4 / 2015 + Costa Blanca Suomi-Seuran tiedotuslehti
Uusi Costa Blanca 4/2015 2 UCB-lehti on Facebookissa Viereen kuvatun QR-koodin avulla pääsee lukemaan verkossa Uusi Costa Blanca -lehden uusinta numeroa ja sitä kautta myös aikaisempia. QR-koodi 3 Pääkirjoitus 4 Paco de Lucía – flamencon uudistaja 6 Altea – pala kauneinta Costa Blancaa 8 Murcian katedraali 1 Elämää eläkkeellä 1 2 Nähtyä ja koettua Portugalissa 1 5 Ev.lut. seurakunnan syyskokous Torreviejassa Maksukorttien aluerajaus käyttöön! 1 6 Talous: Milloin on tarpeeksi? 1 7 Kolumni: Siestan syvempi olemus Posti kulkee kun Kusti polkee.... 1 8 Yleisö kiittää! 1 9 Joulunajan traditionaalisia leivonnaisia 20 Sánchez Benes y Pérez abogados 21 Costa Blancan Rescuekoirat Joulunajan uutuussuosikki Espanjan joulupostimerkit 22 Costa Blancan Skandinaavisen koulun kuulumisia 23 Pian matkalla taas 24 Espanjan sahrami – azafrán 25–32 Costa Blanca Suomi-Seuran tiedotuslehti 34 Nykäsyjä: Ajatuksen lentoa 36 Raquel Peña – Costa Blancan flamenco-legenda 37 Kauneimmat joululaulut Torreviejassa 38 Huonojalkaisen vaellusreitti Torreviejassa 39 Suomalaistaiteilijan näyttely Torreviejassa Jouluradio soi jälleen! 40 Karjalaisvierailu Torreviejassa 41 Kohti etelää! 42 Miten kaikki alkoi? 43 Menovinkki: Santa Polan akvaario 44 Väitöstutkimus suomalaisista pienyrittäjistä Espanjassa 45 Torreviejan keilaajat Espanjan mestaruussarjan kärkeen! 46 Leijonat auttavat ja järjestävät 47 Runomatinea seurakuntakodilla 48 Makujen maailma à la Carlos! 50 Oikean hengityksen merkitys SISÄLLYSLUETTELO 4 / 2015 Lue myös lehden blogia verkossa: www.uusicostablanca.blogspot.com Luottamuksesi arvoinen ammattilainen! Samaa turvallista asuntokauppaa kuin koti-Suomessa. Ammattitaitoa – ainoa suomalainen LKV välitysliike Espanjassa. Kokemusta – yli 25 vuotta ja satoja asuntokauppoja Espanjassa. Kielitaitoa – palvelemme asiakkaitamme myös näillä kielillä: Luotettavat yhteistyökumppanit – vuosien kokemuksella. Nyt myös runsaasti vuokrauskohteita. Tervetuloa tutustumaan – Bienvenidos! LKV, YKV LKV, KiAT mattijuan.lehtinen@habita.fi tessa.saila@habita.fi +34 691 960 054 +34 691 954 472 Calle Zoa 39–41, bajo 03182 Torrevieja – Alicante www.habita.fi +34 865 778 444 UCB-lehti on myös suositulla Facebook-verkkosivustolla. Lehden sivu löytyy kirjoittamalla hakukenttään Uusi Costa Blanca. Tykkäämällä lehdestä saat omalle etusivullesi linkkejä tuoreisiin Espanja-uutisiin ja muihin kiinnostaviin juttuihin, sekä pääset myös kommentoimaan niitä. Mukaantuloa varten tarvitset oman Facebook-käyttäjätunnuksen.
Uusi Costa Blanca 4/2015 PÄÄKIRJOITUS 3 www.lehtiluukku.fi/lehdet/costablanca Aulikki Mäkinen päätoimittaja Numero 4/2015 Joulukuu Päätoimittaja: Aulikki Mäkinen puh. +34 693 546 812 aumakinen@gmail.com Ilmoitushinnat : (IVA/ALV %) 1/1 sivu 218 € 1/2 sivu 118 € 1/3 sivu 98 € 1/4 sivu 68 € 1/8 sivu 38 € 1/12 sivu 28 € Takakansi: 1/1 sivu 348 € Sisäkannet: 1/2 sivu 158 €, 1/1 sivu 288 € Ilmoitusmyynti Espanjassa: Pia Tötterman, puh. +34 694 421 638 tottermanpia@gmail.com Lehti ei vastaa sille tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten säilyttämisestä tai palauttamisesta. Toimituksella on oikeus muokata ja lyhentää lähetettyjä kirjoituksia. Lehti ei vastaa taloudellisesti painoym. virheiden aiheuttamista vahingoista. Ilmoituksiin kohdistuvat huomautukset tulee tehdä 10 päivää ilmoituksen julkaisemisesta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai sattuneista virheistä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Lehti ei vastaa kirjoittajiensa esittämistä mielipiteistä. Kansikuva : Altean vanha kaupunki sijaitsee kukkulalla uudemman asuntokannan yläpuolella, ja sen kapeilta kujilta on viehättävät näkymät alhaalla kimmeltävälle Välimerelle. Kuva: Mirja Palmanto. Lisää sivuilla 6–7. uusicostablanca@hotmail.fi Hyvä lukija! käynnisti joulukeräyksen Sevettijärven kolttalappalaisille. Matkaan lähti pakettikaupalla vaatteita, leluja ja taisi olla mukana joku joulumakeispussikin. Helsinkiläiset hyväosaiset perheet pitivät itsestään selvänä, että haluavat auttaa syrjäseutujen huonompiosaisia. Koltat olivat Petsamosta luovutuksen yhteydessä Suomen puolelle siirretty väestöryhmä, jolla oli oma kieli ja uskontokin eri, kävivät "ryssän kirkossa". Kristillinen lähimmäisenrakkaus kuitenkin ylitti uskontojen rajat ja auttaminen oli itsestään selvää. Toinen lapsuuden muisto liittyy Tiernapoikiin. Esitys oli aina yhtä jännittävä ja itse osasin kaikkien laulujen sanatkin. Osaisinkohan vielä laulaa mukana? Tiernapoikien ovelta ovelle kiertelevä näytelmä on vuosisatoja vanha, alun perin katolisista mysteerinäytelmistä kehittynyt perinne. Suomeen Tiernapojat tulivat Ruotsin kautta ja aikojen alussa sitä esittivät yliopisto-opiskelijat opintojensa rahoittamiseksi. Nykyisin perinne elää vahvimmillaan Oulun seudulla. Jouluntulon tajusi viimeistään kun Pelastusarmeijan joulupadat ilmestyivät kadunkulmiin. Samalla kun käytiin katsomassa Stockmannin jouluikkuna pudotettiin pataan vähintään muutama markka. Joskus padan alle vietiin myös paketti. Suomeen Pelastusarmeija eli "Rälläkkä" rantautui jo 125 vuotta sitten ja on ollut mukana taistelemassa köyhyyttä vastaan koko olemassaolonsa ajan. Joulumuistoihini lapsuudesta alkaen kuuluvat myös joulumerkkikeräykset, postiluukusta tulleet eri yhdistysten joulukorttipaketit, hyväntekeväisyysmyyjäiset ja monet muut tapahtumat, joiden tarkoituksena on ollut jakaa joulun sanomaa. Antamisen iloa ja lähimmäisen rakkautta. Keräysvaroilla on kautta historian rakennettu Suomeen sellaisia palveluja ja laitoksia, joihin ei valtiolla ole ollut varaa. Esimerkiksi joulumerkkikoteja, johin tuberkuloositartunnan saaneiden äitien vastasyntyneet lapset sijoitettiin. Suomessa on aina ollut ja on yhä edelleen eriarvoisessa asemassa olevia ihmisiä. Joko aika kultaa muistot tai totuus on, että auttamisen halu on hiipunut. Tilalle on tullut itsekäs kunhan minä pärjään ajattelu. Köyhä antaa vähästäänkin, rikas ei paljostaan. Katoliset jouluperinteet poikkeavat toki jonkin verran meille tutuista omista tavoistamme. Joulupukki ei tänne asti kerkeä jouluaattona, vaan lahjat lapsille tuovat Itämaan tietäjät vasta loppiaisena. Joulu on yhdessäolon juhlaa. Yhteinen ruokailu on joulunakin espanjalaisille yksi tärkeimmistä traditioista. Täällä ei joulupatoja näy, niiden tilalla on mm. ruokapankkien keräyksiä. Monissa kaupoissa on mahdollisuus ostaa elintarvikkeita ja jättää ne keräykseen. Espanjassa on yli viisi miljoonaa ihmistä, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella ja ovat riippuvaisia ruokapankkien lahjoituksista. Meistä jokainen voi olla mukana auttamassa myös isäntämaamme huonompiosaisia saamaan oikean joulun. Vaikka jouluun liittyy tänä päivänä paljon materialistisia perinteitä niin perimmäinen sanoma on kuitenkin lähimmäisenrakkaus. Siihen ei tarvita maita eikä mammonaa. Jospa tänä jouluna antaisimme lahjaksi puhelun, vierailun tai kutsun kylään yksinäiselle. Ystävälle, tuttavalle, naapurille tai vaikka jollekin tuttavan tuttavalle. Pitäisimme huolta toisistamme emmekä jättäisi ketään tänä jouluna yksin! Seuraava numero ilmestyy helmikuussa. Aineisto viimeistään 30.1.2016 mennessä. ISSN 2342-2653 www.uusicostablanca.co.nf Kustantaja: Massol S.A. Toimitusneuvosto: Aulikki Mäkinen, Eeva Donner, Mirja Palmanto, Teppo Tiilikainen. Lokakuussa alkoi vaivihkaa kauppoihin ilmestyä joulukoristeita. Tahti on viime viikkoina yhä vaan kiihtynyt ja nyt on joka marketissa hyllyt väärällään joululahjoja ja herkkuja. Kaduille on ripustettu jouluvaloja ja Kirkkopuistossa on joulukuusikin jo valaistuna tuomassa joulunodotukseen tunnelmaa. Joululta ei voi välttyä. Joulun perimmäistä sanomaa miettiessäni nousi pintaan jostain syvältä muistojen aarreaitasta lapsuuden muistoja. Oppikoulussa uskonnonopettajamme "Presti"
Uusi Costa Blanca 4/2015 Helmikuun lopulla viime vuonna Espanjan saavutti suruviesti. Paco de Lucía oli kuollut Meksikossa vain 66-vuotiaana. Espanjan suurin flamencokitaristi oli yllättäen poissa. Paco de Lucían merkityksestä kertoo paljon se, että hänen synnyinkaupunkiinsa Algecirasiin julistettiin kahden päivän suruaika, taiteilijan kotiinkuljetusta kuvasivat kaikki uutiskanavat ja hänen arkullaan kävi surunvalittelunsa jättämässä myös Espanjan kuningas. Paco de Lucían arkku oli ensin esillä Madridissa, jossa itkevät ihmiset jonottivat tuntikausia saadakseen hyvästellä hänet. Myöhemmin hänet haudattiin synnyinkaupunkiinsa. Aina joskus tulee joku, jolla on sellainen musiikillinen ote, joka muuttaa kaiken, joku, joka näkee asioita, joita toiset eivät ole siihen mennessä nähneet. Paco de Lucía oli tällainen ihminen, sanoi BBC4:n ohjelmassa flamencokitaristi Paco Peña , kuultuaan kollegansa kuolemasta. Francisco Sánchez Gómez syntyi romaniperheeseen, jossa flamenco oli paitsi ilmaa, jota hän hengitti, myös toimeentulon lähde. Isä, Antonio Sánchez oli flamencokitaristi ja Paco itse oppi soittamaan kitaraa viisivuotiaana. Perhe asui Algecirasin, andalusialaisen satamakaupungin romanikortteleissa. Paco de Lucía, flamencon uudistaja Espanjan postilaitos Correos julkaisi nopeasti Paco de Lucían kuoleman jälkeen muistopostimerkin huhtikuussa. Ensipäivänkuoren postileima on tämän sivun kuvituksena. Kolmetoistavuotiaana Paco esiintyi kotikaupunkinsa tablao-paikoissa ja osoitti poikkeuksellista lahjakkuutta. Hän oli ottanut taiteilijanimekseen Paco de Lucía – Paco, Lucían poika, äitinsä Lucía Gómezin kunniaksi. Isäni ja kaikki veljeni soittivat kitaraa, joten jo ennen kuin opin puhumaan, kuuntelin sitä musiikkia, Paco de Lucía sanoi vuonna 1994 Guitar Player -lehden haastattelussa, ennen kuin aloin soittaa, tunsin flamencon jokaisen rytmin. Tunsin flamencoa, tiesin musiikin merkitykset, niin että kun aloin soittaa, menin suoraan saundiin, joka minulla oli korvissani. Isänsä opissa Paco de Lucía oppi klassisen flamencon. Myöhemmin hänellä oli opettajinaan kaksikin flamencon legendaa, kitaristit Niño Ricardo ja Sabicas . Kahdeksantoistavuotiaana Paco de Lucía julkaisi Madridissa ensimmäisen albuminsa. Hänen uralleen merkityksellinen oli flamencolaulaja Camarón de la Isla , jonka kanssa Paco julkaisi ensimmäiset Nuevo Flamenco -liikettä inspiroineet albuminsa 1970-luvulla. Heidän legendaarinen konserttinsa Madridin Teatro Realissa muutti yhdellä kertaa käsitykset flamencosta jäykkänä ja traditioihin tarrautuneena taiteenmuotona. Paco, pitkätukkainen, kapinallinen kitaristi yhdessä Camarón de la Islan kanssa sai nuoren yleisön hullaantumaan. Paco de Lucía ja Camarón de la Isla ottivat perinteisen musiikin ja muunsivat sen joksikin muuksi, kuitenkin säilyttäen flamencon sielun ja ytimen. Vanhoilliset muusikkopiirit paheksuivat näitä kahta nuorta, etenkin kun Paco de Lucía rikkoi etikettiä soittamalla kitaraa toinen jalka heitettynä toisen päälle. Flamenco on musiikinlaji, jota ei laajalti tunneta iberoamerikkalaista kulttuuripiiriä kauempana. Ennen Paco de Lucíaa sitä ei tunnettu senkään vertaa. Mutta Paco de Lucía inspiroitui niin jazzista, popmusiikista kuin klassisestakin musiikista ja sekoitti sävellyksiinsä elementtejä niistä kaikista. Hänen kansainvälisesti tunnetuin sävellyksensä on ”Entre dos Aguas” (suom. Kahden veden välissä), joka ilmestyi ensimmäistä kertaa läpimurtoalbumilla ”Fuente y Caudal”, vuonna 1973. Ruotsalainen musiikkikriitikko Martin Nyström kirjoitti Paco de Lucían kuoleman jälkeen osuvasti: ”Vedet ja lähteet, joita hänen sävellystensä nimissä on, kertovat siitä liikkuvasta elementistä, josta hänen musiikkinsa aina oli tehty. Kuin hän olisi saanut sen liikkumaan merien ja mannerten välillä.” Eeva Donner Paco, Lucían poika Läpimurto Kansainvälinen ura 4
Uusi Costa Blanca 4/2015 Carlos Sauran elokuvassa ”Carmen” vuodelta 1983 Paco de Lucía antaa Bizet'n oopperamusiikille uuden ulottuvuuden, etenkin kohtauksessa, jossa tanssija ja koreografi Antonio Gades kuuntelee Bizet'n musiikkia eikä löydä siihen tanssillista otetta. Paco de Lucía, joka tässä kohtauksessa istuu huoneessa kitaransa kanssa, alkaa soittaa ja muuttaa ranskalaisen oopperamusiikin villiksi ja lennokkaaksi – bulériaksi, puhtaaksi flamencoksi. Pacon omien sanojen mukaan hänen soittonsa esti Gadesia jäämästä seisomaan paikalleen yhdellä jalalla kuin joku kurki! Vuonna 2004 Paco de Lucíalle myönnettiin Príncipe de Asturias -taidepalkinto, Espanjan vastine Nobelille. Palkinnon myöntänyt jury kirjasi perusteiksi: ”Hänen tyylinsä on ollut esikuvana nuorille sukupolville ja hänen taiteensa on tehnyt hänestä yhden parhaista Espanjan kulttuurisuurlähettiläistä maailmassa.” Paco de Lucía eli sananmukaisesti itsekin kahden veden välissä. Hänellä oli koti Espanjassa ja Meksikossa. Hän matkusti paljon paitsi Latinalaisessa Amerikassa, myös USA:ssa ja soitti useiden merkittävien nykymuusikkojen kanssa. Kun Paco de Lucían kuolema tuli julkisuuteen, sosiaaliseen mediaan suorastaan virtasi twiittejä eri kielillä, eri maista, muusikoilta ja musiikin kuuntelijoilta. Erityisen liikuttava oli twiitti: ”Lepää rauhassa, nyt sinä opetat enkeleitä soittamaan kitaraa.” Lähteet: Internet, Martin Nyströmin muistosanat, BBC News Europe, Guitar Player 1994, käännökset englannista, ruotsista ja espanjasta kirjoittajan. Tuskin löytyy flamencoartistia, joka esiintyisi omalla, virallisella nimellään. Alun perin syy oli romanien historiallisesti huonossa maineessa. Romanien oli vaikeaa saada työtä ja he syyllistyivät toisinaan varkauksiin ja pikkurikoksiin. Flamenco oli alkujaan myös hävettävää ”mustalaisten musiikkia” ja flamencomuusikot eivät halunneet häpäistä perheitään, vaan piiloutuivat salanimen taakse. Romanivanhemmat eivät halunneet pojistaan flamencomuusikoita, flamencoa tanssivat tytöt leimaantuivat helposti kevytkenkäisiksi. Oli helpompaa ottaa taiteilijanimi. Vaikka flamenco nykyisin on tunnustettu omaksi, arvostetuksi taiteenmuodokseen ja se on saanut monia kansallisia tunnustuksia, perinne taiteilijanimen ottamisesta on edelleen voimakas. Usein taiteilijanimi koostuu artistin etunimestä ja hänen kotikaupungistaan: Ramón de Algeciras , Manolo Sanlúcar . Ensin mainitun veli otti portugalilaissyntyisen äitinsä nimen lempinimensä jatkeeksi: Paco de Lucía . Nimi voi muodostua myös vanhemman ammatin mukaan: Pepe de la Matrona , hänen äitinsä oli kätilö (la matrona). On myös nimiä jonkin taiteilijan ulkoisen piirteen mukaan: Tomatito (Tomaatin poika, isän lempinimi oli Tomato, tomaatti, punaisen naamansa vuoksi), Perico del Lunar (hänellä oli luomi kasvoissaan). Taiteilijanimi voi olla johdettu myös jonkun mieltymyksen mukaan, kuten Sabicas , joka lapsuudessaan rakasti vihreitä herneitä – el niño de las habicas. Flamenco on espanjalainen taiteenmuoto, jolle on vaikeaa löytää vastinetta maailmassa. Se on yhdistelmä laulua, tanssia ja musiikkia. FlamenEeva Donner Flamencoartisteilla on aina taiteilijanimi Mitä flamenco on? con alkuperää ei tunneta, siihen ovat aikojen kuluessa tuoneet oman lisänsä niin Intian, Marokon, Egyptin kuin Kreikan romanit, sillä flamenco on romanitaidetta sen syvimmässä merkityksessä. Flamenco on yleisnimi, jonka sisällä on monta erilaista ilmaisutapaa; fandango, soleares, zapateado ja alegrías. Flamencossa on kolme peruselementtiä: el cante – laulu, el toque – kitaransoitto ja el baile – tanssi. Laulut tulkitaan vahvasti, eläytyen. Kitara ja kastanjetit tuovat esitykseen voimakkaan ulottuvuuden, jota lisää tanssijan jalkatyöskentely. Tanssijoiden vartalonja kädenliikkeet kertovat asiaan vihkiytyneelle mistä tanssissa on kysymys. Tanssijan kengissä on nauloja koroissa ja kärjessä, niitä käytetään rytmi-instrumentteina. Romanit tulivat Andalusiaan 1400-luvulla. Tuohon aikaan Andalusia oli paikka, jossa kulttuurit kohtasivat kutakuinkin vapaasti. Luultavasti flamenco alkoi kehittyä erilaisten kulttuurisuuntausten musiikista ja tansseista. Flamenco kulki suullisena perinteenä, ensimmäiset kirjalliset laulut ovat peräisin vasta 1700-luvulta. Romanit asuttivat tuolloin laajaa aluetta Guadalquivir-joen varrella aina Sevillasta Cádiziin. Eeva Donner 5
Uusi Costa Blanca 4/2015 Altea on yksi Costa Blancan viehättävimmistä rantakaupungeista. Pienen kokonsa ja sijaintinsa vuoksi se jää helposti Benidormin varjoon, mutta voittaa suurkaupungin toisenlaisin ansioin. Altean vanha kaupunki, casco antiguo, toreineen ja kirkkoineen sijaitsee kukkulalla uudemman rantaasutuksen yläpuolella. Tutustuminen Alteaan kannattaakin aloittaa täältä, sillä yhdellä silmäyksellä voi nähdä Altean lahden kokonaisuudessaan; pohjoisessa siintää Calpe kuuluisine Peñón de Ifach -kukkuloineen ja etelässä Benidorm pilvenpiirtäjineen vain 11 km päässä. Näkymät ovat sanalla sanoen henkeäsalpaavat. Keskustoria hallitsee La Mare de Déu del Consol -kirkko, jonka mahtavat kupolit välkehtivät sinisen ja valkoisen väreissä. Kirkko rakennettiin paikallisen väestön varoin ja voimin 1900-luvun alussa entisen kirkon jäänteille. Kauaksi näkyvien kupoliensa ansiosta se on vakiinnuttanut asemansa Altean tunnusmerkkinä. Torin ympäristö on autoilta rajoitettua aluetta, ja auto kannattaakin jättää esimerkiksi hieman alempana, Camí Vell d'Alacant -kadulla, sijaitsevalle parkkipaikalle. Torilta eri suuntiin säteilevät, alas päin kiemurtelevat kujat ovat kapeita ja mukulaAltea pala kauneinta Costa Blancaa Valkoisiksi maalatut talot, kapeat kujat ja Välimeri, niistä on Altea tehty. kivin päällystettyjä. Kujien varsilla olevat pienet ravintolat, galleriat ja käsityöläisliikkeet lisäävät vanhan kaupungin hurmaavaa tunnelmaa. Punaisina kukkivat bougainvillet rönsyilevät valkoisten talojen seinillä ja muureilla, ja seuraavan kulman takaa avautuvalle näköalapaikalle voi pysähtyä ihailemaan auringossa kimaltavaa Välimerta. Pittoreskin vanhan kaupunkinsa ansiosta Altea on suosittu erityisesti taiteilijoiden keskuudessa. Alhaalla rannassa on bulevardi, jota reunustavat monet ravintolat ja baarit terasseineen. Ruoka-aikaan saapuvalle on tarjolla monenlaisia kalaruokia paella mukaan lukien. Nyt Välimeren aaltojen loiskeen jo kuulee: ne kastelevat valkoisten pikkukivien kirjomaa rantaa. Kivet ovat pyöreitä ja sileiksi kuluneita, eivätkä tunnu vähentävän rannan suosiota auringonpalvojien ja uimareiden kohteena. Plaza de la Inglesia -torin laidassa kohoa La Mare de Déu del Consol -kirkko, joka on Altean kirkollisen elämän keskus ja kaupungin tunnusmerkki. Altean vanhasta kaupungista on hienot näkymät yli kattojen aina Benidormiin asti, jonka Sierra Helada -kukkula erottaa Alteasta. 6
Uusi Costa Blanca 4/2015 Terveyden lähteillä Altean historia ulottuu lähes parin tuhannen vuoden taakse. Asutus on alusta lähtien keskittynyt Algar-joen ympäristöön. Nimi Algar merkitsee "terveyden joki". Nimi Athea puolestaan on kreikkalaista alkuperää, ja merkitsee "lääkettä" ja "terveyttä", ja se on joissakin yhteyksissä liitetty myös malvakasveihin, joilla on parantavia vaikutuksia. Joidenkin lähteiden mukaan Altea-nimi saattaa myös viitata merkitykseen "terveellinen, makea vesi". kreikkalaiset, roomalaiset kuin arabitkin. Erityisesti kreikkalaiset ja roomalaiset olivat kauppamiehiä ja loivat pohjan kalastukselle ja maanviljelykselle alueella. Arabit kehittivät näitä elinkeinoja edelleen lisäten omia kehittyneitä menetelmiään niihin. Arabien karkotus 1600luvulla ja merirosvojen toistuvat hyökkäykset sysäsivät talouden syöksykierteeseen ja aiheuttivat väestön vähenemisen alueella. Altean satama säilytti kuitenkin sijansa Espanjan kuninkaallisen laivaston käytössä, ja 1700-luvulla jopa joitakin satoja altealaisista oli laivaston palveluksessa. Näistä ajoista lähtien altealaisten elinkeinot ovat liittyneet kalastukseen, maatalouteen ja turismiin. Nyt se on 25 000 asukkaan pikkukaupunki, jonka väkimäärästä 60 % on espanjalaisia ja 40 % muualta muuttaneita. Alteaa suojaa pohjoisen puolelta Serra de Bérnía -vuoristo, joka takaa Altean leudon ilmaston. Suotuisan ilmastonsa ja kauniin ympäristönsä vuoksi Altea nousi matkailijoiden tietoisuuteen 1950-luvulla, josta lähtien turismi on jatkanut kasvuaan. Teksti ja kuvat: Mirja Palmanto Ensimmäiseltä vuosisadalta peräisin olevan asutuksen jäänteitä on löydetty Altea la Vellan alueelta, joka sijaitsee rannasta hieman sisämaahan päin. 1400ja 1500-lukujen aikana asutus katosi lähes tyystin, kunnes uusi yhdyskunta syntyi 1560luvulla Algar-joen toiselle puolelle alueelle, joka nyt tunnetaan Alteana. Kaupunkiin ovat sen historian aikana vaikuttaneet niin iberialaiset, Playa de la Roda -ranta sijaitsee vain muutaman askeleen päässä rantabulevardista ja kuuluu puhtautensa ja turvallisuutensa ansiosta sinisen lipun saaneiden rantojen joukkoon. Altean kaupungin lippu. 7
Uusi Costa Blanca 4/2015 Murcian tunnetuin maamerkki on Santa Marían katedraali, jota kannattaa käydä ihailemassa jo arkkitehtuurin takia. Katedraalin yhteydessä on sen historiaa dokumentoiva museo. Museon paikalla oli alun perin arabialaista asutusta, sen jälkeen arabien moskeija. Jaakko I Valloittaja (Jaime I el Conquistador) vihitytti moskeijasta kristillisen kirkon vuonna 1266. Se pyhitettiin neitsyt Marialle ja sai nimekseen Santa María la Mayor. Pikkuhiljaa siihen rakennettiin sivukappeleita ja tehtiin muutostöitä. Cartagenan hiippakunta ja piispanistuin siirrettiin Murciaan vuonna 1291 turvallisuussyistä, koska rannikolla oli paljon merirosvohyökkäyksiä. Tällöin kirkosta tuli katedraali eli tuomiokirkko, hiippakunnan pääkirkko. Kirkon yhteyteen alettiin rakentaa uutta katedraalia 1394, vaikka suunnittelua tehtiin jo pitkään ennen. Katedraali vihittiin käyttöön 1465. Sen jälkeen katedraalia on laajennettu tekemällä mm. useita sivukappeleita, kellotorni, julkisivuja eri tyyleillä, joten alkuperäinen goottinen tyyli integroi renessanssibarokkija uusklassiset lisäykset. Katedraali koostuu kolmesta laivasta ja 23 kappelista, joista kuuluisin on Velezin kappeli. Murcian katedraali Katedraalin 58 metriä korkea espanjalaisen barokkityylin mestarillinen julkisivu tehtiin vuosina 1737–1754 entisen 1500-luvulla tehdyn tilalle, koska vanha julkisivu oli pahoin vioittunut tulvien ja maanjäristysten vuoksi. Sen korkeimmalla kohdalla oli aluksi apostoli Jaakobia esittävä kuvanveistos, jossa tämä pystytti ristiä. Tradition mukaan Jaakob rantautui Espanjaan Cartagenan satamassa. Tämä veistos poistettiin vuonna 1803 suuren painonsa vuoksi ja vaihdettiin pienempään ristiin, joka putosi maanjäristyksessä vuonna 1829. Julkisivu osoittaa länteen. Sen arkkitehtinä toimi Jaime Bort. Katedraalin torni on viisiosainen Katedraalin torni rakennettiin vuosina 1521–1793. Korkeutta sillä on 93 metriä tai 98 metriä, jos otetaan tuuliviiri huomioon. Se on Espanjan toiseksi korkein Sevillan Giraldan jälkeen. Tornin ensimmäinen renessanssityylinen osa, jossa on käytetty espanjalaista plateresco-tyyliä koristeluun, sisältää sakastin. Tornin toinen osa on samaa tyyliä kuin ensimmäinen mutta puhtaampaa. Tämä osa valmistui 1555 ja sinne sijoitettiin katedraalin arkisto turvaan tulvilta. Sitten tornin rakentaminen keskeytyi yli kahdeksi vuosisadaksi, koska se alkoi kallistua vaarallisesti. Kolmatta osaa, jossa on kellokoneisto, alettiin rakentaa barokkityyliin vuonna 1765. Siinä otettiin aikaisempi kallistuma huomioon lisäämällä painoa vastapuolelle. Neljännessä osassa on kulmissa pienet temppelit, joissa on pyramidin malliset katot ja kussakin kuva yhdestä cartagenalaisesta pyhimyksestä, jotka olivat veljeksiä. Näistä temppeleistä käsin koetettiin torjua tuhoisia tulvasateita käyttäen apuna Lignum Crucisia (pala Jeesuksen ristiä), jota säilytetään katedraalissa. Teksti ja kuvat: Annukka Valtanen Katedraalin tornilla on korkeutta 93 metriä. 8
