Räsänen esittää
käänteistä starttirahaa
Demarinuoret
helpottaisi yritysten
sukupolvenvaihdosta ...5
Lisäjoustoihin
suhtaudutaan kielteisesti
Työelämän kysymykset
kiinnostavat äänestäjiä
...3
Rinne haluaa lisärahaa
perustienpitoon ...4
120
vuotta
T I I STAI 3. M aa liskuu TA 201 5
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?? N:o 31, 007427-15-10 ? Hinta 1,20 e (sis.alv)
Kari Hulkko
Demokraatin 120-vuotisjuhlassa
tavattiin tuttuja ja pantiin asioita kuntoon
Onnea ja pitkää ikää!
...12?13
3.3.
Nimipäivät tänään:
Kauko
(ruots.) Torbjörn
Uutiskertaus
Aurinko nousee:
Helsingissä 7.12
Oulussa 7.20
Aurinko laskee:
Helsingissä 17.52
Oulussa 17.40
0...2
1...2
Nimipäivät huomenna:
Ari, Arsi, Atro
(ruots.) Adrian, Atro
2...3
Uutiset
Demokraatti.fi
3
?Sunnuntai on ollut jälleen yhtä
vaalikoneisiin vastaamista. Välillä
sitä miettii, että palveleeko vaalikoneiden tolkuton määrä ketään.?
4?5
6?7
SAK:n kysely: Työ vaalien
keskiössä
Kuusi kymmenestä kieltäisi
nollasopimukset, Demarinuoret esittää käänteistä
starttirahaa, pääkirjoitus
Sote ei yksin sotke kuntien
taloutta, Turvallisuuspolitiikka huomioon kiinteistökaupoissa
Avaus
8?11
12?13
14?15
Joona Räsänen Twitterissä
?Suomen bkt supistui taas viime vuonna
(?0.1 %). Olisiko oikea aika laajalle
julkisten investointien ohjelmalle??
Antti Alaja Twitterissä
n
varikon kaikki noin 300 asentajaa, ja vastaavia
toimia oli myös Oulussa, Tampereella ja Kouvolassa. Kiista koskee työntekijäpuolen mukaan esimerkiksi arkipyhäkorvauksia ja vuosilomapäivien laskentaa.
Tanskassa lentoyhtiö SAS:n lakossa olleet matkustamotyöntekijät palaavat töihin. Yhtiö oli uhannut irtisanoa ne
n
työntekijät, jotka eivät aloita töitä puoleenpäivään mennessä. Työtuomioistuin oli julistanut
lakon laittomaksi. Norjassa Norwegian-yhtiön
norjalainen tytäryhtiö Norwegian Air Norway
saatetaan lehtitietojen mukaan hakea konkurssiin, jos lentäjälakko ei muuten ratkea.
Yhdysvaltain ulkoministeri John
Kerry uskoo, että helmikuun puolessavälissä Ukrainaan sovittu tulitauko saadaan pitämään päivien sisällä.
n
Kerry ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ovat neuvotelleet Ukrainan tilanteesta
Genevessä. Lavrov vakuutti puolitoistatuntisten neuvottelujen jälkeen, että tulitauko lujittuu hetki hetkeltä ja että raskasta aseistusta
vedetään pois rintamalinjoilta.
Venäjällä useat lehdet arvioivat oppositiopoliitikko Boris Nemtsovin
surman muuttaneen maata perusteellisesti. Kommersant-lehden mukaan murhan
n
herättämä reaktio oli yhtä poikkeuksellinen
kuin Nemtsov itse oli poliitikkona.
Työpaikan löytämisestä
maksetaan palkkio
Sote ratkaistiin Demokraatin
juhlassa
VR:n asentajien ulosmarssi ei VR:n
mukaan ole vaikuttanut junaliikenteeseen. Ulosmarssiin osallistuivat Helsingin
Päivä kuvana
Lehtikuva / Finavia Oyj
Uuden Venäjän ideapark, Täysi tupa juhli Jani Uhleniusta
Arki
16?17
19
20
SDP:lle ei kelpaa kakkospaikka Hämeessä, sarjakuvat,
yhdistystoiminta,
Radio ja TV
Pilvi Torstin kolumni
Päiväunien aika? Helsinki-Vantaan lentokenttä tarjoaa ensimmäisenä Euroopassa matkustajille mahdollisuuden levähtää kentällä GoSleepuniputkissa.
Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne
Toimitusjohtaja: Ville Wallin
Kustantaja: Kustannus Oy Demari
Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin.
ISSN-L 2242-6892 Demokraatti
ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu)
Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula
Tilaajapalvelu:
(09) 701 0500
Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset:
? Helsinki, Uusimaa,
? Helsinki
Vaihde
(09) 701 041
Uutistoimitus
(09) 701 0555
Ilmoitusmyynti (09) 701 0522
Haapaniemenkatu 7-9, B-talo
Postiosoite: PL 338, 00531 Hki
Turku
Uutistoimitus
? Tampere
Uutistoimitus
(02) 277 0477
? Vaasa
Ilmoitusmyynti (06) 317 4104
? Mikkeli
(03) 212 9455
Uutistoimitus
050 5543430
toimitus@demari.fi
ilmo@demari.fi
levikki@demari.fi
etunimi.sukunimi@demari.fi
Lisätietoja: www.demari.fi
varhaisjakelu:
? Pohjanmaa, varhaisjakelu:
? Tampere ja ympäristö:
? Muu Suomi:
puh. 0200 30011
puh. 0200 55888
puh. 0800 96675
puh. 0200 71000
UUTISET
3.3.2015
3
??Ehdokkaan ei kannata hylätä kolmikantaa
SAK:n kysely:
Työ vaalien keskiössä
Työelämän kysymykset kiinnostavat kansaa eduskuntavaalien alla.
SAK:n TNS Gallupilla tammikuussa teettämässä kyselyssä
lähes puolet eli 46 prosenttia
vastaajista oli sitä mieltä, että
ehdokkaan näkemykset työelämän kehittämisestä ovat erittäin tärkeitä omassa äänestyspäätöksessä. Melko tärkeänä
asiaa pitää vielä 40 prosenttia.
Samalla enemmistö kyselyyn
vastanneista suhtautuu kielteisesti talouden kasvun nimissä
ehdotettuihin työelämän lisäjoustoihin.
Kaksi kolmesta jättäisi myös
tukematta ehdokasta, joka kannattaa palkka-alea tai työaikojen pidentämistä.
Valtaosa suomalaisista eli 74
prosenttia jättäisi myös tukematta ehdokasta, joka sallii yritysten palkata henkilöstöä työehtosopimuksissa sovittua pienemmällä palkalla. Myös yrittäjistä 62 prosenttia ajattelee
näin.
Selvä enemmistö vastaajista on sitä mieltä, että työelämän pelisäännöistä on sovittava palkansaajien, työnantajan
ja valtion kesken. Lähes neljä
viidestä suomalaisesta jättäisi
äänestämättä ehdokasta, jolle
perinteinen kolmikantainen sopimismalli ei kelpaa.
Työttömyysturvan heikentämisen tyrmää yli 70 prosenttia vastaajista. Kaikkein kielteisimmin suhtauduttiin irti-
sanomissuojan poistamiseen.
Useampi kuin neljä viidestä ei
hyväksy kajoamista irtisanomissuojaan.
Enemmistö vastaajista ei hyväksyisi yhtäkään heikennyksistä, jos ne kohdistuisivat häneen itseensä. Silti noin kolmannes olisi valmis palkanalennukseen.
Hyvätuloiset
kokoomuslaiset äänestävät
Tutkimukseen osallistuneista
60 prosenttia kertoi äänestävänsä varmasti ja 26 prosenttia melko varmasti. Keskimääräistä useampi toimihenkilö, yrittäjä ja eläkeläinen
arvioi itsensä varmaksi äänestäjäksi.
Työ
Työ
ttö
myy
stu
Ei
rva
pal
kka
-al
ell
e
Rane
Aunimo
Demokraatti
Työttömät, opiskelijat ja työväestöön kuuluvat sen sijaan
suhtautuvat äänestämiseen selvästi epäilevämmin.
Varmimmin äänestävät hyvätuloiset ja kokoomusta kannattavat.
Tutkimukseen haastateltiin
1 003 vastaajaa 12.?27. tammikuuta. Virhemarginaali on keskimäärin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Kuusi
aihealuetta
erottui
Pitkin vuotta on arvailtu, mitkä
kysymykset nousevat lopulta
ratkaiseviksi tämän kevään
eduskuntavaaleissa. SAK:n
kysely antaa vauhtia keskusteluun.
Kuusi aihealuetta erottui: sosiaaliturva, työelämä, hyvinvointipalvelut, veropolitiikka,
turvallisuuspolitiikka ja ulkopolitiikka. Suuria aiheita, joista
irtoaisi paljon pienempiäkin
osia.
Kun ehdokkaan valinnassa
esimerkiksi turvallisuuspolitiikkaa pitää erittäin tärkeänä
38 prosenttia vastaajista, Suomen Natojäsenyyttä pitää erittäin tärkeänä vain viidennes.
Sama viidennes pitää maahanmuuttopolitikkaa erittäin tärkeänä.
Näin erityisesti perussuomalaisia äänestävien ja
25?34-vuotiaiden joukoissa.
Kyselun mukaan ehdokkaan imagolla ei ole ainakaan
ratkaisevaa merkitystä. Vain
joka kymmenes mainitsee kysymyksen erittäin tärkeänä.
Kaikkein kielteisimmin suhtauduttiin irtisanomissuojan
poistamiseen.
4
3.3.2015
UUTISET
Lehtikuva / Roni Rekomaa
Suomalaisista 58 prosenttia haluaisi kieltää nollatuntityösopimukset lailla, kertoo Operaatio Vakiduuni -kampanjan teettämä kyselytutkimus. Kuva kampanjan järjestämästä mielenilmauksesta
Helsingissä 28. helmikuuta.
??Kysely: Kuusi kymmenestä kieltäisi nollasopimukset
Kansalaisaloitteen
takana on jo 17 000
Kansanliike Operaatio Vakiduuni jatkoi launtaina kampanjansa päätapahtumassa Helsingissä allekirjoitusten keräämistä kansalaisaloitteeseen
nollatuntityösopimusten kieltämiseksi kokonaan.
Jo viime perjantaina nimiä oli
koossa seitsemisentoistatuhatta
ja lisää tuli Narikkatorilla Palefacen vauhdittamassa tapahtumassa. Nimien kerääminen alkoi tammikuussa ja jatkuu heinäkuuhun. Jos aloite saa vähintään 50 000 nimeä taakseen, se
saa eduskuntakäsittelyn.
Operaatio Vakiduuni -kampanjan teettämä kyselytutkimus kertoo, että kuusi kymmenestä suomalaisesta kieltäisi
nollatuntityösopimukset lailla.
Lakia vastustaa neljännes vastaajista. Kyselyyn vastanneista
yrittäjistä lain tuoman kiellon
takana on 45 prosenttia.
Nollatuntisopimukset ovat
työsopimuksia, joissa vähimmäistyöaikaa ei ole määritelty
ja se voi olla viikossa myös pyöreä nolla.
Kansalaisaloiteen taustalla
olevan Operaatio Vakiduunin
ovat perustaneet SAK-laiset
nuorisoryhmät. Laki halutaan
muuttaa niin, että viikottaiseksi
vähimmäistyöajaksi määritellään vähintään 18 tuntia.
Kampanja-aktiivi Mika Kolehmainen sanoo, että nollasopimuksia tehdään liian usein
työntekijän suojaksi säädettyjen lakien kuten irtisanomissuojan kiertämiseksi.
Hän on iloinen, että yrittäjistä lakia kannattaa suurempi
osa kuin sitä vastustaa.
? Yritysten pärjääminen hyvällä liikeidealla ei ole kiinni
työehdoilla kikkailusta. Sitou-
Timo
Vainio
Demokraatti
tunut henkilöstö on avain tuottavuuteen ja menestykseen, Kolehmainen sanoo.
Vakiduunin nettikyselyn toteutti tammikuussa TNS Gallup.
?Työntekijät ja työnantajat
tarvitsevat nollasopimuksia?
Elinkeinoelämän keskusliiton
EK:n työmarkkina-asiantuntija
Mika Kärkkäinen sanoo, että
nollasopimuksia on olemassa,
koska niille on tarvetta.
? Niitä tarvitsevat sekä työntekijät että työnantajat. Jos tällaiset työsuhteen muodot kiellettäisiin, työ jäisi yksinkertaisesti tekemättä. Tilalle ei syntyisi kokoaikaista työtä, hän perustelee EK:n sivuilla.
Kärkkäinen sanoo, että nol-
lasopimuksissa on se etu, että
työntekijä voi itse päättää, ottaako hän tarjotun työvuoron
vastaan vai ei.
? Työntekijän ei ole aina
mahdollista sitoutua kiinteään
työaikaan. Varsin usein ?nollatuntilaiset? ovat opiskelijoita.
Toisaalta kenellä tahansa saattaa silloin tällöin olla tarvetta
hankkia lisäansioita tekemällä
satunnaista työtä. Ne ovat myös
väylä kokoaikaiseen työhön ja
hyvä tapa varsinkin nuorille
kerryttää työkokemusta.
Kärkkäisen mukaan ?joustaviin työn tekemisen muotoihin
on tarpeita luonnollisesti myös
työnantajapuolella?. Nämä tarpeet johtuvat tyypillisesti kysynnän ja tuotannon ennakoimattomuudesta ja esimerkiksi henkilöstön äkillisistä sairastumisista.
Rane Aunimo
Demokraatti
Rinne pohtii: Vielä 200 miljoonaa vuodessa lisää perusväylänpitoon
Valtiovarainministeri, SDP:n
puheenjohtaja Antti Rinne haluaa tuntuvasti lisärahaa perustienpitoon, kertoo Pirkanmaan
Päivä.
Rinne on huolissaan rapautuvasta tieverkosta, joka hänen
mukaansa kohta haittaa jopa
yritystoimintaa maassa.
? Valmistelen paraikaa kehystä, ja siellä on nyt noin 600
miljoonaa euroa vuosittain
uusiin infrahankkeisiin. Mietin, pitäisikö sen päälle laittaa
vielä 200 miljoonaa vuodessa
lisää perusväylänpitoon, jossa
on järkyttävä korjausvelka,
Rinne sanoi Tampereella maanantaina.
Rinteen mielestä tiestön rapautuminen alkaa pian vaikeuttaa myös yritystoimintaa,
muuallakin kuin kasvukeskuksissa.
Rinne sanoo, että seuraavalla
vaalikaudella tulisi liikennepolitiikka ja rakennettu ympäristö
siirtää yhteen ja samaan ministeriöön.
? Asiat hajautuvat nyt turhan paljon ja tuottavuuden
näkökulmasta tehoja jää saa-
matta. Jollakin tavalla kokonaisuuteen voisi linkittää myös
TEM:n elinkeinopolitiikkaan
liittyvät asiat. Myös rakennussuojelu kuuluisi kokonaisuuteen.
Demokraatti
UUTISET
3.3.2015
5
Antti Vuorenrinne
Pääkirjoitus
Antti Vuorenrinne
Venäjä-suhteiden
uudet haasteet
Nemtsovin murha Moskovassa sai aikaan nykyoloissa jopa poikkeuksellisen reaktion Venäjällä. Muistomarssien kymmeniintuhansiin noussut osallistujamäärä
kertoo ainakin sen, että Venäjällä on edelleen oppositio, joka vastustaa maan johdon nykyistä Ukraina-politiikkaa. Jää nähtäväksi onko
liikehdinnästä mainittavia seurauksia.
Viime aikoihin asti Venäjän päämediat ovat johdonmukaisesti lietsoneet Ukrainan nykyjohdon vastaista ilmapiiriä ja korostaneet vastakkainasettelua Venäjän ja läntisen maailman välillä. Arkkivihollisena nähdään yhä edelleen Yhdysvallat ja sotilasliitto Nato, joka Venäjällä koetaan helposti Yhdysvaltojen politiikan jatkeeksi.
