Syystärräykset tulevat taas 4 | Kostamus oli ennennäkemätön hanke 6 | Arkkipiispa Tapio Luoma 18 Tule mukaan Eläkeläiset ry:n toimintaan! 21 1/2020 | 13. helmikuuta 2020 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Leena Railimo-Saareksen ensimmäinen työtehtävä Punaisen Ristin matkassa alkoi 40 vuotta sitten Kambodzhan ja Thaimaan rajalla sijaitsevalta pakolaisleiriltä. 34 Maailmalla auttamassa
2000-luvun alussa hallitusohjelmista poistui pohjoismaisen hyvinvointivaltion idea ja ilmapiiriä alettiin muokata puheilla yksilön vastuusta. Yhdessä tekemisen henki haipui. Seurauksena on ollut lisääntynyt voitontavoittelu ja keinottelu terveydenhoidossa ja vanhustenhoivassa, hyötyjinä lähinnä pääomapiirit. Hyvinvointivaltion vaalijoiden on syytä olla hereillä. Emme halua tyhjille lupauksille rakennettua pyramidiyhteiskuntaa, jossa pienituloiset maksavat kalleimman hinnan. SANNA MARININ (sdp) joulukuun 10. päivänä aloittanut hallitus otti omakseen edeltäjänsä Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelman. Eläkeläisten kannalta oleellista on hallitusohjelman eteenpäin katsova ajattelu; ikääntymistä ei nähdä ainoastaan kustannuksena, ja leikkausten sijaan hyvinvointivaltiota vahvistetaan – sosiaaliturvalla, palveluilla ja tulevaisuuteen suuntaavilla investoinneilla. Tiedotusvälineissä hallituksen eräs eniten huomiota saaneista tavoitteista on ollut lupaus pienimpien eläkkeiden korotuksesta, niin sanottu ”vappusatanen”. Vaikka korotuslupaus koskee usean vuoden ajanjaksoa, näkivät monet lupauksen petettynä jo ennen kuin ensimmäistäkään korotusta oli toteutettu. Vuoden 2020 alusta voimaan tullut 34 euron korotus täyteen kansaneläkkeeseen – ensimmäinen yli kymmeneen vuoteen – osoittaa, että pyrkimys parannuksiin on aito. Takuueläke nousi samalla 50 eurolla kuukaudessa. Näin yli 600 000 eläkeläistä saa vähintään pienen korotuksen. Tämä on merkittävä suunnanmuutos verrattuna edellisen, Juha Sipilän (kesk) hallituksen politiikkaan, jossa eläkkeitä heikennettiin indeksijäädytyksillä ja -leikkauksilla. KANSANELÄKKEEN SUHTEELLINEN merkitys Suomessa on pienentynyt, kun yhä useampi eläkeläinen on päässyt työeläkejärjestelmän piiriin. Kansaneläkkeen merkitys voi kuitenkin tulevaisuudessa kasvaa työelämän muutoksen myötä. Monilla pätkäja silpputöiden varassa työuransa tehneillä, maahanmuuttajilla, pienyrittäjillä ja itsensä työllistäjillä työeläkekertymä jää pieneksi, ja he tulevat eläkevuosinaan tarvitsemaan kansaneläkettä toimeentulonsa täydennykseksi. Korotuksista huolimatta Suomen vähimmäiseläketurva on matala, ja etenkin yksinasuvilla, vuokra-asujilla ja paljon sairastavilla rahat jokapäiväiseen elämiseen ovat tiukassa. Myös sukupuolten eläke-erot ovat suuret: naisen eläke-euro on vain 68 senttiä. Eläkeläisten toimeentulon ongelmat vaativatkin edelleen määrätietoisia toimenpiteitä. Eläkeläiset ry tulee yhdessä muiden eläkeläisliittojen kanssa tarkkaan seuraamaan, että hallitus ottaa ”vappusatasen” matkallaan loputkin askeleet, aina maaliin saakka. JAN KOSKIMIES PÄÄTOIMITTAJA PYRAMIDIHUIJAUKSET rakentuvat tyhjille lupauksille, jotka romahtavat ennen pitkää. Maksajina ovat usein ihmettä odottaneet pienituloiset ihmiset. Suomalaisen yhteiskunnan kaksi todellista ihmettä ovat demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen. Sisällissodan 1918 jälkeen rakennettu demokratia oli suuri saavutus, suurempi kuin ehkä moni tulee ajatelleeksi. Vastaavana saavutuksena voidaan pitää toisen maailmansodan jälkeen rakennettua, yhteiskunnalliseen vastuuseen nojaavaa pohjoismaista hyvinvointivaltiotamme. Vappusatasen ensimmäiset metrit Hyvinvointivaltio vai pyramidiyhteiskunta? 1/2020 Kannen kuva Sara Pihlaja/World Vision Syystärräykset tulevat taas 4 | Kostamus oli ennennäkemätön hanke 6 | Arkkipiispa Tapio Luoma 18 Tule mukaan Eläkeläiset ry:n toimintaan! 21 1/2020 | 13. helmikuuta 2020 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | www.elakelaiset.fi Leena Railimo-Saareksen ensimmäinen työtehtävä Punaisen Ristin matkassa alkoi 40 vuotta sitten Kambodzhan ja Thaimaan rajalla sijaitsevalta pakolaisleiriltä. 34 Maailmalla auttamassa Valmistautuminen on viisautta Testamentti, hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus ovat tärkeitä papereita. 10 Yhdistysverstaat pyörivät Nyt on hyvä hetki varata ideointikoulutus. 12 Digineuvojille on kysyntää Vapaaehtoisia opastajia tarvitaan. 14 50-luvun Suomi näyttäytyy värikuvissa Claire Aho tallensi ajan henkeä. 26 Kotoisia herkkuja Kaalit ja sipulit kunniaan. 32 Vakiot Kalevin kynästä 13 Kurssikalenteri 15 Limpan 17 Tuula-Liina Varis 25 Runopysäkki 28 Krypto 43 SENNI JA SAFIRA POIMINTA Korotuksista huolimatta Suomen vähimmäiseläke turva on matala.” PUHEENJOHTAJALTA MARTTI KORHONEN PÄÄKIRJOITUS ”Kuuma aalto yllättää aina.” Aili Pollari Kirjeitä mummolasta -blogissa. Lue blogejamme: elakelaiset.fi/blogit 2 Eläkeläinen 1/2020
TUOMAS TALVILA, TEKSTI JA KUVA E läkkeelle jäätyäni olen nauttinut siitä, että aamuisin ei ole kiire mihinkään. Syön aamiaista ja luen lehteä kaikessa rauhassa, Eija Leipäjoki kertoo. Psykologina Helsingin kaupungin psykiatrian poliklinikalla työskennellyt Leipäjoki jäi eläkkeelle viime kesänä. Sitä ennen hän ehti olla vuoden 2016 syksystä osa-aikaeläkkeellä, jolle jääminen hänelle tuolloin oli ikänsä puolesta mahdollista. Vaikka eläkkeelle olikin osa-aikaisuuden myötä pehmeämpi lasku, se oli silti yllättävän iso muutos – hyvässä ja huonossa, Leipäjoki sanoo. – Luopuminen on aina vaikeaa. Työroolinsa jättäessään ihminen huomaa, mitä kaikkea työ ja siihen liittyvät ihmiset ovatkaan antaneet, ja miten se on jäsentänyt aikaa, kun on ollut erikseen työpäivät, viikonloput ja lomat. – Tykkäsin työstäni, vaikka se toki välillä raskastakin oli. Sain urallani tehdä mielekästä työtä hyvässä porukassa. Siitä jäi hyvä mieli. Eija Leipäjoen mies on edelleen työelämässä. Syksyn tultua Eija alkoi miettiä, mitä eläkeläisenä voisi tehdä ja harrastaa. Toiminnan eläkeläisyhdistyksessä hän löysi puskaradion kautta. – Serkkuni oli jo mukana eläkeläistoiminnassa ja kehui sitä kovasti. Hän kannusti minua, että kannattaa käydä tutustumassa ja katsomassa. Googlaamalla Leipäjoki löysi kotikaupunginosassaan toimivan Vartiokylän Eläkeläiset ry:n. Tuore eläkeläinen nauttii kiireettömistä aamuista ”Eläkeläisyhdistyksestä olen löytänyt ihania ihmisiä ja mielenkiintoista toimintaa”, sanoo Eija Leipäjoki. AJASSA Eija Leipäjoki lähti mukaan eläkeläistoimintaan serkkunsa suosituksesta. – Minut otettiin valtavan positiivisesti vastaan. Sain urallani tehdä mielekästä työtä hyvässä porukassa.” – Menin eräänä päivänä tutustumaan ja se oli hyvä kokemus. Ihmiset olivat tosi ihania, olin suorastaan hämmentynyt siitä, miten positiivisesti minut otettiin vastaan. Jotkut kävivät halaamassakin, että tervetuloa, Eija Leipäjoki ihastelee. – Ja nyt olen eläkeläisyhdistykseni toiminnassa tällaisessa sisäänajovaiheessa, hän nauraa. Uuden toimintavuoden nyt alettua kulttuuritarjonnasta kiinnostunut Leipäjoki on viritellyt yhdistyksessä yhteisiä museovierailuja ja teatterikäyntejä. – Kiinnostuneita löytyikin heti. Porukalla käyminenhän on antoisaa sikälikin, että voidaan keskustella siitä mitä on nähty ja koettu. Monissa museoissa on ilmaispäiviäkin, jolloin vierailu ei ole kenelläkään rahasta kiinni. Vartiokylän Eläkeläisten toiminta on muutenkin miellyttänyt Eija Leipäjokea. – On esimerkiksi kiva, kun kokoontumisen aluksi on jumppaa, siinä saa aivotoiminnankin virkistettyä. Ja sitten on tanssia, laulua, kuoroa. Joku osaa lausua ihanasti, minusta on niin hauskaa, että ihmiset osaavat olla luovia! Itse olen vain tällainen puhetyöläinen, hän nauraa. KUKA? Eija Leipäjoki › SYNTYNYT Tampereella 1954, muutti opiskelujen jälkeen Helsinkiin. › ASUU miehensä kanssa Helsingin Puotilassa. › TYÖURA psykologina Helsingin kaupungin palveluksessa. › JÄI eläkkeelle heinäkuun alussa 2019 › VARTIOKYLÄN Eläkeläiset ry:n jäsen Eläkeläinen 1/2020 3
AJASSA Jaksot ja osallistujat (suluissa paikkakiintiö) › 31.8.–2.9. Lapin aluejärjestö (50), Pirkanmaan aluejärjestö (50), Helsingin aluejärjestö (50), Etelä-Hämeen aluejärjestö (30) › 2.–4.9. Savon aluejärjestö (40), Satakunnan aluejärjestö (40), Pohjanmaan aluejärjestö (40), Uudenmaan aluejärjestö (40), Pohjois-Karjalan aluejärjestö (30) › 4.–6.9. Jokilaaksojen aluejärjestö (50), Kainuun aluejärjestö (40), Keski-Suomen aluejärjestö (40), Varsinais-Suomen aluejärjestö (40), Kaakkois-Suomen aluejärjestö (30) Hinta › 119,50 € /henkilö, sisältää: majoitus 2?hh?–3?hh tai mökissä, aamiainen × 2, päivällinen × 2, iltapäiväkahvi × 2 (tulokahvi, iltapäiväkahvi toisena tapahtumapäivänä), kylpylän käyttö (ohjattua vesijumppaa määrätunnein), kuntosalin käyttö (ohjattua käyttöä määrätunnein), tärräysten tapahtumat ja muu ohjelma › Leirintäaluemaksu 14,00 €/vrk/paikka + henkilömaksu (aikuinen) 6,00 €/hlö/ vrk + sähkö joko mittarilla toteuman mukaan (hinta 0,40 €/kWh) tai kiinteä 6,00 €/vrk + 69 €?/?henkilö, sisältää ohjelman ja ruokailut › Päiväkävijämaksu 69 €?/?henkilö, sisältää ohjelman ja ruokailut Varaukset (ennen varaamista paikallisyhdistys selvittää oman paikkakiintiönsä) › Lomahotelli Kuntorannan myyntipalvelu puh. 017 560? 1403. Varauksia otetaan vastaan 17.2.–15.5.2020 välisenä aikana. Maksuaikataulu Kuntorannasta Poimintoja ohjelmasta › Iltamat, yhteislaulua ja tanssia › Kulttuurija retkeilypäivien 14.– 16.6.2021 tapahtumapaikkakunnan paljastus › Kilpailuja: › Puhujakilpailu, teema Ikäystävälliseen Suomeen -ohjelma, aikaa 5 min/puhe. Enintään 3 kilpailijaa/aluejärjestö › Lausuntakilpailu, teema rakkaus, 1 runo/lausuja. Enintään 3 kilpailijaa/ aluejärjestö. › Karaoke-kilpailu › Ryhmätietovisailu › Essu-kilpailu: kilpailija valmistaa essun sekä miehelle että naiselle. Enintään 3 kilpailijaa/aluejärjestö › Käsityönäyttely. Kullekin aluejärjestöllä tarjolla oma näyttelypöytä käsitöiden esillepanoa varten › Keskustelu ja kyselytunti Ikäystävälliseen Suomeen -ohjelmasta ja Eläkeläiset ry:n strategiasta › Ohjattua ulkoilua, vesiliikuntaa ja tutustumista kuntosaliin Tärräysten organisointi Aluejärjestö › kullekin aluejärjestölle on varattu 30-50 paikkaa, ks. edellä aluejärjestökohtaiset paikkakiintiöt › aluetoimikunta pitää yhdessä huolen siitä, että aluejärjestön kiintiö saadaan täyteen eli sopii paikkajaosta ja tiedottaa siitä paikallisyhdistyksille › aluetoimikunta sopii kenelle paikallisyhdistykset ilmoittavat osallistujistaan › aluejärjestö valmistelee kuljetuksen Kuntorantaan ja kokoaa maksut kuljetuksesta Paikallisyhdistys › yhdistys tiedottaa Syystärräyksistä jäsenilleen ja kokoaa kiintiönsä mukaisen ryhmän › yhdistys tiedottaa lähtijöistään aluejärjestölle (= aluejärjestön puheenjohtajalle/sihteerille/ matkavastaavalle) › yhdistys varaa paikat Kuntorannasta ja kokoaa osallistujien maksut Jokaisen aluejärjestön toivotaan tuovan tärräysten iltamiin noin kymmenminuuttisen ohjelmakokonaisuuden. Lisäksi toivotaan, että kaikista aluejärjestöistä löytyy kilpailijoita tapahtuman eri kilpailuihin. Syystärräykset 2020 Iloinen yhdessäolotapahtuma Syystärrykset tulee taas! Tärräyksissä Varkauden Kuntorannassa on mahdollista tutustua eri puolilta Suomea tuleviin jäseniimme, osallistua monipuoliseen ohjelmaan ja erilaisiin kilpailuihin, ulkoilla, uida, tanssia ja pitää hauskaa! Tapahtumassa myös kerrotaan millä paikkakunnalla kaikille jäsenille tarkoitetut kulttuurija retkeilypäivät järjestetään kesällä 2021. Olet lämpimästi tervetullut mukaan! Syystärräyksissä 2016 mm. jumpattiin, järjestettiin näyttely koristeasetelmista, paistettiin muurinpohjalettuja, pelattiin mölkkyä ja seurattiin monipuolista ohjelmaa. 4 Eläkeläinen 1/2020
LYHYESTI KSL-opintokeskus tarjoaa koulutusta ja palveluita Eläkeläiset ry on KSL-opintokeskuksen jäsenjärjestö. Lisätietoa opintokeskuksen järjestämistä koulutuksista saa osoitteesta ksl.fi/koulutuskalenteri tai puhelinnumerosta 040 197 4209. Eläkeläiset ry:n aluejärjestöt ja paikallisyhdistykset voivat myös tilata KSL:ltä tilauskoulutuksia sekä hakea kurssija opintokerhotukea. Opintokerhotuessa on ns. jatkuva haku eli tukea voi hakea opintokerhoihin koko vuoden ajan ja KSL-opintokeskus maksaa myönnetyn 100 euron tuen opintokerhohakemuksen saapumiskuukauden aikana. › Lisätietoja: ksl.fi, puh. 040 197 4209 Uusi Selkokirjat-esite ilmestynyt Selkokeskus on julkaissut uuden Selkokirjat 2019–2020 -esitteen. Selkokirjat on tarkoitettu ihmisille, joilla on syystä tai toisesta vaikeuksia lukea yleiskielistä tekstiä. Selkokirjoja on sekä suomenettä ruotsinkielisiä. Selkokirjat ovat hyödyllisiä esimerkiksi yhdistystemme jäsenille, jotka toimivat vapaaehtoisina ääneen lukijoina. Monet käyvät lukemassa iäkkäille ystävilleen tai vanhuspalvelulaitoksissa asuville. Selkokirjoista on apua myös ihmisille, jotka opettelevat suomea tai ruotsia vieraana kielenä. Selkokirjoja voi lainata hyvin varustetuista kirjastoista ja saavutettavan kirjallisuuden Celia-keskuksesta. › Lisätietoja: selkokeskus.fi Aluekierros jälleen vauhdissa Perinteeksi muodostunut Eläkeläiset ry:n alueellisten työpäivien kierros käynnistyi maanantaina 28.1. Pirkanmaan Aluejärjestöstä. Tilaisuuksia on yhteensä 15, (Savossa 2 ja muissa aluejärjestöissä 1). Tapaamisiin on kutsuttu kaksi osallistujaa kustakin paikallisyhdistyksestä ja lisäksi kaksi aluejärjestön edustajaa Työpäivillä käsiteltäviä asioita ovat jäsenhankintakampanja, strategiatyö, Eläkeläiset ry:n valtuuston kokous ja muut ajankohtaiset asiat. › Aluekierroksen tapaamiset 28.1.–28.2. 