Työttömyyskeskustelu
kaipaa syvempää tarkastelua
Työtöntä on helppo
syyllistää ?18?20
Digilehti on ilmainen lakon aikana
Postialan lakko pysäyttää
Demokraatin jakelun ...4
120
vuotta
TO R STA I 19. M arras ku u TA 201 5
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?? N:o 176, 007443-15-47 ? Hinta 1,20 e (sis.alv)
Timo Sparf
Kansallismuseon näyttely tuo
uusia sävyjä Sibelius-kuvastoon
Säveltäjämestarin juhlat
valmiina huipennukseen
...8?9
19.11.
Nimipäivät tänään:
Eliisa, Elisa, Elisabet, Elise, Liisa, Liisi
(ruots.) Bettina, Elisabet, Elise, Lisa, Lisbet, Lisen
Aurinko nousee:
Helsingissä 8.29
Oulussa 9.09
Perjantaina:
Jalmari, Jari
(ruots.) Hjalmar, Pontus
Lauantaina:
Hilma
(ruots.) Hilma
Sunnuntaina:
Selja, Silja
(ruots.) Cecilia
Demokraatti.fi
3
Eduskunnassa sali kuntapäättäjiä,
silti syntyy vaikutelma, että julkinen
on aina tehoton. Näinkö kiitämme
kuntien osaavaa henkilöstöä?
4?5
6?7
Lindtman vaatii parempaa
omistajaohjausta Sipilältä,
pääkirjoitus
Metallin Aalto ihmettelee
EK:n asennetta
Elämänmeno
8?9
10?11
12?13
14?15
16?17
Susanna Huovinen Twitterissä
Nyt kylmää, kun kokoomus esittää oikeasti,
että huostaanotetut lapset valitsisivat
palveluvalikosta oman uuden ?kotinsa?.
Demarilehtien omalaatuinen
tarina
Finlandia Junior
Päivä kuvana
Kirjavisa
Maanantaina:
Ismo
(ruots.) Yngve, Yngvar
1...3
Uutiskertaus
Sirpa Paatero Twitterissä
Sibeliuksen elämä
-5...-1
0...2
Uutiset
Perussuomalainen Wikstedt
haastaa sitoutumattoman
Porokarin
Aurinko laskee:
Helsingissä 14.58
Oulussa 15.42
n
Sipilä: Paikallisen sopimisen lisäämisessä kuullaan järjestöjä. Pääministeri
n
Britannia sulkee hiilivoimalansa vuoteen 2025 mennessä. Britannia aikoo
Juha Sipilä (kesk.) kertoo, että hallitus jatkaa
neuvottelujaan paikallisen sopimisen edistämisestä ensi maanantaina. Sipilän mukaan
valmistelussa kuullaan tarkkaan myös työmarkkinaosapuolia.
Työmarkkinajärjestöt ovat neuvotelleet ratkaisusta, jolla voitaisiin korvata hallituksen
muun muassa lomarahoja leikkaava paketti.
Ainakin ay-liike haluaa ennen mahdollista sopua tietää, mitä hallitus aikoo esittää paikallisesta sopimisesta.
sulkea kaikki hiilivoimalaitokset vuoteen 2025
mennessä, ilmoittaa maan hallitus. Britannia
on ensimmäinen suuri talous, joka asettaa hiilivoimaloilleen takarajan.
Energiaa on jatkossa tarkoitus tuottaa yhä
enemmän kaasulla ja ydinvoimalla.
AFP Photo / Andreas Solaro
Mies, joka yritti tappaa
tyrannin
18?20 Uuden alusta loputtomaan
kuiluun
Arki
21
Älä osta tarpeetonta krääsää
22?23 Sarjakuvat
24?25 Yhdistystoiminta, Ristikko
26?27 radio ja tv
28
Luonto
Poliisi tarkasti kansaa Pyhän Pietarin aukion sisäänkäynnillä Vatikaanissa eilen. Paavi Franciscus oli tulossa viikottaiseen esiintymiseensä.
Tapahtumaa seuraavat sadat tuhannet.
Päätoimittaja: Mikko Salmi
Toimitusjohtaja: Ville Wallin
Kustantaja: Kustannus Oy Demari
Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin.
ISSN-L 2242-6892 Demokraatti
ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu)
Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula
Tilaajapalvelu:
09 701 041 (vaihde)
Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset:
? Helsinki, Uusimaa,
varhaisjakelu:
? Helsinki
Vaihde
(09) 701 041
Uutistoimitus
(09) 701 0555
Ilmoitusmyynti (09) 701 0522
Haapaniemenkatu 7-9, B-talo
Postiosoite:
PL 338, 00531 Hki
Mikkeli
Uutistoimitus
050 5543430
toimitus@demokraatti.fi
ilmoitukset@demokraatti.fi
tilaajapalvelu@demokraatti.fi
etunimi.sukunimi@demokraatti.fi
Lisätietoja: www.demokraatti.fi
? Pohjanmaa, varhaisjakelu:
? Tampere ja ympäristö:
? Muu Suomi:
puh. 0200 30011
puh. 0200 55888
puh. 0800 96675
puh. 0200 71000
UUTISET
19.11.2015
3
??Insinööriliitossa on täysi rähinä päällä:
Perussuomalainen
Wikstedt haastaa
Porokarin
Akavalainen Insinööriliitto
valitsee perjantaina itselleen
puheenjohtajan. Kahdeksan
vuotta liittoa johtanut Pertti
Porokari (51) hakee neljän
vuoden jatkopestiä myrskyisissä tunnelmissa.
Insinööriliiton ja korkeasti
koulutettujen Akavan välejä on
hiertänyt se, että Akavan hallituksen jäsen Porokari on aktiivisesti mukana perustamassa
palkansaajien yhteistä keskusjärjestöä. Porokari kuuluu hanketta ajavan ohjausryhmän puheenjohtajistoon.
Insinööriliiton lisäksi keskusjärjestön valmistelussa on
mukana yksi akavalainen liitto,
KTK Tekniikan Asiantuntijat.
Se on kuitenkin ilmoittanut jo
etukäteen, ettei aio irtaantua
Akavasta.
Insinööriliiton edustajakokouksessa perjantaina käsitellään myös sitä, mihin järjestöön
se tulevaisuudessa kuuluu. Yli
70 000 jäsenellään Insinööriliitto on Akavan kolmanneksi
suurin liitto.
Porokarin haastajaa, liiton
järjestöjohtajaa Mikko Wikstedtiä (52), pidetään keskusjärjestöhankkeen vastustajana.
Insinööriliitto
?Insinööriliiton
edustajakokouksessa
perjantaina käsitellään myös sitä, mihin
järjestöön se tulevaisuudessa kuuluu.?
Hän on kuitenkin ilmoittanut
Suomen Kuvalehden haastattelussa, ettei hänellä ole mitään
sitä vastaan, että Insinööriliitto
on mukana uuden keskusjärjestön valmistelussa.
Puheenjohtajaehdokkaat
edustavat poliittisesti eri kantoja. Porokari nimeää itsensä
sitoutumattomaksi. Wikstedt
taas on perussuomalainen, ja
hän oli viime keväänä puolueen
eduskuntavaaliehdokkaana.
Kilpailusta puheenjohtajan
paikalle odotetaan tiukkaa. Insinööriliiton edustajakokous pidetään Helsingissä perjantaina
ja lauantaina.
Demokraatti
Pertti Porokari saa perjantaina haastajan puheenjohtajapestilleen.
Lentoemännät liitelivät AKT:n suojiin
Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT on saanut Suomen
Lentoemäntä- ja stuerttiyhdistys SLSY:stä historian ensimmäisen yhteisöjäsenensä.
Ratkaisun taustalla on pitkä
prosessi. Liitot allekirjoittivat
syyskuussa 2013 asiaa koskevan aiesopimuksen. Sen mukaan yhteisöjäsenyys olisi solmittu jo syyskuun 2014 loppuun mennessä. Ennen syksyä 2015 SLSY:stä ehti vaihtua myös puheenjohtaja, kun
Thelma Åkers sai lähteä liiton
johdosta.
Asia ratkesi lopullisesti
AKT:n valtuuston kokouksessa keskiviikkona. SLSY:n
valtuusto oli hyväksynyt sopimuksen jo aiemmin.
AKT:n puheenjohtaja Marko
Piirainen pitää päätöstä tärkeänä askeleena kuljetusliittojen yhteistyön tiivistämisessä.
? Laajemmassa rintamassa
pystymme paremmin vastaamaan työnantajien koveneviin
otteisiin.
Lehtikuva / Martti Kainulainen
Lentoemännät ja stuertit liittyivät keskiviikkona AKT:n jäseniksi.
Piirainen ennakoi, että
SLSY:n yhteisöjäsenyys on alkusoittoa tulevaan.
? Uskon, että vuonna 2018
päättyvällä edustajakokouskaudella näemme muitakin saman
sisältöisiä ratkaisuja.
SLSY:n kesällä valittu uusi
puheenjohtaja Juha Kuurne
puolestaan sanoo, että SLSY:n
kaltaiset pienet liitot ovat pakotettuja miettimään, miten
ne voivat turvata jäsentensä
palkka- ja työehdot tilanteessa,
jossa hallituskin ajaa maahan
työehtosopimista rajaavia pakkolakeja.
Kuurne toivoo jäsenyyden
vapauttavan voimavaroja varsinaiseen edunvalvontatyöhön ja
sen kehittämiseen.
? Luonnollisesti tavoittelemme myös lisää neuvotteluvoimaa.
SLSY:llä on noin 1 650 jäsentä, AKT:lla yli 50 000.
Rane Aunimo
Demokraatti
4
19.11.2015
UUTISET
??Postialan lakko näkyy nopeasti
Lindtman: Parempaa omistajaohjausta,
Posti ilmoitti keskiviikkoaamuna pitkän kalabaliikin jälkeen, ettei se aio käyttää SOL
Henkilöstöpalveluiden vuokratyöntekijöitä postialan työtaistelun aikana tekemään laillisen
lakon alaisia töitä.
Asiasta oli noussut mehevä
riita, joka uhkasi myös keskusjärjestöjen välisiä työmarkkinaneuvotteluita. SAK ilmoitti
aiemmin viikolla lopettavansa
neuvottelut, jos Posti pitää
kiinni rikkurityövoiman käytöstä.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman
tulkitsee, että laiva kääntyi oikeampaan suuntaan sen jälkeen, kun valtion omistajaohjaus puuttui Postin toimintaan.
Posti on sataprosenttisesti valtionyhtiö.
SDP ehti vaatia monella
suulla omistajaohjauksesta vastaavaa pääministeri Juha Sipilää (kesk.) puuttumaan asiaan.
? On positiivista, että Sipilä
taipui vihdoinkin Postin tilanteessa. Tilanne, jossa valtioyhtiö käyttää rikkurityövoimaa,
on täysin kestämätön ja länsimaille vieras. SDP vaati Sipilää
puuttumaan asiaan ja nyt näyttää siltä, että vaatimus on otettu
vakavasti. Se on hyvä asia,
Lindtman sanoi keskiviikkona.
Sipilä kuitenkin vastasi jo iltapäivällä, että Postin johto
päätyi ratkaisuunsa omin päin.
SDP:n ?ryhmyrin? mukaan
Sipilän ja hallituksen pitää
joka tapauksessa olla tarkempi
omistajaohjauksen kanssa.
? Jatkossa ei voi olla niin, että
valtionyhtiöissä tilanteet päästetään kärjistymään nyt nähdyllä tavalla. Valtionyhtiöiden
tulee näyttää esimerkkiä työelämän pelisääntöjen kunnioittamisessa. Omistajaohjauksen
pitää edellyttää parempaa henkilöstöpolitiikkaa kuin Postin
tapauksessa nyt nähtiin.
Myös SAK reagoi nopeasti
Postin ilmoitukseen olla käyttämättä SOL:n vuokratyövoimaa. SAK:n puheenjohtajan
Lauri Lylyn mukaan työmarkkinaneuvottelut voivat nyt jatkua normaalisti.
Lyly ei kuitenkaan halunnut
arvioida STT:n haastattelussa,
ohjeistiko pääministeri hallitus valtio-omisteista Postia
luopumaan vuokratyövoiman
käytöstä. Posti- ja logistiikkaalan unioni PAU on ilmoitta-
nut käynnistävänsä laajat työtaistelutoimet
työehtosopimusneuvotteluiden vauhdittamiseksi.
Neuvottelut jatkuivat keskiviikkona valtakunnansovittelija
Minna Helteen johdolla. Helle
Painettu Demokraatti
ei ilmesty lakon aikana
? lue lehti diginä
Jos postialan lakko alkaa,
kuten Demokraatin mennessä painoon keskiviikkona näytti, painettu Demokraatti ei ilmesty paperisena
versiona työtaistelun aikana.
Lehden voi kuitenkin lukea verkossa, sillä Demokraatti avaa digilehtensä
kaikkien luettavaksi osoitteessa: http://www.lehtiluukku.fi/lehti/demokraatti.
Lisäksi Demokraatin verkkolehti Demokraatti.fi seu-
raa uutistarjontaa normaalisti.
Lehden rakenne on jo
torstain numerossa aavistuksen poikkeuksellinen, koska
tietoa lakon alkamisesta ei
ollut ennen lehden painoon
lähettämistä.
Tämänpäiväisen ristikon ratkaisu ja voittaja kerrotaan tiistain lehdessä. Jos
paperilehti ei ilmesty lakon
johdosta, tiedot löytyvät tiistain numerosta digilehdessä.
Valtakunnansovittelija Minna Helle (oik.) ja Posti- ja logistiikka-alan unionin (PAU) puheenjohtaja Heidi Nieminen jatkoivat
Postin työriidan sovittelua Helsingissä eilen. Sovittelun vaiheista ei lehtemme painoon mennessä ollut tietoa.
Ilmapuntari
Numeropalvelu
517
Suomalaiset käyttivät viime vuonna jouluun yhteensä 517 euroa henkeä kohden,
mikä oli 33 euroa vähemmän kuin vuonna
2013. Lahjoihin käytettiin keskimäärin 311
euroa, kun summa vuonna 2013 oli 323 ja
vuotta aikaisemmin 330 euroa. Eniten rahaa lahjoihin kulutetaan jälleen lapsiperheissä.Maantieteellisesti katsottuna eniten joululahjoihin käytettiin rahaa viime
vuonna Etelä-Suomessa, keskimäärin 357
euroa ja pääkaupunkiseudulla 345 euroa.
Vähiten kulutettiin Itä-Suomessa (245
euroa).
Aurinkoista.
Lähes joka viides suomalainen aikoi
viime vuonna kuluttaa joululahjoihin yli
500 euroa. Lahjojen ostajina kunnostautuvat erityisesti 40?65-vuotiaat.
Naiset hankkivat miehiä enemmän lahjoja, mutta miehet kertovat kuluttavansa
enemmän rahaa muihin kuluihin, kuten
ruokaan, koristeisiin, vaatteisiin ja lastentapahtumiin. Samoin kuin vuonna 2012,
viime vuonna muista kuluista karsittiin
kymmenisen prosenttia aikaisempaan
vuoteen verrattuna.
Lähde: Nordea
Suomesta löytyy vielä tyytyväisiä yritysjohtajia, jotka myös mielellään maksavat veronsa Suomeen. Kuten peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja Ilkka
Paananen. Yhtiössä on työntekijöitä 33 eri maasta. Paanasen mukaan Suomella on kaksi kovaa valttia, joilla houkutella työntekijöitä Suomeen: maailman paras ja ilmainen
peruskoulu sekä suomalainen työkulttuuri. Kumma juttu,
että sellaiset yritykset pärjäävät, jotka valittamisen sijaan
kokevat Suomessa asioiden olevan itse asiassa aika hyvin.
Synkkää.
Yritysten veronkierto ? toistaiseksi laillinen ? veroparatiisien kautta voi hyvin. Elinkeinoelämän
keskusliitto ei ongelmaa halua suitsia. Sen mielestä valvontaa ei tarvitse kiristää vaan yritykset voivat vapaaehtoisesti kertoa miten veroja maksavat ? eli miten mahdollisesti veroja kiertävät. Haloo! EK:n kannattaisi laskea,
kuinka paljon vähemmän Suomen tarvitsisi säästää, jos
yritykset ? kuten valtion enemmistöomistuksessa oleva
Fortum ? maksaisivat kaikki veronsa Suomeen. Ai niin,
säästöt eivät koske EK:n ja hallituksen erityissuojelussa
olevia yrityksiä.
UUTISET
Pääkirjoitus
kuukausiansioihin, epäinhimillisiä työvuoroja sekä muutosturvasopimuksen poistamista.
Ala on ollut sopimuksettomassa tilassa marraskuun
alusta.
5
Tua Onnela
pääministeri Sipilä!
ei ollut ennen eilisiä neuvotteluja toiveikas sovun saavuttamisesta.
PAUn mukaan työnantaja
tavoittelee tes-neuvotteluissa
pahimmillaan satojen eurojen leikkausta työntekijöiden
19.11.2015
Kesko
Rane
Aunimo
Demokraatti
rane.aunimo@
demokraatti.fi
Lehtikuva / Roni Rekomaa
Kaupoilla on yhteiskunnallista valtaa. Mitä suurempi niiden markkinaosuus on,
sitä suurempi on valtakin.
Vastuun
markkinaosuus
Näin mahdollinen
lakko vaikuttaa
??
??
??
??
??
Postinkulku uhkaa häiriintyä pahoin loppuviikosta alkaen, jos alaa
koskevaan lakonuhkaan
ei torstaihin iltapäivään mennessä löydetä
sopua.
Suomen päivittäiStavarakauppa Siirtyy yhä tiukemmin kahden
suuren näppeihin, kun Kesko ostaa Siwoja ja Valintataloja pyörittävän
Suomen Lähikaupan. Jos kilpailuviranomaiset hyväksyvät kaupan, Kryhmän markkinaosuus päivittäistavarakaupasta nousee 40 prosenttiin. S-ryhmällä markkinaosuus on peräti 46 prosenttia.
Kilpailuviranomaiset ovat seuranneet päivittäistavarakaupan tilannetta hyvän aikaa, ja syystä. Suomessa kauppa on keskittyneempää
kuin missään muualla Euroopassa. Arvioiden mukaan kaupan kilpailu
on toiminut Suomessa siihen nähden kohtuullisesti.
Posti- ja logistiikka-alan
unionin lakko etenisi
vaiheittain. Aluksi työt
keskeytyisivät pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla ja ensi viikon
puolivälin jälkeen muulla Suomessa.
n n n
oli kilpailua riittäväSti tai ei, kahden ketjun jättimäiset markkinaosuudet tarkoittavat ainakin yhtä asiaa: valtaa.
Päivittäistavarakauppa on jollakin tavalla mukana lähes jokaisen
suomalaisen elämässä. Lisäksi sen ratkaisut vaikuttavat monella tavalla meitä ympäröivään maailmaan. Kauppojen päätökset vaikuttavat
työntekijöiden oloihin niin Euroopassa kuin muualla, ne kuormittavat
tai suojelevat ympäristöä ja ne säätelevät isoa siivua kulutuksen hiilidioksidipäästöistä. Päivittäistavarakauppa siis käyttää merkittävää
yhteiskunnallista valtaa.
Mitä suurempi on kauppayrityksen markkinaosuus, sitä suurempi
on valtakin. Koska S-ryhmällä ja K-ryhmällä tätä valtaa on huikeasti,
niiltä on lupa odottaa myös suurta vastuuta.
Lakko vaikutukset ulottuisivat joka tapauksessa heti alusta koko maahan. Syynä on se, että
yli puolet maan postista
kulkee Helsingin postikeskuksen kautta.
Eniten häiriöitä on Postin mukaan tulossa
kirjepostin ja lehtien
jakeluun. Vaikutukset
pakettien ja rahdin kuljetukseen olisivat paljon
pienempiä.
n n n
Jos lakko alkaa, sen aikana kertyneen suman
purkaminen kestää päivistä jopa viikkoihin.
STT
Kupla
Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kilpailutus
on sitä, että
hallitus antaa
VR:lle vain
menolipun.
Ann Selin peräänkuulutti yhtä osaa tästä vastuunkannosta nostamalla esiin Keskon yrityskaupan työllisyysvaikutukset. Suomen Lähikaupan liikkeissä työskentelee nyt yli 4 000 henkilöä, ja epäselvää on, miten
työpaikkojen käy. Näiden lisäksi yrityskauppa voi vaikuttaa tavarantoimittajien työpaikkoihin.
Selin sanoi tiedotteessaan odottavansa, että Kesko toimii vastuullisesti ja turvaa työpaikat sekä Lähikaupan että Keskon nykyiselle
väelle.
Muillakin vastuun osa-alueilla kaupalla on vielä paljon konsteja
alikäytössä. Yksi niistä olisi tiedonjako asiakkaille. Ruoka on toiseksi suurin kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja, mutta
kauppa jakaa vaisusti tietoa myymiensä tuotteiden ilmastovaikutuksista.
Myös tuotantotavat jäävät kaupan hyllyjen äärellä helposti epäselviksi. Esimerkiksi kananmunien eri tuotantotavoista on saatavissa kätevä eläinsuojeluasiamiehen tekemä juliste, jonka kauppa voisi kiinnittää munahyllyn viereen. Harvakseltaan näitä on kaupoissa näkynyt.
Ehkäpä Keskon uudet myymälät avaavat pelin?
palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja
tua.onnela@demokraatti.fi
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen
pää-äänenkannattaja. Perustettu 1895.
Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988,
Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906,
Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun
Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012
Päätoimittaja Mikko Salmi
6 19.11.2015 UUTISET
Sipilä: Maasta vähenee
satoja hallintohimmeleitä
Sote-uudistuksen myötä valtioneuvosto päättää joka viides vuosi sote-järjestämispäätöksestä itsehallintoalueiden esitysten ja niiden kanssa
käytävien neuvotteluiden
pohjalta. Näin sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) antaessaan pääministerin ilmoitusta eduskunnalle.
? Teemme historiallisen uudistuksen. Maastamme vähenee toista sataa hallintohimmeleiksikin kutsuttuja rakenteita, hän sanoi.
Sipilän mukaan sote-uudistus on välttämätön terveyse-
rojen kaventamiseksi, menojen hallitsemiseksi sekä palveluiden laadun ja yhdenvertaisuuden takaamiseksi koko
maassa.
Sipilä myös kertoi, että itsehallintoalueista tehdään
heti 1.1.2019 monitoimialaisia.
Niille osoitetaan myös pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät, elykeskusten alueellisen kehittämisen tehtävät ja mahdollisesti myös ympäristöterveydenhuolto.
STT
Keskustan Suomenmaa
alkaa ilmestyä perjantaisin
Keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaa muuttuu ensi
vuoden alussa kerran viikossa
ilmestyväksi aikakauslehdeksi.
? Tavoitteemme on tarjota
Suomenmaan lukijoille perjantaisin laadukas ja tyylikäs
lukupaketti, totesi päätoimittaja Juha Määttä.
Lehtiuudistuksella ei ole
henkilöstövaikutuksia Suomenmaan toimitukseen. Uudistusta on valmisteltu yhteistyössä kustantajan ja keskustan
puoluejohdon kanssa. Määttä
vakuuttaa, että lehti ei aio alistua yhden totuuden torveksi.
? Myönnämme auliisti sen
tosiasian, että järkeviä ajatuksia syntyy myös keskustan ulkopuolella, Määttä painotti.
