Curly 1/2017 - Lehtiluukku.fi

1 CURLY 1/2017 Summerin Emma CURLY B ring M e T he H orizon LEHTI NUORILTA NUORILLE 1/2017 | #72 | 11.5.2017 | ISSN 1455-2574 | www.curly.fi 20. Vuosikerta 20. Vuosikerta GHOST IN THE SHELL Unelmat
2 CURLY 1/2017 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 13 Curly-kolumni: Unelmia, unelmointia ja unohtumattomia muistoja 14 Unelmointi on puoli voittoa 16 Unelma nimeltä Silopuu 18 Minun Haaveita! 20 Elömä ilman internettiä? 21 Mielipide: Mitä teen kesälomalla Kannessa: Summerin Emma s.4 Bring Me The Horizon s.12 Ghost in the Shell s.6 Vihti Joensuu Tornio 6 Kuopio 3 Pääkirjoitus: Haaveena unelma 4 Silppuri: Huippis Saara Sihvonen, Curlyn hallituksen uudet jäsenet, Reaktori, Minjan haaveet, Summerin Emma 6 Silppuri: Manga-arvostelussa: A Girl on the Shore, Leffaesittelyssä uutuudet 8 Curly-kolumni: Unelmoi isolla sydämellä 9 UNELMAgallup 10 Kommentti ja Mielipide 11 Curly-kolumni: Unelmat ovat kannattavin perusta päätöksille 12 Bring Me The Horizon –keikka-arvio Ku va : P a ra m o u n t P ic tu re s In te rn a tio n a l Lim ite d Curly ilmestyy vuonna 2017 kaksi kertaa; keväällä verkossa nettiartikkeleina ja näköislehtenä sekä syksyllä myös oikeana, painettuna paperilehtenä! Tilaa syksyn Curly -lehden numero ilmaiseksi kotiisi: curlynpipsa(a)gmail.com. Kolari #72 11.5.2017 20. vuosikerta ISSN 1455-2574 LEHTI NUORILTA NUORILLE Curly-lehti on nuorten tekemä lehti nuorille. Lehteä julkaisee valtakunnallinen, mediakasvatuksellinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly-lehti ilmestyy kaksi-neljä kertaa vuodessa. Tämä lehden numero ilmestyy vain verkossa nettiartikkeleina ja näköislehtenä osoitteissa www.curly.fi ja www.lehtiluukku.fi Syksyn numero ilmestyy myös paperisena! PÄÄTOIMITTAJA: Pipsa Sinkko-Westerholm 0400-934455 curlynpipsa(a)gmail.com www.curly.fi Curlyn Pipsa (Facebook, Instagram ja Twitter) TÄTÄ LEHTEÄ OVAT OLLEET TEKEMÄSSÄ: Stina Henriksson Emma Hormaluoma Teijo Jalkanen Toni Jefremoff Emma Kakkonen Menni Lasarov Sara Luosta Lusku Petriina Perttula Anniina Ropponen Pauliina Ropponen Satu Salonen Outi Turunen Kaisa Vahteristo Mimmi Väkinen Minja Ulán Yeesin Pekka KOLARIN YLÄKOULUN 9-LUOKAN OPPILAAT: Johanna, Viljami ja muut LEHDEN ULKOASU: Kasperi Lundgren CURLY RY:N OSOITE: Sörnäisten rantatie 31 Nuorten toimintakeskus Happi 00500 Helsinki HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA: Sonja-Maarit Leppänen Curly Media ei vastaa kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta, ellei erikseen toisin sovita. Kaikki Curlyyn tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää ja julkaista uudelleen toteutusja jakelutavasta riippumatta. Lähetä palautetta osoitteeseen: curlynpipsa(a)gmail.com Tähän lehteen juttuja ovat kirjoittaneet, kuvanneet ja kuvittaneet nuoret mm. Torniosta, Kolarista, Joensuusta, Kuopiosta ja Vihdistä. Kartta: Minja, 18v.
3 CURLY 1/2017 dät liikkeessä. Siksi sitä pitäisi harrastaa ihan meidän jokaisen. Keksitään itsellemme unelmia! Mutta pitää varoa; ne voivat toteutua. Tänä vuonna Curly ilmestyy kaksi kertaa; keväällä sähköisenä ja syksyllä myös painettuna, paperisena lehtenä. Kyseessä saattaa olla Curlyn kaikkien aikojen viimeinen paperilehti, joten sen tekemiseen kannatta tulla mukaan. Samalla voimme kaikki unelmoida, että Curly saa jatkaa vielä ensi vuonnakin toimintaansa. Ihanaa kesää! Pipsa, päätoimittaja A ndy McCoy on sanonut, että varo mitä haluat, sä saat sen. Heitossa on vinha perä, sillä asioilla, joihin laittaa huomiota ja aikaa ja vaivaa on tapana järjestyä ja onnistua. Saattaa olla, että kyse on henkimaailman asioista. Että laittamalla energiaa tiettyyn ajatukseen, alkaa maailman energiavirrat värähdellä ja kuljettaa tapahtumia toivottuun suuntaan. Minulla ei ole koskaan ollut suuria unelmia. Olen niihin liian tylsä, laiska ja mukavuudenhaluinen. Minulla ei ikinä ollut haaveammattia tai tavaroihin liittyviä unelmia. En haluaisi olla julkkis, koska silloin ei saisi kulkea rauhassa kadulla. En haluaisi olla upporikas, sillä kaikki kadehtisivat. En haluaisi olla iso pomo hienossa firmassa, sillä silloin pitäisi tehdä hulluna duunia ja ottaa paljon vastuuta. Voisi sanoa, että kaikki mitä olen todella toivonut, on toteutunut. Miksei se riitä? Unelmointi on meille tärkeää. Se nostaa meidät aamulla sängystä ja nostaa arjen yläpuolelle. Paremmasta tai muutoksesta unelmointi pitää meiHaaveena unelma PÄÄKIRJOITUS TILAA ILMAINEN CURLY-LEHTI Kyllä kiitos, haluan saada Curly-lehden veloituksetta suoraan kotiin. CURLYN VOI TILATA ILMAISEKSI MYÖS NETISTÄ OSOITTEESTA: WWW.CURLY.FI Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Syntymävuosi Yhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin. Curly on nuorten tekemä lehti nuorille. Vuonna 2017 Curly ilmestyy paperisena yhden kerran. Tutustu ja ihastu! Tarjous koskee Suomea. Aiemmat tilaukset yhä voimassa. Curly ry Sörnäisten rantatie 31 00500 Helsinki Kirjepostimerkki MIKÄ CURLY? Curly on nuorten mediaprojekti, jossa tehdään mm. lehteä, videoita ja internetsivuja. Lehteä julkaisee valtakunnallinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa median keinoin. Samalla yhdistys edistää nuorten mediakulttuuria ja kannattaa terveitä elämäntapoja. Toiminnassa nuoret oppivat mediataitoja monipuolisesti, esim. kirjoittamista, valokuvaamista, videoiden toteutusta, internetin käyttöä ja mediakriittisyyttä. Toiminnan vetäjinä työskentelevät nuorisotyön ja viestinnän ammattilaiset. Curly ry järjestää nuorille mediaan liittyvää harrastustoimintaa, mm. viikoittain kokoontuvia mediakerhoja, viikonloppukursseja ja leirejä. Lisätietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta www.curly.fi Tervetuloa Curlyn ihmeelliseen maailmaan! 1 CURLY 2/2016 CURLY LEHTI NUORILTA NUORILLE 2/2016 | #71 | 13.5.2016 | 19. vuosikerta ISSN 1455-2574 | www.curly.fi CURLY ERNESTO NETO PÄÄTTÄJÄMIITTI LISA LYSTAM
