Lehti nuorilta nuorille
CURLY
1/2013 | #58 | 14.3.2013 | 16. Vuosikerta ISSN 1455-2574 | www.curly.fi
YK-kilpailun
voittajat
Signmark
Kasvisruokaa
Elämää
kaamoksessa
Kiroileva
siili
Sarjakuvaa
ja terveitä
tapoja!
C U R LY 1 / 2 013
1
Sisällysluettelo
14.03.2013
16. vuosikerta, ISSN 1455-2574
Lehti nuorilta nuorille
Ilmaisjakelulehti, Painosmäärä 12 000
Kannessa:
Sarjakuvaa ja
terveitä tapoja!
Elämää kaamoksessa s.13
Kasvisruokaa s.24
YK-kilpailun voittajat s.27
Kiroileva siili s.8
Signmark s.16
22
2 Sisällysluettelo
22 Opiskelijaelämää Jakartassa
3 Pääkirjoitus
23 Miltä kuulostaisi nettilukio?
4 Silppuri: Kirja: Sopivasti ihana,
Teatteri: Tavallinen ihme,
Kirja: Good Omens, Elokuva: Rakkaus,
Esittelyssä Rovaniemen lehtiryhmä
24 Kasvisruoalla terveyttä elämään
6 Curly-kolumni:
Tiedonmuruja säilömässä
27 YK-kilpailun voittajat
7 Kotipaikkakuntani: Rovaniemi
29 Kolumni: Avoin mieli vie pitkälle
8 Elämäntapana sarjakuva:
Milla Paloniemi
30 Hallituksen ääni: Back to basics
25 Sarjakuva: Ystävyys
26 Terveydeksi: Kysy pois!
28 Poronkusemat -kiertue 2013
31 Itadakimasu ? Hyvää ruokahalua!
10 ?Pääasia oli vetää
kunnon perseet?
12 Yksinhuoltajan rankka arki
13 Elämää kaamoksessa
Rovaniemi
16 Signmark: Kuurous on rikkautta!
18 Anna hyvän kiertää
20 Sarjakuvablogit
? enemmän kuin inside-juttuja
Kuopio
Tämä Curly-lehti on vuoden ensimmäinen
numero, jonka tekemiseen on osallistunut
uusien Curly-lehtiryhmien sekä eri yhteistyötahojen nuoria kirjoittajia. Seuraava Curly
2/2013 ilmestyy toukokuussa.
2
CURLY 1 /2 013
Kauhajoki
Kankaanpää
Lahti
Helsinki
Tätä numeroa jaetaan suorapostituksena lehden
tilaajille, Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastoihin ja nuorisotaloille sekä kymmenien paikkakuntien nuorisotaloille ja oppilaitoksiin. Lehti on
luettavissa sähköisesti osoitteessa www.curly.fi ja
www.lehtiluukku.com
Päätoimittaja:
Pipsa Sinkko-Westerholm
041-533 6541, pipsa.sinkko@curly.fi
Curlyn Pipsa (Facebook)
Tätä lehteä ovat olleet tekemässä:
Muhammad Fadhilla Djaelani
Essi Erlandsson
Omar Fasolah
Selena Heinua
Aku Hietikko
Antti Hintsa
Laura Helin
Merita Holmberg
Nasreen A. Judge
Nazneen A. Judge
Wilma Kaave
Roosa Karjunen
Emilia Kettunen
Iida Kontkanen
Inga Kähkönen
Essi Lind
Fatma Marei
Ville Mustaniemi
Sini Neulikko
Richard Owada
Mia Parpala
Kristiina Pilke
Shidqi Prasetyo
Saija Puumalainen
Essi Ranta
Hanna Ranta
Pauliina Ropponen
Jeniina Rosenberg
Jasmiina Savolainen
Kaija-Leena Sinkko
Riina Sirén
Tia Tamminen
Stephanie Tanya Tumbelaka
Christian Vagt
Iiris Valkeapää
Elli Vormisto
Emma Vormisto
Minna Wanrooij
Lehden ulkoasu:
Minna Hujanen
Kannen kuva:
Elli Vormisto, 17v.
Malli:
Laura Veija, 17v.
Curly ry:n osoite:
Larin Kyöstin tie 7, 00650 Helsinki
Hallituksen puheenjohtaja:
Jorma Pilke
04-533 6542, 0400-492 241
jorma.pilke@curly.fi
Painopaikka:
Sanomapaino OY, Vantaa 2013
www.sanomapaino.fi
14 Savuinen nuoruus?
15 Aku elokuvan ihmemaassa
Curly-lehti on valtakunnallinen nuorten tekemä ilmaisjakelulehti nuorille. Lehteä julkaisee mediakasvatuksellinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly-lehti
ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Curly ry on Aikakauslehtien Liiton ja Mediakasvatusseura ry:n jäsen.
Curly Media ei vastaa kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta, ellei erikseen toisin
sovita. Kaikki Curly Mediaan tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää ja julkaista uudelleen toteutus- ja jakelutavasta
riippumatta.
Lähetä palautetta osoitteeseen curly@curly.fi
Osoitemuutokset sähköpostilla tai tekstiviestillä!
Tähän lehteen juttuja ovat kirjoittaneet, kuvanneet
ja kuvittaneet nuoret mm. Rovaniemeltä, Kankaanpäästä, Kauhajoelta, Kuopiosta, Lahdesta ja Helsingistä.
Pääkirjoitus
Täyttä laukkaa terveyden perässä
V
uoden vaihteen jälkeen monille iskee
halu parantaa tapojaan tavalla tai toisella. Itse pidin pari kuukautta detox-kuuria, aloitin Zumban ja päätin liittyä luomupiiriin.
Nyt maaliskuussa kuuri on unohdettu, luomupiiriä ei löytynyt kotikulmiltani ja Zumbakin on
alkanut käydä liikaa huonoille polvilleni. Yritin
ainakin.
Maailmalla laukanneen hevosenlihaskandaalin
myötä ruokaa päätyi roskikseen tonnikaupalla.
Ei siksi, että hevosenliha olisi ollut välttämättä
vaarallista vaan siksi, ettei tietoa siitä ollut präntätty lihapakettien kylkiin. Mitä sitten? Heppoja
on varmasti popsittu jo pitkät ajat ennen kun
tämäkin selvisi. Pelkona tietenkin oli, että koska
hevosenruhot eivät olleet ruoaksi tarkoitettuja
ne saattoivat sisältää myrkyllisiä aineita. Miksei
kukaan puhu niistä varmasti haitallisista aineista, joita ruokamme sisältää? Tuoteselosteista ei
löydy tietoa säilöntä- ja torjunta-aineista, maaperästä tulevista raskasmetalleista, muoviyhdistemyrkyistä, transrasvoista tai monista muista
terveydelle haitallisista aineista.
On tietysti hyvä, että ruokaa tutkitaan nyt tarkemmin ja keskusteluun on noussut lihateollisuuden raadollisuus ja epäeettisyys. On uskomatonta, että minun elämäni aikana pienistä
tiloista, joissa eläimillä oli nimet, on siirrytty
valtaviin kasvatustehtaisiin, joissa eläimiä kohdellaan huonommin kuin esineitä.
Katsoin juuri vietnamilaista ruokaohjelmaa, jossa tehtiin täytettyjä kyyhkyjä. Nyljetyillä linnuilla
olivat päät tallella viimeiseen asti. Pienet, kaljut
päät näyttivät iljettäviltä uunipellillä. Kokin mielestä oli tärkeää, että ihmiset muistaisivat mitä
syövät ja osaisivat näin kunnioittaa tappamaansa
eläintä. Kuinka moni meistä muistaa mistä einespitsa tai kananugetti on saanut alkunsa?
Ihmisillä, kuluttajilla on valta. Jos minä ja sinä
päätämme, ettemme osta jotain tuotetta, sitä ei
pian tuoteta. Muutos lähtee pienistä asioista.
Minä päätin jo vuosia sitten olla ostamatta espanjalaisia tomaatteja ja olen pysynyt päätöksessäni. Nyt olen päättänyt, etten enää ikinä osta
valmislihapullia tai muita lihajalosteita. Haluan
uskoa, että valinnoillani on merkitystä. Ainakin
lähimarketista saa nykyisin jo läpi talven kotimaisia kurkkuja, salaatteja ja tomaatteja. Joku
TILAA ILMAINEN
CURLY-LEHTI
Mikä Curly?
Curly on nuorten mediaprojekti, jossa tehdään mm. lehteä, videoita ja
internetsivuja. Lehteä julkaisee valtakunnallinen nuorisoyhdistys Curly ry.
Curly tarjoaa nuorille mahdollisuuksia
osallistua ja vaikuttaa median keinoin.
Samalla yhdistys edistää nuorten mediakulttuuria ja kannattaa terveitä elämäntapoja.
Toiminnassa nuoret oppivat mediataitoja
monipuolisesti, esim. kirjoittamista, valokuvaamista, videoiden toteutusta, internetin
käyttöä ja mediakriittisyyttä. Toiminnan vetäjinä työskentelevät nuorisotyön ja viestinnän
ammattilaiset. Curly ry järjestää nuorille
mediaan liittyvää harrastustoimintaa, mm.
viikoittain kokoontuvia mediakerhoja, viikonloppukursseja ja leirejä.
Lisätietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta
www.curly.fi
Tervetuloa Curlyn
ihmeelliseen maailmaan!
päivä vielä lopetan lihansyönnin kokonaan. Ja
liityn siihen luomupiiriin, vaikka joutuisin hakemaan ruokani kauempaa kuin lähimarketista.
Terveellistä kevättä kaikille!
Pipsa, Päätoimittaja
P.S. Tsekkaa s. 24 Pauliinan kasvisruokajuttu ja
ruokaohjeet!
Kirjepostimerkki
Curly on 4 kertaa vuodessa ilmestyvä nuorten
tekemä lehti nuorille. Tutustu ja ihastu!
Kyllä kiitos, haluan saada Curly-lehdet
veloituksetta suoraan kotiin.
Sukunimi
Curly ry
Larin Kyöstin tie 7
00650 Helsinki
Etunimi
Lähiosoite
Postinumero Postitoimipaikka
Syntymävuosi
Yhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin.
Tarjous koskee Suomea.
Aiemmat tilaukset yhä
voimassa.
Curlyn voi tilata ilmaiseksi myös netistä osoitteesta: www.curly.fi
C U R LY 1 / 2 013
3
Silppuri
Kirja-arvostelu
TEATTERIARVOSTELU
Lapin ylioppilasteatteri:
Tavallinen ihme
Marko Syysmaan ja Janne Rosenvallin ohjaama näytelmä Tavallinen ihme on sadunomainen kertomus rakkaudesta ja sen monista
muodoista. Ajoittaisista teennäisistä elkeistä huolimatta näyttelijäntyö vakuuttaa. Tarina on kaunis, joskin hieman ennalta-arvattava.
Esitys liikkuu voimakkaasta tunteesta toiseen ja on tiivistunnelmainen, huumoriakin löytyy sopivissa määrin. Näytelmä oli katsomisen
arvoinen kokemus ja sopii erityisesti romantikoille ja todellisuutta
pakoileville.
HHHH
Terry Pratchett, Neil Gaiman:
Good Omens: The Nice and
Accurate Prophecies of Agnes
Nutter, Witch
Gollancz, 1990
(suom. Hyviä Enteitä: Noita
Agnes Nutterin Hienot ja
Oikeat Ennustukset, Jalava
1992)
Maailmanloppua
odotellessa?
Raamatullisesta maailmanlopusta
on kirjoitettu paljon erilaisia kirjoja,
mutta Good Omens ottaa täysin erilaisen näkökannan hyvän ja pahan
viimeiseen taisteluun. Fantasia-komediakirja kertoo ihmisten viimeisistä elinpäivistä epätavallisen aisaparin näkökulmasta maanläheisellä ja
loppujen lopuksi hyvin inhimillisellä
tavalla. Enkeli Aziraphale ja demoni
Crowley ovat varsin kiintyneitä ihmiskuntaan, eivätkä millään tahtoisi
tuhota sitä. Vaikka kirjan julkaisemisesta on jo parikymmentä vuotta, on
se yhä ajankohtainen ja viihdyttävä.
Teksti: Essi Lind, 17v.
Kuva: Iiro Rautiainen
Luin kirjan alkuperäiskielellä englanniksi, jolloin tekstin brittiläisyys
tulee erityisen hyvin esille. Romaanin
kirjoitustyyli ja pienet myöskin aito-
ja faktoja sisältävät tietoiskut tekevät niinkin vankasta aiheesta kuin
maailmanlopusta koomisen, mutta
ilahduttavan realistisen. Kirjan ehkä
parhainta antia on kuitenkin Agnes
Nutterin, 1600-luvulla eläneen noidan ja profeetan kirja täynnä ennustuksia, jotka käyvät tarinan edetessä
toteen mitä erikoisimmilla tavoilla.
Good Omens on loistava satiirinen
tarina, joka pitää lukijan otteessaan
alusta loppuun asti. Parhainta lukukokemusta ajatellen kannattaa ehdottomasti harkita englanninkielistä
alkuperäisversiota, jos vain kielitaitoa riittää!
Teksti: Roosa Karjunen, 17v.
Sopivasti tietoa kehon ymmärtämiseen
Maaret Kallion Sopivasti ihana on
opaskirja kaikille nuorille naisille näitten kehoon ja sen ymmärtämiseen.
Seksuaaliterapeutti Kallion kirjassa
käsitellään suhteita, suuntautumista,
mieltä ja muuttuvaa kehoa. Kirjasta
löytyy hyvin tietoa eikä teoksessa käydä läpi jo tiedettyjä asioita.
Kirja-arvostelu
Maaret Kallio:
Sopivasti ihana
WSOY, 2012
4
CURLY 1 /2 013
rakenne on hyvä, kappaleet on jaettu
aiheittain ja niitä käsitellään hyvin.
Kirjassa on hyvin ymmärtäväinen ja
asiallinen tyyli, Kallio osaa vastata
hyvin kysymyksiin ja väitteisiin. Harmistelin tosin väiteosioitten vähyyttä,
niitä olisi voinut olla enemmän. Kirjan
Kirja sopii parhaiten 14?19 -vuotiaille tytöille, mutta mielestäni siitä
voivat oppia myös sitä vanhemmat
ja pojat. Kirjan aiheet tosin voivat
aiheuttaa noloutta ja hämmennystä.
Kirjan ulkoasu on kaunis, pastellisävyiset kuvat ja pieni koko viehättivät.
Lainaisin kirjan itse kirjastosta. En
ostaisi sitä omaksi, sillä sitä ei ehkä
tarvitse myöhemmin.
Kun luin kirjaa kotona, jouduin pariin
otteeseen selittelemään asioita pikkusiskoille ja äidille.
Teksti: Mia Parpala, 15v.
?
Tiesitkö, että tekstissä kaikki
teosten nimet kirjoitetaan
yleensä kursiivilla eli vinotekstillä.
Teos voi olla kirja, elokuva,
levy, kappaleen nimi, näytelmä,
maalaus tai veistos.
Silppuri
Curly kasvaa!
Tänä vuonna Curly levittää toimintaansa eri puolille Suomea entistä enemmän, kun uudet lehtiryhmät aloittavat toimintansa. Uusia toimituksia on
perustettu mm. Rovaniemelle, Kankaanpäähän, Raumalle, Kauhajoelle ja
Tampereelle. Tässä numerossa mukana kirjoituksia mm. Kankaanpäästä ja
Rovaniemeltä.
Myös Curlyn jakelua on lisätty ja lehteä jaetaan kymmenien uusien paikkakuntien nuorisotaloilla.
elokuva-arvostelu
Oscarvoittaja
2013! P
aras
ulkoma
inen
elokuv
a.
Rakkaus
Ohjaus ja käsikirjoitus:
Michael Haneke
Pääosissa: Emmanuelle Riva ja
Jean-Louis Trintignant
Ranska 2012
rakkaus on
katsojan silmissä
Rakkaus (Amour) nappasi viime
keväänä Cannesin elokuvajuhlien
tavoitelluimman palkinnon, Kultaisen palmun. Elokuva pohjautuu löyhästi ohjaajan Michael Haneken omakohtaisiin kokemuksiin.
Noin kahdeksankymppinen pariskunta Georges (Jean-Louis
Trintignant) ja Anne (Emmanuelle
Riva) elävät rauhallista elämää
eläköityneinä musiikinopettajina.
Eräänä aamuna Annen fyysinen
hyvinvointi järkkyy, ja Georges jää
hoivaamaan vaimoaan.
Elokuvan sisällöstä en haluaisi
edes kirjoittaa. Tavallaan toivoisin, että jokainen voisi katsoa
elokuvan puhtaalta pöydältä.
Osalle voi olla hankalaa, kun
nimenä kummittelee lyhyt ja
ytimekäs RAKKAUS, eikä Leonardo DiCaprio ja Kate Winslet ole laivan nokassa siirappiballadin soidessa taustalla.
Elokuva kun ei kerro yksinomaan
rakkaudesta, vaan myös sen menettämisestä. Lyhyesti: kaikki on
kiinni näkökulmasta. Elokuvaa
katsova yläasteikäinen näkee
rakkauden elokuvassa eri tavalla kuin 36-vuotias, 60-vuotias tai
80-vuotias. Siis, jos näkee.
Elokuvan tyyli tuo mieleen Haneken aikaisemman elokuvan Seitsemäs manner, jossa kohtausten
väliin jätettiin paljon aikaa. Keino
on loistava, sillä se jättää ajatuksille tilaa.
Leikkauksen, ja samalla elokuvan
pituuden, näkökulmasta on myös
parempi, kun useita kohtauksia
voidaan jättää pois vain näyttämällä jotakin esinettä huoneen
nurkassa.
Hei, me ollaan Rovaniemen
Curly-toimitus!
Meitä yhdistää koulu, sillä me kaikki käymme Lyseonpuiston lukiota.
Essi R., Laura ja Ville ovat abiturientteja, Essi L. on kakkoselta ja Wilma
ykköseltä. Porukan vetäjä, Essi R., suorittaa median lukiodiplomia.
Meidän juttuja saatte lukea ainakin kahdesta ensimmäisestä Curlyn
numerosta.
Kaksituntinen, raskas Rakkaus ei
ole vaihtoehtona, jos toivoo viihteellistä perjantai-illan elokuvaa.
Valtavirrasta poikkeava elokuva
vaatii ajattelua ja avointa mieltä.
Katsomiskokemus on kuitenkin
palkitseva.
HHHH
Teksti: Omar Fasolah, 18v.
