#47
KesäTyö vai Työleiri?
1/10 1.3.2010 14. Vuosikerta ISSN 1455-2574 www.curly.fi
lÖYDÄ itsellesi sopivin!
valiTse ja
vaikuta
le uoril n
Nuort
eN leh
ti
Terveys ei Tule
kello kaulassa
SiSäLLySLueTTeLo
Curly #47
01.03.2010 14. vuosikerta ISSN 1455-2574 nuorten lehti nuorille Ilmaisjakelulehti Painosmäärä 66 500 Tätä numeroa jaetaan Voima-lehden välissä ympäri Suomea, suorapostituksena lehden tilaajille, nuorisotaloille, Helsingin kaupungin kirjastoihin ja Allianssi-risteilyllä. Lehti on luettavissa sähköisesti osoitteessa www.curly.fi. Curly- lehti on Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ja Mediakasvatusseura ry:n jäsen. pÄÄtoimittaja: Peppi Tervo 041 533 6541 peppi.tervo@curly.fi
7 13
3 4 7 8 10 11 12 13 14 15 Päätoimittajan terveiset Silppuri Annen elämä ei käy kuivaksi , Kotipaikkakuntani-palsta Lihasvoimaa nuorille Suurlähettilään Afrikka Tyhmän valkoisen miehen paluu Allianssi tarjoaa mahdollisuuksia Vantaa välitti kansa kuunteli Curly-info Toiminnanjohtajan terveiset, Hallituksen ääni, Mukaan Curlyyn Kesätyö on hyppylauta unelmaduuniin
tÄtÄ lehteÄ ovat olleet tekemÄssÄ: Annukka Autio Omar Fasolah Elisa Heikkilä Mira Kotamäki Anu Lahti Ninna Mikkonen Sanna Pekkonen Esa Pesonen Sanna Raita-aho Lilja Rintamäki Rosa Suominen Janne Viljamaa Emma Vormisto
10
lehDen ulkoasu: Topias Rajajärvi kannen kuva: Omer Levin toimituksen osoite: Larin Kyöstin tie 7 00650 Helsinki toiminnanjohtaja: Ira Kinnunen 041 533 6542 ira.kinnunen@curly.fi puheenjohtaja: Jorma Pilke jorma.pilke@gmail.com painopaikka: Hämeen Paino Oy, Forssa www.sanomapaino.fi Curly Media ei vastaa kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä, eikä palauttamisesta, ellei erikseen toisin sovita. Kaikki Curly Mediaan tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää ja julkaista uudelleen toteutus- ja jakelutavasta riippumatta.
Curly on 4 x vuodessa ilmestyvä nuorten tekemä lehti nuorille. Tutustu ja ihastu!
TILAA ILMAINEN CURLY-LEHTI
Kyllä kiitos, haluan saada Curly-lehdet veloituksetta suoraan kotiin.
Sukunimi Lähiosoite Postinumero Syntymävuosi Postitoimipaikka
Yhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin.
Kirjepostimerkki
Etunimi
Curly ry Larin Kyöstin tie 7 00650 Helsinki
Tarjous koskee Suomea. Aiemmat tilaukset yhä voimassa.
2
CURLY 1/2010
Curlyn voi tilata ilmaiseksi myös netistä osoitteesta: www.Curly.fi
PääKirjoiTuS
Voimakasta vuoden alkua Curlystä!
H
ei sinä, juuri sinä siinä, Voima-lehden kansiin tarttunut uusi lukijamme. Tervetuloa Curlyn mediakasvatukselliseen maailmaan. Vai tartuitko lehteen Allianssin risteilyllä? Kenties löysit postilaatikostasi kotiin kannetun Curlyn? Kuten media yleensä, meihinkin voi törmätä monessa eri paikassa. Nuori kirjoittajakuntammekin koostuu aina kehä kolmosen sisäpuolelta pitkälle Toripolliisin (Oulussa) kainaloon. Ammattitoimittajiksi emme leimaudu, vaan meitä yhdistää halu tehdä ja kertoa meille tärkeistä asioista. Siksi tähän numeroon ovat löytäneet tiensä jutut ystävyydestä, musiikista sekä terveellisistä elämäntavoista. Juhlistamme myös nuorisoyhteistyö Allianssin 40-vuotista taivalta ja vinkkaamme ajankohtaisista blogeista. Kukapa ei olisi joskus toivonut valkoista joulua? Itse ainakin tunnustan näin tehneeni. Siksi olenkin riemuinnut tänä talvena vallinneista talvikeleistä, jotka ovat mahdollistaneet trendiharrastuksen, eli hiihdon, täällä Etelä-Suomessakin. Hullua sikäli - vielä marraskuussa valitin jatkuvaa hikeä työmatkalla Tansaniassa, toisella puolella maapalloa! Tuolta reissulta mukaan tarttui tuhannen kuvan lisäksi myös videopätkää, jota voit käydä katselemassa Curlyn verkkosivuilla. Tässä lehdessä on myös kaksi juttua elämästä Tansaniassa. Kuinka erilaista siellä onkaan. Lumisia talviterveisiä. Taidan lähteäkin tästä hiihtämään!
peppi
Mikä CURLY?
Curly-lehteä julkaisee valtakunnallinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly ry tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa median keinoin. Samalla yhdistys edistää nuorten kulttuuria ja kannattaa terveitä elämäntapoja. Curly ry järjestää nuorille mediaan liittyvää harrastustoimintaa, esimerkiksi viikoittain kokoontuvia mediakerhoja, viikonloppukursseja ja leirejä. Curlyn toiminnassa nuoret tekevät Curly-lehteä ja lyhytelokuvia. Samalla he oppivat mediataitoja, mm. valokuvaamista, internetin käyttöä ja elokuvanäyttelemistä. Toiminnan vetäjinä työskentelee nuorisotyön ja viestinnän ammattilaisia. Lisätietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta löytyy internetistä osoitteesta www.curly.fi.
CURLY 1/2010
3
SiLPPuri
teksti ja kuvat: elisa heikkilä, mira kotamäki ja Curly-lehtiryhmä
tuliAisiA tAnsAAniAstA! ArvostelussA lapko - i shot the sheriff
O
i
shot the sheriff on mahtipontinen kappale, joka on ensimmäinen single Lapkon vuoden 2010 alussa julkaistavalta uudelta albumilta. Uusi albumi on nauhoitettu rapakon tuolla puolen New Yorkissa. Siellä, vielä nimeämättömän, albumin tuottajana, miksaajana ja äänittäjänä toimi huipputuottaja D. james Goodwin, joka on tuottanut myös Norah jonesia ja Thursday:ta. Nykissä on myös kuvattu singlen musiikkivideo, joka on ehdottomasti katsomisen arvoinen. Musiikillisesti I shot the sheriff ei ole kovin yllättävä verrattuna aikaisempiin Lapkon singleihin, mutta eipä hyväksi havaittuun tyyliin kaipaakaan suurempia yllätyksiä. Lapkon omalaatuinen soundi ja laulaja Ville Maljan tunnistettava ääni puree ainakin minuun. Jos uutukainen ei yllätyksiä tarjoakaan, kuulee kappaleen sanoituksissa kuitenkin kehitystä bändin ensimmäiseen v. 2004 julkaistuun The Arms -levyyn nähden. Saa nähdä, tuleeko vaihtoehtorockista tunnetuksi tullut harjavaltalais-yhtye ensi kesän festarivetonaulaksi, joka valtaa suuret lavat. Allekirjoittanut ainakin odottaa innolla uutta levyä. -MK
letko huomannut, että vuoden 2009 aikana Curlyn verkkosivuilla osoitteessa www.curly.fi on ruvettu julkaisemaan videoita? Nähtävillä on eri mediatuotoksia, esimerkiksi dokumentti lehtiryhmän toiminnasta ja uutuutena kuusi uutta videota Tansaniasta. Tiedätkö, millainen on tansanialainen koulupäivä tai minkälaista toimintaa ovat Sara Clubit? Klikkaa itsesi tansanialaiselle taajuudelle! Videot on toteutettu yhteistyössä Taksvärkki ry:n kanssa.
korjaus: curly 3/09
V
iime lehdessä sivuilla 2223 olleeseen juttuun oli tullut virhe. Chromino-pelin arvostelussa kerrottiin virheellisesti, ettei pelin mukana tullut suomenkielisiä ohjeita. Pelin mukana tulevat suomenkieliset ohjeet, jotka eivät olleet valitettavasti ehtineet mukaan arvostelukappaleeseen. Pahoittelemme virhettä. Lisää tietoa pelistä: www.lautapelit.fi
Dumppaa tupakkasi jo tänään! Huomenna voi olla liian myöhäistä...
ÄlÄ AnnA tupAkAn tAppAAA!
O
Chrominon mukana tulevat myös suomenkieliset ohjeet.
