Kuuro Liisa Halonen
elää täysillä elämäänsä
?Olen syntynyt
tällaiseksi? ...15
Lupajärjestelmä
yksinkertaistuu
Kalastusmaksut
yhtenäisiksi
koko maassa ...6
Kansalaisaloite
rattijuopoista kaatui
Tekijät pettyivät ...7
120
vuotta
KESK I V II KKO 4. Ma a l iskuu TA 2 015
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?? N:o 32, 007435-15-10 ? Hinta 1,20 e (sis.alv)
Kansanedustajat ovat enemmän koulutettuja kuin kansa
Eduskunta ei ole
kansa pienoiskoossa
...8?11
4.3.
Nimipäivät tänään:
Ari, Arsi, Atro
(ruots.) Adrian, Atle
Aurinko nousee:
Helsingissä 7.11
Oulussa 7.19
Aurinko laskee:
Helsingissä 17.54
Oulussa 17.42
Nimipäivät huomenna:
Leila, Laila
(ruots.) Laila, Leila
Uutiskertaus
-2...1
1...2
2...3
Uutiset
Demokraatti.fi
3
4?5
?Menivät sitten yhteisöveron alennuksen
dynaamiset vaikutukset negatiivisiksi.
No, yhdenlaista vaikutusta sekin kai on.?
7
Sote-vääntö loppusuoralla
Rinne: Turvallisuuspolitiikasta ei kannata kinata, pääkirjoitus
Uusi kalastuslaki nytkähti
eteenpäin
Avaus
8?11
12
14
Eduskunta ei edusta kansaa
18?19
20
?Entä jos olisi viisi sotealuetta joilla
yliopistosairaala, verotusoikeus ja
suorilla vaaleilla valittu valtuusto??
Ilkka Kantola Twitterissä
Viikon kuvat
Maailma tänään
Päivä kuvana
Arki
15
16?17
Matti Linnanahde Twitterissä
n
Norwegianin työtaistelu laajentumassa. Lentoyhtiö Norwegianin työ-
n
Junaliikenne myöhästeli sähköratavaurion vuoksi. Junaliikenteessä esiin-
n
Hidén: Sote-esitys yhä ongelmallinen. Sote-esitykseen liittyy yhä mer-
n
Asepalvelukseen haki lähes ennätysmäärä naisia. Vapaaehtoiseen ase-
taistelu on laajentumassa tänään 650 lentäjällä, jos sopua ei sitä ennen saada aikaan. Asiasta kertoo Norjan yleisradio NRK.
Noin 75 prosenttia lakkoilusta koskisi kotimaan lentoja. Ylen tietojen mukaan mukaan
lakolla ei ole vaikutusta Suomen lentoihin.
tyi häiriöitä iltaan saakka, kertoi VR.
Häiriöt johtuivat eilen aamulla Helsingin
ratapihalla tapahtuneesta sähköratavauriosta,
joka on saatu korjattua iltapäivällä.
VR:n mukaan pahimmat häiriöt kohdistuivat Helsingin ja Turun väliseen rantarataan.
Osa kaukojunista viivästyi aikataulusta jopa
puolesta tunnista yli tuntiin.
kittäviä perustuslaillisia ongelmia, katsoo valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael
Hidén. Hidénin mukaan uusi esitys on edellistä parempi, mutta ei ongelmaton.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuuli
perustuslain asiantuntijoita eilispäivän ajan.
palvelukseen haki tänä vuonna 796 naista.
Vain viime vuonna asepalvelukseen on hakenut enemmän naisia, kun halukkaita oli runsaat 800.
Suurin osa hakijoista määrätään huhtikuun
kutsunnoissa palvelukseen ensi vuoden aikana. Naisten on ollut mahdollista hakea asepalvelukseen vuodesta 1995 alkaen.
Lehtikuva / Vesa Moilanen
SDP:llä vammaisfoorumi
SDP on löytänyt räväkän
vaihteen
Sarjakuvat, yhdistystoiminta, radio ja TV
Vee Nieminen
Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström tapasi suomalaiskollegansa Erkki Tuomiojan eilen Helsingissä.
Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne
Toimitusjohtaja: Ville Wallin
Kustantaja: Kustannus Oy Demari
Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin.
ISSN-L 2242-6892 Demokraatti
ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu)
Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula
Tilaajapalvelu:
(09) 701 0500
Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset:
? Helsinki, Uusimaa,
? Helsinki
Vaihde
(09) 701 041
Uutistoimitus
(09) 701 0555
Ilmoitusmyynti (09) 701 0522
Haapaniemenkatu 7-9, B-talo
Postiosoite: PL 338, 00531 Hki
Turku
Uutistoimitus
? Tampere
Uutistoimitus
(02) 277 0477
? Vaasa
Ilmoitusmyynti (06) 317 4104
? Mikkeli
(03) 212 9455
Uutistoimitus
050 5543430
toimitus@demari.fi
ilmo@demari.fi
levikki@demari.fi
etunimi.sukunimi@demari.fi
Lisätietoja: www.demari.fi
varhaisjakelu:
? Pohjanmaa, varhaisjakelu:
? Tampere ja ympäristö:
? Muu Suomi:
puh. 0200 30011
puh. 0200 55888
puh. 0800 96675
puh. 0200 71000
UUTISET
4.3.2015
3
Kari Hulkko
Jouni Backmanin (sd.) mukaan pelkän sote-uudistuksen perusteella moni kunta voisi laskea veroprosenttiaan.
??Backmanin vuoro muistuttaa sote-laskelmien tulkinnoista
Sote-väännön
loppusuora häämöttää
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman
pitää valitettavana, että valtiovarainministeriön sote-laskelmista liikkuu harhaanjohtavaa
tietoa.
? Niitä koskeva uutisointi ja
keskustelu on pikemminkin lisännyt hämmennystä kuin vähentänyt epätietoisuutta.
Hänen mielestään hämmennyksen keskeinen syy lienee
otsikointi.
? Sote-laskelmina esitetään
kokonaisuutta, jossa on mukana myös jo päätetyt kuntien valtionosuusuudistus ja
valtionosuusleikkaukset. Ne
selittävät monelta osin soteuudistusta enemmän pai-
neet kuntien veroprosenttien
nousuun.
? Tosiasiassa moni kunta,
jonka veroprosentin kerrotaan
sote-uudistuksen vuoksi nousevan, saa sote-palvelujensa maksurasitukseen kevennystä. Eli
pelkän sote-uudistuksen perusteella ne voisivat pikemminkin
laskea veroprosenttiaan, Backman huomauttaa.
?Kaikki kunnat
menettävät?
Hän muistuttaa, että kaikki
kunnat menettävät valtionosuusleikkauksissa. Osa kunnista voittaa, osa häviää valtionosuusuudistuksessa, kuten
myös sote-uudistuksessa.
? Pelkän sote-uudistuksen
syyllistäminen kuntien veroprosenttien nousupaineeseen
on perusteetonta.
Yksi keskeinen puute ja ongelma sote-laskelmissa on
?Tosiasiassa moni
kunta, jonka veroprosentin kerrotaan
sote-uudistuksen vuoksi
nousevan, saa sotepalvelujensa maksurasitukseen kevennystä.?
Backmanin mielestä vertailuvuosien satunnaisuus. Kustannukset vaihtelevat vuosittain
ja sikäli vertailu on osin sattumanvaraista.
? Vertailu, jossa nykykustannukset vain jaetaan uudestaan
kuntien kesken, ei ole perusteltu. Sote-uudistuksen tarkoitus on pienentää koko kuntakentän kustannuspainetta. Laskelmat eivät huomioi tätä lainkaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n johtajat esittivät maanantaina oman huolensa sote-laskelmien tulkinnoista.
Demokraatti
?Tämä on ainutkertainen tilanne?
Sote-esitykseen liittyy yhä merkittäviä perustuslaillisia ongelmia, katsoo valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael
Hidén. Hidénin mukaan uusi
esitys on esimerkiksi kuntien
vaikutusmahdollisuuksien kannalta edellistä parempi, mutta
ei vieläkään ongelmaton.
Mallin perustuslain mukaisuuteen on kohdistettu Hidénin mukaan painavia epäilyksiä.
? Ainakin on tuotu esille ongelmia, jotka ovat minusta merkittäviä.
Akatemiaprofessori Kaarlo
Tuori ei halunnut ottaa kantaa siihen, onko uudistus vietävissä läpi. Hänen mukaansa
edelleen joudutaan keskustelemaan siitä, miten kansanvallan
ongelmat ja rahoitusperiaate
järjestetään. Tuorin mukaan
keskustelua käydään myös itse
prosessista.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuuli eilen perustuslain asiantuntijoita aamupäivän ajan. Asian käsittely jatkui
iltapäivällä.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johannes Koskisen (sd.) mukaan valiokunnan
lausunnon valmistuminen torstaina on mahdollista.
? Kuuleminen viedään loppuun, ja sen jälkeen sitten valiokunta analysoi tilanteen.
Koskisen mukaan lausunto
pyritään joka tapauksessa kirjoittamaan.
? Tämä on ainutkertainen tilanne, ja sillä on sitten kuitenkin vaikutuksia sitten tulevaisuuteen, millaisia tulkintakantoja otetaan.
Lausunnon sisältöä Johannes Koskinen ei lähtenyt ennakoimaan.
STT
4
4.3.2015
UUTISET
??Rinne on presidentin kanssa samoilla linjoilla
Turvallisuuspolitiikasta
ei ole järkevää kinastella
eduskuntavaalien alla
SDP:n puheenjohtaja Antti
Rinne kannattaa presidentti
Sauli Niinistön ajatusta siitä,
että vaalien alusaika rauhoitetaan turvallisuuspoliittiselta
keskustelulta. Niinistön mielestä Suomen olisi syytä ottaa
mallia Ruotsin käytännöstä.
? Yhdyn presidentin toiveeseen. Suomessa ei pitäisi vaalien alla luoda turhia jännitteitä ja antaa signaaleja ulkopuolelle, että meillä on erilaisia näkemyksiä ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitamisesta,
Rinne muistutti Lahden Suomi
Forumin vaalipaneelissa tiistaina.
Rinne viittasi vetoomuksellaan keskusteluun Suomen Natojäsenyydestä, joka on ryöpsähtänyt taas valloilleen vaalien alla.
Suomessa ei pitäisi luoda turhia jännitteitä vaalien alla.
Hän oli ainoa puolueiden johtajista, joka oli Niinistön linjoilla.
Stubb toisteli
Nato-kantojaan
Kokoomuksen puheenjohtajan
Alexander Stubbin mielestä
Suomessa pitää voida keskustella ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, koska ympäristö on
muuttunut. Hän kertasi jälleen,
että seuraavassa hallitusohjel-
Marja
Luumi
Demokraatti
marja.luumi@
demari.fi
massa pitää olla mahdollisuus
hakea Natoon. Stubb myös kannusti tekemään avoimen selvityksen Natosta.
Keskustan eduskuntaryhmän
puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen totesi, että juuri nyt ei ole
ajankohtaista hakea Nato-jäsenyyttä, mutta ?liikkumavaran
pitää säilyä?.
Antti Rinne totesi, että
Venäjä on suurin uhka
lähinnä itselleen.
Venäjä uhka
lähinnä itselleen
Paneelissa kysyttiin, onko Venäjä Suomelle uhka. Rinteen
mielestä se on Suomen talouden kannalta uhka.
? Venäjä on ollut pitkään hitaan talouskasvun maa ja nyt
kasvu on huvennut miinukselle. Se vaikuttaa auttamatto-
masti Suomeenkin, koska Suomen viennistä kymmenen prosenttia on mennyt Venäjälle.
Rinne korosti, että Venäjä on
taloudellinen uhka erityisesti
itselleen, kun se ei ole saanut
teollisuuttaan uudistetuksi.
Rinne oli samaa mieltä vihreiden puheenjohtajan Ville
Niinistön kanssa siitä, että Venäjä hakee nyt sotilaallisesti
suurvalta-asemaa, jota se ei saavuttanut taloudellisesti.
? Venäjä voidaan vetää pois
kierteestä, kun samalla pysymme EU:n kanssa samassa
linjassa politiikassamme, Niinistö huomautti.
Lehtikuva/Jussi Nukari
SDP:n Antti Rinne oli puoluejohtajista ainoa, joka oli tasavallan presidentti Sauli Niinistön linjoilla.
UUTISET
?Venäjältä ei ole tullut
Suomelle noottia
lasermittareista?
Venäjältä ei ole tullut minkäänlaista yhteydenottoa tai noottia Suomeen lasermittareiden
viennistä Ukrainaan, painottaa
ulkoministeri erkki tuomioja
(sd.). Yle kertoi maanantaina illalla, että Venäjältä olisi tullut
Suomelle asiasta nootti.