4 CURLY 1/2017 SILPPURI REAKTORI 2017 Suomen suurin talvilomatapahtuma Reaktori järjestettiin kolmatta kertaa Helsingin Messukeskuksessa. Kolmen päivän aikana paikalla vieraili yli 12 000 pääkaupunkiseutulaista nuorta. Tekemistä riitti, sillä tapahtumassa 48 näytteilleasettajaa tarjosi kävijöille muun muassa liikuntaa, kädentaitoja ja yhteiskunnallista tekemistä. Reaktorin osallistujia innosti etenkin tapahtuman vetonaulaksi muodostunut rodeohärkä, jonka selässä pysyttiin keskimäärin 10 sekuntia! R oh ke im m at p ää s i v ä t k o k e ilema an pää hän s ä t or ak k a h a t tu a. Raisio on käynnistänyt Elovenavälipalatuotteiden historian suurimman markkinointikampanjan, jonka tähdeksi on valittu kansainvälinen huippumalli Saara Sihvonen. Hän ponnahti kuuluisuuteen Suomen Huippumalli haussa -ohjelmasta, jossa sijoittui toiseksi vuonna 2010. Sen jälkeen hän on toiminut mallina mm.Saint Laurentin, Mulberryn, Balmainin, Celinen, Armanin, Hèrmesin ja Givenchyn näytöksissä. Elovena on Sihvoselle unelmien yhteistyökumppani, sillä kaurapuuro on kuulunut hänen aamurutiineihinsa aina. Elovena on ollut minulle aina tosi raCurly ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 11.4. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Pilvi Nikarmaa, 20, ja Iina Körkkö, 23. Pilvi on kotoisin Kuopion lähettyviltä LeppävirralIin a , 23 v. Pi lv i, 20 v. Ro d e oh ä r k ä ol i su o s i t tu kohde R eakt o r issa t än ä v uo nn a. CURLYN UUDET HALLITUKSEN JÄSENET ta ja opiskelee Helsingin yliopistossa viestintää. Iina on kotoisin Ivalosta ja on löytänyt tiensä Tornion kautta Helsinkiin, jossa työskentelee nuoriso-ohjaajana. UNELMIEN YHTEISTYÖKUMPPANI kas brändi. Ensimmäisissä kesälomaduuneissa olen hyllyttänyt Elovenatuotteita kaupan hyllyille kauniiseen järjestykseen. Elovena-kaurapuuro on ollut osa aamurutiinejani niin kauan kuin muistan. Jo kouluaikoina minulla oli aina pikapuurot mukanani, Sihvonen kertoo. Nykyisin New Yorkin Williamsburgissa asuva Saara Sihvonen aloittaa jokaisen aamunsa Elovena-puurolla riippumatta siitä, missä päin maailmaa hän työskentelee. Kuva: Saara Sihvonen/Raisio Oyj MINJAN HAAVEITA Curlyn työharjoittelija Minja, 18, haaveilee valokuvaajan ammatista ja lämpimästä kesästä. Lue lisää Minjan haaveista s.14! ”Pienenä haaveilin pitkään omasta kanista ja se haave toteutui. Haaveammattini oli opettaja, joka on kyllä täysin muuttunut ajan kuluessa. Nykyinen haaveammattini on näyttelijä. Unelmoin terveestä, onnellisesta ja pitkästä elämästä ja että saisin vielä jonain päivänä näytellä jossain suuressa elokuvassa. Unelmointi on minulle tärkeää, koska silloin on jotain minkä eteen tehdä töitä. Tällä hetkellä harrastan tanssia, näyttelemistä ja kuoroa. Teen töitä YLE:n Summerin juontajana. Tänä keväänä olin myös työharjoittelussa YLE:llä.” Seuraa Emmaa: instagram&snapchat: emtsuu SUMMERIN EMMAN HAAVEET Teksti: Emma Kakkonen, 14v., Joensuu Kuva: Menni Lasarov Huippumalli Saara Sihvosen unelmista on tullut totta.
5 CURLY 1/2017 SILPPURI Tunteettomien lasten tunteellinen matka A Girl on the Shore kertoo tummanpuhuvan ja melankolisen tarinan Keisuke Isobesta ja Koume Satosta, kahdesta 15-vuotiaasta nuoresta, joiden suhde on kaikkea muuta kuin rakkautta. He ovat niinsanotusti friendswith-benefits eli heidän suhteensa on pelkkää seksiä. Ei romanssia, eikä todellakaan mitään söpistelyä, vaan pelkkää kaunistelematonta, kahden ihmisen välistä hydrauliikkajyystöä. Ja kaikki tämä sen takia, että Koume joutui itseään vanhemman paikallisen pelimiehen, Misakin, kylmän kohtelun uhriksi. Se mikä tästä mangasta tekee mielenkiintoisen ja todellakin lukemisen arvoisen on sen päähenkilöt ja heidän suhteensa eteneminen. On mielenkiintoista seurata kuinka Keisuke haluaisi Koumesta muutakin kuin vain seksiseuraa, kun taas Koume ei halua sitä samaa Keisukesta. Pidin erityisesti siitä tavasta, kuinka näiden nuorten mielenmaisema, ajatukset sekä suhde toisiinsa muuttuu ja kuinka se on kuvattu kahden täysin tavallisen nuoren näkökulmasta. Kuten olen monessa aiemmin lukemassani mangassa pyrkinyt, myös tässä pyrin olemaan piittaamatta Tekstit: Sara Luosta, 26v., Helsinki Kuvat: Future Film, CoMix Wave Films ja Cinemanse Oy/Filmikamari ry. A UNITED KINGDOM Elokuva ei ole vain elokuva, vaan tositapahtumiin perustuva kaunis tarina siitä, kuinka rakkaus ja päättäväisyys voivat muuttaa kansakuntia. Romanttisen draamaelokuvan on ohjannut Amma Asante ja pääosissa nähdään Rosamund Pike ja David Oyelowo. Käsikirjoitus on Guy Hibbertin. K12. Kesto: 111min. Arvosana: 8/10 YOUR NAME Japanilaisen Makoto Shinkain omalaatuiseen ja groovaavaan manga-sarjakuvaan perustuva anime, jonka hän itse on myös ohjannut. Elokuva on nopeatempoinen ja hämmästyttävä satu täynnä rakkautta ja taikaa. Pääosien äänissä Ryunosuke Kamiki ja Mone Kamishiraishi. K7. Kesto: 107min. Arvosana: 8/10 TUNTEMATON TYTTÖ (LA FILLE INCONNUE) Belgialaisten veljesten Jean-Pierre ja Luc Dardennen draamaelokuva on koruton kuvaus ihmisten kohtaamisesta ja synninpäästöistä. Pääosan Adèle Haenel koskettaa vähäeleisellä, mutta realistisella näyttelijäntyöllään. K12. Kesto: 106min. Arvosana: 8/10 Teksti: Toni Jefremoff, 22v., Tornio Kuva: Lusku Arvostelussa: Manga-albumi A Girl on the Shore Japaninkielinen alkuperäisteos: Umibe no Onnanoko Tekijä: Inio Asano Mangan julkaissut englanniksi: Vertical Julkaisuvuosi: 2011 Sivumäärä: 406 (tuplapokkari) Ikäraja: 18+ taiteesta sen suuremmin. Mutta tällä kertaa se oli mahdotonta, sillä albumin tarkoin piirretyt valokuvataustat ja taidokkaasti piirretyt hahmot tulivat naamalle. En voinut muuta kuin katsoa sitä silmät suurina. Suosittelen A Girl on the Shorea ehdottomasti luettavaksi. Kyseessä on yksi henkilökohtaisesti raskaimpia teoksia, joita olen lukenut heti Koe no Katachin jälkeen. Se ei kuitenkaan itkettänyt eikä hymyilyttänyt kuin edellä mainittu, vaan sai minut pohtimaan omaa mielenmaisemaani ja sitä, kuinka samanlaisia ajatuksia kuin Keisuke olen käynyt läpi. Siksi ainakin minä olin juuri oikea ihminen lukemaan tuollaisen teoksen.
