavereita ja pelin päätteeksi on aina ruokailu jossain paikallisessa ravintolassa. Saimme apua suomalaisystäviltä myös siinä, että he veivät meidät Torreviejan Suomi-kaupalle. Sieltä saimme todella paljon hyviä vinkkejä muista suomalaisista palveluntarjoajista alueella. Suomi-kaupasta Voittajan iloa. Lo Monte Petankkia pelaamassa. 10
Uusi Costa Blanca 1/2015 Tietenkin on pidettävä myös kuntoilusta huolta. Meillä karavaanareina on myös polkupyörät mukana, ja niillä pääsee mukavasti tutustumaan lähiympäristöön. Kaikkialla ei tosin ole pyöräteitä, ja liikkuminen autojen seassa on hengenvaarallista. siistimisen, minkä hoitaisimme muuallakin asuessamme. Pieniä puutteita on, kuten uuni ja astiankuivauskaappi, mutta karavaanareilta ne löytyivät autosta, joten sekin asia on kunnossa. Kuusi vuotta Espanjan talvia viettäneenä olemme todenneet, että Torrevieja on miellyttävä paikkana ja lämpimin alue, sillä olemme seuranneet täällä ollessamme lämpötiloja päivittäin. Olipa hyvä, että emme lähteneet jatkamaan matkaa toisten karavaanareitten mukana Fuengirolaan! Teksti ja kuvat: Ritva ja Kari Eerikäinen on muodostunut meille melkein viikottainen käyntipaikka ja vieressä on myös hyvä lounasravintola KahVilla, jonka kirjastoa lukuihmisinä käytämme paljon. Auto on välttämätön Aluksi meillä oli vaikeuksia, kun asuntoautolla ei paljon kauppareissuja ym. liikkumista kaupungissa tehdä, mutta pian sekin asia järjestyi. "Puskapuhelin" on paras välittäjä, ja meille löytyi vuokralle auto, jota tarjosi Ruotsiin talvea viettämään lähtenyt pariskunta. Täällä ajokulttuuri on sellainen, että aina pitäisi osata aavistaa, mitähän tuokin autoilija on aikeissa tehdä ja liikenneympyrät on ihan oma "rulettinsa". Ei käytetä vilkkuja, puhumattakaan ryhmittymisestä..? Poliisitkin syyllistyvät samoihin virheisiin, olemme sen omakohtaisesti kokeneet. Hyviä ratkaisuja Kolme vuotta olemme viihtyneet hotelliasumisessa, kaikki on toiminut hyvin. Pyykki vaihtuu päivittäin, oman pyykin voi pestä hotellin koneissa maksutta. Sähkö, vesi ja netti kuuluvat vuokraan, joka on todella kohtuullinen. Hoidamme itse normaalin huoneiden Asuntoauto vaihtui kaksi vuotta sitten pienempään farmariin, jolla tulemme nyt joka syksy Espanjaan, Torreviejaan. Tosin Suomessa on asuntovaunu on odottamassa kesän tuloa... Asuntoauto hotellin edessä ja laina-auto liikkumiseen Mil Palmerasissa. Pyöräillen näkee enemmän ja paremmin maisemia. Kaunis näkymä hotellihuoneen parvekkeelta. Joulukinkun paisto karavaanarin välinein. 11
Uusi Costa Blanca 1/2015 Kuka ja mikä olet? Jussi Särkelä. Työskentelin lähes kolme vuosikymmentä Suomessa sosiaalija terveysalan järjestöissä. Jouduin työkyvyttömyyseläkkeelle 10 vuotta sitten. Käytän titteleitä johtaja ja tietokirjailija. Kuinka hyvin tunnet Espanjaa, mikä maassa on parasta / entä parannettavaa? Asuin lähes kaksi vuotta Espanjassa, Alicanten maakunnassa Torreviejassa. Asuin Torreviejan keskustassa Juan Mateo García -kadulla eli espanjalaisten keskuudessa. Sain melko monta kaveria, vaikka yhteinen kielemme oli ohut. Minä viihdyin Torreviejassa ja Espanjassa erinomaisesti. Minulle syntyi heti tunne, että espanjalaiset ovat omia ihmisiä. Heissä asuu joku senkaltainen terve itsetuntoisuus kuin eteläpohjalaisissa. He pitävät yhtä, ovat ystävällisiä ulkopuolisille, mutta samalla ovat sillä tavalla itsetuntoisen varauksellisia uusiin asioihin – esim. EU-säädöksiin – että eivät heti ryntää niiden perään. Särkelän Jussin sydämestä jäi osa Espanjaan Espanjalaiset kunnioittavat yhteisöjään ja osaavat käyttäytyä. He osaavat tervehtiä kättelemällä ja sanoa kiitos, taitoja, jotka Suomesta olisivat jo kokonaan hävinneet ellei täällä asuisi romaneja ja olisi tullut maahanmuuttajia. Espanjassa liikkuminen on edullista. Kiersin maan lähes joka nurkassa. Kävin mm. Bilbaossa katsomassa Guggenheimia ja tutustuin vanhaan kaupunkiin. Andalusiassa ja lähikaupungeissa kiersin yksin ja vaimoni kanssa. Córdobassa olimme neljä päivää feriassa jne. Vaimoni Riitta vietti lomansa ja ylityövapaansa luonani. Tuttavani tykästyivät hetimiten mi mujeriin . Erityisen ihastunut Riitta oli Cartagenaan. Poikani ja vävyni kanssa kävin Valenciassa härkätaistelussa. Totesimme härän ja ihmisen taistelun niin järjestetyksi, että härällä ei ole mitään mahdollisuuksia. Vaikka kuinka taputimme härän puolesta, ihminen aina voitti. Osa sydämestäni jäi Espanjaan. Jos osaat espanjan kieltä, miten olet hankkinut kielitaitosi? En opetellut espanjaa. Väistämättä arjen asioinnin sanasto tuli haltuun. Monien kanssa pärjäsin sekakielellä espanja-englanti-nauru ja halaus. Miksi päädyit tulemaan Torreviejaan? Minulla on melko paha astma ja olin kuullut suolaisesta kaupungista. Teimme sinne viikon reissun vaimoni kanssa ja siitä ajatus eteni. Mikä on parasta Torreviejassa? Sopivan kokoinen kaupunki, jossa on jo kaikki. Keskustassa asuen kaikki palvelut olivat lähellä. Kulttuuritarjonta on määrällisesti huomattavaa. Lämpötila on sopiva. Totuin jopa heinäkuun lähes 40 asteen helteisiin. Jussilla oli tilava koti, keittiö ja kolme huonetta. Tässä kotona kirjoittamassa. Tutkimassa Torreviejan hautausmaata pääsiäisenä 2011. Kotiovella Juan Mateo Garcíalla. 12
Uusi Costa Blanca 1/2015 Entä mikä mahdollisesti ärsyttää? Jokaisessa maassa eletään tavallaan. Vieras pärjää kaikkialla, kun on aidosti kiinnostunut paikallisesta perinteestä ja tapakulttuurista. Minä olen aina välttänyt erityistä suhtautumista, olen mieluummin hakeutunut kumppanina vuoropuheluun. Jos en jossain viihdy tai pärjää, poistun. Oletko tyytyväinen Torreviejan palveluihin? Sinfoniaorkesteria sai kuulla harvoin. Klassista musiikkia tuli ikävä. Konserttitalo valmistui Torreviejaan minun aikanani, mutta rahan puutteen vuoksi sinne ei saatu toimintaa. Missä viihdyt parhaiten Torreviejassa ja miksi? Kävelin aamuisin neljäsataa metriä rannalle lukemaan ja tekemään muistiinpanoja. Vakipaikkani oli Keeper Bar, osoitteessa Paseo Juan Aparicio. Siellä minusta pidettiin hyvää huolta. Sydämeeni jäivät Rosa, Silvia, Kristiina, Alexandra ja muutamat muut. Iltaisin kävin siellä vielä istumassa ja katsomassa auringonlaskua. Onko ystäväpiirisi Torreviejassa suomalainen vai monikulttuurinen? Älkää loukkaantuko, mutta minä itse asiassa välttelin suomalaisia. Heitä tapaa riittävästi täällä Suomessa. Joskus kävin Suomi-Seuran tiloissa, kun halutti puhua suomen kieltä. Suomi-Seuran matkoille osallistuin aina. Kävin kerran myös vuosikokouksessa. Onko suunnitelmissasi vielä palata Torreviejaan? Näillä näkymillä ei kuukausiksi, ehkä sitten joskus kaukaisuudessa, kun Riitta jää eläkkeelle. Sen sijaan 3–8 viikon reissuja teen. Malla Grönvall Matkalla Andalusian kierroksella, kahvilla vuoristokylässä Mojácarissa. Euro on yli 20 valtion yhteinen valuutta, silti eurokolikot ovat varsin erinäköisiä eri maissa, sillä kukin euromaa saa päättää kolikon kruunupuolen aiheen itse. Käytännössä kolikoihin on nostettu tärkeiksi koettuja aiheita eli kolikot kertovat, mitä kussakin maassa arvostetaan. Käyttökolikoissa tyypillisiä aiheita ovat hallitsijat, merkkihenkilöt ja luonto, erikoisrahoissa valikoima on laajempi. Kun maassa vaihtuu hallitsija, niin käyttökolikoiden kruunupuolen muutoksiin on tarvetta. Viime kesäkuussa Espanjassa vaihtui kuningas, kun Juan Carlos I luopui kruunusta poikansa Felipen (VI) hyväksi. Espanjan käyttökolikoista yhden ja kahden euron rahassa on kruunupuolella kuninkaan kuva. Tammikuussa tulivat käyttöön uudet kolikot, joissa on Felipe VI:n sivuprofiili. Muiden espanjalaisten käyttökolikoiden kruunupuolet jäivät ennalleen: yhden, kahden ja viiden sentin kolikoiden kuva-aiheena Santiago de Compostelan katedraali, kymmenen, kahdenFelipe VI kolikoissa ja postimerkeissä kymmenen ja viidenkymmenen sentin kolikoissa kansalliskirjailija Miguel de Cervantesin kuva. Espanjassa julkaistaan yleensä vuosittain tammikuussa käyttösarjan (serie básica) peruspostimerkkejä, joissa on kuvattuna maan kuningas. Nyt tammikuussa Felipe VI pääsi tai joutui myös näihin merkkeihin, joita julkaistiin yhteensä kuusi kappaletta. 13
Uusi Costa Blanca 1/2015 Castellanon aseman historiallinen tausta Iberian niemimaalla, joka käsittää nykyään Espanjan ja Portugalin, on pitkä historia. Varsinainen Espanjan valtakunta alkoi hahmottua vasta takaisinvaltauksen (reconquista) jälkeen, jolloin kristityt ajoivat muslimivalloittajat lopullisesti alueelta. Reconquistan perintönä Espanja on yhä tänäänkin muodollisesti liittovaltio, joka koostuu viidestä kuningaskunnasta: Kastiliasta, Leónista, Navarrasta, Aragoniasta ja Granadasta. Aragonian kuninkaan Ferdinandin ja Kastilian kuningattaren Isabellan poliittinen naimakauppa toteutui vuonna 1469. Nykyinen Espanja syntyi, kun heidän tyttärenpoikansa Kaarle I peri molemmat hallitsijat, ja kuningaskunnat yhdistettiin vuonna 1516. Toledo oli ollut jo pitkään kuninkaiden kaupunki, mutta Kaarle I:n poika, Filip II, siirsi parlamentin Madridiin vuonna 1561. Näin Madridista tuli käytännössä pääkaupunki. Tästä seurasi myös, että Kastilian maakunnan Suomen tapaan selvimmin alueen kaksikielisyys näkyy yleensä liikenneopasteissa. Costa Blancan kaksikielisyydestä Luulisi, että meille suomalaisille tulee kotoinen tunne, kun näemme matkallamme tienviittoja, joissa lukee sekä Alacant että Alicante tai Elx ja Elche . Kyllä, asuinympäristömme on kaksikielinen. Sen kielen, mitä tavallisesti tarkoitamme puhuessamme espanjan kielestä, nimi on castellano . Sen toisen kielen nimi on valencià . Oikeastaan kyse ei kuitenkaan ole kahdesta täysin erillisestä kielestä, vaan pikemminkin saman kielen eri murteista. Kartta näyttää miten valenciankielinen väestö keskittyi rannikkoseudulle sekä pohjoisosaan Valencian itsehallintoalueella vuonna 2001. (Kuva Toni P., Wikipedia) murteesta, castellanosta, tuli koko maan hallinnon kieli eli nykyinen espanjan kieli. Jos kuningas olisi valinnut esi-isiensä kaupungin Zaragozan, niin nykyisin espanjalaiset todennäköisesti puhuisivat aragoneseä kansallisena kielenä. Valenciàn kielen vaiheet Samaan takaisinvaltaukseen liittyy Valencian kuningaskunnan synty. Jaime (Jaakko) I, lempinimeltään ”el Conquistador” eli Valloittaja, loi sen ajamalla mauriarmeijan Valencian kaupungista vuonna 1232. Hänen pojanpoikansa Jaime II, liikanimeltään ”el Just” eli Oikeudenmukainen, jatkoi valloituksia etelässä. Alicante, Elche ja Orihuela ympäristöineen tulivat osaksi kuningaskuntaa, kun taas Murcia liitettiin Kastiliaan. Valtakunta lakkasi virallisesti olemasta vuonna 1479, kun se liitettiin muuhun Espanjaan, mutta sen kulttuuri ja kieli säilyivät. Valencian kieli syntyi ns. hispanoromanos-kansan puhuman vulgaarilatinan pohjalta Rooman valtakunnan hajotessa. Läheisiä sukulaiskieliä ovat Katalonian alueella puhuttu katalaani eli catalá, Mallorcalla ja muilla saarilla puhuttu mallorqui ja menorqui sekä Ranskassa olevan Roussillon alueen ja Sardinian saarella olevan Algheron kaupungin murteet. Joka osaa lukea vähän ranskaa huomaa nopeasti, että jotkin valencian kielen sivistyssanat muistuttavat enemmän ranskaa kuin espanjaa. Olihan yhteisenä juurena myös trubaduurien runokieli Provencalmurre. Varhaisimmat valencian kielellä kirjoitetut aineistot ovat peräisin 900-luvulta. Kielen kirjallisuuden ”kultakausi” oli 1400–1500-luvuilla, siis oman kuningaskunnan aikana. Tunnetuimpia olivat näytelmäkirjailijat. Valencià oli ensimmäinen uuslati14
Uusi Costa Blanca 1/2015 nalainen kieli, jolle Raamattu käännettiin vuonna 1478. Jo seuraavana vuonna hankittiin yhtenä ensimmäisistä kaupungeista Euroopassa Valenciaan Gutenbergiläinen painokone. Laaja kielioppi, joka standardoi kielen, julkaistiin vuonna 1546. Academia Valenciana de la Llengua valvoo edelleen kielen, lähinnä oikeinkirjoituksen puhtautta. Silti kansan suussa on vieläkin lukuisia murteita. Kielipolitiikkaa Kenraali Francon pitkän diktatuurin aikana vuosina 1938–1976 vallitsi ankara yhteneväistävä kansallinen Madrid-keskeisyys. Kaikki alueelliset omintakeisuudet olivat kiellettyjä. Omilla kielillä ja murteilla ei saanut julkaista mitään tai edes käyttää niitä julkisissa tilaisuuksissa. Valencian kielen renessanssi tuli demokratian ja itsehallinnon myötä. Nykyisen itsehallintoalueen, Comunidad Valencianan rajat noudattavat melko tarkasti muinaisen kuningaskunnan rajoja. Sen kolme maakuntaa, Castellón, Valencia ja Alicante noudattavat melko tarkkaan murrealueiden rajoja. Jopa itsehallintoalueen perustuslaki määrittelee, että alueen kaksi virallista kieltä ovat castellano ja valencià. Valencià on joutunut uuden hyökkäyksen kohteeksi. Katalonialaiset kansalliskiihkoiset haluavat luoda uuden valtakunnan, johon kuuluisi nykyisen Katalonian maakuntien lisäksi Valencian maakunnat ja osia Aragónista ja Ranskasta. Mainittakoon, ettei tällaista historiallista valtakuntaa ole koskaan ollut, päinvastoin kuin Valencian kuningaskunta. Kiihkoilijat sivuuttavat vaieten Valencian kielen synnyn ja kulta-ajan. He pitävät sitä vain katalaanin eräänä murteena. Nämä ”pancatalanistas” tahallaan unohtavat, että nykyinen katalaani onkin todellisuudessa syntynyt vasta 1800-luvulla, kun Barcelonan vanha kaupunkimurre, barceloní , valittiin alueen yleiskieleksi. Mikä on tulevaisuus? Barcelonan alueen suuret kustantamot olisivat ”yhteisestä kielestä” mielissään ajatellen laajenevia markkinoita. Ne painattavat jo nyt valtaosan Valencian alueen koulujen kirjoista ja sanakirjoista. Todellisuudessa Valencian kielen käyttö vähenee koko ajan. Maaseudun kunnat yksi toisensa jälkeen vaihtavat koulujen alkeisopetuksen kielen espanjaksi. Olisikohan talouskriisi nyt lakkauttamassa koko kieltä? Valencian itsehallintoalue tuki raskaasti tappiollista RTVV:tä eli Canal Nou televisiokanavaa (nou merkitsee sekä ”ysiä” että ”uutta”). Kun RTVV säästöohjelmansa mukaisesti antoi heinäkuussa 2012 lopputilin 1 198 työntekijälle, ammattiliitot veivät irtisanomiset tuomioistuimeen, joka totesi ne laittomiksi. Samana päivänä itsehallintoalue lakkautti koko yhtiön. Toivo ei ole kokonaan hiipunut. Viime vuoden puolella perustettiin entisen Tele 7:n tilalle aivan uusi yritys doce tv eli 12tv (doce merkitsee kahtatoista), joka kattaa koko Alicanten maakunnan. Se lupaa, että 30 % lähetysajasta, esimerkiksi uutiset, tapahtuu valencià-kielellä. Kuten itse hyvin tiedämme, oma kieli on tärkeä osa kansallista identiteettiä. Vuonna 2005 tehty tutkimus kertoi, että koko itsehallintoalueella 78 % väitti pystyvänsä puhumaan valenciàa, mutta vain 40 % käytti sitä kotikielenä ja vain 33 % puhui sitä ystäviensä kanssa. Oman maakuntamme kaupungeissa valencià on ykköskieli esimerkiksi Elchessä, Crevillentessä ja Guardamar del Segurassa, mutta Torreviejassa, jonne on paljon muutettu muualta maasta, sitä ei kuule lainkaan. Antero Ojanto 15
Uusi Costa Blanca 1/2015 Clint Eastwood ratsastaa tuima ilme kasvoillaan kohti pikkukylää, joka sijaitsee lähellä Meksikon rajaa lain kouran ulottumattomissa. Kohta alkaa kaksintaistelu, josta vain toinen selviää hengissä. Voittaja puistelee pölyt vaatteistaan ja karauttaa pois taakseen katsomatta. Vaikuttaa siltä, että ollaan 1800-luvun amerikkalaisessa villissä lännessä, mutta edes manner ei mene oikein. Todellisuudessa Clint Eastwood ratsastaa kaakkois-espanjalaisen Tabernasin aavikon kuivaa joenuomaa. Noin 37 kilometriä Almerían kaupungista pohjoiseen sijaitsee yksi Euroopan ainoista aavikoista. Alueella sataa vain noin 248 mm vuodessa ja kuivuuden runtelemat kukkulat kitukasvuisine pensaineen muistuttavat huomattavasti Pohjois-Amerikan lounaisosien maisemia. Ei ihme, että alue on houkutellut eurooppalaisia elokuvantekijöitä. Puoli vuosisataa sitten Sergio Leonen Kourallinen dollareita (1964) aloitti spagettiwesternien aikakauden, joka jatkui 1970-luvun puoliväliin saakka. Tänä aikana, pääosin italialaisin elokuvaohjaajavoimin, tuotettiin yli 600 villin lännen elokuvaa, joista suuri osa kuvattiin Espanjan Almeríassa. JIIHAA! – elokuvien villi länsi löytyyAlmeríasta 16
Uusi Costa Blanca 1/2015 Clint Eastwood, Eli Wallach ja Lee Van Cleef tähdittivät Hyvät, pahat ja rumat -elokuvaa. Klassisten Hollywoodin lännenfilmien tuotanto oli hiipunut jo hyvän aikaa, mikä jätti tilaa eurooppalaiselle elokuvatuotannolle. Osin spagettiwesternit tuotettiin kuitenkin amerikkalaisrahalla, ja amerikkalais–italialainen yhteistyö oli molemmille osapuolille kannattavaa: Euroopassa houkuttivat edulliset kuvauspaikat ja avustajat, ja toisaalta näin italialaisfilmit pääsivät Amerikan markkinoille. Usein elokuvat naamioitiin yhdysvaltalaisiksi käyttämällä englantilaisia salanimiä (Bob Robertson alias Sergio Leone) ja amerikkalaisia päätähtiä, kuten Clint Eastwood, Jason Robards, Lee Van Cleef ja James Coburn. Spagettiwesterneille tyypillinen piirre, meksikolaisten esiintyminen filmeissä intiaanien sijaan, selittyy juuri käytettävissä olevilla avustajilla. Hollywoodin lännenelokuvista, jossa John Wayne sankarina jakoi horjumatta oikeutta pahoille, spagettiwesternit poikkeavat siten, että päähenkilö on usein ristiriitojen repimä antisankari. Elokuvien maailma on selkeän hyvät ja pahat -kahtiajaon sijaan kauttaaltaan kyyninen ja väkivaltainen, eikä esivaltakaan osoittaudu aina luottamisen arvoiseksi. Kourallinen dollareita oli kassamenestys, jonka jälkeen italialainen elokuvateollisuus lähti tahmeiden vaiheiden jälkeen nousuun. Pian tämän jälkeen ensi-iltansa saivat Vain muutaman dollarin tähden (1965) ja Hyvät, pahat ja rumat (1966). Dollaritrilogiaa seurasivat elokuvat Huuliharppukostaja ja Maahan senkin hölmöt , molemmat Leonen ohjaamia, mutta osin myös Amerikan puolella filmattuja. Lännenelokuvia tuotettiin kiihtyvällä tahdilla, kun17
Uusi Costa Blanca 1/2015 nes 1970-luvun puolivälissä niiden suosio alkoi hiipua, vaikka genreä yritettiin elvyttää yhdistämällä siihen komediallisia piirteitä. Kolme elokuvakylää Almeríaan rakennettiin kuvauksia varten kolme elokuvakylää, joista kaikki ovat edelleen olemassa ja kaupallistettu turistien tarpeisiin. Lisäksi alueella on useita yksittäisiä, ränsistymään jätettyä kuvauspisteitä. Ohi ajava voi bongata esimerkiksi yksinäisen lautahökkelin tuulen tuivertaman Can can -tytöt esiintyvät Yellow Rose -saluunassa kaksi tai kolme kertaa päivän aikana. eella sijaitsee Mini Hollywood (Oasys) ja Western Leone, joka on näistä pienin. Se rakennettiin alun perin Sergio Leonen elokuvaa Huuliharppukostaja (1968) varten. Elokuvan päätähtenä näytteli Henry Fonda. Fort Bravon saluunoineen ja pankkeineen osti vuonna 1977 stunttina elokuvissa työskennellyt Rafa Molina, joka toivoi näin saavansa paremman jalansijan työmarkkinoilla. 1980luvulla Molina alkoi järjestää turisteille kierroksia kylässä ja laajensi toimintaa vähitellen lisäämällä tarjontaan lännenshow'n pankkiryöstöineen ja kaksintaisteluineen, ratsastustunnit ja maastoratsastuskierrokset. Viimeisimpänä palveluihin lisättiin kahdeksan mökkiä, joissa voivat majoittua ne, jotka haluavat tietää, miltä tuntuu yöpyä turisteista hiljenneen lännenkylän kupeessa epämääräisten rasahdusten täydentäessä aavikon pimeyttä. Liikkuuko siellä kojootti vai bandiitti hiipii tyhjän varastorakennuksen nurkalla? Mini Hollywood on noin 4 km päässä Fort Bravosta ja edellistä huomattavasti laajempi kokonaisuus, sillä se sisältää myös eläintarhan. Lähimpänä sisäänpääsyä sijaitsee kulissikylä, jonka taloista useimpiin voi astua sisälle. Photostudiossa voi pukea ylleen cowboyn tai intiaaniprinsessan vetimet ja valokuvauttaa itsensä puun alla, sillä espanjalaisesta rakennustyylistä poikkeavana se pistää silmään. Fort Bravo, josta käytetään myös nimeä Texas Hollywood, on yksi kolmesta elokuvakylästä. Lisäksi alu18