Suomenmaa perustettiin
Viipurissa vuonna 1908. Levikki on vuoden 2012 levikkitilastojen mukaan reilut 11 000
kappaletta.
STT
???Ay-liikettä vastaan hyökätään kaikilla rintamilla?
Metallin Aalto
ihmettelee
EK:n asennetta
Työntekijöitä ja ay-liikettä vastaan hyökätään nyt samanaikaisesti monelta rintamalta, sanoo Metalliliiton puheenjohtaja
Riku Aalto.
Hän viittaa hallituksen pakkolakeihin, Postin aikeisiin
käyttää rikkurityövoimaa postilaisten vauhdituslakon murtamiseksi sekä valtion omistajapolitiikkaan.
? Tässä hyökätään lujasti
koko meidän neuvottelujärjestelmää vastaan, monelta rintamalta yhtä aikaa, Aalto sanoo.
Hallituksen pakkolaeilla puututaan työntekijöiden sopimusoikeuteen. Jos ne menevät läpi,
palkansaajakeskusjärjestöt ovat
viemässä asian kansainväliseen
oikeuteen.
Postin aikeet turvautua vuokratyövoimaan lakon aikana ovat
Aallon mukaan ennenkuulumattomat.
? Kyse on laillisen työtaistelun murtamisesta, hän tähdentää.
? Kyllä Elinkeinoelämän keskusliitolla EK:llakin on jokin
rooli. Sen pitäisi laittaa jäsenliittonsa kuriin, Aalto viittaa
Palvelualojen työnantajiin Paltaan.
Outoa
omistajapolitiikkaa
20 vuotta EU:ssa.
Miten Suomen kävi?
Suomen EU jäsenyydestä on kulunut 20 vuotta. Miten
Suomelle on käynyt? Olisiko toinen tie ollut parempi?
Näistä ja muista aiheeseen liittyvistä asioista debatoidaan
TSL:n ja Demokraatti-lehden järjestämässä tilaisuudessa:
20 vuotta ja suotta? Mitä olemme saaneet aikaan?
pe 20.11. klo 17.30
Crazy Hedgehog Tea House,
Töölönlahdenkatu 3, Helsinki
Debatoijat:
EU-parlamentaarikot
Liisa Jaakonsaari ja Paavo Väyrynen
Juontaja: Mikko Salmi
Debattiin on vapaa pääsy ja se on
seurattavissa myös Aikamerkin
kotisivuilla osoitteessa:
http://www.aikamerkki.org/live
Debattiin voi lähettää etukäteen
kysymyksiä Aikamerkin ja Demokraatin
Facebook-sivujen kautta.
Hallituksen kaavailemat pakkolait on tarkoitus korvata työmarkkinajärjestöjen keskinäisellä sopimuksella. SAK ja sen
liitot päättivät keskeyttää neuvottelut, mikäli Posti turvautuu
rikkurityövoimaan torstaina,
kun Posti- ja logistiikka-alan
unionin PAUn vauhdituslakko
alkaa.
Neuvottelujen keskeyttäminen on vakava askel, kun
vaa?assa ovat pakkolait. Aalto
kuvailee tilannetta kaiken kaikkiaan hankalaksi.
? Työnantaja värvää väkeä
lakon murtamiseksi. Se ei ole
vain yhden ammattiliiton asia,
vaan koko työmarkkinoiden
asia.
Erityisen outona hän pitää
sitä, ettei valtio puutu asiaan,
vaikka se omistaa Postin.
? Omistajapolitiikkaa hoidetaan varsin kummallisesti, kun
katselee, miten valtionomisteissa yhtiössä toimitaan työtaistelutilanteessa. Lakon murtamistoimille annetaan mahdollisuus, Aalto oudoksuu.
Hallituksessa valtion yhtiöiden omistajaohjauksesta vastaa pääministeri Juha Sipilä
(kesk.).
Metalliliiton Riku Aalto kummeksuu, että ay-liikettä
vastaan hyökätään yhtä aikaa monelta taholta. Hän
perää Elinkeinoelämän keskusliitolta ja hallitukselta
vastuullista toimintaa.
Neuvottelut
edenneet tahmeasti
Neuvottelut palkankorotuksista
ja vaihtoehdoista hallituksen
pakkolaeille ovat toistaiseksi
jäissä. Syksyn mittaan neuvottelut ovat olleet Aallon mukaan
hyvin nihkeät.
Hän kumoaa tiukasti eräiden
medioiden väitteet, että neuvotteluissa olisi päästy jo pitkälle. Työnantajapuolella ei ole
ollut halua edetä työntekijöille
keskeisissä kohdissa. Työnantajapuolta kiinnostaa lähinnä
työnantajamaksujen alennus.
Toistaiseksi kannat ovat olleet niin kaukana toisistaan, et-
Jäsenmäärä kasvanut
merkittävästi
Metalliliiton sopimusasiantuntija, liiton vasemmistoryhmän
vetäjä, Turja Lehtonen toteaa,
että hallituksen ja EK:n politiikka
ovat tuoneet paljon uusia jäseniä
liittoon.
? Näinä synkkinä aikoina
meille on tullut 1,5 kuukauden
aikana tuhat uutta jäsentä. Parhaimpana viikkona jäsenmäärä
kasvoi 200:lla, muina reilulla sadalla.
Lehtosen mukaan jäsenmäärän
kasvu kertoo ihmisten kyllästymisestä pakkolakeihin ja muihin
heikennysaikeisiin.
Metalliliitto valmistautuu ensi
toukokuussa pidettävään liittokokoukseen. Esillä ovat myös syk-
Demokraatin arkisto
syllä umpeutuvat työehtosopimukset.
? Haluamme muuttaa niitä modernimmiksi, vastaamaan nykyajan työelämää. Jos hallituksen
pakkolait menevät läpi, totta kai
Metalliliitto hakee niihin hyvitystä
tuolla neuvottelukierroksella.
Viime kerralla liittokokousvaalien äänestysaktiivisuus jäi alle
50 prosentin. Lehtonen luottaa,
että se nousee tällä kertaa suuremmaksi.
? Meillä on avainpelaajia ja tavallisia kenttäpelaajia, mutta pärjäämme vain yhtenäisenä joukkueena. Korkea äänestysaktiivisuus on merkki työnantajalle,
että meissä on voimaa.
?SAK:n tarjous äärimaltillisista
korotuksista
on historiallinen. Se
on erittäin
hyvä esitys,
nimenomaan
työnantajille.?
tei erillisiä työryhmiä ole nimetty.
? Täytyy muistaa, että SAK:n
tarjous äärimaltillisista korotuksista on historiallinen. Se
on erittäin hyvä esitys, nimenomaan työnantajille, Aalto huomauttaa.
Osalla metallialan yrityksistä menee erinomaisen hyvin, ja Metalliliiton jäsenten työttömyys on pudonnut
viime vuodesta 10?15 prosentilla.
? Meillä on yrityksiä ja aloja,
joilla menee erittäin hyvin.
Sitten on niitä, joilla ei mene
niin hyvin. Kun vertaa viime
vuoteen, työllisyystilanne on
selvästi parempi kuin viime
vuonna vastaavaan aikaan.
Työttömiä on ollut kuukausittain 1 500?2 000 vähemmän
kuin viime vuonna, Aalto sanoo.
Vastaavissa tilanteissa metallialalla ei ole aiemmin tyydytty
nollakorotuksiin.
SAK:n tarjouksen mukaan
palkkoja ei korotettaisi lainkaan
vuonna 2017, ja vuonna 2018 korotuksista neuvottelisivat ensin
vientiliitot, kuten työnantajapuoli on halunnut.
Koulutus- ja
kehitysrahat tarpeen
Aalto toteaa, että Suomessa on
maailmanluokan metalliyrityksiä, joissa vaaditaan korkeaa
ammattitaitoa ja -osaamista.
? Mutta onko sitä riittävä laajasti ja onko meillä joitain kapeikkoja. Ongelmia tulee, jos
koulutusmäärärahoista leikataan. Silloin ei saada riittävästi
huippuammattilaisia johtotasolle eikä suorittavaan portaaseen.
Hallituksen leikkuri on iskemässä sekä koulutus- että tuotekehityksen määrärahoihin.
? Ne jättävät jälkensä, Aalto
muistuttaa.
Birgitta Suorsa
UP
UUTISET
?POIKANI, JONAIN PÄIVÄNÄ
TÄMÄ KAIKKI ON SINUN.?
Osuuskaupan tavoite ei ole tuottaa voittoa. Tehtävämme on tuottaa etuja
omistajillemme. Omistajiamme ovat kaikki S-Etukortin haltijat ? asiakkaamme.
19.11.2015
7
8
19.11.2015
ELÄMÄNMENO
Juhlanäyttely monipuolistaa kuvaa säveltäjämestarista
Sibeliuksen elämä
nuottiviivastolla
ja sen vieressä
Parempi myöhään kuin ei sittenkään. Jean Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjubileeraus on
edennyt jo miltei huipennukseensa eli varsinainen merkkipäivä 8.12. on jo ovella, mutta vasta
kuukausi sitten avautui se virallinen juhlanäyttely. Pienempiä näyttelyitä on toki ollut esillä
erityisesti Sibeliukseen kytkeytyvissä kaupungeissa, mutta uraa ja elämäntyötä kattavammin
kokoavaa näyttelyä saatiin siis odottaa pitkälle
syksyyn.
Kansallismuseon näyttelystä ?Sibelius ? Jokainen nuotti pitää elää? voi sanoa, että odottaminen kannatti. Ajatuksella kootusta kokonaisuudesta irtoaa huvia ja hyötyä niin musiikillisissa
harrastuksissa pidemmälle ehtineille kuin sille
suomalaisten suurelle joukolle, joiden Sibeliustietämys on perustasoa ?eikös se ole säveltänyt
sen Finlandian? ja ?käytiin me joskus kouluaikaan luokkaretkellä Ainolassa?.
Kahdeksaan temaattiseen osaan ja Kansallismuseon kuuteen saliin jakautuvassa näyttelyssä
on ruokaa niin silmälle kuin korvallekin. Nuotinlukutaidottomallekin kiehtovia näyttelyelementtejä ovat monet alkuperäisiet nuottikäsi-
kirjoitukset postuumisti julkaistusta varhaisesta
Korppoo-trio-sävellyksestä (1887) myyttisen, säveltäjän itsensä hävittämän 8. sinfonian luonnoksiin 1930-luvulta. Maestron kiivaat kynänvedot
nuottipaperilla heräävät eloon, kun laittaa kyseisen vitriinin yhteyteen sijoitetut luurit päähän
ja kuuntelee, mitä sutaisut ovat soitettuna. Täytyy sanoa, että 8. sinfoniasta säilyneet fragmentit
panevat ajattelemaan, että voi Janne minkä teit,
kun menit tällaisen sävelteoksen polttamaan Ainolan takassa.
Kirjeitä ja herrain pukimia
Näyttelyssä piirtyy myös sitä ikonisten kuvien
monumentaalihahmoa monipuolisempi näkymä ihmiseen nimeltä Jean Sibelius. Esimerkiksi kirjeistä: ?Hyvästi nyt taas. En mitenkään
jouda enempää. Olisi niin paljon nättiä kirjoitettavaa, vaan tässä kun on niin kiire, että pitäisi joutua sinne ja tänne. Minä ajattelen Sinua
hirveän usein, ihan aina.? Näin rakastunut nuori
Janne selitteli Ainolleen kirjeessä, joka löytyy
ihan läheltä vitriiniä, jossa on Ainon o.s. Järnefelt hääpuku. Häät pidettiin Järnefeltien ke-
säpaikassa Tottisalmella 10.6.1992 pian menestyksekkään ?Kullervo-sinfonian? kantaesityksen
jälkeen.
Aika lailla toisenlainen ja selittelemättömämpi
on Haagista vuosituhannen jo vaihduttua lähetetty kirjepostikortti, jonka käsialasta tuskin saa
selvää. Maailmanmaineeseen nousseella säveltäjällä tuntuu olleen vauhti päällä.
Suurmieskuvaan tuo inhimillistä piirrettä
myös esimerkiksi todistus Hämeenlinnan Normaalilyceeumin 1. luokalta. Se on varsin keskitasoinen ja ?laulannassa? arvosana on 8, sama kuin
voimistelussa.
Arvonsa tuntevien herrain viime vuosituhannen vaihteen tienoilla vaalimasta tapakulttuurista kertovat monet asusteet silintereineen ja
muine tyylikkäine hattuineen kuin myös Sibeliuksen habitukseen kiinteästi liitetyt kuubalaissikarit. Niitä hän sai myös lahjoina ympäri maailmaa niin säveltäjäkollegoilta kuin muilta merkkimiehiltä.
Pröystäilevällä elämällä oli myös hintansa,
siitä ovat näytillä Jannen kuittaamat vekselioriginaalit.
Kansallismuseon Sibelius-näyttelyn yhdessä huoneessa esitellään säveltäjämestarin jälkeensä jättämää muistoa.
ELÄMÄNMENO
9
19.11.2015
Jannen Haagista vuonna 1900 kotiin heittämä omakuvallinen kortti.
Tuonelaan lähdön odotus
Rolf
Bamberg
Demokraatti
rolf.bamberg@
demokraatti.fi
Timo Sparf
Kansallismuseon näyttelyn vaikuttavinvin yksittäinen esine on säveltäjämestarin itse käsin kirjoittama luettelo sävellyksistään valmistumisjärjestyksessä. Pitkän paperin kääntöpuolella viimeisenä opusnumerona on 116: kolme kappaletta
viululle ja pianolle, ?Scène de danse?, ?Danse caractéristique? ja ?Rondeau romantique?.
Tuon jälkeenkin, myös ?Ainolan hiljaisuudeksi? kutsttuna ajanjaksona 1945?57, Sibelius
kyllä sävelsi. Hyvin hiljaiseksi vetää yhdestä vitriinistä löytyvä hatarin piirroin kirjoitettu luonnos laulusta ?Kom nu hit, död?, joka on peräisin
mestarin kuolinvuodelta 1957. Se kantaesitettiin
samana vuonna Sibelius-viikolla.
Kiinnostava kuriositetti on viimeisestä näyttelyhuoneesta löytyvä kopio Disney-yhtiön Sibeliukselle vuonna 1940 lähettämästä kirjeestä,
jossa kerrotaan tekeillä olevasta piirroselokuvasta
?Fantasia?. Disneyn edustaja John C. Rose kysyi
mahdollisuutta saada Lemminkäis-sarjan ?Tuonelan joutsen? osaksi elokuvan klassisisen musiikin
mestareista koostuvaa soundtrackia. Hanke hautautui sodan jalkoihin; perimmäinen syy Sibeliuksen puuttumiseen Fantasian musiikkidramaturgiasta taisi olla Suomen jatkosodan ajan liittolaisuus
Saksan kanssa.
Näyttelyhuoneessa, jossa yhtä seinää hallitsee Sibeliuksen elämää ja säveltäjäuraa havainnollistava ?nuottiviivasto?, löytyy myös iso videoscreeni, jonka ääreen kannattaa pysähtyä.
Konserttitaltiossa Vladimir Ashkenazy joh-
taa Chamber Orchestra of Europea, joka soittaa
muun muassa Sibeliuksen viulukonserton, orkesteriteoksen ?Rakastava? ja ?Valse ?Tristen? ? vaikuttavaa katsottavaa isolta kankaalta, mutta volyymi saisi olla pikkuisen isommallakin.
Timo Sparf
Näyttelyn oheisohjelmaa
??
??
??
Sibelius ja viulu -teemainen tapahtumapäivä la 21.11.klo 11?17; ohjelmassa muun
muassa klo 13.00 dosentti Timo Virtasen
esitelmä ?Ihana ja kirottu viulukonsertto?. Klo 14 tyttärentytär, viulisti Satu Jalas, konsertoi ja myös kertoo Sibeliuksen
perheeseen liittyvistä henkilökohtaisista
muistoistaan. Mukana soittamassa ovatFolke Gräsbeck piano, Suvi Gräsbeck, kantele, Kaisa Porra-Hänninen, viulu.
Sibeliuksen syntymäpäiväkonsertti ti
8.12.2015 klo 18?20, Länsi-Helsingin musiikkiopiston nuorten soittajiat solistina
viulisti Minna Pensola.
Torstaisin klo 12 näyttelyssä on paikalla Sibeliuksen parissa työskentelevät ja
näyttelyn tekemiseen osallistuneet Kansalliskirjaston asiantuntijat, jotka kertovat
näyttelystä oman erikoisalansa kautta; to
19.11 MuT Anna Pulkkis, to 10.12. MuT Tuija
Wicklund, to 14.1.2016 dosenttiTimo Virtanen, to 11.2.MuT Sakari Ylivuori,
Maailman soitetuimman viulukonserton vauhdikas käsikirjoitusluonnos on vuodelta 1902.
Sibeliuksen sikarikokoelma on säilynyt näihin
päiviin asti.
Sibelius-musaa
suorana
koululaiselle
Tampereelta
Finlandiaa kuunnellaan huomenna yhtä
aikaa lähes 800 suomalaiskoulussa. Tampere Filharmonia soittaa Lapsen oikeuksien päivänä perjantaina 20.11. klo 10 Tampere-talon Isossa salissa Sibelius 150 -juhlavuoden koululaiskonsertin, joka välitetään suorana nettilähetyksenä yhteensä yli
130 000 oppilaalle 165 kunnassa.
Konsertin ja nettilähetyksen perimmäisenä ideana on kulttuurikasvatus. Nettilähetyksellä konserttisalin tunnelma halutaan välittää erityisesti kuntiin, joista lähimmän orkesterin kotitaloon on matkaa
satoja kilometrejä.
Orkesteri soittaa Tampere-talossa kaksi
osaa Jean Sibeliuksen Lemminkäis-sarjasta ja kansallissäveltäjämme kuuluisimman sävelrunon Finlandian. Lisäksi mukana on osia ?Lähestyminen?-laulusarjasta,
jonka Uljas Pulkkis on säveltänyt tähtitieteilijä Esko Valtaojan teksteihin.
Vuorovaikutteisessa chat-osuudessa
juontaja Hannu Okkonen haastattelee
Uljas Pulkkista ja konsertin kapellimestari
Eva Ollikaista. Koululaiset voivat lähettää studioon kysymyksiä ja kommentteja
MUKANA-palvelun chatin kautta ja julkaista kuvia Instagramissa konsertin omalla
tunnisteella #sibelius150nettikonsertti.
Opetusministeriön tukema Sibelius-nettikonsertti on Tampereen kaupungin kulttuuripalveluiden, Tampere Filharmonian,
Tampere-talon, Kulttuurikeskus PiiPoon ja
Lastenkulttuurikeskusten verkoston yhteinen hanke, Siihen lähti mukaan lähes kahdeksansataa koulua ympäri Suomen aina
Utsjoelta Hankoon.
Osa näyttelystä löytyy verkosta
mobiilisovelluksena osoitteessa
sibelius.kansallismuseo.fi/fi
10
19.11.2015
ELÄMÄNMENO
Demarilehtien
omalaatuinen tarina
Mahdollisesta nuoresta lukijasta tämä saattaa
kuulostaa uskomattomalta. Vuonna 1977 ilmestyi Suomessa kaikkiaan 13 sd-lehteä, joita siihen
aikaan kutsuttiin T-lehdistöksi.
Palveluksessaan sillä oli 140 toimittajaa. Yhteislevikki oli 160 000 ja lukijoita oli 600 000.
Lehtiä ja muita painotuotteita tahkosivat 11 kirjapainoa eri puolilla maata. Oli kaksi valtakunnallista lehteä ja 11 alueellista lehteä eri puolilla
Suomea. Luvut vielä tuostakin kasvoivat 1980-luvulle tultaessa.
Tänään jäljellä tuosta arsenaalista on kolme
printtilehteä ja kaksi verkkolehteä. Demokraatti,
Uusi Aika ja Pohjois-Karjala. Arbetarbladet on
ilmestynyt verkkolehtenä jo jonkin aikaa yhden
toimittajan voimin. Demokraatin verkkoportaalia on tehty kolmen hengen voimin. Uusi Aika ja
Pohjois-Karjala ovat viikkolehtiä ja samaan kuosiin käy Demokraattikin vuoden vaihtuessa.
Tätä aika raflaavaa historian kehityskaarta pyrkii kirjassaan valottamaan Reijo Hämäläinen,
entisen Eteenpäin-viikkolehden viimeinen päätoimittaja. Historiikin nimi on osuva, sillä demarilehdet ovat aikojen saatossa saaneet sen verran
kylmää kyytiä.
Nykypäivän valossa 1970- ja 1980-luvut ovat
kuitenkin olleet demarilehdistön kulta-aikaa.
Levikit kasvoivat ja lehdet voivat hyvin. Jossain
vaiheessa nk. T-lehtimiehiä oli jopa 160. Nousun
mahdollisti valtion lehtituki sekä SAK:laisen ayliikkeen lehtiseteli, joka alensi merkittävällä ta-
valla lehtien tilaushintoja. Lehti, varsinkin viikkolehti, oli helppo tilata, kun sen sai liki ilmaiseksi
?Demari oli lehmä?
Merkillisin asia, joka kirjassa nousee esiin, on
maakuntalehtien ja SDP:n pää-äänenkannattajan välinen, Hämäläisen kuvaamana, liki antagonistinen ristiriita puoluetukirahojen jaosta.
Eteenpäin-lehden, joka jossain vaiheessa nousi
Kymen seitsenpäiväiseksi ykköslehdeksikin,
emeritus-päätoimittaja Jukka Vehkasalo kuvailee asiaa kirjassa näin: ?Iltahämärissä saatettiin olla kovastikin sitä mieltä, että Demari
on lehmä, johon menivät kaikki maakuntienkin
elinrahat.?
Siinäpä se. Asia, jota Hämäläinen ei mainitse,
oli se, että oli olemassa jokin pysyväksi uskottu
valtion kirstusta leivottu rahakakku, joka on aina
sama. Ja sitten siitä tapellaan demarinlehtien välillä verissäpäin. Ei ajateltu, että jonain päivänä
tuo rahakasa katoaa, eikä ole enää mitään jaettavaa. Parlamentaarinen lehdistötuki muotoutui
kunkin puolueen kansanedustajien määrän mukaan. Se ei ollut puoluetukea kuten nykyään.
Maakunnat siis kahdehtivat Demarilta sellaista
rahaa, jonka puoluejohto tahtoi ja halusi pääosin
suunnata pää-äänenkannattajalleen.
Ajatus pysyvästä rahavirrasta ei ole sinänsä
ole ihme, sillä puheenjohtaja Kalevi Sorsan tiedetään tokaisseen jossain vaiheessa, että SDP saa
aina 25 prosentin kannatuksen, vaikka tekisi mitä.
Juhani
Aro
Demokraatti
?Tämä on Demari-vastainen maakunta.
Satakuntaan ei paljoa pää-äänenkannattajaa ole koskaan tilattu.?
Kirjat
Reijo Hämäläinen:
Työväenlehden
arktinen taival
Eteenpäin Oy, Bookwell,
Kellastupa 2015, 240 s.
Ka
Vielä 2011 demarilehtiä
ilmestyi näin monta.
ri H
ulk
ko
ELÄMÄNMENO
19.11.2015
11
Näyttämöpäivillä vedetään
lämmöllä ja huumorilla
riskejä pelkäämättä
Ajatus oli luonnollisesti erinomaisen harhainen.
Tänään se tiedetään. Mikään ei ole ikuista.
