• CURLY 3/2011 | #53 | 23.9.2011 | 15. Vuosikerta ISSN 1455-2574 | www.curly.fi NuorteN lehti Nuorille pIenetkIn teot ovat vaikuttamista Itä-Suomen kotIkaupungIt syleilyssämme kIrjoIta, kuvIta ja toImIta ­ tunne vastuusi ja oikeutesi a eLmansUn mU kUtsU tti? a amma opettaja öj kätiL vat! keRto mediassa! ota ja oSaa CURLY 3/2011 1
• SiSällySluettelo 23.9.2011 15. vuosikerta ISSN 1455-2574 18 2 3 4 Sisällysluettelo Pääkirjoitus Silppuri Aloitekanava.fi, mistä ikärajat tulevat elokuville ja paljon muuta. Curly-ristikko GAMe oVeR alle 18-vuotiailta Kotikaupunkini Mikkeli Kotikaupunkini taipalsaari ­ paratiisi maan päällä Riivatun mainokset äiti, jutellaanko seksistä? oikeus ja kohtuus ­ toimittajan oma ratkaisu Curlyn kirjoittajakoulu Näin kirjoitat lehtijutun Curlyyn Kuva kertoo enemmän kuin kirjain Millainen maksukortti sopii nuorelle? Miten juuri SiNä voit vaikuttaa? 22 24 26 28 29 30 33 34 6 7 8 10 11 12 14 16 18 20 21 "Hei äiti ja iskä, tiedättekö mikä musta tulee isona? Musta tulee opettaja", sanoin 6-vuotiaana vanhemmilleni. Nyt tuosta on kulunut 11 vuotta ja olen edelleen vakaasti sitä mieltä, että minusta tulee luokanopettaja. nuorten lehti nuorille Ilmaisjakelulehti Painosmäärä 25 000 Tätä numeroa jaetaan suorapostituksena lehden tilaajille, nuorisotaloille ja Helsingin kaupungin kirjastoihin. Lisäksi lehteä jaetaan Aikakauslehtipäivässä kouluihin ympäri Suomea. Lehti on luettavissa sähköisesti osoitteessa www.curly.fi ja lehtiluukku.com Curly- lehti on Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ja Mediakasvatusseura ry:n jäsen. Päätoimittaja: Peppi Tervo 041 533 6541 peppi.tervo@curly.fi Curlyn Peppi (Facebook) tätä lehteä ovat olleet tekemässä: Elina Anttila Eeva Berg Densu Bilic Susanna Halinen Liisa Heikinheimo Mari Hirvi Linda Holopainen Viivi Hyyryläinen Jenni Häyhä Reetta Inkeroinen Sonja Kaartinen Minna Kiviranta Mira Kotamäki Merja-Maaria Oinas Vilma Pasanen Mia Parpala Maarit Pietinen Petteri Pietinen Janne Riikonen Maiju Tanskanen Jani Toivola Sofia Tvaltvadze Roosa Vieruaho Emma Vormisto Katariina Välimäki erityiskiitokset: Maija Puska / Aikakausmedia Touko Aalto / Eduskunta yEsbox ja Medianpyörteissä 2011 ­ osallistujat Hanna Nurmiranta / Omnia lehden ulkoasu: Topias Rajajärvi kannen kuva: Curly Media/ Peppi Tervo Kuva on otettu Curly ry:n ja Espoon nuorisopalveluiden järjestämällä Mediakurssilla kesällä 2011. toimituksen osoite: Larin Kyöstin tie 7 00650 Helsinki toiminnanjohtaja: Ira Kinnunen 041 533 6542 ira.kinnunen@curly.fi Puheenjohtaja: Jorma Pilke puh. 0400 492 241 PainoPaikka: Sanomapaino Oy, Vantaa 2011 www.sanomapaino.fi Curly Media ei vastaa kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä, eikä palauttamisesta, ellei erikseen toisin sovita. Kaikki Curly Mediaan tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää ja julkaista uudelleen toteutus- ja jakelutavasta riippumatta. Tähän lehteen juttuja ovat kirjoittaneet ja toteuttaneet nuoret mm. Ylöjärveltä, Helsingistä, Vantaalta, Taipalsaarelta, Mikkelistä, Turusta, Espoosta ja Klaukkalasta. 30 leijonapoika "Mä oon online ­ ootsäki?" Afrikan auringon alla Klassikkokirja Häräntappoase nykynuoren arvostelussa inspiraatiosta unelma-ammattini: luokanopettaja unelma-ammattini: kätilö Curly-sivut Toiminnanjohtajan terveiset, Hallituksen ääni, Curly-info "Pila sosiaalisessa mediassa ei ole mikään kavereiden kanssa kotona heitetty vitsi." Haastattelussa Georg Henrik Wrede. Mitä mieltä olit uusimmasta Curlystä? Lähetä palautetta curly@curly.fi. Jos muutat, lähetäthän uuden osoitteesi sähköpostilla tai tekstiviestitse, sillä emme saa osoitteenmuutoksia Väestörekisterikeskuksesta. Mikkeli Lehdessä on erilaisia tehtäviä, jotka tunnistat tästä merkistä ( ? ). Voit tehdä tehtäviä yksin, parin kanssa tai ryhmässä kotona, koulussa, nuorisotilalla tai vaikka bussissa! 2 C U R LY 3 / 2011 Ylöjärvi Taipalsaari Turku Klaukkala Vantaa Espoo Helsinki
• PääKiRjoituS hienot sanat O len huomannut ajoittain puhuvani aivan eri kieltä eri ihmisten kanssa. Huomaan viljeleväni sanoja osallisuus, vaikuttaminen ja yleishyödyllisyys siellä täällä, vaikka oikeasti voisin sanoa vain, että on tärkeää, että kaikkien ääni kuuluu ja että yhdistyksestämme pitäisi olla iloa kaikille. Heräsin tähän kaikkeen, kun keskustelin lehtiryhmäläisten kanssa tämän lehden teemoista; osallisuudesta ja vaikuttamisesta. Vaikuttamisesta tuli nuorille ensimmäisenä mieleen esimerkiksi ensitapaaminen tai iskulause, osallisuudelle pyöriteltiin jo silmiä pidempään. Osallisuus ja vaikuttaminen ovat muodissa nuorisopolitiikan kentällä, nuorten ääni halutaan nostaa esiin. Sen työn parissa Curly-lehti on tehnyt töitä jo lähes 15 vuotta! Vähemmän naamatusten toimittajien kanssa keskustelimmekin sitten internetin käytöstä (s. 24). Kokeilimme sellaista juttua, jota oli kirjoittamassa 8 (!) nuorta eri puolilta Suomea. Vastaukset kyllä olivat hyvin samankaltaisia: netissä hengaillaan ja katsellaan videoita, olipa sitten kotoisin idästä tai lännestä ja menossa ylä-asteelle tai kirjoittamassa ylioppilaskirjoituksia. Samankaltaisia monen kirjoittajan juttuja tehdään varmasti myös jatkossa Curlyn uudistuneiden nettisivujen kautta. Jos haluat ehdottaa omaa aihettasi seuraavaksi "massatoimittajien jutuksi", ota yhteyttä nettisivujen kautta tai perinteisemmin sähköpostilla. Myös Curlyn Peppi Facebookissa lupaa kuulla toiveesi! Jännä sana on myös ikä. Kolmeen kirjaimeen saadaan tiivistettyä paljon tietoa kulttuurista, osaamisesta, taidoista, asenteista... mistä tahansa! Oletpa sitten nuori tai vanha henkisesti, fyysinen ikäsi voi olla mitä tahansa. Siksi olemmekin pyrkineet tässä lehdessä esittelemään entistä useammin toimittajiemme iät. terveisin päätoimittajanne Peppi, 25 vuotta. MiKä CurlY? Curly-lehteä julkaisee valtakunnallinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly ry tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa median keinoin. Samalla yhdistys edistää nuorten kulttuuria ja kannattaa terveitä elämäntapoja. Curly ry järjestää nuorille mediaan liittyvää harrastustoimintaa, mm. viikoittain kokoontuvia mediakerhoja, viikonloppukursseja ja leirejä. Curlyn toiminnassa nuoret pääsevät tekemään Curly-lehteä, lyhytelokuvia ja muita mediaprojekteja. Samalla he oppivat monipuolisia mediataitoja, esimerkiksi valokuvaamista, internetin käyttöä ja elokuvanäyttelemistä. Toiminnan vetäjinä työskentelee nuorisotyön ja viestinnän ammattilaisia. Lisätietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta löytyy internetistä osoitteesta: www.curly.fi. Ps. Kuulisimme mielellämme entistä useammin palautetta Curly-lehdestä. Auta meitä siis kehittymään ja avaa sanainen arkkusi! ? Katso kannen kuvaa. Valitse yksi kuvassa oleva henkilö ja keksi hänelle kuvan perusteella henkilöllisyys. Kuka hän on, mitä hän harrastaa, mistä hän on tulossa ja miksi hän on kuvassa? Mieti, mitä kuva kertoo ihmisestä. Mitä se jättää kertomatta? Kyllä se taitaa olla henkinen ikä, joka lopulta ratkaisee... TILAA ILMAINEN CURLY-LEHTI Kyllä kiitos, haluan saada Curly-lehdet veloituksetta suoraan kotiin. Kirjepostimerkki Curly on 3­4 x vuodessa ilmestyvä nuorten tekemä lehti nuorille. Tutustu ja ihastu! Curly ry Larin Kyöstin tie 7 00650 Helsinki Sukunimi Lähiosoite Postinumero Syntymävuosi Etunimi Postitoimipaikka Yhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin. Tarjous koskee Suomea. Aiemmat tilaukset yhä voimassa. Curlyn voi tilata ilmaiseksi myös netistä osoitteesta: www.Curly.fi CURLY 3/2011 3
• silPPuri teksti ja kuvat: Curly media Samu Herttuainen (vas.), liisa Heikinheimo, Paula Salmi ja Heikki Turkka tuovat Walkers-Hubu-bussin pääkaupungin nuorille. urly ry:n verkkosivut ovat uudistuneet! Tule tutustumaan esimerkiksi verkkolehteen (www.curly.fi/artikkelit), päätoimittajaan (www.curly.fi/paatoimittaja) tai katsomaan videoita (www.curly.fi/videot). Bloggaa, kommentoi, tilaa lehti ­ vanhat jututkin löytyvät edelleen, mutta myös uutta on tarjolla. Toimittajille-sivuilla on oma alueensa, jonne pääsee päätoimittajalta saaduin tunnuksin. Tsekkaa myös mitä ja milloin voit Curlyssä harrastaa. Tervetuloa! C on uuden aika! kahvilabussilla ymPäri stadin W (S) SaLLittu kaiken ikäiSiLLe? -vuotias poikani on nyt tarvinnut kolmena yönä aikuisen turvaa nukahtaakseen ja nukkuakseen, koska kyseistä elokuvaa ennen olevissa mainoksissa oli poikani mielestä aineistoa, joka oli niin kauheaa ja todellista." Lapsia suojellaan ohjelmia tarkastamalla, jolloin niille asetetaan ikäraja. Ohjelmat voidaan kieltää alle 7-, 11-, 13-, 15- tai alle 18-vuotiailta. Ohjelma sallitaan kaikenikäisille (S), jos se ei sisällä lapsille haitallista aineistoa. Ikärajan ensisijainen tavoite on lasten suojeleminen, mutta monet aikuisetkin käyttävät ikärajoja itsensä suojelemiseen. Haitallisuus ei ole matemaattinen suure, jota voisi mitata kiloina tai prosentteina, ja koska arvioinnin kohteena olevat lapsetkin poikkeavat toisistaan kokemuksiltaan ja persoonallisuudeltaan sekä kehitysvauhdiltaan, on ikärajojen määrääminen vaikeaa ja perustuu keskimääräisen (kuvitteellisen) lapsen kenkiin asettumiseen. Koska kuvaohjelmia arvioidaan pelkästään haitallisuusnäkökulmasta, saamme usein palautetta vanhemmilta, että joku tietty elokuva ei sovi sen ikäisille, joille se on sallittu. Esimerkiksi kiroilu ja huonojen tapojen esitteleminen katsotaan ei-sopivaksi lapsille ja sitähän se kasvatuksellisessa mielessä onkin. Kiroilua ei voida pitää lapsen psyykkistä kehitystä vaarantavana, minkä vuoksi se ei voi olla ikärajaperuste. Lapsi kuitenkin oppii kiroilun ja muut huonot tavat yhtä helposti kotoa tai lähiympäristöstään. Elokuvat tai televisio-ohjelmat ovat vain yksi tapa tutustua epätoivottaviin ilmiöihin. Ikärajojen lisäksi tarvitaan muuta tietoa elokuvista ja televisioohjelmista. Tuleva Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus tuleekin omilla verkkosivuillaan (www.meku.fi) antamaan yleisölle mahdollisuuden ottaa kantaa ohjelmien hyvyyteen tai suositella ohjelmaa tietylle ikäryhmälle. maarit Pietinen, Valtion elokuvatarkastamo www.vet.fi alkers-Hubu-bussiprojekti tuo liikkuvan nuorisokahvilan pääkaupunkiseudulle. Kahvilabussi tarjoaa halpaa ja hauskaa ajanvietettä ja kulkee sinne missä nuoret ovat. "Siis täh! Eihän bussissa voi olla kahvilaa...!", huudahtaa yksi nuorista Oulunkylän nuorisotalolla, jossa Walkers-Hubu-bussin työntekijät esittelevät bussia. Ja totta se silti on. Kahvilaksi muutettu linja-auto tarjoaa tietokonepelejä ja kahvilapalveluita nuorille kenties maan halvimmilla hinnoilla. Puoli litraa limua maksaa yhden euron, pelaaminen ei mitään. Ostopakkoa bussissa ei ole, fiilistelemäänkin voi tulla. Pyörillä liikkuva kahvila on kerrankin jotain vain alaikäisille suunnattua. Aivan yksin eivät nuoret bussissa silti ole. Paikalla on aina myös joku neljästä bussin työntekijästä sekä koulutettuja Walkers-vapaaehtoisia. Bussissa vierailevat myös muut nuorten kanssa alueella työskentelevät. "On tosi mukavaa tavata nuoria ja tarjota samalla tukea ja lisäresursseja alueen muille toimijoille. Kerrankin on tarjolla tarpeeksi turvallisia aikuisia ihan nuoria varten!", projektipäällikkö Heikki Turkka pohtii. Walkers-Hubu-bussi on Aseman Lapset ry:n ja Elämä On Parasta Huumetta ry:n yhteistyöprojekti. Bussi kiertää pääkaupunkiseudulla vuoden 2013 loppuun. Syksyllä 2011 bussi liikkuu eri puolilla Oulunkylää ja säiden viiletessä bussi kulkee Leppävaaraan. Bussin liikkeitä voi seurata Facebookissa liittymällä Walkers-Hubu-bussi -ryhmään. Lisätietoa bussista antaa projektipäällikkö Heikki Turkka Aseman Lapset ry p: 050 518 5511. Infoa löytyy myös www-sivuilta: www.asemanlapset.fi ja www.eoph.fi/toiminta/walkers-hubu-bussiprojekti Mikäli et asu pääkaupunkiseudulla, voit saada tuntumaa bussista vierailemalla Elämä On Parasta Huumetta ry:n virtuaalisessa Hubu-bussissa Habbon puistossa tai omaa kotiasi lähinnä olevassa Walkers-kahvilassa. Lisätietoa Habbon Hubu-bussista ja Walkers-kahviloista löydät www-sivuilta: www.eoph.fi ja www.asemanlapset.fi. "9 liisa heikinheimo ? Minkä elokuvan näit viimeksi? Millainen sen ikäraja oli? Lue Silppurista juttu elokuvien ikärajoista ja tutustu niihin lisää osoitteessa www.vet.fi. Millaisin perustein luulet edellisen näkemäsi elokuvan saaneen ikärajansa? Oliko se perusteltua? Voit halutessasi lukea ikärajan perusteet myös Valtion elokuvatarkastamon internet-sivuilta. 4 C U R LY 3 / 2011
