• CURLY 4/2011 | #54 | 15.11.2011 | 15. Vuosikerta ISSN 1455-2574 | www.curly.fi NuorteN lehti Nuorille Pelastakaa laPset! Varasuunnitelmasta ykkösvaihtoehdoksi lastenkoti ­ oma koti inssin L a takanna i att ­ amm aUs LokUv va näe kirkas tulevaisuus CURLY 4/2011 1
• SiSällySluettelo 15.11.2011 15. vuosikerta ISSN 1455-2574 NuorteN lehti Nuorille Ilmaisjakelulehti Painosmäärä 18 000 Tätä numeroa jaetaan suorapostituksena lehden tilaajille, nuorisotaloille ja Helsingin kaupungin kirjastoihin. Lisäksi yhteistyökumppani Pelastakaa Lapset ry jakaa lehteä. Lehti on luettavissa sähköisesti osoitteessa www.curly.fi ja www.lehtiluukku.com Curly- lehti on Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ja Mediakasvatusseura ry:n jäsen. Päätoimittaja: Peppi Tervo 041 533 6541, peppi.tervo@curly.fi Curlyn Peppi (Facebook) tätä lehteä ovat olleet tekemässä: Elina Anttila Kimmo Dahlgren Veera Frilander Janette Hautaluoma Mari Hirvi Linda Holopainen Elina Honkaselkä Jenni Häyhä Anni Juusela Sonja Kaartinen Anne Kantola Mette Karjalainen Netta Kjäldman Sini Korhonen Mira Kotamäki Reetta Kurjonen Elisa Kärkkäinen Yasmin Manelius Ninna Mikkonen Emma Nykänen Vilma Pasanen Mia Parpala Lilja Rintamäki Pauliina Ropponen Emmi Rosenblad Jonne Siitari Heidi Strengell Rosa Suominen Maiju Tanskanen Juulia Tokola Tiina Torvinen Henna Tuovinen Sofia Tvaltvadze Elina Vainikainen Roosa Vieruaho Emma Vormisto Katariina Välimäki Anna Widmark lehdeN ulkoasu: Topias Rajajärvi toimitukseN osoite: Larin Kyöstin tie 7 00650 Helsinki toimiNNaNjohtaja: Ira Kinnunen 041 533 6542, ira.kinnunen@curly.fi PuheeNjohtaja: Jorma Pilke 0400 492 241 PaiNoPaikka: Sanomapaino Oy, Vantaa 2011 www.sanomapaino.fi Curly Media ei vastaa kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä, eikä palauttamisesta, ellei erikseen toisin sovita. Kaikki Curly Mediaan tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää ja julkaista uudelleen toteutus- ja jakelutavasta riippumatta. Tähän lehteen juttuja ovat kirjoittaneet ja toteuttaneet nuoret mm. Ylöjärveltä, Helsingistä, Vantaalta, Kuopiosta, Pieksämäeltä, Espoosta, Kokkolasta, Joensuusta ja Klaukkalasta. 2 3 4 Sisällysluettelo Pääkirjoitus 28 Minuun alkoi juurtua tunne, että minut on leimattu. "Asun lastenkodissa, olen ongelmalapsi, jota yhteiskunta hylkii". 21 22 23 24 26 youtube kristallipallona ensikevään trendeihin Mediakasvatusta tiimeissä ­ lukion kohokohta! 9 Silppuri Mm. Millaista on olla isonen, leffaarvosteluita ja terveisiä Pieksämäeltä Kotikaupunkini: Kuopio terveiset MoKu-kokkiklubista Kasvun paikka erilainen, silti samanlainen uusperhe ja silti onnellinen terveydeksi! Liikunnalla lisää elinvoimaa ja elinvuosia Vauhtia ja vaarallisia tilanteita kehässä ­ Junior handler kertoo Välj din egen väg Lue ruotsalaisen Annan tarina oman tien löytämisestä Virtuaalipoliisin värikäs arki lapsen oikeudet ­ aikuisen velvollisuudet Nuorten treffeiltä Lue, mitä tehdään muualta Suomeen adoptoitujen nuorten ryhmässä. Kekkonen tulee, oletko valmis? Himomatkustajan top viisi Rohkeus on... Kertomus Pelastakaa Lapset ry:n elokuvaleiriltä Mitä nyt, kun suosikkisarjasi loppuu? unelma-ammatti: Artesaanista itseopiskelluksi valokuvaajaksi Curly-sivut Toiminnanjohtajan terveiset, Curly-info Plan B Mitä tehdä, jos ovet unelma-ammattiin eivät aukeakaan? 7 8 9 10 11 12 27 28 30 31 13 14 15 16 20 Mitä mieltä olit uusimmasta Curlystä? Lähetä palautetta curly@curly.fi. Jos muutat, lähetäthän uuden osoitteesi sähköpostilla tai tekstiviestitse, sillä emme saa osoitteenmuutoksia Väestörekisterikeskuksesta. Lehdessä on erilaisia tehtäviä, jotka tunnistat tästä merkistä ( ? ). Voit tehdä tehtäviä yksin, parin kanssa tai ryhmässä kotona, koulussa, nuorisotilalla tai vaikka bussissa! tämä Curly on toteutettu yhteistyössä Pelastakaa lapset ry:n kanssa. lue lisää Pelastakaa lapsista sivulta 9. 2 C U R LY 4 / 2 011 Kokkola Kuopio Joensuu Ylöjärvi Pieksämäki Klaukkala Vantaa Espoo Helsinki
• PääKiRJoituS ulevaisuus. Toisille se tarkoittaa aikaa joskus kaukana edessäpäin, toisille tulevaisuus on jo huomenna. Joskus itsekin lykkään esimerkiksi kotitöitä "sinne hamaan tulevaisuuteen", joka arkikielessä voisi tarkoittaa suunnilleen sitä, etten aio tehdä niitä koskaan. Voitkin siis jo päätellä, että tämän Curlyn teema on kohti tulevaisuutta. Jotta voi tavoitella tulevaisuutta, pitää olla jokin lähtöpiste. Lähtöpisteet taas ovat meillä kovin erilaisia. Tässä lehdessä on juttu esimerkiksi Jonnesta (s. 9), jonka tulevaisuus lähti liikkeelle lastenkodista. Tai millaiselta tulevaisuus näyttää, jos vanhemmat eroavat ja oletkin keskellä uusperhettä? Oman kokemuksensa tästä kertoo Roosa sivulla 11. tänään on huomisen historiaa T MiKä CurlY? Curly-lehteä julkaisee valtakunnallinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly ry tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa median keinoin. Samalla yhdistys edistää nuorten kulttuuria ja kannattaa terveitä elämäntapoja. Curly ry järjestää nuorille mediaan liittyvää harrastustoimintaa, mm. viikoittain kokoontuvia mediaryhmiä, viikonloppukursseja ja leirejä. Curlyn toiminnassa nuoret pääsevät tekemään Curly-lehteä, lyhytelokuvia ja muita mediaprojekteja. Samalla he oppivat monipuolisia mediataitoja, esimerkiksi valokuvaamista, internetin käyttöä ja elokuvanäyttelemistä. Toiminnan vetäjinä työskentelee nuorisotyön ja viestinnän ammattilaisia. Lisätietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta löytyy internetistä osoitteesta www.curly.fi. tule tutustumaan uusiin nettisivuihimme! lenteri viikoksi kotiin. Muuten elämästä menee niin paljon ohitse! Kun aloin kirjoittaa tätä pääkirjoitusta, mielessäni vilisivät jos jonkinmoiset mietelauseet, kuten John Lennonin tokaisema "Life is what happens while you are busy making other plans". Jos unelmia saavutetaan määrätietoisella työllä ja suunnittelulla, mitä tehdä, jos kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan? Emma kirjoittaa sivulla 31 siitä, kuinka aina on hyvä olla varasuunnitelma. Ja jos sekin suunnitelma menee pieleen, aina voi ottaa levyn suklaata, soittaa ystävälle ja alkaa pohtia suunnitelmaa alusta uudelleen. Koska onhan tässä koko elämä ­ ja tulevaisuus ­ aikaa. - Peppi Olen viimeaikoina pohtinut tulevaisuuden lisäksi haaveita ja unelmia: Ovatko ne määrätietoisen työn tuloksia vai onnenkantamoisia? Voiko oman unelman saavuttaa tai onko sitä edes tarkoitettu saavutettavaksi? Monesti unelmia ja haaveita toteutetaan sitten tulevaisuudessa, vaikka meidän kaikkien pitäisi osata elää hetkessä kiinni. Tunnustaudun itsekin suunnitelmien laatijaksi, ja kalenterissani on aina useampi tarralappu listoineen kertomassa siitä, mitä tulisi tehdä, ja mitä unelmoin tekeväni. Joskus tuntuu, että pitäisi vain uskaltaa heittäytyä ja jättää ka- ? Katso kannen tekstejä. Mitä ne kertovat lehdestä? Mikä kansitekstien tehtävä on? Millaisia kansitekstejä itse olisit kirjoittanut? CURLY TILAA ILMAINEN NUORTEN LEHTI NUORILLE PELASTAKAA LAPSET! VARASUUNNITELMASTA YKKÖSVAIHTOEHDOKSI LASTENKOTI ­ OMA KOTI CURLY-LEHTI Kyllä kiitos, haluan saada Curly-lehdet veloituksetta suoraan kotiin. Kirjepostimerkki N LINSSI TAKANA TTINA ­ AMMA UVAUS VALOK Curly on 3­4 kertaa vuodessa ilmestyvä nuorten tekemä lehti nuorille. Tutustu ja ihastu! Curly ry Larin Kyöstin tie 7 00650 Helsinki NÄE KIRKAS TULEVAISUUS C U R LY 4 / 2 011 1 Sukunimi Lähiosoite Postinumero Syntymävuosi Etunimi Postitoimipaikka Yhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin. Tarjous koskee Suomea. Aiemmat tilaukset yhä voimassa. Curlyn voi tilata ilmaiseksi myös netistä osoitteesta: www.Curly.fi CURLY 4/2011 3
• silPPuri iNCePtioN ­ MatkaLLa uniMaaiLMaan ämä on toinen ikinä katsomani scifielokuva. Inceptionin on ohjannut ja käsikirjoittanut Cristopher Nolan. Elokuvan ensi-ilta oli vuonna 2010 Yhdysvalloissa. Elokuvan ikäraja on K-13. Elokuva kertoo unimaailmasta, mutta myös leonardo di Caprion näyttelemän Dom Cobbin elämästä. Elokuvassa di Caprion lisäksi mukana on myös lukuisia muita näyttelijöitä kuten Domin vaimoa Mallorieta näyttelevä Marion Cotillard, jonka kanssa Domilla on selvittämättömiä salaisuuksia. Elokuvan teema on rakkaus ja luottamus. Ohjaaja Christopher Nolan on saanut todella jännittävän ja pelottavankin tunnelman sisäistettyä elokuvaan. Näyttelijätyö on tasokasta ja ammattimaista. Juoni tässä elokuvassa oli välillä todella sekavaa ja jokseenkin liian nopeasti etenevää. Jos haluaa todella päästä kärryille, on elokuvaa seurattava todella tarkasti. Loppuratkaisu jäi itselleni hiukan epäselväksi. Kuvaus ja mahdollinen tietokonetyö on puhdasta. Tehosteet ja musiikki ovat joka tilanteessa hetkeen sopivia ja sopivan dramaattisia. Elokuva oli kaikin puolin hyvää ja viihteellistä katsottavaa. Jos tykkäät draamasta ja jännityksestä, tämä elokuva on sinulle sopiva. sonja kaartinen, 14 vuotta T Zaldo ­ kesytä oMa finanssiMörkösi Paljonko sinulla on rahaa lompakossasi, säästätkö isompiin hankintoihin vai häviävätkö rahasi tuhkana tuuleen? Paljonko kulutat kuukaudessa elämiseen ja miten saisit unelmat toteutumaan? elppoa vai vaikeaa? Zaldo on "finanssimörkö", johon kannattaa tutustua tarkemmin osoitteessa www.zaldo.fi. Hauska oppimisympäristö vie sinut säästämisen, sijoittamisen, ostamisen ja maksamisen maailmaan, jossa saat kättä pidempää oman elämäsi raha- ja talousasioiden parempaan hallintaan. Sivusto on suunnattu erityisesti yhdeksäsluokkalaisille koululaisille, historianja yhteiskuntaopin opettajille ja taloustiedon opettajille. Aineisto on suunniteltu siten, että sen voi helposti liittää osaksi yhteiskuntaopin opetusta kouluissa. Uunituoreen aineiston läpikäyntiin ja opitun testaukseen houkuttelevat myös kilpailut, joihin koko luokka voi osallistua ja voittaa esimerkiksi leffalippuja. Yllätyskilpailun palkinto kerrotaan sivujen avauduttua viikolla 43 ­ se arvotaan kaikkien osallistuneiden kesken keväällä 2012! Vaihda koulukirjat välillä arkielämääsi lähellä oleviin peleihin ja harjoitustehtäviin Zaldo.fi:ssä. Materiaalit ovat kaikkien käytössä, ja jos opettajasi ei vielä ole esitellyt sinulle Zaldoa, niin kerro sinä siitä hänelle. teksti: elina antila, projektipäällikkö, finanssialan keskusliitto kuva: Finanssialan keskusliitto H terveiset Pieksämäeltä! tintin seikkaiLut ­ yksisarviseN salaisuus 3d intin seikkailut on toiminta- ja huumorielokuva. Elokuva perustuu Hergén vanhaan tunnettuun sarjakuvahahmoon Tinttiin ja hänen seikkailuihinsa. Elokuvan on ohjannut Steven Spielberg ja se kertoo Tintin ja Miloun jännittävästä matkasta Tintin tehdessä lehtijuttua. Äänensä Tintille elokuvassa on antanut Jamie Bell, joka sopii elokuvaan mahtavasti. Tämä on erilainen ja jännittävä animaatioelokuva, ja syvyyttä siihen tuo 3D. Elokuvan katsomista vaikeutti elokuvan katsominen kokonaan englanniksi, mutta tämä oli myös hieno ja erilainen kokemus. Elokuvan teema on jännitys ja luottamus. Juoni eteni elokuvassa sopivan hitaasti, vaikka en kaikkea sanasta sanaan ymmärtänytkään. Kävin siis katsomassa näytöksen, jossa ei ollut tekstitystä. Musiikki oli elokuvassa hienoa, eikä se kiinnittänyt liikaa huomiota. Jos pidät Tintin hurjasta menosta ja hauskoista kommelluksista, tämä on sinulle sopiva elokuva. sonja kaartinen, 14 vuotta O T lemme kuusi 16­17-vuotiasta innokasta nuorta Pieksämäeltä. Kun kuulimme, että tekemämme video aiotaan esittää avoimessa vanhempainillassa, saimme heti monia ideoita siitä, kuinka voisimme antaa vanhemmille lisää informaatiota videopelaamisesta. Oli todella mukavaa lähteä mukaan hankkeeseen, jossa käsitellään nuorison arkea ja videopelaamista. Tämä hanke oli meille aivan uudenlainen, emmekä olleet aikaisemmin tehneet mitään vastaavaa, siksi se tempaisi meidät heti mukaansa ja mielemme pulppusivat ideoita ja ajatuksia. Videoiden tekeminen oli todella hauskaa ja nauroimme paljon, koska videoista tuli niin yliampuvia ja olimme aivan surkeita näyttelijöitä. Epäonnistuminen ei haitannut, vaan se lisäsi tekemisen iloa. Jokainen sai vaikuttaa omalla tavallaan videon lopputulokseen ja suunnitteluun. Editointi oli monille meistä aivan uutta ja kiehtovaa. Oli mukava oppia jotain uutta ja nyt ymmärrämme, miten paljon työtä ja aikaa kuluu uutisten ja muiden televisio-ohjelmien valmisteluun. Jo editoinnin alussa kävi ilmi, ettemme selviäisi ilman vastoinkäymisiä. Tekniikassamme oli paljon ongelmia ja videoista puuttui osia, mikä harmitti meitä paljon. Pyrimme ajattelemaan asiaa positiivisesti, ja videosta tulikin parempi kuin olimme odottaneet. Video on nähtävissä Curlyn verkkosivuilla osoitteessa: www.curly.fi/videot/pieksamaen-nuoret-ja-videopelit teksti ja kuva: elisa, veera, juuso, emma, tiina, heikki, suvi 4 C U R LY 4 / 2 011