6 CURLY 1/2017 R upert Sandersin ohjaama Ghost in the Shell vie seikkailupyrähdykseen, josta löytyy tyydytystä ja toimintaa sekä filosofiaa sitä kaipaavalle mielelle. Cyberpunk-maailma erikoistehosTeksti: Sara Luosta, 26v., Helsinki Kuvat: Paramount Pictures International Limited Ohjaus: Rupert Sanders Näyttelijät: Scarlett Johansson, Takeshi Kitano, Juliette Binoche, Michael Pitt ja Pilou Asbæk Kesto: 107 min. K12 Perustuu Masamune Shirow’n luomaan ja Kodansha Comicsin julkaisemaan samannimiseen mangasarjakuvaan. Luvattoman makeaa jäätelöä teineen on hätkähdyttävää katsottavaa ja Scarlett Johanssonin vähäeleinen, mutta uskottava näytteleminen päähenkilö Majurina kiehtoo. Majuri on rikosalan huipulla työskentelevä kyborgi, jonka tiimi kohtaa uuden ja yllättävän vaarallisen vihollisen. Etsintä avaa salaisuuksia ja herättää Majurissa suuria tunteita. Vihollisessa on jotakin tuttua ja totuudeksi uskotut rakennelmat alkavat purkautua. Kokonaisuudessaan elokuva on kuin luvattoman makea jäätelö. Sokerina on tunteilla ja teknologialla mässyttelyä ja maanisen nopeaa, sokerihumalaista rymistelyä. Maitoa on se kaikki kulttuurinen riisto ja luonnonvarojen tuhlaus, mitä emme halua edes ajatella. Ja minä olen se, joka söi tämän aisteja hemmottelevan nautinnon Finnkinon uudessa Scape-premiumsalissa. Uudet teknoElokuva-arvostelu: Ghost in the Shell Pääosaa Majuria näyttelee uskottavasti Scralett Johansson.
7 CURLY 1/2017 logiat mahdollistavat scifi-elokuvalle fantastiset puitteet. Itselleni elokuva oli jo kokemuksen arvoinen pelkkien visuaalien vuoksi. Elokuvan 3D -tekniikkaa tehosti entisestään voimakasta fokuksen käyttöä. Se näytti katsojalle tarkasti vain juuri mitä haluttiin näyttää. Scape-salin ääni tuntui yhtä virheettömältä kuin kuva, mutta muuten elokuvan äänisuunnittelu ei jättänyt muistijälkiä. Tarina ja sen ympäristö sekä siihen kiedottu filosofia on aivan fantastisen upean mahtavaa. Oloni tuli ristiriitaiseksi ja hämmentyneeksi, kun yritin miettiä kuinka paljon haluaisin antaa tunnustusta elokuvalle ja kuinka paljon alkuperäiselle mangalle. Hollywoodin trendi tuntuu aina olevan käyttää hyväksi upeat, ihmeelliset tarinat, puristaa niistä makeimmat mehut, ja muokata ne mahdollisimman myyviksi. Päätin katsoa yhden japanilaisista elokuvaadaptaatioista, elokuvan Ghost in the Shell 2.0 ja lukea tietoa alkuperäisestä mangasta. Kun katsoin vanhempaa elokuvaa, hämmennyin niin, etten meinannut pysyä kärryillä. Juonenkulku ja tarina olivat lähes täysin erilaisia siitä huolimatta, että asetelma ja monet kohtaukset olivat samoja. Miksi? Luettuani mangasta vaikutelmani on se, että tuoreen elokuvan kolme käsikirjoittajaa ovat yhdessä punoneet uuden luomuksen länsimaiseen massaan optimoidun. Lukematta mangaa on mahdoton sanoa kuinka paljon muutoksia on. Ainakin pääpahiksen olemus ja alkuperä on muutettu sekä tapahtumien seuraukset. Tämä herättää ihmettelyä. Miksei Hollywood ole halunnut mangan mukaista tarinaa? Lisäksi tavanomaisen valkopesun mukaisesti suurin osa hahmoista on korvattu amerikkalaisilla näyttelijöillä ja he puhuvat englantia Japanissa. Vaikka uuden elokuvan tarinaa on muutettu ja valkopesty radikaalisti, pohdin onko tämänkaltainen kulttuuriryöstö siltikään huono asia. Oman länsimaisen ylpeyteni nieltyäni myönnän, että nautin Hollywoodelokuvan katsomisesta suuresti. Halusin, että aistejani ja tunteitani hivellään ja hellitään, ja että varmasti ymmärrän mitä elokuvassa tapahtuu. Elokuva myös herätti huomioni aivoja ravisuttavalle tarinalle, joka olisi ehkä muuten jäänyt lukematta. Odotan innolla Ghost in the Shell 2: Innocence (2004) -elokuvan katsomista ja erityisesti TV-sarjan Ghost in the Shell: Stand Alone Complex (2002-05) katsomista, joka on kaikista adaptaatioista parhaiten arvostettu. Shirown manga oli alunperin nimeltään K?kaku Kid?tai (”Mobiili panssaroitu mellakkapoliisi”). Taiteilija itse kuitenkin halusi aina nimeksi Ghost in the Shell kunnioituksenosoituksena Arthur Koestlerin psykologisfilosofiselle kirjalle The Ghost in the Machine (1967). Kirja puhuu pääasiassa ihmiskunnan taipuvaisuudesta itsetuhoisuuteen. Ajatuksena on, että mieli on kokonaisuus, mutta samalla osa ruumista, eivätkä ne ole erillisiä toisistaan. Filosofiasta hypätään enemmän käsinkosketeltavaan aiheeseen elokuvassa: seksiin. Missä se on? Manga näyttää seksiä, erityisesti naisten välistä, aivan yhtä eksplisiittisesti kuin väkivaltaa. Tämä tavanomaisen arjen osa, jota raju väkivalta puolestaan ei ole, on jostain syystä kamalaa ja mieltäjärkyttävää. Veren roiskuminen ja raajojen irtoaminen on aivan fine ja taiteellisesti kunnioitettavaa, mutta seksi ja alastomuus tekee taiteesta välittömästi pornoa ja alaikäisille sopimatonta. Tässä on teille on absurdiutta kerrassaan. Ihmisen näköisellä Majurilla ei elokuvassa ole nännejä eikä sukupuolielimiä, eikä seksuaalisuuden olemassaolosta ylipäätään näy kuin varovaisia vihjauksia. Samanaikaisesti elokuvalle tärkeä myyntivaltti on monien ihmisten seksuaalinen kiinnostus pääosan Johanssonia kohtaan. Lopuksi ihmettelen miksi elokuvassa robotit saavat näyttävästi turpaan, mutta ihmiset kuolevat hienovaraisen huomaamattomasti. Suojellaanko meiltä omalta empatialtamme? Emmekö tunne empatiaa koneisiin ja olisiko syytä? Tuleeko asia muuttumaan? Näitä ja monia muita kysymyksiä voi elokuva sinussa herättää jos vain annat. Leffan hyviksenä Takeshi Kitano (vas.) ja pahiksena Michael Pitt.