• silPPuri V seksi on ihanaa! äestöliitto selvitti keväällä 2011 52 nuorelta heidän ajatuksiaan ja kokemuksiaan seksistä. Vaikka osa ilmoitti kokeneensa vastentahtoista koskettelua ja internetissä tapahtuvaa kaltoinkohtelua, silti 64 % ilmoitti seksin olevan ihanaa ja 76 % seksin olevan nautinnollista. Tämä on hieno uutinen, sillä Väestöliiton seksuaalikasvatuksella pyritäänkin juuri siihen, että oma ja toisen seksuaalisuus ja keho olisivat iloa ja nautintoa tuottavia. Kyselyn mukaan eniten lisätietoa toivottiin seksitaudeista ja raskaudesta sekä ihmissuhteista. Lisätietoa, neuvoa ja keskusteluapua kaikissa seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa on tarjolla Väestöliiton nuorille kohdistetussa internet-palvelussa. aloitekanava.fi ­ VaikuttaMiSVäLine VerkoSSa BLoGiVinkki ­ the lennokkaat letko kiinnostunut koirista ja koiraharrastuksesta? The Lennokkaat kertoo nuoren tytön ja kahden koiran elämästä. Blogin päätähdet ovat Grand basset griffon vendeenit Lulu ja Zorro. Kirjurina toimii 17-vuotias Linda, joka harrastaa koiriensa kanssa aktiivisesti koiranäyttelyitä. Välillä blogiin tulee päivityksiä myös muusta kuin koirallisesta elämästä, mutta pääasiassa se keskittyy koiriin ja koiraharrastuksiin. Linda toivoo, että kaikki viihtyvät blogissa ja jättävät tassunjälkensä kommentteihin! Siirry blogiin: http://www.fasciner.blogspot.com Tutustu palveluun osoitteessa www.aloitekanava.fi O A loitekanava.fi on lasten ja nuorten oma vaikuttamiskanava verkossa, jonka avulla he voivat osallistua oman kuntansa palveluiden kehittämiseen. Aloitekanava.fi -palvelussa lasten ja nuorten ideoista muotoutuu aloitteita. Ideat voivat olla lyhyitä muutosehdotuksia, joita muut käyttäjät voivat kommentoida. Ideoista muotoutuneita aloitteita voi tukea ja seurata sitä, miten asioiden käsittely etenee kunnassa. Aloitekanavassa myös kunnan toimijat voivat kysyä nuorilta mielipidettä erilaisista asioista. Kysymykset voivat koskea esimerkiksi koulua tai vapaa-aikaa. Aloitekanava tarjoaa mahdollisuuden osallistumiseen myös nuorille, jotka eivät kuulu mihinkään nuorten ryhmään. Palvelu ei suosi ketään, jokaisella nuorella on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin. Toteutuneet aloitteet vaihtelevat pienistä muutoksista, kuten rikkinäisten urheiluvälineiden korjaamisesta suurempiin kokonaisuuksiin, kuten kesätyöpaikkojen lisäämiseen. CURLY 3/2011 5
• Curly-ristikko ristikon vihjeet Alas: 1. Curly, Helsingin sanomat, Demi... 2. www.curly.fi tai Larin Kyöstin tie 7 3. Juttujen materiaali, jutun sisältö ­ mistä aineista juttu kootaan? 4. Kuvakertomus. Yleensä kolmeruutuinen. 5. Laittaa kirjaimia peräkkäin, käsin tai koneella. 7. Ottaa kuvat juttuihin 10. Kirjoittaa lehtijuttuja 12. Juttu, jossa kysellään asioita toiselta. 13. Toimittajan sähköinen apuväline. 18. Synonyymi sanalle kasa. Vaakaan: 2. Juttujen tarkistaminen 6. Sähköinen "verkko" 8. Lehtijuttu 9. Miettiä, pyörittää ajatuksia päässä 11. Päättää lehden sisällöstä 14. Kuunnellaan esim. autossa 15. Sinun mielipiteelläsi on väliä, ensivaikutelma 16. Suunnittelee lehden ulkoasun 17. Piirtää kuvia lehteen 19. Mennä mukaan, liittyä 20. Kolmas sektori, CURLY, partio jne. 21. Musta laatikko, yleensä olohuoneessa. 22. Pikkujuttujen palsta tässä lehdessä sivuilla 4-5. isu ratka 5. la 3 sivul ? Tässä ristikossa on monia mediaan ja Curlyyn liittyviä sanoja, osa ehkä hieman vieraitakin. Hae internetistä tietoa sanoista, jotka olivat sinulle uusia. Mieti myös, mistä sanoista itse laatisit ristikon, ja toteuta se. 1 2 3 4 5 6 7 9 8 10 11 12 13 14 15 16 18 19 17 20 21 22 © nettiristikot.fi 2011 6 C U R LY 3 / 2011
• rAY on meille kaikille tuttu Suomen raha-automaattiyhdistys. rAY on perustettu vuonna 1938 tukemaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa sekä sotiemme veteraaneja, eli kaikki tuotot menevät hyvään tarkoitukseen. ensimmäiset pelikoneet tulivat Suomeen Saksasta vuonna 1920. rAY:llä on monta erilaista automaattipeliä, yksi tunnetuimmista on tähti eli tutumalla nimellä hedelmäpeli, jossa pelaaminen tapahtuu lukitsemalla ja valitsemalla kiekkojen pyörimisestä tulevia merkkejä kuten sitruunat, rAY-logot, viinirypäleet, luumut ja mansikat. Päävoitto tässä pelissä on 50. rAY:ltä löytyy myös pokeripelejä ja erikoispelejä. GAME OVER alle 18-vuotiailta teksti: sonja kaartinen, 14 vuotta kuva: timo Wright ja ray r AY:llä on myös pelitoimintaa internetissä. Netissä voit pelata Nettipokeria tai Nettikasinoa. RAY omistaa myös Suomen ainoan kasinon, joka on nimeltään Casino Helsinki. Kasinolla on muihin RAY:n pelipaikkoihin verrattuna nopearytmisempiä pelejä ja isompia pelipanoksia. Tämä kasino on siis suurista summista pelaaville pelaajille. RAY:n pelit tarjoavat suomalaisille jännitystä ja viihdettä, mutta silti kaikki meistä eivät saa pelata. Arpajaislain raha-automaatteja koskeva ikärajamuutos tuli voimaan 1.7.2011. Tämä tarkoittaa sitä, että alle 18-vuotiaat nuoret eivät saa pelata raha-automaatteja edes aikuisten seurassa tai aikuisten luvalla. Osalle nuorista tämä muutos oli suuri, ja monet eivät voi ymmärtää, että edes aikuisen kanssa ei saa pelata. Tällä lailla yritetään vain estää nuorten ongelmapelaamisen riskiä ja suojella nuoria. Suomalaiset rahapeliyhtiöt (RAY, Veikkaus ja Fintoto) rahoittavat myös ongelmapelaajia ja heidän läheisiään auttavaa puhelinta Peluuria, jonka tuottavat A-klinikkasäätiö ja Sininauhaliitto. Vaikka nuoret eivät saisi pelata, juuri tänäänkin näin lähikaupassamme pelaamassa isän ja pojan, eikä suinkaan yhdellä pelikoneella vaan jopa kahdella! Eli tässäkin tilanteessa ei olisi alle 18-vuotias poika saanut pelata, ei edes vanhemman luvalla. Uskon, että monia teitä lukijoita ärsyttää suunnattomasti tämä muutos, mutta kuvitelkaa omaa parastanne ja käyttäkää rahat harkitusti ja säästäen. Rahapelit suovat nuorille myös jännitystä. Tätä jännitystä voi saada muualtakin kuin rahapelien pelaamisesta. Keväällä järjestetyssä "Laillista Jännitystä" -kilpailussa nuoret saivat ottaa kantaa ikärajauudistukseen ja tehdä oman mainoksen Laillisesta Jännityksestä. Kilpailuun osallistui todella monta hienoa työtä ja pitkän harkinnan jälkeen voittaja saatiin selville. Voittajaksi valittiin helsinkiläisten Vilja Harjamäen, Jimi Hyvärisen ja Saku Väänäsen tekemä video rahapelien sijaan jännittävästä hippaleikistä. Onnittelut! mitä rahaPelit ovat minulle? Minulle rahapelit eivät merkitse paljoa. En ole erityisemmin kiinnostunut pelaamaan, mutta kiusaus pelaamiseen tulee esimerkiksi laivoilla. Siellä minut saa joskus pelaamaan. Laivoilla näen myös muita nuoria pelaamassa. Laivallakin pelaan yleensä äidin seurassa, mutta omilla rahoillani. Henkilökohtainen suosikkini peleistä on Hedelmäpeli. Toisaalta minua harmittaa kun laki muuttui, sillä olen nyt 14-vuotias ja alle vuoden päästä olisin saanut pelata rahapelejä jo itse ilman vanhempien lupaa. Monia kavereistanikaan tämä muutos ei näytä haittaavan, he eivät pidä erityisemmin rahapelien pelaamisesta. En näe itseäni pelaamassa rahapelejä aikuisena. Minulle laillista jännitystä on koirien kanssa puuhastelu, mm. agility ja koiranäyttelyt. Tarkennus vielä varmuuden vuoksi, että laivojen pelitoiminta ja pelit eivät ole RAY:n vaan ahvenanmaalaisen Paf:in. Lähteet: www.ray.fi www.ikarajamuuttuu.fi Alle 18-vuotiaat nuoret eivät saa enää pelata raha-automaatteja edes aikuisten seurassa tai aikuisten luvalla. CURLY 3/2011 7
• kotikauPunkini mikkeli teksti ja kuvat: Maiju tanskanen, 15 vuotta, Viivi Hyyryläinen, 15 vuotta ja Reeta inkeroinen, 15 vuotta Mikkeli on viime aikoina herännyt eloon! Kaupungissa on tehty paljon erilaisia uudistuksia, kuten uusi tori, kauppakeskus Akseli ja rakenteilla oleva kauppakeskus Stella. Liikkeitä on kurottu kauppakeskuksilla siedettävä määrä kokoon, eli täällä voi jo (ehkä) sanoa shoppailevansa! 8 C U R LY 3 / 2011
• (a) ekemistä ja harrastusmahdollisuuksia löytyy, niin kuin Etelä-Savon läänin pääkaupungista pitääkin. Lisäksi muutamia merkittäviä tapahtumia, kuten Suomen kesän viimeinen festari, Jurassic Rock, järjestetään täällä. Mikkeli on paikka, josta kaikki nuoret haluavat pois, keski-ikäiset takaisin ja loppujen lopuksi me kaikki täällä keskitymme rakkaaseen yhteiseen harrastukseemme, Mikkelin haukkumiseen. Kiertelimme ja kuvasimme Mikkelissä muutamaa kohdetta, jotka merkitsevät meille jotakin. T GalluP 1. Millainen paikka Mikkeli on? 2. Missä viihdyt täällä? 3. Miten nuoriin suhtaudutaan Mikkelissä? 4. Sano jotain (herranjesta) hyvää Mikkelistä Kasperi Hulkkonen, 9. lk 1. Mukava. 2. Launialan lekari. 3. Välinpitämättömästi. 4. Kaunis paikka. Sanni Sirviö, 8. lk 1. Ihan kauhea. 2. Mäkkäri. 3. Aika huonosti. Enemmänkin voisi olla aktiviteetteja nuorille. 4. Nooo... täällä on ihan hyviä vaatekauppoja. Niko Härkönen, 7. lk 1. Ihan hyvä kaupunki. 2. Keskustassa ja jalkapallokentällä. 3. Ihan hyvin. 4. ­ ira Pöntinen, 9. lk 1. No en minä tiiä! 2. Kaupungissa. 3. Hyvin kai. 4. Ei ole. Viivi Kortelainen, 9. lk 1. Mukava pieni kaupunki. 2. Tupalassa ja sen bussipysäkeillä. 3. Hyvin, paitsi poliisit ovat äkäisiä. 4. Sopivan kokoinen. kävelykatu (viereisellä sivulla) Etelänmaiden tunnelmaa kävelykadulle tuovat palmut! Kivettyä katua reunustavat kauppakeskukset ja tori. Kadun päässä näkyy jyhkeänä Tuomiokirkko. (C) kirkkoPuisto Kaikenikäiset viettävät aikaansa kauniissa Kirkkopuistossa. Paikka herää eloon varsinkin kesällä, jolloin se on täynnä ihmisiä. lyseon koulu (a) Eli Lyska, joka oli jähmettynyt 1970-luvulle, kunnes tuli vuosi 2010 ja remontit. Nykyään sieltä ei löydä enää mitään muuta vanhaa kuin kellarin kirjaston ja matikanluokan tuolit. Pitkäjärvi On yksi Mikkelin suosituimmista uimarannoista. satama (b) Parhaita paikkoja Mikkelissä - tunnelmallinen ja kaunis, varsinkin kesä- ja syysiltoina. Talvisin tänne tehdään jää tai sitten ei. Ajatustenkokoamispaikka. Satama-altaaseen ei kannata pudota ­ sen vesi ei ole puhdasta. (b) mikaeli Mikaelin valoisat ja avarat tilat tarjoavat hienon miljöön monenlaisille tapahtumille. Upea rakennus. Nostalgiaa konsertteihin vuodenajan mukaan ja maksuton langaton verkko. ;) ? Kotikaupunkini-palstalla esitellään nyt kaksi kaupunkia, Mikkeli ja Taipalsaari. Mieti omasta kaupungistasi kohteita, jotka haluaisit esitellä. Piirrä kohteista joko käsin kartta, piirrä reitti valmiiseen karttaan (voit tulostaa esim. internetistä tai hakea paikallisesta turisti-infosta) tai tee reitti valmiilla internetin karttapalvelulla. Voit käydä jakamassa oman karttasi muille vaikkapa Facebookissa ja viestiä näin sinulle tärkeistä paikoista. visulahti Visulahdessa voi uida Saimaan vedessä tai viettää aikaa vesipuisto Dinosauriassa. Halutessaan Visulahdesta voi vuokrata mökin tai majoittautua leirintäalueelle. Kesän lopussa Visulahdessa järjestetään rockfestivaali Jurassic Rock. urheiluPuisto (C) Eli Urski. Paikka, joka on Vihreä isolla V:llä. Kesäiltoina voi vaikka lepäillä kavereiden kanssa korkeushyppypaikan patjoilla. CURLY 3/2011 9