Kuva: Les Films du Losange/Future
Films
Vasemmalta oikealle: Essi Lind 17v., Essi Ranta 18v., Laura Helin 19v.,
Wilma Kaave 16v. ja Ville Mustaniemi, 18v.
C U R LY 1 / 2 013
5
curly-kolumni
myöhemmin kotona opiskelemaan asiat uudestaan?
Itselläni on takana kaksitoistavuotinen kouluura, josta viimeiset kuukaudet ovat kuluneet abiturienttina kotona opiskellen. Ensimmäisen viikon jälkeen tajusin, että olin oppinut enemmän
kuin kuukaudessa koulussa. Pulpetin ääressä on
helppo keskittyä kaikkeen muuhun kuin opiskeluun: ympärillä on kavereita, joiden kanssa voi
vaihtaa kuulumisia, kirjoitella vihkot täyteen
tekstejä tai muuten vaan olla keskittymättä. Toki
kotonakin on paljon ansoja, joihin saattaa langeta: tietokone ja kännykkä käden ulottuvilla, televisio olohuoneessa, sotkuiset kaapit siivouksen
tarpeessa ja sukset ovenpielessä valmiina ladulle.
Erona kuitenkin kotona ja koulussa opiskelussa
on motivaation ylläpysyminen. Kouluun täytyy
herätä liian aikaisin, jolloin aamu menee unihiekkoja silmistä karistellessa. Ruokailu on jo
ennen puoltapäivää joten laukut on oltava täynnä
välipalapatukoita ja hedelmiä, jotta jaksaisi
puurtaa myöhään iltapäivään asti. Mutta ei joku
patukka korvaa monipuolista lämmintä ateriaa.
Kaiken kukkuraksi nökötämme pulpeteissa paikallamme monta tuntia, eikä liikkumisesta ole
tietoakaan. Millä ihmeellä ne aivot saisi pysymään hereillä?
En todellakaan ole terveysintoilija. Lautaseni
ei täyty terveellisistä parsakaaleista ja punaisista
paprikoista, enkä rynnistä innolla kuntosalille kipittämään juoksumatolle joka ilta. Nukkumisesta
kuitenkin tykkään; onhan siinä jo yksi kolmesta
vaatimuksesta täytetty opiskelumotivaation ylläpitämiseksi. Tosiasiassa kaikki liikunnan, unen ja
ruokavalion vaikutusta opiskeluun alleviivaavat
lehdet ovat oikeassa.
Tiedonmuruja
säilömässä
M
un on kylmä! Mun on
nälkä! Mua väsyttää!
Mihin tätä tietoo tarvitaan? Onko pakko
opetella eksponenttiyhtälöitä kun voisi
tehdä jotain mielenkiintoisempaa?
6
CURLY 1 /2 013
Koulussa tulee helposti valitettua tylsyydestä ja väsymyksestä. Kavereiden kanssa shoppailukierroksella ei mutista, että ?mun on
väsy? tai ?koska lähdetään kotiin?. Ehkä erona
on se, että koulussa on pakko käydä. Siellä on
pakko opiskella vaikka ei kiinnostaisikaan.
Mutta miksi teemme hallaa itsellemme torkkumalla koulussa, kun kuitenkin joudumme
Kun on istunut kirja nenän alla muutaman tunnin, huomaa, että on nälkä. Kotona on helppo kävellä jääkaapille ja etsiä sieltä suuhunpantavaa sen
sijaan, että koulussa pitäisi turvautua energiapatukoihin. Lukemista on helppo jatkaa täydellä mahalla ja asiat jäävät päähän paremmin, kun aivot
ovat saaneet energiaa. Kun illalla lopettaa lukemisen, tulee fiilis, että täytyy tehdä jotain fyysistä. Silloin se kuntosalikäynti, lenkki tai ulkoilu on hyvä
ratkaisu, jotta saa jotain täysin muuta ajateltavaa.
Ja uskokaa tai älkää, illalla tulee uni nopeasti, eikä
aamulla väsytä yhtä paljoa kuin tavallisesti!
Vaikka itse olen oppinut toteuttamaan tätä esittelemääni opiskelutaktiikkaa vasta nyt abiturienttina, suosittelen, että kokeilet sitä jo hieman
aiemmin. Kun maha on täynnä ja silmäluomet
eivät tipahtele kiinni joka kolmas sekunti, motivaatio pysyy yllä ja jokunen pieni tiedonmurukin
saattaa jäädä muistiin!
Teksti ja kuva: Emma Vormisto, 18v.
Kotipaikkakuntani
Jätkänkynttilän
silta on suosittu
valokuvauskohde.
KOTIPAIKKAKUNTANI:
Rovaniemi
Rovaniemen
kirkon
alttaritaulussa
on viinapullon
kuva!
Rovaniemellä on talvisin pimeää.
?
Teksti ja kuvat: Essi Ranta, 18v.
R
ovaniemi on Lapin pääkaupunki
kahden kauniin joen, Ounasjoen ja
Kemijoen, yhtymäkohdassa. Lisäksi Rovaniemi on virallisesti Joulupukin kotikaupunki.
Tapahtumarikas historia
Rovaniemen historia on monin puolin värikäs.
Omaksi kirkonkyläksi Rovaniemi tuli 1875 ja silloin kaupankäynti alkoi kasvaa. Sijainti kahden
joen haarassa on ollut merkittävä, ja sen myötä
Rovaniemi on ollut pitkään kauppa- ja kohtauspaikka. Uittoperinne eli voimakkaasti ja näkyi
myös asukkaiden arjessa.
Toisen maailmansodan vaikutus Rovaniemen
kehitykseen oli suuri. Kun saksalaiset lähtivät
Lapista, he polttivat ja tuhosivat lähes kaiken tielleen tulevan. Rovaniemelle jäi pystyyn vain alle
20 taloa. Sodan jälkeen uudelleenrakennuksessa
oli mukana arkkitehti Alvar Aalto, joka muun
muassa suunnitteli Rovaniemelle uuden asemakaavan: poronsarvikaavan.
Elämää napapiirillä
Elämä napapiirillä ei juuri poikkea muun Suomen elämästä. Rovaniemellä on lähes kaikki
samat kauppaketjut, kuin etelän isoissa kaupungeissakin. Matkailu näkyy arkisessa katukuvassa
selkeästi.
Opiskelukaupunkina Rovaniemi on loistava,
sillä meillä on täällä muutama lukio, hyvä ammatillinen koulutus sekä yliopisto ja ammattikorkeakoulu. Me emme kulje kouluun poroilla.
Paikallisliikenne hieman takkuilee, mutta siihen
tottuu ajan myötä.
Rovaniemi
Perustettu: v. 1929
Kaupungiksi: v. 1960
Pinta-ala: n. 8017 km²
Asukasluku: n. 60 000
Maakunta: Lapin maakunta
Tiesitkö, että Rovaniemellä ilmestyvä
sanomalehti Lapin Kansa muuttui isosta
broadsheet -lehdestä tabloidiksi jo vuonna
2011! (esim. Helsingin Sanomat muuttui vasta
tänä vuonna.)
Nähtävyyksiä
Rovaniemen kirkko, jonka alttaritaulu on
yksi maailman ainoita, johon on kuvattu
viinapullo.
l Lordin aukio, entinen Sampoaukio, jonka
nimi muutettiin vuonna 2006 Lordin euroviisuvoiton myötä.
l Alvar Aallon suunnittelema hallintokortteli, johon kuuluu kirjasto, kaupungintalo ja
Lappia-talo.
l Santa Park, joka on jouluaiheinen luola
vaaran sisässä.
l Joulupukin pajakylä, jossa voi käydä tapaamassa itse Joulupukkia ja ostaa matkamuistoja.
l Arktikum, joka on museo, tiedekeskus ja
kokous- ja kongressitalo.
l
C U R LY 1 / 2 013
7
? Siiliä ei paineta
kertakäyttökrääsään,
sanoo Milla Paloniemi.
?
Tiesitkö, että strippi on lyhyt, 2?4 kuvaa sisältävä
sarjakuva, joita yleensä julkaistaan sanomalehdissä.
C U R LY 1 / 2 013
9
? Pääasia oli
vetää kunnon
perseet?
Petteri on 20-vuotias.
Hänen lapsuutensa oli
iloinen ja aurinkoinen,
täynnä halauksia ja
hyväksyntää. Nuorena
sosiaaliset paineet
kuitenkin saivat hänet
käyttämään päihteitä.
Teksti ja kuvat: Riina Sirén, Jasmiina Savolainen, Hanna Ranta & Curly
Kirjoittajat ovat 18?20-vuotiaita Omnian
ammattiopiston lähihoitajaopiskelijoita.
Kuvien henkilöt eivät liity artikkeliin.
P
etteri oli 12-vuotias kokeillessaan
alkoholia ensimmäisen kerran.
Oli kesä, ala-aste
oli loppunut ja
kesäloman
jälkeen alkaisi koulu yläasteella. Hänen kaverinsa oli
saanut veljeltään pullon väkevää.
Petteri oli kertonut perheelleen jäävänsä yökylään kaverinsa luo, jottei
mitään huomattaisi.
Juominen jatkui koko kesän. Ensin hän joi harvemmin, mutta lähemmäs koulun alkua ainakin pari
kertaa viikossa.
? Aina oli pakko vetää kunnon
perseet, se oli pääasia, Petteri muistelee.
