Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?? N:o 180, 007443-15-48 ? Hinta 1,20 e (sis.alv) TORSTAI 26. MARRASkuuTA 2015 120 vuotta R.I.P. TUPO 1969–2015 ...4–5 Eriasteiset halut usein parien haasteena ...16–19 Subjektiivinen päivähoito-oikeuden rajaaminen ei olekaan läpihuutojuttu Asiantuntija näkee samoja perustuslaillisia pulmia kuin vanhuspalvelulaissa ...3
Päätoimittaja: Mikko Salmi Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: 09 701 041 (vaihde) Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: ? Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: puh. 0200 30011 ? Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. 0200 55888 ? Tampere ja ympäristö: puh. 0800 96675 ? Muu Suomi: puh. 0200 71000 ? Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki toimitus@demokraatti.fi ilmoitukset@demokraatti.fi tilaajapalvelu@demokraatti.fi etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Lisätietoja: www.demokraatti.fi Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 3 Hallituksen ikuinen murhe: perustuslaki 4–5 Tupon karu, mutta lyhyt loppu, pääkirjoitus 6–7 Ministerit haukkuvat ja karkaavat 8–9 Cartier-Bresson Ateneumissa 10–11 Sukupolvitaistoa kirivaihteella 12–13 Elämän ja kuoleman välissä, Viikon elokuva 14–15 Pipopäiden suosikki 16–19 Kun ei haluta... Olen ylpeä kotikaupungistani Helsingistä. Säilytämme subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Nasima Razmyar Twitterissä Hauska kuvitella sitä persujen huutoa jos jonkun maahanmuuttajan petosepäily olisi rauennut vain tekniseen mokaan. Mäntylän kohdalla ok. Teemu Hirvonen Twitterissä 21 Moni hankkii kenkänsä käytettynä netistä 22–23 Sarjakuvat, yhdistystoiminta, radio ja tv 24 Espoon Blues ei ole ainoa Uutiset Arki Demokraatti.fi Uutiskertaus Päivä kuvana AFP Photo / Hans-Christian Woeste Elämänmeno n Käräjäoikeus: Aarnio pääsee vapaaksi. Käräjäoikeuden mukaan Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio on päästettävä vapaaksi. Esimerkiksi sotkemisvaara on oikeuden mukaan merkittävästi pienentynyt oikeudenkäynnin nykyvaiheessa. Aarnio kuitenkin määrätään matkustuskieltoon. Oikeuden mukaan esitutkinta jatkuu koko oikeudenkäynnin ajan ja olisi kohtuutonta pitää Aarniota vangittuna. n SDP:n Rinne suomii hallituksen ulkopolitiikkaa. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne arvostelee hallituksen ulkopoliittista linjaa lyhytjänteiseksi. Rinne totesi tänään puhuessaan Paasikiviseuran vuosikokouksessa, että Suomen ulkopolitiikan pitkä linja on muuttunut viimeisen puolen vuoden aikana. Muutoksella Rinne viittaa erityisesti kehitysyhteistyöja kriisinhallintamäärärahojen leikkaamiseen sekä kielenkäytön kovenemiseen. n OAJ: 40 prosenttia opettajista ilman digitaalisia työvälineitä. Noin 40 prosenttia peruskoulunopettajista on ilman digitaalisia työvälineitä kuten henkilökohtaista tablettia tai kannettavaa tietokonetta, arvioi opettajien ammattijärjestö OAJ. Järjestön mukaan opettajat suhtautuvat myönteisesti uuden tietoja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa. OAJ patistaa kuntia hankkimaan opettajille tarvittavat välineet. Järjestö huomauttaa, että koulu ei voi siirtyä digiaikaan aiemmin kuin opettajat. 26.11. Nimipäivät tänään: Sisko (ruots.) Dagmar -5...1 0...1 1...3 Aurinko nousee: Helsingissä 8.45 Oulussa 9.31 Aurinko laskee: Helsingissä 15.30 Oulussa 14.39 Nimipäivät huomenna: Hilkka (ruots.) Astrid, Estris Ruotsalainen biologi Urpo Taskinen istui nojapyörässään eilen. Hänet kuvattiin pohjoissaksalaisessa Oldenburgissa, josta pyöräreitti vie Pariisiin. Hän lähti Ruotsin Kiirunasta. Pariisissa hän osallistuu YK:n ilmastokokoukseen 30.11–11.12. 2015.
3 26.11.2015 UUTISET ? ? Asiantuntija: ”Sama ongelma kuin vanhuspalvelulaissa” Taas yksi hallituksen esitys törmäämässä perustuslakiin Julkisoikeuden professori Raija Huhtanen Tampereen yliopistosta varoittaa, että hallituksen esitykseen subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisesta liittyy perustuslaillinen ongelma. Varhaiskasvatuslain uudistus on parhaillaan perustuslakivaliokunnan käsittelyssä. Hallitus lähtee siitä, että päiväkotien ryhmäkoot voitaisiin määritellä pelkästään asetuksella. Eli hallituksella olisi kaikki valta päättää asiasta. – Voiko asetuksenantajalle eli valtioneuvostolle antaa näin laajat valtuudet? Mielestäni tämä on pulmallista perustuslain kannalta, Huhtanen huomauttaa. Hän viittaa tilanteeseen, kun eduskunta käsitteli kolme vuotta sitten vanhuspalvelulain uudistusta. Hallitus yritti säätää laitoshoidon henkilöstömitoituksista pelkällä asetuksella. Se törmäsi perustuslakivaliokunnan tyrmäävään lausuntoon. Asiasta täytyi säätää laki. Timo Sparf Hallitus aikoo kaventaa lapsen subjektiivista oikeutta päivähoitoon. Asiantuntija näkee asiassa perustuslaillisia pulmia. ”Kun on kyse lapsista, on oltava erityisen tarkkana.” Kyse myös perusoikeuksista Raija Huhtasen mielestä asetelma on nyt varhaiskasvatuslain kanssa hyvin samanlainen. – Tässä on samoja ongelmia. Perustuslaki edellyttää, että kunnan tehtävistä ja velvoitteista, joilla on taloudellisia vaikutuksia kunnissa, täytyy säätää laissa. Toinen yhtä tärkeä perustelu liittyy perusoikeuksiin. – Henkilöstömitoitukset, tässä tapauksessa päivähoidon ryhmäkoot, ovat ihmisten perusoikeuksien kannalta merkityksellisiä – mikä on lasten palveluiden sisältö ja laatu, Huhtanen muistuttaa. Lakiehdotuksen viidennessä pykälässä todetaan, että päiväkodissa ja perhepäivähoidossa pitää olla tarvittava määrä ammatillisen kelpoisuuden omaavaa henkilöstöä, jotta varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Huhtanen pitää sanakäänteitä hyvin väljinä. – Mielestäni eduskunnan pitää täsmentää vähintäänkin perusteet, millä tavalla henkilöstömioituksista pitää päättää eikä antaa asetuksen antajalle, valtioneuvostolle, avoimia käsiä asian määräämiseksi, professori Raija Huhtanen arvioi. ”Hallitus ei ole voinut olla tietämätön” Perustuslakivaliokunta laatii omaa lausuntoaan varhaiskasvatuslaista torstaina. Valiokunnan jäsen Maria Guzenina (sd.) uskaltautuu sanomaan oman näkemyksensä, koska asiantuntija on nyt julkisesti nostanut esille lain perustuslailliset ongelmat. – Jaan hänen näkemyksensä. Hallituksessa on täytynyt olla ymmärrys ja tieto viime hallituskauden perustuslakivaliokunnan päätöksistä. Guzenina viittaa valiokunnan lausuntoon vanhuspalvelulaista. – Perustuslakivaliokunta ei voi muutella kantojaan sen mukaan, kuka hallituksessa istuu. Perustuslaki on ihmisten perusoikeuksien toteutumisen vartija. Hän muistuttaa, että perusoikeudet ovat myös ihmisoikeuksia. – Ja tässä tapauksessa, kun kyse on lapsista, on oltava erityisen tarkkana, Maria Guzenina korostaa. Marja Luumi Demokraatti marja.luumi@ demokraatti.fi
4 26.11.2015 UUTISET ? ? EK muutti sääntöjään: Tupot tiensä päässä SAK:n Lyly ei yllättynyt Elinkeinoelämän keskusliiton EK ilmoitti eilen, ettei järjestö tee enää keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja huhtikuun lopun 2016 jälkeen. Asias ta kertoi EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta, jonka ilmoitettiin jatkavan tehtävässään myös ensi vuonna. – Tämän linjauksen olimme tehneet jo keväällä 2013 uudessa strategiassamme. Seuraavana luonnollisena askeleena oli EK:n sääntöjen muuttaminen siten, että EK ei enää tee tällaisia sopimuksia. EK haluaa lisätä yrityksissä tapahtuvaa paikallista sopimista. SAK:n puheenjohtajalle Lauri Lylylle EK:n sääntömuutos ei tullut yllätyksenä. Hän muistuttaa, että Eteläranta Rane Aunimo Demokraatti on koko 2000-luvun suhtautunut kriittisesti keskitettyihin ratkaisuihin. – On arveluttavaa heittää työkalupakista toimivia välineitä pois, kun maailma muuttuu koko ajan. Globaalissa taloudessa toimiva Suomi tarvitsee keskitettyä, liittokohtaista ja paikallista sopimista kulloisenkin tarpeen ja muutoksen mukaan. ”Ei liity tilanteeseen” Alahuhdan mukaan EK:n päätös ei ole sidoksissa tämän hetken neuvottelutilanteeseen työmarkkinoilla. Hän sanoo, että EK haluaa viedä neuvottelut loppuun. – Tavoitteena on sopia yksikkötyökustannusten laskusta viidellä prosentilla, palkkojen nollakasvusta vuodelle 2017 ja sen jälkeen siirtyä vuodesta 2018 eteenpäin Ruotsin tavoin vientialavetoiseen palkkamalliin. Myös Lyly sanoo toivovansa, että ratkaisu syntyy. SAK on tehnyt oman esityksensä Suomen mallista, jossa vientialat määrittelisivät jatkossa palkankorotusten tason. Se edellyttää SAK:n mukaan työmarkkinakeskusjärjestöjen vahvaa roolia koordinoinnissa Demokraatin arkisto Kaikkien aikojen ensimmäinen tupo syntyi 1969. Vetovastuu oli tulopoliittisen virkamiehen Keijo Liinamaan. Tänä vuonna sopimusmalli kohtasi loppunsa, kun EK hautasi sen. SDP:n Rinne: Hallitus on muuttanut Suomen ulkopolitiikan pitkää linjaa SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan Suomen ulkopolitiikan pitkä linja on muuttunut viimeisen puolen vuoden aikana. Muutoksella Rinne viittaa erityisesti kehitysyhteistyöja kriisinhallintamäärärahojen leikkaamiseen sekä kielenkäytön kovenemiseen. – Hallituksen ulkopoliittinen linja on lyhytjänteinen. Se ei tule kantamaan hedelmää tulevaisuudessa, Rinne totesi puhuessaan Paasikivi-seuran vuosikokouksessa. Rinteen mukaan muiden maiden on voitava luottaa Suomen linjan pitkäjänteisyyteen ja ennakoitavuuteen. Hän mainitsi esimerkkejä, joissa hallituksen kommunikaatio Venäjän ja Ruotsin kanssa on hänen mielestään ollut harkitsematonta. Rinne myös näkee, ettei hallitus puutu terrorismin kaltaisten uhkien kehittymiseen ja ennaltaehkäisyyn riittävän aikaisessa vaiheessa. STT Ilmapuntari Tuulista. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ottanut vallan itselleen ulkopolitiikassa, myös EU-politiikassa. Juha Sipilä ja Timo Soini eivät edes vikise, kun Sauli vie. Milloin viimeksi Soini lausui jotain ulkopoliittista? Vaarallista myrskyä. Postin johtajat tunnetaan taitamattomuudestaan. He ovat onnistuneet sotkemaan Postin asiat perinpohjaisesti. Nyt he ovat ovat sotkemassa jo koko maan asiat. Kohta tässä maassa ei kulje postin ohella mikään muukaan. Tästäkö jannuille maksetaan?
5 26.11.2015 UUTISET Vasemmistoliitto etsii pääsyä marginaalista Vasemmistoliiton puheenjohtaja paaVo Arhinmäki ei yllättänyt, kun hän viime lauantaina ilmoitti luopuvansa puolueen keulapaikasta. Kuuden vuoden puheenjohtajuus ei ole pitkä kausi, mutta puolueen juuttuminen oppositioasemassa alle 10 prosentin kannatukseen on suurelle osalle kenttäväkeä liian vähän. Arhinmäki on poliitikkona karismaattinen hahmo ja hän on saanut raflaavalla esiintymisellä paljon julkisuutta. Luopumisilmoitus kertookin siitä, että puolueen puheenjohtajuus ei ole yhden miehen show, vaan poliittinen liike tarvitsee paljon muutakin uskottavuuden tueksi Vasemmistoliitto on profiloitunut Arhinmäen kaudella punavihreäksi puolueeksi. Näin se on onnistunut saamaan hyvää kannatusta kaupunkilaisen yliopistonuorison ja joidenkin vaihtoehtoliikkeiden keskuudessa. Samalla puolue on kuitenkin etääntynyt ja marginalisoitunut perinteisistä kannattajistaan, etenkin palkansaajista ja ay– liikkeestä. n n n sDp:n ja VihreiDen kohonneet kannatukset ovat korostaneet vasemmistoliiton ahdinkoa. SDP on kiistatta johtava palkansaajapuolue, jolla on toimivat suhteet ay-liikkeeseen. Vihreät puolestaan ovat nakertaneet vasemmistoliiton kannatuspohjaa sen jälkeen, kun porvariliberaalin Osmo Soinivaaran vaikutus on himmentynyt. Hyvä kysymys kuuluukin, onko vasemmistoliitolla itse asiassa luontevaa kannatusperustaa nykyisillekään galluplukemille. Vasemmistoliitto syntyi SKP:n ja SKDL:n raunioille, mutta yhteiskunnan sosio-ekonominen kehitys antaa yhä vähemmän peruskiviä toimia siltä pohjalta. Sitä paitsi historia kummittelee ja rajaa edelleen monia äänestäjiä ottamaan etäisyyttä. n n n mikäli Vasemmistoliiton ensi kesän puoluekokous tekee onnistuneen puheenjohtajavalinnan, se voi hetkellisesti kohentaa puolueen kannatusta, mutta puolueen perusongelmat eivät muutu siitä miksikään. Arhinmäen seuraajaksi on nostettu julkisuudessa liuta aivan potentiaalisia nimiä. Heistä vakuuttavin, europarlamentaarikko Merja Kyllönen on kieltäytynyt ainakin toistaiseksi puheenjohtajaehdokkuudesta. Kansanedustajat Li Andersson ja Aino-Kaisa Pekonen ovat niin ikään vahvoja nimiä. Miesten joukossa onkin jo sitten heiveröisempää. Vasemmistoliiton uuden puheenjohtajan tulisi viestiä olemuksellaan ja linjauksillaan, että puolue haluaa olla enemmän kuin ahtaaseen rakoon ajautunut poliittinen liike. Sellainen projekti vie niin paljon aikaa, että puheenjohtajan pitää olla – paitsi uskottava – myös sitoutunut pitkäjänteiseen työhön. Pelkkä oma imago ei riitä, kuten on nähty. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu 1895. Työmies –1918, Suomen Sosialidemokraatti –1988, Demari –2001, Länsi-Suomen Työmies –1906, Sosialisti –1918, –1951, Demokraatti –1919, Turun Päivälehti –2001, Uutispäivä Demari –2012 Päätoimittaja Mikko Salmi matti.linnanahde@kolumbus.fi Pääkirjoitus Matti Linnanahde Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ja varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen osallistuivat viikonvaihteessa puolueensa puoluevaltuuston kokoukseen. Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto Kupla Hähähhäää... nyt hommiin! Le ht iku va / A nt ti A im oKo iv ist o ”EK:n päätös ei ole sidoksissa tämän hetken neuvottelutilanteeseen työmarkkinoilla.” Kommentti Ideologinen paatos vei EK:n järjen Kuvittele olevasi timpuri. Työkalupakissasi on perin arkinen katkaisusaha, joka on palvellut sinua uskollisesti vuosikymmeniä. Eräänä päivänä tympäännyt sahaan, pitäähän sitä rakkinetta olla aina terottamassakin. Vippaat sahan suutuspäissäsi järveen ja kiroilet vielä perään: En tartte sua enää koskaan! Urakat tuntuvat aluksi sujuvan hyvin. Mutta sitten mittaan sahatuissa seinälaudoissa on virhe. Kaikki ovat 10 senttiä liian pitkiä. Eikä sinulla ole sahaa. Urakka olisi tuota pikaa valmis, mutta yhtä puuttuu. Saha. Ostatko uuden sahan ja teet urakan valmiiksi, vai lähetätkö lankut takaisin jättisahalle ja odottelet viikkoja? Kas siinäpä pulma. Mutta syyttää saat vain itseäsi. n n n Näin juuri kävi EK:lle keskiviikkona. Järjestö muutti sääntöjään, ja se ei enää voi tehdä keskitettyjä ratkaisuja. Nyt käytävät neuvottelut pakkolakien ehkäisemiseksi jäävät viimeisiksi ja erilaiset tupot siirtyvät historiaan. Mutta, kuten SAK:n lauri lyly huomautti, on arveluttavaa heittää työkalupakista toimivia välineitä, kun maailma muuttuu koko ajan. Jokaista sopimusmallia tarvitaan tilanteen mukaan. n n n EK on potkinut tupoauton rattaita koko 2000-luvun. Nyt siis EK kategorisesti ja yksipuolisesti heittää Suomen talouden kivijalan, työmarkkinoiden ennustettavuuden ja vakauden romukoppaan. Tilalle saadaan sekasortoa, lakkoja, mielivaltaa, jossa kaikkien palkansaajien asema ei ainakaan parane. Suomi siirtyy vahvempien valtaan. Heikommat saavat pärjätä, miten pärjäävät. EK:n pitkään jatkunut ideologinen paatos on nyt vienyt järjenkin mennessään. Viimeinenkin isänmaallinen patruuna on heitetty Helsingin Kauppatorin satama-altaaseen. Kepeät mullat tupolle. Juhani Aro juhani.aro@demokraatti.fi ja kattavien työmarkkinaratkaisujen synnyttämisessä. Lyly toteaa, että osaltaan Suomen malli on vastaus EK:n sääntömuutokseen. – Aika näyttää, minkälaisen mandaatin työnantajaliitot keskusjärjestölleen antavat sääntömuutoksen puitteissa. Se vaikuttaa EK:n koordinoivan roolin syvyyteen ja järjestön vaikutusvaltaan.