• kotikauPunkini taiPalsaari ­ Paratiisi maan Päällä "Saimaan saaressa pikkuinen torppa...", näin kaikuvat laulun sanat raikkaan ja puhtaan Saimaan rannalla. Taipalsaaren iloiset asukkaat viettävät aikaa ulkona katsellen ja soutaen läpi Saimaata ja uiden raikkaassa ja puhtaassa vedessä. teksti ja kuvat: mari hirvi, 15 vuotta otikaupunkini, Taipalsaari, sijaitseekin aivan Saimaan rannalla. Lappeenrannan vieressä oleva kunta sijaitsee Etelä-Karjalassa, missä murre on kauneimmillaan koko Suomessa. Moni sanookin, että murteemme kuulostaa linnunlaululta. Taipalsaari on erittäin sosiaalinen kunta. Kaikki tuntevat toisensa täällä, kaikki tervehtivät toisiaan ja täällä on yksi kauppa, jossa kaikki vie- K railevat. Muutenkin kaikki hyväksyvät toisensa sellaisina kuin ovat. Kylähullutkin otamme huomioon avosylin! Nuorillekin täällä on toimintaa joka perjantai. Perjantaina ns. "tiloilla" on yökahvila nuorille. Siellä voi viettää aikaa juoden kahvia ja jutellen ystävilleen tai pelaamalla lautapelejä ja Play Station -pelejä. Biljardipöytäkin on. Tiloille kaikki nuoret ovat tervetulleita. Jopa seurakuntamme ottaa nuoret todella hyvin huo- mioon. Lauantaisin "AO-ilta" (Avoimet ovet) yhdistää nuoret. Yleensä ohjelmassa on jotain pientä mukavaa yhteistä tekemistä, hiljentymistä, eri aiheista puhumista, improvisaatioharjoituksia ja paljon muuta puuhattavaa. Muutenkin täällä on usein nuortentapahtumia ja kylätoimintaa, joihin nuoriso osallistuu ilomielin. Perinteiset rapujuhlat kruunaavat kesän, unikeon päivänä heitetään yksi kuntamme tunnetuimmista henkilöistä veteen, tanssiaisia, toritapahtumia, kirpputoreja, lastenjuhlia, myyjäisiä, esiintymisiä, kilpailuita, nuorten tapahtumia ja paljon muuta toimintaa. Myös kerhotarjonta täällä on laaja, nimittäin täällä on kokkikerhoja, tyttö- ja poikakerhoja, sählykerhoja, partiotoimintaa, teatterikerhoja, liikuntakerhoja, tanhua, tanssia, zumbaa ja vaikka mitä muuta puuhaa! Taipalsaaren kylissä myös on omat toimintansa, mm. Saimaanharjulla, Kirkonkylällä, Vitsailla, Rehulalla, Vehkataipaleella ja Leväsellä. Kyliä Taipalsaarella on paljon, jopa 30 kylää, joissa on otettu huomioon lapset ja nuoret. Taipalsaari on tunnettu myös suuresta kalansyönnistä. On muikkujuhlaa ja muuta - me syömme kalaa paljon. Rakastamme Lappeenrannan herkkuja vetyä ja atomia (täytettyjä lihapiirakoita), joita kesällä kuin syksyllä tulee popsittua liikaakin! Olen asunut Taipalsaarella jo 15 vuotta, eli koko elämäni ajan, ja en ole kyllästynyt Taipalsaaren toimintaan ja uskon, etten kyllästykään! taipalsaari on tunnettu myös suuresta kalansyönnistä. on muikkujuhlaa ja muuta - me syömme kalaa paljon. 10 C U R LY 3 / 2011
• Riivatun mainokset Teeveessä on ollut näitä erittäin kauan. Ärsyttäviä ja hyödyttömiä mainoksia. Ennen suurimmassa osassa mainoksissa oli sitä jotain, mutta nykyään joka toinen mainos on samaa. si ostoskanavaa saman verran. Ärsyttävää mainoksissa on se, että ne voivat viedä yli 10 minuuttia itse ohjelmasta! Joissakin mainoksissa vedotaan sääliin tai huumoriin. Joskus ne voivat olla pelkästään mauttomia. Nykyään kaikki mainokset väittävät omaa tuotettaan alansa parhaiksi, ja se jos mikä on vale. Kaikissa pesuainemainoksissa väitetään aineen tehoavan heti. Samoin kasvonpuhdistusaineissa. Tiedän omasta kokemuksesta, ettei näin kuitenkaan ole. Mainoksissa pitäisi mielestäni olla totuutta, varoituksia ja huomautuksia. Esimerkiksi joku pähkinäallergikko voi mennä ostamaan suklaata, jota näytettiin mainoksessa, mutta varoitus pähkinöistä näkyy vain pienellä präntättynä kääreen näkymätteksti ja kuva: mia Parpala, 13 vuotta mmärrän toki, miksi ärsyttäviä mainoksia tehdään. Syynä on esimerkiksi se, että ärsyttävä asia jää helpommin päähän ja se, että mainos kyllä lähtee päästä ajan myötä, mutta tuote ei. Lehdissä ja radiossa on myös samankaltaisia asioita kuin teeveessä. Lehtimainokset eivät tosin häiritse yhtä paljon, koska niiden yli voi hypätä tai ne voi jättää lukematta. Tosin jotkut mainokset voivat onnistua missä tahansa mediassa olemalla hyviä, omaperäisiä, rehellisiä tai ne eivät tuputa tuotettaan, tyyliin 'OSTA, OSTA!' Mainoksia näytetään Wikipedian mukaan suunnilleen 9 - 12 minuuttia per tunti. Se on noin 3,6 - 5 tuntia vuorokaudesta. Lähes sama asia, kun katsoi- Y tömässä kulmassa, jonka nähdäkseen tarvitsee suurennuslasin. Selitä se sitten vakuutusyhtiölle. Mainoksiin halutaan myös jostakin syystä ne kaikkein ärsyttävimmät, tekopirteimmät ja väkisin hymyilevät näyttelijät. Miksi mainoksia pitää olla niin paljon? Niitä on niin paljon, ettei kukaan halua nähdä niitä, ja mainoksia taas näytetään enemmän, että ne nähtäisiin. Se on oikea noidankehä! ? Millainen mainos tekee sinuun vaikutuksen? Toteuta oma mainoksesi haluamastasi aiheesta, esimerkiksi keksinnöstäsi, omasta tapahtumaideastasi tai asiasta, josta kaikkien pitäisi tulla tietoiseksi. Mainos voi olla video, ääni(nauha), kuva, piirustus, teksti... Mitä kaikkia erilaisia mainosmuotoja tiedät? tosin jotkut mainokset voivat onnistua missä tahansa mediassa olemalla hyviä, omaperäisiä, rehellisiä tai ne eivät tuputa tuotettaan, tyyliin 'oStA, oStA!' CURLY 3/2011 11
• Äiti, jutellaanko seksistä? teksti: minna kiviranta Koska on oikea aika? Uskallanko kokeilla? Keneltä kysyä neuvoa? Moni nuori painii erilaisten kysymysten parissa aivan yksin. Miksi seksistä puhuminen on niin kiusallista? 12 C U R LY 3 / 2011
• ihan ensimmäinen kerta on jokaiselle iso muutos elämässä. Kun on henkisesti ja fyysisesti valmis siihen, se on kaunis kokemus. Se on jotain jännittävää, mielenkiintoista ja uutta. eksi ja seksuaalisuus tulevat monelle nuorelle ajankohtaiseksi teini-iän kynnyksellä. Se herättää myös monenlaisia kysymyksiä, joihin on vaikea saada vastausta. Syynä ei suinkaan ole vastausten vaikea saatavuus, vaan niiden monipuolisuus ja erilaisuus. Mitä se seksi sitten on? Siihen ei ole yhtä oikeaa vastausta. Seksiksi voidaan luokitella kaikki toiminto, joka tuottaa seksuaalista mielihyvää. Se voi olla itsenäistä toimintaa, joko haaveilua tai itsetyydytystä tai sitten toisten ihmisten hyväilyä ja heidän kanssaan rakastelua. Toisille ihmisille seksiä on suuteleminen, fantasiat, itsetyydytys, petting eli hyväilyseksi ja yhdyntä. Kukaan muu ei voi määritellä sitä, koska on valmis seksiin. Mutta fyysisinä seikkoina on tärkeää, että keho on kunnolla kehittynyt. Silti rakastelu pelkällä kropalla on mahdotonta. Tarvitaan lisäksi tunne-elämän kehittymistä ja henkistä kasvua. Ehkäisystä on tärkeä huolehtia tutunkin kumppanin kanssa. Ensisijaisin keino on kondomi. Se suojaa ainoana menetelmänä raskauden lisäksi myös sukupuolitaudeilta. Tutumman kumppanin kanssa voi käytössä olla erilaisia keinoja raskauden ehkäisyyn. E-pillerit, minipillerit, ehkäisylaastarit, ehkäisyrenkaat, ehkäisykapselit, kierukat sekä erilaiset spermisidit (=supot ja voiteet) muodostavat laajan valikoiman, josta varmasti löytyy itselle paras vaihtoehto. Ihan ensimmäinen kerta on jokaiselle iso muutos elämässä. Kun on henkisesti ja fyysisesti valmis siihen, se on kaunis kokemus. Se on jotain jännittävää, mielenkiintoista ja uutta. S HaaStatteLu: Haastatteluun osallistui viisi 13-16 -vuotiasta tyttöä ja poikaa, jotka kertoivat omia ajatuksiaan seksistä ja seksuaalisuudesta. Nuoret olivat sitä mieltä, ettei seksi ole vielä heille kaikille ajankohtainen asia, mutta lisätieto ei olisi pahaksi. Vastaajina toimivat SuVi 15 vuotta, tiiA 16 vuotta, SAllA 14 vuotta, toPiAS 13 vuotta ja SANteRi 16 vuotta. Mikä on mielestäsi sopiva aika harrastaa seksiä ensimmäisen kerran? SuVi Jokaisen oma asia. Sitten kun se tuntuu hyvältä idealta. Itselle se ei ole niin ajankohtasta... tiiA Sitten ku kumpikin tuntee olevansa valmis siihen. Eikä vaan niin, että toinen painostaa. SAllA No sitte, kun löytyy joku sopiva kumppani. toPiAS Sitte kun on oma tyttöystävä. SANteRi Sitten kun on siihen valmis. Eikös se sanontaki mene niin, että sitte ku panettaa enemmän kun pelottaa? Olisi tietty hyvä olla ihan vakituinen kumppani, jonka kanssa sen tekee. Mitä seksi on mielestäsi? SuVi Yhdyntää, suuseksiä, anaaliseksiä ja käsillä peuhaamista. tiiA Seksi on osoitus rakkaudesta toista kohtaan. SAllA Sitä yhdyntää. toPiAS Runkkaus ja ihan paneminen. SANteRi Seksi voi olla kaikenlaista. Se voi olla muutakin ku yhdyntää. Jokanen päättää sen itse. Voiko suutelu olla seksiä? SuVi Ei mun tietääkseni. tiiA Joo, koska seksiä ei voi määritellä. Se on sitä miksi itse kokee sen... SAllA Ei kyllä voi. Jokainen on saanu varmaan omalta äidiltäänki pusun? toPiAS Joo. Jos se on tarpeeks intohimosta. SANteRi No en nyt sitä ihan seksiksi kutsuisi. Mutta eikö se aika usein siihen kuitenkin johda? Mitä kautta saat tietoa seksiin liittyvistä asioista? SuVi Siskolta ja myös kavereilta sillon tällön. Kai koulussakin on jotain puhuttu. tiiA Internetistä, koulusta sitä perusfaktaa ja kavereilta. SAllA Koulussa on jotain puhuttu ja terveydenhoitajalla. toPiAS Koulusta ja kavereilta. SANteRi Netti on aika kätevä. Ja on jotai tullu terveystiedon tunneillaki kuunneltua.. Ja tietty kavereilta. Oletko tietoinen seksin vaaroista? SuVi Aika hyvin. Kaikki sukupuolitaudit ja raskaus ja sellaset... tiiA Joo. Sukupuolitaudit, odottamaton raskaus ja hyväkskäyttö. SAllA Joo, siitä voi tulla raskaaksi. toPiAS Olen. Voi tulla isäksi. SANteRi Raskaus ja erilaiset sukupuolitaudit. Mut myös rakastuminen siihen toiseen voidaan kai laskea? *naurua* Puhutaanko seksistä avoimesti kotonasi? SuVi Kyllä. Ei se meillä niin arka aihe oo kuin joillakin toisilla voi olla. tiiA Aika vähän kyllä... SAllA Ei me kyllä kotona puhuta. toPiAS ei. SANteRi Sillon tällön ku se tulee puheeksi. Mutta ei se nyt ihan jokapäivänen aihe ole... seksuaalisuuden Portaat asteittain 1. Äiti/Isä ­ Nainen/Mies 2. Idolirakkaus 3. Tuttava/Salattu 4. Kaverille kerrottu 5. "Tykkään susta" 6. Käsi kädessä 7. Suutelu 8. Tuntuu hyvältä 9. Rohkaistuminen ­ Rakastelu Korteniemi-Poikela ja Cacciatore: Seksuaalisuuden portaat / Sexualiteten steg för steg, Opetushallitus 2000:n pohjalta. tietoa seksistä ja seksuaalisuudesta voit hakea myÖs netistä www.tohtori.fi/seksiklinikka/ www.vaestoliitto.fi/nuoret/seksi/ www.rfsu.se/fi/ ? Seksi on kummallista, jännittävää ja jopa hieman salaperäistä. Listatkaa kysymyksiä seksistä ja miettikää, mistä voisitte löytää niihin luotettavia vastauksia. Sen jälkeen vaihtakaa esimerkiksi pareittain tai ryhmissä kysymyksiä ja yrittäkää löytää tieto toinen toistenne kysymyksiin. CURLY 3/2011 13
