N U O RTEN L EH TI N U O RI LLE
#39
M
TAT Ä H A A S Nuutti ker tovat HY V n
Summ Irina ja eri
ON AINENELU? T INKÄL
VIAtTlussa flirttikouluttaja a te
Haast
LU IRTSTllALI tonen a a in ON FL
ST I
SU
TE TAPELI U URI L A
T VA U K
on k Niitä
** ******* ** **** *** ******* *** *** *** ******* ***
**
lla! ikkia a
1
W W W.CURLY.FI
Sisällys
10
3 4 6 8 9 10 12 14 16 18 20 21 22 23 24 25 26 29 30
14
Pääkirjoitus Silppuri Hip hei haastattelu! Curly-sarjis Iloisen designin esiinmarssi
Reportaasi erilaisesta muotinäytöksestä
18 29
Laulaja Irina ja Summerin juontaja Nuutti kertovat, minkälainen on hyvä haastattelu
Nuorten The Mediapäiväleiri 2007 Paranna maailmaa flirttaile!
Haastattelussa flirttikouluttaja Salla Lintonen
Suuri lautapelitesti Luetko sinä tätä lehteä, vai lukeeko tämä lehti sinua?
Tehtäviä koulujen aikakauslehtipäivään
Born to Photograph
Valokuvaaja Jere Hietalan saavutukset ja arki
"MIKSI NUORET LUULEE, ETTÄ AIKUISET EI TAJUU MITÄÄN?"
Kysy nuorelta, nuori vastaa
Hullunhauska palsta, jossa lauotaan elämän totuuksia
Valokuvan valta Rokkia viidakkovaihteella
Demobändi Urban Safari
Elokuva- ja kirja-arvostelut Curly-sarjis Sverige vs. Finland
Vaihto-oppilaana Ruotsissa
Piilotettu suru Tarjolla mummola Toiminnanjohtajan terveiset + Curlyn toiminta syksyllä 2007
20
2
CURLY 4 /2 00 7 WWW.CU RLY.FI
Tunnustus
Olen Curlyn uusi päätoimittaja ja olen aina ollut maailman surkein piirtäjä: en hahmota perspektiiviä. Kun yritän jäljentää paperille jotain, mitä silmäni näkevät, käteni eivät tottele minua. Pelkkä ympyrän piirtäminen on minulle mahdoton tehtävä. Olen aina kadehtinut niitä, jotka osaavat piirtää. Itse en osaa edes meikata. Häpeän piirustuksiani ja voin tunnustaa, että suorastaan pelkään piirtämistä. Silti tykkään piirtämisestä. Se on rentouttavaa ja rauhoittavaa, olen hulluna väreihin ja erilaisten papereiden, kartonkien, kynien ja pensseleiden hypistely on ihanaa. Piirtämisen lisäksi tykkään ainakin valokuvaamisesta, maalaamisesta, askartelusta, sarjakuvista, animaatioista, mainoksista ja kuvien käsittelystä. Kuka väittää, että kaikessa, mistä tykkää, pitäisi olla erityisen hyvä? Curlyn päätoimittajana työskentelen päivittäin erilaisten kuvien kanssa. Juuri minä päätän siitä, mitkä kuvat päätyvät Curly-lehteen ja siitä, miten niitä pitää rajata tai käsitellä. Olen huomannut, että olen hyvä arvostelemaan kuvia ja kannustamaan muita. Joskus olen miettinyt, että miten näin kehno piirtäjä on ylipäänsä ajautunut tällaiseen ammattiin, mutta tietysti se johtuu siitä, että olen aina ollut innostunut kuvista ja kirjoittamisesta. Päätoimittajan hommassa olen oppinut sen, että omaa osaamista ja omia tekeleitä ei pidä aliarvioida. Olen surkea piirtäjä vain, jos itse ajattelen niin. Oikeastaan olenkin siis aika hyvä piirtäjä. Tämän lehden teemana on kuvat. Toivon, että te lukijat löydätte tästä lehdestä jonkin päänräjäyttävän kokemuksen siitä, miten kuvat vaikuttavat ihmisiin. Tämän lehden kuvia ja juttuja saa luvallisesti arvostella, kritisoida ja kehua. Ehkä löydätte lehdestä myös joitakin täysin uusia yksityiskohtia. Tavoitteenani Curlylehden päätoimittajana on tehdä lehdestä entistä enemmän meidän toimittajien ja teidän lukijoiden näköinen, persoonallinen paketti. Ja koska en enää aio aliarvioida itseäni, voin suoraan sanoa, että tähän mennessä olen ylpeä tästä lehdestä, sen toimittajista ja teistä lukijoista. Hauskoja lukuhetkiä, älkääkä vähätelkö itseänne! Maija Puska Päätoimittaja
10.10.2007, 11. vuosikerta, ISSN 1455-2574 Nuorten lehti nuorille. Ilmaisjakelulehti. Tätä numeroa jaetaan koulujen aikakauslehtipäivänä 15.11.2007 kouluihin ympäri Suomen, suorapostituksena lehden tilaajille sekä Helsingin kaupungin kirjastoihin. Curly on Aikakauslehtien Liiton ja Mediakasvatusseura ry:n jäsen. Curly-lehden päätoimittaja: Maija Puska, 041-5336541, maija.puska@curly.fi Toimitus numerossa 4/07: Liisa Ahonen, Timo Arjasto, Joni Avelin, Melina Gigante, Antti Haanela, Mikaela Hellman, Mirjam Hänninen, Raili Isto, Milla Kamppi, Heidi Lakkamäki, Enni Lehtovaara, Inka Manninen, Paula Niemikaija, Kinja Pakarinen, Sanna Raita-aho, Justina Rautio, Lilja Rintamäki, Hanna Roisko, Rosa Suominen, Petri Voutilainen Lehden ulkoasu: Topias Rajajärvi Toimituksen osoite: Curly ry, Larin Kyöstin tie 7, 00650 Helsinki, curly@curly.fi, www.curly.fi Toiminnanjohtaja: Ira Kinnunen, 041-5336542, ira.kinnunen@curly.fi Puheenjohtaja: Kaija-Leena Sinkko, kaijaleena@sinkko.pp.fi Painopaikka: Hämeen Paino Oy, Forssa, www.sanomapaino.fi. Curly Media ei vastaa kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä, eikä palauttamisesta ellei erikseen toisin sovita. Kaikki Curly Mediaan tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää ja julkaista uudelleen toteutus- tai jakelutavasta riippumatta.
WWW.CURLY.FI 4/2007 CURLY
PÄÄKIRJOITUS
3
silppuri...
TEKSTI: PETRI VOUTILAINEN I KUVAT: PETRI VOUTILAINEN, MATS TAKILA
CURLY-LEHTI KAHDEKSAN VUOTTA SITTEN
urly 6/99 paneutui muotimaailman kiemuroihin. Mr. Skandinavia -kilpailun voittaja Anders Frisk poseerasi lehden ensimmäisellä sivulla. Artikkelissa tutkittiin ruotsalaispojan suhtautumista isyyteen ja juhlimiseen. Suomessa miehestä ei ole kuultu 2000-luvulla. Tosin hänellä on yhteinen lapsi suomalaisen exmissin kanssa. Vuoden 1999 Curlyssä myös saippuasarjat olivat kovassa suosiossa. Kotikatuohjelman nuoret näyttelijät Inka Kiviharju ja Petteri Jamalainen kertovat julkisuuden varjopuolista. Kaksikko on kasvanut aikuisiksi sarjan edetessä. Jamalainen kuuluu vielä tänäkin päivänä ohjelman vakiokasvoihin. Vuonna 1999 MTV3-kanavan Salatut Elämät ilmestyi miljoonien ihmisten tiirailtavaksi. Curly-lehden toimittajat ovat keksineet sarjan näyttelijöille salattuja merkityksiä. Näyttelijä Jasper Pääkkönen voi Curly 6/99:n tarkoittaa esimerkiksi Janne, se läppäkö? Curly 6/99:n levyarvosteluissa huikeimmat hehkutukset kerää Don Huonojen Kultaiset Apinat ja Dingon kokoelmalevy. Kumpikin yhtye on tähän päivään mennessä valitettavasti ehtinyt hajota.
C
Curly-lehden valitsema kaupunki:
KUOPIO LAULAA JA SOI
uopiolainen opiskelija Jenni Vartiainen kertoo mielipiteensä synnyinkaupungistaan. Kaupungissa parasta on.... tori. Se kerää kaikki kuopiolaiset yhteen, varsinkin kesäaikaan. Ihmisiä eri sukupolvista ja taustoista tapaavat torilla ja viettävät siellä aikaansa. Kuopio on myös kuuluisa toristaan ja siellä järjestettävistä ulkoilmatapahtumista, kuten Kuopio Tanssii Ja Soi. Sieltä saa myös kuuluisaa kalakukkoa ja Irene Partasen lihapiirakoita Haluaisin, että kaupunki muistetaan.... kaikista ihmisistä, joita suomen järjestökenttään sieltä on kasvanut. Kuopion kaupunki kasvattaa tunnollisia ja lupsakoita ihmisiä, jotka menestyvät elämässään. Kaupunkiin matkustaessa saatat kuulla paikallisten sanovan sinulle... Kuopiolaiset eivät yleensä tee itse aloitetta, ellei kyse ole torimyyjistä. He tokaisevat hyvin nopeasti "Mitäs neitille / herralle laitettaan, tästä suapi nyt halavalla hyvää mansikkaa / kirpparitavaraa / muikkua". Jos taas kyse on normaaleista ihmisistä, silloin yleensä toivotetaan vain hyvvee matkaa ja suositellaan joitain nähtävyyksiä, esimerkiksi Puijon tornia tai muikkuravintolaa. Kaupunki tarjoaa nuorille... erilaisia harrastusmahdollisuuksia, kuten Kuopion nuorisovaltuuston tai ulkoiluharrastukset, Kuopiosta löytyy nuorille varsin paljon erilaisia kerhoja. Tori on nuorisollekin varsin yleinen näyttäytymispaikka ja yöelämä on varsin vilkasta. Kuopiolaiset nuoret ovat kuitenkin tällä hetkellä eläneet varsin muuttuvia aikoja: useampikin koulu on elänyt lopetusuhan alla ja yksi lukiokin on jo lakkautettu. Kaupunkia voisi parantaa... panostamalla alaikäisten illanviettomahdollisuuksiin, joukkoliikenteen kehittämiseen sekä yleiseen kaupunkilaisten aktivoimiseen. Vaikka Kuopiossa onkin vahva me-tekemisen henki, se ei välity yhdessä toimimiseen.
K
NETTIVINKKI
letko kyllästynyt netin videoklippitulvaan? Enää sinun ei tarvitse kuluttaa kallista aikaasi etsien hauskoja tai vaikuttavia videopätkiä kaikkien huonojen joukosta. Päivän videoannos tarjoilee parhaat videot valmiiksi valikoituna. Video päivässä pitää mielen virkeänä!
O
http://annos.wordpress.com/
BB-EINARIA EI HYVÄKSYTTY POLIITTISIIN PIIREIHIN
spoolainen opiskelija Einari istuu surullisena hotellihuoneen sohvalla, sillä hän uskoi pärjäävänsä kisassa paremmin. Hän joutui jättämään talon toisen häätöäänestyksen päätteeksi. Big Brother -kilpailija Einari kertoo lukeneensa kaikki hänestä kirjoitetut artikkelit. Hän osasi varautua seksuaalisuudesta ja masentuneisuudesta uutisointiin. "Kärsin masennuksesta vuosia sitten. Se oli hyvää apulantaa, koska se kasvatti. Uutinen oli poimittu nettipäiväkirjasta." Einari kuvailee itseään erilaiseksi nuoreksi. Hän kokee toimivansa motivaattorina ja kannustajana: "Erilaisuus näkyy puheessa ja käytöksessä. En hengaile
E
kaljakori kädessä. Mieluummin järjestän kulttuuri-iltoja." Einari liittyi varhaisessa vaiheessa Espoon nuorisovaltuustoon. Hän paljastaa kyseisen organisaation antavan ajatuksia ja pohjaa tulevaisuutta silmällä pitäen. "Mä oon käynyt kovan koulun politiikassa. Mua ei alkuun hyväksytty toimintaan, mutta kovalla ponnistuksella oon vielä mukana. Minua ei kuunneltu tarkasti ja mielipiteitäni pidettiin lapsellisina." Espoon nuorisovaltuuston järjestämä Nuppi 2003 -tapahtuma sai aikoinaan nolon lopun. Media uutisoi nuorison alkoholin käytöstä. "Olin järjestämässä sitä ja toimin myös yövalvojana. Ei siellä kauheasti ryypiskelyä ollut. Nurkan
takana saattoi käydä joku juomassa. Politiikka opettaa käyttämään alkoholia hienostuneesti."