Uusi Costa Blanca 4/2015 Tornin viides osa on rokokootyyliä ja siellä sijaitsevat kaikki 25 kirkonkelloa, joilla jokaisella oma nimi. Tornin kupoli on uusklassista tyyliä. Tornin kellot ovat ilmoittaneet Murcian asukkaille sodista, tulvista, juhlista… Kaikki muut kellot paitsi vanhin, La Mora, ovat 1600–1700-luvuilta. Torniin tehdään opastettuja vierailuja, joihin voi ostaa pääsylipun museon tiskiltä. Apostolien ovi katedraalin eteläpuolella, jossa apostolit Pietari, Paavali, Andreas ja Jaakob. Kirkkojen sivuovilla pidettiin ennen usein sekä siviiliettä kirkollisia tilaisuuksia. Hyvänä esimerkkinä edelleen torstaisin Valencian katedraalin apostolien ovella pidettävä vesioikeuden istunto. La Mora -kello soi pahaa vastaan Vanha La Mora -kello on nähtävänä katedraalin museossa. Se on yksi Espanjan vanhimmista kirkonkelloista, joka on todistettavasti ollut olemassa jo 1383, siihen itseensä kaiverretun vuosiluvun perusteella. Sen lempinimi – mora – arabinainen, johtuu kellossa olevista merkeistä, joita pidettiin arabiaikaisina. Ne kuitenkin ovat luultavasti sen vuoksi, että kellolla soitettiin "loitsusoittoa" joka päivä kello viisi toukokuusta syyskuuhun. Kelloon on kaiverrettu esimerkiksi risti sekä viisipiikkinen tähti, pentagrammi, joka alisti pahan. Kellossa on myös teksti: Tämä on Herran ristin merkki, paetkaa viholliset! Juudan leijona on voittanut, Daavidin jälkeläinen, Hallelujaa! Tälläiset loitsut ja loitsusoitot auttoivat karkoittamaan kaikenlaista pahaa epidemioista tulviin, samoin niitä käytettiin kutsumaan tarpeellista sadetta kuivina kausina. Tämä kello on myös osoitus eri uskontojen välisestä yhteiselosta. Sen suunnitteli juutalainen, valoi muslimi ja sitä soitti ensimmäisen kerran kristitty. Katedraalissa oli vuonna 1854 iso tulipalo, joka alkoi yöllä ja ehti tuhota täysin pääalttarin ja kuorin. Tehtiin siis uusi pääalttari isoon kappeliin neogoottiseen tyyliin, tilattiin upeat urut belgiaKatedraalin museon lasista lattiaa, jonka läpi näkyy jäännöksiä entisestä moskeijasta ja vielä sitäkin edeltäneestä asuinrakennuksesta. Plaza de Belluga -torin ympärillä paljon nähtävää Kun vierailee ensimmäisen kerran Murciassa, niin ehdottomasti on tutustuttava katedraaliin ja sen upeaan julkisivuun, joka on espanjalaisen barokkityylin mestarinäytös. Hyvä on kiertää koko kirkon ympäri myös ulkopuolelta ja katsoa sen kaikki sivut ja sisäänkäynnit yksityiskohtineen. Kannattaa myös oleskella jonkin aikaa Plaza (del Cardenal) Belluga -torilla, jonne katedraalin julkisivu antaa. Siellä on myös piispanpalatsi ja paljon tunteita sekä puolesta että vastaan herättävä arkkitehti Rafael Moneon suunnittelema moderni osa Murcian kaupungintaloa, sekä yhdellä sivulla asuinrakennuksia 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Torin laitaa kiertävillä terasseilla voi istuskella ihailemassa upeita rakennuksia, jotka ympäröivät toria joka puolelta. laiselta Merklin-Schützeltä ja tuotiin uudet pähkinäpuiset istuimet kuoriin San Martin de Valdeiglesias-luostarista, jonka valtio oli takavarikoinut kuten niin monet muutkin luostarit saadakseen rahaa valtion velkojen maksuun. Pääalttari La Mora 9
Uusi Costa Blanca 4/2015 Otsikon teemalla ”Elämää eläkkeellä” lähti iloinen kymenlaaksolainen joukko eläkeläisiä 19.9.2015 kohti Espanjan Costa Blancaa ja Torreviejaa . Elämää eläkkeellä Viikon aikana saimme kuulla monelta suunnalta millaista elämä on tai voisi olla Espanjan auringon alla. Tutustuimme muutamaan suomalaiseen yritykseen, nautimme heidän palveluistaan mm. lounaan ja cavan merkeissä. Osa ryhmäläisistä sai osakseen haminalaislähtöisen hieroja-kosmetologi Sari Mankisen palveluita ja osa kuunteli mielenkiinnolla millaista olisi asua Torreviejassa; asiaa valotti suomalainen Mia Komppa Zariko properties -asunnonvälitysyrityksestä. Lisää väriä ajatuksiimme toivat kaksi vertaiseläkeläistä Ritma ja Mailis, jotka ovat asuneet jo useamman vuoden Espanjassa ja jotka vain silloin tällöin piipahtavat Suomessa. Tutustumista nähtävyyksiin ja kulttuuriin Matkan aikana tutuiksi tulivat espanjalaiset markkinat, kauppakeskukset ja jopa paikalliseen hautausmaahan tutustuttiin. La Matan hautausmaalle on haudattu myös suomalaisia. Hautausmaa herätti ihmetystä, koska Espanjassa ei haudata maahan vaan ”seinään” eli uurnille ja arkuille on betoniaukot, johon ne sijoitetaan ja sen jälkeen tila muurataan kiinni ja eteen kiinnitetään laatta, joka kertoo, kuka on siihen haudattu. Taukojumppaa suolajärvellä Matkaan lähdettiin Anjalankosken Linjan bussilla yrittäjä Sari Tjederin johdolla. Allekirjoittanut oli lähtenyt matkaan jo edeltä ja odotteli hyvissä ajoin hotellilla ryhmän saapumista. Matka oli teemamatka ja jo ensimmäisenä iltana pohdittiin syytä lähteä juuri tälle matkalle ja mikä on ollut koko elämän kantava voima. Lämpimän illan hämärtyessä, kaskaiden soittaessa nautimme meren pauhusta yhteisellä illallisella. Osallistujille jaettiin ”tehtäväkirjat”, joita he täyttivät oman halunsa mukaan. 10
Uusi Costa Blanca 4/2015 Piknik-retki tehtiin, minnepä muualle kuin Laguna de la Matan suolajärvelle, luonnonsuojelualueelle. Siellä kiikaroitiin lintuja, mutta vain yksi flamingo esittäytyi pikkulintujen lisäksi. Emme kuitenkaan antaneet sen häiritä, vaan nautimme kauniista luonnosta, voimistelimme, keskustelimme ja tietysti nautimme maittavat eväät. Myös allasjumppa kuului ohjelmaan, sen jälkeen maistuivatkin churrot suklaalla erityisen hyvin. Ryhmä vietti yhden päivän ilman tehtäviä ja ohjaajia: Sari Tjederiä ja Tiina Punkasta, ryhmäläiset osallistuivat ProJennin järjestämälle retkelle Guadalestin kylään ja Turrónin tehtaalle. Guadalestin maalauksellinen vuoristokylä on yksi Costa Blancan merkittävimmistä nähtävyyksistä, josta aukeaa kaunis näkymä alapuolella olevalle järvelle. Päivämatkalla tapahtui myös pienoinen ihme: 84-vuotiaat Raili ja Pertti, seurusteltuaan 21 vuotta, päätyivät kihlojen ostoon! Viikon kruunasi läheisessä Los Montesinoksen kylässä sijaitsevan La Herraduran ravintolan flamencoesitys maittavan illallisen kera. Yhteenvedon aikana, kun kysyimme ryhmän ainoalta miesosallistujalta, että miten hän oli kokenut viikon ja naislauman, vastasi hän yksinkertaisesti: ”Mahtavaa, tosi mahtavaa!” Viikko todellakin oli mahtava niin ryhmäläisten, ilmojen kuin tunnelmankin puolesta. Monelle jäi kytemään halu tulla uudelleen Torreviejaan, niin upeana se matkalaisille näyttäytyi. Teksti ja kuvat: Tiina Punkanen Yrittäjä, tietokirjailija, työnohjaaja ja kouluttaja www.tiinapunkanen.fi Kihlajaiset Flamencoa La Herradurassa Joulukuun 28. päivä on Espanjassa Día de los Santos Inocentes , suomalaiselta nimeltään Viattomien lasten päivä, muistona kuningas Herodeksen hirmutöistä Betlehemissä yli 2000 vuotta sitten. Kristillisestä taustasta huolimatta espanjankielisissä maissa ko. päivänä on tapana tehdä piloja muiden maiden aprillipäivän tapaan. Tiedotusvälineet, perinteisesti etenkin lehdistö, mutta viime aikoina myös radio ja televisio, kilpailevat tavasta, jolla voivat uskottavasti vetää yleisöä nenästä. Näitä kepposia kutsutaan espanjaksi nimellä ”inocentadas” . Onnistuneen kujeen kohteeksi joutuneelle voidaan sitten ilakoiden todeta: ”Inocente, inocente!” Día de los Santos Inocentes Viime vuoden vedätyksistä mainittakoon kyseisen päivän aamulta tiedote, jonka mukaan Espanjan kuningas Felipe VI ja kuningatar Letizia vierailisivat ohikulkumatkallaan pikaisesti Torreviejassa samana päivänä. Kuningaspari halusi tutustua lähemmin valtakunnallista mainetta saavuttaneeseen seimiasetelmaan kaupungin keskusaukiolla. Turvajärjestelyjen vuoksi kerrottiin vasta samana aamuna julkisuuteen tästä vierailusta, jonka toivottiin keräävään paikalle sankan joukon kansalaisia, hyvällä onnella saattaisi nähdä läheltä vilauksen uudesta kuningasparista, jonka arvioitiin saapuvan klo 13 tienoilla. 11
Uusi Costa Blanca 4/2015 Fátima, Nazaré, Óbidos, Alcobasa, Tomar, Coimbra. "Portugalin huhtikuu", vanha iskelmä kertoo Coimbrasta, mutta muut kaupungit olivat ainakin minulle lähes tuntemattomia, jopa nimeltä. Nyt tiedämme niistä edes jotakin, ja myös portugalin kielestä perustietoja. Seurakunnan matka Portugalin keskiosiin alkoi maanantaina 2.11. kello 8:00. Olimme varautuneet pitkään ajomatkaan, olihan kohteemme Fátima noin tuhannen kilometrin päässä. Matka sujui rattoisasti, siitä pitivät huolen mainiot matkanjohtajamme talvipappi Juhani Huovila ja kanttori Juha Paukkeri sekä Maximina ja Esa Peltonen , joista jälkimmäiset olivat tehneet ison urakan jo ennakkoon matkan valmisteluissa. Maxi oli saanut neuvoteltua erittäin edulliseen hintaan vielä lisäalennuksen. Ajo eteni mukavasti, kun käytiin välillä kahvilla ja lounaalla, ja sitten oli tietokilpailuja, yhteislaulua ym. Esa jakoi tietoa niin maasta kuin sen kielestäkin. Kun mesetan tasaiset maat Nähtyä ja koettua Portugalissa Matkalaisia Nazarén näköalapaikalla. oli ohitettu, maasto muuttui vaihtelevammaksi ja pimeys alkoi peittää mai-semat. Odotimme kovasti Portugalin rajaa, ja tulihan se sieltä "25 Portugal" oli kyltissä. Vettä vihmoi, sumu laskeutui, tie oli kapea, hyvin mutkainen vuoristotie. Onneksi emme nähneet, millaisia rotkoja mahdollisesti oli tien varrella. Sitten saavuimme pikkukaupunkiin. "Nyt ollaan varmasti jo Portugalissa, ollaanhan ajettu siitä kyltistä ainakin toista tuntia", sanoin miehelleni. Sitten näkyi viitta "26 Portugal". Miten tässä näin on käynyt? Saimme myöhemmin kuulla, että kuljettaja oli muuttanut reittiä pohjoisemmaksi rankkojen sateiden ja mahdollisten tulvien takia. Viisas valinta! Seuraavana päivänä TV:ssä näkyi autoja uiskentelemassa vedessä ja ihmisiä kahlailemassa kaduilla. Oli paljon mukavampaa tulla hotelliin muutama tunti myöhässä kuin viettää yö autossa veden saartamana. Matkan aikana Maxi soitteli väliaikatietoja hotelliimme ja lepytteli kiukkuista isäntää. Niinpä meitä odotti myöhäinen illallinen, kun puolen yön maissa saavuimme hotelliin. Muitakin ongelmatilanteita Maxi selvitti taitavasti niin, että me matkalaiset emme tienneet niistä mitään. Tiistaina aamupäivällä tutustuimme Fátiman Santuárioon, jossa pyhiinvaelluskohteessa vierailee vuosittain yli neljä miljoonaa ihmistä. Sen keskuspaikka on Ilmestyskappeli. Tapahtumat saivat alkunsa 13.5.1917, kun kolmen pienen lammaspaimenen ryhmä koki ensimmäisen kuudesta Pyhän Marian ilmestymisestä. Ilmestys toistui joka kuukauden 13. päivä toukokuusta lokakuuhun, poikkeuksena elokuu, jolloin ilmestys tapahtui kuun 19. päivä, lasten päästyä vankilasta. Heidän vangitsemisensa syy olivat tapahtuneet ilmestykset, joista lapset olivat kertoneet ja joihin ihmiset eivät uskoneet. Kävimme myös tämän suuren aukion reunoilla sijaitsevissa basilikoissa. Pyhän Kolminaisuuden basilikaan mahtuu istumaan 9 000, ja oppaan mukaan se täyttyy ainakin sunnuntaisin ja kesällä joka kuukauden 13. päivä, elokuussa 19. päivä. Osittain remontissa olevaan N. Sra de Rosárioon on haudattu nämä lapset, jotka kokivat ilmestykset; kuten oli ennustettu, Francisco ja Jacinta kuolivat nuorena, Piirros: Anja Kallio 12
Uusi Costa Blanca 4/2015 v. 1919 ja 1920, mutta Luciasta tuli karmeliittanunna ja hän kuoli 13.2.2005 korkeassa 97 vuoden iässä. Juha-kanttorimme ilahdutti täällä meitä laulullaan, niinkuin muutamassa muussakin hyvin kaikuvassa pyhäkössä. Santuárion alueella on myös paavi Johannes Paavali II:n lahjoittama luoti, jolla hänet yritettiin surmata v. 1981, sekä lasivitriinissä noin metrin levyinen pala Berliinin muuria, jonka paavi niinikään lahjoitti tänne. Santuárion alueella on iltaisin satojen pyhiinvaeltajien kynttiläkulkue, johon jotkut matkalaisistamme jaksoivat osallistua. Vaikuttavaa oli ollut nähdä polvillaan kulkevia pyhiinvaeltajia, jotka näin osoittivat katumusta mutta myös kiitollisuutta. Iltapäivän retkikohde oli rannikkokaupunki Nazaré. Näköalapaikalla oli vanhoja naisia myymässä pähkinöitä ym, pukeutuneina perinteiseen asuun: seitsemän lyhyttä (!) hametta päällekkäin. Vanhaa traditiota oli myös kalansaaliin kuivatus rannalla ja 1800-luvulta oleva hissi rinteessä. Tämän jälkeen ajoimme maalaukselliseen pikkukylään nimeltä Óbidos. Siellä oli linna korkealla kukkulalla ja paljon matkamuistomyymälöitä. Hämärä oli jo laskeutunut kun saavuimme illalliselle hotelliin. Keskiviikkoaamun pieni tihkusade ei meitä haitannut, kun ajoimme Batalhan luostariin, joka on UNESCO:n maailmanperintökohde. Batalha merkitsee taistelua. Tämä taistelu käytiin v. 1385 ja voiton kunniaksi ja neitsyt Marialle kiitokseksi rakennettiin luostari. Portugalilaiset voittivat kastilialaiset, mikä mahdollisti Portugalin itsenäisyyden. Luostaria rakennettiin 132 vuotta, toisen tiedon mukaan 200 vuotta. Juha kertoi meille, miten vanhojen kirkkojen akustiikka on vaikuttanut polyfonisen musiikin syntyyn. – Tällaisia valtavia mestarirakennelmia katsoessa nykyihminen voi vain ihmetellä, miten ne on saatu aikaan ilman nykytekniikkaa. Budjetistakaan ei varmaan riidelty. Matkamuistomyymälöitä Portugalissa riittää. Seurasimme myös vartionvaihtoa eräässä luostarin salissa. Kaksi sotilasta, toinen naispuolinen, vartioivat tuntemattoman sotilaan muistomerkkiä. Matkamme jatkui Alcobasaan, jonka sistersiläisluostarin kirkko on Portugalin suurin. Täällä meitä odotti yllätys, pieni kontratenorien konsertti, johon myös Juha kutsuttiin esiintyjäksi. Lauloimme yhdessä "Maa on niin kaunis". Lounaan jälkeen bussi vei meidät itään Fátimasta, Tomarin pikkukaupunkiin. Tomar sijaitsee hedelmällisellä maatalousalueella oliivija viikunapuineen. Nabao-joki halkoo kaupunkia. Linna ja Kristuksen luostari ovat UNESCOn maailmanperintökohteita. Tomarin linna rakennettiin vuoden 1160 tienoilla strategisesti hyvälle paikalle kukkulalle ja lähelle jokea. Komea muuri suojaa linnaa. Vuonna 1593 alettiin rakentaa akveduktia. Sen pituus on 6 kilometriä ja korkeus paikoitellen 30 metriä. Hienoin nähtävyys tässä valtavassa rakennuskompleksissa on pyöreä kirkko upeine seinämaalauksineen ja veistoksineen. Torstaina meillä oli omaa aikaa, mutta halukkaille järjestettiin käynti Coimbraan ja meitä olikin lähes Perinteiseen asuun pukeutunut kauppias Nazaréssa. Pyhän Kolminaisuuden basilika, jonne mahtuu 9 000 henkeä. 13
Uusi Costa Blanca 4/2015 bussilastillinen. Coimbra on noin 200 km Lissabonista pohjoiseen. Hotellistamme oli sinne matkaa noin 80 km. Coimbra oli Portugalin pääkaupunki ennen Lissabonia, vuosina 1139–1260. Kaupungin väkiluku on pienentynyt 2000-luvulla, ollen enää noin 92 000. Vanhimmat rakennukset ovat 1100-luvulta. Jesuiitoilla on ollut vahva vaikutus kaupungissa. Yliopisto on perustettu vuonna 1290 ja se on yksi Euroopan vanhimmista. Se toimi ensin Lissabonissa, mutta siirrettiin Coimbraan v. 1537. Täällä se sai käyttöönsä entisen kuninkaallisen palatsin tilat kaupungin korkeimmalta paikalta. Coimbra on kulttuurin, historian ja kauneuden yliopistokaupunki. Bussimme nousi hitaasti kapeita katuja pitkin kohti yliopistoa kukkulan huipulla. Lähdimme tutustumaan yliopistoon. Osalla opiskelijoista oli yllään mustia kaapuja, jotka toivat mieleen jesuiitat. Meille kiinnostavin kohde Coimbran yliopiston opiskelijoita perinneasuissaan. oli vanha kirjasto, jonka sisusta on Brasiliasta peräisin olevalla lehtikullalla ornamentein koristeltu ja jossa on noin 60 000 arvokasta teosta. Matkalla sinne fuksityttöjen lauma niin oletimme yllätti meidät halauksilla. Sain kolme halausta, Esa kertomansa mukaan peräti 6, ja mieheni yhden, mutta sitäkin vankemman! (Pentin mielestä se vastasi hyvinkin kolmea tavallista halausta...) Kirjat olivat etupäässä uskonnollisia, mutta myös ainakin lääkeja luonnontieteet olivat edustettuina. Oppaamme kertoi meille säilytysongelmista. Hyllyt ovat seetripuuta, kosteutta ja lämpöä seurataan tarkasti. Erikoinen juttu olivat lepakot, joita käytetään tuholaisten torjuntaan. Muutamat kävivät myös yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Palasimme hotelliin lounaalle ja sen jälkeen oli aikaa vaikkapa shoppailuun. Siihen olikin runsaasti mahdollisuuksia lukemattomissa liikkeissä ja kojuissa. Perjantain paluumatka oli noin 200 km lyhyempi kuin menomatka ja sujui leppoisasti, kun ohjelmaa ja hyviä teitä riitti. Mm. Anja Kallio kertoi satuja eri maista. Talaverassa oli lounas. Katselimme maisemia ja kuljettaja kertoi paikoin karun Extremaduran maisemaa hallitsevan puun nimen (encina = rautatammi, quercus ilex) . Tämän puun terhoja possut syövät ja tuottavat monien mielestä parhaita iberian kinkkuja. Rautatammen lehdet eivät muistuta meidän tuntemamme tammen lehtiä, mutta "hedelmistään puu tunnetaan". Matkamme onnistui mainiosti, kukaan ei sairastunut eikä kaatunut ja Juhani ja Juha hoitivat hommansa hyvin, Esan ja Maxin kielitaitoa tarvittiin niin tulkkauksessa kuin myös yllättäen vastaantulleiden pulmatilanteiden selvittämiseen – näitähän matkoilla aina tulee. Kiitos teille kaikille! Muistiin merkitsi ja kuvasi Kirsti Korhonen Kristuksen luostarin kirkko Tomarissa. Coimbran yliopiston sisäpihaa. 14
Uusi Costa Blanca 4/2015 Costa Blancan ev.lut. seurakunta piti syyskokouksensa lauantaimessun jälkeen seurakuntakodissa 14. marraskuuta. Pertti Alanderin johdolla kokous hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodeksi 2016. Talvipappi Juhani Huovilan ja taloudenhoitaja Pirjo Mattssonin esittelemät toimintaja taloussuunnitelmat noudattavat tämänvuotista linjaa, kuten myös kanttori Juha Paukkerin esittelemä seurakunnan musiikkielämä. Seurakuntaneuvoston puheenjohtajaksi valittiin toiseksi kaudeksi Kari Winberg sekä uusiksi jäseniksi äänestyksellä Pirjo Mattsson ja Eeva-Liisa Blinnikka , varalle Sanna Mehto . Entisinä jäseninä jatkavat Voitto Korhonen , Esa Peltonen ja Soile Salo sekä varalla Tarja Karjalainen . Toimintasäännön muutoksena hyväksyttiin yksimielisesti ehdotus, jonka mukaan seurakuntaneuvoston jäsenet ja varajäsenet valitaan vastaisuudessa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kun tähän saakka neuvoston puheenjohtaja on valittu vuosittain syyskokouksessa, sääntöuudistuksen jälkeen seurakuntaneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Vastaisuudessa seurakunnan vaalilautakunta vahvistaa neuvoston ehdokasasettelun vähintään kaksi viikkoa Ev.lut. seurakunnalla syyskokous Torreviejassa LUOTTAMUSTOIMET 3-VUOTISIKSI – NEUVOSTO VALITSEE JOHTAJISTON Kuvassa taustalla vasemmalta Kari Winberg, Pirjo Mattsson, Pertti Alander (puh.joht.) ja Juhani Huovila. ennen vaaleja. Kunkin ehdokkaan valitsijayhdistykseen tulee kuulua vähintään viisi seurakunnan äänioikeutettua jäsentä, jotka toimittavat ehdokaslistat vaalilautakunnalle ennalta ilmoitettuun määräaikaan mennessä hyväksyttäviksi. Seurakunnan pappina jatkaa rovasti Juhani Huovila ja uutena kanttorina on aloittanut Juha Paukkeri, jonka koko perhe esittäytyi kokousväelle. Teksti ja kuva: Voitto Korhonen Erilaisten maksukorttien käyttö on helpottanut elämäämme kun matkustelu on yleistynyt. Samalla ovat kuitenkin kasvaneet riskit, että kortteja tai niiden tietoja joutuu vääriin käsiin. Vaarojen minimoimiseksi kannattaa maksukorteissa käyttää maksun aluerajausta eli geoblockingia. Aluerajaus tarkoittaa mahdollisuutta valita itse ne maantieteelliset alueet, joissa kortti käy ja ennen kaikkea ne, joissa se ei käy. Kortin voi siis säätää toimimaan esimerkiksi vain Suomessa tai tietyssä maanosassa. Samalla sen saa toimimattomaksi muualla maailmassa. Uutisissa näkee jatkuvasti, että vääriin käsiin joutuneita kortteja tai niiden tietoja käytetään esimerkiksi käteisnostoihin jossakin muussa maassa, usein Euroopan ulkopuolella. Ei kukaan tarvitse korttia, joka toimii koko ajan kaikkialla. Jos ei poistu esimerkiksi Suomesta tai Espanjasta, niin miksi kortin pitäisi toimia esimerkiksi Aasiassa. Suomessa myönnetyn maksukortin perusasetus on usein sellainen, että se toimii kaikkialla maailmassa. Omassa verkkopankissa voi muuttaa kortin toimivuutta eli kortin voi rajata toimimaan esimerkiksi vain Suomessa. Valitettavasti maarajauksen käyttömahdollisuus on vielä pankkikohtaista, osa pankeista ei ole nähtävästi oivaltanut aluerajauksen tuomaa hyötyä. Asia kannattaa tarkistaa omasta pankista. Oiva ominaisuus on rajata myös internetkäyttö kokonaan pois kortista. Asetuksia on helppo muuttaa verkossa aina oman matkustusja oleskelutilanteen mukaan. Maksukorttien aluerajaus käyttöön! 15