• työsuhteessa toimittajalla on oikeus kieltäytyä tekemästä juttua, jonka tekeminen on hänen mielestään epäeettistä. oikeus ja kohtuus ­ toimittajan oma ratkaisu? teksti: janne riikonen kuvat: sofia tvaltvadze Suomessa on lehtiä, jotka pyrkivät laatujournalismiin ja lehtiä, joiden tarkoitus on tuottaa voittoa. Skandaalilehdet ovat esimerkki voiton maksimoinnin tavoittelusta. Toimittajan ohjeita voidaan tulkita rikottavan joka sivulla. oimittajien etiikka on puhuttanut viime vuosien tragedioiden uutisoinnissa. Kouluampumatapauksissa toimittajat menivät uhrien koteihin haastatelemaan järkyttyneitä omaisia. Tässä tapauksessa he toimivat epäeettisesti, vaikka eivät ylittäneetkään heille suotuja oikeuksia. Rajat ovat häilyvät. Journalistit joutuvat noudattamaan lain määräämiä ohjeita, ja heidän olisi syytä noudattaa myös journalistin eettisiä ohjeita (katso osoite infoboksista). Inhimillisyyteen kuuluvat vahingot, mutta joskus toimittajat rikkovat oikeuksiaan ja ohjeitaan tarkoituksella. Kuvamme maailmasta rakentuu omien kokemusten lisäksi vahvasti tiedotusvälineiden välittämän kuvan päälle. Lukiessamme uutisia saamme tietoa, joka esitetään usein faktana. Jutut eri medioissa ovat kuitenkin pääsääntöisesti yhden toimittajan tuotos. Tällöin vaarana on se, että toimittaja tietoisesti tai tiedostamattaan välittää ju- T tussa myös omaa kantaansa tai tekee jutun omaa näkökulmaansa suosien. Journalistin pitäisi ehdottomasti olla työssään puolueeton tarkastelija ja reportoija, mutta jälleen kerran: toimittajatkin ovat vain ihmisiä. Sen takia kannattaakin seurata useita viestimiä, niin kotimaasta kuin ulkomailta, ja napata pieni pala tietoa sieltä ja toinen täältä sekä suhtautua kriittisesti esitettyihin tietoihin. etiikka on henkilÖkohtainen käsite Toimituksen rautaisin toimittaja tekee paitsi työnsä hyvin, tuntee myös oikeutensa ja velvollisuutensa. Työsuhteessa toimittajalla on oikeus kieltäytyä tekemästä juttua, jonka tekeminen on hänen mielestään epäeettistä. Esimerkiksi tällä tavalla voisi perusteellisesti kieltäytyä tekemästä juttua maailmankuulun supertähden sukulaisten menehtymisestä, sikäli että sukulainen ei ole ollut julkisuudessa tunnettu henkilö entuudestaan. 14 C U R LY 3 / 2011
• Kuolemantapauksista on aina kirjoitettava hienotunteisesti ja arvostusta osoittaen. Journalistin eettiset ohjeet pitää alalla osata vaikka nukkuessa, oman itsesi, haastateltaviesi ja työnantajasi takia! Oikeuksista ehdottomasti eniten päänvaivaa tuottavat tekijänoikeudet. Freelancertyössä tekijänoikeudet, eli freen myymän lopputuotoksen julkaisuoikeudet, maksavat sitä enemmän, mitä laajemmiksi ne sovitaan. Jutun ostaja saattaa haluta jutun mahdollisimman halvalla mahdollisimman laajoilla oikeuksilla, jolloin friikun on oltava kova ja puolustettava oikeuksiaan. Freelancetyön myyminen suositeltujen hintojen alle johtaa pidemmän päälle koko alan palkkojen laskuun. kuvaamisessa vain Pokka on rajana Valokuvaajan oikeudet Suomessa ovat maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen hyvät. Julkisilla paikoilla vessoja ja pukuhuoneita lukuunottamatta saa kameraa rämpyttää niin paljon kuin sielu sietää, sen takaa Suomen laki. Kauppojen kyltit, kaduntallaajat tai vartijat eivät voi kieltää kuvaamista tai ainakaan kieltoa ei tarvitse noudattaa. Vartijan sana tai kuvauskieltokyltti ei kumoa Suomen lakia. Edes poliisi ei Suomen lain mukaan voi kieltää valokuvaamista, kun esimerkiksi Ranskassa poliisien valokuvaaminen on jo itsessään kiellettyä. Ainoa sääntö Suomessa on, että taviksesta ei saa julkaista ilman lupaa kuvaa, jossa hänet esitetään ei-toivotussa asemassa ­ huomioi, että saat kuitenkin ottaa kuvasi. Julkkisten yksilönsuoja on taviksiin verrattuna matalampi, joka oikeuttaa kuvat muun muassa törttöilevistä kultajuhlijoistamme ja BB-asukkaista. Yksityisalueella kuvaamiseen pätevätkin sitten jo aivan toisenlaiset säännöt, koska kyseessä ei ole julkinen tila. Toimittajan yksi tärkeimmistä taidoista kynänkäsittelyn lisäksi on tiedonhankinnan taito. Yleisimpiä tiedonlähteitä ovat asiantuntijat, virkamiehet, poliitikot ja tietotoimistot, mutta herkkupalat ja kovimmat jutut ovat kovemman työn takana. Toimittajalla on oikeus päästä lukuisiin tietokantoihin käsiksi ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan. Pintaa syvemmältä kaivelevan tutkivan journalismin kanssa voi törmätä eettisiin ongelmiin; saako tiedonhankinnassa käyttää esimerkiksi lainvastaisia keinoja, jos sen avulla tekee merkittävän löydön esimerkiksi poliitikkojen hyväksymistä lahjuksista? Toimittajan velvollisuutena voidaan jälleen katsoa olevan merkittäviin yhteiskunnallisiin epäkohtiin puuttuminen ja niistä raportoiminen. journalistin ohjeet (Päivitetty 2011) · Julkisen sanan neuvoston (JSN) journalisteille laatimat eettiset ohjeet ja "pelisäännöt". · 35-kohtaiset ohjeet käsittelevät muun muassa journalistin oikeuksia ja velvollisuuksia sekä yleisiä kokonaisia toimituksia. · JSN vahtii, että mediat noudattavat hyvää journalistista tapaa. JSN:lle voi tehdä kantelun, jos huomaa esimerkiksi journalistin ohjeita rikottavan. · Jos noudattaa journalistin ohjeita, noudattaa myös lakia. · Ohjeet löytyvät osoitteesta www.journalistiliitto.fi/ pelisaannot/journalistinohjeet/ ? Tutustu Journalistin ohjeisiin ja laadi kuvitteellinen lehtijuttu, joka sotii mahdollisimman montaa ohjetta vastaan. Miltä juttu vaikuttaa? Voisitko lukea sellaisen oikeasti lehdestä? Jos laatimasi kaltainen juttu olisi lehdessä, missä lehdessä se olisi? edes poliisi ei Suomen lain mukaan voi kieltää valokuvaamista, kun esimerkiksi ranskassa poliisien valokuvaaminen on jo itsessään kiellettyä.
• CR U Y 16 C U R LY 3 / 2011 Näin kirjoitat lehtijutun Curlyyn! UY C L ietit ehkä, kuka jutut kirjoittaa Curlyyn. Curlyn toimittaja voi olla kuka tahansa ­ siis sinäkin! Tervetuloa Curlyn kirjoittajakouluun. Tänäkin vuonna joukkoomme mahtuu uusia yli 13-vuotiaita kirjoittamisesta ja kuvaamisesta kiinnostuneita nuoria. Jos olet pääkaupunkiseudulta, olet tervetullut tiistai-iltaisin kokoontuvaan lehtiryhmään Oulunkylään. Jos taas pidät majaasi kauempana Helsingistä, pidetään yhteyttä sähköpostilla tai Facebookin kautta! Curly on ilmaisjakelulehti, joten kirjoituspalkkiosi maksamme siis hyvänä mielenä ja julkaistuina teksteinä. Halutessasi saat Curly-toiminnastasi todistuksen. M teksti ja kuvat: Curly media
• RL C aihe Valitse sinua kiinnostava aihe tai ota yhteyttä päätoimittajaan. Kiinnostaisiko sinua kirjoittaa jollekin vakipalstalle esimerkiksi kotikaupungistasi? Tee taustatyötä. Mitä tiedät aiheesta, mistä voit hankkia tietoa lisää? Jos kyseessä on haastattelu, ota selville haastateltavan yhteystiedot tai pyydä päätoimittajalta apua niiden hankkimisessa. mitä kannattaa tarkistaa ennen kuin lähettää jutun Päätoimittajalle? 1. Isot alkukirjaimet: Alkaako jokainen lause isolla kirjaimella? Onko erisnimet kirjoitettu isolla? 2. Välimerkit: Onko päälauseen ja sivulauseen välissä pilkku? (että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin, kunnes...). Onko kaikkien lauseiden lopussa piste, huutomerkki tai kysymysmerkki? Onko suorissa lainauksissa (esim. haastateltavan kommentit) lainausmerkit? 3. Yhdyssanat: Onko yhdyssanat kirjoitettu yhteen? Yksi tapa tarkistaa, onko kyseessä yhdyssana vai erikseen kirjoitettava sanaliitto on kokeilla, sopiiko sanojen väliin jokin liite. Jos liitteen voi laittaa sanojen väliin, ne voi yleensä kirjoittaa erikseen, mutta jos liite ei sovi sanojen väliin, ne kirjoitetaan yhteen: ruokaKIN pöytä vai ruokapöytäKIN, yhdysKIN sana vai yhdyssanaKIN Huom! Jos yhdyssanan sanojen välillä on kaksi samaa vokaalia (a,e, i, o, u, y, ä, ö), käytetään yhdysviivaa: ala-arvoinen, nyky-yhteiskunta, sunnuntai-ilta, aamu-uninen... 4. Lauserakenteet: Onko kaikissa lauseissa subjekti (kuka tekee?) ja predikaatti (mitä tekee?) (ellei kyseessä ole passiivilause: Nykyään käydään enemmän elokuvissa.). Ovatko lauseet selkeitä, vai voisiko liian pitkältä tuntuvan lauseen jakaa kahdeksi erilliseksi virkkeeksi? 5. Sanojen taivutus: Onko sanoissa omistuspäätteet: hänen mielestään, minun kouluni, meidän maamme, heidän mielipiteensä. kirjoittamaan Luonnostele juttua ensin esimerkiksi ranskalaisin viivoin tai miellekartalla. Mieti, mikä olisi hyvä järjestys asioiden esittämiselle. Aikajärjestys ei aina ole paras järjestys. Jos olet haastatellut jotakuta, mieti, mitkä kommentit ainakin on kiinnostavaa ottaa mukaan. Karsi ylimääräistä ja itsestään selvää tietoa. Kirjoita juttu tekstinkäsittelyohjelmalla. Tekstinkäsittelyohjelmia ovat esimerkiksi Word, WordPad, Texturi ja Open Office. Yksi sivu (A4) vie lehdestä noin yhden sivun, kaksi sivua kaksi jne. Jos taas haluat laskea merkkejä (löytyy esim. Wordissa kohdasta Tools/Työkalut Word Count/Sanamäärä), yhden sivun jutussa on noin 1 500 - 2 000 merkkiä. Aukeaman jutussa sopiva merkkimäärä on 3 000 - 4 800 merkkiä. Muista keksiä jutulle myös otsikko sekä ingressi eli aloitusteksti. Mieti, voisiko tekstiä jakaa paloihin väliotsikoilla. Näin lukijan mielenkiinto pysyy korkealla! Kun olet kirjoittanut jutun, lue se vielä kerran. Voiko jotakin kohtaa vielä tiivistää, onko kirjoitusvirheet korjattu? Kun teksti on valmis, lähetä se päätoimittajalle. Halutessasi voitte pallotella tekstiä muutaman kerran edestakaisin. Näin kirjoituksestasi saadaan tiivis, selkeä ja kiinnostava paketti lehteen. jutun viimeistely Jutun tekstiosa on nyt valmis, vau! Entä kuvitus? On aina parempi, jos sinulla itselläsi on mahdollisuus ottaa kuvia omaan juttuusi. Kännykkäkamerakuvat eivät ihan riitä, mutta digipokkarilla otetut kuvat kyllä. Lisäinfoa kuvista ja niiden ottamisesta ja kuvausideoitakin saat päätoimittajalta. Mietithän myös kuvatekstejä ja mahdollisesti myös taittoa. lisätietoa ja tarkempia ohjeita: Peppi tervo / Curly Median päätoimittaja Peppi.tervo@curly.fi 041 533 6541 U ? Vaikuta Curly-lehteen! Tule mukaan toimittajaksi tai lähetä palautetta lehdestä! On ihan ok lähettää myös nimetöntä palautetta, vaikkapa tekstiviestillä. Päätoimittajan yhteystiedot löydät ensimmäiseltä aukeamalta. Kiinnostaisiko lehden tekeminen, vaikka kirjoittaminen ei olisikaan sinun juttusi? Kaipaamme myös ideariihiä, kuvittajia ja valokuvaajia mukaan toimitukseen. CURLY 3/2011 17
• Kuva kertoo enemmän kuin kirjain teksti ja kuvat: mira kotamäki, 18 vuotta Kuvan merkitys on suurempi kuin yleensä ajatellaankaan. Lukisitkohan sinäkään tätä lehteä, jos tässä ei olisi kuvia? Ajatuksia valokuvausopiskelijan näkökulmasta. hyvä kuva ei välttämättä ole se suosikkikuvasi, vaan voi olla, että se saa sinut kiinnostumaan jutusta kauneutensa takia tai vihastuttamaan provokatiivisella ilmaisullaan. 18 C U R LY 3 / 2011
