Hinta / precio 2,90
4 / 2011
www.meidancostablanca.com
MEIDÄN COSTA BLANCA 4/2011
Sisällysluettelo:
4 Skandinaavinen koulu haasteiden
6 8 9 10 11 12 13 14 15 16
Ennakkoäänestysaika ja -paikka Torreviejassa
Aika: keskiviikko-lauantai 11 .-1 4.1 . klo 1 0-1 4 ja mahdollinen 2. vaali ke-la 25.-28.1 . klo 1 0-1 4 Paikka: Ravintola La Rustika (ent. Los Arcos), Avda. Baleares 34, Urb. Casa Primavera, Torrevieja Äänioikeutettu on asuinpaikkaan katsomatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Kotikunnan voi tarkistaa Väestörekisterikeskuksesta tai Maistraatista. Yhteystiedot löytyvät www.vaalit.fi/34848.htm Ennen äänestyspaikalle menoa: 1. Ota mukaasi ehdottomasti henkilöllisyystodistus, joka voi olla ajokortti, passi tai vastaava kuvallinen asiakirja. Myös ulkomainen henkilöllisyystodistus kelpaa. 2. Ota mukaasi myös postitse kotiisi saama ilmoituskortti (ilmoitus äänioikeudesta). Se nopeuttaa äänestystoimitusta. Ilmoituskortti ei ole pakollinen, vaan voit myös äänestää ilman sitä. 3. Voit äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikoissa ulkomailla ja Suomessa. Yleistietoa vaaleista oikeusministeriön sivuilla www.vaalit.fi Tervetuloa äänestämään! Suomen kunniakonsulaatti, Pilar de la Horadada
PRESIDENTINVAALIT 2012
17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 29 30 31
kourissa Córdoba makuja ja historiaa Espanjansuomalainen Aleksi Día de los Santos Inocentes Cuevas de Canelobre Kokemuksia Skandinaviska Skolanista Jalkapalloyhteistyötä yli rajojen Joulradio soi jälleen Koteja Costa Blancan koirille Viikonloppu Aguilaksessa Talous: Talouden laskusuunta jatkuu Kolumni: Karppaus Paksukainen villitsee kansakunnan! Suomi-Seura: Kaksivuotiskausi joulupukin pulkassa Pakina: Siitä en voi luopua Internetpalvelua Turrón joulun herkku Projenni Travels palvelee golfareita Torre Marketissa Torrevieja y las torres Liisan palsta Selloduo Varonen Espanjassa törsätään jouluna Rakentaminen, väestönkehitys ja nuorison ostovoima Vieraanvarainen Espanja Makujen maailma à la Carlos! Suomi-koulu tiedottaa Ilari Taulion muistokirjoitus Torreviejan jouluseimi Uusi toimintapiste
Club de Leones Torrevieja/Suomi
Vuosikalenteri 2012 10
Meillä on suomea puhuvaa henkilökuntaa
Vuosikalenterissa: - Suomen nimipäivät - Suomen yleiset juhlapäivät - Suomen liputuspäivät - Kansainväliset juhlapäivät - Espanjan kansalliset juhlapäivät - Valencian ja Murcian alueelliset juhlapäivät - Torreviejan ja sen ympäristön paikalliset juhlapäivät - Torreviejan kunnan juhlatapahtumat
Tämän kalenterin koko myyntituotto ohjataan Espanjan Lionsklubien säätiön (FLCE) Lorca-tilille.
Tue ja tule ostamaan omasi KahVillasta! Avda Alfredo Nobel 145, Torrevieja
2
Meidän Costa Blanca 4/2011
MIETTIMISEN PAIKKA
Numero 4/2011 Joulukuu
www.meidancostablanca.com Kustantaja: Hipersol S.A. sähköposti: hipersolsa@terra.es Toimitusneuvosto: Väinö Karjalainen, Teija Kiukas, Eija Vanhalakka, Teppo Tiilikainen
Päätoimittaja:
PÄÄKIRJOITUS
Ensinnäkin sanoin osittain väärin edellisen numeron pääkirjoituksessa, kun mainitsin, ettei lehteä voinut käyttää "kärpäslätkänä". Tätä numeroa tuli rajoitettu määrä myös paperiversiona myyntiin. Jatkossakin lehteämme saa todennäköisesti jossain määrin maksullisena paperiversiona. Jos jatko näyttää hyvältä, jatkamme näin toistaiseksi. Suomessa keskustellaan taas voimallisesti eläkkeistä ja ennen muuta eläkeiästä. Panopiste tuntuu vain yksipuolisesti olevan työiän jatkamisesta loppupäähän. Vähemmälle huomiolle on jäänyt työiän aikaistaminen. Yleinen suuntaus vain näyttää olevan, ettei nuorien työllistäminen oikein kiinnosta. Huomiotta on jäänyt, että paras työkyky on nimenomaan nuorilla. On käynyt ilmi, että monia nuoria ei kiinnosta ollenkaan työllistyminen, vaan halutaan yhteiskunnan maksavan heille, vaikka työtä olisi tarjollakin. Usein syyksi ilmoitetaan, ettei juuri tarjottu työ kelpaa, kun koulutus ei ole sopiva tai joku muu syy. Jos nuori on työkykyinen ja pystyy tekemään jotain työtä, on hänen myös otettava se työ vastaan. Yhteiskunnan tuki on otettava pois, jos näin ei menetellä. Tuki on poistettava myös, jos työsuhde purkautuu työntekijästä aiheutuvasta syystä. Monet nuoret työikäiset moittivat nyt eläkkeellä olevia, että he joutuvat maksamaan näiden eläkkeet. Nykyiset eläkeläiset ja heidän työnantajansa ovat kuitenkin työehtosopimuksen mukaisesti maksaneet nykyisten eläkekassojen varat. Nämä varat taas riittävät nykyisten eläkkeiden maksuun. Työllistymätön nuori ei taas maksa senttiäkään eikä hänen eläkemaksunsakaan kartu. Tulevaisuudessa saavat monet nykyiset työikäiset syyttää vain itseään lyhytnäköisyydestään. Nuorten pitää myös kouluttautua alalle, jossa työtä on. Näin on menetelty aiemminkin. Toisaalta yhteiskunnankaan ei kannata kouluttaa työllistymisen kannalta huonoon ammattiin. Yhteiskunta maksaa vielä turhaan kalliin koulutuksen varsinkin akateemisille aloille. Monia Espanjaankin asumaan siirtyneitä eläkeläisiä moititaan "veropakolaisiksi". Tähän ei ole aihetta, koska nämä kuluttavat pääosin Espanjan yhteiskunnan varoja. Monet Espanjassa asuvat maksavat Suomeen silti veronsa syystä tai toisesta. Tällaisetkin suomalaiset kuluttavat yleensä paljon vähemmän Suomen yhteiskunnan varoja, koska saavat halvemmat lääkkeet ja muun terveydenhuollon Espanjasta. Suomen korvaustaso on siis huomattavasti alempi monelta osin. Vanhusten laitoshoidon siirtämistä Espanjaan pitäisi vakavasti harkita. Espanja pystyisi tuottamaan paljon halvemmalla ja tehokkaammin nuo palvelut. Oikeastaan vain joidenkin hoitohenkilökunnan jäsenien pitäisi olla suomenkielisiä. Koko muu henkilöstö voisi olla paikallista väkeä. Tällainen vaihtoehto pitäisi tarjota jokaiselle ikääntyneelle suomalaiselle. Siitä koituisi vain huomattavaa säästöä Suomelle. Liukastumistapaturmien määräkin voisi pudota dramaattisesti ja samoin näistä aiheutuvat korvaukset. Geriatrialääkäreiden ja muidenkin määrän tarve voisi laskea merkittävästi, jos siirryttäisi vanhusten ja yleensä eläkeläisten hoidossa erilaisiin vaihtoehtoihin. Suurin este olisi varmaankin yleinen mielipide, joka estäisi ikäihmisten hoidon ulkomailla yhteiskunnan varoin, vaikka se tulisi kuinka paljon halvemmaksi. Hyvää Joulumieltä teille kaikille ja erinomaista alkavaa uutta vuotta!
Väinö Karjalainen puh. +34 667 863 400 vainoj.karjalainen@hotmail.fi
Ilmoitushinnat: (IVA/ALV 0 %)
1/1 sivu 288 1/3 sivua 128 1/8 sivua 58 Takakansi: 1/1 sivu 458 Sisäkannet: 1/2 sivua 198
1/2 sivua 168 1/4 sivua 98 1/12 sivua 38 1/1 sivu 388
Ilmoitusmyynti Espanjassa:
Tarja Karjalainen, p. +34 667 863 400 tarjam.karjalainen@hotmail.fi
Lehti ei vastaa sille tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten säilyttämisestä tai palauttamisesta. Toimituksella on oikeus muokata ja lyhentää lähetettyjä kirjoituksia. Lehti ei vastaa taloudellisesti paino- ym. virheiden aiheuttamista vahingoista. Ilmoituksiin kohdistuvat huomautukset tulee tehdä 10 päivää ilmoituksen julkaisemisesta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai sattuneista virheistä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Lehti ei vastaa kirjoittajiensa esittämistä mielipiteistä.
ISSN 1976-8089
5. vuosikerta
Kansikuva: Torreviejan jokavuotinen
jouluseimirakennelma keskustan kirkkoaukiolla on nähtävissä 3.12.20117.1.2012 (kuva Niina Terho). Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa.
Aineisto viimeistään 29.1.2012 mennessä
.
meidancostablanca@hotmail.com
Väinö Karjalainen
Meidän Costa Blanca 4/2011
3
SKANDINAAVINEN KOULU HAASTEIDEN KOURISSA
Naapurin valituksesta lähtenyt vyyhti aiheutti sen, että Orihuela Costalla sijaitseva Costa Blancan Skandinaavinen koulu suljettiin 23. marraskuuta negatiivisen uutisoinnin siivittämänä. "Itse luin sulkemispäätöksestä uutisista internetistä", kertoo suomalaisen luokan opettaja Rita Kivimäki vaiteliaana. Opettajakunta, lapset ja vanhemmat ovat hämmentyneitä. Miten tällaista voi tapahtua? Skandinaavisen koulun sulkemisen myötä keskeytyi hetkeksi myös monen suomalaisen lapsen koulunkäynti Costa Blancalla ja opettaja Kivimäen oma unelma Suomalaisesta koulusta koki kovan kolauksen.
Espanjalaisen La Verdad -lehden mukaan Skandinaavinen koulu on toiminut ilman tarvittavia lupia vuodesta 2000 asti. Lehden mukaan koulu sijaitsee ostoskeskuksessa, lapset leikkivät kaduilla, koulu ei täytä edes minimi terveysja turvallisuusvaatimuksia eikä koulun ympäristossä ole urheilukenttiä tai leikkialueita. Skandinaavisen koulun oman lehdistötiedotteen mukaan Orihuelan kaupungintalo on vastaanottanut sen toimilupahakemuksen 6. heinäkuuta 2000. Koululla on Ruotsin viranomaisten myöntämä toimilupa ja koulu noudattaa ruotsalaista opetussuunnitelmaa ja koululakia. Ruotsin opetusvirasto suoritti toukokuussa 2011 viimeisimmän rutiinitarkastuksen koululla ja se hyväksyttiin 7. marraskuuta 2011 hyvin tuloksin. 21. marraskuuta koulu vastaanotti kunnan viranomaisilta sulkemispäätöksen, jossa todettiin, että koulun pitää sulkea siellä toimiva päiväkoti. Vaikka päiväkotitoimintaa ei ole harjoitettu koulutiloissa heinäkuun 2011 jälkeen, päätöksen perusteella koko koulurakennus suljettiin 23. marraskuuta. Koulu sijaitsee kerroksessa, jossa ei ole kaupallista toimintaa. Koululle on myös oma erillinen sisäänkäynti. Koulun sääntöjen mukaan oppilaiden tulee pysyä kouluaikana koulun alueella eikä heillä ole asiaa alakertaan, jossa ravintolat sijaitsevat. 10-12 vuotiaat oppilaat voivat leikkiä ja pelata koulun välittömässä läheisyydessä sijaitsevassa puistossa. Pienemmät oppilaat eivät saa koskaan poistua koulun alueelta ilman aikuisten valvontaa. Vanhempien mielestä koulu toimii erinomaisesti. He arvostavat koulun pieniä ryhmäkokoja ja yksilöllistä opetusta. Koulun opettajat ovat ammattitaitoisia ja työlleen omistautuneita ja vanhempien mielestä on vaikeaa löytää vastaavaa. Orihuelan koulutusvaltuutettu Rosa Martinezin mukaan Skandinaavinen koulu voidaan jälleen avata, jos se muuttaa toisiin tiloihin ja saa tarvittavat toimiluvat Valencian hallinnolta. 28. marraskuuta kouluasiassa päästiin väliaikaiseen ratkaisuun kun Skandinaavisen koulun hallitus, Ruotsin kunniakonsuli Enrique Lorca Gambin ja koulun asianajaja tapasivat Orihuelan kaupunginjohtaja Monserrate Guillénin ja Rosa Martinezin. Tapaamisen tuloksena kunta antoi koulun käyttöön kunnan omat tilat Centro Civico Alameda del Marista Orihuela Costalta. Näitä tiloja koulu saa käyttää jouluun asti. Koulun toimintaa tullaan jatkamaan tammikuussa, mutta tila-asia on tätä kirjoitettaessa vielä epäselvä. Vanhaan koulurakennukseen tullaan tekemään tarkistus kunnan toimesta ja selvittämään voidaanko koulutoimintaa jatkaa keväällä "Academiana" "Colegion" sijaan. Samanaikaisesti koulun hallitus jatkaa työtä löytääkseen uudet koulutilat "Colegiota" varten Orihuela Costalta, Torreviejasta, Pilar de la Horadadasta tai San Pedro del Pinatarista.