Määräily sai ärsyyntymään
Einari kävi ostamassa meikkituotteita ennen Big Brotherin alkamista. Meikit eivät ehtineet loppua. "Mulla on huono iho, koska oon vasta 18-vuotias. Vähän täytyy peittää." Einari nimeää ärsyttävimmäksi kilpailijaksi Henrin, koska hän oli liian neutraali ja määräilevä. Talossa ehti muodostua myös tiimejä. "Toivon, että Kadi voittaa. Tiinan ja Kadin kanssa ehti muodostua kolmen hengen tiimi. Osittain Saulikin kuului siihen porukkaan. Ei meillä ollut säpinää Saulin kanssa."
4
CURLY 4 /2 00 7 WWW.CU RLY.FI
...silppuri
RIIPAISEVIN BLOGI
RJ:n juontaja ja stund up -koomikko Lotta Backlund sai eduskunnasta potkut nettipäiväkirjan kirjoittamisen takia. 26-vuotias neito päivittelee nettipäiväkirjaa vielä tänäkin päivänä ahkerasti. "Mua ottaa jo nyt päähän, vaikken ole kirjoittanutkaan tätä postausta vielä, mutta tiedän miten tässä käy: tästä tulee taas tällainen tosi säälittävä ihastelu-fanitus-pissispostaus", Lotta aloittaa merkinnän 30. päivä elokuuta.
N
http://lovelotta.blogspot.com/
MAIJA PUSKA ASTUI PÄÄTOIMITTAJAN TUPAKOITSIJAT VAALEANPUNAISIS- SAAPPAISIIN SA ARKUISSA
yöpäjärjestöjen Coffin Shop -kiertue houkutteli nuoria irti tupakkakoukusta. Vaaleanpunainen ruumisarkku kauppakeskuksissa herätti nuoria miettimään omaa tupakointia. Kiertue järjestettiin elokuun ja syyskuun vaihteessa. Nuoret pystyivät kuvauttamaan itsensä arkussa. Tupakka on tuote, joka oikein käytettynä tappaa joka toisen käyttäjän. Ruumisarkun teemana olikin lause: "Vain joka toinen kuolee".
S
urly Median uusi päätoimittaja Maija Puska aloitti työnsä elokuun alussa. Muutokset tulevat näkymään jo uudistuneilla nettisivuilla ja syksyn ensimmäisessä lehdessä. Stadiasta käsikirjoittajaksi valmistanut Puska ei ole ensimmäistä kertaa tekemisissä yhdistyksen toiminnan kanssa. Hän suoritti työharjoittelun Curlyssa ennen medianomiksi valmistumistaan. Työn ohella Puska opiskelee kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Maija kuvailee nykyistä toimenkuvaansa monipuoliseksi. "Päätoimittajana teen mm. paljon tuotannollisia hommia. Työ on luovaa ja itsenäistä." Nuorten tekemät tuotokset jäävät usein ammattilaisten varjoon. "Kulttuurissamme syrjitään nuorten tekemisiä. Miksi kaiken median pitäisi olla ammattilaisten luomaa? Curly pyrkii tuomaan nuorten mediatuotoksia esiin. Lisäksi haluamme mediakasvatuksen osaksi nuorisotyötä."
C
Lisätietoa: www.fressis.fi
HFR RÄPÄYTTÄÄ NUORTEN VOIMALLA
elsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus perusti levy-yhteisön vuoden alussa. Helsinki Freedom recordsin ensimmäiset pitkäsoitot ilmestyvät lokakuussa. Helsinki Freedom recordsin periaatteena on olla pehmeiden arvojen levy-yhteisö, joka toimii nuorten artistien ponnahduslautana. Pitkäsoitot ovat pääasiallisesti kokoelmia, joten kaikkien on mahdollista osallistua levytykseen. Taitojen karttuessa ja osoittamalla peräänantamattomuuden yksittäinen artisti tai ryhmä voi saada mahdollisuuden soololevyn julkaisemiseen. Levy-yhteisö pyrkii lisäämään yhteisöllisyyttä ja vastuuntuntoa. Yhteisön listoilla on 40 rap-artistia. Kajaanissa opiskeleva Ironia a.k.a Mikael Gabriel työstää parhaillaan ensimmäistä pitkäsoittoaan. "Olen kysynyt levylle useita tunnettuja artisteja. Olen julkaissut aiemmin musiikkia mikseri.net -nettisivuilla", Mikael Gabriel toteaa. Lokakuussa ilmestyvän kokoelma-albumin tekeminen oli kurinalaista. "Levyä tehtiin tiukalla tahdilla. Näen levy-yhteisön myös bändinä, sillä teemme yhteiskappaleita", Mikael Gabriel jatkaa. Seuraa levy-yhteisön kehitystä Yleisradion mahdollistaman Free Your Mind -nettisivuston kautta.
MUHKEIMMAT REPUT SUURENNUSLASIN ALLA
O
H
piskelija Sauli Toiviainen esittelee reppunsa sisällön Curlylehden lukijoille. Adidaksen reppu syö sisälleen mitä kummallisempia tavaroita. Nettisivuja valmistava Sauli kantaa mukanaan muun muassa talttapäätä ja viiden metrin mittaa. "Pidän työkaluja mukana, koska romuautoilla on tapana hajota. Pari päivää sitten laitoin aurinkosuojat paikoilleen." Sauli löytää negatiivisia puolia joululahjaksi saamastaan repusta. "Se on aivan liian pieni. Siinä on vaan kaksi taskua. Onneksi siitä löytyy heijastimet. Unelmareppu olisi pieni säkki, joka nielaisisi kaikki tavarat."
Repun tarkka sisältö:
PS1-muistikortti Rannepanta Kyniä Rahaa Passi Avaimet Ristipää Taltta 5 metrin mitta
WWW.CU RLY.FI 4/2 007 CURLY
5
Hip hei haastattelu!
HAASTATTELIJAT: ANTTI HAANELA JA HEIDI LAKKAMÄKI I TEKSTI: MIRJAM HÄNNINEN JA MILLA KAMPPI I KUVAT: MILLA KAMPPI
Minkälainen on hyvä haastattelu? Entä hyvä haastattelukysymys? Päätimme kysyä asiaa alan ammattilaisilta, eli henkilöltä, joka haastattelee ihmisiä työkseen sekä henkilöltä, joka vastaa työkseen muiden esittämiin kysymyksiin. Kysymyksiimme vastasivat laulaja Irina ja Summerin juontaja Nuutti. Lue mitä mieltä he asiasta olivat.
Irina:
"Hyvä haastattelu on sellainen, jossa haastattelija tietää haastateltavastaan edes jotain. Pohjatyön pitää olla tehty. Joskus kun joku kysyy jotain nippelitietokysymyksiä, niin sitä on ihan, että oho, sä oot perehtynyt, vau! On kivaa, jos kysymykset on joitain muita kuin niitä samoja, joita kysytään kaikilta. Silloin kun samoihin kysymyksiin on vastannut jo vaikka 50 kertaa, niin niihin ei enää haluaisi vastata. Esimerkiksi, Mistä kaikki alkoi?, on aika tylsä kysymys. Tuntuu, että sen on kertonut niin monta kertaa, että tulee semmonen olo, että tyhmää, kun mä tätä samaa tässä selitän. Tietenkin pitää muistaa, että kaikki ei vielä tiedä. Suurimmaksi osaksi kaikki mun haastattelut on musiikkipainoisia. Esimerkiksi aina kun uusi levy tulee, niin multa kysytään, että mikä sen nimi on ja miten se eroaa edellisistä levyistä ja millainen oli tekoprosessi. Naistenlehtien haastattelut on asia erikseen: niissä vain mainitaan musiikki, mutta se ei ole pääasia."
Nuutti:
"Se, minkälainen on hyvä haastattelukysymys riippuu siitä, minkälaista haastattelua ollaan tekemässä. Summerissa me yritetään aina saada vieraasta irti jotain muuta kuin sitä, mitä se yleensä puhuu. Musiikkihaastattelut esimerkiksi menee hyvin usein sillä samalla kaavalla, että sulta on tullu uus levy, kerro siitä, mikä on muuttunut sitten edellisen levyn, ja tän tyyppistä. Tätä me halutaan välttää. Välillä meidän kysymykset on todella "purkkaa" tyyliin, mitä söit aamupalaksi tai mihin aikaan heräsit. Televisiohaastattelussa on erityistä se, että siinä ei saisi olla hiljaisia hetkiä muuten kuin silloin, kun haastateltava miettii, mitä sanoo. Kun haastateltava lopettaa kysymykseen vastaamisen, niin silloin pitää saman tien olla uusi kysymys valmiina, koska jo pari sekuntia hiljaisuutta televisiossa on pitkä aika. Telkkarissa siis ehtii miettimään vähemmän sitä, että mitäs nyt seuraavaksi kysyis. Ei esimerkiksi välttämättä ehdi etsiä muistiinpanoista sitä sopivinta kysymystä, vaan pitää aina olla uusi kysymys mielessä valmiina. Lehtihaastattelussa taas ehtii ihan hyvin miettimään vaikka mitä. Haastattelijakin ehtii miettiä omat kysymyksensä läpi. Summerissa me valmistaudutaan haastatteluun tekemällä kysymykset ja käymällä ne läpi meidän toimitussihteerin kanssa, joka on jossain määrin ohjelman sisältövastaava. Kysymyksiä ei kuitenkaan ikinä kirjoiteta etukäteen kovin sanatarkasti ylös, vaan luotetaan siihen, että ne muotoutuvat luonteviksi tilanteen mukaan."
6
CURLY 4 /2 00 7 WWW.CU RLY.FI
Irina-info:
· Syntynyt 10.5.1975. · Laulaja Irina aloitti viulun soittamisen 5-vuotiaana. · Teini-ikäisenä Irina harrasti musiikkia ja kilpatanssia. Pikkuhiljaa musiikkiharrastus muuttui työksi. · Irinan sooloura alkoi vuonna 2002 Juulian totuudet kappaleen myötä. · Mielikeikkabiisi omista kappaleista on Kymmenen kirosanaa.
Nuutti-info:
· Syntynyt 6.2.1982. · Harrastanut kuvaamista pienestä pitäen. · Työskentelee mm. Summerin juontajana ja YleX radiokanavan toimittajana. · Päätyi Summeriin töihin puolivahingossa tutun pyytäessä hänet koekuvaukseen. · Korostaa, että Summerin tekemisessä on parasta kivat työkaverit ja tietysti se, että työssä tapaa joka päivä uusia ihmisiä.
WWW.CU RLY.FI 4/2 007 CURLY
7
Curly-sarjis
/ Kuva = 1000 sanaa
Kuva vs. nuoriso
Kuvan vaikutusvalta
8
CURLY 4 /2 00 7 WWW.CU RLY.FI
Nuorten The Mediapäiväleiri 07
TEKSTI: JONI AVELIN I KUVAT: MEDIALEIRILÄISET
N
o, päivät kuluivat pääskysten, kunnes ensimmäinen leiripäivä koitti. Tapasimme Curly Cafen edessä. Leiriohjaajamme Anna & a Maija olivat meitä vastassa hymysuin. Silloin a kello oli kymmenen aamupäivällä. Vähän ajan kuluttua myös muutkin medialeiriläiset olivat saapuneet. Siinä sitten seisoskeltiin. Timo, Milla, Mirkku, Heidi, Hande, Melina ja Jomppa eli minä. Ihmeteltiin, a a että mitäs nyt tehdään. Anna ja Maija opastivat ja neuvoivat meitä.
