Liitoilla haussa yleissitova sopimus
Murtajalakko haittaa
pohjoisen liikennettä ...6
Pron Malinen esittää:
Suomeen
kansantalousministeriö ...4
Eduskunta ei enää
istu ensi viikolla ...5
120
vuotta
PER JANTA I 1 3. M aa li s ku uTA 2 01 5
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?? N:o 38, 007450-15-11 ? Hinta 1,20 e (sis.alv)
Talvivaara
Sulamisvedet voivat
vielä kaataa uudet
omistajajärjestelyt
Talvivaara
saamassa
jatkoa
...7
13.3.
Nimipäivät tänään:
Erno, Tarvo, Ernesti
(ruots.) Ernst
0...4
Aurinko nousee:
Helsingissä 6.44
Oulussa 6.46
4...6
Nimipäivät lauantaina:
Matilda, Mette, Tilda
(ruots.) Matilda, Tilda, Tilde, Mette
Nimipäivät sunnuntaina:
Risto
(ruots.) Kristoffer
Nimipäivät maanantaina:
Ilkka
(ruots.) Herbert
Uutiset
Demokraatti.fi
3
Korkeakoulut vastustavat, opiskelijat
vastustavat, säästöjäkään ei synny. Vielä
on aikaa kääntää kelkka! #opintotuki
4?5
6?7
Rinne: Yhteisövero ei toimi
toivotusti
Pron Malinen esittää kan
santalousministeriötä,
pääkirjoitus
8?9
10?11
12?13
14?15
16?17
18?19
Kaisa Hakala Twitterissä
Keskustelua ja taustaa,
10 syytä nuorisotakuuseen
Eduskuntaryhmässä näillä tiedoin
viimeistä kertaa ja monta isoa asiaa
ratkaistavana, äänestyksiä vielä
muutamia päiviä #eduskunta
Länsimaiden talouspolitiikka
Sirpa Paatero Twitterissä
Suomessa kuollaan hoito
virheisiin
Karu tulevaisuuden visio
Arki
Päivä kuvana
5...7
Uutiskertaus
Jäänmurtajalakko alkoi
Ajatuspaja
Aurinko laskee:
Helsingissä 18.16
Oulussa 18.11
n
Ely-keskus: Ympäristöturvallisuus
uuden yhtiön ykköstehtävä. Kainuun
n
Poliisi: Fergusonin ampuminen oli
väijytys. Yhdysvaltain Fergusonis-
n
Ruotsi haluaa tehostaa sukellusvenejahtia lisärahalla. Ruotsin hallitus
ely-keskus pitää tärkeänä, että Talvivaaran
kaivoksen toimintaa mahdollisesti jatkava yhtiö panostaisi ensisijaisesti ympäristöturvallisuuteen. Ely-keskuksen ylijohtajan Kari Pääkkösen mukaan akuutein ongelma kaivoksella
on tällä hetkellä ylimääräiset vedet.
sa kahta poliisia haavoittanut ampuminen oli
väijytys, sanoo St. Louisin poliisipäällikkö.
Hänen mukaansa osumia saaneet poliisit olivat vähällä menettää henkensä.
aikoo lisätä puolustusmäärärahoja kuudella miljardilla kruunulla eli noin 655 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä, kertoo Dagens Nyheter -lehti. Puolustusministeri Peter Hultqvistin mukaan lisäraha käytettäisiin
muun muassa sukellusvenejahdin tehostamiseen.
AFP Photo / Toru Jamanaka
Vaalipäällikön terveiset
Sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta
20?23Radio ja tv
24
Liisa Jaakonsaaren kolumni
Uusi ranskalaista huipputeknologiaa edustava ?Bebop Drone? nelikopteri lenteli lehdistötilaisuuden aikana Tokiossa eilen. Parrot-yhtiön kopteri
on varustettu 14 miljoonan pikselin kameralla, joka pystyy kuvaamaan hd-tasoista videokuvaa. Lentävän kameran hinta on noin 590 dollaria.
Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne
Toimitusjohtaja: Ville Wallin
Kustantaja: Kustannus Oy Demari
Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin.
ISSN-L 2242-6892 Demokraatti
ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu)
Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula
Tilaajapalvelu:
(09) 701 0500
Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset:
? Helsinki, Uusimaa,
? Helsinki
Vaihde
(09) 701 041
Uutistoimitus
(09) 701 0555
Ilmoitusmyynti (09) 701 0522
Haapaniemenkatu 7-9, B-talo
Postiosoite: PL 338, 00531 Hki
Turku
Uutistoimitus
? Tampere
Uutistoimitus
(02) 277 0477
? Vaasa
Ilmoitusmyynti (06) 317 4104
? Mikkeli
(03) 212 9455
Uutistoimitus
050 5543430
toimitus@demari.fi
ilmo@demari.fi
levikki@demari.fi
etunimi.sukunimi@demari.fi
Lisätietoja: www.demari.fi
varhaisjakelu:
? Pohjanmaa, varhaisjakelu:
? Tampere ja ympäristö:
? Muu Suomi:
puh. 0200 30011
puh. 0200 55888
puh. 0800 96675
puh. 0200 71000
UUTISET
13.3.2015
3
Lehtikuva / Mikko Stig
Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) eduskunnan viimeisellä kyselytunnilla.
??Eduskunta kysyi työllisyydestä ja toisen asteen koulutuksesta
Rinne: ?Yhteisöveron
alennuksella ei
toivottuja vaikutuksia?
Eduskunnan viimeisellä kyselytunnilla eilen puitiin muun muassa työllisyyteen ja toisen asteen koulutuksen leikkauksiin
liittyviä kysymyksiä. Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.)
sai perussuomalaisilta vastattavakseen kysymyksen siitä,
oliko yhteisöveron alentaminen virhe.
? Hallitus on eri tavoin yrittänyt saada talouskasvua liikkeelle, sopeuttaa taloutta eri
tavoin ja tehnyt rakenteellisia
uudistuksia. Yhteisöveron alennus on yksi näistä päätöksistä ja
sillä ei ole ollut toivottuja vaikutuksia, Rinne vastasi.
Rinne muistutti, että hallituskauden aikana on tehty monia
toimenpiteitä, jotka ovat vaikuttaneet työllisyyteen. Näitä
on Rinteen mukaan esimerkiksi
nuorisotakuu ja kuntien kasva-
nut vastuu pitkäaikaistyöttömistä.
? Näkemykseni on, että työttömyystilanne olisi pahempi,
jos näitä toimenpiteitä ei olisi
tehty.
Anna-Liisa
Blomberg
Demokraatti
Arvostusta
työntekijöille
SDP:n kansanedustaja Antti
Lindtman korosti, että työn ja
viennin lisäksi tarvitaan työntekijän arvostusta. Lindtman kysyikin työministeri Lauri Ihalaiselta (sd.), pitäisikö niin sanotuista nollasopimuksista luopua ja tehdä alipalkkaus rangaistavaksi.
Ihalaisen mukaan hallituskauden aikana oli monta yritystä saada aikaan kolmikantainen neuvottelutulos Lindtmanin mainitsemien epäkohtien
korjaamiseksi.
? Näissä neuvotteluissa
emme päässeet yhteisymmärrykseen. Ainakin minulla on
sellainen periaate, että pitää
päästä kolmikantaiseen yhteisymmärrykseen ennen kuin
tuodaan tänne asioita, eikä yksipuolisesti poliittisesti lähdetä
niitä junailemaan, Ihalainen linjasi.
Ihalaisen mukaan työtä pitää
kuitenkin jatkaa, sillä Ihalaisen
mielestä on tarve saada uusia
pelisääntöjä nollasopimusten
suhteen.
Ihalainen korosti, että ratkaisuja tarvitaan, ettei olisi työssäkäyvien köyhyyttä ja jotta ihmiset voisivat tulla toimeen yhdellä työllä.
? Alipalkkauksen kriminalisointi on joka tapauksessa välttämätöntä, koska se on sellaista
puliveivaamista, jota ei pitäisi
enää työmarkkinoilla olla, Ihalainen sanoi.
?Ettekö luota
omiin ministereihin??
Kyselytunnilla puheeksi nousi
myös toisen asteen koulutuksen 191 miljoonan euron säästöt, joista vasemmistoliiton
kansanedustaja Paavo Arhinmäki hiillosti pääministeri
Alexander Stubbia (kok.).
? Ettekö te luota teidän
omien ministereiden asiantuntemukseen siitä, kun he sanovat
suoraan, että on katastrofaalista
meidän nuorten kannalta, jos
tämä leikkaus nyt viedään läpi,
Arhinmäki kysyi.
? Emme ole vielä tehneet asiasta päätöstä. Me jatkamme puheenjohtajien kanssa keskustelua tämän yön yli nukuttua,
Stubb sanoi.
Viimeinen kyselytunti päättyi Soinin runoiluun
Suurimman oppositiopuolueen
perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini äityi runolliseksi, kun eduskunta päätti
vaalikauden viimeisen kyselytuntinsa torstaina.
? Hallituslaiva on reissussa
rähjääntynyt, pursi on park-
kiintunut, mutta pinnalla se
ui viimeistä lahtea kohti. Kapteeni ja perämies ovat vaihtuneet, muutama matruusikin. Rankka on reissu, kova on
koski, Timo Soini sanoi ja kiitti
hallitusta kuluneesta vaalikaudesta.
Soini toivotti hallitukselle
kohtuullista vaalimenestystä.
? Siis ansaitsemaanne sellaista, hän tarkensi.
Lopuksi Soini pyysi pääministeriä sanomaan oppositiosta
?jotain kaunista?. Pääministeri
Alexander Stubb (kok.) totesi,
että hallituskausi on ollut myrskyisä, ja kehui myös yhteistyötä.
? Minun mielestäni on ollut mielenkiintoista, haastavaa
ja osittain hauskaakin pikkaisen
otella näissä myrskyisissä vesissä.
STT
4
13.3.2015
UUTISET
Kari Hulkko
Puheenjohtaja Jorma Malisen mielestä kansantalouden menestystekijöiden löytämiseen tarvittaisiin oma itsenäinen ministeriönsä.
???Tällaista sillisalaattia ei enää tarvita?
Pron puheenjohtaja esittää
kansantalousministeriötä
Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen ei ole tyytyväinen siihen, miten viime aikoina Suomea on yritetty ohjata
kasvun tielle. Hän toivoo, että
seuraava hallitus harkitsisi aivan tosissaan kansantalousministeriön perustamista.
? Sen työlistalle voitaisiin
keskittää elvytystoimet, suuret
rakenteelliset sekä työmarkkinapoliittiset sopimukset ja
mahdollisesti myös valtion
omistajaohjaus, Malinen visioi.
Hän pitää kansantalouden
menestymistä niin tärkeänä,
että se ansaitsisi oman itsenäisen ja riippumattoman ministeriönsä.
? Eurooppalaisissa ennusteissa povataan pitkän matalan kasvun kautta, jolloin kasvu
?Ne tekeleet
ovat olleet aika
onnettomia.?
voisi olla korkeintaan puolitoista prosenttia jopa kymmenen vuoden ajan, Malinen perustelee.
Leikkauslistoja
on jo tarpeeksi
Pron hallitusohjelmatavoitteissa korostuu elvytys.
? Leikkauslistoja on esitetty
jo tarpeeksi. Uuden hallituksen
pitää jatkaa täsmäelvytystä ja
edistää suuria työllistäviä hankkeita, joilla rakennetaan kasvua
ja uskoa teollisuuden ja bruttokansantuotteen nousuun, Malinen vaatii.
Hän ei ole tyytyväinen elinkeino- ja teollisuuspoliittisiin
ohjelmiin, joita lähes kaikkiin
viime aikojen hallitusohjelmiin
on sisällytetty.
? Ne tekeleet ovat olleet aika
onnettomia. Ei elinkeino- ja
teollisuuspolitiikka saa heittää
häränpyllyä aina vaalituloksen
perusteella.
Malinen toivoo kattavaa perusohjelmaa, johon oppositio-
kin voisi sitoutua määrätyiltä
osin.
? Meidän täytyy löytää yhteisiä nimittäjiä teollisuuden,
edunvalvontajärjestöjen ja poliittisten päättäjien kesken. Ratkaisut eivät voi olla sellaista sil-
lisalaattia kuin ne nyt ovat.
Ammattiliitto Pro käynnisti
torstaina 14 paikkakunnan ehdokaspaneelikiertueen, jonka
teemana on kasvu ja työ. Pro
on suurin yksityisen sektorin
toimihenkilöliitto.
Marja
Luumi
Demokraatti
marja.luumi@
demari.fi
Myös kuntapäättäjät elvyttäisivät
Ammattiliitto
Pro
selvitti
omien hallitusohjelmatavoitteidensa pohjaksi kuntapäättäjien näkemyksiä työelämän kysymyksistä. Pro vaatii tulevalta
hallitukselta elvytystä leikkausten sijana kasvun käynnistämiseksi.
? Kuntapäättäjät asettuvat
tukemaan elvyttävää talouspolitiikkaa ? useissa puolueissa
selvästi omia puoluetoimistojaan hanakammin, tutkija Juha
Vekkilä Aula Researchista arvioi kyselyn tuloksia.
Kuntapäättäjät entistä progressiivisempaa ansiotuloverotusta. Arvonlisä-, polttoaine- ja
perintöveroa taas pitäisi keventää. Selkeä enemmistö kiristäisi
pääomatulojen verotusta ja alkoholi- ja tupakkaveroa.
Suurin osa kuntapäättäjistä
haluaa kohdentaa verovaroja
liikenne- ja infrahankkeisiin
sekä työttömyyden ja työllisyyden hoitoon. Pro on samoilla
linjoilla.
? Suomen verotusjärjestelmää
pitäisi uudistaa ja laajentaa ve-
rotuspohjaa sitä kautta. Nykyinen järjestelmä on kuin oljenkorsista rakennettu himmeli,
jonka kattavuudesta ei enää monikaan ota selvää, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen kritisoi.
Kolmannes kuntapäättäjistä
heikentäisi työntekijän irtisanomissuojaa, vähentäisi keskitettyä sopimista työehdoista ja
pienentäisi työttömyyspäivärahan määrää ja kestoa.
? On ikävä huomata, että työnantajien propaganda on uponnut
kuntapäättäjiin, Malinen toteaa.
UUTISET
Eduskunta ei
istu ensi viikolla
Eduskunta ei kokoonnu enää
ensi viikolla päättämään paperittomien terveydenhuollosta
tai mistään muustakaan.
Puhemiesneuvosto otti asiaan kantaa torstaina. Ylimääräistä istuntoa ei voida järjestää, koska eduskunta on keskellä muuttoruljanssia. Eduskuntatalon tyhjentäminen alkaa viikonloppuna. Sijaistilat
Sibelius-Akatemian tiloissa eivät ole valmiina.
Vielä eilen vihreiden ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmät vetosivat puhemiesneuvostoon. Taustalla on hallituksen esityksen pöydällepano
maanantaina eduskunnassa,
kun perussuomalaiset ja SDP:n
kari rajamäki asettuivat esitystä vastaan.
? Eduskunnan puhemiehellä
on oikeus eduskuntatyön päättymisenkin jälkeen tarvittaessa
kutsua valtiopäivät uudelleen
koolle ennen uusien vaalien
toimittamista, ryhmien tiedotteessa muistutetaan.
näiltä osin perusteettomia. Hallituksen esitys on myös yksimielinen. Mikäli eduskunta ei
käsittele hallituksen esitystä,
tämä on osoitus ihmisoikeuksien vähäisestä merkityksestä
Suomen nykyisessä eduskunnassa.
Myös esimerkiksi Demarinuoret on vaatinut eduskun-
Pääkirjoitus
5
Sari Saloranta
Getty Images
Rane
Aunimo
Demokraatti
rane.aunimo@
demari.fi
taa jatkamaan istuntokauttaan,
jotta paperittomien asia saadaan kuntoon.
Kari Hulkko
Ei vain leivästä
kourassa taidenäyttelyn avajaisissa
pikkusormi pystyssä sipsutteleva olio. Tällainen mielikuva liitetään
helposti ?kulttuuri-ihmisiin?. Kulttuurilla ja varsinkin taiteella on
kumman elitistinen leima. Kulttuuri mielletään helposti joksikin ylimääräiseksi tai ylellisyydeksi, ei-välttämättömäksi.
Esimerkiksi Helsingin Sanomien teettämä gallup puolueista ja kulttuurista näyttäisi tukevan tällaista näkemystä: poliitikkojen ei tarvitse
ottaa kulttuuria vakavasti.
Viime viikolla julkaistussa TSN-gallupin tekemässä kyselyssä ihmisiltä kysyttiin, kuinka tärkeää äänestäjille on puolueiden suhtautuminen kulttuuriasioihin. ?Tuskin lainkaan merkitystä? vaihtoehdon
valitsi 38 prosenttia ja ?ei kovin paljon merkitystä? 35 prosenttia vastaajista. Vain kuusi prosenttia oli sitä mieltä, että puolueen suhde kulttuuriin on erittäin merkittävä.
Poliitikkojen ei kuitenkaan pidä liian sinisilmäisesti ajatella, ettei
kulttuurilla olisi sijaa ihmisten elämässä. Sen takia myös puolueen
kulttuuriystävällisyydellä on merkitystä.
Baskeri päässä, punaviinilasi
Eduskunta
lopettaa lauantaina
Myös lapsiasiavaltuutettu tuomas kurttila vaati eduskuntaa
jatkamaan istuntokauttaan ja
käsittelemään hallituksen yksimielisen esityksen.
Esitys uhkaa kaatua, koska
eduskunta jää vaalitauolle lauantaina viimeisen istuntonsa
jälkeen.
Kurttilan puheenjohtama viranomaisista, järjestöistä ja
tutkijoista koostuva lapsiasianeuvottelukunta keskusteli aiheesta kokouksessaan keskiviikkona.
? Hallituksen valmistelu on
ollut perusteellista ja laajaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa on tehty asiasta kattavat selvitykset. Syytökset lainvalmistelun heikkouksista ovat
13.3.2015
n n n
laaja tutkimus ainakin
todistaa, että kulttuuri on tärkeää suomalaisille. Vuonna 2013 tehdyssä
kyselyssä ilmeni, että kulttuuri kiinnostaa ikään, asuinpaikkaan ja tuloluokkaan katsomatta. Kaksi kolmesta oli käynyt vähintään kerran
viimeisen kahden vuoden aikana elokuvissa, museossa tai teatterissa.
Enemmistön mielestä kulttuuria on tuettava verovaroista, jotta vähävaraisetkin voivat siitä nauttia. Tätä mieltä oli 68 prosenttia vastaajista.
suomen kulttuurirahaston teettämä
n n n
Eduskunnan istuntosali tyhjenee vaalitauon ja remontin ajaksi.
Kupla
Aaargh...ei
niin lujaa!
Lehtikuva/Kimmo Mäntylä
olivat taiteenalat, jotka
ihmiset yleisimmin mieltävät kulttuuriin. Perinteisestihän siihen kuuluvaksi koetaan lähinnä teatteri, elokuvat, museot, konsertit, ooppera
ja tanssi. Kulttuuri voidaan - ja varmaan olisi syytäkin - mieltää laajemmin. Näin siitä saataisiin pyyhittyä pois elitististä leimaa.
Helsingin kaupungin omassa tutkimuksessa Kohti yhteisöllistä kaupunkikulttuuria (Keskinen & Kotro, 2014) mukaan oli perinteisten taidelajien lisäksi otettu esimerkiksi kaupunkitapahtumat, kuten katukirppikset ja ravintolapäivä, suomalainen erikoisuus. Ylivoimaisesti
eniten helsinkiläiset suosivat kirjastoa, elokuvia, taidenäyttelyitä ja
teatteria. Vastaajista 75-85 prosenttia oli vuoden aikana käynyt näissä
kohteissa. Toisaalta yli puolet oli osallistunut kaupunginosatapahtumaan ? tai juhlaan. Tämä kertoo siitä, että kulttuurin luoma yhteisöllisyys koetaan tärkeäksi.
Kulttuuriharrastukset lisäävät ihmisten hyvinvointia. Tämä on todistettu jo monissa tieteellisissä tutkimuksissa. Siksikin tuntuu oudolta, että puolueiden suhtautuminen kulttuuriin olisi toisarvoista.
kulttuurirahaston kyselyssä mukana
sari.saloranta@demari.fi
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen
pää-äänenkannattaja. Perustettu 1895.
Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988,
Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906,
Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun
Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012
Päätoimittaja Antti Vuorenrinne
6
13.3.2015
UUTISET
??Jäänmurtajalakko seisautti pohjoisen rahtiliikenteen
Liitot hakevat
yleissitovaa sopimusta
Arctia Shippingiä koskeva jäänmurtajalakko alkoi torstaina klo
14. Lakko pysäytti Pohjois-Suomeen suuntaavat rahtialukset.
Heti lakon alussa Kontio jäi satamaan.
Lakko koskee Suomen Merimies-Unionin ja Konepäällystöliiton jäseniä. Osapuolet ryhtyivät hakemaan sopua heti torstai-iltapäivällä valtakunnansovittelijan johdolla.
Aiemmin torstaina Laivanpäällystöliitto ja Arctia Shipping pääsivät sopuun öljyntorjuntakorvauksista. Tarjous ei
kelvannut Merimies-Unionille
eikä Konepäällystöliitolle.
? Lakko kestää niin kauan,
kunnes sopimus syntyy, Merimies-Unionin puheenjohtaja
Simo Zitting sanoo.
Sunnuntaina on alkamassa
lakko jäänmurtajien työehtosopimusten jouduttamiseksi.
Lakkoa siirrettiin jo kertaalleen työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä. Käytännössä
lakko koskee samoja aluksia
kuin öljyntorjuntakorvauksia
koskeva lakko.
Lakko
uhkaa laajeta
Zittingin mukaan on uhkana,
että lakko laajenee muuhunkin
merenkulkuun eli muuhun rahtiliikenteeseen ja matkustajaaluksiin.
? Kysymys on periaatteesta.
Haluamme, että Arctia Shippingin työehtosopimus muutetaan
konsernikohtaisesta yleiseksi,
jotta alalle saataisiin yleissitova
työehtosopimus.
Zittingin mukaan jäsenistö
on vahvasti vaatimuksen takana.
SMU / Saana Lamminsivu
? Nyt on hyvä henki päällä.
Asian merkitys ymmärretään,
haluamme selkeät pelisäännöt
alalle.
Yleinen työehtosopimus on
ensiaskel kohti yleissitovuutta.
Sen jälkeen sosiaali- ja terveysministeriön alainen työehtosopimuksen yleissitovuuden
vahvistamislautakunta päättää,
onko valtakunnallinen työehtosopimus yleissitova.
Zitting huomauttaa, että työehtosopimus tehdään jo työnantajaliiton kanssa. Hänestä on
kummallista, että valtion sataprosenttisesti omistama Arctia
Shipping ei halua alalle yleissitovaa työehtosopimusta. Yhtiö on jäänmurrossa suurin toimija.
? Kun töitä kilpailutetaan,
sitä ei voi tehdä työehtojen kustannuksella. Yleissitovuus olisi
myös Arctia Shippingin etu,
Zitting sanoo.
Monitoimimurtajat
jäävät telakalle
Ensimmäisenä jäänmurtajista
seisahtui Kontio, sitten Otso.
Myös Arctia Shippingin tytäryhtiöt osoittivat mieltään.
? Arctia Karhun työntekijät
Kemi-Tornio-alueella eli Antonilla ja muilla aluksilla ovat
tukitaistelussa, Zitting kertoo.
Monitoimimurtajat ovat tällä
hetkellä Raumalla telakalla.
Niiden piti huollon jälkeen lähteä avustamaan öljynporausta.
? Niiden pitäisi lähteä arktisille alueille tekemään töitä,
mutta ne eivät tietenkään
lähde.
Birgitta Suorsa
UP
Suomalaisten mobiilinetti
maailman 8. nopein
Jäänmurtajat eivät liiku minnekään ennenkuin työkiistaan saadaan sopu.
Työnantajapuoli: Ruotsalainen
jäänmurto on halvempaa
Työnantajapuoli syyttää merenkulkijoita
ahneudesta.
Arctia Shippingin henkilöstöjohtaja David Lindström kummeksuu yhtiön nettisivuilla, ettei sovintoesitys kelvannut Merimies-Unionille eikä Konepäällystöliitolle.
? Ahneudella ei voida turvata
suomalaisia merityöpaikkoja.
Sitra: Paljon sotepalveluita käyttävät
uudistuksen keskiöön
Suomalaiset nauttivat maailman kahdeksanneksi nopeimmasta mobiilinetistä, pal jastaa
Aalto-yliopistossa kehitetty Nettitutka-sovellus.
Maailman nopein mobiili-internet on Tanskassa, jossa tiedonsiirtonopeus on hieman yli 22
megabittiä sekunnissa. Suomessa luku on 11,3 megabittiä sekunnissa.
Yhteyksien nopeus on kasvanut valtavasti
muutamassa vuodessa. Vuonna 2012 mittausten
keskiarvo Suomessa oli 2,8 Mbit/s, kun se viime
vuonna oli jo 11,2 Mbit/s. Suurin syy parantuneeseen latausnopeuteen on 4G-verkkojen kehittyminen.
Nettitutka on ilmainen sovellus, joka mittaa puhelimien datayhteyden nopeuksia. Aalto-yliopiston tietokannassa on yli 5 miljoonaa mittausta
suurimmasta osasta maailman maita.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittaminen
yhtä kanavaa pitkin parantaisi mahdollisuuksia
auttaa paljon palveluita käyttäviä ihmisiä, arvioidaan Sitran selvityksessä.
Sitran, Kelan, Oulun kaupungin ja Nordic
Healthcare Groupin selvityksessä läpikäytiin
noin 200 000 oululaisen käyttämät sosiaali- ja
terveyspalvelut sekä heidän saamiaan etuuksia.
Sen mukaan kymmenen prosenttia asiakkaista
käyttää noin 74 prosenttia kaikista sosiaali- ja
terveydenhuollon kustannuksista.
