• CUrLY 3/2010 | #49 | 01.10.2010 | 14. Vuosikerta ISSN 1455-2574 | www.curly.fi NuorteN Lehti NuoriLLe uutisvuotoa? LöytyiKö uutisten teosta yhteistyönä paranee nuKKumaLLa Kirja syntyy iti graff tett Lavas u kulisseihin! CURLY 3/2010 1 KurKista Kanssamme
• SiSällySluettelo 01.10.2010 14. vuosikerta ISSN 1455-2574 nuorten lehti nuorille Ilmaisjakelulehti 16 2 3 4 Sisällysluettelo Pääkirjoitus Silppuri ajankohtaisia nettivinkkejä ja mielipidekirjoituksia. Kirjan syntyminen on monivaiheinen prosessi Sinulla on oikeus mielipiteeseen! Suuttimesta lavalle H1N1 - totuuden perässä terveydeksi: Hyvän unen metsästys ­ bongaa vinkit talviuneen 2011! Mitt liv som teaterstuderande Lue ruotsiksi näyttelijäopinnoista. tutustu Curlyn toimittajiin 28 30 16 20 22 23 24 26 27 6 8 9 10 12 "Kun kaikki tekstin tiedot ja haastattelut on koottu, ne kirjoitetaan lehtijutuksi". Painosmäärä 18 000 Tätä numeroa jaetaan suorapostituksena lehden tilaajille, nuorisotaloille ja Helsingin kaupungin kirjastoihin. Lisäksi lehteä jaetaan Aikakauslehtipäivässä kouluihin ympäri Suomea. Lehti on luettavissa sähköisesti osoitteessa www.curly.fi ja lehtiluukku.com Curly- lehti on Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ja Mediakasvatusseura ry:n jäsen. päätoimittaja: Peppi Tervo 041 533 6541 peppi.tervo@curly.fi tätä lehteä ovat olleet tekemässä: Omar Fasolah Jenna Glad Elisa Heikkilä Juho Ihaniemi Essi Jurva Veera Kontiokari Mira Kotamäki Heidi Krogerus Eveliina Laakso Marjo Lapatto Ninna Mikkonen Eija Oksanen Ellen Paulig Sanna Raita-aho Janne Riikonen Lilja Rintamäki Kaija-Leena Sinkko Laura Soukka Rosa Suominen Erika Tihula Jarkko Toivanen Tiina Vekkilä Emma Vormisto lehden ulkoasu: Topias Rajajärvi kannen kuva: Mira Kotamäki / Curly Media toimituksen osoite: Larin Kyöstin tie 7 00650 Helsinki toiminnanjohtaja: Ira Kinnunen puh. 041 533 6542 ira.kinnunen@curly.fi puheenjohtaja: Jorma Pilke puh. 0400 492 241 painopaikka: Sanomapaino Oy, Vantaa 2010 www.sanomapaino.fi Curly Media ei vastaa kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä, eikä palauttamisesta, ellei erikseen toisin sovita. Kaikki Curly Mediaan tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää ja julkaista uudelleen toteutus- ja jakelutavasta riippumatta. 23 Hyvää päivä uutisvilinästä Makee matka nuorisotyyleihin Mopoilija, muista vakuutus! Muistilapusta Moiskuksi Festarien järjestämistä ympäri vuoden Medialeiri 2010! Nuoret ja työ Kahdeksasta­neljään-elämää keskellä kesän helteitä. Jatkonovelli 2/2: Suosittu, ihana, mahtava ­ ja tyhmä Curly-info Toiminnanjohtajan terveiset, Hallituksen ääni. Lue lisäksi, mistä aivan ensimmäisessä Curlyssä kirjoitettiin. 14 15 Lehden teema on tässä numeroissa vieraileminen kulisseissa. Teemaan liittyvät jutut tunnistat tästä merkistä. hoX! Tästä lehdestä löydät tehtäviä, jotka auttavat sinua lukemaan (tätä) lehteä entistä tarkemmin. Kouluaineita ajatellen tehtäviä löytyy aina terveystiedosta äidinkieleen ja opinto-ohjauksesta kuvaamataitoon. Tehtävät ovat merkitty sisällysluetteloon punaisella pallolla ( ? ). Tekemisen iloa! 2 C U R LY 3 / 2 010 ? Mediakasvatus, medialukutaito ja mediakriittisyys A) Katso sisällysluetteloa. Mikä on lehden teema, eli mitä aihetta suurin osa jutuista käsittelee? Vastauksen voit "luntata" viimeistään pääkirjoituksesta sivulta 3. B) Selaa lehteä. Löydät useista jutuista infobokseja. Mikä on niiden merkitys? Mitä boksissa kerrotaan? Miten infoboksin teksti eroaa jutun leipätekstistä? C) Lue juttujen otsikoita ja väliotsikoita. Mikä juttu puhuttelee sinua? Millainen on hyvä otsikko?
• PääKirJoituS Kulissit suurennuslasin alla eskeneräistä ei ole mukavaa esitellä. Sil ti me curlyläiset päätimme tarttua tähän haasteeseen ja suunnata kulisseihin kat somaan, miten erilaiset teokset syntyvät. Ja mitä kaikkea pääsimmekään näkemään! Kuinka uutis ankkurit kirjoittavat uutisia, miten kirjailija lä hettää käsikirjoituksensa kustannustoimittajalle useita kertoja ja miten festareilla tarvitaan paljon vapaaehtoistakin työvoimaa loistavan tapahtu man aikaansaamiseksi. Nämä ja monet muut ovet avaamme sinulle tässä lehdessä. Toivottavasti opit myös jotakin uutta, me ainakin opimme. Itselleni suurin yllätys tuli vierailulla Mtv3:n uutisiin. Pääsimme seuraamaan television ilta uutisten tekoa. Ilmeni kuitenkin, että samassa paikassa tuotetaan uutisia myös moneen muu hun mediaan. Ja yllättävintä oli, että toimituk sessa kukaan ei juossut. Ei ainakaan niin, että me olisimme nähneet. Työpäivät tosin ovat pitkiä, ja kuulimme toimituksessa myös vitsailua nukku misesta ja unista. Unta käsitellään myös tässä lehdessä ja sitä, miten hyvän unen voi löytää. Se ei ole rakettitie K dettä, joten otetaan kaikki tavoitteeksi nukkua kunnon talviunet. Kesällä aurinko tuokin sitten taas lisää virtaa. Lisäksi tässä lehdessä muistel laan kesää, nimittäin kesätyön merkeissä. Olitko sinä kesätöissä? Muistitko pyytää työtodistuksen? Haaveiletko vasta kesätyöstä? Kysymyksiä löydät tästä lehdestä enemmänkin. Luvassa on jälleen tehtäviä, joita voit miettiä ja tehdä kotona, koulussa, nuorisotalolla tai missä vain. Tarkoituksena on saada teidät, hyvät luki jamme, miettimään sitä, mitä ja mikä lehti on, millaisia asioita lehdestä voi oppia, ja mitkä asiat joskus jäävät jopa huomaamatta. Käännä siis sivuja eteenpäin! Keväällä uudis tunut Curly kaipaa edelleen palautettasi uudesta ilmeestään. Voit lähettää sitä suoraan minulle, tai sitten osoitteeseen curly@curly.fi Terveisiä täältä lehden kulisseista! peppi CURLY TILAA ILMAINEN NUORTEN LEHTI NUORILLE Kirjepostimerkki LUE VINKIT JA MENESTY KESÄTYÖHAASTATTELU? CURLY-LEHTI Kyllä kiitos, haluan saada Curly-lehdet veloituksetta suoraan kotiin. TAKSVÄRKKI AUTTAA LUE MITEN! I! KESÄKS KIINTEY TTÄ Curly on 3­4 x vuodessa ilmestyvä nuorten tekemä lehti nuorille. Tutustu ja ihastu! CURLY 2/2010 1 CURLY PUROJEN JA MERIEN TAKANA Curly ry Larin Kyöstin tie 7 00650 Helsinki Sukunimi Lähiosoite Postinumero Syntymävuosi Etunimi Postitoimipaikka Yhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin. Tarjous koskee Suomea. Aiemmat tilaukset yhä voimassa. Curlyn voi tilata ilmaiseksi myös netistä osoitteesta: www.Curly.fi CURLY 3/2010 3
• silppuri Teksti ja kuvat: Curly media Mielipide: televisio inun mielestäni noin 90 % TV-ohjelmista on roskaa. TV:n katsomiseen käytettävän ajan voi(si) käyttää johonkin muuhun, esimerkiksi tietokoneen näpyttelyyn... joka saattaa olla yhtä typerää puuhaa. Kaikki TV-ohjelmat eivät ole huonoja. Itse asiassa se taitaa riippua katsojasta. Kaikkia on mahdotonta viihdyttää yhtä aikaa. Loppupeleissä se on ihan sama mitä tekee vapaa-ajallaan. Oli se sitten kirjoittamista, ulkona olemista, tietokoneen naputtelua... tai vaikka TV:n katsomista. Teksti: omar Fasolah M NeTTiviNKKi! W ww.piraattitehdas.fi-osoitteessa voit käydä muistelemassa, mitä tekijänoikeus oikeastaan tarkoittaa. Oletko sinä piraatti, tai tunnetko jonkun, jonka toimet eivät kestä päivänvaloa? Vaikka sivuston kisat ovat jo menneet ohi, aihe on edelleen ajankohtainen. Tietovisa sai toimituksessa hymyn huulille! Lue lisää osoitteesta: www.piraattitehdas.fi ulmakulma on internetissä toimiva kysymys & vastaus -palsta, joka on tarkoitettu Helsingin seutukunnan nuorten kysymyksille ja pulmille. Vastaajina toimivat nuorisotyöntekijät yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Työntekijöiden lisäksi palvelussa pääsevät myös nuoret itse lukemaan muiden nuorten kysymyksiä ja vastauksia sekä halutessaan myös vastaamaan heidän jättämiin kysymyksiin. Työntekijöiden vastaukset erottuvat nuorten kirjoittamista vastauksista ja viesteistä erillisellä työntekijän tunnuksella. Uusia kysymyksiä lähetään sivuille yli 100 kuukaudessa, aiheina mm. ihmissuhteet, terveys, työ, vapaa-aika jne. Lue lisää osoitteesta: www.nuoret.info P pulmakulma (www.NuoreT.iNfo) kuuntele nettilehteä! N äkövammaisille suunnatun Nyörin nettiradiolähetys on kahdesti kuussa, torstaisin klo 19.00-19.45. Korvat kuulolle, ja koe jotakin uutta! Radio löytyy osoitteesta: http://pro.nkl.fi:8000/iiris.mp3.m3u. Katso tarkemmat kuuntelupäivät ja aiheet osoitteesta: www.nkl.fi/fi/etusivu/palvelut/nuoret/kalenteri . 4 C U R LY 3 / 2 010
• Curly-KoluMNi Mielikuvituksen puutettako? televisiota katsellessani tai lehteä selaillessani huomaan mainosten pursuavan seksiä. asioihin vedotaan seksin välityksellä. seksi liitetään nuorten elämään ja asioista annetaan kaksimielinen kuva. seksuaalisuudesta on tullut yksi mainonnan tehokeino. M Teksti: essi jurva onessa parfyymimainoksen pääosassa on viettely. Onko tuoksujen ainoa tarkoitus vietellä tai lisätä seksuaalista halua ja tunnetta? Samoin useassa suihkugee li ja shampoomainoksessa tuotteen esittelijät ovat alastomia tai puolialasti. Seksiä käytetään myös todella monessa musiikkivideossa pääideana. Itse en pidä tästä seksin liikatarjon nasta. Asiat voitaisiin esittää toisin. Mainonnan tehokeinoja riittää, joten tehokeinojen puutteesta ei voi olla kyse. Johtuuko seksin lisääminen mainoksiin ja musiikkivideoihin aikuisten mieli kuvituksen puutteesta? Seksuaalinen mainos kyseenalaistaa myös tuotteen. Samoin käy musiikkivideoiden esittä jän, bändin tai artistin. Ei seksiä tarvitse mainoksista koko naan poistaa, sillä harkitussa kohdassa seksi saa mainoksen tuntumaan ajan kohtaiselta ja vetoavalta. Silti suoranais ta seksiä ja seksikkyyttä voitaisiin vä hentää lisäämällä vaikka salaperäisyyttä tai muuta energistä latautumista. Eihän seksissä ja seksuaalisuudessa ole mitään hävettävää, kumpikin kuuluu ihmiseen ja ihmisen olemukseen. Niinhän se on aina ollut ja tulee olemaankin. CURLY 3/2010 5
• miten kirja syntyy? Teksti: elisa heikkilä Kuvat: riku isohella Kirjasto on kirjojen valtameri. Se on tulvillaan kirjoja aina ohuista, kuvatäyteisistä lastenkirjoista monisatasivuisiin romaaneihin ja tietokirjoihin. Miten käsissäsi pitelemästäsi kirjasta on tullut se, mikä se nyt on; valmis, painettu teos aina takakansitekstejä ja sivunnumeroita myöten? K irjan syntyminen on monivaiheinen prosessi, johon kuuluu useita eri työvaiheita, ja jossa on mukana monia kirjallisuuden alan ammattilaisia. Kirjailija Piia Posti, jonka romaani Talven jälkeen valo ilmestyy syyskuussa 2010, sekä Gummeruksen kotimaisen kaunokirjallisuuden kustannustoimittaja Nina Gimishanov vastasivat kysymyksiin kirjan kirjoittamisprosessista. KusTaNNusToiMiTTaja piTää KaiKKia laNKoja KäsissääN. Haastattelussa Gummeruksen kotimaisen kaunokirjallisuuden kustannustoimittaja nina Gimishanov. mitä kustannustoimittajan työhön kuuluu? Kustannustoimittaja on kirjan syntyprosessissa se, joka pitelee kaikkia lankoja käsissään. Hän on yhteydessä tietysti kirjailijaan, mutta myös kus tannustalon muihin osastoihin, joiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä, jotta kirja saa mahdollisimman hyvän lähdön maailmalle. Tietysti luemme paljon; koko kirjallisuuden kenttää täytyy seurata. Työ on kuitenkin, ehkä yllättäen myös hyvin sosiaalista. Kokoonnumme säännöllisesti viettämään aikaa kirjailijoidemme kanssa. mikä on kustannustoimittajan tärkein tehtävä? Tärkeintä on olla tekemässä hyvää kirjallisuutta yhdessä kirjailijoiden kanssa. minkälainen on kirjan kustannusprosessi? Talon kirjailijoiden kanssa prosessi etenee yleensä niin, että kirjailija lä hettää mielestään valmiin käsikirjoituksen, jonka kustannustoimittaja lu kee ja hyväksyy (joissain harvoissa tapauksissa päätetään, ettei julkaista). Tehdään kustannussopimus ja jatketaan lukuprosessia. Kustannustoimitta ja merkitsee kynällä paperille korjauksensa ja lähettää ne kirjailijalle. Pro sessiin sisältyy mahdollisimman paljon keskustelua, yhdessä miettimistä, tapaamisia, useita lukukierroksia (useimmiten 35). Joskus kirjalla on nimi heti, mutta ei suinkaan aina. Graafinen osasto tekee kansiluonnoksen, joka hyväksytetään toimituksessa ja kirjailijalla. Lopuksi kirja oikoluetaan ja lai tetaan painoon. kuinka kauan aikaa menee yleensä siihen, että kustantaja ottaa uuteen tai lupaavaan kirjailijaan yhteyttä käsikirjoituksen saatuaan? Se vaihtelee todella paljon, sillä käsikirjoituksia luetaan muun työn ohessa, aina kun ehtii. Tällä hetkellä Gummerus pyrkii reagoimaan hyvin nopeasti. Uskaltaisin luvata, että olemme yhteydessä 12 kuukauden kuluttua siitä, kun käsikirjoitus, josta olemme kiinnostuneita, on lähetetty meille. näkeekö käsikirjoituksesta heti, onko siinä ainesta kirjaksi asti? Useimmiten näkee. Jokin käsikirjoituksessa tuntuu ainutlaatuiselta, herättää kiinnostuksen, sytyttää. Vaikeinta on hahmottaa joukosta käsikirjoitukset, jotka ovat riittävän valmiita, jotta niitä on mahdollista lähteä työstämään kirjaksi. Joskus lupaaviltakin näyttävien käsikirjoitusten kohdalla päädy tään kielteiseen päätökseen, mikä johtuu siitä, että kustannustoimittaja kat soo, että kirjoittajan on tahollaan vielä kehityttävä. voidaanko sanoa kirjailijan olevan tarinankerronnan ammattilainen ja kustantajan kielen ammattilainen? Ei. Kotimaisessa kirjallisuudessa kustannustoimittaja joutuu kielen lisäksi tarkastelemaan kokonaisuutta: teemaa, juonta, rakennetta, henkilöitä, mil jöötä, kaikkea sitä, mistä kirja kokonaisuudessaan muodostuu. Jotkut kir jailijat puolestaan perustavat teoksensa pitkälti myös kielen varaan. 6 C U R LY 2 / 2 010
