• CUrLY SUOMEN LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖ NUORTEN LEHTI NUORILLE 10 Vuotta skräPPää MUISTOSI TALTEEN TOMMY, PAMELA, EVA JA JANI ­ ZEst-tiimiläisEt iSOnUOr Öt? t JÄrJES TUNNE TKO ELÄ LUOVASTI, luo EläVästi! C U R LY 1 / 2 011 1
• sIsÄLLYsLUEttELO 01.04.2011 15. vuosikerta ISSN 1455-2574 28 2 3 4 sisällysluettelo Pääkirjoitus silppuri Juttuja kesätyön etsimisestä kasvissyöntiin toiseen maailmaan Usko unelmiisi ja itseesi Luota itseesi ja sLNs:n toiminnanjohtajan terveiset Luovuuden monet muodot scrapbooking Nuorten @sialla Kalastuksesta uusi villitys sLNs tarjoaa mahdollisuuksia maailman nuorille Just start... Nuoren rikollisen polku Zest-tuntisuunnitelma tie menestykseen "Kohti tuntematonta ja sen yli" Pakkanen-lyhytnovelli Ilman yhteistä kieltä Ei ikä, vaan asenne 35 27 28 30 31 32 33 34 6 7 8 9 10 12 12 14 16 17 18 20 21 22 24 25 "Paino putosi, mutta vielä oli yksi ongelma. Ihonväriäni en voinut muuttaa. Vaikka kuinka etsin, en löytänyt mallien joukosta itseni näköisiä ihmisiä." nuortEn lEHti nuorillE Ilmaisjakelulehti Painosmäärä 25 000 Lehteä jaetaan suorapostituksena lehden tilaajille, nuorisotaloille ja Helsingin kaupungin kirjastoihin. Suomen lasten ja nuorten säätiö toimittaa yli 18 000 Curly-lehteä yläkouluihin ympäri Suomea. Lehti on luettavissa sähköisesti osoitteessa www. curly.fi Curly-lehti on Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ja Mediakasvatusseura ry:n jäsen. Päätoimittaja: Peppi Tervo puh. 041 533 6541, peppi.tervo@curly.fi Facebook: Curlyn Peppi tätä lEHtEä oVat ollEEt tEkEmässä: Densu Bilic Omar Fasolah Kirsi Harras Janette Hautaluoma Elisa Heikkilä Mirva Helenius Jenni Häyhä Janne Hållfast, Sini Kaartinen Sonja Kaartinen Eila Kauppinen Hanna Kemppinen Annukka Kivari Mira Kotamäki Eveliina Laakso Heidi Lahti Tommy Lindgren Santeri Lohi Susanna Minkkinen Iina Mykkänen Nanna Niiranen Vilma Pasanen Mia Parpala Eva Roos Janne Riikonen Lilja Rintamäki Rosa Suominen Jani Toivola Bahar Tokat Pamela Tola Emma Vormisto Katariina Välimäki Eva Wahlström Georg Henrik Wrede lEHdEn ulkoasu: Topias Rajajärvi kannEn kuVa: Mirva Helenius / SLNS toimituksEn osoitE: Larin Kyöstin tie 7, 00650 Helsinki toiminnanjoHtaja: Ira Kinnunen puh. 041 533 6542, ira.kinnunen@curly.fi 8 Politiikka, mitä se on? Curlyn vaalitentti Miksi ottaisin tasohyppelyn? turvallista netin käyttöä ­ koulutusmatka turkkiin Musiikki meissä "Har ni nångång sett en låda som är paff?" toiminnanjohtajan terveiset Kiinni Curlyssä toimittaja ei voi downshiftata Oulu PuHEEnjoHtaja: Jorma Pilke puh. 0400 492 241 PainoPaikka: Sanomapaino Oy, Vantaa 2011 www.sanomapaino.fi Curly Media ei vastaa kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä, eikä palauttamisesta, ellei erikseen toisin sovita. Kaikki Curly Mediaan tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää ja julkaista uudelleen toteutus- ja jakelutavasta riippumatta. Tähän lehteen juttuja ovat kirjoittaneet ja toteuttaneet nuoret Raahesta, Oulusta, Ylöjärveltä, Helsingistä, Lahdesta, Äänekoskelta, Turusta, Espoosta ja Klaukkalasta. Raahe Hox! Lehdessä on erilaisia tehtäviä, jotka tunnistat tästä merkistä ( ? ). voit tehdä tehtäviä yksin, parin kanssa tai ryhmässä kotona, koulussa, nuorisotilalla tai vaikka bussissa! 2 C U R LY 1 / 2 011 Äänekoski Ylöjärvi Lahti Turku Klaukkala Espoo Helsinki
• PÄÄKIRJOItUs Luovuutta etsimässä nsimmäisen kerran olen kirjoittanut sen hukkaamisesta yläasteaikoina, palannut aiheeseen lukiossa ja kaivanut tekstit esiin jälleen tätä kirjoitusta miettiessäni ja muokatessani. Tämä on pääkirjoituksen viides versio, ja jos olisi mahdollista, muokkaisin tästä vielä versiot kuusi, seitsemän ja kahdeksan. Kerron teille kuitenkin salaisuuden: osa luovuutta ja kirjoittamisprosessia on myös osata luopua tekstistään, vaikka se vaikealta tuntuukin. Mielestäni Janette kirjoittaa hienosti tässä lehdessä (sivulla 9) siitä, että luovuus on arkipäiväisiä asioita: ruuan maustamista uusilla mausteilla, eri reitin valitsemista ja vaatteiden yhdistelyä, eikä pelkästään kulttuuria tai taidetta. Jokainen meistä on siis luova. Tässä lehdessä luovuutta ylistetään, mutta sen ehtymistä tai hukkaamista ei tule säikähtää. Aina ei voi olla luova, ja silloin auttavat rutiinit ja omat virikkeet. Inspiraatiostakaan harva saa vakituista vierasta. E Innostuin kovasti Suomen lasten ja nuorten säätiön Zest-ohjelmasta (katso sivuille 8, 18 ja 25) kuullessani siitä jo ensimmäistä kertaa. Ihanaa, että nuoria halutaan kannustaa löytämään omat vahvuutensa ja omat keinonsa olla luovia. Kuinka vähän sitä itse silloin nuorempana ymmärsikään, kuinka kaikki on yhteydessä kaikkeen ja vaikuttaa tulevaisuuteen. Vaikkapa lelut, joilla leikit pienenä voivat myöhemmin paljastua ammattisi kannalta olennaisiksi, tai taidot, joita opit vaikkapa mummolta sienessä voivat auttaa työssäsi biologina tai kokkina. Katsele siis ympärillesi, päästä luovuus sisälle elämääsi ja nauti! Ehkä sinulla on luova harrastus, nautit itsesi ilmaisemisesta tai ammennat elämääsi voimaa omalaatuisuudestasi. Joskus tosin vaatii melkoista luovuutta löytää omat vahvuutensa ;) Luovaa kevättä! Peppi MIKÄ CURLY? Curly-lehteä julkaisee valtakunnallinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly ry tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa median keinoin. Samalla yhdistys edistää nuorten kulttuuria ja kannattaa terveitä elämäntapoja. Curly ry järjestää nuorille mediaan liittyvää harrastustoimintaa, mm. viikoittain kokoontuvia mediakerhoja, viikonloppukursseja ja leirejä. Curlyn toiminnassa nuoret pääsevät tekemään Curly-lehteä, lyhytelokuvia ja muita mediaprojekteja. Samalla he oppivat monipuolisia mediataitoja, esimerkiksi valokuvaamista, internetin käyttöä ja elokuvanäyttelemistä. Toiminnan vetäjinä työskentelee nuorisotyön ja viestinnän ammattilaisia. Lisätietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta löytyy internetistä osoitteesta www.curly.fi. Vaikka en ole koskaan pitänyt itseäni piirtäjänä, päätin ilahduttaa teitä luovuuden nimissä omakuvalla. ? Tässä lehdessä on useita juttuja harrastuksista. Mitä sinä kertoisit harrastuksestasi? Hae vinkkejä ainakin skräppäys-, peli-, kalastus- ja maalausjutuista ja kirjoita oma harrastusjuttusi. Haluatko nähdä oman juttusi seuraavassa Curlyssä? Lähetä se päätoimittaja-Pepille, peppi.tervo@curly.fi C U R LY 1 / 2 011 3
• silPPuri Teksti ja kuvat: Curly media HarrastuksEn aloitus Joanna tzortzis on 20-vuotias kuvataiteilija. Saa inspiraationsa musiikista. Kirjoittaa blogia taiteestaan. J esiTTeLyssä joanna tZortZis oanna on aina tehnyt jotain kuvataiteeseen liittyvää. Nuorempana hän piirsi, mutta ei silloin pitänyt oikein maalaamisesta. Yläasteella Joanna teki yhden työn, joka onnistuikin hyvin, ja inho maalaamista kohtaan väistyi sen kautta. Musiikki on ollut aina iso ja hallitseva osa Joannan elämässä, vaikkei hän itse soita mitään instrumenttia. Sen sijaan musiikin tärkeys ilmenee mm. musiikin kuunteluna ja keikoilla käymisenä. Musiikkimaku Joannalla on laaja, ja inspiraatiot taideteoksiin vaihtelevat. Inspiraatioita Joannalle tulee esimerkiksi melodiasta, kappaleen sanoituksista tai vaikka itse bändistä. taidenäyttely Valojen perässä järjestettiin Helsingissä Nuorten toimintakeskus Hapessa syksyllä 2010. Näyttely sai hyvän vastaanoton. Myös kirjoittaminen on tärkeä juttu kuvataiteen ohella. Joanna tekee haastatteluja ja kirjoittaa keikka-arvosteluja John Doe Revolution ­sivustolle. Joanna oli mukana Curlyssäkin lyhyen aikaa noin viisi vuotta sitten tulevaisuudesta Joanna ei vielä tiedä, mutta taide tulee liittymään siihen varmasti kuvataiteen, musiikin sekä kirjoittamisen muodossa. Kotisivu: www.joannartz.com Blogi: www.johndoerevolution.com äivien seuratessa samanlaisina toisiaan päähän hiipii houkuttelevana ajatus jostain harrastuksesta. Mutta mikä se voisi olla ja mistä sen löytäisi? Seuraavaksi vuorossa onkin hillitön harrastuksen metsästys. Sattumalta eteeni ilmestyi kiinnostava laji ja nappasinkin siitä rohkeasti kiinni. Ensin jännitti sekä hyvällä että pahalla. Entä jos niillä on jo oma ryhmä, eivätkä ne halua ulkopuolisia mukaan? Enhän minä mitään osaakaan? Vaikka vähän jännittikin, eivät uusi laji tai porukka olleet suinkaan mitään hirviöitä. Kannattaakin rohkeasti lähteä mukaan uusiin asioihin, vaikkei mitään osaisikaan. Ja ottaa uudet harrastajat hymyillen vastaan. Teksti: susanna minkkinen P Teksti: omar fasolah TyöharjOiTTeLUssa CUrLyssä urlyssä on kuluvan kevään aikana ollut kaksi työharjoittelijaa: Jenni Helsingin yliopistolta ja Sini Humanistisesta ammattikorkeakoulusta. Harjoittelijat ovat avustaneet päivittäisissä toimistotöissä, tutustuneet mediakasvatusalaan ja päässeet mukaan vetämään nuorten mediaryhmiä. Lue lisää harjoittelijoiden blogista: http://curlyttelua.wordpress.com/ aikka ajatus kesästä tuntuu hyvinkin kaukaiselta, nyt on aika hakea kesätöitä. Pienellä vaivalla netistä löytyy hakemuksia vaikka kuinka paljon moniin erilaisiin paikkoihin. Kannattaa etsiä itselleen sopivia paikkoja, sillä jos työssä vaaditaan 18-vuoden ikää tai alan opiskeluita, ei työtä nuorempi hakija luultavasti saa. Nettihakemuksia täyttävät sadat nuoret, joten kannattaa panostaa massasta erottuvaan persoonalliseen hakemukseen. Helpompaa ja luultavasti tehokkaampaa työnhakua on soittaminen suoraan hakemaasi työpaikkaan tai se, että menet käymään siellä. Jos menet käymään, ota mukaan CV eli ansioluettelo ja avoin hakemus, jotka voit jättää työpaikalle. Ihan järkevää on soittaa ja kysyä etukäteen, milloin kesätyöpaikoista tai rekrytoinnista vastaava henkilö on paikalla. Jos vaivautuu paikalle, on hyvä päästä tekemään vaikutus henkilöön, joka tekee valinnan. Kaikki mahdolliset suhteet kannattaa hyödyntää ja kysyä töitä mahdollisimman erilaisista yrityksistä. Eikä kannata lannistua, vaikkei työpaikkaa löytyisi ensimmäisestä paikasta. usein sitkeä työnhaku palkitaan. Teksti: lilja rintamäki 17 v. V kesäTyöT kaTeissa C ei nuoret! Kaikki te, jotka pidätte itseänne nuorina ja olette korkeintaan 25-vuotiaita. Things about me on tamperelaistyttö Ellin blogi, jossa hän postaa mm. muotivinkkejä, julkkisten asuja, ostoksiaan ja päivän asuja. Blogi on suunniteltu kaikille muodista kiinnostuneille, ja blogia päivitetään mahdollisimman usein. Elli toivoo, että blogivierailijat lukevat postaukset ajatuksella, jotta niistä saisi mahdollisimman paljon irti. Hän kannustaa myös liittymään blogin lukijaksi ja kaikki postausehdotukset, asiaankuuluvat kommentit ja ehdotukset ovat enemmän kuin tervetulleita. Klikkaa itsesi osoitteeseen: http://thingsandstyled.blogspot.com/ H BLOgivinkki 4 C U R LY 1 / 2 011