• H yvä kuva herättää tunteita. Hyvä kuva ei välttämättä ole se suosikkikuvasi, vaan voi olla, että se saa sinut kiinnostumaan jutusta kauneutensa takia tai vihastuttamaan provokatiivisella ilmaisullaan. Näistä provokatiivisista kuvista hyvä nykyajan esimerkki on nuorten tyttöjen itse itsestään hiukan yläviistosta ottamat kuvat, jotka paljastavat hieman rintoja. Näihin "herutuskuviksikin" kutsuttuihin kuviin törmää useasti sosiaalisessa mediassa. Kuvien olisi ilmeisesti tarkoitus antaa imarteleva vaikutelma henkilöstä, mutta lopputulos onkin usein päinvastainen. Millä perusteella sitten valitsemme suosikkikuvamme? Nykyään joka puolella on kuvia niin paljon, että tunteita herättävä kuva ei välttämättä riitä sellaisenaan. Kuvan tarvitsee myös tehdä vaikutus. Hyviä kuvia näkee päivittäin, mutta vaikuttavat kuvat jäävät mieleen pitkäksikin aikaa. Tämän väitän omasta kokemuksestani, sillä kävin katsomassa erään valokuvanäyttelyn kolme kertaa, koska vaikutuin siitä niin kovasti. Lempikuvaajani kuvat ihmetyttivät minua kerta toisensa jälkeen ja minun oli päästävä katsomaan valokuvia lähietäisyydeltä tulkitakseni niihin kätkeytyviä tarinoita uudestaan ja uudestaan. Oletko huomannut, kuinka kuvilla on myös vaikutusta siihen, miten näet ihmisen? Ei ole suinkaan sattumaa, että rockbändien julistekuvat tai eräskin kuningatar Elisabethin potrettikuva on kuvattu hieman alaviistosta. Näin alitajuntaan iskeytyy ajatus kuvassa olevan henkilön kunnioittamisesta. Päinvastoin yläviistosta otettuna kuva taas antaa kohteestaan heikomman ja alentuvan vaikutelman. Usein esimerkiksi koiria ja muita lemmikkejä saatetaan kuvata näin. Värit ovat suuri tekijä kuvissa. Psykologit tutkivat jatkuvasti, kuinka värit vaikuttavat tunteisiin. Länsimaisessa kulttuurissa, jossa me suomalaisetkin elämme, valkoinen väri merkitsee puhtautta, viattomuutta ja aitoutta. Toisaalta taas islamistisessa kulttuurissa valkoinen on merkki uskollisuudesta, kuninkaallisuudesta ja kuolemasta. Värit siis merkitsevät eri asioita eri kulttuureissa. Myös mustavalkoisuus kuvissa on vaikuttava tekijä. Sommittelu, eli rajaus, katseen suunta ja kohteen sijoittaminen antaa onnistuessaan kuvaan lisäpotkua. Rajaamalla kuvan mielenkiintoisesti saa huomion kiinnitettyä kohteeseen. Kohteen sijoittaminen keskelle kuvaa voi olla liian tyypillinen ratkaisu. Tulisiko kuvasta kiinnostavampi, jos kohde olisikin sijoitettu ylänurkkaan? Katseen suunta vaikuttaa kuvaan esimerkiksi siten, että onko kuvan katsoja kontaktissa kohteeseen (katsooko kohde kameraan) vai tarkkaileeko katsoja ulkopuolisen silmin kohdetta. Minkälaisen vaikutelman kuvat antavat niissä esiintyvistä henkilöistä? ei ole suinkaan sattumaa, että rockbändien julistekuvat tai eräskin kuningatar elisabethin potrettikuva on kuvattu hieman alaviistosta. ? Mieti jutun kuvitusta. Millaisen kuvituksen tekisit, jos haluaisit esimerkiksi osoittaa omasta koulustasi jonkin epäkohdan? Piirrä, maalaa, valokuvaa tai toteuta muulla mediavälineellä. Kootkaa näyttely ja kutsukaa rehtori ja opettajat katsomaan sitä! CURLY 3/2011 19
• Millainen maksukortti nuorelle? Suomalaiset nuoret maksavat ostoksensa yhä useammin erilaisilla maksukorteilla. Nuorille sopivan maksutavan käteiskauppaan tuo riihikuivan rahan lisäksi pankkitiliin liitettävät online debit -kortit, kuten Visa Electron. Visa Electron -kortti on hyvä vaihtoehto alle 18-vuotiaalle nuorelle, kun oma rahankäyttö on päivittäistä ja käteisen varassa oleminen tuntuu hankalalta. teksti: elina anttila, Finanssialan keskusliitto kuva: finanssialan keskusliitto orttia voi käyttää käteisen nostamiseen ja ostosten tekemiseen Suomen lisäksi myös ulkomailla. Korttia voi käyttää korttiin liitetyn pankkitilin saldon puitteissa. Online debit -korteilla kaikista tapahtumista, niin ostoksista kuin käteisnostoista, tehdään korttiin liitetylle tilille katevarmennus. Visa Electron on yleisin nuorten omistama maksukortti Suomessa. Kortin myöntökritee- K reissä ja toiminnallisuudessa on pankkikohtaisia eroja. Lisätietoja esimerkiksi kortin myöntämisen ikärajoista ja mahdollisuudesta käyttää korttia vaikka pelkkänä automaattikorttina saa pankeista. Tiliin liitetty aina varmentava kortti on turvallinen kortti, koska se ei toimi ilman tilillä olevaa katetta. Kortin käyttöä varten on hyvä valita omaan käyttöön sopivat päivittäiset käteisnosto- ja ostorajat, joita ei myöskään voi ylittää. Osto- ja nostorajoja voi tarvittaessa muuttaa myös kortin hakemisen jälkeen. suojaa tunnusluku muiden katseilta Olipa maksukortti millainen tahansa, kortin haltijan on oltava erityisen huolellinen korttia käyttäessään ja säilyttäessään. Kortti on avain pankkitiliin ja kortista on huolehdittava yhtä huolellisesti kuin käteisestä. Maksukorteilla maksaessasi peitä toisella kädellä PIN-koodin näppäily ja pidä tunnuksesi vain omana tietonasi. Korttia ja siihen liittyvää PIN-koodia ei saa säilyttää samassa paikassa, kuten lompakossa. Kortit ovat aina henkilökohtaisia, eikä niitä missään tilanteissa saa luovuttaa toiselle henkilölle. Jos kortti hukkuu tai se varastetaan, soita siitä heti pankin ilmoittamaan sulkupalvelunumeroon. Visa electron on yleisin nuorten omistama maksukortti Suomessa. Kortin myöntökriteereissä ja toiminnallisuudessa on pankkikohtaisia eroja. 20 C U R LY 3 / 2011
• Miten Juuri sinä voit vaikuttaa? Monesti, kun ajatellaan vaikuttamista, tulevat aivan ensimmäisenä mieleen poliitikot ja vaikuttaminen suuremmissa piireissä. Aina ei kuitenkaan tarvitse "sotkeutua" politiikkaan, jotta voisi vaikuttaa. uoret ajattelevat usein, etteivät he pysty mitenkään vaikuttamaan esimerkiksi kouluruokien laatuun, valinnaisaineiden määrään tai muihin nuoria koskeviin asioihin, joten he eivät edes yritä. Mutta nämä ovat juuri niitä asioita, joihin nuoret pystyisivät vaikuttamaan, jos tietäisivät ja haluaisivat tietää nuorten vaikutuskeinoista. Jos ajattelee tarkkaan, niitä löytyy useampikin. Ensinnäkin on aivan tavallisia vaikutuskeinoja, joita jokainen pystyy käyttämään, kuten vaikkapa mielipidekirjoitus johonkin lehteen, jonka voi kirjoittaa halutessaan nimettömänä. Tai voi lähettää sähköpostia jollekin nuorten asioista huolehtivalle taholle, esimerkiksi oman kunnan nuorisolautakuntaan. Lisäksi voi osallistua netissä käytäviin keskusteluihin mm. www.nuoret.info, www.aloitekanava.fi ja www.netari.fi -sivustoilla. Nämä sivustot toimivat mm. Facebookissa, Habbo Hotelissa, IRC-Galleriassa ja Demi.fi:ssä. Näiden lisäksi on olemassa suorempi tapa laittaa ehdotuksia ja mielipiteitä eteenpäin, nimittäin oman kunnan nuorisovaltuusto tai muu vastaavanlainen järjestö, joka koostuu tietystä määrästä kyseisen kunnan nuoria. Valtuuston tai järjestön Yhteistyö ja verkostoituminen muiden nuorisovaltuutettujen kanssa on oleellinen osa vaikuttajaharrastusta. Kuva on Aktiivipäiviltä eli Nuva ry:n järjestämästä valtakunnallisesta koulutustapahtumasta. N teksti: katariina välimäki, 15 vuotta kuva: nuva ry suomen nuorisovaltuustojen Liitto - nuva ry on suomen nuorisovaltuustojen ja vastaavien (nuorisofoorumit, -parlamentit yms.) paikallisten vaikuttajaryhmien koulutus-, tiedotus-, edunvalvonta- ja yhteistyöjärjestö. www.nuva.fi nuoret pohtivat yhdessä mahdollisia parannuskohteita kouluissa ja kunnan nuorisotoiminnassa ja ideoivat mm. musiikki- ja urheilutapahtumia nuorille. Nuorisovaltuusto kuuntelee myös nuorten mielipiteitä ja välittää niitä eteenpäin muille kunnan toimielimille. Joissakin kouluissa on myös oma vaikutuskanavansa, oppilaskunnan hallitus, joka käsittelee tarkemmin koulua ja sen toimintaa koskevia asioita. Se suunnittelee ja järjestää koulujen sisäisiä tapahtumia sekä keskustelee koulun viihtyvyyden parantamisesta yms. Eli vaikutuskeinoja löytyy useampikin ja ne ovat myös melko tehokkaita, erityisesti nuorisovaltuustojen toiminta ja niiden kautta vaikuttaminen. Nuorten mielipiteitä kysyessä vastaus on yleensä "ei jaksa", "ei huvita" tai "miten?". Nuoria ei siis kiinnosta vaikuttaminen. Silti valitetaan ruokailuajoista, välituntien pituudesta ja muusta sellaisesta, vaikka se ei johda yhtään mihinkään. Järkevämpää olisi vaikuttaa itse, jolloin voi saavuttaakin jotain. Eli ole aktiivisempi ja omaaloitteisempi, se kannattaa! Ps. Lue sivulta 5 tästä lehdestä Aloitekanava.fi:stä infoa ja tule mukaan vaikuttamaan! ? Miten sinun kunnassasi nuori voi vaikuttaa? Mitä vaikuttaminen on juuri sinulle? Olisiko tänään hyvä päivä lähteä mukaan vaikuttamaan? Suunnitelkaa yksin, pareittain tai ryhmässä jokin tempaus, jolla voisitte vaikuttaa teille tärkeään asiaan. Sen ei tarvitse olla suurta ja massiivista ­ vaikkapa mielipidekirjoitus tästä lehdestä riittää. ;) Ps. Netistä voit lukea myös toisen jutun siitä, miksi nuoret eivät äänestä. Naputa siis www.curly.fi ja valitse Lehti. CURLY 3/2011 21
• 22 C U R LY 3 / 2011 i e L o j a n i o p a
• teksti ja kuva: Wilma Pasanen, 16 vuotta J oonas seisoo hyllyn päässä ja vilkuilee ympärilleen. Kaupassa ei juuri ole muita ihmisiä, mutta myyjien varalta toisen täytyy olla vahdissa. Joonas vilkaisee taakseen ja nyökkää ystävälleen Tomille, joka parhaillaan työntää laukkuunsa kaiken, mitä hyllystä irtoaa. "Vauhtia!", Joonas sihahtaa huomatessaan myyjän. Tomi nyökkää ja lähtee rauhallisesti kävelemään pois paikalta. "Me ollaan parhaita! Ei noi juntit tajua mistään mitään, me saadaan kaikki mitä me halutaan", Tomi nauraa ja halaa Joonasta. "Mennään", Joonas tokaisee. Pojan suunpieli nykäisee hermostuneesti ja hän nyökkää kohti hämärää kujaa, "mennään nyt." Pojat kävelevät kujaa pitkin kohti kahta vanhempaa miestä. Toinen heistä on selvästi humaltunut eikä pysy pystyssä ilman tukea."Onko teillä ne?", hän murahtaa. Joonas nyökkää ja kehottaa Tomia antamaan varastamansa tavarat heille. Miehet yrittävät salata hymynsä. "Vaihtokauppa", Tomi sanoo ojentaen tupakat ja kaljat miehille. "Ilman teitä me ei saatais mitään, ja ilman meitä te ette sais mitään. Tässä", kovassa humalassa oleva mies sopertelee ja kaivaa taskustaan pienen pussin, jossa on muutama värikäs pilleri. Joonas hymyilee nopeasti, sysää varastetut kamat miehille ja kiittää. "Palataan", hän mutisee ja lähtee kävelemään pois. "Hei leijonapoika, miltä se tuntuu?", Tomi huutaa Joonakselle. Poika seisoo meressä housut polviin asti kastuneina ja levittää kätensä sivuille. "Mä rakastan elämää!", hän kailottaa merelle. "Mä rakastan näitä huumeita!", Joonas huutaa rannasta ja kaatuu kosteaan hiekkaan. Hän hieroo hiekkaa kasvoihinsa ja tuntee, kuinka veri kohisee hänen suonissaan. "Tätä mä rakastan", hän kuiskaa itselleen ja hymyilee unohtaen kaiken muun. Tomin puhelin soi. Joku yrittää turhaa saada kiinni pukukoppiin nukahtanutta poikaa. Joonas herää, etsii Tomin kännykän tämän laukusta ja heittää sen seinään. Puhelin menee rikki ja musiikki hiljenee. Joonas nukahtaa taas. Joonas kiskoo alas viimeistä nappia. "Olisit säästäny ton, sä oot sekasin ku seinäkello kohta. Take it easy, dude", Tomi mutisee. Joonas nousee hitaasti ylös. Hän ei huomaa, hän ei kuule. Hän on jossain muualla. Joonas lähtee. Hän kävelee tietä pitkin kohti lähintä kauppaa. Pojan maha on aivan tyhjä ja huumeista tullut huono olo pahentaa tilannetta entisestään. Joonasta janottaa; hän antaisi mitä tahansa lasillisesta kylmää vettä ja hampurilaisateriasta. Joonas sulkee silmänsä ja istuutuu bussipysäkille. Hänen vieressään on kaksi tyttöä. Joonas pyytää heiltä