• kaikki alkaa ideasta Kirjailijan keksimä toimiva idea innostaa häntä luomaan henkilöitä, tapahtumia ja tapahtumapaikkoja; idea on koko kirjoittamisprosessin alkusysäys. Se, kuinka paljon kirjailija tekee suunnitelmia ennen varsinaisen kirjoittamisen aloittamista, riippuu kirjailijasta. Yleensä jokaisella on oma, itselleen parhaiten sopiva työskentelytapa, jossa yhdistyvät sekä suunnittelu ja valmistelu, että luovuus ja vapaa kirjoittaminen. kirjoittamispiiristä eväitä omaan kirjaan! Kirjailija Piia Posti kertoo. minkälainen on kirjoitusprosessisi? Kirjoitin aiemmin tekstini suoraan koneella, mut ta olen sittemmin huomannut käsin kirjoittamisen edut. Kirjoitan ensin käsin vihkoon niin sanottua raakatekstiä, ja tätä jaksan tehdä kerrallaan pari tuntia. Tauon jälkeen naputtelen tekstin lähes sel laisenaan tekstinkäsittelyohjelmalla ja korjaan heti joitakin kohtia. Myöhemmin editoin tekstiä useassa vaiheessa eli poistan turhia sanoja, lisään kuvailua tai dialogia ja niin edelleen. Työstön jälkeen voi olla mahdollista, että kohtaus ei sovikaan kirjan koko naisuuteen, ja tällöin leikkaan sen pois. Olen luettanut tekstejäni kirjoittamispiirissä, jos sa kävin viikoittain useiden vuosien ajan. Palaute on kirjoittajalle tuiki tärkeää ja tekstin etenemisen kan nalta hyödyllistä. osaksi juonta. Matkan varrella ideat rakentuivat pikkuhiljaa toistensa päälle. luonnostelua ja muokkaamista Kun tarina on kirjailijalle selvä ja hän on luonut tarpeeksi aineistoa niin henkilöistä, juonesta kuin miljööstäkin, alkaa käsikirjoituksen kirjoittaminen. Käsikirjoitus on aluksi ikään kuin kirjan sisällysluettelo tai luuranko, jota lihotetaan kohtauksilla. Käsikirjoituksen valmistuttua kirjailija lähettää sen kustannustoimittajalle, joka lukee käsikirjoituksen ja hyväksyy sen, mikäli se on hänen mielestään valmis. Tällöin kustantamo ja kirjailija tekevät kustannussopimuksen, jonka jälkeen prosessi jatkuu. Kustannustoimittaja perehtyy käsikirjoitukseen ja merkitsee siihen hänen mielestään muutosta kaipaavat kohdat, jonka jälkeen puolestaan kirjoittaja perehtyy käsikirjoitukseen uudestaan ja muokkaa sitä. Kirja kirjoitetaan uudelleen monta kertaa, ja jokaisella kerralla kirjan osia kehitellään tarkemmin ja enemmän, niistä tehdään laajempia ja tarkempia, ja toisia osia jätetään puolestaan kokonaan pois. Koko kirjoitusprosessin ajan kirjailija ja kustannustoimittaja ovat tiiviissä yhteistyössä keskenään. kuinka kauan suunnittelit romaaniasi talven jälkeen valo, vai aloitko vain kirjoittaa suoraan keksittyäsi idean romaanille? Aioin aluksi kirjoittaa novellikokoelman ja tein jonkinlaisen hahmotelman kullekin novellille. Pian tajusin kuitenkin kirjoittavani samoista henkilöis tä, joten romaani tuntui muotona luontevammalta. Jonkinlainen kokonaissuunnitelma tapahtumista minulla täytyy olla. Nämä suunnitelmat kyllä elävät ja muuttuvat prosessin aikana moneen kertaan. minkälainen on kirjailijan työpäivä? Toiset pitävät iltaa ja yötä parhaana kirjoittamisaika na, mutta itse olen hereillä aamuisin kahvikupposen jälkeen. En voi kirjoittaa metelissä, joten hakeudun kirjastoon tai muuhun rauhalliseen paikkaan. Työ päivän kulku riippuu siitä, mikä vaihe kirjoittami sessa on menossa. Jos kirjoitan uutta tekstiä, pidän kirjoittamisen ja puhtaaksikirjoittamisen välillä tau on, ja päivä on suhteellisen lyhyt. Editointivaiheessa istun koneen äärellä useita tunteja, enkä häiriinny niin paljon äänistä. Koska olen kirjoittanut kirjaani päivätyön ohessa, käytännössä työpäiviäni ovat ol leet monet vapaa ja lomapäivät. kuinka monta kertaa kirjoitit romaanin talven jälkeen valo, ennen kuin se oli lopulta julkaisukelpoinen? Kirjoitin osia kirjasta moneen kertaan, joten täsmäl listä vastausta on vaikea antaa. Jossakin vaiheessa muutin kokonaan kirjan rakenteen, kerrontatavan ja aikamuodon, ja silloin aloitin kirjoittamisen ai van alusta ja etenin loppuun. Viimeisessä työsken telyvaiheessa kirjoitin muutaman kohtauksen vielä uudelleen ja poistin liuskoja lyhentääkseni turhan runsaaksi paisunutta kirjaani. koetko kirjoittaessasi jonkinlaista hurmioitunutta inspiraatiota, jonka vallassa kirjoittaminen sujuu kuin tanssi? Kun kirjoittaminen on lähtenyt vauhtiin enkä ajat tele tekstiä liian tietoisesti tai arvioiden, pääsen flowtilaan, jossa on mukava kellua. Hurmio taitaa olla vähän liioiteltu sana kuvaamaan kokemustani, mutta kyllä jonkinlaisesta irtiotosta on kyse. Jos mie lii saada kirjan valmiiksi, inspiraatiota on turha jäädä odottelemaan. Se tulee kyllä, kun vain kirjoittaa. mikä on vaikeinta kirjan kirjoittamisessa? Ehdottomasti vaikeinta oli kokonaisuuden saami nen kasaan. Tekstiä syntyi kyllä, välillä liikaakin, mutta pätkien nitominen toisiinsa luontevasti oli melko haastavaa. valmiiksi paketiksi Käsikirjoitus on aika lähettää kustannustoimittajalta graafikolle sen valmistuttua tai painoaikataulujen sitä vaatiessa. Graafikko hoitaa visuaalisen puolen. Hän taittaa kirjan eli sijoittelee leipätekstin ja mahdolliset kuvat sivuille sekä saattaa suunnitella myös kirjan kannen. Taiton lopputuloksena syntyy oikovedos eli kirja A4-kokoisina irtosivuina, jotka kustannustoimittaja ja kirjailija vielä lukevat ja yrittävät huomata mahdollisia virheitä. Oikovedoksen jälkeen kirja lähetetään lopuksi painoon, jossa kirja painetaan, sidotaan tai nidotaan sekä viimeistellään ja pakataan. Kirjaa tarvisee myös markkinoida. Ainakin suurimmissa kustannustaloissa kirjan markkinointia hoitaa mainostoimittaja, joka esimerkiksi laatii mainokset sekä takakansitekstit. Lopputuloksena on julkaisukelpoinen kirja, jonka markkinointiin osallistuvat niin kustannustalon väki kuin myös itse kirjailija. miten keksit idean romaaniisi talven jälkeen valo? Romaanini syntyi oikeastaan henkilöhah mojen kautta. Loin ensin Marjan (teini tyttö) ja Annan (hänen äitinsä) hahmot ja kehittelin heille luonteet. Aloin tutkia sitä, miksi Marja on niin vihainen ja Anna niin surullinen. Isäni mökillä tapahtui vesivahinko samoihin aikoi hin, kun aloin kirjoittaa kirjaani, ja tapahtuma sopi mielestäni osaksi Marjan hahmoa. Niinpä otin vesivahingon CURLY 3/2010 7
• sinulla on oikeus mielipiteeseen! Teksti: eija oksanen / suomen uniCeF Kuvat: uniCeF/nyhQ2009-0961/simona Caleo Nuoret kokoontuivat Roomassa vuonna 2009 juuri ennen niin sanottujen G8-maiden huippukokousta ja järjestivät tapahtuman, jossa he vaativat nuorten mielipiteiden kuulemista. Korvat hörölle siis ja T-paitojen viestin mukaan: Listen... Act! (Kuuntele ... toimi!) Suomi on mallimaa monessa asiassa. PISA-testit suitsuttavat puolestamme vuodesta toiseen ja nyt arvostettu Newsweek-lehti otti ja pisti Suomen keikkumaan "maailman paras maa" -listan kärkeen. Huh, hieno homma, mutta on meillä paljon parannettavaakin, kertoo UNICEFin tutkimus. NICEFin tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen nuorten ääni ei kuulu tarpeeksi hyvin aikuisten korviin. Nuoret kertovat, ettei heille löydy sopivia kanavia tuoda mielipi teensä esiin. Muihin Pohjoismaihin verrattuna esimerkiksi oppilaskuntatoiminta koetaan kou luissamme vähemmän tärkeäksi keinoksi vaikut taa. U Kyse on yhdestä maailman tärkeimmistä asi oista. Oikeus tulla kuulluksi lukeutuu niin ihmis oikeussopimusten, kuin käytännön elämänkin perusarvoihin. Jokainen saa muodostaa oman mielipiteensä ja ilmaista sen vapaasti. Kenen kään ääntä ei saa tukahduttaa, maailma on vapaa. Nuorelle sananvapaus on äärettömän tärkeää myös itsensä löytämisen kannalta. suomen nuori, kerro meille kuinka haluat vaikuttaa! UNICEFin tutkimuksen mukaan, esimerkiksi ää nestämisiän lasku ei nuoria kiinnosta. Tarvitaan välittömiä keinoja saada oma ääni kuuluviin. Nuoret kertovat esimerkiksi haluavansa antaa suoraa palautetta opettajalle tuntien sisällöstä. Haluamme nyt kysyä sinulta, suomalainen nuori, kuinka sinun äänesi tulisi paremmin kuu luviin. Kerro meille 1) mihin asiaan haluaisit vai kuttaa 2) miten. Lähetä vastauksesi sähköpostilla osoitteeseen: information@unicef.fi Keräämme kaikki vastaukset ja esittelemme tulokset, toiveet ja ajatukset kotisivuillamme www.unicef.fi Kaikki vastaukset käsitellään ni mettöminä. Lisää UNICEFin tutkimuksesta: www.unicef.fi/tutkimukset maailma on vapaa Koulussa, kotona ja vapaaajalla aikuisilla on vel vollisuus kuunnella ja ottaa huomioon lasten ja nuorten mielipiteet heitä itseään koskevissa asiois sa. Tämä on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien so pimukseen, jonka myös Suomi on ratifioinut (eli sopimuksen sisältö sitoo valtiota oikeudellisesti). missä vika jos ääni ei kuulu? Aikuiset joutuvat tekemään paljon lasten elä mään vaikuttavia päätöksiä, jolloin on äärim mäisen tärkeää tietää, ovatko päätökset aina parhaita lapselle. Kuinka siinä voidaan onnistua Suomessa, jos nuoren mielipidettä ei ole kuultu? Ja missä tällöin on vika? Jos ongelma on kulttuu rinen, kuinka voimme muuttaa totuttuja tapoja ja kuulla toisiamme paremmin? Jos ongelma on rakenteellinen, kuinka voimme rakentaa nuorille paremmat vaikuttamisen kanavat? suomen uniCeF UNICEF toimii kaikkialla maailmassa lapsen oikeuksien toteutumisen puolesta. Myös Suomessa valvomme, vaadimme ja vaikutamme, jotta jokaisen lapsen oikeudet toteutuisivat. Oikeus tulla kuulluksi lukeutuu niin ihmisoikeussopimusten, kuin käytännön elämänkin perusarvoihin. 8 C U R LY 3 / 2 010
• suuttimesta lavalle Teksti ja kuvat: janne riikonen ain mielenkiintoisen työtarjouksen toukokuun alussa, kun minua pyydettiin maalaamaan graffiteja Samppalinnan kesäteatterin lavasteisiin. Menin tapaamaan lavastusvastaavaa, Pekka Korpiniittyä, ja tutustumaan tulevaan työpaikkaani teatterimäelle. Lavasteiden seinäpinnoille piti saada luotua vuosien saatossa kehittynyttä katumaisemaa, graffiteja, tägejä sekä muita tekstejä ja kuvia. Työehdot sopivat minulle loistavasti: Saan mennä töihin, kun haluan ja tehdä sovituille alueille mitä haluan, kunhan kaikki on valmista ensi-iltaan mennessä. Yritin keksiä parempaa työtä, enkä keksinyt. Samppalinnan kesäteatteri on maineikas teatteri Turun sydämessä, joka täytti tänä kesänä 50 vuotta. Juhlanäytökseksi valittiin klassikkomusikaali West Side Story. Olin otettu tilaisuudesta. Tiesin, että kymmenettuhannet teatterin ystävät näkisivät töherrykseni ja taideteokseni. Hain spraymaaleja kaupasta ja aloin maalata ensimmäistä seinää, sen kummempia suunnittelematta. Ensimmäisen tägin tein varovaisesti, hitaasti, mutta käsi tuli nopeasti vakaammaksi. Jännitin lavastajien ja muun S työryhmän mielipiteitä; onhan graffiteilla yhteiskunnassa nuorten vandaalien tekemien töhryjen maine. Päivä päivältä sain kuitenkin enemmän kehuja ja huomasin muiden arvostavan työtäni. Seiniä maalatessa sain komean puistorusketuksen lisäksi hyvän kuvan teatterityön vaativuudesta. Näytelmän valmiiksi saaminen vaatii paljon työtä suurelta työryhmältä. Ohjaajalla, koreografilla ja tietysti näyttelijöillä on suurin vastuu esityksen valmistumisesta. Näyttelijän työ on raakaa harjoittelua sään armoilla. Näytelmän ollessa musikaali orkesteri soittaa musiikin luonnollisesti livenä verhon takana, vaikka sitä eivät kaikki katsojat välttämättä tajuakaan. Näyttelijöiden pitää pystyä hyppimään ja tanssimaan samalla kun he laulavat, eikä hengästyminen saa kuulua. Lisäksi lavastajat, äänimiehet, ja muu henkilökunta tekee suuren urakan, mitä ei tule ajatelleeksi. Väsymyksestä, kiireestä ja helteestä huolimatta, teatterilla työskenneltiin hymykuoppa poskessa ja rennolla asenteella. Sapluunat, eli leikekuvat, ovat aina miellyttäneet silmiäni kaupunkikuvassa tuoden arkisiin ja tylsiin paikkoihin eloa. Otin paperiveitsen käteen ja etsin netistä leikattavaksi sopivia kuvia. Bob Marley, vaikuttaa helpohkolta ja henkilönä vaikuttava ja Seinä valmis lavalle! mielenkiintoinen ­ tämän leikkaan! Seuraavana päivänä maalasin tarra-arkin keltaiseksi ja maalasin Bobin kasvokuvan mustalla päälle. Tarrasta tuli uskomattoman hieno! Miltä näyttävät kapeilla kujilla vuosien ajan töhrityt ja puhdistetut seinät? Tägejä monilla tyyleillä, isompia graffiteja, sapluunoja, hahmoja, poliittisia kannanottoja, nimikirjoituksia, sukupuolielimien kuvia, sydämiä, roiskeita... Päällekkäin maalattuja kerroksia ja putsattuja kohtia. Kaduilla valitettavasti näkee sotkuja hienojen ja isojen taideteosten päällä, joten piti myös nyt vetää viivaa omien maalausten päälle. Sitten taas tägiä ja isompi maalaus. Parissa viikossa seinät valmistuivat saaden uusia maalauksia päälleen päivittäin. Kuuman kesän aikana lavalla hiki virtasi ja tuhannet tyytyväiset katsojat saivat nauttia "katutaiteesta". Maalaukseni olivat inspiroineet myös muita maalaamaan teatterin lavasteisiin, tosin ilman lupaa. En kai siis täysin epäonnistunut..? Päällä huonot vaatteet ja käsissä kumihanskat ­ maalaus on sotkuista hommaa! Keikun tikapuilla tekemässä sapluunakuvia. samppalinnan kesäteatteri on maineikas teatteri turun sydämessä, joka täytti tänä kesänä 50 vuotta. CURLY 3/2010 9