2020: 28.1. Pirkanmaa, Tampere; 31.1. Lappi, Kolari; 3.2. Pohjanmaa, Ylihärmä; 4.2. Etelä-Häme, Lahti; 6.2. Kainuu, Kajaani; 6.2. Helsinki, Helsinki; 7.2. Kaakkois-Suomi, Keltakangas; 10.2. Satakunta, Pori; 12.2. Pohjois-Karjala, Juuka; 14.2. Jokilaaksot, Kempele; 17.2. Keski-Suomi, Jyväskylä; 17.2. Uusimaa, Vantaa; 18.2. Varsinais-Suomi, Piikkiö; 27.2. Savo, Kiuruvesi; 28.2. Savo, Varkaus. Hyvä Eläkeläiset ry:n jäsen, näin maksat jäsenmaksusi Martti Korhonen vanhusja eläkeläisasioiden neuvottelukunnan puheenjohtajaksi Eläkeläiset ry:n jäsenlaskujen postitus jäsenille alkaa helmikuun puolivälissä. NÄIN MAKSAT jäsenmaksun: › Odota, että saat laskun kotiisi. Käytä laskulla olevaa viitenumeroa. (Aikaisempien vuosien jäsenmaksuviitenumeroa ei tule käyttää.) › Laskulla oleva viitenumero on henkilökohtainen ja sillä voi maksaa vain laskulla mainitun ihmisen jäsenmaksun ja mahdollisen tukimaksun. (Esim. pariskunta ei voi maksaa samalla laskulla molempien jäsenmaksua). › Kun käytät viitenumeroa, maksuun ei saa lisätä mitään viestiä. Älä siis maksaessasi kirjoita viesti-kenttään mitään. › Eläkeläiset ry:n jäsenmaksu on ennallaan 18 eurossa. Halutessasi voit maksaa lisäksi sopivaksi katsomasi summan tukimaksua. › Jäsenmaksujen käsikantoa tekevien yhdistysten jäsensihteereille muistutuksena, että odottakaa rauhassa laskua järjestöltä, älkää siis maksako Eläkeläiset ry:lle etukäteen mitään käsikantoja suoraan tilille. PULMIA? Jäsenrekisteriä, jäsenmaksujen perintää ja tilityksiä koskeviin tiedusteluihin vastaa Eläkeläiset ry:n jäsenvastaava Anna Autio. Puh. 044 751 1030 (parhaiten tavoitat arkisin klo 9–12), sähköposti: anna.autio@elakelaiset.fi. ELÄKELÄISET RY:N puheenjohtaja, valtiopäiväneuvos Martti Korhonen on nimitetty vanhusja eläkeläisasioiden neuvottelukunnan puheenjohtajaksi. Valtioneuvosto asetti joulukuun loppupuolella neuvoston seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi 2020–2022. Sosiaalija terveysministeriön yhteydessä toimivan neuvottelukunnan tehtävänä on seurata ja edistää ikäihmisten elinolojen kehitystä ja tehdä niitä koskevia aloitteita, toimia yleisenä vanhuspoliittisena keskusteluja vaikuttamisareenana ja edistää eri toimijoiden yhteydenpitoa ja yhteistoimintaa ikäihmisten hyvinvoinnin kannalta keskeisissä asioissa. Neuvottelukunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 12 muuta jäsentä edustavat sosiaalija terveydenhuollon viranomaisia, kirkon viranomaisia, ympäristöministeriötä, valtakunnallisia eläkeläisjärjestöjä, vanhuksia ja eläkeläisiä koskevaa tutkimusta, vanhustyön ja omaishoitotyön tuntemusta sekä kunnallista päätöksentekoa. Neuvottelukunnan varapuheenjohtaja on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hyvinvointiosaston johtaja Tuire Santamäki-Vuori. VUODENVAIHTEESTA lähtien eläkeläiset ovat saaneet VR:n säästölipun entistä halvemmalla. Säästölipun voimaan astunut alennus on eläkeläisille –20%, eli sama kuin peruslipusta. Uusi, edullisempi hinnoittelu koskee kaikkia 30.12. lähtien ostettuja säästölippuja. Tähän asti VR:n säästölippu on ollut saman hintainen kaikille eikä siitä ole saanut alennuksia. Säästölippuja on tarjolla rajattu määrä kaikkiin junavuoroihin. Ruuhka-aikojen ulkopuolisille junavuoroille säästölippuja on kuitenkin saatavilla enemmän. Nyt voimaan tulevat säästölippujen alennusprosentit ovat samat kuin peruslipuissa ja alennus on voimassa sekä istumaettä makuupaikoille. Säästöliput ovat VR:n peruslipputuotteista edullisimpia ja niitä on saatavilla rajoitetusti eri vuoroille – mitä aiemmin lipun ostaa, sitä varmemmin säästölipun voi saada. Niiden loppuessa myyntiin tulevat perusliput, joista eläkeläiset luonnollisesti saavat edelleen alennuksen. Martti Korhonen VR:n säästölippuja on tarjolla rajattu määrä kaikkiin junavuoroihin. TU O M A S TA LV IL A VR:n säästölipustakin nyt alennus eläkeläisille Esimerkki lipun hintojen muutoksesta › Eläkeläiset (–20 %) › Helsinki–Tampere peruslippu: alkaen 18 € › Säästölipun normaalihinta: 8,90 € › Säästölippu alennuksella: 7,10 € Lähde: VR Eläkeläinen 1/2020 5
YHTEISKUNTA S uomalaiset miehittivät Kostamuksen aluetta jatkosodassa vuosina 1941–44. Se ei kuitenkaan tuottanut yhtä myönteisiä tuloksia kuin noin kahden miljardin euron arvoinen Kostamus-projekti vuosina 1977–85. Itärajan taakse Karjalaan rakennettiin suomalaisten voimin kaivoskaupunki. Kuhmon kaupungille se toi noin 300 miljoonan euron tulot. Kuhmosta oli parhaimmillaan 650 työntekijää Kostamuksessa. Rakennushankkeena Kostamus oli aivan omaa suuruusluokkaansa. Työntekijät asuivat viikot Kostamuksessa, ensin parakeissa ja sitten ensimmäisissä valmistuneissa asuintaloissa. Viikonlopuiksi mentiin kotiin Suomeen. Kostamuksessa oli suomalaisille rakentajille oma kirjasto, kaksi kulttuurisihteeriä, liikunnanohjaaja, pappi, terveysasema, sekä pankit ja kaupat. Peräti 3?000 neliömetrin suuruiseen Kostamus-Kievariin mahtui kerralla 1?400 asiakasta. VUONNA 1946 Kostamuksen rikas rautaesiintymä paikallistettiin aeromagneettisten tutkimusten ja Kirillovin veljesten amatöörivoimin. Ammattigeologit vahvistivat maan uumenissa olevan miljardi tonnia rautamalmia. Esiintymä oli 15 kilometrin pituinen ja sadan metrin paksuinen, mutta sen rautapitoisuus oli vain 31 prosenttia. Kolarin rautamalmin pitoisuus oli 46 prosenttia ja Kiirunan peräti 60 prosenttia. Neuvostoliiton suunnitelmataloudessa Kostamuksen kaukainen korpialue määriteltiin kannattamattomaksi. Ongelmana oli, että Kostamus ei ollut syvällä Siperiassa, vaan 30 kilometrin päässä Suomen rajasta. Toisin kuin muissa kaukana sijaitsevissa rakentamiskohteissa, Kostamuksessa ei voitaisi käyttää vankityövoimaa. Toisaalta rajan toisella puolen, Kainuun maakunnassa oli suomalaista työvoimaa. Vaikka Kostamuksen esiintymä oli Kiirunan kokoluokkaa, Moskovan näkökulmasta se oli vähäpätöinen. Pääministeri Aleksei Kosygin kertoi vielä vuoden 1971 Zavidovo-keskusteluissa presidentti Urho Kekkoselle, ettei tiennyt mitään Kostamuksesta. Silti varsinaiset keskustelut projektista aloitettiin Suomen kanssa jo samana vuonna. Kostamukseen suunniteltiin rakennettavaksi avolouhoksen lisäksi myös rikastamo jätealtaineen, pelletointilaitos, maantie ja rautatie rajan yli Suomeen, voimalaitos johtoineen, vesija jätevesihuolto sekä yhdyskunta yli 20?000 asukkaalle. POHJOIS-SAVOSSA syntyneelle ja Kajaanissa koulua käyneelle Urho Kekkoselle Kostamuksesta tuli ajan myötä kunniakysymys. Ja kesällä 1971 Kainuun-matkallaan Kekkonen lupasi maakuntalaisille, että Suomi osallistuu Kostamus-hankkeeseen. Kostamuksen projektin toteuttajaksi perustetun Finn-Stroi-yhtymän toimitusjohtajaksi vuonna 1972 vain 34-vuotiaana nimitetty rakennusinsinööri Risto Kangas-Ikkala huomauttaa muistelmateoksessaan Kohtalona Kostamus, että lopullisiin sopimuksiin päästiin kaupallisten neuvottelujen ja suomalaisten nuorten insinöörien osaamisen, ei politiikan avulla. Kostamuksessa Kekkonen on edelleen tunnettu hahmo. Karjalan tasavallan päämiehenä vuosina 2013–17 toimineen Aleksandr Hudilaisen (s. 1956) mukaan Karjalassa ei ole lasta, ukkoa tai mummoa, joka ei tietäisi, kuka oli Kekkonen. KOSTAMUKSEN kombinaatin peruskivi muurattiin 14.9.1978 presidentti Urho Kekkosen, pääministeri Aleksei Kosyginin, kauppaja teollisuusministeri Eero Rantalan ja ulkoministeri Paavo Väyrysen läsnä ollessa. Kekkonen totesi puheessaan, että ”pelkästään täällä Kostamuksessa tulee parhaimmillaan olemaan samanaikaisesti työssä yli 4?000 henkeä. Suunnittelutyössä on mukana Suomessa noin 300 arkkitehtiä, insinööriä, teknikkoa ja piirtäjää. Suomessa Finn-Stroin oman suunnitteluosaston lisäksi suunnittelutyöhön osallistuu 23 arkkitehtija insinööritoimistoa. Kostamuksen ensimmäisen rakennusvaiheen aikana vuosina 1977–82 täällä tehdään työtä suomalaisvoimin noin 12?000 miestyövuotta vastaava määrä. Kun lasketaan yhteen kaikkien tähänastisten rajantakaisten työmaiden suora työllistävä vaikutus niin päädymme noin 32? 000:een miestyövuoteen. Kun ote taan huomioon myös työkohteiden välillinen työllistävä vaikutus Suomessa, nyt käynnissä olevien rakennushankkeiden ansiosta lähes 80?000 ihmistä työllistyy.” Peruskiven muuraamisen jälkeenkin Kostamus-hanke oli runsaasti esil lä julkisuudessa. Jopa Tapio Kostamus oli omaa suuruusluokkaansa Itärajan taakse noussut kaivoskaupunki oli suomalaisessa rakennushistoriassa ennennäkemätön hanke. Kostamus-Kievariinkin mahtui kerralla 1?400 asiakasta. TEKSTI JA KUVAT JUHA DRUFVA Rikas rautaesiintymä paikallistettiin aeromagneettisten tutkimusten ja Kirillovin veljesten amatöörivoimin.” 6 Eläkeläinen 1/2020
1. Kostamuksen päätori. 2. Kosyginin ja Kekkosen neuvottelujen muistopatsas. 3. Kostamuksessa on rakenteilla paljon omakotitaloja. 3 2 1 Eläkeläinen 1/2020 7
YHTEISKUNTA Rautavaaran (1915–1979) viimeinen julkinen esiintyminen loppukesällä 1979 oli Kostamuksessa, jolloin Suomen rakennushistorian suurimmissa harjannostajaisissa oli paikalla yli 3?500 henkeä. Nykyään Severstal-konserniin kuuluva kombinaatti Karelski Okatysheli ”Karjalan Pelletti” louhii Kostamuksessa rautamalmia ja puristaa avolouhoksesta saatavan raaka-aineen pieniksi pelleteiksi. Ne kuljetetaan jatkojalostettavaksi joko Vologdan alueella sijaitsevaan Tsherepovetsiin tai Kokkolan satamaan. Vuosittain Kokkolan satamassa lastataan neljä miljoonaa tonnia rautapellettejä ulkomaille vietäväksi. Vuorokaudessa Kostamuksesta Kokkolaan kulkee 3–4 junaa ja kussakin junassa on 60 vaunua täynnä rautamalmia. Karelski Okatysh työllistää Kostamuksen 33?000 asukkaasta noin 6?500. Kostamuksen rautamalmiesiin tymien arvioidaan riittävän vuoteen 2046 saakka. Tällä hetkellä avolouhoksen laajuus on noin 2?×?4 kilometriä ja syvyys toistasataa metriä. Kostamuksen 1970-luvun hervantalaisen lähiön näköisen kaupunkimaiseman reunamille on noussut ja nousee rivija omakotitaloja. Niissä on Venäjälle epätyypilliseen tapaan oma lämmitys. Ne eivät ole riippuvaisia siitä, milloin kaupunki aloittaa ja lopettaa vuotuisen lämmityskautensa. Kostamuksen lämmitysputket tulevat Karelski Okatysh -kombinaatin öljykattilasta. › Kirjoittaja vieraili Kostamuksessa syksyllä 2019. Lähteitä: Inkeri Hirvensalo & Pekka Sutela: Rahat pois bolsevikeilta – Suomen kauppa Neuvostoliiton kanssa. Siltala 2017. Jyrki Koulumies: Kohtalona Kostamus – Risto Kangas-Ikkalan muistelmat. Siltala 2012. Markku Kokkola: Liikkeenhoitajien kerhosta E-senioreihin. E-seniorit ry. 2019. Vuosittain Kokkolan satamassa lastataan neljä miljoonaa tonnia rautapellettejä ulkomaille vietäväksi.” Raisa Protas on Kuhmon Eläkeläisten matkoilla tulkkina JÄÄTYÄÄN ELÄKKEELLE Raisa Protas muutti tammikuussa 2010 miehensä kanssa Kuhmoon. – Minun tuttuni asui jo Kuhmossa ja hän houkutteli mukaan Kuhmon Eläkeläiset ry:n toimintaan. Olen ollut paljon tulkkina yhdistyksen matkoilla, samoin Suomi –Venäjä-seuran Kuhmon osaston matkoilla. Raisa syntyi vuonna 1948 Pskovissa, lähellä Viroa. Hänen äitinsä oli inkerinsuomalainen. Raisan äiti puhui äidinkielenään suomea. – Äiti puhui kotona suomea, minä vastasin venäjäksi. Sitten kävin suomen kielen kursseja Kuhmon kansalaisopistossa. Vuoden vanhana Raisa muutti äitinsä kanssa Petroskoista kymmenen kilometrin päässä sijainneeseen kolhoosiin. – Kävin Petroskoissa ammattikoulun ja valmistuin parturi-kampaajaksi. Vitebskistä kotoisin olevan valkovenäläisen miehensä kanssa Raisa muutti Kostamukseen vuonna 1984. Kostamuksessa hän työskenteli parturi-kampaamossa, hänen miehensä oli kaivoksen pelletointilaitoksella nosturinkuljettajana. Raisalla ja hänen miehellään on edelleen asunto myös Kostamuksessa. – Vesi, sähkö ja yhtiövastike pitää maksaa. Käymme Kostamuksessa pari kertaa kuukaudessa. Nyt jo eläkkeellä oleva poikamme perheineen asuu Kostamuksessa. Hänen vaimonsa ei osannut suomea, ja siksi he eivät halunneet muuttaa Suomeen. Tyttäremme puolestaan asuu Oulussa. Kun presidentti Mauno Koivisto antoi inkeriläisille luvan muuttaa Suomeen, monet Raisan ystävät muuttivat, ja pian Raisa huomasi jääneensä yksin Kostamukseen. – Sitten piti muuttaa minunkin. Kirjoitin Petroskoihin ja minut kutsuttiin sinne yliopistoon kielikokeisiin. Piti todistaa, että äitini oli inkerinsuomalainen. Koti-ikävä ei ole ehtinyt tulla, kun käymme täällä Kostamuksessa niin usein. Raisa liittyi Kuhmon Eläkeläiset ry:hyn miltei heti Kuhmoon muuttonsa jälkeen. – Hyvin ottivat kuhmolaiset meidät vastaan. Raisalle ja hänen miehelleen on hiljaisuus ja luonnon läheisyys hyvin tärkeää. Siksi he viihtyvät hyvin niin Kuhmossa kuin Kostamuksessakin. Kuhmon Eläkeläisissä Raisa osallistuu muun muassa laulupiirin toimintaan. – Käyn joka päivä kahden tunnin sauvakävelyllä, kuten miehenikin. Sanaristikoita täytän venäjäksi, suomenkieliset sanaristikot ovat vielä minulle liian vaikeita, Raisa kertoo. Kostamuksessa Raisa Protaksen koti on kahdeksannessa kerroksessa, ja parvekkeelta avautuu hienot näköalat. Kostamus nousi keskelle korpea, 80 kilometrin päähän Muurmannin radasta ja 30 kilometrin päähän Suomen rajasta. Nuoria lapsiperheitä on kaupungissa paljon. 8 Eläkeläinen 1/2020
MIILA PETRASOVA (s. 1958) toimii Kostamuksen koulu numero 1:n vastaavana suomen kielen opettajana. Koulussa on 822 oppilasta ja 52 opettajaa. Petrasovan vastuualueena on suomen kielen opettamisen lisäksi kansainvälinen yhteistyö sekä etnokulttuuri, johon kuuluu muun muassa Karjalapäivät, karjalaiset perinteet, karjalaisuuden historia, tavat, kirjallisuus ja musiikki. Karjalan historiaa opetetaan alaja yläkoulussa teemalla ”Minun Karjalani ja minun historiani.” – Koulumme ensimmäisellä luokalla on peräti kymmenen oppilasta, jotka opettelevat karjalan kieltä. Alaja yläluokilla on kerran viikossa musiikkia ja kuvaamataitoa. Pitkää englantia on viisi tuntia viikossa ja pitkää suomea kolme kertaa viikossa. Matematiikkaa ja venäjää opiskellaan joka päivä. Yläkoululaisilla on liikuntaa kolme kertaa viikossa ja heillä myös lauantai on koulupäivä. Miila Petrasova kertoo olevansa amerikansuomalaista sukujuurta. – Vuonna 1899 syntynyt mummoni oli kotoisin Haminan läheltä. Hän muutti nuorena Amerikkaan ja tuli 1930-luvulla rakentamaan Karjalaa ja jäi Petroskoihin. Äitini syntyi vuonna 1938 Petroskoissa. Klaus-enoni oli syntynyt Amerikassa. Hän muutti 1990-luvulla Anjalankoskelle, mutta muutti ennen kuolemaansa takaisin Venäjälle. – Kotonamme puhuttiin suomea, opin puhekielen, mutta en osannut kielioppia. Opiskelin Petroskoin yliopistossa suomalais-ugrilaisella osastolla suomea, sekä karjalan ja vepsän kieltä. MIILA PETRASOVA kertoo, että syyskuun lopussa Kostamuksen koululla oli vieraina Oulusta Madetoja-lukiosta oppilaita ja opettajia kolme päivää. – Tanssittiin ja laulettiin. Kuhmon Eläkeläiset ry:n edustajat vierailevat säännöllisesti Kostamuksen koululla yhdessä Suomi–Venäjä-ystävyysseuran Kuhmon osastolaisten kanssa. Ohjelmassa on aina kielikylvyt koulun oppilaiden kanssa. Miila Petrasova pitää hyvin tärkeänä sitä, että eri luokkien oppilaat keskustelevat kuhmolaisten kanssa vapaasti pienissä ryhmissä. – Kielikylpyjen tarkoitus on tukea oppilaiden suomen kielen opiskelua. Ryhmässä kuhmolaiset kyselevät oppilaiden elämästä, perheestä ja harrastuksista. Opettaja ei ole paikalla. Ryhmissä käydään 40 minuuttia vapaata keskustelua, mitään määrättyä teemaa tai aihetta ei etukäteen anneta. Se on osoittautunut hyvin hedelmälliseksi opiskelumuodoksi. On tärkeää, että oppilaat kuulevat aitoa suomea. SUOMI–VENÄJÄystävyysseuran Kuhmon osasto on tukenut vuosittain rahallisesti alaluokkalaisten suomen kielen työvihkojen hankinnassa. Miila Petrasovan mukaan oppikirjat oppilaat saavat koulusta, mutta työvihkoihin ei ole joka vuosi ollut määrärahaa. – Siksi kuhmolaisten avustus on ollut meille hyvin tärkeää. Miila Petrasova muutti Kostamukseen lääkärimiehensä ja lastensa kanssa vuonna 1984. Muualla Venäjällä ei hevin ymmärretä, mitä tarkoittaa asua 30 kilometrin päässä valtakunnanrajasta. Miten joku voi mennä käymään uimassa ulkomailla tai