rahaa. "Painu helvettiin", toinen heistä tokaisee ja siirtyy kauemmaksi Joonaksesta. "Toi on muuten aineissa", tyttö sanoo. Joonas jatkaa matkaa. Hän kävelee autojen kiitäessä ohitse. Joonaksen jalat ovat väsymättömät, hänen mielensä taas on turta ja väsynyt. Hän laahustaa yksin tien reunaa pitkin. Joonas on vieläkin sekaisin ja maailma pyö- "Vaihtokauppa", Tomi sanoo ojentaen tupakat ja kaljat miehille. "Ilman teitä me ei saatais mitään, ja ilman meitä te ette sais mitään." rii hänen silmissään. Hän on jossain muualla. Hän sulkee silmänsä, kompastuu ja kaatuu. Välähdys. Joonakseen sattuu. Hänen päässään on iso haava, josta valuu paljon verta asvaltille. Joonas ei saa suutaan auki, mutta mielessään hän kiroaa itsensä ja koukuttavat huumeet. Hän makaa tiellä ja katselee, kuinka hänen ympärilleen alkaa kerääntyä ihmisiä. "Soittakaa ambulanssi! Tämä poika ei kauaa elä", joku huutaa. Miten hän olikin niin sinisilmäinen ja uskoi, ettei huumeista seuraa mitään pahaa? Kipu Joonaksen päässä hakkaa armottomasti ja koko elämä vilisee hänen silmissään. Miten tämä menikin näin? Hautajaisissa ihmiset ovat tyrmistyneitä ja useiden kasvot ovat vihan ja epäuskon vääristämät. Kuinka Joonas, heidän poikansa, veljensä ja ystävänsä, vajosi noin alas? Kuinka typerästi ja väärin hän teki. Joonas, joka niin kovasti vastusti huumeita, on nyt kuollut niiden takia. Niin nuorena, niin turhaan. Kestää kauan, ennen kuin Joonaksen läheiset ymmärtävät tapahtuneen. Hänen äitinsä tuijottaa eteenpäin turtuneena ja keinuu hiljaa edestakaisin. Hän pudistelee päätään, nostaa katseensa Joonaksen isään. "Mitä me teimme väärin?", hän kuiskaa, ja Joonaksen isä halaa häntä vähän lujempaa. "En tiedä", hän vastaa. Tomi laskee Joonaksen arkulle kukan ja siihen kiinnitetyn muistolauseen. "Lepää rauhassa, leijonapoika", Tomi kuiskaa ja astuu taaksepäin, "mun tulee ikävä sua." Hän tuntee itsensä valtavan syylliseksi Joonaksen kuolemaan eikä kenties pysty antamaan itselleen anteeksi. Tomi pyörittelee mielessään kysymyksiä: Miksei hän estänyt ystäväänsä ja yrittänyt puhua Joonakselle järkeä, miksi hän suostui kokeilemaan huumeita, miksi tämä maailma on niin epäreilu, miksi he olivat niin typeriä? Miksi, miksi juuri Joonas? Hän vetää syvään henkeä ja kääntyy lähteäkseen. Nopeasti Tomi vilkaisee vielä Joonaksen perhettä ja yrittää kiskoa suunpieliään ylöspäin. Huomatessaan Joonaksen surun murtaman äidin hän pyyhkii vaisun hymyn kasvoiltaan ja kiirehtii pois paikalta. Hiljaa mielessään hän lupaa, ettei enää koskaan pistä elämäänsä pantiksi näin typerään peliin. Suomessa vuonna 2009 huumeisiin kuoli 25 henkilöä, kertoo Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA). Aikaisempiin vuosiin verrattuna luku on onneksi pienempi, esimerkiksi vuonna 2000 kuolleita oli 49. Uhrien määrä on silti liian suuri. Monille asia voi olla hyvinkin kaukainen, mutta yritä silti kuvitella seuraava tilanne omalle kohdallesi. Olet huomannut jotain kummallista kaverisi käytöksessä. Hän on hiljalleen vaihtanut kaveriporukkaa, lopettanut yhteydenpidon melkein kokonaan ja ikään kuin sulkeutunut jonkinlaiseen kuoreen. Hän ei käy enää töissä tai koulussa ja tuntuu välttelevän muita ihmisiä. Eräänä päivänä nykäiset kaveriasi hihasta ja kysyt, mistä on kyse. Epäröiden hän vastaa sekaantuneensa huumeisiin. Miten reagoit? Annatko asian olla, vai ryhdytkö selvittämään juttua? Toivon, että valitset jälkimmäisen vaihtoehdon. Kysy, onko kaverillasi jokin huonosti - kenties elämä murjoo ja hän kokee, ettei mikään muu auta. Ohjaa ystäväsi esimerkiksi kouluterkkarin tai muun luotettavan aikuisen luokse ja osoita, että välität. "Toi on muuten aineissa", tyttö sanoo. Joonas jatkaa matkaa. CURLY 3/2011 23
• mä oon online ­ ootSäki? Curly-lehden toimittajat päättivät avata omaa internetin käyttöään. Nuorisobarometrissa 2010 internet vilahtelee siellä täällä ja Tilastokeskuksen vuoden 2010 tieto- ja viestintätekniikan käyttötilastoinnin mukaan viimeisen kolmen kuukauden aikana 99 prosenttia 16 - 24 -vuotiaista on käyttänyt internetiä. Kaikissa ikäluokissa internetissä yleensä tehdään arkisia asioita, jotka liittyvät sosiaalisiin suhteisiin, henkilökohtaiseen talouteen, ostoksiin ja joukkoviestimien seurantaan. Tutkimuksessa kysytyistä käyttötavoista yleisin oli sähköposti, jota oli käyttänyt 77 prosenttia vastaajista kolmen kuukauden aikana. Kysymys Curlyn toimittajille on yksinkertainen. Mitä teet netissä ja missä siellä? ? Tällä sivulla kerrotaan netin sivustoista, joilla monet Curlyn toimittajat vierailevat. Millä sivustoilla sinä vierailet? Mistä voit päätellä, että sivusto on turvallinen tai turvaton? Oletko keskustellut nettiasioista turvallisen vanhemman kanssa? Tiedätkö, mistä saat apua, jos netissä on jotakin ikävää? Pohtikaa näitä asioita pienissä ryhmissä. 24 C U R LY 3 / 2011
• Afrikan auringon alla teksti ja kuvat: eeva berg, Petteri Pietinen ja susanna halinen Terve! Olemme kolme 24-27 -vuotiasta opiskelijaa ammattikorkeakoulu Metropoliasta. Opiskelemme sosionomeiksi ja koulutuksemme sisältää kolme työharjoittelua, joista yksi on mahdollista suorittaa ulkomailla. Syksyllä 2010 suorittamamme harjoittelu tapahtui Ghanassa, Länsi-Afrikassa. H arjoittelupaikkamme oli Ghanan pääkaupungissa Accrassa sijaitseva The Street Academy. Se on toiminut Metropolian yhteistyökumppanina noin 10 vuotta. The Street Academy on katulapsille tarkoitettu koulu, joka poimii nuoret kaduilta ja antaa heille valmistavaa koulutusta. Tämän jälkeen lapset sijoitetaan julkisiin kouluihin. 26 C U R LY 3 / 2011
• Tehtävänämme oli etsiä Street Academyn entisiä oppilaita ja selvittää heidän nykyistä elämäntilannettaan: kuinka opinnot julkisissa kouluissa olivat sujuneet ja mihin ne olivat johtaneet? Valtaosa näistä nuorista asuu Jamestownin ja Chorkorin kalastajayhteisöissä, joten työpäivämme koostuivat suurilta osin rankoista kävelymatkoista porottavan auringon alla. Tutkimuksemme aikana löysimme ja haastattelimme noin 340 entistä The Street Academyn oppilasta. Monet heistä olivat lopettaneet koulunkäynnin. Yleisin syy tähän oli rahan puute. Koulukirjat, uniformut jne. maksoivat enemmän, kuin mihin alueen perheillä oli varaa. Projektiksi Ghanassa aloitimme projektin nimeltä The Street Academy Children and Youth Foundation (SA-CYF). Tarkoituksemme oli kerätä nuorille rahallista tukea koulunkäyntiä varten yksityisten lahjoitusten muodossa. Suomeen palattuamme projektista jäi vastaamaan hyvä ystävämme Paul Semeh, joka oli kanssamme aloittamassa projektia. Kevät 2011 toi muutoksia toiminnallemme: Vaihdoimme projektin nimen ja rekisteröimme sen omaksi järjestökseen. Uudeksi nimeksi tuli Street Children Empowerment Foundation (SCEF). Myös järjestön toimintaidea koki muutoksia. oPinnäytetyÖ Suomessa saimme opettajaltamme idean opinnäytetyötämme varten. Hän kertoi, että Suomen ulkoministeriöstä voi anoa hanketukea kehitysyhteistyöhankkeille. Tukea voi kuitenkin hakea vain Suomeen rekisteröity yhdistys, joten päädyimme pyytämään kumppaniksemme Metropolian opiskelijakuntaa METKA:a, jolla on kansalaisjärjestön status. Syksyllä 2011 tarkoituksemme on aloittaa hankkeen suunnittelu. Osallistumme Kepa:n järjestämiin koulutuksiin hakemuksen laatimiseen liittyen ja työstämme hakemusta ensi kevääseen asti. Täydellistä kuvaa toiminnasta meillä ei vielä ole, mutta tulemme keskittymään koulutukseen sekä naisten ja tyttöjen aseman parantamiseen. Aika näyttää kantaako työmme hedelmää. Kuuluuko sinun äänesi? Pystytkö vaikuttamaan asioihin elinympäristössäsi? Haluaisitko korjata jonkin epäkohdan? Osallistu, tee muutos ja vaikuta! Euroopan unionin nuorisotoimintaohjelma Youth in Action rahoittaa nuorten omia projekteja. www.cimo.fi/ohjelmat/youth_in_action CURLY 3/2011 27
• iNSPirAAtioStA Kun mietin, mitä tällä kertaa kirjoittaisin Curlyyn, törmäsin siihen pahamaineiseen jokaisen kirjoittajan painajaiseen eli tautiin nimeltä inspiraation puute. teksti: katariina välimäki, 15 vuotta kuva: jenni häyhä ämä tauti ilmenee monissa muodoissa, eikä sitä esiinny vain kirjoittajilla, vaan ihan kaikilla, joiden pitäisi keksiä ratkaisu johonkin pulmaan, jonka ratkaisu karkaa alituisesti pois heidän ulottuviltaan. Se ilmenee monissa muodoissa, mutta niissä kaikissa on yksi yhteinen piirre: ärtymys tai pahimmassa tapauksessa vahva masennus tehtävän epäonnistumisesta. Tällöin paras lääke on pitkä juttutuokio sinusta välittävän ja kuuntelutaitoisen ihmisen kanssa jossain sinua rauhoittavassa paikassa, ja kädessä kuppi kuumaa. Kun olet saanut sydämesi purettua läheisellesi, voit alkaa miettiä ratkaisua ongelmaasi joko yhdessä hänen kanssaan tai yksinäsi riippuen siitä, mikä sinusta tuntuu hyvältä. Alussa voi tuntua siltä, että kaikki kirjoittamisen arvoinen on jo kirjoitettu, ja että sinä et pysty tuomaan mitään uutta tähän maailmaan. Vaikka näin ajattelisitkin, sinun tulee muistaa, että jokainen on yksilöllinen. Mitä siitä, vaikka joku muukin olisi joskus kirjoittanut samasta aiheesta? Sinä kirjoitat ihan omalla tyylilläsi, jota kukaan muu ei voi kopioida, koska jokainen ajattelee, kirjoittaa ja ilmaisee itseään omalla persoonallisella tavallaan. Miettiessäsi jutun aihetta, kannattaa aloittaa itselle tärkeistä tai itseä kiinnostavista aiheista ja alkaa rakentaa niistä juttua. Tai voit aloittaa miettimällä apukysymyksiä, kuten: Mikä minua ärsyttää tällä hetkellä? Miksi? Mikä tekee minut onnelliseksi? Mikä minua mietityttää juuri nyt? Kun jutun aihe on selvillä, tärkeintä on päästä alkuun. Kun vain saat paperille otsikon ja ensimmäiset lauseet, loppu alkaa sujua kuin itsestään. Älä jää miettimään oikeinkirjoitusta ensimmäisellä kerralla, vaan anna tekstin vain tulla, soljua kuin itsestään mustana valkoiselle. Silloin on paljon helpompi kirjoittaa. Toisella kerralla voit keskittyä kielioppiin. On myös hyvä, jos jutulla on hyvin suunniteltu juoni eli helposti seurattava lanka, joka on punottu tekstin jokaisen kappaleen välille. Näin tekstiä on helppo lukea. Tämä "lanka" antaa tekstille sitä kannattavan rungon ja tekee siitä siistin kokonaisuuden. Hyvässä jutussa alku on mielenkiinnon herättävä ja loppu koostaa koko jutun perimmäisen tarkoituksen yhteen kappaleeseen. T Kaikki yllä olevat seikat vaikuttavat siihen, millainen jutusta tulee, mutta kaikista tärkeintä jutun kannalta on omalaatuisuus: omat sanasi, omat käsityksesi ympäröivästä maailmasta, sinun oma äänesi, joka puhuttelee lukijaa rivien välistä. Niinpä sinun kannattaa etsiä omaa tapaasi kirjoittaa. Kokeille eri tyylejä, kunnes löydät juuri sinunlaisesi tyylin. Uskalla kirjoittaa omalla kädelläsi, älä muiden! "Älä jää miettimään oikeinkirjoitusta ensimmäisellä kerralla, vaan anna tekstin vain tulla, soljua kuin itsestään mustana valkoiselle. toisella kerralla voit keskittyä kielioppiin." Päätoimittajan kommentti: Muistan aikoinani, kun itse tuskailin saman aiheen kanssa, tai en ihan, mutta melkein. Omat inspiraationi iskivät aina mitä epäotollisimmalla hetkellä, pitkällä kävelylenkillä sateessa tai tilanteessa, jossa paperin ja kynän esiin kaivaminen olisi ollut todella epäsopivaa. Onneksi luovuutta voi harjoittaa, ja nykyään osaan jo houkutella inspiraation esiin. Sinunkin kannattaa harjoitella sitä! ? Mistä sinä saat inspiraation? Laadi itsellesi pieni muistutus siitä, miten voit löytää parhaan inspiraatiosi. Inspiraatiosi lähde voi olla musiikkikappale, kuva, mietelause... CURLY 3/2011 29
