• N UORTE N LE HTI N UORI LLE #30 4/05 12.10.2005 9. VUOSIKERTA ISSN 1455-2574 NATO Mistä on oikein kysymys? Olavi Uusivirta Joka äidin unelmavävy Tarrat Lyhtypylvästaide on tullut jäädäkseen Suomeen tullaan yhä useammin Vaihtariksi äkkärille Naama n SYKSY ON TÄÄLLÄ! WWW.CU RLY.FI 1
• Pääkirjoitus Mielestäni syksy on mahtava vuodenaika. Iltaisin on taas pimeää, kotona voi polttaa kynttilöitä ja käydä koiran kanssa lenkillä syksyisessä metsässä. Ensimmäisen lumen tulo on kaikille aina yhtä hauskaa, oli kyse sitten lapsesta, aikuisesta tai koirasta. Syksy tuo tullessaan myös läjäpäittäin velvollisuuksia. Koulutöiden pariin on palattava, harrastukset vievät illat ja yhtäkkiä huomaa ajan vain vierähtävän. Kokeiden ja tenttien määrää kauhistelevat voivat onneksi lohduttautua ajatuksella, että ne ovat nopeasti ohi. Jos jaksaa panostaa. Jaksaminen on yllättävän tärkeä asia. Itse tiedän koko ajan paahtavani täysillä eteenpäin ja ystäväni ihmettelevät kuinka oikein jaksan. Kun asiaa pysähtyy miettimään, ymmärtää myös levon tarpeen. Järjetöntä tasapainottelua siis. Pitäkää siis päänne kunnossa ja ajatelkaa itseänne. Omalla kohdallani huomaan jaksamisen olevan äärirajoilla silloin, kun alan yksinkertaisesti kiukuttelemaan lähelläni oleville ihmisille. Jos en pääse lomalle, niin pistän puhelimen pois päältä ja pidän lomaa kotona. Se onnistuu varsin helposti. Syksyn teemaksi voisi siis ottaa: Itsekkyys ei aina ole pahasta. Harva tulee nimittäin ajatelleeksi, ettei muiden elämään voi vaikuttaa positiivisesti jos oma pää ei käy "satasella". Kannen kuva: Hanna Marttinen 12.10.2005 9.Vuosikerta ISSN 1455-2574 Nuorten lehti Nuorille. Ilmaisjakelulehti. Tämän vuoden neljäs numero postitetaan Koulujen Aikakauslehtipäivään ilmoittautuneille kouluille umpäri Suomea. Lisäksi lehteä toimitetaan Helsingin kaupungin kirjastoihin ja nuorisotalohin sekä postitetaan osoitteellisena Curlyn tilaajille. Osoitelähde: Curlyn tilaajarekisteri. Curly kuuluu Aikakauslehtien liittoon Curly-lehden päätoimittaja: Semira Ben-Amor 041 ­ 533 6541 semira@curly.fi Toimitus numerossa 04/05: Onerva Annaniemi, Essi Heiskanen, Mari Hokkanen, Eeva Holopainen, Kati Koskinen, Laura Leinonen, Markku Paha, Carolina Puukko, Leena-Mari Tanskanen, Katri Tihilä, Suvi Simola, Sini Suonpää, Kimmo Turpeinen, Petri Voutilainen Lehden ulkoasu: Topias Rajajärvi Kansi: Hanna Marttinen Toimituksen osoite: Curly ry Larin Kyöstin tie 7 00650 Helsinki 09-27 22 830/850 curly@curly.fi www.curly.fi Toiminnanjohtaja: Ira Kinnunen 041-533 65 42 ira.kinnunen@curly.fi Puheenjohtaja: Kaija-Leena Sinkko kaija-leena@sinkko.pp.fi Ilmoitusmynti: Julkaisu Bookers Oy Lautatarhankatu 6 00580 Helsinki 09 ­ 773 821 Jb001@bookers.fi www.bookers.fi Painopaikka: SanomaPrint Hämeenpaino Oy Forssa 2005 www.sanomaprint.fi Curly Media ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä, eikä palauttamisesta. Tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla että sitä saa käyttää uudelleen lehden tai muun käytön yhteydessä toteutustai jakelutavasta riippumatta. Sisällys 3 4 6 8 9 10 11 12 14 15 Curly infoa Ihonhoito Nuori Suomi ry Anna parisuhteille mahdollisuus Elämäni eväät ­ tietoa mielenterveydestä ja hyvinvoinnista Vahingon välttämiseksi Kuukauden kieli Mikä nato on? Ollakko NATOA vai eikö olla Juuret ja unelmat ­ leiri Kouvolassa Vaihtariksi? Tavarat kiertoon Maailman porteilla ­ Redrama Kadut kuuluvat... ­ Katutaide kiisteltynä taidemuotona Olavi Uusivirta Curly testaa Arvostelut Toiminnanjohtajan terveiset Ruokaa... Semira Päätoimittaja CURLY HAKEE UUSIA KIRJOITTAJIA JA KOULUJA OSALLISTUMAAN LEHDENTEKOON!! Jokaiseen numeroon tulee juttuja ympäri Suomea ja mitä enemmän niitä tulee, sen parempi. Nyt sinulla, kaveriporukallasi tai koko luokallasi on mahdollisuus päästä mukaan lehdentekoon. Voit ehdottaa itse omia aiheita tai kertoa halustasi kirjoittaa, jolloin me puolestamme autamme jutun ideoinnissa. Kumman tavan sitten valitsetkin, ohjaamme sinua jutun teon kanssa juuri sen verran kuin haluat =). Yhteistyökouluissamme ovat luokat tehneet jutut yhdessä, äidinkielenopettajan opastuksella. Onhan lehtijutun teko paljon hauskempaa, kun tietää sen päätyvän luettavaksi ympäri maan. Äidinkielenopettajat, ottakaa yhteyttä suoraan päätoimittajaan ja saatte luokkienne tekemät jutut hyvin näkyviin. Jos siis haluat äänesi kuuluville tai näet itsessäsi toimittajanalun voit saada juttusi yli 50 000 nuoren luettavaksi. Curly ilmestyy ja on jakelussa koko Suomessa. Miten siis toimia? Sähköpostia osoitteeseen curly@curly.fi tai suoraan päätoimittajalle semira@curly.fi 16 17 18 19 20 23 24 26 27 2
• Curly paketissa Curly-lehteä julkaisee ennaltaehkäisevää nuorisotyötä tekevä Curly ry. Yhdistys edistää toiminnallaan nuorten kulttuuria, ja tuo esille terveen ja hyvän elämän näkökulmaa. Yhdistys saa tukea toiminnalleen mm. opetusministeriöltä, Raha-automaattiyhdistykseltä sekä Helsingin ja Vantaan kaupungilta. Yhteistyökumppaneita ovat mm. Yleisradio, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Helppimesta ry ja koulut ympäri Suomea. Curly haluaa edistää nuorten äänen kuulumista yhteiskunnassa. Curly ry tarjoaa nuorille erilaisia mahdollisuuksia osallistuaja vaikuttaa. Curlyn mediakerhoihin voivat tulla mukaan kaikki yli 12-vuotiaat nuoret. Lehden teon lisäksi mediakerhoissa perehdytään radio-ohjelmien, nettisivujen ja omien videoiden tekoon. Oman tv-ohjelman teko on myös käynnistynyt. Mediakerhojen vetäjinä on viestinnän ja nuorisotyön ammattilaisia. Mediakerhoja toimii tällä hetkellä Helsingin ja Vantaan nuorisotaloilla. Vantaan Tikkurilassa, sijaitsee Curlyn ensimmäinen päihteetön mediakahvila Curly café Papiljotti. Mediakerhoja kahvilatoimintaa levitetään asteittain koko maahan. Mutta jo nyt nuoret ympäri Suomen voivat osallistua Curly-lehden tekemiseen lähettämällä aineistoa ja juttuideoita Curlyn toimitukseen. impsons he S impsons T he S T -kilpailu -kilpailu Sinulla on mahdollisuus voittaa äärimmäisen asiallinen Simpsonit DVD-paketti. Palkintona on 4:n DVD:n paketti uutukaisia. 4 teema DVD:tä on juuri julkaistu ja nämä ovat hauskaa katsottavaa! Homman nimi on tämä: Kirjoita suunnitelma Simpsoneiden jaksoon, toisin sanoen pieni käsikirjoitus suunnitelma. Pituus vähintään 1000 merkkiä ja enintään 3000 merkkiä. Mieti, mitä jaksossa voisi tapahtua- alusta loppuun. Muista, että kunnon tarinassa on hyvä alku, keskikohta, hupentuma ja mielenkiintoinen sekä hieno loppu. Kaikkien vastanneiden keksen arvomme Simpsoneiden DVD paketin ja paljon muuta elokuvamaailmaan liittyvää tavaraa. Kirjoitusten parhaimmistoa tulemme julkaisemaan seuraavassa lehdessä, joka ilmestyy joulukuussa. Lähetä yhteystietosi ja tarinasi 25.11. mennessä osoitteeseen kilpailu@curly.fi Piisamin seikkailut metrossa ONERVA ANNANIEMI & EEVA HOLOPAINEN I ANNANTALON SARJAKUVATYÖPAJA 3
• Ihonhoito on tärkeä osa hygieniaa uinka monesti sitä tuleekaan katsottua peiliin ja tuskailtua kaikkien näppylöidensä kanssa. On aivan hullua, kuinka iho voikin reagoida eri asioihin, mutta moni unohtaa ihomme olevan suurimman elimemme. Naamasta löytyy mustapäitä, finnejä ja muitakin näppylöitä ja niistä ei vain tunnu pääsevän eroon. Akne on asia erikseen, sillä se luokitellaan sairaudeksi ja vaatii lääkärin hoitoa. NAAMA KUNTOON Tupakointi tekee hallaa moneen asiaan kehossasi ja iho on niistä yksi. Tupakanpoltto tuhoaa C-vitamiinia, joka on hyvin tärkeää ihon hyvinvoinnin vuoksi. Se mitä suuhusi pistät, vaikuttaa paljon ihosi hyvinvointiin. Vitamiinit ja hivenaineet ovat tärkeitä ja ne olisi hyvä saada pillereiden sijaan kotona tehdystä ruo- K asta. Pikaruoat sekä valmisruoat eivät sisällä tarpeeksi hivenaineita ja niistä kerääntyy elimistöön kuona-aineita. Ne puolestaan pukkaavat ihostasi läpi ja näppyläsota on valmis. Klisheeltä kuulostava lause "vesi on voiteista parhain", pitää täysin paikkansa. Vesi auttaa aineenvaihduntaa ja pitää solukon terveenä. Mineraalivedessä on lisäksi suoloja sekä mineraaleja joita kroppasi myös tarvitsee. Etelänmaissa on yleistä pirskotella sitä kasvoille ja virkistävän vaikutuksen lisäksi iho oikeasti pitää siitä. Hullultahan se kuulostaa, mutta on totta. Puhdistus on tietenkin enemmän kuin tärkeää. Normaalin suihkun lisäksi ei kellekään tee pahaa putsata nassu perusteellisesti. Kenenkään ei ole pakko ostaa tuhottomasti maksavia naamioita ja puhdistusaineita. Itse asiassa apteekin hyllyltä löytyy monta hyvää halpaa puhdistusainetta, kasvovettä sekä rasvaa, jota ei kannata unohtaa puhdistuksen päätteeksi. On erittäin positiivista huomata myös poikien tajunneen ihon hoidon merkityksen. Enää ei ole yhtään neitimäistä hoitaa kasvojaan ja suomalaiset nuoret miehet ovat vihdoinkin tajunneet tämän. Tietenkin me patalaiskat unohdamme kasvojamme puunata sekä puhdistaa ja silloin kierre on valmis. Näppylät ja sekä mustapäät eivät lähde mihinkään ja jos itse naamansa puristelee, menee tilanne usein vain pahemmaksi. Tällöin ei kannata hukata aikaa, vaan voi miettiä kosmetologilla käyntiä. Loppujen lopuksi se ei vie paljoa rahaa ja kosmetologit osaavat neu- voa sinua ja minua kasvojenhoidossa paremmin kuin ikinä voisi toivoa. Perinteinen kasvojenpuhdistus ei ole kaikista miellyttävin kokemus ja kaikkien iho ei sitä kestäkään. Onneksi tekniikka kehittyy ja kivuttomia ihonpuhdistustapoja on kehitetty. Yleisin tällä hetkellä on ultraäänihoito (Sonoscrub) joka kuorii ja puhdistaa ihon täysin kivutta. Se pehmittää ihohuokosissa olevan talin, rasvan ja muut epäpuhtaudet helposti. Pisteeksi iin päälle iho ei ole kuhmuroilla, laikukas tai punainen, vaan naama on heti "nätti". Tässä siis hiukan mietittävää. Puhtaus on kaiken a ja o. Ruoka sekä liikunta ovat tärkeitä ja vedenjuontia ei kannata unohtaa. Niin yksinkertaista, mutta jotenkin vaikea muistaa. Lähde: www.nicehouse.fi Lisätietoja Sonoscrubista saa esimerkiksi Jaana Puro:lta, joka kouluttaa kosmetologeja 050-5965427 ANNANTALON TAPAHTUMAT 10.10-10.12 LENTOON, SANOI LEONARDO DA VINCI 20.8.2005 - 20.11.2005 Lentoon, sanoi Leonardo da Vinci on kokonaisuus, johon kuuluu näyttely opastuksineen, työpajoja koko perheelle, seminaari ja yleisöluentoja. Näyttely 20.8.2005 - 20.11.2005 avoinna: ark. 9­20 ja viikonloppuisin 11­17 Näyttely esittelee italialaisen renessanssitaiteilijan keksijänä ja tiedemiehenä tekemää työtä. Hänen luonnostensa ja tutkielmiensa pohjalta rakennetut kaksikymmentäyksi mekaanista laitetta kertovat Leonardo da Vincin uteliaisuudesta luonnon ilmiöitä kohtaan, renessanssiajan tavasta yhdistää tiede ja taide sekä ikuisesta unelmastamme, lentämisestä. Esillä näyttelyssä ovat mm. lentokone, helikopteri ja siipialus, sotakoneista mm. panssarivaunu ja kolmirivinen konekivääri sekä useita voimansiirtoon liittyviä laitteita. Teemoiksi näyttelyyn on valittu ilma, sota, vesi ja voima. Esillä on myös aikajana keksintöjen ja koneiden historiasta ja katsaus Leonardoon taidemaalarina ja maalausten kehittäjänä. Lapset kohtaavat Leonardon -tilassa on esillä lasten tulkintoja Leonardoa kiehtoneista aiheista kuten lentämisestä. Näyttelyssä kävijä voi itse kokeilla mm. pelastussillan rakentamista ja peilikirjoitusta Leonardon tapaan. Laitteet näyttelyyn on lainannut Vincin museo Leonardiano Italiasta ja ne on rakennuttanut IBM. Lentoon, sanoi Leonardo da Vinci -kokonaisuus kuuluu Helsingin juhlaviikkojen ohjelmaan. Vapaa pääsy! LENTOON, SANOI LEONARDO DA VINCI -TAPAHTUMAT ANNANTALOSSA: Yleisöopastukset su 16.10 ja su 6.11.2005 Suomenkielinen opastus klo 13.30­14.30 ruotsinkielinen opastus klo 15­16 Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy! Yleisöluennot "Minä ja Leonardo" - keskusteluja Leonardo Da Vincin elämäntyön herättämistä ajatuksista Suomenkielinen studia generalia-sarja Annantalon juhlasalissa kolmena tiistaina klo 18­19. Vapaa pääsy. "Uskalla löytää lahjakkuutesi ja luovuutesi" ti 11.10 Annantalon juhlasalissa klo 18­19. Kari Uusikylä, professori, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta /Helsingin yliopisto Esa Saarinen luennoi aiheesta "Minä ja Leonardo" ti 8.11 Annantalon juhlasalissa klo 18­19. Viikonlopputyöpajat lapsille, nuorille ja perheille Perheille suunnatuissa viikonlopputyöpajoissa keskitytään Leonardo da Vinciä kiehtoneisiin teemoihin kuten lentämiseen, anatomiaan, mekaniikkaan ja keksijän unelmiin. Materiaalimaksu 5-10 /hlö. Ilmoittautumiset: www.kultus.fi ja p. 169 3994. Muutamia paikkoja vielä jäljellä! Työpaja 4. Sähkölaboratorio ­sähkön, äänen ja kuvan kokeilutyöpaja 5.-6.11.2005, 13-18-vuotiaille, Hinta: 10 Miten sähkö voidaan tehdä näkyväksi ja kuultavaksi? Sähkölaboratoriossa tutkimme, miten äänet syntyvät ja teemme ne myös näkyviksi. Käytämme kokeissamme tavallisia arkisia sähkölaitteita sekä erilaisia tieteellisiä apuvälineitä. Tutkimme erilaisia ilmiöitä, kuten sähkömagnetismia ja interferenssejä, kokeilemme ja kytkemme tuttuja asioita aivan uudenlaisiin käyttötarkoituksiin. Pajaan osallistuakseen ei tarvitse tuntea elektroniikkaa ennestään, kokeilunhalu riittää. Opettajat: kuvataiteilija Antti Ahonen ja taidepedagogi Olli Suorlahti Kokeellisen elektroniikan seurasta. Työpaja 5. Äänikuvaklinikka 20.11.2005 klo 12-17, Lapset 5 v. ylöspäin yhdessä aikuisen kanssa Hinta: 5 Taideopetussairaalan kuva- ja sanataidelaboratoriossa voit keksiä ja toteuttaa omia havainnointiin perustuvia taiteellisia hoitosuosituksia ja ääni-installaatio antaa sinulle yllättävää ja salaista tietoa ihmiskehon sisäisistä äänistä. Asiantuntijalääkärimme esittelee suomalaisia Käypä hoitoja anatomiatutkimuksen uranuurtajan taiteilija Leonardo da Vincin innoittamana. Opettajat säveltäjä Petri Laakso, kuvataiteilija Raija Malka, sanataideopettaja Outi-Maria Takkinen ja lastenlääkäri Jorma Komulainen. Äänikuvaklinikka toteutetaan yhteistyössä Suomalainen Lääkäriseura Duodecim / Käypä hoidon kanssa. Lisätietoa www.kaypahoito.fi MUUT TAPAHTUMAT ANNANTALOSSA: Taikalamppu-festivaali 18­20.11.2005 Festivaali esittelee nuorta teatteria meiltä ja muualta. Teatteri Annan sekä muiden Helsingin teatteriharrastajien ja heidän kotimaisten ja ulkomaisten ystäviensä esityksiä Annantalolla. Festivaalin yhteydessä järjestetään kansainvälinen seminaari teatteriharrastuksesta. Tiedustelut: kulttuurituottaja, Katariina Metsälampi 169 3881. Ohjelma julkaistaan lokakuun alussa osoittessa www.kulttuuri.hel.fi/ annantalo Annantalon joulupajat su 4.12.2005 klo 12-16 Avoimien ovien työpajoja kaikenikäisille joulun odottajille ja siihen valmistautuville. Mm. lahjapaperi-, paketointi-, joulukortti- ja joulukoristepajoissa keksitään uusia ja muistellaan vanhoja jouluperinteitä. Tiedustelut: vastaava kuvataideopettaja, Erja Mehto 169 3919. Annantalon joulupiha avataan Annanpäivän kuusijuhla pe 9.12 klo 16 Annantalon joulupihalla loistavat lasten ja nuorten koristelemat joulukuuset, valoinstallaatiot ja lyhdyt. Tule kanssamme juhlimaan Annanpäivää ja sytyttämään valot joulukuusiin. Glögitarjoilu. NÄYTTELYT: Alexander Reichstein: Kirjanalleja ja nallekirjoja 1.-31.12.2005, avoinna: ark. 9­18 ja viikonloppuisin 11­17 Näyttely johdattelee lapsia kirjojen maailmaan nallekarhu-teemalla. Karhujen talo on yksi näyttelyn keskeisistä elementeistä. Se on eräänlainen kirjasto täynnä maailman- ja kotimaisen kirjallisuuden nallekirjoja. Esillä on myös alkuperäisiä nallekarhukuvituksia, mukana ovat mm. Hannu Tainan Uppo-Nalle, Jukka Lemmetyn Urpo ja Turpo, Kristiina Louhi, Leena Lumme ja monet muut kotimaiset kuvittajat. Näyttelyyn ovat kirjoja lahjoittaneet Lasten Keskus, Tammi ja WSOY. Vesa Huttusen lintuvalokuvia 25.10.-13.11.2005 Annantalon kahvila, avoinna: ark. 9­19 ja viikonloppuisin 11­17 Sami Rantalainen: Rantojen jalokivet - valokuvia sudenkorennoista 15.11.-30.11.2005 Annantalon kahvila, avoinna: ark. 9­19 ja viikonloppuisin 11­17 Annantalon taidekeskus, Annankatu 30, Helsinki www.kulttuuri.hel.fi/annantalo www.kultus.fi