Uusi Costa Blanca 4/2015 TALOUS 16 Milloin on tarpeeksi? Ihmisillä on tapana asettaa jokaiselle asialle oman mukavuusalueen rajat ja käyttää niitä absoluuttisina äärilaitoina. Esim. ulkolämpötilana espanjalaiselle +10 on älyttömän kylmä, alin mahdollinen kuviteltavissa oleva tilanne ja kaikki siitä alaspäin jotain käsittämätöntä. Sama pätee talouteen – asioita katsotaan oman pienen toleranssin sisäpuolella. Espanja vastaan Suomi – kuis menee? Espanjassa talous on lokakuun katsauksen mukaan kasvanut noin 3,4 % vuosivauhtia viime vuoteen verrattuna ja on euroalueen parhaassa vedossa. Vastaavasti Suomessa on tullut samana aikana noin 0,6 % miinusta. Tämä on varmasti sitä EU:n tarkoittamaa talouksien integraatiota ja lähentymistä toisiinsa. Suomen taloudessa ollaan totuttu pieniin riskeihin ja muutoksiin, ja varmasti osin tästä syystä valtio on tasoittanut suhdanteita huomattavasti Espanjaa enemmän siksi Suomessa pienetkin muutokset ovat isoja asioita. Sanoja lama, valtavat ongelmat, vapaa pudotus jne. käytetään kuvaamaan sitä, että taloustuotanto putoaa 0,6 %. En tiedä miten tämän aikuisille selittäisi, mutta jos viime vuonna ansaitsit 100, niin tänä vuonna ansaitset 99,4. Suomen kansantuote oli 2014 noin 4 % alempana kuin huippuvuonna 2008 . Vastaavasti Espanjan kansantalous on supistunut 14 %, eli 3,5 kertaa enemmän. Suomen medialta olisivat loppuneet sanat varmasti kesken jo supistumisen puolivälissä. Jos soittaa kreikkalaiselle, niin Suomen ”vapaa pudotus” kuulostaa lähinnä vitsiltä. Norjalainen yrityskollegani kertoi parisen viikkoa sitten, että heillä on Norjassa ongelmia öljyn hinnanlaskun ja taloustilanteen huononemisen myötä. Jep, eli maa, jonka valtiolla on noin 840 Mrd euron ”vararahasto pahan päivän varalle”, 5 % työttömyys ja maailman korkein elintaso, koki talouden olevan ongelmissa. Totta, tilanne oli huonompi kuin edellisenä vuonna. Hän tosin jatkoi, että käyttää sanaa ongelma ns. ”norjalaisessa kontekstissa.” Näyttää siis siltä, että historian paras taloustilanne tai henkilön kohdalla korkein joskus saatu palkka tai muu saavutettu etu, muuttuu nopeasti minimivaatimukseksi, johon tulevaisuutta aina verrataan ja siitä alaspäin poikkeaminen tietää kauheita. Voisimmeko joskus ajatella asioita hieman toisin? Ajattelisimme mitä tarvitsemme ja jos se täyttyy, niin kaikki on hyvin? Uskoisin, että tällä metodilla meistä voisi tulla ehkä onnellisempia ja iloisempia. Espanjassa usein on tarpeeksi, että saadaan kuppi kahvia, churrot ja La Ligan matsi katukahvilassa kavereiden kanssa. Jos ottelun jälkeen on vielä rahaa ostaa olut, niin se on luksusta. Suomessa ajatellaan, että jos viime viikolla saatiin olut, niin se on pakko saada tälläkin viikolla tai muuten on asiat huonosti. Mieluummin vielä niin, että se on jonkun muun vika. Osaisimmekohan me Suomessakin asettaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja pohtia, mikä on tärkeää, ilman jatkuvaa tarvetta enempään ja enempään. Elämästä voisi jopa tulla mukavampaa ja voisimme elää rennompaa elämää – ehkä sellaista, jota monet ovat tulleet Espanjasta hakemaan. Tällaista integraatiota kaipaisin Suomen ja Espanjan välille. www.tradingeconomics.com/finland/gdp 1 1 Turo Numminen Yrittäjä ja yrittäjyyskasvattaja Suomessa ja Espanjassa
Uusi Costa Blanca 4/2015 Eeva Donner Kirjoittaja pohtii tällä palstalla, mikä on Espanja. Siestan syvempi olemus KOLUMNI 17 Meille suomalaisille kello on tärkeä. Olemme täsmällisiä ihmisiä, pidämme myöhästelyä töykeytenä ja epäkohteliaisuutena. Kauppamme avautuvat minuutilleen ajallaan, töihin tullaan mieluummin etuajassa kuin sekuntiakaan myöhässä. Kellomme käyvät aina oikeaa aikaa. Kun sovimme tapaamisen, kellonaika annetaan minuutin tarkkuudella. Espanjalaisilla on vuorokaudessa oikeastaan vain kolme aikaa. Por la manaña , aamupäivällä, siesta, keskipäivän lepotauko ja por la tarde , iltapäivällä. On olemassa myös ilmaus por la noche , illalla tai yöllä, mutta se mielletään iltapäivän jatkoksi. Asiat sovitaan tämän kellon mukaan. Jos sinulle soittaa puutarhuri tullakseen leikkaamaan pensasaitasi, on aikataulu joko por la manaña tai por la tarde. Jos kuitenkaan et halua roikkua koko aamutai iltapäivääsi kotosalla, on hyvä tiedustella että ¿A qué hora?, millähän kellonlyömällä kuvittelisitte saapuvanne. Kellonaika annetaan auliisti, mutta se ei ole se MINUUTILLEEN, johon olemme tottuneet. Koska olen vieraana tässä maassa, olen hitaasti mutta varmasti jättänyt hermostumasta asiasta ja päättänyt sen hyväksyä. Minulla ei ole valtaa muuttaa ikivanhaa aikakäsitystä. En voi myöskään muuttaa siestaa. Enkä edes halua, minusta se on hyvin sivistynyt tapa, mennä lounaan päälle vatsan viereen nukkumaan. Niinhän ennen muinoin Suomessakin kesäaikaan tehtiin, maalla, kun oltiin syöty puolinen heinänteon aikaan. Mihin kellonaikaan alkaa siesta? kysyinkin espanjalaiselta ystävättäreltäni. Vielä on minulla paljon oppimista, sillä hän katsoi minua taas kuin olisin vähän tyhmä. Mihinkö aikaan? hän kysyi. Niin, kun tästä on niin erilaisia käsityksiä. Lounasaika alkaa kahdelta, sen tiedän. Lounas on päivän pääateria, senkin tiedän, sitä syödään pitkään ja hartaasti. Mutta... taannoin halusin viedä vieraani syömään lounasta paikalliseen suomalaiseen ravintolaan, mutta yllätyksekseni se suljettiinkin jo kolmelta. Emme olisi millään ehtineet nauttia ateriastamme. Kysyin myöhemmin paikan omistajalta asiasta. Hän sanoi että he sulkevat siestan ajaksi. Niin että sano sinä, mihin kellonaikaan on siesta? Ei siestalle ole varsinaista kellonaikaa! ystävättäreni sanoi, lounaalle on kellonaika. Lounas on kello kahden ja viiden välillä tapahtuva la comida, jonka jälkeen, riippuen mihin aikaan lounaan syönti loppuu, mennään siestalle, lepäämään! Taas uusi asia! Suomalaisen ajantajulla tässä on vielä paljon opittavaa. Kun meille maistuu lounas jo puolen päivän maissa ja pääateria syödään viideltä, niin jos täällä elämme suomalaisen ajantajun mukaan voimme jäädä nälkäisiksi. Espanjalaiset ravintolat eivät juurikaan avaa oviaan ennen kello puoli kahta ja viiden ja kahdeksan välillä illalla on vaikeaa saada kunnon ravintolaruokaa. Espanjan postin palvelutaso ja luetettavuus jakavat helposti edelleen ihmisten mielet. Tämä uutinen vahvistaa toisen mielipidesuunnan edustajia. Poliisi nimittäin pidätti marraskuussa Alcoyssa 42-vuotiaan työttömän espanjalaismiehen, jonka kodista oli löytynyt yli 3 200 kirjettä vuosilta 2004–2014. Niiden joukossa oli yli tuhat kirjettä Valencian aluehallinnolta, 162 puuttuvan postin ilmoituksia, ajokortteja, oikeuden kirjeitä, sähkölaskuja, pankkikirjeitä, henkilökohtaisia kirjeitä ja aikakauslehtiä. Nyt pidätetty mies oli irtisanottu postin palveluksesta ilmenneiden epäselvyyksien vuoksi jo vuonna 2014. Hänen vastuualueisiinsa olivat kuuluneet 10 vuoden aikana mm. seuraavat paikkakunnat: Alicante, Ibi, Alcoy, Muro de Alcoy, Cocentaina ja Onteniente. Posti kulkee kun Kusti polkee...
Uusi Costa Blanca 4/2015 Lokakuussa saimme jälleen nauttia suomalaisen teatteritaiteen helmestä. Tommi Eronen veti kahtena iltana Rattotallin salin täyteen innokkaita teatterin ystäviä Torreviejassa. "Isä!" on Bjarni Haukur Thorssonin kirjoittama ja Ilari Johanssonin suomentama ja ohjaama monologi, jota Tommi Eronen on ansiokkaasti esittänyt ympäri Suomea. Esityksen ensi-ilta oli tammikuussa 2012 Tampereen Työväen Teatterissa. Vuosien varrella Eronen on kiertänyt "Isänä" niin pienemmät ja suuremmatkin estradit. Viime kesänä mm. Kuopiossa kaupungin oma poika hauskuutti yleisöä mm. Satamankulmassa sekä nykyisen kotikaupungissaan Porvoossa. Rattotallissa oli esityksen ulkomaan ensi-ilta. Isä! on humoristinen kasvutarina miehen matkasta isäksi. Polku ei ole ihan helppo eikä aina suorakaan. Matkaan mahtuu parisuhteen, raskausajan ja lapsiperheen hurjia yläja alamäkiä, isoja ja pieniä kiviä, tunteita laidasta laitaan. Hulvattoman hauskaan tekstiin kätkeytyy miehen kasvukipuja, epävarmuutta ja pelkoakin olevasta ja tulevasta. Yleisö kiittää! www.skandinaviskaskolan.com työstä. Eikä mikään ihme. Näyttelijäperheen tytär, lahjakas Ona harrastaa jo itsekin näyttelemistä Porvoon teatterissa. Työ ja huvi yhdistyivät mukavasti lyhyellä syyslomalla. Isällä kun työt ajoittuvat iltaan niin aurinkoiset päivät isä ja tytär kuluttivat tutustumalla Torreviejaan. Ona ihastui Espanjaan niin, että aikoo tulla aikuisena tänne ja etsiä itselleen jonkun komean espanjalaisen miehen! Ehkä meillä tulevaisuudessa on täällä suomalais-espanjalainen teatteri? Kaikkihan on mahdollista kun oikein kovasti toivoo. Toivotamme sekä isän että tyttären lämpimästi uudelleen tervetulleiksi Torreviejaan koska tahansa! Aulikki Mäkinen Pienessä teatteriravintolassa tunnelma on intiimi, ja katsojasta tuntuu, että näyttelijä puhuu juuri minulle tai kertoo minun tarinaani. Totuuksia, jotka jokaisen perheenperustamisesta haaveilevan pitäisi nähdä jo etukäteen... ainakin viimeistään äitiysneuvolassa. Eronen veti kaksituntisen monologin huikealla ammattitaidolla ja sai yleisön täysillä mukaan, nauramaan ja välillä melkein itkemäänkin. Tommi Eronen on syntynyt ja käynyt koulunsa Kuopiossa. Kadettikoulun kautta tie kulki teatterikouluun ja näyttelijän työtä hän on tehnyt jo parikymmentä vuotta. Eronen on ollut mukana mm. noin 20 kotimaisessa elokuvassa. Parhaiten ovat mieleen jääneet Sauna (2008) ja Bad Luck Love (2001), josta hän sai parhaan miessivuosan Jussi-palkinnon. Useista televisiosarjoista kaikki muistavat varmasti ainakin Kumman kaa ja Taivaan tulet, joissa hän oli mukana. Tällä hetkellä pyörii televisiossa uusi draamasarja Koukussa. Se kertoo, riippuvuuksista, huumemaailmasta ja rakkaudesta. Pääosissa Tommi Eronen ja Matleena Kuusniemi. (vinkki: koko tämän loistavan 10-osaisen sarjan voi katsoa vaikka yhdellä istumalla Yle Areenasta: areena.yle.fi) Torreviejaan Tommi Eronen tuli tyttärensä Onan kanssa. Ona Eronen on viehättävä 6-luokkalainen, joka haaveilee näyttelijän Tommi ja Ona Torreviejassa. Isänä Torreviejassa Kuopion poeka 18
Uusi Costa Blanca 4/2015 Espanjassa on monia nimenomaan joulun aikaan valmistettuja leivonnaisia, joita ostetaan tai tehdään liki joka kotiin ja tarjotaan kahvin kera jälkiruoan jälkeen. Tuhtia tavaraa, jolla saa helposti lisäsenttejä vyötärölle. Mainitsen tässä muutamia tunnetuimpia. MANTECADOs Tämä leivonnainen tehdään jauhoista, sokerista ja sian ihrasta, joka on hyvinkin tavallinen aines leivonnassa Espanjassa. Taikinaa maustetaan halutessa mantelilla, kanelilla, aniksella, kaakaolla tai sitruunankuoriraasteella. Lisäaineen mukaan nimi muuttuu esimerkiksi pelkästä mantecadosta Mantecado de almendra tai Mantecado de limón -nimiseksi. Rakenteeltaan helposti hajoava leivonnainen. Alkuperältään Andalusiasta, luultavasti Málagan Antequerasta. ALMENDRADOs Valmistettu hyvin karkeasta mantelirouheesta, johon on lisätty munaa, sokeria ja halutessa sitruunamehua. CORDIALes Tyypillisiä Murcian alueella, sisältävät mantelirouhetta, kurpitsaa, sokeria, munaa, sitruunankuoriraastetta ja enkelin hiuksia (cabello de angél, sokerista ja kurpitsasta tehty täyteaines, joka on työläs valmistaa, mutta myydään valmiina säilykkeenä vaikka Mercadonassa). Pohjalevyksi ohutta obleavohvelia paistamiseen. MAZAPÁN Marsipaanikuviot ovat tyypillisiä joulunaikaan, aineksina mantelijauhe, peruna ja sokeri. Kuuluisin marsipaanikaupunki on Toledo. HUESO DE SANTO Pyhimyksen luu, marsipaanileivos, joka täytetty keltuaistäytteellä, ja sitten paistettu kultaiseksi uunissa. PAN DE CÁDIZ Cádizin leipä, yleensä isokokoinen marsipaanileivonnainen, joka on täytetty bataatti-keltuaistäytteellä ja paistettu obleavohvelin päällä. Siitä leikataan viipaleita syötäväksi kuin leivästä. ROSCÓN DE REYES Itämaan tietäjien rinkeli. Tämä leivonJOULUNAJAN TRADITIONAALISIA LEIVONNAISIA JA MAKEITA POLVORÓNes Yleensä aika pienikokoinen paperiin kääritty leivonnainen, jossa jauhoja, sokeria ja ihraa. Hajoaa suuhun ihan "pölyksi". Estepa, kylä Sevillan maakunnassa, on Espanjan kuuluisin polvoronesien ja mantecadojen valmistuspaikka, jossa työllistetään sesonkiaikana paljon ihmisiä niiden valmistamiseen. Myös Tordesillas Kastiliassa on tunnettu paikkakunta tämän leivonnaisen suhteen. nainen syödään loppiaisaattona. Pyöreä rinkelinmuotoinen iso leivonnainen, jonka taikina on hieman pullataikinaa muistuttava, appelsiininkukkavedellä maustettu. Koristellaan kauniiksi sokeroiduilla hedelmillä ja mantelilastuilla. Niitä on myös erilaisilla täytteillä kuten esim. kermavaahtotäytteinen. Sen sisään piilotetaan aina hahmo, joka esittää kuningasta/itämaan tietäjää sekä yksi papu. Muitakin yllätyksiä voi olla. Jolle osuu kuningas, kruunataan päivän kuninkaaksi. Jolle osuu papu, maksaa koko Roscón-pullan. TURRÓN Kaikkein tyypillisin joulun ajan makea, tuskin on espanjalaista kotia, josta sitä ei jouluna löydy. Turrón tai nougat, joka on suomalaisille tutumpi nimi, on makea massa, joka tehdään hunajasta ja/tai sokerista, kuorituista ja paahdetuista manteleista. Emulsioimisaineena voidaan käyttää munanvalkuaista. Yleensä se myydään suorakaiteen muotoisena levynä. Kotonakin sitä voi valmistaa. Turrónin kuuluisin valmistuspaikka Espanjassa on Alicanten maakunnassa sijaitseva Jijona/Xixona, joka on kuuluisa myös jäätelöteollisuudesta. Luultavimmin turrónin alkuperä on Arabian niemimaalla, josta se kulkeutui myös Espanjaan arabien mukana. Nunnaluostarit valmistavat kuuluisia joulunajan leivonnaisia omilla ikivanhoilla salaisilla resepteillään ja jotkut luostarit ovat suosittuja matkakohteita ennen joulua leivonnaisten ostoon. Annukka Valtanen 19
Uusi Costa Blanca 4/2015 Sánchez Benes y Pérez abogados on aidosti espanjalainen perheyritys, joka on toiminut jo yli 40 vuotta. Näiden vuosien aikana se on kasvanut isän ja pojan yrityksestä vakaaksi ja keskisuureksi lakiasiaintoimistoksi. Osana perhettä työskentelee myös suomalainen Jenni. Yrityksen perusti yli 40 vuotta sitten lakimies Vicente Sánchez Benes yhdessä poikansa kanssa. Kun myös toinen pojista ja perheen tytär valmistuivat lakimiehiksi, liittyivät hekin mukaan työntekijäkaartiin. Työmäärän kasvaessa myös pojan vaimo, niin ikään lakimies, aloitti työt yrityksessä. Sittemmin kaksi ekonomistia, pojan vaimon sisko ja perheen läheinen ystävä, ovat vahvistaneet työntekijätiimiä osaamisellaan. Tiiviit perhesuhteet ovat yrityksen vahvuus ja tavanomainen tilanne monessa espanjalaisessa yrityksessä: jopa 70 % espanjalaisyrityksistä on perhevetoisia. Sánches Benes ja Pérezin toimisto sijaitsee Torreviejassa Orihuela-kadulla, parin korttelin päässä Plaza de la Constitución -kirkkoaukiolta. Toimisto on koko historiansa ajan sijainnut samassa osoitteessa, mutta laajennettu ja remontoitu useaan otteeseen, kun toiminta on kasvanut. Yrityksen asiakkaina on niin espanjalaisia, isobritannialaisia ja pohjoismaisia firmoja sekä yksityishenkilöitä useista eri kansallisuuksista. Toimistossa hoituvat niin residenttien kuin ei-residenttien asiat nie-numeron hakemisesta kiinteistökauppakirjojen tekoon, vakuutusten ja sopimusten tarkistamisesta verotuksen siirtoon ja yritysten perustamiseen. Myös kaikki notaaria edellyttävät työt hoituvat toimiston kautta. Espanjalaistiimiin adoptoitu Jenni Firman perustaja isä Vicente on sittemmin jäänyt eläkkeelle, mutta yritystä on vahvistettu kahdella toimistotyöntekijällä, joista toinen on suomalainen Jenni Ylinen . Jenni aloitti työt v. 2001 ja on siitä Sánchez Benes y Pérezin väkeä vasemmalta oikealle: Evangelina, Jenni, Bruno, Veronica ja Elisabet. Sánchez Benes y Pérez abogados lähtien ollut osa tiimiä. Miten Vihdistä kotoisin oleva Jenni alun perin päätyi Espanjaan? – Muistan, kuinka 11-vuotiaana kävin ensimmäisen kerran Espanjassa, ja ajattelin: Täällä haluan jonakin päivänä elää! Jenni kertoo. Siitä kymmenen vuotta eteenpäin Jenni lähti kaverinsa kanssa asuntoesittelymatkalle Costa Blancalle. – Koska se oli edullinen tapa päästä reissuun, Jenni nauraa. – Neljän päivän päästä siitä minulla oli jo työpaikka, ja niin jäin. Myös vanhempani muuttivat tänne. Suomessa käyn noin kerran vuodessa lyhyesti lomilla. Viimeksi kävin siskon tytön lakkiaisissa. Nyt Jenni on asunut Espanjassa yli 16 vuotta ja kieli ja tavat ovat tarttuneet kiinni. Espanja tuntuu omalta ja espanjalaisten seura kotoisalta. – Ilmasto, ihmiset ja kulttuuri, luettelee Jenni Espanjan vahvuuksia. – Pidän siitä, että ihmiset sanovat suoraan, mitä ajattelevat, ja näyttävät tunteensa avoimesti. Ihmisistä välittäminen ja toisten auttaminen kuuluu kulttuuriin. Itsekin olen käynyt keskellä yötä hakemassa oven taakse jääneen kaverin kotiini nukkumaan ja lähtenyt poliisiasemalle tulkkaamaan taskuvarkaan kynsiin joutunutta. Espanjalaisiin arvoihin kuuluu, että kaveria ei jätetä, vaan yhdessä kohdataan niin ilot kuin surutkin. Sama mentaliteetti pätee myös perheyrityksessä. – Suomalaiset arastelevat usein ja jäävät yksin kysymystensä kanssa. Se on kuitenkin turhaa, sillä ei ole niin pientä asiaa, etteikö sen takia kannattaisi kääntyä meidän puoleemme. Me autamme mielellämme, Jenni vakuuttaa. Suurin osa työntekijöistä puhuu myös englantia, mutta suomalaisen asiakkaan ei tarvitse välttämättä osata sanaakaan vierasta kieltä. – Työkaverit osaavat jo yhdistää supisuomea pulppuavan soiton minulle, Jenni hymyilee. Jenni Ylinen on työskennellyt lakiasiaintoimistossa vuodesta 2001 lähtien. on perhevetoinen lakija asiointitoimisto Teksti ja kuvat: Mirja Palmanto 20
Uusi Costa Blanca 4/2015 Yksikään näistä koirista ei olisi päässyt Suomeen omaa kotia etsimään ilman lentokummia! Lämmin kiitos jokaiselle kummillemme. Yhdistyksemme etsii jatkuvasti lentokummeja, jotka voivat toimia koiran saattajana Alicante-Helsinki välillä. Tarhan edustaja tuo koiran kentälle ja hoitaa koiran lähtöselvityksen. Helsingin päässä saattaja hakee koiran erityismatkatavaroiden alueelta ja yhdistyksen edustaja ottaa koiran vastaan. Yhdistys luonnollisesti huolehtii koiran matkustuskuluista. Jos matkustaessasi Helsinki-Alicante välillä kyytiisi mahtuisi muutama koiraboxi, olethan yhteydessä. Yhdistyksen edustaja tuo boxit kentälle ja Alicanten päässä tarhan edustaja ottaa boxit vastaan. Yhdistys tietysti maksaa boxien kuljetuskustannukset. Jos sinulla on mahdollisuus toimia lentokummina tai koiraboxin kuljettajana, ota yhteyttä: info@rescuekoirat.com Iso kiitos avustasi! Costa Blancan rescuekoirat ry www.rescuekoirat.com Leo, Bisse, Lola, Zorro, Nata, Alma, Sushi, Aikku, Brisa, Olli, Aron, Aqua ja Arabia... Ensimmäisenä maailmassa tuli Suomessa marraskuussa myyntiin glögiltä maistuva kuohuviini Glöet, joka valmistetaan Espanjassa. Uutuusjuoman kehitti suomalainen henkilö, joka sai idean jouluna 2012 eräissä illanistujaisissa. Tuolloin oli nimittäin ollut tarjolla glögitiivisteellä maustettua kuohuviiniä, joka vaikutti todella makuelämykseltä. Hän lähti viemään ideaa eteenpäin, ja vajaassa kolmessa vuodessa tuote tuli markkinoille. Glöet on hiilihapotettu espanjalainen roseviini, jota on maustettu jouluisilla mauilla muun muassa appelsiinin, sitruunan, kanelin, inkiväärin, vaniljan ja rusinan aromeilla. Glöetiä luonnehditaan raikkaaksi ja pirskahtelevaksi eikä se tunnu olevan koemaistajien mielestä liian makea, vaikka sokeria tuotteesta löytyykin 45 grammaa litraa kohden. Miellyttävän hapokkuuden johdosta viinin suutuntuma on erittäin raikas. Perinteisen glögiin verrattuna tämä kylmänä nautittava glögin ja kuohuviinin yhdistelmä on uusi vaihtoehto. Suomen Alkossa kolmen vartin pullo maksaa 12,74 euroa. Glöetin valmistaja Custom Drinks on osa Corporación Hijos de Riveran galicialaista perheyhtiötä, joka perustetiin vuonna 1906, ja nykyisin toiminnasta vastaa jo perheen neljäs sukupolvi. Custom Drinks on erikoistunut tekemään juomia ostajien toiveiden mukaan. (Kuva: Alko) Joulunajan uutuussuosikki Espanjassa on julkaistu joulupostimerkkejä vuodesta 1955 lähtien. Marraskuun alussa tulivat myyntiin tämän vuoden kaksi merkkiä. A-postitariffin Jeesus-lasta esittävän merkin keskellä on irrotettava osa, joka on kooltaan Espanjan historian pienin postimerkki; pintaala on ainoastaan 229 mm². Tähän asti ennätystä pitänyt merkki oli vuodelta 1851. B-tariffin (0,90 €) kynttiläaiheinen merkki toivottaa samalla onnellista vuotta! Alle 20 gramman postilähetys ulkomaille Eurooppaan maksaa 0,90 euroa ja muualle maailmaan 1,00 euroa. Espanjan joulupostimerkit 21
Uusi Costa Blanca 4/2015 Costa Blancan Skandinaavisen koulun kuulumisia 22 Orihuela Costalla lämpimän auringon alla on pikkuinen koulu, jossa todella viihdytään. Koulussa pidetään huolta toisista ja ympäristöstä. Aurinko antaa energiaa oppilaille ja opettajille ja koulua käydään hyvän olon ehdoilla. Costa Blancan Skandinaavisessa koulussa on vietetty marraskuussa kolmen viikon ajan Lähiympäristöteemaa. Teema päätetään vernissageen eli taidenäyttelyn avajaisiin, jossa vanhemmilla on mahdollisuus tutustua teeman aikana tehtyihin tuotoksiin. Jakson aikana lapset ovat liikkuneet paljon lähiympäristössä ja tutustuneet tarkemmin sekä luonnonympäristöön että rakennettuun ympäristöön. Taitoja taideaineissa on luotu taideteoksia Torreviejan suolaa apuna käyttäen ja valmistettu espanjalaisia tapaksia ja hedelmäsalaattia lähialueen herkullisia hedelmiä ja vihanneksia hyödyntäen. Koulun omaan kasvihuoneeseen on istutettu lisää yrttejä, joita koulun kokki käyttää ruoanvalmistuksessa. Näistä yrteistä lapKolmoset kirjoittamassa aistihavainnoistaan uimarannalla. Ennen istuttamista on jännittävää haistella ja maistella yrttejä. Hedelmäsalaatin valmistaminen lähialueen herkullisista hedelmistä. set valmistivat myös omaa yrttisuolaa. Orihuela Costan loistavia urheilumahdollisuuksia hyödynnettiin viettämällä aktiviteettipäivää Orihuela Costan urheilukeskuksessa CDM:ssä. Pienet oppilaamme vierailivat koulun ”omalla” uimarannalla Playa Flamencalla. Rannalla lapset kirjasivat ylös aistihavaintojaan virikkeeksi runon kirjoittamista varten. Samalla kerättiin askartelumateriaalia rannan jännittävistä aarteista: simpukoista, kauniista kivistä ja meriheinistä. Ennen joululomalle lähtöä koulussa vietetään vielä kahta teemaa; Sibelius-teemaa itsenäisyyspäivän tienoilla ja tietenkin jouluteemaa. Oppilailla on paljon lauluesityksiä joulukuussa ja he esiintyvät erilaisissa kokoonpanoissa Torreviejassa, Orihuela Costalla ja Alicantessa. Koulun oppilaita on esiintymässä muun muassa Torreviejan joulukuusen pystytystilaisuudessa sunnuntaina 29.11.2015 ja Suomen itsenäisyyspäiväjuhlassa 6.12.2015. Lucia-kulkue on liikkeellä 11.–13.12. välisenä aikana. Costa Blancan Skandinaavinen koulu toivottaa kaikille ihanaa joulun odotusta!