Kyläkoulumainen tunnelma
Luokanopettaja Kivimäen mielestä koulu on hyvin viihtyisä ja kyläkoulumainen. "En ole koskaan ajatellut, että koulu toimisi ostoskeskuksessa niin kuin lehdissä väitetään. Poikkeamme espanjalaisista kouluista melkoisesti, koska meille ovat myös vanhemmat aina tervetulleita eikä koulumme ole suljettu, lukittu "häkki" niin kuin espanjalaiset koulut. Meillä on myös pieni puisto heti koulun vieressä, jonne pääsemme suoraan koulurakennuksesta. Emme siis leiki kaduilla ja baareissa. Meillä on oma ruokala ja keittiö, siistit vessat ja suihkut ja käymme myös suihkussa jumppatuntien jälkeen, välituntitilat sisällä ja ulkona ja tilavat luokkahuoneet." Luokanopettaja Kivimäki jatkaa tuntojaan koulun tilanteesta. "Itse pidän koulusta erittäin paljon ja oppilaat viihtyvät koulussa tosi hyvin. Lasten viihtymisestä kertoo mm. se, että normaalisti lapset odottavat lomien alkamista, mutta meillä he odottavat, että lomat loppuisivat ja pääsisivät takaisin kouluun. Voi siis hyvin kuvitella miten surulliselta ja ahdistavalta lapsista tällä hetkellä tuntuu, kun he eivät pääse omaan koulurakennukseensa opiskelemaan. Myös kritiikki ulkoilumahdollisuuksien puuttumisesta on aivan puppua: pienten liikuntatunteja pidetään koulun lähipuistossa ja vanhemmat oppilaat ulkoilevat lähikentillä, joita on useita kävelymatkan päässä koulusta. Vieressä on myös urheilukeskus uimahalleineen. Ulkoilumahdollisuudet ovat erittäin hyvät."
Costa Blancan Suomalainen koulu - hanke
Skandinaavisen koulun sulkemispäätös aiheutti pienen pelonhetken Costa Blancan Suomalaisen koulun - kehityshankkeelle. "Olemme tehneet nyt neljä vuotta menestyk-
4
Meidän Costa Blanca 4/2011
sekkäästi työtä suomenkielisen opetuksen eteen Skandinaavisessa koulussa ja koemme erittäin tärkeäksi sen, että suomenkielinen peruskouluopetus tulee jatkossakin jatkumaan Costa Blancalla. Uskon, että Skandinaavisen koulun hallitus saa asiat pian kuntoon ja pääsemme edelleen jatkamaan hyvin sujunutta yhteistyötämme ruotsalaisten, norjalaisten ja suomalaisten kesken ", Kivimäki kertoo. "Omalla hankkeellamme suomenkielisen opetuksen turvaamiseksi on paljon tukijoita Espanjassa ja Suomessa ja mm. Suomen suurlähettiläs Markku Keinänen ja Aurinkorannikon peruskoulun rehtori Juha Helvelahti ovat olleet hankkeessamme mukana jo aivan alkumetreiltä."
on toiminut suomalaisen luokan opettajana alusta alkaen. Skandinaavinen koulu teki vuonna 2010 sopimuksen Costa Blancan Suomi-koulun vanhempainyhdistyksen hallituksen kanssa ja palkkasi Kivimäen Suomi-koululta Skandinaavisen koulun luokanopettajaksi ja vararehtoriksi. Hänen tehtäväkuvansa on huolehtia suomenkielisten lasten opetuksesta ja toimia koulun suomenkielisenä yhdyshenkilönä. Koululla työskentelee Kivimäen lisäksi kolme päätoimista luokanopettajaa ja sen lisäksi tuntiopettajia. Koulun hallitus ja rehtori vastaavat hallinnollisista asioista.
Koulurakennukseen kuuluu neljä luokkahuonetta, ryhmähuoneita, käsityöluokka, kirjasto, rehtorin kanslia, keittiö Tietoa koulusta ja ruokailutila, välituntiluokka/iltapäiväkerhotila, lepohuone sekä suihkut/WC:t. Koulussa on myös mahdollisuus makSkandinaavinen koulu on Ruotsin perusopetuslain alainen sulliseen kouluruokailuun. yksityiskoulu, jossa opiskellaan ruotsalaisen opetussuunnitelman mukaan. Skandinaavisessa koulussa opiskelee 45 Seuraava lasta Ruotsista, Norjasta ja Suomesta. Koulussa annetaan Meidän Costa Blanca opetusta perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 sekä esiopetusta ilmestyy helmikuussa 6-vuotiaille. Aineisto Suomalainen peruskoululuokka aloitti toimintansa vuonna 29.1.2012 mennessä 2008 Costa Blancan Suomi-koulun vanhempainyhdistyksen toimesta, jolloin Skandinaavinen koulu (silloinen Svenska meidancostablanca@hotmail.com Skolan) otti suomalaiset lapset oppilaikseen. Rita Kivimäki
Meidän Costa Blanca 4/2011
5
Córdoba makuja ja historiaa
Teksti: Maija Vuorinen Kuvat: Matti Jakonen
Historiaa joka askeleella
Costa Blancan luterilainen seurakunta teki retken Cordoban historialliseen kaupunkiin marraskuun 12.-14. päivinä. Täysi bussilastillinen, kaikkiaan 55 osallistujaa, lähti Torreviejasta aamuvarhaisella kohti Andalusiaa. Asiantuntevana matkanjohtajana toimi Arto Salokangas, joka etukäteen erinomaisesti valmistautuneena jakoi infokansiot osanottajille. Retkieväät ja laulukirjat oli haettu seurakuntakodilta. Ajomatkaan oli varattu kuusi tuntia, johon mahtui pari pysähdystä. Saavuimme hyvissä ajoin Cordobaan, jossa meitä oli vastassa valloittava oppaamme Mandi Lonka. Hotellimme sijaitsi vanhassa kaupungissa, jonne busseilla ei ole mitään asiaa, joten otimme matkalaukut ja Mandin johdolla kävelimme muutaman sadan metrin päässä olevaan hotelliin.
Päästäksemme hotellille meidän piti ylittää kaupunkia halkova Guadalquivir-joki. Roomalainen silta, el Puento Viejo, sekä siltaportti olivat vuosisatojen ajan ainoa eteläinen sisäänkäynti kaupunkiin. Keskellä siltaa seisoo arkkienkeli Rafaelin patsas. Legenda 1500-luvulta kertoo, että arkkienkeli Rafael ilmestyi eräälle papille luvaten, että kaupunki olisi hänen suojeluksessaan. Siltaportin vieressä on toinen, 1700-luvun lopulta oleva enkeli Rafaelia esittävä patsas, josta on muodostunut kaupungin symboli. Cordobalaiset juhlivat suojelusenkeliään monin eri tavoin vuoden kierrossa.
Silta vanhaan kaupunkiin, taustalla Mezquita.
Flamencoa ja sefardilaulua
Pitkän ensimmäisen päivän päätteeksi meillä oli mahdollisuus osallistua flamenconäytökseen aivan hotellin vieressä olevassa salissa. Olen aina liittänyt flamencon nimenomaan espanjalaiseen kulttuuriin, joten sitä oli päästävä katsomaan. Salintäyteinen yleisö tuntui nauttivan kahden kitaristin, kahden laulajan ja tanssiryhmän esityksistä. Ihailin tanssijoiden jalkatyöskentelyä ja vartalon käyttöä. Näytös antoi autenttisen kuvan espanjalaisesta flamencosta.
Toisena matkapäivänä pääsimme kuuntelemaan sefardijuutalaista laulua vanhaan synagogaan. Kaksi nuorta taiteilijaa lauloi perinteisiä juutalaisia lauluja, jotka olivat saaneet Corboba perustettiin noin 169-152 eKr., jolloin Claudius vaikutteita Espanjan, Turkin ja Kreikan juutalaisesta musiiMarcellus asetti sinne roomalaisen yhdyskunnan, koska kaupungilla oli tärkeä asema jokisatamana Quadalquivirjoen varrella, jota myöten pääsi kaikkialle Andalusiaan. Kahdeksan vuosisadan ajan Cordoba kukoisti roomalaisten hallinnassa ja kaupunki oli kaupankäynnin keskus, jonka arvoa lisäsivät myös runoilijat ja filosofit, mm. Seneca nuorempi, joka oli Napoleonin neuvonantaja. Maurilaisten valloitettua kaupungin vuonna 711 kulttuurin ja kaupan kukoistus jatkui. Maurilaiset, juutalaiset ja kristityt elivät sulassa sovussa vuosisatojen ajan, kunnes kristitty kuningas Ferdinand III Pyhä valloitti Cordoban ja se liitettiin Kastilian kuningaskuntaan. Juutalaiset ajettiin pois ja elämä taantui. Vasta 1900-luvulla on huomattu kaupungin merkitys ja alettu kehittää sen palveluja nykyaikaa vastaavaksi. Turisteja näkyi kaduilla huomattavan paljon, joten Cordo- Matkanjohtaja Arton ban rikas historia kiinnostaa ihmisiä kaikkialta maailmasta. aamuhuuto hotellin edessä.
6
Meidän Costa Blanca 4/2011
kista. Lauluissa soi myös kaikuja bysanttilaisesta musiikista. Säestyssoittimina olivat kitara ja nahkarumpu, jota lämmiteltiin sähköpeiton alla virityksen säilyttämiseksi.
Salmorejoa ja häränhäntää
Ihastuttava ja kekseliäs matkaoppaamme Mandi oli valinnut meille myös cordobalaisia makuelämyksiä. Söimme juutalaisessa ravintolassa perinteisen kosher-aterian yksinäisen viulun säestyksellä. Sunnuntaina olimme ravintolassa, jossa tarjottiin tyypillinen viikonlopun ateria, salmorejo-puuroa ja Mandi häränhäntää. Ateria oli todella maukas loistava ja reseptejä pyydettiin heti Mandilta. oppaamme Hän lähettikin niitä ja nyt matkalaiset voivat itse kokeilla onnistuvatko saamaan aikaan samanlaisen makuelämyksen. Viimeinen yhteinen ateriamme oli jälleen erilainen, mutta tyypillinen cordobalainen. Erilaisia tapas-lautasia tuotiin pöytään. Oli mustekalaa, keitettyä pinaattia, friteerattuja, hunajalla maustettuja munakoisopihvejä ja vaikka mitä. Viimeiseksi saimme kanaa. Mandi oli hankkinut paikalle myös kaunisäänisen trubaduurin, joka lauloi myös matkalaisten toivomia lauluja.
Katunäkymä illan hämärtyessä
Kun pastori katosi anteeksiannon portille
Matkapäivien aikana tutustuimme kaupunkiin kävellen kapeita mukulakivikatuja pitkin. Katujen varsilla oli pieniä kauppoja, joissa myytiin cordobalaista käsityötä. Kaupunki on tunnettu hopeatöistä ja keramiikastaan. Myös nahka taipuu mestarin käsissä vaikka mihin. Historiallisten nähtävyyksien vastapainona oli mielenkiintoista livahtaa myymälöihin katselemaan taitavasti käsintehtyjä tavaroita. Maanantaiaamuna tutustuimme yhdessä Mezquita-moskeijaan ja katedraaliin. On aivan mahdotonta kuvailla sanoilla sitä loistoa ja kauneutta, joka siellä silmien eteen tulee. Mezquita on Cordoban suuruudenajan symboli ja on pinta-alaltaan 24.000 m². Ulkoseinissä on useita portteja, joista päästään patiolle. Pihapuutarhassa kasvaa appelsiinipuita, joiden hedelmät kerätään ja lähetetään Englantiin, jossa niistä valmistetaan marmelaadia.
myyvään liikkeeseen. Jossakin vaiheessa huomasimme, että Sakari-pastori ei ollut mukana, vaikka hänet oli varmasti nähty moskeijassa. Vähitellen huolestuimme, minä ja Mandi etunenässä. Kävimme kierroksella moskeijan ympäristössä, mutta turhaan, miestä ei näkynyt missään. Kun sitten kokoonnuimme hotellin eteen lähteäksemme jatkamaan matkaa yhdessä, Sakari ilmestyi muina miehinä joukkoon. Hän oli jäänyt moskeijan pihalle, istahtanut syvennykseen Puerta del Perdón-portin viereen ja miettinyt seuraavan jumalanpalveluksen saarnaansa. Turhaan siis olimme huolestuneet.
Alcázarin puistonäkymä
Moskeijalta lähdimme jälleen Mandin opastamina kaupungille. Tarkoituksena oli käydä tutustumassa nahkatavaroita Córdoba mielessä Kolmen päivän matkalla oli ihan mahdotonta saada kuvaa Cordoban koko menneen elämän rikkauksista. Jokainen askel kaupungin kaduilla, jokainen muistomerkki ja vanhan ajan upea asumus, jokainen kukin koristeltu patio ja jokainen käsityöpaja olivat muistuttamassa matkalaisia kaupungin rikkaasta ja monipuolisesta historiasta. Saimme Mandin asiantuntevalla ja innostuneella opastuksella tutustua tärkeimpiin kaupungin elämään ja kehitykseen vaikuttaneihin tapahtumiin ja paikkoihin. Mieleen jäi itämään ajatus, josko sitä vielä joskus voisi palata sinne takaisin.
Kaunis patio kauniine kukkineen
Kotimatkalla istuttiin bussissa hiljaa ja mietiskeltiin kuultua ja nähtyä. Matka läpi pimeän ja sateisen Andalusian meni joutuisasti ja myöhään illalla olimme kotona Torreviejassa monia kokemuksia rikkaampana.
7
Meidän Costa Blanca 4/2011
Kansainvälistä kanssakäymistä
Espanjansuomalaista Aleksia työ kiinnostaa
Puolentusinan nuorenryhmä keskustelee kahvilassa. Espanjalaiseen tapaan asioita käsitellään vauhdilla. Sanoja painotetaan liikkeillä, kädet käyvät ja välillä nauru raikaa. Viidellä heistä on lähes musta, tumma tukka ja espanjalaiset piirteet. Yhdellä ei, hän on Aleksi, suomalainen.
Kun Aleksin suomalaiset vanhemmat muuttivat Torreviejaan 2002, Aleksi oli kymmenvuotias. Hän leikki espanjalaisten lapsien kanssa ja oppi luonnonmenetelmällä espanjan kielen. Aleksi kävi ensin espanjalaisessa leikkikoulussa, sitten ala-asteella, jonka jälkeen seurasivat jatkoluokat. Nyt hän on 20 vuotta ja aikoo vielä opiskella, varsinkin terveydenhoitoala kiinnostaa. Torreviejassa asuu ja viettää loma-aikaa useaa eri kansalaisuutta edustavia perheitä. Koulun oppilaat tulevat monista eri maista. Koulu on kuin hyvä sulatusuuni ja opiskelun aikana syntyy kansainvälisiä ystävyyssuhteita. voi joku miettiä, että olenko pohjoisesta Espanjasta tai sitten, että onko mahdollisesti toinen vanhemmistani ei-espanjalainen.
Mitä harrastat?
Aleksi kertoo pitävänsä muiden espanjalaisten nuorten tapaan muun muassa autolla ajamista, pleikkarilla pelaamisesta, bailaamisesta ja tytöistä. Taistelulajia voisi ajatella tulevaisuudessa ja kuntosalia... pohtii Aleksi.
Espanjalaiset ystävät?
