• CURLY 2/2010 | #48 | 19.5.2010 | 14. Vuosikerta ISSN 1455-2574 | www.curly.fi nuorten lehtI nuorIlle Lue vinkit ja menesty Kesätyöhaastattelu? taKsvärKKi auttaa Lue miten! si! kesäk KIInte yttä Curly purojen ja merien takana CURLY 2/2010 1
• SiSällySlueTTelO 19.05.2010 14. vuosikerta ISSN 1455-2574 nuorten Lehti nuoriLLe Ilmaisjakelulehti Painosmäärä 18 000 Tätä numeroa jaetaan suorapostituksena lehden tilaajille, nuorisotaloille ja Helsingin kaupungin kirjastoihin. Lisäksi Taksvärkki ry lähettää lehden Taksvärkki keräykseen 2010 osallistuville kouluille. Lehti on luettavissa sähköisesti osoitteessa www.curly.fi ja lehtiluukku.com Curly- lehti on Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ja Mediakasvatusseura ry:n jäsen. 12 20 3 4 6 8 9 10 11 Pääkirjoitus Silppuri, Kolumni: Miehemme Orientissa Kadulta auttajaksi Kotikaupunkini: Turku Työpaikka rohkealle Kambozasta "Tänään Sharon Martines on Molly Blue" Tuwapende watoto Sveitsiläiset tansanialaisten orpojen asialla. Lue englanniksi, millainen on sveitsiläisten ylläpitämä orpokoti Dar es Salaamissa, Tansaniassa. Tulevaisuuden tekijät työssään Terveydeksi: Haussa kesäkunto Taksvärkin Mosambikiin rakennuttamat koulut ovat yhä toiminnassa Curlyn matkassa Tansaniaan 20 22 23 24 26 28 29 30 31 18 19 16 Kulttuurimatka espanjaan Martha på finlandssvenska Lue ruotsiksi Mini-Marttojen toiminnasta. New yorkin lumoissa ulkomaille kielikouluun Toimitus suosittelee Fotonovela ­ Tarinoita etelästä ja pohjoisesta Jatkonovelli: Suosittu, ihana, mahtava ­ ja tyhmä eka kerta. Kirkkovaalit kutsuvat nuoria vaikuttamaan Kesätyöhaastattelussa Curly-info, Hallituksen ääni, Toiminnanjohtajan terveiset Makumatkalla, Kolumni: Tutkimusmatka tukien villiin viidakkoon Päätoimittaja: Peppi Tervo 041 533 6541 peppi.tervo@curly.fi tätä Lehteä ovat oLLeet tekemässä: Omar Fasolah Antti Halonen Jenni Hakkarainen Elisa Heikkilä Eeva Kemppi Veera Kontiokari Mira Kotamäki Eveliina Laakso Johanna Laine Milla Lustig Salla Lönnberg Anita Malkamäki Ninna Mikkonen Ellen Paulig Sanna Raita-aho Saija Raskulla Janne Riikonen Lilja Rintamäki Maciek Sadowski Ulla Saikkonen Rosa Suominen Erika Tihula Antti Vainionpää Emma Vormisto Lehden uLkoasu: Topias Rajajärvi kannen kuva: Ira Kinnunen / Curly Media toimituksen osoite: Larin Kyöstin tie 7 00650 Helsinki toiminnanjohtaja: Ira Kinnunen 041 533 6542 ira.kinnunen@curly.fi Puheenjohtaja: Jorma Pilke 0400 492 241 PainoPaikka: Sanomapaino Oy, Vantaa 2010 www.sanomapaino.fi Curly Media ei vastaa kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä, eikä palauttamisesta, ellei erikseen toisin sovita. Kaikki Curly Mediaan tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää ja julkaista uudelleen toteutus- ja jakelutavasta riippumatta. 12 14 15 16 Lehden teemana on kansainvälisyys. Tunnistat teemajutut tästä logosta. Tämä lehti on tehty yhteistyössä Taksvärkki ry:n kanssa. 2 C U R LY 2 / 2 010
• PääKirJOiTuS Matkailu on mustikkaa ja mansikkaa O len matkustanut ensimmäisen kerran vain muutaman kuukauden ikäisenä. Lipussani luki ms. No name, sillä matka oli tilattu ennen ristiäisiäni. Tuolla matkalla vain änisin ja kitisin, mutta jo kolmevuotiaana tilasin Espanjassa omat patatas fritani. Järkytys oli suuri, kun sain pallon, enkä ranskalaisia. Minulla on periaate, että haluan osata tilata ruokaa sen maan kielellä, johon matkustan. Tähän saakka periaate on pysynyt, vaikka ruokaa on tullut tilattua useilla Euroopan kielillä, ja Afrikassa jopa swahiliksi. Muutaman kerran ruoka on ollut mitä erikoisinta, mutta yleensä paikalliset herkut ovat maistuneet ja laajentaneet makukokemuksiani. Tänä vuonna matkustaminen on saanut uusia ulottuvuuksia, kun eräs tuhkapilvi esti tutun, ja niin helpon sekä turvallisen lentämisen usean viikon ajaksi. Vanhanajan junailu ja bussimatkailu muistuttivat, miten entisaikoihin matkustaminen vaati toisella tavalla istumalihaksia, hermoja ja aikaa. Entäpä jos joutuisikin ratsastamaan Helsingistä Roomaan? Viikon lomamatka muuttuisikin kuukauden seikkailuretkeksi! Kesälomat alkavat pian, jospa tänä vuonna varaisitkin bussimatkan lennon sijasta? Samalla voisit miettiä omaa hiilijalanjälkeäsi tai tutustua vaikkapa kotimaan nähtävyyksiin. Me haluamme tuoda maailman eri puolet lähemmäs lukijoitamme. Tässä lehdessä onkin juttuja Amerikasta, Afrikasta, Euroopasta ja Aasiasta. Sivulla 30 nuoret kertovat oman maansa herkkuruuista. Sivulta 29 taas löydät tietoa siitä, miten kesätyöhaastattelussa tulee käyttäytyä. Näin toivottavasti voit vielä varmistaa kesäksi muutakin tekemistä kuin rentoutumisen ja makoilun rannalla... Leppoisaa kevättä ja kesää, nähdään jälleen syksyllä! Peppi Mikä CURLY? Curly-lehteä julkaisee valtakunnallinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly ry tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa median keinoin. Samalla yhdistys edistää nuorten kulttuuria ja kannattaa terveitä elämäntapoja. Curly ry järjestää nuorille mediaan liittyvää harrastustoimintaa, esimerkiksi viikoittain kokoontuvia mediakerhoja, viikonloppukursseja ja leirejä. Curlyn toiminnassa nuoret tekevät Curly-lehteä ja lyhytelokuvia. Samalla he oppivat mediataitoja, mm. valokuvaamista, internetin käyttöä ja elokuvanäyttelemistä. Toiminnan vetäjinä työskentelee media-alan ja nuorisotyön ammattilaisia. Lisätietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta löytyy internetistä osoitteesta www.curly.fi. Ps. Mukavaa, että niin monet teistä lukijoistamme ovat halunneet siirtyä toimituksen puolelle! Mukaan mahtuu edelleen, ollaan yhteydessä sähköpostitse ja Facebookin kautta! CURLY 2/2010 3
• siLPPuri teksti ja kuvat: curly media levyarvosteluja C tilan tuntu Lavastaja Alisha Davidow (entinen Curly-nuori) ja valosuunnittelija Nanni Vapaavuori toteuttivat yhdessä runon pohjalta tilallisen dramaturgian ja luovuttivat sen koreografeille ja tanssijoille heidän improvisointinsa "leikkikentäksi". Pyrkimyksenä oli tutkia, miten tanssija liikkuu tilassa ja millaisen tilasta aistitun tarinan hän katsojalle välittää. urlyn toimitus kuunteli nipun suomalaisia rokkisinkkuja. Lue tästä, minkä tahtiin kesällä kannattaa festareilla jammailla. Tai mikä parasta: hae verkosta sanat ja opettele jo etukäteen laulamaan mukana! ismo aLanko tehoLLa: sitä Pitää oLLa viiLeä Ismo Alanko Teholla ­ bändin toiselta albumilta Onnellisuus lohkaistu Sitä pitää olla viileä rallattelee itsensä toimituksen mieliin. Ismo Alangoksi epätyypillinen keveys ja mukavat sanat löytävät varmasti kesällä kaikkien kanavien radiosoittoon. Vaikka sanoista on aluksi vaikeaa saada kiinni, ainakin kertosäettä voi rallattaa mukana. Kun sitä pitää olla viileä...Voit ladata biisin itsellesi osoitteesta www.ismoalanko.com sweetmaster: turnover Rocktrio Sweetmaster julkaisee ensimmäisen levynsä elokuussa. Ensimmäinen sinkkulohkaisu Turnover yllättää suomalaisuudellaan ja sopii vaikkapa bilebiisiksi. Bassoriffi saa jalan väpättämään ja tekee mieli alkaa pomppia. Toisaalta biisi ei hirveästi yllätä, mutta kyllä tässä enemmän hitti kuin huti ­ ainesta on. i waLk the Line: sLeePwaLking (to the end of the worLd) Language of lost levyltä julkaistu toinen single ei tarjoile kesämeininkiä, vaan synkempää paatosta. Länkkärimeinigillä etenevä monikerroksinen biisi jakaa mielipiteet kahtia. Tästä joko pitää ­ tai sitten ei. Voit ladata biisin ilmaiseksi toukokuun aikana osoitteesta www.fullsteamrecors.com. 15 .­ 17. huhtikuuta 2010 Taideteollisessa korkeakoulussa esitettiin Tilan tuntu -nimistä teosta. Pituudeltaan esitys oli sopiva ja siinä oli hyvä musiikki, koreografia ja oivaltava lavastus. Positiivista esityksessä oli sen yllättävyys. Esityksen loppupuolella pääesiintyjänä oleva mies tanssi verhojen keskellä. Yhtäkkiä hän meni makaamaan maahaan ja kieri lavan takaosaan, niin ettei kukaan nähnyt häntä. Jonkun ajan kuluttua hän palasi verhojen keskelle tanssimaan ­ alasti. disco ensebLe: Protector Disco Enseblen neljäs albumi julkaistaan toukokuun 2010 lopussa. Protector on levyn toinen sinkkujulkaisu, ja tuntuu Enseblen tyyliä tuntevalle kevyeltä ja hieman tylsältäkin. Valtavirtaan kelluva Protector saa meidät kaipaamaan energisempää punkrokkia. Jussi Ylikosken kitara soi kyllä hyvin. Onneksi voimme itse tehdä Protectorista haluamamme kaltaisen tiukan rokkibiisin: Osallistu sinäkin Protectorin remiksauskisaan, katso lisää vinkkejä osoitteesta http://basso.fi/discoensemble. LaPko ­ summer nights Maaliskuussa julkaistun Lapkon A New Bohemian levyn toinen sinkku Summer Nights saa meidät kuvittelemaan itsemme osaksi festarimerta. Tutulta tuntuva biisi ja Ville Maljan mukava ääni keinuvat tasaisesti eteenpäin. Paikoin jopa niin tasaisesti, että odotus biisin varsinaisesta alkamisesta herää. Kesälomareissulla kuunneltuna hyvässä seurassa biisi toimii takuuvarmasti ja sitten syksyllä, no sittenhän muistellaan kesää. uomen UNICEF teetti tutkimuksen nuorten osallistumisesta kaikissa Pohjoismaissa syksyllä 2009 ja alkutalven 2010 aikana. UNICEF selvitti, miten lapset kokevat osallistuvansa, mihin asioihin he haluavat vaikuttaa ja miten. Tutkimuksessa kysyttiin myös lasten tietämystä ihmisoikeuksista. Lue lisää osoitteesta: www.unicef.fi/tutkimukset. Aiheesta lisää myös seuraavassa Curly-lehdessä. S Kirja-arvostelu esa Pesonen: huone veronassa tsek ! R www.voimakaksikko.fi ­sivulta löydät Päivän Liikkeen ja voit samalla testata kuntosi. unokokoelma, Huone Veronassa, ei ole vain kokoelma pelkkiä rakkausrunoja tai balladeja, vaan se saa lukijan miettimään jopa runoilijan itsensä elämänkokemuksia ja tapahtumia. Kokoelma sisältää suhteellisen lyhyitä runoja, joissa on selkeästi kantaaottava ja hieman yhteiskuntaakin arvosteleva ote. Lyhyet säkeet jättävät jälkeensä aukkoja, jotka lukijan pitää itse täyttää omalla tulkinnallaan. Mukana on myös runoja, jotka viittaavat esimerkiksi johonkin tapahtumaan, kuten Kauhajokeen. Runoissa on eri sävyjä. Jotkut runot kertovat jostakin tietystä henkilöstä. Toiset ovat yleisempiä ja niissä käsitellään esimerkiksi Amerikkaa ja Laika-koiraa. Välillä runoja on hieman vaikea lukea ja niihin kiinni pääseminen on hankalaa. Syvempiäkin tulkintoja kyseisestä teoksesta voi varmaan tehdä, jos vain käyttää aikaa ja osaa yhdistää runoissa mainittuja henkilöitä runon keskeisimpään tarinaan. 4 C U R LY 2 / 2 010
• Curly-KOluMNi Miehemme orientissa Nuori Työelämään -projektin työntekijän, Anne-Helena Lahtisen, terveiset Mikkelistä. Hän kertoo kolmannen sektorin työnetsijöistä. H tervehdys M ikkelin Työttömät ry:n Nuori Työelämään ­projekti on osa yhdistyksemme laajempaa, Oikea Polku ­projektia, joka alkoi tammikuussa 2010. Kolmevuotisen Oikea Polku - projektin tavoitteena on työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja tarjota matalan kynnyksen työharjoittelupaikkoja mm. cateringalalta. Nuori Työelämään ­projektin kohderyhmänä ovat 17­25 -vuotiaat nuoret. Projektin tavoitteena on työpaikan tai työharjoittelupaikan löytyminen mahdollisimman monelle mikkeliläiselle nuorelle. Nuori voi olla samanaikaisesti työ- ja elinkeinotoimistossa työnhakijana. Asiakkuus ei vaikuta työttömyysetuuksiin tai muihin sosiaalietuuksiin. Nuori Työelämään ­projekti on työ- tai työharjoittelupaikkaa etsivälle nuorelle matalan kynnyksen paikka. Ensimmäisellä tapaamiskerralla tehdään suunnitelma työpaikan löytymiseen. Nuoren toiveet ja tarpeet huomioidaan ja aikaa keskusteluun varataan riittävästi. Esimerkkinä voin kertoa kahdesta hyvin samantyyppisestä nuoresta, jotka ovat työllistyneet tämän projektin kautta. Molemmat olivat alkaneet jo syrjäytyä yksinäisyyden, ja sen vuoksi, että heillä oli hyvin hatarat suunnitelmat omasta tulevaisuudestaan. Molemmilla päivien kulku oli enimmäkseen makoilua ja netissä surffailua päivästä toiseen. Heidän päivänsä kuluivat nukkuen, ja yöt netin ääressä tai elokuvia katsellen sekä pelejä pelaten. Molempien nuorten vanhemmat olivat hyvin huolissaan lastensa tulevaisuudesta. Koko maakuntamme alueella nuorten syrjäytyminen ja työttömyys ovat huolestuttavalla tasolla. Mikkelin Työttömät ry vastaa tähän yhteiskunnalliseen haasteeseen, tarjoamalla näitä palveluja työttömille ja myös työvoiman etsijöille. lisätietoja: www.mikkelintyottomat.fi Sivustolla on Nuori Työelämään ­projektin esittely laajemmin. Anne-Helena lahtinen Projektityöntekijä, Nuori Työelämään ­projekti Mikkelin Työttömät ry P. 015 151602 Ark 8-13 nuorityoelamaan@gmail.com J os haluat pitää kiinni terveellisestä ruokavaliosta ja saada tietää, paljonko ruokasi sisältää mm. energiaa ja hiilihydraatteja, käy klikkaamassa http://ffp.uku.fi/energynet03/miljoonas.html. Sivulta löydät virtuaaliravintolan, jossa "tilaat" ruokaa valitsemalla päivän annoksesi annetuista vaihtoehdoista. ei, olen Maciek ja kerron teille vessoista, homeesta ja nuudelisopasta. Käsi ylös, kuka tietää, missä on Macao? 90-luvun muovilelujen kääntöpuolen "Made in Macao" -teksteistä tuttu, vuoteen 1999 Portugalin siirtomaana toiminut, nykyisin aikuisten pelikenttänä toimiva kasinokeidas, lepää Hong Kongin vieressä Kiinan edustalla. 