Venäläisen oppositiopoliitikon Boris
Joona Räsäsen mukaan käänteinen starttiraha olisi helppo keino sitouttaa luopuva yrittäjä auttamaan uutta
yrittäjää toiminnan alkutaipaleella.
noin 1500 yrityksessä vuosittain
Demarinuoret esittää
käänteistä starttirahaa
vanhan yrittäjän välillä tehtäisiin mentorointisopimus, johon molemmat osapuolet sitoutuisivat.
? Yrityksen omistajanvaihdos on eräs yrityksen elinkaaren kriittisimmistä vaiheista.
Oikein suoritettuna se antaa
uutta potkua yritykselle, mutta
huolimattomasti valmisteltuna
saattaa katkaista terveenkin yrityksen elämän aivan suotta, Räsänen muistuttaa.
Joona Räsänen korostaa, että
käänteinen starttiraha olisi
helppo keino sitouttaa luopuva yrittäjä auttamaan uutta
yrittäjää toiminnan alkutaipaleella.
Ilmapuntari
Tuulee joka suunnasta. Viron parlamentti-
vaaleissa paikalliset demarit tulivat hiukan takapakkia. Puoluetta johtaa Sven Mikser. Onko nimi enne? Googlen kääntäjä kertoo Eesti Öhtulehden jutussa Sven Mikserin nimen
suomeksi: Sven Sekoittaja.
viimeistään tuonut uusia haasteita myös Suomen Venäjä-politiikkaan. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti Demokraatin haastattaelussa (27.2.), että Juho Kusti Paasikiven tai
hänen jälkeensäkään tulleiden presidenttien ulkopolitiikan linjoista ei
voida johtaa yleispätevää ohjetta nykytilanteeseen. Tilanne on taas
kerran uusi.
Ukrainan kriisi on tulehduttanut myös Venäjän ja EU:n välisiä suhteita ja EU:n jäsenenä Suomi on niissä suhteissa osapuoli. Näissä puitteissa Suomella on kuitenkin ollut mahdollisuuksia toimia välittäjän
tai vähintäänkin viestinviejän roolissa ja tätä asemaa presidentti Niinistö on käyttänyt hyväksi. Suomen ja Venäjän presidenteillä on erimielisyyksistä huolimatta asialliset puhevälit, mikä on arvokas asia.
Mikäli Ukrainan kriisi jatkossakin määrittelee Venäjän, EU:n ja
Yhdysvaltojen välisiä suhteita, voidaan ennustaa pitkähköä viileää
kautta. Aselepo ja sen pitävyys ovat vasta kukonaskelia. Varsinaiset
ongelmat ovat vasta edessä ja ne ovat isoja. Presidentti Niinistö huomautti haastattelussa, että jotain voitaisiin kenties rakentaa sen varaan, että sotilaallisesta ja poliittisesta kriisistä huolimatta osapuolten
välillä on yhä edelleen taloudellisia suhteita.
Ennen sitä pitää kuitenkin paljon tapahtua poliittisella tasolla sekä
Venäjällä että Ukrainassa. Kaiken muun ohella pitää ratkaista Itä-Ukrainan alueiden tuleva asema ja lopulta tullaan myös Krimin kysymykseen.
Ukrainan kriisi on
??Sukupolvenvaihdos on edessä
Demarinuorten puheenjohtaja
Joona räsänen esittää käänteistä starttirahaa helpottamaan yritysten omistajanvaihdoksia.
? Käänteisen starttirahan turvin omistajanvaihdostilanteissa
luopuva yrittäjä voisi jäädä entiseen yritykseen ?mentoriksi?
auttamaan uutta yrittäjää toiminnan alkutaipaleella, hän perustelee.
Käänteinen starttiraha voisi
hänen mielestään olla nykyisen starttirahan suuruinen ja se
maksettaisiin luopuvalle yrittäjälle henkilökohtaisena veronalaisena tulona.
Tuen saamiseksi uuden ja
n n n
? Näin yhdenkään yrityksen
ei tarvitsisi kaatua siksi, että
yrittäjä vaihtuu, pohtii Räsänen.
Suomen yrityskenttä on murroksessa ja lähivuosina Suomessa tulee joka vuosi myyntiin lähes 3 000 yritystä sen takia, että yrittäjä on jäämässä
eläkkeelle. Sukupolvenvaihdos
on edessä noin 1500 yrityksessä
vuosittain.
Räsänen uskoo, että järjestely
madaltaisi varmasti myös nuorten kynnystä lähteä yrittäjäksi,
kun edellisen yrittäjän tuki olisi
alussa tarjolla.
Demokraatti
n n n
viileneminen on lisännyt
myös kotimaista keskustelua siitä, miten kriisien mahdolliseen leviämiseen tulisi varautua. Oman puolustuskyvyn lisäksi on haettu lähempää yhteistyötä Ruotsin kanssa.
Presidentti Niinistö korosti Demokraatin haastattelussa myös EU:n
jäsenyyden tuomaa turvallisuusulottuvuutta. On hyvä kysymys, voiko
EU katsoa sivusta, jos siihen kuuluva alue joutuu hyökkäyksen kohteeksi tai valloitetuksi.
Aihe sivuaa vahvasti kysymystä Naton jäsenyydestä. Tässä Niinistö jatkoi Ylen haastattelussa (28.2.) viisaan varovaisella linjalla. Jäsenyyttä ei poissuljeta, mutta siihen päätyminen edellyttää kansanäänestystä. Nykytilanteessa Naton jäsenyys toisi ilmiselviä rasitteita
Suomen ja Venäjän suhteisiin. On hyvä kysyä, pitääkö meidän ehdoin
tahdoin ilmoittautua joukkoon, jota Venäjällä propagoidaan päävihollisena. Toisaalta ei liene Venäjän yksinoikeus määritellä, mitä Naton
rauhaan kuuluu.
kansainVälisen poliittisen ilmaston
antti.vuorenrinne@demari.fi
Pilvipeite rakoilee? Ulkomaita myöten on rie-
muittu siitä, kuinka Suomen kansa osoitti avarakatseisuutensa valitsemalla euroviisuedustajaksi keharibändi Pertti
Kurikan nimipäivät. Toivottavasti siitä on enää lyhyt askel
seuraavaan vaiheeseen, jossa nämä samat nimby-ihmiset
lakkaisivat puuhailemasta vastustusadressia aina kun kehitysvammaisten asuntolaa tai palvelukeskusta suunnitellaan sijoitettavaksi heidän lähikulmilleen.
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen
pää-äänenkannattaja. Perustettu 1895.
Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988,
Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906,
Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun
Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012
Päätoimittaja Antti Vuorenrinne
6
3.3.2015
UUTISET
??Turvallisuuspolitiikka huomioon kiinteistökaupoissa
Demarikansanedustaja:
Pääasia, että
hallituksessa on herätty
Kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) kiittää puolustusministeri Carl Haglundia
(rkp.) ?heräämisestä kiinteistökauppojen arkeen?. Kymäläinen kannustaa Haglundia toimiin valtioneuvoston jäsenenä.
? On korkea aika toimia. Valmistelun tueksi on olemassa
tuore kansalaisaloite EU- ja
EFTA alueiden ulkopuolisten
kiinteistökauppojen rajoittamisesta. Aloitteesta löytyy kriittisenkin lukijan kammattavaksi ?
väitän ? paras tähän mennessä
laadituista tilannekuvauksista
sekä parannusehdotukset nykyiseen lakiin.
Haglund sanoi aiemmin maanantaina, että lainsäädäntöä tulee kehittää niin, että valtio voi
tarvittaessa lunastaa kiinteis-
töjä, jos siihen on turvallisuuspoliittisia intressejä. Maanpuolustuskurssin avajaisissa puhunut Haglund sanoi, että ulkomaalaisten tekemät kiinteistökaupat on huomioitava eri tavalla kuin ennen, Itä-Ukrainan
esimerkin vuoksi.
? Itse asiassa odotin sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.)
ulostuloa asiasta jo aiemmin
lupauksiensa mukaisesti, mutta
puolustusministerin huomio
asian tärkeydestä on todella
tärkeää. Pääasia on, että hallituksessa herätään vihdoin ja
ohjeistetaan virkamiehet valmisteluun, sanoo Kymäläinen.
? Huomattavaa on, että Haglund perusteli havahtumistaan
median esiin nostamilla tapauksilla. Nimenomaan näissä
talkoissa leveät hartiat ovat tarpeen. Siksi on myös hyvä, että
meillä on julkinen sana, mikä
uskaltaa kirjoittaa valppaasti
myös turvallisuuspolitiikan
epäkohdista, jatkoi Kymäläinen
kansalaisaloitekiertueensa yleisötilaisuuden yhteydessä Lappeenrannassa.
Demokraatti
Sote ei yksin sotke kuntien taloutta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n pääjohtaja Juhani
Eskola, johtaja Markku Pekurinen ja ylijohtaja Marina Erhola ottivat maanantaina osaa
jälleen päiviä pyörineeseen
sote-keskusteluun.
He sanovat yhteisessä kirjoituksessaan laitoksen verkkosivuilla, että suurelta osalta
medialta ja monilta kommentaattoreilta on jäänyt noteeraamatta että valtiovarainministeriön sote-laskelmien mukaan
uudistus on kuntaverovaikutukseltaan veroneutraali.
Johtajien mielestä laskelmia
on kommentoitu osin harhaanjohtavasti.
? Kaavailtu sote-uudistus
ei rasita kokonaisuudessaan
kuntataloutta päinvastoin
kuin valtionosuusuudistus ja
valtionosuuksien leikkaukset.
Toki yksittäisten kuntien kohdalla näiden kolmen yhteisvaikutukset voivat olla suuria,
mutta valtiovarainministeriön laskelmien mukaan sote-
uudistuksen osuus jää perin
pieneksi.
Kolmikko mainitsee yhtenä
esimerkkinä mediassa ?eniten
kärsivänä? esitellyn 1 856 asukkaan Pertunmaan, jonka kunnallisveron nousupaineesta 72
prosenttia johtuisi muusta kuin
sotesta.
Viron reformipuolue
ei ota keskustaa
pääkumppanikseen
liseksi miellettyyn keskustaan
ja ilmoittaneet, etteivät lähtisi
hallitukseen sen kanssa.
Pääministerin mukaan Viro
jatkaa tähän asti menestyksekkäällä tiellään. Hän painotti, että
reformipuolueella on nyt vastuu
muodostaa tehokas ja Viron puolia pitävä hallitus. Reformipuolue voi valita pääkumppanikseen
joko nykyisen hallituskumppaninsa sosialidemokraatit tai konservatiivisen IRL:n. (STT)
Viron pääministeri Taavi Roivas sanoo uutistoimisto BNS:n
mukaan, ettei hänen parlamenttivaalit voittanut reformipuolueensa lähde hallitukseen toiseksi eniten ääniä keränneen
keskustapuolueen kanssa.
Roivas kertoi Viron yleisradioyhtiölle antamassaan haastattelussa toivovansa, että myös
muut oppositiopuolue keskustan kanssa ennen vaaleja yhteistyöstä kieltäytyneet puolueet pitävät sanansa.
Muut puolueet ovat suhtautuneet nihkeästi Venäjä-mie-
Kuntien uusi valtionosuusjärjestelmä tuli voimaan tämän
vuoden alusta. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko (kok.)
sanoi eilen, että valtionosuusuudistus oli välttämätön, koska
valtionosuusjärjestelmä ei ollut
enää oikeudenmukainen useiden osittaisuudistuksien vuoksi.
? Valtionosuusuudistus sai
poikkeuksellisen paljon kannatusta kuntakentältä.
Taas
odotetaan
Sote-esitys on nyt eduskunnan perustuslakivaliokunnassa,
joka jatkaa sote-asian käsittelyä
Jeffrey Hamilton
tänään. Ennakkotiedon mukaan
asiasta käydään huomenna vain
valmistavaa keskustelua.
Perustuslakivaliokunta linjasi kaksi viikkoa sitten, että
sote-lakiesitystä on muutettava
merkittävästi, koska se rikkoo
perustuslakia.
Viime viikolla sosiaali- ja terveysvaliokunta esitti ratkaisuksi
niin sanottua yksiportaista kuntayhtymämallia. Perustuslakivaliokunnan annettua muutosehdotuksista lausuntonsa sosiaalija terveysvaliokunta tekee tarvittavat päätökset asiasta.
THL:n johtajien mukaan
uudistuksen lykkääminen ei
ratkaise uudistustarpeen taustalla olevia perusongelmia vaan
kärjistää niitä.
? Päätöksen siirtäminen ei
hidasta päivääkään väestön
ikääntymistä, ei ikääntymisestä
johtuvaa palvelutarpeiden eikä
menojen kasvupaineita.
Rane Aunimo
Demokraatti
Ruotsin kuningaspari saapuu valtiovierailulle Suomeen
Ruotsin kuningaspari aloittaa
tiistaina kolmipäiväisen valtio-
vierailunsa Suomessa. Virallinen vastaanottoseremonia järjestetään Pohjoisesplanadilla
Presidentinlinnan edustalla klo
11.00.
Kuningasparin ohjelmaan
kuuluu muun muassa valtion
johdon ja elinkeinoelämän
edustajien tapaamisia, vierailu
Lappeenrantaan sekä käynti
UPM:n Kaukaan tehtaalla.
Ruotsin kuninkaalliset ovat
vierailleet Suomessa eri yhteyksissä, mutta valtiovierailulla
Kaarle XVI Kustaa kävi viimeksi vuonna 2003. Presidentti
Sauli Niinistö teki valtiovierailun Ruotsiin toimikautensa
alussa huhtikuussa 2012.
Vierailuseurueessa on mukana Ruotsin ulkoministeri
Margot Wallström ja opetusministeri Gustav Fridolin sekä
yritysjohtajien valtuuskunta.
Vastaanottoseremonia aiheuttaa muutoksia liikennejärjestelyihin tiistaina, kun liikenne linnan edustalla katkaistaan noin
10.40?11.15 väliseksi ajaksi. (STT)
VR: Asentajien
ulosmarssi ei
vaikuttanut
junaliikenteeseen
VR:n asentajien ulosmarssi
maanantaina ei VR:n mukaan
vaikuttanut junaliikenteeseen.
Ulosmarssiin osallistuivat
Helsingin varikon kaikki noin
300 asentajaa, ja vastaavia toi-
mia oli myös Oulussa, Tampereella ja Kouvolassa.
Jyrki Fahlström Raidealan
ammattilaisten osasto 25:stä
kertoi STT:lle, että ulosmarssin
syynä on työnantajan yksipuolinen tapa tulkita työehtosopimusta aiemmasta käytännöstä
poikkeavalla tavalla. Kiista koskee esimerkiksi arkipyhäkorvauksia ja vuosilomapäivien laskentaa. Se on Fahlströmin mukaan riitautettu jo aiemmin,
mutta neuvottelut asiasta eivät
ole edenneet.
VR:n henkilöstöjohtajan Timo
Koskisen mukaan ulosmarssi
tuli työnantajalle yllätyksenä.
Kiistanalaisissa asioissa on hänen mukaansa kyse normaalista
yrityksen kehittämisestä. (STT)
UUTISET
3.3.2015
7
Itäväylän iltakoulu
Suunnittele
Demokraatille
oma postimerkki
Yhteisiä
unelmia
vuodesta
1895.
Torstaina 5.3. klo 18-20
Herttoniemen säätiön kerhotiloissa, Näätätie 21
Mitä vaalien jälkeen?
Kommentaattorit ennakoivat
Ennakoijina keskustelun virittäjät:
Tarmo Ropponen, emeritustoimittaja
Matti Linnanahde, emeritustoimittaja
Tilaa ihmiselle.
Tervetuloa kaikki Suomen
lähitulevaisuuden suunnasta kiinnostuneet!
Pitkän ja ansiokkaan tiedonvälityksen 120-vuotisjuhlavuotemme kunniaksi julistamme avoimen, lehden nimeä
kantavan juhlapostimerkkikilpailun.