• Iisalmi aktivoi nuorensa liikkumaan osaan: paljon liikkuviin ja ei juuri lainkaan liikuntaa harrastaviin. TEKSTI: KIMMO TURPEINEN KUVAT: NUORI SUOMI RY JA ANTERO AALTONEN Suomalaisten nuorten liikunnan harrastamisen määrästä ollaan laajasti huolissaan. Varsinkin yläasteikäiset nuoret jakaantuvat helposti kahteen I isalmen vapaa-aikatoimi otti yhdessä kahden yläasteen eli Juhani Ahon ja Kauppis-Heikin koulun kanssa syksyllä 2004 haasteekseen yläasteikäisten nuorten aktivoimisen liikunnan pariin. Toimintaa pyrittiin suuntaamaan ja kehittämään juuri niille nuorille, jotka eivät harrasta liikuntaa riittävästi. Iisalmessa ideoitiin alkusyksystä henkilökohtainen Sporttari -passi, jonka molemmat yläasteet ostivat oppilailleen. Passiin nuoret saattoivat merkitä liikuntasuorituksestaan keräämiään pisteitä. Pisteitä korttiin saattoi merkitä muun muassa vapaa-ajalla tapahtuneesta liikunnasta sekä Sporttari-kerhoista ja salibandypuulaakista, joista irtosi tuplapisteet. Pisteiden merkitsemiseen lisäinnostusta tuli eniten pisteitä keränneiden luokkien palkitsemisella. Parhaalle luokalle palkintona olleesta 500 euron stipendistä kilpaili kahden koulun noin 40 luokkaa eli oppilaita yhteensä yli 800. Lisäksi nuoria innostettiin uimahallin käyttöön, kun Sporttaripassilla pääsi perjantaisin ilmaiseksi kuntosalille ja uimahallin allaspuolelle. Luokkien välisen kilpailun pisterohmuna kunnostautui Juhani Ahon 26 oppilaan 9E-luokka. Voittajaluokan oppilaat harrastivat liikuntaa viikossa noin kuusi tuntia oppilasta kohden. - Kisa tietysti motivoi osaltaan porukkaa liikkumaan. Enemmän liikuntaa harrastavat innostivat vähemmän liikkuvia mukaan. Samalla luokan yhteishenkikin kasvoi, kun mietittiin porukassa ketä lähtee milloinkin pelaamaan, kertovat stipendin hakeneet Eveliina Juntunen ja Tatu Rytkönen. Molemmat nuoret toivovat, että kevään osalta toiminta jatkuu samanlaisena. - En usko, että innostus lopahtaa. Kerhot voisivat jatkua entisellään ja lisäksi perjantain ilmainen vuoro uimahallilla on ollut tarpeen, jatkaa Rytkönen ja ei kerro vielä, mitä käyttöä 500 euron summalle on suunniteltu. Myös Juhani Ahon koulun liikunnanopettaja Tommi Lehto on ollut tyytyväinen toimintaan ja nähnyt paljon positiivisia elementtejä kerhotoiminnan käynnistämisessä. - Koko toiminnassa on heijastunut innostunut ja positiivinen ilmapiiri. Meiltä salibandypuulaakiin ja Sporttari -kisaan osallistui lähes kaikki luokat eli yli 600 oppilasta. Erityisen mukava on ollut huomata kerhoissa ja puulaakissa sellaisia nuoria, jotka eivät ole mukana seuratoiminnassa ja harrastavat muutenkin liikuntaa vähemmän, iloitsee Lehto. Iisalmelaiset saivat Itä-Suomen lääninhallitukselta avustusta kerhotoiminnan ideoimiseen ja järjestämiseen. Iisalmen vapaa-aikatoimen liikuntaneuvoja Pekka Partanen näkeekin kunnan ulkopuolisen rahoituksen tärkeäksi toiminnan käynnistämisessä. - Kuntien nykyisessä rahatilanteessa näin laajan toiminnan käynnistäminen olisi hankalaa ilman ulkopuolista tukea. Esimerkiksi ohjaajien palkkaaminen ja erilaiset palkinnot nielevät ison summan rahaa, miettii Partanen. Iisalmessa kerhojen ohjaamisesta ovat vastanneet yhteistyössä seurahenkilöt, opettajat sekä palkatut ohjaajat. Lisäksi kerhotoimintaa on vauhditettu erilaisilla tempauksilla ja tapahtumilla, kuten Ice Skating- tapahtumalla ja koulujen välisillä salibandyn ystävyysotteluilla. -Lisäksi kerhotoiminnan käynnistämiselle ja jatkuvalle toiminnalle on ollut tärkeää koulujen myötämielinen suhtautuminen sekä aktiivinen osallistuminen suunnitteluun ja toteutukseen, kiittelee Partanen kouluja ja opettajia. Tulevan kevään haasteena Partanen näkee innostuneisuuden säilyttämisen ja tyttöjen mukaan saamisen kerhotoimintaan. - Kerhotoiminta tulee säilymään varmaan entisellään ja samoin Sporttari-passi tulee jakeluun jossain muodossa. - Kerhojen sisältöä saatetaan hieman muuttaa ja kohdentaa toimintaa esimerkiksi enemmän tytöille, paljastaa Partanen kevään suunnitelmia. 6 www.nuorisuomi.fi
• Vaihtoehdot innostavat nuoria urheiluseuratoimintaan Lukiolaiset kouluttautumassa iltapäiväkerhon ohjaajiksi ILOMANTSISSA TEHDÄÄN YHTEISTYÖTÄ KOULUJEN VÄLILLÄ Nuorena vitsa väännettävä ­kehittämishankkeen tarkoituksena on saada ilomantsilaiset nuoret lukiolaiset mukaan liikkuvan iltapäivän ohjaustoimintaan. Samalla tavoitellaan jatkuvaa verkostoa lasten ja nuorten iltapäivätoiminnan ohjaukseen. Ilomantsissa iltapäivätoiminta on suunnattu 3.­9. -luokkalaisille lapsille ja nuorille. Valtaosa ohjaajista saadaan lukion ohjaajakurssilta. Ilomantsin lukioon on saatu yhdessä koulun, liikuntatoimen ja järjestöjen kanssa perustettua valinnainen ohjaajakurssi, joka on yhden kurssin mittainen. Koulutuksessa on teoriaosuutena lasten urheilun perusteet sekä oppimisen ja opettamisen perusteet. Tämän jälkeen siirrytään ohjausosioon, joka toteutetaan yhdessä Ilomantsin iltapäivähankkeen kerhoohjauksien kanssa. ­ Kouluttaja lukiolaisille on saatu Pohjois-Karjalan liikunnasta. Käytännön järjestelyt on hoitanut kunta ja kouluttajan palkkio on voitu maksaa iltapäivätoiminnan rahoista. Kunnan liikuntatoimen osuus puitteiden luojana onkin merkittävä tässä hankkeessa, liikuntasihteeri Pirjo Rämänen muistuttaa. Lisäksi urheiluseurat ja Ilomantsin seurakunta ovat aktiivisesti toiminnassa mukana. Pääsääntöisesti kerhojen ohjaajat tulevat siis lukion ohjaajakurssilta. Lisäksi osa ohjaajista on urheiluseurojen omia toimijoita. ­ Nämä muut ohjaajat saavat tarvittaessa ohjaajakoulutusta. LIIKUNTAVÄLINEKÄRREISTÄ KUNNOLLISET VÄLINEET Kyläkerhoihin jaetaan Ilomantsissa liikuntavälinekärri, joka on monipuolisen liikuntavarustuksen sisältämä kuomukärri. ­ Liikuntavälinekärrien hankkimisella parannetaan toimintoja kyläkerhoissa ja samalla luomme kyläkouluille mahdollisuudet toimia kunnollisilla liikuntavälineillä. ILTAPÄIVÄTOIMINNALLE ON TARVETTA Kyläkerhojen toteuttaminen pinta-alaltaan suuressa kunnassa voi olla vaikeaa ­ kyläkoulun oppilaat ovat kyydityksissä ja ohjaajien on vaikea päästä pitämään kerhotoimintaa heti koulujen päätyttyä. Tästä huolimatta iltapäivätoiminta Ilomantsissa sujuu mainiosti. ­ Kerhoja käynnistyi enemmän kuin olimme suunnitelleet ja ohjaajakurssilaisten määrä lisääntyi kurssin alkaessa. Oppilaita tuli kerhoihin reilusti suunniteltua enemmän. Tarvetta iltapäiväkerhoille on! ­ Aiomme hakea hankkeellemme jatkoa. Tarkoitus on kehittää suunnitelmia yhä paremmiksi. Jatkohankkeessa on tarkoitus myös kehittää yläasteikäisten toiminnan laajentamista siten, että oppilaat pääsevät itse suunnittelemaan toimintaa, Rämänen kertoo tulevaisuuden suunnitelmista. E nnen kolmeatoista ikävuotta lapset ovat innokkaita urheilun harrastajia, mutta sen jälkeen tapahtuu usein muutos. Liikkuminen lähes puolittuu ja moni murrosikäinen lopettaa urheiluharrastuksen. Nuoren Suomen projektipäällikkö Juhani Lehto sanoo, että paras keino pitää nuoret seuratoiminnassa mukana ja saada uusia harrastajia, on nuorten itsensä kuunteleminen ja uusien vaihtoehtojen tarjoaminen kevyemmin urheiluun sitoutuneille. ­ Jotta nuoret eivät lopettaisi urheiluharrastusta, pitäisi olla mahdollisuus jäädä mukaan kevyemmin. Seurojen tulisi tarjota erilaisilla tavoitteilla toimivia vaihtoehtoja. Seurat voisivat pitää esimerkiksi erityyppisiä harjoituksia, joissa on välillä koko isompi porukka koolla ja välillä vain kilpaurheiluun tähtäävät, Lehto ehdottaa. Mutta esimerkiksi leireille kaikkien tulisi päästä mukaan, sillä ne ovat sosiaalisesti tärkeitä tapahtumia, hän jatkaa. Toinen konkreettinen vaihtoehto nuorille, jotka kaihtavat kilpailuhenkisyyttä tai eivät jaksa harjoitella seitsemää kertaa viikossa, voisi olla ohjaustoiminta. Pitkään harrastaneilla nuorilla on vankka kokemus lajista ja he voivat olla hyvinkin lahjakkaita. Nämä nuoret ovat otollisia ryhmien vetäjiä. Erityisesti nuorille tulisi tarjota ohjaustehtäviä lähellä omaa ikää olevien nuorten harrasteryhmistä ns.vertaisohjaajina. ­ Näen tärkeänä sen, että ohjaaminen on ennen kaikkea mukavaa ja mielekästä. Kaikki nuoret eivät välttämättä halua ohjata esim.6­7 -vuotiaita, vaan mukavampaa ja kehittävämpääkin voisi olla toimiminen lähes samanikäisten harrasteryhmän vastuullisena, Lehto pohtii. Hänen mukaan olisi hyvä, että ohjaajat toimisivat kahden tai kolmen hengen tiiminä, jolloin kaikkea ei tarvitsisi hoitaa yksin. AIKUISET VASTUUNKANTAJAT TÄRKEITÄ Juhani Lehto ehdottaa, että seuroissa ja joukkueissa olisi yksi aikuinen, jonka tehtävänä olisi nuorten kuunteleminen ja heidän ehdotustensa vieminen eteenpäin. Jos nuoret porukassa keskustelevat esimerkiksi siitä, että olisi kiva pelata rennossa tunnelmassa sählyä kahdesti viikossa, vastuuhenkilö ottaisi ehdotukset vastaan ja tiedottaisi niistä seuralle. Seura puolestaan voisi hoitaa käytännön järjestelyt. ­ Jonkun on otettava selvää muun muassa salimaksuista tai siitä, että paikalla on yksi aikuinen. Nuorilla ei välttämättä ole kokemusta tällaisten asioiden hoitamisesta ja he tarvitsevat tukea, Lehto kertoo. Vapaamuotoisessa liikuntaryhmässäkin aikuinen voi kannustaa asettamaan tavoitteita, jotta ryhmän into ei laske. ­ Vastuuhenkilön olisi tärkeää kuunnella kaikkia nuoria, myös muitakin kuin seuran aktiiveja, jotta muodostuisi totuudenmukainen käsitys nuorten tarpeista. Kuuntelemisen tulisi olla osa seuratoimintaa, ei erillinen projekti, hän jatkaa. UUDENLAISIA TOIMINTAMALLEJA KAIVATAAN Lehto kannustaa tutustumaan nuorisotoimintojen malleihin, joissa järjestelmä toimii hyvin. Esimerkiksi seurakuntien isostoiminnassa tai partiossa nuorille annetaan vastuuta ja ovat yhdessä toiminnan kautta. Nuoret saavat olla keskenään ja heillä on mukavaa yhdessä. Myös seuratoiminnassa voisi olla samanlainen henki. On tärkeää, että nuoret voisivat itse suunnitella uusia toimintamuotoja ja heitä kuunneltaisiin. ­ Ilo ja ystävyys ovat merkittävimmät asiat nuorten harrastustoiminnassa. Tekeminen on väline näiden kahden välillä. Seuratoiminnassa myös tavoitteet ja oppiminen ovat tärkeitä asioita, sillä ne luovat kiinnittymistä seuran toimintaan, Lehto kertoo. Sekä uudet nuoret että osa vanhoista harrastajista kaipaa vaihtoehtoisia kilpailujärjestelmiä. Harrastamisen ei kuitenkaan tarvitse olla löysää. Oppimis- ja kilpailuhalu ovat olemassa, mutta eri tavalla kuin perinteisessä seuratoiminnassa. Juhani Lehto haluaa korostaa sitä, että seurojen työ on äärimmäisen tärkeää ja nykyinen järjestelmä on hyvä osalle nuorista. Vaihtoehtojen tarjoaminen lisää kuitenkin seurojen elinvoimaa, eikä ole ketään vastaan tai keneltäkään pois. TEKSTI: LEENA-MARI TANSKANEN UUSIA HARRASTAJIA SEUROIHIN Valtaosa nuorista on sitä mieltä, että liikunta on mielekäs tapa viettää vapaa-aikaa. Kun heiltä kysytään kiinnostuksesta liittyä urheiluseuraan, moni on asiasta periaatteessa kiinnostunut. Nuoret kuitenkin olettavat usein, että seuraan liittyminen vaatii valmiiksi lajin hyvää osaamista ja että he eivät ole haluttuja. ­ Ketään ei kielletä liittymästä seuraan. Mutta tarjotaanko heille sellaisia vaihtoehtoja, että uusi nuori kokisi mukaan tulemisen mielekkäänä? Usein uusi harrastus voi jäädä muutaman kerran kokeiluksi, josta jää huono maku suuhun. Eihän kukaan halua tulla julkisesti nöyryytetyksi, Lehto muistuttaa. Seuran toimintaan mukaan tulevat nuoret tarvitsevat kannustusta, sillä muuten he vertaavat helposti itseään vain kokeneempiin harrastajiin. Nuoret ovat kriittisiä itseään kohtaan. Oppiminen pitäisikin suhteuttaa jokaisen yksilön omaan tasoon, hän jatkaa. Lähde: Ilo ja elämyksiä, Tausta-aineistoa nuorten harrasteliikunnan kehittämiseen. Nuori Suomi ry:n julkaisu 2005. 7
• Anna perhesuhteille mahdollisuus! Suomalaiset lapset erkanevat vanhemmistaan muita pohjoismaalaisia varhaisemmin. Elokuvateatterissa parhaillaan pyörivä lastenelokuva on puolestaan pureutunut 1900-luvun väkivaltaisiin nuorten ja vanhempien kanssakäymisiin. uomen Akatemian rahoittama Eriarvoinen lapsuus: vertaileva tutkimus Pohjoismaissa ­ projektissa tutkitti nuoria vuosina 2001­2004. Tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten ja vanhempien välit erkanevat osittain jo 10 vuoden iässä. Silloin nuoret alkavat luoda vahvoja suhteita saman ikäisiin kavereihin. Tutkijat painottavat, että nuorilla on lukuisia ongelmia, jos he eivät puhu ongelmistaan vanhemmilleen. - Yhtä ja ainoata selitystä ei varmasti ole miksi suomalaiset erkaantuvat vanhemmistaan noin varhain. Vastaavaa kehitystä ei ole havaittavissa Norjassa ja Ruotsissa. Muutenkin siellä päin lasten ja aikuisten suhde näyttäytyy parempana. Syitä voitaneen etsiä suomalaisesta kasvatus- ja tunnekulttuurista, vanhempien kiireistä ja myös lapsille asetetuista itsenäistymisen paineista. Erkaantuminen vanhemmista näkyy psyykkisenä pahoinvointina, sanoo Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksen tutkija Atte Oksanen. Tutkija Atte Oksanen on itse elänyt rauhallisen lapsuutensa 80­luvulla. TEKSTI JA KUVA: PETRI VOUTILAINEN avoimuus ja dialogi eivät merkitse sitä, että vanhempi ryhtyy teiniksi ja nuori aikuiseksi, naurahtaa Atte Oksanen. TARINA ROHKEISTA LAPSISTA Valo on vuoden 2005 ainoa kotimainen lasten seikkailuelokuva, joka perustuu taiteilija Aleksanteri AholaValon nuoruuden aikaisiin päiväkirjoihin. Elokuva kertoo tositapahtumiin pohjautuvan tarinan 9-vuotiaasta Valo -pojasta (Vili Järvinen), joka joutuu muuttamaan isänsä Pekka Aholan (Teijo Elorannan) kanssa pieneen kylään. - Hauskinta elokuvanteossa olivat kuvausmatkat. Olen aiemmin esiintynyt koulun näytelmissä. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen suurempi projekti, jossa olin mukana, sanoo Vili Järvinen. Kati Juurikkalan ohjaama ja Markku Flinkin käsikirjoittama elokuva sijoittuu 1900­luvun alkuvaiheeseen, jolloin lapsia kuritettiin rankalla kädellä. Valo haluaa kumppaneineen käydä koulua. Valtaapitävät huolestuvat tenavien toimeliaisuudesta ja päättävät sulkea koulun. - Tosi elämässä emme lähtisi ehkä kapinoimaan koulun lopettamispäätöstä vastaan, naurahtaa Järvinen. - Elokuva saa kuitenkin iloisen lopun, sillä lapset pääsevät takaisin kouluun. Tärkeintä vanhempien ja nuorten välisissä suhteissa on tasa-arvo, hymyilee SaraMaria Juntunen. S - Aikuistumisen paine oli tuolloin ehdottomasti vähäisempää. Lapsuutta sain elää varmasti ainakin yläaste-ikäiseksi asti. Massamuoti ja trendit eivät tunkeneet jokaiseen elämän kolkkaan. Nuoruus iän elin onneksi ilman kännykkää. En osaa vastata, että ovatko vanhempien ja lasten suhteet sinänsä muuttuneet tänä aikana. Ympäröivä maailma asettaa odotuksia heille molemmille. Olemme kokeneet kulttuurisen murroksen, muistelee Oksanen. Vanhempien ja nuorten välisiin riitoihin vaikuttavia asioita ovat yleensä muun muassa vanhempien koulutustaso, nukkumaanmenoajat, koulussa käyminen kuin tupakan polttaminen. Tutkimuksien mukaan äitien ja tyttärien välillä riidat ovat suurimmat ala-aste iässä. Yläasteen loppua kohden mentäessä ongelma muuttuvat ja tytöt etääntyvät isistään. - Ylipäätään kaikissa ihmissuhteissa on tärkeää, että ihmiset kohtaavat aidosti ja pystyvät puhumaan toistensa kanssa avoimesti. Erityisesti niin sanottu tunnetyö tai tunteiden välittäminen on tärkeää. Sallivassa nykykulttuurissa on kuitenkin tärkeää painottaa, että 8