6 26.11.2015 UUTISET ? ? Demarit älähtivät ministerien väitteistä ”Ministerit haukkuvat vaihtoehdot ja lähtevät pois” SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman arvostelee pääministeri Juha Sipilää (kesk.) väärien väitteiden esittämisestä. – Pidän erittäin huonona asiana sitä, että pääministeri esittää SDP:n vaihtoehdosta vääriä väitteitä ja lähtee sen jälkeen pois. Onhan tämä uskomatonta. Eduskunnassa käsiteltiin eilen opposition vaihtoehtobudjetteja. SDP julkaisi oman esityksensä tiistaina. Hallituksen ykkösministerit saivat vuoro kerrallaan demarit älähtämään. Oppositiota on läpi syksyn vaadittu esittäVaihtoehdossamme kertaluonteisilla tuloilla rahoitetaan kertaluonteisia menoja, laitetaan tase töihin. mään vaihtoehtoja ja kun hallitus niitä sai, Sipilä ja ulkoministeri Timo Soini (ps.) poistuivat eduskuntakäsittelystä kesken kaiken. Sipilä ehtipuhumaan sitä ennen, että SDP:n esityksessä menoja lisätään yli miljardilla mutta säästökohteita ei ole juuri löydetty. Veronkorotuksia on Sipilän mukaan senkin edestä. – SDP haluaa antaa taloudesta sellaisen kuvan, että valtiontaloutta ei tarvitse sopeuttaa. Sipilän mukaan kaikissa oppositiopuolueiden esityksessä on sen verran ”höttöä”, ettei niistä mikään kelpaisi sellaisenaan korvaamaan hallituksen budjettiesitystä. Lindtman pyöritteli päätään. – Vaihtoehdossamme kertaluonteisilla tuloilla rahoitetaan kertaluonteisia menoja, laitetaan tase töihin. SDP:n vaihtoehto tarkoittaa veroasteeseen muutosta, jonka lukema on 0. Palkasta ja eläkkeestä jää enemmän käteen. – Kelpaako tämä edes valtiovarainministeri Alexander Stubbille (kok.), Lindtman kysyi ja korosti vielä, että SDP ottaisi vähemmän velkaa kuin hallitus. Ei kelvannut, sillä Stubb pysytteli tiukasti Sipilän tulkintalinjoilla. – SDP esittää pysyviä menolisäyksiä kertaluonteisilla tuloilla satojen miljoonien edestä. Hallitus vastustaa veronkorotuksia ja velkataakan nostoa. Soini kutsui puolestaan SDP:n pitkään valmisteltua 36-sivuista esitystä ”lipareeksi”, pieneksi paperipalaksi. – Se on hyvin kevyt, ministeri sanoi ennen aitiosta poistumistaan. Myös SDP:n Eero Heinäluoma oli hämmästynyt. – Uskomatonta. Ministerit haukkuvat vaihtoehdot ja lähtevät pois. Annan kiitoksen Stubbille, että olette sentään paikalla. TP-liitot kohottavat työtaisteluvalmiuttaan Pron puheenjohtaja Jorma Malinen on myös Teollisuuden palkansaajien puheenjohtaja. Teollisuuden palkansaajat nostavat työtaisteluvalmiuttaan. TUI Cruisesin Mein Schiff 4 -risteilijä STX:n Turun telakalla Turussa 7. elokuuta 2014. Teollisuuden palkansaajat TP vaatii pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusta ottamaan käyttöön pikaisesti lisätoimia suomalaisen teollisuuden tukemiseksi. Näitä olisivat muun muassa huojennukset energiaverotukseen ja yritysten logistisiin kustannuksiin. Lisäksi hallitusohjelmassa luvattu päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensointi on TP:n mielestä toteutettava mahdollisimman pikaisella aikataululla ja useiden kilpailijamaiden tavoin täysimääräisenä. TP:n mukaan hallituksen toiminta kotimaisen investointiympäristön kehittämiseksi on ollut ”vatulointia sanan syvimmässä merkityksessä”. – Sen sijaan, että hallitus olisi panostanut vientiteollisuuteen niillä keinoilla, jotka ovat sen omissa käsissä, se on vaarantanut työmarkkinoiden vakauden asettumalla työmarkkinapolitiikan osapuoleksi. Juuri toimintaympäristön vakaus on yksi tärkeimpiä tekijöitä investointipäätöksissä ja niiden kohdentumisessa eri maihin, Kirkkonummelle syyskokoukseen kerääntyneet TPliitot huomauttavat. Tilanne on vielä korjattavissa TP muistuttaa, että tilanne on vielä toistaiseksi korjattavissa ja palkansaajajärjestöjen esittämä sopimus pitkästä palkkamaltista mahdollinen. Tämä vaatii kuitenkin hallitukselta valmiutta luopua kilpailukykypakettinsa huonosti harkituista esityksistä, tasapainoista lähestymistapaa paikallisen sopimisen kehittämiseksi ja vaikuttamista työnantajajärjestöjen saamiseksi mukaan todellisiin neuvotteluihin. Nykyisessä tilanteessa TPliitot katsovat kuitenkin välttämättömäksi kohottaa yhteistä työtaisteluvalmiuttaan. Teollisuuden palkansaajat TP ry edustaa kahdeksaatoista jäsenliittoa ja yli 750 000 palkansaajaa kaikista kolmesta keskusjärjestöstä. Demokraatti Kari Hulkko Rane Aunimo Demokraatti
7 26.11.2015 UUTISET Lehtikuva/Jarno Mela SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne esitteli eilen SDP:n vaihtoehtobudjettia eduskunnan täysistunnossa. Rinne: Hallitus lietsoo eripuraa ja pakastaa kasvun SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo, että hallitus on leikkauksillaan ja pakkolakiesityksillään myrkyttänyt työmarkkinailmapiirin. Rinne esitteli SDP:n vaihtoehtobudjetin täysistunnossa. Rinteen mukaan hallituksen toimet eivät tee mitään kasvun ja työllisyyden eteen tänä tai vielä ensi vuonnakaan. – Hallitus pakastaa Suomen kasvun ja kilpailukyvyn vuosiksi eteenpäin. Rajut leikkaukset ja pakkolakiesitykset osuvat demarien mukaan ihmisiin ja palkansaajiin, joilla on jo nyt vaikeaa. Samaan aikaan hallitus on tuonut eduskuntaan kaikkein rikkaimman eliitin eduille räätälöityjä lakiesityksiä. – Hallitus ei uskottavasti aja kaikkien suomalaisten, koko kansakunnan etua vaan lietsoo eripuraa ja epäoikeudenmukaisuuden tuntua. Demarit haluavat, että varakkaat ihmiset osallistuvat julkisen talouden sopeuttamiseen verotuksen kautta. – Myös miljoonaperijät, Rinne korosti. SDP:n puheenjohtajan mukaan demarien esitys on ”rohkea, reilu ja realistinen silta yli suomalaisia ahdistavan synkän virran – työlinja”. Lehtikuva / Mikko Stig
8 26.11.2015 ELÄMÄNMENO Todellisuuden kuvaaja, ikkunan avaaja ja murhamysteeri Henri Cartier-Bresson (1908–2004) oli yksi viime vuosisadan merkittävimmistä valokuvaajista. Hän oli monien dokumentaristien esikuva, ja ehkä sitten myös riippa myöhempien aikojen valokuvataiteilijoille. Cartier-Bresson tunnetaan ratkaiseva hetki -käsitteen lanseeraajana. Hän oli sitä mieltä, että valokuvaajan ensisijainen tehtävä ja hänen onnistumisensa edellytys on olla oikealla hetkellä oikealla paikalla. Tämä autenttisuuden, aitouden ajatus on tosin utopiaa: valokuvaus on alusta lähtien ollut valintojen tekemistä, kohteen rajaamista sekä muokkaamista pimiössä. Manipulointi ei ole uusi keksintö. Mutta kieltämättä Cartier-Bresson oli oikealla hetkellä oikeassa paikassa. Hän tallensi kuviinsa ihmiskohtaloita Yhdysvalloista ja Meksikosta, ja hän kuvasi Pekingiä 1948 muutama viikko ennen Mao Zedongin joukkojen saapumista kaupunkiin. Neuvostoliitossa kohteina olivat paraatit ja uuden yhteiskunnan sankarilliset työläiset. Esillä on juhlatai sunnuntaipuoli; naapurimaamme arkitodellisuuttahan ei meille länsimaalaisille näytetty. Cartier-Bresson kuvasi todellisuutta tarkkanäköisesti ja oivaltavasti: köyhiä, asunnottomia, prostituoituja. Suoria yhteiskunnallisia kannanottoja hänen kuvistaan on kuitenkin vaikea löytää. Hän ei saarnannut vaan näytti. Näyttelyn 300 kuvan joukossa on erinomainen valikoima karakteristisia muotokuvia taiteilijaystävistä muiden ohella Jean-Paul Sartresta, Alberto Giacomettista, Pierre Bonnardista ja Henri Matissesta. Näyttely on mustavalkokuvauksen juhlaa. Valot ja varjot luovat aidon tunnelman todellisuudesta. Ja sen ratkaisevan hetkenkin kuvista löytää. Henri Cartier-Bresson: Leningrad, Venäjä, 1973. Henri Cartier-Bresson: Calle Cuauhtemoctzi, Mexico City, 1934. Kuvataide Ateneumin taidemuseo, Helsinki Henri Cartier-Bresson – The Man, The Image & The World Avoinna 31.1.2016 saakka, ti, pe 10–18, ke, to 10–20, la–su 10–17. Amos Andersonin taidemuseo, Helsinki Sigurd Frosterus – Taide elämänasenteena Avoinna 24.6.2017. Helsinki Noir – Rikostarina ratkaistavaksi Avoinna 31.12.2016, ma, to, pe 10–18, ke 10–20, la–su 11–17. Monen toimen mies Sigurd Frosteruksen (1876–1956) tunnetuin työ on Stockmannin tavaratalo Helsingin keskustassa (valmistui 1930). Arkkitehturi oli kuitenkin vain yksi hänen aloistaan. Hän olimyös taiteilija ja taiteen keräilijä, huonekalusuunnittelija ja terävänäköinen esseisti. Tämä monen toimen mies suuntasi aina katseensa Keski-Eurooppaan ja kauemmaksikin. Hän etsi nykyaikaa ja avasi ikkunoita Eurooppaan jo parikymmentä vuotta aikaisemmin kuin Tulenkantajien keulahahmo Olavi Paavolainen. Stockmannin suunnitelmaa varten Fosterus tutki tarkoin keskieurooppalaisten tavaratalojen rakennetta. Hän pohti asiakkaiden kulkureittejä ja kokoontumispaikkoja. Näin syntyi yksi aikansa uudenaikaisimmista kaupparakennuksista. Jo vuosisadan alussa Frosterus osallistui yhdessä toisen nuoren arkkitehdin Gustaf Strengellin kanssa Helsingin rautatieaseman suunnittelukilpailuun. Kilpailun voitti ajankohdan suuri tähti Eliel Saarinen. Tappiosta suivaantuneina nuoret arkkitehdin kirjoittivat pamfletin, moittivat Saarisen suunnitelmaa vanhanaikaiseksi ja propagoivat uutta rationaalista arkkitehtuuria, joka sopii sähkön ja höyryn aikaan. Teksti on niin voimallista, että se sai Saarisenkin muuttamaan suunnitelmaansa Frosteruksen ja Strengellin suosittelemaan suuntaan.