joku voi ajaa Pietariin ulkomaan kautta. – Olemme viihtyneet täällä hyvin. Tämä on paljon rauhallisempi paikka kuin Petroskoi. Raja on lähellä ja täältä on helppoa matkustaa Suomeen. Kuhmon Eläkeläisten osallistuminen oppilaidemme kielikylpyihin on osoittautunut hyvin hedelmälliseksi opiskelumuodoksi, sanoo Kostamuksen koulu numero 1:n vastaava suomen kielen opettaja Miila Petrasova. Miila Petrasova opettaa Kostamuksessa suomen kieltä OMISTUSASUNNOSSA ASUVA ihminen on usein maksanut asuntolainansa pois ennen eläkeikää. Velaton asunto etenkin kasvukeskuksessa on arvokas omaisuus. Omistusasuja voi halutessaan käyttää kertynyttä asuntovarallisuutta esimerkiksi asumisja hoivapalveluiden ostamiseen niin sanotun käänteisen asuntolainan avulla. Erilaisia malleja ikääntyneiden asuntovarallisuuden hyödyntämiseen on pitänyt esillä esimerkiksi pankkeja ja rahoituslaitoksia edustava etujärjestö Finanssiala ry. Jokainen tekee tietenkin omistamallaan asunnolla mitä haluaa. Eläkeläisellä tulot ovat usein keskimääräistä pienemmät, eikä mahdollisuuksia säästämiseen aina ole. Ymmärrettävästi moni voi silloin päätyä myymään, panttaamaan tai vuokraamaan vanhan asuntonsa ja käyttämään rahat parhaaksi katsomallaan tavalla. ELÄKKEELLÄ OLO on myös elämänvaihe, jossa moni miettii muutoksia elämäänsä. Jollakin voi olla edessä muutto kaupunkiin lähemmäksi lapsia, yhteisöllisempään tai esteettömään asumiseen, toisella maaseudun rauhaan. Suurten kaupunkien ulkopuolella tilanne voi olla täysin toinen. Asuntomarkkinat ovat armottomat. Kovalla työllä maksettu ja ehkä itse rakennettukin asunto on muuttunut vanhuuden turvasta epävarmuustekijäksi, jonka myyminen tai muu hyödyntäminen ei tuosta vaan onnistu. Yhteiskunnassa voi olla järkevää pohtia, miten ihmisten asuntovarallisuus voisi tukea tulevaisuudessa erilaisten hoivapalveluiden rahoitusta. On kuitenkin oltava varovainen – ei tule synnyttää tilannetta, jossa hyvät palvelut on varattu niille, jotka sattuvat asumaan omistusasunnossa ja sellaisella paikkakunnalla, jossa asunnot ovat arvossa. Uhkana on, että palveluihin repeää kaksi kuilua: ensimmäinen vuokra-asujien ja omistusasujien välille ja toinen alueellinen kuilu kasvukeskusten ja niiden ulkopuolisten alueiden välille. Seurauksena on kasvavat erot palveluissa, terveydessä, hoivassa ja hyvinvoinnissa. POHJOISMAISEN HYVINVOINTIVALTION perusidea on, että palveluita saavat kaikki taustasta riippumatta. Julkisten palveluiden lähtökohtana tulee olla kunkin yksilölliset tarpeet – ei asuinpaikka, asumismuoto, tai niistä syntynyt varallisuus. Palvelulupaus koskee kaikkia, myös pienituloisia ja ilman asuntovarallisuutta olevia. Julkisen vallan on kannettava vastuu niistä riskeistä, joita yhteiskunnan muutokset ja talouden vaihtelut saavat aikaan. Ihmisten on voitava luottaa tulevaisuuteen ja hyvään elämään myös vanhana. Eläkeläisten välille ei saa synnyttää kuiluja, jotka lisäävät eriarvoisuutta ja toimivat vastoin tavoitetta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Palvelulupaus koskee kaikkia NÄKÖKULMA JAN KOSKIMIES Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja. Asuntomarkkinat voivat olla ovat armottomat.” Eläkeläinen 1/2020 9
lainen tai ystävä valtuutetaan hoitamaan asioita silloin, kun itse ei pysty eikä kykene. Esimerkiksi nämä ovat hyviä keinoja vaikuttaa omiin asioihinsa myös vanhuudessa. – Itsemääräämisoikeutta pidetään itsestään selvänä, kunnes tulee se hetki, että se kyseenalaistetaan. Missä kohtaa tulee se raja, ettei itse pysty päättämään omista asioistaan? Sitä ei voi etukäteen tietää, Merja Karinen sanoi. Valmistautuminen on paras keino vaikuttaa omiin asioihinsa tilanteessa, kun itse ei syystä tai toisesta pysty tahtoaan ilmaisemaan. Tällöin mielipiteet ja toiveet voidaan ottaa huomioon ja päätöksiä noudattaa. Testamentti Testamentilla määrätään, miten omaisuus jaetaan oman kuoleman jälkeen. Jos ei testamenttia ole, perijöinä ovat rintaperilliset ja jos heitä ei ole, lähisukulaiset siten kuin laissa määrätään. Jos rintaperillisiä eli omia lapsia on, heitä ei voi sivuuttaa. Rintaperilliselle kuuluu aina lakiosa eli puolet varsinaisesta perintöosuudestaan. Toisesta puolesta voi määrätä kuten itse tahtoo. Lapseton sen sijaan voi päättää jakaa koko omaisuutensa mielensä mukaan. Testamentin tekeminen on tarkkaa puuhaa; sitä koskevat monet muotomääräykset. – Esimerkiksi esteettömien todistajien on oltava yhtä aikaa läsnä vahvistamassa, että testamentin tekijä allekirjoittaa itse testamentin. Heidän tulee tietää, että kyse on testamentista, mutta sen sisältöä ei tarvitse antaa lukea. Todistajiksi voi pyytää täysin ulkopuoliset henkilöt, vaikkapa naapurit, Merja Karinen neuvoi. Jos muotomääräyksiä ei noudata, testamentti voidaan katsoa pätemätItsemääräämisoikeus ON IHMISOIKEUS Jokaisen kannattaa tehdä edun valvonta valtuutus henkilölle, johon luottaa.” Lakimies neuvoo jokaista valmistautumaan ajoissa sairauden, onnettomuuden ja vanhuuden varalle. EM M I KO R H O N EN / LE H TI K U VA INKERI AALTO J okaisen tulee tulla kuulluksi omassa asiassaan, lakimies Merja Karinen painotti puhuessaan tammikuussa Raisiossa. Yleisötilaisuuden järjesti Raision kirjasto Raision Seudun Eläkeläiset ry:n aloitteesta. Merja Karinen neuvoo jokaista valmistautumaan ajoissa sairauden, onnettomuuden ja vanhuuden varalle. Hän puhui testamentin tekemisestä, hoitotahdosta ja edunvalvontavaltuutuksesta, jossa läheinen sukuValmistautuminen on asiantuntijan mielestä paras keino vaikuttaa omiin asioihinsa tilanteessa, jossa ei syystä tai toisesta pysty tahtoaan ilmaisemaan. YHTEISKUNTA 10 Eläkeläinen 1/2020
ETUUDET tömäksi. Testamentista on olemassa malleja esimerkiksi netissä ja asiakirjaoppaissa, joita on kirjastossa. Aivan omin päin testamenttia ei kannata tehdä, vaan on hyvä kääntyä lakimiehen (tai pankin) puoleen. Testamenttia tulee säilyttää siten, että se on helposti löydettävissä omien papereiden joukosta tai sen voi viedä vaikka pankkiin säilytykseen. Sukulaisille kannattaa kertoa, mistä se löytyy. Testamenttia ei tarvitse maistraatissa vahvistaa. Sitä voi muuttaa milloin tahansa tai tehdä uuden testamentin. Uusin on voimassa. Testamentti tulee voimaan kuoleman jälkeen. Hoitotahto eli hoitotestamentti – Hoitotahto on henkilön tahdonilmaisu omasta hoidostaan, jos hän vakavan sairauden, onnettomuuden tai vanhuuden vuoksi menettää oikeustoimikelpoisuutensa. Siinä määritellään ne tilat, jolloin luovutaan potilaan elämää lyhytaikaisesti pidentävistä, keinotekoisista elintoimintoja ylläpitävistä hoitotoimista, Merja Karinen sanoi. Hoitotahdossa voi antaa määräyksiä siitä, miten tahtoo itseään hoidettavan ja kohdeltavan sairauden aikana tilanteessa, jossa ei voi ajatuksiaan ilmaista. Hoitotahdossa ilmaistaan oma tahto koskien elämän loppuvaiheen hoitoa. Siinä ilmaistaan se, miten haluaa meneteltävän, jos oma fyysinen tila heikkenee niin, että tarvitaan lääketieteellistä hoitoa elämän pitkittämiseksi. Siinä voidaan ottaa kantaa elvyttämiseen ja tehohoitoon, jos se johtaisi vain kärsimyksen pitkittymiseen. Siihen voi myös kirjata, kenen läheisen haluaa valtuuttaa tekemään päätöksiä, jos tarve ilmaantuu. Hoitotahdon pitää löytyä hoitopaikasta, joten se kannattaa toimittaa terveyskeskukseen tai sairaalaan omiin potilaspapereihin yhdistettäväksi. Sitä varten on olemassa valmiita lomakkeita, esimerkiksi THL:n sivuilta löytyy malleja. Hoitotahdon voi myös itse kirjoittaa Omakantaan: Kanta.fi. Kirjautumaan pääsee omilla pankkitunnuksilla. Hoitotahdossa voi ilmaista varsinaisten hoitotoiveiden lisäksi senkin, miten toivoo toimittavan eri tilanteissa. Itsemääräämis oikeus › Oikeus omiin mielipiteisiin, tahdonilmauksiin, tekoihin ja vakaumuksiin › Oikeus määrätä omasta elämästä › Oikeus määrätä itseensä liittyvissä asioissa › Oikeus tehdä omaan elämäänsä liittyviä valintoja › Oikeus tehdä omaan elämäänsä liittyviä päätöksiä ja toteuttaa niitä › Oikeus yhdenvertaisuuteen sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen › Oikeus saada tietoa itselle ymmärrettävässä muodossa › Oikeus osallistua itseä koskevaan päätöksentekoon Lähde: Merja Karisen esitys – Voin esimerkiksi esittää toiveita, että sängynlaitoja ei nosteta eikä liikkumistani rajoiteta ja pyytää laittamaan patjan lattialle putoamisen varalta. Tai voin pyytää, että saan kuunnella kevyttä rock-musiikkia, ei virsiä, Merja Karinen kevensi tunnelmaa. Edunvalvontavaltuutus Jos henkilö ei ole tehnyt edunvalvontavaltuutusta, asioiden hoitaminen voi olla todella vaikeaa, jos hän ei syystä tai toisesta itse pysty hoitamaan niitä. Jos läheinen haluaa hoitaa vaikkapa pankkiasioita toisen puolesta, se on erittäin vaikeaa ilman valtuutusta. Lähiomaisille voi myös tulla tilanteessa riitaa. Joskus henkilö määrätään viranomaisen edunvalvontaan, eivätkä asiat silloinkaan suju aina hyvin. – Jokaisen kannattaa tehdä edunvalvontavaltuutus henkilölle, johon luottaa. Tämä voi olla lapsi, muu sukulainen tai ystävä. Itselläni on kaksi lasta ja olen tehnyt edunvalvontavaltuutuksen, jossa ensisijainen asioitteni hoitaja on poikani ja toissijainen tyttäreni. Tämä on hyvä tapa siltä varalta, että ensimmäinen on estynyt, Merja Karinen kertoi. Ennen valtuutuksen tekemistä tulee keskustella valittujen henkilöiden kanssa ja varmistaa, että he ovat tehtävään halukkaita. Valtuutuksessa määritellään ne asiat, joita valtuutettu voi hoitaa ja kerrotaan myös, millä tavalla. Näitä ovat mm. pankkiasiat, asuminen ja tärkeät hoitopäätökset. Edunvalvontavaltuutuksen voi kirjoittaa itse ja siihen tarvitaan kaksi esteetöntä todistajaa. Valtuutus tulee laatia muotomääräyksiä noudattaen ja siksi on suositeltavaa kääntyä lakimiehen puoleen. Maistraatin sivuilta löytyy neuvoja ja ohjeita valtuutuksesta ja sen laatimisesta. Edunvalvontavaltuutusta voi säilyttää omien papereiden joukossa siten, että se on helposti löydettävissä. Kun henkilön tilanne huononee, valtuutettu henkilö pyytää lääkärintodistusta, jossa asia todetaan. Valtuutus vahvistetaan maistraatissa ja siihen tarvitaan lääkärintodistus. Tällä tavalla asioiden hoito helpottuu ja henkilön itsemääräämisoikeutta voidaan kunnioittaa parhaalla mahdollisella tavalla. Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2020 TÄSSÄ ARTIKKELISSA käydään läpi muutamia muutoksia, joita Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan tuli vuoden 2020 alusta. Poiminnat on tehty Kelan julkaisemasta tiedotteesta. Lääkekattoon korotus Lääkekustannusten vuosiomavastuu (ns. lääkekatto) nousee hieman. Vuosiomavastuu on 577,66 e/kalenterivuosi (572 euroa vuonna 2019). Kun vuosiomavastuu ylittyy, asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta lääkevalmisteesta vain 2,50 euron omavastuun. Lääkkeiden peruskorvaus (40 % lääkkeen myyntitai viitehinnasta), alempi erityiskorvaus (65 % lääkkeen myyntitai viitehinnasta) ja ylempi erityskorvaus (100 % lääkkeen myyntitai viitehinnasta) säilyvät ennallaan. Myös alkuomavastuu (50 e), jonka asiakas maksaa kokonaan itse, säilyy ennallaan. Tieto lääkekustannusten vuosiomavastuun eli lääkekaton ylittymisestä siirtyi välittömästi Kelasta apteekkeihin 1.1.2020 alkaen. Asiakkaan ei tarvitse enää hakea Kelasta lisäkorvausta lääkekaton ylittävästä ostosta vaan hän saa korvauksen heti apteekissa. Korotuksia eläkkeisiin Täysimääräinen kansaneläke on yksin asuvalle 662,86 e/ kk ja parisuhteessa elävälle 591,79 e/kk (628,85 e/kk ja 557,79 e/kk vuonna 2019). Takuueläkkeen täysi määrä ja täysimääräinen eläketuki ovat 834,52 e/kk (784,52 e/kk vuonna 2019). Lesken alkueläke on 327,54 e/kk ja jatkoeläkkeen perusmäärä 102,00 e/kk. Lapseneläkkeen perusmäärä on 60,27 e/kk. Eläkeläisen saama lapsikorotus alle 16-vuotiaasta huollettavasta lapsesta on 22,15 e/kk. Rintamalisän määrä vuonna 2020 on 50,68 e/kk ja ylimääräisen rintamalisän määrä on yksin asuvalle 257,19 e/ kk ja parisuhteessa elävälle 225,21 e/kk. Eläkkeensaajan asumistuessa muutoksia Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettavien asumismenojen enimmäismäärät suurenevat 1,4 % kaikissa kolmessa kuntaryhmässä. Asumismenojen enimmäismäärä on: I kuntaryhmässä 8 360 e/v, II kuntaryhmässä 7 688 e/v ja III kuntaryhmässä 6 745 e/v. Omakotitalon kuukausittaisista kunnossapitokustannuksista huomioon otettava määrä suureni 43,28 euroon (42,85 e/kk vuonna 2019). Lämmityskustannuksena huomioidaan asuinkunnan mukaan1,32–1,60 e/kk/neliömetri. Huomioon otettavat vesikustannukset pysyvät ennallaan. Korotukset otetaan huomioon seuraavassa eläkkeensaajan asumistuen tarkistuksessa. Eläkkeensaajan asumistuen lisäomavastuun rajat ja prosenttiosuus muuttui vat myös vuoden vaihteessa. Lisäomavastuu on nyt 41,3 % siitä tulojen osasta, joka ylittää tulorajan. Korotuksia vammaisetuuksiin Vammaisetuuksien määrät suurenivat indeksitarkistusten takia hieman 1.1. 2020 alkaen Eläkettä saavan hoitotuki: perushoitotuki 71,21 e/kk, korotettu hoitotuki 155,15 e/kk, ylin hoitotuki 328,07 e/ kk, veteraanilisä 107,49 e/kk › Lisätietoja: kela.fi. Kelan asiakaspalvelu: Eläkkeet, puh. 020 692 202, avoinna arkisin klo 9–16. Paikallisverkkomaksu/matkapuhelinmaksu, jonottaminen on maksullista. Eläkeläinen 1/2020 11
JÄRJESTÖ ANNA ESKOLA, TEKSTI JA KUVAT YHDISTYSVERSTAISSA, Eläkeläiset ry:n tarjoamien ideariihimäisissä koulutuksissa, mielikuvituksen saa päästää valloilleen. Toimintaa ideoidessa on hyvä olla liikkeellä avoin mielin: yksi idea voi johtaa toiseen ja se vielä kolmanteen – sellaiseen, johon jäsenistö ihastuu. Tästä syystä on tärkeää, ettei ensimmäistä ideaa torpata heti kättelyssä. Yhdistysverstastoiminta pyörii vuonna 2020 totuttuun tapaan. Jos kaipaatte ideointikoulutusta omaan yhdistykseen tämän vuoden aikana, nyt on hyvä hetki ottaa yhteyttä ja varata koulutus. Tilaisuudelle olisi hyvä varata neljä tuntia, ihanteellinen osallistujamäärä on 8–15 henkeä. › Yhdistysverstastiedustelut: aluetyön suunnittelija Anna Eskola (anna.eskola@elakelaiset.fi, p. 044 751 1031). Ideat testiin YHDISTYSVERSTAAT Valkeakosken Eläkeläiset käsittelivät verstaassa muun muassa yhdistyksen vaikuttamistoimintaa. Hyrynsalmen Eläkeläisten verstaassa suunniteltiin ideoita kerho-ohjelman rikastamiseksi. Lapinlahden Eläkeläisten tilaisuudessa käytiin läpi jäsenhankinnan palikoita. Raision Eläkeläisissä hahmoteltiin uusia keinoja varainhankinnan lähtökohdiksi. Haapaveden Eläkeläiset ideoivat uutta toimintaa kotiseutumuseon kahvilatoiminnan vastuuvuorojen piristämiseksi. 12 Eläkeläinen 1/2020