• CURLY-KOLUMNI Kuuluvatko kanat häkkiin? Teksti: Vilma Pasanen let varmaankin kuullut vapaan kanan munista ja syönytkin niitä? Olet kenties nähnyt mainoksissa kuvia iloisista tilanpitäjistä silittämässä kasvattejaan, mutta oletko ajatellut asian todenperäisyyttä? Ehkä kanojen vain kerrotaan olleen vapaita ja annetaan kuva terveinä ja hyväkuntoisina eläneistä possuista. Kuka haluaisi ostaa kärsivän kanan munia tai huonokuntoisen sian lihaa? Toivottavasti ei kukaan. Lähiaikoina paljon julkisuutta saaneet turkistarhaus- ja tuotantoeläinten kohtelu jakavat mielipiteitä. Joidenkin mielestä eläimet on tarkoitettu palvelemaan ihmisiä kaikin puolin, huolimatta siitä, miltä eläimistä tuntuu tai millaisen elämän ne elävät. Toisten mielestä eläimet taas ansaitsisivat parempaa kohtelua. Itse kuulun ehdottomasti jälkimmäisiin. Esimerkiksi tuotantoeläinten huono kohtelu suorastaan kuvottaa minua, enkä voisi kuvitellakaan laittavani suuhuni mitään lihaa. Sulkevatko ihmiset todella silmänsä kaikelta siltä, mikä mielestäni on täysin väärin? Eivätkö he halua nähdä totuutta? En kiellä, etteikö Suomessa olisi yhtäkään hyvinvoivaa porsasta tai onnellista lehmää. Varmasti moni tilanomistaja pitää hyvää huolta eläimistään ja antaa niille mahdollisuuden elää normaalisti ja mahdollisimman luonnonmukaisesti. Valitettavasti Suomesta kuitenkin löytyy pahoja laiminlyöntejä ja jopa lainvastaista toimintaa. Kirjassaan "Eläinten syömisestä" Jonathan Safran Foer kertoo, että Yhdysvalloissa vain alle yksi prosentti lihakarjasta kasvatetaan perhetiloilla, mikä yleensä takaa eläimille paremmat elinolot. Tehotuotantotilalla kasvava eläin kärsii varmasti jossain vaiheessa elämäänsä. Eläinten tehotuotanto ei ole hyväksi kellekään ­ paitsi tietenkin heille, jotka siitä saavat rahaa. Tehotuotanto on nopeaa ja halpaa, mutta eläimiä ei ehditä hoitaa hyvin, tiloilta löytyy paljon puutteita, eikä eläimille voida antaa mahdollisuutta lajilleen ominaiseen käyttäytymiseen. Poikaset vieroitetaan aikaisin emostaan, elinolot ovat huonot ja teurastusmatkat ja itse teurastaminen stressaavat eläimiä. Eläimet ovat yksilöitä siinä missä ihmisetkin, yhtä lailla nekin tuntevat kipua ja ajattelevat. Alun perin eläimet ovat syntyneet ja kasvaneet luonnollisissa olosuhteissa ja ihmiset ovat tyytyneet siihen, mitä heillä on. Kuuluvatko kanat todella häkkiin? O En kiellä, etteikö Suomessa olisi yhtäkään hyvinvoivaa porsasta tai onnellista lehmää. Valitettavasti Suomesta kuitenkin löytyy pahoja laiminlyöntejä ja jopa lainvastaista toimintaa. Saadessani tietoa eläinten oloista valtavilla tehotuotantotiloilla ja niiden silmittömän huonosta kohtelusta päätin muuttaa ruokailutottumuksiani. Olen ollut lakto-ovovegetaristi 1,5 vuotta juuri näiden edellä mainittujen syiden takia. Vaikkakin joudun tekemään järjestelyjä ja ilmoittelemaan joka paikkaan, etten syö lihaa, se on yllättävän helppoa. Melkein poikkeuksetta kaupoista löytyy monenlaisia valmisruokia ja ns. korvikkeita lihalle, joten ravitsevan ja monipuolisen aterian koostaminen ei ole vaikeaa. Eläimet ovat yksilöitä siinä missä ihmisetkin, yhtä lailla nekin tuntevat kipua ja ajattelevat. Alun perin eläimet ovat syntyneet ja kasvaneet luonnollisissa olosuhteissa ja ihmiset ovat tyytyneet siihen, mitä heillä on. ? Liha vai kasvis, siinä vasta pulma! Kumpaa sinä kannatat: lihansyöntiä vai kasvisruokavaliota? Valmista kolmen minuutin puhe omasta kannastasi ja esitä se luokkanne edessä, tai vaikka parillesi. C U R LY 1 / 2 011 5
• Toiseen maailmaan Passi uusittu, kynät teroitettu ja kameran akut ladattu. Parin viikon päästä lähden Madagaskarille Taksvärkki ry:n ja Curly ry:n yhteiselle tiedotusmatkalle. urly-urani sai alkunsa kesällä 2009, kun bongasin lehden Voiman välistä. Otin yhteyttä Curly-lehden päätoimittajaan, Peppi Tervoon, ja nyt olen puolitoistavuotias curlyläinen. Curly ry:n ja Taksvärkin yhteistyön ansiosta minulle tarjotaan mahdollisuus lähteä kuvaamaan ja tekemään juttuja kaukaiselle Madagaskarin saarelle. Syvä Afrikka on minulle täysin vierasta, mutta kiehtovaa seutua. Odotan reissusta poikkeuksellisen avartavaa kokemusta. Madagaskar. Saari Afrikasta kaakkoon. Kaukaisen maan tapahtumat harvoin ylittävät maamme viestimien uutiskynnystä, eikä minullakaan ollut käsitystä Madagaskarin tilasta. Yllätyksek- C Teksti: janne riikonen seni huomasin, että edes internet ei pidä syövereissään kattavaa tietopakettia maasta. Suurin osa lähteistä käsittelee saaren poikkeuksellista luontoa. Innostuksen myötä herää joukko epäileviä, mutta terveellisiä ajatuksia: Mitä paikalliset ajattelevat minusta? Miten pystyn käsittelemään näkemiäni asioita? Matka yltäkylläisyyden keskeltä kehitysmaahan jännittää ainakin minua! Onneksi tukenani matkalla ovat Taksvärkin Katja José ja Curlyn Ira Kinnunen. Alkuvuonna PohjoisAfrikassa ja Lähi-Idässä poliittiset mellakat ovat levinneet nopeasti. Ne voivat levitä Madagaskarille asti. Maan nykyinen 36-vuotias presidentti Munamies tilittää vapaapalokunnalle 42 tuntia. Montako sinä? Vuonna 2011 on vapaaehtoistoiminnassa munaa. Miksi pieni muna tilittää tuntejaan vapaaehtoistoimintaan? "Jotkin asiat jäävät ihmisiltä huomiotta. Toisten huomioonottaminen, lämpö ja ystävällisyys. Munana haluan ylittää itseni." tilittää vapaapalokunnalle namies tilittää vapaapalokunnalle Montako sinä? tuntia. Montako sinä? Andry Rajoelina nousi hallitsijaksi järjestämänsä vallankaappauksen jälkeen vuonna 2009. Silloinen presidentti luovutti vallan armeijalle, joka nimitti Rajoelinan uudeksi presidentiksi ­ ilman kansanäänestystä. Samalla maan kansainväliset suhteet kuihtuivat. Ilmastonmuutos aiheuttaa Madagaskarilla kuivuutta. Huonojen satojen johdosta ruoan hinta on korkea. Töitä joudutaan tekemään usein koko perheen voimin, jolloin koulu jää nuorilta kesken. Tilanne on noidankehä, josta ei pääse irti. Suurpiirteisesti Madagaskar on yksi Afrikan maa muiden joukossa samoine ongelmineen. Vallankaappausyritys ja rajut mielenilmaukset tuntuvat luonnolliselta reaktiolta. Vai ovatko paikalliset vaipuneet epätoivoon? Köyhyys, nälänhätä ja poliittinen epävakaus ovat varsin vieraita asioita suomalaisille. Matkasta voi tulla henkisesti raskas. Journalismin opiskelijana haluan valmistuttuani tehdä työtä, jolla on tarkoitus. Taksvärkin kampanja luku- ja kirjoitustaidon edistämiseksi Madagaskarilla on kestävää kehitystä. Luku- ja kirjoitustaito ovat toimivan yhteiskunnan tukipilareita, jotka pitää saada kuntoon ennen suurempia tavoitteita. Lähden matkaan hyvillä mielin intoa täynnä. Toppatakkia ei varmasti tule ikävä! htoistoiminnassa munaa. Miksi pieni vapaaehtoistoimintaan? "Jotkin asiat 2011 on vapaaehtoistoiminnassa munaa. Miksi pieni ta. Toisten huomioonottaminen, lämpö littää tuntejaan vapaaehtoistoimintaan? "Jotkin asiat haluan ylittää itseni." misiltä huomiotta. Toisten huomioonottaminen, lämpö llisyys. Munana haluan ylittää itseni." Vuosi 2011 on Euroopan vapaaehtoisVuonna 2011 on vapaaehtoistoiminnassa munaa. Miksi pieni toiminnan vuosi. Tuntitili on helppo tapa muna tilittää pieni uonna 2011 on vapaaehtoistoiminnassa munaa. Miksituntejaan vapaaehtoistoimintaan? "Jotkin asiat jäävät ihmisiltä huomiotta. Toisten huomioonottaminen, lämpö sijoittaa "Jotkin asiat tunteja vapaa-ajastasi muna tilittää tuntejaan vapaaehtoistoimintaan? ja ystävällisyys. Munana haluan ylittää itseni." sinua kiinnostavaan vapaaehtoistoimintaan. äävät ihmisiltä huomiotta. Toisten huomioonottaminen, lämpö on Euroopan Sijoituksesi tuottaaVuosi 2011vuosi. Tuntitilivapaaehtoisuusia elämyksiä ja a ystävällisyys. Munana haluan ylittää itseni." toiminnan on helppo tapa sijoittaa tunteja vapaa-ajastasi sinua taatusti hyvän mielen. Kokeile ja haasta Tunteja vapaaehtoiskiinnostavaan vapaaehtoistoimintaan. tuntitili.fi Sijoituksesi tuottaa uusia elämyksiä ja toimintaan. kaverisikin mukaan! hyvän mielen. Kokeile ja haasta taatusti tuntitili.fi Tunteja vapaaehtoistoimintaan. kaverisikin mukaan! untitili.fi unteja vapaaehtois- tili.fi 6 Vuosi 2011 on Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi. Tuntitili on helppo tapa sijoittaa tunteja vapaa-ajastasi sinua C U R LY 1 / 2 011 kiinnostavaan vapaaehtoistoimintaan. Sijoituksesi tuottaa uusia elämyksiä ja taatusti hyvän mielen. Kokeile ja haasta osi 2011 on Euroopan vapaaehtoisiminnan vuosi. Tuntitili on helppo tapa Vuosi 2011 on Euroopan vapaaehtoisoittaa tunteja vapaa-ajastasi sinua toiminnan vuosi. Tuntitili on helppo tapa nnostavaan vapaaehtoistoimintaan. sijoittaa tunteja vapaa-ajastasi sinua oituksesi tuottaa uusia elämyksiä ja kiinnostavaan vapaaehtoistoimintaan. atusti hyvän mielen. Kokeile ja haasta Sijoituksesi tuottaa uusia elämyksiä ja verisikin mukaan! taatusti hyvän mielen. Kokeile ja haasta paaehtoisntaan. kaverisikin mukaan! Munamies tilittää vapaapalokunnalle tilittää 42 tuntia. MontakoMunamies Montakovapaapalokunnalle sinä? sinä? 42 tuntia. Journalismin opiskelijana haluan valmistuttuani tehdä työtä, jolla on tarkoitus.