Uusi Costa Blanca 1/2015 1800-luvun tyyliin. Saluunassa can can -tytöt tanssivat ja viskin voi siemailla baaritiskiin nojaten. Heiluriovet käyvät tiuhaan. Vauhdikas lännenshow sheriffeineen ja roistoineen viihdyttää katsojia. Elokuvamuseossa (Museo del Cine) voi tutustua elokuvanteon historiaan viime vuosisadan alusta nykyaikaan asti. Vanhat projektorit ja posterit seinillä kertovat menneistä vuosista. Vaunumuseossa (Museo de Carros) voi ihastella menopelejä, joita on käytetty kuvauksissa, vanhan ajan vankkureista jenkkirautoihin. Pääsylippu oikeuttaa lännenkylän Sarvikuono Minihollywoodin eläintarhan jylhissä maisemissa. yhteydessä olevan eläintarhan sisäänpääsyyn. Eläintarhasta on perinteisen eläinkokoelman lisäksi papukaijanäytökset, ravintolat ja kioskit, ja minijunan kyytiin voi hypätä lisämaksusta kiertämään tarhaa, jos käveleminen mäkisessä maastossa jo uuvuttaa. -tieteissarjan episodi "A town called Mercy", ja Spielbergin ja Lucasin elokuva Indiana Jones ja viimeinen ristiretki (1988). Siinä Harrison Ford ja Sean Connery joutuvat tankin takaa-ajamiksi juuri Tabernasin aavikolla. Kesäkaudella vierailija voi pulahtaa Fort Bravon tai Mini Hollywoodin uima-allasalueella virkistävään veteen – lämpötila nousee alueella helposti neljäänkymmeneen asteeseen. Vaikka monet rakennelmista ovat kulissia, aavikko niiden ympärillä on aito. Teksti ja kuvat: Mirja Palmanto Tabernasin aavikolla on filmattu lännenelokuvien lisäksi lukemattomia muitakin elokuvia, kuten esimerkiksi klassikot Cleopatra ja v. 1962 ensi-iltansa saanut Arabian Lawrence , joka käsittelee nuoren brittiupseerin osuutta Osmanien valtakuntaa vastaa käydyssä arabikapinassa. Tuoreempia tuttavuuksia ovat Doctor Who www.fortbravooficial.com www.oasysparquetematico.com www.westernleone.es 19
Uusi Costa Blanca 1/2015 Suomalaisen seurakunnan talvikausi 2014–2015 Talvipappi Juhani Huovilan ja Riitta-vaimon ajatuksia, kun noin puolet työkaudesta on eletty. Turistista työntekijäksi Olemme olleet monesti turisteina Espanjassa, mutta käyneet aikaisemmin Torreviejassa vain kerran pikaisesti. Meitä pyydettiin tänne talvipapiksi. Hakijoita oli paljon, niin ettei tänne niin vain lähdetty. Haastattelujen perusteella meidät kuitenkin valittiin. Koska tänne tarvittiin hyvää ruustinnaa, niin minäkin pääsin, Juhani vitsailee. Positiivisia yllätyksiä Tiesimme odottaa monia hyviä asioita, mutta niitä on koettu vielä enemmän. Esimerkiksi ihmisten aktiivisuus. Suomalaisilla on Torreviejassa monia toimivia ryhmiä. Itsenäisyysjuhla oli valtava kokemus. Juhlassa oli upea ohjelma. Suomalaiset arvostavat isänmaataan. Kaikki halukkaat eivät edes mahtuneet sisälle. Ihmisten välittömyys on myös uutta. Suomessa ihmiset ovat varautuneempia. Ilman viileys on myös yllättänyt. Lähdimme Espanjaan lämpimään, mutta kylmät tuulet ovat saaneet vilunväreitä liikkeelle. Työssä sinänsä ei ole ollut juuri yllätyksiä, sillä seurakuntatyö on samantyyppistä kuin Suomessa. Väki täällä on pysyvää tai muutamia kuukausia viipyvää, viikkoturisteja ei ole. Näin pääsee syntymään pysyviä ryhmiä ja yhteyksiä. Edelliseen toimenkuvaan verrattuna on vähemmän hallintoa ja aikaa jää enemmän varsinaiseen papintyöhön. Pidän työstäni täällä kokonaisuutena. Se muodostuu seurakunnan tilaisuuksista ja arkisesta ihmisten kanssa olemisesta ja läheisyydestä. On tärkeää, että myös Espanjassa toimii (suomalainen) seurakunta. Ulkomailla sosiaalisen kanssakäymisen tarve on kova. Ihmiset solmivat mielellään kontakteja. Toisista pidetään huolta. Kaikilla ei ole helppoa. Tarvitaan rinnalla kulkijoita. Saadaan kokoontua Jumalan sanan ja sakramenttien ääressä. Uusia juttuja Miesten juttutupa on uusi toimintamuoto. Olen vetänyt vastaavaa ryhmää Suomessa pitkään. Alustuksen pohjalta keskustellaan. Perusporukan koko on noin kymmenen, mutta lääkärin alustama ”Vaarin Vaivat” -aihe kokosi kaksinkertaisen määrän miehiä. Teemat ovat arkisia, esim. harrastukset, turvallisuusasiat ja isovanhempana olo. Kynnys piiriin pidetään mahdollisimman matalana. Raamattupiiri on täällä yksi aktiivinen ryhmä. Kaikkeen toimintaan osallistuu suuri osa eläkeiässä olevia ja siksi Kirkkohallitus on kehottanut suuntaamaan toimintaa myös työikäisille. Kanttorin rouva on pitänyt perhepiiriä. Lauantaisin voisi olla kouluikäisille lapsille toimintaa. Perheiltä toivotaan ideoita ja ajatuksia, mitä se voisi olla. Ottakaa yhteyttä! Yhteystiedot löytyvät seurakunnan ilmoituksesta tässä lehdessä. Seurakunnan toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön Vain pappi ja kanttori ovat palkattuja (60 %:sti normaalista virasta) työntekijöitä. Esim. keittiö toimii täysin vapaaehtoisten voimin. Kahvila on auki neljänä päivänä viikossa ja sitoo paljon työvoimaa. Keskiviikkoisin on tarjolla lounas ja kerran kuukaudessa sunnuntailounas, Myös miehiä on mukana keittiövuoroissa. Maaliskuun alussa on miesten järjestämä sunnuntailounas. Kahvilan tuotto on seurakunnan talouden kannalta erinomaisen merkittävä tekijä. Vapaaehtoisia tarvitaan lisää kipeästi. Halukkaat voivat ottaa yhteyttä keittiön vastuuhenkilöön tai Juhani-pappiin. Vapaaehtoisina tekevät työtään myös suntio, taloudenhoitaja, tiedottaja, kirkkokuoron jäsenet (joita on noin 40) sekä raamattuja muiden piirien vetäjät. Tarja Karjalainen on vetänyt taideja neulomapiirejä jo noin kahdeksan vuotta. Tiistaisin kokoontuvassa neulomapiirissä tehdään kaikenlaisia käsitöitä. Valitaan jokin aihe, esimerkiksi virkkausmalli, jonka mukaan tehdään töitä seurakunnalle myyjäisiin ja arpajaisiin. Esimerkiksi joululounaalle tehtiin lautasliinan pidikkeet. Käsitöitä voi tehdä myös omiin tarpeisiin. Perjantaisin kokoontuvassa taidepiirissä on nyt juuri aiheena ”Paratiisi”. Kukin toteuttaa työn sellai-sena, millainen tuntemus aiheesta hänellä on sydämessään. Riitta ja Juhani Huovila Tarja Karjalainen 20
Uusi Costa Blanca 1/2015 Espanja kiinnostaa jatkossakin Espanja on iso maa, jossa on paljon näkemistä ja jolla on mielenkiintoinen historia. Tutkimista ja tietojen syventämistä riittää. Olen solahtanut urheiluun. Juoksen maratoneja ja Espanjassa tietysti jalkapallo kiinnostaa. Aikomus on mennä katsomaan ElcheBarcelona -ottelua, Olemme valmiita jatkamaan seuraavana talvikautena, jollei tule henkilökohtaisia esteitä. Koska olemme vasta tutustuneet paikkaan ja seurakuntalaisiin, haluaisimme jatkaa ja päästä työhön syvemmälle. Sydän kiintyy ja haluan elää sydämen äänen mukaan. Kotimaassa on kaksi lastenlasta, joita kaipaamme kovasti. Onneksi on olemassa skype. Kaksivuotiaskin tunnistaa siinä isovanhempansa. Naispapille ei ole tilaa katolisessa kirkossa Suomalainen seurakunta pitää messunsa, konserttinsa ja muut tilaisuutensa katolisen seurakunnan kirkossa. Riitta-vaimo on myös pappi, mutta luterilainen naispappi ei voi toimia katolisessa kirkossa. Riitta ja Juhani ovat työpari, vaikka vaimolla ei olekaan virallista asemaa. Vaimo on näkyvissä ja saatavissa erilaisiin tehtäviin. Hän tekee sitä, mikä luontaisesti sopii eri tilanteisiin. Kahdenkeskiset sekä ryhmäkeskustelut ovat tärkeitä. Ihmiset puhuvat avoimesti elämästään ja asioistaan. Vaikka tästä tiedettiin jotain etukäteen, avoimuus on yllättänyt. Ihmiset ovat olleet ilonaiheita. Riitta vetää kerran kuukaudessa kokoontuvaa Naiset kaivolla -ryhmää. Otsikon alla tutkitaan Raamatun naisten elämää. Tammikuun kokoontumisen aiheena oli Mirjam, Mooseksen ja Aaronin sisko. Mirjamin elämää Raamatun tekstien pohjalta tutkiessamme vedimme yhteyksiä omaan elämäämme: Kun kohdallemme tulee jokin suuri tapahtuma tai kriisi, elämä entisessä muodossaan pysähtyy. Siinä on oppimisen paikka. Elämä jatkuu kuin uudella luokalla. Anteeksipyytäminen ja -antaminen ovat tärkeitä eteenpäin pääsemiseksi. Ilman niitä voi syntyä katkeruutta ja mielen raskautta, jotka voivat johtaa jopa sairastumiseen. Kevään muita naisia ovat Ruth, Hanna ja Maria. Pirkko Fröjdholm oli yksi Naiset kaivolla -ryhmään osallistuneista. Hän on asunut Torreviejassa jo kymmenen talvea. Kesät ovat liian kuumia olla täällä. Vapaaehtoistyöhön Pirkko ei jaksa enää osallistua, mutta eri ryhmiin voi osallistua kuulijana: On mielenkiintoista saada tietoa Raamatun naisista. Raamattu avautuu ihan eri tavalla, kun alustajana on asiantuntija. Mirjam oli sisarussarjansa vanhin. Ainahan vanhin lapsi huolehtii nuoremmista se on vanhimman osa. Ajattelen omaa vanhinta tytärtäni, joka huolehtii ja on aina huolehtinut koko perheestä. Sään viileys on yllättänyt Riitankin. Yllättävän työlästä on ollut oppia asioimaan kaupoissa. Esimerkiksi kauraryynejä ei tahtonut löytyä millään. Entä missä on kerma, kun se ei ole maitohyllyssä? Mutta paikka kaikkinensa viehättää: En ihmettele, että ihmiset ovat etsineet ja löytäneet tämän paikan, Torreviejan, kotipaikakseen, Riitta toteaa. Seurakunnan tiedottaja ja aktiivijäsen Paula Kaikkonen, os. Turpeinen on ollut Torreviejan talviasukas syksystä 2006 lähtien. Hän on vetänyt seurakunnassa monia piirejä ja tekee nykyäänkin tiedottajan työn lisäksi muitakin tehtäviä, mitä eteen tulee. Puoliso Viljo Kaikkonen antaa raamattuopetusta joka toinen viikko, jo kuudetta vuotta. Viljo kaipasi lämpimään paikkaan viettämään eläkepäiviä, Paula kertoo. Minäkin jäin pois työelämästä. Lähdimme ilman mitään suunnitelmaa moottoripyörällä Espanjaan etsimään sopivaa paikkaa. Pysähdyimme Torreviejaan tutkimaan seutua, koska tiesimme, että täällä on suomalainen seurakunta, jossa on mahdollisuus toimia. Se oli tärkein asia. Meillä on kristillinen elämänkatsomus. Olen ollut Ugandassa lähetystyössä kymmenen vuotta. Tulimme marraskuussa 2005 ja viivyimme neljä kuukautta. Totesimme paikan hyväksi ja muutimme seuraavana syksynä kokonaan tänne. Kesät vietämme Heinävedellä. Suomalaisten olo on muuttunut näiden vuosien aikana. Lennot ovat halventuneet. Se sallii edestakaisen liikkeen Espanjan ja Suomen välillä. Seurakunta on tärkeä uudessa asuinmaassa Paula Kaikkonen perustelee tätä: elämä on edessä avoimena. Aina on mahdollisuus muutokseen, myös hengellisessä mielessä. Jos olet ajatellut, etteivät sellaiset asiat kiinnosta, niin uudessa elinympäristössä on helpompi avata se paketti ja löytää uutta ja merkittävää. Jumalanpalveluksiin osallistutaan täällä enemmän kuin kotimaassa. Kovasti haetaan sosiaalista yhteyttä muihin ihmisiin. Joskus sattuu iloisia yllätyksiä, kun tapaa vaikkapa jonkun samalta kylältä! Elämään tuo mielekkyyttä, kun saa toimia seurakunnassa vapaaehtoistyössä. Seurakuntatyö on muutoksessa. Työ kehittyy tulijoiden tarpeiden mukaan. Seurakunnan perustehtävä on pitää tarjolla Jumalan sanaa. Tätä tarjontaa ei ole millään muulla yhteisöllä. Tehtävä pohjautuu Raamatun lähetyskäskyyn. Seurakunta on turvallinen yhteisö kaikenikäisille, ei vähiten tänne eläkeikäisinä tuleville, joilla on edessään monenlaisia vaiheita: ikääntyminen, heikkeneminen, avuntarve ja lopulta poisnukkuminen. Pappi suorittaa viimeisen palveluksen. Teksti ja kuvat: Maila Ovaska Pirkko Fröjdholm Paula Kaikkonen 21
Uusi Costa Blanca 1/2015 Koti espanjalaiselle löytökoiralle Sushi tuli meille kotihoitoon heinäkuun lopulla ja siitä on nyt lähes puoli vuotta. Sushi ei voinut saada Espanjassa kotia, koska sitä pidettiin pelkopurijana ja siksi se oli ”unohdettu” tarhalle. Se oli ollut tarhalla monta vuotta, eikä kukaan edes tiennyt miten se oli sinne päätynyt. Surkea otus se oli kuulemma ollut. Kun Sushin muuttoa alettiin puuhata, pääsi se tarhalla erikoiskohteluun ja sen kanssa harjoiteltiin mm. talutusvälineiden käyttöä. Sain Sushista muutamia videoita nähdäkseni etukäteen ja se vaikutti iloiselta ja seuralliselta koiralta. Sushi pääsi jopa kotihoitoon Espanjassa ja siellä sen kanssa oltiin harjoiteltu mm. autoilua ja lentoboksin käyttöä ja se oli saanut elää ihmisten kotona. Suomessa lentokentällä oltiin Sushia vastassa hanskojen ja kanaverkon kanssa. Oletuksena oli, että lentämisestä järkyttynyt, hysteerinen koira ampuu lentokopasta silmille, puree ja karkaa kentälle sekoilemaan. Lentoboksissa tuijottelikin uteliaan näköinen koira, joka heti oven auettua kiipesi syliin ja pusutteli meidät kaikki läpi, söi tarjotut makkaranpalat ja lähti mukisematta meidän mukana autolle. Autossa se nojaili isännän sylissä ja katseli ikkunoista maisemia ikäänkuin olisimme paljonkin matkustelleet yhdessä autolla! Perillä Sushi jäi isännän kanssa lähipuistoon odottelemaan ja minä menin hakemaan ”tytöt” eli corgit Kerttu ja Emma kotoa. Kävelimme puistossa yhdessä, mutta en uskaltanut päästää koiria edes kovin lähelle toisiaan. Alkutilanne kotona oli se, että koiria erotti kaksi porttia ja niistäkin toinen oli vielä peitetty peitolla, koska Kerttu-rouva alkoi murista ja haukahdella jo kuullessaan Sushin liikkuvan asunnossa. Sushi sitä vastoin otti varsin rennosti jo ensimmäisenä iltana ja veti mm. hirveät hepulit sisällä tennispallosta riehaannuttuaan. Ulkona se kuitenkin oli hyvin jännittynyt ja aluksi en saanut sitä syömään mitään makupalojakaan pihalla. Muutenkaan ruoka ei oikein kelvannut aluksi ja Sushi oli tosi kuivakka rimpula. Jonkin aikaa treenailtiin koirien kanssa yhteislenkkeillen ja Sushi harjoitteli ulkona olemista samoissa paikoissa istuskellen ja pikkuhiljaa se alkoi syödä makupalojakin tietyissä paikoissa. Emma ja Sushi ulkoilivat jo aika pian yhdessä minun kanssani ja kävimme kaikki esim. uimareissuilla ja pellolla niin, että tytöt olivat irti ja Sushi pitkässä liinassa. Kaikki sujui aina oikein hyvin. Sushi tuntui hyvin tajuavan, että tytöt tarvitsevat etäisyyttä ja siitäkin tuli pian kohteliaan välinpitämätön. Koirat hengailivat yhdessä mutta eivät varsinaisesti olleet missään tekemisissä keskenään. Kerttu on pelkoaggressiivinen ja tiesinkin, että se tarvitsee paljon aikaa tottuakseen uuteen koiraan. Emmalla ja Sushilla sujui ulkona oikein hyvin aivan ensimmäisiä ulkoiluja lukuunottamatta. Pari kuukautta Sushin saapumisen jälkeen aloin tehdä yksinkin kaikkien kolmen koiran kanssa lenkkejä (sitä ennen ne ulkoilivat erikseen tai isäntä oli mukana avustamassa). Samoihin aikoihin syyskuussa muutimme maalle omakotitaloon. Koirien lämmenneet välit ja maalle muuttaminen sinetöivät päätöksen pitää Sushi meillä. Omalla pihalla koirat saivat oleilla rauhassa yhdessä ja nykyään ne jopa leikkivät yhdessä siellä. Pikkuhiljaa harjoittelemme myös sisällä koirien yhteiseloa. Sushi on ollut todella hauska koira ja pääasiassa kaikki on mennyt sen kanssa oikein hyvin, paljon odotettua paremmin. Käsittely ja yksinolo sujuvat. Sisäsiisteyskin lähes 100 %. Itsehillinnässä on parantamisen varaa, samoin vieraita ihmisiä Sushi vielä aluksi jännittää jonkin verran. Tuntuu kuitenkin, että Sushi tottuu kaikkeen parissa kerrassa melkein itsestään. Sillä täytyy olla rautaiset hermot. Kun sen lähtökohtia miettii, ihmettelen ,että sillä on järjen hiventäkään päässään. Hihnakäytös on edelleen työn alla, sillä moni asia saa Sushin sekoamaan ulkona, mutta se ei rähjää millekään tms., vaan esimerkiksi kiihtyy ja riuhtoo ympäriinsä. Kaupungissa sen käytös ulkona alkoi jo rauhoittumaan, mutta täällä maalla riistan hajut ovat nyt uusi haaste. Nyt Sushi on saanut painoa ja turkki kiiltää. Hampaat ovat puhdistuneet ruskeasta mähnästä. Sushi sai nenäpunkkilääkityksen aivastelun takia ja vielä antibiootitkin, mutta muuten se on ollut terveenä. Vatsa on toiminut hyvin ja nykyään se söisi melkein mitä vaan ja missä vaan! Olen tosi ylpeä Sushista ja toivon, että se pysyisi terveenä ja eläisi pitkään meidän perheenjäsenenä. Teksti ja kuva: Liisa Pennanen 22
Uusi Costa Blanca 1/2015 Eeva Donner Kirjoittaja pohtii tällä palstalla, mikä on Espanja. Kahvia! KOLUMNI espressoksi. Itse en ole erityinen kaffemusteri, joten pidän café cortadosta, jossa solon sekaan on sujautettu tilkkanen maitoa, se on sekä maultaan että kooltaan minulle sopiva. Kylmän kauden drinkki on ehdottomasti carajillo, se on kuin sisäinen villapaita. Café solon joukkoon on siinä lorautettu tilkka brandya. Kahvi myös nautitaan erillään ruokailusta. Pieni kupponen monta kertaa päivän mittaan, muutaman minuutin pyrähdys lähikahvilassa, pari sanaa tuttavien kanssa, se on espanjalaista kahvilakulttuuria tavallisimmillaan. Seniorikansalaiset kokoontuvat kotinsa lähikahvilaan pitämään tertulliaansa, porukkaa, jossa maailmaa parannetaan yhdessä kahvikupposen ääressä. Voi se kupponen olla carajillokin, useimmiten kuitenkin vain ihan tavallinen kupponen café con lecheä, cortadoa tai soloa. Maantievarren kahvilan kauhunhetki koittaa silloin, kun bussilastillinen pohjoismaisia matkailijoita tilaa ateriansa päätteeksi jokaiselle kupin kahvia. Viisikymmentä kupillista yhdellä, ehkä kahdella kahvikoneella. Ja matkanjohtaja patistamassa vieressä että pronto, pronto, meillä on tiukka aikataulu. Mikä sitten on café americano ja miksi se ei oikeastaan ole espanjalainen kahvidrinkki olleenkaan? Kyselin sitä espanjalaisilta tuttaviltani. Vastauksia tuli monia, mutta kaikki ne liittyivät turismiin. Juuri se, että tässä maassa on niin monen nimisiä kahvidrinkkejä, on kautta aikojen hämännyt turisteja. Etenkin, kun useimmat kahvidrinkit ovat vahvan makuisia ja café con lecheä lukuunottamatta myös hyvin pieniä. Joku jollain turistiseudulla keksi laittaa runsaasti kuumaa vettä café solon sekaan ja tarjoilla se café con leche -kupista. Koska kaikki ulkomaalaiset puhuivat englantia ja käyttivät värikkäitä turistivaatteita kuten amerikkalaiset tekevät, ristittiin uusi juoma café americanoksi. Luulen, että hintakin korotettiin amerikkalaiseksi. 23 Nyt maistuisi kupponen kahvia, huokaisee suomalainen hyvän aterian syötyään. On istuttu mukavassa seurassa ravintolassa, syöty maukas alkupala ja tuore pääruoka. Ehkä vielä pikkuinen jälkiruokakin. On nautittu tuo mainio espanjalainen keksintö, menú del día, kohtuuhintainen vatsantäyttävä ateria. Kutsutaan tarjoilija paikalle: Saisimmeko kupin kahvia. Sopiihan se, señores, mutta mitä kahvia? Kahvia... Café con leche, café cortado, café solo, café bonbon, café descafeinado, café doble, carajillo... tarjoilija luettelee hartaasti. Niin ja sitten on tietenkin café americano, hän lisää, vähän vähätellen. Seurue, kuultuaan, että americano on lähinnä sitä mitä ollaan hakemassa, päätyy tähän. Näinhän se usein menee, eikö vain? Suomalaisille kahvi on kahvi, sitä keitetään suodatinkeittimessä, mieluiten Juhlamokasta, nyt mitenkään mainostamatta mitään erityistä merkkiä. Se seisoo pannussa kunnes jokainen tippa siitä on nautiskeltu, joko sokerin ja kerman, maidon kera tai sitten vain mustana. On vieraanvaraista tarjota oikeaa suodatinkahvia, kun tulee maanmiehiä käymään. Ja jos ei sitä oikeaa suomalaista paahtoa ole saatavilla, käydään vilkas keskustelu siitä, mistä voi ostaa melkein vastaavan makuista. Suomalaiset juovat eniten kahvia kaikista maailman kansoista. Mutta myönnetään, emme ole kahvin suhteen kovin mielikuvituksellisia. Alkoholiset kahvidrinkit taitavat olla sitä kahviseikkailumme ääripäätä. Eikä niitä tietenkään voi kaiken aikaa litkiä. Espanjassa kahvi valmistetaan kuppi kerrallaan. Ja vähän vuorokauden ajasta ja ehkä myös seurasta tai aikataulusta riippuen, sen nimi vaihtelee, samoin koostumus. Café con leche taitaa tällä hetkellä olla yleisin, aikaisemmin se oli puhtaasti aamupäiväjuoma, jonka kanssa saatettiin nauttia jokin pieni, useimmiten makea leipä, kuten magdalena. Cafe solo on se, mitä turistit itsepäisesti kutsuvat sen italialaisella nimellä