Onko siinä kuitenkin eroa mistä me oikeasti unelmoimme ja mistä sanomme unelmoivamme? Onko helpompaa heittää juttu vitsiksi, kuin kertoa todelliset unelmansa? Mahdollisesti, sillä onhan unelmat meidän hartaimpia ja henkilökohtaisimpia toiveita. Entä jos joku nauraa tai toteaa, ettei tule ikinä onnistumaan? On helppoa ja turvallista sanoa, että Kolumni: Unelmoi isolla sydämellä KOLUMNI Kaikki me unelmoimme enemmän tai vähemmän, eikä siinä ole mitään pahaa. Raha ja omaisuus, sekä rakkaus ja terveys nousevat suomalaisten suurimmiksi haaveiksi kyselyiden perusteella. Rahasta haaveillaan ensisijaisesti sen tuoman huolettomuuden ja vapauden tähden, vaikka suomalainen lottovoittaja ei pakosti lopeta edes päivätyötään. Ilman rakkautta elämämme olisi tyhjää, emmekä sairaina osaisi nauttia hetkestä. haluaisin voittaa lotossa. Sitä ei tarvitse perustella, eikä sinua pidetä outona. Kukapa ei haluaisi paljon rahaa? Omat unelmani ovat muuttuneet useasti vuosien varrella ja osa niistä on toteutunutkin. Nuorempana haaveilin muun muassa omasta asunnosta, opiskelupaikasta ja koirasta. Nyt ne kaikki ovat toteutuneet ja olen tyytyväinen tilanteeseeni. Unelmien toteutuminen ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki muuttuisi mahtavaksi ja sen jälkeen olisit suorittanut tarkoituksesi elämässä. Unelmien toteutuminen voi tuoda mukanaan pettymyksiä, haasteita, vastuuta, kiirettä ja yllättäviä kuluja. Unelmien toteutuminen voi olla paras asia maailmassa, mutta toisaalta se voi olla ahdistavaakin. Tästäkö olin unelmoinut ja mitä teen nyt? Pelkäämme usein pettyvämme, sillä olemme asettaneet unelmat jalustalle ja niillä on paljon painoarvoa. Unelmat saattavat olla yksi voimaa antavista asioista arjessa, jotka motivoi suoriutumaan ja antavat tavoitteita elämälle. Mutta mitä teemme, kun olemme päässeet päämäärään? Onko matka ollut antoisa ja opettavainen? Pystynkö nauttimaan saavutuksestani ja olemaan läsnä sillä hetkellä? Suurella osalla ihmisistä unelmien luonne pysyy melko samanlaisina, sillä arvomaailmamme kokee harvemmin suuria muutoksia aikuistuttuamme. Suurimmat muutokset tapahtuvat, kun elämäntilanne kokee äkillisen muutoksen, saavutettuamme virstanpylvään tai tavoitteen. Unelmat mukailevat elämäntilannettamme ja toimivat tienviittoina toivomaamme tai vaihtoehtoiseen elämäntilanteeseen. Uusia unelmia syntyy jatkuvasti ja vanhoja kuopataan, mutta kaikkein syvimmät haaveet kulkevat mukana. Elämme tehdäksemme unelmistamme totta, mutta kaiken ei tarvitse toteutua. Jokaisen unelman ei tarvitse olla edes realistinen, vaan ne voivat olla myös kuvitelmia ja haaveita toisenlaisesta elämästä. Elämän onnistumista tai laatua ei voi mitata toteutuneiden unelmien määrällä. Ei tule pettyä, vaikka unelmat eivät toteudukaan, sillä parhaat asiat elämässä tulevat usein yllättäen ja sanomatta mitään. Kannattaa unelmoida isosti, kokeilla uusia asioita, eikä jättää kokeilematta epäonnistumisen pelon takia. Aurinkoista ja unelmien täyttämää kesää toivottaa Pekka, 24v., Helsinki Kuva: Heikki Luoto Pekka on nuorten mielenterveysseura Yeesi ry:n työharjoittelija. www.yeesi.fi 8 CURLY 1/2017
Teksti ja kuvat: Kaisa Vahteristo, 16v., Nurmijärvi Unelmat tarkoittavat eri ihmisille eri asioita. Tässä gallupissa kysyttiin nuorilta heidän unelmistaan ja suhteestaan niihin. Jokaiselta kysyttiin, mitä unelmia hänellä on ja ovatko ne hänelle tärkeitä. Pauliina, 17, Nurmijärvi – Unelmiini kuuluu hyvän opiskelupaikan saaminen. Sellaisen johon olen itse tyytyväinen ja jossa viihdyn. Unelmat ovat minulle tärkeitä, koska ne ohjaavat elämääni ja kertovat miten minun pitäisi toimia ne saavuttaakseni. Ilman niitä olisin suuntaa vailla. Elina, 16, Jalasjärvi – Unelmani on elää mahdollisimman tervettä ja hyvää elämää sairaudestani huolimatta. Tulevaisuuden unelmia ovat ehdottomasti, että saisin opiskella kunnialla loppuun, että minulla olisi hyvä työpaikka jossa viihtyisin, että läheiseni voisivat hyvin ja että voisin nauttia arjen pienistäkin asioista. Pidän unelmia todella tärkeinä, koska ne auttavat motivoimaan juuri silläkin hetkellä kun tuntuu ettei mikään kiinnosta. Jokaisen tulee saada unelmoida pienistä, suurista ja mahdottomiltakin tuntuvista jutuista. Matkan varrella voi tulla oppineeksi vaikka mitä. Hippu, 17, Helsinki – Aion seuraavan viiden vuoden aikana muuttaa omilleni, suunnitella talouteni tarkasti ja ryhtyä vegaaniksi. Mulle enemmän tärkeitä ovat realistiset tavoitteet. Tahdon pienin askelin kerrallaan rakentaa elämäni simppeleistä asioista vakaaksi kokonaisuudeksi. Lara, 17, Espoo – On asioita joita haluan tehdä tai saavuttaa. Haluaisin käyttää tulevaisuuteni tehden jotain josta nautin. Haluaisin auttaa myös muita ihmisiä. Jos vaikka päättäisin, että minusta tulee taiteilija, niin tekemäni taide saattaisi parantaa toisten elämää. Tärkeintä minulle on, että olisin onnellinen. Unelmat ovat minulle tärkeitä, sillä unelmat tekevät minusta sen ihmisen joka olen. Unelmat eivät silti saisi ottaa valtaa elämästä vaan pitäisi pystyä keskittymään siihen mitä muuta tapahtuu ympärillä. Kai, 17, Espoo – Mun unelmiin kuuluu taiteilijan ura. Olen tykännyt taiteesta, erityisesti piirtämisestä ja maalaamisesta koko ikäni. Se on sitä mitä haluan tehdä. Unelmat on tärkeitä. Ne voi olla syy minkä takia tekee töitä. Siis jos teen tätä tiettyä asiaa, olen yhden askeleen lähempänä unelmaani. Se on minulle tärkeää. Hedvig, Helsinki – Tällä hetkellä ajankohtaisin unelma on Kallion lukioon pääseminen. Unelmoin myös Suomesta pois muuttamisesta ja oman paikkani löytämisestä. Minne sitten päädynkin, kuuluu siihen jonkin minua kiinnostavan opiskeleminen. Unelmat ovat olleet minulle tärkeitä läpi elämän. Mulla on ollut pienestä asti erilaisia unelmia, yleensä hyvin isoja ja epärealistisiakin. Isot unelmat motivoivat tähtäämään johonkin ja tekemään asioita niiden eteen. UNELMAGALLUP 9 CURLY 1/2017
