Naiset ovat yhä koulutetumpia
Mutta miksei
kantti kestä
hakea johto
tehtäviin?
...16?17
Lähiöistä jopa vientituote?
Viitasen mielestä
lähiöprojekti onnistui ...4?5
Norwegianin niskoille
lisää vettä ? IAU
uhkaa lakolla ...5
120
vuotta
TO R STA I 5. M aa lisku u TA 201 5
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?? N:o 33, 007443-15-10 ? Hinta 1,20 e (sis.alv)
Naisten haaveet
saavat siivet
...8?9
Meeri Koutaniemi
Taiteilijoiden Afrikka-hanke starttaa naistenpäivänä
5.3.
Nimipäivät huomenna:
Tarmo
(ruots.) Rudolf, Rolf
Nimipäivät tänään:
Leila, Laila
(ruots.) Laila, Leila
Uutiskertaus
Aurinko nousee:
Helsingissä 7.08
Oulussa 7.15
Aurinko laskee:
Helsingissä 17.56
Oulussa 17.45
-5...1
1...2
1...4
Uutiset
Demokraatti.fi
3
Lähiöistä vientituote,
pääkirjoitus
?Kirkot eivät saa gettoutua. Ortodoksina täysi tukeni metropoliitta
Ambrosiuksen linjalle.?
Eva: Venäjä huolettaa
Maria Guzenina Twitterissä
4?5
6
Päivi Lipponen: panokset
designiin ja digiin
Elämänmeno
8?9
10?11
12?13
14?15
16?17
Tytöt saavat siivet
Tapas tarjoaa pikkusuolaista
kulttuurinälkään, elokuvat
?Tänään sinne, minne kaikki ammattini edustajat joskus päätyvät....
Senioriopettajien tilaisuus.?
Taru Pätäri Twitterissä
Arjen taidetta ja ironiaa
n
WHO kehottaa puolittamaan sokerin käytön. Maailman terveysjärjestö
n
EU viivästää roaming-maksujen lopettamista. EU:n jäsenmaat viivästä-
n
Rattijuopumusten määrä jatkoi laskuaan. Poliisin tietoon tulleiden alko-
WHO kehottaa ihmisiä vähentämään roimasti sokerin käyttöä. Järjestön mukaan ylipainon
ja karieksen ehkäisemiseksi sokerin osuus
päivittäisestä energiansaannista saisi olla korkeintaan viisi prosenttia. Määrä vastaa aikuisella noin kuutta teelusikallista sokeria.
Länsimaissa sokerin osuus päivittäisestä
energiasta on uuteen ohjeistukseen verrattuna keskimäärin moninkertainen.
vät matkapuhelinten roaming-maksujen lopettamista kuluvan vuoden lopusta ainakin
vuoteen 2018. Roaming- eli verkkovierailumaksut vaihtelevat merkittävästi eri operaattoreiden välillä, minkä vuoksi monet valittavat puhelujen soittamisen maksavan kohtuuttomasti EU-alueella matkaillessa.
Vaikka roaming-kuluja ei poistetakaan täysin, haluavat EU-maat laskea kuluja. Tarkoituksena on, että tietyin rajauksin kuluttajat
voisivat soittaa ja vastaanottaa puheluita ja
tekstiviestejä sekä datapalveluita kotimaan
taksoilla.
holirattijuopumusten määrän lasku on jatkunut, kertoo Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Maistissa ajaneiden eli enemmän kuin 0
promillea mutta alle 0,5 promillea puhaltaneiden ajajien määrä taas on jatkanut nousuaan.
Trafin mukaan huumeiden vaikutuksen
alaisena ajaminen on lisääntynyt.
Kirjavisa
Naisen elämää tutkijoiden
silmin
Päivä kuvana
Kari Hulkko
18?21 Pelko hiipii pihaan
22?23 Naiivi ulkoministeri
ylitti odotukset
Arki
24?25 Aseettomat kädet
on turvattu lailla
26?27 Sarjakuvat, yhdistys28
toiminta, radio ja tv
Vihellys
SDP:n luopuvat kansanedustajat kahviteltiin eilen demareiden ryhmähuoneessa. Vasemmalta Rakel Hiltunen Helsingistä, Jouko Skinnari
Lahdesta, Heli Paasio Turusta, Saara Karhu Tampereelta ja Matti Saarinen Lohjalta. Kari Rajamäki Varkaudesta puuttuu kuvasta.
Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne
Toimitusjohtaja: Ville Wallin
Kustantaja: Kustannus Oy Demari
Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin.
ISSN-L 2242-6892 Demokraatti
ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu)
Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula
Tilaajapalvelu:
(09) 701 0500
Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset:
? Helsinki, Uusimaa,
? Helsinki
Vaihde
(09) 701 041
Uutistoimitus
(09) 701 0555
Ilmoitusmyynti (09) 701 0522
Haapaniemenkatu 7-9, B-talo
Postiosoite: PL 338, 00531 Hki
Turku
Uutistoimitus
? Tampere
Uutistoimitus
(02) 277 0477
? Vaasa
Ilmoitusmyynti (06) 317 4104
? Mikkeli
(03) 212 9455
Uutistoimitus
050 5543430
toimitus@demari.fi
ilmo@demari.fi
levikki@demari.fi
etunimi.sukunimi@demari.fi
Lisätietoja: www.demari.fi
varhaisjakelu:
? Pohjanmaa, varhaisjakelu:
? Tampere ja ympäristö:
? Muu Suomi:
puh. 0200 30011
puh. 0200 55888
puh. 0800 96675
puh. 0200 71000
UUTISET
5.3.2015
3
???Me olemme tässä vielä aika alkuvaiheessa?
Lipponen kehottaa
panostamaan designiin
ja digitalisaatioon
SDP:n kansanedustaja Päivi
Lipponen edusti tiistaina
SDP:tä vaalitilaisuudessa, jossa
puhuttiin kulttuuripolitiikkaa.
Siihen ottivat osaa edustajat
kaikista eduskuntapuolueista.
Lipponen niputtaa SDP:n
?kulttuurikärjet? kolmeen osaan:
mahdollisuuteen, kauneuteen
ja luoviin aloihin.
? Kulttuuripalvelujen pitää
olla valtakunnallisesti kattavat. Kaikki eivät ole taiteilijoita,
mutta myös vapaan sivistystyön
kautta voidaan tukea ja rohkaista
luovuutta meissä kaikissa. Turha
säätely kulttuurialalla ja kansalaistapahtumien järjestämisessä
pitää pystyä poistamaan.
Kauneudella Lipponen viittaa siihen, että suomalaisilla tu-
lee olla esimerkiksi oikeus vaatia ja saada hyvää arkkitehtuuria ja asuinympäristöä.
? Rakennuskustannuksissa
pitäisi investoida suoraan taiteeseen. Roomassa on panostettu niin paljon elinympäristön kaunistamiseen, miksi
meillä on menty rakentamislinjalle, jossa on vain tasakattoisia elementtitaloja pilvin
pimein?
Kulttuurin
lisäarvo
Lipponen pohtii myös, kuinka
luoda työtä ja toimeentuloja
taiteilijoille.
? Suurin haaste, joka yrittäjillä on, että ymmärrämme taiteen ja kulttuurin tuoman lisä-
arvon innovaatioissa ja uusien
tuotteiden kehittämisessä.
? Design on tulossa kaikkeen,
mutta myöskin digitalisaatio.
Me olemme tässä vielä aika alkuvaiheessa. Siinä on suunnattomia mahdollisuuksia.
Lipposen mukaan kulttuurialalla olevien pitää myös
osata nähdä itsensä osana laajempaa talouskeskustelua.
? Jos haluamme olla merkittäviä taiteen tekijöinä ja tuottajina, meidän on ajateltava,
kuinka olla mukana kasvun synnyttämisessä, mikä on meidän
vastuu ja rooli siinä, että talous
saadaan nousemaan ja jotta on
jaettavaa. Ettei vaan olla omassa
pikku siilossa, vaan nähdään,
että kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Toimeentulo
kuntoon
Kulttuurialan toimijoiden paremman toimeentulon ja eläkkeiden järjestäminen ovat Lipposen
mukaan tärkeitä tavoitteita.
? Itsekin ihmettelen sitä, ettei
näihin ole löydetty ratkaisua.
Eikö sitten ole ollut tarpeeksi
vahvaa ajuria?
Lipponen korostaa kirjastojen merkitystä myös tasa-arvon
ja sosiaalisen liikkuvuuden näkökulmasta.
? Sitä kautta taiteen ja kulttuurin merkitys voidaan määritellä ihan uudella tavalla.
Tilaisuuden järjestivät Arkadia-seura, Checkpoint Helsinki,
Baltic Circle sekä Nuoren Voiman Liitto.
Markku Ojala
Rane
Aunimo
Demokraatti
Lipponen
niputtaa
SDP:n ?kulttuurikärjet?
kolmeen
osaa: mahdollisuuteen,
kauneuteen
ja luoviin
aloihin.
SDP:n kansanedustaja Päivi
Lipponen
vaatii, että
kulttuuripalvelujen pitäisi
olla valtakunnallisesti
kattavat.
Kaarle XVI Kustaa:
Ruotsin opiskelu on tulevaisuutta
Suomessa valtiovierailulla
oleva Ruotsin kuningaspari
kommentoi tiedotustilaisuudessaan Espoon Hanasaaressa
keskustelua siitä, pitääkö ruotsin opiskelu yhä olla pakollista
suomalaiskouluissa.
Kuningas Kaarle XVI Kustaan mielestä ruotsin kielen
suhteen täytyy ajatella tulevaisuutta sekä Suomen ja
Ruotsin välistä yhteistyötä ja
bisnestä.
Kuningatar Silvia puolestaan kertoi, että myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö
otti asian esille eilen. Kuningattaren mukaan presidentin
mielestä ruotsin opiskelu on
todella tärkeää.
Kuningaspari kertoi, että Suomessa on aina erittäin mukavaa
vierailla. Tällä kertaa kuningas
ja kuningatar ovat nauttineet erityisesti nuorten tapaamisesta.
Kaarle Kustaa ja Silvia vierailivat aamupäivällä Espoon
yrityskylässä, jossa koululaiset
voivat harjoitella oman yrityksen perustamiseen ja pyörittämiseen liittyviä taitoja.
? Nuoriin panostaminen Suomessa on ihailtavaa, sanoi kuningatar.
STT
4
5.3.2015
UUTISET
Jukka-Pekka Flander
Asuntoministeri Pia Viitanen tutustui kesällä siihen, miten Helsingin Jakomäessä on saatu ympäristöä viihtyisämmäksi muun muassa alikulkutunneleita taiteilemalla.
???Seuraavakaan hallitus ei saa unohtaa lähiöitä?
Asuntoministeri pohtii:
Lähiöistä suomalainen vientituote?
Kulttuuri- ja asuntoministeri
Pia Viitanen (sd.) on tyytyväinen lähiöneuvottelukunnan
työhön. Vuosi sitten perustettu
neuvottelukunta linjasi viimeisessä kokouksessaan, mitä lähiöiden kehittämisessä on saatu
aikaan ? ja erityisesti sitä, mitkä
ovat seuraavat askeleet.
? Vuodessa eikä parissa tule
vielä valmista, hän vetosi seuraavaan hallitukseen.
Hän ilahtui siitä, että jokainen
neuvottelukunnassa oleva ministeri, kaikkiaan viisi, piti tärkeänä,
että lähiöiden kehittämistä on
jatkettava yhteisvoimin.
Lähiöiden ystäväksi profiloitunut Viitanen muistuttaa, että
lähiöissä asuu puolitoista miljoonaa suomalaista.
? Perusasia on tehdä lähiöstä
viihtyisä ja turvallinen paikka
asua, joka tarjoaa monipuolisia koteja, jotka ovat myös kunnossa, hän summaa.
Paljon saatu aikaan, paljon
vielä tehtävää
Tämä hallitus on laittanut kotien peruskorjaukseen 155 miljooona euroa ja muun muassa
Marja
Luumi
Demokraatti
lähiöiden ympäristöjen kohennukseen ylimääräistä rahaa
neljä miljoonaa kahteen otteeseen. Vuoden alusta asuntoosakeyhtiö on myös voinut
saada valtion takauksen perusparannuslainoihin.
Lähiöt täytyy linkittää hänen mielestään entistä paremmin muuhun kaupunkirakenteeseen niin, että liikenneyhteydet ja palvelut pelaavat.
? Mutta lähiöiden kehittäminen ei ole vain asuinympäristön
kohentamista ja kotien peruskorjaamista. Se on myös yhteisöllisyyden vahvistamista, hän
muistuttaa.
Kulttuuriministeri Viitanen on
iloinen, että taidetta ja kulttuuria
on pystytty viemään valtionavustuksin lähiöiden ihmisten pariin.
Hyvistä lähiöistä
vientituote?
Viitanen on tyytyväinen, että
eri ministeriöissä on löydetty
jo lyhyessä ajassa konkreettisia toimia, joilla lähiöt saadaan
ehommiksi.
Asukkaat ovat esimerkiksi
yhdessä viranomaisten kanssa
käyneet ?turvallisuuskävelyillä? paikoissa, jotka koetaan
turvattomiksi.
Työministeri Lauri Ihalaisella (sd.) oli Viitasen mielestä
hyvä ajatus.
? Suomessa osataan tehdä
viihtyisiä ja turvallisia lähiöitä.
Konseptista voisi tulla vientituote tulevaisuudessa.
?Lähiöt täytyy linkittää hänen
mielestään entistä paremmin
muuhun kaupunkirakenteeseen
niin, että liikenneyhteydet
ja palvelut pelaavat.?
Vantaa pitää lupauksensa
Vantaan kaupunki rakentaa
tänä vuonna ennätystahtiin
kohtuuhintaisia asuntoja.
? Asumisen hinta pitää saada
sellaiseksi, ettei se verota liikaa
tavallisen duunarin palkkapussia, vantaalainen kansanedustaja Antti Lindtman (sd.) linjaa.
Vantaan päättäjät esittelivät
keskiviikkona asuntoministeri
Pia Viitaselle (sd.) omaa strategiaansa.
? Meidän viestimme oli, että
kohtuuhintaisten kotien hank-
kimiseen eivät riitä pelkästään
kaupungin hartiat, vaan tarvitaan myös valtiota mukaan,
Lindtman korostaa.
Valtio ja pääkaupunkiseudun
kunnat solmivat aiesopimuksen, jossa kunnat sitoutuvat lisäämään asemakaavoitustaan
25 prosentilla. Sopimukseen
kuului, että valtio osallistuu Pisara-radan rahoitukseen. Sosialidemokraattien ponnistuksista
huolimatta ?diili? kaatui.
? Me Vantaalla pidämme sen,
mitä sovimme. Toivoisin sitä
samaa myös valtion päättäjiltä,
Lindtman puuskahtaa.
Hänen mukaansa isot liikennehankkeiden ja asuntorakentamisen kytkeminen yhteen on
oikea linja. Vain sillä voidaan
taata kohtuuhintaisia asuntoja.
? Onneksi kehärata ja länsimetro ovat valmistumassa. Kilometrin päähän radasta tulee
51 000 asuntoa lähitulevaisuudessa. Tämä osoittaa sen, että
yhteistyön valtion kanssa pitäisi olla saumatonta, Lindtman
huomauttaa.
UUTISET
IAU: Norwegianille
samat työehdot
kuin muille
Ilmailualan Unioni on jättänyt valtakunnansovittelijalle
ennakkoilmoituksen työtaistelusta. Se koskee lentoyhtiö
Norwegianille
maapalveluja
tuottavaa Airprota.
Ensimmäinen työtaistelu alkaisi 24. maaliskuuta ja kestäisi
3,5 tuntia.
Airpro on Finavian tytäryhtiö. Työtaistelulla IAU vaatii
Airprohon samoja työehtoja
kuin Finavian toisessa tytäryhtiössä RTG:ssä vastaavissa työtehtävissä. RTG noudattaa alan
yleissitovaa työehtosopimusta.
Sen asiakkaita ovat muun muassa Finnair ja Flybe.
IAU tiedottaa ilmoittavansa
työtaisteluun liittyvistä tukitoimista myöhemmin.
Jo aiemmin aamulla kerrottiin, että Norwegianin lentäjien lakko peruu tänään lentoja
Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.
Aamun lennot Helsingistä
Tukholmaan ja Kööpenhaminaan peruttiin. Myös iltapäivällä on peruttu yksi Tukholman-lento.
Syynä on yhtiön säästöohjelma. Sopua on yritetty yhtiön
mukaan neuvotella tuloksetta.
Demokraatti/STT
Lehtikuva / Heikki Saukkomaa
Pääkirjoitus
5.3.2015
5
Heikki Sihto
Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Ben Zyskowicz
joutui
säästölistallaan
kokoomuksen
leikkauspolitiikan
käsikassaraksi.
Ulkoistaminen
yleistyy myös
politiikassa
KoKoomus eturivissä on jo
useampi puolue hehkuttanut julkisten
palveluiden ulkoistamisen autuutta ja viisautta. Ulkoistamisen idea
on tullut myös politiikkaan. Onneksi vielä toistaiseksi ulkoistukset
toistaiseksi on tehty puolueiden sisällä. Näin tehtiin kokoomuksessa
ja perussuomalaisissa.
Kokoomuksen Ben Zyskowicz julkaisi jokin aika sitten säästölistan seuraavalle hallitukselle. Kokoomus puheenjohtajansa johdolla
on jo pitkään puhunut edessä olevista leikkauksista, mutta leiponut
ihmisten elämään ikävästi vaikuttavat toimet erilaisiin sanakäänteisiin. Nyt sitten Benin nyrkki puhuu, mutta se on kokoomuksen hansikkaan sisällä.
Samanlaisen ulkoistavan peliliikkeen teki perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini. Hän sai itsestään ja puolueestaan vaaleihin
salonkikelpoisen, kun ulkoisti perussuomalaisten maahanmuutto-ohjelman valmistelun Brysseliin.
Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho oli sopiva mies Soinin käsikassaraksi. Soini tiesi, että sitä saa mitä tilaa. Ohjelma on halla-ahomainen. Osan sen tavoitteista on kansainvälisen oikeuden professori
Martin Scheinin jo tyrmännyt perustuslain vastaisina. Olennaista on,
että kärkkäällä ohjelmalla ainakin osin tyynnytettiin perussuomalaisten maahanmuuttovastaisia. Tärkeintä kuitenkin on se, että kovin kritiikki kohdistuu Halla-ahoon, vaikka kyseessä on perussuomalaisten
virallinen ohjelmapaperi.
n n n
asioiden ulkoistaminen puolueen ydinjohdolta muille on ikävää kaksilla korteilla pelaamista. Tällä tavalla
puolueen ajamat asiat saadaan julkisuuteen ja keskusteluun, mutta
tarvittaessa - kun rapa alkaa lentää - voidaan vastuu vääntää yksityisajatteluksi. Ja puolueen puheenjohtaja on suojattu.
Kansalaisten kannalta tilanne on hankala - suorastaan äänestäjän
?kuluttajansuojaa? rapauttava. Vähemmästäkin äänestäjä menee sekaisin, kun puolueella on virallinen ja epävirallinen linja ja totuutta
pitää hakea mahdollisesti jostain näiden väliltä.
niin sanottujen iKävien
Norwegianin lakko peruu Suomenkin lentoja.
n n n
Ilmapuntari
Puolueilla on tosin aikaisemminkin ollut erilaisia virallisia ja epä-
Ykkönen!
Aurinkoista. Kumma juttu, kun tavallisten ihmisten työelämässä nuoruus on valttia ja
viisikymppinen jo ongelmajätettä. Ministereillä tilanne on päinvastoin. Erkki Tuomioja, 68
vuotta, ja Lauri Ihalainen, 67 vuotta, arvioitiin
istuvan hallituksen parhaiksi ministereiksi. Kokemus jyrää!
virallisia äänitorvia. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ja kokoomuksen ?kytkös? on hyvä esimerkki tällaisesta etenkin vaalien alla tiivistyvästä yhteistyöstä. EK:n ja kokoomuksen 2000-luvun eduskuntavaalien ohjelmat ovat olleet tavoitteiltaan ja sanamuodoiltaan pitkälti
samat. Jos kyse on puhtaasta sattumasta, niin kyseessä on jo yliluonnollinen tapahtuma.
heikki.sihto@demari.fi
min menee pääministeri Alexander Stubbilla.