Uusi Costa Blanca 4/2015 Tietoa Costa Blancan Skandinaavisesta koulusta: Oppilaamme rakastavat koulunkäyntiä! ”Visiomme on tulla parhaaksi pohjoismaiseksi kouluksi Espanjassa. Koulumme on turvallinen koulu, jossa jokainen saa olla oma itsensä, jossa oppilaita jatkuvasti kannustetaan oppimaan enemmän, jossa arvostetaan työrauhaa ja vahvistetaan uskoa tulevaisuuteen." Costa Blancan Skandinaavinen koulu tarjoaa opetusta pohjoismaalaisille oppilaille perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 sekä esiopetusta. Koulussa toimii tällä hetkellä kaksi suomenkielistä ja neljä ruotsinkielistä opetusryhmää. Koulussa toimii myös kaksikielinen varhaiskasvatusryhmä 3–6 -vuotiaille. Koulun opetusryhmät ovat pieniä, mikä mahdollistaa yksilöllisen opetuksen, ohjauksen ja runsaan tuen oppilaille. Koulu on pieni ja viihtyisä ja koulun ilmapiiri on rauhallinen ja harmoninen. Kiinteä vuorovaikutus opettajien ja oppilaiden välillä luo turvallisuutta ja mahdollistaa erinomaiset edellytykset hyvälle oppimiselle ja oppimistuloksille. Skandinaavisessa koulussa noudatetaan ruotsalaista opetussuunnitelmaa, mutta suomalaisilla luokilla opetussuunnitelma on muokattu suomalaisen opetussuunnitelman mukaiseksi. Käytännössä opetussuunnitelma on sama kuin Suomessa, mutta mm. vieraisiin kieliin Koulun pienin oppilas, Pertti, matematiikan tunnilla . panostetaan enemmän ja tunneäly (EQ) löytyy lukujärjestyksestä. Koulussa työskennellään terveys ja hyvinvointi –teemalla ja koulu on Espanjan ensimmäinen ulkomaalainen koulu, jolla on Vihreä Lippu. Skandinaaviseen kouluun on jatkuva oppilashaku. Oppilaita otetaan myös ns. vierailijaoppilaiksi lukukautta lyhyemmäksi ajanjaksoksi. Minimiopiskeluaika on kuukausi. Otamme vastaan hakulomakkeita ympäri vuoden. Ota pian yhteyttä ja varmista paikkasi koulussamme. Tervetuloa ihanaan kouluumme! Lisätietoja: www.skandinaviskaskolan.com tai rita@skandinaviskaskolan.com Rita Kivimäki Yksi kaksi kolme, askeleita polje, kohti omaa unelmaa, niin se pian toteutua saa. Täällä Suomessa on askeleita poljettu paljon pitkin vuotta ja se on kannattanut, sillä pian saamme jälleen nauttia Costa Blancan rannikon antimista ja tutustua lisää alueeseen ja sen ihaniin ihmisiin. Moni ihmettelee, miksi juuri kylmimpään vuodenaikaan sinne rannikolle suuntaamme, kun olisi lämpimämpiäkin paikkoja tarjolla. Me nyt satuimme rakastumaan ensikäynnillä siihen seutuun, sen kotoiseen tunnelmaan ja helppouteen liikkua. Talviaikaan siellä ei ole liikaa turisteja ja lämpötilat ovat meille ihan riittävät, me kun emme ole "rannoilla makaajia". Yöt ovat toki viileät, mutta illalla tarkenee kuitenkin ihailla tähtitaivasta vähän kevyemmissä tamineissa kuin pohjoisen pakkasissa. Matkaa emme etukäteen liikaa suunnittele, mutta nyt on tullut niin paljon hyviä vinkkejä eri ryhmien kautta facessa, että joitain retkipäiviä on jo suunniteltu. Tarkoitus on kuitenkin kulkea fiiliksen mukaan nauttien "Anne`s resorin" tyyliin kiireettömyydestä, luonnosta, ruuasta ja juomista. Myös omalle taiteelliselle työskentelylleni haluan antaa aikaa ja tällä kertaa on tulossa näyttelykin. Siispä Pian matkalla taas lämpimästi tervetuloa tammikuussa TorreMarketin kahvilaan tutustumaan taiteeseeni ja Vedic Art® -menetelmään. Ja viettämään mahdollisesti kanssani myös ”Päivää taiteilijana”. Hasta la vista! Ja oikein hyvää ja rauhallista joulun aikaa kaikille lehden lukijoille! Anne Mustajärvi Tornio 23
Uusi Costa Blanca 4/2015 Sahrami on maailman kallein mauste ja suhteessa painoon myös yksi maailman kalleimmista ruokaaineista. Sitä kasvatetaan monin paikoin Espanjassa. Sahrami on maustesahramin (Crocus sativus) kuivatuista, rihmamaisista luoteista koostuva mauste, jota käytetään muun muassa makeisissa ja leivonnaisissa makua ja keltaista väriä antamaan. Se on mausteena muun muassa espanjalaisessa paellassa ja ranskalaisessa bouillabaissessa. Sahramia käytetään myös esim. riisiruoissa värjäysaineena. Sen maku on kitkerä. Sahramin tuottajamaita ovat Espanja, Kreikka, Intia, Iran, Ranska, Turkki ja Marokko. Yhteen sahramigrammaan tarvitaan 200–600 käsin kerättyä luottia, ja yhdestä emistä (yhdessä kukassa yksi emi) niitä saadaan vain kolme kappaletta. Sahrami tuli Espanjaan Córdoban kalifaatin aikaan noin tuhat vuotta sitten ja levisi pitkin maata. Espanjassa paras sahrami on peräisin La Manchan alueelta. Minulla on tuttuja, jotka itse kasvattavat Murcian vuoristossa omat sahraminsa. Sahramipelto kukkii kauniita violetin värisiä krookuksenkukkia, joita Espanjassa kutsutaan nimellä rosa de azafrán , sahramiruusu. Espanjan sahrami – azafrán yli 100 gramman pakkauksissa. Sitä ei myöskään myydä irrallaan, vaan aina pakattuna, ja se on enintään edellisen vuoden satoa pakkaushetkellä. Se myydään enimmäkseen Yhdysvaltoihin ja Saksaan, missä on opittu arvostamaan sen parempia aromaattisia ominaisuuksia, väriä ja makua. Espanjalaisena sahramina myydään vilpillisesti maailmalla jo moneen kertaan todetusti myös marokkolaista, turkkilaista ja iranilaista huonompilaatuista sahramia, koska Espanjan sahramilla on parempi maine. Koska sitä myydään kuluttajille noin 8 000 euron loppuhintaan, vilpinteko on houkutteleva business. Olen saanut ystäviltäni välillä itse rakkaudella kasvatettuja ja hiilloksella vanhanaikaisella puusta ja silkkikankaasta tehdyn sihdin päällä paahdettuja sahraminluotteja, ja kyllä niissä on eroa kun vertaa markettien tuotteisiin. Muutenkin se on aina ollut lahja, jota arvostan siihen käytetyn työn määrän vuoksi, todellinen ystävyyden osoitus. Sahramin tuotanto ei ole vaikeaa, krookus kestää hyvin ja itsekeräys ja paahtokaan eivät ole vaikeita oppia. Sahramin kalliin hinnan takana on se valtava työmäärä, mikä yhteen kiloon maustetta tarvitaan. Kilossa on käytetty noin 250 000 kukkaa, jotka on ensin kerätty usean päivän aikana aikaisin aamulla kierrellen sahramipeltoa etsien oikeassa vaiheessa olevia kukkia. Jos ne ovat nuukahtaneita, keräys ja sahramilankojen nyppiminen vaikeutuvat. Niiden emistä on nypittävä jokaisesta huolellisesti kolme pientä luottilankaa, jotka on paahdettava varoen polttamista ja sitten säilytettävä kuivassa ja pimeässä, jotta niiden ominaisuudet säilyvät muuttumattomina pakkaukseen ja myyntiin asti. Hehtaari hyvää sahramipeltoa tuottaa viljelijälle n. 35 000– 45 000 €. Se on siis kannattavaa viljelyä, koska itse kasvi on vaatimaton ja helppo. Hehtaari kasteltua maata tuottaa n. 15–18 kiloa sahramia, kuivalla maalla 8–12 kiloa. Sahramia käytetään monenlaisten ruokien mausteena sekä väriaineena, kokeilkaapa jonkin jauhetun sahramin ja DOP-Manchan leimalla varustetun eroa, kun seuraavan kerran leivotte vaikka lucia-pullia. Joulu ja pääsiäinen ovat ajankohtia, jolloin sahramia käytetään eniten Suomessa. Annukka Valtanen Kukinta-aika on lokakuun lopulla tai marraskuun ensimmäisellä viikolla. Silloin joka päivä noin 20 päivän ajan käydään keräämässä aukeavia kukkia, ne levitellään kuivalle alustalle ja niistä poistetaan käsin (muutoin se olisikin mahdotonta) rihmamaiset voimakkaan punaiset luotit. Näitä hienonhienoja pieniä lankamaisia ja noin sentin mittaisia luotteja saadaan yhdestä kukasta vain kolme kappaletta. Sitten nämä luotit paahdetaan ja säilötään kuivassa valolta suojatussa paikassa. La Manchan alueella tiettyjen kuntien alueella kasvatettu sahrami on saanut suojellun alkuperänimikkeen Denominación de Origen Protegida Azafrán de la Mancha. Sitä pidetään ominaisuuksiltaan maailman parhaana ja sen kilohinta tuottajalle on noin 3 000 euroa, kun esimerkiksi iranilainen sahrami saattaa maksaa "vain" puolet, jopa alle. Sen kaikki ominaisuudet ja laatu on tarkkaan määritelty, ja sahramia, joka ei täytä näitä vaatimuksia, ei saa myydä DOP-merkillä. La Manchan DOP-sahramia ei koskaan myydä jauhettuna vaan aina kokonaisina luotteina, eikä missään tapauksessa 24
Uusi Costa Blanca 4/2015 25 Suomi-Seura 1 Minulla on iloista kerrottavaa Kympistä, (C/ Suecia 1 0). Olemme nyt saaneet kaikki tarvittavat viranomaisluvat: isännöitsijältä, Torreviejan kaupungin rakennusvirastosta, sähkölaitokselta ja vesilaitokselta, joten täysi rähinä voidaan laittaa päälle. En kuitenkaan malta olla puuttumatta vielä kerran SuomiSeuran jäsenten kahtiajakautumiseen uuden toimitilan hankinta-asiassa. Kaupungilla liikkuessa kuulee onneksi enimmäkseen myönteisiä kommentteja ja kysellään, milloin pääsee talkootöihin. Toivon negatiivisten lausuntojen loppuvan, kun pääsemme kaikki uuteen, väljempään tilaan, jossa ei koko ajan tarvitse väistellä toisiamme. Calle Suecia 1 0:n saneeraussuunnitelmien toteuttamiseksi arvioidaan tarvittavan noin 60 000,00 €. Seura on kampanjoinut eri tahoilla saadakseen lahjoitusvaroja eri yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä. Suomi-Seuran kärkiprojekti nytkähtää oikein aimo harppauksen eteenpäin, kun suomalaisen EKE-yhtiöiden Espanjaan etabloitunut aluepäällikkö ja suunnittelija Tomi Varjo suunnittelee uusien toimitilojen lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö-, automaatiosekä heikkovirtajärjestelmät. Suunnittelu on edennyt hyvää vauhtia. Vastineeksi EKE saa käyttää tilaa sen valmistumisen jälkeen referenssikohteena ja esitellä sitä mahdollisille asiakkaille. Suomi-Seura hankkii ilmastointija jäähdytyslaitteet sekä valaisimet. EKE toimittaa automaatioja heikkovirtalaitteet sekä tarvittavat ohjausja valvontajärjestelmät. Kyseessä on ”Smarthome by EKE” kotiautomaatioratkaisu, jonka avulla voi esimerkiksi valvoa Suomesta käsin Espanjan asuntoa. Valaistusta ohjataan uudella langattomalla radiosignaaliin perustuvalla Enocean järjestelmällä, jonka EKE on integroinut osaksi omaa tuotettaan. Järjestelmä ei käytä paristoja tai muita luonnonvaroja kuluttavaa tekniikkaa, vaan perustuu puhtaasti ympäristöstä saatavaan energiaan, Suomalaisten yritysten tiukan taloustilanteen vuoksi lahjoitusrahaan on suhtauduttu nihkeänlaisesti. Suomi-Seura ry Helsingistä on avustanut 2 000,00 € ja 360HomeTourin toimitusjohtaja Seppo Valkonen Espanjassa 300 € rahalahjoituksella. Muitakin lahjoituksia on alkanut tulla kuten EKE-yhtiöiltä. Kiitos kaikille lahjoittajille! Kiitos yhteistyökumppaneille ja jäsenistölle kuluneesta EKE suunnittelee älykkään toimiston Calle Suecialle kuten painikkeen painamisesta koituvaan tai ympäristön valaistuksesta saatavaan. Kaikkia toimitiloihin tulevia järjestelmiä voidaan ohjata ja valvoa yhdestä toimistossa olevasta pisteestä sekä myös etäohjata mobiilikäyttöliittymistä tai internetin kautta. Suunnittelu on siis pitkän kokemuksen omaavien ammattilaisten käsissä, mutta sen lisäksi tarvitaan eri alojen ammattilaisia, joita meitä suomiseuralaisten joukossa varmasti on. Töitä riittää myös kaikille siivouksesta ja maalauksesta kiinnostuneille. Innokasta työvoimaa pyydämme ilmoittautumaan joko toimistoon tai Seuran varapuheenjohtajalle Raimo Lukkariselle +34 634 334 1 60, joka toimii C/ Suecian töiden valvojana. Lisätietoja: Jorma Zielinski, johtaja, EKE-Yhtiöt, Kotiautomaatio, puh. +358 40 51 5 11 41 , jorma.zielinski@eke.fi Tomi Varjo, aluepäällikkö Espanja, EKE-Yhtiöt, Kotiautomaatio, puh. +358 40 456 01 67 / +34 631 004 903, tomi.varjo@eke.fi vuodesta. Toivotan kaikille rauhallista joulua, hyvää tahtoa ja juhlavaa uutta vuotta 201 6, jolloin seura juhlii 30-vuotisjuhliaan. Sulevi Suomi puheenjohtaja
Uusi Costa Blanca 4/2015 26 2 Suomi-Seura Costa Blanca Suomi-Seura VARAINKERUU KYMPILLE (CALLE SUECIA 10) Haluan olla mukana toteuttamassa seuran toimitilahanketta ja lahjoittaa seuran toimitilarahastoon. Rengasta sopiva vaihtoehto: 1 50 € 1 00 € 50 € __________ € (muu summa) Maksan lahjoituksen toimistolla / seuran pankkitilille: ES0800811 473630001 423752 Nimi _________________________________________________ Jäsennumero ________ Puhelin __________________ Sähköposti _______________________________________ Rakennetaan tulevaisuutta yhdessä! Kiitos avustasi! Palauta tämä kaavake toimistolle tai lähetä tiedot sähköpostilla: cbsuomiseura@gmail.com Lahjoitukset Suomi-Seuraan ovat alkaneet Aikaisempien vuosien lahjoittajien nimet on kaiverrettu metalliseen laattaan hopeoituna. Tämän ja ensi vuoden loppuun mennessä 1 00 euroa tai enemmän lahjoittaneiden nimet kaiverretaan vastaavaan hopeoituun laattaan. Yli 1 000 € lahjoittaneiden nimet tulevat suuruusjärjestyksessä kultareunaiseen kuparilaattaan. Kymmenen suurinta lahjoitusta tuplakokoisena muihin verrattuna. EKE Yhtiöt on jo tukenut seuraa huomattavalla lahjoituksella. Nämä laatat kiinnitetään Suomi-Seuran uusien tilojen seinälle ja säilytetään vuosikymmeniä. Kaikkien yli 20 euroa lahjoittaneiden nimet julkaistaan aina seuraavassa UCB/Tiedotuslehdessä lahjoitusjärjestyksessä. Ns. kolikkohinkki on tähän mennessä tuottanut 535,00 euroa ja muut lahjoitukset 2.867,00 euroa eli yhteensä 3.402,00 euroa. Suurkiitos Teille kaikille, jotka nopeutatte uusien tilojen valmistumista lahjoituksillanne. Keräysvastaavia tarvitaan kuitenkin lisää. Virallisesti vahvistetuiksi kerääjiksi on nimetty Jouko Raita (sijoittajat ja Etelä-Suomen lääni) Esa Erämaa (ATK-ala, sähkölaitokset, ministeriöt ja Länsi-Suomen lääni). Vielä tarvitaan aluevastaavia Itä-Suomi, Oulun lääni, Lapin lääni, Ahvenanmaa, Espanja vastuulliset ja lisäksi ainakin kymmenen ns. asiakassegmenttivastuullista. Halukkaita aktiivisia, määrätietoisia ja ihmisläheisiä kerääjien toivotaan ottavan pikaisesti yhteyttä varainhankintavastaavaan Esa Erämaahan puh. +358 50 401 7507, e-mail esa@eramaa.fi tai esaeramaa@gmail.com Tänä vuonna yli 20 euroa lahjoittaneet: Jouko Raita, Esa Erämaa, Esko Niemistö, Toini Törni, Marja Liisa Tanskanen, Suomi-Seura ry Helsinki ja Tapio Halonen. Esa Erämaa Costa Blanca Suomi-Seuran syyskokous 26.11.2015 Sääntömääräiseen syyskokoukseen hotelli Cabo Cerveran tiloihin oli kokoontunut 1 43 jäsentä. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kari Winberg ja sihteeriksi Riitta RaitasuoLukkarinen. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pirjo Mattsson ja Unto Vuontisjärvi. Ääntenlaskijoiksi valittiin Markku Tuominen ja Pentti Katainen. Vilkkaan keskustelun jälkeen hallitukselle myönnettiin lupa avata Bankinteristä 60.000 euron luotollinen tili uusien tilojen remontointitarkoituksiin. Korko tulee olemaan 3 % nostetulta osalta. Hallitus esitti yhdistyksen sääntöjen kohtaan III jäsenistö 5 § muutosta, jonka mukaan ”Jäsenmaksukausi on 1.8. seuraavan vuoden 31.7. asti vuoden kerrallaan. Tällä mahdollistetaan jäsenten suoraveloitus heidän niin halutessaan.” Ehdotus ei mennyt läpi ja päätettiin jatkaa entiseen tapaan. Jäsenmaksu on edelleen 35 euroa. Tulevan vuoden tuloja menoarvio aiheutti myös vilkasta keskustelua. Varapuheenjohtajalle esitetty 500 euron kulukorvaus hyväksyttiin. Vuoden 201 6 toimintasuunnitelma hyväksyttiin pienellä muutoksella koskien työharjoittelijoita. Uusien toimitilojen saneerausarviosta esitettiin paljon kysymyksiä. Vetovastuussa oleva Raimo Lukkarinen kertoi, että olemme tehneet kustannusarvion olemassa olevilla Jatkuu seuraavalla sivulla
Uusi Costa Blanca 4/2015 27 Suomi-Seura 3 4.11 . klo 8 kokoontui Torreviejassa tut-tuun lähtöpaikkaan 33 suomiseuralaista valmiina siirtymään bussilla Alicanten rautatieasemalle. AVE-luotijunaan mentiin turvatarkastuksen kautta, ja menomatkan paikkojen jako vähän takelteli, mutta lopulta kaikilla oli mukava istumapaikka. Matkanteko oli todella miellyttävää. Korvat vain menivät usein lukkoon. Matka Alicantesta Madridiin kesti 2 h 30 min. ja paluumatka ilman pysähdyksiä vain 2 h 5 min.! Miellyttävää matkantekoa. AVE-luotijunalla Madridiin Noin klo 1 7.30 kirjauduimme Best Western Hotel Los Condesiin, joka sijaitsi Gran Vían pienellä sivukadulla eli mitä parhaiten. Ilta olikin vapaa ja ryhmä jakaantui kuka minnekin, lähinnä ruokailemaan ja kävelemään. 5.11 . hyvän aamiaisen jälkeen alkoi kolmen tunnin kävelykierros keskikaupungilla sisältäen mm. Puerta del Solin, vanhan kaupungin, Plaza Mayorin, kauppahallin, kuninkaanlinnan ja oopperaaukion. Puerta del Solilla on perinteenä uudenvuoden aattona, että hallintorakennuksen kello lyö 1 2 kertaa ennen puoltayötä ja juhlijat yrittävät nielaista viinirypäleen jokaisella lyönnillä. Niille, jotka tehtävässä onnistuvat, on tiedossa menestyksekäs vuosi. Tapahtuma on televisioitu vuodesta 1 962 lähtien. Gran Vían ja kävelykadun kulmassa sijaitsevan tavaratalo El Corte Inglésin 9. kerroksessa on upea gourmet-osasto kahviloineen, josta on mahtavat näkymät yli kaupungin. 6.11 . meillä oli vielä aikaa klo 1 4 asti. Osa meistä käveli Retiro-puistoon. Aurinkokin tuli kunnolla esiin ja lämpötila nousi yli +20 asteeseen. Kiitos kaikille osallistujille! Hyvää syksyn jatkoa! Teksti ja kuvat: Mallu Ranta Gran Vía Retiro tiedoilla ja hyödyntäneet nykyisen toimiston käyttökelpoiset laitteet. Seuran puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Sulevi Suomi . Hallituksen varsinaiset jäsenet seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi: Erämaa Esa, Lukkarinen Raimo, Tanskanen Marja-Liisa, Raitasuo-Lukkarinen Riitta, Potman Pille, Carlenius Kirsti, Vuontisjärvi Unto ja Takalo Jussi Hallituksen varajäsenet vuodeksi : Halttunen-Havulinna Sinikka (tiedotus), Hyllinen Jani, Savolainen Kaisa, Punkanen Tiina (harjoittelijat) ja Halonen Tapio Tilintarkastajat : Järn Liisa ja Söderström Terttu Varatilintarkastajat : Varis Osmo, Sutinen Tuija Juhlatoimikunta (Suomi-Seuran 30-vuotisjuhla): Rajakangas Maggie, Nurmi Paula, Butilkin Oili, Peltonen-Sandell Pirkko, Lajunen Jouko ja Vuontisjärvi Unto Matkailuryhmä : Ranta Mallu, Kurvinen Marja-Liisa, Fagerström Mailis, Vitikainen Tapani ja Varis Osmo Yleiskokouksen pöytäkirja julkaistaan seuran kotisivuilla, samoin toimintasuunnitelma ja talousavio. (www.costablancasuomiseura.es) Syyskokous – jatkoa edelliseltä sivulta
Uusi Costa Blanca 4/2015 28 4 Suomi-Seura Vanhustenviikon päätöstilaisuudessa Ratto-Tallissa kerrottiin 22.1 0. tiukkaa asiaa mielen hyvinvoinnista ja muistin ikämuutoksista. Tilaisuus keräsi koolle kuutisenkymmentä aiheesta kiinnostunutta torreviejalaista. Vaikka asiat kiinnostivat, vanhustenviikon nimi herätti kuulijoissa kapinamieltä. Joukossa ei nimittäin ollut ensimmäistäkään vanhusta, korkeintaan jokunen harmaa pantteri. Vanhustenviikon tapahtuman puuhanainen, sairaanhoidonopettaja ja tietokirjailija Tiina Punkanen joutui perustelemaan nimeä ikinuorille. – Suomessa on vietetty vanhustenviikkoa vuodesta 1 954 alkaen. Saimme tilaisuuden järjestämiseen apurahan Suomesta, siksi nimi. Tämä on tiettävästi ensimmäinen vanhustenviikon tapahtuma, jonka Suomi-Seura järjestää Espanjassa. Terveyttä aivoille Tänä vuonna vanhustenviikon teemana oli Tulevaisuutta rakentamaan, ja niinpä tilaisuuteen oli kutsuttu esiintymään niitä varsinaisia tulevaisuuden rakentajia. Costa Blancan Skandinaviska skolanin 4.–6.-luokkien oppilaat lauloivat Junnu Vainion tutun Vanhoja poikia viiksekkäitä sekä Robinin kappaleen Puuttuva palanen – ja he lauloivat hyvin! Tulevaisuuden toivojen jälkeen pääsi ääneen muistineuvoja, sairaanhoitaja Milena Vanhala , joka lasketteli painavia sanoja muistin huoltamisesta. Moni asia oli tuttua tietoa, mutta miten ne yksinkertaiset viisaudet unohtuvatkin niin helposti... – Aivot tarvitsevat terveitä elämäntapoja, kuten säännöllistä ja monipuolista ruokavaliota. Kaikki liikunta on hyväksi, mutta reipasta liikuntaa pitäisi harrastaa vähintään puoli tuntia päivässä, viisi kertaa viikossa. Pari, kolme kertaa viikossa olisi hyvä harjoittaa tasapainoa, lihasvoimaa ja notkeutta. Riskit hallintaan Milena Vanhala muistutti, että on olemassa monia riskitekijöitä, joihin voi vaikuttaa itse. Ravitsemuksen ja liikunnan lisäksi kannattaa pitää huolta pääkopan suojaamisesta. – Kypärä päähän pyöräillessä! Pienilläkin haavereilla voi olla laaja-alaisia seurauksia myöhemmin. Oma lukunsa on runsas alkoholinkäyttö, joka lisää muistisairauksien riskiä. Samoin on tupakoinnin laita. – Pitkään jatkuva, riskirajan ylittävä alkoholinkäyttö ja toistuva, humalaan ja krapulaan johtava juominen ovat kaikkein haitallisimpia aivojen terveyttä ja muistia ajatellen. Entä mitä ne riskirajat sitten ovat? Vastaus oli monelle yllätys. – Yli 65-vuotiaalle riskiraja on kaksi alkoholiannosta päivässä. Hyvä mieli, parempi muisti Useimmat tietävät – vaikka eivät aina haluaisi olla tietävinään – mitä ei pitäisi tehdä, jos haluaa pitää aivonsa ja muistinsa kunnossa. Kaikki hauska ei kuitenkaan ole kiellettyä, päinvastoin! – Terveet aivot eivät höperöidy, muisti ei lopu kesken, eivätkä muistisairaudet kuulu normaaliin vanhenemiseen. Aivoja pitää käyttää, aktivoida ja lepuuttaa. Pitää muistaa myös nukkua riittävästi. Myös ystävyyssuhteiden ylläpitämisellä on oma, tärkeä osuutensa aivojen hyvinvoinnille. – Hyvä mieli, parempi muisti. Stressi ja masennus saattavat aiheuttaa muistioireita, mutta ne paranevat kun tilanne helpottuu. Syytä huoleen? Jokaisen muisti sassaroi joskus. Tuttu naama, mutta mikä se nimi olikaan? Minne jätin lukulasit? Kenelle lainasinkaan Torreviejassa rakennetaan tulevaisuutta sen kirjan? Tuttuja tilanteita – harmittavia, mutta eivät vielä huolestuttavia. Milloin sitten pitäisi huolestua? – Muistitestiin kannattaa mennä, jos muistin tila huolestuttaa itseä tai läheistä, ja jos muistioireet haittaavat arkea. Ikääntymisen liittyvät muutokset ovat hyvin yksilöllisiä, mutta normaalisti ihmisen oppimiskyky säilyy, äly pelaa ja arjessa selviytymisen taito pysyy. – Ajantajun hämärtyminen, esineiden katoaminen ja niiden käyttötarkoituksen ymmärtämisen vaikeutuminen, päättelyja ongelmanratkaisukyvyn heikkeneminen tai uuden oppimisen vaikeutuminen voivat olla huolestuttavia merkkejä. On esimerkiksi normaalia unohtaa pankkikortin tunnusluku, mutta epänormaalia unohtaa, mikä on pankkikortti. Hyvinvointia mielelle Tiina Punkanen aloitti puheenvuoronsa mielen hyvinvoinnista kysymällä kuulijoilta, mikä teki hyvän mielen juuri tänään. Vastauksia suorastaan sateli: aurinko, valo, lapsenlapset, hymy... Kun niihin lisättiin muutama perusasia – riittävä perusturvallisuus ja hyvät ihmissuhteet – alkoi mielen hyvinvointipaketti olla koossa. – Mielenterveyttä edistävät toivo ja toimintakykyisyys. Luovuus, lämpö ja rakkaus ovat tärkeitä, samoin realistisuus, joustavuus, ahdistuksensietokyky, syyllisyydentunteiden sietokyky, itsenäisyys, itsearvostus ja sopeutumiskyky, Tiina Punkanen luetteli. Myös mielen hyvinvoinnin peruskiviä ovat liikunta, lepo ja ravitsemus. – Jokaisella on itselle sopivat keinot oman hyvinvointinsa edistämiseen. Tulevaisuus on tässä ja nyt: on sinusta itsestäsi kiinni, miten ja millaiseksi haluat sen rakentaa! Liikunnan tärkeyttä korostettiin monisanaisesti, mutta vasta Suomi-Seuran terveysinfon harjoittelija, Porvoon Point Collegen opiskelija Anna-Mari Nuorala muutti sanan lihaksi patistelemalla kuulijat mukaan pieneen jumppahetkeen, jonka jälkeen kuuntelu sujui taas mallikkaasti. Kosmetologi, hieroja Sari Mankinen kertoi jalkojen terveyden merkityksestä kokonaishyvinvoinnille. Hän totesi, että jalkavaivat koetaan usein ikääntymisen ongelmiksi, mutta niiden syyt pitäisi aina selvittää. – Torreviejassa kävellään paljon, mutta pitäisi muistaa myös venytellä. Hyvinvoivat jalat kuljettavat kevyesti eteenpäin. Vanhustenviikon tapahtumassa tuli esiin niin paljon tärkeää ja kiinnostavaa asiaa, että pureskelemista riitti varmasti pitkäksi aikaa. Siitäkin huolimatta, että juhlan sankarit, vanhukset, puuttuivat tilaisuudesta tyystin. Siinä suhteessa on ehkä odotettavissa parannusta: onhan nuoruus tunnetusti tauti, josta paranee joka päivä. Minna Siilasvuo Vanhustenviikon huipentumassa perehdyttiin muistiasioihin Pieni jumppatuokio sai kuulijoiden lantiot liikkeelle.