30 neliökilometrin alueelle levittäytyvä Macao on kasinoliikevaihdoltaan suurempi kuin Las Vegas, ja siellä on myös maailman suurin kasino. Matkailunedistäminen sikseen - täällä on myös yliopisto, jossa vietän kevään 2010. Kulttuurillisesti Macaoon mahtuu kokoaan enemmän vaihtelevuutta; portugalilaiset vivahteet sekoittuvat saumattomasti kiinalaisiin perinteisiin sekä moderneihin, länsimaalaisiin kasinoihin. Kasinot, nuo ihmisiä puille paljaille kynivät laitokset, ovatkin erinomaista viihdettä Macaossa. Uhkapelaamisen ohella kasinot haluavat rahasi tarjoamalla hyviä bileitä ja maailmanluokan ruokaa - aasialaisilla hinnoilla. Jetset-henkisesti, Sir Sadowskina, puhuttelevat ravintolapäälliköt sekä yläfemmoja heittelevät laulaja/tanssijattaret ovat opiskelijan arkipäivää täällä. Onpahan jotain muisteltavaa sitten Hesburger-jonossa kesällä. Muinainen "Haista home" -lausahdus saa erityisen paljon jalansijaa Macaossa, se nimittäin on läpeensä homeessa. Kyllä, luitte oikein, homeessa! Kosteusprosentti on jatkuvasti yli 90, ja olenkin saanut heittää jo vihreäksi muuttuneen, ex-mustan, vyön roskiin lippiksen ja shortsien ohella. Ilma ei edes ole tähän aikaan vuodesta erityisen kuuma, mutta kosteuden takia koulumatkan päätteeksi arvostaa kummasti ilmastointia. Jos ylellinen elämä Michelin-tähtineen, siivoojineen ja räätälinpukuineen kyllästyttää, köyhän (tai köyhtyneen) miehen Madventuresin leikkimiseen Macao on erinomainen laukaisualusta; yhteydet ovat halpoja, koulua on juuri sopivan vähän, ja itse Macaon kompaktius saa kaipaamaan pikavisiittejä naapurivaltioiden sykkeeseen. Euroopan sisällä matkailuun tottuneelle mukavana vanhan ajan luxuksena tulevatkin leimat, joita jaetaan rajoilla keskimäärin 4 kpl/rajanylitys. Jännittäviä tilanteita onkin tullut koettua kolmen ja puolen kuukauden aikana kuudessa eri valtiossa ja noin 32 eri hostellissa. Perinteisten Aasia-kohteiden, kuten Thaimaan, Malesian ja Singaporen ohella kiersin kaksi viikkoa Vietnamia sekä kävin Kambodzassa. Kulunut sanonta matkailun avartavuudesta on täyttä totta. Mieltä painavat asiat saavat ihan uusia perspektiivejä kymmenen tunnin yöbussimatkoilla naisten hajuvettä käyttävän vietnamilaisen viihdetaiteilijamiehen vieressä. Ja koska Kiina on tunnetusti aika iso valtio, tuossa rajan takana on kymmenittäin kaupunkeja, joista en ole ikinä kuullut ja joiden väkiluku on vähintään tuplasti Suomen verran. Kulttuureja kohtaa täällä kahdella tavalla: nauramalla ranskalaisvaihtareiden patonginhimolle sekä imeskelemällä aasialaista mielenlaatua (ja sitä nuudelisoppaa) kaduilla ja reissuilla. Jälkimmäisen kontrasti omaan kulttuuriin ilmenee parhaiten tutkimalla sekä ruoka- että vessakulttuuria. Kiinalaisten mieltymys nuudeleihin ja luilla ja rustoilla varustettuihin eläimiin on vähintäänkin mielenkiintoista. Laihduin ensimmäisen kahden viikon aikana nuudelisoppadieetillä 2 kiloa, kunnes löysin päteviä ravintoloita. Aasialainen erikoisuus, matopiirakka, on todistetusti jopa aika maukasta! Päätön alligaattori torin lihatiskissä tosin ei esillepanollaan vakuuttanut. Kansainvälisen vessakulttuurin hajanaisuus on yhtä ihmeellistä, kuin erilaisten pistorasioidenkin tarpeellisuus. Perinteinen aasialainen versio on kaikessa tylyydessään reikä. Joskus sekin on parempi kuin ei mitään, kuten tuli havaittua kahdeksan tunnin bussimatkalla Kambodzasta Vietnamiin vessattomassa bussissa. Siististi cool? Vaihto-opiskeluni on nyt hieman yli puolenvälin, ja vaikka Suomea on joiltain osin valtava ikävä, on lyhyesti todettava, että vietän elämäni aikaa täällä. Vaikka ei nuudelisoppa maistuisikaan, suosittelen Macaoa, suosittelen vaihto-opiskelua! Maciek Sadowski CURLY 2/2010 5
• John kertoo, että kovat huumeet heikensivät hänen muistiaan. "olin koulussa luokkani parhaita. huumeet ehtivät kuitenkin tehdä tuhojaan, enkä enää osaa puhua englantia niin hyvin kuin ennen." kaduLta auttajaksi John Gathimba, 28, eli Nairobin kaduilla viisitoista vuotta. Nyt hän auttaa kaltaisiaan Undugu Society of Kenyassa, joka on Kenian vanhin katulapsityötä tekevä järjestö. 6 C U R LY 2 / 2 010
• "Keräsimme hotellien ruoantähteitä, kerjäsimme ja varastimme. ne olivat kovia vuosia. näin raiskauksia, murhia ja kidnappauksia. teksti ja kuva: ulla saikkonen / taksvärkki ry J ohn kasvoi Huruman slummissa kuusilapsisen perheen nuorimpana, eikä hän ole koskaan nähnyt isäänsä. Äiti elätti perhettä myymällä torilla vihanneksia. "Kun olin seitsemän, äitini sairastui keuhkokuumeeseen. Hän ei kuitenkaan voinut jäädä kotiin lepäämään ja vähitellen hän meni yhä huonompaan kuntoon. Lopulta äiti ei enää pystynyt huolehtimaan meistä. Jouduimme kaikki kadulle." Kadulla selviytyminen oli jokapäiväistä taistelua. John käveli aamusta iltaan ruokaa etsien. Hän nukkui yöt Nairobin kujilla, kioskeissa ja kuorma-autojen alla. Suojaa hän haki isoveljestään ja muista katulapsista. Nairobissa lasketaan olevan noin 40 000 katulasta, koko maassa heitä on arviolta 250 000. "Keräsimme hotellien ruoantähteitä, kerjäsimme ja varastimme. Ne olivat kovia vuosia. Näin raiskauksia, murhia ja kidnappauksia. Aloin haistella liimaa, koska se lievitti kurjuuden tunnetta ja suojeli kylmyydeltä." Poliisi pidättää ja hakkaa katulapsia ja -nuoria mielivaltaisesti. Joidenkin elämä päättyy poliisin luoteihin. Myös John joutui poliisin kynsiin, useimmiten ilman syytä. Kun John oli kymmenvuotias, hän törmäsi kadulla Undugu Society of Kenyan perustajaan, isä Arnold Groliin. "Hän kertoi huumeiden vaarallisuudesta ja Undugun katulapsikeskuksista, joissa meillä olisi mahdollisuus käydä koulua." John asui Undugun Dandoran katulapsikeskuksessa kahdeksan vuotta. "En enää elänyt kadulla mui- den hyljeksimänä, vaan minusta pidettiin huolta. Sain ruokaa, puhtaat vaatteet ja oman vuoteen." Perinteisen katulapsityön kustannukset olivat kuitenkin korkeita, eikä sillä tavoitettu kuin murto-osa katulapsista. Undugu ryhtyi toteuttamaan uutta työmallia, jossa voimaannutetaan katulapsia selviytymään hankalissa elinoloissa. Katulapsikeskukset lakkautettiin yhtä lukuun ottamatta, ja lapset palautettiin sukulaistensa luo. kovat huumeet sekoittivat eLämän Johnilla ei ollut paikkaa minne palata. Hän joutui takaisin kadulle. Surua lisäsi äidin kuolema. "Elämä kadulla oli vielä vaikeampaa kuin ennen. Olimme hylkiöitä, joista kukaan ei piitannut. Jouduin huonoon seuraan. Aloin käyttää kokaiinia ja muita kovia huumeita. Elätin itseni huumekaupalla." John kertoo, että kovat huumeet heikensivät hänen muistiaan. "Olin koulussa luokkani parhaita. Huumeet ehtivät kuitenkin tehdä tuhojaan, enkä enää osaa puhua englantia niin hyvin kuin ennen." nuoret voivat osallistua Undugun ammattitaitokursseille ja liiketoimintakoulutukseen. Heillä on myös mahdollisuus saada pientä tukea yritystoiminnan aloittamiseen. "Perustimme Mukuru Brotherhood -ryhmän ja minut valittiin sen puheenjohtajaksi. Olen suorittanut ajokortin Undugun tuella ja saanut johtajuuskoulutusta." Nyt John työskentelee Undugussa facilitaattorina pientä korvausta vastaan. Hän kiertää Nairobin slummeissa kertomassa, mitä katunuoret voivat ryhmiin järjestäytymällä saavuttaa. Elämä voi muuttua - hänen oma tarinansa toimii siitä vakuuttavana esimerkkinä. "Tulevaisuudessa haluan mennä takaisin kouluun, ainakin opetella puhumaan parempaa englantia", John hymyilee. Kolmen lapsen isä toivoo myös voivansa joskus ostaa maapalan maaseudulta ja rakentaa sinne talon perheelleen. Neljänneshehtaarin saisi 80 000 shillingillä eli noin 800 eurolla. "Teen kaikkeni sen eteen, ettei lasteni tarvitse kärsiä." mukuru brotherhood John eli kadulla seitsemän vuotta. Nairobin slummeissa partioivat Undugun sosiaalityöntekijät tunnistivat Johnin ja rohkaisivat häntä ja muita katunuoria järjestäytymään ja perustamaan ryhmiä. Tavoitteena on, että ryhmät tukevat jäseniään jättämään huumeet ja rikokset. Myöhemmin Poliisi pidättää ja hakkaa katulapsia ja -nuoria mielivaltaisesti. Joidenkin elämä päättyy poliisin luoteihin. #47 KesäTyö vai Työleiri? 1/10 1.3.2010 14. Vuosikerta ISSN 1455-2574 www.curly.fi lÖYDÄ itsellesi sopivin! valiTse ja TILAA ILMAINEN CURLY-LEHTI Curly on 4 x vuodessa ilmestyvä nuorten tekemä lehti nuorille. Tutustu ja ihastu! Kyllä kiitos, haluan saada Curly-lehdet veloituksetta suoraan kotiin. Kirjepostimerkki vaikuta Nuo le nuoril rteN leht i Terveys ei Tule kello kaulassa Curly ry Larin Kyöstin tie 7 00650 Helsinki Sukunimi Lähiosoite Postinumero Syntymävuosi Etunimi Postitoimipaikka Yhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin. Tarjous koskee Suomea. Aiemmat tilaukset yhä voimassa. Curlyn voi tilata ilmaiseksi myös netistä osoitteesta: www.Curly.fi CURLY 2/2010 7
• kotikauPunkini Aurajoki jakaa turun kahtia. Vastoin yleistä käsitystä keskustan puoli on "tois pual jokke". Kulttuuri sitä, kulttuuri tätä Kallioiden seinämillä ja mainoskylteissä pomppii kulttuuripalloja. Kulttuurin puskeminen kansalle saa aikaan jo kyllästymisen tunteen, eikä show ole vielä edes alkanut. teksti ja kuvat: janne riikonen Kävelykadulla saa kyltistä huolimatta kulkea käsi kädessä. urku on näkynyt kotimaan uutisissa lähes päivittäin. Beckhamit toivat Sakari Oravalle ja Turulle maailmanlaajuista kunniaa, Kakola meinasi palaa maan tasalle ja surullisenkuuluisa Myllysilta vajoaa vajoamistaan. Päätös 1,3 metriä keskikohdasta vajonneen sillan tulevaisuudesta saatiin vihdoin tehtyä: tilalle rakennetaan uusi silta! Uuden sillan on tarkoitus olla valmis syyskuussa 2011. Harmi, sillä kaiken piti olla täydellistä. Reilut 200 päivää ja odotettu hetki viimein koittaa -- Turku on Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011. Kymmenien miljoonien eurojen budjetista huolimatta, tapahtuma on saanut osakseen enemmän kritiikkiä kuin kunniaa. Kirjastoja lakkautetaan ja kaupungissa on vain yksi elokuvateatteri. Taiteilijoilla ei ole työtiloja, ja kulttuuri- ja taidealojen koulutuslinjoja ajetaan alas. Ilmeisesti Haitaripainin oletetaan korvaavan kaiken. Turun tilanteeseen tyytymättömät nuoret ovat järjestäneet vapaan kulttuurin festivaaleja laillisuuden rajamailla. Tapahtumissa he voivat toteuttaa itseään tavoilla, joita eivät muuten pysty tekemään. Jumiutunut tilanne on ajanut turkulaiset radikaaleihin tekoihin; tapahtumia varten on vallattu taloja useaan otteeseen. Huhtikuussa viikonlopun ajaksi vallatussa talossa esiintyi kymmenkunta yhtyettä, pidettiin valokuvanäyttelyitä ja esitettiin lyhytelokuvia. Ilman valtausta näitä T kulttuuriesityksiä ei olisi ollut muuten mahdollisuus järjestää. Kulttuurin piti olla kaikkien asia. Urheilukulttuuri ainakin on voimissaan. Jääkiekossa TPS voitti ennen kaikkea kaupunkilaisten suosion puolelleen yhdeksän kuivan ja nihkeän kauden jälkeen (TPS voitti SM-liigan mestaruuden 2010). Turku on saanut Interin ja Turun Palloseuran menestyksekkäitten vuosien takia jalkapallopääkaupungin statuksen. Harrastusmahdollisuudet lapsilla ja nuorilla ovat hyvät myös muissa lajeissa. o se niimPaL hianoo oLLa turust! Oli kulttuurin tila mikä tahansa, kesä on tulossa. Turku on ehdottomasti kesäkaupunki. Kaupunki herää eloon kevään ensimmäisinä päivinä, kun elohopea mittarissa kiipeää lähelle 20:tä astetta. Ihmiset kömpivät Aurajoen rannoille ja kaupungin puistoihin. Turussa on hyvä tunnelma, eikä kaduilla tarvitse pelätä. Turkulaiset ovat ylpeitä itsestään ja kaupungistaan, vaikka muualla Turusta saadaan parhaat naurut. "Åboriginal-" ja "Turku - Suomen pääkaupunki" -paitoja näkee kaduilla. Opiskelijakaupungista löytyy myös kesällä paljon aktiviteetteja, kuten festareita ja muita tapahtumia. "Föril mennää täl ja tois paul Aurajokke, vaikse yks silta, joka viel o kunnos, oiski nopeempi. O se sit hianoo olla Turust!" 8 C U R LY 2 / 2 010
• taksvärkin tyÖPAIKKA rohKeAlle! -kampanjalla 2010­ 2011 tukea Kambodzan lapsityöläisille Taksvärkin elokuussa alkavalla Työpaikka rohkealle -kampanjan tavoitteena on parantaa Kambodzan lapsityöläisten asemaa. Kambodzassa on noin 750 000 lapsityöläistä. teksti: anita malkamäki / taksvärkki ry apsityöläisiä tuetaan palaamaan normaaliin arkeen, saamaan koulutusta, kuntoutusta ja mahdollisuuksia muuhun toimeentuloon", kertoo hankesuunnittelija Mari Luosujärvi. Kouluille ja oppilaitoksille suunnattu kampanja tarjoaa taas mahdollisuuden auttaa konkreettisesti. Tekemällä päivän töitä ja lahjoittamalla palkkion Taksvärkki-keräykseen, nuori mahdollistaa monivuotisen kehitysyhteistyöhankkeen Kambodzassa. Kambodzassa lapsityön vähentämistä tuetaan mm. perustamalla ryhmiä, jotka kouluttavat lapsia, vanhempia, työnantajia ja viranomaisia lapsityön vaaroista. Lisäksi työnantajia kannustetaan tarjoamaan työssä käyville lapsille terveyspalveluita, enemmän vapaa-aikaa sekä sallimaan koulunkäynti. Lapsityöläisten tukeminen ehkäisee lapsityön ja köyhyyden kierteen siirtymistä seuraaville sukupolville. "On motivoivaa tietää, että parantamalla lapsityöläisten asemaa parannetaan myös heidän tulevien omien lastensa tulevaisuutta." www.tyopaikkarohkealle.fi avataan 1.8.2010. Tarjolla mm. animaatio, dokumentti lapsityöläisyydestä, Videoskaba ja oppimateriaalia! "L maaiLman LaPsityöLäiset · · · · maailmassa on noin 220 miljoonaa lapsityöläistä noin joka 7. maailman lapsi on lapsityöläinen suurin osa lapsityöläisistä työskentelee maataloudessa kaikista maailman lapsityöläisistä vähän yli puolet on aasialaisia. Latinalaisessa Amerikassa lapsityöläisiä on noin 10 prosenttia. Lapsityöläisiä on myös kehittyneissä maissa, ILOn mukaan noin viisi miljoonaa. Suhteellisesti yleisintä lasten työnteko on kuitenkin Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Siellä lähes joka kolmas alle 14-vuotias tekee työtä. esimerkki työajasta ja PaLkasta KAMBODZASSA Työ tiilitehtaalla Työaika: 6-10 h/päivä, 5 päivää/viikko Palkka: 0,15 euroa/h, noin 18­25 euroa kuukaudessa Työ kenkätehtaalla Työaika: 11,5 h/päivä, 6 päivää/viikko Palkka: 0,18 euroa/h, noin 50 euroa kuukaudessa SuOMeSSA Työ hampurilaismyyjänä Työaika: 7,5 h/päivä, 5 päivää/viikko Palkka: 8,70 euroa/h, noin 1400 euroa kuukaudessa Ovatko rahasi loppu, perheelläsi nälkä ja töitä on saatava hinnalla millä hyvänsä? Vähäinen työkokemus ja nuori ikä eivät ole este työn saannille. Ethän pelkää vaarallisia työkoneita tai kemikaaleja. Tarjoamme töitä: 14 h joka päivä, 25 /kk. Saatat olla etsimämme henkilö kenkäteollisuuteen, tiilitehtaalle tai... tsek ! ANNA VAihToehTo KAmboDZAN lApsiTyöläisille Taksvärkki-kampanja 2010­2011 CURLY 2/2010 9