Ei koulukiusaamista eikä rasismia
Miten olet sopeutunut espanjalaisten ryhmiin, kiusattiinko sinua vaalean ihonvärisi vuoksi koulussa? - Ei ollut rasismia... ei sellaista täällä tunneta... espanjalaiset olivat ensimmäisiä kavereitani, muistelee Aleksi. Erottuuko puheestasi, että et ole espanjalainen?
Espanjassa on lehtitietojen mukaan noin miljoona työtöntä nuorta. Tilanne ei ole yhtä paha Costa Blancalla, jossa vain yksi kymmenestä ei tee työtä tai opiskele. Suomalainen Aleksi asuu Orihuela Costalla, tekee töitä ja haluaa opiskella.
Aleksi miettii vähän ja kertoo. - Täällä ei ole suomalaisia kavereita, ainoa on pikkuveli, mutta me puhutaan espanjaa hänenkin kanssaan, vanhempien kanssa puhumme kyllä suomea.
Mitä selviä eroja näet Suomen ja Espanjan välillä?
- Espanjalaiset ovat sosiaalisempia ja osaavat elää iloisemmin, miksi murehtia turhaan, hauskuutella voi monin eri tavoin ja pelleily kuuluu normaalin päivärytmiin. Espanjalaisia nuoria ei voi millään muotoa kutsua tosikoiksi, Aleksi kiteyttää. Ehkä suomalaisia nuoria kai hävettää, kun ei uskalleta näkyvästi, ainakaan selvin päin, oikein irroitella. Aleksi pohtii, että espanjalaiset uskaltavat näyttää tunteensa ja monella on mukavaa koska voi tehdä sitä mitä haluaa. Muita pelkäämättä voi heittää vaikka kuperkeikan rannalla, jos siltä tuntuu...
- Ei, puhelimessa olen 100 % espanjalainen. Kasvokkain
Liikenne on todella erilaista kuin Suomessa
Liikenne on Aleksin mielestä toisenlaista kun Suomessa. - Täällä ajetaan holtittomammin, jopa nuoret naiset hurjastelevat ja uskovat olevansa naispuolisia Alonsoja... Toisaalta liikenne on sujuvaa, väliin pääsee sivutieltä nopeammin kun Suomessa ja vetoketjutyyliin mennään aivan itsestään kun kaista loppuu. - Myöskään pysäköintityyliä ei voi verrata Suomeen. Täällä jätetään auto vilkut päällä vaikka liikenneympyrään.
Aleksin parhaimmat kaverit. Vasemmalta espanjalainen José, Aleksi, uruguaylainen Joni ja venäläinen Felipe.
- Autot ovat täällä halvempia, hyvän menopelin saa muuta-
8
Meidän Costa Blanca 4/2011
malla tuhannella eurolla ja pikku naarmut ei haittaa. Pysäköidessä ja liikkeelle lähdettäessä edessä ja takana olevaa autoa Espanjassa voi hiukan töytäistä, Aleksi naurahtaa.. - Joskus täytyy soittaa poliisi paikalle, jotta saa auton pois, Aleksi muistelee. - Yksi kaveri pysähtyi kerran keskelle risteystä, tuli autosta ulos, riisui päältään villapaidan, meni sisään ja jatkoi matkaa. Vain espanjalaiset voivat katsoa tällaista ihmettelemättä, kukaan ei käyttänyt äänitorvea, kertoo Aleksi. Mitenhän Suomessa olisi käynyt?
Myyjänä ja tiskijukkana...
Aleksi on valmistunut espanjalaisesta koulusta, joka lähinnä vastaa suomalaista merkonomin tutkintoa.
- Olen käynyt paikallisessa työkkärissä, koska monet työtehtävät ovat olleet lyhytaikaisia. Minulla on ollut hienoja kokemuksia kun olen saanut olla monessa eri toimessa, puhelinta hommaamassa. Kun monet suomalaiset lähtevät olen ollut kirjakaupassa myyjänä, erilaisena apupoikana ja kesäksi kotiinsa, olen hoitanut joitakin valvontatöitä ja josviimeksi tiskijukkana yökerhossa La Matassa. Ikävä kyllä kus kukkien kastelua... se pantiin talveksi kiinni. - Viimeiset pari vuotta olen auttanut suomalaisia erilaisissa asioissa, joissa tarvitaan kielitaitoa. Moni on tarvinnut tulkkausapua paikallisten viranomaisten kanssa asioidessaan ja aika monella suomalaisella on samat ongelmat. Tarvitaan apua NIE -numeron saamiseksi, ja siinä on ihan omat kuviot kun haluaa laajakaistan, Telefonicassa voidaan toimia välillä varsin yllätyksellisesti, muistelee Aleksi. - Katsastuksessa olen ollut mukana ja aika usein Espanjan
Kesän suurimmat juhlat Campo Amorin rannalla oli viime kesän kohokohta. Iso karnevaali, bileet kaikille, järjestäjänä rannan lähellä oleva yökerho. Bailaamassa oli ainakin 3000 nuorta. Vauhtia yllin kyllin, elävää musiikkia, telttoja, ruokaa ja juomaa. Kuvassa tytöt esittävät smurfeja, pojat itseään...
Tulevaisuuden suunnitelmissa hoitoala
Tilapäiset työt eivät pitkään elätä, toteaa Aleksi ja pyrkii opiskelemaan hoitoalaa... vaikka myöhemmin lääkäriksi, Aleksi haaveilee. Ainakin Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa on pulaa lääkäreistä ja palkat sen mukaiset... Aleksin tavoittaa: aleksi.hynninen_91@hotmail.com
Erkki Raivisto
Día de los Santos Inocentes
Joulukuun 28. päivä on koko Espanjassa Día de los Santos Inocentes, suomalaiselta nimeltään Viattomien lasten päivä, muistona kuningas Herodeksen hirmutöistä Betlehemissä yli 2000 vuotta sitten. Kristillisestä taustasta huolimatta Espanjassa ja Latinalaisen Amerikan maissa kyseisenä päivänä on tapana tehdä piloja muiden maiden aprillipäivän tapaan. Tiedotusvälineet, perinteisesti etenkin lehdistö, mutta myös radio ja televisio, kilpailevat tavasta, jolla voivat uskottavasti vetää yleisöä nenästä. Jopa kunnallisviranomaiset voivat keksiä kujeita, joilla narrata herkkäuskoisia. Eikä pidä heti uskoa naapurin vakavalla naamalla esittämää asiaa. Näitä kepposia kutsutaan espanjaksi nimellä "inocentadas". Onnistuneen kujeen kohteeksi joutuneelle voidaan sitten ilakoiden todeta: "Inocente, inocente!" Etenkin lapset harrastavat niitä. Suosittu tapa on laittaa sokeriastiaan suolaa tai kiinnittää aikuisten selkään heidän huomaamattaan papeMeidän Costa Blanca 4/2011
rinukkeja. Yksi varsin yleinen kuje takavuosina oli perheen kaikkien kellojen siirto salaa esimerkiksi jo edellisenä iltana näyttämään samaa väärää aikaa; aamulla sai sitten nukkua normaalia pitempään! Muutama vuosi sitten Torreviejan rantakadulla oli aikamoinen määrä median höynäyttämiä ihmisiä, jotka olivat tulleet katsomaan pingviiniparvea, joka muka oli ajelehtinut rantakiville Gibraltarinsalmen kautta ja jolle paikalliset hotellit ja ravintolat olisivat luvanneet tuoda kaikki jäävarastonsa. Ruotsissa ja Suomessa viattomien lasten päivä oli pyhäpäivä ennen vuotta 1774. Nykyään se on vain tavallinen päivä. Espanjassa jotkut enemmän tai vähemmän huumorintajuiset ihmiset saattavat kutsua tätä päivää "El día de los tontos inocentes". Kaikesta huolimatta rakkaille lukijoillemme Feliz día de los inocentes!
9
Cuevas de Canelobre
Canelobren tippukiviluolasto sijaitsee Busotissa, 24 kilometriä Alicantesta, 700 metrin korkeudessa. Isoon luolaan, jonka koko on 80.000 m³, pääsee opastetulle kierrokselle. Kierros maksaa 5 euroa. Luola on todella vaikuttava, 70 korkea katedraalimainen luola, jossa opas vie ryhmän portaita pitkin alaspäin ja lopulta takaisin ylös. Erilaisia kivimuodostelmia näkee useasta suunnasta. Kivimuodostelmat on valaistu erivärisin valoin, ja taustalla soi hiljainen klassinen musiikki. Tunnelma on harras, melkeinpä pyhä. Luolassa on kosteaa (90 %) ja tasainen lämpötila (18 °C). Luolassa on erinomainen akustiikka, sinne on rakennettu esiintymiskoroke ja siellä on joskus konsertteja. Canelobre tarkoittaa kynttelikköä, ja luola onkin saanut nimensä kynttelikköä muistuttavan kivimuodostelman mukaan. Ulkopuolella on hienot näköalatasanteet, josta on upeat näköalat Välimerelle ja vuoristoon. Ehdottomasti vierailun arvoinen kohde! Aukioloajat: 16.9. 30.6. ma-pe klo 10.30-16.50, viikonloppuna ja pyhinä 10.30-17.50, 1.7. 15.9. sekä pääsiäisenä 10.30-19.30 Lisätietoja: www.cuevasdecanelobre.com
Teksti ja kuvat: Niina Terho
10
Meidän Costa Blanca 4/2011
Kokemuksia Skandinaviska skolanista
Korviini kantautui huolestuttavia uutisia Costa Blancalta, Skandinaavinen koulu on suljettu väliaikaisesti. Mitä kummaa? Mitä on voinut tapahtua. Mieleeni tulvi ihania muistoja keväältä 2009, jonka asuimme Torreviejan kodissamme ja tyttäremme Netta, silloin peruskoulun viidesluokkalainen, kävi koulua Orihuela Costalla Skandinaviska skolanissa. Opetus oli, ja uskon, että on edelleen korkeatasoista. Yksi opettaja koko ala-asteen luokkien opettajana on haaste kenelle tahansa, mutta tosiammattilainen Rita Kivimäki jaksaa vuodesta toiseen hymyillen viedä 1-6 -luokkalaisia tarmolla eteenpäin ja usein lisäksi vielä muutamaa yläluokan oppilasta. vanhempien kesken. Kenelläkään ei ollut kiire kotiin. Olen aina itkenyt niin joulu- kuin kevätjuhlissakin, mutta tuon juhlan itkun muistan vieläkin. Olisin halunnut, että perheellämme olisi ollut mahdollisuus jatkaa vielä syksyllä tuossa niin turvallisessa koulussa, mukavassa ilmapiirissä ja välittävässä yhteisössä. Suomeen oli kuitenkin palattava ja nyt ei voi muuta kuin haikeana muistella tuota niin miellyttävää rupeamaa Skandinaavisessa koulussa. Onneksi koulu on saanut väliaikaistilat ja voi jatkaa Skandinaviska skolanissa, ainakin suo- toimintaansa. malaisten lasten opettajan kunnia-asia on kodin ja koulun yhteistyö, johon olennaisena osana kuuluu tiedottaminen. Sellaista tiedon määrää, jonka keväällä 2009 saimme koulusta, saimme Suomessa yhteensä koko ala-asteen aikana. Jos halusimme keskustella opettajan kanssa tyttäreemme liittyvistä asioista, riitti Rita Kivimäellä aina aikaa, jota samaa ei voi sanoa täällä Pohjolan kulttuurista. Edistyksellisyyttä kuvaa sekin, kun Netan isä meni mukaan ns. isompien liikuntatunnille, huomasi hän hetken kuluttua toimivansa apuopena ja usein jopa aivan yksin kahta eri kieltä puhuvien lasten kanssa. Tunnit olivat kuulemma mukavia, vaikka joskus pientä vastustustakin esiintyi, kuten asiaan kuuluu. Tilanne oli todellinen win-win, liikunnanopettaja, silloinen rehtori vapautui hallinnollisiin töihin, mieheni sai pelata mielin määrin lasten kanssa, minä kirjoittaa rauhassa kirjaani ja tietysti lapset saivat kokemuksen erilaisesta opesta. Keväällä retkeilimme yhden päivän suomalaisen seurakunnan kanssa, joka oli erilainen koulupäivä; kilpailuineen ja vastapaistettuine munkkeineen. Ikimuistoinen oli myös kevätjuhla, jossa ohjelma ja laulu raikasi monella kielellä. Ja juhlan kruunasi yhteinen lounas koulun henkilökunnan, lasten ja
Apuope
Itsekin vuosia ensin opettajana ja sittemmin rehtorina työskennelleenä tiedän, ettei koulumaailma ole pelkästään lyhyitä työpäiviä ja helposti oppivia lapsia ja nuoria. Tämän päivän koululaiset ovat usein vaativia joko lahjakkuutensa tai muiden erityistarpeidensa näkökulmasta, puhumattakaan meistä vanhemmista, jotka usein toivomme koulun ja opettajan puuttuvan sellaisiin asioihin, joihin kotona emme saa otetta.
Meidän Costa Blanca 4/2011
Haluan tämän kirjoituksen välityksellä rohkaista kaikkia Costa Blancalle lähtöä suunnittelevia ja lasten koulunkäynnin kanssa miettiviä, valitsemaan suomalaisen luokan. Lisäksi haluan vielä kerran kiittää koko koulun henkilökuntaa, silloisia perheitä ja lapsia sekä erityisesti opettaja Rita Kivimäkeä upeasta ajasta, jonka saimme viettää yhdessä. Tiina Punkanen Äiti Kasvatustieteen maisteri, sairaanhoidon opettaja, psykiatrinen sairaanhoitaja
Seuraava Meidän Costa Blanca -lehti ilmestyy helmikuussa. Aineisto viimeistään 29.1.2012 meidancostablanca@hotmail.com
11
Jalkapalloyhteistyötä yli rajojen
Kuopion Palloseuran (KuPS) junioripäällikkö Anssi Pellikka oli epävirallisella tutustumismatkalla Espanjassa, Costa Blancalla lokakuun viimeisillä viikoilla yhdessä jalkapalloa pelaavan Eetu-poikansa kanssa.
Anssi Pellikka on itsekin hyvin meritoitunut jalkapallon parissa omaten mm. 54 Suomen nuorten maaottelua eri ikäluokissa, palkittu kertaalleen Suomen Vuoden lupaavimman Poikapelaajan palkinnolla, Hänen omalla jo aikaisessa vaiheessa loukkaantumiseen päättyneellä peliurallaan ehti kertyä 72 Veikkausliigaottelua KuPsin ja TPV:n mukana sekä useita myös Ykkösdivisioonassa. Anssi pelasi ensimmäiset aikuisten Veikkausliigaottelunsa jo 16-vuotiaana ja peliura oli paketissa pahan nilkkavamman seurauksena jo 24-vuotiaana. Innokkaana jalkapalloihmisenä laji ei ole jäänyt Anssilta pois oman peliuran jälkeenkään, vaan hän on toiminut lukuisten KuPSin juniorijoukkueiden vastuuvalmentajana sen jälkeen ja tällä hetkellä hän vastaa vuonna 2000 syntyneiden lahjakkaasta ikäluokasta Kuopiossa sekä toimii jo 7. vuotta myös seuran palkkaamana junioripäällikkönä. Kompetenssia ja näkemystä siis niin juniorijalkapalloiluun sekä Suomessa että myös kansainvälisesti mieheltä löytyy, joten ei ihme, että hänellä on suuri vastuu kuopiolaisen edustusjalkapalloilun tulevaisuudesta kun huipulle koetetaan viedä oman kaupungin poikia.