Tehtiinkö aluelehdistön tukipolitiikassa virheitä? Olisiko ollut parempi jakaa tuki sen mukaan, montako kansanedustajaa SDP sai kussakin vaalipiirissään? Tuskin. Silloin moni nyttemmin jo edesmennyt aluelehti olisi kuollut jo paljon aiemmin.
Itse en ymmärrä tätä vuosikymmeniä jatkunutta kissanhännänvetoa ollenkaan. En vaikka
miten pyörittelelisin asioita. Ikuinen skisma
myös esti toiminnan järkevöittämisen, kuten yhteisen taloushallinnon. Sitä myöten rahaa tuhlattiin tolkuttomasti päällekkäisiin toimintoihin.
Itse tuotteen, lehden, kehittäminen jäi jalkoihin.
? Tämä on Demari-vastainen maakunta. Satakuntaan ei paljoa pää-äänenkannattajaa ole koskaan tilattu, sanoo kirjassa porilaisen Uuden
Ajan päätoimittaja Jukka Vilponiemi.
?Kamalia tuotteita?
Kirja on sinänsä tärkeä historiikki sd-aluelehtien
taipaleesta 1970-luvulta 2000-luvulle. Paljon aukkoja jää toteamuksien varaan. Silti opus puolustaa paikkaansa, mutta kaipaisi jatkoa nyt kun
haastateltaviakin on vielä hengissä.
Sd-aluelehdissä oli vuosikymmenten saatossa
toimittajina kaikenkarvaista väkeä. Heistä osa
saattoi mieltää itsensä pikemminkin toimitsijoiksi kuin toimittajiksi. Tämä näkyi journalismin surkeana tasona. Annetaanpa Eteenpäinlehden emerituspäätoimittajan Jukka Vehkasalon kertoa.
? Kaikkia piirilehtiä tuli toimitukseemme ja
niitä tuli iltaisin selattua, jos työt sallivat. Niistä
monet olivat niin kamalia tuotteita, että täytyi ihmetellä, miten ne niin pitkään sinnittelivät. Ne
olivat leimattuja monesti jonkun paikallisen toverin äänenkannattajiksi. Esimerkiksi Hämeen
Kansa oli aivan hirveä. Kun he tekivät otsikon, ei
siellä lukenut SDP tai sos.-dem. puolue, vaan se
oli puolueemme. Sitä tehtiin neuvostolehdistön
mukaisilla otteilla, Vehkasalo muistelee suorasukaiseen tapaansa kirjassa.
Demarilehtien veteraanitoimittajana ei voi
kuin allekirjoittaa Vehkasalon lausunnon. Omat
kirjoitukseni kyllä aikoinaan kelpasivat hyvin nyt
jo edesmenneesseen Eteenpäin-lehteen, ja olin
siitä hyvin ylpeä.
? Traagisia ja kipeitäkin aiheita käsitellään monipuolisesti, vaikeita asioita katsotaan myös lämmön ja huumorin kautta, tiivistää näyttelijä Kati
Outinen Työväen näyttämöpäiville valitsemiensa esitysten eräänlaista punaista lankaa.
Työväen näyttämöpäivät juhlii 40-vuotista taivaltaan perinteisesti Mikkelissä ensi tammikuun
lopussa. Esitysten valitsijana toiminut Outinen
poimi päiville hakeneista 34 ryhmästä kymmenen.
Parin klassikon (Päällystakki ja Kolme apinaa)
lisäksi Näyttämöpäivillä nähdään ryhmien omia
tekstejä ja tuotantoja. Esitykset kuvastavat monipuolisesti harrastajateatterin tilaa.
Outisen mukaan esitysten yhteisenä tekijänä
on myös ihmisyys laajalla skaalalla.
? Kaikissa pohditaan elämää ja etsitään paikkaa maailmassa. Monissa ryhmissä on ollut ihan
mieletöntä yhdessä tekemisen kipinää.
Outinen vakuuttaa, ettei ole valinnut mukaan yhtään tylsää esitystä.
? Näissä kymmenessä näytelmässä otetaan riskejä niin, että joku voi jopa suutahtaa vaikkapa
aiheen käsittelytavasta. Itse pidän katsojana tällaisesta otteesta. Mutta taiteen ei pidä olla riskitöntä. Teatterin on tuotava synkkyyden keskelle
myös lohtua, se on sitä teatterin hoivaannuttavaa
roolia, sanoo Outinen.
Valitsijan mukaan ei-valituissakin esityksissä
oli hienoja aiheita ja briljantteja hetkiä.
? Mutta kokonaisuus oli turvatasolla, ja monissa oli kyseenalaistamattomia ihmiskuvia.
Maiju Lassilaa ja ukrainalaisväriä
Markku
Lahikainen
Demokraatti,
Mikkeli
markku.lahikainen@
demokraatti.fi
Markku Lahikainen
Näyttämöpäiville hakeneiden ryhmien lisäksi
festivaalissa nähdään kutsuttuna Juha Hurmeen
ohjaama Otava Ensemble -ryhmän Mestari Nyke.
Se on kolmas viisivuotisen Maiju Lassilan -sarjan tuotannoista.
? Kotimaisten tuotantojen lisäksi Mikkeliin
tulee juhlavuonna myös kansainvälisiä vieraita.
Ukrainan Kharkov Open Theatre esittää EricEmmanuel Schmitt?in näytelmän Oscar and
pink lady, kertoo Näyttämöpäivien tuottaja Outi
Kasanen.
Varsin harvinaista on, että Näyttämöpäivien
juhlavuoden festivaaliin on valittu peräti neljä
ryhmää Mikkelistä ja kolme Jyväskylästä.
Kati Outinen mietiskeli valintaprosessin aikana muun muassa sitä, pitäisikö hänen katsoa
asioita karttanäkökulmasta.
? En lähtenyt siihen, en miettinyt Suomenkarttaa vaan poimin parhaat esitykset. Mikkelissä ja
Jyväskylässä on teatterin tekemisen osaamista,
molemmissa kapungeissa tehdään paljon hyvää
teatteria.
Outisen valitsemissa esityksissä pohditaan
monenlaisten ihmisten elämää. Miestä ja miehen kuvaa mietitään kahdessakin esityksessä
(Mikkelin poikateatteri ja Jyväskylän AdAstra-teatteri), naisen stereotypioita sekä äiti-tytär-suhdetta väännetään vastaavasti kahdessa
näytelmässä (Mikkelin tyttöteatteri ja Jyväskylän Kansannäyttämö) ja vanhustenhoitoa sekä
vanhainkotielämää on niitäkin läsnä kahdessa
esityksessä (Porin teatterinuoret ja Mikkelin
Remppateatteri).
Teemoille monipuolisuutta lisäävät homoidentiteetin pohdinta (Tampereen Tukkateatteri)
sekä kertomus vahvasta ja auttavaisesta naisesta
(Teatteri Tuikku Mikkelistä).
Työväen Näyttämöpäivien valitut
??
??
??
??
Arja Jokiaho
??
??
??
??
??
??
AdAstra-teatteri, Jyväskylä
Petri Tamminen: Mitä onni on?
Jyväskylän Huoneteatteri
Laurent Baffie: Kolme apinaa
Jyväskylän Kansannäyttämö
Aino Martiskainen: Narttujuttu
Mikkelin Poikateatteri
Haave(re)ita
Mikkelin Tyttöteatteri
Suomineito?
Porin Teatterinuoret
Ulla-Maija Aho-Harnett: Oivaa hoivaa!
? Ei oo vanhaksi tulemista
Remppateatteri, Mikkeli
Jarmo Siltaoja: Oton kihlajaiset
Teatteri Tuikku, Mikkeli
Sinikka Paavilainen, Marika SampioUtriainen: Aurora Karamzin ? Rakkaudella
Tikkurilan Teatteri
Esa Leskinen ja Sami Keski-Vähälä:
Päällystakki
Tukkateatteri, Tampere
Terhi Tuominen: Varjoelämää ja
julkisia salaisuuksia
Lisäksi ohjelmistossa nähdään kutsuttuna
esityksiä:
Eräs maamerkki katosi Helsingin katukuvasta, kun
Demokraatin edeltäjän jo aikaa sitten sammutettu
valomainos otettiin alas Merihaan toimistotornin
huipulta. Demokraatti muuttaa helmikuussa
Ympyrätaloon.
Kati Outinen (vas) valitsi Näyttämöpäivien juhlavuoden esitykset. ? Näyttämöpäivillä
on mahtava asia sekin, että palauteraati keskustelee kaikkien ryhmien kanssa
esitysten jälkeen.
??
Otava Ensemble, Pori
??
Maiju Lassila Mestari Nyke
??
Harkova Open Theatre, Ukraina
??
Éric-Emmanuel Schmitt
Oscar and Pink Lady
12
19.11.2015
ELÄMÄNMENO
Finlandia Junior -ehdokkaissa
käsitellään nyt vakavampia asioita
Herätys, aikuiset!
Useammassakin tämän vuoden Finlandia Juniorpalkintoehdokaskirjassa sivutaan eri tavoin ankeaa nykymenoa. Tarinoiden aihelmat ja juonenkäänteet kietoutuvat esimerkiksi mielenterveysongelmien, varattomuuden, työttömyyden, alkoholismin ja koulukiusaamisen ympärille.
Tuula Kallioniemen kirjoittama ?Pako? on
trillerimäinen tarina Matildasta, Caritasta, Samuelista ja Andersista, jotka sattumien oikusta
kohtaavat autiossa talossa metsän keskellä. Nelikon jokainen jäsen pakenee tai välttelee jotakin.
Tytöt ajaa syrjäiseen mökkiin pakomatka Caritan mieleltään järkkyneen isoisän luota, Samuel
hakee karkuretkiltään vapautta ylihuolehtivan äidin talutusnuorasta ja Anders puolestaan pakoilee köyhän kotinsa kurjuutta ja alkoholisoituneen
äidin aiheuttamaa häpeää. Kiusatuksi tulemisestakin lapsilla on kokemusta.
Kallioniemi luo kärjistävässä tarinassaan masentavan kuvan meistä vanhemmista. Päihteiden käyttö, köyhyys tai mielenterveysongelmat
tietysti haittaavat lapsen ja nuoren tarpeista
huolehtimista ja täysipainoista vanhemmuutta,
mutta puhtain paperein eivät selviä ns. normaalit, työssäkäyvät aikuisetkaan.
Matildan vanhemmat esimerkiksi kiitävät työmatkalta toiselle, ja ihailevat tyttären kätevää
omatoimisuutta. Kuuntelemiseen tai kohtaamiseen ei ole aikaa kuin pari kertaa vuodessa toistuvilla laatulomilla. Äiti ei tunne tytärtään sen
vertaa, että uskoisi Matildan kertoman karmean
pakotarinan todeksi, vaan kuittaa tytön kertomuksen vilkkaan mielikuvituksen tuotteeksi.
Samuelin perhe taas muuttaa lääkäri-isän uran
perässä tiuhaan paikkakunnalta toiselle, eikä
poika ehdi ystävystyä, asettua tai rauhoittua minnekään. Isä on etäinen hahmo, joka ei ymmärrä
lapsen ajatusmaailmaa ja toiveita.
Tarinan ohjelmallisuus istuu hyvin juonen
trillerivivahteisiin. Alleviivaavuus ei häiritse,
Kirjat
Tuula Kallioniemi: Pako
Otava 2015.
Nadja Sumanen:
Rambo
Otava 2015.
kun lajityyppi ei muutenkaan ole tiukinta
mahdollista arkirealismia. Dialogivetoinen juoni kuitenkin imaisee vastustamattomasti mukaansa ja koukuttaa heti ensimmäisistä luvuista lähtien. Tämä kirja tarjoaa
jännitystä ja ehkä vertaistukeakin monelle
nuorelle, eikä sen lukeminen tee pahaa aikuisillekaan.
Levoton lapsi asettuu
Huomattavasti valoisammissa tunnelmissa
elellään Nadja Sumasen nuortenkirjassa,
vaikka masennusta, avioeroa, köyhyyttä ja
vanhempien taholta huokuvaa välinpitämättömyyttä tarinaan mahtuukin. Otavan nuortenromaanikilpailun voittanut ?Rambo? kuvaa
teini-ikäisen pojan kesälomaa äidin poikaystävän vanhempien kanssa, syvällä maaseudun sydämessä.
Romaani on tyylipuhdas kasvutarina. Rambo
on fiksu, mutta alati levoton ja kärsii jonkinlaisista tunteiden hallinnan ja keskittymisen häiriöistä. Ainainen rahapula, ja huolehtiminen
masentuneesta äidistä eivät ainakaan helpota
tilannetta.
Oleskelu vakaiden, huolehtivien ja hyväksyvien aikuisten luona kuitenkin rauhoittaa poikaa
ja kesän aikana Rambo oppii vähitellen ymmärtämään ja arvostamaan tunteitaan, ajatuksiaan
ja tekemisiään. Suunnilleen saman ikäisen Liinan kanssa poika pääsee myös tunnustelemaan
orastavia ihastumisen ja seksuaalisuuden tuntemuksia.
Karsastan kustantajien tapaa mainostaa esikoiskirjoja vertaamalla teosta johonkin klassikkoon. Vertauksille on harvoin katetta ja esikuvien
kaivelu varastaa helposti jotain kirjan omasta
hehkusta ja valovoimasta.
Sumasen kirjan mainostetaan olevan ?2000-luvun Häräntappoase?. Kerrankin väite tuntuu osu-
Kaunistelematonta tietoa
Elina Lappalaisen kirjoitSekä tarinassa kerrotut että
tama Nakki lautasella kertoo
erilliset
faktat on valittu fiksusti.
Kirjat
kaunistelemattoman tarinan
Oleellinen tieto annetaan, mutta
Elina Lappalainen &
ruoan matkasta maatilalta päilasta kiinnostavaa triviaakin
Christel Rönns:
vällispöytään. Tarinassa tavamahtuu mukaan. Ainakin eskariNakki lautasella ? Mistä
ja alakouluikäisiä, joille kirja partaan serkukset Emilia ja Aleksi,
ruoka tulee?
jotka Emilian eläinlääkäri-isän
haiten sopiikin, kutkuttavat eriTammi 2015, 48 s.
mukana pääsevät vierailulle
laiset lukuihin perustuvat tiedot,
esimerkiksi eläinten painot.
maitotilalle, sikalaan, kanalaan
Kirjassa ilahduttaa rehellisyys. Esimerkiksi tija broilerihalliin.
Lapset tapaavat tilojen emäntiä ja isäntiä ja lojen erilaisuus tuodaan esille ja lukijalle kerrooppivat heiltä monenlaista eläintilojen elämästä taan selvästi, millaista eläimen elämä on vaikja eläinten oloista. Tarkkaavaisina he seuraavat kapa luomusikalassa tai häkkikanalassa. Teurasmyös eläinlääkärin tekemiä hoitotoimenpiteitä, tamistakaan ei kaunistella, vaan siitä puhutaan
kuten vasikoiden nupouttamista ja ulostenäyt- suoraan tappamisena.
teiden ottoa.
Todellisuutta hämärtävää tunteilua ei suunJuonelliseen tarinaan ujutetun tiedon lisäksi taan tai toiseen tarinassa ole. Tunteet toki ovat
kirjassa on erillisiä tietoiskuja sekä kokonaisia läsnä esimerkiksi lasten pohdinnoissa ja kysivuja, joissa kerrotaan faktoja eri tuotantoeläi- symyksissä eläinten onnellisuudesta tai kivun
mistä. Viisaasti selitetään myös mahdollisesti kokemisesta. Tarina ei tuomitse tai kauhistele,
outoja sanoja ja käsitteitä. Määrittelynsä saavat mutta antanee eväitä omiin eettisiin pohdintoiesimerkiksi pihatto, pahnue, nuorikko ja robot- hin. Kasvissyönnin ja muiden valintojen mahdoltilypsy.
lisuuskin tuodaan esille.
ELÄMÄNMENO
19.11.2015
13
Kari Hulkko
Seija Ahavan kakkosromaani on mukana tavoittelemassa tämän vuoden Finlandia-palkintoa.
valta. Yhtymäkohtia Anna-Leena Härkösen vuonna 1984 julkaistuun romaaniin löytyy sekä miljöön että tunnelman tasolta. Nuorten elämän haasteet
ja itsensä etsimisen kysymykset eivät
muutamassa vuosikymmenessä paljon
muutu.
Sumanen kirjoittaa notkealukuista,
humoristisen napakkaa ja havainnoiltaan tarkkaa kieltä. Rambon sisäinen maailma on kuvattu luontevasti
ja maaseudun huikea kesä hehkuu,
tuoksuu ja tuntuu jokaisella sivulla.
Myös kirjan rakenne on onnistunut. Lukemaan
patistava jännite säilyy koko tarinan läpi ja toiveikas loppu jättää lukijalle hyvän mielen.
Marjo Jääskä
ruoasta
Lappalainen tasapainottelee onnistuneesta vetävän tarinankerronnan ja tiedonjakamisen välillä. Aavistus luentoa ja paperinmakua tuntuu
tilanomistajien opettavaisissa puheenvuoroissa,
mutta varsinkin lasten repliikit ja reaktiot ovat
riemastuttavan aitoja ja uskottavia.
Kirjan viehätyksestä osa muodostuu onnistuneen kuvituksen ansiosta. Christel Rönns
on loihtinut kirjaan kiinnostavan pikkutarkat ja
tutkimaan houkuttelevat miljöökuvat sekä sympaattisen oloiset hahmot. Kuvia on mukavan runsaasti ja monet niistä levittäytyvät komeasti taitteen yli tai jopa koko aukeaman leveydelle.
Värit ovat miellyttävän maltilliset, mikä sopii hyvin tarinaan. Joitakin tietoaukeamia on kuitenkin sopivasti räväköitetty räiskyvällä oranssilla ja vihreällä.
Myös tekstien luettavuudesta ja värillisiltä taustoilta
erottumisesta on pidetty huoli. Kaiken kaikkiaan kirjakokonaisuudesta huokuu mukavan viimeistelty
vaikutelma. Ei siis ihme, että tämäkin kirja on yksi
kuudesta Finlandia junior -ehdokkaasta.
Marjo Jääskä
Vastuu itseä
isommista asioista
Hitusen pikkuvanha tyttö,
tämätön rakentuminen kosketSaara, elää äitinsä ja isänsä
taa jokaista tarinan keskeisistä
Kirjat
kanssa pienen perheen elämää.
henkilöistä. Talotkin kokevat
Selja Ahava:
kuin myötätunnosta saman
Eräänä päivänä kaikki muutTaivaalta tippuvat asiat
kohtalon. Kaikki natisevat liituu. Äiti jää taivaalta putoavan
Gummerus 2015, 223 s.
esineen alle ja kuolee. Tarinan
toksissaan.
otsikko esittelee sen ?Taivaalta
Yhtenä aamuna Annu-täti
tippuviksi asioiksi?. Niitä tiplöytyy keittiön pöydän äärestä
puu: jäätä, rupikonnia, ruplia, piikkikaloja ja lasta poissa tolaltaan. Hänellä on uusi loton voittoaskarruttavia enkeli- ja Jeesus-asioita.
kuponki kädessään. Uni, johon hän siitä vaipuu,
Selja Ahavan romaanissa on toden tuntua riit- kestää viikkoja. Herättyään hän ottaa yhteyttä ittävästi, mielikuvitus maalaa selkein värein. Ra- sensä kaltaiseen sattuman uhriin, kalastaja Hakenne on ryhdikäs, ilmaisut eläviä ja henkilöt mish McKayhin. Hamish on kokenut viisi salavahvoja persoonallisuuksia. Kun tarinan suhteet maniskua, mutta on selviytynyt. He kirjoittavat
ovat tasapainossa, mielenkiinto säilyy, tarina saa toisilleen erikoisista ihmiskohtaloista ja sattuolla sopivasti merkillinen.
muksista. ?Maailma tarvitsee tapauksia jotka
herättävät.?
Sijoiltaan mennyt maailma
Mutta koettelemukset eivät jätä Saaraa. MaaSaara on koulunsa aloittanut tarmokas tyttö, lo- ilma järkkyy uuden äidin muutettua perheeseen.
pussa jo murrosiän kulmia kolisteleva nuori. Veitsi murrosikäisen tytön haavassa kääntyy.
Vanhemmat olivat kertoneet hänelle satuja ja ta- Mutta luonto tulee avuksi, puberteetti myös varinoista tullut osa Saaran elämää. Elämä olisikin pauttaa, Saaran itsenäistyminen vahvistuu. Purollut järjestyksessä, ellei äidin tarina olisi ?jää- kautuminen helpottaa, selviytyminen on kenties
mahdollista.
nyt kesken?.
Nyt Saara ?haluaa muistaa äidin oikein, ei
huonosti?. Hän haluaa hallita sijoiltaan men- Onnistunutta eläytymistä
neen maailmansa. Hän etsii ratkaisuja, inhoaa Ahavan kertojaote on luottamusta herättävä,
epävarmuutta. Kuolemaa on käsiteltävä konk- siinä on itsevarmuutta, taitonsa tuntevaa perreettisesti. Määritellessään ongelmia Saara piir- soonallisuutta ja keinokastelematonta tuoreutta.
tää valkoisen ympyrän käsiteltävien asioiden Eläytyminen lapsen näkökulmaan on onnistunut.
ympärille. Äitiänsä hän luonnehtii lyhyesti: äiti
Kieli on viimeisteltyä ja yksityiskohdissa erotnormaalisti, äiti töissä, hienona, nakuna, ome- tuvan kirkasta, tyylitaju varma. Väljät ja sopivan
napuussa jne. Mysteerin ratkomiseen saa mallia jyrkät raamit kannattelevat tarinaa. Tihennetyt
myös Hercule Poirot?lta. Välineet asian käsittele- hetket rytmittävät sitä ja saavat toteavan keveymiseen ovat lapsen mittakaavan mukaiset ja tar- den varjossa erityistä painoarvoa.
peistosta. Saara on lapsi vielä.
Rakkaus ja ristiriidat täyttävät ihmiselon, arKun taistelu koettelee Saaraa, mielikuvitus ja vaamattomat tekijät ohjaavat matkaa. Vihatakin
määrätietoisuus ovat avuksi. Ajatteleva, urhea tarvittaessa saa, häviölle jääminen ei aina ole
lapsi toimii omintakeisen loogisesti. Tahtoa on tappio, jo kestäminen saattaa olla voitto. Kipu
ja uskoa itseen. Että Saaralla on ollut onnellinen ja pelko onkin mahdollista kestää, paraneminen
lapsuus ja rakastavat vanhemmat, auttaa sekin.
voi tapahtua. Isäkään ei ?lopeta äitiä?, hän pääsee
Onnettomuuden jälkeen isä ja tytär muuttavat irti, vaikka ei unohda. Onko Saaran rimpuilu, kaiperheen Sahanpurutalosta isän sisaren Annu-tä- paus ja toivo muuttumassa selviytymiseksi, sen
din Kartanoon. Täti on voittanut lotossa ja hank- oikeastaan päättää lukija. Romaanin avoin pääkinut suuren rakennuksen. Hermoherkkä isä me- tös jättää tilaa ajatusten jatkaa omaa matkaansa.
nettää otteen elämästään ja makaa sairasvuoteella. ?Isä hapertuu.? Raju hajoaminen ja vält- Matti Saurama
14
19.11.2015
ELÄMÄNMENO
Mustapaitaa monivärisempi
Hankolainen vakivastaaja Juhani Niemi on
oivaltanut visaäijän pyrkimyksen. Samalla hän
suoristaa viime viikon vihjeiden koukut.