VINKKIPANKKI ELÄKELÄISET RY:N 60-vuotisjuhlan monipuolisessa ohjelmassa oli mielenkiintoinen keskustelu Kulttuuritalon rakentamisesta. Työssä mukana olleet talkoolaiset muistelivat kokemuksiaan ja elävöittivät ainutlaatuisella tavalla talon syntyhistoriaa. Tilaisuuden jälkeen minulta kysyttiin, miten juuri Alvar Aalto valikoitui tai suostui talon suunnittelijaksi. Kun en osannut kysymykseen antaa kovinkaan tyhjentävää vastausta, yritin ottaa asiasta selvää mm. Göran Schildtin erinomaisen Aalto-elämäkerran avulla. KUORTANEELLA SYNTYNYT Aalto muutti vanhempiensa mukana 5-vuotiaana vuonna 1903 Jyväskylään. Maanmittari-isä arveli silloin jo koulukaupunkina tunnetun pikkukaupungin olevan lasten koulunkäynnille sopiva asuinpaikka. Aalto kävikin Jyväskylän Lyseon, joka oli monen myöhemmän nimimiehen opinahjo. Opiskeluaikanaan Aaltokin tempautui mukaan mm. tukemaan jääkäriliikettä, mistä syystä hän joutui v. 1916 santarmien pidättämäksi. Myöhemmin hän osallistui muun perheensä tavoin valkoisen armeijan taisteluihin. Hänen opiskeluajan ystävistään eräät, mm. Heikki Aho (Juhani Ahon poika) liittyivät punaisiin. Aallon asennoitumisen taustalla olivat kuitenkin jo kotitaustasta omaksutut liberaalit arvot. Hän uskoi, että hänellekin läheiset yhteiskunnalliset uudistustavoitteet voitaisiin saavuttaa parlamentaarisin keinoin ja uskoi työväenliikkeenkin johdon siihen pyrkivän. KUN KULTTUURITALOA ryhdyttiin suunnittelemaan, oli Aalto jo maailmankuulu arkkitehti. Hän oli suunnitellut Kansaneläkelaitoksen päärakennuksen ja siinä yhteydessä syntyi tärkeä kontakti. Yksi Kansaneläkelaitoksen johtajista oli Matti Janhunen, joka oli sitä ennen toiminut SKDL:n mandaatilla sosiaaliministerinä vuosina 1945–48. Kansaneläkelaitoksen rakennustoimikunnassa Jantunen tutustui hyvin Aaltoon. Kun Janhunen oli myös Kulttuuritalon rakennustoimikunnan puheenjohtaja, oli hänellä mietittynä luonteva ratkaisu Kulttuuritalon arkkitehdiksi. Aaltoa ei varmaankaan ollut vaikea suostutella tehtävään. Tietynlainen myötämielisyys työväenliikkeen yhteiskunnallisia tavoitteita kohtaan oli aikanaan vaikuttanut varmaankin osaltaan siihen, että hän suunnitteli Jyväskylän Työväenyhdistykselle toimitalon 1920-luvulla. Schildtin mukaan hänellä oli kansainvälisissä arkkitehtipiireissä hyviä, työväenliikkeen kumpaankin valtavirtaukseen kuuluvia ystäviä, jotka pitivät Aaltoa aateveljenään. Hän ”vastusti kaikkea poliittista tai ideologista pakkoa … mutta kunnioitti niitä, jotka olivat omaksuneet vasemmistoaatteet vapaaehtoisesti.” Sodan jälkeen hän toimi myös Suomi–Neuvostoliitto-seuran taidetoimikunnassa yhdessä Hella Wuolijoen, Johan Helon, Reinhold Sventon ja Cay Sundströmin kanssa. AALLON TAVOITTEENA oli arkkitehtuuri, jolla olisi elävä suhde yhteiskuntaan, joka omalta osaltaan johtaisi parempaan maailmaan. Kulttuuritaloa suunnitellessaan hänelle eivät varmaankaan olleet vieraita myöskään ne arvot, joita talon seinien sisällä on pyritty edistämään. Aalto ja Kulttuuritalo Aallon asennoitumisen taustalla olivat jo kotitaustasta omaksutut liberaalit arvot.” KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. KALEVIN KYNÄSTÄ KAIPAATTEKO MILTEI valmiiksi valmisteltuja materiaaleja, joiden avulla maustaa toimintaa kuluvan vuoden aikana? Välillä voi suunnata tietokoneelle ja etsiä internetistä sopivia aineistoja eri kerhojen piristykseksi. ANNA ESKOLA Top 5 Vaihtelua verkko aineistoista ENNAKKOILMOITUS ELÄKELÄISET RY:N VALTUUSTON KOKOUKSESTA Eläkeläiset ry:n valtuusto kutsutaan koolle sääntöjen 12 §:n mukaiseen varsinaiseen kokoukseen 25.–26.5.2020 Kylpylähotelli Kuntorantaan Varkauteen. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 §:n asiat. Lisäksi valtuusto käsittelee ja hyväksyy strategia-asiakirjan. Jäsenyhdistykset (paikallisyhdistykset ja aluejärjestöt) voivat tehdä esityksiä valtuustolle. Valtuustolle osoitetut kirjalliset esitykset pyydetään toimittamaan järjestön toimistoon 16.3. mennessä, kuitenkin viimeistään 25.3.2020 kello 16.00. Sääntöjen edellyttämä ennakkoilmoitus kokouksesta postitetaan valtuuston jäsenille ja jäsenyhdistyksille 28.1.2020. Lisäksi ennakkokutsu julkaistaan Eläkeläinen-lehdessä 1/2020. Varsinainen kokouskutsu ja kokousasiakirjat lähetetään valtuuston jäsenille 5.5.2020. Eläkeläiset ry:n hallitus 24.1.2020 1 Tietovisat ja kompakysymykset Tekisikö mieli järjestää tietovisa kerhossa, mutta kysymysten pohtiminen tuottaa liikaa päänvaivaa? Netissä on runsaasti valmiita aineistoja tietovisojen pohjaksi, niitä voi etsiä esimerkiksi hakusanalla ”arvoituksia ja vastauksia”. Voitte myös sopia, että edellisviikon voittaja toimii seuraavan tietovisan vetäjänä ja etsii kysymykset – näin voitto ei lankea aina samalle ja kisailuihin saadaan vaihtelua. Tietovisakysymyksiä voi etsiä esimerkiksi Googlen hakukoneen avulla. 2 Opasvideot apuna teemakerhoissa Haluaisitteko perustaa uuden kerhon, mutta osaava opastaja puuttuu? Youtube on täynnä eri aiheita käsitteleviä opastusvideoita: jos viimeisin villasukka on neulottu turhan kauan sitten, käsityöharrastajat voivat kokoontua yhteen kertaamaan kantapään kutomista videolta tai jos kuvakaappauksen ottaminen älypuhelimella on digikerhossa asialistalla, ohjeet eri puhelinmalleille voi ensin etsiä verkosta. Youtubesta voi etsiä erilaisia videoita osoitteessa youtube.com. 3 Vinkkejä liikuntaan Vinkkejä ikäihmisille sopivaan liikuntaan on helppo löytää netin hakukoneilla. Runsaasti liikuntamateriaaleja on koottu myös Eläkeläiset ry:n nettisivuille, aineistoihin pääsee käsiksi osoitteessa elakelaiset.fi/toiminta/liikunta. 4 Aineistopankit hyötykäyttöön Eri tahot ylläpitävät verkossa monenlaisia aineistopankkeja, joiden avulla toimintaan voi saada jotain uutta. Esimerkiksi Vanhustyön keskusliiton Vahvike-sivulle on koottu runsaasti maksuttomia materiaaleja, aineistopankki sijaitsee osoitteessa vahvike.fi. 5 Leikin voimalla Erilaisia leikkejä ei kannata pitää vain lasten hupina. Hassuttelun lisäksi leikeistä voi olla paljon hyötyäkin. Jos kerhossa on esimerkiksi vuosien varrella muodostunut kuppikuntia, sopivia keinoja niiden purkamiseksi voi etsiä hakusanalla ”ryhmäyttämisleikkejä”. Eläkeläinen 1/2020 13
JÄRJESTÖ Runsaasti aineistoa tarjolla YHTEISTYÖKUMPPANIEN ja muiden tahojen tuottamat neuvontapalvelut ja aineistot: › Eläkkeensaajien Keskusliitto, Verkosta virtaa -hanke: verkostavirtaa.fi/koulutukset, Joonas Rentola, puh. 050 441 2275 › Enter ry (pääkaupunkiseutu): opastukset ja Opiskele itse -aineisto: entersenior.fi › Vanhustyön keskusliitto: seniorsurf.fi › Alueelliset tietotekniikkayhdistykset, kuten Joen Severi (Pohjois-Karjala), Mukanetti (Pirkanmaa), Kainuun Tietokoneyhdistys, SAVONETTI (Kuopio ja Pohjois-Savo) › Kalliolan kansalaisopiston vapaasti käytettävä Pedanet-aineisto: Pääsivu: peda.net/ kalliola ja Petra Åhlströmin tuottamat materiaalit: peda. net/kalliola/kk/dl/oppimateriaalit2 › Yleisradio on tuottanut Digitreenit-aineiston: yle.fi/digitreenit TIINA RAJALA, TEKSTI TUOMAS TALVILA, KUVA E läkeläiset ry kannustaa jäseniään digitaitojen hankkimiseen, vaikka ei saanutkaan hakemaansa avustusta Vertaistukea verkosta -hankkeeseen. Järjestömme haki avustusta Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:lta ikäihmisten tietoteknisten valmiuksien parantamiseen mutta jäi tällä kertaa ilman hanketukea. Jatkamme toimintaamme oppimismahdollisuuksien puolesta omien voimavarojemme rajoissa. Osallistumme ikäihmisten digitaitojen parantamiseen koulutuksen, vertaistuen, verkostoitumisen ja yhteistyön avulla. Käytettävissämme on Verkko ja vempaimet -hallintaan -hankkeessa tehty malli opastuspäivien järjestämiseksi sekä koulutettuja vertaisopastajia. Koulutus ja verkostoituminen – Järjestämme koulutusta vertaisopastajille. – Järjestämme viisi yhdistysten toivomusten mukaista opastustai teemapäivää. Toivomme osallistujista löytyvän uusia vertaisopastajia. Yhdistykset voivat olla yhteydessä koulutussuunnittelija Tiina Rajalaan, puh. 040 5824319, sähköposti: tiina.rajala@elakelaiset.fi – Kannustamme yhdistyksiä perustamaan tietotekniikan opintokerEläkeläiset ry osallistuu ikäihmisten digitaitojen parantamiseen koulutuksen, vertaistuen, verkostoitumisen ja yhteistyön avulla. Digitaitojen tarve kasvaa – toiminta jatkuu ilman hanketukea taamiseen. Toiminnan jatkuminen on vapaaehtoisten vertaisopastajien varassa. Heitä tarvitaan auttamaan ikäihmisiä, jotka ovat vasta-alkajia digitaitojen opettelussa. Hyvä opastuspaikka on vaikkapa yhdistyksen opintokerho. Vasta-alkajan pulmineen saattaa olla helpompi lähestyä vertaisopastajaa kuin alan ammattilaista – ja saattaa tulla myös paremmin ymmärretyksi. Vertaisopastajalta ei vaadita ihmeitä eikä hänen tarvitse olla ”valmis” vaan hän oppii opastustehtävänsä myötä. Järjestimme Verkko ja vempaimet -hankkeen loppupuolella koulutusta vertaisopastajille. Kokeneet vertaisopastajat Aarno Jalonen ja Maarit Fred toimivat kouluttajina. Uusia vertaisopastajia löytyi sekä pääkaupunkiseudulta että pohjoisempaa, hoja tai järjestämään opastuspäiviä. – Kannustamme vapaaehtoisia perustamaan Facebookja Whats appryhmiä tiedonvaihtoa ja neuvontaa varten. Kouluttajamme Maarit Fred, puh. 050 366 1172 ja Aarno Jalonen, puh. 040 031 1667 ovat lupautuneet antamaan neuvoja ryhmien perustamisessa. Hyviä kokemuksia Verkko ja vempaimet -hankkeesta Eläkeläiset ry:n päättyneessä Verkko ja vempaimet -hankkeessa kehitettiin toimiva ja suosittu nettitreffit-opastustapahtumamalli. Treffeillä sai tutustua tietotekniikassa tarvittaviin laitteisiin, ja siellä opittiin netissä asioimista ja tiedonhankintaa. Jatkotreffeillä opeteltiin pankkiasioiden hoitamista netissä, sähköistä tunnistautumista, kansalaispalveluverkon ja pilvipalvelujen käyttöä sekä tietoturvaan liittyviä asioita. Nettitreffit-opastusmalli sopii vapaaehtoisten vertaisohjaajien työvälineeksi, kun tietotekniikan opastustapahtumia järjestetään. Hankeaika ei kutenkaan riittänyt tarpeeksi monien vertaisopastajien mukaan saamiseen. Toiminnan jatkuvuus on vapaaehtoisten varassa Hankkeet kestävät aikansa. Kun ne loppuvat, loppuu helposti myös toiminta ja innostus uuden asian kohOulun ja Kemin suunnalta. Aarno Jalonen ja Maarit Fred haluavat rohkaista ja kannustaa omatoimisuuteen opastamisessa. – Kysymys on yhdessä oppimisesta, siitä että voimme auttaa toisiamme. Digiopastus voi olla luonnollinen osa toimintaa yhdistysten kerhoissa ja muissa tapaamisissa. Tai ehkäpä yhdistyksessä voitaisiinkin perustaa oma kerho opastusta varten, Fred vinkkaa. Jalonen ja Fred myös painottavat, ettei vertaisopastajan tarvitse olla mikään supernörtti. Perusasioiden käytännön arkiosaaminen riittää. – Ei tämä ole mitään rakettitiedettä. Riittää kun hieman enemmän osaava antaa ohjeita vierustoverilleen, Jalonen kiteyttää. – Kun yksi ensin opastaa toista, tämä voi sen jälkeen puolestaan opastaa muita. Kokeneet vertaisopastajat Aarno Jalonen ja Maarit Fred haluavat rohkaista ja kannustaa omatoimisuuteen opastamisessa. – Kysymys on yhdessä oppimisesta, siitä että voimme auttaa toisiamme. Vastaalkajan pulmineen saattaa olla helpompi lähestyä vertaisopastajaa kuin alan ammattilaista. 14 Eläkeläinen 1/2020
Kevään 2020 kurssikalenteri Kurssien hinnat Osuuskunta Tradekalta saamamme avustuksen tuella voimme tarjota järjestöaineiden ja viestinnän kurssit erittäin edulliseen hintaan. Myös liikuntakurssille pääsee puolet tavallista halvemmalla. Muiden kurssien hinnat määräytyvät Kuntorannan kausihinnaston mukaan. Kurssituki Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea normaalihintaisille kursseille kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Tukihakemus tulee merkitä selkeästi hakemuskaavakkeeseen tai sähköposti-ilmoitukseen. Asiasta voi tiedustella koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä osoitteeseen Eläkeläiset ry; Onni Kari, Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: onni.kari@elakelaiset. fi Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: .elakelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/kurssihakemus. › Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. › Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. › Kuntorannan kurssien osalta on ilmoitettava, valitseeko kurssilainen puolivai täysihoidon. › Jos kurssiosallistuminen peruutetaan myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen kurssia (ilman lääkärintodistusta), perimme 20 euron peruutusmaksun. Kurssikalenteri julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n kotisivuilla, joilta näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Kurssit Kuntorannassa Yhdistystoiminnan peruskurssi 24.–28.2. (4 vrk) Tarkoitettu uusille puheenjohtajille, sihteereille sekä kaikille johtokunnan jäsenille. Yhdistystoiminnan perustaidot ja tiedot: muun muassa toimihenkilöiden tehtävät ja yhdistyslaki, järjestön tehtävät ja toiminnan suuntaviivat. Kouluttajat: Anu Mäki ja Tiina Rajala. TARJOUSHINTA: 70 € puolihoidossa ja 80 € : KURSSI TÄYNNÄ Taloudenhoidon peruskurssi 24.–28.2. (4 vrk) Tarkoitettu uusille taloudenhoitajille ja toiminnantarkastajille. Yhdistyksen taloudenhoidon perustaidot ja tiedot: muun muassa taloudenhoitajan tehtävät yhdistyksessä, kirjanpidon perusteet, sähköisen kirjanpidon ohjelma, talouden suunnittelu ja toiminnantarkastus. Yhteinen osuus yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Kouluttajat: Anitta Koski ja Sirpa Halmela. TARJOUSHINTA: 70 € puolihoidossa ja 80 € täysihoidossa. KURSSI TÄYNNÄ Musiikkikurssi 27.2.–2.3. (4 vrk) Kurssi on tarkoitettu kaikille soittajille ja laulajille, aiempia opintoja ei tarvita. Uutta ohjelmistoa yhdistyksen kuorolle ja musiikkiryhmälle. Musiikin teoriaa yhdessä soittamisen ja laulamisen lomassa. Kouluttajat: Ahti Sepp ja Sauli Malinen. Kurssin hinta: 265 € puolihoidossa ja 305 € täysihoidossa. Ilmoittautuminen heti. Liikuntakurssi 2.–6.3. (4 vrk) Kurssi on tarkoitettu liikuntaryhmien ohjaajille, erityisesti uusille. Kurssilta saa uusia ideoita ja ohjelmia liikuntaryhmään ja kerhoon. Kouluttajat: Eva Rönkkö ja Hannele Pitkä-Liukkonen. KURSSILLA ALENNETTU HINTA : 130 € puolihoidossa ja 150 € täysihoidossa. Ilmoittautuminen heti. Matkavastaavien peruskurssi 23.–27.3. (4 vrk) Tarkoitettu yhdistysten uusille matkavastaaville sekä kaikille hyvien matkojen ja retkien suunnittelusta kiinnostuneille. Muitten aiheitten muassa syksyn Syystärräys-tapahtuma sekä vuoden 2021 Kulttuurija retkeilypäivät. Kouluttajat: Jan Koskimies ja Tiina Rajala. KURSSILLA ALENNETTU HINTA : 70 € puolihoidossa ja 80 € täysihoidossa. Ilmoittautuminen 28.2. mennessä. Järjestöviestinnän kurssi 23.–27.3. (4 vrk) Kurssi on tarkoitettu yhdistysten tiedottajille sekä kaikille, jotka tarvitsevat viestintätaitoja toiminnassaan. Tiedottamisen perusasioiden lisäksi aiheina ovat sähköinen tiedonvälitys, media sekä selkokieli. Kouluttaja: Tuomas Talvila. KURSSILLA ALENNETTU HINTA : 70 € puolihoidossa ja 80?€ täysihoidossa. Ilmoittautuminen 28.2. mennessä. Alueelliset kurssit Aluejärjestöt ja yhdistykset voivat olla aloitteellisia ja pyytää koulutuksia. Järjestömme voi tarjota koulutusta muun muassa seuraavista aiheista: › taloushallinto, sähköinen kirjanpito › tietotekniikka ja sen hyödyntäminen yhdistystoiminnassa: katso aihetta koskeva juttu viereiseltä sivulta › yhdistystoiminta, yhdistystoiminnan kehittäminen › tiedottaminen › tanssi ja muu liikunta Toimintasuunnitelmassamme on alueellisten, uusille jäsenille tarkoitettujen Tule mukaan! -koulutusten järjestäminen. Koulutusten on tarkoitus perehdytää uusia jäseniä järjestöömme ja sen toimintaan. Ensimmäinen koulutus järjestetään kevätkauden loppupuolella. Tiedotamme Tule mukaan! -koulutuksista myöhemmin. Koulutuksia tilattaessa pyydämme olemaan yhteydessä koulutussuunnittelija Tiina Rajalaan, puh. 040 582 4319, sähköposti tiina.rajala@elakelaiset.fi Yhdistysverstas on koulutus yhdistystoiminnan kehittämiseksi. Siitä vastaa alueellisen työn suunnittelija Anna Eskola, puh. 044?75?110?31, sähköposti anna.eskola@elakelaiset.fi Eläkeläinen 1/2020 15