Hän sai eilen lunta tupaan kahdelta suunnalta. Kansa ei kaksista kouluarvosanaa Stubbin
osaamisesta antanut ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan arvo- ja asennetutkimuksen
mukaan vain joka kymmenes suomalainen uskoo, että Stubb ymmärtää tavallisen suomalaisen arkea.
Lehtikuva / Jussi Nukari
Räntää. Kokoomusministereitä huonom-
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen
pää-äänenkannattaja. Perustettu 1895.
Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988,
Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906,
Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun
Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012
Päätoimittaja Antti Vuorenrinne
6
5.3.2015
UUTISET
Lehtikuva/Vesa Moilanen
Keskustan Juha Sipilä on suomalaisten pääministerisuosikki.
??Eva tutki suomalaisten asenteita
Venäjän kehitys ja
terrorismi huolettavat
Elinkeinoelämän valtuuskunta
Evan vuoden 2015 Arvo- ja asennetutkimus kertoo, että yli neljä
viidestä suomalaisesta on huolestunut Venäjän kehityksestä.
Jopa 83 prosenttia vastaajista pitää naapuriamme epävakaana ja
arvaamattomana.
Venäjän ohella suomalaisia
huolestuttaa terrorismi. Kaksi
kolmesta katsoo, että terrorismin uhka on kasvanut Suomessa.
Ukrainan sodan myötävaikutuksesta nyt joka neljäs suhtautuu mahdolliseen Nato-jäsenyyteen myönteisesti, mutta
neljä kymmenestä edelleen
kielteisesti.
EU-jäsenyyteen suhtautuu
myönteisesti 42 prosenttia suo-
malaisista ja kielteisesti 27 prosenttia.
Joka toisen mielestä Suomi
on mennyt liian pitkälle globalisaatiossa ja toivoo, että voisimme palata kohti kansallisempaa taloutta ja politiikkaa.
?SDP:n puheenjohtajan
Antti Rinteen vahvuutena
suomalaiset näkevät
kyvyn ymmärtää arkea
ja vähäosaisia.?
Sipilä
pääministerisuosikki
Seuraavaksi pääministeriksi
saisi Evan tutkimuksen mukaan
tulla keskustan puheenjohtaja
Juha Sipilä.
? Tutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat kansainvälisen ja edustavan pääministerin,
joka on kansaa eheyttävä talouden osaaja. Halutaan myös, että
hän ymmärtää arkea ja puolustaa
heikkoja. Yhdessä paketissa näitä
ominaisuuksia ei näyttäisi olevan
tarjolla, Evan tutkimuspäällikkö
Ilkka Haavisto kertoo.
Kokoomuksen puheenjohtaja
Alexander Stubb saa kansalta
erinomaisen arvosanan ulko- ja
turvallisuuspolitiikan osaami-
sesta ja edustavuudesta.
SDP:n puheenjohtajan Antti
Rinteen vahvuutena suomalaiset näkevät kyvyn ymmärtää
arkea ja vähäosaisia.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini puolestaan
jakaa mielipiteet. Häntä pidetään kuitenkin isänmaallisena,
riippumattomana ja heikkojen
puolustajana.
Työajan pidennys ei
edelleenkään suosittua
Tutkimuksen mukaan vain noin
joka neljäs suomalainen pitää
viikottaisen työajan pidentämistä hyvänä keinona työllisyyden lisäämiseksi, mutta luku
on nousussa viime kerrasta. Sa-
Rane
Aunimo
Demokraatti
rane.aunimo@
demari.fi
malla yli puolet kansasta hyväksyisi, että huippuosaajille maksetaan muita parempaa palkkaa,
vaikka se kasvattaisi tuloeroja.
Eniten verotuksen keventämistä vaativat kokoomusta ja
perussuomalaisia äänestävät.
Vähiten moista haluavat sosialidemokraatit ja vasemmistoliittolaiset.
79 prosenttia haluaa julkisen
talouden tehostamista veronkiristysten sijaan.
Trafi: Rattijuopumusten määrä jatkoi laskuaan
Poliisin tietoon tulleiden alkoholirattijuopumusten määrän lasku on jatkunut, kertoo
Liikenteen turvallisuusvirasto
Trafi.
Maistissa ajaneiden eli enemmän kuin 0 promillea mutta alle
0,5 promillea puhaltaneiden
ajajien määrä taas on jatkanut
nousuaan. Trafin mukaan huu-
meiden vaikutuksen alaisena
ajaminen sen sijaan on lisääntynyt.
Viime vuonna rattijuopumuksesta kiinni jääneistä 22
prosenttia ajoi myös huumeiden vaikutuksen alaisena, kun
vajaa vuosikymmen aikaisemmin vastaava osuus oli 11 prosenttia.
Trafin mukaan naisten rattijuopumusten määrät ovat jatkaneet nousuaan, ja naiset myös
syyllistyvät uudestaan rattijuopumukseen aikaisempaa useammin.
Naisten osuus rattijuopumukseen syyllistyneistä kuljettajista on kasvanut reilun 20
vuoden aikana 6 prosentista 12
prosenttiin. Trafin mielestä alkolukon käyttöä ajo-oikeuden
ehtona pitäisi lisätä.
? Kannatamme vahvasti terveysperusteisen alkolukon käytön lisäämistä, sillä se on ainoa
tehokas tapa puuttua ennaltaehkäisevästi rattijuopumuksiin,
toteaa Trafin tieliikennejohtaja
Marko Sillanpää.
Terveysperusteisella alkolukolla tarkoitetaan menettelyä,
jossa alkoholin ongelmakäyttäjä
voi säilyttää ajo-oikeutensa alkolukkoa käyttämällä. Myös eduskunnan lakivaliokunta puolsi alkolukkojen käytön lisäämistä eilisessä kannanotossaan.
STT
UUTISET
5.3.2015
7
??Perustuslakivaliokunta kertoo kantansa
Sotessa koittaa ratkaiseva päivä
Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen kohtalo ratkennee
torstaina, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta antaa lausuntonsa asiasta.
Jos valiokunta löytää uudestakin mallista yhä merkittäviä
perustuslaillisia ongelmia, asia
siirtyy seuraavalle vaalikaudelle uuden hallituksen ja eduskunnan murheeksi.
Monen usko asian etenemiseen on jo loppunut. Keskustan
Suomenmaa tiesi kertoa jo keskiviikkona, että perustuslakivaliokunnan lausunto pysäyttää
asian käsittelyn eduskunnassa
ja uudistus siirtyy vaalien yli.
Perustuslakivaliokunnalle
näkemyksensä esittäneiden pe-
rustuslain tuntijoiden mukaan
uudessakin hallintomalliltaan
yksinkertaistetussa ja rahoitukseltaan paikkaillussa esityksessä on merkittäviä ongelmia.
Perustuslakivaliokunta on
varautunut kokoustamaan torstaiaamusta alkaen puoleenpäivään asti.
? Kyllä sen pitäisi syntyä siinä
ajassa, puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) arvioi. Tiedottamisen hän arveli jäävän iltapäivän puolelle.
Valiokunnan kahden viikon
takainen kannanotto aiempaan
sote-versioon oli yksimielinen,
ja sellainen lienee luvassa nytkin.
? Vaikuttaisi ihan yhdensuuntaiselta, Koskinen tyytyi
sanomaan.
Perustuslakivaliokunta on
varautunut
kokoustamaan
torstaiaamusta
alkaen puoleenpäivään asti.
Kiirettä
ja hutilointia
Nykyinen eduskunta lopettaa
työnsä reilun viikon kuluttua,
eikä ylimääräisiin veivauksiin
ole enää aikaa.
Jos perustuslakivaliokunta
kuitenkin tekee ihmeen ja löytää nuotit uudistuksen läpivientiin, aika riittänee. Sosiaali- ja
terveysvaliokunnan valmisteleman mietinnön ensimmäinen
käsittely on vietävä istunnossa
Ryan McVay
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen.
läpi viimeistään ensi keskiviikkona.
Lopullinen toinen käsittely
voidaan pitää aikaisintaan kolmantena päivänä ensimmäisen
käsittelyn päättymisestä.
Viime hetken vimmainen
ratkaisuyritys on saanut kovaa
kritiikkiä Kuntaliitolta ja asiantuntijoilta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan pikavauhdilla laatimalta esitykseltä puuttuvat
kunnolliset perustelut, ja kunnille on järjestetty näennäiseksi
arvosteltu parin päivän lausuntokierros.
Kun sotea ei yritetä viedä läpi
kahden eduskunnan hyväksynnän vaativana poikkeuslakina,
Kansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olleet valinkauhassa koko vaalikauden.
ei asian siirtymisellä vaalien
yli ole kuitenkaan erityisen dramaattista merkitystä teknisesti
ja aikataulun kannalta. Kovan
onnen uudistushanke voi tosin
muokkautua vaalien yli muhineena jälleen uusiin raameihin.
Pekka Pohjolainen
STT
Piirun verran punaisempi
8
5.3.2015
ELÄMÄNMENO
?Hetki ennen tuskaa? sai
Katriina Honkaselle siivet selkään
Wings to Fly
tukee kehitysmaiden tyttöjä
Katriina Honkanen (vasemmalla) ja Meeri Koutaniemi (oikealla) kävivät tammikuussa Etiopiassa tutustumassa Plan Suomen valistustoiminnan erittäin rohkaiseviin
tuloksiin. Kuvassa heidän kanssaan on etiopialaiskylän koulua käyviä tyttöjä.
ELÄMÄNMENO
5.3.2015
9
Kira Boesen on dramatsoinut Wings to Fly -kampanjan osana nähtävän esityksen ?Minna Missä onni? Minna Canthin naisia?, jonka hän esittää yhdessä Paavo Hakulisen kanssa. Esitys saa ensi-iltansa
Savonlinnan teatterissa reilun viikon päästä.
Plan Suomi / Mikko Toivonen
Valokuvaaja Meeri Koutaniemen kuvasarja kenialaisten tyttöjen sukuelinten silpomisesta
reilu vuosi sitten Helsingin Sanomissa oli vaikuttava. Erityisen tehoavana sen koki kulttuurin monitoiminainen Katriina
Honkanen.
Markku
? Minuun iski vahvasti varLahikainen
sinkin kuva, missä nuori keniaDemokraatti
lainen tyttö katsoi kameraan.
Kuvan alla luki ?Hetki ennen
tuskaa?.
Tämä hetki sai Katriinalle siivet selkään, hän
suorastaan pyrähti lentoon.
? Myös esimerkiksi Intian raa?at raiskaustapaukset saivat minut aktivoitumaan asiaan.
Nykyisin Mikkelin teatterin johtajana toimiva
toiminnan nainen päätti käynnistää naisten ja
tyttöjen väkivaltaa vastustavan sekä tyttöjen koulutusta edistävän hankkeen.
? Oli hienoa, että sain projektiin yhteistyökumppaniksi lastensuojelujärjestö Planin, jonka
missiona on muun muassa parantaa köyhien lasten elämää kehitysmaissa. On uskomattoman
upeaa, että projekti toteutuu ja sen vastaanotto
on ollut tosi hyvä. Mahtavaa on sekin, että presidentti Tarja Halonen toimii projektin suojelijana, iloitsee Katriina Honkanen.
Julkisuutta ja rahaa
tyttöjen koulutukseen
Katriina Honkanen tarttui luuriin ja puhui hankkeeseen eri alojen taiteilijoita ja eri taiteen aloille
koordinaattoreita.
? Taiteilijat tekevät itsenäisesti omia juttujaan, joiden aihepiiri lähtee projektin teemasta.
Koordinaattorit lähtivät innolla mukaan ja he informoivat oman alansa taiteilijoita. Minä tuotan
heille materiaaleja asiasta.
Pitkän ja työlään prosessin tuloksena tämän
vuoden Naistenpäivänä 8.3. alkaa vuoden kestävä
Wings to Fly - Haaveille siivet -projekti.
? Se on taiteilijalähtöinen hanke. Taiteen kautta
voi vaikeankin asian kertoa helpommin. Taiteilijat eri puolilla Suomea järjestävät muun muassa
valokuvanäyttelyjä, konsertteja, teatteri- ja tanssiesityksiä, klovneriaa, sirkusta, elokuvaa ja performansseja, joiden aiheena on naisiin kohdistuva väkivalta. Tavoitteena on tuoda asialle julkisuutta ja kerätä rahaa tyttöjen koulutukseen kehitysmaissa, kertoo Honkanen.
? Mukaan on tullut myös teattereita ja erilaisia
ryhmiä. Radioteatterikin on mukana ja se tekee
useita kuunnelmia hankkeen teemasta. Ja esimerkiksi näyttelijä-ohjaaja Kira Boesen on dramatisoinut Minna Canthin novelleista esityksen
osana tätä kampanjaa Savonlinnan teatteriin.
Hankkeeseen kuuluvissa esityksissä ja tapahtumissa järjestetään lipaskeräys tai rahaa hankkeen kassaan voi kilahdella myös tiettynä osuu-
tena lipputuloista. Kerätyt rahat annetaan Planin
työhön kehitysmaiden tyttöjen hyväksi. Planin
kansainvälinen kampanja Koska olen tyttö kestää vuoteen 2016 saakka ja sen avulla Plan varmistaa koulutuksen neljälle miljoonalle tytölle
kehitysmaissa.
Naistenpäivästä
Naistenpäivään
Wings to Fly -projekti starttaa Naistenpäivänä
ensi lauantaina. Kampanjan huipennus on vuoden 2016 Naisenpäivänä.
? Silloin Savoy-teatterissa järjestetään suuri
varainhankintatilaisuus. Toivon, että se myös televisioitaisiin. Tilaisuudessa esiintyy monia Suomen huippuartisteja, kertoo Katriina Honkanen.
Kampanja avataan perjantaina 6.3. Kellohallissa Helsingissä. Avoimessa avajaisjuhlassa
esiintyvät muun muassa Katriina Honkanen,
Maija Vilkkumaa, Irina, Anja Snellman, tuliteatteri Flamma ja sirkus Magenta.
Kampanjan alkumetreillä järjestetään myös
Mikkelin teatterissa gaala. Siinä yleisö pääsee tiistaina 17.3. nauttimaan Mari Rantasilan
laulun ja Taisto Reimaluodon lausunnan lisäksi Mikkelin tanssiopiston, lapsikuoro Cantus
Michaeliksen, tyttö- ja poikateattereiden sekä
teatterin omien näyttelijöiden esityksistä.
?Tämän asian puolesta
kannattaa kamppailla?
Maailmassa on yli 65 miljoonaa tyttöä, jotka eivät
pääse kouluun. Lähes 40000 tyttöä joutuu joka
päivä alaikäisena naimisiin ja arviolta 140 miljoonaa tyttöä ja naista elää sukuelinten silpomisen
seurausten kanssa.
? Tällaiset perinteet on saatava loppumaan,
painottaa Katriina Honkanen.
? Olin tammikuussa Planin ihmisten kanssa
Etiopiassa tutustumassa kyliin, joissa Planin valitustyöllä tyttöjen sukuelinten silpominen on
saatu erittäin radikaalisti vähenemään ja myös
miesten asenteet paranemaan. Toivoa siis on ja
asian puolesta kannattaa kamppailla.
Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2014 saanut
pakistanilaistyttö Malala Yousafzai sanoi palkinnon kiitospuheessaan näin:
?Isäni sanoi, että hän ei ole antanut minulle
mitään ylimääräistä. Hän vain jätti siipeni leikkaamatta. Kiitos, että annoit minun lentää ja saavuttaa unelmani?.
Katriina Honkanen on sanoittanut ja säveltänyt
kampanjan lippulaivaksi kappaleen Wings to Fly.
Kampanjan tunnuslaulun voi kuunnella osoitteessa: https://soundcloud.com/joutomies/wingsto-fly
Kampanjan facebook-osoite on:
https://www.facebook.com/pages/Project-Wingsto-Fly-Haaveille-siivet/281149635416289?fref=ts
10
5.3.2015
ELÄMÄNMENO
Tapsa Anneli
Saulin kera
elokuvassa
Kaunis Kaarina.
pikkusuolaista
kulttuurinnälkään
Kattauksen laati Rolf Bamberg
rolf.bamberg@demari.fi
Venlige
hilsner fra
Sonja!
Olympiasankareita
valkokankaalla
Ensi sunnuntaina juhlitaan taas suomalaisen
viihteen merkkimiehen tasasatasia. Suomalaisille Tapio Rautavaarassa (1915?1979) on aina
ollut jotain ainutlaatuisen ideaalista. Yhdessä ja
samassa persoonassa on ollut paljon koko kansaa yhdistävää: työväenluokkainen salskea mies,
joka teki läpi nuoruutensa oikeita töitä, palveli
sodassa etulinjassa, nousi iltamakiertueilta kaikkien rakastamaksi äijä-ääniseksi laulajatähdeksi,
omaksui rennon reissumies Tapsa-imagon, voitti
olympiakultaa yhdessä kansallislajeistamme eli
keihäänheitossa, hurmasi valkokankaalla, otti sopivasti viinaa ja kuoli lopulta niin sanotusti saappaat jalassa (vaikka todellisuudessa varmaankin
paljain jaloin) varsin traagisesti.
Tuossa on eväitä niin paljon, että sankarillisemmaksi ei voi suomalaisten mielissä juuri tulla.
Rautavaaran filmografia on reilun parinkymmenen pitkän elokuvan mittainen, ja päinvastoin kuin viikko sitten näissä merkeissä esitellyn
Olavi Virran tapauksessa, päärooleja oli monia.
Suurin osa oli taattua SF-huttua, mutta näyttelijäuran päätökseksi Rautavaara pääsi tekemään
varsin vaikuttavan roolityön Jörn Donnerin
vuonna 1970 ohjaamassa elokuvassa ?Anna?.
Se, että Rautavaara keskellä filmi- ja lauljauraansa voitti kaiken päälle vielä jousiammunassa MM-kultamitalin kypsässä 43 vuoden
iässä, on kuorritusta kakun päälle. Tuo saavutus
kuitenkin viimeistään erottaa Tapsan kaikista
muista olympiasankareista, joista on tullut myös
filmitähtiä.
Maailman mittakaavassa Rautavaaran varteenotettavin haastaja supersankaruudessa on
tietysti Johnny Weissmuller (1904?1984), uinnin viisinkertainen olympiavoittaja Pariisin ja
Amsterdamin kisoista 1924 ja -28. Hänestä tuli
urheilu-uran jälkeen valkokankaan Tarzan, ja
useimpien mielestä se ainoa oikea. Kahdentoista Tarzan-filmin jälkeen hän teki vielä saman verran leffoja Viidakko-Jiminä, joten valkokangasroolien kokonaismäärässä hän pääsee
samoihin Rautavaaran kanssa. Weissmuller jäi
myös historiaan äänellään ? se originaali Tarzan-huuto ? mutta laulajaura jäi häneltä, ehkä
onneksi, tekemättä.
Eikä se kakkoslajissa vesipallossa saavutettu
olympiapronssikaan vedä vertoja Tapsan jousiammuntakullalle.
Jos olympisankari-filmitähtien uria katsellaan
yhteenlasketuin laadullisin kriteerein, Rautavaara ja Weissmullerin ohi saattaisi kiilata norjalainen jääprinsessa Sonja Henie (1912?69). Hän
voitti taitoluistelun olympiakullan peräti kolmissa ensimmäisissä talvikisoissa 1924?32 ja loi
sen jälkeen kohtalaisen näyttävän näyttelijäuran
Hollywoodissa. Aluksi juuri Henien luistelutaitojen ympärille viritellyt elokuvat eivät kuulu ikivihreisiin, mutta 1940-luvulla laatu parani ja Henien yhdessä Glenn Millerin kanssa tähdittämä
Sun Valley Serenade (esitetty Suomessa nimellä
Swingin tahdissa) sai kolme Oscar-ehdokkuuttakin, ei tosin näyttelijätöistä, vaan enimmäkseen
musiikkipuolelta.
Henie sai 14 elokuvassaan vastanäyttelijöikseen maailmankuuluja Hollywood-nimiä kuten
Tyrone Powerin, Ray Millandin, Cesar Romeron ja musikaalitähti Rudy Valléen. Hän on
myös saanut oman tähtensä Hollywoodin Walk
of Famelle, mutta niin on toki Weissmullerkin.