• usko unElmiisi ja iTseesi Zest-tiimiläinen Pamela Tola pelkäsi ennen epäonnistumista, mutta on kovalla työllä saavuttanut tavoitteitaan. Teksti: mirva Helenius "Z est-esityksissäni tahdon viedä nuorille viestiä unelmiinsa ja itseensä uskomisesta", näyttelijä Pamela Tola kertoo. Unelmien toteuttaminen ei hänelle itselleenkään ole aina ollut helppoa tai selvää. Vaikka kirjoittaminen ja näytteleminen kuuluivat Tolan rakkaisiin harrastuksiin pienestä pitäen, haaveensa näyttelijän ammatista hän piti pitkään salaisuutena. "Minulla on aina ollut hirveä tarve kertoa tarinoita. Kirjoitin jo lapsena paljon. Käsikirjoitin muun muassa omia pieniä näytelmiä ja pakotin sisarukset mukaan esiintymään", Tola nauraa. Tola piti kuitenkin alalle pääsyä mahdottomana, eikä siksi ensin halunnut kertoa ammattihaaveestaan muille. "Eniten pelkäsin epäonnistumista." Pamelan vinkit näyttelemisestä kiinnostuneille: "Etsi paikkoja, joissa voit harrastaa näyttelemistä, kehittää taitojasi ja hankkia mahdollisimman paljon kokemusta. Unelman eteen pitää olla valmis tekemään kovasti töitä. Tärkeintä on, että aidosti rakastaa sitä mitä tekee, sillä ala ei ole vain valkokangasta. Pitää olla valmis työskentelemään myös pienissä kellariteattereissa." Ei tuoda tarjottimElla Pelko kävikin aluksi osittain toteen, kun Tola ensimmäistä kertaa pyrki Teatterikorkeakouluun. Hän pääsi haussa pitkälle, mutta ei aivan loppuun asti. "Silloin päätin, että voin joko jäädä surkuttelemaan itseäni tai yrittää kehittää taitojani. Vähitellen aloin luoda uskoa itseeni. Samalla myös harjoittelin ahkerasti." Toisella kerralla tärppäsi ja Tola aloitti opinnot Teakissa. Sen jälkeen nuori näyttelijä on tullut tutuksi muun muassa Tyttö sinä olet tähti -elokuvasta. "Haluan kertoa nuorille, että harvoin mitään tuodaan tarjottimella eteen. Minulla oli nuorena huono itsetunto, enkä ole aina osannut arvostaa itseäni. Mutta jostain pitää vain kaivaa usko unelmiinsa ja tahto pyrkiä eteenpäin", Pamela Tola sanoo. "Haluan kertoa nuorille, että harvoin mitään tuodaan tarjottimella eteen." ZEst ­ Elämäntaitoja Etsimässä · Suomen lasten ja nuorten säätiön nuoriso-ohjelma, jota tukevat Nokia ja Veritas Eläkevakuutus. · Suunnattu 7.­9. -luokkalaisille. · Antaa välineitä koulujen elämäntaitokasvatukseen. · Zest-tiimiin kuuluu kahdeksan urallaan ja elämäntaidoissaan menestynyttä suomalaista: Veikka Gustafsson, Samppa Lajunen, Tommy Lindgren, Tiia Piili, Lenni-Kalle Taipale, Jani Toivola, Pamela Tola ja Eva Wahlström. · Tiimiläiset vierailevat kouluilla kertomassa kokemuksistaan ja kannustamassa nuoria kehittämään omia vahvuuksiaan. · Lisäksi ohjelmaan kuuluu opetusmateriaaleja ja zest.fi -verkkosivusto. · Tykkää Zestistä Facebookissa! www.facebook.com/zest.fi C U R LY 1 / 2 011 7
• "Ehkä jossain on tänäänkin joku nuori unelman alku, joka kuumeisesti kaipaa vahvistusta olemassaololleen." SLNS:n toiminnanjohtajan terveiset "L LUOTa itsEEsi J otkut ovat saattaneet bussipysäkillä seistessään huomata, että olen yksi Seppälän uuden "Luota itseesi" -kampanjan kasvoista. Mukana ovat myös kansanedustajaehdokas Nasima Razmyar ja näyttelijä Jenni Banerjee. Olemme kaikki enemmän tai vähemmän etnistä taustaa juurissamme kantavia suomalaisia. Kampanja on osa Seppälän jo useamman vuoden jatkunutta "Oman elämänsä supermalli" -kampanjaa. Ideana on, että perinteisten mallien sijaan mainoksissa käytetään tavallisia ihmisiä ja heidän tarinoitaan. Ajatuksena on rohkaista meitä luottamaan, että jokainen on oman elämänsä pääroolissa. Hieno vastaisku perinteiselle mainonnalle, jossa edelleen pidetään vahvasti yllä kohtuuttomia ihmisihanteita. Ihanteita, joita harva meistä pystyy täyttämään. Tämä riittämättömyyden tunne saattaa toisilla johtaa syömishäiriöihin tai masennukseen. Itse olin yksi heistä. 13-vuotiaana leikkasin naistenlehdistä ja fitnesslehdistä mallien kuvia ja rakensin pahville unelmakartan; miltä tulen näyttämään kahden kuukauden päästä, kun olen urheillut paljon ja syönyt vähän. Paino putosi, mutta vielä oli yksi ongelma. Ihonväriäni en voinut muuttaa. Vaikka kuinka etsin, en löytänyt mallien joukosta itseni näköisiä ihmisiä. Seitsemän vuotta myöhemmin muutin New Yorkiin opiskelemaan näyttelijäksi ja taivas aukesi. Seisoin kadulla suu auki ja ihmettelin lukemattomia mustia ihmisiä ympärilläni. Itseni näköisiä ihmisiä uutistenlukijoina, tarjoilijoina, näyttelijöinä, pankkiireina ja malleina isoissa kadunvarsijulisteissa. Pontevasta "tukeudu elämässä vain itseesi" -asenteestani huolimatta jouduin myöntämään, että tätä olin kaivannut. Itseni näköisiä ihmisiä saavuttamassa asioita. Erään iltapäivälehden toimittaja soitti äskettäin ja sanoi, että eikö Seppälän mainoksessa esiintyminen ole sopimatonta, kun on ehdolla eduskuntavaaleissa. Päinvastoin. Miksi antaisin ehdokkuuteni estää tämän tärkeän viestin eteenpäin viemistä. Ehkä jossain on tänäänkin joku nuori unelman alku, joka kuumeisesti kaipaa vahvistusta olemassaololleen. Sitä pientä rohkaisevaa viestiä, että myös sinä olet näkyvä ja tunnustettu osa tätä yhteiskuntaa. Mainonta on osa arkipäiväämme. Hienoa, että löytyy suomalainen yritys, joka ottaa riskin ja levittää vaatteiden myynnin lisäksi myös sanomaansa ihmisyydestä. Hartain toiveeni lapsena oli olla malli. Ainut ongelma oli, että olin liian lyhyt, ylipainoinen ja väärän värinen. Tänään olin sopiva. Luota itseesi! jani toivola Zest-tiimiläinen öydä vahvuutesi, luota kykyihisi ja oivalla mahdollisuutesi" on viesti, jonka me Suomen lasten ja nuorten säätiön toimijat haluamme välittää nuorille. Kaikkea toimintaamme toteutetaan tämä ajatus mielessä pitäen. Säätiöllä on useita toimintamuotoja, joiden kautta autamme nuoria omien vahvuuksien löytämisessä ja kehittämisessä sekä elämäntaitojen vahvistamisessa. Zest-ohjelmassa ja OK!-hankkeessa autamme nuoria kehittämään luovuuttaan, itsetuntoaan ja työelämätaitojaan. Tulevana vuonna aloitamme myös uusia näihin taitoihin liittyviä hankkeita. Kehitysyhteistyössämme keskitymme erityisesti kolmeen teemaan: nuorten koulutukseen, osallistumiseen ja työllistymiseen. Vuosi 2011 on Suomen lasten ja nuorten säätiölle juhlavuosi, sillä toimintamme aloittamisesta tulee kuluneeksi kymmenen vuotta. Jatkamme toimintaamme suurella innolla ja ajatuksella siitä, että kuluvasta vuodesta tulee säätiöllemme hyvä ja toimintarikas. Toivomme myös sinulle paljon intoa, iloa ja oivalluksia vuodelle 2011! Eila kauppinen suomen lasten ja nuorten säätiön toiminnanjohtaja suomEn lastEn ja nuortEn säätiö Suomen lasten ja nuorten säätiö on nuorten elämäntaitojen asiantuntija, joka edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja ehkäisee ongelmien syntymistä. Vuonna 2001 perustettu säätiö toteuttaa tehtäväänsä sekä Suomessa että useissa kehitysmaissa. SLNS haastaa myös yrityksiä panostamaan nuorten hyvään elämään ja tarjoaa keinoja yhteiskuntavastuun toteuttamiseen. Säätiö on osa International Youth Foundationin (IYF) noin 70 maassa toimivaa verkostoa. ? Jani Toivola on puhunut usein siitä, kuinka hän tunsi olonsa nuorena erilaiseksi. Millainen ominaisuus erottaa sinut muista? Miten voisit vahvistaa ja käyttää omalaatuisuuttasi hyödyksesi? 8 C U R LY 1 / 2 011
• Luo mo vuud net en mu odo t Teks t i: ja net te H au talu iele om s olet täni lu a tääl ovu ta mus l ma ä ihan idosta iikillis utta e n i e tuu nut ru arkisis kymp sti lah ole p pej ? Tä elkä oka sak jaka ä i joll ain stä lan a laitta n tilan . Luov s tai v stään e dä uut nist se, essa mu jop teis ta t u a u e s s nist parem lla, ja matta i, että a. Ole voi n kuvaa ttä ma tko ähd jok a lu olet paa ruua Ka ovu ä si kos kin sta pää in tie M e k u saa nnatt . kol istä si den m Tämä on tul ttänyt tty m aan h llä a v a tt li lu u k k seu oimaa a siis nat sesta ä en ha uodoi in esi t ihan orvat uste pu oraa ja m mie a ta k s vall me i palj ttiä ikä rkk yhtä h maus uta että a otta dinkie ea ins ta. o i on teen pira a ki yvä len tam a, vaa kerra inspir valmi istu kein atio iksi l la ain vain ä - e oi j nk isi k rjoit ise e t asio yks llei Oti n vaih oet il et jou uuri s kas o on l irjoitu tamise esta m a, kun im tell äht en spö ein ja K n my eista oa ka du t inua ita, jo tun oay hie van . it ydä u i ös ikis tuu m eä es m aa tu n yh nyt aapo ta l skaile seäsi, n sta ja p sitä va päristö imerk ääres an etä lla mi , ettei ma uov tun Kam teyttä iin iksi tää uht ape sä isy pa töit ä. uud an n net uun asi ä t en Kun ria läh ia, ett Pian h kävel synkis yttä se n? Kan Kaa än ole u hel . Hän an tii tote iin tele ä on ylle ik u o ti e mo sink po t v uton mä n sijaa kau sillä piske uppil ilta pak omaat o mu o iläi ssä vu n, li p a k . raa ko n otik n tun inut pim Uusie n itse sta. käy in aiv ungille . Hyvä näh en va onna valoku net uvi valo 1 dä nk v aan Saa t d sta l lain ojesi r ja tar u t k sek u eten ä mm okuva 973 sy aaEsi aam aksu ä he viä. oimme päätää vauste uvaaja aja. nty kin tin . Im htä assa tta n ja nki ksi, kys k v oli Toisin istua lö- valoill age-le Hänen ym aaPo kyn a le tun etsim ien ilm oli luo aan ja li pak hde yst ää llE t ä i v fest itse k ä: Par ään o nap ideat t eja juo än tus estyess uus ja ylek kittele ssä. 1. M v tku . i sE kiss ata aas ä jo den uvi ihin va staa istä ut aa kam - L ura lo k n. uov tarvi era ikkasi ahvia n insp ui väli saVa tsit mis uut l lä j käte vat iraa nl a t v e sa a m t en ist käy en. Jo a tarv iimek ja j man iettiä t iota. a si lu tön kain itaa t uos e . M n k pää ovu en ta t ien es htällen aikk iten utta het iin, ote kylm i, m ki v utta een ? j no ma a pa taan ään u iten h usen aatii j an a sa itsi h ouk lko ylö len ja to luovu kk uttel s tän llii l engit u see isinaan tta. M iin. D en ko ään, uovuu tän ir m d u i Mit , mite on tod nä tot uniss an ylö itä p en a ta n tä eut uen en s sä ella tai mä jok ng ras an to rvits in t näy seuraa kasta isten en ain ystä olem ilassa me jne. J ttää p va ku keksiä haave oask a v mo a lem vielä rhaim a eroa tunnis uvia, 2. M ma ma a ed ta to site t ty - M istä ha yty n, että lta täs ellise is väis usii s et a tele iä lo asiaka ä valo tä. n e kista. O pua in ssa s ja ppu kek r i la stan spira tulo m i s ? at kse inä palj ihm iä, mi sia ge en. on ion pu n te isis utte tä j n joki rejä. K erilai a ku e s np Mitä luovaa sinä olet tehnyt viime aikoina? itäi un tu ia levy seen? unt elen si ku lee jä ja Kirjoita, piirrä tai kuvaa oma luovuutesi tiu v k mu siik ata, m kka p uunkohde, joka voi olla mm. uusi ruoka-annos, k ia ene aikk - ed n tuunaamasi vaate, kirjoittamasi juttu tai es h erille a e etk piirtämäsi kuva. en. n M Se, e Leo ttä et v n luo ardo, älttäm va k e ä uin i tarko ttä os aa hän ita, . ette maal a tkö vois ta kuin i ol la ih an y ht ä C U R LY 1 / 2 011 9
• Scrapbooking Mitä on scrapbooking tai skräppäys? Mistä se sana yhtäkkiä tupsahti kaikkien huulille? Mitä siinä tehdään? Kuka sitä voi harrastaa? Miksi se kannattaisi aloittaa ja mitä hienoa siinä on? 10 C U R LY 1 / 2 011