Uusi Costa Blanca 1/2015 Lähdin Alicanteen tammikuun 12. päivänä hakemaan tarhalta koiraa kotihoitoon Suomeen. Maanantai meni matkatessa, olin ystävättäreni luona Biarissa illalla. Tiistaina aamupäivällä lähdimme Ibin tarhalle tutustumaan ja rapsuttelemaan noin 200 koditonta koiraa. On aina rankkaa käydä katsomassa lähes täydellisiä kotikoiria häkin takana, voimatta tehdä juurikaan mitään niiden hyväksi. Niin paljon anovia katseita ja heiluvia häntiä. Ei niiden kuuluisi olla tarhalla vaan jonkun kotona ilahduttamassa omiansa! Vierailu koiratarhoilla Ibin tarhalla oli koirien lisäksi myös paljon kissoja sekä yllättäen myös sikoja... Kysyin, millaiset mahdollisuudet sioilla on saada uusi koti Espanjasta ja sain vastauksen, että ihan yhtä huonot kuin kissoillakin, eli eipä juuri toiveita uudesta elämästä. Koirilla on hieman paremmat mahdollisuudet, sillä ulkomaiset yhdistykset mm. Saksasta ja Hollannista yrittävät etsiä koirille koteja. Tiistai jatkui iltapäivällä tarhakäynnillä Villenan tarhalla. Siellä on luvattoman paljon kodittomia koiria, lähes 300 koiraa jatkuvasti.. Villenan tarha on ahdas, koiria on useita yhdessä pienehkössä häkissä eikä yhteenotoilta vältytä tilan puutteen vuoksi, jatkuva stressi ei asiaa myöskään helpota. Tarhalla käy joitakin vapaaehtoistyöntekijöitä mutta se ei riitä. Häkit ovat jatkuvasti likaiset, vesikipot kaatuilevat eivätkä koirat pääse riittävästi ulos vankiloistaan, vaan viettävät niissä 24/7. Villenan tarhalla koirille ei myöskään ole edes erillistä ulkoiluun tarkoitettua aitausta, kuten yleensä muilla tarhoilla on. Tarhoilla on jatkuva pula lääkkeistä, hygieniatuotteista, remmeistä, pannoista ja vapaaehtoistyöntekijöistä. Tarhan olot ovat kaikenkaikkiaan hyvin surullista katsottavaa... En ymmärrä miten koira, joka on viettänyt näissä olosuhteissa useita vuosia, voi olla niin hyväluonteinen kuin suurin osa tarhan koirista oli! Nämä kaikki koirat ovat päätyneet tarhalle ihmisen välinpitämättömyyden vuoksi... Yhdistyksemme Costa Blancan rescuekoirat ry keräsi Villenan tarhalle yli 100 kaulapantaa ja lisäksi remmejä sekä valjaita, jotka kaikki otettiin kiitollisuudella vastaan tarhalla, ne tulivat todella tarpeeseen. Tuon tiistain jälkeen, jälleen kerran, toivoin pystyväni tekemään koirien eteen enemmän kuin nyt pystyn, mutta totuus on se, että jos 4 koiraa lähtee tarhalta uuteen elämään, tulee hetimiten 5 uutta tilalle... Keskiviikkona matkani jatkui takaisin Suomeen, Tronka-koiran kanssa. Tällä kertaa sain vain yhden pienen pois tarhalta, mutta juuri sille yhdelle koiralle se oli suuri juttu, askel uuteen, parempaan elämään. Teksti ja kuvat : Marjo Haverinen Villenan tarhalla puhuva katse: Ota minut mukaasi! Ibin koiratarha Ibin koiratarha Villenan koiratarha 24
Uusi Costa Blanca 1/2015 Costa Blancan Suomi-koulu aloitti virallisesti toimintansa marraskuussa 2006. Koulussa annetaan opetusta suomen kielellä suomea toisena kielenä tai suomea äidinkielenään puhuville lapsille, joiden toinen tai molemmat vanhemmat puhuvat äidinkielenään suomea. Opetuksen tarkoituksena on tukea lasten suomen kielen oppimista ja kulttuurin tuntemusta taikka hankitun kielitaidon säilytämistä vertaisryhmässä. Koulu on tarkoitettu 3–18 -vuotiaille lapsille. Costa Blancan Suomi-koulu kokoontuu joka toinen lauantai Orihuela Costalla Skandinaavisen koulun tiloissa (www.skandinaviskaskolan.com). Koulun kevätkausi pyörähti käyntiin lauantaina tammikuun 17. päivänä. Seuraavassa lyhyesti kevään suunnitelmia ja päivämääriä: 31.1. Sanojen ja satujen tarinoita. Tehdään ristikko ja sarjakuvia 14.2. Ystävänpäivä! Kevät Muumilaaksossa ja maistellaan suomalaisia makuja! 28.2. Los Balconesin urheilupuisto!!! Tutustutaan suomalaiseen urheiluun sählyn ja pesäpallon kautta. 14.3. Pääsiäinen Suomessa. Askartelua. 28.3. Suomalaista kulttuuria lasten silmin. Kesänviettoa Muumien maailmassa. 11.4. Kulttuurilehden kokoamista 25.4. Levyraati ja lasten lauluja 9.5. Äitienpäivän askartelua 23.5. Kevätjuhlat ja kulttuurilehden julkaisu! Suomi-koulun lukukausimaksu on 20 euroa per lapsi ja sisarusalennus myönnetään toisesta lapsesta eli 15+15 euroa. Maksun voi suorittaa pankkitilille: Escuela Finlandesa IBAN: ES 56 0081147366 0001016408 BIC: BSAB ES BB Opettajat Susanna ja Joonas toivottavat lapset tervetulleiksi oppimaan suomea innokkaalla mielellä! Tiedustelut ja ilmoittautumiset sähköpostilla: suomikoulu.costablanca@gmail.com Tunti alkamassa. Costa Blancan Suomi-koulu Oppitunnin jälkeen suomea harjoitellaan pelien ja leikkien tiimellyksessä ulkona. Voit tukea yhdistyksemme toimintaa liittymällä kannatusjäseneksi maksamalla 20 EUR tilillemme Danske Bank IBAN: FI7780201710253995 BIC: DABAFIHH. Kirjoita suorituksen lisätietoihin ’Kannatusjäsenmaksu’. Kirjoita myös sähköpostiosoitteesi, mikäli haluat sähköpostiisi tiedotteita yhdistyksen toiminnasta. Lisätietoja toiminnastamme verkkosivuilla: www.rescuekoirat.com Costa Blancan rescuekoirat ry 25
Uusi Costa Blanca 1/2015 Torreviejan kansainvälinen auditorio oli myyty viimeistä sijaa myöten täyteen kun kaupungin oma sinfoniaorkesteri piti perinteikkään uudenvuoden/ loppiaiskonsertin tammikuun 6. päivänä. Orkesterimusiikkia Torreviejassa Musiikin ystävien kannattaa tutustua orkesterin tarjontaan, tämän vuoden tiedossa olevassa sinfoniaorkesterin ohjelmistossa on muutamia mielenkiintoisia esityksiä. Lippuja voi ostaa Teatro Municipalin edustan lippukioskista, verkosta www.instanticket.es tai jollei lippuja ole ennakkoon myyty loppuun niin auditorion omasta lippumyymälästä ennen esitystä. Instanticket on viime vuoden lopulla muuttunut niin, että sieltä voi tulostaa itse lippunsa, ei tarvitse välttämättä enää mennä pankkiautomaatille niitä tulostamaan (edistystä!). Ohjelmisto koostui Straussin perheen perinteisistä tunteellisista valsseista ja polkista sekä muutamista eri säveltäjien tuotannosta. Mukana oli mm. Tshaikovskia, Brahmsia, Dvorakia sekä Lunan sävellyksiä. Koko konsertti oli rakennettu Wienin uudenvuoden konsertin tyyliin, mikä oli kuuntelijoiden kannalta vain hieno kokemus. Monessa kappaleessa paikalla olijat saivat nauttia erinomaisista sooloesityksistä. Mukana oli suuren maailman esikuvan mukaisesti myös hieman huumoria. Ja tietenkin konsertin ylimääräisissä saatiin kuulla J. Straussin Radetzky-marssi, jossa kapellimestari antoi eri katsomon osille vuorollaan taputtaa tahdissa. Kaikilla oli tosi hauskaa kun saivat osallistua esitykseen. Orkesterin johtajana toimi José Francisco Sánchez, joka on sinfoniaorkesterin vakituinen pääkapellimestari. Orkesteri on perustettu vuonna 2008. Sen ohjelmisto on kaikkiaan melko kattava; aina barokkimusiikista nykymusiikkiin. Vuosien mittaan orkesteri on tehnyt yhteistyötä monien tunnettujen muusikoiden kanssa. Torreviejan sinfoniaorkesterin kotipaikka on Quironsairaalan vieressä oleva valtava auditorio, lähellä La Matan luonnonpuistoa. Paikan suunnitellutta arkkitehti José Maria Tomásta on innoittanut Berliinin filharmonikkojen kotiauditorio. Se näkyy konserttien kuuntelijoillekin, paikan akustiikkaa pidetään yleisesti hyvänä. Orkesterilava on sijoitettu salin keskiosaan ja katsojien paikat ovat ympäri salia. Isoon orkesterisaliin mahtuu noin 1450 katsojaa, lisäksi paikassa on muutamia pienempiä saleja lähinnä kamarimusiikkiesityksiä varten. Paikan viralliset avajaiset olivat maaliskuussa 2011, tosin itse rakennus on valmistunut jo aikaisemmin. Kansainvälisen auditorion yhteydessä ovat myös rakennukset Torreviejan konservatoriolle. Sinne mahtuu jopa 240 oppilasta. Konservatoriossa on luokkahuoneet orkesterille sekä kuoroille, samoin tiloja yksittäiselle soitinharjoittelulle sekä kamarimusiikkia varten. Teksti: Stefan Andersson , Kuvat: Turismo Torrevieja Uudenvuoden konsertti löytyy YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=M7NP3Fa_mXU Torreviejan kansainvälisessä auditoriossa on tänäkin vuonna monta hienoa konserttia. 26
Suomi-Seura 1 Uusi Costa Blanca 1/2015 Suomi-Seuran tiedotuslehti 1 / 201 5 Asociación Finlandesa en Torrevieja Costa Blanca www.costablancasuomiseura.es sähköposti: cbsuomiseura@gmail.com Kädessänne on nyt seuran uudistettu tiedotuslehti 1 / 201 5, samalla teillä on nyt uutena jäsenetuna laadukas ja monipuolinen Uusi Costa Blanca -lehti. Seura etsii nyt aktiivisesti tiedottajaa, joka haluaa kunnostautua sekä nettilehden että painetun aviisin kehittäjänä. Työsarkaa siis riittää mutta palkintona on kunniaa ja mainetta. Oletko AD, copywriter ja alaa opiskellut jo jonkin aikaa, tässä olisi diplomityön paikka. Ota rohkeasti yhteyttä. Nettitilastot kertovat vakuuttavasti, ettâ yhä suurempi osa haluaa hakea tietoa ja lukea uutisia sähköisesti. Seuran jäsenten nettiosoiterekisteri kasvaa ilahduttaavaa vauhtia. Tämä mahdollistaa nopean ja välittömän tiedottamisen eri asioista, olipa kyse muuttuneesta matkapäivästä tai jonkin kerhon tapahtumasta ensi viikolla. Painettu lehti ei siis enää pysty kilpailemaan nopeudessa, se joutuu useimmiten uutisoimaan jo tapahtuneista asioista, antamaan taustaa niille ja kertomaan jo tehdyistä matkoista. Mukavana lukemistona sille on kuitenkin sijansa ja siksi aloittamamme yhteistyö Uusi Costa Blanca -lehden kanssa tarjoaa tätä antia runsaasti, etenkin niille jäsenille, joilla ei ole nettiä kâytössään. Seuran ilmoitustaulut ja tämä painettu tiedotuslehti pyrkivät jakamaan tietoa heille. Valmistautuminen seuran 30-vuotisjuhlaan syksyllä 201 6 on suuri ponnistus ja edellyttää monia uudistuksia toimintaan. Uuden toimitilan hankinta on seuran suurin haaste ja aiheuttaa paljon työtä niin hallitukselle kuin eri toimikunnille koko vuoden ajan ja vielä ensi keväänkin. Kaksi kampanjaa on nyt aloitusvaiheessa: rivakka jäsenhankinta ja tuloksellinen varainhankinta toimitilaa varten; Tässä numerossa haastamme kaikki nykyiset jäsenet jäsenhankintakampanjaan. Tavoitteena on 300 uutta jäsentä ennen syyskokousta 201 5. Mistä niitä löytyy? Hyvät Suomi-Seuran jäsenet, nykyiset ja tulevat Jokaisen lähipiiristä, kerro heille mitä kaikkea seuralla on tarjottavana ja miten mukavaa on tapailla tuttuja seuran kahviossa ja kirjastossa, matkoista, päiväretkistä, eri kerhojen toiminnasta, kevään ja syksyn juhlista jne. 300 uutta jäsentä kuullostaa aluksi isolta määrältä mutta muistakaamme, että meitä on nyt yli 600. Jos joka toinen pystyy hankkimaan yhden uuden jäsenen niin se on siinä. Parhaat hankkijat palkitaan. Kaikkien kesken, jotka ovat hankkineet ainakin yhden uuden jäsenen arvotaan matkalahjakortteja 5 kappaletta. Kolmelle parhaalle luovutetaan vähän isommat matkalahjakortit. Varainhankinta uutta tilaa varten alkoi jo oikeastaan syksyn seminaarissa, jossa sen työnimeksi tuli pro mille. Siellä Elias Erämaa lupasi antaa 1 50 € toimitilarahastoon (tilan ostoon tarvitaan 1 50.000 €), pari muutakin teki saman lupauksen jo siellä. Asia siis koetaan todella tärkeäksi ja 1 6.1 2.201 4 kassaan kilahti ensimmäinen suoritus. Kampanjaan voi toki osallistua pienemmälläkin summalla, kukin halunsa mukaan. Liikelaitoksilta ja muilta yhteisöiltä pyritään myös saamaan avustuksia kuluvan vuoden aikana. Tässäkin kukin jäsen voi olla aktiivinen varainkerääjä, haastaa kympillä tai kahdella kaverit mukaan. Lahjoittajien kesken arvotaan taas matkalahjakortteja. Antoisia lukuhetkiä uuden lehden parissa. Jouko Raita puheenjohtaja 27
Uusi Costa Blanca 1/2015 Costa Blanca Suomi-Seura Tiedotuslehti 1 / 2015 Päätoimittaja: Jouko Raita Taittoa teki Natasha Roth SISÄLTÖ: 1 Puheenjohtajan palsta 2 Matkalla 3 Jäsenhankintakampanja 4 Suurlähettiläs Heikki Talvitien juhlapuhe 6 Varainhankintakampanja 7 Suomi-Seuran kerhot, Suomi-Seuran hallitus 8 Lomakkeet 2 Suomi-Seura Helmikuussa (12.2.) toteutuu monen toive päästä tutussa seurassa katsomaan Benidorm Palaceen huipputasokasta showta upean illallisen kera. 21.2. lähdetään Barcelonaan. 21 futis-fania pääsee Camp Nou -areenalle toivottavasti jännittävään BarcelonaMalaga -otteluun, ja 10 muuta näiden lisäksi nauttivat taatusti Barcelonan upeasta kulttuuritarjonnasta. Samoin Archenan kylpylää on toivottu ja sinne SuomiSeura on saanut ihan omat erikoishinnat. Päivämatka tehtäneen maaliskuun alkupuolella. Kaikille matkoille on vielä tilaa, joten ota yhteys Suomi-Seuraan p. 965 704 142 tai sähköpostitse: cbsuomiseura@gmail.com 20.–22.3. on vuorossa hotellimatka Valenciaan, yhteen Espanjan kauneimmista kaupungeista. Maalis-huhtikuulla tutustutaan espanjalaisen ruuan valmistuksen saloihin lyhyellä kurssilla Los Montesinosissa sijaitsevassa La Herradura -ravintolassa. Nautimme kurssin päätteeksi myös pitkän lounaan, jonka ammattilaiset ovat valmistaneet! Huhtikuussa (6.4.) oli tarkoitus tehdä lentomatka Ibizalle, mutta vähäisen kiinnostuksen vuoksi se peruuntunee (tätä kirjoitettaessa ei vielä varmaa tietoa) ja tilalle keksittäneen jotain muuta. Sitten monelle koittaakin jo ikioma Suomi-matka. 28
Uusi Costa Blanca 1/2015 Suomi-Seura 3 Nyt alkavan kampanjan tavoite tälle vuodelle on 300 uutta jäsentä. Se on mahdollinen ja realistinen kunhan olemme aktiivisia itsekukin. Meitä on nyt yli 600 ja kullakin monia tuttavia, jotka vielä eivät ole jäseniä. Siinä on mahdollisuutemme onnistua komeasti. Kertokaamme heille hyvin mielin mitä kaikkea seura voi tarjota jäsenelle, kirjastopalveluita, kahviopalveluja, tuttujen iloista tapaamista juhlissa, Yhteisiä retkiä lähelle ja kauemmas, terveysinfoa, tulkkipalvelua, eri kerhojen toimintaa jne. Tulossa on vielä golfin aloittelijakerho ja valokuvauskerho. Hieno, uusi jäsenetu on tämä lehti, Uusi Costa Blanca , jonka sisällä seuran tiedotuslehti. Tätä lukevat lähes kaikki alueen suomalaiset, joten siihen on helppo viitata kun käy keskustelua jäsenyydestä. Kerro myös uudistuneesta nettisivustamme, joka on nopea tiedonvälittäjä tulevista tapahtumista, niin seuran järjestämistä kuin muistakin mitä kaupungilla tapahtuu. Seura on toiminut lähes 30 vuotta (per. 1986) ja edelleen sitä tarvitaan neuvomaan ja ohjaamaan tänne saapujia eri asioissa. Kesällä kannattaa muistaa myös suomalaiset turistit. Heitä vierailee täällä runsain mitoin ja moni voi liittyä ja maksaa jäsenmaksun ihan kannatusmielessäkin, se riippuu vain sinun "myyntipuheestasi". Kun tapaat heistä jonkun mukavan niin pyydä mukaasi tutustumaan seuraan, ainakin tiistaisin kesällä. 29
Uusi Costa Blanca 1/2015 ITSENÄISYYDEN ILMANSUUNNAT Itsenäinen Suomi täyttää tänä päivänä 97 vuotta. Emme ole enää kansakunnista nuorimpia ja meillä on jo kohta sadan vuoden kokemus siitä, mitä itsenäisyys on, miten itsenäisyys säilytetään ja mitkä ovat niitä haasteita, jotka saattaisivat tätä itsenäisyyttä horjuttaa. SUOMEN ITSENÄISYYDEN TUNNUSTAMINEN Suomen itsenäisyys on ollut valtaosalle suomalaisia itsenäisyyttä Venäjästä. Suomi itsenäistyi Venäjän keisarikunnasta, jonka yhteydessä se oli ollut suuriruhtinaskuntana vuodesta 1809. Suomen sisällissota vuonna 1918 loi mielikuvan siitä, että Venäjän Suomessa olevat sotavoimat taistelivat yhdessä punaisten kanssa valkoista Suomea vastaan. Tämä on hyvin yksinkertaistettu historiallinen käsitys tapahtumista vuosina 1917 ja 1918. Saksa pyrki monin tavoin heikentämään itärintamansa vastustajaa, Venäjän keisarikuntaa. Tässä tarkoituksessa saksalaiset kuljettivat V.l.Leninin Ruotsin ja Suomen kautta Pietariin lietsomaan vallankumousta. Samoin saksalaiset olivat kouluttaneet suomalaista jääkäripataljoonaa taistelemaan Venäjän keisarikuntaa vastaan Suomen suuriruhtinaskunnan alueella. Kun vallankumouksen aallot sitten saavuttivat Venäjän ja varsinkin sen pääkaupungin Pietarin ja kun Leninin bolshevikit olivat tehneet palatsivallankumouksensa, niin alkoivat Saksan ja Neuvosto-Venäjän rauhanneuvottelut Brest-Litovskissa joulukuun alussa 1917. Näissä rauhanneuvotteluissa Suomi, Baltia ja esim. Ukraina siirrettiin Saksan etupiiriin kuuluvaksi. Lenin myös lupasi saksalaisille tunnustaa Suomen itsenäisyyden. Svinhufvudin hallitus ei kuitenkaan halunnut pyytää tunnustusta Leniniltä, vaan pyysi suoraan tunnustusta Saksalta ja Ruotsilta. Nämä saivat kuitenkin Svinhufvudin vakuuttuneeksi siitä, että Saksa ja Ruotsi tunnustavat Suomen itsenäisyyden vasta kun neuvostohallitus on sen tunnustanut. Siten itsenäisyysjulistuksen 6.12.1917 jälkeen Svinhufvudin hallitus pyysi vuoden lopulla NeuvostoVenäjän tunnustamista ja sai sen vuoden viimeisenä päivänä 1917. Neuvostohallitus ratifioi Suomen itsenäisyyden tunnustamisen vuoden 1918 alussa. Samassa yhteydessä Saksa ja Ruotsi tunnustivat Suomen itsenäisyyden. Suomen itsenäisyys liittyi siis mitä suuremmassa määrin käynnissä olleeseen l maailmansotaan ja Saksan sekä NeuvostoVenäjän keskinäissuhteisiin. Vuoden 1917 lopulla ja 1918 alussa Saksa oli vahvempi ja Pohjolan etupiirit saneltiin sen toimesta. Vuoden 1918 alussa Suomessa puhkesi sisällissota, joka sitten antoi Saksalle syyn lähettää Suomeen joukkojaan turvaamaan Saksan intressit käynnissä olleessa sisällissodassa. Mannerheimin valkoinen armeija riisui Pohjanmaalla olevat venäläisetjoukot aseista ja siten näiden vaikutus eliminoitiin sisällissodan osalta. Neuvosto-Venäjä oli lisäksi Brest-Litovskin lopullisessa rauhansopimuksessa maaliskuulta 1918 luvannut Saksalle poistaa joukkonsa ja laivastonsa Suomesta. Venäjän laivasto poistui Helsingistä samana päivänä kun saksalaiset valloittivat Helsingin. Venäläisten joukkojen osallistuminen sisällissotaan oli hetkittäistä ja perustui enimmäkseen joukkojen ja yksittäisten sotilaiden suhtautumiseen Venäjällä käynnissä olevaan vallankumoukseen. Venäläisten osallistuminen sai toisen luonteen kun valkoiset alkoivat valloittaa Viipuria ja Karjalan kannasta. Tällöin uhka vallankumouksen kehdolle Pietarille alkoi olla ilmeinen ja venäläisten sotatoimet liittyivät pääkaupungin turvaamisoperaatioihin. sällä 1918 Berliinissä järjestetyssä kokouksessa. Saksa halusi liittoutua Leninin kanssa ajaakseen britit pois Muurmanskista ja siksi suomalaisten suunnitelmat tuli tyrmätä. Suomi oli syksyllä 1918 tilanteessa, jossa siitä oli tulossa Saksan vasalli. Kuningas valittiin Saksasta ja kauppasopimus alisti Suomen kaupalliset intressit Saksalle. Suomi pelastautui tästä Saksan antauduttua vuoden 1918 lopulla. Suomi itsenäistyi tosiasiallisesti vuoden 1918 lopulla tilanteessa, jossa ltämereltä oli kadonnut voimakeskukset. Saksa oli romahtanut sotilaallisesti ja antautunut länsiliittoutuneille. Venäjä oli vallankumouksen pyörteissä ja bolshevikit taistelivat valkoisia kenraaleja vastaan. Suomen itsenäisyyden tunnustaminen länsiliittoutuneiden toimesta oli mahdollista vasta kun Svinhufvud oli luopunut valtionhoitajan tehtävästä ja Paasikiven saksalaismielinen hallitus oli eronnut. Mannerheim kutsuttiin takaisin Ruotsista, jonne hän oli lähtenyt saksalaisen itämeren divisioonan komentajan von der Goltzin alettua organisoida Suomen armeijaa. Mannerheim vakautti Suomen suhteet Yhdysvaltoihin ja Englantiin. Täten luotiin edellytykset sille, että nämä maat tunnustivat Suomen itsenäisyyden Versaillesin rauhankonferenssin viimeisenä päivänä tosin irrallaan rauhankonferenssista. SODAT 1939 1944 Aleksanteri l liitti ns. Vanhan Suomen vuonna 1808 valloitetun ns. Uuden Suomen yhteyteen vuonna 1812. Pietarissa toimivan Suomen asiain komitean valtiosihteeri Henrik Rehbinder ehdotti vuonna 1824, että Suuriruhtinaskunnan ja Keisarikunnan sisäistä rajaa siirrettäisiin Kannaksella länteen päin, koska Suuriruhtinaskunnan raja oli liian lähellä Pietaria, Keisarikunnan pääkaupunkia. Aleksanteri l torjui tämän todeten, että mitä lähempänä Suuriruhtinaskunnan raja on Pietarin kaupunkia, sitä tiiviimmin Suuriruhtinaskunta on osa Keisarikuntaa. Suomen itsenäistyminen muutti tämän tilanteen. Nyt Suomen valtakunnan raja oli 30 kilometriä Pietarin keskustasta. Tilanne sai vielä lisää öljyä liekkeihin, kun Stalin vakautti valtansa 1928 Neuvostoliitossa ja kun Hitler nousi valtaan Saksassa vuonna 1933. Suomella oli järjestäytynyt yhteiskuntarakenne 30-luvun lopulla. Samoin sillä oli armeija ja suojeluskuntajärjestö, joiden puolustuksellinen potentiaali oli merkittävä, vaikka sitä on yleensä väheksytty. Vaikka Neuvostoliitto epäilemättä halusi ratkaista rajakysymyksen ja palauttaa myös Suomen osalta Keisarikunnan alueen takaisin itselleen, ei se uskaltanut ryhtyä tähän operaatioon, ennen kuin Saksa tuli sen avuksi. Molotov-Ribbentrop sopimus avasi Neuvostoliitolle tien aloittaa sotatoimet Suomea vastaan, koska sen ei tarvinnut pelätä vastatoimia Saksan suunnalta. Kaikkien yllätykseksi Suomen puolustus kesti kolme kuukautta talvisodan käyntiä ja kun Moskovan rauha sitten tehtiin 13.3.1940, niin menetimme Karjalan Pietari Suuren rajaa myöten, mutta Suomella oli suunnitelmia luonnollisista rajoista, jotka olisivat käsittäneet rajan, joka juoksi Rajajoelta Laatokkaan, sieltä Syväriä pitkin Ääniseen, Ääniseltä Vienan jokea pitkin Vienan mereen siten, että myös Kuola olisi liitetty Suomeen. Tässä mielessä suomalaiset tekivät sotilaallisia operaatioita Vienan ja Aunuksen Karjalassa tarkoituksella tukea näiden alueiden asukkaiden pyrkimyksiä Suomen yhteyteen. Tämä Suomen politiikka Itä-Karjalan liittämiseksi Suomeen ei saanut Saksan tukea ja se tyrmättiin keSuurlähettiläs Heikki Talvitien juhlapuhe Suomen itsenäisyyspäiväjuhlassa Torreviejassa 6.12.2014 4 Suomi-Seura 30