• silPPuri PiaNistiN sormet un olin nuorempi, minulle sanottiin, että sormeni ovat pitkät ja ohuet kuin pianistilla. Ja pah, minäkö pianisti, minäkö osaisin soittaa? Korkeintaan jonkun tutun rallatuksen nokkahuilulla! En ole koskaan pitänyt itseäni erityisen musikaalisena ihmisenä, ja ajatuskin minusta jokin soitin kädessä on tuntunut kummalliselta. Monta vuotta sitten meille tuli kotiin sähköpiano. 61 kosketinta ja muutama hassu laulu, jonka tahdissa pystyi jammailemaan. En muista olleeni siltikään kovin kiinnostunut soittamisesta, vaan piano oli ikään kuin koristeena. Reilu vuosi sitten innostuin soittamaan. Osasin jo nuotit, sillä ne opetettiin meille koulussa, joten alkuun pääseminen ei ollut kovin vaikeaa. Otin itselleni selkeän ja samalla melko vaikean tavoitteen heti aluksi: Päätin oppia soittamaan leonard Cohenin kappaleen "Hallelujah". Nuotti nuotilta pääsin tavoitteeseeni ja intoni pianoa kohtaan kasvoi suuremmaksi. Onnistumisen tunne oli valtavan hieno; minä osaan ja pystyn, eikä kukaan edes opettanut minua! Sen jälkeen rupesin harjoittelemaan muitakin kappaleita, ja parin kuukauden aikana olin oppinut yllättävän paljon. Muistan kehuneeni vanhemmilleni, että osaan soittaa jo ainakin kymmenen kappaletta! Se tuntui uskomattomalta ja olin todella ylpeä itsestäni. Odotin intoni lopahtavan jossakin vaiheessa. En kuitenkaan jaksaisi kauaa, ei minulla riittäisi pinna... Mutta tälläkin hetkellä tätä tekstiä kirjoittaessani odotan noin viikko sitten tilaamani uuden pianon saapumista. Mielenkiintoni soittamiseen on pysynyt yllä ja kasvaa vain koko ajan. Olen usein kysynyt itseltäni, mikä saa minut palaamaan aina uudestaan pianon ääreen. Vaikka en ole koskaan käynyt yhdelläkään soittotunnilla tai saanut minkäänlaista opetusta, jaksan silti yrittää ja opetella kaiken itse. Uskoin sen olevan ohimenevä vaihe ­ etsin itseäni ja asioita, joista pidän. Kuitenkin huomasin, ettei tämä vaihe mennytkään ohitse, vaan se jäi pysyväksi. Kenties ne onnistumisen tunteet pitivät innostukseni yllä ja jaksoin yrittää aina ja aina uudestaan. teksti: vilma Pasanen, 16 vuotta K isosena riPPikoulussa Isoset ovat rippikoulussa isosiskoina ja -veljinä. i soset toimivat leirillä ryhmänohjaajina, jotka opastavat ja neuvovat riparilaisia. Heitä on yleensä leirillä 4­6. Isosten tehtävänä on ryhmäyttää ja olla esimerkkinä kristitystä nuoresta. He ovat "pikkusten" luottohenkilöitä, jotka järjestävät rippikoulussa hauskaa tekemistä. miteN PääseN isoseksi? Isoseksi tuleminen alkaa noin kahden vuoden isoskoulutuksella. Kuka tahansa konfirmoitu nuori voi osallistua isoskoulutukseen. Isoskoulutuksessa opetetaan ryhmässä toimimista, Raamatun opettamista, leikkejä, sketsejä ja kaikkea, mitä isonen tulee tarvitsemaan. Koulutuksessa myös tutustuu muihin isosiin. Lisäksi isoskoulutuksessa vallitsee hyvä ja rento meininki, ja muiden kanssa on helppo puhua. mitä isoNeN tekee riPPikoulussa? Rippikoulussa isosten päävastuulla ovat iltaohjelmat, Raamattuopetus eli Raamis sekä ryhmät. Isoset saattavat joskus osallistua myös oppitunneille ja hartausten tekemiseen. Iltaohjelmat ovat yleensä rippikoulussa päivän hauskin osuus. Silloin kokoonnutaan yhdessä laulamaan, leikkimään ja katselemaan isosten lyhyitä näytelmiä eli sketsejä. Raamiksessa käsitellään yhdessä riparilaisten kanssa erilaisia kohtia Raamatusta. Ryhmät saavat joka päivä eri tehtävän, esimerkiksi siivousryhmä, jumalanpalvelusryhmä, näytelmäryhmä jne. Lisäksi vapaa-ajalla isoset vetävät riparilaisille yhteistä ohjelmaa ja tutustuvat heihin. Itse pidän isostelusta. Olen saanut itsevarmuutta ja esiintymiskokemusta isosena olemisen myötä. On hauskaa, kun saa heittäytyä ja pelleillä mielensä mukaan. Ennen isoseksi ryhtymistä olin aika ujo ja pelkäsin hirveästi esiintymistä. Nykyään haluan olla täysillä mukana tekemässä sketsejä ja tulen hyvin toimeen kaikkien kanssa. Mahtavaa on myös se, kuinka nopeasti isosporukka yleensä ryhmäytyy. Isosista yksi saattaa olla jo ennestään tuttu, mutta muut voivat olla tuntemattomampia. Nopeasti löytyy kuitenkin yhteinen sävel ja yhdessätoimiminen onnistuu kuin luonnostaan. teksti: linda holopainen, 17 vuotta kuva henna tuovinen vaiN taivas oN rajaNa oin olla aika varma, että sinäkin olet miettinyt joskus tulevaisuuttasi. Se on aika kummallinen juttu, että tulevaisuus voi tuoda tullessaan mitä vain. Toki tulevaisuuteen voi itsekin paljon vaikuttaa, mutta muista aina olla luova ja unelmoida! Tulevaisuuden ajatteleminen välillä kauhistuttaa, mutta jos toteuttaa pikkuhiljaa unelmiaan, niin se on tie kohti hyvää tulevaisuutta. Varsinkin silloin unelmat toteutuvat, jos vain uskoo niiden toteutuvan. Toisaalta tulevaisuutta ei pitäisi miettiä liikaa, vaan elää päivä kerrallaan. Välillä on vaikeaa tehdä rohkeasti isoja muutoksia elämässä tai suunnitella joitakin juttuja muutenkin. Aina kaikki sanovat, että vain taivas on rajana. Eihän täällä kukaan estä unelmoimasta tai luomasta suuriakin tavoitteita. Rohkeasti siis vain kohti unelmia ja päämäärää, mitä ne ikinä ovatkin. teksti: mette karjalainen V ? Videopelit vaikuttavat nuorten maailmaan. Mieti, millaisen pelin suunnittelisit itse nuorille. Onko kyseessä esimerkiksi peli, josta olisi tarkoitus oppia jotakin? Piirrä pelin rakenteesta spiraali, jonka keskipisteestä peli lähtee liikkeelle, ja jonka loppuun on tarkoitus päästä. Millaisia tehtäviä matkalla on? CURLY 4/2011 5
• silPPuri hiusteNhoitoviNkkejä Mitä kannattaa ottaa huomioon hiustenhoidossa: · hiuksen laatu ja rakenne: ovatko hiuksesi suorat, taipuisat vai kiharat · hiusten kunto: esimerkiksi vaalennuksesta vaurioituneelle hiukselle voi käyttää korjaavaa tuotetta · föönätessä ja rautoja käyttäessä hiukset tulee suojata lämmöltä: muista käyttää erilaisia Heat Protect -tuotteita · hiuspohjan kunto: talvella esimerkiksi värjätylle hiukselle tarkoitetut tuotteet voivat kuivattaa hiuspohjaa lisää. Kuivalle hiuspohjalle hyviä tuotteita ovat esimerkiksi Bio+-tuotteet. · tehohoitoja tai hiusnaamioita kannattaa tehdä säännöllisesti ihonhoito-ohjeita nuorille · puhdistus oikeanlaisilla, ihotyypillesi sopivilla tuotteilla · kuorinta 1­2 kertaa viikossa riippuen ihotyypistä · jos haluat mekaanisen puhdistuksen, varaa mieluummin aika kosmetologille. Älä purista itse finnejä! · vältä tupakointia ja alkoholin käyttöä · juo riittävästi vettä ja syö kunnolla · stressi huonontaa ihon kuntoa · käytä kosteusvoidetta, älä käytä liikaa meikkiä · ulkoile riittävästi: liian vähäinen ulkoilu huonontaa ihon kuntoa · myös liika aurinko on huonoksi iholle: se vanhentaa ihoa ja aiheuttaa ihosairauksia. Muista käyttää auringonsuojatuotteita ja vältä keskipäivän aurinkoa. Vinkit kokosivat helsingin palvelualojen oppilaitoksen helpan kauneudenhoitoalan yksikön opiskelijat mediaviikoN Pyörteissä 13.­16.7.2011 suunnitteLua Leikkien aivaan ollessa harmaa ja pilvinen ja sään sateinen, kokoonnuimme Tapiolan Nuorisotilaan. Iloiset ja reippaat ohjaajat tervehtivät meitä pirteästi. Teimme suunnitelmia ja kuvakäsikirjoituksia keskiviikkona kuvattavaan mainokseen. Kun opimme tuntemaan toisemme, fiilikset olivat huipussaan ja kaikilla oli hymy korvissa. Tiistaina YLE:n Mediabussi saapui vierailulle kurssillemme. Paikalla olivat YLE:stä Maikki sekä Galaxista Mimosa ja Robert. Teimme videoita meille tärkeistä tai meihin liittyvistä asioista, esimerkiksi kiusaamisesta, unettomuudesta ja koulumenestyksestä. Videoiden tekemiseen meni paljon aikaa ja kiire oli kova. Nopean lounastauon jälkeen kaikki alkoivat kiireellä editoida videoitaan. Päivä oli pidempi kuin muut päivät, jotta kaikkien videot saatiin tehtyä valmiiksi. Keskiviikkona kuvasimme maanantaina suunnittelemiamme mainospätkiä. Huumorilla höystettyjä pätkiä oli kiva kuvata. Kaikki saivat kokeilla monia eri asioita, esimerkiksi kuvaamista, heijastinlevyn käyttöä ja äänimiehen hommia. Torstaina Senja ja Linda kävivät kuvia läpi, muokkasivat niitä ja valitsivat niistä parhaimpia. Niklas, Miranda ja Leo editoivat keskiviikkona kuvaamaamme videota ja Netta ja Heidi kirjoittivat, mitä olemme tehneet viikon aikana. Mainoksemme ensi-ilta oli torstaina, kun editoimisporukka sai videon valmiiksi. Perjantain teimme retken TV Nelosen studioon. Perjantaina hiukan harmitti, sillä mediakurssilla oli ollut aivan mahtavaa ja kaikki olivat saaneet uusia kavereita ja kokemuksia. Voit katsoa kurssilla tehdyn mainosvideon osoitteesa www.curly.fi/videot/ yesbox. Ensi kesän toiminnasta tiedotetaan Curly ry:n nettisivuilla kevään 2012 aikana. teksti: Netta kjäldman ja heidi strengell T Curly-sarjis teksti ja kuva: anni juusela 6 C U R LY 4 / 2 011
• kotikauPuNkiNi Puijon torni, scanfoto kuoPio ­the City i LoVe! teksti: Pauliina ropponen, 15 vuotta kuvat: kuopion matkailupalvelu oy:n kuvapankki kuN tulet kuoPiooN, vieraile aiNakiN Näissä Paikoissa: Pikku Pietarin torikuja Voit löytää täältä itsellesi esimerkiksi upeita koruja, ja totta kai jo laulava Pikku Pietari on näkemisen arvoinen. kuopio-rock Kesällä Väinölänniemellä järjestettävä kolmen päivän mittainen rockmusiikkifestivaali. Festivaalilla vierailee paljon hyviä laulajia ja sieltä saa uusia ystäviä. Puijon torni Tätä nähtävyyttä tuskin edes tarvitsee esitellä. Minun kokemukseni on, että kun ylös pääsi, alas ei sitten helpolla tultukaan. kuoPio Maakunta: Pohjois-Savon maakunta Perustettu: Vuonna 1775 Asukasluku: 96 580 Naapurikunnat: Juankoski Leppävirta, Maaninka, Nilsiä, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo ja Tuusniemi nen sanoo, että keskuksen tehtävänä on houkutella ihmisiä Kuopioon muualtakin Suomesta. kuNtieN yhdistämiNeN uhkaa lukiota! Karttula yhdistyi Kuopioon 1.1.2011 ja sen seurauksena Karttula on nyt menettämässä lukionsa. Moni harmittelee lukion menettämistä ja ensi vuonnakin moni olisi halukas siellä opiskelemaan. Pienissä maalaislukioissa opettajat ovat lähellä oppilaita, jolloin oppii parhaiten, ja myös pienet opiskelijaryhmät ovat plussaa. Yksinkertaisesti voisi sanoa, että luottamus Kuopioon meni, koska lukion lakkauttamisaikeista ei Karttulan ja Kuopion välisessä sopimuksessa ollut mitään puhetta. Suuri rahasumma, joka oli alun perin tarkoitettu Kissakuusenkoulun ja Karttulan lukion uudistamiseen, meneekin Syvänniemen koulun rakentamiseen. Parannettavaa Kuopiossa ei muuten minun mielestäni ole. Jos jotain täytyisi ehdottaa, voisi sanoa sen, että Kuopiossa käy aivan liian vähän julkkiksia. Kaikki ulkomaalaiset huippulaulajat vierailevat aina vain Helsingissä ja ne, jotka eivät sinne pääse matkustamaan, missaavat aina elämänsä mahtavimmat kokemukset. "mualimaN Navasta tulloo kaksNaPaNe." Kuopioon on suunnitteilla tulevaisuuden viihdekeskus. Nykyaikainen ja tyylikäs kohtaamispaikka tulee nousemaan torin laidalle. Viime keväänä Carlsson ja Finnkino tekivät viihdekeskusta käsittelevän sopimuksen. Tulevassa viihdekeskuksessa tulee olemaan jopa neljä kerrosta. Tiloihin on tulossa elokuvateatteri, ravintoloita, keilahalli ja hyvinvointikeskus. Voi olla, että kuopiolaiset nuoret tulevat viettämään paljon aikaa viihdekeskuksessa. Viihdekeskus nousee Kuopioon sen takia, että uusia vetonauloja tarvitaan. Kuopiossahan käy runsaasti matkailijoita vuosittain, eivätkä Puijon torni ja kalakukko enää riitä houkutteluksi. Viihdekeskuksen arvellaan tulevan valmiiksi vuonna 2013. Carlssonin toimitusjohtaja Kyösti Karhu- kaupungintalo ja tori, hannu Miettinen Kaikki ulkomaalaiset huippulaulajat vierailevat aina vain helsingissä ja ne, jotka eivät sinne pääse Kuopiosta matkustamaan, missaavat aina elämänsä mahtavimmat kokemukset. CURLY 4/2011 7