JÄRJESTÖ Eläkeläiset ry:n jäsenet innokkaasti mukana vertaisvalmentajien koulutuksissa. TIINA RAJALA, TEKSTI JA KUVAT E läkeläiset ry on mukana Ikäinstituutin koordinoimassa Elämäni eläkevuodet – liikettä ja mielenvoimaa -hankkeessa. Hankkeen tarkoituksena on tukea juuri eläkkeelle jääneitä ihmisiä elämänmuutokseen sopeutumisessa. Heille järjestetään valmennusta, jossa annetaan tietoa mahdollisuuksista pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan. Valmennuksissa kiinnitetään huomiota liikunnalliseen elämäntapaan ja mielen hyvinvointiin. Hankkeessa koulutetaan jo eläkkeellä olevista ihmisistä vertaisvalmentajia. Tarkoitus on perustaa vertaisvalmentajien vetämiä, uusille eläkeläisille avoimia valmennusryhmiä. Fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyvien aiheiden lisäksi vertaisvalmentajilla on hyvä tilaisuus esitellä oman yhdistyksensä toimintaa. Valmennus on kahdeksan kokoontumiskerran kokonaisuus, joka sisältää yhteistä keskustelua, pohdintaa, liikunnallisia tuokioita ja ulkoilua. Valmentajakoulutuksia on tähän mennessä järjestetty viisi: viime vuonna neljä ja tämän vuoden ensimmäinen pidettiin tammikuussa Lappeenrannassa. Seuraavat koulutukset pidetään Porissa 27.–28.2., Vir roilla 2.–3.4. ja 23.–24.4. Kajaanissa. Valmennuskoulutukset ovat maksuttomia. Osallistujat saavat käyttöönsä monipuolisen valmennusaineiston. Vertaisvalmentajille tarkoitettu virkistyspäivä pidetään 15.5. pääkaupunkiseudulla. Valmentajakoulutuksesta kiinnostuneita pyydetään olemaan yhteydessä Ikäinstituutin suunnittelija Taru Tanskaseen, puh. 040 5793729, sähköposti: taru.tanskanen@ikainstituutti.fi. Eläkeläiset ry:ssä asiassa voi olla yhteydessä Tiina Rajalaan, puh. 040 582 4319, sähköposti: tiina. rajala@elakelaiset.fi Tähän mennessä jokaiseen valmentajakoulutukseen on osallistunut Eläkeläiset ry:n jäseniä. Heidän vetämiään valmennusryhmiä on ollut kolme ja lisää on suunnitteilla. Osallistujien kokemukset koulutuksista ovat olleet myönteiset. Muita hankekumppaneita ovat Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL, Sydänliitto ja Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Hanke on Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n rahoittama. ANJALANKOSKEN Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Pirjo Seppälä osallisdistyksen kerhoon. Keväällä jonkin kerhokokoontumisen voisi siirtää sisätiloista Kymijoen rantaan. Porukka saisi ulkoilla, vähän kuin piknikillä, Pirjo kaavaili. Retkipaikka ei ole kaukana. Osa voi tulla kävellen ja tarvittaessa voi järjestää kyytejä. Retkipaikalla on penkkejä ja siellä voi vaikka tanssahdella musiikin tahdissa. Yhdistyksen kerhossa on harrastettu pienimuotoista jumppaa ja pelattu bocciaa. Nyt on tarkoitus ottaa Inkeroisten uusi kuntosali käyttöön. – Kyllä tällä kurssilla käsiteltyjä aiheita voi muutenkin käyttää ja soveltaa kerhossa vaihtelua tuomaan. Jotkut keskustelunaiheet olivat sellaisia, että niistä on helppo lähteä liikkeelle. Pirjo suunnitteli esittelevänsä eläkevalmennuksen ensin yhdistykselle ja kokeilevansa uusia ideoita ensin yhdistyksen omassa porukassa. Sen jälkeen voi miettiä, voisiko lähteä kokoamaan ulkopuolisille avointa valmennusryhmää. – Meidän sihteerimme Taisto voi varmaan ruveta minulle valmentajapariksi. Kyllä yhdistyksessä saa muutenkin tehtäviä jaettua. Meillä on ihania ihmisiä, Pirjo kehui porukkaansa. Lappeenrannan koulutukseen osallistui yhdeksän valmentajaksi aikovaa ja kolme kouluttajaa. Hyvin suunnitellut kaksi koulutuspäivää sisälsivät ulkoilua, liikuntavinkkejä, ohjausharjoituksia ja erilaisia toiminnallisia menetelmiä ryhmien vetämiseen. Keskustelujen aiheet vaihtelivat mielen hyvinvoinnista liikkumisen hyötyihin. Lisäksi koulutuksessa ehdittiin suunnitella paikallisia valmennuskokonaisuuksia. Osana eläkevalmentajakurssia ulkoiltiin Lappeenrannan Kehruusalin edustalla. Anjalankosken Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Pirjo Seppälä sai Elämäni eläkevuodet -vertaisvalmentajakoulutuksesta uusia ideoita. Elämäni eläkevuodet valmennus jatkuu Olen saanut ideoita, miten tuoda lisää liikuntaa ja ulkoilua mukaan yhdistyksen kerhoon.” tui Lappeenrannassa pidettyyn kaksipäiväiseen koulutukseen. Hänen mielestään kurssille kannatti tulla: – Tämä on ollut mielenkiintoista. Olen saanut ideoita, miten tuoda lisää liikuntaa ja ulkoilua mukaan yh16 Eläkeläinen 1/2020
Työaika: 6-40 h/vko Kiinteä tuntipalkka +tuloslisät+päiväbonus+lounasetu Voit myös tehdä etänä kotitoimistolta www.dreamcare.? EVA RÖNKKÖ TULE TÄYTTÄMÄÄN liikuntapankkiasi kevään liikuntakurssillemme Kuntorantaan 2.–6.3. Kurssi tarjoaa monipuolista oppia yhdistysten kuntoliikunnan ohjaamiseen ulkona ja sisätiloissa. Kurssin ohjelman suunnittelussa olemme ajatelleet uusia, vastaa ohjausta aloittavia jäseniämme mutta mielenkiintoista sisältöä on tarjolla kokeneillekin ohjaajille. Kouluttajina ovat Eva Rönkkö ja Hannele Pitkä-Liukkonen. Tarjoamme kurssilla valmiita tuntikokonaisuuksia, kuten keppija kuminauhajumppaa. Näillä pääsee ohjaamisessa alkuun. Kokeneille ohjaajille valmistelemme pieniä koreografioita. Luvassa on – alunperin liikunnallisten eläkeläismiesten Kävelypässit-ryhmälle suunniteltua, mutta toki kaikille sopivaa – helppoa rivitanssia. Opetamme kurssilla liikunnallista tekemistä ulkoilupäiville ja kerhoihin. Jaamme Liikumme tanssien -hankkeen parhaita paloja sekä harjoittelemme rytmija ryhtiharjoituksia sekä kehonhuoltoa. Osallistujat saavat Ikiliikuttaja-ohjaajakansiot, kuntopiirin ohjaamiseen liikekuvien kortit ja muuta materiaalia. Tuemme kurssilaisten osallistumismaksua Liikumme tanssien -hankkeen avustuksesta. Puolihoidolla kurssin hinta on 130 euroa ja täysihoidolla 150 euroa. Kannustamme yhdistyksiä lähettämään liikuntakurssille kaksi ohjaajaa liikuntatoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Älä epäröi kysyä tai ehdottaa omia toivomuksia, sillä yhdessä valmisteltu kurssi palvelee meidän ohjaajiamme parhaiten. Sisällöistä voi kysyä tarkemmin Eva Rönköltä, puhelin 040 501 3599. Tervetuloa liikuntakurssille tapaamaan ystäviä, solmimaan uusia suhteita ja verkostoitumaan toisten ohjaajien kanssa. Kurssi tarjoaa monipuolista oppia yhdistysten kuntoliikunnan ohjaamiseen ulkona ja sisätiloissa. Tietoa, taitoa ja lystiä liikuntakurssilta RITVA RANTAKOIVU, Kemin Eläkeläiset ry:n liikuntaja tanssikerhon vetäjä: ”Olen vetänyt nuoresta tytöstä lähtien tanssia ja vesijumppaa, parikymmentä vuotta lastentanssia ja luovaa tanssia Kemin työväenopistolla, myös aikuisten ryhmiä. Sitten tuli tauko, koska tein kolmivuorotyötä hoitoalalla enkä sen takia voinut ottaa omaa ryhmää ohjattavakseni. Sitten tulin mukaan Eläkeläiset ry:n toimintaan. Liikuntakurssilla innostuin, tuntui, että minulla on vielä annettavaa. Kurssi toi minut takaisin ohjaamaan. Sain hyviä vinkkejä siitä, miten iäkkäämpiä ihmisiä liikutetaan ja millaista jumppaa heille on hyvä suunnitella. Kemissä lähdin ensi alkuun opettamaan niitä ohjelmia, joita kouluttajat olivat suunnitelleet järjestön 60-vuotisjuhlaan. Lisäksi tein oman koreografian Georg Otsin Syysunelma-kappaleeseen. Jouluksi teimme joulumuorin siivoustanssin, kysyin siihen ideoita myös meidän ryhmäläisiltä. Kokeilimme alussa, minkälaisia liikkeitä mieleen tuli ja yhdes”Kurssi innosti jälleen ohjaamaan” sä muokkasimme sitä. Lopuksi tein kokonaisuuden valmiiksi. Yhdistyksen maanantaijumpassa meitä käy nyt lähemmäs parikymmentä naista. Kemin Eläkeläisissä oli ollut kahden vuoden tauko liikuntaryhmän vetämisestä, näin ei myöskään ollut esiintyvää ryhmää. Sain naiset innostumaan esiintymisestä ja esitimme yhdistyksen 60-vuotisjuhlassa yhteiset kappaleet Ihmisiä matkalla ja Hyvää syntymäpäivää sekä oman Syysunelman. Olen tyytyväinen niihin kursseihin, mitä on ollut, mutta aina niitä saisi olla lisääkin. Oma ryhmä on ihana ja siitä saa itse paljon vaikka se talkootyötä onkin. Ihmisten innostus auttaa jaksamaan tuntien suunnittelussa ja ohjaamisessa. Olisi kiva, että yhdistyksen liikuntaohjaajilla olisi kaveri, jonka kanssa voisi vastuuta jakaa ja keneltä saisi tarvittaessa tukea.” Jäsenhankintakampanja ja -kilpailu käynnissä Uusi vuosi Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistyksissä on käynnistynyt jäsenhankintakampanjan merkeissä. Tavoitteena on saada uusia jäseniä ja lisätä paikallisen toiminnan näkyvyyttä. Tämä on samalla hieno tilaisuus tehdä tunnetuksi järjestömme Ikäystävälliseen Suomeen -tavoiteohjelmaa. Jäsenhankintakampanjaan liittyy myös kilpailu, jossa paikallisyhdistykset kilpailevat kolmessa sarjassa. Svenska pensionärsförbundet johtaa EETUa Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n puheenjohtajajärjestönä vuonna 2020 toimii Svenska pensionärsförbundet rf. EETU:n puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain. EETU:n sihteerinä ja työvaliokunnan puheenjohtajana toimii tämän vuoden Svenska pensionärsförbundet rf:n toiminnanjohtaja Berit Dahlin. EETU ry on kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön yhteistyöelin. Sen jäseniä ovat Eläkeliitto, Eläkeläiset, Eläkkeensaajien keskusliitto EKL, Kansallinen senioriliitto, Kristillinen Eläkeliitto ja Svenska pensionärsförbundet. EETU:n jäsenjärjestöjen yhteenlaskettu jäsenmäärä on noin 300?000. › eetu.fi Eläkeläinen 1/2020 17
A rkkipiispa Tapio Luoman mielestä aikamme kaikessa kyynisyydessään kaipaisi inhimillisten, pehmeiden arvojen rohkeaa esilletuomista. Vuoden 2018 kesäkuussa evankelisluterilaisen kirkon korkeimpaan virkaan asetettua teologian tohtori Tapio Luomaa on luonnehdittu valtakirkon sovittelijaksi. Hän muistuttaa, että kirkkokuntamme koostuu vajaan neljän miljoonan jäsenen hyvin heterogeenisesta jäsenkunnasta. Kirkon sisällä on nähtävissä ja tunnettavissa samanlainen laaja ajatusten kirjo kuin muuallakin yhteiskunnassa. – On tärkeää, että muistaisimme olevamme yhteisellä asialla. Kirkon hallinnollisissa tehtävissä olen tottunut siihen, että erimielisyyksistä huolimatta meillä on yhteinen halu ja tahto rakentaa kirkkoa niin, että se täyttäisi oman tehtävänsä parhaalla mahdollisella tavalla monimutkaisessa maailmassamme. Arkkipiispa ei halua asettua muiden yläpuolelle, pikemminkin hieman sivummalle pystyäkseen muodostamaan laajemman kuvan vallitsevasta tilanteesta ja tulevaisuudestakin. Luoma korostaa, että hänen ajattelunsa VALTAKIRKON SOVITTELIJA Köyhyyden ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi on tehtävä töitä. Kirkko ei voi istua kädet ristissä odottamassa pelastusta, sanoo arkkipiispa Tapio Luoma. TEKSTI SISKOTUULIKKI TOIJONEN KUVA ANNINA MANNILA – Kirkon pitää myös toimia yhteiskunnan eheyden hyväksi aikana, jolloin demokraattisen järjestelmän toimivuus ja demokraattinen järjestelmä on kyseenalaistettu, sanoo arkkipiispa Tapio Luoma. 18 Eläkeläinen 1/2020
ja näkemyksensä eivät saa olla liian dominoivia, vaan on kuunneltava herkällä korvalla vastakkaisiakin mielipiteitä. Arkkipiispa huomauttaa, että ei ole muuta inhimillisesti sivistynyttä tapaa hoitaa asioita kuin rakentava vuoropuhelu mitä erilaisimpien ihmisten välillä. Tämä koskee hänen mukaansa myös maailman politiikkaa, jonka valitettavimmat tapahtumat ovat seurausta dialogin kapeutumisesta tai katkeamisesta kokonaan. Rakentavaa dialogia todella tarvitaankin kirkon nykyisessä tilanteessa, kun jääräpäinen naispappeuden vastustaminen vanhoillisimmilla kirkon tahoilla jatkuu edelleenkin ja kirkosta eroamiset ovat lisääntyneet huomattavasti muun muassa kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsäsen kärkevien kannanottojen takia, vaikkei tämä virallisen kirkon ääni olekaan. Akuutti kipupiste on myös samaa sukupuolta olevien parien kirkollinen vihkiminen. Luoma sanoo olevansa avoin keskustelulle eskaloituneessa vihkimiskiistassa. – Jos kirkko päättää muuttaa käsitystään asiassa, tulen sen kanssa hyvin toimeen, hän sovittelee. REIPPAIN ASKELIN arkkipiispa kiirehtii Turun kauniiseen Arkkipiispantaloon, nykyiseen työpaikkaansa ja kotitaloonsa, selvästikin innostuneena tehtävästään. Hän myöntää kirkon ylimmän johtajan viran olevan todella vaativaa mutta myös antoisaa. Ensitöikseen arkkipiispana hän sanoi haluavansa tuoda uskonnon takaisin uskontoon. – Yleinen tietoisuus siitä, mitä uskonto syvimmiltään on, on ohentunut. Uskontoa ei voi ymmärtää, jos sitä ajatellaan vain loogisena maailmanselityksenä. Uskonto on jotain paljon, paljon syvempää ja kokonaisvaltaisempaa, sanoiksi pukematonta. –Kirkon elämää helposti tarkastellaan logiikan ja rationaalisuuden kautta. Tällöin unohtuu, että kirkko ei yksistään ole tekemisissä järjen ja inhimillisen kielen kanssa. Kristinuskon sanoma ei kaikilta osin lainkaan tottele rationaalisuuden vaatimusta. Tästä huolimatta arkkipiispa korostaa, että tieteellinen tinkimättömyys, luonnontieteellinen tietämys ja tieteellinen maailmankuva eivät sulje pois kristillistä maailmankatsomusta. Teologia ja luonnontieteet eivät ole toistensa vihollisia, hän muistuttaa. Tieteenfilosofia, kvanttifysiikka ja suhteellisuusteoria ovat askarruttaneet Luomaa opiskeluajoista lähtien. Hänen Oxfordin yliopiston julkaisusarjassa vuonna 2002 julkaistu väitöskirjansa pureutuu teologian ja luonnontieteiden kanssakäymiseen. Väitöskirja hyväksyttiin huippuarvosanoin ja se sai myös laajaa kansainvälistä huomiota. Edelleenkin arkkipiispa on aktiivinen keskustelija luonnontieteilijöiden kanssa. –Uskon ja tieteen vuoropuhelua tarvitaan, jotta osaisimme oikealla tavalla pitää huolta asuttavaksemme annetusta planeetasta. ARKKIPIISPAN MIELESTÄ kirkon tulee nostaa esiin yhteiskunnallisia ongelmia. ”Kirkko ei voi istua kädet ristissä ja odottaa pelastusta ylhäältä – köyhyyden ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi on tehtävä töitä”, hän jyrähti MTV:n Uutisissa. – Rikkaiden