Blogivinkki: www.salakuunneltua.fi
k
aikki ovat varmasti joskus salakuunnelleet julkisella paikalla jotakin. Tähän blogiin on koottu hauskimmat kaupungilla kuullut letkautukset. Lukijoiden lähettämiä tarinoita julkaistaan blogissa, ja niistä on tehty jopa kirja. Sivustolla sanotaan: "Et ole turvassa missään". Kaikki mitä sanot, voi tulla (ja tuleekin) julki salakuunneltua.fi:ssä. Salakuunteluita voidaan myös arvioida ja kommentoida.
letko koskaan katsonut ympärillesi ja miettinyt, kuinka moni loppujen lopuksi polttaa? Nyt, jos koskaan kannattaisi katsoa. Tupakanpoltto on mielestäni ällöttävä ja vastenmielinen tapa, jonka seurauksena moni on menettänyt rahansa ja terveytensä. Lähipiirissäni kukaan ei polta, ja olen siitä todella ylpeä. En haluaisi kenenkään rakkaani tai tuttavani pilaavan mahdollisuuksiaan elää terveellisesti vain sen takia, että "polttaminen on siistiä". Tämän selityksen takia moni nuorikin on aloittanut polttamisen. Heidän mielestään kaikki coolit ja siistit tyypit polttavat, ja polttajat ovat muita parempia. Tämä väite on väärin! Kaikki polttajat ovat ihmisiä, jotka eivät jaksa miettiä pidemmän päälle, mitä ovat tekemässä. Esimerkkiä tupakointiin saa sekä kotoa että kavereilta. Vanhemmat, jos haluatte lapsillenne terveellisen elämän, älkää polttako heidän nähtensä! Asiantuntija Kristiina Patjan mukaan Suomessa kuolee vuosittain 50006000 ihmistä tupakan aiheuttamiin sairauksiin. Kuolemaa edeltää myös ulkonäön rapistuminen. Iho vanhenee ennenaikaisesti, hiukset ja kynnet kärsivät ja hampaat muuttuvat huonoiksi. Sosiaalisetkin suhteet kärsivät. Kaverisi mielestä tuskin on kovin mukavaa, jos puhaltelet hänen kasvoilleen koko ajan savua. Tyttö- tai poikaystäväsikin alkaa varmasti hermostua, jos joutuu vallan pussailemaan henkilön kanssa, jonka hampaat ovat lian peitossa ja henki haisee kamalalle. Stressikään ei helpotu tupakalla. Ainoastaan riippuvaiset rauhoittuvat sauhutellessaan. Toisille paras keino rauhoittua voi olla vaikkapa musiikin kuuntelu tai ulkoilu. Tupakka ei siis ole paras, eikä todellakaan ainut, vaihtoehto pahan päivän varalle. Älä siis pilaa mahdollisuuttasi olla terve, vaan sano tupakalle aina EI! Jonakin päivänä tupakoimattomuus tulee olemaan muodissa! -savuton
tulos
sa!
ensi numerossa: MAtkAkertoMus
Päätin yhdistää huvin ja hyödyn - pakkasin mukaani rantapyyhkeen sekä englannin kielioppikirjat ja suuntasin Etelä-Afrikkaan paikalliseen kielikouluun. -eH
4
CURLY 1/2010
CurlY-kolumni
Kirjoittaja emma Vormisto on 15-vuotias peruskoulun viimeistä vuotta käyvä tyttö Ylöjärveltä. Vapaa-ajallaan hän lukee espanjaa, vetää askartelukerhoa ala-aste ikäisille tytöille sekä viettää aikaa ystävien ja perheen kanssa. Hän kuuntelee myös paljon musiikkia, musiikkityylien laidasta laitaan.
BFF Best frends forever
" lapsena oli aina aikaa leikkiä. Silloin kukaan ei miettinyt: Voiko nyt lähteä ulos, kun siellä sataa?"
M
oni meistä muistaa leikkineensä pienenä hiekkalaatikolla siskon, veljen, ystävän tai vaikkapa naapurin koiran kanssa. Muistamme, kuinka rakensimme hiekkalinnoja tai autoratoja, ja leikimme niillä tuntikausia. Lapsena oli aina aikaa leikkiä. Silloin kukaan ei miettinyt: "Voiko nyt lähteä ulos, kun siellä sataa?", tai "Meneekö vaatteet likaisiksi, jos sateeseen menee leikkimään?". Näitä asioita ei mietitty, sillä pääasia oli ystävien kanssa leikkiminen. Voiko lapsuudesta sitten jäädä läpi koko elämän kestäviä ystävyyssuhteita? Minun yksi ystävyyssuhteeni on kestänyt pidempään kuin mikään muu. Lapsuudenystäväni asui naapurissamme ja äitimme tunsivat toisensa jo raskausajoilta. Valokuvia selatessa voi huomata, että olemme leikkineet pienenä paljon yhdessä. Olimme pikkuinen naperokaksikko, joka puuhaili milloin mitäkin. Vanhempiemme ystävyyden ansiosta olemme tehneet yhteisiä matkojakin. Kouluun mennessämme päädyimme samalle luokalle. Koulussa ystäväpiirimme eivät kohdanneet, mutta silti en osannut ajatella, että me emme olisi ystäviä. Kun näimme vapaa-ajallamme toisiamme, meillä oli aina hauskaa yhdessä. Olimme molemmat aikamoisia papupatoja, joten juttukaan ei päässyt koskaan loppumaan. Muistan eräänkin loppukesän päivän ollessamme ehkä toisella luokalla. Ulkona satoi kaatamalla vettä ja saimme neronleimauksen lähteä ulos. Olimme jo lähes läpimärkiä, kun keksimme kaataa vielä kastelukannulla vettä niskaamme, jolloin olimme varmasti märkiä sisukaluja myöten. Silloin ei välitetty, olivatko hiukset hyvin, tai olivatko meikit levinneet. Pääasia oli, että meillä oli hauskaa. Lapsena ystävyys on avointa ja rehellistä. Sanotaan mitä ajatellaan, eikä kaunistella asioita. Tästä saattaa hyvinkin johtua se, että ihmiset, jotka ovat tunteneet toisensa pienestä pitäen, uskaltavat antaa rehellisen mielipiteen esimerkiksi ystävänsä uusista kengistä, ihastuksesta ja suosikkimusiikista, joihin hyvänpäivän tutut antaisivat vain myötäileviä vastauksia. Ylä-asteelle siirryttäessä päädyimme rinnakkaisluokille, mutta silloinkaan en osannut kuvitella, että ystävyytemme lopahtaisi. Ei se minnekään kadonnutkaan. Vapaa-ajalla kävimme yhdessä kuvataidekoulussa ja kerhonohjaajakoulutuksessa. Muistan yhden tapauksen parin vuoden takaa, jolloin leikimme perjantai-iltana maalisotaa kuvataidekoulussa. Eikä meitä leikkimme edes hävettänyt, vaan meistä se oli hauskaa. Yleensä turhamaisuus lisääntyy vanhetessa ja lapsuuden kuvat, joissa on suu mustikkahillossa synttärikakun jäljiltä, alkavat nolottaa. Kuitenkin on tärkeää, että maailmassa on edes yksi ystävä, jolle tällaiset kuvat voi näyttää häpeilemättä ja nauraa niille yhdessä. On tärkeää, että on olemassa ihminen, joka tuntee sinut kuin omat laatikkonsa. Tietää lähes kaiken mitä laatikossa on, mutta joka kerta sen avatessaan, löytää jotakin uutta.
Nyt ystävälläni ja minulla on menossa peruskoulun viimeinen vuosi ja tämän kevään jälkeen päädymme eri kouluihin. Onneksi meillä on ainakin yksi konkreettinen asia, joka pitää meidät ystävinä; Vedämme askartelukerhoa ala-asteikäisille tytöille. Se on tähän asti ollut meille molemmille yksi viikon kohokohtia. Kerhon pitäminen on äärettömän hauskaa touhua, ja on mukava päästä leikkimään ja askartelemaan lasten kanssa. Kerhossa saamme tilaisuuden myös jutella kaikista asioista maan ja taivaan väliltä, nauraa ja viettää aikaa yhdessä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun mietin ystävyyttämme kokonaisuudessaan. Uskon, että ystävyytemme on jotain erityistä, koska se on pysynyt hengissä koko elämämme ajan ilman, että meidän on tarvinnut nähdä joka päivä. Joskus olemme nähneet erittäin harvoin, joskus useammin ja aina meillä on yhtä hauskaa. Voin väittää, että kaikista ystävistäni tunnen hänet parhaiten. Vaalikaa siis ystävyyssuhteitanne. Ne ovat kantava voima tässä maailmassa. On hienoa, että elämässä on ihminen, jolle voi soittaa vaikka keskellä yötä ja tietää, että tämä kyllä vastaa. Toivon, että teillä jokaisella on ystävä, jonka kanssa voitte jakaa ilot ja surut, riemut ja murheet. Toivon, että jokainen teistä voisi saada osan ikuista ystävyyttä. Itse toivon, että minun lapsuuden ystävyyteni tulee kestämään ainiaan.
"olimme jo lähes läpimärkiä, kun keksimme kaataa vielä kastelukannulla vettä niskaamme, jolloin olimme varmasti märkiä sisukaluja myöten."
CURLY 1/2010 5
MAiNoS 1/1
kotikaupunkini
Äänekoskelainen kirjoittaja Sanna Pekkonen ei ikävöi aina kaupungin humua, vaan kelluu mieluummin selällään kotikaupunkinsa järvessä kesäauringon kutitellessa kasvoja.
annen elÄmÄ ei kÄY kuivaksi afrikassa
teksti: sanna raita-aho
K
un Anne Tarvainen, 34, saapui kaksitoista vuotta sitten ensimmäistä kertaa Tansaniaan, hänestä tuntui heti, että hän oli tullut kotiin. Nuori nainen oli saapunut Suomesta Tansaniaan 4H:n työleirille, ja hän palasi sen jälkeen Tansaniaan useita kertoja uudelleen. Hän opetti muun muassa tansanialaisessa Morogoron ammattikoulussa polkupyörien korjaamista. Kahdentoista vuoden aikana Anne kouluttautui myös hydrobiologiksi Suomessa, ja kävi Tansaniassa keräämässä graduaineistoa Tanganjikajärven meduusoista. Hydrobiologi on makean veden biologi, joka tutkii järvien ja jokien eläimistöä ja ominaispiirteitä. Sittemmin hän palasi asumaan Tansaniaan pysyvästi. Nykyään Anne asuu Tansanian suurimmassa kaupungissa Dar es Salaamissa. Hän työskentelee YK:n kehitysohjelmassa (UNDP), jossa hän koordinoi ympäristö- ja energiajaostoa. Hänen tehtäviinsä kuuluu vahvistaa Tansanian ympäristöhallintoa toteuttamaan olemassa olevia lakeja ja säädöksiä sekä tukea ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden huomioimista.