• Teksti ja kuvat: Emma Vormisto Historia Skräppäys on muistojen tallettamista kirjoihin ja kansiin. Skräppäyksessä käytetään erilaisia valokuvia, papereita, tarroja, somisteita, nauhoja, lehtileikkeitä, mitä tahansa. Skräppäyksen juuret ulottuvat muinaiseen Kreikkaan asti. Silloin ihmisillä oli erityisiä vihkoja, joihin he tallettivat kuulemiaan tarinoita ja näkemiään asioita. Toiset uskovat skräppäyksen alkaneen vasta renessanssin ajalla, jolloin muodostui nykypäivän päiväkirjoja muistuttavia muistikirjoja. Koska kamerat eivät olleet 1800-luvun alussa vielä kovin yleisiä kapistuksia, kerättiin skräppialbumeihin lähinnä runoja, kutsukortteja, lainauksia ja papereita. Kun kamerat 1800-luvulla alkoivat yleistyä, skräppäys koki todellisen mullistuksen. Tällöin muodostui valokuva-albumeita. 1800-luvulla skräppisivuihin alettiin myös käyttää vesivärejä ja omia piirustuksia. Suomeen skräppäys rantautui muutamia vuosia sitten, kun Suomeen muutti paljon Yhdysvalloissa asuneita naisia. Nykyisin Suomessa on useita skräppäystarvikeliikkeitä ja yhä useamman harrastus on skräppäys. mikä HoukuttElEE skräPPäämään? Usein ihmiset, jotka pitävät askartelusta, kiinnostuvat skräppäyksestä, koska se on ainutlaatuinen tapa säilyttää muistoja jälkipolville. Mieti itse, katseletko mieluummin mummusi askartelemia skräppialbumeita, joihin on talletettu kuvia perheestä, lasten kasvamisesta ja lomista vai CD:lle tallennettuja kuvasarjoja? Skräppäys on myös oiva keino kehittää omaa luovuutta, mutta kiveen ei ole kirjoitettu, että skräppääjällä pitäisi olla luovuutta. Toisten malleja seuraamalla pääsee jo pitkälle. miettiä huolella. Joskus suomenkieliset otsikot kuulostavat puupökkelöiltä, ja silloin kannattaa suosiolla napata jokin englanninkielinen. Lopuksi sitten vain koristellaan kokonaisuus. Tärkein sääntö on, ettei sääntöjä ole! skräPPäyksEn Hyödyt ja Haitat Skräppäämällä voidaan tehdä persoonallisia lahjoja, koristeita, albumeita, rasioita, tauluja, CD-koteloita, mitä vain. Skräppäykseen saa kulumaan paljon aikaa ja rahaa. Huono puoli onkin, että ellei osaa hallita rahankulutustaan, huomaa kauppareissun jälkeen kaikkien kassien olevan pullollaan skräppikamaa. Toisaalta, jos ei jaksa lähteä kiertelemään kauppoja, voi osallistua "skräppäyskutsuille", joita järjestetään samaan tapaan kuin Tupperware-kutsujakin. Kun kaikki tarvikkeet on ostettu, voi aloittaa skräppäyksen, jonka parissa aika kuluu kuin siivillä, ja huone sotkeentuu sadasosasekunnissa. Skräppäyksestä kiinnostuneille järjestetään myös erilaisia tapahtumia, joista Suomessa suurin on Intohimona Skräppäys -tapahtuma. Se on järjestetty vuodesta 2009 alkaen. skräPPäyksEn PääElEmEntit Skräppäys koostuu neljästä pääelementistä; kuvasta, otsikosta, tekstistä ja koristelusta. Sanotaan, että "yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa", mutta skräppäyksessä kuva ei ole tärkein elementti. On myös tärkeää, että sivulta selviää ainakin kuka oli ja missä, tekemässä mitä ja milloin. Tämä ei tietenkään ole välttämättömyys, mutta näin muut kirjan katselijat saavat paremmin käsityksen tapahtumasta. Otsikko on yleensä huomion kiinnittäjä, joten se kannattaa Jos ei jaksa lähteä kiertelemään kauppoja, voi osallistua "skräppäyskutsuille", joita järjestetään samaan tapaan kuin Tupperware-kutsujakin. C U R LY 1 / 2 011 11
• NUORTEN @SIALLA Eva: Sunnuntaina 17.4. pitää käydä äänestämässä. Aiottehan tekin? Vai hei, Santeri, sinähän et saa vielä äänestää.. Santeri Lohi, 16 v. (Lain mukaan nuori) Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ­ Nuva ry:n hallituksen jäsen. Santeri: Niin... Minähän en tosiaan saa vielä äänestääkään, koska olen vasta 16-vuotias. Georg Henrik: Lasten ja nuorten osallisuutta on lisättävä päätöksenteossa. Äänestämisellä on vahva merkitys demokratiassa, vaikka itse toivon enemmän osallisuutta arkisiin foorumeihin. Eva: Voisitko antaa pari esimerkkiä tuollaisista arkisista foorumeista? Georg Henrik: Koulu, terveydenhuolto, vapaa-aika, nuorisotyö, liikuntapaikat, liikkuminen eli esimerkiksi julkinen liikenne, pyörätiet jne. Eva Roos, 30 v. (Omasta mielestään sekä nuori että aikuinen) Suunnittelija, Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta. Georg Henrik Wrede (Puhtaasti aikuinen) Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikön uusi johtaja 1.4.2011 lähtien. esimerkki. Eva: Minunkin mielestäni moni alle 18-vuotias olisi äänestyskypsä ja sinä Santeri olet niin hyvä Eva: Nuorisolaki sanoo, että "nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa". Mitä tämä teidän mielestänne tarkoittaa? Georg Henrik: Tarkasti ottaen nuorisolain 8 § kuuluu: "Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa." Aivan vähintä, mitä tämä tarkoittaa on, että nuoria on kuultava, kun kunnanvaltuusto hyväksyy lastensuojelulain 12§ mukaisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Santeri: Eli se tarkoittaa, että nuoria on kuultava kaikissa asioissa. Koska loppujen lopuksi on vain vähän asioita, jotka eivät koske nuoria. Täytyy kuitenkin myöntää, että kuulemisen paikkoja löytyy, mutta nuoret eivät välttämättä osaa tarttua niihin. Eva: Nuorten ääni kuuluu kyllä valtakunnallisella tasolla, esim. Allianssin, Nuvan ja Nuoran kautta, mutta suora vaikuttaminen on puutteellista ja hankalaa, koska järjestelmä on kuitenkin luotu aikuisille, eikä se varmaan aina kannusta nuoria. Santeri: No, miten nuoria sitten saisi kannustettua hyödyntämään olemassa olevia vaikuttamismahdollisuuksiaan? Eva: Meillä on paljon aktiivisia ja halukkaita lapsia ja nuoria mutta toivoisin, että nuorilla itsellään olisi enemmän aikaa ja tilaisuuksia kuunnella toisia nuoria. Enemmän myös suoraa vuorovaikutusta ja dialogia nuorten ja aikuisten välillä ja nuorten ehdoilla ja tavalla. Georg Henrik: Santeri, mitä mieltä sinä olet asiasta ja mitä tekisit tai muuttaisit? Santeri: Toivoisin, että nuoret saavat kokemuksen siitä, että aikuiset kuuntelevat heitä oikeasti. Eva: Kiva oli keskustella teidän kanssanne tästä ja Georg Henrik, onneksi olkoon uudesta työstä! Santeri: Joo, onneksi olkoon! Georg Henrik: Kiitos, minulle on tosi tärkeätä tehdä työtä, jolla on merkitystä. Eva: Ja lopuksi kiitos Curly-lehdelle, jonka idea tämä oli! 12 C U R LY 1 / 2 011
• SLNS tarjoaa mahdollisuuksia maailman nuorille henkiLökUvassa sTaCy pasCUaL Tejada imeni on Stacy Pascual Tejada, olen 13-vuotias. Synnyin Limassa 17. helmikuuta 1998. Asun vanhempieni ja kahden siskoni kanssa. Rakastan vanhempiani syvästi ja olen heille paljosta kiitollinen. Joskus he ovat hieman ylisuojelevaisia, mutta uskon, että se johtuu vain siitä, että he välittävät minusta. Käyn toista luokkaa Lucie Rynning de Antúnez de Mayolon yläasteella Rimacin piirikunnassa. Kouluaineista pidän eniten matematiikasta. Vapaa-ajallani harrastan englanninkielisten laulujen laulua ja hip-hop -tanssia. Koulussani on monenlaisia ongelmia. Oppilaat eivät kunnioita opettajiaan, eivätkä pidä huolta koulun ympäristöstä. Useat tytöt tulevat jo teini-ikäisinä raskaaksi. Vaikka nuoret tuntevat ehkäisymenetelmät, he eivät käytä niitä. Ryhmäpaine on myös kova, mistä johtuen nuoret ovat houkuteltavissa kokeilemaan uusia asioita. Asuinalueellani tapahtuu paljon huumeiden myyntiä ja pikkurikollisuutta. Kuulin "Empoderamiento juvenil" -projektista (nuorten voimauttaminen) CEDRO:n koordinaattorilta, joka kutsui ryhmän opiskelijoita osallistumaan johtajuustaitojen työpajaan. Minua jännitti aluksi, mutta huomasin pian pitäväni todella paljon ryhmätehtävistä. Tunnen muuttuneeni paljon myös henkilökohtaisella tasolla. Ennen olin varautunut, mutta nykyään olen projektin ansiosta paljon itsevarmempi. Luotan onnistumiseeni entistä enemmän ja osallistun mielelläni kaikkiin aktiviteetteihin, joita on tähän mennessä järjestetty. Unelmoin jatko-opinnoista yliopistossa. Kesän aikana minä ja ryhmä nuoria "johtajia" osallistuimme vapaaehtoisina lasten lomatoiminnan järjestämiseen. Tähän vapaaehtoistoimintaan osallistuminen on auttanut minua löytämään uusia puolia itsestäni, kuten kärsivällisyyttä, kyvyn hallita tunteitani ja solidaarisuutta. Minusta oli hauskaa myös huomata, että toimin joskus itse kuten lapset; olin vallaton, tai lähdin luokasta kesken tunnin. Nyt ymmärrän, mikä vastuu opettajilla on, ja se vahvistaa myös minun vastuuntuntoani. Nuorten ei pitäisi antaa toisten houkutella itseään mihinkään, vaan oppia tekemään omat päätökset. Heidän tulisi olla myös sisukkaita niissä asioissa, jotka he haluavat saavuttaa eikä antaa mahdollisuuksien mennä ohitse. Vanhemmille sanoisin, että heidän tulisi olla kärsivällisempiä lastensa kanssa. Heidän pitäisi yrittää ymmärtää meitä, mutta myös osata asettaa rajoja. Monet nuorten ongelmista johtuvat siitä, että meillä ei ole ketään, joka tukisi ja ymmärtäisi meitä ja kohtelisi meitä rakkaudella. Haluan kiittää ystäviäni CEDRO:ssa ja Suomessa tästä projektista ja siitä, että he ovat ymmärtäneet, että minun kaltaiseni nuoret voivat oppia ja auttaa muita. N · Suomen lasten ja nuorten säätiön kehitysyhteistyö Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa keskittyy nuorten työllistymiseen, osallistuvaan kansalaisuuteen ja oppimiseen. · Hankkeissa nuoret oppivat elämäntaitoja, joiden avulla he löytävät vahvuutensa ja voivat vaikuttaa oman elämänsä suuntaan. · Kehitysyhteistyöhankkeita on toteutettu tai toteutetaan parhaillaan kahdeksassa eri maassa: Ecuadorissa, Kolumbiassa, Marokossa, Paraguayssa, Perussa, Senegalissa, Tansaniassa ja Venezuelassa. 14 C U R LY 1 / 2 011
• OveT aUki parempaan eLämään Suomen lasten ja nuorten säätiön (SLNS) kaksivuotinen kehitysyhteistyöhanke tarjosi köyhille kolumbialaisnuorille taitoja, tietoja ja työllistymismahdollisuuksia. olumbiassa toteutetussa kehitysyhteistyöhankkeessa käytiin köyhyyden ja työttömyyden kimppuun, työllistymiskoulutuksen ja työharjoittelun avulla. Vuosina 2007­2009 hankkeeseen osallistui noin 200 vähäosaista ja syrjäytymisvaarassa olevaa 18­21-vuotiasta nuorta. SLNS toteutti hankkeen yhdessä paikallisen kumppanijärjestönsä, Fundación Empresarios por la Educación (ExE), kanssa. Täyskäännöksiä, TiimiTyöskenTeLyä ja UskOa TULevaan Kaksi nuorten työllistymishanketta Venezuelassa ovat antaneet osallistujilleen tärkeitä elämäntaitojen työkaluja ja uutta uskoa itseensä. ähäosaisille ja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille suunnatut Suomen lasten ja nuorten säätiön (SLNS) kehitysyhteistyöhankkeet tavoittivat satoja 18­25-vuotiaita työttömiä Venezuelassa vuosina 2007­2010. SLNS toteutti hankkeen yhdessä paikallisen kumppaninsa Opportunitas - Fundación para la Infancia y la Juventud -järjestön kanssa. Nuorille tarjottiin koulutusta erityisesti tietotekniikka- ja yrittäjyystaidoissa. Lisäksi nuorten työllistymistä tuettiin. K V "mEillE annEttiin Parasta" Hankkeen nuorille annettiin muun muassa tietotekniikka- ja viestintäkoulutusta, yrittäjyys- ja ammatillista opetusta ja heidän elämäntaitojaan vahvistettiin. Koulutuksen jälkeen heille tarjottiin harjoittelupaikka. Lopuksi nuoria autettiin työelämään sijoittumisessa. Monille hankkeen nuorille tietojen ja taitojen lisääntymisen lisäksi tärkeää oli koulutuskeskuksen opettajilta saatu henkinen tuki. "Koulutus avasi meille ovia parempaan elämään. Meille annettiin parasta, ja vastuullemme jäi vain laittaa saamamme tiedot ja taidot käytäntöön", nuoret kommentoivat hankkeen päätyttyä. HarjoittElusta VakituisEEn työHön "Koulutuksen avulla olen oppinut puolustamaan itseäni sekä työpaikalla että yksityiselämässä", kertoo koulutusohjelmasta valmistunut Karina Herrera, joka sai ensin työharjoittelupaikan ja sen jälkeen vakituisen työn Previsora Insurance -yhtiöstä. Karelis Menalle hankkeeseen osallistuminen aiheutti suoranaisen täyskäännöksen, sillä aiemmin hän tahtoi opiskelemaan mainontaa. Koulutus ja työharjoittelu kuitenkin auttoivat häntä löytämään taitonsa henkilöstöjohtamisen parissa ja myös Mena on jatkanut työtään Previsoralla harjoittelun päätyttyä. "Olen todella tyytyväinen, sillä ponnistukseni tuottivat tulosta ja pääsin toteuttamaan unelmiani", hyvän aseman työpaikassaan saavuttanut Mena kertoo. tEHokasta ryHmätyöskEntElyä "Koulutuksessa työskentelimme aina ryhmässä. Se oli erittäin tehokasta ja toimivaa. Autoimme toinen toistamme", nuoret kertovat. Välillä koulutuksessa asetettiin tiukkojakin aikataulu- ja tulosvaatimuksia. Niiden kautta nuoret oppivat priorisoimaan ja organisoimaan. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen antoi nuorille uudenlaista itseluottamusta. Vaikka kaikki nuoret eivät heti onnistuneet saamaan työpaikkaa, kertovat he olevansa entistä toiveikkaampia ja luottavaisempia sekä omien taitojensa että työnsaantimahdollisuuksiensa suhteen. "oPin luottamaan itsEEni" Herreran ja Menan kanssa samaan koulutukseen osallistunut Freddy Lucena taas kertoo, että elämäntaitokoulutuksen ja siihen liittyvän ryhmätyöskentelyn avulla hän on muun muassa päässyt yli ujoudestaan. "Opin luottamaan itseeni ja ilmaisemaan itseäni paremmin. Olen luottavainen tulevaisuuteni suhteen", kertoo Lucena, joka etsii parhaillaan rahoitusta liikeidealleen. C U R LY 1 / 2 011 15