?Nyt varmaan visalaari repeää liitoksistaan,
on sen verran helppo tapaus. Kai. (Uuno Taavi)
Heikki Asunta (25.6.1904?28.6.1959), ruoveteläinen kirjailija, runoilija, taidemaalari etc. kirjoitti
runon ?Marraskuun ilta?, jonka Lauri Ikonen sittemmin sävelsi. Luullakseni runo löytyy teoksesta
Ruuhenveistäjä, minä löysin sen kirjasta Tämän
runon haluaisin kuulla 3.
Se esikoisteos on ?Kolmen teinin lauluja?, yhdessä Martti Merenmaan ja Einari Vuorelan
kanssa.
Ruovedeltä löytyy myös kuuluisa Akseli Gallén-Kallelan ateljee Kalela. Johan Ludvig Runeberg toimi Ruovedellä kotiopettajana ja tapasi
siellä yhden Vänrikki Stoolin esikuvista.?
Juuri näin seremoniamestarinne uskoi ja toivoi: että laari vonkuisi liitoksissaan ja aika pitälle
niin kävikin. Syksyn ehdoton satoennätys, näillä
jyvillähän pärjäisi vaikka jouluun asti. Tai ei sittenkään, pohjatonhan se on eli lisää lisää lisää
vaan ensi kerralla...
Ja sitten ryhdistäydytään asian äärelle. Helsinkiläinen Tapani Kautto nostaa esiin tehtävän poliittisen epääkorrektiuden.
?Kovin kauas tavallisen demarin aatemaailmasta johdattelee tämän kertainen kirjavisa
kirjailija Heikki Asunnan myötä. Asunta ryhtyi
v. 1931 Lapuan liikkeeseen löyhästi liittyneen ja
liikettä itseäänkin äärioikeistolaisemman Sinimustat-järjestön lehden Sinimustan päätoimittajaksi. Kun Sinimustat lakkautettiin, sen toimintaa jatkoi Mustapaidat niminen järjestö,
joka toimi Isänmaallisen Kansanliikkeen läheisyydessä. Asunta julkaisi vuonna 1934 kokoelman
?Leirinuotio? Isänmaallisia runoja, johon sisältyy
myös ?Mustapaitojen marssi?, jonka on säveltänyt
Väinö Rautio.
Asunta esiintyi ensi kerran kirjallisuudessa
yhdessä Martti Merenmaan ja Einari Vuorelan
kanssa runoteoksella Kolmen teinin lauluja, joka
ilmestyi 1928. Martti Merenmaan kertoman tarinan mukaan kirja oli tehty Asunnan aloitteesta ja
siitä saaduilla Gummeruksen etumaksuilla kuitattiin kolmikon parin päivän juhlimisen laskut Jyväskylän Kaupunginhotellissa
Kirjailija-maalari Heikki Asunta oli kotoisin
Ruovedeltä, jonne visan vihjeetkin vievät ? siellähän sijaitsevat Runebergin ihailema kaunis lähde
ja Gallen-Kallelan ateljeekoti Kalela. Gallen-Kallelan ensimmäinen Ruoveden ateljeessaan tekemä
maisemamaalaus oli muuten nimeltään ?Jäätyvä
järvi?. Saman niminen ei kuitenkaan ole visaruno,
vaan sen nimi on Marraskuun ilta. Asunnan Valittujen runojen mukaan se on kirjoitettu 1946, joten
se lienee alun perin ilmestynyt kokoelmassa Ruuhenveistäjä. Kaksi vuotta myöhemmin Asunta sai
kunniamaininnan Lontoon olympialaisten taidelajien kirjallisuussarjassa marssirunollaan ?Kestä
ja voita?: ?Isät etsivät auringon vieroman maan /
meren hyytyvän ääreltä ammoin.? Noin kuuluivat
tuon runon ensi säkeet.
Taitava sanankäyttäjä Asunta oli, sitä ei voi
kieltää. Ehkä tunnetuin esimerkki on hänen
1930-luvun kirjallisuustaistelujen keskellä tokaisemansa: ?Jos kiljaset tai karjaset, niin Viljaset
ja Marjaset on kohta kimpussasi.? Kaikki kriitikot eivät ehkä tuolloinkaan Asunnan aivan kaikkia lauluja ymmärtäneet, jos ymmärryksettä jäivät toki enimmäkseen vasemman laidan kulkijat.?
n n n
Espoolainen Eero Reijonen ei sinimustuutta kavahda, vaan kehuu sitaattia ?nappivalinnaksi?.
?Paitsi vuodenaika, niin ajan ilmapiiri yleensäkin toimi tunnelmanluojana paitsi haetulle, niin
monelle muullekin tuon ajan lyyrikolle. Samana
vuonna julkaistu Hellaakosken ?Huojuvat keulat?
seilaa hyvin likeisillä vesillä visarunon kanssa.
Muutos entiseen oli visalyyrikolle erityisen suuri.
Tämän mm. Raatteessa ja Kiesitingissä rintamakirjeenvaihtajana raportoineen miehen kynästä
ovat vuoden 1946 Ruuhentekijässä karisseet pois
heimosoturin ja valistusupseerin äänenpainot.
Omassa listassani visarunoilija pääsee Suomessa kirkkaasti podiumille merimieslyriikan
sarjassa. Risto Mäkelän lausumana tämän ruovetisen runoilijan ?Merimies kuolee? hipoo jo Oscar Wilden ?Readingin vankilaballadin? nostattamia mielenmaininkeja. Tuskin edes Paul ja John
ovat pystyneet esittämään satamakaupunki Liverpoolin tytöille samanlaista kunnianosoitusta kuin
tämä Ruoveden Heikki.
Tekijän ensimmäisen, kolmen lyyrikon yhteiskokoelman kaksi muuta jäsentä ei oikeastaan sopinut teoksen nimen alle. ?Kolmen teinin lauluja?
(1928 ), saattoi oikeastaan, ja hänkin nipin napin,
laulaa vain 24-vuotias runoilijamme, eivät reilusti yli kolmikymppinen naistenmies Martti Merenmaa ja melkein nelikymppinen opettaja Einari
Vuorela. Kolmikon jäsenet kuitenkin yhyttivät toisensa pohjoisen runokiertueella ja tapasivat he takuuvarmasti jo aiemmin Brondan kahvilassakin,
jossa lyyrikot tuolloin kokoontuivat.?
Ikaalisten kirjatietäjä Veikko Huuska toteaa
tehtävästä aluksi, että ?mikäpä sen ajankohtaisempaa, talventuloon liittyvää, ja Asunnan
tuntien, ikään kuin itsenäisyyspäivääkin ennakoivaa suomalaista luonnonlyriikkaa?. Hänkin
asettaa lyyrikon taidot poliittisen orientaation
edelle.
?Asunta toki oli poliittiselta suuntaukseltaan kovasti oikealle kallellaan (Leirinuotio, 1934 yms.).
Olisi kuitenkin täysin väärin leimata hänet vain
oikeistolaiseksi mustapaitarunoilijaksi, niin paljon monipuolisempi ja erikoislaatuisempi hänen
runoilija-maalaripersoonansa on. Moni-ilmeinen
Asunta karttaa estetisointia ja edustaa maanläheistä talonpoikaisuutta ja supisuomalaista maahenkeä parhaimmillaan. Hänen sotarunonsa ovat
isänmaallisia ja ehdottoman miehekkäitä, mutta
hän ei rajoitu näiden ehkä hieman stereotyyppisten mallien piiriin, vaan helkyttelee reipasta kulkurirunoutta ja muistaa korostaa köyhiä lähtökohtiaan ja katsoo elämää noista vinkkeleistäkin.
Asuntalaiseen henkeen minulla on muistamisen
arvoinen tuokiokuva: Ruovedellä oli joskus vuosituhannen alkuaikoihin, olisiko ollut vuonna 2001,
veteraanipäivät, jossa tapasin mm. kansliapäällikkö Jaakko Nummisen. Mutta kenties vahvemmin jäi mieliin Heikki Asunnan (1904?1959) nuoremman veljen, poliitikkonakin tunnetun Mikko
Asunnan (1911?2005) jämerä runonlausunta. Hän
ulkomuistista laski Heikki-veljensä isänmaallisia runoja, joskin voimat jo silloin sen verran herpaantuen, että rytmi välillä katkesi. Vaan eipä
vanha jäärä suostunut paperista runoa lopettelemaan, vaikka sitäkin tarjottiin, niinpä pienen
muistitauon jälkeen jatkoi lujasti loppuun asti
omaan päähänsä luottaen. Uskon että muistettava hetki kaikille läsnäolleille suuressa salissa.?
n n n
Ahti Ruoppila, Jyväskylästä kun on, tarkentaa
vielä sitä kapunginhotelliseikkailua.
?Tarinan mukaan Martti Merenmaa ja Heikki
Asunta viettivät lomaa vuonna 1928 Keuruulla
Einari Vuorelan kanssa. Herraseurue päätyi Jyväskylään, jossa Merenmaa ja Vuorela esiintyivät
seminaarin kirjallisessa illassa. Saaduilla palkkioilla juhlittiin majapaikassa, Jyväskylän Kaupunginhotellissa vielä seuraavanakin päivänä.
Yli varojensa juhlineet kirjailijat olivat pulassa.
Heikki Asunta ehdotti runokokoelman kirjoittamista: jokainen valmistaisi 15 runoa yhden vuorokauden aikana. Suunnitelma onnistui, kun Gummerus suostui julkaisemaan runoteoksen Kolmen
teinin lauluja ja miehet pystyivät saamillaan etumaksuilla kuittaamaan velkansa hotellille.?
Kirjavisa
Vanha tuttavamme Lappilan kirjapiiri kirjurinaan Kirsti Luova palaa pitkästä aikaa apajille
?Tehtävä oli hauska. Heikki Asunta (1904?1959)
muistetaan paitsi kotiseututyöstä myös nasevista
ja hyvin riimitellyistä runoista. Lapsena kuultiin
eräässä perheessä usein lentäväksi lauseeksi muodostunut runonloppu: ?Hampaita purkaa ja nukkukaa! ? Kyllä se helpottaa.? - - - Visan kaunis syysruno tuo mieleen, että nykyajan räppärit saisivat
joskus lukea vanhempaa kotimaista kirjallisuutta,
että tajuaisivat suomen kielen mahdollisuudet alkusoitujen ja loppusointujen käyttöön ja rytmin
eheyteen. Arvelemme, että syysruno on teoksesta
Syysmaanantai, mutta emme sitä sattuneet löytämään oikeasta ympäristöstään.?
Runotehtävien faniksi tunnustautuva SirkkaLiisa Piirainen Sastamalasta on käyttänyt jäljitykseen sekä uusia että vanhoja konsteja.
?Toiveikkaana selasin muutamia kotona olevia
kokoelmia, turhaan. Sitten olikin turvauduttava
Googleen, joka tunnisti runon heti ensimmäisestä
säkeestä ja kertoi oitis runoilijan: Heikki Asunta.
Kolmen teinin lauluja ilmestyi v.1928, mukana
Martti Merenmaa ja Einari Vuorela. Sastamalan
kaupunginkirjaston varastosta löytyi Asunnan
Valitut runot (1948) ja sen sivuilta 172?173 Marraskuun ilta (!). - - Selailin illalla lainaamaani Asunnan runokirjaa
ja valitsin sieltä itseäni puhuttelevia otteita. Kirjassa
on paljon ankeita kohtaloita, öisiä tunnelmia, vilua,
matkoja suureen tuntemattomaan. Sota, yksinäisyys
ja pessimismi ovat läsnä. Haikeita runoja, jokin huumorinpilke kyllä pujahtaa esiin silloin tällöin.?
n n n
Mauri Panhelainen Jyväskylästä tahtoo kunnian
oheen laitetusta runosta sille, jolle se kuuluu.
?Yhteen Heikki Asunnan erittäin tunnettuun
runoon liittyy sitkeä väärinkäsitys sen tekijästä.
Asunnan sijasta melkein jokainen luulee Eino
Leinon kirjoittaneen tuon mainion juomalaulun.
Tämä jo vuonna 1929 julkaistu Asunnan runo
Pieni episodi tunnetaan paremmin alkusäkeensä
mukaan: ?Monta päivää juotuaan?? Aika moni
osaa runon ulkoa, ja vaikkei muistaisi kaikkia säkeistöjä, niin lopun kumminkin.
Viimeisestä säkeistöstä on väännetty ainakin teekkareiden juomalaulu. Sävel on lainattu
laulusta Piiri pieni pyörii, ja se loppuu yhteiseen
kossusnapsiin.?
Tervakoskelaisella Ossi Lehtiöllä oli runo
kuulomuistissa radio-ohjelmasta mutta henkilö
kateissa. Akselin ?mökin? hän toki muisti, ja...
?Se toinen kotimuseo oli taidemaalari ja kirjailija Heikki Asunnan aikoinaan käyttämän tilan
rakennuksia.
Mutta onko kyse Asunnan runosta? Vai meneekö ihan pieleen. Miten monta teosta onkaan
läpiselattava ennen kuin selviää asia?
Mutta kuten totesi, niin kirjastotädit tekevät
ihmeitä. Neuvoivat katsomaan Tämän runon
haluaisin kuulla -teoksista, niitä on vain kolme
paksua nidettä. Niin, jos olen asian radiosta kuullut, se varmasti on ollut juuri tuossa ohjelmassa.
Ohjeen perästä suunnistin ja selaisin ja selasin.
Kolmannen niteen sivulta 157 löytyi tuo runo. Siis
ei se nyt niin helppo ollut kuin Visaisäntä uumoili,
mutta selvitin sen kyllä.?
Hyvin toimittu. Kiitokset oikeista vastauksista
myös Sirpa Taskiselle ja Raila Rinteelle Helsinkiin, Vesa Kautolle ja Jari-Pekka Vuorelalle Tampereelle Pertti Vuorelalle Espooseen
sekä Ilmo Korhoselle.
Palkinto lähtee pian Lappilan kirjapoppoolle.
(rb)
Demokraatti, Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki
kirjavisa@demokraatti.fi
ELÄMÄNMENO
19.11.2015
15
WSOY:n kuva-arkisto
?Monta päivää juotuaan,
pessimisisti tuskissaan,
tuumi: ?Jo on, jukoliste,
saavutettu päätepiste.?
Nuoranpätkä kourassaan
hiipi nurkkaan kuolemaan.
Mutta toiset nähtyään,
yhden poissa pöydästään,
sydämessään syvä hätä,
alkoi etsiä tätä.
Löytyi veikko nuorastaan,
vainajana suorastaan.
Mutta saatuansa spriitä,
virkistyi hän siitä.
Kohottaen lasiaan,
virkkoi: ?Veljet ? asiaan.??
Heikki Asunta: Pieni episodi
Viikon sitaatti
Tämä kirjailijamme esikoisteos eroaa jonkin verran hänen
nykytuotannostaan, joka on lajissaan ihan maan suosituinta.
Ja sitä on tullut paljon. Lajityypin ykköspalkinnotkin hän on
kerännyt ja monia muita tunnustuksia. Eräältä brittinykykirjailijalta löytyy samanniminen suomennettu teos kuin tämä
kysytty.
Kuka tv-sarjakäsikirjoittajanakin tuttu tuottelias kirjailija,
mikä kirja? Vastaukset oheisiin osoitteisiin viimeistään 24.11.
mennessä. Yksi palkitaan.
?Isoisä on poika, se on niitä harvoja yli kahdeksantoistavuo
tiaita, jotka vielä on poikia. Se on vanha ja se on poika. Mi
kään vanhapoika se ei silti ole. Isoäiti on tosin kuollut jo kauan
sitten. Isoisästä tuli poika vasta isoäidin kuoleman jälkeen.
Sitä ennen se oli ollut ihan tavallinen mies. Vasta isoäidin
kuoltua se rupes taas kehittymään.?
16
19.11.2015
ELÄMÄNMENO
Mies joka yritti tappaa tyrannin
Miksi Adolf Hitler jäi henkiin
marraskuun 8. päivänä 1939?
Bryan Singerin ohjaama Operaatio Valkyrie (2008) kertoo
Hitleriä vastaan tehdystä myöhemmästä murhayrityksestä
heinäkuussa 1944. Upseerien ja
virkamiesten toteuttama valtiopetos on viimeinen viidestäRane
toista tunnetusta Hitlerin eläAunimo
mää uhanneesta salamurhaDemokraatti
hankkeesta. Myttyyn menneen
suunnitelman taustalla oli taatusti itsekkäitäkin syitä, kun kolmannen valtakunnan tuhoutumiseen oli aikaa enää reilut yhdeksän kuukautta, vaikka henkensä likoon laittaneiden rohkeutta kukaan ei tohdikaan kiistää.
Georg Elserin yritys oli toista maata. Työväenluokkainen puuseppä ei koettanut pelastaa itseään millään tavoin. Hänen hiukan naiivinakin
motiivinaan oli estää maata ajautumasta kohti
varmaa katastrofia vain kuukausia toisen maailmansodan alkamisen jälkeen, kun hampaisiin asti
aseistautuneen Saksan taistelukoneisto vaikutti
vielä vahvemmalta kuin vihollistensa.
Elser oli aatteiltaan epärealistinen romantikko. Kommunistisympatioistaan huolimatta
hän torjui varsinaisen puoluepolitiikan ja valitsi yleisemmän ja ylevämmän vapausideologian. Hänelle Hitler merkitsi valehtelevaa kiihkoilijaa, joka seisoi työväestön sosiaalisen nousun tiellä.
Kahdella aikatasolla
Oliver Hirschbiegel ohjasi kymmenisen vuotta
sitten Hitlerin viimeisistä kuukausista tönkön
mutta suositun mammutin Perikato, jonka painavin osuus on Bruno Ganzin vimmainen pääosasuoritus. Parhaiten itse elokuva taidetaan silti
muistaa sen yhdestä bunkkerijaksosta tehdyistä
kymmenistä pilavideoista (Hitler kuulee...),
joissa amatöörihumoristit kommentoivat milloin
mitäkin ajankohtaista raivopäisen Ganzin mukamas suustaan sylkeminä julistuksina.
Puuseppä Elser
oli aatteiltaan
epärealistinen
romantikko.
Elokuva
Elser:
Yksin Hitleriä vastaan
Ohjaus:
Oliver Hirschbiegel
Pääosissa: Christian Friedel,
Katharina Schüttler, Burghart Klaußner, Johan von
Bülow, David Zimmerschied
2015, 114 minuuttia
* * * * * Mestarillinen
* * * * Erinomainen
* * * Hyvä
* * Ongelmallinen
* Kehno
Jos saksalaisohjaajan uutuus aikoo tulla muistetuksi, vääräleukojen tulisi löytää myös siitä vastaavaa meemi-legendaa sosiaalisen median kitaan.
Siinä missä Operaatio Valkyrie edustaa amerikkalaisen viihdemyllyn suoltamaa trilleritulkintaa kuumottavasta tositapauksesta, Elser: Yksin
Hitleriä vastaan (2015) paneutuu keskustelevaan
televisioilmaisuun ahtaine rajauksineen ja runsaine kasvokuvineen.
Kamaridraamaa muistuttavassa teoksessa uhmakas epäilty ja hänen julmat kuulustelijansa mittailevat toistensa pulssia pääosin neljän seinän
sisällä. 1930-luvun alkupuolelle tiirailevissa takaumissa etsitään syitä yksityiselämässään hedonistisen Elserin poliittiselle radikalisoitumiselle.
Hirschbiegeliä ei näytä kiinnostavan lainkaan
kelloa tuijottava hermopeli. Varsinainen murhayritys näytetään heti alussa ilman taustoitusta, sydämentykytystä tai näyttäviä tehosteita. Mies jää
kiinni rutiininomaisessa valvonnassa. Tosielämän
Elserin vaivalloisesta valmistautumisesta, pommin salakuljetuksesta iskupaikalle ja pakoyrityksestä elokuva ei anna juuri minkäänlaista kuvaa.
Silti etenkin alkua leimaa vahva lavastuksen tuntu,
enkä ole muutenkaan vakuuttunut teoksen epookista. Elserin parisuhde- ja kumppaninhakukuviot
saavat liian suuren roolin.
Natsit housut kintuissa
Ymmärrän silti ohjaajan pyrkimyksiäkin. Hän
asettaa katsojan housut kintuissa yllätettyjen
natsiviskaalien näkökulmaan. Miten ihmeessä
puuseppä saattoi suunnitella, rakentaa ja asentaa niinkin hienostuneen, juuri oikeaan aikaan ja
tarvittavalla voimalla räjähtäneen pommin müncheniläiseen Bürgerbräukellerin oluttupaan natsien vallankaappausyrityksen vuosijuhlassa ja
vieläpä toimia yksin?
Elokuva ei onneksi maalaa Elseristä yksiselitteistä sankaria vaan pikemminkin pettyneen
idealistin, jonka ajatusmaailma ei ollut läheisillekään helppo. Nykyoloissa Elseriä kutsuttaisiin
varmasti terroristiksi. Mikään hänen sanomansa
tai elokuvan muuten ilmaisema ei kuitenkaan
täsmennä omissa oloissaan maaseudun rauhassa
eläneen miehen ryhtymistä epätoivoiseen väkivaltaan. Silti Elser oli täysin tietoinen teostaan
ja ymmärsi myös jäävänsä kiinni ellei onnistuisi
livahtamaan maasta.
Alun kysymykseeni elokuva ei anna vastausta.
Hitlerin selviytyminen ei johtunut Elserin tai-
Kun hätä on suurin, on totuuskin lähellä
Liisa Mustonen ohjasi 2009 Kansallisteatterin Willensaunaan TeaKin ohjaajaopintojensa
lopputyönä Tennessee Williamsin ?Lasisen
eläintarhan?, jossa yhdessä fokuksessa on tyttären ja äidin suhde. Ohjaustyö oli erittäin vahva
ja pyyhkäisi kertaheitolla ajatuksistani tuolloiset
ennakkoharmittelut siitä, että siinä oltiin menettämässä taas yksi ilmaisuvoimainen näyttelijä
ohjaajahommiin. Se, mikä Mustosen uuden urasuuntauksen myötä näyttelijäpuolella ehkä menetettiin, on saatu takaisin hänen vahvoissa näyttelijäohjauksissaan. Williams-klassikossa silloin,
omassa tekstissä ?Äidin pikku Perkele? nyt. Äiti
ja tytär taas keskiössä.
Äidin pikku perkele on tiivis ahdinkokomedia,
jossa epätoivoiselta vaikuttava tilanne, täyskiipeli, saa siihen joutuneista esiin uusia, yllättäviä,
paljastavia ja katsojan vinkkelistä myös huvittavia piirteitä esiin. Äiti ja tytär jäävät jumiin jonkin julkisen rakennuksen vessaan olosuhteissa,
joiden mahdollista vaarallisuutta ei tiedetä, eivät roolihenkilöt, eivät katsojat. Kriisi puhkaisee
korrektiuden ja lojaalisuuden kuplia äidin ja tyttären suhteessa. Näemme takaumina sarjan arkisista tilanteista vimmaisiksi purkauksiksi äityviä
episodeja heidän yhteiseltä taipaleeltaan lapsuudesta teini-iän kautta varhaisaikuisuuteen. Sukupolvien kuilu ammottaa lystikkäänä. Kommunikaation mahdottomuus ilman yhteistä kieltä tai
ylipäätään minkäänlaista kieltä on kiistattoman
hupaisaa.
