• Nuorten lehti nuorille # 26 3/04 8.10.2004 8. VUOSIKERTA ISSN 1455-2574 CURLY GOES SPORT! PORO ON IHMISE N PARAS YSTÄVÄ TULI TAID E PÄÄ PÖNT ÖSSA ­ MOPOTU S NIMAMAT TEI w w w . c u r l y. f i
• Curly on tärkeää, koska... 1. PETRI VOUTILAINEN, 14 V. Olen ollut Curly-jutuissa mukana noin vuoden. Siitä on tullut uusi tärkeä harrastus. Saan purkaa sydäntä kirjoittamalla ja puhumalla. Kirjoittaminen on mukavaa. Radiossa julkisesti puhuminen taas kiinnostaa. Curly-toiminnalla on monta puolta. Siinä on tuo media. Ja sitten tuodaan esiin tervehenkisiä puolia. Mediakasvatusta ja oppimista ja tietokonetaidot lisääntyvät. Tulee kiva olo, kun näkee omat juttunsa tai tuotteensa julkaistuina. Sen lisäksi Curly on hauskaa puuhaa. Kahvilassa voisi ehkä vierailla vielä enemmän alan osaajia kertomassa työstään kuten esim. radiotoimittajia tai muita toimittajia. C U R LY PA K E T I S S A Curly-lehteä julkaisee ennaltaehkäisevää nuorisotyötä tekevä Curly ry. Yhdistys edistää toiminnallaan nuorten kulttuuria, ja tuo esille terveen ja hyvän elämän näkökulmaa. Yhdistys saa tukea toiminnalleen mm. opetusministeriöltä, Raha-automaattiyhdistykseltä sekä Helsingin ja Vantaan kaupungeilta.Yhteistyökumppaneita ovat mm. Yleisradio, Mannerheimin Lastensuojeluliitto sekä koulut. Curly haluaa edistää nuorten äänen kuulumista yhteiskunnassa. Yhdistys on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton. 2. LAURA LEINONEN, 15 V. Minä käyn kahvilassa ja kerran olen ollut mukana radio-ohjelman teossa. Olin myös suunnittelemassa Curly-lehden VantaaExtran kantta ja otin valokuvia. Erityisen jännää oli olla mukana videosketsin teossa. Tykkään kuvaamisesta ja oli mielenkiintoista seurata mukana olleiden ammattilaisten työskentelyä. Olen tutustunut kahvilassa muihin mediakerholaisiin. On kiva puuhata yhdessä. Curly ry tarjoaa nuorille erilaisia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Curlyn mediakerhoihin voivat tulla mukaan kaikki yli 12-vuotiaat nuoret. Lehden teon lisäksi mediakerhoissa perehdytään radio-ohjelmien, nettisivujen ja omien videoiden tekoon. Mediakerhojen vetäjinä on viestinnän ja nuorisotyön ammattilaisia. Syyskaudella 2004 mediakerhoja toimii Helsingin ja Vantaan nuorisotaloilla.Vantaan Tikkurilassa, sijaitsee Curlyn ensimmäinen päihteetön mediakahvila Curly 3. NICO VALLENIUS, 18 V. Kuulin Curlyn Tikkurilan kahvilasta Papiljotista, kaveriltani. Minulle on tärkeää olla mukana jossain. Käyn täällä aina, kun aikaa riittää ja olen saanut pari uutta kaveria. En ole mikään kirjoittajatyyppi, enkä tiedä mikä minusta isona tulee. Huffe innosti minut mukaan mediakerhoon ja olen tehnyt jo kaksi juttua lehteen. Huomasin, että asioihin vaikuttaminen on tärkeää. Siihen median tekeminen antaa mahdollisuuden. café Papiljotti. Mediakerho- ja kahvilatoimintaa levitetään asteittain koko maahan. Mutta jo nyt nuoret ympäri Suomen voivat osallistua Curly-lehden tekemiseen lähettämällä aineistoa Curlyn toimitukseen. 4. HELI PUURA, OIK.KAND. (Kahden lapsen äiti) TV:n ja tietokoneen äärellä vietetyn ajan määrä lisääntyy. Samalla ulkona liikkuminen jää vähemmälle. Väkivalta, porno ja muu sopimaton aineisto voi ahdistaa ja luoda vääriä malleja. Lasten ja nuorten mediakasvatus on vähäistä, vaikka media koskettaa jokaisen kodin arkea. Olisi tärkeää pohtia, mihin mainonnalla tähdätään, miksi mainosten mallit ovat hoikkia, iloisia ja kauniita? Miksi on tärkeää olla omanlaisensa, itsellensä rehellinen ihminen eikä juosta mainonnan lumeiden perässä... On hyvä, että nuorilla on oma media, jonka tekemisessä nämä asiat tulevat esille. C U R L Y- L E H D E N T I L A U S K U P O N K I HALUAN SAADA SEURAAVAN CURLY-LEHDEN VELOITUKSETTA SUORAAN KOTIIN! Tarjous koskee Suomea. Lähettäessäsi tilauskupongin marraskuun 2004 loppuun mennessä, osallistut kamerakännykän arvontaan. Voit tilata seuraavan Curly-lehden myös netistä, www.curly.fi -sivuilta! Sukunimi Lähiosoite Postinumero Etunimi Postitoimipaikka Allekirjoitus (Alle 18-vuotiaan huoltajan allekirjoitus) 5. MARIKA MAKAROFF, TVTUOTTAJATOIMITTAJA (Curly-median toimitusneuvoston pj.) Nuoret tarvitsevat oman äänitorvensa. Media-ala on monen tulevaisuuden haave. Vaikka tekemällä oppii, koulutus on tietoyhteiskunnassa tarpeen. Media-alan opintojen lisäksi toimittajan työssä tarvitaan laajaa yleissivistystä. Curly-media tuo nuorten tekemiä juttuja nuorille luettavaksi, katsottavaksi ja kuunneltavaksi. Curlymedia voi olla monella väylänä tulevaisuuteen. Synt.vuosi Yhteystietojani ei saa käyttää suoramarkkinointiin. (Rasti ruutuun) 00650 Helsinki Larin Kyöstin tie 7 CURLY RY Kirjepostimerkki 3
• Katugallup TEKSTI JA KUVAT LAURA LEINONEN Onko viinan veroale vaikuttanut omaan juomiseesi? Atte, 21: Eipä juuri. Juon saman verran kuin ennenkin, riippumatta hinnasta. Leena, 20: Ei vaikuta, koska en juo kirkkaita, eikä se muutenkaan ole hinnasta kiinni. Minna, 17: On vaikuttanut, pullo tulee helpommin ostettua. Liisa, 22: Ei mitenkään. Alkoholinkäyttöni ei riipu sen hinnasta.
• K u l t t u u r i m i n i s t e r i Ta n j a K a r p e l a n terveiset Siitä on jo jonkin aikaa, kun olin yläasteella:). Kouluajoilta liijäi paljon muistoja. Myös liikuntatunneista. Tykkäsin koulussa kunnasta. En toki kaikista lajeista. Ei kai kukaan kaikesta pidä? Mutta hyvä oli tutustua uusiin lajeihin ja päästä välillä pulpetista liikuntatunneille. En usko, että meno koulussa on kovin paljon muuttunut omista ajoistani. Osa pitää liikunnasta, osa ei. Innostan kaikkia pohtimaan, miten tekisimme koululiikunnasta koko koulun ja kaikkien oppilaiden kannalta myönteisen asian. Paljon on kiinni omista asenteista ­ liikunta on hyvä asia. Tämä vuosi on Euroopan liikuntakasvatuksen teemavuosi. Tarkoituksena on esimerkiksi nostaa esille liikunnan kasvatuksellisia arvoja sekä edistää koulutus- ja liikuntaorganisaatioiden yhteistyötä. Teemavuoden englanninkielinen tunnus on "Move your body, stretch your mind". Suomenkielinen tunnuslause on ytimekkäästi "Iloa liikkeellä". Liikuntakasvatuksen teemavuoden rahoitus EU-tasolla on yhteensä 11,5 miljoonaa euroa, joten EUkansalaisten liikuttamiseen panostetaan tosissaan. Jokainen meistä ymmärtää, fyysinen liikunta tärkeää ihmisen että liikunta on hyvinvoinnille. Säännöllinen on terveen elämän perusedellytys. Silti useimmat taitavat tunnistaa itsessään myös sen pienen sohvaperunan, joka mieluusti vetää vilttiä korviin ja tarttuu television kaukosäätimeen, kun olisi aika lähteä reippaalle lenkille. Nyky-yhteiskunnassa on lisäksi kehittynyt "istuva" elämäntapa eli istumme hyvin suuren osan päivästä koulussa, kotona tietokoneen ääressä, bussissa, junassa, jne. Kaikki ihmiset eivät enää liiku tarpeeksi. Millainen on tulevaisuus: valtaavatko esimerkiksi sohvaperunat Suomen tai EU:n? Sitä en usko, sillä liikunta on suosittua. Mutta toivottavasti vieläkin useampi nuori innostuisi harrastamaan liikuntaa. Hyvä innostaja voi olla vaikka koulukaveri tai opettaja. Uuden, hyvän harrastuksen voi aloittaa pikkuhiljaa totutellen. Liikunta on ylivoimaisesti suosituin lasten ja nuorten harrastusmuoto. Vuonna 2002 valmistuneen suuren kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan urheiluseuroissa harrastaa ja liikkuu yli 400 000 lasta ja nuorta. Luku on huikean suuri. Liikuntajärjestöjen suosio on hieno ja iloinen asia, mutta samalla se tuo mukanaan haasteita. Liikunta- ja urheiluseuroilla on maassamme suuri vastuu nuorten laadukkaan harrastustoiminnan järjestämisestä. Enää eivät pärjääminen, sentit ja sekunnit ole kaiken kattava kriteeri lasten liikuntatoiminnalle. Liikunnan