Uusi Costa Blanca 1/2015 säilytimme itsenäisyytemme ja Suomen armeija oli sodan lopussa edelleen koskematon puolustuksellinen voima. Jatkosota oli sitten revanssisota. Halusimme menetetyt alueet takaisin ja Itä-Karjalan valloituksella oli paitsi strateginen merkitys niin myös Suur-Suomi ajattelua taustallaan. Oman sotamme kohtalo oli tiiviisti kiinni Saksan sotilaallisesta menestyksestä. 1944 tilanne oli luisunut siihen, että Saksan lopullinen häviö oli vain ajan kysymys ja oli selvää, että Neuvostoliitto tulisi sodasta ulos vahvana suurvaltana. Ryti luopui presidentin virasta ja Mannerheim valittiin jälleen pelastajan rooliin. Hän aloitti aseleponeuvottelut Neuvostoliiton kanssa ja käänsi aseet Saksaa vastaan solmitun aseleposopimuksen mukaisesti. Suomi hävisi jatkosodan, armeija demobilisoitiin ja valvontakomissio saapui maahan. Sotien loppusaldo ei kuitenkaan ollut toivoton, vaikka aallon pohjalla oltiinkin vaaran vuosina 1944-48. Teheranissa Roosevelt kysyi Stalinilta, miten olisi Suomen itsenäisyyden laita? Roosevelt halusi näin antaa tukensa Suomelle, vaikka liittoutuneet olivat sopineet siitä, että Saksan kanssa sotineet maat antautuisivat ehdoitta. Stalin totesi, että maa, joka on taistellut itsenäisyytensä puolesta niin kuin Suomi, ansaitsee itsenäisyyden. Suomi sai erillisrauhan ja vaikka valvontakomissio painosti tinkimättä Suomea aseleposopimuksen täyttämiseksi Neuvostoliiton tulkinnan mukaisesti, niin valvontakomissio ei puuttunut Suomen itsenäisyyteen. Rauhansopimuksen tultua allekirjoitetuksi Pariisissa vuonna 1947 valvontakomissio poistui maasta ja Suomi alkoi kiivetä kohti vapaampia vesiä. Vuonna 1952 Suomi järjesti Olympian kisat, Armi Kuuselasta tuli maailman kaunein nainen ja sotakorvaukset oli maksettu viimeistä penniä myöten. Veteraanien suureksi saavutukseksi jää paitsi se, että he taistelullaan tekivät mahdolliseksi Suomen itsenäisyyden säilyttämisen, niin itse asiassa he teollaan siirsivät Suomen pois venäläisestä provinssiajattelusta. Venäläinen provinssiajattelu lähtee siitä, että kun Venäjä on heikko, niin tietyt rajaprovinssit kuuluvat vastapuolelle ja kun Venäjä on vahva, niin ne kuuluvat Venäjään. Provinssit ovat alueita, jotka eivät kykene itseään puolustamaan. Näin siis Suomen puolustustaistelu saavutti arvostusta myös Neuvostoliitossa. KYLMÄ SOTA Kylmän sodan rajalinjat olivat selkeät, mutta sitten oli alueita, jotka eivät kuuluneet kumpaankaan leiriin eli Natoon tai Varsovan liittoon. Suomi oli yksi näistä eurooppalaisista maista yhdessä Ruotsin, Sveitsin ja ltävallan kanssa. Suomen asema oli erikoinen, koska meillä oli YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa. Sen vastapainoksi kehitimme puolueettomuuspolitiikkaamme ja kitkatekijäksi tuli Suomen ja Neuvostoliiton välillä se, mikä asema Suomen puolueettomuudella oli suhteessa YYA-sopimukseen. Tämä kitka säilyi koko Neuvostoliiton ajan, mutta Suomi kykeni vahvistamaan puolueettomuuttaan ja suurin kruunu tälle Paasikiven ja Kekkosen politiikalle tuli vuonna 1975, kun kaikkien Euroopan valtioiden sekä Yhdysvaltain ja Kanadan päämiehet kokoontuivat Helsinkiin allekirjoittamaan ETYKin loppuasiakirjaa. Suomi ei ole kansainvälisen diplomatian alalla ollut niin keskeisessä asemassa koskaan historiansa aikana eikä hevillä tule sitä myöskään olemaan tulevaisuudessa. NEUVOSTOLIITTO HAJOAA JA SUOMl LIITTYY EUROOPAN UNlONllN Kylmä sota päättyi Neuvostoliiton hajoamiseen. YYA-sopimus purettiin ja tilalle laadittiin poliittinen sopimus Suomen ja uuden Venäjän välille. Venäjä oli äärimmäisen heikko ja hajanainen koko jeltsinin aikakauden ja siitä ei tarvinnut kovin paljoa välittää. Se ei kyennyt olemaan myöskään merkittävä kaupallinen partneri. Nato ja EU laajenivat nopeasti Venäjän rajoille ilman, että Venäjä kykeni tätä kehitystä estämään. Suomesta tuli 1995 EU:n jäsen ja silloin Venäja jopa näki Suomen EU-jäsenyyden itselleen edulliseksi. Putinin tultua presidentiksi hän lausui vuonna 2007 Munchenin turvallisuuskokouksessa, että nyt riittää. Lännessä ihmeteltiin, mitä hän sillä tarkoitti? Putinin viesti oli, että jo riittää Venäjän nöyryyttäminen. Lännessä katsottiin, ettei Venäjällä kuitenkaan olisi voimaa tehdä mitään konkreettista, joten molempien järjestöjen, Naton ja EU:n laajenemissuunnitelmia jatkettiin. Putinin tultua presidentiksi hän lausui vuonna 2007 Münchenin turvallisuuskokouksessa, että nyt riittää. Lännessä ihmeteltiin, mitä hän sillä tarkoitti? Putinin viesti oli, että jo riittää Venäjän nöyryyttäminen. Lännessä katsottiin, ettei Venäjällä kuitenkaan olisi voimaa tehdä mitään konkreettista, joten molempien järjestöjen, Naton ja EU:n laajenemissuunnitelmia jatkettiin. Georgian hyökättyä Etelä-Ossetiaan vuonna 2008 Venäjä vastasi tähän aseellisesti ja tunnusti Etelä-Ossetian ja Abhasian itsenäisyyden vastavetona sille, että länsi oli tunnustanut Kosovon itsenäisyyden vastoin Serbian kantaa. Kun Ukraina oli aikeissa allekirjoittaa tänä vuonna assosiaatiosopimuksen EU:n kanssa, totesi Venäjä, että Ukrainan energian saanti vaikeutuisi ja niin Ukrainan presidentti perui allekirjoituksen. Tämä oli Putinin vastaveto sille, että EU oli ilmoittanut vuonna 2003 Moldovan presidentti Voroninille, että jos Moldova allekirjoittaa federaatiosopimuksen Transnistrian ja Venäjän kanssa, niin Moldovalla ei ole EU-jäsenyysperspektiiviä. Voronin perääntyi ja Putinin käteen jäi Musta Pekka. Suomi EU:n jäsenenä joutuu luovimaan EU-solidaarisuuden ja Venäjä-suhteiden ristiaallokossa. Kun kyse ei ole vain Ukrainasta vaan Mustan meren strategiasta ja pakotteiden osalta viime kädessä ideologiasta ja voimapolitiikasta, niin on syytä varustautua pitkään ja sitkeään taisteluun Venäjän ja lännen intressien välillä. Luulisi kaikkien intresseissä olevan neuvotteluratkaisun, mutta tilanteen moninaisuudesta johtuen ja pelaajien lukumäärän ollessa erittäin suuri, niin on vaikeata löytää ulospääsyä tästä kriisistä, joka pelastaisi kaikkien suurten kasvot ja tekisi kaikkien provokaattoreiden toimet mahdottomiksi. Krimin analogia on Vanha Suomi ja sen palauttaminen muun Suomen yhteyteen 1812. Hrushtshev antoi Krimin Ukrainalle, joka oli osa Neuvostoliittoa 1950-luvulla eikä ajatellut mitä tapahtuisi, jos Ukraina itsenäistyisi. Me tiedämme nyt mitä tapahtui. Kuriositeettina voin sanoa, että Venäjän taktiikka Krimin valtauksessa oli täsmälleen sama, jota Potemkin käytti vuonna 1783 Venäjän valloitettua Krimin ensimmäisen kerran. MISSÄ NYT OLLAAN Suomen puolustus tänä päivänä on hyvissä käsissä ja puolustusmäärärahojen lasku on nyt pysäytetty. Suomella on asevelvollinen armeija, jonka tarkoituksena on puolustaa koko maata. Lisäksi nuorten asevelvollisten motivaatio Suomen puolustamiseksi on erittäin korkea. Silti on syytä todeta, että Suomen de facto itsenäisyys ei riipu ensisijaisesti sotilaallisesta voimasta vaan suomalaisen yhteiskunnan vakaudesta ja tasa-arvosta, Suomen kyvystä käydä poliittista dialogia Venäjän kanssa ja Suomen kyvystä säilyttää itsenäisyytensä ja suvereenisuutensa Euroopan Unionin puitteissa. Suomi eurooppalaisena provinssina on myös provinssi venäläisten silmissä. Tässä työssä Suomella on luja tuki niistä 1,6 miljoonasta ulkosuomalaisesta, joiden arvostettuun joukkoon myös Te kuulutte. Hyvää itsenäisyyspäivää vuonna 2014! Suomi-Seura 5 31
Uusi Costa Blanca 1/2015 Suomi-Seura on toiminut suomalaisten hyväksi kohta 30 vuotta täällä Torreviejan ja lähiympäristön alueella. Vuosien ajan on toiveissa ollut suurempi ja käytännöllisempi toimitila, jotta voisimme entistä paremmin palvella seuran laajaa jäsenkuntaa. Kahviotila on liian pieni, kirjastolla on yli 4000 kirjaa ahtaissa tiloissa, kerhot potevat tilanahtautta jne. Nyt näkyy valoa tunnelin päässä ja toiveen toteuttamista varten aloitamme varainhankintakampanjan. Seura tarvitsee uuden tilan hankintaan lisävaroja 1 00.000 euroa ja tämän kampanjan tavoitteena on kerätä ainakin 50.000 euroa. Summa vaikuttaa ensin suurelta mutta toisaalta toimialueella on arviolta noin 2000 suomalaista sekä lukuisia yrityksiä, joiden puoleen myös käännymme. Uusi tila tuo myös kalusteja kalustokustannuksia, joten kokonaishanke on 1 50.000 euroa. Promille-työnimellä liikkeelle lähtenyt keräys on jo tuonut ensimmäiset 1 50 euroa (1 50.000 /1 000 ) ja lisää on luvassa. Jotta keräys sopisi kaikkien kukkarolle julkaisemme tässä Esa Erämaan hauskan ehdotuksen kampanjaan: Nimiehdotuksia lahjoituksille v. 201 5 aikana: Pro milli = kymppien lahjoitus, josta saa nimensä Concordia-lehteen. Pro sentti = satasien lahjoitus, josta saa nimensä erilliseen hopeakantiseen Lahjoituskirjaan. Kirja säilytetään nähtävillä. Pro metri = tuhannen ja siitä ylöspäin lahjoitus, josta saa nimensä kaiverrettuna kultareunaiseen laattaan. Laatta kiinnitetään uuden toimitilan näkyvälle paikalle. (myös yritykset tai muut yhteisöt hyväksytään lahjoittajiksi) Kovaan ponnistukseen tarvitaan paljon erilaista toimintaa ja esilläoloa, joten taas etsimme vapaaehtoisia auttamaan kampanjan toteutuksessa. Aktiivista keräystä aiotaan tehdä myös Suomessa lähinnä varakkaiden yhtiöiden piirissä. Ilmoittaudu tähän keräysryhmään, Hyvät Costa Blancan suomalaiset markkinointijohtajiin jne. Sieltä voi saada oikealla tavalla "myytynä" kerralla tuhansia euroja. Tämän tiedotuslehden takasivulla (sivu 8) on keräyslomake, tutustu siihen ja haasta kaverit mukaasi. Suomen Madridin suurlähettiläs Roberto Tanzi-Albi vierailee Torreviejassa torstaina 26.2. ja tutustuu mm. Suomi-Seuran ja seurakunnan toimintaan. Seuramme hallitus toimii vierailun isäntänä omalta osaltaan. Lisää seuraavassa lehdessä. Arvokas kontakti seuran tulevalle toiminnalle. Torstaina 5.2. Suomi-Seuran edustajat tapasivat jälleen Mas Amigoksen johtoa keskustellen yhteistyöstä, mm. uusista toimiSuurlähettiläs vierailee Torreviejassa Yhteistyö Mas Amigoksen kanssa etenee tiloista. Puheenjohtaja Leif Henriksson kertoi heidän hankkeistaan, ja sovittiin uudesta palaverista kahden viikon kuluttua kun heidän oma neuvottelunsa arkkitehdin kanssa on pidetty. Lisäksi puhuttiin heidän tarjouksestaan välittää myös meidän seuramme jäsenten asuntoja vuokralle, jos ei itse halua nähdä vaivaa. 6 Suomi-Seura 32 jos sinulla on hyviä suhteita toimitusjohtajatason päättäjiin tai Jäsenmaksu on tällä hetkellä 35 euroa vuodessa. Maksu ja jäsenedut ovat voimassa vuoden eteenpäin maksupäivästä. Jäsenmaksu on henkilökohtainen, perhejäsenyyttä ei ole. Uudet jäsenet rekisteröityvät Suomi-Seuran toimistolla ja maksavat samalla ensimmäisen jäsenmaksunsa. Vanhat jäsenet voivat maksaa jäsenmaksun toimistolla tai pankin kautta. Jos maksat pankin kautta, älä maksa muita maksuja samassa yhteydessä. Maksa vain yksi jäsenmaksu (JM) kerrallaan. Kirjoita viestikenttään tunnus JM ja jäsennumero, nimi (kenttään mahtuva osa), muuten emme voi tietää kenen jäsenmaksusta on kyse. Käydessäsi myöhemmin toimistolla pyydä jäsenkorttiin leima maksusta tai pidä kuittia maksusta mukanasi silloin kun sinun on osoitettava olevasi seuran jäsen. Anna pankkimaksuun tiedot: Saaja: Asociación Finlandesa Costa Blanca IBAN: ES36 0081 0628 81 00021 6941 8 BIC: BSABESBB Kirjoita viestikenttään: JM, jäsennumero ja sukunimi Jäsenmaksu ja sen maksaminen
Uusi Costa Blanca 1/2015 TOIMISTO, KIRJASTO JA KAHVIO AVOINNA ARKISIN KLO 10.00–14.00 Raita, Jouko puh.joht. gsm +34 605 298 904 raita.jouko@gmail.com Suomi, Sulevi varapuh.joht. gsm +34 635 293 655 sulevi.suomi@gmail.com Airio, Raija siht. (varajäsen) gsm +358 405 212 240 raija.airio@gmail.com Järn, Liisa rah.hoit. (varajäsen) gsm +34 628 030 975 liisa.jarn@gmail.com Sairanen, Marja-Leena gsm +34 686 098 780 Ranta, Marja-Liisa gsm +34 622 759 413 mallu.ranta@gmail.com Tanskanen, Marja-Liisa gsm +358 407 608 222 +34 628 202 524 marjaliisa.tanskanen@gmail.com Rajakangas, Margaretha (Maggie) gsm +34 622 900 672 maggie.rajakangas@gmail.com Halonen, Tapio gsm +34 625 295 746 tapio.halonen@kolumbus.fi Erämaa, Esa gsm +358 504 017 507 esa@eramaa.fi Vehkala, Ritma gsm +34 693 482 274 r.vehkala@gmail.com Varajäsenet: Ylä-Sahra, Riitta gsm +358 505 144 987 ylasahra.riitta@gmail.com Hyllinen, Jani gsm +358 505 762 244 jani.hyllinen@fixura.com Varis, Osmo gsm +358 407 235 028 osmo_varis@hotmail.com (Esa Erämaa ja Tapio Halonen eivät kuvassa) KERHOTOIMINTAA OTA yhteyttä vetäjiin, nimet alla Suomi-Seura 7 33
Uusi Costa Blanca 1/2015 Jäsenhankintalomake Oma nimi _______________________________ jäsennumero ________ puh _________________ Olen keskustellut allamainittujen henkilöiden kanssa ja nyt he odottavat seuran yhteydenottoa 1 nimi _______________________________________ puh _____________________________ 2 nimi ______________________________________ puh _____________________________ 3 nimi _______________________________________ puh _____________________________ 4 nimi _______________________________________ puh _____________________________ 5 nimi _______________________________________ puh _____________________________ Seuraavat henkilöt ovat jo luvanneet liittyä jäseniksi ja tulevat käymään toimistolla sitä varten: A nimi ___________________________ puh ____________ email __________________________ B nimi ___________________________ puh ____________ email __________________________ C nimi ___________________________ puh ____________ email _________________________ Toimi vilkkaasti ihmisten parissa, saat uusia tuttavuuksia ja ystäviä, samalla annat arvokasta apua seuran toiminnan ja jäsenmäärän kasvattamiseen. Kiitos sinulle, palauta lomake ennen 1 5.3. Jaa, saat uuden tarvittaessa. UUSI TOIMITILA SEURALLE 201 6 Olen samaa mieltä, että seuran toiminnan kehittäminen vaatii isommat ja toimivammat tilat vuonna 201 6. Haluan olla mukana toteuttamassa seuran toimitilahanketta ja lahjoitan seuran toimitilarahastoon 1 50 € 1 00 € 50 € muu summa _________ Minulle sopivin maksuajankohta on tänä vuonna maaliskuu huhtikuu toukokuu 201 5. Maksan lahjoituksen toimistolla seuran pankkitilille Terveisin nimi ___________________________________ puhelin ___________________________ Palauta lomake toimistoon tai meilaa vastaavat tiedot seuralle: cbsuomiseura@gmail.com Kiitos avustasi 8 Suomi-Seura 34
Uusi Costa Blanca 1/2015 Espanjalainen kulttuuri on monipuolista, ainutlaatuista ja kiehtovaa. Se hellii kaikkia aisteja! Espanjan maalaustaiteen historia on pitkä ja loistelias. Viime vuosisadalta voidaan mainita vaikka Pablo Picasso, Salvador Dalí ja Joan Miró. Espanjassa on useita taidemuseoita, jotka vaalivat alan mainetta ja kunniaa. Maassa on esillä myös tilapäisiä taidenäyttelyitä, jotka esittelevät mm. ulkomaisten taiteilijoiden töitä. Torreviejan upea kasino saa silloin tällöin suojiinsa kiinnostavia kokoelmia. Tammikuun 15.–30. päivien välisenä aikana siellä oli erityisesti meitä suomalaisia kiinnostava öljyväritöiden näyttely. Kyseessä oli taiteen moniottelija Kari Mäkilä , joka on työskennellyt Suomessa useissa teattereissa, tehnyt päivätyötä koneistajana ja jonka rakas harrastus lapsuudesta lähtien on ollut kuvataide. Jo kymmenvuotiaana Kari Mäkilä aloitti maalaamisen tätinsä miehen innoittamana ja 12-vuotiaana hän myi ensimmäisen taulun oman koulun rehtorille. Mäkilä maalaa nykyään lähes päivitäin. Aiheensa hän ammentaa omien sanojensa mukaan varsinkin luonnosta ja avaruudesta. Tekniikkana on etupäässä lasta öljyvärin levittämistä varten, mutta myös paperitupot ja pensseli tulevat kyseeseen. Huomion arvoisaa on, että maalauksia ei ole nimetty, jotta jokainen katsoja voi nähdä taulun oman elämäntilanteensa herättämien tunteiden mukaan. –Mielestäni nimi asettaa heti rajat katsojan omalle mielikuvitukselle, eikä elämys ole täysivaltainen, taiteilija toteaa. Suomalaistaidetta esillä Torreviejassa Kari Mäkilän muutto Espanjan valoon ja lämpöön kypsytti päätöksen omien maalausten esillepanosta Torreviejassa, kun vielä hänen koulutuksessa olevat suomalaiset teatterin harrastajat siihen kannustivat. Näyttelyyn oli vapaa pääsy. 35
Uusi Costa Blanca 1/2015 Skandinaavisen koulun kuulumisia Costa Blancan Skandinaavisessa koulussa olemme kiinnostuneita oppilaidemme hyvinvoinnista ja heidän tulevaisuudestaan. Siksi työskentelemme ”Terveys ja hyvinvointi” -teemalla, jolloin muun muassa liikumme päivittäin, meillä on hedelmiä välipalaksi, EQ (tunneäly) ja röris (tanssijumppa) lukujärjestyksessä, viikottaisia kävelyretkiä, terveellistä kouluruokaa ja toimintapäiviä lähialueiden yhdistysten kanssa. Kohti kestävää kehitystä työskentelemme käyttämällä uusiomateriaaleja sekä kierrättämällä. Tutkimusten mukaan yli puolet lapsista ja nuorista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi ja erittäin vähän liikkuvien suhteellinen osuus kasvaa nuoruusiässä. Liikkumattomuus heikentää lasten ja nuorten elämän laatua, aiheuttaa terveyshaittoja ja lisää terveysriskejä. Tänä keväänä koulumme on liittynyt mukaan suomalaiseen Liikkuva koulu –hankkeeseen. Sen myötä olemme erityisesti keskittyneet passiivisen istumisen vähentämiseen oppitunneilla. Esimerkiksi suomalaisissa luokissa toimivat ns. passiivisuuspoliisit, viikoittain valitut oppilaat, jotka ”iskevät” keskellä oppituntia keskeyttäen sen yhteisellä taukojumpalla, tanssilla tai jollakin liikkumista vaativalla leikillä tai muulla harjoitteella. Aikaisemmin tämä rooli oli lähinnä opettajien vastuulla. Passiivisuuspoliisit ovat opettajan tärkeimpiä apulaisia oppituntien aktiivisuuden lisäämisessä. Lapsia aktivoimalla luodaan yhä viihtyisämpiä koulupäiviä ja parannetaan koulun ilmapiiriä entisestään. Aktiivisuuden lisääminen vaikuttaa erittäin positiivisesti myös lasten sosiaalisiin taitoihin, oppimiseen ja työrauhaan. 36 Passiivisuuspoliisi pomppii ja saa kaikkien peput penkistä ylös -Peput ylös penkistä, kiljaisevat Liina ja Joella, tämän viikon passiivisuuspoliisit. Lasten fyysinen aktiivisuus on vähentynyt maailmanlaajuisesti viime vuosina. Lapset viettävät yhä enemmän aikaa viihdemediaan lukeutuvien ruutujen ääressä. Liikkumattomuus tunnistetaan nykyisin merkittäväksi itsenäiseksi terveysriskiksi. Passiivisuuspoliisin toiminta vähentää omalta osaltaan koulussa istumista ja katkaisee oppitunnin hauskalla ja motivoivalla tavalla. Arpajaispöytä täynnä voittotavaraa.