Takaumista palaudutaan aina takaisin ahdinkotilanteeseen, joka ei kuitenkaan ole yhtä kiinnos-
Kari Hakli
Rolf
Bamberg
Demokraatti
rolf.bamberg@
demokraatti.fi
Teatteri
Teatteri Takomo,
Helsinki
Liisa Mustonen:
Äidin pikku perkele
Ohjaus Liisa Mustonen ?
Lavastus ja puvut Tellervo
Syrjäkari ? Valot Luca Sirviö
? Ääni Maura Korhonen ?
Rooleissa Tarja Heinula ja
Elina Hietala
Tarja Heinula ja Elina Hietala näyttelevät vakuuttavasti moninkertaisessa jumissa olevia äitiä ja tytärtä.
tavaa seurattavaa. Ainakin minulle on oikeastaan
hämmentävän yhdentekevää, selviävätkö naiset
klaustrofobisesta pinteestä vai eivät. Tärkeämpää on saada tietää, miten heidän suhteensa on
kehittynyt tai repeillyt aikojen saatossa. Nyky-
hetkeen kohdistuva ainoa toive on, että he myös
oppisivat yllätyskriisissä vielä jotain toisistaan.
Syytä olisi.
Loppuvaiheissa komedia kääntyy myös tragedian sivupolulle. Tytär kaivaa muistinsa ongel-
ELÄMÄNMENO
Kolumni
Mikko Majander
19.11.2015
mikko.majander@sorsafoundation.fi
Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja.
Gramex, Lontoo &
Akateeminen, Helsinki
klassisen musiikin ja vähän jazzinkin levykauppa Lontoon Waterloossa. Puoti sijaitsee eläväisellä Lower
Marshilla, aikaisemmin katutasossa, mutta
nyt markkinavuokrat ovat ajaneet sen kadun
toiselle puolelle kelpoisan alennuskirjakaupan kellariin.
Legendaarisen Gra- Viime kädessä se
mexista tekee sen on meistä kulut83-vuotias isäntä roger tajista kiinni,
Hewland, joka on pitä- myydäänkö tulenyt kauppaa auki kuu- vaisuuden Akateetena päivänä viikossa misessa kirjoja vai
kolttuja.
ilman lomia jo 34 vuoden ajan. Ystävät tosin tuurasivat sen aikaa,
kun hän joku vuosi sitten joutui sairaalaan
leikkaukseen.
Roger oli kuitenkin täydessä iskussa, kun
syyskuussa laskeuduin kellariinsa päivän ensimmäisenä asiakkaana. Hän jätti saman tien
kaupan huostaani ja lähti ostamaan naapurista aamiaista, itselleen mukillisen tomaattikeittoa ja minulle mustaa teetä.
Niitä sitten hörpimme kuluneissa nahkatuoleissa lopun aamupäivää. Sain näkemyksellisen johdatuksen Britanniaan ja politiikkaan vanhalta Labourin kannattajalta, joka
sympatisoi Jeremy Corbynia, vastustaa
Skotlannin itsenäistymistä ja puolustaa Britannian jäsenyyttä Euroopan unionissa.
Kohta klubiimme liittyi italialainen kantaasiakas, joka oli vastikään käynyt Lontoon
Proms-festivaaleilla kuuntelemassa Sibeliuksen sinfoniat osmo Vänskän johtamana. Herrat tunsivat muutenkin suomalaisen musiikkimaailman ja kapellimestarit nimiä myöten.
Gramex on pieni
Vastaisku. Puuseppä Georg Elseriä näyttelee Christian Friedel.
tamattomuudesta tai tyrannin hyvästä tuurista
eikä varsinkaan natsipropagandan kuuluttamasta
kaitselmuksesta. Syy on tylsän arkinen: Hitler
oli aloittamassa sotaa myös länsirintamalla ja
kiirehti takaisin Berliiniin ennakoitua aiemmin.
Noin kymmenen minuuttia pelasti tuolloin hänen henkensä.
n n n
ennen leVykauppiaaksi ryHtymistään
majäteastiasta ahdistelutapauksen, joka on jäänyt
käsittelemättä. Äiti taas löytää ehkä vähän kevyemmin ladatusta muistojensa roskiksesta omien
vanhempiensa käsistä lähteneen riidan.
Ja sitten he näkevät tunnelin päässä valonpilkahduksen: josko jumista sittenkin voisi päästä
vapauteen... Pääsevätkö vai eivät, jääköön avaamatta. Tulkinnanvarainen juttu...
Valloittavasti eri polvea
Mustosen näytelmän nimi on vähän kohtuuton
nuorempaa osapuolta kohtaan. Kyllä, tytär on
yhdeksän magnitudin teiniraivareineen osannut
olla tosiaan pikku perkele, mutta aikamoinen
pain in the ass äitinsäkin on hänen elämässään
välillä ollut. Toisaalta Mustonen tasoittaa näytelmäotsikon epätasapainoa sillä, että äiti näyttäytyy aika paljon hömelömpänä kuin vielä nokkeluusiässä oleva aikuinen tyttärensä.
tarja Heinula ja elina Hietala näyttelevät
hurmaavasti keskinäistä suhdettaan kelailevia,
toisilleen läheisiä, mutta luonnollisista syistä
etääntyviä ihmisiä. Näyttelijöiden ikäsuhde on
todellisuudessakin lähes kohdallaan, mutta he
myös alleviivaavat roolihahmojen ikäpolvieroa
ja ajatusmaailmojen törmäyksiä valloittavasti.
Näytelmää voi suositella vaikkapa kaikille
äiti-tytär-pareille, jotka osaavat nauraa menneiden yhteisien kasvuvuosien ääritilanteille. Niille,
joista ovat selvinneet molemmat voittajina, rakastavina. Sen uskoisin olevan Liisa Mustosen
näytelmän tunnemyrskyistä esille kuoriutuvista
viesteistä tärkein.
Roger myi yli 30 vuotta kirjoja. Hän muisteli
sujuvasti tuolta ajalta Helsingin Akateemista
Kirjakauppaa, joka oli maineeltaan maailman
paras: ?Sen tilaukset hoidettiin aina ensimmäiseksi.?
Lausunto ilahduttaa enemmän kuin hämmästyttää. Olen vuosien varrella törmän-
nyt useita kertoja ulkomaisissa
Suomea sivuavissa historioissa
ja muistelmissa mainintoihin,
joissa kansainvälisesti korkeatasoinen kirjakauppa todistaa pienen ja kaukaisen maan sivistyksellistä tasoa.
Akateeminen kuuluu kansakunnan
kulttuurisiin kivijalkoihin, siinä missä Sibelius, sauna ja sisu. Tai hotelli Kämp ja talvisodan henki.
Kerroin polleana Waterloon kellarissa,
että sama kirjakauppa on Helsingin kaupunkitiloista ehdoton suosikkini, jossa poikkean
yhä pari kertaa viikossa. Sitten myönsin hieman häntä koipien välissä, että Akateeminen
on vastikään myyty ruotsalaisille.
n n n
Bonnier on uutena omistajana paljon var-
tija, niin kuin WSOY:ssä ja Tammessakin.
Sen tehtävänä on estää kulttuurihistoriallisen kirjapalatsin luisu Starbucksin takahuoneeksi, kuten pilkkakirveet Esplanadin ja
Keskuskadun kulmassa jo ilkkuvat.
Syön kympillä aamiaisen toisen kerroksen Café Aallossa, kahdella saisi päivän
päätteeksi runsaan voileivän ja lasin viiniä ?
pöytään tarjoiltuna molemmat Alvarin piirtämässä miljöössä, jota tullaan katsomaan Japanista asti. Kallista, kenties, tai sitten arjen
luksusta kohtuuhintaan.
Suurin piirtein samoilla hinnoilla on tarjolla tuhat ja yksi pokkaria ja kovakantista romaania. Viime kädessä se on meistä kuluttajista kiinni, myydäänkö tulevaisuuden Akateemisessa kirjoja vai kolttuja. Liiketila itsessään voi pelastua suojelumääräyksillä, mutta
ei sen kulttuurinen merkitys.
Gramexin henki taas sammuu väistämättä pitäjänsä myötä. Onneksi siihen on
vielä aikaa. Roger Hewland ? tuo hugenottien jälkeläinen ja vannoutunut eurooppalainen ? on tosin uhannut, että täytettyään
sata vuotta hän alkaa pitää lauantaitkin vapaata.
Aforismi aamupalaksi
Informaatioteknologia ei ole
tietotekniikkaa vaan luulotekniikkaa.
17
18
19.11.2015
ELÄMÄNMENO
Työttömyyskeskustelu kaipaisi globaalia näkemystä
Uuden alusta
loputtomaan kuiluun
Opteamin toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen valmistui juristiksi 90-luvun lamaan. Silloin Helsingissä ei ollut alalla ainuttakaan vastavalmistuneelle
sopivaa paikkaa auki. Hän ehti olla puolisen vuotta
työttömänä ja muistaa, millaista oli lähettää hakemuksia toivon saattelemana ja saada kielteinen päätös.
Sen jälkeen töitä on ollut riittämiin. Näkökulmaa
työttömiin ja työttömyyteen valtakunnallisessa henkilöstöpalvelualan yrityksessä on tullut paljonkin.
Vanhala-Harmanen paljastaa, että kyseessä on yksi
hänen lempiaiheistaan.
? Tähän liittyy nyt niin voimakkaasti työn tekemisen murros, globalisaatio ja digitalisaatio. Työttömyys ei katso asemaa. Se voi koskettaa ketä tahansa.
Jotkut työtehtävät katoavat lopullisesti, ja kokonaisia toimialoja häviää, Vanhala-Harmanen selvittää.
Vanhala-Harmasen kokemus on se, että osalle
työttömyys on elämässä välivaihe, joka ei kestä pitkään. Toiset eivät ole valmiita vaihtamaan uudelle
toimialalle. Jotkut ovat menettäneet toivonsa työllistyä. Työttömäksi jäämisen syynä voi olla myös
se, ettei ole tarpeeksi ajoissa lähtenyt opettelemaan
uutta. Usein työtön joutuu käymään isoimman painin omassa mielessään.
? Osaaminen on mennyt niin spesifiksi. Arvostettu ammattilainenkin voi joutua aloittamaan työuran rakentamisen alusta. Parhaimmillaan irtisanottu löytää itsensä paljon onnellisempana unelmatyöstään, hän kiteyttää.
Työnhakijamäärät pudonneet
Vanhala-Harmanen kritisoi sitä, että työnsaannin
vaikeus on liikaa esillä kielteisessä valossa. Se ei
auta ketään ja lannistaa entisestään.
Virpi
Kirves-Torvinen
Demokraatti,
virpi.kirves-torvinen
@demokraatti.fi
? Työllistymisestä pitäisi puhua positiivisesti
ja mahdollisuuksien kautta. Nytkin on sellainen
tilanne, että työnhakijamäärät ovat pudonneet,
hän valaisee.
Vanhala-Harmanen on törmännyt hyväpalkkaisiin irtisanottuihin, jotka haluavat hyötyä ansiosidonnaisella elämisestä ja pitävät sitä kuin
?sapattivapaana?. He syövät kuitenkin yhteisestä
kassasta. Työllistyminen vaikeutuu työttömyyden pitkittyessä, vaikka työttömyys olisi valittu
vapaaehtoisestikin.
? Toiset sanovat suoraan, etteivät ole kiinnostuneita työpaikoistamme, koska haluavat matkustella seuraavat puoli vuotta, hän sanoo.
Myös joidenkin nuorten asenne ihmetyttää toimitusjohtajaa. Monilla on valmiina useita syitä,
miksi he eivät halua ottaa vastaan juuri sitä tarjolla olevaa työpaikkaa. Opteamin henkilöstö
joutuu aika usein soittelemaan nuorempien työntekijöiden perään, tulevatko he töihin, vaikka olisivatkin luvanneet.
? Nopeisiin työtarjouksiin joudumme soittamaan 20-30 puhelua, ennen kuin saamme jonkun lähtemään.
Vanhala-Harmanen on tavannut myös monia
nuoria, joille työttömyys ei ole mikään iso juttu,
koska heillä on niin monia muita mielenkiintoisia asioita elämässään.
Aina ikä ei ratkaise
Vanhala-Harmanen muistuttaa, että aina työpaikan saaminen ei riipu iästä. Joillekin voi olla yllättävää, miten paljon nykyisin työnhaussa tulee olla sosiaalisen median taitoja ja digitaalisen
maailman ymmärtämistä. Se on usein ylivoimatekijänä nuoren valitsemisessa.
? Ei ole hyvä, jos antaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa sellaisen vaikutelman, ettei töissä
ole kivaa, Vanhala-Harmanen lisää.
Joskus kyse voi olla siitä, ettei vain osaa tehdä
työhakemusta oikein. Tällöin työnhakukurssista
voi olla hyötyä. Jos on tehnyt satoja hakemuksia
eikä niistä mikään tärppää, täytyy jo hakemuksessa olla jotain vikaa, tai sitten yrittää hakeutua
täysin väärälle toimialalle.
Vanhala-Harmasen mukaan tämän hetken tilanteessa tärkeintä on työllistymisen kynnyksen
mataloittaminen. Hän toivoo, että mahdollisimman moni ajattelisi niin, että työttömäksi jääminen voi olla uuden alku. Hän on voinut nähdä
Opteamin senioripalveluiden kautta, miten jotkut ovat niin motivoituneita työhönsä, että haluavat jatkaa töitä myös eläkkeellä, koska saavat
siitä uutta virtaa.
Toimitusjohtaja kehottaa työttömäksi jääneitä
etsimään lähipiiristä sellaisen henkilön, jolta saa
mahdollisimman rehellisen näkemyksen siitä,
mihin suuntaan edetä. Ei kannata käyttää energiaa kuoleviin aloihin.
? Käytä eri keinoja, ole sitkeä. Tartu osaja määräaikaisuuksiin, älä karsasta vuokratyötä, koska niillä on taipumus jatkua, hän
rohkaisee.
Työtön on helppo syyllinen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Anna-Maria Isola on kiitollinen suomalaiselle yhteiskunnalle siitä, että on saanut harvi-
ELÄMÄNMENO
19.11.2015
Jari Soini
Minna Vanhala-Harmanen on nähnyt työssään, miten itsetunnolle on joka kerta kova kolaus, kun ei saa hakemaansa paikkaa.
naiseen sairauteensa hoitoa. Ilman sitä hän tuskin olisi voinut olla mukana työelämässä. Jonkin
toisen maan asukkaana hänen tilanteensa voisi
olla aivan toinen. Köyhyydestä selviytyminen on
hänen sydäntään lähellä.
? Työtä ja tekemistä olisi, mutta voiton jako
on epäoikeudenmukaista. Työllä ei välttämättä
elä ja se sirpaloituu, Isola kiteyttää nykytilannetta.
Isolan mukaan työttömän oma kokemus voi
olla se, että on numero tilastoissa ja toimenpitei-
den kohteena eikä voi käyttää valtaa edes omaa
elämää koskevissa asioissa. Työtön voi elää vain
päivän, viikon tai kuukauden kerrallaan, eikä hänellä ole välttämättä mahdollisuuksia pitkän tähtäimen suunnitelmiin.
Vain elämänhallinnan ongelma?
Työssäkäyvien puolustuskeinona voi olla
kääntää työttömyyden syy ihmisen omaksi
syyksi. Jos työtön ei tule toimeen ansioillaan, se on helppo laskea elämänhallinnan on-
gelmaksi. Anna-Maria Isolan mukaan on onneksi myös paljon niitä ihmisiä, jotka ymmärtävät, että työttömyys voi johtua rakenteellisista
syistä.
? Annamme ihmisille arvostusta kaikenlaisen
toimeliaisuuden perusteella. Ihmisten on todella
vaikea kohdata työtöntä tai ajatella työttömyyttä,
koska se liittyy toivottomuuteen ja siinä joutuu
kohtaamaan toisen kärsimyksen. Vaikeampaa on
ajatella, mitä yhteiskunnan pitäisi tehdä, Isola
luonnehtii.
19
20
19.11.2015
ELÄMÄNMENO
? Työttömät kokevat olevansa vain tekijöitä,
muttei toimijoita. Pitkäaikaistyöttömällä päätös
neuvotteluvallasta hupenee ennen pitkää. Jos on
niin, ettei työpaikkoja vain tule riittävästi, pitää
määritellä työtä uudestaan, Isola toteaa.
Tutkijan mukaan myös työnantajilla on ennak
koluuloja varsinkin pitkään työttömänä olleita koh
taan. Kun he puhuvat työttömistä voi samassa asia
yhteydessä tulla esiin päihde ja mielenterveyson
gelmaiset. Leimojen lyöminen synnyttää kuitenkin
kuilua ja vihaa eri ihmisten välille.
? Ihmiselle on luontevampaa kategorisoida, mikä
johtaa turhaan yleistämiseen silloin, kun pitäisi eri
tellä, Isola tähdentää.
Hän muistuttaa, että ennen 1990luvun lamaa
Suomessa oli vain nelisen tuhatta pitkäaikaistyö
töntä.
Tällä hetkellä vuoden työttöminä olleita on yli
113 000.
Luottamuspula ei häviä hetkessä
Työttömällä voi olla luottamuspula järjestelmää ja
tulevaisuutta kohtaan. Jos tilanne on siinä pisteessä,
ettei ihminen enää näe mahdollisuuksia omalla koh
dallaan, luottamusta on rakennettava pikkuhiljaa.
? Rakenteistunut häpeä saattaa estää työttö
män kohtaamisen, Isola summaa.
Jos esimerkiksi sosiaalityöntekijä on nähnyt
ison vaivan työttömän työllistymiseen ja paik
kaa ei irtoakaan, saattaa moni helposti kääntää
asian työttömän syyksi.
? Ammattilaisen pitää ymmärtää, missä ti
lanteessa hänen asiakkaansa on, Isola täh
dentää.
AnnaMaria Isolan mukaan ihmisillä on
tarve olla mukana yhteisen hyvän edistämi
sessä. Vastavuoroinen ja tasavertainen kohtaa
minen lisää työttömänkin hyvinvointia. Sanava
linnat luovat mielikuvia, jotka vahvistavat aja
tuksia työttömistä. Isola muistuttaa, että pitkä
aikaistyöttömyyteen ei välttämättä liity muita
pulmia.
? Voi olla, että ainoa, mitä työtön tarvitsee, on
merkityksellisyyden kokemus työstä, hän kertoo.
Liisa Laajoki
Voimavarat yhteydessä ympäristöön
Tutkijan mukaan mediasta tulee nykyisin hel
posti sellainen kuva, että on olemassa iso joukko
ihmisiä, jotka ovat kyvyttömiä kaikkeen. Se ei
kuitenkaan pidä paikkaansa. Hän uskoo, että
ihmisten lahjat ja voimavarat tulevat esiin suh
teessa ympäristöön. Pitkään jatkunut toivotto
muus voi syödä näitä molempia.
? Toivon, että työttömyyskeskusteluun tulisi
mukaan globaali tarkastelu. Miten voisimme toi
mia globaalisti sen eteen, ettei varallisuus ja voi
tot jakautuisi niin epätasaisesti, Isola tähdentää.
Jos työntekijät, työttömät ja johtajat kohtaisi
vat enemmän toisiaan, he pystyisivät paremmin
eläytymään toistensa tilanteisiin. Tällaisille koh
taamisille olisi tarvetta huomattavasti nykyistä
enemmän.
?Jos on niin,
ettei työpaikkoja vain tule
riittävästi, pitää
määritellä työtä
uudestaan.?
Valtiotieteiden tohtori Anna-Maria Isola on mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen SOKRAhankkeessa, joka kokoaa ja välittää sosiaaliseen osallisuuteen liittyvää tietoa.
Tabuista ei saa vaieta
Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz
pitää tämänhetkistä työttömyystilannetta poikke
uksellisen vakavana. Työttömiä ei pitäisi asettaa
yhteen nippuun. Hän uskoo, että melkein kaikilla
on ainakin jokin ennakkoluulo työttömiä kohtaan ?
itsensä mukaan lukien.
? Uskon, että isossa työttömien joukossa on
kaikki variaatiot. Oma aktiivisuus uuden työpai
kan löytämisessä on avainasemassa, Zyskowicz
luonnehtii.
Zyskowicz on ollut kansanedustajana vuodesta
1979. Hänen isänsä oli ahtaajana satamassa. Sii
hen aikaan ahtaaja meni satamaan tietämättä var
muudella, oliko töitä vai ei. Zyskowiczin äiti jäi
yksinhuoltajaksi, kun isä kuoli pojan ollessa kuusi
vuotias.
Äiti oli työskennellyt pesulan vastaanottoapu
laisena ja jäi työttömäksi. Myöhemmin hän sai va
kipaikan Pauligin puhelinvaihteen hoitajana. Lap
suuden olosuhteet osaltaan innoittivat Zyskowiczia
kouluttautumaan juristiksi.
? Omassa lapsuudessani jouduin näkemään, mitä
työttömyys tarkoittaa. Muistan, miten kotona it
kimme, kun äidiltä meni työ, kansanedustaja kertoo.
nostaan ja osallistuu monenlaiseen toimintaan.
Hänellä on omia säästöjä ja pystyy jatkamaan ta
loudellisessa mielessä kutakuinkin samoin kuin
ennen.
Työttömyys voi vaikuttaa kielteisesti itsetun
toon ja tarpeellisuuden tunteeseen sekä lisätä ta
loudellisia ongelmia. Pahimmillaan se on hyvin
raskasta ja toivottomuus lisääntyy. Zyskowicz
suositteleekin vapaaehtoistyötä, koska siinä saa
toisen auttamisen lisäksi hyvän mielen.
Zyskowicz kritisoi sitä, että kaikki työttömät
eivät ole valmiita vastaanottamaan mitä tahansa
soveliasta työtä kolmen kuukauden ammattisuo
jan jälkeen. On myös niitä työttömiä, jotka nos
tavat työttömyysturvaa, mutta tekevät pimeitä
töitä. Sosiaalitukien väärinkäyttö on Zyskowic
zista tabu.
? Toivon työttömistä asiapohjaista keskuste
lua, missä vältetään tarpeetonta yleistämistä. Ei
pitäisi olla tabuja ja ongelmista vaikenemista,
hän painottaa.
Soteuudistus lahja työttömille?
Zyskowicz muistuttaa, että 1950 ja 60luvuilla
sosiaali ja terveysturva oli huomattavasti al
haisempi kuin nyt. Kansanedustaja on huolis
saan siitä, että työttömien lapset ja nuoret voi
vat oppia sosiaaliturvan varassa elämisen mal
Pimeä työ myös työttömien vastuulla
Zyskowiczin mielestä parhaimmillaan työtön
huolehtii niin fyysisestä kuin psyykkisestä kun
Demokraatin arkisto
Ben Zyskowicz toivoo, että jokainen voisi säilyttää kotinsa, vaikka jäisikin työttömäksi.
lin. Siksi hän kannattaakin ?koko kylä kasvattaa?
ajatusta. Hänestä jo nyt yhteiskunta tukee hy
vin erilaisia harrastusmahdollisuuksia kaikille
lapsiperheille.
? Soteuudistus vaikuttaa erittäin positii
viselta työttömien näkökulmasta. Tänä päi
vänä lompakon paksuus vaikuttaa siihen, mil
laisia palveluita saa. Tämä on tärkeä uudistus
juuri niille, joilla ei ole paksua lompakkoa, hän
sanoo.