Keskivertokaupunki KeskiSuomessa
Kun ajaa Etelä-Suomesta Nelostietä pitkin kohti pohjoista, löytää itsensä jossain vaiheessa Äänekoskelta. Hieman tarkemmin kartalta osoitettuna Äänekoski sijaitsee Keski-Suomessa noin 40 kilometriä Jyväskylän pohjoispuolella. Maisemaltaan kaupunki tarjoaa siis taattua suomalaista järvimiljöötä runsaine metsineen ja tehtaiden piiput pilkottavat taivaanrannassa.
ä
änekoski on yksi viime vuosien kuntaliitosten hedelmistä, sillä vuodesta 2007 saakka Äänekoski, Suolahti ja Sumiainen ovat kulkeneet saman nimen alla. Yhdistymisen myötä asukkaita on noin 20 000, joista Äänekosken kotisivujen mukaan, pyöreät 3000 on 718 -vuotiaita lapsia ja nuoria.
"tansaniassa ei tarvitse suunnitella, missÄ olisin seuraavaksi" Vaikka kulttuurierot Tansanian ja Suomen välillä ovat suuret, Anne sanoo tuntevansa olonsa Tansaniassa kotoisaksi. "Tansaniassa on helppo olla, ja saan olla täällä oma itseni. Mun ei tarvitse suunnitella, missä olisin seuraavaksi." Anne sanoo rakastavansa Tansaniassa monia asioita. Hydrobiologin sydäntä lähellä ovat ihmisten ja luonnon lisäksi muun muassa Tansanian koralliriutat, pallokalat ja merietanat sekä sukeltaminen, jota Anne harrastaa intohimoisesti. Viikonloppuisin nainen lentääkin yleensä Tansanian Sansibar-saarelle sukeltelemaan. Vesi on ollut Annelle aina tärkeä elementti. "Kaverit vitsailevat, että Annen elämä ei käy kuivaksi. Mä työskentelen hydrobiologian parissa, lempijuomani on vesi ja opin uimaan ennen kävelemistä." Vapaa-aikansa Tansaniassa Anne viettää ystäviä tapaillen ja monien harrastusten parissa. Hän käy muun muassa afrikkalaisen tanssin tunneilla ja pilateksessa. Hänen ystäväpiirinsä koostuu pitkälti Tansaniassa asuvista suomalaisista, joita asuukin maassa suhteellisen paljon johtuen monista Tansaniassa sijaitsevista suomalaisista kehityshankkeista. Anne on onnistunut myös hankkimaan paikallisia ystäviä, vaikka se ei olekaan ollut aina helppoa. "Nuorena naimattomana naisena Tansaniassa voi olla vaikeaa solmia paikallisten miesten kanssa vain pelkkiä ystävyyssuhteita johtuen kulttuurieroista." Joskus paikallisten naistenkin kanssa ystävystyminen on hankalaa, sillä naisten aviomiehet ovat kieltäneet ystävyyssuhteet, koska ovat pelänneet vaimojensa saavan liikaa länsimaisia vaikutteita. "Tansanialaiset miehet voivat olla hyvin mustasukkaisia. Miehet saavat kyllä heilastella ketä haluavat, eikä asiasta puhuta julkisesti. Naiselle taas vastaava käytös ei tulisi kuuloonkaan. Tosin nuoret koulutetut tansanialaiset naiset osaavat kyllä jo pitää puoliaan." haaveena pÄÄstÄ tutkimaan merietanoita Suomesta Anne kaipaa lähinnä vuodenaikojen vaihteluja ja suppilovahveroita. Tansaniassa iskee myös välillä ahdistushetkiä, sillä jokapäiväinen köyhyys ei ole aina helppoa katsottavaa. "Dar es Salaamissa pystyy elämään omassa kuplassaan asumaan hienosti ja ajamaan hienoa autoa. Pienissä kylissä iskee kuitenkin välillä huono omatunto, kun näkee ihmisiä, joilla ei oikeasti ole yhtään mitään." Anne kuitenkin toteaa asuneensa Tansaniaan jo sen verran kauan, että hän on sopeutunut ja ei jaksa hämmästellä enää perusasioita, kuten jatkuvaa ihmispaljoutta. Anne toteaa saavuttaneensa elämässään ne asiat, mitä haluaa. "Olen valmistunut yliopistosta, asunut Afrikassa ja työskennellyt kansainvälisenä tutkijana." Seuraavaa projektiaan Anne suunnittelee jälleen vesiasioiden parissa "Olisi mahtavaa päästä tutkimaan, miten ilmastonmuutos vaikuttaa Sansibarilla, ja päästä tutkimaan vaikka merietanoiden mielialanvaihteluja", Anne kertoo pilke silmäkulmassa.
tanssia ja koripalloa Äänekoskella lasten ja nuorten elämä soljuu varmaankin samaa tahtia kuin monessa muussakin saman kokoluokan kaupungissa. Päivisin heidät löytää jostakin Äänekosken yhdeksästä alakoulusta, kolmesta yläkoulusta, ammattikoulun toimipisteistä tai kaupungin ainoasta lukiosta. Toisen asteen jälkeen nuoret joutuvat kuitenkin jättämään Äänekosken, jos he mielivät opiskella korkeakoulutasolla. Iltapäivällä paikkakunnan lapset ja nuoret suuntaavat harrastusten pariin. Melko moni äänekoskelainen on harrastanut ainakin jompaakumpaa paikkakunnan suosituimmista lajeista: tanssia tai koripalloa. Äänekosken Huima ja Koskelan Tanssi ovat toimineet seudulla jo useampia vuosikymmeniä, eikä kummankaan suosio näytä hiipuvan. Näiden lajien lisäksi Äänekoski tarjoaa yllättävänkin laajat mahdollisuudet harrastaa; on kuntokeskus, musiikkiopisto, partiota, erilaisia urheiluseuroja jne. BÄnDi-illat tarjoavat viihDYkettÄ Jos ohjattu toiminta ei kuitenkaan kiinnosta, alkavat nuorten vapaa-ajanviettopaikat olla vähissä. Äänekoskelta löytyy kyllä nuorisokeskus, mutta se ei ole saavuttanut kovin suurta suosiota. Nuoret haaveilevatkin esimerkiksi kahvilasta, jonka ovet olisivat auki iltaan asti, mutta tähän asti he ovat saaneet tyytyä pitserioihin. Äänekosken yksi valoisa puoli on sen melko vilkas musiikkimaailma. Paikallisille soittajille tarjotaan aina silloin tällöin mahdollisuus osoittaa taitonsa bändi-illoissa. Kesän kohokohta on vuosittain heinäkuun loppupuolella järjestettävä KeiteleJazz-festivaali, joka tuntuu keräävän koko Äänekosken kesäiseen keskustaan nauttimaan monipuolisesta musiikkitarjonnasta. Elämä Äänekoskella ei siis ole mitenkään henkeäsalpaavan jännittävää, mutta kaikki nuoren elämään liittyvät perusasiat löytyvät läheltä ainakin sitten Jyväskylästä, jos eivät Äänekoskelta.
"tansaniassa on helppo olla, ja saan olla täällä oma itseni. Mun ei tarvitse suunnitella, missä olisin seuraavaksi."
CURLY 1/2010 7
kotikaupunkini
kuvat: annukka autio
Kirjoittaja Ninna Mikkonen on 24-vuotias 100-prosenttinen oulunkyläläinen, joka valmistui Sydväst ammattikorkeakoulusta (nykyinen Arcada) liikunnanohjaajaksi 2007. Nykyään hän työskentelee freelance-ryhmäliikuntaohjaajana. "Its not the body, its not the mind, its the body and the mind" (Joseph Pilates)
lihasvoimaa kuntosalilta
Nuorten liikuntatottumuksista ollaan huolissaan lisääntyneen liikalihavuuden ja fyysisen aktiivisuuden vähenemisen takia. Aihetta onkin, sillä monet nuoret liikkuvat aivan liian vähän. Kuntosaliharjoittelu on kasvattanut suosiotaan viimeisen vuosikymmenen aikana huimasti. Lajista on tullut suosittu myös nuorten keskuudessa.
S
opiva määrä monipuolista liikuntaa takaa hyvinvoinnin luustolle ja nivelille. Koska nuori kasvaa koko ajan eli luut ja lihakset kehittyvät, tulee harjoittelunkin olla sopivaa, jottei se häiritse pituuskasvua. Kasvuaikana liikunnan tulee olla toistuvaa, monipuolista ja turvallista. Kuntoa kannattaa kohottaa jo nuorena, sillä se vähentää sairastumisriskiä aikuisiällä. Vaikka kunto ei "varastoidu", on sillä kuitenkin merkitystä aikuisiän terveydentilan kannalta.
Kun nuori kasvaa, luut ovat herkkiä muutoksille. Samalla hormonitoiminta aktivoituu. Näin ollen maksimaalisia ja intensiivisiä lihaskuntoharjoitteita tulee välttää eli ns. bodausharjoittelu unohtaa. Kuntosaliharjoittelu tulee aloittaa vasta murrosiän päätyttyä eli 16 - 18 -vuoden ikäisenä. Sitä ennen lihaskuntoa voi parantaa mm. seuraavasti: ohjatut kiertoharjoittelut ja kotivoimistelu oman kehon painolla, kepillä tai kevyillä käsipainoilla sujuvat hyvin ja turvallisesti. Esimerkiksi keppijumpalla opitaan myös tekniikat vaativimpiin lihaskuntoliikkeisiin kuten kulmasoutuun, rinnalle työntöön ja penkkipunnerrukseen. Kun tekniikka on hallussa, voi myös turvallisesti tarttua isompiin painoihin. Aluksi tarvitaan ohjausta, jotta opitaan laitteiden käyttö, säädöt ja tarkoitus. Ei ole mitään järkeä mennä salille, ellei osaa käyttää laitteita, tai tiedä, mitkä liikkeet harjoittavat mitäkin lihasta. Kuntosaliharjoitteluun kannattaa perehtyä, sillä on olemassa monta eri tapaa harjoitella. Jos haluaa voimaa lisää, ei hauiskääntö 30 kertaa kahden kilon painolla auta. Tavoite ohjaa aina harjoittelua. Monet hakevat salilta tukea omaan liikuntalajiinsa, jolloin liikkeiden tulee olla lajinomaisia ja ottaa huomioon lajissa käytettävät lihasryhmät. Jos käy itsenäisesti salilla, kannattaa miettiä, olisiko oman kehon kannalta parempi odottaa aikuisikään asti. Tällöin harjoittelu on ainakin turvallista, tehokasta ja onnistuvaa. Kun omat tavoitteet saavutetaan, harjoittelukin yleensä jatkuu ja se tuntuu mukavalta.