9 26.11.2015 ELÄMÄNMENO Magnus Enckell: Poikia rannalla, 1910. Marcus Collin: Metsätalo, 1938. Taiteilijana ja taiteen keräilijänä Frosterus oli puhtaan paletin suosija. Magnus Enckell oli yksi hänen suosikeistaan, ja tämän taiteilijan maalauksia hänen kokoelmassaan onkin runsaasti. Rikos museossa Amos Andersonin museon näyttelypäällikkö Susanna Luojus on rakentanut taidesäätiöden kokoelmasta poimimistaan teoksista kokonaisuuden, jota yhdistää rikostarina. Luojus on kirjoittanut myös tarinan, sen kutakin lukua varten on oma näyttelyhuoneensa. Tarina on se tavallinen tarina. Nuori konttoristi joutuu eräänlaisen auervaaran pauloihin, menettää säästönsä ja lopulta henkensä. Hänet löydetään hukkuneena, Kaivopuiston rantaan ajautuneena. Tarinassa liikutaan 1930-luvun Helsingissä, Kaivopuistossa, Kauppatorilla ja Töölossä. Esillä olevat teokset edustavat viime vuosisadan alkupuolen suomalaista modernismia. Monet niistä eivät ole juurikaan olleet yleisön nähtävillä. Mukana on kiinnostavia maalauksia 1930-luvun Helsingistä, tekijöinä muiden ohella Birger Carlstedt, Marcus Collin, Santeri Salokivi ja Väinö Kamppuri. Kiinnostava näyttelykokeilu, joka avaa uuden näkökulman taiteeseen ja ehkä Helsinkiinkin. Seppo Heiskanen
10 26.11.2015 ELÄMÄNMENO Sukupolvitaistoa kirivaihteella Tapio Vanhatalo Helsingin kaupunginteatteri sai Tokoinrannan täysremontin ajaksi Pengerkadun perinteikkäästä salista sopivan sijaisnäyttämön esityksille, jotka kokonsa puolesta olisi normaalioloissa toteutettu teatterin pienellä näyttämöllä. Pengerkadun houkuttavuus tuntuu olevan seireenluokkaa juuri tilojen entisen haltijan Ryhmäteatterin 1980-luvun hektisten vuosien veteraaneille. Sen jälkeen, kun Kari Heiskanen ohjasi Ryhmiksen vanhan näyttämön viimeiseksi esitykseksi oman tekstinsä ”Sormet hunajapurkissa”, hän on tehnyt kaupunginteatterin ohjaajana sinne jo kaksi produktiota. Eikä varmaan ole sattumaa, että näissä tuoreimmissa Heiskasen Pengerkatu-ohjausten rooleissa on nähty vanhoja ryhmiskasvoja: ensin Pertti Sveholm ja Timo Torikka Eric Assous’n komediassa ”Ihanat naisemme”, nyt Taneli Mäkelä Daniel Kehlmannin ”Mestarin” nimiroolissa. Mäkelä ottaakin tilan heti haltuun äreänä ja itsekeskeisenä mestarikirjailijana Kehlmannin aika oivaltavan, mutta myös mutkia suoriksi vetävän näytelmän nimiroolissa. Kisällille kyytiä heti kättelyssä Takavuosien juhlittu näytelmäkirjailija Benjamin Rubin on kutsuttu erään kulttuurisäätiön järjestämälle ”valmennusleirille” nuoremman polven nousevan kyvyn mentoriksi. Tämä Martin Wegner on saanut esikoisnäytelmällään ainakin yhden kriitikon haltioitumaan, myöhemmin tosin kriitikki todetaan syyntakeettomassa tilassa vetäistyksi. Pian jo käy selväksi, että Rubinin nimi ei oikein ole enää vetänyt, sillä hänen nimellään markkinoituun mentorointisessioon ei ole ollut yhtään vapaaehtoista hakijaa. Wegner on houkuteltu paikalle puolipakolla ja pienillä porkkanoilla. Rubin lyttää ensi-istumalta Wegnerin uuden näytelmäkäsikirjoituksen täysin onnettomaksi tekeleeksi, ja tulee ääneen tuumineeksi, kannattaisiko Wegnerin ehkä harkita uudestaan ammatinvalintaansa. Hedelmällinen lähtökohta mestari-kisälli-työskentelylle ja yhteiselle kehittämistyölle. Rubin ei halua pahemmin eritellä, mikä Wegnerin näytelmässä mättää. Hän tuntuu peilaavan arvottamisensa omaan menneen suuruutensa aikaan. ”Sanotaan, etten ole kirjoittanut sen jälkeen mitään suurta – mutta eipä ole kukaan muukaan”, on Rubinin mielihokema omasta kirjailijakehityksestään, jossa pääasia ei siis ole ollut oma erinomaisuus vaan muiden mitättömyys. Näin Rubin ja Wegner ajautuvat vääjäämättä avoimeen konfliktiin, jossa mukana kuvassa olevan Wegnerin vaimonkin on valittava puolensa. Se valinta ei ole nuorelle kirjailijalle mieleen. Hän päättää tuhota näytelmänsä – ei ehkä niinkään sen huonoksi haukkumisen tähden vaan pohjalta ”because I can!” Ja sitten Rubinin todelliset kortit paljastuvat. Kaikki aiemmat reaktiot ja motiivit näyttäytyvät uudessa valossa... Yksi erä lisää, pliis! Kehlmannin näytelmästä on moneen. Yhtäältä se viljelee varsin teräviä, joskaan ei ennenkuulumattomia ajatuksia taiteen ja kirjallisuuden olemuksesta ja subjektiivisen kokemuksen ensisijaisuudesta. Toisaalta se pistää aika mehukkaasti alta lipan tai ainakin kyseenalaistaa muodikasta mentorointia kaiken ratkaisevana tiedonsiirtomenetelmänä. Kolmanneksi Mestari on kuvaus klassisesta sukupolvitaistosta, jossa nuoremman kirjailijan auktoriteettikapina törmää jäärään, jonka vahvin argumentti omalle erinomaisuudelleen on, että kasvapa poika vähän vanhemmaksi, niin opit jotain maailmasta. Mitä, miten? Sitä ei mestari Rubin vaivaudu paljon kommentoimaan. Kehlmann onnistui proosateoksessaan ”Maine” (Tammi 2011) käsittelemään laajaa tarinavyyhteä siten, että irtonaisista kertomuksesta nivoutui tiivis pienoisromaani. Myös Mestari on mitaltaan vähän kuin pienoisnäytelmä, mutta nyt langat eivät punoudu yhteen niin vaivattomasti kuin voisi toivoa. Harvoinhan tätä kriitikon suusta kuulee, mutta puoli tuntia lisäaikaa olisi tehnyt näytelmälle terää. Yksi erä enemmän mestarin ja haastajan ottelua olisi saattanut antaa ohjaaja Heiskaselle paremmat eväät perustella kirjailijoiden asemoitumista näytelmän lopputilanteessa. Nyt teksti tuntuu ryntäilevältä, se on kuin 1 500 metrin juoksussa lähdettäisiin loppukiriin jo ensimmäisellä takasuoraosuudella. Näyttelijätkään eivät oikein saa tilaisuutta syventää roolihahmojaan alkuasetelmasta pidemmälle. Olisi ollut kiinnostava nähdä Iikka Forssin ihan virittyneesti esittämästä Wegneristä enemmän kuin se hermokimppu, joka sätkyy Rubinin joka pistosta. Ja Taneli Mäkelän karismalla vetämässä Rubinissa olisi varmaan joitain muitakin puolia kuin omaan erinomaisuuteen kietoutumista ja arroganssia – vanhan miehen silmäkulmassa on kuitenkin vielä eloisaa pilkettä ainakin hänen flirttaillessaan Wegnerin vaimon Ginan (Sanna-June Hyde) kanssa. Jouko Klemettelillä on stoorin irtonaisin rooli koomisena säätiön miehenä, joka epätoivoisena tehtävänä on yrittää miellyttää kaikkia. Rolf Bamberg Demokraatti Mestari Benjamin Rubin (Taneli Mäkelä, oikealla) on aika haka myös flirttailussa. Oppipoika (Iikka Forss) seuraa sivusta, kun vaimoa (Sanna-June Hyde) yritetään iskeä. Helsingin kaupunginteatteri, Pengerkatu Daniel Kehlmann: Mestari Suomennos Liisa Urpelainen – Ohjaus Kari Heiskanen – Lavastus Katariina Kirjavainen Puvut Sari Salmela Valot Mika Ijäs Ääni Eradj Nazimov Rooleissa Taneli Mäkelä, Iikka Forss, Sanna-June Hyde, Jouko Klemettilä Teatteri
11 26.11.2015 ELÄMÄNMENO Äitiyskliseitä yritetään pöllyttää – klisein Tuomo Manninen Olka Horilan Kansallisteatterin Willensaunaan ohjaama ja dramatisoima ”Äitikortti” perustuu Anu Silfverbergin vuonna 2013 julkaistuun samannimiseen kirjaan. Aiheena ovat äityiden arjen ilmiöt ja myytit, yllätykset ja stereotypiat, myötäja vastamäet. Aineksia ”reipasotteiseen tilannekomediaan”, millä sanaparilla esitystä markkinoidaan, olisi siis yllin kyllin. Ehkä vähän liiankin kyllin, kun parituntinen esitys on pitänyt paketoida vielä eräänlaiseen revyy-asuun. Sketsimäisine episodirakenteineen, aihepiirin ajankohtaisuuksilla irroitteluineen ja sinne tänne siroteltuine musiikkivälikkeineen kokonaisuus on hajanainen vaikkakin varsin hyvärytminen. Ikävintä on, että ”reipas komedia” ei ole kovin hauska. Monesti käännetyt kivet Äitikortin pyrkimys on varmasti ollut pöllyttää räväkästi vauvakuumeeseen, odotukseen, synnytykseen ja äitiyteen (ja siinä sivussa hiukan isyyteekin) liittyviä kliseitä ja harhaluuloja. Odotuksia herättävä lähtökohta sinänsä, mutta miksi kliseetalkoisiin pitää käydä klisein. Äitiysneuvoloiden hössötykset, raskausajan oikukkaat tai omituiset halut ja haluttomuudet, synnytyskokemuksen vähintäänkin ylimainostettu ”kauneus”, äitinä pätemisen armottomat kilpailutilanteet – niitä kiviä on käännelty ironian ja parodian keinoin jo aika monesti, eikä Äitikortti juuri löydä uutta vinoa vinkkeliä. Revyymuotoiselta esitykseltä tuntuu puuttuvan rohkeutta olla epäsovinnaisempi ja riuskempi kuin kaikki aiemmin samaa aihetta ruopanneet kirjat, esitykset tai tv-ohjelmat. Viime mainituista on tässä yhteydessä pakko nostaa esiin komediasarja ”Siskonpeti”, jonka kakkoskauden ”Kasvatus” -jaksossa äitija perhekuvaa pöllytettiin huomattavasti railakkaammin kuin nyt näyttämöllä. Se oli hauska puolituntinen, tuon tuosta yllättävä ja myyttejä kohtaan sopivasti epäkunniottava. Niin kuin koko sarja. Jotain vastaavaa odotin näkeväni Willensaunassa, mutta sellaisia hetkiä on tarjolla niukasti. Varsinkin alkupuoli, jossa hupailun kohteena ovat lapsen hankintaan ja odotusaikaan liittyvät kuviot, on liki uuvuttava. Vasta sitten, kun lapsi huudolla ja hurmoksella päästetään maailmaan, alkaa tekstissäkin olla särmää. Esimerkiksi kohtaukset nuorten äitien hyvin kilpailuhenkisistä kokoontumisajoista leikkipuistossa tai söpön englantilaisen idiomin ”sleep like a baby” täydellinen romutus saivat jo kaltaiseni ei-kohderyhmäläisen katsojan viihtymään, nauramaan. Sekin hymyilytti, että vauvat ovat Katri Renton hauskan duplo-lavastuksen hengessä isoja lego-nukkeja. Musiikilla ei lisäarvoa Jälkeenpäin jäin pohtimaan, oliko revyy-rakenne Äitikortille sittenkään paras valinta. Ne biisit, joita näyttelijät infantiilia lapsilaulua mukaillen luikauttelivat kööreinä ja sooloina, eivät tuoneet mitään musiikillista elähdytystä esitykseen. Kun laulut olivat enimmäkseen sieltä ihan simppeleimmästä päästä vailla tarinallisia ulottuvuuksia – ”Ihhahhaa, hepo hirnahtaa”, ”Mörkö se lähti piiriin” ”Täti Monika”, ”Jaakko-kulta” – ei niillä ollut antaa sisällöllistä lisäarvoa. Jonkinmoista tarinaa Äitikorttiin pyrittiin luomaan pyörittämällä episodikimaraa kolmen erilaisen pariskunnan kautta. Oli ensimmäisen lapsen saajia, oli lapsettomuuden kanssa tuskailleita, oli vanhemmuuteen jo rutinoituneita. Miehillä oli tässä paketissa lähinnä koominen sivurooli – ymmärrettävää tavallaan, joskin kliseistä sekin. Äideistä parhain oli Kreeta Salmisen esittämä ensisynnyttäjä. Eri episodeissa eri piirteitä saaneessa hahmossa oli eniten vetovoimaa, tunnetta ja tappuraa. Saattaa olla, että näyttelijän omalla odotuksella oli suoritukseen positiivinen vaikutus. Salmisen rooliin onkin heti kättelyssä laitettu kaksoismiehitys, Annika Poijärvi astuu hänen ”mammavaatteisiinsa” vuodenvaihteen jälkeen. Rolf Bamberg Demokraatti Suomen Kansallis teatteri, Willensauna Anu Silfverberg-Olka Horila: Äitikortti Ohjaus Olka Horila Lavastus ja puvut Katri Rentto Valot Ville Virtanen Ääni Jussi Kärkkäinen Rooleissa Mari Lehtonen, Meri Nenonen, Kreeta Salminen, Aarni Kivinen, Petri Manninen, Joel Mäkinen Teatteri Joel Mäkinen ja Kreeta Salminen esittävät Äitikortti-komediassa ensimmäisen lapsen tuloon valmistautuvaa pariskuntaa. Taustakuorona kannustavat Petri Manninen, Meri Nenonen, Mari Lehtonen ja Aarni Kivinen.