Juuri kun kesäloma alkoi, tyttöystäväni ehdotti, että lähtisin hänen kanssaan Curly ry:n ja Vantaan kaupungin nuorisopalveluiden järjestämälle medialeirille. Mietin ehdotusta hetken ja päätin, että kyllähän se käy.
Suomenlinnassa erkanimme omille teillemme. Tutkimme raunioita ja mielikuvitus sai meidät valtaansa. Luulimme yhdessä pimeässä huoneessa, että siellä oli ruumis. Pelästyimme, mutta ruumis olinkin vain valkoinen kivi. Sitten lähdimme katselemaan nähtävyyksiä ympäri saaristoa. Päivän päätteeksi meille jäi hyvät fiilikset matkasta. Väsymys myös iski kyntensä melkein jokaiseen meistä. Mutta pakko oli jatkaa matkaa kotia kohti. käsikirjoituksen ja harjoittelimme läpi kaikki kohdat. Mielestäni musiikkivideo onnistui hyvin, vaikka oli nollabudjetti. Teimme myös kuvakollaasin ottamistamme valokuvista jokaiselta reissulta. Yhtenä päivänä teimme myös retken Helsingin uimastadionille, jossa kuvattiin nuortenohjelma Summeria. Oli jännittävää ja kiinnostavaa nähdä ja oppia, miten televisio-ohjelmaa tehdään. Saimme haastatella laulaja Irinaa ja Summerin juontajaa Nuuttia. Päivällä kyllä satoi, mutta se ei haitannut meininkiä yhtään. Näimme myös Antti Tuiskun ja Mariskan.
Vauhtia ja kuvamateriaalia
Ensimmäinen päivä oli toimintapäivä eli lähdimme mikroautoilemaan koko porukka. Meillä oli videokamerat, äänityslaitteet ja kamerat mukana. Tarkoitus oli kuvata, äänittää haastatteluja ja napsia kameroilla paljon hyviä kuvia. Saimmekin paljon materiaalia. Päivä oli todella mukava ja kaikilla oli hauskaa. Jokaisella oli oma tehtävä, joten kenelläkään ei ollut tylsää. Haastattelimme yhtä Karting Centerin työntekijää. Seuraava päivä oli myös toimintapäivä: lähdimme pikkuisella Fantti nimisellä vesibussilla kohti Suomenlinnaa. Taas jokaisella meistä oli oma tehtävä, mitä tehdä matkan aikana. Haastattelimme veneen kapteenia, kuvasimme saaristoa sekä kaikkea, mitä ikinä voisimme käyttää myöhemmin. Veneily sujui hyvin, ilman ongelmia. Veneellä söimme eväät ja lopuksi saavuimme määränpäähämme Suomenlinnaan. 10 CURLY 4 /2 00 7 WWW.CU RLY.FI
Musiikkivideo nollabudjetilla
Medialeiriläisten salainen tukikohta oli Taidetalo Pessi, Vantaan Tikkurilassa. Siellä kirjoitimme jutut siitä, mitä olimme tehneet, kokeneet ja nähneet. Pessissä meidän vieraanamme kävi myös musiikkivideo-ohjaaja Harri Haanpää, joka kertoi meille viisauksiaan. Joitakin leiriläisiä eivät kiinnostanut Harrin puheet, mutta minä ammensin päähäni kaikki, koska halusin tehdä oman musiikkivideon. Otin omia biisejä mukaan ja päätimmekin yhteistuumin tehdä videon biisistäni Kuivuneet Kyyneleet. Kirjoitimme
Jomppa kiittää ja kuittaa
Neljä päivää todella hyviä kokemuksia ja muistoja jäi mieleemme tästä leiristä. Opimme kaikkea uutta ja hyödyllistä, koska ryhmä oli hyvä ja kaikilla hauskaa. Kumarran ja kiitän kaikkia teitä medialeiriläisiä unohtumattomista kokemuksista. Propsit myös Annalle ja Maijalle. Oli hauskaa. Peace out !!! Jomppa kiittää ja kuittaa.
Medialeirin toimintapäivät
TEKSTIT: TIMO ARJASTO, JONI AVELIN, MIRJAM HÄNNINEN, MILLA KAMPPI, HEIDI LAKKAMÄKI I KUVAT: MEDIALEIRILÄISET
Curly ry:n ja Vantaan nuorisopalveluiden medialeiriin kuului kaksi toimintapäivää, joiden aikana leiriläiset saivat tutustua toisiinsa, videokuvata, valokuvata, äänittää, tehdä haastatteluja ja ennen kaikkea kokea uusia juttuja kivassa porukassa. Lue leiriläisten raportit toimintapäivistä. Ehkä voisit järjestää samanlaisen retken vaikkapa omien kavereittesi kanssa!
Mikroautoilupäivä
dotin toimintapäivältä vauhdikkuutta ja sitä sainkin. Päivä alkoi klo 10.00. Vantaan Vernissalla jaoimme kamerat ja söimme eväät. Sen jälkeen lähdimme autoilla mikroautoiluradalle. ( Heräsin tiistaina 9.30, mutta en kuitenkaan myöhästynyt.) Ajomatka kesti noin 15 min, eli ei kovin kauaa. Karting Center VM sijaitsee joissain Vantaalla. Kun saavuimme sinne, niin aluksi otimme vähän kuvia ja sitten menimme sisälle pukukoppeihin pukemaan ajopuvut. Radalla jännitti aika paljon, mutta kun oli ajanut muutaman kierroksen, niin pystyi jo rentoutumaan ja ajamaan nopeammin. Ajoaika oli 10 min ja hinta 16 euroa. Odottaminen oli tuskallista, mutta radalla aika meni liian nopeasti. Sitten haastateltiin yhtä tyyppiä, joka oli mikroautoiluradalla töissä. Fiilikset päivästä: Haluan takaisin ajamaan + lisätietoa ensi kertaa meneville: ei kannata pelätä. Mikroautolla voi ajaa sitä vauhtia kun itse haluaa. Ainiin, porukka oli ihan ok.
Veneilypäivä
okoonnuimme vähän vaille kymmenen Tikkurilan nuorisokahvilan edessä ja lähdimme joukolla kävelemään junaasemalle. Olin hieman pettynyt suunnitelman muutokseen, jonka olimme kuulleet edellisenä päivänä. Alun perin oli tarkoituksena mennä purjeveneellä Suomenlinnaan, mutta sen sijaan menimmekin Fantti nimisellä pikku paatilla. Pian lähdimme junalla kohti Helsinkiä. Junassa meille jaettiin videokamerat jne. Silloin masensi ulkona oleva sateisen näköinen ilma. Kun saavuimme Helsinkiin, otin kameralla aika paljon kuvia muista medialeiriläisistä ja rakennuksista. Satamassa odotimme Fanttia, joka lopulta saapui. Se oli pienempi kuin luulin, mutta sisältä ihan mukava. Paatti heilui aika paljon, mikä teki matkasta hauskemman. Kuuntelin mp3:sta ja pelasin korttia. Pysähdyimme matkalla eräälle laiturille, josta otimme valokuvia. Lopulta menimme takaisin Fanttiin ja söimme eväitä, sämpylöitä, pillimehuja ja suolapähkinöitä. Hieman ennen venematkaa oli alkanut sataa. Onneksi Suomenlinnassa sade oli jo lakannut. Kiertelimme porukoissa Suomenlinnan raunioissa, jotka olivat upeita. Aika kuitenkin loppui nopeasti ja matka takaisin Helsinkiin alkoi. Hauskaa oli ja uudestaankin voisi mennä.
O
K
Mirkku 14 v.
li tiistaiaamu 12.6.2007. Heräsin ja tein aamutoimet, minkä jälkeen lähden Tikkurilan aseman vieressä sijaitsevan nuorisokahvilan eteen odottamaan muita. Kun kello oli 10, lähes kaikki olivat valmiina jatkamaan matkaa. Lähdimme Vernissalle. Siellä meidät jaettiin kahteen ryhmään ja kävimme ulkona ottamassa kesään liittyvät valokuvat, joka toisen ryhmän piti piirtää kysymysten perusteella. Söimme piknik-tyyliset eväät ja lähdimme ohjaajien (Anna ja Maija) autoilla kohti Seutulan mikroautoilurataa, joka on nimeltään VM KARTING CENTER. Otimme parit valokuvat talosta ulkopuolelta ja sen jälkeen menimme sisälle. Meidät ohjattiin pukuhuoneisiin vaihtamaan haalarit päälle ja sen jälkeen menimme valitsemaan sopivan kokoiset kypärät. Jakauduimme kahteen ryhmään ja ensimmäinen ryhmä lähti radalle. Me muut, jotka odotimme innoissamme vuoroamme, kuvasimme, kun ensimmäinen ryhmä ajoi. Ajoaika oli 10 min. Kun tuli meidän vuoro, hyppäsimme autoihin, kuuntelimme ohjeet ja lähdimme radalle. Aluksi hissuttelin aika paljon, mutta loppua kohti kaasujalkani alkoi painaa vähän enemmän. Punaiset valot alkoivat vilkkua, kun aika loppui ja oli aika palata varikolle. Olisin voinut mennä vaikka heti uudestaan radalle. Fiilis oli aivan mahtava! Jätimme kypärät paikoilleen ja menimme riisumaan varusteet. Sen jälkeen menimme ylös ruokasaliin. Haastattelimme yhtä Karting Centerin työntekijää Christiania. Minä hoidin haastattelun, muut äänittivät, valokuvasivat ja videokuvasivat.
O
Milla 14 v.
äivä oli sateinen. Matkustimme Fantti nimisessä veneessä, joka keinui hirveästi. Oli vähän huono olo koko veneilyn ajan. Huono olo lähti kun saavuimme Suomenlinnaan. Suomenlinnassa kuvasimme ja tutkimme raunioita.
P A
Timo 19 v.
Heidi 16 v.
ALUKSI HISSUTTELIN AIKA PALJON, MUTTA LOPPUA KOHTI KAASUJALKANI ALKOI PAINAA VÄHÄN ENEMMÄN.
amu alkoi väsyneenä, mutta pakko oli herätä, koska edessä oli matka Suomenlinnaan. Tapasimme muut medialeiriläiset ja yhdessä lähdimme junalla kohti Helsinkiä. Siellä kävelimme Espan kautta kohti Kauppatoria samalla napsien valokuvia reitin varrelta. Kauppatorilla meitä odotti pieni laiva nimeltä Fantti. Kapteeni ja perämies toivottivat meidät tervetulleiksi laivaansa. Menimme kaikki sisälle aalloilla keinuvaan laivaan. Fiilis oli hyvä ja lähdimme matkaa moottorin jylinän saattelemana. Laivamatka kesti noin kaksi tuntia, kun seilasimme läpi kanaalien, ohi saarien ja aaltojen tuiskeen. Söimme eväät ja vihdoin saavuimme määränpäähämme Suomenlinnaan. Maissa lähdimme tutkimaan raunioita. Kipusimme yhä syvemmälle raunioiden uumeniin. Pimeys vallitsi sisätilaa. Tuntui, kuin joku olisi katsellut meitä pimeydestä. Vesitippoja putoili kiviseinämien väliköistä. Harhailimme sokkeloisissa tunneleissa etsien ulospääsyä. Vihdoin näimme pilkottavaa valoa ja syöksyimme päivänvaloon turvaan pimeistä ja ahdistavista raunioista. Oli aika tutkia Suomenlinnan muitakin nähtävyyksiä. Näimme tykkejä, muistomerkkejä, vanhoja taloja ja hienon kirkon. Kävimme kyläkaupassa ostamassa jäätelöä ja istuuduimme laiturin päähän. Katselimme veden liplatusta, samalla nauttien jäätelön makeudesta. Päivä oli pulkassa. Meitä odotti vesibussi. Tuntui hyvältä istua edes vähän aikaa, koska kävely oli ollut uuvuttavaa. Kuitenkin fiilikset olivat hyvät. Matkamme suuntasi kauppatorille ja siitä takaisin kotiin. Päivän päätteeksi oli väsynyt olo, mutta tämä reissu oli kyllä kokemus. Jomppa 19 v.