Uusi Costa Blanca 1/2015 37 Sydämellinen kiitos kaikille suomalaislasten tukijoille Joulukuussa 2014 järjestimme arpajaiset koululla. Upeat palkinnot saimme lahjoituksina Torreviejan alueen suomalaisilta. Arpajaisvoittojen lajittelun ja arpalippujen valmistuksen tekivät talkootyönä Anja Kallio, Kari ja Terttu Luhtanen. Käytämme arpajaistuotot kevätretkemme toteuttamiseen. Sydämellinen ja lämmin kiitos tukemisestamme! Tietoa koulusta: Oppilaamme rakastavat koulunkäyntiä! ”Visiomme on tulla parhaaksi pohjoismaiseksi kouluksi Espanjassa. Koulumme on turvallinen koulu, jossa jokainen saa olla oma itsensä, jossa oppilaita jatkuvasti kannustetaan oppimaan enemmän, jossa arvostetaan työrauhaa ja vahvistetaan uskoa tulevaisuuteen." Costa Blancan Skandinaavinen koulu on pieni, rauhallinen ja viihtyisä alle 70 oppilaan alakoulu Orihuela Costalla. Opetus on järjestetty pienissä yhdysluokissa, joka lisää oppilaan turvallisuuden tunnetta ja mahdollistaa yksilöllisen opetuksen, ohjauksen ja runsaan tuen oppilaille. Kiinteä vuorovaikutus opettajien ja oppilaiden välillä mahdollistaa erinomaiset edellytykset hyvälle oppimiselle ja oppimistuloksille. Skandinaavisessa koulussa noudatetaan ruotsalaista opetussuunnitelmaa, mutta suomalaisilla luokilla opetussuunnitelma on muokattu suomalaisen opetussuunnitelman mukaiseksi. Käytännössä opetussuunnitelma on sama kuin Suomessa, mutta mm. vieraisiin kieliin panostetaan enemmän. Skandinaaviseen kouluun on jatkuva oppilashaku. Oppilaita otetaan myös ns. vierailijaoppilaiksi lukukautta lyhyemmäksi ajanjaksoksi. Minimiopiskeluaika on kuukausi. Ota pian yhteyttä ja varmista paikkasi ihanassa koulussamme. Tervetuloa kouluun! Lisätietoja: www.skandinaviskaskolan.com tai rita@skandinaviskaskolan.com Passiivisuuspoliisi iski... Rita Kivimäki Alicanten nykyinen lentokenttä avattiin liikenteelle toukokuussa 1967 Elchen kaupungissa sijaitsevassa El Altetin kylässä. Kentän kapasiteetiksi suunniteltiin noin miljoonaa matkustajaa. Jo vuonna 1970 ylitettiin miljoonan matkustajan raja, ja kenttä sai uuden terminaalin, jolle keskitettiin kansainväliset lennot. Vuonna 1978 meni rikki kahden miljoonan matkustajan raja ja matkustajaterminaalia ajanmukaistettiin. Vuonna 1988 matkustajamäärä oli jo kolme miljoonaa. Vuosi 2011 oli Alicanten kentän historiassa siihenastinen ennätysvuosi, sillä silloin sitä kautta kulki 9,9 miljoonaa matkustajaa. Sitten iski taantuma ja esimerkiksi vuonna 2013 matkustajamäärä jäi enää 9,6 miljoonaan. Alicanten lentokentän historiassa ylitettiin 10 miljoonan matkustajan raja ensi kerran viime vuonna, kun joulukuun 29. päivänä saapui Lontoosta brittimatkustaja, jota oli kentällä vastassa onnittelevien kenttävirkailijoiden joukko suuren juhlakyltin ja kukkakimpun kanssa. Paikalla oli myös median edustajia todistamassa tätä merkittävää tapahtumaa kentän historiassa. Vuoden päättyessä kokonaismatkustajamäärä oli Alicanten kentällä 10.065.873 eli 4,4 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Alicanten lentokentällä 10 miljoonaa matkustajaa
Uusi Costa Blanca 1/2015 Iiriksiä ja ruusuja Jos kukkivat iirikset ja ruusut kiinnostavat, kannattaa tehdä päivän retki Costa Blancalla Benissan kaupungin kupeessa, mahtavissa vuoristomaisemissa olevalle iirispuutarhalle. Tätä Espanjan suurinta iiriskokoelmaa pidetään myös Euroopan suurimpana yksityisenä iirispuutarhana: yleisön ihailtavina toukokuun loppuun saakka on yli 500 lajiketta. Iirispuutarha on tänä vuonna yleisölle avoinna 22. maaliskuuta alkaen, aina toukokuun loppuun saakka. Parhainta vierailuaikaa on ehkä huhtikuun puolivälin seutuvilla, silloin suurin osa uskomattoman hienoista kasveista on kukassa. Puutarha avattiin yleisölle huhtikuussa 2006. Sen omistaja on intohimoinen iirisharrastaja brittiläinen Christine Lomer, joka miehensä Nick Brownin kanssa pitää paikkaa yllä. Alueella on viime vuosina satsattu myös ruusuihin. Vanhojen johanneksenleipäpuiden varjoissa kasvaa myös hieno kokoelma erilaisia krookuksia ja narsisseja. Kasvuolosuhteet ovat syvässä savipitoisessa maassa erinomaiset ja niitä pyritään ylläpitämään mahdollisimman luonnonmukaisin ja ympäristöystävällisin menetelmin. Puutarhassa käytetään tonneittain hevosen lantaa, jota kompostoidaan maatuvien kasvijätteiden kanssa, Espanjassa kompostointi ei ole ollenkaan jokapäiväistä. Hyvät maaja ilmasto-olosuhteet mahdollistavat monien ei-Välimeren iiristen kasvumahdollisuudet. Puutarhassa on runsaasti kasveja Etelä-Afrikasta, Australiasta sekä Kaliforniasta. Kun kyseessä on intohimoinen iiristen kasvattaja niin kysyin Christine Lomerilta, onko hänellä jo oma nimikkolajikkeensa. Vastaus oli, että katsotaan! Tarkennuksena hän kertoi, että kokeiluja on tehty, mutta vie todella monta satokautta, ennen kuin asia varmuudella konkretisoituu. Puutarhoista kiinnostuneelle paikka on tutustumisen arvoinen. Sieltä voi myös ostaa sipuleita joko paikan päältä kevätaukiolosesongin aikana tai heidän nettikaupastaan ympäri vuoden. Puutarhaan on pieni sisäänpääsymaksu, ja se on auki päivittäin klo 9.30–19.00. Nettisivuilla on hyvät ohjeet siitä, kuinka vuoristossa olevaan puutarhaan löytää. Teksti ja kuvat: Stefan Andersson Lisätietoja: www.iris-lomer.com 38
Uusi Costa Blanca 1/2015 EBT:N MIEHET MITALITAISTELUSSA Madrid ja Torrevieja 25.1.2015 – Espanjan keilailuliigan 2024-2015 toinen kierros pelattiin Madridissa (miesten mestaruussarja) ja Torreviejassa (naisten mestaruussarja). Euro Bowling Torreviejan kumpikin joukkue kohensi asemiaan voittaen viisi seitsemästä ottelustaan. EBT:n miehet ovat jo vahvasti kiinni hopeamitaleissa, ja EBT:n naisilla on mahdollisuudet kunnioitettavaan viidenteen sijaan. Miesten sarjassa ei ole enää epäselvyyttä voittajasta, sillä Barcelonan Diagonal matkaa maaliskuussa pelattavalle viimeiselle kierrokselle peräti 46 pisteen johdossa. Norjalaisen Kjell Monsenin kipparoima Euro Bowling Torreviejan joukkue, joka koostui skandinaaveista ja espanjalaisista, pystyi nousemaan neljänneltä sijalta kakkoseksi mutta johtaa seuraavaa (Celta de Vigo) vain kolmella pisteellä. Kun vain kymmenen pisteen sisällä on peräti neljä joukkuetta, päätöskierrokselle on luvassa melkoinen jännite. Pist Sarj Keilat Keskiarvo 1. Diagonal Barcelona 122 84 17 281 205, 73 2. Euro Bowling Torreviej a 76 84 16 418 195, 45 3. Celta Vigo 73 84 16 266 193, 64 4. Capital Bowling Madrid 72 84 16 352 194, 67 5. Comarcal Barcelona 66 84 16 157 192, 35 6. Ilicitano Elche 63 84 16 456 195, 91 7. Levante Valencia 50 84 15 851 188, 70 8. Joventut Al-Vici Barcelona 38 84 15 478 184, 26 "Torren triumviraatti" Kierroksen henkilökohtaisen taulukon kärjen valloitti EBT:n nuori virtuoosi Joonas Jähi erinomaisella keskiarvolla 228,57, jolla hän on yleistaulukossa toisena kahden seuratoverinsa välissä: norjalainen Tore Torgersen johtaa (ka. 236,36) ja toinen suomalainen huippukeilaaja Mika Määttä on kolmantena (ka. 215,36). Celta de Vigon maajoukkuemies Francisco Rodríguez pitää hallussaan neljättä sijaa (ka. 214,93), ja viidentenä on Diagonalin Pierre-Luc Sánchez (ka. 211,61). Selkeä todistus Diagonalin voimasta on se, että myös seuraavat viisi sijaa ovat heidän pelaajiensa hallussa. Naisten mestaruussarja Torreviejassa Naisten kärkidivisioonan seitsemän joukkuetta ottelivat ensimmäistä kertaa Torreviejan huippukuntoon trimmatussa Ozone-hallissa. Uudeksi johtajaksi nousi Elchen Ilicitano, jonka kokonaissaalis on nyt 105 pistettä ja keskiarvo 185,89. Niskaan hengittävät Capital Bowling Madrid (98/181,73), CB Torrejón (95/182,98) ja Valencian Levante Bowling (92/177,50). Loput joukkueista Madridin Alyco BC (62/165,02), Euro Bowling Torrevieja (60/166,46) ja Barcelonan Flecha-1 (48/154,52) taistelevat maaliskuussa viidennestä sijasta ja sarjassa säilymisestä. Kierroksen parhaat pelaajat olivat Elchen Laurence Gaillard (204,29) ja Alejandra Sandoval (197,14) sekä Madridin Sara del Olmo (194,93). Torreviejalaisten parhaan keskiarvon, 175,64, kirjasi Mirja Hakonen. Guillermo Eduskuntavaalien ennakkoäänestys Suomen eduskuntavaalit pidetään 19.4.2015. Ennakkoäänestys on Espanjassa mahdollista 11 paikkakunnalla. Costa Blancalla voi äänestää Torreviejassa neljänä päivänä 8.–11.4. klo 10–14 hotelli Doña Monsessa osoitteessa Avenida Orihuela 75. Espanjan ennakkoäänestyspaikat: http://tulospalvelu.vaalit.fi/E-2015/fi/uap_724.html 39
Uusi Costa Blanca 1/2015 Viime osassa ylitettiin Alpit kahteen kertaan ja päädyttiin Embruniin, Ranskaan. Syyskuun 13. Takana 6+5 ajopäivää ja 2 palautumispäivää. Ympärillä Ranskan Alppien pyöräilypyhättö, edessä matka Provencen poikki kohti Pyreneitä! Ajoimme lähes 150 km Nyonsiin. Nyt ymmärtää, miten korkealla on käyty, koko päivämatka alamäkivoittoista tietä Alppien jalkavuorten kupeessa. Seuraavana päivänä ajamme tasamaata viiniviljelmien läpi Rhonen laaksoon. Maisemat ovat taas upeita. 141 km päivämatkan päätteeksi Lunel-Viel -pikkukaupunkiin yöksi. Välimeren tuoksu alkoi tuntua! Hotelli tienvarressa on nuhruinen, mutta keittiö ei. Kolmen ruokalajin illallisen päälle nukumme sikeästi. Aamulla tuulee. Ajamme koko päivän kovassa vastatuulessa. Montpellierin jälkeen suuntaamme kohti rantaa. Kahden viikon matkanteon jälkeen Välimeri putkahtaa esiin kimaltelevana ja tuoksuvana. Ajamme sisämeren rajaavaa särkkää pitkin pienten rantakaupunkien kautta Beziersiin ja sieltä vielä Canal du Midin varren pikkukylään, Homps'iin. Kylässä on huomattavan paljon majapaikkoja – ja kaikki tuntuvat olevan täynnä. Meille valkenee, että kylä on täynnä viinituristeja, joista moni kulkee veneillen! Canal du Midi on ikivanha, vuosina 1666–1681 rakennettu hämmästyttävä 241 km pitkä vesireitti poikki EteläRanskan, Atlantilta Välimerelle. Onneksi muutaman huoneen yksityishotellista löytyi lopulta viimeinen vapaa huone, pylvässänkyineen. Viinituristien pikkukylässä oli myös hämmästyttävä ravintolatarjonta. Ulospäin ladolta näyttävästä rakennuksesta löytyi hieno ravintola, joka oli lähes täynnä. Vaikka pyöräilijälle riittäisi illalliseksi suuri annos pastaa, niin Ranskassa on tyydyttävä siihen mitä saa, eli kolmen ruokalajin tasokkaaseen illalliseen! Jätämme viinituristit ja jatkamme kohti Pyreneitä. Polkupyörällä Torreviejaan – 4 40 Carcassonen vaikuttava linnoitus kukkulan päällä jää taakse. Limoux'ista vielä jokivartta Quillaniin, jossa iltapäivän espressotauko ja sitten vuorille. Nousemme nopeasti kilometrin korkeuteen, josta löytyy laaja ylätasanko – ja edelleen kova vastatuuli. Embrunin jälkeen olemme ajaneet kovasta vastatuulesta huolimatta yli 140 km päivämatkoja. Vastatuuli on usein kovempi vastus kuin pitkäkään vuoristonousu. 10 metriä sekunnissa on 36 km tunnissa ja 15 m/s vastaavasti 54 km tunnissa. Pyöräilyssä ilmanvastus alkaa näytellä merkittävää osaa jo 30 km tuntinopeudessa ja 40 km tuntivauhdissa se on tasamaalla ehdottomasti suurin etenemisen jarru. Ei siis ihme, että 15 m/sekunti tuulessa jo 20 km tuntivauhdin pitäminen on todella voimille käypää, kun taas tyynessä ja tasaisella matkavauhtimme on yleensä liki 30 km tunnissa. Tässä vaiheessa alkoi olla aika jalaton olo (=voimat loppu). Alkuperäinen ajatus ajaa Homps'ista aina Axles-Thermes'iin asti alkoi tuntua ylivoimaiselta. Matkaa jäljellä vain vajaat 30 km, mutta energiat lopussa, lämpötila hiukan yli +10 astetta, eväät syöty ja vedet vähissä. Ennen laskua Ax-les-Thermes'iin vielä 2 nousua. Arvioitu ajoaika lähes 2 tuntia, mutta päivänvaloa enää 1½ tunniksi ja ylätasanko itse asiassa lähes autio. Tasangolta löytyi pikkukylä Belcaire. Siellä on yksi muutaman huoneen pikkuhotelli – joka oli täpötäynnä pyöräilijöitä. Hotellin isännän avulla kuitenkin onnisti, kylän leirintäalueen hoitaja oli vielä leirintäalueella, joka kyllä muuten oli jo suljettu sesongin päätyttyä. Leirintäalueella oli juuri katon päälleen saanut uusi yöpymismökki jo kalustettuna, ja saimme sieltä yösijan, pelastus! Mökin sähköpatterit olivat vielä kytkemättä, mutta suihkusta tuli lämmintä vettä ja peittoja löytyi kaapista. Iltapalalle (siis kolmen ruokalajin päivälliselle) äskeisen hotellin ravintolaan, aamupalatarpeiksi ostimme ravintolan keittiöstä murukahvia ja hiukan leipää ja kolmen täkin alle nukkumaan. Jos matkalla pääasiassa olimme hyvinkin onnekkaita säiden suhteen, niin seuraava aamu ei ollut parhaasta päästä: tihkusadetta ja alle +10 astetta. Montpellier'in tori, suihkulähde ja sen takana oopperatalo.