12 26.11.2015 ELÄMÄNMENO Elämän ja kuoleman välissä Laura Lindstedt: Oneiron – Fantasia kuolemanjälkeisistä sekunneista Teos 2015, s. 439 Kirjat Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Jatkuuko tietoisuus? Laura Lindstedt (s. 1976) yrittää toisessa romaanissaan ”Oneiron” vastata näihin kysymyksiin tai ainakin tarjota niihin näkökulmia. Sekä Lindstedtin esikoinen ”Sakset” (2007) että nyt ilmestynyt Oneiron ovat olleet ehdolla Finlandian saajaksi. Uusi kirja on niin hyvin kirjoitettu, että se on palkinnon voittajaksi vahvoilla. Oneiron tuntuu aluksi oudolta, jopa käsittämättömältä. Avain vaikean romaanin tulkitsemiseen löytyy sen alaotsikosta. Kyseessä todella on ”fantasia kuolemanjälkeisistä sekunneista”, siitä mitä tapahtuu heti kuoleman jälkeen. Jo kummallinen lähtökohta erottaa sen useimmista romaaneista. Kirjassa seurataan seitsemää naista. He ovat kuolemassa. Eri maista ja kulttuureista tulevat naiset kohtaavat välitilassa, pisteessä elämän ja kuoleman välillä. Heidän on vaikea päästää irti. Tähän he pystyvät vasta kertomalla kokemuksistaan, pukemalla ne sanoiksi. Lindstedtin teos koostuu näistä tarinoista. Se poukkoilee ympäriinsä runokokoelman tai sekavan ajatuskimpun tavoin. Oneiron pysyy vaikeaselkoisuudestaan huolimatta hyvin kasassa. Se on intensiivinen. Kieli on loistavaa, kansainvälistä tasoa. Tavanomaista juonta romaanista on turha etsiä, mutta teemojen tasolla toisiinsa liittyviä kertomuksia ja fragmentteja löytyy runsaasti. Yksi kirjan aiheista on kuolemaan liittyvä helpotus. Toinen punainen lanka on kaikkien naisten jo elämänsä aikana kokema kärsimys. Ulkopuolisuuden taakka Oneironin hahmot ovat välitilassa. He leijailevat ajan ja paikan ulkopuolella. Sen voi ymmärtää turvapaikaksi: ”Kaikki maailmalliset pelkoni lakkasivat sillä hetkellä kun tuo taivaallinen lämpö täytti minut. Lämpö tuli ensin, kyllä: lämpö tuli ensin. Suljin silmäni ikään kuin joku olisi kuiskannut hiljaa korvaani: ’Nyt sinun ei tarvitse enää taistella, Polina, kukaan ei uhkaa sinua.’” Naiset pelkäävät elämässään kokemistaan vastoinkäymisistä ja kauheista julmuuksista huolimatta kuolemaa. Se merkitsee hiljaisuutta, tyhjyyttä, olemattomuutta, kaikkea pahaa. He yrittävät täyttää tyhjiön sanoilla: ”Mutta kuvat sammuivat pian. Mikään tarina ei niihin tarttunut eikä lähtenyt niitä kannattelemaan, kuvien reunoilta versoi hirvittäviä lepattavia mustia riekaleita jotka johtivat, suorastaan viettivät kaiken nielevään mustaan aukkoon, jonka ajatteleminenkin teki kipeää. Niin kipeää että oli turvauduttava sittenkin sanoihin, oli sylkäistävä jotain yhdentekevää suusta.” Yksikään Oneironin seitsemästä naisesta ei ole erityisen yksilöllinen. Tämä on tarkoituksellista, sillä Laura Lindstedt kirjoittaa koko ihmiskunnasta, kaikkien avuttomuudesta elämän keskellä ja lähellä kuolemaa. Yksi hahmoista, performanssitaiteilija Sheila Ruth Berkowitz, on juutalainen. Hän kokee etnisen taustansa erityisen vieraannuttavana. Myös muut henkilöt ovat vastaavan ulkopuolisia, tavalla tai toisella hukassa. He ovat ihmisiä, heidän hätääntyneisyyttään on helppo ymmärtää. Irti tietoisuudesta Oneironin parhaisiin hetkiin kuuluvat kirjan keskivaiheen kuvaus filosofi-mystikko Emanuel Swedenborgin (1688–1772) elämästä ja sitä seuraava katsaus juutalaisuuteen. Luentojen muotoon puetut kohdat ovat kiinnostavia. Näin yksi romaanin hahmoista kuvailee värikästä Swedenborgia: ”Nykynäkemyksen mukaan Swedenborg on ensimmäinen modernin taivaan arkkitehti. Hän jakoi tuonpuoleisen kolmeen osaan, taivaaseen, helvettiin ja jonkinlaiseen välitilaan, henkimaailmaan, paikkaan jonne kuolleet ensi töikseen joutuivat.” Oneironin naiset päästävät yksi kerrallaan irti tietoisuudesta. Heidän yksilöllisyytensä ilmenee selvimmin heidän tavassaan kuolla: ”Kukin heistä lähti omalla tavallaan, niin kuin Rosa Imaculada oli lähtenyt omalla tavallaan: puusta irtautuvan, tuuleen tempautuvan vaahteranlehden lailla, silmät kiinni, sivusuuntaisesti siksak-liikkeessä.” Odottaminen on vaikeinta. Naiset kärsivät ennen kertomaan pääsemistään ja liikkeelle lähtemistään levottomuudesta. Se näkyy kirjassa. Suurin osa siitä koostuu hermostuneesta, ahdistavasta odotuksesta, joka ei tunnu ikinä päättyvän. Lopullinen kuolema onkin helpotus. Koska kertoja vaihtelee, Oneironia voi olla vaikea seura. Laura Lindstedtin vahvuus on kuitenkin kielellisen hallinnan lisäksi hänen kykynsä pitää kokonaisuus kasassa. Intuitio vie tarinaa eteenpäin. Mukana on paljon puhetta abstrakteista asioista, kuten henkien maasta ja valkoisesta tilasta, mutta lukija pysyy pienellä ponnistelulla mukana. Oneironin keskeisin sanoma on, että kaikki ihmiset ovat osa samaa tarinaa, samaa kiertokulkua. Romaanin aikakäsitys on kuitenkin länsimainen. Se on suora viiva, jonka alussa on syntymä ja lopussa kuolema. Näin on siitä huolimatta, että teokset hahmot eivät ole vain eurooppalaisia tai amerikkalaisia. Olisikin ollut kiinnostavaa, jos Lindstedt olisi tarjonnut myös muita näkökulmia. Kaikkea ei kuitenkaan voi saada. Valittamiseen ei myöskään ole suurta tarvetta, sillä Oneiron vakuuttaa laadullaan. Se on hieno ja haastava romaani, joka on huomionsa ansainnut. Esa Mäkijärvi Laura Lindstedt pohtii kuolemaa kirjassaan Oneiron.
13 26.11.2015 ELÄMÄNMENO * * * * * Mestarillinen * * * Hyvä * * Ongelmallinen * Kehno * * * * Erinomainen Kyylät kylmässä sodassa Hanksin tuttuun hahmoon on yhtä helppo samastua kuin on sen vuoksi unohtaa kriittinen epäilynsä. Rautaesirippu. Vakuutusjuristi (Tom Hanks) on valmis uhrauksiin kylmän sodan puristuksessa. Steven Spielberg pyörittää taas historiankeloja taaksepäin löytääkseen yksilön rohkeutta, tahdon voimaa ja kipeitä valintoja pelkäämättömän miehen sankarikuvaksi amerikkalaisesta idealismista, joka on kokenut kovia kolhuja muun muassa George W. Bushin vaikeasta valtakaudesta. Barack Obaman astuttua areenalle hallinnon vilpit vain jatkuivat kylmää kohtelua saaneen Edward Snowdenin paljastuksissa. Elokuvan uusvanhaa arvojohtajaa näyttelee tietysti Tom Hanks, ohjaajan pitkäaikainen yhteistyökumppani ja amerikkalaisen elokuvaviihteen peruspilari. Hanksin tuttuun hahmoon on yhtä helppo samastua kuin on sen vuoksi unohtaa kriittinen epäilynsä. Spielbergin edellinen elokuva Lincoln (2012) Yhdysvaltojen sisällissodan loppumisesta ja orjuuden päättymisestä muovaa nimihenkilöstä niin näkijän kuin tekijänkin. Tositapauksesta niin ikään innoittuneessa Vakoojien sillassa (2015) on samaa leimaa. Hanksin esittämä vakuutusjuristi on vähän vastaava versio amerikkalaisten arvojen nimiin vannovasta suoraselkäisestä sankarista, jolle syyllisyyden ja syyttömyyden kysymyksiä tärkeämpää on perustuslain kirjausten puolustaminen. Siinä yksilöillä on kaikkien jakamia yhtäläisiä oikeuksia, vaikka he olisivatkin vihollisia. Täysi-ikäisten lasten vakavaa piirileikkiä Aikuisillle suunnatuissa aatedraamoissaan tähtilippua isänmaallisesti heiluttava menestysohjaaja on tavannut pelata varman päälle. Hänen mieltymyksessään romantisoida voittajien historiaa paistaa tunnepitoista ylimielisyyttä, vaikka hän tietääkin aina asettua sinänsä hyvien päämäärien puolelle. Uutuus jatkaa samalla Amistadista (1997) alkanutta lakitupasarjaa. Jonkinlaisena kamaridraaman, oikeusfilmin ja trillerin ristisiitoksena tämäkin elokuva painottuu totisiin puheisiin, henkilökohtaisiin uhrauksiin ja vähältä piti -tilanteisiin. Spielbergin tavassa matkata menneisyyteen on kaikentietävää viisastelua, jonka kuvat ymmärtävät tulevan ennalta. Vakoojien sillan taustalla oleva tapaus kiertyy kylmän sodan vuosiin sekä Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton monimutkaiseen vakoilupeliin, jossa agenttien ja kaksoisagenttien roolit häilyvät arvaamattomina. Spielberg ja käsikirjoitustiimi Coenin veljeksineen katsovat silloista maail maa myös huvittuneena. Täysi-ikäisten miesten piirileikki on silti totista totta, vaikka sen säännöt näyttävätkin lapsellisilta. Vakuutusjuristi valpastuu Jaettuun Berliinin lopulta huipentuva tapahtumasarja alkaa neuvostovakoojan (Mark Rylance) pidätyksestä New Yorkissa. Epäillyn vangitsemiseen johtava avausjakso Brooklynin kaduilla ja metrotunneleissa on elokuvan vahvinta ilmaisua. Kaikki odottavat kyylän puolustusasianajajaksi nimetyn juristin hoitavan osansa lähinnä muodollisesti ilman näkyvämpää aatteellisuutta, kunnes saavat huomata patrioottisen perheenisän sitkeyden asiassa, jonka kokee ammatilliseksi velvollisuudekseen. Tämä lähteekin kaikkien yllätykseksi ajamaan juttua korkeinta oikeutta myöten vastoin vaimonsa, työnantajansa ja suuren yleisön tahtoa, eikä sekään vielä riitä sinnikkäälle asianajajalle. Jos Yhdysvallat kohtelee vankeja yhtä säälimättömästi kuin Neuvostoliitto, voiko edellinen edes olla jälkimmäistä parempi, hän kyselee. Sijaiskärsijöitä Teoksen poliittinen julistus on siis tendessimäisen selvä, eikä yhteiskunnallinen ristivalotus vastakkaisten systeemien eroista ulotu suureen itsekritiikkiin. Päähuomion varastaa kunniallisen amerikkalaisen taipumattomuus. Käytännössä yksin ja omapäisesti suurvaltasuhteita uudelleen järjestelevä miekkonen voi olla totta mutta hän ei tunnu täysin uskottavalta. On silti myönnettävä, että Hanks ja neuvostovakoojaa näyttelevä teatteritähti Rylance tekevät vetoavat roolit. Minua Spielbergin kaavamainen sentimentaalisuus häiritsee. Lincoln päättyy enteelliseen kuvaan vahtimestarista, joka kääntyy katsomaan presidentin loittonevaa selkää. Vakoojien sillan lopussa Hanks luo merkitsevän katseen mieheen, josta on tullut miltei hänen ystävänsä. Rane Aunimo Demokraatti rane.aunimo@ demokraatti.fi Vakoojien silta Ohjaus: Steven Spielberg Pääosissa: Tom Hanks, Mark Rylance, Scott Shepherd, Amy Ryan, Sebastian Koch 2015, 142 minuuttia Elokuva
14 26.11.2015 ELÄMÄNMENO Saparoja pipopäiden suursuosikki On tämä armotonta. Ei auta, vaikka mies olisi kuitannut Helakisaja Topelius-palkinnot, Finlandia Juniorin ja Suomi-palkinnon kaupan päälle, ja kirjat olisivat käyneet kaupaksi sadointuhansin ulkomaita myöten. Kirjoista tehdyt leffat vetävät ja käsikirjoittamansa tv-sarja on kiitetty ja katsottu. Silti hän jää Demokraatin kirjavisassa lähes tunnistamattomaksi. Eipä tunnu tämä väki paljon seurailevan, mitä lastenkirjallisuudessa tapahtuu juuri nyt. Kannattaa siis painaa vastaisen varalle mieliin, kuka pokkaa tänään Finlandia Juniorin... Vain kolme jäljitti viikon kirjailijan. Annetaan siis reilusti tilaa espooolaiselle Eero Reijoselle, kun sitä nyt kerran on. ”Siihen, että ’hajulla ollaan’ ja että jäljet näyttävät tutuilta saattaa vaikuttaa se, että oletettu tekijä asusteli ja opetti Espoossa ja asuu nykyisinkin seutulipun kantaman päässä. Miljöön vaikutusta luomistyöhön ei kannata vähätellä. Haettu teos on ilmeisesti omaperäinen nuoren pojan kasvukertomus, jossa isoisä, jollain allekirjoittanutkin on, näyttelee yhtä avainroolia. Vuonna 1989, tuolloin vielä jyväskyläläinen opettaja-esikoiskirjailija pokkasi teoksestaan Keskisuomalaisen kulttuuripalkinnon ja arvostetun Topelius-palkintoehdokkuuden. Tämän pystin kirjailija pokkasi 2007, saatuaan edellisvuonna Finlandia Junior -palkinnon teoksesta Keinulauta. Tekojälki tuntui jotenkin tutulta, se ei mennyt ihan yksi yhteen, mutta riittävän lähelle kuitenkin. Näytteitä oli riittävästi lastenlasten tuoleilla ja sänkyjen alla, oli siellä joku hyllyyn eksynytkin. Ilman muiden koirien ja kissojen apua löytyi pari Väykkää ja Maukkaa ja tietysti se ikuinen tokaluokkalainen. Visapohtija tuli siihen tulokseen, että ’maailman vanhin tuplaaja’, parikymmentävuotta kakkosluokalla viihtynyt Ella kavereineen oli kasvanut kirjailijan ’Pojan’ vanavedessä. Opettaja – lieneekö kirjailijan alter ego – oli säilynyt vuodesta toiseen hyvänä tyyppinä, tempauksiin oli lisätty nykyaikaista kreisikerrointa, mutta sopivasti. Pekka Töpöhännän hyvis-pahis tarinoiden maailmasta ja Pupu Tupuna -syndroomasta hädin tuskin neljännesvuosisadassa toipuneesta ukista tuntuu, kuin kehityksen voittokulku olisi mainittujen sankareiden tai vaikka Havukainen-Toivonen Tatun ja Patun kohdalla saavuttanut lakipisteensä. Esikoululaisen iltalukuvuoroja täytyy meillä jonottaa (juoni jäi jännään paikkaan ) ja lukuhetken päätteeksi täytyy senioriesilukijan katsoa joku tylsempi ohjelma, dvd:ltä esimerkiksi Hugh Grantin tähdittämä, Nick Hornbyn teokseen Poika perustuva teelmä. Myös sukupuolten tasa-arvo rulettaa. Pipopäät lukevat, kunhan ovat langenneet syöttiin, näitä hauskoja tarinoita siinä kuin saparopäätkin. Timo Parvelan omille lapsilleen käyttämä kikka; munakellosta mitattava tasa-aika tietokonepeleille ja lukuhetkille toimii meilläkin. Lahjuksiakin on annettu, mutta vain lyhyen siirtymäajan verran, jo muutaman kuukauden päästä saa ukki taas sijoittaa pennosensa oikein: lottoon, hedelmäpeleihin ja bingoon. Tai lueskella vaikkapa Antti Tuurin Pohjanmaa-sarjaa. Ja eikös sieltäkin pilkistä Timo Parvelan maailma: viisaus asuu lakeuksilla (vanhoissa) naisissa, hulluus miehissä. Timo Parvelalla äidit edustavat järjen ääntä, miesten sinkoillessa temppuinensa sinne tänne. Ella-tarinat purevat maailmallakin. Saksansiskoni toisen polven jälkikasvun kirjahyllystä (huom!) löytyy saksankielinen Ella-osasto, heti siinä Sinuhen vierestä. Sovittamista kansainvälisyys tietysti vaatii: Ranskassa Ellan teatterin joulukuvaelma piti muuttaa lumikiksi ja seitsemäksi kääpiöksi, koska uskonto ja koululaitos halutaan siellä pitää erillään. Tähän ei voi nykyään sanoa mitään olematta jonkun puolella jotain muuta vastaan. Näinä aikoina, kun kaikenlainen ihmisten lajittelu jos jonkinlaisten kriteerien mukaan omiin ja vieraisiin nostaa taas päätään olisi Timo Parvelan opettaja-kirjailijan ajatuksilla käyttöä: ’Lapsen tunne-elämän kehittyminen on sen verran suojaamatonta, että sinne on helppo tehdä jälkiä, joita joudutaan sitten loppuikä paikkailemaan. Iltasatujen lukeminen ja ääneen lukeminen ja kuunteleminen ovat hyviä tapoja olla yhdessä.’ Ja jättää niitä positiivisia, maailmaa ylös rakentavia jälkiä, lisäisi visavastaaja vielä. Toivottavasti Timo Parvelan kirjan Poika (1989) ja kaikki muutkin lapset saavat kasvaa turvallisemmassa maailmassa.” n n n Espoossa lastenja nuortenkirjallisuutta ilmeisesti arvostetaan, kun toinenkin tietäjä sieltä löytyy. Hän on Pertti Vuorela. ”Vihje suositusta ja tuotteliaasta kirjailijasta johti ensi naispuolisten viihdekirjailijoiden pariin, joita löytyikin runsaasti. Muun muassa Kirsti Mustonen (myös Enni Mustosen nimellä) ja Tuija Lehtinen ovat julkaisseet kymmeniä viihderomaaneja Hilja Valtosen perillisinä. Kirjavisa Demokraatti, Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki kirjavisa@demokraatti.fi Timo Parvela on Poika-esikoiskirjansa jälkeen noussut nuoren lukijakunnan supersuosikiksi muun muassa Ellasekä Maukka ja Väykkä -sarjoillaan.