• Guatemalassa, Meksikon rajalla olevassa Malacatànin pikkukaupungissa, eletään vuoden kuuminta aikaa. Paikallisen nuorisokerhon, Red Juvenilin, aktiivit valmistautuvat kulkueeseen, jonka aiheena on ympäristö. Paikallisen nuorisokerhon, Red Juvenilin, aktiivit valmistautuvat kulkueeseen, jonka aiheena on ympäristö. Ja parhaillaan valmisteilla on - mikään muukaan kuin - maapallo. "tänään Sharon Martines on Molly Blue" teksti ja kuvat: saija raskulla / taksvärkki ry uorisokerhot kokoavat yhteen lasten oikeuksista ja poliittisesta vaikuttamisesta kiinnostuneita nuoria ja tarjoavat heille resursseja, koulutusta ja aikuista apua kampanjointiin paremman elämän puolesta. Kerho kokoontuu virallisesti kolme kertaa viikossa, jolloin paikalle saapuu noin 20-30 nuorta. Toimisto on avoin muinakin aikoina ja aktiivisimmat nuoret piipahtavat vaihtamassa kuulumisia kerhon aikuisen vetäjän kanssa tai viimeistelemässä jonkun kesken jääneen työn. Guatemalan ihmisten ongelmat ovat kuitenkin niin laajoja ja syviä, ettei niitä suurellakaan aktiivisuudella helposti voiteta. Maassa on paljon köyhyyttä, lapsityöläisiä ja aliravitsemusta. Myös seksuaalinen hyväksikäyttö on yleistä ja kerhojen erityisenä tehtävänä onkin taistella sitä vastaan. Sharon Martines, 16 vuotta, kuuli 10 C U R LY 2 / 2 010 N kerhosta kaksi vuotta sitten. "Serkkuni kertoi ryhmästä, sen toiminnasta ja tulevasta näytelmästä. Innostuin heti, koska rakastan teatteria." Nyt Sharonilla on päärooli näytelmässä Molly Blue. Näytelmä kertoo Mollysta, joka joutuu perheen tuttavamiehen seksuaalisen väkivallan kohteeksi. "Senora Bluen hyvä ystävä, Senor Rosales, ihastuu vierailullaan tämän tyttäreen Mollyyn. Jonkin ajan kuluttua mies alkaa käyttää Mollya hyväkseen. Valitettavasti Molly uskoo Senor Rosalesia, kun tämä sanoo, että se mitä heidän välillään tapahtuu, on salaisuus ja ettei salaisuuksia saa kertoa muille", kuvailee Sharon näytelmän juonta. "Pian Molly kuitenkin väsyy ja yrittää kertoa äidilleen hyväksikäytöstä, mutta tämä ei kuuntele tytärtään. Molly ei näe muuta vaihtoehtoa kuin karata." Sharon ei aristele puhua aiheesta, mutta katseen vakavuudesta näkee, että kyseessä oleva ongelma on hänelle todellinen, ei vain jotain elokuvissa nähtyä. Hän kertoo monien katsojien vaikuttuneen näytelmästä. "Teimme tämän näytelmän erityisesti lapsille ja haluamme sen avulla estää seksuaalista hyväksikäyttöä. Sen lisäksi viestitämme vanhemmille, että emme halua, että tällaista enää tapahtuu. Eniten tarvitsemme juuri vanhempien tukea. Heidän tulisi kuunnella lapsiaan, vaikka heillä olisikin muita kiireitä. Tällaiset salaisuudet on pakko voida kertoa." asioihin voi vaikuttaa Kerhon nuoret ovat esittäneet myös muita näytelmiä ja niiden aiheet vaihtelevat luonnonsuojelusta perheväkivaltaan. "Olemme tehneet myös joitakin hupinäytelmiä, mutta pääasiassa keskitymme sellaisiin, joissa on jokin sanoma", sanoo Sharon. Esitykset järjestetään kaduilla ja puistoissa, joissa kaikki pääsevät ne näkemään. Ryhmä on kutsuttu vierailemaan myös useisiin kouluihin. "Näiden näytelmien tekeminen on tärkeää, koska Guatemalassa on niin paljon hyväksikäyttöä ja perheväkivaltaa." Muiden auttamisen lisäksi Sharon on kerhosta saanut tukea, jos hänellä itsellään on ongelmia. "Pitää tehdä jotain, pitää puhua vanhempien kanssa." Tällä hetkellä nämä Taksvärkki ry:n rahoittamat kerhot ovat toimineen hieman yli kaksi vuotta ja niiden vaikutukset alkavat näkyä yhteisöissä. Monilla paikkakunnilla paikallishallinnon kiinnostus lasten asioita kohtaan on kasvanut ja asukkaiden tietoisuus on laajentunut. "Tärkeintä on se, että me voimme vaikuttaa asioihin!"
• tuwaPende watoto ­ We love Children Marraskuussa 2009 tehdyllä Tansanian matkalla Curlyn työntekijät pääsivät tutustumaan myös sveitsiläisten ylläpitämään orpokotiin Dar es Salaamissa. Lue tästä orpokotia avustavien vapaaehtoisten Danielan ja Philippen haastattelu. teksti ja kuvat: ira kinnunen / curly media When was Tuwapende Watoto orphanage established and who was the founder? Year 2004 by Monica Brunner / Maitre de cabine at Swiss. The orphanage is called Tuwapende Watoto ­ what does it mean? It is Swahili and means "We love children". How many children are living in the orphanage and what ages are they? There are sixteen boys and girls. The youngest is now 2 years old and the oldest is 15 years old. What kind of normal daily routines do the children have? They wake up at 7 a.m. Two of them in rotation wake up 30 minutes earlier to clean the yard. Next there is a breakfast and then school outside the orphanage. It is a private school where the children can learn English. Depending on the age, children come back either just after lunch (they eat at the school) or 4 p.m. after their afternoon lessons. The youngest sleep two hours in the afternoon, or simply just stays in the bed with a book or a toy. At 4 p.m.: homeworks with the help of mamas (orphanage nurses) and especially volunteers. At 6 p.m.: shower. At 7 p.m.: dinner. At 8 p.m.: tv / prayer / song / happy and sad faces to check if the kids have been nice and obedient during the day. Could you share your best memory or story with us from all these years you have been visiting Tuwapende Watoto orphanage? One of the best moments with the kids are the days at the swimming pool. A wealthy family from South Africa made a donation and paid the entrance and the food at the swimming pool of a hotel for an entry per month for a year. The kids have fun all together, they learn to swim, and Philippe spends the whole day in the water throwing them as high as possible to jump in the water. There we really feel close to them, and they address to us like to their own family. It is a special family: 16 black kids, Daniela and Philippe, black mamas, the bus driver, and some volunteers ­ and we all feel close to each other. Is there something else you would like to tell us? On Saturday afternoons the doors of the orphanage are open for all the kids of the area who wants to come and play. There is a queue of kids already at 10 in the morning waiting for the afternoon. It is called "Community day", and the kids from outside can use toys, bicycles, and especially paper and pencils to draw. It is a special moment, when everybody is welcome. Some kids walk two hours from different parts of the town to come and play on Saturday sanastoa established ­ perustaa rotation ­ vuorollaan obedient ­ tottelevainen donation ­ lahjoitus address ­ käyttäytyä jotakin kohtaan enlarge ­ Kasvattaa (tilasta) revenue ­ tuottoa exhibitions ­ Näyttelyt Philippe linscheid, 41 Nationality: French and Swiss Job: clinical researcher Daniela Polo, 41 Nationality: Italian / lived in Switzerland since 2001 Job: employee from Swiss International Air Lines since 2001 Philippe is one of the tree members of the Board of Tuwapende Watoto, together with Ruth Bütighofer and Monica Brunner, the founder of the NGO. "We live in Switzerland, Allschwil. We keep the rythm of approximately 3 visits per year at Tuwepende Watoto, where we play with the kids but also follow different projects. At the moment: creating a vegetable garden and a compost area in the orphanage - follow the different steps of the new buildings for enlarging the capacity of the orphanage - study and decide what kind of electricity supply to establish in the new house - solar power is not being built. " "When we are in Switzerland our main activities to support the kids are: - Philippe writes reports to big potential sponsors (like foundations belonging to big companies) to seek for money and keeps the contact with existing sponsors to show how their money has been used. - We collect old clothes, kids games, house stuff, books, old computers, old mobile phones which can be used by the orphanage, or sold in second hand markets in Dar es Salaam to create some revenue - we transport them when we fly to Dar es Salaam with special authorization from the airline. - We sell Tinga Tinga paintings that we buy in Dar es Salaam. We organize exhibitions and sell the paintings in favour of the orphanage." CURLY 2/2010 11
• tulevaisuuden tekijät työssään Lähihoitajan ammatti on monipuolinen ja mielenkiintoinen. Lähihoitajana voi työskennellä niin vanhusten, lasten ja nuorten, vammaisten kuin päihteidenkäyttäjien sekä mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten parissa. teksti ja kuvat: milla Lustig, salla Lönnberg, johanna Laine ähihoitajan ainoana tienä työelämään ei tarvitse olla kunnan tai kaupungin virka, vaan lähihoitaja voi toimia myös yrittäjänä, omana työnantajanaan. Kuluvan lukuvuoden aikana Omnian ammattioppilaitoksen tarkoituksena on tutustuttaa valmistuvat lähihoitajaopiskelijat yritystoimintaan. Vuosi Yrittäjänä -opintojen kautta opiskelijat perustavat yrityksen ja toteuttavat liikeidean mukaista toimintaa opinnäytetyönään. Vuosi Yrittäjänä -opinnot ovat osa Nuori Yrittäjyys (www.nuoriyrittajyys.fi) -toimintaa. Nuori Yrittäjyys (NY) tarjoaa yrittäjyys- ja kuluttajakasvatusta tukevia opinto-ohjelmia nuorille. NY tarjoaa niin peruskouluille kuin eri asteen oppilaitoksille opinto-ohjelmakokonaisuuksia, jotka ovat käytännönläheisiä ja toimivat tekemällä oppimisen periaatteella. NY yrityksen perustaminen ja sen liikeidean mukaisen toiminnan toteuttaminen Yritysprojektin lähtökohtana on yhdistää kahden täysin erilaisen ammattialan opiskelijoiden oman alan tietotaito ja osaaminen. Niinpä yhteistyötä olisi tarkoitus tehdä lähihoitaja- ja merkonomiopiskelijoiden välillä. Yritystoiminnan ideana on se, että yrityksen toimijat kehittävät tuotteen tai palvelun, markkinoivat sitä hankkien itselleen asiakkaita ja lopulta tehden töitä ja ansaiten ihan oikeaa palkkaa. L oPiskeLijoiden fiiLiksiä vuosi yrittäjänä -oPinnäytetyöstä Lähihoitajaopiskelijat kertoivat puurtaneensa erilaisten yrityksen perustamiseen liittyvien asioiden parissa. Yritysten liikeidea määräytyi pitkälti opiskelijoiden koulutusohjelman ja kiinnostuksen mukaan. Esimerkiksi sairaanhoidon ja huolenpidon - koulutusohjelman opiskelijat kiinnostuivat tekemään oppimateriaalia kouluille kuoleman kohtaamisesta ja vainajan laitosta. Lapset ja nuoret ­ koulutusohjelman opiskelijat puolestaan intoutuivat pitämään liikuntapainotteista iltapäiväkerhoa, lisäämään erilaisten tuokioiden kautta lasten ensiapu-, liikenneturvallisuus- ja hygieniatietoisuutta sekä järjestämään ensiapu- ja turvallisuuskoulutusta päiväkoti ja kouluikäisille. Vanhustyön ­ koulutusohjelman opiskelijat perustivat yrityksen, joka tarjoaa kotihoidon palveluita vanhuksille. Yrityksissä on keskimäärin kolmesta viiteen toimijaa. Suurin osa yritysryhmistä koostui vain yhden alan opiskelijoista, mutta oli myös ryhmiä, joissa alkuperäisen suunnitelman mukaan sekoittui kahden alan opiskelijoita. Yleisesti Vuosi Yrittäjänä -opinnot on koettu mielenkiintoisena ja haastavana, mutta aikaa vievänä. Opintojen toimimista opinnäytetyönä on pohdittu oppilaiden keskuudessa monelta eri kannalta. Osa opiskelijoista kokee yrityksen perustamisen ja sen toiminnan ylläpitämisen harjoittelemisen hyödylliseksi heidän tulevaisuuttaan ajatellen. Yritysopintojen myötä joillekuille on syntynyt jopa kipinä oman yrityksen perustamiseen tulevaisuudessa, ja heidän mielestään on ollut mielenkiintoista nähdä ja kokea kaikki se, mitä oikean yrityksenkin perustamiseen ja ylläpitämiseen liittyy. Toiset opiskelijat ovat puolestaan sitä mieltä, että olisi mielekkäämpää pitäytyä vanhassa tyylissä tehdä opinnäytetyötä, kuin turhautua, stressaantua ja ehkä jopa tuhlata aikaansa yrityksen parissa. Opiskelijat ovat kuitenkin lähes yksimielisiä sen suhteen, että Vuosi Yrittäjänä -opinnäytetyöstä voidaan saada toimiva kokonaisuus tulevaisuudessa. Lähihoitajaopiskelijoille yrittäjyys ja yrityksen perustaminen on täysin uusia asia, ja sen vuoksi siihen on haasteellista hypätä mukaan. Oman haasteensa tuovat myös yrityksen perustamisen ja sen pyörittämisen yhteydessä esille tulevat uudet ja oudot käsitteet. omnian ammattioPPiLaitoksen nuori yrittäjyys ­ innoittajana "Mielestäni on rohkeutta uskaltaa hypätä tuntemattomaan ja ennakkoluulottomasti tarttua uusiin tilanteisiin", OmniaShopissa työskentelevä Piia Haukka kiteyttää yrittäjyyden. Haukka on kouluttanut itsensä media-assistentiksi Omnian ammattiopistossa ja koulutuksensa "Mielestäni on rohkeutta uskaltaa hypätä tuntemattomaan ja ennakkoluulottomasti tarttua uusiin tilanteisiin", omniaShopissa työskentelevä Piia haukka kiteyttää yrittäjyyden. 12 C U R LY 2 / 2 010
• osa opiskelijoista kokee yrityksen perustamisen ja sen toiminnan ylläpitämisen harjoittelemisen hyödylliseksi heidän tulevaisuuttaan ajatellen. ohella hän kiinnostui Nuori Yrittäjyys -toiminnasta. Haukka kannustaa nuoria tarttumaan yrittäjyyteen, sillä aktiivisuus opiskelussa sekä verkostoituminen voivat poikia opiskelujen jälkeen vaikkapa työpaikan. Haukka uskoo, että niin ulkoinen kuin sisäinenkin yrittäjyys ovat yhtä tärkeitä asioita yrittäjyydessä. Hänen mielestään ulkoinen yrittäjyys on parhaillaan sitä, että joku haluaa ostaa yrityksen osaamista ja sisäinen yrittäjyys on puolestaan yrittäjän omien ajatusten, kokemusten ja kiinnostusten summa. On tärkeä muistaa, että kenestäkään ei saa yrittäjää vasten tahtoaan, vaan yrittäjyyteen täytyy olla sisäistä paloa. yrittäjätoimintaa messuiLLa Yrittäjätoimintaa kokeiltiin käytännössä Omnian järjestämillä Tulevaisuuden tekijät NY -messuilla. Messutapahtuman järjestely aloitettiin äänestämällä messuille nimi. Nimen valitsemisen jälkeen yritykset ryhtyivät pohtimaan, minkälaista toimintaa he haluaisivat järjestää messuilla. Kun toimintaidea oli selkeytynyt, varattiin tilat, suunniteltiin markkinointi messuille asiakkaiden haalimiseksi ja ryhdyttiin työskentelemään. Tulevaisuuden tekijät -messut järjestettiin opinnäytetyöyrityksiä varten 18.2.2010, jossa yritykset esittelivät toimintaansa. Koululla kävi kova tohina, kun kaikki valmistelivat messupisteitään. Yritysten tarjoamat tuotteet, palvelut, esitteet, käyntikortit, arvonnat ja muut herkut olivat esillä, kun ovet aukaistiin ja kaikki pääsivät tutustumaan oppilaiden perustamiin yrityksiin. Jännittyneinä odoteltiin asiakkaiden saapumista ja sitä, miten oman yrityksen markkinointi oli tavoittanut mahdollisia vierailijoita. Osa yrityksistä oli saanut sovittua jo etukäteen asiakastilauksia messutapahtumaa varten. Espoon keskuksen Omnian ala-aulassa oli menoa ja meininkiä, kun musiikki soi ja kuhina kävi messupisteillä. Messuvierailijoina oppilaiden lisäksi olivat opettajat ja yritysten kutsumat ulkopuoliset vierailijat, kuten vanhukset ja lapsiryhmät. Yritykset myivät tuotteitaan sekä palvelujaan messujen tiimellyksessä ja messutapahtuma poiki esimerkiksi Terveystytöt NY:lle hetken julkisuudessa Helsingin Sanomien lehtisivulla. Messujen jälkeen onkin hyvä jatkaa yrityksen toimintaa vielä hetken aikaa, ennen kuin Vuosi Yrittäjänä kurssi päättyy ja on tehtävä tilinpäätökset, ja lopettava yritys sekä pistettävä pillit pussiin. Toivottavasti tämä kokemus madalsi kynnystä yrittäjyyteen ja oman yrityksen perustamiseen joskus tulevaisuudessa! omnian vuosi yrittäjänä -Projektiin kuuLuvat: · · · · liiketoimintasuunnitelma budjetti markkinointi yrityksen tilin avaaminen ja siitä huolehtiminen · hallituksen kokoukset · yrityspäivä eli Tulevaisuuden Tekijät ­ messut CURLY 2/2010 13