harrastamisen tulee lisätä sosiaalista vuorovaikutusta, vahvistaa lapsen itsetuntoa, antaa mahdollisuuksia kokeilla ja ylittää omia rajojaan sekä opettaa toimimaan ryhmän jäsenenä. Urheiluseuroissa on noin 40 000 ohjaajaa tekemässä lähes mittaamattoman arvokasta vapaaehtoistyötä lasten ja nuorten liikunnan parissa. petusministeriö on useiden eri selvitysten ja tutkimusten avulla pyrkinyt kartoittamaan nuorten mielipideilmastoa. Yhtenä kiinnostuksemme kohteena on ollut se, mikä toiminta lapsia ja nuoria kiinnostaa. Lista, josta haastateltavat ovat valinneet vaihtoehdot, kattaa järjestötyyppejä laajasti eri yhteiskunnan osa-alueilta. Eniten kiinnostusta herättivät urheiluseurat ja liikuntajärjestöt. Tämä tarkoittaa, että liikunta- ja urheiluseuroilla on olemassa suuri potentiaalinen kasvumahdollisuus. Siksi Nuoren Suomen asettama tavoite saada nykyisen 400 000 lapsen ja nuoren lisäksi vielä 200 000 uutta liikunnan harrastajaa, ei ole mahdoton tehtävä. Heidän mukaan saamiseksi on kuitenkin tehtävä työtä, sillä kilpailu lasten ja nuorten ajankäytöstä kiristyy jatkuvasti. Ja tämä on järjestöille mitä suurin haaste. Opetusministeriö käynnisti vuonna 1999 neljävuotisen Lasten ja nuorten liikuntaohjelman. Nuori Suomi ry:n koordinoimana ohjelmakokonaisuus onnistui hyvin. Siksi päätimmekin heti tämän hallituskauden aluksi jatkaa lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa vuoteen 2007 saakka. Ohjelman painopisteitä ovat paikallisen seuratoiminnan kehittäminen, lasten ja nuorten liikunnan eettiset toimintatavat sekä välittömästi koulupäivän jälkeisen liikuntatoiminnan edistäminen. O Iloa l i i k k e e l l ä 6 Koen, ettäluonnossa koirani kanssa ja harrastan jaksamista. liikunnasta saa paljon hyvää mieltä ja Lenkkeilen melontaa. Toivotan kaikille tämän lehden lukijoille ja tekijöille hyvää ja liikunnallista syksyä. TANJA KARPELA, Kulttuuriministeri
• Euroopan liikuntakasvatuksen EU:n liikuntakasvatuksen teemavuosi TEEMAVUOSI 2004 Teemavuoden tavoitteena on muun muassa tuoda esiin urheilun kasvatuksellista merkitystä sekä edistää koulutus- ja liikuntaorganisaatioiden yhteistyötä ja eurooppalaista ulottuvuutta liikunnassa. Vuoden aikana toivotaan syntyvän monenlaista toimintaa, kuten erilaisia tapahtumia, tapaamisia, tiedotusja mainoskampanjoita, kilpailuja sekä opiskelijavaihtoa. jatkuu ­ kannustusstipendit haussa SMARTMOVE -projekti kannustaa Suomen koululaisia liikkumaan S osiaalinen syrjäytyminen, lasten liian vähäinen liikkuminen ja siitä seuraavat ongelmat ovat tuttuja aiheita loppukesän julkisesta keskustelusta. Huoli suomalaisen jälkikasvun hyvinvoinnista on yhteinen. Lapset ja nuoret pitäisi saada nykyistä enemmän touhuamaan ja liikkumaan yhdessä, mutta miten? Smartmove -projekti, useiden tahojen yhteishanke, haluaa omalta osaltaan kannustaa kouluja ja koulujen kanssa yhteistyötä tekeviä organisaatioita hakemaan ratkaisumalleja näihin ongelmiin. SMARTMOVE -projekti on avoin kaikille Suomen kouluille. Opettajat ja koulun ulkopuolisten yhteisöjen edustajat voivat hakea omien liikuntakasvatushankkeidensa toteuttamiseen kannustusstipendiä lokakuun loppuun asti. Stipendit jaetaan Jyväskylässä 19.­20.11.2004 järjestettävän Liikunta yhdistää -seminaarin yhteydessä. "Liikunnan avulla voidaan parantaa kaikkien, mutta erityisesti muita heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten elämää. SMARTMOVE -kannustusstipendi voi sysätä liikkeelle arvokkaita ideoita, joista muutkin voivat saada rohkeutta tehdä asioille jotakin", toteaa liikuntapedagogiikan professori Pilvikki HeikinaroJohansson. Stipendit ovat suuruudeltaan 200­500 euroa hanketta kohden. Tavoitteena on löytää mahdollisimman monta koululaisten liikkumiseen ja yhdessä tekemiseen kannustavaa ideaa. Hankkeet voivat olla suunnitteluvaiheessa tai jo meneillään. Stipendien avulla tuetaan hankkeiden käynnistymistä ja ylläpitoa. Hakulomake löytyy verkko-osoitteista www.slns.fi, www.edu.fi ja www.pfizer.fi. SMARTMOVE -projektissa ovat mukana Suomen lasten ja nuorten säätiö, Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitos sekä Pfizer Oy. Hankkeella tuetaan meneillään olevan Euroopan liikuntakasvatuksen teemavuotta, jonka tavoitteena on nostaa esille liikunnan merkitystä kasvatuksessa ja lasten ja nuorten hyvinvoinnissa. Euroopan unionin neuvosto ja Europarlamentti ovat julistaneet liikuntakasvatuksen teemavuoden 2004 (EYES 2004). Tässä yhteydessä komission kasvatuksesta ja kulttuurista vas- taava pääosasto tukee noin 185 projektia paikallisella, alueellisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. Kampanjan ensisijainen tavoite on tiedottaa eurooppalaista julkisuutta liikunnan kasvatuksellisesta merkityksestä yleensä, sekä edistää ruumiillista liikuntaa koulussa erityisesti koululiikunnan roolia vahvistamalla. EUROOPAN LIIKUNTAKASVATUKSEN TEEMAVUODEN ENSISIJAISET TAVOITTEET OVAT 1. Tiedottaa koulutuslaitoksille ja liikunta-alan järjestöille siitä, että on tärkeää tehdä yhteistyötä liikuntakasvatuksen ja sen eurooppalaisen ulottuvuuden kehittämiseksi, sillä on otettava huomioon, miten kiinnostuneita nuoret ovat kaikenlaisesta liikunnasta ja urheilusta; 2. Hyödyntää liikunnan välittämiä voimassa olevia arvoja tietojen ja taitojen kehittämisessä, jotta etenkin nuoret voivat kehittää fyysisiä ja sosiaalisia kykyjään (kuten ryhmätyö, yhteisvastuullisuus, suvaitsevaisuus ja reilu peli) ja valmiuttaan henkilökohtaisen panoksen antamiseen monikulttuurisessa ympäristössä; 3. Edistää tietoisuutta vapaaehtoisen toiminnan myönteisestä vaikutuksesta epämuodolliseen koulutukseen erityisesti nuorison keskuudessa; 4. Tukea liikkuvuuden ja oppilasvaihdon kasvatuksellista merkitystä erityisesti monikulttuurillisessa ympäristössä järjestämällä urheilu- ja kulttuuritapahtumia osana koulujen toimintaa; 5. Rohkaista vaihtamaan hyviä toimintatapoja sen osalta, miten koulutusjärjestelmissä voidaan liikunnan avulla edistää muita heikommassa asemassa olevien ryhmien sosiaalista integraatiota; 6. Pyrkiä tasapainottamaan koulunkäyntiin kuuluva älyllinen ja fyysinen toiminta kannustamalla liikuntaa ja urheilua koulujen toiminnassa; 7. Pohtia kilpaurheiluun osallistuvien nuorten koulutukseen liittyviä ongelmia. Lähde: www.eyes-2004.info Nimi: Juuso Pakarinen. Ikä: 15-vuotias. Harrastukseni: 5-ottelu (miekkailu, juoksu, ammunta, uinti, ratsastus). Lisäksi golf ja lumilautailu. Saavutukseni: Lapin Kulta golf-kisassa olen sijoittunut toiseksi. Parasta harrastuksessani: ne ovat monipuolisia, joten mielenkiinto pysyy yllä. Huonointa harrastuksessani: vievät paljon aikaa. Lempiruokani: pizza ja Fanta! En voi sietää: siedän kaikkea, ei ole sellaista asiaa mitä en sietäisi. Unelmani: tulla ammatiltani lumilautailijaksi. Viesti Curly-lehden lukijoille: muistakaa urheilla ja nauttia elämästä! KUVA HANNA MARTTINEN Nimi: Alisa Halinen. Ikä: 15. Harrastukseni: rytminen voimistelu. Saavutukseni: junioreiden SM-kultamitalisti vuonna 2003. Vuonna 2001 Geneven EM-kisassa joukkueella sija 12. 2004 senioreiden Suomen mestaruus 3. nauhalla. 2004 PM-kisoissa 3 kultamitalia ja yksi pronssi finaalissa. Neliottelun 2. sija. Parasta harrastuksessani: kaverit. Se kun onnistuu ja oppii jotain uutta. Se kun kisoissa saa esittää, nauttia yleisöstä ja näyttää taitonsa Ei tarvitse olla huippu-urheilija, voi vaan harrastaa ja voi toki päästä kilpailemaan halutessaan. Huonointa harrastuksessani: ympäri vuoden ollaan sisällä, koska ei voi voimistella ulkona Lempiruokani: pizza ja nuggetit. En voi sietää: pinaattikeittoa ja maksalaatikko Unelmani: pärjätä hyvin meidän :) joukkueella MM-kisoissa 2005. Viesti Curly-lehden lukijoille: rytminen voimistelu on todella hauskaa ja monipuolista kaikenlaisille tytöille.Voimistellessa voit ystävystyä ja pitää hauskaa kavereiden kaa. Saat esiintyä ja kokea jotain aivan muuta kilpaillessa.Tietysti jos sulla on tahtoa ja halua niin ehkä JUURI SINUSTA VOI TULLA SEURAAVA HUIPPUVOIMISTELIJA MAAILMALLA. MIKSIPÄ EI? 7