Selvityksen mukaan tehokkainta olisi, jos Kelan
lääkekorvaukset, kuntoutus sekä matka- ja vammaistuet yhdistettäisiin yhteen rahoituskanavaan.
Sitran mallissa rahaliikennettä hoitaisi ainoastaan Kela.
STT
STT
Arctia Shipping edellyttää
yhtiön kilpailukyvyn parantamista.
Se merkitsisi yhtiön mukaan
vuodelta 2005 peräisin olevan
työehtosopimuksen kustannusten leikkaamista.
?Kustannukset ylittävät nyt
selvästi muiden suomalaisten
sekä kilpailevien varustamoi-
Oulussa
kymmenen
prosenttia
asiakkaista
käyttää noin
74 prosenttia
kaikista
sosiaali- ja
terveydenhuollon
kustannuksista.
den kustannustason?, yhtiö toteaa.
Kilpailutilanne on Arctia
Shippingin mukaan johtanut
siihen, että Itämerellä on edullisempaa käyttää Suomen rannikolla ruotsalaisia jäänmurtajia.
Korkeampi ansiotaso on siis
selvä uhka suomalaisille työpaikoille, yhtiö väittää.
Savonia-ammattikorkea
viime vuoden tukirohmu
Savonia-ammattikorkeakoulu Kuopiossa oli
viime vuoden suurin hanke- ja yritystukien saaja
Suomessa. Sille maksettiin yhteensä reilut 2,1 miljoonaa euroa.
Suurimpiin tuensaajiin kuului useita maatalouden neuvontaorganisaatio ProAgrian osastoja. Näistä eniten maksettiin ProAgria EteläSuomelle, joka sai reilut kaksi miljoonaa euroa.
EU:n koulumaitotuki kutistui 1,7 miljoonaan
euroon.
Maaseutuvirasto maksoi viime vuonna tukia
noin 2,1 miljardia euroa.
Tuen saajien määrä on kutistunut. Viime
vuonna saajia oli lähes 68 000, joista reilut 59 000
oli maatiloja. Joukossa oli yhdeksän kansanedustajaa, joista kärjessä pertunmaalainen Jari Leppä
(kesk.). Hänelle maksettu tukisumma oli vajaat
125 000 euroa.
STT
UUTISET
13.3.2015
7
Talvivaaralle löytyi ostaja ? valtio mukaan
Kaivosyhtiö Talvivaaralle on
löytynyt ostaja. Brittiläinen yritysjärjestelyihin erikoistunut
sijoitusyhtiö Audley Capital
Advisors on solminut ehdollisen sopimuksen Talvivaara Sotkamo Oy:n liiketoiminnan ostamisesta sen konkurssipesältä.
Samassa yhteydessä Suomen
valtion kokonaan omistama erityisyhtiö Terrafame on tehnyt
investointisopimuksen Audleyn kanssa. Terrafame omistaisi 15 prosenttia uudesta kaivosyhtiöstä.
Työ- ja elinkeinoministeriön
mukaan sopimusten tarkoituksena on jatkaa Talvivaaran kaivoksen toimintaa kannattavasti.
Järjestelyssä perustetaan uusi
kaivosyhtiö.
Audley-konsortio olisi uuden
kaivosyhtiön pääsijoittaja ja
sen toiminnasta vastaava taho
85 prosentin omistusosuudella.
Konsortiossa olisi lisäksi mukana useita toimijoita.
Uuden kaivosyhtiön toimitusjohtajaksi on nousemassa
Audleyn John MacKenzie.
Hän on vastannut aiemmin
Anglo American -kaivosyhtiön
kupariliiketoiminnasta.
kaivoksen liiketoimintaa ylläpitää konkurssipesä.
STT
Lehtikuva / Kimmo Rauatmaa
Kauppahinnan lisäksi Audleykonsortio ja Terrafame aikovat
sijoittaa merkittävän summan
kaivoksen toiminnan uudelleenkäynnistämiseen, yhteensä
yli 200 miljoonaa euroa. Järjestelyn osana Terrafame on jakamassa kaivokseen liittyviä ympäristövastuuriskejä.
Järjestelyn toteutuminen ja
kaivostoiminnan uudelleenkäynnistyminen vielä useita
Loistava
uutinen,
Talvivaaran
kaivoksen
pääluottamusmies Jukka
Ventola sanoo
kaivoksen
omistusjärjestelyistä.
lia ja sen kannattavuuteen uskotaan.
Kaivoksen vaikutus alueen
työllisyyteen on suuri. Nyt konkurssipesällä on vakituista väkeä töissä 450. Vetolan mukaan
heillä on tekemisen meininki.
?Kyse sadoista työpaikoista?
Työministeri Lauri Ihalainen
(sd.) pitää tietoja Talvivaaran
mahdollisesta tulevasta omistuksesta rohkaisevina. Hänen mukaansa ne valavat uskoa siihen,
että Talvivaara voisi toimia jatkossakin merkittävänä työllistäjänä.
Emoyhtiö
haluaa mukaan
Talvivaaran kaivososakeyhtiön tavoitteena on pysyä mahdollisen
uuden kaivosyhtiön yhtenä omistajana, sanoo selvitysmies Pekka
Jaatinen. Hänen mukaansa tämä
olisi sekä pörssiyhtiön osakkeenomistajien että velkojien etu.
? Jos tällaiseen päästään,
pörssiyhtiöön sijoittaneiden si-
Osapuolet ovat sopineet, että
kauppahintaa ei julkisteta. Tavoitteena on, että järjestely toteutuu kesällä. Siihen saakka
Valtio jakamassa
ympäristöriskejä
Pääluottamusmies
iloitsee uutisesta
Talvivaaran pääluottamusmies Jukka Vetola on todella
tyytyväinen, että kansainväliset sijoittajat ovat osoittaneet kiinnostuksensa Talvivaaraa kohtaan. Vetolan mukaan kaivoksella on potentiaa-
toimenpiteitä. Edelleen tarvitaan muun muassa viranomaislupia, minkä lisäksi sitovan rahoituksen pitää varmistua.
joitukset eivät mene nollaan,
Jaatinen toteaa.
Jaatinen pitää täysin ymmärrettävänä, että nyt tehty sopimus on ehdollinen.
? Ei kukaan voi laittaa satoja
miljoonia kiinni, ennen kuin
lupa-asiat ja vesikysymykset
saadaan ratkaistuksi.
Sopimusten tarkoituksena
on jatkaa
Talvivaaran
kaivoksen
toimintaa
kannattavasti.
Kainuussa työllisyystilanne
on heikko. Talvivaaran työntekijöiden työsopimukset päättyvät toukokuussa.
? Kaavailtu omistusjärjestely
toivon mukaan lieventää työntekijöiden ja heidän läheistensä
huolta. Kyse on satojen ihmisten työllistymisestä, Ihalainen
sanoo.
? Vaikka sopimus on ehdollinen, se valaa uskoa tulevaisuuteen sekä työntekijöille että
koko alueelle.
17.3.2015 80 vuotta
TUL-aktiivi, rytmisen kilpavoimistelun
valmennuksen uranuurtaja,
eläkeläinen Kerttu Riikonen, Valkeakoski
Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Matti ja Hilkka Ahteen rahastoon tilille
FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Kerttu Riikonen. Rahastosta tuetaan
nuorison liikunta- ja kulttuuriharrastusta, menestyksellistä opiskelua sekä
kansalaisten ja yhteisöjen tutkimus- ja kulttuuritoimintaa.
Vastaanotto lauantaina 14.3.2015 klo 12.00-15.00 Valkeakosken Koskenkodin
alakerran yhteistila, Roopenkatu 1.
8
13.3.2015
AJATUSPAJA
Keskustelua ja taustaa
Kirjoita omalla nimelläsi. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen
toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki.
1 0 syytä nuorisotakuun
Kun kansainvälisessä taloudessa menee heikosti
eikä työpaikkoja ole kaikille, ihmisiä puhuttaa erityisesti nuorten tilanne. Pidempi jakso työn tai
koulutuksen ulkopuolelle saattaa johtaa pidempiaikaisempaan syrjäytymiseen. Tätähän kukaan
ei halua. Vaikeaan taloustilanteeseen onkin sopinut hyvin se, että nuorten palveluja on parannettu.
Uusi vaihe nuorten syrjäytymisen torjunnassa
on alkanut tällä vaalikaudella. Me sosialidemokraatit nostimme hallitusneuvotteluissa nuorisotakuun tavoitteeksi, jonka mukaan työvoimaviranomaiset ja kunnat järjestäisivät työttömäksi jääneelle nuorelle työ-, koulutus-, harjoittelu- tai työpajapaikan kolmen kuukauden sisällä.
Olemme kuulleet nuorisotakuusta ainakin kymmenen hyvää uutista, joiden perusteella nuorten
tukitoimia kannattaa jatkaa myös seuraavalla hallituskaudella.
Ensimmäinen hyvä uutinen on se, että nuorisotakuu on edistänyt yritysten, kuntien, oppilaitosten ja valtion TE-toimijoiden yhteistyötä
nuorten tukemiseksi. Toiseksi nuorten työttömyys on saatu pidettyä melko lyhytkestoisena.
Suomessa on EU-maista vähiten pitkäaikaistyöttömiä nuoria. Kolmas hyvä uutinen on se,
että nuorisotakuun voimaantulon jälkeen nuoret eivät enää ole niin herkästi lopettaneet työnhakua. Neljänneksi niin sanottujen kadonneiden nuorten määrä on vähentynyt, kun TE-palveluiden piirissä olevien nuorten määrät ovat
nousseet selkeästi.
Viides hyvä uutinen on se, että koulutustakuun
ansiosta yhä useampi nuori on siirtynyt eteenpäin peruskoulusta. Kuudenneksi nuorten aikuisten osaamisohjelma on lähtenyt hyvin käyntiin: oppilaitosmuotoiselle koulutukselle asete-
Suomen nuorisotakuu toimii mallina monelle EU-maalle.
tut määrälliset tavoitteet on saavutettu. Seitsemänneksi ammatillista kuntoutusta saaneiden
nuorten määrä on kasvanut, kun nuorten ammatillisen kuntoutuksen kriteereitä lievennettiin.
Kahdeksas hyvä uutinen on, että nuorisotakuun tuoman lisärahoituksen myötä etsivää nuorisotyötä tehdään nyt kaikkialla Suomessa. Yhdeksänneksi etsivän nuorisotyön tavoittamien
nuorten määrä on kasvanut. Kymmenes asia on
se, että nuorten työpajatoimintaan osallistuneiden alle 29-vuotiaiden määrä on tasaisessa kasvussa.
Kun nelisen prosenttia nuorisoikäluokista on
koulutuksen ja työn ulkopuolella, on selvää, että
työtä tulee jatkaa. Siksi on hyvä, että uusi sosiaalihuoltolaki tuo vuoden 2015 aikana parannuksia
nuorten sosiaalipalveluihin. Lisäksi on panostettava matalan kynnyksen henkilökohtaisiin pal-
AJATUSPAJA
9
Demokraatin arkisto
jatkamiseen
veluihin, joita kehitetään alkavalla ESR-kaudella
ohjaamo-mallin avulla. Työtä on jatkettava myös
sen puolesta, että kaikki koulutuspaikan saaneet
läpäisevät koulutuksen. Tutkinto on tärkeä väline työnhaussa.
Suomen nuorisotakuu toimii mallina myös EUmaille, jotka luovat parhaillaan omia mallejaan
EU:n budjettirahoituksen tuella. Nuorten tukemisessa tarvitaan kaikkien panosta. Siksi haastamme kaikki työnantajat tarjoamaan kesätyö- ja
harjoittelutyöpaikkoja nuorille ensi kesänä. Kesätyö on tärkeä askel nuoren matkalla työelämään.
13.3.2015
Suomessa on
EU-maista
vähiten pitkäaikaistyöttömiä nuoria.
Lauri Ihalainen
työministeri (sd)
Jutta Urpilainen
kansaedustaja (sd)
Tommy Yi
Forssasta se alkoi, nyt SDP:tä haastaa globaali markkinatalous.
Onko SDP
vasemmistoa?
Otsikon kysymys voidaan muotoilla myös seuraavasti: haluaako SDP olla osa vasemmistoa?
Kumpaankin kysymykseen, mutta vallankin jälkimmäiseen, on juuri nyt hyvä itse kunkin miettiä kantaansa. Suomalaisen sosialidemokraattisen liikkeen on määrä tähän vastata, kun seuraavassa puoluekokouksessa 2017 on tarkoitus hyväksyä puolueelle uusi periaateohjelma.
Keskustelu näyttää käynnistyneen. Omalta
puoleltani voin sanoa: viimeinkin. Kesällä 2013
käytettiin tämän lehden palstoilla joitakin puheenvuoroja, joissa asiaa käsiteltiin. Ajankohtaa varmaan säväytti ajoitus: 110 vuotta Forssan
ohjelmasta. Itsekin kirjoitin pari puheenvuoroa
keskusteluun. Kovin vilkkaaksi ei mielipiteiden
ruodinta kuitenkaan virinnyt. Ehkä alettiin ajaa
asemiin seuraavan vuoden puoluekokousta silmällä pitäen.
Nyt tapahtui, toivottavasti, uusi startti, kun
Eemeli Peltonen tässä lehdessä kirjoitti 21.2.
puheenvuoron, jossa hän puolusti niin sanotun
kolmannen tien ajatustapaa kytkien tämän ihan
oikein Tony Blairin, Gerhardt Schröderin ja
Paavo Lipposen poliittisiin linjauksiin. Ajallisen
järjestyksen kannalta Lipposen voisi kyllä kirjoittaa ensimmäiseksikin.
Peltonen keräsi kaksi vastapuheenvuoroa: 6.3.
Matias Mäkyseltä ja Matti Niemeltä. Kummassakin oli paljon ytyä. Haluan lisätä muutaman näkökohdan.
1. On turha nostaa markkinatalouden käsitettä esille tavalla, jossa se asetetaan kapitalismin synonyymiksi. Markkinatalous ei ole talousjärjestelmä, jonka voisi korvata jollain muulla,
Sosialidemokratia on
antautunut globaalikapitalismin voittokululle
esittämällä enintään
hurskaita toiveita eettisistä toimintamalleista.
esimerkiksi sosialismilla, määriteltiin tämä miten hyvänsä. Markkinataloutta on aina ollut siitä
lähtien, kun ensimmäinen metsästäjä tuli oravannahkanipun kanssa vaihtamaan peltomieheltä säkillisen rukiin jyviä itselleen. Markkinataloutta
tulee arvatakseni myös aina olemaan. Marxin
haaveilema kommunismi saattaisi ylittää markkinatalouden, mutta se ei ole ihan näköpiirissä.
Eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä
tarkoitettiin, kun Neuvostoliitossa puhuttiin
kommunismista.
2. Olennaista on markkinoiden hallinta tai ohjaus. Markkinavoimat on saatava poliittiseen ohjaukseen niin kuin esimerkiksi Mäkynen vaatii.
Temppu ei ole lainkaan yksinkertainen, mutta
tehtävä se on. Olemme nyt eläneet 1970-luvulta
lähtien voimistuneen globaalikapitalismin heikosti ohjatussa markkina-anarkismissa.
Tuloksia voidaan kirjata eri puolilta maailmaa,
mutta meille voisi riittää analysoitavaa Saksan
politiikasta Schröderin aikana, josta on suomeksikin tiivis katsaus Metallin ja Pron yhteisjulkaisuna, tai Kreikan nykyisen velkakriisin selvittämisessä, jossa jäljet johtavat taas ? yllätys, yllätys
? saksalaiseen sylttytehtaaseen.
3. Kun sosialidemokratia on antautunut tälle
globaalikapitalismin voittokululle esittämällä
enintään hurskaita toiveita eettisistä toimintamalleista, on kädet nostettu todella pystyyn. On
luovuttu omasta yhteiskuntapoliittisesta ajattelusta ja teorian kehittämisestä. Tämmöinen sosiaalidemoratia, siis kahdella aa:lla, ei ole enää
vasemmistoa. Tälle polulle on SDP:kin luisunut
jo 1990-luvun lopulta lähtien.
Jos SDP haluaa olla vasemmistolainen, yhden a:n sosialidemokraattinen puolue ja liike,
se tarvitsee keskipitkän aikavälin talouspoliittisen suunnittelun ohjelman, jossa tähtäin asetetaan 2020-luvulle. Välitavoitteita tarvitaan tietysti myös. Tämän kevään vaaleihin nämä eivät
tokikaan ehdi. Muilta osin viittaan vain tässä lehdessä 15.5. ja 21.8.2013 julkaistuihin kirjoituksiini.
Ne eivät näytä yhtään vanhentuneen.
Aarni Tuominen
Työväen akatemian talouspolitiikan opettaja
1976?2012
10
13.3.2015
AJATUSPAJA
Keskustelua ja taustaa
Kirjoita omalla nimelläsi. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen
toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki.
Länsimaiden talouspolitiikassa
on vääriä ja oikeita lääkkeitä
Turun yliopiston kansantaloustieteen professori
Matti Viren on vaatinut jo monta vuotta, että
Suomen hallituksen olisi pitänyt tehdä rajuja julkisten menojen leikkauksia lamavuosina 2010?2014.
Siitä huolimatta Euroopan keskuspankki (EKP) on
käynnistänyt ainakin kolme vuotta kestävän ja 1140
miljardin euron suuruisen ohjelman Euroopan valtioiden velkakirjojen ostamiseksi. Se tarkoittaa
käytännössä sitä, että EKP kannustaa Euroopan valtioita
ja yksityisiä velkaantumaan. Sen on
Ge
tty
Im
ag
es
elvytystä, jota Viren on viime vuodet vastustanut
kiihkeästi. EKP on toimillaan käytännössä tunnustanut, että valtioiden lama-aikana harrastama liiallinen säästäminen ja velkojen pienentäminen johtaa ainakin lyhyellä 1-3 vuoden tähtäyksellä ongelmiin ja on väärää talouspolitiikkaa.
Edellä mainitusta huolimatta väitän, että
EKP:n tulkinta Euroopan valtioiden talousongelmien syistä on muilta osin täysin väärä. EKP
tulkitsee, että Euroopan valtioiden talousongelmat johtuvat ainakin osittain markkinoilla
olevasta liian vähäisestä rahamäärästä. Tämä
on täysin väärä tilanteen tulkinta. Koskaan aiemmin eurooppalaisilla yrityksillä, ihmisillä ja
pankeilla ei ole ollut niin paljon ylimääräistä
rahaa pankkitileillään kun nyt. Toki tämä
koskee vain enemmistöä, sillä sekä yksityisten ihmisten ja yritysten menestymis- ja tuloerot eivät ole olleet koskaan
aiemmin niin suuret kuin nyt. Toisekseen yleisesti on tiedossa, että monien
Etelä-Euroopan maiden talousongelmien syy on näiden kansojen kulttuureissa, ei rahapolitiikassa.
Yleisesti ottaen, mitä enemmän alueella on yksityistä ja julkista kulutusta,
sen enemmän alueella täytyy olla tulonmuodostusta ja sen paremmin alue voi
taloudellisesti. Lisäksi, mitä enemmän
alueelle investoidaan yksityistä ja julkista
rahaa, sen parempi.
Teoriassa alueen hyvinvoinnin kannalta on
saman tekevää, onko kulutus ja investoinnit
yksityisiä vai julkisia. Virenin väitteet Suomen
julkisen sektorin koon pienentämistarpeesta
ovat siten kansantaloustieteellisestä näkövinkkelistä vailla perustetta.
Jos yksityinen yrityssektori on liian heikko
pärjäämään tai haluton investoimaan alueelle,
olisi alueen kannalta hyvä asia, jos alueella lisättäisiin julkisen sektorin ja julkisten yritysten investointien osuutta. Tämä on laskennallinen tosiasia eikä millään tavalla poliittinen tai normatiivinen kannanotto.
Viren on koko ajan väittänyt, että jos ihmisten
veroja ja julkisia menoja leikataan rajusti, lisää se
vastaavasti yksityistä kysyntää ja kokonaistyöllisyyttä Suomessa. Tämä on väärä väite ja helppoa
osoittaa vääräksi.
Ensiksikin yksityinen ja julkinen kysyntä ovat
eri laatuisia ja kohdistuvat monelta osin eri kohteisiin. Armeijan, poliisin, koulutuksen, terveydenhoidon, tiestön ja sosiaalimenojen leikkaus ei lisää yksityisten ihmisten kulutusta
ja yritysten tuloja ja investointeja suoraan
ja samassa suhteessa.
Toisekseen yksityisten ihmisten,
varsinkin keskiluokan ja varakkaiden, yksityinen kulutus- ja kulutusmahdollisuudet ovat jo nyt huippuluokkaa ja ekologisesti kestämättömällä tasolla. Jos yksityistä kulutusta halutaan lisätä, ainoa merkittävä mahdollisuus siihen on lisätä
pienituloisten ihmisten ja perheiden kulutusmahdollisuuksia ja se
on mahdollista vain tulonsiirtojen
(eläkkeet, lapsilisät, työttömyyskorvaukset tai sosiaaliapu) tai julkisen
kulutuksen kautta.
Pienituloisille luotava
mahdollisuus kuluttaa
Vain pienituloisilla ihmisillä on piilossa kansantalouden kannalta hyödyllistä kulutuspotentiaalia. Tämän vuoksi on helppo ymmärtää,
miksi maailman kuulun taloustieteilijän Pikettyn mukaan tasainen tulonjako lisää kansakun-
nan talouskasvua ja epätasainen tulonjako heikentää kansakunnan talouskasvua ja taloudellista menestystä. Tätä ei näytä myöskään pankkiiri Björn Wahroos itsekkäistä syistä myöntävän.
Vanhaa ja uutta yläluokkaa erottaakin professori Laura Kolben mukaan se, että jälkimmäiseltä puuttuu edellisen jalot arvot. Oma etu ja
itsekkyys onkin uuden eliitin arvojen ydin. Ne
eivät kuitenkaan edistä millään tavalla minkään
kansakunnan kokonaistalouskasvua.
Jotta alueella voisi muodostua kansantuloa ja
taloudellista hyvinvointia, tulee siellä olla tuotantoa ja työpaikkoja. Perusyhtälössä alueen itsensä kannalta on samantekevää, ovatko nämä
työpaikat teollisuuden vain palvelualan työpaikkoja. Oleellista olisi se, että paikallinen kulutus
kohdistuisi paikalliseen tuotantoon ja alueella
myytäisiin ja ostettaisiin mahdollisimman vähän
alueen ulkopuolelta tuotuja tuotteita.
Toisekseen alue voi menestyä ja sinne voi
syntyä uusia työpaikkoja vain, jos alueelle tulee tuloja alueen ulkopuolelta vientiteollisuudesta. Koska palvelu on määritelmänsä mukaan
jotakin sellaista, joka tuotetaan ja kulutetaan sa-
Länsimaiden ja Suomen kannalta
väärää raha- ja talouspolitiikkaa on:
1. Julkisen talouden liialliset säästöt varsinkin taloudellisina lama-aikoina suhdannetta
kärjistäen.
2. Keskuspankkien rahan tarjonnan lisäys,
kun siihen ei ole tarvetta.
3. Yksityisten verojen tarpeeton lasku ja yksityisen palveluiden ja tuontitavaroiden kysynnän kasvatus.
4. Tulo- ja elintasoerojen kasvattaminen.
5. Kuluttajapalvelujen (pois lukien tuontimatkailu ja sitä palvelevat palvelut) tarpeeton
kasvattaminen vientiteollisuuden sijasta.
6. Säännötön maailmankauppa ja teollisuuden länsimaista Aasiaan siirron hyväksyminen.
7. EU:ssa pysyminen.
Länsimaiden ja Suomen kannalta
oikeaa talous- ja rahapolitiikkaa on:
1. Korkeiden CO2-tuontitullien laittaminen
EU:n ja USA:n ulkopuolelta Aasiasta tuotaville tuotteille.
2. Teollisuuden raaka-aine, energia- ja kuljetuskustannusten pienentäminen
3. Teollisuuden investointien rahoituksen varmistaminen ja tukeminen.
4. Teollisuuden innovoinnin tukeminen; mm.
insinöörien ja työntekijöiden laadukas kouluttaminen ja määrän lisääminen.
5. Teollisten työpaikkojen pitäminen houkuttelevina samalla kun teollisuuden palkkakustannukset pidetään suhdanteisiin nähden
järkevinä eli pienet peruspalkkojen yleiskorotukset ja suuret tulospalkkiot koko henkilöstölle (toteutuvat vain silloin kun yritykset tekevät voittoa).
6. Edellytetään maassa kulutettavilta tavaroilta tiettyä kotimaisuusastetta (uusmerkantilismi).
AJATUSPAJA
13.3.2015
11
Jukka-Pekka Flander
manaikaisesti, ei palveluja voida varastoida ja
viedä, perustuu minkä tahansa alueen talouskasvu ainoastaan ja vain fyysisten tuotteiden
vientiteollisuuteen.
Palveluiden
harha
Länsimaissa ja Suomessa on jo 1960-luvulta lähtien hyväksytty ja itsestään selvyytenä pidetty valitettava harha, että yhteiskunnan palveluvaltaistuminen on ollut kansatalouden kannalta toivottavaa kehitystä. Väitän, että mitä enemmän alueella
tuotetaan palveluja, varsinkin yksityisiä palveluita,
sitä vähemmän alueella on tavaravientiä alueelta
ulos ja sitä enemmän alue kurjistuu taloudellisesti.
Eurooppaan ja USA:han on muodostunut palveluiden ?kuplatalous?. Poikkeuksena ovat kuitenkin
matkailupalvelut, jos ne tuovat alueelle turisteja ja
heiltä tuloja alueen ulkopuolelta. Lisäksi poikkeuksena ovat sellaiset palvelut, joissa tapahtuu jonkin
fyysisen kohteen pitkäkestoista ja varastoituvaa laadullista parantamista, kuten kirurgiset toimenpiteet
ihmisille tai auton, hissin tai rakennuksen korjaus.