Herttoniemi
Lähetä ehdotuksesi osoitteeseen postimerkki@demari.fi
Kilpailuaika on 27.2.?17.4.2015. Postimerkin tekniset vaatimukset on kerrottu postin nettisivulla www.posti.fi/henkiloasiakkaat/kortitjakirjeet/postimerkit/omakuvapostimerkki/
TurvalliseT rajaT
?näkökulmia rauhaan
Kilpailun voittaja julkaistaan 30.4. Demokraatin vappunumerossa. Pääpalkintona on viikonloppumatka Berliiniin.
Kaikkien osallistujien kesken arvomme lisäksi lahjakortin
elokuun lukijaristeilylle Tukholmaan.
Keskiviikkona 4.3. klo 18-19.30
Paasitorni, Juho Rissanen -sali
AlustAJAt
Piirun verran punaisempi.
Vapaa pääsy.
Tervetuloa!
?
EERo HEinäluomA,
eduskunnan puhemies
?
sEPPo KääRiäinEn,
puolustusvaliokunnan vpj
?
ilKKA KAnERvA,
ulkoasiainvaliokunnan jäsen
Keskustelua ohjaa merja Ylä-Anttila
Parasta autollesi,
nyt ilman
omavastuuta
Liittokasko on ammattiliittojen jäsenille räätälöity kattavin autovakuutuksemme. Se on tarkoitettu sinulle, joka haluat parasta ja laajinta turvaa autollesi. Se sisältää paljon erinomaisia ominaisuuksia, mm. ainutlaatuisen bonusedun ja laajan sijaisautovakuutuksen.
Bonus
etu
Laaja
sijaisautovakuutus
Bonusetu syntyy, kun olet ajanut kolme vuotta ilman
kolarivahinkoa. Bonus ei putoa vahingon sattuessa,
kuten perinteisissä autovakuutuksissa.
Saat käyttöösi sijaisauton, kun oma autosi on korjattavana esimerkiksi kolarointivahingon takia tai kun matkasi keskeytyy teknisen vian vuoksi. Toimitamme sijaisauton paikan päälle ja voit jatkaa matkaasi saman tien.
Jos kolarivahinko kuitenkin sattuu, seteli kattaa vielä vahingonkin ilman
omavastuuta. Osta Liittokasko ja hyödynnä etu.
Osallistu!
Voit voittaa
liput itsellesi +10 ystävällesi
Napapiirin sankarit 2 -elokuvan
Turvan omaan ennakkonäytökseen
tai radio-ohjattavan ralliauton
turva.fi/kaskokatsastus
Tule käymään, soita tai jätä yhteydenottopyyntö netissä (etua ei saa verkkokaupasta).
Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja tarjoamme erityisesti ammattiliittojen jäsenille etuja
ja räätälöityjä tuotteita. Palvelemme numerossa 01019 5110 ma?pe 8?18 sekä verkossa osoitteessa www.turva.fi
255x180_Liittokasko_Demokraatti_03032015.indd 1
23.2.2015 13:04:28
8
3.3.2015
AVAUS
Työvoimapalveluiden
ostopalveluiden idea on,
että henkilöstöpalveluyritys saa palkkion vasta
kun se on onnistunut
löytämään työttömälle
vakituisen työpaikan
avoimilta markkinoilta.
Työnvälittäjä ostaa palveluja
yksityisiltä firmoilta
Työpaikan
löytämisestä
maksetaan
palkkio
? Työvoimapalveluissa on nähty, että sitä paremmin syntyy tuloksia, mitä enemmän on käyttää
aikaa työttömän ja toisaalta yrityksen tarpeiden
määrittelyyn.
Varsinais-Suomen ely-keskuksen johtaja
Kimmo Puolitaival sanoi näin Demokraatin
haastattelussa jo viime elokuussa pohdittaessa,
miten löytää työlle tekijänsä ja tekijälle palkanmaksaja.
Tulosten teko on käynyt yhä vaikeammaksi.
Aikaa palveluille ei tunnu löytyvän.
Työministerin esikunnasta sanotaan nyt talvella, että vaikeassa työttömyystilanteessa kaikki
mahdolliset keinot on katsottava.
Yksi niistä on kokeilu, jossa työnvälitystä ulkoistetaan yksityisille yrityksille. Pilotteina toimivat Uudenmaan ja Pirkanmaan te-toimistot,
jotka ostavat palveluja yhteensä viideltä yksityiseltä firmalta.
Peruspohja julkisella puolella
Syksyllä ulkoistamista suunniteltaessa hanke herätti vähintäänkin epäilyksiä niin te-toimistoissa
kuin palkansaajajärjestöissäkin.
Keskustelun ytimessä oli se, miksi te-toimistoille ei anneta niiden tarvitsemia voimavaroja,
?Kaikkea tässä yhteiskunnassa olevaa osaamista
ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista haalia
pelkästään julkisilla
palveluilla tuotettaviksi.?
jotta palvelut saataisiin pelamaan. Henkilöstö on
vähentynyt ja rahoitus on tiukkaa.
Työministerin esikunnasta kerrotaan nyt, että
kokeilujen alettua suhtautuminen on muuttunut.
Tarkkoja lukuja onnistumisista Uudellamaalla
ja Pirkanmaalla ei ole olemassa.
Päätöksiä laajentamisesta muualle maahan
ei ole tehty. Oulussa Nokian ja Microsoftin isojen irtisanomisten jäljiltä ja kokemuksin on alkamassa Euroopan globalisaatiorahojen avulla
oma hanke.
? On punnittu sitä, että kaikkea tässä yhteiskunnassa olevaa osaamista ei välttämättä ole eikä
ole tarkoituksenmukaista yrittääkään haalia pelkästään julkisilla palveluilla tuotettaviksi, ministerin esikunnasta kerrotaan.
? Peruspohja tavoitteiden määrittelyineen
työvoimapalveluissa pysyy edelleen itsestäänselvästi julkisella puolella, mutta ajatuksena on avautua te-siiloista ympäröivään
maailmaan.
Tuloksesta maksetaan
Innovatiivisena linjauksena markkinoidaan sitä,
että ostopalveluissa ei makseta toimenpiteistä
vaan tuloksista.
Yksityinen henkilöstöpalveluyritys saa tilinsä
vasta, kun on onnistunut löytämään työttömälle
vakituisen työpaikan avoimilta markkinoilta.
Korvaus on alta kaksituhatta euroa onnistumiselta.
Työttömän ei yksityisten yritysten projekteihin tarvitse lähteä eikä niihin muutenkaan pääse
kuka tahansa. Ehdot esimerkiksi työttömyyden
kestosta ovat Uudellamaalla ja Pirkanmaalla erilaiset.
Kauppalehden mukaan uutta palvelua käyttäneet ovat olleet lähinnä työttömiksi joutunutta
keskijohtoa ja erilaisia asiantuntijoita.
AVAUS
3.3.2015
9
Kuvat Kari Hulkko
?Yksi työkalu
muiden rinnalla ?
vaarojakin on?
? On hyvä, että kokeillaan kaikenlaista. Tämä pitää nähdä yhtenä työkaluna muiden rinnalla. Pääasia on, että saadaan ihmisiä välitetyksi töihin.
Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestön (TVY) puheenjohtaja Jukka Haapakoski sanoo kuulleensa julkisen työnvälityksen
ulkoistamisen kokeiluista.
Hän sanoo, että kokeiluista on tehtävä jälkeenpäin tarkka analyysi.
Haapakoski näkee vaarana, että vaikeimmin
työllistettävät jäävät jatkossakin te-toimistoille,
joiden ?väki ja toimipisteet ovat vähentyneet?.
? Pääpaino on siirtynyt sähköisiin palveluihin.
Vaarana on, että työttömät saavat entistä etäi-
sempää, standardisoitua palvelua, eivät enää tarvittavaa henkilökohtaista palvelua.
TVY:n puheenjohtaja näkee pilottihankkeissa
vaarana sen, että yksityiset yritykset toimivat niiden kanssa, joita on helpompi viedä eteenpäin,
jotka ehkä muutenkin olisivat saaneet työpaikan.
Oikeana Jukka Haapakoski pitää sitä, että yrityksille maksetaan tuloksista, pysyvän työpaikan
löytämisestä avoimilta markkinoilta.
? Kohderyhmillä on vissi ero. Kysymys on siitä,
keitä yritykset välittävät töihin. Onko kyse niistä
työttömistä, jotka muutenkin siirtyvät työstä työhön vai onko tarkoitus tukea pitkäaikaistyöttömien työnvälitystä.
Timo
Vainio
Demokraatti
timo.vainio@
demari.fi
10
3.3.2015
AVAUS
Korkeastikoulutettujen työttömien määrä on tällä vuosikymmenellä tuplaantunut 40 000:een.
Korkeakoulutettu on
työnvälityksen väliinputoaja
Työttömyys on Suomessa jatkanut kasvuaan. Samalla kokonaiskuva työttömyydestä on muuttunut. Esimerkiksi korkeastikoulutettuja on työttömien joukossa huomattavasti enemmän kuin ennen. Määrä on tällä vuosikymmenellä tuplaantunut 40 000:een ja heistä joka neljäs on ollut vailla
työtä vähintään vuoden.
Julkisen työnvälityksen ulkoistamisen projekteissa ei kuitenkaan ole kyse korkeastikoulutetuista.
? Niitä ei ole räätälöity meitä varten, ei todellakaan, asiantuntija Ida Mielityinen Akavasta
sanoo.
Te-toimistot eivät kuitenkaan ole pystyneet
vastaamaan korkeastikoulutettujen erityisongelmiin uuden työpaikan haussa.
Osaamista ei ole ollut, koska korkeastikoulutettujen työttömyys on ollut vähäistä eikä heidän
työllistymisensä ole ollut te-toimistojen osaamisen varassa.
? He ovat omaehtoisesti pystyneet työllistymään avoimille työmarkkinoille itsenäisesti. Kun
työttömyys on kasvanut nopeasti viimeiset viisi
vuotta, tilanne on muuttunut, Mielityinen sanoo.
Kun määrä kasvaa, se muuttuu myös erilaiseksi. Joukossa on paljon muitakin kuin tohtoreita, joiden heidänkin työttömyys on kasvussa.
Ida Mielityinen sanoo, että esimerkiksi tohtoriksi väitellyt ei töitä hakiessaan osaa markkinoida omaa osaamistaan, kun sitä ei ole koulutuksessakaan opetettu.
Ongelmia on työnantajillakin. On ennakkoluuloja eikä työnhakijan osaamisia aina tunnisteta.
Korkeastikoulutetun on edelleen
helpompi työllistyä kuin vähemmän
kouluttautuneen tai opintonsa
kokonaan kesken jättäneen.
Pulmat ovat korkeastikoulutetuilla erilaisia kuin
vaikkapa metallimiehellä, jonka oma osaaminen
on ehkä jo vanhentunut eikä vastaa sitä, mitä
työnantaja nyt hakee.
Mielityinen sanoo, että Akavan tavoite on, että
löydetään palveluntarjoajia, joilla on erikoisosaamista korkeastikoulutettujen työllistämiseksi.
? Olemme saaneet läpi tavoitteemme, että jokaisessa te-toimistossa on yksi ihminen, jonka
vastuulla on korkeastikoulutettujen palvelujen
kehittäminen.
? Kyse on henkilökohtaisesta palvelusta, mutta
samalla systemaattisista toimintamuodoista,
jotka palvelevat julkisten varojen tarkoituksenmukaista käyttöä.
Järjestö on myös itse yrittänyt kouluttaa työnvälittäjiä akavalaisista ammateista.
Tilastojen valossa korkeastikoulutetun on
edelleen helpompi työllistyä kuin vähemmän
kouluttautuneen tai opintonsa kokonaan kesken
jättäneen.
? Jos katsotaan puhtaasti lukuja, koulutus on
hyvä investointi myös työllistymisen kannalta,
asiantuntija Ida Mielityinen muistuttaa.
Työttömiä enemmän
kuin vuosi sitten
??
??
??
??
??
??
??
??
??
??
??
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tammikuun lopulla työttömiä työnhakijoita oli
359 000 eli 32 000 enemmän kuin vuotta
aikaisemmin, mutta 3 700 vähemmän kuin
viime vuoden lopussa.
Vähintään vuoden töitä hakeneita oli 101
500 eli 16 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Yli 50-vuotiaita oli nyt työttömänä 11 200
enemmän kuin edellisvuonna eli 131 700.
Alle 25-vuotiaiden työttömyys kasvoi vuodessa 5000:lla. Nyt heitä oli tammikussa
47 900.
Tilastokeskuksen kansainvälisesti vertailukelpoisten lukujen mukaan työttömyysaste oli tammikuussa 8,8 prosenttia. Työttömyys oli kasvanut 9000:lla 230 000:een.
Työllisyysaste oli pudonnut 0,2-prosenttiyksiköllä 66,7 prosenttiin.
Työministeri Lauri Ihalainen piti edelleen
suurimpana haasteena työttömyyden
pitkittymistä, kun vaarana on, että moni
luisuu pysyvämmin työmarkkinoiden ulkopuolelle.
Työllistämispalvelujen Ihalainen sanoo toimivan turvaverkkona ja tukena työmarkkinoille paluuseen.
Työllistämispalveluiden piirissä oli tammikuussa 121 800 ihmistä, nelisentuhatta
enemmän kuin vuotta eiemmin.
Ministeriön Ammattibarometrin mukaan
missään ammatissa ei enää ole suurta työvoimapulaa, kun työvoiman ylitarjonta on
kasvanut ja pula työvoimasta pienentynyt.
Työvoimapula on taittunut myös sosiaali- ja terveysalalla ja työttömyysjaksot pidentyneet.
AVAUS
Maailma tänään
3.3.2015
Pertti Hynynen
Kirjoittaja on politiikan tutkija.
Kolumni
Liikehdintää PD:n liepeillä
on ilahduttanut
roomalaisia ja muitakin italialaisia ryhtymällä ajamaan olympialaisia Roomaan 2024. Edelliset olivat 1960. Kai rikkaampiakin hakijoita maailmasta
löytyy? Demokraattipuolueen Renzi on saanut
maalleen enemmän ?respectiä? eli nostanut Italiaa takaisin ykkösliigaan. Tosin esimerkiksi velkamäärällä mitattaessa vain Kreikalla on sitä Italiaa enemmän.
Oma lukunsa Italian tilanteessa on maan presidentiksi valitulla sergio mattarellalla. Hän ei
ollut etukäteiskaavailuissa korostetusti esillä. Hän
edusti PD-puolueessa niitä, joiden tausta on katolisessa keskustassa kuten Renzilläkin. Edeltäjä Giorgio Napolitano edusti vasemmiston ja työväenliikkeen perintöä. Mattarella, 73vuotta, on sisilialainen juristi. Hänellä on ansioita taistelussa mafiaa
vastaan, joka tappoi hänen veljensä vuonna 1980.
Renzin ja ay-liikkeen välit kärjistyivät syksyn
mittaan ja pääministerin mielestä ammattiliitot
käyttävät aikaansa keksiäkseen syitä lakkoiluun.
Hallitus haluaa uudistaa työlain artiklaa 18, joka
suojelee irtisanomisia vastaan. Renzi haluaa modernin vasemmiston eikä ay-liike kykene tätä pysäyttämään. Renzi näyttää uskovan, ettei Italiassa
päästä eteenpäin jollei suututeta jotakuta kuten ayliikettä.
Puolueista oppositiossa on näkyvästi mukana
vasemmisto-opposition SEL, ekologian ja vapauden vasemmisto. Tämä nichi Vendolan johtama
puolue vetoaa myös PD:n sisäisiin vasemmistovoiPääministeri matteo renzi
miin ja Vendola julistaa, että ?istutamme tulevaisuuden vasemmiston lippua?.
Vendola ja PD:n Peppe Civati ovatkin lähestyneet toisiaan ja haluavat koota voimia Renzin ja
silvio Berlusconin sopimusta vastaan.
n n n
ristiriitojen
olisi luullut heikentävän hallituksen kannatusta.