WWW.CU RLY.FI 4/2 007 CURLY
11
Flirttikouluttaja, Salla Lintonen, on vetänyt EtnoFitness -tanssikoulussa flirttailukursseja yli 18-vuotiaille naisille kesän 2007 alusta lähtien. Kurssien ajatuksena on rohkaista ihmisiä flirttailemaan ja ottamaan entistä rohkeammin kontaktia toisiinsa.
PARANNA
MAAILMAA
FLIRTTAILE!
12 CURLY 4 /2 00 7 WWW.CU RLY.FI
TEKSTI: ROSA SUOMINEN I KUVAT: LIISA AHONEN, ENNI LEHTOVAARA JA INKA MANNINEN
E
tnoFitnes -tanssikoulun flirttailukurssit saivat alkunsa, kun tanssiopettaja Salla Lintonen ja hänen työnantajansa alkoivat miettiä, miten teatteriosaamista voisi hyödyntää tanssikoulussa. Idea flirttikoulutuksesta kuulosti hyvältä, joten sitä lähdettiin työstämään.
Mitä flirttailukursseilla tehdään?
Salla Lintonen kertoo, että flirttikursseilla pyritään yhdessä löytämään flirttailija jokaisen osallistujan sisältä. Kurssilaisille luodaan erityiset flirttipersoonat, joita tehostetaan asusteilla, nimillä, teemabiiseillä ja motoilla. Lintosen mielestä kursseilla tärkeintä ei ole lopputulos, vaan kokemus, jonka kurssilaiset saavat. Kukaan ei muutu himoflirttailijaksi yhden kurssin aikana. Lintosen mielestä flirttailun ei myöskään tarvitse olla vakavaa: jos vaikka hymyilee jollekin, sen ei tarvitse tarkoittaa mitään. Taka-ajatusten pitäisi tulla mukaan vasta myöhemmin.
"OMALLA SUHTAUTUMISELLA VOIT SUORAAN VAIKUTTAA SIIHEN, MITEN TOISET SUHTAUTUVAT SINUUN."
Flirttaile vain silloin, kun itse haluat
Tässä sanoma, jonka flirttikouluttaja haluaa välittää kaikille ihmisille: "Otetaan rohkeasti kontaktia toisiimme. Maailmassa on niin paljon ikäviä asioita, että elämän mukavuus unohtuu helposti. Flirttaillen voi parantaa maailmaa, hymyilemällä." Mutta Lintonen haluaa muistuttaa, että kenellekään ei tarvitse flirttailla tahtomattaan. Jos joku epämiellyttävän oloinen tyyppi tuppautuu seuraan, kannattaa häntä pyytää poistumaan, jos hän häiritsee. Jos pyyntö ei auta, kannattaa poistua itse paikalta. Kenenkään kanssa ei tarvitse seurustella, jos ei itse halua.
Positiivisuus on kaikki kaikessa
Salla Lintonen kertoo, että tärkeää flirttailussa on positiivinen asenne. Sillä mitä sanot, ei ole väliä, vaan sillä, miten sanot. Eli hymy, avoimuus, positiivisuus ja se, että olet kiinnostunut siitä toisesta ihmisestä, ovat flirttailussa keskeisiä asioita. Tärkeintä on olla rohkea ja mennä vaan, vaikka vähän pelottaisikin. Ja huumori on myös tärkeää. Jos itse suhtautuu itseensä huumorilla, kaikki muutkin ajattelevat niin. Omalla suhtautumisella voit suoraan vaikuttaa siihen, miten toiset suhtautuvat sinuun. Salla kertoo olleensa itse ujo vielä yläasteella. Seitsemännellä luokalla hän oli vielä hyvin epävarma, mutta kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla hän aloitti flirttailun, viattomasti tietenkin. Yhäkin hän kertoo olevan päiviä, jolloin ei jaksa hymyillä, ja päiviä, jolloin kauheasti tekisi mieli hymyillä ja mennä juttelemaan vastaantulijoille, mutta ei uskalla.
13
SUUiRsIi el te t
lautap
n sateisn saapunut. Ulkona o Syksy o ään tekemisja pimeää, eikä ole mit ta ittakaa u ystäväsi luoksesi ja la tä. Kuts urlyn toimityyn lautapeli-ilta. C pys elit. Vai asi uusimmat lautap tus test iin uusia? vatko ne sittenkään n oli
14 CURLY 4/2007 WWW.CURLY.FI
Trivial Pursuit mus
Testaa musiikkitie tämyksesi 90-luvu sta alkaen. Aihea Bändit, Soittolistat lueina ovat , Sooloartistit, Alb umit ja singlet, So ja Backstage. Tavo undtrackit itteena vastata oi kein ja kerätä ku Saadaksesi yhden usi korttia. kortin, sinun tulee vastata kahteen pe kysymykseen oikein räkkäiseen . Peli on tarkoitettu yli 15-vuotiaille. 2? pelaajaa.
iikkipainos (Hasbro/
Parker)
· Special noppa on kiva! · Kysymykset on aika vaikeita. · Backstage- kysy mykset tosi vaikeit a. Sopii tosifaneille. Pieni koko on hyvä , voi ottaa mukaan vaikkapa matkalle .
Kommentit:
pson TOP Trumps The Sim
s (Hasbro/Parker)
n hentu yhden Simpsonsie ssa kortissa on luetel aisesta Korttipeli. Jokaise a esim. henkilökoht ia, jotka voivat kerto kortti kilön ominaisuuks sena on voittaa omien kkyydestä. Tarkoituk hygieniasta tai äly rtteja. aisuuksilla toisilta ko en henkilöiden omin oitettu n lukumäärää ei ole raj yli 7-vuotiaille, Pelaajie Peli on tarkoitettu
Samat s
TOP Trum ps Trans formers Tapaa k the Mov aikki Tr ie (Hasb ansform ta ja roh ro/Parke ers-elok keudest uvan sa r) a. nkar
äännöt it. Kisail kuin Th e Simps e taistelu taidois-
Kommentit:
teilla. tavallisillakin pelikor Tätä vois pelata ihan · · Aika tylsä. nopeasti. ! · Kortit loppuu liian vastauksen, mukavaa tiä, riittää kun lukee Ei tar vitse miet eksi, · kiintois ssa peli tulee mielen · Sääntöjä muutettae uunnella. sääntöjä on hauska m kiva lukea lisätietoa. · Henkilöistä on
ons -ve Peli on rsiosta. tarkoite ttu yli 7 -vuotiail le. Pelaa Komme jien luku ntit: määrää · Mikä ei ole ra pointti joitettu. korttien · Henk sekoitta ilöt on liian ru misessa · Borin mia. on? g! · Simp sons-ve rsio oli · Kaikk kive it · Lope yypit on ihan mpi. s ttamise n ar vois aman näköisiä . ta.
Marvel Guess Who (Has
bro/Parker)
Perinteisen Ar vaa ku ka -pelin uudempi ve rsio, jonka hahmot ov Marvel - maailmasta . Peli on tarkoitettu yli 6-vuotiaille. 2 pelaajaa . · Aika moderni versi o. · Hahmot tuttuja elo kuvasta. · Jos kysyy esim. onko sillä naamari, on hyvin vaikeaa tietää, kuka on oikeasti sinine n ja kenellä on naamari . · Kysymyksiä on vaike a keksiä.
Clu
Kommentit:
en avainetään kolm jotka selvit kaikkia todistajia ysteeriä, ivä elemalla erilaista m ittänyt ets u kuulust ana on 50 u tapahtu Valittav äisenä selv m ais rin ensim ulla. Ratk vihjeen av tekopaikat. Mystee lla ja tutkima taja. on voit ajaa. le. 2-6 pela 8-vuotiail oitettu yli Peli on tark
/P it (Hasbro o Mysteer ed
arker)
t: märtää. Kommenti aminen hankalaa! vaikeat ym iset ohjeet, n koko eli tka
· P imu kät ja mon · Liian pit n. rine · Mystee ! ea on kiva · Pelin id . olinen peli · Monipu kavereiden kanssa. lata · Kiva pe
WWW.CURLY.FI 4/2007 CURLY
15
Luetko sinä tätä lehteä, vai lukeeko tämä lehti sinua in ?
TÄSSÄ TEHTÄVIÄ, JOIDEN AVULLA KRIITTINEN JA AJATTELEVA LUKIVOIT TESTATA, KUINKA TARKKA, JA OIKEASTI OLET. TEHTÄVÄT ON LAADITTU KOULUJEN AIKAKAUSLEHTIPÄIVÄN OPETUSMATERIAALIKSI JA NE LIITTYVÄT VUODEN MAAN LUE KUVA.
16 CURLY 4 /2 00 7 WWW.CU RLY.FI
2007 AIKAKAUSLEHTIPÄIVÄN TEE-
1. Mainokset (äidinkieli)
Valitse yksi lehdessä esiintyvä mainos. Mieti, miten mainoksesta välittyy se, mitä tuotetta / asiaa sen välityksellä halutaan mainostaa. Keskustele ryhmässä mainoksen herättämistä tunteista ja mielikuvista.
6. Sarjakuva (kielet)
Valitse yksi Curly-lehdessä julkaistuista sarjakuvista. Mieti, minkälaisen tarinan sarjakuva kertoo. Kirjoita sarjakuvan tarina kertomuksen muotoon opiskelemallasi kielellä. Lähetä kirjoittamasi tarina osoitteeseen curly@curly.fi. Osa tarinoista julkaistaan seuraavassa Curly-lehdessä. Curly ei palauta toimitukseen lähetettyjä tarinoita.
9. Muokkaa kuvaa (kuvaamataito)
Valitse lehden sivuilta yksi ihmistä esittävä kuva ja ota siitä valokopio. Mieti mitä eläintä kuvan ihminen mielestäsi eniten muistuttaa. Mitkä piirteet kuvan ihmisessä ovat erityisen eläimellisiä? Ryhdy vähitellen lyijykynällä tai puuväreillä korostamaan noita piirteitä valitsemasi kuvan valokopiossa. Jatka korostamista niin kauan, että kuvan henkilö näyttää enemmän eläimeltä kuin itseltään. Vertaa sitten muokkaamaasi kuvaa alkuperäiseen ja lue lehtijuttu, jonka mukana alkuperäinen kuva on julkaistu. Miten lehtijutun sanoma muuttuu, jos alkuperäinen kuva korvattaisiin muokkaamallasi kuvalla?
2. Kuva-analyysi (äidinkieli)
Kuinka kuvata ammattivalokuvaajaa? Analysoi ja tulkitse valokuvaaja Jere Hietalasta otettua neljän valokuvan sarjaa (s.18-19). Välittyykö kuvista kuvaustilanteen tunnelma? Minkälainen on kuvaajan ja kuvattavan suhde?
7. Kuvasommittelu (tietotekniikka / kuvaamataito)
Etsi internetistä tietoa aiheesta kuvasommittelu. Luo sitten itsellesi profiili Curly-galleriaan osoitteessa www.curly.fi. Kun rekisteröidyt Curly-gallerian käyttäjäksi saat käyttöösi myös oman nettipäiväkirjan eli blogin. Kirjoita blogiisi ensimmäinen päiväkirjamerkintä, jossa analysoit yhden tässä lehdessä julkaistun kuvan kuvasommittelua. Huom! Ennen kuin rekisteröidyt Curly-galleriaan, muista tutustua huolellisesti gallerian sääntöihin ja käyttöehtoihin.