• - TIETOA MIELENTERVEYDESTÄ JA HYVINVOINNISTA "Mä oon pelännyt koko elämäni. Ensin sitä että vanhemmat eroaa. Sitten sitä, että mä sairastun ja kuolen. Sitten sitä, että mun rakas jättää mut. Sitten mä meinasin kuolla viinaan, mut en kuollutkaan. Ja yhtenä aamuna mä sairaalassa tajusin, et eihän mua oo kukaan rakastanut sellaisena kun mä oon. Ja sit mä päätin, että mä alan rakastaa elämää ja itseäni vaikka kukaan muu ei tekis sitä. Nyt mä oon 9 kuukauden vanhan tytön isä ja mä kerron sille joka päivä, että se tietäis, että sitä rakastetaan. Siitä ei tarvii tulla mitään ja sillä on silti paikka täällä maailmassa. - Rauno 22, runo julkaistu nuorten viestejä vanhemmille - oppaassa. itä on mielenterveys? Vaivaako masis? Depis? Riitoja ystävän kanssa? Ryppyjä rakkaudessa? Vanhemmat ei ymmärrä? Opet ei arvosta? Liian samanlainen kuin muut? Liian erilainen? Hyvinvointi voi olla kaikessa yksinkertaisuudessaan monimutkainen juttu tai kaikessa monimutkaisuudessaan yksinkertainen. Se on asia, jota ei vielä ole pahemmin koulussa käsitelty. Opitaan kyllä maantietoa ja matematiikkaa, mutta kuinka käsitellä omia tunteitaan, siihen ei ole pahemmin opettajilta herunut neuvoja - mahtaako ne tietääkään? Tiedoksi kaikille että nyt on ainakin yritystä. MITÄ? Elämäni eväät - projekti aloitettiin Porin Mielenterveysseura ry:n toimesta vuonna 2003. Hankkeen rahoituksesta vastaa raha-automaatti yhdistys ja sen tehtävänä on mielenterveystyön koulutusohjelmien suunnittelu ja toteutus, materiaalin tuottaminen sekä toimintamallin luominen. Hanke koskee lähinnä ylä-asteikäisiä koululaisia ja sen tavoitteena on oppilaiden itsetuntemuksen, omien vahvuuksien ja voimavarojen tukeminen. Kokonaisvaltaista hyvinvointia ja aikuistumista käydään projektin tiimoilta myöskin lävitse. Hankkeella pyritään lisäämään nuorten mielenterveystietoutta sekä ehkäisemään ongelmia. KENELLE? Tämä uusi koulutusohjelma on suunnattu 7.-9-luokkalaisille, joille aiheesta pidetään mielenterveyttä käsitteleviä tunteja. Riippuen luokka-asteesta tunneilla käsitellään yhdessä oppilaiden kanssa erilaisia oppikokonaisuuksia mielenterveydestä. Koulutusmateriaalissa korostetaan oppilaan omia vahvuuksia ja nähdään mielen hyvinvointi arkipäiväisenä asiana sekä tärkeänä voimavarana. Hankkeen Pilottikouluna toimii Porin Lyseon ylä-aste. Siellä jo melkein valmiiksi saatu oppi- Elämäni eväät materiaali koekäytetään vuosittain. Pilottikoulun avulla yhdessä oppilaiden kanssa elämäni eväät-projektin aineisto valmistetaan lopulliseen muotoonsa. Opettajille, jotka pitävät mielenterveyttä käsitteleviä tunteja kuten myös terveydenhoitajille ja kuraattoreille järjestetään perehdytys - ja koulutustilaisuuksia. Koulutustilaisuuksissa pyritään tukemaan opettajien jaksamista koulutusta ja virkistystä järjestämällä. Mitä hyötyä olisi opettajan lukea monisteistaan hyvinvointia käsitteleviä aiheita jos itsellekään ei ole oikein selvää miten niitä tunteita tulisi käsitellä? Mitä aiheita koulutuksessa sitten käsitellään? SEISKAT Ensimmäiseksi seitsemännellä luokalla perehdytään oppilaiden itsetuntemukseen, tunteisiin ja niiden ilmaisemiseen. Jokaiseen kurssiin sisältyy oppikansio. Kansiot sisältävät tietopaketteja, tehtävävihkoja ja piirtoheitin kalvoja. Seitsemäsluokkalaisille tarkoitettu kansio on nimeltään "Minä ja lähipiirini". Tunteiden lisäksi oppilaiden kanssa käydään lävitse ystävyyttä, seurustelua ja seksuaalisuutta. Unohtamatta tietenkään terveellisiä elämäntapoja. Samoille oppilaille järjestetään koulutusta elämäni eväät-projektin tiimoilta myöskin kahdeksannella- ja yhdeksännellä luokalla. KASIT JA YSIT Kahdeksannella luokalla otsakkeena toimii "mitä on mielenterveys" . Siinä perehdytään elämän eri kriisi tilanteisiin ja niistä selviytymiseen. Yleensähän väsymys ja kykenemättömyys tunnistaa omia voimavarojaan on tie uupumukseen ja stressiin. Kahdeksannen luokan oppimateriaalia ei ole vielä käytännössä kokeiltu missään koulussa , vaan ensimmäinen kokeilu aloitettiin tänä syksynä Porin Lyseon ylä-asteella. Siellä myöskin viedään syksyllä 2006 ensi kertaa lävitse yhdeksäsluokkalaisille tarkoitettu koulutusohjelma "tulevaisuus ja sen tuomat haasteet", jossa kertaillaan edellisvuosien M materiaalia ja syvennetään sitä. Kun koulutusmateriaali viimein saadaan lopulliseen muotoonsa voivat sitä hankkia kaikki koulut käyttöönsä ympäri suomea. Nyt jo ensimmäinen mallikansio on lähetetty jokaiseen suomen kouluun Nokialta ja Sub-tv;ltä saatujen lahjoitusten turvin. MITÄ MUUTA? Projektin muita hankkeita ovat nuorille itselleen tarkoitettu opasvihkonen, jossa käsitellään nuorille ajankohtaisia jaksamiseen llttyviä kysymyksiä. Myöskin aikuisille on tehty oma opasvihkonen, siihen on koottu mielenterveysseuran toimesta lapsilta ja nuorilta kerättyjä ajatuksia ja toiveita aikuisille. MISTÄ? Tämän opasvihkosen voi vaikka jokainen nuori tulostaa pdf:nä osoitteesta www.mielenterveysseura.fi/julkaisut ja ojentaa omille vanhemmilleen tai opettajilleen jos siltä tuntuu että he voisivat vähän vinkkejä tarvita. Oppaasta käy ilmi, että loppujen lopuksi nuoret toivovat aikuisilta hyvin yksinkertaisia asioita kuten : Pysähdy. Ole tietoinen lapsesi elämästä - koulusta, kavereista ja harrastuksista. Jos ei jaksa lukea oppaita ohjeita oman pään selvittelyyn voi myöskin marraskuun alusta alkaen hakea internetin virtuaalisesta pelimaailmasta. Habbo-hotel on nuorten oma pelimaailma, jossa voi luoda itselleen oman virtuaalihahmon. Viiden kuukauden mittaisen yhteistyökokeilun aikana tukihenkilöille luodut virtuaalihahmot seikkailevat mukana pelissä ja määrätyin viikkotunnein ovat turvallisena aikuisena vastaamassa nuorten kysymyksiin. www.habbohotel.fi. Mielenterveysseuralla on kokemusta nettiauttamisesta myös osoitteessa www.tukinet.net. Eli ei muuta kuin pelaamaan päätänsä terveemmäksi! Terveys, kauneus, tarvikkeet... Kaikki yhdestä osoitteesta! WWW.KOSMETIIKKAKAUPPA.COM Sinulle, Hänelle, meille kaikille!
• Vahingon S TEKSTI: CAROLINA PUUKKO välttämiseksi eksi on kahden ihmisen välinen henkilökohtainen ja intiimi asia. Jotta sen aloittaminen onnistuisi, pitäisi olla 100-prosenttisen varma, että on itse siihen valmis ja on löytänyt sopivan ja luotettavan kumppanin. Eka kerta on iso juttu, joten ei voi suositella neitsyyden menettämistä täysin ventovieraalle, eikä varsinkaan alkoholin vaikutuksen alaisena, mikä on valitettavan tavallista. Koskaan ei ole pakko mennä sänkyyn, jollei sitä itse halua. Ja on väärin painostaa toista tekemään jotain sellaista, mihin hän ei ole valmis. Turhaa on myös antaa kavereitten juttujen painostaa itseä: monet jopa huijaavat neitsyytensä menettämisestä siinä luulossa, että kaikki muut ovat seksiä harrastaneet. Eli ei kannata uskoa kaikkea, mitä korviin kantautuu. Myös media vääristelee kuvaa seksistä . Sitä pursuaa joka paikasta. Se on pelkistynyt mekaaniseksi suoritukseksi, jota voi harrastaa kenen tahansa vähänkin kiinnostavan tyypin kanssa. Oikeassa elämässä seksin aloittamista kannattaa kuitenkin harkita ja suunnitella, jottei sitten jälkikäteen kaduta ja tunnu likaiselle ja turhalle. Ei myöskään pitäisi joutua kärsimään ei-toivotun raskauden tai sukupuolitautien pelosta. Seksiin liittyy kuitenkin suuria tunteita ja odotuksia. Sen pitäisi olla miellyttävä, ihana kokemus, ja tätä se ei todellakaan ole, jos se tapahtuu väärän henkilön kanssa väärässä paikassa. Seksi on myös laaja käsite. Siihen ei välttämättä edes kuulu yhdyntä, vaan se käsittää myös muita tapoja, joilla tehdä toisen olo mukavaksi. Seksiin liittyy suuri vastuu, niin itsestä kuin kumppanista, joten voisi sanoa, että tärkein sukupuolielin onkin aivot. Jos et ole tätä huomioinut ennenkuin alat harrastaa seksiä, olet siihen tuskin valmis.. Positiivisia puolia renkaassa on: · ei se nostata painoa · huomaamattomuus; voi elää normaalia elämää huolehtimatta joka päivä pillereiden otosta. · alhaiset hormonimäärät · helppokäyttöisyys · lyhentää kuukautisvuotoa · lieventää kipuja Ehkäisypillerit (yhdistelmäpillerit) On olemassa kahdenlaisia pillereitä; korkea- ja matalatasoisia. Ne eroavat toisistaan hormonimäärällään. Matalatasoiset pillerit sopivat nuorille ja varsinkin raskauden ehkäisyyn. Näiden hormonivalmisteiden yhteydessä ilmenee usein mielialaheittelyä, korkeatasoisilla pillereillä vahvempina. Kaikki pillerit eivät sovi kaikille, joten kannattaa lääkärin ohjauksessa kokeilla tarvittaessa eri pillereitä ja etsiä sitä, mikä sopii parhaiten. Pillerit on muistettava ottaa säännöllisesti päivittäin. Yleensä niitä syödään 21 pv, jonka jälkeen pidetään viikon tauko. Kohdunsisäiset ehkäisimet: Kuparikierukka ja hormonikierukka Kierukka on ehkäisin, jonka lääkäri asetettaa kohtuun. Sen ehkäisevä teho kestää mallista riippuen 3-5 vuotta ja perustuu siihen, ettei hedelmöitynyt munasolu pääse kiinnittymään kohdun limakalvolle. Kierukka on varma ehkäisykeino ja pitkätehoisuudessaan helppokäyttöinen. Jälkiehkäisy jälkiehkäisyä eli katumuspillereitä voidaan käyttää siinä epätoivottavassa tapauksessa, että ehkäisy on pettänyt tai se on laiminlyöty. Pilleri on otettava viimeistään 72 tuntia yhdynnän jälkeen, ja se estää hedelmöittymisen useimmiten, mutta ole kuitenkaan ehdottoman luotettava. Suomessa on markkinoilla 3 lääkevalmistetta, joista yksi, NorLevo, on saatavilla yli 15-vuotiaille apteekista ilman reseptiä. Alle 15-vuotiaiden sekä 2 muun valmisteen osalta on haettava resepti lääkäriltä, esim.omasta terveyskeskuksesta. NorLevo-pakkauksessa on 2 tablettia, joista toinen otetaan heti ja toinen 12-24 tunnin kuluttua. Teho on n.95-prosenttinen. Abortti Jos ehkäisystä ja/tai jälkiehkäisystä ei ole huolehdittu tai ne pettävät ja epätoivottu raskaus pääsee alkamaan, on vielä mahdollisuus raskauden keskeytykseen eli aborttiin. Abortin saamiseen täytyy Suomen lain mukaan olla pätevä syy ja se on tehtävä ennen 12.raskausviikon päättymistä. Abortissa alkio/sikiö poistetaan lääkärin toimesta kohdusta. Raskauden voi keskeyttää kolmella eri tavalla: · alkuraskauden lääkkeellinen abortti (alle 8vkoa) · Kohdunkaulan laajennus ja imukaavinta · Keskeytys sairaalassa (yli 12 raskausviikkoa) vain erityistapauksissa Aborttiin voi hakeutua useita eri reittejä. Voi ottaa yhteyttä mm. lähimpään äitiysneuvolaan tai omaan kouluterveydenhoitajaan. Aborttiin tarvitaan yleensä 2 lääkärin lausunto sekä lääkärin lähete. Aborttiin päätyminen on iso ratkaisu eikä kenenkään pitäisi käydä sitä läpi yksin. Tukiryhmiä on olemassa, niistä saa tietoa esim.koulupsykologilta. Keskusteluapua tarjoaa mm. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Psst... Ehkäsymenetelmän valintaan vaikuttavia tekijöitä · Ikä ja elämäntavat, kuten tupakointi · Yleinen terveydentilanne, kuten verenpaine ja paino · Muu lääkitys · Oma ja lähisuvun sairaushistoria · Kuukautisten säännöllisyys ja kuukautisvuodon määrä · Kuukautiskipujen esiintyminen EHKÄISYMENETELMÄT JA NIIDEN KÄYTTÄMINEN On olemassa monia erilaisia ehkäisymenetelmiä.(Näihi n ei kuulu keskeytetty yhdyntä, vaikka moni niin kuvittelee.). Ehkäisyn järjestämiseksi sinun kannattaisi ottaa yhteyttä joko omaan kouluterveydenhoitajaan tai ^lääkäriin, omaan terveyskeskukseesi tai Väestöliiton ehkäisyneuvolaan (esim. Helsingissä Väestöliiton seksuaaliterveysklinikka, Nuorten Avoimet Ovet, Kalevankatu 16). Voit myös mennä gynekologille, joka on alan erikoislääkäri. Nämä ihmiset ohjaavat sinua valitsemaan juuri sinulle sopivan ehkäisymenetelmän. Kun ehkäisy on kunnossa, seksistä voi nauttia vapaammin eikä tarvitse pelätä raskautta tai sukupuolitauteja. ALLA ON ESITELTYNÄ MUUTAMA TAVALLISIMMISTA EHKÄISYMENETELMISTÄ: Kondomi Ehkäisymenetelmistä ehkä yleisimmin mainittu ja käytetty on tuttu ja turvallinen kondomi. Kortsu on helppokäyttöinen ja se onkin aina hyvä olla varmuuden vuoksi, vaikka käytössä olisi muitakin varmempia ehkäisymenetelmiä. Kortsu nimittäin suojaa sukupuolitaudeilta, toisin kuin muut menetelmät. Hoitamaton sukupuolitauti voi aiheuttaa pysyviä alavatsakipuja, lapsettomuutta, kohdunkaulan solumuutoksia, tai synnytyksessä tartuttaa vauvan. Kortsuja on jokainen varmaan nähnyt kaupoissa kassojen vieressä, joten sieltä niitä sitten saa, kun aika koittaa. Jos et kehtaa niitä itse mennä ostamaan, luultavasti suunnittelet asioita, joihin et ole vielä valmis. Ehkäisyrengas( NuvaRing) Ehkäisyrengas on väritön rengas joka asetetaan 4 viikon välein emättimeen. Sitä pidetään 21 päivää ja ollaan viikko ilman. Ehkäisyrengas ei tunnu ja se pysyy paikoillaan, joten se on hyvin huomaamaton. Renkaan hormonimäärät ovat alhaisemmat kuin yhdistelmätableteissa ja sillä on myös erittäin helppo siirtää kuukautisia. 10
• egenda rro L egenda Zo rro L Zo -kilpailu -kilpailu Uusi Zorro-elokuva on täynnä toimintaa. Pääosissa nähdään tietenkin Antonio Banderas sekä Catherina Zeta-Jones. Elokuvassa miekkasankari Zorro lupaa perheelleen jäädä eläkkeelle eli lopettaa sankarin tehtävät. On sanomattakin selvää, ettei sellainen peli vetele ja Zorro on nopeasti mukana sellaisessa juonikuviossa, että katsoja pysyy tiiviisti penkissä sitä seuratessaan. kolme uniikkia Zorron Legenda hupparia, joita ei taatusti kadulla vastaan kävele. Kehitä Zorrolle suomalainen vastine. Kerro tausLeffan tiimoilta arvomme tat ja mitä tämä legendaarinen hahmo on tehnyt. Kolme parhaimman hamon kehittäneet palkitaan hupparilla. Lähetä juttusi sekä yhteystietosi marraskuun 21. mennessä osoitteeseen curly@curly.fi Kuukauden kieli Kuka olet? Astrid Myrup, 21, muusikko Mistä olet kotoisin? Köpenhaminasta, Tanskan pääkaupungista Opiskeletko? Mitä? Yritän päästä sisään musiikkikonservatorioon. Mitä harrastat? Soitan ja sävellän musiikkia Kerro perheestäsi? Isäni on lääkäri ja äitini opettaja. Isoveljeni on 24-vuotias ja opiskelee lääketiedettä ja siskoni on 8-vuotias. Meillä on hyvä perhe. Mitä mieltä olet Suomesta? Suomi on melko samanlainen kuin Tanska, kulttuuri ja ihmiset, joten tuntuu kuin olisin kotona. Kerro maastasi? Se on maa täynnä vaihtoehtoja ja antaa mahdollisuuden tehdä kaikkea. Me tanskalaiset olemme avoimia uusille asioille. Millainen olet? Erikoinen, haluan kyseenalaistaa asiat. Ajattelen paljon. Haluan oppia tuntemaan itseäni ja muita, minusta on mukavaa vain tarkkailla ihmisiä. Kuka on lempi artistisi? Lempiartistini on Tori Amos, mutta pidän kyllä muistakin, jos sanoissa on sanoma. Jos sinulla olisi valtaa, mitä muuttaisit tässä maailmassa? Olisin Robin Hood ja ottaisin rikkailta antaakseni köyhille. Oikeasti lopettaisin vääryydet ja tekisin köyhyydestä historiaa! Lähetän terveiseni... ystävilleni ja perheelleni. He ovat paikalla kun tarvitsen heitä. Erityisterveiset ystävälleni, jolla on tänään syntymäpäivä (12.8)! Tanska Hvem er du? Astrid Myrup, 21, spiller musik Hvor er du fra? København, hovedstadem i Danmark Studerer du? Hvad? Jeg prøver at komme på musikkonservatoriet Hvad er dine hobbies? Jeg spiller og skriver musik. Fortæl om din familie? Min far er læge og min mor er lærer. Min storebror er 24 år og læser medicin, og min søster er 8 år. Det er en god familie. Hvad synes du om Finland? Det minder meget on Danmark, både kulturen og folk, så det søles nasten sam hjemme. Fortal om dit land? Det er land med mange muliqheder, og kun de begransringer vi selv satter. Jeg synes danskerne er et tolerant men ogpå reserveret solk. Beskriv dig selv som person? Jeg er nysgerrigvil gerne lære nyt om mig selv iandre. Jeg er observerende og tænksom. Hvad er din kunstner? Min yndlingskunstner er Tori Amos, men jeg kan lide det meste -bare det har sjal og tanke. Hvis du havde magt, hvad ville du så avidre i verden? Jeg ville vare Robin Hood og tege fra de vige og givet il de sattige. Hvis jeg virkelig havde magt ville jeg stoppe uretfardighed og "make poverty history"! Jeg sender karlige hilsnner till... min venner og min familie. De er der når jeg har brug for dem. Og især karlige hilsner til min ven der har sødselsdag idag (12.8)! 11
• Mikä Nato on? TEKSTI: MARI HOKKANEN I KUVAT: NATO VANHA NATO. NATO perustettiin toisen maailman sodan jälkeen suojelemaan Läntistä eurooppaa ja yhdysvaltoja suurvalloilta ja hullaantuneilta diktaattoreilta. Toisesta maailmansodasta oli arvatenkin hieman pelottavia kokemuksia Hitleriä muisteltaessa eikä iso paha neuvostoliitto ja kommunistit ainakaan turvallisuuden tunnetta länsi-liittoutuneiden keskuudessa lisänneet. Niinpä huhtikuun 4 päivä 1949 kahdentoista liittoutuneiden maan edustajat kokoontuivat Washington D.C: hen allekirjoittamaan sotilasliittouman perustuskirjaa jonka tärkeimmäksi artiklaksi nousi artikla numero 5. Kyseisen artiklan mukaan hyökkäys yhtä nato maata vastaan tulkittiin hyökkäykseksi kaikkia nato liiton maita vastaan. Artikla velvoitti jäsenmaita hyökkäyksen sattuessa toimimaan. Muunlainen yhteistyö NATOn piirissä on vapaaehtoista. Ensimmäisen kerran artiklaan turvauduttiin 12. syyskuuta 2001 syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen vastauksena hyökkäykselle Yhdysvaltoja vastaan. Alkuvaiheessa NATO:lla ei ollut järjestäytynyttä komentostruktuuria eikä päämajaa. Korean sodan syttyminen 1950-luvulla toi tähän muutoksen, kun alettiin ymmärtää että vastaavanlainen uhka voisi koskettaa myöskin Eurooppaa. Liittoutuneet maat sopivat yhdistyneen armeijan ja militaristisen rakenteen perustamisesta. Ensimmäiseksi NATO;n ylikomentajaksi valittiin yksimielisesti tuon ajan suuri sotasankari, Normandian maihinnousunkin suunnitellut Kenraali Eisenhower joka sittemmin myöskin valittiin yhdysvaltojen 34. presidentiksi. Väliaikaisena päämajana tuolloin toimi Pariisissa sijaitseva hotelli Astonia. Päämajalle oli kuitenkin tarvetta ja heinäkuussa 1951 uusi päämajakompleksi SHAPE avasi ovensa Rocquencourtissa. Sittemmin ranskan vetäytyessä täysjäsenyydestä tukikohta muutettiin Belgiaan. NATO;n kylmän sodan aikaisessa historiassa voidaan erottaa kolme toisistaan poikkeavaa strategiaa. Alkutaival oli totaalista kovanaama politiikkaa, yhdysvaltojen omatessa ydinasemonopolin aseman. Eisenhowerin jätettyä paikkansa tullakseen presidentiksi hänen seuraajakseen valittiin korean sodassa kunnostautunut kenraali Matthew B. Ridgway. Jo hänen kaudellaan alkaneet muutokset saattoi loppuun seuraava ylipäällikkö kenraali Alfred M. Gruenther, joka astui virkaan 1953 . Vuoteen 1957 mennessä strategia oli muuttunut totaalisen sodan strategiasta n.s "massiivisen vastaiskun" strategiaan. ACE kasvoi nopeasti Turkin ja kreikan liityttyä sotilasliittoon 1952 sekä saksan liittotasavallan liityttyä 1955. 