• h1N1 - totuuden perässä Teksti ja kuva: janne riikonen ? Mediakasvatus, medialukutaito ja mediakriittisyys Sivuilta 10 ja 11 löydät mielipidejournalismia Sikainfluenssasta eli H1N1-viruksesta. Miten kirjoittajan omat mielipiteet tulevat esiin tekstistä? Voit etsiä ja alleviivata esimerkiksi kolme lausetta jutusta. Mitä kertovat lähteet lopussa? Millaisilla keinoilla mielipidejournalismissa pyritään vaikuttamaan lukijaan? Haitin maanjäristys oli Yhdysvaltojen yritys tuhota Kuuba, Yhdysvaltojen hallinto järjesti WTC-iskun, ja Neil Armstrong ei käynyt kuussa. Maailmankirjan sivuja selatessa historiallisten tapahtumien tiedoista löytyy usein ristiriitainen väite. Usein ristiriita on fysiikan lakien vastainen tai muu epäselvä kohta, jota joku asiasta kiinnostunut alkaa selvittämään. Tarkemmasta tutkimuksesta alkaa lumipalloefekti, ja kohta aukoton salaliittoteoria on valmis. 10 C U R LY 3 / 2 010
• uoden 2009 sikainfluenssan pelättiin tappavan miljoonia ihmisiä. Virus levisi Meksikosta nopeasti ja uutisointi aiheutti pelkoa tulevasta. Suomessa ensimmäinen maan sisäinen tartunta vahvistettiin 29. kesäkuuta 2009. Puoli vuotta myöhemmin Suomessa influenssan seurauksena kuolleita oli nelisenkymmentä, joista kaksi oli perusterveitä. Useimmiten vi ruksen oireet ovat olleet erittäin lieviä, suorastaan olemattomia. Maamme tilastot puhuvat sen puolesta, että asiaa paisuteltiin voi makkaasti. Suuri joukko asiaan perehtyneitä ihmisiä maailman laajuisesti liittyi salaliittoteoreetikoihin. Pandemian iskettyä markkinoille tuotiin nopeasti eri valmis tajien rokotteita. Kiireessä lääkkeen testaaminen jäi vähälle, eikä rokotteen pitkäaikaisvaikutuksista ole selvyyttä. Osa rokotteista sisältää eläinten syöpäsoluja, elohopeaa ja squalenea, joka laajo jen eläinkokeiden perusteella alentaa vaarallisesti immuniteettiä. Ensimmäisten rokotusviikkojen aikana piikki surmasi, aiheutti halvauksia ja pitkäaikaista kuumetta ympäri maailmaa. Rokot teen vaaroihin paneutuneet ja mahdolliset haittavaikutukset tie dostavat ihmiset boikotoivat rokotetta ja yrittävät levittää tietoa. Kaikki eivät kuitenkaan usko salaliittoihin, vaikka rokotteen hai tat tietäisivätkin. Miksiköhän rokotevalmistajat eivät kanna vas tuuta mahdollisista haittavaikutuksista? Suomen valtio päätti tilata kaikille kansalaisille Pandemrix rokotteen. Syksyllä 2009 tehtiin selväksi, että jokaisen kansalaisen tulisi käydä ottamassa tämä rokote, eikä skeptisyydelle ole aihetta. Pandemrixin haittavaikutuksia Suomessa ovat olleet muun muas sa kuolema, keskenmenot ja kasvohermohalvaukset. Rokotteen hyvin yleisiä haittavaikutuksia ovat kuume ja päänsärky -- ken ties parempi vaihtoehto sikaflunssaan verrattuna. Tätä rokotetta mainostettiin turvallisena! Suomalaiset lääkärit kuitenkin pu huivat pitkälle kevääseen rokotteen puolesta, mikä mielestäni on ristiriitaista. Eikö lääkäreihinkään voi enää luottaa? Voiko lääkäri vastustaa lääkettä, jonka ottamiseen jokaista suomalaista painos tetaan valtion taholta? Maailmalla on tullut esille useita lääkärei tä, jotka kehottavat ihmisiä olla ottamatta rokotetta. Eräät lähteet kertovat jopa rokotteen kehittäjän kieltäytyneen siitä. Itse en vanhempieni, enkä valtion painostuksesta huolimatta rokotetta ottanut. Viime vuoden lokakuussa kärsin viikon kor keasta kuumeesta, ja on mahdollista, että se oli kyseinen tauti. Flunssa se vaan on, kuumetta ja päänsärkyä! Tämän viruksen oireet tavalliseen kausiinfluenssaan verrattuna eivät ole miten kään poikkeukselliset. Miksi siis tämän viruksen tappamiseen käytettiin niin paljon resursseja? Toisen aallon uhattiin tulevan keväällä muuttuneena ja voimakkaampana. Sen sijaan tauti hä visikin koko maasta. Faktoja tutkiessa salaliittoteoriat vaikuttavat yhä järkevämmiltä. Yhdysvaltalainen tutkiva journalisti Wayne Madsen paljasti kesäkuussa 2009, että virus ei olekaan sitä, mitä annetaan olettaa. Hän paljasti Yhdistyneiden kansakuntien ja Maailman terveys järjestön, WHO:n, tutkimusten tulokset: maailmalla leviävässä viruksessa on tavallisen kausiinfluenssan, lintu ja sikainfluens san osia. Tämä tarkoittaa sitä, että virus on ihmisten kehittämä. Madsenin mukaan YK ja WHO yrittivät pitää tiedon syvästi sa lassa ja ovat näin osa salaliittoa. V Nyt todistettiin, että kaikkea ei kannata uskoa, mitä tuutista syötetään - edes lääkäreiden toimesta. Kuuluisa epidemiologi Wolfgang Wodarg kritisoi samana syk synä luotua sikainfluenssahysteriaa. Wodargin mukaan lääkeyh tiöt vaikuttivat tutkijoihin ja terveysviranomaisiin edistääkseen rokotteiden ja lääkkeiden myyntiä. Nyt, vuotta myöhemmin, maamme johtavin sanomalehti uutisoi WHO:n neuvonantaji en saaneen "tukea" lääkeyrityksiltä. Tamiflu kehitettiin lintuin fluenssaa varten muutama vuosi sitten, ja epidemiasta jäi lääkettä varastoihin useiden miljardien dollarien arvosta. Merkillistä, että ennen lääkkeiden vanhentumista maailman valtaa uusi influens savirus, jonka saaneita voidaan hoitaa samalla lääkkeellä... Miksi ihmeessä ihminen olisi kehittänyt taudin, totuus pidet täisiin salassa ja vaarallista rokotetta kehuttaisiin julkisesti? Erään teorian mukaan virus on salaliiton yritys laskea maailman ihmis luku 500 miljoonaan. Nykyinen ihmismäärä kun tuntuu olevan liikaa planeettamme kapasiteetille. Tauti kehitettiin tuhoamaan heikot yksilö ensin ja rokote tuhoaa ihmiset pitkällä aikavälillä. Samalla miljardit dollarit valuvat lääkeyritysten tileille. Madsen pitää taloudellista tuottoa taudin kehittämisen suurimpana syy nä. Nyt jo ainakin 14 suomalaisella on havaittu narkolepsia, jon ka epäillään johtuneen sikainfluenssarokotteesta. Viime syksyn arveluihin alkaa tulla vastauksia. Ihmettelenkin, kuinka yleisessä luottamuksessa kylpevät lääkärit uskalsivat kehua rokotetta, joka kehitettiin hetkessä, ja jonka kyseenalainen sisältö oli varmasti tiedossa. Lääkevalmistajat tekivät rokotteista miljardien dollarien ja eurojen voitot, mutta tuskin kovimmatkaan skeptikot luulevat kaikkien lääkäreiden olleen juonessa mukana. WHO:n arvioiden mukaan rokote on annettu noin 300 mil joonalle ihmiselle ja noin puolelle suomalaisista. 2,5 miljoonaa ihmistä maassamme on paljon, mutta toisaalta yllättävän vähän. Mielestäni on hienoa nähdä auktoriteettien kyseenalaistamista suomalaiseen tavan mukaisen uskollisen tottelevaisuuden vasta painona. Ilmeisesti ainakin osa meikäläisistä on ottanut asiasta selvää ja päättänyt kieltäytyä rokotteesta. Nyt todistettiin, että kaikkea ei kannata uskoa, mitä tuutista syötetään edes lääkä reiden toimesta. Oman ajattelun seurauksena Suomen valtio teki rokotteista 140 miljoonaa euroa tappiota. MTV3:n uutisissa to dettiin elokuun lopulla, että "pandemia oli lottovoitto lääkeval mistajille". Ihan vielä ei kuitenkaan kannata kirjoittaa testamenttia, vaikka rokotteen olisikin ottanut. Rokotteella ei välttämättä ole suurem pia haittavaikutuksia, vaan kaikki on vielä spekulointia. Jos asia vaikka tällä kertaa tutkittaisiin perinpohjaisesti. Sitä paitsi, sala liittoteoreetikoilla on tapana vähän liioitella. LÄHTEET: www.waynemadsenreport.com http://www.docstoc.com/docs/13516797/H1N1VaccineIngredients http://h1n1conspiracy.com/ Kaikki eivät kuitenkaan usko salaliittoihin, vaikka rokotteen haitat tietäisivätkin. Miksiköhän rokotevalmistajat eivät kanna vastuuta mahdollisista haittavaikutuksista? CURLY 3/2010 11
• terveydeKSi Kuvat: heidi krogerus Kirjoittaja Ninna Mikkonen on 24-vuotias 100-prosenttinen oulunkyläläinen, joka valmistui Sydväst ammattikorkeakoulusta (nykyinen Arcada) liikunnanohjaajaksi 2007. Nykyään hän työskentelee freelance-ryhmäliikuntaohjaajana. "Its not the body, its not the mind, its the body and the mind" (Joseph Pilates) hyvän unen MeTsäsTys Ihmisen kolme perustarvetta ovat ravinto,liikunta ja uni. Vieläkään ei tiedetä tarkasti, miksi uni on ihmiselle niin tärkeää. Se on kuitenkin selvillä, että ilman unta ihminen ei pärjää. Unen merkitystä kuvaa hyvin se, että 24 tunnin valvominen vastaa 1 promillen humalatilaa. nen aikana elimistö palautuu päivän rasituksista ja ai vot järjestelevät tärkeät tapahtumat muistiin, karsien samalla turhat pois. Lihas ja hermosolut uusiutuvat, kuonaaineet poistuvat, ruoansulatus hidastuu, ihon hormoo nitoiminta aktivoituu ja sydämen lyöntiheyden aleneminen antaa keholle ansaittua rauhaa. Kaikille uni ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Univaike uksista kärsitään mm. hankalassa elämäntilanteessa ja joskus ilman tietoista syytä. Uni voi olla katkonaista ("Herään yöllä monta kertaa, enkä enää saa unesta kiinni"), unen ylläpitämi nen on vaikeaa ("Herään usein pitkiksi ajoiksi"), herääminen on liian aikaista tai on vaikea nukahtaa ("Pyörin sängyssä jopa tunteja"). Joskus tuntuu, ettei ole nukkunut ollenkaan, vaikka todellisuudessa on. Nukkuminen voi myös olla huonolaatuis ta, jolloin olo on herätessä tokkurainen, väsynyt ja ärtynyt. U ? Terveystieto Lue juttu unen tärkeydestä sivulta 12 alkaen. Laadi oma kaavasi hyvän unen metsästykseen. Keskustelkaa luokassa siitä, millaisia unitottumuksia kullakin on, ja ottakaa tavoitteeksi virkeä kevät 2011! Unen pituudella ei aina ole merkitystä, vaan enemmänkin sillä, miten nukkuu. Laadukkaassa unessa ei heräillä yöllä kuin korkeintaan pariksi sekunniksi, ei käydä vessassa, ja herätään, kun uni on tehnyt itselle hyvää. Hyvin nukuttu kuuden tunnin yöuni on terveydelle, jaksamiselle ja vireys tasolle paljon parempi kuin yhdeksän tunnin huono, levoton uni. Jos herääminen on vaivatonta ja olo virkeä, on yleensä nukkunut tarpeeksi. Huonosti nukkuvalla on väsymystä, keskittymisvaikeuk sia, muistiongelmia, havaintokyvyn puutetta, tasapainohäi riöitä, lihasväsymystä ja ärtymystä. Univajeesta seuraa myös riski sairastua mm. diabetekseen (insuliinitoiminta häiriin tyy), sydän ja verisuonitauteihin, liikalihavuuteen (vähäi nen uni lisää ruokahalua), masennukseen (huonontaa mie lihyvähormoonien tuotantoa) ja vatsavaivoihin (ummetus). Lisäksi univaje vaikeuttaa liikunnasta palautumista. Jokaisella on yksilöllinen unentarve. Siihen vaikuttaa mm. päivittäinen stressi ja fyysinen aktiivisuus. Ihminen on kuitenkin luotu nukkumaan yöllä. Hyvään uneen voi valmistautua pitämällä huolta unihygieniasta. Unihygieni alla tarkoitetaan keinoja helpottaa unensaantia ja parantaa huonosti nukkuvalla on väsymystä, keskittymisvaikeuksia, muistiongelmia, havaintokyvyn puutetta, taspainohäiriöitä, lihasväsymystä ja ärtymystä. 12 C U R LY 3 / 2 010
• unen laatua. Seuraavaksi seitsemän tehokasta tapaa taata itsellen hyvä uni: 1. Mene nukkumaan aina samaan aikaan, myös viikonloppuisin. Pyri myös heräämään samaan aikaan tai kor keintaan puolen tunnin heitolla. Yleinen suositus ovat kahdeksan tunnin yöunet. Petiin kannattaa mennä vasta kun on riittävän väsynyt. 2. Pidä stressi kurissa. Stressi vaikuttaa negatiivisesti unensaantiin, kun ajatukset pyörivät päässä. Illalla oli si hyvä tehdä jotain rauhallista, ajatuksia rasittamatonta toimintaa, kuten harrastaa kevyttä lukemista, musiikin kuuntelua, piirtämistä tai tv:n katselua. Stressaava asia tu lisi käsitellä pois ennen yöunta, esimerkiksi tehdä läksyt ja ratkaista ihmissuhdeongelmat. Jos ongelmaa tai huolia ei voi ratkaista ennen yötä, ne voi kirjoittaa ylös tai puhua jollekin. Huolia ei kannata jäädä pohtimaan sänkyyn. 3. Älä käy netissä. Netin on todettu lisäävän univaikeuk sia. Sijoita nettikäynnit iltapäivään. 4. Suosi pimeää. Pimeä lisää melatoniinin ns. unihor moonin eritystä ja saa väsyneeksi. 5. Liiku viimeistään kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa. Kevyt kävely ja venyttely ovat ok, mutta raskas lii kunta lisää energisyyttä. 6. Vältä kofeiinia eli kahvia, limua, teetä ja suklaata illalla sekä rasvaista ja sokerista ruokaa. Maito, puuro, ruisleipä, kananmuna ja jogurtti ovat hyviä vaihtoehtoja. Iltapala kannattaa pitää kevyenä ja nauttia se noin tunti kaksi ennen nukkumaanmenoa. Nälkäisenä ei kannata mennä nukkumaan. Alkoholi lisää uniongelmia, samoin tupakka. 7. Huoneen lämpötila ihanteellisessa 20 asteessa auttaa saamaan unen päästä kiinni. Ihanaan uneen auttavat myös mukavalta ja tukevalta tuntuva sänky, niskaa tukeva tyyny ja huoneen hiljainen ja pimeä ilmapiiri. No, entä jos uni ei vieläkään tule? Sänkyyn ei koskaan kannata jäädä pyörimään. Jos uni ei tule 20 minuutin ku luessa, nouse ylös ja tee jotain rentouttavaa. Kokeile nuk kumista hetken kuluttua uudestaan. Jos jokin asia vaivaa edelleen, se kannattaa kirjoittaa ylös. On myös hyvä pohtia omia elämäntapojaan ja sään nöllistää univalverytmiään. Monet, jotka nukkuvat ja heräävät miten sattuu, kärsivätkin eniten uniongelmista. Unilääkkeitä ei kuitenkaan suositella, koska ne aiheuttavat helposti riippuvuutta. Unettomuuteen auttaa usein myös hyväksyvä suhtauminen. Unen saannista ei kannata stres sata, se vain lisää ongelmia. Yksi huonosti nukuttu yö ei haittaa. Kun unen ottaa tärkeäksi osaksi elämäänsä jous tavin menoin, se heijastuu suurella tavalla omaan hyvin vointiin. Oman unentarpeensa löytää vain kokeilemalla, eli nukkumalla. ÄÄnestysikÄ 16 Etsi nuori ehdokas: ensimmainenkerta.fi Vaalikone ja äänestyspaikat: seurakuntavaalit.fi Ennakkoäänestys 1.-5.11. · Varsinainen vaalipäivä isänpäivä 14.11. (joissain seurakunnissa myös 15.11.) CURLY 3/2010 13