• HENKILÖKUVA Ilari Filppula ­ jääkiekon lupaus TEKSTI SOFIA LAAKSONEN K Sodankyläläisten nuorten terveiset TEKSTI KITISENRANNAN KOULU SODANKYLÄ Vantaalainen nuori Ilari Filppula tykkää pelata jääkiekkoa, eikä hän osaa suhtautua nimikirjoitusten antamiseen. Ilarin faktat Nimi: Ilari Antti Sakari Filppula Syntymäaika: 5.11.1981 Perhe: Isä, äiti, veli Paha tapa: myöhästely Bändi / artisti: NAS Tv-ohjelma: Frendit Ruoka: fajitas Väri: valkoinen töystäväni kanssa. Vuokraamme paljon leffoja vapaa-ajalla tyttöystäväni kanssa, mutta paljon muuhun ei aikaa jää." Mitä urheilulajeja katsot? "Kaikkea oikeastaan. Jääkiekon suomensarjoja katson jonkun verran ja koripalloa." Mistä ammatista haaveilit pienenä? "Jääkiekkoilijan ammatista! En oikeastaan osannut kuvitella, että musta mitään muuta olisi tullut. Joskus pienenä olen myös halunnut lääkäriksi ja lakimieheksi, mutta ne ovat aina olleet sivujuttuja." Mikä on unelmasi? "Olla vaan hyvä pelaaja. Ehkä joskus päästä NHL:ään, se on kaukainen haave, mutta olisi hienoa joskus saavuttaa se!" Tunnistavatko ihmiset sinut kadulla? "Joskus. Jyväskylässä ihmiset tunnistavat paljonkin , koska se on niin paljon pienempi paikka. Helsingissä harvemmin." Miltä se tuntuu? "Hassulta, koska olen ihan tavallinen ihminen enkä ainakaan vielä edes mikään nimi. Se tuntuu myös oudolta sen takia, koska pienenä olin itse se, joka oli pyytämässä nimikirjoituksia." Minkä taidon haluaisit oppia? "Haluaisin oppia ymmärtämään naisia!" Mitä ulkonäkö sinulle merkitsee? "Sen verran, että on siistin näköinen eikä kulje likaisissa vaatteissa tai muuta sellaista. Ei se mitenkään erityisesti muuten merkkaa..." Entä terveys? "Se merkitsee paljonkin jo ihan työnkin kannalta. Yritän pitää itseni hyvässä kunnossa." Huonoin ja paras hetki jäällä? "Molempia on niin paljon, että on vaikea sanoa yhtä. Huonoimmaksi hetkeksi voisi mainita sen, kun hävittiin Mestiksen finaalissa ja parhaaksi ensimmäinen maali SM-liigassa." Mikä joukkue on lempi vihollisesi? "Jokereita vastaan tykkään pelata, koska Valtteri-veli pelaa siellä." Onko pelaajaa jota et voi sietää jäällä? "Ei ole ketään erityistä." Mitä jääkiekon jälkeen? "En ole ajatellut asiaa kovin paljon, mutta pitäisi jatkaa liikuntatieteellisen opintoja. Jääkiekon parissa haluaisin olla tekemisissä silloinkin. Ehkä juniorijoukkueen valmentamista tai jotain sellaista." Mitä perhe ja ystävät merkitsevät? "Hyvin paljon! Aika, jonka vietän muiden ystävien kuin joukkuekavereiden kanssa jää valitettavan lyhyeksi." Onko sulla paljon ystäviä joukkueen lisäksi? "Varsinaisia ystäviä ei ole kuin muutama. Kavereita ja tuttuja tietysti on paljon." Mitä haluaisit sanoa Curly-lehteä lukeville nuorille? "Jos teillä on joku asia mitä haluatte niin tehkää kaikkenne sen eteen!" eski-Lapissa sijaitsevassa 10 000 asukkaan Sodankylässä nuoret harrastavat monipuolisesti. Kunnassa on mahdollisuus lähes samoihin harrastuksiin, kuin etelässäkin. On baletista ja modernista tanssista kansantanssiin ja diskotanssiin. Bändiharkkoja, kuorolaulua ja yksinlaulua. Läheisen Luoston rinteet houkuttelevat lautailijoita ja laskettelijoita. SoPan jääkiekkoseura vetää puoleensa lätkäpoikia. Energiaa voi purkaa painiin, judoon tai Han Mo Dohon ­ tietysti aerobikkiinkin. Väliin uimahalliin tai punttisalille, kenties ratsastustallille... Jos olet yleisurheilu-hullu, seura löytyy sinullekin. Musiikkiopisto antaa haasteita. Mitä meiltä lappilaisilta nuorilta puuttuu? Pienen pähkäilyn jälkeen huomaamme: Voi, emme voi keilata! Lähin keilahalli löytyy Rovaniemeltä Santa Claus Centeristä. Nyyh! Joku meistä huomasi, että nuorten oma teatteri myös puuttuu... PELIMANNIEN HANURIT P ja P. Paulus ja Pirkka. Lakkala ja Lepola. Nuoria sodankyläläisiä harmonikan soittajia. Pojat toteavatkin, että kuuluvat Harvinaisiin Harrastajiin. Äänestä kuuluu ylpeys. Paulus ja Pirkka vakuuttavat, että harmonikalla voi soittaa paljon muuta kuin kansan- tai viihdemusiikkia. Heavy, rock ja tekno kuulemma sujuvat yhtä hyvin! Niin kuin kaikissa harrastuksissa, vaaditaan myös harmonikan soitossa pitkäjänteisyyttä. Se on haasteellisuutta: mestariksi pääsee vain harjoittelemalla,.harjoittelemalla, harjoittelemalla... JOS METSÄÄN HALUAT MENNÄ NYT... Kalastus ja metsästys ovat lähellä useita lappilaisia nuoria. Jyrki Kaisalahti ja Mikko Nissinen ovat Sodankylän Kitisenrannan koulun ysejä ja innokkaita metsämiehiä. Molemmat ovat pienestä pitäen kulkeneet metsässä ja metsällä. Aseeseen he ovat tarttuneet 13-vuotiaina. Pojat toteavat, että nykyään metsästys ei ole enää vain poikien harrastus. Laura Saukko samalta luokalta vakuuttaa samaa. Hän on myös innokas metsästäjä hankittuaan metsästyskortin. Nuorten mielestä parasta metsästyksessä on luonnon rauha. Ei tietenkään sovi unohtaa saalista, metsässä yöpymistä ja tulistelua, "mitä nautintoja!" Jyrkin, Lauran ja Mikon mielestä metsästyksen kruunaa aina saalis, koska silloin metsästäjä tuntee onnistuneensa tavoitteessaan. Adrenaliini kulkee koko vartalon läpi! Tunnetta voi verrata esimerkiksi jääkiekossa tärkeällä hetkellä tehtyyn maaliin. Sodankyläläisten nuorten mielestä metsästys sopii kaikille niille, jotka eivät pelkää pauketta eivätkä säikähdä verta. Kärsivällisyyttä ja hyvää fyysistä kuntoa tarvitaan myös. KALATARINOITA Aapo Aikio ja Mikko Rautanen edustavat sodankyläläisiä kalastajia. Poikien mielestä harrastuksessa on parasta, että saa kulkea raittiissa ilmassa luonnossa ­ ja välillä saadaan saalistakin. He iloitsevat, että pääsevät mieliharrastuksensa pariin koulupäivän jälkeenkin, koska kalavedet sijaitsevat niin lähellä. Sodankyläläissaaliit ovat moninaiset: ahvenia, haukia, taimenia ja kirjolohia. Puhumattakaan harreista, siioista, kirjolohista. "Eniten harrastettu kalastusmuoto on varmaankin vetouistelu", Aapo ja Mikko arvelevat. Virvelöinti ja perhokalastus ovat myös suosittuja. Talvella Aapo ja Mikko harrastavat pilkkimistä. Pilkillä voi poikien mukaan pyytää kaikkia kaloja. Erilaisiin pilkkikisoihin on myös mukava osallistua. Toistaiseksi onni ei ole ollut myöten. "Periksi ei kuitenkaan anneta", pojat toteavat yhdestä suusta. Ilari Filppula on JYP:in keskushyökkääjä. Hänellä on JYP:in kanssa sopimus vuoteen 2005. Ennen JYP:iin siirtymistään hän pelasi Kiekko-Vantaassa, jossa hän aloitti uransa. Hän siirtyi Kiekko-Vantaasta kaudeksi 2000­2001 Jokereiden junioreihin. Juniori-kauden jälkeen hän yritti kahtena vuotena päästä liiga-joukkueeseen, mutta pääsi pelaamaan vain yhden ottelun. Farmissa Kiekko-Vantaassa sen sijaan syntyi kahden kauden aikana 102 ottelussa huikeat 95 pistettä. Ilari on aivan tavallinen ihminen joka vuokraa leffoja vapaa-ajallaan ja tuntee julkisuuden hassuna ja vieraana asiana. Jääkiekko on koko Filppulan perheen harrastus koska Ilarin veli, Valtteri Filppula on myös jääkiekkoilija ja nuorempi vantaalaisista veljeksistä. Kauanko olet harrastanut jääkiekkoa? "Noin neljätoista vuotta. Aloitin pelaamisen ehkä seitsemänvuotiaana." Miten aloitit jääkiekon? "Äiti vei mut ensin taitoluisteluun, mutta en suostunut menemään jäälle kertaakaan. Sitten ne ajatteli kokeilla jääkiekkoa ja tykkäsin siitä." Mitkä