• Irakilainen Upsidedown USA-day Burger Vietnamilaista terveisiä MoKu-Kokkiklubista, Kokkolasta M oKu-Kokkiklubi syntyi muutaman kasvavan ja eritoten nälkäisen nuoren ajatuksissa. Nämä nuoret olivat useita vuosia sitten osallistuneet pikkupoikina kokkikerhoon, joka sittemmin päättyi kustannuksellisista syistä. Heille jäi kuitenkin kytemään ajatus siitä, että taas joskus voisi tehdä porukalla jotain erikoista (lue: ilmaista) ruokaa. Tämä poikaporukka oli vielä vuosia kokkikerhon jälkeen yhdessä ja he toimivat eräällä nuorisotalolla aktiiveina talotoimikunnassa. Yhdessä järjestettiin diskoja ja muuta toimintaa talolla käyville nuorille ja kerättiin tätä kautta rahaa toimikunnan kassaan. Samalla pohdittiin varojen käyttöä ja esiin tuli vanha kerhotoiminnan idea. Ryhmä päätti ruveta pitämään kokkikerhoa tehdyillä tuloilla. Ahneuksissaan porukka halusi laajentaa toimintaa ja mietittiin mahdollisia rahoittajia. Nettisurffailuun erikoistuneet nuoret löysivät nopeasti useita eri mahdollisuuksia kerhon rahoittamiseen. Pikavippien, pankkiryöstöjen, salakuljetusten ja vakuutuspetosten rinnalla Nuorten Akatemian Homma-raha kuulosti parhaalta vaihtoehdolta. Homma-rahan saamiseen oli muutamia kriteerejä ja tämä tarkoitti, että toimintaan piti saada laatua ja jotain, mikä olisi kovinkin "IN". Kokouksissa mietittiin ahkerasti ja nuorten ajatuksethan lentävät laidasta laitaan, joten suurin osa kokousten tekstistä oli usein painokelvotonta. Mutta onneksi vain lopulliset ehdotukset, suunnitelmat ja päätökset kirjattiin kokousten pöytäkirjoihin. Se ryhmämme INjuttu oli monikulttuurisuus, sillä porukastamme useimmat olivat jo osallistuneet jonkinlaiseen kulttuurivaihtoon ulkomailla ja muutenkin ryhmä oli varsin vastaanottavainen. Saimmekin kovan paperityön jälkeen ryhmällemme sadan euron Homma-rahan ja käärimme sanan mukaisesti hihat. Nuorisotilallamme käy useita maahanmuuttajanuoria ja tarkoituksemme oli tutustua heidän kulttuureihinsa ruoan äärellä. MoKu-Kokkiklubimme perusidea on, että teemme jonkun muun kulttuurin edustajan ohjeistuksella heidän kulttuurinsa ruokaa ja samalla tutustumme toisiimme. Vieraileva tähti ei siis periaatteessa koskenut mihinkään ruokaan tai keittiövälineeseen, ennen kuin ruoka oli valmista. Klubikertojen paras hetki on aina se, kun istutaan notkuvaan ruokapöytään heittämään sitä kuuluisaa hyvää läppää suomeksi, englanniksi tai sitten kansainvälisillä käsimerkeillä. Klubikerta lähtee yleensä käyntiin aina vierailevan tähden valinnalla. Tähtikokin kanssa mietitään, mitä ruokaa tehtäisiin, ja joku klubista käy ruokaostoksilla. Välineitä meillä on jo hyvin, sillä pääsemme käyttämään nuorisotalon keittiötiloja klubiaikoina. Ostokset kannetaan talolle ja sen jälkeen osa klubilaisista keskittyy ruoanlaittoon, joku nettisurffailuun, kolmas "lonnimiseen" ja loput sitten vain katsovat sivusta, kun muut teTerveisin, Moku-kokkiklubi (antti, kimmo, onni, ben, saila, Petri ja janne) kevät "likaisen työn". Mutta onneksi hommia on aina niin paljon, että jokaiselle on jotakin. Lopuksi syödään ja tapellaan siitä, kuka tiskaa. Nuoria kokkeja on ollut Ranskasta, Virosta, Floridasta, Vietnamista, Burmasta, Thaimaasta, Irakista... Lista on varsin pitkä, mutta kauden kohokohdiksi jäivät kyllä makkarakeksit ja USA-day. tietoa moku-kokkiklubista: ? Pojat ovat perustaneet oman kokkiklubin ja saaneet sille Nuorten Akatemialta rahoitusta. Minkä klubin sinä haluaisit perustaa? Suunnittele mainosjuliste omalle toiminnallesi. Mitä asioita mainoksessa tulee ottaa huomioon? Blogi http://skene-x.net/groups/blog/id/284 YouTubessa http://www.youtube.com/watch?v=_ EockM6vYi4&feature=player_embedded 8 C U R LY 4 / 2 011
• KASVuN PAiKKA Syy lastenkodissa asumiseen ei ollut minun vallassani, eikä vikani, päinvastoin se oli pelastukseni. ouduin lastenkotiin vajaa kuukausi ennen kuin täytin 11. Käytän termiä "joutua", koska se oli fiilis, joka minulla silloin oli. Nyt vanhempana ajatus on toinen, mutta kyse onkin sen ajan fiiliksistä. Elämänmuutos oli raju ja epäreilu. Miksi ainoastaan minä jouduin lastenkotiin ja pikkuveljeni saivat jäädä kotiin? Tämä epäreilu tunne oli raju ja syytkin löytyivät helposti. Minulla oli vastassa sossu ja ylipäänsä virkavalta, sekä oma isä, joka ajoi minut tähän tilanteeseen. Näin asian koin. Karu muutos tuolloin, mutta pelastus jälkikäteen ajatellen. Pikkuhiljaa elämäni lastenkodissa muuttui tasaisemmaksi ja turvallisemmaksi. Asioilla tuppaa olemaan myös nurja puolensa. Minuun alkoi juurtua tunne, että minut on leimattu. "Asun lastenkodissa, olen ongelmalapsi, jota yhteiskunta hylkii". En saanut leikkiä erään pojan kanssa, koska asuin lastenkodissa, sanoivat pojan vanhemmat, vaikka enhän minä omaa syytäni siellä asunut. Sain tukea mielipahaani J teksti: jonne siitari kuvat jenny hannuksela lastenkodistani Tirlittanista, mutta silti arpia jäi ja ne tuntuvat edelleen. Viisi vuotta myöhemmin ymmärrykseni oli kasvanut. Pystyin vihdoin käymään normaalisti koulua, minulla oli kavereita ja olin sinut itseni kanssa. Omaksuin lapsena vastuun, joka kuuluisi aikuiselle, ei lapselle. Tästä muodostui kasvuongelma, joka ilmeni siten, että minussa oli sekaisin aikuinen, lapsi ja teini. Olin jossain asioissa hyvin aikuinen, joissain asioissa täysin kakara, mutta kasvuni ei ollut tasapainossa. Jossain tällaisessa puuskassa sitten sanoin lähteväni, kun täytän 18 vuotta. Olin uppiniskaisesti pitänyt väärällä hetkellä kiinni poismuuttopäätöksestäni, joten täyttäessäni 18 vuotta, siirto oli pakollinen. Lastenkoti on kallis paikka. Täysi-ikäisen tahto on täysi-ikäisen tahto. Uusi ongelma astui kuvioihin talouden muodossa. Asun omillani. Opiskelupaikkaa ei ole, eikä töitä. Lastenkodin kasvatilla ei ole kotia minne palata, jos lähtö laitoksesta paljastuu virhearvioksi. tämä lehti on toteutettu yhteistyössä Pelastakaa lapset ry:n kanssa. Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa eläviä lapsia ja pyrkii edistämään lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa ja maailmalla. Pelastakaa Lapset on osa Save the Children ­ järjestöä, joka toimii lasten hyväksi yli 120 maassa. Visionamme on maailma, jossa toteutuu jokaisen lapsen oikeus elämään, suojeluun, kehittymiseen ja osallistumiseen. Tehtävänämme on parantaa sitä tapaa, jolla lapsia kohdellaan sekä saada aikaan välittömiä ja pysyviä muutoksia lasten elämään. Pelastakaa Lasten nuorisotoimintaan voi tulla mukaan mm. nuorisojäseneksi. Nuorten yhdistyksiä on Joensuussa, Oulussa, Iisalmessa ja pääkaupunkiseudulla. Niistä saa uusia ystäviä ja mukavaa ajanvietettä: esimerkiksi jäsenillat kuluvat Singstaria laulamalla tai puistopiknikillä. Sinäkin voit olla osa tätä kaikkea! Lue lisää: www.pelastakaalapset.fi Minuun alkoi juurtua tunne, että minut on leimattu. "Asun lastenkodissa, olen ongelmalapsi, jota yhteiskunta hylkii". CURLY 4/2011 9
• erilaiNeN, siLti saManLainen teksti ja kuva: reetta kurjonen Minut adoptoitiin, kun olin 4,5 kuukauden ikäinen. On ollut aikoja, jolloin en miettinyt sitä, että olen adoptoitu. Se oli asia muiden joukossa. Tärkeää oli kuitenkin tietoisuus siitä, miten olin perheeseeni saapunut. Nyt olen 34-vuotias kolmen lapsen äiti. iologiset vanhemmat olivat toisinaan ajatuksissani: missä he ovat ja mitä tekevät? He eivät koskaan tuntuneet kuitenkaan ns. oikeilta vanhemmilta, vaan adoptiovanhemmat olivat ne omat, oikeat vanhemmat. Olisi ehkä ollut ihan mielenkiintoista tietää jotakin lisää alkuperästään, mutta toisaalta taas sillä ei itse asiassa ollut mitään merkitystä. Sukuni oli tässä ja täällä. Sain olla ihan kuten toisetkin. Ristiriitaisia tunteita heräsi silloin, kun joutui selittelemään ulkonäköään ventovieraille. Asiahan ei heille kuulunut millään lailla. Erilainen ulkonäkö: tummempi iho, tummat silmät ja tukka herättivät huomiota. Se aiheutti myös koulukiusaamista. Vaikka maailma on muuttunut 1980-luvun jälkeen, eivät rasismi ja kiusaaminen ole hävinneet. Kiusatuksi joutuminen on rankkaa. Olin paikkakunnan ainoa "värikäs" ja siitä sai kuulla. Ei minulla ollut vertaistukea tai ketään, jonka kanssa jakaa kokemuksia. En ollut samanlainen. Vaikka sisäisesti oltiinkin samanlaisia, ulkoiset ominaisuudet erottelivat enemmän. Kiusaamisesta selviäminen jäi usein omille har- B teilleni; vanhemmillani tai opettajillani ei ollut työkaluja siihen. Kiusaaminen tuntui aina pahalta siitäkin huolimatta, että ystävät olivat tukena. Yläasteen kemian tunnilla pahin kiusaajistani alkoi nimitellä minua: olin "emäsomali, laku-Reetta, neekeri". En koskaan unohda nimityksiä. Katsoin anoen opettajaan, jolta toivoin tukea ja tilanteen katkaisua. Hän ei tehnyt elettäkään, vaan jatkoi hössötystä vetypullojen kanssa ja komensi meitä olemaan hiljaa. Nimittely vain jatkui ja jatkui. Menin itkemään ikkunalaudan viereen ja muistan, kuinka suuri tuska sisälläni oli. Opettaja ei tehnyt yhtään mitään tilanteelle. Mitä opettaja olisi voinut tehdä? Mitä minun olisi pitänyt tehdä? Entä kiusaajan? Aikuisen velvollisuus olisi ollut katkaista tilanne välittömästi ja se olisi pitänyt purkaa tunnin jälkeen. Mutta jäin tilanteen kanssa täysin yksin. Sitä en soisi kenellekään. Ystävieni avulla selvisin tilanteesta. Kotona en oikein osannut puhua vanhemmilleni. Jälkeenpäin ajatellen minun olisi pitänyt avautua puhumaan enemmän kotona. Kipuilua aiheutti myös tummempi ihonväri, sillä en nuorempana tiennyt, mistä olin sen perinyt. Biologisen isäni intialaisuus ja oma etninen tausta- ni selvisi minulle vasta aikuisena. Jos olisin tiennyt tämän, olisi ollut helpompi puolustautua ja olla reilummin oma itsensä. Koska biologinen äitini on suomalainen, luulivat myös vanhempani, että olen alkuperältäni kokonaan suomalainen. Juureni ovat tärkeä voimavara ja olenkin niistä ylpeä. En haluaisikaan olla kokonaan suomalainen juuriltani, kun en sitä kuitenkaan ole. Me adoptoidut olemme tietyllä tapaa etuoikeutettuja, mitä juurien monimuotoisuuteen ja kulttuurisen perimän rikkauteen tulee. Ei asian hyväksyminen helppoa ole, vaan vaatii paljon ajatustyötä ja mahdollisesti myös ulkopuolista keskustelukumppania. Olipa adoptoitu tai ei, itsensä hyväksyminen sellaisena kuin on, tekee elämästä himpun verran helpompaa. ? Reetta kertoo oman tarinansa erilaisuudesta. Mikä tekee sinusta erilaisen? Yritä samaistua Reetan tarinaan ja kirjoita lyhyt novelli, jossa sinua kiusataan erilaisuutesi vuoksi. Miten käännät erilaisuutesi vahvuudeksesi? ayan (oikealla) ja hänen nuo rempi siskonsa. kuva: suh uur Ayan haaveili lääkärin am matista, mutta perheen taloudellisen ahdingon vuo ksi jo peruskoulunkäynti oli mahdotonta. Ayan ja hänen nuorempi veljensä pääsivät mukaan Pelastaka a Lasten hankkeeseen, jos sa heidän koulumaksuistaa n pidetään huolta. Ayan kertoo katselleensa muita lapsia kyyneleet silmäkulmissaa n heidän kiirehtiessään kou luun. Nyt hän on yksi noi sta kouluun kiirehtivistä lap sista, täynnä iloa ja toiveit a. Koulussa Ayan on saanut koulupuvun, kirjoja ja kyn iä, jotka tukevat hänen kou lunkäyntiään. Hän haluaa opiskella lääkäriksi ja per ustaa oman sairaalan, jos sa hän voi auttaa sairaita ihm isiä. Sen lisäksi hän ei unohda saamaansa opetus ta; hän haluaa auttaa niit ä lapsia, joilla ei ole ollut mahdollisuutta käydä kou lua. Somalialainen Ayan, 12 asu u perheensä kanssa Hargeisassa, Somaliassa. Perheen molemmat vanhemmat ovat työttömiä , joten Ayanin ja hänen kuuden sisaruksen koulum aksuihin ei ollut varaa. Jop a päivittäiset ateriat aiheut tavat toisinaan päänvaivaa . K otoa ko ul u u n 10 C U R LY 4 / 2 011