Lisää viinaa
Koulu alkoi ja hän tutustui uusiin
ihmisiin, joiden kanssa juomisesta
10
CURLY 1 /2 013
tuli joka viikonlopun juttu. Vanhemmat eivät koskaan hirveästi kyselleet hänen menoistaan, halusivat
vain tietää missä hän oli.
Jossain vaiheessa Petteri alkoi
juoda viikonloppujen lisäksi keskellä kouluviikkoa. Myös yksin juominen alkoi olla tuttua puuhaa.
? Joskus porukat kokoontui torstaina, joskus maanantaina. Joskus
taas kävi niin, et juominen jatkui
viikonlopusta vielä seuraavallekin
viikolle. Eihän siinä koulua paljoa
tullut käytyä.
Usein Petteristä tuntui siltä, ettei
hän pystynyt hallitsemaan juomistaan. Toisaalta jos hän ei juonut,
häntä ahdisti ja masensi. Juomalla
hän pystyi kadottamaan hetkellisesti murheensa.
? Mitä vaan tein, niin aina ahdisti, oli huono omatunto ja masensi.
Ei uskaltanut sanoa ei
Tupakoinnin Petteri aloitti 13-vuotiaana.
? En siitä tykännyt, mut kun kaverit tarjosi niin oli tavallaan pakko ottaa. Olisi tullut kysymyksiä ja
mua olisi pidetty nössönä. Nyt tajuun et olisi ollut paljon rohkeampaa sanoa ei. Mut se on vaikeata
kieltäytyä? Lopulta olin koukussa
röökiinkin.
Huumeet tulivat Petterin elämään
15-vuotiaana. Hänen koulukaverinsa olivat kutsuneet hänet viikonloppuna bileisiin. Illemmalla Petterille
tarjottiin pilveä.
? Saattaa olla et alkoholi vaikutti
päätökseen. Kuitenkaan en osannut
sanoa ei.
Samalla Petteri tapasi henkilön
joka välitti huumeita.
Pilvee kotona,
mömmöjä kavereilla
Aluksi Petteri poltti pilveä, mutta päätyi kokeilemaan ekstaasia,
LSD:tä ja kokaiinia.
? Eka kokeilut oli aika jännittäviä,
melkein hauskoja. Tai ainakin luulin niin, Petteri mietiskelee.
Huumeita hän käytti useimmiten
kavereilla mutta myös kotona.
? Yksin iltasin himassa polttelin
pilveä. Ekstaasia ja muita mömmöjä käytin bileissä.
LSD:n kokeilu jäi Petteriltä yhteen kertaan, sillä häntä alkoi pelottaa mahdollinen ?bad trip? eli
ns. paha matka. Se on LSD:tä käytettäessä mahdollinen negatiivinen
kokemus, jolla saattaa olla ihmisen
mielelle vakavia seurauksia. Psykoottinen tila saattaa kestää muutamia päiviä tai pidempäänkin.
? Yhelle kaverille semmoinen
sitten tulikin. On kai vieläkin mielisairaalassa sen takia, Petteri sanoo
vakavana.
Rankka herätys
Petterin elämään tuli käännekohta 17-vuotiaana, kun hän joi liikaa
kaverinsa luona ja sai alkoholimyrkytyksen. Hän sammui ojaan ja kaverit olivat liian humalassa huomatakseen asiaa.
Hän heräsi kaksi päivää myöhemmin sairaalassa.
? Näin mutsin heti siinä vieressä.
Muistan sen ilmeen vieläkin. Siihen
asti en ollut pitänyt omaa käyttöä
sen kummempana. Oli kavereita
jotka käytti paljon enemmän kuin
mä. Sairaalassa kuitenkin tajusin ettei oma käyttö ollutkaan ihan normaalilla tasolla.
Sairaalassa puhuttiin yhdessä
Petterin ja hänen vanhempiensa
kanssa. Samalla tuli ilmi Petterin
huumeiden käyttö ja hän pääsi
suoraan sairaalasta vieroitushoitoon nuorille tarkoitettuun laitokseen. Petteri itsekin ymmärsi tilanteensa ja halusi päästä huumeista
eroon. Laitoksesta päästyään hän
oli 18-vuotias.
Ei enää övereitä
Perheen kannustuksella Petteri on
ollut käyttämättä huumeita nyt reilut 2 vuotta. Alkoholin juomiseen
hän on palannut vieroitushoidon
jälkeen pari kertaa, mutta silloinkin hän on osannut tunnistaa ongelmansa ja pyytää apua. Tupakan
polttoa hän ei ole lopettanut, mutta
sekin on aikeissa.
Petteri ei pidä alkoholin juomista
enää hänelle mahdollisena asiana.
? Onhan se nähty ennenkin. Meinaan ottaa yhen, mut sit juominen
menee överiksi.
Mikä sitten motivoi Petteriä lopettamaan?
? Perhe oli ehdottomasti paras
tuki ja turva, myös mun saama laitoshoito oli tosi hyvää. Oma terveys ja elämä oli varmaankin se isoin
asia minkä takia halusin lopettaa.
Petterin katse on nyt tulevaisuudessa ja hän aikoo opiskella ammattiin. Hän haluaa auttaa nuoria
joilla on päihdeongelmia ja muita
vaikeuksia.
Lisätietoa päihdelinkin sivuilta:
www.paihdelinkki.fi
Kansainvälisyys
kuuluu kaikille!
Euroopan unionin
nuorisotoimintaohjelma
Youth in Action
rahoittaa nuorten omia
projekteja.
Lue lisää:
www.maailmalle.net/
nuorisotoiminta_ja_
vapaa_aika
Youth in Action Finland
C U R LY 1 / 2 013
11
Yksinhuoltajaopiskelijan
rankka arki
Perheellinen opiskelija
tasapainoilee kodin ja
opiskelun välillä suruissa ja
iloissa. Varsinkin yksinhuoltajan
arki on vaativaa, jos ei ole hyvää
tukiverkostoa ympärillä.
piirrä parempia
sarjakuvia!!
Ku r s s e j a
&t yöpa joja:
Yhesti yhet tyypit
juttukurssi
Katutaidetyöpajoja
perspektiivikurssi
H a h m o t y ö pa j a
Nuorten
maanantaipajat
Pääsykoekurssi
taidekouluihin
ym...
sarjakuvakeskus
kursseja?kauppa-kahvio?galleria
Hämeentie 150 Helsinki
w w w. s a r j a k u va k e s k u s . f i
12
CURLY 1 /2 013
Teksti: Essi Erlandsson, 21v. ja Iiris Valkeapää, 17v.
Kuva: Curly
Kuvan lapsi ei liity artikkeliin.
N
ykyään opiskelijamaailma ei ole enää
pelkästään
juuri
peruskoulun tai lukion päättäneiden
nuorten maailma. Yhteiskunnassa
muutos näkyy myös opiskelijoiden
ikäjakauman laajentumisena ja siksi elämäntilanteiden monipuolistumisena eli mm. perheellisten opiskelijoiden määrän lisääntymisenä.
omaa aikaa, ennen kun poika pitää
hakea päiväkodista.
Haastattelimme 24-vuotiasta Minnaa, jolla on 4-vuotias poika Wili.
Minna opiskelee lähihoitajaksi
Omnian ammattiopistossa ja Wili
on päiväkodissa. Kyselimme Minnalta koulun käytävällä, millaista
on yksinhuoltajaopiskelijan elämä.
HYYn tekemän toimeentuloselvityksen mukaan perheelliset
opiskelijat ovat opiskelijoista taloudellisesti heikoimmassa asemassa.
Minna kertoi, että hän pärjää hyvin
Kelan tuilla. Hän saa mm. opintotukea, asumistukea, lapsilisät ja elatusmaksut. Lastenhoidon ja opiskelun yhdistäminen vaati kuitenkin
tasapainoilua.
Perheelliselle opiskelijalle haasteita aiheuttavat ajankäyttö ja oma
jaksaminen arjen keskellä. Minnan
päivä alkaa heti kiireisesti, kun
hän vie lapsen päiväkotiin. Tämän
jälkeen hän menee kouluun. Lukujärjestyksen mukaan etenevässä
koulupäivässä on onneksi myös
taukoja, jolloin on lupa istua ja levätä. Lisäksi tulee ruokailun ihanuus: saa kerran päivässä nauttia
aterian rauhassa, keskeytyksettä. Ei
kaatuneita maitolaseja, ei kiukuttelua tai syömään houkuttelua. Mitä
pienempiä lapsia kotona on, sitä
enemmän tästä onnesta osaa nauttia! Minna kertoi, että jos pääsee
aikaisin koulusta, silloin on hetki
Opiskelijan rooli vaihtuu vanhemman rooliin sen jälkeen, kun Minna
on hakenut Wilin päiväkodista. Sitten on keksittävä pojalle ohjelmaa,
että saa tehtyä kotityöt. Jos koulussa
on tulossa tenttejä tai on kotitehtäviä, hän tekee niitä yöhön asti, koska aika ei muuten riitä.
Minnan jaksaminen ei olekaan
aina riittänyt ja hän sairastui synnytyksen jälkeiseen masennukseen.
Hän kävi tämän takia terapiassa ja
oli 1,5 vuotta sairauslomalla. Mutta
nykyisin puhtia riittää arjen pyörittämiseen. Minnalla on aika huonot
välit lapsen isän kanssa, mutta Minna saa vapaa-aikaa kerran kuussa,
kun poika menee viikonlopuksi
tukiperheeseen. Minnalla on myös
oma perhe hyvänä tukiverkkona.