Tuomiojan mukaan Suomen
ulkoministeriö on lukenut vain
tiedotusvälineistä siitä, mitä
Venäjä on ulkoministeriönsä sivulla asiasta kirjoittanut. Venäjän ulkoministeriö kritisoi nettisivuillaan Suomea siitä, että
Suomi on hyväksynyt laseretäisyysmittareiden viennin Ukrainaan.
? En usko, että yhteydenottoa tuleekaan. Suomi ei toimita
aseapua Ukrainaan. Viime lokakuussa on myönnetty vastaava
Lehtikuva / Vesa Moilanen
Pääkirjoitus
vientilupa, mutta siihen ei kiinnitetty mitään huomiota, Tuomioja sanoi tiedotustilaisuudessa.
Tuomioja sanoo, että sen perusteella, mitä tilaajasta ja tarvikkeiden käytöstä on kerrottu
hakemuksessa, lasermittareita
ei käytetä Ukrainassa aseisiin. Hänen mukaansa lasermittareita voi kuitenkin käyttää osana aseita, ja siksi ne ovat
puolustustarvikkeita koskevan
lupamenettelyn piirissä.
Hänen mielestään Suomella
ei ole mitään syytä vastata Venäjän ulkoministeriölle, koska
lupamenettely on ollut täysin
avointa.
? Se on kaikkien arvioitavissa
ja katsottavissa kotimaassa ja
ulkomailla. Kannatamme avoimuutta kaikissa tällaisissa kaupoissa.
Suurin kysymys onkin Tuomiojan mielestä se, mistä Ukrainan separatistit ovat saaneet
varsin kehittyneet ja raskaat
asejärjestelmänsä.
? Pienistä asioista on helpompi puhua kuin suurista kysymyksistä.
Tua Onnela
vaikea löytää sopivaa eduskuntavaaliehdokasta,
syy ei ole ainakaan vaalikoneiden vähyydessä. Muutamia on auennut
jo nyt, ja vaalien lähestyessä avautuu lisää niin, ettei normaali äänestäjä kerkeä kokeilla puoliakaan.
Vaalikoneiden laatua sen sijaan voi syyttää, jos ehdokkaan valinta
tuntuu vaikealta. Vaikka vaalikoneet ovat arvokas ja tärkeä lisä nykyisiin vaaleihin, niissä on edelleen isoja puutteita. Vakavimmillaan
puutteet suorastaan johtavat äänestäjää harhaan.
Jos äänestäJän on
n n n
vaalikoneiden henkilökeskeisyys.
Vaikka yleisen hokeman perusteella moni suomalainen uskoo
äänestävänsä henkilöä, ei puoluetta, niin ei voi tehdä. Vaalijärjestelmässämme ääni menee aina ensisijaisesti puolueelle, halusi äänestäjä
tai ei. Tätä tosiasiaa vaalikoneet tuovat esiin säästeliäästi.
Osa näyttää ansiokkaasti ensimmäiseksi vastaajalle sopivimman
puolueen ja vasta sen jälkeen ehdokkaat. Näin äänestäjälle ainakin
tarjotaan järkevää päätöksentekojärjestystä.
Osasta vaalikoneita puoluevertailu puuttuu kuitenkin kokonaan.
Tällaiset koneet eivät anna äänestäjälle mitään todellista apua, päinvastoin ruokkivat yleistä ja haitallista harhaluuloa henkilövaaleista.
suurin ongelma on
VR ja HSL korvaavat
matkalippuja sähkövian ajalta
n n n
vaalikoneissa ovat niiden sisäänrakennetut arvooletukset. Vaalikoneet eivät ole puolueettomia vaan niiden maailmassa toiset vaihtoehdot ovat lähtökohtaisesti parempia kuin toiset.
Arvo-oletus näkyy esimerkiksi aiheiden valinnassa. Säästöistä, velan taittamisesta, talouskasvusta ja yrittämisestä riittää kysymyksiä
mukavasti. Sen sijaan harva kone satsaa ympäristöasioihin tai työntekijöiden oikeuksiin, eläinoikeuskysymyksistä puhumattakaan. Viesti
on selvä: kone tietää, mikä on tärkeää.
Myös kysymysten sisältö tukee tietynlaista maailmankuvaa.
?Uusi hallitus joutuu mahdollisesti leikkaamaan kansalaisten etuisuuksista ja muista valtion menoista. Mistä sinä säästäisit?? kysyy esimerkiksi Kaakkois-Suomen sanomalehtien vaalikone. Vastausvaihtoehdoiksi annetaan joukko yhteismitattomia valtion menoeriä, mutta
vaihtoehtoja ?En kannata leikkauspolitiikkaa? tai ?Kiristäisin mieluummin veroja? ei ole tarjolla.
Helsingin Sanomien vaalikone puolestaan ujuttaa moneen kysymykseen mukaan toisen vastausvaihtoehdon perustelunkin. ?Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta
Suomeen saataisiin työpaikkoja?, ehdottaa Hesari ja jatkaa: ?Suuret
tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.?
Näin muotoiltuna ei ole ihme, jos ?Samaa mieltä? tuntuu vastaajasta turvallisemmalta vastaukselta. Ja kun sama linja kysymyksissä
jatkuu, ei ole ihme, että vastaamalla kaikkiin kysymyksiin ?Täysin samaa mieltä? ylivoimaisesti sopivimmaksi puolueeksi tulee kokoomus.
toinen iso pulma
Junaliikenteessä on tänään ollut laajoja häiriöitä sähkökatkon takia. Vika saatiin korjattua, mutta junaliikenne ehti
ruuhkautua pahoin.
VR:n
viestintäpäällikön
mika Heijarin mukaan yritys
noudattaa EU:n laajuisia säädöksiä junaliikenteen myöhästymiskorvauksista.
? Korvaus on 25 prosenttia lipun hinnasta, jos juna myöhäs-
tyy yli tunnin mutta alle kaksi
tuntia. Korvaus nousee 50 prosenttiin, jos juna myöhästyy yli
kaksi tuntia.
Heijarin mukaan asiakas voi
hakea palautuksia tai korvauksia VR:n puhelinpalvelusta tai
lipputoimistosta.
? Muiden korvausten osalta
vaatimukset käsitellään tapauskohtaisesti. Tällaisiin välillisiin
korvauksiin ei ole yleisohjetta.
Myös ne tehdään VR:n asiakaspalvelun kautta.
Pääkaupunkiseudulla Helsingin seudun liikenne HSL korvaa
tapauskohtaisesti lippuja asiakkaalleen. HSL:n viestintäpäällikön Sari Kotikankaan mukaan
hakemukset käsitellään haitan
ja tapahtuman yksityiskohtiin
liittyen.
STT
Kupla
Lehtikuva / Jussi Nukari
tua.onnela@demari.fi
Mistäköhän
tuo Calle
on pukunsa
hankkinut...
5
Vaalikoneilla on
maailmankuva
STT
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.).
4.3.2015
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen
pää-äänenkannattaja. Perustettu 1895.
Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988,
Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906,
Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun
Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012
Päätoimittaja Antti Vuorenrinne
6
4.3.2015
UUTISET
??Ei heikennä kalavesien omistajan asemaa
Uusi kalastuslaki
nytkähti eteenpäin
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta hyväksyi tänään
mietintönsä kalastuslain uudistuksesta. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.)
on erittäin tyytyväinen valiokunnan lakiin tekemiin parannuksiin.
? Toisin kuin julkisuudessa
on esitetty, uusi laki ei heikennä
kalavesien omistajien asemaa.
Kalastusoikeus ja siihen liittyvä määräämisvalta kuuluvat
jatkossakin lähtökohtaisesti
vesien omistajille, Orpo sanoo.
Nyt siirrytään yhden valtakunnallisen luvan malliin.
Omistajat ovat keskeisessä
asemassa kalavarojen alueellisten käyttö- ja hoitosuunnitelmia laadittaessa. Nykytilanteeseen verrattuna uutta on, että
suunnitelmat ovat entistä sitovampia ja viranomaiset valvovat niitä.
? Suomessa on monipuoliset
kalakannat ja potentiaali vielä
paljon suurempaan kalavesien
tuottoon kuin tällä hetkellä. Kotimaista kalaa halutaan ruoka-
pöytiin ja sitä voisi riittää myös
vientiin, Orpo visioi.
Kalakantoja
suojellaan
Uuden lain myötä kalastuksen sääntelyn perusteeksi tulee kestävä kalakantojen hoito
ja kalojen luontainen lisääntyminen. Koska kalat eivät noudata vesialueiden tai kalatalousalueiden rajoja, uusi laki luo
raamit valtakunnalliselle kalakantojen hoidolle ja kalastukselle.
? Alueellinen yhteistyö onnistuu vain aidon kumppanuuden
kautta vesialueiden omistajien
ja eri kalastajaryhmien välillä.
Viranomaisten tehtävä on koordinoida kokonaisuutta ja valvoa
kalastusta, Orpo korostaa.
Lupajärjestelmä
yksinkertaisemmaksi
? Lakiuudistus yksinkertaistaa
kalastuslupajärjestelmää, koska
sen myötä siirrytään yhden valtakunnallisen luvan malliin, ministeri Orpo huomauttaa.
Kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksu yhdistetään
yhdeksi kalastonhoitomaksuksi, jonka maksavat kaikki
18?64-vuotiaat kalastajat, jotka
harjoittavat muuta kalastusta
kuin ongintaa ja pilkintää.
Maksu oikeuttaa kalastamaan yhdellä vieheellä koko
maassa.
Maksun suuruus on 39 euroa/vuosi, 12 euroa/viikko ja
viisi euroa/vuorokausi.
Vanha kalastuslaki vuodelta 1982
joutaa romukoppaan.
Uusi laki
pyrkii entistä
enemmän
kalakantojen
suojeluun.
Demokraatti
Timo Sparf
Uudella lailla pyritään muun muassa turvaamaan
järvilohen ja muiden kalalajien tulevaisuus ja
luontaiset lisääntymismahdollisuudet.
UUTISET
4.3.2015
7
Kansalaisaloite rattijuoppojen
rangaistuksista kaatui
Kansalaisaloite koskien ratti
juoppojen rangaistusten tiu
kentamista on kaatunut edus
kunnassa. Ratkaisu asiassa teh
tiin lakivaliokunnassa.
Aloitteessa esitettiin ratti
juoppojen rangaistusten kei
noiksi muun muassa rattijuo
pon ajoneuvon välitöntä hal
tuunottamista valtiolle riip
pumatta siitä, kenen ajoneuvo
on. Lisäksi vaadittiin, että rat
tijuoppojen aiheuttamat kuo
lemantapaukset pitää tulkita
tapoiksi ja loukkaantumiset
tapon yrityksiksi. Myös pro
millerajan laskemista toi
vottiin.
Vaikka valiokunta ei astunut
aloitteen taakse, se ehdottaa
eilen tiistaina valmistuneessa
mietinnössään, että eduskunta
hyväksyy kuusi kansalaisaloit
teeseen liittyvää lausumaa toi
menpiteistä rattijuopumusten
ehkäisemiseksi, muun mu
assa alkolukon käytön lisää
misestä.
Lakivaliokunta ei pidä pe
rusteltuna käynnistää lainval
mistelua promillerajan laske
miseksi.
Selvitystä
vaaditaan
Valiokunta pitää kuitenkin tär
keänä, että hallitus laatii selvi
tyksen, jossa sekä rattijuopu
muksen että törkeän rattijuo
pumuksen promillerajan tar
koituksenmukaisuutta arvioi
daan kokonaisvaltaisesti.
Lisäksi lakivaliokunta edel
lyttää, että hallitus laatii selvi
tyksen rattijuopumuksen ran
gaistuskäytännöstä. Selvityk
sessä tulee erityisesti kiinnit
tää huomiota kuolemantapa
uksiin päätyneiden rattijuopu
musten rangaistuskäytäntöön
ja vähimmäis ja enimmäisran
gaistuksiin.
Kansalaisaloitteeseen kerät
tiin allekirjoituksia syksystä
2013 alkuvuoteen 2014. Nimiä
kertyi selvästi yli vaaditun 50
000 allekirjoituksen, kaikkiaan
62 000. Aloite lähetettiin edus
kuntaan kesällä 2014.
Aloitteen laati Jorma Son-
ninen, jonka 11vuotias tytär
kuoli, kun rattijuoppo ajoi tä
män päälle keväällä 2012.