Rautavaaran olisi pitänyt saada ? jos joku vain
olisi keksinyt kaivaa hänet 50-luvulla Pohjolan
periltä suuren maailman parrasvaloihin.
Olympiakultamitalisteista pisimmin elokuvauran taisi tehdä yhdysvaltalainen Buster Crabbe
(kultaa uinnissa 1932). Hän pääsi myös heti alkuun näyttämään kykyjään Tarzanina, mutta teki
enimmät roolinsa 1940- ja 50-luvuilla Billy The
Kid- ja Billy Carson -leffasarjojen pääosassa.
Los Angelesin vuoden 1984 USA:n voittoisassa
miehistössä joukkuevoimistelun kultaa saanut
Mitch Gaylordille povailtiin joskus ruusuistakin tulevaisuutta elokuva-alalla näyteltyään
ikään kuin itseään ?voikkaelokuva? American
Anthemissa, mutta käteen siitä jäi lopulta vain
Razzie-ehdokkuus (Golden Rasberry, huonoimmista elokuvasuorituksista jaettava anti-Oscar).
Ainoat oikeat
Jäämme odottamaan, mitä tekeekään kaksinTarzan ja
kertainen lumilautailun half-pipen olympiavoit- Jane: Johnny
taja (2006 ja 2010) Shaun White, joka on siirWeissmuller
tynyt tekemään snoukkavideoiden jälkeen ihan
ja Maureen
oikeita elokuvia.
O?Sullivan.
ELÄMÄNMENO
5.3.2015
11
Kauppa käy? Hirtehisessä ruotsalaiskomediassa pohditaan ihmisen osaa ankarassa maailmassa.
Kovan onnen kolportöörit
Roy Anderssonin taatusti erikoislaatuisessa
urassa on surullistakin pohjavirettä. Eräs rakkaustarina (1969) nosti ohjaajan hetkeksi koko
Euroopan huipulle, mutta jo seuraava teos Giliap
(1975) oli kaupallinen floppi, joka saatteli hänet
neljännesvuosisadaksi paitsioon.
Etenkin tunnetulle meijeriyhtiölle tekemillään omalaatuisilla mainoksilla Anderssonista
tuli kuitenkin vuosien aikana kulttiohjaaja. Viimein valmistunut kokopitkä paluuteos Toisen
kerroksen lauluja (2000) osoitti hänen kykyjensä
säilyneen kuin korkitetussa pullossa. Kyseinen
teos sisältää 46 tragikoomista ja staattista episodia, joissa valotetaan pohjoismaisen lintukodon henkistä rappiota ? kenties vastauksena hänen itsensä kokemiin vastoinkäymisiin. Kameraa
ohjaaja liikuttaa vain kerran, illuusion murtaakseen ja katsojansa yhteiskunnalliset vaistot herätelläkseen.
Hänen myöhemmät elokuvansa jatkavat sen
linjoilla. Epärealistinen, hirtehinen komedia
Kyyhkynen oksalla istui, olevaista pohtien (2014)
lavastettiin Anderssonin omalla studiolla Tukholmassa. Sataminuuttisesta elokuvasta ei löydy
kuin vaivaiset 39 kuvaa. Yhteisöllisyys on kadonnut ruotsalaisesta, sinikeltaisesta kansankodista,
jos sitä koskaan on ollutkaan. Lähikuvia kärryiltä
pudonneista ei ole lainkaan, ja leikkauksiakin
vain kohtausten välillä. Hymyileväinen, Ohu-
Rane
Aunimo
Demokraatti
rane.aunimo@
demari.fi
* * * * * Mestarillinen
* * * * Erinomainen
* * * Hyvä
* * Ongelmallinen
* Kehno
Elokuva
Kyyhkynen oksalla
istui, olevaista pohtien
Ohjaus: Roy Andersson
Pääosissa: Holger
Andersson, Nils Westblom,
Charlotta Larsson
2014, 101 minuuttia
kaista ja Paksukaista ihaileva ja jälkimmäistä hiukan muistuttavakin Andersson tuntuu edenneen
pessimismissä lähelle omaa maksimiaan.
Ihmisen osa on kuolla
Venetsian elokuvajuhlien parhaaksi valittu teos
päättää ihmisen osaa ankarassa maailmassa pohtivan trilogian. Sen hailakat värit kertovat ilon
ja onnen katoamisesta. Perinteisen juonen sijaan
Andersson tarjoilee joukon paikalleen pysähtyneitä ja reippaasti vinksahtaneita otoksia.
Vinjetinomaiset tuokiot alleviivaavat ei välttämättä niinkään länsinaapurimme todelista nykytilaa kuin ohjaajan satiirista tulkintaa sitä jäytävistä ongelmista. Stan Laurelin ja Oliver Hardyn klassikkohahmoista innoitteensa saaneet
kovan onnen kolportöörit, vampyyrinhampaita
ja muuta pilailupuodin roinaa kaupustelevat
avuttomat antisankarit muodostavat hänen elokuvaansa jossain mielessä ymmärrettävät päähenkilöt.
Heillekään elämä ei ole jakanut valttikortteja, kun he surkean totisina koettavat vakuuttaa tuotteidensa hauskuudesta. On kuin vampyyri imisi heiltä verta. Aikajanan päässä on
kaikilla vain kuolema, eikä se iske tyylikkäästi
kuin mafiatarinoissa tai ylväästi kuin nyyhkydraamoissa. Andersson saattelee ihmiset viimeiselle matkalleen esimerkiksi laivan ruoka-
ravintolan tiskiltä, jonne jäänyt katkarapuleipä
päätyy toisen suihin.
Banaalia ja sivistynyttä
Vaikka Anderssonin elokuvien surkuhupaisat
henkilöt ovat vähäpätöisiä ja sivullisia voitoista,
jotka osuvat muille jossain kuvarajausten ulkopuolella, heidän banaliteettinsa kätkee sisälleen
sivistyneen näkökulman, joka lavenee tällä kertaa myös historiaan, eri toten Ruotsin kuninkaan
Kaarle XII:n aikaan. Ratsuväkijakso on tuttua Anderssonia ivassa, jossa valta ei pue ketään tai tee
viisaaksi. Hyytävämpi versio kolonialistisen voimankäytön seurauksista nähdään loppupuolella
orjien joukkosurmassa, hajanaisen kokonaisuuden vahvimmassa yksittäisessä kohtauksessa.
Kyyhkynen... kurottelee silti suuntiin, jotka eivät istu saumattomasti pääteemoihin. Seksuaalinen häirintä on varmasti aiheena tähdellinen,
mutta jakson merkitys ja suhde elokuvan muuhun ajatussisältöön on korkeintaan viihteellinen.
Muitakin vitsiksi latistuvia otoksia löytyy. Lopputulos ei kärsi vastaavista rönsyistä kuin trilogian heikoin osa Sinä elävä (2007), mutta visuaalista tarkkuuta arvostavalta ohjaajalta soisi samaa
kriittisyyttä materiaalin haalimisessa.
Yksityiskohtien taide avautuu hyvinvointivaltion nurjaan kääntöpuoleen apena ja alistuvana.
Se ei jätä sijaa paremmalle huomiselle.
Poimintoja
Birdman
Ida
Meksikolaisen Alejandro González Iñárritun
Oscar-palkittu välityö elähtäneestä filmitähdestä
(loistava Michael Keaton) Broadway-valtauksen
kynnyksellä herkuttelee sisäpiirivitseillä, kameraajoilla ja tajunnallisilla metatasoilla. Näyttelemisessä ja dialogissa on vimmaista potkua, mutta luomisen kriisi aiheena on tuttu juttu.
Pavel Pawlikovskin pieni mustavalkoinen
elokuva nunnakokelaasta Puolan maaseudulla ei kuulosta varmalta menestystarinalta,
mutta elokuva voitti vieraskielisen elokuvan
Oscarin ja on löytänyt yleisönsä myös Suomessa. Aina joskus ? ei kovin usein ? kyyninen kriitikkokin saa uskoa siitä, että laatukin
voi myydä.
12
5.3.2015
ELÄMÄNMENO
Arjen taidetta ja ironiaa
Pop-taide oli suuntaus, joka vaikutti merkittävällä tavalla viime vuosisadan jäkipuoliskon länsimaiseen taiteeseen, Eikä sen vaikutus rajoittunut kuvataiteeseen, myös design, vaatesuunnittelu, graafinen suunnittelu ja musiikki saivat siitä
herätteitä.
EMMAn näyttely yhdistää kiinnostavalla tavalla nämä suunnan eri puolet. Mukana on kansainvälistä materiaalia, mutta kotimainenkin
osuus on hyvä ja kiinnostava, vaikka museoihin ja
kokoelmiin pop-taidetta ei meillä vielä 1960-luvulla juuri ostettukaan.
Suunta sai alkunsa Britanniassa 1950-luvun
puolimaissa. Pop-taiteen isänä pidetään Richard
Hamiltonia, joka toi ihmisen arjen taiteeseen.
Pian hän sai seuraajia omassa maassaan.
Kuvataide
EMMA, Espoo
Pop Art Design
Avoinna 10.5. saakka, ti, to, pe 11?18, ke 11?20,
la?su 11?17.
Galerie Forsblom, Helsinki
Turbo Realism ? Riiko Sakkisen maalauksia.
Avoinna 8.3. saakka, ti?pe 11?18, la 11?16, su
12?16.
Designmuseo, Helsinki
Postmodernismi.
Avoinna 17.5. saakka, ti 11?20, ke?su 11?18.
Vasta Yhdysvaltoihin rantautuessaan poptaide nousi siivilleen. Kirkkaimpana tähtenä
loisti Andy Warhol, joka oli tuottelias ja kekseliäs. Hän perusti tehtaankin tuotteittensa valmistamistata varten.
Suunnan päämääränä oli tuoda arki korkean
taiteen osaksi, nähdä arjen kauneus. Andy Warhol kuvasi pikkutarkasti liemipurkkeja ja monisti
populaarikulttuurin ja politiikan ikoneja kuten
Marilyn Monroen tai Jacqueline Kennedyn
kasvoja. Roy Lichtenstein puolestaan otti taiteensa ainekset sarjakuvasta.
Miten meillä?
Pop-taide omaksuttiin meillä nopeasti, nopeammin kuin aikaisemmat tyylivirtaukset. Välittäjän
Richard
Hamilton:
Mikä
oikeastaan
tekee
nykypäivän
kodeista niin
erilaisia, niin
puoleensavetäviä, 1956
ELÄMÄNMENO
asemassa toimi Tukholman Moderna museet,
jonka 1960-luvun puolimaissa järjestämää näyttelyä käytiin Suomesta innokkaasti katsomassa.
Nuoret taiteilijat olivat innolla mukana tekemässä pop-taidetta. Paul Osipow, Raimo Reinikainen ja Leo Lindsten sekä unkarilaissyntyinen Zoltan Popovits ehkä tunetuimpia. Näyttelyssä on myös kiinnostavia nuoren Risto Vilhusen kollaaseja ja raidallinen miesfiguuri, veistos.
Vilhunenhan on viime vuosina kietoutunut Leonardo da Vilhuna keräilijän viittaan.
Suomalaisen pop-taiteen kausi jäi kohtalaisen
lyhyeksi. Sen työnsivät tieltään itänaapurin sosialistista tai ainakin sosiaalista taidetta ihaileva
realismi ja toisaalta vahva konstruktiivinen suuntaus, jonka edustajat eivät hyväksyneet enempää
vapaamuotoista abstraktia ilmaisua kuin popiakaan. Toki suunnan jotkin ideat elävät edelleen.
Suunnasta saivat virikkeitä myös designerit.
Näyttelyssä on mukana Eero Aarnion tuoleja,
Tapio Wirkkalan astioita ja Matti Suurosen
Futuro-talokin, tosin museon ulkopuolella.
Olen aina pitänyt Marimekkoa suomalaisen modernistisen vaatesuunnittelun lippulaivana. Nyt kun katselin EMMAssa Maija Isolan
tekstiilejä, Annika Rimalan tasaraitapaitoja
tai Vuokko Nurmesniemen graafisia vaatekuvioita, näin niissä vahvan pop-taiteesta tulleen
loimen.
Riiko Sakkinen: Kapitalismin sankarit, 2014
5.3.2015
13
Oiva Toikka: Lollipop, 1965
Kapitalismia päin
Yhdysvaltalaiset pop-taiteilijat välttivät teoksissaan yhteiskunnallisia kannanottoja. He tekivät arjen esineistä etäisiä ja anonyymejä. Sama
?epäpoliittisuus? oli alkuvaiheessa myös suomalaisissa teoksissa. Tosin 1970-luvulla tuotiin
mukaan politiikkakin. Tästä ovat hyviä esimerkkejä Kari Jylhän Vietnamin sotaa vastustavat ja
muutkin osallistuvat teokset.
Riiko Sakkinen on rohkeasti ottanut poliittisen sanomansa välineeksi pop-taiteen keinot.
Sanomaa kuljettavat Roope Ankka, Mikki Hiiri
ja Nalle Puh vain muutaman tutun hahmon mainitakseni. Kapitalismia vastaanhan tässä käydään.
En tiedä onko aika tehnyt tehtävänsä. Onko
näin toteutettua viestiä enää mahdotonta ottaa vakavasti, vaikka yhteiskunnalliset ongelmat
ovat yhä olemassa. Ainakin minulla on taipumus
nähdä näissä teoksissa vahvaa ironiaa, parodiaakin. Ehkä olen pahasti 1970-luvun rokottama.
Riemastuttavahan Riiko Sakkisen näyttely on:
huolellisesti toteutettu, paras mitä häneltä olen
nähnyt.
Vapautumiesen aika
Anything goes, mikä tahansa käy, oli yksi postmodernin ajan iskulauseista. Tuo yli kolmekymmentä vuotta sitten alkanut aikakausi olikin taiteessa ja kulttuurissa monin tavoin vapautuumisen aikaa. Vapauduttiin modernismin karsinasta,
suurista kertomuksista ja meillä myös stalinismin luomasta ahdistavasta ilmapiiristä.
Sitaatit, historia ja paikallisuus olivat posmodernismin periaatteita. Erilaisia aineksia, historiallisia ja moderneja, arkisia ja yleviä, yhdisteltiin
vapaasti ja luovasti, joskus häikäilemättömästikin. Ironia oli yksi ulottuvuus.
Lainaaminen näkyy hyvin vaikkapa Jarmo
Mäkilän maalauksissa tai Kimmo Sarjen kollaaseissa. Leena Luostarisenkin maalaukset luokiteltiin aikanaan postmoderneiksi. Muotoilun
puolella ehkä Stefan Lindfors on tunnetuin lajin edustaja. Rita Taskisen tuoli on yksi näyttelyn hauskimmista.
Hiukan vaisu tuo Designmuseon posmodernismi-näyttely on. Jotakin räväkämpää odotin.
Seppo Heiskanen
Rita Taskinen:
Kiss, 1983
14
5.3.2015
ELÄMÄNMENO
Pekka Parkkinen Matti Nurmisen veistämänä.
Pentti Saarikoski.
Tarmo Kunnas.
Koko piru rakentamaan romaania
Maanantaiaamuna näytti vielä huolestuttavalta,
tosin joillekin maanantait näyttävät ylipäätään ja
aina huolestuttavilta. Laarissa oli vain yksi vastaus. Oli toki aavisteltavissa, ettei tämä kirjailija
saa suuria massoja liikkeelle, mutta vihjeitä oli
kyllä sitaatin yhteydessä jaeltu avokätisesti. Maanantai-illan ja tiistain kuluessa putoili sen verran
postia, ettei ihan jouten tarvinnut olla.
Hilkka ja Risto Kaipainen Hyvinkäältä lähtivät purkamaan vihjeitä huolella.
?Nyt piti hakuteosta selata pitkälle, peräti Vosastoon asti. Sitten tärppäsi: mies Kotkasta, sittemmin pohjanmaalaistunut, yli 50-kymmpisenä
aloittanut 1995 ja julkaissut kaikkiaan yhdeksän
teosta (ehkä jokin jäi huomiotta).
On aika jännää, että tällainen, ihan kiinnostava
kirjailija on jäänyt omien lukukokemustemme ulkopuolelle ja nimenäkin liki tunnistamattomaksi. Siis
Antero Viinikaianen (syntynyt 1941) on etsitty
kirjailija. Hän on opiskellut valtiotieteitä, toiminut
erilaisissa ammateissa, muun muassa opettajana,
ja vuoden 1995 jälkeen julkaissut melkoisen ja hyvin omaäänisen tuotannon. Viinikaista on kuvattu
kirjallisuudessamme ainutkertaiseksi kujeilijaksi ja
kertomuksen lainalaisuuksien esittelijäksi.
Vihjeet toteutuivat nopeasti: kertomus kertomuksessa toistuu useissa kirjoissa, kirjojen nimissä esiintyvät Aleksis Kivi ja Pentti Saarikoski.
Sen lisäksi kirjoissa seikkailee tuttuja kirjailijoita,
visateoksessa Pekka Parkkinen, romaanissa ?Kerrottu mies? ainakin Tarmo Kunnas, professori ja
kulttuurivaikuttaja, romaanissa ?Hyvän voitto?
muun muassa brittikirjailijat isä ja poika Kingsley ja Martin Amis. Kirjoissa todelliset ja fiktiiviset
henkilöt keskustelevat ajasta, jossa elävät, kirjallisuuden ilmiöistä, Nobel-palkitsemisista jne.
Visasitaatti on Viinikaisen esikoisromaanista
?Joen kylä? (1995), joka jo näyttää kirjailijan laadun kaikenlaisten kokeilujen ja kujeiden hallitsijana. Jotakin tämänkertaisisen visakirjailijan laadusta kertoo se, että kaikki hänen teoksensa olivat
kaupunginkirjastomme hyllyssä niin monena kappaleena kuin niitä kirjastoon oli hankittu. Hauska
ja kiinnostava, mutta ei laajan yleisön kirjailija.?
Mauri Panhelainen Jyväskylästä on näemmä
harrastanut Viinikaista enemmänkin.
?Viikon visakirjailija Antero Viinikainen (s. 1941)
lienee maan johtava kaunokirjallinen metakirjailija,
henkilö joka käyttää julkaistuja romaaneja ja tunnettuja kirjailijoita omien romaaniensa aineksina.
Tämä näkyy jo hänen esikoisestaan ja viikon visakirjasta Joen kylä (1995), ja tendessi vain vahvistuu
myöhemmässä tuotannossa. Kirjojen nimiin asti on
päässyt pari jykevää klassikkoa (?Aleksis Kivi ja Serbian prinsessa?, 1996, sekä ?Pentti Saarikosken toinen
tuleminen?, 2012), mutta muutkin puolen tusinaa romaania vilisevät kotimaisia ja ulkomaisia kirjailijoita erilaisissa rooleissa. Esimerkiksi vuonna 2003
ilmestynyt neljäs romaani Kerrottu mies punoutuu
kirjallisuuden professori Tarmo Kunnaksen roolihahmon ympärille, mutta vahvoina sivupersoonina
kirjan juonikuviossa esiintyvät raskaan sarjan kirjalliset musketöörit Jörn Donner, Claes Andersson,
Lasse Lehtinen ja Panu Rajala. Viinikainen solahtaa
sujuvasti veijariromaanien tekijöiden kastiin.
Kirjailijana häntä on kutsuttu mestarilliseksi
juonittelijaksi ja ja hän on ?piru rakentamaan romaania?. Lopputulokset ovat omaperäisiä tarinoita tai paremminkin tarinointia, joissa riittää
kehys- ja sisuskertomuksia ja moneen suuntaan
kääntyviä juonia ja polkuja. Lukijaparka joutuu
monesti aika koville, vaikka nauttiikin häpeämättömästä satiirista, jolta eivät säästy kirjallisuuden ikonitkaan. Pisteitä siitäkin, että Viinikaisen
teokset ovat vain runsaan parinsadan sivun laajuisia, eivätkä useimpien nykyromaanien tapaan
500?600 sivun mammutteja.?
n n n
Tähän tapaan uuden löytämisestä innostuu
Antti Parkkonen Tampereelta.