Anssi ja Eetu Torreviejan urheilukentällä
Finnäs pelasi viime kesänä (2011) Suo-
men lomansa yhteydessä KuPSin 2000 syntyneiden edustusjoukkueessa, jota Anssi siis valmentaa, ja oli mukana Turussa Aura Cupissa hyvällä menestyksellä saavuttaen 3. sijan kovatasoisessa turnauksessa. Turnauksessa sekä Rico että Anssin Eetu-poika tulivat hyvin toimeen keskenään niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin ja silloin virisi ajatus myös mahdollisesta laajemmastakin yhteistyöstä jalkapallon parissa.
Tiukalla aikataululla ja hyvillä kontakteilla saatiin suunniteltua hyvä kokoVasemmalta Eetu, Anssi ja Rico Aura naisuus lokakuun vierailulle, jolloin Costa Blancalla asuva "sudeetti savolainen" ja Real Murciassa pelaava Rico Cupissa Turussa kesällä 2011 Eetu pääsi harjoittelemaan ja tutustumaan Real Murcian Alevin A-joukkueen harjoituksiin 10 päivän ajan ja oli kovin mielissään tästä mahdollisuudesta. Samoin Anssi seurasi tarkasti joukkueiden harjoitteiden vahvuuksia ja mahdollisia erilaisuuksia suhteessa KuPsissa tehtävään valmennukseen ja kertoi, että "harjoittelussa on
paljon samankaltaisuutta, mutta joukkueen poikien henkilökohtaisissa ominaisuuksissa laajasti ottaen on hiukan eroa espanjalaisten hyväksi sekä joukkueen koko täällä (15 poikaa) on optimaalisempi hyvätempoisen harjoituksen saamiseksi!"
Anssi Murcian Nueva Condomina stadionilla.
12
Oman harjoituksiin osallistuneen, yhden ikäluokkansa lahjakkaimman suomalaisen junioripelaajan, poikansa edesottamuksista Anssilla oli selkeä näkemys "Pienen alkujänMeidän Costa Blanca 4/2011
Koteja Costa Blancan koirille
Costa Blancan rescuekoirat ry järjesti ensimmäisen koirien peli-illan Espoon Kilossa 8.10.2011. Oli hienoa, miten keskittyneesti koirat pelasivat älypelejä. Taisi muutama koirien oma ihminenkin yllättyä koiransa keskittymiskyvystä. Peli-ilta oli menestys ja kummatkin pelivuorot oli loppuunmyyty. Ensi vuodelle yhdistyksen suunnitelmissa on järjestää kolme koirien peliiltaa. Yhdistys on varannut seuraavat Suomeen kotihoitoon omaa kotia odottamaan tulevat koirat, katso osoitteessa: www.rescuekoirat.com/adoptio.html. Koirat ovat matkustusvalmiita. Olisiko
Costa Blancan rescuekoirat ry on perustettu tammikuussa 2011. Tavoit-
teena on jakaa tietoa kodittomien eläinten tilanteesta sekä etsiä kodittomille koirille koteja. Yhdistys tekee yhteistyötä Espanjassa kolmen tarhan kanssa.
Costa Blancan rescuekoirat ry lanseerasi 16. lokakuuta jatkuvan kampanjan yhteistyötarhojen hyväksi. Tarhoilla on puute ajasta, tilasta ja rahasta. Tarhojen tilannetta helpottamaan yhdistys myy lahjakortteja, joilla katetaan yhden koiran yhden kuukauden ruokaja eläinlääkärikulut. Lahjakortin hinta on 30 euroa ja se tilitetään lyhentämättömänä suoraan yhteistyötarhalle. Lahjakortin hankkija voi itse päättää, mille yhteistyötarhalle lahja toimitetaan. Lisätietoja aiheesta löytyy internetissä kampanjasivulta osoitteessa: www.rescuekoirat.com/kampanja.html
Johannan Alma näyttää mallia älypelin ratkomisessa.
Auttaisitko sinä minut ja kaverini Suomeen? (Trosky on noin viisi kuukautta vanha poika, joka odottaa Suomeen pääsyä Castallan tarhalla) Tunnelma peli-illassa oli kiva ja rauhallinen ja jokainen koira malttoi keskittyä omaan tekemiseen.
sinulla mahdollisuus toimia lentokummina? Tarhan edustaja tuo koirat kentälle ja Helsinki-Vantaalla odottaa yhdistyksen edustaja, joka vastaanottaa koirat. Yhdistys luonnollisesti maksaa koirapaikat. Jos lennät Alicante-Helsinki väliä ja sinulla on mahdollisuus toimia lentokummina, ota yhteyttä: info@rescuekoirat.com
Lisätietoja Costa Blancan rescuekoirat ry:n toiminnasta voi lukea yhdistyksen nettisivuilta www.rescuekoirat.com Yhdistyksen toimintaa voi tukea mm. näillä tavoilla: - liittymällä kannatusjäseneksi - toimimalla lentokummina - toimimalla boxikummina - osallistumalla kampanjaan yhteistyötarhojen hyväksi
Meidän Costa Blanca 4/2011
Uuno keskittyy.
14
TALOUS
TALOUDEN LASKUSUUNTA JATKUU
Samanlaisia vaikeuksia on ollut muillakin mailla Euroopassa. Saksassa tämä ongelma tiedostettiin muutama vuosi sitten. Kilpailukyky palautettiin palkka-, työmarkkina- ja verouudistuksilla sellaiselle tasolle, että Saksa pärjää tänä päivänä parhaiten Euroopassa. niin Espanjassa kuin Suomessakin. Täällä uuden pääministeri Mariano Rajoyn talousohjelma on luvattu julkisuuteen joulukuun alkupuolella. Silloin saamme tietoa tulevista ratkaisuista. Suomen valtion lisätoimet kiristyksistä ovat tulossa vasta ensi vuoden keväällä. Toivottavasti eivät tule liian myöhään ja liian pieninä, kuten on sanottu jo pitkään EU:n päätöksenteosta. Siis ainoa keino on paikata vuotavaa laivaa mahdollisimman pieniä vaurioita aiheuttaen. Siitähän juuri tällä hetkellä Brysselissä neuvotellaan. Toivokaamme, että EU-maat pääsevät hyvään talouskuria parantavaan ratkaisuun ja saamme syösykierteen katkaistua. Valtiosihteeri Raimo Sailas kuvasi Suomen tulevaisuutta parhaimmillaankin pitkänä hitaan kasvun kautena. Hänen mukaansa olemme onnistuneet lykkäämään tuomiopäivää aina vuodella eteenpäin. Nyt tuomiopäivää on paljon vaikeampaa lykätä. Tässä tilanteessa sopii toivoa, että meneillään olevat työehtosopimusneuvottelut saataisiin mahdollisimman pian sovituiksi. Näin vältyttäisiin työttömyyden lisääntymiseltä ainakin jossain määrin. Torrevieja 24.11.2011
Maailmantalous on vaikeassa ylivelkaantumiskehityksessä. Pahiten tämä tilanne koettelee Euroopan eteläisiä Välimeren rantavaltioita, mutta "tauti" on leviämässä ja tarttumassa myös moniin muihin maihin.
USA:ssa talous ei ole päässyt kunnolla jaloilleen vuoden 2008 finanssilaman jälkeen. Tästä syystä maailman talouden vetoapua ei ole tullut edes "rapakon" takaa, kuten aikaisemmin aina tapahtui. Talous kehittyy kunnolla vain muutamissa maissa, kuten esim. Kiinassa, Brasiliassa ja Virossa. Näissä maissa talous kasvaa noin 8 prosentin vauhtia. Vastaavasti Kreikassa ja monissa muissa ylivelkaisissa maissa talous supistuu jopa 8 prosenttia. Tämän ajan rahamarkkinat ovat maailmanlaajuiset, joka merkitsee sitä, että valtiot ja yritykset ovat voineet saada luottoja maailman joka kolkasta. Kun esimerkiksi Kreikan valtion ja yrityksien velat maksukyvyttömyystilanteessa (konkurssi) jäävät maksamatta, heijastuvat tappiot ympäri maailman. Vaikka suomalaiset pankit eivät ole myöntäneetkään luottoja esimerkiksi Kreikalle, tulevat lamavaikutukset Suomeen kiertotietä. Ranskan pankit ovat lainanneet Kreikalle 60 mrd euroa. Jos nämä pankit joutuvat kirjaamaan suuret saatavat tappioksi, heijastuu tappiokierre jälleen eteenpäin. Kun suuria saatavia on sadoilla pankeilla ympäri maailman ja rahat jäävät luottotappioiksi, pysähtyy maailmantalouden kehitys. Vientiteollisuus ei siinä tilanteessa enää vedä. Suomen osalta joudutaan yhä tiukempaan kilpailuun vientitilauksista. Tuotteiden hinta ja laatu määräävät, kuka saa työt tehtäväkseen. Suomalaisen työn laatu on tunnetusti hyvä kansainvälisessä vertailussa. Sen sijaan työn hinta on muodostunut meillä usein kaupan esteeksi. Sellu- ja paperiteollisuus on tästä ongelmasta hyvä esimerkki. Kustannukset (työ ja raaka-aine) ovat Suomessa muodostuneet pitkän kehityksen tuloksena niin kalliiksi, että suuri osa teollisuudesta on siirtynyt ulkomaille.
Huono puoli tässä asiassa on, että Euroopan paras maakin on maailman mittakaavassa kouluarvosanoin välttävä. Saksankaan valtionlainat eivät enää mene kaupaksi markkinoilla entisin ehdoin. Lainan korkojen nousu koskee nyt näitäkin lainoja. Tällä menolla kaikkien Euroopan valtioiden tulo- ja menoarviot joutuvat uuden tarkastelun kohteeksi ensi vuoden aikana. Verojen ja maksujen korotukset sekä kulujen leikkaukset ovat kaikkialla normaalia arkipäivää. Me suomalaiset tulemme näkemään talouttamme kiristävät vaikutukset
Sakari Haukka
Kattava neuvonta yrityksille ja yksityisille
- Sähkö - Vakuutukset - Telekommunikaatio - Koulutukset - LOPD
Triinu Pokkinen 673 24 60 40 868 91 70 56 info@finesp@gmail.com
16
Meidän Costa Blanca 4/2011
KARPPAUS
Päivittäin saamme seurata erilaisilla foorumeilla käytäviä keskusteluja mitä ihmeellisemmistä asioista. Jotkut ovat vain lyhyen aikaa esillä mutta jotkut sitten sellaisia "kestosuosikkeja". Vaikuttaa myös siltä, että suosion kestoon vaikuttaa ilmiölle keksitty nimi. Jos nimi on vähän erikoinen mutta helppo muistaa, niin siitä saattaa tulla hyvinkin yleinen jokapäiväiseen käyttöömme. Kuluneena vuotena yksi muotisana on KARPPAUS! Allekirjoittanut ei ole viitsinyt selvittää, mistä moinen sana on syntynyt mutta sillä ei tässä yhteydessä ole niin väliäkään. Tärkeintä lienee, mitä sillä tarkoitetaan. Karppaus tarkoittaa vähähiilihydraattista tai kokonaan ilman sitä pidettävää ruokavaliota. Jokainen pitäköön millaista dieettiä tahansa mutta antakoot muiden olla ja noudattaa omia ruokatottumuksiaan. On erittäin vahingollista, jos jostain ravinnon osasta aletaan puhua "kirosanana". En aio perustella hiilihydraattien tarvetta tieteellisin perustein, vaikka tiedossani sellaisiakin on. Mainitsen vain, että mm. aivotoiminnan vireys tarvitsee hiilihydraatteja. Toisaalta monet meidän ehdottomasti tarvitsemamme kuidut tulevat yleisimmin yleisimmin hiilihydraattia sisältävästä ravinnosta kuten täysjyvävilja. Karppaajat eivät useinkaan vaivaudu tekemään mitään eroa huonojen ja hyvien hiilihydraattien välillä. Heidän mielestään niitä kaikkia on vältettävä. Tässä tulee väistämättä mieleen uskonnollinen fundamentalismi, joka pyrkii äärimmäisyyksiin välittämättä vahingoista. Kyllä Karppasienkin pitäisi sentään tehdä eroa esimerkiksi sokerille ja täysjyvärukiille. Aiemmin mainitsin kuidut. Niistä luin joskus sellaista, että nimenomaan kokojyväviljasta ja erityisesti rukiista saaduilla kuiduilla on merkittävä vaikutus elimistöllemme. Nämä kuidut ehkäisevät mm. hormonaalisia syöpiä, jotka ovatkin yleisimpiä nykyään. Näitä ovat lähinnä rintasyöpä naisilla ja eturauhassyöpä miehillä. Em. kuidut ehkäisevät lisäksi paksunsuolen syöpää. Näin on maailmanlaajuisesti tutkittu, eikä tämä ole minun keksintöäni. Ennen kuin aletaan "karpata", olisi ehkä syytä "skarpata". Hakematta tulee mieleen, miksi em. syöpiä esiintyy juuri nykyään niin paljon ja koko ajan lisääntyvässä määrin. Karppauksen tiimoilta on kuulunut mitä oudoimpia ilmiöitä. Esimerkiksi
KOLUMNI
karppauksen vastustajiin suhtaudutaan usein vihamielisesti tai ainakin väheksyen. Tästä kai minullekin on sitten tullut tuo kiihkomielisyys mieleeni. Olen sitä mieltä, että pitäkööt omituiset tapansa, kunhan antavat toisten rauhassa noudattaa omia (terveitä) ruokatottumuksiaan. Kun karppaajat vaativat lapsiaankin noudattamaan näitä rituaaleja, pitäisi jo viranomaistenkin pikkuhiljaa havahtua. Nautitaan hyvistä ja terveellisistä jouluherkuista hyvällä omallatunnolla.