• uusperhe ja silti onnellinen teksti: roosa vieruaho, 15 vuotta kuva: kevinrohr ja bjearwicke kuvakollaasi: stock.xchng:n kuvista kollaasin tekivät Curly Median nuoret. kuvan henkilöt eivät liity juttuun. Olen lähes koko pienen ikäni elänyt uusperheessä. Pienenä tuntui siltä, kuin kotiisi, omaan piilopaikkaasi, olisivat hyökänneet pienet ja ilkeät termiitit, jotka halusivat tuhota sinut tai varastaa paikkasi, mutta tosiasia selviää vasta, kun olet hieman viisastunut ja vanhentunut. V aikka vanhempasi eivät enää ole yhdessä, se ei merkitse sitä, että he eivät välittäisi sinusta. Sinusta tuntuu kauhealta, maailmanlopulta. Et tahtoisi päästää kummastakaan vanhemmastasi irti, vaikka tiedät, että näet toista vanhempaasi ehkä viikonloppuisin, kerran kuukaudessa tai muutaman kerran vuodessa. Asia tuntuu vain niin vaikealta, että et edes tahdo ajatella sitä! Tahtoisit vain piiloutua ja sulkea vanhempiesi eron pois ajatuksista ja pienestä mielestäsi. Kun se päivä viimein koittaa, että uudet ihmiset saapuvat kotiisi, se herättää monia tunteita. Pelon, järkytyksen, onnellisuuden tai vihan tunteet nousevat pintaan. Et tahdo näyttää oikeita tunteitasi heille, että et varmasti jäisi alakynteen. Tervehdit kohteliaasti ja lähdet pois paikalta. Siinä hetkessä, kun näin tapahtui, aloin itse ajatella toista vanhempaani, joka asui muualla. Minulla tässä kohtaa se oli äiti. Hänen turvallinen sylinsä, lämmin hengitys, avuliaat ja rohkaisevat sanansa. Viimein totuus iskee rintaasi kuin terävä veitsi. Vanhempasi ovat eronneet, etkä tule näkemään toista vanhempaasi joka päivä! Et enää pysty pidättelemään itkuasi. Anna itsesi itkeä. Muutamat päivät kuluvat omassa huoneessa istuessa ja mietiskellen asi- oita. Kuulet muualta kodistasi iloista pölpötystä ja naurun raikahduksia. Lopulta uskaltaudut mennemään tapaamaan näitä uusia ihmisiä. Se hetki on melkein taianomainen. Uudet kasvot hymyilevät sinulle leveästi, ehkä jopa toiset lapset vetävät jo sinua mukaan leikkeihinsä. Et enää tahdo piileskellä, vaan olla hetkessä mukana. Vuodet ovat vierineet ja tunnet nämä uudet ihmiset omaksi perheeksesi. Heitä ei enää voi kutsua uusiksi, sillä he ovat olleet jo monta vuotta perhettäsi. Olet alkanut luottaa heihin ja kerrot uudelle vanhemmallesi jo salaisuuksiasi. Hän alkaa olla sinulle tuttu ja turvallinen. Joskus jopa pysähdyt ajattelemaan, että ehkä tämä kaikki mitä sinulla nyt on, on jopa parempaa kuin entinen. Itselläni näin kävi. Vaikka rakastan äitiäni melkein kaikista eniten maailmassa ja luotan häneen eniten, silti tämä uusi systeemi on parempi. Äidillä on nyt hyvä olla, isällä on hyvä olla ja jopa minulla on hyvä olla. Viimein olen täysin onnellinen. ? Perheen käsite on laaja ja se voi vaihdella paljonkin. Millainen on sinun unelmaperheesi? Piirrä, kirjoita, kerää kuvakollaasi tai valokuvaa oma unelmaperheesi. CURLY 4/2011 11
• Minä ja tätini koira toisessa Match Show:ssaan. Junior Handler on nuorten ihmisten koiranesittämiskilpailu, joka eroaa normaalista koiranäyttelystä siten, että kehässä katsotaankin esittäjää eikä koiraa. Huomio on nuoren esittämistaidoissa ja koirien tuntemuksessa. Säännöissä on määritelty ikäryhmät: 10­14-vuotiaat sekä 14­17-vuotiaat. vauhtia ja vaarallisia tiLanteita kehässä teksti: sonja kaartinen, 14 vuotta kuvat: sonja kaartisen kotialbumi M inun ensimmäinen virallinen Junior Handler -kertani oli tänä vuonna 9.4. Vaasan kansainvälisessä koiranäyttelyssä, mutta olen käynyt noin 9-vuotiaasta alkaen Match Showssa eli epävirallisissa harjoitusnäyttelyissä. Kun olen täyttänyt 17 vuotta, näen itseni vielä jatkamassa handlausta, eli vien muiden koiria kehään, vaikka en pääsekään enää kisaamaan Junior Handlerissä. Kehässä on tietyt asiat, jotka pitäisi osata ja joita tuomari tarkkailee. Ensimmäinen ja tärkein asia on se, että koiralla ja esittäjällä on yhteys. Toinen asia on koiran luonnollinen ja rodulle oikea esittämistapa. Nuorelta vaaditaan kehässä paljon koiratuntemusta, koska tuomarit voivat kysellä kehässä myös tietoja koirastasi, esimerkiksi sen alkuperämaata, käyttötarkoitusta ja roturyhmää. Tuomari tarkkailee myös sitä, kuinka käsittelet ja kohtelet koiraa. Tuomari voi teettää kehässä erilaisia kuvioita, jotka sinun pitää suorittaa, esimerkiksi edestakaisin ja ympärimeno sekä T- ja L-kirjaimet. Tässä olin BIS2, eli päivän paras 2 upealla koiralla Masilla. Harrastukseni tähtihetkistä haluan mainita kaksi. Ensimmäinen on se, että uskalsin mennä kehään, vaikka kokemusta näyttelyistä ja koirista oli Vaasan näyttelyssä niin vähän. Toinen on parhain tähän mennessä oleva tulokseni: Turun Elonäyttelyssä olin BIS 2 eli päivän paras toinen. Parhain kommellus sattui Rauman näyttelyssä, joka oli samalla toinen virallinen näyttelyni. Menin kysymään toimistolta, moneltako kehät alkavat. Minulle kerrottiin vahingossa loppukisan aika ja niinpä en kiirehtinyt, vaikka totuus oli, että oikea kehä oli koko ajan käynnissä. Menin sitten sattumalta katsomaan, mitä kehässä tapahtuu, ja huomasinkin, että kehä oli alkanut ja nuoremmat oli jo palkittu. Onnekseni itse kilpailen vanhemmissa, joten aikaa oli noin pari minuuttia käydä vaihtamassa vaatteet. Lähetin tätini hakemaan koiraani näyttelyalueen toiselta puolelta. Juoksin viivana kehään ja ainut mitä sain koirasta tietää oli nimi. Yhteistyö pelasi kuitenkin hyvin ja tulimme neljänneksi 20 ihmisen joukosta. Tämä oli samalla ensimmäinen sijoitukseni. Junior Handlerissä saa siis ottaa minkä koiran tahansa kehään. Se voi olla sinulle ennestään tuttu tai voit käydä aina pyytämässä vieraankin koiran kehään. Joskus tuomarit vaihdattavat koiria kehässä. Kerrankin minulla oli kehässä pieni koira, ja tuomari vaihdatti sen itseäni korkeampaan koiraan. Suomessa pidetään vuosittain n. 20 SM-osakilpailua joista voittajat kutsutaan joulukuussa pidettävään Helsingin SM-finaaliin. Finaalin voittaja on silloin Suomen paras Junior Handler, ja parhaimmisto saa edustaa Suomea kansainvälisissä kisoissa. Olen saanut paljon irti Junior Handlerin har- rastamisesta ja olen iloinen, että aloitin sen. Olen oppinut enemmän ja opinkin varmaan vielä lisää koirista sekä olen saanut todella paljon hyviä kavereita! Vaikka kilpailenkin kavereita vastaan, on meno kehän laidalla aina mukavaa ja iloista. Tämä on ensimmäinen oma koirani, Bamse 3kk. jos iNNostuit, tässä muutamia liNkkejä: · · http://www.kennelliitto.fi/fi/nuoriso/ nuoriso.htm http://www.juniorhandlerit.webs.com/ juniorhandler.htm CURLY 4/2011 13
• Välj din egen väg Skola, föräldrar och kompisar. Det är fullt fart när man är i tonåren. Att dessutom tänka på framtiden kan kännas både avlägset och skrämmande. Som ung får man väldigt ofta frågan: Vad ska du bli när du blir stor? saNastoa Avlägset= etäinen Valmöjligheterna= valinnanvara Oavsett= huolimatta Påverka= vaikuttaa Kräva= vaatia, edellyttää Mod= rohkeus Rak= selkeä, suora Krokig= sekava, mutkikas Härnäst = seuraavaksi Omgivning= ympäristö Styra= ohjailla Vrida= kääntää Agera= toimia, menetellä Ångra= katua teksti: anna Widmark, 27 vuotta, Pelastakaa Lapset ry ? Paljon uusia sanoja? Piirrä kolmen ruudun sarjakuva, jossa käytät uusia sanoja. Mallia sarjakuvaan voit kurkistaa sivulta 6. rågan är vanlig men svaret är inte självklart för alla när valmöjligheterna, då det gäller utbildning och jobb, idag är fler än någonsin. Men att oroa sig över morgondagen är ingen idé. Är det något jag har lärt mig på mina 27 år så är det att framtiden kommer oavsett man vill det eller inte. Det kommer att ske saker du inte förstår eller kan påverka och det enda vi egentligen vet om framtiden och livet är att ingen kommer levande därifrån. Ingen är odödlig. Se därför livet som det äventyr det är. Framtiden är din ­ ingen annans. Att lyssna på sig själv och våga gå sin egen väg kräver mod. Oavsett om din väg kommer vara rak eller krokig, om du kommer jobba på land, i luft eller på vatten så är mitt råd till dig att: oavsett vad du gör ­ gör det på ditt sätt! Du kan nämligen bara F vara dig själv, alla andra är redan upptagna. Mitt svar på när-jag-blir-stor-frågan har alltid varit att jag vill jobba med människor, snarare än varor eller tjänster, men att jag inte vet exakt hur. Min väg har varit krokig. Jag har bott och jobbat på olika ställen samt läst på universitet. Tidigare i år flyttade jag från Sverige till Finland för en praktik på Rädda Barnen som internationell ungdomskoordinator. Att arbeta för barn och deras rättigheter är nämligen något jag har insett att jag brinner för. Vad som händer härnäst vet jag inte, men jag vet att jag äntligen har hittat rätt. Låt inte din omgivning styra dig och dina beslut. Med detta menar jag dock inte att du totalt ska strunta i vad andra tycker och tänker, eller kasta dig in i något utan att tänka efter­ snarare tvärtom. Du ska trots allt leva med dig själv och dina beslut resten av livet och tiden går som bekant inte att vrida tillbaka. Ett bra sätt att ta sig genom livet är att hitta någon du känner förtroende för som du kan använda som bollplank. Själv har jag alltid vänt mig till min pappa för att tillsammans med honom väga fördelar mot nackdelar. I slutändan är det dock alltid jag som fattat de slutgiltiga besluten. Visst finns det stunder då jag önskat att jag hade agerat annorlunda. Men världen går inte under bara för att man tar ett felaktigt beslut, tro mig. Ångra det du gjort, inte det du aldrig gjorde. Hur ska man annars kunna lära sig något, eller utvecklas som person, om man aldrig gör fel? Takais in kouluu n Haitiss a Haitissa vuoden 2010 tammikuussa tapahtunut maanjäristys käynnisti Pelastakaa Lasten avustusoperaation välittömästi. Maanjäristyksessä kuoli 220 000 ihmistä ja noin miljoona ihmistä jäi kodittomaksi. Sadattuhannet lapset eivät menettäneet pelkästään kotiaan, vaan myös mahdollisuuden käydä koulua. Pelastakaa Lapset avasi ensimmäiset tilapäiskoulut vain kaksi kuukautta maanjäristyksen jälkeen. Tavoitteena on turvata 160 000 lapsen mahdollisuus koulunkäyntiin. Neljävuotias Leka kertoo kokemastaan. "Moni itki kun näki ihmisten kuolevan, minäkin itkin. Nyt olen turvassa. En enää halua nähdä taloja, jotka sortuvat. On kiva kun pääsin kouluun ja opin aakkoset." Kun Lekalta kysyttiin miten voisimme auttaa lapsia, hän vastasi: "Taloja pitää rakentaa. On surullista nähdä ihmisiä, joilla ei ole kotia. Pysymme kuivina, vaikka sataisi, koska meillä on nyt suojaa. " Kuva: rebecca Janes Kolmevuotias Joseph saatiin pelastettua sortuneen talon raunioi sta. Poika menetti molemmat vanhempansa. Joseph käy Pelastakaa Lasten perusta maa tilapäiskoulua, jossa hän voi opiskella ja leikkiä turvallisesti toisten lasten kanssa. Koulu on samalla ympärivuorokautinen päiväkoti, jossa hän saa myös syödä ja nukkua. Kuva: louise Dyring Nielson 14 C U R LY 4 / 2 011