P ienen piirin megafoniksi sanotaan sitä kovaäänisintä kaveria, joka haluaa esimeriksi omaa harrastepiiriään tunnetummaksi ja parempaan valoon. Tällainen tapaus minä olen, sillä pyrin tekemään asioita animeharrastepiirini hyväksi ja saada heitä paremmin näkyville. Unelmoin siitä, että anime, manga ja muut pienkulttuurit saisivat vähän enemmän jalkaa oven väliin. Ja että saisimme enemmän vaihtoehtoisempaa, suomenkielistä sisältöä valikoimaamme ja levitettyä sitä entistä laajemmalle yleisölle. Teen itse radio-ohjelmaa nimeltä Radio Revolution, jossa soitan pääPienen piirin megafoni osin animesarjoissa ja -elokuvissa soivia kappaleita. Pidän kotipaikkakunnallani Torniossa animekerhoa, jolla kartoitan alueen animeharrastajien määrää. Käyn myös alan tapahtumissa ja teen niissä jotain pieniä hommia. Eli jonkin verran tulee tehtyä yhteisön sisällä, mutta näkyykö se ulospäin? Ei oikein. Sitä olen yrittänyt edistää kirjoittamalla mm. artikkeleita Curlyyn, kirjoittamalla blogia ja puhumalla asiasta julkisesti radiossa. Toivon rikkovani animeen, mangaan ja muihin pienkulttuureihin liittyviä ennakkoluuloja. Toni Jefremoff, 23v., Tornio Ku va : Lu sk u Kirjoittaja joka ei osannut kirjoittaa Jokainen kirjoittaja kohtaa joskus taudin nimeltä valkoisen paperin kammo. Mitä siis tehdä, kun ei vain saa tekstiä paperille? K ärsin itse muutama vuosi sitten jatkuvasta valkoisen paperin kammosta. Tuntui, kuin kaikki ne sanat, jotka joskus hallitsin olisi imetty minusta. Kuin jokainen idea, jonka sain vain kuivuisi kasaan. Oli kamalaa tuntea aivan kuin oma kyky olisi kokonaan viety pois. Kärsin tästä taudista pitkään, noin vuoden verran ja tuon vuoden aikana en kirjoittanut kotona mitään. Halusin kyllä kirjoittaa, yritin jatkuvasti etsiä ideoita, miettiä juonta ja hahmoja, tarttua kynään ja antaa ajatusten valua paperille, mutta mitään ei tullut. Aivan kuin koko luovuuteni olisi viety, varastettu ja annettu pois. Jokainen idea tuntui kuluneelta, käytetyltä. Tuntui kuin se kyky mikä erotti minut muista, olisi yhtäkkiä kadonnut. Lopulta ryhdistäydyin. Pakottauduin kirjoittamaan, vaikka jokainen sana ja jokainen lause tuntui väärältä. Kunnes yhtenä iltana, päiväkirjaa kirjoittaessani tajusin, että eihän sillä ole väliä onko teksti alussa surkeaa vai ei, kyseessähän on vasta raakaversio. Jokainen kirjoittaja joutuu muokkaamaan tekstiään, palaamaan takaisin ja korjata lauseita, editoida. Niin kuin Paul Valéry sanoi: Oikean kirjoittajan tunnistaa siitä, että tämä ei löydä sanoja. Tästä syystä hänen täytyy etsiä niitä ja näin tehdessään hän löytää parempia. Valkoisen paperin kammosta ei selviä vain odottamalla, että se menee ohi. Sinun täytyy kirjoittaa itsesi ulos siitä. Teksti ja kuva: Outi Turunen, 15v., Vihti 10 CURLY 1/2017 KOMMENTTI & MIELIPIDE
Ensinnäkin pitää todeta, että vihaan päätösten tekoa. Pienikin arkinen päätös tuottaa tuskaa. Siksi yllätin itseni ja monen muunkin lähtemällä Tanskaan unelmieni opiskelupaikan perään. Toisaalta, ehkä olin jo tehnyt päätökseni yhdeksänvuotiaana, kun piirtäessäni mekkoja totesin, että minusta tulee muotisuunnittelija. Olen aina halunnut opiskella muotia, mutta kesti aikansa ennen kuin uskalsin oikeasti tarttua unelmiini. Oli aina helppo järkeillä, että voisin terävänä tyttönä opiskella vaikka mitä; miksi lähtisin niin epävarmalle urapolulle? Nykyään perustelu on minulle melko helppoa; siksi, että se oli ainoa oikea päätös minulle. Siksi, että en halunnut valita ”tavallista” ammattia ja elämää, kokeilematta siipiäni unelma-alallani ensin. Siksi, että istuessani ompeluneula kädessä tunnen tietäväni paikkani maailmassa täydellisesti. Siksi, että mikään ei ole varmaa elämässä, joTeksti ja kuva: Stina Henriksson, 21v., Espoo/Herning, Tanska Unelmat ovat kannattavin perusta päätöksille ten epävarman ja kilpailullisen alan valitseminen ei ole hulluutta, vaan määrätietoisuutta. Minulla menee paremmin kuin osasin kuvitellakaan. Opiskelen upeassa designiin keskittyvässä korkeakoulussa, työskentelen tanskalaisen verkkokaupan Suomen markkinointivastavana ja olen vuoden aikana saanut valtavasti uusia, kansainvälisiä ystäviä. En ole kertaakaan katunut päätöstäni. En, vaikka pyöräni rengas puhkesi heti ensimmäisenä päivänä uudessa kotikaupungissani. En, vaikka useimmiten koulumatkallani joko sataa tai tuulee, usein molempia. En, vaikka olen joskus aivan poikki työstettyäni kouluprojekteja aamuvarhaisesta iltakymmeneen koulussa. Syy tähän on selvä; rakastan sitä mitä teen. Rakastan muodin opiskelua, inspiroitumista, oppimista, kehittymistä ja muotibisneksen ongelmakohtien miettimistä. Kun kohtaan vastoinkäymisiä, muistan kuinka kaikki tekemäni tähtää päämäärääni ja unelmaani. Tajuan, että tämäkin on vain väliaikainen este tielläni ja selvitettyäni sen voin taas ylpeydellä katsoa eteenpäin. On voimauttavaa huomata kuinka itse voi pärjätä vieraassa maassa, täysin uusissa tilanteissa. Ilahduttavinta on kuitenkin, kun saa muistutuksen siitä kuinka paljon rakkaita ja läheisiä ihmisiä minulla on kotimaassa ja kuinka mahtavien ihmisten ympäröimänä olen täällä Tanskassakin. Unelmien perään kannattaa siis lähteä, vaikka tuhansien kilometrien päähän. Kotimaa ja läheiset siellä eivät katoa mihinkään. Kilometrien päässä ystävyyden lujuuden vasta kunnolla huomaa. Lisäksi tulee uusia ystäviä, joiden kanssa saa käydä läpi monia kommelluksia uudessa kotimaassa. Ne antavat yhteisiä muistoja ja perustan lujalle ystävyydelle. Loppujen lopuksi suurin päätös, jonka olen ikinä tehnyt, oli helppo. Olinhan jo pitkään tiennyt mitä halusin tehdä. Paras perusta jokaiselle päätökselle on omien unelmien seuraaminen. Päätös tulee tuskin kaduttamaan ja vaikka kaduttaisikin, pahempaa olisi jättää korttinsa katsomatta. KOLUMNI Jos joku olisi vuosi sitten kertonut minulle mitä kaikkea tulee tapahtumaan vuoden sisällä, en olisi uskonut häntä. En, vaikka minulla jo silloin oli suunnitelma hakea Tanskaan opiskelemaan. Yllätin itseni muuttamalla yli tuhannen kilometrin päähän kotikaupungistani. Enkä olisi osannut arvata mitä kaikkea tämä elämäni suurin päätös toisi mukanaan. 11 CURLY 1/2017