Väinö Karjalainen
Paksukainen villitsee kansakunnan
Espanjalaisten peli-into on arpajaisja urheilupeleissä ollut jo vuosikausia aivan maailman kärkeä. Vuotuinen huipentuma tapahtuu vuosittain aina joulukuun 22. päivänä. Tällöin nimittäin ratkeavat voittajat Sorteo de Navidad -jouluarpajaisissa, joita myös kutsuttaan nimellä El Gordo eli "Paksukainen". Tämä joululotto on 1700luvulta lähtöisin oleva perinne, jonka suosio johtuu onnellisten voittajien suuresta määrästä. Noin 2,5 miljardia euroa jaetaan heille takaisin voittoina. Loput (30 %) jäävät valtiolle. Päävoitto on 4 000 000 euroa ja sama numero löytyy 180 eri sarjasta. Yksi arpanumero (el billete) maksaa 200 euroa, mutta yleensä ostetaan vain arMeidän Costa Blanca 4/2011
van kymmenesosa (un décimo) , joka maksaa 20 euroa. Monesti iso porukka, yritys tms. ostaa täyden arvan, josta sitten jaetaan kymmenesosat. Arpojen myynti päättyy keskiviikkona 21.12. tasan klo 17.00. El Gordo on maailman suurin lottotapahtuma ja sen markkinointi aloitetaan jo kesän lopulla! Vaikka monilla muilla arvonnoilla on suuremmat yksittäisvoitot, niin Espanjan joululottoa pidetään kokonaisuutena maailman rikkaimpana. Jokainen espanjalainen sijoittaa jouluarvontaan keskimäärin noin 70 euroa! Suuren suosionsa takia El Gordoa ostetaan nykyään entistä enemmän internetin välityksellä, joten myös ulkoespanjalaiset ja ulkomaalai-
set voivat helposti osallistua tähän jouluarvontaan. Arvonta järjestetään joulukuun 22. päivänä aamulla alkavassa useita tunteja kestävässä suorassa televisiolähetyksessä, jossa El Gordon voittonumerot esitetään laulamalla. Numeroita laulavat lapset ovat San Ildefonson koulun oppilaita. Tehtävään pääseminen on suuri kunnia. Arviolta vähintään kolme neljäsosaa espanjalaisista seuraa jännittyneenä ohjelmaa pitäen arpakuponkeja käsissään ja toivoen, että onnetar suosisi. Ja jos jää ilman voittoa, niin voi yrittää uudestaan tammikuun 6. päivänä, jolloin arvotaan Loteria del Niño.
17
SUOMI-SEURA
Runsaat kaksi vuotta Costa Blancan Suomi-Seuran puheenjohtajana on mennyt vauhdilla. Olen koko ajan kirjoittanut kolmeen lehteen ja nettipalstalle, joten seuraavaksi on helppo siirtyä muistelmien kirjoittamiseen, jos jotain muistaisi. Vaan on minulla jonkinlainen päiväkirja kuluneilta vuosikymmeniltä. Materiaalia tulee riittämään. Loppuhuipennuksena tämä Suomi-Seuran aika. Koko ajan olen ystävällisesti saanut runsaasti palstatilaa rakkaalta kilpailijaltamme "Meidän Costa Blancalta". Monet kerrat olen kehunut Väinö Karjalaisen taas tehneen niin hyvän lehden, että toiseksi jäimme. Ainakin aikataulullisesti Väinö oli kalkkiviivojen verran edellä.
Kaksivuotiskausi joulupukin pulkassa
kaan. Kyllä paloivat vihapuheet iloisella liekillä, jopa lämpöä tuoden. Tässä iässä en viitsi mieltäni pahoittaa ikävillä uutisilla mutta takassa ne tuovat lämpöä ja kodikkuutta. Meidän johtokuntamme ei ole millään tavalla ottanut kantaa Aurinkorannikon julkaisujen aktiivisuuteen. Välillä käsiini osui "Uusi Fuengirola", vaan ei sekään pitkään aikaan. "SE"-lehti on tainnut lisätä sivujaan, mainoksia en ole edes seurannut, mutta TV-Finlandin ohjelmat on siinä hyvin präntätty. Olikohan se "Espanjalainen", joka tarjosi mahdollisuutta ConCordian ilmestymiseen kuusi kertaa vuodessa heidän sisäsivuina. Tätä joutuu uusi johtokunta ja puheenjohtaja pohtimaan, jos annokset ovat olleet 30 jopa 40 luokConCordia pysyy jatkuvasti tappiolli- kaa. Toimistossa Hellevi Alestalo on sena. tehnyt nuorten kanssa tosi hyvää työtä. 11.11.11 vietimme Suomi-Seuran 25vuotisjuhlat pienimuotoisesti El Paraisossa. Siis legendaarisena päivämääränä paratiisissa. Pyydettäessä aina apuaan antanut seuramme jäsen ministeri Pirkko Työläjärvi piti ansiokkaan juhlapuheen. Seuran kunniajäseniksi kutsuttiin ministeri Työläjärvi ja yli 25 vuotta bingoa vetänyt Maila Argillander. Muutamia perustajajäseniä tavoitettiin kukitettavaksi kuten Pirkko ja Rafael Toivola, Reijo Parviainen ja Inkeri Jäppinen . Jäppisen terassillahan seura varsinaisesti perustettiin ja Inkeri muisteli tapahtumaa. Vielä on seuran ohjelmassa itsenäisyyspäivän juhlallisuudet. Juhlapuhujana suurlähettiläs Markku Keinänen. Sitten vielä muutama puurojuhla ja ollaan joulussa. Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta teille kaikille ja menneistä vuosista lämpimästi kiittäen!
V eikko Mikkonen, pj
Viimeisimmässä "Meidän Costa Blancassa" Väinö osoitteli syyttävällä sormellaan meidän "ConCordiaa" mustamaalauksesta. Pyydän lehtemme puolesta syvästi anteeksi, jos joku tollo on moiseen syyllistynyt. Itse en muista lausettakaan lehdessämme, jonka voisi tulkita pahansuovaksi. Kyllä on mielestäni rintarinnan kuljettu ja peli on ollut reilua. Väinö toi kerran Lahden tapahtumaan Facebookissa olleet allekirjoittanutta koskeneet ikävät kirjoitukset, eivät siis Väinön eikä hänen lehtensä tuotteita, vaan Facebookissa olleita ja kehoitti lukemaan ne istualtaan. Minä taittelin ne ruskeaan kirjekuoreen, liimasin kiinni ja laitoin tak-
Viime vuosina seuran puheenjohtajat ovat vaihtuneet yhden kauden jälkeen, joten oli aika vaihtaa nuorempaa verta kehiin ja valituksi tuli Inkeri White, joka joskus aikaisemminkin oli ollut loppukilpailussa. Inkeri on ollut johtokunnassa matkavastaavana ja kaikki matkat ovat olleet loppuunmyytyjä. Toivon Inkerille kaikkea hyvää ja ennenkaikkea voimia näissä isommissa saappaissa. Costa Blancan SuomiSeura on todella hyvässä mallissaan. Jäsenmäärä on 800-luokkaa, erittäin runsasta toimintaa joka lohkolla. Kahvio on puskenut koko syksyn Margit Kukkosen vetämänä runsaita, maistuvia leivonnaisia ja lounaita. Päivittäiset
Torreviejan AA-ryhmä kokoontuu ev.lut. seurakunnan kahviossa Calle Maldonado 2, 1 . kerros maanantaisin ja torstaisin klo 1 9. Kuukauden ensimmäinen kokous on avoin kaikille alkoholismista kiinnostuneille. AA:n auttava puhelin 672 948 769 joka päivä klo 1 6-20.
18
Meidän Costa Blanca 4/2011
SIITÄ EN VOI LUOPUA
Kutsun häntä Ahkeraliisaksi. Hän kiertää asunnossamme väsymättömästi tarpeen vaatiessa hoitaen asumismukavuutta parhaaksi katsomallaan tavalla. Olin uneksinut hänestä ja elämästä hänen kanssaan jo useiden vuosien ajan. Ja sitten vasta tänä syksynä sain ikäänkuin uuden elämän Liisan kanssa. Hän asuu nyt pysyvästi meillä kotona. Vaimoni Leena hyväksyy nykytilanteen, tosin pitkään ensin harkittuaan asiaa. Hänen kannaltaan katsottuna tuntui vähintäänkin liioittelulta, että samassa huushollissa olisi kaksi ahkeraa tekijää. Lopulta olimme kaikki kolme liikuttavan yksimielisiä siitä, että yhteistyö tulee sujumaan hyvässä sovussa. Ratkaisevaa on ollut hyvästä työnjaosta ja työajoista sopiminen. Nykyään
PAKINA
Ahkeraliisa pelastaa meidät molemmat ongelmista ja sairauksista. Sillä hän siivoaa kaksi kertaa viikossa koko asunnon. Selkä ja raajat sekä polvet ja ranteet pysyvät hyvässä kunnossa. Lääkkeet ja lääkärit saavat pysyä Tässä varttuneessa iässä totesimme poissa meidän huushollista. Leenan kanssa, että selkävaivat yllättivät liian usein siitä huolimatta, että Liisaa kutsutaan myös Robotiksi ja meitä oli auttamassa siivooja kerran hänet hankittiin Lidlistä pari kuukautta viikossa puolipäivää. Täytyi tästä sitten. Siivoustyön hän suorittaa huosyystä hakea ratkaisu selkävaivaan. lellisesti jokaista nurkkaa kiertäen sekä toistaen moneen kertaan eri reitit Vaikeinta on ollut sänkyjen ja sohva- ympäri asuntoa. Pölyt ja roskat katoakaluston alta imuroiminen vaikeassa vat Robotin säiliöön hyvin helposti ja asennossa. Selkä niksahtaa pois pai- tarkasti. Minulle jää vain yksi tehtävä: kaltaan ja issiasvaiva kaataa sängyn roskasäiliön tyhjentäminen. pohjalle kahdeksi tai kolmeksi päiväksi. Särkylääkkeiden syöminenkin Tästä apulaisesta en halua koskaan aiheuttaa vatsavaivoja. Yleiskuntohan luopua! Torreviejassa, 25.11.2011 tässä kaikessa heikkenee, jos ei pelkkä Antonio ikääntyminen sitä aiheuta. jaamme viikon päivät siten, että Liisa hoitaa omat työnsä eri päivinä kuin Leena ja minä. Meille kaikille kolmelle tämä työnjako antaa sopivan määrän rasitusta.
INTERNETPALVELUA
Me varttuneemmatkin olemme tottuneet laajakaistan suomiin internet-palveluihin. Viimeaikoina on tullut paljon lisää näiden palvelujen toimittajia.
Aikaisemmin ei käytännössä ollut kuin kaksi vaihtoehtoa, joko mokkula tai kiinteä lankaverkko. Mokkula toimii matkapuhelinverkoissa ja on siinä vähän kuin "käenpoikanen". Prioriteettinä ensimmäiseksi hoidetaan puhelut ja, jos tilaa jää, saavat siitä osansa nettiasiakkaat. Lankaliittymät toimivat myös kiinteässä puhelinverkossa. Viimeksi mainitut ovat lähes yksinomaan kuparikaapeleita, eikä jo nykyaikaan kuuluvia kuitukaapeleita juurikaan Espanjassa ole. Molempien edellä mainittujen ongelmana on ollut sekä heikko nopeus sekä epävarma yhteys. Edellä mainittujen nopeudet ovat olleet yleisesti 0,5-2 Mbit. Toki parempiakin on mutta todella kalliiseen hintaan. Yhteydet katkeilevat hyvin yleisesti ja esimerkiksi jonkun ohjelman latautuminen saattaa keskeytyä. Jos ladattava ohjelma on maksullinen, on melkoinen homma Yleensä kiinteästä liittymästä puhuttasaada uusi latausoikeus samaan hintaan. essa on kysymys juuri lankaverkosta. Täällä Espanjassa sille on tullut ehkä Suhteellisen uutena palvelumuotona tunnetumpikin käsite. Jos olet jonkin on tullut markkinoille langaton, pelkäs- suuren, esimerkiksi Movistarin (ent. tään internettiä varten oleva yhteys. Telefonica) asiakas, on sinulla todella Tällöin palvelun toimittajan tukiasema vaikeaa saada purettua tehtyä sopimusjärjestää langattoman yhteyden asiak- ta. Siihen saattaa parhaassa tapauksesMeidän Costa Blanca 4/2011
kaalle. Asiakkaan asunnolta pitää olla näköyhteys lähetyslinkkiin. Vastaanottavasta antennista tuodaan yhteys kaapelilla sisällä olevaan routteriin, josta wlan-yhteys kodissa oleviin koneisiin toimii normaaliin tapaan. Nämäkin yhteydet elävät murroskautta, eikä yhteisymmärrys asiakkaan ja palvelun toimittajan välillä aina toimi moitteettomasti. Esimerkiksi tänään, kun kirjoitan tätä, oli erään palvelun toimittajan toimiston edessä vihainen suomalaisasiakas, jonka yhteys oli katkaistu vaikka hän oli suorittanut maksunsa asianmukaisesti pankkiin.
sa mennä vaikka vuosi. Tässä siis esimerkki espanjalaisesta kiinteästä liittymästä. Uusissa kolmannen polven liittymissä on se hyvä puoli, että palvelun voi katkaista veloituksetta haluamakseen ajaksi. Palvelun saa uudelleen voimaan välittömästi, kun sitä haluaa. Nopeudet ovat yleisesti 2-5 Mbit. Yhteyden katkeamiset ovat olleet suhteellisen vähäisiä. Näiden palvelujen tuottajia on myös useita eikä tarvitse tyytyä vain johonkin tiettyyn operaattoriin. Pyrimme lehtemme puitteissa seuraamaan tämänkin alan kehitystä.
Väinö Karjalainen
19
Turrón - joulun herkku
Turrón on ollut perinteinen espanjalainen joulunajan makeinen jo vuosisatojen ajan. Turrón on peräisin arabikulttuurista, sen toivat maurit mukanaan.
Turróneita on erilaisia koostumukseltaan, mutta ne perinteisesti valmistetaan aina samoista aineksista; mantelista, hunajasta, sokerista ja kananmunan valkuaisesta. Lopputuote voi olla joko kova ja rapea tai pehmeä ja sitkeä. Vielä kolmisenkymmentä vuotta sitten lähes kaikki Turrón reseptit olivat perinteisiä, mutta sittemmin tuotekehittelyn myötä on monipuolistettu valikoimia ja tällä hetkellä tarjolla on kymmeniä lajikkeita: on suklaisia, riisimurollisia, turróneita kokonaisilla manteleilla tai pähkinöillä, liköörillä terästettyjä, sokeroiduilla hedelmillä maustettuja, ja jopa sokerittomia muunnelmia. Varmasti löytyy joka makuun sopiva turrón-tuote joulupöytään. Karkeasti turrón-lajikkeet voidaan jakaa kahteen pääluokkaan:
Teksti ja kuvat: Niina Terho
Kova turrón (Alicanten turrón), joka valmistetaan kuorituista ja paahdetuista manteleista, hunajasta, sokerista ja munanvalkuaisesta.