ovat urasi huippuhetket? "Mitään kamalan suuria huippuhetkiä ei ole vielä ollut, mutta se, että on päässyt pelaamaan SM-liigaan on hyvä saavutus. Kerran, Itäkeskuksessa pari tyttöä tuli pyytämään nimikirjoituksia. Se tuntui myös hienolta, koska Helsingissä se on harvinaisempaa." Mitä tekisit jos et pelaisi? "Jotain urheiluun liittyvää, ehkä opiskelisin urheilunopettajaksi, mutta urheiluun se väkisinkin liittyisi." Kuka on esikuvasi? "Pienempänä ehkä Teemu Selänne, mutta nyt en sanoisi ketään esikuvakseni." Mitä teet vapaa-ajalla? "Urheilen paljon vapaa-ajallakin. Yhden kaverin kanssa pelaan tennistä ja Valtteri-veljen kanssa sulkapalloa. Vapaa-ajallani yritän myös olla mahdollisimman paljon kavereiden ja tyt- AINA VALMIINA! Kitisenrannan koulun kahdeksasluokkalaiset Anna Hirvonen ja Taneli Juntunen ovat innokkaita lappilaisia partiolaisia. He edustavat Lapin Kiehiset ja Kivekkäät -lippukuntaa. Molemmat nuoret arvelevat, että ihmisillä on usein ihmeellinen ja todella vääristynyt kuva partionuorista. Ikään kuin olisimme vain iloisen kilttejä nuoria tyyliin suora jakaus keskellä päätä! Tai että partiolaiset eivät muuta tee kuin rämpivät metsässä solmuja tekemässä ja yrittävät saada nuotiota syttymään kivien avulla. Anna ja Taneli haluavat murskata ennakkoluulot. Partio on molemmille elämää suurempi asia jo kuudetta vuotta. Eikä loppua näy. Partioikä on koko ikä, molemmat vakuuttavat ja lisäävät samaan hengenvetoon, "Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa partiota." Siinä vinkki sinulle, lukija! Partio on opettanut Annalle ja Tanelille niin paljon, että sitä on yhtäkkiä kysyttäessä vaikea kiteyttää. "Olemme oppineet selviytymään ­ ei ainoastaan luonnossa vaan myös kotona ja koulussa. Partiotoiminta on saanut meitä tutkiskelemaan itseämme. Olemme nauttineet hetkistä, kun olemme ylittäneet kuvitellut rajamme! Partio ei ole aina ankaraa puurtamista: se on myös hauskanpitoa", toteavat molemmat. Sekä Anna että Taneli ovat saaneet partioleireiltä paljon uusia ystäviä ympäri Eurooppaa. Nuoria, joilla on samat ihanteet. "Kunnioitamme luontoa ja annamme arvoa toisille ihmisille, vakuuttavat nämä sodankyläläisnuoret." JUDOLLA KARKKILAKKOON Sodankyläläisellä yhdeksäsluokkalaisella Teija Aikiolla on omaperäinen harrastus: judo. Kun hän neljä vuotta sitten aloitti harrastuksensa, hän jäi välittömästi koukkuun. Syykin on Teijan mielestä selvä. "Tatamilla pääsee purkamaan arjen aggressiivisuudet! Vaikka usein koulun jälkeen väsyttää, judotreenit palkitsevat energisellä ololla", Teija vannoo. KARTTA JA KOMPASSI Hän kertoo, että juSami-Petteri Juopperi ja doharrastus on auttaMikko Tilja ovat nuoria nut häntä jaksamaan lappilaisia suunnistajia. hoitamaan koulunkin Poikien mielestä suunMetsästäjät: Laura Saukko 9B (vas.), Jyrki Kaisamatti 9B paremmin. Mikäs sen nistus on yksinkertaisesti ja Mikko Nissinen 9B. komeampaa! upea harrastus. Se tarjoTeija kertoo, että judo on kasvattanut häntä henkisesti aa elämyksiä, haasteita, tiukkoja kisoja, kovia treenejä, todella paljon. Itsekuri on kasvanut harppauksella. onnistumisia. epäonnistumisia, leirejä, erilaisia maastoja "Nykyään pystyn olemaan helposti karkkilakossa, Teija jne. naureskelee. Suunnistuksessa tarvitaan hyvää kuntoa, metsässä "Rohkeuskin on kasvanut. Uskallan enemmän, luotan juoksemisen taitoa ja tietysti itse suunnistustaitoa. Näitä itseeni enemmän. Keskittymiskykyni on parantunut." kaikkia Sami-Petteri ja Mikko treenaavat. Kaikki osa-aluTeija on myös tyytyväinen siihen, että hän pystyy nykyeet pitää olla kunnossa, jotta voi menestyä kisoissa. Piään hallitsemaan jännityksen ­ kiitos judon. Hän on tää jaksaa juosta, lukea samalla karttaa ja väistellä maashuomannut, että enää hänen kätensä eivät tärise luokan tossa vastaan tulevia esteitä, kuten puita, kiviä, kantoja edessä esitelmää pidettäessä! ja jyrkänteitä. Se joka selvittää radan nopeimmin, on Neljän judovuoden aikana Teija on -­ pohjoisesta kun voittaja. Pojat kuitenkin toteavat että, "ei ole helppoa on ­ matkustanut 11000 kilometriä kisa- ja leirimatkoilolla nopein. Suunnistuksessa pitää keskittyä ja tietää kola. Hän iloitsee, että on päässyt käymään judoharrastukko ajan, missä kohdalla karttaa ollaan menossa. Virheitä sen vuoksi sellaisissa paikoissa, joissa hän ei mitä ilmeitulee helposti, jos vaikka juokset rastista ohi tai teet vääsimmin olisi muuten käynyt. Lisäksi hän on saanut palrän reitinvalinnan. Näille virheille nauramme sitten jon uusia, ihania ystäviä. hervottomina paluumatkalla", Sami-Petteri ja Mikko "Kuka näitä asioita voisi vähätellä?", Teija kysyy. myöntelevät. 8
• K a p . . . K a p u e i r a . . . C a p o e i r a ! Ei tapella, vaan TEKSTI SANNI UKKONEN · KUVA SAULI HÄNNINEN TANSSITAAN C apoeira ei ole mikään tavallinen taistelulaji. Sitä ei oikeastaan voi sanoa suoranaiseksi taisteluksi, vaan peliksi tai tanssiksi. Capoeiraa pelataan sulavasti ja rauhallisesti, ovelasti improvisoiden ja taidokasta akrobatiaa käyttäen. Kun tavallisissa taistelulajeissa käydään aggressiivisesti toisen päälle ja karjutaan suoraa kurkkua, capoeirassa tehdään kaikki rauhallisesti toista satuttamatta. Se on myös hyvin iloinen taistelulaji ja jokainen peli tuntuu juhlalta. laulaa jotakin ja ryhmä vastaa. Rytmit vievät ajatukset kauas Afrikkaan. C apoeiraa pelataan rodassa, joka muodostuu kahdesta pelaajasta ja heitä ympäröivästä ringistä, joka säestää peliä orkesterissa, bateria, portugalinkielisellä laululla ja rytmisoittimilla. Rodassa kaikki ovat tasa-arvoisia ikään, rotuun, sukupuoleen tai varallisuuteen katsomatta. Peli saa rytminsä ja henkensä sen tärkeimmästä soittimesta, berimbausta. Berimbau on eräänlainen kielisoitin. Tämän soittimen rytmi määrää myös pelin säännöt. Orkesterissa on myös jousisoittimia, tamburiineja, pandeiro, sekä atabaq, iso rumpu. Yleensä bateriassa nähdään myös muun muassa soittimet nimeltään reco-reco ja agogo. Peliä johtaa mestari, joka soittaa gunga-berimbauta. Hän antaa pelaajille luvan tulla pelaamaan, ja määrää myös sen, onko soittaminen pelaajaa kannustavaa, härnäävää vai jotakin muuta. Lisäksi laulut voivat kertoa tarinoita. Mestari johtaa myös laulua, hän C apoeiran voi karkeasti jakaa kahteen tyylisuuntaan. Nämä ovat angola ja regional. Ensin mainittu on hitaampaa ja ovelampaa. Pelaajan pitää vaania toista löytääkseen tämän heikot kohdat. Jälkimmäinen, eli regional, on nopeatempoista ja akrobaattista. Capoeiristan (pelaaja) tärkein ihmissuhde pelissä on ylimpään opettajaan, tai siihen henkilöön joka on kannustanut ja tukenut häntä capoeiraa opiskellessa. Capoeiraa ei voi opiskella kirjoista, vaan pelitaito kulkee ihmiseltä ihmiselle. Capoeiraan ei kuulu erillistä uskontoa, vaan jokainen saa edustaa omaa uskontoaan pelityylillään. Lajin historia on hyvin mystinen, sillä kukaan ei tunnu tietävän capoeiran oikeaa alkuperää. Varmaksi tiedetään vain lajin syntyneen Brasiliassa. Tuolloin maaorjien ei sallittu puolustaa itseään millään muodoin. Se oli lailla kiellettyä. Niinpä orjat verhosivat itsepuolustuksensa tanssin liikkeisiin. Näyttää kauniilta, mutta viholliselle se on vaarallista. Capoeiran taitajia opittiinkin pelkäämään kautta Brasilian. He eivät olleet vaarallisia, ennen kuin uhmattuina. Lajin historia saattaa ylettyä 1500-luvulle asti, kun portugalilaiset saapuivat Brasiliaan hakemaan orja- työvoimaa. Suurin osa brasilialaisista pääsi kuitenkin pakoon, joten portugalilaiset lähtivät hakemaan orjia Afrikasta. Orjia oli monista Afrikan heimoista, ja uskotaan, että näiden heimojen kulttuureista syntyi rauhallinen ja hidas taistelulaji, capoeira. Historiatarinoita capoeiran synnystä on kuitenkin useita. S uomeen capoeira rantautui vuonna 1989. Lajia voi harrastaa Oulussa, Jyväskylässä, Turussa, Lahdessa, Tampereella, Porvoossa, Lappeenrannassa, Joensuussa, Kirkkonummella ja Helsingissä. Suomessa harrastajia on noin 1000. Muutamia capoeirakouluja Suomessa: Capoeira Capital (http://www.capoeiracapital.fi/) Capoeira a forca natural (http://www.capoeirafinland.com/) Capoeira Angola Center Turku (http://www.angolacenter.fi/) w w w. c u r l y. f i ­ Nuorten lehti nuorille 10