• ikeudet apsen o l ­ aikuisen velvollisuudet teksti: Pelastakaa lapset ry kuvat: susa junnola ja Curly media ? Jokaisen lapsen pitäisi tuntea lapsen oikeudet voidakseen pitää huolta siitä, että niitä noudatetaan. Tutustu lapsen oikeuksiin osoitteessa: www.pelastakaalapset.fi /lapsenoikeudet. Valitse itsellesi tärkein lapsen oikeus ja kirjoita kantaaottava perustelu sille, miksi juuri se oikeus on mielestäsi tärkein. Väitelkää ja keskustelkaa mielipiteistänne pareittain tai pienissä ryhmissä. Pelastakaa Lapset on jo vuosikymmenien ajan tehnyt työtä, joka perustuu kansainvälisesti kaikkein laajimmin hyväksyttyyn sopimukseen, lapsen oikeuksien sopimukseen. Sen on hyväksynyt 193 valtiota. Ainostaan 2 valtiota on jättäytynyt sopimuksen ulkopuolelle. Tiedätkö sinä, mitkä valtiot ovat kyseessä? 16 C U R LY 4 / 2 011
• uomessa sopimus tuli voimaan 1991. Samalla se tarkoitti sitä, että Suomi sitoutui muuttamaan lakinsa ja toimintansa vastaamaan sopimusta. Lisäksi sopimusta voidaan pitää eettisenä ohjeistuksena kaikille, sekä lapsille että aikuisille. Lapsellakin on omat oikeutensa, ja on aikuisen velvollisuus pitää niistä huolta. Mitä sopimus käytännössä tarkoittaa? Siihen vinkkejä antaa Pelastakaa Lapsissa työskentelevä lakimies Maria Haarajoki. 1§ Jokainen alle 18-vuotias on lapsi, ellei lapseen soveltuvien lakien mukaan täysi-ikäisyyttä saavuteta aikaisemmin. Lasten oikeuksien yleissopimuksessa lapsella tarkoitetaan kaikkia alle 18-vuotiaita. Jokaisella lapsella on oikeus kasvuun ja kehitykseen sekä hyvään elämään. Lapsia tulee suojella ja heidän vahvuuksiaan tukea. 7§ lapsi on rekisteröitävä heti syntymän jälkeen. Syntyneellä lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen. lapsella on oikeus tuntea vanhempansa ja olla ensisijaisesti heidän hoidettavanaan. Jokaisella on oikeus saada oma etu- ja sukunimi sekä tulla jonkin valtion kansalaiseksi. Sopimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden kasvaa ja kehittyä perheessä sekä saada osakseen rakkautta ja ymmärtämystä. Vanhemmat ja perhe ovat tärkeimmässä roolissa turvatessaan ja huolehtiessaan lapsistaan, ja heidän rooliaan tulee tukea ja edesauttaa. 12§ lapsella on oikeus vapaasti ilmaista mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa. lapsen mielipide on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Lasta tulee kuulla ja hänellä on oikeus vapaasti kertoa oma kantansa häntä itseään koskevissa asioissa. Lapsella on myös oikeus osallistua häntä itseään koskevaan päätöksentekoon ikänsä ja kehityksensä mukaisesti. Esimerkiksi kiusaamistilanteissa molemmilla osapuolilla on oikeus sanoa mielipiteensä ja tulla tasapuolisesti kuulluksi. 16§ lapsella on oikeus yksityisyyteen, kotirauhaan ja kirjesalaisuuteen. Hänen kunniaansa tai mainettaan ei saa halventaa. Sinulla on oikeus asua kotonasi kenenkään häiritsemättä. Sinulla on myös oikeus yksityiselämään eikä kukaan saa avata ja lukea yksityisiä kirjeitä tai tekstiviestejä ilman lupaasi. Lasta ei saa myöskään pilkata, nimitellä tai halventaa. Vitsinä ilmaan heitetyt lausahdukset eivät välttämättä olekaan niin viattomia, kuin olet itse ajatellut. S CURLY 4/2011 17
• 19§ lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään ja turvalliseen elämään sekä saada osakseen arvostusta ja huolenpitoa. Lasta ei saa uhkailla väkivallalla eikä kukaan saa käyttäytyä häntä kohtaan väkivaltaisesti. Tiesithän myös, että Suomessa lapsen ruumiillinen kurittaminen on kielletty rikoslaissa? 22§ Pakolaislapsella on oikeus saada tarvitsemansa erityinen huolenpito. Lapsia kuuluu suojella paitsi pakolaisina, myös aina ensisijaisesti lapsina. Jokaisella pakolaislapsella on oikeus saada erityistä suojelua sekä humanitaarista apua hyvien elinolosuhteidensa turvaamiseksi. Lapsen perustarpeet tulee turvata ja hänelle tulee antaa apua kadonneiden perheenjäsenten löytämisessä. Pakolaislapsen tulee saada katto päänsä päälle, ruokaa, terveydenhoito sekä sosiaaliturva, jonka puitteissa hänelle taataan perustoimeentulo myös silloin, kun lapsi on tullut yksin maahan. 28§ lapsella on oikeus saada maksuttomasti perusopetusta. Valtion on edistettävä toisen asteen koulutusta ja opintoohjausta sekä ehkäistävä koulunkäynnin keskeyttämistä. Jokaisella lapsella tulisi olla samanlaiset mahdollisuudet oppia, käydä koulua sekä saada ohjausta ja tukea koulunkäynnissä. Sopimusvaltioiden tulisi tarjota jokaiselle lapselle yhtäläiset lähtökohdat jatkaa eteenpäin häntä itseään kiinnostaviin jatko-opintoihin. Suomessa oppivelvollisuus alkaa yleensä sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta ja päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Oppivelvollisuus jatkuu aina lukuvuoden loppuun asti sinä lukuvuonna, jona nuori täyttää 17 vuotta. Oppivelvollisuus ei siis pääty 17-vuotispäivänä. Po ik a, jo ka ty kkää käydä ko ulu a Venäjällä on tavalli sta, että vammais ia lapsia piilotella muiden katseilta. an Osa lapsista on kotiopetuksessa toiset opiskelevat , erityiskouluissa, joista monet ovat sisäoppilaitoksia. Tilanne on Viipurin alueella hiljalleen paranemassa. Kaksitoistavuotias Viktor Usatjov kä y Kamennogorskin peruskoulun 6. lu okkaa. Energisellä ja pelottomalla pojalla on ollut syntymästään sa akka cp-vamma. Tä vuosi on hänen en mä simmäisensä tava llisessa koulussa aiemmin hän on ol ; lut ainoastaan ko tiopetuksessa. En lukuun ottamatt glantia a Viktor opiskelee lukuaineita yhdess ei-vammaisten op ä pilaiden kanssa. ­ Toivoisin saavani mukana myös liiku olla ntatunneilla, mutt a voimistelu on mi liian vaikeaa, Viktor nulle kertoo. Hän viiht yy koulussa ja tu hyvin toimeen luok lee katoveriensa kans sa. ­ Äidin mielest neljä tuntia koul ä ua päivässä riittää , mutta haluaisin enemmän aikaa ko viettää ulussa. Viktorilla on koulunkäyntia joka auttaa hänt vustaja, ä kulkemaan muun muassa portaissa Poika toivoo, että . kaikki vammaiset lapset saisivat koulunkäyntiavust ajan, mutta tietä ä kuitenkin kuuluv itse onnekkaiden ansa joukkoon. Koulussa Viktoria harmittaa vain se, että hänen koulupäivänsä ovat liian lyhyitä. Kuva: Anders Mård 18 C U R LY 4 / 2 011
• 35§ Valtioiden on estettävä lapsikauppa. Sopimusvaltioiden tulee ryhtyä kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin, jotta lapset eivät joutuisi ryöstetyksi tai lapsikaupan kohteiksi. Ensisijaisesti lapsikauppaa pyritään estämään säätämällä lakeja. "Vanhempasi eivät saa myydä sinua eniten tarjoavalle." 37§ lasta ei saa kiduttaa. lasta ei saa rankaista julmalla tai halventavalla tavalla. lapsen vangitsemisen tulee olla viimesijainen keino ja silloinkin on huomioitava hänen ikänsä mukaiset tarpeet. Lapselta ei saa riistää hänen vapauttaan laittomasti tai mielivaltaisesti. Jos lapsen epäillään syyllistyneen rikoslain rikkomiseen, häntä tulee kohdella arvokkaasti ja inhimillisesti sekä ottaa huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa. Häntä tulee kohdella olosuhteisiin sekä rikkomuksen laatuun nähden sopivalla tavalla. Esimerkiksi roskiskatoksen polton aiheuttamista vahingoista ja niiden korvaamisesta voidaan sopia käyttämällä sovittelumenetelmää, jos molemmat osapuolet siihen suostuvat. 38§ Alle 18-vuotiasta lasta ei saa värvätä armeijaan, eikä hän saa osallistua sodankäyntiin. Aseellisissa selkkauksissa on suojeltava lapsia. Lapsisotilaiden käyttäminen on rikkomus lapsen oikeuksia vastaan. Lasta ei saa värvätä armeijaan eikä häntä saa käyttää sotilaana sodassa. Lasten suojeleminen kaikenlaiselta väkivallalta ja sen näkemiseltä tulisi olla ensisijainen tavoite. Yllä on vain muutamia poimintoja siitä, mitä kaikkea sopimus sisältää. Jos et ole jo lapsen oikeuksien sopimukseen tutustunut, on korkea aika tehdä se. Artikkelin alkupuolella ilmaan heitettiin kysymys valtioista, jotka eivät ole hyväksyneet lapsen oikeuksien sopimusta. Niitä on vain kaksi, USA ja Somalia. oikeus lä ä ystävälläni on - Tiedän kyllä, ett häntä?! Miksi ette hoida ette maksaneet. ä ennen kuin ol lupa hoitaa hänt - Meillä ei ole aiseksi. haa. et hoidetaan ilm - Ei meillä ole ra viisivuotiaat laps ainoastaan alle i, mutta - Olen pahoillan ttakaa nyt. tiedätte sen. Au e maksaneet. - Se on väärin ja kaisin, kun olett itään. Tulkaa ta voi tehdä m - Ikävä kyllä en erään tytön laps ia Laps et a u tt a vat äkärinhoitoon. , Keniassa Msambwenissa hriksi. Kolme ustelu käytiin Kesk väksikäytön u ksuaalisen hy , jossa hoidon jouduttua se ksi sairaalaan ihin. net hoidettava iraalan sääntö ystävää vei hä vetoamalla sa stustettiin von, jonka he aloittamista va n keskellä neu muistivat hädä jos virkamies Tytön ystävät ien kerhossa: Lapset lapsen oikeuks iehensä luo. olivat saaneet ene hänen esim ivuttelun amasta, m joka pienen ta kieltäytyy autt lan johtajaa, Poliisi aan sairaa ksi hoitoon. menivät tapaam n tytön ilmaise nostettiin i ottamaa väksikäytöstä jälkeen suostu utkinnan ja hy ta rikost teki tapaukses syyte. in jättävät koulunkäynn mietittiin, miksi tytöt nteko ja seksuaalinen oikeuksien kerhossa työ n syitä ovat köyhyys, Msambwenen Lapse esivat, että suurimpia kesken. Kerholaiset tot roline Chebet Ca hyväksikäyttö. Kuva: jen kerhot ja muut koulu lapsen oikeuksien tärkeä osa lähes jokaisiltapäiväkerhot ovat lastensuojelu- ja koun ta Pelastakaa laste rhoissa lapset saavat ke lunkäyntihanketta. ja oppivat esittämään n tetietää oikeuksistaa heitä myös kannus omia mielipiteitään. osallistumaan. lapsimaan ja n taan vaikutta tiivisesti tietoa lapse kerholaiset vievät ak sille ja aikuisille. lap oikeuksista toisille CURLY 4/2011 19
• teksti ja kuvat: lauri jäntti, yhteistyössä koko ryhmän kanssa. Nuorten treffeiltä Nuorten treffit on tarkoitettu adoptionuorille. Nuorten treffeillä on tärkeää, että käsitellään erilaisia tunneasioita, kuten esimerkiksi ystävyyttä ja millaista on olla adoptiolapsi. Nuorten treffit on ulkomailta Suomeen adoptoiduille nuorille ja heidän ystävilleen suunnattu Pelastakaa Lasten toimintaryhmä. Ryhmän tavoitteena on tukea nuorten keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Nuoret tapaavat kerran kuukaudessa Pelastakaa Lasten Tiukulatalossa, Helsingissä. Kuka minä olen? Minä olen minä. Minä en voi olla kuka vaan. Kukaan ei ole samanlainen, kaikki ihmiset on erilaisia. miksi NuorteN treFFit ovat tärkeitä? mikä oN tärkeää elämässä? Meillä kaikilla on erilaiset lahjakkuudet. Ihminen voi moittia itseään, ettei hän ole hyvä esimerkiksi liikunnassa. Jos ei ole hyvä liikunnassa, niin hän voi olla hyvä jossakin muussa. Aina voimme kokeilla uusia asioita, joita emme ole koskaan tehneet. Väkivaltaa perheessäsi? Onko teillä... lyöty tai käyty kiinni? tönitty? uhkailtu? satutettu sanoilla? toiveet? Oletko itse käyttänyt väkivaltaa perheenjäseniäsi tai ystäviäsi kohtaan? Käy tutustumassa Nettiturvakotiin www.turvakoti.net 20 C U R LY 4 / 2 011 Tasa-arvoisuus on tärkeää. Miksi tuomita ihminen ensisilmäyksellä? Miksi antaa ulkonäön vaikuttaa? Ihminen on tärkeä olento, sitä ei saa tuhota. Sitä pitää kohdella kuin kukkaa kämmenellä. Edistäkää rauhaa maan päällä. Mikä on sinulle tärkeää? mistä oleN lähtöisiN?