Jos nuori on ollut jo pidempään työttömänä,
Zyskowicz kehottaa kouluttautumaan alalle,
jolla on paremmat työllisyysnäkymät.
? Työn tekemisen pitää aina kannattaa. Suo
malaisen työn pitäisi käydä paremmin maail
malla kaupaksi. Se käy, jos kohennamme yritys
ten kilpailukykyä, hän arvioi.
?Toivon työttömistä
asiapohjaista keskustelua, missä vältetään
tarpeetonta yleistämistä.
Ei pitäisi olla tabuja ja
ongelmista vaikenemista.?
Minkälainen olet työttömänä?
Jyväskyläläinen Kari Otollinen on ollut pitkään
työttömänä. Hän on ammatiltaan baarimikko ja
hän on työskennellyt aiemmin myös yrittäjänä.
? Olen Jyväskylän työllistämisyhdistyksen pu
heenjohtaja. En taida olla työttömänä keskiverto.
Vedän tarinatupaa ja draamakerhoa. En ole jää
nyt missään vaiheessa pidemmäksi aikaa kotiin,
liikun ja olen kiinnostunut asioista. Olen ollut
pitkään mukana eri harrastajateattereiden toi
minnassa. Teatteri on antanut minulle sen näkö
kulman, ettei työttömyys ole häpeä.
Millaisia ennakkoluuloja suomalaisilla on
työttömien suhteen?
? Kaikki työttömät eivät ole samanlaisia. Jos
kus pistää vihaksi, jos ihmiset puhuvat alentu
vasti jonkun jääneen työttömäksi, eivätkä he
tiedä, mistä puhuvat. Jokainen haluaa tehdä töitä,
on vain hyvin pieni osa, jotka eivät. Toivon, että
ihmiset olisivat valmiita ottamaan työttömistä ja
työttömyyden syistä selvää.
Millaista keskustelua toivoisit työttömyydestä ja työttömistä?
? Avointa. Toivon, että ihmiset opiskelisivat
sitä, miksi ihmiset ovat jääneet työttömiksi ja
miten niin on päässyt käymään. Työttömyyteen
liittyy myös monia sosiaalisia syitä.
Miltä soteuudistus vaikuttaa työttömien
näkökulmasta?
? En usko näillä näkymin, että työttömän ti
lanne parantuu soteuudistuksen myötä. Odotte
len, mitä tapahtuu.
ARKI
19.11.2015
21
Nikolay Suslov
Älä osta joulukrääsää
Perjantaina 27.11. vietetään taas
Älä osta mitään -päivää. Tänä
vuonna päivän teemana on
Kestävä joulu, jonka puitteissa
ihmisiä kannustetaan viettämään ekologisempaa joulunaikaa luopumalla turhasta
ylenpalttisuudesta niin joululahjojen kuin jouluruoankin
suhteen.
Ensimmäinen ?No Shop
Day? järjestettiin Vancouverissa vuonna 1992. Älä osta mi-
tään -päivä on tätä nykyä yleisesti ajoitettu marraskuun viimeiselle perjantaille. Tällöin
Yhdysvalloissa on kiitospäivän
jälkeinen ?Musta Perjantai?, jolloin ihmisiä houkutellaan tarjouksilla sankoin joukoin ostoksille.
Älä osta mitään -päivä on
vuosittainen muistutus siitä,
kuinka ostaminen ei monesti
ole välttämätöntä ja kuinka esimerkiksi lahjat voivat hyvin-
kin olla aineettomia tai käytettyjä, esimerkiksi yhteistä aikaa
tai elämyksiä. Myös monenlaiset palvelut, kuten kielikurssi,
hieronta, lastenhoitoapu, kylpylälahjakortti, siivous, brunssi
tai talkooapu, voivat ilahduttaa lahjansaajaa enemmän kuin
kaappiin unohtuva purnukka,
vempele tai kolttu.
Älä osta mitään -päivänä järjestetään tapahtumia ainakin
Turussa, Keravalla ja Tampe-
reella. Turussa ohjelmassa on
muun muassa vaatteidenvaihtotori, johon voi tuoda vanhat
vaatteensa ja tekemään uusia
löytöjä ilman, että raha vaihtaa
omistajaa.
Lisää päivän ja joulunajan teematapahtumista löydät
osoitteesta http://alaosta.fi/tapahtumat/.
Anni Eerola
Valonia
Roina syö rahaa, aikaa ja tilaa
Oletko miettinyt, paljonko
roina ja rompe vie rahojasi?
Tavaran omistaminen maksaa.
Sen ostamiseen kuluu rahaa, sen
säilyttämiseen kuluu rahaa, sen
huoltamiseen kuluu rahaa. Lisäksi kaiken sen tavaran järjestelyyn kuluu järjettömästi aikaa!
Puhumattakaan rahan hankkimiseen kulutetusta ajasta.
Asunnon neliöhinta vaihtelee 2 500?3 500 euron välillä.
Kuinka monta neliötä asunnostasi on päällystetty erilaisilla
tavaroilla ja kaappiratkaisuilla?
Eläminen muuttuu kalliiksi, jos
joudut hankkimaan isomman
asunnon saadaksesi kaiken roinan mahtumaan kotiisi.
Tavaran vähentäminen helpottaa huomattavasti myös siivoamista. Nyt kun seuraavan
kerran kurkkaat kaappisi perukalle, toista hiljaa mielessäsi:
?Ei, en tarvitse sitä oikeasti.?
Laita turhat tavarat kiertoon.
Ekovinkki
22
19.11.2015
ARKI
Sarjakuvat
B.Virtanen - Urja
Uusi lehti vuoden alusta.
Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi
Teatterit
Liity sinäkin SAK:n
ammattiliiton jäseneksi!
SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä
kysymyksissä. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää
liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia.
SAK:n Länsi-Suomen
toiminta-alue/
Tampereen toimipiste
Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere
aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. 020 774 0370
sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi
» www.sak.fi/alueet
Sähköalojen
ammattiliitto ry
Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere
puh. 03 252 0111, avoinna 8.00?15.30
sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi
» www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi
SAK:n AMMATTILIITTOJEN
ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA:
Auto- ja Kuljetusalan
Työntekijäliitto AKT Ry
Rautatienkatu 10, 6. krs, 33100 Tampere
sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi
puh. 03 230 1510, 03 230 1515
fax 03 230 1520
» www.akt.fi
Metallityöväen liitto
Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere
Avoinna: 8.20?12.00 ja 13.00?16.00
sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi
toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380
työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455
» www.metalliliitto.fi
JHL-Julkisten ja
hyvinvointialojen liitto
Sarvilla ja
hampailla
Uusi lehti vuoden alusta.
Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi
Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere
sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi
puh. 010 770 3620
» www.jhl.fi
Yhdessä olemme enemmän
ARKI
n
a
r
r
e
v
Pirun empi
s
i
a
n
u
p
Uusi lehti vuoden alusta.
Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi
19.11.2015
23
24
ARKI
19.11.2015
Kotkien ja muuttohaukan
pesintä sujui mainiosti
Työväenliikkeen itsenäinen säätiö
tukee mm. omaehtoista kulttuurityötä
Kotkien ja muuttohaukan pesintä onnistui tänä vuonna hyvin, mutta tunturihaukan pesintä ei vieläkään sujunut häävisti, kertoo Metsähallitus.
Maakotkan pesintä oli hyvä
ja onnistui parhaiten Keski-Lapissa. Hyvään pesintätulokseen
kirittivät pesintäkauden suotuisa sää ja hyvä ravintotilanne.
Vuoden 2016 apurahat tulee
hakea ajalla 1.11.-31.12.2015
Apurahojen hakuohjeet ja
hakusovellus löytyvät sivuiltamme
www.sivistysrahasto.fi
Puh. (09) 5868 530
Andrew Howe
Myös Pohjois-Suomen merikotkilla menee hyvin, sillä kotkat
ovat hiljalleen levittäytymässä
koko Pohjois-Suomen alueelle.
Muuttohaukan pesintäkin oli
hyvä, tosin Lapin eteläosien ja
Kittilän runsaat kesäsateet hankaloittivat sitä hieman. Tunturihaukalla meni vähän paremmin
kuin kuutena edellisenä huonona vuonna, mutta pesintä ei
silti ole vielä edes normaalilla
tasolla.
Tiedot pesinnästä kerättiin
tarkastuksissa, joissa oli mukana Metsähallituksen pesätarkastajien lisäksi kymmeniä vapaaehtoisia lintuharrastajia.
STT
Maamme kotkakanta sekä
muuttohaukka ovat pesineet
hienosta. Kuvassa maakotka.
Palvelupalsta
Kokoukset
Liity sinäkin SAK:n
Tervetuloa
Kaarelan Sosialidemokraatit ry: n
sääntömääräiseen syyskokoukseen
ti 24.11.2015 klo 18
Malminkartanoon Asukastalo Renkiin, Piianpolku 7.
Asialistalla on sääntömääräisten asioiden lisäksi Kaarelan
Sosialidemokraatit ry:n ja Malminkartanon
Sosialidemokraatit ry:n yhdistymiseen liittyvät asiat:
varapuheenjohtajan valinta, johtokunnan täydentäminen,
Malminkartanon Sosialidemokraatit ry:stä siirtyvien jäsenten hyväksyminen yhdistyksemme jäseniksi ja Malminkartanon Sosialidemokraatit ry:n rahavarojen siirtämisen
hyväksyminen Kaarelan Sosialidemokraatit ry: n tilille.
Tervetuloa
Kahvitarjoilu
ammattiliiton jäseneksi!
?Hautauspalvelut
SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton
tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia.
SAK:n Lounais-Suomen toiminta-alue/
Turun toimipiste
Maariankatu 6 b, 20100 Turku
sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi
p. 020 774 0420
» www.sak.fi/Turku
Aluejohtaja Outi Rannikko
Porin aluetoimitsija Raija Raittio p. 020 774 0410
SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TURUSSA:
Savonlinnan
Työväenyhdistys ry:n
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN
SYYSKOKOUS
Kisalinnassa 26.11.2015
klo 18.00
Kokouksessa käsitellään
mm. yhdistyksen sääntöjen
13 §:n määräämät asiat.
Tervetuloa
Johtokunta
TURUN
TYÖVÄENYHDISTYS RY:n
sääntömääräinen
SYYSKOKOUS
pidetään keskiviikkona
25.11.2015 klo 17.00 alkaen
Turun Työväentalon
4. kerroksen kokoustiloissa.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaan syyskokoukselle
kuuluvat asiat.
pidetään
ma 30.11. klo 18
Uusi lehti vuoden alusta.
Lahden sos.dem.
naisyhdistyksen
LAKIASIAINTOIMISTO
SEIJA KÄRNÄ OY
Malmi ja Kallio
Metallityöväen
Liitto
0400-423 835
Uskottava ja
koskettava
Yliopistonkatu 33 G 4 krs., 20100 Turku
Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600
Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620
Työttömyysturva, 020 690 211
sähköposti: turku@pam.fi
Toimisto on avoinna ma - pe klo 9.00 - 16.00
Puistolan Sos.dem. TY
ma 23.11.2015 klo 18-20
Puistolan Marttalassa,
Puistolantori 5.
Kaikki lakiasianne.
Riita- ja rikosoikeudenkäynnit
25 vuoden kokemuksella.
Palvelualojen
ammattiliitto PAM ry
SYYSKOKOUS
SYYSVUOSIKOKOUS
Lakiasioita
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
Humalistonkatu 6, 20100 Turku
p. 020 77 41323, fax 020 77 41330
Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455
toimisto avoinna ma-pe klo 8.20-16.00
sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi
kerholla, Kasarminkatu 19.
Sääntömääräiset asiat.
pidetään sunnuntaina
22.11. klo 15
(Hämeenkatu 7).
Johtokunta kokoontuu klo 14.
Tervetuloa!
Maariankatu 6 b, 20100 Turku
sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi
p. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543
Puistokatu 6 A, 20100 Turku
sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi
p. 010 770 3700, fax 010 770 3701
VAASAN
TYÖVÄENYHDISTYS ry.
VUOSIKOKOUS
Auto- ja Kuljetusalan
Työntekijäliitto AKT
Uusi lehti vuoden alusta.
Viikkolehti ja
netti: demokraatti.fi
Todellakin!
Uusi lehti vuoden alusta.
Viikkolehti ja
netti: demokraatti.fi
ARKI
19.11.2015
25
Yhdistystoiminta
Järjestöjen ja yhdistysten kevät-,
syys- ja vuosikokousilmoitukset
ovat maksullisia. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa
maksutta. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@
demokraatti.fi tai faksilla 09 701
0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. Varaamme oikeuden lyhentää
ja jättää julkaisematta tekstejä.
ETELÄ-SAVO
HELSINKI
? Puistolan Sos.dem. TY. Syysvuosikokous ma 23.11. klo 18-20 Puistolan Marttalassa, Puistolantori 5.
Glögiä ja herkullisia tarjottavia on
tarjolla klo 17.30 alkaen. Alustajaksi
on lupautunut SDP puoluesihteeri
Reijo Paananen, joka kertoo poliittisesta tilanteesta sekä keskustelua.
Syysvuosikokous pidetään poliittisen tilannekeskustelun jälkeen noin
klo 19.15.
Postitoimipaikka:
Osoite:
Kuvaristikko ilmestyy joka perjantai. Ratkaistuja ristikoita odotetaan
toimitukseen seuraavan viikon torstaihin mennessä. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki.
Ristikko
47/2015
Nimi:
Veijo Wiren
veijo.wiren@gmail.com
? STY:n Wanhat Toverit: Perinteinen
joulujuhla Kisalinnassa 30.11. klo 12
alkaen. Tarjoilun vuoksi ilmoittautuminen STY:n toimistoon 25.11. mennessä puh 044 376 9221 tai 044 376
9220! Savonlinnan ja ympäristön
SDP:n vapaajäsenet ja eläkeläiset
tervetuloa!
? Mikkelin Sosialidemokraatit ry:n
kokous ma 23.11. klo 18 Mikkelin kaupungintalolla SDP:n ryhmähuoneessa.
Käynti pihan puolelta. Kansanedustaja
Satu Taavitsaisen poliittinen tilannekatsaus. Tule kuulemaan ja ottamaan
kantaa lapsiperheiden ja eläkeläisten
asioihin, sote-rakenteeseen ja kaupungin budjetin vaikutuksiin. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! www.mikkelinsosialidemokraatit.net ja Facebook/
Mikkelin Sosialidemokraatit.
KANTA-HÄME
? Ajankohtaista eduskunnasta ti
24.11. klo 18. Tavattavissa kansanedustajat Mika Kari ja Tarja Filatov.
Kahvila Laurell, Hämeenkatu 30, Riihimäki. Kahvitarjoilu - Tervetuloa!
Hämeen Sosialidemokraatit ry. Riihimäen Sosialidemokraatit ry.
KYMENLAAKSO
? Karhulan sos.dem. työväenyhdistys
ry:n sääntömääräinen syyskokous to
26.11. klo 18 Vesivallinaukio 5D:ssä.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa, kahvitarjoilu.
? Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit. Laulaen kohti joulua - tapahtumassa su 22.11. klo 16 keskustelun
poliittisesta tilanteesta avaa SDP:n
eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Antti Lindtman. Karhulan Työväentalolla Vesivallinaukio 5 D. Yhteislauluosuuden juontaa Pirjo Romppanen.
Joulupuuro ja joulukahvi ennen tilaisuuden alkua n. 15.30. Arvonta. Tervetuloa! Sinun ajatuksia ja mielipiteitä
kaivataan.
PÄIJÄT-HÄME
? Lahden sos.dem. naisyhdistyksen
syyskokous su 22.11. klo 15 (Hämeenkatu 7). Johtokunta kokoontuu klo 14.
Tervetuloa!
UUSIMAA
? Työväentutkimus -vuosikirja julkistetaan to 19.11. klo 14-16. Vuosikirjan
teemana on naisten työ. Tilaisuudessa
käyttävät puheenvuoron päätoimittaja Seppo Hentilä, Merja Minkkinen,
Mikko-Olavi Seppälä, Kimmo Kestinen
ja Pontus Purokuru. Tervetuloa Työväenliikkeen kirjastoon Sörnäisten rantatie 25 A 1.
? Leppävaaran Sosialidemokraattisen Työväenyhdistyksen syyskokous
23.11. klo 18 toimitilassa, Lintuvaarantie 8. Kokouksen asialistalla osastojen
yhdistäminen, päätetään ensi vuoden
toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta sekä valitaan yhdistykselle johtokunta vuodelle 2016 ja edustajat SDP:n
eri toimielimiin. Tervetuloa!
VARSINAIS-SUOMI
? Turun SDP, Varsinais-Suomen SDP
ja Nuoret Kotkat kutsuvat kaikki Turun
SDP:n jäsenosastojen jäsenet seuralaisineen yhteiseen pikkujoulutilaisuuteen
pe 4.12. klo 19. Paikkana on Nuorten
Kotkien uusi järjestötalo, eli Raunistulan vanha työväentalo, eli Tarmon talo,
Virusmäentie 10. Koska Tarmon talo
on vanha teatteri, katsomme yhdessä
pikkujoulunäytelmän ?Joulunhuuruinen Ykkösralli?. Kysymyksessä on entinen Jorma-ryhmä, nykyisin nimeltään
Ykkösryhmä, joka esittää improvisoiden huumoria ja musiikkia sisältävän
viihdyttävän joulushown. Tilaisuudessa
nostetaan malja itsenäiselle Suomelle,
Joululle, sekä SDP:n uudelle nousulle.
Tilaisuudessa on pieni juhlatarjoilu.
Lisäksi kuullaan lyhyt, ajankohtainen
puhe. Tilaisuus on ohi klo 21 mennessä.
Koska Tarmolla on rajallinen määrä
istumapaikkoja, tilaisuuteen täytyy
varata 30.11. mennessä maksuttomat
pääsyliput Johannalta, turku@sdp.fi /
p. 02-4145100. Liput odottavat alaovella
noin 18.30 alkaen.
26
19.11.2015
ARKI
TV- ja radio-ohjelmat
Torstai 19.11.2015
MTV3
YLE TEEMA
05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25
Huomenta Suomi 09.05 Studio55.
fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset
09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset
09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45
Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale
10.40 Emmerdale 11.10?12.05 Lääkärit
16.00 Junamatka Eurooppaan
13.35 Suomen kaunein koti
17.00 Lähikuvassa Erland
Josephson Vuonna 2009
Sukutalojen tarinat.
14.30 Mitä tänään syötäisiin?
14.35 Peter uutisvirrassa
15.00 Moderni perhe Paikka
auringossa.
15.25 Moderni perhe Ystävänpäivän yllätykset.
15.55 Salatut elämät (7) Kuka
teki enkelin Akin eteiseen?
Ulkolinja: Vaikea matka Britanniaan
Yle TV1 klo 22.00
Tuhansia Britanniaan pyrkiviä siirtolaisia Afrikasta
ja arabimaista asuu Ranskan Calais?ssa telttaleirissä.
Viimeinen taival taittuu salamatkustajana rekan lastitilassa tai roikkumalla hengen uhalla auton rakenteissa.
TV1
TV2
04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Ananaksen kitkerä jälkimaku 06.25 Ylen
aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00?
10.55 Murha paratiisissa (12) 11.00
Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12
Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset
Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme
11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset
Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi
11.54 Uutiset Pohjanmaa
04.14 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 19.11.
06.53 Popi Kissa 07.04 Me Peltiset
07.10 Franklin ja ystävät 07.22 Samu
ja Salla 07.33 Pipsa Possu 07.42 Lauri
kilpa-auto 07.55 Ryhmä Hau 08.18
Viidakkokirja (7) 08.30 Kanikenttä
(7) 08.42 Pok ja Mok (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Holby Cityn
sairaala (12) 10.00 Luontomatkalla
Australiassa 10.30 Miten lasten kävi?
11.30 New Yorkin herkut
12.01 Uutiset Pohjois-Suomi
12.08 Uutiset Lappi
12.20 Murdochin murhamysteerit (12) Mielen syövereissä.
13.10 Suomisen perhe (Suomi
1941). O: T. J. Särkkä. N: Yrjö
Tuominen, Elsa Turakainen,
Maire Suvanto, Sirkka Sipilä,
Lasse Pöysti, Eine Laine.
Suomisen perhe kokee äkkirikastumisen. Mv.
15.00
15.05
15.10
15.15
Uutiset
Yle News
Yle Oddasat
Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
16.00 Eduskunnan kyselytunti (Riksdagens frågestund).
Suora lähetys eduskunnasta.
16.55
16.57
17.00
17.04
17.07
Novosti Yle
Uutiset viittomakielellä
Uutiset
Uutiset alueeltasi
Murha paratiisissa (12)
8/8. Vanhainkodin asukkaan
kuolema vaikuttaa itsemurhalta.
18.00 Uutiset
18.22 Uutiset alueeltasi
18.30 Puoli seitsemän Hyväntuulinen asiaohjelma.
Juontajina Susanna Laine ja
Mikko Kekäläinen.
19.00 Mr Selfridge (12) 2/10.
Ammattiliitto osoittaa mieltä
kadulla.
19.50 Sehän on Sibelius!: Työ
ja inspiraatio 6/8. Sibelius
työskentelee ankarasti, ja
siihen tarvitaan alkoholia,
alasinta ja auringonnousuja.
Asiantuntijoina Kaija Saariaho, Helena Ahonen ja Tero
Asp.
20.00 Kuningaskuluttaja Toimittajamme Liisa Vihmanen
kysyy kotona vai laitoksessa? Mitä vanhuksen asumisjärjestelyt voivat eri vaihtoehdoissa maksaa? Kolme
kovaa testaa itkuhälyttimet.
20.30
20.55
21.05
22.00
Uutiset
Urheiluruutu
A-studio: Talk
Ulkolinja: Vaikea matka
Britanniaan
22.50 Uutiset
22.55 Silta (16) 8/10. Saga ja
Henrik ovat nyt varmoja
murhasarjan tekijän henkilöllisyydestä, mutta ovatko he
sittenkään osuneet oikeaan?
23.55 Puoli seitsemän
00.25?04.00 Uutisikkuna
12.00 Retrolissun ysärit: Kiitos 1990?1999 Ysärillä
siniristilippua heilutettiin
Globenissa ja Joensuussa.
12.30 Retrolissun ysärit: Ollaan sekaisin Ysäri-ihmi-
16.25 Yökylässä Maria Veitola 9/10. Maria yökyläilee
henkisen heräämisen kokeneen Kirsi Salon ja hänen
ruotsalaisen poikaystävänsä
Jimmyn luona Laajasalossa.
17.25 Viking Loton ja Jokerin
tulokset
17.30 Kauniit ja rohkeat Maasta
se Rickykin ponnistaa.
17.55 Mitä tänään syötäisiin?
18.00 Emmerdale (7) Potilaan
pako.
18.30 Emmerdale Potilaan paljastus.
19.00 Seitsemän Uutiset
19.20 Päivän sää
19.30 Salatut elämät (7) Janne
aiheuttaa kalabaliikin.
20.05 Kädettömät kokit 10/10.
Krisse Salminen. Kestääkö
koomikon kaali? Kultaisen
kauhan kohtalo ratkeaa. SARJA PÄÄTTYY.
21.00 Mustamaalattu (7) 2/10.
Taistelu.
22.00
22.20
22.25
22.40
nen halusi olla sekaisin, joko
teknomusiikin, kotiviinin tai
subutexin voimin. Retrolissu
uppoaa psykedeliaan, rytmi
on sydämessä.