• L e m m i k k i n ä poro TEKSTI SALLA SALMELA · KUVA SAULI HÄNNINEN MYYT Y H elsingin Sanomista 11.7. löytyy lyhytsanainen ilmoitus: "Myydään poroja Turusta. Lemmikeiksi." Toimittajan mielenkiinto herää. Tästä täytyy ottaa selvää. Puhelinsoitto paljastaa ilmoittajaksi turkulaisen Jukka Järvisen, joka on kasvattanut poroja jo kymmenen vuotta. Hänen mielestään yleisesti hyötyeläimenä käytetty poro on aivan yhtä hyvä lemmikki, kuin mikä tahansa muu. "Poro on kiva kaveri", Järvinen toteaa ja lisää, että vastoin yleistä oletusta porot viihtyvät ja poikivat hyvin myös etelässä. jatus poronkasvatuksesta syntyi matkustellessa. Järvinen kertoo käyneensä aikaisemmin usein Lapissa, ja sieltä ensimmäiset porotkin tarttuivat mukaan. "Ajattelin, että ei tämmöinen vanhempi mies enää oikein koiria jaksa, ja Lappiinkin on niin pitkä matka. Toin poroja tänne (Turkuun) ja aloin sitten viettää vapaa-aikojani omalla poroalueellani." Järvisen mukaan poron tai parin omistamisesta voi olla myös taloudellista hyötyä. "Ulkomaalaiset haluavat Suomeen tullessaan nähdä poron. Poro on maailmanlaajuinen, valmis brändi - joulupukin eläin." Vaikka Järvinen ei matkailubisnestä pyöritäkään, on turisteja riittänyt ihmettelemään myös hänen petteri punakuonojaan. A Kun tulee puhe kustannuksista, Järvinen laskeskelee, että keskiverto vaadin, eli naarasporo syö päivässä vanhassa rahassa mitattuna 1,40 markan edestä. Eikä poro mikään sylieläin olekaan; uroksia pienikokoisemmat naaraatkin kun painavat helposti sata kiloa. Ilmoituksen Järvinen jätti, koska poronkasvatus oli miehen omien sanojen mukaan "alkanut mennä vähän överiksi". Omalla "tilalla" käyskentelee jo nelisenkymmentä sarvipäätä. Helsingin Sanomat ei Järvisen mielestä kuitenkaan ole paras foorumi porokauppaan, sillä suomalaiset eivät ole erikoisista lemmikeistä innostuneet. Ulkomailla sen sijaan ollaan kiinnostuneempia: "Belgiasta joku eläinvälittäjä otti yhteyttä ja kysyi kahdensadan poron hintaa. Se on niitä rikkaiden kotkotuksia. Tiesitkö muuten, että Harrods -tavaratalon omistajallakin on poroja?" Vaikka etelän poromies hankkii helposti kylähullun maineen, Järvinen uskoo, että lemmikkiporojen aika koittaa vielä. "Laita nyt siihen, että poro on oikein viehättävä luontokappale", hän naurahtaa. Lähde: Kiehtova maailmamme ­ tietoa eläimistä ja luonnosta Poro pähkinänkuoressa latinankieliseltä nimeltään Ranfiger tarandus tarandus P oron pitäminen ei Järvisen mukaan vaadi kovin paljoa, mutta välttääkseen riitoja eläinsuojelijoiden kanssa on omistajan hyvä muistaa pari asiaa: "Jossain määriteltiin, että jaloittelutilaa tulisi olla 1000 neliötä per poro, ja sadekatos pitää olla." polveutuu Skandinavian tunturipeurasta ainoa kesytetty hirvieläin ainoa hirvieläin, jonka naaraskin on sarvipäinen ravintona jäkälät, heinät ym. juoksee 60­80 km tunnissa poronkasvatus on vuosisatojen ajan ollut saamelaisten pääelinkeino
• Dysfasia Mikä ihmeen dysfasia, mitä dysfasia sitten oikeen on? ysfasia on kielenkehityksen erityisvaikeus, joka ilmenee erityisesti puheen tuottamisen ja/tai ymmärtämisen vaikeutena. Vaikeudet ilmenevät puheen tuottamisen ongelmina tai yleisimmin sekä puheen tuoton, että vastaanoton ongelmina. Kouluiässä vaikeudet tulevat esiin lukemisessa ja kirjoittamisessa sekä joskus myös matematiikassa. Dysfaattisen lapsen kielen ja puheen kehitys viivästyy tai on poikkeavaa. Sanaston, lauseiden, käsitteiden ja kieliopin oppiminen on hidasta. Lapsen voi olla vaikea käyttää puhettaan luontevasti keskustelussa. VAIKEUSASTEET Dysfasian vaikeusaste vaihtelee. Yleisesti käytetään kolmea eri vaikeusastetta määriteltäessä erityisvaikeutta: Lieväasteinen dysfasia Varhaisvuosista lähtien lapsen puheen ja kielenkehitys on viivästynyttä. Puheessa voi olla kieliopillisten rakenteiden kypsymättömyyttä, sananlöytämisen tai nimeämisen vaikeutta ja puheilmaisu voi olla niukkaa. Ongelmia ei yleensä ole arkielämän puheen ymmärtämisessä, mutta monimutkaisempien käsitteiden sekä asioiden vastaanotossa on usein vaikeutta. Lieväasteista dysfasiaa ei välttämättä huomata päiväkoti-iässä, mutta koulussa saattaa tulla ongelmia. Keskiasteinen dysfasia Keskiasteinen dysfasia ilmenee samalla lailla kuin edellinen, mutta asteen verran voimakkaampana. Tämä on usein jo diagnosoitu lapsuudessa. Vaikea-asteinen dysfasia Nämä lapset tarvitsevat tiivistä kuntoutusta. Puheentuottoa korvataan eri kommunikaatiokeinoin. D · TEKSTI ANNA KAUPPINEN · KUVA SUOMEN MUOTITAIDE OY DYSFASIASSA ON YLEISTÄ: Kielihäiriöt, joita ilmenee puheen ilmaisussa ja puheen vastaanotossa. Ongelmat havaintotoiminnoissa Ongelmat muistitoiminnoissa ja motoriikassa Ongelmat suoriutumisessa, keskittymisessä ja oppimisessa Jos lapsella todetaan puheen tai kielenkehityksen vaikeus tulisi kuntoutus aloittaa heti, eikä odottaa mahdollista dysfasian diagnoosia. Oppimisvaikeuksien havaitseminen koulumaailmassa olisi tärkeää, koska ne saattavat johtaa pahimmillaan syrjäytymiseen koulutuksesta ja yhteiskunnasta. Dysfaattisen ihmisen kohdalla kuntoutus tarkoittaa aina kulkua eteenpäin. Kuntoutus on pitkäaikaista ja se vaatii suunnitelmallista yhteistyötä vanhempien, koulun ja terapeuttien ja hoitavan tahon kesken. Dysfasiaa arvioidaan olevan noin 7000:lla henkilöllä Suomessa, ja se on yleisempi pojilla kuin tytöillä. Dysfasia ei parane. Kuntoutuksella kuitenkin puhehäiriön haittoja voidaan lieventää ja lisätä lapsen pärjäämismahdollisuuksia sekä itseluottamusta. · · · · · Musiikkiterapia · Sopeutusvalmennus · Muut terapiat Kuntoutusta antavat: · Kelan kustantamat terapeutit · Terveyskeskukset · Sairaalat kuntoutusjaksoilla · Vakuutusyhtiöiden korvaamat terapeutit · Sairaaloiden korvaamat terapeutit · Päivähoidon terapeutit · Erityiskoulujen terapeutit · Vanhempien itse kustantamat terapeutit P.S. Tiesitkö? Useampi kuin joka kymmenes oppilas tarvitsee erityistä tukea peruskoulun loppuvaiheessa ja toisen asteen koulutuksessa. (Kristiina Lappalaisen väitöskirja 2002, Joensuun yliopiston erityiskasvatuksen laitos) Lisätietoja: Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. www.kaapeli.fi/dysfasia Pssst! Suomi on karu paikka, missä on neljät vuodenajat ja niukat maan antimet. Hedelmiä ei täällä hirveämmin kasva. Nekin muutamat mitkä kasvavat on tuotu tänne joskus jostain. Olisikohan tuo syynä siihen, kun nuorille ­ tai muillekaan ­ ei hirveämmin etelän hetelmät maistu? Kannattaisi meidän kaikkien vähän ryhdistäytyä. Jokainen tietää, kuinka hyvää ja terveellistä hedelmät meille tekevät. Ja nyt vielä tähän aikaan vuodesta tarvitsemme lisää vitamiineja ja elinvoimaa. Omena päivässä pitää lääkärin loitolla ja arvosanat kovina. · · KUNTOUTUS Lääkinnällinen kuntoutus Yksilöterapiat, puheterapia Sopeutumisvalmennus, kuntoutusohjaus Sosiaalinen kuntoutus Dysfaatikolle pyritään takaamaan työ; ammatinvalinnanohjauksen, työklinikoiden ja työhönsijoittamisen avulla Terapiamuotoja ovat mm. Puheterapia Toimintaterapia · · · · · · 13
• Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa... Muistellaan hetki viime kesää ja festareita. Satoi silloin, sataa nyt, mutta kuuma festarikesä 2005 on jo melkein nurkan takana. Tässä parhaita muistelupaloja kuluneesta kesästä, jotta muistaisimme ettei se pimeä aika vuodesta nyt niin loputon ole. Pian se taas koittaa! FESTARIELÄIMINÄ HENNA MIETTINEN JA PETRI VOUTILAINEN " Jo n n tä e näyt ä ä a pitk , kuink n..." talvi o PROVINSSIROCK Provinssirockissa oli hienoa. Oli kaunis ilma, eikä kuten muuten viime kesänä, sateista ja kurjaa. The Hives oli hauska, kun voi hyppiä ja tanssia ja laulaa mukana. Välillä syötiin jotain nuudeleita. Ostin Apulanta-bändipaidan, joka on aivan sulokas ja valkea ja sitten musta pääkallo-kuva. Sunnuntaina herättiin virkeänä, kaikki varusteet päällä teltassa nukutun yön jälkeen. Ensin katsottiin Tiktakia. Hyvä meininki taas. Jukka Poika ja Jenkkarekka oli kovin mukava; sellaista rentoa ja kivaa reggaeta, vaikka kurjasti satoi, mutta sitten oli taas aurinkoa. Sadekin on sellaista kaunista kesäsadetta, ainakin minun jo ajan kaunistelemissa muistoissani. Hienompaa, kuin se mitä nyt on. Lopuksi katsottiin David Bowieta. Hän on hieno ja hauska ja kaikkee. Sadekin loppui kokonaan siinä vaiheessa. Minua melkein alkoi itkettämään, kun keikka loppui. Oli niin suloja kappaleita. Voi johtua siitäkin, että silloin se loppui ja sitten oli ohi kaikki hienous. "Teemu Brunila "Lopuksi katsottiin David Bowieta. Hän on hieno ja hauska ja kaikkee..." S y y s m u o t i a kierrättämällä MALLIT JA TOIMITTAJAT HENNA MIETTINEN JA PETRI VOUTILAINEN Tämä juttu on tavallaan siitä, että voi saada vaikka secondhand-liikkeestä halvalla oikein kivoja ja uuden veroisia vaatteita. Ja löytyy ihan muodikkaitakin vaatteita, jos sellaisesta välittää kovin. Ja myöskin sellainen hyvä meininki, että kun kierrätetään, eikä vaan kuluteta pois, niin se vähän säästää maailmaa. Käytiin Helsingissä Iso-Roobertinkadulla olevassa UFF:n liikkeessä katsomassa mitä löytyy. Sinne tulee monta kertaa viikossa lisää erilaisia kierrätettäviä vaatteita. PETRI Valkoiset housut ja raidallinen paita: Paita oli tosi mageen näköinen, mutta housut oli ihan hirveät. Itselleni en ostaisi tuommoisia housuja. Housujen väri oli silti tosi siisti, mutta kangas josta housut oli tehty oli kauhean tuntuinen ja inhottava. Musta paita ja (mun omat) Jack and Jonesin housut: Paita ei ole musta vaikka näyttää siltä. Paita oli rusehtava. Housut ja paita sopivat hyvin yhteen, koska ovat samaa merkkiä. Paita oli hyvän tuntuinen päällä, eikä näyttänyt päällä tyhmältä, ihan trendikäs kokonaisuus. Tuommoisia paitoja pitäisi saada lisää kauppojen hyllyille. Sinivalkoinen paita: Paita oli hienon värinen, mutta vähän liian sininen. Valkoista väriä olisi voinut korostaa vähän enemmän paidassa... Paita oli ihan hyvä päällä, mutta en olisi ostanut varmaan sitäkään, jos olisi pitänyt ostaa. 16
• Horroskooppi LAATINUT SALLA SALMELA OINAS 21.3.­19.4. Jakson aikana sinä ja sivupersoonasi tunnette syvää harmoniaa ympäröivään maailmaan. Uuden viherkasvin osto tai luomujogurttidieetin aloittaminen saattaa olla edessä. Linnunradan nikottelu tarjoaa sinulle mahdollisuuden korjata huutava vääryys. Oinaat, jotka hoitavat homman hiljaisesti palkitaan myöhemmin runsaasti, äänekkäämmät saavat välittömästi mainetta ja kunniaa. HÄRKÄ 20.4.­20.5. Jakso on noususuhteinen: opiskelevat Härät tulevat lähiaikoina yllättymään iloisesti ja muut tulevat 19. päivän tienoilla ratkaisemaan kauan vaivanneen ongelman. Kuunvaihteessa on syytä pitää silmät ja kännykkä auki, sillä joku kerjää huomiotasi. Jakson aikana koettu kulttuurielämys kylvää mieleesi siemenen. Inspiraatiotaan ruokkineet Härät korjaavat satoa loppuvuodesta. KAKSOSET 21.5.­20.6. Äkillinen maisemanvaihdos on tuulettanut tuntojasi. Näet nyt kaiken selvemmin ja saatat yllättää lähipiirisi spontaaneilla ideoilla. Muista kuitenkin välttää suuruudenhulluutta ja diktaattorikompleksioita. Sisustusta ja siivousta säätelevä Saturnus asettuu lähiaikoina edulliseen asemaan ja saatat löytää jotain, jonka luulit jo kadonneen.Tai sitten et. KRAPU 21.6.­21.7. Viime jakson lopussa taisi keittää yli ja nyt saat kärsiä seurauksista.Ystävän muistaminen pienin elein ja lahjoin jakson alku-, loppu- ja keskivaiheessa saattaa keventää tunnelmaa. Älä sekoita onnenpotkua tuuppimiseen ruuhkabussissa. Juuri ennen kuunvaihdetta ulkoa opittu nippelitieto osoittautuu hyödylliseksi ja sanansa oikein valinnut rapulainen palkitaan. JELLONA 22.7.­21.8. Alkujaksosta sinut valtaa epätavallinen mieltymys Kalaan ja allergikkoleijonat saattavat saada näppylöitä. Tämä pieni epämukavuus on kuitenkin vain alkusoitto merkkisi nousulle.Tulet kuulemaan kohteliaisuuden yllättävältä taholta, mutta älä sokaistu. Jos pidät aistisi valppaina saatat päästä saaliinjaolle.Varomattomat saavat tyytyä kaluamaan haaskaa. NEITSYT 22.8.­22.9. Venus kierii merkkisi poikki aiheuttaen merkittävää rakkaudennälkää. Mielikuva alkujaksosta tapaamastasi pitkästä, tummasta muukalaisesta ei jätä sinua rauhaan vaan aiheuttaa unettomuutta,Väsymyksen kourissa olet vaarassa sekoittaa lyijykynän suolatikkuun. Raha-asiasi ovat kuitenkin kohentumassa ­ etenkin 13. päivä on hyvä aika osallistua arpajaisiin. VAAKA 23.9.­22.10. Tuleva jakso lupaa pysyvyyttä ja jatkumoa. Marsin käännettyä varjoisan kylkensä tähtimerkkisi puoleen saatat tuntea ohikiitävää kaukokaipuuta, joka kuitenkin hellittää velvollisuuksien vaatiessa huomiotasi. Jousimiehen kanssa asioimista on syytä punnita tarkkaan. Ennen loppujaksoa tasapainoasi ei horjuta mikään, joten nyt on hyvä aika hakea lainaa tai käyttää keittiötikkaita. SKORPIONI 23.10.­21.11. Heittäydyttyäsi alkujaksosta pisteliääksi tunnet henkilökohtaisista moraalikäsityksistäsi riippuen syyllisyyttä tai voitonriemua, kunnes Jupiterin heiluriliike aiheuttaa mullistuksen lähipiirissäsi.Tarkkaile autourheilua välttääksesi joutumasta kolmanneksi pyöräksi. Onnenleivoksesi tässä jaksossa on suklaakakku ja lauantaina kuutiomainen esine tarjoaa piristystä. JOUSIMIES 22.11.­21.12. Uranuksen kuun kiertoradan rytmihäiriöt saavat sinut venymään äärimmäiseen suoritukseen. Korjataksesi työsi hedelmät tarvitset oveluutta.Yksinkertaisemmat jousimiehet voivat harjoitella lukemalla dekkareita. Heikkouden aika on joka tapauksessa ohi. Heitä empaattisuus syrjään ja jyrää jotain ­ älä kuitenkaan mitään pientä ja pistävää. Silloin jäät toiseksi. KAURIS 22.12.­20.1. Nyt on hyvä hetki ilmoittautua vapaaehtoiseksi. Muista kuitenkin lukea myös pienellä painettu präntti. Tässä jaksossa Neptunus heilahtaa merkissäsi ja heilut mukana, mistä johtuen saatat nähdä 4. päivä kaiken kahtena. 6. päivä elämäsi kuitenkin jo yksinkertaistuu. Loppujaksosta ulkoilevien Kauriiden on syytä katsella jalkoihinsa, sillä ojanvarressa odottaa yllätys. VESIMIES 21.1.­19.2. Laskeva merkkisi saattaa aiheuttaa lievää vainoharhaisuutta ja kahnausta etenkin Skorpionin kanssa. Pahinta postimiehenpelkoa voit hoitaa suklaalla, mutta vältä kaikkea pähkinäistä ainakin 25. päivään saakka. Onnistunut keskustelunavaus jakson puolivälissä voi kääntää elämäsi tuoreille urille. Pitkien ja tummien Vesimiesten on syytä varoa villiintynyttä Neitsyttä. KALAT 20.2.­20.3. Alkujakso kuluu vastavirtaan pyristellessä Leijonan merkin lisätessä vetovoimaansa tähtimerkkiisi. Opiskelevat Kalat kärsivät keskittymisvaikeuksista ja karkkilakkojen keskeytyminen on todennäköistä. Jakson puolivälissä saat kuitenkin taas tuntea olevasi kala kuivalla maalla. Parillisina viikkoina odottamattoman onnen ilmestyminen on odotettavissa.