• Kun lippua Pariisin tai minkään muunkaan kaupungin muotiviikolle ei näkynyt, täytyi ensi kevään ja kesän huippumuotia etsiä internetin "salaisesta" maailmasta. Vaikka muotilehdet ovat ensirakkauteni, ja netin näytökset paljon vieraampia, täytyi niitä käyttää hyväksi, kun itse yritti löytää ne helmet, joita fashionistat pitävät lumen sulaessa talven jäljiltä. youtube kristallipallona ensi kevään trendeihin teksti: lilja rintamäki kuva: sofia tvaltvadze irkkaat värit, joihin viime keväänä rakastuin, ovat kadonneet. Tilalle ovat tulleet pastellit, etenkin roosa ja beige, mikä on surullista meidän kalpeiden suomalaisten kannalta. Kirkkaat värit sopivat kalpealle iholle vaaleita paremmin. Onneksi punaisen ja korallin sävyt ovat jääneet mallistoihin. Kevät ja kesä ovat leikittelyn aikaa ja ensi vuonna leikitellään värien sijaan leikkauksilla ja kankaiden tekstuureilla. Pitsit, sifongit ja raskaammatkin kankaat ovat esillä. Muuten naisellisuutta korostavat mallistot tuovat maskuliinisuutta esiin leveillä jakuilla. Mekkojen osuus on runsas ja malleja löytyy eri vuosikymmeniltä merkistä riippuen. Yhtenäistä on vuosikymmenten takainen tyyli, joka ulottuu niin yksinkertaisiin näytösten nutturoihin ja meikkeihin kuin musiikkiinkin asti. Monet merkit ovat liikkeellä varovaisilla ja verrattain käytännöllisillä mallistoilla. Etenkin Diorin Pariisin mallisto on täynnä ihania mekkoja, joista olisin halunnut ainakin puolet omaan vaa- K en tiedä, onko leikittelyn aika ohi tai onko se jäähyllä, mutta kesän aurinkoisuus puuttui monesta mallistosta. ovatko suunnittelijat varautuneet maailmanloppuun (Mayat ennustivat vuotta 2012), lamaan tai ilmastonmuutokseen? tekaappiini. Louis Vuittonin karusellinäytöksen tunnelma 60-luvun mekkoineen oli satumainen ja sama tunnelma jatkui Chanelin merenalaisessa näytöksessä, joskin vaisumpana. Totta puhuen Chanelin Pariisin muotiviikon näytös on ensimmäinen pettymykseni Lagerfeldin teoksista. Se oli hieman yllätyksetön, eikä onnistunut säväyttämään. En tiedä, onko leikittelyn aika ohi tai onko se jäähyllä, mutta kesän aurinkoisuus puuttui monesta mallistosta. Ovatko suunnittelijat varautuneet maailmanloppuun (Mayat ennustivat vuotta 2012), lamaan tai ilmastonmuutokseen? Kyllä väriäkin löytyy esimerkiksi Marnilta ja Etrolta, mutta silti sävy on hillitympi ja rauhallisempi kuin viime vuosina. Kirkkaat värit ovat luonnonläheisiä: keltaista, oranssia, ruskeaa ja vihreää. Mustassa viihtyville ihana uutinen on se, että ensi vuonna myös mustassa liikkuminen keskellä kuuminta kesää on sallittu ja luultavasti in. Vain valkoinen on saanut enemmän näkyvyyttä. Naisellisuus ja menneet vuosikymmenet kuitenkin paistavat monista näytöksistä, joten farkut saa heittää talven jälkeen kaapin nurkkaan ja kaivaa sukkahousut esiin. Matalissa kengissä viihtyville ilouutinen: Chanelin ja Valentinon näytöksessä nähtiin myös tasapohjaisia kenkiä. Eivätkä korot millään merkillä kohonneet tähtiin, vaan pysyivät siinä 10 cm tuntumassa, mikä muotinäytöksissä on todella käytännöllisen kokoinen korko. Kannattaa kuitenkin muistaa, että catwalkien trendeillä kestää hetki raahautua tänne pohjolaan. Voi hyvinkin olla että näitä trendejä: naisellisuus, yksinkertaisuus, yksityiskohdat ja pastellit, näkyy kaupoissa vasta parin vuoden kulutta. Toisaalta nykyään trendit tulevat ja menevät nopeammin, mutta vasta keväällä näkee, kuinka orjallisesti huippusuunnittelijoiden ideoita tullaan seuraamaan. Kevät ja kesä ovat leikittelyn aikaa ja ensi vuonna leikitellään värien sijaan leikkauksilla ja kankaiden tekstuureilla. Pitsit, sifongit ja raskaammatkin kankaat ovat esillä. CURLY 4/2011 21
• Mediakasvatusta tiimeissä - lukion kohokohta! Kaustisen musiikkilukio on noin 150 opiskelijan erikoislukio. Kaikki lukiolaiset soittavat yhtä tai useampaa instrumenttia ja ovat taiteellisia myös monella muulla tavalla. Lukio tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia tehdä ryhmätyötä. Lukiossa onkin eräänlainen tiimityöskentelykulttuuri. teksti: anne kantola, kaustisen musiikkilukion abiturientti kuvat: kaustisen musiikkilukio eväällä 2010 lukiolla vieraili tuottaja Tuomas Partanen, joensuulaisesta Oi fm -paikallisradiosta. Hän opetti kymmenen hengen ryhmälle perustaidot ja -tiedot radio-ohjelman koostamisesta, ja siitä se oma radiolähetys sitten lähti. Nykyään Rakkaustinen tekee radio-ohjelmia kahden viikon välein omassa studiossamme lähetettäviksi Oi fm:n nettiradionkautta valtakunnallisesti ja radiokanavalla Joensuussa. Vuodessa on tultu pitkälle lähtötilanteesta, joka oli lainanauhuri ja käsimikki. Suuri apu on ollut siitä, että koulumme media-assistentti Janne Leino on ollut auttamassa joka käänteessä. Janne on itsekin työskennellyt Oi fm -kanavalla. Hänen opastuksellaan olemme kehittäneet ja tuottaneet ohjelmaa. Kaustisen musiikkilukiossa toimii myös toinen mediakasvatukseen panostava tiimi. Tiedotustiimi on toiminut lukiossa jo yli 10 vuoden ajan. Erilaisia tiedotustöitä riittää joka viikolle kaikille tiimin K jäsenille. Tiimin tärkeimpiä tehtäviä on koulun tapahtumista tiedottaminen: julisteiden tekemistä ja jakelua, tiedotteiden laatimista ja yhteistyötä radiotiimin kanssa. Tapahtumat pitää myös tallentaa, ja yleensä tiedotustiimiläisiä näkeekin joka konsertissa kamerat kädessä. Tiimitoiminta on ollut yksi opettavaisimmista kokemuksista lukion aikana. Tiimeille on järjestetty omia koulutuksia, kuten tänä vuonna pidettävä valokuvauskurssi. Olemme tehneet yhteistyötä maakuntalehti Keskipohjanmaan ja paikallislehti Perhonjokilaakson kanssa. Olemme päässeet tutustumaan lehdentekoprosessiin, toimittajan työhön ja myös itse tuottamaan sisältöä sanomalehteen. Tänä lukuvuonna tiimit yhdistettiin 18 opiskelijan ryhmäksi, jossa jäsenet voivat luontevasti tehdä sekä radiota että tiedotusta. Viikottaisissa kokouksissa käymme tiimiohjaajamme Hilkka Rauhalan johdolla läpi tulevat tapahtumat ja teemme työnjakoa, sillä lukiolla tapahtuu koko ajan jotakin! Samaan aikaan radion tekijät suunnittelevat seuraavan ohjelman sisältöä. Ohjelma pyritään saamaan kerralla purkkiin, mutta välillä kaikkien aikataulut eivät käy yksiin. Nauhoituksen jälkeen ohjelma pitää vielä editoida ja lähettää eteenpäin Joensuuhun. Uskon, että radiotiimimme tulee kehittymään tulevaisuudessa paljonkin. Takana on vasta ensimmäinen vuosi, ja muutoksia on varmasti edessä. Tiedotustiimiläisille taas aukenee uusia mahdollisuuksia, kun alamme tehdä lukion omaa verkkolehteä. Itselläni on käynnissä viimeinen lukiovuosi, mutta olen varma että uusia kokemuksia riittää tämänkin vuoden varrelle. · · www.musiikkilukio.net www.oifm.fi ? Kaustisen musiikkilukiossa tehdään radiota, verkkolehteä ja tiedotteita. Miten teillä tiedotetaan? Miten tavoitetaan kaikki, joita asia koskee? Pohtikaa pienryhmissä, miten teidän asioistanne voisi parhaiten tiedottaa. Kirjatkaa parhaat ideat ylös ja keskustelkaa niistä koko porukalla! 22 C U R LY 4 / 2 011
• musiikki kekkoNeN tulee, oLetko VaLMis? Ei, Urho ei ole kömpinyt sänkysi laidalle istuskelemaan haudan takaa. Sen sijaan kolme turkulaista nuorta miestä ovat tulleet valloittamaan korvasi, josta tie käykin sitten suoraan sydämeen. Näistä veijareista ei voi olla pitämättä! teksti: janette hautaluoma kuva: yasmin manelius K ekkonen-bändi koostuu Janne Jalavasta (laulu & basso), Timo Pöytsiästä (kitara) sekä Aleksi rintalasta (rummut). Monet luokittelevat heidät pop-punk ­genreen, mutta herrat yrittävät hakea vaikutteita musiikkiinsa myös muista musiikkityyleistä. Yhdellä sanalla sanoen heidän musiikkinsa on varsin menevää! Saimme saalistettua Kekkosen kylmästä syyssäästä hetkeksi paikoilleen ja tivattua heiltä muutamia kysymyksiä. Kekkosen 30.syyskuuta julkaistu EP nyt kuunneltavissa! www.facebook.com/kekkonenband lyhyesti, mistä kaikki alkoi ja milloiN? - Oltiin jamiteltu muutama vuosi yhdessä hieman erilaisella kokoonpanolla ja kerran treeneissä tuli idea punk-bändistä. Sitten alettiin vain tekemään biisejä ja tässä sitä nyt ollaan! KOULUYHTEISTYÖ miteN biisiNNe syNtyvät? © Markus Varesvuo - Kai ne jostain omista elämänkokemuksista syntyy. Kaikki tekee biisejä ja keksii ideoita. Kaikki biisit ja ideat täytyy tietenkin sitten käydä pala kerrallaan lävitse koko bändin kanssa. mahdollisia tulevia keikkojaNNe ja millaisia suuNNitelmia teillä oN tulevaisuudelle? - Tulevia keikkoja aletaan nyt kiireellä etsiä, kun saatiin vihdoin rankan uurastuksen jälkeen meidän debyytti-EP ulos. Musiikkivideokin julkaistaan pian. Loppuvuosi näyttää vielä tällä hetkellä hiljaiselta, mutta alkuvuodesta yritämme keikkailla mahdollisimman paljon. Turun Klubin illassa meidät tullaan ainakin näkemään. Ensi vuoden tavoitteenamme on keikkailla koko vuosi ja julkaista lisää musiikkia. millaista musiikkia itse kuuNtelette? - Kaikilla on suunnilleen samanlainen musiikkimaku. Punkin ja rockin lisäksi Aleksi ja Janne kuuntelevat raskaampaa musiikkia, kun taas Timo tykkää hieman kevyemmästä. eNtäPä PieNeNä, kuka oli silloiN lemPiartistiNNe? - Toivottavasti kukaan ei lue tätä vastausta! Jannen lempiartistit olivat Dido ja Anssi Kela. Timo sen sijaan kuunteli Leevi and The Leavingsia ja Aleksi kuunteli Eminemiä ja Fintelligensiä. ONKO TEIDÄN KOULUNNE JO ILMOITTAUTUNUT PÄIVÄTYÖKERÄYKSEEN? TERVETULOA MUKAAN! Lisätietoa ja ilmoittautumiset: wwf.fi/paivatyokerays ja loPPuuN vielä viNkkejä, miteN jaksaa tulevaN jäätäväN talveN ylitse? - Pukemalla kivat villasukat jalkaan ja olemalla läheisten kanssa. Kuuma kaakao auttaa myös ja tottakai meidän uusi EP, Mikä-Mikä-Maa! CURLY 4/2011 23
• himomatkustajan top viisi teksti ja kuvat: mari hirvi, 15 vuotta Matkustaminen on mieluisaa suomalaisille. Ajatellaan, että on aika vaihtaa maisemaa ja nauttia elämästä. Tehdään suunnitelma reissua varten, ja ei kun menoksi! Olen pienestä pitäen matkustanut. Isäni ja äitini veivät minut ja veljeni seikkailumatkoille joka kesä. Aina koulun loppuessa huusimme kuorossa: "Minne nyt mennään?", ja isällä oli aina ilahduttava vastaus. M atkustimme ympäri Eurooppaa autolla. Kävimme mm. Ranskassa, Saksassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Ruotsissa ja Kreikassa! Haluan nyt jakaa matkamuistoni teidän kanssanne ja esittelen viisi lempimaatani. uonna 2005 isäni kertoi, että tällä kertaa emme matkustakaan Eurooppaan. Hän paljasti selkänsä takaa kirjan nimeltä Egypti. Marraskuun lopussa astuimme lentokoneeseen ensimmäistä kertaa elämässämme. Hyvästelimme kylmän ja lumisen Suomen ja saavuimme 6 tunnin kuluttua tulikuumaan Egyptiin. Ajoimme taksilla hotellille ja saavuimme paratiisiin. Kaikkialla oli kasveja, oli kuuma ja muutenkin hotellin suuruus sai meidät kuolaamaan. Aamiainen hotellissa oli uskomaton. Lettuja suklaakastikkeella, tuoremehua, erilaisia leivoksia, hedelmiä, kakkuja, leipiä, muroja ja muita herkkuja. Matkan aikana ihailimme pyramideja, faaraoiden hautoja, ratsastimme kameleilla, sukelsimme meressä ja ihailimme koralleja. Muistan tarkalleen, että rakastuin tähän maahan ja en olisi halunnut ikinä poistua paratiisista. V r anskassa olen käynyt pienestä pitäen, ensimmäistä kertaa vuonna 1999. Tuorein muistoni Ranskasta sijoittuu vuoteen 2009. Isäni oli luvannut minulle pari vuotta aikaisemmin, että vierailemme Ranskassa, kun täytän 13 vuotta. Hän ilmoitti 2009 kesällä, että minä, äitini ja isäni matkustamme kolmestaan Ranskaan ilman isoveljiäni. Matkustimme lentokoneella, vaikka aiempina vuosina olimme ajaneet autolla kohti Pariisia. Matkan aikana nautimme helteestä, vierailimme Disneylandissa, kävimme katsomassa Eiffel-tornia, kirkkoja, söimme patonkeja, shoppailimme Pariisin keskustassa ja ihailimme Mona Lisa -taulua. Jos minun pitäisi valita lempimaani kaikkien maiden joukosta, valitsisin Ranskan. Se on rakkauden, parhaimman ruuan, musiikin ja huvipuistojen maa. ? Mari Hirvi kirjoittaa omista suosikkimatkakohteistaan. Minne sinä matkustat mielelläsi? Kirjoita mainosteksti joko suosikkimatkakohteestasi tai kaupungista, johon toivoisit ihmisten matkustavan enemmän. Mitä mainostekstissä tulee ottaa huomioon? Miten se eroaa esimeriksi Kotikaupunkini (sivulla 7) esittelytekstistä? 24 C U R LY 4 / 2 011