Uusi Costa Blanca 4/2015 29 Suomi-Seura 5 Ilkanmiehet valloittivat Torreviejan suomalaiset ”Kun poijat ne raitilla laulelivat, niin tytöt luuli urkujen soivan...” aloittivat Ilkanmiehet konserttinsa Matti Ala-Välkkilän johdolla Virgen del Carmenin salissa 24. lokakuuta, ja komeasti ne miesäänet soivatkin. Ilkanmiehet löysivät tiensä Torreviejaan, koska yksi kuorolaisista lomailee seudulla ilmeisen vakituisesti. Liekö siinä syy siihen, että tarinat kuorolaisten saavutuksista ovat kulkeneet heidän edellään? – Teillä on täällä kova maine – laulajinakin, Costa Blancan Suomi-Seuran puheenjohtaja Sulevi Suomi veisteli tervetuliaissanoissaan. Maineeseen lienee vaikuttanut perinteinen eteläpohjalainen vaatimattomuus, jota konsertin juontanut Olavi Raitila erityisesti tähdensi. – Monella meistä on oopperatausta, sillä useimmat ovat olleet jollakin tavalla mukana Ilmajoen kansanoopperoissa. Samaan vaatimattomaan linjaan sopi myös Raitilan muistutus, että kaikenlainen konsertin tallentaminen, väliaplodien antaminen ja valokuvaaminen on ehdottomasti sallittua. Kylänraitilta Finlandiaan Konsertti koostui mukavan vaihtelevasta ohjelmistosta, jossa vuorottelivat sopivasti kansanlaulut, nykyaikainen kuoromusiikki, ikivihreät ja varsin tuoreetkin iskelmät, herkät balladit ja huumoripitoiset laulut. Ainakaan kuulijat eivät olleet vaarassa kyllästyä, tuskin laulajatkaan. Korvaan tarttui erityisesti Mika Siekkisen sovittama Öiset kitarat , jonka kivat ränkkäsoinnut haastoivat laulajat ja hivelivät kuulijan korvaa. Pienet rytmilliset epätarkkuudet saattoi pistää kuumuuden piikkiin. Myös Asko Vilenin Meristä kaunein on aina yhä kaunista kuultavaa. Kauniiksi lopuksi Ilkanmiehet lauloivat serenadin, koska se kuuluu asiaan aina kun on naisia paikalla. Tällä kertaa oli, itse asiassa salin täydeltä. Serenadin saivat kuitenkin Maggie ja Mallu kiitoksena ahkeroimisestaan konsertin järjestämisessä. Ilkanmiehet vaatimattomasti: Ilmajokinen mieskuoro Ilkanmiehet on perustettu jo vuonna 1 961 , ja parhaillaan sen kirjavahvuuteen kuuluu 33 laulajaa, joista peräti 25 oli mukana Torreviejan valloituksessa. Viimeiset 1 4 vuotta kuoro on toiminut Matti Ala-Välkkilän johdolla. Kuoro on hankkinut kannuksia osallistumalla kansainvälisiin kuorokilpailuihin muun muassa Budapestissa, josta Ilkanmiehet toi tuliaisinaan hopeisen diplomin. – Se on harrastajakuorolta erinomainen saavutus, Matti Ala-Välkkilä totesi. Ilkanmiehet on julkaissut kolme äänitettä, joista kahta (Lakeuden lauluja 1 999 sekä Poijat raitilla 2007) on vielä saatavissa kuorolaisilta. Kuoron kahdeksanpäiväinen matka Torreviejaan sisälsi Carmen del Virgenin konsertin lisäksi pääasiassa lomailua höystettynä muutamilla epävirallisilla, pienillä esiintymisillä. (MS) Yllä: Ilkanmiehet Carmen del Virgenissä: Ykköstenorit ja -bassot, kakkostenorit ja -bassot paikoillaan, je keskellä ne, jotka osaavat laulaa... Keskellä edessä kuoron johtaja Matti Ala-Välkkilä, vasemmalla juontaja Olavi Raitila. Viime hetkellä kävi ilmi, että yleisön joukossa oli myös miehiä. Olavi Raitila kutsui lavalle kaikki miehet, jotka olivat joskus laulaneet Sibeliuksen Finlandiaa kuorossa. Liikennettä syntyi yllättävän paljon, vaikka kaikki kutsutut eivät lähteneetkään mukaan. Kun Finlandia-hymni kajahti salissa, kylmät väreet kiirivät helteestä huolimatta pitkin selkäpiitä. En usko olleeni ainoa, jonka silmät kostuivat. Minna Siilasvuo
Uusi Costa Blanca 4/2015 30 6 Suomi-Seura Terveyttä ja työtä Torreviejasta P erushoitaja Merja Yrjölä oli jo pitkään kipuillut atooppisen ihon kanssa, ja tämä oli syy, miksi hän hakeutui juuri Torreviejaan. Aikaisemmin Merja oli työskennellyt mm. Kymijoen Hoiva ry:n palveluksessa allekirjoittaneen ollessa siellä johtajana. Jo silloin Merja kärsi ajoittain vaikeasta käsi-ihottumasta ja keskustelimme ratkaisuvaihtoehdoista. Kerroin Merjalle omista haaveistani työskennellä Espanjan Torreviejassa, jossa toinen kotimme on sijainnut vuodesta 2006. Omat haaveeni eivät ole toteutuneet, mutta Merjan ottaessa minuun yhteyttä kesällä 201 5, osui se juuri oikeaan kohtaan. Olin edellisenä päivänä keskustellut Costa Blancan Suomi-Seuran puheenjohtajien kanssa seuran terveysinfon toiminnasta. Olimme yhdessä sitä mieltä, että tarvitsisimme sinne ”oikean” ihmisen laittamaan asioita ajan tasalle. Ehdotinkin siinä samassa Merjalle tätä ja asiat rullasivat nopeaan tahtiin eteenpäin niin, että hän aloitti työskentelyn eli työkokeilun syyskuun alussa kolmen kuukauden ajaksi. Tässä Merjan ajatuksia: ”Täytän ensi tammikuussa 60 vuotta. Kotoisin olen Kymenlaaksosta, Kouvolasta, jossa asun edelleen. Olen aloittanut 1 6-vuotiaana kauppa-apulaisena, ja työskennellyt niin kassana kuin kemikaliomyyjänäkin. Viimeiset kaupanalan työvuodet tein Muotitalo Lehdossa, jossa vuosia kertyi 1 2.” ”Isäni sairastuttua ja dementoituessa huomasin, että hoitoala olisi työ, jota haluaisin tehdä. Siinä tunnen itseni tarpeelliseksi auttaessani sairaita ja vanhuksia. Hakeuduin kouluun 1 991 ja valmistuin perushoitajaksi jouluna 1 993. Koen, että kaupanalan vuodet olivat eduksi ja hyvä pohjustus ja oppi asiakaspalveluun.” Miten olet viihtynyt hoitotyössä? ”Työtä on riittänyt tekevälle koko ajan. Tuttua on työn alkuvuosilta niin kotisairaanhoito kuin osastotyökin. Kuitenkin viimeisinä työvuosina minua alkoi vaivata jo lapsuudesta tuttu atooppinen ihottuma, joka ajoittain oireili pahanakin ja saattoi taas yhtäkkiä hävitä joksikin aikaa pois. Hoitotyö tehdään käsillä, ja nyt sairastuin vaikean atooppiseen käsiekseemaan. Ihottuma on siis pahin käsissäni. Huolimatta siitä, että työnkuvaani oli muutettu jo useampaan kertaan käsilleni sopivammaksi, tuli seinä lopuksi vastaan. Työterveyslääkärini sanoi, ettei näillä käsillä tehdä hoitotyötä ainakaan siinä mielessä, mitä se oli siihen asti. Vuonna 201 3 siirryin asumisenohjaajaksi sosiaalipalveluihin, jossa ihoni pysyikin suhteellisen hyvänä, kunnes tänä kesänä taas tuli takapakkia ja käteni olivat vereslihalla. Onneksi sain mahdollisuuden etsiä uudelleen itselleni työnkuvan muutosta Eläke-Varman kautta.” Miksi valitsit juuri Torreviejan kaikista Välimeren paikoista? ”Siksi Torrevieja nimenomaan, koska täällä on maailman paras mikroilmasto. Tiina Punkanen oli kertonut minulle suolajärvistä jo vuosia aiemmin. Tiesin heti, minne halusin.” Millaista työsi Suomi-Seuran terveysinfossa on ollut? ”Työ on ollut kevyttä, mittauksia ja terveysneuvontaa. Olen huomannut, ettei mikään toimenpide ole niin tärkeä kuin se, että ihminen saa kertoa huolensa ja murheensa. Kokonaisvaltainen ihmisen kohtaaminen ja kuunteleminen ja kiireetön hetki vain hänen kanssaan helpottaa, ja usein turhat valitukset unohtuvat ja tilalle löytyykin positiivisia asioita, joita ei ole aikaisemmin huomattukaan. Mielen hyvinvointi on erittäin tärkeä kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa.” Millaista mielestäsi arki on Espanjassa, Torreviejassa? ”Asun keskustassa, mutta rauhallisella kadunpätkällä. Asunto on kerrostalon 5. kerroksessa ja huoneet ovat kahdessa tasossa. Parvekkeelta on hyvät näkymät kaupungin kattojen ylle. Rannalle ja työpaikalle on vain noin 500 metriä ja kävelen sinne muutamassa minuutissa. Täällä on kaunista ja meri antaa oman tärkeän säväyksensä. Olen kävellyt paljon päivittäin nimenomaan rannan tuntumassa. On mukava, että kaupunkilaisilla on paljon koiria. Ilmasto on atooppiselle iholle paras mahdollinen. Kaksi suolajärveä ja meri puhdistavat ilmaa ja se on monelle astmaatikolle elinehto. Moni on parantunut täällä täysin vaivoistaan ja säryistään. Käyn suolajärvellä liottelemassa käsiäni muutaman kerran viikossa ja päivittäin pyrin uimaan merivedessä. Apu on ollut selkeästi nähtävissä. Parhaiten törmään muihin suomalaisiin työkokeilupaikassani Suomi-Seuralla ja suomalaisissa baareissa. Pidän olostani, koska täällä on aito espanjalainen tunnelma: ei mitään väkisin tyrkyttämistä tai sisään vetoa, vaan saat kävellä rauhassa. Lisäksi joukkoon sulautuu hyvin. Ihmiset ovat ystävällisiä. Rappukäytävässä toivotellaan hyvät päivät ja huomenet. Ihmiset puhuvat mielellään espanjaa. Tänään viimeksi kohteliaalla iäkkäällä espanjalaisrouvalla oli kovasti asiaa. Nyt on hyvä syy aloittaa espanjan opinnot, sillä haaveena on tulla tänne eläkevuosiksi, jos ne joskus koittavat.” Mitä työkokeilun jälkeen? ”Kotiin palaan marras–joulukuun vaihteessa. Uskoakseni terveempänä ja pirteämpänä. Uskon käsienikin lopullisesti tervehtyneen muutaman viime kuukauden aikana. Alun perin ajatus oli, josko saisin räätälöityä täältä itselleni työn, että voisin jäädä maahan pysyvästi, mutta ainakaan vielä ei ole löytynyt sellaista työtä. Ja kotiin on joka tapauksessa mentävä. Oma asunto on tyhjillään, ja asioita on hoidettava Suomessakin. Mutta tulevaisuuden haave, asuminen täällä, on taas monta askelta lähempänä.” Mitä haluat sanoa muutoksesta haaveilijoille? ”Muutosta ei kannata pelätä. Älä jossittele. Kuuntele itseäsi ja sydäntäsi, se tietää, mitä tahdot ja mikä on oikein. Ole rohkea, kyllä elämä kantaa.” ”Haluan kiittää Tiinaa siitä, että hän mahdollisti pääsemiseni tähän työkokeiluun Espanjan Torreviejaan. Ilman hänen tukeaan ja panostaan tämä olisi jäänyt kenties vain haaveeksi.” Teksti ja kuvat: Tiina Punkanen Taustaa ja työhistoriaa Mikä sinut sai vaihtamaan alaa?
Uusi Costa Blanca 4/2015 31 Suomi-Seura 7 Olen Pirita Jurmu Tampereelta. Minulla on 1 6ja 1 2vuotiaat tyttäret, joista vanhempi opiskelee Suomessa ja nuorempi tulee kanssani Espanjaan. Suoritan parhaillaan aikuiskoulutuksena matkailualan perustutkintoa Kainuun ammattiopistossa, Vuokatin toimipisteessä. Heti Suomi-Seurassa vietetyn työssäoppimisjakson jälkeen valmistun matkailupalvelujen tuottajaksi keväällä 201 6. Koulutukseni keskeisimpiä kokonaisuuksia ovat olleet majoituspalvelut, matkailupalvelujen toteuttaminen, opastuspalvelut ja matkailupalvelujen tuotteistaminen. Paula Nurmi kertoi 5.11 . Suomi-Seuralla sanoin ja kuvin vaelluksestaan Santiago de Compostelaan: Tein vaelluksen ns. Ranskan reittiä huhtikuussa 201 4 alkaen Leonista, josta pienien mutkien kautta matkaa kertyi Santiago de Compostelaan 320 kilometriä. Varsinaisia vaelluspäiviä oli 1 7, jolloin keskimääräinen päivävaellus oli hiukan alle 1 9 kilometriä. Majoituin etupäässä edullisissa pyhiinvaeltajille tarkoitetuissa majapaikoissa; alberqeissa 5-1 euroa yö. Matkakumppanini oli Marita Suomesta, jota en tuntenut entuudestaan, mutta camino onkin enemmän vaellus itsenä kanssa kuin seurassa. Ote matkapäiväkirjasta 1 3.4.201 4: Lähdemme matkaan ilman aamukahvia, jonka odotimme saavamme seuSuomi-Seuralla uusi harjoittelija Aiemman työssäoppimisjakson suoritin viime keväänä Islannissa islanninhevosja matkailutilalla. Alkusyksystä olin työssäoppimisjaksolla Vuokatti Safariksella Vuokatti Huskyn toimipisteessä. Aiemmin olen työskennellyt pitkään ravintola-alalla. Aloitin työskentelyn Suomi-Seurassa 23.11 . ja tulen hoitamaan toimiston tehtäviä monipuolisesti. Autan matkojen ja retkien järjestämisessä ja teen innoissani mitä tahansa matkailualaan liittyviä asioita ja toki kaikkea mitä eteen tulee! Pirita Camino raavassa kylässä. Baareja on, mutta kaikki kiinni. Mummo parvekkeelta huutelee, että lähimmän kahvipaikan löydämme parin kilometrin päästä. Kun tulemme baariin niin ovella on lappu; pahoittelemme häiriötä, avaamme klo 1 8. Päätämme kuitenkin hengähtää hetken ja siinä samassa baarin omistajan äiti (mummo jo hänkin) huutelee, että onko kiire. Voimmeko odottaa hetken, hän käy herättämässä tyttärensä Lilin. Lili on pitänyt baaria auki yömyöhään, mutta saapuu iloisena kysymään mitä saisi olla ja järjestääkin meille oikein ruhtinaalliset tarjottavat. Halauksien kera toivottelemme toisillemme kaikkea hyvää ja matka jatkuu... Pohjois-Espanjassa tuntuu olevan vain ihania ja ystävällisiä ihmisiä. Teksti: Paula Nurmi Kuva: Raija Airio Syksyn 201 4 yleiskokous päätti toimintasuunnitelmassa, että uuden toimitilan hankkiminen Suomi-Seuralle on vuoden 201 5 päätehtävä. Sen mukaisesti on toimittu. Uudet tilat löytyivät Torreviejassa osoitteesta Calle Suecia 1 ja monien vaiheiden jälkeen kauppa allekirjoitettiin 3.8.201 5. Seura sai lopulta rakennusluvan marraskuun 5. päivänä 201 5. Uuden tilan kunnostaminen on vuoden 201 6 pääasia. Tila on tarkoitus saada käyttöön kevään 201 6 aikana. Toimisto, kirjasto, kahvio ja terveysinfo saavat silloin asianmukaisemmat tilat ja toiminnan kehittäminen mahdollistuu. Seuran 30-vuotisjuhlat pidetään syksyllä 201 6. Myös perinteiset juhlapyhät huomioidaan toiminnassa. Työssäoppimismahdollisuuksia tarjotaan edelleen. Se on suomalaisten työharjoittelijoiden EU-rahoitteinen opiskelumuoto. Seuran uutena opiskelijavastaavana toimii KM Tiina Punkanen. Poimintoja Costa Blanca Suomi-Seuran toimintasuunnitelmasta 2016 Tiedottaminen jäsenistölle tapahtuu ensisijaisesti seuran verkkosivujen avulla, Facebookissa, sähköpostitiedotteilla ja seuran ilmoitustaululla. Uusi Costa Blanca -lehden keskiaukeamalla ilmestyy seuran tiedotuslehti neljä kertaa vuodessa. Matkat ja retket Seura pyrkii järjestämään suosittuja päiväretkiä ensi vuonna ainakin yhden kuukaudessa. Pidempiä hotellimatkoja Espanjan merkittäviin kulttuurikohteisiin järjestetään sekä kevätettä syyskaudella kerran tai kaksi. Harrastuspiirien vastuuhenkilöt löytyvät Seuran ilmoitustaululta ja verkkosivuilta http://costablancasuomiseura.es: kielikurssit, petankki, soittaminen, bridge, maalaus, tennis, käsityöt, lentopallo, sauvakävely, mölkky ja Karjala-kerho. Kevätkausi 11 .1 .–1 3.5.201 6 (kevätkokous 1 7.3.201 6) ja syyskausi 1 9.9.–1 6.1 2.201 6. Seura tarjoaa kesäkaudella palveluja rajoitetusti ja selvittää niiden laajuuden tulevan kevään aikana. (toimintasuunnitelma kokonaisuudessa verkossa: www.costablancasuomiseura.es/yhdistys/toimintakertomukset)
Uusi Costa Blanca 4/2015 32 8 Suomi-Seura Aluksi kysyttiin tyytyväisyyttä seuran toimintaan kaiken kaikkiaan. Korkeimmat keskiarvot (3,9) saivat henkilökunnan ystävällisyys, langattoman verkon eli Wi-Fin tärkeys sekä se, että suosittelisiko vastaaja kaverilleen seuraan liittymistä. Pienimmät keskiarvot tässä kategoriassa (3,3–3,4) saivat se, että miten hyvin Seuran toiminta on auttanut sopeutumaan Espanjaan sekä seuran toiminnan ja palveluiden tärkeys, henkilökunnan asioista perillä oleminen ja se, että onko vastaaja saanut Seuran kautta ystäviä. Kirjastopalvelut saivat kaiken kaikkiaan hyvät arviot, sillä kaikkien kohtien keskiarvo kohosi yli neljän. Hengen ja ruumiin ravintoa Kahviopalveluista kysyttäessä kahvion toiminta koettiin tärkeäksi (4,08). Tuotevalikoiman laajuuden hyvyyden keskiarvo oli heikoin 3,49, eli kahviopalvelutkin ovat kuitenkin melko hyvin palvelleet jäseniä. Matkakysymyksien keskiarvo vaihteli välillä 3,23–3,55. Heikoin arvosana oli matkojen hintojen sopivuudelle ja korkein sille, että järjestettyjen matkojen määrä on hyvä. Itsenäisyyspäivän juhlan tärkeys sai keskiarvokseen 3,58. Lehtiuudistus Concordiasta Uusi Costa Blanca -lehteen koettiin hyväksi asiaksi (4,03). Selvästi suurin osa noin 90 vastaajasta piti nykyistä vaihtoehtoa parempana kuin entistä. Lehden sisällön laatu (3,82) koettiin myös melko hyväksi. Internet-sivujen yleisilme ja sivustolta löytyvän tiedon määrä olivat keskiarvoltaan noin 3,3, mutta sivusto on muuttunut jo tämän kyselyn tekemisen jälkeen. Nyt vastaukset voisivat olla erilaisia. Vetovoimaa kerhoille? Kielikurssit koettiin aika tärkeänä asiana sen keski-arvon ollessa 3,94. Kerhotoiminnan tärkeys (3,6) oli toiseksi korkein arvosana kerhot ja kielikurssit -osiossa. Kun kysyttiin, että käykö jäsen jossain kerhossa säännöllisesti, niin keskiarvo siinä oli vain 2,83. Voisi siis pohtia, miten kerhoja voisi tehdä houkuttelevammiksi, tai voisiko kerhoja ja niiden toimintaa markkinoida jotenkin paremmin. Seuran nykyiset toimitilat saivat koko tutkiTyytyväisyyskysely antoi osviittaa tulevaan Kiitos kaikille viimekeväiseen kyselytutkimukseen vastanneille. Kyselyssä selvitettiin Suomi-Seuran jäsenten tyytyväisyyttä seuran toiminnan eri osa-alueisiin. Tutkimuksen arviointiasteikkona käytettiin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta asteikkoa 1 –5. muksen heikoimmat arvosanat. Tilojen riittävyys sai keskiarvoksi 2,73 ja mukavuusaste (valoisuus, tilavuus jne.) 2,63. Tilojen sijainti katutasossa olisi jäsenistön mielestä myös melko tärkeää (3,69). Tilojen yleisilme kohosi kuitenkin enemmän positiivisen puolelle sen keskiarvon ollessa 3,55. Poimintoja toiveiden tynnyristä Edellä mainittujen lisäksi oli vapaa kommentointi -osio sekä uusien kerhojen toivomuslista. Niihin tuli kommentteja ja toiveita melko hyvin, mutta tässä lehtijutussa ei taida riittää tila niiden läpikäymiselle. Joitakin kerhotoiveita mainitakseni muutamat toivoivat golfkerhoa, sillä onhan golfin pelaaminen oiva tapa viettää aikaa ja tutustua uusiin ihmisiin. Erilaisia keskustelupiirejä ja kirjallisuuspiirejäkin toivottiin. Vapaissa kommenteissa toivottiin vauhtia tilahankintaan ja saunaa uusiin toimitiloihin. Uusille tulokkaille toivottiin myös karttaa, missä kaikki suomalaiset palvelut olisivat merkattuna selkeästi, ja joka näin auttaisi uusien tulokkaiden perehdyttämistä Costa Blancan ympäristöön. Waltteri Roihuvuo Tyytyväisyys Seuran toimintaan kaiken kaikkiaan Tyytyväisyys Seuran toimitiloihin
Uusi Costa Blanca 4/2015 33
Uusi Costa Blanca 4/2015 Kirsi-Marja Myöhänen www.myohanen.net kirsi-marja@myohanen.net Ajatuksen lentoa NYKÄSYJÄ 34 Kurkien solidaarisuus Kurkiauraa katsellessani ihmettelen usein, miten suuret linnut jaksavat lentää valtavan pitkiä muuttomatkoja. Tähän antaa selityksen biologi William Vehmala Turun yliopistosta. Kurkiaura elää koko ajan. Auran vetäjä vaihtuu niin, että jokainen johtaa vuorollaan ja tekee samalla raskainta työtä. Siivellä lentävän taakkaa helpottaa edellä lentävän linnun siivenkärkien aiheuttama noste. Heikoimmat yksilöt vetävät auraa vähemmän aikaa kuin vahvat. Väsyttyään kärkilintu siirtyy auran hännille, eikä kokonaan uupunutta lintua jätetä yksin. Jokainen kurki tietää, että matka joutuu sitä nopeammin mitä paremmin yhteistyö sujuu. Huonon johtamisen pahin loukku on, että johtaja ei halua jakaa vastuullisia tehtäviä muille peläten menettävänsä valtansa. Kesyt eläimet pysyvät ”lapsenkasvoisina” Jo Charles Darvin aikoinaan ihmetteli kesyyntymisen oireryhmää, jota kutsutaan domestikaatiosyndroomaksi. Mistä se saa alkunsa? Vuonna 2014 Adam Wilkinsin johtama tutkijaryhmä selvitti asian Stellenbosch-instituutissa Etelä-Afrikassa. Oireiden syy on hermoston kehityksessä syntynyt pieni solukasauma. Koiranpentu ei pelkää, sillä ei vielä ole taistele tai pakene -viettiä. Kiltinnäköisten eläinten aivot jäävät pieniksi, mutta ne eivät silti näytä olevan yhtään vähemmän rakkaita omistajilleen. Hän oli aamulenkillä ja näki keskellä jalkakäytävää ison mierda del perro :n. Läjän keskelle oli joku turhautunut kadunsiistijä pystyttänyt lapun, jossa luki: Mi dueño hijo de puta . Tämä on urbaani, mutta silti tosi juttu. Mitä liikkui Nemon mielessä Ehkä se oli kuullut heinävetisistä hiehoista, jotka olivat karussa toista viikkoa viime kesänä. Joka tapauksessa saksanpaimenkoira Nemo hyppäsi bussiin ja matkusti yksin kymmenen kilometriä Vuorelasta Kuopioon. Se oli saattanut hautoa pakoa jo pitempään ja huomasi tilaisuutensa tulleen, kun bussin ovi oli sopivasti auki. Kulttuurihistorioitsija Johan Huizinga esitti kirjassaan Leikkivä ihminen (1938), että leikkiminen synnyttää kulttuurin. Leikki ei erota ihmistä ainakaan sellaisista kattavasti tutkituista eläimistä kuin apinoista, koirista ja rotista. Tämä on siis kahdeksankymmenen vuoden takaista tietoa. Viime vuosina eläinten mieltä on tutkittu runsaasti. Aivokuvantamisissa ja laboratoriokokeissa on havaittu, että eläimet näkevät unia, muistavat, huijaavat ja kokevat epäreiluutta. Ne surevat ja kärsivät sekä iloitsevat ja riemuitsevat. Neurotutkija Antonio Damasion mukaan vasta vivahteikas, laaja tietoisuus synnyttää persoonallisuuden ja identiteetin. Onko mahdollista, että tämän tapaisia ominaisuuksia on myös eläimillä, sillä niidenkään tunne-elämä ei liene toisesta maailmasta. Eläväinen seiska Tutustuimme viime keväänä asiantuntijoiden opastuksella Torreviejan tronoihin ja pasoihin sekä niiden uskonnollisiin veistoksiin. Ensimmäistä kertaa näin aivan läheltä Marian sydämessä olevat seitsemän miekkaa. Esittelijä kertoi, että miekanpistot kuvasivat Marian seitsemää kärsimystä. Raamatussa pyhä luku 7 esiintyy alituiseen. Muun muassa maailma luotiin seitsemässä päivässä. Monissa muissakin kulttuureissa luku seitsemän on pyhä luku. "Hän on purjehtinut seitsemällä merellä". Mistä tällainen sanonta tulee? Sen historia ulottuu muinaiseen Mesopotamiaan, jossa tunnettiin seitsemän planeettaa. Tätä kautta seitsemästä tuli pyhä luku, joka silloin yhdistettiin myös