• VASTAAMALLA VAIKUTAT! Meille on tärkeää tietää, mitä Sinä odotat Curly-lehdeltä.Vastaamalla seuraaviin kysymyksiin autat meitä kehittämään lehdestä entistä paremman. Kaikkien 30.11.2004 mennessä vastanneiden kesken arvotaan 10 CD-levypalkintoa.Voitoista ilmoitetaan voittajille henkilökohtaisesti. Lukijatutkimus on luottamuksellinen; osoitteita tai muita tietoja ei luovuteta markkinointitarkoituksiin. Leikkaa kysely ja lähetä se kirjekuoressa osoitteeseen Curly ry/Lukijatutkimus, Larin Kyöstin tie 7, 00650 Helsinki. Samaan kirjekuoreen voit sujauttaa myös Curly-lehden tilauskupongin. Mielestäni Curly-lehti on tosi jees ihan ok Sain lehden kotiin postitettuna Olen nainen Haluan seuraaviin lehtiin lisää: (rastita 3 vaihtoehtoa) muotia liikuntaa ja urheilua terveyttä musiikkia ruokaa runoja kilpailuja muuta, mitä Lehden ulkoasu on mielestäni (rastita yksi vaihtoehto) Kiinnostava Asiallinen Melko tylsä Tylsä Haluan itse osallistua seuraavan Curly-lehden tekemiseen esim. kirjoittamalla juttuja ja / tai ottamalla valokuvia kyllä ehkä en tylsä koulusta muualta, mistä mies Mielestäni lehden parhaat jutut ovat: (rastita kolme vaihtoehtoa) Pääkirjoitus Jääkiekkoilijan haastattelu Teiniäidit Lemmikkinä poro Terkkari -palsta Horroskoopit Joku muu, mikä? Mielestäni tässä numerossa on 1. LIIAN VÄHÄN 2. SOPIVASTI 3. LIIKAA sarjakuvia julkkiksia bändiesittelyjä muotia kolumneja asiaa liikuntaa ja urheilua ruokaa henkilöhaastatteluja 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 2 2 2 2 3 3 3 3 3 3 3 3 3 Etunimi Lähiosoite Postinumero Sähköpostiosoite Sukunimi Postitoimipaikka Ikä Voisin harkita lehden tilaamista kotiin kyllä ehkä en 21
• No v e l l i 160 merkkiä ­ Punaista Punaisten lasien läpi maailma näyttää niin hauskalta, niin erilaiselta ja niin rauhalliselta. Vihreät puut muuttuvat kaikki samanlaisiksi, punertaviksi ihmeiksi ja jokainen ihminen sulautuu toisiinsa kaiken ollessa punaista. Punaista, punaista, punaista... Sara ottaa lasit pois päästään ja palaa takaisin synkän harmaaseen maailmaan, maailmaan jossa kaikki on niin surullista ja vaikeaa. Huokaisten hän tiputtaa lasit takaisin Anttilan tarjouskoriin, poimii laukkunsa maasta ja lähtee kävelemään synkkänä kohti lähistöllä sijaitsevaa kahvilaa, paikkaa jossa hän aina ennen istui ystäviensä kanssa useita tunteja. Niin, se oli ennen se. Kahvila näyttää vieläkin samalta, mikään ei näytä muuttavan sitä. Edelleen sen seiniä kiertävät iloisen punaiset tapetit ja niiden pinnalla valkeat enkelit lentelevät etsien suojattiaan. Muutenkin piristävä värimaailma on vielä tallella vihertävissä sohvissa ja kirkkaan keltaisissa pöydissä, jotka ovat nytkin täynnä täysiä kahvikuppeja ja herkullisia leivoslautasia sekä iloista naurua. Huokaisten Sara kävelee tiskille ja tilaa tutulta tarjoilijalta cappucinon saaden vastaukseksi vain tyhjän katseen, ei kahvia. Ikkunapäydässä istuu nuori pariskunta, he ovat vasta tavanneet. Tyttö pitää kättään omistavasti pojan käden päällä, hymyilee tälle kaakaomukin höyryjen takaa, näyttää onnelliselta. Poika hymyilee takaisin tytölle, miettii ettei voisi enää olla onnellisempi, ei sen jälkeen kun menetti rakkaansa viime kesänä. Sara kävelee hitain liikkein pöydän luo, sen pöydän jossa hänkin aikoinaan istui, ja istuutuu parin viereen. He eivät tunnu huomaavan häntä, eivät ainakaan välitä. Hän laskee laukkunsa lattialle viereensä ja ryhtyy seuraamaan muissa pöydissä olevia ihmisiä. Kaikista kauiten hän seuraa tuttua nurkkapöytää, sitä missä hän joskus vietti aikaa kavereidensa kanssa ja jossa he nyt taas ovat, ilman häntä. Hiljaa hän huokaisee, niin hiljaa ettei kukaan sitä kuule. Ilta alkaa jo pimetä ja kahvila suljetaan muutaman minuutin päästä. Sara näkee pariskunnan nousevan pöydästä, nousee samalla itsekin ja seuraa heitä kylmään ulkoilmaan. Hän kävelee heidän perässään aina tytön kotiovelle saakka, näkee kuinka he sulautuvat toisiinsa katuvalojen loisteessa ja kuinka tyttö viimein menee sisälle taloon, Saran taloon. Tai nythän sekin on jo entinen. Poika kävelee yksin kohti omaa kotiaan, taloa joka on vain korttelin päässä tytön talosta. Sara seuraa hiljaisena poikaa, hänen askeliaan. Hän haistaa pojan tuoksun, tutun tuoksun, joka joskus oli osa myös Saran elämää. Väsyneenä hän sulkee hetkeksi silmänsä, estää muistoja palaamasta mieleen. Poika pysähtyy kotiovelleen, kaivaa avaimen takkinsa taskusta. Sara huomaa pojan silmissä kyyneleen, toisenkin, jotka äänettömästi valuvat alas pojan poskea. Hän näkee pojan pudottavan avaimen lumihankeen, toivoo että voisi nostaa sen hänelle. Hän näkee myös, kuinka poika kumartuu poimimaan avainta, kuinka hän väsyneenä painaakin pään polviinsa ja itkee, itkee rakastettuaan, ei tyttöä kenen kanssa on nyt. Hän ei koskaan saa poikaa tuntemaan samoin. Sara tuntee kuumien kyyneleiden valuvat hänenkin poskillaan, aistii miten suru palaa taas, miten se taas kietoo pauloihinsa. Hän näkee mielessään kaiken mennen, saman kuin poikakin näkee. Hän näkee miten poika itkee yksin huoneessaan, miten hän vannoi ettei koskaan voisi rakastaa ketään toista, ei ketään muuta. Ja hän näkee miten poika viimein päättää elää elämäänsä, miten hän kohtaa uuden tytön, joka ei kuitenkaan täytä aukkoa hänen sydämessään, sitä ei kukaan voi täyttää. Ei enää. Sara astuu lähemmäs poikaa, koskettaa varoen pojan kasvoja, pyyhkii pois kyyneleet. Poika säpsähtää, värähtää kosketuksesta, ei kuitenkaan pakene paikalta. Hitaasti poika nousee ylös, tuijottaa eteenpäin näkemättä mitään, tuntee silti rakkaansa lähellään. Huokaisten hän nostaa avaimen maasta ja avaa viimein lukitun oven. "Mä rakastan sua Sara ja sä tiedät sen. Sä tiedät et sä oot mulle aina se ainoo, en mä pysty rakastamaan ketään muuta, en koskaan. Mä vaan en tajuu miks sä jätit mut!", hän kuiskaa tyhjälle ilmalle, astuu sisään avatusta ovesta, astuu sisään pimeyteen. Ja oven sulkeutuessa Sara tuntee viimein lentävänsä, pääsevänsä pois tästä kaikesta. "Mä rakastan sua kanssa. Aina", hän kuiskaa itkien, antaa tuulen nostaa hänet yhä ylöspäin. "Mä en koskaan jätä sua yksin, en koskaan", kuiskaa vielä ennen kuin katoaa punaisten pilvien taakse punaiseen maahan, rauhaan. Nimim: "Strawberry - 87 -" tekstarirunot. www.curly.fi -osoitteessa keräämme tekstarirunoja. Pituus saa olla enintään 160-merkkiä. Osallistu sinäkin! Parhaat julkaisemme seuraavassa Curly-lehdessä! Tässä on hieman tähän mennessä tullutta satoa... Touchez-moi Sentez-moi Aimez-moi Embrassez-moi C'est tout que j'ai besoin nim: strawberry87 Lasienkeli Sinä rikoit minut ja nyt ovat voimani valuneet pois sirpaleiden keskeltä. nim: Poppi Hetket Menneisyys, siinä ei ole muistettavaa, Tulevaisuus, sitä en tahdo miettiä. Tärkeintä on tämä hetki. Olla sinun kanssasi. Käteni sinun kädessäsi.Vain me kaksi nim: DaSunshine ? Elämä toimii elämänä, selkä toimii selkänä. nim: Pöllö Pssst! Lihavat pojat eivät ole lihavia. Aika moni ylipainoinen poika pitää itseään sopivan kokoisena. Ajatellaan, että ollaan vahvoja ja miehekkäitä. Sitten tullaan tyttöihin, joista joka toinen 15-vuotias ajattelee olevansa liian lihava. Älä ota sitä niin vakavasti. Nauti ruumiistasi.Tämä ei tarkoita pekonihampurilaisia, vaan harrastuksia ja huumoria. Unohda ne britneyspearsit ja timorautiaiset sinne telkkareihin ja radioihin, ei ne oo oikeasti edes olemassa. Elä omaa elämääsi, älä niiden. Matka Matti meni kauppaan ja osti rusinoita... söi ne matkalla ja tukehtu :) jee! nim: Suski 23