1956 oli jälleen uuden pomon aika ja sellainen järjestettiin ilmavoimien kenraali Lauris B. Norstadista joka joidenkin mielestä kiitettävästi veti NATO:n läpi aikakauden johon kuului kuumia poliittisia ajanjaksoja kuten vaarallinen kylmänsodan konfrontaatio joka alkoi berliinissä 1958 ja johti berliinin muurin rakentamiseen elokuussa 1961. Tämän ajanjakson aikana NATO;n strategia muuttui jälleen ja yhä kauemmaksi pelkästään ydinase politiikkaan nojaavasta visiosta. Kenraali Nordstad vetäytyi eläkkeelle vuonna 1963 ja sittemmin nato siirtyi "joustavan vastatoimen" strategian aikakauteen. Tämä "joustavan vastatoimen " aikakausi johti NATO;n historiallisesti merkittävään tapahtumaan nimittäin Ranskan vetäytymiseen sotilasliiton täysvaltaisesta jäsenyydestä. Ranskan ja NATOn välinen erimielisyys oli kehittynyt jo vuosia kun ranskan hallitus oli yhä enenevässä määrin tyytymätön amerikkalaisten dominoivaan asemaan sotilasliitossa. Joulukuussa 1965 ranskan presidentti Charles de Gaulle teki päätöksen ranskan erosta Naton kanssa. Hänet oli juuri valittu toiselle kaudelle. Ranska oli pohtinut omia ydinase resurssejaan jo pidemmän aikaa. Presidentti de Gaulle oli eri mieltä amerikan aikomuksesta korvata "massiivisen vastaiskun" strategia "joustavan vastatoimen" strategialla, koska uskoi tämän tarkoittavan amerikan halukkuuden puolustaa eurooppaa ydinaseilla vähentymistä. Lopulta kävi niin, että SHAPEn ja muut päämajat päätettiin siirtää Ranskasta Belgiaan huhtikuuhun 1967 mennessä. Belgian hallitus määräsi että tukikohdan tuli sijaita vähintään 50 km brysselistä, koska se oli riskialtis sodan ajan iskukohde SHAPE (supreme headquarters allied powers europe) sulki ovensa Rocquencourtissa Pariisin lähellä 30. maaliskuuta 1967 ja seuraavana päivänä avajaisseremoniaa vietettiin uudessa päämajassa Casteaussa, missä se sijaitsee vieläkin. Berliinin muurin hajoaminen 1989 siirsi Natonkin uudelle aikakaudelle. Muurin hajoamista seurasi Saksan yhdistyminen 1990, Varsovan liiton hajoaminen, Neuvostoliiton romahtaminen sekä nopeasti lähentyvät idän ja lännen suhteet. UUSI NATO 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun tapahtumat loivat muutoksen tarpeen myös natoon jonka toiminta oli pääosin nojannut kylmään sotaan. Kun aiemmin oli tukeuduttu suuriin armeijoihin ja raskaisiin kalustoihin nyt NATOn toimintaa haluttiin saada pienemmäksi ja joustavammaksi ja uusia nopean toiminnan iskujoukkoja perustettiin, sotilaiden määrää vähennettiin, kemiallisia- ja ydinaseita roudattiin takaisin Amerikkaan ja tulevaisuuteen katsottiin upseerin silmät liikutuksena kosteina; vaikka kylmä sota olisikin ohi niin nato pysyy. Elokuussa 1990 alkoi Irakin Kuwaitin miehitys ja persianlahden sodan päätyttyä kriisejä syntyi myös Eurooppaan kun Jugoslavia alkoi
• NATO eli (North Atlantic Treaty Organisation) PohjoisAtlantin liitto vaikuttaa tällä hetkellä olevan suuri kuuma peruna, josta puhutaan ja vaietaan vaihtelevasti riippuen valta statuksesta. Rauhanjärjestöt julkaisevat tutkimuksiaan suomalaisten mielipiteistä sotilasliitosta ja poliitikot väistelevät minkä kerkiävät. Mistä on siis kysymys? NATO:sta puhuttaessa voidaan ainakin sotilasliiton itsensä toiveiden mukaisesti erotella kaksi aikakautta: Vanha- ja uusi nato. Vanhalla tarkoittaen kylmän sodan aikaista sotilasliittoa ja uudella kylmän sodan jälkeisen aikakauden sotilasliittoa. murentua. Taisteluita käytiin Sloveniassa, Kroatiassa ja Bosnia-Hertzegovinassa. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen lukuisat Neuvostoliiton vaikutuspiirissä olleet maat liittyvät NATOon. Perinteisesti puolueettomat Euroopan maat Ruotsi, Suomi, Irlanti, Sveitsi ja Itävalta jättäytyivät liiton ulkopuolelle, kuten myös Venäjä. Monien näidenkin maiden kanssa NATO on luonut yhteistyötä m.m rauhankumppanuus ohjelman puitteissa. Slovenia ja entisen Varsovan liiton maat Bulgaria, Viro, Latvia, Liettua, Romania ja Slovakia liittyivät 29. maaliskuuta 2004. NATON POLIITTINEN STRUKTUURI NATO:a hallitsee sen 26 jäsenmaata. Jokainen jäsenvaltio lähettää oman diplomaattisen edustajansa NATO:n päämajaan brysseliin,belgiaan. Yhdessä vakituiset edustajat muodostavat pohjois-atlantin neuvoston. Neuvosto tapaa kerran viikossa ja omaa poliittisen auktoriteetin sekä päätäntövallan. Neuvosto tapaa korkeamman tason virkamiehiä kuten ulkoministereitä, puolustusministereitä ja valtion päämiehiä, päättääkseen suurista linjavedoista. Kaikista päätöksistä pitää olla yksimielisyys. Äänestyksiä ei pidetä, eikä enemmistön mukaan mennä. Jokaisella jäsenmaalla on veto oikeus tekeillä oleviin päätöksiin ja jokainen jäsenvaltio on vastuussa tekemistään päätöksistä. Jokaisella maalla on myös oma sotilasedustaja. Yhdessä jäsenmaiden armeijan edustajat muodostavat sotilasneuvoston. Sotilasneuvoston periaatteellinen rooli on antaa neuvoa militarisesta politiikasta ja strategioista.. NATON MILITARISTINEN STRUKTUURI NATO:n militaristisia operaatioita johtaa kaksi strategista komentajaa, kummatkin amerikkalaisia. Heidän avustajinaan toimii armeijan ylimmät henkilöstöt eri sotilasliiton maista. Strategiset komentajat vastaavat sotilaskomitealle vastuualueidensa kokonaissuunnasta. Allied Command Transformation-ACT on vastuussa joukkojen koulutuksesta ja muuntumisesta. Allied Commander Operations taasen on vastuussa operaatioista ympäri maailman. RAUHANKUMPPANIT Rauhankumppanuus ohjelma (The Partnership for Peace- PFP) luotiin NATO:n uudistus vuosina 1994 ja siitä lähtien siihen on liittynyt 30 maata, joista kymmenestä on sittemmin tullut sotilasliiton täysivaltaisia jäseniä. Ohjelman virallisena tarkoituksena on liittoutuneiden ja liittoutumattomien maiden välinen yhteistyö ja konfliktien minimoiminen. käytännössä rauhankumppanuutta on kuitenkin pidetty enemmänkin siirtymäkautena ennen täysvaltaista jäsenyyttä. Yhtenä virallisena tarkoituksena on myöskin kommunikaatio yhteyden ja luottamuksen lisääminen liittoutuneiden ja liittoutumattomien välillä sekä liittoutumattomien maiden armeijoiden kouluttaminen NATO:n rinnalla toimimiseen. Muita PFP:n rinnalla toteutettavia ohjelmia ovat kaksivuotinen yksilöllinen kumppanuusohjelma (Individual Partnership Programme-IIP) joka toimii ainoastaan jokaisen kumppanimaan ja NATO;n välillä.Kumppanuus suhde pitää sisällään sekä puhtaasti sotilaallista yhteistyötä että rauhanturvaamista ja kriisienhallintaa. Myöskin kumppani maan omat ainutlaatuiset tarpeet ja kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon. PFP on varannut resursseja myöskin varastoitujen maamiinojen tuhoamiseen tarkoitettuun koulutukseen mikäli kumppanuus maa rahoittaa projektin. Kesäkuussa 2004 Istanbulissa Nato sinetöi rauhankumppanuustoiminnan suuntaamisen enemmän Keski-Aasian ja Kaukasian maihin. SUOMI JA NATO Suomi liittyi NATO;n rauhankumppanuus ohjelmaan 9.5 1994. Suomi on myöskin ollut Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston jäsen (Euro-Atlantic Partnership Council EAPC) vuodesta 1997, jolloin se perustettiin. Suomi osallistuu Nato;n kriisinhallintatoimintaan lähettämällä suomalaisia toimijoita kriisialueille. Tälläkin hetkellä suomalaisia on eri tehtävissä sekä rauhanturvaajina että siviilikriisinhallintahenkilöstönä Euroopassa, Afrikassa, keski-Aasiassa sekä Lähi-Idässä. Suomi on ollut myöskin mukana sekä Bosniassa että Afganistanissa. Kosovossa KFOR-operaatiossa toimii n. 550 suomalaista rauhanturvaajaa ja Afganistanissa vajaat 100..Suomi otti vuonna 2004 toteuttaakseen 55 Naton tarjoamaa kumppanuustavoitetta, joiden kautta kehitetään Suomen kansallisia kriisinhallintavalmiuksia. NATON OPERAATIOT NATOn ensimmäinen varsinainen sotilaallinen yhteenotto oli Kosovon sodassa 24. maaliskuuta 1999, jolloin NATO pommitti 11 viikkoa Serbia ja Montenegroa ilman YK;n valtuutusta. 10.helmikuuta 2003 NATO ajautui kriisiin, Ranskan ja Belgian käyttäessä vetooikeuttaan estämään NATOn joukkojenlähetyksen Turkkiin edeltäen Irakin sotaa. Saksa ei käyttänyt vetooikeuttaan mutta ilmaisi sille tukensa. 16. huhtikuuta 2003 NATO otti ensimmäisen kerran tehtävän Pohjois-Atlantin alueen ulkopuolella ottaessaan vastuun Afganistanin rauhaturvajoukoista. Päätös tehtiin Saksan ja Alankomaiden ehdotuksesta ja kaikki NATO-maat hyväksyivät sen yksimielisesti. Toimivalta alueella siirrettiin NATOlle 11. elokuuta. Perustajavaltiot: Alanko-maat, Belgia, Islanti, Italia, Kanada, Luxemburg, Norja, Portugali, Ranska, Tanska, Iso-britania,Yhdysvallat. Liittoutuneet rauhankumppanusohjelmaan: Turkki 1952, Romania 2004, Latvia 2004, Liettua 2004, Bulgaria 2004, Espanja 1982, Kreikka 1952, Puola 1999, Tsekki 1999, Unkari 1999, Viro 2004 , Saksa 1955, Slovakia 2004, Slovenia 2004 13
• Psst... OLLAKKO NATOA VAI EIKÖ OLLA? TEKSTI: MARI HOKKANEN Lukiessani ulkoministeriön sivuilta NATO:sta ja Naton yhteistyökumppanuudesta ja kriisinhallintatehtävistä ja pelastusoperaatioista, rintaani syttyi lämmin tunne: ihanaa! NATO suojelee maailmaa, auttaa muita maita rakentamaan demokratiaa, haluaa läpinäkyvyyttä asebudjetointiin, näkee köyhyyden estämisen tärkeänä osana maailman rauhan rakentamisessa ja haluaa olla demokraatinen järjestö joka levittää vapauden sanomaa. Se taistelee terrorismia vastaan ja yrittää auttaa etnisiä konflikteja, jotka se näkee mailmanrauhan uhkana. Olen samaa mieltä! Olen samaa mieltä! Minäkin näen demokratian puutteen ja köyhyyden turvallisuuteni uhkana! Minäkin haluan kansainvälistä yhteistyötä humanitääristen konfliktien ratkaisemiseen! Sitten lämpö, jonka tunsin rinnassani alkoi pikku hiljaa hiipua. Onko NATO:n sotilasliitto sittenkään oikea organisaatio hoitamaan humanitäärisiä projekteja? Toisessa kädessä on ohjukset ja aseet, ja toisessa hieman maissivelliä ja sidetarpeita. Hmm. Onkohan humanitäärinen linjaveto sittenkin vain yritystä pehmentää imagoa ja yrittää saada NATO näyttämään tarpeelliselta? Meillä olisi kyllä resursseja perustaa puhtaasti humanitäärisiä organisaatioita, jotka käyttäisivät rahansa suoraan itseasiaan eikä aseisiin. NATO-maat käyttävät asebudjetointiinsa yhteensä lähes 500 miljardia dollaria vuodessa - summa joka on noin 15 kertaa Suomen valtion budjetti. Yhdysvallat myöskin jatkuvasti luistavat maksamasta jäsenmaksujaan YK:lle. Köyhyyden estämiseen ei muka ole varaa, mutta aseisiin käytetään maailmanlaajuisesti viikossa yhtä paljon rahaa kuin maksaisi koko maapallon väestön ruokkiminen vuoden ajan! Tästä asebudjetoinnista huomattava osa käytetään ydinaseiden ylläpitoon ja kehittelyyn, vaikka kansainvälinen tuomioistuin teki vuonna 1996 neuvoa antavan päätöksen, jonka mukaan ydinaseiden käyttö ja sillä uhkaaminen on laitonta. NATO-maat tuskin lotkauttavat korviaan. USA, Ranska ja Iso-Britannia ovat kieltäytyneet kunnioittamasta ydinsulkusopimuksen mukaista sitoumustaan kaikkien ydinaseiden hävittämiseksi ja rikkovat jatkuvasti myös ydinsulkusopimuksen kieltoa: ne jakavat ydinaseitaan valtioille, joilla ei niitä ennestään ole. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ydinaseita löytyy nykyään Belgiasta, valtiosta, jolla ei aiemmin joukkotuhoaseita ollut. Liittyessään NATO:on Suomesta tulisi auttamatta ydinasekoalition jäsen. Entä demokratia sitten? Kiesus, siihenhän menisi koko päivä, jos alkaisin luetella kaikkia niitä tapoja, joilla NATO-maat ovat nimenomaisesti pyrkineet estämään demokratiaa. Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään, mutta jokaisella tämän päivän konfliktilla on juurensa historiassa. Saanen muistuttaa, että tämän päivän eräs suurimmista kriisipesäkkeistä, Kongo, oli Belgian siirtomaa vuosina 1885-1960. Vuosina 1885-1908 Kongossa kuoli yli 10 miljoonaa ihmistä Belgian valtion toimesta, ja on myös kerrottu, että ihmisiä hakattiin kiväärin perillä kuoliaaksi, jotta säästettäisiin luoteja! Kongon itsenäistyessä niin Yhdysvallat kuin Belgiakin käynnistivät Kongon pääministerin Lumumban teloituksen ja nostivat valtaan pahamaineisen diktaattorin Mobutun CIA:n avustuksella. Mobutu tapatti ja kidutti ihmisiä niin järjestelmällisesti kuin diktaattorin kuuluukin. Koko Belgian varauden voidaan katsoa rakentuneen Kongon rikkauksien ryöväämiseen. Enpä kuitenkaan nähnyt Euroopan Parlamentissa vieraillessani yhtään tummaihoista ihmistä, vaikka Belgia onkin pyrkinyt sovitteluun avaamalla rajojansa kongolaisille maahanmuuttajillle. Okei okei, vanhoja juttuja. Olihan noita siirtomaita muillakin, nykyään NATO:n sotilasliittoon kuuluvilla mailla kuten Ranskalla, Yhdysvalloilla, Iso-Britannialla, Espanjalla.... Ja diktaattoreitakin on aina autettu valtaan kuten Pinochet, Franco... Äh, luistin aiheesta - noinhan toimivat liittoutuneet maat, ei NATO! Palataan siis NATO:n demokratiaan. Vaikka NATO: n jokaisella jäsenmaalla on veto-oikeus (yhden valtion vastustus kumoaa päätöksen), ja päätöksiä tehdään konsensus-periaatteella (yritetään sopia, löytää kaikkia tyydyttävä ratkaisu), ei näitä periaatteita ole kirjattu NATO: n perussopimuksiin, ja kriisitilanteissa näistä saatettaisiin luopua kokonaan. Suomella on näemmä erittäin suuri usko siihen, että Suomen kokoinen valtio käyttäisi vetooikeuttaan Yhdysvaltojen edessä. Ei tietenkään käyttäisi! Meillä ollaan kauhuissaan jo siitä, kun presidentti kritisoi Yhdysvaltojen sotaa Irakia vastaan, joka aloitettiin täysin valheisiin perustuvilla syillä (Missä joukkotuhoaseet? Löytyi vain yksi karvainen Saddam, ja hänetkin olivat yhdysvaltalaiset itse auttaneet valtaan! Haloo!) ja oli lisäksi aloitettu ilman YK:n valtuutusta. Nyt irakilaiset elävät miehityksen alla, Yhdysvaltojen päättäessä sen asioista ja pitäessä maan öljyvaroja ominaan. Miehityksestä pääasiallisen hyödyn keräävät lähellä Bushin hallitusta olevat suuryritykset. Halliburton ja Bechtel ovat saaneet suurimmat jälleenrakennusurakat, suurimpien öljysopimuksien mennessä sellaisille yhtiöille kuin Shell, BP ja Chevron. Tämä on siinäkin mielessä vakava asia, että jos Yhdysvallat tai NATO katsoo voivansa toimia kansainvälisen oikeuden vastaisesti, se auttamattomasti murentaa näiden kollektiivisten turvallisuusjärjestelmien arvovaltaa maailmanpolitiikassa. NATO itse ei voi toimia kollektiivisena turvallisuusjärjestönä, koska sotilasliitollahan tulee aina olla vihollinen, jota vastaan varaudutaan. Jos yhdysvallat ei YK:n jäsenmaanakaan noudata järjestönsä sääntöjä, miksi ihmeessä olettaisimme että Yhdysvallat NATO:n jäsenenä noudattaisi NATO: n sääntöjä tai asetuksia, kuten sitä kuuluisaa toiminnan läpinäkyvyyttä tai konsensuspäätöstä? Läpinäkyvyydestä puheenollen - EU:n ja NATO:n kriisinhallintayhteistyössä NATO on edellyttänyt EU:lta täydellistä avoimuutta, mutta samalla toivonut, että kriisinhallintaa koskevat asiakirjat määrättäisiin EU:ssa salaisiksi ja näin onkin käynyt. Kun sotilasoperaatiot, sekä niitä koskeva päätöksenteko määrätään salaisiksi, on demokraattinen ja avoin keskustelu mahdotonta. Alkuviikosta Suomessa pidettiin SALAINEN NATO-kokous, johon osallistui edustajat 39:sta jäsen- ja rauhankumppanuusmaasta. Asiasta myöhemmin kommentoinut osastopäällikkö Pauli Järvenpää, joka toimi konferenssin puheenjohtajana, kertoi asiasta seuraavaa: "Koska nykyinen maailma on paha, on vähäinen julkisuus tällaisissa konferensseissa hyvästä. Sinänsä salaista materiaalia ei käsitelty, eikä kokouksen aihepiireissä ollut mitään salaista"! En voinut olla nauramatta ääneen ja makeasti moista kommenttia! On totta, että maailmassa on varmasti monia tahoja, jotka haluaisivat NATO:n päämiehiä hengiltä, mutta eivät ne sen "pahempia" ole kuin ne NATO:n päämiehet, jotka kokoontuvat tänne puhumaan siitä, miten sen "pahan" saisi hengiltä. Tämän abstraktin "pahan pesä" -käsitteen loi, kaiketi ei niin kuuluisa älykkyydestään, presidentti G.W. Bush, ja se on nähtävästi levinnyt NATO:on yleisemminkin, sillä myöskin NATO:n päämajassa SHAPE: ssa tapaamani eversti Kai Vainio käytti k.o käsitettä. Aika kehittymättömälläkin logiikalla on selvää, ettei pahaa voi määritellä mitenkään mustavalkoisesti. Ei ole olemassa mitään yksinkertaisesti pahaa, nämä ovat näkökulmaasioita. Meillä on siis joukko Supreme Supreme ylimpiä komentajia, joilla on valta käyttää ydinaseita, ja jotka tapaavat salaisissa tapaamisissaan ja vainoharhaisesti etsivät "pahaa", ja puhuvat haastatteluissaan "pahasta". Minua pelottaa. Uskotko sinä, että olemme väistämättä matkalla NATO:n? Tutkimusten mukaan (mainitaan tutkimus nyt sitten tässä ettei tule sanomista: lähde tiedotteita 2/2004, maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS) suurin osa suomalaisista vastustaa NATO:a, mutta uskoo silti että Suomi on liittymässä sotilasliittoon. Se siitä demokratiasta.