"Ei ole mitään järkeä mennä salille, ellei osaa käyttää laitteita, tai tiedä, mitkä liikkeet harjoittavat mitäkin lihasta."
8
CURLY 1/2010
oikeaa ravintoa nuorelle liikkujAlle
k
un syö oikein, juo riittävästi ja liikkuu järkevästi, olo on energinen ja liikunta sujuu paremmin. Samalla myös terveys edistyy. Ravinnon merkitystä ei pidä vähätellä, mutta ei myöskään yliarvioida. Ruokavaliossa ei tarvitse näpertää yksityiskohtia varsinkaan, jos perusrunko on kunnossa. Perusrunko tarkoittaa ravintoympyrän suosituksia, johon kuuluvat vilja-, maito-, hevi- (hedelmä ja vihannes), liha- ja rasvatuotteet. Elimistö on monimutkainen järjestelmä. Toimiakseen hyvin se tarvitsee energiaa, jota saadaan hiilihydraateista ja rasvoista sekä jonkin verran proteiineista. Lisäksi tarvitaan vettä ja vitamiineja kehon eri toimintoihin. Jotta jaksaisit liikkua, on myös jaksettava syödä. Kun keholle suodaan oikeat työskentelyolosuhteet, eli polttoainetta, se toimii. Runsaasti liikkuvalle ruokavalion koostamisessa saa nähdä hieman vaivaa. Jos liikkuu suositeltavan tunnin päiväannoksen lisäksi yli kolme tuntia rasittavaa liikuntaa viikossa, voidaan puhua jo urheilijasta. Kasvavalle ja urheilevalle nuorelle on erityisen tärkeää sekä syödä säännöllisesti, että riittävän monipuolisesti. Lisäksi itselleen voi sallia ajoittain herkkuja, sillä täysi rajoittaminen ei ole hyvästä. Sopiva ruokavalio löytyy yleensä itsestään, eikä nuoren tule käyttää lisäravinteita tai urheilu- ja energiajuomia ennen 18-vuoden ikää. Ainoastaan monivitamiinivalmiste voi kuulua päivittäiseen lisäravinneottoon. Kasvissyöjä taas voi nauttia oman ruokavalionsa lisäksi b12-vitamiinia, kaliumia ja d-vitamiinia.
maitotuotteista ja kasvissyöjät pavuista, tofusta sekä linsseistä. Rasvaakaan ja öljyjä ei tule ruokavaliosta unohtaa. Vain niiden laatua ja määrää tulee tarkkailla. Liikkuja tarvitsee ainakin täysipainoisen aamupalan ja yhden lämpimän aterian päivässä. Syöminen on joskus vaativaa ja vaikeaa, mutta pyrkimys olisi syödä päivän energiatarpeesta puolet ennen ilta viittä. Vaikka moni ajattelee tarvitsevansa paljon energiaa ja napsii ne roskaruuasta, karkista ja limusta, ei se ole suositeltavaa. Yksi herkkupäivä viikossa koskee myös liikkujaa. Energiaa saa terveellisistäkin vaihtoehdoista kuten leivästä, pastasta, pähkinöistä, jogurtista sekä rusinoista.
monipuolisuus ja sallivuus Syömisen ei tule olla tylsää. Värikkäiden kasvisten, mausteiden, hedelmien ja juomien tarjonta on suuri. Syömisen, kuten liikunnankin, tulee olla rentoa, eikä siitä saa tehdä liian suurta numeroa, jolloin riski liian vähäiseen syömiseen suurenee. Kaikki ruoka on sallittua kohtuudella. Liikkuja voi huoletta ohittaa kaikki dieettiohjeet ja syödä vapaasti nauttien suosikkiruuistaan. Kokonaisuus ratkaisee kun syö pääosin hyvin, voi välillä syödä myös huonommin.
" Jos liikkuu suositeltavan tunnin päiväannoksen lisäksi yli kolme tuntia rasittavaa liikuntaa viikossa, voidaan puhua jo urheilijasta."
sÄÄnnÖllisYYs YllÄpitÄÄ vireYstasoa Ruoka-aineista kootaan kokonaisuus, josta saadaan tarkoituksenmukainen määrä energiaa ja ravintoaineita. Aterioiden järkevä rytmittäminen on tärkeää, ettei verensokeri pääse laskemaan liian alas. Nälkäisenä ei tule koskaan liikkua. Harjoittelu on silloin mielekästä, kun on sopivasti energiaa. Joka päivä tulisi syödä 3 - 4 tunnin välein joitakin välipaloja, ja joskus 2 tunninkin välein, jos edellinen päivä on ollut hyvin liikunnallinen. Aamupala, lounas, illallinen ja 1 - 3 välipalaa päivässä sopivat liikkujalle. Rytmityksellä ehkäistään myös napostelua ja hallitaan syömistä. Aktiiviliikkujalle rytmi takaa riittävän energiansaannin ja palautumisen. Ennen harjoittelua ravinnon nauttiminen kannattaa ajoittaa 1 - 2 tuntia ennen, jotta se ehtii sulaa ja vältytään vatsavaivoilta. Vettä suositellaan juotavaksi päivän mittaan yhteensä 1,5 - 2 litraa ja jokaista liikuntatuntia kohden vielä puoli litraa lisää. Jos siis liikut päivän aikana esimerkiksi kaksi tuntia, tulisi sinun juoda vettä päivän aikana 2,5 - 3 litraa! Harjoittelun jälkeen voi joko heti ottaa pienen välipalan, esimerkiksi jogurtin, mutta viimeistään tunnin kuluttua harjoituksesta tulee syödä jotain, jotta palautuminen käynnistyy. riittÄvÄsti energiaa jaksamiseen Mitä enemmän liikkuu, sitä enemmän joutuu syömään. Jokaisen ruokavalioon kuuluu hiilihydraatteja, jotka toimivat elimistön energiavarastona. Niitä saa mm. viljasta, kasviksista ja hedelmistä. Proteiineja lihaksille saa lihasta,
" Vettä suositellaan juotavaksi päivän mittaan yhteensä 1,5 - 2 litraa ja jokaista liikuntatuntia kohden vielä puoli litraa lisää."
CURLY 1/2010 9
Suurlähettiläs Juhani Toivonen oli varsinainen tarinaniskijä. Kuvassa myös toimittajamme Sanna.
Suurlähettilään Afrikka
teksti: sanna raita-aho
Juhani Toivonen on Suomen Tansanian suurlähettiläs, joka on työskennellyt virassaan viimeiset kaksi vuotta. Suurlähettilään tehtäviin kuuluu hoitaa lähettäjävaltion suhteita vastaanottajaan, eli Toivonen vastaa Suomen ja Tansanian välisistä suhteista. Suurlähettiläs myös johtaa Suomen suurlähetystöä vastaanottajamaassa. Suomen Tansanian suurlähetystö on Dar es Salaamissa.
Toivonen kertoo nauttivansa Afrikassa elämisestä, vaikka se vaatiikin joustavuutta. "Jos jotain Afrikka on minulle opettanut, niin kärsivällisyyttä. Pienistä asioista ei kannata hermostua. Ihmiset yleensä joko jäävät tänne ja ihastuvat Afrikkaan, tai sitten lähtevät lyhyen ajan kuluttua kotiin. Joustavuuttahan tämä vaatii."
S
uurlähettilääksi pääseminen vaatii paljon työtä ja virkavuosia. "Vaatimuksina ovat ainakin korkeakoulututkinto, ja pitkä, mieluiten yli 20-vuoden mittainen palvelusaika ulkoministeriössä", Toivonen toteaa. Toivosen oma ura sai alkunsa ulkoministeriössä vuosia sitten. Hän aloitti työskentelemällä ulkoministeriössä Tansanian maavastuuvirkamiehenä. Tämän jälkeen Toivonen on asunut laajalti ympäri Afrikkaa, ja toiminut muun muassa Mosambikin, Namibian ja Sambian suurlähettiläänä. Työtehtäviään hän kuvailee pääasiassa edustusluontoisiksi. "Kyllähän tähän työhön aika paljon juhlia kuuluu ja erilaisten virkamiesten tapaamisia. Erilaisia kansallispäivien vastaanottajaintilaisuuksia on usein," hän toteaa.
asuminen afrikassa on nautinnollista, mutta vaatii joustavuutta Toivonen on asunut Afrikassa jo monia vuosia, ja niistä viimeiset kaksi vuotta Tansaniassa. "Sopeutuminen tänne on sujunut hirveän hyvin. Tansanialaiset ovat ystävällisiä ja mutkattomia. Heidän suvaitsevaisuutensa on
erikoislaatuista niin Afrikassa kuin maailmanmittaisesti." Tansanialaisten suvaitsevaisuudesta kertoo esimerkiksi se, että maan kaksi valtauskontoa, islam ja kristinusko, ovat pystyneet elämään maassa rinnakkain ilman konflikteja. Toivonen mainitsee myös tarinan, joka on jäänyt hänen mieleensä. "Kerran eräs suomalainen joutui täällä ryöstetyksi, mutta mainitsi tansanialaisten ryöstäjien olleen harvinaisen kohteliaita. He eivät olleet käyttäneet väkivaltaa, ja antoivat vieläpä lopuksi hänelle rahaa taksimatkaan takaisin hotellille. En tiedä, voisiko tällaista tapahtua missään muualla kuin Tansaniassa." Toivonen kertoo myös arvostavansa afrikkalaisten kykyä kohdata vaikeita asioita. "Harvalla täällä on virallista työpaikkaa, suuri osa ihmisistä työskentelee epävirallisesti yrittäen kaupitella jotain. Elämä ei ole helppoa, mutta afrikkalaiset jaksavat silti elää ja yrittää täällä."