• uNelMA-AMMAtiStA todelliSuuteeN uusi Pal sta uneLMa-aMMattina luokanoPettaja Opettaja, tuo ärsyttävä ihminen, joka pilaa vapaa-aikasi antamalla kasan läksyjä, keskeyttää kuumimpien juorujen vaihdon tunnilla ja käskee tehdä muistiinpanoja. Luokanopettaja, unelma-ammattini, se minä haluan olla. teksti: emma vormisto, 17 vuotta kuva: annika rauhala "H ei äiti ja iskä, tiedättekö mikä musta tulee isona? Musta tulee opettaja", sanoin 6-vuotiaana vanhemmilleni. Nyt tuosta on kulunut 11 vuotta ja olen edelleen vakaasti sitä mieltä, että minusta tulee luokanopettaja. Moni ihmettelee sitä, että haluan ensin opiskella yhdeksän vuotta peruskoulussa, sitten kolme vuotta lukiossa ja siihen päälle vielä ainakin viisi vuotta yliopistossa, jotta saan taas palata kouluun. Itse ajattelen sen ennemminkin niin, että tulen jo näinä opiskelu- ja kouluvuosinani näkemään monia eri opetustyylejä, opettajia ja tapoja toimia. Tavallaan pystyn tekemään huomioita jokapäiväisessä elämässäni siitä, millaiseksi voisin kehittää itseäni sitten, kun minusta tulee opettaja. Ennen luokanopettajaksi valmistumista tulee suorittaa lukio, jonka jälkeen voi hakeutua opettajankoulutuslaitokseen (OKL). Opettajaksi voi opiskella useissa kaupungeissa, kuten Turussa, Raumalla, Helsingissä, Oulussa ja vuodesta 2012 lähtien Tampereellakin. Kuulemani perusteella kyseiseen koulutukseen hakeutuminen on haastavaa ja monet eivät pääse sinne kolmannellakaan yrittämällä. Siksipä olen saanut neuvoja, että koulutukseen hakeutumiseen vaaditaan kärsivällisyyttä ja kovaa opiskelua. olen aina tykännyt neuvoa ja opastaa toisia. Jo ennen kouluun menemistä suosikkileikkini oli "koulu", jossa itse sain toimia opettajana. 30 C U R LY 3 / 2011 Hakuprosessi kulkee suurin piirtein samanlaisena eri yliopistoissa. VAKAVA-koe on soveltuvuuskoe ja yhteinen kaikilla yliopistoilla. Tämän soveltuvuuskokeen perusteella henkilö joko kutsutaan tai ei kutsuta pääsykokeisiin. Pääsykokeita varten tulee lukea kulloinkin erikseen määrättävä pääsykoekirja, lisäksi hakuprosessiin kuuluu ryhmähaastattelu sekä henkilökohtainen haastattelu. Koulutukseen valitut henkilöt opiskelevat ensin noin kolme vuotta kasvatustieteiden kandidaatiksi, ja sen jälkeen noin kaksi vuotta kasvatustieteiden maisteriksi. Miksi sitten haluan luokanopettajaksi? Olen aina tykännyt neuvoa ja opastaa toisia. Jo ennen kouluun menemistä suosikkileikkini oli "koulu", jossa itse sain toimia opettajana. Mielestäni hienointa ammatissa olisi nähdä, miten lapset oppivat lukemaan, kirjoittamaan, laskemaan, ja miten he myöhempinä vuosina kehittyvät näissä taidoissa. Totta kai myös säännölliset loma-ajat ja päiväsaikaan ajoittuvat työajat houkuttelevat. Lisäksi työ on var-
• uNelMA-AMMAtiStA todelliSuuteeN erilaista polkua teksti: kreetta koistinen kuva: kreetta koistisen kotialbumi O haluaisin olla sellainen mukava opettaja, jolle voi jutella vaikkapa välitunneilla, kun opettajalla on ulkovalvontavuoro. masti monipuolista, jokainen oppilas on erilainen, jokainen oppii omalla tavallaan, joskus helpommin ja joskus haastavammin. Uskon opettajan työn olevan opettamisen lisäksi kommunikointia ja vuorovaikutusta niin oppilaiden, muiden opettajien kuin muun henkilökunnan ja vanhempienkin kanssa. Haluaisin olla sellainen mukava opettaja, jolle voi jutella vaikkapa välitunneilla, kun opettajalla on ulkovalvontavuoro. Ryhmähengen nostattamisen ja säilymisen kannalta olisi tärkeää, ettei opettaja ole "diktaattori" vaan henkilö, joka huomioisi myös oppilaiden näkökulmat ja ajatukset, mutta samalla olisi silti auktoriteettina heille. Työssä ei varmasti olisi kahta samanlaista työpäivää, vaikka opetettavien aineiden sisältö olisikin täysin sama. Lisäksi uskon, että myös opettajat oppivat oppilailtaan joka päivä jotain uutta. len 25-vuotias vastavalmistunut luokanopettaja Kreetta Koistinen Tampereelta. Tieni luokanopettajaksi ei ollut mitenkään perinteinen tai helppo. Isäni on ammattikoulunopettaja, äitini lastentarhanopettaja ja siskoni lastentarhanopettaja. Muistan, kun vielä lukion alkupuolella sanoin, että minusta ei ainakaan tule opettajaa. Kummasti ajatukset muuttuivat viimeisenä lukiovuotena ja oltuani kesätöissä päiväkodissa. Luokanopettajakoulutukseen on vaikea päästä sisään! Kirjoitin lukiosta keskivertopaperit ja Hämeenlinnan OKL:ään oli kaikista vaikeinta päästä. Lisäksi pääsyyn vaikutti pitkän matematiikan ja äidinkielen ylioppilaskirjoitusten tulokset, jotka minulla eivät olleet hyvät. Hain aika moneen paikkaan ylioppilaskirjoitusten jälkeen sillä tiesin, etteivät OKL:n ovet heti aukea. Pääsykokeisiin lukuintoa ei heti kirjoitusten jälkeen löytynyt. Pääsin opiskelemaan saksan kieltä ja kirjallisuutta Vaasan yliopistoon ja viihdyinkin siellä vuoden. Suoritin heti jo ylioppilaskesänä kasvatustieteen perusopinnot avoimessa yliopistossa aika hurjalla vauhdilla silmälläpitäen opettajan opintoja. Seuraavana vuotena pääsin opiskelemaan lastentarhanopettajaksi eli kasvatustieteen kandidaatiksi Tampereen yliopistoon. Sain asua kotikaupungissani. Opinnot kestivät kolme vuotta. Koko ajan tähtäimessäni olivat opinnot luokanopettajaksi, ja kandidaatista voikin jatkaa maisteriksi. Koin lastentarhanopettajan työn myös ihanana ja omana ammattina, mutta halusin vielä jatkaa opintoja, olinhan nuori, vasta 23-vuotias. Edelleenkään en päässyt Hämeenlinnan soveltuvuuskokeisiin, joten hain Raumalle, jonne on hieman helpompi päästä. Tein taas VAKAVA-monivalintakokeen ja pääsin yksilöhaastatteluun. Opinnot Raumalla alkoivat ja nipistin ne 1,5 vuoteen. Valmistuin nyt tänä keväänä 2011. Mielestäni nyt, kun olen luokanopettaja ja lastentarhanopettaja, koen ymmärtäväni lasten kehitystä paremmin päiväkoti-ikäisestä kouluun asti. Suosittelen siis kaikille lämpimästi tätä "polkua" luokanopettajaksi. Pystyin myös aina kesäisin ja lomaaikoina tekemään lastentarhanopettajan töitä, kun vielä opiskelin luokanopettajaksi. Olin tammikuusta heinäkuuhun esiopetuksessa töissä ja näin, kuinka eskarilapsista kasvoi kouluvalmiita. Oli ihana nähdä lasten kehitys. Nyt syksyllä aloitin työt alakoulussa ja nautin työstäni! Työ on vaihtelevaa, ja on ihana nähdä, kun lapset oppivat. Eniten minua tässä työssä kummastuttaa vanhempien puuttuminen lasten koulunkäyntiin. Sähköpostilla, reissuvihkoilla ja kännyköillä ollaan koko ajan yhteydessä opettajaan. Tässä työssä haastavinta eivät ole niinkään lapset vaan heidän vanhempansa. Minulle vanhempien kohtaaminen on tuttua lastentarhanopettajan työstä, silloin näki vanhempia joka päivä. Koen, että opettajan työ on kutsumusammatti. Teen tätä työtä täysin rakkaudesta lapsiin. Missään muussa ammatissa ei viisi lasta juokse aamulla halaamaan jalkaasi! Jokainen päivä on erilainen! Koin lastentarhanopettajan työn myös ihanana ja omana ammattina, mutta halusin vielä jatkaa opintoja, olinhan nuori, vasta 23-vuotias. CURLY 3/2011 31
• uNelMA-AMMAtiStA todelliSuuteeN Kätilön työ teksti: eliisa karttunen, kätilö Kätilö on synnytysten, äitiyshuollon, naistentautien ja seksuaaliterveyden asiantuntija. Kätilön koulutus on pisin terveydenhuoltoalan koulutuksista. Se kestää 4,5 vuotta ja koulutusta järjestetään tällä hetkellä seitsemässä eri kaupungissa. Kätilökoulutuksessa on käytännön harjoittelua paljon. Kätilön ammatti onkin sellainen, että sen oppii vain käytännön työtä tekemällä. Kätilön tutkinto antaa oikeuden toimia kätilön ammatissa, mutta taitojen kehittäminen kestää läpi koko työuran. Kätilön ammatissa ei koskaan voi olla täysin oppinut, vaan aina oppii uutta. Kätilö on synnytysten, äitiyshuollon, naistentautien ja seksuaaliterveyden asiantuntija ja sen koulutus on pisin terveydenhuoltoalan koulutuksista. apset ovat aina syntyneet samalla tavalla, mutta kätilötyö kehittyy nopeasti. Nykyään laitteita käytetään yhä enemmän. Monenlaiset tekniset laitteet ja niiden käyttö onkin osa kätilötyötä. Laitteita tärkeämpää on kuitenkin aina muistaa, että kätilö hoitaa ihmistä ­ naista, lasta ja koko perhettä. Jokainen nainen on erilainen ja vaihtelevaa on kätilön työkin. l Kätilön työ on hyvin itsenäistä ja vastuullista. Kätilölle tarpeellisia ominaisuuksia ovat hyvä paineensietokyky, kyky itsenäiseen ja nopeaan päätöksentekoon ja kyky asettua toisen ihmisen asemaan. Kätilö voi työskennellä esim. synnytyssalissa, sairaalan vuodeosastolla, ehkäisyneuvolassa, naistentautienosastolla tai äitiyshuollossa. Synnytyssalityö on nopeatem- laitteita tärkeämpää on kuitenkin aina muistaa, että kätilö hoitaa ihmistä ­ naista, lasta ja koko perhettä. Jokainen nainen on erilainen ja vaihtelevaa on kätilön työkin. 32 C U R LY 3 / 2011
• uNelMA-AMMAtiStA todelliSuuteeN olen käsittänyt, että kätilön työssä autetaan raskaana olevia äitejä, otetaan vauva ulos kohdusta ja muuta sellaista. uneLMa-aMMattina kätilÖ Olin pienestä pitäen unelmoinut parturi-kampaajan työstä, mutta tänä vuonna koin jonkinlaisen kutsumuksen kätilön työhön. Parturi-kampaaja -unelmasta kätilöksi on aika suuri harppaus, voin myöntää sen itsekin, mutta tahdon vain seurata unelmaani. teksti: roosa vieruaho, 15 vuotta poista. Tilanteet siellä muuttuvat joskus nopeasti. Sillä hetkellä, kun kätilö auttaa vauvan maailmaan ja nostaa hänet äidin rinnalle ensi kerran, syntyy uuden ihmisen lisäksi myös uusi äiti ja uusi isä. Tämän hetken merkityksellisyyttä ei voi liioitella, ja kätilöllä on kunnia olla läsnä siinä. Palkitsevinta synnytyssalityössä on nähdä, miten nainen löytää sisältään voiman uuden elämän synnyttämiseen. Aina kaikki ei kuitenkaan mene hyvin. Silloinkin kätilö on läsnä ja auttaa perhettä eteenpäin surussa. Kätilön ammatti kuuluu ammatteihin, joita usein pidetään kutsumusammatteina. Osittain se varmasti kyllä pitää paikkansa, sillä yleisesti ottaen kätilöt ovat Kätilöitä koko sielultaan ja sydämeltään ja he ovat hyvin ylpeitä ammatistaan. Ylpeä on helppo olla, saahan kätilö todistaa syntymän ihmettä päivittäin ja tehdä työtä, jolla todella on merkitys. Kätilö onkin maailman hienoin ammatti. K oen itse kätilön ammatin todella tärkeäksi, sillä jälkikasvu on meidän tulevaisuutemme, vai mitä? En ole erityisemmin ajatellut, mitä kätilön ammatissa tehdään. Sen verran olen käsittänyt, että siinä autetaan raskaana olevia äitejä, otetaan vauva ulos kohdusta ja muuta sellaista. Lisäksi olen sisäistänyt, että kätilön ammatissa täytyy olla vahva henkisesti. Kätilönä joutuu kokemaan suuret pettymykset ja käsittelemään niitä. Ei voi itse romahtaa, kun perhe kokee suuren tragedian, vaan täytyy pysyä vahvana ja lohduttaa perhettä kaikin mahdollisin tavoin. Tiedän, että ammatissa on niin huonot kuin hyvätkin puolet, mutta tahdon keskittyä vahvasti hyviin puoliin, sillä se varmentaa intoani kätilön ammattia kohtaan vielä enemmän. Koulutuksenikin olen suunnitellut kokonaan ja tiedän minne tahdon, miten tahdon ja milloin tahdon. Tuntuu, kuin olisin saanut mielenrauhan ensimmäistä kertaa pitkään aikaan - jonkinlaisen tyyneyden, joka rauhoittaa mieltäni. Tiedän mitä tahdon aikuisena tehdä elämälläni ja tiedän, miten voin saavuttaa sen. Sitä en vielä tiedä, että kauanko unelmani saavuttamiseen menee aikaa, mutta tiedän, että olen valmis tekemään töitä sen eteen ja kuluttamaan aikaa. Kätilö ei ehkä ole yhtä hieno ammatti kuin lääkäri, mutta on minullakin sitten kätilönä pitkään haluamani valkoinen takki yllä ja rinnuksilla nimikyltti, jossa hohtaa mustin kirjaimin nimeni. Nyt voin huokaista helpotuksesta ja jatkaa pitkää mutta antoisaa matkaani kohti kätilön ammattia. Kätilö ei ehkä ole yhtä hieno ammatti kuin lääkäri, mutta on minullakin sitten kätilönä pitkään haluamani valkoinen takki yllä ja rinnuksilla nimikyltti, jossa hohtaa mustin kirjaimin nimeni. ? Sivuilla 30-33 opettaja ja kätilö kertovat työstään. Molemmat kuvaavat ammattiaan kutsumusammatiksi. Mikä voisi olla sinun kutsumusammattisi? Keneltä voisit saada siitä tietoa? Mitä uskot kuuluvan omaan kutsumusammattiisi? Kirjoita omasta unelma-ammatistasi! CURLY 3/2011 33