Vientitavaratuotanto on siten alueen vaurastumisen kannalta paljon arvokkaampaa kuin yleinen
palvelutuotanto. Eurooppaa ja Suomea on rakennettu liian pitkään ja virheellisesti kulutuspalvelutuotantoon ja sitä tukevaan halvan työvoiman
maahanmuuttoon.
USA:n ja Euroopan keskuspankkien harjoittamassa rahapolitiikassa suurin virhe on se, että ne
tähtäävät kaikenlaisen kulutuksen kasvattamiseen
rahamäärää lisäämällä ja kannustamalla maiden
hallituksia tuloverojen laskuun. Ne vain lisäävät
tavaratuontia Kiinasta ja muualta Aasiasta ja lisäävät kansantalouden kannalta tarpeettomia ?hömppäpalveluja? ja tuontikulutustavarakauppaa ja vähentävät omaa vientiteollisuutta.
Samalla syntyy kansantalouksien kannalta erittäin haitallista ?kasinotaloutta? ja osakkeiden yliarvostuksia, jotka johtavat ?osakkeiden arvostuskupliin? ja myöhemmin pörssiromahduksiin.
Koska Aasian teolliset palkkakustannukset ovat
alle 10 prosenttia USA:n ja Euroopan palkkakustannuksista ja kun myös raaka-aineet sekä energia
ovat niissä halvempia, ei USA ja Eurooppa pärjää
koskaan teollisen tuotannon kustannuskilpailussa
Aasialle ilman radikaalia heräämistä ja kauppapolitiikan muutosta.
Kun lisäksi EU on laittanut yksipuolisesti omille
CO2-päästöille rajoitteet ja hinnan ja kun vielä jotkut olevinaan vastuulliset rahoitus- ja vakuutuslaitokset sekä eläkerahastot vähentävät sijoituksiaan
hiileen ja öljyyn, lisää tämä niiden maailmanmarkkinahinnan laskua, mikä parantaa entisestään Aasian teollisuuden ylivoimaista kustannuskilpailukykyä.
USA, jossa julkinen sektorin osuus on pienempi
kuin Euroopassa ja Suomessa, ei ole yhtään paremmassa asemassa suhteessa Aasian teollisuuteen
kuin Suomi ja muu Eurooppa. Tätä USA:n teollisuuden todelliseen asemaan ja tilaan nähden liiallisen itsetunnon omaavat poliitikot, ekonomistit ja
kansalaiset eivät ole vielä oivaltaneet, saati sitten
hyväksyneet.
Tämä ei ole kuitenkaan mitenkään tavatonta
Harvardin yliopiston sosiaalipsykologian professorin Daniel Gilbertin mukaan, koska ihmisten
aivot eivät havaitse riittävästi asteittaisia muutoksia ja keskitämme havaintomme mieluummin toissijaisiin asioihin ja ongelmiin, jolloin varsinaiset
pitemmät aikavälin suuremmat ongelmat jäävät
joko havaitsematta tai ne jopa kielletään. Tämä
koskee myös ekonomisteja ja poliitikkoja.
Keijo Varis
julkisen talousjohtamisen maisteri, työkokemusta
24 vuotta Suomen teollisuudesta eri sektoreilta
Vanhukset ja heidän omaisensa ovat huolissaan ikäihmisten asemasta yhteiskunnassa. Esimerkiksi kansalaisaloitteella ajettiin vanhusten
lakisääteisestä oikeutta ulkoiluun.
Ikääntyneiden sosiaalinen
turva on varmistettava
Kansalaisaloite lakisääteisestä oikeudesta ulkoiluun, ympärivuorokautisessa pitkäaikaishoidossa olevalle vanhukselle sai allekirjoituksia
noin 16 000 kappaletta. Aloitteen tukijoina olivat
järjestöpuolelta esimerkiksi Ikäinstituutti, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto sekä Eläkkeensaajien keskusliitto. Kansalaisaloitteen tekijänä
oli Ikäinstituutin johtaja Päivi Topo, sekä kunnallispolitiikassakin toimiva nuorisoaktiivi Sastamalainen Ilmari Nurminen.
Reilut 50 000 yli 63-vuotta täyttäneistä ihmisistä on ympärivuorokautisessa hoidossa vanhainkodeissa, vuodeosastoilla tai tehostetussa
palveluasumisessa. Aloitteen tekijät ovat tunnistaneet realistisen tarpeen sille, että ulkoilu parantaa hoidossa olevan henkilön kuntoutumista,
sekä lisää elämisen mukavuutta. Aloite olisi vaatinut eduskunnan käsittelyyn etenemiseksi 50
000 allekirjoitusta. Työ vanhusten ulkoilumahdollisuuksien parantamiseksi jatkuu Ikäinstituutissa.
Henkilökohtaisesti olen erittäin tyytyväinen
siihen, että järjestöt ja yksittäiset henkilöt ovat
aktiivisia juuri ikääntyneidenkin elämänlaadun
parantamiseksi.?
Tällä hetkellä käydään paljon keskusteluja
ikääntyneiden sekä vanhusten mahdollisuuksista
turvalliseen elämään. Suomessa on jo reilu miljoona yli 65-vuotiasta henkilöä. On siis aidosti
tarvetta sille, että vanhusten elämisen realiteetit
ja mahdollisuus hyvään elämään turvataan. Toki
tämä turva on varmistettava valtiotasolla, kansanedustajien toimesta. Kolmas sektori on tämän
ylläpitämiseksi hyvä tuki, jota ei tule vähätellä.
Keskustelu ikääntyneiden taloudellisesta turvasta ja eläkkeiden suuruuksista on tärkeää. On
selvää, että pienempien eläkkeiden tasoa ei tulisi leikata vaan pikemminkin niitä tulisi korottaa. Sillä pienemmälläkin eläkkeellä on tultava
toimeen ilman, että putoaa pahimmillaan köyhyysloukkuun.
Eläkkeellä oleva on pääsääntöisesti se, joka on
veroja maksanut useita kymmeniä vuosia palkkatuloistaan. Hän on siis jo kortensa kantanut siihen valtavaan kekoon. Tämän vuoksi on valtion
vastavuoroisesti huolehdittava omistaan.
Mikä on sitten taso joka riittää elämiseen? Takuueläke yksinasuvalla henkilöllä 746,57 euroa
kuukaudessa, mikä on mitättömän suuruinen elämisen kalleus tiedostaen tänä päivänä.
Eläkkeen suuruudesta, tai itse asiassa pienuudesta, puhumisen lisäksi tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, miten tänä päivänä toimii
vanhusten ja ikääntyneiden kotihoito. Suuntaus
vanhuspalvelulain uudistamisen jälkeen on ollut
se, että ihminen voisi asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Periaatteessa suuntaus on oikea.
Tämä linjanmuutos laitoshoidon vähentämiseksi
ei saa kuitenkaan mennä siihen, että vanhus ei
saa tarvittavaa hoitoa. Vanhuksia ei siis saa ?haudata? kotiinsa.
Hyvän ja turvallisen elämän mahdollistamiseksi on varmistettava se, että kotihoito toimii
hyvin. Tämä on varmasti resurssikysymys. On
tunnistettava se, että jos vanhuksen kunto huononee, sairaanhoidon osuuden tulee kasvaa. Kotihoitoa tulee erityisesti kehittää. Kotihoitajan 15
minuutin käynnin riittävyys tulee olla varmistettu. Kun ja jos vanhuksen terveydellinen tilanne vaatii, tulee kotihoidon vastata aidosti tarpeeseen.
Resurssit ja hoidon tason tulee kulkea käsi kädessä tarpeen kanssa. Tämä ei voi olla pelkästään
kustannuskysymys. Inhimillinen hoito ja hoidon
taso on tärkeintä. Tämä hyvin hoidettuna on kokonaisuudessaan varmasti myös taloudellista.
Kotihoidosta puhuttaessa puhutaan myös
omaishoidosta. Omaishoitajan, sekä hoidettavan, hyvän elämän tarpeet tulee tiedostaa. Hoitajan vapaapäivien pitämisen mahdollisuus, sekä
omaishoidon tuen riittävyys ovat varmasti ne
keskeisimmät asiat tällä sektorilla.
Tähän alueeseen haluankin henkilökohtaisesti
tutustua paremmin. Näkemällä ja kokemalla saadaan varmasti parasta tietoa. Aiemmat kokemukseni eläkeläisten elämän realiteeteista antoivat
myös arvokasta tietoa siitä, mitkä ovat eläkeläisten hyvän elämän tarpeet.
Timo Suhonen
kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja
eduskuntavaaliehdokas (sd), Varkaus
Ulkoilu
parantaa
hoidossa
olevan
henkilön
kuntoutumista ja lisää
elämisen
mukavuutta.
12
13.3.2015
AJATUSPAJA
Keskustelua ja taustaa
Kirjoita omalla nimelläsi. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen
toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki.
Kuvankäsittely Jari Soini
Lentoalalla ja terveydenhuollossa turvallisuus- ja laatuvaatimukset ovat kovat. Lentoliikenteessä on näissä päästy erinomaisiin tuloksiin laatutietoisella turvallisuuskulttuurilla.
Suomessa kuollaan hoitovirheisiin
Terveydenhuoltomme laatu on puhututtanut
jo pitkään. Jokaista terveydenhuollon asiakasta
kiinnostaa, millä tavalla hoitovirheet saadaan
estettyä ja vuorovaikutusta hoitohenkilökunnan kanssa parannettua. Ehdotan, että terveydenhuollossa ammennettaisiin oppeja kenties
hieman yllättävältäkin taholta: lentoalalta.
Suomessa kuolee hoitovirheisiin yli 1 700
henkilöä vuodessa. Tämä on kolminkertainen
määrä siihen verrattuna, mitä kuolee maantieliikenteessä. Viime vuonna kaupallisessa lentoliikenteessä ei Suomessa ole kuollut yhtäkään
henkilöä ja Euroopassakin onnettomuudet ovat
erittäin harvinaisia.
Molemmilla toimialoilla turvallisuus- ja laatuvaatimukset ovat erittäin kovat. Lentoliikenteen osalta on päästy erinomaisiin tuloksiin ja
se ei perustu niinkään tekniikkaan vaan laatutietoiseen turvallisuuskulttuuriin. Siinä keskeisiä ajatusmalleja ovat ongelmien analysointi ja
niiden kautta oppiminen.
Syyllisten etsimisen sijaan lentoalalla keskitytään ennakoivaan huoltoon: kun ennakoiva
työ on tehty huolella, ongelmat ehkäistään
ennen kuin ne ehtivät syntyäkään. Näin lentoalalle on luotu jatkuvan kehittämisen kulttuuri.
Myös hoitoalalla tulee keskittyä toiminnan kehittämiseen pikemminkin kuin syyllisten etsimiseen. Hoitovirheiden kautta saatu tieto on valjastettava systemaattisesti toiminnan kehittämiseen. Lisäksi myös terveydenhuollossa organisaation rakenteet on syytä laatia samalla lailla
kuin ilmailussa, jossa laatua ja hoitovirheitä tut-
Terveydenhuollossa pitäisi
ammentaa
oppeja kenties
hieman yllättävältäkin taholta:
lentoalalta.
Hämmentävää ulkopolitiikkaa
Jälleen tuotiin julkisuuteen EU:n taholta uusi
ulko-ja turvallisuuspoliittinen käsite eli EU-armeijan perustaminen.
Uutisten mukaan Suomen puolustusministeri
ja jopa presidentti Niinistö ilmaisivat kannattavansa ajatusta. Tavallinen kadunmies ei enää
tahdo pysyä perässä, mikä onkaan Suomen linja?
Sopassa on jo ennestään mukana käsitteinä
Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus, Natokumppanuus ja sen kehittäminen, Ruotsin kanssa
tiivistettävä puolustusyhteistyö, puolustuspoliittinen kokonaisselonteko ja EU:n pakotepolitiikka.
Tänään radiohaastattelussa ex-puolustusministeri Seppo Kääriäinen peräänkuulutti jo
realismia tähän uuteen turvallisuuspoliittiseen
avaukseen EU-armeijasta. Eihän Natollakaan
ole omaa armeijaa. Mikä olisi sitten Suomen
oman armeijan asema tässä kokonaisuudessa?
Mielestäni oli varsin hätiköityä Niinistön ulostulo tässä asiassa vai oliko se ollut jo esillä esim
UTVAssa?
Seppo Passinen
Lapua
kivat vastuuhenkilöt ovat täysin itsenäisiä eivätkä operatiivisen johdon alaisia.
Nyt ollaan rakentamassa Suomeen kokonaan
uudenlaista terveydenhoidon organisaatiomallia. Toivon, että mallia laatiessa päättäjät ottaisivat enemmän huomioon toiminnan laadun
kehittämisen ja onnettomuuksien välttämisen.
Näistä ei julkisuudessa ole kovin paljon puhuttu.
Täydellistä turvallisuutta tuskin koskaan pystytään saavuttamaan. Kysymys on siitä, millä tavalla virheitä pystytään minimoimaan ja millä tavalla virheistä pystytään oppimaan.
Jarmo R. Lehtinen
KTT, dosentti
Management Institute of Finland MIF
AJATUSPAJA
13
13.3.2015
Suomea ei saa laittaa
vapaakaupan vangiksi
Yhdysvallat ja EU ovat heinäkuusta 2013 saakka
neuvotelleet transatlanttisesta vapaakauppasopimuksesta (TTIP), jolla luotaisiin molemmille
puolille Atlanttia yhtenäistä vapaakauppalainsäädäntöä. Neuvotteluja ovat varjostaneet salamyhkäisyys ja asiakirjojen salaaminen päätöksentekijöiltä, kansalaisilta ja tiedotusvälineiltä.
TTIP on ihan jotain muuta kuin perinteinen
vapaakauppasopimus ja sen hyväksyminen tekisi lopun suomalaisesta demokraattisesta päätöksenteosta. TTIP uhkaa alistaa Suomen lainsäädännön ulkomaisten suuryritysten ja pääomasijoittajien pihtiotteeseen ja saisimme sanoa hyvästit nykyiselle suomalaiselle sosiaali- ja työlainsäädännölle, ympäristönsuojelulle, julkisille
palveluille ja oikeusjärjestelmälle. Kaikelle sille,
mitä on kymmenien vuosien ajan rakennettu.
Suunniteltua vapaakauppasopimusta rikkova
valtio voisi joutua maksamaan kymmenien miljoonien eurojen sakkoja toiminnastaan. Ulkomaiset suuryritykset saisivat valittaa meidän laista
ja säädöksistä erityiselle kansainväliselle yksityiselle välimiesoikeudelle, mikäli ne katsoisivat
päätöstemme olevan kilpailun, markkinoille pääsyn tai investoinnin esteenä.
Tämä ulottuu kaikelle julkishallinnon tasolle:
valtio, aluehallinto, maakuntahallinto ja kunnat.
Riittäisi, kun päätöksemme yrityksen mielestä
rajoittaisi oikeutta investoida mihin kohteeseen
vain, minne vain, milloin vain tai miten vain.
Amerikkalaiset yhtiöt saisivat näin oikeuden ryövätä valtioiden ja kuntien kassat eli suomalaiset
veronmaksajat.
Kannatan rehellisiä ja reiluja kauppasopimuksia, joilla poistetaan kaupan esteitä, kuten tullimaksuja ja tuontikiintiöitä ja joka hyödyttää
suomalaisia vientiyrityksiä. Suuryhtiöitä ja pääomasijoittajia ei voi kuitenkaan päästää itsenäis-
ten valtioiden niskan päälle. Suomen valtion itsemääräämisoikeus omaan lainsäädäntöömme
on säilytettävä ja suunniteltua vapaakauppasopimusta ei välimiesoikeuksineen tule hyväksyä.
Meidän tulee vaatia asian käsittelyä eduskunnassa ja kansanäänestystä asiasta. Tällöin käydään avoin julkinen keskustelu ja salaisuuden
verho murenee. Näin puolustetaan myös suomalaisia yrityksiä ja työpaikkoja. Kauppa se on,
mikä kannattaa, mutta ei millä ehdoilla hyvänsä.
Onneksi vapaakauppasopimuksen tiellä on
vielä monta estettä. Kansanrintama TTIP-sopimusta vastaan kasvaa Euroopassa, vaikka sopi-
muksen puoltajat: kahden mantereen talouseliitti, suuret työnantajajärjestöt, Kauppakamarit,
Suomen kokoomus ja eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Toivakka luulevat jo voittavansa.
Suomalaisten ei nytkään pidä antaa periksi. Ilman demokraattista valvontaa valmisteltua sopimusta meidän ei pidä allekirjoittaa.
Satu Taavitsainen
kansanedustajaehdokas, SDP
Kaakkois-Suomen sosialidemokraattisen
piirin puheenjohtaja, Mikkeli
Getty Images
Kyllä vapaakaupalle, mutta TTIP ei saa tarkoittaa demokraattisen päätöksenteon joutumista pääomasijoittajien pihtiotteeseen.
Kouluihin tarvitaan
kasvuyhteisöllisyyttä
Vuonna 2016 otetaan käyttöön uudet Opetushallituksen hyväksymät peruskoulun opetussuunnitelman perusteet. Kyse on laajasta koulujen
pedagogisen toiminnan ja kulttuurin uudistuksesta ja ennen kaikkea pedagogisen hyvinvoinnin
ja hyvinvointipedagogiikan kehittämisestä kouluissa. Kuvaan tässä kuvitteellisena esimerkkinä
sitä, mitä hyvinvointi- ja vahvuuspedagogiikka
käytännössä tarkoittaa.
Pikku Kallella on esiintynyt häiriköintiä koulussa ja oppimisen kanssakin on vähän niin ja
näin. Kallen käytös on vaikuttanut koko luokkaan. Opettajat ovat yrittäneet ratkaista Kallen
ongelmia perinteisen psykologian keinoin ja koettaneet Kallen noin kahdeksasta ongelmasta
päästä nollaan ongelmaan monin pedagogisin ja
oppilashuollollisin toimin. Kivaksi ?pakottaminen? ei näytä onnistuvan.
Vielä on kokeilematta yksi keino. Perusolettamuksena on, että kaikilla lapsilla on hyveitä ja
vahvuuksia. Selvitetään mitä kaikkia vahvuuksia
Kalle omaa ja huomataan, että mitä hänen tulisi
kehittää. Ymmärretään, että Kallella on monia
hyveitä ja vahvuuksia, mutta niitä ei ole koskaan
tunnistettu eikä niistä ole oltu kiinnostuneita,
koska opetussuunnitelmissakaan niitä ei mainita.
Valitaan Kallen käyttäytymisen ymmärtämista-
Koulun ja kodin
on yhdessä
mietittävä, mitä
ovat vahvuuksille rakentuvat
ohjaavat
periaatteet,
joista pidetään
kiinni kasvun
ja oppimisen
turvaamiseksi.
vaksi, että Kallen niin sanotuista miinusteoista
edetään plusvahvuudellisiin tekoihin ja koko Kallen oma luokka alkaa opiskella hyveiden ja vahvuuksien tunnistamista.
Lähestymistapa on vertaistuettu yhteisöllisyys. Esimerkiksi ensimmäiseksi aletaan tutkia
vahvuutta, jonka nimenä on rohkeus. Mitä rohkeus on? Todetaan, että ilman rohkeutta ihmiset valitsevat helpon tien ja miten rohkeus vaatii
vahvuutta jonka nimi on myötätunto ja sinnikkyys. Tutkitaan, miten rohkeus näkyy käytöksessä.
Sitten tutkitaan tilanne-esimerkkien kautta,
miltä rohkeus näyttää, jos esimerkiksi huomaa
jonkun kiusaavan toista. Tai miten rohkeus ilmenee kaikkien yhteisen oppimisen rauhan ylläpitämisenä luokassa.
Vielä tutkitaan, missä ja miten näkyvät rohkean osaamisen merkit? Pohditaan milloin on
tarvinnut rohkeutta ja mikä auttaa jos pelkää.
Tämä on yksinkertaistetusti kuvattuna vahvuuksien pedagogiikkaa, joka on positiivisen
psykologian suuria elähdyttäviä ja voimaannuttavia löydöksiä. Samalla tavalla voidaan tutkia
kaikkia vahvuuksia.
Vahvuuspedagogiikka voidaan integroida kaikkiin oppiaineisiin. Tärkeää on, että vahvuusped-
goginen lähestymistapa toimii systeemisesti siis
koulukulttuurisesti niin yksittäisten oppilaiden
kuin ryhmienkin ja koko koulun kasvuyhteisöllisyyden tietoisesti valittuna lähestymistapana.
Tämä on samalla suuri muutos koulun kasvuyhteisöllisyyden toimintakulttuuriin. Koulun
ja kodin on yhteisesti mietittävä, mitä ovat vahvuuksille rakentuvat ohjaavat periaatteet, joista
pidetään yhteisesti kiinni kasvun ja oppimisen
turvaamiseksi. Syvien vahvuuksien koulu -hankkeen teettämässä ja Taloustutkimus Oy:n toteuttamassa mielipidetutkimuksessa peräti 67 prosenttia kansalaisista valitsee oikeudenmukaisuuden niiden vahvuuksien joukkoon, joita koulun
tulisi lapsissa vahvistaa.
Toiseksi tärkein vahvuus suomalaisten mielestä on kunnioitus, jonka valitsee tärkeimpien
joukkoon 53 prosenttia ja kolmanneksi tärkein
rehellisyys (45 prosenttia). Vähiten tärkeimpiä
vahvuuksia ovat urheus, riemullisuus ja vaatimattomuus, jotka saivat kukin vain muutaman
prosentin kannatuksen. Kouluilla on edessään
suuri käänne ? kasvuyhteisöllisyys on löydettävä uudestaan.
Juhani Räsänen
Syvien vahvuuksien koulu-hanke, Järvenpää
14
13.3.2015
AJATUSPAJA
Keskustelua ja taustaa
Kirjoita omalla nimelläsi. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen
toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki.
Karu tulevaisuuden visio
Lähitulevaisuutemme kuumimpia kysymyksiä ei
ole pelkästään ulkopolitiikka tai sisäpolitiikka,
vaan huoltosuhde ja sen kehittyminen. Huoltosuhde tarkoittaa työssäkäyvän väestön suhdetta
työssä käymättömiin ihmisiin, joita ovat muun
muassa opiskelijat ja eläkeläiset.
Toisen maailmansodan aikaan huoltosuhde oli
kaksikymmentäviisi huollettavaa sataa työntekijää kohden. Tällä hetkellä huoltosuhde on jo noin
viisikymmentäviisi sataa työntekijää kohden.
Vuonna 2030 huoltosuhde tulee olemaan noin
seitsemänkymmentä huollettavaa sataa työntekijää kohden. Piikki kotihoidonpalveluissa tulee kuitenkin olemaan vasta noin vuonna 2040,
koska ihminen ei heti eläkkeelle päästyään tarvitse apua kotonaan, vaan vasta noin kymmenen
vuotta eläkkeellä jäämisen jälkeen.
Kansakunnan
ostovoiman
laskukierteestä
meidät voi
pelastaa vain
uuden vientiteollisuuden
syntyminen.
Tämä kehitys tulee kokonaisuudessaan tarkoittamaan mullistusta työelämässä, jossa tulemme ehkä näkemään jonkinlaisia joustomahdollisuuksia työajan suhteen. Esimerkiksi joustavampi työaika mahdollistaisi työntekijän voivan
halutessaan hoitaa omia vanhempiaan. Kunnissa
tämä tarkoittaa merkittäviä taloudellisia panostuksia vanhustenhuoltoon, ja kenties lyhyesti
koulutettujen kodinhoidon ruuhka-apulaisten
palkkaamista esimerkiksi opiskelijoista ja työttömistä. Tämän kokonaiskysymyksen ratkaisemiseen tarvitsemme sopimista työmarkkinajärjestöjen kesken ja eduskunnalta uusien lakien
säätämistä.
Asiakokonaisuus ei kuitenkaan ollut vielä
tässä. Nimittäin kun työntekijä siirtyy eläkkeelle,
niin hänen tulotasonsa laskee. Tämä tarkoittaa
Kari Hulkko
huonompaa ostovoimaa. Vanhan työntekijän tilalle tulevalla uudella työntekijällä on niin ikään
pienempi palkka ja eläkkeelle jääneeseen työntekijään verrattuna huonompi ostovoima noin
kymmenen vuoden ajan. Tämän lisäksi kaikkien
eläkkeelle jäävien tilalle ei edes palkata uutta
työntekijää.
Tämä tarkoittaa koko valtion tasolla merkittävää ostovoiman laskua. Jos tähän yhdistetään
matalat palkankorotusmahdollisuudet, niin ostovoima tulee reaalisesti laskemaan seuraavan
kolmenkymmenen vuoden aikana. Ostovoiman
laskeminen tarkoittaa yritysmahdollisuuksienkin
merkittävää heikkenemistä, ja siten työttömyyttä
kaupan ja palvelujen aloille.
Tämä voi kuulostaa karulta tulevaisuuden visiolta, mutta tästä kansakunnan ostovoiman laskukierteestä meidät voi pelastaa vain uuden
vientiteollisuuden syntyminen. Ja se syntyy nimenomaan rohkeisiin alusta alkaen ulkomaille
suuntautuviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
Siksi juuri tällaisten yritysten perustamiseen tulee suunnata kaikki voimavarat ja valtion tuki.
Tarvitsisimme erityisesti vientiteollisuuteen
200 000 uutta työpaikkaa 2030 mennessä, jotta
voimme vastata huoltosuhteen heikkenemiseen.
Vientiteollisuus on erityisen tärkeää siksi, että
vientiteollisuuden työntekijöiden palkat maksetaan ulkomailta saadulla rahalla, josta kannetulla verotuksella ylläpidetään hyvinvointivaltiotamme.
Meidän tulee pitää huolta, ettemme kohtaa tätä
samaa kysymystä tulevina vuosikymmeninä uudestaan. Siksi työntekijöillä tulee olla lasten, vanhusten ja töiden jälkeen aikaa myös peiton heiluttamiseen. Tarvitsemme tulevaisuudessa paremman huoltosuhteen, jotta meidänkin eläkkeet
voidaan aikanaan maksaa.