kehitYsavun tavoitteena on vÄhentÄÄ maailman eriarvoisuutta Suomessa on käyty keskustelua kehitysavun tarpeellisuudesta ja suuruudesta. Toivonen kertoo, että kehitysapua tehdään, jotta eriarvoisuutta saataisiin poistettua maailmasta. Suomi tukee Tansaniaa noin 30 miljoonalla eurolla vuodessa. Tätä rahaa käytetään esimerkiksi Tansanian valtion tukemiseen ja erilaisten kansalaisjärjestöjen avustamiseen. Suomi on myös tukenut Dares Salaamin yliopistoa. Suurlähettilään pesti muistuttaa tietyllä tapaa kulkurin elämää. Yhdessä paikassa vietetään aina nelisen vuotta, jonka jälkeen maa taas vaihtuu. Suurlähettiläs voi siirtyä jatkuvasti täysin erilaisesta maasta toiseen, joten parin vuoden päästä Toivonen voi löytää itsensä täysin eri puolelta maapalloa. Tansanian jälkeisestä elämästään Toivonen ei osaakaan vielä sanoa mitään, mutta varmaa on se, että jonnekin hän on taas lähdössä. Afrikassa pysyminen olisi mieluisaa, mutta hän on avoin myös muille kohteille.
" ihmiset yleensä joko jäävät tänne ja ihastuvat Afrikkaan, tai sitten lähtevät lyhyen ajan kuluttua kotiin. Joustavuuttahan tämä vaatii."
10
CURLY 1/2010
CurlY-kolumni
Kirjoittaja janne Viljamaa on sosiaalipsykologi. WSOY julkaisee syyskuussa 2010 hänen uuden kirjansa Ahdistava yhteisö pois narsistin hampaista. Katso kotisivu www.janneviljamaa.com Jutun innoittaja toimi Jukka Sihvosen kirja Mediatajun paluu (Pistokkeen päässä). Like 2004
tYhmÄn valkoisen MieHen pAluu
T
okaluokkalainen koltianen nappaa ostoskärryt marketin pihalta ja huristaa niillä kavereiden kanssa alamäkeen. Joka toisella kerralla kärryt törmäävät puuhun ja joka toisella kerralla kaatuvat. Koltiaisilla on joka kerta yhtä hauskaa. Mitä kovempi törmäys, sitä hauskempaa näyttää olevan. Lähiön duudsoneiden tehtävä on kolhia itseään, nousta pystyyn, olla kuolematon ja höröttää vähämielistä naurua. Yksi pojista kuvaa touhut ja lopuksi mennään kotiin ja editoidaan vauhdikkaasta materiaalista kooste, laitetaan räppiä taustalle ja pannaan tekele YouTubeen. Täytyy päästä itse suorittamaan ja näyttämään osaamistaan tuhansille muille samanhenkisille. Mitä iloa on itsensä murjomisesta, kaatumisten kuvaamisesta ja nettiin laittamisesta. Ei mitään. Siinähän juju onkin. Tyhmän valkoisen miehen malli on kopioitu televisiosta. Ei tarvitse osata lukea, jos osaa laittaa kumikiekkoa pömpeliin tai ajaa kilpa-autoa. Saa palkinnoksi mallin ja shampanjasuihkun. Jokainen takamaiden Teuvo näkee itsensä vähintään kankkusena huristellessaan pitkin kylätietä Datsun 100 A:llaan.
köyhä putkimies, kiinnostaisiko ohjelma ketään. Köyhä ja tuntematon betoniraudottaja kävelee katkokävelyä huoneistossa, karjuu lapsilleen ja pohtii, söisikö tänään kanawrappeja vai pitsaa. Rikas ja kuuluisa tyhmä valkoinen mies luo toivoa henkisesti veltohkolle katsojalle, joka uskoo, että onni tulee kuuluisuudesta, ulkonäöstä ja omistamisesta. Kaikki tyhmän valkoisen miehen herkut ovat hänen ulottuvillaan. Ei tarvitse lukea, ponnistella tai opiskella. Ilman tutkintojakin voi saada silikonilla viimeistellyn vaimon, hienon kartanon ja kultalevyt vessan seinälle.
sä. Itsensä sivistäminen ja massakulttuurin kritisoiminen ei kuulu tyhmälle valkoiselle miehelle. Listojen kärjessä oleva kappale on paras. Jos muutkin syövät pakastepitsaa, niin minäkin syön. Tyhmä valkoinen mies elää ikuista murrosikää. Hän ei ole enää lapsi, mutta ei myöskään aikuinen. Tyhmä valkoinen mies on ikuisessa tulemisen tilassa, jossa häneltä odotetaan kypsyyttä ja näyttöjä, joita ei koskaan tule.
vat hänen tyttärensä kanssa. Vanheneva vapaapainija saa uhota ja pullistella omassa ohjelmassaan ennen kiikkustuolia ja osoittaa, että testosteronia löytyy. Murrosikäinen kaveri on innoissaan ohjelman sanomasta. Jos tuokin tyhmä, miksen minä.
elÄmÄ on konvehtirasia
Hölmön valkoisen miehen esiinmarssi alkoi jo Forrest Gumpista, joka jaksoi kertoa sykähdyttävää elämäntarinaansa puiston penkillä. Gumpin äiti oli evästänyt nuijaa poikaansa, että elämä on kuin suklaarasia ja koskaan ei tiedä mitä saa. Gumpin pala ei ollut häävi, mutta silti hän eli jännittävän ja värikkään elämän, josta keskivertokansalainen voi vain haaveilla. Suomen Forrest Gump on uuno Turhapuro. Uunossa Homer Simpsonin kaltainen vastuuttomuus ja narsistisuus yhdistyvät hölmön valkoisen tyypin vastuuttomuuteen. Homer Simpson sentään käy töissä liukuhihnalla. Turhapuro on on pummi ja siivelläeläjä, joka onnistuu lopulta pääsemään presidentiksi asti vahingossa tietenkin. Uuno saavuttaa moukan tuurilla asioita, joita moni ei koskaan saavuta kovallakaan yrityksellä. Uuno on ylivoimaisen vahva ja nopea ruokapöydän ääressä, hän pystyy löytämään keinot välttää työtä ja saada rahaa helpolla. Hän on intohimoinen rakastaja, jonka himot heräävät eloon kauniin naisen lähellä. Uunon suurin kansansuosio osui juppien 80-luvulle ja sammui lamaan Ahtisaaren aikana. Maran kaudella kansakunnan antisankariksi nousi keskenkasvuinen aikamiespoika Pekko. Uunon esikuvia olivat Pekka ja Pätkä 50-luvulla ja Eemeli jätkineen 60-luvulla.
tÖllÖtin mÄttÄÄlle mukaan
Tyhmän valkoisen miehen arkkityyppi on Homer Simpson. Mies, joka ottaa television mukaan luontoretkelle, syö pääasiassa donitseja, pukeutuu liian pieneen t-paitaan ja ihailee loputtomasti itseään, vaikka työskentelee ydinvoimalan liukuhihnalla. Simpsoneissa äiti Marge toimii henkisesti aikuisena ja kypsänä aikuisen mallina, joka hoivaa omien lapsien lisäksi lapsen tasolle jäänyttä, narsistista Homeria. Marge jopa puhuu vauvapuhetta Homeria lohduttaessaan. Homerin on paha mennä vaatimaan koulumenestystä ja itsensä hillitsemistä pojaltaan Bartilta, sillä hän ei ole itsekään pystynyt hallitsemaan elämäänsä ja lykkäämään tarpeentyydytystään. Homer on tottunut saamaan kaiken helpolla ja heti. Homerin yhtäläisyyden Aku Ankkaan ovat ilmeiset. Äkkipikaisella Akulla on kasvatettavana nokkelat veljenpojat, joita Simpsoneissa vastaa pikkuvanha saksofonin soittaja ja koulumenestyjä Lisa. Entinen vapaapainija, Hulk Hogan, toikkaroi jäykin jaloin ruudussa. Hän virittelee ansaa teini-ikäisen tyttönsä ovelle, jossa tämä nukkuu yhdessä työttömän poikaystävänsä kanssa. Hulk Hogan ampuu sarjan rynnäkkökiväärillä keskelle maalitaulua ja uhoaa pelokkaalle poikaystävälle repaleisen taulun edessä, että noin käy työttömille vävykandidaateille, jotka muhinoi-
roCk antaa tYhmÄlle toivoa
Rock and roll on aina tarjonnut kyvykkäälle rekkamiehelle ladun hiihtää tuhansien kirkuvien fanien eteen. Lantion on oltava notkea. Jokaiselle riittää sifonkihuiveja. Se on siis mahdollista, uskoo helppoon elämään ihastunut katsoja, jonka idoli ajaa kallista autoa ja esittää luiskaotsaisia temppuja televisiossa. Tyhmän valkoisen miehen ei tarvitse osata monimutkaisia lauseita, hänen ei tarvitse vaivata päätään South Parkin Kenny kuolee joka jaksossa ja muut pääsevät kauhistelemaan: "Oh my god, they killed Kenny". 1980-luvun lopun Akista ja Turosta jäi mieleen hokema: " Äyyts töks töks töks." Psykoanalyytikko näkee hölmön valkoisen miehen henkisen jälkeenjääneisyyden taustalla ongelmallisen äitisuhteen. Tyhmyys vapauttaa. Vähä-älyinen ja lukutaidoton poika sanoutuu irti jatkumosta, jossa hänestä kaavaillaan perijää johtaja- tai virkamiesisälleen. Toistaitoinen hölmö valkoinen turilas loisii nurkissa kolmekymppiseksi ja tekee korkeintaan hanttihommia. Hölmö valkoinen poika ei jatka isänsä jalanjäljissä, hän katsoo televisiota, syö pitsaa ja välttää työntekoa. Elämän on oltava kaukosäätimen napsautuksen pääs-
nuija ja tosinuija
Ei tarvitse osata lukea tai puhua kokonaisia lauseita. Beavis ja Buttheadkin päästivät suustaan vain vähämielistä hörötystä ja kolmisanaisia lauseita. ozzy osborne kävelee jäykästi mustat vaatteet päällä isossa huvilassaan, örähtää ja näyttää välillä hevareiden sormimerkkiä. Ozzylla on varaa olla nuija. Hän on rikas ja kuuluisa. Hänen levyjään myydään vieläkin miljoonittain, vaikka Black Sabbath oli ja meni. Jos Osborne olisi
MAiNoS 1/2
CURLY 1/2010
11
parani ja hän sai paljon itsevarmuutta vieraan kielen puhumiseen. Yleisesti leirillä puhuttiin englantia, vaikka leirillä olleiden ranskalaisten englannin taito oli heikko, ja siksi he keskustelivat keskenään ranskaksi. Vaikka työleirillä tehtiinkin rankkaa fyysistä työtä, suosittelee Paula työleiriä. Työleirille lähtijän kannattaa olla joustava, sillä tilanteet ja suunnitelmat saattavat muuttua nopeastikin.