• Juuret ja Unelmat -leiri Kouvolassa 10.-12.8.2005 TEKSTI JA KUVAT: LAURA LEINONEN lin kolme kuukautta ollut siinä uskossa, että olen menossa parin muun nuoren kanssa Kouvolaan kesäloman lopulla tekemään lehtijuttua kansainvälisestä medialeiristä. Kesäloma kului, enkä saanut mitään lisätietoa. Kaksi päivää ennen leiriä minulle selvisi, että olenkin menossa Semiran kanssa kahdestaan. Leiri olisikin Nuortenkeskuksen järjestämä kansainvälinen juhlaleiri Keuruulla, aiheena Juuret ja Unelmat -identiteetti muuttuvassa Euroopassa. Me pitäisimme siellä työpajoja joissa ohjaisimme nuoria lehtijuttujen kirjoittamisessa. Ennakko-odotukseni leiristä olivat siis vähintäänkin sekavat, enkä oikein tiennyt mitä odottaa. Oli sateista ja pimeää kun auto viimein pysähtyi leirikeskus Pöyhölän pihaan kymmenen aikaan illalla, lukuisten liikenneympyröiden jälkeen. Meitä tultiin ulos vastaan ja ohjattiin sisälle päärakennukseen, pappilaan. Eteisen kengät nähdessäni nielaisin. Muistin, että minun olisi nukuttava nuorten kanssa ja pärjättävä epävarmalla englannillani. Nuoret olivat ryhmittyneet rennosti ruokasalin pöydille nauraen ja jutellen kovaäänisesti. Jotkut pelasivat korttia ja kiiltävistä naamoista päätellen he olivat käyneet saunassa. Esittelimme itsemme ja saimme vastaan iloiset tervehdykset. Makasin kylmässä makuupussissani kun huoneeseemme tultiin laulamaan iltalaulu saksaksi. Viimein sain unta ja nukahdin viereisestä sängystä kuuluvaan liettualaisten tyttöjen kuiskailuun. Heräsin yöllä tämän tästä: jonkun kännykkä piippaili ja viereisestä huoneesta kuului kovaäänistä kuorsausta. Huonosti nukutun yön jälkeen pikainen aamusuihku, aamupalalle ja aamuhartauteen. Tunnelma oli vaisu. Joillain oli tainnut jäädä nukkuminen vähille. Sitten alkoi ensimmäinen työpaja by Semira, jossa liettualaiset, latvialasiset, tanskalaiset, virolaiset ja suomalaiset muodostivat omat ryhmänsä. Näissä ryhmissä he pohtivat maidensa kirkon asemaa suhteessa nuoriin sekä sitä, millaisena he kirkkonsa tulevaisuuden näkevät. Näiden ajatusten pohjalta he sitten kirjoittaisivat lehtijuttunsa leirilehteen. Vaikka joillain ryhmillä olikin vähän erimielisyyksiä alussa, niin kaiken kaikkiaan jutut näyttivät syntyivät helposti ja nopeasti. Miksi omien lehtijuttujen teko tuntuu aina niin hankalalta? Lounaan jälkeen loputkin leiriläiset saapuvat ja koko paikan tunnelma muuttui. Minne tahansa katsoikin, näki hymyileviä kasvoja ja ystävyk- O siä, iloisia jälleennäkemisiä. Aamuväsymyksestä ei ollut enää tietoakaan! Illalla oli ohjelmaa pappilan isossa salissa. Tutustumisleikkejä, sketsejä, leikkejä ja laulua. Tunnelma oli mahtava kun koko joukko hyppi iloisesti "ponileikin" tahdissa. Miten näin lyhyen tutustumisen jälkeen porukasta oli jo muodostunut niin tiivis? Iltapalan jälkeen oli saunat ja uiminen loppukesän jäähdyttämässä järvessä. "Suomalaiset ovat täysin järjiltään jos uivat talvellakin täällä!", huusi eräs tanskalainen tyttö ja juoksi äkkiä takaisin saunaan. Päivä päättyi latvialaisten pitämään kompletorioon, joka oli rauhoittava ja täydellinen lopetus vilkkaalle päivälle. Perjantaiaamuna olisi nukuttanut pitempäänkin, mutta minkäs teit. Tänään minun oli tarkoitus tehdä haastatteluita "kuukauden kieli" -palstalle. Aamupalan jälkeen oli taas aamuhartaus, jossa laulettiin leirilauluja ja kuunneltiin Raamattua. Samalla kerrottiin tämän päivän kulusta. Sitten alkoivat työpajat. Työpajoja oli kuusi ja niistä sitten sai valita mieleisensä. Vaihtoehdot olivat: "kristinuskon uudet haasteet Euroopassa", "kotikirkko maailmalla", "kirkot ja media", "Raamatun tutkimista eläytyen", "juuret ja unelmat musiikissa" sekä "kristitty ja globaali vastuu". Semiran pitäessä lehti- ja radiotyöpajaa, menin minä etsimään sopivia uhreja haastateltaviksi "kuukauden kieli" -palstalle. Eksyin työpajaan, jossa keskusteltiin kristinuskon uusista haasteista Euroopassa. Jumituin tähän pajaan, koska en enää kehdannut lähteä kesken kaiken pois. Mies näytti kalvoja kalvojen perään ja luki niitä tasapaksulla äänellään. Liettualaiset tytöt katselivat kaihoisina ulos ja kiemurtelivat tuoleissaan. Tunnelma vaikutti kuolleelta. Kun tauko viimein koitti, sain yhden liettualaisen tytön haastateltavaksi. Tauon jälkeen tunnelma oli selvästi virkeämpi. Kalvot olivat loppuneet ja keskustelimme aiheesta vapaasti. Pohdimme yhdessä millainen tulevaisuus kristillisellä kirkolla on tulevaisuuden Euroopassa. Monet olivat sitä mieltä että kiinnostus on laskussa, mutta eriäviäkin mielipiteitä löytyi. Tylsän alun jälkeen työpajasta jäi hyvä fiilis ja miettimisen aihetta. Päiväkahvien jälkeen haastattelin vielä yhtä tanskalaista tyttöä. Sitten olikin jo aika lähteä kotiin päin. Sääli. Aika jäi kovin lyhyeksi ja tuntuu, että lähdimme kesken kaiken pois. Vielä olisi voinut jäädä ja tutustua tyyppeihin paremmin. 15
• Saksasta Suomeen vaihto-oppilaaksi tullut 17-vuotias Jana Bodemann kertoo vaihto-oppilaana olosta ja vaikutteistaan Suomesta ja suomalaisista. TEKSTI JA KUVA: ESSI HEISKANEN VAIHTARIKSI? Miksi päätit lähteä vaihto-oppilaaksi? - Pidän kielistä ja eri maista, ja halusin oppia tuntemaan uuden paikan ja sen tapoja. Vaihto-oppilasvuosi on hyvä mahdollisuus mennä johonkin toiseen maahan ja oppia sen jokapäiväistä elämää. Miten valitsit liiton jonka kautta tulit? - Tulin YFU:n kautta. Serkkuni oli ollut vaihto-oppilaana saman liiton kautta, ja hänellä oli kokenut sen hyväksi. Katsoin toki muitakin vaihtoehtoja, mutta tämä tuntui parhaalta. Tein hakemuksen liitolle jossa anoin stipendiä. Sain sen, eli perheemme joutui itse maksamaan vaihto-oppilasvuodestani vain puolet. Miksi päätit tulla Suomeen? - Kaikki kysyvät tätä! Monet ihmiset eivät tiedä missä Suomi on. Halusin tulla johonkin maahan, jonka kieltä en osannut. Suomessa on myös kaunis luonto. Mitä tiesit Suomesta ennen kuin tulit? - En edes tiennyt, että Kimi Räikkönen on Suomesta! Tiesin vain millaiselta täällä näyttää. Tiesin myös että täällä on kylmä talvi ja kesällä on päiviä jolloin aurinko ei laske. Tiesin myös jotain suomalaisista perinteistä. Miten on mennyt tähän asti? - Tosi hyvin! Olin kuullut, että ihmiset täällä olisivat tosi ujoja ja että olisi vaikeaa tutustua ihmisiin, mutta se ei ole totta. Ihmiset ovat täällä aika samanlaisia kuin Saksassa. Mitä odotat tältä vaihto-oppilasvuodelta? - Yritän olla odottamatta mitään ja olla avoimin mielin, mutta kyllä sitä pakostakin miettii ja toivoo, että vanhemmat ja kaverit olisivat kivoja ja että viihtyisi. Ja tietysti haluan oppia puhumaan suomea! Miten kuvastaisit suomalaisia? - Vaikea sanoa.. Todella mukavia! Kiinnostuneita lähimmäisistään. Suomalaiset ovat myös urheilullisia, he muun muassa sauvakävelevät. Suomalaiset myös uskaltavat olla omanlaisiaan, omata oman tyylin. Oletko oppinut jo paljon suomea? Sano esimerkkejä. - Ymmärrän aika paljon, mutta puhua en vielä oikein osaa. Joulun jälkeen aion puhua vain suomea! Osaan sanoa suomeksi esimerkiksi että "minä olen Jana, olen saksalainen vaihto-oppilas ja haluan puhua suomea". Mitä mieltä olet suomenkielestä? - Se on vaikeaa! Tosi erilaista kuin esimerkiksi englanti tai saksa. Esimerkiksi prepositiot lisätään sanan perään ja se on yksi sana, kun taas saksassa ja englannissa prepositio on sanan edessä omana sananaan. Ääntäminen on kuitenkin helppoa, koska sanat lausutaan samalla tavalla kuin kirjoitetaan. Entä koulusysteemi Suomessa ja Saksassa, eroavatko ne paljonkin toisistaan? - Ne ovat tosi erilaisia. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Saksassa on ehkä helpompi tutustua ihmisiin, kun on vain oman luokkansa kanssa. Täällä Suomessa taas saa keskittyä enemmänkin niihin aineisiin, mistä pitää, ja silloin opiskelu on tietenkin motivoituneempaa. Psst... Useimmat meistä ovat unelmoineet vaihto-oppilasvuodesta jossain vieraassa maassa USA on Suomessa suosituin maa vaihtoehto, mutta muut maat ovat nostaneet päätään vankasti. Joka vuosi mukaan tulee uusia maita ja suomalaisia vaihtareita löytyy aina Australiasta Brasiliaan. Vaihtariksi pääsee eri järjestöjen kautta, osa stipendillä, mutta suurimmasta osasta joutuu pulittamaan melkoisen summan rahaa. Jos rahan menon ottaa sijoituksena tulevaisuuteen, on homma ymmärretty oikein. Vaihtarivuosi on varmasti unohtumaton elämys, joka vaikuttaa koko loppuelämääsi. Kielitaito paranee ja sinulla on mahdollisuus saada ystäviä uudesta maasta ja eri kulttuurista. Myös Suomeen tulee vuosi vuodelta enemmän vaihto-oppilaita muista maista ja se on ennen kaikkea rikkaus. Mitä enemmän ihmiset tutustuvat uusiin maihin ja kulttuureihin, sitä paremmin opimme ymmärtämään toisiamme. Kuulostaa yksinkertaiselta ja sitä se on.
• Tavarat kiertoon Kun tulee lähtö ensimmäiseen omaan asuntoon, tai opiskelijasoluun on edessä huonekalujen hankinta. Siihen saa helposti uppoamaan suuren määrän euroja, varsinkin jos kävelee suoraan kauppaan ja hankkii kaiken uutena. Y mpäri Suomea löytyy kierrätyskeskuksia, joista käytännössä löytää kaiken tarvittavan uuteen tai vanhaankin kotiin. Curly kävi tutustumassa Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Kyläsaaren toimipisteeseen. Suumme loksahtivat auki kaiken sen tavaramäärän johdosta. Monet ovat tajunneet kierrätyksen merkityksen ja keskuksista löytyy todella hyväkuntoisia huonekaluja, kodinkoneita, astioita jne. Ennen kaikkea meitä hymyilytti televisioiden määrä. Jos siis halajat itsellesi omaa televisiota, niin näistä paikoista sen saattaa saada parillakymmenellä eurolla. Monissa toimipisteissä otetaan vastaan ongelmajätteistä paristoja ja loistelamppuja Lisäksi jotkut keskukset ottavat vastaan lasia, pienmetallipakkauksia, pahvia, neste- pakkauskartonkia sekä kotitalouksilta ongelmajätteitä. MITEN TOIMIA? Jos kotoasi aiotaan heittää kaatopaikalle huonekaluja kodinkoneita tai muuta vastaavaa, niin voit kertoa kierrätyskeskuksista. Kaikilla ei ole varaa uusiin huone kaluihin ja kierrättämällä vähennämme todella paljon jätteen määrää. Isoa pakettiautoa ei tarvitse, sillä tavarat haetaan tarvittaessa kotoa. Vastaavasti jos itse hankkii kierrätyskeskuksesta jotain itselleen, useimmista paikoista saa kotiinkuljetuksen. Kierrättämällä näytät välittäväsi omasta elinympäristöstäsi ja voit lisätä muidenkin tietämystä ekologisesta elämäntavasta sekä tarjota mahdollisuuksia käytännön ympäristötekoihin. Lisätietoja kierrättämisestä www.kierratyskeskus.fi TOIMINTAIDEA Pääkaupunkiseudulla ja koko varmasti muissakin kierrätyskeskuksissa kautta maan on toiminnan idea hyvin yksinkertainen: Yleishyödyllinen toiminta, joka lisää ympäristötietoisuutta. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus tuottaa ja markkinoi neuvontapalveluita ja koulutusta. Neuvonta- ja koulutustoiminnan asiakkaita ovat niin neuvontaa tarvitsevat yksittäiset ihmiset ja neuvontaa ostavat organisaatiot. Kierrätyskeskus tuottaa omia ympäristöneuvontatapahtumia ja ­materiaaleja. Tämä kaikki rahoitetaan kierrätetyn tavaran myynnistä. Saatavista tuloista osa käytetään ympäristökoulutukseen. MITÄ SINNE VOI VIEDÄ ELI MITÄ KESKUKSISTA LOPULTA LÖYTÄÄ? Toimipisteistä löytyy edullisia ja käyttökelpoisia tavaroita sekä saat tietoa ympäristöä tavanomaista vähemmän kuormittavista kulutustavoista. Keskukset ottavat vastaat ja noutavat käyttökelpoisia vaatteita, astioita, kirjoja, huonekaluja, urheiluvälineitä yms. Lahjoitetut tavarat myydään tai annetaan eteenpäin . Jotkut kierrätyskeskukset lainaavat panttia vastaan pestäviä muovisia kakkulautasia, limonadilaseja ja kahvimukeja. Panttia vastaan saattaa lainaksi myös ruokailuvälineitä ja posliinilautasia, jotka soveltuvat monenlaisiin bileisiin.