Petri Partanen
eduskuntavaaliehdokas SDP, Kokkola
Huoltosuhteen heikkenemisen aiheuttamia ongelmia
helpotetaan vahvalla ja
työllistävällä vientisektorilla.
Uusi keskusjärjestö ei saa unohtaa toimihenkilöitä
Suomeen on syntymässä nopealla aikataululla
uusi työntekijöiden ammattiliittoja edustava
keskusjärjestö. SAK:ta ja STTK:ta ollaan yhdistämässä suurjärjestöksi Akavan pysyessä edelleen itsenäisenä akateemisia liittoja edustavana
keskusjärjestönä.
Ajatus uudesta keskusjärjestöstä ei ole mikään uusi asia, vaan se on ollut aika ajoin esillä
1990-luvulta lähtien. Työnantajapuolen omat
organisatoriset ratkaisut pakottavat myös ayliikkeen tarkastelemaan uudesta näkökulmasta
omia toimintamallejaan ja rakenteitaan.
1990-luvulla tapahtui työntekijöitä edustavien keskusjärjestöjen määrässä väheneminen vuonna 1944 perustetun TVK:n mennessä
konkurssiin 1993. TVK:n jäsenliitot eivät nähneet perusteita oman keskusjärjestönsä säilyttämiseen. Suurin osa kaatuneen keskusjärjestön liitoista liittyivät STTK:n jäseniksi. Ensimmäisten joukossa jäseneksi hyväksyttiin
SuPer.
Onko EK valmis
solmimaan
sopimukset
samansisältöisinä
syntyvän uuden
keskusjärjestön
kanssa?
STTK:n suurin jäsenliitto oli Teknisten Liitto.
STTK:sta puhuttiin jonkin aikaa ?mappina?
Teknisten liiton hyllyssä. Tällä hetkellä STTK
koetaan julkisen sektorin liittojen keskusjärjestönä, joka on menettänyt jäsenliittojaan Akavalle. 1990-luvulla viriteltiin joidenkin osaalueiden osalta yhteistyötä SAK:n kanssa mutta
huonolla menestyksellä.
Mielenkiintoinen kysymys uuden keskusjärjestön osalta on se, että miten hoidetaan toimihenkilöiden ja niin sanottujen duunareiden
edunvalvonta. Samassa edunvalvontajärjestössä tulee olemaan esimiesasemassa ja ei-esimiesasemassa olevien jäsenten edustamia jäsenliittoja. Toimihenkilöliikkeen toimintatavat
ja tavoitteet eivät aina ole olleet samansuuntaiset kuin SAK:laisella liikkeellä. Toivottavasti
näiden asioiden osalta saadaan aikaiseksi konsensus.
STTK:n konttori muutti Pohjoisrannasta
Mikonkadulle Aikataloon ja SAK jäsenliit-
toineen toimii Hakaniemessä. Poikkeuksena
Sähköliitto, jonka asemapaikka on Tampere.
Syntyvän uuden keskusjärjestön toimitilat sijaitsevat varmaankin muualla kuin näillä nykyisillä paikoilla. Yhdistymisneuvotteluissa ovat
myös pöydässä järjestöille kertyneet omaisuudet, henkilömäärät jne. Molemmilla keskusjärjestöillä on myös sopimuksia EK:n kanssa.
Onko EK valmis solmimaan sopimukset samansisältöisinä syntyvän uuden keskusjärjestön
kanssa? Yhdistymisneuvotteluissa pitää muistaa,
että ongelmat on luotu ratkaistaviksi. Uuden keskusjärjestön perustaminen tapahtuisi 2016 eli aikataulu on todella haastava. Maailma on muuttunut ja nyt on viimeinen aika tehdä näitä ratkaisuja.
Loppujen lopuksi tavoitteena tulee kuitenkin
olla ay-liikkeeseen kuuluvien jäsenten entistä parempi etujen ajaminen.
Markku Leppänen
ekonomi, kauppatieteiden maisteri
AJATUSPAJA
Kolumni
Konsensus on
Suomen vahvuus
SDP:n ex-puheenjohtaja, kansanedustaja jutta
urpilainen (Demokraatti 18.2.) perää konsensuspolitiikan vastustajilta vaihtoehtoisia tapoja
päätöksenteolle. Urpilainen perustelee harjoitettua politiikkaa muun muassa sillä, että vaikeuksistaan huolimatta Suomi on pysynyt yhtenäisenä kansakuntana.
Tuomitessaan konsensuksen vanhentuneeksi
pääministeri alexander stubb (kok.) ilmaisi
samalla tukensa Elinkeinoelämän Keskusliiton
näkemyksille keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen tulemisesta tiensä päähän. Joutuukin kysymään, mitä siitä seuraisi, jos konsensus heitettäisiin romukoppaan? Miten kävisi työmarkkinaratkaisuille, tulopolitiikalle ja työelämän pelisäännöille?
Palkkaerot ovat nousemassa entistä selvemmin elintason mittareiksi. Vuosituhannen alussa
Saksan nimellispalkkataso oli suhteessa Suomen
palkkatasoa korkeampi. Perinteisesti Suomi on
ollut pienen palkkahajonnan maa. Palkkojen hajontaan eri maissa ovat vaikuttaneet oleellisesti
ne puitteet, joissa palkoista on sovittu. Suomessa
ratkaisuja on voitu tehdä konsensuksen ilmapiirissä. Ratkaisuissa on huomioitu myös matalapalkka-alojen tarpeet.
Työmarkkinoiden joustavuudesta puhuttaessa
Saksa on ollut usein ihannoinnin kohteena. Nykypäivän Saksassa tuloerot ovat EU-maiden vertailussa varsin suuret. Myös köyhyys on lisääntynyt maassa nopeasti ja koskettaa nykyään entistä
useammin muun muassa lapsiperheitä. Saksa
vertautuukin nykyään matalapalkkamaihin Latviaan, Liettuaan ja Viroon, joissa palkoista sovitaan pääsääntöisesti yrityskohtaisesti.
Ranska ja Hollanti erottuvat eurooppalaisella
kartalla maina, joissa palkat jakautuvat suhteellisen tasaisesti. Selittävänä tekijänä ovat neuvottelujärjestelmät, minimipalkkalainsäädäntö
ja työehtosopimusten kattavuus. Saksassa palkkatasa-arvon ja palkkaerojen kasvun keskeisinä
syinä ovat olleet yrityskohtaiset sopimukset sekä
se, että työehdoista tinkiminen on tehty mahdolliseksi.
Suomalaisen yhteiskunnan vakavin ongelma
on työttömyys. Se aiheuttaa tuloerojen kasvua
ja siksi voimavarat pitää suunnata ratkaisuihin,
joilla tuetaan työllisyyttä. Reilu suomalainen
malli olisi maltillinen pitkä työmarkkinaratkaisu.
Konsensuksen luulisi kelpaavan myös Elinkeinoelämän Keskusliitolle ja pääministeripuolue kokoomukselle.
Tommi Raunela
kansanedustajaehdokas
SAK:n valtuuston jäsen
Porin kaupunginvaltuuston jäsen
13.3.2015
15
Kimmo Kiljunen
Kirjoittaja on rauhanvälityksen erityisedustaja.
kimmo.kiljunen@formin.fi
Kolumni
Suomessa
ratkaisuja
tehty konsensuksen
ilmapiirissä.
Niissä on
huomioitu
myös matalapalkka-alojen tarpeet.
Ikäihmisten taitettu itsetunto
Suomelle
suuri riski? huutaa päivälehden otsake. Toteamus on Valuuttarahaston, IMF:n valtuuskunnan johtajan subhash thakurin, hänen vierailtuaan Suomessa. Otsake on kovin rohkaiseva sadoille tuhansille ikäihmisille.
Ajan henki on olla arvostamatta ikääntymistä. Eläkeläisiä pidetään yhteiskunnallisena
rasitteena. Me puhumme eläkepommista, passiiviväestön kasvusta, huoltosuhteen heikkenemisestä, sosiaali- ja terveydenhuollon karkaavista kustannuksista ja julkisen talouden
kestävyysvajeesta. Tähän kaikkeen löytyy yksi
syy: väestön vanheneminen.
?Väestön ikääntyminen on
n n n
PassiiViVäestön leima on
Passiiviväestön
leima on
kohtuuton.
Eläkeläiset
eivät käy
ansiotyössä
mutta muuten he ovat
merkittävä
taloudellinen voimavara.
kohtuuton. Eläkeläiset eivät käy
ansiotyössä mutta muuten he
ovat merkittävä taloudellinen
voimavara. Eläkeläiset maksavat
verot ja erilaiset palvelumaksut
siinä missä muutkin.
Eläkkeet käytetään kulutukseen ja luovat ostovoimaa. Lukuisat ikäihmiset tekevät myös
monilla eri tavoin vapaaehtoistyötä.
Omaishoitajista on 60 prosenttia eläkeläisiä. Ilman omaishoitoa kunnat joutuisivat maksamaan korvaavasta laitosja muusta hoidosta 3,4 miljardia euroa. Se on
?passiiviväestön? antamaa näkymätöntä työpanosta.
n n n
terVeysmenot asukasta kohden kasvavat
ikääntymisen myötä, ja hyvin voimakkaasti 80
ikävuoden jälkeen. Samasta iästä eteenpäin
terveysmenot kuitenkin laskevat ja lopulta
hyvin jyrkästi, johtuen ikäluokkien pienenemisestä.
Yli 65-vuotiaiden ? viidennes väestöstä ?
osuus terveysmenoista on yhteensä 46 prosenttia, eli ikääntyneet käyttävät muita enemmän terveyspalveluja. Mutta mitä terveysmenoihin luetaan?
Perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito
ja lääkekulut ovat luonnollisesti terveysmenoja. Mutta niiksi luetaan myös vanhustenhoito, omaishoito ja kotihoito. Vanhuuden
hoivaa pidetään terveysmenona.
Terveyskuluihin ei sen sijaan lueta vammaispalveluja, päihdehuoltoa, lastensuojelua
ja päivähoitoa. Vanhainkoti ja seniorineuvola
katsotaan tilastoinnissa terveydenhuolloksi.
Sen sijaan lastenkotia, päiväkotia tai äitiysneuvolaa pidetään sosiaalipalveluna.
Kun vanhuutta pidetään sairautena, niin
epäilemättä ikäihmisten osuus terveysmenoista nousee. Kun tilastoinnissa huomioidaan kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut, niin
yli 65-vuotiaiden osuus on enää kolmannes.
Mutta myös koulutuspalvelut ovat ikäsidonnaisia. Ikäihmiset eivät käy peruskoulua, lukiota tai yliopistoa, aivan kuten nuoret eivät
käytä vanhainkotia. Kun sosiaali- ja terveyspalveluihin lisätään koulutusmenot, putoaa yli
65-vuotiaiden osuus kaikista kuluista 23 prosenttiin. Se vastaa heidän väestöosuuttaan.
n n n
olisiko jo korkea aika
lopettaa ikäihmisten
syyllistäminen kasvavista julkisista menoista?
Eläkeläiset käyttävät julkisia palveluja samassa suhteessa kuin muutkin väestöryhmät.
Heillä on myös täysi oikeus siihen.
Eikö vihdoin ja viimein riitä ikäihmisten
syyllistäminen ja heidän itsetuntonsa murentaminen.
16
13.3.2015
ARKI
EU on Suomelle tärkeä
turvallisuusyhteisö
Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta
tuskin tulee vaalien keskeistä
jakolinjaa, arvelee SDP:n vaalipäällikkö, kansanedustaja Tytti
Tuppurainen. Hän kannustaa
silti ehdokkaita turvallisuuspoliittiseen keskusteluun.
? Kyse on Suomen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista.
SDP:n brändi näissä kysymyksissä on vahva, pitkälti kiitos
laajasti arvostetun ulkoministeri Erkki Tuomiojan, Tuppurainen sanoo.
Hänen mukaansa Euroopan
kylmän sodan jälkeinen turvallisuusjärjestelmä on hajonnut.
? Viime vuosien aikana on
alettu yhteistyön ja yhteisten
arvojen sijaan puhua etupiireistä. Luottamus on rapautumassa, hän suree.
Tuppuraisen mukaan etupiiriajatusta on aktiivisesti tuonut
esille Venäjä, joka on katsonut
joidenkin Euroopan maiden
päätösten liittyä Natoon loukanneen sen etuja. Äärimmilleen etupiiriajattelu on mennyt
Ukrainassa, joka on menettänyt Krimin ja Kaakkois-Ukrainan hallinnan.
? On myös huolestuttavaa,
että Euroopan tavanomaisten
aseiden rajoittamiseksi tehty
sopimusjärjestelmä ei enää
toimi.
Viimeinen vaihe sopimusjärjestelmän murenemisessa oli
Venäjän ilmoitus tiistaina 10.3.,
että se ei osallistu sopimuksen mukaisiin konsultaatioihin.
Kiistaa on ollut myös Venäjän
Iskander-ohjuksista, joiden sopimista keskimatkan ohjusten
rajoitussopimukseen on jo kyseenalaistettu.
? Jos sukupolven mittaan rakennettu järjestelmä ei toimi,
on tilalle tehtävä uusi. Komission puheenjohtajan JeanClaude Junckerin puheenvuoro puolustusyhteistyön tiivistämisestä ja jopa yhteisistä
Euroopan asevoimista on keskustelunavaus uudelle turvallisuusrakenteelle. Kuten tasavallan Presidentti Sauli Niinistö
ja ulkoministeri Tuomioja ovat
sanoneet, tämä on tervetullutta,
koska meille tärkeä EU:n ulottuvuus turvallisuusyhteisönä
saa uutta kantavuutta.
Tuppuraisesta on selvää, että
kyseessä on pitkän aikavälin
visio, jota Suomenkin kannattaa pitää esillä. Hän muistuttaa, että EU:n perussopimuksissa on jo pohja yhteistyölle.
Vuonna 2009 voimaan tullut
Lissabonin sopimus sisältää jä-
Lehtikuva / Martti Kainulainen
Suomen puolustus- ja turvallisuuspolitiikka on Nato-keskustelua isompi asia. Kyse on
muun muassa puolustusyhteistyöstä Ruotsin ja EU:n kanssa.
Jos sukupolven
mittaan rakennettu
järjestelmä ei toimi, on
tilalle tehtävä uusi.
senmaita keskinäiseen apuun
kriisitilanteissa velvoittavat
lausekkeet yhteisvastuusta sekä
keskinäisestä avunannosta.
? EU ei voi jäädä sivusta
seuraamaan, mikäli johonkin
sen jäsenvaltioista kohdistuisi
aseellinen hyökkäys. Yhteinen
armeija on toki kaukainen tavoite, sillä EU ei ole liittovaltio
ja jäsenmaiden enemmistö on
hoitanut puolustusratkaisunsa
Nato-jäsenyyden kautta.
Seuraava askel on EU:n turvallisuusstrategian päivittäminen. Myös tulevassa huippukokouksessa käsitellään EU-puolustusyhteistyötä.
Tuppurainen korostaa, että
EU:n yhteiset vahvuudet ovat
myös niin sanotuissa hybridiuhissa ja kybersodankäynnissä,
joissa EU-yhteistyötä jo olemassakin.
Tuppurainen ei heti allekirjoita esitystä erillisen parlamentaarisen Nato-selvityksen
tekemisestä.
? On parempi käydä sekin
asia läpi tulevan vaalikauden
puolustus- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, joka pitää joka tapauksessa laatia mahdollisimman pian.
Vaalipäällikön katsaus
SDP:n vaalipäällikkö Tytti Tuppurainen kertoo,
mitä vaalikentille kuuluu ja mistä nyt puhutaan.
Tuppurainen korostaa, että
SDP:n linja on maltillinen, ja se
perustuu jäsenyyteen EU:ssa,
kumppanuuteen Naton kanssa
sekä lisääntyvään puolustusyhteistyöhän Ruotsin kanssa.
SDP haluaa pitää Suomen
puolustuksen kunnossa, minkä
perustana on yleinen asevelvollisuus ja koko maan puolustaminen.
? Uskottava puolustuskyky
edellyttää puolustuksen parlamentaarisen työryhmän raportin perusteella puolustusmenojen asteittaista nostoa. Tähän
suhtaudumme periaatteessa
myönteisesti, mutta kaikki menot on asetettava julkisen talouden kokonaisuuteen.
ARKI
13.3.2015
17
??Kristilliset sosialidemokraatit kokoontuvat
Uskontorauha puhuttaa
kristillisiä demareita
Getty Images
Kristillisten sosialidemokraattien liitto kokoontuu viikonloppuna liittokokoukseensa Helsinkiin. Puheenjohtaja Paavo
Salakka kertoo, että liittokokouksen teema päätettiin pari
vuotta sitten. Paneelikeskustelussa luvassa on pohdintaa otsikolla ?Euroopan unioni ? uskontorauhan projekti?.
? Kun tätä teema silloin toista
vuotta sitten mietittiin, ajattelimme, että tämä olisi vaalien alla
kiinnostava aihe. Emme kuitenkaan ajatelleet, että aihe olisi näin
ajankohtainen, Salakka sanoo viitaten Pariisin tapahtumiin ja uskontorauhan tilanteeseen.
Salakka on hyvillään siitä, että
tapahtumaan puhumaan saapuu
myös SDP:n puheenjohtaja Antti
Rinne. Salakan mukaan SDP:n ja
kirkon arvoissa löytyy yhteistä.
? Nyt kun arkkipiispaa on
haastateltu köyhyystyöryhmän
työstä, ja häntä kuuntelee, ei voi
välttyä ajatukselta, että sosialidemokraateilla ja kirkossa ajattele-
vien ihmisten tavoitteet ovat hyvin lähellä toisiaan, hän sanoo.
Kristilliset vai
uskonnolliset?
Vuonna 1946 perustetussa Kristillisten sosialidemokraattien
Näin
parannamme
maailmaa
Palstalla esitellään
järjestöjä ja niiden väkeä.
liitossa on tällä hetkellä jäseninä kristillisten uskontokuntien edustajia, mutta Salakan
mukaan muiden maiden mallin mukaan puheeksi noussee
myös muiden uskontokuntien
mukaan ottaminen.
Kristilliset sosialidemokraatit ovat olleet jo parikymmentä
vuotta mukana kansainvälisessä uskonnollisten sosialidemokraattien liitossa (International League of Religious socialists), jossa mukana on monia uskontokuntia.
? Varmasti tulee puhetta laajentumisesta. Sellainen haaste
on tulossa sieltä kansainvälisen
liiton taholta, Salakka sanoo.
Liittokokouksessa käsitellään myös sääntömuutos,
jonka myötä Kristillisten sosialidemokraattien toiminta
pohjaa jatkossa henkilöjäsenyyteen. Tähän mennessä liiton jäseninä on ollut kristillisten sosialidemokraattien yhdistyksiä.
Anna-Liisa
Blomberg
Demokraatti
Rahapeleihin odotetaan myllerrystä
STT:n tietojen mukaan Suomessa toimivia kolmea rahapeliyhtiötä ehdotetaan yhdistettäväksi. Näin Veikkaus, Rahaautomaattiyhdistys (RAY) ja
Fintoto muodostaisivat tulevaisuudessa yhden suuren rahapeliyhtiön.
STT on saanut asiasta tiedon
kahdesta toisistaan riippumattomasta lähteestä.
Rahapeliyhtiöiden tulevaisuuden verhoa raotetaan perjantaina, kun työryhmä jättää
asiaa koskevan selvityksensä
sisäministeri Päivi Räsäselle
(kd.).
Nykyinen hallitus ei kuitenkaan ehdi viedä asiaa loppuun
asti, vaan sitä puitaneen eduskuntavaalien jälkeen hallitusneuvotteluissa. Asiasta päättää
seuraava hallitus.
Rahapeliyhtiöiden yhdistämistä harkittiin viimeksi
vuonna 2011 käydyissä hallitusneuvotteluissa, mutta silloin
hanke haudattiin.
Opetusministeriö selvitti
tuolloin, että yhdistäminen
säästäisi 50 miljoonaa euroa
vuodessa.
Raha-automaattiyhdistyksen
tuolloinen toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre puolestaan piti
säästöajatusta tuulesta temmattuna.
?Linjaukset ovat
omistajan asia?
Rahapeliyhtiöistä ei torstaina
kommentoitu mahdollista yhdistämistä, vaan niiden mukaan
kommenttien aika on selvitystyön julkistamisen jälkeen.
Veikkauksen toimitusjohtaja Juha Koponen totesi vain,
että Veikkaus on lojaali omistajan linjauksille.
? Me emme ota kantaa minkään rakennemallin puolesta
tai sitä vastaan. Pidämme tärkeänä, että Suomen hyvin toimivaa rahapelijärjestelmää kehitetään ajan vaatimusten mukaisesti, koska teknologia ja kuluttajakäyttäytyminen menevät
eteenpäin. Suurin vaikutus on
tietysti internetillä, sanoo Koponen.
Kehittäminen voidaan Koposen mukaan toteuttaa monella
tapaa, joissa on väistämättä mukana poliittisia ja yhteiskunnallisia linjauksia.
? Ne ovat omistajan asia.
STT ei torstaina tavoittanut RAY:n ja Veikkauksen hallitusten puheenjohtajia. Fintoton omistavasta Hippoksesta
ei puolestaan haluttu kommentoida asiaa.
Rahapelien vuotuinen tuotto
on noin 1,1 miljardia euroa. Rahat käytetään urheilun ja liikun-
takasvatuksen, tieteen, taiteen
ja nuorisotyön sekä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Totopelien
tuotto käytetään puolestaan
hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen.
Rahapelejä on pelattu Suomessa yksinoikeudella jo yli 70
vuotta.
Jussi Latvala
Eeva Nikkilä-Kiipula
STT
?Me emme ota kantaa
minkään rakennemallin
puolesta tai sitä vastaan.?
RAY / Kimmo Levonen
Legendaarinen pajatso on nyt museotavaraa.
11/2015
Kuvaristikko ilmestyy joka perjantai. Ratkaistuja ristikoita odotetaan
toimitukseen seuraavan viikon torstaihin mennessä. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki.
Ristikko
Sarjakuvat
Postitoimipaikka:
veijo.wiren@gmail.com
13.3.2015
Osoite:
Nimi:
Veijo Wiren
18
ARKI
ABB
B.Virtanen - Urja
Ristikon 10/2015 ratkaisu
Perjantaina 6.3. julkaistun ristikon 10 euron palkinnon
voitti Pirjo Oksa, Uusikaupunki. Onnea!
ARKI
Mobiililaitteiden musiikkiohjelmat ovat kasvava bisnes
Mobiililaitteiden ja verkon
kautta tapahtuva musiikkiopetus on kasvava ja jo iso bisnes,
jossa on myös suomalaisia osaajia. Opettajia ja yrittäjiä on paljon, ja kovassa kilpailussa keskeistä on erottua muista, kertoo
FourChords-ohjelmaa valmistavan Musopian Paula Lehto.
Monelle musiikista kiinnostu-
neelle mobiililaitteen sovellus
tai nettioppitunnit ovat askel
kohti perinteisiä oppitunteja.
? Tunneille ensimmäistä kertaa tulevien oppilaiden lähtötaso on nykyään selvästi entistä
korkeampi. Se on siinä mielessä mukavaa, että päästään
nopeammin käsiksi musiikin
ilmaisullisiin puoliin, turkulai-
sen PopRockJazz-oppilaitoksen
rehtori Tapani Rauha sanoo.
Startup-yritys Musopian
FourChords onkin juuri kitaransoiton alkeita opettava ohjelma. Nimensä mukaisesti
kappaleissa on käytössä vain
neljä sointua, eli ne on sovitettu helpommin soitettaviksi
versioiksi.
? Ajatuksena on tarjota työkalu yhdessä laulamiselle ja
soittamiselle. Pyrkimyksenä
on, että vaikka ei olisi koskaan
aikaisemmin soittanut kappaletta, sen pystyy ohjelman
avulla soittamaan läpi nopeasti,
Musopian Lehto sanoo.
luesihteeri Minna Arve, SDP:n
puoluesihteeri Reijo Paananen,
Keskustan puoluesihteeri Timo
Laaninen ja Vasemmistoliiton
poliittinen sihteeri Jussi Saramo.
Keskustelun juontaa Palvelualojen ammattiliitto PAM ry :n
yhteiskuntasuhteiden vastaava
Hanna Kuntsi. Järjestää Ay-väen
Sosialidemokraatit ry.
3 x 22 mm
? Tervetuloa Lauttasaaren sosialidemokraattien järjestämään
yleisölle avoimeen keskusteluja yleisötilaisuuteen, jonka aihe
on ?Suomalaisten sosiaaliturva?
ti 17.3. klo 19 kahvila Picnic, Lauttasaarentie 28. Mukana ovat professori Pentti Arajärvi, tohtori
Pilvi Torsti ja docent Thomas
Wallgren (också på svenska) vastaamassa kysymyksiin: Otammeko oppia muilta?, Olemmeko
3 x 24 mm
malli muille? Miten yhteiset
varamme riittävät? Kahvitarjoilu.
Lisätietoja: Jorma Westlund, 040770 0683.
? Roihuvuoren Eläkkeensaajat ry:n viikkotapaaminen ma
16.3. klo 13.30 kirkon seurakuntasalissa, Tulisuontie 2. Vieraanamme Roihuvuori- Seura ry:n
puheenjohtaja Otto-Ville Mikkelä
keromassa seuran toiminnasta.
Tervetuloa kuulemaan seuran
suunnitelmista.
? Käpylän sosialidemokraatit
kokous
ti 24.3. klo 18 Käpylän
4 x 35 mm
Työväentalolla, Vipusentie 19.
Suunnittelemme Vapunaaton
tilaisuutta. Naapuriyhdistykset
ja sekä eläkkeensaajat tervetuloa ideoimaan.