roCkkaavaa vapaaehtoistYÖtÄ suomessa Sittemmin Paula on ollut Suomessa työleirin ohjaajana. Suomen työleiri erosi Ranskan leiristä mm. siten, että Suomessa tehtäviin kuului Aukustirockin järjestäminen Jalasjärvellä, Etelä-Pohjanmaalla. Ero kahden maan välillä oli myös juuri siinä, että Suomessa Aukustirockin työllä oli määritelty takaraja sille, koska pitää olla valmista. Ranskassa työnteko oli vapaampaa ja projekti jatkui Paulan leirinkin jälkeen. Aukustirockissa Paulan ohjaajan tehtäviin kuului leiriläisten vapaa-ajan suunnittelu ja huolehtiminen siitä, että kaikilla on hyvä fiilis. Leirillä ohjaajana oleminen oli rankempaa, mutta myös antoisampaa, kuin leiriläisenä. Paula kertookin oppineensa itsestään uusia puolia ollessaan leirillä ohjaajana. tYÖleirien jÄlkeen vapaaehtoistYÖhÖn allianssin avulla Ennen Suomen työleiriä, abivuotensa jälkeen, Paula lähti puoleksi vuodeksi Kreikkaan European Voluntary Service eli EVS-vapaaehtoistyöhön. EVS on Euroopan Unionin lähes kokonaan rahoittama vapaaehtoistyön muoto, joka on tarkoitettu 18 - 30 -vuotiaille nuorille. EVS työhön on helppo lähteä, vaikka itsellä ei olisikaan suuria säästöjä, sillä EU maksaa asumisen, vakuutukset, ruuan, valmennuksen, kielen opetuksen ja pienen taskurahan. Itselle jää maksettavaksi noin 10 prosenttia matkakuluista. Allianssin kautta EVS:ään lähteneen Paulan tehtäviin vapaaehtoistyössä kuului Reilun kaupan edistäminen. Hän työskenteli Thessalonikissa olevan Reilun kaupan myymälässä ja esimerkiksi liimaili tarroja ja tuoteselosteita tuotteisiin, auttoi tapahtumissa ja toimi kassaneitinä. EVS:n kautta vapaaehtoistyöhön lähdettäessä työ saattaa olla lähes mitä tahansa. Paula opiskeli Kreikassa ollessaan kreikan kieltä. Hänen kotonaan kävi kreikan kielen opettaja kahdesti viikossa. Paula hyötyi opetuksesta paljon, sillä nykyään hän opiskelee kreikkaa sivuaineenaan yliopistossa. Paula asui Kreikassa kahden italialaisen kämppiksen kanssa, jotka olivat myös mukana EVS vapaaehtoistyössä. Asumismuoto kuitenkin vaihtelee kohteittain. Toisissa kohteissa voi asumismuotona olla isäntäperhe tai asuntola. EVS:ään kuuluu myös neljä koulutuskertaa; lähtövalmennus Suomessa, tulovalmennus kohteessa, välivalmennus kohteessa ja paluuvalmennus Suomessa. Ennakkovalmennuksessa kerrottiin, miten kannattaa varautua kohteeseen mentäessä. Tulo- ja välivalmennus ovat Paulan mielestä tärkeimpiä kontaktien luomisen kannalta, sillä silloin tapaa muita vapaaehtoistyössä olevia ja saa uusia kavereita. Paluuvalmennuksessa taas pääsee jakamaan kokemuksia vapaaehtoistyöstä muiden suomalaisten kanssa. Paulan mielestä hänen vapaaehtoistyökokemuksensa ovat avartaneet hänen maailmankuvaansa ja parasta ovat olleet uudet ihmiset, joihin hän on matkoillaan tutustunut. Kun on esimerkiksi jotkut kansainväliset urheilukilpailut tai Euroviisut, tuo jokainen maa Paulalle jotain mieleen. "Tuntuu kuin Eurooppa olisi koti", hän toteaa.
www.nuorisovaihto.fi
Eurooppalaisen nuorisokortin tuottaja Sanna Turunen kehottaa ottamaan kortin mukaan kaikille matkoille Suomessa ja Euroopassa.
teksti: mira kotamäki, rosa suominen kuvat: mira kotamäki
eurooppa kotina vApAAeHtoiselle
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön palvelu- ja vaikuttajajärjestö. Se on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton edunvalvoja, jonka jäseninä on 112 valtakunnallista nuoriso- tai kasvatusalan järjestöä. Edunvalvojana Allianssi ry ottaa kantoja moniin yhteiskunnallisiin ongelmiin, mm. nuorisotyöttömyyteen.
20-vuotias Paula HämeenAnttila on päässyt tutustumaan eri maiden kulttuureihin Allianssin työleirien ja EVS vapaaehtoistyön kautta.
eurooppAlAinen nuorisokortti tarjoaa etuja!
N
uorille Allianssi on järjestänyt mm. Eurooppalaisen nuorisokortin, joka on aiemmin tunnettu nimellä Euro<26. Kortin ikärajana oli ensin 26 vuotta, mutta se vaihtui 30 vuoteen, sillä Suomen lain mukaan vielä 29-vuotias on nuori. Kortilla alle 30-vuotias saa etuja laajasti koko Euroopassa. Eurooppalaisen nuorisokortin toimintaan on liittynyt noin nelisenkymmentä Euroopan maata, eikä se ole mitenkään sidoksissa Euroopan Unioniin. Kortti on monissa maissa yhdistetty Suomen tavoin nuorisojärjestöihin. Eurooppalainen nuorisokortti on siis suunnattu kaikille alle 30-vuotiaille ja se asettaa kaikki kortin haltijat samalle linjalle riippumatta siitä, opiskeleeko kortin haltija vai ei. Allianssissa Eurooppalaisen nuorisokortin tuottajana työskentelevä Sanna Turunen kehottaa hankkimaan kortin, sillä sen saa myös yhdistelmäkorttina esimerkiksi Suomen Lukiolaisten Liiton korttiin tai Helsingin nuorisoasiainkeskuksen nuorisotalokortin mukaan liitettynä. Yleiseurooppalaisen kortin voi tilata esimerkiksi suoraan Allianssilta tai Mannerheimin Lastensuojeluliitolta. Koko lista, joka sisältää noin 30 järjestöä, joista kortin voi hankkia, löytyy Eurooppalaisen nuorisokortin nettisivuilta www.euro26.fi Nuorisojärjestöjen edunvalvonnan ja nuorisovaihtojen lisäksi Allianssi järjestää myös vaikutusmahdollisuuksia nuorille. Valtikka.fi on verkkodemokratiahanke, ja sen tarkoituksena on saada koululaisia äänestämään jo peruskoulusta lähtien oppilaskuntien kautta.
P
aula lähti 17-vuotiaana ensimmäiselle työleirilleen Ranskaan, missä oli tarkoitus tehdä jotain yleishyödyllistä työtä kansainvälisellä joukolla. Leiriläisiä olikin mm. Meksikosta, Italiasta, USA:sta ja myös Ranskasta. Ikänsä kaupungissa asuneelle Paulalle työleiri oli suuri ja erilainen kokemus, sillä leirillä nukuttiin teltoissa, tehtiin metsätöitä, rakennettiin maapatoa ja kunnostettiin vanhaa kartanoa. Tehtiin sellaista, mitä muuten ei tulisi tehtyä. Paula osallistui niin sanotulle teinileirille, mikä tarkoittaa leirin olevan suunnattu 16 - 17 -vuotiaille nuorille. Eri mailla on kuitenkin eri käytäntöjä iän suhteen, ja Paula kertookin samalla leirillä olleen jopa 14-vuotiaita. Teinileireillä on myös enemmän ohjaajia ja vähemmän työtä kuin aikuisten leireillä. Yleensä työpäivä kesti noin neljä tuntia. Illalla sitten leikittiin, istuttiin nuotiolla ja vietettiin aikaa yhdessä. "Vähän niin kuin riparilla", Paula toteaa. Varsinaista kulttuurishokkia ei Paulalle tullut, mutta jotkin asiat vähän ihmetyttivät. Esimerkiksi Ranskassa tarjottiin päivittäin neljän ruokalajin ateria, mikä oli suomalaiselle täysin uusi juttu. Paula sai työleiriltä paljon uusia ystäviä, joihin hän on vieläkin yhteydessä. Kielitaitokin
12
CURLY 1/2010
Vantaa välitti, kansa kuunteli
Sosiaalinen markkinointi on markkinoinnin lajeista haastavinta. Tulokset eivät näy hetkessä, sillä "asiakkaalle" myydään elämänmuutosta, ei vain tuotetta.
teksti: esa pesonen kuva: vantaa välittää -hanke
V
antaalla sosiaalista markkinointia puhtaimmillaan edusti viime vuoden loppupuolella päättynyt Vantaa välittää -hanke, jonka tavoitteena oli puuttua nuorten päihteiden käyttöön ja päihteiden välittämiseen alaikäisille. Vantaan kaupungin lisäksi nuorista välittämässä on ollut useita eri tahoja. Kun kyseessä oli laajempi hankerypäs, niin näkyvyyttä saatiin miltei enemmän valtakunnallisessa kuin paikallismediassa.