Pehmeä turrón (Jijonan turrón), joka valmiste-
taan samoista aineksista, mutta mantelit jauhetaan tahnaksi. Öljyn lisääminen tekee tuotteen sitkeäksi ja tahmeaksi. Jijonassa tehdään suurin osa Espanjan turróneista. Noin kilometrin päässä kaupungista Bussotin tien varrella on tehdasalue, jossa on useita turróntehtaita. Siellä sijaitsee myös Turrón-museo. Museo on samassa rakennuksessa jossa valmistetaan perinteisiä "El lobo" ja "1880" turróneita. Tehtaassa työskentelee 130 henkeä kesästä jouluun, ja jos vierailee museossa arkipäivänä, voi ylhäältä lasin läpi katsoa valmistusprosessia. Museon yhteydessä on myös myymälä. Sisäänpääsy museoon on 3 . Lisätietoja: www.museodelturron.com
20
Meidän Costa Blanca 4/2011
Projenni Travels palvelee golfareita Torre Marketissa
Joulukuun 7. päivä avautui suomalaisille golfareille tarkoitettu täyden palvelun Greenfee-toimisto Torreviejassa. Projenni Travelsin toimisto sijaitsee Torre Marketin tiloissa osoitteessa C/Miguel de Salinas 2 L B. Suomalaiset tuntevat paikan myös Kaijan kahvilana.
Alkuvaiheessa Projenni tarjoaa tiiaikoja ja greenfee-lippuja 25:lle eri kentälle. Myöhemmin kenttiä tulee lisää ja tavoitteena on saada myyntiin 35 eri kenttää. Projennin yrittäjä Jenni Kuivainen on innoissaan uudesta toimistosta. - Olemme tehneet tässä töitä viikkojen ajan ja solmineet sopimuksia alueen eri kentille. Pystymme tarjoamaan jokaiselle myynnissä olevalle kentälle kilpailukykyiset hinnat, lupaa Kuivainen. Käytännössä palvelu toimii siten, että toimiston aukioloaikoina pelaaja menee paikalle ja esittää toiveensa kentästä ja peliajasta. Projennin ja Torre Marketin henkilökunta soittaa samantien tiiajan ja kirjoittaa voucherin pelaajalle. Maksu tapahtuu paikan päällä. - Alussa toimimme käteismaksulla, mutta mahdollisimman pian saamme paikan päälle myös pankkikorttimaksuille tarkoitetun päätteen. Tottakai greenfeet voi myös maksaa etukäteen yrityksemme tilille, selvittää Jenni Kuivainen, joka pyörittää yritystä yhdessä miehensä Jarkko Jolkkosen kanssa.
Projenni Travelsin greenfee toimisto löytyy tutusta Torre Marketin tiloista.
mm. Roda, La Finca, Mar Menor, Campomor, Alicante Golf, Plantio sekä La Manga, luettelee Jenni Kuivainen.
Täysin uusi juttu on myös kaikille suomalaisille golfareille tarkoitettu Projennin Viikkokilpailu. Pelipaikkana on aina Roda Golf. Kilpailut alkavat sunnuntaina 18.12. Kilpailussa Suomalaisille tarkoitettu palvelu on tähän asti puuttunut on sarjoina lyöntipelisarja HCP 0-15 pelaajille ja muille Torreviejasta. Projennin palvelu tuo nyt eri kentät helposti pistebogey-sarja. Aina palkitaan sarjojen kolme parasta. 11 pelaajien ulottuville. - Meiltä saa myös tarvittaessa ajo- osakilpailua muodostavat myös kokonaiskilpailun siten, että aina jaetaan sijoituspisteitä. Kauden aikana lasketaan ohjeet mukaan, lisäävät Jenni ja Jarkko. kuusi parasta sijoituspistettä yhteensä. Projennin oma Viikkokilpailu alkaa 18.12 . - Voittaja saa upean kahden hengen luxus-paketin La ManProjenni Travelsin toiminta Costa Blancan alueella ei ole gaan. Siihen kuuluu mm. majoitukset, täysihoito sekä pelipelkkää pelilippujen myyntiä. Yritys tarjoaa myös PGA Pro kierros upeilla La Mangan kentillä, paljastaa Jenni KuivaiJenni Kuivaisen antamia yksityistunteja niin kokeneille nen. Paketin arvo n. 300 euroa. Hän lisää vielä, että jokaikuin myös juuri lajin vasta aloittaneille pelaajille. Oma sessa viikkokilpailussa jaetaan palkintoina mm. opetuslahkohderyhmänsä ovat myös golfista kiinnostuneet ihmiset. jakortteja, pelilippuja alueen kentille ym. mukavaa. - Meidän opetuskenttänä täällä toimii Roda Golf. Siellä on upeat puitteet erilaiselle opetustoiminnalle. Järjestämme isommissa tai pienemmissä ryhmissä myös greencardin sisältäviä alkeiskursseja. Kurssin voi myös käydä yksityisesti, selvittää Jenni Kuivainen. Hän korostaa, että Espanjan ja erityisesti Torreviejan alueen suotuisat olosuhteet mahdollistavat golfin pelaamisen ympäri vuoden. Projenni Travelsin kautta saa matkalainen tarvittaessa myös majoituksen, kuljetukset ja nyt myös Airfinlandin suorat lennot Alicanteen. - Pyrimme olemaan aidosti täyden palvelun golftoimisto. Uutuutena meillä tulee sivuille myyntiin myös erilaisia golf- ja majoituspaketteja lähialueen upeisiin Golf Resortteihin. Näitä ovat Kuivainen jatkaa vielä, että tavoitteena viikkokilpailulla on saada eri kentillä olevat suomalaiset golfarit kokoontumaan kerran viikossa yhteen ja nauttimaan mukavasta tapahtumasta. Kilpailumaksu on aina 40 sisältäen greenfeen, harjoituspoletin ja manuaalisen kärryn. Kaikki viikkokilpailupäivät ja Projenni Travelsin kotisivut löytyvät osoitteesta www.projennitravels.fi. Greenfeetoimiston numero on 693 252 207. Toimisto on avoinna arkisin 9-16 ja lauantaisin 10-14. Ensimmäiset kaksi viikkoa ovat Projennin edustajat Jenni ja Jarkko tavattavissa Torre Marketissa päivittäin.
Voucherit valmiina. Jenni Kuivainen ja painotuoreet voucherit odottavat ostajia.
Meidän Costa Blanca -lehti on myös Facebookissa!
Meidän Costa Blanca 4/2011
21
Torrevieja y las torres
Telle Aaltonen
Torrevieja, vanhat tornisi Tus torres, Torrevieja aina tuovat mieleeni me vienen a la memoria ajat entiset ja sodat cuando estábamos en la guerra naapuria Venäjää vastaan. contra el país vecino, Rusia. Oli talvi, hyvin kylmä Era un invierno muy frío vuonna 1939, en el año 1939 kun Suomi, pieni maa y el país pequeño, Finlandia taisteli itsenäisyydestään luchaba por su independencia vastaan suurta Venäjää. contra el país grande, Rusia. Työni oli olla vuorossa Mi trabajo era a mi turno ylhäällä korkealla tornissa estar allí arriba en la torre ja tähyillä kauas kiikarilla, mirando lejos con los prismáticos tulisiko Venäjältä pommikoneita. se venían de Rusia los bombarderos. Koneet lensivät kohti Helsinkiä Los aviones volaron hacia Helsinki ja myös kohti Rovaniemeä. y también hasta Laponia, Rovaniemi. Halusivat tuhota kaupungit, Querían destruir todas las cuidades, Suomen kansan ja kylätkin. la gente y los pueblos finlandeses. Kuten suomalaiset niin myös espanjalaiset Como nosotros, también los españoles ovat taistelleet vapautensa puolesta. han luchado por su independencia. Noista ajoista meitä muistuttavat tornit, De esos tiempos nos recuerdan las torres joita vielä nähdään rannoilla. que todavía están aquí en la playa. Torni on Torreviejan symboli. La torre es el símbolo de Torrevieja. Mutta yksi torni Eliseos Playalla Pero una torre en la Eliseos Playa pian on kokonaan raunioina pronto va a estar en ruinas, kiven kiveä tuskin jäljelläkään. no hay ni piedra pequeña más. Niin katoavat näkyvistä meidän tekomme. Así se pierden de vista nuestros trabajos. Ehkä ei kuitenkaan koskaan muistoista! ¡Quizás nunca de las memorias!
22
Meidän Costa Blanca 4/2011
Vuoden talousuutiset ovat olleet huonoja. Tavallista kansalaista huolestuttaa yleinen epävarmuus. Miten tämän kaiken kokee espanjalainen pienyrittäjä?
Manuel Fructuoso Aráez valmistui Ali-
LIISAN PALSTA
canten yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta v. 2004 ja on hoitanut omaa yritystään Gestoria Quesadaa siitä lähtien. Toimisto on monille suomalaisillekin tuttu, perheyritys, jota aikaisemmin veti Manuelin appi. Palvelutoimisto sijaitsee kaupungin ydinkeskustan tuntumassa uusitun kadun varrella tunnetun Fontana-hotellin lähellä.
voimaa ja pyörät pyörisivät. Odotan hallituksen toimia budjettivajeen supistamiseksi, pankkijärjestelmän vakauttamista ja työllisyyden lisäämistä. Tämän ajan ongelma on se, että olemme liian riippuvaisia muusta euroalueesta. Lopuksi toimiston johtaja kiittää vielä suomalaisten hyvää englanninkielen taitoa ja yritteliäisyyttä puhua espanKatutyöt saatu valmiiksi, vierailija koh- jaa. Monet suomalaiset ovat opiskeltaa viehättävät keskustan kadut. leet espanjaa ja olemme selviytyneet hyvin niin vuosittaisen veroilmoituk- Edelliset asiakkaamme olivat Andor- sen, kotivakuutuksen kuin tänne hanrasta ja Kazakstanista, toteaa toimis- kitun autonkin rekisteröintiasioista. ton johtaja. Kielitaito joutuu kovalle Liisa Kultanen koetukselle. Tarvittaessa apuun tulee vaimo, joka on englannin kielen kääntäjä. Taustajoukkoina tarvittaessa ovat sukulaiset, joista löytyy monen alan taitajaa. Vakituisesti toimistossa on Manuelin lisäksi yksi työntekijä, Sheila. Manuelin näkemystä talouden kehityksestä leimaa vahva optimismi. Huonoja aikoja on ollut, mutta niistä yritetään selviytyä. Lisää henkilökuntaa ei voi palkata. Toivottavasti ne kuluttavat, joilla on siihen mahdollisuus, toivoo Manuel. Talouden rattaat saisivat veto-
Toimiston asiakaskunta koostuu kymmenistä eri kansallisuuksista. Kaupungin väestörekisterin mukaan 31.12.2010 asukkaita oli 103.540. Mukaan mahtuu 121 eri kansallisuutta. Eniten asiakkaita on euroalueen maista.
Torreviejalaisen pienyrittäjän arki on työntäyteistä.
Avaraan toimistoon mahtuisi enemmänkin työntekijöitä
.
Selloduo Anna-Maaria ja Olli Varonen
Selloduo Varonen Suomesta piti kaksi konserttia Torreviejassa. Ensimmäinen oli ev.lut. Seurakuntakodissa 9.11. klo 18, jossa kuulijoita 50 henkeä. Konsertin väliajalla nautittiin kahvia sekä leivonnaisia. Toinen konsertti oli seuraavana päivänä keskustan Katolisessa kirkossa klo 17 alkaen. Ohjelmisto oli erilainen kuin aiemmassa konsertissa. Tässä konsertissa oli kuulijoita 67 henkeä. Seurakuntakodin ohjelmistoon kuuluivat muun muassa: J. Sibeliuksen Romanssi ja J. Vainion Albatrossi. Konsertti huipentui lopuksi Selloduon esittämään Finlandia-hymniin. Keskustan kirkossa Selloduo esitti barokkia sekä muuta klassista musiikkia.
Espanjassa törsätään jouluna
Monissa Euroopan maissa kuluttajat aikovat käyttää joululahjoihin enemmän rahaa tänä jouluna kuin viime vuonna. Tämä selviää asiantuntijaorganisaatio Deloitten tekemästä joulukauppatutkimuksesta. Joulun vähittäismyynti laskee maissa, jotka painivat velkakriisin kanssa. Espanjassa kuluttajat kuitenkin näyttävät olevan valmiita uhmaamaan tiukkoja säästöpuheita ja kuluttamaan 1,9 prosenttia Oli aivan mahtavaa kuulla niin korkea- enemmän kuin viime vuonna. Espantasoista sellomusiikkia. Varsinkin Seu- jalaiset myös kuluttavat jouluna suhrakuntakodilla tunnelma oli korkealla teellisen paljon rahaa, keskimäärin vaikka olimme tiiviisti pienessä tilassa. 668 euroa. Heidän edelleen menevät Lopputoteamuksena voisi vain todeta, vain irlantilaiset ja luxemburgilaiset. että vastaavaa kamarimusiikkia olisi Suomalainen käyttää jouluostoksiin keskimäärin 662 euroa, mikä on kesmukava saada lisää. Tarja Karjalainen kimääräistä enemmän.
Meidän Costa Blanca 4/2011
23
Rakentaminen, väestönkehitys ja nuorison ostovoima
Luultavammin yksi suurin syy Espanjan kiinteistösektorin kriisiin löytyy siitä, että rakentamisen suhde väestön määrään on ollut liian suuri. Yksi syy asuntokannan paisumiseen on osittain maan alhainen syntyvyys jo muutaman viime vuosikymmenen ajan. Syntyvyys ei ole tällä hetkellä tarpeeksi korkea, jotta väkiluku pysyisi pitkällä aikavälillä nykyisellään.