• TerveyDeKSi Kuvat: eveliina Laakso Kirjoittaja Ninna Mikkonen on 24-vuotias 100-prosenttinen oulunkyläläinen, joka valmistui Sydväst ammattikorkeakoulusta (nykyinen Arcada) liikunnanohjaajaksi 2007. Nykyään hän työskentelee freelance-ryhmäliikuntaohjaajana. "Its not the body, its not the mind, its the body and the mind" (Joseph Pilates) haussa kesäkunto esään on enää lyhyt aika, mutta vielä ehtii kiinteyttämään ja vahvistamaan vartaloaan sekä parantamaan ryhtiään. Näkyviä tuloksia saattaa näkyä vasta 8-12 viikon jälkeen, mutta hyvä olo, parempi terveys, parantunut unenlaatu ja itsetunnon kohentuminen voivat olla jopa palkitsevampia tuloksia. Monet haaveilevat tiukasta keskivartalosta ja linjakkaista reisistä. Siksi korostan heti tähän alkuun pari totuutta harjoittelun tuloksiin vaikuttavista tekijöistä: 1. Olemme erilaisia ja kehitymme myös fyysisesti eri lailla. Perimä vaikuttaa, mutta myös lihaksiston kunto, rasvan määrä, lihassolutyypit ja aikaisempi liikuntatausta. Usein huonokuntoiset kehittyvät nopeammin ja tulokset ovat nopeammin saavutettavissa. Kaikista eniten tuloksiin vaikuttaa kuitenkin liikunnan määrä, kesto, laji ja teho. 2. Paikallista rasvanpolttoa ei ole olemassakaan! Et siis "polta rasvaa" vatsasta tekemällä vatsalihasliikkeitä. Rasva palaa aina tasaisesti, ja usein sieltä, missä sitä on eniten. Palamista ei siis voi kohdistaa tiettyyn kehonosaan. Sen määrää kehosi rakenne ja aineenvaihdunta. Kiinteytys perustuu lihassolujen aktivoimiseen ja rasvaprosentin laskemiseen, jolloin lihakset tulevat paremmin esille. Paino voi jopa nousta, kun lihakset kasvavat. Tämä johtuu siitä, että lihas painaa enemmän kuin rasvakudos. Tytöt huomio! Lihakset eivät pullistu isoiksi, vaan paremminkin tiivistyvät, pojilla taas lihakset kasvavat isommaksi helpommin testosteronin takia. Kiinteytymiseen tarvitaan aina Kesä lähestyy ja kevään aikana moni suuntaa ajatuksensa timmin kropan metsästykselle. Niukat topit, lyhyet hameet ja shortsit paljastavat, miten ahkerasti vuoden aikana ollaan liikuttu. k monipuolista, terveellistä ja vähärasvaista (ei rasvatonta!) ruokavaliota. Vaikka liikkuisikin paljon, mutta syö miten sattuu, ei kehity ja tulokset eivät näy. Tuloksia saadaan aikaan säännöllisellä ja pitkäjänteisellä harjoittelulla. Aloittelijoiden kannattaa totuttaa keho pikkuhiljaa pohjakunnolle. Riittävä aerobinen liikunta 2-3 kertaa viikossa 30-60 minuuttia kerrallaan hyötyliikunnan ohella ja parin lihaskuntoharjoittelun myötä saa varmasti tuloksia aikaiseksi. Kunto kasvaa levossa ja lihakset tarvitsevat palautumisaikaa 1-2 päivää. Suunnittele niin, että teet erilaisia harjoituksia peräkkäisinä päivinä esim. maanantaina 45 minuutin juoksu ja tiistaina kuntopiiri. Keskiviikkona voit sitten harrastaa vaikkapa 60 minuuttia uintia. Lihaskuntoa voi harjoitella kotona tai ulkona. Perusliikkeistä voi kotona tehdä kuntopiirityyppistä harjoittelua ja käyttää lisäkuormana vaikka käsipainoja, palloa, keppiä, isoa kiveä tai pururatojen varteen rakennettuja välineitä. Yhdistelmäharjoituksessa on sekä aerobista että lihaskuntoharjoittelua, ja siinä saadaan tehokkaasti tehoa ja mielenkiintoa ylläpidettyä. Harjoittelua on hyvä muuttaa 4-6 viikon välein, jotta kehittyy ja samalla muistaa, että liikunnan tulee olla kivaa. Pelkästään hyvän kropan metsästäminen ei saa olla syy liikkua. On hyvä muistaa, että kiinteytys ja laihdutus ovat kaksi eri asiaa. Laihtua voi pelkästään ruuan avulla, kiinteytykseen tarvitaan oikean ruokavalion lisäksi lihaskuntoharjoittelua. Ihmedieetit voi unohtaa. Painoa ei tarvitse pudottaa, eikä nuori sitä tarvitsekaan kuin erikoistapauksissa. Vaa´an katsomisen sijasta tulisi tarkkailla kehon ympärysmittoja (vatsa, lantio, reidet ja olkavarsi) ja voimien kasvua. 3. Kun liikkuu paljon, voi syödä mitä haluaa. Väärin: Runsaasti liikkuva voi syödä sallivammin ja vapaammin, mutta terveellisyys ja monipuolisuus ovat siinäkin valttia. Yksi herkkupäivä viikossa on hyvä sääntö kaikille. Vaikka energiaa kuluisi paljon, on karkeissa ym. herkuissa hampaille huonoa sokeria ja tyydyttynyttä, huonoa rasvaa. 4. En syö mitään, niin laihdun. Jätän aamupalan pois. Väärin: Aamulla kannattaa syödä, jotta pysyy virkeänä. On todettu, että ravitsevan aamupalan syövät ovat hoikempia. Kun syö 3-4 tunnin välein pysyy aineenvaihdunta vilkkaana ja mieli hyvänä. Paastossa keho pitää rasvasta kiinni eikä suostu laihtumaan. Lisäksi vastustuskyky heikkenee, kun et saa vitamiineja. 5. Sairaana voi kevyesti liikkua. Väärin: Flunssa tarkoittaa aina lepoa. Vain kevyt kävely on ok, jos olo sen sallii. 6. Käyn lenkillä joka päivä, kunto kohenee. Väärin: Yksipuolinen liikunta altistaa rasitusvammoille ja samalla oma motivaatio kärsii. Liikunnasta ei saa tulla pakkopullaa tai velvoitetta. Liian runsas liikuntamäärä lisää ylikunnon vaaraa, jonka oireet ovat mm. univaikeudet, masennus, lihaskivut, jaksamisen puute ja ruokahaluttomuus. Keho tarvitsee lepoa, jotta se voi palautua ja kehittyä. 7. Liikunta on tylsää. Väärin: Tähän on pakko vastata jämäkästi: Ei ole! Jos kuvittelet, että liikkumisen on oltava verenmaku suussa suoritettavaa maratonjuoksua, kahden tunnin salitreeniä tai vaikeaa tanssia, olet väärässä. Liikuntamuotoja on satoja. Niistä täytyy vain löytää itselleen kokeilemalla mukavin. Kiipeily, ultimate, sukellus, parkous, futsal, afrotanssi, skike ja capoeira ovat esimerkkejä vähän uudemmantyyppisistä, erilaisista lajeista. Rohkeasti kokeilemaan! kumotaan kuntoiLumyytit! 1. Jos teen 100 vatsalihasliikettä päivittäin saan sixpackin. Väärin: Vatsa voi jopa kasvaa kun lihakset kehittyvät. Jos vatsa pullottaa, on kyse joko huonosta ryhdistä, rasvakerroksesta, turvotuksesta tai löysistä lihaksista. Vatsaliikkeet vahvistavat vatsaa, mutta "sixpackin" saa vain yhdistämällä aerobista liikuntaa ja terveellisen ruokavalion. 2. Juoksu on tehokkain tapa liikkua. Väärin: Jos on väärä tekniikka, polvivaivoja tai huono kunto voi juoksu olla vain haitaksi. Itselleen kannattaa valita mieleinen laji. Yhtä hyvänä kunnonkohottajina toimivat uinti, pyöräily, hiihto ja reipas kävely. 14 C U R LY 2 / 2 010 ! Korjaus: Curlyn 1/10 numerossa sivulla 9 julkaistuun terveysjuttuun oli luikerrellut kirjoitusvirhe. Tarkoitus oli puhua kalsiumista. Toki on myös hyvä tietää kaliumin tärkeät ominaisuudet nestetasapainon kannalta natriumin kanssa yhteistyössä. Kalsium vastaavasti toimii luuston parannusaineena eri kivennäisaineiden kanssa.
• taksvärkin Mosambikiin rakennuttamat koulut ovat yhä toiminnassa Yli kaksikymmentä vuotta sitten Taksvärkki-kampanjalla kerättiin varoja Mosambikin koululaisille. Varoilla rakennutettiin yhteensä 19 koulua, joista suurin osa Marracuenen maakuntaan, noin 30 kilometrin päähän pääkaupungista. Lisäksi joitakin kouluja rakennettiin Gazan ja Inhambanen provinsseihin. Uudet koulurakennukset tulivat tarpeeseen, sillä maan pitkä sisällissota oli juuri loppunut, ja sodan aikana oli huomattava osa maan peruskouluista tuhoutunut. teksti: katja josé, anita malkamäki / taksvärkki Kuvat: katja josé kouLut ovat edeLLeen aLkuPeräisessä kunnossa Taksvärkin hankesuunnittelija Katja José vieraili maaliskuussa 2010 kuudessa Taksvärkki-varoin Mosambikiin rakennetussa koulussa. "Ainakin nämä koulut ovat edelleen kohtuullisen hyvässä kunnossa ja toiminnassa, vaikka niitä ei ole kunnostettu olemassaolovuosiensa aikana", kertoo José. Taksvärkki-kouluihin rakennettiin aikoinaan 1-2 koulurakennusta, joissa kussakin on kolme luokkahuonetta, hallintorakennus sekä yleensä myös vessat ja kaivo. Agostinho Neto ­koulussa 1-5 luokkia käyviä oppilaita on yhteensä 490. "Kaivo ei ole enää toimintakunnossa, mutta luokkahuoneet ovat yhä käytössä, toteaa Agostinho Neto ­koulun johtaja, ja jatkaa: "Koululle on rakennettu uusi WC, ja sinne on äskettäin vedetty sähkö, mutta muuten sekin on alkuperäisessä kunnossa." Macanetan koulu sijaitsee kapealla maakaistaleella Nkomati-joen ja Intian valtameren välissä, noin 40 kilometrin päässä pääkaupungista Maputosta. Valtaosa alueen asukkaista tienaa elantonsa kalastamalla, ja asuu vaatimattomissa ruokomajoissa. Taksvärkin rakennuttama koulu on alueen ainoa. "Tyttäreni käy tämän koulun neljättä luok- kaa. Täältä matka koululle on vielä lyhyt, mutta toiselta suunnalta lapset joutuvat kulkemaan paljon pidemmän matkan", toteaa Graca, joka asuu noin neljän kilometrin päässä koululta. Koska viimeisen viikon aikana on satanut runsaasti, tie koululta Gracan asunnolle on kulkukelpoinen vain vahvalle nelivedolle tai traktorille. yLäasteet harvassa Maputon läheisyydessä koulumatka ala-asteelle ei yleensä ole kohtuuttoman pitkä, mutta yläkouluja on harvassa. Mbluzan koulua käy 699 oppilasta ja heitä opettaa 15 opettajaa. "Olen nyt viidennellä luokalla, mutta seitsemännen luokan jälkeen joudun lopettamaan. Yläaste on liian kaukana, eikä perheelläni ole varaa koulumatkoihin", kertoo 15-vuotias Angelica, joka opiskelee Mbuluzan koulussa. "Kolmen Taksvärkin varoilla rakennetun luokkahuoneen lisäksi on myöhemmin rakennettu kaksi uutta luokkaa, mutta alakoulua käydään silti neljässä eri vuorossa", kertoo Katja José. Vaikka oppilaita on paljon, Mbuluzan koulun johtajan ainoa huoli on se, ettei koululla vieläkään ole sähköä. "Pimeän tultua tunnit on lopetettava, eikä esimerkiksi tietokoneista voi vielä edes haaveilla." Monet Taksvärkin rakennuttamista kouluista rakennettiin mahdollisimman korkealle tulvavaaran välttämiseksi. "Niitä onkin toisinaan käytetty hätämajoituksena, kun tulvat ovat ajaneet ihmisiä kodeistaan", kertoo Agostinho Neto -koulun johtaja. Toisaalta rakennuspaikat olivat usein hiekkaisia rinteitä, joilla eroosion vaara on suuri. Uhka otettiin rakennusvaiheessa huomioon ja eroosion riski onnistuttiin minimoimaan. "Vaikka epäilyksistä huolimatta kaikki nämä koulut ovat edelleen hyvässä kunnossa, niin uusi maalikerros ja sähköt eivät olisi pahitteeksi", toteaa Katja José. HANkeSUUNNiTTeLiJAN kOMMeNTTi: On hyvä nähdä, että ainakaan tässä tapauksessa apu ei ole mennyt hukkaan. Mosambikin opetussektorilla riittää kuitenkin vielä haasteita, sillä väestöstä lähes puolet on alle 14-vuotiaita. Toisaalta lähes puolet maan aikuisväestöstä on edelleen lukutaidottomia. Eniten lukutaidottomia on maan pohjoisosan naisten joukossa. Etelässä, ja etenkin maan pääkaupungissa Maputossa, jo lähes kaikki lapset ainakin aloittavat peruskoulun. CURLY 2/2010 15
• saloihin. ia videokameran rehdyttää Fabian Peppi pe "Akvaariomies" marraskuussa lla Tansaniassa ssa. tusmatka ärkki ry:n kan Curly oli tiedo istyössä Taksv an, htiin yhte lubien toiminta 2009. Matka te iin mm. Sara C an tutustutt usta ja kerrota Matkan aikana hiv/aids ­valist annetaan joissa nuorille sta. lasten oikeuksi ia unen Kuvat: ira kinn / curly med Curlyn vetämä pape rinukke -workshop. Vatsareppumatkailua Vierailulla John in (keskellä) ja hänen perheens ä luona. Sara Clubissa myös tanssitaan. Jangwani Beach Primary School. 16 C U R LY 2 / 2 010
• n. E ntti i Afrikkaa omme inen matkani näin mielessän ak n matk lle ensimmä sta: a uore li minu vat Afrik curLy-n ao vinta eiset ku nnen n-matk ät klis npainu . Tansania ielessäni vilisiv man auringon atkassa mielee mattomism M ati uu matkaa , savikyliä ja k on muutakin. in hyvinkin va manlaisia ja ja palj aikoitta t olivat silti sa asta ja savanne oli tätä ik elivät p ansania aikka ihmiset änsä perusasia hyvästä työpa limatta T Huo ttä v eläm ilivat oli se, e teissa, heidän t nuoret haave isetkin nuoret. ikaa ja soluh laise vaa a omala sa olos Tansania esta, kuten su n kanssa loista uuksia. Tansameillä. d uu ttav iste at kuin tulevais me ihm uusia tu isuus ov r vatusta urieroista vietim aikana monia ö ja suvaitseva llimmäitu kulttu lta pää n lämp matkan mimme laisten ihmiste a jäävät matka ia n jotk asioita, si muistoiksi. sik - Sann a 14-vuotias Nuru (toinen oikealla) asuu isoäitinsä (=bibi), siskonsa ja serkkunsa kanssa. Suome ja Cur n Tansanian lyn tie dotust suurlähettil äs Juh iimi. ani To ivonen Laukut kadoksissa! "Hei, me ollaan Curly-lehdessä!" Aamunavaus Bu nju Primar y Sc hoolissa, Dar es Salaamissa Sa lu käy Sara C rethia, joka ttelee Mag nna haasta bissa. . CURLY 2/2010 17