Kaikkiaan kuusi kansalais
aloitetta on edennyt edus
kunnan käsittelyyn. Torstaina
eduskunnassa on ainoassa kä
sittelyssä sivistysvaliokunnan
mietintö kansalaisaloitteesta,
jossa esitetään ruotsin kieltä
valinnaiseksi oppiaineeksi kai
killa kouluasteilla.
Rane Aunimo
Demokraatti
Nazima Razmyar:
Ovatko mamut persuille vain pellejä?
Kansanedustajaehdokas Nasima Razmyar on kertonut
avoimesti saamastaan vihapa
lautteesta.
SDP:n kansanedustajaehdo
kas Nasima Razmyar ihmette
lee perussuomalaisten kaksija
koista linjaa suhteessa vihapu
heisiin. Razmyar piti hienona,
että puheenjohtaja Timo Soini
tuomitsi hiljattain vihapuheet.
Hän huomautti Ylen aamu
tv:n vihapuhekeskustelussa
kuitenkin siitä, että maahan
muuttopoliittisessa ohjelmas
saan puolue olisi kuitenkin pak
kosijoittamassa maahanmuut
tajat ympäri maata.
? Perussuomalaisten euro
parlamentaarikko (Jussi Hallaaho) on myös todennut, että
maahanmuuttajaehdokkaat
ovat sirkuspellejä ja listan täyt
teitä. Toisella kädellä puhutaan
sitten näin.
Perussuomalaisten puolue
sihteeri Riikka Slunga-Pout-
salo vastasi, että jokainen vas
taa sanomisistaan, eikä puolue
voi lähteä vastaamaan ?jokaisen
varavaltuutetun? puheisiin.
? Pelkään sitä, mitä tapahtuu
suomalaiselle puhumisen kult
tuurille. Uskallammeko sanoa
enää omaa mielipidettämme,
SlungaPoutsalo totesi.
Nasima Razmyar korosti,
että sananvapauden lisäksi
on olemassa myös sanan
vastuu.
? Tekojen ja sanojen pitää
kohdata.
Marja Luumi
Demokraatti
8
4.3.2015
AVAUS
M ik a M in kk in en
Huhtivaalit tuskin tuovat muutosta
Eduskunta
ei ole kansa
pienoiskoossa
Usein kuullaan sanottavan, että eduskunta on
kansa pienoiskoossa. Ei ole, ei ole alkuunkaan.
Kansa ja kansanedustajat eroavat toisistaan
selkeästi, käytettiin mitä mittaria hyvänsä.
? Kansanedustajat ovat selkeästi enemmän
koulutettuja kuin kansa keskimäärin, erikoistutkija Ville Pitkänen Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta sanoo.
? Kun kansalainen tekee äänestämisratkaisunsa, hän etsii usein kandidaatista sellaisia piirteitä, jotka äänestäjä kokee olevan
hyödyksi kansanedustajan tehtävässä. Silloin katsotaan, että koulutus on hyvä meriitti.
? Tilastoja katsomalla selviää, että kansalainen
ei haluakaan eduskuntaan itsensä kanssa identtistä henkilöä, vaan koulutetumpaa ja edustavaa
ehdokasta.
Ville Pitkänen ounastelee, ettei 19. huhtikuuta
valittava uusi eduskunta ikä-, sukupuoli- tai ammattijakaumalla mitattuna tuo suuria muutoksia
nykyjakoon.
Seppo
Peltoniemi
Demokraatti
? Tämä on pitempiaikainen
trendi. Se ei ole mitään ihan
viime vaalien juttuja, hän toteaa.
Pitkäsen mukaan puolueet
tekevät parhaansa laatimalla
sellaisen ehdokaslistan, josta
löytyy periaatteessa jokaiselle
sopiva ehdokas.
Nainen äänestää miestä
? Ehkä suurimman eroavaisuuden löytää sukupuolijakaumasta. Naisia on Suomessa enemmän kuin miehiä, mutta eduskuntaan
valitaan selkeästi enemmän miehiä kuin naisia.
Tämä siitä huolimatta, että naiset äänestävät ahkerammin kuin miehet.
Arkadianmäellä istuu 116 miestä ja 84 naista.
? On huomattavasti todennäköisempää, että
mies äänestää miestä kuin se, että nainen äänestää naista.
Pitkänen kuitenkin muistuttaa, että pitkässä
juoksussa naisten osuus kansanedustajista on
koko ajan kasvanut.
Oikea ammatti ?varma? valinta
Varmimmin eduskunnan ovet avautuvat, jos kansanedustajakandidaatti on siviiliammatiltaan
opettaja, poliisi, kirkonmies, kunnanjohtaja, toimittaja, lääkäri tai yrittäjä. Heidän määränsä korostuu kohdakkoin työnsä päättävän eduskunnan
jäsenissä.
Vielä muutaman päivän istuvassa eduskunnassa on eri ammattien edustajista eniten opettajia. Ainakin 16 kansanedustajaa on opetusalan
ammattilaisia. Toiseksi eniten on yrittäjiä, joita
on 15. Poliiseja on seitsemän.
Perinteisiä työläisiä eduskunnassa on vähän.
Duunaritaustaiset kansanedustajat voidaan laskea yhden käden sormin.
Eduskunnassa on vähän myös opiskelijoita ja
eläkeläisiä verrattuna opiskelijoiden ja eläke-
AVAUS
?Kansalainen ei halua
eduskuntaan itsensä
kanssa identtistä
henkilöä, vaan
koulutetumpaa ja
edustavaa ehdokasta.?
Suomalaisten ja
kansanedustajien
korkeakoulutus
Lähde: Tilastokeskus ja eduskunta.fi
20%
10%
läisten määrään Suomessa. Opiskelijoita kansanedustajista on kolme ja eläkeläisiä niin ikään
kolme, kun Suomessa on 1,2 miljoonaa opiskelijaa
ja 1,4 miljoonaa eläkeläistä.
Kristilliset on tittelipuolue
Koulutuksella mitattuna eduskunnan tittelipuolue on kristillisdemokraatit: kaksi tohtoria,
yksi lisensiaatti, kaksi maisteria ja yksi merkonomi. Siinä koko kristillisten eduskuntaryhmä
onkin.
Määrässä mitattuna eniten ylempiä tutkintoja
on kokoomuksen kansanedustajilla. Yli 30:llä
kokoomuksen kansanedustajalla on vähintään
maisterintutkinto taskussa.
Äänioikeutettuja kansalaisia Suomessa on
noin 4,5 miljoonaa. Jos eduskunnan ammattijakauma vastaisi kansan ammattijakaumaa, meillä
pitäisi sen perusteella olla puoli miljoona opettajaa. Meillä ei ole puolta miljoonaa opettajaa,
vaan 80 000.
alin
korkea-aste
alempi
korkeakouluaste
% Suomen miesväestöstä
% eduskunnan miesedustajista
ylempi
korkeakouluaste
Tohtorintutkinto
% Suomen naisväestöstä
% eduskunnan naisedustajista
4.3.2015
9
10
4.3.2015
AVAUS
Ikäjakauma ikäryhmittäin
Ikäry
75
70?
65?
Jörn Donner (83)
Eduskunnan iäkkäin
60?
55?
50?
45?
40?
Kaj Turunen (55)
Keski-ikäinen miesedustaja
35?
Keskiarvo
on harhaa
30?
Suomalaistenmiesten keski-ikä on 40,5 ja naisten 43,3 vuotta. Kansanedustajien keski-ikä on
52 vuotta.
Keskiarvo on harhaa. Todellisuudessa 52-vuotiaita on parlamentissa vain seitsemän: Lasse
Hautala (kesk.), Markus Mustajärvi (vasryhmä), Leena Harkimo (kok.), Arto Pirttilahti (kesk.), Juha Rehula (kesk.), Tarja Filatov (sd.) ja Anu Vehviläinen (kesk.).
Vanhimman Jörn Donner (r.) ja nuorimman
Olli Immonen (ps.) ikäero, 53 vuotta on likimain
sama kuin kansanedustajien keskimääräinen ikä,
52 vuotta.
Suurin osa lainsäätäjistä on syntynyt 1950- ja
1960-luvuilla. Heitä on yhteensä 122.
25?
20
15?
10?
Liikanen aloitti
nuorimpana
SDP:n Erkki Liikanen, nykyinen Suomen Pankin pääjohtaja tunnetaan myös Suomen
kaikkien aikojen nuorimpana kansanedustajan. Hän pääsi eduskuntaan
21-vuotiaana.
Miina Sillanpää on Suomen eduskunnan kaikkien aikojen vanhin kansanedustaja. Hän oli 82-vuotias jättäessään eduskunnan heinäkuussa 1948.
Jörn Donner (r.) on myös 82-vuotias,
mutta hän ei ole toiminut kansanedustajana
yhtä soittoa, kuten Sillanpää.
5?
Olli Immonen (29)
Nuorin kansanedustaja
0?
7,5%
5,0%
2,5%
Miehet ? ikäryhmien prosenttiosuus Suomen väestöstä 2011
Miehet ? ikäryhmien prosenttiosuus kansanedustajista 2011
AVAUS
eduskunnassa ja väestössä
4.3.2015
Grafiikka
Mika Minkkinen
Demokraatti
mika.minkkinen@
kehittamo.fi
Lähde: Tilastokeskus ja eduskunta.fi
hmä:
5?
?74
?69
?64
?59
Päivi Lipponen (48)
Keski-ikäinen naisedustaja
?54
?49
?44
?39
?34
?29
Sanni Grahn-Laasonen (32)
Nuorin naisista
?24
Ilkka Kanerva
ei ole koskaan
tehnyt töitä
?19
?14
?9
?4
2,5%
5,0%
Naiset ? ikäryhmien prosenttiosuus Suomen väestöstä 2011
Naiset ? ikäryhmien prosenttiosuus kansanedustajista 2011
7,5%
Eduskunnassa on muutamia parlamentaarikkoja,
jotka eivät ole koskaan tehneet töitä.
Kansanedustajan tehtävähän ei ole
työtä, vaan se on luottamustoimi, josta
ei makseta palkkaa, vaan palkkiota.
Kansanedustajalla ei liioin ole lomia,
vaan istuntovapaita.
Kuuluisin työtätekemätön on turkulainen Ilkka Kanerva, 67. Kanerva
on ollut kansanedustaja vuodesta 1975 alkaen, 40 vuotta putkeen. Tavanomaisia duuneja Kanerva ei ole tehnyt, mutta erityisen ahkera
kansanedustaja hän on ollut aina. Sitä ei kukaan
kiistä.
Hän on jälleen ehdolla, ja mikäli tulee valituksi
Kanerva lyö kaikkien aikojen ennätyksen kansanedustajana, jos istuu koko nelivuotiskauden.
Kanerva on kipuamassa kohti kaikkien aikojen tilaston kärkeä, jonka ykkösenä on John Österholm
(r), hän istui kansanedustajana 41 vuotta.
11
12
4.3.2015
AVAUS
AFP Photo, Nasa
Vedestä ilmaan ja avaruuteen
Vilvoittava vesi
ja äärimmäinen
pakkanen
Mars. Yksinäistä puuhaa. Pakkanen ei pysäytä Nasan Mars-alus Curiosityä. Marsissa
pakkasta oli yli ?50 astetta.
AFP Photo
AFP Photo / Mohd Rasfan
Viikon kuvat
Kokosi Nora Vilva, tekstit Heikki Sihto
Malesia. Pinnan
alla helpottaa. Helle
piinaa Malesiaa. Ihmiset hakevat viilennystä joista ja järvistä.
Egypti. Huipputekniikkaa mallia en-
nen ja nyt. Ranskalaiset hävittäjät pyörähtivät Egyptin pyramidien yllä. Egypti
ostaa 24 uutta hävittäjää Ranskasta.
AVAUS
13
4.3.2015
SINUN PUOLESTASI!
Varsinais-Suomi
OSOITTEEMME VERKOSSA
WWW.EEVA-JOHANNA.NET
UUSIMAA
www.jytyliitto.fi
www.pam.fi
Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki
www.
WWW.AYT.FI
.org
Ammattiliitto Nousu ry
Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1
Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI
Puh. (09) 774 3110,
sähköp. info@tyark.fi
www.tyark.fi
AMMATINHARJOITTAJIEN JA
YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA
TYÖVÄENLIIKKEEN
KIRJASTO
KÄHÄRÄ
Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI
Puh. 09 766 429, 0440 750 429
Avoinna: ma suljettu, ti 10-18,
Avoinna:
ma suljettu,
ti 10-18,
ke 12-18,
to-pe 10-16.
ke 12-18, to-pe 10-16.
Kirjakahvila:
5.3. klo 14 Työväenperinnepäivä!
Divari Punanurkka auki ke 16-18
www.tyovaenperinne.fi
1/21/2013 3:57:51 PM
Aina uutta.