Kuitenkin monet oikeistolaiset ovat siirtyneet tukemaan PD:tä tai ainakin Renziä. Lisäksi presidentin valinnan jälkeen keskustan Scelta civica eli
?kansalaisvalinta? hajosi, sen parlamentaarikoista
kahdeksan loikkasi PD:n riveihin. Entinen pääministeri mario monti jätti loikkaamatta.
Nämä olivat PD:n lähellä jo muutama vuosi sitten, mutta sosialidemokraattinen valinta vieraannutti heitä. Nyt sellaista sävyä on niin vähän, ettei se ole PD:hen siirtyneille ongelma. Renzin kannalta tämä siirtymä tasapainottaa mahdollista lohkeamaa vasemmalta laidalta. Tämä ongelma alkoi
näkyä kokouksissa juuri ennen joulua.
Puolueen vasemmiston kärkinimi Civati luonnehti että jos Renzi ei muuta linjaansa, niin syntyy
uusi puolue vasemmalla. Renzi ?on pettänyt sen
ohjelman, jolla menimme vaaleihin?.
Hänen johdollaan osa puolueesta ei äänestänyt
vaalilain puolesta, koska se ajaa suurimpien puolueiden intressejä ? tai koska siitä on sovittu Berlusconin kanssa.
Perinteisesti ajatellen näiden
n n n
Renzi haluaa
modernin
vasemmiston
eikä ay-liike
kykene tätä
pysäyttämään.
Pierluigi
Bersani eivät kuitenkaan uhkaile hajaannuksella, vaikka ovat
kriittisiä hallituksen linjasta. Jonkinlainen välirauha saatiin tammikuussa aikaan. Vähemmistö
PD:n äänestäjistä tukee keskusjärjestö CGIL:n linjaa. Tämä kertoo äänestäjäkunnan muuttumisesta. Eli vaikka äänestäjiä siirtyisi
vasemmalle niin tuleepahan oikealta tilalle!
Berlusconin oikeistopuolueen FI:n alamäki on
jatkunut ja Renzi näkee saavutuksena sen, että FI
on hajalla eli osa siitä haluaa ennenaikaisia vaaleja mutta osa katsoo, että vaalit 2018 riittävät. Se
on myös Renzin linja. FI:n piirissä on yhä enemmän tahoja, joiden mielestä Berlusconi edustaa sokeaa kuuliaisuutta Renzille. Berlusconin hyvä käytös palkittiin oikeuden määräämän rangaistuksen
lyhentämisellä.
Muiden puolueiden sekaannuksista todettakoon, että Beppe Grillon puolue M5S eli ?viiden tähden liike? on ristiriitojen riepoma. Puolueen kannatus on kääntynyt laskuun ja puoluesta
on erotettu lisää kansanedustajia. Toisaalta sitten
Lega Nordin kannatus kääntyi nousuun uuden johtohahmon matteo salvinin myötä. Maan keski- ja
eteläosissa puolue esiintyy nimellä ?Noi con Salvini? eli NcS. Salvini pyrkiikin nyt Italian johtavaksi oikeistopoliitikoksi.
Mutta pärjääkö PD pitkään muiden puolueiden
heikkouden varassa?
monet muut kuten
AFP Photo / Francois Mori
Poiminta
Italian pääministeri Matteo Renzi (kuvassa vasemmalla) yrittää nostaa Italian arvostusta Euroopassa. Renzi ja Ranskan presidentti Francois Hollande esittelivät viime viikolla uutta maiden
välistä ratalinjaa.
11
12
3.3.2015
AVAUS
120
vuotta
? Suomessa on turvallisempaa kuin muissa
Pohjoismaissa. Siihen ei pidä silti tuudittautua, että
?lintukodossamme? ei voisi tapahtua mitään pahaa,
poliisiylijohtaja Mikko Paatero pohti.
Ay-miehet Juhani Salmela ja Jarkko Eloranta keskustelivat europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin kanssa siitä,
miten vaikea on välillä saada eteläisen Euroopan maita ymmärtämään pohjoismaista mallia. Viimeksi se näkyi kiistassa
minimipalkasta, jota Pohjola ei olisi valmis kannattamaan. ? Totta kai työllä on tultava toimeen, mutta keinot siihen ovat eri
puolilla EU:ta niin erilaiset, ?Mippe? muistutti.
Juhlapuheita, kaappikepulaisia ja vaalikuumetta
Sote ratkaistiin
Demokraatin
juhlassa
Demokraatin 120vuotisjuhlassa ei pönötetty
viime perjantaina, vaikka juhlakalu olikin jo
kunnon iässä. Toimitus ja konttori olivat täynnä
iloista juhlaväkeä, joka innostui juhlinnan ja tut
tujen tapaamisen rinnalla panemaan maan asi
oita kunnolla kuntoon. Kyytiä sai Metropolihal
Reijo Paananen ja Kalle Isokallio kehittelivät yhdessä
suunnitelman terveyskeskuslääkärien varalle.
?Yhden pysähdyksen
taktiikalla?
linnon kaatuminen, mutta myönteistä oli muun
muassa juhlassa keksitty toimiva soteratkaisu ja
parannusehdotukset EU:n Brysselin päämajan
toimintaan.
Demokraatti
Kuvat Kari Hulkko
Kirjailija, TV:n ?jälkiviisas? Kalle Isokallio ker
too ratkaisseensa soteongelmat.
? Siirretään terveyskeskuslääkärit päivystä
mään bensaasemille. Kaikki mummot olisivat
hirveän tyytyväisiä, kun saisivat samalla kunnan
kustantamat kahvit.
?Yhden pysähdyksen taktiikka? poistaisi jono
ongelmat ja säästäisi lisäksi kiinteistökuluja.
Niin hullu kuin idea onkin, SDP:n puoluesih
teeri Reijo Paananen näkee siinä ajattelemisen
aihetta.
? Mehän puhumme koko ajan yhden luukun
periaatteesta, joka ei kuitenkaan toteudu.
Paananen kehittelee ajatusta eteenpäin:
? Samalla reissulla hoituisivat bensa ja ruoka
ostokset. Kun koko perhe olisi mukana matkassa,
samalla tulisi kysellyksi kaikkien kuulumiset.
? Ja kassaneiti kuuntelisi loput murheet, Iso
kallio naurahtaa.
Punamultaa pukkaa
Päivi Lipponen ja Kaarin Taipale skoolasivat.
Kansanedustaja Päivi Lipponen iloitsee poikke
uksellisen hyvästä fiiliksestä vaalikentällä. Ehdo
kas on tuntenut, että kansa luottaa nyt sosialide
mokraatteihin. Ihmiset jakavat yhteisen huolen
tulevaisuudesta.
? Vaalityötä on ollut erittäin mukava tehdä.
Koskaan aiemmin en ole kokenut, että yleisö
suhtautuisi näin myönteisesti, Lipponen sanoo.
Ylen vaaligallup ennusti SDP:lle viime viikolla
16,8 prosentin kannatusta. Lipponen panee pa
remmaksi.
? Veikkaan kannatukseksi 19,8 prosenttia.
Hän ennustaa SDP:stä toiseksi suurinta puo
luetta kepun jälkeen.
? Punamultaa pukkaa, toteaa Helsingistä edus
kuntaan ehdolla oleva kaupunkitutkija Kaarin
Taipalekin.
? Pääasia tässä skabassa on pitää kokoomus ta
kana, hän heittää.
AVAUS
3.3.2015
13
Pitkän linjan media- ja kulttuuriherrat Aarne Laurila ja Sakari Kiuru
varoittelivat somen vaaroista erityisesti nuoria: ? Siellä kirjoitetaan
aika ala-arvoisesti. Sosiaalista mediaa pitää seurata kriittisellä silmällä
ja sen viestejä täytyy oppia kyseenalaistamaan.
Isä ja tytär. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma ja Eveliina Heinäluoma. 27-vuotias Eveliina työskentelee Kansainvälisen
koulutuksen arviointikeskuksessa ja opiskelee kansainvälistä politiikkaa Lapin yliopistossa.
Puhemies povaa yllätyksellisiä vaaleja
Eero Heinäluoma povaa yllätyksellisiä ja jännittäviä eduskuntavaaleja.
? Täytyy muistaa, että vain joka toinen on suurinpiirtein varma kannastaan.
Suomalaistenkin poliitikkojen on aika oppia
?vuoristorataan?.
Ihmisten vakaumukset eivät enää ole yhtä
vahvat kuin ennen ja mielipiteet muuttuvat nopeasti. Politiikalla on pienempi rooli
ihmisten elämässä kuin aiemmin, puhemies analysoi.
Se, mikä valikoituu päivän puheenaiheeksi ratkaisee paljossa vaalituloksen.
? Toisaalta se on SDP:n kannalta varmasti hyvä
asia. Tässä on vielä kaikki mahdollista.
Keskustapuolueen ei Heinäluoman mielestä
ole vielä syytä juhlia.
? Tämä voi kääntyä ihan mihin tahansa.
Demarin päätoimittajakööri koolla: Antti Vuorenrinne (2013?), Seppo
Heikki Salonen (1984-88) ja Jukka Halonen (1988?97). Oikealla
istumassa eläkkeellä oleva Demarin toimituspäällikkö Seppo Halminen.
Päätoimittajat kirjoittavat yhä
Demarin entisen päätoimittajan Jukka Halosen aika
kuluu nykyisin historiankirjoitusprojektien parissa.
Hänet tunnetaan myös innokkaana kalamiehenä.
? Parhaillaan viimeistelen kirjaa Suomen kaloista.
Sen jälkeen vaihdan sotahistoriaan, hän kertoo.
Seppo Heikki Salonen päätoimitti Demaria
1980-luvulla, kun ?SDP oli keisarillinen puolue?
ja ?aidosti kansainvälinen?, mitä se ei Salosen mukaan enää ole.
Kohta viiden lapsenlapsen isoisä kirjoittaa yhä
päivittäin. Nyt on suunnitelmissa kirjoittaa Wikipediaan elämäkerta kustakin Demarin edesmenneestä päätoimittajasta.
Atte Pohjanmaasta Salonen on jo julkaissut
kirjan.
? Hän oli luultavasti kirjallisesti lehden päätoimittajista kaikkein lahjakkain, Salonen toteaa itseoppineesta Pohjanmaasta.
?Puolet lehdistä julki- tai kaappikepulaisia?
Politiikan toimittajien konkari Aarno ?Loka? Laitinen on huolissaan poliittisen, erityisesti vasemmistolaisen, median tulevaisuudesta.
? Lehdet ovat valtaosaltaan ihan hyviä, mutta
ihmiset ovat niin tyhmiä, etteivät ne lue.
Hän on huomannut, että poliittisimpia leh-
tiä ovatkin niin sanotut sitoutumattomat lehdet,
joista monet edustavat äärikokoomuslaista linjaa.
? Turha puhua sitoutumattomuudesta, kun lisäksi noin puolet lehdistä on joko julki- tai kaappikepulaisia. Porvarillinen lehdistöhegemonia
on aika huimaavaa. Sääli.
Median tilaa pohtivat Aarno Laitinen, Demokraatin Juhani Aro (selin), Pentti Arajärvi, Antti Marttinen
Veronmaksajista ja Marja-Liisa Rajakangas STTK:sta.
Ilkka Taipale (keskellä) nauratti jutuillaan eläkeläispäätoimittajia Kari
Arolaa (Demari 1997?2006) ja Ville-Veikko Valjusta (UP-uutispalvelu).
Venäjä, mon amour
Ilkka Taipale paljasti Demokraatin juorutoimittajalle kirjoittavansa kirjaa Helsingin lokakuisia
kirjamessuja silmälläpitäen. Teemamaana on Venäjä ja Taipaleen kirjalla on jo nimikin: Venäjä,
mon amour.
? Aloitan heti maanantaina, Taipale lupasi.
Opettajat ovat OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan yhä
enemmän helisemässä oppilaiden kanssa. ? Kymmenen prosenttia, eli
peräti 10 000 opettajaa, on joutunut fyysisellä väkivallalla uhkailun
kohteeksi, Luukkainen vakavoitui kesken juhlinnan.
14
3.3.2015
AVAUS
Uuden
Venäjän
ideapark
Joillekin kunniallisuutta on pelottomuus. Sitä
suuri ja mahtava Volodja osoittaa panemalla
muut pelkäämään, säikyttämällä ihmiset palvelemaan omia megalomanialta haiskahtavia päämääriään. Volodjaa on nuorena nöyryytetty, ja
sillä tuntuu olevan kauaskantoiset seuraukset
Euroopan ja jopa koko maailman kohtaloihin.
Venäjän suuntaa, Venäjän ?ideaa?, se on muuttanut jo ratkaisevasti.
Tavalliset maan matoset, veljekset Obeda ja
Popeda tempautuvat uuden suurvaltalumeen
pyörteisiin monista syistä. Obeda on tuomittu
huliganismista (siis mielenosoituksesta) työleirille, mutta Volodjan kautta aukeaa vapaus. Popedalla taas alkaa mitta täyttyä konduktöörin
hommissa.
Tästä alkaa seikkailu.
Obedan ja Popedan matka uusvenäläisyyden
ihmeelliseen elämyspuistoon on yhtä aikaa fantasiaa ja totta, historian kelailua ja tulevaan katsomista. Ainakin se on toden näköistä vaikka ei
aina todennäköistä. Mutta pelottavan mahdollista,
jos pyörä alkaa pyöriä liian lujaa tai lähteä käsistä.
Viime viikonloppuna tapahtunut Boris Nemtsovin murha osoittaa hyytävästi, kuinka toden näköisistä asioista Kansallisteatterin isossa musiikkiteatteriesityksessä ?Slava! ? Kunnia!? on kyse.
Historian
megatähtitarhat
Pirkko Saisio on rohkea nainen. Slava! ? Kunnia!
-oligarkkioopperan (kuten tekijä on sen alaotsikoinut) satiiri on terävimmillään todella viiltävää ja armotonta. Saisio ei kummarra mitään, ei
nykyhallitsijoita, ei historiaa, ei omaa poliittista
historiaansakaan.. Silloin, kun näytelmä livahtaa
lempeämmän parodian puolelle, se on hykerryttävän hauska.
Hiljentyessään sivuamaan esimerkiksi vallanhimon tai vainoharhojen vuoksi kuolleiden kuolleiden kohtaloita, esitys myös koskettaa aidosti.
Venäjän trollitehtaissa väännetään varmaan
jo kolmivuorossa juttuja siitä, kuinka Suomen
kansallisnäyttämöllä häpäistään nyky-Venäjän
johtoa ja historian suurmiehiä ja -naista (Katariina Suurta). Toisaalta eihän sellaisissa häpäisypuheissa ole Kansallisteatterille paljon uutta
eikä niiden levittelyyn ole Venäjää aina tarvittu
(vrt. esimerkiksi Smedsin Tuntematon).
Niin Saisio ennakkohaastatteluissa kuin ohjaaja Laura Jänttikin näytelmän käsiohjelmassa
ovat vähän kaarrellen ilmaisseet, että Slavan Volodjalle on olemassa esikuva ja että fiktiotarinan
lomaan on sekoiteltu hippuja todellisuudesta.
Kun Timo Tuomisen suorastaan pelottavan
intensiivisesti esittämä valtias ilmestyy näyttämölle paita auki ja lihaksia korostavia plastisia
asentoja hakien, ei jää epäselväksi, kenestä on
kysymys.
Ikuisen nuoruuden tuovaan Botoxiin tarttuva
ja siihen myös hukkuva Volodja haluaa hallita
nykyisyyttä ja tulevaa menneisyyden kautta.
Hänelle Suuret Katariina ja Pietari ja jopa Iivana Julma ovat esikuvallisia hahmoja, Stalinkin, mutta häivytetymmin. Ja Volodjan hännystelijät pippaloivat taustalla ihastuneina mutta
ymmärtämättöminä menneiden suuruuksien
hengessä.
Tanssi yli hautojen. Uuden Venäjän itsevaltias Volodja (Timo Tuominen) osaa tarpeen tulleen antautua myös tunteidensa
vietäväksi.
Juha Muje
ja Puntti
Valtonen
esittävät
rehevästi
Slava! ?