• mitt liv som TeaTersTuderaNde Dag ett. Jag kommer inrusande i sista sekunden. innanför dörren syns några ansikten som är bekanta från inträdesprovet, men de flesta är obekanta. De är människor som redan har gått ett eller flera år i den skola jag nu börjar i, scenkonst vid Yrkeshögskolan Novia. Text: ellen paulig en för att återgå till den första dagen i skolan. Alla som kommer in ombeds sätta sin ena sko i en låda, en uppmaning som alla lyder. Sen visas vi in i den s.k. stora salen, där vi slår oss ner för att höra på några välkomsttal. Det hela är mycket avslappnat och trevligt och som ny studerande känner jag mig genast välkommen. Efter talen sätter vi oss alla i en stor ring. Trots att elever från alla årskurser och lärare är närvarande är vi inte fler än högst femtio, något som tilltalar mig. En mindre grupp brukar få en så fin gemenskap. Sen får vi veta varför vi skulle ge ifrån oss vår ena sko. Var och en får en slumpmässigt vald sko och ska därefter berätta om hurdan de tror att skons ägare är, endast baserat på skons utseende. Skons rätta ägare ska därefter berätta om det stämde. En lek som i all sin enkelhet gör att vi plötsligt vet lite mer om varandra. Efter den första dagen är jag trött, omtumlad och glad. Dessutom har jag hemlängtan, eftersom jag över en natt har flyttat från Helsingforsregionen upp till Vasa som ligger fem timmar borta med tåg. Men på det stora hela är jag en mycket nöjd blivande scenkonstnär. Utbildningen verkar lovande, lärarna är ljuvliga och klasskamraterna M alldeles underbara. Tre veckor in i den fyra år långa utbildningen är verkligheten fortfarande lite rosaskimrande. Jag går gärna till skolan, även om jag ibland är nervös inför timmarna i akrobatik. Jag har aldrig varit särskilt vig eller stark, och ska man göra kullerbyttor, hjula eller gå ner i brygga behövs bådadera. Men precis som i alla andra ämnen vi har är läraren en kul typ som verkligen bryr sig om eleverna, så jag är övertygad om att jag vid terminens slut kommer att slå kullerbyttor, hjula och gå ner i brygga utan några som helst problem. Kanske jag till och med lär mig att stå på händer. Förutom akrobatik har vi lekar, improvisation, röst och rörelse och svenska. Än så länge. Fler ämnen än man kunde föreställa sig att tangerar teater och dramapedagogik kommer att dyka upp på schemat under tiden jag kommer att spendera i vårt klassrum, som egentligen är vår helt egen teater, Teater Casa. De första veckorna under det första året ägnar man sig nästan uteslutande åt lekar, dels för att bygga upp den nya gruppen, men också för att lekar kommer att vara ett viktigt verktyg i framtiden när vi eventuellt börjar jobba som dramainstruktörer. Förutom dramainstruktörer kan vi också jobba som skådespelare, och det är det som är mitt mål. Därför njuter jag extra mycket av kursen i improvisation, som började den här veckan. Det har alltid varit en av mina favorit former av teater, att bara gå in på scenen och börja hitta på. Att utgå från något enkelt och se vilka fantastiska vyer och berättelser som breder ut sig. Med andra ord är jag hittills så nöjd man bara kan bli som sccenkonstnär. För var dag som går blir jag mer och mer säker på att det här är det jag vill göra och det att jag är på rätt ställe. Och det är ju inte så tokigt att göra precis det man vill och blir glad av. sanastoa inträdesprov = pääsykokeet scenkonst = näyttämötaide yrkeshögskola = ammattikorkeakoulu slumpmässigt = sattumanvaraisesti verklighet = todellisuus rosaskimrande = vaaleanpunaisen kimalteleva kullerbyttor = kuperkeikkoja hjula = tehdä kärrynpyöriä gå ner i brygga = tehdä sillan dramainstruktör = ilmaisutaiteen ohjaaja ? Kieliopinnot / Ruotsi Lue sivulta 14 ruotsiksi näyttelijäopinnoista. Juttele omasta unelma-ammatistasi ja siihen opiskelusta vierustoverisi kanssa tai pienryhmässä. Esittäkää toisillenne myös kysymyksiä. Kerätkää hankalat, uudet tai vieraat sanat paperille. 14 C U R LY 3 / 2 010
• tutustu Curlyn toimittajiin! Viisi toimittajaa kertoo itsestään ja tiestään Curlyn toimituskuntaan. Oletko sinä seuraava Curlyn toimittaja? Kuvat: toimittajien omat kotialbumit ja katja mielonen H ei, olen Sanna, 21vuotias opiskelija Tam pereelta. Tykkään toimittajana kirjoittaa kaikenlaisista asioista! Toimittajan työs sä parasta on juuri se, että saa tavata monenlaisia ihmisiä ja tutustua moniin erilaisiin asioihin ja ilmiöihin. Olet voinut lukea Curly lehdistä kir joittamiani juttuja Tansaniasta ja Taksvärkistä. Marraskuussa 2009 tehty, kaksi viikkoa kestänyt matkamme, oli ikimuistoinen, ja pääsimme sen aikana tutustumaan muun muassa afrikkalai siin kouluihin, koteihin ja vierailemaan safaril la. Matka oli ehdottomasti mieleenpainuvimpia matkojani koskaan. Kirjoitan Curlyyn etänä säh köpostin välityksellä. M oikka, olen Emma ja ikää minulla on 16vuotta. Tykkään kirjoittaa itseäni lähellä olevista aiheista, koska silloin kirjoitukseen tulee suurin tunnelataus. Olen kirjoittanut Curlyyn jutun esimerkiksi kulttuu rimatkasta Espanjaan, joka kertoo tiivistetysti, mitä kannattaa huomioida kun matkustaa Es panjaan. Löysin mukaan Curlyn toimintaan kun olin tukioppilastapaamisessa Pirkkahallissa reilu vuosi sitten. Siellä oli erilaisia rasteja, joista yksi oli Curlyn rasti, ja kiinnostuin välittömästi mah dollisuudesta päästä kirjoittamaan :) Kirjoitan Curlyyn etänä. O len Lilja ja minulla on ikää 17vuotta. Tykkään kirjoittaa erityisesti asioista, jotka kiinnostavat minua itseäni. Muo ti ja pukeutumiseen liittyvät jutut ovat lähellä sydäntäni, vaikka niitä ei Curlyssä kovin usein nähdäkään. Minusta on mukavaa kirjoittaa myös reportaaseja. Olenkin siksi ylpeä kirjoittamastani jutusta, joka kertoi matkustamisesta New Yor kiin. Matka itsessäänkin oli todella kiva, joten siitä kirjoittaminen oli minulle tärkeää. Päädyin mukaan Curlyn lehtiryhmään, sillä tykkään kirjoittaa ja lehden tekeminen kiinnos taa minua. Olen pysynyt mukana useita vuosia, sillä meillä on aina todella hauskaa! Curlyn kaut ta olen päässyt myös näkemään paljon sellaista, mitä en olisi muuten päässyt kokemaan. Parhaiten Curlyn lehtiryhmästä on jäänyt mie leeni vierailu Kaupungin teatteriin, sillä siellä näki paljon sellaista, mitä teatterissa ei yleensä näe, ja kulissit olivat hienoja! J M anne, 22, Turusta tässä moi! Tykkään kir joittaa kolumneja, matkakertomuksia, mie lipidekirjoituksia ja muita artikkeleita. Vii me Curlystä luit ehkä kirjoittamani Liftausjutun, josta itsekin tykkäsin. Päädyin mukaan Curlyn toimintaan, koska ha lusin kokemusta lehtikirjoittamisesta. Huomasin Curlyn sivuilla mainoksen, että kirjoittajia kaiva taan, ja siitä se alkoi. Curlyssä esillä ovat ajankoh taiset ja haastavat teemat. Nuorten kirjoittajien ansiosta asioita lähestytään nuorten näkökulmis ta yhtenäisellä tavalla. Hyvä juttu! Kirjoitan Cur lyyn etänä. ira tässä moi! Olen 17vuotias. Cur lyn tiistaisin Helsingin Oulunkylässä kokoontuvaan lehtiryhmään päädyin muutama vuosi sitten, kun bongasin lehdestä mainoksen Curlyn järjestämästä medialeiris tä. Medialeirillä tutustuin Curlyn toimituksessa oleviin ihaniin ihmisiin ja sen monipuoliseen ja mielenkiintoiseen toimintaan. Päätin siis lähteä lehtiryhmään mukaan. Olen tehnyt useita haastatteluja ja muutamia reportaaseja. Kuvaan Curlyyn myös aika paljon. Hauskoja muistoja on todella paljon, esimerkiksi juttukeikka Provinssirockiin ja Sanoman lehti painossa vierailu. Myös normaalit toimituksen kokoontumiset ovat mukavia. Curlyssa pääsee kokemaan paljon sellaista, mitä ei muuten tulisi tehtyä, eli kaikki mukaan vaan! hauskoja muistoja on todella paljon, esimerkiksi juttukeikka Provinssirockiin ja sanoman lehtipainossa vierailu. ? Opinto-ohjaus Tällä sivulla on juttu Curly-lehden toimittajista. Kirjoita itsestäsi samanlainen esittely. Miksi sinä sopisit Curlyn toimittajaksi? Voit lähettää kirjoituksesi Curlyn päätoimittajalle Pepille ja liittyä mukaan toimituskuntaan! Yhteystiedot löydät lehden ensimmäiseltä aukeamalta. CURLY 2/2010 15
• hyvää päivää uuTisviliNäsTä Pääsimme tutustumaan Curlyn toimittajaporukalla Mtv3:n uutisiin. Päivä oli hyvin antoisa ja mielenkiintoinen. Meidät otettiin lämpimästi vastaan ja tapaamamme ihmiset olivat mukavia. Kuulimme ja opimme päivän aikana paljon uutta, ja iltapuolella alkoivat ajatukset ollakin jo hieman sekaisin runsaasta informaatiotulvasta johtuen. 16 C U R LY 3 / 2 010
• Teksti: rosa suominen Kuvat: lilja rintamäki ja Curly media äivämme iltauutisia tekemässä alkoi hieman ennen yhtätois ta. Aamulla olimme mukana seuraamassa kello 11 kokousta, jossa käsiteltiin päivän uutisia ja iltauutisten käsikirjoitus ta. Kokouksessa käytiin läpi eri uutisia, joita oli kuultu ja nähty muualla. Kommentoitiin myös Huomenta Suomi ohjelmaa sekä edellisen illan suorituksia. Paikalla kokouksessa oli noin kolmi senkymmentä henkilöä. Kokouksessa huomasimme, että uutisia pyritään kehittämään kokoajan eteenpäin. Uutisista keskusteltiin ja jokainen sai ilmaista oman mielipiteensä vapaasti. Kokouksessa oli yleisesti ottaen hyvin mukava ja kaikille turvallinen tunnelma. Kuulimme myös pari vitsiä uutisiin liittyen, tottakai! Kokouksen jälkeen teimme tutustumiskierroksen MTV3:n uu tistoimituksessa. Näimme Huomenta Suomen lavasteet, ohjaamon, ison kasan tietokoneita ja toimittajia kirjoittamassa juttujaan, uu tisankkureiden valtaistuimet sekä meteorologin taikaseinän. Uutisiin virtaa jatkuvasti uutta tietoa joka puolelta. Myös Suo mesta lähtee uutispätkiä ja sähkeitä muualle maailmaan. Näitä klippejä eli videopätkiä, on kahteentoista mennessä tullut helposti lähemmäs 900, osa pidempiä, osa lyhyempiä. Kuvamateriaalia ker tyy noin 25 tuntia päivässä. Nykyään tietoa on onneksi helppo ja kaa internetin välityksellä; enää ei tarvitse ottaa kaikkea nauhalle, joka pitää kuljettaa lentokoneella tai autolla paikasta toiseen. Uuti sista on myös tullut visuaalisesti näyttävämpiä ja hyvät kuvat ovat tärkeitä. Huomasimme itsekin, miten joidenkin uutisten lukemi nen lähetyksessä riippui siitä, löytyykö sopivaa kuvamateriaalia. Yleensä hyvää kuvamateriaalia saadaan haalittua kasaan jostakin ja uutinen saadaan televisioon. Päivän aikana tapasimme monia uutisissa työskenteleviä hen kilöitä: kaksi uutisankkuria, Keijo Leppäsen ja Pirjo Nuotion, ulkomaantoimittaja Janne Hopsun, multimediatoimituksen re surssiesimies Ulla Rannikon, Subin uutisten Varpu Helpisen, kult tuuritoimittaja Terhi Hyvärisen, uutistuottaja Kirsi-Marja Peräkylän, ohjaaja Johannes Kantelisen ja meteorologi Visa Salojärven. P se, ylittääkö jokin uutinen uutiskynnyksen riippuu päivästä, ja eri aiheiden painotus saattaa vaihdella hyvinkin paljon. Huomenta Suomen studiossa. Päivän uutisista kootaan käsikirjoitus. uutistuottaja pitää kaikki langat käsissään Päivä ei lähtisi kunnolla käyntiin ilman uutistuottajaa, sillä hän on mukana kello yhdentoista kokouksessa käymässä uutisia läpi. Tuottajalla on suuri sananvalta, kun on kyse uutisista: Hän päättää, mitkä uutiset näytetään televisiossa ja mitä ei. Uutistuottaja siis tekee päätöksen siitä, minkälainen on hyvä ja tarpeellinen uuti nen. Hän myös suunnittelee uutislähetyksen käsikirjoituksen etu käteen. Uutismaailmassa voi tosin sattua jotakin yhtäkkiä, jolloin uutislähetys voi mennä kokonaan uusiksi lyhyelläkin varoitusajal la. Päivittäistä uutismateriaalia tulee hyvin paljon, mutta kokenut uutistuottaja osaa jo suodattaa pois kaiken turhan ja tarpeettoman joukosta, sillä mukaan pitää saada mahtumaan kaikki oleellinen. Se, ylittääkö jokin uutinen uutiskynnyksen riippuu päivästä, ja eri aiheiden painotus saattaa vaihdella hyvinkin paljon. Lähetystä tehtäessä ja kuvattaessa tuottajalla on yhteys ankku reihin, jolloin hänellä on mahdollisuus tiedottaa ankkureille viime hetken uutisia, jos jotakin on juuri tapahtunut. Vierailullamme kuulimme esimerkiksi siitä, kuinka öljynporauslautta räjähti kes ken lähetyksen, ja tuottaja lähetti tästä tiedon ankkureille. MTV3:n iltauutistuottaja KirsiMarja Peräkylä halusi isänsä in noittamana toimittajaksi jo alle kymmenvuotiaana. KirsiMarja kuvaa työtään hauskaksi, sillä kaikki työkaverit ovat mukavia. Vaikka töissä on välillä todella nopea tahti ja vaatimukset ja ky symykset saattavat aiheuttaa stressiä, KirsiMarja nauttii kiireestä. Uutistuottajana KirsiMarja elää massiivisen tietotulvan keskellä, mutta osaa silti rentoutua vapaaajallaan ja päästää irti työn kii reistä. Parasta hänen mukaansa työssä on päivien erilaisuus, sillä ikinä ei voi olla varma, mitä tuleva päivä tuo tullessaan. KirsiMar ja kehottaa seuraamaan uutisia, sillä hänen mukaansa epäkohtiin ei pysty vaikuttamaan, jos ei tiedä missä ollaan menossa ja mitkä ovat viimeisimmät uutiset. Lisäksi uutisten seuraaminen on hyvä tapa pysyä mukana omassa ajassa. Rosa kokeili säätytön hommaa. CURLY 3/2010 17