Demokraatti.fi
14
4.3.2015
AVAUS
Maailma tänään
Semy Kahan
Kirjoittaja on Israelissa asuva vapaa toimittaja.
Kolumni
Egyptin tulevaisuus on kysymysmerkki
kohti uutta yksinvaltiutta? Onko Egyptiä kaksi vuotta sitten
hallinnut Muslimiveljeskunta lopullisesti
kukistettu? Voiko abdel al-sisi vastata herättämiinsä suuriin odotuksiin?
Egypti on kokenut kaksi vallankumousta
vuoden 2011 jälkeen. Ensin Tahrir-aukion
kansanjoukot kaatoivat Hosni mubarakin
hallinnon. Kaksi vuotta myöhemmin Muslimiveljeskuntaan kuuluva Muhammed Morsi
pakotettiin eroamaan sotilasvallankaappauksessa, jota ainakin osa kansasta tuki.
Sisi kohteli kovin ottein liikkeen pettyneitä kannattajia, jotka protestoivat väkivaltaisesti Morsin pakotetun eron jälkeen.
Liikkeen johtajat ja tuhansia kannattajia pidätettiin ja vietiin oikeuteen, missä he saivat erittäin ankaria tuomioita, osa jopa kuolemantuomion.
Tel Avivin yliopiston Egyptin tutkija
mira tzoreff on sitä mieltä, että vaikka
Muslimiveljeskunta sai vakavan iskun, sitä
ei voi unohtaa poliittisena tekijänä, sillä
huomattava osa kansasta tukee sitä edelleen.
AFP Photo / Mohamed el-Shahed
OnkO Egypti mEnOssa
Mihin Egypti kehittyy? Presidentti Abdel al-Sisillä on isoja haasteita ohjatessaan maata kohti demokratiaa ja
parempaa taloustilannetta.
n n n
ollut vain vähän
sietokykyä ilmaisuvapauden suhteen. Monet kritiikkiä esittäneet ovat joutuneet oikeuteen, heidän joukossaan journalisteja,
jotka ovat saaneet ankaria rangaistuksia.
Sisin valtaan tulon jälkeen annetut erittäin ankarat tuomiot ovat vahvistaneet vaikutelmaa, että hallinto vaikuttaa oikeuslaitokseen. Mira Tzoreff sanoo, että muihin
arabimaihin verrattuna egyptiläiset tuomarit ovat kaiken kaikkiaan säilyttäneet riippumattomuutensa.
Tzoreffin arvio Sisistä maan presidenttinä on kuitenkin melko positiivinen.
? Sisi on tehnyt aloitteen keskustelujen
käymiseksi eri kansanosien kanssa. Hän toimii samoin edistääkseen ymmärrystä ja tukea maan kristittyjä kopteja kohtaan. Sisi
vierailee yliopistoissa ja käy keskusteluja
opiskelijoiden kanssa. Hän on kääntynyt
Egyptin korkeimman uskonnollisen tahon
puoleen ja ehdottanut, että uskonnolliset
johtajat ottaisivat kantaa Islamilaista valtiota Isis:iä ja muita islamilaisia ääriryhmiä
vastaan, Tzoreff sanoo.
Ennen maaliskuisia vaaleja Tahrir-aukion
kapinoinnissa aktiivisesti mukana olleiden
poliittisten puolueiden on ollut vaikeaa
päästä ehdolle. Se johtuu siitä, että uuden
perustuslain mukaan vain viidennes parlamenttipaikoista on avoimia puolueiden ehdokkaille. Loput ehdokkaat valitaan yksitellen, mikä lisää rahapiirien mahdollisuuksia
vaikuttaa vaalitulokseen.
sisin HallinnOlla On
n n n
siinain niEmimaalla ääri-islamisti-
ryhmiä ovat useasti onnistuneet tappamaan egyptiläisiä sotilaita. Egyptin eri
hallitukset ovat jo pitkään laiminlyöneet
Siinain köyhyydessä asuvia beduiineja. Sen
seurauksena osa heistä tukee näitä ääriryhmiä.
Egyptin armeijalla on tähän asti ollut
vaikeuksia tehokkaasti kontrolloida Siinain
laajaa aluetta.
Siinailta tehtyjen terrori-iskujen kohteena myös ollut Israel tekee logistista yhteistyötä egyptiläisten kanssa. Sisi on ilmaissut avoimesti, että Egyptillä ja Israelilla on yhteisiä intressejä. Maiden suhteet
ovatkin parantuneet Sisin hallinnon aikana.
Egypti on kieltäytynyt osallistumasta
USA:n johtamiin Isisin vastaisiin ilmaiskuihin Irakissa ja Syyriassa. Egypti teki kuitenkin ilmahyökkäyksen Libyaan Isisin kannattajia vastaan näiden murhattua raa?asti kaksitoista egyptiläistä koptia.
sista
n n n
haasteista odottaa maan taloudessa. 13 prosentin työttömyys ja heikko talouskasvu vaativat jyrkkiä
toimenpiteitä.
Saudi-Arabia on tukenut Egyptiä 15 miljardilla dollarilla, mikä antoi Sisille tarpeellisen hengitystauon.
Yksi Egyptin suurista huolista on veden
saaminen Niilin lähteiltä Etiopiasta. Sisi on
vakavasti pyrkinyt pääsemään sopimukseen
Etiopian kanssa, tavoitteenaan taata veden
vapaa kulku Niilin lähteiltä. Hänen aloi-
Yksi Sisin suurimmista
haasteista odottaa maan
taloudessa. 13 prosentin
työttömyys ja heikko
talouskasvu vaativat
jyrkkiä toimenpiteitä.
teesta Suezin kanaalin leventäminen tulee
lisäämään kanaalista saatavia tuloja tuntuvasti.
Vladimir putinin äskettäinen vierailu
Egyptissä kertoo Venäjän pyrkimyksistä
palauttaa ainakin osittain entinen tärkeä
roolinsa Lähi-idässä, ja on samalla viesti
USA:lle, että Egyptillä on poliittisia ja taloudellisia vaihtoehtoja.
n n n
yksi sisin suurimmista
viemässä Egyptiä? Tzoreffin mukaan Egypti on vielä kaukana demokraattisesta hallinnosta.
? On seikkoja, jotka muistuttavat Mubarakin itsevaltiudesta, mutta lievemmässä
muodossa. Tahririn aukio on ollut hiljaa jo
kauan, mutta se saattaa herätä eloon, jos Sisi
ei onnistu täyttämään niitä suuria odotuksia, joita kansalla on häntä kohtaan. Kaikkein tärkeintä on saada talous oikeille raiteille, Tzoreff arvioi.
miHin sisi On
ARKI
4.3.2015
15
??SDP järjestää vammaisfoorumin
?Pahinta on
tietämättömyys?
SDP järjestää torstaina 5.3.
vammaispoliittisen foorumin,
jossa vammaiset pääsevät ääneen kertomaan elämästään.
Tilaisuuden avaa kansanedustaja, SDP:n puoluevaltuuston
puheenjohtaja Tarja Filatov.
Juontajana toimii kansanedustajaehdokas Nazima Razmyar.
Ohjelman päärungon muodostaa paneeli, johon osallistuvat muun muassa Jasmine Saloranta ja Liisa Halonen. Ensimmäinen on liikuntarajoitteinen, joka vammautui auto-onnettomuudessa 20-vuotiaana.
Liisa Halonen on syntymästään
saakka ollut kuuro.
? Vammaiset kansalaisetkin
ovat osa yhteiskuntaa, joten
heillekin on suotava samanlaiset oikeudet. Oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus ovat
SDP:n tärkeimpiä eettisiä periaatteita, joten tällä perusteella
vammaispoliittinen ohjelma on
puolueelle lähinnä luonnollista
työtä. Ohjelma tuo sitä paitsi
näkyvyyttä että tietoisuutta
heidän omista tarpeistaan, toiveistaan ja vaatimuksistaan. On
tärkeä muistaa, että vammaiset
ovat itse alansa parhaita asiantuntijoita, Liisa Halonen kertoo.
hiljattain julki tulleet tapaukset, että kahdelta kuurolta evättiin opiskelupaikka kuurouden
vuoksi, vaikka toiselle heistä oli
jo myönnetty opiskelupaikka ja
toinen sai pääsykokeessa huippupisteet.
? Oli sitten kyse työpaikasta,
valintakokeesta tai muusta,
niin toisen ihmisen unelmien
ja tulevaisuuden evääminen
ennakkoluulojen vuoksi on syvästi epäinhimillisin teko. Suurinta tietämättömyyttä on olla
oivaltamatta, että vähemmistöt
ovat ihmiskunnan suuri enemmistö.
Tanskan opiskelu
kohokohta
? Elämäni kohokohta tähän
mennessä on se, kun kirjoitin
ylioppilaaksi ja lähdin Tanskaan vuodeksi opiskelemaan
Frontrunners-koulutuksessa,
Halonen kertoo.
Frontrunners on viittomakielisille nuorille kuuroille tarkoitettu kansainvälinen koulutus,
joka antaa valmiuksia muun
muassa johtamiseen, ryhmätyöhön, kehitysyhteistyöhön ja
projektinhallintaan. Koulutuksen tärkein tavoite on antaa valmiudet tasoittaa kuurojen tietä
kohti parempia mahdollisuuksia, niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.
? Kyseinen koulutus toi minulle valon tulevaisuuteen, joten löysin sieltä tieni Humanistiseen ammattikorkeakouluun, Liisa Halonen kertoo vaiheistaan.
Juhani
Aro
Demokraatti
juhani.aro@
demari.fi
?Oli sitten kyse työpaikasta, valintakokeesta tai
muusta, niin toisen ihmisen
unelmien ja tulevaisuuden
evääminen ennakkoluulojen vuoksi on syvästi
epäinhimillisin teko.?
Kari Hulkko
?Olen syntynyt
tällaiseksi?
? Pahin epäkohta, jonka olen
kuurona kohdannut, on ihmisten tietämättömyys. Kaikki
eivät aina ymmärrä, että kuulon korjaaminen tai saaminen
?takaisin? ei ole tärkeintä minulle ja monelle muulle vaan
se, että voi elää tasavertaisena
muiden kanssa siinä elämässä,
johon on syntynyt. Tietämättömyys johtaa kuitenkin usein siihen, ettei vammaisille tai muille
vähemmistöläisille anneta tilaisuutta näyttää kykyjään pelkän
taustansa vuoksi.
? Sitä kutsutaan syrjinnäksi.
Esimerkkinä mainitsen vaikka
Suorana
netissä
Foorumin yhteenvedon tekee
SDP:n puolusihteeri Reijo Paananen. Tilaisuuden päätteeksi
esiintyy kuuro rap-artisti Signmark. Myös yleisö ja vammaisjärjestöt pääsevät ääneen.
Avoimet ovet-foorumi järjestetään Iiris-keskuksessa Näkövammaisten keskusliitossa
Marjaniementie 74, Itäkeskus,
Helsinki. Foorumia voi seurata suorana lähetyksenä osoitteessa live.sdp.fi klo 8.30?10.30.
Liisa Halosen haastattelu tehtiin sähköpostin avustamana.
Syntymästään
saakka kuuro
Liisa Halonen
sanoo, että
vammaisillakin
on oltava
samat
oikeudet kuin
muillakin
kansalaisilla.
16
4.3.2015
ARKI
??Demarit ovat myötätuulessa
SDP on löytänyt
räväkän vaihteen
Risto Häkkisellä riittää töitä.
Autokorjaamo ja -maalaamoyrittäjä Kotkasta ei ole ruokatuntia ehtinyt pitää, sillä ?tällaiset kelit suosivat meitä?.
Häkkinen täyttää tänään 60
vuotta, mutta ei järjestä vastaanottoa. Perhe oli koossa
viikonloppuna ja ensi viikonvaihde meneekin sitten käyn-
nistettäessä SDP:n vaalikampanjaa puolueen suurimmassa
piirissä.
Risto Häkkinen on nyt toista
kauttaan SDP:n puoluehallituksessa.
? Olen ollut monissa vaaleissa mukana tavalla tai toisella. Nyt on pitkästä aikaa kiva
käydä vaalikentille.
Häkkinen sanoo, että hänen parin vuoden takainen toiveensa räväkästä keskustelusta
SDP:ssä on toteutunut.
? Nyt keskustellaan kaikilla
tasoilla avoimesti joka asiasta
ja niistä puhutaan niiden oikeilla nimillä.
Risto Häkkinen on johtanut
toistakymmentä vuotta puo-
?Huomattiin, että mehän
ymmärrämme itsensä
työllistäjiä, pienyrittäjiä
ja freelancereita ja
heidän ongelmiaan.?