Kunnia!
-näytelmän
tarinaa
luotsaavia
konduktööriveljeksiä.
Slavan historiajaksot ovat häpeilemättömästi
fantisoivia ja esimerkiksi korskeiksi oopperakohtauksiksi kohotettuja. Ne kuitenkin piirtävät oivaltavasti totutusta poikkeavin värein sitä kuuluisaa
?isoa kuvaa? Venäjän historiasta.
Oopperallisia lähestymistapoja Saisio käytti
myös itse ohjaamassaan Kansallisteatterin Homo!näytelmässä. Liekö Laura Jäntin tulo ohjaamaan
vaikuttanut siihen, että oopperatyylittely pysyy
nyt kiinteämmin osana pakettia eikä lähde liiaksi
elämään omaa elämäänsä.
Mutta osaa Jänttikin hillittömät, mutta harkitut ylilyönnit. Kristus-Conchita Wurstin (roolissa
ensemblen parrakkain jäsen ja muutenkin erinomaisen sopiva Janne Marja-aho) laskeutuminen taivaasta Venäjän historian megatähtien Iivana Julman, Katariina Suuren ja Juri Gagarinin
keskuuteen jakamaan tuomionsa tai armonsa ?
kullekin ansionsa mukaan ? on yksi viime vuosien
huimimmista suomalaisista teatterikohtauksista.
Nykypäivän roolikirjossa näytelmä marssittaa
näyttämölle vuorollaan niin veroturvapaikkaa venäläisiltä hakevan Gerard Depardieun, diktaattorivinkkejä Volodjalta imevän Kim Jong-unin kuin tutunoloisen ukrainalaisen kranssipään Julija Teen,
jota esittää säihkyvästi Tiina Weckström.
Konnariveljesten
?mission from God?
Konnariveljekset Obeda ja Popeda, rooleissa rehevää koomista osaamistaan näyttävät Puntti
Rolf
Bamberg
Demokraatti
Valtonen ja Juha Muje, toimivat tällä matkalla
uuden Venäjän ideaparkiin vuoroin keskeisinä
näkökulmahenkilöinä, vuoroin eräänlaisina matkaoppaina eli kertojina. Episodi heidän lapsuudestaan, jolloin KGB:n miehet vievät heidän vanhempansa, on Musta korppi -lauluineen on yksi
esityksen koskettavimpia hetkiä.
Heidän Blues Brothers -habituksensa tulee
siinä vaiheessa perustelluksi, kun hekin alkavat
noudattaa Volodjan käskyjä: heillä on ?Mission
from God?. Veljesten keskinäiset roolit vaihtelevat. Leirille tuomittu Obeda on aluksi vanhan liiton traditionalisti, jolla on isänmaan kunniasta
eri aikakauden näkemykset kuin Volodjan seuraajilla. Popeda on puhdas opportunisti, joka on
valmis lipaisemaan aina niitä saappaita, jotka
potkivat vähiten. Volodjan otteen tiuketessa
Obedakin alkaa omaksua toimintamalleja vahvimman oikeudella ja Popedasta tulee skeptisempi, mutta vain hetkellisesti.
Blues Brothers -rinnastus toimii Slavassa siinäkin mielessä, että musiikki soi läpi veljesten
matkan ja vähintään yhtä runsasmuotoisena
kuin BB-elokuvassa. Jussi Tuurna osaa Saision pitkäaikaisena yhteistyökumppanina pukea kirjailijan joskus varsin villejä ja rönsyileviä aivoituksia musiikilliseen muotoon luontevasti. Musiikki on moni-ilmeistä ja monikulttuurista asiaankuuluvine slaavilaisine painotuksineen. Lauluihin ja niin sanottuun scoremusiikkiin on upotettu pieniä vinjettejä niin
Tshaikovskilta ja muilta klassisilta mestarilta
kuin slaavi-iskelmistäkin. Mitään pastissiäänimattoa niistä ei muodostu.
Jotkut tietyn laulun ympärille sidotut kohtaukset nitkahtavat vähän pitkäksi, kuten sinänsä
hyvin kaunis sotiin kadonneita poikiaan etsivien
äitien kuoro, mutta valtaosin teatteri ja musiikki
kulkevat rivakasti ja tasaveroisesti tosiaan tukien.
Esityksen kohottavaksi lopuksi veisattava rakkauden ylistys ei ole likikään Slavan komeinta
musiikkia, ja muutenkin finaalissa vieraannuttavalle metatasolle viety kikkailu lopetustavoilla ei
ole hienon kokonaisuuden arvoinen. Se ensimmäinen loppuratkaisu oli ihan pätevä. Ja kaikessa
makaaberiudessaan aika ilmava ja happy.
AVAUS
Kuvat Stefan Bremer
Täysi tupa juhli
Jani Uhleniusta
Soitto on suruista tehty, väitti Kanteletar. Toisaalta suomalaiset ovat niitä harvoja kansoja,
jotka osaavat pitää lystiä mollissa. Mollisoinnuilla pistettiin käyntiin myös Jani Uhleniuksen 70-vuotisjuhlakonsertti, mutta muuten
oli murhemieli tilaisuudesta kaukana.
Puoli Järvenpäätä plus muutama kourallinen toispaikkakuntalaisia täytti perjantai-iltana Järvenpää-talon suuren Sibelius-salin
viimeistä sijaa myöten.
3.3.2015
15
Kuvat Pekka Sipola
Kupletteja ja kivijalkaiskelmää
Teatteri
Suomen
Kansallisteatteri,
suuri näyttämö
Pirkko Saisio:
Slava! ? Kunnia!
Ohjaus Laura Jäntti ? Musiikki Jussi Tuurna ? Lavastus Kati Lukka ? Puvut Tarja
Simonen ? Valot Morten
Reiman ? Ääni Jussi Matikainen, Ville Leppilahti
? Koreografia Jouni Prittinen ? Rooleissa Juha Muje,
Puntti Valtonen, Timo Tuominen, Tiina Weckström,
Kristiina Halttu, Janne Marja-aho, Katariina Kaitue,
Markku Maalismaa, Leo
Honkonen, Marja Salo, Juhani Laitala; kuorona Lahden ammattikorkeakoulun
musiikki- ja draamainstituutin opiskelijoita
Lavallakin riitti vieraita moneen lähtöön. Janin perustama ja yhdessä poikansa Altti Uhleniuksen kanssa luotsaama Uusi suomalainen tango-orkesteri sai juhlasession solisteiksi vakuuttavaa ja kokenutta kaartia niin iskelmän kuin rokinkin pelimannikentiltä. Ehkä
juhlakalu-Uhleniuksen kunnioitusta herättävä
vuosikertymä vaikutti siihen, että solistivieraillakin oli soitto- ja laulutaivalta tallattuna
pitkästi. Porukan juniorein oli 43 vuotta täyttävä näyttelijä ja kuplettitaitaja Valtteri Tuominen.
Toista ikä- ja ehkä musiikillistakin ääripäätä edusti Jani Uhleniuksen spiikkauksen
mukaan konserttiin?tuulahduksen villistä
etelästä? tuonut fonivirtuoosi Pentti Lahti.
Puoli vuotta Uhleniusta nuorempi soittajatoveri asustaa siis yhden junapysäkinvälin
päässä Keravalla.
?Kauas pilvet karkaavat ? Jani Uhlenius
70 v.? -konsertin kattauksen iskelmällisemää
puolta edustivat Lea Laven ja Pasi Kaunisto.
Iskelmä-Suomen 70-luvun kultaisten vuosien
tukipilarit vetivät Uhleniusten orkan tahdittamana nipun tunnetuimpia hittejään Lavenin ?Rotu-? ja ?Tummasta naisesta? Kauniston ?Nelostiehen? ja siihen vuoden 1969 megamenestykseen ?Koskaan et muuttua saa?.
Rajatonta riemua
Altti Uhlenius sai tällä kertaa kunnian vetää
isänsä isoimman menestyssävelmän, konsertillekin nimen antaneen ?Pilvet karkaa, niin
minäkin?, jonka Badding Somerjoki ensilevytti jo vuonna 1970.
Sitten lavan otti haltuunsa sama vastaansanomaton kolmikko, jota kuultiin Uhleniusten tango-orkesterin solistitehtävissä jo Maailmantango-festivaalilla viime syyskuussa.
Marjo Leinonen, Tuomari Nurmio ja
Remu Aaltonen tunnetaan rouheina rokkareina, mutta he muuntuvat herkullisesti myös
iskelmä-, evergreen- tai tangotulkeiksi, kun tilaisuus sitä huutaa. Nyt huusi.
Soittajatoverit pääradan varresta. Taempana juhlakalu Jani Uhlenius, Järvenpää, etualalalla Pena Lahti,
Kerava.
Leinoselta kuultiin muun muassa Pedro?s
Heavy Gentlemen -yhteyksistä tuttu verbaalinen (sanat Jukka Itkonen) ilotulitus ?Miljoonan markan pakarat? ja veretseisauttava tulkinta
Dolly Partonin kantrihitistä ?Silver Dagger?, J.
Karjalaisen suomentamana ?Hopeinen veitsi?.
Tuomari Nurmion repertuaariin kuuluivat pakollisen ?Valo yössä? -vedon lisäksi muun muassa sisäistetyt tangotulkinnat oman debyyttialbuminsa kappaleista ?Oi mutsi mutsi? ja ?Ankara?.
Uhleniuksen juhlaillan huipensi härmärockin
ikipäällikkö Remu. Vaikka onnettomuudet ovat
tehneet liikkumisen vähän vaivalloiseksi, näytti
Remu vokalistiasemiin päästyään, mitä kuuluu
ja kuka käskee. ?Buona Sera?, ?Täysikuu? ja ?Paholaisen masurkka? putosivat päällikön määrämässä tahdissa, mutta laulajalla oli orkesterin
suuntaan myös jatkuva pilke silmekulmassa.
Uhleniusten perheorkesteri sai hyvät bileet
pystyyn. Ehkä Järvenpää-talo kannattaa varata
jo nyt helmikuun viimeiseksi päiväksi vuodeksi
2020. Seiskavitonenkin on hyvä luku juhlittavaksi, eikä tällaisilla kattauksilla näytä yleisöstä
olevan pulaa.
Remun askel on lyhentynyt, mutta päällikköasenne on yhä kohdallaan.
Rolf Bamberg
Demokraatti
16
3.3.2015
ARKI
??Keskustelevalla otteella, positiivisella kampanjalla
SDP:lle ei kelpaa
kakkospaikka
Hämeessä
? Olemme jatkossakin Hämeen
suurin ja kaunein. Se on tavoitteemme, tiivistää Hämeen demaripiirin toiminnanjohtaja
Mikko Suomalainen.
? Lisäksi realistista on lähteä
siitä, että pidämme neljä paikkaamme eduskunnassa, täsmentää piirin puheenjohtaja
Jouni Mäkelä.
Nelisen vuotta sitten SDP
säilytti niukasti Kanta-Hämeen
ja Päijät-Hämeen maakuntien
muodostaman vaalipiirin suurimman puolueen aseman huolimatta liki neljän prosenttiyksikön tappiosta.
Jutan vaalipanos
pienentää railoja
Hämeessä ei ole hidasteltu vaalityön suunnittelussa ja aloittamisessa.
? Suunnitelmat ovat olleet
pitkään valmiina, nyt tehdään
viime viilauksia. Menemme
vaaleihin ehdokkaat edellä.
Satsaamme ministerivierailuihin ja vaalibussikiertueeseen.
Käymme pienemmilläkin paikkakunnilla, jotta saamme pidettyä niissäkin hyvää vaalifiilistä.
Tästä on vetoapua myös ehdokkaille, kun piirin bussi on mukana vaalityössä eri seuduilla,
sanoo Mikko Suomalainen.
Jouni Mäkelän mukaan piiri
on kiertänyt alueen kaikilla
viidellä seudulla aktivoimassa
kunnallisjärjestöjen ja puolueosastojen toimijoita vaalityöhön.
? Kentällä henki on poikkeuksellisen hyvä ja vaalityössä
ollaan innolla.
Mäkelä antaa kiitosta ex-puheenjohtaja Jutta Urpilaisen
panokselle kentän tunnelmien
parantumisesta.
Markku
Lahikainen
Demokraatti
markku.lahikainen@
demari.fi
? Nostan hattua Jutalle kun
hän lähti ehdokkaaksi ja ilmoittautui valtakunnallisiinkin vaalitalkoisiin SDP:n menestyksen puolesta. Railot puolueperheessä ovat tämän ansiosta pienentyneet merkittävästi.
Mäkelä korostaa, että SDP:n
vaalimenestykseen myös alueilla vaikuttaa se, miten puolue
saa hyviä tavoitteitaan esille.
? Puoluejohdon pitää onnistua TV:n vaaliohjelmissa. En
usko, että tässä on ongelmia.
Antti Rinne on nostanut hyvin profiiliaan ja demarit ovat
onnistuneet nostamaan keskusteluun tavoitteitaan, viimeksi
tasa-arvoisen palkkapolitiikan.
Vaalilehteä
luukutetaan
Somen merkitystä vaalityössä
pidetään Hämeessäkin tärkeänä.
? Mutta ihmisten kohtaaminen on tärkeintä. Satsaamme
printtiinkin ja teemme vaalilehden. Sen noin 12 000 kappaleen painosta jaetaan tilaisuuksissa ja eri paikkakuntien aktiivit luukuttavat sitä alueillaan,
selvittää Suomalainen.
? Liikutaan aktiivisesti, keskustellaan ihmisten kanssa ja
tehdään positiivista kampanjaa
pitäen omat tavoitteet esillä. Jokaisen ehdokkaan voimakas panos on tärkeää, korostaa Jouni
Mäkelä.
Hän pitää puolueen vaaliohjelmaa erittäin hyvänä.
? Ja saimme piirinkin vaaliohjelman hyvissä ajoin valmiiksi.
Vaalilehden lisäksi on tärkeää levittää sanomaamme aktiivisesti
myös somessa. SDP:llä on ollut
viime aikoina hyviä avauksia ja
tietoa niistä on levitettävä kaikin keinoin, koska porvarillinen
media pitää asioitamme piilossa.
Heikki Moilanen
Mikko Suomalainen on toiminut
piirin toiminnanjohtajana
Hämeenlinnassa noin puolitoista
vuotta. Uusi alue, uudet ihmiset
ja uudet asiat ovat pitäneet
miehen eduskuntavaalien tulikasteessaan tiiviisti työn tohinassa.
Iisakki Kiemunki
Alueellisesti lista on
aiempaa kattavampi
Toiminnanjohtaja ja puheenjohtaja luonnehtivat SDP:n 14
ehdokkaan listaa Hämeessä tasapainoiseksi.
? Alueellisesti se on aiempaa
kattavampi. Hyvä se on myös
ammatillisesti ja ikäjakaumaltaan, meillä on esimerkiksi
kaksi alle 30-vuotiasta ehdokasta. Mukana on vahvaa kokemusta, koska ehdokkaistamme
kahdeksan on ollut aiemminkin
ehdokkaana ja ensikertalaisetkin ovat tosimielellä mukana,
kertoo Mikko Suomalainen.
? Olen tyytyväinen listaan,
toki perusduunareita siinä on
aika vähän, arvioi Jouni Mäkelä.
Lahden Jouko Skinnari
päättää komean vuodesta 1980
alkaneen kansanedustajauransa
näihin vaaleihin. Piirin kolme
muuta edustajaa eli Johannes
Koskinen ja Tarja Filatov
Hämeenlinnasta ja Mika Kari
Lahdesta hakevat jatkopestiä
eduskuntaan.
Investointirahaa
tarvitaan
infraan
SDP:n ehdokkaat
Hämeen vaalipiirissä:
Pirjo Alijärvi Janakkala, Tarja Filatov Hämeenlinna,
Sirkku Hildén Lahti, Mika
Kari Lahti, Pasi Karjalainen
Nastola, Iisakki Kiemunki
Hämeenlinna, Johannes Koskinen Hämeenlinna, Minna Lintonen Forssa, Kirsi-Maarit Lehtimäki Heinola, Kaisa Lepola Forssa,
Miia Nahkuri Riihimäki, Ranjith Kumar
Prabhakaran Hämeenlinna, Ville Skinnari Lahti ja Eero Vainio Lahti.