Arvokkaan vapaa-ajan hän vain lepää ja viettää aikaa nykyisen miesystävänsä kanssa.
Elämää
kaamoksessa
Kaamos on meille pohjoisessa asuville tuttu ilmiö.
Miten Lapissa asuvat nuoret kokevat kaamoksen?
K
Teksti: Laura Helin, 19v. ja Wilma Kaave, 16v.
Kuva: Essi Lind, 17v.
Jutun tekijät ovat Rovaniemen Curly-lehtiryhmästä.
aamos
?
aika
jolloin
aurinko ei nouse lainkaan koko
vuorokautena
? on Napapiirin yläpuolella tuttu ilmiö. Auringottoman ajan määrä
kasvaa pohjoisempaan mentäessä.
Rovaniemellä kaamosaika kestää
vain yhden päivän, mutta Suomen
pohjoisimmassa osassa se kestää
jopa 51 vuorokautta.
Minkälaista se on?
Vaikka Rovaniemellä kaamosta
esiintyy vain yhden päivän joulukuussa, on päivä keskitalvella
kuitenkin lyhyt. Aurinko saattaa
nousta horisontin yläpuolelle vain
pariksi tunniksi.
Kaamoksen aikana ei kuitenkaan
ole pilkkopimeää, sillä lumihanget
heijastavat valoa ja usein kuu näkyy taivaalla selkeästi. Kaamoksen
aikana saattaa näkyä myös revontu-
lia, jotka kauniilla väreillään tuovat
valoa muuten sinertävälle taivaalle.
Osa Pohjois-Lapissa asuvista ihmisistä mieltääkin kaamoksen olevan
pahempaa Etelä-Suomessa, jossa
valoa heijastavaa lunta ei ole.
Kaamoksen pimeydestä huolimatta asiasta voi löytää myös kirjaimellisesti valoisia puolia: mitä
pidempään kaamos kestää, sitä pidempi on kesällä aika, jolloin aurinko ei laske ollenkaan!
Vaikutukset
Kaamosajan on huomattu aiheuttavan niin uni- ja heräämisvaikeuksia, kuin valon puutteesta johtuvaa
masennustakin. Tätä ilmiötä kutsutaan kaamosmasennukseksi. Oireita esiintyy enemmän naisilla kuin
miehillä, mutta niitä voi lievittää
esimerkiksi oikealla ruokavaliolla ja
liikunnalla. Pahinta väsymystä voi
hillitä kirkasvalolampulla. Kaamosmasennus häviää myös itsestään kevään tullessa ja auringon kivutessa
horisontin yläpuolelle.
Lapissa talvella kaamoksen aikaan ei aina ole pilkkopimeää.
Gallup:
Miten kaamos vaikuttaa arkeesi talvella?
? Kaamosta ei tule ajatelleeksi,
se on talvella niin arkipäivää.
Pimeän aikaan kuitenkin huomaa, että on vaikeampi nousta
aamulla. Koulun jälkeenkään ei
jaksa lähteä lenkille. Kaamoksen
aikana taivas on usein kauniin
sininen.
? Valoisalla olen luonnollisesti
paljon pirteämpi. Sodankylän ja
Rovaniemen talven ero on siinä,
että Sodankylässä tuntuu olevan
paljon pimeämpää. Olo siellä tuntuu synkemmältä.
Maria Hiltunen, 18v., Rovaniemi.
? Talven pimeys ja kaamos ovat
vaikuttaneet minuun aika paljon.
Olen asunut Suomessa vasta alle
vuoden, ja Etelä-Koreaan verrattuna täällä on paljon pimeämpää. Ymmärrän, miksi suomalaiset ovat talvisin niin erilaisia kuin
kesällä, ja olen itsekin huomannut
olevani väsyneempi talvikuukausina. Suomen kesä on kuitenkin
upea, eikä sitä voi edes verrata
korealaiseen säähän ja luontoon.
? Kaamoksen aikana olo tuntuu
väsyneeltä, eikä jaksa lähteä esimerkiksi ulkoilemaan. Aamulla,
kun lähtee kouluun, on pimeää,
ja kun iltapäivällä pääsee koulusta, on taas pimeää. Kaamoksen loppuminen ei näy selkeästi,
koska valo tulee hiipien takaisin
keväällä.
Mari Turunen, 19v., Rovaniemi.
Jenna Hannula, 18v., Sodankylä.
Hyeri Cho, 16v., Rovaniemi.
C U R LY 1 / 2 013
13
Savuinen nuoruus?
vuun ja kehitykseen? Tupakoinnista johtuvien
vaarojen vähättely on tavallista, jottei omatunto
alkaisi kolkutella. Näin tupakoinnin lopettaminen vaikeutuu.
Omnian lähihoitajaopiskelijat toteuttivat ammattiopistossaan kyselyn nuorten
tupakoinnista. Lähes puolet
vastanneista kertoi tupakoivansa, mutta haluavansa
lopettaa. Miksi lopettaminen
on sitten niin vaikeaa?
Kyselyn vastaukset
Suunnittelimme Omnian ammattiopistossa opiskeleville nuorille kyselylomakkeen heidän omasta tupakoinnistaan. Kysely perustui 10 kysymykseen ja toteutimme sen jakamalla ja keräämällä
niitä 50 kappaletta. Vastaajista osa oli tyttöjä, osa
poikia iältään 16?21 vuotta. Kyselyyn vastanneista 44 % tupakoi ja 6 % ei tupakoi, mutta osa
nuorista ei vastannut kaikkiin kysymyksiin. Tupakointi vastanneilla oli kestänyt n. 1?5 vuotta.
Moni heistä oli harkinnut lopettamista ja osa sitä
kokeillutkin, mutta eri syistä epäonnistunut tai
luovuttanut.
Jokainen kyselyyn vastannut tupakoiva nuori
kertoi haluavansa lopettaa tupakoinnin, mutta
pelkäävän epäonnistuvansa motivaation puutteen vuoksi. Tupakoinnista oli jo tullut heille
toistuva tapa.
Teksti: Tia Tamminen, Jeniina Rosenberg ja
Sini Neulikko
Kuvat: Curly
Kirjoittajat ovat 18?20-vuotiaita Omnian ammattiopiston lähihoitajaopiskelijoita.
N
uoret aloittavat nykyisin tupakoinnin hyvin varhaisessa vaiheessa, toisinaan jo 12-vuotiaana
tai aiemmin. Kokeilut alkavat
yleensä ystävien esimerkistä,
jolloin myös itse haluaa aloittaa tupakoinnin.
Kieltäytyminen tupakasta tuntuu olevan todella haastavaa. Miksi nuoret eivät välitä omasta
terveydestään, tupakan vaikutuksista omaan kas-
14
CURLY 1 /2 013
Kirjoittajien terveiset
Lisätietoja: www.päihdelinkki.fi
Tee palvelus itsellesi sekä läheisillesi ja lopeta
tupakointi. Koskaan ei ole liian myöhäistä. Se
ei ole varmasti helppoa, mutta todellakin mahdollista. Etsi lisätietoa ja vertaisryhmiä netistä
ja haasta kaveriporukkasi lopettamaan yhdessä.
Aku elokuvien
ihmemaassa
Kauhavalainen miehenalku astuu
luokkaamme itsevarmuutta
huokuen. Hän on Kauhajoen
kauppaoppilaitoksen mediaassistenttiopiskelija. Hän on tullut
kertomaan kiinnostuksestaan
elokuvia kohtaan.
Aku Hietikko haluaa
tulevaisuudessakin
jatkaa elokuvien
parissa.
Teksti: Selena Heinua, 20v.
Kuvat: Aku Hietikko, 19v.
R
innakkaisluokallamme
opiskeleva Aku Hietikko, 19, kertoo kiinnostuneensa elokuva-alasta
kolme vuotta sitten. Silloin hän oli vielä Ähtärissä opiskelemassa rakennusmieheksi. Vaikka hän
arvostaakin sitä alaa todella paljon, niin
se ei tuntunut omalta. Opiskelut vaihtuivat media-assistenttipuolelle. Häntä
houkuteltiin opiskelemaan Etelä-Suomeen, mutta hän päätti lähteä vain Kauhajoelle asti. Olihan se häntä lähin paikka
missä voi opiskella elokuva-alaa.
Maya-intiaaneja ja
avaruusolioita
Hietikko ei ollut ennen media-assistenttiopintojaan koskaan käyttänyt edes videokameraa. Hän
oli pelkästään lueskellut taustatietoja netistä sekä
katsonut Youtube.com -sivuilta videoita.
? Sain käytännöntaitoja vasta koulussa. Opettelin editoimaan koska halusin tehdä videopätkistäni parempia, Hietikko kertoo.
Hietikko näyttää meille itse tekemänsä elokuvapätkän. Elokuvan juoni on mutkaton ja
scifimäinen: maya-intiaanien kalenteri on tullut päätökseensä. Koittaa tuomiopäivä. Toisesta
maailmasta tulee vierailijoita planeetallemme.
Ihmiset hämmästelevät taivaalle ilmestyneitä
outoja aluksia. Hämmennys muuttuu peloksi ja
kaaokseksi, kun käy ilmi, että kyseessä ei olekaan
rauhallinen vierailu. Muukalaiset tuovat mukanaan tuhoa ja kuolemaa.