• Kerro uudesta levystäsi "Street Music". Levy on aika onnistunut. Se kuulostaa niin paljon enemmän hip hopilta kuin ennen. Siinä on tietty raakuus ja sitä ei ole ylimiksattu. Ensimmäinen levy ylimiksattiin, että saatiin se raakuus aikaan. Nyt me ei hiottu liikaa. Meillä oli sääntö räppiottojen ja vokaaliottojen suhteen, eli enintään viisi ottoa sai olla. Muuten piti kirjoittaa jotain uutta. Jos on kirjoittanut liian teknistä tekstiä, niin silloin homma alkaa pätkiä. En kritisoi niitä, jotka tekee homman pienissä pätkissä, mutta tällä tavalla ne kuulostavat paljon spontaanimmalta. Kynää ja paperia ei saa kuulla. Biisit on nyt enemmän kokonaisuuksia, eikä vain biittejä joiden päälle riimataan. Ja tekstit ovat suorempia sekä henkilökohtaisempia. Fiilistä ja suoraa puhetta, eikä nykypäivän kikkailua. Ei yritetty miettiä, että miten fiksusti asiat voisikaan sanoa, tuplamerkityksillä. Se on hienoa jos sellaisia tulee luonnostaan, mutta nyt sisältö oli tärkeintä. Ja se että niiden takaa kuuluu oikea ihminen. Levy taitaa olla positiivisempi kuin edellinen? Ehdottomasti positiivisempi kuin edellinen. Kirjoitin sen keväällä sekä kesällä ja se kuuluu varmasti. Sen verran kun Suomessa voi aurinko kuulua, niin se kuuluu. Vaikka on tapahtunut kaikenlaista, niin olin vähän paremmassa elämäntilanteessa. Mistä kappaleet kertovat? Biisit kertoo jokapäiväisestä elämästä ja mitä mä arvostan eli perhettä, ystäviä ja tyttöystävää. Joissain biiseissä otan hiukan kantaa asioihin. En poliittisesti, vaan puhun pienen ihmisen puolesta. Niin kuin viimeisessä biisissä puhun siitä kenen vuoksi kävelen, ei silleen että olisin joku Jeesus. Tämän sanon siksi, että Muutama v ihmiset ville uosi sitten ang it Up" . Sitä seura n debyyttil si evy "Ever y day Soundt Nyt on vih rack". doinkin uu tukaisen aik jututtamaa a ja Curly p n t ä t ä mu k ääsi avaa ja hym yilevää räp päriä. nuorukaise iksi hittisin Redrama a kullaan "H ka Lasse M ellberg sai Porteilla ailman Ma KUVA: NICO BÄCKSTRÖM levyltä kyllä kuulee mun asenteet ja sen miten p***a ihminen olen ollut. Yritän laittaa itseni samalle tasolle asioiden kanssa ja osoittamatta sormea. Esimerkiksi kappaleessa "Rest to your life" kritisoin tätä meidän nopeaa yhteiskuntaa ja varsinkin TV:tä. Tämä tyrkytys suhteista, seksistä ja ulkonäöstä on sairasta. Sitä tyrkytetään ihan liikaa. Olen iloinen että olen näin aikuinen, koska jos olisin nyt teini ja kaikkea tätä tulisi joka paikasta, olisin varmaan hukassa. Silloin kun etsii itseään, pohtii kuka on, niin tällaista tuputusta ei tosiaan tarvitsisi. Sitä olisi vain enemmän hukassa. Sinun pitää näyttää tältä, ottaa tekotissit ja mennä sille saarelle katsomaan petätkö tyttö- tai poikaystävääsi. Se on aivan sairasta. Bling Bling meininki? Jopa jenkeissä tähän on alettu reagoimaan. Kun uusin levynkansi näyttää viimeisimmältä Steven Seagalin leffamainokselta on touhussa jotain pielessä. Halusin itse ennen kritisoida tätä kaikkea ja antaa elämänohjeita. Nyt oon tajunnut etten ole sellaisessa elämän tilanteessa, että voisin antaa neuvoja kritisoivalla äänensävyllä. Olen yrittänyt kirjoitta tavalla, missä voi heittää ajatuksia ja saada ehkä muutkin ajattelemaan. Levyllä on yllättäen aika paljon kitaraa? Joo se on totta. Kaikki mun frendit valitti viime levyn jälkeen, että miksen soita kitaraa kun kerta osaan. Otin nyt tän homman kunnolla takaisin. Nyt kitaraa on melkein joka biisissä. Aika paljon pianoa ja Rhodesia ( koskettimet) on myös. Mulla oli paljon klubibiitti-ideoita, mutta päätettiin melko nopeasti ettei niitä käytetä. Me innostuttiin soittamaan ja se on hauskaa. Mitä muuta soitat kuin kitaraa? Bassoa, mutta en mitään muuta. Studioteknologia on niin hienoa, että paljoa ei tarvitse osata. Levyllä soitan kitaraa, bassoa, pianoa ja Rhodesia. Kitarat ja pianot on soitettu muokkaamatta ja muutenkin yritettiin tehdä mahdollisimman laajoja kokonaisuuksia, ettei hommasta olisi tullut liikaa palapelimäistä. Aika 18 - Redrama pitkälle rakennettiin omia samplejä ja siinä oli vähän sellainen hiukan ilkeä tarkoitus. Me haluttiin että jossain nettisivuilla syntyy keskustelua ja kinaa mistä samplet on otettu ja se on jo tapahtunut. Jossain nettisivuilla joku väitti tietävänsä mistä Street Music-biisin sample on. Hauskinta tässä on , ettei siinä kappaleessa ole yhtään samplea. Suomessa tosi moni hyvä artisti on onnistunut samplaamaan tosi tunnettua musaa monenkaan sitä tajuamatta. Se on siistiä, koska sitä Hip Hop oli alussa. Koska mun levy julkaistaan ulkomailla, niin me uonhdettiin tää homma. Yksi syy on myös se, että lupien saaminen niiden käyttämiseen on vaikeaa ja äärettömän kallista. Jos niitä käytetään luvatta, niin laskua voi maksaa seuraavan kymmenen vuotta. Sitten on sellaisia nuoria vasikoita, jotka narauttaa tällaisista jutuista helposti. Niillä tyypeillä on sellainen musiikillinen tietämys, että niiden pitäisi olla töissä radiossa tai musiikkilehdissä. Sitä ei kuitenkaan tapahdu koska ne haluaa tehdä vaan omaa juttuaan. Ja sitten.. levyltä löytyy myös yksi reggaebiisi? Joo, siinä lauletaan hiukan falskisti,. Sen on tän levyn rakkauslaulu. Lähdin ensimmäisen kerran lomalle viiteen vuoteen. Mentiin neljän frendin kanssa Italiaan ja Jukka (Immonen, tuottaja) oli siis mukana. Tehtiin siellä tavallaan duunia ja kun se aurinko paistoi niin paljon että reggae biisihän siitä syntyi. Diggaan itse tosi paljon reggaesta. Viime vuosina en ole kuunnellut niin paljon, mutta mulla on koko ajan taistelu päällä sen suhteen. Tarkoitan sitä, että mun tekis joka biisissä mieli hiukan laulaa ja silloinhan se menee helposti reggaen puolelle. Mä haluisin joskus tehdä kokonaisen reggaelevyn Pommi Tommin kanssa. Sait joku aika sitten arvostetun eurooppalaisen Boarder Breaker Award-palkinnon. Arvostatko palkintoja? En mä tiedä. Musta on ehkä tulossa sellainen joka arvostaa. Mä nauroin silloin sille, että olin ehdolla Emma-palkinnon saajaksi. Esimerkiksi Elastinen ja kumppanit on ollut ehdolla viisi kertaa ja palkintoa ei vain ole tullut. Jos sä olet vaan ehdolla saamatta palkintoa, niin siitä tulee eräänlainen porkkana jonka perässä juoksee saamatta sitä kiinni. Siitä tulee lopulta itsetarkoitus, se ruma pysti on saatava. BBA oli hieno juttu ja suuri yllätys. Se oli mulle hyvä juttu ja edisti useita asioita. Siitä tuli paljon juttua monessa eri paikassa. Esimerkiksi Intian MTV halusi mun videon sinne pyörimään. Rumahan se palkinto on. Nyt se on äidillä ja se ottaa sen esiin varmaan aina kun tuun kotiin. Heh. Keikat? Jotain suunnitelmia kiertueiden suhteen on. Levy tulee nyt, mutta kiertueet on luvassa vasta keväällä. Mä palaan studioon ennen joulua ja alan ajoissa miettimään jo seuraavaa levyä. En halua että tässä menee taas kaksi vuotta seuraavaan levyyn. Nyt saisi mennä enintään 1,5. Keikoille en ole vielä kasannut koko bändiä, mutta tässä sitä rakennetaan koko ajan. Keikoilla tulee kokoonpano aina hiukan muuttumaan, joten keikkoja kannattaa tulla katsomaan, koskaan ei siis tiedä mitä lavalta löytyy!
• Kadut kuuluvat... TEKSTI JA KUVAT: KATI KOSKINEN ­ Katutaide kiisteltynä ­ Katutaide kiisteltynä taidemuotona taidemuotona Haastattelu H Moniko meistä omen kaupung eissa kaduilla ja moni EI ole hu omannut erilais ia tarroja ja mu kuvia seinissä, s ita ähkökaapeissa, tolpissa ja muis sa kohteissa? Kuinka moni on ...? Ja mitä ajatu ksia ne meissä herättävät... kujilla? Kuinka on kulkenut Su S uomen laissa kielletään toisen omaisuuteen kohdistuva ilkiteko. Niin pitääkin tehdä. Mutta kukaan ei koskaan tule vastaan tarjoamaan jotain muuta vaihtoehtoa. Kaupungit eivät järjestä taiteilijoille paikkoja, joihin saisi luvan kanssa liimailla tai maalailla. Päinvastoin, jopa sellaisista paikoista, joista mm. kaupungin ja FPS Security- vartiointifirman Stop töhryillle -kampanjan pitäisi pysyä poissa, graffitit ja muut kuvat poistetaan. Hyvänä esimerkkinä on Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskuksen omistama Savelan skeittipuisto. Siellä on suoritettu puhdistus, jonka tuloksena nuorten hienot kuvat katosivat. VR käyttää vuosittain monen monta sataa tuhatta euroa vaunujen puhdistuksiin sen sijaan, että he voisivat luovuttaa käytöstä poistettuja vaunuja taiteilijoiden temmellyskentäksi. Kenen päivän katutaide on pilannut? Aika monen lehtikirjoitusten ja nimettömien viestien perusteella. Mutta ei ainakaan allekirjoittaneen. Eräänä syyskuisena aamuna viime vuonna se pelasti päiväni. Maanantaiaamu oli synkeä ja olo oli todella nihkeä. Mieli ja silmät maahan suunnattuna kuljin kohti Karhupuistoa. Ylitin suojatietä ja silmiini sattui kuva, joka oli sabloonalla maalattu valkoiseen raitaan. Lilan värinen Peppi Pitkätossu, jonka yläpuolella oli teksti "Kyllä se siitä". Mieleni kirkastui ja päivä parani sekunnissa. Minunkaan mieltäni ei kyllä paranna vanhoihin puutaloihin maalatut päättömät sotkut, tai jonkun auton sabotointi. Se on ilkivaltaa ja väärin. Mutta pieneen päähäni ei yksinkertaisesti mahdu se, kuinka jossain sähkötolpassa oleva, hienosti tehty ja ajatuksia herättävä tarra voi olla niin väärin. Näitä tarrailijoita rangaistaan todella kovasti, pahemmin kuin monia paljon kauheampia rikollisia. Mitä kaupunki pelkää? Eikö Helsinki yksinkertaisesti haluakaan olla Euroopan kulttuuripääkaupunkeja tai edes sinne päin? Monissa muissa Euroopan suurkaupungeissa tarrataide ja graffitit ovat saaneet suurta julkisuutta, positiivista sellaista (paitsi poliiseilta..). Esimerkiksi Barcelonassa voit erityisen turisteille suunnatun kartan avulla bongailla hienoimpia kuvia ympäri kaupunkia. Suomalaisiin nuoriin ei näköjään luoteta siinä, että sopivalla vastaantulemisella töhryily ja ilkivalta saattaisi jopa karsiutua. Sen sijaan pidetään yllä ajatusta, että kehenkään ei ole luottamista ja kaikki ne kakarat ovat samanlaisia vandaaleja.. Yksi taiteilija kertoo Voima- lehdessä seuraavaa: "Harmaat sähkökaapit ovat niin rumia, että niiden pystyttämisen pitäisi olla rikos. Kaupunki on äärettömän tylsä, jos siihen ei saa koskea. Tarroittelu on yritys ottaa kaupunki pala palalta takaisin." Kuvataideakatemian rehtori Mika Hannula kertoo samassa lehdessä seuraavaa: "Kyse on taiteesta, joka haluaa olla läsnä kaupunkikuvassa ja käyttää kaupunkia viestinnän välineenä". Poliisi tuli tähän asiaan vastaan ottaen kantaa ainoastaan lakipykäliin. Ja niin kuuluukin tehdä, mutta jotain pitäisi tapahtua yhteiskunnassa ja sen säännöissä ja syyseuraus-suhteissa, jotta niissä olisi edes pieninkin järki. Totalitaarisella kiellolla edistetään aivan varmasti nuorten halua kapinoida yhteiskunnan tiukkoja sääntöjä vastaan. seeni tyttöä, joka aastattelin myös kirjoituk n ottaen haluaa asian luonteen huomioo Tämä tyttö tekee pysytellä anonyyminä. sesti, mutta tarkoiuotoi tarrataidetta hyvin pienim liään levitetisuudessa saada omaa tyy tus olisi tuleva ä a tyttöä kutsutaan nimell tyä enemmänkin. Jutuss "Kaisa". (nimi muutettu) tenemään tarroja? Olet jo kui Miksi ihmeessä sä aloit tek ä teini. kin hieman vanhempi, et enä net näistä tarrojen levitKaisa: "No, itseasiassa mo nejä, joten en pidä ikäkytäjistä eivät ole mitään tei aa Enemmän mua kiinnost symystä kovin tärkeänä. da pieniä ilopilkkuja ja tuo levittää omaa sanomaa, aan tarrat ja le, jotka kykenevät ottam niille ihmisil pivastaan. Ja jos joku tiukka muut kuvat ilopilkkuina nnostuu positiivisesti, ties kii pokin niitä näkee, ja ken yksi tavoite saavutettu." on siinäkin Mikä sun oma tyyli sitten on? robottikuvia. Niissä eriKaisa: "Mä teen sellaisia , telee kuulokkeilla musaa laiset robottihahmot kuun y ä. Näissä tarroissa yhdisty joka tulee niiden sydämest n/ iseen musiikkiin, tanssii mun mieltymys elektron sa /piirtämiseen. Hahmois liikkeeseen ja musteeseen Jotain uutta ja kivaa voisi lukee ElektrikMotionINK. itellä." näin syksyn tullen myös keh ssa street artin tekijöissä Onko näissä kyseenalaistetui paljon tyttöjä? i. Mun tietääkseni. Mutta Kaisa: " Ei ihan kauheast ka sattunut silmään töitä, jot useesti on viime aikoina a iä. Joten ehkä nousevan selkeesti on tyttöjen tekem ä mimmit." taitelijakuntana on just nä saamasta negatiivisesta Mitä mieltä olet tarrataiteen julkisuudesta? in myös niitä, jotka eivät Kaisa: "Mä ymmärrän hyv ät assa, eli niitä, jotka näkev näe pidemmälle tässä asi ilkioastaan töhrimisenä ja tarrat ja muut kuvat ain esti myöskään viehätä nope valtana. Mun silmää ei öt muu sotku. Laki ja säänn huitaistut tägit tai joku tule muut, mutta kukaan ei kieltävät graffitit, tarrat ja ä n. Asiaan puututaan siin asiassa taiteilijoita vastaa a. saatava kiinni tai rangaistu vaiheessa, kun tekijät on paljon parempi antaa tilo Harvat ajattelevat, et ois ihan oja, joihin voisi tehdä ja, seiniä ja muita paikk se mua ihmetyttää, että joi luvan kanssa juttuja. Ja sitt ollu olla. Esim. Hesarilla on sakin paikoissa saa kuvat n, o sähkökaapissa jo pitkää yks sellanen myyrähahm naasta ja tylsästä sadevesirä mutta sitte jostain harm is... rat alta aikayksikön po nistä raavitaan kivat tar w. nattaa lukea osotteesta ww Lehtijuttuja aiheesta kan sta, ää infoo asian eri puoli krmi.net Sieltä saa aika hyv ." kannattajilta ja vastustajilta n kanssa? joutunut tekemisiin virkavalla Oletko itse joutunut vähän katseleKaisa: " En ole, joskus on tarrojaan liimaillut." maan ympärilleen, kun on . Oisko sulla jotain muuta Kiitos haastattelusta, Kaisa ja muillekin ihmisille? sanottavaa vielä lukijoille , jotka tuomitsevat asian, Kaisa: " No sen voisi niille asioiden taakse. Yrittäkää että opetelkaa katsomaan nistä kuvista ja kaikista asi etsiä kauneutta niistä pie kannäkyy. Ja katutaiteen oista, joita ympärillänne tai lua se on pieninkin tarra nattajille: Sopivaa raviste kuva!"
• Ouavi ls Olaviirt U iv a Uusivirta Curlyn piinapenkissä TEKSTI: ESSI HEISKANEN, MARIANNE OKSANEN, SUVI SIMOLA, SINI SUONPÄÄ KUVAT: JOUKO LEHTOLA
• MITÄ MÄ LAULUJA KIRJOITAN Oletko koskaan ajatellut laulavasi joksikin muuksi kieleksi kuin suomeksi? - Olen itse asiassa miettinyt englannin kielellä laulamista ja mulla on itse asiassa sellainen toinen bändi, jossa laulan enkuksi. Sen bändin nimi on Shimizu. Se on japanilainen sana. Mä en kyllä muista mitä se tarkoittaa.. Mutta siinä mä laulan semmoista jenkki-indierokkia. Mä siis laulan siinä, mutta en tee itse biisejä. Siinä bändissä on kolme mun ikäistä espoolaista jätkää. Soolohommia ei ole toistaiseksi tullut tehtyä enkuksi, vaikka jotain biisiaihioita on ollut. Mistä aiheesta et pystyisi laulamaan, vai onko sellaista? - No ei ainakaan toistaiseksi ole tullut, oon ollut aika avoin kaikille aiheille, en oo tavallaan sulkenut pois mitään aihetta. Yleensä pyrin ajattelemaan, että pystyisi laulamaan mistä tahansa, ei pelkästään perinteisiä rakkauslauluja, vaan ihan myös omasta tai kavereiden elämästä. Että on tavallaan aika rankkoja ja vakaviakin aiheita. Kyllä esimerkiksi tällä uudella levyllä on pari kuolemaa käsittelevää laulua, ja siinä piti olla enemmänkin, mutta sitten ne jäi sitten pois. Ehkä ihan hyvä juttu sen kokonaisuuden kannalta. Mistä sulle tuli inspiraatio biisiin Betonikaupunki? - Se biisi syntyi itse asiassa niin, että mä tarjosin sitä Hymypoika-elokuvaan, kun siihen elokuvaan etsittiin musiikkia. Se ei sitten siihen päätynyt, mutta osa sen biisin tekstistä on syntynyt sen elokuvan käsikirjoituksesta. Mä luin sen käsikirjoituksen ja sen pohjalta tein, mutta itse asiassa ensimmäinen a-osa oli jo valmiina ennen käsiksen lukemista. Eli se osittain syntyi käsikirjoituksen myötävaikutuksena. Kuinka korkealle sä pääset? - No riippuu, kyllähän mä falsetilla pystyn laulaa.. Mihinköhän mä pääsisin, en mä ole koskaan kokeillut sellaista rajaa. Kai musta aika korkea ääni pahimmillaan lähtisi. Mutta täydellä äänellä mä pääsen ehkä yksiviivaiseen g:hen tai a:han, oon mä itse asiassa alennetun h:nkin onnistunut känisemään, jos mä oikein vain huudan ihan täysiä. Laulumaikat kyllä varmaan olisi ihan kauhuissaan.. Mutta ehkä se yksiviivainen g pitäisi melkein joka päivä lähteä. Ellei oo kipee. Voitko kommentoida molempia levyjäsi? - Se eka levy, Nuoruustango, oli ehkä jälkeenpäin ajateltuna sellainen että siinä tuli kokeiltua aika monentyyppisiä tyylilajeja, siellä oli pari sellaista soulahtavampaa biisiä ja sitten vähän rokimpaa ja vähän akustisvoittoisempaa, vähän sitä sun tätä. Ehkei siinä vaiheessa ollut vielä kristallisoitunut se, että mikä on mun oma juttu, eikä se vieläkään välttämättä ole ihan kokonaan selvä. Voi olla, että se mun omin soundi tulee vasta viiden tai kymmenen vuoden päästä. Pikkuhiljaa alkaa ominaispiirteet hahmottua. Mutta kyllä tämä toinen levy on selvästi linjakkaampi, vaikka tässäkin on kuitenkin tosi erilaisia biisejä keskenään, mutta se silti on jotenkin kokonaisempi, eheämpi. Ja ehkä siinä mielessä rokimpi, ettei ole enää niitä soultyyppisiä biisejä ollenkaan. Mitkä on sun lempibiisit molemmilta levyiltä? - No ehkä siltä ekalta levyltä Viiden pennin Narkissos on lempibiisi, ja tältä uudelta ehkä biisi nimeltä Nyt kun kuljet ympärilläni ja myös sen jälkeen tuleva biisi Niin kuin eilenkin, joka syntyi itse asiassa viimeisenä tälle levylle. Nämä biisit on jotenkin ollut itselle lähei- simpiä. Kyllä se Betonikaupunkikin on ollut lemppari, ja vaikka se onkin jotain kaksi vuotta vanha biisi, en ole vielä kyllästynyt siihen. Se on ehkä semmoinen