13.00 Kioski: Kaarlen maailma
13.30 Erätulilla Seikkailu ja suuret kalasaaliit mielessään
Peltsi suuntaa Venäjälle.
Seuraamme myös, miten
sujuu helmipöllön rengastus
saaristossa, ja saamme kutsun siikaparatiisiin.
14.10 Hello Ladies (12) 2/8. Wade yrittää saada vaimonsa
takaisin tekemällä häneen
vaikutuksen.
14.40 Marja Hintikka Live 6/10.
Viiniä vanhemmille!
15.30 FOLK-raati
16.00 Kandit 2/8. Ensiavussa Jussi joutuu keskelle hätätilannetta. Erikalla ensimmäinen
injektio kipeään olkapäähän.
Päivystysvuoron rankkuus yllättää Miskan. Heikki yrittää
helteessä pysyä aikataulussa.
16.30 Uusi päivä Ei vain yhden
illan juttu.
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Holby Cityn sairaala (12)
Lupauksia.
19.00 Kandit 3/8. Miska joutuu
pohtimaan eutanasiaa.
Erikalla ja Jussilla on yhteispäivystys ja rautanaulaan astunut tyttö. Jussi kamppailee
kaksivuotiaan kanssa. Heikki
arvioi niskavammaa.
19.30 Kioski: Marjan vallassa
20.00 Totuuden treffit 2/8. Nelli
ja Janne.
21.00
21.25
21.50
21.55
22.00
Siskonpeti (7) Juhla.
Noin viikon uutiset
Uutiset
Urheiluruutu
Top of the Lake (16) 2/6.
Etsintöjä.
23.00 Fresh Meat (16) 3/8. Feikkihäät ovat ohi ja Vod aikoo
heti heivata sulhasen.
23.40 Kandit 3/8.
00.10 Kioski: Marjan vallassa
00.40 Angry Boys (12) Jokohan
Nathan saa viimein ilmaa
siipiensä alle?
01.10?04.26 FOLK-raati
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
MTV Sport Uutiset
Speed 2 ? vaara iskee
vesillä (12) Toimintaelokuva Speedin jatko-osa, jossa
pääparin romanttinen luksusristeily katkeaa kesken, kun
muuan höyrypää kaappaa
laivan. Ohjaaja: Jan de Bont,
USA 1997.
01.05?02.05 Rikoksista pahin
4/5. Erinomaiset rautatieverkostot tekivät Sveitsistä turistien suosikkimaan 1900-luvun alussa. Michael Portillo
tutustuu Baseliin ja Zurichiin
sekä Euroopan korkeimmalla
sijaitsevaan juna-asemaan
keskellä alppeja.
joukko ystäviä vieraili näyttelijä Erland Josephsonin kotona. Josephson kertoi heille
taiteesta, vanhenemisesta,
elämästä, rakkaudesta ja
kuolemasta.
18.00 Television uranuurtajat
6/6. Lännensarjat. Amerikkalaiset lännensarjojen
sankarit ovat iskostuneet
katselijoiden mieliin ympäri
maailmaa. Monet sarjoista
olivat pitkäikäisiä, kuten
Gunsmoke ja Bonanza.
Millaista Villiä länttä sarjat
kuvaavat?
19.00 Cosplayn SM 2015 Lauantaina käytiin cosplayn ensimmäiset SM-kilpailut.
20.30 Prisma Studio Kenet
robotilla on lupa tappaa?
Minkälainen on robotin moraalikäsitys?
21.00 Tiededokumentti: Valoa
ja pimeää 2/2. Pimeän
olemus. Professori Jim AlKhalili kertoo historiallisten
havaintojen lisäksi myös
nykykosmologian näkemyksistä maailmankaikkeuden
näkymättömästä aineesta.
Entä mitä on pimeä energia?
21.55 Kino Suomi: Tuhlaajapoika (16) (1992) Vankilasta
vapautuva Esa kiedotaan painajaismaiseen väkivallan ja
hallinnan verkkoon. N: Hannu
Kivioja, Esko Salminen. O:
Veikko Aaltonen.
23.30?00.30 Muistikuvaputki:
Draamaa 6/6. Ohjelmasarja päättyy tv-teatterin ja
perhesarjojen unohtumattomimpia hetkiä muistellessa.
Tunteet kuohuvat ja jännitys
tiivistyy suureen suomalaiseen kysymykseen: saako
olla vielä kuppi kahvia?
(12) Kalavelkoja.
NELONEN
06.00 Lazy Town 06.25 Lego Ninjago
(7) 06.40 Lego Ninjago (7) 06.55 Avaruusnappulat 07.00 Red Caps 07.30
Tashi 07.45 Tashi (7) 08.00 Merieläinten pelastajat 08.30 Eläinten ABC
09.00 Hauskat eläinvideot 09.10 Gordon Ramsay ? pannu kuumana 10.15
?10.50 Unelmien talo
13.50 MasterChef Australia.
Metsäinen jälkiruoka.
15.45 Hauskat eläinvideot
16.15 Gordon Ramsay ? pannu
kuumana Ensimmäinen
semifinaali.
17.20 Frasier Sovinnonhierontaa.
17.50 Suomen huutokauppakeisari Asiallista tavaraa.
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Arman ja viimeinen
ristiretki (7) 6/8. Romanian
mustalaiset.
20.00 Katastrofin anatomia
(12) 10/10. Finn-Baltic. SARJA
PÄÄTTYY.
20.58 Keno
21.00 Under the Dome (12) Kello käy.
22.00 Kauppaneuvos Jethro.
Jethro saa kutsun Venäjälle!
23.00
23.05
23.35
00.05
00.35
01.05
SM-Liiga: Illan Parhaat
Poliisit (7) Helsinki.
Poliisit (7) Oulu.
Poliisit Kotka.
Poliisit (7) Pori.
Arman ja viimeinen ristiretki (7) 6/8.
02.05 Kanadan rajalla Rahakasta bisnestä.
02.35 Kanadan rajalla. Huumekauppaa ja kodittomia.
03.05 Frasier Sovinnonhierontaa.
03.35?04.40 Deadwood (16) Vaalikuumetta.
YLE FEM
07.25?15.00 SVT:n ohjelmaa
15.57 Kysy Laralta (7) Tähtisumua
16.09 Clay Kids (7) Taistelu klikkauksista.
16.21 Knietzsche ? maailman
pienin filosofi (7) Hyvä ja
paha.
16.25 Schrödingerin kissa
Vaikuttaako säärikarvojen
poisto pyöräilijän vauhtiin?
16.55 Tanskalainen maajussi
6/10. Tomaattikasvustoa harvennetaan, jotta viimeisetkin
tomaatit kypsyvät.
17.25 Lasso Kuinka suomalaiseksi
tullaan? Sisuko meidät yhä
määrittelee?
17.55 Yle Nyheter TV-nytt
18.00 BUU-klubben: Bärtil, Palomies Sam
18.30 Hiukkasmysteeri (7)
Kummitustalo.
19.00 Purtavaa Pohjolasta
Lofootit. Ann-Karin omistaa
Skrovan saaren ainoan ravintolan. Hän opastaa Michaelia
turskaherkkujen laitossa.
19.30 Yle Nyheter TV-nytt
19.55 Obs debatt
20.30 Ruotsalaisia salaisuuksia Valmiusvarikoiden veturit.
20.45 Oddasat
21.00 Efter Nio
21.57 Yle Nyheter TV-nytt
22.00 Dok: Kaikki alkaa koulusta (This is my land, Israel
2014) Koulun historiantuntien sisältö näyttää hyvin
erilaiselta palestiinalaisissa
ja israelilaisissa kouluissa.
Opetuksen avulla pidetään
vihaa yllä ja siirretään se
seuraavalle sukupolvelle.
23.00?01.15 SVT:n ohjelmaa
FOX 06.00 Sky News 06.17 FOX Kids 09.00 Wipeout 10.00
Sara La Fountain 10.30 Lyödään ällikällä 11.00 FOX Wild:
Eläinkunnan oudoimmat lemmikit 13.00 Jättimäiset rakennusurakat 14.00 Jättimäiset purkuhankkeet 15.00 Uskomaton
eläinlääkäri Pol 15.55 How I Met Your Mother 16.25 Family
Guy 17.00 Huutokaupan metsästäjät: Teksas 17.30 Lyödään
ällikällä 18.00 Aivopelit 18.30 Kokeile tai kuole 19.00 The
Tuomolat 19.30 Autotallien metsästäjät 20.00 Huutokaupan
metsästäjät: Teksas 20.30 Lapin poliisit 21.00 Villeimmät videot 22.00 Kreisikomedia: Austin Powers ? kumma jätkä 23.50
The Walking Dead 00.45 Da Vinci?s Demons 01.50 New Yorkin
hirmumyrsky Sandy 02.50 Totta vai tarua? 03.25 Family Guy
03.55 Villeimmät videot 04.25?05.59 Sky News
SUB 10.00?11.00 Lemmen viemää 14.00 Unelmien koti 15.00
Jamie Oliverin ruokavallankumous 16.00 Ruotsin surkein
kuski 17.00 Walker, Teksasista (12) 18.00 Myytinmurtajat
19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Kolme
miestä ja tyttö 20.00 Rillit huurussa 20.30 Simpsonit (7) 21.00
Ikuisesti nuori 22.00 Arrow (16) 23.00 Catfish ? deittihuijarit
00.00 Bones (16) 01.00 Lainvalvojat 01.30?02.00 Lainvalvojat
TV5 06.15 Pulmuset (7) 07.15 Philadelphian eläinpoliisit
08.05?09.00 Jenkkimetsurit 12.00 Kadonneet (7) 13.00 Goldbergit 13.30 Hulluna sinuun 14.00 70?s show (12) 15.00 Kadonneet (7) 16.00 Pulmuset 17.00 Hulluna sinuun 17.30 Goldbergit
18.00 70?s show (12) 19.00 Hullut häävideot 20.00 Maailman
hauskimmat kotivideot 21.00 Elokuva: Voitte suudella sulhasta (7) 23.10 Konttori 23.40 Seinfeld 00.15 Seinfeld 00.45
Tervetuloa perheeseen 01.10 Hullut häävideot 02.05 5D: Alastomien kylä 03.00 Las Vegas (12) 03.50 Elokuva: Vaarallinen
vankila (16) 05.25?06.13 Hullut häävideot
JIM 11.00 Britannian paras leipomo 12.00 Huipputatuoija
haussa 13.00 Jyrki Sukulan makujen maa 13.30 Hell?s Kitchen
14.30 Top Chef 15.30 Anthony Bourdain minilomalla 16.30
Hurja remontti 17.30 Hell?s Kitchen 18.30 Panttilainaamo
19.30 Poliisit 20.00 Poliisit (7) 20.30 Panttilainaamon autospesialistit 21.00 Firmat kuntoon 22.00 Huippulastin metsästäjät
23.00 Muinaiset avaruusoliot (7) 00.00 Australian rajalla 01.00
Arktiset vedet 01.30?02.30 Mestariampuja
LIV 09.00 Hurja remontti 10.00 Korealaisen keittiön aakkoset
10.30 Farmi 11.00 Koirakuiskaaja 12.00 Tanssin superäidit
13.00 Sinkkuillallinen 14.00 Hurja painonpudotus 15.00 Jutta
ja huikeat häädieetit 16.00 Huippumalli haussa 17.00 Sinkkuillallinen 18.00 Hurja painonpudotus 19.00 Sinkkulaiva
20.00 Jutta ja huikeat häädieetit 21.00 Unelmien poikamies
22.00 Elokuva: Valloittava Phillip Morris (12) 23.55 Loop ja Me
Naiset esittää: Olisinpa tiennyt 00.25 Rakkauden FAQ 01.25
Sinkkulaiva USA (7) 02.20 Jutta ja huikeat häädieetit 03.15
Sinkkuillallinen 04.10?05.00 Huippumalli haussa
AVA 09.20 Lavalla Jamie Oliver 09.50?10.55 Grand Designs
? unelma-asunnot 11.55 Lääkärit 12.50 Ruokaritarit Jamie
ja Jimmy 13.50 Makuja ja elämää 14.05 Iholla 14.35 Iholla
15.05 Kardashianit 16.05 Kallista kipua (12) 17.00 Lemmen
viemää 18.00 Grand Designs ? unelma-asunnot 19.00 Pientä
pintaremonttia 20.00 Yökylässä Maria Veitola 21.00 2 päivää
New Yorkissa (12) 22.55 Kardashianit 23.55 Mentalist (12)
00.50?05.50 Yön AVA
YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset
ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10
Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi. 10.00
Uutiset 10.05 Mikä maksaa? Kuka tekee tiliä joulukaupassa?
11.00 Valkoista valoa 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää
12.10 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00
M-studio: Sibelius-marraskuu 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume
15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15Faunin iltapäivä
17.00 Uutiset ja sää 17.20 Elämää suuremmat elokuvat: 400
kepposta 18.10 Viiden minuutin matka. Torni. 18.20Radioteatteri esittää. Heikki Meriläinen: Pietolan tytöt, osa 85. 18.30
Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03
Olli Kortekangas 60 vuotta 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen
21.45 Näkökulma: Anna Laine ja mitä on asua Tallinnassa
22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Shulgan Tash
-matka luolaan ja myytteihin. 22.55 Kuuluttajan vieras: toimittaja Lotta Emanuelsson. 23.10?06.00 Yöklassinen.
YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Uutiset ja sää. 07.10 Urheiluradio. 07.12
Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 07.53 Maakuntaradio. 08.00
Uutiset ja sää. 08.10 Urheiluradio. 08.12 Maakuntaradio. 09.00
Uutiset. 09.05 Urheiluradio. 09.10 Sää. 09.11 Maakuntaradio.
10.00 Uutiset. 10.03 Ajantasa. 10.55 Pikkujuttu. 11.00 Uutiset.
11.03 Maakuntaradio. 12.00 Uutiset ja sää. 12.10 Urheiluradio.
12.12 Maakuntaradio. 12.45 Merisää. 12.55 Suomi tänään.
13.00 Uutiset. 13.03 Maakuntaradio. 14.00 Uutiset. 14.03
Ajantasa. 15.00 Uutiset. 15.05 Maakuntaradio. 16.00 Uutiset
ja sää. 16.15 Urheiluradio. 16.17 Maakuntaradio. 17.00 Uutiset
ja sää. 17.20 Maakuntaradio. 18.00 Uutiset. 18.03 Ihan pihalla.
18.50 Merisää. 18.55 Ihan pihalla. 19.00 Uutiset ja sää. 19.03
Urheiluradio. 19.05 Ihan pihalla. 20.00 Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 20.05 Sää. 20.06 Ihan pihalla. 21.00 Uutiset. 21.03
Päivä tunnissa. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti
Yle. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään.
22.00 Uutiset ja sää. 22.05 Euroopan taivaan alla. 23.00 Uutiset. 23.03 Yöradio. 00.00 Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. 01.00
Uutiset ja sää. 01.02 Yöradio ? artistitunti. 02.00 Uutiset.
02.02 Yöradio. 03.00 Uutiset. 03.02 Yöradio. 03.15 Pyöreä
pöytä. 03.45 Yöradio. 04.00 Uutiset ja sää. 04.02 Café Tropical.
04.55?05.00 Yöradio.
YLE PUHE 06.00 Uutiset 06.05 Yle Puhe esittää 07.00 Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Uutiset 07.40 Puheen Aamu
08.00 Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Uutiset 08.40 Puheen
Aamu 09.00 Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Uutiset 09.31
Puheen Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset
11.03 Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.25
Alivaltiosihteeri 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Ali
ja Husu 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 16.00 Uutiset
16.03?16.48 Mikko ??Peltsi?? Peltola 17.00 Uutiset 17.03 Päivä
tunnissa 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros
21.30 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.03?23.55
Päivä tunnissa 00.00?06.00 Arkisto
ARKI
PERJANTAI
LAUANTAI
SUNNUNTAI
MAANANTAI
19.11.2015
27
TIISTAI
20
21
22
23
24
ma Studio 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli
seitsemän 10.00?10.55 Murha paratiisissa
(12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa
11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset
Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33
Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset
Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi
12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19
Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit
(12) 13.25 Taas tapaamme Suomisen perheen 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10
Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti
Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.04 Uutiset alueeltasi 17.07 Murha
paratiisissa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset
alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Viimeinen tango Halifaxissa (7) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05
A-studio 21.35 Hercule Poirot: Kurpitsajuhla (12) 23.05 Uutiset 23.10 Newsroom (7)
00.10 Puoli seitsemän 00.40 Hunderby (12)
01.05?04.00 Uutisikkuna
set 08.05 David Attenborough ? luonnon
asialla 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv
10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 YleLeaks 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa
11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset
Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi
11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08
Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Dokumenttiprojekti: Pilkki 13.35
Muisti: Jussarö ? erään unelman rauniot
14.05 Prisma: Alzheimerin salaisuudet 15.00
Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15
Luontohetki: Eläintarinoita 15.40 Rakkauden
sanoma 16.00 Doc Martin (7) 16.50 Novosti
Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset
18.10 Urheiluruutu 18.15 Me metallinetsijät
18.45 Avara luonto: Hoanibin aavikkoelefantit 19.40 Midsomerin murhat (12) 20.30
Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 YleLeaks
21.30 Uutisvuoto 22.00 Tartu Mikkiin 22.50
Tartu Mikkiin: Jatkot 23.40 Murtuva maailma
(12) 01.10?04.00 Uutisikkuna
08.05 Avara luonto: Hoanibin aavikkoelefantit 09.00 Uutiset 09.05 Aamusydämellä
09.45 KulttuuriCocktail 09.55 Uutiset 10.00
Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset
Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi viittomakielellä 11.45 A-studio 12.15 Tartu Mikkiin
13.05 Sibelius, Lintu ja RSO 14.00 Hengen
asein 15.00 Uutiset 15.05?15.10 Yle News
15.15 Akuutti 15.45 Seniori työssä 16.00 Doc
Martin (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset
viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 YleLeaks
17.25?17.55 Uutisvuoto 18.00 Uutiset 18.10
Urheiluruutu 18.15?18.40 Luontohetki: Eläintarinoita 18.45 Arto Nyberg 19.30 Pohjolan
luonto 19.40 Midsomerin murhat (12) 20.30
Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Haamukirjoittaja (7) 22.00 Silta (16)
23.00 David Attenborough ? luonnon asialla
23.50 Ykkösaamu 00.30?04.00 Uutisikkuna
kuluttaja 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Muisti:
Jussarö?erään unelman rauniot 10.00?10.54
Murha paratiisissa (12) 11.00 Uutiset 11.05
Pisara 11.10 Jumalanpalvelus 12.10 Tuulivoima puntarissa 12.30 Murdochin murhamysteerit (12) 13.20 Kulkurin valssi 15.00 Uutiset
15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen
aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00?16.44 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset
viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.04 Uutiset alueeltasi 17.07 Murha paratiisissa (12)
18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30
Akuutti 19.00 Hengen asein 20.00 Panorama: Antibioottien kuolema 20.30 Uutiset
20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30
Dokumenttiprojekti: Matka minuksi 22.45
Uutiset 22.50 Kotikatsomo: Haamukirjoittaja
(7) 23.45 Newsroom (12) 00.40 Uutisikkuna
Yle TV2 04.15 Uutisikkuna 07.45 Unna
Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 23.11.
06.53 Oiva-nallen oivallukset 07.00 Lumiukko 07.07 Pingu 07.13 Nallepaini 07.15
Mohvelit 07.21 Arvaa kuinka paljon sinua
rakastan 07.31 Satuja Soitosta 07.41 Pasin
ja Kielon valtakunta 07.56 Martta puhuu
08.19 Viidakkojytä 08.24 Hillitön hotelli:
Luokkakokous (7) 08.50 Kerrostaloelämää
(7) 09.00 Noin viikon uutiset 09.25?09.55
FOLK-raati 10.00 Norja maahanmuuttajien
silmin 10.30?11.25 Matkapassi: 20 vuotta
maailman ympäri 11.30 Sukujuuria etsimässä 12.00 Retrolissun ysärit: Bittiavaruuden tähtikaaret 12.30 Retrolissun ysärit:
Ahistaa 13.00 Kioski: Mamu?Suomi?mamu
13.30 SuomiLOVE 14.30 Uusi päivä 14.57
Uusi päivä 15.25?15.55 Uusi päivä 16.00
Pikaluistelun maailmancup 17.00?17.56 Pikku Kakkonen 18.05?18.52 Doctor Who (12)
19.00 Kandit 19.30 Kioski: Aleksi?s wonderland 20.00 Uusi päivä 20.30?20.55 Siskonpeti
(7) 21.00 Marja Hintikka Live 21.50 Uutiset
21.55 Urheiluruutu 22.00 Villi kortti 22.50
Borgiat, maan ja taivaan valtiaat (16) 23.40
Kandit 00.10 Kioski: Aleksi?s wonderland
00.40 FOLK-raati 03.55?04.00 Uutisikkuna
dämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli
seitsemän 10.00?10.54 Murha paratiisissa
(12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa
11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset
Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi
11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08
Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12)
13.25?14.55 Suomisen Ollin tempaus 15.00
Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat
15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50
A-studio 16.20 Kuningaskuluttaja 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00
Uutiset 17.04 Uutiset alueeltasi 17.07 Murha
paratiisissa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset
alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00?19.55
Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan
20.00 Muisti: Teiniliiton loppu 20.30 Uutiset
20.55 Urheiluruutu 21.00 Downton Abbey (7)
22.10 Kahden keikka (12) 23.10 Uutiset 23.15
Prisma: Alzheimerin salaisuudet 00.00 Puoli
seitsemän 00.30 Uutisikkuna
Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Pris-
Yle TV2 04.25 Uutisikkuna 06.50 Pikku
Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 20.11.