ÄlÄ pelkÄÄ Sosiaalisen markkinoinnin yksi suurimmista esteistä kunnissa on liika varovaisuus. Itseään ei haluta tai uskalleta tuoda esiin, ainakaan medialle. Median kanssa ollaan tekemisissä mielellään vain silloin kuin on pakko. Vantaa Välittää -hankkeessa katsantotapa oli päinvastainen. Terveyden edistämisessä aktiivinen tiedottaminen medialle on kaiken a ja o. Se vahvistaa sitä viestiä, mitä kerromme esimerkiksi vanhempainilloissa, kertoo hankkeen koordinaattori Tiina Hörkkö. Hän kuitenkin sanoo, että välillä hän itsekin pelkää, mitä muut ajattelevat hänen näkyvästä tiedotuspolitiikastaan. Suomalaiseen kulttuuriin ja sosiaali- ja terveysalaan varsinkin kun kuuluvat nöyryys, kateus ja virheiden korostus. Sosiaalisessa markkinoinnissa yksi riskeistä on ihmisten syyllistäminen, sitä Vantaan välittää -hankkeessa haluttiin välttää. On muistettava, että valtaosa nuorista ei heilu humalassa, sanoo Hörkkö. Media tietenkin haluaa nähdä asiat usein huonompaan päin, mutta... Tiedotteet laadimme silmällä pitäen niiden lopullista lukijaa, äitiä tai isää tai nuorta itseään. Tiedotteet menivät hyvin läpi mediassa ja väärinymmärryksiä sattui vain harvoin. Meidän asenne oli, että se mitä me tehdään kiinnostaa ja on merkityksellistä, Hörkkö sanoo. ota kÄYttÖÖn vÄlineet ja ihmiset Sosiaalinen markkinointi on silti kamppailua asenteiden kanssa, joten kekseliäisyyttä ja medialukutaitoa täytyy olla. Viime keväänä teimme tiedotteen nuorten kotijuhlista vanhempien ollessa pois-
sa kotoa vaikkapa mökillä. Media tarttui aiheeseen laajalti, sillä koulut olivat juuri päättyneet ja poliisilla oli osoittaa faktaa asiasta, Hörkkö kertoo. Eli on muistettava pysyä kartalla ja aistia, mitä ilmassa milloinkin liikkuu. Median lisäksi yhteistyö luisti poliisin kanssa. Sama koski päivittäistavarakauppiaiden yhdistystä (PTY). Järjestöyhteistyötä tehtiin myös Elämä on parasta huumetta ry:n kanssa. Heiltä hanke sai käyttöönsä nuorille arkipäiväistä tekniikkaa, kuten kännykkäpelejä, joissa päihdevalistus imeytyy pelaamisen varjolla. Hörkkö itse haaveilee jopa Facebookista työvälineenä. Sosiaalisessa markkinoinnissa on kiinnitettävä huomiota visuaalisuuteenkin. Oma nettisivusto (välittäjät.fi) ja oma visuaalinen ilme tekee heti hankkeesta vakavasti otettavamman, Hörkkö toteaa.
tunne ja ole rohkea Miksi Vantaa Välittää -hanke onnistui siinä, missä monet muut sinänsä hyvät hankkeet kunnissa epäonnistuvat? Hörkkö itse näkee, että ennen hankkeen alkua hankitulla organisaation tuntemuksella on etunsa. Vantaan nuorisoasemalla opin tuntemaan paikalliset yhteistyökumppanit. Lisäksi asiakastyön kokemuksestanikaan ei ole ollut hankkeessa haittaa. Hankkeissa on tietysti helppo olla kehittämismyönteinen, kun niihin on varattu rahaa, josta arkityössä on aina puutetta, hän sanoo. Hörkkö sanoo, että perustyötä varten hankkeetkin silti ovat. Median ja kivojen kännykkäpelien sekä netin lisäksi tarvitaan perinteistä jalkautumista ihmisten joukkoon. Se on näkyvää ja tavoittaa kaikenlaisia ihmisiä. Hankkeen aikana jalkauduttiin asemille ja keskustoihin keskustelemaan ihmisten kanssa useammankin kerran. Mukana oli satoja vapaaehtoisia. Paljon on kyse myös rohkeudesta ottaa yhteyttä. Kysyimme presidentti Halosta Aikuiset välittää -tempauksen suojelijaksi ja hänpä suostui, hymyilee Hörkkö. Tapoja markkinoida on siis miljoona, kun vain keksii ne, Hörkkö lopettaa.
MAiNoS 1/2
mitä on sosiaalinen markkinointi?
· Terveydenedistämisenmarkkinointia,jossanäkyvällä materiaalilla on merkittävä rooli. · Käsitteetjamenetelmätpohjautuvatyleiseen markkinointiin, mutta kohteena ovat ideat, asenteet, käytännöt, elämäntavat tai muutos, ei konkreettiset tuotteet tai palvelut kuten liike-elämässä. · Sosiaalisessamarkkinoinnissapyritäänmyynnin lisääntymisen sijasta yksilön muutokseen tai yhteiskunnalliseen hyötyyn.
CURLY 1/2010
13
CurlY-info
toiminnanjohtajan terveiset
hallituksen ÄÄni
Elämää vuorovaikutteisessa informaatiovirrassa.
pallo hukassa!
kuinkA usein sinullA on "pAllo HukAssA"?
N
oin vuosi sitten kirjasin ylös tavoitteitani. Yksi kirjaamani tavoite oli lopettaa sohvaperunana olo ja ryhtyä liikkumaan. Tavakseni oli tullut lösähtää töiden jälkeen sohvalle ja nauttia olemisen sietämättömästä keveydestä. Perunana olo alkoi kuitenkin käydä sietämättömäksi. Olin vuosia elänyt siinä harhassa, että liikunnallinen, jopa varsin urheilullinen, nuoruuteni kannattelisi minua vielä näin aikuisenakin. Itsepetosta ja laiskuutta koko ajatus myönnän. Aloitin aamulenkkeilyn. Musiikkia korviin ja menoksi! Tätä aamulla liikkumisen riemua kesti pari kuukautta kunnes sohva veti taas magneetin lailla puoleensa. Sohva voitti myös sulkapallon, golfin ja pilateksen. Lopulta päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja liityin kuntosalin jäseneksi. Monipuoliset jumppaohjelmat, innostavat ohjaajat ja mukavat jumppakaverit ovat nyt vieneet voiton sohvastani, niin mukava kuin se yhä onkin. Hyvän olon lisääntymisen myötä myös ruokavalioni on muuttunut terveellisemmäksi kuin itsestään. Lisäpuhtia riittää töissäkin. Oloni on nyt hyvä ja onnellinen. Onnellisuus taitaa sittenkin olla ihan oma valinta. Liikkumisen riemua ja rohkeutta olla onnellinen!
M
uusi ja nisar kolum a. alka
eille kaikille tulee elämässä eteen vaikeita paikkoja sekä suuria esteitä ja käsittämättömiä kysymyksiä. Nykyinen taantuma vaikeine sivuilmiöineen aiheuttaa meille kaikille suuria haasteita. Peruskoulun jälkeen ilman koulutusta jääneet nuoret yritetään löytää ja saada työharjoitteluun tai opiskelupaikoille. Viikkojen ja jopa vuosien passiivinen oleminen vie nuoren mennessään ja se maksaa meille kaikille kovimman hinnan. Edellinen lama sen opetti. Yhteiskunnan päättäjät ja poliitikot ovat antaneet lisärahoitusta nuorisoprojekteille, se on hyvä. Lisää aktiivisia toimia tarvitaan. Kaikille halukkaille ei löydy sopivia opiskelupaikkoja, kesätyöpaikat ovat kiven alla. Opiskeluun liittyvät harjoittelupaikat on löydettävä jostakin. Ja kun valmistut, huomaat opiskelleesi juuri sitä alaa, jolla on vähiten töitä. Yhteiskunta odottaa, että valmistut ammattiisi ennätysajassa. Työnantaja puolestaan olettaa, että olet harjaantunut myös käytännön töissä omalle alallesi. Nuorilla on edessään monimutkainen ristiriitatilanne. Mistä apu? Kuka auttaa, kun pallo on totaalisesti kadoksissa? Nuorisotyön verkostoja ollaan virittämässä nuorten avuksi. On nuorisotiedotuspisteitä, verkon kautta löytyy useita kanavia nuorten avuksi. Pallo löytyy verkosta, hakeutukaa sosiaalisten verkkojen kautta yhteen ja luokaa uusi parempi yhteiskunta. Olkaa nyt aktiivisia, kun vanha ikääntynyt valta natisee liitoksissaan. Huominen on teidän.
jorma pilke curly ry:n hallituksen puheenjohtaja
lÄHetÄ Meille juttusi me julkaisemme sen!