merkki, ettei se taida ihan paska biisi olla. Millaista musiikkia kuuntelet? - Mä oon aika laaja-alainen musiikin kuuntelija, että ei ole mitään tiettyä yhtä tyyliä, mitä mä kuuntelisin. Mä kuuntelen aika paljon brittipop-tyyppistä musaa, mutta sitten taas toisaalta myös ehkä tollasta juurevaa soulia ja funkia kuuntelen myös aika paljon. Viime aikoina oon kuunnellut Louis Armstrongia, jotain 40luvun äänitteitä. Oikeastaan ehkä tarkemman kuvan saa, jos mä kerron mitä mä EN kuuntele. Nimittäin mä en kuuntele hirveästi heviä enkä eurohumppaa enkä hirveästi sellaista päivän poppia. Jonkun verran kyllä, kyllä sieltäkin helmiä löytyy. Mutta tosiaan ehkä eniten brittipop ja vanha soul. Mikä on kaukaisin paikka jossa olet vetänyt keikan? - Niin kuin ylipäätänsä? Mä oon ollut San Franciscossa vuonna ­99, olin semmoisen Helsinkikuoron mukana soittamassa lyömäsoittimia. Se oli semmoinen kolmen viikon jenkkikiertue, me oltiin Nykissä, Losissa ja San Franciscossa, joka siis oli kai kaukaisin paikka Suomesta. Kerro ekasta esiintymisestäsi? - Musiikkiin liittyvä oli varmaan joku pianomatinea joskus ala-asteella kun oli joku kevätmatinea jossa piti soittaa joku biisi. Se meni varmaan ihan pieleen kun mua jännitti niin paljon ja mä mokasin ja se oli muutenkin ihan kauheeta, siitä sai jonkun arvosanan.. Näyttelemisjutuissa eka.. No mun äiti piti sellaista teatterikerhoa työväenopistolla kun me asuttiin Karkkilassa, ja me työstettiin aina itse omia näytelmiä. Niitä esityksiä tuli esitettyä. Mä olin silloin jotain 8-vuotias. Itse asiassa kun mä olin päiväkodissa musta ja mun parista kaverista kuvattiin Jätkät-niminen dokumentti, kun yhden kaverin mutsi, Liisa Helminen, elokuvaohjaaja, halusi tehdä dokumentin. Se teki samana päivänä dokumentit kolmesta jätkästä ja kolmesta tytöstä. Se oli sellainen ensimmäinen televisioesiintyminen. Mikä on sun pahin moka lavalla tai esiintyessä? - Ne mokathan on yleensä aika hauskoja, ainakin yleisön kannalta, ja myös itselle jos onnistuu olemaan ottamatta niitä turhan vakavasti ja menemättä lukkoon ja sitten vaan korostaa mokaansa.. Niin kuin tossa mun taideteoksessakin. Kyllä mä muistan, kun mulla oli ihan ensimmäisiä oman bändin keikkoja tuolla Pahat Pojat- elokuvan ensi-ilta-juhlissa, mun Raivohärkä-biisi oli siinä leffassa. Tuli sitten aika paljon riehuttua siellä lavalla ja mä taklasin meidän basistin, mä juoksin sitä päin ja se kaatui ja mä kompastuin jotenkin piuhaan että meidän kitaristin vahvistin tippui maahan. Se oli kyllä ihan siistiäkin, ei se menoa haitannut. MÄ VOIN SUUNNITELLA MUN KOKO ELÄMÄN Miksi menit Kallion lukioon? - Mä olin itse asiassa suunnitellut meneväni Sibelius lukioon, kun kaikki kaverit oli menossa sinne. Mutta sitten jossain vaiheessa silloin talvella ennen kun oli haut mulle tuli sellainen tajuamisen hetki, että haluun ehkä sittenkin Kallioon. Siellä oli ehkä monipuolisempi tarjonta. Sielläkin pystyi musaa aika hyvin ottamaan. Paljon sait musasta koulussa? - 10 oli viimeisin musanumero, mutta joskus alkuaikoina mulla oli kyllä kasiakin. Yläaste oli melkein kokonaan 10. Totta kai joskus kun olin lusmuillut niin en saanut kymppiä, mutta kyllä mä olin aika kuuliainen oppilas musan tunneilla. Oletko mielestäsi lapsi vai aikuinen? - No olen mä ehkä kypsynyt, henkisesti kasvanut tässä parin vuoden aikana. Mutta en mä silti hahmota itseäni vielä aikuiseksi. Ehkä mä olen matkalla sinne aikuisuuteen, jossain välimaastossa lillumassa. Se pikkupoika mussa nostaa aina välillä päätään. Mutta kyllä mä pystyn ottamaan vastuuta ja kyllä mulla on tällaisia aikuisuuden elementtejä, mutta en ehkä vielä kuitenkaan ole aikuinen. Pikkuhiljaa hyvä tulee. Minkä cd-levyn ostit viimeksi? - Mä ostin The Byrds-bändin kokoelman, makso vaan 5 euroa! Onko sulla omaa stailistia? - Ei varsinaisesti. Jotain fotosessioita varten on kyllä yleensä joku erikseen, silloin saatetaan pyytää joku tyyppi, että me käydään sitten yhdessä vaatekaupoissa. Vesalan Minttu hommasi vaatteet nyt tän uuden levyn promokuvia varten. Sitten mä saatan käyttää mun frendejäni stailisteina, nappaan kavereita mukaa vaatekauppoihin ja annan vapauden päättää mitä ostetaan. Pari kaveria tekee vaatteita ja on tehnyt mullekin muutamia, paitoja lähinnä. Mihin aikaan päivästä olet parhaimmillasi? - Mä olen ehkä parhaimmillani kello kahdentoista aikaan yöllä, mun aivotoiminta alkaa ehkä joskus illalla kuudelta. Siihen asti on vähän hidasta yleensä. Mä oon selkeästi iltaihminen, aamuisin on vaikea herätä. Mä en yleensä saa untakaan kovin aikaisin. Ootko ikinä saanut sakkoja? - Mä matkustin liputta kuukausi sitten ja sain HKL: n sakot. Elämäsi noloin hetki? - Mä muistan kun Kallion lukiossa oli sellaisia puhekilpailuja. Mä olin just tullut siihen kouluun ja halusin heti ekana vuonna osallistua siihen puhekilpailuun ja mä muistan kun mulle tuli sellainen totaalinen blackout, mä en muistanut enää mitä olin sanomassa ja mä jouduin keskeyttämään sen puheen ja se oli ainakin sillä hetkellä maailman nolointa. Toi on ainakin jäänyt mieleen.. i lmiiksi saanut Olavi Juuri toisen studioalbuminsa valmiiksi saanut Olav Juuri toisen studioalbuminsa va levyn " Me Uusivirta on monelle tuttu hahmo. Uuden levyn " Me monelle tuttu hahmo. Uuden irta Uusiv ytyy sivulta 25.Vaikka ei kuolla koskaan" arvostelu löytyy sivulta 25.Vaikka ei kuolla koskaan" arvostelu lö estä on kirjoitettu tästä mukavasta nuoresta miehestä on kirjoitettu tästä mukavasta nuoresta mieh ei päästänyt Olavia paljon, niin Curlyn iskuryhmä ei päästänyt Olavia paljon, niin Curlyn iskuryhmä löydät varmasti helpolla.Tästä tykityshaastattelusta löydät varmasti la.Tästä tykityshaastattelusta helpol tietoa, jota ei muualta löydy. . tietoa, jota ei muualta löydy "Koska Curly on vähän niin kuin curling, niin tässä on vietnamilainen curlingin pelaaja. Tai itse asiassa niitä on monta. Nää mittasuhteet menee vähän.. Tästä tulee tämmöinen suuri taidepläjäys, nyt kun mä tajusin että nämä mittasuhteet meni vähän huonosti niin mä korostan mun virhettäni. Tää on niinkun oodi curlingille, tämmöinen sinfoninen teos." 21
• Curly testaa Sony yrittää vallankaappausta Nintendon hallitsemilla käsikonsolimarkkinoilla TEKSTI: MARKKU PAHA Sony PSP ehoissa PSP vetää lähes vertoja isoveljelleen, PlayStation 2:lle. 333megahertsin prosessorin vauhdittama konsoli tarjoaakin näyttävintä kannettavaa viihdettä ikinä, jonka ulosannissa 24bittinen 4.6tuumainen TFT-näyttö loistaa. Todellakin, Playstation Portablen mahtivaltti on SUURI, kirkas ja vallan korkealaatuinen taustavalaistu LCD laajakuvanäyttö, jonka ansiosta pelaaminen onnistuu mainiosti myös pimeässä, eivätkä silmät rasitu pitkienkään sessioiden aikana. Hulppean kokoista ruutua tulee tosin lääpittyä jatkuvasti vanhingossa, ja sormenjälkien pyyhkimisestä tulee enemmän sääntö kuin poikkeus. PSP: n stereokaiuttimet ajavat asiansa, mutta jotta äänimaisema pääsee oikeuksiinsa, on luurien käyttö pakollista. Koneen mukana toimitetaankin mukavat, langallisella kauko-ohjaimella varustetut nappikuulokkeet. Konsolissa on Playstationin padista tutut neljä toimintanappia, L- ja R -olkanapit, ristiohjain ja analogitikku. Lisäksi kapulasta löytyvät äänenvoimakkuuden, ruudun kirkkauden yms. hallintaan tarkoitetut tarpeelliset namiskat. Analogitikku on sijoitettu ristiohjaimen alle, eikä ole käyttömukavuudeltaan tai tarkkuudeltaan huippuluokkaa. Peukalon helpotukseksi ainakin testipeleissä pärjäsi pelkällä ristiohjaimella mainiosti. PSP: n akku kestää täydellä latauksella palttiarallaa nelisen tuntia, mikä on harmittavan vähän pitkiä matkoja ajatellen. Ensikäden käytännön kokemusta tästä ei kuitenkaan ole, sillä testatessa lelua tuli hiplattua lähinnä kotisohvalla, mikä herätti tuttavapiirissä hilpeyttä ja epäilyjä koneen väärinkäytöstä. PSP:stä löytyy lisäksi Infrapunaportti, kuulokeliitäntä ja usb 2.0 portti, jolla laitteen saa kytkettyä tietokoneeseen ja joka mahdollistaa erilaisten lisälaitteiden liitännän. Huhujen mukaan sonylta on tulossa ainakin virallinen näppäimistö esim. nettisurffailua helpottamaan. Pelaamisen lisäksi koneella voi kuunnella omia MP3:sia ja katsoa elokuvia sekä houkuttelemalla pelimiehiä ja -naisia ulos kaapeista uudella PlayStationPortable -härpäkkeellään. PSP ei ole pelielitistien ylellisyyslelu, vaan suurelle yleisölle suunnattu mediaseksikäs, kannettava viihdekeskus. ka potentiaalista valtava osa on vielä käyttämättä. Pelitarjonta on tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa pääosin PS2 käännöksiä, eikä PSP elokuvakoneena ainakaan allekirjoittanutta ihastuttanut. Internetominaisuudet ja langaton Wi-Fi verkko tarjoavat tosin paljon mahdollisuuksia joten toivottavasti näiden hyödyntämiseen panostetaan tulevaisuudessa. Laadukkaasta pelaamisesta kiinnostuneet hypännevät Nintendon kelkkaan hankkimalla puolet halvemman DS:n, kun taas monipuolista viihdelaitetta etsivä valitsee PSP:n ja odottaa sormet ristissä että sonyn laite tulevaisuudessa lunastaa kovat lupauksensa. T valokuvia ynnä surffailla internetissä langattoman verkon välityksellä. PSP pelit ja elokuvat on prässätty sonyn oman, Universal Media Disc (UMD) -formaatin levyille. Pelitilanteet, mp3:set ja valokuvat yms. tallennetaan memory stick duo pro -muistikorteille. Koneen mukana tuleva 32megatavun kortti riittää pelitallennuksiin, mutta mikäli mielii käyttää musiikki- ja valokuvaominaisuuksia niin kapasiteetiltaan suuremman kortin hankinta on edessä nopeasti. Sonyn kannalta noloa on, että "2000- luvun walkmaniksi" toivottu laite hoitaa mp3-toiston tavattoman kömpelösti. Muistikortin hinnalla saa jo "oikean" mp3- soittimen jotka ovat lähes poikkeuksetta PSP:tä mukavampia käyttää ja kulkevat kokonsa puolesta vaivattomammin mukana. Ennakkoon paljon mielenkiintoa herättänyt mahdollisuus katsoa elokuvia on sekin käytännössä ontuva idea. Näytön korkeasta laadusta huolimatta verrattaen pieneltä ruudulta on epämukavaa seurata elokuvaa. Lisäksi kömpelöt sormet osuvat helposti olkanapeille, jolloin leffa hyppii ja katsojaa nyppii. UMD- elokuvalevyt ovat jokolailla samassa hintaluokassa DVD -plattojen kanssa, mikä kallistaa vaakakupin helposti DVD:n puolelle, mikäli kotoa löytyy asianmukainen soitin. Harmillisesti PSP:stä puuttuu TV-ulostulo liitäntä, joka olisi tehnyt koneesta varteenotettavan vaihtoehdon dvd-soittimelle. Hukattuja mahdollisuuksia, mutta kuluttajan kannalta ylimääräiset ominaisuudet ovat kuitenkin aina plussaa. Alkuinnostuksen haihduttua käteen jää "ihan kiva" laite, jon- PSP-konsoli- teknofriikin leikkikalu PSP-konsoli- teknofriikin leikkikalu vai kivaa käyttötavaraa? vai kivaa käyttötavaraa? K olme Curlyn mediakerhon tyttöä testasi PSP"multi"konsolin eräänä keskiviikkoisena iltapäivänä. Laitteen plussia kyseltäessä tytöillä oli seuraavanlaisia kommentteja: -"täs on tosi selkeä kuva, vaikka näyttö on pieni" -"kuulokkeilla kuunneltaessa ääni on hyvä" -"tää on monipuolinen" -"kätevä matkoilla" -"mahtava" Miinuksia tytöt antoivat näyttöruudun ja koko koneenkin pintamateriaalista. Kiiltävään muovipintaan jäi selkeitä sormenjälkiä, joita mattapintaan ei niin helposti ehkä tulisi. Aluksi laite oli hieman moni- mutkainen käyttää. Myös valkoisesta rannehihnasta keskusteltiin. Sen ollessa vielä nahkaa, se varmaan nuhjaantuu aika nopeasti eikä sovi muutoin mustaan väriin. Käytettävyydestä tytöt sanoivat, että koneessa on hyvä näyttö ja se tuntuu hyvältä käteen. Lisäksi se on tyylikkään ja siistin näköinen (ilman niitä sormenjälkiä..). Laite voisi olla hieman kevyempi, ja jollekin tuli mieleen laitteesta kännykkä. PSP ei sovi tyttöjen mielestä kauhean nuorille, mutta silti se on sopiva sekä tytöille että pojille. Aikuisenkaan ei kuulemma ole vaikea heidän mielestään oppia käyttämään konsolia. PSP:tä voi siis käyttää myös elokuvien katsomiseen. Sisään lykätään md-soittimista tutun oloinen disc, joka sitten pyörii leffafanien iloksi. Kuvanlaatu oli tyttöjen mielestä tarkka, samoin tekstitykset näkyivät hyvin. Yleisfiilis oli, että "leffaa on ihan jees katsoa tästä". Mimmien mielestä olisi kiva, jos laitetta saisi muunkin värisenä. Toiveina oli tyttömäisen vaaleanpunaista tai camouflage-kuvioitua. Lisäksi ihmeteltiin, miksi mustassa laitteessa on valkoiset kuulokkeet vakiona. Syynä saattaa olla erään megahitiksi muodostuneen mp3-soittimen aiheuttama trendi. Mustat kuulokkeet sopisivat tyttöjen mielestä paremmin. Hinta (299) sai aikaan pienen kohahduksen. Sitä pidettiin korkeana, mutta toisaalta onhan koneessa monta featurea; pelit, leffat, langaton nettiyhteys jne. Yleisesti ajateltiin, että hinta halpenee, kunhan kone saavuttaa suosiota enemmälti. PSP:n hankkiminen on tyttöjen mielestä perusteltua laitteen monipuolisuudella ja helppoudella, eikä se kuulemma ole ainoastaan leikkikalu, vaan kaikkien käyttötavaraa. 23
• KIRJAT & DVD:T Skugga-Baldur SJÓN SUOMENNOS:TUOMAS KAUKO LIKE Clash - Lontoo liekeissä PAT GILBERT SUOMENNOS: JUHA AHOKAS LIKE Roolipelimanifesti JUHANA PETTERSON LIKE Tämä kirja sai tänä vuonna Pohjoismaiden neuvoston vuoden kirjallisuuspalkinnon. Sjón on tehnyt sanotiuksia mm Bjorkille ja hän sai Oscar-ehdokkuuden laulunteksteistä, jotka hän kirjoitti Lars von Tierin Dancer in the Dark -elokuvaan. Kirja kertoo islantilaisen papin kettujahdista ja tarinan esikuvana on ollut islantilaiset kansantarut. Päähenkilö, Baldur, ei ole kaikista mukavin pappi ja Skugga-Baldurissa päästäänkin sisälle hänen elämänsä sisältämiin eriskummallisuuksiin. Kirjoitustyyli on todella mielenkiintoinen ja kirjaa lukiessa pysähtyy välillä miettimään onko kyseessä runokirja vai romaani. Tämä on myös kirja, jonka luettuaan haluaa sen lukea heti uudelleen. Vaikka tekstiä ei ole paljoa, löytyy siitä sitäkin enemmän tietoa ja merkityksiä. Ne eivät välttämättä heti aukea ja hyvä niin. Tämä kirja on samalla helppo ja samalla vaikea. Miljoonan taalan tyttö ROPE BURNS SUOMENNOS: HENRIK LAINE LIKE The Clash - Lontoo liekeissä kertoo 70luvun lopun punklegendojen tarinan yhtyeen alkuperäisten jäsenten Joe Strummerin, Mick Jonesin, Paul Simononin ja Topper Headonin, sekä heidän ystävien, roudareiden, ihailijoiden ja tuottajien haastatteluiden muodossa. Musiikkitoimittaja Pat Gilbert on tehnyt loistavan työn kootessaan punkkareiden kertomuksen Lontoon vallattujen talojen ja karujen katujen uumenista Los Angelesin valoihin. Kirjaa lukiessa tuntui kuin olisi hypännyt itse mukaan The Clashin matkaan. Vaikka osa sisällöstä on tuttua aikaisemmista yhtyeestä julkaistuista kirjoista, tuo se yllättävän paljon myös uutta tietoa. Jos jotain jäi hampaankoloon, niin valokuvien vähyys ja muutama epäkohta vuosiluvuissa. Muuten Lontoo liekeissä kertoo maukkaasti sen oleellisen, mitä musadiggarin tulisi tietää punkista, vaikkei kyseinen genre itsessään aiheuttaisikaan suunnatonta mielihyvää. Punkrockin kestokuluttajille sen sijaan opus on lähes pakkohankinta The Clash -faneista puhumattakaan. Nyt se on tullut. Suomalainen opas roolipelaamisen maailmaan. Opuksessa on haastateltu useita alan guruja ja tämän luettuaan ei voi olla epäselvää, mistä roolipelaamisessa on kyse. Kirjassa on hyvä paketti roolipelaamisen historiasta ja taustoista. Historiapuoli on jaettu kahteen osioon: suomalaiseen ja amerikkalaiseen. Se on hyvä juttu, sillä kulttuurimme kuitenkin poikkeavat toisistaan melkoisesti. Käytännön puoleen on kirja paneutunut myös oikein hyvin. Esimerkkien avulla siinä kerrotaan pelin pystyyn pistäminen ja käytännön pelaaminen todella perusteellisesti ja samalla siitä voi imeä itseensä asioita, joita kokeneellekaan pelaajalle ei välttämättä ole tullut mieleen. Pelin vetäminen onnistuu helpommin tämän kirjan luettuasi ja se on melko helppolukuinen. Tietenkin jos ei asiasta ole laisinkaan kiinnostunut, voi jotkut jutut tuntua tylsiltä. Kirja on loisto paketti aloittelevalle pelaajalle yhtä lailla kuin kokeneelle. Varsinkin roolipelaamisesta kiinnostuneet ihmiset, jotka eivät ole asioista kehdanneet kysyä (tytöt? t. huom.) saavat tästä kirjasta irti enemmän kuin tarpeeksi, sanastoa myöten. Loisto pakkaus. Monelle tämä kirja on tuttu elokuvana. Clint Eastwoodin, Hilary Swankin ja Morgan Freemanin tähdittämä elokuva voitti neljä Oscaria. Kirja kertoo itsepäisestä nuoresta naisesta, joka haluaa nyrkkeilijäksi. Miesten maailmaan haluava neiti on päättäväinen eikä välitä alan kirjoittamattomista säännöistä.Tarina on todella kaunis sekä surullinen ja siitä löytyy ohjenuoria elämään sekä asenteisiin enemmän kuin laki sallii. Kirjan tekee entistä mielenkiintoisemmaksi se, että tarina perustuu F.X. Toolen (1930-2002) tosikokemuksiin nyrkkeilyn maailmasta. Toolen oikea nimi oli Jerry Boyd. Nyrkkeily oli osa hänen elämäänsä lapsuudesta saakka, mutta hän aloitti lajin harrastamisen vasta 45vuotiaana.Vuosia nyrkkeiltyään hän siirtyi valmentajaksi ja haavamieheksi ja kiersi lajin parissa maailmaa ja mestaruusotteluita. Tämän kovaksikeitetyn esikoisteoksen ilmestyessä hän oli 70-vuotias. Tämä kirja saa arvostamaan niitä pienimpiäkin asioita omissa elämissämme. Peppi Pitkätossu Peppi aikoo merille Peppi Pitkätossu Etelämerellä ASTRID LINGREN SUOMENTAJA: LAILA JÄRVINEN WSOY Sin City FS-FILM OHJAUS: ROBERT RODRIGUEZ PÄÄOSISSA: BRUCE WILLIS, MICKEY ROURKE,CLIWE OWEN, BENICIO DEL TORO, JESSICA ALBA KESTO 1H 59 MIN K-15 Niin. Emme ehkä ole täysin kohderyhmää näiden kirjojen kohdalla, mutta kukapa ei Pepistä pitäisi. Peppi on ilmanmuuta lapsimaailman punkkari ja kapinallinen, joka vähät välittää aikuisten mielipiteistä. En tiedä ketään tyttöä, joka ei olisi jossain vaiheessa toivonut olevansa maailman vahvin Peppi. Peppilotta Sikurina Rullakartiina Kissanminttu Efraimintytär Pitkätossu täyttää 60 vuotta. Sen kunniaksi WSOY on julkaissut kolmen kirjan boksin, joka on saatava. Tätä pakettia on miltei mahdoton arvostella, koska siitä ei vain löydy mitään negatiivista sanottavaa. Kustantajan tiedotteesta löytyi näiden kirjojen ydin. "Isoilla ihmisillä ei ikinä ole hauskaa. Heillä on vain ikäviä töitä ja hupsuja vaatteita ja liikavarpaita ja kummallisveroa", toteaa Peppi aikuisten maailmasta ja lisää "ja heidän päänsä on täynnä taikauskoa ja muuta hullutusta." Ensimmäisen kerran Peppi Pitkätossun seikkailuja sai lukea vuonna 1945. Suomeksi ensimmäinen Peppi ilmestyi vuosi Ruotsin jälkeen, 1946. Peppi Pitkätossun seikkailuja on käännetty maailmalla 51 eri kielelle. Elokuvateattereissa tämän elokuvan ikäraja oli 18. Nyt se on laskettu viiteentoista. Edelleen tämä elokuva on melko väkivaltainen, mutta loistavan kuvakerronnan johdosta tätä ei voi jättää väliin. Frank Millerin Sin City -sarjakuvat nauttivat ympäri maailman suosiota, joka ei ole rajautunut pelkästään fanaattisten sarjakuvanystävien keskuuteen. Valkokankaalle on siirretty useita sarjakuvia ja monet ovat siinä epäonnistuneet, kaikin mahdollisin tavoin. Sin City tekee poikkeuksen ja on varmasti onnistunein tämän genren elokuvista. Sarjakuvan hahmot on saatu kirjaimellisesti heräämään henkiin ja elokuva noudattaa kirjojen kerrontatapaa miltei täydellisesti. Miltei täysin mustavalkoinen elokuva kertoo Basin Citystä, joka on mekoinen paheen pesä. Rehellisyys ei tässä kaupungissa ole valtti. Elokuvan tarina on jaettu kolmeen episodiin ja kaikki tarinat nitoutuvat tavalla tai toisella toisiinsa. Kerronta sekä toteutus on loistelias ja tämä tietokonetaustaa vasten kuvattu leffa on jokaisen elokuvan harrastajan nähtävä. DVD on teknisesti loistavaa tasoa. Sekä ääneltään että kuvaltaan. Ainoastaan extroja jäimme kaipaamaan enemmän. Mukana on ainoastaan 8 minuutin mittainen kuvauspaikka-dokkari, joka ei täysin fania tyydyttänyt. Toisin sanoen. Odotamme kieli pitkällä special edition versiota. 24