• Kulttuurimatka espanjaan Kiehtooko auringon paiste ja turkoosi merivesi, joka laineilee valkoiselle rantahiekalle? Vai houkuttelevatko ennemmin monipuoliset pyöräilyreitit tai kulttuurinähtävyydet? Haluaisitko tutustua täysin uuteen maahan ja kulttuuriin? Jos olet lomakärpäsen pureman uhri ja mietit, että voisit jossain kohtaa elämääsi suunnata maailmalle, erityisesti Espanjaan, olet avannut juuri oikean sivun tästä lehdestä. teksti: emma vormisto Kuvat: curly media, sxc.hu uvittele itsesi Madridin, Espanjan pääkaupungin, lentokentälle. Silmiesi edessä avautuu näkymä vierasta kieltä puhuvista ihmisistä. Nyt sinun tulisi keksiä, millä pääset jatkamaan matkaasi lentokentältä eteenpäin. k Kasvisruokailijoilla ja vegaaneilla saattaa olla espanjassa ongelmia saada haluamaansa ruokaa, mutta nykypäivänä espanjaan on kehitetty jo muutamia kasvisruokiin keskittyneitä ravintoloita. yöPyminen Ellet ole varannut pakettimatkaa, johon sisältyy hotelliyöpyminen, ei hätää. Espanjassa nukkumapaikan löytää varmasti oman budjettinsa mukaan. Yöpymispaikkoja on kolmenlaisia; Fondas-hotelleja, jotka ovat todella edullisia, Pensiones-hotellit ovat hieman kalliimpia ja hotels, jotka ovat kaikista kalleimpia ja sopivat äveriäimpään budjettiin. On myös mahdollista yöpyä yömajassa, jotka ovat edullisimmillaan lokakuulta huhtikuulle ja kalleimmillaan heinä-elokuussa, koska keskikesällä on paljon festareita ja muita tapahtumia, jotka saavat ihmiset liikkeelle. jota kutsutaan nimellä cafe con helo. Kun haluat nauttia oikein kunnon päivällisen, suosittelen menu del diaa (tunnetaan myös nimillä cubierto ja menu de la casa), sillä tämä on ateria, joka sisältää kaksi pääruokaa, juomat ja jälkiruuan. Tämän ateriakokonaisuuden hinta ei ole Espanjan kalleimmissa paikoissa, Madridissa ja Barcelonassakaan, kovin suuri. Ateria maksaa vain noin 6-12 euroa. Kasvisruokailijoilla ja vegaaneilla saattaa olla Espanjassa ongelmia saada haluamaansa ruokaa, mutta nykypäivänä Espanjaan on kehitetty jo muutamia kasvisruokiin keskittyneitä ravintoloita. matkustaminen RENFE on "Espanjan VR", eli hyppäämällä RENFEn junaan, pääset helposti ja edullisesti hieman pidempiä matkoja. Jos matkaa ei ole niin paljon, että olisi kannattavaa ostaa junalippu, kannattaa etsiä lähin linja-auto asema ja mennä tutkimaan aikatauluja. Espanjassa on paljon erilaisia bussifirmoja ja parhaiten niiden aikataulut näkyvät linja-autoasemilta. Bussilla matkustaminen on todella edullista verrattuna Suomen hintoihin, sillä kahdeksalla eurolla pääset jopa 100 kilometriä! Vaikka olisit kova urheilemaan ja haluaisit säästää luontoa vuokraamalla pyörän, se ei ole välttämättä paras vaihtoehto. Espanjassa pyöräily on lähinnä urheilua, ja kaupunkioloissa pyöräilijöitä ei ole huomioitu lainkaan. Ja jos uskaltaudut pyöräilemään muista, ettei pyörää kannata jättää edes lukittuna yksin kadulle tai muuten matka saattaa jatkua jalan.. nähtävyyksiä Kun olet shoppaillut Espanjan edullisista kaupoista haluamasi kengät, vaatteet, käsityöt, nahkatuotteet ja käsilaukut, voit siirtyä kulttuurinähtävyyksiin. Madridissa voit nähdä päätähuimaavan kuninkaallisten entisen asuinpaikan, jotarakennusten lisäksi ympäröi puistot ja suuret viheralueet. Myös yksi maailman parhaista taidemuseoista, Prado, sijaitsee Madridissa. Sevillassa sen sijaan järjestetään vuosittain Semana Santa-juhlat, pari viikkoa pääsiäisen jälkeen. Tämän juhlan jälkeen luvassa on Feria de Abril-juhlat, joissa voi seurata flamencoa ja muuta tanssia hyvän musiikin lomassa. Barcelona sen sijaan on tunnettu mahtavista shoppailumahdollisuuksista, joten jos putiikeiden kiertelyn jälkeen vielä riittää aikaa ja voimia, voi piipahtaa kauniissa ja kiehtovassa vanhassa kaupungissa tai mennä keskustan hiekkarannoille loikoilemaan! näLän yLLättäessä Sanotaan, että espanjalainen ruoka on hintalaatusuhteeltaan eräitä Euroopan parhaimmista. Jos yöpymispaikastasi ei saa hintaan sisältyviä aterioita, voit kävellä kahvilaan tai tapas-baariin, joita Espanjan kadut ovat pullollaan. Yleisimpiä välipaloja, joita saa kahviloista ja tapas-baareista ovat bocadillos eli täytetyt patongit, tortilla de patatas, jotka ovat perunalla täytettyjä omeletteja sekä perinteinen tapas-lautanen, joka sisältää pikku naposteltavaa salaatinlehdistä kinkkuun ja juustoon. Jos kaipaat lämmintä juotavaa, voit tilata maitokahvin (cafe con leche), suodatinkahvia johon on tarvittaessa lisätty maitoa (cafe americano), täysin maidottoman kahvin (cafe sólo) tai teetä (té). Tosin, lämpimällä säällä ei välttämättä maistu kuuma juoma, joten limppareiden ja muiden virvokkeiden ohella voi tilata myös jääkahvin, Puhu esPanjassa esPanjaa Hei! ­ Holá! kuinka voit? ­ Como estás? Anteeksi ­ Perdon ei se mitään ­ No pasa nada Otan kahvin ­ Tomo café Mitä kello on? ­ Qué hora es? Näkemiin! ­ Adios! 18 C U R LY 2 / 2 010
• martha På finlandssvensKa Min Marthahistoria börjar på det mest klassiska sätt den bara kan: från min mamma. Vore det inte för min mamma skulle jag kanske aldrig ens ha hört om något sådant som Marthaverksamhet. Men, som tur är, blev min mamma Martha och med tiden också jag. text: ellen Paulig llågstadiet blev jag själv en så kallad Minimartha. Vi var en grupp barn, en M-klubb, som ungefär en gång i månaden träffades och hade lite olika verksamhet. Oftast lagade vi mat tillsammans, men någon gång fick vi också prova på till exempel teater. Jag minns att jag hade väldigt roligt under de här träffarna, trots att vi var av väldigt olika åldrar. M-klubbarna finns fortfarande kvar, på vissa ställen större än andra, med ett fungerande koncept: pyssel och matlagning. När jag efter lågstadiet blev för gammal för M-klubben (som faktiskt har bytt namn till UngMartha nu) vilade Marthan i mig några år. I södra Finland fanns inte då ännu någon verksamhet för flickor i högstadieåldern. För tillfället jobbas det på att få igång såkallade Tjejgrupper på olika ställen i Svenskfinland, bland annat då i Södra Finland också. Under min högstadietid fanns det bara en pilotgrupp, uppe i Vasa. För mig som bor i huvudstadsregionen var det inte direkt ett alternativ att delta, men inom ett par år hoppas jag på att man ska ha möjlighet till Marthaverksamhet oberoende av ålder och hemkommun. Sen började jag gymnasiet och drogs så småningom in i Marthaverksamheten igen. Det började med att jag skrev några texter till M-klubbens (nuvarande UngMarthas) 35-årsjubileumstidning, och så jobbade jag på några barnläger under sommaren. Barnlägren var väldigt givande, och för tillfället är de en stor del av vår verksamhet för unga. Det finns både i Barnläger, det vill säga pyssel- och matlagningsläger för barn i lågstadieåldern, och Tjejläger för flickor i högstadieåldern. (En parentes om namnbytet från M-klubben till UngMartha: förra året bestämdes det att M-klubbarna skulle få ett nytt namn, och det blev då UngMartha. I januari i år lanserades namnbytet i samband med ett seminarium med Emma Pihl. Samtidigt delades UngMartha-stipendiet för första gången ut åt Eva Wahlström.) Efter några somrar som lägerledare fick jag komma med i UngMarthas Ungdomsråd, som är, som namnet säger, ett råd med ungdomar. Vi är sex flickor i åldern sexton till tjugo som samlas några gånger per år och jobbar med att få igång ungdomsverksamheten ordentligt. Tyvärr har jag själv inte varit med så länge ännu, men jag vill definitivt fortsätta. Det är roligt, intressant och givande, och det ger mig en möjlighet att ge unga flickor det jag själv saknade när jag var yngre. Under min tid som "Ungdomsråddare" har jag hunnit uppleva bland annat Marthas 110-årsjubileum, som firades i Esplanadparken med en marknad, en strategiresa och några möten. Varje gång är det lika roligt att träffa alla Marthavänner, lika intressant att diskutera och lika trevligt att bara vara tillsammans. För mig innebär Martha att träffa gamla vänner och får nya, att vidga mina vyer, att skratta så att tårarna rinner, att göra sånt som jag tycker om och att få dom varmaste kramarna i världen. sanastoa verksamhet = toiminta koncept = idea, konsepti råd = neuvosto "ungdomsråddare" = kirjaimellisesti "nuorisosotkija"; sanaleikki sanasta "råd" Kolmas maailma on täällä Lukutaito ja koulutus ovat tehokkain tie tasaarvoon ja kehitykseen. Jos kuulut maailman onnekkaisiin lukutaitoisiin, pystyt myös ottamaan asioista selvää ja vaikuttamaan. Muutos syntyy tietoisuudesta ­ me kerromme asioista, joista valtamedia vaikenee. www.maailmankuvalehti.fi M-klubbarna finns fortfarande kvar, på vissa ställen större än andra, med ett fungerande koncept: pyssel och matlagning. LukutaitoisiLLe CURLY 2/2010 19
• 1. päivä orkiin. ne New Y tänään tän e äsymysSaavuimm ava, eikä v ilu oli uuvutt t ahdas re Pitkä lento parantanu F. Kenankeutta tä ja k atka John nin taksim e Times puolentun otelliimm kentältä h to juuri sellai nedyn len quare on netistä . Times S ita Squarelle kuvissa, jo lukuisissa iä mainen kuin ja välkkyv risteja n y ; paljon tu ta turistie löyty nenmois ärtyMyös mo häm nosvaloja. eellä illan iireksi a" on liikk "rahastaja t Mikki H eutunu ksi on puk n kadulla essä. Y sieneksi. O aavo Pesu an kuvalja toinen P tti Obam . presiden yyvä nuori myös mm domeja m aettuja kon kerääviä v la varust mille rahaa ja koditto mies . paaehtoisia teksti ja kuvat: mira new yorkin lumoissa kotamäki ja Lilja rintamäki Toimittajamme m atkasivat viikoksi tutkimaan Isoa Om enaa, eli New York ia. Lue tältä aukeama lta parhaat vinkit siihen, missä kann attaa vierailla! e s ahvila, Ihana kakDikvid " a joss (Frendien er Schwimm n pitänyt Ross) oäiväjuhlansa." syntymäp 2. päivä Tämän päivän kohteenamme oli Modernin MoMa. Vaikka taiteen museo moderni taid e saattaa kuul le melko vier ostaa monelaalta, kannatta a MoMa käyd ennakkoasent ä katsastamas eista huolimat sa ta. MoMassa maailman kuul on valtava mää uisimpia nyky rä taideteoksia Pi Warhooliin. M cassosta Andy useon useassa eri kerroksess kemään niin a pääsee nävalokuvataidet ta, kuin jopa Lisäksi MoMan tilataideteoksi kauppa oli kä a. ymisen ar voin tuotteet on hi en, vaikkakin nnoiteltu "tur istihinnoiksi" kanttiin. eli hieman yl äMoMasta jatk oimme matka a Century 21 kauppaan, joss -nimiseen a myytiin vaat teita, kenkiä ja perheelle reilu asusteita koko sti alennetuin hinnoin. Kaupa normaalisti er sta löytyi myö ittäin kalliita m s erkkituotteita Century 21 sij kohtuuhintaan. aitsee aivan W orld Trade Cen työmaan vieres terin rakennus sä, joten paikal le on helppo lö ytää. 3. päivä Buildingiin. aamulla Empire State Suuntasimme aikaisin sinne heti paikan auetmenemään Paikalliset suosittelivat aan saattaa joutua jonottam ä päivällä ruuhka-aikaan tua, sill sen korkeimilemaan New Yorkia tunteja päästäkseen iha ng on radiomasstä. Empire State Buildi masta pilvenpiirtäjä ylin kerros on 381 metrin kea, mutta toineen 449 metriä kor me 102 kerrosta, mutta jäim dessa. Rakennuksessa on korkeu tä on kuulematasanteelle, sillä siel vain 86. kerroksen näköal htavat kauniin at. Näköalat olivatkin ma ma parhaat näköal n, myös Vapauden patsaa vihdoin sään ansiosta. Näimme isenä ja kaukana. tosin melko pikkuriikk oimme huimia maisemia, jatk Aikamme ihasteltuamme Chinatowniin. "Hop off " -busseilla matkaa "hop on hop isia busseja, joihin voi -bussit ovat kaksikerroks on hop off " voi jäädä vilta pysäkeiltä, ja joista hypätä reitin varrella ole aina paikallinen haluaa. Busseissa on myös pois, milloin itse ta rakennuksista matkan varrella olevis opas, joka kertoo isteille kätevä tapa kulkea ovat tur ja nähtävyyksistä. Bussit sin samalla nähtävyyksiä, toi kissa, sillä niistä näkee New Yor n kulje ja usein bussit eivät kuitenkaa kuin metrossa. Iltaisin sien varaan matnnä, joten pelkästään bus ne ovat hyvin täy ää. kustamista ei kannata jätt ttama, yksi Manhattanin town on kiinalaisten asu China htelua Fifth Se tarjosi mukavaa vai köyhimmistä alueista. istipaljouteen. Chippoihin ja tur Avenuen ökykalliisiin kau tävyyksiä, mutta se on ei tosin sinänsä ole näh natownissa taa siellä tava, sillä Aasia vaikut kaupunginosana kiinnos kiinaksi. Chiukyltit on kirjoitettu vahvasti. Esimerkiksi kat kaa, joissa kannatnta edullista ruokapaik natownissa oli mo set ja muu syömässä, jos hampurilai taa ehdottomasti käydä avat kyllästyttää. amerikkalainen ruoka alk 4. päivä a. Sitä ennen kävim sen Central Parkiss päätimme viettää , että siellä olisi en, joten valtava Päivä oli aurinkoin ssa, mikä oli niin eum -elokuvista ieteellisessä museo i Night at the Mus itenkin Luonnont me ku illä on esimerkiks ä eläimiä sekä alkoko päivän. Es utta myös täytettyj saanut kulumaan sten luurankoja, m ten dinosauru tuttuja asioita, ku ä Manhattakilometriä keskell iden työkaluja. kuasukka käsittää 3,4 neliö lampia, joissa vaikuttava, sillä se l Parkissa on isoja Central Park on t luonnon. Centra suomeksi Keskus iirtäjät kohtaava Central Parkiin eli nia. Siellä pilvenp ja lenkkipolkuja. seuraamaan , tai lähteä leikkipuistoja nik-korin kanssa voi kalastaa, sekä aan aurinkoa pik kemus luistella voi mennä ottam Oli myös hieno ko puistoon, iä ja soittajia. us, kuten tanssiryhm rink sijaitsee Kesk ita man skating useita katutaiteilijo met ovat n lämmössä. Woll at luisti ressa 15 astee aaliskuuhun. Jos om pilvenpiirtäjien juu ki marraskuusta m ärjessä ja se on au stimia. a lui puiston eteläk päältä voi vuokrat hätää, sillä paikan jääneet kotiin, ei 20 upun n mapiiri, ne rasta oli kaenet giksiil iskohdat." "Kaikkein pa aikki pi y ty C U R LY 2 / 2 010kennukset ja k ra
• Ulkomaille kielikouluun teksti: elisa heikkilä Vantaalainen Elisa lähti kielikouluun Etelä- Afrikkaan haistelemaan uusia tuulia. Eksoottine n Etelä- Afrikka tarjosi hänelle ikimu istoisia kokemuksi a ja ystäviä. Ulkomailla järjestettävät kielikoulut tarjoavat mahdollisuuden yhdistää kielen opiskelu johonkin paljon hauskempaan: matkailuun ja uuteen maahan, kulttuuriin sekä uusiin ihmisiin tutustumiseen. i tse päätin lähteä opiskelemaan englantia EteläAfrikkaan, Kapkaupunkiin, koska tahdoin sekä parantaa englanninkielen taitoani että kokea jotain uutta ja erilaista. Nyt, oltuani Etelä-Afrikassa reilut kaksi kuukautta, voin todeta molempien toiveideni toteutuneen. Tänä päivänä ulkomailla järjestettävien kielikoulujen kirjo on valtava. Niitä löytyy useista eri kohteista ja lisäksi useat kielikoulut tarjoavat laajan valikoiman eri kieliä ja kursseja. Näin ollen kielikouluun lähtevällä on paljon mietittävää: Mihin maahan tahtoo lähteä ja mitä kieltä haluaa opiskella. Mihin kielikouluun menee, kuinka pitkäksi aikaa ja minkälaiselle kurssille? Minun oli helppo valita Etelä-Afrikka muiden kohteiden joukosta, sillä se vaikutti täysin erilaiselta muihin kohteisiin verrattuna. Etelä-Afrikassa oli jotain kiehtovaa. Se tuntui mielenkiintoiselta ja jännittävältä ­ ja sitä se on ollut. Kun olin päättänyt lähteä Etelä-Afrikkaan, aloin etsiä itselleni sopivaa kielikoulua, mikä ei ollutkaan sitten ihan niin helppoa. Löysin kielikouluja vaikka millä mitalla. Oli niin suuria kansainvälisiä kielikouluja, jotka toimivat lähes jokaisessa mahdollisessa kohteessa, kuin myös vain yhdessä kohteessa toimivia paikallisia kielikouluja. Suuri kansainvälinen kielikoulu, jolla on toimisto myös Suomessa, tuntui aluksi luotettavalta vaihtoehdolta; Suunnitellessani kielimatkaani ja tehdessäni varausta pystyisin asioimaan suomen kielellä Suomessa, ja lisäksi suurella kielikoululla olisi mitä luultavimmin myös riittävät resurssit laadukkaaseen opetukseen. Pian löysin kuitenkin haittapuolen tällaiseen kielikouluun lähtemisestä. Myös monen muun suomalaisen olisi äärimmäisen helppo löytää Suomessa toimiva kielikoulu. Paikallisen kielikoulun valinta alkoi tuntua paremmalta vaihtoehdolta. Olinhan lähdössä opiskelemaan englantia ja tutustumaan minulle vieraista kulttuureista tuleviin ihmisiin ­ en puhumaan suomea toisten suomalaisten kanssa. Lopulta löysin Kapkaupungissa sijaitsevan kielikoulun nimeltä Good Hope Studies, johon ihastuin. Moni löytämäni kielikoulu oli tuntunut melko kaupalliselta, mutta Good Hope Studies vaikutti tässä mielessä erilaiselta, sillä se tuntui olevan oikeasti kiinnostunut opiskelijoistaan. Samanaikaisesti se tuntui riittävän suurelta, taatakseen resurssit laadukkaaseen opetukseen. Nyt voin todeta, että onnistuin valitsemaan hyvän kielikoulun, ja mikä parasta, joudun pakostakin käyttämään englantia, silla koulussani ei ole muita suomalaisia opiskelijoita. Useilla kielikouluilla on laaja valikoima erilaisia kursseja. Tyypillisimmät kurssit ovat peruskurssi, intensiivikurssi sekä kielikokeisiin tähtäävät kurssit. Itse mietin, osallistunko peruskurssille vai intensiivikurssille. Peruskurssi takaisi riittävän ajan uuteen maahan tutustumiseen, mutta toisaalta intensiivikurssilla oppisin ehkä enemmän. Päädyin kuitenkin tänä päivänä ulkomailla järjestettävien kielikoulujen kirjo on valtava. niitä löytyy useista eri kohteista ja lisäksi useat kielikoulut tarjoavat laajan valikoiman eri kieliä ja kursseja. 