länsimaiden tarpeiden loputon tyydyttäminen on kestämätöntä maapallon tulevaisuutta ajatellen, hän sanoo. – Kirkon pitää myös toimia yhteiskunnan eheyden hyväksi aikana, jolloin demokraattisen järjestelmän toimivuus ja demokraattinen järjestelmä on kyseenalaistettu. Arkkipiispa harmittelee, että kirkkoa tarkastellaan useimmiten valtakunnallisen median esille ottamien asioiden kautta ja unohdetaan, miten kirkko toimii paikallistasolla. Se on inhimillistä kanssakäymistä eri elämäntilanteissa olevien seurakuntalaisten kanssa, jolloin arvohierakia on lähes päinvastainen kuin muualla yhteiskunnassa. Arkkipiispa on myös arvojohtaja. Hän oli mukana laatimassa kirkon strategiaa, jossa arvoiksi nostettiin usko, toivo ja rakkaus. – Meidän aikamme kaikessa kyynisyydessään tarvitsisi herättelyä, jolloin näitä ehkä hieman halveksittuja, inhiELÄKELÄISET RY:N valtuuston puheenjohtaja, ministeri Kalevi Kivistö on arkkipiispan isän, Veikko Luoman kaveri Kurikan ajoilta. Miehet pelasivat muun muassa lentopalloa paikallisessa TUL:n seurassa. Arkkipiispan isoäiti Aili Luoma puolestaan oli Kivistön äidin hyvä ystävä ja naapuri. Yhdessä he osallistuivat paikallisen Eläkeläiset ry:n yhdistyksen toimintaan. Vanhusten asiat ovat lähellä myös Tapio Luoman sydäntä. – Esiin ovat nousseet vanhusten hoitolaitoksissa ilmenneet ongelmat. Tämä huoli on valitettavasti edelleen ajankohtainen ja ongelmien ratkaisemiseen pitäisi pureutua entistä tehokkaammin. On muistettava, että vanhukset eivät ole yksi yhtenäinen joukko, vaan hyvinkin heterogeeninen kansanosa erilaisine tarpeineen. Luoma ihailee kansalaisjärjestöjen kuten Eläkeläiset ry:n kykyä vastata moniin sellaisiin haasteisin, joihin yhteiskunnan resurssit eivät välttämättä riitä. – Vanhusten yksinäisyys on suuri ongelma, kuten myös vanhuusköyhyys pieneläkeläisillä. On huolestuttavaa, mitä köyhyys, yhteiskunnan rattaista putoaminen aiheuttaa ihmisen sisimmässä. Muun muassa näihin asioihin tarvitsisimme yhteisvastuullisempaa otetta. On valitettavaa, jos vanhukset alkavat tuntea olevansa taakka, ikään kuin ylimääräinen kansanosa. Ihmisillä pitää olla ihmisarvo, olipa hän minkä ikäinen tahansa, myös kuollessaan. Ihminen tarvitsee arvokkaan lähdön. Samassa arkkipiispa kiinnittää myönteistä huomiota siihen, että nykyisessä hallituksessa on useita nuoria ministereitä. Samalla on tärkeä arvostaa osaamista, jonka kokeneet poliitikot tuovat mukanaan. ”Yksi toivotuimpia inhimillisiä tunteita on ilo. Jokainen ilon hetki on kiitollisuuden arvoinen”, arkkipiispa totesi joulutoivotuksessaan. Kuinka löytää iloa, kun niin monet asiat levottomassa maailmassamme huolestuttavat ja vetävät mielialaa alaspäin? – Eläessään ihmiset eivät voi noukkia vain herkkupaloja, vaan meidät on pakotettu ottamaan vastaan myös karvaita. Kun ajatellaan Suomea, tämä on lähtökohtaisesti erittäin upea yhteiskunta, meillä on monet asiat hyvin verrattuna vaikkapa pakolaisten tilanteeseen. Ei saisi antautua vain huonojen asioiden vietäväksi vaan pyrkiä hyvien ja huonojen asioiden balanssiin. Toivo ja ilo kuuluvat yhteen. Ilo on muutakin kuin pelkkä tunne, se on voima, joka kuljettaa. Muistan isoäitiäni, joka säteili elämän iloa ja voimaa vaikeuksistakin huolimatta. Arvokas vanhuus millisiä, pehmeitä arvoja tuotaisiin rohkeasti esille. Näiden seurannaisena tulevat oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja monet muut tärkeät arvot. MIKÄÄN TIUKKAPIPOINEN konservatiivi Kurikassa syntynyt, Vaasassa kasvanut Tapio Luoma ei ole ainakaan suhteessa viihteeseen. Hän on opiskellut laulua Kalevi Ollin johdolla ja suorittanut laulun I-tutkinnon ja taipuupa arkkipiispan bassobaritoni virsien ja messujen ohella tangoihinkin. – Tiesin jo viisitoistavuotiaana haluavani papiksi. Samalla musiikki, erityisesti laulaminen on kulkenut vahvasti mukanani. Kulttuuri kaikkinensa on antanut minulle hyvin paljon. Tämäkin liittyy siihen, että kaikki elämään ja uskoon liittyvä ei suinkaan ole rationaalista eikä loogista. Musiikki avaa minulle sellaisia todellisuuksia, jotka eivät ole puettavissa sanoihin. Se tuo elämään sisältöä, merkityksiä ja mahdollisuuden yhteisöllisyyteen. –Kotonani kuunneltiin paljon musiikkia radiosta, ja ollessani nuorena miehenä kuuluttajana radiossa pääsin tutustumaan kevyeen musiikkiin laidasta laitaan. Seinäjoen kirkkoherrana Tangomarkkinat tulivat tutuksi. Huomasin, miten paljon tangoilla on yhteneväisyyksiä hengelliseen elämään. Tangoissa voi tavoittaa myös jotain syvempää kaipuuta pyhyyteen toisen ihmisen kaipuun lisäksi. Kirkko on perinteisesti ollut tärkeä taiteen mesenaatti ja kirkkotaide on ollut tärkeä perusta taiteen eri tyylisuunnille. – Niin taiteessa kuin kirkon sanomassakin tavoitellaan jotain sellaista, jota reaalimaailma ei kykene antamaan. Taide antaa mahdollisuuden tarkastella olemassaoloa eri näkökulmista ja horisonteista kuin reaalitodellisuus. Taide on lähtökohtaisesti halua ilmaista jotain selittämätöntä. Aivan samoin kuin teologiakin. Kuinka esimerkiksi puhua Jumalasta, arkkipiispa huokaa. Uskon ja tieteen vuoropuhelua tarvitaan, jotta osaisimme pitää huolta asuttavaksemme annetusta planeetasta.” Eläkeläinen 1/2020 19
PENSIONÄREN SANNA MARINS (sdp) regering tillträdde den 10 december med samma regeringsprogram som föregångaren Antti Rinnes regering. Ur ett pensionärsperspektiv ligger det centrala i regeringsprogrammets framåtblickande synsätt – åldrande ses inte enbart som en utgift, och i stället för nedskärningar får vi genom socialskydd, service samt investeringar inriktade på framtiden en starkare välfärdsstat. Ett av de mål regeringen ställt upp som rönt mest uppmärksamhet i medierna är löftet om att höja de lägsta pensionerna, den så kallade ”valborgshundringen”. Även om löftet gäller en tidsperiod på flera år ansåg många att regeringen svikit sitt löfte redan innan ens några höjningar alls förverkligats. Från början av år 2020 höjs den fulla folkpensionen med 34 euro – den första höjningen på över tio år – vilket bevisar att man ärligt eftersträvar en förbättring. Garantipensionen steg samtidigt med 50 euro per månad. På detta sätt får över 600 000 pensionärer ens en liten höjning. Detta är en tydlig kursomläggning jämfört med den politik som Juha Sipiläs (centern) regering förde, där man sänkte pensionerna genom att frysa och skära ned pensionsindex. FOLKPENSIONENS RELATIVA betydelse har i Finland minskat då allt fler pensionärer numera omfattas av arbetspensionssystemet. Folkpensionen kan dock i framtiden åter få större vikt i takt med arbetslivets omvandling. Många vars arbetskarriär utgjorts av snuttjobb och ströjobb, liksom invandrare, småföretagare och egenföretagare har en låg arbetspensionstillväxt, och de kommer under sina pensionärsår att behöva folkpension som ett komplement till sin utkomst. Trots höjningarna ligger minimipensionsskyddet i Finland på en låg nivå, och framför allt ensamboende, personer som bor på hyra samt människor med höga sjukkostnader har svårt med att få pengarna att räcka till i det dagliga livet. Det förekommer också stora skillnader i pension mellan könen: en kvinnlig pensionärs euro är bara 68 cent. Därför krävs det fortsättningsvis målmedvetna åtgärder för att avhjälpa utkomstproblem bland pensionärer. Pensionärerna rf kommer tillsammans med de andra pensionärsförbunden att noggrant följa med regeringens insatser för att hjälpa ”valborgshundringen” under loppet och med att till slut ta sig i mål. LEDARE JAN KOSKIMIES Chefredaktör LIMPAN RUDOLF LINDBLAD Skribenten är pensionär, bosatt i Helsingfors. Valborgshundringen nu ute på banan Trots höjningarna ligger minimipensionsskyddet i Finland på en låg nivå” N är man sitter ensam dagarna i ända har man tid att minnas rätt mycket om vårt snart 65-åriga äktenskap. Jag räknade på fingrarna att när frugan kommer ut från långvården och flyttar in hit blir det Sirkkas och min elfte gemensamma bostad. Det var inte lätt att hitta bostad i efterkrigstidens Helsingfors. När vi gifte oss kom bodde vi först i mitt gamla pojkrum hos mina föräldrar i sjömansunionens lokal i Munksnäs. Det var inte lätt med svärmor och svärdotter i samma kök. Jag kände mig nästan som någon slags Förenta nationernas medlare när mamma och fruga turvis klagade på varandra och jag försökte mäkla fred mellan dem. När vår son Risto föddes blev det bara värre och slutligen flyttade Sirkka hem till sina föräldrar i Suonenjoki med pojken och sade att hon inte kommer tillbaka innan jag har skaffat oss en egen bostad. När jag berättade mina svårigheter på jobbet sade en som hette Alvi , att han hade ett nybyggt frontmannahus i Svedängen med tom övre våning som ännu inte var färdig. Efter en stunds funderingar beslöt vi att båda begära så stora förskott att pengarna skulle räcka till för att på talko bygga ett rum beboeligt. Vi fick våra förskott och satte igång. Köpte trävirke, spik, dörrar, fönster och andra behövliga saker och efter ett par veckor med flitigt jobbande på kvällar och veckoslut kunde jag välkomna Sirkka och pojken till vår nya bostad. Det blev en lycklig sommar när vi målade, tapiserade och inredde rummet med diverse möbler från släktingarnas vindskontor. JAG VAR vid dethär laget bilgummibranschens helsingforsavdelnings ordförande och medlem i LäderSkooch Gummiförbundets styrelse. Nu gick jag också med i FKP och blev några år senare svensk sekreterare i partiets Helsingfors och Nylands distrikt. Partiarbetet var sämre betalt än mitt tidigare jobb och för att klara ekonomin fick Sirkka jobb i partiets möbelbutik. Vi lyckades genom Sirkkas bror Antti hitta en tvårummare med centralvärme i hörnet av Båtsmannsgatan och Styrmannsgatan. Hyran var rätt liten och mamma, som nu bodde i Norr Haga skötte pojken på dagarna och jag förde honom dit med min tjänstemosse på morgnarna. När jag var på resa fick han vara där också på nätterna. Mamma var ju mycket förtjust i sitt första barnbarn. Allt var frid och fröjd fram till år 1952. På sommaren skulle det bli ungdomsfestival i Helsingfors och jag blev flyttad till festivalkommiten och Sirkka var med barn. Under festivaltiden var jag flyttad till allt i allo för den svenska delegationen som hade nästan 200 medlemmar och skulle bo på en skola i Alberga och äta i en restaurang vid Sandvikstorget. Det blev skralt med sömnen och Sirkka såg jag endast en gång och hann bara ropa hej och vinka åt henne. Jag har aldrig varit så i pisset som jag var under festivalen, men efter den började min semester och en dag senare åkte vi med Sirkka till Kvinnokliniken i Tölö. När jag försökte följa henne in körde en gammal barnmorska ut mig med orden: Du har gjort ditt, gå hem och lägg dig! När jag följande dag ringde till kliniken fick jag veta att vi hade fått en flicka som fick namnet Pirjo. Nu var det tid att fundera hur vi skulle klara ekonomin i framtiden. Jag beslöt att säga upp mig från partijobbet och söka mig tillbaka till mitt bättre betalda gamla yrke. När jag gjorde det blev jag uppkallad till partiets såkallade kaderavdelning och erbjuden arbete som distriktsekreterare för samfundet Finland-Sovjetunionen på Åland, med litet högre lön och billigare tjänstebostad så att Sirkka skulle kunna vara hemmafru så länge som barnen var små. Vi nappade på erbjudandet och det jobbet var ett verkligt äventyr i vårt samlivs historia, men mera om det i nästa nummer. Det blev en lycklig sommar när vi målade, tapiserade och inredde rummet med diverse möbler från släktingarnas vindskontor.” Flyttningar i bostadsbristens Helsingfors 20 Eläkeläinen 1/2020
TULE MUKAAN! Eläkeläiset ry:llä on paikallisyhdistyksiä ympäri maata, Hangosta Ivaloon. Voit valita niistä sinulle sopivimman. Katso lista yhdistyksistämme seuraavalta aukeamalta. E läkeläiset ry:n toiminnassa voi olla mukana monella tavalla. Kaikki osallistumisen tavat ovat meille tärkeitä. Nimenomaan laajassa ja moninaisessa eläkeläisten joukossa on järjestömme voima. Eläkeläiset ry ja sen paikallisyhdistykset järjestävät monenlaista toimintaa, johon voi osallistua ja tulla tutustumaan, vaikka ei vielä olisikaan jäsen. Tällaista toimintaa ovat esimeriksi erilaiset keskustelutilaisuudet, yhteislaulutilaisuudet, tanssit, sekä monet juhlat ja matkat. Olemme myös järjestäneet avointa opastusta iäkkäille it-laitteiden käytössä. Uutiskirjeemme, jossa muun muassa kerrotaan ajankohtaisista ikääntymisen kysymyksistä ja tiedotetaan tapahtumista, on kaikkien tilattavissa vapaasti. Jäseneksi liittymällä ja 18 euron jäsenmaksun maksamalla saat kotiisi Eläkeläinen-lehden ja olet tervetullut kaikkeen järjestön toimintaan, kuten tapahtumiin ja koulutuksiin. Halutessasi voit osallistua oman paikallisyhdistyksesi toimintaan, kuten erilaisiin kulttuurin, liikunnan ja kädentaitojen harrastusryhmiin. Monin paikoin kaivataan myös uusia ihmisiä vapaaehtoistyöhön ja luottamushenkilöiksi. Ota rohkeasti yhteyttä, jos toiminta kiinnostaa! Osallistumispakkoa ei tietenkään ole. Jäsenmaksun maksaminen on jo itsessään merkittävä tuen osoitus. Jäsenmaksut ja tukimaksut mahdollistavat työmme eläkeläisten ja ikäystävällisen yhteiskunnan hyväksi. Järjestön tekemän työn merkitys vain kasvaa ikäväestön määrän kasvaessa. Tervetuloa mukaan! JAN KOSKIMIES TOIMINNANJOHTAJA Monta tapaa olla eläkeläinen Eläkeläinen 1/2020 21