• Janne Hopsu kertoo ulkomaan toimituksesta. Sää ennustetaan tummalta taululta TV-ruutujen avulla. Visa Salojärvi ennustaa säätä. Kukaan ei oleta, että meteorologi olisi valmis esiintyjä, vaan työssä pääsee kehittymään jatkuvasti. ohjaajan työ on taiteilua teknisessä ympäristössä Lähetyksen aikana ohjaaja istuu ohjaamossa, kertoo ankkureille kameran numeron sekä sa noo "nyt", kun kuva vaihtuu kuvamateriaalista ankkuriin ja toisinpäin. Saattaa kuulostaa hel polta ja yksinkertaiselta näin aluksi, mutta ennen lähetyksen alkua ohjaaja on esimerkiksi tehnyt kameroille käskyt siitä, mikä kamera kuvaa mi täkin sekä asettanut uutisjutut, kuvamateriaalit ja sähkeet valmiiksi lähetystä varten. Nämä kaikki käskyt rakennetaan aikajanalle, jonka mukaan lähetys sitten toteutetaan. Uutisjutun editoija tallentaa valmiit kuvamate riaalit eli jutut serverille, josta ohjaaja poimii ne laittaakseen oikealle kohdalle uutislähetykseen. Ohjaajan työhön siis kuuluu kameroiden säätely, operoiminen, teksteistä sekä kuvamateriaalista huolehtiminen, visuaalisesta ilmeestä ja mark kinoinnista vastaaminen, ja ennen kaikkea lähe tyksen ulosajo. Johannes Kantelinen, yksi MTV3:n uutisten ohjaajista, halusi nuorempana työn, joka olisi sekä taiteellista että teknistä. Myöhemmin oh jaajaksi ajauduttuaan, hän tajusi olevansa juuri haaveilemansa kaltaisessa työssä. Johannes toimi ulkomaantoimittaja haistelee uusimmat uutiset suomen rajojen ulkopuolelta Nimikkeensä mukaan ulkomaantoimittaja kes kittyy keräämään erityisesti ulkomaan uutisia päivän uutislähetyksiin. Tärkeintä ulkomaan uu tisissakin on sisältö ja visuaalisuus, josta on vuo sien aikana tullut yhä merkittävämpi osa uutisia. MTV3:lla on myös kirjeenvaihtajia ulkomailla, mm. Tukholmassa, Moskovassa ja Pariisissa. Kirjeenvaihtajat tekevät uutisiin juttuja, tai sitten heitä voidaan haastatella esimerkiksi ulkomaan uutisista suoriin lähetyksiin. 16 vuotta MTV3:lla työskennelleen Janne Hopsun mielestä parasta työssä on seurata, mitä kaikkea maailmalla tapahtuu. Janne on myös itse ollut ulkomailla juttukeikoilla, esimerkiksi Lähi idässä, Afrikassa, EteläAmerikassa ja eripuolilla Eurooppaa. Janne kertoo, että hänelle mieleen painuvimpia uutisia ovat olleet Estonian uppoa minen ja WTC:n tornit, kuten varmasti monella muullakin. subin uutiset haluavat saavuttaa nuoret katselijat Subin uutiset kestävät kolme minuuttia. Tiivis tetty paketti päivän uutisista esitetään päivittäin kello 18. Uutiset on suunnattu nuorille, ja aiheet ovat sen mukaan valittuja. Osa uutisista saattaa olla samoja, kuin MTV3:n uutisissa, mutta Subin uutisiin pääsee myös aiheita, jotka olisivat liian viihteellisiä MTV3:lle. Yksi Subin uutispätkä kes tää 1015 sekuntia. Tämän aikana näytetään ko koajan aiheeseen sopivaa kuvitusta, ja ääni kertoo taustalla tapahtumien kulusta. Lisäksi ruudun alakulmassa näkyy teksti, jossa kerrotaan lyhyesti uutisen aihe. keijo "keke" leppänen, uuTisaNKKuri mitä uutisankkurin työhän kuuluu? Uutisankkurin työhön kuuluu uutisten lukeminen, tai kuten kadulla pilkallisesti sanotaan "kuuluttaminen". Kaksi tuntia ennen kutakin lähetystä uutisankkuri käsittelee eteensä saamat tekstit, sähkeet ja juonnot. Uutisankkuri etsii ja soittelee myös vieraille, joita toivottaisiin esiintymään tai kommentoimaan uutisia tai jotakin aihetta lähetykseen. Päivän tapahtumiin perehtyminen on tässä työssä tärkeää, jottei ole illalla ihan pihalla. Lisäksi työhön kuuluu olennaisena osana televisiokanavien ja radion seuraaminen. Meillä täällä Maikkarilla on kolme lähetystä päivässä: viideltä, seitsemältä, yhdeksältä ja kymmeneltä. Myös Radio Novassa käydään kertomassa juttuja, ikäänkuin mainostamassa päivän uutisia. Haastattelussa uutisankkuri Keijo Leppänen. 18 C U R LY 3 / 2 010
• Ilta-uutisten tuottaja Kirsi-Marja päättää, mitkä uutiset näytetään. Karttojen parissa. kuvaussihteerinä monta vuotta MTV3:n uutisissa ennen kuin vuonna 1996 häntä kysyttiin uutisoh jaajaksi. Ohjaajan työ on hänen mielestään haus kaa ja monipuolista. Erityisiä mokia ei ole sattu nut, mutta stressaavinta on, jos kiireessä unohtaa jonkun kuvapätkän välistä ja lähetyksessä näkyy pelkkää mustaa. meteorologi muuttaa säätiedot kansankielelle Meteorologiaa voi opiskella yliopistossa. Tele visiometeorologi tarvitsee lisäksi myös esiinty miskoulutusta. Televisiometeorologin ammattiin haetaankin koekuvausten kautta, joissa nähdään, kuinka kehityskelpoinen hakija on. Kukaan ei oleta, että meteorologi olisi valmis esiintyjä, vaan työssä pääsee kehittymään jatkuvasti. Työhön kuuluu sään ennustus. Forecalta tulevia malleja tarkkailemalla meteorologi tekee itselleen kart tapohjat lähetystä varten. Kartassa on erilaisia numeerisia malleja, joiden mukaan merkitään karttaan muun muassa säärintamia, aurinkoja, sadepilviä ja lämpötiloja. Tieteelliset sanat on hyvä muuntaa helpommiksi ja niitä kannattaa ehkä hieman selittääkin, jotta kaikki ymmärtä vät. Haastattelemamme meteorologi, Visa Sa lojärvi, kertoo itse miettivänsä valmiiksi aina ensimmäisen lauseen, jonka jälkeen on helppo rentoutua. Valmista tekstiä hän ei kirjoita. Joskus ennusteet menevät pieleen, sillä aina voi tapahtua joitakin muutoksia, tai lämpötila voi riippua esi merkiksi sumusta. Jos sumu ei haihdu, päivästä tulee kostea ja viileä, jos haihtuu, päivä voi olla aurinkoinen. Lähes täysin vastakohta siis. Tällöin meteorologin on koitettava edellisen päivän en nustuksessa tehdä selväksi molemmat vaihtoeh dot. kertoo, mitä tapahtui, missä ja milloin. Kulttuuritoimittaja Terhi Hyvärinen pitää työtään mielekkäänä ja monipuolisena, sillä sen kautta pääsee moniin eri paikkoihin ja saa haas tatella henkilöitä, joihin ei muuten olisi min käänlaisessa yhteydessä. Yksi Terhin uran koho kohdista onkin ollut Dalai Laman tapaaminen. Terhin mukaan työ on usein myös vapaata, ja uu tisaiheen saa monesti valita oman kiinnostuksen mukaan. kulttuuritoimittaja tuntee kulttuurikentän virtaukset Televisiossa työskentelevän kulttuuritoimittajan työ koostuu lähes samoista asioista kuin lehtitoi mittajan työ. Tämä tarkoittaa sitä, että kulttuuri toimittaja vierailee jossakin tapahtumassa, kuten näyttelyssä tai elokuvissa, ja haastattelee ajan kohtaisia kulttuurialan ihmisiä sekä kerää tietoa kulttuurialan uusista tuulista. Nämä kaikki palat kootaan yhteen jutuksi, joka esitetään televisios sa. Jos kuvamateriaalia ajankohtaiseen juttuun ei ole saatu, sopiva kuvitus löytyy mahdollisesti arkistoista. Toimittaja itse spiikkaa juttunsa eli subin uutiset kestävät kolme minuuttia. tiivistetty paketti päivän uutisista esitetään päivittäin kello 18. uutiset on suunnattu nuorille, ja aiheet ovat sen mukaan valittuja. miten sinusta tuli uutisankkuri? Vitsaillen voisi sanoa, että vuosia sitten kävelin MTV3:n käytävällä ja vastaan tuli toimituspäällikkö, joka kysyi, voinko ruveta lukemaan uutisia, kun olen sopivan ikäinen ja mulla on hyviä vaatteita. Tilanteessa oli humoristinen kuva, mutta minulla on sanomalehtitausta. Olen ollut Ilkassa ja Uudessa Suomessa, joka oli merkittävä Hesarin haastaja. Uutisankkurit myös toimittavat uutisia. rankkasateet. Lisäksi muistan, kun Obama oli astumassa virkaan, piti ottaa uutisiin suorana kohta, jossa Obama vannoo valansa. Kun tuli valan aika, tajuttiinkin, ettei se ollut vielä lähelläkään, aikataulu oli nimittäin myöhässä. Uutisankkurina piti siihen sitten keksiä jotakin sanottavaa ja ajanvietettä. Tällöin voidaan myös hieman hyppiä uutisten järjestyksessä ja kertoa jotkin uutiset ennen aikojaan. Tällaisesta tilanteesta selviytyy hyvin, kun kotisohvilla ei huomata mitään erikoista. jännittääkö ennen lähetystä? Ei nyt enää niin, kyllähän se alussa aina enemmän jännittää. Ennemminkin, jos on epävarma toimivatko yhteydet, jännittää. Esimerkiksi, jos kymmentä sekuntia ennen lähetystä katkeaa yhteys vaikka Bulgariaan, ja sieltä pitäisi kysyä pari kysymystä paikan päältä. Jännittämiseen vaikuttaa tietenkin uutisten vaikeusaste ja se, kuinka hyvin on valmistautunut lähetystä varten. ja vielä, mistä lähtee idea kympin uutisten kevennykseen? Kevennysidea tulee usein katsojilta ja itse kevennys tehdään kuin mikä tahansa uutinen. Loppukeskustelu riippuu siitä, miten ankkureiden kemiat toimivat. Hyvänä esimerkkinä toimivasta kaksikosta on Upi ja Leena. Kevennyksen tarkoitus ei saa ensinnäkään loukata ketään, lisäksi sen pitää olla naseva ja lyhytsanainen. Se yleensä liittyy viimeiseen uutiseen. Yleensä juttua pohjustetaan hieman etukäteen, että mistä aiheesta se suunnilleen on, mutta hyvä on myös jättää intuition varaan. mokia? Nettiin on taidettu tallentaa joitakin suurimpia uutisankkureiden mokia. Kuitenkaan minun naamaani ei taida löytyä sieltä. Mutta pieniä mokia sattuu aina, se on ihan inhimillistä. Nyt kun tarkemmin mietin, taitaa siellä yksi olla, kun puhuin maanalaisista rankkasateista vaikka piti sanoa maanantaiset CURLY 3/2010 19
• MaKee MatKa NuorisotYYLeihiN Teksti ja kuvat: laura soukka, jenna glad ja tiina vekkilä gootti, emo, lolita ja Fruittari - gourmet-jälkiruokia vai nykynuorten tyylisuuntauksia? Nykyään nuorisotyylejä on tarjolla melkein yhtä paljon kuin jälkiruokia gourmetravin tolassa. Jokaiselle on jotakin. Mielestämme tällä hetkellä yleisimpiä tyylisuuntauksia ovat edellä mainittujen lisäksi hevari, hoppari, peikkis, pissis, skeittari ja skini. Halusimme kuitenkin varmistua asiasta, ja lähdimme tut kimaan asiaa kolmen neitokaisen voimin. Selvitimme asiaa Helsingin, Lohjan ja Hämeenlinnan eri nuorisotilojen ohjaajien kautta. Tämän lisäksi otimme nuorisotyylien asiantuntijoiden itsensä, eli nuorten, kom mentteja mukaan Kotkasta ja Karkkilasta. Lähes tyimme haastateltavia kasvokkain sekä sosiaali sen median kautta eli sähköpostilla, Facebookissa sekä Messengerissä. Saamiemme vastausten perusteella onnistuimme saamaan jonkinlaisen käsityksen suomalaisten nykynuorten suosimista tyyleistä. ohjaajat ja nuoret kertovat Kyselyymme vastanneet ohjaajat ovat toimineet nuorten parissa muun muassa leiriohjaajina, va paaehtoistyöntekijöinä ja erilaisilla nuorisotaloil la nuorisoohjaajina. Nuoria on tullut ja mennyt, mutta tyylit ovat pysyneet lähes samoina heidän nuoruudestaan tähän nykypäivään asti. Tunne tuimmiksi nuorisotyyleiksi osoittautuivat hevarit, fruittarit, hopparit, pissikset ja goo tit. Monet ohjaajista muistelivat itse edusta neensa niin sanottuja tavallisia nuoria, eikä heillä omasta mielestään ollut varsinaista tyyliä. Nuorisoohjaajien mukaan nykypäi vänä nämä erilaiset tyylisuuntaukset ovat huomattavasti yleisempiä kuin muutama vuosikymmen sitten. Nyt uskalletaan enem män olla "erilaisia". Suurin osa nuorisoohjaajista oli sitä miel tä, että näitä nuorille tyypillisiä tyylejä tulee enemmän ilmi päivittäisessä katuelämässä kuin työn parissa. Nuorisoohjaajien mu 20 C U R LY 3 / 2 010