15 26.11.2015 ELÄMÄNMENO Kolumni sari.saloranta@demokraatti.fi Sari Saloranta Kirjoittaja on Demokraatin kulttuuritoimittaja. Aforismi aamupalaksi Draamaa espanjalaisella sohvalla Espanjan lomilla yksi suurista huveistani on tv:n katselu. Olen suorastaan koukussa si käläiseen töllöön. Osa viehätystä on tietysti, että katsominen tarjoaa haasteen. Kun espanjan kielitaito on mikkihiiren tasolla, on ponnistettava ja kes kityttävä. Tämä ei siis ole mitään passiivista toljottamista, minähän opin tässä kieltä! Suurin syy, miksi espanjalainen tv liikut taa, on kuitenkin se, että siellä ohjelmissa on oikeasti draamaa. Ihmekö tuo, espanjalaiset ovat tunnetusti dramaattisia. Ainakin jos on ranskalaisia uskominen. Tunteita osataan näyttää eri tavoin kuin meillä. Kun maa voitti jalkapallon Euroopan mes taruuden joitakin vuosia sitten, uutisjuonta jienkaan pokka ei pitänyt. He olivat yhtä hy myä, vaikka lukivat uutisia talouslamasta ja työttömyydestä. n n n ihailEn sikäläistEn tavallistEn ihmisten roh keutta. He uskaltavat puhua todella vakavistakin ongel mista kameroiden edessä. Vanhemmat, joiden pik kutyttö kärsii parantumatto masta sairaudesta haluavat oikeuden arvokkaaseen kuo lemaan. Heidän mukaansa lapsen kärsimystä pitkitetään pitämällä häntä keinotekoisesti hengissä. – Hän on lakannut hymyilemästä, he kertovat tvlähetyksessä. Äiti väitteli suo rassa lähetyksessä lääkärin kanssa asiasta. n n n DEittiohjElmassa yksinäisEt ihmisEt uskaltavat panna itsensä likoon. He kerto vat itsestään tvkameroiden ja studioyleisön edessä. Kiinnostuneet saavat soittaa heille suorassa lähetyksessä. Ne joiden välille syntyi yhteisymmärrys tapaavat lopulta, ensimmäi sen kerran – tietenkin tvkameroiden äärellä. Juontaja taluttaa sokean miehen tvstu dioon. Hänellä on treffit naisen kanssa, johon hän on ollut yhteydessä vain puhelimitse. Heidän välilleen laitetaan sermi, jotta nai nen ei näkisi miestä. He pitävät toisiaan kä destä. Kun tulee aika kohdata, naisen silmät sidotaan, jotta he olisivat tasavertaisessa ase massa. Mies koskettaa naisen hiuksia: ”Miten kaunis oletkaan”, hän sanoo. n n n EtElämaalainEn tEmpEramEntti pitää katsojan otteessaan. Juontajat puhuvat pikavauhtia. Suu rimmaksi osaksi he ovat kauniita nuo rehkoja naisia. Mutta on joukossa yksi vähän vanhempi mieskin. Hä nessä on jotain kovin tuttua. Ristive rinen, rauhallisen oloinen mies. Hän voisi olla suomalainen. Kuin peter nymanin ja paavo lipposen ristey tys. Ei ihme että tulee niin kodikas olo! Tietovisoissakin on erilainen mei ninki kuin meillä. Kun osallistujat ovat vastanneet väärin tarpeeksi monta ker taa, lattiassa oleva luukku heidän allaan aukeaa. Ja humps, he putoavat pois näky vistä. Paikallisväri näkyy myös ohjelmistossa. Välillä tahattoman koomisestikin. Andalucialaisella kanavalla pyörii ama töörimäinen ruokaohjelma, jossa isoisän ikäinen kokkihattuinen mies näyttää kädestä pitäen, miten grillataan pihvejä. Pysähtynei syydessään tämä pätkä päihittää jopa sikke sumarin ruokaohjelman. Mies puhuu kuin omahyväinen koulumestari. Mutta on ukolla huumorintajuakin. Jakson päätteeksi hän to teaa: ”Jos ette pidä minusta, ei tarvitse kat soa”. Mutta te jotka pidätte, tervetuloa ruu dun ääreen taas huomenna! n n n rikosohjElmat ovat suosittuja, aina kin määrästä päätellen. Suomalaiseen pidät tyneisyyteen tottuneelle on hämmentävää, miten henkirikosten uhrien naapurit mars sitetaan kameroiden eteen. Uhrien omaisia kin haastatellaan. En uskalla kuvitellakaan, miten täkäläi set tvtoimittajat olisivat revitelleet anneli auerin tapausta. En kuitenkaan voi välttyä ajattelemasta, että tällainen aukirepinenkin saattaa joskus palvella oikeutta. Jos vaikka joku, jolla on tie toa rikoksen tekijästä, sattuu katsomaan oh jelmaa. Eniten minua järkytti katsoa oikeuden käyntiä, jossa naista kuulusteltiin syytet tynä adoptiotyttärensä murhasta. Oikeus salin yleisö seurasi kasvot kivettyneinä it kevää naista, kun tälle näytettiin kuvaa tyt tären ruumiista. Myöhemmin luin lehdestä, että nainen ja hänen exmiehensä todettiin syyllisiksi. Hän voisi olla suomalainen. Kuin Peter Nymanin ja Paavo Lipposen risteytys. Ei ihme että tulee niin kodikas olo! Lastenkirjoista ja esikoisteoksesta mennään nyt ikään kuin toiseen ääripäähän. Tässä kirjassa, jossa yhdistyy muistel makirjallisuus ja esseistiikka, katsellaan taaksepäin pitkää ja ansiokasta kirjallisuuden parissa tehtyä elämäntyötä. Kir joittajahan toimi muun muassa useiden klassikoiden ja merk kiteosten suomentajana, elämäkerturina, kirjallisuushisto rioiotsijana sekä alan luottamustehtävissä. Hänen viimeiset teoksensa ja suomennoksensa taisivat ilmestyä hänen täy tettyään jo 90 vuotta. Kuka on tämä upea kirjallisuutemme vaikuttajahahmo, mikä teoksensa? Vastaukset oheisiin osoitteisiin viimeistään 1.12. mennessä. Yhdelle palkinto. ”Tällä Pariisin matkallani sota ja miehitys olivat vielä melko läheistä menneisyyttä, ja se kyllä heijastui kadun ihmisten kasvoilta, varsinkin vanhemman väen, nimenomaan naisten. Jonkinlaisena tyyppinä on mieleeni jäänyt käsirattaita työntävä laiha ikänainen, väsyneen, surullisen ja katkeran näköinen. Mitä kaikkea hänkin oli saanut kestää? Ja mistä kaikkea kärsimystä on kuulunut tämän kauniin kaupungin historiaan. Kevät oli vielä varhainen, mutta Citén kärjessä kukki heleän keltainen forsythia, lehdetön, pelkkää kukkaa vain. Juuri sillä kohdalla viimeiset temppeliherrat olivat kärsineet kovan kuoleman joskus seitsemättä sataa vuotta sitten.” Viikon sitaatti Näiden tyylilajiin sitaatti ei sopinut. Äkkäsin penkoa lasten ja nuorten kirjallisuutta, josta löytyikin Timo Parvela (s. 1964). Hänen esikoisteoksensa Poika ilmestyi 1989, josta sitaatti on. Vastaavan nimisen kirjan on julkaissut myös Nick Hornby. Pikaluin kiinnostuksesta Pojan. Murrosikäisen päähenkilön Pojan (isolla tai pienellä peellä) kasvukivut piirtyvät esiin nuorten omalla kielellä ja ajattelutavalla. Kirjaa kuvaa hauskasti Pojan ujoa ensirakkautta, koulunkäyntiä, asumista entisessä koulussa perheen, originellin isoisän ja vuokralaisten kanssa. Mieleen palautuivat omat tuon ajan tunnot. Sellaista se taisi olla. Tv-käsikirjoituksista voisi mainita jokin aika sitten nähdyn ’Taivaan tulet’ yhdessä ohjaaja kari väänäsen kanssa. Ahkeralta kirjoittajalta sopii odottaa samanlaista julkaisutahtia. Hyvät lasten ja nuortenkirjat ovat aina tervetulleita.” Kolmas urhea muskettisoturi mauri panhelainen tuleekin sitten Jyväskylästä. ”Muistan hyvin, miten suurta huomiota Timo Parvelan esikoisteos herätti aikoinaan täällä hänen silloisessa kotikaupungissaan. Eipä ihme, että kirja löytyi omasta kirjahyllystä. Alkulehden merkinnästä selviää, että vuoden 1989 joulupukki toi sen silloin 16-vuotiaalle pojalleni. Poika on aikuisillekin sopiva tarina yläasteikäisestä kaverista, niin hänen ulkoisesta kuin päänsisäisestä elämästään. Teos on rennosti mutta hallitusti kirjoitettu, lukija nauttii joka sivusta. Tarinaan kuuluu tärkeässä roolissa myös tyttö, mutta ennen kaikkea samaan huusholliin muuttanut isoisä. ’Mä olin uskomattoman onnellinen, kun mä näin isoisästä, että joku voi selvitä elämästään poikana’, minäkertoja sanoo. Parvelan kerrontaa maustaa hiljainen huumori, erityisesti se näkyy pojan ja isoisän lämpimässä suhteessa. ’Mä en montakaan kertaa nähnyt isoisää pahoilla mielin. Ei se nyt aina naura, mutta se vaan jotenkin vaikuttaa onnelliselta ja rauhalliselta. Kerran mä kysyin siltä, onko se tosiaan niin hyväntuulinen kuin miltä se näyttää. Se sanoi silloin, että kun on niin kauan kulkenut naama peruslukemilla, niin nyt on pirunmoinen kiire hymyillä, jotta edes vähän ehtisi parantaa keskiarvoa.’” Palkinnot, lastenkirjat (vaikka pukinkonttiin), lähtevät poikkeuksellisesti kaikille kolmelle. (rb) Stressi vaivaa, kun ei ehdi millään kaikkiin tarjolla oleviin hyvinvointitapahtumiin.
16 26.11.2015 ELÄMÄNMENO ”Elämässäni on ihan liikaa liikkuvia osia. Yritän taistella sen kanssa.” Ku va Th in ks to ck , ku va nk äs itt el y A rja Jo ki ah o
17 26.11.2015 ELÄMÄNMENO Seksihalujen palauttaminen vaatii molempien vaivannäköä Kun rakkauden määrä ei vaikuta On luminen aamu, ja Itä-Suomesta kotoisin olevan Heinin (nimi muutettu) keskimmäinen poika on lähdössä kouluun. Asiantuntijana työskentelevä äiti odottaa, että ovi kolahtaa kiinni, jotta voi puhua rauhassa. Heinin lapsuudenkodissa seksistä ei puhuttu lainkaan. Kun hän oli nuorena menossa poikaystävänsä luokse, varsinkin isä suhtautui asiaan pitkin hampain. Heini uskoo, että isällä pelko kätkeytyi vihamielisyyteen. Heini menetti neitsyytensä 13-vuotiaana. Hän oli saanut tädiltään seksiä tihkuvia romaaneita luettavaksi ja arvelee, että niillä on ollut oma vaikutuksensa nuoren mielessä. Ensimmäinen kerta oli lähinnä suoritettu yhdyntä. Kului useampi vuosi ennen kuin Heini meni uudestaan sänkyyn. Liikaa liikkuvia osia Heini sai ensimmäisen lapsensa parikymppisenä. Hän koki seksuaalisen halun puutetta synnytyksen jälkeen. Äiti palautui synnytyksestä varsin nopeasti. Vei kuitenkin aikansa, ennen kuin hän sai ajateltua muutakin kuin syöttämistä, vaippoja ja nukuttamisia. Sama ilmiö toistui myös toisen ja kolmannen lapsen putkahdettua maailmaan. Kun perheen lapsiluku oli täynnä, Heini arveli halujen palaavan. Niin yksinkertaista se ei ole kuitenkaan ollut. Perheen kiireinen arki vie edelleen veronsa 35-vuotiaan äidin elämässä. ”Puolison mielestä en välitä. Hän kokee onnistuneen seksielämän rakkauden mittarina.”