Altea
Espanjan syntyvyys nykyisin on noin 1,5 lasta per nainen, joka on vähemmän kuin mm. Suomessa. Siitä huolimatta Espanjan väkiluku ei ole ainakaan vielä vähenemässä. Vaikuttavina tekijöinä voidaan pitää ihmisten eliniänpidentymistä ja Espanjan kultarannoille ympäri maailmaa saapuvien maahanmuuttajien alati kasvava osuus. Espanjassa oli vuoden 2011 ensimmäisten 10 kuukauden aikana 50,9 miljoonaa turistia. Kyseinen luku on 8 % korkeampi viime vuoden vastaavaan lukuun verrattuna. Kanarian alueella kasvu oli 19,2 %, Baleaarien (Mallorca, Menorca, Ibiza, Formentera) alueella 10,1 % ja Valencian alueella 7,3 %. Eurooppa yleisesti vanhenee, mikä lienee lyhyellä tähtäimellä hyvä Espanjalle; eurooppalaiset tulevat viettämään eläkepäiviään Espanjan auringon alle. Euroopan talouksien elpymisen ja yleisen talouteen luottamisen vahvistumisen jälkeen, Espanja tulee nostamaan päätään. Espanjan kiinteistömarkkinoilla on kuitenkin vielä esteitä voitettavanaan, yhtenä esimerkkinä nuorisotyöttömyys ja heidän ostovoimansa. Espanjan nuorisojärjestön (Youth Council of Spain (CJE)) hiljattain tekemän tutkimuksen mukaan, nuoret aikuiset käyttävät jopa 50 % heidän nettotuloistaan omistusasunnon hankkimiseen. Toisaalla, monet nuoret aikuiset eivät kykene edes hankkimaan omaa asuntoa, koska heidän tulonsa eivät riitä kattamaan (vakuuttamaan) pankkien vaatimia vähimmäistulorajoja. Osassa Espanjaa nuoret aikuiset käyttävät jopa 70 % nettotuloistaan omistusasunnon hankkimiseen, mikä ei ole talouden kannalta suotuisaa tai kestävää. Täytyy muistaa, että
korot ovat historiallisen alhaiset ja saattavat nousta, minkä seurauksena myös asuntolainojen kulut nousisivat. Nordea Pankin Suomessa tekemän tutkimuksen mukaan, joka kuudes 25-34 vuotiaista ilmoitti, että heillä kuluu taloutensa nettotuloista yli 40 % asuntolainan hoitamiseen; kyseinen luku on paljon ehkä hieman liikaakin. Edellä mainittujen syiden vuoksi, ensiasunnon ostajan keski-ikä on Espanjassa yksi Euroopan korkeimmista. Lisäksi espanjalaiseen kulttuuriin kuuluu, että lapset ovat kotona pidempään kuin esimerkiksi Suomessa. Espanjassa on esimerkiksi täysin normaalia, että lapset asuvat kotonaan vielä yli kolmikymppisinä. Espanjan kiinteistömarkkinoiden tila ei välttämättä ole kuitenkaan niin huono kuin monet mediat antavat ymmärtää. Kuten olen edellisessä artikkelissani maininnut: "Espanjan kiinteistömarkkinat ovat hyvin polarisoituneet. On alueita, joilla myymätöntä asuntokantaa on reilusti, mutta on myös alueita, joilla myymätön asuntokanta on ns. normaalia tasoa". Espanja maana kuitenkin tarjoaa jotain mitä monet muut maat eivät pysty tarjoamaan: modernin eurooppalaisen infrastruktuurin, rikkaan kulttuurin sekä viehättävän ilmaston. Näiden yhtälöiden kombinaatio on jotain, jossa harva maa (jos mikään) voi painia Espanjan kanssa samassa sarjassa.
Oskari Ohman, M. Sc. , M. A. Managing Director VALKEA MARINA Real Estate Agent Altea, Spain
24
Meidän Costa Blanca 4/2011
Vieraanvarainen Espanja
Ensimmäistä kertaa vierailin Costa Blancalla noin seitsemän vuotta sitten talvella. Olin koko talven täällä ja ihastuin heti espanjalaiseen kultturiin ja vieraanvaraisuuteen. Oli outoa kun ventovieraat ihmiset morjestavat toinen toisiaan kadulla ja antavat iloisen ja aidon hymyn, jota Suomessa ei saa.
Muistan kun oli kuudennella luokalla ja kirjoitin kavereiden kanssa lehteä. Itse tein mm. artikkelin hymystä. " Hymy, joka ei maksa mitään, mutta antaa paljon" Tarkoituksenani oli saada ihmiset ajattelemaan positiivisesti ja hymyilemään. Espanjassa tämä onkin jo osa kulttuuria ja jokapäiväistä elämää. tapahtunut viimeiset kuusi vuotta.. Oli vaikeata suoriutua normaalista sosiaalisesta kanssakäymisestä. Mietin monesti teenkö minä nyt ihan varmasti oikein lasteni kannalta. Lapsilla on sentään oikeus sekä isään että äitiin. Nyt olen kuitenkin varma, että tein elämäni parhaan päätöksen lasteni kannalta. Lapsella on oikeus tasapainoiseen, turvalliseen elämään. Ja jos isä on huono, niin on parempi ilman isää, kuin huonon isän kanssa. Olemme saaneet elää normaalia elämää täällä ja tosiaan apua on ollut tarjolla paljon. Vaikka oma perheeni asuukin Suomessa, ollaan koettu, että kotimme on täällä Espanjassa. Työpaikan löytäminen huonolla espanjantaidolla oli vaikeata ja vielä vaikeampaa oli sovittaa työajat lasten koulun kanssa yhteensopiviksi. Kun löysin jotain, niin yritys meni
konkursiin ja palkat jäi maksamatta.
Tulin uudestaan seuraavana talvena ja uudestaan seuraavan ja seuraavan.. Nyt ole asunut täällä kahden tyttäreni kanssa noin kaksi vuotta ja olemme viihtyneet hyvin. Tarkoitukseni ei ollut koskaan jäädä tänne pysyvästi asumaan, mutta olosuhteet meidän tapauksessa olivat paljon paremmat täällä kuin Suomessa. Suomen valtio kun katsoo perheväkivaltaa sormien lävitse, eikä tee asialle mitään. Suomessa sovitaan vain sosiaaliviranomaisten kanssa tarkistuskäytejä ja tilanne saa jatkua... Koskaan ei saa perheväkivallasta kärsivä äiti tarpeeksi ajoissa apua. Apua on mahdollisesti tarjolla, kun tilanne on jo mennyt mahdottomaksi, taikka uhri on poistunut elävien kirjoista...
Minut on pitänyt vahvana lasteni lisäksi äitini sanonta "se mikä ei tapa, vahvistaa". Ja "ei oo pahaa ilman hyvää". Olen löytänyt itseni ja nyt rakastan elämää.
Tässä asiassa annan Espanjan valtiolle ja erikoispoliisin ryhmälle täydet 10 pistettä. Lähestymiskielto tulee automaattisesti ja uhria autetaan kaikin mahdollisin keinoin. Tutkiskelin Espanjan markkinoita ja mahdollisia yritysmuotoja. Vihdoin päätin perustaa oman yrityksen Finesp C.B, Tällaisissa tapauksissa Suomen tulisi ottaa esimerkkiä joka auttaa löytämään parhaan sähköyhtiön asiakkaan Espanjasta ja nähdä Suomen karu totuus. Ottaa asia esille, sähkönkulutukseen nähden. Teemme ilmaisen tutkimuksen ei vain puhua asiasta vaan tarvitaan välitöntä toimintaa. asiakkaan sähkönkulutuksesta ja tarjoamme parasta sähköKysymyksessähän on monesti lapsiperheen äidistä, joka yhtiötä Espanjan markkinoilla. Työ on sujunut hyvin ja jätetään Suomessa aivan oman onnensa nojaan...Tottahan asiakkaamme ovat tyytyväisiä. Vihdoinkin tuntuu, että on, jos äiti ei voi hyvin, niin eivät voi pienet lapsetkaan... asiat menee hyvällä vauhdilla eteenpäin. Aluksi oli vaikeata irtaantua entisestä elämästä ja aloittaa Lapseni ovat onnellisia ja myös minä olen onnellinen. Kiitos uusi elämä ilman kenenkään painostusta, kiristystä ilman kaikille, jotka ovat olleet meidän tukena sekä hyvässä että väkivaltaa, uudessa maassa, vain minä ja pienet lapseni... pahassa. Triinu Pokkinen Tunsin itseni huonoksi ja tunsi häpeä siitä, mitä minulle oli
Meidän Costa Blanca 4/2011
25
RUOKA & JUOMA
Joulumenu 2011
Makujen maailma à la Carlos!
Porsaita äidin oomme kaikki, oomme kaikki... Tuo ja moni muu joululaulu soi nyt ahkeraan radioissa ja kauppakeskuksissa. Ja mikäpä sopisikaan paremmin tämänvuotiseen joulumenuumme tunnuslauluksi kuin juuri tuo edellä mainittu laulu.
Jo aikaisin keväällä päätin, että tänä jouluna pöydässä on possua. Kuten tiedätte, niin nämä kuvaruoat täytyy tehdä etukäteen, aina ennen juhlapyhiä, että ne ehtivät ruutuun ajoissa. Tämä joulujuhla vietettiin lokakuun puolivälissä. Televiossa on pyörinyt Neljän tähden illallinen, tätä jouluruokaa voisi kutsua nimellä Kolmen kokin ja kuvaajan illallinen. Mitähän siitäkin tulee? Lue tarina loppuun saakka, niin tiedät. Onneksi ilma oli suosiollinen ja pystyimme valmistamaan ruoat parvekkeella, sillä emmehän me olisi kaikki pieneen keittiööni mahtuneet.
Joulumenu 2011 - Menú de Navidad 2011
on pitkän kaavan mukaan valmistettu.
Siihen kuuluvat Täytetyt surimirullat (Rollitos de surimi) Leikkelelautanen (Platos de fiambres variados) Täytettyä maitoporsasta (Cochinillo relleno) Hedelmävartaat (Brochetas de frutas) Kahvi ja lakkpiirakka (Cafe y pastel de moras) Aloitetaanpa alkupaloista. Täytetyt surimitangot valmistuvat näppärästi alkupalaksi. Tarvitsemme:
Laita täytettä toiseen päähän ja rullaa sitten tanko takaisin kiinni kuin kääretorttu. Älä laita liikaa täytettä, sillä muuten rullaaminen hankaloituu ja täyte pursuaa päistä ulos. Leikkaa täytetyt surimitangot keskeltä kahtia, hiukan vinottain.
Varaa 2 - 3 täytettyä surimitankoa/ruokailija. Alkupalojen jälkeen voi pitää pienen tauon ennen varsinaista pääruokaa. Pääruokaa odotellessa voi pöytään laittaa leikkelelautasen.
surimitankoja (surimi) surimislaattia (pintxo con gambas) tai majoneesia (mayonesa) surimiraastetta (surimi rallado) katkarapuja (gambas) Täytteeksi käy myös amerikansalaatti eli coleslawsalaatti, siinä on juuri sopivasti kirpeyttä surimille. Rullaa surimitangot auki.
26
Meidän Costa Blanca 4/2011
Meidän leikkelelautasella oli kylmäsavustettua hirveä ja espanjalaista chorizomakkaraa, joka oli maustettu paprikalla ja pippurilla. Joulupöydän kunkku on yleensä kinkku. Sitä ei tänä jouluna pöydästäni kuitenkaan löytynyt, vaan ihan kokonainen possu. Olin jo keväällä hankkinut sellaisen pienen maitoporsaan. Maitoporsas on alle kahden kuukauden ikäinen pikkupossu, joka on saanut ravinnokseen vain emän maitoa. Maitoporsaan liha on vaaleaa ja erittäin mureaa. Se on suurta herkkua erityisesti Espanjassa sekä Portugalissa. Myös muualla maailmassa se on haluttua herkkua, sen historia ulottuu kauas menneisyyteen. Pilkoimme sipulia, osan pieneksi silpuksi, osan jätimme suuremmiksi lohkoiksi. Kuorimme ja paloittelimme pari omenaa sekä yhden ison appelsiinin. Lisäksi kuutioimme vihreää paprikaa ja makua antamaan myös paahdettua punaista paprikaa. Ja joulu kun on, niin jouluun kuuluu myös luumut, joten pari kourallista kuivattuja luumuja mukaan täytteeseen. Eikä sovi unohtaa muutamaa valkosipulinkynttä, saatika rosmariininoksaa tai paria. Mukaan mahtui myös nippu tuoretta basilikaa ja persiljaa. Ennen porsaan täyttämista valelimme porsaan sisäpinnalle oliiviöljyä sekä ripottelimme mausteeksi hiukan suolaa ja pippuria. Pari nokaretta ihraa, jotta lihasta ei tulisi kuivaa.
Suomessa maitoporsaita on aika huonosti saatavilla, sillä kysyntä on vähäistä, pääasiassa vain ravintolat ovat Suomessa asiasta innostuneet, mutta nekin kuitenkin aika vähäisesti. Kannattaa kuitenkin kysäistä lähimmästä lihakaupasta, josko he pystyisivät toimittamaan sinulle tämän klassikkoherkun, eli maitoporsaan. Meitä oli siis 3 kokkia ja yksi joka hääräsi kameroidensa kanssa. Kameramies jäi suosiolla kauemmas kun me kolme reipasta kokkia aloimme valmistamaan pääateriaa. Possu oli valmiiksi puhdistettu, joten pääsimme suoraan asiaan. Olimme jo etukäteen miettineet miten valmistamme possun.
Täytetty maitoporsas - Cochinillo relleno
Tarvitsemme: maitoporsas (cochinillo) omenaa (manzana) sipulia (cebolla) valkosipulia (ajo) paprikaa (pimenton) appelsiini (naranja) luumuja (ciruelas) rosmariininoksa (romero) basilikaa (albahaca) persiljaa (perejil) suolaa (sal) pippuria (pimienta) öljyä (aceite de oliva virgen extra) ihraa (manteca de cerdo) Nyt täyte sisälle. Järjestyksellä ei ole väliä, kunhan vaan saa täytteen laitettua pikkupossun masuun. Ennen täytetyn porsaan valmistusta kannattaa varmistaa, että talosta löytyy kunnon neula ja puuvillalankaa, sillä täytyyhän masu ommella kiinni ettei täytteet valu pois. Tuo asia oli minulla jäänyt tarkistamatta, mutta onneksi yksi kokki oli asian muistanut ja ottanut varmuudeksi oman neulan mukaansa. Tietenkin porsaan voi myös sitoa kiinni, mutta "tikkaamalla" vatsan kiinni, tulos on siistimmän näköinen.
Meidän Costa Blanca 4/2011
27
Tuo onnistuu hyvin, sillä maitoporsaanliha on erittäin pehmeää ja mureaa. Eikä luistakaan ollut haittaa.
Tuon ompelun aikana paljastui, että yksi meistä kokeista oli myös taitava "kirurgi", sillä hänellä pysyi neula kädessä ja tikki oli siistiä. Kyllä me miehetkin osataan. Tuon sanon siksi, koska tämä seurueemme naispuolinen kokki ei halunnut alkaa tuohon ompeluhommaan, vaikka olikin tuonut neulan. Nyt kun vatsa on ommeltu kiinni, onkin aika levittää vielä possun pintaan hiukan ihraa, jotta pinta saa kauniin värin paistumisen aikana.