Markku Lahikainen
Timo
Vainio
Demokraatti
timo.vainio@
demari.fi
lueosastoa Karhulassa ja sanoo sen olleen aina poliittinen
yhdistys, joka on osallistunut
keskusteluun ja jatkaa sitä nyt
SDP:n suurimmassa, KaakkoisSuomen piirissä.
Häkkinen aloitti yrittäjänä
vuosituhannen vaihteessa.
Kotkassa ja Imatralla hänellä
on töissä tusina miehiä. Demarien yrittäjäkampanjasta hän on
enemmän kuin mielissään.
? Huomattiin, että mehän
ymmärrämme itsensä työllistäjiä, pienyrittäjiä ja freelancereita ja heidän ongelmiaan.
Kymijoen varrella se on ollut vähän pakkokin. Iso teollisuus hävisi ja jäätiin vähän tyhjän päälle, kun ei ollut kulttuuria toimia pienten ja keskisuurten yritysten kanssa odoteltaessa 500 henkeä työllistävää
tehdasta.
Nyt Risto Häkkinen sanoo,
että pienyrittäjien sosiaaliturva
kaipaa parannuksia ja että sukupolvenvaihdosta tarvitaan muuallakin kuin maataloudessa.
Hän puhuu saattohoidosta,
jolla erilaisten toimien yhdistelmällä haetaan nuori jatkaja omat eläkepäivät firmansa
myynnillä rahoittavalle yrittäjälle.
Autokorjaamoalan yrittäjä
Risto Häkkinen Kotkasta
sanoo, että töitä riittää myös
SDP:llä. ? Nyt tuntuu, että
on myötätuulta, puoluehallituksessa toista kauttaan
vaikuttava Häkkinen sanoo.
Sari Gustafsson
OSY viettää
110-vuotisjuhlansa
akateemisesti
Suuren yhteiskunnallisen liikehdinnän tuloksena maaliskuussa
1905 Wanhalla ylioppilastalolla
perustettiin salaa Ylioppilaiden
sosialidemokraattinen yhdistys
YSY. Se on maamme vanhin yhtäjaksoisesti toiminut opiskelijapolittinen järjestö.
Pitkän ja vaiheikkaan historian
aikana yhdistyksestä on kasvanut
lukuisia suomalaisia ministereitä
ja valtionpäämiehiä. Yhdistys on
ollut perustamassa SONKia ja
valtaamassa Wanhaa ylioppilastaloa. Niin Helsingin yliopistolla
kuin sen ylioppilaskunnassakin
on nähty aktiivista sosialidemokraattista opiskelijatoimintaa
kautta 1900- ja 2000-luvun.
Tänä
päivänä
YSY:stä
OSY:ksi muuttuneen järjestön
toiminta on myös virkeää ja ak-
tiivista. Siitä kertovat edustajistopaikkojen tuplaaminen viime
syksynä ja jäsenmäärän reipas
kasvu kuluneina vuosina.
Opiskelijademarit toimivat
aktiivisesti sekä paikallisella
tasolla Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa että valtakunnallisella tasolla kattojärjestönään Sosialidemokraattisten
opiskelijoiden SONK.
OSY:n kunniakasta historiaa
juhlitaan akateemisen vuosijuhlan muodossa lauantaina
21.3. klo 18 alkaen Helsingin
ravintola Sipulin Talvipuutarhassa.
Tilaisuus on akateemisen arvokas. Pukukoodina juhlassa on
tumma puku.
OSY:n nykyinen puheenjohtaja on Tuulia Pitkänen.
Demokraatti
ARKI
4.3.2015
17
Syntymäpäivät
Kuolleita
Muonamiehen pojasta kasvoi
yhteiskunnallinen vaikuttaja
Järjestysmies Pentti Nordman
kuoli Kajaanissa 7.2.2015 pitkällisen sairauden uuvuttamana.
Hän oli kuollessaan 84-vuotias.
Pentti syntyi 1930 Sysmässä
muonamiehen ja kartanon palvelijattaren esikoiseksi. Hänen
lapsuuttaan varjosti perheen
köyhyys sekä perheen kohtaama tragedia, kun kaksi hänen veljeään kuoli Pentin ollessa viisivuotias.
Aineellisen köyhyyden vastapainoksi Pentin lapsuudenkoti oli henkisesti rikas. Kotipitäjän kartanot heijastivat ympäröivään yhteiskuntaan arvokkuutta ja sivistystä, joka vaikutti
herkkään poikaan syvällisesti.
Hän sai lapsuudenkodissaan
uskonnollisen kasvatuksen,
jossa korostui nöyryys. Äiti antoikin pojalleen elämänevääksi
rukouksen ja neuvon: vaitiolo
kaikki voittaa.
Kodin lisäksi Pentin nuoruuden kehitykseen vaikutti toiminta Sysmän nuorisoseurassa.
Nuorisoseuratoiminta antoi
hänelle sellaista kokemusta ja
henkistä pääomaa, joka vaikutti
hänessä koko elämän ajan ja antoi kipinän yhteiskunnalliseen
toimintaan. Jatkosodan aikana
hän toimi myös sotilaspoikana.
Vuonna 1948 Pentti tapasi tulevan puolisonsa Kirsti Vähäsaaren, joka oli tullut Sysmään
karjanhoitajaharjoittelijaksi.
Pariskunta avioitui vuonna 1949
ja perheeseen syntyi kolme tytärtä. Perhe muutti Kajaaniin
vuonna 1955 Kirstin saatua karjakon paikan Ensilän tilalta.
Pentti työskenteli Ensilässä
traktorinkuljettajana. Seppä-
län maamieskoulun käytyään
hän työskenteli 17 vuotta sellutehtaalla kiisu-uunin hoitajana. Vuonna 1974 hän siirtyi
paperitehtaalle ja kaksi vuotta
myöhemmin järjestysmieheksi,
mistä tehtävästä hän jäi työttömyyseläkkeelle vuonna 1985.
Pentti toimi Kajaanin sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön puheenjohtajana viisi
vuotta ja yhtä kauan varapuheenjohtajana ja sihteerinä. Lisäksi hänellä oli lukuisia muita
luottamustehtäviä.
Pentin kunnallispoliittisen
toiminnan huippuna voidaan
pitää hänen toimintaansa kaupunginhallituksen varajäsenenä sekä varsinaisena jäsenenä.
Kajaanin evankelis-luterilaisen seurakunnan luottamus-
tehtävissä Pentti toimi yli 30
vuotta. Hänet tunnettiin sekä
kunnallispolitiikassa että seurakunnassa kansanmiehenä ja
sillanrakentajana.
Yhteiskunnallisten tehtävien ohella Pentti lauloi kirkkokuorossa bassoa yli 50 vuoden ajan.
Luottamustoimien ohella
Pentti-ukki oli aktiivisesti mukana omien lastensa ja lastenlastensa elämässä. Myös lastenlasten lapset ehtivät oppia
tuntemaan rauhallisen ja lempeän Papan, jonka sylissä oli
aina tilaa.
Puolison lisäksi Penttiä jäivät
kaipaamaan kolme tytärtä sekä
kuusi lastenlasta ja seitsemän
lastenlastenlasta.
Juha Malinen
Pentti Nordman.
Uuttera kotiseutuihminen oli Jupperin kehittäjä
Kotiseutuneuvos Olavi Laine
(1930?2015) tunnettiin asunalueellaan Espoon Jupperissa voimahahmona. Laine muutti Jupperiin 1960. Hän toimi Jupperin
omakotiyhdistyksen monikymmenvuotisena puheenjohtajana.
Laine oli työteliäs Jupperin
asukkaiden asioiden ajaja. Hänen toimesta saatiin muun mu-
assa äitiys- ja lastenneuvola ja
teille nopeusrajoituksia. Omakotiyhdistys vauhditti myös
Laaksolahden urheilukeskuksen rakentamista ja Pitkäjärven vesiensuojelua. Parin vuoden kuluttua saatiin myös iso
muutos. Jupperiin rakennettiin
oikein puhelinkoppi. Se oli tärkeä laitos aikana, jolloin vain
harvoilla oli kotonaan puhelin.
Jupperin omakotiyhdistys
kutsui hänet kunniapuheenjohtajaksi vuonna 1995, Vuonna
1996 hänelle myönnettiin kotiseutuneuvoksen arvo ja edelleen syksyllä 2002 Laine palkittiin Espoo-mitalilla.
Työuransa Laine teki eduskunnassa. Jäätyään eläkkeelle 1989
hän toimi eduskunnan virastomestarina. Tehtäväkuvaan kuului
myös valokuvaaminen, jota Laine
oli harrastanut vuodesta 1949.
Hän kuvasi muun muassa kaikki
vierailulle tulleet ulkomaiset seurueet ja he saivat mukaansa tuliaisiksi ryhmäkuvat.
Monitoimimiehenä hän osallistui myös Espoon kunnallis-
politiikkaan SDP:n riveissä.
Hän liittyi jäseneksi vuonna
1970 ja toimi Kotiseutulautakunnan jäsenenä sekä vaalilautakunnan puheenjohtajana ja
jäsenenä.
Paavo Kohtala
Olavi Laineen monivuotinen
yhteistyökumppani
Olympiauimari vastasi lottopallojen punnitsemisesta
Helsingin 1952 olympiakisojen vapaauimari, Helsingin
Työväen Uimarien edustaja
Mauno Valkeinen menehtyi
ankaraan keuhkokuumeeseen
viime keskiviikkona 25.2. Meilahden sairaalassa 85-vuotiaana. Hän oli syntynyt Jämsänkoskella 12.1.1930.
Kipinän uintiin Manu sai
vasta asevelvollisuusiässä.
Jorma Pakarinen, HTUn
uimari hänkin, oli Valkeisen
alokaskaveri ja innosti hänet uintiin. Uimarina Valkeinen oli lahjakkuus, joka Taisto
?Tate? Kasvion valmennuksessa nousi nopeasti Suomen ja
TULn uimariparhaimmistoon.
Valkeinen muisteli usein pahoilla mielin sitä, että hänen ennätysaikojaan ei Suomen Uima-
liitto hyväksynyt Suomen ennätyksiksi, koska hän ei ollut Suomen Uimaliiton jäsen. Helsingin olympiakisajoukkueeseen
hänet silti kelpuutettiin. Manu
ui 4 x 200 metrin viestissä sekä
sadan metrin matkoilla.
Valkeinen muutti jo kaksivuotiaana Helsinkiin ja hankki
itselleen arvostetun kultasepän
ammatin. Hän työskenteli pit-
kään Westerback Oyllä ja perusti sittemmin oman yrityksen työnantajansa muutettua
Hämeenlinnaan. Tunnontarkkana ammattilaisena hän punnitsi vuosikaudet lottopallot samanpainoisiksi sekä usean laulajan kultalevy lähti Valkeisen
käsistä.
Mauno Valkeinen oli kaikkien ystävä. Uinnin jätettyään
Manu siirtyi veneilemään ja
ajelemaan moottoripyörällä.
Naimisiin Railinsa kanssa
Manu meni alaikäisenä. Hänen oli saatava avioliitolleen
viranomaisten lupa, jota häntä
hieman vanhempi Raili ei tarvinnut. Avioliitto kesti lähes 70
vuotta Manun kuolemaan asti.
Kauko-Aatos Leväaho
Kuninkaalliset kiinnostavat suomalaisia
Harmaa sää ja tihkusade eivät häirinneet niitä muutamia satoja kansalaisia, jotka
olivat saapuneet tiistaiaamupäivänä seuraamaan Ruotsin
kuningasparin valtiovierailun
alkamista Helsingin Kauppatorilla. Ensimmäisen vierailupäivän minuutintarkka aikataulu petti hieman, mutta odotus palkittiin, kun kuningas
Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia lopulta vilkuttivat
yleisölle Linnan parvekkeelta
yhdessä tasavallan presidentti
Sauli Niinistön ja Jenni Haukion kanssa.
Kauppatorin yleisön keski-ikä
näytti olevan neljänkympin paremmalla puolella. Varttuneempaa fanikuntaa edusti kuopiolainen Arja Sipponen, joka oli
ajoittanut edellisen viikon Saksan-lomansa siten, että ehti viipyä välietapissaan Helsingissä
vielä valtiovierailun alun ajan.
? Aiemmin en ole heitä nähnyt, mutta Tukholmassa olen
käynyt kuninkaanlinnassa, Sipponen kertoi.
Hieman nuorempien seuraajien joukkoon lukeutui helsinkiläispariskunta Rami ja Henriikka Vilander.
? Vaimo tykkää kuninkaallisista ? enemmän kuin minä,
perusteli aviomies paikalle tuloa.