18 26.11.2015 ELÄMÄNMENO – Kun lapset menevät nukkumaan, on kone auki ja teen töitä. Kun menen sänkyyn, minulla pyörii vain arkiset asiat mielessä. Elämässäni on ihan liikaa liikkuvia osia. Yritän taistella sen kanssa, Heini summaa. Mies huolissaan kipinän puutteesta Heini on yrittänyt etsiä syytä halun puutteeseen itsestään. Mikko (nimi muutettu) on vakuutteluista huolimatta miettinyt, onko syy hänessä. Ennen kaikkea äiti tarvitsisi aikaa, jotta saisi tyhjennettyä mielensä arjen asioista ja voisi virittäytyä ”sille taajuudelle”. – Meillä on ollut jatkuvaa vääntöä siitä, miten paljon pitäisi haluta. Pidän seksiä tärkeänä enkä haluaisi riidellä siitä, Heini kiteyttää. Heinin on helppo antaa suukkoja lapsille ja pitää heitä sylissä, mutta miehelle hellyyden osoittaminen ei ole yhtä luontevaa. Mies on ollut huolissaan kipinän puutteesta. – Puolison mielestä en välitä. Hän kokee onnistuneen seksielämän rakkauden mittarina, vaimo luonnehtii. Heini on opetellut hetkessä elämistä. Hän on jättänyt harrastuksia ja yhdistystoimintaa pois ja yrittänyt järjestää aikaa itselle ja parisuhteelle. Mikko ja Heini kokeilivat jonkin aikaa perjantaisin parisuhdeiltoja, jolloin valmistivat ruokaa toisilleen ja keskittyivät muutenkin toisiinsa. Illat kuitenkin kuivuivat kasaan, koska spontaanius jäi puuttumaan. Tulossa yhteinen hotelliviikonloppu Mikko on tuonut Heinille lehtileikkeitä luettavaksi, joissa käy ilmi, miten julkisuuden henkilöt kannustavat naisia seksiin tai miten usein suomalaiset parit harrastavat seksiä. Se on nostattanut paineita ja tehnyt syyllisen olon. Heini arvelee, että halun puute liittyy hänen kohdallaan myös tunnollisuuteen, koska hän haluaa niin äitinä kuin työelämässä tehdä asiat viimeisen päälle. Äiti toivoo, että saisi vahvistettua jälkipolven itsetuntoa niin, että lapset oppisivat tekemään oikeita valintoja. – Haluan opettaa lapsilleni läheisyyttä ja kosketuksen voimaa. Miten iso merkitys kosketuksella voi olla niin hyvällä kuin huonolla hetkellä, hän sanoo. Heinillä ja Mikolla on parhaillaan suunnitteilla yhteinen hotelliviikonloppu. Heini on muutenkin toiveikas tulevaisuuden suhteen. Se on ainakin varmaa, että hän haluaa vanheta saman puolison kanssa jatkossakin. – Toivon, että voimme olla toinen toisellemme parhaita puolisoita niin seksuaalisesti kuin henkisesti, ja ettei ruuhkavuodet vie meitä kauemmaksi, vaan saa tarrautumaan entistä enemmän kiinni toisiimme, Heini kiteyttää. Haluaminen vaatii voimavaroja ja vireyttä Väestöliiton tutkimusprofessorin Osmo Kontulan mukaan suomalaisten halun puute on lisääntynyt pikkuhiljaa 1990-luvun alusta lähtien. – Elämäntyyli on ehkä kiireisempi. Ihmiset eivät jaksa suorittaa rinnakkain työelämässä ja kotona. Tarvitsemme haluamiseen voimavaroja, Kontula tähdentää. Ihmisillä on hyvin vaihtelevissa määrin seksuaalista halua. Joka toisella suomalaisella parilla on eriasteiset seksuaaliset tarpeet. Kun osaa se ei haittaa, toisille kyseessä on Kontulasta iso haaste ja kompastuskivi. – Tämän hetken tilanne kertoo liian paineistetusta suorittamisesta seksuaalisuuden alueella. Rakastelun pitäisi olla tunneilmaisua ja toisen ihmisen hyvänä pitämistä, hän tähdentää. Yleensä miehet ovat suhteessa enemmän haluavia kuin naiset. Vain kymmenen prosenttia suomalaisista naisista on enemmän haluavia kuin miehensä. Pitkäaikainen intohimovaihe ei ole jo pelkästään hormonaalisista syistä mahdollinen. Halukkuus liittyy ihmisen vireystilaan. Osaako olla läsnä, haluaako keskittyä ja sulkea some-laitteet. Miesten ja naisten arviot kumppaneidensa halukkuudesta eroavat toisistaan. – Kommunikaatio on usein isoin jäljellä oleva ongelma. Miehet eivät ole ymmärtäneet puolisonsa halun puutetta, eivätkä naiset ole sitä heille kertoneet, Kontula selvittää. Syyttely voi sulkea keskustelumahdollisuuden Halu syntyy myönteisessä vuorovaikutuksessa. Yleinen kokemus on kuitenkin se, että parien on vaikea puhua toisilleen seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Kumppanille kannattaa puhua omista tunteistaan ja ajatuksistaan syyttämättä häntä. Kun ottaa asian itse puheeksi, voi saadakin toivomansa muutoksen aikaiseksi. Kontula muistuttaa, että syyttely voi sulkea keskustelumahdollisuuden. – Jos keskittyy kumppanin läsnäoloon, se on omiaan lisäämään seksuaalista halukkuutta, hän sanoo. Naisilla ikä vaikuttaa yleisemmin halun puutteeseen kuin miehillä. Joillakin halu vähenee heti suhteen tullessa vakinaiseksi. Naisen halun voi sammuttaa myös jokin miehen ongelma, kuten alkoholismi, masennus, kumppanin erektio-ongelmat ja väkivaltaisuus. Myös toisen tavat ja ominaisuudet voivat vähentää halua. Lisäksi halun puute voi johtua omaan itseen liittyvästä asiasta, kuten esimerkiksi yhdyntäkivuista, e-pillereistä tai huonosta seksuaalisesta itsetunnosta. Erilaiset olettamukset ja epävarmuudet oman tai toisen seksuaalisuuden suhteen vaikuttavat. – Naisilla seksuaalinen halukkuus on miehiä enemmän kumppanisidonnainen asia. Joillakin halun puute voi olla vuosikausia kestävää, Kontula kertoo. Halun puute ei ole este Suhteelle tekee Kontulan mukaan hyvää, jos asettaa välillä kumppanin tarpeet omien edelle myös seksuaalisuuden alueella. Halua ylläpitää se, että kokee olevansa haluttu. On hyvä, että molemmat ovat suhteessa tietoisia toisen halusta tai sen puutteesta. Sopimukset ovat varsin yleisiä niiden parien kohdalla, joilla on eriasteiset halut. Aika usein he sopivat, että seksi on säännöllistä, vaikka ei olisikaan erityistä halua. – Aina ei tarvitse haluta rakastelun aloittamista. Rakastelu itsessään tuottaa halua. Usein kun pari pääsee käyntiin, halu löytyy, Kontula luonnehtii. Virpi KirvesTorvinen Demokraatti ”Kommunikaatio on usein isoin jäljellä oleva ongelma. Miehet eivät ole ymmärtäneet halun puutetta, eivätkä naiset ole sitä heille kertoneet.” ”Joka toisella suomalaisella parilla on eriasteiset seksuaaliset tarpeet.” Osmo Kontula. Tero Pajukallio
19 26.11.2015 ELÄMÄNMENO Seksuaalisuudesta voi tulla myös valtataistelun areena. Jos toinen arvostelee ja antaa paljon kielteistä palautetta seksuaalisuuden alueella, on suhde Kontulan mukaan todennäköisesti jo muutenkin huono. Halun puute on yleinen aihe pariterapiassa. Pahimmillaan siitä voi seurata uskottomuutta ja ero. Vaikka pari olisi jo pitkään paininut halun puutteen kanssa, se ei välttämättä tarkoita sitä, että olisi liian myöhäistä. Mieleen voi palauttaa niitä asioita, joihin on alun perin ihastunut toisessa. – Voisi leikkiä suhteen uudelleen aloittamista, katsoa uusin silmin, miltä toinen näytää, millaisia uusia asioita hänestä voi löytää, Kontula ohjeistaa. Suhteen ongelmat heijastuvat kosketukseen ? ? Nuorena halun puute voi tuntua vieraalta omaan ikävaiheeseen. ? ? Parisuhteen ongelmallisella arjella ja sen jakamisella on naisilla selkeä yhteys halun puutteeseen. ? ? Jos pari kokee henkisesti tai fyysisesti olevansa kaukana toisistaan, seksi ei välttämättä ole ensimmäisenä mielessä. ? ? Seksuaalisen itsetuntemuksenja luottamuksen kehittäminen vaikuttaa myös halun lisääntymiseen. Kumppanilla voi olla tässä huomattava rooli. ? ? Suhteen ongelmat näkyvät helposti kosketuksessa ja sen tavassa. Jo pelkkä toisen katse vaikuttaa monella tavalla. ? ? Parisuhteen ongelmia ei kannata selvittää seksi edellä. ? ? Parien keskustelu varsinkin miehen halun puutteesta on vähäistä. ? ? Niillä, joilla on ollut useita suhteita, on useammin fantasioita muista kuin nykyisestä kumppanista. ? ? Mitä lähemmäksi haluamme päästä kumppania, sitä enemmän joudumme hyväksymään hänen erilaisuuttaan. Lähteet: Kallio, Maaret& Kontula, Osmo: Happy End (WSOY 2015), Kontula, Osmo& Sandberg, Tarja: Halut jäissä? Naisten seksuaalisen halun puute (Väestöliitto 2012), Kontula, Osmo: Mielen seksuaalisuus Matka kiihottumisen alkulähteille (Duodecim 2012), Vainikainen, Tuula&Välilä, Liisa&Välilä, Juha: Rakastan, rikastan Polkuja parempaan parisuhteeseen (Kirjapaja 2015). Lapsuudenkodin ilmapiiri jätti jälkensä Helsinkiläinen eläkkeellä oleva Raija (nimi muutettu) haluaa puhua rohkeasti seksuaalisuudesta. Vielä nuorena hän ei siihen kyennyt. Raija kasvoi pohjoissavolaisessa kodissa, jossa suhtautuminen seksuaalisuuteen oli hyvin kielteistä. Raijan isä oli ollut reilun vuoden vanha, kun hänen vanhempansa olivat menneet naimisiin. Se oli siihen aikaan iso häpeä. Raija sai kuulla jo lapsena, että kotiin ei ole asiaa aviottoman lapsen kanssa. Neuvot jäivät olemattomiksi. Raija ei nähnyt lapsena hellyyden osoituksia juuri vanhempiensa välillä. Yläkoulussa hän sai vain hieman tietoa seksistä. Raija epäröi lähestyä miehiä, koska kaikki seksiin liittyvä herätti ahdistusta. – Pelkäsin tulevani raskaaksi ja sen jälkeen jätetyksi, Raija muistelee. Tunnontuskat seurana Lopulta Raija päätyi seksiin poikaystävänsä kanssa ja seurauksena oli kovat tunnontuskat. Hän pelkäsi tehneensä pahaa syntiä, vaikka perhe ei ollut erityisen uskonnollinen. Hän ei uskaltanut kertoa asiasta kenellekään. Asia kalvoi sisällä pitkään. Lopulta Raija meni naimisiin, ja se auttoi häntä vapautumaan. – Kun suhde oli hyvä, minulla ei ollut tunnelukkoja. Seksi tuntui hyvältä. Tarve korostuu, kun toinen on lähellä, Raija kertoo. Raija teki uransa pääosin rakennusalalla. Hän synnytti kaksi lasta, mutta sekään ei vaikuttanut haluihin heikentävästi, koska elämä oli muuten hyvää. – Olin äiti ja rakastava vaimo hyvin kauan, hän kiteyttää. Alkoholismi laukaisimena Viina alkoi viedä Taistoa (nimi muutettu) hieman ennen lasten kouluikää. Hän muuttui eikä ollut enää samanlainen aviomies ja isä kuin ennen. Suukot ja hyväilyt jäivät. Raija ei halunnut seksiä miehen ollessa humalassa. Pari puhui asioista vasta, kun mies oli selvinpäin. Raija uskoi pitkään, että Taisto lopettaisi juomisen. Niin ei kuitenkaan käynyt. Raija olisi halunnut mennä pariterapiaan, mutta mies ei siihen suostunut. Viimeiset pari vuotta avioliitossa olivat erityisen vaikeita. Raija masentui ja se vähensi haluja entisestään. Raija sai tuntea, miltä yksinäisyys tuntuu avioliitossa ja miten suureksi kuilu voi läheisyydenkin osalta kasvaa puolisoiden välille. – Se on hirveä tunne. Kun jotain puuttuisi ihmisen hyvinvoinnista, Raija huokaa. Pariskunta erosi yli parinkymmenen avioliittovuoden jälkeen. Raija ei koe vieläkään olevansa valmis uuteen suhteeseen, vaikka erosta on pitkä aika. Valintana avoimuus Raija on oppinut, että seksuaalisuus on paljon muutakin kuin pelkkä rakastelu. Kauniisti pukeutuminen ja itsestä huolehtiminen ovat hänelle tärkeitä. Raija harrastaa lukemista, maalausta ja erilaista saliliikuntaa. Hän haaveilee aloittavansa teatteriharrastuksen. – Tässä iässä voi rakastaa itseään. Minulla on jäänyt niin paljon elämää elämättä, hän huokaa. Raija vetää Mieli maasta-yhdistyksen vertaistukiryhmää. Hän tietää, että sitoutuminen voi olla monelle masentuneelle vaikeaa. Yhtenä tekijänä siinä voi olla halun puute. Raijasta on hyvä, että ihmiset puhuvat yhä avoimemmin kaikista asioista. – Puhuminen on helpottanut omaa oloa. Olen oppinut, että nämähän ovat ihan tavallisia asioita. Mitä tulevaisuuteen tulee, Raija ei pidä uutta suhdetta poissuljettuna. Rakkaus, luottamus ja turva ovat asioita, joita Raija odottaa mahdolliselta tulevalta kumppanilta. Myös kotitöitä olisi mukava tehdä yhdessä. ”Pelkäsin tulevani raskaaksi ja sen jälkeen jätetyksi.”