12 CURLY 1/2017 O n November sixteenth 2015 the British metalcore band Bring Me The Horizon performed in Helsinki. The concert was a part of their tour “That’s The Spirit”. It was held at a local club called the Cable Factory. As we got there we could hear the music from the other side of the huge building. The second support band, Beartooth, was just finishing as we walked in. I was excited before the show had even begun! During the sound-check they were playing awesome bands like Arctic Monkeys and Gorillaz in the background. I felt like dancing already. Teksti: Kaisa Vahteristo, 16v, Nurmijärvi Kuva: MCK-photography (CC by 3.0 ) THE RIGHT SPIRIT Much like in love or war, almost everything is allowed in a rock concert. You could see that the crowd was waiting anxiously for the show to start. Most were wearing shirts or hoodies with album covers on them. I saw so many shirts with the text “That’s the spirit” written across, I won’t even try to guess how many there were. EVERYONE SCREAMING As the band walked on stage, I could feel the excitement dripping from the ceiling. They were ready to start playing and everybody was there to listen. They started off with the gloomy but compelling sound of Doomed, which was also the opening of their new album. Immediately after that Happy song took over with its raw power. Almost everyone I could see was screaming along to the chorus. The setlist consisted of older tunes like Blessed with a curse and Chelsea smile mixed together with hits from Bring Me The Horizon’s brand new album. Everyone who’s ever been to a rock concert knows how it goes. For a while the whole crowd is consumed by this exciting feeling. Much like in love or war, almost everything is allowed in a rock concert. There’s always someone trying to get up higher. There are people climbing on each other’s shoulders, waving hands, jumping up and down. Mobile phones in the air while everybody’s trying to get a good picture or a video. EXCITEMENT FOR UNDER-EIGHTEENS I was singing along louder than ever but I couldn’t even hear my own voice. When I laid my hand on my chest, I couldn’t separate my own heartbeat from the beat of the music. The lights were amazing! Behind the band members was a big screen. At times it would read catch phrases or lyrics and we would sing along, pumping our fists in the air. I was wearing jeans and a sleeveless shirt and it was already hot in there for me. I don’t know how the ones wearing hoodies and beanies could stand the heat! I was literally wiping sweat off my forehead in the middle of dancing. These kind of events are the only portal to clubs for the under-eighteens, which makes them even more exciting. Not because it feels cool or all grown up to be at a club, but because you rarely get the chance to go when you’re underaged. I’m fifteen, and at the time I was only fourteen, so these kind of events really are rare for me. This is because of my parents and because gigs for under-eighteens are not so common here in Helsinki. My girlfriend, who was there with me, was fifteen at the time. I’m extremely happy that I still got the chance to go there is nothing quite like a great concert. Juttu on julkaistu belgialaisten ja suomalaisten nuorten yhdessä tekemässä PIDMAG/POKMAG -verkkolehdessä. Tsekkaa: https://medium.com/pidmag-pokmag
J okaisella ihmisellä on jonkinlaisia unelmia. Jotkut unelmat ovat tiedostettuja, osa niistä ei ole vielä täysin selkeitä. Unelmia voi olla yksi tai useampia samanaikaisesti. Jotkut unelmat ovat saavutettavissa, jos oikein yrittää. Osa unelmista on kalliita ja joitain ei voi saavuttaa, vaikka olisikin rahaa. Jokaisen ihmisen unelmat ovat yksilöllisiä ja motivaatio niiden saavuttamiseksi vaihtelee. Lapsuuden unelmat saattavat vaihtua nuoruudessa KOLUMNI Teksti ja kuva: Mimmi Väkinen,18v. Helsinki Unelmia, unelmointia ja unohtumattomia muistoja ja nuoruuden unelmat muuttua toisiksi, kun kasvetaan aikuiseksi. Mutta joskus lapsuuden unelmat kestävät aikuisuuteen ja silloin niiden toteuttaminen on usein paljon helpompaa! Minulla on ollut monia unelmia elämäni aikana. Halusin joskus olla poliisi-lääkäri-poptähti... Diabetekseen sairastuminen neljävuotiaana esti poliisiuran ja myöhemmin mahdollisuuden mennä armeijaan. Diabeetikko ei tietojeni mukaan voi ryhtyä lentäjäksi, bussin-, junan-, taksin tai muun vastaavan kuljettajaksi eikä esimerkiksi palomieheksi. Muutkin sairaudet, esimerkiksi epilepsia ja silmäsairaudet sekä vammat voivat estää unelma-ammattiin valmistumisen. Unelmoin jo 13-vuotiaana omaan kotiin muuttamisesta parhaan kaverin kanssa. Tämän vuoden maaliskuussa muutin toisen kaverin kanssa Malminkartanoon. Meillä on mukavan kokoinen asunto ja pieni takapiha. Viime vuoden marraskuussa hain opiskelemaan HEO:n draamaja näyttelijäntaidelinjalle. Ehdin unohtaa koko asian, mutta sitten huhtikuussa sain kirjeen, että minut on hyväksytty opiskelemaan. Alunperin en ajatellut edes opiskella kyseistä alaa, mutta en tiennyt muutakaan tarpeeksi kiinnostavaa alaa. Nyt meinaan haljeta innosta, vaikka lukuvuosi maksaakin yli 3000 euroa. Täytyy vain saada töitä kesäksi. Kesäunelmia