Henriikka Vilanderin mielestä Ruotsin ja muidenkin
maiden monarkiat puolustavat
paikkaansa seremoniallisina
instituutioina.
? Ei Kaarle Kustaalla ja Silviallakaan liene valtaa vähään
aikaan ollut, mutta heidän edustustehtävänsä on merkittävä.
Kuvataiteet kiinnostavat
kuningatarta
Alkujuhlallisuuksien jälkeen
Silvia ja Jenni Haukio jatkoivat taidemuseo Ateneumiin,
jossa oli niin ikään paikalla fanijoukko. Arvovieraat kuuntelivat säveltäjä Jean Sibeliuksen
tuotantoa esittelevän konsertin
ja tutustuivat museonjohtaja
Susanna Petterssonin opastuksella Sibelius-näyttelyyn.
? Sibeliuksen luontoteemojen kautta puhuimme luontosuhteesta, puista ja kukista, museonjohtaja kuvailee.
Tiistain ohjelmaan kuuluivat myös esimerkiksi kuningasparin vierailu eduskuntatalossa ja seppeleenlasku Hietaniemen hautausmaalla. Kolmipäiväinen valtiovierailu jatkuu
keskiviikkona Helsingissä ja Espoossa sekä torstaina Lappeenrannassa.
STT
18
4.3.2015
ARKI
??Yritykset lupaavat kohentaa poimijoiden perehdytystä ja asumista
Tuhansia marjanpoimijoita tulossa Suomeen
Thaimaasta ja muista viisumivelvollisista maista odotetaan
saapuvan Suomeen noin 3 000
marjanpoimijaa tänä vuonna.
Ulkomaalaisten poimijoiden
määrä pysyy ensi kesänä ennallaan viime vuoteen verrattuna, arvioivat Elintarviketeollisuusliitto ja Suomen viranomaiset.
Työ- ja elinkeinoministeriö,
ulkoministeriö ja marjateollisuuden yritykset allekirjoittivat joulukuussa ulkomaalaisten
metsämarjanpoimijoiden asemaa parantavan aiesopimuksen. Sopijayritykset sitoutuivat
lisäämään poimijoiden pereh-
Lehtikuva / Kimmo Rautmaa
Viime kesänä thaimaalaisia marjanpoimijoita
työskenteli muun muassa Rumon metsäalueella
Valtimolla.
dytystä työhönsä ja huolehtimaan tarkemmin esimerkiksi
poimijoiden asumis- ja peseytymistiloista sekä ruokahuollosta. Ansioiden vähimmäistasoa sopimuksessa ei määritellä.
Viranomaiset seuraavat sopimuksen toteutumista osana viisumimenettelyä.
? Kyseessä on niin sanottu
herrasmiessopimus, ei juridinen normi, kuvailee työ- ja
elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen.
? Allekirjoittaneita yrityksiä
on kuusitoista, ja lisää on odotettavissa, joten kattavuus alalla
on hyvä.
Soraisen mukaan sopimuksesta lipeäminen tarkoittaa vähintäänkin sitä, että yritys joutuu
huonoon valoon julkisuudessa.
teenmäki (Itä-Suomen yliopisto) ja
dosentti Marjaliisa Hentilä (Työväen
Arkisto). Keskusteltavat kirjat, KirsiMaria Hytönen: ?Ei elämääni lomia
mahtunut.? Naisten muistelukerrontaa palkkatyöstä talvi- ja jatkosotien
ja jälleenrakennuksen aikana. Eerika
Koskinen-Koivisto: Her Own Worth.
Negotiations of Subjectivity in the Life
Narrative of a Female Labourer. Tytti
Steel: Risteäviä eroja sataman arjessa.
Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Tervetuloa!
? SDP:n vaalipäällikkö pitää poliittisen tilannekatsauksen ja kertoo miltä
näyttää Poliittinen kenttä vaalien alla
to 12.3. klo 18 Paasitornin salissa 303.
Tervetuloa YPSYn järjestämään avoimeen keskusteluun, jota vetää YPSYn
puheenjohtaja Eila Nevalainen.
täjänään Livia Vilagi, näyttelijä Ahti
Jokinen sekä juontajana ent. kansanedustaja Timo Roos. Tilaisuus on maksuton.
Taustalla
verovapaa myynti
Aiesopimus liittyy ilman työsuhdetta työskenteleviin marjanpoimijoihin, jotka myyvät
keräämänsä sadon yrityksille.
Esimerkiksi mansikkatiloilla
työskentelevät poimijat ovat
useimmiten työsuhteessa, ja
heitä koskee normaali työlainsäädäntö. Metsämarjanpoimijoiden osalta on ollut epäselvää,
millaisia vastuita yrityksillä on
ja miten ongelmatilanteissa toimitaan.
Valtaosa metsämarjanpoimijoista saapuu Suomeen Thaimaasta. Mansikkatiloille tullaan töihin enimmäkseen Ukrainasta.
Hallitusneuvos Olli Sorainen
sanoo, että työsuhteiden vaatimista on harkittu ja harkitaan
edelleen.
? Nykykäytännön taustalla
on verovapaus. Suomessa saa
myydä jokamiehenoikeuden
turvin poimittuja marjoja verovapaasti.
STT
Yhdistystoiminta
Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Maksullisen ilmoituksen
lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla osastot@
demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi
kertaa. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista
vaalitapahtumailmoituksia, ne ovat maksullisia.
HELSINKI
? Herttoniemen Sosialidemokraattisen yhdistys ry:n kevätkokous 11.3.
klo 18 Muurahaisenpolku 4:ssä (puurakennus Laajasalon ostoskeskuksenvieressä) Esillä sääntömääräiset asiat.
Kokouksen jälkeen klo 19 oma ehdokkaamme on keskustelemassa kanssamme. Mukana iki-ihana musiikki-ja
lauluryhmä Fokka. Tervetuloa. Kahvitarjoilu.
? Nainen työmarkkinoilla to 5.3. klo
17-19 Naisasialiitto Unionin Maikki Friberg -kodissa, Bulevardi 11 A 1. Tilaisuuden tavoitteena on tuoda naisten
näkökulma työelämään eduskuntavaalien alla. Tilaisuudessa pohditaan
lyhyiden alustusten perusteella naisten mahdollisuuksia ja sudenkuoppia työelämässä. Tilaisuus on avoin
Sarjakuvat
kaikille kiinnostuneille. Tilaisuuden
avaus, Karita Toijonen, Helsingin sos.
dem. naispiirin puheenjohtaja, Naisliitto Unionin tervehdys. Suuret muutokset tarvitsevat naisten voimaa,
Annu Palmu, tietokirjailija, OTK. Onko
nainen koskaan oikean ikäinen, Työelämätutkija, dosentti Kaisa Kauppinen, Helsingin Yliopisto. Sukupuolten
palkkatasa-arvo, erityistutkija Tapio
Bergholm, SAK. Ulkonäkö ja naisen
menestyminen työelämässä, apulaistutkija Maria Rytkönen, Opiskelun ja
koulutuksen tutkimussäätiö Otus.
Kahvitarjoilu ja Learning Café. Learning Café työskentelyn purku. Järj.
Helsingin sos.dem. Naispiiri.
? Helsingin Kotien Puolesta -iltapäiväkerho kokoontuu to 5.3. klo 13 Kinaporin palvelukeskuksessa, Partsi2.
Tervetuloa!
? Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25 A 1, juhlitaan
työväenperinnepäivää to 5.3. Klo 14
vuoden Työväentutkimus-palkinnon
jako, klo 15.30.?16 liiton laulajat -lauluryhmä esiintyy. Säestys Sauli Malinen, klo 16 Kirjakahvila: Raskaan
työn raatajat ? tutkimuksia naisten
palkkatyöstä ja vahvoista suomalaisista naisista. Kirjakahvilassa esitellään tuoreita naisten työtä koskevia
tutkimuksia ja keskustellaan niistä.
Kirjojen tekijöiden kanssa keskustelevat vuoden professori Maria Läh-
B.Virtanen - Urja
KYMI
? Kuusankosken Wanhat Toverit
kokoontuvat 10.3. klo 14 Kettumäen
Palvelukeskuksessa. Mukana kaupunginvaltuutettu Raimo Laine. Keskustellaan aiheesta ? kaupungin näkymät?.
PIRKANMAA
? Sastamalan Sos.dem. Kunnallisjärjestö. Tervetuloa hyväntuuliseen
Naistenpäivän juhlaan su 8.3. klo 14
Sylvään kouluun. Kahvitarjoilu klo 13.
Juhlassa esiintyvät, oopperalaulaja,
sopraano Miina-Liisa Värelä, säes-
POHJANMAA
? Vaasanseudun Wanhat toverit
kokoontuvat ti 10.3. klo 13 Demokraatin kokoustilassa. Vieraaksemme
saamme kansanedustajaehdokkaan.
Tervetuloa mukaan!
? Turun Demarikilta. Kaikille avoin
yleinen kokous to 5.3. klo 18.30 Työväentalon 4. krs. V-S sos.dem. piirin
puheenjohtaja kertoo millä tavalla
lähdetään kevään eduskuntavaaleihin.
? Ursin-seuran kuukausikokous ti
10.3. klo 18.30 työväentalon kolmosessa. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Päivi Pietari kertoo valtuustokauden puolivälisuunnitelmista. Tervetuloa!
UUSIMAA
? Ajankohtaista tietoa tarjolla eläkeläisille Karakalliossa ke 4.3. klo 13?15
Palvelutalo Hopeakotkassa, Kotkapolku 2. Sairaanhoitaja, Espoon kaupunginvaltuutettu, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja ja
JHL:n aluetoimitsija Johanna Värmälä kertoo mm. mitä nyt on tapahtumassa espoolaisten sosiaali- ja
terveyspalveluille. Tilaisuudessa on
maksuton pullakahvitarjoilu. Tervetuloa kuulemaan ja kysymään tulevaisuudessa meihin jokaiseen vaikuttavista asioista. Tilaisuudessa
voi liittyä yhdistyksemme jäseneksi.
Karakallion Eläkkeensaajat ry www.
karakallio.elakkeensaajat.fi.
VARSINAIS-SUOMI
? Someron Työväenyhdistyksen johtokunnan kokous su 8.3. klo 18 Juttutupa.
Kokoukset
Kouvolan
Työnväenyhdistys ry:n
sääntömääräinen
Kevätkokous pidetään
torstaina 19.3.2015 klo
18.00 alkaen Puistoportin kokoustiloissa Oikokatu 4:ssä.
Esillä on puolueosaston
uusien sääntöjen hyväksyminen. Poliittisen
tilannekatsauksen pitää
kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jukka Nyberg. Kahvitarjoilu.
Tervetuloa!
Ostetaan
Ostetaan kaikki TOYOTAT käteisellä,
myös epäkuntoiset ja verovelkaiset.
Nouto kotipihasta.
Tarjoa myös muita paketti- ja lava-autoja.
040 365 0292
Tutustu KSR:n upeisiin
apurahatarinoihin,
lahjoittajien ajatuksiin
ja säätiön rahastoihin.
Nouda tai tilaa
KSR:n esite maksutta
kotiisi - tai useampi
tilaisuuksissanne
jaettavaksi.
l Säästöpankinranta 2 A 8 krs., Helsinki
puh. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi
ARKI
TV- ja radio-ohjelmat
Keskiviikko 4.3.2015
MTV3
05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25
Huomenta Suomi 09.05 Studio55.
fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset
09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45
Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale
(7) 10.40 Emmerdale 11.10 Lääkärit
13.35 Kiinan kesytön luonto
Eläinten valtakunta.
14.30 Ensisilmäyksellä Usko
koetuksella.
15.00 Mitä tänään syötäisiin?
15.05 Grand Designs-unelmaasunnot Minimalistinen
lasilaatikko.
16.05 Koko Suomi leipoo Marjat.
17.05 100 tarinaa Lastensairaalasta 94 päivää konserttiin.
Stacey Dooley: Nuoret amerikkalaiset
Yle TV2 klo 22.00
1/2. Katuväkivallan uhrit. Chicagon kaduilla kuolee
vuosittain enemmän nuoria kuin Afganistanissa
sotatehtävissä. Stacey Dooley yrittää ymmärtää
koston kierrettä ja jututtaa niin jengiläisiä, omaisia
kuin poliisejakin.
TV1
TV2
04.00 Uutisikkuna 05.55 Strada 06.25
Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän
10.00?10.50 Doc Martin (12) 11.00
Uutiset 11.05 Uutisikkuna
04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 4.3.