• NUOREN RIKOLLISEN POLKU rt Sta Tekijät: janne Hållfast, kirsi Harras, Hanna kemppinen N uoret tulevat tuomioistuimen kautta asiakkaiksi yhdyskuntaseuraamustoimistoon. Pääkaupunkiseudulla toimipisteitä on Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa. 15­20-vuotiaiden nuorten rangaistuksissa pyritään siihen, ettei rikosta tarvitsisi suorittaa vankilassa. Nuoret tulevat yhdyskuntaseuraamustoimistoon suorittamaan ehdollista vankeutta, nuorisorangaistusta ja yhdyskuntapalvelua. Nuorisorangaistuksessa tapaamisia on 2­3 kertaa viikossa. Yhdyskuntapalvelun suorittamista edeltää yleensä soveltuvuusselvityshaastattelu. Siinä kartoitetaan nuoren elämäntilanne ja motivaatio. Näin nähdään onko nuori kykeneväinen suorittamaan yhdyskuntapalvelua. Nuori voi suorittaa yhdyskuntapalvelurangaistusta mm. päiväkodeissa, sairaaloissa ja kirkoissa. Ehdottoman vankeusrangaistuksen jälkeen nuoret tulevat aina valvontaan yhdyskuntaseuraamustoimiston asiakkaiksi, ja käyntikertoja on noin 2­3 kertaa kuukaudessa. Mutta jos nuori on saanut ehdollisen rangaistuksen, ei hän välttämättä käy valvonnassa. Nuoret syyllistyvät useimmiten väkivaltarikoksiin, rattijuopumuksiin ja omaisuusrikoksiin. Taustalla on usein lastensuojelutapauksia ja risaisia perhesuhteita, mutta rikoksen tekijöitä löytyy myös hyvän perhetaustan omaavista nuorista. Opiskelupaikkoja ei riitä jokaiselle, ja sitä kautta nuoret turhautuvat ja syrjäytyvät. Yhdyskuntaseuraamustoimiston tavoitteena on saada nuori takaisin yhteiskuntakelpoiseksi. Hänelle tarjotaan tukea mm. opiskelupaikan hakemisessa ja työpaikan haussa. Nuorta kannustetaan, tuetaan ja motivoidaan. Usein nuoret katuvatkin tekojaan. Se ei kuitenkaan estä nuorta uusimasta rikosta. Tässä haastattelu eräästä alaikäisestä rikoksentekijästä. Haastateltava on tällä hetkellä 15-vuotias ja hän on lopettanut rikokset. Rikoksia tehdessään hän oli 13­14 -vuotias. Hän varasti mm. polkupyöriä, kelkkoja ja pulkkia. mikä johti rikolliselle polulle? Tekemisen puute ja rahan puute. miten koulu sujui? Huonosti. Fin iSh ? miksi? Ei jaksanut käydä. millaisia kavereita? K*sipäitä. oliko harrastuksia? Ei. tulevaisuuden suunnitelmat? Jaa kuule. Emmä tiiä. Nyt mä tiiän. Omakotitalo, yks koira, se on siinä. sosiaaliset suhteet? miten sujuu? Nyt sujuu ok. onko ollut huumekokeiluja? Ei. Monissa tapauksissa ilmenee piirre "joukossa tyhmyys tiivistyy". Rikokset tapahtuvat usein impulsiivisesti, enempiä ajattelematta. Nuoret syyllistyvät useimmiten väkivaltarikoksiin, rattijuopumuksiin ja omaisuusrikoksiin. Taustalla on usein lastensuojelutapauksia ja risaisia perhesuhteita, mutta rikoksen tekijöitä löytyy myös hyvän perhetaustan omaavista nuorista. Tämän maalauksen tekijät olisivat rikoslain mukaan syyllistyneet vahingontekoon . ? Lue juttu nuoresta rikollisesta. Mitkä asiat hänen elämässään johtivat rikollisuuteen? Mitkä asiat voisivat auttaa hänet hyvän elämän alkuun? Millaisen elämän kuvittelisit hänelle kymmenen vuoden päästä? C U R LY 1 / 2 011 17
• OpeTTaja, vaLmis TUnTisUUnniTeLma eLämänTaidOisTa käyTTöösi! Zest-ohjelmaan kuuluu valmiita tuntisuunnitelmia, joissa käsitellään elämäntaitoja, omien vahvuuksien löytämistä ja yhteisöllisyyttä. Zest-oppituntien sisältö nivoutuu luontevasti moneen oppiaineeseen, kuten terveystietoon, oppilaanohjaukseen, äidinkieleen tai liikuntaan. Tuntisuunnitelmat löytyvät myös Zestin nettisivuilta www.zest.fi opettajanhuone-osiosta. Sivuilta voit myös tilata maksuttoman Zest-vierailun yläkouluusi. 18 C U R LY 1 / 2 011
• Zest-oppitunti: Mitä taitoja elämässä tarvitaan? tAvOIttEEt - oppilas pohtii mitä taitoja elämässä tarvitaan - oppilas tutustuu Zest-ohjelman teemaan MAtERIAALIt Alla oleva infoboxi "Elämäntaitoja" Alla oleva kuva "nuoret" Vihkot tai A4 paperia tUNNIN KULKU 1. Aloitus: Elämänviiva Oppilaat lähtevät miettimään omaa elämäänsä. Jokainen tekee vihkoonsa oman elämänviivansa ja merkitsee siihen tärkeimmät tapahtumat omasta elämästään. Työ aloitetaan piirtämällä vihkoon tai irtopaperille suora viiva. Toiseen päähän merkitään syntymäpäivä ja toiseen päähän nykyinen päivämäärä. Asteikko on hyvä jakaa tasaisesti elinvuosien mukaan. Opettaja voi piirtää taululle oman esimerkkiviivansa. Voidaan ensin miettiä yhdessä, minkälaisia tapahtumia viivalle merkitään, esim. sisarusten syntymä, päiväkodin ja koulun aloitus, muutot, harrastusten aloittaminen. Kannustetaan oppilaita tekemään viivastaan persoonallisen näköisen ja laittamaan sinne myös henkilökohtaisia onnistumisen kokemuksia ja pettymyksiä. Aikaa tehtävälle on noin 10 min. 2. Informaatio- ja toimintavaihe: Seuraavaksi lähdetään yhdessä miettimään, mitä taitoja elämässä tarvitaan, jotta elämästä tulisi mahdollisimman mielekäs ja onnellinen. Käydään läpi yhdessä kalvolta (infoboxi) elämäntaitoja. Keskustelua on hyvä käydä siitä näkökulmasta, että jokaisen ihmisen tulisi omia tarpeita täyttäessään ottaa huomioon myös muiden ihmisten hyvinvointi. Kalvolta näytetään kuva nuorista ja oppilaat jaetaan pareihin. Parit esittelevät toisilleen elämänviivansa ja pohtivat yhdessä, mitä elämäntaitoja he ovat eri elämänvaiheissaan tarvinneet. Näitä elämäntaitoja listataan elämänviivalle oikeisiin kohtiin. Opettaja voi halutessaan kerätä vihkot ja tutustua oppilaidensa elämään. 3. Lopetus: Luokan jokaisen oppilaan elämänkaari on ainutlaatuinen, ja niin tulee tulevaisuuskin olemaan. Ihmisen on kuitenkin hyvä asettaa itselleen tavoitteita elämälleen, joita kohti pyritään innokkaasti. Opettaja pyytää oppilaita kirjoittamaan yhden tavoitteen elämänviivaansa tulevaisuudelleen. Se voi liittyä ihan mihin tahansa elämän osa-alueeseen (esim. perhe, ammatti, vapaa-aika). Riippuu ryhmän ilmapiiristä, voidaanko käydä yhteinen kierros ja kertoa kaikkien kuullen tämä tavoite. Myös opettaja voi kertoa oppilaille oman tulevaisuuden tavoitteensa. Lopuksi opettaja voi kertoa Zestin verkkosivuista http://www.zest.fi, missä voi käydä tekemässä elämäntaitotestin, tutkia omaa lahjakkuusprofiiliaan ja testata luovuuttaan. tärkEitä Elämäntaitoja 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Kommunikaatio- ja ihmissuhdetaidot Ongelmien ratkaisukyky Osallistuminen laajempaan yhteisöön Yhteistyö erilaisissa yhteisöissä ja ryhmissä Luova ajattelu Kriittinen ajattelu Päätösten tekeminen Myötätunto, kyky asettua toisen asemaan Omien tunteiden hallinta 10. Itsensä ja toisten kunnioittaminen 11. Vastuun kantaminen 12. Itseluottamus C U R LY 1 / 2 011 19
• Tie menestykseen O len Alaoui Ismail, 22 vuotta. Olen kotoisin Fésin kaupungista Marokosta. Minulla on hallintotieteiden kandidaatin tutkinto. Kirjoitan teille jakaakseni kanssanne kokemuksen, joka on vaikuttanut minuun suuresti. Kun opintoihini kuuluva työharjoittelu päättyi eräässä yrityksessä, en tiennyt, jatkaako opintojani maisterin tutkintoon saakka vai hakeako töitä. Löysin sattumalta erään Casablancalaisen säätiön ilmoituksen, jossa tarjottiin valmennusta koulutetuille työttömille nuorille. Mieleni teki hyppiä ilosta. Valitsin mieleiseni koulutusvaihtoehdon ja lähetin säätiölle CV:ni. Minut kutsuttiin haastatteluun, ja sen jälkeen jäin odottamaan tietoa hyväksymisestä. Sain kuulla, että pääsisin mukaan muutaman päivän päästä alkavaan koulutukseen. "Workplace success" -niminen koulutus tulisi koostumaan 72 tunnista harjoituksia, roolileikkejä, simulaatioita ja keskusteluja. Ensimmäisen kurssipäivän aikana ohjaajat kertoivat meille, että emme ole opiskelijoita vaan osallistujia ­ meillä olisi oikeus esittää kysymyksiä ja ilmaista mielipiteitämme. Asiantuntevat opettajamme jakoivat mielellään tietoaan ja kokemuksiaan sekä rohkaisivat ja motivoivat meitä. Koulutuksessa opimme, että emme voi elää ilman tavoitteita. Meidän oli arvioitava osaamisemme ja taitomme sekä suunnattava ne tavoitteidemme saavuttamiseen. Lisäksi opimme positiivisen asenteen merkityksen. En ole koskaan osallistunut yhtä inspiroivaan, monipuoliseen ja käytännölliseen koulutukseen. Kaksiviikkoisen koulutuksen aikana myös tutustuin muihin eri puolilta Marokkoa tulleisiin nuoriin, joista monista tuli ystäviäni. Me kaikki tahdomme menestyä ja mahdollisuuden osoittaa, miten paljon jo osaamme ja tiedämme. Koulutuksen ja ohjaajien arvokkaiden neuvojen avulla olen päättänyt hakea töitä ja opiskella samanaikaisesti. Muutin pääkaupunkiin Rabatiin. Suoritan hallintotieteen ja liiketalouden maisterintutkintoa iltakursseilla, päivisin työskentelen kirjojen kustantamossa. Lisäksi lähes joka lauantai palaan taloon, jossa opiskelimme, ja autan muita nuoria heidän opinnoissaan. Kiitos tämän koulutuksen, olen löytänyt oman tieni menestykseen. Koulutuksessa opimme, että emme voi elää ilman tavoitteita. Meidän oli arvioitava osaamisemme ja taitomme sekä suunnattava ne tavoitteidemme saavuttamiseen. Lisäksi opimme positiivisen asenteen merkityksen. 20 C U R LY 1 / 2 011
• Teksti: iina mykkänen kuva: mira kotamäki iina mykkänen on 17-vuotias graafisen suunnittelun opiskelija raahesta. vapaa-aikana hän tykkää kuunnella musiikkia, pyöriä kavereitten kanssa, piirtää, urheilla, penkkiurheilla ja kirjoittaa. Pakkanen niitä yrittäisi tässä pakkasessa laskostaa. Katu oli kaivannut aurausta jo pidemmän ajan, mutta lumen annettiin vaan kasaantua tukkimaan tiet. Sillä ei kyllä ollut mitään väliä, ei täällä autot pyörineet. Melkein toivoin, että ympärilläni olisi liikennettä, ääniä, elämää. Nyt ainoa elävä asia lähistöllä tuntui olevan minä. Kaupunki oli ollut kuollut jo kauan. Mä käännyin kapeammalle kujalle. Vanha lähikauppa oli tyhjennetty, ikkunat oli rikottu ja liike kumisi tyhjyyttään. Ei ollut muuta kuin kaadetut hyllyt ja muutama hassu kokispullo, jotka mä kävin noukkimassa parempaan talteen. Ehkä juoman saisi vielä sulatettua juomakelpoiseksi. Lähikaupan seinät oli roiskittu täyteen kusta ja spraymaalia; maalin katku haisi edelleen, kun tutkailin liikettä tarkemmin. Pikkuhiljaa aloin kuulla kitaran soittoa. Se oli hiljaista, yksinäistä ja surullista. Siinä oli vähän sama fiilis kuin mulla yleensä. Oli yllätys, että edes kuulin koko äänen. Mä olin silti liian väsynyt innostuakseni. Ääni voimistui. Käännyin kulman takana ja näin hänet: pieni hahmo kyh- V aikka mä olin kämpässäni, oli silti jäätävän kylmä. Hengitys muuttuu höyryksi ja eteisen peili oli muuttunut huuruiseksi. Vedin hupun pään suojaksi ja avasin kämpän oven. Rappukäytävä oli sonnan peitossa, kaikki näytti harmaalta. Ovi narisi valittavasti, mitä seurasi kaiku. Löntystin portaat alas ja lähdin ulos. Ilma muuttui aina vaan kylmemmäksi. Ulkona leijaili tunkkainen lemu, sellainen, joka sai yökkimään ja kakistelemaan, ellei hajuun olisi tottunut. Tehtaassa tapahtuneen onnettomuuden jälkeen koko kaupunki tyhjeni. Jälkeen jäi vaan ne, joilla ei ollut varaa lähteä tai jotka olivat yksinkertaisesti liian laiskoja evakuoituakseen. Lähdin marssimaan tyhjää katua pitkin puhallellen sormiini lämpöä. Nostin katseen ylös: pyykit olivat jääneet roikkumaan naruille yksinään, ne olivat aivan jäässä ja varmaan halkeaisivat, jos jötti seinää vasten maassa, huppu silmillä. Sormet liikkuivat kitaran kielillä jäykästi, ja sävelet olivat epävireisiä. Pää nyökähteli hiljaa musiikin tahtiin, suu oli tiukkana viivana. Tyyppi niiskaisi ja pyyhkäisi räät kämmenselkäänsä ja nosti sitten katseensa, joka kohtasi omani. Mä katsoin takaisin tyttöä, jonka posket oli helakan punaiset ja hiukset ja silmäripset oli muuttuneet valkoisiksi huurusta. Tyttö hymyili sen näköisenä, että aikoi sanoa jotain. Mä siirsin katseen eteenpäin ja ohitin hänet rauhallisesti. Mun selän takana oli hetken hiljaista, kunnes soitto pian taas jatkui, nyt hiljaa, tutkaillen. Pysäytin askeleeni ja katsoin taakseni. Tyttö lakkasi taas soit- Nostin katseen ylös: pyykit olivat jääneet roikkumaan naruille yksinään, ne olivat aivan jäässä ja varmaan halkeaisivat, jos niitä yrittäisi tässä pakkasessa laskostaa. 22 C U R LY 1 / 2 011