Akun elokuvan
mainosjuliste.
vasta 19 vuotta ja silti hän kykenee tuottamaan
ammattitaitoista jälkeä valkokankaalle. Erikoistehosteet, kuvakulmat, leikkaukset, musiikki,
näyttelijät ja yksinkertaisesti kaikki on onnistunut ihan täydellisesti. Näiden kuuden minuutin
aikana luulee jo katsovansa oikean elokuvan
traileria. Opettaja Leena Kurikka kysyy elokuvan
päätteeksi uteliaana, mistä Aku sai idean elokuvaansa.
? Se vaan tuli mieleen. En mä sitä sen enempää
miettinyt. Laitoin Facebookiin ilmoituksen, että
menen kylälle kuvaamaan ja tarvitsen vapaaehtoisia näyttelijöitä. Lopulta paikalle tuli 10 henkeä, Hietikko selittää.
Hetken mielijohteesta syntyi taidetta
Yksi tie vie Australiaan
Vaikka elokuvapätkä kestääkin vain 6 minuuttia,
se on laadultaan ihan mieletön. Tekijällä on ikää
Tulevaisuudessa Aku Hietikko aikoo jatkaa elokuvien parissa. Hän aikoo suunnata mahdollisesti
Australiaan opintojensa jälkeen. Siellä hänellä on
sukulaisia, jotka voivat auttaa häntä uralla eteenpäin. Mutta mitään ei ole vielä lyöty lukkoon.
Tulevaisuudessa on monta ovea auki tälle nuorukaiselle, jonka intohimona ovat elokuvat ja niiden ohjaaminen. Ehkä tämä tositarina kannustaa
myös lukijoita toteuttamaan omia unelmiaan.
?
Tiesitkö, mikä on teaserin ja trailerin
ero? Teaseri on elokuvateatterissa
näytettävä lyhyt esittelypätkä, joka kertoo
pian ilmestyvästä elokuvasta. Traileri on
pidempi kokoelma elokuvan tai ohjelman
kohtauksia, josta käy ilmi enemmän
tietoja mm. juoni ja sponsorit.
C U R LY 1 / 2 013
15
Signmark on Suomen
ensimmäinen kuuro
artisti, joka on
tehnyt sopimuksen
kansainvälisen levyyhtiön kanssa.
16
CURLY 1 /2 013
Kuurous on
rikkautta!
Signmark on Suomen ensimmäinen menestynyt kuuro
räppääjä. Kunnostaan hyvin huolta pitävä mies tunnustautuu
työnarkkariksi, jonka haaveena on relata mökillä.
Teksti: Merita Holmberg, 17v.
Kuva: Christian Vagt
1. Mikä on kaukaisin paikka mihin olet matkustanut keikalle?
? Christchurch, Uusi-seelanti vai oliskohan se
tuo Durban, Etelä-Afrikka.
2. Mikä on lempipaikkasi maailmassa?
? Kesämökkini Porvoon saaristossa.
3. Miten sinusta tuli muusikko?
? Ihastuin musiikkimaailmaan isovanhempien avulla. Heillä oli tapana laulaa jouluisin kaiken maailman joululauluja ja halusin myös olla
messissä. Keksin viittoa laulut viittomakielelle ja
siitä kaikki sitten lähti. Käänsin lisää biisejä viittomakielelle ja parikymppisenä päätin lopettaa
kääntämiset ja aloittaa itse kirjoittamaan laulun
sanoja.
4. Miten teet musiikkia?
? En itse tee musiikkia. Minulla on musiikkituottaja, joka hoitaa tämän homman. Minä olen mukana vain ehdottelemassa ja kertomassa mitä ja
minkälaista musiikkia haluaisin.
5. Mistä ideat biiseihin ja sanoituksiin syntyy?
? Minun kokemuksistani ja ajatuksistani sekä
yhteistyössä muitten fiittaajien kanssa.
6. Mitä kuurous sinulle merkitsee?
? Rikkautta. On upeaa saada olla monikielinen.
Viittomakielinen yhteisö on kuin yksi suuri perhe maailmassa. Jos vaikka menen Amerikkaan ja
näen kuuroja kaduilla juttelemassa, niin on erittäin luonnollista mennä moikkaamaan ja ehkä
lyöttäytyä mukaan joukkoon. Tällöin viittominen hoidetaan amerikkalaisella viittomakielellä
tai kansainvälisellä viittomakielellä.
Kuka?
Signmark oikealta nimeltään Marko
Vuoriheimo
l Syntynyt 26.6.1978 Helsingissä
l Koulutus: kasvatustieteiden maisteri
l Esikoisalbumi Signmark julkaistiin v.2006
l Valtion Suomi-palkinto v.2008
l Vuoden kieliteko -palkinto v.2009
l Toinen levy Breaking the Waves v.2010
l Levy-yhtiö: Warner Music Finland
l Sanonut: ?Yhteiskunnan ei tulisi
kohdella kuuroja vammaisina
vaan kielivähemmistönä, jolla on oma
kulttuuri ja historia.?
l
7. Missä olet työskennellyt aikaisemmin?
? Olen ollut mm. luokanavustajana, leirinvetäjänä ja -johtajana sekä valmentanut junnuja.
Viimeksi olin viittomakielen lehtorina Humanistisessa ammattikorkeakoulussa ennen kuin rupesin yrittäjäksi ja artistiksi.
8. Mistä haaveilet?
? Haaveilen sitä, että kaikkien tämän uran rakentamisen jälkeen voin istua mökillä alas ja kertoa
jälkeläisilleni tästä elämäni polusta. Nauttia Suomen luonnosta lähimmäisten kanssa. :)
9. Kuinka huolehdit kunnostasi?
? Harrastan noin 2?3 kertaa viikossa liikuntaa ja
koitan välttää hissien käyttöä tms. Kaikki hyödyt
otetaan käyttöön.
10. Mikä on paheesi?
? Olen oikea työnarkomaani ja minun on päästävä tekemään koko ajan jotain. Pitää välillä keskittyä siihen, että osaan antaa myös itselleni aikaa ja
mennä lomalle. :)
11. Mitä harrastat?
? Jääkiekkoa, lenkkeilyä, kuntosalia sekä kalastusta. Golf on uusi-vanha harrastukseni.
12. Millainen olit 15-vuotiaana?
? Kapinahenkinen, kunnianhimoinen ja itsepäinen. :) Rakastin musiikkia ja urheilua yli kaiken.
13. Missä haluat olla 30 vuoden kuluttua?
? Kesämökilläni lomailemassa. :) Sekä kouluttamassa uusia rap-staroja.
14. Terveisesi Curlyn lukijoille.
? Jos sinulla on asenne, tahto kohdallaan niin
mikään ei ole mahdotonta. Minullekin sanottiin:
?Marko, sinä olet kuuro. Et voi tehdä musiikkia, joten älä mieti artistiuraa liikaa vaan keskity
muuhun!?
Lyhyet:
Lempinimi: Jotkut sanovat edelleen Makeksi.
Kännykkä: iPhone 4
Kirja: Eppu Salmisen kirja
Lehti: En lue kauheasti lehtiä?
Elokuva: Kaikki Jim Carreyn leffat! :)
Ruoka: Meksikolaiset, siitä ei tingitä, eikä
keskustella.
Väri: Musta-valkoinen ja siihen kylkeen joku
voimakas väri esim. turkoosi, keltainen tms.
Lemmikki: Ei ole lemmikkieläintä tällä hetkellä.
Ehkä eläkepäivinä voisi koiran hankkia ja sen on
oltava iso! :)?
Tiesitkö, että maailmassa on satoja
toisistaan eroavia viittomakieliä. Kansainvälisen viittomakielen nimi on gestuno.
C U R LY 1 / 2 013
?
17
Porin suurkirppis on siisti paikka.
Anna hyvän kiertää
K
un olin yläasteella, äiti osti
minulle
talvitakin
kirpputorilta. Muistan
kuinka häpesin sitä.
Takkini ei ollut uusi, vaan
käytetty. Kaverini kehuivat takkiani
ja kyselivät mistä olin sen ostanut,
mutta valehtelin takin olevan äitini
vanha, löytyi vaatekaappeja siivoillessa. En kestänyt ajatusta että joku
saisi tietää käyttäväni kirpparilta
ostettuja vaatteita. Jos joku luulisi
että olin köyhä, ettei minulla olisi
varaa ostaa kaupasta. En halunnut
erottua joukosta. Kun nyt katson
vaatekaappiini, en näe enää köyhiä
kirpputoriostoksia, vaan kirppis-
18
CURLY 1 /2 013
Mitä piilee kirpputori-sanan takana?
Lähdin paikan päälle ja haastattelin
neljää eri ikäistä naista aiheesta.
Teksti ja kuvat: Inga Kähkönen, 18v.
Kirjoittaja oli mukana Kankaanpäässä
järjestetyssä Curly-lehtiryhmässä.
löytöjä, suoranaisia aarteita. Enää
en valehtele vaatteitteni olevan äitini vanhoja.
Asenteet ennen ja nyt
Suomen
kirppishistoria
alkaa
1900-luvun puolivälissä. Markkinoita ja toreja voidaan pitää ny-
kyisten kirpputorien esi-isinä.
Niissä myytiin kyläläisten tuotoksia leivoksista nikkarointeihin sekä
tarpeettomaksi käyneitä tavaroita.