? Työväenliikkeen kirjastossa
alkaa to 19.3. klo 17.-18. muusikko Reino Bäckströmin luennot
työväenlauluista eri vuosikymmeninä. Tilaisuudet ovat tunnin
mittaisia yhteislauhetkiä. Seuraavat työväenlauluhetket ovat
9.4. klo 17.-18. ja 30.4. klo 14.-15.
Tutustu KSR:n upeisiin
apurahatarinoihin,
lahjoittajien ajatuksiin
ja säätiön rahastoihin.
Nouda tai tilaa
KSR:n esite maksutta
kotiisi - tai useampi
tilaisuuksissanne
jaettavaksi.
POHJANMAA
Tilaa ihmiselle.
Tilaa ihmiselle. Vuodesta 1895.
Yhteisiä unelmia vuodesta 1895.
Avaa toinenkin silmä.
Oikeudenmukaisuutta vuodesta 1895.
on puolueosaston
uusien
säänIntohimona kansanvalta.
Vuodesta
1895.
töjen hyväksyminen. Poliittisen
HELSINKI
tilannekatsauksen
Se on tilattava. Vuodesta
1895 pitää kunnal? Juttua tuvalla III - puoluesihlisjärjestön puheenjohtaja Jukka
Kylläpuntarissa
työmieskin
ansaitsee.
Vuodesta
teerit
17.3. kloarvon
17.
Nyberg.
Kahvitarjoilu.
TervetuRavintola Juttutuvan pääsalissa,
loa!
1895.
Säästöpankinranta
6, Helsinki.
Työllisyyteen ja työelämän kysyPIRKANMAA
Antihömppää vuodesta
1895.
myksiin painottuvassa, mutta
? Pirkanmaan Demareiden kammyös
yleispolitiikkaa
käsittepanjastartti
la 14.3. Vuoklo 12-15
Punaista
muulloinkin
kuin
jouluna.
levässä paneelissa ovat kesTampereen Koskikeskuksen keskustelijoina
Kokoomuksen puokusaukiolla. Tervetuloa tutustudesta 1895.
POHJANMAA
l Säästöpankinranta 2 A 8 krs., Helsinki
puh. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi
Lasten Kesä ry:n
sääntömääräinen
VUOSIKOKOUS
Maariankatu 6 b, 20100 Turku
sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi
p. 020 774 0420
Aluejohtaja Outi Rannikko
» www.sak.fi/Turku
3
Asemamiehenkatu 4, Helsinki
toimistolla
<ddd>yhdistyksen
<d>.<m>.<yyyy>
Sääntömääräiset asiat.
2 x 26,5 mm
Uusi sanomalehti Suomessa!
Intohimona kansanvalta.
?Hautauspalvelut
Uusi sanomalehti Suomessa!
Vuodesta 1895.
Uusi sanomalehti Suomessa!
Lakiasioita
Vuodesta 1895.
Auto- ja Kuljetusalan
TJ-vinjetti
Työntekijäliitto AKT
Maariankatu 6 b, 20100 Turku
sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi
p. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543
LAKIASIAINTOIMISTO
SEIJA KÄRNÄ OY
Yhteisiä unelmia
vuodesta 1895.
UUSIMAA
? Tikkurilan Työväenyhdistys
ry:n kaikille avoin teemakokous,
?Ovatko kasvatus ja koulutus
joutumassa markkinavoimien
armoille?? ti 17.3. klo 18.30 Tiksolla, Unikkotie 17. Keskustelua
alustaa opettaja, vararehtori
Jukka Mölsä; mukana on muitakin alan ammattilaisia ja luottamushenkilöitä. Yhdistys tarjoaa
kokouskahvit. Tervetuloa!
? Keski-Uudenmaan Wanhojen
Tovereiden maaliskuun palaveri to 19.3. klo 13 Hyrylän Torpassa. Vieraaksemme on kutsuttu oman toiminta-alueemme
demari kansanedustajaehdokkaat kertomaan vaaleihin liittyvistä odotuksista ja millä mielellä itse kukin ehdokkaista on
vaaleihin lähdössä. Tule tenttaamaan ehdokkaita ja kyselemään,
miten heidän mielestään maan ja
Uudenmaan asiat saadaan järjestykseen. Tervetuloa! VARSINAISSUOMI
? Peruspalveluministeri
Susanna Huovinen on tavattavissa Turussa ti 17.3. klo 13.-13.45
kauppatorin Naantalin aurinkoisen 2. krs, Kauppiaskatu 9, Wiklundin valopiha. Esteetön kulku
Sokoksen hisseillä. Huovinen
alustaa keskustelun otsikolla
?Ikäihmisten palvelut tulevaisuu-
Avaa toinenkin silmä.
Malmi ja Kallio
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
0400-423 835
Kaikki lakiasianne.
Riita- ja rikosoikeudenkäynnit
25 vuoden kokemuksella.
Verkatehtaankatu 4, 20100 Turku
sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi
p. 010 770 3700, fax 010 770 3701
Metallityöväen
Liitto
Humalistonkatu 6, 20100 Turku
p. 020 77 41323, fax 020 77 41330
Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455
toimisto avoinna ma-pe klo 8.20-16.00
sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi
Palvelualojen
ammattiliitto PAM ry
Yliopistonkatu 33 G 4 krs., 20100 Turku
Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600
Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620
Työttömyysturva, 020 690 211
sähköposti: turku@pam.fi
Toimisto on avoinna ma - pe klo 9.00 - 16.00
2 x 54 mm
Tasapainon
takia.
Vuodesta 1895.
Kaikki on politiikkaa.
Vuodesta 1895.
Yhteisiä unelmia vuodesta 1895.
2 x 67 mm
4 x 32 mm
Kokoukset
30.3.2015 klo 17.00
SAK:n AmmAttiliittojen AluetoimiStojA turuSSA:
? Kauhajoen Eläkkeensaajat
ry. Edullinen Äkkilähtö Risteily
30-31.3. Turku-Tukholma A- tai
B-hytti, reitti: Kauhajoki mh klo
15. Ilmoittautuminen 16.3.mennessä, lisätietoja matkanvetäjä
Pirkko Uusitalo p. 040 563 4037,
email.pirkkouusitalo47@gmail.
com.
Ostetaan
pidetään maanantaina
Palvelupalsta
Itsenäisyyspäivä
on joka päivä. Vuodesta
1895.
Uusi sanomalehti. Vuodesta 1895.
Liity
sinäkin
Kaikki
on politiikkaa.
VuodestaSAK:n
1895.
ammattiliiton
jäseneksi!
Ei höntsäilyä.
Vuodesta 1895.
Oma
näkökulma.
Vuodesta
1895.
SAK:n
ja liittojen aluetoimistot
palvelevat
sinua mm. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kyTasapainon
takia.
Vuodesta
1895.
symyksissä. Lisäksi
sinulla
on mahdollisuus
hyödyntää liiton
tarjoamia
edullisia
lomaja
harrastusmahdollisuuksia.
Aina uutta. Vuodesta 1895.
Kansanvallassa
kaikkien äänien
on kuulutSAK:n Lounais-Suomen
toiminta-alue/
Turun toimipiste
tava.
maan eduskuntavaaliehdokkaisiimme!
Vuodesta 1895.
Keräilijä ostaa vanhoja osakekirjoja. 040 568 2799
STT
dessa?. Kommenttipuheenvuoro Turun vanhusneuvoston pj Marjatta Sinervo.
Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Varsinais-Suomen ja
Turun SDP.
? Kauhavan Eläkkeensaajat ry. Tanssit 18.3. Kauhavan ns klo 12-16.30. soittaa
E.Luostarin yhtye.
19
Tilaa
ihmiselle.
Yhdistystoiminta
Ti 24.3. kirjailija Jani Saxell klo
Järjestöjen ja yhdistysten ke18-20 ja to 26.3. teemana yhteivät-, syys- ja vuosikokousilsötaide ja taiteilijat Maija Toromoitukset ovat maksullisia.
painen ja Eeva Louhio. Kahvia
Maksullisen ilmoituksen lisäktarjolla puoli tuntia ennen tilaisi ilmoitukset julkaistaan muissuutta! Muistattehan, että Punatutuksena Yhdistystoiminta
nurkka divari avoinna keskiviik-palstalla kaksi kertaa maksutkoisin klo 16-18.
ta. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilHÄME
?
Pohjantähden Työväen Retkeimoitusmyynti.demokraatti.
lijät ry. Pääsiäismyyjäiset Virafi/yhdistyksille, sähköpostilla
lan työväentalolla 21.3. klo 10-15
osastot@demari.fi tai faksilSiankärsäntie 12, Janakkala.
la 09 701 0569 julkaisupäivää
Demokraatin
sloganit:
Myynnissä paljon aikaan liittyedeltävänä arkipäivänä klo 10
viä laatutuotteita, leivonnaisia,
mennessä. Tapahtumailmoiym. ym. Kahvio, arpajaiset, pöytukset julkaistaan pyydettäpaikka 10 euroa, lisätietoja ja
täessä maksuttomana kaksi
varaukset Anneli / 040 555 9927
kertaa. Varaamme oikeuden
tai Visa Tammi 040 579 6309.
lyhentää ja jättää julkaisematKYMI
ta tekstejä. Yhdistystoiminta
?
Kouvolan Työväenyhdistys
-palstalla ei julkaista vaalitary:n sääntömääräinen kevätkopahtumailmoituksia, ne ovat
kous to 19.3. klo 18 Puistoportin
maksullisia.
kokoustiloissa, Oikokatu 4. Esillä
13.3.2015
20
13.3.2015
ARKI
TV? ja radio?ohjelmat
Perjantai 13.3.2015
YLE TEEMA
MTV3
05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25
Huomenta Suomi 09.05 Studio55.
fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset
09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45
Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale
10.40 Emmerdale 11.10 Lääkärit
13.35 Täet, täet Punk. Tähtiartistien tehtävänä on kaivaa
sisuksistaan raivokasta anarkiaa ja räkäistä räyhähenkeä.
Punkin sanansaattajana toimii itseoikeutetusti Suomen
tunnetuin punkkari, Klamydia
?yhtyeen Vesku Jokinen. Sarjan juontaa Mikko Leppilampi
ja vakiopanelisteina Maria
Veitola ja Juhani Merimaa.
15.15 Mitä tänään syötäisiin?
Hakekaa kätilö! TV1 klo 19.00
Sisar Winifred taistelee Poplarin prostituoitujen
puolesta. Trixien ja Tom Herewardin suhteessa
on havaittavissa hienoisia säröjä. Kuvassa: Sisar
Winifred (Victoria Yeates), Patsy (Emerald Fennell)
ja hoitaja Barbara Gilbert (Charlotte Ritchie).
TV1
TV2
04.00 Uutisikkuna 05.55 Prisma Studio 06.25 Ylen aamu?tv 09.30 Puoli
seitsemän 10.00 Doc Martin 11.00
Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12
Uutiset Kaakkois?Suomi 11.19 Uutiset
Lounais?Suomi 11.26 Uutiset Häme
11.33 Uutiset Keski?Suomi 11.40 Uutiset Itä?Suomi 11.47 Uutiset Pohjanmaa 11.54 Uutiset Pohjois?Suomi
04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 13.3.
Onnea, Erno, Ernesti ja Tarvo! 06.53
Metkat Mesiläiset 07.01 Tilda ja hänen ystävänsä 07.14 Riku ja Rami
07.23 Stella ja Sami 07.35 Pikku Kakkosen posti 07.41 Tinga Tinga ?tarinat 07.56 Kimmo Kuu 08.15 Sohvaset
08.26 Dino?Dan: Dino?Dan 08.50 Näin
Norjassa 09.00 Onnea pilleripurkista? 10.00 Kun mieli sairastaa 10.30
Meren ääriin 11.15 Bensaa suonissa
11.45 Kansallisaarre: Kolin kansallismaisema
12.01 Oddasat Saamenkieliset
tv?uutiset. Tekstitetty suomeksi.
12.20 Sydämen asialla Arvonsa kaikella.
13.10 Pekka Puupää (Suomi
1953) O: Ville Salminen. N:
Esa Pakarinen, Masa Niemi.
Ensimmäisessä Pekka ja Pätkä ?elokuvassa kaverukset
perustavat lastentarhan,
jonne päätyy myös rikkaan
miehen kidnapattu poika.
14.30 Luontohetki: Nokkelat
nenäkarhut Koatit eli nenäkarhut ovat yleensä arkoja
ja kaihtavat ihmisiä. Argentiinassa, Iguassun putousten
lähistöllä asustava koatit
ovat oppineet kuitenkin tietämään, että matkailijoilla
on usein maistuvia herkkuja
mukanaan.
15.00
15.05
15.10
15.15
15.55
16.50
16.55
17.00
17.06
17.10
18.00
18.22
18.30
Uutiset
Yle News
Oddasat
Ylen aamu?tv: Tänään
otsikoissa
A?studio: Talk
Novosti Yle
Uutiset viittomakielellä
Uutiset
Uutiset alueeltasi
Doc Martin
Uutiset
Uutiset alueeltasi
Puoli seitsemän Vieraana
Egotrippi?yhtyeen kitaristi?laulaja Knipi. Sukellamme
aamutreenamisen saloihin
ja jatkamme perehtymistä
laiutuksen historiaan.
12.12 Kansallisaarre: Kansallispuku Tässä osassa
uudistamme kansallispuvun.
Tekijöinä suunnittelijapariskunta Aamu Song ja Johan
Olin sekä toisen polven
kansallispukuompelija Soja
Murto Imatralta.
12.45 Vanhemmuus on rankkaa Kuinka lapsi muuttaa
perheen elämää? Tanskassa
on käyty asiasta keskustelua
ja ydinperheen idealisointia
on kritisoitu.
14.00 Napa?alueiden matkaopas Ruotsalainen Cecilia
Hed Malmström on kolmen
lapsen äiti, joka työskentelee
matkaoppaana niin Etelämantereella kuin pohjoisilla
napa?alueillakin. Kuinka Cecilia päätyi kylmille alueillle?
15.00 Riistametsällä Sorsa.
15.30 Erätulilla Tyrskyjä ja taimenia ? Peltsi vie porukan
kalareissuun.
16.00 Kielletyt koirarodut Tiettyjen koirarotujen pitäminen
on lailla kielletty Tanskassa.
Konstaapeli Lars Bo Lomholt
menetti työnsä ryhtyessään
pelastamaan näitä koiria.
16.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa Hirvi on menettänyt emänsä ja veljensä,
ja kun sitä laumassa vielä
kiusataan, hoitajat ryhtyvät
miettimään sen siirtoa ulkomaille. Mutta mitä teä tien
varresta löytyneelle nälkiintyneelle hevoselle?
19.00 Hakekaa kätilö!
20.00 Pressiklubi Mikä oli viikon
kiinnostavin uutinen?
20.30
20.55
21.00
21.30
Uutiset
Urheiluruutu
A?studio
Strada Strada vierailee
Cirque du Soleilin treeneissä.
Ohjaaja Klaus Härön Miekkailija. Armi, Donner ja Marimekko. Suomen historian
tabut.
22.00 Inhimillinen tekijä Vanhemman tuska huumeriippuvaisesta lapsestaan ei pääty
lapsen täysi?ikäisyyteen.
22.50 Uutiset
22.55 1864 Tanska on polvillaan.
Sota on hävitty, ja maa on
Preussin armoilla. Pääministeri Monrad jää yksin.
Inge pakotetaan säädynmukaiseen avioon. Sotilaat
palaavat kotikonnuille, ja
Tanskalle koittaa uusi aika.
23.55 Uutisikkuna
17.00 Pikku Kakkonen
17.45 Talvistudio
18.00 Ampumahiion MM:
Naisten viesti Kilpailumatka 4 x 6 km. Selostus
Jussi Eskola. Kontiolahti.
20.00 We Want More Viiden
bändin paluu.
21.00 Sohvaperunat Sohvaperunat ovat valmiina Tuubin
palatessa ohjelmistoon.
Lisäksi mietitään Lähi?idän
tilannetta, kun televisiosta
tulee dokumentti Missä jumalat törmäävät.
21.50
21.55
22.00
23.25
Uutiset
Urheiluruutu
Firma
Haven Jouluyö, juhlayö.
Sarja päättyy.
00.05 Pasila 2.5 ? The Spin?Off
Salaliitto.
00.30 Uutisikkuna
Mojito? eli minttu?limettiuunilohi
15.20 Mike & Molly Rakas romu.
15.45 Piilokamera
16.10 Mummomafia
17.05 100 tarinaa Lastensairaalasta
17.15 Uutiset
17.20 Päivän sää
17.25 Kauniit ja rohkeat Brooke, kauhusta kalpea kihlattu.
17.55 Mitä tänään syötäisiin?
Mojito? eli minttu?limettiuunilohi
18.00 Emmerdale Järkyttävä
murhenäytelmä.
18.30 Emmerdale Kouraiseva
menetys.
19.00 Seitsemän Uutiset
19.20 Päivän sää
19.30 Salatut elämät Se veri
vetää Severiä
20.05 Luojan kiitos! Luojan
kiitos! saattaa jälleen neljä
tähtiesiintyjää tiukkaan paikkaan.
21.00
22.00
22.20
22.25
22.35
Tuubi
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
MTV Sport Uutiset
Formula 1: vapaat harjoitukset Australia.
23.05 Täydellinen murha
01.10 Eurojackpot ja Jokeri
01.15 Cult Suudelma.
NELONEN
07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon
vauhtiviikarit 07.25 Disney esittää:
Stitch! 07.50 Disney esittää: Mikki
Hiiri vauissa 07.55 Disney esittää: Aku
ja kumppanit 08.00 Waverly Placen
velhot 08.30 Villiä menoa eläintarhassa 09.00 Vaaleanpunainen pantteri
09.10 Hotellit haltuun 10.15 Sarahin
sisustusvinkit
13.50 Deittikamera
14.20 Koiralle koti Uusi tilaisuus.
15.25 Eläinten pelastajat Vaikeuksien kautta voittoon.
15.55 Eläinten pelastajat Iloa ja
surua.
16.25
17.25
17.55
18.55
18.58
19.00
20.00
Sokkokokki
Frasier Kaksoisolento.
Tuuri
HS?uutiset
HS?sää
Hauskat kotivideot
The Voice of Finland
Knock out 2.
21.55 Keno
22.00 Elokuva: Be Cool (Be
Cool/USA 2005). Get Shorty
?menestyselokuvan itsenäinen jatko?osa on vauhdikas
komedia, joka perustuu
edeltäjänsä tavoin Elmore
Leonardin (Jackie Bro Ohjaus:
F. Gary Gray.
00.30 Elokuva: The Situation
(The Situation/USA 2006).
Tanskalaistähti Connie Nielsen (Paholaisen asianajaja,
Gladiaattori) on jännitysdraaman pääosassa sotakirjeenvaihtaja Anne Molyneux,
joka on päätynyt uransa
vaarallisimmalle komennukselle Irakin rintamalle. Tutkiessaanamerikkalaissotilaisiin
liittyviä sotarikosepäilyjä hän
päätyy läheisiin tekemisiin
myös CIA?agentti Dan Murphyn (Damian Lewis) kanssa.
Ohjaus: Philip Haas. (101?)
02.45 Frasier Kaksoisolento.
03.15 Castle Pandora.
04.00 Teematieto
16.00 Britannian taiteen aikakaudet Palvonnan aikakausi.
17.00 Elävä arkisto: Syö oikein!
17.01 Mitä syömme ja miten?
17.12 Tietoisku: Vanamo ja
Kolmonen (1977)
17.15 Viisasten kerho (1956)
17.22 Elävä arkisto: jatkuu
Marko Gustafsson esittelee
arkisto?ohjelmina esitettäviä
ruokatuotannon mainoksia.
17.24 Voi ? syntipukkiko?
17.31 Jäätelöä joka päivä
17.38 Ravintomme (1941) Valistuselokuva maan antimista,
ravintoaineiden monipuolisuudesta ja vitamiinien
tärkeydestä muun muassa
riisitaudin voittamiseksi.
18.00 Arkistojen salat: Hindenburgin räjähdys Toukokuun 6. päivänä 1937 neljä
kameramiestä odotti kuuluisan ilmalaivan, Hindenburgin
saapumista New Jerseyhyn.
Laskeutuessaan määränpäähänsä ilmalaiva räjähti kameramiesten silmien eteen, ja
kaikki päätyi filmille.
18.30 10 kirjaa rakkaudesta:
Romeo ja Julia Maailman
romanttisin tarina. Timo
Harakka kutsui keskusteluun
Iira Halttusen, 16?vuotiaan
näytelmäkirjailijan ja Sampsa
Tuomalan, 19?vuotiaan näyttelijän. Vertailussa ensirakkaus tänään ja vuonna 1595
19.00 Taiteen maantiede:
Kiina Taidehistorioitsija Andrew Graham?Dixon esittelee
Kiinan maalaustaiteen historiaa yli 3 000 vuoden ajalta
aina nykypäivään asti.
20.00 Kaukasia 30 päivässä.
Azerbaidzhan.
20.45 Ruotsalaisia salaisuuksia Tukholman salaisuuksia.
21.00 Kino: Repo Man (USA
1984) Kulttielokuva punkkarista, joka löytää kutsumuksensa autojen takavarikoijana ja törmää sitten
vuoden 1964 Chevy Malibun
takakontista löytyvään salaliittoon. O: Alex Cox.
N: Emilio Estevez, Harry Dean
Stanton.
22.30 Punk?laulaja Kathleen
Hanna Bikini Killin ja Le
Tigren laulaja, riot grrrl ?liikkeen peloton keulakuva sulki
suunsa vuonna 2005. Uusi
dokumenttielokuva kertoo
Kathleen Hannan tarinan ja
syyn vaikenemiseen. O: Sini
Anderson (Punk Singer, USA
2013)
23.50 ?04.00 Teematieto
YLE FEM
07.25?16.00 SVT:n ohjelmaa
16.20 Majakan arvoitus Sara
päättää selvittää, missä Anna oikein käy aamuvarhain.
16.50 Kiran keittiössä
17.20 Obs debatt
17.55 Yle Nyheter TV?nytt
Ruotsinkieliset uutiset.
18.00 BUU: Mietipä sitä!
18.30 Muotokuvassa: Börje
Mattsson Rakas riitapukari.
19.00 Kirjaohjelma: Umberto
Eco ja salaliitot Umberto
Econ uuden romaanin ilmestyminen on merkkitapaus
koko maailmassa.
19.30 Yle Nyheter TV?nytt
Ruotsinkieliset uutiset.
20.00 Dok: Autiotalokohtaloita Lasse Grönroos palaa
päivään, jona aika pysähtyi
autiotaloissa. Mitä tapahtui
kuuluisassa ?uunisurmatalossa? ja missä lapset ovat
nyt? Mitä löytyy Jussarön
aavekaupunkisaarelta?
20.30 Jakobin petivinkit Pidä
rakkaus elävänä.
20.39 Apua! Olemme saaneet
vauvan
20.45 Oddasat
21.00?02.20 SVT:n ohjelmaa
FOX 06.00 Sky News 06.24 FOX Kid 08.55 Wipeout 09.45
Pohjolan maut à la Sara 10.15 Sara Chafak suolasta sahramiin 10.45 How I Met Your Mother 11.10 Miehen paikka
11.40 Dubain lentokenttä 12.35 Hetki ennen tuhoa 13.05
FOX Wild: Eläinkunnan oudoimmat maatilat 14.05 Huutokaupan Metsästäjät 14.35 Huutokaupan Metsästäjät 15.05
Huutokaupan Metsästäjät 15.35 Huutokaupan Metsästäjät
16.05 Uskomaton eläinlääkäri Pol 17.05 Vaarallisen valtatien
pelastajat USA 18.05 Family Guy 18.35 How I Met Your Mother
19.05 Varastojen metsästäjät 19.35 Huutokaupan Metsästäjät
20.05 Bones 21.00 Elokuva: The Happening 22.45 Elokuva: Terminal velocity?vapaa pudotus 00.45 Ilman johtolankaa 01.35
Low Winter Sun 02.25 Aarteen tonkijat 02.50 Huutokaupan
Metsästäjät 03.15 Suomen vartijat 03.40 Suomen vartijat
04.10?05.59 Sky News
SUB 10.00 Lemmen viemää 14.00 Walker, Teksasista 14.55
Top Chef 16.00 Dieetit vaihtoon! 17.00 Lemmen viemää 18.00
Rakas, sinusta on tullut pullukka 19.00 Naapurit?arvonta 19.05
Simpsonit 19.30 Ensisilmäyksellä 20.00 Rillit huurussa 20.30
Simpsonit 21.00 Nuija ja tosinuija 23.10 Rysän päällä 00.10
Ensisilmäyksellä 00.35 Eurojackpot ja Jokeri 00.40 Scorpion
TV5 06.45 5D: Tosielämän tappajahai 07.40 Lasten eläinmaailma: Kissakuiskaaja 08.30 Kokkaa kuin Heston 12.00
Kokkaa kuin Heston 12.30 Pulmuset 13.00 Pulmuset 13.30
70?s show 14.20 A?Team 15.20 Kadonneet 16.15 Pulmuset
17.20 70?s show 17.50 70?s show 18.25 Elokuva: Karate Kid
21.00 Elokuva: Men in Black II?Miehet mustissa II 22.50
Elokuva: Zoom: Supersankariopisto 00.30 Kadonneet 01.30
Kokkaa kuin Heston 02.00 Kokkaa kuin Heston 02.30 Elokuva:
Miehet elämässäni
JIM 11.00 Jopet?show 11.35 Maistuvimmat liikeideat 12.30
Leijonan luola USA 13.25 LA Ink 14.20 Top Chef 15.20 Hurja
remontti 16.15 Hurja remontti 17.10 Talent USA 19.00 Panttilainaamo UK 20.00 Suomen Tulli 21.00 Villit nettivideot 21.30
Villit nettivideot 22.00 Australian rajalla 22.30 Australian
rajalla 23.00 Täysillä tutkaan 23.30 Metsien miehet 00.30
JIM D: Muinaiset avaruusoliot 01.25 Jopet?show 02.00 LA Ink
LIV 09.00 Hurja painonpudotus 09.55 Sikke?Ruokaa rakkaudella 10.25 Jaksa paremmin 10.55 Lauran matkakuvia: Tukholma 11.25 Kodikkaasti vuokralla 11.55 Yhteinen taloprojekti
12.25 Hulluna leivontaan 12.55 Rullaavat tytöt 13.30 Koirakuiskaaja 14.35 Unelmamökki 15.05 Hurja painonpudotus
16.00 Unelmien talo 16.30 Pikakurssi kodinostoon 17.00 Häät
sulhasen tapaan Amerikassa 18.00 Jutta ja puolen vuoden
superdieetit 19.00 Neljät häät Amerikassa 20.00 Seurapiirisäpinää Teksasissa 20.57 Keno 21.00 Kumman kaa 21.30
Kumman kaa 22.00 Äitien sota 23.00 Gigolot 23.30 Gigolot
00.00 Kieroilevat kaunottaret 01.00 Asiaa seksistä 01.55 Nätti
nakuna 02.55 Käenpesä
AVA 09.30 Tanskan kaunein koti 10.00 Trinny & Susannah
Skandinaviassa 12.00 Suurin pudottaja 12.55 Lääkärit 13.50
Makuja ja elämää 14.05 Kiinteistöjen kuningas 15.00 Glee
16.00 Jamie Oliverin Amerikan herkut 17.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 18.00 Grand Designs?unelma?asunnot
19.00 Suurin pudottaja 20.00 Ensitreffit alttarilla 21.00 Crazy
Heart 23.10 Tyhjätaskut 23.40 Tyhjätaskut 00.10 Rakkautta
ensitreffeillä 01.10 Tanssien tähtiin
YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15
Aamuhartaus. 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause
07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä
07.50 Aamuhartaus. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset
ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Läe 11.00 Uudet levyt
11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello
lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Talvisodan
päättymisen muistokonsertti 14.15 Maalisminiatyyrejä 15.00
Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää
16.15Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerho:
Mistä Knausgård taistelee? 18.00 Musiikkikamari 18.15 Nuntii Latini?latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri
esittää. L.Onerva: Mirdja, osa 67. 18.30 Hartaita säveliä 18.50
Iltahartaus. 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 20.00 Witold Lutoslawski?Hannu Lintu ja Magnus Lindberg keskustelevat 20.25 Radion sinfoniaorkesterin
konsertti jatkuu 21.00 Legendaarisia Chopin?esityksiä 21.35
Aristoteleen kantapää: Internetin älykäs hakukone 22.00
Uutiset ja sää 22.05?23.05 Radioateljee esittää: Levy ja runo
23.10?06.00 Yöklassinen
YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Uutiset ja sää. 07.10 Urheiluradio. 07.12
Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 07.53 Maakuntaradio. 08.00
Uutiset ja sää. 08.10 Urheiluradio. 08.12 Maakuntaradio. 09.00
Uutiset. 09.05 Urheiluradio. 09.10 Sää. 09.11 Maakuntaradio.