Myös toiminnanjohtaja kiittelee puoluetta vaalityön tukemisesta.
? Ministereitä on liikkunut
alueellamme hyvin ja näissä
vaaleissa puolue on valmistellut poikkeuksellisen hyvin ja
hyvissä ajoin vaalimateriaaleja,
sanoo Suomalainen.
Demokraatti
kiertää
vaalipiireissä
Piirin forssalainen puheenjohtaja Jouni Mäkelä on
tyytyväinen siitä, että Hämeen demarilistalla on
lähes kaikkien viime eduskuntavaalien kärkinimien
rinnalla uusia nuoriakin ehdokkaita.
Hämeen demarit painottavat
vaalitavoitteissaan työllisyyttä,
hyviä palveluja ja koulutusta.
? Kahden maakunnan vaalipiirissä on löydettävä kaikille
natsaavia tavoitteita myös infrassa. Tarvitsemme investointirahaa muun muassa valtatie 12:n
parantamiseen Lahden ja Kouvolan välillä sekä valtatie 2:n
kunnostamisen loppuunsaattamiseen. Myös esimerkiksi kolmannen radan saaminen Helsingistä Riihimäelle asti on tärkeä lähijunahanke, listaa Jouni
Mäkelä.
ARKI
HELSINKI
? Itäväylän iltakoulun to 5.3. klo
18-20 istunnon keskusteluteemana
on ?Mitä vaalien jälkeen?? Emerituskommentaattorit Tarmo Ropponen ja
Matti Linnanahde, ennakoivat tulevaa
tilannetta. Kuraattorina toimii Sakari
Kiuru. Istunto pidetään Herttoniemen
säätiön kerhotiloissa (lähellä Siilitien
M-asemaa) Näätätie 21. Tervetulleita
tilaisuuteen ovat kaikki politiikan pohdinnasta ja suunnasta kiinnostuneet!
? Tervetuloa Helsingin JHL Demareiden järjestämään, kaikille avoimeen
opastettuun Paasitornin esittely kierrokseen työväentalolle 3.3. Opastus
alkaa klo 16.45 Tarja Halosen salista.
Paasitornin opastettu esittely kierros
on maksuton. Arvioitu kesto 30min.
Kierroksen jälkeen on kahvitarjoilu.
Paikka: Paasitorni, Paasivuorenkatu 5
A, 00530 Helsinki, Tarja Halonen sali. Ei
ennakkoilmoittautumista.
? Nainen työmarkkinoilla to 5.3. klo
17-19 Naisasialiitto Unionin Maikki Friberg -kodissa, Bulevardi 11 A 1. Tilaisuuden tavoitteena on tuoda naisten
näkökulma työelämään eduskuntavaalien alla. Tilaisuudessa pohditaan
alustusten perusteella naisten mahdollisuuksia ja sudenkuoppia työelämässä. Tilaisuus on avoin. Avaus Helsingin sos.dem. naispiirin puheenjohtaja Karita Toijonen, Naisliitto Unionin tervehdys. Suuret muutokset
tarvitsevat naisten voimaa, tietokirjailija Annu Palmu. Onko nainen koskaan oikean ikäinen, Työelämätutkija
Kaisa Kauppinen, Helsingin Yliopisto.
Sukupuolten palkkatasa-arvo, erityistutkija Tapio Bergholm, SAK. Ulkonäkö
ja naisen menestyminen työelämässä,
apulaistutkija Maria Rytkönen, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö
Otus. Kahvitarjoilu ja Learning Café.
Learning Café työskentelyn purku.
Järj. Helsingin sos.dem. Naispiiri.
? Pääkaupungin Wanhat Toverit.
Maaliskuun kerhokokous ti 3.2. klo 13
Kuntatalolla, Toinen linja 14. Vieraaksemme tulee puolueen vaalipäällikkö
kertomaan vaaleihin valmistautumisesta. Samalla annanmme lisätietoa
ns. puhelinrinkitoiminnasta.
? Helsingin Kotien Puolesta -iltapäiväkerho kokoontuu to 5.3. klo 13 Kinaporin palvelukeskuksessa, Partsi2.
KYMI
? Kouvolan Työväenyhdistyksen
jäsenkokous 18.2. klo 18 Oikokatu 4,
Sarjakuvat
17
Lentopallon
SM-liigaottelu
Yhdistystoiminta
Järjestöjen ja yhdistysten kokousilmoitukset ovat maksullisia.
Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla osastot@demari.
fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä
klo 10 mennessä. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaalitapahtumailmoituksia, ne ovat maksullisia.
3.3.2015
Kouvolassa, Puistoportin kokoustiloissa. Johtokunta klo 16.30. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!
? Etelä-Kymenlaakson Wanhat toverit. Mihin suuntaan Kymenlaakso?
Kymenlaakson Liiton aluekehitysjohtaja Jussi Lehtinen alustaa aiheesta ke
18.3. klo 14 Karhulan Työväentalolla,
Vesivallinaukio 5 D. Tervetuloa!
PIRKANMAA
? Sos.dem. Väino Voionmaa-seura,
Työväenmuseo Werstas ja Voionmaa
opisto järjestävät Väinö Voionmaa
seminaarin Werstaalla ke 4.3. klo 18.
Alustajaksi on lupautunut vuoden professori Maria Lähteenmäki. Tervetuloa
työväen sivistyksen syntyjuurille!
? TUL-Tampere. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 5.3. klo 10.
Jumpan vetää Mari Salminen. Seurojen talousklinikka Tampereen Stadionin kokoustilassa 3.3. klo 17.30 kahvituksella. Seuratapaamistilaisuuksia:
ke 4.3. klo 18 Mänttä-Vilppulan kaupungintalon kokoushuone 4, Seppälän
puistotie 15, Mänttä-Vilppulan, Ruoveden, Jämsän ja Virtain seurat ti 9.4.
klo 18 Viialan Työväentalo, Rientotie
3, Akaan, Lempäälän ja Valkeakosken
seurat. Veteraanien seuraseminaariin
Murikassa to 12.3. ilmoittautumiset
viimeistään to 5.3. jukka.nieminen@
tul.fi, 045 773 021 22. Piirin Tuhat jalkaa rytmissä -näytös la 7.3. klo 15 Pyynikin palloiluhallilla liput 10 ja 5 euroa,
harjoitukset klo 12.30 alkaen, tiedustelut Aira Ikonen 0400 889 980. Seurojen
yhteyshenkilötiedot 2015 sähköisellä
lomakkeella, löytyy osoitteesta www.
tul.fi yläpalkki ja seurapalvelut.
POHJANMAA
? Ilmajoen työväenyhdistys toivottaa yhteistyökumppanit tervetulleeksi 110-v.juhlaan työväentalolle la
14.3. aloitamme juhlakahveilla klo 14.
Nuorekas ohjelma!
? Ilmajoen Makeat Mimmit! Jumppamme jatkuu keskiviikkoisin klo 19
Ilmajoki-hallissa. Uusiakin toivomme
mukaan!
? Ilmajoen Raavaat miehet. Jatkamme jumppaa torstaisin klo 14
Ilmajoki-hallissa.
? Ilmajoen työväenyhdistys! Johtokunta kokoontuu ke 4.3. klo 18 valmistelemaan työväenyhdistyksen 110
v. juhlaa, jonne juhlijoita on tulossa
yllättävänkin paljon!
? Vaasan sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön hallituksen kokous ti
3.3. klo 18.30 D-pisteessä, Pitkäkatu
50. Huomaa kellonaika!
? Seinäjoen Eläkkeensaajat ry. Hallituksen kokous ke 11.3. klo 13.30 T:llä.
EKL:n liikunnan haastekampanja alkoi
1.3. liikuntalistoja saat kerhojen vetäjiltä. Liikutaan yksin tai yhdessä.
? Kauhajoen Eläkkeensaajat r.y. Kuukausikerho to 12.3. klo 12 Walkers-
B.Virtanen - Urja
sissa. Vierailija Tuula Kälviäinen LLKY.
stä. Muut kerhoasiat, kesän tanssit,
kesänretket ym. kevään ajankohtaiset asiat. Kahvitarjoilu. Hallitus.
UUSIMAA
? Korson Eläkkeensaajat ry. Keskiviikkokerhossa 4.3. klo 11, nuorisotilassa, Korsontie 2, Minna Hiltunen,
Mikeva Oy:n aluemyyntipäällikkö kertoo ikäihmisten hoivakodista ja palveluista. Kahvitarjoilu klo 10.30. http://
korso.elakkeensaajat.fi/p. 0400 402
172.
? Ajankohtaista tietoa tarjolla eläkeläisille Karakalliossa ke 4.3. klo 13-15
Palvelutalo Hopeakotkassa, Kotkapolku 2. Sairaanhoitaja, Espoon kaupunginvaltuutettu, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja ja JHL:n
aluetoimitsija Johanna Värmälä kertoo
mm. mitä nyt on tapahtumassa espoolaisten sosiaali- ja terveyspalveluille.
Maksuton pullakahvitarjoilu. Tervetuloa kysymään tulevaisuudessa meihin jokaiseen vaikuttavista asioista.
Tilaisuudessa voi liittyä yhdistyksen
jäseneksi. Karakallion Eläkkeensaajat
ry www.karakallio.elakkeensaajat.fi.
Korson Veto ?
LEKA Volley
Ke 4.3.2015 klo 19.00
Lumon liikuntahalli,
Urpiaisentie 14,Korso
Liput 12/8?
Tervetuloa!
KANSAN SIVISTYSRAHASTON
Onnittelulaulukilpailu
Osallistu helmikuun
2015 loppuun
mennessä.
Peliuutiset
Lotto 9/2015
5, 9, 10, 17, 28, 29, 35
Lisänumerot: 21, 34
Tuplausnumero: 30
Lisätiedot ja kilpailun säännöt säätiön kotisivuilla
www.sivistysrahasto.?
Voitonjako:
7 oik.
ei yhtään kappaletta
6+1 oik. (4 kpl)
89 179,90 e
6 oik.
1 921,50 e
5 oik.
45,10 e
4 oik.
10,00 e
Tuplaus-voitonjako:
7 oik.
ei yhtään kappaletta
6+1 oik. ei yhtään kappaletta
6 oik. (2 kpl)
3 843,00 e
5 oik.
90,20 e
4 oik.
20,00 e
Jokeri 9/2015
5414865
Voitonjako:
7 oik.
ei yhtään kappaletta
6 oik. (5 kpl)
12 196,20 e
5 oik.
1 021,20 e
4 oik.
51,40 e
3 oik.
7,10 e
2 oik
2,50 e
?Virat
18
3.3.2015
ARKI
1 x 30 mm
Kokoukset
Tilaa
ihmiselle.
Tiistaina 3.3. klo 14.00
TÄYSISTUNTO
Lakiehdotusten käsittelyjä.
Keskiviikkona 4.3. klo 14.00
TÄYSISTUNTO
Lakiehdotusten käsittelyjä.
1 x 23 mm
Liity sinäkin SAK:n
?Hengelliset
Turun seurakunnat
Aina uutta.
Turun tuomiokirkkoseurakunta
Kastetut: Maija Helmi Matleena
Immonen, Kukka-Maaria Kärki,
Lauri Kristian Laineenoja.
Kuolleet: Lempi Marjatta Eklund
89 v, Eeva Liisa Heinonen 85 v,
Aarto Alfred Onninen 74 v.
Turun Mikaelinseurakunta
Kastetut: Alex Robin Mikael Saarinen.
Kuolleet: Else Ester Palin 88 v,
Terttu Ilta Viljanen 85 v, Tauno
Olavi Aalto 73 v, Jari Henrik Rainio 56 v.
96 v, Eva Kaarina Kyllönen 92 v, kael Fomin, Veikka Kasperi HolmEsko Filip Alppi 91 v, Marja-Liisa roos, Camilla Emilia Love, Casper
Nurmi 66 v.
Oskari Love.
Kuolleet: Ruth Irene Puukko 99 v,
Turun Katariinanseurakunta
Kerttu Rouhiainen 91 v, Elvi Lyyli
Kastetut: Nella Matilda Hörkkö, Santavuori 91 v, Aukusti SaarikosSisu Eerik Ristelä.
ki 82 v, Miika Samuel Isomäki 80 v,
Kuolleet: Terttu Inkeri Helander Raimo Antero Hurme 78 v, Ritva
75 v, Urpo Olavi Mattsson 74 v. Mirjam Helin 76 v.
ammattiliiton jäseneksi!
SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua mm. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää
liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia.
SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/
Vaasan toimipiste
Aluetoimitsija Katja Kaivonen,
puh. 040 709 4337
s-posti: katja.kaivonen@sak.fi
Toimistonhoitaja Riikka Antinaho,
puh. 020 774 0311, 040 738 3718,
s-posti: riikka.antinaho@sak.fi
Maarian seurakunta
Kaarinan seurakunta
Torstaina 5.3. klo 16.00
Kastetut:
Nella
Maria
Härkänen,
Kastetut: Luca Tobias Salo.
TÄYSISTUNTO
Ilari
Kalevi
Mäkirinta,
Stella
TuuKuolleet: Mauri Ensio Rainio 93 v.
Suullinen kyselytunti. Ainoassa
» www.sak.fi
likki Ojanen, Maisa Sofia Roinikäsittelyssä sivistysvaliokunnan
nen, Filius Benjamin Viljamaa.
Piikkiön seurakunta
mietintö kansalaisaloitteesta
Kuolleet: Anna-Liisa Asikainen Kastetut: Viola Amanda Ahti, Loruotsin kieli<ddd>
valinnaiseksi
oppiai<d>.<m>.<yyyy>
Turun Martinseurakunta
93 v, Ella Annikki Sjöberg 91 v, visa Amalia Lumijärvi.
neeksi kaikilla kouluasteilla.
Kastetut: Minea Venla Ekman, Kaija Inkeri Hämäläinen 86 v, Eeva
Estelle Cecilia Hannele Kytöjoki, Sisko Hellevi Nikoskelainen 86 v, Åbo svenska församling
Lukas Jonathan Okser, Sara Juliette Jarkko Tapani Mantere 70 v, Seppo Döpta: Vilda Li Irene Fagerlund,
SAK:n AMMATTILIITTOJEN
Perjantaina 6.3. klo 13.00
Tillonen, Amanda Hilma Inkeri Antero Kallio 57 v.
Edvin Valter Ilmari Roiha, DoTÄYSISTUNTO
Uusikylä.
minic Alexander Johansson ÖsALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA:
Äänestyksiä. Lakiehdotusten
Yleisohje:
Kuolleet: Lonja Linnea Härmä Turun Henrikinseurakunta
terman.
käsittelyjä.
96 v, Laura Vellamo Metsälampi Kastetut: Kielo Ekman, Alex MiMikroilmot
(koko alle
Suorat
verkkolähetykset:
www.70 mm) kulman leikkaus 51 astetta, sisämarginaali tässä pienimmässä koossa (38 mm) 3 mm.
eduskunta.fi/verkkolahetys.
Julkisten- ja hyvinvointi-
2
Tilaa
ihmiselle.
Aina uutta.
Tyylejä tässä tiedostossa: _MIKROILMO_NEGA bold ja _MIKROILMO_light
Istunnot ovat yleisölle avoimia.
Ovet lehterille avataan 15 min.
ennen täysistuntoa.
Kansalaisinfo on avoinna
ma-pe klo 10 ? 16.
alojen liitto JHL ry
POHJANMAAN ALUETOIMISTO
Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687
Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644
s-posti: eijam.koski@jhl.fi
Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547
Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043
Pitkäkatu 43, 65100 VAASA
puh. 010 7703 640 (vaihde).
sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi
Palvelupalsta
Hautauspalvelut
Lakiasioita
LAKIASIAINTOIMISTO
Tilaa
SEIJAuutta.