Uusi Costa Blanca 4/2015 35 tunnettuihin meriin. "Seitsemän merta" -sanonnan nykyiseen yleisyyteen on ehkä eniten vaikuttanut Rudyard Kipling runollaan "The Seven Seas" vuodelta 1896. Esseetyylisessä tekstissä seitsemän kirjoitetaan yleensä kirjaimin. Seiska on tärkeä luku myös monissa arkisissa asioissa Suomen Opetushallituksen vuoden 2004 ohjeiden mukaan poikkiviiva ei kuulu seitsemään. Tämä kirjoitustapa on siitä lähtien aiheuttanut sekaannusta ja muun muassa lisännyt hylättyjen äänien määrää vaaleissa, sillä seitsemän ja yksi on hankala erottaa toistaan. Muualla Euroopassa harvinainen poikkiviiva otettiin käyttöön Suomessa 1900-luvun alussa tykistökenraali Vilho Nenosen aloitteesta. Hän piti viivaa tärkeänä sekaannusten välttämiseksi raskaan tulen johtamisessa. Elämme muuttuvassa yhteiskunnassa, joten Suomen opetushallitus julkisti viime kesänä 4.8.2015, että numero 7 saa poikkiviivansa takaisin ja l-kirjaimeen lisätään päätekoukku, jotta se erottuu numerosta 1. 7) Seitsemän oli kutsumerkkien tunnus edesmenneessä Kuopion läänissä, jonka koen edelleen kotiseudukseni, vaikka en olekaan savolainen. Kutsumerkillä erotetaan radioasemat toisistaan dataliikenteessä, puheliikenteessä, sähkötyksessä tai muussa viestinnässä. 8) Sitten ovat tietysti vielä Aleksin Kiven Seitsemän veljestä , joka on ensimmäinen suomenkielinen romaani, ja Lumikki ja seitsemän kääpiötä: Grimmin tunnettu satu. Se on pohjana Disneyn ensimmäisessä pitkässä, värillisessä animaatioelokuvassa vuodelta 1937. Hän huikkaa ajatuksen pohdintaan: ”Yhä useammat saavat hyvät eväät elämään, ja yhä harvemmat eväät hyvään elämään.” Muita mieleeni tulevia seiskoja 1) Seitsemän kuolemansyntiä, joista pahin on kateus. 2) Vanhan maailman seitsemän ihmettä, joista vanhin on Kheopsin pyramidi Egyptin Gizassa. Se rakennettiin noin neljä ja puoli tuhatta vuotta sitten, ja on ainoana antiikin ihmeenä säilynyt meidän päiviimme saakka. 3) Typen järjestysluku on seitsemän. Se on hajuton, väritön ja mauton, hieman ilmaa kevyempi kaasu. Typpi on elintärkeä kaikelle elämälle. Kasvit eivät saa sitä ilmasta, joten maaperän lannoittaminen on tärkeää. 4) Arpakuution vastakkaisten tahkojen summa on seitsemän. Noppien sivut on yleensä numeroitu niin, että vastakkaisten sivujen summa on aina sama, esimerkiksi tavallisen kuusisivuisen nopan vastakkaisten sivujen summa on seitsemän. Silmäluvut on aseteltu näin ainakin antiikista saakka. 5) Seitsenpäiväinen viikko on todennäköisesti lähtöisin Babyloniasta, jossa kuukausi jaettiin neljään noin seitsemän päivän jaksoon ja päivät nimettiin ”seitsemän planeetan” eli auringon, kuun ja viiden paljaalla silmällä erottuvan planeetan mukaan. 6) Äänestysprosentti on ollut viimeisten 30 vuoden aikana Suomen eduskuntavaaleissa noin 70, jopa alle, siis tyydyttävä. Tämä kertoo suomalaisen demokratian ohuudesta. Muissa kehittyneemmissä Pohjoismaissa prosentti on jopa 80.
Uusi Costa Blanca 4/2015 Tulin Espanjaan tanssimaan flamencoa, mutta kahden kuukauden oleskelun jälkeen näytti edelleen huonolta; saldona oli kaksi nähtyä tanssiesitystä, käynti flamenco-vaatteita myyvässä kaupassa ja toki aivan upean feria-puvun hankinta. Paluu Suomessa odottavaan flamenco-ryhmääni ei kuitenkaan tulisi kuulonkaan ennen espanjalaista flamenco-kokemusta. Kun minua vielä pyydettiin kirjoittamaan flamencosta, ryhdistäydyin ja kaivoin itsestäni esiin tutkivan journalistin. Olin saanut tietooni, että Costa Blancan parasta flamencoopetusta tarjoaisi Raquel Peña . Netistä löytyivätkin hänen sivunsa www.flamencoforall.com. Flamenco for all kuulosti minusta mahtavalta, olinhan Suomesta, en puhunut espanjaa ja olin flamencon suhteen semi-osaava. Laitoin ensin sähköpostia Raquelille, mutta en saanut vastausta. Siispä päätin navigoida nettisivuissa mainittuun katuosoitteeseen. Iltahämärissä saavuimme perille kohteeseen, keskelle hiljaista merenranta-asutusta. Näkyvillä ei ollut mitään, minkä olisi voinut liittää flamenco-kouluun. Kadulla RAQUEL PEÑA – COSTA BLANCAN FLAMENCO-LEGENDA Miten suomalainen flamencon-harrastaja selviäisi maailmankuulun flamenco-opettajan tunnista? Ja miltä ylipäätään tuntuisi tavata legenda kasvotusten? tapaamaltani ihmiseltä yritin tarkentaa koulun sijaintia. Hän tiesi kertoa, että Raquel oli hänen naapurinsa! Tanssikoulun sijaan seisoin yllättäen keskellä Raquelin olohuonetta ja keskustelin hänen tyttärensä kanssa. No, elämys tietenkin tämäkin ja mikä parasta, se johti vihdoin tuloksiin ja tapaamiseen Raquelin kanssa hänen tanssikoulussaan keskellä Pilar de la Horadadaa. Legendan uran vaiheet Raquel on legenda. Hän on rakentanut uransa USA:ssa aikana (1950–65), jolloin sisällissodan jälkeisessä Espanjassa ei ollut mitään tarjota vaan kaikesta oli pulaa. Raquelkin ymmärsi vasta myöhemmin, kuinka onnekas hän oli ollut; hänen omien sanojensa mukaan hän oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan. New Yorkissa elettiin flamencon kultakautta, ja Raquel pystyi ammentamaan oppia kauden virtuooseilta, mm. Carmen Amayalta . Carmenin kanssa suhde muotoutui läheiseksi jo senkin takia, että Carmenin mies, José Antonio Agueso , ja Raquelin mies, flamencokitaristi Fernando Sirvent , olivat lapsuuden ystäviä. Amerikkaan Raquel oli muuttanut isänsä työn (elokuvatuottaja) vuoksi jo lapsena. Hänet löydettiin kadulta (tai virallisemmin bussista) mallitoimiston johtajan toimesta, ja hän teki mallintöitä 4–12-vuotiaana lapsimallina. Yhdeksänvuotiaana hän meni Metropolitan Operan balettikoulun koetanssiin ja oli siellä balettiopissa seuraavat 7 vuotta. Vuodesta 1971 lähtien Raquelilla on ollut monia tanssiseurueita ja tanssikouluja, joissa hän on ollut aina koreografi, johtaja ja tanssija. Hän on esiintynyt lukuisissa teattereissa, ferioissa ja festivaaleissa sekä Amerikassa että Espanjassa. Hän on vienyt tanssin sanomaa myös kouluihin ja yliopis36
Uusi Costa Blanca 4/2015 toihin. Palkintoja ja mainintoja on ropissut iso kasa, joista mainintana esimerkiksi Washington National Dance Association palkinto ”Outstanding Artist”, Hispanic Arts Institution Vuoden artisti (1988) ja Mar Menorin television myöntämä palkinto omistautumisesta taiteelle (1999). Raquel, jos joku, on oikea henkilö kysymykselle, mitä flamenco on. Vastaus on lyhyt: Flamenco on tanssia ja musiikkia Andalusiasta. Hänen tulkintansa on, ettei flamenco voi olla ainoastaan romanien perintöä vaan on laajemmin liitännäinen tiettyyn seutuun ja kulttuuriin. Tapaamisemme jutusteluvaiheen jälkeen minua odotti vihdoin visiittini kliimaksi, flamenco-tunti Espanjassa espanjalaisen opettajan johdolla. Tämän tunnin oppilaat olivat brittejä, mukana myös yksi hollantilainen ja tietenkin minä. Raquelin mukaan hänen tanssikoulussaan on kaikkiaan 15 kansallisuutta, ja tasoja on lasten tunneista täysin ammattilaistasolle asti. Koululla toimiikin ammattitanssiryhmä mutta myös amatööritanssiryhmä niille, joilla on halua ja intoa esiintyä. Lisäksi on myös Social Club, jossa kerran kuussa vietetään tanssillista iltaa yhdessä, sekä erilaisia kulttuuriaktiviteetteja. Tanssin pyörteissä Tanssitunnilla Raquelin tarkkaavaiset silmät tuntuivat osuvan minuun, ensikertalaiseen hänen tunneillaan, ja kieltämättä muutama perhonen lennähti vatsassani, vaikka olinkin tanssinut flamencoa jo reilut 10 vuotta, epäammattimaisesti tosin. Puolessatoissa tunnissa ehdimme tehdä yhtä ja toista. Aluksi lämmittely käsille ja hieman pyörityksiä, jonka jälkeen siirryimme jalkatyöskentelyyn. Raquel, iästään huolimatta, oli notkea, taitava ja pedantti opettaja. Tekniikka oli täysin puhdasta ja sitä vaadittiin myös meiltä tanssioppilailta. Raquel huomautti heti, jos jalka tai käsi oli väärässä asennossa: hyvä ryhti, hartiat alas, kyynärpäät koholle, ranteet pyörivät ja sormet liikkuvat. Ehdimme tunnin aikana myös palmastaa, tanssia Sevillanasta ja harjoitella sitä myös viuhkalla. Palmastaminen, eli musiikin rytmittäminen taputuksin, oli selkeästi oma heikko kohtani. Tuntui kaiken kaikkiaan siltä, että vaikka olen tanssinut flamencoa jo pitkään, jotkut aivan perusasiat ovat joko unohtuneet tai en ole niitä kunnolla opetellutkaan. Sevillanasta olin harjoitellut vain muutaman tunnin, ja vaikka kaikki 4 osaa toistuvat aina samanlaisina, olin hukassa. Nyt oli siis aika laittaa nämäkin asiat kuntoon. Flamencon kotiseuduilla, missäs muualla! Teksti: Karoline Ronkainen Kuvat: Raquel Peñan arkisto HUOM! Uusi Sevillanas-kurssi alkaa taas tammikuussa Pilar de la Horadadassa. Kurssi järjestetään sekä espanjaksi että englanniksi. Ilmoittautumiset Raquelin sähköpostiosoitteeseen. Kauneimmat joululaulut Torreviejassa Kauneimmat joululaulut on suomalainen perinteinen joulumusiikkitapahtuma. Suomen Lähetysseura aloitti laulutilaisuudet vuonna 1973. Nykyisin niistä on muodostunut Suomessa seurakuntien suosituin musiikkitapahtuma. Perinne on levinnyt vähitellen myös ulkosuomalaisten keskuuteen. Myös Costa Blancalla on jo vuosia järjestetty näitä kauneimpia joululauluja, joista on tullut erittäin suosittuja, sillä tilaisuudet ovat olleet täynnä, viimeisille laulajille on jaettu seisomapaikkoja. Mukana on ollut myös sellaisia, jotka eivät omasta mielestään omaa riittävää laulutaitoa, mutta haluavat kuunnella esimerkiksi lapsuuden jouluina tutuiksi tulleita lauluja. Torreviejassa lauletaan joululauluja lauantaina 19.12. klo 16 keskusaukion suuressa katolisessa Inmaculada Concepción -kirkossa. 37 20.1 2.201 4
Uusi Costa Blanca 4/2015 Aktiiviselle liikkujalle löytyy Torreviejasta ja ympäristöstä todella monipuolisia mahdollisuuksia liikkumiseen. Kun omat jalat eivät enää kanna vuoristovaelluksille, on Torreviejassa huonojalkaisellekin mukavia vaellusreittejä. Keskikaupungin kadut eivät ole valitettavasti kovin esteettömiä pääosin liukkauden ja kaltevuuksien takia, luiskia on sentään kiitettävästi. Mieluisin vaellusreittini lähtee useimmiten Torreviejan venesataman ja aallonmurtajan kieppeiltä (Puerto deportivo Marina Salinas) Paseo Juan Aparicion kautta useimmiten Playa de los Locosin rannalle. Matkaa kertyy noin kaksi kilometriä ja aikaa kuluu lenkin luonteesta riippuen tunnista ”koko päivään”. Huonojalkaisen vaellusreitti Torreviejassa Kaupungin venesatama on Välimeren alueen suurimpia ja pitkällä aallonmurtajalla suojattu. Usein päiväkävelyksi riittääkin aallonmurtaja, jonka päällä on kävelykatu Paseo del Dique de Levante, "Auringonnousun aallonmurtajan kävelykatu". Aallonmurtaja on pituudeltaan lähes kaksi kilometriä. Siinä on myös useita viihtyisiä istumapaikkoja ja yhdessä niistä on liinaa heiluttavan naisen patsas. Aallonmurtaja on vankkaa tekoa, näiden lohkareiden päällä on varsinainen puinen kävelykatu, jonka kestopuut ovat kuulemma Suomesta. Jos vaellusreitti aallonmurtajalla riittää, on lähistöllä viihtyisä levähtämispaikka ja sopiva myös soittajamiehelleni. Monet ”soittokuntaharkat” on tässä vietetty! Soittokunnan takana on Torreviejan vanhin ravintola Bar La Marina, jonne voi soittoharkkojen jälkeen mennä sammuttamaan janonsa; ruokakin ollut kokemuksemme mukaan erittäin hyvää. Sataman edustalta aallonmurtajan luota alkaa kävelyranta Paseo Maritimo Juan Aparicio, joka jatkuu Playa del Curan hiekkarantaan saakka. Juan Aparicio on ollut Torreviejan kaupunginhallituksen jäsen, on yksi Habaneras-juhlien "isistä". Jos ei muuta keksi, voi aina katsella merta, joka on ehtymätön kohde. Rantaan on rakennettu kaksi pientä aallonmurtajaa, joiden ansiosta alueelle on muodostunut useita suojaisia pieniä uimarantoja. Vaikka muuten emme viihdy rannalla loikoilemassa, on lasten kanssa kokeiltu myös sekä pienet että isommat rannat; Vamos a la playa! Alueelle on sijoitettu lukuisa määrä valettuja penkkejä, jotka ovat ainakin meille huonojalkaisimmille ihania levähdyspaikkoja vaellusreitillä. Siinä samassa voi harrastaa yhteiskuntatieteitä opiskelleena ”osallistuvaa havainnointia” eli seurata ihmisten touhuja. Yhdellä penkillä on istuvaa naista esittävä patsas, suosittu "Bella Lola", jonka luona käymme kuvaamassa itsemme vuosittain; Lola säilyy samanlaisena vuodesta toiseen. Aivan paseon eteläreunassa lähellä ison aallonmurtajan portaita on merenkulkijoille omistettu patsas "Monumento al Hombre del Mar ". Kävelykatu on täynnä kahviloita ja ravintoloita, jotka kesällä ovat runsaimmillaan, kun lähes 100 000 asukkaan Torrevieja kasvaa puolen miljoonan Espanjan Läheltä katsottuna selviää Torreviejan pitkän aallonmurtajan massiivisuus. Paseo Vista Alegren musikantit. 38
Uusi Costa Blanca 4/2015 sisämaasta saapuvien lomalaisten kaupungiksi. Itse olemme silloin Suomessa. Katusoittajia, laulajia, katukauppiaita jne viihdyttää kulkijoita. Useimmista näkemistämme rantakaduista poiketen, Torreviejassa ei ole sen varrella hotelleja, joita muutenkin on täällä vähän. Lomailu asettuu joko omiin tai vuokra-asuntoihin. Playa del Cura on ollut meitä keskikaupungilla asuvina lähimpänä oleva ranta, ja usein matka jatkuukin rannalta kotiinpäin, eikä Playa de los Locosin rannalle saakka. Se on saanut nimensä mielisairaalasta, joka aikoinaan oli ainoa rakennus rannan parhaalla paikalla. En ole ostanut sykemittaria ainakaan vielä tätä vaellusta varten (vaikka syke miehen mielestä onkin noussut), eikä tästä kovin kuntopisteitäkään saa, mutta tosi mukavaa se on. Vaellusreittimme esteettömyydestä johtuen siellä huristelee usein sähkökäyttöisillä sekä tavallisilla pyörätuoleilla ja muilla apuvälineillä kulkevia ihmisiä. Nuoremmat ja parempikuntoiset viilettävät juosten korvalaput korvilla. Monumento al Hombre del Mar Teksti: Malla Grönvall Kuvat: Seppo Grönvall Suomalaistaiteilijan näyttely Torreviejassa Tammikuussa 2016 on mahdollista tutustua torniolaisen taiteilijan Anne Mustajärven pienimuotoiseen näyttelyyn TorreMarketin kahvilassa. Myyntinäyttely on osa suurempaa Matkalla elämään syvempään -näyttelyä, joka on ollut esillä vuonna 2014 Meri-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Näyttelyn avajaiset ovat alustavan tiedon mukaan perjantaina 15.1. klo 12. Perinteinen Jouluradio käynnistyi Suomessa jo 13. kerran sunnuntaina 29.11.2015 ja jatkuu loppiaiseeen saakka. Pääkanava soi 17 FM-taajuudella Suomessa sekä internetin ja kännykkäsovellusten kautta ympäri maailman. Jouluradio on siten yhä enemmän myös verkkomedia. Sen nettisivustolla oli vuonna 2014 uniikkeja kävijöitä 370 535. Vierailuja tehtiin peräti 160 maasta. Ulkosuomalaisille Jouluradio onkin aivan mahtava juttu. Käytettäessä esim. tietokonetta voidaan taustalla antaa soida tuttuja ja perinteisiä joululauluja! www.jouluradio.fi Jouluradio soi jälleen! Tarvitsetko autokuskia joulureissulle Suomeen ja takaisin? Puh. +358 40 5612630 39
Uusi Costa Blanca 4/2015 V irolahden Karjalaseura oli Torreviejan karjalaisten vieraana 30.9.–7.10.2015. Paikallinen Karjalakerho oli kutsunut virolahtelaiset tutustumaan suomalaisten ja etenkin karjalamyönteisten elämään Torreviejassa. V ierailun aikana tulivat tutuiksi omatoimisten seikkailujen lisäksi kaupungin nähtävyydet, meri, henki ja suomalaisille tutut paikat mm. seurakunta, Ratto-Talli, Think Pink, Casino ja Zenia Boulevard. S unnuntaisin on vuosikausia Bar Carlosissa Torreviejassa ollut All That Jazz Bandin jazzkonsertti (2*1 tunti). Virolahtelaiset olivat 4.10. kuuntelemassa konserttia, jossa Virolahden Karjalaseuraan kuuluva Markku Malmi oli otettu mukaan soittamaan konsertissa. Kesken konsertin kaksi poliisia (Guardia Civil) tuli keskeyttämään konsertin (syynä mm. ettei sunnuntaina saa soittaa jazzia). Kaikki, jotka asiasta kuulivat, olivat järkyttyneitä. Konsertin annettiin kuitenkin jatkua loppuun. M arkku Malmin soittaessa kosketinsoittimella väliajan täytemusiikkia orkesterin rumpali pyörtyi ja varsinainen kosketinsoittaja lähti viemään potilasta sairaalaan. Karjalaisvierailu Torreviejassa Tervehdyksiä vaihtavat edestä lukien Torreviejan Karjalakerhon puheenjohtaja Aila Sivula, Virolahden Karjalaseuran puheenjohtaja Liisa Hanski, Virolahden kunnanhallituksen jäsen Risto Kouki ja paikallisten suomalaisten monitoimimies Juhani Sivula. vat aplodit onnistuneelle esitykselle. Tilanteen jatko: Rumpali on tervehtynyt. All That Jazzin lupa soittaa edelleen jazzia sunnuntaisin Bar Carlosissa on kunnossa. E spanjan vierailun huipennuksena oli mölkkykisa ja yhteinen lounas, jossa Virolahden Karjalaseura luovutti viirinsä numero 11 sekä Virolahden kunta toi tervehdyksenä löylymittarin paikalliseksi lämpömittariksi. Kirjoitti ja kuvitti molempiin seuroihin kuuluva Rauno Vaherva All That Jazz Band Bar Carlosissa, koskettimissa Markku Malmi. Uuden tilanteen johdosta Markku Malmi korvasi loistavasti kosketinsoittajan jättämän aukon koko toisen session ajan soolo-osineen. Täysi ravintola antoi raiku40
Uusi Costa Blanca 4/2015 Kun talven pimeys ja kylmyys alkaa tuntua luissa ja ytimissä, on aika lentää kohti valoa ja lämpöä. Monet talvehtimaan lähtijöistä suuntaavat vuodesta toiseen Costa Blancalle. Oma koti, vakituinen tai loma-asunto, on monella haaveissa, mutta kenen puoleen kääntyä tässä tärkeässä asiassa. Pelkästään Torreviejan alueella on kymmenittäin kiinteistövälitystoimistoja, mitä Muuttolinnun Kodilla on tarjottavana? – Meillä asiakaspalvelu ja hyvä yhteydenpito asiakkaaseen on kaiken lähtökohta, vastaa yrityksen perustaja Tua Kataja. – Ihmisillä on erilaiset toiveet asunnon suhteen ja jokaisella se ”oma juttunsa”, jota he hakevat. Se pitää nähdä ja ymmärtää, ja auttaa sitten etsimällä oikeanlaisia kohteita. Opinnot ja aikaisempi työkokemus ovat edesauttaneet yrityksen liikkeelle saattamista ja tuovat varmuutta yrittäjän arkeen. – Aiemmin toimin teollisuuden parissa myyjänä, olen työskennellyt rakennuksilla ja pitkään myös myyntija asiakaspalvelutyössä. Opintoni olen suorittanut myynninja asiakaspalvelun sekä liiketalouden parissa, Kataja kertaa työhistoriaansa. Kataja kertoo myös tarkemmin Muuttolinnun Kodin tehtävästä ja tavoitteista: – Muuttolinnun Kodin tarkoitus on auttaa asuntojen ostossa, myynnissä ja pitkäaikaisen vuokra-asunnon löytämisessä. Yritämme kuunnella asiakkaidemme toiveita mahdollisimman tarkasti. Siksi myös teemme yhteistyötä monien eri alojen osaajien kanssa, jotta voimme antaa apua ja neuvoja laajemminkin, asiakkaan tarpeiden mukaan, Kataja kertoo. Costa Blancalla on tarjolla niin uudiskohteita kuin käytettyjäkin asuntoja. Uudiskohteiden suhteen on hyvä olla ajoissa liikkeellä, niin asuntoa voidaan kustomoida omien toiveiden mukaisesti jo rakennusvaiheessa. – Perheessämme on aina ollut rakennusalan yritys, ja käytännössä kasvoin rakennustöiden lomassa. Olen itse myös työskennellyt rakennuksilla, siksi ymmärrän, minkälaisia muutoksia on mahdollista toteuttaa rakennusvaiheessa ja mitä ei, ja pystyn viemään asiakkaan toiveet eteenpäin rakennuttajalle, Kataja sanoo. Kohti etelää! Teksti ja kuva: Mirja Palmanto Muuttolinnuille koteja etsii energinen Tua Kataja. – Espanjaan muutimme siksi, että kulttuuri ja ympäri vuoden tarjolla oleva valo kiehtoivat perhettämme. Haasteet ja mahdollisuudet kehittyä motivoivat minua, ja kiinteistöala on tuttu, joten ratkaisu tuntui oikealta, yrityksen perustaja kertoo. Muuttolinnun Kodin alkutaival on sujunut hyvin, ja hyvää palautetta on tullut niin yhteistyökumppaneilta kuin asiakkailtakin. – Uusia asiakkaita on jo tullut suositusten perusteella. Se motivoi ja kannustaa eteenpäin, Kataja iloitsee. – Hyvää mieltä ja energiaa arkeen tuo tietenkin myös työpäivien lämpö ja valo! Alkusyksystä ovensa avannut kiinteistövälitystoimisto Muuttolinnun Koti auttaa etsimään sopivan pesäpaikan, kun haaveissa on oma koti etelän auringossa. 41