10.00 Uutiset. 10.03 Ajantasa. 10.55 Pikkujuttu. 11.00 Uutiset.
11.03 Maakuntaradio. 12.00 Uutiset ja sää. 12.10 Urheiluradio.
12.12 Maakuntaradio. 12.37 Anonyymit kotikiusatut. 12.42
Maakuntaradio. 12.45 Merisää. 12.55 Suomi tänään. 13.00
Uutiset. 13.03 Maakuntaradio. 14.00 Uutiset. 14.03 Ajantasa.
15.00 Uutiset. 15.05 Maakuntaradio. 16.00 Uutiset ja sää.
16.15 Urheiluradio. 16.17 Maakuntaradio. 17.00 Uutiset ja sää.
17.20 Maakuntaradio. 18.00 Uutiset. 18.03 Puhelinlangat laulaa. 18.50 Merisää. 18.55 Puhelinlangat laulaa. 19.00 Uutiset ja
sää. 19.03 Urheiluradio. 19.05 Puhelinlangat laulaa. 20.00 Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 20.05 Sää. 20.06 Puhelinlangat laulaa.
21.00 Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää.
21.55 Suomi tänään. 22.00 Uutiset ja sää. 22.05 Jokaniemen
sävelradio. 23.00 Uutiset. 23.03 Yöradio. 00.00 Uutiset ja sää.
00.05 Yöradio. 01.00 Uutiset ja sää. 01.02 Koe?eläinpuisto.
02.00 Uutiset. 02.02 Koe?eläinpuisto. 03.00 Uutiset. 03.02
Yöradio. 03.15 Minna Pyykön maailma. 03.40?04.00 Yöradio.
YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Uutiset 06.40 Puheen
Aamu 07.00 Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri
07.25 Puheen Aamu 07.30 Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00
Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Uutiset 08.40 Puheen Aamu
09.00 Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Uutiset 09.31 Puheen
Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03
Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Lindgren & Sihvonen 14.00 Uutiset
14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä
16.00 Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.06 Puheen Iltapäivä
17.15 Taiteilijaelämää 18.00 Uutiset 18.03 Ampumahiion MM
19.30 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05 Lindgren & Sihvonen
23.00 Arkisto
ARKI
TV? ja radio?ohjelmat
Lauantai 14.3.2015
MTV3
YLE TEEMA
07.00 MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat 07.30 Piilokamera 08.00 Pilanpäiten 08.05 Ella Elefantti 08.20 Chuggington 08.35 Katti kaiken tietää!
09.05 Kung Fu Panda 09.30 Scooby?Doo 09.55 Ostoskanava Tvins.com
10.25 Salatut elämät 10.55 Salatut
elämät 11.25 Salatut elämät 11.55
Salatut elämät
04.00 Teematieto 10.00 Kino Klassikko: Pettämätön pistooli 11.15 Tiededokumentti: Mittapuuna ihminen
12.25 Salatut elämät Se veri
vetää Severiä.
12.55 Lentopallon Mestaruusliiga 1. puolivälierä, miehet.
15.55 Formula 1: aika?ajot
12.20 Talo Italiassa Torino.
13.05 Talo Italiassa Kolme pudotusta!
13.50 Kino: Täyskäsi?Kid (The
Cincinnati Kid/USA 1965)
O: Norman Jewison.
15.30 Arkistojen salat: Hindenburgin räjäys Toukokuun 6. päivänä 1937 neljä
kameramiestä odotti kuuluisan ilmalaivan, Hindenburgin
saapumista New Jerseyhyn.
Laskeutuessaan määränpäähänsä ilmalaiva räjähti kameramiesten silmien eteen,
ja kaikki päätyi filmille.
Australia.
Avara luonto: Skorpionit TV1 klo 18.45
Maapallolla on elänyt skorpioneja jo 400 miljoonan
vuoden ajan ja nykyään niitä tunnetaan noin 1500
lajia. Ne ovat sopeutuneet elämään niin sademetsissä
kuin aavikoillakin ja skorpionin pisto voi tappaa jopa
ihmisen.
TV1
TV2
04.00 Uutisikkuna 08.00 Uutiset 08.05
Kiehtova maailma: Värikäs Intia 09.00
Uutiset 09.05 Ylen aamu?tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 YleLeaks
11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa
11.12 Uutiset Kaakkois?Suomi 11.19
Uutiset Lounais?Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Keski?Suomi
11.40 Uutiset Itä?Suomi 11.47 Uutiset Pohjanmaa 11.54 Uutiset Pohjois?Suomi
04.00 Uutisikkuna 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 14.3.
Onnea, Matilda, Tilda ja Mette! 07.48
Pikku Kakkosen posti 07.54 Hertan
maailma: Hertta pohtii raha?asioita
07.58 Ryhmä Hau 08.22 Milli ja Molli
08.48 Yökyöpelit 09.00 Galaxi 09.01
Jack 09.14 Minä, kissa 09.20 Tero
hoitaa 09.33 Peter Pan 10.00 Au pairit
Lontoossa 10.28 Au pairit Lontoossa
10.55 Au pairit Lontoossa 11.24 Au
pairit Lontoossa 11.55 Kissan kieltä
oppimassa
12.01 Oddasat
12.20 Sydämen asialla Kylmät
jäähyväiset.
13.10 Dokumenttiprojekti:
Naisen osa Kaksi Irinaa,
Marge ja Svetlana tulivat
Suomeen muuttaakseen
elämänsä kulun. Naisen osa
katsoo maailmaa ja miehiä
näiden naisten silmin. Se on
elokuva rajaseudusta, selviytymisestä, rakkaudestakin.
O: Kati Juurus.
14.10 Historia: Kanoottisankarit Vuonna 1942 kymmenen brittiläistä merijalkaväen sotilasta laskettiin vesille
Ranskan rannikolla. Heidän
oli määrä meloa Bordeaux?n
satamaan ja upottaa sinne
ankkuroituja saksalaisten
rahtilaivoja.
15.00 Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Pisara Vuoden 2015 pakolaisnainen, Etelä?Sudanista
Suomeen tullut Therese
Ngouth.
15.15 Pullopostia lapsuudesta Alkoholismi tekee omasta
vanhemmasta hirviön. Millainen lapsuus olisi voinut olla,
jos äiti ei olisikaan juonut?
Pia?Sofia on puskenut läpi
harmaan kiven, ja kauhukakarasta on tullut ihan tavallinen äiti.
15.55 Prisma: Lääke alkoholismiin? Alkoholi tappaa
liki 2,5 miljoonaa ihmistä
vuosittain.
16.50
16.55
17.00
17.10
Novosti Yle
Uutiset viittomakielellä
Uutiset
Inhimillinen tekijä Vanhemman tuska huumeriippuvaisesta lapsestaan ei pääty
lapsen täysi?ikäisyyteen.
18.00 Uutiset
18.10 Urheiluruutu
18.15 Kuninkaallinen henkivartija Sarja päättyy.
18.45 Avara luonto: Skorpionit
19.40 Scott & Bailey Väkivallanteko pubissa synnyttää
pahaa jälkeä.
20.30
20.50
21.15
21.30
22.00
Uutiset
Urheiluruutu
YleLeaks
Uutisvuoto
George Gentlyn tutkimukset Mullin mallin.
23.30 Tanskalainen murha:
Pyöveli pääosassa
00.10 Uutisikkuna
12.20 Satuhäät
13.10 We Want More Viiden
bändin paluu.
14.10 Talvistudio
14.20 MotorSport: Extra Rallin SM Moottoriurheilun
ajankohtaisohjelma.
14.48 Talvistudio
14.55 Palloilua: Jääpalloa SM?
sarjan loppuottelu. Selostus
Jarmo Lehtinen.
17.10 Talvistudio
17.20 Ampumahiion MM:
Miesten viesti Kilpailumatka 4 x 7,5 km. Selostus
Jussi Eskola. Kontiolahti.
19.10 Uutiset
19.15 Urheiluruutu Päivän kiinnostavimmat urheilu?uutiset.
Jo vuodesta 1963.
16.55 100 tarinaa Lastensairaalasta
17.00 MTV Sport: Ravikunkku
18.00 Suomen surkein kuski
19.00 Seitsemän Uutiset
19.10 MTV Sport Uutiset
19.20 MTV Sport: F1 Extra
19.30 Uuno Turhapuro armeijan leivissä Ohjaaja: Ere
21.50 Uutiset
21.55 Urheiluruutu
22.05 The Mob Doctor Morettin
katoaminen huomataan,
ja Nate on epäluuloinen.
Constantine aikoo vallata
kuolleen gangsterin jättämän markkinaraon, mutta
kollegan sairauskohtaus ajaa
hänet turvautumaan Gracen
apuun.
22.50 Keikka putkessa (Quick
Change/USA, 1990) Komedia
kolmesta rosvosta, jotka
onnistuneen pankkikeikan
jälkeen joutuvat pulaan yrittäessään saaliineen päästä
pois New Yorkista. O: Howard
Franklin. N: Bill Murray, Geena Davis.
00.15 Kova laki: Rikollinen
mieli Ilveily.
00.55 Uutisikkuna
Azerbaidzhan.
17.35 Barokin helmi Tshekkiläi-
nen ?eský Krumlovin linna
on yksi Unescon maailmanperintökohteista. Linnan uudesti syntynyt helmi on sen
1700?luvulta peräisin oleva
teatteri, joka tuhon partaalta
restauroitiin ja kunnostetiin
taas toimivaksi.
Kokkonen.
20.00 Pop?n?Roll Vieraina Mikko
Von Hertzen ja Maija Vilkkumaa
21.00 Selviytyjät Kolme kaverusta.
22.00
22.10
22.15
22.25
22.40
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
Lotto ja Jokeri
MTV Sport Uutiset
Johan Falk 8 ? 107 patrioottia (Johan Falk 8 ? De 107
Patrioterna, Ruotsi) Keskellä
kaunista päivää göteborgilaisessa puistossa tapahtuu
silmitön ammuskelu. Ohjaaja:
Anders Nilsson, Ruotsi 2012.
Pääosissa: Jakob Eklund, Joel
Kinnaman, Eric Ericson, Ruth
Vega Fernandez, Alexander
Karim.
00.30 Dallas Tuhka tuuleen.
01.25 Mentalist Posket punaisena.
02.20 Mentalist Veriveljet.
05.30 MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat
NELONEN
07.50 Bumba 08.00 Lego Ninjago
08.15 Lego Ninjago 08.30 Merieläinten pelastajat 09.00 Elixir 09.30 Elixir
Sport 10.00 Arvostele mun illallinen
Suomessa 10.30 Arvostele mun illallinen Suomessa 11.00 Arvostele mun
illallinen Suomessa 11.35 Arvostele
mun illallinen Suomessa
18.30 Rakkautta ja mustasukkaisuutta 1700?luvun
periodiesityksenä toteutettu
Giuseppe Scarlattin intermezzo/buffa?ooppera ?eský
Krumlovin linnateatterissa.
Schwarzenbergin Hoviorkesteria johtaa Vojtech Spurný.
Ohjaus: Ondrej Havelka.
20.00 Historia: Englanti Elisabet I:n aikaan Rahvas.
21.00 Teemalauantai: Asfalttisotureita Teemalauantaissa on tarjolla kaen
kulttifilmin bensankatkuinen
double bill: televisiossa
aiemmin esittämätön australialainen Mad Max (1979)
ja amerikkalainen Vanishing
Point (1971).
21.00 Mad Max (Australia 1979)
O: George Miller. N: Mel Gibson.
22.30 Vanishing Point ? Nasta
laudassa (Vanishing Point,
USA 1971) O: Richard C. Sarafian.
00.05 Uusi Kino: Kirjaston naiset Kaupungin kirjastossa
on töissä vain naisia.
01.00?04.00 Teematieto
YLE FEM
12.05 Elokuva: Poika ja Smitty
(Smitty 2012). Koko perheen
draama. Ohjaus: David
Mickey Evans.
19.20 Kätevän emännän juhlat Joulu aiheuttaa suurimman stressin, sillä joulu ei
tule istumalla ja kimalleliima
on kallista. Kokonaisuus ratkaisee.
19.45 Noin viikon uutiset Jukka
Lindströmin vetämä ajankohtaissatiiri. Kaikki viikon tärkeimmät uutiset jo torstaina.
#nvuutiset
20.10 Syke Sarja päättyy. Joulumaa.
21.00 The Mob Doctor Uusi
sarja alkaa. Grace Devlinin
ura kirurgina on komeassa
nousussa. Hän on kotoisin
vaatimattomista oloista, ja
perheellä on salaisuus, joka
uhkaa särkeä Gracen tulevaisuudenhaaveet. Se voi viedä
jopa hengen.
16.00 Yle Live: Stig & Kullankaivajat
16.50 Kaukasia 30 päivässä
14.00 Elokuva: Prinsessa ja
sammakko (The Princess
and the Frog/USA 2009).
Kolmella Oscar?eokkuudella
huomioitu Disneyn hurmaava
koko perheen animaatioseikkailu esitetään suomeksi
puhuttuna versiona. Ohjaus:
Ron Clements, John Musker.
16.00 Elokuva: Esa ja Vesa ?
auringonlaskun ratsastajat (Esa ja Vesa/Suomi
1994). Ohjaus: Aleksi Mäkelä.
17.55
18.55
18.58
19.00
20.00
20.57
21.00
Loirinuotiolla
HS?uutiset
HS?sää
Adoptoidut
Hauskat kotivideot
Keno
Elokuva: Salainen
agentti 007 ja tohtori No
(Dr. No/Britannia 1962). Kaikkien aikojen ensimmäisessä
James Bond ?seikkailussa
salaisella agentilla on vastassaan salaperäinen tiedemies
tohtori No, joka on päättänyt
ottaa selvää Yhdysvaltain
avaruusohjelmasta. Pääosissa: Sean Connery, Ursula Andress, Joseph Wiseman, Jack
Lord, Bernard Lee, Anthony
Dawson. Ohjaus: Terence
Young.
23.15 SM-liiga Play-offs Extra
23.20 Elokuva: Hollow Man ?
Mies ilman varjoa (Hollow Man/USA ? Saksa 2000).
01.35 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay
02.35 Tukikohta Superflunssa.
09.00?13.15 SVT:n ohjelmaa
14.17 Tallityttöjä ja eliittiratsuja
14.25 Dok: Autiotalokohtaloita Lasse Grönroos palaa
päivään, jona aika pysähtyi
autiotaloissa.
14.55 Värikästä hääloistoa
15.25 Paloautolla Oslosta
Mongoliaan
15.55 Efter Nio
16.55 Ruotsalainen kesä Suomessa
17.25 Kirjaohjelma: Umberto
Eco ja salaliitot Umberto
Econ uuden romaanin ilmestyminen on merkkitapaus
koko maailmassa.
17.55 Yle Nyheter TV?nytt
Ruotsinkieliset uutiset.
18.00 BUU?klubben: Äänijahti
18.30 Aistien haastaja Eläinkuiskaaja.
19.00 Uusi maani Sarja vie
katsojan maapallon ympäri
puolessa tunnissa.
19.30
19.40
19.50
20.01
Yle Nyheter TV?nytt
Sportnytt Urheilu?uutisia.
Jacobin rakkaudet
Norjaa ristiin rastiin
Merimelojat. Norjassa arvioidaan olevan noin 100 000
melojaa. Osa heistä jatkaa
harrastustaan talvellakin.
20.05 Nikolaj ja Julie Sarja päättyy.
20.50 Herkkuja: Napoleoninleivoksia
21.00 Melodifestivalen 2015
Finaali!
23.00?02.30 SVT:n ohjelmaa
13.3.2015
21
FOX 06.00 Sky News 06.29 FOX Kids 10.10 Elokuva: Miracle
ñ unelma voitosta 12.35 FOX Wild: Eläinkunnan oudoimmat
lemmikit 13.30 Varastojen metsästäjät 16.00 Pohjolan maut
à la Sara 16.30 Family Guy 17.00 Family Guy 17.30 Family
Guy 18.00 Family Guy 18.30 Family Guy 19.00 Nolot vartalot:
Teinit 20.00 ##### puhelinmyyjät! 21.00 Elokuva: Alpha Dog
23.15 Nolot vartalot 00.15 Da Vinci?s Demons 01.25 Bones
02.20 Bones 03.15 Bones 04.05 Bones 04.55 ? 05.59 Sky News
SUB 11.00 Teknavi 11.30 Moderni perhe 12.00 Anthony
Bourdain ? kohti tuntematonta 13.00 Catching Hell 14.00
Myytinmurtajat 15.00 Morgan Spurlock: Sisäpiirin mies 16.00
Löytäjät 16.30 Löytäjät 17.00 Ensisilmäyksellä 17.30 Rillit
huurussa 18.00 Rillit huurussa 18.30 Simpsonit 19.00 Naapurit?arvonta 19.05 Simpsonit 19.30 Simpsonit 20.00 Simpsonit
20.30 Simpsonit 21.00 Sucker Punch 23.05 112 00.05 Morgan
Spurlock: 7 kuolemansyntiä 00.35 Anthony Bourdain ? kohti
tuntematonta 01.35 Maailman kauheimmat naapurit 02.35 ?
03.35 Voittostudio
TV5 06.35 Breaking Amish: Los Angeles 07.30 Rods n? Wheels
08.25 Tuurin kyläkauppias 12.20 Pulmuset 14.15 Ammattina
sankari 14.40 Rods n? Wheels 15.40 Mafiavaimot 16.35 5D:
Kloonattu koiranpentu 17.30 Suomen pisimmät treffit 18.30
Starat lastenvahteina 19.00 Starat lastenvahteina 19.30 Starat
lastenvahteina 20.00 Tuurin kyläkauppias 21.00 Elokuva: Men
in Black 3 23.05 Motiivi 00.00 Elokuva: Men in Black II ? Miehet
mustissa II 01.45 Elokuva: Miehet elämässäni 04.00 ? 05.25
Elokuva: Zoom: Supersankariopisto
JIM 08.30 Jaksa paremmin 09.00 MasterChef Australia 10.00
MasterChef Australia 11.00 Maoton illallinen 12.00 Lihamestarit 12.30 Maailman parhaat kalapaikat 13.30 Rikkaiden
panttilainaamo 14.30 Huima konttihuutokauppa 15.00 Metsien miehet 16.00 Kuuluisat kuppilat 16.30 Kuuluisat kuppilat
17.00 Kuuluisat kuppilat 17.30 Surkeiden kuskien autokoulu
18.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 19.00 Poliisit 19.30
Poliisit 20.00 Poliisit 20.30 Poliisit 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Panttilainaamo 22.30 Panttilainaamo 23.00
Rekkakuskit jäällä 00.00 Poliisit Norja 00.30 Poliisit Norja
01.00 Villit nettivideot 01.30 Villit nettivideot 02.00 JIM D:
Salaliittoteoriat Jesse Venturan joolla
LIV 09.00 Huikeat kakut 10.00 Illallissota 11.00 Sikke ? Ruokaa
rakkaudella 11.30 Hulluna leivontaan 12.00 Olet mitä syöt
12.30 Olet mitä syöt 13.00 Huippukokki lähtee maalle 13.30
Nigellan uudet herkut 14.05 Hurja painonpudotus 15.00 Hurja
painonpudotus 16.00 Koirakuiskaaja 17.00 Nätti nakuna 18.00
Sinkkulaiva 20.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 21.00
Temptation Island Suomi 23.00 Kumman kaa 00.00 Ruotsin
miljonääriäidit 01.00 Sinkkulaiva
AVA 09.30 Top Chef: Jälkiruokamestari 10.30 Koko Suomi leipoo 11.30 Hyvän leivän juurella 12.00 Upeat skandikodit 13.00
Trinny & Susannah Skandinaviassa 14.00 Trinny & Susannah
Skandinaviassa 15.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa
17.00 Rakkautta ensitreffeillä 18.00 Muodin huipulle Allstars
19.00 Ruotsin maajussille morsian 20.00 Ensitreffit alttarilla
21.00 Date Night 22.45 Tyhjätaskut 23.45 Paljastavat valheet
00.40 Tanssien tähtiin
YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15
Aamuhartaus. 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause
07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50
Aamuhartaus. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää
08.05 Kuusi kuvaa: Alpo Aaltokoski 08.50 Musiikkikamari
09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen
10.55 Radio 1 vastaa 11.00 Klassikkoparatiisi: Yksinkertaiset
11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello
lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää
12.35 Musiikkikamari 12.45 Euroooppalaisia puheenvuoroja.
Kreikka?Saksa talousottelu. 13.00 Klassista kahteen 14.00
Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Sheriffi McGee. 15.15
Etnohetki. 15.30 Aristoteleen kantapää: Internetin älykäs
hakukone 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin
iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Koraani. Jakso 3/60: Lehmän suura jatkuu. Pyhiinvaellus ja erilaisia säädöksiä. 17.45
Musiikkikamari 18.00 Ehtookelloina Laihian kirkon kellot 18.01
Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää
19.03 Vanhan musiikin sävel on vapaa / 09 ? 144 800 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kirjakerho: Mistä Knausgård taistelee? 22.45
Kesäkeiton syvin olemus: Ruisleipä 23.10?07.00 Yöklassinen.
YLE RADIO SUOMI 04.00 Uutiset ja sää. 04.02 Euroopan
taivaan alla. 04.57 Aamupala. 05.00 Uutiset ja sää. 05.02 Aamupala. 05.50 Merisää. 05.52 Aamupala. 06.00 Uutiset. 06.03
Sää. 06.04 Aamupala. 06.30 Suomi soi. 07.00 Uutiset. 07.03
Sää. 07.04 Onnen sävel. 07.50 Merisää. 07.53 Onnen sävel.
08.00 Uutiset ja sää. 08.05 Onnen sävel. 09.00 Uutiset. 09.05
Urheiluradio. 09.10 Sää. 09.11 Suomi?kierros. 10.00 Uutiset.
10.03 Sää. 10.04 Suomi?kierros. 10.50 Tohtori Raimo ? valtakunnan terapeutti. 11.00 Uutiset. 11.03 Suomi?kierros. 12.00
Uutiset ja sää. 12.10 Urheiluradio. 12.12 Jokapaikan Reetta.
12.45 Merisää. 13.00 Uutiset. 13.03 Levylautakunta. 14.00 Uutiset. 14.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 14.30 Poppikoulu.
15.00 Uutiset. 15.03 Entisten nuorten sävellahja. 16.00 Uutiset
ja sää. 16.05 Urheiluradio. 16.10 Entisten nuorten sävellahja.
17.00 Uutiset ja sää. 17.15 Lakatut varpaankynnet ? Tuuli
Saksala. 18.00 Uutiset. 18.03 Urheiluradio. 18.05 Lakatut
varpaankynnet ? Tuuli Saksala. 18.50 Merisää. 18.55 Suomi
tänään. 19.00 Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 19.08 Sekahaku ? Kalevi Pollari. 20.00 Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 20.08
Sää. 20.09 Hajatusmusiikkia ? Kai Ulmanen. 21.00 Uutiset.
21.03 Poppikoulu. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti
Yle. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään.