Nykyiseen muotoonsa kirpputorit
nousivat 90-luvun talouslaman jälkeen. Siitä eteenpäin ne ovat yleistyneet ja kasvattaneet suosiotaan.
Nykyään lähes joka kunnassa on
oma kirpputorinsa.
Sanana kirpputori ei imartele.
Kirput tuovat väistämättä mieleen
vanhan ja likaisen. Se kertoo myös
ihmisten ennakkoluuloista käytettyihin tavaroihin. Käytetyt vaatteet
olivat nimittäin aikoinaan köyhyyden mitta. Jos ei ollut varaa uusiin
vaatteisiin, oli ostettava käytettyjä.
Meillä Suomessa raha-asiat on aina
pidetty omina tietoina. Käytetyt
vaatteet olivat häpeätahra.
Mutta onko näin nykyaikana?
Omaavatko ihmiset vielä ennakkoluuloja kirppareita kohtaan? Kysyin
asiaa kahdelta opiskelijalta.
? Kyllä, ennakkoluuloja oli ja on
vieläkin jollakin tasolla. Minulla on
hinta ja yksilöllisyys iskevät, kertoi
18-vuotias Irene.
Halpoja löytöjä
Edullisuus onkin varmasti yksi
suurimmista houkutuksista kirpputorilla. Uusi on aina uutta, mutta jos tuotetta on käytetty vain
kerran ja hinta pari vaivaista euroa, on hinta-laatusuhde kohdillaan! Kirpputoreja suosivatkin
erityisesti pienituloiset opiskelijat.
Halvoissa hinnoissa piilee kuitenkin myös huonoja puolia.
? Vaatekaupoilla käydessä hintoja katsoo kauhistuneena. 50? kuluu
heittämällä, kun taas kirpparilla saa
kassikaupalla tavaraa samalla hinnalla, kertoi 42-vuotias perheenäiti
Titta.
Vaatekauppojen hinnat tuntuvatkin hipovan pilviä, jolloin
kirpputorikävijän on vaikea palata
kauppoihin. Mielessä pyörii ajatus:
?Kuinka paljon tälläkin rahalla olisikaan ostanut kirppikseltä!?. Kaikkea ihmiset eivät kuitenkaan halua
ostaa käytettyinä. Naiset täsmensivät, että jotkut tavarat tulee ostaa
uusina, esim. alusvaatteet, meikit ja
elektroniikka.
? Kirpputorit ovat löytöjä varten.
Jos tarvitsen esimerkiksi tietynlaisen asusteen, löydän sen kaupasta.
Kirppareita on hauska kierrellä sattumanvaraisten löytöjen
toivossa, täsmensi Emmi, 19v.
Jokaisella omat
aarteet
? Nykyisin
kirppislöydöt ovat
minulle aarteita,
kirjoittaa Inga.
tietyt vakkaripaikat joiden tiedän
olevan siistejä ja joissa myydään
laadukasta tavaraa. Olen käynyt
myös paikoissa, jossa vaatteet olivat nuhruisia. Epäsiistit kirpputorit lisäävät ennakkoluulojani uusia
paikkoja kohtaan, joten nykyisin
käyn vain tuntemissani paikoissa,
kertoi 18-vuotias Anette.
? En muista omanneeni mitään
erityisiä asenteita kirpputoreja kohtaan. Nykyään asenteeni ovat ainakin pelkästään positiiviset. Sama tavara mistä kaupassa maksat monia
kymmeniä euroja saat kirpparilta
parilla kolikolla. Opiskelijana halpa
Mitä löytöjä kirpparilta voi
siis tehdä? Mitkä olivat naisten
kaikkien aikojen parhaimpia
kirppislöytöjä?
? Etsin kauan ruskeaa nahkatakkia, enkä ollut raskinut ostaa sitä
kaupasta. Sitten löysin kirpputorilta lähes käyttämättömän takin
kymmenellä eurolla. Takki on ollut
kovassa käytössä, kertoi Emmi.
? Maksoin viisi euroa loistavasti
toimivista kaiuttimista. Ne ovat jääneet mieleen!, muisteli Irene.
? Ostin Högl-merkkiset goretex-saapikkaat 13 eurolla. Olin
äimistynyt kun kuulin niiden maksavan kaupassa 150?!, vastasi Titta.
? Löysin oman, yksilöllisen
tyylin, kertoi Anette.
Yksilöllinen tyyli onkin monen
kirpputorikävijän mielessä. Kirpparilta löytää sellaisia vaatteita joita ei välttämättä löydä kaupoista.
Vaatteet voivat olla peräisin mistä
tahansa, vuosikymmenten takaa tai
toisesta maanosasta. Samanlainen
vaate tuskin kävelee heti vastaan.
Kierrätystä
parhaimmillaan
Kierrätys ja ekologisuus ovat ajankohtaisia aiheita ja niistä on puhuttu viime vuosien aikana maailmalla
entistä enemmän. Yksi ihminen ei
muuta maailmaa, mutta jokainen
voi antaa omaa panoksensa luonnon eteen. Ihmiset kyllästyvät helposti tavaroihinsa, vaikka ne olisivatkin vielä käyttökelpoisia. Silloin
kierrättäminen on hienointa mitä
voi tehdä. Toiselle vanha ja turhaksi havaittu voi olla toiselle aarre.
Kierrättämällä vähennämme myös
jätettä. Näin säästämme luontoa ja
energiaa. Kysyin haastateltaviltani
ajattelevatko he ekologisuutta tehdessään ostoksia kirpputoreilla.
? Kyllä. Jokainen voi tehdä oman
ekotekonsa, ja minä teen sen näin,
vastasi Emmi.
? En ajattele ekologiaa ostoksia
tehdessäni. Tietysti kierrättäminen
on hieno asia, muttei se ole päällimmäisenä mielessäni löytöjä tehdessäni, kertoi Anette.
Kirpputoritoiminnalla tehdään
myös hyväntekeväisyyttä. Monet
järjestöt, kuten Punainen Risti ja
UFF, pitävät yllä omia kirpputoreja ja second hand-kauppoja. Niiden tuotolla järjestöt rahoittavat
toimintaansa tai lahjoittavat rahaa
hyväntekeväisyyskohteisiinsa. Järjestöille voi kuka tahansa lahjoittaa
tavaraa myyntiin. Myös ostamalla
näistä kirppareista tuet järjestöä ja
autat jotakuta apua tarvitsevaa.
Käytetyn tavaran hyväksikäyttäminen on hyödyllistä monin tavoin.
Meidän kaikkien tulisi vain ottaa
epäluulojen tummaa mörköä niskasta kiinni, heittää pesukoneeseen
ja pistää se myyntiin. Ehkä se saisi
paremman kodin jostain muualta.
Itse olen jo läksyni oppinut, joten
osaan antaa hyvän kiertää. Anna
sinäkin!
?
Tiestikö, että kirpputorit
(ransk. marché aux puces)
ovat kotoisin Ranskasta.
Nimitystä käytettiin
ensimmäisen kerran 1800-luvun
lopulla Pariisin Saint-Ouenin
kirpputorialueesta, joka on
edelleen toiminnassa.
C U R LY 1 / 2 013
19
Hanna-Pirita Lehkosen strippi.
Hanna-Pirita Lehkonen
? hannapirita.sarjakuvablogit.com
1.
Minua inspiroivat eniten kaikenlaiset pienet, hauskat tapahtumat, joita elämässäni
tapahtuu. Eniten innostun, kun joku ystävistäni
tai sukulaisistani sanoo tai tekee jotakin, mikä
saa minut nauramaan. Silloin ajattelen, että haluan jakaa tuon asian muidenkin kanssa, että
muutkin voivat nauraa. Suurin inspiraationi on
se, jos siten saan tehtyä jonkin ihmisen päivästä
hitusen paremman.
2.
Aloitin ensimmäisen blogini jo vuonna
2009. Sen jälkeen olen kokeillut monenlaisia blogipalveluita kunnes lopulta vuonna 2012
päädyin sarjakuvablogit.comiin, josta olen pitänyt todella paljon. Blogin minut sai aloittamaan
käynti Helsingin sarjakuvafestivaaleilla, jossa
sain tietää, että monet sarjakuvataiteilijat pitävät
blogeja. Inspiroiduin siitä todella paljon ja aloitin
oman pitämisen heti kotiin päästyäni! Sarjakuvafestivaaleilla käynti on joka vuosi minulle suuri
inspiroivan voiman lähde! On mahtavaa tavata
muita sarjakuvantekijöitä.
3.
Seuraan aika vähän sarjakuvablogeja, eniten seuraan taideblogeja tumblr.com-palvelussa. Yksi suosikeistani on Gingerhaze-blogi
Tumblrissa. Hänen kuvituksensa ovat todella
hauskoja ja välillä hän tekee myös sarjakuvia.
Jonkin verran seurailen myös tuttujeni sarjakuvablogeja ja pidän erityisesti Mari Ahokoivun J?ai
le réveil difficile -blogista.
Lisää sarjakuvablogeja löytyy
mm. osoitteesta sarjakuvablogit.com.
!
!
!
!
!
C U R LY 1 / 2 013
21
Jakartassa asuu lähes 10 miljoonaa ihmistä.
Opiskelijaelämää
Jakartassa
Miltä näyttää nuoren elämä
toisella puolella maailmaa?