• CuRly-SiVut hallituksen ääni kansanedustaja - minäkÖ? ähes viisi kuukautta kansanedustajana on takana. Yleisimmin esitetty kysymys on, että miltä työ kansanedustajana tuntuu tai onko tullut jotain yllätyksiä? Kysymykseen on vaikea vastata lyhyesti ja ytimekkäästi. Jos yrittäisin, sanoisin että on ja ei. Jokainen päivä on ollut erilainen ja varmasti yllättävä. Silti samaan aikaan moni asia tuntuu omalta ja tutulta, ja tukijoita ympärillä on löytynyt. Työ on ollut välillä äärimmäisen pelottavaa, stressaavaa ja jännittävää. Olen ollut lapsenomaisen innostunut omasta ensimmäisestä työhuoneestani, omasta tietokoneesta sekä tulostimesta. Avustajani Touko on ollut korvaamaton tuki, turva ja neuvonantaja. Istuessani ensimmäistä kertaa vihreän puolueen tiedotustilaisuudessa uutena kansanedustajana yhdessä silloisen puheenjohtajan Anni Sinnemäen sekä silloisen eduskuntaryhmän johtajan Ville Niinistön kanssa, oli tunne lähes elokuvamainen. Mitä minä teen tässä kuvassa? Kuva, joka on ennen tätä hetkeä ollut etäännytetty pätkä päivittäisissä tv-uutisissa. Kuka minä olen tässä kuvassa? Suuri haaste jokaisessa uudessa hetkessä kansanedustajana on ollut säilyttää oma persoona ja uskaltaa edelleen luottaa omaan intuitioon. Oman sydämen tunteeseen, joka on elämässäni tähänkin asti ollut luotettava kompassi ja matkakumppani. Ensimmäinen puhe istuntosalissa jännitti niin paljon etukäteen, että puhujan pönttöön kävellessäni meinasi lähteä taju. Tilanne oli yllättävä, sillä olenhan esiintynyt ammatikseni jo yli kymmenen vuotta! Asetelma oli kuitenkin uusi ja juhlallisessa istuntosalissa tuntuu, että jokainen sana painaa enemmän ja on suuremman tarkkailun alla. Selvisin puheesta mielestäni välttävästi. Onneksi on vielä aikaa harjoitella. Keväällä minut valittiin eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän puheenjohtajaksi. Ryhmä pyrkii tuomaan esille Suomen roolia kehitysyhteistyöhön liittyvissä kysymyksissä ja vaikuttamaan päätöksentekoon parhaansa mukaan. Ryhmän puheenjohtajana olen ehtinyt jo vierailla Pariisissa naisten ja tyttöjen oikeuksia käsittelevässä seminaarissa sekä New Yorkissa YK:n korkeantason hiv/aids -konferenssissa. jani toivola l toiminnanjohtajan terveiset appi, lukkari, talonpoika, kuppari, rikas, rakas..." Moni nuori miettii tälläkin hetkellä tulevaisuuden ammattiaan. Niin on tehnyt myös kaksi nuorta tässäkin lehdessä. Toinen haaveilee kätilön ammatista ja toinen opettajan. Osa meistä tietää jo pienestä pitäen, mikä on oma unelma-ammatti, osa ei. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään. Muistan itse tuskailleeni lukion jälkeisiä opintoja. Koska en ollut jatko-opinnoistani varma, päätin pitää välivuoden. Työskentelin vuoden koulussa ja tuona aikana syntyi päätös hakeutua opettajankoulutuslaitokseen. Ajattelin, että kasvatustieteiden maisterin tutkinto antaa hyvän pohjan tulevaisuudelle. Olen yhä sitä mieltä, vaikka en ole valmistumiseni jälkeen työskennellyt päivääkään luokanopettajana. Aina ei tarvitse mennä suorinta tietä ­ erilaiset reitinvalinnat voivat johtaa mielenkiintoisten vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien eteen. Opiskeluaikoina työskentelin kesäisin Metsähallituksella oppaana. Yhtenä kesänä kansallispuistoon tuli nuorisoryhmä filmaamaan elokuvaa. Yksi nuorista oli Jani Toivola. Tuskin Janikaan tiesi tuona kesänä Patvinsuolla, että hänestä tulee kansanedustaja. Enkä minä tiennyt, että ko. elokuvaprojektista syntyisi Curly ry niminen mediakasvatuksellinen nuorisoyhdistys, jonka toiminnanjohtajana minä joku päivä työskentelisin. Harrastukset, kesätyöt, vapaaehtois- ja työpajatoiminta voivat viitoittaa sinulle tietä tulevaisuuden unelmaammattiin. Sohvan pohjalta on vaikea nähdä kaikkia niitä mahdollisuuksia, joita sinullakin on. Neuvoja ja tukea kannattaa myös aina rohkeasti pyytää. ira kinnunen toiminnanjohtaja ira.kinnunen@curly.fi "P urlyn lehtiryhmä kokoontuu taas viikoittain tekemään noin 4 kertaa vuodessa ilmestyvää Curly-lehteä. Kaikki 13-20 -vuotiaat kirjoittamisesta, valokuvauksesta tai muusta kuvittamisesta kiinnostuneet nuoret voivat osallistua toimintaan maksutta. Lehden tekoon voi osallistua joko paikan päällä Helsingissä tai etäkirjoittajana sähköpostitse mistä päin Suomea tahansa. Syksyllä 2011 avataan Curlyn nettisivuilla suljettu foorumi lehden kirjoittajille. Tunnukset foorumille saa päätoimittajalta. Curly Media lähtee syksyllä kiertämään Suomea ja järjestää eri paikkakunnilla videopajoja, joiden tarkoituksena on tarjota paikallisille nuorille ja nuorten parissa työskenteleville aikuisille mahdollisuus päästä tekemään omaa videota ja samalla oppia videokuvauksen perustaitoja sekä muita mediataitoja. Pajat järjestetään viikkojen 40 ja 46 välillä Tuupovaarassa, Savonlinnassa, Pieksämäellä ja Rovaniemellä. Jos haluat osallistua pajaan, ota yhteyttä päätoimittajaan. Myös yhdistyksen nettisivut uusiutuvat syyskuussa. Uudistuksen myötä nettisivuille tulee osioita, joissa voidaan keskustella Curly-lehdessä julkaistuista artikkeleista ja antaa palautetta teksteistä ja videoista. Uusien sivujen perusajatuksena on vuorovaikutteisuus ja mediasta kiinnostuneiden nuorten aktivoiminen mediakasvatuksen keinoin. Lisätietoja videopajoista saa Curly Median päätoimittajalta Peppi Tervolta, p. 041 533 6541, peppi.tervo@curly.fi. Tietoa harrastusmahdollisuuksista Curly ry:ssä voi käydä katsomassa yhdistyksen nettisivuilta osoitteesta: www.curly.fi Curly ry:n uutiskirjeen voi tilata lähettämällä sähköpostia osoitteeseen curly@curly.fi. Uutiskirjeessä tiedotetaan Curly ry:n toiminnasta ja sen varsinainen kohderyhmä ovat nuorten parissa työskentelevät. Uutiskirjeitä lähetetään vuodessa 2-4 kappaletta. C CurLy ry:n MediakaSVatukSeLLinen toiMinta SykSyLLä 2011 ? Viimeisellä aukeamalla kerrotaan perinteisesti Curly ry:n kuulumisia. Mitä sinä tiedät Curlystä? Oletko kiinnostunut tulemaan mukaan toimintaan? Tule tutustumaan Curlyn uusiin nettisivuihin osoitteeseen www.curly.fi ja hae tietoa esimerkiksi Curlyn matkoista maailmalle tai medialeireistä. 34 C U R LY 3 / 2011
• CuRly-SiVut "PiLa SoSiaaLiSeSSa MediaSSa ei oLe Mikään kaVereiden kanSSa kotona Heitetty VitSi." kuka? Georg Henrik Wrede, 47 vuotta. Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikön johtaja 1.4.2011 alkaen. Naimisissa, 18- ja 20-vuotiaat lapset. Harrastaa yhdistystoimintaa. "Haluaisin sanoa myös miekkailua." teksti: Peppi tervo-hiltula O petus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikkö sai uuden johtajan huhtikuun 2011 alussa. Istuimme Georg Henrik Wreden kanssa alas ja keskustelimme sosiaalisesta mediasta, kielitaidosta, pätkätyöstä sekä tietysti siitä, mitä jokaisen nuoren tulisi tietää tulevasta lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta. sosiaalisesta mediasta "Käytän sosiaalista mediaa ennen kaikkea mittaamaan lämpötilaa; haistelen uusia trendejä sekä kuulostelen. En ole niin aktiivinen sosiaalisessa mediassa kuin voisin olla. Aktiivisuuteni varsinkin työn puolesta on sellainen, että kun muistan, niin päivitän jotakin uutta. Käytän Twitteriä pääasiallisesti työviesteihini, Facebook on minulle työn ja vapaa-ajan välimuoto. Saatan joskus jopa chattailla Facebookissa! Toisinaan kommentoin kavereiden tekemisiä. Enimmäkseen käytän kuitenkin tietokoneillessani sähköpostia. Kerron itsestäni sosiaalisessa mediassa melko suppeasti asioita. Minusta löytyy paljon tietoa internetistä, mutta ei mitään yllättävää. "En oikeastaan tiedä, miten olen mennyt mukaan sosiaalisen median eri alustoille. Facebookiin olisin voinut saada sysäyksen lapsiltani, mutta en muista, että se olisi ollut tapani liittyä mukaan. Mielestäni nuorten tulisi muistaa sosiaalisessa mediassa yleiset käytöstavat: jos jonkin asian tekeminen tai huutaminen kadulla epäilyttäisi, ei sitä kannata tehdä sosiaalisessa mediassakaan. Pila sosiaalisessa mediassa ei ole mikään kavereiden kanssa kotona heitetty vitsi. Omaa tilaa ja viestiä ei voi sosiaalisessa mediassa kontrolloida koskaan täydellisesti. "Ihmissuhteet reaalimaailmassa ovat erittäin tärkeitä, vaikka niitä täydentäisi sosiaalisessa mediassa. Mielestäni on huolestuttavaa, miten helppoa on löytää samanhenkistä keskusteluseuraa. Argumentit eli mielipiteet jäävät tällöin hyvin yksipuolisiksi. "Lapsiltani olen oppinut teknologian käyttöä; en ole enää vuosikausiin hallinnut digibokseja tai tv:tä. Emme ole joutuneet vakaviin keskusteluihin sosiaalisesta mediasta tai internetin käytöstä kotona. Välillä peleistä on pitänyt puhua, mutta onneksi verkossa turvallisesti toimiminen on nuoriltamme sujunut hyvin. Ostamme ajoittain esimerkiksi kirjoja ja musiikkia netin kautta." tähtäimen ideologiaa, nyt keskitytään toteuttamiseen ja konkretisointiin." suvaitsevaisuudesta "Minulla on USA:n ja Suomen kaksoiskansalaisuus. Se on opettanut minulle tietoisuutta monikulttuurisuudesta ja kansainvälisyydestä jo nuoresta asti. On hyvä olla tietoinen asioiden monimuotoisuudesta ja pyrkiä avarakatseisuuteen. Kotikieleni on ruotsi, joten haluankin kertoa teille vielä vitsin (på svenska, naturligtvis!): Vad är de som dricker i smyg (smyg= salaa)? Hemlighetsfulla!" loPPutervehdys tWeetaten: "Teen töitä omien ennakkoluulojeni kanssa - tehkää tekin :D" laPsi- ja nuorisoPolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 "Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmalla on Facebookissa oma sivu, johon kannattaa käydä tutustumassa. Lisäksi tietoa löytyy ministeriön verkkosivuilta (www.minedu.fi). Näkisin, että kyseessä on kuin larppaajien käsikirjoitus: sen olemassaolosta on hyvä olla tietoinen, mutta sen sisältö ei välttämättä aukea kaikille. Kun ohjelma saadaan valmiiksi ja toiminta siirtyy kunta- ja paikallistasolle, kannattaa tulla aktiivisesti mukaan vaikuttamaan lasten ja nuorten asioihin! Tämä ohjelma luodaan neljäksi vuodeksi määrittelemään sitä, mitä lapsia ja nuoria koskevassa politiikassa tehdään tällä hallituskaudella. Edellinen suunnitelma oli paljon enemmän pitkän Curly-ristikon ratkaisu sivulta 6 CURLY 3/2011 35
• tisivut uudistuivat! Curlyn net nuorille a aa nuorilt Medi tietoa Curlystä Uudet sivut ja a: www.curly.fi osoitteess uja lukemattomia jutt *ennen uvia eoita *toimintaa *k *vid utustu jo tänään. ­ tule ja t