TULE MUKAAN! Eläkeläiset ry:llä on paikallisyhdistyksiä ympäri maata, Hangosta Ivaloon. Voit valita niistä sinulle sopivimman. › YHDISTYKSISSÄMME on monipuolista toimintaa: kerhoja, kuoroja, liikuntaja tanssiryhmiä, matkoja ja retkiä. › YSTÄVÄTOIMINNASSA avustamme vanhuksia ulkoilussa, asioimisessa ja arjen askareissa. Esiintyjäryhmämme vierailevat vanhusten asumisja palveluyksiköissä. › EDISTÄMME elinikäistä oppimista järjestämällä jäsenillemme harrastus-, liikuntaja edunvalvonnan kursseja. Tuemme tietotekniikan ja sosiaalisen median käytössä. › AJAMME eläkeläisten asiaa valtakunnallisesti ja paikallisesti lausunnoilla, aloitteilla ja osallistumalla julkiseen keskusteluun. Olemme Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n jäsen. Sielläkin vaikutamme ja teemme yhteistyötä muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa. ETELÄ-HÄME Heinolan Eläkeläiset ry › heinolanelakelaiset.com Hämeenlinnan Eläkeläiset ry › hameenlinnanelakelaiset.fi Jokioisten Seudun Eläkeläiset ry Kiveriön-Kärpäsen Eläkeläiset ry Lahden Eläkeläiset ry › lahdenelakelaiset.com Lopen Eläkeläiset ry Orimattilan Eläkeläisten Yhdistys ry Salpakankaan Eläkeläiset ry › .salpakankaanelakelaiset. wordpress.com HELSINGIN ALUEJÄRJESTÖ Jakomäen Eläkeläiset ry › Kerho tiistaisin klo 11–13. › Osoite: Kankarepolku 5 i, 00770 Helsinki › Lisätietoja: Mirjam Alanko, puh. 050 5389173, jakomaenelakelaiset.com › Tervetuloa tutustumaan toimintaamme! Kaarelan Eläkeläiset ry › kaarelanelakelaiset.fi Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry › kallio-vallila-el.net Kontulan Eläkeläiset ry › Monipuolista kerhotoimintaa, retkiä, matkoja, tapahtumia. › Iloinen aamupäivä keskiviikkoisin osoitteessa Wanha Posti, Keinulaudankuja 4. › Lisätietoja: kontulanelakelaiset. com › Tervetuloa tutustumaan toimintaamme! Laajasalon Eläkeläiset ry Malmin Eläkeläiset ry › malmin-elakelaiset.net Myllypuron Eläkeläiset ry Pihlajamäki-Pihlajiston Eläkeläiset ry › pihlajamaki-pihlajisto-elakelaiset.fi Tapulin Eläkeläiset ry Vartiokylän Eläkeläiset ry › Kerhoja muut tapaamiset maanantaisin. › Paikka: Vartiokylän työväentalo, Rusthollarinkuja 3, 00910 Helsinki › Lisätietoja: Marjatta Järvi, puh. 040 726 5173 › Tervetuloa mukaan! JOKILAAKSOJEN ALUEJÄRJESTÖ Alavieskan Eläkeläiset ry Haapajärven Eläkeläiset ry Haapaveden Eläkeläiset ry Haukiputaan Eläkeläiset ry › haukiputtaanelakelaiset. kotisivukone.com Iin Eläkeläiset ry › iinelakelaiset.net Kalajoen Eläkeläiset ry Kellon Eläkeläiset ry Kempeleen Eläkeläiset ry › kempeleenelakelaisetry.fi Kiimingin Eläkeläiset ry › Porinakerho 2 kertaa kuukaudessa, muisti kerho kerran kuukaudessa, Laulukööri joka tiistai. › Lisätietoja: kiiminginelakelaiset.net › Tule tutustumaan toimintaamme! Kuusamon Eläkeläiset ry Limingan Eläkeläiset ry Martinniemen Eläkeläiset ry Muhoksen Eläkeläiset ry Oulaisten Eläkeläiset ry Oulun Eläkeläiset ry › oulunelakelaiset.com Oulun Työväen Eläkeläiset ry › otery.fi Oulunsalon Eläkeläiset ry › Kerhotapaaminen joka keskiviikko klo 11-13. › Paikka: Kylätalo, Helasentie 13, Varjakka › Lisätietoja: Silja Pulkkinen, puh. 044 040 5193 › Tervetuloa tutustumaan! Pateniemen Eläkeläiset ry › pateniemenelakelaiset.com Pudasjärven Eläkeläiset ry Pyhäjärven Eläkeläiset ry › pyhajarvenelakelaiset.com Raahen Eläkeläiset ry › raahenelakelaiset.com Reisjärven Eläkeläiset ry Sievin Eläkeläiset ry Tyrnävän Eläkeläiset ry Utajärven Eläkeläiset ry › Kerhotapaaminen joka parillisen viikon tiistaina klo 12–14. › Paikka: Hyvinvointitalo, Kyöstin korvike › Lisätietoja: Kaisu Rämet, puh. 040 847 4243, utajarvenelakelaiset.com › Tervetuloa tutustumaan toimintaamme, kahvit tarjotaan! Ylivieskan Eläkeläiset ry 22 Eläkeläinen 1/2020
KAAKKOIS-SUOMEN ALUEJÄRJESTÖ Anjalankosken Eläkeläiset ry Imatran Eläkeläiset ry Karhulan Eläkeläiset ry Kotkan Eläkeläiset ry › kotkanelakelaiset.kotisivukone. com Kuusankosken Eläkeläiset ry Lauritsalan Eläkeläiset ry Pyhtään Eläkeläiset ry › pyhtelakelaiset.suntuubi.com KAINUUN ALUEJÄRJESTÖ Hyrynsalmen Eläkeläiset ry › kainuunelakelaisetry.fi/ hyrynsalmi Kajaanin Eläkeläiset ry › kainuunelakelaisetry.fi/kajaani Kuhmon Eläkeläiset ry › kainuunelakelaisetry.fi/kuhmo Paltamon Eläkeläiset ry › Kuukausikokoukset joka kuukauden 1. keskiviikko, toiminta-/pulina kerhot kuukauden 3. keskiviikko klo 10–12. › Paikka: Paltamon Paltalinna › Lisätietoja: Arja Jauhiainen, puh. 040 748 4230, › kainuunelakelaisetry.fi/paltamo › Tervetuloa tutustumaan toimintaamme! Puolangan Eläkeläiset ry › kainuunelakelaisetry.fi/puolanka Sotkamon Eläkeläiset ry › kainuunelakelaisetry.fi/sotkamo Suomussalmen Eläkeläiset ry › kainuunelakelaisetry.fi/ suomussalmi Vaalan Eläkeläiset ry › kainuunelakelaisetry.fi/vaala KESKI-SUOMEN ALUEJÄRJESTÖ Hankasalmen Eläkeläiset ry Jyväskylän Eläkeläiset ry › jyvaskylanelakelaiset.com Jämsän Eläkeläiset ry Jämsänkosken Eläkeläiset ry Korpilahden Eläkeläiset ry Laukaan Eläkeläiset ry › laukaanelakelaiset.com Multian Keuruun Eläkeläiset ry Muuramen Eläkeläiset ry Palokan Eläkeläiset ry Pihtiputaan Eläkeläiset ry Saarijärven Eläkeläiset ry Sumiaisten Eläkeläiset ry Suolahden Eläkeläiset ry Säynätsalon Eläkeläiset ry Tikkakosken Eläkeläiset ry Vaajakosken Eläkeläiset ry › Kerhotapaaminen joka keskiviikko klo 13–15 › Paikka: Palvelutalo Väkkärä, Väkkärätie 1, 40800 Vaajakoski › Lisätietoja: Matti Pöppönen, puh. 040 0704 444, vaajakoskenelakelaiset.com › Tervetuloa tutustumaan toimintaamme! Viitasaaren Eläkeläiset ry Äänekosken Eläkeläiset ry LAPIN ALUEJÄRJESTÖ Aavasaksan Eläkeläiset ry Ivalon Eläkeläiset › facebook.com/IvalonElakelaiset Kemijärven Eläkeläiset ry Kemin Eläkeläiset ry › keminelakelaiset.fi Kittilän Eläkeläiset ry Kolarin Eläkeläiset ry Pellon Eläkeläiset ry Posion Eläkeläiset ry Rovaniemen Eläkeläiset ry › rovaniemenelakelaiset.com Rytikarin Eläkeläiset ry › Kerhotapaaminen joka keskiviikko klo 11–13. › Osoite: Rytikatu 27, 94830 Kemi › Lisätietoja: Päivi Posti, puh. 040 716 3327 Sallan Eläkeläiset ry Simon Eläkeläiset ry Sodankylän Eläkeläiset ry Tervolan Eläkeläiset ry Tornionseudun Eläkeläiset ry PIRKANMAAN ALUEJÄRJESTÖ Eräjärven Eläkeläiset ry Hämeenkyrön-Viljakkalan Eläkeläiset ry › hameenkyronviljakkalanelakelaiset.com Kurun Eläkeläiset ry Lempäälän Eläkeläiset ry › lempaalanelakelaiset.com Mänttä-Vilppula Eläkeläiset ry › mantta-vilppula-elakelaiset. kotisivukone.com Nokian Eläkeläiset ry › nokianelakelaiset.net Parkanon Eläkeläiset ry Pirkkalan Eläkeläiset ry Ruoveden Eläkeläiset ry Tampereen Eläkeläiset ry › Kuukausitapaaminen tammi– huhtikuussa kuun 2. maanantaina klo 12–14. › Osoite: Tapiola, Karhunkatu 71, Tampere › Lisätietoja: Maire Kauhanen, puh. 045 1032320, tampereenelakelaisetry.fi › Tervetuloa tutustumaan toimintaamme! Valkeakosken Eläkeläiset ry valkeakoskenelakelaiset.com Vammalan Eläkeläiset ry Viialan Eläkeläiset ry › viialanelakelaiset.com Ylöjärven Eläkeläiset ry › ylojarvenelakelaiset.com POHJANMAAN ALUEJÄRJESTÖ Himangan Eläkeläiset ry › himanganelakelaiset.com Jurvan Eläkeläiset ry › jurvanelakelaisetry.com Kauhajoen Eläkeläiset ry Kauhavan Eläkeläiset ry Kokkolan Eläkeläiset ry Kurikan Eläkeläiset ry Laihian Eläkeläiset ry Lapuan Eläkeläiset ry Pietarsaaren Eläkeläiset ry Seinäjoen Eläkeläiset ry Teuvan Eläkeläiset ry Vaasan Eläkeläiset ry › Tiistaikerho joka viikko klo 12. › Paikka: Arbetets Vänner, Ajurinkatu 14 › Lisätietoja: Arbetets Vänner ja vaasanelakelaiset.com › Tervetuloa iloiseen joukkoomme! Vasabygdens Pensionärer rf Ykspihlajan Eläkeläiset ry › Kerhotapaaminen joka keskiviikko klo 11–14. › Osoite: Satamakatu 40, 67900 Kokkola › Lisätietoja: Toimitalolla, Eija Emmes, puh 045 131 8181 › Tervetuloa tutustumaan toimintaamme! POHJOIS-KARJALAN ALUEJÄRJESTÖ Joensuun Eläkeläiset ry › Tiistaikerhoissa klo 12 uudet lajit, karaoketanssit, Bocciaa ja keilausta › Osoite: Kerhotalo, Sairaalakatu 27, Joensuu › Heilin järjestöpalstalta ja Kimmo Vartiaiselta, puh. 050 306 1524, kimmo.vartiainen@luukku.com › sites.google.com/site/ joensuunelakelaiset › Tervetuloa mukaan myös retkille! Lieksan Seudun Eläkeläiset ry Nurmeksen Eläkeläiset ry Uimaharjun Eläkeläiset ry SATAKUNNAN ALUEJÄRJESTÖ Eura-Säkylä-Köyliön Eläkeläiset ry › Kerhotapaaminen kuukausittain. › Paikka: Kauttuan kylätalo, Kirjakuja 4 › Lisätietoja: Simo Leino, puh. 044 072 2036 Huittisten Seudun Eläkeläiset ry Kankaanpään Eläkeläiset ry Kokemäen Eläkeläiset ry Nakkilan Eläkeläiset ry Pihlavan Eläkeläiset ry Porin Eläkeläiset ry › Iloiset iltapäivät 2 viikon välein ympäri vuoden › Alkuvuosi 16.4. saakka Viikkarin Valkamassa, Juhana Herttuankatu 17, Pori › Kesäkausi 1.5.–30.9. yhdistyksen Eläkeläinen 1/2020 23
Pidätkö ihmisten kanssa juttelusta? Kaipaatko uusia haasteita? RYHDY TUTKIMUSHAASTATTELIJAKSI! Haemme eri puolelta Suomea uusia haastattelijoita tekemään henkilökohtaisia haastatteluja kasvotusten. Ihmisten kohtaaminen työssä vaatii varmuutta sekä iloista ja positiivista asennetta. Jos kiinnostuit, ota rohkeasti yhteyttä arkisin klo 9–15: Seija Koskinen Eija Karvinen puh. 050 352 1105 puh. 010 758 5218 www.taloustutkimus.fi TULE MUKAAN! vapaa-ajanviettopaikassa Suvipirtissä, Pirttijärventie 117, Ahlainen, Pori › Loppuvuosi 1.10. alkaen Viikkarin Valkamassa › Suvipirttiä vuokraamme juhliin, tapahtumiin ja majoittumisiin. › Kerhoja: Lauluryhmä Liekki, Kalakerho › Lisätietoja: Tuula Telin, puh. 050 405 8820, porelry.net › Tule rohkeasti mukaan vireään toimintaamme! Rauman Eläkeläiset ry › raumanelakelaiset.fi Ulvilan Eläkeläiset ry › ulvilanelakelaiset.ulvila.fi Vampulan Eläkeläiset ry SAVON ALUEJÄRJESTÖ Iisalmen Eläkeläiset ry › Ohjelmallinen kerho keskiviikkoisin klo 11. › Paikka: Iisalmen Työväentalo, Pohjolankatu 11 › Lisätietoja: Maila, puh. 040 584 3508, Anna, puh. 050 511 3653, iisalmenelakelaiset.com › Tervetuloa tutustumaan toimintaamme ja tuomaan uusia ideoita! Karttulan Eläkeläiset ry Keiteleen Eläkeläiset ry Kiuruveden Eläkeläiset ry › kiuruvedenelakelaiset. kotisivukone.com Kuopio-Kallavesi Eläkeläiset ry › kuopiokallavesielakelaiset.com Lapinlahden Eläkeläiset ry Leppävirran Eläkeläiset ry › leppavirranelakelaiset.blogspot. com Mikkelin Eläkeläiset ry Rautalammin Eläkeläiset ry Savonlinnan Eläkeläiset ry Savonrannan Eläkeläiset ry Siilinjärven Eläkeläiset ry Sonkajärven Eläkeläiset ry Sorsakosken Eläkeläiset ry Suonenjoki-Iisvesi Eläkeläiset ry › Askartelukerho, lauluryhmä, kalastusjaosto ja ajankohtaistoimintaa. › Pitäjäntupa, Asemakatu 12, Suonenjoki. › Lisätietoja: Markku Räty, puh. 044 257 7045 Tuusniemen Eläkeläiset ry Varkauden Eläkeläiset ry Vehmersalmen Eläkeläiset ry Vieremän Eläkeläiset ry UUDENMAAN ALUEJÄRJESTÖ Etelä-Espoon Eläkeläiset › hopeahapset.com Etelä-Vantaan Eläkeläiset › etelavantaanelakelaiset.net Hakunilan Eläkeläiset ry › Harrasteryhmät torstaisin klo 9.15, kerhotapaaminen torstaisin klo 11.30–13.00 › Paikka: Hakunilan nuorisotila, Laukkarinne 4, Helsinki › Lisätietoja: Pertti Oksman, puh. 050 342 3920, hakunilanelakelaiset.com Hangon Eläkeläiset ry – Hangö Pensionärer rf Havukosken Eläkeläiset ry Hyrylän Eläkeläiset ry › hyryla80.com Hyvinkään Eläkeläiset ry › hyvinkaanelakelaiset.fi Järvenpään Eläkeläiset ry Karjaan-Pohjan Eläkeläiset ry Karkkilan Eläkeläiset ry › sites.google.com/site/ karkkilanelakelaisetry Keravan Eläkeläiset ry › Yleiskerho joka maanantai ja viikolla monia erityiskerhoja. › Sampolan palvelukeskus, Kultasepänkatu 7 › Lisätietoja: Maila Hölttä, puh. 050 337 6731, keravanelakelaiset.com Kirkkonummi-Siuntion Eläkeläiset ry Klaukkalan Eläkeläiset ry › klaukkalanelakelaiset.fi Korson Eläkeläiset ry › korsonelakelaiset.com Lohjan Eläkeläiset ry Lohjan Seudun Eläkeläiset › lohjanseudunelakelaiset.com Porvoon Eläkeläiset ry › porvoonelakelaiset.fi Rajakylän-Länsimäen Eläkeläiset ry Tikkurilan Eläkeläiset ry › tikkurilanelakelaiset.fi Vihdin Eläkeläiset ry VARSINAIS-SUOMEN ALUEJÄRJESTÖ Dragsfjärdin Työväen Eläkeläiset ry – Dragsfjärds Arbetarpensionärer rf Forssan Eläkeläiset ry Halikon Eläkeläiset ry › halikonelakelaiset.yhdistysavain.fi Kaarinan Eläkeläiset ry › Kerhomme kokoontuu keskiviikkoisin kello 12. › Osoite: Vapari, Kyynärkatu 3, Kaarina. › Lisätietoja: Raija Raittio, puh. 040 848 9450, › kaarinanelakelaiset.com › Tervetuloa tutustumaan toimintaamme! Loimaan Eläkeläiset ry › loimaan-elakelaiset.fi Paraisten Eläkeläiset ry Piikkiön Eläkeläiset ry › Kerhotapaaminen kuukauden 2. ja 4. torstaina klo 12–15. › Bocciaa, senioritanssia sekä laulajat ja askartelijat keskiviikkoisin, askartelijat myös kuukauden 3. torstai. › Osoite: Pontelanmäki 5, 21500 Piikkiö › Lisätietoja: piikkionelakelaiset.fi ja Marja-Liisa Teräväinen, puh. 040 729 3909 › Tule mukaan! Raision Seudun Eläkeläiset ry › rsery.yhdistysavain.fi/ tapahtumat Turun Eläkeläiset ry › turunelakelaiset.com Turun Työväen Eläkeläiset ry Uudenkaupungin Eläkeläiset ry › Monipuolista kerhotoimintaa, viikkokerho joka toinen torstai. › Lisätietoja: Raija Alanko, puh. 050 407 8881, uudenkaupunginelakelaiset.com 24 Eläkeläinen 1/2020
V eijo Meri miettii kirjoituskokoelmassaan Kaksitoista artikkelia paljon kirjailijan työtä ja asemaa. Kirja ilmestyi jo vuonna 1967, mutta eivät kirjailijan työ ja ammatillinen asema noista ajoista paljon ole muuttuneet. Meri pohtii kirjailijan asemaa pienessä maassa – kuten Suomi – ja toteaa, että ei kirjailijan asema ole helppo pienessä maassa eikä suuressa maassa eikä missään. Hän arvioi, että runoniteestä, novellikokoelmasta ja romaanista suomalainen kirjailija saa tuloa suunnilleen yhtä paljon kuin vastaavasti lihakaupan myyjä, talonmies ja vanhempi lehtori, jolla on paljon tunteja, saavat kuukaudessa. Jos kirja saa myönteistä julkisuutta ja hyvän myynnin, tekijänpalkkiolla elää vuoden, korkeintaan puolitoista. Kamalin on Meren mielestä vanhan kirjailijan kohtalo. Moni vuosia aiemmin best-seller-kirjailijana kunnostautunut kerää natsoja toisten kansaneläkkeen varassa elävien vanhusten kanssa, vaikka hänet vielä muistettaisiinkin ja klassikkona arvostettaisiin, kirjoittaa Meri. NYT, PUOLI vuosisataa Meren kirjoitusta myöhemmin, tilanne näyttäisi olevan toinen, on yrittäjäeläkkeet ja eläkettä kertyy vähän myös apurahoista. Kirjalliset palkinnot ovat aika lailla suurempia, taitelijaeläkkeitäkin ovat indeksikorotukset pikkuhiljaa kasvattaneet, apurahoja jaetaan runsaammin ja suuret säätiöt panostavat kirjallisuuteen enemmän kuin ennen. Arvelen, että eniten kirjailijan vuosituloja on parantanut kirjastokorvaus, joka vuosien taistelun jälkeen saatiin. Mutta onpa kirjailijakuntakin kasvanut, vuonna 1967 Kirjailijaliiton jäsenkunta ei ollut lähelläkään nykyistä, joka on kivunnut melkein 800 jäseneen. Suomessa on kourallinen erittäin hyvin toimeentulevia kirjailijoita, joiden kirjoja käännetään myös muille kielille. Huippumenestys oli Arto Paasilinnalla, jonka kirjoja on käännetty noin 40 kielelle, niin hyvin menestynyt kirjailija voi jo olla ylpeä itsestään. Niin kuin ankarasta köyhyydestä rikkauteen ponnistanut Arto olikin. Eniten hän ylpeili siitä, että oli omin käsin rakentanut itselleen yhdeksän saunaa. SUURTEN TULOJEN toivossa ei pienessä maassa kannata kirjailijaksi ryhtyä. Taloudellisesti se on hullun hommaa. Vain harva saa suurta julkisuutta ja vielä harvempi pysyvää julkisuutta, joka toisi myös taloudellista menestystä. Kirjoittamaan ryhtyminen on eri asia, aloittaminen ei ole kiinni iästä eikä varallisuudesta. Eikä se ole kiinni iästä. Niinä vuosina, kun toimin Suomen kirjailijaliitossa puheenjohtajana, liittoon pyrki ja pääsi aika paljon ikääntyneitä kirjailijoita. Vanhin oli 80-vuotias Arne Nevanlinna, joka ehti vielä tehdä merkittävän tuotannon ja paljon julkisuuttakin. Samana vuonna uusista jäsenistä nuorin oli 60 vuotta Nevanlinnaa nuorempi. Minä aloitin kirjoittamisen 9-vuotiaana, kun äiti antoi minulle laatikon pohjalta löytämänsä vihkon ja sanoi: Kirjoita tähän vaikka päiväkirjaa. Olen elättänyt itseni kirjoittamalla parikymppisestä lähtien, mutta ammattikirjailija minusta tuli vasta yli viisikymppisenä. Monet aloittavat vanhempinakin, kuten Paula, opiskeluaikojeni eläkeikäinen ystävä, joka lähetti esikoisromaaninsa käsikirjoituksen valtakunnalliseen kilpailuun ja voitti ensimmäisen palkinnon, Raati oli ällistynyt, kun voittajan nimikuori avattiin. Tuomarit olivat luulleet, että kirjan kirjoittaja oli nuori poika. ALOITTAA VOI missä iässä tahansa, mutta siitä kummallinen on kirjoittajan ammatti, että kun sen on aloittanut, sitä ei osaa lopettaa. Monet vanhat kirjailijat valittavat, että heidät on unohdettu. Jos kirjoja vielä syntyykin, media ei enää ole niistä yhtä kiinnostunut kuin nuoremmista kirjailijoista. Se on luonnonlaki: nuoret lukijat, kriitikot ja media suosivat nuoria kirjailijoita. Sukupolvi suosii omaa sukupolveaan. Aiheesta on jopa taisteltu. Tunnetuin taistelu käytiin sodan jälkeen modernismin ja perinteisen runon välillä. Nuorten modernistien väitettiin tahallaan hämärtävän runonsa käsittämättömiksi, eihän niissä ollut edes loppusointuja. Kiistasta tuli valtakunnanlaajuinen, pienten paikallislehtien nurkkapakinoitsijatkin irvailivat täydellisen tietämättömyyden antamalla varmuudella Haavikon, Mannerin ja muiden eturivin modernistien runoja. TUULA-LIINA VARIS Kirjoittaja on Joensuussa asuva toimittaja, kolumnisti ja kirjailija. KOLUMNI Vanha kirjailija Siitä kummallinen on kirjoittajan ammatti, että kun sen on aloittanut, sitä ei osaa lopettaa.” Eläkeläinen 1/2020 25