06.53 Rytmireissu 06.58 Mitä ihmettä? 07.05 Max ja Meeri 07.14 SanaArkku: Risto Rotan syntymäpäivälahja
07.26 Minun nimeni on 07.31 Samsam:
Painajaisen kepponen 07.38 Taavi-tiikerin naapurissa 07.54 Touhukkaat:
Siivo-Into vauhdissa 08.16 Franklin ja
ystävät 08.40 Hupsis 08.50 Näin Norjassa 09.00 Sydänmailla (7) 09.45 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.15
Julkkis lapsenvahtina 10.55 Herkkuja: Paahtovanukas 11.05 Uutisikkuna
11.50 Tiilenpäät
12.20 Sydämen asialla (7) Paholaisen kyydissä.
13.10 Tuhottu nuoruus (7) O:
Hannu Leminen. R: Helena
Kara, Henny Waljus, Paavo
Jäänes, Kullervo Kalske ,
Hannes Häyrinen. Elokuva
kahden eri yhteiskuntaluokkaan kuuluvan perheen
yhteentörmäyksistä.
14.25 Prinsessa Märtha Louise, keskellä elämää Norjan Prinsessa Märtha Louise
täytti 40 vuotta syyskuussa
2011. Ohjelmassa tapaamme
aikuisen prinsessan, joka
elää ruuhkavuosia niin perheen kuin urankin keskellä.
Yle Uutiset
Yle News
Yle Oddasat
Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
15.50 MOT: Väriä hiuksiin
myrkkyä uhmaten Hius-
12.19
12.50
13.20
13.50
vapaaehtoisjärjestö yrittää
löytää Jacobin, jonka katoamisesta on jo viisi vuotta.
Göteborgissa yhdistyksen
puheenjohtaja Jessica Kangasniemi saa tunnustusta,
mutta myös vakavan käskyn.
15.00
15.05
15.10
15.15
värit voivat aiheuttaa oireita,
jotka vaativat sairaalahoitoa.
Teollisuus sysää vastuun kuluttajalle.
16.20 Suomi on venäläinen
16.50 Novosti Yle
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.06 Yle Uutiset alueeltasi
17.10 Doc Martin (12) Katteja ja
kalavelkoja.
18.00 Yle Uutiset
18.22 Yle Uutiset alueeltasi
18.30 Puoli seitsemän Vieraana maagikko ja mentalisti
Noora Karma. Kurkistamme
eroottisen kivun historiaan.
Juontajina Susanna Laine ja
Mikko Kekäläinen.
19.00 Prisma: Persoonallisuus puntarissa
19.53 Opi ja elä
20.00 Prisma Studio
20.30 Yle Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.05 A-studio
22.00 Sisäpiirin miehet (16)
3/4. Ryöstösuunnitelma täsmentyy ja puuttuvia palasia
kasataan yhteen. Chrisin äidin rappio syvenee, samalla
kun Ditan raskaus etenee.
Onko Marcus Ginan tossun
alla? John löytää itsestään
uusia puolia.
22.55 Yle Uutiset
23.00 Ulkolinja: Kiinalainen
uhkapeli Kiinan talous on
kasvanut voimakkaasti jo 30
vuotta. Kasvua on vauhditettu jätti-investoinneilla ja roimalla velanotolla. Uhkaako
maata nyt Irlannin kaltainen
romahdus, ja mitä se tarkoittaisi maailmantaloudelle?
23.50 Uutisikkuna
Tiilenpäät 6/8. Tiili puree.
Kioski
Silikonisukupolvi
Kadonneita etsimässä 3/5. Kadonneita etsivä
14.50 Ajankohtainen kakkonen
15.40 About a Boy Marcusista
16.00
16.30
17.00
18.00
19.00
tulee avainkaulalapsi, kun
ylisuojeleva äiti uskoo viimein pojalleen oman avaimen. Onko poika luottamuksen arvoinen ja jo kyllin iso
pärjätäkseen kotona yksin?
Au pairit Lontoossa Kulttuurishokki.
Uusi päivä Suuret sydämet.
Pikku Kakkonen Katsellaan Senjan kanssa Noksu,
Sirkus Temppula, Popi Kissa,
Taikakaruselli, Kynä käteen!,
Sydänmailla (7) Vauhtia
kerrakseen.
Au pairit Lontoossa Vastoinkäymisiä.
19.30 Kioski
20.00 Uusi päivä (7) Auttava käsi.
20.30 About a Boy (7) Kuinka
sujuu Marcusin ensimmäinen
yökyläily kavereiden kotona?
Willin pokeri-ilta poikaporukassa saa yllättäen naisellisen käänteen.
21.00 Syke (12) Lumetta.
21.50 Yle Uutiset
21.55 Urheiluruutu
22.00 Stacey Dooley: Nuoret
amerikkalaiset 1/2. Katuväkivallan uhrit.
22.50 Au pairit Lontoossa Vastoinkäymisiä.
23.20 True Blood (16) 6/10. Kai00.15
01.11
02.09
03.02
ken takana on nainen.
True Blood (16) 7/10. Vallanvaihto.
True Blood (16) 8/10. Kohtalon omat.
True Blood (16) 9/10. Jäähyväiset.
True Blood (16) 10/10. Uudet tuulet.
03.55?04.00 Uutisikkuna
17.15
17.20
17.25
17.55
18.00
Uutiset
Päivän sää
Kauniit ja rohkeat
Mitä tänään syötäisiin?
Emmerdale (7) Epätoivon
huipentuma. 1/2.
18.30 Emmerdale Epätoivon huipentuma. 2/2.
19.00
19.20
19.30
20.05
Seitsemän Uutiset
Päivän sää
Salatut elämät
Kingi Kingi on uusi, suora
puolentoista tunnin musiikkikomediashow joka perustuu
fiktiiviseen laulukilpailuun.
Mukana on joukko maamme
tunnetuimpia näyttelijöitä.
21.30
22.00
22.20
22.25
22.30
22.40
Vain hyviä uutisia
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
Viking Lotto ja Jokeri
MTV Sport Uutiset
Myytinmurtajat Pingisballistiikkaa.
23.45 Bones (12) Sotku salamasta.
00.40 Kallista kipua (7) Sillanrakentaja.
NELONEN
07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon
vauhtiviikarit 07.25 Disney esittää:
Stitch! (7) 07.50 Disney esittää: Aku
ja kumppanit 08.00 Waverly Placen
velhot (7) 08.35 Villiä menoa eläintarhassa 09.05 Kotikokkien taistelu
10.15?10.50 Sarahin sisustusvinkit
13.50 Deittikamera
14.20 Kotikokkien taistelu
Taistelu finaalipaikoista. Ensimmäisessä haasteessa käytetään sitrushedelmiä. Kolme
parasta joukkuetta pääsee
suoraan finaaleihin, ja kaksi
muuta joutuu taistelemaan
viimeisestä finaalipaikasta
nimikkoannoshaasteessa.
15.40 Korealaisen keittiön
aakkoset
16.15 Hotellit haltuun 8/8. Bisneskoulutusta.
17.20 Frasier (7)
17.50 Kuppilat kuntoon, Jyrki
Sukula! 5/8.
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 MasterChef VIP Miten
pärjäävät MasterChef-keittiössä Veeti Kallio, Mikaela
Ingberg ja Emma Kimiläinen?
Kuka heistä pääsee jatkoon,
sen päättävät Tomi Björck
ja Henri Alén. Kolmikon kokkaustaidot ja hermot joutuvat
koetukselle keittiömestari
Peppi Arolehdon luoman upean annoksen myötä. Tekniset
laitteet ja mittakulhot saavat
kyytiä, eikä savukatastrofiltakaan vältytä.
20.00 Greyn anatomia (12) Sokki.
20.57 Keno
21.00 Temptation Island Suomi Paratiisi ja 24 kiellettyä
hedelmää.
23.00 Poliisit-kotihälytys (12)
9/9. Pää sekaisin.
00.00 Tulossa: Napamiehet
(12) Napamiehet.
01.00 Frasier (7) Fokusryhmä.
01.30 Arvostele mun illallinen
Suomessa Arttu.
02.00?02.30 Arvostele mun illallinen Suomessa Anne.
YLE TEEMA
04.00 Teematieto
16.00 Pilvikadun talo (12) 5/6.
Adelaidesta kantautuu suruuutinen, ja kukin Pickle suree
tavallaan. Quick välttää
täpärästi onnettomuuden ja
tuntee outoa vetoa palata
vanhaan taloon, joka narisee
yhä selkeämmin kokemaansa
tuskaa.
17.00 Britannian taiteen aikakaudet 1/7. Valloittajien
aikakausi. David Dimbleby
tarkastelee Britannian historiaa aikakausille tyypillisten
taideteosten valossa. Millaisia taideaarteita roomalais- ja normannivalloittajien
ajoilta on jäljellä?
18.00 Tiededokumentti: Impotenssi Erektiohäiriöt
lisääntyvät maailmalla.
Onko impotenssista tulossa
jo uusi pandemia? Elintasosairauksien lisäksi myös
miesten arkipäivän elämässä
kokemat suorituspaineet ja
stressi heikentävät tutkitusti
potenssia.
18.55 Francon jälkeen Alcantaran perhe (7) Huonoja
uutisia. Antonio ja Inés
lähtevät ajamaan paikalle,
jossa Eugenion onnettomuus
tapahtui. Dramaattiset tapahtumat saavat jokaisen
perheenjäsenen miettimään
elämäänsä ja tekemisiään.
20.00 Välimeri lautasella 2/4.
Turkki. Yotam Ottolenghi
testaa Istanbulin katukeittiöiden parhaita herkkuja.
Lisäksi valmistetaan mm.
mausteista pizzaa, tomaattista äyriäispataa, kermassa
haudutettuja artisokkia ja
baklavaa.
21.00 Kaukasia 30 päivässä
9/10. Azerbaidzhan.
21.45 Kino: Amores Perros
(16) destä. O: Alejandro
Gonzáles Inárritu.
00.15?04.00 Teematieto
YLE FEM
07.25?14.45 SVT:n ohjelmaa
15.40 Jumalanpalvelus: Lauletaan ilosta
16.26 Hevostila Mistral (7) Festivaalien prinsessa.
16.48 Nina Patalo (7)
16.55 Spotlight: Himopelaajia
houkuttelemassa Pelifirmat kilpailevat himopelaajista, joille pelaaminen usein
on myös ongelma. Nettikasinobisneksessä toimii kokonainen teollisuudenala, jonka
tehtävänä on saada ihmiset
pelaamaan yhä enemmän.
17.25 Sportmagasinet
17.55 Yle Nyheter TV-nytt
18.00 BUU-klubben: Löytölä
Herra Hakusen täytyy päättää.
18.30 Supersankari Energina
(7) 4/10 Aikavaras.
18.43 Clay Kids (7) Suosittu Japanissa.
18.55 Gazoon Äidinvaisto.
19.00 Tanskalainen maajussi
7/10.
19.30 Yle Nyheter TV-nytt
20.00 Lasso Yksi aihe, monta näkökulmaa.
20.30 Sex & Sånt
20.45 Oddasat
21.00 Molanderin perhe (12)
Kevätkonsertti.
21.45 Beppen matkassa 8/9.
21.52 Norjaa ristiin rastiin Autolautta ennätysten kirjoihin.
21.57 Yle Nyheter TV-nytt
22.00 Sinun viikkosi, minun
viikkoni 3/4.
22.30 Älä kokeile tätä kotona
3/4. Per Olav Alvestad ja
Rune Nilson pohtivat, miten
kuumavesihanasta saisi
kahvia. He rakentavat myös
pullopommin ja testaavat,
kuinka vaarallinen se oikein
onkaan.