22 C U R LY 2 / 2 010 peruskurssin kannalle, silla riittävä vapaa-aika tuntui tärkeältä. Lisäksi peruskurssille osallistuminen olisi intensiivikurssia halvempi vaihtoehto, etenkin kun tahdoin viettää Etelä-Afrikassa nimenomaan kolme kuukautta. Kuukauden peruskurssi maksaa Good Hope Studies:lla hieman reilut 800 euroa ja intensiivikurssi reilut 1000 euroa. Good Hope Studiesin hintataso on samaa luokkaa muiden kielikoulujen kanssa. Esimerkiksi TOEFL-kielitutkintoon tähtäävä neljän viikon kurssi maksaa reilut 1100 euroa. Kurssin lisäksi on huomioitava majoitus. Useimmilla kielikouluilla on tarjolla majoitus joko isäntäperheessä tai opiskelija-asunnossa. Isäntäperheessä asuminen on varmaan paras keino tutustua maan kulttuuriin ja elämäntapaan. Toisaalta taas eläminen opiskelija-asunnossa takaa uudet ystävät ­ eikä elämä opiskelija-asunnossa ole taatusti koskaan tylsää. Itse asun opiskelija-asunnossa, jossa asuu samanaikaisesti maksimissaan 12 opiskelijaa. Kussakin huoneessa asuu kaksi opiskelijaa, meillä on yhteinen keittiö ­ jossa kokataan vuoron perään kunkin maan perinteisiä ruokia. Eläminen opiskelija-asunnossa maksaa noin 400 euroa kuukaudelta. Isäntäperheessä majoittuminen maksaa noin 500-800 euroa kuukaudelta riippuen siitä, tahtooko oman huoneen vai onko valmis jakamaan huoneen toisen opiskelijan kanssa. Isäntäperheessä asuminen on kuitenkin loppujen lopuksi samaa hintaluokkaa kuin opiskelija-asunnossa asuminen, silla isäntäperhe tarjoaa ruoat, mutta opiskelija-asunnossa ateriat eivät sisälly hintaan. Kurssin ja majoituksen lisäksi myös lennot, matkavakuutus ja tarvittavat rokotukset sekä eläminen paikan päällä ­ muun muassa turistikohteissa vierailut ja aktiviteetit ­ maksavat. Itse suosittelen kielikoulua lämpimästi kaikille. Oma kielimatkani on ollut enemmän kuin uskalsin odottaa.
• MuidenKin Kuin uusiMpien Listahittien Lumoissa! teksti: curlyn lehtiryhmä Laura Pausini ­ from the inside Kuulin Laura Pausinista ensimmäistä kertaa hänen esiintyessä Suomen missikisoissa vuonna 2003. Innostuin kappaleista ja halusin saada levyn itselleni. Sainkin sen lahjaksi silloiselta ystävältäni. Siitä on nyt muutama vuosi aikaa, mutta levyä soitetaan vieläkin. Kaikki kappaleet on tullut opittua ulkoa, niitä on tanssittu ja esitetty sisaruksien kanssa. Keräsimme Curlyn toimituksessa muutamia suosikkilevyjämme. Osa levyistä on vanhoja, joten löydät ne varmaankin esimerkiksi paikkakuntasi kirjastosta. Musiikki-iloa! Päätoimittajan kommentti: Mikäpä sen parempaa, kuin ottaa suosikkilevy mukaan mp3-soittimeen ja lähteä kävelylle, lenkille tai riippumattoon nauttimaan kauniista ilmasta ja ihanasta musiikista. Musiikin avulla löytää uusia ajatuksia - ja voi järjestellä vanhoja. Tutut kappaleet tuovat muistoja, ja jo unohtunut muisto voi palata voimakkaana mieleen. Kaivetaan siis tänä vuonna kaikki vanhat levymme esille ja järjestetään levyraateja ystäviemme kanssa! the crash - Pony ride Minulle tärkeä levy, koska siihen liittyy paljon muistoja seikkailuista yhden parhaimman kaverini kanssa. Esimerkiksi viime kesän Ruisrock, jossa olimme katsomassa The Crashin vikaa keikkaa eturivistä. Vieläkin tulee melkein tippa linssiin, kun kuulen "Thorn in my side" -kappaleen. sonic youth: dirty (1992) Kaikki sanovat, että Sonic Youth on hirveää melua. Onhan se osin tottakin, mutta tällä levyllä bändi on hieman kaupallisempi. Kyllähän se kelpaa. shania twain ­ uP! Shania Twainin levyn löysin muutama vuosi sitten sattumalta jostakin laatikosta. En ollut kuullutkaan koko artistista, mutta kappaleet kuulostivat mukavilta. Myös tätä levyä soitetaan vieläkin, eikä vuosia sitten hurahtanut mieli ole vieläkään kyllästynyt. Kappaleet ovat monipuolisia, eivätkä sanoitukset ole vain rakkauslauluja tai synkkää surkuttelua, vaan ne tuovat esille erilaisia pieniä tarinoita. Kiinnostaako vaikuttaminen? Tule, ajattele ja toimi! simPLe PLan - no Pads, no heLmets... just baLLs Olen kuunnellut tätä bändiä tosi pienestä asti ja se onkin ensimmäinen bändi, jota olen "fanittanut". Tykkään kaikista bändin levyistä, mutta ensimmäinen eli No Pads, No Helmets...Just Balls on mielestäni paras kokonaisuus. Livenä bändi on mahtava ja odotankin innolla seuraavaa Suomen keikkaa. Oletko kiinnostunut lasten oikeuksista ja kehitysmaista? Planin Lastenhallitus etsii vaikuttamisesta kiinnostuneita 12­16-vuotiaita nuoria mukaan hauskaan ja innostavaan porukkaan. jontti & shaka: rata-äänite (2007) Aluksi pidin rap-musiikkia hirveänä lässytyksenä, mutta kun lainasin tämän levyn kirjastosta ja laitoin sen soimaan, niin mieli muuttui heti. Eikä vain Jontti & Shaka, vaan esimerkiksi Asa on hyvä artisti, josta pitävät kaikki mummosta vaariin. Lähetä meille vapaamuotoinen hakemus, jossa kerrot hieman itsestäsi (muista mainita syntymäaikasi, puhelinnumerosi sekä postiosoitteesi) ja siitä, miksi haluaisit Lastenhallituksen jäseneksi. Uusia jäseniä haetaan 1.6.-15.8. Hakemusten tulisi olla perillä viimeistään 15. elokuuta 2010. Voit lähettää hakemuksesi joko postitse: Plan Suomi, Lastenhallitus, Pasilanraitio 5, 2 krs, 00240 Helsinki tai sähköpostitse: lastenhallitus@plan.fi CURLY 2/2010 Lisätietoja: lastenhallitus@plan.fi tai www.plan.fi/lastenhallitus 23
• Fotonovela ­ tarinoita etelästä ja pohjoisesta El Alto on Bolivian pääkaupungin, La Pazin, ympärille levittäytyvä maan köyhin kaupunki. Antti Halonen ja Eeva Kemppi työskentelevät vapaaehtoisina Taksvärkki ry:n yhteistyöjärjestössä kulttuurikeskus Compassa. Kevään aikana he ovat työstäneet bolivialaisten nuorten kanssa Fotonovela-työpajoja. "Tavoitteena on yhdistää tarinoilla suomalaisia ja bolivialaisia nuoria. Suomessa yhteistyöhön etsitään parhaillaan halukkaita kouluja", sanoo Eeva Kemppi. teksti: eeva kemppi, antti halonen, anita malkamäki / taksvärkki ry "työpajasta jäi kuitenkin hyvä mieli sekä pajaan osallistuneille nuorille että meille". l Altossa asukkaita on jo miljoona. Saman verran kuin La Pazissa ja kaupunki kasvaa kaiken aikaa. "El altolaiset ovat pääosin maalta paremman elämän toivossa muuttavia aimara-intiaaneja." La Paz on rakentunut Andien jyrkänteille ja kuivuneen joen uimaan. El Alto avautuu puolestaan askelta ylempänä, neljän tuhannen metrin korkeudessa, ja niin tasaisena, että miltei jokaisesta kadunkulmasta näkee vain ympäröivien rakennusten seinämät. e "La Pazin lähellä sijaitseva kaupunginosa, Ciudad Satelite, on vielä asteen varakkaampaa aluetta, mutta täältä kun sukelletaan leveitä autobaanoja tai koppuraisia kadunpätkiä El Alton syvyyksiin, kaupunki köyhtyy entisestään", kertoo Antti Halonen. El Alton reunamilla sijaitsevalle uudelle asuinalueelle on syntynyt ympäristöstään iloisesti poikkeava, ja lasten ja nuorten kulttuuritoiminnalle omistettu rakennus. "Tämä on kulttuurikeskus Compan neljäs toimitalo El Altossa, ja 24 C U R LY 2 / 2 010
• la Paz on rakentunut Andien jyrkänteille ja kuivuneen joen uimaan. el Alto avautuu puolestaan askelta ylempänä, neljän tuhannen metrin korkeudessa, ja niin tasaisena, että miltei jokaisesta kadunkulmasta näkee vain ympäröivien rakennusten seinämät. Taksvärkki tukee sen vuoden vaihteessa käynnistynyttä toimintaa." Värikäs viisikerroksinen Casa Libertad (Vapauden talo) kohoaa punatiilisten ja suomalaiseen silmään puolivalmiiden asuinrakennusten keskeltä, ja houkuttelee lähipiirinsä innokasta nuorisoa osallistumaan keskuksen järjestämiin työpajoihin. Pajoissa opitaan teatteria, kuvataiteita, musiikkia, tanssia ja sirkusta, mutta ennen kaikkea toimimaan yhdessä. vaikka tulevaisuuden suunnitelmia tai toiveita, tai sitten perheessä kulkevia hauskoja tai merkittäviä tarinoita. Vaihtoehtoja on rajattomasti, mutta tarkoituksena on tavoitella tarinan muotoa, ja samalla muistaa, että mitä tavallisin ja huomaamattomin yksityiskohta voi toisella puolella maapalloa hämmästyttää, ja kuva takapihan roskiksesta voi olla kiinnostava." Ensimmäisellä kerralla työpajaan rynnisti parisenkymmentä nuorta, kymmenestä neljääntoista vuotiaita. "Osallistujien määrä pysyi jokseenkin samana, tosin kaikki nuoret eivät aina saapuneet paikalle ja silloin tällöin tuli muutama uusi pää lisää. Aluksi harjoittelimme kuvien ottoa ja kirjoittamista, ja mietimme, mitkä seikat tekevät tarinasta tarinan. Teimme myös ryhmätöitä, kuten harjoittelimme tarinan kertomista pelkkien kuvien avulla", kertoo Antti Halonen. Verkkosivuille tulevia tarinoita hahmoteltiin kuvakäsikirjoitusten avulla. Lapset valitsivat aiheen, suunnittelivat tarinaansa ja luonnostelivat käsikirjoitusta. "Ideat ja piirrokset syntyivät vauhdilla. Valokuvia lavastettiin tai käytiin napsimassa lähipiirissä vaivattomasti, mutta kirjoittaminen oli El Alton vilkkaille nuorille työlästä. Lopulta saimme kymmenkunta tarinaa valmiiksi. Osa tehtiin pareittain, osa yksin." "Muutama hieno idea ja kuvasarja jäi harmillisesti vaille tekstiä ja päivänvaloa, kun tarinan tekijää ei ensikertojen jälkeen paikalle enää kuulunut. Ehkä kynnys kertoa tarinoita omasta elämästään nousi vielä liian korkeaksi", sanoo Eeva Kemppi. "Työpajasta jäi kuitenkin hyvä mieli sekä pajaan osallistuneille nuorille että meille. Idea on tuore ja vielä kokeiluasteella, ja ajattelimme järjestää El Altossa vielä toisen tarinakierroksen hieman vanhempien nuorten kanssa". Parhaillaan Taksvärkki ry etsii suomalaisia kouluja Fotonovela-yhteistyöhön. Alejandron tarinan kokonaisuudessaan sekä muita tarinoita voit lukea osoitteessa: taksvarkki.fi/fotonovela muistot ja kokemukset taLteen "Olemme työskennelleet vuodenvaihteesta lähtien Compassa vapaaehtoisina. Alkuvuodesta järjestimme Casa Libertadissa suunnittelemamme Fotonovela-työpajan. Työpajassa teimme nuorten kanssa kuvallisia tarinoita, jotka koostuvat nuorten ottamista valokuvista ja heidän kirjoittamistaan teksteistä. Tarkoituksena on, että nuoret Suomessa tekevät tarinoita samoista aiheista ja samalla tekniikalla", kertoo Eeva Kemppi. Aiheita on kolme: Päivä Suomessa / Päivä Boliviassa, Haave, ja Perheeni. Kaikki tarinat käännetään suomesta espanjaksi ja espanjasta suomeksi, jolloin nuoret voivat tarinan kielellä vaihtaa kokemuksiaan ja ajatuksiaan omasta elinpiiristään. "Tarinat voivat olla aivan arkisia muistoja, tai CURLY 2/2010 25
• Suosittu, ihana, mahtava - ja tyhmä teksti: erika tihula Kuvat: veera kontiokari isa piirteli vihkonsa reunaan Cameronista kuvaa. Cameron oli kundi Lisan luokalta, jonka perään jokainen likka kuolasi. Poikkeuksia oli vaikea löytää. Muotokuva valmistui matematiikan tunnin puolivälissä ja Lisa katsoi sitä kauempaa. Ehkei ihmiskättä oltu luotu taiteilemaan Cameronin jumalallisia kasvoja tai sitten Lisa oli vain kehno piirtämään. Lisa päätyi kuitenkin jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Kyllä Leonardo da Vinci olisi osannut piirtää Cameronin. Vai olisiko? Mitä jos Leonardo olisi saanut malliksi Cameronin? Olisiko hän jäänyt katsomaan ilmestystä tumput suorina? Ehkä... - Missäs maailmoissa Lisa lentelee? - Siis... kyllä minä kuuntelin. Potenssia. - Potenssit käytiin tovstaina. Rouva Smith oli vanha matematiikan opettaja, ärrä-vian kera. Hän oli selvästi tympääntynyt työhönsä, eikä jaksanut kerrata asioita kahta kertaa useammin. Oikea ilopilleri. Ihme, ettei rehtori ollut tullut väliin. Oppilaiden kesken rouva Smith kuitenkin tunnettiin paremmin Rusinana. Hän oli pieni, tummaihoinen ja ryppyinen. Ulkomuoto oli luonut hänelle lempinimen, joka kulki 26 C U R LY 2 / 2 010 L aina eteenpäin seuraaville yläastelaisille. - Jos sinä haluat todellakin päästä läpi pevuskoulusta, sinun on pakko vyhdistäytyä. Nyt kevvataan monomeja. Luokka nauroi vedet silmissä Rusinan saavnaa. Kukaan ei oikeastaan pystynyt olemaan totisena mitään Vusinan tuntia. Jotkut oikeasti koulusta kiinnostuneet tietysti yrittivät saada selvää Rusinan puheesta. - Jatketaanpa, ja toivottavasti saamme Lisankin huomion mukaan. - Kyllä. Välitunti oli alkamassa ja kaikki pakkasivat laukkujaan naurettavan matematiikan tunnin jäljiltä. Jotkut nopeimmat kiisivät välittömästi ulos luokasta, mutta Lisa jäi sinne kavereidensa kanssa laittamaan kirjojaan laukkuihin. Heitä oli neljä, Lisa mukaan lukien. Iida oli vaalea, selvästi rusketuksen tarpeessa. Jotkut luulivat välillä hänen voivan pahoin. Mustat lyhyet hiukset korostivat lumenvaaleita kasvoja vielä enemmän. Elena taas oli brunette ja pitkä. Katy oli kuvankaunis ja punapää. Lisa oli tuntenut hänet kolmannelta luokalta asti. Katy selitti Lisalle matkalla ulos uudesta elokuvasta, jonka hän haluaisi mennä katsomaan Lisan kanssa. Lisa selitti olevansa kiireinen äitinsä kanssa. Hänen äitinsä, Chelsie, kavereiden kesken Cell, oli mennyt uusiin naimisiin ja mies oli tuonut mukanaan poikansa. Pikku riiviö ei antanut vapaata aikaa sekuntiakaan vuorokaudesta. Lisa oli iloinnut pikkuveljestä, kun Cell oli kertonut siitä ensimmäisen kerran. Lisa oli aina ollut ainoa lapsi. Viimeisen viikon aikana kuitenkin se pikku riiviö oli todistanut hampaansa. Päiväkirjan Lisa oli polttanut ensimmäisenä päivänä takassa. Lisa saapui kotiinsa. Poika oli noin kuuden ja hän oli aloittanut koulun pari kuukautta sitten, joten huusholli oli kirjojen viidakko. Lisan, monsterin ja äidin kirjat lojuivat sohvilla, lattioilla ja keittiön tasoilla. - Lisa, miksi sinä tulet aina niin myöhään? Minä olen ollut jo kotona kauan. - Koska olen vanhempi kuin sinä. - Miten niin? - Olen elänyt pidempään kuin sinä. - Aijaa... Isi onkin töissä vielä pidempään kuin sinä.