KÄRNÄ
2 <ddd> <d>.<m>.<yyyy> Aina
ihmiselle.
Kaarlenk.19
Malmi
Klaukkala
Akaa
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
P. 0400 423 835
Yleisohje:
Mikroilmot (koko alle 70 mm) kulman leikkaus 51 astetta, sisämarginaali tässä pienimmässä koossa
1 x 38 mm SOS.DEM.
1 x 39 mm
VAASAN
Tyylejä
tässä tiedostossa: _MIKROILMO_NEGA bold1 xja34_MIKROILMO_light
mm
1 x 34 mm
KUNNALLISJÄRJESTÖ ry
uluna.Pitkäkatu 50
Uusi
65100 VAASA
sanomalehti
http://vaasa.sdp.fi
sdp.vaasa@netikka.fi
Suomessa!
Tilaa ihmiselle.
Puheenjohtaja
tsee.
Liity sinäkin SAK:n
ammattiliiton jäseneksi!
Tilaa
Avaa
SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kytoinenkin
ihmiselle.
symyksissä. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton
tarjoamia edullisia
loma- ja harrastusmahdollisuuksia.
Vuodesta
1895.
silmä.
Se on
tilattava.
Vuodesta 1895.
Markku Ahonpää
040 557 0846
Varapuheenjohtaja
Oili
Airaksinen-Rajala
040 561 1884
Uusi
Sihteeri
Virve
Airaksinen
sanomalehti
040 569 8300
1 x 38 mm
Suomessa!
uluttava.
Uusi
Taloudenhoitaja
Tilaa ihmiselle.
Erik
Cederholm
sanomalehti
0500 365 944
Suomessa!
Tilaa ihmiselle.
KOKKOLAN
SOS.DEM
KUNNALLISJÄRJESTÖ ry.
Uusi
Backlundinpolku
sanomalehti1 A
Uusi
67700 Kokkola
Suomessa!
sanomalehti
http://kokkola.sdp.fi
Tilaa ihmiselle.
Suomessa!
Puheenjohtaja
Sakari Ruisaho
040 838
7697
Tilaa
ihmiselle.
Varapuheenjohtaja
Jaana
Pikkarainen-5 x 26 mm
Haapasaari
040 736 2614
Sihteeri
Sari-Kaarina
Vähämäki
040 570 5688
Uusi
Taloudenhoitaja
sanomalehti
Esa Kant 5 x 26 mm
Suomessa!
040 778 9810
Tilaa ihmiselle.
SAK:n Lounais-Suomen toiminta-alue/
Turun toimipiste
Maariankatu 6 b, 20100 Turku
sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi
p. 020 774 0420
Aluejohtaja Outi Rannikko
1 x 55 mm
1 x 39 mm
Yhteisiä
unelmia
Se
on
vuodesta
tilattava.
1895.
» www.sak.fi/Turku
AmmAttiliittojen AluetoimiStojA
turuSSA:
1SAK:n
x 34 mm
1 x 34 mm
Vuodesta 1895.
Tilaa ihmiselle.
Tilaa
Avaa
Auto- ja Kuljetusalan
ihmiselle. AKT toinenkin
Työntekijäliitto
Vuodesta6 b,1895.
silmä.
Maariankatu
20100 Turku
Tilaa
Avaa
sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi
p. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02)
4501 543
toinenkin
ihmiselle.
Vuodesta
silmä.
Julkisten 1895.
ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
Verkatehtaankatu 4, 20100 Turku
sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi
p. 010 770 3700, fax 010 770 3701
1 x 65 mm
Yhteisiä
unelmia
vuodesta
1895.
Tilaa
Avaa
toinenkin
ihmiselle.
Humalistonkatu 6, 20100 Turku
Vuodesta 1895.
Tilaa
silmä.
p. 020 77 41323, fax 020 77 41330Avaa
Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455
toinenkin
ihmiselle.
toimisto avoinna ma-pe klo 8.20-16.00
Metallityöväen
Liitto
sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi
Vuodesta
1895.
silmä.
Palvelualojen
ammattiliitto PAM ry
Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600
Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620
Työttömyysturva 020 690 211
Vaihde 020 774 002
(38sähköposti:
mm) 3 etunimi.sukunimi@pam.fi
mm.
Pohjanmaa
1 x 23klo
mm
1 xVAASAN
30 mm TOIMISTO ? avoinna ma-pe
9-16
Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA
faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi
Aluepäällikkö Marja Salmivuori
Toimitsija Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula
Palveluneuvoja Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila
KOKKOLAN TOIMISTO ? avoinna ma 9-12, 13-16
Kauppatori 2, 2.krs, 67100 KOKKOLA
Palveluneuvoja Anneli Kalliosaari
faksi 020 774 2422
Tilaa
ihmiselle.
Aina uutta.
Auto- ja Kuljetusalan
Työntekijäliitto AKT ry
AKT:n VAASAN TOIMISTO
Aluetoimitsija Tapio Huotari
(06) 220 1560, 0400 476 005, tapio.huotari@akt.fi
Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561
Pitkäkatu 43, 65100 VAASA
1 x 23 mm
1 x 30
fax.mm
(06) 220 1562
Tilaa
Sähköalojen
ammattiliitto ry
ihmiselle.
Aina uutta.
Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere
Tilaa
puh. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30
sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi
Aina uutta.
ihmiselle.
Metallityöväen liitto ry
VAASAN ALUETOIMISTO
Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen
puh. 020 77 41421, 040 707 1399
mikko.makynen@metalliliitto.fi
Aluetoimitsija Jari Leppäkangas
puh. 020 77 41420, 050 592 3095
jari.leppakangas@metalliliitto.fi
Toimistosihteeri Johanna Kippola
puh. 020 77 41422, 040 351 8755
johanna.kippola@metalliliitto.fi
Jäsenpalvelija Marika Marsch
puh. 020 77 41423, marika.marsch@metalliliitto.fi
Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa
Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455
Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA, fax. 020 77 41424
Tilaa
ihmiselle.
Tilaa
ihmiselle.
Aina uutta.
Aina uutta.
Punaista muulloinkin kuin jouluna.
Tilaa
ihmiselle.1895.
Vuodesta
Yliopistonkatu 33 G 4 krs., 20100 Turku
Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600
Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620
Työttömyysturva, 020 690 211
sähköposti: turku@pam.fi
Toimisto on avoinna ma - pe klo 9.00 - 16.00
Tilaa
ihmiselle.
Avaa
Tilaa
toinenkin
Yhdessä
olemme enemmän
Aina uutta.
ihmiselle.
Kyllä työmieskin
arvon
ansaitsee.
Vuodesta 1895.
silmä
.
Vuodesta 1895.
ARKI
TV- ja radio-ohjelmat
Tiistai 3.3.2015
YLE TEEMA
MTV3
5.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25
Huomenta Suomi 09.05 Studio55.
fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset
09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45
Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale
10.40 Emmerdale 11.10 Lääkärit
13.35 Upeat skandikodit Taiteilijoiden asumishaaveet.
14.05 Upeat skandikodit
Verbier?n rinteessä. Kiinteistönvälittäjä Jan Fog pääsee
tutustumaan remonttihankkeisiin ja jo valmiisiin
loma-asuntoihin Verbier?n
korkeatasoisessa lasketteluparatiisissa Sveitsissä.
14.35 Middle Pöytä.
Jääasema Zebra
Yle TV2 klo 22.00
Alistair MacLeanin romaaniin perustuva kylmän
sodan toimintaseikkailu ydinsukellusveneestä, joka
pyrkii pohjoisnavan salaperäiselle sääasemalle.
O: John Sturges. N: Rock Hudson. Kuvassa
vasemmalta: kapteeni Leslie Anders (Jim Brown),
komentaja James Ferraday (Rock Hudson) ja David
Jones (Patrick McGoohan).
TV1
TV2
04.00 Uutisikkuna 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli
seitsemän 10.00 10.50 Doc Martin
(12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi
11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26
Uutiset Häme 11.33 Uutiset KeskiSuomi 11.40 Uutiset Itä-Suomi 11.47
Uutiset Pohjanmaa 11.54 Uutiset
Pohjois-Suomi
04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu:
3.3. 06.52 Jussin matkat 07.07 Lulu
kilpikonna 07.20 Nuottiavain 07.29
Jääkarhu Otto 07.40 Neppajymykerho 07.45 Saara ja Sorsa 07.55 Touhukkaat: Maailman pahin kuorsaaja
08.17 Franklin ja ystävät 08.41 Late
Lammas 08.50 Näin Norjassa 09.00
Sydänmailla (7) 09.45 Afrikan makuja 10.15 Onnistuuko elämä maalla?
11.15 Urheilevat norjalaiset 11.45
Tiilenpäät
12.01 Yle Oddasat
12.05 Oddasat
12.20 Sydämen asialla (7) Leikkiä vain.
13.10 Korkein voitto (7)
14.45 Urnesin sauvakirkko ?
muisto menneeltä ajalta
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Yle Oddasat
15.15 Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
15.50 A-studio
16.20 Kuningaskuluttaja Onko
kaupan maitohylly pian kokonaan laktoositon ja mitä se
meille kuluttajille maksaa?
Testissä pöytäpuutarhat, jotka lupaavat vehreitä yrttejä
ympäri vuoden.
16.50 Novosti Yle
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.06 Yle Uutiset alueeltasi
17.10 Doc Martin (12) Älä hellitä.
18.00 Yle Uutiset
18.22 Yle Uutiset alueeltasi
18.30 Puoli seitsemän
19.00 Kiehtova maailma: Värikäs Intia 2/3. Caroline
Quentin hyppää kamelin
selkään ja osallistuu perinteikkääseen iltajuhlaan. Vastakohtien Mumbaissa asuvat
niin rikkaat kuin kaikkein
köyhimmätkin.
19.50 Pohjolan luonto
20.00 Pullopostia lapsuudesta 3/6. Kulissien ylläpito
kuuluu alkoholistin lapsen
elämään.
20.30 Yle Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.00 1864 (16) 7/8. Sodan keskellä Didrich sotkee yhä Peterin
ja Laustin välejä.
21.55 Kettu (12) Sovelias kuolema.
22.55 Yle Uutiset
23.00 Prisma: Kun loiset vaivaavat
23.55 Luontohetki: Hamsterin kotikonnuilla Harvat
tietävät, että Baijerissa
elää yhä luonnonvaraisia
hamstereita, joskin kanta on
huomattavasti pienentynyt.
Muutamia vuosikymmeniä
sitten hamsteria pidettiin
pahimpana viljantuhoajana
ja sitä vainottiin julmasti.
00.25 Uutisikkuna
12.12 Tiilenpäät Sormet sirkkelissä. Riihimäen vankilan
verstaalla on sattunut onnettomuus. Onko kyseessä
tapaturma? Kristillinen
päihdetyöntekijä paljastaa
oman elämänsä karikot. Late
opiskelee Portti-kurssilla
kokkamaan. Osa 5/8.
12.45 Kioski
13.15 Moottori mylvii ja kumi
käryää Thomas Skov ajaa
tänään Anderstorpin radalla
formula ykköstä, ja vastassaan hänellä on oma appiukko.
13.45 Unelmakoti 7/8.
14.45 Satuhäät Tiina ja Jan saavat liitolleen papin aamenen
kesäkuun puolivälissä. Pari
on kokenut koko perheen terveyttä ja taloutta koetelleen
katastrofin mutta uskaltaa
jälleen katsoa luottavaisin
mielin tulevaisuuteen.
15.40 About a Boy (7) Will
kannustaa lämpimästi Fionaa aloittamaan deittailun
pitkästä aikaa. Onko hänellä
pyyteettömät aikomukset,
vai onko syynä pikemminkin
se, että Marcus on saanut
pahan päähänpinttymän?
16.00 Au pairit Lontoossa
16.30 Uusi päivä Jokaisella on
roolinsa.
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Sydänmailla (7) Kaikki
minkä kadotimme. Lisan ja
Jackin matkanteko keskeytyy, sillä he eksyvät. Apua
odotellessaan he muistelevat
menneitä. Löytävätkö he
tiensä takaisin toistensa sydämeen?
19.00 Au pairit Lontoossa
19.30 Kioski
20.00 Uusi päivä Suuret sydämet.
20.30?20.51 About a Boy (7)
21.00 Ajankohtainen kakkonen
21.50 Yle Uutiset
21.55 Urheiluruutu
22.00 Jääasema Zebra (12)
Alistair MacLeanin romaaniin
perustuva kylmän sodan
toimintaseikkailu ydinsukellusveneestä, joka pyrkii
pohjoisnavan salaperäiselle
sääasemalle. O: John Sturges. N: Rock Hudson.
00.20 Au pairit Lontoossa
00.50?04.00 Uutisikkuna
15.00 Mitä tänään syötäisiin?
15.05 Enbuske & Linnanahde
Crew
16.05 Suomen surkein kuski
17.05 100 tarinaa Lastensairaalasta 95 päivää konsert-
04.00 Teematieto
16.00 Pilvikadun talo (12) 4/6.
Rosen unelmien prinssi
osoittautuukin sammakoksi.
17.00 Talo Italiassa Jyvät ja akanat.
17.45 Escoffier-kokkien kuningas Auguste Escoffieria
pidetään nykyaikaisen gastronomian merkittävimpänä
kehittäjänä, ja hänen ravintolansa olivat seurapiirien suosiossa. Michel Roux valottaa
Escoffierin uraa, johon mahtuu myös synkkä salaisuus.
18.45 Francon jälkeen Alcantaran perhe (7) Toinen
mahdollisuus.
20.00 Taiteen maantiede:
Kiina 2/3. Taidehistorioitsija
Andrew Graham-Dixon esittelee Kiinan maalaustaiteen
historiaa yli 3 000 vuoden
ajalta aina nykypäivään asti.
Katsoja pääsee kiehtovalle
matkalle Kiinan historiaan ja
kulttuuriin.
tiin.
17.15
17.20
17.25
17.55
18.00
Uutiset
Päivän sää
Kauniit ja rohkeat
Mitä tänään syötäisiin?
Emmerdale (7) Läheltä
21.00 Historia: Henrik VIII ja
Anna Boleyn 2/2. Oliko
Henrikin ja Annan rakkaus
romanssi vai tragedia?
piti.
18.30 Emmerdale Uhrista salapoliisiksi.
19.00
19.20
19.30
20.05
21.00
22.00
22.20
22.25
22.35
Seitsemän Uutiset
Päivän sää
Salatut elämät
Rakas, sinusta on tullut
pullukka Marcello ja Anna.
Roba (7)
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
MTV Sport Uutiset
Hinnalla millä hyvänsä
21.45 Elävä arkisto: Tapio
Rautavaara 100 vuotta
21.47 Tapsa (1980) Viiltoja reissumies Tapio Rautavaaran
elämästä. Henkilödokumentti on kuvattu juuri ennen
Rautavaaran tapaturmaista
kuolemaa. Ohjaus Peter von
Bagh.
23.05 Kino: Annie mestariampuja Sävelmistään Oscarilla
palkittu musikaali tarkkaampuja Annie Oakleysta,
joka nousee tähdeksi Buffalo
Billin Villin lännen sirkuksessa. O: George Sidney. N:
Betty Hutton, Howard Keel.
(7) Ansa.
00.30 Vihjeet hukassa (12)
Kimppakämpät. Shawn
muuttaa pois Julesin luota
ja päätyy asumaan yhdessä
Woodyn kanssa. Woodyn
lupailema rantahuvila ei tosin
ole ihan sitä, miltä kuulostaa.
Myös Jules etsii itselleen
kämppistä, mutta kun ensimmäinen kämppisehdokas
löytyy kuolleena, epäilykset
kohdistuvat asuntoon lopulta
muuttavaan Lauraan. Komediallinen poliisisarja.
01.25 Villi ja vapaa Aika on kypsä.
NELONEN
07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon
vauhtiviikarit 07.25 Disney esittää:
Stitch! 07.50 Disney esittää: Aku ja
kumppanit 08.00 Waverly Placen velhot 08.30 Villiä menoa eläintarhassa
(7) 09.05 Kotikokkien taistelu 10.20?