• Mun askeleet vei meren rantaan. Lokkeja ei näkynyt, eikä meri näyttänyt valkealta ja levolliselta vaan mustalta, synkältä ja petetyltä. tamasta ja tuijotti takaisin. Mä loin kasvoilleni jotain hymyntapaista ja käänsin selkäni. Soitto mun selkäni takana jatkui ja vaimeni pian kokonaan mun kadotessa lumisateeseen. Mun askeleet vei meren rantaan. Lokkeja ei näkynyt, eikä meri näyttänyt valkealta ja levolliselta vaan mustalta, synkältä ja petetyltä. Tehdas oli laskenut mereen kaikki paskansa, öljyvahingot oli sotkeneet meren, eikä ihmisten välinpitämättömyys juuri ollut auttanut. Edes tuuli ei puhaltanut. Jää oli kuitenkin luo- nut meren päälle peittävän kerroksen, eikä sitä ruskeaa massaa tarvinnut katsella. Tämmöistä tää elo oli nykyään. Päivät kuluivat lähinnä etsiskellessä elonmerkkejä, kuten kaupunkiin palaavia autoja ja sen sellaista. Elättelin toivoa, että paikka vielä heräis henkiin. Vapaudenpatsaskin oli huuhtoutunut tulvien mukaan jo ajat sitten. Toisaalta mä olin valmis jättämään koko kaupungin. Aiemmin ajatus oli tuntunut kaukaiselta, mut nyt musta tuntui, että mä voisin yrittää kävellä jään poikki katsomaan, mitä meren toisella puolella oli. Pakkohan sen oli joskus loppua. Jos kaupunki sielläkin oli hylätty, ei sillä olisi väliä. Tuskin siellä olisi kovin erilaista tähän paikkaan verrattuna. Etsin laiturin ja päätin aloittaa matkani siitä. Laskin jalkani varovasti jään päälle, sillä en ollut lainkaan varma, oliko saastunut meri jäätynyt täysin. Mä lähdin kävelemään sitten varmempana toivoen, että jää kantaisi loppuun asti. Keskikohdassa kaikki kuitenkin hajosi käsiin. Kuulin tytön huutavan takanani. Se oli kitaratyttö. Se oli vajonnut jäihin, huitoi ja pärski kuin mielipuoli koettaen tempoa itseään pois jäätävän kylmästä vedestä. Mut valtas epätoivo ja ajatus yksinäisyydestä, joten ryykäsin avantoa kohti, liian kovaa. Mä valahdin itsekin alas. Avasin suuni parkuakseni, mut se ei auttanut. Mä potkin, ei, mä vajosin alemmas ja alemmas. Hirvittävän makunen vesi pääsi mun suuhuni ja aloin kakistella, kiskoen enemmän vettä keuhkoihini. Vesi tuntui piikkimatolta ympäri kroppaa. Vaikka mä kuinka ponnistelin, mä en päässyt yhtään lähemmäksi pintaa. Ihan kuin joku olisi tarttunut nilkkoihini pihtiotteella, ja nykisi mua kohti pohjaa. Kuin mun vaatteisiin olis tankattu monta kiloa kiviä. Mä koitin siristellä paniikin lomassa, nähden vain toisen ihmisen tempovan ja pian väsyvän. Viimeiseksi tunsin, kun tyttö tarras mua kädestä. Me jatkettiin vajoamista yhdessä. ? Lue lyhytnovelli Pakkanen. Millaisia tunteita se herätti sinussa? Piirrä tai maalaa kuva, jolla kuvailet tunteitasi. C U R LY 1 / 2 011 23
• Osoitin suutani ja imitoin syömistä sekä sanoin "miau miau", kuten kissat tekevät. Ilman yhteistä kieltä Miten kommunikointi sujuu ilman yhteistä kieltä? Teksti: Elisa Heikkilä O len ollut vapaaehtoistöissä Vietnamissa vuoden 2010 lokakuun lopusta saakka. Vietnamissa englanninkielentaito ei ole kovin yleistä, ja olenkin joutunut usein tilanteeseen, jossa yhteinen kieli vastapuolen ja itseni väliltä puuttuu. Miten itsensä saa ymmärretyksi ilman yhteistä kieltä? yHtEisymmärryksEEn muutaman sanan aVulla Kohdemaan kielen opiskelu auttaa. Jo muutaman lauseen tai sanan osaamisella voi päästä yllättävän pitkälle. Asun Vietnamissa yhdessä muiden vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa. Vietnamilainen nainen nimeltään Na valmistaa meille päivittäin ateriat sekä pitää huolta talomme yleisestä siisteydestä. Hän ei puhu englantia, mutta selviämme arkisista peruselämän tilanteista mainiosti opiskeltuani yksinkertaisimpia ilmaisuja ja sanastoa vietnamiksi ja käyttämällä elekieltä apunani. Kiinalaiseen uuteen vuoteen liittyvä TET-loma lähestyi. Na tahtoi selittää minulle, ettei hän ole töissä TET-loman aikaan. Hänellä oli englanniksi kirjoitettu lyhyt informaatiokirje, jonka lisäksi hän selvitti tarkkoja päivämääriä minulle vietnamiksi. Koska osaan muun muassa viikonpäivät vietnamiksi, oli viesti helppo ymmärtää. Minä puolestani tahdoin kertoa Nalle matkustavani loman ajaksi Malesiaan ja viettäväni pari ylimääräistä lomapäivää Etelä-Vietnamissa, joten en olisi syömässä näinä päivinä. Sain selitettyä tämän sanomalla pari sanaa vietnamiksi, hyödyntämällä seinällä roikkuvaa karttaa sekä kännykkäni kalenteria. ilmeitä ja eleitä. Joidenkin tutkimusten mukaan vain noin 10 % kommunikaatiostamme tulkitaan sanoin ja loput, noin 90 %, viestinnästämme perustuu sanattomaan viestintään. Tässä lienee syy siihen, miksi itsensä on mahdollista tehdä ymmärretyksi ilman yhteistä kieltä, pelkästään ilmeiden ja eleiden avulla. ElEkiEli ja miElikuVitus aVuksi Ulkomailla on yleistä yrittää tulla ymmärretyksi englantia puhumalla. Yleisten ja suosittujen matkakohteiden ulkopuolella englantia ei kuitenkaan välttämättä ymmärretä. Tällöin joutuu turvautumaan elekieleen tehdäkseen itsensä ymmärretyksi. Kaupoissa asioiminen onnistuu esimerkiksi osoittamalla tahtomaansa asiaa ja myyjä voi puolestaan kirjoittaa hinnan paperille. Asioita on mahdollista selittää monin tavoin ilman yhteistä kieltäkin. Big C on suuri supermarketti Vietnamissa, josta löytää kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä. Ulkomaalaiselle ongelmalliseksi saattaa muodostua tarvitsemansa tavaran löytäminen, sillä sen lisäksi, että supermarketti on valtavan kokoinen, on hyllyt ja asiat viitoitettu ja nimetty vietnamin kielellä. Itse yritin löytää kissanruokaa. Aikani hyllyjen välissä ihmistungoksessa harhailtuani etsin myyjän käsiini, mutta hän ei ymmärtänyt englantia. Tarvittiin siis elekieltä. Osoitin suutani ja imitoin syömistä sekä sanoin "miau miau", kuten kissat tekevät. Myyjä ymmärsi, mitä tarkoitan, ja kirjoitti kissanruokahyllyn numeron minulle paperille. Näin oikea hylly löytyikin alta aikayksikön. 24 C U R LY 1 / 2 011 tEt-loma Tet-loma on Kiinalaisen uudenvuoden kunniaksi vietettävä 1­2 -viikon pituinen loma, tetloma ja kiinalainen uusivuosi ovat tavallaan sama kuin joulu meille eli merkityksellinen ja iso perheen ja suvun kanssa vietettävä juhla. Tet-loma/kiinalainen uusivuosi on aina tammikuun lopussa tai helmikuun alussa. ? Elisa Heikkilä kertoo yhteisen kielen puutteesta. Oletko joutunut itse tilanteeseen, jossa teillä ei ole ollut yhteistä kieltä? Yrittäkää kertoa parinne kanssa erilaisia arkipäivän asioita käyttämättä omaa kieltänne. Voit miettiä, miten saman viestin saa kerrottua, jos toinen ei osaa lukea. sanaton ViEstintä Sanallisen eli sanoin tapahtuvan viestinnän lisäksi on olemassa myös toinen viestinnän muoto, sanaton viestintä, jolla tarkoitetaan, esimerkiksi
• ei ikä, Vaan asEnnE Ikä ei ole koskaan pahemmin kiinnostanut minua. Omaa ikääni ajattelen noin viikon verran vuodessa, synttäreiden aikaan. Sen jälkeen unohdan taas vuodeksi, miten vanha olen. anotaan se nyt kuitenkin ääneen: Olen 33-vuotias. Japanilainen kirjailija, Haruki Murakami, on kuvannut omia tuntemuksiaan samassa iässä näin: "Kolmekymmentäkolme. Yhä melko nuori, muttei enää nuori mies. Saman ikäinen kuin Jeesus oli kuollessaan." Aika lohdutonta. Mutta vain, jos piittaa numeroista tai ajattelee elämää jonkinlaisena tyhjentyvänä tiimalasina. Kukaan ei kuitenkaan voi tietää, milloin oma hiekka valuu tyhjiin. Parempi on keskittyä siihen, että yrittää ottaa kaiken irti joka hetkestä. Tein elämäni ensimmäiset Zest-kouluvierailut yhdeksällä yläasteella Oulun suunnalla viime syksynä. Ne osoittautuivat juuri niin upeiksi kokemuksiksi kuin olin kuvitellutkin. Oppilaiden eteen astuminen ei ole ihan helppoa. Mitähän nuoret minusta ajattelevat? Kiinnostaako heitä oma tarinani? Ottavatko he tosissaan neuvoni toisten ihmisten kunnioittamisesta ja kannustamisesta? Ja olenko 33-vuotiaana heidän silmissään jo ihan toivottoman vanha? Ei ole tuntunut siltä. Kun videotykki heijastaa seinälle parin metrin korkuisen kuvan omasta 14-vuotiaasta finninaamastani, jää yleensä sulaa. Muistan nimittäin oman yläasteaikani tosi hyvin. Muistan, miten raskasta oli olla vähän sisäänpäinkääntynyt hikari, jota piikiteltiin niin hyvistä arvosanoista kuin siitä, ettei dokaaminen kiinnostanut. Ja kuvittelin tietysti, ettei kukaan tyttö voisi koskaan minun kaltaisestani kiinnostua. Toisaalta muistan myös, miten siistiä oli oppia uusia asioita kielistä, kirjallisuudesta, koriksesta ja naapurirakennuksen Kansainvälisen koulun oppilaista. Tai löytää innoissaan täysin uusia bändejä ja musatyylejä. Niistä ajoista on jo parikymmentä vuotta, mutta yläasteilla vieraillessa ne palaavat elävästi mieleen. S En voisi edes kuvitella jakavani mitään suuria elämänviisauksia nuoremmilleni. Elämä on sekä pirun vaikeaa että aivan mahtavaa, eikä ole mitään oikeaa vastausta siihen, miten tulisi elää. Jokainen meistä on hyvä jossain. Jokainen haluaa rakkautta, kunnioitusta ja tukea muilta ihmisiltä. Ja oikealla asenteella sekä ympäristön tuella jokainen voi pystyä ihan mihin tahansa. Zest-vierailuissa on kyse kohtaamisista. En matkusta kouluihin 33-vuotiaana muusikkona, vaan ihan tavallisena ihmisenä, jolla on mahdollisuus kohdata lukemattomia muita ihmisiä ympäri maata. Lahjakkaita, osaavia ja innostuneita nuoria ihmisiä. Mikään ei voisi olla hienompaa. Odotan seuraavaa kertaa jo nyt. tommy lindgren kirjoittaja on don johnson Big Bandin laulaja Kun videotykki heijastaa seinälle parin metrin korkuisen kuvan omasta 14-vuotiaasta finninaamastani, jää yleensä sulaa. Oppilaiden eteen astuminen ei ole ihan helppoa. Mitähän nuoret minusta ajattelevat? Kiinnostaako heitä oma tarinani? Ottavatko he tosissaan neuvoni toisten ihmisten kunnioittamisesta ja kannustamisesta? C U R LY 1 / 2 011 25
• LY UR C LEHTI NUORTEN NUORILLE ? SVUOTOA UUTI TY KIRJA SYN UUTISTEN LÖY T YIKÖ TEOSTA Y Ä TEIST YÖN YH NUKKUMA TILAA AINEN ILM RLYCU EHTI! L PARANEE LL A Huom! Voit tila lehden ta myö netistä s www.c urly.fi FITI RAF G TU STET AVA L TILAUSLOMAKE Curly on 3­4 x vuodessa ilmestyvä nuorten tekemä lehti nuorille. Tutustu ja ihastu! IHIN! LISSE KU 20 10 C U RL Y 3/ 1 E ANSSAMM KURKISTA K Kirjepostimerkki Kyllä kiitos, haluan saada Curly-lehdet veloituksetta suoraan kotiin. Sukunimi Lähiosoite Postinumero Syntymävuosi Etunimi Curly ry Larin Kyöstin tie 7 00650 Helsinki Tarjous koskee Suomea. Aiemmat tilaukset yhä voimassa. Postitoimipaikka Yhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin. CURLYN VOI TILATA ILMAISEKSI MYÖS NETISTÄ OSOITTEESTA: WWW.CURLY.FI