3. Tekstin ja kuvan suhde (äidinkieli)
Lue Outumn Gets Funny tapahtuman reportaasi sivulta 9. Pohdi, minkälaisia tehtäviä kuvilla on reportaasissa. Vastaa kysymyksiin. · Tukevatko kuvat tekstiä tai teksti kuvia? · Minkälaista lisätietoa kuvat antavat tapahtumasta? Täydentävätkö ne aihetta? · Kertooko teksti tapahtumasta objektiivisemman kuin kuvat? · Miten kirjoittajan oma näkemys välittyy tekstistä? Entä kuvaajan näkemys kuvista?
10. Valokuvauskilpailu (kuvaamataito)
Ota valokuva aiheesta ihmisoikeus. Lähetä kuva sähköisessä muodossa osoitteeseen kilpailu@curly.fi tai paperiversiona Curlyn toimitukseen osoitteeseen Larin Kyöstin tie 7, 00650 Helsinki. Valokuvakisan parhaimmistoa julkaistaan seuraavassa Curly-lehdessä. Lisäksi kilpailun kaksi voittajaa palkitaan Skypen webbikameroilla. K Kuvia ei palauteta.
8. Kansikuva (kuvaamataito)
Lehden kansikuvan tarkoituksena on antaa lukijalle jokin tietty kuva lehden sisällöstä ja houkuttaa lukijaa tarttumaan lehteen. Tutki Curlyn kansikuvaa ja vastaa seuraaviin kysymyksiin. Keskustele vastauksistasi ryhmässä. · Mitä voit päätellä tämän lehden sisällöstä sen kansikuvan perusteella? · Mitä tämän lehden kansikuva mielestäsi kertoo Curlylehden arvomaailmasta? · Mihin yksityiskohtaan Curlyn kansikuvassa kiinnitit ensimmäisenä huomiosi · Onko Curlyn kansikuva mielestäsi ajankohtainen? Miksi? Miksi ei? · Minkälainen kansikuva on mielestäsi huono? Miksi? · Minkälaiset kansikuvat lehdissä, joita yleensä luet, on?
4. Mielikuva (äidinkieli)
Katso lehden päätoimittajan kuvaa sivulta kolme, mutta älä vielä lue hänen kirjoittamaansa pääkirjoitusta. Vastaa seuraaviin kysymyksiin. · Minkälaisen mielikuvan kuva luo sen esittämästä ihmisestä? Minkälaiselta tyypiltä päätoimittaja kuvan perusteella vaikuttaa? · Minkälaisessa tilanteessa kuva on mahdollisesti otettu? Mitä on tapahtunut juuri ennen kuvan ottamista? Mitä on tapahtunut heti kuvan ottamisen jälkeen? Lue sitten lehden pääkirjoitus ja vastaa seuraaviin kysymyksiin. · Kuinka mielikuvasi päätoimittajasta muuttui pääkirjoituksen lukemisen jälkeen? · Minkä näköiseksi kuvittelisit Curlyn päätoimittajan pelkän pääkirjoituksen perusteella? Vastaako kuva pääkirjoituksesta saamaasi mielikuvaa?
5. Kuvaustilanne (ilmaisutaito)
Lue flirttailusta (s. 1213) ja tutki kuvia. Esittäkää parin kanssa kahden minuutin improvisaatio flirttailujutun kuvaustilanteesta. Mitä kuvaustilanteessa tapahtuu? Mitä juuri ennen kuvien ottamista on tapahtunut? Entä mitä tapahtuu kuvaustilanteen jälkeen?
WWW.CU RLY.FI 4/2 007 CURLY
17
BORN TO PHOTOGRAPH
TEKSTI: LIISA AHONEN I KUVAT: JOONATAN REUTER
Sen lisäksi, että Jere Hietala, 27, on arvostettu ja kansainvälisesti tunnettu valokuvaaja, hän on myös yksi Suomen työllistetyimpiä valokuvaajia. Hietalan asiakkaisiin kuuluu lukuisia tunnettuja kasvoja.
SAAVUTUKSET:
Jere on opiskellut Tampereen Visuaaliviestinnän instituutissa kuvallista ilmaisua ja valmistunut VVI:stä valokuvaajaksi. Hän rakastaa valokuvausta, vaikka on jotenkin sattumoisin osunut alalle. Nykyään Hietala tunnetaan levy-yhtiöissä, mainostoimistoissa sekä kansainvälisten lehtien piireissä, joiden kanssa hän tekee tiivistä yhteistyötä. Hänen vahvuuksiaan ovat juuri mainos- ja musiikkikuvaukset, joiden maailmaan arvostetun valokuvaajan on sanottu tuoneen uusia ulottuvuuksia. Valokuvauksen ohella Jere Hietala harrastaa uintia, nyrkkeilyä ja käy salilla mahdollisimman paljon. Nuoresta iästään huolimatta Jere Hietala palkittiin vuonna 2005 Vuoden mainosvalokuva-palkinnolla juuri hänen omasta selkeästä visuaalisesta tyylistään ja valonkäytöstään. "Kuvaajille on tärkeää persoonallisuus sekä kuvissa, että luonteessa", kertoo Jere. Hietala on niittänyt arvostusta myös ulkomailla. Nimittäin samana vuonna 2005 hänelle myönnettiin QEP: n arvonimi (Qualified European Photographer), joka on EU:n hyväksymä osoitus korkeasta ammattitaidosta.
Mutta onko taiteilija koskaan tyytyväinen tulokseensa? Kuten monet, Jere Hietala on tyytyväinen kuviinsa vain noin päivän. "Olen erittäin pedantti, kaikessa =)", hän kertoo, mutta uskoo sen olevan tervettä kehittymisessä. Nuorille, tuleville valokuvaajille Jere haluaa lopuksi sanoa: "Asettakaa tavoitteet korkealle, todella korkealle."
ARJESSA:
Nuori kuvaaja kiinnittää helposti kaduilla huomion erilaisiin valokuvauksellisiin yksityiskohtiin, kuten ihmisiin ja ympäristöihin, niiden kaikessa monimuotoisuudessa. Tavallaan hän myös arvostelee ympäristöä: "Katson esimerkiksi valoa tietyllä tavalla ikään kuin kuvaajan silmin". Kuvaajalla ei kuitenkaan ole lempikohteita tai paikkoja, joita hän mieluiten kuvaisi, kunhan kuvattava on jotain erilaista. "Mikä ikinä on jotain uutta edelliseen verrattuna on mukavaa". Ennen esimerkiksi artistin kuvauksia Jeren täytyy keskittyä laitteistoon, kuten salamakalustoon ja kameraan, ja tämä onkin hänen tapansa valmistautua kuvauksiin. Jeren mielestä artisti (tai yleensä ihminen) on valokuvauksellinen silloin, kun hän osaa olla oma itsensä ja ikään kuin katsoo kameraan "katsomatta kameraan". 18 CURLY 4 /2 00 7 WWW.CU RLY.FI
"KUVAAJILLE ON TÄRKEÄÄ PERSOONALLISUUS SEKÄ KUVISSA, ETTÄ LUONTEESSA"
WWW.CU RLY.FI 4/2 007 CURLY
19
Nuoret ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita. Tällä palstalla tietämättömät aikuiset saavat vapaasti kysyä nuorilta mitä tahansa nuoriin liittyvää. Nuoret vastaavat - rehellisesti!
Kysy nuorelta, nuori vastaa y y
Miksi nuoret luulee, että aikuiset ei tajuu mitään? Me ollaan itsekin oltu nuoria ja meillä on tosi monta vuotta elämän kokemusta.
- Young mind
Mistä nuoret tietävät, että he ovat valmiita seksiin tyttö- tai poikaystävänsä kanssa?
- Bertha
Sain 13-vuotiaan tyttäreni kiinni tupakanpoltosta. Mitä voin tehdä, ettei hän jatkaisi polttamista?
- Jarkki
Siitä on kauan aikaa kun nuorten vanhemmat olivat nuoria ja nuorten maailma on muuttunut. Vanhemmat liian usein vertaavat nykynuorten elämää omaan nuoruuteensa. Myös nuorten on vaikea käsittää, että vanhemmat ovat joskus olleet nuoria ja itsekin törttöilleet. Ja totta on, että jotkut eivät ihan oikeastikaan tajuu mitään!
Ei mistään, nuoret eivät ihan oikeasti tiedä sitä. Tärkeintä on, että nuoren omia mielipiteitä kunnioitetaan kaikkiin seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa. Kaikkea ei kannata kieltää jyrkästi, mutta liika kannustuskaan ei ehkä joka tilanteessa ole hyväksi. Jos nuori itse haluaa keskustella asiasta, on hyvä antaa neuvoja, mutta liika saarnaus on myrkkyä.
Kerro tyttärellesi tupakoinnin haitoista, mutta älä ole liian ankara. Aresti ei auta. Kysy syitä siihen, miksi tyttäresi on ylipäänsä aloittanut ja polttavatko hänen kaverinsakin. Moni nuori ihan oikeasti haluaisi lopettaa tupakanpolton. Ennemmin tai myöhemmin tyttäresi joka tapauksessa tajuaa, että polttaminen on urpoa. Se, onko lopettaminen silloin jo liian vaikeaa, onkin sitten eri asia. Kannusta lopettamiseen, äläkä suvaitse polttamista.
15-vuotias poikani viettää aivan liikaa aikaa pelaten tietokoneella, eikä vaikuta olevan yhtään kiinnostunut tytöistä. Hänen monilla kavereillansa on jo tyttöystävät. Miten saisin poikani kiinnostumaan tytöistä ja jättämään tietokoneen rauhaan?
- Huolestunut mutsi
HUOMIO! HALUATKO NUORILTA REHELLISEN VASTAUKSEN MIELTÄSI ASKARRUTTAVAAN KYSYMYKSEEN? LÄHETÄ KYSYMYKSESI SÄHKÖPOSTITSE OSOITTEESEEN CURLY@CURLY.FI. SE VOI PÄÄTYÄ TÄLLE PALSTALLE.
Mistä voit olla varma, ettei pojallasi olekin tyttö/poikaystäviä netissä? Internet on hyvä paikka tavata uusia ihmisiä. Poikasi voi myös olla vähän ujo tai hidas. Se on aivan normaalia. Odota vielä kymmenen vuotta ja palaa asiaan jos tilanne on edelleen sama. Jos olet todella epätoivoinen, osta pojallesi kondomeita ja seksileluja ja keskustele asiasta suoraan.
Ryhdy keharikaveriksi y y
saat suuren sydämen.
Ollaanks kavereita? Jep!
Kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten tukihenkilöistä on huutava pula. Et tarvitse alan koulutusta etkä aikaisempaa kokemusta. Riittää kun olet yli 18 v. ja sinulla on hyvä sydän. Vuoden 2008 kurssit järjestetään 12.-13.4. ja 27.-28.9. Lisätietoja www.keharikaveri.fi
20
CURLY-KOLUMNI SANNA RAITA-AHO
os haluaa päästä nauttimaan Tampereella ollessaan hyvistä valokuvista, kannattaa pistäytyä Museokeskus Vapriikissa. Siellä on esillä Michael Wolfin valokuvanäyttely "Kuvia Kiinasta", jonka mukana voi elävästi matkustaa Kiinan historian läpi Maon ajasta nykyaikaan. Wolfin kuvissa valottuu monta erilaista kuvaa Kiinasta. Wolf on kuvannut näyttelyynsä Maon aikaisia propagandajulisteita. Näillä kuvilla Mao vaikutti ihmisten ajatteluun, kertoi kansalle millaisia heidän täytyi olla ja kuinka heidän kuului käyttäytyä. Julisteet olivat tehokas vaikuttamiskeino, sillä niitä painettiin valtavat määrät ja levitettiin kaikkialle. Julisteista huomaa, että Maon aikana naisten kuului olla urheita ja vahvoja ja että heidän kuului tehdä paljon työtä sekä kotona että työelämässä, jolloin heidän työtaakkansa oli luonnollisesti suurempi kuin miesten. Lapset taas olivat iloisia, älykkäitä ja ahke-
VALOKUVAN VALTA J
TEKSTI: SANNA RAITA-AHO I KUVAT: MICHAEL WOLF
Valokuvilla on paljon valtaa. Niistä voimme lukea historiaa ja tutustua erilaisiin elämäntarinoihin. Valokuvilla voi kuitenkin myös vaikuttaa yllättävän paljon ihmisten ajatteluun.
pistäytyä valokuvanäyttelyssä. Kadulla kävelykin riittää. Tampereella, Helsingissä ja muissa kaupungeissa kävellessään törmää jatkuvasti kaduilla viliseviin kuviin, mainoksiin. Jo pelkästään bussipysäkillä seisoessaan voi havaita monia erilaisia valokuvia, alkaen kauniista naisista pikaruoka-aterioiden mainoksiin. Kuvat tuovat eteemme sen mitä emme muuten näkisi ja jäävät kummittelemaan alitajuntaamme. Mainokset kertovat miltä meidän pitäisi näyttää ja mitä meidän täytyisi syödä, myös jopa ketä meidän täytyisi äänestää. Ehkä ne ovat nykypäivän propagandajulisteiden lievempi muoto, sillä nekin yrittävät omalla tavallaan kertoa millaisia meidän pitäisi olla ja miten meidän kuuluisi käyttäytyä.