Uusi Costa Blanca 4/2015 Kuten aina Taivaan Isän elopellolla, tarvittiin alttiutta kuulla Jumalan johdatuksen ääni. Kaija ja Efraim Männistön elämään tuli muutos, kun he löysivät uskon Jeesukseen muutaman vuoden välein 1980luvun loppupuolella. Ilo pelastuksesta ei antanut mahdollisuutta jäädä paikoilleen, vaan oli lähdettävä liikkeelle. Profeetallisen johdatuksen kautta Männistöt hankkivat v. 1986 Espanjan Costa Blancalta talon, jonka he remontoivat sopivaksi kotikokousten pitoa varten, syntyi Kotikirkon hengellinen työ Campoverdessä. Ihmisiä tuli uskoon ja kylvötyötä tehtiin paljon. Torreviejan kadut ja Alicanten lentokenttä tulivat tutuiksi. Suomalaisia tuli ja meni ja monet saivat matkalukemiseksi Yksi Ainoa elämä -kirjan tai käteensä Kotikirkon tervetulotoivotuksen, jossa oli Kaijan ja Efraimin henkilökohtaisen todistuksen lisäksi kutsu hengelliseen tilaisuuteen. Kokouksia pidettiin Kotikirkossa yli 10 vuoden ajan ja enimmillään mukana saattoi olla kerrallaan lähes 100 henkeä. Oli perustettu myös Costa Blancan Vapaakirkkoseurakunta ry, joka toimii muodollisena organisaationa työn taustalla. Miten kaikki alkoi? Seuraavassa vaiheessa kokouspaikaksi johdattui Yläsaliksi kutsuttu tila Sorolla-kadulla Torreviejan keskustassa, rannan tuntumassa. Se kävi pian liian ahtaaksi ja läheltä löytyi nykyinen paikka, jonka nimeksi tuli Majakka. Kotikirkko-nimi jäi historiaan. Vuosien varrella ovat lukuisat sananjulistajat palvelleet työssä eri pituisia aikoja. Heistä ensimmäisiä olivat Rainer Lepistö , Tuomas Jäntti , Markku Hämäläinen ja Hannu Räty . Kulttuurikeskus Virgen del Carmeniin oli kokoontunut noin 100 vierasta juhlimaan yhdessä turistien parissa tehtävän hengellisen työn 25-vuotistaivalta. Mukana oli vieraita Suomesta, Ruotsista ja Espanjasta. Koko tilaisuutta leimasi kiitollisuus Jumalan uskollisuudesta ja siunauksesta, joka on ollut työn yllä. Seurakunnan puheenjohtaja Seppo Soininen totesi tervetulotoivotuksessaan: ”25-vuotias katsoo eteenpäin. On käyty kouluja, opiskeltu, opittukin jotain, ainakin saatu kokemusta. Näin on käynyt seurakunnankin. On opittu, että yksin ei pärjätä, eikä jakseta. Tarvitaan ystäviä, työtovereita ja yhSeurakunnan puheenjohtaja Seppo Soininen ja työntekijä Voitto Perkiö toivottavat vieraat tervetulleiksi juhlaan. teistyökumppaneita.” Ystäviä sekä luterilaisesta että helluntaiseurakunnasta olikin tullut onnittelemaan juhlivaa seurakuntaa. Suomen Vapaakirkon tervehdyksen juhlaan toi emeritus kirkkokunnanjohtaja Jorma Kuusinen . Isällisessä sanomassaan hän muistutti, että kaikki hengellinen työ on Jumalan ihmettä ja ihmiset siinä ovat vain renkipoikia ja -tyttöjä. Kuusinen totesi myös, että tämän rikkinäisen ajan ihminen tarvitsee erityisesti Jumalan muuttavaa sanomaa ja Hänen rakkautensa vetovoimaa. ”Palakoon edelleen sydämissänne rakkaus ihmisiin pitäen mielessä, että itsessämme emme voi mitään tehdä, Jumalasta tulee rakkaus” kehotti Kuusinen lopuksi. Juhlan musiikista vastasivat Matti Lemmetty ja Leonard Stenroos . Historiikin oli koonnut Kaija Männistö ja päätössanat lausui seurakunnassa tällä hetkellä palveluvuorossa oleva Voitto Perkiö . Hän toi esille, että juhla on ollut samalla myös koko Kristuksen seurakunnan juhla ja Majakalla halutaan edelleen siunata myös sisarten ja veljien työtä Torreviejassa. Kaija ja Efraim Männistö, Carmen del Virgen 22.11.2015. 42 On juhlan aika
Uusi Costa Blanca 4/2015 Joka vuosi suuri joukko suomalaisia matkustaa Espanjaan viettääkseen siellä pimeimmän ja kylmimmän kotimaan talviajan. Monilla heistä on terveydellisiä ongelmia, joihin auringon valo ja lämmin ilmanala tuovat helpotusta. Erityisesti eläkeläisillä on ajan puolesta vapaus järjestää olosuhteita mieleisellään tavalla. Kaija Männistökin tuli aluksi Espanjaan juuri lääkärin kehotuksesta, lepäämään ja hakemaan apua lihasreumaan. Menestyvä perheyritys Interface oli työllistänyt tiiviisti sekä Kaijan että hänen miehensä Efraimin. Eteläpohjalaisen ”mööpelimiehen” suunnittelemat huonekalut olivat saaneet runsaasti kansainvälistäkin huomiota (Parin puusepän pojat; Efraim Männistö ja Nasaretin mies, Päivä Oy, 2010). Männistöt ottivat lääkärin sanat todesta ja hankkivat selkeän johdatuksen avulla Costa Blancan Campoverdestä talon, jossa oli uima-allas ja altaassa komea Moosespatsas. Tässä vaiheessa vain Isä tiesi, että seuraavan vuosikymmenen aikana tuo allas tulisi toimimaan lukuisten ihmisten kastealtaana ja kodista tulisi Kotikirkko, jossa monet löytäisivät Vapahtajan, täyttyisivät Pyhällä Hengellä, parantuisivat jne. Kaijan ja Efraimin sydämessä oli syttynyt Jumalan tuli ja työn kautta se alkoi levitä. ”Ihmettelen vieläkin, miten helppoa hengellisen työn tekeminen tuolloin oli, vaikka emme olleet Efraimin kanssa saaneet siihen mitään koulutusta. Työtä tehtiin paljon, uskomattomia ihmisiä kävi kokouksissa, liikuntapäivillä, retkillä ja saunailloissa. Oli ruuanlaittoa, pyykkäystä, kahvittamista ja monenlaista sosiaalista työtä, mutta ei väsyttänyt. Saimme vain mennä Jumalan virrassa", muistelee Kaija. Näkynä työssä on ollut Hes 34:16: ”Kadonneet minä etsin, eksyneet minä tuon takaisin, loukkaantuneet minä sidon ja heikkoja vahvistan.” Tavoitteena on ollut kohdata suomalaisturistit ja kutsua heitä hengelliseen tilaisuuteen. Myös alueella asuvan suomalaisväestön johdattaminen Kristuksen luo ja uskovien hengellinen kasvu ovat edelleen osa työtä. ”Koko seurakunnan toiminnan ajan on Jumala kuulijoiden lisäksi siunannut lähettämällä lukuisan määrän sananjulistajia ja musiikkivastuullisia työhön. Heidän kaikkien nimiä ei voi tässä mainita, mutta haluan sydämestäni kiittää ja siunata heitä jokaista,” sanoo Kaija. Työ Majakassa jatkuu edelleen mukaansatempaavassa, avoimessa ja yhteisvastuullisessa ilmapiirissä. Kaija jatkaa: ”Tästä eteenpäin kirjoitetaan uutta historiaa. Toivoisin Majakan olevan paikan, jossa Jumalan istutukset saavat lämpöä ja valoa. Toivoisin siitä voitavan käyttää samanlaista ilmaisua, kuin Moodyn kirkon pyhäkouluun aamuvarhaisella juokseva pikkupoika käytti. Poliisi pysäytti hänet ja kysyi, miksi hän juoksee niin pitkän ja vaivalloisen matkan, vaikka lähempänäkin olisi useita kirkkoja. Minä tunnen, että siellä rakastetaan juuri sellaisia kuin minä olen, vastasi poika.” Teksti: Maarit Shemeikka Kuvat: Pekka Shemeikka (Tämä kirjoitus julkaistaan samanaikaisesti myös Suomen Viikkolehdessä) Santa Polan akvaario ( Aquàrium Municipal de Santa Pola ) on vuodesta 1996 esitellyt vierailijoille paikallista merenelämää. Se on noin 710 neliömetrin kokoinen yhdeksästä erikokoisesta akvaariosta koostuva paikka (suurin akvaarioista on hieman yli 13 metriä pitkä), jossa voi nähdä paikallisia kaloja kuten esimerkiksi erilaisia haita, mustekaloja ja kilpikonnia ym. Akvaario on aivan Santa Polan keskustassa kaupungintalon lähellä. Akvaarion aukioloajat vaihtelevat vuodenajan mukaan. Talvikaudella avoinna tiistaista lauantaihin klo 10–13 ja 17–19. Sunnuntaisin klo 10–13. Suljettu sunnuntaisin iltapäivällä ja maanantaisin. Aikuisen lippu maksaa 2,5 €, eläkeläiset ja lapset (4–16 v.) 1,25 €. Akvaariosta voi varata paikan opastetulle kierrokselle kaupungintalon toisella puolella olevalle kalastusalukselle: Barco Museo Esteban González . Se on museolaiva, joka kertoo alueen tärkeimmästä kalastusMenovinkki: Santa Polan akvaario tavasta "pesca de arrastre" (troolaus), kalastuksen taloudellisesta merkityksestä Santa Polan kehitykselle sekä kalastajien elämästä merellä ja maalla. Esittelykierroksella voi nähdä kalastusaluksen tärkeimmät osat. Kesällä kierroksia on useita, talvikaudella perjantaisin klo 12 ja 18, lauantaisin klo 11, 12 ja 18 sekä sunnuntaina klo 11 ja 12. Lipun hinta aikuiselta 3 €, lapset (5–10 v) ja eläkeläiset 1,5 €. Annukka Valtanen Jumalan tuli leviää Majakka, C/ Travesia Jose Huertas Morion 2, Torrevieja 43
Uusi Costa Blanca 4/2015 Marraskuun 20. päivänä tarkastettiin Helsingin Yliopistossa näin espanjansuomalaisittain mielenkiintoinen väitöskirja, jossa tekijä tutki Espanjaan muuttaneita suomalaisia pienyrittäjiä. Väitöskirjan laatija LitM Taru Toivonen oli antanut työlleen otsikoksi ”Pienyrittäjän interaktiivinen toimintakyky. Narratiivinen tulkinta suomalaisten pienyrittäjien toiminnasta sosiaalisissa liiketoimintaverkostoissa Espanjan Aurinkorannikolla”. Interaktiivisella toimintakyvyllä tarkoitetaan yrittäjien dynaamista kykyä toimia ennakoivasti kaikissa liiketoiminnoissaan. Väitöskirjassa tutkittiin tämän pienyrittäjien toimintakyvyn vaikutuksia liiketoiminnan selviytymiseen kilpailutilanteissa Espanjassa. Tutkimuksessa pureuduttiin siihen, miten toimintakyky rakentuu uudessa ympäristössä ja miten sosiaalinen liiketoimintaverkosto edistää pienyrittäjien liiketoimintaa. Tutkimuksen mukaan sosiaalisen identiteetin tuki ja kehittyminen sekä samaistuminen hyvään referenssiryhmään lisää henkilön statusta ja avaa hyviä kontakteja. Myös itsensä brändääminen tukee oman osaamisen tunnetuksi tekemistä. Pienyrityksen kehittymisen kannalta onnistuneiden kokemusten jakaminen ja eri toimialojen hyvistä käytänteistä kuuleminen on etu yrityksen oppimiselle. Tutkimustyö ajoittui vuosille 2004–2014, jona aikana tutkija kävi yli kymmenen kertaa Espanjassa. Tutkimus kohdistui pienyrittäjiin Aurinkorannikolla, jonne lukuisat suomalaiset olivat lähteneet uusien mahdollisuuksien toivossa. Espanjaan muuttavat työikäiset perustavat usein pienyrityksiä, joiden liiketoiminnan menestyminen perustuu sosiaalisten verkostojen kehittämiseen ja niiden hyödyntämiseen. Tutkimuksen empiirinen aineisto rajattiin koskemaan yhteensä kahtatoista pienyrittäjää ainoastaan Aurinkorannikolla, koska siellä asuu merkittävä ulkosuomalainen pienyrittäjien yhteisö. Suomalaisten yritysten tarkkaa määrää Aurinkorannikolla on vaikea sanoa, arviot vaihtelevat 300–500 välillä. Luku vaihtelee suuresti ajoittain jo senkin vuoksi, että osa yrityksistä lopettaa Väitöstutkimus suomalaisista pienyrittäjistä Espanjassa ja toiset aloittavat. Yrittämistä kokeillaan ja vahvimmat pienyritykset jäävät eloon. Tutkimus toteutettiin henkilökohtaisilla haastatteluilla Espanjassa. Tutkimukseen valittiin kaksitoista pienyrittäjää, joista jokainen edusti eri toimialaa: kiinteistöala, media-ala, kaupan ala, kauneudenhoitoala, palveluala, it-ala, kampaamoala, rakennusala, ravintolaala, elintarvikeala, liikunta-ala ja terveydenhoitoala. Kaikki kaksitoista pienyrittäjää kuvasivat haastatteluissa interaktiivisen toimintakyvyn kasvaneen vuosien myötä laadullisesti seuraavasti: 1. Apu pienyrittäjien välillä on laajentunut (vertailukehittäminen verkostossa, ongelmien ratkaisu yhdessä). 2. Ideat ovat lisääntyneet liiketoimintaverkostojen avulla (innovaatioiden rikastuminen, uusien ideoiden jakaminen, uusien ideoiden saaminen kasvanut). 3. Ilon jakaminen (työn ilon jakaminen yhdessä on toteutunut). 4. Osaamisen erikoistuminen (erikoisosaamiseen keskittyminen ja verkostojen laajojen kansainvälisten markkinoiden hyödyntäminen). 5. Oppimisen lisääntyminen (taitojen kartuttaminen menestyvien yrittäjien keskuudessa, kilpailukyvyn parantuminen). 6. Säästöt ovat lisääntyneet (kustannusetujen kertyminen, edullisten hintojen neuvottelu, resurssien järkevä käyttö/hyödyntäminen kokonaisvaltaisesti). 7. Tehokkuus on nopeutunut (prosessien nopeus, liiketoiminnot markkinoille nopeasti). 8. Tietopääoma on kasvanut sekä tiedon kulku nopeutunut (trendit ja uutuudet heti tiedossa). 9. Tuki pienyrittäjien välillä on parantunut (henkisen ja sosiaalisen pääoman kartuttaminen, työn ja yrityksen arvostus businesspiireissä). 10. Yhteisvoiman lisääntyminen (yhdessä vaikuttaminen, markkinaesteiden purkaminen, ääni kuuluville). Tutkimustulosten mukaan verkostoilla on merkittävä rooli pienyrittäjien tukijana. Yhteisöllisyys, suomalaisuus ja osallistuvuus edistävät vuorovaikutteista eli interaktiivista toimintakykyä vieraassa kulttuuriympäristössä. Yrittäjän oppimispolku rakentuu verkostoitumisen lisäksi kokemukselliselle oppimiselle, jonka kautta liiketoimintaa kehittävät toiminnot ja niihin liittyvät muutokset syntyvät. 44
Uusi Costa Blanca 4/2015 Marraskuu oli tapahtumia täynnä Euro Bowling Torreviejan keilaajille, ja historiaakin tehtiin. FEB-keilailuliiton miesten mestaruussarjassa, joka pelattiin 14.–15.11. ensimmäistä kertaa Ozone-hallissa, EBT:n kansainvälisillä tähdillä vahvennettu joukkue otti vahvan johtoaseman ja teki siinä sivussa uuden kaikkien aikojen kierrosennätyksen, 66 pistettä. Koko joukkueen 84 sarjan keskiarvo oli 208,35, mikä lyö toista sijaa hallussaan pitävän Celta de Vigon lähes 20 pisteellä. Torreviejan keilaajat Espanjan mestaruussarjan kärkeen! EBT:llä on miesjoukkue myös AECB-järjestön (Asociación Española de Clubes de Bowling) valtakunnanliigan 1. divisioonassa, joka käynnistyi 21.–22.11. Ensimmäisen kierroksen jälkeen EBT on kolmannella sijalla: EBT:n tasavahvassa joukkueessa (kuva yllä) keilasivat Antonio Bermúdez (186,00), Juan José Carral (185,53), Jarmo Peltonen (179,69), Keijo Liikanen (178,33), Pedro Martínez (176,39) ja Antonio Priego (170,80). Suomen itsenäisyyspäivänä ja Espanjan perustuslain päivänä 6.12. huipentuu Ozonessa Torreviejan kaikkien aikojen suurin keilailutapahtuma, IV Open Internacional “Ciudad de Torrevieja”. Tässä henkilökohtaisessa turnauksessa jaetaan palkintoja yli 12 000 euron edestä, ja siihen on ilmoittautunut keilaajia eri puolilta Espanjaa sekä myös Ranskasta, Englannista, Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Lisätietoja on osoitteessa www.eurobowlingtorrevieja.com. Guillermo Joukkueen ylivoima näkyy myös henkilökohtaisessa tilastossa, jonka viisi kärkipaikkaa ovat EBT:n keilaajien hallussa, ”kukkona tunkiolla” kuluvan vuoden Suomen mestari Joonas Jähi keskiarvolla 219,71, seuraavina kolminkertainen maailmanmestari Tore Torgersen (215,93), Mika Määttä (214,64), Patrick Gimmestad (213,07) ja EBT:n kapteeni Kjell Monsen (210,44). Joukkueessa keilasivat myös Manuel Pérez Puche (189,50), Markku Määttä (189,17) ja Aki Jaakkola (180,78). viimeinen kierros Madridissa toukokuussa. EBT:llä on nyt kaikki mahdollisuudet kruunata 10-vuotisjuhlavuotensa 2016 Espanjan mestaruudella! Naisten FEB-mestaruussarjassa, jonka ensimmäinen kierros pelattiin Madridissa, EBT:n Inga Söderström, María Jesús Pérez, Ann-Marie “Anski” Jansson ja Alberte Hubert taistelivat itsensä viidennelle sijalle. Joukkueen valttia oli tasaisuus: Inga 172,93, María 166,64, Anski 162,93 ja Alberte 157,50. Seuraava liigakierros pelataan Barcelonassa helmikuussa ja Sarjat Keilat K. arvo Pisteet 1. Capital Madrid 56 10 211 182, 34 54 2. Ilicitano Elche 56 10 536 188, 13 51 3. Torrej ón Madrid 56 9 946 177, 61 46 4. Alyco Madrid 56 9 856 176, 00 45 5. Euro Bowling Torrev. 56 9 240 165, 00 35 6. Levante Valencia 56 9 979 178, 96 30 7. Flecha 1 Barcelona 56 8 549 152, 66 19 Sarjat Keilat K. arvo Pisteet 1. Alyco Madrid 84 16 378 194, 98 174 2. Galaxy Madrid 84 15 966 190, 07 140 3. Euro Bowling Torreviej a 84 15 199 180, 94 102 4. Magerit Madrid 84 15 574 185, 41 92 5. Unibowling Linares Jaén 84 14 808 176, 29 87 6. PMB Capitol Mallorca 84 14 706 175, 07 64 7. Costa del Sol “B” Málaga 84 14 187 168, 89 63 8. De Rebote Madrid 84 14 711 175, 13 59 Sarjat Keilat K. arvo Pisteet 1. Euro Bowling Torreviej a 84 17 501 208, 35 66 2. Celta de Vigo 84 15 935 189, 70 48 3. Ilicitano Elche 84 15 908 189, 38 38 4. 300 Oviedo 84 14 943 177, 89 31 5. Capital Madrid 84 15 316 182, 33 31 6. Diagonal Barcelona 84 15 926 189, 60 31 7. Comarcal Barcelona 84 15 619 185, 94 25 8. New Proj ect Madrid 84 14 515 172, 80 10 Sarjatilanne: Naisten sarjatilanne: EBT:n joukkue FEB-liiton mestaruuskisassa Torreviejassa. Torrevieja Open 2015 EBT:n naisjoukkue Madridissa. AECB-liiga 45
Uusi Costa Blanca 4/2015 Halloween-rieha El Sarmientossa Lions Club Torrevieja/Suomen tapana on järjestää joka syksy teemalounas, ja tänä vuonna kalenteri suosi Halloween-teemaa. Paikaksi oli valittu Orihuela Costalla sijaitseva riisiravintola El Sarmiento. Tilaisuuden tuotto oli 459 euroa, ja tällä summalla avustetaan vähävaraisia lapsiperheitä. Economato Solidario Suomi-leijonat ovat ottaneet uudeksi avustuskohteekseen kaksi vuotta vanhan yhdistyksen nimeltä Economato Solidario de la Asociación de Discapacitados Físicos de Almoradí y Torrevieja (AMFA). Yhdistys on perustettu auttamaan vammaisia vähävaraisia perheitä, joille se tarjoaa päivittäistuotteita edullisiin hintoihin. Yhdistyksen liiketilat sijaitsevat Torreviejassa osoitteessa Calle San Pascual 161 ja toiminnasta vastaavat yhdistyksen jäsenet. LC Torrevieja/Suomen delegaatio teki tutustumiskäynnin Economato Leijonat auttavat ja järjestävät Solidarioon lokakuussa, ja ensimmäiset tavara-avustukset on jo viety yhdistyksen toimipisteeseen. Vuosikalenteri 2016 Leijonien suosittu vuosikalenteri on myynnissä Suomi-Kaupassa, Torremarketissa ja Seurakunnassa. Kalenteri sisältää tavanomaisten tietojen lisäksi sekä Espanjan että Suomen juhlapyhät ja Torreviejan lähialueen kuntien paikallistapahtumat. Kalenterin hinta on 10 euroa, ja sen tuotto menee lyhentämättömänä seudun varattomien perheiden ruoka-apuun. Kulttuurimatka Valenciaan Leijonat järjestävät 6.–7. helmikuuta 2016 kolmipäiväisen bussimatkan Valencian kaupunkiin. Ryhmä majoittuu neljän tähden hotelliin ja tutustuu mm. satama-alueeseen, taideja tiedekeskukseen, vanhoihin kauppahalleihin ja Albuferan riisinviljelyalueeseen. Lauantain ohjelma sisältää mm. tasokkaan illallisen viininmaistajaisineen. Koko matka on ammattimaisesti opastettu, ja mukaan mahtuu 50 henkeä. Matkan hinta, joka kattaa kaikki ruokailut, on 295 euroa. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Pia Tötterman, puh. 694 421 638, sposti tottermanpia@gmail.com. Jarmo Peltonen Halloween-tunnelmassa lionit Morticia Addams ja Kreivi Dracula. 46
Uusi Costa Blanca 4/2015 Marraskuun 17. päivänä järjestettiin järjestyksessään jo kolmas runomatinea Torreviejan seurakuntakodissa ja kaikkiaan neljäs matinea. Tämänkertainen runomatinea kokosi jälleen salin täydeltä kuulijoita. Lähes tuntia ennen hhetkeä alkoivat ensimmäiset innokkaat kuulijat saapua seurakuntakodille, eivätkä tälläkään kertaa joutuneet pettymään iltapäivän anteihin. Runoniekkoja ja tarinaseppoja osallistui matineaan kuusi. Ohjelman mukaisessa järjestyksessä lueteltuina he olivat: Runoja Kirsi-Marja Myöhänen Muistoja elämän varrelta – Pirkko Työläjärvi Runoja – Unto Vuontisjärvi Tarina – Marjatta Aholainen Runoja – Ritva Hämäläinen Arjen huumoria – Mirjami Uusitalo , tekstit esitti Pirjo Mattsson Ajatuksiin sopivista välija loppumusiikeista vastasi tunnelmallisesti harmonikallaan Seppo Grönvall . Runot ja tarinat musiikilla höystettyinä muodostivat yhdessä nautinnollisen kokonaisuuden. Eikä sitä puuttunut ihanasta ja runsaasta tapaspöydästäkään. Herkullisten tapasten valmistamiseen osallistui myös SuomiSeuran Akvarellipiirin jäseniä: Helene Marjamäki , Sirkka Suni ja Marja Talvi . Runomatinea seurakuntakodilla Margarita Urbano sekä pojat Ibai ja Glenn, kuvasssa myös Esperanza Castejón. Heti alussa etsittiin torreviejalaista perhettä, joka olisi avun tarpeessa. Sosiaalitoimiston avulla paikallinen Pirjo Castejón löysi kyseisen perheen, jota runomatineatiimi yhdessä ev.lut. seurakunnan kanssa on tukenut kolmasti: * Margarita Urbano , yksinhuoltaja, aivohalvaus neljä vuotta sitten. Hän käy kuntoutuksessa pari kertaa viikossa ja kehon halvaantunut puolikin alkaa jo toimia vähitellen. Pojat vievät äitiään myös uimaan ja vedessä harjoittelemaan. * Kaksi poikaa Ibai 12-vuotias ja Glenn 14-vuotias * Hyvin kasvatetut ja kohteliaat pojat auttavat äitiään kotiaskareissa * Molemmat pojat ovat ahkeria oppilaita koulussa, eivätkä ole saaneet huonoja arvosanoja tai reppuja, kertomansa mukaan. * Nuorempi poika harrastaa jalkapalloa ja on Barçan innokas kannattaja. * Isoveli on ikäluokassaan menestyvä uimari ja kannattaa jalkapallossa Real Madridia. * Margarita itse harrastaa lukemista ja ompelemista Matinean tuotto 360 euroa luovutettiin paikalle saapuneelle Urbanon perheelle. Avustettava perhe sai rahalahjoituksen ja kukkien lisäksi tarjottimellisen tapaksia kotiin vietäväksi. Tulkkina ja autonkuljettajana toimi Pirjo Castejónin tytär Espe . Matinean päätyttyä perhe ei halunnutkaan autokuljetusta kotiin, vaan pojat työnsivät äitinsä heti kirjakauppaan, jotta vanhemmalle pojalle saataisiin puuttuvat koulukirjat. ”Ja kaikilla oli niin mukavaa...” ... myös mekin saimme olla mukana! Kirsi-Marja-Pirjo-Marja Matinean alkuhistoriaa: 47