• 010 isäni ja äitini keksivät uuden idean: matkustaisimme Ateenaan. Minä tietenkin innostuin totaalisesti. Lensimme kohti kulttuurien kaupunkia ja matkustimme metrolla hotellille. Yhdellä metroasemalla eräs mies ohjasi meidät hissiin. Ahtauduimme hissiin, jossa oli neljä nuorta miestä. Ylös saavuttuamme miehet juoksivat ulos hissistä ja painoivat meidät takaisin alakerrokseen. Silloin isäni huomasi, että hänen lompakkonsa puuttui. Etsimme ympäri Ateenaa poliisilaitosta. Rikosilmoituksen tehtyämme yritimme saada lomatunnelman aikaan ja menimme ihastelemaan Ateenan nähtävyyksiä. Loman aikana vierailimme Akropoliksella, Plakassa, arkeologisessa museossa, Benakin museossa ja Lykavittos-kukkulalla. Vaikka meidät ryöstettiinkin, nautimme matkasta paljon. Rakastuimme kreikkalaiseen ruokaan, joka oli uskomattoman ihanaa! Kreikkalainen salaatti ja leipä sai meidät aina hymyilemään ja appelsiineista tehty tuoremehu sydämen sulamaan. 2 uonna 2007 perheemme matkusti Lontooseen. Kerron teille kuitenkin matkasta, jonka tein isoäitini kanssa kahdestaan elokuussa 2011. Lensimme Lontooseen ja jatkoimme sieltä junalla Victoria-asemalle. Sieltä etsimme oikeaa metroraidetta Paddingtonin asemalle. Kiipeilimme matkalaukkujemme kanssa ympäriinsä eksyen väärille asemille ja kulkien vääriä metrolinjoja. Lopulta illalla kahdeksan maissa löysimme hotellillemme ja nukahdimme pieneen huoneeseemme. Lopulta opimme metrot hyvin. Turisti kuin turisti osaisi ne ulkoa, sillä ne on laitettu yksinkertaisesti jokaisen ymmärrettäväksi. Vierailimme mm. Big Benissä, London Eyessa, vahakabinetissa, shoppailimme keskustassa Primark-nimisessä kaupassa, kävimme nauramassa Harrodsin hinnoille ja vierailimme National History -museossa. Lontoo on yksi lempikaupungeistani, koska se on täynnä tekemistä ja muutenkin siellä kulkeminen on yksinkertaista. Fish & Chips -ruoka on ihanaa! V 2 010 kesällä matkustimme isoveljeni ja vanhempieni kanssa Saksaan laivalla. Laivalta ajoimme autolla Saksan toiseen laitaan. Sieltä olimme vuokranneet eräältä pariskunnalta talon. Vierailimme mm. Euroopan suurimmassa huvipuistossa nimeltä Europaparks. Vietimme siellä koko päivän ja siltikään aika ei riittänyt. Kävimme myös Tribergin vesiputouksella ja löysimme kiipeilyradan, joka oli korkealla puiden latvoissa. Vierailimme myös linnoissa. Samalla reissulla käväisimme Sveitsissä ja Ranskassa. Leivonnaiset tässä maassa ovat täydellisiä ja sää on ilahduttava. Muutenkin Saksa on puhtain paikka, missä olemme käyneet. Ihmiset ovat ystävällisiä ja auttavaisia. at monen lapsen kunnon ruoka ov maaseudun Uudet vaatteet ja upunkiin töihin n he lähtevät ka mielessä, ku Pari Banu syntyi Bangladeshilainen isilapsisen karuista oloista. nghin alueella. Vi eeseen Mymensi 0köyhään perh ina ja ansaitsi 10 kenteli riksakusk perheen isä työs perheellä ei Pian euroa päivässä. vanha 200 takaa eli 1-2 isä alkoi olla liian ävää, kun ollut edes syöt ään koulun ttäm ri joutui keskey ä. Tytön ajamaan riksaa. Pa n kotitaloustöiss aan äitiää tai lähettää ja ryhtyi auttam ärensä lusi naittaa tytt lusi kuitenkin kasvaessa isä ha laiseksi. Pari ha unkiin kotiapu stakaa Lasten hänet kaup onnistuikin Pela unkäyntiä, mikä jälkeen jatkaa koul en koulunkäynnin yötä. Kahden vuod hankkeen m turikurssille. tyttö pääsi vaat ipalkkaisena jonkun aikaa pien Pari työskenteli otti lainaa, osti nka jälkeen hän 2010 Pari sai harjoittelijana, jo äjäksi. Syksyllä en ja ryhtyi yritt n tulonsa ompelukone ehtaasta ja häne aineisesta vaatet ssa. Pari töitä hyväm euroon kuukaude istuivat noin 50 laan auttaa kaksinkerta isiin ja voi palkal eensä suuritulo on nyt perh koko perhettä. u lu tu s ja M a a se u du n lapsi lle k o a m m att i rajot Kanti Debnath lleen ompelukoneen. Kuva: mattikoulutusta ja osti itse Pari sai am CURLY 4/2011 25
• Elokuvaleirille lähdettiin perjantaina alkuillasta, jolloin aurinko paistoi ja säätiedotus näytti lämpöasteita koko viikonlopulle. Lisäksi voimassa ollut avotulentekokielto oli päättynyt ­ voisimme sittenkin yöpyä laavulla! elokuvaleirillä 20.­22.5.2011 teksti ja kuvat: elina honkaselkä, 24 vuotta ojat olivat jo hyvissä ajoin kerhotilalla - kukaan ei halunnut myöhästyä. Matka kohti leiripaikkaa alkoi. Koska yöpyisimme ensimmäisen yön laavulla ja toisen yön läheisellä maatilalla, jätimme osan tavaroista maatilalle ja lyhyen tutustumiskierroksen jälkeen jatkoimme matkaa kohti laavua. Ohjaajat alkoivat kasata telttaa, joka oli edellisen käyttäjän jäljiltä melkoisessa solmussa. Pojat saivat tutustua ympäristöön. Poikia ei laavun ympäristö kauaa jaksanut kiinnostaa, vaan ohjaajat saivat yllättyä - pojat harjoittelivat vuorosanojaan. Ohjaaja saikin kuulla varsin närkästyneen kommentin siinä vaiheessa, kun vuorosanojen harjoittelu keskeytettiin. "Höh, meiltä jäi harjottelu kesken." Poikien keskinäinen innostus ja tukeminen olikin suuremmassa roolissa kuin ennakkoon oli ajateltu. Elokuva kuvattiin kohtaus kerrallaan ja se saatiinkin "purkkiin" jo ensimmäisenä iltana. Lauantaiaamuna otettiin vielä poikien esittelykuvaukset elokuvan alkuun. Elokuva sai nimensä varsin yksimielisesti, pojat päätyivät "Oma pelko" ­ nimeen. Muutoin päivä vietettiin merirosvojen aarretta etsiessä, maatilavierailulla, saunoessa ja kuunnellen tarinoita letun paiston lomassa. Sunnuntain kotimatkalla pojat kertoivat viikonlopussa olleen parasta oman elokuvan tekeminen. Kaverisuhteetkin taisivat vahvistua yhdessä tekemisen riemusta. Rohkeutta on olla oma itsensä! P Perjantaina elokuvan päätähdet innostuivat kiipeämään laavun katolle ja poseeraamaan. Pojat tutustumassa lähitallin eläimiin lauantain rentoilupäivänä. rohkeus oN... ...yöpymistä laavulla kylmänä yönä tai uskaltautumista näytellä annettu rooli reippaasti. Joensuun Pelastakaa Lapset ry:n Ottakaa mut mukaan -projektin poikaryhmä osallistui valtakunnalliseen Lasten mediataidot ja osallisuus -hankkeen pilotointivaiheeseen. Pojat toteuttivat elokuvan, jonka teemaksi he päättivät rohkeuden. Elokuvaa suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä ryhmänohjaajien kanssa. Rohkeus nousisi esiin erilaisten pelkojen kautta. Kuvauksen leiriltä on kirjoittanut toinen ryhmän ohjaajista, Elina Honkaselkä. Ryhmässä olleet pojat ovat 10­12-vuotiaita. Suomessa ylioppilastutkinnon suorittaminen edellyttää 75 kurs sia, jotka suoritetaan keskimäärin kolmen vuo den aikana. Lähes jokaisella kurssilla on oma oppikirjansa. Valinnoista riippuen lukion kirjat maksavat 1300­1500 euroa. Pela stakaa Lapset kantaa huolta myös niistä lapsista, joilla on heikot mahdollisuudet jatk aa opiskelua peruskoulun jälkeen. Eväi tä elämälle -oppikirjatuen kautta näill ä lapsilla ja nuorilla on ollut mahdollisuus tehdä unelmistaan totta. "Kiitos mahdollisuudesta toteuttaa unel maa... Jatkan unelmaani Jyväskylän yliopiston opet tajankoulutuslaitoksella 1.9.2011 alkaen." ­ Kevään 2011 ylioppilas "Olen lukioaikanani saanut teiltä apua oppikirjatuen merkeissä. Nyt vastaavasti haluaisin auttaa muita oppilaita parhaani mukaan, ja tämä koul umentoritoiminta tuntuisi erinomaiselta mahdolli suudelta tähän." - Meri-Tuuli Tu kea ja to im inta a Pelastakaa Last en kautta lapsip erheillä on ollut mahdollisu us saada muun muassa lapsiperheen tu kihenkilö, joka to imii vapaaehtoise monenlaisissa te na htävissä: esimer kiksi perheen vanhem pien keskustelu kumppanina, avustavana last enhoitajana tai perheenjäsenten harrastuskaverin a. Lapselle tärk eintä on läsnä ol aikuinen, kuten eva seuraavista kom menteista käy ilm i. "Tuntuu hauskalta mennä tukihenkil ön luokse, kun sie kivaa ja ihana koira llä on ." "Ollaan oltu luistele massa, pulkkailem assa, tehty lumiukk ja pelattu." oja "Minulla on ihan a tukihenkilö, jol ta saan laatuaikaa kuuntelee, kun kerro . Hän n omia juttujani" "Tukihenkilöni tykk ää lapsista, lukee ai na, ajattelee paljon. se aika kiva!" On Ei pelkästään la pset, vaan myös vanhemmat ovat iloisia vapaaeht oisista tukihenk ilöistä. "Enkeli, on pelastanut m joka eidät monesta til anteesta." 26 C U R LY 4 / 2 011
• Mitä nyt, kun suosikkisarjasi loppuu? teksti ja kuva: mia Parpala, 14 vuotta On jo lähes puoli vuotta viimeisen Potter-elokuvan ensi-illasta. Monet olivat iloisia saadessaan katsoa ja lukea sarjan, mutta sen loppuminen luultavasti kirpaisee enemmän. Voin kuitenkin tarjota teille vaihtoehtoja. Mukana on vinkkejä kirjoista, elokuvista, musiikista ja peleistä. kirjoja Kohde: J.K Rowling, Harry Potter Vaihtoehto: Derek Landy, Keplo Leutokalma. Tarina alkaa kertomuksella 12-vuotiaan Stephanien Edgleyn kirjailijasedän kuolemasta. Hautajaisissa Stephanie tapaa erikoisen ja vitsikkään yksityisetsivä Leutokalman, joka paljastuu melko yllättävästi ­ luurangoksi. Stephanie joutuu Leutokalman mukaan seikkailuun. Nykyajan Irlantiin sijoittuva fantasia ei ole tarkka Potter-kopio, vaan on omanlaisensa. Kirjalla on kolme jatko-osaa: Leikkiä tulella, Kasvottomat ja Pimeät ajat. Pidin itse kirjasta yksityiskohtaisesti kuvailtujen tapahtumien ja henkilöiden sekä (mustan) huumoriin vuoksi. Suosittelen huumorintajuisimmille Potter-faneille. tarkista myös: Rick Riordan, Percy Jackson ja J.R.R Tolkien, Taru sormusten herrasta ­kirjat. Pelit Kohde: Mario Kart Vaihtoehto: Jak X. Ralliajoa parhaimmillaan. Kuten Mariossa, tässäkin on erilaisia haasteita, autoja ja vempeleitä. Jak X:ää voi pelata sekä tarina- että vapaapelinä. Tarinapelin huvittavat kommentit hahmoilta toisille saivat minut koukkuun. Vaikka tarinapelissä saa pelata vain Jakilla, voi vapaapelissä pelata haluamallaan hahmolla. testaa myös: Crash Tag Team Racing, Project Gotham. elokuvat Kohde: Forrest Gump Vaihtoehto: Big Fish. Tim Burtonin ohjaama draama on samankaltaisesti jaksoista koottu elokuva. Tietäen Burtonin, maisemat ja miljöö ovat kauniita. Elokuva kertoo miehestä, jonka isä puhui elämästään valheena. Isä on nyt kuolemassa ja poika haluaa selvittää totuuden isänsä elämästä. Yllättäen tarinat iskevätkin lähelle oikeaa totuutta. Danny DeViton huvittava esitys sirkustirehtöörinä ja kaunis tarina ovat elokuvan parasta antia. Katso myös: Gilbert Grape. Sademies. musiikki Kohde: Nirvana Vaihtoehto: Foo Fighters. Kurt Cobainin kuoltua jäljellä olevat jäsenet perustivat uuden yhtyeen. dave Grohlin johtama yhtye ei ole aivan samanlainen kuin aiempi yhtye, mutta asennetta löytyy. Kuuntele myös: Green Day, Muse. ? Mikä on oma suosikkisarjasi, joka on lopetettu? Jatkakaa juttua, ja miettikää, mikä kirja tai elokuva voisi sopia oman suosikkinne tilanne. Ideoita saatte esimerkiksi kirjastosta tai internetistä. CURLY 4/2011 27
• uNelMA-AMMAtiStA todelliSuuteeN artesaanista itseoPiskeLLuksi valokuvaajaksi Kahvilaan astuu mies raskaine kantamuksineen. Repussa on kiinni kamerajalusta ja kassista pilkistää jos jonkinmoista telinettä ja vempainta. Hän istuu kanssamme pöytään ja alkaa puhua jostakin, mitä selvästi rakastaa: valokuvauksesta. teksti: rosa suominen ja ruska vanonen kuvat Nadi hammoud N adi Hammouda on 35-vuotias, Kouvolassa syntynyt mies. Hän on opiskellut artesaaniksi ja asuu nykyään Porvoossa. Libanonilaiselta isältään hän on perinyt nimensä ja ihonvärinsä, joista nuorempana oli lähinnä haittaa. Nykyään hän kuitenkin pitää nimeään vain hyvänä, sillä se erottuu suomalaisten perusnimien joukosta. Valokuvaamisen Nadi aloitti noin kaksi vuotta sitten. Hän on opiskellut itse kaiken mm. Youtubevideoiden kautta. Nadi on esimerkki siitä, miten voi oppia paljon lyhyessä ajassa ja saada arvostusta, kun on valmis ahmimaan tietoa ja kiinnostunut aiheesta. Hänen puhuessa valokuvauksesta ei voi olla kuulematta innostusta. Hän kertoo nyt löytäneensä sen oikean "työkalun", jonka avulla saa ilmaistua itseään. Työssä hän keskittyy siihen, mistä pitää. Hän sanookin itseään huonoksi bisnesmieheksi, sillä raha ei kiinnosta häntä. roCk-uNelmasta valokuvaajaksi Kun Nadia kuuntelee, voisi kuvitella, että hänen Nadi on esimerkki siitä, miten voi oppia paljon lyhyessä ajassa ja saada arvostusta, kun on valmis ahmimaan tietoa ja kiinnostunut aiheesta. hänen puhuessa valokuvauksesta ei voi olla kuulematta innostusta. 28 C U R LY 4 / 2 011 haaveensa olisi aina ollut tulla valokuvaajaksi. Hän kuitenkin kertoo halunneensa rock-laulajaksi. Hän on ollut mukana monissa bändeissä ja on käsikirjoittanut, tuottanut sekä ohjannut musiikkivideoita. Nadi myöntää, että jokainen voi oppia valokuvaustekniikan, sommittelun ja värien käytön, mutta samalla hän korostaa mallin ja kuvaajan välisen vuorovaikutuksen tärkeyttä. Rentous ja mukava olo tai vastaavasti jännittyneisyys heijastuvat kuvasta ja näkyvät siinä. Inspiraatiota kuviinsa hän hakee lähinnä ihmisistä, tyyleistä, joita näkee kaupungilla liikkuessaan, ja keskusteluista, joita kuulee. "Mä oon kun kameleontti, silmät vinksottaa joka suuntaan", hän kuvailee itseään.