18-vuotias Tamperelainen Sanna Raitaaho on Curlyn uusi kolumnisti. Sanna kirjoittaa raikkaasti "manselaisesta" näkökulmasta. Vapaa-ajallaan Sanna tykkää erityisesti lukea, istua kahvilla ystävien kanssa ja matkustella. Sannan haaveina on opiskella toimittajaksi, omistaa iso talo ja nähdä paljon maailmaa.
ria. Mao itse kuvattiin julisteissa suurena johtajana, jonka ympärillä tulvi valoa. Yllättäen suuri osa julisteista kuvasikin Maoa itseään. Nykypäivän Kiinasta Wolf taas on ottanut hyvin erilaisia valokuvia. Niissä esitellään muun muassa kiinalaista nykymuotia ja sen ihanteita. Kiinan avauduttua Kiinaan tulvi monia länsimaisia kauneusihanteita ja nykyään Kiinassa kauneusleikkaukset länsimaalaisen ulkomuodon saavuttamiseksi ovat suosittuja. Wolf on kuvannut myös kiinalaista työntekoa. Jokainen muistaa varmasti lapsena McDonaldsin Happy meal -aterioista saadut lelut, mutta harva tulee ajatelleeksi niiden tekoon käytettyä työmäärää ja työoloja. Näitä leluja väsätään yleensä Kiinassa, koska länsimaiset yritykset ovat siirtäneet tuotantoaan Kiinaan halvempien työvoimakustannuksien toivossa. Tästä johtuen yksi kiinalainen lelu maksaa kaupassa yleensä enemmän kuin sen työntekijä ansaitsee puolessa vuodessa. Huomatakseen, että valokuvat voivat kertoa paljon, ei tarvitse tutkia vanhoja propagandajulisteita tai edes
"Kuvia Kiinasta Mao, muutos ja nykyaika" -näyttely on esillä Tampereen museokeskus Vapriikissa 6.1.2008 asti. WWW.CU RLY.FI 4/2 007 CURLY 21
Kirjaarvosteluja
Lapsi sodan keskellä
Uzominda Iwealan kirjassa Ei kenenkään lapset 9-vuotias poika Agu kaapataan lapsisotilaaksi tekemään kauheuksia, joita emme haluaisi kenellekään tapahtuvan. Aihe ei ole iloinen, mutta muistot perheestä, ystävistä ja omasta kotikylästä antavat lapselle toivoa ja halun elää. Hyvin kirjoitettu kirja tempaisee mukaansa ja saa ajattelemaan asioita. Uzominda Iweala: Ei kenenkään lapset Kustantaja: Gummerus
Ganes
TEKSTI: ENNI LEHTOVAARA I KUVA: HELSINKI -FILMI
TEKSTI: LILJA RINTAMÄKI
elokuva rockin legendasta
Ganes-elokuva kertoo Remu Aaltosen nuoruudesta ja hänen perustamansa Hurriganes bändin alkuvuosista.
Nuoruus on musta aukko
Charles Burnsin sarjakuvakirja Musta Aukko kertoo nuorten elämästä ja ongelmista, mikä sinänsä on jo monista kirjoista tuttu aihe. Hauskaa Burnsin kirjassa on se, että se kertoo nuorista 70-luvulla. Kuvat on piirretty mielenkiintoisella tyylillä. Tarinassa lukioikäiset Crish, Keith ja Rob "kertovat" omista asioistaan ja peloistaan. Juonen mukana heidän elämänsä kohtaavat ja eroavat taas omille tahoilleen, jos vain he saavat siitä itse päättää. Musta Aukko on hienoin sarjakuvakirja, jonka olen koskaan lukenut. Charles Burns: Musta Aukko Kustantaja: LIKE Alkuperäisteos: Black Hole
TEKSTI: INKA MANNINEN
R
emu elää vaatimattomissa oloissa, koulut jäävät kesken ja hänestä tulee rikollinen. Löytäessään rock-musiikin Remu innostuu ja opettelee soittamaan rumpuja. Hän on mukana monessa eri bändissä. Bändit eivät kuitenkaan pidä Remun suoraviivaisesta ja omapäisestä tyylistä vaan erottavat hänet kokoonpanoistaan. Remu perustaa oman bändin, Hurriganesin. Sitkeästi Remu piiskaa bändiä ja hommaa keikkoja. Kova työ tuottaa tulosta ja bändin suosio kasvaa. Juuri levytyssopimuksen kynnyksellä Remu joutuu vankilaan. Hän aikoo ensin paeta, mutta tajuaa, ettei se kannata. Hurriganesin onneksi Remu vapautuu vankilasta juuri ajoissa levyttämään. Bändi matkustaa nauhoittamaan levyä Tukholmaan. Hurriganes lyö itsensä läpi ja saa suuren suosion. Ganes-elokuva kertoi hyvin pääpiirteittäin Remun nuoruudesta ja Hurriganesin alkutaipaleesta. Elokuva eteni nopeatem-
poisesti eikä jäänyt turhaan paikoilleen käsittelemään yhtä tapahtumaa. Elokuvan näyttelijävalinnoissa oli mielestäni onnistuttu loistavasti. Eräs asia, joka jäi elokuvassa mietityttämään, oli Hurriganesin basistin Cissen ilmestyminen mukaan tarinaan kuin tyhjästä. Hyvä elokuva niin Hurriganesfaneille kuin sellaisillekin, joille kokoonpano ei ole niin tuttu.
"ELOKUVAN NÄYTTELIJÄVALINNOISSA OLI MIELESTÄNI ONNISTUTTU LOISTAVASTI."
WWW.CU RLY.FI 4/2 007 CURLY
23
Ett brev från Curlys korrespondent från Sverige:
Sverige vs. Finland
jena! Jag heter Mikaela Hellman och är en 17-årig tjej från Esbo. För ungefär ett år sedan bestämde jag mig att bli en utbytesstudent. Men vart skulle jag åka? Australien, Tyskland, Amerika, alla bra alternativ. Till slut vann kärleken mot grannlandet och jag beslöt mig för att åka till Sverige. Det är väl ingen nyhet att alla har undrat över detta beslut, men jag ger alltid samma svar: Jag älskar Sverige, dess språk, människor och själva landet, och dessutom är det väldigt nyttigt att kunna svenska i Finland. Torsdagen den 9 augusti 2007 var både den värsta och den bästa dagen i mitt liv. Vägen till flygfältet kändes lång och overklig och det var hemskt att lämna allt. Å andra sidan hade jag massor av saker framför mig och allt kändes spännande. På flygfältet träffade jag den andra finska flickan som skulle komma till Sverige, det var faktiskt lättande att träffa en människa som var i samma situation som jag. Flyget tog fyrtio korta minuter och sedan var vi på Arlanda. Därifrån åkte vi med andra utbytesstudenter från 18 olika länder till Barnens ö, där vi hade ankomstlägret. Lägret var en underbar upplevelse och det saknar jag mest. Där fick man lära känna massor av trevliga människor, bättra sina kunskaper i engelska och information om att vara en utbytesstudent. Lägret slutade på söndag den 12 augusti och sen var det dags att åka till Stockholm och vidare till
TEKSTI: MIKAELA HELLMAN
T
våra värdfamiljer. Från Stockholm centralstation tog jag tåget till Dalarna; Borlänge skulle min nya hemstad heta. Den mest spännande händelsen skulle ske om ett par timmar. Jag skulle träffa min värdfamilj för första gången. På Borlänge station träffade jag min värdfamilj: mamma, pappa, syster och systerns två kompisar. Början var lite obekväm eftersom jag var lite osäker med svenskan och dessa helt obekanta människor. Jag kommer ihåg att mina första tankar när vi kom hem var att jag inte kan bo här ett helt år och vad f*n har jag tänkt på när jag beslöt mig för att komma hit. Om ett par dagar kändes allt lite bättre, men ännu väldigt konstigt och ensamt eftersom skolan inte hade börjat ännu. Efter två veckor började skolan äntligen. Första dagen var skrämmande eftersom både människorna och byggnaden var obekanta. Men som tur fick jag genast ett par vänner som visade mig omkring i den otroligt fina skolan. Efter första dagen har varje dag känts bättre och bättre. Och nu efter sju veckor i Sverige har jag fått många goda vänner, börjat älska skolan och kommer väldigt bra överens med familjen. Jag kunde inte ha fått en bättre stad eller en bättre familj. På fritiden är jag antingen hemma, sportar, tillsammans med kompisar på stan eller på Kupolen (ett köpcentrum i Borlänge). På helgerna är jag antingen hemma eller träf-
far vänner. Några gånger har vi också åkt till sommarstugan. Så som förra helgen, då åkte vi till sommarstugan och gick också på en ishockey match! Färjestad mot Mora, och eftersom vi hejade på Färjestad vann de 7-3, naturligtvis! Finländaren Esa Pirnes fick största applåderna av mig. Jag har märkt att man blir väldigt patriotisk när man träffar en annan finländare i ett annat land. Tiden har gått jättefort men det känns som om jag alltid hade bott här. Det är svårt att tänka sig att man måste åka tillbaka till Finland nästa år och fortsätta med gamla saker som jag lämnade i Finland. Men naturligtvis saknar jag något i Finland, nämligen familjen och vännerna. Jag hoppas att hela året går lika bra som det har börjat och det enda som jag kan säga är HEJA SVERIGE!
DÄR FICK MAN LÄRA KÄNNA MASSOR AV TREVLIGA MÄNNISKOR, BÄTTRA SINA KUNSKAPER I ENGELSKA OCH INFORMATION OM ATT VARA EN UTBYTESSTUDENT.