Hedelmävartaat
Tarvitsemme:
Perunoiden lisäksi lautaselle laitettiin tietenkin sitä täytettä, joka oli muhinut reilu pari tuntia uunissa. Kun pääruoka on syöty, voi pitää pienen sulattelutauon ennen jälkiruokaa. Jälkiruokamme on hedelmäinen. Valmistimme porsaan paistamisen aikana muutaman hedelmävartaan.
Tuon tehtävän jälkeen onkin aika laittaa possu paistopussiin ja uuniin. Muista tehdä pieni ilma-aukko pussin kulmaan, jotta kuumat höyryt pääsevät sieltä ulos. Uuni oli lämmitetty valmiiksi noin 225 asteeseen, jossa possua paistettiin aluksi noin tunti. Sitten lämpöä laskettiin noin 1 80 asteeseen ja tuossa vaiheessa käänsimme possun toisinpäin uunipellillä. Paistopussi suojaa uunia likaantumiselta ja paistamisen aikana irtoava neste jää pussin pohjalle. Jatkoimme paistamista vielä tunnin verran ja sammutimme uunin. Jätimme porsaan kuitenkin vielä uuniin jälkilämmölle vajaaksi puoleksi tunniksi. Olin etukäteen valmistanut lisukkeeksi Köyhän miehen perunoita, joiden ohjeen löydät www.carloskokki.com/71 . Paistamisen aikana possu oli saanut pintaansa kauniin värin ja kun leikkasimme annospaloja porsaasta, teimme sen perinteisellä tyylillä eli painoimme annospalat lautasella.
omenaa (manzana) banaania (platano) ananasta (piña) luumuja (ciruela) appelsiinia (naranja) varrastikkuja (brochetas) Laita puiset varrastikut veteen likoamaan hetkeksi. Kosteaan puutikkuun on helpompi laittaa hedelmät kuin kuivaan tikkuun. Kuori ja leikkaa hedelmät saman kokoisiksi kuutioiksi. Työnnä varrastikkuun hedelmät haluamassasi järjestyksessä. Voit käyttää myös muitakin hedelmiä. Mansikka ja kiwi sopivat erinomaiset hedelmävartaisiin, mutta nyt kaupassa oli niin raakoja mansikoita, että en ostanut niitä ja kiwit yksinkertaisesti unohdin. Varaa hedelmävartaita 2 3/ruokailija, riippuen vartaiden koosta.
28
Meidän Costa Blanca 4/2011
Nyt onkin tullut aika toivottaa Teille kaikille Meidän Costa Blanca-lehden lukijoille oikein hyvää joulua ja antoisaa uutta vuotta 2012! Tavataan myös ensi vuonna
-Carloswww.carloskokki.com
Ps. Kurkista www.carloskokki.com/377, niin näet mitä viime jouluna syötiin.
Hedelmävartaat voi syödä sellaisenaan tai tarjota niiden seurana vanilja- tai suklaakastiketta. Nyt alkaa olla jo vatsa täynnä, mutta vielä jotain voisi ottaa. Millähän tänä jouluna jouluillallisen päättäisi? Tuttuun tapaan pieni kuppi hyvää kahvia ja erittäin salaisella ohjeella leivottua lakkapiirakkaa tai hillapiirakkaa, ihan kumpaa nimeä ko. piirakasta tahtookaan käyttää.
Suomi-koulu tiedottaa
Suomi-koulu on kokoontunut joka toinen lauantai Skandinaavisen koulun tiloissa Orihuela Costalla, klo 11.00-13.00. Syyskauden aloitimme 24.9. ja päätämme sen 17.12.2011. Lapsia on ollut kahdessa eri ryhmässä yhteensä 8-10. Pienin Suomi-koululainen oli iältään vasta 2,5-vuotias aloittaessaan syksyllä ja vanhimmat ovat 6-7-vuotiaita. Lapsista osa on kokonaan suomenkielisiä, osalla toinen vanhempi puhuu espanjaa. Pienen lapsen ollessa kyseessä, uusi kieli, tässä tapauksessa espanjan kieli "tarttuu" todella nopeasti ja suomenkieli alkaa väistyä. Näin ollen suomenkielen puhumisella/kuulemisella on hyvin suuri merkitys kielen säilymisen kannalta! Yhdessä tekemisen; leikkien ja laulujen avulla moni lapsi on löytänyt sanavarastoonsa paljon suomalaisia sanoja sekä lauseita. Upeata on ollut se, että vanhemmat ovat nähneet tärkeänä tuoda lapsensa Suomi-kouluun, vaikka kauempaakin! Syksyn ohjelmaan on kuulunut sukupuun tekemistä, eli "keitä minun perheeseeni kuuluukaan", mitä kesällä tapahtui, millaista oli olla Suomessa lomalla. Kuvien avulla opettelimme käsitteiden tunnistamista/nimeämistä suomeksi puhuttuna. Isompien lasten kanssa kirjoitettuna. Retkeilimme luontoon tutustuen sen ihmeellisyyksiin sekä nauttien kauniista syyspäivästä. Olemme opetelleet mm. värejä sekä vuodenaikoja. Yksi suuri haaste on myöskin valmistautuminen Itsenäisyyspäiväjuhlaan, josta on tullut traditio Suomi-koululai-
sille; esiintyä suuressa salissa isolle väkimäärälle. Joulujuhlaan päätämme syyskautemme 17.12.2011 ja sinne ovat tervetulleita lasten vanhemmat, sisarukset, ukit, mummit, kummit.... Yhdessä laulamaan joululauluja! Koulupaikka jouduttiin muuttamaan Skandinaavisen koulun itse koulurakennukseen liittyvien virallisten lupa-asioiden selvittelyn takia joulukuun alusta. Paikan vaihdokseen päädyttiin, vaikka Suomi-koulua ei samat viralliset koulurakennussäännökset koske, koska Suomi-koulu on kerhotoimintaa. Muuttopäätös on kuitenkin perusteltu, jotta vältetään turhat väärinkäsitykset. Suomi-koulu jatkaa nämä viimeiset syyskauden kokoontumiset eli 3.12. ja 17.12. klo 11.00-13.00 Suomi-Seuran tiloissa C/Concordia 96, Torrevieja. Kiitos Suomi-Seuralle tästä avusta!! Kevätkauden aloitamme 14.1.2012 klo 11-13., missä jatkamme silloin, on vielä vähän auki, mutta ilmoitamme heti, kun tiedämme varmaksi. Kevään koulupäivät ovat tämän lisäksi: 28.1., 11.2., 25.2., 10.3., 24.3., 14.4., 28.4., 11 .5. ja 25.5.201 2 Opettajina ovat olleet syyskaudella Niina Toosi ja Elisa Takalo.
Meidän Costa Blanca 4/2011
29
ILARI TAULION MUISTOKIRJOITUS
Ilari Taulio oli syntynyt Helsingissä 22.11.1933. Hän menehtyi 22.4.2011 nopeasti edenneeseen syöpään. Vuonna 2001 Ilari ja Tuulikki muuttivat Espanjan Torreviejaan. Ilari valittiin välittömästi Suomi-Seuran hallitukseen, jossa tehtävässä hän oli erittäin aktiivinen ja aloitteelIlari kävi keskikoulun Joensuun Lyseossa. Koulun jälkeen linen. Torreviejassa hän opasti auliisti suomalaisia tietotekhän suoritti varusmiespalveluksensa käyden myös RUK:n. niikassa. Hän kehitti mm. Skype-puheyhteyksien käyttöä Tämän jälkeen hän siirtyi opiskelemaan Helsingin Teknilli- ja Torreviejan suomalaisista tulikin edelläkävijöitä tämän seen Oppilaitokseen valmistuen 1956. Vuonna 1955 hän uuden tekniikan hyödyntäjänä ennenkuin se tuli edes kotioli mennyt naimisiin Tuulikki Suvasen kanssa. Perheeseen maassa laajasti tunnetuksi. syntyi kolme tytärtä. Ilari oli taitava tekniikan ja rakentamisen alalla. Ei ollut Valmistuttuaan 1956 Ilari palkattiin huoltoinsinööriksi sellaista laitetta tai keksintöä, jonka toimintaan hän ei olisi IBM:lle, jossa hän viihtyi eläkeikään saakka. Asemapaik- perehtynyt ja jota hän ei olisi osannut korjata. Avuliaan kana hänellä oli Jyväslylä ja asiakaskuntana mm. Puolus- luonteensa mukaisesti hän auttoi ystäviään ja sukulaisiaan tusvoimat, Valtion tietokonekeskus, Kela, Valmet, SOK niin Suomessa kuin Espanjassakin lukemattomissa rakensekä puunjalostusyhtiöt. nus- ja korjaushankkeissa. Hän oli pidetty asiantuntija sekä asiakkaiden keskuudessa että IBM:llä. IBM:n laitteistojen kehittämiseksi hän teki useita innovaatioita ja sai myös innovaatiopalkintoja. Vuonna 1986 hän siirtyi Helsinkiin tietoverkkosuunnittelijaksi. Ilari osallistui puolisonsa Tuulikin kanssa lukemattomiin harrastuksiin Torreviejassa, oli sitten kysymys maalaustaiteesta, musiikista, liikunnasta tai Suomi-Seuran harrastuspiireistä. Epanjan kieli ei aivan istunut Ilarin puheenparteen, mutta hän pärjäsi sosiaalisen luonteensa ansiosta Ilari näki aitiopaikalta tietotekniikan nopean kehityksen. hienosti kauppiaiden ja virkamiesten kanssa. Mikäli asia ei Hän perusti Suomen Tietojenkäsittelymuseoyhdistyksen puhumalla edistynyt, hän tarttui kynään ja paperiin ja sel1986, jotta myös jälkipolvet voisivat nähdä tekniikan no- vitti asiat piirtäen. pean muutoksen. Ilari oli hyvän ruuan ystävä ja hänet kutsuttiin jäseneksi Hän suunniteli ja toteutti lukuisia näyttelyitä eri tilaisuuk- Jyväskylän Läskisoosikerhoon. Tästä Ilarin valmistamasta siin. Jyväskylän Yliopiston Agora-talossa on upea pysyväis- läskisoosista saimme nauttia Suomi-Seurassa monia kertoja. näyttely, jonka kohokohta on aikoinaan maailman nopein tietokone Gray S-1. Viimeisinä elinviikkoinaan hän suun- Viimeiset päivänsä Ilari vietti kotonaan rakkaittensa, vainitteli näyttelyä IBM:n 100-vuotisjuhlaan. monsa Tuulikin ja kolmen tyttärensä huolehtivassa hoivassa. Häntä jäivät kaipaamaan Tuulikki, kolme tytärtä perheiIlari oli myös Lions-aktiivi ja oli perustamassa Jyväskylän neen, lapsineen ja lastenlapsineen sekä lukuisa joukko ysÄijälän klubia. Hän toimi klubin presidenttinä sekä Suomen täviä niin Suomessa kuin Espanjassa. G-districtin kuvernöörinä. Lions-liiton nuorisoasiainvastaaSakari Haukka vana hän organisoi satojen nuorten vaihto-ohjelmia Yhdys23.10.2011 valtoihin. Ilari palkittiin työstään Melvin Jones-palkinnolla. Ilarin ystävä
Torreviejan jouluseimi
Torreviejan keskustassa Plaza de la Constitución -aukiolla kaupungintalon välittömässä läheisyydessä sijaitsee vanha katolinen kirkko, joka on tullut monille tutuksi myös luterilaisen suomalaisen seurakunnan tilaisuuksista. Torreviejan suojeluspyhimys on La Inmaculada Concepción de Maria, joten tätä kaupungin pääkirkkoa kutsutaan myös nimellä La Inmaculada. Kirkkoaukion puistikko on joulun lähestyessä monen kaupunkilaisen vierailukohde, sillä sinne pystytetään joka vuosi joukuun alkupäivinä seimikuvaelma (Belén) . Seimi on kokonsa ja monipuolisten tarkkojen yksityiskohtiensa vuoksi varsinainen nähtävyys, joten sen ympärillä kiertää usein pitkät katsojajonot. Tänä vuonna Torreviejan jouluseimi siunattiin juhlallisesti käyttöön lauantai-iltana 3. joulukuuta. Rakennelma puretaan pois vasta loppiaisen jälkeen 7. tammikuuta. Seimen kokonaisuus on vuosien saatossa kertynyt jo niin suureksi, että se täyttää melkoisen alan kirkkoaukion puistosta.
30
Meidän Costa Blanca 4/2011
Uusi toimintapiste
Pirjo Miettinen on jo muutaman vuoden pitänyt Torrevie-
Väinö Karjalainen
jassa Suomi-kauppaa. Nyt hän on tehnyt huomattavan lisäyksen liiketoimintaansa ja perustanut uuden toimintapisteen. Tämä on siinä mielessä hyvällä paikalla, että se sijaitsee aivan hänen kauppansa ja ravintola KahVillan vieressä olevassa rakennuksessa. Uuden toimintapisteen avajaisia vietettiin 26.11. ja paikalla oli runsaasti väkeä. Tätä avajaisjuhlaa vietettiin myös työn merkeissä, sillä Pirjo teki koko ajan hommia. Hänen toiminta-alueensa ovat: mobiilipalvelut (kännykät), nettiliittymät, vakuutukset ja myöhemmin asuntoasiat. Liike oli avattu jo aikaisemmin ja alusta lähtien asiakkaita on riittänyt. Aluksi oli lähinnä suomalaisia asiakkaita mutta muutamien jälkeen myös espanjalaiset, englantilaiset ja ruotsalaiset ovat löytäneet tämän toimiston asiointipaikakseen. Toimistossa on Pirjon lisäksi myös espanjalainen mies lähinnä mobiilitehtävissä sekä suomalainen mies, jonka tehtävänä on tietokonehuolto ja Internetpalvelut. Pirjo Miettisen tarkoituksena on edelleen kehittää ja tehostaa palveluja. Mahdottomana hän ei pitänyt uusia aluevaltauksiakaan. Jo tällä hetkellä toimintapisteessä tuntuu kaikki olevan toimivaa ja harkittua. Koska asiakkaitakin tuntuu olevan runsaasti, ei ole epäilystäkään Pirjon mahdollisuuksista tässä uudessa aluevaltauksessa. Suomi-kauppa jatkaa entiseen tapaansa ja siinä on nyt kaksi nuorta naista myyntityössä Pirjon palveluksessa. Pirjo on itsekin aamuisin ennen toiEnsimmäiset asiakkaat Pirjo Miettisen työpöydän ääressä. mintapisteen avausta ja välillä muulloinkin kaupassa.
Meidän Costa Blanca 4/2011
31