?Tulipa taas sellainen vihje, että pisti tutustumaan tuntemattomaan kirjailijaan. Kiitos siitä!
Hakemalla ja vihjeiden avulla löytyi mielestäni
oikea kirjailija. Teosta, josta vihjetekstin löytäisi,
ei ollut Tampereen pääkirjastossa, vaikka läheltä
liippasi. Löytyi kirja, jossa oli Henry, kolmekin,
joissa oli kirjailijoita, eläviä ja kuolleita, mutta
tekstiä, jossa olisivat esiintyneet sekä Henry että
Parkkinen en löytänyt, oli kait lainassa. No, nyt
luen Pentti Saarikosken toinen tuleminen -teosta,
ei tavanomainen sekään.?
Tamperelaisia on totta kai myös Unto Vesa,
joka täydentää Viinikaisen laajaa henkilöhahmogalleriaa.
?Kirjailijan täytyy olla Antero Viinikainen. Hänen kaikissa kirjoissaan on kirjallisuutta kirjallisuudessa. Ne ovat hauskoja veijarimaisia romaaneja,
joissa seikkailevat sulassa sovussa edesmenneet ja
elävät kirjailijat, kirjallisuudentutkijat ja kirjojen
henkilöt sekä kirjailijan alter ego. Esimerkiksi Tarmo
Kunnas, Pentti Saarikoski, Matti Klinge, Jörn Donner, Claes Anderson, Robinson Crusoe, Perjantai,
James Bond, Sherlock Holmes, Aleksis Kivi jne jne.
Myös Henry, esimerkiksi Kaksipääkotkan loppuluvussa. Mutta mutta, sitaattia ei löytynyt niistä teoksista, jotka Metsossa olivat hyllyissä, joten taas joutuu turvautumaan arvaukseen.?
Arvaus oli romaani nimeltä Orgo, eli vähän ohi
meni, mutta suurta väliäkös tuolla nyt on.
Vielä kerta kiellon päälle eli kolmas tamperelainen esiin, Jari-Pekka Vuorela.
?Antero Viinikainenhan tämä, selvisi sekunnissa. Tavanomaista Viinikaisen tyyliä ja aihepiiriä. Kirjoja kustannetaan, henkilöstö on puoliksi
todellista ja puoliksi fiktiivistä.
Jotain hiukan keinotekoista Anteron vivutuksissa on aina ollut. Oikeastaan ainoa kirjailija,
joka osaa asetella reaalimaailman henkilöt romaanitilanteisiin, on Kinky Friedman. Hänen hahmonsa ovatkin oikeita lähes kaikki.?
n n n
Antero Viinikainen on aika velmu laittaessaan kirjailijoita seikkailemaan kirjoissaan. Sivun ylälaidassa heistä suppea otos.
Kirjavisa
Espoolainen Pertti Vuorela olisi kiinnostunut
pääsemään juttusille kirjailijan kanssa eräässä
vississä paikassa.
?Kirjailija ilmoittaa jossakin esittelyssään syntyneensä Ruotsinsalmessa. Oikeastaan Ruotsinsalmi oli linnoitus, jonka venäläiset rakensivat
Kustaa III:n sodan jälkeen Kotkansaarelle ja sen
edustalla oleville saarille. Kotkansaarella päälinnoitus oli Fort Katarina, joka nykyisin on Katarinan puistona. Oolannin sodan aikana Ruotsinsalmen linnoitus ammuttiin tuusannuuskaksi. Kotkassa asuessani kävelin silloin tällöin Katarinan
puistossa. Siellä voisi joskus tavata kirjailija Antero Viinikaisen ja käydä hänen kanssaan kirjallisia keskusteluja.?
Demokraatti, Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki
kirjavisa@demari.fi
ELÄMÄNMENO
Kolumni
Mikko Majander
5.3.2015
mikko.majander@sorsafoundation.fi
Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja.
Eriarvoisuus lihottaa
ElinkEinoElämän
kEskusliitto
pol-
tämänkertaiset vaalitentit käyntiin
tammikuun lopulla. Paikalla olivat neljän
suurimman puolueen puheenjohtajat, ja tarjolla EK:n tavoite äärimaltillisista palkankorotuksista höystettynä neljän miljardin kevennyksellä työn verotukseen.
?Kyllä tässä tuloluokassa kun me ollaan,
niin kuin näkyy, niin pärjätty on?, timo
soini kuittasi kysymyksen tuloverotuksen
laskemisesta naurattaen yleisöä vilkaisemalla runsaaseen ruhoonsa. antti Rinne
peesasi: ?Niin kuin Soini totesi tuossa omasta
ulkomuodostaan, mä totean myöskin, että
näillä tuloluokilla kyllä on varaa maksaa vähän enemmän veroja.?
Kapeaposkiselle alexander stubbille sen
sijaan linjaus veroalesta kelpasi mukisematta.
Hänellä onkin kollegoistaan poikkeava profiili
ja dieetti, vaikka tuskinpa
pääministeri varattomuut- Kauniiden
taan on joutunut vyötä ki- ja rohkeiden
ristämään.
maailmassa
Mieluummin päinvas- lihavuus on yhä
toin. Kokonaisuutena elin- useammin laistason nousu näkyy var- kan ja luuserin
masti lisäkiloina kansakun- raskas leimanan puntareilla, mutta läski merkki.
ei jakaudu tasaisesti kaikkien vyötäröille. Paradoksi piilee siinä, että
perinteiset mieli- ja kielikuvat vastaavat huonosti nykypäivän jakolinjojen todellisuutta.
kaisi
Aleksis Kivi.
sirpa taskinen sanoo suoraan, että hänelle
Viinikainen on ?hankala kirjailija?, ei siis mikään
?haasteellinen? kuten nykyään on tapana kierrellä tai latistaa.
?Visassa haettu Joen kylä (1995) jäi minulta kesken. Siinä lomittuu kaksi tarinaa pohjoisen ihmisistä ja sirkusseurueesta. Jostain luin, että Viinikainen itsekin olisi ollut töissä sirkuksessa sen lisäksi, että on toiminut atk-suunnittelijana, matkailuhommissa ja kiinteistökonsulttina. Mielenkiintoinen työura!?
Taskinen ottaa esiin vielä parin viikon takaiset asiat.
?Tapaus sirkka turkka on arvoituksellinen. Hänen nimeään ei ole 10-vuotisluettelossa, 20-vuotisluetteloon se on putkahtanut, mutta omista vastauksistani en häntä löydä. Olen kuitenkin osallistunut
kirjavisaan jo vuodesta 1995 ? ja muistaisin kyllä kirvellen, jos en häntä olisi aiemmin tunnistanut.?
Visaäijälle Taskinen on kirjallisuuskirjanpidossa aika kova auktoriteetti, joten äijä kääntää
takkinsa, ja uskoo taas, ettei Sirkka Turkka ei ole
ollut visassa. Kunnes toisin todistetaan... ja nimenomaan todistetaan, lyödään päivämäärää eteen tai
ainakin esiintymiskuukausi, että lopullinen tarkistaminen ei mene mahdottomaksi. Yli 20 vuoden
torstai-lehtien selailuun ei nyt riitä rahkeita.
Tämän viikon palkintoseremoniassa fanfaari
soi Jari-Pekka Vuorelalle. (rb)
Viikon sitaatti
Tämä kuulu kirjailija voisi eräällä tietyllä teoksellaan olla
in juuri tässä ajassa, jossa televisiosarjoissa kukoistavat taas
vampyyrit ja muut hirvitykset. Hän kuitenkin kirjoitti pääosan tuotannostaan ennen television valtakauden alkua. Visaromaanin rakenne on jännittävän moniulotteinen, sillä
jokainen luku alkaa eräänlaisella pienoisesseellä ja loppuu
erilliseen.
Kuka kernaasti kahdenkin maan omima, kahdella kielelläkin kirjoittanut kirjailija, mikä teos? Vastaukset oheisiin
osoitteisiin viimeistään 10.3. mennessä. Yhdelle palkinto.
?
n n n
muistetaan muun muassa SAK:n onnettomasta mainoksesta, jossa ylenpalttisesti ahmiva kapitalisti naureskeli työläisille, jotka eivät edes
äänestä. Kampanja kantoi sen verran vanhanaikaista, ellei luokkakantaista kuvastoa, ettei
sitä päästetty televisioon asti.
Työväenliikkeen nostalgisissa karikatyyreissähän porvarisherra oli pulska pösö,
jonka valta-aseman ruumiillisen työn salskea
tekijä uhkasi keikauttaa päälaelleen. Silloin
saisi riittävästi syödäksensä myös heikko laiheliini, joka riutui eriarvoisen yhteiskunnan
vähäväkisenä uhrina.
Nykyään huono-osaisuus ohjaa paremminkin kohti ylipainoa, joka tosin johtaa saiVuodEn 2007 EduskuntaVaalit
rauksiin siinä missä entisaikojen aliravitsemus. Kysymys ei ole pelkästään eikä välttämättä edes ensisijaisesti rahasta vaan kyvystä kokonaisvaltaisesti hyvään elämäntapaan ja -hallintaan.
Kauniiden ja rohkeiden maailmassa lihavuus on yhä useammin laiskan ja luuserin raskas leimamerkki. Sitä vastaan hikoillaan
kuntosaleilla siinä missä terveyden
ja kunnon puolesta.
Menestyjäksi pyrkijän on myös näytettävä menestyjältä ja todistettava peruskykynsä itsekuriin oman kehonsa avulla.
Huipulle tähdätessä ei ole haitaksi, jos CV:ssä
on myös maratonien kaltaisia extreme-suorituksia.
n n n
mukaan kovien kilpailuyhteiskuntien tulisi tuottaa
hoikkia ja hyväkuntoisia oman elämänsä sankareita. Ehkä eliittien tasolla näin tapahtuukin, mutta kokonaiskuva on paljon karumpi.
Richard Wilkinson ja kate pickett katsovat hittitutkimuksessaan Tasa-arvo ja hyvinvointi, että suuret tuloerot kasvattavat
vyötäröä. Yhdysvalloissa noin 75 prosenttia aikuisväestöstä on ylipainoista ja yli 30
prosenttia luokitellaan lihaviksi. Skaalan toisesta päästä löytyvät Japani ja Skandinavian
maat, joista poiketen suomalaiset näyttävät
pulleroituneen pienilläkin tuloeroilla.
Kulttuurisilla tekijöillä on toki merkityksensä, mutta kilpailutalouden stressin tuottamasta lihavuudesta on puhtaasti fysiologistakin näyttöä. Huoli taloudellisesta pärjäämisestä ei aja vain treenisalille vaan myös makean ja rasvaisten aterioiden ääreen. Lohturuoka on sitten vielä moniulotteisempi juttu.
EdEllä EsitEtyn jäRkEilyn
n n n
mielestä ?eriarvoisuuden taakan keventäminen voisi olla
merkittävä osatekijä lihavuusepidemian pysäyttämisessä?. Tästä näkökulmasta Timo
Soini ja Antti Rinne taisivat olla EK:n pääministeritentissä oikealla asialla, tosin tietämättään tai väärin perustein.
Wilkinsonin ja pickEttin
Aforismi aamupalaksi
Istunto pullon ympärillä
Tovereita ihmisellä on työpaikalla ja harjoituskentällä.
Ystäviä kotonaan.
On puhuttu paljon ystävyyteen littyvästä seksuaalisuudesta, ehkä siksi, ettei kukaan katselisi liian tarkkaan toveruutta.
Kokemus sanoo että ystävyys on puhtaampi ja kylmempi suhde, koska ihmisen on rajoitettava sadismia.
Kannella oli lunta kun Pappi tuli laivaan, ohut kerros pulverilunta, joka pöllähti pienenä pyörteenä ilmaan joka askeleella.
Alaston takila nojautui taaksepäin, kuin liioitellussa huomioasennossa. Fulton oli kolmimastoinen kuunari, siinä oli neljä
raakaa keulamastossa. Pappi katsoi ylöspäin, tunsi itsensä
pieneksi ja pelokkaaksi julkeiden mastojen juurella. Hän ajatteli pilkallisia neitosia, hoikkavartisia tyttöjä pää heitettynä
ivallisesti takakenoon. Herrajumala, mitä elämää. Raaka ja
autio satama.?
Mitä tulevaisuus tuo mennessään?
15
16
5.3.2015
ELÄMÄNMENO
Naisen elämää ? tutkijat
Naiset ovat koulutetuimpia, mutta heitä on vähemmän kuin miehiä johtopaikoilla. Tämä pätee
myös akateemisissa ympyröissä. Suomessa 51
prosenttia akateemisen tutkinnon suorittaneista
on naisia. Yli puolet tohtoriksi väitelleistä on
myös naisia. Kuitenkin yliopistoissa vain neljännes proffista on naisia.
Tilanteeseen on toki luvassa korjaus, mutta
odotus on pitkä. Matemaatikoiden laskelmissa
fifty-fifty asetelmaan päästään tällä menolla neljän sadan vuoden päästä.
Miesten ja naisten urat näyttävät lähtevän eri
poluille sen jälkeen kun on väitelty tohtoriksi.
Naiset suuntaavat yliopisto-opettajiksi, miehet
tähtäävät ulkomaille, kansainvälisiin tehtäviin.
Miehet ottavat helpommin taloudellisia riskejä,
he ovat valmiita jättäytymään lyhytkestoisenkin
apurahan varaan.
Näin mies siis pätevöityy nopeammin hakemaan vaativampia tehtäviä.
Eespäin on kuitenkin tultu.
? Nyt tutkijan uralle lähtee väitöskirjan tekoon
enemmän naisia ja myös väittelijöissä on enemmän naisia, professori Pirjo Hiidenmaa sanoo.
Naisen euro pyörii edelleen 80 sentissä. Naiset valitsevat kutsumuksen perusteella siinä kun
miehet suuntaavat uralle dollarin kuvat silmissään. Tämä on tutkittu juttu. (Tilastokeskuksen
haastattelututkimus 2011).
Nainen miettii enemmän mihin tuntee vetoa.
Miehellä raha ja asema ratkaisevat. Tämä johtaa
siihen, että naiset eivät helposti pyri johtajaksi.
Tämä näkyy yliopiston johtotehtävähaussa.
? Naishakijoita on vähemmän kuin mieshakijoita.
Vallankäyttöä vai yhteistyötä?
Johtamiseen liittyy Hiidenmaan mukaan paljon
mystifiointia. Se nähdään suurena vallankäyttönä.
? Puhutaan, että pitää pystyä ottamaan riskejä,
tekemään nopeita päätöksiä.
Ajatellaan, että johtaminen on jatkuvaa kriiseihin reagoimista.
Todellisuus on kuitenkin toista.
? Kulmahuoneissa tehtyjä jämeriä päätöksiä
suurten riskien paineessa, sellaista ei akateemisessa maailmassa paljonkaan näe.
Johtaminen on ennenkaikkea yhteistyötä, argumentointia, olennaisten kysymysten tunnistamista.
Mutta niin kauan kuin johtamisen kuva on armeijamainen, sitä ei moni nainen tunnista omakseen.
Myös ympäristön noste vaikuttaa. Jos seminaariin pitää löytää puhujia, ensimmäisellä kierroksella ehdotetaan aina miehiä. Ja listalla ovat samat miehet, ne karismaattiset esiintyjät. Naisten
löytämiseksi tarvitaan jo toinen ideointikierros.
Mutta jos sitä ei tule, samat miespuhujat pääsevät
jatkuvasti esiin eivätkä naiset saa tunnettuutta.
Yliopiston 4 000 tutkijasta löytyy kyllä valinnanvaraa lahjakkaista naisista.
? Mutta se vaatii sitä, että meidän täytyy tunnistaa erilaisia lahjakkuuksia, erilaisia toimintatapoja, erilaisia tapoja puhua yleisölle.
Maahanmuuttaja hyödykkeenä
Miltä tuntuisi, jos työpaikalla sinusta puhuttaisiin hyödykkeenä? Tai tuotteena? Ei kovin kunnioittavalta saati inhimilliseltä.
Kuitenkin suomalaisessa maahanmuuttajakeskustelussa tämä on arkipäivää. Apulaisprofessori Lena Näre törmäsi tähän tutkiessaan filippiiniläisten sairaanhoitajien maahanmuuttoa
Suomeen. Filippiiniläisiä otettu Suomeen töihin
vuodesta 2007.
Rekrytoinnissa filippiiniläiset nähtiin lähes
loputtomana työvoimaresurssien maana, josta
Suomi voi ammentaa laadukkaita hoitotyöntekijöitä paikkaamaan kotimaista hoitajapulaa, Näre
kuvailee.
? Filippiiniläishoitajat ovat yksi laadukkaimpia tuotteita, jotka sopivat minne tahansa maailmaan, eräskin suomalainen rekrytoija sanoi.
Kun ihmisiä kohdellaan hyödykkeinä, heidän
yksilölliset kykynsä jäävät tunnistamatta. Ammattitaitoa haaskataan kun vaikkapa erikoissairaanhoitajan koulutuksen saanut joutuu siivoojan hommiin.
Maahanmuuttolaissa suurin epäkohta liittyy
Näreen mielestä perheenyhdistämiseen.
? Tulorajat ovat niin korkeat, että suurella
osalla suomalaisista ei olisi varaa perheeseen.
Esimerkiksi kolmen lapsen äiti joutuisi tienaamaan nettona palkkaa 2 900 euroa kuussa, jotta
saisi jälkikasvunsa ja puolisonsa Suomeen.
Monet harkitsivatkin poismuuttamista, koska
perheenyhdistäminen ei ollut mahdollista, vaikka
tekisi kolmea työtä yhtäaikaa.
Vastoin yleistä käsitystä maahanmuutto ei ole
naisistunut viime vuosina.
? Naisia on aina historiallisesti muuttanut Suomeen lähes yhtä paljon kuin miehiä. 1960-luvulta
lähtien kaikista maahanmuuttajista noin 47 prosenttia on ollut naisia.
Koulutus ratkaisee parinvalinnassa
Korkeastikoulutetut viihtyvät hyvin keskenään
myös peiton alla. Siis pariutuvat. Tieteen kielellä:
suomalaisilla on selvä taipumus koulutushomogamiaan. Se tarkoittaa, että koulutuserot avio -ja
avopareilla ovat Suomessa erittäin pienet. Asiaa
tutkineen Elina Mäenpään mukaan tämä kasvattaa perheiden eriarvoisuutta.
Miksi meillä on taipumus löytää yhtä paljon
kouluja käynyt?
Ensinnäkin saman tasoisen koulutuksen saanut puoliso jakaa samanlaiset arvot, asenteet ja
elämäntyylin.
? Toisaalta se voi johtua ?sattumasta?, ihmiset
liikkuvat paikoissa, joissa on samankaltaisesti
koulutettuja ihmisiä, Mäenpää sanoo.
Tutkituista pareista ainoastaan puoli prosenttia oli sellaisia, jossa toisella oli korkeakoulututkinto ja toinen oli käynyt vain perusasteen.
Jos koulutustasot eroavat, se korkeammin koulutettu on kuitenkin nainen.
Naisella 35 prosentilla pareista on korkeampi
koulutus kuin puolisolla. Miehistä 20 prosenttia
on siippaansa enemmän kouluja käynyt.
Kompensoivatko miehillä sitten ?muut hyvät
ominaisuudet?? Tätä ei tutkimus kerro. Kuten
esimerkiksi miten paljon miehen viehätysvoimaa
naisen silmissä lisäävät hyvät tulot?
? Se ei ole selkeästi pelkästään naisia koskeva
ilmiö kuten oletetaan, filosofi Nora Hämäläinen sanoo.
Toisaalta selfhelp- jutut ovat lisääntyneet kovin myös valtamediassa. Sanomalehdistäkin saa
lukea artikkeleita miten omaa elämää voisi kohentaa.
Tutkija näkee oma-apukirjallisuuden ajan peilinä. Ja vakavasti otettavana ilmiönä eikä minään
hömppänä. Oma-apukirjallisuuden suosio peilaa
muun muassa sitä, että lähes kaikkia elämänalueita halutaan tehostaa ja parantaa.
Selfhelp-kirjoissa amerikkalaiset ovat menneet
edellä, mutta Eurooppa on tullut hyvää vauhtia
perässä. Tarkoittaako tämä sitten että eurooppalaiset olisivat amerikkalaistuneet? Ei välttämättä.