minulla on vain yksi: että pääsisin viikoksi tai kahdeksi Irlannin Kerryyn, tarkemmin sanottuna Killarney -nimiseen paikkaan. Viime lokakuussa toteutui kaksi unelmaani. Pääsin Lontooseen muutamaksi päiväksi ja yhtenä niistä päivistä löysin itseni The Light Between Oceans -elokuvan ensi-illasta teatterin ulkopuolelta. Sain nimikirjoitukset elokuvan päätähdiltä, ruotsalaiselta Alicia Vikanderilta ja erittäin hyvännäköiseltä Michael Fassbenderiltä. Fassbender on lempinäyttelijäni ja yksi inspiraatioistani. Lontoon matkalla kävin myös Harry Potter -studiolla. Matka oli yllätyslahja äidiltä, koska täytin 18 vuotta syyskuussa. Haluaisin muuttaa Lontooseen. Täytyy miettiä ensi vuoden puolella jos hakisin jatko-opiskelemaan Lontooseen. Jos minut hyväksytään, niin sitten on pakko muuttaa. Muutama vuosi sitten unelmoin, että osaisin soittaa kitaraa ja minulla olisi bändi. Kävin Girls Rock Finland:in bändileirillä ja löysin sieltä bändikaverini Olgan ja Helmin. Meillä on ollut bändi jo melkein kaksi vuotta. Keikkoja emme ole vielä tehneet mutta ehkä ensi vuonna, kun tunnemme että olemme valmiita esiintymään. Olisi mukavaa jos joka ikisellä ihmisellä olisi mahdollisuus toteuttaa ainakin yksi unelmistaan. Haluaisin itse auttaa muita unelmien toteuttamisessa ja olenkin ystävieni tukena silloin kun he ovat toteuttamassa unelmiaan tai pääsemässä niitä kohti. Auta sinäkin ystäviäsi saavuttamaan unelmansa! 13 CURLY 1/2017
14 CURLY 1/2017 Teksti ja kuvat: Anniina Ropponen, 21v, Kuopio Unelmointi on puoli voittoa Sanotaan, että unelmointi on puoli voittoa. Eikä sanonta päde ainoastaan suomalaiseen kansallisharrastukseen, lottoamiseen, vaan myös pienempiin unelmiin. Kun kovasti jostakin unelmoi, sen saattaa myös saada todeksi. Unelmointi on kuin tähtipölyä. Pysymätöntä ja ohikiitävää. Joskus pöly tiivistyy ja sen unelman saa pitää. Unelmien eteen kannattaa nähdä vaivaa, koska silloin ne voivat konkretisoitua. UNELMA Unelmoida voi omasta tuvasta, sen ympäröimistä maista ja mannuista. Unelmoida voi omasta navetasta tai tallista täynnä shettiksiä. Unelmoida voi aarniometsistä, joista ikihongat eivät mene Ikeaan. Unelmoida voi pieniä ja suuria. Uneksia voi unelmista, josko niistä jotkut siten toteutuisivat.
15 CURLY 1/2017
16 CURLY 1/2017 P uutyöt alkoivat kiinnostaa Teijo Jalkasta, 21, jo pikkuisena puusepän alkuna. Kun muut lapset leikkivät legoilla Jalkanen rakensi itselleen puumajan harjakattoineen ja ikkunoineen. Viisivuotiaana sain lahjaksi kirveen, Jalkanen kertoo. Teksti: Pauliina Ropponen, 21v, Kuopio Kuvat: Teijo Jalkanen, 21v, Savonlinna Unelma nimeltä Silopuu Nuori yritteliäs puuseppä teki unelmastaan totta. Hän perusti oman yrityksen, Silopuu Ky:n. Käsillä tekemisen taito on Teijo Jalkaselle erityisen tärkeää ja lähes kaikki on tehtävä itse. Samoin on uuden verstaan kanssa. Se nousee apukäsien voimin, mutta itse tehtynä. Paljon on saanut oppia uutta itse tekemällä. Jos ei osaa, niin sitten opetellaan, Jalkanen neuvoo. Kipinä Silopuu Ky:n syntymiselle sai alkunsa viitosluokalla. Silloin yritys oli lähinnä vain haave josta unelmoida. Yläasteen jälkeen Jalkanen lähti opiskelemaan puualaa ja idea omasta yrityksestä alkoi konkretisoitua. Opiskelujen aikana ja niiden jälkeen kävi selväksi, miten huono työtilanne oli. Oma yritys tuntui olevan ainoa vaihtoehto työllistyä haluamallaan tavalla. Sysäys yrityksen perustamiseen tuli vuoden 2016 alussa intin jälkeen. Samana keväänä Teijo Jalkanen jo pystyi kutsumaan itseään yrittäjäksi.
17 CURLY 1/2017 SILOPUUN SYNTY Jalkanen kokee saaneensa riittävästi tukea yrityksensä perustamisessa. Hän sai oman tukihenkilön, Pekka Vatasen, Keski-Karjalan Kehitysyhtiöstä. Vatanen antoi paljon neuvoja ja vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Yrityksen perustamisessa on monta kinkkistä asiaa, joiden selvittämiseen kaikki apu ja tuki olivat tarpeen. Myös perhe ja ystävät ovat tukeneet Jalkasta. Yhdessä syntyivät Silopuun nimi ja verstas. Lakipykälät on toisinaan lytätty mutaisimpaan kuoppaan yhdessä. Kauhutarinoita yrityksen nurin menemisestä ja kannattamattomuudesta on Jalkanen saanut kuulla, mutta on itse sitä mieltä, että laadukkaalle työlle riittää kyllä kysyntää. Laadukkuus onkin tärkeää Silopuu Ky:n tuotteissa. Ne tehdään tarkkuudella ja huolella juuri asiakkaan tarpeisiin. Tärkeintä on, että ne tehdään kestämään. Jos ei kestä, niin sitten korjataan. Uutta ei tarvitse aina ostaa. Taistelen kulutusyhteiskuntaa vastaan, Jalkanen paljastaa. VAIVAN ARVOINEN UNELMA Yritys ei vielä tuota paljon ja työtunnit ovat pitkiä sekä yksinäisiä. Silti Jalkanen uskoo ja tietää, että Silopuu Ky on ja tulee tulevaisuudessakin olemaan kaiken vaivan arvoinen unelma. Verstas on hänelle paikka, jonne mennä kun ympärillä kuohuaa. Jos selviän tästä, selviän mistä vaan. Parasta työssä on se, kun saa nähdä käsiensä jäljen ja tyytyväisen asiakkaan, Jalkanen kiteyttää. Teijo Jalkaselle oma yritys oli täyttynyt unelma, silti hänen unelmien lista on vielä pitkä. Aika pitkään olen unelmoinut omavaraistaloudesta, johon kuuluisi useampi ihminen. Perheitä, pariskuntia tai ihan vain yksittäisiä ihmisiä. Jokaisella olisi oma osaamisalue; eläimet, viljely, suutari, savottahommat ja muuta vastaavaa. Unelmoin myös ainakin kuukauden mittaisesta kesälomasta, jolloin voisin soudella ympäri Suomea ystävien kanssa. Ei kiirettä, vaan kesästä nauttimista”, Jalkanen kertoo unelmistaan. Yksi erikoinen unelma löytyy listalta myös. Näytteleminen. Olisikohan kellään tarjota tälle taitavalle nuorelle miehelle sopivaa roolia? Löydät Silopuun myös Facebookista ja Instagrammista. Mene tykkäämään ja seuraamaan! Teijo Jalkanen teki unelmastaan totta. Puutöiden lisäksi Teijo unelmoi näyttelemisestä.