22.00 Uutiset ja sää. 22.05 Kuuntelijan lista. 23.00 Uutiset.
23.03 Yöradio. 00.00 Uutiset ja sää. 00.05?04.00 Yöradio.
01.02?02.00 Koe?eläinpuisto. 02.02?03.00 Koe?eläinpuisto.
03.15?03.45 Poppikoulu.
YLE PUHE 07.00 Julkinen sana 07.45 Tarinoita lapsille: Puluboin ja Ponin pöpelikkökirja, osa 4/14 08.00 Uutiset 08.05
Leikola ja Läe 09.00 Aspekti 10.00 Uutiset 10.03 Arto Koskelo
11.00 Ali ja Polina 12.00 Puheen Viikko 14.00 Uutiset 14.03
Puheen Viikko 16.00 Uutiset 16.05 Alivaltiosihteerin viikko
16.30 Urheiluilta: Jääkiekkokierros ja Ampumahiion MM 20.00
Tohtori Raimo ? valtakunnan terapeutti 20.10 Mikä maksaa?
21.05 Roman Schatzin Maamme?kirja 22.00 Uutiset 22.05 Sari
Helin 23.00 Arkisto
22
13.3.2015
ARKI
TV- ja radio-ohjelmat
Sunnuntai 15.3.2015
MTV3
YLE TEEMA
08.05 Ella Elefantti 08.20 Chuggington
08.35 Hello Kitty: Omenapuumetsä ja
Lumottu maa 08.45 Maija Mehiläinen 09.00 Kung Fu Panda (7) 09.25
Scooby-Doo (7) 09.50 Chaplin 10.00
Loton ja Jokerin tulokset 10.05 Upeat
skandikodit 10.35 Upeat skandikodit
11.05 Mummomafia
04.00 Teematieto 09.50 Kino: Vaarallinen kaunotar 10.55 Barokin helmi
11.50 Rakkautta ja mustasukkaisuutta
12.00 Neropatin päiväkirja (7)
(Diary of a Wimpy Kid, Yysvallat) Hysteerisen hauska
menestyskirja herää eloon
koko perheen komediassa!
Ohjaaja: Thor Freudenthal,
Britannia 2010,
13.50 Formula 1: osakilpailu
Australia.
14.50 Hinnalla millä hyvänsä
(12) Uusi identiteetti.
15.45 Luojan kiitos!
16.45 100 tarinaa Lastensairaalasta
16.50 Pop?n?Roll Vieraina Mikko
Punk-tauti joka ei tapa
Yle Teema klo 21.05
Punkmusiikki silloin ja tänään. Kiitetty dokumenttielokuva
suomalaisesta punkista ja sen yhteydestä yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Kuvassa Creepy Crawlie.
TV1
TV2
04.00 Uutisikkuna 08.00 08.05?08.55
Avara luonto: Skorpionit 09.00 09.05?
09.46 Aamusydämellä 09.55 10.00
Tigriksen linnut 11.00 11.05 Viikko
viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Astudio
04.00 Uutisikkuna 07.45 Unna Junná
08.00 Pikku Kakkonen 08.01 Nimipäiväonnittelu: 15.3. Onnea, Risto 08.02
Niksi-Nella: Nellan veneilyniksit 08.10
Musarullaa! 08.33 Pusse 08.46 Babar ja Badun seikkailut 09.00 Galaxi
09.01 Karvinen (7) 09.16 Late Lammas 09.24 Tenavat (7) 09.34 Unelmien
koulukuva 10.00 Uusi päivä 10.28
Uusi päivä 10.56 Uusi päivä 11.25
Sohvaperunat
12.15 Sydämen asialla (7)
13.05 Ensimmäinen, toinen ja
kolmas kerta Mitä ollaan
valmiita maksamaan Darth
Vaderin Tähtien sota-elokuvissa käyttämästä asusta?
12.15 Pieni keittiö Pariisissa
Rachel Khoo hankkii pariisilaiselta ruokatorilta ainekset
raikkaaseen vuohenjuustosalaattiin. Jälkiruokana on
klassista ranskalaista marenkiherkkua, joka tunnetaan
nimellä ?kelluvat saaret?.
13.35 Kiehtova maailma:
Värikäs Intia Mysoressa
Caroline Quentin tutustuu
käärmeiden suojeluun.
14.30 Strada Strada vierailee Cirque du Soleilin treeneissä.
15.00 Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Akuutti Paraneeko lapsen
korvatuleus ilman antibioottia? Sydämen rytmihäiriöt
jäivät hammaslääkäriin.
Mindfulness auttaa irti masennuksesta. B-vitamiinilla
on yllättäviä terveysvaikutuksia?
15.40 Vesikaupunkeja Aikamatka suomalaisen arkkitehtuurin historiaan.
16.00 Historia: Folke Bernadotte, rauhan mies (12)
16.50
16.55
17.00
17.10
17.25
18.00
18.10
18.15
18.45
19.30
20.30
20.45
21.05
MTV Sport: F1 Extra
Naapurit-arvonta
Seitsemän Uutiset
MTV Sport Uutiset
Täet, täet Made in Finland.
Amazing Race Käytä päätäsi!.
22.00
22.15
22.20
22.35
Kymmenen Uutiset
Viikon sää
MTV Sport Uutiset
MTV Sport: F1 Extra
Studiossa Tomi Tuominen,
Mika Salo ja Ossi Oikarinen.
Varikolla toimittajana Timo
Pulkkinen.
22.45 Isänmaan puolesta (12)
Sodassa ja rakkaudessa.
23.45 Myytinmurtajat
00.50 Teknavi
07.30 Bumba 07.35 My Little Pony:
Ystävyyden taikaa (7) 08.00 Jaksa paremmin 08.30 Tervetuloa kotiin 09.30
Blues-lätkäjuniorit Kanadassa 10.00
SM-liigan viikkomakasiini 10.30 Nelonen Pro: Moor Gääs 11.00 Elixir 11.30
Elixir Sport
14.15 Ampumahiion MM:
Naisten yhteislähtö Kilpailumatka 12,5 km. Selostus
Jussi Eskola. Kontiolahti.
15.30 Talvistudio
15.35 Palloilua: Lentopalloa
Miesten 2. välieräottelu. Selostus Mikko Hannula.
set Euroopan tärkeimmästä
seurajalkapalloturnauksesta.
23.40 Ykkösaamu
00.20 Uutisikkuna
18.45
18.55
19.00
19.10
19.15
21.00
dan osakilpailu. Selostus
Riku Salminen. Edmonton,
Kanada.
14.00 Talvistudio.
Novosti Yle
Uutiset viittomakielellä
Uutiset
YleLeaks
Uutisvuoto
Uutiset
Urheiluruutu
Suomi on venäläinen
san kirjailijan Laurin ja Ailan
tytär putoaa kuvitelmissaan
vanhempiensa repaleiseen
rakkaustarinaan. N: Tommi
Korpela, Elena Leeve, Elina
Knihtilä. O: Heikki Kujanpää.
22.45 Hiljainen todistaja Uusia jaksoja. Syyllinen mieli
Nuoren tytön murha panee
Nikkin henkisen kantin koetukselle.
joukkoviestintä kohta Yleisradion, Googlen ja Facebookin
varassa?
NELONEN
17.00 Talvistudio
17.05 Ampumahiion MM :
Miesten yhteislähtö Kil-
Arto Nyberg
Stolberg (12)
Uutiset
Urheiluruutu
Kotikatsomo: Putoavia
enkeleitä (12) Kaen kuului-
17.45 MTV.doc: Ylen suuri
tehtävä Onko suomalainen
12.55 Talvistudio
13.00 Alamäkiluistelua Kana-
Valkoiset bussit. Kreivi Folke
Bernadotte oli ruotsalainen
diplomaatti ja Punaisen
Ristin johtaja. Hän johti
pelastusoperaatiota, jossa
27 000 vankia vapautettiin
keskitysleireiltä toisen maailmansodan aikana.
Suomettuminen on naurattanut ja hävettänyt suomalaisia. Se on myös vetänyt
meidät haudanvakaviksi.
Jaksossa palataan menneeseen ja muistellaan, mistä
ilmiössä todella oli kyse.
Entä miltä tuntui saada oma
kotiryssä?
Von Hertzen ja Maija Vilkkumaa
pailumatka 15 km. Selostus
Jussi Eskola. Kontiolahti.
18.10 Talvistudio
18.25 Jalkapallon Mestarien
liiga Viimeisimmät kuulumi18.49
19.00
19.05
19.10
Talvistudio
Uutiset
Urheiluruutu
Matkapassi: Taidemaalarien Provence Kate
Comer matkustaa Ranskan
Provenceen, jonka kauneus
inspiroi monia tunnettuja
taidemaalareita. Mm. Renoir,
Picasso ja Chagall ovat työskennelleet Rivieralla. Arles,
Aix ja Antibes houkuttelevat
yhä taiteen ystäviä.
20.05 Maailman kovimmat
kisat Vuoristopyöräily.
21.00 The Musketeers (12) Yeksän henkeä.
21.53
21.58
22.10
22.55
Uutiset
Urheiluruutu
Mad Dogs (16)
Noin viikon uutiset Jukka
Lindströmin vetämä ajankohtaissatiiri. Kaikki viikon tärkeimmät uutiset jo torstaina.
23.20 Kätevän emännän juhlat Joulu aiheuttaa suurimman stressin, sillä joulu ei
tule istumalla ja kimalleliima
on kallista. Kokonaisuus ratkaisee.
23.45 Bonneville Speedway
Vauhti vie mennessään, joskus jopa hautaan.
00.40 Uutisikkuna
12.00 Eläintarhassa tapahtuu
Sairastunut seepra.
12.30 Eläintarhassa tapahtuu
Oranki unten mailla.
13.00 Eläinten pelastajat (7)
13.30
14.00
Vaikeuksien kautta voittoon.
Eläinten pelastajat (7)
Iloa ja surua.
Frasier (7) Rakkaus on koira
helvetistä.
Frasier Unien tulkinta.
Frasier Kriittiset Cranet.
Frasier Hiuskarvan varassa.
14.30
15.00
15.30
16.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki
Sukula! Ravintola Fregatti
Helsingin Vuosaaressa on
pyörinyt pitkään kuilun
partaalla. Ruoka on mitäänsanomatonta tusinatavaraa
ja keittiö on vastenmielisessä
kunnossa.
17.00
18.55
18.58
19.00
20.00
The Voice of Finland
HS-uutiset
HS-sää
MasterChef VIP
Hauskat kotivideot 10
vuotta
20.57 Keno
21.00 Elokuva: Prince of Persia: The Sands of Time
(12) (Prince of Persia: The
Sands of Time/USA 2010).
Jake Gyllenhaal on huikean
seikkailun pääosassa Persian prinssi Dassan, jonka on
yhdistettävä voimansa prinsessa Taminan (Gemma Arterton, mm. Hannu ja Kerttu:
Noitajahti) kanssa maailman
pelastamiseksi. Ohjaus: Mike
Newell.
23.25 SM-liiga Play-offs Extra
23.30 SM-liigan viikkomakasiini
00.00 Nelonen Pro: Moor Gääs
00.30 David Blaine: Totta vai
taikuutta (12)
01.30 Valheen vangit Nettideitti.
13.20 Ruokaratsia Voiko
homeista leipää syödä?
Ruokaratsian salapoliisit
selvittävät myös, mikä on
homejuustojen salaisuus.
Kievin kanan oikeaa valmistustapaa etsitään Ukrainasta
asti.
13.45 Tiededokumentti: Sinkut tulevat Historiallisesti
tarkasteltuna perhe on
ollut kaikissa kulttuureissa
yhteiskunnan perusyksikkö,
mutta muutos on tapahtunut.
Yksinelävien määrä kasvaa
koko ajan, eikä heihin enää
suhtauduta kummajaisina.
14.30 Francon jälkeen?Alcantaran perhe (7) Joulun
viettoa
15.39 Francon jälkeen?Alcantaran perhe (7) Kiitos
kukista
16.52 Francon jälkeen?Alcantaran perhe (7) Ongelmia
18.00 Kino Klassikko: Lainsuojattoman jäljillä (12)
(Ride Lonesome/USA 1959)
Jämäkässä lännenklassikossa palkkionmetsästäjä vie
saalistaan perille intiaanien
ja lainsuojattomien keskellä.
O: Budd Boetticher. N: Randolph Scott, Karen Steele,
Lee Van Cleef, James Coburn.
19.10 Keskiyöllä Pariisi herää
Gainsbourg, Brel, Aznavour,
Gréco ja moni muu chansonin tähti syttyi Pariisin
vasemman rannan klubeissa
1945?68. Dokumentti kertoo
legendaaristen laulujen
vuosista. (Il est minuit, Paris
s?éveille, Ranska 2013).
20.05 Lumoavat leivonnaiset
Michel Roux Jr. esittelee
suussa sulavia ja yllättäviäkin herkkuja, joilla ranskalaiset ovat tottuneet hemmottelemaan makunystyröitään.
Millaisia hämmästyttäviä
taideteoksia taitavat sokerileipurit kykenevät luomaan?
21.05 Punk?tauti joka ei tapa
22.35 Yle Live: Erin
23.35 - 04.00 Teematieto
YLE FEM
08.15 Unna Junná 08.30 BUU-klubben:
Saara ja Sorsa 09.00?13.30 SVT:n ohjelmaa
13.46 Kuoleman monet kasvot
14.15 Dok: Krapula Suomenruotsalaisen modernismin ihmelapsi Henry Parland lähetettiin toukokuussa 1929 enonsa
luo Kaunasiin, jotta hänen
yletön huvittelunsa Helsingissä saataisiin loppumaan.
Toim. Birgitta Wegelius, 2002.
15.05 Jälkivääntö
15.45 Luontoretkellä: Kohti
pohjoisnapaa
16.55 Sinun viikkosi, minun
viikkoni
17.25 Strömsön puutarha
17.55 Yle Nyheter TV-nytt
18.00 BUU-klubben: Saara ja
Sorsa
18.30 Värikästä hääloistoa
19.00 Paloautolla Oslosta
Mongoliaan
19.30 Yle Nyheter TV-nytt
19.40 Sportnytt Urheilu-uutisia.
19.50 Aistien haastaja Tanskalainen Jan Hellesöe on
psykologisen manipuloinnin
mestari. Millaisilla tempuilla
hän on katsojia lumonnut ja
viiyttänyt?
20.00 Ruotsalaisen feminismin historiaa
21.00 Elokuva: Victoria (Victoria, Norja, 2013) Victoria
on rikkaan maanomistajan
tytär, Johannes puolestaan
vaatimattomista oloista.
Heidän rakkaustarinansa
päättyy äkisti Victorian isän
pakottaessa tyttärensä naimisiin rikkaan Oton kanssa.
00.10?01.45 SVT:n ohjelmaa
FOX 06.00 Sky News 06.33 FOX Kids 09.50 FOX Wild: Eläinmaailman pahikset 10.45 Hetki ennen tuhoa 11.10 Hetki ennen
tuhoa 11.40 13.00 Lentoturmatutkinta 16.10 Rojua, rojua
17.10 Elokuva: Austin Powers?kumma jätkä 19.00 Vaarallisen
valtatien pelastajat USA 20.00 S.H.I.E.L.D. Agentit 21.00 Elokuva: Fantastic Four: Hopeasurffari 22.45 The Walking Dead
23.40 Castle 02.30 Bones 03.20 Cops 03.45 Cops 04.10?05.59
Sky News
SUB 11.00 Simpsonit (12) 11.30 Simpsonit (7) 12.00 Simpsonit
(7) 12.30 Simpsonit (7) 13.00 Simpsonit (7) 13.30 Rillit huurussa 14.00 Rillit huurussa 14.30 Rillit huurussa 15.00 Löytäjät
15.30 Löytäjät 16.00 Glee (7) 17.00 Kurjat kuppilat USA 18.00
Viidakon tähtöset 19.00 Top Chef Suomi: Kaksintaistelu 20.00
Myytinmurtajat 21.00 Inception (12) 23.50 Viikingit (16)
TV5 07.25 Mafiavaimot 08.20 Dawson?s Creek (7) 09.10
Dawson?s Creek (7) 13.00 Charlien enkelit (12) 13.50 Pan Am
(7) 14.40 Monk (12) 15.30 Ritari Ässä (12) 16.30 Columbo (12)
18.15 House (12) 19.20 Elokuva: Space Dogs 21.00 Elokuva:
Ostarikyttä (12) 23.00 Spartacus: Kirottujen sota (18) 00.10
Elokuva: Men in Black 3 (12) 02.10 House (12) 03.00?03.52
Ullaredin kyläkauppa
JIM 09.10 MasterChef Australia 11.40 Kuuluisat kuppilat
12.10 Suomen huutokauppakeisari 13.10 Talent USA 15.00
Pomo piilossa 16.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 17.00
Rikkaiden panttilainaamo 18.00 Suomen Tulli 19.00 Anthony
Bourdain maailmalla 20.00 Panttilainaamo 21.00 Suomen
paras leipomo 22.00 Poliisit (7) 23.00 Poliisit 23.30 Poliisit
00.00 Australian kovimmat keräilijät 01.00 Täysillä tutkaan
01.30 Surkeiden kuskien autokoulu 02.00 Outoa vai mitä? (12)
LIV 09.00 Hotellit haltuun 10.00 Unelmien talo 10.30 Pikakurssi kodinostoon 11.00 Kodikkaasti vuokralla 11.30 Yhteinen
taloprojekti 12.00 Himosiivoojat New Yorkissa 13.00 Nätti nakuna 14.00 Hurja painonpudotus 16.00 Häät sulhasen tapaan
Amerikassa 17.00 Neljät häät Amerikassa 18.00 Supermarjo
ja tytöt 2 19.00 Äitien sota 20.00 Pappien tekopyhät tyttäret 21.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 22.00 Greyn
anatomia (12) 23.00 Täydelliset naiset (7) 00.00 Kieroilevat
kaunottaret 00.55 Hawthorne (7) 01.50 Gok Wan: Teinien
salatut elämät 02.45 Asiaa seksistä
AVA 09.30 Hyvän leivän juurella 10.00 Pientä pintaremonttia
11.00 Pientä pintaremonttia 12.00 Tanskan kaunein koti 12.30
Tanskan kaunein koti 13.00 Kevin McCloudin ekomökki 14.00
Maoton taloprojekti 15.00 Kiinteistöjen kuningas 16.00 Grand
Designs?unelma-asunnot 17.00 Beverly Hillsin täydelliset
naiset 18.00 Beverly Hillsin täydelliset naiset 19.00 Beverly
Hillsin täydelliset naiset 20.00 Valtiatar (12) 21.00 Solsidan
21.30 Moderni perhe 22.00 Rimakauhua ja rakkautta (12)
23.00 Tyhjätaskut (12) 23.30 Tyhjätaskut 00.00 Face 01.00
Tanssien tähtiin
YLE RADIO 1 07.00 Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu:
musiikkivieraana psykologian tohtori Julia Korkman 07.58
Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerhon Viikon
kirja. Kirjailija Juha-Pekka Koskinen ja romaani Kuinka sydän
pysäytetään 08.45 Kuunnelman esittely: Kevään herääminen
? lapsitragedia 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 09.55
Keski-Porin kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus
Keski-Porin kirkosta. 11.00 Ortodoksinen liturgia Pyhän Ristin
kirkosta Kouvolasta. 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari
12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta
15.00 Radioteatterin valiouusinta: Kevään herääminen, osa
1/2. 15.45 Arkisto: Parantavaa pusertelua 15.55 Yle News
16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää
17.15 Koraani. Osa 4/60: Lehmän suura jatkuu. Säädöksiä ja
profeettakertomuksia. 17.45 Musiikkikamari 18.00 Todellisia
tarinoita. Osa-aikatytöt. 18.50 Radio 1 vastaa 19.00 Uutiset
ja sää 19.03 Jazzklubi 19.50 Jazzklubin illan keikka 21.00
Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05-23.05 Avaruusromua. Musiikkia työmatkoille 23.10-06.00 Yöklassinen.
YLE RADIO SUOMI 04.00 Uutiset ja sää. 04.02 Jokaniemen
sävelradio. 04.57 Aamupala. 05.00 Uutiset ja sää. 05.02 Aamupala. 05.15 Eväsreppu. 05.21 Aamupala. 05.50 Merisää. 05.52
Aamupala. 06.00 Uutiset. 06.03 Sää. 06.04 Aamupala. 07.00
Uutiset. 07.04 Suomi soi. 07.50 Merisää. 07.53 SunnuntaiSuomi. 08.00 Uutiset ja sää. 08.05 Sunnuntai-Suomi. 08.10
Luontoretki. 08.20 Sunnuntai-Suomi. 08.30 Tohtori Raimo ?
valtakunnan terapeutti. 08.40 Sunnuntai-Suomi. 09.00 Uutiset.
09.05 Urheiluradio. 09.10 Sää. 09.11 Tarja Närhin Iskelmäradio.
10.00 Uutiset. 10.03 Sää. 10.04 Tarja Närhin Iskelmäradio.
11.00 Uutiset. 11.03 Jake Nymanin Popradio. 12.00 Uutiset
ja sää. 12.05 Urheiluradio. 12.07 Sunnuntai-Suomi. 12.08
Kansanradio. 12.40 Viikon luontoääni. 12.45 Merisää. 12.55
Sunnuntai-Suomi. 13.00 Uutiset. 13.03 Sunnuntai-Suomi.
13.30 Minna Pyykön maailma. 13.55 Sunnuntai-Suomi. 14.00
Uutiset. 14.03 Musiikkia lepopäivän ratoksi. 15.00 Uutiset.
15.03 Ajantasan sunnuntaivieras. 15.30 Sunnuntai-Suomi.
16.00 Uutiset ja sää. 16.05 Urheiluradio. 16.10 SunnuntaiSuomi. 17.00 Uutiset ja sää. 17.15 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600. 18.00 Uutiset. 18.03 Urheiluradio. 18.05
Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600. 18.50 Merisää.
18.55 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600. 19.00 Uutiset
ja sää. 19.03 Urheiluradio. 19.08 Kadonneen levyn metsästäjät
0203-17600. 20.00 Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 20.08 Sää. 20.09
Tero Liete ? Rocktoimittajan illallinen. 21.00 Uutiset. 21.03
Minna Pyykön maailma. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 21.35
Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi
tänään. 22.00 Uutiset ja sää. 22.05 Levylautakunta. 23.00 Uutiset. 23.03 Yöradio. 00.00 Uutiset ja sää. 00.05-05.00 Yöradio.
00.40-00.50 Luontoretki. 03.15-03.45 Jokapaikan Reetta. 04.02
-04.57 Kuuntelijan lista.
YLE PUHE 07.00 Brysselin kone 07.45 Tarinoita lapsille:
Puluboin ja Ponin pöpelikkökirja, osa 5/14 08.00 Uutiset
08.05 Politiikkaradion Viikko 09.05 Lindgren & Sihvonen
10.00 Uutiset 10.03 Emilia Kukkala 11.00 Perttu Häkkinen
12.00 Puheen Viikko 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Viikko 14.30
Ampumahiihdon MM 15.30 Lotta Stenroos ? Kirjeitä Amerikasta 16.00 Uutiset 16.05 Aristoteleen kantapää 16.30 Mikko
??Peltsi?? Peltola 17.00 Urheiluilta: Jääkiekkokierros ja Ampumahiihdon MM 20.00 Politiikkaradion viikko 21.00-21.55 Kalle
Haatanen 22.00 Uutiset 22.05 Aspekti 23.05 Leikola ja Lähde
00.00 Arkisto: Poliittinen moraali 02.00 Arkisto: Kulttuurivienti
04.00-06.00 Arkisto: Diplomatiaa
ARKI
TV- ja radio-ohjelmat
05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25
Huomenta Suomi 09.05 Studio55.
fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset
09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45
Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale
(7) 10.40 Emmerdale 11.10 Formula
1: osakilpailu
YLE TEEMA
04.00 Teematieto
16.05 Tiededokumentti:
Ongelmana alumiini
Alumiinia on kaikkialla deodoranteista aurinkovoiteisiin.
Uusimpien tutkimusten mukaan sillä on kuitenkin vaarallisia sivuvaikutuksia, jotka
voivat lisätä riskiä sairastua
mm. Alzheimerin tautiin ja
rintasyöpään.
13.30 Pilanpäiten
13.35 Selviytyjät Kolme kaverusta.
14.35 Pilanpäiten
14.50 Mitä tänään syötäisiin?
Pizza Margherita
14.55 Millerit Louise-täti.
15.25 Täet, täet Osa 3. Made in
Finland.
17.05 100 tarinaa
Lastensairaalasta
17.15 Uutiset
17.20 Päivän sää
17.25 Kauniit ja rohkeat Wyatt,
Akuutti
Yle TV1 klo 18.30
yliantavainen exä.
17.55 Mitä tänään syötäisiin?
Lääketiede kehittyy koko ajan, mutta tekeekö
se pian terveistäkin sairaita?
TV1
TV2
04.00 Uutisikkuna 05.55 Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta 06.25 Ylen
aamu-tv 09.30 Pullopostia lapsuudesta 10.00?10.50 Doc Martin (7) 11.00
Uutiset 11.05 Pisara 11.10?12.10 Tigriksen linnut
04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 16.3.
06.52 Oiva-nallen oivallukset 07.01
Pingu: Jääkiekko 07.06 Totta vai taikaa: Salakirjoitus 07.17 Tommin kiertävä sirkus 07.27 Katinkontti Remix:
Aika kone! 07.41 Oktonautit 07.55
Kaapo 08.18 Franklin ja ystävät 08.41
Kanan muna: Sienestystä 08.50 Näin
Norjassa 09.00 Lene, islam ja rakkaus
09.30 Valmennuskoulu 09.45 Tanskalainen maajussi 10.15?11.06 Matkapassi: Taidemaalarien Provence 11.15
Afrikan kansallispuistojen eläimiä
11.45 Kansallisaarre: Kansallispuku
raita ulkoavaruudesta.