• Politiikka, mitä se on? Politiikka ja sen päätökset vaikuttavat paljon elämäämme, mutta harva nuori on politiikasta kiinnostunut. Mitä oikeastaan tiedämme politiikasta ja eri puolueiden ajamista asioista? Poliittisten puolueiden nuorisojärjestöjen edustajat valottivat asiaa meille. Teksti: sonja kaartinen ja mira kotamäki kuva: Eveliina laakso "Hyvässä vaalimainoksessa on mielestäni slogan, joka kertoo ehdokkaan ajamista asioista." nnen kuin pääsimme esittämään kysymyksiä nuorisojärjestöjen edustajille, pohdimme politiikkaa nuorten näkökulmasta. Vaikka meillä ei hirveästi ole ikäeroa, huomasimme vastauksissamme joitakin eroja. E mikä on tai olisi hyvä vaalimainos? S: Sen täytyisi olla kiinnostava, värikäs ja kiinnittää huomiota. Sen tulisi myös kertoa henkilöstä, jota mainostetaan. M: Olen samaa mieltä. Mainoksessa tulisi myös olla mielestäni hyvä slogan, joka edustaisi ehdokkaan ajamia asioita. osaatko erottaa kaksi eri puoluetta toisistaan? S: En osaisi. En ole vielä perehtynyt niihin, sillä en pidä tätä minulle ajankohtaisena asiana M: En osaisi, vaikka pitäisi. Tiedän kuitenkin joidenkin puolueiden kannan tiettyihin asioihin. Olen esimerkiksi seurannut ydinvoimalan rakentamiskeskustelua. seuraatko politiikkaa? Sonja, 14 vuotta: En, se ei oikeastaan kiinnosta minua. Kuulen poliittisia juttuja kuitenkin uutisista ja lehdistä arkisin. Mira, 17 vuotta: Seuraan jonkin verran politiikkaa, lähinnä uutisista. Minua kiinnostaa enemmän kansainvälinen politiikka, koska siellä käsitellään koko maailmaa tai esim. EU:ta koskevia asioita. jos sinä olisit äänioikeutettu, äänestäisitkö? S: En äänestäisi. Tai oikeastaan voisin harkita sitä. Esimerkiksi presidentinvaaleissa olisi kiva perehtyä ehdokkaisiin. Sitä kautta voisin äänestää omasta mielestäni parasta vaihtoehtoa. M: Äänestäisin. Haluan vaikuttaa siihen, kuka päättää minua koskevista asioista. C U R LY 1 / 2 011 27
• Curlyn vaalitentti Pyysimme kahdeksaa suurinta poliittista nuorisojärjestöä kertomaan lyhyesti heidän arvoistaan ja tavoitteistaan nuorten hyväksi. Perussuomalaisilta emme saaneet vastausta, joten tässä vastanneiden nuorisojärjestöjen kertomukset omasta toiminnastaan. sUOmen sOsiaLidemOkraaTTiseT nUOreT osialidemokratia nojaa kaiken toimintansa tasa-arvon, vapauden, solidaarisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteiden pohjalle. Demarinuoret haluaa rakentaa ihanneyhteiskunnan, jossa toteutuu yhteiskunnallinen tasa-arvo ja kaikille taataan samat perusoikeudet. Demarinuoret on tasa-arvoa kannattava feministinen järjestö. Me näemme tulevaisuuden, jossa kaikilla on oikeus hyvinvointiin, työhön ja puhtaaseen ympäristöön. Olemme edelläkävijöitä poliittisen keskustelun herättäjinä, jotta nuorille tärkeistä asioista puhuttaisiin nykyistä enemmän. Liikumme siellä, missä nuoret liikkuvat, ja kannustamme heitä kyseenalaistamaan ja ottamaan kantaa seikkoihin, jotka tuntuvat kehittämisen arvoisilta. Vaikutamme suoraan ja kansalaisjärjestöjen toiminnan kautta yhteiskuntaan ja päätöksentekoon. Kysymyksiin vastasi: Timo Kontio, Puheenjohtaja keskUsTanUOreT kEskustanuortEn arVot PoHjautuVat iHmisyysaattEEsEEn Keskustanuorten aatteellinen pohja kumpuaa uskosta ihmiseen; ihminen on luonnostaan aktiivinen ja kehittymishaluinen toimija, jonka henkistä kasvua tulee tukea. Ihmisten henkinen kehittyminen, eli sivistyminen, on lähtökohta koko yhteiskunnan kehittymiselle. Ihmisyysaatteeseen pohjautuvat arvomme ovat yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus, kestävä kehitys ja sivistys. S nuortEn ääni kuuluu kEskustassa Keskustan kolmesta varapuheenjohtajasta kaksi, Tuomo Puumala ja Annika Saarikko, ovat alle 30-vuotiaita. Nuoret pääsevätkin vahvasti vaikuttamaan Keskustan poliittisiin linjauksiin, jolloin nuoria kiinnostavat asiat saavat suuren painoarvon. Esimerkiksi perheellisten aseman parantaminen ja nuorten syrjäytymisen estäminen ovat Keskustan keskeisimpiä vaalitavoitteita. Kysymyksiin vastasi: Tuomas Vanhanen, poliittinen suunnittelija asiatonta.net 28 C U R LY 1 / 2 011
• kOkOOmUksen nUOrTen LiiTTO K okoomuksen Nuorten Liiton arvot ovat periaateohjelmamme mukaan vapaus, vastuu ja välittäminen, sivistys, kannustavuus, mahdollisuuksien tasa-arvo ja isänmaallisuus. Kokoomuksen Nuorten Liitto toimii kokoomuslaisesti ajattelevaa nuorisoa (15-30v.) kokoavana poliittisena järjestönä, joka kouluttaa tulevaisuuden kokoomuspoliitikot. Yhteiskunnallisiin kysymyksiin, muihinkin kuin nuorten asioihin, kokoomusnuoret vaikuttaa sekä puolueen sisällä, muissa järjestöissä että julkisen keskustelun kautta. Kysymyksiin vastasi: Wille Rydman, Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtaja vasemmisTOnUOreT asemmistonuoret on itsenäinen kansalaisjärjestö, joka tekee Vasemmistoliiton nuorisotyötä. Vasemmistonuoret on huolissaan kasvavista tuloeroista ja lisääntyvästä kiireestä. Tärkeimmät arvomme ovat tasa-arvo, solidaarisuus, ihmisoikeudet, ympäristönsuojelu ja eläinten oikeudet sekä demokratia. Vasemmistonuoret edistää aktiivisesti nuorten työelämäoikeuksia ja opintotuen korotusta. Kannatamme aidosti maksutonta koulutusta myös kurssikirjojen ja opetusmateriaalien osalta. Mielestämme nuorten on saatava vaikuttaa laajemmin omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon. Kysymyksiin vastasi: Dan Koivulaakso, Vasemmistonuorten puheenjohtaja Vastarinta on luvallista, jopa suotavaa. www.vasemmistonuoret.fi V svensk UngdOm, rkp:n nUOrisOjärjesTö M eidän, Svensk Ungdomin (Ruotsalaisen kansanpuolueen nuorisojärjestön) viisi tärkeintä arvoa ovat liberalismi, kaksikielisyys, suvaitsevuus, moninaisuus ja kestävä kehitys. Me yhdistämme nuoria voimia ja kykyjä, jotta voimme yhdessä ajaa nuorten etuja poliittisella pelikentällä erityisesti tulevaisuutta ajatellen. Teemme politiikkaa kaikilla aloilla koulunkäynnistä työelämään ja hyvinvoinnista vapaa-aikaan. Kysymyksiin vastasi: Silja Borgarsdóttir Sandelin, Förbundssekreterare, Svensk Ungdom, Svenska folkpartiets ungdomsorganisation r.f. krisTiLLisdemOkraaTTiseT nUOreT ristillisdemokraattisille nuorille kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Kristinusko on KD:n perusta ja ihmisen hyvinvointi koostuu myös hengellisyydestä, joita seurakunnat ja kirkot viestivät. Työn tekemiseen tulee kannustaa kaikkia, ja perhepolitiikka on KD:n nuorille tärkeää. KD Nuoret edistävät ihmisen ja luonnon välistä tasapainoa. Meidän tulee elää ja kuluttaa luontomme ehdoilla. KD:n nuoret haluavat panostaa nuorten peruspalveluihin: kouluihin sopivat ryhmäkoot, terveydenhoitajia tarpeeksi ja lasten ja nuorten palveluihin ei saisi olla jonoja. Nuorisotyö tulee nähdä kunnissa tärkeänä nuorten osallistamisessa. Jokaiselle nuorelle tulisi taata opiskelupaikka. Opinto-ohjausta tulee lisätä kaikilla koulutasoilla, jotta jokainen nuori löytäisi oman opiskelupaikan. Kysymyksiin vastasi: Aino Syrjänen, KD Nuorten 2.pj. K vihreiden nUOrTen ja OpiskeLijOiden LiiTTO eLi vinO emokratia, yhdenvertaisuus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ympäristö ja sivistys. Vihreät eivät tee lyhytnäköistä eturyhmäpolitiikkaa vaan tulevaisuuteen katsovaa politiikkaa, joka ulottuu vaalikautta pidemmälle. Haluamme rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokaisella on mahdollisuus osallistua, kouluttautua ja tavoitella onnellisuutta. Nuoria koskettavia teemoja ovat mm. koulutuksen maksuttomuus kaikilla opintoasteilla sekä perustulo. Kysymyksiin vastasivat: puheenjohtajat Inka Venetvaara ja Paloma Hannonen Kun kyllästyt leikkimään puolueetonta maailman vääryyksien edessä! D ? Suomessa on useita poliittisia nuorisojärjestöjä. Lue nuorisojärjestöjen tavoitteista ja teoista, ja laadi niiden pohjalta oma poliittinen nuorisojärjestön ohjelmasi. Mihin nuorisojärjestöön voisit kuvitella liittyväsi? C U R LY 1 / 2 011 29
• turvallista netin käyttöä Nuorten monimediatoimituksen ohjaaja kysyi minua Eryican eli European Youth Information and Counselling Agencyn järjestämälle koulutusreissulle Turkkiin, Antalyaan. Siellä järjestetty koulutus kulkee nimellä Safety and Quality in Online Youth Information. Tarkoituksena oli kokeilla eri työpajavaihtoehtoja 16­21-vuotiaiden nuorten kanssa. Teksti: annukka kivari, salonki-toimitus N eljän päivän mittaiseen koulutukseen osallistui 11.­14.11.10 yli kaksikymmentä nuorta eri puolilta Eurooppaa mm. Belgiasta, Saksasta, Turkista, Italiasta, Hollannista ja Portugalista. Suomesta netin käyttöä parantamaan lähtivät minun lisäkseni 19-vuotias Annukka Kivari Oulusta ja Seinäjoelta 18-vuotias Suvi Hietamäki. Koulutus oli osallistujille maksuton. Mietimme pienryhmissä internetin hyötyjä ja haittoja. Ehdottomiksi plussiksi nousivat yhteydenpito ystävien kanssa läheltä ja kaukaa, tiedon- ja musiikinhaku, kartat, työ- ja opiskelupaikkojen hankinta, sähköposti, shoppailu, mainostaminen ja työalusta niin töissä kuin kouluissakin sekä sähköposti. Miinuksiksi nousivat ajankäyttö (kuinka helposti sitä tuhlaa tunteja Facebookkiin tai muuhun netin maailmaan), omien tietojen luovutus (unohtaako internet ikinä antamiamme tietoja) virukset ja späm- mit, väärällä profiililla kulkevat tyypit, väärä tieto ja sensuuri, (jolloin tieto voi olla yksipuolista) sekä lataaminen ja lasten tiedonsaanti. Oli yllättävää huomata, että nämä ongelmat ovat samoja kulttuurista riippumatta. Ohjaajat olivat tehneet yhteistyössä kyselyn netin käytöstä: kuinka paljon netissä tulee oltua ja onko se hyväksi meille? Kaavakkeen täyttämisen jälkeen pohdimme yhdessä auttaisiko jonkinlainen ikäraja netin käyttöön ja siellä julkaistaviin tietoihin. Osoitetta ja puhelinnumeroa kun ei tulisi ikinä julkaista tai antaa netissä kenellekään. Kenen tulisi rajoittaa netin käyttöä: valtion, koulun vai vanhempien? Harjoittelimme pienryhmissä artikkelien kirjoittamista nettiin. Artikkeleissa tulisi käyttää lyhyitä lauseita, listauksia, lihavointia ja väliotsikoita, koska ihminen yleensä vain skannaa läpi artikkelit niitä netistä lukiessaan. Artikkelin aiheena oli: miten varmis- tut netistä saadun tiedon turvallisuudesta. Turvallista tietoa et netistä voi löytää, vaan sinun täytyy omalla toiminnallasi varmistua tiedon turvallisuudesta. Muutama neuvo siihen: lue saatava tieto monta kertaa, etsi eri sivuilta samasta aiheesta koskevaa tietoa ja vertaile niitä, tarkista lähteet ja kommentit, auktoriteetin tai tunnetun ihmisen kirjoittamat asiat ovat turvallisempia kuin nimettömät kirjoitukset. Lisäksi, älä unohda salasanojasi ja käytä https-koodia, joka on turvallisempi kuin http. salonki-toimitus Salonki-toimitus on Oulun nuorten monimediatoimitus. Kokoonnumme joka viikko koulutuksiin ja toimituskokouksiin. Julkaisukanaviamme ovat Kaleva, Yle, Rauhan Tervehdys. Toimituksen nettisivut löytyvät osoitteesta: www.nettinappi.fi/monimediatoimitus/ Oli yllättävää huomata, että nämä ongelmat netin käytössä ovat samoja kulttuurista riippumattomia. C U R LY 1 / 2 011 31