Uusi Costa Blanca 1/2015 41 Teksti ja kuvat: Arto Krootila Tuuli ei ollut yhtä navakkaa kuin edellisinä päivinä! Ajaessa tulee nopeasti lämmin ja pysyykin lämpimänä, kunhan tankkaa energiaa säännöllisesti. Parin tunnin – ja kahden nousun – jälkeen laskeuduimme Ax-les-Thermes'iin, kylpyläkaupunkiin. Emme kuitenkaan jääneet lämmittelemään jalkojamme kylän kuumaan lähteeseen vaan jatkoimme ruokatauon jälkeen kohti Pyreneiden korkeinta ylitystietä, Port d'Envaliraa, ja Andorraa. Nousua riittää 35 km. Ajoimme saman mäen edellisenä kesänä, kun vietimme 3 viikkoa Andorrassa. Alkuosa nousee loivasti Ariege-joen laaksoa kohti L'Hospitalet-pres-Andorrea, joka on juna-aseman ympärille syntynyt pikkukylä. Sieltä nousu jyrkkenee ja tie kulkee kahta haaraa pitkin, yhtyen taas ylempänä. Alas tuleva autoliikenne on ohjattu kulkemaan eri haaraa kuin ylösmenevä. Varsinkin perjantaisin Ranskan puolelta kulkee mahtava autoletka kohti Andorraa. Ajosuunnat eivät ole pakollisia, vaan vain viitoituksella tehtyjä suosituksia, joten ajoimme ylös autoliikennettä vastaan, joka on paljon miellyttävämpää. Ylempänä rinteellä tuuli taas yltyi ja ilma viileni. Andorran rajan ylitimme tihkuisessa pilviharmaassa säässä. Tälläkään kerralla ei meitä pyöräilijöitä pysäytetty tullissa, jollainen Andorran rajoilla on. Edellisenä kesänä näimme, että autoja myös tarkastetaan säännöllisesti rajalla. Muutama kilometri rajalta saavumme Pas de la Casa'an, joka on Andorran minivaltion kaupunki Pyreneiden vuorijonon Ranskan puolella. Täällä ranskalaiset käyvät joukolla ostoksilla, varsinkin viikonloppuisin. Kahvitauko ja välipala Pas de la Casassa. Kahvilasta tullessamme ulkona on tihkusade ja tuskin 10 astetta lämpöä. Näemme, että pilvi on laskeutunut jo peittämään Port 'Envaliran ja alkaa hipoa tätä 2 km korkeudessa olevaa kaupunkia. Viluttaa, vähän väsyttääkin. Aikomus on ajaa tänään enää vuoren toiselle puolelle ja pitää suunniteltu välipäivä Andorra la Vellassa, Andorran pääkaupungissa. Aikaisemmista kokemuksista arvelemme, että Pyreneiden Espanjan puolella on lämpimämpää kuin täällä Ranskan puolella, joten taas monta kerrosta vaatetta päälle, tuulenpitävä pusero valmiiksi taskuun ja rohkeasti mäkeen. Huipulle noin 400 nousumetriä, vajaa 5 kilometriä tiematkaa. Heti lähdettyämme olemme pilven sisällä. Näkyvyys olematon. Onneksi tie on tuttu, tämä osuus ajettiin parikin kertaa edellisenä kesänä. Kilometrin välein tien sivussa on kyltti kertomassa paljonko on matkaa jäljellä huipulle ja mikä on seuraavan kilometrin keskijyrkkyys – oikeastaan osuus on yhtä jyrkkä koko matkan. Pienet maamerkit tien reunassa näkyvät muutaman metrin päähän pilvessä. Onneksi autotkin ajavat lähes kävelyvauhtia. Lopulta viimeinen serpentiinimutka ja solan huippu 2408 metrissä. Lämpötila 6½ astetta. Tuulenpitävä pusero päälle ja samantien rauhallisesti alamäkeen. Muutama kilometri ja olemme taas noin 2 km korkeudessa – ja pilvestä ulkona! Aurinko tulee esiin ja lämmetä. Laskemme nopeammin alas – edelleen tuttua tietä – ja saavumme Andorran pääkaupunkiin Andorra la Vellaan. Lämpötila on +26 eikä tämän matkan aikana enää siitä laske! Kurvaamme tutun hotellin ovelle ja kysyn huonetta. Kyllä, vapaata on, kannamme laukut ja pyörät sisään ja jäämme viettämään palautumispäivää tähän sievään pieneen ruhtinaskuntaan. Andorra – ruhtinaskunta vuorten välissä. Seuraava Uusi Costa Blanca -lehti ilmestyy huhtikuun alussa Aineisto 20.3. mennessä uusicostablanca@hotmail.fi
Uusi Costa Blanca 1/2015 Tämä tarina on tosi. Tapahtui siihen aikaan kun Calle Arquitecto Larramendillä oli vielä Policia Localin toimisto. Einari oli monen muun suomalaisen tavoin tottunut kaupungissakin ajelemaan polkupyörällä mm. työmatkat ja jättämään lukitun pyörän luottavaisin mielin työpaikan pyörätelineeseen. Kauppareissut taittuivat samalla kulkuneuvolla. Suomessahan kauppojenkin edessä yleensä on erityiset pyörätelineet. Kun Einari sitten osti itselleen Torreviejasta asunnon juuri tuosta Policia Localia vastapäätä eli siis aika keskustasta niin ei muuta kun fillaria ostamaan. Kotiovelta pääsisi kätevästi joka paikkaan polkemalla ja samalla saisi raitista ilmaa ja hyötyliikuntaa. Näppärän kokoinen polkupyörä, nimeltään De Velo 6, löytyi ja koska espanjalaiset näyttivät kantavan pyöriään parvekkeille yöksi niin Einari totta kai otti mallia ja raahasi päivän päätteeksi fillarin hissillä kotiparvekkeelleen. Onneksi pyörä oli sopivan pieni (kuten hissikin) ja kevyt kantaa. Eräänä päivänä kesken pyöräretken Einarin piti nopeasti käväistä kotona ja hän päätti jättää polkupyöränsä hetkeksi kadulle ulko-oven eteen. Vankalla lukolla kiinni liikennemerkkiin ja olihan sentään poliisikin kadun vastakkaisella puolella… Voroille riitti se hetkinenkin. Kun Einari palasi takaisin kadulle oli polkupyörä tallella, mutta satulaa ei näkynyt missään! Pelkkä polkupyörä vaijerilukolla tiukasti liikennemerkissä kiinni. No, ei kai nyt näin pienestä kannata mitään rikosilmoitusta tehdä hän ajatteli. Vaikka harmittikin aikalailla. Ei auttanut muu kuin Einarin lähteä uutta satulaa ostamaan. Kului viikko ja toinenkin. Einari pyöräili innoissaan ympäri Torreviejaa ja päivä päivältä ulotti retkensä kauemmaksi. Yhtenä oikein aurinkoisena ja lämpimänä päivänä vauhdin hurmaa riitti Orihuelan Costan rannoille asti. Jossain Playa Flamencan tietämillä hänen teki mieli viettää pientä siestaa. Fillari kiinni kunnon vaijerilukolla metalliaitaan ja satula irti ja mukaan. Olihan satula uusi, paljon uudempi kuin polkupyörä. Muutaman tunnin kuluttua kun Einari sitten tuli rannasta (satula kainalossa tietysti) ei fillaria näkynyt mailla ei halmeilla! Ei vaikka hän kuinka kulki ja etsi. Etsi ja kyseli. Fillari oli ja pysyi poissa. Ainoa lohtu sillä hetkellä oli, että satulattomalla polkupyörällä ajaminen ei ehkä ole sitä kaikkein hauskinta hommaa. Ei edes varastetulla sellaisella. Sen päivän hyötyliikunta tuli reippaasta 10 kilometrin kävelystä kotiin (satula edelleen kainalossa tietysti). Polkupyörästä oli kuvia ja runkonumerokin (305141290) tallessa. Niiden kanssa Einari sitten yritti tehdä rikosilmoitusta jälkikäteen. Melkoisen huonolla menestyksellä. Epäselvää oli minne se tehdään. Kieliongelmakin oli. Tulkin palkkaaminen siihen tilanteeseen tuntui aika kalliilta kun pyörää tuskin koskaan löytyisi eikä siitä saisi mistään kuitenkaan minkäänlaista korvausta. (Ehkä ilmoitus oli pitänyt ainakin tilastojen vuoksi tehdä?) Nyt on Einarilla uusi polkupyörä ja kaksi tukevaa lukkoa. Se alkuperäinen ja upouusi entistä paksumpi (yli 2 kg painava) vaijerilukko. Öisin fillaria säilytetään visusti kattohuoneiston parvekkeella. Monella fillarin omistajalla on paikkaustarvikkeet tai vararengas. Einarilla on varasatula! Toistaiseksi ei kuitenkaan sitä eikä vauhdin hurmaakaan ole rosvo pystynyt viemään! Einarin polkupyörä Uusi Costa Blanca -lehti löytyy myös Facebookista. Kavereiksi kutsuttavien kontaktien määrä on tällä hetkellä yli 1500. Jos olet itse mukana Facebookin sivuilla, niin olet tervetullut myös UCB-lehden kaveriksi. Lehden fb-seinälle voit kirjoittaa esimerkiksi juttuvinkkejä tai lähettää terveisiä toimitukselle. Voit myös osallistua eri aiheista syntyviin vilkkaisiin keskusteluihin ja mielipidevaihtoihin. Espanjaan liittyvää monipuolista uutisaineistoa on myös löydettävissä noilta sivuilta. UCB-lehti on myös Facebookissa Torreviejassa pyörävarkaus ilmoitetaan Policía Nacionalille eli kansalliselle poliisille. Lue lisää aiheesta sivulla 45. Aulikki Mäkinen 42
Uusi Costa Blanca 1/2015 8.30 Herääminen ja aamupala (joskin syön päivän olennaisimman aterian aniharvoin) 9.30 Opetuksen suunnittelua (treenien aikataulutus, harjoituskuviot, fläppipiirustukset) 11.00 Lounas (no tämä maistuu, yleensä kalkkunaa ja riisiä kera salaatin, juomaksi vettä tai jääteetä) 12.00 Suihkukäynti ja urheilukamppeet valmiiksi 13.00 Välipala ja illan säbäpelien viestintää (sekä tiistaisin että torstaisin säbää aina opetusten jälkeen) 15.30 Lähtö Alicanteen (matka taittuu joko N-332 tai A7tietä pitkin, riippuen kiireestä) 16.30 Saapuminen koululle (kylmälaukku ja maila mukaan autosta) 16.45 Lasten vastaanotto liikuntasalin ulkopuolella, tarkistuslaskenta että kaikki läsnä 16.50 Ensimmäinen tunti alkaa poikien (8-9 vuotiaat) ryhmän kera 17.00 Syöttöharjoittelua 15min 17.15 Tekniikkaharjoittelua 10min + juomatauko 17.30 Harjoituspeli 30min (5 vs 5) 18.00 Tunti päättyy (lapset noutavat reppunsa ja ulkovaatteensa ja odottavat opettajan kanssa ulkona vanhempia, vanhemmat pääsevät koululle portista klo 18.00 ja portit suljetaan 5min tämän jälkeen) 18.05 Toinen tunti alkaa isompien lasten (10-13 vuotiaat) kera Salibandya opettamassa, osa 2 Opetan salibandya Alicantessa (Sant Joan de Alacant) kahtena päivänä viikossa, tiistaisin ja torstaisin. Opetustunteja on neljä (4) viikossa, kaksi kumpaisenakin päivänä. Näiden päivien aikataulutus menee kutakuinkin seuraavasti: Teksti ja kuvat: Jarno Repo 18.10 Tekniikkaharjoittelua (syötöt, vedot, kuljetukset, harhautukset, pallonhallinta..) 18.30 Juomatauko 18.35 Harkkapeli (5 vs 5, aika usein tytöt vs pojat, kuulun tyttöjen joukkueen vahvistukseksi tällöin) 19.00 Tunti loppuu (joskin lapset tahtovat yleensä pelata yliaikaa, joten harvoin lopetetaan tasalta) 19.05 Jutustelua oppilaiden ja heidän vanhempiensa kera päivän peleistä, aika usein vanhemmat saapuvat seuraamaan illan jälkimmäiselle opetustunnille säbämatsia, kun koulun portit aukeavat aiemmin. 19.15 Matka kohti Orihuela Costaa alkaa, säbäpelit odottavat Los Balconesissa klo 20.15 20.15 Salibandya (5 vs 5, Finnkampen) 22.30 Pelit loppuvat (usein pelataan tosiaan Finnkampen, joissa Suomi reilusti niskanpäällä) 23.00 Kotona (suihku ja iltaruoan valmistus, nyt menee nautaeläin oikein hyvin ruokana kera patatas bravasten ja vihreän salaatin) Salibandyn opettaminen (ja pelaaminen) ovat erittäin mielenkiintoista ja antoisaa puuhaa, joskin tiistaisin ja torstaisin ei ohjelmassa sitten juuri muuta olekaan. Molemmat ryhmät ottavat opetuksen ja ohjeistuksen hyvin vastaan, etenkin tytöt, joille teknisen oppimisen merkitys näyttäisi olevan poikien vastaavaa huomattavasti suurempi. Lähes kaikki oppilaat molemmissa ryhmissä ovat espanjalaisia, joten kyseessä on vahvasti espanjalainen koulu (escuela privado). Oheistetaan muutama kuva säbäkaukalolta Alicantesta. 43
Uusi Costa Blanca 1/2015 Nämä pienet ja herkulliset käsin syötävät suupalat nautitaan yleensä lempijuoman saattelemana. Tapas voi selättää nälän tunteen pieneksi hetkeksi tai sitten herättää vieläkin valtaisamman ruokahalun. Suomalaisille tapakset ovat jo tuttu juttu, ja meillä puhutaankin jo tuttavallisesti "snapaksista". Mutta tunnemmeko me tapaskulttuurin historian? Espanjan kielten tutkimuskeskuksen mukaan tapas on "pieni annos jotain syötävää, joka tarjoillaan juoman kanssa". Sana "tapa" tarkoittaa suomeksi kantta tai korkkia. Totta ja tarua Espanjan tapaksista Kun puhutaan Espanjan tapaksista, puhutaan samalla tämän uskomattoman maan historiasta ja kulttuurista. Espanjan gastronomia on kansainvälisesti tunnettua ja arvostettua, ja tapakset ovat aina olleet – ja tulevat olemaan varmasti vastaisuudessakin – pysyvä osa espanjalaista ruokakulttuuria. Nämä pienet suupalat, joista me niin paljon pidämme, tarvitsevat kyytipojakseen lasillisen viiniä tai huurteisen oluen. Alkoholi nostaa virettä ja antaa voimaa, ja kautta aikojen sitä on nautittu myös kylmien talvipäivien lämmikkeenä. Espanjalaisessa ruokakulttuurissa viinillä on ollut aina hyvin tärkeä rooli: sillä on Espanjassa jopa oma jumala nimeltään Baco. Kesäisin viini vaihtuu virkistävään ja tyypilliseen gazpacho-tomaattijuomaan. Tapaksien synnystä on paljon erilaisia tarinoita, kerron tässä niistä tunnetuimmat. On olemassa hyvin suosittu legenda, joka vie meidät kuningas Alfonso XIII:n aikaan. Kuningas vieraili eräänä päivänä Espanjan vanhimpiin kuuluvassa ravintolassa, Ventorrillo del Chatossa, ja paikan omistaja tarjosi hänelle lasillisen viiniä ja asetti lasin päälle ohuen viipaleen juustoa (toisen version mukaan se oli sittenkin pala kinkkua). Totuus on, että omistaja teki tämän vain siksi, että kärpäset eivät sukeltaisi hänen ylhäisyytensä viiniin. Siitä lähtien aina, kun kuningas Alfonso XIII vieraili alueen kapakoissa, hän halusi jonkin pienen syötävän viininsä kylkiäiseksi. Tästä alkoi – siis yhden legendan mukaan – tämä maailmanlaajuinen muotiilmiö: viattomasta yrityksestä suojella lasia kärpäsiltä. Toinen legenda perustuu kuningas Alfonso X el Sabion sairauteen. Hänen tuli syödä vain pieniä annoksia viinitilkan kanssa tiettyjen ajanjaksojen väleissä. Kun kuningas Alfonso X parantui, hän vaati julkisesti, että kaikkien Kastilian kapakoiden pitäjien piti aina tarjota viinin kanssa jokin pieni naposteltava, niin hyväksi hän oli todennut tämän tavan. Rahvaanomainen tarina taas kertoo, että tapakset saivat alkunsa, kun maanviljelijöiden ja työläisten piti syödä pieniä annoksia työpäivän aikana, jotta he jaksaisivat jatkaa töitään aina ruoka-aikaan asti, joka Espanjassa on kautta aikojen alkanut hyvin myöhään. Toisen tarinan mukaan Espanjan armeijan väelle tarjoiltiin juotavan mukana pieniä annospaloja ruokaa, etteivät juhlankipeät sotilaat humaltuisi liikaa. Tapasten syöminen jatkuvan juomisen lomassa kevensi myös sotilaiden seuraavan aamun harjoituksia. Jotta annosta voidaan kutsua tapakseksi, sen täytyy täyttää tietyt kriteerit. Ensinnäkin se nautitaan tavallisten ruoka-aikojen välissä, jolloin se antaa voimia jaksaa normaaliin ruoka-aikaan asti. Tapas syödään käsin, eikä 44
Uusi Costa Blanca 1/2015 se saa olla liian suuri muttei liian pienikään – annoksen koon ja ulkonäön määrittäminen puolestaan on pelkkää taidetta. Tapaksien reseptit vaihtelevat mieltymysten ja kunkin alueen ruokakulttuurin mukaan. Kaikista yleisempiä tapaksia ovat oliivit, kuivat hedelmät ja leikkeleet, kuten juusto, chorizo ja ilmakuivattu kinkku. Tapaksien maailma on kuitenkin laajentunut, ja ympäri Espanjaa voi löytää mitä ihmeellisempiä ja herkullisempia tapaksia. Tapas voi olla aivan yksinkertainen, mutta myös äärettömän kekseliäästi ja taiteellisesti toteutettu annos syötävää. Tapaksista on tullut espanjalaisen gastronomian tunnus, ja ne ovat juurtuneet maan kulttuuriin pysyvästi. Tänä päivänä tapaskulttuuri on sitä, että lähdetään ulos kiertelemään ja kokeilemaan mitä erikoisimpia tapaspaikkoja. Tapas yleensä nautitaan ravintolan tai tapasbaarin tiskillä, joten on helppoa vierailla monessa paikassa saman illan aikana. Tämä käytäntö on myös tärkeä sosiaalinen tapahtuma, koska Espanjassa helposti hyviin tapaspaikkoihin "jäädään suusta kiinni", eli minuutit voivat venyä tunneiksi ja lasillinen tusinaksi. Mihinkään ei tietenkään koskaan ole kiire. Mañana mañana! Monet espanjalaiset kaupungit – kuten Málaga, Granada, Madrid, Sevilla, Córdoba ja San Sebastian – kilpailevat keskenään parhaan tapaskaupungin tittelistä. Nämä "tapaksien temppelit" ovatkin parhaita paikkoja tutkia tätä hauskaa tapaa ja opiskella sen loppumattomia saloja. Teksti ja kuvat: Heli Koskinen www.espanja-loma.fi Espanjassa on monenlaisia poliiseja Policía Nacional (PN) eli kansallinen poliisi ja Guardia Civil (GC) eli siviilikaarti toimivat aika lailla samoin ja usein aivan päällekkäin tutkien samaakin asiaa. Molemmat ovat myös valtakunnan hallinnosta riippuvaisia. Ehkä suurin ero on siinä, että PN toimii lähinnä vain kaupungeissa, GC maaseudulla ja maakunnissa. Tässä hiukan tietoa yksinkertaistettuna eri poliisien toimista. Molempien tehtävä on taata kansalaisten turvallisuus estämällä häiriöitä ja rikoksia ja selvittämällä jo tapahtuneet rikkomukset. PN tutkii erilaisia huumerikoksia, henkirikoksia, varkauksia, väkivaltarikoksia, talous-, teknologisia, finanssija pankkirikoksia, valvoo rajanylitystä sekä maahanmuuttoa ja antaa henkilöllisyystodistuksia ja passeja sekä oleskelulupia. GC valvoo maantieliikennettä, vankienkuljetusta, ympäristönsuojelurikoksia, myöntää aselupia ja valvoo räjähteiden käyttöä, vartioi rajoja ja rannikkoa, lentokenttiä ja muita laitoksia tai paikkoja tarpeen mukaan. Policía Local (PL) eli kunnallinen poliisi on riippuvainen kunnallishallinnosta. Se tekee yhteistyötä sekä PN:n että GC:n kanssa, suojelee kunnan johtohenkilöitä, kunnallisia rakennuksia, valvoo järjestystä ja liikenteen merkintää ja liikennettä omassa kaupungissa. Paikassa kuten Torrevieja, jossa nämä kaikki poliisit ovat, on esim. polkupyörävarkaus PN:lle ilmoitettava asia. Jos on jonkinlainen vakuutus, josta voi anoa korvausta, on korvauksen hakemisen ehtona yleensä rikosilmoituksen tekeminen. Muutkin poliisit voivat ottaa vastaan ilmoituksen varkaudesta, mutta yhtä hyvin voivat marssittaa oikeaan paikkaan jouduttaakseen asian käsittelyä. Aina kannattaa tehdä ilmoitus. Yksittäisen pyörävarkauden selvittely ei ole helppoa eikä kaiketi niin kovin tärkeäkään, mutta kaikkien rikkeiden ilmoittaminen voi auttaa poliisia tutkimustyössä, jos kyseessä on esim. joku yksilö tai ryhmä, joka toimii samalla alueella, samaan aikaan, samalla tavoin, esim. jos joku kerää pyöriä myydäkseen ne romuttamolle tai vietäväksi myyntiin toiselle paikkakunnalle. Ilmoituksen tekoon on hyvä ottaa mukaan selvä kuvaus pyörästä, mieluummin valokuva ja aina parempi, jos pyörässä on jossain kätkössä kaiverrettu tunnus. Annukka Valtanen 45