Haaveilu ei ole minulle kovin tärkeää. Silti minulla on jotain haaveita. Unelmoin treffeistä erään artistin kanssa. Teksti ja kuvat: Minja Ulán, 18v., Espoo Minja on Curlyn työharjoittelija Keskuspuiston ammattiopistosta. Minun haaveita!! 18 CURLY 1/2017 Minun haaveammatti on valokuvaaja. Haaveilen todella kalliista ja hienosta autosta. Saisin hienon oman kodin.
19 CURLY 1/2017 Unelmoin lämpimästä kesästä. Tulisi oikea rakkaus vastaan. Haaveilen että osaisin piirtää todella hyvin. Saisin tavata erään artistin.
20 CURLY 1/2017 Haastoimme itsemme ajatuksella, millaista olisi elämä ilman internetiä. Ajatuskin siitä, ettei voisi katsoa reittioppaasta tietä kouluun tai kotiin ei kuulosta houkuttelevalta. Internet on helpottanut ihmisten elämää huimasti. Nykyään monet palvelut ovat mahdollisia hoitaa netin kautta. Palveluista uusimpia tulokkaita Suomessa on esimerkiksi Alepasta kotiin tilattavat ruokaostokset. Internetin suosio on kasvanut ja tulee vielä varmasti kasvamaan. Internet laajenee jatkuvasti, mutta pystyykö se kehittymään jatkossakin KUVAREPORTAASI: ELÄMÄ ILMAN INTERNETIÄ? samaan tahtiin? Tuleeko kasvusta haittaa ja miten sen saisi pysymään aisoissa? Elämä ainoana ihmisenä, jolla ei olisi internetiä, olisi kamalaa. Mutta elämä ainoana, jolla olisi internet, ei olisi kovinkaan kummoista. Teksti ja kuvat: Satu Salonen, 15v., Vantaa, Emma Hormaluoma, 16v., Helsinki ja Petriina Perttula, 16v., Helsinki. Juttu osallistui Aikakausmedian ja Curlyn Mediataitoviikon kirjoituskilpailuun, jonka aiheena oli millaista elämä olisi ilman internetiä. Ihmiset eivät enää kirjoita kirjeitä, vaan he chattailevat netin kautta esimerkiksi Facebookissa. Internetin julkisenliikenteen palvelut ovat helpottaneet liikkumista. iPadin ja monien muiden elektronisten laitteiden myötä rannekellot jäävät vain koruiksi. Helsingin Sanomat on mahdollista lukea matkapuhelimen tai muun elektronisen laitteen avulla ja se on helpottanut ihmisten aamukiireitä.
21 CURLY 1/2017 MIELIPIDE KESÄLLÄ VIETÄN HAUSKAA Minulla ei ole oikeastaan mitään perinteitä loma-ajoille. Lomilla teen ihan mitä huvittaa, yritän rentoutua enimmäkseen. Lomilla pyrin antamaan aikaa ystävilleni, lemmikeilleni ja perheenjäsenilleni. Kesäloma on kaikista paras loma. Menen etelään, olen kavereiden kanssa ja vietän hauskaa. Kesälomalla parasta on se, että saa nukkua kunnolla eikä tarvitse stressata kouluasioista. Kesälomalla teen joskus töitä, yleensä alkukesästä ja harvoin kovin pitkään. Loppukesä menee aina nopeasti ja sitä ei oikein edes huomaa, kun loma onkin jo loppu. Johanna HALUAISIN KESÄTÖITÄ Kesälomalla käyn kerhoissa, joita myös ohjaan. Käyn harjoituksissa ja pelaan puulaakijalkapalloa. Kesällä käyn myös isosiskojeni luona. Kesälomalla minulla ei ole yleensä ollut töitä eikä muulloinkaan. Olen kyllä ajatellut hankkia töitä ja aukaista säästötilin. Osan rahoista menisi myös pörssiin. Viljami KESÄLOMA ON VASTAPAINOA ARJEN TYÖLLE Kesäloma on kaikkein mieleisin ja pisin loma. Se kuluu helposti uiden ja kavereiden kanssa ollessa. Huomattavan suuri osa päivistä menee myös tietokoneella istuen. Suomessa sateisina ja viileinä kesäpäivinä ei huvita mennä ulos. Käyn yleensä kesällä myös kavereiden luon toisilla paikkakunnilla ja muutenkin matkailen. Kesällä unirytmi voi kääntyä aivan päälaelleen ja koulujen alkaessa väsyttää. Kesällä tulee syötyä jäätelöä ja yritän ruskettua. Tyttö, 15v. MITÄ TEEN KESÄLOMALLA? LOMILLA AINA LAUTAILEN Kesälomalla aion pyöräillä ja kävellä paljon ja jos mahdollista, käydä Varkaankurussa lautailemassa. Sinne ei paista aurinko ja lumi pysyy siellä maassa kesälläkin. Muillakin lomilla ja viikonloppuisin lautailen ja olen rinteessä koko ajan, kun vaan on lunta. Viime kauden aikana melkein mursin käteni. Se vääntyi, kun kaaduin ja käsi jäi alle. Kun hypin hyppyreistä, en ole koksaan loukannut itseäni pahasti. Poika, 15v. PARASTA ON OLLA ULKONA Kesäloma on niin pitkä, että siinä ehtii tehdä vaikka mitä. Parasta ajanvietettä kesälomalla on uiminen, maastopyöräily, juokseminen, matkustelu ja kaikenlainen liikkuminen ja ulkona oleminen. Vimme kesälomalla kävin Maltalla kolmen viikon kielimatkalla ja olin viisi päivä Aino-Kaisa Saarisen hiihtoleirillä. Olin myös serkkujeni kanssa mumolassa. Serkkuja oli siellä paljon, sillä mummo kuoli kesällä ja kaikki tulivat hänen hautajaisiin. En päässyt vaellusrippileirille, koska hautajaiset olivat leirin kanssa samaan aikaan. Tyttö, 15v. KAVEREIDEN KANSSA Kesäloma on lomista pisin ja kestää noin kaksi kuukautta. Silloin käyn yleensä perheeni kanssa lomalla jossain eteläisemmässä Suomessa. Olen paljon ulkona, otan aurinkoa, käyn uimassa ja vietän paljon aikaa kavereiden kanssa. Ensi kesänä juhlin myös siskoni rippijuhlia. Tyttö 9B -luokalta Kirjoittajat ovat Kolarin yläasteen 9-luokan oppilaita. Kuvat: Minja Ulán, 18v., Helsinki, Anniina Ropponen, 21v., Kuopio ja Curly
Viimeinen Curly?! Curly ilmestyy syksyllä painettuna, paperisena lehtenä. Tule mukaan! Teemana Rauha&Rakkaus. Tilaa oma, maksuton lehtesi osoitteesta curlynpipsa@gmail.com Elämä lyhyt, Curly kihara!