Filosofi näkee tässä pikemmin länsimaisen kapitalismin elämänmuodon, joka on vallannut myös
Euroopan.
Sari Saloranta
Demokraatti
Tutkijat puhuivat Helsingin
yliopiston Naisten tiedesauna
-tapahtumassa.
Elämäntaitokirjallisuus
kuuluu tähän aikaan
Self-help eli suomeksi oma-apukirjoja on totuttu
pitämään naisten suosimana hömppänä. Kuitenkin tutkijat lukevat tähän kirjallisuuslajiin myös
miehille suunnatut bisneskirjat.
Tyhmä kysymys
Miksi mediassa niin usein se asiantuntija ?päivystävä dosentti? on mies?
Miksi naispuolisten ammattilaisten kantaa ei kysytä yhtä usein?
Syytä on niin toimittajissa kuin asiantuntijoissa.
Naiset kieltäytyvät usein kommentoimasta, koska ?eivät ole tutkineet juuri
tätä aihetta?. Kympin tytön syndrooma
ei jätä aikuisenakaan. Pitää tietää sataprosenttisesti (mieluummin vähän yli)
että uskaltaa sanoa.
Miehet eivät ole niin nokonuukia.
He ovat valmiita sanomaan mielipiteitään vaikkeivät olisi juuri sen
Kommentti
tietyn kysymyksen spesialisteja.
Ja harjoitus tekee mestarin pätee tässäkin. Kun tarpeeksi usein saa
kommentoida julkisesti, oppii ilmaisemaan selkeästi. Ja siitä toimittajat
tykkäävät.
Vai onko niin, että miehillä on sisäsyntyinen himo esitellä tietämystään
(todellista tai luuloteltua). Esimerkiksi, kun miestoimittaja kysyy asiantuntijalta, hän pitää ensin itse pienen
luennon aiheesta. Naistoimittaja menee suoraan kysymykseen. Tai alustaa
korkeintaan sanomalla ?tämä on ehkä
tyhmä kysymys...?.
Sari Saloranta
sari.saloranta@demari.fi
ELÄMÄNMENO
kertovat
5.3.2015
17
Aino Sibelius jaksoi
kannustaa miestään
Kansainvälistä naistenpäivää vietetään sunnuntaina 8. maaliskuuta. Päivän aattoa voi juhlistaa
tutustumalla Aino Sibelius -näyttelyyn Järvenpäässä. Järvenpään taidemuseon vastikään avattu
näyttely kertoo tarinan lahjakkaasta ja vahvasta
naisesta. Samalla se nostaa esiin Ainon merkityksen säveltäjämestari Jean Sibeliuksen taiteelle.
Monilahjakas Aino Sibelius (1871?1969) tuki
tarmokkaasti miehensä sävellystyötä. Hän ymmärsi miehensä musiikillisten ajatusten suuruuden ja luomistyöhön liittyvän levottomuuden. ?Kirjoita sinfonioita!? hän rohkaisi Sibeliusta myös taloudellisen ahdingon aikoina. Hän
piti huolen myös heidän kodistaan Ainolasta ja
perheen viidestä lapsesta. Hän suunnitteli kodin huonekaluja, Ainolan saunarakennuksen, oli
taitava pianisti, käänsi kirjallisuutta ja toimi tyttäriensä kotiopettajana. Ainon suuri huolenpidon kohde oli myös Ainolan puutarha. Sen kukkaloisto toi iloa, sen antimet täyttivät perheen
ruokapöydän ja Ainon kasvattamia omenoita
palkittiin näyttelyissä asti. Myöhemmällä iällään Aino tunnettiin lämpimänä ja ystävällisenä
mummina, jonka luokse lapsenlapset olivat aina
tervetulleita.
Esillä on runsaasti ennennäkemätöntä Sibelius-esineistöä yksityisten kotien kätköistä ja
etenkin käsitöistä kiinnostuneille on luvassa runsaasti ihasteltavaa. Esineet huokuvat kodin lämpöä, lasten ääniä, suloisia sointuja ja puutarhan
lumoa.
Demokraatti
Järvenpään taidemuseo
Kirjastokatu 8, 04400 Järvenpää / Kirjaston
alakerta
Lauantaina 7.3. Järvenpää-talon perinteisten
Naistenpäivämessujen ajan klo 10?17 taidemuseoon vapaa pääsy
UUSIMAA
MOBERG2015.FI
18
5.3.2015
ELÄMÄNMENO
s
y
ä
k
k
ö
y
h
n
a
r
i
o
k
n
e
m
i
a
p
Saksan
i
s
k
o
l
a
t
h
o
k
n
a
r
i
o
k
u
k
k
i
p
oli koitua
Pelko hiipi
pihapiiriin
ELÄMÄNMENO
5.3.2015
19
Anna-Liisa Blomberg
Tampereella asuva keski-ikäinen Sirpa (nimi
muutettu) on työtön yksinhuoltaja. Hän on rakennuspiirtäjä, painopinnanvalmistaja ja pitänyt myös taidenäyttelyitä. Hänen neljästä tyttärestään kouluikäiset Kiira ja Nea (nimet muutettu) asuvat vielä kotona. Kiira oli haaveillut koiran hankkimisesta viiden vuoden ajan ja halusi
maksaa koiran itse säästämillään rahoilla.
Pikkuhiljaa innostus tarttui muihinkin perheenjäseniin. He hakivat Pikkuisen (nimi muutettu) viime kesäkuussa Jämsästä ja tekivät sen
kanssa kesän mittaan luonto- ja kaupunkiretkiä.
Koira sai nopeasti jalansijan perheenjäsentensä
sydämissä.
Tytöt ovat opettaneet Pikkuiselle temppuja,
kuten ?istu? ja ?maahan?. Äiti on puolestaan
iloinnut sen kanssa lenkkeilemisestä. Pikkuinen
on inspiroinut häntä myös taiteen tekemisessä ja
valokuvaamisessa.
? Joka kerta kun Pikkuinen tulee kotiin, se hyppii iloisesti ja tervehtii jokaista erikseen, Sirpa
tunnelmoi.
Arvaamaton
jo aiemmin
?Minne meidän
pitäisi mennä,
että saisimme
olla turvassa??
Perhe on asunut Tampereella vuodesta 2010. Nykyiseen rivitalokotiinsa he muuttivat vuosi sitten. Samoihin aikoihin taloyhtiöön muutti toinen lapsiperhe, jolla on saksanpaimenkoira Tara
(nimi muutettu).
Koira vaikutti jo silloin arvaamattomalta ja
yritti käydä Pikkuisen kimppuun kesällä. Silloin
kuitenkin omistajaperheen lapsi oli saanut koirasta otteen. Lisäksi tytöt olivat kuulleet, että
Tara olisi purrut ohikulkevaa naista ja tämän koiraa jo pari vuotta sitten. Sen jälkeen Sirpa ja tytöt
pyrkivät välttelemään Taraa.
Pari viikkoa sitten Sirpa oli tavallisella sunnuntaisella aamulenkillään, kun pihan postilaatikoiden kohdalla Tara hyökkäsi täysin yllättäen takaapäin. Omistajaa ei näkynyt missään. Koira iski
hampaansa Pikkuisen kaulaan, niskaan ja selkään
useita kertoja. Sirpa yritti saada koiraansa lähemmäksi itseään, mutta turhaan. Lopulta Pikkuinen
lyyhistyi maahan ja jäi siihen makaamaan. Alkuun
Sirpa luuli sen kuolleen. Hän ei voinut mennä
tarkastamaan asiaa, koska Tara väijyi yhä pihalla.
Sirpa soitti hätänumeroon, jonka jälkeen poliisi saapui paikalle. Kun poliisi meni katsomaan Pikkuista, se nousi hoippuen pystyyn.
Poliisi vei heidät avuliaasti päivystävälle eläinklinikalle, jonne Pikkuinen joutui jäämään
yöksi tarkkailuun. Vammat olivat vakavat, eikä
eläinlääkäri osannut alkuun sanoa, selviääkö
koira.
Sirpa on huolissaan perheensä taloudesta ja siitä, miten saa
eläinlääkärilaskut maksettua.
kysynyt tapahtuman jälkeen, miten he pärjäävät
tai selvisikö Pikkuinen.
Taran omistaja on sanonut olevansa tapahtuneesta pahoillaan, mutta hän ei selkeästikään ole
halunnut tajuta tilanteen vakavuutta, saati vastuuta. Pikkuisella on vielä vammoista aiheutunut tyräleikkaus edessä, joka tuo huomattavia
lisäkustannuksia. Saksanpaimenkoiran omistaja
ehdotti, että teko kuittautuisi anteeksipyynnöllä.
? Se tuntui lähinnä naurettavalta, koska tiesin,
mitä oikeasti oli tapahtunut. Olin itsekin siinä tilanteessa hengenvaarassa, Sirpa vakavoituu.
Huoli
tulevasta
Äiti on huomannut lastenkin järkytyksen aiheesta. Ensin tytöt eivät meinanneet haluta lähteä kouluun, koska olivat niin huolissaan koirastaan. Äitikin kokee jääneensä tilanteessa yksin.
Painolastina iso
? Ihmiset vain kauhistelevat. Olen ollut poissa
eläinlääkärilasku
tolaltani. Naapurit ovat olleet huolissaan, mitä
Äiti joutui ottamaan reilusti yli tuhannen euron seuraavaksi tapahtuu.
lainan eläinlääkärilaskua varten, vaikka on tähän
Poliisi on ehdottanut Sirpalle sovittelua oikeuasti pärjännyt ilman velkaa. Nyt laina tuntuu hei- denkäynnin sijaan Taran omistajan kanssa. Sirpa
luttavan äärimmilleen perheen taloutta, eikä äiti itsekin olisi kokenut oikeusprosessin vaikeaksi.
tiedä, miten selvitä tulevista laskuista. Kaikeksi Liikaa tietoa tapahtuman jälkiselvittelyistä ei ole
onneksi Pikkuinen jäi henkiin, ja perhe sai sen kuitenkaan herunut, koska poliisi on vedonnut
kotiin seuraavana päivänä. Alkuun koiran hoito siihen, että tutkinta on kesken.
oli aikaa vievää ja vaativaa. Nyt PikkuiSirpa ihmettelee, miksei hänellä ole
nen on toipunut silminnähden.
yksinhuoltajana vastaavaa tukea. Hän
? En tiedä, mitä ihmiset minulta odotpelkääkin, ettei saa menetettyjä rahojaan takaisin. Perheen lähitulevaisuus
tavat. Työttömänä totaaliyksinhuoltajana olisi varmaan muitakin hankintoja
ei vaikuta auvoiselta talouden suhteen.
kuin joutua väkisin korvaamaan toisten
Sitä pahempaa on kuitenkin kytemään
ihmisten koiran aiheuttamat vahingot,
jäänyt pelko. Toiset naapuritkaan eivät
Sirpa huokaa.
ole halunneet puuttua tilanteeseen.
Virpi
Erityisen pahalta äidistä on tuntunut
? Minne meidän pitäisi mennä, että
Kirvesse, ettei kukaan viranomaistahoista ole
saisimme olla turvassa?, äiti kysyy.
Torvinen
Demokraatti
20
5.3.2015
ELÄMÄNMENO
?Saksanpaimenkoiran
omistajan ehdotus oli,
että teko kuittautuisi
anteeksipyynnöllä.?
Pienituloisenkin uhrin
asema parantumassa
EU:n rikosuhridirektiivi tulee parantamaan merkittäviltä osin uhrin oikeudellista asemaa ja tukipalveluita. Rikosuhripäivystyksen (RIKU) toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åbergin mukaan
kehitys on oikeansuuntaista.
? Suurin parannus on se, että EU:n jäsenvaltioiden on huolehdittava kaikille uhreille yleisistä
tukipalveluista. Tähän mennessä velvoittavaa lakia ei ole ollut, Åberg luonnehtii.
Lain velvoite koskee myös eri vähemmistöryhmiä. Lisäksi erityisessä suojeluntarpeessa
olevien henkilöiden tilanteet tulee kartoittaa
yksilökohtaisesti ja kirjata niihin liittyvät suojelutoimenpiteet lakiin. Oikeusministeriö valmistelee direktiivin täytäntöönpanoa marraskuuksi 2015.
Rikosuhripäivystyksen asiakkaat edustavat
kaikkia tuloluokkia. Lähisuhdeväkivallan uhrit on yksi huomattava asiakasryhmä. Usein he
ovat eroon liittyvässä elämäntilanteessa, jolloin
taloudellinen tilanne heikkenee. Åbergista Suo-
messa on hyvää se, että pienituloinen voi saada
maksutonta oikeusapua. Rikosuhripäivystyksen
työntekijä voi arvioida tulorajoja, kuuluuko asiakas tähän ryhmään.
? Rikoksen uhriksi joutuminen ei ole arkipäivää ja ihmiset eivät ole yleensä siihen varautuneet. Pahimmillaan taloudelliset seuraukset
voivat olla hyvinkin vakavia, Åberg selvittää.
Toimeentulotukiasiakkaat
eriarvoisessa asemassa
Åberg pitää selvänä epäkohtana, että jotkut kunnat saattavat edelleen laskea uhrin saamat rikosvahinkokorvaukset tuloksi toimeentulotukea laskettaessa. Tässä uhrit ovat yhä eriarvoisessa asemassa asuinpaikastaan riippuen. Åberg kehottaakin tällöin asiakasta hakemaan oikaisua sosiaalilautakunnalta. Hänestä kunnat tuntuvat kaipaavan myös ohjeistusta tältä osin.
Kun kyse on vakavasta väkivalta- tai seksuaalirikoksesta, uhri voi saada valtion maksaman oi-
?Valtiokonttorin
korvaukset
eivät tuo uhrille
ratkaisua
akuuttiin rahatilanteeseen.?
keusavustajan. Jos taas rikoksen tekijä on maksukyvytön, uhri voi hakea korvausta henkilövahinkoihin Valtiokonttorista.
Korvausta voi hakea myös silloin, jos poliisi
ei ole saanut rikoksen tekijää kiinni. Korvattava
summa on usein kuitenkin pienempi, mitä oikeus
on määrännyt. Valtiokonttorin korvaukset eivät
tuo myöskään apua uhrille akuuttiin rahatilanteeseen, koska maksupäätöstä voi joutua odottamaan vuoden.
? Moni ei tee rikosilmoitusta, koska ajattelee,
ettei saa korvausta. Aina kannattaa tehdä rikosilmoitus, käynnistää prosessi ja katsoa, miten asia
etenee, Åberg painottaa.
Rikosuhripäivystys
tukee tiedonsaantia
Poliisin tehtäviin kuuluu kertoa rikoksen uhrille
perusasioista, mitä hän voi tehdä ja miten asia
etenee. Pulmana on se, että asiaa saattaa tulla yhdellä kertaa paljon. Uhri on usein vielä tapahtu-
ELÄMÄNMENO
Anna-Liisa Blomberg
Vahingonkorvausten
vaatiminen on uhrin vastuulla
??
??
??
??
??
??
??
Pikkuinen on
myös Kiiralle ja
Nealle tärkeä
leikkikaveri.
Kannattaa pohtia etukäteen, millaiset kulttuuriset ja uskonnolliset erityispiirteet saattavat vaikuttaa sovittelu- tai oikeustilanteeseen.
Sovittelu edellyttää molempien
osapuolten suostumusta. Sovittelusopimus pätee vain, jos se on tehty
ilman painostusta.
Rikokseen liittyviin papereihin kannattaa tutustua huolellisesti ja valmistautua sovittelua tai oikeudenkäyntiä varten.
Mahdollisten vahingonkorvausten
vaatiminen on uhrin vastuulla. On
tärkeää säilyttää kaikki kuitit asiaan
liittyvistä kuluista ja menoista. Joskus lääkärintodistus on tarpeen.
Uhri voi ehdottaa myös tukihenkilön ottamista mukaan sovitteluneuvotteluun.
Oikeudessa todistaminen on kansalaisvelvollisuus, eikä siitä voi kieltäytyä. Todistajalla on kuitenkin
oikeus olla todistamatta omaistaan
vastaan.
Uhri ei saa yleensä täyttä korvausta menetyksistään. Rikoksesta
voi seurata myös välillisiä kustannuksia.
Lähteet: Flinck, Aune: Rakennamme sovintoa
Opas rikosten ja riitojen sovitteluun (Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos 2013), Kjällman, Petra (toim.):
Rikoksen uhrin käsikirja (PS-Kustannus 2011).
21
5.3.2015
Näyttö jäi vajaaksi
Tea (nimi muutettu) teki rikosilmoituksen exmiehensä Teron (nimi muutettu) väkivallasta
heidän alle kouluikäistä Sakari-poikaansa
(nimi muutettu) kohtaan viime keväänä. Poliisi kuuli myös lapsen kuvauksen asiasta ja pojan mustelmista oli lääkärinlausunto.
Fyysisten jälkien lisäksi Sakari oli oireillut
psyykkisesti oltuaan isänsä luona. Poika säpsähteli, näki painajaisia, heräili öisin ja hänellä
oli syömispulmia. Hän myös itse osasi kertoa,
että ?isi tukistaa?, ?isi lyö ja tönii?. Samalla
myös sosiaalityö teki rikosilmoituksen.
Syksyllä Tea sai päätöksen asiasta, jolloin oikeus totesi, ettei näyttöä ollut riittävästi. Se pelotti. Kaksikko oli kuitenkin ollut keväällä turvakodissa, jonka jälkeen isän tapaamiset lapsen
kanssa olivat olleet valvottuja.
Turvakodissa ollessaan Tea ymmärsi, että
hänen olisi kannattanut tulla sinne jo paljon
aiemmin. Pelko lapsen menettämisestä sujuvasanaiselle isälle oli ollut kuitenkin vahvempi.
Oikeus päätti, että isä saa tavata lastaan joka
toinen viikonloppu ja hän voi hakea lapsen itse
Tean luota.
? Pelkään vieläkin lapsen isän kohtaamista.
Kaikista järkyttävintä on ollut tässä tilanteessa
tukihenkilön puuttuminen, Tea sanoo hiljaa.
Pisteet eivät
riittäneet
Pari ensimmäistä vuotta oli pariskunnalla romanttista ja kaikki sujui hyvin. Pikkuhiljaa raivokohtaukset tulivat kuvaan. Tilanne räjähti
käsiin Sakarin synnyttyä, jolloin Tero kävi
Teaan käsiksi. Myös Teron suku oli vahvasti
miehen puolella, eivätkä he edes uskoneet hänen olevan lainkaan väkivaltainen.
? Asuimme silloin hienossa omakotitalossa
ja minulla oli kassi pakattuna lähtöä varten,
Tea kuvailee.
Tealla ei ole ollut voimia tehdä rikosilmoitusta häneen itseensä kohdistuneesta väkivallasta. Henkisestä väkivallasta jääneitä arpia
hän on käsitellyt terapiassa, mutta toipuminen
tulee kestämään pitkään.
Turvakodin lisäksi Tea on lopulta saanut
apua Mobilesta, neuvolan perhetyöstä ja Yhden vanhemman perheiden liitosta. Muuten
hän on kokenut, että viranomaiset ovat käsitelleet heitä erotilanteessa olevana avioparina,
jolloin väkivalta on ollut toissijainen seikka.
Tea oli yhteydessä myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen MARAK:iin (moniammatillinen työryhmä väkivallan uhreille), mutta hänen täytettyään riskinarviointilomakkeen, pisteet eivät riittäneet turvasuunnitelman myöntämiseen. Tea näkee selkeän syyn, miksi hänen huoltajuustaistelunsa on kestänyt jo useamman vuoden.
? En ole tavoittanut ajallaan oikeita tahoja,
hän toteaa.
Rikosuhripäivystyksen toiminnastakin hän
sai kuulla vasta turvakodissa. Kaikesta huolimatta Tea kannustaa lähisuhdeväkivaltaa kokeneita hakemaan apua. Hän pitää lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisevän tuen ja asiantuntijoiden kouluttamista äärimmäisen tärkeänä.
Kari Hulkko
mista järkyttynyt eikä hänen kykynsä vastaanottaa tietoa ole paras mahdollinen. Rikosuhripäivystys voi auttaa asiakasta kartoittamaan, onko
hänen tilanteessaan kyse juuri rikoksesta.