• Nykypäivänä nämä erilaiset tyylisuuntaukset ovat huomattavasti yleisempiä kuin muutama vuosikymmen sitten. Nyt uskalletaan enemmän olla "erilaisia". kaan tytöt edustavat nuorisotyylejä enemmän kuin pojat, erityisesti yläkouluikäisinä. Ehkä nuorten tyylit ovat niin vahvasti esillä, koska nykypäivän media kaikissa muodoissaan vaikuttaa niiden syntyyn molempien sukupuo lien kohdalla. Esimerkiksi tvohjelmat, kuten realitysarjat, nuorten sarjat ja elokuvat tuovat esille "julkkiksia", joiden pukeutumistyyliä ihan noidaan nuorten keskuudessa. Nuorisoohjaajien mukaan nuorten tyylit ovat osa oman identiteetin ja roolin etsintää. Voimak kaimmillaan se on auktoriteetin vastustamista, ja useissa tapauksissa auktoriteettia edustavat omat vanhemmat. Vaikka nuorisotyylit liittyvät pääasiassa nuorten identiteettiin, kaikissa saa missamme vastauksissa tuli tämän lisäksi esille musiikin merkitys nuorisotyyleissä. Usein mu siikki ja tietty vaatetyyli liitetään yhteen. Hoppa rit kuuntelevat hiphoppia, hevarit hevimetallia ja pissikset poppia. Nuorisoohjaajien mukaan monessa tapauksessa nuorten tyylisuuntauksien takaa ilmenee kuitenkin myös aatteita, eivätkä tyylit perustu pelkästään vaatteisiin tai musiik kiin. Hyvä nuoriso! Itse nuorison ajatuksia erilaisista tyyleistä voi liittää samanlaisiin ajatuksiin, mitä nuorisooh jaajat kertoivat. Nuoret pohtivat eri nuorisotyy lien syntyä ja kertoivat niiden syntyvän halusta olla erilainen kuin muut, erottua joukosta tai jopa esittää vanhempaa mitä oikeasti ovat. Nuorten mukaan tällaisilla nuorilla on halu olla kovempi ja sitä kautta suosittu. Hyvänä esimerkkinä nuoret ottivat esille ta vikset, joita myös esiintyy nuorten keskuudes sa. Nuorten mielestä tavikset ovat enemmistö eri tyylien joukossa, mutta yhä useampi nuori on halukas kokeilemaan jotain muuta. Nuoret pohtivat, että painostavatko nämä lukuisat tyylit nuoria valitsemaan omansa vai säilyykö tulevai suudessa myös nämä normaalit tavikset? lopuksi katsaus päivän herkulliseen kakkumenuun Gootti on usein varustettu mustalla kuorrutteella metallikoristeiden kera, mutta sisällä sykkii läm min punalilainen mansikkavadelma sydän. Mel keinpä gootin sukulaisena tarjoilemme mustalla kuorrutteella hevarin, jonka raskaan sydämen jyskeen pauhua ei pidättele edes päälle asetellut pitkät ja tuuheat blondit koristenauhat. Seuraavana vuorossa ovat mehukkaat ja hyvin hedelmäisen raikkaat fruittarit. Näiden kakkujen päällä kukoistavat värikkäät ja viimeistä huutoa olevat koristeet. Mainittakoon vielä kakun täy dellinen ulkonäkö. Samankaltaista tyyliä edustaa metroseksuaali. Myös metroseksuaali rakastaa sitä, kun kakku on kunnolla laitettu ja huoliteltu. Huolitellut ulkonäöt ovat tärkeitä myös emoille, jotka on päällystetty tummalla, tiukalla päällisellä. Päällinen on koristeltu kiiltävällä lakkasuihkauk sella. Emossa on usein raitoja tai jonkin bändin logolla varustettu kuorrute. Joillakin emoilla taas värikkyys, kuten pinkki, on yleistä. Pissa-Liisat eli pissikset tai Lissut edustavat naispuolista, hyvin makeaa kakkua pinkeillä li sukkeilla. Ulkonäkö on heille yhtä tärkeää kuin metroseksuaaleillekin. Pissiksen päällinen on usein tiukka ja huoliteltu ja heidän kuorrutukseensa kuuluu suuri lakkapäällyste, jota tarpeen mukaan lisätään usein. Hieman pelkistetympää kakkua edustaa skini. Skinin päällinen on yleensä täy sin paljas ja täytteenä löytyy usein esimerkiksi denim, maastokuvio, pilotti ja maiharikreemi. Useimmilta skineiltä saattaa löytyä tum malla karkkivärillä kuvioidut reunat Vielä mahtuu mukaan nämä ulkoasultaan hieman letkeämmät herkut, joiden ulkonäkö sisältää vaikka minkälaista koristetta: vinoja lippoja, löysää kuorrutetta ja rullaavia lautoja. Nämä ovat suosituimpia nuoren kansan ja varsinkin poikien kes kuudessa. Menekki on kova skeittareiden ja hoppareiden skeittirampeilla. Tyttöjen kes kuudessa puolestaan menes tyvät nukketyyliä edustavat lolitat. Lolitojen kuorrute on maukkaan mustavalkoista, ja ulkonäkö söpön suloista ja näyttävää, mutta hillittyä. Lo litan ulkonäön kruunaa valkoiset, heleät koristeet erilaisine pitseineen. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, esittelem me nykyään ehkä hieman harvinaisemman hipin sekä tuoreemman version, peikkiksen. Hipin sisällä kukkii runsas flower power kreemitäyte, eikä peikkiskään täytteessään kukkia kavahda. Kirkkaat ja värikkäät kuorrutteet ovat kummalle kin tärkeitä, mutta myös maanläheiset värit ovat joskus suosiossa. Kumpikaan kakuista ei perusta kaupallisista täytteistä tai päällisistä, vaan esi merkiksi etnohenkiset ainekset ovat yleisempiä. Kakkujen päällä olevat koristekiehkurat ovat tär keitä molemmissa kakuissa: hipillä ne ovat pitkät ja suorat, peikkiksellä takkuun tupeeratut. CURLY 3/2010 21
• Mopoilija, muista vakuutus! M opo on kiva ja tärkeä ajopeli monelle nuorelle. Se on ensimmäisiä merkkejä itsenäistymisestä, kun ei tarvitse enää olla riippuvainen vanhempien kuljetusavusta tai bussien aikatauluista. Enemmän vapautta tar koittaa myös enemmän vastuuta, ja se on hyvä muistaa. Mopo tarvitsee aina pakollisen liikennevakuu tuksen. Velvollisuus sen ottamiseen on mopon omistajalla tai haltijalla, joka usein on nuori itse. Liikennevakuutus on tärkeä, koska se korvaa vahingon sattuessa kaikkien osapuolten henki Mopoilu on jees, kunhan hoitaa lain vaatimat velvoitteet ja pitää mielessä turvallisuuden. Kirjoittaja marjo lapatto on finanssialan Keskusliiton (fK:n) viestintäpäällikkö. fK edustaa vakuutusyhtiöitä, pankkeja ja muita finanssialan yrityksiä. Kuvat: eveliina laakso lövahingot. Ja valitettavasti näitä vahinkoja sat tuu paljon. Yli 80 prosenttia mopovahingoista on henkilövahinkoja. Viidessä vuodessa niiden määrä on lähes tuplaantunut. Vakuutuksen ottaminen on rekisteröinnin ohella mopoilijan tärkein muistettava asia. Viime vuosina ikävän moni nuori on kuitenkin jättänyt joko vakuutuksen ottamatta tai vakuutusmaksun maksamatta. Tämän vuoksi ulosotossa on noin 350 alaikäistä nuorta. Moni ei ehkä tiedä, että ottamatta tai maksa matta jäänyt liikennevakuutus päätyy suoraan ulosottoon ja aiheuttaa nuorelle monenlaista harmia. Ulosotosta seuraa maksuhäiriömerkin tä, joka hankaloittaa esimerkiksi opintolainan saantia tai kännykkäliittymän hankintaa. Mikäli mopo on kokonaan vakuuttamatta, perii Liiken nevakuutuskeskus lisäksi vakuuttamattomalta ajalta korotettua vakuutusmaksua vastaavan ns. hyvikkeen. Summa voi silloin nousta jopa mo ninkertaiseksi vakuutusmaksuun nähden. viritetty mopo ei ole mopo Joidenkin moponuorten mielestä elämässä pitää olla vauhtia enemmän kuin laki sallii. Viritet ty mopo tuo paitsi vauhtia myös vaarallisia ti lanteita. Vakuutusmielessä viritetty mopo ei ole enää mopo vaan se vastaa kevytmoottoripyörää. Kiinni jäätäessä virittämisestä seuraa kallis las ku. Moposta peritään korotettu liikennevakuu tusmaksu, ajokortin saanti saattaa lykkääntyä, mopon omistaja joutuu maksamaan sakot sekä moottoripyörälle määrätyn autoveron. Lisäksi mopo on muutettava takaisin mopoksi ja katsas tettava uudestaan. Vinkkejä turvalliseen mopoiluun www.kaannapaa.fi Liikennevakuutus on tärkeä, koska se korvaa vahingon sattuessa kaikkien osapuolten henkilövahingot. Ja valitettavasti näitä vahinkoja sattuu paljon. ssa, seossa museo allelan elan mu iltamia ll allen-K talolla llen-Ka uria taid malmi yttely G ttely Ga e koe enä NO näy a kulttu tee nä LOKAVIIKOT 11.-17.10.2010 kkia JU n taide ten taid rjakuva lokuva sii or orte austa sa ilua mu ossa va lma! Nu M nu piä tuun eja jora rimuse n maai 100 100 ia r Mu Teatte onsertt uria räp kulttuu taidetta ankari k aa kulttu -työpaja Stoassa n ilmaisia kstage pa Rallis austa sarjakuv 100 100 Apa e-Bac 95 Urban A uun Urban in näytöksii a t95 atteri a stag räppiä t la 9.10. klock ­ e r tt 95 uria Avausitä teatteria b 16atutanssia lttu teatte 95 ku ia taide Kamppi, Mauno Koiviston aukio ia k ttely ___________________________ 75 75 ansallis näyttely kulttuur sia tee näe koe tutanss ua näy jorail a tta ka Mu sirkusta.ia! K Musiikkia, teatteria, taide ria tans a taide , taidetulishow, n ma ta 75 Beat taidett Esiintymässä mm.tta Warriors, ! Nuorten ia taidetta teatte talolla maalaus75 sseja tuttu Dossemaailma NRJ:ltä ur n juontaa. iso orman perf ulttu nuor a Mu ide viikon nssia k llahden ll koko tt katsota teria ta 25 25 Asa Fa idetta teatohjelma netistä sirkusta Ka ia taidetta r e itse ta oe e nä 17.10. seoita teatte lttuuria Lokabileet e k e koe te 25 25 ku nä elaa te m 5 5 tanssia raa pGloriassatans16­21 u klo sia ___________________ja esityksiä capoei nssia pajoja työ Festarin upea päätös! eria ta ertte 5 5 yitä teatt kons 0 0 näyttel sseja, Mira uria taidetta ulttu Luoti or man uoPMMP:njuontajana. nssia sarjakuva i kultt perf rille k illan tanss0a 0 n eria ia ta alla ur t teatt Pakkaater syyslom useossa tea laukkuusi ia parko taidetta hyväia tajass r fiilis n tule ssia kulttuuria nm teatteria paikalle! idetta Desig ria taidetta teatte tteria tan uuria ta kulttuu ia kultt etta tea tanss ria taid teatteria kulttuu taidetta ria kulttuu NUORISOFESTARI www.lokaviikot.fi kini Helsin ni Minun un tila min orille nu ? Yhteiskuntaoppi Tällä sivulla kerrotaan mopoilusta ja siihen liittyvistä vakuutuksista. Listaa parin kanssa paperille, mitä asioita nuoren mopoilijan tulee muistaa hankkia ja ottaa huomioon. Mitä seurauksia lain noudattamatta jättämisestä voi seurata? 0 1.-17.1 1 . 22 C U R LY 3 / 2 010
• muistilapusta MoisKuKsi Kädessäsi on uunituore Curly täynnä kirjoituksia erilaisista aiheista. Eri-ikäiset toimittajat ja toimittajanalut ovat suunnitelleet, valmistelleet ja toteuttaneet oman juttunsa painokelpoiseen muotoon. Kuinka tämä kaikki onkaan tapahtunut? Nyt pääsemme sukeltamaan ylöjärveläisen yläkoulun koululehden Moiskun valmistumisen saloihin. Teksti ja kuva: emma vormisto idean pitää lähteä omasta päästä. Toimituksen jäsenet on jaettu pieniin ryhmiin ja heillä on edessään nippu Postit lappuja. Lappui hin on tarkoitus kirjata ylös mahdollisimman mon ta aihetta, joista joku saisi aikaan lehtijutun. Moisku, joka alkuperäiseltä nimeltään on Moi sion Uutiset, alkoi ilmestyä vuonna 1995. Viimei nen Moisku ilmestyi vuoden 2009 joulukuussa eli yhteensä 15 ilmestymisvuotta tuli täyteen. Ensim mäinen painettu Moisku oli nelisivuinen. Siinä ei ollut kansikuvaakaan. Silti se tuntui tosi isolta ju tulta meistä tekijöistä ja myös lukijoista. Olihan se ensimmäinen, kertoo Moiskun toimitusta ohjannut opettaja Tellervo Eloheimo. Kun Postit laput on täytetty ideoilla, ne lii mataan liitutaululle ja opettaja ottaa ohjat käsiin. Jokaiselle valitaan toimittajan toiveita kuunnellen pari aihetta, joista hän kirjoittaa. Aloittavan toi mituksen perusongelma oli usein se, että toimittajat luulivat juttuaiheiden tulevan "jostain ylhäältä", eli että ope ne kehittelee ja jakaa. Monesti aluksi oli vaikeata ymmärtää, että se aihe voi olla pienikin arkipäivän asia. Olennaista oli miettiä, mistä näkö kulmasta juttua käsittelee, Eloheimo kertoo. kanssa selkeästi ja aikataulusta on pidettävä kiinni. Joissakin tapauksissa haastattelu voidaan hoitaa sähköpostin välityksellä, jos haastateltava asuu esi merkiksi eri paikkakunnalla. Sähköpostihaastatte lun hyvä puoli on se, että haastattelu jää toimittajalle kirjallisena, jolloin ei vahingossakaan tule "laitettua sanoja toisen suuhun". Kun kaikki tekstin tiedot ja haastattelut on koot tu, ne kirjoitetaan kokonaisuudeksi, lehtijutuksi. Eloheimo kertoo, että aloittelevilla toimittajilla oli toinenkin harhakuva lehden teosta. Toinen har hakuva oli se, että kuvittelee jutun syntyvän "tosta vain" nettiä selailemalla ja sieltä lauseita lainailemal la. Hyvän jutun kirjoittaminen on prosessi. Yleensä se vaatii muutamiakin uudelleenkirjoituskertoja. se lopulta päätyy painoon. Jo pari päivää ennen lehden ilmestymistä monet kyselivät, koska se lehti oikein ilmestyy. Ja sitten se aamu oli aina jotenkin juhlallinen, kun lehti ilmestyi. Oli kiva kävellä luo kasta opehuoneeseen, kun käytävän penkit täyttyi vät oppilaista, ja jokaisella oli nenä kiinni uudessa Moiskussa, Eloheimo muistelee yhtä niistä monista hienoista hetkistä, jotka on saanut kokea lehden parissa. toimittajan työ vaatii ja antaa paljon! Koululehden tekeminen antaa toimittajilleen pal jon. Nuoret oppivat sen, millaisia ponnisteluja ju tun ajallaan valmiiksi kirjoittaminen vaatii ja kuin ka paljon kehittyy median tarkkailijana Näillä sanoilla ja näillä eväillä kannustaisin jo kaista vähänkään kirjoittamisesta tai valokuva uksesta kiinnostunutta henkilöä hakeutumaan, esimerkiksi juuri koululehden tai Curlyn, toimituk seen. Lehden teosta oppii paljon ja sen myötä saa uusia, mahtavia ja ikimuistoisia kokemuksia! otsikko ja kuvat kiinnittävät lukijan huomion Otsikko ja kuvat ovat niitä asioita, joihin lukija kiinnittää ensimmäisenä huomionsa kääntäessään uuden sivun lehdestä. Usein kuvia kannattaa kysel lä mahdolliselta haastateltavalta tai henkilöltä, joka on perehtynyt tai kiinnostunut jutussa käsiteltäväs tä aiheesta. Kuvia kannattaa hankkia useampia, jot ta on varaa valita parhaimmat ja kiinnostavimmat kuvat. Otsikon avulla lukija päättää, kiinnostuuko hän lukemaan enemmänkin juttuasi vai hylkääkö sen. Toisinaan otsikoissa toimivat vanhat kliseet, toisi naan huomiota herättävät kysymykset, joskus pelk kä toteava sana tai lause riittää siihen, että lukija jatkaa juttusi lukemista. Koululehden teossa on tär keää huomioida, etteivät kaikkien toimittajien otsi kot ole esimerkiksi kysymyksiä, koska se saa lehden sisällön vaikuttamaan itseään toistavalta. Lopulta toimittaja on saanut työnsä tehtyä, jonka jälkeen juttu siirtyy koululehden taittajalle ja sieltä jutun kokoaminen on monipuolinen prosessi Kirjoittaminen on jokaisen oma projekti, jossa opettaja toimii oppaana. Jutun kokoaminen alkaa materiaalin keräämisellä wwwsivuilta, kirjojois ta, lehdistä ja tutkii niitä kriittisellä silmällä. Ei siis riitä, että painetaan kopioi ja liitä Wikipedian teks tistä. Jutulla täytyy usein olla enemmän kuin yksi lähde ja lisäksi lähteitä tulee kritisoida, vertailla ja pohtia. Haastatteluissa tulee huomioida mm. Haastatte luaika ja paikka, jotka tulee sopia haastateltavien ? Äidinkieli Tällä sivulla kerrotaan koululehden synnystä. Suunnitelkaa luokassa oma lehti. Mitkä asiat pysyvät samana lehdestä toiseen? Millaisia palstoja lehdessä on? Mitä muuta lehdestä löytyy? Oman lehtenne voitte toteuttaa esimerkiksi Koululehtikoneella, joka on osoitteessa http://www.koululehtikone.fi/ CURLY 3/2010 23