06.53 Lintumiehet 06.58 Tanssi tarttuu
07.00 Laura 07.13 Närpiäiset 07.25 Metkat
Mesiläiset 07.33 Pikku Kakkosen posti 07.38
Stella ja Sami 07.54 Töötti ja Pulteri 08.15
Late Lammas 08.23 Jenni (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Holby Cityn sairaala
(12) 10.00 New Yorkin herkut 10.30 Makumatka Italiaan 11.00?11.24 Pastakeittiön
kutsu 11.30 Luontomatkalla Australiassa
12.00 Retrolissun ysärit: Ollaan sekaisin
12.30 Retrolissun ysärit: Bittiavaruuden tähtikaaret 13.00 Kioski: Marjan vallassa 13.30
Erätulilla 14.10 Angry Boys (12) 14.40 Luontoretkellä: Salaperäinen luonto 15.10?15.25
Luontoretkellä: Kauriinvasa 15.30 FOLK-raati 16.00 Kandit 16.30 Eläimet lähellä sydäntä
17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Taitoluistelun
Grand Prix 19.00 Street Food 19.30 Kioski:
Mamu?Suomi?mamu 20.00?20.50 Villi kortti
21.00 SuomiLOVE 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 Koukussa (16) 23.00 Taitoluistelun Grand Prix 00.00 Totuuden treffit 00.50
Kioski: Mamu?Suomi?mamu 01.20 The Mob
Doctor (16) 02.00 The Mob Doctor (16) 02.45
Siskonpeti (7) 03.10?04.06 FOLK-raati
MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi
06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi
09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä
tänään syötäisiin? 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale (7) 10.40 Emmerdale
11.10?13.35 Lääkärit 13.35 Voitolla yöhön
15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Pilanpäiten 15.25 Mike & Molly (7) 15.55 Salatut
elämät (7) 16.25 Kädettömät kokit 17.25
Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Mitä tänään
syötäisiin? 18.00 Emmerdale 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän
sää 19.30 Salatut elämät 20.00 Posse 21.30
1001 Rikua 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20
Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.40
Todistettavasti elossa (16) 01.15 Eurojackpot ja Jokeri 01.20 Mustamaalattu (7)
NeloNeN 06.00 Lazy Town 06.25 Lego
Ninjago (7) 06.40 Lego Ninjago (7) 06.55
Avaruusnappulat 07.00 Red Caps 07.30 Tashi (7) 07.45 Tashi (7) 08.00 Merieläinten
pelastajat 08.30 Eläinten ABC 09.00 Hauskat eläinvideot 09.05 Hauskat eläinvideot
09.15 Gordon Ramsay ? pannu kuumana
10.20?10.50 Unelmien talo 13.50 MasterChef Australia 15.20 Hauskat eläinvideot
15.50 Gordon Ramsay?pannu kuumana
16.55 Hurja painonpudotus 17.55 Suomen
huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58
HS-sää 19.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.00
Hauskat kotivideot 10 vuotta 20.58 Keno
21.00 Elokuva: Rommipäiväkirja (12) 23.25
SM-Liiga: Illan Parhaat 23.30 Elokuva: Cellular?tuntematon numero (16) 01.30 Paratiisihotelli 02.30 Deadwood (16)
Yle TeeMa 16.00?16.55 Junamatka Eurooppaan 17.00 Viimeinen maapallo 18.00
Valitut sanat 18.30 Elävä arkisto: Paluu
1960-luvulle 18.32 Ohimennen 19.11?19.48
Ohimennen 20.00 Värikäs Intia 20.45 Päivä
Ruotsissa 21.00 Kino: Do The Right Thing?
Kuuma päivä (16) 22.55 Lemmy (12)
Yle FeM 07.25?15.00 SVT:n ohjelmaa
15.50 Hiukkasmysteeri (7) 16.20 Kauhakaupalla Pohjolan luontoa 16.50 Purtavaa Pohjolasta 17.20 Obs debatt 17.55 Yle Nyheter
TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Äänijahti 18.30
Arkistosta revittyä: Matkailu 19.00 Tanskan
kauneimmat kodit 19.30 Yle Nyheter TVnytt 19.55 Belle Epoque 20.00 Dok: Hevosen muisti 20.31 Klik! 20.45 Oddasat 21.00
SVT:n ohjelmaa
Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Uuti-
Yle TV2 04.10 Uutisikkuna 07.45 Pikku
Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 21.11.
07.47 Hertan maailma 07.51 Pikku Kakkosen
posti 07.57 Dinotassut 08.09 Albi Lumiukko
08.15 Lauludiplomi 08.36 Hilla ja avaruuden
Eetu 08.46 Petteri Kaniini 09.00 Galaxi 09.02
Nokkelikot (7) 09.16 Kaikki kuvaa 09.22 Hirveä Henri 09.35 Lohikäärmeratsastajat (7)
10.00 Marja Hintikka Live 10.50 Urheiluviikonloppu 10.55 Hiihdon Suomen Cup 14.00
Palloilua: Lentopalloa 15.45 Pikaluistelun
maailmancup 16.25 Palloilua: Koripalloa
18.25 Urheiluviikonloppu 19.00 Uutiset 19.05
Urheiluruutu 19.10 Noin viikon uutiset 19.35
Siskonpeti (7) 20.00 SuomiLOVE 21.00 Totuuden treffit 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu
22.05 Taitoluistelun Grand Prix 23.35 Firma (16) 00.15 Fresh Meat (16) 01.00?04.16
FOLK-raati
MTV3 07.55 Chuggington 08.10 Tuomas
Veturi 08.25 Ystävien kylä 08.40 Littlest Pet
Shop 09.10 Hello Kitty: Omenapuumetsä ja
Lumottu maa 09.25 Winx-klubi (7) 09.55?
10.10 Viidakon veijarit 10.40 Salatut elämät
(7) 11.10 Salatut elämät (7) 11.40 Salatut
elämät (7) 12.10 Salatut elämät (7) 12.40
Salatut elämät 13.10 Karvinen?elokuva (7)
14.50 Rajaton: Eleanor Rigby 14.55 Pilanpäiten 15.00 Manitbois 15.30 Posse 17.00 MTV
Sport: Ravikunkku 18.00 Kädettömät kokit
19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra
19.20 MTV Sport Uutiset 19.30 Putous 21.00
Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10
Päivän sää 22.15 Lotto ja Jokeri 22.25 MTV
Sport Uutiset 22.35 Wallander: Valokuvaaja
(16) 00.30 Rouva Ministeri (7)
NeloNeN 08.30 Paul O´Grady´n rakkaudesta koiriin 09.00 Hauskat eläinvideot 09.30
Hauskat eläinvideot 10.00 Star Wars Rebels
(7) 10.30 Eläinten ABC 11.00 Eläinten ABC
11.30 Eläinten ABC 12.05 Victoria?s Secret
Swim Special 13.05 Jukebox 14.05 Kaverille ei jätetä (12) 15.05 Hauskat eläinvideot
15.15 Elokuva: Elf 17.20 Kuppilat kuntoon,
Jyrki Sukula! 18.25 HS-uutiset 18.28 HS-sää
18.30 Tripla 20.00 Hauskat kotivideot 10
vuotta 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Pirates of
the Caribbean: Kuolleen miehen kirstu (12)
00.05 SM-Liiga: Illan Parhaat 00.10 Elokuva:
Painajainen Antwerpenissa (16) 02.15 Under
the Dome (12) 03.15 Paratiisihotelli
Yle TeeMa 10.00 Junamatka Eurooppaan
10.54 Junamatka Eurooppaan 11.48 Junamatka Eurooppaan 12.41 Junamatka Eurooppaan 13.35 Junamatka Eurooppaan 14.30
Historia: Yhdysvaltain kutsumuskohtalo
16.00 Yle Live: Olavi Uusivirta 17.00 Muistikuvaputki: Draamaa 18.00 Sibelius, Lintu
ja RSO 18.55 Tuijotin tulehen 19.10 Värikäs
Intia 20.00?20.55 Historia: Amerikanitalialaiset 21.00?00.10 Teemalauantai: En finne
igen! 21.00 Sovinto (16) 22.36 Laulu kotiikävästä 00.10 Uusi Kino: Leikkipuisto (7)
Yle FeM 09.00?12.00 SVT:n ohjelmaa
12.25 Jerusalem (12) 13.25 Jerusalem (12)
14.25 Dok: Hevosen muisti 14.55 Ootsä joku vammainen? 15.25 Laivakokin matkassa
15.55 Efter Nio 16.52 Vårt gemensamma
Yle 16.55 Fonko: Ghana 17.25 Tanskan kauneimmat kodit 17.55 Yle Nyheter TV-nytt
18.00 BUU-klubben: Jontti tulee kylään 18.30
Schrödingerin kissa 19.00 Osoite: Rooma:
Jim Hancock 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40
Sportnytt 19.50 Arkkitehtuurin helmiä 20.00
Solsidan ? Onnea onkimassa 20.23 Taiotaan
tähteistä 20.30 Magnus Fredrik Skielm (12)
21.00 Nuottien matkassa 22.00 SVT:n ohjelmaa
Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Uutiset
Junná 08.00 Pikku Kakkonen 08.01 Nimipäiväonnittelu: 22.11. 08.02 Pikku perunat
08.07 Katinkontti 08.19 Anniina Ballerina
08.46 Babar ja Badun seikkailut 09.00 Galaxi 09.01 Karvinen (7) 09.16 Late Lammas
Lampolan kesäkisat 09.20 Tenavat (7) 09.30
Galaxi: Säbämestari 2012 10.00 Uusi päivä
10.30 Ihanat autot 10.50 Urheiluviikonloppu
10.55 Hiihdon Suomen Cup 14.15 Jalkapallon
Mestarien liiga: Makasiini 14.40 Pikaluistelun maailmancup 15.10 Palloilua: Koripalloa
17.05 Painia: Vantaa Cup 17.35 Taitoluistelun Grand Prix 18.30 Kohti Rioa: Huipulla
18.55 Urheiluviikonloppu 19.00 Uutiset 19.05
Urheiluruutu 19.10 Adele: Live in London
20.10 Naurupalat (7) 20.20 Uusi Sherlock
(12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05
Marja Hintikka Live 22.55 SuomiLOVE 23.55
Noin viikon uutiset 00.20 Borgiat, maan ja
taivaan valtiaat (16) 01.05 FOLK-raati 03.55?
04.00 Uutisikkuna
MTV3 07.55 Chuggington 08.10 Tuomas
Veturi 08.25 Ystävien kylä 08.40 Littlest Pet
Shop 09.05 Hello Kitty: Omenapuumetsä ja
Lumottu maa 09.20 Winx-klubi (7) 09.50 Viidakon veijarit 10.05 Loton ja Jokerin tulokset
10.10 Elixir Fitness & Sport 10.40 Elixir Life
11.05 Grand Designs Australia 12.05 Kädettömät kokit 13.05 Yökylässä Maria Veitola
14.00 MTV.doc: Pelin henki ? henkilökuva
talousajattelija Gustav von Hertzenistä
14.55 Teknavi 15.25 Selviytyjät 16.25 Rouva
Ministeri (7) 17.25 Putous 18.55 Naapurittuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10
MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport Extra
19.30 Voitolla yöhön 21.00 Pomo piilossa
22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää
22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 C.S.I. New
York (16) 23.35 Rikoksista pahin (12) 00.35
Rizzoli & Isles (7)
NeloNeN 08.30 Jaksa paremmin 09.00
Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 10.00 SMliigan viikkomakasiini 10.30 Nelonen Pro:
Moor Gääs 11.00 Guinness World Records
´ Ihmeelliset ennätysvideot 11.30 Hauskat
eläinvideot 12.00 Paul O´Grady´n rakkaudesta koiriin 12.35 Hauskat eläinvideot
12.40 Frasier 14.45 Kanadan rajalla 15.20
Kanadan rajalla 15.50 Victoria?s Secret
Swim Special 16.50 Hyvät ja huonot uutiset
17.50 Hottikset 18.55 HS-uutiset 18.58 HSsää 19.00 Kauppaneuvos Jethro 20.00 Tripla
21.25 Keno 21.30 Elokuva: Liisa Ihmemaassa
(12) 23.45 SM-liigan viikkomakasiini 00.15
Nelonen Pro: Moor Gääs 00.45 Elokuva:
Rommipäiväkirja (12) 03.05 Deadwood (12)
04.05?05.00 Deadwood (12)
Yle TeeMa 10.00 Elävä arkisto: Paluu
1960-luvulle 10.02 Ohimennen 10.41 Ohimennen 11.20 Outro 11.35 Juhlat Tanglewoodissa 13.30 Magnum ? tarina valokuvan
takana 13.55 Prisma Studio 14.25 Tiededokumentti: Valoa ja pimeää 15.20 Tapahtukoon sinun tahtosi (7) 18.00 Kino Klassikko:
Tohtori Caligarin kabinetti (7) 19.20 Caligari?
näin kauhu tuli elokuviin (7) 20.15 Sami Yaffa?Sound Tracker 21.05 Don?t Stop Believing:
Everyman?s Journey 22.50 Yle Live: Pimeys
23.35 Yle Live: Public Enemy Lontoossa
Yle FeM 08.15 Unna Junná 08.30 BUU:
Mietipä sitä 09.00?12.35 SVT:n ohjelmaa
12.55 Jerusalem (12) 14.45 Taivaallista menoa: Älä jätä häntä yksin 15.15 Jälkivääntö
15.55 Nuottien matkassa 16.55 Perhe 17.25
Strömsö 17.55 TV-nytt 18.00 BUU: Mietipä
sitä 18.30 Ootsä joku vammainen? 19.00
Laivakokin matkassa 19.30 TV-nytt 19.40
Sportnytt 19.50 Ruotsin kuningaskunnan
historia 20.00 Dok: Lupaukseni JFK:lle 21.00
Solsidan ? Onnea onkimassa 21.25 Taistelu
kuoleman vedestä (12) 22.09 Taistelu kuoleman vedestä (12) 22.55?23.24 Dok: Hevosen
muisti 00.10 SVT:n ohjelmaa
Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Kuningas-
Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku
MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi
06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi
09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä
tänään syötäisiin? 09.40 Kauniit ja rohkeat (7) 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale
11.10?12.05 Lääkärit 13.35 Pilanpäiten 13.40
Amazing Race 14.40 Mitä tänään syötäisiin?
14.45 Pilanpäiten 14.55 Friends with Better
Lives 15.25 Salatut elämät 15.55 Voitolla
yöhön 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (7)
18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset
19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05
Antti Holma Show 21.00 Bones (12) 22.00
Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25
MTV Sport Uutiset 22.35 Rizzoli & Isles (12)
23.35 Scorpion (12) 00.35 Bones (12)
NeloNeN 06.00 Lazy Town 06.25 Pound
Puppies 06.50 Avaruusnappulat 07.00 Red
Caps 07.30 Lego Ninjago (7) 08.00 Merieläinten pelastajat 08.30 Eläinten ABC 09.00
Hauskat eläinvideot 09.05 Hauskat eläinvideot 09.15 Hurja painonpudotus 10.20?10.50
Unelmien talo 13.50 MasterChef Australia
15.55 Malibu Country (12) 16.25 HS Uutisraportti 16.55 Victoria?s Secret Swim Special
17.55 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HSuutiset 18.58 HS-sää 19.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.00 Hauskat kotivideot
10 vuotta 20.58 Keno 21.00 Elokuva: 007 ? Älä
kieltäydy kahdesti (16) 23.40 Elokuva: Last
Night ? Kohtalokas ilta (12) 01.30 Poliisit?kotihälytys (12) 02.30 HS Uutisraportti 03.00
Deadwood (16) 04.05?05.05 Deadwood (12)
Yle TeeMa 17.00 Sokea hetki -tanssiteos
17.30 Sivistyskansan tarina 18.00 Historia:
Freedom Summer 1964 19.00 Tapahtukoon
sinun tahtosi 19.50 Anjan matkassa 20.00
Valitut sanat 20.30 Magnum?tarina valokuvan takana 21.00 Sami Yaffa ? Sound Tracker
21.50 Kuolleista palanneet (16) 22.40 Uusi
Kino: Katseen raunio 23.10 Historia: Saksan
propagandakomppaniat
Yle FeM 07.25?16.00 SVT:n ohjelmaa
17.25 Osoite: Rooma: Jim Hancock 17.55 Yle
Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Kiia ja
kissa 18.30 Taivaallista menoa: Syytä itseäsi,
köyhä 19.00 Kauhakaupalla Pohjolan luontoa
19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Närbild
20.30 Taksissa 20.45 Oddasat 21.00 Efter
Nio 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00?22.30
Arkistosta revittyä: Matkailu 22.45 SVT:n
ohjelmaa
Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.45 Aamusy-
Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku
Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 24.11
06.52 Lauran tähti 07.04 Kyllä Kasper osaa
07.09 Lulu kilpikonna 07.23 Saku & Vaakku
07.34 Neppajymykerho 07.40 Kuminakuja 19 07.51 Harri ja dinot 08.13 Vekarat!
08.36 Karvinen (7) 08.50 Kerrostaloelämää
(7) 09.00?09.55 Hartain toive: lapsi 10.00
Street Food 10.25?10.53 Street Food 11.00
Onnistuuko elämä maalla? 12.00 Retrolissun ysärit: Ahistaa 12.30 Retrolissun ysärit:
Megajulkkixet 13.00 Kioski: Aleksi?s wonderland 13.30 Erätulilla 14.07 Moone Boy
(7) 14.30 Villi kortti 15.20 Rauhassa?pelit
ja vehkeet 15.30 FOLK-raati 16.00 Kandit
16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kandit
19.30 Kioski: Rakelin kuplassa 20.00 Uusi
päivä 20.30?20.53 Psychobitches (12) 21.00
Ajankohtainen kakkonen 21.35 Jalkapallon
Mestarien liiga: Barcelona?Roma 23.50 Kandit 00.20 Jalkapallon Mestarien liiga 00.50
Kioski: Rakelin kuplassa 01.20 Koukussa (16)
02.10?04.02 FOLK-raati
MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi
06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi
09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä
tänään syötäisiin? 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale (7) 10.40 Emmerdale
11.10?12.05 Lääkärit 13.35 Grand Designs
Australia 14.35 Mitä tänään syötäisiin?
14.40 Pilanpäiten 14.45 Pilanpäiten 14.55
Elixir Fitness & Sport 15.25 Cristela 15.55
Salatut elämät 16.25 Erilaiset perheet 17.25
Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 18.30 Emmerdale
19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää
19.30 Salatut elämät 20.05 Pomo piilossa
21.00 Bosch (12) 22.00 Kymmenen Uutiset
22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset
22.35 Tappajan näköinen mies (16) 23.35
Rush (12) 00.35 Mentalist (12)
NeloNeN 06.00 Lazy Town 06.25 Pound
Puppies 06.50 Avaruusnappulat 07.00 Red
Caps 07.30 Lego Ninjago (7) 08.00 Merieläinten pelastajat 08.30 Eläinten ABC 09.00
Hauskat eläinvideot 09.15 Gordon Ramsay ?
pannu kuumana 10.20?10.50 Malibu Country
(12) 13.50 Tavaa ja voita 14.45 Hauskat eläinvideot 15.15 Malibu Country 15.45 Gordon
Ramsay ? pannu kuumana 16.50 Amerikan
kovimmat keräilijät 17.50 Leijonan luola USA
18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen
huutokauppakeisari 20.00 Hottikset 20.58
Keno 21.00 Paratiisihotelli 22.00 Katastrofin
anatomia (12) 23.00 SM-Liiga: Illan Parhaat
23.05 Kanadan rajalla 23.35 Kanadan rajalla 00.05 Arman ja viimeinen ristiretki (7)
01.05 Amerikan kovimmat keräilijät 02.05
Rantavahdit (7) 02.35 Rantavahdit (7) 03.05
Deadwood (12)
Yle TeeMa 17.00 Vodkatehtaan tyttö
18.00 Sami Yaffa ? Sound Tracker 19.00
Tapahtukoon sinun tahtosi 20.00 Television
uranuurtajat 21.00 Historia:?Rajamaa 21.55
Elävä arkisto: Diskossa 21.57 Gloria Gaynor
? diskojen kuningatar 22.28 Iltatähti: Disko
23.10 Crematorio (16)
Yle FeM 07.25?16.00 SVT:n ohjelmaa 16.25
Efter Nio 17.25 Närbild 17.55 TV-nytt 18.00
BUU-klubben: Tule, lennetään! 18.30 Samin taikasormus 18.47 Kapteeni Tasapaino
ja aikakone (7) 18.52 Ruohonjuuritasolla
19.00 Fonko: Angola 19.30 TV-nytt 20.00
Spotlight: Saako pakolaisella olla perhe?
20.30 Danne ja Bleckan 20.45 Oddasat 21.00
Sportmagasinet 21.30 Strömsö 22.00 TVnytt 22.02?22.46 Murha Sandhamnissa (16)
23.00 SVT:n ohjelmaa
28
19.11.2015
Luonto
ARKI
Antti Simonen
Suruvaippa syntyy syksyyn
Antti Simonen
Suruvaippa on omituisella tavalla syksyn lapsi. Se kuoriutuu loppukesällä ja syksylläkin,
jopa syyskuussa, kuten oheinen
yksilö muutaman pihapiirissäni kohtaamani lajitoverinsa
kanssa. Varsin myöhään lukuisat toukat marssivat koteloitumispaikalleen, nyt bongasin
niitä puolisen tusinaa.
Koteloitumisaika on varsin
lyhyt verrattuna vaikkapa lajeihin, jotka viettävät kokonaisen talven kotelossaan maakerroksessa, hangen alla. Jotkut lajit koteloituvat jopa useastikin
kuten esimerkiksi puuntuhooja.
Syksyinen vastakuoriutunut
suruvaippa on tietysti hieno ilmestys samettisen puvun loistaessa ja hohtaessa vahvoin sävyin: siipien reunat ovat täyteläisen kermankeltaiset, siniset
täplät kuin vasta hiotuista safiireista ja muu samettisen puvun
väri vaikuttavan tumman suklaanruskean sävyinen.
n n n
Kun tarkkailee juuriluodun
juhla-asuisen suruvaipan touhuilua, joutuu väkisinkin hämmennyksiin.
Monet syksyisen luonnon
tarjoamat herkut, ylikypsät hedelmien nesteet ja erityisesti
vahingoittuneen koivun vuotavat mahlat täyttävät sen päiväpuuhailut miltei kokonaan.
Herkuttelun lomassakaan se
ei näytä piittaavan lajin toisesta sukupuolesta pätkääkään,
vaikka molemmat sukupuolet ovat runsaastikin liikkeellä.
Sukupuolet ovat samanväriset,
naaras hieman koirasta kookkaampi.
Eräänä syksynä esille laittamani punaviinipohjainen
juoma houkutteli perhosbaariini todella runsaslukuisen suruvaippajoukon eri sukupuolineen muiden perhoslajien
ohella. Epäilemättä juoman vaikutuksesta suruvaippojen käytös muuttui varsin rohkeaksi
ja ympäristön muista liikkeistä
miltei piittaamattomaksi. Minkäänlaista vetoa tai kiinnostusta suruvaipan koiras ja naaras eivät toisiaan kohtaan kuitenkaan osoittaneet.
Suruvaippa kuoriutuu ahtaasta kotelokehdostaan monesti syyskesällä, tämä yksilö syyskuussa, viettääkseen talvensa
aikuisena perhosena.
Keväällä suruvaippa
tupsahtaa luontoon
kaikki komeus haihtuneena vähän niin kuin
juoppolallilla ? ja nyt
sille välähtävät mieleen
lemmenleikit.
Luonnollisesti syksyisten suruvaippojen vahva kiinnostus
ravintoon on sinällään järkeenkäypää, talvehtivathan ne aikuisina ja pitkän talvikauden
sapuska on koottava ennakolta.
n n n
Monen monet perhoslajit, linnut, nisäkkäät, kalat ja niin
edelleen satsaavat runsaasti
siihen, että niillä on hääpuku
mahdollisimman hyvässä ja
näyttävässä kunnossa ja muu-
kin fysiikka hiottuna, kun lemmenleikit ja suvunjatkamiskisat
käynnistyvät.
Suruvaippa antaa tälle kaikelle piutpaut: syömishurmansa jälkeen se alkaa etsiä
vain talvehtimispaikkaa ja kätkeytyy komeine somistuksineen johonkin rakennuksen
koloon, rakoon tai puupinoon
tahi kivenkoloon, jossa se ?mököttää? koko talven.
Keväällä se tupsahtaa talven
rispauttamaan ja likaamaankin luontoon itsekin talven
rasituksen haalistamana, kermankeltainen reunusväri kalvan valkoisena ja risaisenakin,
muukin kiilto ja komeus haihtuneena vähän niin kuin juoppolallilla ? ja nyt sille välähtävät mieleen lemmenleikit.
Tuota pikaa kisailujen jälkeen
tapahtuvatkin pariutuminen ja
muniminen.
Tuon jälkeen pian vaipuvat
nämä uupuneet vanhukset ikiuneen täytettyään lopulta elämän kiertokulun jatkumiseen
liittyvän velvoitteensa.