• uNelMA-AMMAtiStA todelliSuuteeN Kuvausohjeet Curlylehteen aluatko kuvata Curly-lehteen? Tarvitsemme aktiivisesti uusia kuvittajia. Tässä muutama muistisääntö, jotka lehteen kuvatessa tulee ottaa huomioon. 1. Mieti,millainenkuvasopiijuttuusi. Joshaluat,mietimyös,miltäsivun taittovoisinäyttää.Millainenkuva siihensopisi? 2. Otatarpeeksisuuriakuvia:joskuvan kokoonalle1mt,sentarkkuuseitule riittämäänpainettuunlehteen,vaan siitätulee"pikselimössöä".Jososaat katsoakuvantarkkuuden,senon hyväollavähintään200dpi. 3. Otavalotushuomioon: · Älä kuvaa suoraan auringonvaloa vasten. H Olen ollut Nadin kuvattan a jo kaksi kertaa. Ensimmä isellä kerralla olin todella hermo stunut, mutta heti kun Na di oli ottanut pari kuvaa rentoudui n. Fiilis oli todella hyvä ja Nadi kehui aina kun tuli hyvä kuva otettua. Valitettavasti minulla ei ollu t silloin ikää lähettää kuvia ni esim. Paparazziin, sillä olin vielä 13-vuotias. Kun täytin 14 halusin ottaa uudet kuvat Nadin kanssa. Tällä kertaa olin paljon itsevarmempi, ja se näk yi kuvissa! Otettiin vähän erilaisia kuvia, 'peruskuvat' oli jo otettu. Lopputulos oli aivan mahtava, ja olen todella tyy tyväinen! Pian lähetän ku vani johonkin mallitoimistoon ja toivon myös pääseväni sis ään. i) · Varo, etteivät kuvausolosuhteet ole liian pimeät. · Säädä salama tilanteen mukaan. · Kannattaa tarkistaa valkobalanssi. 4. Pyrisommittelemaankolmannesten mukaanjasijoittamaanpääkohde kameranristikonleikkauskohtiin. ·Esimerkiksimuotokuvissasilmät kolmanneksenkohdalle · Pyri sijoittamaan pitkänomaiset kohteet, kuten ihmishahmot, pystykuviin · Yleis- tai maisemakuvaksi sopii parhaiten vaakakuva · Jätä tilaa liikkeen suunnalle ja katseelle 5. Muistatarkentaa!Katso,mihinkuva ontarkentunut. 6. Rajaakuviatarvittaessa.Näkyykö esim.turhaaseinäätaijotakinmuuta kuvaansopimatontasisältöä? - heidi (kuvan tyttö ei ole heid jokaiNeN Päivä oN erilaiNeN Jokaisella kuvauskerralla Nadi aloittaa ikään kuin alusta. Vaikka malleilla olisi kunnon meikit ja vaatteet suunniteltuna, lavasteet laitettu ja kaikki ihan kunnossa, aina voi sattua jonkinlainen moka. Nadi on tarkka malliensa kanssa, varsinkin nuorempien. Hänestä on mahtavaa, kun näkee mallin "puhkeavan kukkaan" ja kehittyvän jo yhdessä kuvaustilanteessa. Nadin jokainen työpäivä on erilainen. Hän saattaa tehdä monenkin päivän reissuja eri kaupunkeihin tai kierrellä yhtä kaupunkia. Esimerkiksi haastattelupäivänä Nadi oli herännyt viideltä, matkannut Porvoosta Helsinkiin ja vielä oli kaupunkeja edessä. Iltaisin myös kuvankäsittely vie aikaa. Nadi elää päivän kerrallaan ottaen vastaan mitä tuleman pitää. Hän pitää kahta viimeisintä vuotta valokuvauksen parissa mielenkiintoisena ja haasteellisena ja aikoo kuvata nyt niin kauan, kun pystyy ja haluaa. Hän jättää tulevaisuuden avoimeksi, eikä ota asioita liian vakavasti. Mitä Nadi kuvaa? · Marjo Sjöroosin mallikoulu · Miss Helsinki -finalistit · tuotekuvauksia · tapahtumakuvauksia, esim. näytöksiä · pääasiassa mallikansioita CURLY 4/2011 29
• CuRly-SiVut toiminnanjohtajan terveiset arkoitus oli keskustella kahdesta kirjasta. Elämä tuli kuitenkin väliin. Kuultiin tarinoita valvotuista öistä, työelämän haasteista, ensi-iltapuvun tunteja kestäneestä sovitusrumbasta, parisuhteiden kiemuroista, suuresta surusta, lattiaremontista, tanssimisen ilosta... Puhe pulppusi, nauru raikui, kyyneliä vuodatettiin. Toisten kertomukset kirvoittivat aina uusia tarinoita. Kuultua kommentoitiin ja analysoitiin. Kannustimme, lohdutimme, rohkaisimme ja välillä olimme ihan hiljaa. Muru kalusi luuta pöydän alla. Puolilta öin joku muistutti: "Pitäisikö meidän puhua vähän niistä kirjoistakin?" Puhuimmehan me ­ vähän. Luimme ääneen runojakin ­ vähän. Voimaannuimme ­ paljon! Aamulla sähköpostiin oli tullut vieno toive: Voisimmeko seuraavalla kerralla puhua niistä kirjoista ensin. Antoisia ystävyyshetkiä! ira kinnunen toiminnanjohtaja ira.kinnunen@curly.fi T CurLyn syksy "Curlyssä työskennellessä ei aika ehdi käydä pitkäksi ­ yhdistys on monessa mukana ja uusia ideoita ja mahdollisia projekteja putkahtelee jatkuvasti esiin! Samalla tietenkin myös kehitetään jo olemassa olevaa toimintaa ja ideoidaan uusia mediakasvatusta tukevia toimintatapoja." Curlyssä tammikuusta 2011 työskennellyt Jenni häyhä kertoo loppuvuoden tapahtumista. atkuvasta mediakasvatuksellisesta toiminnasta hyvänä esimerkkinä ovat myös tämän lehden tekoon osallistuneet lehtiryhmäläiset ja etäkirjoittajat, joille päätoimittaja Peppi antaa lehtijuttujen kirjoittamiseen liittyviä vinkkejä ja toimii tukena varsinkin silloin, kun oman jutun kirjoittamiseen kaipaa hieman lisäkannustusta. Mutta lehtiryhmässä tehdään paljon muutakin kuin pelkästään kirjoitetaan: ryhmä esimerkiksi osallistuu silloin tällöin erilaisiin videokilpailuihin ja ideoi yhdessä tulevia projekteja ja lehden sisältöä yleisemmin. Lehtitoimintaan mahtuu aina mukaan uusia nuoria, eikä asuinpaikallasi ole väliä, sillä voit osallistua joko Helsingin Oulunkylän lehtiryhmään tai toimia etäkirjoittajana omalta paikkakunnaltasi. Katso päätoimittajan yhteystiedot lehden ensimmäiseltä aukeamalta tai yhdistyksen nettisivuilta www.curly.fi ja kysy lisää. Voit halutessasi laittaa meille viestiä myös Curlyn Facebook-sivujen kautta (Curlyn Peppi). Lehtiryhmän ja erilaisten seminaarivierailujen lisäksi päätoimittaja Pepin ja hänen työparinsa Annan voi tänä syksynä nähdä myös kiertämässä eri paikkakunnilla. Curlyn Vaikuta medialla -hankeessa järjestetään videopajoja, joissa sekä nuoret että nuorten parissa työskentelevät pääsevät yhdessä tekemään omia videoita ja samalla kokeilemaan liikkuvan kuvan tuottamista aina kuvauksesta editoin- J tiin asti. Pajojen teemana on videolla vaikuttaminen ja nuorten äänen kuuluviin saaminen. Pieksämäellä järjestetyssä pajasta tehdyn videon voit käydä katsomassa Curlyn nettisivuilta. Myös muut pajoissa toteutettavat videot lisätään nettisivuille. Video-osiossa esillä ovat videot, joita Curly-nuoret ovat vuosien varrella tehneet. Oletko jo nähnyt esimerkiksi nuorten Vantaalla tekemän Haluutsäki? -lyhytelokuvan tai Zombie-mainoksen tai käynyt katsomassa videoita Curlyn työntekijöiden tiedotusmatkoilta Tansaniaan ja Madagaskarille? Keväällä Curlyssä työskennellään taas ahkerasti lehden parissa, osallistutaan Educa-messuille ja muihin nuoriso- ja media-alan tilaisuuksiin sekä toteutetaan uusia projekteja. Curly on siis aktiivisesti menossa mukana ja haluaa edelleen kannustaa nuoria tulemaan rohkeasti mukaan media- ja harrastustoimintaan yhdistyksen moton mukaisesti: Tekemällä oppii! Niin tämän jutun kirjoittajakin ­ entinen Curlyn työharjoittelija, nykyinen Curlyn assistentti ­ on alun perin päätynyt toimintaan mukaan. Lisää Curlyn keväästä voit lukea joulukuussa ilmestyvässä seuraavassa Curlyn uutiskirjeessä tai nettisivuiltamme. Jos uutiskirje ei sinulle vielä tule, voit tilata sen lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: curly@curly.fi. Käy tutustumassa yhdistyksen uusiin nettisivuihin ja anna niistä palautetta osoitteessa: www.curly.fi/kysely 30 C U R LY 4 / 2 011
• CuRly-SiVut PlaN b Uskoisin, että jokainen on joskus keskustellut opon kanssa jatkoopiskelupaikasta. Aina on painotettu sitä, että täytyisi löytää koulu, jossa voisi opiskella itselleen mieluisan ammatin. Nuo keskustelut ovat voineet vaikuttaa hieman tylsiltä, jos olet aina tiennyt, mikä sinusta tulee isona ja miten voit saavuttaa unelma-ammattisi. teksti: emma vormisto, 17 vuotta ? n, tatha it Muis itä vo esätö ti että k tsiä jo he e alkaa ikuussa? tamm 2010 uoden rlyn v u miten Lue C stä ja ta, mi kea. rois ttaa ha nume kanna iä pääset ötä kesäty Curly-leht ssa oja oittee vanh aan os o lukem rly.fi/arkist .cu www letko koskaan ajatellut sitä, että jos kouluihin pyrkimiset eivät menekään suunnitelmien mukaan? Jos ala, josta olet aina ollut kiinnostunut, muuttuukin opiskeluaikana tylsistyttäväksi vaihtoehdoksi tai pääsykokeet ovat niin vaikeat, ettet vielä seitsemännelläkään yrittämällä pääse kouluun. Jotain täytyisi tehdä silläkin aikaa, kun ei opiskele päätoimisesti missään oppilaitoksessa. Silloin on hyvä kehittää varasuunnitelma, plan B. Toisilla ei ole mitään ongelmaa keksiä varasuunnitelmaa tulevaisuuden ammattinsa suhteen, toisille on jopa hankala valita yksi ammatti, johon haluaisi opiskella. Jotkut ovat lähes aina tienneet, mitä haluavat olla isoina. On todella vaikea yhtäkkiä keksiä toista suunnitelmaa, ellei kaikki menekään niin kuin on ajatellut. Aina on kuitenkin vaihtoehtoja. Toisille ne ovat vain tekemistä siksi aikaa, kunnes pääsee "oikeaan kouluun". Jos olet aina ajatellut, että peruskoulun jälkeen haet lukioon tai että lukion jälkeen haet yliopistoon, mutta lopulta et kuitenkaan pääse sinne, olet valinnan edessä. Toivottavasti olet hakenut myös muualle, etkä ole laskenut koko opiskelua yhden koulun varaan. Täydennyshaussa voit hakea uudelleen kouluun, jossa on vielä tilaa. Jos opiskelupaikka jää kuitenkin saamatta, ei koko välivuotta kannata heittää hukkaan. Aina on olemassa kymppiluokka, kansalaisopistot ja miksei etsivä voi löytää työtäkin. Opiskelu kannattaa aina, eikä työnteosta nuorenakaan ole mitään haittaa. Töiden ohella on olemassa toinenkin mahdollisuus. O Oppisopimuskoulutus valmistaa erilaisiin ammatteihin työn kautta. Tietenkään kaikkia ammatteja ei voi opiskella oppisopimuksella. Netistä löytyy kattavasti tietoa siitä, mihin ammatteihin voit opiskella oppisopimuksella. Opot eivät useinkaan suosittele oppisopimuskoulutukseen hakeutumista peruskoulun jälkeen. Syynä on ehkä se, ettei oppisopimuskoulutuksen jälkeen voi pyrkiä yliopistoon tai ammattikorkeakouluun, koska oppisopimus ei ole toisen asteen koulutus. Mikään ei silti estä sinua hakeutumasta oppisopimuskoulutukseen peruskoulun jälkeen, jos tiedät mikä sinusta on isona tulossa ja olet varma siitä, että pystyt oppisopimuksella opiskelemaan ammatin itsellesi. Ei siis kannata asennoitua niin, että vain tämä yksi ammatti on minua varten. Moni kouluttautuu myöhemminkin elämässään uuteen ammattiin, jos esimerkiksi elämäntilanne muuttuu ratkaisevasti, vanha työ alkaa kyllästyttää tai yhtäkkiä huvittaakin palata koulun penkille. Se on vähän kuin lumen sataminen. Ensilumi sataa ja ajattelet, että tästä se talvi alkaa. Kävelet lumessa ja siihen painautuu jäljet. Pian lumi sulaa pois tai sitä sataa lisää ja joudut kävelemään siinä uudelleen, jotta uusista jäljistä muodostuu polku postilaatikolle. Ensimmäiseen opiskelupaikkaasi päästessäkin ajattelet, että tästä unelma-ammatin tavoittelu alkaa. Myöhemmin saatat huomata, että elämääsi tuli uusia asioita, jotka muokkaavat urasuunnitelmasi yhä uudelleen ja uudelleen uusiksi. Erilaisiin vaihtoehtoihin voit tutustua selailemalla erilaisia nettisivuja tai keskustelemalla esimerkiksi perheesi, ystäviesi tai opon kanssa. Netti tarjoaa runsaasti erilaisia sivustoja, joista tässä muutama: www.kunkoululoppuu.fi tarjoaa tietoa pääosin peruskoulunsa lopettaville nuorille, www.opintoluotsi.fi lukion tai ammattikoulunsa päättäville opiskelijoille. www.koulutusnetti.fi antaa vinkkejä niin peruskoulun kuin toisen asteen koulutuksenkin jälkeisiin opintoihin. töiden ohella on olemassa toinenkin mahdollisuus.oppisopimuskoulutus valmistaa erilaisiin ammatteihin työn kautta. Katso ajoissa: - Joulutyöpaikat - Kesätyöpaikat www.Kesatyopaikat.fi CURLY 4/2011 31
• Välitä kaverista. Käräytä kiusaajat! www.pelastakaalapset.fi/knappe