• Festarien järjestämistä ympäri vuoden Lähtiessään kaverin kanssa festareille narikkatyöntekijäksi, iina Maula ei osannut aavistaa festareiden järjestämisen olevan jonain päivänä hänen kokopäivätyönsä. Lukion välivuoden jälkeen hän tuumasi, että festareitahan voisi järjestää ihan ammatikseen ja kipinä kulttuurituottajan ammattiin syttyi. Teksti: mira kotamäki ja lilja rintamäki Kuvat: mira kotamäki, lilja rintamäki ja jarno koskinen I ina työskentelee viidettä kertaa Provinssi rockin tuotantotiimissä. Aiemmin hän on toiminut tuottajana ja tuottajan assistenttina, mutta tämä on ensimmäinen kerta juuri artisti tuottajana. Artisteihin erikoistuneen tuottajan töihin kuuluu artistien esiintymisen järjestely. Ensin promoottori hankkii eli buukkaa bändit rockfestivaaleille, ja sen jälkeen järjestelyvastuu siirtyy tuottajalle. Iinan työhön kuuluu kuiten kin paljon muutakin, esimerkiksi huviluvan ja muiden viranomaisten lupien hoitamista. "Tämä kun on pieni yhdistys, ja kun pienellä porukal la ollaan, niin töitäkin on vähän laidasta laitaan", Iina toteaa. Vaikka Iina ei yleensä montaa bändiä ehdi kuuntelemaan, kesän 2010 esiintyjistä hän odot taa ainakin Rammsteinin keikkaa. "Se on käsit tämättömän iso show ja varmasti isoimpia tuo tantoja mitä festivaalihistoriassakaan on tehty", Iina sanoo ja muistuttaa "Tuohan Rammstein Seinäjoelle monta rekallista lavasteita ja pyrotek niikkaa." Iinan mielestä Provinssirockin artistituottajan työssä parasta on se, että ei ole yhtään samanlaista päivää. "Vaikka tämä onkin pitkälti toimistotyö tä, joka päivä tapahtuu jotain uutta ja erilaista. Ja koskaan ei oikein tiedä mitä tulee tapahtumaan. Saattaa nimittäin tulla isojakin yllätyksiä päivän aikana", Iina kertoo. Kurjinta taas hänen mieles tään on tietokoneen ääressä istuminen. Nykyään festivaalien järjestäminen tapahtuu pitkälti tieto koneen ja sähköpostin ääressä. Artistituottajan työ on tällä hetkellä Iinan unelmatyö ja hän ai kookin tehdä samaa työtä jatkossakin. "Tämä on hauskaa hommaa", hän naurahtaa. Iina paljastaa, että seuraavan vuoden Provins sirockin järjestäminen aloitetaan heti edellisten festarien loputtua bändien ja artistien etsimisellä. Katsotaan siis, mitkä bändit ja artistit ovat kier tueella seuraavana kesänä ja aloitetaan kartoit tamaan niitä. Syksyn aikana tehdään isoimpia suunnitelmia ja linjauksia. Keväällä Iina keskittyy enemmän artistituottajan töihin. Festareiden jär jestäminen on siis kokopäiväistä ja ympärivuotis ta työtä. "Mitä lähemmäksi festareita mennään, sitä enemmän ympärivuorokautistakin työtä tämä on", Iina naurahtaa ja kiitää seuraavaan paikkaan. iina paljastaa, että seuraavan vuoden Provinssirockin järjestäminen aloitetaan heti edellisten festarien loputtua bändien ja artistien etsimisellä. 24 C U R LY 3 / 2 010
• Nykyään festivaalien järjestäminen tapahtuu pitkälti tietokoneen ja sähköpostin ääressä. aa pressiäistä kert tareilla Ensimm lassa fes passi kau ta sadetta uilta, ja pae en kad iittänyt että Seinäjo utta ikä ei r t ,m check-in pis essirekkaan festareilla reessä etsiä ä lopulta pr ain kii ikka olimme me kyll S a im Seconds to selemaan. V n alle. Pääs imme mm. 30 , ei edes kat okatelttoje n ru ilju äkkäribaarii turiviin ja k tettavasti b en kanssa e id vali ungimme mu ittajina", t itteli kekse"toim an. PMMP he onds llaan muka alla. i ja 30 Sec a tava Marsin keik en kunniaks kukin omall ti t ensimou and I" ielin häid Y liva n ja Dan tograph of nitelmat tu jä Victoria lauloi "a Pho kesän suun me yksi tytölle. lkeen, kun Jared Leto porukassam Joulun jä to Marsin in itkevälle Po, oli kaveri oraan eturiv aa puheeksi festareille. appaleen su mäistä kert stä kesällä -k ä umivinsrusteilla. K nitelma - pä ksemme Pro tärkeä suun i kunnon va n aan kohtee ä intä lvis am esiintyjiltä ästäkin se en tyylikkä dyimme ott t festareid uluiltaan ja rukalla pää ateisesta sä e S ata oliva hyvin, simm sadetakki ka sopi aik kautta pää rovinssissa sirockin, jo n ja toimivat P me. Curlyn saappaat ja t äm ka se mmastuksia eidän kesä . Järjestely eihin, vaik toivatkin ku parhaiten m n ckin kuliss pukeutumista juoiro lopu imet mitään omia an Provinss at turvato a sen viikon kurkistama uistelemass anut tuoda evaikka tark sa äm oiltiin rjoit ja vesi tarj kin nyt täss n alueelle ei järkevää ki takia istun oitusjuomat murheita: ku ada jotain sa masti, virv , ja yritän n kohtuutto ikki kojujen tapahtumia aksaa aiva tavia, ja ka nm n takia ti vedestäki naan. Tämä tuksi. ukeja muka laseista, pi ih0 vim teivät noin 62 00 ut isoja muo an hyvä, et kulmasta ih ellei kantan areilla kävi le, puoliinul näkö aikana fest ä kesäkuun i ainakin m n opiskelija Viikonlopun t alkaa viel oli varmaa sitettäväks oa, rt kä nee in kyllä ke kilta. n iso luku t olleet ehti mistä. Liia kin. Sen vo ilta nestehu li kesänheltee a sitten päällä olin Esiintyjiä o tiinhän turh an eri! ästyt Ensi vuonn vaikka paik nnon ihmism välissä. Sä aan mahtava. ku m1n Provinsoli paljon, reissu oli niin ja Sta n juhlasta, että ihmisiä Kaikkinensa a Rammstei ltä Ihmiste maä Chisusta ain vaa moneen Terveisiä tä PMMP:stä ja yi kuunnelta a. uudestaan! tuttavuuksi elmasta löyt ohj oli uusia asti, joten sirockista! esiintyjistä aviksi taItselleni osa vin kiinnost kuun. uivat hy a Kotamäki Castlesin ä osoittaut mäki ja Mir en Crystal Monet niist Lilja Rinta ista kanadalais lo simerkiksi lkkuvista va pauksiksi. E llä elemään vi lmät sirist , jota en ky si iikista keikka sai vasuvasta mus a imaan kirk yleisön maht ja korvat so jät ottivat aa. Esiinty ott osannut od CURLY 3/2010 25
• medialeiri 2010! Mitä: Missä: Milloin: Kuka järjestää: Kauanko järjeste tty: Muuta: Valokuvausta, vide okuvausta, leiripä iväkirjan kirjoittam leikkimistä, hauska ista, npitoa iltanuotiolla , uimista, saunom melontaa, leiriä ko ista, skevien nettisivuje n päivittämistä ja kesästä nauttimista . Palajärven leirikesk uksessa Kirkkonum men Veikkolassa Keskiviikosta 30.6 .10 sunnuntaihin 4. 7.2010 Vantaan kaupungi n nuorisopalvelut yhteistyössä Curly Kolme vuotta Pala ry:n kanssa järvellä Apulaisleiripäällikk ö Anna on ollut aika isempina vuosina mutta nyt hän on ap leiripäällikkönä, ulaisena, koska ha lusi osallistua med muuhun hauskaan ian tekemiseen ja . Tämän leirin pääl likkö oli Marika. Teksti:jarkko toivanen Kuvat:Kuvat:ihaniemi Teksti: Jarkko Toivanen juho Juho Ihaniemi edialeirin ohjaajista Peppi ja Mika ohjaavat videopajaa, jossa kuvataan lyhytvideoita. Tällä kertaa ideoidaan Curly-lehden eri käyttömahdollisuuksia pilke silmäkulmassa. He ovat yhtä mieltä siitä, että on kova kiire, mutta tiimi on hyvä. Kaikilla on kivaa ja hommat etenee. Peppi, jolla on kulttuurituottajan koulutus, ja joka työskentelee Curly ry:n päätoimittajana, on toista kertaa medialeirillä, mutta Mika ensimmäistä. Mikalla on medianomin koulutus ja hän päätyi leirille samassa pesäpallojoukkueessa olevan Pepin etsiessä pätevää ohjaajaa medialeirille. Joona johtaa valokuvauspajaa. Siellä otetaan kaikenlaisia kuvia ja lopuksi jokainen tekee oman digitaalisen portfolion. Joona on harrastanut valokuvaamista yhdeksänvuotiaasta lähtien ja omistaa paljon ammattimaista välineistöä, vaikka yksinkertaisemmillakin laitteilla pärjäisi. Joona on myös opiskellut valokuvaamista. Kokeillessani medialeirilla valokuvausta huomasin, että kuvaamisessa on haastetta. Sosiaalisen median pajaa ohjaa Kari. Siellä kirjoitellaan blogeja, lehtijuttuja, päivitetään Twitteriä ja otetaan valokuvia. Pajassa on tehty paljon minulle uusia asioita. Kari on kouluttautunut graafiseksi suunnittelijaksi ja työskennellyt Annan kanssa pitkään. Näin Kari ajautui leirille. Kokkimme Henkka on laittanut ruokaa ylä-asteelta lähtien. Hän opiskelee Roihuvuoressa ja päätyi leirille leiripäällikkö Marikan pyynnöstä. Henkka on melkein leikannut sormensa poikki ja sanoo, ettei kokin työ ole sitä, miltä näyttää. Ylen mediabussi vieraili 2.7.2010, jolloin kävimme läpi kaikki uutisen tekovaiheet. Jokainen halukas pääsi esittämään, kuvaamaan ja editoimaan. Ylen väki oli mukavaa ja kaikilla oli hauskaa. Tuotokset pääsivät nettiin ja parhaat toivottavasti myös telkkariin. Mielestäni leiri oli mahtava. Aurinko on paistanut joka päivä, eikä ole satanut yhtään. Pienestä kiireestä huolimatta on ollut mukava kirjoitella tätä juttua ja etsiä siihen tietoa. Ensi keväänä löydät jälleen tietoa medialeiristä Curlyn nettisivuilta, www.curly.fi. Jos haluat vielä päästä tunnelmoimaan kesän 2010 tunnelmia, käy osoitteessa www.curly.fi/nuorille/mediatoiminta/medialeirit.html M 26 C U R LY 3 / 2 010
• Viime maaliskuussa ilmestyneeseen Curlyyn kirjoitin siitä, mistä kesätöitä voi ja kannattaa hakea. Silloin olin sitä mieltä, ettei työnhaku internetin välityksellä ole kaikkein tehokkainta. Kuitenkin monien soittojen, sähköpostien ja netin valmiiden hakemusten täyttämisen jälkeen työni tuli, minkäpä muun, kuin netissä täytetyn hakemuksen perusteella. kahdeksasta­neljään -eläMää KesKellä KesäN HelTeiTä Teksi: lilja rintamäki Kuva: eveliina laakso O ma kokemukseni osoittaa, että aina kannattaa yrittää, ja mitään tilaisuutta ei kannata jättää käyttämättä. Työsuhteeni päivit täistavarakaupassa kesti huimat kaksi viikkoa. Vaikka palkkani oli aika huo no, enkä omasta mielestäni oppinut mitään sen ihmeempää, on minulla nyt jotain työkokemusta ja työtodistus näy tettävänä. Työpäiväni alkoi kahdeksalta aamul la ja puoli seitsemän herätys keskellä kesälomaa tuntui aluksi aivan mah dottomalta. Aamuherätyksiin ja seitse män tunnin työpäiviin tottui yllättävän nopeasti, ja ennen kuin huomasin, oli kaksi työntäyteistä viikkoa ohi. Työ tehtäviini kuului hyllyjen täyttämistä ja järjestelemistä. Se ei ollut kovin mo nimutkaista, mutta aluksi aikaa kului esimerkiksi eri tuotteiden paikkojen löytämiseen. Etenkin asiakkaiden ky symyksiin vastaaminen oli vaikeaa, eikä tilannetta helpottanut, jos asiakas puhui pelkkää venäjää. Kaikista tilanteista kuitenkin selviää, ja onneksi kiireistäkin päivää helpotti vat ruoka ja kahvitauot. Silloin oli se hetki päivästä, kun ehti hieman sosia lisoitua. Kahden viikon jälkeen en voi sanoa päässeeni sisään työyhteisöön, mutta silti koin oloni työpaikalla mu kavaksi ja tervetulleeksi. Vaikka työ paikallani ei ollut muita kesätyöläisiä, onnekseni työntekijöihin kuului myös muita nuoria, joihin ehdin tutustua. Työni kaupassa ei ollut lähelläkään unelmatyötäni, mutta voisin hyvinkin työskennellä siellä taas ensi kesänä. Kesätyöksi tai työksi koulun ohella, kaupassa työskentely sopii oman ko kemukseni mukaan todella hyvin. Työ tehdään työaikana, ja kun vuoro lop puu, voi asiat jättää taakseen. Toisin kuin koulussa, josta tulee aina jotakin ylimääräistä tehtävää. Työkokemuksen lisäksi sain työstä tietysti palkkaa. Vaikka palkka oli pie ni, se oli kuitenkin aika huomattava lisä opiskelijan budjettiin, joka muuten koostuu lähinnä vanhemmilta saaduis ta kuukausi ja lahjarahoista. Sain han kittua rahoilla jotain oikeasti hyödyllis tä, ainakin omasta mielestäni. Hankin nimittäin uudet oikean vahvuiset linssit mummoni vanhoihin 60luvun silmä lasikehyksiin. Ne pölyttyivät kaapissani melkein puolivuotta, ennen kuin sain rahoituksen järjestettyä. Palkkarahoil la kannattaa hankkia jotain isompaa, minkä muistaa jälkeenpäin, sillä muu ten rahat kuluvat huomaamattasi. 6.30 herätys keskellä kesälomaa tuntui aluksi aivan mahdottomalta. aamuherätyksiin ja 7 tunnin työpäiviin tottui yllättävän nopeasti. ? Opinto-ohjaus Tältä sivulla on artikkeli kesätyöstä kaupassa. Lue juttu, ja käy lukemassa kesätyöstä myös Curlyn numeroista #47 ja #48 (löydät ne osoitteesta www.curly.fi). Kirjoita itsel-lesi hyvä työhakemus lukemiesi juttujen perusteella ja muista, että haku kesätyöpaikkoihin käynnistyy jo joulu-tammikuussa! CURLY 3/2010 27
• oa jatk stä lise edel rosta! e num suosittu, ihana, mahtava - ja tyhmä Tapahtunut aiemmin: Lisa on toivottoman ihastunut komeaan Camerooniin. Niin ihastunut, että koulukin alkaa jo kärsiä. Eräänä iltapäivänä Lisa viettää aikaa tietokoneella, kun Cameron pyytää häntä elokuviin kanssansa... ? Kuvaamataito Tutki lehden kuvitusta. Millaisia kuvia ja piirustuksia löydät? Onko lehdessä joku kuva, joka puhuttelee sinua erityisen paljon? Miksi? Mieti myös, miten kuva sopii juttuunsa. Valitse tämän jälkeen juttu, jonka haluaisit kuvittaa uudelleen. Millainen kuvituksesta tulisi? Piirrä, valokuvaa, maalaa tai toteuta kuvitus haluamallasi tavalla. Vertailkaa. ello soi koulun alkamisen merkiksi. Ca meron käveli rauhallisesti hymyillen Lisaa kohti ja Lisan sydän heitti kiepin takape rin. Järki hyppäsi sillalta ja näkökyky sumeni. Pos kia alkoi kuumottaa. Lisa tiesi Cameronin tulevan hänelle puhumaan, ja hänen pitäisi saada sanoja suustaan. Niiden järjesteleminen tosin tuntui ylivoi maiselta. Hei, Lisa. Teksti: erika tihula Kuva: veera kontiokari K Hhei. Katsoin eilen tietokoneelta vielä sen elokuvan näytöksiä. Yksi alkaisi seitsemältä, kävisikö se? Jjoo, mainiosti vallan. Joo... Tunti alkaa, pitää mennä. Nähdään illalla vaikka siellä teatterin edessä, kymmentä vaille. Mutta kun ne liput pitää lunastaa aiemmin. Ei hätää, minä hoidan ne. Oi, okei, noh... nähdään. 28 C U R LY 3 / 2 010