20 26.11.2015 ELÄMÄNMENO Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi Pirun verran punaisemp i
21 26.11.2015 ARKI Kuollut Innoittava journalisti – painetun sanan tutkija Filosofian tohtori, lehtityön kouluttaja, toimittaja ja tutkija Jyrki Pietilä oli syntynyt 3.3.1949 Tampereella. Hän kuoli lokakuussa nopean sairauden murtamana Tampereella 66vuotiaana. Pietilä valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1975 pääaineenaan teoreettinen filosofia. Hän tuli, pääaineenaan tiedotusoppi, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden lisensiaatiksi 1980 ja väitteli tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa 2008 journalismista printtimediassa. Loppuvuosinaan Pietilä toimi vapaana kirjoittajana ja viestintäalan yrittäjänä Tampereella. Jyrki Pietilän maailma oli avara, journalistin sielu vaati kääntämään pään moneen suuntaan. Hänen väitöskirjansa luotasi kirjoitetun sanan ulottuvuutta, se mittasi jutun ja tekstin kykyä avata uutta todellisuutta. Kirja nousi lehtityön yhdeksi perusteokseksi. Jyrki Pietilän skaala ylsi bibliografioista henkilöja lehdistöhistorioihin, joista viimeisimpiä oli Elämästä ihmiselle: 130-vuo tiaan Aamulehden historia. Jyrki Pietilä luotti sanan voimaan. Jos sanalla on painoa, painetulla sanalla ja sanomalehdellä on tulevaisuus edessään. Nopeasti kehittyvä tekniikka ei ole uhka printtimedialle silloinkaan, kun maailma on kohtalonsa ja tarkoituksensa äärirajoilla. Journalismin kaikupohjaa ei ratkaista välineellä eikä muodolla vaan kirjoitetun sanan sisällöllä. Tinkimätön demokraatti Jyrki Pietilä oli ajattelija ja keskustelija. Hän muistutti demokratian pelisäännöistä, koulutti järjestöja ammattiyhdistysväkeä, opasti talouselämän vastuunkantajia, kirjoitti lehtioppaita ja neuvoi muistelukirjojen tekijöitä. Hän valmensi myös pappeja sanankäyttöön ja hartaudenpitoon ja innosti ihmisiä luontovaelluksille. Milloin tarvittiin suhdetoiminnan tai tiedottamisen ammattilaista, milloin mitäkin, Jyrki Pietilä kutsuttiin usein paikalle. Jyrki Pietilä oli tinkimätön demokraatti, taustavaikuttaja. Hän vaati päätöksentekoon läpinäkyvyyttä ja maailmalle rauhaa. Hän teki kekseliäästi rauhantyötä, ideoi Loviisan rauhanfoorumia, opasti siviilipalvelijoita, kirjoitti rauhankirjallisuutta. Oma luterilainen kirkko kiinnosti häntä. Kirkon Tiedotuskeskus sai Jyrki Pietilästä kouluttajan ja innoittajan, joka aina painotti ymmärrettävyyden ja paikallisuuden merkitystä. Tampereen seurakuntien blogistina hän sorvasi maailmaan uusia henkireikiä loppumetreille asti. Jyrki Pietilä halusi olla rikkirevityn, poljetun maailman eheyttäjä, levottoman maailman uudelleenmuotoilija. Jyrkiltä riitti huumorinpilkahduksia, lämmintä sydäntä ja ystävällistä yhteydenpitoa ystäville. Ylpeänä hän kertoi usein tyttäristään ja muista läheisistään, joille hän aidon journalistin tavoin halusi avata elämänsä olennaisimman puolen. Jyrki Pietilä opetti luottamaan luovaan sanaan. Veli-Matti Hynninen ? ? Tavara vaihtaa omistajaa jo sadoilla miljoonilla Tarkka kuluttaja säästää nettifoorumeilla Suomalaisten kuluttajien keskenään harjoittamassa verkkokaupassa ei liikutella enää pikkusummia. Netin käytettyjen tavaroiden markkinoilla liikkuu rahaa enemmän kuin suomalaisilla kuluu vuodessa Virossa ostoksiin ja palveluihin. Tavara vaihtaa omistajaa jo sadoilla miljoonilla euroilla, käy ilmi Kaupan liiton ja Tampereen yliopiston yhteisselvityksestä. Viimeisen puolentoista vuoden aikana erilaisia tavaroita myytiin netin foorumeilla ja kauppapaikoilla noin 500 miljoonan euron arvosta. Lisäksi moottoriajoneuvoja, veneitä ja niiden tarvikkeita on myyty noin 900 miljoonalla eurolla. – Vuonna 2014 suomalaiset kuluttivat Virossa yhteensä 477 miljoonaa euroa, kertoo Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja. Eniten kuluttajat käyvät keskenään kauppaa Tori.fi:n ja Huuto.netin kaltaisilla verkkosivustoilla, mutta suosiossa ovat myös erilaiset Facebookryhmät. Useimmiten palvelujen kautta hankitaan toisilta kulutKäytettyjen tavaroiden nettikauppa on isompi bisnes kuin suomalaisten kulutus Virossa. Kengät ovat suosittuja kuluttajalta kuluttajalle -kaupassa. tajilta elektroniikkaa, kodinkoneita, huonekaluja, vaatteita ja kenkiä. Neljä viidestä kuluttajasta kokee säästävänsä rahaa ostamalla tuotteensa vertaisverkkokaupasta. – Ostajat kokevat positiiviseksi myös sen, että hinnoista pystyy tinkimään, Kurjenoja jatkaa. Halpojen hintojen metsästys ei tarkoita, että kauppaa käyvät taloudellisesti heikossa asemassa olevat, vaan valtaosa on hyvin toimeentulevia. Kauppa ei käy aina laulaen, ei edes verkossa Vertaisverkkokauppaan liittyy myös negatiivisia puolia. Myyjiä harmittaa, että hinnoista tingitään liikaa. Ostajia taas kuluttajasuojan puuttuminen, jos hankittu tuote ei olekaan sitä mitä luvattiin. Myös huijarit ja varastettu tavara huolettavat. Perinteinen kauppa siintää nyt katseensa tulevaisuuteen ja vertaisverkkokaupassa liikkuviin euroihin. – Jos ostat käytetyn sängyn toiselta kuluttajalta, niin yritys voisi myydä siihen esimerkiksi uuden patjan, Kurjenoja valottaa. Tampereen yliopiston professori Hannu Saarijärvi jatkaa, että vertaisverkkokaupasta on tulossa entistä enemmän koko kansan ostamisen tapa. – Kaupan saralla pohditaan nyt riskejä ja mahdollisuuksia, hän jatkaa. TNS Gallupin kyselyyn vastasi lähes 3 000 15–79-vuotiasta mannersuomalaista, jotka olivat käyneet vertaisverkkokauppaa. Selvitys oli osa Tampereen yliopiston ja Kaupan liiton tutkimusyhteistyötä. Tuomas Keränen STT
22 26.11.2015 ARKI Syntymäpäivät B.Virtanen Urja Sarjakuvat Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@ demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Työväenliikkeen itsenäinen säätiö tukee mm. omaehtoista kulttuurityötä Vuoden 2016 apurahat tulee hakea ajalla 1.11.-31.12.2015 Apurahojen hakuohjeet ja hakusovellus löytyvät sivuiltamme www.sivistysrahasto.fi Puh. (09) 5868 530 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. 010 770 3620 SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Yhdessä olemme enemmän » www.akt.fi » www.metalliliitto.fi » www.jhl.fi » www.sak.fi/alueet Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi HELSINKI ? Herttoniemen demareiden syyskokous 26.11. klo 18–20 Näätätie 21 kerhotilassa.Esillä sääntömääräiset asiat. Klo 19 Avoin tilaisuus. Uusia kasvoja Idästä: Johanna Laisaari, jonka työ painottuu lastensuojeluasioihin ja Antti Koskela, Eero Heinäluoman eduskunta-avustaja. Tervetuloa, Kahvitarjoilu. KANTA-HÄME ? Turengin Eläkkeensaajat. Ti 1.12. klo 10 hallituksen kokous sekä uuden hallituksen järjestäytymiskokous Turengin linja-autoasemalla. Ma 7.12. klo 13 joulujuhla Turengin Työväentalolla. Ruoka, hyvä ohjelma, puuropuhe perusturvajohtaja Matti Valtonen. Ilm. ja maksu 25 ¤ Terttu Tuomi-Koskelin puh.0400 711353. pe 4.12. tuolijumppa klo 10. Käsityökerhon pikkujoulu to linja-autoaseman kabinetti klo 11. KYMENLAAKSO ? Kouvolan Työväenyhdistyksen jäsenkokous to 17.12. klo 18 Kastanjapuistossa, katutasossa, Oikokatu 4, Kouvola. Yhdistys tarjoaa perinteisen Jouluruuan jäsenkokouksen jälkeen, josta ilmoitukset viimeistään to 11.12. mennessä sihteerille, puh. 0400158325 aira.toivonen@elisanet.fi tai puheenjohtajalle puh. 040 704 9511 mikael. byckling@hotmail.fi. VARSINAIS-SUOMI ? Turun Seudun Wanhat Toverit. Kerho ke 2.12. klo 18.30 Nuorten taideja toimintatalo VIMMA, Aurakatu 16, Turku. Alustajana Timo Harakka: ”SDPpääministeripuolue 2023”. Tilaisuus järjestetään yhdessä: Turun Sos.dem. kunnallisjärjestön, Turun Sos.dem. Toveriseuran, Turun Sos.dem. Vastuksen, sekä Hirvensalo-Kakskerran Sos. dem. yhdistyksen kanssa. Ruokailu klo 12–13 ma 7.12. Panimoravintola Koulussa, Eerikinkatu 18. Lounaan hinta 36 ¤ ”Joulupöytä”. Ilmoittautumiset Reiskalle 30.11. mennessä: reino.lemmetyinen@saunalahti.fi/ p. 0400 720 460. Ohjelma: Katsaus kuluneen vuoden toimintaan ja poliittinen tilannekatsaus: Armas Lahoniitty. Valitaan toimikunta vuodelle 2016, Jäsenmaksu vuodelle 2016, vuoden 2016 kerhopäivät, kerhon 10-vuotisjuhlat 14.5.2016. klo 14.–16 Panimoravintola Koulussa ja toivomuksia vuoden 2016 toimintaan / alustajat. PIRKANMAA ? Mäntän Työväenyhdistys järjestää yleisötilaisuuden Mänttä-Vilppulan kaupungintalolla ma 30.11. klo 18, kahvitus alkaa klo 17.45. Vieraana SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin. POHJANMAA ? Vaasan sos.dem. kunnallisjärjestön hallitus kokoontuu torstaina 26.11.15 klo 18 D-pisteessä. Tervetuloa! ? Keski-Pohjanmaan Wanhat Toverit. Tapaaminen pikkujoulun merkeissä ti 8.12. klo 12 Laivurin talossa, Länsikirkkokatu 26, Kokkola. Ajankohtaiset asiat. UUSIMAA ? Hyvinkään Demarit ry. Kuukausi kokous to 3.12. klo18.30 kaupungintalon kokous Kallio. Johtokunta klo 18 sama paikka. ? Hamarin ja Gammelbackan demarit HTY ry-Hammars och Gammelbacka socialdemokrater HAF rf kuukausikokous, su 29.11. klo 18 Hamarin Työ väentalolla, Hamarintie 22 Porvoo. Kokouksen alussa kaupunginhallituksen pj Matti Nuutti kertoo Porvoon politiikan ajankohtaisista asioista. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta. Kristiina Sundqvist 70 vuotta Rouva Kristiina Sundqvist Helsingistä täyttää 70 vuotta perjantaina 27.11. Merkkipäivänä matkoilla, ei vastaanottoa. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Kristiina ja Ulf Sundqvistin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Kristiina Sundqvist. Esa Kautonen 60 vuotta Palvelualojen ammattiliiton Pamin KaakkoisSuomen toimitsija Esa Kautonen Lahdesta täyttää 60 vuotta perjantaina 27.11. Ei vastaanottoa. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Jätkän kulttuurirahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Esa Kautonen.
23 26.11.2015 ARKI 17.00 Keiju-tanssiteos Koreografia, tanssi ja konsepti Jyrki Karttunen. 17.30 Prisma Studio Vallalla olevan käsityksen mukaan tiivis kaupunkiasuminen mahdollistaa ekologisen elämäntavan. 18.00 Television uranuurtajat 1/4. Kertavitseistä tilannekomiikkaan. 18.50 Make – Love Make yrittää parhaansa voittaakseen rakkaansa takaisin. KK&O: Ville-Veikko Kerimaa, 2009. 19.00 Värikäs Intia 3/3. Mysoressa Caroline Quentin tutustuu käärmeiden suojeluun. 20.00–23.20 Teeman elokuvafestivaali 20.00 Aki Kaurismäki: Those Were The Days Aki Kaurismäen ohjaama musiikkivideo vuodelta 1991. 20.05 Likaiset kädet (7) (Suomi 1989) Aki Kaurismäen ainoa tv-elokuva, Sartren näytelmä arasta murhamiehestä. Esitetty vain kerran aiemmin! 21.15 Aki Kaurismäki: These Boots Aki Kaurismäen ohjaama musiikkivideo vuodelta 1992. 21.20 You should be dancing! Teeman elokuvafestivaalin tanssivideo 2015. 21.25 Festivaalipuhetta Elokuvakriitikko Kalle Kinnunen puhuu elokuvan Uhrijuhla (1973) itseensä jättämistä jäljistä. 21.30 Uhrijuhla (16) (The Wicker Man, Britannia 1973) O: Robin Hardy. 22.55 Aki Kaurismäki: Thru The Wire Vankikarkuri (Nicky Tesco) etsii rakastettuaan jäljillään kaksi aseistautunutta miestä. Aki Kaurismäen ohjaama lyhytelokuva vuodelta 1987. 23.05 Aki Kaurismäki: Rock’y VI Pieni Rocky (Silu Seppälä) ja mahtava Igor (Sakari Kuosmanen) kohtaavat Helsingin Kisahallin nyrkkeilykehässä. Aki Kaurismäen ohjaama lyhytelokuva vuodelta 1986. 23.15 Aki Kaurismäki: Oo aina ihminen Markus Allan ja hänen yhtyeensä esittävät kappaleen Oo aina ihminen. Aki Kaurismäen ohjaama lyhytelokuva vuodelta 1996. 23.20–00.20 Yle Live: Depeche Mode Marraskuussa 2013 Berliinin O2 World -areenalla oli paikalla 66 tuhatta katsojaa, kun bändi soitti mm. biisit Enjoy the Silence ja Personal Jesus. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Panorama: Antibioottien kuolema 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murha paratiisissa (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) Kartanon kirous. 13.25 Suomisen taiteilijat (Suomi 1943) O: Orvo Saarikivi. N: Lasse Pöysti, Maire Suvanto, Markus Rautio, Elsa Turakainen, Toini Vartiainen. Mv. 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti (Riksdagens frågestund). Suora lähetys eduskunnasta. 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.04 Uutiset alueeltasi 17.07 Murha paratiisissa (12) 5/8. Rockbändin levytyssuunnitelmat menevät uusiksi, kun bändin laulaja surmataan. 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän Vieraana elokuvatuottaja Markus Selin. 19.00 Mr Selfridge (12) 3/10. Gordon tuskastuu kotona vallitsevaan tilanteeseen. 19.50 Sehän on Sibelius!: Aino ja Janne 7/8. Parisuhde, joka kestää 68 vuotta, sallii viftit ja mykkäkoulut. 20.00 Kuningaskuluttaja Selvitämme, minkälaisen kemikaalikuormituksen päivittäin käytetty kosmetiikka käyttäjälleen aiheuttaa. Lisäksi tutkimme, minkälainen on lapsiystävällinen ravintola. 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Bashar al-Assadin Syyria (12) Sadattuhannet pakolaiset pakenevat sisällissodan runtelemasta Syyriasta Eurooppaan turvaan. Millaista on Syyriaan jääneiden elämä pian viisi vuotta jatkuneen sodan jaloissa, presidentti al-Assadin hallitsemilla alueilla? 22.55 Uutiset 23.00 Silta (16) 9/10. Freddie Holst etsii epätoivoisena syntymätöntä lastaan. 00.00 Puoli seitsemän 00.30–04.00 Uutisikkuna 04.05 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 26.11. 06.52 Popi Kissa 07.04 Me Peltiset 07.08 Franklin ja ystävät 07.20 Samu ja Salla 07.31 Isot koneet 07.35 Pipsa Possu 07.42 Lauri kilpa-auto 07.54 Ryhmä Hau 08.18 Viidakkokirja (7) 08.29 Kanikenttä (7) 08.41 Pok ja Mok (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontomatkalla Australiassa 10.30 Sinkkuelämän säännöt 12.00 Retrolissun ysärit: Millennium Yy-kaa-koo, kaikki päättyy aikanaan, 1990-lukukin. Euro suututti kansan ja ufotutkijat ennustivat maailmanloppua, mutta aina vanhan loppuessa syntyy jotain uutta. 12.30 Valomerkki 1/8. Kaveriporukka unelmoi rocktähteydestä. 13.00 Kioski: Kaarlen maailma 13.30 Erätulilla Peltsi elämänsä ensimmäisessä hirvijahdissa! 14.10 Hello Ladies (12) 3/8. Nyt näyttää lupaavalta: Stuartilla on ensitreffit kauniin naisen kanssa. 14.40 Marja Hintikka Live 7/10. Nainen, pala lihaa. Malli Ninja Sarasalo ja entinen aikuisviihdetähti Henry Saari puhuvat siitä, miten naisen kehosta on moneksi. 15.30 FOLK-raati 16.00 Kandit 6/8. Erika ja Jussi valistavat alkoholin vaaroista. Miskalla mukava päivä: potilaan kotiuttamista ja aikidoa. Heikki musisoi vanhuksille. 