• - No, hän työskenteleekin mainostoimistossa. Hän on meistä nyt vanhin. - Niinpä! Riiviö juoksi keittiöön, ja kuului Cellin huutoa. Elämä oli ollut todellakin helpompaa ennen veljeä. Lisa ehti jo ajatella rakkaan pikkuveljensä tiputtamista kaivoon samalla kun laittoi takkiaan naulaan. Mielikuvan häivytti Cell, joka tuli keittiöstä hiukset sekaisin. - Lisa, voisitko oikeasti pitää huolta tämän illan Robista? Lisasta tuntui hullulta, että monsterilla oli nimikin. - Joo, enköhän. - Oi, kiitos kulta. Katsos, kun minun pitää mennä asioille. Olen laiminlyönyt opiskelujani aika pahasti. Markin ja Robin muutto on vaatinut niin paljon voimaa ja aikaa. Rakastan sinua. Cell laski suukon Lisan otsalle ja katosi olohuoneeseen keräilemään kirjojaan lattioilta. Lisa heitti laukkunsa nurkkaan ja tallusti keittiöön. Rob seurasi tarkasti leivänpaahtimen valoa odottaen leipiään. - Mitäs haluaisit tehdä tänään? - En minä tiedä. Leikitään jotain. - No, vaikkapa. Minun pitää lukea hiukan läksyjä, mutta eiköhän me ennen nukkumaan-menoasi ehditä jonkun verran leikkiä. - Cell osti minulle tänään kaupasta uuden viitan. Lisaa alkoi väkisinkin hymyilyttää. Rob oli omalla tavallaan suloinen, vaikka maanvaiva olikin. Viitta oli aamulla roikkunut sohvalla. Se oli lakanakangasta, joka oli mennyt pyykissä piloille. Se oli musta- puna-pilkullinen. Cell oli varmaan antanut sen Robille epätoivossaan päästäkseen siitä eroon. - Ihan tosi? No, minähän voin olla sitten ilkeä ja paha lohikäärme. Lisasta jotenkin tuntui, että kaunis, pelastettava neito ei oikein sopinut hänen kuvaansa. Ehkä hän pyytäisi kauniin Katyn kylään leikkimään myös. - Joo... sitten minä voisin... silleen... Rob alkoi selostaa mahdollisia tapahtumia illalla. Lisasta oli vaikeaa pysyä harjaantumattoman kielen perässä, mutta pääkohdat Lisa sai kuitenkin muistiin. Kun Cell oli lopulta illalla lähdössä, hän pyysi Lisan vielä ulos juttelemaan. Cellin varovaisesta äänestä Lisa arvasi sen olevan jotain järkyttävää. - Kuules kulta, asia on nyt niin, että koulusta on tullut viestiä. - Niin? - Et ole käyttäytynyt kovinkaan mallikkaasti. - Siis kyllä minä olen yrittänyt. Usko pois. - Yritä kuitenkin vielä enemmän. Rouva Smith erityisesti laittoi viestiä, ettet oikein keskity tunneilla. Hän pelkää, ettet pysy enää kohta tahdissa mukana. - Minä lupaan skarppia. Cell laski Lisan otsalle suukon ja käveli autolle. Ilma oli jo kylmä ja tuuli uhkaavasti. Lisa tallusti sisään lämpimään ja laittoi Robin katsomaan samalla televisiota, kun hän itse meni tekemään "läksyjä". Kone avautui hitaasti, kunnes lopulta se alkoi lupaavasti hyristä. Lisa kirjautui sisään ja alkoi surffailla netissä. Kone piippasi ja kertoi Lisan saaneen ystäväpyynnön. Nimi oli Cam- Ron94. Lisan kasvoille lensi puna ja hyväksyi pyynnön. Cameron? - Moi. - Moi. Kuka olet? - Cameron. Ja sinä olet Lisa? - Joo. Mitäs sinä? - Ihan hyväähän tässä. Kuulitko jo siitä uudesta elokuvasta? - Joo, Katy taisi mainita sen jossain vaiheessa. Kuulemma Harry Potterin tekijöiltä. - Jep. Aiotko mennä hänen kanssaan? Lisa punastui vielä pahemmin kun tajusi Cameronin aikeet - En. Haluaisin kyllä nähdä sen. - Se kuulemma menee huomenna tossa lähellä illalla... - Totta. - Haluaisitko lähteä? Siis ymmärrän kyllä... - Joo, tulen. - Hyvä, nyt minun pitää mennä. Jutellaan huomenna koulussa paremmin. - Toki. Lisa sulki tärisevin käsin kuumana käyvän vanhan koneen ja sutaisi läksyihin jotain. Treffit Cameronin kanssa! Lisa tanssi alakertaan olohuoneeseen Robin seuraksi. Kello oli jo vaanivasti edennyt kohti yhdeksää. Cell oli pyytänyt Lisaa laittamaan Robin viimeistään yhdeksältä nukkumaan. - No, leikitäänkö nyt jotain? - Joo. Tässä on sinulle miekka. - Onko lohikäärmeillä miekkoja? - On. Lisa otti miekan käteensä ja tyytyi esittämään mahtavaa hahmoa, joka syöksi tulta. uu Jatk assa aav seur rossa! e num Maahanmuuttaja, etsitkö tietoa suomen tai ruotsin kielen opiskelusta, asumisesta, työstä, lupa-asioista tai koulutuksesta? Infopankista löydät vastauksia! Kielet: suomi, ruotsi, englanti, viro, ranska, venäjä, somali, serbokroatia, turkki, espanja, albania, arabia, persia, kiina ja kurdi. Tietoa Suomesta 15 kielellä | Information about Finland in 15 languages CURLY 2/2010 27
• Pistä tikku ristiin! ­ Seurakunnat kutsuvat nuoria vaikuttamaan teksti: jenni hakkarainen / nuorten keskus uinka monta ääntä tarvitaan, jotta nuori pääsee vaikuttamaan? Vuoden 2006 seurakuntavaaleissa Helsingin Herttoniemen valtuustoon pääsi 25 äänellä. "Nuorille on tärkeä kertoa, että kyseessä ovat kaverivaalit. Vaalityö tehdään tutussa ympäristössä ja äänestäjätkin ovat naapureita ja ystäviä", Helsingin Herttoniemen seurakunnan nuorisotyönohjaaja Juha "Juuso" Perilä kertoo. Nuorten ehdokkaiden tempaaminen mukaan vaalityöhön on tärkeää. Viime vaalien jälkeen alle 30-vuotiaiden luottamushenkilöiden osuus oli vaivaiset 7,2%. Muutokselle on siis tarvetta. Kokeile nyt laskea kaikki seurakuntasi alueella asuvat tutut. Jos pääset lähelle 25:tä, istut jo melkein seurakuntasi neuvostossa. k on samalla viivalla. Aktiivisuus ratkaisee sen, saako asioita ajettua läpi, ei ikä." Samin mukaan suurempi este saattaa olla seurakunnan hallinnon kokeminen etäiseksi ja kuivaksi. Harva ehkä tietää, että neuvostossa päätetään asioista, jotka konkreettisesti koskettavat seurakuntalaisia. Leirikeskusten remontit, nuorisotiloihin panostaminen ja seurakunnan virkojen täyttäminen, kuuluvat osaksi neuvostoissa käsiteltäviä esityslistoja. Vastuusta huolimatta valtuustossa istumiseen ei tarvita erityistä pätevyyttä. Päätöksenteon prosessin oppii parhaiten vain heittäytymällä mukaan. "Jos jännittä, niin antaa jännittää. Ei elämästä selviä pelkäämättä välillä. Täytyy uskaltaa pitää ääntä!", Perilä innostuu kannustamaan tulevia ehdokkaita. päästä osaksi demokraattista päätöksentekoa ja vaikuttamista.", Juuso summaa syitä äänestämiselle. 16-vuotiaalle tämä vuosi on ensimmäinen kerta päästä vaikuttamaan demokraattisissa vaaleissa. 18-vuotiaat asettuvat ehkä ensimmäistä kertaa ehdokkaaksi vaaleissa. Myös Juuso Perilälle tulevat vaalit saattavat olla eka kerta: "Meidän unelma on vallankumous. 20 vuotta ollaan odotettu, että saisimme valtuustoon nuorten enemmistön. Ehkä se tänä vuonna onnistuu", hän haaveilee. kuinka voin vaikuttaa? · Kannusta: Rohkaise ehdokkaaksi kaverisi, jota itse haluaisit äänestää. Ole hänen tukenaan ja auta vaalityössä. Ota ystäväsi mukaan äänestämään! · Ryhdy ehdokkaaksi: Paras tapa saada aikaan muutos on tehdä se itse. Älä epäröi asettua ehdolle, jos täytät 18 viimeistään 14.11.2010! · Äänestä: Helpoin tapa vaikuttaa on äänestää. Äänestämällä varmistat, että juuri sinun mielipiteesi kuuluu päätöksenteossa. · Päivitä tietosi: Liity Ensimmäinen kerta ­faniryhmään Facebookissa! mikä ehdokkuudessa ePäiLyttää? Mielikuvat uppiniskaisista vanhuksista, jotka hallitsevat seurakuntia ja vastustavat kaikkea muutosta, istuvat tiukassa. Kliseet eivät ole syntyneet tyhjästä, mutta Perilän mielestä tilannetta kuitenkin liioitellaan. Viime vaaleissa Herttoniemen seurakuntaneuvostoon nuorten listalta läpi päässyt Sami Leinonen myötäilee: "Oma kokemukseni valtuustosta on lähinnä positiivinen. Jokainen luottamushenkilö ensimmäinen kerta Tulevien seurakuntavaalien kampanja kulkee nimellä "Ensimmäinen kerta". Vuoden 2010 vaaleista tekee merkittävän se, että ensimmäistä kertaa myös 16-vuotiaat pääsevät äänestämään. Uusi ikäraja on herättänyt kiinnostusta myös Suomen rajojen ulkopuolella. Nuorten ottaminen osaksi päätöksentekoa ja vaikuttamista, on synnyttänyt paljon positiivista palautetta. "Onhan tämä ainutlaatuinen tilaisuus Hei, sinä nuori! Olen Tiia Kallio, nu ori luottamushenkilö, Toholammilta. Terve seurakuntani kirkko iset täältä valtuustosta, jonne minut valittiin vuod ollessani 20-vuotias en 2006 vaaleissa . Halusin lähteä muk aan vaaleihin, sillä olen saanut kasvaa seurakunnassa. Siitä hyvässä kiitollisena halusin olla vaikuttamassa tulevaisuuteen. Nyky seurakuntani isin asun opiskelujen i vuoksi 200 kilometr kotiseurakunnastani in päässä , mutta koen sen toi minnan yhä minul le läheiseksi. Neuvostossa olen opp inut, miten itse halu an vaikuttaa asioihin omat vahvuuteni. Ol , ja tiedostamaan en tutustunut katta vasti seurakuntani siellä päätöksentekoon eri työmuotoihin. To kin pääsee vaikuttam ki aan, kunhan vain kä ja perehtyy asioihin y kokouksissa . Yhden ihmisen on ehkä vaikea saada aik konkreettisia asioita, aiseksi suuria ja mutta yhdessä olem me tehneet monenlai toivonkin, että mahdo sia päätöksiä. Siksi llisimman moni nu ori lähtisi mukaan va NUORISSA on seurak aleihin. Teissä unnan tulevaisuus! Terveisin, Tiia Kallio tiedä tämä! · Jos täytät 16 vuotta viimeistään 14.11.2010 ja olet seurakunnan jäsen, saat äänestää! · Ehdokasasettelu päättyy 15.9.2010 · Äänestä ennakkoon 1.11-5.11.2010 koululla, kauppakeskuksessa, kirjastossa... Ennakkoon voit äänestää missä tahansa, et siis vain oman seurakuntasi alueella! · Varsinainen äänestyspäivä on isänpäivänä 14.11.2010. · Tärkeitä linkkejä sinulle, nuori vaikuttaja: www.ensimmainenkerta.fi, www.seurakuntavaalit.fi 28 C U R LY 2 / 2 010
• kohti kesätyötä - TYöHAASTATTELUSSA Onni on potkaissut ja sinut on kutsuttu työhaastatteluun. Miten sinne pukeudutaan? Mitä siellä kysytään? Mitä pitää tehdä? Työhaastattelu herättää varmasti kysymyksiä, ja jos haastattelu on ensimmäisesi, se saattaa jännittääkin. Lue tästä jutusta vinkit siitä, miten onnistut tekemään hyvän vaikutuksen työhaastattelussa. teksti: rosa suominen Kuvat: curlyn lehtiryhmä ei nä in! näi n! O lin työhaastattelussa Helsingin Oulunkylän K-Raudassa, jossa minua haastatteli myymäläpäällikkö Jaana Mäkelä. Ennen työhaastattelua on hyvä ottaa selvää, millaiseen paikkaan on menossa, ja mitä tekemään. Tällaiset tiedot ovat hyödyllisiä, sillä kun esimerkiksi K-Raudassa tulee puhe eri osastoista, tietää, mistä puhutaan. Saavuin K-Rautaan hyvissä ajoin ja odotin Jaana Mäkelää info-pisteessä. Haastattelun aluksi Mäkelä selvensi, minkälainen paikka K-Rauta on, ja antoi kokonaiskuvan sen toiminnasta. Vinkki: Työhaastattelussa on tärkeää olla mukana luomassa viihtyisää ja kummallekin mieluisaa tunnelmaa. Työhaastattelun alussa käydään yleensä läpi ansioluetteloa. Yleensä seuraavaksi kysytään koulutuksesta, käydään läpi opintojen kulkua ja oman alan valintaan liittyviä tekijöitä. Lisäksi sinulta halutaan luultavasti tietää myös kielitaidosta. Aiempi työkokemus on aina eduksi. Saat kertoa, mitä olet aiemmassa työssäsi tehnyt ja kauanko olet ollut kyseisessä työssä. Jos olet ollut useammassa työtehtävässä, sinulta voidaan kysyä mm., kauanko on ollut taukoa töiden välissä, mikä on ollut syynä vaihtoon ja missä tehtävissä olet viihtynyt parhaiten. Saat myös kertoa, miten olet tullut toimeen esimiestesi, mahdollisten alaistesi ja työtovereidesi kanssa. Sinulta voidaan myös kysyä, mitkä ovat omasta mielestäsi hyviä ja huonoja puolia sinussa, mihin itsessäsi olet tyytyväinen ja missä toivoisit vielä kehittyväsi. Tärkeää on totta kai ottaa selvää, mitä mahdollinen työsi kyseisessä paikassa sisältää. Sinulta saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tekisit mieluiten ja mikä tuntuu epämiellyttävimmältä. Saat kertoa odotuksistasi, mitä toivot uudelta tehtävältä, ja mitä eroa siinä olisi aiempiin työkokemuksiisi ja -tehtäviisi. Varsinkin kesä- tai muuta Siisti pukeutuminen ja ajallaan haastatteluun saapuminen tekevät aina hyvän vaikutuksen. Myös iloinen ilme ja kiinnostunut asenne auttavat usein pitkälle. Oletko varma, että haluat tulla muistetuksi lupaavien hakijoiden joukosta jonkin muun kuin osaamisesi vuoksi? Jos vastauksesi on kyllä, toivotamme onnea. Muista kuitenkin, että haastattelijalla ei aina ole välttämättä samanlainen tyylitaju, kuin sinulla... osa-aikaista työtä hakiessasi sinulta tullaan kysymään, millä ajalla voit olla töissä, milloin voit aloittaa ja kuinka joustava on aikataulusi. Myös irtisanomisaika ja loma-ajankohdat käydään läpi. Eduksi saatetaan yleensä lukea myös se, jos asut lähellä. Silloin liikkumismahdollisuudet ja paikalle saapuminen käy nopeasti, ja sinut voidaan pyytää äkillisiin tehtäviin. Tällainen tapaus voi olla esimerkiksi toisen työntekijän sairastuminen. Joissakin