? Rikosuhripäivystyksestä uhri voi saada tietoja siinä tahdissa kuin hänen asiansa etenee.
Kuljemme asiakkaan rinnalla koko oikeusprosessin ajan. Meiltä saa myös neuvoja siitä, miten
uhrin oikeusturva toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla.
Rikoksen uhri voi pyytää tukihenkilöä mukaan sovitteluun. Jos tekijä vastustaa tukihenkilön osallistumista, usein sovittelutoimisto päätyy
siihen ratkaisuun, ettei tukihenkilö voi olla mukana sovittelussa. Tämä on yksityiskohta, mikä
ei paranna uhrin oikeusturvaa.
? Tukihenkilön osallistuminen sovitteluun pitäisi olla pääsääntöisesti mahdollista, Åberg kiteyttää.
Lähde: http: //www.oikeusministerio.fi
Leena-Kaisa Åbergin mukaan esimerkiksi kunnan työntekijälle voi tulla yllätyksenä se, ettei kunta maksa sairausloma-ajan palkkaa rikoksen
uhrille.
22
5.3.2015
ELÄMÄNMENO
Federica Mogherini on lisännyt EU:n ulkopolitiikan näkyvyyttä
Naiiviksi haukuttu
ulkoministeri ylitti
odotukset
AFP Photo / Frederick Florin
Helsingissä parhaillaan vieraileva EU:n uusi ulkoministeri Federica Mogherini on ylittänyt
selvästi odotukset. Se tosin johtuu siitä, että hänen aloittaessaan odotuksia ei juuri ollut.
Kun italialainen Mogherini, 41, aloitti marraskuussa uudessa roolissaan, häntä arvosteltiin laajalti kokemattomaksi ja jopa naiiviksi.
Ensimmäisten kuukausien aikana Mogherini
on karistanut vahvimmat epäluulot harteiltaan.
? Hän on pärjännyt odotuksia paremmin, sanoo tutkija Steven Blockmans STT:lle puhelimitse.
Blockmans johtaa EU:n ulkopolitiikan tutkimusta CEPS-ajatuspajassa Brysselissä. Hänen
mukaansa kielitaitoinen ja julkisuudessa viihtyvä
Mogherini on tehnyt unionin ulkopolitiikasta näkyvämpää.
Mogherinin edeltäjä Catherine Ashton karttoi mediaa ja tuli Brysselissä tunnetuksi tyhjyyttä
kumisevista lausunnoistaan. Mogherini on tuulettanut edeltäjänsä toimintatapoja.
? Hänessä on poliittisen johtajan karismaa. Hänellä on myös hirveän hyvät suhteet joka paikkaan, sanoo STT:n haastattelema diplomaattilähde.
Mogherini vierailee torstaina Helsingissä tapaamassa Suomen valtiojohtoa. Italialaisen saavutuksia on vielä liian aikaista arvioida.
? Ulkopolitiikkaa ei tehdä sadassa päivässä
vaan useiden vuosien ajan ja monien toimijoiden kesken, Blockmans sanoo.
Venäjä-myötäily epäilyttää
Mogherinin elintila on kapea. Ukrainan kriisi on
osoittanut, että EU:n ulkopolitiikka on suurten
jäsenmaiden näpeissä. Saksan ja Ranskan johtajat ovat ottaneet johtavan roolin Ukrainan ja Venäjän välisissä neuvotteluissa.
? EU:n näkökulmasta tämä voi olla ongelmallista. Kuka sanoo, että Angela Merkel ja Francois Hollande puhuvat EU:n puolesta, Blockmans kysyy.
Mogherinin nimitystä pidettiin merkkinä siitä,
että isot jäsenmaat haluavat varjella omaa tonttiaan ulkopolitiikassa. Moni kuitenkin kaipasi
EU:lle vahvaa ja kokenutta johtajaa, joka osaa
käsitellä Venäjän johtoa.
Itä-Euroopan maat vastustivat Mogherinin
valintaa, koska Italialla on vahvat taloussiteet
ja varsin lämpimät välit Venäjään. Mogherinin
vastapainoksi ja aisapariksi nimitettiin Donald
Tusk, joka siirtyi Puolan pääministerin paikalta
EU-maita edustavan Eurooppa-neuvoston johtoon.
Tusk on tunnettu kärkkäänä Venäjän arvostelijana. Hän on ottanut tiukan linjan Venäjä-pakot-
EU:n uusi ulkoministeri Federica Mogherini on joutunut miettimään tarkkaan toimintaansa Ukrainan kriisissä, sillä EU:n ulkopolitiikka on tiukasti
suurten jäsenmaiden näpeissä.
teissa. Mogherini taas ei ole päässyt irti Venäjän
myötäilijän leimasta.
Roolijaosta hyöty irti
?Hänessä on
poliittisen
johtajan
karismaa.
Hänellä on
myös hirveän
hyvät suhteet
joka paikkaan.?
Alkuvuodesta arvostelu yltyi, kun Mogherinin
Venäjää koskeva paperi vuoti julkisuuteen. Siinä
Mogherini pyysi jäsenmaita pohtimaan, miten
yhteistyötä Venäjän kanssa voitaisiin asteittain
lisätä.
Venäjää kovistelevat tahot ampuivat paperin
nopeasti alas. Diplomaattilähteen mukaan vuodon tarkoituksena oli vetää mattoa Mogherinin
alta.
EU:n Venäjä-politiikka näyttäytyy julkisuudessa Tuskin ja Mogherinin välisenä köydenvetona.
Molempien tehtävä on kaivaa jäsenmaista yhteinen kanta esimerkiksi pakotteisiin.
Steven Blockmans suhtautuu varauksellisesti
kaksikosta luotuihin stereotyyppeihin.
? Heillä voi olla erilaiset lähtökohdat, mutta
heidän on koordinoitava keskenään, ennen kuin
he lähettävät viestejä maailmalle.
Tusk ja Mogherini ovat viime päivinä antaneet
eriäviä lausuntoja lisäpakotteista. STT:n haastattelema diplomaattilähde arvioi, että he voivat tietoisesti hyödyntää roolijakoa, jossa toinen näyttelee hyvää ja toinen pahaa.
? Ne lausunnot eivät ole viestejä pelkästään jäsenmaille, vaan myös Venäjälle. Se on yksi keino
pitää painetta yllä Venäjää kohtaan.
Annu Marjanen
STT
Federica Mogherini osallistuu torstaina Helsingissä keskustelutilaisuuteen, jonka aiheena on
EU:n rooli rauhanrakentajana. Klo 17 alkavaa keskustelua voi seurata netissä suorana. Linkki löytyy
sivuilta www.eurooppalainensuomi.fi
Italialaismedia kakisteli nuorta ulkoministeriä
Federica Mogherini nimitettiin viime kesänä
EU:n ulkoministeriksi Italian pääministerin
Matteo Renzin määrätietoisen lobbauksen jälkeen. EU:n ykkösvirkojen täyttäminen on palapeliä, jossa Mogherini täytti kaksi puuttuvaa kriteeriä: hän oli nainen ja tuli keskusta-vasemmiston leiristä.
Mogherini ehti toimia vajaan vuoden Renzin
hallituksen ulkoministerinä. Italialaismedia piti
häntä Renzin suojattina, johon oli vaikea suhtautua vakavasti. Viestimissä kakisteltiin Mogherinin pitämää blogia, jossa hän raportoi matkoistaan ja kertoi rakastavansa matkustamista yli kaiken. Kirjoitustyyliä pidettiin naiivina, ja sen katsottiin sopivan paremmin teini-ikäiselle kuin ulkoministerille.
Mogherinia pidettiin kokemattomana, mutta
hän ei ollut täysin untuvikko ulkopolitiikassa.
Ennen ulkoministerin pestiä Mogherini toimi
Italian parlamentissa puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnassa. Opinnoissaan hän erikoistui Lähiidän kysymyksiin.
Mogherini osallistui politiikkaan jo nuorena.
Teinivuosinaan hän liittyi Italian kommunistinuoriin, josta hän sittemmin siirtyi keskusta-vasemmistoon. Mogherini sai puolueessaan vastuulleen ulkopoliittiset kysymykset.
ELÄMÄNMENO
Maailma tänään
5.3.2015
23
Kolumni
Eeva Lennon
Kirjoittaja on lainopin kandidaatti ja valtiotieteen maisteri.
Merkel pitää Euroopan rajoista kiinni
Ukrainen kriisin takia EU ja Saksan liittokans-
leri angela Merkel ovat joutuneet opettelemaan
ulkopolitiikkaa. Eurooppa on ollut rauhan manner
ja ulkopolitiikka on jäänyt talouspolitiikan ja eurokriisin jalkoihin. Lähes ainoana ulkopoliittisena
ohjenuorana Merkelillä on ollut takertuminen Yhdysvaltojen rinnuksiin.
Mutta Ukrainan kriisin takia tilanne on tyystin muuttunut. Vastentahtoisesti EU:n johtajaksi
ajautunut Merkel meni tapaamaan Putinia Minskiin Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi. Hän otti mukaansa Ranskan presidentin Francois Hollanden,
sillä ulkopolitiikka on perinteisesti ollut Ranskan
heiniä.
Mutta missä oli Britannian pääministeri David
Cameron? Ei ainakaan Minskissä. EU:ssa ei enää
turvauduta Cameroniin tai olla edes kiinnostuneita
hänen mielipiteistään. Britannian parlamentin ylähuoneen tärkein ulkopoliittinen valiokunta tukisti
raportissaan Cameronin hallituksen Ukrainan ja
Venäjän politiikkaa ja totesi Britannian unissakävelleen ?Ukrainan katastrofiin?. Eikä tilanne ole
parantunut kriisin puhkeamisen jälkeen.
On käynyt ilmi, että Britannian aikaisemmin
niin pätevän ulkoministeriön Venäjän osasto ja
sen asiantuntijat olivat joutuneet Cameronin oikeistokeskusta-hallituksen suurten leikkausten
uhreiksi.
Raportissa todetaan kyllä, että myös EU unissakäveli kriisiin. Paavo Lipponen ei ollut väärässä
moittiessaan EU:ta siitä, että se ei tajunnut miten
paljon tärkeämpiä Krimin niemimaa ja Sevastopol
ovat Venäjälle kuin EU:lle. Täällä uskotaan, että
jos Saksan liittokansleri olisi
sen ymmärtänyt, hän olisi es- EU:ssa ei enää
tänyt kriisin. Kun Merkel nyt turvauduta
joutuu opettelemaan ulkopoli- Cameroniin
tiikkaa, hänellä on onneksi apu- tai olla edes
naan kokenut neuvonantaja, so- kiinnostuneita
sialidemokraattinen ulkominis- hänen mielipiteri Frank?Walter steinmeier. teistään.
valtiona. Eikä Nato tietenkään halua yhteenottoa
puna-armeijan kanssa, ja siksi turvaudutaan mielummin taloudellisiin pakotteisiin, ja talous onkin
Venäjän suurin heikkous. Mutta ei Putin liioin halua avointa yhteenottoa Naton kanssa: täkäläisten
analyysien mukaan Venäjän presidentti ei ole fanaatikko, vaan pikemmin ovela oppurtunisti.
n n n
rauha on palautettava Erooppaan,
ja Venäjän kanssa on päästävä uudelleen rauhanomaiseen rinnakkaineloon. Sen Merkel, Hollande
ja monet muutkin tajuavat. Ja rauhanomainen rinnakkainelo vaatinee, että otetaan huomioon Venäjän turvallisuusintressit ja sen historiallinen pelko
saarretuksi tulemisesta.
Mutta yhdessä asiassa Merkel on kovana: Euroopan rajoja ei voi muuttaa väkivalloin, se johtaisi
koko Euroopan uuteen kaaokseen. Entä jos Saksakin rupeaisi vaatimaan menetettyjä alueitaan taoLi Miten oLi,
kaisin Euroopassa? Ja sanottakoot EU:sta mitä tahansa, se on tehnyt Euroopassa vaikuttavan rauhantyön nykyisillä säännöillä. EU-Euroopan valtioiden ei enää tarvitse pelätä toisiaan.
Heikon ja puolueettoman Irlannin ei tarvitse vapista, että suuri ylivoimainen Britannia valloittaa
sen takaisin. Jos Skotlanti haluaa itsenäisyyttä, se
saa määrätä siitä kansanäänestyksellä. Ranska ei
kuvittele, että sillä on oikeus puuttua Sveitsin tai
Belgian asiohin, koska siellä asuu ranskaa puhuvia
?sudeetti-ranskalaisia?.
Tässä uudessa tilanteessa jotkut taloustieteilijätkin alkavat ihmetellä, voiko EU vielä käsitellä
Kreikan asiaa pelkkänä talouskysymyksenä. Kreikan geopoliittinen asema Euroopassa on tärkeä.
Paitsi EU-maa, se on Nato-maa ja Venäjän naapuri.
Syriza kuhertelee jo avoimesti Putinin kanssa. Jos
Syriza epäonnistuu, fascismin vaara Kreikassa on
todellisuutta, ja äärioikeisto ja Putin voivat löytää
toisensa vielä helpommin.
AFP Photo / Miguel Medina
n n n
ilmeisesti viimeinen pisara Venäjän maljassa, ja Venäjän eurooppalainen optio on nyt suljettu. Täällä on puhjennut akateeminen keskustelu siitä, tarjosiko länsi
Venäjälle kyllin rakentavaa turvallisuusroolia Euroopassa. Vastaus on ollut, että tarjosi kyllä omasta
mielestään, mutta se ei ollut Putinin mieleen, koska
Natolla oli siinä liian hallitseva rooli.
Yhdysvaltojen presidentti Barack obama on
vihdoin herännyt tajuamaan, että Ukrainen kriisi
ei ole vain paikallinen konflikti. Se on osa Venäjän
uutta ulkopolitiikkaa, jossa Venäjä pyrkii kyseenalaistamaan Yhdysvaltojen hegemoniaa lähestymällä Kiinaa ja Aasiaa. Se yrittää myös aktiivisesti
luoda BRIC-järjestössä Brasilian, Intian, Kiinan ja
nyt myös Etelä-Afrikan kanssa voimakasta Yhdysvalloista itsenäistä blokkia.
Ei tässä nyt suorastaan kylmään sotaan palata,
sillä jos asiat halki sanotaan, niin länsi on sekä sotilaallisesti että taloudellisesti ylivoimainen Venäjään nähden. Eikä Venäjällä enää ole kilpailevaa
ideologiaa tarjottavana.
Venäjä on kyllä nykyisessä konservatiivisuudessaan Euroopan äärioikeistopuolueiden ihanne, ja
Putin veljeileekin niiden kanssa. Mutta se on kaukana edesmenneen sosialismin vetovoimasta varsinkin kolmannessa maailmassa.
Mutta Venäjällä on puna-armeija, ydinase ja
strateginen etu paikallisesti ylivoimaisena sotilasUkrainan taPaHtUMat oLivat
Angela Merkelin rooli EU:n ykköspoliitikkona on korostunut Ukrainan kriisissä. Ranskan Francois Holland on ollut usein
lähinnä statistin roolissa.
24
5.3.2015
ARKI
??Teloitettu Arndt Pekurinen antoi nimensä rauhanajan siviilipalveluslaille
Aseettomat kädet
on turvattu lailla
Suomessa jo vuoden 1922 asevelvollisuuslaki mahdollisti
aseistakieltäymisen uskonnollisista syistä. Ensimmäinen
rauhanajan siviilipalveluksen
omantunnon syistä mahdollistava laki Lex Pekurinen säädettiin 1931.
Nyt Aseistakieltäytyjäliitto yhdessä Työväen muistitietotoimikunnan kanssa järjestää 1.3.-30.6.
välisenä aikana Aseettomat kädet muistitietokeruun, jossa kerätään ja tallennetaan aseettomassa palveluksessa olleiden
muistitietoa ja omakohtaista
muistelutietoa kutsunnoista, palveluksesta ja kieltäytymisistä.
Tavoitteena on selvittää kutsuntaikäisten vakaumuksia ja
kieltäytymisen syitä ajan saatossa sekä vastaanottaa kuvauksia kieltäytymisprosessista.
Samalla pyritään tallentamaan
aseistakieltäytymisoikeuden
kehitys yleisesti hyväksytyksi
ihmisoikeudeksi Suomessa.
Jo J. V. Snellman totesi rauhan
ystävien olevan hyviä mutta
naurettavia ihmisiä vaatiessaan armeijoita poistettaviksi.
Suomen ensimmäinen rauhanmarssi järjestettiin 1899.
Suomessa sisällissota hiljensi
puheet aseistakieltäytymisestä.
Kieltäytyjiä telotettiin sekä val-
koisten että punaisten puolella.
Vuoden 1922 asevelvollisuuslaki mahdollisti aseistakieltäymisen uskonnollisista syistä.
Vuosina 1918?1930 katsotaan
200?350 miehen kieltäytyneen
aseista, heistä 14 oli totaalikieltäytyjiä.
mukaan. Pekurinen teloitettiin
jatkosodan rintamalla 1941 kieltäydyttyään tarttumasta aseeseen.
Vuodesta 1959 alkaen siviilipalvelus sallittiin myös muin
kuin uskonnollisin perustein.
Tällöin vakaumus piti perustella erityisen tutkintolautakunnan edessä. Vuodesta 1987
siviilipalvelus on hyväksytty ilmoituksen perusteella. Vuosittain siviilipalveluksen valitsee
noin 2 500 asevelvollista. Siviilipalvelusaika on vaihdellut
vuosien 1950 ja 2012 välillä kahdestatoista kuuteentoista kuukauteen.
?Kun ihmisiä ei syödä,
on niitä turha teurastaa.?
Ensimmäinen rauhanajan siviilipalveluksen omantunnon
syistä mahdollistava laki Lex
Pekurinen säädettiin 1931. Nimensä laki sai ehkäpä kuuluisimman suomalaisen aseistakieltäytyjän Arndt Pekurisen
Aseistakieltäytyjien kuva-arkisto
Kuinka
osallistua?
Olet sitten siviilipalvelusmies,
vankilassa istunut totaalikieltäytyjä, maasta vakaumuksesi
takia paennut, aseettoman varusmiespalveluksen suorittanut tai muu aseistakieltäytyjä;
vanha, keski-ikäinen tai nuori;
olet yhtälailla tervetullut tarttumaan Aseistakieltäytyjäliiton ja
Työväen muistitietotoimikunnan Aseettomat kädet muistitietokeruun aiheeseen!
Kirjoituksia toivotaan myös
henkilöiltä, jotka ovat yksityiselämässään tai työssään
kohdanneet aseistakieltäytyjiä.
Jos olet aseistakieltäytyjän
sukulainen, siviilipalvelusmiehen esimies, armeijassa työskentelevä tai olet muuten joutunut tekemisiin aseistakieltäytyjien kanssa, muistosi on yhtä
arvokas.
Kirjoituksen muoto on täysin vapaa, kunhan kirjoitat
omista kokemuksistasi. Ota
rento ote kirjoittamiseen ja kirjoita omana itsenäsi. Kirjoitusten arvoa ei määrittele oikeinkirjoitus, vaan aitous ja todenmukaisuus.
Keruun vastuuhenkilöinä
toimivat lääkäri Ilkka Taipale ja muistitietotoimikunnan sihteeri Risto Reuna
Erä kurpitsansiemeniä pois
markkinoilta
SOK ja Ruokakesko ovat vetäneet
pois markkinoilta erän 200 gramman GoGreen Kurpitsansiemen
-tuotetta. Tullin tekemissä tutkimuksissa erässä todettiin kohonneita pitoisuuksia E. coli -bakteereja. Tuote-erän parasta ennen
-merkintä on 02.02.2016.