WWW.CU RLY.FI 4/2 007 CURLY 25
Piilotettu suru O
len joulukuun lapsi. Kun olin pieni, meitä oli vain minä ja äiti. Olimme kuin kaksi marjaa ja aina yhdessä. Isääni en ole tavannut ikinä. Asuimme äidin kanssa Helsingin keskustassa, äiti kävi töissä ja minä olin hoidossa ystäviemme luona. Kun olin viisivuotias äitini meni naimisiin isäpuoleni Jukan kanssa. Jukka joi ja Jukan mukana äitinikin. Aloitin ensimmäisen luokan Helsingissä, mutta heti toiselle luokalle mennessäni muutimme uudelle paikkakunnalle. 8-vuotiaana sain myös siskopuolen. Uudessa koulussa tutustuin tyttöön nimeltä Jenni ja meistä tuli kaverit. Kahden kuukauden päästä Jennin äiti ja pikkuveli kuolivat auto-onnettomuudessa ja Jenni muutti pois paikkakunnalta. Kolmannella luokalla aloitin musiikkiluokan ja sain jälleen uudet luokkakaverit. 10-vuotiaana sain velipuolen. Halusin olla suosittu ja kaikille kiltti, mutta minua kiusattiin koulussa. Viidennellä luokalla varastin kavereilleni tupakkaa vanhemmiltani ja aloin myös itse polttaa. Yläasteen alussa vaihdoin taas koulua. Minua kiusattiin ja laihdutin itseni luurangon näköiseksi. Samaan aikaan isäpuoleni muuttui humalapäissään entistä väkivaltaisemmaksi: hän hakkasi pikkusisaruksiani ja äitiäni, haukkui minua huoraksi ja rikkoi huonekaluja. Äitini ei tehnyt tilanteelle mitään. Eräänä päivänä kun isäpuoleni jälleen kerran kutsui minua katuhuoraksi, levitti suutuspäissään vaatekaappini sisällön lattialle ja kaatoi kirjahyllyni, minä karkasin kotoa. Olin 14-vuotias. Yövyin ulkona, rappukäytävissä, kellareissa ja kavereitteni luona. Samoihin aikoihin kaksi kaveriani tekivät itsemurhat. Masennuin ja pikkuhiljaa aloin viillellä itseäni, juoda ja käyttää lääkkeitä. Varastin kotoani rahaa, eikä mennyt kauaakaan ennen kuin olin sekaisin lähes joka päivä. Pään sekoittaminen ei kuitenkaan ollut ilmaista ja saadakseni rahaa aloin silloisen poikaystäväni kanssa varastella kaupoista ja kioskeista tupakkaa, pullokoreja, mopokypäriä, sorkkarautoja ja melkein mitä tahansa, jopa rahaa. Viimeisellä kerralla pääsimme poliisia pakoon vain nipin napin. Tuon kerran jälkeen hakeuduin kahden kaverini kanssa turvataloon. Turvatalosta meidät päätettiin lähettää kotiin. Koti oli viimeinen paikka, jonne halusin, joten lähdin jälleen kerran karkuun. Tuona iltana murtauduin yhden porukan mukana useisiin autoihin. Seuraavat yöt vietin jälleen kavereillani. Tunsin, etten voinut luottaa keneenkään. Parin päivän päästä ajattelin, että olisi syytä välillä käydä näyttäytymässä koulussa. Kun juttelin luokanvalvojani kanssa hän ehdotti, että menisin käymään koulukuraattorin luona. Kuraattori taas halusi jutella ulkona, YÖVYIN ULKONA, koska oli niin kaunis ilma. Istuimme kahdestaan aidalla, kun yhtäkkiä RAPPUKÄYTÄVISSÄ, molemmista käsistäni tartuttiin ja KELLAREISSA JA minut raahattiin väkivaltaisesti autoon. KAVEREITTENI LUONA. Kukaan ei suostunut kertomaan, mihin minua vietiin. Ajoimme ison talon eteen. Kolme hoitajaa hakivat minut sisään. Jouduin tarkastukseen, jossa jouduin ottamaan kaikki vaatteeni pois, käymään suihkussa samalla kun yksi hoitajista vahti minua lasin läpi ja antamaan virtsanäytteen. Jopa päänahkani tutkittiin. Olin suljetulla osastolla. Virtsanäytteen avulla selvisi, että olin raskaana. Tarkemmista tutkimuksista selvisi, että raskaus oli kohdun ulkopuolinen. Minulle
SEURAAVANA PÄIVÄNÄ KAIKKI OLI TAAS KUIN MITÄÄN EI OLISI TAPAHTUNUTKAAN.
tehtiin abortti, jonka jälkeen olin pitkään sairaana. Kärsin myös vierotusoireista, sain raivokohtauksia ja jouduin eristykseen. Minulla todettiin vakava masennus ja paniikkihäiriö. Vieroituksen jälkeen en halunnut palata kotiin, joten omasta tahdostani siirryin perheasemalle, joka tarjoaa lastensuojelulain mukaista hoitoa lapsille ja nuorille. Löysin uuden poikaystävän, joka sai minut lopettamaan viiltelyn. Asuin perheasemalla melkein vuoden, kunnes palasin kotiin. Kotona asiat olivat vielä huonommin kuin ennen: vanhempani ryyppäsivät ja tappelivat iltaisin. Jouluna jouduin soittamaan poliisit rauhoittamaan tilannetta. Isäpuoleni kävi minuun ja äitiini käsiksi. Pikkusiskoni heräsi riitelyyn ja itki huoneessaan hädissään. Poliisit heittivät isäpuoleni pihalle ja rauhoittivat tilanteen. Seuraavana päivänä kaikki oli taas kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Isäpuoleni tuli takaisin kotiin. Emme kertaakaan puhuneet koko tapahtumasta eikä kukaan pyytänyt toiseltaan anteeksi. Tuon jälkeen äitini rupesi valittamaan minulle yhä pienemmistä asioista. Lopulta en saanut enää edes niistää nenääni tai vetää vessaa öisin. Kyllästyin tilanteeseen, pakkasin tavarani ja muutin poikaystäväni luo asumaan. Kun olin ollut neljä päivää pois kotoa, vanhempani lähtivät ulkomaille lomalle. Varasin sossusta ajan ja minulle tarjottiin paikkaa vastaanottokodista. Kolmen kuukauden jälkeen minut siirrettiin vastaanottokodin kuntouttavaa hoitoa ja kasvatusta antavalle osastolle. Minulla alkoi mennä paremmin. Asun vastaanottokodissa edelleen. Puoli vuotta sitten soitin äidilleni ja kysyin, että voisinko hakea kotoa stereoni. Äiti vastasi, ettei hänellä ole aikaa. Sanoin hänelle, että soita sitten kun sinulla on aikaa tyttärellesi. Tuon jälkeen en ole kuullut äidistäni mitään. Muuten minulla menee koko ajan paremmin. Olen 16-vuotias, opiskelen lähihoitajaksi, viihdyn koulussani ja minulla on ihana poikaystävä, joka tukee minua monessa asiassa. Olen jopa ollut sähköpostitse yhteydessä biologiseen isääni. Vaikeina aikoina soitin usein auttavaan puhelimeen ja sain siten helpotusta pahaan olooni. Joskus saatoin soittaa vaikka vaan, että olen saanut kokeesta hyvän numeron. Kaipasin kannustusta, jota en kotoani saanut. Tulevaisuudessa haluaisin auttaa ihmisiä, jotka kärsivät samanlaisista ongelmista kuin itse olen kärsinyt. Koulussa aion erikoistua päihde- ja mielenterveystyöhön.
TEKSTI: "LAURA"
26
CU RLY 4 /2 00 7 WWW.CURLY.FI U 0 W CUR
Psykologi kommentoi
Psykologi Raili Isto pitää psykoterapiavastaanottoa Curly ry:n toimiston vieressä. Hänellä käy asiakkaina myös nuoria. Tässä Railin ajatuksia tarinasta Piilotettu suru:
"Monenlaisia surullisia asioita on mahtunut kirjoittajan 16-vuotiseen elämään: on ollut päihteitä, väkivaltaa, itsetuhoisuutta, rikollisuutta, menetyksiä, mielenterveysongelmia ja eriasteista turvattomuutta. Onneksi suunta on nyt parempaan päin. "Piilotettu suru" on kuvaava otsikko tälle tarinalle. Silloin kun kokemuksia ja niiden herättämiä tunteita ei voi käsitellä ajallaan, vaan ne jäävät "pakasteiksi" mieleen, seuraa usein kärsimystä. Vaikka ikävät tai traumaattiset kokemukset eivät olisi edes muistissa, ne silti vaikuttavat elämäämme - haitaten kuin hiekan jyvät rattaissa. Vaikeita kokemuksia ei kuitenkaan yleensä kykene ottamaan käsittelyyn niin kauan kuin elämisen olosuhteet ovat epävakaat, tai suorastaan kaoottiset. Silloin kun seuraavan yön nukkumapaikka on epävarma, ei energia riitä syvempien asioitten miettimiseen. Vastaanottokotiin muuttaminen vaikuttaa olleen käännekohta kirjoittajan elämässä. Se on tehnyt mahdolliseksi pysähtymisen. Turvallisessa ympäristössä on voinut alkaa katsella omaa elämäänsä taaksepäin ja pohtia kokemuksiaan. Myös tämän tekstin kirjoittaminen on varmasti osaltaan palvellut kokemusten jäsentelemistä. Jäsenneltyinä ja tunteella läpikäytyinä kokemukset sulavat osaksi omaa elämänhistoriaa - eikä kitka enää häiritse. Joskus jäsentelemisavuksi tarvitaan jonkun ulkopuolisen apua. Silloin voi psykoterapia olla hyvä vaihtoehto. Pitkäjänteisessä psykoterapiassa omista asioista voi puhua aina saman vaitiolovelvollisen ammattilaisen kanssa säännöllisesti. Mikäli keskusteluapu on tarpeen, yhteyttä voi ottaa omaan kouluterveydenhoitajaan, kuraattoriin tai -psykologiin. Sieltä voidaan myös auttaa eteenpäin. Samoin erilaiset puhelinpalvelut auttavat, esim. MLL:n lasten ja nuorten puhelin." MLL:n lasten ja nuorten puhelimeen (puh. 0800 120 400) voi soittaa maksutta koko maassa.
"VAIKKA IKÄVÄT TAI TRAUMAATTISET KOKEMUKSET EIVÄT OLISI EDES MUISTISSA, NE SILTI VAIKUTTAVAT ELÄMÄÄMME."
WWW.CU RLY.FI 4/2 007 CURLY
27
Välitä, älä välitä!
O
n kammottavaa katsella, kun alaikäiset nuoret hoipertelevat viikonloppuisin umpitunnelissa kaupungilla. Alaikäisen nuoren ei pitäisi saada käyttöönsä alkoholia, mutta silti he jostain sitä aina hankkivat. Missä mättää? Vantaalla ja Helsingissä on käynnistetty ehkäisevän päihdetyön hankkeet, joiden tarkoituksena on puuttua nuorten alkoholinkäyttöön ja rajoittaa alkoholin välittämistä nuorille. Vantaan hanke kantaa nimeä Vantaa Välittää ja Helsingin hanke nimeä Puutu Nyt!. Helsingin poliisin mukaan nuoret hankkivat viinansa joko itse kavereidensa papereilla tai ilman papereita, 18-vuotiaiden kavereiden tai vanhempien välityksellä, tai varastamalla. Liian monissa alaikäisten ryyppyporukoissa on mukana myös yli 18-vuotiaita, jotka ostavat viinaa nuoremmille ystävilleen. Vantaan ja Helsingin päihdehankkeet peräänkuuluttavatkin mm. nuorten vanhempia ja alkoholia ja tupakkaa myyvien liikkeiden henkilökuntaa välittämään, siis olemaan välittämättä päihteitä alle 18-vuotiaille. Itse haluaisin vedota jo 18-vuotiaisiin nuoriin: Sinä päivänä kun itse täytit 18 vuotta, sait kantaaksesi aikuisen vastuun. Syksyn tullen illat kylmenevät. Jäiseen maahan sammuva kaveri ei itse tajua olevansa hengenvaarassa. Sinä voit vaikuttaa siihen, kuoleeko joku omasta kaveripiiristäsi nolosti ja liian nuorena. Älä välitä alkoholia niille sitä kinuaville alaikäisille. Lisätietoa hankkeista: www.vantaa.fi/vantaavalittaa ja www.klaarihelsinki.fi
TEKSTI: MAIJA PUSKA
Tarjolla j mummola
T
Puuttuvatko sinulta isovanhemmat? Oletko aina halunnut eläkeläisen ystävän? Kyllästyttääkö nuorten jutut? Liity mukaan VAKKA-projektiin.
ulmu ry on järjestö, joka tarjoaa ikäihmisille koti- ja kauppapalvelua sekä erilaista virkistystoimintaa. Tavoitteena on, että ikäihmiset pystyisivät viettämään täysipainoista ja turvallista elämää kotonaan mahdollisimman pitkään. Pulmun VAKKA-projekti on RAY:n tuella vuosina 2007-2009 toteutettava projekti. VAKKA nimi tulee sanoista vapaaehtois- ja kansalaistoiminnan kehittäminen. Projektin tavoitteena on tukea vapaaehtoistoiminnan kautta itsensä yksinäiseksi kokevia ikäihmisiä, eli etsiä yksinäisille eläkeläisille luotettavia ystäviä. Vapaaehtoisia työntekijöitä kutsutaan vakkareiksi. Vakkarit toimivat ikäihmisten kodeissa, palvelutaloissa ja laitoksissa Pohjois-Helsingissä. Tehtävänä on olla mm. ikäihmisen ulkoiluapuna, lukijana ja seuranpitäjänä tai apuna järjestöpuolella. Kokemusta vanhustyöstä vakkarit eivät tarvitse, vaan heidät perehdytetään ja koulutetaan tehtävään. Vapaaehtoistoiminta on palkatonta, luottamuksellista ja vanhukselle maksutonta. Vakkarit eivät kuitenkaan korvaa ammattityöntekijöitä.