Uusi Costa Blanca 4/2015 RUOKA & JUOMA Makujen maailma à la Carlos! 48 Heipä hei kaikille! Aika tarkalleen vuosi sitten olin näissä samoissa puuhissa eli kirjoittamassa juttua joulumenusta. Syksy kului ruokia tehden ja väliajat mietiskelin, että mitähän tänä jouluna pöytään laittaisi. Kuten aina, olen syönyt joulumenun jo etukäteen ja sitten varsinaisena juhlapyhinä onkin sitten niin, että syön ihan perusriisipuuroa ja luumusoppaa. Ajattelin valmistaa riisipuuron haudutuspadassa, niin silloin sitä riittää koko joulun pyhiksi. Laatikoista en ole koskaan pahemmin välittänyt, joten niitä tuskin joulupöydässäni tulee näkymään. Katsotaan nyt sitten mitä muuta syön pyhinä kuin riisipuuroa. Mutta mennäänpä nyt kuitenkin siihen tämän vuoden joulumenuun, ja kuten viime vuonna, niin myös tämän vuoden ruoat sopivat syötäviksi vaikka juhannuksena. Tällä kerralla esittelen ruoat ja niiden tarvikkeet pikaisesti ja tarkemmat ohjeet voitte sitten lukea verkkoosoitteessani kyseisen ruoan omalta alasivulta. Joulumenu * Katkaraputäytteiset munat salaattipedillä * Ilmakuivattua Pata negra kinkkua * Naudan pyöröpaisti pistolla * Persimonmousse granaattiomenan siemenillä * Teetä ja roscos de anís , granadalaiset pikkuleivät Aloitetaan listan esittely alkupaloista. Tarvitsemme: 6 keitettyä kananmunaa (huevos cocidos) 1 purkki maustamatonta jogurttia (yogur natural) 2 rkl sinappia (mostaza) 1 sipuli (cebolla) 1 iso tomaatti (tomate) suolaa (sal) pippuria (pimienta) öljyä (aceite de oliva virgen) sitruunanmehua (zumo de limón) 400 gr katkarapuja (gambas) salaattisekoituspussi (hojas de ensalada variada) Keitä kananmunat ja anna niiden jäähtyä ennen kuorimista. Käytä kuorittuja katkarapuja, sillä se helpottaa huomattavasti valmistusta kun ei tarvitse kuoria niitä. Kypsennä katkaravut joko keittämällä tai paistamalla. Valmista ravuille kastike pilkotusta tomaatista, sipulista, sitruunamehusta sekä sinapista. Lisää mausteita makusi mukaan. Tarkemman ohjeen löydät verkko-osoitteesta: www.carloskokki.com/807 Jatketaan pienen suolaisen välipalan merkeissä. Tarvitsemme: 100–200 gr ilmakuivattua kinkkua Jos käyttämäsi kinkku on suurina siivuina, leikkaa ne hiukan pienemmiksi ja asettele kinkkusiivut lautaselle, josta jokainen ruokailija voi sitten niitä napsia. Noita ohuita kinkkusiivuja voi sitten napsia kun odottelee pääruokaa pöytään. Pääruokamme on poikkeuksellisesti nautaa eikä possua. Katkaraputäytteiset munat salaattipedillä Ilmakuivattua Pata negra kinkkua
Uusi Costa Blanca 4/2015 49 Tarvitsemme: 2 kg naudan pyöröpaistia (redondo de ternera) 1 munakoiso (berenjena) 1 kesäkurpitsa (calabacín) 1 punainen paprika (pimento rojo) 1 vihreä paprika (pimento verde) 1 sipuli (cebolla) 3 valkosipulinkynttä (dientes de ajo) 1 fenkoli (hinojo) suolaa (sal) pippuria (pimienta) 1–2 dl lihalientä (caldo de carne) öljyä (aceite de oliva virgen) Nosta liha huoneenlämpöön tuntia ennenkuin aloitat sen valmistuksen. Pilko kasvikset ja kuullota niitä kevyesti kasarissa. Hiero lihan pintaan suolaa ja pippuria, jonka jälkeen ruskista se kauttaaltaan pannussa. Kun liha on ruskistettu, nostetaan se kasariin kasvispedille ja kaadetaan perään noin 2 dl lihalientä. Hauduta lihaa ja kasviksia noin 45 minuuttia ja tarkista lihan kypsyys. Tarkemman ohjeen löydät verkko-osoitteesta: www.carloskokki.com/808 Noin olemme saaneet lihan lisukkeineen alulle ja voidaan siirtyä seuraavaan ruokalajiin, joka on tietysti jälkiruoka. Jälkiruoan pääraaka-aineeksi valitsin nyt ajankohtaisen hedelmän eli persimonin, joka tunnetaan myös nimillä kaki ja sharon. Tarvitsemme: 300–400 gr persimonsosetta (puré de persimon) 3 prk maustamatonta jogurttia (yogur natural) 5 liivatelehteä (hojas de gelatina) 4–6 rkl sokeria (azúcar) 1 granaattiomena (granada) Valitse kypsiä persimoneja ja soseuta hedelmäliha sauvasekoittimella. Kiehauta sokeroitua persimonsosetta pari minuuttia, ja liota liivatelehdet. Jäähdytä sose ja lisää sekaan liotetut liivatelehdet sekä maustamaton jogurtti. Kaada seos vuokiin ja jäähdytä. Tarkempi ohje on verkko-osoitteessa: www.carloskokki.com/809 sista poiketen juhla-aterian päätteksi juodaan kahvin asemesta haudutettua teetä. Kaupoissa on valittavana kymmenittäin erilaisia teelaatuja ja -sekoituksia, myös ihan jouluteetä löytyy. Valitse mieleisesi teesekoitus ja valmista tee hauduttamalla, silloin teen maku on parhaimmillaan, toki pussiteekin käy, mutta hauduttamalla saa parhaan lopputuloksen. Teen yhteydessä tietysti nautitaan pieni makea pala, joka on tällä kertaa aniksella maustettu pikkuleipä, jonka valmistusaineet ovat varsin yksinkertaiset. Pikkuleipien valmistuksessa on käytetty vain rasvaa, sokeria sekä vehnäjauhoja ja taikina on maustettu aniksella, viimeistelyyn on käytetty tomusokeria eli toiselta nimeltään pölysokeria. Nämä pikkuleivät on valmistettu pienessä kylässä Granadassa ja ko. konditoriolla on pitkät perinteet herkkujen valmistuksessa. Kyseisessä konditoriossa työskentelee vielä tänäkin päivänä sen perustaja, liki 80-vuotias rouva, joka tarkkailee laatua ja osallistuu myös itse pikkuleipien valmistukseen. Täytyy sanoa, että kyllä tuollaiset pikkukylissä tehdyt pikkuleivät ovat aivan erimakuisia kuin suurten tehtaiden tekemät tuotokset. Näillä herkuilla mennään siis tämä joulu ja palataan sitten ensi vuonna takaisin uusin voimin. Aikaisempien joulujen ateriaehdotukset löytyvät verkkosivuni aakkosellisen listan kohdasta Joulu. Toivotan Teille kaikille lukijoilleni oikein rauhallista joulua ja entistä parempaa uutta vuotta! Lämmöllä -Carloswww.carloskokki.com Herkullinen jälkiruoka siis jäähtyy nyt jääkaapissa muutaman tunnin, jonka jälkeen se on valmista herkuteltavaksi. Mutta ei tämä juhlaateria vielä tähän pääty, sillä vielä on yksi herkku syömättä. Aiemmista vuoNaudan pyöröpaistia pistolla Persimonmousse granaattiomenan siemenillä Persimonmousse Roscos de anís
Uusi Costa Blanca 4/2015 Suurin osa terveyteen liittyvästä materiaalista on omistettu ruualle ja juomalle. Ruokaa kulutamme pari kiloa ja veden kulutuksemme on noin 2,5–4 litraa vuorokaudessa. Kuitenkin on jotain, jota kulutamme vuorokaudessa yli 15 kg, nimittäin ilmaa keuhkojen välityksellä. Ihminen voi elää ilman ruokaa 70 päivää jos vettä on käytettävissä, ilman vettä 18 päivää, mutta ilman happea, ainoastaan 5 minuuttia. Ilman vähimmäistarve lepotilassa on 0,4 litraa happea (2 litraa ilmaa) minuutissa. Aloin tutustumaan hengityksen fysiologiaan kun naapurustostamme kuoli pienen hetken aikana kaksi pidettyä naapuriamme. Kummallekin oli määrätty happipullo hengitysvaikeuksiin, mutta lisähapesta huolimatta hengitys huononi entistä nopeammin. Löysin mielenkiintoisia tutkimuksia ja tähän juttuun olen kerännyt näitä tuloksia, sekä joitakin omia huomioitani. Erityisesti venäläiset tutkijat olivat perehtyneet hengityksen saloihin. Monet tärkeät johtopäätökset tuntuivat puuttuvan länsimaisten lääkäreiden tiedoista. Yleisimmät terveysongelmat kansanparantajan silmin; OIKEAN HENGITYKSEN MERKITYS Hengittäminen on yksi tärkeimmistä prosesseista, mikä vaikuttaa fysiologisiin toimintoihin elimistössä. Hengityksen tehtävänä on taata elimistön hapensaanti ja hiilihappokaasun poisto uloshengityksen aikana. Happea tarvitaan energian vapauttamiseksi solujen ja kudosten elintoimintoihin orgaanisten aineiden hapettumisen avulla. Varsinainen hengityskaasujen vaihto tapahtuu noin 300 miljoonassa keuhkorakkulassa, alveolissa. Yhtä keuhkorakkulaa ympäröi n. 1 000 verkkomaista keuhkoverisuonta. Hengityskaasut siirtyvät keuhkorakkulan ja keuhkoverisuonten pintojen välisessä diffuusiossa. Keuhkorakkuloiden ja keuhkoverisuonten välinen pintaala voi olla 60–100 m², kuitenkin vähintään 35 kertaa suurempi kuin ihmisen ulkokuoren kokonaispinta-ala. Mitä suurempi keuhkojen pinta-ala on, sen tehokkaampi on hengityskaasujen – hapen ja hiilidioksidin (CO2) vaihtuvuus. Happi siirtyy keuhkorakkulasta keuhkoverisuonten valtimoihin ja kiinnittyy veren punasolun hemoglobiiniosaan. Sydämen pumppaamana hemoglobiinissa oleva happi kulkeutuu edelleen kudoksiin, jotka tarvitsevat happea polttaakseen ravintoaineet energiaksi. Miten punasolut tietävät, mihin soluihin happi tulee kuljettaa? Hemoglobiiniosa tunnistaa korkean CO2-tason kudoksissa ja toimittaa hapen juuri näihin paikkoihin. Tässä palamisprosessissa muodostuva CO2 siirtyy kudoksista laskimoita pitkin keuhkoverisuonten laskimoihin ja sieltä edelleen keuhkorakkulaan uloshengitettäväksi. Hengittäminen on kirjaimellisesti elämän kuljettamista ja siitä riippuu elimistön toimintakyky. Teemme usein virheitä hengityksen rytmissä ja syvyydessä. Esi-isämme uskoivat yleisesti, että hidas hengittäminen pidentää elämää. Elimistöämme voisi siten verrata nuotioon. Mitä nopeammin ja enemmän käytämme happea, sitä nopeammin palamme (loppuun) ja lopulta sammumme. Tavallisesti iäkkäillä ihmisillä on jopa kaksi kertaa pienempi CO2-pitoisuus veressään kuin nuorilla. CO2-kaasun vähäisyys vaikeuttaa kaasujenvaihtoa soluissa ja seurauksena on useita ongelmia. Monet krooniset sairaudet ovatkin tämän seurausta seurausta. Yleisiä ongelmia ovat mm. huimaus, päänsärky, rintakivut, unettomuus, muistiongelmat, verenpaineen vaihtelut, ylipaino yms. Ikääntyneen ihmisen elimistön ainenvaihdunta on usein hidastunut. Tämä aiheutuu siitä, että solujen kaasujenvaihto ei ole enää kunnossa. Iäkkäimmillä ihmisillä on valtimollisessa veressä usein liian vähän hiilihappokaasua. Vähäinen hiilihappokaasumäärä ei kykene kuljettamaan kudoksiin tarpeellista määrää happea energianvaihduntaa varten, jonka ansiosta syntyisi lisää hiilihappokaasua ja noidankehä on valmiina. Kun CO2-määrä lisääntyy, keuhkoputket ja suonet laajentuvat ja elimistö saa enemmän happea. Myös äskettäin syntyneet suonitukokset vähenevät. Rajoittamalla hengitystä, ääreisverenkierto helpottuu ja mm. jalkojen paleleminen vähenee. Monet aineenvaihdunnan prosessit korjaantuvat samalla. Vanhemmilla ihmisillä on tapahtunut muitakin muutoksia elimistössä, jotka entisestään vähentävät hiilihappokaasun määrää veressä. Alhainen CO2-taso johtaa siihen, että hapen pääsy miljardeille soluille on puutteellista, eivätkä ko. solut pysty suorittamaan aineenvaihduntaa oikein. Tavoitteena olisi muodostaa CO2 ja vettä. Kun hiilihappokaasun vajaus kasvaa, aiheutuu ns. happinälkä. Tällöin solut vaihtavat ns. aerobisen energianpolttoohjelman anaerobiseksi eli muodostavat glykoosista maitohappoa. Törmäämme aikaisemmassa UCBlehden numerossa mainittuun pH-ongelmaan eli elimistön liikahappamoitumiseen. Kun maitohappo jatkuvasti heitetään solusta ulos solujen väliseen tilaan, neste alkaa pikkuhiljaa happamoitua ja mikä estää normaalin aineenvaihdunnan. Ongelma alkaa siis hiilihappokaasun vähyydestä. Hapen hankkimiseksi ilmasta käytämme keuhkoja ja tätä työtä ohjaa niin sanottu hengittämiskeskus, mutta ohjausimpulssin antaa CO2. On tärkeää oppia hengittämään oikein ja muodostaa riittävä määrä hiilihappokaasua valtimolliseen vereen. Tämä tapahtuu ohjaamalla hengitys sellaiseksi, että normaali hengitystilavuus putoaa 2–4 litraan ilmaa minuutissa. Kun hengitystilavuudeksi muodostuu yli 8–10 l/min, terveys alkaa vaarantua. Tällöin keuhkoissa tapahtuu liian nopea tuulettuminen eikä valtimollisella verellä ole riittävästi aikaa rikastua CO2:lla. Hapen puute kiihtyy kudoksissa ja soluissa. O2-vajauksen vuoksi hiussuonien verkoissa syntyy kouristuksia, jotka sulkevat kapillaariverkot. Tällöin syntyy miljardeille soluille krooninen hapenpuute eli hypoksia. Krooninen hapenpuute on petollinen, koska se voi aiheuttaa paikallisen kipuaistimuksen menetystä, joten emme välttämättä tunnista ongelmaa. Hypoksia vastaan ei ole lääkkeitä, mutta sitä pystyy ennaltaehkäisemään. Tutkimuksissa on selvinnyt, että aivojen ja munuaisten toiminnan kannalta optimaaliset pitoisuudet veressä ovat 50
Uusi Costa Blanca 4/2015 seuraavat: 7 % CO2 ja 2 % happea. Kliinisesti on todistettu, että CO2-tavoitetason vähennys yhdellä prosenttiyksiköllä lisää hiussuonien supistumista 20–25 %. Hengitystilavuuden ollessa 8–10 l/min, yli 50 % hiussuonista ei siis enää toimi kunnolla. Ihmisen sikiö on kohdussa kasvun ja kehityksen kannalta parhaissa mahdollisissa olosuhteissa. Sikiön veressä on 3–4 kertaa vähemmän happea ja 2 kertaa enemmän hiilihappokaasua kuin syntymisen jälkeen. Olot ovat tarpeelliset sikiön kehitykselle. Äidin elimistö luo samanlaiset olosuhteet kuin ne olivat miljardeja vuosia sitten. Keskoskaappiin joutuneiden vastasyntyneiden ilman korkea happipitoisuus vaurioittaa silmien verisuonia ja voi aiheuttaa sokeutta. OIKEA HENGITYS Oikean hengityskapasiteetin voi saavuttaa seuraavilla keinoilla: 1. Muuttamalla asumaan vähähappiseen ympäristöön, korkealle vuoristoon, happitelttaan... 2. Juoksemalla päivittäin vähintään 20 km (tai muulla keinoin saavuttamalla sama energiankulutus) 3. Tekemällä erityisiä hengitysharjoituksia. 3000–4000 metrin korkeudella merenpinnasta näyttäisi olevan hengityksen kannalta optimaalinen ympäristö. Keskitymme kuitenkin vaihtoehto kolmeen. Harjoitusten avulla muutamme tavallisen rintahengityksen vatsahengitykseksi, eli pinnallinen hengitys muuttuu syvälliseksi. Hengityksen vaiheita pyritään hidastamaan mahdollisimman paljon. Tämän tuloksena keuhkojen tilavuus kasvaa, aineenvaihdunta nopeutuu, verenkierto tehostuu, ruuansulatustoiminta ja ravintoaineiden imeytyminen tehostuu. Vähentämällä sisäänhengitystilavuutta ja hidastamalla hengitystä hermosto rauhoittuu. Kun hengitystilavuus vähenee huomattavasti, myös nukahtaminen nopeutuu ja unet rauhoittuvat. Hengityksen rajoittaminen mm. nopeuttaa nukahtamista. Syvän unen vaihe on lyhyempi, unentarve on pienempi ja heräämmme pirteämpinä. HARJOITE Esim. lähestyessä portaita puhalla kaikki ilma keuhkoista ulos ja pidätä henkeä samalla, kun kävelet ylös. Jos et kykene tähän, jarruta hengitystä niin paljon, kuin se on mahdollista. Tämäkin antaa erinomaisia tuloksia. Hengen pidättäminen ja hengityksen hillitseminen (hidastaminen) on vaikeaa ja epämiellyttävää, mutta sen kautta saadut hyödyt ovat merkittäviä. HENGITYSTESTI Istu rauhallisena paikallasi 5–7 minuutin ajan. Rentouta kaikki lihaksesi, myös hengityslihakset. Tämä rentoutus saa aikaan luonnollisen uloshengitysrytmin. Pidä nenästäsi kiinni uloshengityksen jälkeen ja mittaa kuinka kauan pystyt olemaan sisäänhengittämättä. Pidä kiinni nenästäsi kunnes tunnet tarvetta hengittää. Harjoituksen myötä tarve hengittää ilmenee pallean tahattomana sisäänpäintyöntymisenä tai nielemisliikkeenä kurkussa. Jos päästät irti nenästä ja aloitat hengittämisen, voit jatkaa normaalia hengitysrytmiäsi, jota teit ennen koetta. Älä pidättele hengitystä liian kauan parantaaksei tulosta. Kokeen pitäisi olla helppo suorittaa eikä saisi olla suuri ponnistus. Tohtori Buteyko ja hänen lääkärikollegansa ovat tutkineet yli 250 000 venäläistä ja ovat löytäneet seuraavia yleispiirteitä kehon happitestin tulosten ja potilaiden terveydentilan välillä: 1–10s monisairaita, kriittisessä tilassa olevat ja sairaalan tehohoidossa-olevat 10–20s sairaat potilaat, joilla terveydellisiä vaivoja ja usein päivittäinen lääkitys 20–30s keskimääräinen terveys, ei yleensä vakavia kroonisia sairauksia 40–60s hyvä terveys Yli 60s erinomainen terveys, krooniset sairaudet harvinaisia Muita yleisimpiä hengitysongelmiin vaikuttavia tekijöitä: Ylempien rintanikamien D1–D3 sekä lapojen lukkotilat saavat aikaan hermoston pinnetiloja, jotka aiheuttavat pinnallista hengittämistä ja astmatyyppisiä oireita sekä rintakipuja. Monet allergioista johtuvat hengitysvaivat voivat helpottua kun lisämunuaisen kuorikerroksen muodostama elimistön oma kortisoni muodostuu normaalisti. Rintanikaman D9 siirtymä voi olla ongelman takana. Paksusuolessa syntyy mm. keuhkojen limakalvoa suojaavien solujen tarvitsemia entsyymejä. Ongelmat voivat johtua monestakin syystä, esim. antibioottien aiheuttaman ruuansulatuksen kannalta tärkeiden bakteerien tai suojaavan kalvon (flooran) vaurioitumisesta. Myös lannenikamien L1-L2 pinnetilat voivat saada aikaan paksusuolen toimintahäiriöitä, joiden yhteisvaikutuksesta keuhkojen normaali toiminta estyy. Sami Rasila Karelian Healing -terapeutti ja kansanparantaja www.karelianhealing.nettisivu.org Nämä vaivat voidaan yleensä korjata mm. sopivalla nikamakäsittelyllä ja lihasmanipulaatiolla. Seuraava Uusi Costa Blanca -lehti ilmestyy helmikuussa Aineisto mielellään 30.1 .201 6 mennessä uusicostablanca@hotmail.fi Suomen itsenäisyyspäivän juhla 6.12.2015 klo 15 Torreviejan kulttuurikeskus Virgen del Carmen Järjestäjinä: Costa Blanca Suomi-Seura Costa Blancan ev.lut. seurakunta 51
Uusi Costa Blanca 4/2015 Torreviejan AA-ryhmä kokoontuu ev.lut. seurakunnan kahviossa Calle Maldonado 2, 1. kerros, maanantaisin ja torstaisin klo 19. Kuukauden ensimmäinen kokous on avoin kaikille alkoholismista kiinnostuneille. AA:n auttava puhelin 652 034 855 joka päivä klo 16-20. 52
Uusi Costa Blanca 4/2015 53 Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Costa Blanca Calle Maldonado 2.1, E-03181, Torrevieja puh. 965 708 475, keittiö puh. 683 318 256 Seurakuntakoti ja kahvila avoinna maanantaista torstaihin klo 10–14, myös espanjalaisten juhlapäivinä. Huomautus: Suljettu 19.12.2015–10.1.2016 Jumalanpalvelukset Inmaculada Concepción -kirkossa, c/ Maldonadon ja c/ Caballeron kulmassa: 6.12. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus klo 13 Joulukirkko torstaina 24.12. klo 12 Loppiaismessu keskiviikkona 6.1.2016 klo 13.30 Muut alkuvuoden messut lauantaisin klo 12: 16.1., 30.1., 13.2., 27.2. Viikoittain seurakuntakodilla : Maanantaisin klo 16 Espanjan keskustelupiiri 1.2. alk. Tiistaisin klo 11 Neulomapiiri Keskiviikkoisin klo 11–13 Lounas 6–7 € Keskiviikkoisin klo 14–16 Kuoroharjoitus Torstaisin klo 14 Raamattupiiri Perjantaisin klo 13–16 Taidepiiri. Huomautus : Piirit eivät kokoonnu 21.12.2015–8.1.2016 Jouluohjelmaa: Joulumyyjäiset ti 8.12. klo 11-13 seurakuntakodilla ”Taas kaikki kauniit...” -joulukonsertti pe 11.12. klo 16.30 Inmaculada-kirkossa: Oopperalauluja Hannu Forsberg, kanttori Juha Paukkeri, Matleena Paukkeri. Ohjelma 10 €. Kauneimmat joululaulut 19.12. klo 16 Inmaculada-kirkossa Joululounas su 13.12., kattaukset klo 13 ja klo 16 Joulukirkko to 24.12. klo 12 Inmaculada-kirkossa Aattoillan vietto srk-kodilla 24.12. klo 18 Uudenvuoden aattoillan vietto ja ehtoollinen seurakuntakodilla 31.12. klo 18 Itsenäisyyspäivän juhla sunnuntaina 6.12. klo 15 yhdessä Costa Blanca Suomi-Seuran kanssa, Centro Cultural Virgen del Carmen, Torrevieja. Alkuvuoden ohjelmaa: Miesten juttutupa pe 22.1., 5.2. ja 19.2. klo 10. Naiset kaivolla ti 19.1., 2.2. ja 16.2. klo 14. Sunnuntailounaaat 24.1. ja 21.2. klo 14. Lauluillat 22.1. ja 19.2. klo 18. Kamarikuoro Glorian konsertti Inmaculada-kirkossa 6.2. klo 20. Lisää tietoa ohjelmasta saa seurakuntakodilta ja nettisivuilta : www.suomenkirkkoespanjassa.net ja www.torrevieja.fi/costa-blancan-evlut-seurakunta Pappi Juhani Huovila, puh. 606 540 757 tavattavissa keskiviikkona ja torstaina klo 10–14 turistipappi.costablanca@evl.fi Kanttori Juha Paukkeri puh. 606 931 950 turistikanttori.costablanca@evl.fi Srk-neuvoston puheenjohtaja Kari Winberg puh. 633 406 706, winberg.kari@gmail.com Tervetuloa mukaan ja osallistumaan! Lue UCB-lehteä myös internetissä: www.lehtiluukku.fi/lehdet/costablanca
Uusi Costa Blanca 4/2015 54 SUOMALAINEN ASIANAJAJA JA VIRALLINEN KÄÄNTÄJÄ Monna Laakso-Sáez Lue UCB-lehteä myös internetissä: www.lehtiluukku.fi/lehdet/costablanca