• Samoin. Lisa jäi paikalleen huojumaan. Posket kuumotti vat vieläkin uhkaavasti, ja Rusina tuli hoputtamaan häntä luokkaan. Nyt oli vielä vaikeampaa keskittyä opetukseen, mutta Lisa ei halunnut tuottaa petty mystä Cellille. Herran jestas, kulta, sinähän olet tulessa! Ei, en ole. Minun on pakko päästä ulos. En voi päästää sinua kuumeisena, tauti voi pa hentua. Sinun on pakko! Ei, Lisa. Lisan elämä tuntui murenevan palasiksi hänen silmiensä edessä. Hän näki mielessään Cameronin odottavan häntä teatterin edessä kukkapuska käsis sään, sateenvarjo toisessa. Satoi kaatamalla ja metal linen katto rymisi sen tahdissa. Oli selvästi lain vas taista jättää tytär kotiin mätänemään, kun unelmien kundi odotti juuri häntä. Epäreilua! Nyt puhelin käteen ja eläinsuojeluvirastoon ilmianto. Lisa meni suutuksissaan Robin irvistävän katseen alaisena huoneeseensa. Ovi paukahti kiinni voimal la ja kylmä nahkasohva kutsui häntä. Lisa istui soh valle rakas lemmikki sylissään. Papukaija oli ollut Lisalla niin kauan, kuin hän muisti. Ihan pienestä asti. Sen nimi oli Bean, ehkä Mr.Beanin tai puvun mukaan. Cell oli sen kastanut. Bean oli kohtalaisen iso. Sillä oli jo ikää, eikä se ollut kovinkaan hyper aktiivinen enää. Lisa vihelsi tälle sävelmän ja se toisti. Palkkioksi se sai aina eläinkaupasta ostettuja herkkunappeja. Cell oli lähtenyt tunnille, Mark oli töissä ja Lisa taas lapsenvahtina. Mainiota! Oveen koputettiin ja Lisa kiiti alas. Varmaan Katy. rakas, rakas Katy. Hei, sairastaja. Cameron seisoi märkänä ulkona, kukkapuska kä dessään. Olen niin pahoillani, äitini ei päästänyt kuu meen takia. Ei se mitään. Kävin lainaamassa elokuvan, jos katottaisiin sen sijaan täällä joku. Mainiota. Olen tosin lapsenvahtina... Eiköhän olisi jo kohta nukkumaanmenoaika. Oi, olet aivan oikeassa. Rob nyt nukkumaan! No en mene! Nyt menet tai kerron Cellille! Okei! Näin. Talo tyhjänä, tule sisälle. Cameronin komea olemus astui sisälle ja Lisa sai vakuuttaa itselleen monia kertoja, ettei se ollut unta. Cameron laittoi takin naulaan ja seurasi Lisaa olo huoneeseen. Lisa laittoi nauhan pyörimään Came ronin selittäessä samalla sen juonta. Se oli kuulem ma joku komedia ja siinä oli kuuluisia näyttelijöitä. Aivan sama. Lisa istui Cameronin viereen sohvalle ja tunsi itsensä hermostuneeksi. Oliko hiukset hy vin? Entä miltä hän näytti? Apua. Cameron katsoi Lisaa ja Lisa vastasi katseeseen. Yhtäkkiä Camero nin kasvot lähenivät,ja Lisa valahti punaiseksi. Ca meron painautui Lisaa vasten ja kietoi kätensä Lisan ympärille. Lisa siirsi kätensä Cameronin niskalle ja toivoi, ettei hetki katoaisi. Lisa? Niin, äiti? Rob kertoi, että eilen illalla joku poika oli tullut tänne. Se viheliäinen hirviö. Joo, siis ei mitään tapahtunut, se oli vain kaveri. Njaa... Uskon sinua, vaikka ei kai pitäisi. Huh. Lisa oli juuri päässyt pälkähästä. Rob ei to sin tulisi pääsemään näin helpolla. Lisa käveli kou lulle ja liittyi likkaporukkaan. Ette ikinä usko mitä eilen tapahtui! No? Tytöt sanoivat yhtäaikaa. Eilen minun piti mennä ulos Cameronin kans sa, mutta minulle tuli illalla hiukan kuumetta ja äiti käski pysyä kotona. Kun olin jo menettämässä toi voa, Cameron tuli meille! Kukkakimpun kanssa! Se oli niin romanttista! Siis Cameronin kanssa? Katy tarkisti epäluuloisena. Niin. Vehtailetko sinä minun poikaystävän kanssa? Siis mitä? Niin, kuulit kyllä! Oletko sinä todellakin niin kateellinen minulle? Siis en... en minä tiennyt, Cameron alkoi vaan jutella minulle netissä vähän aika sitten. Kauan olet oikein ollut sen kanssa? Ainakin kuukauden! Lisan mittarit poksahtivat pään sisällä. Viha Ca meronia kohtaan oli suunnaton, ja Katy ei luottanut Lisaan enää ollenkaan. Ihan oikeasti, en minä tiennyt. En enää ikinä mene hänen kanssaan ulos. Joo, ihan varmaan, niin. Tytöt katosivat yhtenä omahyväisenä ryhmänä luokasta ulos. Onkos sinulla jonkin ongelmakin vatkottava? Ei, Ru... rouva Smith, ei ollenkaan. No hyvä. Eikös seuraava tunti alakin jo? Olet oikeassa, nähdään torstaina. Tovstaina. Lisa raahautui vaitonaisena luokasta toiseen ja jätti ruuan välistä. Hän ei todellakaan halunnut olla muiden ihmisten kanssa tekemisissä nyt. Kotona Rob odotti television äärellä. Lisa kyseli hänen päi västään, ja Rob vastaili varovasti. Hän odotti selväs ti tuomiota kantelusta. Lisaa ei huvittanut haastaa riitaa enää. Beanrakas jaksoi jutella hänelle kyllä. Sen kanssa ei voinut riidellä. Bean oli todellakin ainutlaatuinen lintu ja Lisan lohtu. Lopulta herkut loppuivat ja palkallinen lintujukeboksi hiljeni nuk kumaan Lisan seurana. Seuraavana aamuna Lisa käveli koululle vastoin tahtoaan. Jokainen askelma painoi tonnin, ja reppu roikkui perässä vaivalloisesti, kuin se olisi eläkkeen tarpeessa. Katy, muut tytöt vanavedessä, tulivat hä nen luokseen. Lisa puri huultaan puhki ja kuvitteli katseensa porautuvan heidän sisäänsä ja polttavan kaiken, mitä oli jäljellä. Olen niin pahoillani, Lisa. Miten nyt näin täydellinen suunnanvaihto? Eilen illalla Cameron tuli meille ja hänen olles saan vessassa, hänen puhelin alkoi soimaan. Menin tietysti katsomaan kuka se oli... Katy nielaisi ja yritti kerätä voimiaan. Lisaa alkoi säälittää. Se oli meidän luokkalainen Allison. Nimen pe rässä oli sydän. Voi, hirveää. Totta. Heitin Cameronin oitis ikkunasta ulos. Ihan tosi? No, en kirjaimellisesti. Katy hymyili varovasti ja Lisa halasi tätä. Koulun takapihalla on kuulemma biojätesäiliö... Lisa! Tai... miksikäs ei... Katyn hymy levisi korviin. Kotimatka ei tuntunut lainkaan niin pitkältä kuin menomatka. Kotona Rob odotti keittiössä leipiään jälleen kerran. Se kakara söi ainakin puolet päivästään. Lisa otti Robin syliin sä ja kertoi tarinan tyhmästä tytöstä nimeltä Lola mahtava peitenimi ja vielä tyhmemmästä pojasta nimeltä Cameron. CURLY 3/2010 29
• Curly-Sivu hallituksen ääni Elämää vuorovaikutteisessa informaatiovirrassa. toiminnanjohtajan terveiset uuluin vielä jokin aika sitten niihin ihmisiin, jotka hokivat mantran tavoin: "En koskaan lii ty Facebookiin, en koskaan liity Facebookiin...". Facebook tuntui turhalta, pinnalliselta ja jopa hieman pelottavalta villitykseltä, joka ei kiehtonut minua pät kän vertaa. Vähitellen huomasin, että En koskaan liity Faceboo kiin ­joukkio alkoi hiljalleen harventua ympärilläni. Ystäväni toinen toisensa jälkeen kertoivat liittyneensä tähän internetin salaseuraan. Osa kertoi asiasta reip paasti ja osa hieman vaivaantuneen oloisina, koska he olivat sittenkin "langenneet". Havaitsin, että nyt he tiesivät toistensa kuulumisista entistä enemmän ja nopeammin. Facebookin välityksellä läheteltiin myös kuvia ja hauskoja linkkejä. Aloin tuntea itseni ulko puoliseksi. Jo työni takia taisteluni Facebookiin liittymistä vastaan oli lopetettava. Niinpä erään sosiaalista mediaa käsit televän seminaarin jälkeen päätin rohkeasti kohdata omat ennakkoluuloni ja astua epämukavuusalueelle ni. Sain asiantuntevaa ja loistavaa opastusta päätoimit tajaltamme Pepiltä, joka oli jo tottunut liikkumaan Fa cebookin ihmeellisessä maailmassa kuin kala vedessä. Nyt olin siis ottanut ratkaisevan askeleen, eikä paluuta enää ollut. Löysin Facebookista vanhoja ystäviäni ja työkavereitani. Ilahduin suunnattomasti kaveripyyn nöistä, joita sain ihmisiltä, joista en ollut kuullut, saati nähnyt vuosikausiin. Facebookin avulla olen pystynyt myös seuraamaan ystäväni seikkailuja Meksikossa. Eilen sain yllättäen puhelinsoiton yhdeltä En koskaan liity Facebookiin ­klaanin edustajalta, joka kyseli MINULTA ohjeita Facebookin käyttämiseen. Tunsin suurta ylpeyttä voidessani opastaa häntä. En siis enää koskaan hoe mantraa En koskaan... Iloa yhteydenpitoon! meitä valvotaan. eistä kaikista kerätään tietoja kymmeniin erilaisiin rekistereihin. On väestötietorekisteri, osoiterekisterit, kirkonkirjat, asukasluettelot, oppilaitosten, terveyskeskusten, hammaslääkäreiden, ajokortti- ja herra ties mitkä rekisterit. Kadulla kulkiessa valvontakamerat tallentavat, minne mennään, kännykän GPS-laitteella seurataan liikkumista, kauppojen plussakortit rekisteröivät kulutustottumukset. Tänä päivänä rekisterit ovat digitaalisina tietokoneiden muistissa. Tietokoneet on kytketty verkkoihin. Tietokonerikollisuus on maailmanlaajuista. Tieto on kallisarvoista ja sitä myydään ja ostetaan. Osoitteistoja ja kulutusprofiileja käytetään esimerkiksi mainonnan kohdentamiseen ja suoramarkkinointiin. Tietoturvariskit lisääntyvät rekistereiden lisääntyessä. Mitä enemmän tietoja meistä tallennetaan, sitä suuremmiksi riskit kasvavat. Ei ole pitkä aika siitä, kun lehtiin vuoti salainen tieto, miten keskusrikospoliisi on saamassa valmiiksi tutkinnan varmennepalvelujen tietovuodosta. Uhka Isoveli valvoo -yhteiskunnasta kasvaa. Mieti siis kahteen kertaan, kun otat jonkun etukortin tai liityt uudelle sivustolle netissä. Se ei sittenkään ole sinulle ilmainen, etkä koskaan voi olla varma, mihin tiedot päätyvät. Rekistereiden kanssa pitää olla tarkkana! kaija-leena sinkko Curly ry:n perustajajäsen ja hallituksen jäsen. M K mikä Curly on? Curly Tarjoaa ToiMiNTaa NuorilTa Nuorille - siis myös sinulle! an muka tule aan! nt toimi Y li kymmeneen toimintavuoteen on mahtunut monenlaista: Curly-lehtiä on julkaistu jo lähes viisikymmentä, erilaisia lyhytelokuvia ja tapahtumataltiointeja on vuosittain tehty useampia, ja alkuvuosina tehtiin myös omia radio-ohjelmia. Joka vuosi mukaan on tullut uusia, mahtavia nuoria, joista monet ovat löytäneet tiensä media- tai taidealalle myöhemmin. Näkyvimpinä esimerkkeinä heistä ovat Curly-toiminnassa alkuaikoina mukana olleet Jani Toivola ja näyttelijä Sanna-June Hyde. Curly ry järjestää nuorille mediaan liittyvää harrastustoimintaa, mm. viikoittain kokoontuvia mediakerhoja, viikonloppukursseja ja leirejä. Curlyn toiminnassa nuoret tekevät Curly-lehteä, lyhytelokuvia ja muita mediaprojekteja. Lisäksi Curlyn toiminnassa harjoitellaan mediataitoja, kuten esimerkiksi valokuvaamista, internetin käyttöä ja elokuvanäyttelemistä. Toiminnan vetäjinä työskentelee nuorisotyön ja media-alan ammattilaisia. miten pääset tähän valiojoukkoon? Tänäkin vuonna joukkoomme mahtuu uusia yli 13-vuotiaita kirjoittamisesta ja kuvaamisesta kiinnostuneita nuoria. Jos olet pääkaupunkiseudulta, olet tervetullut tiistai-iltaisin kokoontuvaan lehtiryhmään Oulunkylään tai mediaryhmän toimintaan. Jos taas pidät majaasi kauempana Helsingistä, pidetään yhteyttä sähköpostilla tai Facebookin kautta! Harjoitus on ainoa asia, joka tekee mestarin. Nyt siis pöytälaatikosta tekstit esiin ja kohti Curly-lehteä. Lisätietoa saat päätoimittajalta peppi.tervo@curly.fi ja nettisivuiltamme www.curly.fi ira kinnunen, toiminnanjohtaja ira.kinnunen@curly.fi Ps. Curly on ilmaisjakelulehti, joten kirjoituspalkkiosi maksamme siis hyvänä mielenä ja julkaistuina teksteinä. 30 C U R LY 3 / 2 010
• Curly-lehdellä on pitkä historia; jo yli 13-vuotta. Sen kunniaksi julkaisemme pätkiä ensimmäisestä Curlylehdestä sekä muutamia valokuvia vuosien varrelta. poiMiNToja iHaN eNsiMMäisesTä CurlysTä 1/97 i lehtineen ja Curly-projekt n Fix ovat ree elokuva The G än liikkeelle stä nuorista itse aehtoistoiminpa lähtenyttä va a puheenvuoro, om taa, nuorten idaan tehdä ä kaikkea vo mit edistämisekveen elämän ter pii. Yhdessä Tekemällä op män aikaa si. a enem tekemällä sa kuin yksin. "En ole tavannut ketään ak tiivikäyttäjää, joka ei valehtelisi ja pe ttäisi ketä ? tahansa. Lapsesta, jota hoiva simme ja Mediakasvatus, mediakannoimme sylissämme, tulee peto, joka lukutaito ja mediakriittisyys syö meitä häikäilemättömäs ti. Hän puree Olet ehkä kuullut puhuttavan lehden lukikättä, jonka ojennamme hä nen avukjasuhteesta, eli siitä, miten lehti puhuttelee seen", Ritva Santavuori, en tinen huumelukijaansa. Nyt kun olet lukenut lehden, voit syyttäjä kertoo. miettiä, kuinka monessa kohdassa lehden juttu tai artikkeli oli kohdistettu suoraan sinulle? Jäikö juttu paremmin mieleesi? Mieti omia lukijasuhteitasi ja tehkää luokassa taululle yhteinen vertailu siitä, minkä lehtien kohderyhmään tunnutte kuuluvanne. Kuinka moni lukee samoja lehtiä? Viina on viisasten juom a. Ei tippa tapa... Viinasta on kansallisessa sananlas kukokoelmassa monta määr itelmää ja kaskua. Vaikka alkoholia on naukkailtu ihmiskunnan historian al kuhämäristä asti, alkoholi on yhä edelleen meille suom alaisille kielletty hedelm ä. Selaa Curly- lehteä. Löydät eri sivuilta mainoksia. Millaisia ne ovat? Miksi ne sopivat tähän lehteen? Millaisia mainoksia kaipaisit lisää? Miten ilmoituksen koko vaikuttaa suhtautumiseesi mainokseen? den kehittää moka on saanut mahdollisuu Nuori, jo tä pitäen ja joka ti luovuuttaan jo pienes nipuolises sekä oikeaa että t käyttämään aivojensa on oppinu hyvää pääomaa. puolta, on kansakunnalle vasenta CURLY 3/2010 31
• 32 C U R LY 3 / 2 010