1980-luvulla kampanjointiin siviilipalveluksen puolesta muun muassa aaseilla.
risto. reuna@tyark.fi, puh. 09
77431170
Aseistakieltäytyjäliittoa edustaa Jussi Hermaja, 046 5219761
Lisätietoja: www.aseettomatkadet.fi. Vastata voi sähköpostitse osoitteeseen aseettomatkadet@gmail.com tai kirjeitse
?Aseettomat kädet?, Työväen
muistitietotoimikunta, Sörnäisten rantatie 25 2 krs, 00500
HKI
Tuotetta on ollut myynnissä
5.2. lähtien S-ryhmän myymälöissä sekä 19.2. lähtien K-ryhmän myymälöissä. Tuotetta ei
ole enää myynnissä. Markkinoija
Lantmännen Cereal hyvittää palautetut tuotepakkaukset. (STT)
Oikaisu
OSY:n 110-vuotisjuhlat pidetään lauantaina 21.3. ravintola
Sipulin talvipuutarhassa. (Demokraatti)
Opiskelijoiden sosialidemokraattisen yhdistyksen eli OSY:n
110-vuotisjuhlista kertovassa jutussa (4.3.) kerrottiin virheellisesti, että yhdistyksen nykyinen
puheenjohtaja olisi Tuulia Pitkänen. Tämän vuoden alusta alkaen OSY:n puheenjohtajana on
ollut kuitenkin Elisa Gebhard.
Pitkänen on OSY:n edellinen
puheenjohtaja.
Elisa Gebhard.
ARKI
5.3.2015
25
Yhteiskäyttöauto on viisaan liikkumismuoto
Oma tulee kalliiksi, etenkin
jos sitä tarvitsee vähän. Ver
taisvuokraus ja yhteiskäyttö
autot ovat uudenlaisia viisaan
liikkumisen keinoja, jotka tuo
vat ihmisille lisää valinnanva
raa päivittäisissä liikkumisva
linnoissa.
Useimmilla ihmisillä on ensi
sijaisesti tarve kulkea kätevästi
paikasta toiseen, muttei välttä
mätöntä halua tai tarvetta omis
taa omaa autoa. Yhteiskäyttö
autot ja vertaisvuokraus anta
vat mahdollisuuden joustavaan
henkilöauton käyttöön ilman
autonomistajan murheita.
Autonvuokrauksesta autojen
yhteiskäyttöpalveluun on laa
jentanut muun muassa 24Rent.
Yritys on avannut neljännen au
tojen noutopisteen turkulaisten
asiakkaidensa käyttöön helmi
kuussa.
Yhteiskäyttöautoilu eroaa
perinteisestä autonvuokrauk
sesta siten, että yhteiskäytössä
olevan auton voi vuokrata myös
hyvin lyhyeksi ajaksi vain muu
tamalla kympillä. Yhteiskäyttö
auton saa noutopisteistä käyt
töönsä joustavasti minä vuoro
kaudenaikana tahansa.
Esimerkiksi Turussa yhteis
käyttöautoja tarjoaa myös Kort
teliauto Oy. Yrityksen tarjoama
palvelu perustuu vertaisvuok
raukseen, jossa ihmiset tarjoa
vat omia autojaan yhteiskäyt
töön silloin, kun eivät niitä itse
käytä. Omistajat saavat vuok
rauksesta lisätuloja, käyttäjien
ei tarvitse omistaa omaa autoa
ja ympäristö kiittää päästöjen ja
ruuhkien vähentyessä.
Yhteiskäyttöautoja ei ole
vielä kovin laajalti tarjolla Tu
run ulkopuolella, mutta uudet
palveluntarjoajat herättävät
tärkeää keskustelua, joka ke
hottaa ihmisiä miettimään uu
delleen autonkäyttötottumuk
siaan.
Kuinka paljon minä tarvitsen
autoa? Pärjäisinkö ilman tai voi
sinko ainakin tarjota omaa au
toani myös muiden käyttöön?
Maailmalla nämä keskustelut
ovat olleet käynnissä jo pidem
pään ja erilaisten yhteisöjen yh
teiset autot ovatkin jo paljon ta
vanomaisempia.
Lisätietoja yhteiskäyttö
autoista löytyy muun muassa
osoitteista https://kortteliauto.
Ekovinkki
fi/availablevehicles ja http://
www.24rent.fi/
Anni Eerola
Valonia
Timo Sparf
Palvelu perustuu
vertaisvuokraukseen,
jossa ihmiset tarjoavat
omia autojaan yhteiskäyttöön silloin, kun
eivät niitä itse käytä.
Auto ei ole enää oma statussymboli.
Saimaannorpille halutaan biometriset passit
EteläSavon elykeskus on
jo kieltänyt kuuttien radio
lähetinseurannan. Sen mu
kaan radiolähettimet saatta
vat lisätä kuuttien riskiä jäädä
kiinni kalaverkkoihin. Ratkai
sullaan elykeskus muutti vuo
sina 2014?2018 voimassa olevaa
poikkeuslupaa, jolla ItäSuo
men yliopisto on tehnyt sai
maannorpan kuuttien käyttäy
tymistutkimuksia.
Tutkimuksia voi edelleen
tehdä gpslaitteilla. Niitä saa
kiinnittää vuosittain enintään
neljään kuuttiin.
STT
Radiolähettimet saattavat
lisätä kuuttien riskiä jäädä
kiinni kalaverkkoihin.
Le
ht
iku
va
/J
us
si N
uka
ri
Saimaannorpille kehitellään
biometrisiä passeja ja tietokan
taa. Tarkoituksena on seurata
paremmin norppien elämää.
Biometrisiä passeja kehitel
lään Lappeenrannan teknilli
sessä yliopistossa. Passi syntyy
kunkin norpan yksilöllisestä
turkkikuviosta tietokoneella
tapahtuvan älykkään laskennan
ja digitaalisen kuvankäsittelyn
avulla.
? Norppa voi olla missä asen
nossa tahansa, joten meidän pi
tää saada aikaan asentoriippu
maton tunnistus tietokoneen
konenäkösovelluksella, kertoo
tietojenkäsittelytekniikan pro
fessori Heikki Kälviäinen.
Nykyisin tunnistaminen teh
dään käsin ja norppia seura
taan eläimiin kiinnitetyillä lä
hettimillä. Tunnistaminen on
aikaa vievää ja hankalaa, minkä
lisäksi lähettimet voivat häiritä
norppia.
Norpan turkkikuvio
on yksilöllinen kuin
ihmisen sormenjälki.
26
5.3.2015
ARKI
Yhdistystoiminta
Järjestöjen ja yhdistysten kokousilmoitukset ovat maksullisia.
Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Lähetä
tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.
demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla osastot@demari.fi tai
faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10
mennessä. Varaamme oikeuden
lyhentää ja jättää julkaisematta
tekstejä. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaalitapahtumailmoituksia, ne ovat maksullisia.
HELSINKI
? Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25 A 1, juhlitaan työväenperinnepäivää to 5.3. Klo 14 vuoden Työväentutkimus-palkinnon jako,
klo 15.30.-16 liiton laulajat -lauluryhmä
esiintyy. Säestys Sauli Malinen, klo 16
Kirjakahvila: Raskaan työn raatajat tutkimuksia naisten palkkatyöstä ja
vahvoista suomalaisista naisista. Kirjakahvilassa esitellään tuoreita naisten työtä koskevia tutkimuksia ja keskustellaan niistä. Kirjojen tekijöiden
kanssa keskustelevat vuoden professori Maria Lähteenmäki (Itä-Suomen
yliopisto) ja dosentti Marjaliisa Hentilä
(Työväen Arkisto). Keskusteltavat kirjat, Kirsi-Maria Hytönen : ?Ei elämääni
lomia mahtunut.? Naisten muistelu-
ässä pienimmässä koossa (38 mm) 3 mm.
Sarjakuvat
1 x 34 mm
kerrontaa palkkatyöstä talvi- ja jatkosotien ja jälleenrakennuksen aikana.
Eerika Koskinen-Koivisto : Her Own
Worth. Negotiations of Subjectivity in
the Life Narrative of a Female Labourer. Tytti Steel : Risteäviä eroja sataman arjessa. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Tervetuloa!
? Sote - himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin? ma 9.3. klo 16-18,
Paasitornin Karl LIndahl-sali, 1* krs,
Paasivuorenkatu 5 A, Hakaniemi. Valmisteilla olevan sote-uudistuksen keskeiset piirteet. Markku Pekurinen, tutkimusprofessori THL. Sote-uudistus
ja sosiaaliset oikeudet.Juhani Lehto,
sosiaalipolitiikan professori, Tampereen yliopisto. Julkinen vai yksityinen
sosiaali- ja terveyspalvelujen tuo-
tannossa? Heikki Taimio, erikoistutkija, Palkansaajien tutkimuslaitos PT.
Seminaaria luotsaa Jouko Kajanoja,
yhteiskuntapolitiikan dosentti. Kahvi
ennen tilaisuuden alkua. Tervetuloa!
Järjestää Vapaus Valita Toisin ry.
PIRKANMAA
? Mäntän Wanhat Toverit kokoontuu maaliskuussa 13.3. klo 10 Mäntän
torilla. Tapaamme Pirkanmaan demarikansanedustajaehdokkaita. Ti 10.3.
ei kokoonnuta.
UUSIMAA
? Kansainvälisen naisten päivän juhla
on su 8.3 klo 16 Hiekkaharjun vapaaajantalon alasalissa, Leinikkitie 36.
Vantaan kaupungin tervehdyksen
B.Virtanen - Urja
1 x 30 mm
tuo kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman.
Juhlapuheen pitää professori Pentti
Arajärvi. Lisäksi ohjelmassa on runoutta ja musiikkia. Kahvitarjoilu. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tilaisuuden
järjestävät Vantaan Simonkylän Sos.
dem. kilta ry ja Simonkylän Eläkkeensaajat ry.
VARSINAIS-SUOMI
? Turun Demarikilta. Kaikille avoin
yleinen kokous to 5.3. klo 18.30 Työväentalon 4. krs. V-S sos.dem. piirin
puheenjohtaja kertoo millä tavalla
lähdetään kevään eduskuntavaaleihin.
? Turun Eläkkeensaajat ry. Piirin
ulkoilupäivä 11.3. Ilmaristen Metsäpirtillä on peruutettu vähäisten ilmoittautumisien vuoksi. Bussi Tallinnaan
10.3. lähtee klo 15 Ortodoksikirkon
luota. Piirin tuetulle lomalle Rajaniemeen 17-22.8. haettava viimeistään
15.3. mennessä. Hakemukset osoitetaan Aarne Syväselle. Hallitus 19.3. klo
10. Taimi II:ssa. Kevätristeily yhdessä
vanhustyöneuvottelukunnan kanssa
21.4. Aamulähtö, läh. Tellervo 040 516
1451. Rauman teatterissa 25.4. klo 14.
Reko Lundanin menestysnäytelmä
?Aina joku eksyy?. Sit. ilm. 27.3. menn.
Anjalle 050 511 9570. Paimion kesäteatterissa, ?Pirtua, Pirtua? 8.7. klo 19.
Ilm. Anjalle. Elämysmatka Turun Kauniiseen saaristoon 11.8. Läh. Anja.
Bussi Helsinkiin konserttiin lähtee
19.3. klo 16. Ortodoksikirkon luota.
turku.elakkeensaajat.fi.
Liity sinäkin SAK:n
1 x 23 mm
ammattiliiton jäseneksi!
Avaa
toinenkin
silmä.
Tilaa
ihmiselle.
SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää
liiton tarjoamia edullisia loma- ja
harrastusmahdollisuuksia.
Aina uutta.
SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/
Tampereen toimipiste
Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere
aluetoiminnan päällikkö Teuvo Pernu, puh. 020 774 0370
sähköposti: teuvo.pernu@sak.fi
Avaa
Yhteisiä
toinenkin
unelmia
silmä.
vuodesta
1895.
Tilaa
ihmiselle.
Tutustu KSR:n upeisiin
apurahatarinoihin,
lahjoittajien ajatuksiin
ja säätiön rahastoihin.
Teatterit
Aina
Nouda taiuutta.
tilaa
KSR:n esite maksutta
kotiisi - tai useampi
tilaisuuksissanne
jaettavaksi.
Tilaa ihmiselle.
l Säästöpankinranta 2 A 8 krs., Helsinki
puh. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi
Avaa
toinenkin
Tapahtumat
silmä.
Tilaa
ihmiselle.
MAUNULAN SEUDUN DEMARIT JA
PALOHEINÄN TYÖVÄENYHDISTYS
JÄRJESTÄVÄT VAALIPANEELIN
maanantaina 9.3. klo 18
Maunulan saunabaarilla, metsäpurontie 25.
nkin kuin jouluna.
Tilaisuuden juontaa Tuomas Kurttila.
Paneelissa ovat Pentti Arajärvi (sdp),
Anne Vuorjoki (vas.), Rene Hursti (ps),
Terhi Koulumies (kok), Maria Ohisalo (vihr.)
ja Markku Vuorinen (kesk.)
Kahvia ja grillimakkaraa
Tervetuloa!
arvon ansaitsee.
Aina uutta.
Ostetaan
Ostetaan kaikki TOYOTAT käteisellä,
myös epäkuntoiset ja verovelkaiset.
Nouto kotipihasta.
Tarjoa myös muita paketti- ja lava-autoja.
040 365 0292
» www.sak.fi/pirkanmaa
Sähköalojen
ammattiliitto ry
Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere
puh. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30
sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi
» www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi
SAK:n AMMATTILIITTOJEN
ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA:
Auto- ja Kuljetusalan
Työntekijäliitto AKT Ry
Rautatienkatu 10, 6. krs, 33100 Tampere
sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi
puh. (03) 230 1510, (03) 230 1515
fax (03) 230 1520
» www.akt.fi
Metallityöväen liitto
Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere
Avoinna:
» www.metalliliitto.fi
klo 8.20-12.00 ja 13.00-16.00
sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi
tsto puh. 020 774 1372, fax 020 774 1380
työttömyyskassan palv.numero 020 690 455
JHL-Julkisten ja
hyvinvointialojen liitto
Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere
sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi
puh. 010 770 3620
» www.jhl.fi
Yhdessä olemme enemmän
ARKI
TV- ja radio-ohjelmat
Torstai 5.3.2015
MTV3
05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25
Huomenta Suomi 09.05 Studio55.
fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset
09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset
09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45
Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale
(7) 10.40 Emmerdale 11.10?12.05
Lääkärit
13.35 Unelmien koti Aikamoista
peliä.
14.35 Rikas ja rakas Hääsuunnitelmia.
Hulluus ja yhteiskunta (12)
Yle Teema klo 23.30
Harri Virtasen draama rinnastaa joukkomurhaajat
Pierre Rivieren 1800-luvulta, Anders Breivikin ja
filosofi Michel Foucaultin. Kuunnelman ohjaus JuhaPekka Hotinen. Visuaalinen toteutus kuvataiteilja
Teemu Mäki. Kuvassa radiodraamaa varten
tehdyssä kuvassa: Ville Myllyrinne (Breivik, vas.),
Jukka Ruotsalainen (Foucault) ja Miiko Toiviainen
(Pierre).
TV1
TV2
04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Väriä
hiuksiin myrkkyä uhmaten 06.25
Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän
10.00 Doc Martin (12) 11.00 Uutiset
11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset
Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33
Uutiset Keski-Suomi 11.40 Uutiset ItäSuomi 11.47 Uutiset Pohjanmaa 11.54
Uutiset Pohjois-Suomi
04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 5.3.
06.52 Raa Raa, leikkisä leijona 07.03
Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.18 Kikattava Kakkiainen 07.25
Pipsa Possu: Polkupyörät 07.30 Ella ja Aleksi 07.36 Neppajymykerho
07.42 Sasu 07.56 Touhukkaat: Pallot
hukassa 08.19 Viidakkokirja (7) 08.30
Viidakkokirja (7) 08.41 Late Lammas
08.50 Näin Norjassa 09.00 Sydänmailla (7) 09.45 Uusi puisto 10.10 Minun
maisemani 10.25 Stacey Dooley: Nuoret amerikkalaiset 11.15 Silikonisukupolvi 11.45 Tiilenpäät
12.01 Yle Oddasat
12.05 Oddasat
12.20 Sydämen asialla (7) Toisten saappaissa.
13.10 Kuudes käsky (7)
14.40 Yö haiden kanssa Tanskan Grenåssa sijaitsevassa
Kattegatt-keskuksessa
koululaiset saavat tutustua
haikaloihin aivan uudella tavalla. Lapset saavat nukkua
haialtaan alla sijaitsevassa
lasitunnelissa ja tarkkailla
haita.
15.00
15.05
15.10
15.15
16.00
16.55
16.57
17.00
17.06
17.10
Yle Uutiset
Yle News
Yle Oddasat
Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
Eduskunnan kyselytunti.
Novosti Yle
Yle Uutiset viittomakielellä
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Doc Martin (12) Raastava
rakkaus. Voiko rakkauteen
kuolla? Se näyttää jopa
todennäköiseltä, kun pakkomielteisesti ihastunut
nainen ryhtyy epätoivoiseen
tempaukseen saadakseen
mielitiettynsä vastaamaan
palaviin tunteisiin.
18.00
18.22
18.30
19.00
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Puoli seitsemän
Bomb Girls (12) 4/6. Filmausta.
19.45
20.00
20.30
20.55
21.05
22.00
Löytöretkiä maailmaan
Kuningaskuluttaja
Yle Uutiset
Urheiluruutu
A-studio: Talk
Ulkolinja: Putinin oma
tie Vladimir Putinin ympärillä rikollisuuden ja korruption
väitetään lisääntyneen. Valta
on keskittynyt itsevaltaiselle Putinille, hänen oma
varallisuutensa on karttunut.
Venäjällä puhaltavat uudet
kylmän sodan tuulet.
22.55 Yle Uutiset
23.00 Arne Dahl: Eurooppa
blues (16)
1/2. Ruotsalainen rikosdraama. Rikospoliisin erikoisyksikön tutkittavana on erityisen
haastava rikosvyyhti, johon
liittyy julmia lääketieteellisiä
kokeita ja ihmiskauppaa.
00.30 Uutisikkuna
12.13 Tiilenpäät 7/8. Pienin askelin eteenpäin.
12.45 Kioski
13.15 Tanskalainen maajussi
3/10.
13.45 Bonneville Speedway
14.50
15.40
16.00
16.30
1/2. Vauhti vie mennessään,
joskus jopa hautaan.
Sohvaperunat Sohvaperunat pohtivat rakkautta
Ensitreffit alttarilla-ohjelman
seurassa ja herkistyvät
Adoptoitujen parissa. Naurattiko 1001 ja yksi Rikua katsojia? Ohjelma selvittää mitä
suomalaiset pitivät viikon
televisiotarjonnasta.
About a Boy (7) Kuinka
sujuu Marcusin ensimmäinen
yökyläily kavereiden kotona?
Willin pokeri-ilta poikaporukassa saa yllättäen naisellisen käänteen.
Au pairit Lontoossa Vastoinkäymisiä.
Uusi päivä (7) Auttava käsi.
17.00 Pikku Kakkonen
17.45 Talvistudio
18.10 Ampumahiihdon MM :
Sekaviesti Sekaviesti.
20.15 Talvistudio
20.30 Pasila 2.5 The Spin-Off
(7) Persona non grata.
21.00 Kätevän emännän juhlat 4/10. Itsenäisyyspäivä on
suomalaisten oma juhlapäivä, joka perinteisesti vietetään katsomalla televisiota.
Tuntematon sotilas ja Linnan
juhlat, siinäpä karnevaalin
ainekset.
21.25
21.50
21.55
22.00
Noin viikon uutiset
Yle Uutiset
Urheiluruutu
True Blood (16) 1/10. Verikekkerit.
22.48 True Blood (16) 2/10. Elä23.38
00.33
01.26
02.25
män julma yhdentekevyys.
True Blood (16) 3/10. Tulilinjalla.
True Blood (16) 4/10. Yhdet hyvästit liikaa.
True Blood (16) 5/10. Ympäri käydään, yhteen tullaan.
Syke (12) Lumetta. Itsemurhaa yrittänyt mies soittaa itse itselleen apua ja hakeutuu
hoitoon lääkkeiden yliannostuksen takia.
03.15?04.00 Uutisikkuna
15.05 Mitä tänään syötäisiin?
15.10 Jamie Oliverin ruokafestivaalit 3 / 3.
15.40 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat Piri-pirikanaa.
16.10 Peter Hispaniassa
17.05 100 tarinaa Lastensairaalasta 93 päivää konserttiin.