10.50 Sarahin sisustusvinkit
00.50?04.00 Teematieto
YLE FEM
07.25?15.00 SVT:n ohjelmaa
16.25 Efter Nio Kultareunuksista
arkea.
17.25 Närbild
17.55 Yle Nyheter TV-nytt
18.00 BUU-klubben: Bärtilin
pomppukerho
18.30 Hevostila Mistral (7) Festivaalien prinsessa.
18.52 Nina Patalo (7) Suloinen
virus.
19.00 Ruotsalainen kesä Suomessa Sarja alkaa. 1/8.
Jontti Granbacka vie Patricin
ja Karlin Tukholmasta varoittamatta kohti Suomea ja
Pohjanmaata, missä heitä
odottavat puukkofestivaalit,
jenkkiautotapaaminen ja polkupyöräpoolokilpailu!
13.50 Deittikamera Valta turmelee. (18?)
14.20 Vaaleanpunainen pantteri
14.30 Kotikokkien taistelu
15.40 Korealaisen keittiön
aakkoset
16.15 Hotellit haltuun 7/8. Kummitustalo.
Frasier
Adoptoidut 4/8. Anna.
HS-uutiset
HS-sää
Jutta ja puolen vuoden
superdieetit
20.00 MasterChef VIP 4/10.
19.30 Yle Nyheter TV-nytt
20.00 Spotlight: Himopelaajia
houkuttelemassa Pelifirmat kilpailevat himopelaajista, joille pelaaminen usein
on myös ongelma. Nettikasinobisneksessä toimii kokonainen teollisuudenala, jonka
tehtävänä on saada ihmiset
pelaamaan yhä enemmän.
17.20
17.50
18.55
18.58
19.00
Miten pärjäävät MasterChefkeittiössä Veeti Kallio,
20.57 Keno
21.00 Holmes NYC (12) Ikuisuuslääke.
22.00 Beck: Koston hinta (16)
00.05 NCIS Rikostutkijat (12)
Äärimmäinen rangaistus.
01.05 Frasier
01.35 Holmes NYC (12) Ikuisuuslääke.
02.35 Arvostele mun illallinen
Suomessa Sauli. Kotkan
viikon aloittaa elämysyrittäjä
Sauli. Mies luottaa ehkä liikaakin omien erämökkiensä
menuun ja tuo rosvopaistin
kotipöytään. Kotimainen lifestyleohjelma.
03.05 Arvostele mun illallinen
Suomessa Tesma.
20.30
20.45
21.00
21.30
Minun maisemani
Oddasat
Sportmagasinet
Matkalla taivaaseen
(7) Osa 5/8. Lääninrovasti
saapuu vierailulle seurakuntaan, ja käy ilmi, että hän on
Albinin entinen vaimo Karin.
Karin haluaa keskustella
Albinin kanssa kahden kesken, ja Albinin toivo yhteen
paluusta herää.
21.53 Norjaa ristiin rastiin
21.57 Yle Nyheter TV-nytt
22.00 Lilyhammer (16) 8/8.
Tommyn ja Frankin välillä on
todellinen konflikti. Frankin
newyorkilaiset mafiaveljet
suunnittelevat koston, jonka
seuraukset ovat hirvittävät. Cameoroolissa Bruce
Springsteen.
23.00?01.35 SVT:n ohjelmaa
3.3.2015
19
FOX 06.00 Sky News 06.30?08.34 FOX Kids 08.55 Wipeout
09.50 Kalle ? Chef on the Beach 10.15 Pohjolan maut à la Sara
10.45 Futurama 11.10 How I Met Your Mother 11.40 Miehen
paikka 12.05 Jättimäiset rakennusurakat 13.05 Rajasota 14.00
Ufojen jäljillä 15.00 Alaskan poliisit 16.00 FOX Wild: Laumanjohtaja Cesar Millan 17.00 Lentoturmatutkinta 18.05 How I
Met Your Mother 18.35 Family Guy 19.05 Varastojen metsästäjät 19.35 Huutokaupan Metsästäjät 20.05 Bones 21.00 Castle
21.55 Intelligence Agentti 2.0 22.50 Ilman johtolankaa 23.45
Ilman johtolankaa 00.40 Huumebisnes Oy 01.45 Vankilassa
ulkomailla 02.45 Aarteen tonkijat 03.10 Suomen vartijat 03.35
Suomen vartijat 04.05?05.59 Sky News
SUB 10.00?11.00 Lemmen viemää 14.00 Walker, Teksasista
(12) 14.55 Masterchef USA 16.00 Top Chef: Mestarit 17.00
Lemmen viemää (7) 18.00 Viidakon tähtöset 19.00 Naapuritarvonta 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Isän tyttö (7) 20.00 Rillit
huurussa 20.30 Simpsonit (7) 21.00 112 (7) 22.00 Rakas,
sinusta on tullut pullukka 23.00 Revolution (16) 00.00 Nikita
(16) 01.00?01.25 Isän tyttö (7)
TV5 06.20 A-Team (12) 07.20 Lasten eläinmaailma: Kissakuiskaaja 08.15?09.10 Ritari Ässä (12) 12.10 Pulmuset 12.40
Pulmuset 13.05 Kellarin kunkku 13.35 Kellarin kunkku 14.00
A-Team (12) 15.00 Ritari Ässä (12) 16.00 Kadonneet (7) 17.00
Pulmuset 17.30 Pulmuset 18.00 Kellarin kunkku 18.30 Kellarin
kunkku 19.00 Breaking Amish: Los Angeles (7) 20.00 Starat
lastenvahteina 20.30 Nanny 21.00 Elokuva: Da Vinci -koodi
(16) 00.25 Chicago Fire (12) 01.30 Client List (7) 02.15 Kadonneet (7) 03.05?03.58 Chicago Fire (12)
JIM 11.30 Tomin keittiö 12.00 Tomin keittiö 12.30 Britannian
paras leipomo 13.25 Leijonan luola UK 14.20 LA Ink 15.10 Top
Chef 16.05 Hurja remontti 16.55 Leijonan luola USA 17.50
MasterChef Australia 19.30 Top Chef 20.25 Tulossa: Napamiehet (12) 20.30 Poliisit (7) 21.00 Suomen paras leipomo 22.00
Poliisit (7) 22.30 Suomen Tulli 23.30 Australian rajalla 00.00
Australian rajalla 00.30 Täysillä tutkaan 01.00?02.45 LA Ink
LIV 09.00 Hurja painonpudotus 10.00 Hulluna häämekkoihin
Atlantassa 11.00?10.30 Juhlasuunnittelijat 11.30 Kodikkaasti
vuokralla 12.00 Yhteinen taloprojekti 12.30 Manhattanin
äitiyskonsultti 13.25 Tuhluriprinsessat 13.55 Rullaavat tytöt
14.30 Unelmamökki 15.00 Hurja painonpudotus 16.00 Olet
mitä syöt 16.35 Sarahin talo 17.00 Fashion Star 18.00 Neljät
häät Amerikassa 19.00 Hurja painonpudotus 20.00 Supermarjo ja tytöt 2 21.00 Elokuva: 10 Things I Hate About You 22.55
Good Wife (7) 23.55 Sinkkulaiva 00.25 Häät sulhasen tapaan
Amerikassa 01.15 Pappien tekopyhät tyttäret 02.05 Neljät
häät Amerikassa 03.00?03.55 Käenpesä (12)
AVA 09.30 Upeat skandikodit 10.00?11.00 Trinny & Susannah
Skandinaviassa 12.00 Suurin pudottaja 12.55 Lääkärit 13.50
Makuja ja elämää 14.05 NYC:n täydelliset naiset 15.00 Glee
(12) 16.00 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy (7) 17.00 Trinny &
Susannah Skandinaviassa 18.00 Kevin McCloudin ekomökki
19.00 Suurin pudottaja 20.00 Prinssi Harrylle morsian 21.00
Ensitreffit alttarilla 22.00 Beverly Hillsin täydelliset naiset
23.00 Rimakauhua ja rakkautta (12) 00.00 Kadonneen jäljillä
UK 01.00?01.55 Pitch kuningasidea
YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15
Aamuhartaus. 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause
07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä
07.50 Aamuhartaus. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja
sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi
10.00 Uutiset 10.05 Sari Helin. Kuka hullu rakentaa oman
talon? 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00
Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kohti Sibeliusta: Yhteiskunnallisten aatteiden melskettä 14.45 Balettimusiikkia oopp.
Demoni. 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00
Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20
Kirjakerhon Viikon kirja Liisa Rinne ja romaani Odotus 18.00
Romano mirits 18.20 Radioteatteri esittää. L.Onerva: Mirdja,
osa 59. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus. 19.00 Uutiset
ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla 19.45 Etnoilta: Keinuva
talo 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma
21.30 Radioteatteri esittää: Sheriffi McGee. 21.45 Etnohetki.
22.00 Uutiset ja sää 22.05 Filmiryhmä. Buñuel, Marx ja hyvät
pöytätavat 22.45 Matkakuume. Varhaiset karavaanarit harrastivat autoulkoilua. 23.10?06.00 Yöklassinen
YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Uutiset ja sää. 07.10 Urheiluradio. 07.12
Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 07.53 Maakuntaradio. 08.00
Uutiset ja sää. 08.10 Urheiluradio. 08.12 Maakuntaradio. 09.00
Uutiset. 09.05 Urheiluradio. 09.10 Sää. 09.11 Maakuntaradio.
10.00 Uutiset. 10.03 Ajantasa. 10.55 Pikkujuttu. 11.00 Uutiset.
11.03 Maakuntaradio. 12.00 Uutiset ja sää. 12.10 Urheiluradio.
12.12 Maakuntaradio. 12.45 Merisää. 12.55 Suomi tänään.
13.00 Uutiset. 13.03 Maakuntaradio. 14.00 Uutiset. 14.03
Ajantasa. 15.00 Uutiset. 15.05 Maakuntaradio. 16.00 Uutiset ja
sää. 16.15 Urheiluradio. 16.17 Maakuntaradio. 17.00 Uutiset ja
sää. 17.20 Maakuntaradio. 18.00 Uutiset. 18.03 Kaikki kotona.
18.50 Merisää. 18.55 Kaikki kotona. 19.00 Uutiset ja sää. 19.03
Urheiluradio. 19.05 Kaikki kotona. 20.00 Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 20.05 Sää. 20.06 Kaikki kotona. 21.00 Uutiset. 21.03
Päivä tunnissa. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti
Yle. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään.
22.00 Uutiset ja sää. 22.05 Kantritohtori Teppo Nättilä. 23.00
Uutiset. 23.03 Yöradio. 00.00 Uutiset ja sää. 00.05?05.00 Yöradio. 03.02?03.53 Hajatusmusiikkia Kai Ulmanen. 04.02?04.55
Bluesministeri Esa Kuloniemi.
YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Uutiset 06.40 Puheen
Aamu 07.00 Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri
07.25 Puheen Aamu 07.30 Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00
Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Uutiset 08.40 Puheen Aamu
09.00 Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Uutiset 09.31 Puheen
Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03
Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Uutiset
14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä
16.00 Uutiset 16.03 17.00 Puheen Iltapäivä 17.06 Puheen
Iltapäivä 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros
21.30 Urheiluilta: Jäädytetyt pelinumerot 21.40 Puheen Ilta
22.00 Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen 23.03 Päivä tunnissa
23.30 Politiikkaradio 00.00?06.00 Arkisto.
20
3.3.2015
ARKI
Suomi tarvitsee vireää
pääkaupunkiseutua ? ja Pisaraa
K
uukausi sitten Helsingin Sanomien
toimittaja kysyi meiltä eri puolueiden Helsingin vetäjiltä, mitä uhkia ja mahdollisuuksia näemme seudun kannalta, jos tulevan hallituksen pääministeripuolue on keskusta.
?Riskeinä tärkeät hankkeet: Pisara, länsimetro? vastasin silloin.
Kuukausi sitten ei juolahtanut mieleen,
että Pisara voisi olla uhattuna myös nykyhallituksessa, jonka ohjelmassa se on ollut
koko ajan.
Viime viikolla pääministeripuolueen valtakunnan siipi kuitenkin petti. Liikenneministeri Risikon pohjalainen aluepolitiikka
jyräsi niin pääministeri Stubbin kuin helsinkiläiset kokoomuspäättäjät.
Vain kuukausi aiemmin hallitusohjelmassa linjattu metropolihanke oli kaatunut kalkkiviivoille. Kyseessä oli vakava yritys vastata seudun akuuttiin asuntotilanteeseen, parantaa liikenteen sujuvuutta ja
luoda vuosikymmenien selvittelyjen jälkeen
ensimmäinen askel yhteisen demokraattisen päätöksenteon suuntaan.
n n n
V
iime kesänä Pisaran eteenpäin vieminen kytkettiin ratojen varsia hyödyntävään asuntorakentamiseen, johon pääkaupunkiseudun kunnat sitoutuivat.
Esimerkiksi Helsinki päätti lisätä jo ennestään vaativaan 5 000 asunnon vuosittaiseen tavoitteeseen 1 250 asuntoa ja ryhtyi toimiin, jotta kova tavoite voidaan saavuttaa.
Erityisen ongelmalliseksi Pisaran kohtalon tekee se, että Pisaraan on tarjolla noin
200 miljoonan euron EU-rahoitus, joka on
jo pitkälle valmisteltu. Samaan rahoitushakuun on Suomesta valittu neljä muuta hanketta.
Ei ole ajateltavissa, että Pisaran jäädessä
pois, joku muu keskustalle tai kokoomuksen
aluesiivelle mieluisampi hanke saataisiin
tässä vaiheessa tilalle. EU löytänee elvyttävään investointiin, kestävään kehitykseen
ja raideliikenteen kehittämiseen tulevien
vuosikymmenien liikennemuotona sitoutuneita kumppaneita muualta. Aikaa kansallisen rahoituspäätöksen tekemiseen on kesäkuun loppuun, joten paine siirtyy uuden
eduskunnan ensimmäisiin viikkoihin.
P
n n n
ääkaupunkiseudun kehittämisessä
on kyse on siitä, kääntyykö Suomi
ulos- vai sisäänpäin. Helsingin raideliikenteen toimivuus on koko Suomen etu
ja intressi. Helsinki sijoittuu tässä pohjoiseurooppalaiselle junaverkko- ja kaupunkikartalle, jossa kilpailevat myös Tukholma,
Tallinna ja Pietari.
Kaupunkipäättäjänä Helsingissä sekä erityisavustajana ja valtiosihteerinä ministeri-
Kolumni
Kolumni
Pilvi Torsti
Kari Hulkko
Liikenneministeri
Risikon pohjalainen
aluepolitiikka jyräsi niin
pääministeri Stubbin
kuin helsinkiläiset
kokoomuspäättäjät.
öissä olen tehnyt useasti saman havainnon:
muiden alueiden edustajat puolustavat ja
ajavat omia etujaan aktiivisesti. Sen sijaan
Helsingin etua ei aja juuri kukaan. Tämä on
näkynyt esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriössä, kun ammatillisen koulutuksen
aloituspaikkoja on jaettu. Akuuteimmasta
paikkapulasta kärsivän pääkaupunkiseudun
eteen rohjettiin tehdä vähiten lobbaustyötä.
Tulevalla vaalikaudella on tärkeätä rakentaa nykyistä parempaa yhteistyötä pääkaupunkiseudun toimijoiden kesken. Tarvitaan myös kokonaisnäkemys siitä, miten
Helsingin kehitys ja menestys heijastuu
koko Suomen kehittämiseen. Sisäänpäin
kääntyminen ja tarpeettoman vastakkainasettelun rakentaminen pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välille eristäisi meidät entisestään dynaamisuutta vahvistavista
eurooppalaisista ja globaaleista verkostoista
niin käytännössä kuin henkisestikin.
Ja Pisaran ja siihen liittyvän EU-rahoituksen varmistamiseksi on jatkettava ponnistuksia.
Kirjoittaja on opetusministerin valtiosihteeri ja
Helsingin Sdp:n puheenjohtaja.
pilvi@pilvitorsti.fi