Uusi Costa Blanca 1/2015 Pitkään olin haaveillut pidemmästä oleskelusta jossain Välimeren maisemissa ja mieheni kun on monesti talviaikaan Espanjassa asumisesta puhunut, päätin toteuttaa kummankin unelmaa, siinä määrin kuin se nyt oli mahdollista. Kaikista mahdollisista vaihtoehdoista valikoitui Costa Blanca ja siellä Torrevieja, unieni johdattelemana. Ensimmäiset askeleet Espanjan mantereella tuli otettua joulukuun 15. päivä Alicanten lentokentällä. Sen jälkeen askeleita kertyikin paljon pitkin Costa Blancan rannikkoa. Meillä on jo vuosia ollut tapana ulkomaan matkoilla lähteä nk. Annes resor ille, joka käytännössä tarkoittaa tutustumista uusiin paikkoihin kävellen ja myös paikallisbusseilla matkustaen. Costa Ensiaskeleita Costa Blancalla Blancalla on hyvät puitteet juuri tällaisiin retkiin, ja minä "meren kasvattina" ihastuin siihen, että rantaviivaa riittää silmän kantamattomiin ja että meren läheisyydessä voi helposti kävellä, kilometritolkulla. Veden lämpötila ei tähän aikaan vuodesta houkutellut uimaan, mutta minun sieluani ravitsevat meren ihanat värit ja ranta-aaltojen kohina, joten minulle pelkkä veden katselu riitti. Torreviejassa asetuimme Lago Jardiniin reiluksi kuukaudeksi asumaan ja ympäristö vaikutti mukavalta, siistiltä ja rauhalliselta. Suomalaisia ja englantilaisia on tällä alueella paljon ja osan kanssa pääsimme tutuiksi hyvinkin pian. On hienoa, että ulkomailla toimii yhteishenki oman kansan kesken, ja myös vieraiden, ja ollaan ystävällisiä toisille. Jo se, että kadulla tervehditään vaikka ei tunneta, lämmitti mieltäni. Harrastan sitä täällä Suomessakin, mutta aina en saa vastausta – korkeintaan ihmettelevän katseen. Ensitunnelmat väliaikaisesta kodista oli kuitenkin "jäätävät", kun sisällä oli lämmintä vain 16 astetta. Olin varautunut siihen, että ulkona olisi sellaisia max-lämpötiloja, mutta että sisälläkin. Ilmalämpöpumpulla sai osan huoneistosta vähän lämpimämmäksi, mutta kosteutta riitti silti sen verran, että vaatteet olivat aina kylmät. Ajan kanssa siihen kuitenkin tottui, ja onneksi säät suosivat meitä: ulkona oli parhaimmillaan +25 astetta, auringossa ja tuulen suojassa joskus ehkä ylikin, ja vain yksi sadepäivä osui kuuden viikon reissuumme. Ulos oli siis hyvä lähteä lämmittelemään. Paikallisbussilla opimme pian kulkemaan ja se toimi suhteellisen hyvin aikataulussakin, mitä nyt joskus oli reilun vartin myöhässä. Espanjalainen kulttuuri opettaa monellakin tapaa kärsivällisyyttä ja hetkessä elämistä, joka ei ole ollenkaan pahitteeksi. Sitä taitoa pyrin nykyelämässä muutenkin kehittämään ja nyt siihen tarjoutui monia hyviä tilaisuuksia. Usein teimme matkaa jalan Lago Jardinista rantaan ja myös keskustaan. Torreviejan ranta tuli myös käveltyä lähes päästä päähän, Suomi-kaupalta Calasista aina Punta Primaan saakka. Parhaana päivänä tuli tehtyä 25 km lenkki. Maisema kannusti liikkumaan, ainakin minua, eikä pitkäkään matka tuntunut missään, kun välillä pysähtyi viihtyisiin rantaravintoloihin nauttimaan kylmät juomat. Sen lisäksi kilometrejä kertyi Los Balconesin ja Los Altoksen Välimeri tuo mielenrauhaa... ... ja inspiroi maalaamaan rannalla. Espanjan lämmössä syntyy taidetta. 46
Uusi Costa Blanca 1/2015 kierroksilla, sillä ilman karttaa kävellessä ympäriinsä jouduimme usein peruuttamaan takaisin tien yllättäen päätyttyä tai sitten huomasimme kiertäneemme vain ympyrän. Kadut ovat mutkaisia ja mäkisiä sillä alueella, enkä minä ole kovin hyvä suuntavaistoltani, mutta onneksi alueella on hyviä maamerkkejä, kuten sairaala ja hotelli. Ja tietysti meri ja suolajärvi sekä aurinko. Luonto auttaa aina luonnon lasta. Kävimme tutustumassa myös La Mataan ja sen viiniviljelmiin sekä suolajärven lintukantaan. Annes resor teki päiväretket myös Alicanteen ja uusien ystävien kanssa Cartagenaan. Sillä reissulla huomasin oppineeni oikeasti jonkin verran jo espanjaakin, kun El Pilarissa tuli tehtyä pieni mutka. Kävimme myös La Matassa järjestetyssä possujuhlassa. Ilmaista lihaa, leipää ja juomaa jonotti satoja, ellei tuhansia ihmisiä, hymyssä suin pitkin päivää ja sitten niitä nautittiin ystävien ja perheiden kesken pitkin keskustan aukiota ja rantaa. Se oli mielenkiintoinen kokemus ja taas hyvä tilaisuus opetella kärsivällisyyttä ja tässä hetkessä olemista. Käytin paljon aikaa myös maalaamiseen, sillä ympärillä oleva luonto sekä rakennukset inspiroivat kovasti, ja olihan se osa matkani tarkoitusta. Oli ilo tavata myös muita taiteilijoita ja käydä myös näyttelyissä. Hienoa, että myös suomalaiset esittelevät omaa osaamistaan Espanjassa. Ehkä minäkin vielä jonain päivänä? Vaikka alkuun olo oli kuin Liisalla Ihmemaassa ja kaikkea katseli ja ihmetteli kuin pieni lapsi, tottui paikkaan aika nopeasti ja liikuminen oli helppoa. Valtatien ylitykseen tai alitukseen saisi olla enemmän mahdollisuuksia jalankulkijoille ja pyöräilijöille, eikä haittaisi, jos joitain kävelykaistaleita jatkettaisiin nk. loppuun asti. Torrevieja on laajaksi levinnyt, mutta kuitenkin suhteellisen pieni kaupunki – vähän niin kuin nykyinen kotikaupunkini Tornio – joten voisin hyvinkin kuvitella asuvani siellä aika ajoin. Ihmiset ovat ystävällisiä ja auttavaisia, monissa kaupoissa pärjäsi englannin kielellä ja suomalaisia palveluitakin on hyvin saatavilla niitä tarvitseville. Harrastusmahdollisuuksiakin on monenlaista ja itse haluan tuoda tarjolle mm. luovuutta ja elämäntaitoakin kehittävää Vedic Art -koulutusta ja myös naurujoogaa, joita ohjaan Suomessakin. Niinpä nyt odottelen, että sieltä suunnalta tulee tilauksia koulutuksille, jotta saan taas pakata laukkuni ja nousta siiville. En voi sanoa, että sydän jäi Costa Blancalle, mutta on se sellainen paikka, jossa voisin hyvin viihtyä pidempäänkin. Niin paljon jäi vielä näkemättä, mutta ensiaskeleet siellä on otettu ja toivottavasti niitä tulee pian lisää. Anne Mustajärvi, Tornio Lions Club Torrevieja/Suomen ohjelmassa oli 6.–8. helmikuuta matka Madridin luoteispuolelle, jossa pääkohde oli vuonna 1584 valmistunut El Escorialin kuninkaallinen luostaripalatsi. Muita käyntikohteita olivat Francon rakennuttama sisällissodan monumentti Valle de los Caídos, Segovian kaupungin monet historialliset rakennukset ja San Ildefonsossa sijaitseva lukemattomista suihkulähteistään kuuluisa La Granjan kuninkaallinen palatsi. Matkaan osallistui runsaat 30 henkeä. Kevään tulevista tapahtumista on päällimmäisenä Bar Carlosissa 19. maaliskuuta järjestettävä perinteinen San Josén eli Espanjan isänpäivän brunssi. Leijonat auttavat Torreviejan varattomia perheitä Aivan joulun alla leijonat luovuttivat paikalliselle Alimentos Solidarios Torrevieja -yhdistykselle viime vuoden San José -juhlan tuoton 647 euroa, jolla summalla yhdistys jakoi jouluruokapakkauksia varattomille perheille. Seuraavaksi klubin tähtäimessä on varattomien koululaisten lounasruokailun tukeminen. AST:n Antonio Sánchez otti vastaan leijonien lahjoituksen. Leijonat Segoviassa Lisätietoja Lions Club Torrevieja/Suomen toiminnasta saa klubin aktiviteettitoimikunnan puheenjohtajalta, Pia Töttermanilta, puh. 694 421 638. La Matan possujuhlilla. 47
Uusi Costa Blanca 1/2015 Rahtilaivalla ja autolla Espanjaan Matka Kotkasta Lyypekkiin kestää rahtilaivalla noin 50 tuntia. Alus lähti Kotkasta 1.11. klo 10.00 lauantaina ja Lyypekissä olimme 03.11. 08:00 maanantaina. Lähtöaamuna ilma oli aurinkoinen sekä tyyni, pakkasta -5 C. Auto ja peräkärry alukseen klo 09:00. Kassi autosta mukaan, ja pitkä reitti jäistä kantta myöten pujotellen lastin seassa varoen hyttiin. Hytti oli toimiva sekä tilava, pehmeä sänky houkutteli vaaka asentoon, suihkutila oli siisti. Hytissä oli erikoinen putkimainen ikkunaratkaisu: putken päästä näkyi meri, ja siitä olisi hyvin mahtunut ryömimään ulos (toisin kuin Titanicissa). Laivassa kiireetön tunnelma Olin ainut matkustaja, niin kuin yleensäkin näillä "omatoimimatkoillani", ja tämä oli toinen matkani tällä Friedrich Russilla. Aluksella on erittäin kohtelias henkilökunta. Itämeren ylityksiä näiltä Espanjan matkoiltani on kertynyt yli 150, joten monella laivalla sekä eri kokoisilla laineilla on matkaa tehty. Rakastan meren moni-ilmeisyyttä, ja olen joskus komentosillalla leipäni ansainnut. Ruokasalissa pöytä oli katettu 12 hengelle, mutta olin ainoa syöjä – eipä ollut kenenkään turhia höpinöitä kuunneltavana. Laivassa ei ole nettiyhteyttä, ja puhelinkin on Itämerellä suuren osa aikaa toimintakyvytön. Ruokailut sekä rauhallinen oleilu ilman kiirettä olivat yhtä juhlaa. Ateriavalikoima oli kaukana matkustajalaivojen notkuvista noutopöydistä, annosta ei valita eikä tilata, vaan merimiesten perusruokaa tulee, samaa mitä miehistölle. Aluksella huolehditaan muun muassa henkilökunnan painosta. Ylipainosta (uberweigth) ohjeistetaan useassa paikassa. Ruokailu on järjestetty siten ettei päivällisellä klo 17.00 tarjota enää raskasta ruokaa vaan esimerkiksi monipuolinen leikelautanen vihanneksilla. Lisäksi laivoilla aiemmin olleet makeat, kuten pullat sekä vastaavat oli poistettu. Pyhäinpäivänä tarjoiltu päivällinen, kaalinsuikalepyttipannu makkaranpätkineen, sekalaisten mausteiden kera, oli hieman oudon makuista. Lounaan perunamuusin, ison pihvin, vihannesten sekä leikkeiden jälkeen ei ollut mainittava nälkäkään. Miehistölle kaaliruoka näkyi maittavan. Juomana tarjoiltiin vettä. Kun iltanälkä yllätti sai ruokaa sekä juomia hakea kapyysista eli laivan keittiöstä. Saunaankin pääsi Sauna oli 10 m päässä hytistä, mutta tällä kertaa sinne pääsy vaati järjestelyjä. Edellisellä matkalla en kysellyt keneltäkään, sillä saunan ovi ei ollut lukossa: “laitoin vain saunan lämpiämään ja olutta oli”. Kävin löylyissä milloin huvitti, ja systeemini toimi. Nyt piti kysyä ensin lupa komentosillalta lämmitykseen tulipalon vaaran takia!? Stuertti tarvittiin avaamaan ovi sekä kytkemään saunan lämmitys päälle. Käytön jälkeen selvitin “stujulle“ osaavani homman, ja stuertti Priort valtuutti minut käyttämään saunaa itsenäisesti. Sauna oli 5–6:lle hengelle kauniisti tehty perussauna, erikoista oli löylyveden puute, jonka joku oli ratkaissut ripustamalla vedellä täytetyn Cola-pullon narulla pesualtaan viereen. Pullon avulla sain vettä kiukaalle. Pukuhuone oli tilava, wc, kaksi suihkua – kokonaisuus toimi hyvin. Laiva saapuu Lyypekkiin Lähtöpäivän iltana tuuli Itämerellä yltyi keinuttamaan ja ryskyttämään alustamme. Hyttiin, punkkaan ja peitto päälle. Laivan keinunta oli rauhoittavaa, uni tuli minuutissa. Seuraavana päivänä sunnuntaina 2.11. oli aamulla merellä sankka sumu, joka ei hälvennyt päivän kuluessa, näkyvyys oli alle 1000 m, 3–4-metriset laineet keinuttivat hieman alusta. Lounas, maukas vihanneskeitto, juustolla kuorrutettu leike, sekä pyhäpäivän kunniaksi laivan tarjoamana lasillinen hyvää punaviiniä, jälkiruokana iso päärynäsuklaavaniljajäätelöannos runsaalla kermavaahdolla. Ei hassumpaa. Stuertti Priort kertoi olleensa aiemmin yli kaksi vuotta töissä ravintolassa Mallorcalla, hän puhui jonkin verran espanjaa. Priort kertoi pitävänsä espanjalaisten tavasta elää ja juhlia todeten siellä ihmisillä olevan vähemmän stressiä ja enemmän aikaa elämälle. Olin asiasta täysin samaa mieltä. Erkki Leppänen 48
Uusi Costa Blanca 1/2015 Tein illalla pienet matkaeväät kapyysissa, auton tankki oli täytetty Kotkassa” halvalla” dieselillä. Trippimittarin nollaus, laivasta ulos “paanalle“ ja auton keula kohti Hampuria ja Espanjaa. Ajomatka Matkan toinen vaihe, (yksin ajaessa se tylsempi osuus) ”pitkä paana” Lyypekissä kohti Espanjaa oli edessä. Ajattelin ajavani Saksan läpi Hampuri, Hannover, Frankfurt, Karlsruhe, Mullhausen, ja Ranska. Matka hyvässä säässä meni peräkärryn kanssa “no problem”, ja pirteänä kun olin, päätin jatkaa matkaa. Lisää tylsää ajamista Ranskan Valenceen asti, sitten loppui tylsyys. Törmäsin ankaraan ukkosrintamaan näkyvyys putosi alle 10 metriin, sivutuuli oli hirmuinen. Rekat ajoivat noin 20–30 km / h, käännyn seuraavan huoltoaseman pihaan, tankkasin, ostin täytettyä ranskanleipää evääksi ja siirryin pihalle odottamaan tolkuttoman sateen loppumista. Pari tuntia meni ennen kuin sade muuttui normaaliksi. Auto Route kutsui. Ukkosrintama oli 100 km laajuinen. Tällä osuudella ei muuta erikoista kuin tankkaukset ja vähän evästä. Jonguera. Nyt olin toisessa kotimaassani, Espanjassa, mutta en kokenut mitään tunnekuohua niin kuin ensimmäisillä matkoillani, jolloin laulettiin Espanjaan tullessa Eviva Espanjaa, ja oli mahtava fiilis. Ajattelin ajavani niin kauan kuin se vielä “maittaa”, ainakin Barcelonan tienoille, mutta kun ei ollut väsynyt olo, jatkoin vain menemistä. Tarragona, sitten Valencian jälkeen tauluissa luki jo Alicante. Ei sitä enää tässä vaiheessa hotelliin menoa ajatellut, vaan kotiin tuloa. Vanha rekkamiesten sanonta viimeisten kilometrien vaarasta pitkien ajomatkojen jälkeen piti taas paikkansa, sillä Elchen jälkeen kotiin oli matkaa reilu 20 km ja ne olivat reissulla tuskaisimmat; olin ikään kuin matkan jo tehnyt, ja kontrolli alkoi häviämään. Perille Pinomariin onnellisesti. Kaikki kotona kunnossa, taas kerran (kai 155. kerta ) pitkä matka läpi Euroopan onnellisesti ohi. Kiitos "yläkerran ukko”. "Laivan tiedot" M/S Friedrich Russ Kotisatama Sant Johns Omistajat Saksasta. Miehistö puolalainen. Kapteenina Bodenslaw Moskalo. Paperiteollisuuden aikarahtaama Transfennicalle Laivan pituus 153,40 m, leveys 20.60 m, nopeus Wärtsilän 12 600 kVa:n koneella n. 20 knop (n. 36km/h) Laiva on normaali ro-ro-rahtialus (sto-ro paper and trailer vessel), rakennettu konttien sekä trailereiden rahtaukseen. Nykyisin eivät vetoautot kuljettajineen usein Itämeren yli liiku, sillä on edullisempaa siirtää tavara konteissa ja perävaunuissa. Tilastostatistiikkaa: Lähtö Lyypekistä maanantaina klo 9.00, perillä PinoMarissa Costa Blancalla tiistai-iltana klo 21.00. Matkaa kertyi 2 730 km. Ajoaika tankkauksien ja tauon 2 h kanssa 36 h. Polttoainetta n. 250 l. x n. 1.40/l = 350 €. Tiemaksut n. 200 €. Majoitusvinkkejä Joskus on kyselty yöpymispaikoista Euroopan läpiajomatkoilla. Tässä muutamia: Hotel La Jonquera heti Ranskan rajan jälkeen Espanjassa mäen alla oikealla n. 70 € kahdelta hengeltä aamiaisen kanssa. Hotel Montpellier Formula 1. Kahden hengen yöpyminen (ei luksusta, mutta siistiä suihku käytävällä) aamiaisella 38 € Etelä-Ranskassa. Aidattu parkkialue, muutama ruokapaikka lähellä. Sopivan matkan päässä Espanjasta tai Pohjois-Ranskasta. Basel Saksa yksityismajoitusta alueella useissa paikoissa. Saksalaiseen tapaan siistiä, ja runsas aamiainen. Hinnat 60–80 €. Navigaattorilla löytää pimeässäkin. Kaikista Saksan moottoriteiltä pikkukaupunkeihin erkanevilta (Ausfahrt) 10–20 km säteellä löytyy Zimmer frei (vapaita huoneita) edulliseen hintaan ilman tilaamista 45–70 € kahdelta hyvällä saksalaisella aamiaisella. Ajovalinnoista, hotelleista, sekä muusta aiheeseen liittyvästä voisi kirjoittaa oman juttunsa lähes 30 vuoden kokemuksella. Netistä sekä navigaattorista saa ajosuunnitelmaan erinomaista tietoa. 49
Uusi Costa Blanca 1/2015 Suuri osa keski-ikäisistä ja sitä vanhemmista asiakkaistani kertoo alkuhaastattelun aikana käyttävänsä verenpaineja/tai kolesterolilääkitystä. Länsimainen lääketiede on keskittynyt hoitamaan vaivoja pelkkien lääkkeiden avulla ja harvoin käytetään aikaa jäljittämällä ongelman perimmäistä syytä. Pillerin syönti vastaa samaa kuin veisit matalaa öljynpainevaloa valittavan autosi korjaamoon ja siellä kojelaudasta poistetaan ainoastaan varoitusvalon polttimo. Turvallista matkaa! Yleensä asiaa perustellaan rasvaisen ravinnon syönnillä tai perintötekijöillä, mutta uusimpien tutkimusten mukaan ravinnolla on hyvin pieni vaikutus kolesterolitasoihin. Kolesterolin ylle on saatu luotua hyvin pelottavia mielikuvia ja luotu kannattava lääketehtaiden business. Kolesteroli (C27H45OH) on ihmiselle elintärkeä aine. Sitä tarvitaan solukalvon rakentamisessa ja sappiyhdisteiden valmistuksessa. Aivojen kuivapainosta merkittävä osa on kolesterolia – ihmiselimistön kaikesta kolesterolista 25 % on aivoissa. Lisäksi se on useiden hormonien (progestageenit, estrogeenit, androgeenit, glukokortikoidit, mineralokortikoidit) ja D-vitamiinin esiaste. Korkea verenpaine on toinen asia, jonka kanssa monella on ongelmia. Verenpainetta säätelee autonominen hermosto, joka koostuu sympaattisesta ja parasympaattisesta hermostostosta. Ensinmainittu pyrkii nostamaan ja jälkimmäinen alentamaan verenpainetta. Molempien säätelykeskukset sijaitsevat väliaivoissa. Vastoin yleistä luuloa, veren paksuuteen ei vaikuta hemoglobiinin vaan verihiutaleiden eli trombosyyttien määrä. Normaalisti verihiutaleita on 140–400 miljardia kappaletta litrassa verta. Optimitasona pitäisin tasoa 335. Trombosyytti-sanassa alkuosa trombo tarkoittaa hyytymää ja syytti solua. Termi kuvaa trombosyyttien tehtävää elimistössä. Verenvuodossa ne tukkivat vuotavaa suonta ja osallistuvat hyytymän muodostumiseen. Suomenkielen sana verihiutale kuvaa hyvin trombosyyttien ulkonäköä. Ne eivät ole kokonaisia soluja vaan veressä uiskentelevia solua pienempiä kappaleita, jotka mikroskoopin alla näyttävät hiutaleilta. Joskus verihiutaleiden määrä suurenee. Tilaa nimitetään essentiaaliseksi eli itsesyntyiseksi trombosytoosiksi. Vika on luuytimessä, jossa verihiutaleet tuotetaan, mutta tarkemmin liikatuotannon syytä länsimainen lääketiede ei tunne. Trombosytoosin oireita ovat sekä lisääntynyt veritulppien vaara että taipumus verenvuotoihin. Vaikka verihiutaleita on paljon, ne Yleisimmät terveysongelmat kansanparantajan silmin; aliarvostettu perna saattavat olla huonolaatuisia, mikä selittää vuototaipumuksen. Paksu veri rasittaa sydäntä ja aiheuttaa monia verenkierrollisia ongelmia. Lista paksun veren aiheuttamista sairauksista on pitkä ja osin myös yllättävä, koska yleensä ei ajatella näillä asioilla olevan keskenään mitään tekemistä. Alla muutamia esimerkkejä: Kylmät jalat ja sormet Erektiohäiriöt Tasapainohäiriöt (pikkuaivojen verenkiertohäiriöt) MS-tauti ja Parkinsonin tauti (verihiutaleet muodostavat osittain tai kokonaan aivojen ympärille kalvon, joka aiheuttaa hermostollisia ongelmia) Munuaisten vajaatoiminta Aikuistyypin diabetes Silmänpohjan rappeuma Metastaasit Nyt pääsemme vihdoin puhumaan, mikä aiheuttaa korkeita kolesterolitasoja ja verenpaineita ja suuria verihiutalemääriä. Syynä on pernan hidas toiminta. Lääketiede sanoo yleisesti pernasta seuraavaa: ”Perna sijaitsee vatsaontelon yläosassa vasemmalla puolen alimpien kylkiluiden suojassa. Se painaa aikuisella 150 grammaa ja muistuttaa muodoltaan pyöreähköä pientä limppua, jonka läpimitta noin 10 senttiä. Pernan kupera pinta nojaa kylkiluiden sisäpintaan ja vastakkainen lievästi kovera puoli vatsaontelon elimiin. Perna poistaa verenkierrosta vanhentuneita punasoluja ja toimii verihiutaleiden varastona. Se osallistuu bakteereiden, virusten ja muiden pieneliöiden torjuntaan "siivilöimällä" niitä verestä. Pernassa on kahdenlaista kudosta. Valkoinen ydin on imukudosta (samanlaista kuin imusolmukkeissa), punainen ydin muodostaa verekkään kapillaarien eli hiussuonten kennoston. Pernan aktiivisuutta kuvaa, että sen läpi kulkee 350 litraa verta vuorokaudessa. Ihminen pärjää yleensä hyvin ilman pernaa, sillä muut elimet, etenkin maksa, alkavat hoitaa sen tehtäviä.” 50