16.30 Uusi päivä Vanha viehättää. 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Rukan maailmancup: Mäkihyppyä Mäkikarsinta HS142. Selostus HannuPekka Hänninen. Ruka, Kuusamo. 19.30 Kioski: Marjan vallassa 20.00 Totuuden treffit 3/8. Lotta ja Mikko. Kuinka Lotta suhtautuu Mikon elämään kivun kanssa? Miten Lotan kuolemanpelko vaikuttaa Mikon tunteisiin? 21.00 Siskonpeti (7) Mies. Viidakon uroksissa koetaan suuria tunteita, ja perheeseen syntyy ensimmäinen alfauros. 21.25 Noin viikon uutiset 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Top of the Lake (16) 3/6. Maailman reunalla. 23.00 Fresh Meat (16) 4/8. JP on saanut Samilta kynsilleen, mutta hän ei niele tappiotaan helpolla. 23.40 Kioski: Marjan vallassa 00.10 Angry Boys (12) Mummis panostaa välillä omaankin perheeseen. 00.40 FOLK 03.55–04.00 Uutisikkuna MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale (7) 10.40 Emmerdale (7) 11.10–12.05 Lääkärit 13.35 Suomen kaunein koti 14.30 Mitä tänään syötäisiin? 14.35 Peter uutisvirrassa 15.00 Moderni perhe Lennosta kiinni. 15.25 Moderni perhe Linjat poikki. 15.55 Salatut elämät Jefujee, Severi. 16.25 Yökylässä Maria Veitola 10/10. Jukka Poika ja Teija Stormi. 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat Legendaarinen miestennielijä. 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale Priyan päätös, osa 1/2. 18.30 Emmerdale Priyan päätös, osa 2/2. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät Jannella on huoltajamurhetta. 20.05 Kädettömät kokit 1/10. Jarppi Leppälä. 21.00 Mustamaalattu 3/10. Hajaannus. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.40 A-Team (12) (A-Team, Yhdysvallat) Suosittuun 1980-luvun kulttisarjaan perustuva seikkailuelokuva neljästä ex-sotilaasta, jotka toimivat salaisia tehtäviä suorittavana erikoisjoukkona. Ohjaaja: Joe Carnahan, USA 2010. 01.00–02.00 Rikoksista pahin (12) Ikuinen elämä. 06.00 Lazy Town 06.25 Pound Puppies 06.50 Avaruusnappulat 06.55 Avaruusnappulat 07.00 Red Caps 07.30 Lego Ninjago (7) 08.00 Merieläinten pelastajat 08.30 Eläinten ABC 09.00 Hauskat eläinvideot 09.05 Hauskat eläinvideot 09.15 Gordon Ramsay – pannu kuumana 10.20–10.50 Malibu Country 13.50 Tavaa ja voita 3/8. Sähköiskuja. 14.45 Hauskat eläinvideot 15.15 Malibu Country Cashin menopelit. 15.45 Gordon Ramsay – pannu kuumana 2/9. Merikrottia ja roskisruokaa. 16.50 Amerikan kovimmat keräilijät Dinosauriin luu. 17.50 Leijonan luola USA Lahjakortteja ja irtopäällisiä. 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Hauskat kotivideot 10 vuotta 3/10. 20.58 Keno 21.00 Under the Dome (12) . Vihollinen keskuudessamme. SARJA JÄÄ TAUOLLE. 22.00 Elokuva: Get Shorty – hyvä pätkä (16) (Get Shorty/USA 1995). Toiminnallinen komedia gangsteri Chili Palmerista (John Travolta), joka lähtee Los Angelesiin perimään 300 000 dollarin tuottoa vakuutuspetoksesta. Ohjaus: Barry Sonnenfeld. 00.10 Poliisit Jyväskylä. 00.40 Poliisit Vantaa. 01.10 Arman ja viimeinen ristiretki (7) 8/8. Maailma Ristiretken silmin. 02.10 Kanadan rajalla Yrittänyttä ei laiteta. 02.40 Kanadan rajalla Rikkauksien perässä. 03.10 Amerikan kovimmat keräilijät Dinosauriin luu. 04.10–05.10 Deadwood (16) Amatööri-ilta. TVja radio-ohjelmat FOX 06.00 Sky News 06.16 FOX Kids 09.00 Wipeout 10.00 Sara La Fountain 10.30 Lyödään ällikällä 11.00 FOX Wild: Eläinkunnan oudoimmat lemmikit 12.00 Uskomaton eläinlääkäri Pol 13.00 Mayojen maailmanloppu 14.00 Jättimäiset purkuhankkeet 15.00 Saalistuksen salat 16.00 How I Met Your Mother 17.00 Huutokaupan metsästäjät: Teksas 17.30 Lyödään ällikällä 18.00 Aivopelit 18.30 Kokeile tai kuole 19.00 The Tuomolat 19.30 Autotallien metsästäjät 20.00 Huutokaupan metsästäjät: Teksas 20.30 Lapin poliisit 21.00 Villeimmät videot 22.00 Kreisikomedia: Dude, Where’s My Car? 23.35 The Walking Dead 00.30 Da Vinci’s Demons 01.40 Jättimäiset rakennusurakat 02.40 Totta vai tarua? 03.10 How I Met Your Mother 04.10–05.59 Sky News SUB 10.00–11.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Unelmien koti 15.00 Jamie Oliverin ruokavallankumous 16.00 Ruotsin surkein kuski 17.00 Walker, Teksasista (12) 18.01 Simpsonit (7) 18.30 Miehen puolikkaat 19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 Myytinmurtajat 20.00 Kolme miestä ja tyttö 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Ikuisesti nuori 22.00 Arrow (16) 23.00 Catfish – deittihuijarit 00.00 Bones (12) 01.00–02.00 Lainvalvojat (7) TV5 06.15 Pulmuset 06.45 Pulmuset (7) 07.15 Akvaariomestarit 08.05–09.00 Jenkkimetsurit 12.00 Kadonneet (7) 13.00 Goldbergit 13.30 Hulluna sinuun 14.00 70’s show (12) 15.00 Kadonneet (12) 16.00 Pulmuset 17.00 Hulluna sinuun 17.30 Goldbergit 18.00 70’s show (12) 19.00 Hullut häävideot 20.00 Maailman hauskimmat kotivideot 21.00 Elokuva: Blonde Ambition 22.45 Konttori 23.20 Seinfeld 00.20 Ryhmäterapian tarpeessa 00.50 Tervetuloa perheeseen 01.15 Hullut häävideot 02.10 5D: Homosaunat 03.05 Las Vegas (7) 03.55 5D: Vankilaperheet (7) 04.50–05.41 Hullut häävideot JIM 11.00 Britannian paras leipomo 12.00 Huipputatuoija haussa 13.00 Jyrki Sukulan makujen maa 13.30 Hell’s Kitchen 14.30 Top Chef 15.30 Haasta Hans 16.30 Gordon Ramsay maailmalla 17.35 Hell’s Kitchen 18.30 Panttilainaamo 19.30 Haasta Hans 20.30 Panttilainaamon autospesialistit 21.00 Firmat kuntoon 22.00 Huippulastin metsästäjät 22.30 Huippulastin metsästäjät 23.00 Muinaiset avaruusoliot (7) 00.00 Australian rajalla 00.30 Australian rajalla 01.05 Arktiset vedet 01.35–02.35 Mestariampuja LIV 09.00 Hurja remontti 10.00 Korealaisen keittiön aakkoset 10.30 Farmi 11.00 Neljät häät Amerikassa 11.55 Liv D: Kannanko syöpägeeniä? (12) 13.05 Sinkkuillallinen 14.05 Hurja painonpudotus 15.00 Jutta ja huikeat häädieetit 16.00 Huippumalli haussa 17.00 Sinkkuillallinen 18.00 Hurja painonpudotus 19.00 Sinkkulaiva 19.30 Sinkkulaiva 20.00 Jutta ja huikeat häädieetit 21.00 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 22.00 Elokuva: Taking Woodstock (12) 00.15 Loop ja Me Naiset esittää: Olisinpa tiennyt 00.45 Rakkauden FAQ 01.45 Sinkkulaiva USA 02.40 Jutta ja huikeat häädieetit 03.35 Sinkkuillallinen 04.30–05.20 Huippumalli haussa AVA 09.20 Jamie Oliverin helpot herkut 09.50–10.55 Grand Designs – unelma-asunnot 11.55 Lääkärit 12.50 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 13.50 Makuja ja elämää 14.05 Iholla 15.05 Kardashianit 16.05 Kallista kipua (12) 17.00 Lemmen viemää 18.00 Grand Designs – unelma-asunnot 19.00 Pientä pintaremonttia 20.00 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Riskibisnes (16) 22.55 Kardashianit 23.55–00.50 Mentalist (12) YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa? Ahvenanmaa – talouden paratiisi? 11.00 Valkoista valoa: Raha on uskoa 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 M-studio: Sibelius-marraskuu 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Elämää suuremmat elokuvat: Punaiset kengät 18.10 Viiden minuutin matka. Savupiippu. 18.20 Radioteatteri esittää. Heikki Meriläinen: Pietolan tytöt, osa 90. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin konsertti 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Näkökulma: Heli Sirviö tekee töitä New Yorkin teatteriskenessä 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Kohtaamisia Kaliforniassa. 22.55 Kuuluttajan vieras: Hrd-asiantuntija Anna Solovjew-Wartiovaara 23.10–06.00 Yöklassinen YLE RADIO SUOM I 05.00 Melkein hereillä 06.30 Maakuntaradio 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Urheiluradio 07.12 Maakuntaradio 07.50 Merisää 07.53 Maakuntaradio 08.00 Uutiset ja sää. 08.10 Urheiluradio 08.12 Maakuntaradio 09.00 Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää. 09.11 Maakuntaradio 10.00 Uutiset 10.03 Ajantasa 10.55 Pikkujuttu 11.00 Uutiset 11.03 Maakuntaradio 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Urheiluradio 12.12 Maakuntaradio 12.45 Merisää 12.55 Suomi tänään 13.00 Uutiset 13.03 Maakuntaradio 14.00 Uutiset 14.03 Ajantasa 15.00 Uutiset 15.05 Maakuntaradio 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Urheiluradio 16.17 Maakuntaradio 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Maakuntaradio 18.00 Uutiset 18.03 Ihan pihalla 18.50 Merisää 18.55 Ihan pihalla 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.05 Ihan pihalla 20.00 Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.05 Sää 20.06 Ihan pihalla 21.00 Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Euroopan taivaan alla 23.00 Uutiset 23.03 Yöradio 00.00 Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio 01.00 Uutiset ja sää 01.02 Yöradio – artistitunti 02.00 Uutiset 02.02 Yöradio 03.00 Uutiset 03.02 Yöradio 03.15 Pyöreä pöytä 03.45 Yöradio 04.00 Uutiset ja sää 04.02 Café Tropical. 04.55–05.00 Yöradio YLE PUHE 06.00 Uutiset 06.05 Yle Puhe esittää 07.00 Uutiset 07.10 Urheiluradio 07.12 Puheen Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.10 Urheiluradio 12.12 Puheen Päivä 12.25 Alivaltiosihteeri 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.03 Ali ja Husu 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 16.00 Uutisotsikot 16.03 Mikko ’’Peltsi’’ Peltola 17.00 Uutiset 17.03 Päivä tunnissa 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkoa 21.00 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.02 Päivä tunnissa 00.00 Arkisto: Kansaa edustamassa 02.00 Arkisto: Mikä meitä naurattaa? 04.00–06.00 Arkisto: Ruokakulttuurin muutoksia YLE TEEMA YLE FEM 07.2515.00 SVT:n ohjelmaa 15.57 Kysy Laralta (7) Sanaharkkaa. 16.09 Clay Kids (7) Serkkupoika. 16.21 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7) 16.25 Schrödingerin kissa 16.55 Tanskalainen maajussi 7/10. Perhe kaivertaa Halloween-kurpitsoja. 17.25 Lasso Halaus, poskisuukko vai kättely? 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil, Palomies Sam 18.30 Hiukkasmysteeri (7) Aika loppuu. 19.00 Purtavaa Pohjolasta 8/8. Oslo. Perinteinen joulupöytä ja ripaus uutta. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.55 Obs debatt 20.30 Ruotsalaisia salaisuuksia Maanalainen Visby. 20.45 Oddasat 21.00 Efter Nio 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Dok: Kunnes syöpä meidät erottaa Peter Snickarsilla todettu aivokasvain oli käytännössä kuolemantuomio. 23.45–01.30 SVT:n ohjelmaa . NELONEN Torstai 26.11.2015 Uhrijuhla Yle Teema klo 21.30 Kulttijännäri poliisista, joka etsii kadonnutta lasta Hebrideillä sijaitsevan pakanallisen saarelaisyhteisön parista. O: Robin Hardy. N: Edward Woodward, Christopher Lee, Britt Ekland.
24 26.11.2015 ARKI ? ? Kiekkoliigan taloutta tutkinut on nousun ja putoamisen kannalla HIFK:n maalivahti Ville Husso koppaa kiekon hanskaansa jääkiekon Liigan ottelussa Helsingin IFK vs. Rauman Lukko Helsingissä 12. syyskuuta 2015. ”Blues on monella tapaa eri toimintaympäristössä kuin muut seurat. Areena on yksityisomisteinen, jonka vuokraaminen tuo mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, tietynlaisen pattitilanteen.” Lehtikuva/Roni Rekomaa Seurojen päätöksenteossa tasapainotellaan järjellä ja tunteella Bluesin ajautuminen ahdinkoon herättää kysymyksiä myös muiden jääkiekon liigaseurojen taloudesta. Onko tulossa lisää ikäviä talousuutisia ja ohjaako seurojen päätöksentekoa tunne vai järki? Liigaseurojen kannattavuutta ja vakavaraisuutta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tutkineen Olli Lähdesmäen mukaan Liigan kehitys pysähtyy, jos seurat eivät ole taloudellisesti kestävällä pohjalla. Olli Lähdesmäki, onko Liigassa odotettavissa lisää Bluesin kaltaisia murheellisia uutisia? Sitä on vaikea sanoa. Blues on monella tapaa eri toimintaympäristössä kuin muut seurat. Areena on yksityisomisteinen, jonka vuokraaminen tuo mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, tietynlaisen pattitilanteen. Muut pelaavat kunnan omistamassa hallissa, joka mahdollistaa yhteistyön kunnan kanssa. Tästä seuraa mahdollisesti pienemmät kiinteät kulut sekä mahdollisuudet lisätuottoihin areenan hallinnoinnin kautta. Liigalla rajalliset mahdollisuudet Minkälaiset mahdollisuudet Liigalla ja toimitusjohtaja Kimmo Rannistolla on seurata ja pitää kurissa seurojen taloutta? Varsin rajalliset. Viime kädessä seurat vastaavat itse omista asioistaan ja päätäntävallasta osakeyhtiölainkin nojalla. Liigalisenssijärjestelmällä pyritään varmaankin saamaan talousraameja ja tunnuslukumittareita, mutta lisenssijärjestelmän sisältöä ei ole ollut tarkemmin julkisuudessa. Osakeyhtiölain puitteissa Liiga on siis vähintään julkisen tilinpäätöstiedon varassa. Tunne vai järki? Ohjaako liigaseuroissa päätöksentekoa tunne vai järki? Varmasti molemmat. Joku omistaja saattaa haluta maksaa pelaajille suurimpia palkkoja saadakseen parasta urheilullista tulosta, vaikka se ei taloudellisesti olisikaan perusteltua. Pääomatuotto voi jollekin olla mestaruus tai jännitys omaksi koetun seuran seuraamisesta. Urheiluorganisaation omistamisella voi olla myös epäsuoria ja välillisiä vaikutuksia jonkun toisen liiketoiminnan jalostamiseen tai omistajan oman imagon luomiseen. Liiketoiminnassa, oli se sitten jääkiekkoa tai jotain muuta, jotkut asiat perustellaan järjellä, jotkut uskolla ja jotkut tunteella. Eihän ole taloudellisesti järkevää ostaa kaupasta karkkia, koska se ei luo tuottoa, ellei sitä sitten myy eteenpäin. Sellaista halutaan kuitenkin tehdä, koska tekee mieli. Ostetaan elämyksiä. NHL:stä ei malliksi Millaisia ajatuksia sinulla olisi liigaseurojen talousasioiden parantamiseksi? Nykyisen kaltaisen suljetun sarjan edut optimoituisivat, kun Liiga-vetoisesti keskitettäisiin tulot ja pyrittäisiin tasoittamaan sarja NHL:n tapaan palkkakattoineen ja pelaajien varaustilaisuuksineen. Se ei kuitenkaan liene realismia Suomessa. Paremmin eurooppalaiseen kiekkoon voisi soveltua futiksesta tutut, avoimet sarjat, jolloin jännitys säilyy loppuun asti. Silloin myös sarjan häntäpään joukkueilla on enemmän merkityksellisiä pelejä putoamiskamppailuineen, jonka teoriassa pitäisi lisätä katsojamääriä verrattuna panoksettomiin peleihin. Vapaa markkinatalous ohjaisi tehokkaammin organisaatioita. Kaiken kaikkiaan oikeaa ja ainutta ratkaisumallia ei liene olemassa, päätökset ovat tasapainottelua. Realistinen kysymys on, miten Liiga voi vielä Suomessa kasvaa? Tuomas Arkimies STT, Ylöjärvi