13.10 Me tulemme taas (Suomi
1953, 76?) O: Armand Lohikoski. N: Tuija Halonen, Tapio
Rautavaara, Siiri Angerkoski,
Aku Korhonen. Reino Helismaan kirjoittama musiikkikomedia tukkisavotasta, jonne
mahtuu niin romantiikkaa
kuin rikoksiakin. Mv.
14.30 Arvokas kuolema Tanskalainen Jane Hoffmann
sairastaa hitaasti kuolemaan
johtavaa ALS -tautia. Hän
haluaa lopettaa kärsimyksen
ja kuolla arvokkaasti.
12.13 Kansallisaarre: Kekkonen Mitä Urho Kekkosen
henkisestä perinnöstä pitäisi
siirtää tähän päivään? Uuden
vuosituhannen Kekkosta etsivät filosofi Aleksi Neuvonen,
copywriter Taro Korhonen ja
roolittaja Pia Pesonen.
Uutiset
Yle News
Yle Oddasat
Ylen aamu-tv:
Tänään otsikoissa
16.00?16.44 Arto Nyberg
16.50 Novosti Yle
16.55 Uutiset viittomakielellä
17.00 Uutiset
17.06 Uutiset alueeltasi
17.10 Doc Martin (7) Pakko-oi-
12.45 Romusta helmeksi
13.15 Riistametsällä Villisika.
13.45 Kun mieli sairastaa 5/8.
reita. Al auttaa ystävää mutta pahentaa vain tilannetta.
15.10 Kätevän emännän juhlat 5/10. Joulu aiheuttaa
15.00
15.05
15.10
15.15
18.00 Uutiset
18.22 Uutiset alueeltasi
18.30 Akuutti
19.00?19.49 Historia: Folke
Bernadotte, rauhan
mies (12) 2/2. Rauhanvälittäjä. Vuonna 1948 Folke
Bernadotte oli YK:n neuvottelijana Palestiinan kysymyksessä. Äärisionistiseen
Lehi-ryhmään kuuluvat salamurhaajat tappoivat hänet
Israelissa 17. syyskuuta 1948.
20.00 MOT: Pelirahojen perässä Maltalle Ulkomaiset
yritykset ovat alkaneet
nakertaa Suomen rahapelimonopolia uusilla kikoilla.
Kenelle vedonlyöjien rahat
valuvat?
20.30
20.55
21.00
21.30
Uutiset
Urheiluruutu
A-studio
Dokumenttiprojekti:
Ulvilan murhamysteeri
(16) Ulvilan surmanyö, poliisitutkinta, etiikka ja oikeus.
O: Pekka Lehto
Katjan sairauden takia hänen
miehensä Martin joutuu
kantamaan yksin vastuun
lapsista ja taloudenpidosta.
14.15 Hymy Pyllyyn Omituinen
sekoitus estradiviiettä,
gameshow?ta ja sketsiviiettä.
14.45 Pasila 2.5 ? The Spin-Off
(7) Salaliitto.
suurimman stressin, sillä
joulu ei tule istumalla ja kimalleliima on kallista.
15.35 Uusi päivä Uskon asia.
16.03 Uusi päivä Pieniä suuria
tekoja.
16.31 Uusi päivä Kiikissä.
17.00 Pikku Kakkonen
18.00?18.42 Sydänmailla (7)
Comeback.
19.00 Au pairit Lontoossa Vierailu Suomeen.
19.30 Kioski
20.00 Uusi päivä Lätkässä.
20.30?20.50 About a Boy (7)
Marcus ja Fiona ajautuvat
ristiriitaan uuden kouluprojektin tiimoilta.
21.00 Satuhäät Heinäkuinen
Karvia herää eloon, kun Egen
ja Arton rakkaudentäyteinen
liitto saa papin aamenen.
21.50 Uutiset
21.55 Urheiluruutu
22.00 Lip Service (16) Tessillä on
ikäkriisi: kaikki menee päin
peetä!
23.00 Uutiset
23.05 Kotikatsomo: Putoavia
enkeleitä (12) Kaen kuului-
22.55 Au pairit Lontoossa
23.25 True Blood (16) 2/10. Elä-
san kirjailijan Laurin ja Ailan
tytär putoaa kuvitelmissaan
vanhempiensa repaleiseen
rakkaustarinaan. N: Tommi
Korpela, Elena Leeve, Elina
Knihtilä. O: Heikki Kujanpää.
T: Blind Spot Pictures, 2008.
00.15 Billie Porter: Erikoinen
Etelä-Amerikka Fave-
00.40 Suomi on venäläinen
01.10 Uutisikkuna
23
Maanantai 16.3.2015
MTV3
12.20 Sydämen asialla (7) Vie-
13.3.2015
män julma yentekevyys.
lan prinsessat. Brasiliassa
teinityttöjen ensimmäiset
tanssiaiset ovat tärkeä juttu.
Rikkaat perheet sijoittavat
tyttäriensä juhliin paljon rahaa.
01.10?04.00 Uutisikkuna
Pizza Margherita
18.00 Emmerdale Ilmeetön surija.
18.30 Emmerdale Älä hylkää las-
17.00?17.50 Tiededokumentti:
Mullistavat keksinnöt
3/4. Tiedonvälitys. Voimme
nyt olla vaivatta yhteyksissä
toisiin ihmisiin eri mantereilla ja maailma tuntuu kutistuneen. Tiedonvälityksen
suuria keksintöjä ovat olleet
lennätin, puhelin ja langaton
viestintä.
18.00 Välimeri lautasella 3/4.
Tunisia.
18.50 Francon jälkeen?Alcantaran perhe (7) Syntymäpäivä (57 años y un dia).
20.00 Arkistojen salat: Kennedyn hautajaiset Välittömästi John F. Kennedyn salamurhan jälkeen vuonna 1963
USA:n suurimmat viestimet
omistivat kaiken huomionsa
tragedialle usean päivän
ajan.
tasi!
19.00 Seitsemän Uutiset
19.20 Päivän sää
19.30 Salatut elämät (7) Hei me
synnytetään!
20.05 Suomen surkein kuski
21.00 Hinnalla millä hyvänsä
(7) Räppäri. Tunnettu räppäri,
Stone, on alkanut saada ihailijapostia teiniltä, joka väittää
olevansa hänen tyttärensä.
22.00
22.20
22.25
22.35
23.35
20.30 10 kirjaa rakkaudesta:
Suistunut enkeli Rakkaut21.00
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
MTV Sport Uutiset
Bones (12) Aatelia Aasiassa.
Isänmaan puolesta (12)
Sodassa ja rakkaudessa.
00.35 Kovat kaulassa (12) Kova
hinta.
01.35? 02.00 Bestikset Kaksi
kosintaa. Uusi sarja alkaa!
Amerikkalaisen komediasarjan pääosassa ovat lapsuudenystävät Joe ja Louis,
jotka aikuistuttuaan ovat
perustaneet yhteisen arkkitehtitoimiston.
21.45
22.41
NELONEN
07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon
vauhtiviikarit 07.25 Disney esittää:
Stitch! 07.50 Disney esittää: Mikki Hiiri
vauissa (7) 07.55 Disney esittää: Aku
ja kumppanit 08.05 Waverly Placen
velhot 08.35 Villiä menoa eläintarhassa 09.15 Vaaleanpunainen pantteri
09.25?10.50 Fort Boyard?Linnake
23.40
23.45 Uusi Kino: Hiljaisen
talven lapsi Lyhytelokuva
yksinäisyydestä ja yhteiskunnan marginaalissa elämisestä. Elokuva kertoo syrjäytyneestä nuoresta naisesta
ja hänen maailmastaan.
13.50 Deittikamera
14.20 Fort Boyard?Linnake
10/10. Timmit mimmit vastaan Räppärit.
15.50 Kuuluisat kuppilat Jätskivuoren valloitus.
16.20 Tervetuloa kotiin Lasten
ja nuorten asumiskodissa
pitkäjänteistä työtä tekevälle
tuusulalaiselle Marjolle taide
on henkireikä.
17.20 Frasier Kiitospäivä Lilithin
luona.
17.50
17.55
18.55
18.58
19.00
SM-liiga Play-offs Extra
MasterChef VIP 5/10.
HS-uutiset ja sää
HS-sää HS-sää
Suomen paras leipomo
8/9. Semifinaali II.
20.00 Huippumalli haussa Tyttö, joka jäi kiinni valheesta.
20.57 Keno
21.00 Elokuva: Jackass 3 (16)
Jackass-ryhmän räväkät
toilailut jatkuvat entistä
hurjempina, uskaliaampina
ja ronskimpina elokuvasarjan
kolmannessa osassa. N: Johnny Knoxville, Steve-O, Bam
Margera, Ryan Dunn, Jason
?Wee Man? Acuna. O: Jeff
Tremaine.
23.10 SM-liiga Play-offs Extra
23.15 Kylmä rinki (16) 6/8. Kylmän ringin suuri musikaalijakso.
00.25 Tukikohta (16) 2/4. Unia.
02.25 Frasier Kiitospäivä Lilithin
luona.
02.55?03.55 David Blaine: Totta
vai taikuutta (12) Pylvään
nokassa.
ta ei voi selittää, mutta miten
käy, jos ei edes yritä?
Ruoka-Suomi 1/7. Petun
perilliset. Samae Koskinen
aloittaa tutkimusmatkansa
suomalaisen ruokakulttuurin
historiaan ja nykypäivään.
Matka kulkee idän ja lännen
välistä ruotsinlaivalle, kahvitaukoa unohtamatta.
Carlos, shakaali (16) 3/6.
Carlos johtaa kuuden terroristiryhmittymän suunnittelemaa operaatiota, jonka
on tarkoitus pistää Opecin
huippukokous polvilleen.
Carlos, shakaali (16) 4/6.
Terroristijärjestöjen aikeet
menevät ristiin, ja Carlos
muuttaa mielensä ratkaisevalla hetkellä. Tästedes hän
tappaa ja taistelee sen laskuun, joka maksaa parhaiten.
Uusi Kino: Edith (7) Taru
Varpumaan animaatio vanhuksesta, jonka muistot, todellisuus ja unet kietoutuvat
yhteen.
00.05?04.00 Teematieto
YLE FEM
07.25?15.00 SVT:n ohjelmaa
17.20 Yhteisvastuukeräys Topi
on käynyt pohjalla ja nähnyt
elämän nurjan puolen.
17.25 Uusi maani 4/9. Sarja vie
katsojan maapallon ympäri
puolessa tunnissa.
17.55 Yle Nyheter TV-nytt
18.00 BUU-klubben:
Kiia ja kissa
18.30 Kuoleman monet
kasvot 7/8.
19.00 Luontoretkellä: Neljä
vuodenaikaa Kevät:
Metsot soitimella. Kuvaaja
haluaa tallentaa metsojen
soidintanssin, mutta kaikki
ei suju aivan suunnitelmien
mukaan.
19.30 Yle Nyheter TV-nytt
20.00 Närbild
20.30 Majakka: Marjaniemi
Hailuoto nousi merestä, ja
Hampus Dalström rakennutti
Hailuotoon tyylikkään tiilitornin.
20.45
21.00
21.57
22.00
22.30
Oddasat
Efter Nio
Yle Nyheter TV-nytt
Strömsön puutarha
Muotokuvassa: Börje
Mattsson 2/6. Rakas riitapukari.
23.00?02.00 SVT:n ohjelmaa
FOX 06.00 Sky News 06.28 FOX Kids 09.00 Wipeout 09.50
Sonjan Puutarha 10.15 Teemu Laurell 10.45 How I Met Your
Mother 11.15 Miehen paikka 11.40 Supertehtaat 12.45 Rajasota 13.40 Hetki ennen tuhoa 14.05 Lentoturmatutkinta
16.05 Aivopelit 16.35 Cosmos: kaikki elämästä 17.35 Pohjolan
maut à la Sara 18.05 How I Met Your Mother 18.35 Family Guy
19.05 Varastojen metsästäjät 19.35 Huutokaupan Metsästäjät
20.05 Bones 21.00 ##### puhelinmyyjät! 21.55 The Walking
Dead 22.50 S.H.I.E.L.D. Agentit 23.45 Cops 00.10 Cops 00.35
The Bridge 01.30 Low Winter Sun 02.25 Seuralaispalvelun
nurja puoli 03.25 Aarteen tonkijat 03.50 Suomen vartijat 04.15
Suomen vartijat 04.45?05.59 Sky News
SUB 10.00?11.00 Lemmen viemää (12) 14.00 Walker, Teksasista (12) 14.55 Top Chef 16.00 Dieetit vaihtoon! 17.00
Lemmen viemää 18.00 Löytäjät 19.00 Naapurit-arvonta 19.05
Simpsonit (7) 19.30 Luovat hullut 20.00 Rillit huurussa 20.30
Simpsonit (7) 21.00 The Descendants (7) 23.15 Morgan Spurlock: 7 kuolemansyntiä 23.45 C.S.I. (16) 00.35 Luovat hullut
01.00?02.00 Rysän päällä
TV5 06.30 Pan Am (7) 07.20 Lasten eläinmaailma: Kissakuiskaaja 08.15?09.10 A-Team (12) 12.10 Hulppeat hääkakut
13.05 Pulmuset 14.05 70?s show 15.00 A-Team (12) 16.00 Kadonneet (7) 17.00 Pulmuset (7) 18.00 70?s show 18.59 Tuurin
kyläkauppias 20.00 Starat lastenvahteina 21.00 Elokuva: The
Green Hornet (12) 23.20 Aikuisten lelukauppa 00.25 Elokuva:
Ostarikyttä (12) 02.10 Kadonneet (12) 03.00 Tarkka-ampujat
(12) 03.50 Eläintarha 04.15?05.07 Eläintarha
JIM 11.20 Ruotsalainen remonttisota 12.15 Huippusalaiset
reseptit 13.10 Rikkaiden panttilainaamo 14.10 LA Ink 15.05
Anthony Bourdain maailmalla 16.00 Hurja remontti 16.55
Kuuluisat kuppilat 17.25 Leijonan luola USA 18.25 MasterChef
Australia 19.30 Top Chef 20.30 Poliisit (7) 21.00 Kuppilat
kuntoon, Gordon Ramsay! 22.00 Poliisit 22.30 Suomen huutokauppakeisari 23.30 Panttilainaamo 00.00 Outoa vai mitä?
(16) 01.05 Maailman parhaat kalapaikat 02.05?03.05 LA Ink
LIV 09.00 Sikke ? Ruokaa rakkaudella 09.30 Sarahin sisustusvinkit 10.00 Koirakuiskaaja 11.05 Nigellan uudet herkut
11.45 Hotellit haltuun 12.45 Illallissota 13.45 Unelmien talo
14.15 Nätti nakuna 15.20 Häät sulhasen tapaan Amerikassa
16.25 Eden 16.55 Gok Wan: Teinien salatut elämät 18.00 Neljät
häät Amerikassa 19.00 Hurja painonpudotus 20.00 Toisenlaiset äidit 21.00 Good Wife (7) 22.00 Ruotsin miljonääriäidit
23.00 Sinkkulaiva 23.30 Temptation Island Suomi (7) 01.30
Täydelliset naiset (12) 02.30 Äitien sota 03.30?04.30 Käenpesä
AVA 09.30 Upeat skandikodit 10.00?11.00 Trinny & Susannah
Skandinaviassa 12.00 Suurin pudottaja 12.55 Lääkärit 13.50
Makuja ja elämää 14.05 Rakkautta ensitreffeillä 15.00 Glee
(12) 16.00 Jamie Oliverin Amerikan herkut 17.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 18.00 Sadan tonnin talot 19.00 Suurin
pudottaja 20.00 Grand Designs?unelma-asunnot 21.00 Muodin
huipulle Allstars 22.00 Beverly Hillsin täydelliset naiset 23.00
Stylisti Rachel Zoe 00.00 Täydellinen Mrs. Vanderpump 01.00
Tanssien tähtiin 01.55?06.55 Yön AVA
YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15
Aamuhartaus. 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause
07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä
07.50 Aamuhartaus. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja
sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi.
10.00?10.03 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja
11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Sellanen ol? Viipuri
osa 2/2 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu
15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset
ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Matkakuume. 17.40 Syödään ensin! 18.00 Kuunnelman esittely:
Kevään herääminen ? lapsitragedia 18.15 Viikon luontoääni:
harakka 18.20 Radioteatteri esittää. L.Onerva: Mirdja, osa 68.
18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus
19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri: Kevään herääminen,
osa 2/2. 20.00 RSO konserttilavalla 20.35 Haastateltavana
pianisti Nicholas Hodges 20.55 RSO:n konsertti jatkuu 22.00
Uutiset ja sää 22.05 Kuusi kuvaa: Alpo Aaltokoski 22.50 Arvassalo ry: Vanhukset ovat yhteisön tuki ja turva! 23.10?06.00
Yöklassinen.
YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Uutiset ja sää. 07.10 Urheiluradio. 07.12 Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 07.53 Maakuntaradio. 08.00 Uutiset ja
sää. 08.10 Urheiluradio. 08.12 Maakuntaradio. 09.00 Uutiset.
09.05?09.10 Urheiluradio. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Uutiset.
10.03 Ajantasa: Suora linja. 10.55 Pikkujuttu. 11.00 Uutiset.
11.03 Maakuntaradio. 12.00 Uutiset ja sää. 12.10 Urheiluradio.
12.12 Maakuntaradio. 12.45 Merisää. 12.55 Suomi tänään.
13.00 Uutiset. 13.03 Maakuntaradio. 14.00 Uutiset. 14.03
Ajantasa. 15.00 Uutiset. 15.05 Maakuntaradio. 16.00 Uutiset ja
sää. 16.15 Urheiluradio. 16.17 Maakuntaradio. 17.00 Uutiset ja
sää. 17.20 Maakuntaradio. 18.00 Uutiset. 18.03 Parasta aikaa.
18.50 Merisää. 18.55 Parasta aikaa. 19.00 Uutiset ja sää. 19.03
Urheiluradio. 19.05 Parasta aikaa. 20.00 Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 20.05 Sää. 20.06 Parasta aikaa. 21.00 Uutiset. 21.03
Päivä tunnissa. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 21.35?21.39
Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi
tänään. 22.00 Uutiset ja sää. 22.05 Bluesministeri. 23.00 Uutiset. 23.03 Yöradio. 00.00 Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. 01.00
Uutiset ja sää. 01.02 Yöradio?Kasaritunti. 02.00 Uutiset. 02.02
Yöradio. 03.00 Uutiset. 03.02 Sekahaku. 03.54 Yöradio. 04.00
Uutiset ja sää. 04.02 Popradio. 04.59?05.00 Yöradio.
YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Uutiset 06.40 Puheen
Aamu 07.00 Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri
07.25 Puheen Aamu 07.30 Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00
Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Uutiset 08.40 Puheen Aamu
09.00 Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Uutiset 09.31 Puheen
Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03
Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Emilia Kukkala 14.00 Uutiset 14.03
Puheen Iltapäivä 15.00 Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00
Uutiset 16.03?17.00 Puheen Iltapäivä 17.06?18.00 Puheen
Iltapäivä 17.15?17.45 Tätä et minusta tiennyt 18.00 Uutiset
18.03 Urheiluilta: Teemailta 20.00 Puheen Ilta 22.00 Uutiset
22.05 Emilia Kukkala 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio 00.00?06.00 Arkisto
24
ARKI
13.3.2015
Nyt on aika vaikuttaa eikä painaa jarrua
E
uroopan unionin ja Yhdysvaltain
välistä vapaakauppasopimusta neuvotellaan tilanteessa, jossa EU:n taloudella menee heikosti, Venäjän ulkopolitiikka huolestuttaa ja Pariisin terrori-iskut
painavat mieltä. Siksi juuri nyt kumppanuudet ja keskinäisriippuvuus ovat toivoa herättäviä asioita, joita pitää sitkeästi edistää
? myös kauppapolitiikan avulla.
TTIP-prosessi tuo meille suomalaisille
esiin myös yhden EU:n hyödyn: yksinään
meillä ei olisi juuri mahdollisuutta vaikuttaa suuriin kauppapolitiikan neuvotteluasemiin, mutta EU:n jäsenenä meillä on. Yksin
emme myöskään voi päättää globaaleista
standardeista tai normeista, mutta EU:n
kautta meillä voi olla vaikutusvaltaa.
Maailma on globaali, joten politiikankin
pitää olla globaalia. Kauppasopimuksilla
luodaan globaaliin maailmaan pelisääntöjä,
joilla kapitalismia joko kesytetään tai peto
päästetään kokonaan irti. Kysymys on politiikasta ja pelisäännöistä.
Idealisti näkee suuria mahdollisuuksia
kuten ILO:n työelämän vaatimusten kunniaan nostaminen. Saadaanko hikipajoihin
jotain tolkkua ja voidaanko lapsityövoiman käyttöä hillitä? Euroopassa saavutettuja korkean tason kuluttajansuojaa ja ympäristönormeja pitää vaalia, eikä sopimus
saa johtaa normienpurkukierteeseen. Työelämän kysymyksiin, kuluttajansuojaan ja
ympäristöön päästään kyllä käsiksi, jos poliittista tahtoa ja mielikuvitusta käytetään.
Pessimisti näkee vain uhkia. Isot amerikkalaiset yritykset tulevat ja kaappaavat
Euroopan markkinat ja hyvinvointipalvelut saavat kylmää kyytiä. Kritiikkiä ja ky-
symyksiä neuvotteluja kohtaan on oikeutetusti kummunnut myös tietoturvan ja ruokaturvan osalta.
Realistinen koulukunta näkee sopimuksen mahdollisuutena: kaupan vapautuminen
on aina kautta historian tuonut lisää kasvua
ja työpaikkoja. Ilman globaaleja pelisääntöjä pessimistin pelot toteutuvat. Pelkona
on, että tulevaisuudessa kiinalaiset jättiyritykset sanelevat normit, oli sitten kysymys
ympäristöstä, kuluttajasuojasta tai työelämän normeista. Nyt on aika vaikuttaa eikä
painaa jarruja.
T
n n n
TIP on kunnianhimoisempi kuin perinteinen vapaakauppasopimus, joka
tähtää vain tariffien poistoon. EU ja
USA tähtäävät myös lainsäädäntöyhteistyöhön. Tavoitteena on, että lakeja ja määräyksiä laadittaessa osapuolet konsultoisivat toisiaan lakihankkeiden varhaisessa vaiheessa.
Yhteistyötä ja avoimuutta lisäämällä voitaisiin vähentää markkinoillepääsyn kustannuksia eurooppalaisille yrityksille.
Sääntely-yhteistyö ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Neuvottelijoiden pitää tarkasti
arvioida, millä aloilla yhteistyö on mahdollista, ja millä aloilla taas katsotaan, että
sääntelykulttuurit ovat liian erilaisia tai
millä aloilla EU:ssa on selvästi tiukemmat
säännöt, joista ei tule joustaa. On tärkeätä
myös vaatia, että yhteistyö on avointa ja läpinäkyvää.
Kauppasopimuksilla
luodaan globaaliin
maailmaan pelisääntöjä,
joilla kapitalismia joko
kesytetään tai peto päästetään kokonaan irti.
T
TIP-sopimuksessa suurta kritiikkiä herättänyttä investointisuojaa
ja siihen liittyvää kansainvälistä
välimiesmenettelyä (niin sanottu ISDS)
on syytä arvioida kriittisesti. Professori
Martti Koskenniemi on oikeutetusti arvostellut sopimukseen suunniteltua välimiesmenettelyä, joka on hänen mukaansa
vakavin uhka eurooppalaiselle oikeusvaltiolle vuosikymmeniin. Koskenniemen mukaan järjestelmä rajoittaisi EU:n ja jäsenmaiden oikeutta säännellä vapaasti kansalaistensa hyväksi.
Euroopan parlamentin demariryhmä vastustaa välimiestuomioistuinta ja vaatii sitä
poistettavaksi sopimuksesta. Demarit katsovat, että ISDS:n kaltainen riitojen ratkaisumekanismi on tarpeeton kehittyneiden
oikeusvaltioiden välisissä vapaakauppasopimuksissa. Sen sijaan, että erillinen suljettujen ovien takana toteutuva välimiesmenettely ratkaisisi ulkomaisten sijoittajien
investointiriitoja, tulisi riidat ratkaista kansallisissa tuomioistuimissa.
K
auppasopimuksia on aina neuvoteltu suljettujen ovien takana.
Vaikka komissio hylkäsi miljoonan allekirjoituksen saavuttaneen kansalaisaloitteen neuvotteluiden keskeyttämisestä, on kritiikkiin ja tiedon tarpeeseen
reagoitu avoimuutta lisäämällä. Tämä on
positiivinen asia.
Euroopan parlamentti joko hyväksyy tai
hylkää sopimuksen. Jo nyt on selvää, että
Euroopan parlamentti ei allekirjoita sopimusta, joka lähtee yksipuolisesti kaupan vapauttamisen tarpeista ja johtaa polkumyyntiin ja standardien alentamiseen, vaan vaatii tasapanoista sopimusta joka oikeasti hyödyttää eurooppalaisia yrityksiä ja kuluttajia.
Sääntely-yhteistyössäkin piilee
kuitenkin suuri mahdollisuus. Jos
EU ja USA sopivat yhteisistä sektorikohtaisista normeista ja standardeista, näistä saattaa myös
tulla kansainvälisiä normeja.
Tekniset kaupan esteet ja tullausmenettelytavat ovat aiheuttaneet
ongelmia erityisesti suomalaisille
pk-yrityksille, jotka muodostavat valtaosan Suomen ja koko EU:n yrityskannasta. Lisäksi USA:ssa on sopimuksen myötä
mahdollista vaatia protektionistisia lakeja
purettaviksi kuten esimerkiksi ?Buy American Act? vuodelta 1933, jossa vaaditaan liittovaltiota hankkimaan amerikkalaisia tuotteita.
n n n
Kolumni
Kolumni
Liisa Jaakonsaari
n n n
Kirjoittaja on on Euroopan
parlamentin jäsen (sd.).
liisa.jaakonsaari@europarl.europa.eu