17.15 Uutiset
17.20 Päivän sää
17.25 Viking Loton ja Jokerin
tulokset
17.30 Kauniit ja rohkeat (7)
17.55 Mitä tänään syötäisiin?
18.00 Emmerdale (7) Vainoharhaisia syytöksiä.
18.30 Emmerdale Sukulaiset vasten tahtoaan.
19.00
19.20
19.30
20.05
21.00
22.00
22.20
22.25
22.35
Seitsemän Uutiset
Päivän sää
Salatut elämät
Mummomafia
Enbuske & Linnanahde
Crew
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
MTV Sport Uutiset
Independence Day
maailmojen sota (12)
Erikoistehosteiltaan huikea
kuvitelmaelokuva avaruuden
muukalaisten massiivisesta hyökkäyksestä Maata
vastaan. Ohjaaja: Roland
Emmerich. USA 1996. (145?).
Pääosissa: Will Smith, Bill
Pullman, Jeff Goldblum.
01.15 Roba (7) Veljensä vartija.
YLE TEEMA
04.00 Teematieto
16.00 Pilvikadun talo (12) 6/6.
Rosen silmät avautuvat ja
hän ymmärtää, mikä elämässä on tärkeää. Sen myötä
onni kääntyy viimein, ja
Pilvikadun talossa nähdään
onnellisempia aikoja. Saako
talon sielu samalla viimein
rauhan?
17.25 Talo Italiassa Tähtäin Torinossa.
18.10 Askelmerkkejä Kolmiosainen dokumenttisarja
suomalaisen taidetanssin
historiasta. Osa 2: 1960
1970-luku. Modernin tanssin
murros ja tanssin pyrkimys
varteenotettavaksi ammatiksi. Ohjaus Anna Korhonen.
19.00 Taiteen maantiede:
Saksa 1/3. Jaettu maa.
20.00 Prisma Studio
20.30 Vempainmies Stephen
Fry 6/6. Vempainmies
Stephen Fry on testannut
kiinnostavimmat uudet
keksinnöt. Mikä laitteista on
hyödyllisin ja mielenkiintoisin?
21.00 Tiededokumentti: Ihmisen esi-isät 3/3. Lucy.
Ihmisen esi-isistä kenties
tunnetuin on noin 3,2 miljoonaa vuotta sitten elänyt Lucy. Tutkijaryhmä pohtii, mitä
Lucy ja hänen sukulaisensa
söivät, kuinka he liikkuivat ja
miten he synnyttivät lapsensa.
21.50 Kino Suomi: Porttikielto
taivaaseen (16) (1990)
Johtaja TT pyörittää ilotyttöbisnestä. Juopottelun, huumeiden ja väkivallan leimaamat yöt vaativat uhrinsa. N:
Satu Silvo, Niina Nurminen,
Minna Aaltonen, Riikka Suikkari, Tapani Perttu. O: Tapio
Suominen.
23.30 Hulluus ja yhteiskunta
(12)
00.25?04.00 Teematieto
YLE FEM
07.25?15.00 SVT:n ohjelmaa
NELONEN
07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon
vauhtiviikarit 07.25 Disney esittää:
Stitch! (7) 07.50 Disney esittää: Aku
ja kumppanit 08.00 Waverly Placen
velhot (7) 08.30 Villiä menoa eläintarhassa 09.00 Kotikokkien taistelu
10.15?10.50 Sarahin sisustusvinkit
13.50 Deittikamera Bikinisota.
14.20 Vaaleanpunainen pantteri Vaaleanpunainen ammattilainen.
14.30 Kotikokkien taistelu Chiliä ja riskinottoa.
15.40 Korealaisen keittiön
aakkoset Herkuttelua Jejulla.
16.15 Hotellit haltuun 1/3. Paluu Caspianiin.
17.20 Frasier Perhe on paras.
17.50 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 3/6.
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Tuuri 4/8.
20.00 Adoptoidut 5/8. Reijo.
20.57 Keno
21.00 Elokuva: Kadonneen
aarteen metsästäjät (12)
23.25 MasterChef VIP 4/10.
Miten pärjäävät MasterChefkeittiössä Veeti Kallio,
Mikaela Ingberg ja Emma
Kimiläinen? Kuka heistä pääsee jatkoon, sen päättävät
Tomi Björck ja Henri Alén.
Kolmikon kokkaustaidot ja
hermot joutuvat koetukselle
keittiömestari Peppi Arolehdon luoman upean annoksen
myötä. Tekniset laitteet ja
mittakulhot saavat kyytiä,
eikä savukatastrofiltakaan
vältytä.
00.25 Kylmä rinki (16) 4/8. Seuraava pysäkki: Valhalla.
01.35 Poliisit kotihälytys (12)
9/9. Pää sekaisin.
02.35?03.05 Frasier Perhe on
paras.
15.25 Älä kokeile tätä kotona
3/4. Per Olav Alvestad ja
Rune Nilson pohtivat, miten
kuumavesihanasta saisi kahvia.
15.55 Supersankari Energina
(7) 4/10: Aikavaras.
16.08 Clay Kids (7) Suosittu Japanissa.
16.20 Gazoon Äidinvaisto.
16.25 Aistien haastaja 3/10:
Pelon voima.
16.55 Tanskalainen maajussi
7/10. Frank poikkeaa PohjoisJyllantiin valitsemaan pian
tilalle hankittavaa hiehovasikkaa.
17.25 Lasso Yksi aihe, monta näkökulmaa.
17.55 Yle Nyheter TV-nytt
18.00 BUU-klubben: Bärtil Leikitään venettä.
18.30 Majakan arvoitus (7)
9/12. Kaverukset lähtevät
hattupäisen miehen talolle
etsimään todisteita. Sara ja
Krasse päättävät selvittää,
kuka Anna on.
19.00 Kiran keittiössä 1/8. Kira
vierailee osterien kasvattamossa ja tutustuu luonnonmukaiseen osterinviljelyyn.
19.30 Yle Nyheter TV-nytt
19.55 Obs debatt
20.30 Vauhtimimmit 5/10. Erika
ja Emilie seuraavat kilpa-ajoa
Lontoon lähellä Brands Hatchin radalla.
20.45 Oddasat
21.00 Efter Nio Kultareunuksista
arkea.
21.57 Yle Nyheter TV-nytt
22.00 Dok: I am Femen Ukrainalainen Oksana oli perustamassa aktivistijärjestö
Femeniä, jonka tempauksissa
naiset paljastavat rintansa.
Oksanan taistelu liikkeen
puolesta on vienyt hänet eri
puolille Eurooppaa.
23.45?02.00 SVT:n ohjelmaa
5.3.2015
27
FOX 06.00 Sky News 06.30?08.35 FOX Kids 08.55 Wipeout
09.50 Sara Chafak suolasta sahramiin 10.20 Ari ja Kirsi: Kotirempat 10.45 Futurama 11.15 How I Met Your Mother 11.40
Miehen paikka 12.10 Jättimäiset rakennusurakat 13.05 Rajasota 14.00 Ufojen jäljillä 15.00 Alaskan poliisit 16.00 Dubain
lentokenttä 17.00 Lentoturmatutkinta 18.05 How I Met Your
Mother 18.35 Family Guy 19.05 Varastojen metsästäjät 19.35
Huutokaupan Metsästäjät 20.05 Bones 21.00 Castle 21.55 puhelinmyyjät! 22.50 Ilman johtolankaa 23.45 Elokuva: Vihollisen
keskellä 2 pahuuden akseli 01.50 Amerikan kovimmat vankilat
02.55 Aarteen tonkijat 03.20 Suomen vartijat 03.45 Suomen
vartijat 04.15?05.59 Sky News
SUB 10.00?11.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Walker, Teksasista (12) 14.55 Masterchef USA 16.00 Dieetit vaihtoon! 17.00
Lemmen viemää (7) 18.00 Top Chef 19.00 Naapurit-arvonta
19.05 Simpsonit (7) 19.30 Miehen puolikkaat (7) 20.00 Rillit
huurussa 20.30 Simpsonit (12) 21.00 Rakas, sinusta on tullut
pullukka 22.00 112 (7) 23.00 Lainvalvojat 23.30 Lainvalvojat
00.00 Miehen puolikkaat (7) 00.25?01.25 Revolution (16)
TV5 06.30 A-Team (12) 07.30 Lasten eläinmaailma: Kissakuiskaaja 08.20?09.20 Ritari Ässä (12) 12.20 Fame 13.15 Pulmuset
13.45 Pulmuset 14.15?14.40 70?s show (7) 15.10 A-Team (12)
16.05 Kadonneet (7) 17.00 Pulmuset 17.30 Pulmuset 18.00 70?s
show 18.30 70?s show 19.00 Nanny 19.30 Starat lastenvahteina
20.00 Tuurin kyläkauppias 21.00 Elokuva: Mr. Bean lomailee
(7) 22.40 Konttori 23.10 Konttori 23.40 Elokuva: Da Vinci
-koodi (16) 02.50 Aikuisten lelukauppa (12) 03.45 Kadonneet
(7) 04.30 Konttori 04.55?05.21 Konttori
JIM 11.25 Elämää halpalentoyhtiössä 11.55 Jopet-show 12.25
Britannian paras leipomo 13.20 Leijonan luola USA 14.15
LA Ink 15.10 Top Chef 16.05 Hurja remontti 17.00 Kuuluisat
kuppilat 17.30 Leijonan luola USA 18.25 MasterChef Australia
19.30 Top Chef 20.30 Poliisit (7) 21.00 Talent USA 22.45 Tulossa: Napamiehet (12) 22.50 Poliisit 23.20 Australian kovimmat
keräilijät 00.20 Panttilainaamon autospesialistit 00.50 Panttilainaamon autospesialistit 01.20 Villit nettivideot (12) 01.50
Villit nettivideot (12) 02.20 Jopet-show 02.50?03.40 LA Ink
LIV 09.00 Hurja painonpudotus 10.00 Huikeat kakut 11.00
Häät sulhasen tapaan Amerikassa 12.00 Huippukokki lähtee
maalle 12.30 Pikakurssi kodinostoon 13.00 Rullaavat tytöt
13.30 Tuhluriprinsessat 14.00 Nätti nakuna 15.00 Hurja painonpudotus 16.00 Olet mitä syöt 16.30 Sarahin talo 17.00
Fashion Star 18.00 Neljät häät Amerikassa 19.00 Hurja painonpudotus 20.00 Äitien sota 21.00 Temptation Island Suomi
22.00?22.30 Gigolot (12) 23.00 Sinkkulaiva 23.30 Scandal (12)
00.25 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 01.20 Illallissota
02.10 Neljät häät Amerikassa 03.05?04.00 Käenpesä (7)
AVA 09.30 Haylien keittiössä 10.00?11.00 Trinny & Susannah
Skandinaviassa 12.00 Suurin pudottaja 12.55 Lääkärit 13.50
Makuja ja elämää 14.05 NYC:n täydelliset naiset 15.00 Glee
16.00 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 17.00 Trinny & Susannah
Skandinaviassa 18.00 Tanskan kaunein koti 18.30 Tanskan
kaunein koti 19.00 Suurin pudottaja 20.00 Dieetit vaihtoon!
21.00 Prinssi Harrylle morsian 22.00 Solsidan 22.30 Moderni
perhe 23.00 Muodin huipulle Allstars 00.00 Ladies of London
01.00?01.55 Pitch kuningasidea
YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15
Aamuhartaus. 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause
07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä
07.50 Aamuhartaus. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja
sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi
10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa? Suomi-neidon sairaskertomus. 11.00 Valkoista valoa: Elämäni legot 11.45 Valomusiikkia
11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö
12. Uutiset ja sää 12.10 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Klassista
kahteen 14.00 M-studio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55
Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00
Uutiset ja sää 17.20 Filmiryhmä. Calamari Union 30 vuotta!
18.00 Arvassalo ry: Potilas on ihminen! 18.20 Radioteatteri
esittää. L.Onerva: Mirdja, osa 61. 18.30 Hartaita säveliä 18.50
Iltahartaus. 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Euroradion konserttiillassa tenori Juan Diego Flórez ja pianisti Vincenzo Scalera
20.45 Maurice Ravel: Daphnis ja Chloe 21.45 Tekijä: Ilmari
Arnkil elokuvateatteripomo 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Outi Heiskanen. 22.55 Kuuluttajan vieras:
Radio Suomen ohjelmapäällikkö Saila Mattila. 23.10?06.00
Yöklassinen
YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Uutiset ja sää. 07.10 Urheiluradio. 07.12
Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 07.53 Maakuntaradio. 08.00
Uutiset ja sää. 08.10 Urheiluradio. 08.12 Maakuntaradio. 09.00
Uutiset. 09.05 Urheiluradio. 09.10 Sää. 09.11 Maakuntaradio.
10.00 Uutiset. 10.03 Ajantasa. 10.55 Pikkujuttu. 11.00 Uutiset.
11.03 Maakuntaradio. 12.00 Uutiset ja sää. 12.10 Urheiluradio.
12.12 Maakuntaradio. 12.45 Merisää. 12.55 Suomi tänään.
13.00 Uutiset. 13.03 Maakuntaradio. 14.00 Uutiset. 14.03
Ajantasa. 15.00 Uutiset. 15.05 Maakuntaradio. 16.00 Uutiset
ja sää. 16.15 Urheiluradio. 16.17 Maakuntaradio. 17.00 Uutiset
ja sää. 17.20 Maakuntaradio. 18.00 Uutiset. 18.03 Ihan pihalla.
18.50 Merisää. 18.55 Ihan pihalla. 19.00 Uutiset ja sää. 19.03
Urheiluradio. 19.05 Ihan pihalla. 20.00 Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 20.05 Sää. 20.06 Ihan pihalla. 21.00 Uutiset. 21.03 Päivä
tunnissa. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 21.35 21.39 Novosti
Yle. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään.
22.00 Uutiset ja sää. 22.05 Euroopan taivaan alla. 23.00 Uutiset. 23.03 Yöradio. 00.00 Uutiset ja sää. 00.05?05.00 Yöradio.
03.15 Pyöreä pöytä. 04.02?04.55 Café Tropical.
YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Uutiset 06.40 Puheen
Aamu 07.00 Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri
07.25 Puheen Aamu 07.30 Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00
Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Uutiset 08.40 Puheen Aamu
09.00 Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Uutiset 09.31 Puheen
Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03
Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Uutiset 14.03
Puheen Iltapäivä 15.00 Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00
Uutiset 16.03 17.00 Puheen Iltapäivä 17.06 Puheen Iltapäivä
17.30 Mikko ??Peltsi?? Peltola 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta:
Jääkiekkokierros ja Ampumahiihdon MM 21.30 Puheen Ilta
22.00 Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.03 Päivä tunnissa 23.30
Politiikkaradio 00.00?06.00 Arkisto
28
5.3.2015
ARKI
Kolumni
Vihellys
Norjan ylivoimaa, Suomelta odotettu esitys
Viikonloppuna päättyneet hiihdon
MM-kisat Ruotsin Falunissa olivat norjalaisjuhlaa. Pohjolan öljymaa saalisti tarjolla
olleista 21 kultamitalista peräti 11 ja keräsi
vielä neljä hopeaa ja viisi pronssia, yhteensä
20 mitalia. Mitalitaulukon kakkosen, Saksan
mitalisaalis oli viisi kultaa, kaksi hopeaa ja
pronssi, isäntämaa Ruotsin kaksi kultaa,
neljä hopeaa ja kolme pronssia. Norja oli
jopa asteen verran ylivoimaisempi kuin
edellisissä, Val di Fiemmen vuoden 2013
MM-kisoissa, joissa se saalisti kahdeksan
kultaa ja yhteensä 19 mitalia.
Suomelle Falun oli kuin Val di Fiemme.
Taas kotievääksi tarttui yksi pronssi.
Vuonna 2013 mitali tuli naisten parisprintiltä, jossa Riikka Sarasoja-lilja ja krista
lähteenmäki veivät mitalit norjalaisten
nenän edestä. Falunista pronssia vuolivat
4 x 5 kilometrin viestillä aino-kaisa Saarinen, kerttu niskanen,
Riitta-liisa Roponen ja
krista pärmäkoski (ent.
lähteenmäki), jotka toivat
Suomen kolmanneksi ennen
Yhdysvaltoja.
Jos ei Suomi juhlinut FaluAri
nilla, samaa voi sanoa VenäHautaniemi
jästä, jonka tuloskunto suoKirjoittaja
rastaan romahti. Val di Fiem- on sosiologi,
messä venäläiset saalistivat Everton-fani
vielä viisi mitalia ja olivat ja urheilun
kahdella kullallaan mitaliti- ilmiöiden
laston kolmosia, mutta Fa- ihmettelijä.
lunissa itänaapuri jäi kahteen mitaliin. Sen
sijaan menestystään petrasivat Saksa, koko
kisat hyvällä hengellä viilettäneet ruotsalaiset sekä Italia.
n n n
Faluniin mitalitavoitetta, kuten ei tehnyt edellisissä olympialaisissakaan. Vaikka Sotshissa moni asia meni
nappiin, yhtä lailla todennäköistä Suomen
kapealla materiaalilla on täysi floppaaminen
? varsinkin tilanteessa, jossa suomalaiset eivät ole tällä kaudella menestyneet.
Suomalaisyleisön odotukset ovat viimeisen vuosikymmenen aikana laimentuneet,
mutta edelleen ? materiaalista huolimatta
? yleisö janoaa menestystä. Olympialaiset,
joista Suomi saalisti hienosti viisi mitalia,
lisäsivät kierroksia. Tosiasia kuitenkin on,
että maailmancupissa suomalaiset eivät kärkisijoja hätyyttele. Viisi kertaa koko kauden
aikana on suomalainen ollut palkintopallilla. Naisista kerttu niskanen on maailmancupin 16s, miehissä matti heikkinen
samalla sijalla.
Suomi ei aSettanut
n n n
SeuRaaVat mm-hiihdot jäRjeStetään
kahden vuoden kuluttua Lahdessa. Kokenut
kisaisäntä hävisi vuoden 2015 järjestämiskilvan yhdellä äänellä. Lahden kannalta lienee
ollut onni onnettomuudessa se, että uutta
tulemista esimerkiksi mäkihypyssä saadaan
rakentaa vielä pari vuotta. Jos on kisaorga-
nisaatiolla paljon kirittävää Falunin onnistuneisiin kisoihin nähden, samaa voi sanoa
myös suomalaisurheilijoista. Yksi mitali ja
tasapaksua suorittamista ei ollut sitä, mitä
toivottiin, eikä vastaava riitä, kun kotikisoihin marssitaan.
Viimeksi vastaavassa tilanteessa Suomihiihto päätyi petollisiin ratkaisuihin, ja
asian nosti taas parrasvaloihin norjalaislehti Dagbladet, joka julisti hiihdon olevan
puhdasta kun Suomi ei pärjää. Kolumnisti
esten Sæther kirjoitti, miten Falunin MMkisoissa yhtään urheilijaa ei ankarasta testauksesta huolimatta kärynnyt dopingista.
Samassa yhteydessä Sæther totesi, että
historian saatossa kiellettyihin aineisiin
hiihdossa turvautuneet maat, kuten Venäjä,
Italia, Itävalta ja Suomi eivät näissä kisoissa
juhlineet.
Norjalaislogiikan pitävyyttä voi kukin
pohtia, mutta tärkeämpää on huomata se,
että viittaus esimerkiksi vuoden 2001 tapahtumiin kertoo, ettei suomalaisen hiihtourheilun maine ole edelleenkään puhdistunut.
Suomi-hiihto on menestymättömyydellään
ja uudella pienellä nousullaan sovittanut jo
14 vuoden takaiset rikokset, mutta varjo häilyy edelleen.
Tämän synkän historian pyyhkiminen
niin, että Suomi menestyy ja Lahden kisat
onnistuvat, on hankala yhtälö, jos epäilys on
edelleen läsnä. Tulevan viikonvaihteen Salpausselän 50-vuotisjuhlakisat on ensimmäinen paikka harjoitella tätä.
Lehtikuva / Heikki Saukkomaa
Ilme kertoo
kaiken.
Suomen
suksi ei
luistanut tai
mäkikotka
lentänyt
Falunissa.
Naisten
viestipronssi oli
Suomen
ainoa mitali.
Norjalaislehti
Dagbladet julisti
hiihdon
olevan
puhdasta
kun Suomi
ei pärjää.