paikoissa sinulta voidaan kysyä myös palkkatoivomusta. Lisäksi oma arvio omasta terveydentilastasi on merkittävä ja antaa kuvan siitä, minkälaiseksi itse koet elämäsi tällä hetkellä. Haastattelun pituus vaihtelee riippuen siitä, mille alalle ja tehtävään pyrkii. Joissakin tapauksissa haastattelu voi kestää vain noin 15 minuuttia, mutta esimerkiksi logistiikka-alalla työnantaja haluaa tuntea työntekijää jo hieman enemmän ja saada selkoa hänen luonteestaan, siksi haastattelu voi kestää jopa tunnin. Oman haastatteluni jälkeen sain kysellä lisätietoja siitä, miten valinnat tehdään ja mitä kaikkea huomioidaan. Vaikka K-Rautaan lähetetään koko ajan huima määrä hakemuksia, joissa selitellään sosiaalisuudesta ja positiivisesta asenteesta, ei sinne oteta pelkkiä kesätyöntekijöitä, vaan ennemminkin kausiapulaisia, jotka voivat olla pidemmän aikaa töissä. Oulunkylän K-Raudassa on noin 75 vakituista työntekijää ja sesonkiaikoina noin sata. Lukuisista hakemuksista eteenpäin vievät perussyyt, esimerkiksi ikä ja kokemus. K- Rautaan hakiessaan täytyy olla 18-vuotias, ja sinne otetaan mieluiten töihin henkilöitä, joilla on jo jonkinlaista kokemusta työelämästä. Näin oma paikkani K-Raudassa jäi vielä saamatta, sillä olen vasta 16-vuotias. Ensi vuonna sitten uudestaan. tee näin: · · · · · pukeudu siististi kättele ja esittele itsesi reippaasti muista hyvä kielenkäyttö ole kohtelias ja positiivinen vastaa kysymyksiin selkeästi ja rehellisesti. Muista, että haastattelija on varmasti nähnyt ja kokenut monta samanlaista tilannetta ota etukäteen selville työpaikan taustatietoja ole rohkea ja esitä kysymyksiä, se antaa kuvan, että olet kiinnostunut paikasta pieni jännitys ei ole pahasta, koeta kuitenkin pysyä rentona ole oma itsesi · · · · väLtä näitä: · älä tule haastatteluun eväiden, kuten purkan tai energiajuoman kanssa CURLY 2/2010 29
• Curly-Sivu haLLituksen ääni Elämää vuorovaikutteisessa informaatiovirrassa. toiminnanjohtajan terveiset alle murahti alkuvuodesta, ja sai aikaiseksi varsin vilkkaan keskustelun kehitysavun hyödyllisyydestä ja sen merkityksestä. Murina aiheen ympärillä jatkuu yhä edelleen. Curlylle tarjoutui viime marraskuussa mahdollisuus lähteä tiedotusmatkalle Tansaniaan. Tutustuimme Dar es Salaamissa Taksvärkki ry:n toteuttamaan kehitysyhteistyöprojektiin, jonka tavoitteena on kertoa Sara Clubeissa nuorille heidän omista oikeuksistaan ja antaa heille hiv- ja aids-valistusta. Tapaamamme nuoret kokivat olevansa hyvin onnekkaita saadessaan olla mukana Sara Club -toiminnassa. He olivat myös ylpeitä siitä, että he voivat jakaa oppimaansa tietoa eteenpäin muille nuorille ja aikuisillekin. Tietoisuus omista oikeuksista on vaikuttanut myönteisesti nuorten omaan elämään. Nyt he osaavat pitää paremmin puolensa eri arkipäivän tilanteissa. Lisäksi nuoret kokivat, että heitä arvostetaan omassa yhteisössään enemmän kuin ennen. Omin silmin nähty ja koettu onnistunut kehitysyhteistyöprojekti lujitti omaa uskoani kehitysyhteistyön tarpeellisuuteen. Kukapa meistä ei haluaisi vähentää maailman eriarvoisuutta, sillä sehän on yksi kehitysavun tärkeimmistä tavoitteista. Yhdessä olemme enemmän! take your time! ähetin pitkästä aikaa fakseja. Lähetys lipui tuskastuttavan hitaasti vastaanottajalle. Sähköpostilla viestit lipsahtavat sekunnissa toiselle puolelle maapalloa. Autoa ajaessa etsin kerran kiireessä nappulaa, jolla olisin voinut deletoida väärän ohjausliikkeen. Jäin pohtimaan. Onko niin, että tietokoneen käyttö on vaikuttanut käytökseeni? Kun suuren osan päivästä istuu tietokoneella, lopulta kai kuvittelee kaiken olevan säädettävissä hiirellä... Tietotekniikka jakaa ihmisiä julmasti osallisiin ja osattomiin. Yleensä suomalaiset nuoret ovat hyväosaisia. Jos ei kotona, niin ainakin koulussa on verkkoyhteys ja opastusta, jos tarpeen. Suuri osa suomalaisista on pudonnut digikuiluun. He ovat yleensä vanhempia ihmisiä, jotka eivät ehtineet oppia tietokoneen ja verkon käyttöä. Alkuvuosi on vaadittu pidempiä työuria, vaikka nuoretkin uupuvat työnsä ääreen. On loppuun palamista, masennusta, henkiset voimavarat lopussa. Miksi ei puhuta ajasta? Pitkistä koulu- ja työpäivistä, 24 tuntia 7 päivänä viikossa avoimena olevasta yhteiskunnasta? Jatkuva kiire, stressi ja melu kuluttavat henkisiä voimavaroja. Kiireessä ostetaan pikaruokaa ja kertakäyttötuotteita, vaikka ne eivät olekaan kestävän kehityksen kannalta suositeltavia. Suuret virrat saavat alkunsa pienistä puroista. Säästetään aikaa itselle ja läheisille. Siitä hyötyy myös poloinen maapallomme. Aika on arvokasta kaikille. kaija-Leena sinkko Curly ry:n hallituksen jäsen L N mikä curLy on? Curly tarjoaa toiMintaa nuorilta nuorille - siis myös sinuLLe! an muka tule an! nta toimi Y li kymmeneen toimintavuoteen on mahtunut monenlaista: Curly-lehtiä on julkaistu jo lähes viisikymmentä, erilaisia lyhytelokuvia ja tapahtumataltiointeja on vuosittain tehty useampia, ja alkuvuosina tehtiin myös omia radio-ohjelmia. Joka vuosi mukaan on tullut uusia, mahtavia nuoria, joista monet ovat löytäneet tiensä media- tai taidealalle myöhemmin. Näkyvimpinä esimerkkeinä heistä ovat Curly-toiminnassa alkuaikoina mukana olleet Jani Toivola ja näyttelijä Sanna-June Hyde. Curly ry järjestää nuorille mediaan liittyvää harrastustoimintaa, mm. viikoittain kokoontuvia mediaryhmiä, viikonloppukursseja ja leirejä. Curlyn toiminnassa nuoret tekevät Curly-lehteä, lyhytelokuvia ja muita mediaprojekteja. Lisäksi Curlyn toiminnassa harjoitellaan mediataitoja, kuten esimerkiksi valokuvaamista, internetin käyttöä ja elokuvanäyttelemistä. Toiminnan vetäjinä työskentelee media-alan ja nuorisotyön ammattilaisia. miten Pääset tähän vaLiojoukkoon? Tänäkin vuonna joukkoomme mahtuu uusia yli 13-vuotiaita kirjoittamisesta ja kuvaamisesta kiinnostuneita nuoria. Jos olet pääkaupunkiseudulta, olet tervetullut tiistai-iltaisin kokoontuvaan lehtiryhmään Oulunkylään tai mediaryhmän toimintaan. Jos taas pidät majaasi kauempana Helsingistä, pidetään yhteyttä sähköpostilla tai Facebookin kautta! Harjoitus on ainoa asia, joka tekee mestarin. Nyt siis pöytälaatikosta tekstit esiin ja kohti Curly-lehteä. Lisätietoa saat päätoimittajalta peppi. tervo@curly.fi ja nettisivuiltamme www.curly.fi Ps. Curly on ilmaisjakelulehti, joten kirjoituspalkkiosi maksamme siis hyvänä mielenä ja julkaistuina teksteinä. ira kinnunen, toiminnanjohtaja ira.kinnunen@curly.fi P.S. Haluaisimme mielellämme kuulla mielipiteenne uudistuneesta Curly-lehdestämme. Lähettäkää meille palautetta osoitteeseen: curly@curly.fi tai Facebookin kautta. 30 C U R LY 2 / 2 010
• makuMatKalla Curly-KOluMNi Kirjoittaja, Antti Vainionpää, on Helsingissä asuva tietotekniikan ja poliittisen historian opiskelija. Hän pitää epäsäännöllisen säännöllisesti päivittyvää blogiaan osoitteessa: http://seuraavasiirto.blogspot.com/ P yysimme etelä-amerikkalaisia ystäviämme paljastamaan meille kotimaansa suosikkireseptit. Lähde makumatkalle Guatemalaan ja Boliviaan! Kokkina Jenner estuardo Mazariegos Flores (18v.), ja Malacatanin Red Juvenilin aktiivi. moLe de PoLLo (Kana möhkäleet - Kana molet) · Kilo kanaa luineen paloina · 2 ancho-chiliä (vihreä, tulinen chilipaprika) · 1 guaque-chili (muistuttaa jalopenoa, guatemalalainen lajike) · 60 g "pepitoria" eli suurustetta (esim. perunajauhoja/maissitärkkelystä ja vettä) · 2 tomaattia · 1 sipuli · 1 valkosipulin kynsi · 2 "quetules de sheca", edustaa suklaata tässä kastikkeessa. Voit käyttää mitä tahnsa lähikaupastasi löytyvää suklaata. · suolaa maun mukaan · lihalientä maun mukaan · vettä Paista kanat hyvin öljyssä. Lisää pieneksi pilkotut vihannekset ja mausteet, ja anna kuullottua. Lisää vettä niin, että kastike on juoksevaa. Anna hautua hiljaisella lämmöllä. Tarjoile kuullotetun sipulin kanssa keitetyn riisin kera. tutkimusmatka tukien villiin viidakkoon ­ mitä nuoren aikuisen täytyy tietää oikeuksistaan sosiaaliturvaan ossusta rahaa saa ja mersulla pääsee! Onko asia todella näin? Suomen sosiaaliturva on saavuttanut liki urbaanin legendan mittasuhteet, sillä kuulopuheet ja tarinat tästä mystisestä turvasta tuntuvat vaihtelevan laidasta laitaan. Kela on tukien suurin järjestäjä ja sitä kautta pystymme näkemään selkeästi jäsenneltyinä, kuinka paljon tukea kenellekin tarjotaan kulloiseenkin elämän hetkeen. Jokaiselle on olemassa tasapuolisesti erilaisia tuen muotoja, mutta tukien välillä ei kuitenkaan vallitse tasa-arvo. Tukien määrät ovat määritelty hallitusten työstämän sosiaali- ja työpolitiikan seurauksena riippuen siitä, ketä on milloinkin pidetty ajankohtaisena tukea enemmän ja ketä vuorostaan vähemmän. Korkeakoulussa päätoimisesti opiskeleva lapseton opiskelija saa opintorahaa 298 / kk, sekä asumislisää 80% asumismenoista (vuokra, sähkö, vesi) maksimissaan 201,60 /kk. Yksinasuva työtön työnhakija tai pakolainen saa tukea 551 /kk (peruspäivärahan, kotoutumisrahan tai työmarkkinatuen muodossa), sekä yleistä asumistukea 37 neliöön asti 80% asunnon asumismenoista. Jos työvoimatoimisto tarjoaa sinulle palkatonta harjoittelua tai koulusta perustuki nousee 645 /kk. Opiskelijan oletetaan selviytyvän huomattavasti pienemmin tuloin, ja hän on riippuvainen pienivuokraisesta asunnosta. Työtön voi asua kuinka kalliissa asunnossa tahansa, kunhan se on tarpeeksi pieni. Opiskelijan tulojen ongelmaksi muodostuvat myös kesäkuukaudet, sillä opiskelijoiden tulee rahoittaa kesäkuukautensa kesätöillä, kesäopinnoilla tai opintolainalla. Siinä missä Kelan etuudet ovat kaikille universaaleja hakea ja selkeästi määriteltyjä, on sosiaaliviraston järjestämä toimeentulotuki selektiivistä ja harkinnanvaraista. Toimeentulotukea myönnetään tapauskohtaisesti ja tilanteesta riippumatta kaikille niille, jotka sitä tarvitsevat. On kuitenkin kaksi ryhmää, jotka ovat poissuljettuja tästä, nimittäin ne, joilla on varallisuutta ja opiskelijat. Varallisuus määritellään sen perusteella omistatko kiinteistöjä, osakkeita, maata, auton tai onko sinulla rahaa tilillä. Saadakseen toimeentulotukea tulee opiskelijan olla varaton ja lisäksi nostanut ja käyttänyt kaiken mahdollisen saatavan opintolainansa. Toimeentulotukea annetaan niin, että se kattaa kaikki muut kulusi niin, että yksin elävällä jää 417,45 /kk käytettäväksi ruokaan ja vapaa-aikaan. Tarveharkintaisesti sinulle voidaan kuitenkin myöntää ylimääräistä toimeentulotukea niin, että voit ostaa itsellesi vaatteita, huonekaluja, ruokaa ja muita tarvikkeita. Koska toimeentulotuki on selektiivinen eli harkinnanvarainen, on sen saamisen mahdollisuus ja määrä paljolti riippuvainen sosiaaliviranomaisesi mielentilasta ja mielipiteistä. S Reyna Mamani Mita, (18v.), asuinpaikka El Alto, Bolivia. Reyna asui kuusivuotiaaksi saakka pienessä kylässä lähellä Perun rajaa, mutta nyt hän asuu vanhempiensa ja seitsemän sisaruksensa kanssa El Alton laitamilla. Reynan lempiruoka on Chicharon de Pollo. Chicharon on erityinen tapa valmistaa lihaa. Ruokalajin voi tehdä melkein mistä vain lihasta, kuten esimerkiksi laaman tai naudan lihasta. Tällä kertaa Chicharon on valmistettu kanasta. chicharon de PoLLo · kananlihaa · valkosipulia · Aji eli Bolivialaiseen ruokakulttuuriin erottamattomasti kuuluva tulinen paprika (voit käyttää esimerkiksi chili-paprikaa) · suolaa ja pippuria Murskaa paprika ja sekoita veden, suolan ja pippurin kanssa. Murskaa valkosipuli ja sekoita kaikki ainekset tahnaksi. Paloittele kananliha noin 6 cm kokoisiksi palasiksi. Pyörittele kananpalat mausteseoksessa ja paista palaset pannulla öljyssä. Lisukkeena keitettyä riisiä ja ranskalaisia perunoita. Boliviassa on tyypillistä, että ruuan kanssa tarjotaan sekä riisiä että perunoita. CURLY 2/2010 31
• 18.-20.6.2010 nland fi äjoki, sein Paloma Faith (UK), Pendulum (UK), Mew (DEN) , Jenny Wilson & Tensta Gospel (SWE), Kari Tapio, Eläkeläiset, PMMP, Lauri Tähkä & Elonkerjuu, Sonata Arctica, Jenni Vartiainen, Villa Nah jne. Rammstein(GER), Cypress Hill (US), Bullet for My Valentine (UK), 30 Seconds to Mars (US), Wolfmother (AUS), Bullet for My Valentine k. t alennakko/porttihinta Lipu 110e 115e 3 päivää 88e 2 päivää (pe-la) 85e 90e 2 päivää (la-su) 88e 69e 1 päivä (pe tai la) 65e 75e 70e 1 päivä (su) Liput ja lisätiedot osoitteesta www.provinssirock.fi 32 C U R LY 2 / 2 010