23.00?02.00 SVT:n ohjelmaa
4.3.2015
19
FOX 06.00 Sky News 06.30?08.35 FOX Kids 08.55 Wipeout
09.50 Kalle ? Chef on the Beach 10.20 ShowHau 10.45 Futurama 11.15 How I Met Your Mother 11.40 Miehen paikka 12.10
Jättimäiset rakennusurakat 13.05 Rajasota 14.00 Ufojen jäljillä
15.00 Alaskan poliisit 16.00 Huijareiden kaupunki 17.00 Lentoturmatutkinta 18.05 How I Met Your Mother 18.35 Family Guy
19.05 Varastojen metsästäjät 19.35 Huutokaupan Metsästäjät
20.05 Bones 21.00 Castle 21.55 Elokuva: 2001 ? Avaruussekoilu
23.45 Elokuva: Ketjureaktio 01.50 Vankilassa ulkomailla 02.50
Aarteen tonkijat 03.15 Suomen vartijat 03.45 Suomen vartijat
04.10?05.59 Sky News
SUB 10.00?11.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Walker, Teksasista (12) 14.55 Masterchef USA 16.00 Dieetit vaihtoon! 17.00
Lemmen viemää (7) 18.00 112 (7) 19.00 Naapurit-arvonta
19.05 Simpsonit (7) 19.30 Kolme miestä ja tyttö (7) 20.00 Rillit
huurussa 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Puhdistus (16) 23.25 Scorpion (12) 00.25 Lainvalvojat 00.55 Lainvalvojat 01.25?01.50
Kolme miestä ja tyttö (7)
TV5 06.20 A-Team (12) 07.25 Lasten eläinmaailma: Kissakuiskaaja 08.15?09.15 Ritari Ässä (12) 12.15 Pulmuset 12.45
Pulmuset 13.15 Kellarin kunkku 13.40 Kellarin kunkku 14.05
A-Team (12) 15.00 Ritari Ässä (12) 16.00 Kadonneet (7) 17.00
Pulmuset 17.30 Pulmuset 18.00 70?s show (7) 18.30 70?s show
19.00 Starat lastenvahteina 19.30 Starat lastenvahteina 20.00
Suomen pisimmät treffit 21.00 Elokuva: 12 apinaa (16) 23.40
Blacklist (16) 00.40 Ritari Ässä (12) 01.40 Rods n? Wheels
02.30 Kadonneet (7) 03.25 Elokuva: 12 apinaa (16) 05.35?06.23
Ullaredin kyläkauppa
JIM 11.40 Elämää halpalentoyhtiössä 12.10 Jopet-show 12.40
Britannian paras leipomo 13.35 Leijonan luola USA 14.30 LA
Ink 15.20 Top Chef 16.15 Hurja remontti 17.10 Leijonan luola
USA 18.05 MasterChef Australia 19.30 Top Chef 20.30 Poliisit
21.00 Amerikan kovimmat keräilijät 22.00 Poliisit (7) 22.30
Panttilainaamo 22.55 Tulossa: Napamiehet (12) 23.00 Poliisit
Norja 23.30 Poliisit Norja 00.00 Rekkakuskit jäällä (7) 00.55
Anthony Bourdain maailmalla 01.50 Jopet-show 02.20?03.10
LA Ink
LIV 09.00 Hurja painonpudotus 10.00 Hulluna häämekkoihin
Atlantassa 10.30 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 11.00
Pikakurssi kodinostoon 11.30 Himosiivoojat New Yorkissa
12.30 Nätti nakuna 13.30 Tuhluriprinsessat 14.00 Rullaavat
tytöt 14.35 Emilyn sisustussalaisuudet 15.05 Hurja painonpudotus 16.00 Olet mitä syöt 16.30 Sarahin talo 17.00 Fashion
Star 18.00 Neljät häät Amerikassa 19.00 Hurja painonpudotus
20.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 21.00 Temptation
Island Suomi 22.00 Seurapiirisäpinää Teksasissa 23.00 Hawthorne (7) 23.55 Tulossa: Napamiehet (12) 00.00 Sinkkulaiva
00.30 Supermarjo ja tytöt 2 01.20 Neljät häät Amerikassa
02.15?03.10 Käenpesä (12)
AVA 09.30 Hyvän leivän juurella 10.00?11.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 12.00 Suurin pudottaja 12.55 Lääkärit
13.50 Makuja ja elämää 14.05 NYC:n täydelliset naiset 15.00
Glee 16.00 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 17.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 18.00 Mahdoton taloprojekti 19.00 Suurin
pudottaja 20.00 Ensitreffit alttarilla 21.00 Ruotsin maajussille morsian 22.00 Beverly Hillsin täydelliset naiset 23.00
Kiinteistöjen kuningas 23.55 Miljoonan dollarin sisustukset
00.55?01.50 Pitch kuningasidea
YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15
Aamuhartaus. 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause
07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä
07.50 Aamuhartaus. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja
sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi
10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras:
Radio Suomen ohjelmapäällikkö Saila Mattila. 11.00 Riston
Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon
kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista
kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume
15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä
17.00 Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää 17.45 Tekijä:
Ilmari Arnkil elokuvateatteripomo 18.00 Musiikkikamari
18.20 Radioteatteri esittää. L.Onerva: Mirdja, osa 60. 18.30
Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus. 19.00 Uutiset ja sää 19.03
Radion sinfoniaorkesterin konsertti 19.40 Haastateltavina
pianisti Nicholas Hodges ja RSO:n soolohuilisti Yuki Koyama
20.05 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.15 Lavalla
Kirovin ja Bolshoin tähtiä 21.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja.
Uudet sodat. 22.00 Uutiset ja sää 22.05. Ajassa soi 23.10?06.00
Yöklassinen
YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Uutiset ja sää. 07.10 Urheiluradio. 07.12
Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 07.53 Maakuntaradio. 08.00
Uutiset ja sää. 08.10 Urheiluradio. 08.12 Maakuntaradio. 09.00
Uutiset. 09.05 Urheiluradio. 09.10 Sää. 09.11 Maakuntaradio.
10.00 Uutiset. 10.03 Ajantasa. 10.55 Pikkujuttu. 11.00 Uutiset.
11.03 Maakuntaradio. 12.00 Uutiset ja sää. 12.10 Urheiluradio.
12.12 Maakuntaradio. 12.45 Merisää. 12.55 Suomi tänään.
13.00 Uutiset. 13.03 Maakuntaradio. 14.00 Uutiset. 14.03
Ajantasa. 15.00 Uutiset. 15.05 Maakuntaradio. 16.00 Uutiset
ja sää. 16.15 Urheiluradio. 16.17 Maakuntaradio. 17.00 Uutiset
ja sää. 17.20 Suomi tänään. 17.30 Pyöreä pöytä. 18.00 Uutiset.
18.03 Luonto-Suomen vedenalaisilta 0203-17600. 18.50 Merisää. 18.55 Luonto-Suomen vedenalaisilta. 19.00 Uutiset ja
sää. 19.03 Urheiluradio. 19.05 Luonto-Suomen vedenalaisilta.
20.00 Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 20.05 Sää. 20.06 Metsäradio.
21.00 Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää.
21.55 Suomi tänään. 22.00 Uutiset ja sää. 22.05 Café Tropical.
23.00 Uutiset. 23.03 Yöradio toiveiden yö. 00.00 Uutiset ja sää.
00.05 Yöradio toiveiden yö. 01.00 Uutiset ja sää. 01.02 Yöradio toiveiden yö. 02.00 Uutiset. 02.02 Yöradio. 03.00 Uutiset.
03.02 Tero Liete Rocktoimittajan illallinen. 03.53 Yöradio.
04.00 Uutiset ja sää. 04.02-04.55 Kantritohtori Teppo Nättilä.
YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Uutiset 06.40 Puheen
Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio
13.00 Uutiset 13.02 Arto Koskelo 14.00 Uutiset 14.03 Puheen
Iltapäivä 15.00 Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 17.15 Lotta
Stenroos Kirjeitä Amerikasta 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta:
Ampumahiihtoilta 20.00 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05 Arto
Koskelo 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio 00.00?06.00
Arkisto
20
4.3.2015
ARKI
Maailman paras suksivoide
K
ylän entinen opettajakin soitteli.
Urheilun ystävinä puhuimme tietysti hiihdosta ja kansakuntamme
menestyksestä Falunin suolatuilla laduilla.
Sopivaa voitelua rasvamikkomme hakivat
välillä onnistuenkin.
Kerroin opettajalle, että maailman parhaan suksivoiteen keksi vaimoni jo 1970-luvulla. Olimme hankkineet uudet sukset, oikein muoviset. Liukkaat olivat, ikävä kyllä
joka suuntaan. Tapanamme oli töistä eli
koulusta tultuamme käydä kiertämässä kylän kympin latu. Sille meiltä vievässä ladussa oli kova ylämäki. Kerrottakoon rehellisesti sen nimikin ? Mulkkumoision mäki.
Sitä taas kerran ylöspäin yrittäessämme
sukset eivät pitäneet vähääkään. Meinasimme jo palata takaisin kotio.
Vaimo oli toista mieltä. Psyykkasi itsensä
muutamalla suomalaisella voimallisella sanalla ja kipusi lähes oravan lailla mäen ylös.
Sinne päästyään totesi lyhyesti, että kyllä
adrenaliini on paras suksirasva. Ylösnousun nähtyäni olisin valmis suosittelemaan
tätä lääkettä laajempaankin käyttöön esimerkiksi Salpausselän kisoissa.
K
n n n
B
n n n
erroin opettajalle käyneeni paikallisten demariehdokkaiden tenttaustilaisuudessa. Väkeä oli niin
paljon kun Mahkosen papusoppakin maistui hyvin. Eero Heinäluoman vierailua oli
jo odotettu ja nyt se tapahtui. Taas tuli
rautaisannos ajankohtaista isompaa asiaa.
Ajankohtaisista leikkauslistoista sanoi puhuja, että tärkeämpi asia kuin leikkaukset,
on toimia niin, että työtä olisi jokaiselle halukkaalle.
Kautta asutetun maapallon, kaukaa ja hyvin läheltäkin, kuullaan surullisia tietoja silmittömän väkivallan käytöstä. Opettaja sanoikin, että hyvä on, kun on väkeä ja sillä
valtaa. Vaan se on ihan eri asia kuin väkivalta. Diktatuureissa väellä ei valtaa ole,
mutta väkivaltaa kokevat sitäkin enemmän.
Lopuksi ja Tiltan kehotuksesta lähetämme myöhästyneet onnittelumme tälle
120-vuotiaalle lehdelle, omalle lehdellemme.
en Z. pelaa taas jo totuttua ovelaa
peliään listoineen päivineen. Kuvaavaa homman todelliselle luonteelle on, että siitä tiesi etukäteen vain eduskunnasta putoamistaan pelkäävä ystävänsä
Sasi (kok.). Harvinaisen tasainen pari muuten tämä. Heidän voimisteluliikkeistään tutuin on kyykyttäminen. Listallaan Z. tarjoaa
maalit, joihin ampua. Rahoittajansa tämä
kokoomuslainen on ystävällisesti jättänyt
listalta pois.
Ehkäpä tämä listamies seuraavaksi laatii
listan toimenpiteistä, joiden avulla pieneläkeläinen tai työtön selviäisi kokoomuksen
kurituksesta.
n n n
Kolumni Vee
Nieminen
Timo Roos
Mikael Damkier
Suksi ei luistanut suomalaisilla Falunissa. Voitelu on pielessä myös perussuomalaisilla.
Kokoomus jo kapsahti
Katajaan Kataisen
livahtaessa Brysseliin.
V
aalien lähestymisen huomaa jo siitä,
että persujen pj. Soini on taas herännyt asettelemaan ehtoja puolueensa
hallitukseen menolle. Ehdoton edellytys on
nyt puolusmenojen lisääminen. Soini lienee
tarkoituksella unohtanut, että lisäyksestä
ovat muut isot puolueet jo sopineet. Asiasta siis riitelee vain Soini itsensä kanssa.
Asiantuntijan mukaan Soinille nousi valta
päähän jo ennen kuin oli sitä saanutkaan.
Mitenkähän persut=Soini suhtautuisivat
ehdotukseen erillisestä puolustusmaksusta,
jota kerättäisiin porrastettuna sen mukaan,
kuinka paljon puolustettavaa mammonaa
henkilöllä on.
Persuista pakenee väkeä kautta maan.
Miksi? Puoluejohdon edellyttämää yksimielisyyttäkö pakenevat, eivät sitä kestä. Yksimielisyys persulaisittain näet tarkoittaa Soinin mieltä, ei muiden.
Vanhan käsityksen mukaan taso joukossa
nousee, kun väki vähenee. Näyttäisikin siltä,
että persut ovat merkittävästi nyt nostamassa tasoaan.
M
n n n
äkisen Jallu arvioi kylän paarissa
puolustusvalmiutemme heikentyneen samaa vauhtia kuin varusmiesten paino on noussut. Jallu epäili,
että sotaväelle on syötetty liikaa läskiä ja
lotinaa ja hirvestysaikaan myös peuran pyllyä ihanaa.
Jallun mukaan kokoomus jo kapsahti Katajaan Kataisen livahtaessa Brysseliin. Mihin livahtaa vaalien jälkeen Tuppi, kysyi
timo.roos@kopteri.net
Jallu. Ja ennusti, että Tivoli Sariolaan tikkatauluksi.
M
n n n
inulta on tiedusteltu, tiedänkö,
mitä Suomen hiihto nyt tarvitsisi palatakseen menestyksen
ladulle. Vastaan nyt, että tiedän. 1. Havuja
perkele ja 2. Esko Aho takaisin Hiihtoliiton
johtoon.