P
Lisätietoa Pulmu ry:stä:
www.pulmu.fi Kaisa Laitinen p. 050-3007276 pulmu.ry@kolumbus.fi
Curly pähkinänkuoressa
Curly-lehteä julkaisee nuorisoyhdistys Curly ry. Curly ry tarjoaa nuorille erilaisia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Samalla yhdistys edistää nuorten kulttuuria ja kannattaa terveitä elämäntapoja. Curly ry järjestää nuorille mediaan liittyvää harrastustoimintaa, esimerkiksi viikoittain kokoontuvia kerhoja, viikonloppukursseja ja leirejä. Curlyn toiminnassa voi mm. tehdä Curly-lehteä, lyhytelokuvia ja radiolähetyksiä, tai oppia valokuvaamista, internetin käyttöä ja elokuvanäyttelemistä. Toiminnan vetäjinä työskentelee nuorisotyön ja viestinnän ammattilaisia. Lisätietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta löytyy internetistä osoitteesta www.curly.fi.
28
CURLY 4/2007 WWW.CURLY.FI
CURL ILMA ILMAIS Y ISEK E
KSI SI
Tilaa ilmaiseksi nuortenlehti Curly!
CURLY-LEHDEN TILAUSLO
veloituksetta suoraan kotiin!
TILAA
MAKE
Kirj epos tim e r k ki
lehdet Kyllä kiitos, haluan saada Curly-
Sukunimi Lähiosoite Postinumero Syntymävuosi
Etunimi
CURLY RY Larin Kyöstin tie 7 00650 Helsinki
Postitoimipaikka j Yhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin.
yhä voimassa.
tilaukset ovat Tarjous koskee Suomea. Aiemmat
HUOM! Curlyn voi tilata ilmaiseksi myös netistä osoitteesta: www.curly.fi29
{
TOIMINNANJOHTAJAN TERVEISET
}
Curlyn toiminta syksyllä 2007
Curly-lehti
Curly-lehti on valtakunnallinen ilmaisjakelulehti, joka ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa. Lehti on suunnattu 13-18 -vuotiaille ja sitä kirjoittavat nuoret itse. Curlyn lehtiryhmä kokoontuu tiistaisin Helsingin Oulunkylässä, osoitteessa Larin Kyöstin tie 7. Lehtiryhmässä suunnitellaan ja kirjoitetaan lehtijuttuja erilaisista aiheista, tehdään haastatteluja, otetaan lehtikuvia, kirjoitellaan välillä vain omaksi huviksikin ja vietetään aikaa hyvässä porukassa. Curly-lehteen voi kirjoittaa myös omatoimisesti mistä päin Suomea tai maailmaa tahansa ottamalla yhteyttä Maija Puskaan (puh: 041-5336541, s-posti: maija.puska@curly.fi).
KUVA KERTOO
Suurin osa, eli 25 000 kappaletta, tästä Curly-lehden numerosta jaetaan koulujen aikakauslehtipäivänä marraskuussa kouluihin eri puolille Suomea. Aikakauslehtipäivän teemana on tänä vuonna Lue kuva. Odotan itse mielenkiinnolla millaisia kuvia uusi päätoimittajamme on yhdessä nuorten kanssa tähän lehteemme valinnut, mitä nuorten ottamat kuvat kertovat meille lukijoille, ja mitä ajatuksia ja mielikuvia ne meissä herättävät. Otan itse mielelläni valokuvia. Kannan laukussani aina pientä digikameraa, jotta voin ikuistaa ihmisen, paikan tai tunnelman, jonka haluan jälkikäteenkin muistaa. Kamera on minun päiväkirjani ja kuvat sen sivuja. Järeämmän järjestelmäkameran kaivan yleensä esiin ottaessani luonto- tai matkakuvia. Kameran läpi katson maailmaa eri silmin. Tulen tarkkaavaisemmaksi ja uteliaammaksi. Havaitsen ympärilläni asioita, joihin en ilman kameraa kenties kiinnittäisi mitään huomiota. Kamera pysäyttää kiireen ja hidastaa askeleet. Tästä saan usein kuulla hieman kärttyisiäkin kommentteja matkatovereiltani, jotka kyllästyvät odottelemaan minua ja kameraani. Mieleenpainuvimmat kuvani olen ottanut Afrikassa. Afrikan luonto tarjoaa loputtomasti upeita kuvauskohteita: haukottelevia virtahepoja, loikoilevia leijonia, valppaita gaselleja ja ylväitä kirahveja. Tosin yhtälailla upeita kuvausretkiä olen tehnyt mm. Patvinsuon kansallispuistossa, Pohjois-Karjalassa. Karhu on vain monin kerroin vaikeampi löytää kuvauskohteeksi kuin leijona, jonka viereen voi hurauttaa autolla. Suosittelen lämpimästi maailman tarkastelemista kameran läpi. Kuva kertoo monia mielenkiintoisia tarinoita. Ota siis kuva ja lue se! Kuvankaunista syksyä kaikille! Ira Kinnunen Toiminnanjohtaja Curly ry ira.kinnunen@curly.fi P.S. Toivotan uuden päätoimittajamme, Maijan, lämpimästi tervetulleeksi Curlyyn!
Tikkurilan mediaryhmä
Tikkurilan mediaryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo 18-20 Tikkurilan keskustassa osoitteessa Neilikkatie 3. Mediaryhmässä puuhataan kaikkea mediaan liittyvää hyvässä hengessä, esim. valokuvataan, tehdään lyhytelokuvia ja musiikkivideoita, päivitetään nettisivuja, kirjoitetaan lehtijuttuja ja vieraillaan ammattituotannoissa. Huom! Ryhmässä on vielä muutama paikka vapaana, joten ilmoittaudu heti mukaan lähettämällä tekstiviesti ILMOITTAUDUN ja oman etu- ja sukunimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi Anna Kauppiselle puhelinnumeroon 0400-427714.
Curly-kahvila
Curly-kahvila on nuorten päihteetön mediakahvila Vantaan Tikkurilassa. Kahvilassa voi mm. pelata erilaisia pelejä, käyttää ilmaiseksi internetiä, katsella telkkaria, lukea lehtiä, osallistua ohjattuun mediatoimintaan ja ostella herkkuja. Kahvilassa työskentelee nuorisotyöntekijöitä. Kahvila on avoinna pe la klo 17-22 ja sunnuntaisin klo 16 20. Osoite: Ratatie 2 (nuorisotalo Tonttula, lähellä Tikkurilan asemaa). Tervetuloa!
Curly-radio
Curlyn radiolähetyksiä voi kuunnella maanantaisin klo 18-19 taajuudelta100,3 MHz. Curly-radiossa paneudutaan ajankohtaisiin aiheisiin, haastatellaan julkisuuden henkilöitä, tehdään kuunnelmia ja reportaaseja, sekä hullutellaan suorassa radiolähetyksessä. Curlyn radioryhmä kokoontuu maanantaisin klo 17-19 Helsingissä Hakaniemessä, osoitteessa Paasivuorenkatu 5 A. Radioryhmässä suunnitellaan ja toteutetaan viikoittaisia radiolähetyksiä.
Kurssit / tapahtumat
Curly ry järjestää myös erilaisia viikonloppukursseja ja tapahtumia. Ajankohtaisista kursseista ja tapahtumista löydät tietoa osoitteesta www.curly. fi. Syksyn aikana tulossa ainakin suuri ensi-iltanäytös. Pidä itsesi ajan tasalla!
www.curly.fi
Curlyn uudet nettisivut ovat auenneet. Sivuilta löydät tietoa yhdistyksestämme, toiminnastamme ja ajankohtaisista tapahtumista. Sivuillamme voit myös itse osallistua median tekemiseen, tavata uusia ihmisiä tai vain selailla toisten tuotoksia. Curlyn nettisivut ovat mediasta kiinnostuneiden nuorten oma kohtaamispaikka.
Kaikesta Curlyn toiminnasta saat lisätietoa internetsivuiltamme www.curly.fi tai sähköpostitse lähettämällä postia osoitteeseen curly@curly.fi 30 CURLY 4 /2 00 7 WWW.CU RLY.FI
Nuorille!
urly.fi ww.c w
Curlyn uudet nettisivut aukesivat!
Curly ry:n uudistuneet erittäin laajat ja kattavat internetsivut ovat auenneet. Sivuja voi ihastella vanhassa tutussa osoitteessa www.curly.fi.
Sivut on jaettu kolmeen eri osioon: nuorten osioon , yhdistysosioon ja kasvattajien osioon.
Nuorten osio on aktiivisen tekemisen osio, joka on suunnattu mediasta kiinnostuneille nuorille. Siellä voit lukea Curly-lehteä, kuunnella Curlyn radiolähetyksiä tai kirjoittaa omia lehtijuttuja. Curly-galleriaan voit luoda oman profiilisi ja julkaista ottamiasi valokuvia, kirjoittaa artikkeleita, pitää blogia, saada palautetta kuvistasi ja kirjoituksistasi tai katsella muiden töitä ja kommentoida niitä. Yhdistysosiosta löydät tietoa Curly ry:stä sekä yhteistyökumppaneistamme. Kasvattajat osio on suunnattu nuorisotyöntekijöille, opettajille, vanhemmille ja kaikille yli 13vuotiaille suunnatusta mediakasvatuksesta kiinnostuneille. Osiosta löydät tietoa mediakasvatuksesta, Curly ry:n toiminnasta ja ajankohtaisista tapahtumista, sekä valmiita yhteistyöehdotuksia. Sivujen uudistustyö on ollut pitkällinen prosessi, jossa on ollut mukana niin Curlyn toiminnassa mukana olevia nuoria kuin Curlyn työntekijöitäkin. Kiitämme ja kumarramme kaikkia teitä, jotka olette antaneet oman panoksenne uudistuneille internetsivuillemme! Tutustu uudistettuun www.curly.fi -sivustoon ja kerro meille, mitä mieltä olet? Kaipaamme palautetta niin vakiokävijöiltä kuin satunnaisilta pistäytyjiltäkin. Anna äänesi kuulua!
Yhdi
stys!
e! Kasvattajill
31
www.animatricks.net
OHJELMISTOSSA mm.
n Pohjois- ja Baltian maide parhaat animaatiot iot Uudet kotimaiset animaat Paul Driessen iä ja muita Hollannin helm Reino Niiniranta Animakids Animoidut musiikkkivideot
l a 2 7. 1 0 . g l o r ia s s a c l u b a n im a t r ic k s :
is to -l iv e hu ik ea an im aa tt or ie n ta up au s an im oi nt ik il pa il u, in di el iin i. co sm ob il e ja dj ka ll el
nimatricks.net! 23.10. osoitteessa liput @a lippusi sähköpostitse 8.Varaa ssa tuntia lin aikana Andorran aula astus ja myynti festivaa Lippujen lun öksen alkua. ennen ensimmäisen näyt
32