• & LEVYT- & PELIT Finding Neverland FS-FILM OHJAUS: MARC FORSTER KÄSIKIRJOITUS: ALLAN KNEE, DAVID MAGEE PÄÄOSISSA: JOHNNY DEPP, KATE WINSLET, RADHA MITCHELL, JULIE CHRISTIE, FREDDIE HIGHMORE, DUSTIN HOFFMAN KESTO: 1H 37 K-7 Burnout Revenge ELECTRONIC ARTS PLAYSTATION 2, XBOX Redrama: Street Music EMI Kukapa ei tuntisi tarinaa Peter Pan:sta. Häneen liittyen on tehty useita elokuvai ja animaatioita. Tämä elokuva paneutuu Peter Panin tarinan luomisprosessiin. "Finding Neverland" kertoo Sir James Matthew Barriesta (Depp), joka kirjoittaa näytelmiä. Hänen näytelmänsä ei vät ole kovinkaan vakavia ja se herättää ihmisissä kummastusta. James tutustuu Llewelyn Daviesin perheeseen, jonka jälkeen hänen kirjoituksensa lähtee lentämään omia ratojaan. Perheen äiti Sylvia (Winslet) lumoutuu Jamesin kyvystä käsitellä lapsia ja hänestä tulee osa peheen arkipäivää. Tietenkään Jamesin oma vaimo ei ole asiasta innoissaan, mutta jotenkin vain sulattaa asian. Sylvian sairastuttua Jamesin näytelmnän kirjoitus saa uuden suunnan ja Peter Pan syntyy. Tämä elokuva on tarinaltaan todella lämmin ja sopii katsottavaksi käytännössä koko perheelle. Näyttelijäsuoritukset ovat hienoja ja lapsinäyttelijät ovat huippuluokkaa. Tämä elokuva on hyvin maaginen tunnelmaltaan ja onnistuu pitämään sen taianomaisuuden alusta loppuun. DVD:n kuva ja ääni olivat kiitettäviä ja extroista löytyy erikoisefektien teosta kertova dokumentti, making of ­ kooste ja pilalle menneitä ottoja. Varsin asiallinen paketti. Ooh. Aivan loistavaa ja mahtava levy. Redrama on varmasti maamme parhain englanniksi räpöyttävä MC ja nyt kun soundit on saatu näin kohdalleen, voi vain odotella muunkin maailman tajuavan tämän miehen hienouden. Redrama on tehnyt levyn jälleen Jukka Immosen kanssa ja kaksikko on onnistunut vangitsemaan tälle levylle soundimaailman, jota maailmalla kuulee enemmänkin. Kuka siis on väittänyt, että pitää lähteä suureen maailmaan tekemään levyjä? Hip Hopin maailmassa seikkaileva levy tarjoaa toinen toistaan parempia biisejä, jotka pistävät tanssijalta väpättämään siihen malliin, että paikallaan ei meinaa pysyä. Tällä levyllä on todella vahvoja funk-vaikutteita ja sekös mieltä lämmittää. Lisäksi mukaan mahtuu reggaeta ja tilkka jazziakin. Tässä genressä on totuttu kuulemaan sampleja ja tavaraa muilta artisteilta, mutta nämä miehet ovat pistäneet ranttaliksi.Yhtään samplea ei löydy ja kaikki on tehty oikeilla soittimilla. Loistava Tämä peli peli pitää pelaajan penkissä varsin hyvin. Ensi alkuun tuli hiukan kommenttia latausajoista, mutta ne ovat kuitenkin selkeästi lyhentyneet edelliseen Burnout3: Takedowniin verrattuna. Revenge on siis sarjan neljäs peli. Suomen kielinen selostus kävi hiukan ärsyttämään, mutta onneksi se voi vaihtaa helposti pois. Mistä on kyse, no tietenkin siitä, että pistetään autoja kasaan ja isoissa nopeuksissa. Mikäs sen hauskempaa. Tässä pelissä pitää aiheuttaa sekasortoa liikenteessä mahdollisimman paljon. Ohjaus on hiukan raskaampaa kuin aikaisemmin, mutta myös ajoneuvot ovat muuttuneet astetta raskaammiksi, joten homma kulkee hyvin käsi kädessä. Silmälle peli on nannaa ja hiukan siistimpi kuin edellinen. Räjähdyksissä ei säästellä ja sekös innosta kolaroimaan entistä enemmän. Pelin koukuttavuus on aivan entisissä lukemissa, eli tämän pelin äärellä saa helposti ajan kulumaan. Vaikka latausajat alkuun häiritsivät, ne eivät kuitenkaan vaikuttaneet pelin etenemiseen ja sujuvuuteen. Kokonaisuutena tämä on loistava peli ja sitä tykkää pelata yhtälailla pojat ja tytöt. Sims 2 yöelämää EA PC The Crash: Selected Songs 1999-2005 WARNER Tilkkutäkki - kitara, tähdet ja taivas WARNER Tämä levy ilmestyi jo jokunen aika sitten, mutta tätä ei voi olla noteeraamatta. Suurin osa meistä on käynyt rippikoulun ja siellähän lauletaan kurkut suorana. Juuri niitä punaisenkirjan lauluja, jotka eivät välttämättä sisällä hittiainesta. Tai niin saattaisi luulla. Tämä levy on myynyt jo reippaasti yli kultalevyrajan, joten se kertoo kaiken. Riparimuistot säilyvät läpi elämän ja jotkut saattavat laulaa riparibiisejä vielä kymmenen vuoden jälkeen, hymyssä suin. Nyt nämä kappaleet on pistetty uuteen uskoon. Samaan soppaan on heitetty elementtejä ska:sta, rockista ja popista, jolloin kappaleet heräsivät ihan uudesta maailmasta. Jos ei pode pahoja ennakkoluuloja aihepiiriä kohtaan, niin levy kannattaa kuunnella. Kappaleita esittämään on kerätty rivistö ykkösluokan poppareita ja he takaavat hyvän meiningin. Mukana on mm. Mariska, Smak:in Kalle, Olavi Uusivirta, PMMP ja Mikko Leppilampi. Loistava idea, kerta kaikkiaan. Kokoelmalevyjä kohtaan on monella ennakkoluuloja, mutta tämä on varsin itseoikeutettu paketti. The Crash on julkaissut kolme levyä, joista viimeisin vuonna 2003. Nyt näiltä levyiltä on kerätty kaikki helmet ja kaupan päälle saadaan kolme uutta biisiä. Lisäksi mukana on dvd, jossa on mm. bändin musiikkivideot ja haastattelu. Uudet biisit ovat taattua tavaraa ja varmasti fanien mieleen. Varsinkin balladi "Thorn in my side" saa hymyn huulille. Levyllä on tarjolla melkoinen hittikavalkadi joka on hyvä läpileikkaus heidän historiaansa. Uudemmille faneille tämä on hieno paketti ja vanhemmat haluavat tämän uusien kappaleiden ja videoiden takia. Hih, hyvin mietitty. Selvyydeksi heti aluksi mainittakoon, että tämä on Sims 2:sen lisäosa eli tarvitset myös alkuperäisen paketin tätä pelataksesi. Simsit ovat jälleen laajentaneet aluettaan. Yliopiston jälkeen on looginen lisäosa se, mitä tapahtuu opiskelupäivän jälkeen. Treffejä, bileitä, karaokea, autoja, keilausta ja niin edelleen.Tekemistä löytyy varmasti tarpeeksi.Varsinkin treffipuolella on mahdollisuus luoda todellisia unelmadeittejä ja sekös meitä oikeita ihmisiä naurattaa. Myös kunnon kokoontumisia on mahdollisuus saada aikaan ja ne saattavat muodostua melko haasteellisiksi. Mitä useampi hahmo on touhussa mukana, niin tietenkin sitä vaikeammaksi touhu muuttuu. Nyt siis hahmoilla on mahdollisuus bailata ja yliopistoelämä saa kärsiä. Niinhän se taitaa joillain mennä oikeassa elämässäkin. Olavi Uusivirta: Me ei kuolla koskaan UNIVERSAL MUSIC Me ei kuolla koskaan on 22-vuotiaan Olavi Uusivirran toinen levy. Siinä on 12 biisiä. Ensimmäisellä kuuntelukerralla voi olla vaikeaa erottaa kappaleita toisistaan, mutta toisella kerralla jo miettii miten ihmeessä ensimmäisellä kerralla saattoi olla erottamisvaikeuksia: kaikki biisit ovat erilaisia. Jokainen kappale on mukaansatempaava omalla tavallaan ja jää soimaan päähän. Kannattaa huomioida paikoitellen nokkelat, paikoitellen herkät lyriikat, sillä jokainen laulu on oma tarinansa. Levyn biisikirjosta löytyy kappaleita löytyy joka fiilikseen. Levy on äärimmäisen onnistunut kokonaisuus, johon tuskin voi kyllästyä. 25
• CURLYCURLY-LEHTI Nuorten tekemää Curly-lehteä on julkaistu vuodesta 1997 lähtien. Curly on suunnattu 13-18 ­vuotiaille. Lehti ilmestyy 4-5 kertaa vuodessa.Voit tilata Curlyn ilmaiseksi kotiin! Lehden sisällöstä ja toteutuksesta vastaavat nuoret itse. Lehden tekoon voit osallistua asuitpa missä päin Suomea tahansa. Voit lähettää juttuja ja kuvia sähköisesti osoitteeseen curly@curly.fi tai voit tulla mukaan Curlyn mediakerhoihin pääkaupunkiseudulla. Curly-kahvila on avoinna myös kesällä.Tarkista aukioloajat netistä www.curly.fi toimintaa CURLYRADIO Nuorten tekemää CurlyRADIOTA voit kuunnella maanantaisin klo 18.00 ­ 19.00 Lähiradion taajuudella 100.3 MHz. Jos radiotoiminta kiinnostaa, niin tule itse mukaan ideoimaan ja tekemään radio-ohjelmia. TOIMINNANJOHTAJAN TERVEISET CURLYTV CurlyTV:ssä nuoret tekevät itse haastatteluita, kuvaavat, ohjaavat ja leikkaavat. Kokemusta ei tarvitse olla, vaan ideana on: "Tekemällä oppii". Yhteisyökumppanina on tällä hetkellä YLE, minne teemme puolituntista makasiiniohjelmaa. TV-kerho kokoontuu joka torstai Helsingissä Annatalolla. Curly-lehdellä on ilo osallistua tänä vuonna valtakunnalliseen Koulujen Aikakauslehtipäivään. Suomessa ilmestyy lukuisia aikuisten tekemiä lehtiä, mutta nuorten itsensä tekemät, valtakunnallisessa levityksessä olevat lehdet ovat harvinaisuuksia. Curly on yksi näistä. Ensimmäinen Curly-lehti tehtiin vuonna 1997 nuorten toimesta. Aluksi lehteä jaettiin lähinnä pääkaupunkiseudulla. Nyt lehti leviää jo ympäri Suomea, parhaimmillaan 50 000 lehden painoksena. oulujen Aikakauslehtipäivänä oppilaita kannustetaan tutustumaan aikakauslehtien maailmaan ja korostetaan opettajille mahdollisuutta käyttää aikakauslehtiä opetuksen välineenä. Toivomme, että jatkossa Curly-lehden tekoon osallistuttaisiin niin yläkouluissa, lukioissa kuin ammatillisissakin kouluissa. Curly haluaa saada nuorten oman äänen kuuluviin. Lehden tekoon osallistuvat nuoret päättävät itse lähden sisällöstä ja sen toteuttamisesta. Lehden tekemiseen voi osallistua asuinpaikkakunnasta riippumatta. Jutut voi kirjoittaa yksin, kaverin kanssa tai koulussa opettajan avustuksella. Valmiit jutut lähetetään osoitteeseen curly@curly.fi. "Syväsukella" siis aikakauslehtien maailmaan osallistumalla itse Curly-lehden tekemiseen. WWW.CURLY.FI Curlyn omilta nettisivuilta saat lisätietoa Curly ry:n toiminnasta. Lisäksi nettisivuilla on mm. Curly-Zine eli nuorten oma sähköinen lehti. CurlyZinestä löydät novelleja, peli- ja elokuva-arvosteluja, henkilökuvia, mielipiteitä ja artistihaastatteluja. Halutessasi sinäkin voit tuottaa sisältöä nettisivuille lähettämällä materiaalia osoitteeseen curly@curly.fi. Käy myös jättämässä vieraskirjaan terveisesi. K MEDIAKERHOT Curly-mediakerhoja pidetään tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla seuraavasti: maanantaisin klo 17­19 radiokerho Lähiradion tiloissa Hakaniemessä, Osoite: Paasivuorenkatu 5 A, 3.krs, 00530 Helsinki keskiviikkoisin klo 17­20 mediakerho Oulunkylän nuorisotalo Nuotassa Osoite: Kylänvanhimmantie 25, Oulunkylä torstaisin klo 17­20 tv-kerho Annantalolla Osoite: Annankatu 30, Helsinki Toivon, että luokissa ja kotona viriää hyviä Curlyn siivittämiä keskusteluja. Ilahduttakaa meitä myös palautteella. Curly elää nuorten mukana, uudistuen ja voimistuen tekijöidensä ja lukijoidensa toimesta. Lukemisen juhlaa teille kaikille! perjantaisin klo 17­20 mediakerho Hattutehtaalla Osoite: Lönnrotinkatu 30 C, 2 krs., Helsinki CURLY CAFÉ Curly Café on nuorten päihteetön viikonloppukahvila. Kahvilassa voit mm. tavata muita nuoria, lukea lehtiä, pelata pelejä ja käyttää ilmaiseksi internettiä. Curly Café on avoinna ma-pe klo 17­22 ja su klo 16­20. Osoite: Ratatie 2, Vantaa (Nuorisotalo lähellä Tikkurilan asemaa, Sokos Hotelli Vantaan vieressä) Iloisin syysterveisin, Ira Kinnunen Curly ry:n toiminnanjohtaja ira.kinnunen@curly.fi P.S. Muistithan, että voit tilata Curlyn ilmaiseksi kotiisi! Lisätietoja Curly-toiminnasta saat lähettämällä postia osoitteeseen curly@curly.fi 26
• Ruokaa... Kaikille on varmasti hyvin selvää, ettei ole ihan sama mitä suuhunsa pistää. Kyllä, meille on kerrottu ruokaympyrästä ja pyramideista, mutta mitä se oikeasti tarkoittaa? ähdimme ryhmällä ottamaan asiasta selvää ja tämän kaiken saimme selville. Kenenkään ei tarvitse luopua lempiherkuistaan terveellisyyden takia. Se olisi todella tylsää. Myöskään pelkällä salaatilla eläminen ei ole tarpeellista, onneksi. Pitää vain tietää mitä kroppamme tarvitsee toimiakseen kunnolla ja se ei oikeastaan ole kovinkaan vaikeaa. Syöminen on meille elinehto, mutta ei pidä unohtaa sen olevan yksi elämän suurimmista nautinnoista ­ kun sen tekee kohtuudella. Ruoka ja sen sisältämät ravintoaineet ovat tärkeitä pikkulapsille sekä fyysisen että mentaalisen kehityksen kannalta. Teinit puolestaan tarvitsevat samoja ravintoaineita kehittyäkseen aikuisiksi näillä samoilla alueilla. Ravinnon merkitys yleisen terveyden ylläpitämiseksi on tietenkin myös tärkeää. Sydäntautien, halvauksien, osteoporoosin sekä joidenkin syöpien ilmeneminen olisi paljon vähäisempää jos söisimme hiukan järkevämmin. MITÄ SIIS TARVITSEMME? Moottorimme käy energialla ja sitä saamme proteiineista, rasvasta ja hiilihydraateista. Maidossa olevaa kalsiumia tarvitsee puolestaan hampaat ja luusto. Vitamiinit puolestaan pyörittävät todella useaa osaaluetta koneistossamme. L HIILIHYDRAATIT Hiilareita saa viljasta, perunoista, kasviksista, marjoista ja hedelmistä. Sokerit, tärkkelys ja ravintokuidut ovat hiilihydraatteja. Erinomaisia lähteitä hiilihydraattien saamineen ovat kokojyväleivät ja kasvikset. Sokeria sisältävät tuotteet jäävät näille auttamattomasti kakkoseksi. RASVA Elimistömme tarvitsee myös rasvaa ja sitä voisikin ajatella voiteluaineena. Liika rasvankäyttö on tietenkin epäterveellistä ja rasvan laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. Rasvat ovat rasvahappojen mukaan joko tyydyttyneitä (kiinteitä, peräisin eläinkunnasta), tyy- dyttymättömiä tai monityydyttymättömiä ( usein nestemäisiä ja kummatkin kasviperäisiä). Kasviperäiset esimerkiksi soija-, rypsi- ja oliiviöljy ovat terveellisempi vaihtoehto kuin eläinperäiset rasvat. PROTEIINI Proteiinit jaetaan kasvi- ja eläinkunnan proteiineihin. Luonnollisesti lihatuotteista saa paljon proteiineja ja vähärasvaiset lihat sekä kalat ovat parempi vaihtoehtu kuin vedellä pekonia joka välissä. Soijaproteiini on hyvä lähde kasvissyöjille. Pavut, tofu jne antavat mahdollisuuden saada kaikki tarvittavat proteiinit. Jos olet ryhtymässä kasvissyöjäksi, ota kunnolla selvää mitä kaikkea tarvitset pitääksesi itsesi kunnossa vitamiini A B C D E mistä? maito, juusto, kananmunat ja liha maito, juusto, kananmuna ja leipä hedelmät, peruna, vihannekset ja marjat maito, kala, aurinko ja rasvat vilja. kananmuna, rasvat ja vihannekset mitä? näkö- ja kasvuvitamiini vaikuttavat hermoston ja ruoansulatusekn toimintaan suojaa vilustumiselta ja kuumeelta parantaa yleiskuntoa ja raudan imeytymistä parantaa kalsiumin imeytymistä toimii antioksidanttina eli hapettumisen estoaineena Klikkaa itsesi · Ruokaohjeet · Menuehdotukset · Erityisruokavaliot · Ruokaperinne finfood - Suomen Ruokatieto ry Tämän ilmoituksen tuottamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. www .fin foo d nettikeittokirjaan! f i/ itt ke irja ok .
• URLY ILMA ILMAIS ISEK E KSI SI Tilaa ilmaiseksi nuortenlehti Curly! 5 numeroa vuodessa suoraan kotiisi kannettuna! Curly on nuorten tekemä lehti nuorille ja juttuja on aiheista maan ja taivaan väliltä. Musiikki, leffat, pelit, tähtihaastattelut, liikunta, harrastukset ja monet muut kiinnostavat aiheet saavat varmasti naaman näkkärille. TILAA CU CURLY-LEHDEN TILAUSLO veloituksetta suoraan kotiin! MAKE Kirj epos timer kki lehdet Kyllä kiitos, haluan saada Curly- Sukunimi Lähiosoite Postinumero Syntymävuosi Tarjous koskee Suomea ja on voimassa Etunimi CURLY RY Larin Kyöstin tie 7 00650 Helsinki Postitoimipaikka Yhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin. vuoden 2005 loppuun saakka. Aiemmat tilaukset ovat yhä voimassa. www.curly.fi Tilaa lehti täysin maksutta kotiisi yllä olevalla kupongilla tai netistä osoitteesta www.curly.fi