Uusi Costa Blanca 1/2015 Edustamani kansanparannusmetodin mukaan perna on äärimmäisen tärkeä elin ja sillä on erityinen merkitys kolesterolin ja verihiutalemäärän säätelyssä sekä vaurioituneiden solujen, kuten syöpäsolujen poistamisessa. Perna voi sijaintinsa puolesta vaurioitua esim. kolarissa ja aikaisemmin oli hyvinkin tyypillistä poistaa se mahdollisen vahingoittumisen takia kirurgisesti. Saattohoidossa eli terminaalivaiheessa oleville ihmisillä tiedetään olevan vain vähän elonpäiviä jäljellä kun papereista ilmenee, että pernan toiminta on lakannut. Meille ei ole vuosituhansien aikana kehittynyt mitään turhaa ja tarpeetonta elintä. Pernan toimintaa voidaan parantaa seuraavin keinoin: Tarkistamalla selän nikamien asennot, erityisesti rintanikaman D8 osalta, jonka kautta kulkee hermotus pernaan Pernan toiminnan elvyttäminen värähtelyn ja bioenergiatason noston avulla, maasäteilyn, vesisuonten ja sähkömagneettisten säteilyn kartoitus ja eliminointi Suosi ruokavaliossa: inkivääri, kaneli, curry, kurkuma, kardemumma, tyrni, sipulit, kana, lammas, punaiset linssit, amarantti, tattari, mahdollisimman yksinkertainen ravinto, ruokailun jälkeen pitäisi jäädä pieni nälkä Pyri syömään ja juomaan kehon pH:ta nostavia eli alkalisoivia elintarvikkeita. Pernan toiminnalla on suuri merkitys kehon energiatasojen ylläpidolle. Lopuksi vielä katsaus siitä, mitä kiinalainen lääketiede toteaa pernasta. Perna muuntaa ja jakaa: Perna muuntaa mahalaukun käsittelemät ravinteet keholle sopivaksi. Pernan sanotaan myös olevan vastuussa elementtien muuntumisesta toisikseen ja muodostavan harmonisoivan akselin elementtien välille. Perna erottelee kirkkaan ja samean: Pernan tehtävä on erotella kirkkaat ja sameat toisistaan. Perna nostaa kirkkaat essenssit ylös keuhkoille, jotka levittävät ne kehoon. Samea vajoaa alas ja päätyy lopulta virtsarakkoon poistettavaksi. Perna on qì ja veren lähde: Perna ja ruuansulatus yleensä on syntymän jälkeisen elämän qìn ja veren alkulähde. Ilman sen tuottamaa ravintoa olemus kuihtuu. Perna pitää veren suonissa: Perna on vastuussa sidekudoksista ja suonien seinämistä. Jos pernan tehtävä pitää vcri suonissa heikkenee voi syntyä taipumusta verenvuotoon ja suonen seinämien muutoksiin. Sami Rasila Karelian Healing -kouluttaja ja kansanparantaja, insinööri Torreviejan suomalaisten seurakuntien naiset järjestävät ohjelmallisen lounastilaisuuden lauantaina 7. maaliskuuta, kansainvälisen naistenpäivän aattona. Ensimmäisen kerran vastaavanlainen tilaisuus oli kuusi vuotta sitten. Tällä kertaa tilaisuus pidetään La Mila-Grossa -ravintolan avarassa salissa. Ennen lounasta on luvassa monipuolinen ohjelma, teemana Naisen elämän suola. Päivän aloittavat miehet, musiikkivieraiksi mukaan kutsutut Seppo Soininen ja Viljo Kaikkonen ; saadaan kuulla selloa, kitaraa ja laulua. Ryhmä espanjalaisen seurakunnan nuoria tuo terveisensä draaman muodossa ohjaajansa Outi Erikssonin kanssa. Riitta Huovilan johdolla etsitään ystävyyden avaimia. Mitä muuta naisen elämän suola voisi olla – sitä pohtii puheessaan Eija Hård . Lisäksi ohjelmassa on mm. haastatteluja, yhteislaulua ja taukoliikuntaa. Lounasliput myydään etukäteen. Niitä saa ostaa luterilaisen seurakunnan kahvilasta, Kotikirkosta ja Majakasta. Paikkoja on 70 hengelle. Naistenpäivän suunnittelutiimi Marja-Leena Sairanen, Paula Kaikkonen, Marketta Eskola, Eija Hård ja Riitta Huovila. Naistenpäivä Torreviejassa 51
Uusi Costa Blanca 1/2015 RUOKA & JUOMA Makujen maailma à la Carlos! Tämänkertainen ruokamme on nimestään huolimatta juhlava ja herkullinen, enkä sanoisi tätä arkiruoaksi kuten joskus joku on niin sanonut. Eikä tämä ole myöskään ihan sitä surf n turfia, joka on nyt maailmalla niin pop. Kuitenkin tässä ruoassa yhdistyvät meri, maa ja ilma. Äyriäiset tulevat merestä, kasvikset maalta ja liha ilmasta, sillä kana osaa lentää, ainakin lyhyitä matkoja. Mitä tässä on siis luvassa? Fideua Espanjalainen pastapaella Carloksen tapaan 52 Jos lähikaupastasi ei löydy fideuapastaa, voit korvata sen rakettispaghetilla, ainakin sitä silloin vuosia sitten oli myynnissä, nykyisestä valikoimasta ei ole tietoa. Laita ensimmäiseksi kalaliemi kuumenemaan. Kuumenna iso paistinpannu ja lorauta sinne reilusti öljyä sekä 4 valkosipulinkynttä. Ota hiukan väriä valkosipuliin ja samalla se antaa makua öljyyn. Lisää pannulle fideuapasta ja anna senkin ottaa itseensä kaunis kullanruskea pinta, älä kuitenkaan paista pastaa, tarkoitus on että pastasta tulee ”rapsakkaa”. Kun pasta on paahtunut pannulla hetkisen, nosta pasta syrjään odottamaan jatkoa. Seuraavaksi valmistetaan sofrito, jonka tärkeimmät raaka-aineet ovat sipuli, valkosipuli sekä paprika. Laita nyt pannulle sipulija paprikakuutiot, joita haudutellaan muutama minuutti ennen tomaattimurskan lisäämistä. Kun lisäät pannulle tomaattimurskan, niin samalla voit lisätä myös mausteet eli suolan sekä ripaukset molempia paprikajauheita ja 1 tl sokeria. Jätä hautumaan kannen alle ja siirry seuraavaksi lihojen sekä merenelävinen kimppuun. Ota pari paistinpannua lisää ja paista toisessa pannussa lihat ja toisessa mustekalarenkaat. 400 gr fideuapastaa (fideua) 1l kalalientä (caldo de pescado) 200 gr kuorittuja rapuja (gambas peladas) 400 gr mustekalarenkaita (anillos de pota) 200 gr simpukoita (almejas) 400 gr broilerin sisäfilettä (solomillo de pollo) 1 sipuli (cebolla) 1/2 vihreää paprikaa (pimiento verde) 1/2 punaista paprikaa (pimiento rojo) 400 gr tomaattimurskaa (tomate troceado) 6 valkosipulinkynttä (dientes de ajo) ripaus makeaa ja tulista paprikajauhetta (una pizca de pimenton dulce y picante) öljyä (aceite de oliva virgen) suolaa (sal) sokeria (azucar) Simpukoiksi käyvät pakastesimpukat, joita löytyy melkein kaikista ruokakaupoista. Jotta itse ruoanvalmistuksessa ei menisi kovin kauaa, kannattaa tehdä esivalmistelut ajoissa, eli kuoria ja pilkkoa sipuli sekä kuutioida paprikat pieniksi kuutioiksi ja kuoria valkosipulinkynnet. Kun kuorimiset ja pilkkomiset on tehty, voidaankin aloittaa pastan käsittely. Broilerin sisäfilepalojen ruskistuessa toisella pannulla, jatketaan mustekalojen parissa. Leikkasin suurimmat mustekalarenkaat kuutioksi, ja pienimmät jätin ihan renkaiksi. Paista mustekalarenkaita hetki kuumassa öljyssä. Tarvitsemme:
Uusi Costa Blanca 1/2015 Kikherne-rucola salaatti 53 Lisää pannulle pari valkosipulinkynttä sekä kuoritut katkaravut, voit käyttää raakoja tai keitettyjä katkarapuja. Rapujen jälkeen pannulle lisätään pakastesimpukat ja niiden jälkeen pannulle laitetaan kuumaa kalalientä. Annetaan porista 2–3 minuuttia, jonka jälkeen pannulle kaadetaan sipulipaprika-tomaattiseos. Tarkista maku ja lisää mausteita tarvittaessa. Nyt alkaakin sitten loppusuora häämöttämään eli yhdistellään eri pannujen sisällöt keskenään yhdelle suurelle pannulle. Tähän tarkoitukseen käy parhaiten paellapannu tai muu laakea pannu. Pannulla on nyt siis lihaa, mustekalaa, katkarapuja, sipuli-paprika-tomaatti seos sekä tietysti se tärkein eli paahdetut fideuapastat. Sekoita tarvikkeet hyvin ja lisää kalalientä pannulle, jonka jälkeen keität muutaman minuutin (noin 10 minuuttia riittää, pastan kypsymisajasta riippuen), tarkoitus on että kalaliemi haihtuu keittämisen aikana ja pasta kypsyy. Kun pastapaella on valmista, ovat pastat nousseet pystyyn ja lopputulos näyttää siltä että ne ikäänkuin kurottelevat kohti taivasta. Nosta paellapannu pöytään ja tarjoa lisukkeena allioli-kastiketta sekä sitruunaa. Näin on mahtava pastapaellamme valmista ja tällä ohjeella tulee ainakin 8 annosta. Tarvikkeisiin tuhlasin noin 15 euroa, joten annoshinnaksi tulee hiukan alle 2 euroa, joka ei ole lainkaan paha hinta pääsiäisen perheateriasta. Tämän saman ruoan voit valmistaa myös käyttämällä pastan sijaan riisiä, eli silloin se on nimeltään paella mixta. Paellan voi valmistaa myös ihan merenelävistä taikka lihasta. Tässä siis yksi vinkki pääsiäisateriaksi, mutta älä myöskään unohda hunajalla maustettua lohta tai perinteistä pääsiäislammasta. Jos on tullut syötyä viime aikoina hiukan raskaammin, niin nyt voidaan syödä sitten hiukan kevyemmin mutta kuitenkin hyvin. Kun puhutaan salaatista, niin ensimmäisenä tulee mieleen kurkku, lehtisalaatti sekä tomaatti. Suomalainen perussalaatti on tehty noista tarvikkeista, rohkeimmat lisäävät jopa vesimelonia tai jopa pinjansiemeniä joukkoon. Sitten on salaattihifistelijöitä, joille kelpaa vain vuohenjuusto, viikunat, erikoisemmat salaatit jne. sekä sitten on niitä, joiden salaatissa täytyy olla paljon sattumia. Tässä seuraavassa salaatissa yhdistyy melkein nuo kaikki aiemmin luetullut tyypit, tarvikkeita on muutettu ns. arkipäivisiksi ja kuka sanoo, että salaatti ei voisi olla lämmin ja ruokaisa eikä pelkillä "herkkupaloilla" höystetty perussalaatti. Erilaiset säilykepavut ovat oivallinen apu niin kesäkuin kotikeittiössäkin, niistä saa pienellä vaivalla erilaisia lisukkeita, keittoja ja ne sopivat erinomaisesti myös salaatteihin. Tarvitsemme: 200–400 gr keitettyjä kikherneitä (garbanzos) 50 gr rucola (rucula) 2–3 retiisiä (rabanitos) 1 iso tomaatti (tomate) 1 valkosipulin kynsi (diente de ajo) 0,5–1 dl valkoviinietikkaa (vinagre de vino blanco) suolaa (sal) 0,5 dl öljyä (aceite de oliva virgen) 1 rkl paprikajauhetta (pimenton en polvo) 1–2 tl kuminaa (comina) mustia oliiveita (aceitunas negras) juustokuutioita (dados de queso) 25 gr seesaminsiemeniä (ajonjoli sesamo) vettä (agua) Jos käytät kuivattuja kikherneitä, ne täytyy ensin liottaa ja sitten keittää. Keittoaika tavallisessa kattilassa useampi tunti, painekattilassa noin 20 minuuttia. Koska käytämme keitettyjä kikherneitä, niin voimme aloittaa salaatin tekemisen.
Uusi Costa Blanca 1/2015 54 Aluksi otetaan käsittelyyn tomaatti, josta poistetaan kuori esimerkiksi kalttaamalla tai kuorimalla. Kun kuori on poistettu, leikataan tomaatti pieniksi kuutioiksi ja sen jälkeen leikataan retiisitä ohuen ohuita lastuja. Nyt alkaakin kaikki olla hiljalleen valmista, joten on aika alkaa kokoamaan salaattia. Valmista salaattipeti rucolasta, jonka päälle lisätään lämpimät kikherneet. Seuraava salaattikerros tulee vinagretassa marinoiduista kasviksista eli retiisistä, tomaatista sekä valkosipulista. Juustokuutiot ja oliivirenkaat lisätään viimeistelyvaiheessa ja loppusilaus annetaan paahdetuilla seesaminsiemenillä. Näin on värikäs, ruokaisa lämmin salaattimme valmista syötäväksi. Jos sinulla jäi kulhon pohjalle vinagretaa, niin sitä voi valuttaa salaatin päälle. Pilkotaan valkosipulinkynsi sekä leikataan oliivit ohuehkoiksi renkaiksi. Nyt on aika valmistaa marinadi noille pilkotuille kasviksille, tosin oliivit eivät tule tähän marinadiin, vaan ne käytetään sitten hiukan myöhemmin. Tee vinagreta salaattikulhon pohjalle sekoittamalla hiukan valkoviinietikkaa ja öljyä sekaisin, mausta ripauksella suolaa. Valkoviinietikan 0,5 dl on suuntaa antava, tarkista aina välillä maku, ja lisää tarvittaessa etikkaa. Seuraavaksi lisää tomaattikuutiot, retiisilastut sekä valkosipulikuutiot vinagretan joukkoon ja hämmennä kunnolla, jotta vinagretta antaa makua kaikille kasviksille, ja jätä tekeytymään hetkeksi. Siirrytään nyt välillä muihin puuhiin. Laita paistinpannu lämpiämään ja kun se on lämmin, lisää pannulle valutetut kikherneet. Mausta kevyesti suolalla sekä paprikajauheella ja eksoottisella kuminalla. Anna muhia hetki pannulla, jotta kikherneet ehtivät lämmitä ja mausteet antavat oman säväyksensä. Nosta pannu pois levyltä ja anna pannulla olevin kikherneiden tekeytyä hetki ennen salaattipedille laittoa. Laita pienempi paistinpannu kuumenemaan levylle ilman rasvaa. Kun pannu on kuuma, lisää pannulle reilusti seesaminsiemeniä ja paahda niitä keyvesti, mutta älä polta niitä. Pannulle ei missään vaiheessa laiteta minkäänlaista rasvaa, ei öljyä, voita saatika margariinia. Paahdetuista seesaminsiemenistä tulee hyvä tuoksu ja ne antavat salaatille arvokkuutta sekä makua. Voit korvata seesaminsiemenet myös pinjonesinsiemenillä. Hintaa näille tarvikkeille kaikkineen tuli noin 1,50 euroa ja salaattia riittää 3:een annokseen. Mikäli kikherne ei kuulu suosikkeihisi, niin on myös muita herne-papu vaihtoehtoja joita voi käyttää salaateissa. Älä tyydy pelkkään kurkku, tomaatti, salaatinlehtisalaattiin, vaan käytä mielikuvitusta ja hyödynnä vaikka edellispäivän ruoantähteitä salaateissa, silloin niistä tulee ruokaisia eikä ruokaa mene hukkaan. Tapaamme jälleen seuraavassa numerossa hyvän ruoan merkeissä. -Carloswww.carloskokki.com
Uusi Costa Blanca 1/2015 Johann Sebastian Bachin pääsiäisajan tapahtumiin perustuva Johannes-passio esitetään Costa Blancalla ja Costa de Solilla suomalaisja ruotsalaisvoimin maaliskuussa. Costa Blancan luterilaisen seurakunnan kanttori-urkuri Heikki Seppäsen johtama suurteos esitetään Torreviejassa Teatro Municipal -salissa perjantaina 20.3. klo 19 ja Aurinkorannikon Benalmadenassa Iglesia de la Virgen del Carmen -kirkossa sunnuntaina 22.3. klo 20. Noin kaksi tuntia kestävässä konsertissa esiintyvät huipputasokas Drottningholms Barockensemble Ruotsista, upea kamarikuoro Utopia Helsingistä sekä joukko maineikkaita solisteja: Anu Komsi, sopraano, Teppo Lampela, altto, Tuomas Katajala, tenori, Charles Barbier, tenori, Olli Tuovinen, baritoni sekä Esa Ruuttunen, basso. Kapellimestarina toimiva Heikki Seppänen on aikaisemmin johtanut mm. Händelin Messias-oratoriota 25 kertaa ja Rossinin Petite messe sollentea 20 kertaa eri foorumeilla. Kevään ehdottoman merkkitapahtuman ovat järjestäSuurprojekti valmis: Bachin Johannes-passio Torreviejassa ja Benalmadenassa maaliskuussa neet Costa Blancan ja Aurinkorannikon suomalaiset ev.lut. seurakunnat ja Ruotsin kirkko. Lippuja à 25 € saa Torreviejassa netistä osoitteessa www.instanticket.es, seurakuntakodilta ja Teatro Municipalin myyntipisteestä teatterin edessä sekä Benalmadenan konserttiin Aurinkorannikon seurakuntakodilta ja Ruotsin kirkolta tai sähköpostilla lheleniu@abo.fi. Heikki Seppänen Nyt on se aika vuodesta, jolloin etenkin pikkulasten vanhempien ja koiranomistajien kannattaa olla tarkkana liikkuessaan Espanjan luonnossa. Lopputalven ja kevään aikana pinjametsien läheisyydessä nimittäin voi esiintyä ns. pinjantoukkia, jotka itse asiassa ovat isokulkuekehrääjänä tunnetun yöperhosen toukkia (thaumetopoea pityocampa) . Niiden esiintymisaika voi kestää huhtikuun lopulle, ainakin kylmemmillä alueilla, rannikolla voi huokaista helpotuksesta aikaisemmin. Näiden muutaman sentin mittaisten toukkien mikroskooppisen pienet karvat ovat nuppineulan kärkeä terävämpiä. Ihmiset saattavat hengittää niitä nenäänsä, suuhunsa ja keuhkoihinsa. Karvojen kulkeutuessa elimistöön voi aiheutua tulehdus. Iholle karvat nostavat ajoksia ja vaikeaa kutinaa. Jos toukan karvoja kertyy elimistöön paljon, siitä aiheutuu yleistä väsymystä, kuumetta ja astmaattisia oireita. Kun esimerkiksi utelias koira nuuhkaisee tai koskettelee toukkaa käpälällään, niin toukan sisältämä myrkky alkaa erittyä ja aiheuttaa käpälässä aluksi kirvelyä, jota koira yrittää lievittää nuolemalla. Näin myrkky kulkeutuu edelleen elimistöön. Myrkky aiheuttaa voimakkaita allergian tyyppisiä paikallisreaktioita sekä ankaria kipuja ja voi lisäksi aiheuttaa suuhun vakavia vaurioita syövyttäen esim. kielestä osan pois. Ensiapuna voi huuhdella koiran suu ja tassut runsaalla vedellä. Jos koiran kanssa liikutaan toukkien esiintymisalueilla, kannattaa käyttää kuonokoppaa. Ennen koteloitumisvaihetta toukat yleensä liikkuvat pitkinä kulkueina. Maassa liikkuessaan toukat kiinnittyvät toisiinsa jopa metrien pituisiksi ketjuiksi. Niillä on veikeä tapa muodostaa liikkuessaan letka, toinen tarttuu suullaan kiinni edellä olevan takapäähän, ja niin edetään pitkässä jonossa! Katso video täältä: https://www.youtube.com/watch?v=vXkYELkmsKI Vaaralliset toukat! 55
Uusi Costa Blanca 1/2015 56
Uusi Costa Blanca 1/2015 57
Uusi Costa Blanca 1/2015 58 kolesteroli, Marevan-testi. Invamopojen myynti ja vuokraus SUOMALAINEN ASIANAJAJA JA VIRALLINEN KÄÄNTÄJÄ Monna Laakso-Sáez
Uusi Costa Blanca 1/2015 Calle Maldonado 2.1, E-03181, Torrevieja puh. 965 708 475, keittiö puh. 683 318 256 Seurakuntakoti ja kahvila avoinna maanantaista torstaihin klo 10–14, keskiviikkoisin kevytlounas klo 11.30–13.30 6–7 €. Messut lauantaina klo 12 Torreviejan Inmaculada Concepción -kirkossa, c/ Maldonadon ja c/ Caballeron kulmassa: 14. ja 28. helmikuuta, 14. ja 28. maaliskuuta Pääsiäismaanantaina 6.4. pääsiäismessu klo 12. Kiirastorstaina 2.4. ehtoollinen klo 18 La Siestan kirkossa, os. C/ Granados 21. Konsertit: Kirkkokuoron konsertti Inmaculada-kirkossa keskiviikkona 11.3. klo 20.30. Johannes-passio perjantaina 20.3. klo 19 Teatro Municipal, liput 25 €. Viikoittainen toistuva ohjelma seurakuntakodilla: Maanantaisin klo 13-15 Perhekerho Maanant. klo 16 Espanjan keskustelupiiri, alk. 16.2. Tiistaisin klo 11 Neulomapiiri Keskiviikkoisin klo 15 Raamattupiiri Torstaisin klo 14-16 Kuoroharjoitus Perjantaisin klo 13-16 Taidepiiri. Naiset kaivolla ti klo 14: 3.2., 17.2., 3.3., 17.3. Miesten juttutupa pe klo 10: 13.2., 27.2., 13.3., 27.3. Myyjäiset ystävänpäivänä 14.2. messun jälkeen Sunnuntailounas 1.3. ja 29.3. klo 14 Lauluillat perjantaina 20.2. ja 6.3. klo 18 Seurakunnan kevätkokous 28.2. messun jälkeen Päiväretki Lorcaan tiistaina 10.3. Runomatinea tiistaina 24.3. klo 15 Naisten kylpyläretki tiistaina 31.3. Lisää tietoa ohjelmasta saa seurakuntakodilta ja nettisivuilta: www.suomenkirkkoespanjassa.net ja www.torrevieja.fi/palvelut/yhdistykset Pappi Juhani Huovila, puh. 606 540 757 tavattavissa keskiviikkona ja torstaina klo 10-14 turistipappi.costablanca@evl.fi Kanttori Heikki Seppänen puh. 606 931 950 tavattavissa kuoroharjoitusten yhteydessä ke klo 14 turistikanttori.costablanca@evl.fi Srk-neuvoston puheenjohtaja Kari Winberg puh. 633 406 706, winberg.kari@gmail.com Tervetuloa seurakunnan tilaisuuksiin ja tapahtumiin! 59 Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Costa Blanca Costa Blancan Vapaakirkkoseurakunta MAJAKKA C/ Travesia José Huertas Morion no 2 local 2B-1, 03181 Torrevieja (Hotel Marina International'ia vastapäätä) Puh. +34 634 329 806 Seurakunnan toiminta Kokoukset sunnuntaisin klo 13 Jumalanpalvelus tiistaisin klo 17 Sanan ja rukouksen ilta Alfa-kurssi jatkuu helmikuun puoliväliin Naisten yhteiskristillinen päivä lauantaina 7.3.2015 klo 11–16 Ravintola La Mila-Grossa, os. C/ San Policarpo 8 Etsimme ystävyyden avaimia ja Elämän suolaa Musiikki: Viljo Kaikkonen ja Seppo Soininen Draama: Outi Eriksson ja espanjalaiset nuoret, Puheet: Eija Hård, Riitta Huovila, Marketta Eskola, Paula Kaikkonen, Marja-Leena Sairanen Seurakunnan työntekijät Pastori Eija Hård 28.2.2015 saakka Pastori Paul Raja-aho 1.3.–30.4.2015 Seurakunnan nettisivut: www.torreviejanvapaakirkko.fi Tilaisuudet avoinna KAIKILLE Sanasta ja musiikista kiinnostuneille! Lämpimästi tervetuloa! Kevätkaudella vierailijoina Kaija ja Efraim Männistö maaliskuussa