• Konserteissa muiden samanhenkisten ihmisten kanssa jaettu kovaääninen musiikki poikkeaa täysin kotona omista kuulokkeista soivasta, yksin kuunneltavasta musiikista. Musiikki meissä Minulle, niin kuin monille muillekin, musiikki on aina ollut hyvin tärkeää. En varmasti ole mikään poikkeus. Mutta miksi musiikki on niin tärkeää meille? Mikä siinä liikuttaa ihmistä niin paljon, että sen tietyn kappaleen voisi kuunnella yhä uudestaan ja uudestaan? Olen pohtinut näitä kysymyksiä ja löytänyt niihin vastauksia. Teksti: katariina Välimäki M usiikki on ihmisen tekemää, ihmisille tehtyjä sävelkuvioita. Sen takia ihmisen on helppo samaistua musiikkiin ja ymmärtää sitä. Ihminen pystyy ymmärtämään musiikkia omakohtaisten kokemusten perusteella. Hyvän artistin määrittää se, kuinka hyvin hänen kappaleisiinsa pystyy samaistumaan. Tällä hetkellä ajankohtaisin esimerkki minulle on Bruno Mars ja hänen kappaleensa Grenade. Musiikki on osa elämäämme aina äidin tuutulauluista ja sukulaisten laulamista syntymäpäivälauluista hautajaisissa laulettavaan suruvirteen asti. Riippuu tietysti ihmisestä itsestään, kuinka suuri osa elämää musiikki on, mutta se on silti osa elämäämme, halusimmepa sitä tai emme. Nykyään musiikkia kuulee joka päivä monissa eri yhteyksissä: bussissa taustalla soiva radio, kännykän soittoääni, kaupoissa ja kahviloissa toistuvat kappaleet, aamunavauksen yhteydessä soitettava kappale, tv:ssä soivat eri sarjojen teemakappaleet... Musiikki ilmenee tosiaankin Musiikki on osa elämäämme aina äidin tuutulauluista ja sukulaisten laulamista syntymäpäivälauluista hautajaisissa laulettavaan suruvirteen asti. hyvin monissa eri muodoissa. Mutta entä hiljaisuus ja siitä pitävät? Minun mielestäni hiljaisuus on vain yksi musiikin muoto. Hieman tyynempi, mutta yhtä lailla vangitseva. Ja sehän on totta, ettei musiikkia voi olla ilman hiljaisuutta. Musiikki on aina alkanut hiljaisuudesta ja loppunut siihen. Hiljaisuus on siis osa musiikkia ja tavallaan hiljaisuus itsessäänkin on musiikkia. Musiikin lajeja on paljon erilaisia, kuten on erilaisia ihmisiäkin. Jotkut pitävät hienostuneesta klassisesta musiikista, jotkut suosivat rytmikästä hiphopia, kun taas toiset ovat enemmän alakuloisen bluesin kannalla. Musiikkilajeja on tasan sen verran kuin on ihmisiä, jotka ovat niitä keksineet. Musiikin luoma tunne voi myös vaihdella melkoisesti tilanteesta riippuen. Esimerkiksi konserteissa soiva kovaääninen, muiden samanhenkisten ihmisten kanssa jaettu musiikki, poikkeaa täysin kotona omista kuulokkeista soivasta, yksin kuunneltavasta musiikista. Musiikin siivin on myös kerrottu monia tärkeitä asioita, kuten poliittisia mielipiteitä ja erilaisten tunteiden, ihmisten ja tilanteiden kuvauksia. Suurin rooli musiikilla on kuitenkin ollut tunteiden välittämisessä, ja näistä tärkein on tietysti rakkaus. Rakkauslauluillehan on oma terminsäkin, balladi. Ehkä juuri tämä ihmisen kaikkien tunteiden takana piilevä kaikkein syvin tunne, joka musiikista välittyy, on syynä musiikin suosioon. Mutta mikä tahansa suosion syynä onkin, musiikki on ja tulee aina olemaan osa elämäämme. Mitä enemmän, sitä parempi ­ ainakin minun mielestäni. Viime syksynä monet kotimaiset artistit julkaisivat aivan mahtavia levyjä, ja tänä keväänä seuraa lisää. Oma kevään musavinkkini on Jipun ja Samuli Edelmannin Pimeä Onni. Eli siitä vain kuuntelemaan ja hyvää kevättä kaikille! 32 C U R LY 1 / 2 011
• "har ni nÅngÅng seTT en LÅda sOm är paFF?" J ag tror de flesta behöver något sätt att behandla sina känslor och upplevelser. För någon kan det vara att spela eller skriva musik, att sjunga, dansa eller kanske att tala med kompisar om sina upplevelser. Någon målar tavlor, någon annan graffiti på väggarna. Var och en behöver gå igenom både onda och goda känslor. Själv har jag två sätt ut över andra att behandla saker jag funderar på. Det viktigaste sättet är idrotten. Jag behandlar glädje, sorg och spänning genom att röra på mig. Det andra sättet är att skriva. När jag var liten läste mina föräldrar ofta för mig. Berättade sagor och lekte ordlekar. Sällan tittade vi på TV, istället satt hela familjen och diskuterade. Jag hade en livlig fantasi och hittade på historier, den ena vildare än den andra. Där till lärde mina äldre bröder mig att skriva redan innan jag började skolan. I tonåren hade jag stor hjälp av skrivandet. Om jag mådde dåligt skrev jag, om jag var lycklig skrev jag. Mina drömmar, tankar och rädslor hamnade på papper. Vilda önskningar blev sanning och galna funderingar verklighet, när pennan vidrörde pappret. Det blev dagböcker, dikter och historier. I slutet av högstadiet sattes min glädje för skrivande på prov. Vår nya lärare bedömde uppsatserna med hård hand och ironiska kommentarer inför hela klassen: "Har ni nångång sett en låda som är paff? Nej, en låda kan inte vara paff, vilket betyder förvånad och överraskad, det kan den ju inte. Det heter PAPPlåda, kom ihåg det, PAPPLÅDA!" Röd i ansiktet, röt vår modersmålslärare Fimpen åt oss åttondeklassister. En elev hade skrivit ordet pafflåda i en uppsats, och hela klassen fick veta det. Läraren var sträng och saknade förståelse för ungdomar. De flesta elever var rädda för honom, rädda för hans lektioner, rädda att bli utpekade för dålig stavning och grammatiska fel. Själv tyckte jag om honom, jag förstod hans värld där papp och paff betydde helt olika saker, och jag älskade att bolla med ord. Svenska grammatiken fascinerade mig, skillnaden mellan objekt och predikativ, satsens verb och predikat. Fastän jag själv hade lätt för modersmålet, tycker jag det är synd att man i skolan betygsätts också i kreativa ämnen. Visst är svenska ett läseämne, men själva skrivande är en kreativ process. Många som tidigare hade tyckt om att skriva tappade ivern, med en femma i kanten på sina rättande uppsatser. Jag tycker det viktigaste när man skriver är att man gör det av brinnande hjärta, utan rädslor för att stava fel. När man sätter sin själ ner på papper, spelar det absolut ingen roll om lådan är paff eller papp. Eva Wahlström nyrkkeilijä, Zest-tiimiläinen sanastoa paff = hämmästynyt (pahvi, suomenruotsi) upplevelse = kokemus vägg = seinä idrott = urheilu saga = satu ordlek = sanaleikki sällan = harvoin historia = tarina vild = villi livlig = vilkas fantasi = mielikuvitus historia = tarina rädsla = pelko hamna = päätyä vidröra = koskettaa förvånad = hämmästynyt överraskad = yllättynyt sitta på prov = olla koetuksella bedöma = arvioida ryta = karjua vara rädd = pelätä utpeka = osoittaa, näyttää stavning = oikeinkirjoitus bolla med ord = leikitellä sanoilla betygsätta = antaa arvosana tappa = kadottaa rätta = korjata uppsats = essee iver = into rättande = korjattu själ = sielu C U R LY 1 / 2 011 33
• CURLY-sIvUt CurlyläisEt kErtoVat rOsa sUOminen, 17: kiinni Curlyssä an muka Tule an! nta toimi Toiminnanjohtajan terveiset O len kiitollinen siitä, että saan tehdä arvojeni mukaista työtä arvostamieni ihmisten parissa. Töissä on usein suorastaan hauskaa. Päätoimittajamme Peppi saattaa yllättäen piristää työpäivää pienillä tanssiesityksillään ja keksimillään aurinkotervehdyksillä. Lisäiloa työhön ovat tuoneet myös harjoittelijamme Jenni ja Sini. Toimistollamme kukkii huumorin kukka. Hyvä niin, sillä toimistollemme "eksyneet" oikeat kukat nuukahtavat jostain syystä varsin nopeasti. Olen kiitollinen myös upeista yhteistyökumppaneistamme. Yhdessä tekeminen on aina niin paljon mukavampaa, mielenkiintoisempaa ja luovempaa. Tämän lehdenkin teimme yhdessä Suomen lasten ja nuorten säätiön kanssa, joka viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhlavuottaan. Lämpimät onnittelut! Yhteistyö on vienyt Curlyä myös maailmalle. Niin tapahtuu myös tänä keväänä. Lähdemme yhdessä Taksvärkki ry:n kanssa tutustumaan Madagaskarilla toteutettavaan luku- ja kirjoitustaitokampanjaan. Madagaskarin matkasta saatte lukea Curly-lehden seuraavasta numerosta, joka ilmestyy toukokuussa. Tämän lehden juttuja lukiessa on käynyt varsin selväksi yhdessä tekemisen merkitys ja se, että meillä ihmisillä on tarve ja oikeus tulla kuulluksi. Desmond Tutun sanoin toteankin: "Ihmisyyteni on sidottu sinuun, voimme olla ihmisiä vain yhdessä". Mennään kohti kesää huumorin kukkia yhdessä poimien! ira kinnunen toiminnanjohtaja ira.kinnunen@curly.fi lkona tuulee, kun astun sisään vaaleanpunaiseen muumitaloon Larin Kyöstin tiellä. Riisun takkia ja kenkiäni, kun salista kuuluu Pepin huuto: "Hello!" Tervehdin takaisin ja kävelen muiden luo. Kertaan muille viimeisimmät kuulumiset ja kyselen, mitä heille kuuluu. Istun alas ja ryhdyn mukaan jutusteluun. Kertomista ja kommentointia riittää ja keskustelu on vilkasta. Lopulta päästään asiaan ja mietitään, minkälaisia juttuja seuraavaan lehteen tulee. Tunnelma Curlyssä on näiden kolmen - melkein neljän - vuoden aikana aina ollut hyvin lämmin ja mukava. Keskusteluaiheet liukuvat viimeisimmistä uutisista juoruihin ja pelleilyyn. Johanna Tukiaisesta niin Oscar-ehdokkaisiin kuin Vuoden pakolaisnaiseenkin. Jokainen halukas pääsee mukaan ja saa tehdä juttuja haluamastaan aiheesta. Jokaiselle on annettu hyvin vapaat kädet. Itse olen päässyt tutustumaan päiväksi MTV3:n uutisiin, haastatellut Jani Toivolaa, päässyt Kaupunginteatterin kulisseihin ja käynyt lehtipainossa. Näiden lisäksi olen tehnyt monia muita haastatteluja ja tutustunut moniin ihmisiin. Mieleen on jäänyt myös Elina Viitasen, Voicen entisen aamuradiojuontajan, haastattelu, jonka teimme Miran kanssa. Vappu Pimiä taisi kurkistaa huoneeseen kesken haastattelun. Seuraavan kerran ollessani tekemässä juttua Kirja-, ruoka- ja musiikkimessuilla Elina tunnisti meidät, ja tervehti minua ja Miraa. Keskustelujen, hauskanpidon, monien kokemusten ja seuran lisäksi minua on pitänyt Curlyssä kiinni sananvapaus ja haasteet. Jokaiseen juttuun on tarkoitus saada värikkäitä sanoja ja muutenkin mielenkiintoinen teksti. Toivon kehittyneeni lehden ideoinnin, tarkastelun ja deadline-paniikkien seurauksena. Vaikka välillä kirjoittaminen on täyttä tuskaa, eikä tule yhtäkään kokonaista virkettä mieleen, valmista juttua on kuitenkin mukava lukea ja vielä miettiä: Mitä voisin tehdä toisin? Missä järjestyksessä kappaleet ovat johdonmukaisia? Mitähän Peppi tästä sanoo...? Kun sähköpostin saa lopulta lähetettyä ja juttu päätyy lehteen, sen voi ylpeänä näyttää mummille ja sanoa: "Hei, tässä on mun juttu!" Seuraavaksi näkee hymyn ja pienen tutun naurahduksen, joka kannustaa jatkamaan. Siksi olen vieläkin mukana. U !!!Curlyn hallituksesta kajahtaa!!! urly-lehtienkin sivuilta ja kansista tuttu Jani Toivola, palaa Curlyn toimintaan tällä kertaa Curlyn hallituksen jäsenenä. 33-vuotias näyttelijä ja kansanedustajaehdokas Jani sanoo, että liittyminen Curlyn hallitukseen tuntuu siltä, kuin ympyrä sulkeutuisi. Olihan Jani mukana jo Curlyn perustamisvuosina nuorten elokuvaprojektissa The Green Fixissä, josta koko Curly ry sai alkunsa. Curlyn väki toivottaa Janille menestyksekästä kansanäänestystä ja pitkää hallitusuraa, ainakin Curly ry:n riveissä. C 34 C U R LY 1 / 2 011
• CURLY-sIvUt Toimittaja ei voi downshiftata Tehokkuus on mittari moneen asiaan. Sitä arvostetaan autoissa, tietokoneissa, laihdutuslääkkeissä ja markkinoinnissa. Kokoomus suunnittelee työurien pidentämistä ja ihmisen tehokkuus pyritään maksimoimaan myös muilla tavoilla. Kärkevä malli löytyy journalismista. O tetaan esimerkiksi Yleisradio. YLEn paikallistoimituksissa eivät kynäniekat pärjää. Toimittaja lähetetään juttukeikalle videokameran kanssa ja hänen ensisijainen tehtävänsä on tehdä videojuttu uutislähetykseen. Kun toimittaja palaa kuvauskeikalta, hän editoi eli leikkaa juttunsa valmiiksi. Seuraavaksi valmistuneen pätkän materiaaleista editoidaan radiouutisiin sopiva juttu, ja lopuksi sama uutinen näpytellään vielä nettiin. Hesarin kolumnisti Pekka Pekkala dramatisoi "tuhansien nuorten pilaavan elämänsä" hakemalla opiskelupaikkaa media-alalta. Puheet alan ylikoulutuksesta ovat hämmentäviä. Medianomeiksi pyrkiviä pitäisi pikemminkin kannustaa yrittäjyyteen. Journalisti-lehden mukaan neljä media-alalle valmistunutta kilpailee yhdestä työpaikasta. Käännetään siis ongelma toisin päin: Miksi lehdet työllistävät kouluttamattomia "osaajia"? Miksi suurempia voittoja tavoittelevia mediakonserneja ei syytetä työvoiman vähentämisestä? Nuori: kouluttaudu. Enää ei toimittajaksi pääse vain ideointikyvyllä ja asenteella. Juttujen myynti, loputtomat työhakemukset, palkattomat harjoittelut, stressi ja paineet ovat alan normeja. Journalisti ei tehokkuudestaan huolimatta ole arvostetuimpien ammattien kärkipäätä lähelläkään. Tällä alalla ei ole varaa downshiftata! Kaikkea ei tarvitse kokeilla itse. vertailee. tekniikan.maailma@otavamedia.fi Esterinportti 1 00015 Otavamedia Puh. (09) 15 661 Fax (09) 1566 6313 janne riikonen (kirjoittaja opiskelee journalismia Turun ammattikorkeakoulussa) C U R LY 1 / 2 011 35
• sien Lukuisien mahdollisuuk lisäksi finanssialan urapolulta löydät mielenkiintoisia työtehtäv iä viihtyisän työpaikan jatkuvaa koulutust a ia osaav ita ere yökav t kann ust esimi avan ehen kilpailukykyisen palkan nssialan Tutustu fina ratarinoihin nnustaviin u ka lasta, sen mi faktoja a ja poi a kä erilaisist önkuvista se ty uuksista. tusmahdollis koulu llä apolkusi tää vautuuko ur A olling.fi? k www.keepitr kansainvälisen työyhteisön