Tänäkin vuonna joukkoomme mahtuu uusia yli 13-vuotiaita kirjoittamisesta kiinnostuneita tyyppejä. Jos olet pääkaupunkiseudulta, olet tervetullut tiistai-iltaisin kokoontuvaan lehtiryhmään Oulunkylään. Jos taas pidät majaasi kauempana Helsingistä, pidetään yhteyttä sähköpostilla. Harjoitus on ainoa asia, joka tekee mestarin. Nyt siis pöytälaatikosta tekstit esiin ja kohti Curly-lehteä. Lisätietoa saat päätoimittajalta: peppi.tervo@curly.fi Ps. Muistathan, että olemme ilmaisjakelulehti. Palkkasi maksamme siis hyvänä mielenä ja julkaistuina teksteinä.
onnistu kesÄtyöhakemuksessa
teksti: omar fasolah
paHiTen eHKä MoKaaT KirjoiTTaMalla TäHän Tyyliin:
'Hei. Mä kuulin että teillä on paikka auki. Ottakaa mut töihin!!! Haluan 1000 euroa viikossa. T. Olli Ollila' Tai... 'Moi! Haluun teille duuniin. Mä oon iha hyvä skoilassa vaikka toi ruotsi ja matikka tökkii ja mä harrastan jalkapalloo. en oo ollu aikasemmin duunissa. haluun kuitenkin tarpeeks palkkaa tai muuten en tuu. Tulevaisuudessa aion olla rikas. T. Meri Rastila" Hyvään hakemukseen kannattaa kirjoittaa, mahdolliset aikaisemmat työkokemukset, hyviä ominaisuuksia itsestäsi, ehkä missä kouluaineessa olet hyvä, kielitaitosi, ATK-taitosi, ja ehkä harrastuksesi ja tulevaisuuden suunnitelmasi. Ota kuitenkin huomioon paikka, johon aiot hakea. Jos harrastat jalkapalloa ja haet siivoojaksi, niin se ei ehkä kannata. Jos aikaisempaa työkokemusta ei ole, niin TETpaikat voi mainita. Loppuun lisää yhteystietosi ja sopiva lopetus. Jos laitat palkkatoiveen, niin se kannattaa laittaa loppuun.
ira kinnunen toiminnanjohtaja ira.kinnunen@curly.fi
"Olin vuosia elänyt siinä harhassa, että liikunnallinen, jopa varsin urheilullinen, nuoruuteni kannattelisi minua vielä näin aikuisenakin."
Curly-lehteä julkaisee valtakunnallinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly ry tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa median keinoin. Samalla yhdistys edistää nuorten kulttuuria ja kannattaa terveitä elämäntapoja. Curly ry järjestää nuorille mediaan liittyvää harrastustoimintaa, mm. viikoittain kokoontuvia mediakerhoja, viikonloppukursseja ja leirejä. Curlyn toiminnassa nuoret pääsevät tekemään Curly-lehteä, lyhytelokuvia ja muita mediaprojekteja. Samalla he oppivat monipuolisia mediataitoja, esimerkiksi valokuvaamista, internetin käyttöä ja elokuvanäyttelemistä. Toiminnan vetäjinä työskentelee nuorisotyön ja viestinnän ammattilaisia. Lisätietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta löytyy internetistä osoitteesta www.curly.fi.
Hyvä HaKeMus näyTTää suurin piirTein TäMän näKöiselTä:
Hei. Olen 16-vuotias Sakarias. Olen menossa ammattikouluun puulinjalle. Kuulin, että teillä on työpaikka vapaana. Haluan oppia uusia asioita. Olin TETissä S-marketissa. Osaan puhua englantia ja ruotsia sujuvasti. Olen myös ollut koulun oppilaskunnassa. Osaan käyttää tekstinkäsittelyohjelmia. Tulevaisuudessa varmaan työskentelen rakennusalalla. Ystävällisin terveisin, Sakarias Kuusikoski puh. 123 456 7890 s-posti. sakarias08@sposti.fi
14
CURLY 1/2010
kesÄtyö on HyppylAutA tulevaisuuDen unelmaDuuniin!
teksti: lilja rintamäki
Uutisten mukaan nuorisotyöttömyys on korkeampi kuin koskaan, ja äitisi vakuuttaa, ettei kesätöitä tänä vuonna saa. Siinäpä rohkaisua työnhaulle.
M
istä työnhaku kannattaa aloittaa? Internet on täynnä työpaikkailmoituksia ja avoimia hakemuksia, mutta onko niiden täyttämisestä mitään hyötyä? Kyllä voi olla. Kaksi kaveriani pääsi viime kesänä YLE:lle kesätöihin. Paikkoja hakivat sadat ihmiset ja juuri he tulivat valituiksi, joten kyllä sinullakin on mahdollisuuksia. Hyvää tuuria kaupungille tai YLE:lle pääseminen vaatii, joten onneksi muitakin vaihtoehtoja löytyy. Huolellisesti tehdyllä hakemuksella ja tarkistetulla kieliasulla tekee vaikutuksen jokaiseen työnantajaan! Lisäksi esimerkiksi soittamalla perään voi osoittaa olevansa aktiivinen. Työpaikkoja ja kesätyöpaikkoja löydät internetin lisäksi esimerkiksi kauppojen ilmoitustauluilta sekä firmojen ikkunoista. Myös kaupunkilehdissä sekä ilmaisjakeluissa ilmoitetaan joskus avoimista työpaikoista. Voit myös kysellä vanhemmiltasi, mitä he tekivät, kun olivat nuoria. Jotkut työt unohtuvat, koska ne ovat meille niin itsestään selviä. Esimerkiksi mansikoiden ja mustikoiden poiminta on hyvää kesätyötä, ja siinä saa aurinkoakin! Tai entä jos soittaisit läheiselle maatilalle ja hoitaisitkin lehmiä tänä kesänä? Kesätyön avulla voit löytää tulevaisuuden unelmaduunisi ja keksiä, mitä haluaisit opiskella.
tehoa tYÖnhakuun! Työnhaku netistä ei ole tehokkainta. Hakemuksia täyttävät sadat ihmiset, eikä alaikäisellä työnhakijalla, jolla ei työkokemusta ole, ole suuria mahdollisuuksia saada työpaikkaa. Tämän lisäksi suuri osa työpaikoista hankitaan suhteilla. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan kannata masentua, vaan avata tietokone, ja kirjoittaa sekä ansioluettelo että esittely itsestäsi. Kirjoita myös vapaamuotoinen hakemus, jossa kerrot, miksi juuri sinut kannattaisi valita hakemaasi työhön. Muista kirjoittaa jokaiseen hakemaasi työhön personoitu hakemus! Mainitse ansioluettelossa kaikki harrastuksesi, vahvuutesi ja esimerkiksi vastuutehtäväsi. Oppilaskuntatoiminnan ja hyvän kielitaidon kaltaiset asiat kannattaa aina mainita. Hakemusta kirjoittaessa muista aina minne haet. Kahvilatyöhön ei vaadita kokemusta lastenleikittämisestä, mutta päiväkotiin hakiessa se taas kannattaa mainita. Jos olet lähdössä ensimmäistä kertaa työnhakuun, eikä varsinaista kokemusta vielä ole, mieti vahvuuksiasi. Oletko nopea oppimaan? Sujuuko päässälasku vaikka unissasi? Mieti niitä asioita, joiden uskot olevan tärkeitä hakemassasi työssä ja ennen kaikkea ole positiivinen. Kukaan ei oleta, että osaisit ensimmäisessä työpaikassa kaiken heti ensimmäisenä päivänä. Avoin mieli oppimiselle ja nöyryys kaikkia työtehtäviä kohtaan auttavat usein pitkälle. kohti tYÖtÄ ja tYÖpaikkaa Näiden papereiden kanssa kannattaa lähteä kaupungille tai läheiseen ostoskeskukseen. Vie hakemuksesi jokaiseen pikkuliikkeeseen ja kahvilaan. Yritä etsiä paikkoja, joihin muut eivät keksi hakea. Hyviä paikkoja voivat olla hotellit, ravintolat, kahvilat, tavaratalot, marketit ja seurakunnat sekä yksityiset vanhainkodit jne. Kysy aina esimiestä tai kesätyöntekijöiden valitsijaa. On parempi,
jos pääset itse tapaamaan henkilön, joka valinnan tekee. Osoitat olevasi kiinnostunut työstä vaivautumalla tulemaan paikalle, ja pystyt antamaan paremman kuvan itsestäsi kuin pelkällä hakemuksella. Näin jäät myös paremmin mieleen. Jos et jaksa tai uskalla lähteä kiertämään, on aina parempi soittaa kuin laittaa vaikka sähköpostia. Puhelimessa saat vastauksen haetaanko kesätyöntekijöitä ollenkaan, ja riittääkö ikäsi työhön. Kokemuksesta kuitenkin tiedän, että useimmiten sinua pyydetään lähettämään hakemus sähköpostitse, koska tietty henkilö ei ole paikalla tai heillä on kiire. Voihan siinä hyvinkin käydä ja saatat päästä haastatteluun pelkän puhelun perusteella. Millaisissa kesätöissä sinä olet ollut? Lähetä parhaat kesätyömuistosi: curly@curly.fi. Julkaisemme niitä seuraavassa Curly-lehdessä ja Curlyn nettisivuilla www.curly.fi.
nÄistÄ osoitteistA lÖYDÄt tYÖpaikkoja:
www.mol.fi www.oikotie.fi www.monster.fi www.uranus.fi www.ura-areena.fi www.kesatyopaikat.fi www.duunia.net
tsek
!
Kesätyön avulla voit löytää tulevaisuuden unelmaduunisi ja keksiä, mitä haluaisit opiskella.
Lisäksi monet kunnat ja kaupungit palkkaavat kesätyöntekijöitä, samoin kuin huvipuistot ja muut matkailukohteet.
MAiNoS 1/2
CURLY 1/2010
15