• Autokoulu j a s e n TEKSTI NICO VALLENIUS JA JOUNI LEINO h a a s t e e t · KUVA SAULI HÄNNINEN E Autokoulu saattaa olla monille kova paikka. Tämä juttu kertoo meidän omista kokemuksista ja kohelluksista autokoulussa. tyminen, jossa oli kolarit lähellä. Moottoritielle meneminen oli pelottava ja outo kokemus. Kun ajaa ekaa kertaa moottoritietä ja heti alkuunsa joutuu kahden ison rekan väliin, niin siinä toteaa: "voihan vattu...". Sitä toivoo pääsevänsä pois äkkiä. Eihän se myöhemmin tunnu enää missään ja sehän on loppujen lopuksi jokapäiväistä. Nopeus alkaa mahdollisen alkuaristelun jälkeen tuntumaan kivalta ja kaasua tulee laitettua lisää. SLIPPERY WHEN WET... Meillä oli liukasrata seuraavaksi vuorossa. Lähdimme opettajan kanssa liukasradalle, joka sijaitsi lähellä Helsinki-Vantaan lentokenttää. Huhhuh! Liukasrata oli meidän mielestä hauskin kokemus mitä oli. Siellä sai ajaa kaasupohjassa ympyrää ja sai testata erilaisia jarrutusmuotoja. Sovelluin liukkaalle radalle hetkessä, eikä minulla ollut minkäänlaisia ongelmia autonhallinnassa, ehkä siksi pidin siitä niin paljon. Olisin halunnut jäädä radalle vielä ajelemaan, mutta en saanut, joka oli minusta aika tyhmää. Liukasrata on kyllä kokemisen arvoinen, jos vähäänkään tykkää leikitellä auton kanssa. KÄYTÄNNÖN TEORIAA Sitten on vuorossa teoriakoe. Pänttäsin siihen vain pari päivää, mikä ei ole kovin suositeltavaa. Otimme vähän paineita, koska itseluottamus oli aika korkealla. Ja kun vihdoin saavuimme konttorille, joka sijaitsi lähellä Linnanmäkeä, olikin hieman hermostunut fiilis. En halunnut uusia koetta, sillä en jaksaisi raahautua toistamiseen sinne, ja rahaakaan ei pahemmin ollut. Koe suoritettiin pienissä kopeissa, joissa oli tietokone, kuulokkeet sekä laatikko, jossa oli nappulat vastaamista varten. Aluksi oli mahdollisuus harjoitella. Kokeilin yhden harjoituskokeen ja sain täydet pisteet, joten siirryin itse varsinaiseen kokeeseen. Teoriakoe koostui kymmenestä kysymyksestä ja 50 kuvasta. Kuvat olivat suhteellisen helppoja useasti, mutta joskus huomasin tehneeni tyhmiä virheitä. Kun koe loppui, odotin että kone sanoisi tuloksen. Tulee helpottunut olo kun huomaa päässeensä läpi. Ja rimaa hipoen, vain yhdellä pisteellä! Jälkeen päin mietti, että olisi pitänyt lukea enemmän, ettei olisi mennyt niin tiukalle. On kiva, kun oli vähän tuuria mukana. TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Teoriakokeen jälkeen suuntasin ajatukseni kohti inssiä eli insinööriajoa eli lopullista ajokoetta. Ennen inssiä meillä oli vielä muutamia ajotunteja, jolloin ajeltiin Itä-Helsingin seuduilla, jossa inssini suoritetaan. Viimeisten ajotuntien ansiosta opimme tuntemaan sen seudun risteykset ja vaikeat paikat. Ennen inssiä oli hiukan hermostunut olo, mutta kun pääsi auton rattiin, niin kaikki paineet ja jännitys olivat kadonneet. Inssi oli kestoltaan 45 minuuttia, josta itse ajoa on 30 minuuttia ja loput menevät paperitöihin ja loppuarviointiin. Ajaminen liikenteessä omatoimisesti tuntui todella helpolta, mutta inssistä voi tulla helposti hylätty, jos onnistuu tekemään pienenkin virheen. Loppujen lopuksi inssi on aika helppo. Ei sitä tarvitse jännittää. Ajon lopussa testataan vielä parkkeeraamistaitoja eli peruutetaan auto ruutuun. Tämän suorittamiseen ei ole mitään aikarajaa. Sitä voi ihan rauhassa yrittää uudestaan ja uudestaan. Kunhan et kolhi autoa, ja saat sen loppujen lopuksi parkkiruutuun, niin se on siinä. Hyväksytyn ajokokeen jälkeen tulee jokseenkin helpottunut olo ja voi olla ylpeä, kun on oma ajokortti. Autokoulu ei ole loppujen lopuksi vaikeaa. Se on vain yksi pieni haaste meidän elämässämme, eikä siitä kannata ottaa liikaa näppylöitä ja paineita. nsin oli teoriatunnit. Opettaja selitti auton toimivuutta ja ajosääntöjä ja muuta aiheeseen liittyvää. Myös tilannenopeuksista oli puhetta. Meiltä kerättiin henkilötiedot ja annettiin yhtä jos toista lappusta ja laskua. Ei mitään halpaa puuhaa. Teoriatunnit olivat tylsiä emmekä jaksaneet läheskään aina kuunnella tai keskittyä siihen mitä opetettiin. Luultavasti tämän takia jouduimme lukemaan jonkin verran normaalia enemmän. MITEN TÄÄ LIIKKUU? Ajotuntien alkaminen oli sitten paljon kiintoisampaa. Opettaja ajoi meidät koulun lähellä olevaan parkkipaikkaan, joka oli aika tilava. Ennen kuin pääsimme ajamaan, opettaja kertasi vielä viimeiset asiat kuten kytkimen herkkyyden ja jotain käsijarrun käytöstä. Vei aikaa totutella kytkimen ja kaasun yhteiskäyttö. Tuntui aluksi erittäin vaikealta nostaa kytkintä hitaasti ja pitää kaasu tasaisena. Yleensä se päättyi siihen, että vahingossa nostaa kytkintä ja huomaamatta myös kaasun, jolloin seurauksena oli auton sammuminen. Tämä tapahtui useita kertoja ajotuntien aikana, vaikka onnistuin ekalla ajotunnilla saamaan auton liikkeelle ilman murheita. Ensimmäinen ajotunti sisälsi myös peruuttamista ja u-käännöksen tekemisen. Mäkilähdöt olivat seuraavaksi vuorossa. Me molemmat onnistuimme mäkilähdöissä alusta alkaen, eikä ne yleensä tuottaneet mitään vaikeuksia minulle (mitä nyt pari kertaa jolloin meinasi palaa hermot). Yhdessä vaiheessa menin potkimaan jotain kivenmurikoita, kun autokoulun opettaja kehotti päästämään vähän ylimääräisiä höyryjä... KASIKYMPIN LÄTKÄ! Heti mäkilähtöjen jälkeen pääsin ajamaan ihan kunnon teitä pitkin missä, yllätys yllätys... oli autoja ja muutakin liikennettä. Olin aluksi pallo täysin hukassa ja pelkäsin jonkun törmäävän meihin tai me johonkin toiseen. Parin ajotunnin jälkeen, aloin saamaan ajooni tuntumaa ja vauhti alkoi lisääntymään. Lopulta opettaja käski hidastamaan ja ajamaan rauhallisemmin. Kiertelimme ympäri Helsinkiä ja siinä tuli kaikenlaista tyhmää tehtyä, kuten yhdessä liikenneympyrässä väärään suuntaan ajamista ja muutama liian jyrkkä kään- 28