Haastoin kuusi indonesialaista
opiskelijaa IPMI International
Business Schoolista
kertomaan elämästään maan
pääkaupungissa Jakartassa.
Teksti: Fatma Marei, 20v.
Opiskelijat: Nazneen A. Judge, 18v., Richard Owada, 18v.,
Nasreen A. Judge, 19v., Stephanie Tanya Tumbelaka, 18v.,
Muhammad Fadhilla Djaelani, 18v., Shidqi Prasetyo, 20v.
Kuvat: Fatma Marei
22
CURLY 1 /2 013
I
ndonesia on maailman neljänneksi
suurin maa. 250
miljoonan ihmisen
ja tuhansien saarien maahan mahtuu monenlaista
kulkijaa. Aboriginaalien sukuheimoja, arabialaisten kauppiaiden ja
hollantilaisen imperiumin jälkeläisiä, suuri kiinalainen yhteisö jne...
Pääkaupunki Jakartassa asuu
lähes 10 miljoonaa ihmistä.
Indonesiassa on paljon perinteitä, joista suurin osa tulee eri uskonnoista. Itsenäisyyspäivä 17.8.
on kuitenkin juhla, joka yhdistää
kaikkia.
? Itsenäisyyspäivänä tapaamme
naapureita, ystäviä ja sukulaisia ja
menemme hauskoihin tapahtumiin. Pelejä järjestetään aikuisille ja
lapsille. Suosittuja pelejä ovat pussihyppely, ankeriaan nappaaminen ja
?lahjapalmuun? kiipeäminen, opiskelijat kertovat.
Monimuotoinen kulttuuri
Indonesiassa on maailman suurin
muslimiväestö, joten huivia käyttävien naisten näkeminen on tavallista. Ostoskeskukset, työpaikat ja
yliopistot tarjoavat rukoustilan ihmisten käyttöön. Yli 80 % väestöstä
on muslimeja, mutta uskonvapautta
kunnioitetaan vahvasti.
Indonesialaiset uskovat lujasti
kansallismottoonsa ?yhtenäisyyttä moninaisuudessa?. Tämä näkyy
arkielämässä. Esimerkiksi jos käy
syömässä kaveriporukan kanssa,
huomaa, että jokainen tekee ruokarukouksen oman uskonsa mukaan.
Ihmiset haluavat myös vaihtaa ajatuksia ja ovat innokkaita keskustelemaan näkemyksistään. Tämän
takia indonesialaiset tuntevat hyvin
monia uskontoja.
Suurimpien uskontojen juhlia
juhlitaan näyttävästi. Muslimien Eid-juhlan aikaan liikkeellä
on noin 200 miljoonaa ihmistä.
Joulun
aikaan
ostoskeskukset
ovat täynnä koristeita ja tekolunta. Shoppailun lomassa voi jopa
pyörähtää tekojäällä luistelemassa.
Diwalia, ?valon juhlaa?, juhlitaan
pääasiassa paratiisisaari Balilla, jossa valtaosa väestöstä on hinduja.
Diwalin aikana saarella on paljon
hauskoja tapahtumia.
Luontoa ja ostoskeskuksia
Indonesia tunnetaan rikkaista
luonnonvaroistaan, mutta maan
toinen tunnusmerkki on ostoskeskukset. Erityisesti suurissa miljoonakaupungeissa kuten Jakartassa
löytyy ostoskeskuksia lähes joka
kadulta. Kauppoja on kansainvälisistä huippumerkeistä paikallisiin
erikoisuuksiin kuten batiikkiin.
Ostoskeskukset tarjoavat myös
viihdettä: on karaokesaleja, josta voi vuokrata karaokehuoneen
ystävien kanssa, kahviloita, keilauspaikkoja ja jopa luisteluratoja. Ostoskeskukset ovat valtavia,
mutta usein vain kuusikerroksisia. Tyypillisessä toimistotalossa
kun on noin 55 kerrosta.
Opiskelijaelämää
Koulutuksen perusrakenne on
sama kuin Suomessa: 6 vuotta
ala-asteella, 3 vuotta yläasteella
ja 3 vuotta lukiossa. Kirjoitusten jälkeen alkaa haku yliopistoopintoihin. Indonesiassa on sekä
valtion että yksityisiä yliopistoja.
Valtion yliopistot ovat hyvin
suuria, mutta molemmat tarjoavat korkeatasoista opetusta.
? Oma yliopistomme on yksityinen ja erikoistunut englanninkielen opettamiseen ja hyvään
opiskeluilmapiiriin.
Yliopisto
onkin yksi Indonesian parhaista,
nuoret kertovat.
Opiskelijoilla on koulua seitsemästä neljään maanantaista perjantaihin. Pitkät opiskelupäivät
ja Jakartan liikennekaaos aiheuttavat sen, ettei nuorilla ole paljoa
vapaa-aikaa arkipäivisin.
Viikonloppuisin he käyvät ostoskeskuksissa, elokuvissa, karaokessa, kahvilassa tai keilaamassa.
Moni harrastaa musiikkia, urheilua tai tanssia. Ehdottomasti
suosituimmat urheilulajit ovat
jalkapallo ja koripallo. Loput
vapaa-ajasta käytetään perheen
kanssa olemiseen ja opiskeluun.
Miltä kuulostaisi
nettilukio?
Aloitin nettilukion tammikuussa 2013.
Tavallisen lukion päiväjärjestyksen sijaan
nettilukion opiskelijana päätän itse oman
päiväjärjestykseni.
Teksti ja kuva: Saija Puumalainen, 23v.
Opiskeluun nettilukiossa tarvitset vain vapaan
pääsyyn tietokoneelle, vakaan nettiyhteyden
ja kuulokkeet, joissa on mikrofoni.
O
tavan opisto on tarjonnut
nettilukiomahdollisuutta
vuodesta 1997 ja on osa
aikuislukiota. Nettilukio toimii kuten
normaali lukio, mutta vaan netissä
eikä kokeet ole pakollisia. Kurssit
suoritetaan tehtävillä, esseillä ja livetunneilla opettajan kanssa. Kurssit
voi myös suorittaa tekemällä kokeet
lähilukiossa.
Oppimisympäristö Muikku
Yksi Indonesian tunnusmerkeistä on valtavat ostoskeskukset.
Nettilukiossa on monia erilaisia kursseja valittavaksi ja niitä voi suorittaa
myös ryhmäkurssina muiden oppilaiden kanssa. Ryhmäkursseilla on kuitenkin aikaraja, jotta kaikki olisivat
valmiina samoihin aikoihin.
Nettilukio toimii oppimisympäristö Muikun kautta netissä. Siellä
ilmoittaudutaan kursseille, tehdään
tehtäviä, luetaan oppimateriaalia
ja kirjoitetaan oppimispäiväkirjaa. Muikusta löytyy apuvälineet
ja yhteystiedot opettajiin, opintoohjaajiin ja muihin oppilaisiin. Facebookin kautta pääsee yksityiseen
Muikkuverkko -ryhmään, jossa voi
vaihtaa kokemuksia ja pyytää apua
muilta opiskelijoilta ja tutoreilta.
Lukiokirjat
Etuna nettilukiossa on, että opiskella
voi 24/7 oman aikataulun mukaan.
Valitset itse kurssisi, aikataulusi sekä
mitä kirjoja tarvitset opiskeluun ja
mitä et. Tarvittu kirjamäärä on paljon pienempi kuin normaalilukiossa,
koska itse voi kurssien perusteella
miettiä tarvitseeko kirjaa.
Kirjapakkoa ei ole, luukuun ottamatta yhtä kirjaa. Se on taulukkokirja
Maol, jota tarvitaan matematiikassa,
kemiassa ja fysiikassa. Tarvittavat
kirjat voi myös lainata kirjastosta.
Aloittaminen nettilukiossa
Muikusta löytyy paljon materiaalia,
jotka vastaavat kirjaa. Opettajat
ovat myös laittaneet videoita opetuksesta, jotka ovat todella hyödyllisiä
oppimisessa.
Nettilukion voi aloittaa 16-vuotiaana, jolloin erona on, että pakollisten kurssien määrä on hieman
suurempi kuin yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden.
Jos nettilukio kuulostaa hyvältä sinulle tai haluat lisää tietoa,
käy sivuilla www.otavaopisto.fi ja
www.nettilukio.fi.
C U R LY 1 / 2 013
23
Munakoisopihvit
Munakoisopihvit on hyvä välipala vaikka
koulun jälkeen. Nopea ja helppo tehdä.
Pilko munakoiso haluamasi kokoisiksi pyöreiksi viipaleiksi. Laita laakeaan astiaan
vähän suolaa ja sitten päälle munakoisot.
Anna niiden ?itkettyä? vähän aikaa, jotta
ylimääräinen kitkerä neste lähtisi pois.
Sivele munakoison palat rypsi/kasvisöljyllä ja pyörittele sen jälkeen murskatuissa
cornflakeissa. Paista, kunnes ovat kullanruskeita. Niiden kanssa sopii jokin raikas
salaatti, johon voi laittaa sekaan vaikka
erilaisia siemeniä.
Kasvisruoalla
terveyttä
elämään!
Kasvissosekeitto on pehmeää ja täyttävää.
24
CURLY 1 /2 013
Kasvisruoka on hyvää ja
terveellistä, kunhan muistaa
syödä tarpeeksi monipuolisesti.
Teksti ja kuvat: Pauliina Ropponen, 17v.