KULTTUURI JUHA DRUFVA S odanjälkeinen 1950-luvun Suomi on meille tuttu lähinnä mustavalkoisten elokuvien ja valokuvien kautta. Siitä syystä harvinaista herkkua tarjoaa Claire Ahon (1925–2015) valokuvateos Suomi 1950-luvun väreissä. Puhuttelevat tekstit on kirjoittanut Henrik Meinander. Claire Ahon 1950-luvun värikuvissa monet pienet yksityiskohdat muistuttavat sodan läheisyydestä. Esimerkiksi ihmisvilinästä näkyvistä ihmishahmoista ei erotu juuri lainkaan vähänkään ylipainoisia ihmisiä. Paradoksaalisen kuuloista on, että vuosina 1939 –51 siviiliväestön terveys parani kokonaisuutena katsoen selvästi, kun monia perustuotteita, kuten sokeria, voita ja tupakkaa säännösteltiin. Murheellisena poikkeuksena olivat ne 150?000 suomaSodanjälkeisen Suomen viipyilevää kauneutta Claire Ahon kuvat todistavat, ettei 1950-luvulla eletty henkisesti mustavalkoista aikaa. levenivät monikerroksisten, tärkättyjen alushameiden avulla. Farkut ja nahkatakit ilmestyivät katukuvaan. Amerikkalaisten ja ranskalaisten filmien sankarien kuvia liimattiin kouluvihkojen kansiin. Lopulta poptähti Paul Anka (s. 1941) ilmestyi vuonna 1959 Helsingin huvipuiston Linnanmäen ulkoilmalavalle. Minuakaan ei kukaan voinut estää menemästä sinne. Ryntäsin tuhansien nuorten lailla kansainvälisen nuorisokulttuurin pyörteisiin.” Kanadalaisen, libyalais-syyrialaisten ravintolanomistajien poika Paul Ankan konsertti keräsi 17.8.1959 Linnanmäelle 25?000 hengen yleisön. Yleisradion selostaja Paavo Noponen kuvaili konserttia: ”Yleisön äänet halkoivat kesäiltaa kuin miljoonan tervapääskyn laulu.” 1950-luvun tunnemaisemia Claire Aho syntyi 2.11.1925. HänelAho & Soldan: Suomi 1950-luvun väreissä. Teksti: Henrik Meinander. Gummerus 2019 KIRJA ja Ernesti Hentusen (1885–1951) julkaisema Totuuden torvi. Siinä poliitikot ja varsinkin kommunistit saivat osakseen härskejä vitsejä ja syytöksiä. Vuonna 1949 Hentunen tuomittiin sakkoihin neuvostovastaisesta julkaisutoiminnasta. Totuuden torvi oli edelläkävijä 60–70-lukujen Veikko Vennamon (1913–97) smp:n ja Urpo Lahtisen (1931–94) Hymy-lehden edustamalle populismille. Vuoteen 1938 Vennamo oli sukunimeltään Fennander. Paul Anka villitsi Linnanmäellä Presidentti Tarja Halonen (s. 1943) kirjoittaa teoksen esipuheessa, että viimeisenä sotajouluna syntyneenä hän ei muista sota-ajasta vielä mitään, mutta kirjan kuvien aikakautena 50-luvulla hän astui jo lapsuuden jälkeen nuoruuteen: ”Nuorten muoti-ilmiöt rantautuivat myös Suomeen: tyttöjen hameet laista, joista 95? 000 kaatui sodassa ja loput vammautuivat. Uutisia ja juoruja janoavien ihmisten oli 50-luvulla tyydyttävä pääasiassa sanomaja aikakauslehtien tarjontaan. Yksi aikakauden omalaatuisimpia lehtiä oli asianajaja ja Radikaalisen kansanpuolueen perustaVärielokuvan teon ohessa Claire Aho ehti napata Olympiakisoista myös värivalokuvia. 26 Eläkeläinen 1/2020
lä ja hänen isoäidillään, kirjailija Juhani Ahon (1861–1921) vaimolla, taiteilija Venny Soldan-Brofeldtilla (1863–1945), oli sama syntymäpäivä. Vuosi ennen Clairen syntymää hänen isänsä Heikki Aho (1895–1961) ja tämän velipuoli Björn Soldan (1902–53) olivat perustaneet Aho & Soldan -elokuvayhtiön. 1930-luvulla yhtiö tuotti runsaat 400 elokuvaa, ja siitä tuli Suomen johtava dokumenttielokuvien valmistaja. Claire kulki isänsä mukana kuvausmatkoilla eri puolilla Suomea jo 10-vuotiaasta lähtien. Ja aikuistuttuaan Claire tallensi sodan jälkeisen ajan Suomea. Ja harvinaista oli, että hän kuvasi sitä väreissä. Vuonna 2014 Claire Aho muisteli kirjassa Helsinki 1950-luvun väreissä isänsä Heikki Ahon kanssa tekemiään lukuisia kuvausretkiä eri puolille Suomea, miten tärkeältä tuntui ikuistaa ihmisiä, katuelämää, liikennettä ja paljon muuta: ”Oli paljon kaunista katsottavaa – varsinkin jos tiesi, miten katsoa. Kaduilla eli ajan henki, jonka Heikki-isä ja minä näin ikuistimme.” 50-luvun värikuvat tuovat monta askelta lähemmäksi vuosikymmenen, jonka aikana nykyisen Suomen pohjapiirustukset luotiin. Kuten Henrik Meinander toteaa, näitä kuvia voi kutsua 50-luvun tunnemaisemaksi. Useimmilla suomalaisilla on 1950-luvulta tallessa vain muutamia kuluneita mustavalkoisia perhekuvia. Siksi jälkipolville on saattanut muodostua käsitys, että tuolloin elettiin myös henkisesti mustavalkoista aikaa. Claire Ahon kuvat todistavat, ettei näin suinkaan ollut asian laita. Kysymys oli pikemminkin viipyilevästä kauneudesta. Oli paljon kaunista katsottavaa – varsinkin jos tiesi, miten katsoa.” Paleface ja Laulava Unioni: Tie vapauteen. Finalmix Records FMCD 115, 2019. MONI ON KUULLUT kauan sitten Hiski Salomaan laulavan radiossa Lännen lokaria, Tiskarin polkkaa tai Vapauden kaihoa, mutta siihen se amerikansuomalaisen musiikin tuntemus tyssää. Kaunista Unelmavalssia esittänyt haitaristi Viola Turpeinen tai työväenyhdistyksen soittokunnasta jazztähdeksi noussut trumpetisti Sylvester ”Hooley” Ahola ovat turhan tuntemattomia. Turpeisen äänitteitä sentään löytyy YouTubesta. Pohjois-Amerikkaan lähti runsaat 100 vuotta sitten siirtolaisiksi yli 300?000 suomalaista, omasta suvustani USA:n Idahon osavaltioon asti. Kovan työn vastapainoksi rakennettiin suomalaisten omia ”haaleja”, tanssittiin, näyteltiin, urheiltiin ja toimittiin työväenliikkeessä. Suomalaiset liittyvät erityisesti ”tuplajuuksi” kutsumansa ammattijärjestö Industial Workers Of The World, IWW:n jäseniksi. Julkaistiin suomenkielisiä työväenlehtiä ja omia laulukirjojakin. MUTTA AIKANSA KUTAKIN. Nyt sata vuotta myöhemmin tutkijat ovat onnistuneet vielä löytämään talteen muutaman noista IWW:n suomalaisten lauluvihkoista ja Karri ”Paleface” Miettinen Laulava Unioni -yhtyeen (riveissä tutkijoista Tipi Tuovinen, joka on myös levyn tuottaja) kanssa äänitti ne Tie vapauteen -kiekoksi. Sanoitukset ovat alkuperäiset, soitto tehty uusiksi. Mukana on se Lännen lokarikin (nimi ei tietenkään tule auton lokasuojista vaan loggeristä, tukkijätkästä) vähän hitaammalla temmolla kuin Salomaan versio. Paleface toimii laajemmalla kuin räppäritaustalla eikä ole tyhjänpäiväinen piipittäjä vaan artisti jolle sanoitukset ovat tärkeitä. Joskus hänelle on tullut täysosuma kuten aikoinaan biisissä Helsinki Shangri-La. Laulavassa Unionissa soittaa osaajia kuten rumpuja ja muita lyömäsoittimia käsittelevä Anssi Nykänen. Parilla kiekon kappaleella taustoja laulaa Helsingin Työ väen Naiskuoro Elegia ja eri instrumenttien soittajavieraita käy useita. LEVYN SUURIN ANSIO on kuitenkin sanoituksissa ja siinä, että edes tämä osa tulpajuun suomalaisten lauluista jää talteen uuden elämän saaneina. Ne sanoitukset ovat oman liiton, ”Unionin” tärkeyttä ja voimaa uhkuvia, mutta myös herkullisen hauskojakin kuten tunnettua maakuntalaulua pohjana käyttävässä Pontevat mahat -kappaleessa. Rikkureitakin tietysti muistetaan. Moni työväenlaulu on tehty vanhoille pohjille ja nytkin tutun kansanlaulun malliin kulkee Hoopon laulu (se Hoopo on tässä Hobo, kulkuri) ja It’s A Long Way To Tipperary -melodiakin kuuluu. Levyfirma on pieni, julkaisun taustalla osin Työväen Sivistysliitto mistä ansaitsee kiitokset. Kulttuuriteko jo historiallisessa mielessä. AKI RÄISÄNEN MUSIIKKI Tuplajuun laulut talteen Vanhukset olivat 50-luvulla torilla harvinainen näky. Uittojätkät olivat vielä 50-luvun kesinä yleinen näky. Eläkeläinen 1/2020 27
”Laita sanoja paperille” V uoden ensimmäisellä Runo pysäkillä sivalletaan pankkeja, pohditaan runon syntyä, vapautta ja rakkautta. Rakkautta löytyy myös Runopysäkki-blogista, lisäksi siellä zoomataan turismiin sekä ahvenen elämään. Ahti Kansan Saappaat ulko-ovella kuvaa rahamaailman ahneutta ja pankkikäytäntöjen nopeaa muutosta. Digitalisaation nimiin vannominen ja ”palveluiden” siirtäminen nettiin aiheuttavat monelle ongelmia. Kansan runossa suuri ja pieni asetetaan tehokkaasti rinnakkain: valtavassa pankkisalissa istuvat piimäpurkkiin rahaa hakevat eläkeläiset. Asiakkaista on tullut pankille ongelma. Tehokas kuvio runossa on sekin, että pankinjohtaja saa maistaa omaa lääkettään. Röyhkeys saavuttaa huippunsa, kun ”ylin johto palkkasi ryhmän/ suunnittelemaan pankkisalien oviin/ sisäänpääsymaksun automaattia”. Runo on hyvin rakennettu ja sisällöltään vaikuttava. Jos jotakin haluaisi vielä siinä muuttaa, niin ehkä aikamuodon voisi yhtenäistää kokonaan nykyajan aikamuodoksi. Preesens on yleensäkin runoissa useimmin vallitseva aikamuoto. Saappaat ulko-ovella on tärkeä, vahva runo – myös hienosti otsikoitu. Zoomaus saappaisiin on monimerkityksellinen ja muistuttaa siitä, että pankkisalissakin on ihmisiä. Anja Säkkinen kirjoittaa runon synnystä. Runon synty purkaa runoiluprosessin osiin. Säkkisen runo NIINA HAKALAHTI Lähetä runosi osoitteeseen Niina Hakalahti, Kukkolankatu 16, 33400 Tampere tai niina.hakalahti@sci.fi. Kirjoittamisessa yksi tärkeimpiä asioita on, että aloittaa. loin olemme todella vapaita? Milloin vapaus laulaa? Kysymys on hyvä ja ikiaikainen, vastausta siihen tuskin saamme. Mutta meidän pitää jatkaa kysymistä. Äiti tulkinta-apuna Liisa Lehtisen runo Kultaa kalliimpaa kuvaa ihmiselämän oikeaa aarretta; toisen ihmisen läheisyyttä ja läsnäoloa. Käänteinen sanajärjestys tuo runoon salaperäistä tunnelmaa. Runo jättää muutenkin lukijalle pohdittavaa, onhan kolmen viimeisen säkeen sisältö mahdollista tulkita paitsi rakkaan ihmisen kanssa nukkumiseksi myös rakkaasta luopumiseksi. Toivon, että olen osannut myös toisessa merkityksessä tulkita runon oikein, sillä postitse saapunut runo oli käsin kirjoitettu. Yksi sana osoittautui minulle ylivoimaiseksi ja pyysin tulkinta-avukseni 87-vuotiasta äitiäni, joka on hyvä lukemaan erilaisia käsialoja. En voi olla mainitsematta, että lähetin runosta kuvan äiRUNOPYSÄKKI KULTTUURI Saappaat ulko-ovella Pankkisali huokuu vierautta Jossain seinien takana tehdään inhottavia päätöksiä Tänäänkin kolme tusinaa eläkeläistä joilla ei ole nettiä, hakevat piimäpurkin ostoon kauan sitten hankittua eläkeropoa ja tuijottavat apaattisina sähkösilmää vuorolappu kourassaan. Viereeni istahti entinen johtaja, jonka konttoriin nuo mummot aikoinaan jonottivat Katse kiersi salia kassarouva hymyili sentään minuutit kuluivat raskaina Entinen johtaja poltti päreensä täälläkö minun pitää vanheta Työnsi jonolappunsa minulle ja siirsi saappaansa ulko-ovelle Isoissa mainoksissa hymyili finanssimedian ylivalta rakastettavan valheellisesti Tule meidän pankkiimme me palvelemme sinua 24 tuntia, jokainen minuutti, tietysti netissä Näiden poloisten ropojen säilyessä säästötileillä kasvaa seuraavaan sijoitussalkkuun ihana pesämuna Ylin johto palkkasi ryhmän suunnittelemaan pankkisalien oviin sisäänpääsymaksun automaattia AHTI KANSA, KOTKA Kultaa kalliimpaa Kun pintaa raaputtaa löytää kultaakin kalliimpaa. Löytää ihon ihanan vartalon varttuneen peittoon valkeaan kultaan kiiltävään nukkuu elämä jää rakkauden ja ihon jälki LIISA LEHTINEN, UUSIKAUPUNKI ”Syytä liputtaa” Helmikuun Runopysäkki-blogin runoilijat ovat Toivo Berg, Helena Koponen ja Arto Tuomi. Lue osoitteessa elakelaiset.fi/blogit onnistuu hälventämään pelottavan mystisyyden runon synnystä. Runon synty soveltuu ohjeeksi kirjoittajalle, osuu ytimeen. Kirjoittamisessahan yksi tärkeimpiä asioita on, että aloittaa, siis madaltaa kynnyksen, alkaa vaan hommiin, ei välitä siitä, ovatko kaikki sanat juuri oikeita. Juuri tähän Anja Säkkisen runo kehottaa. Ensimmäisestä vaiheesta päästään seuraavaan ja niin edelleen. Tämä yksinkertainen oivallus on suurta viisautta! Vapaus Ulla-Liisa Aaltosen Tyrnimarjapensas sekä Seppo Koskiman Vapaus käsittelevät samaa teemaa kumpikin. Molemmat runot puhuvat vapaudesta. Tyrnimarjapensas on onnistunut rooliruno. Roolirunohan on aina monologimuotoinen, tunnetuimpia lajin edustajia lienevät Edgar Lee Mastersin Spoon River Antologian roolirunot, joissa ääneen pääsevät vainajat. Tyrnimarjapensaan toive on hyvin inhimillinen. Aaltosen runon ”läpi” voikin lukea myös ihmistoiveen. Runo on energinen ja siinä on hyviä aistihavaintoja. ”Osaksi luontoäidin ikiajoiksi muovaamaa taideteosta” -säe on hieman täyteen pakattu. Voisiko olla jokin tiiviimpi ilmaus, kuten ”osaksi ikiaikaista taideteosta”? ”Haluan omille tuulisille saarilleni” on puolestaan vahva säe, jossa soi kaipaus. Seppo Koskiman Vapaus-runo on tietoisen elliptinen. Toisin sanoen runo hyödyntää rajauksen ja aukkoisuuden voimaa. Jos Vapaus olisi kuvataidetta, se olisi muutamien harkittujen viivojen hiilipiirros tai vähäeleistä grafiikkaa. ”Vesipisaroitten joukkoliike” on persoonallinen, hieno metafora. Runon muoto on sopivassa suhteessa sen sisältöön; runo näyttää paperilla kuin sateelta tai virtaavalta vedeltä. Luen runoa filosofisena, eksistentiaalisena, sillä sisällöllisesti runo esittää kysymyksen vapaudesta. Mil28 Eläkeläinen 1/2020
Mukaan tarttuvat muun muassa sanat ’kulmayhde’ ja ’supistusnippa’.” dilleni Whatsapp-viestinä, ja siitä äiti arvoituksen ratkaisi. Kirjoja, kirjoja Runoilija ja monipuolinen runomies Tommi Parkko on julkaissut monia runousaiheisia teoksia. Viime vuonna häneltä ilmestyi kirja Runosta, rakkaudella. Se on leppoisa ja letkeä tietoteos runoudesta. Kirjassa on kiinnostava asiaa muun muassa symboleista. Selviääpä kirjasta sekin, mistä oikein on peräisin kaikkien Runon synty Laita sanoja paperille. Paljon sanoja, erilaisia. Poimi joukosta mieleisimmät. Laita niitä peräkkäin. Ota mukaan aihe, ajatus, idea, oivallus. Kerää sanoista lauseita. Pidä mukana aihe, ajatus. Kirjoita lauseet paperille. Tarkista lopputulema. Siinä se on – RUNO. ANJA SÄKKINEN, SOTKAMO tuntema lyyrinen ilmaisu ”sydän”. Asiaan liittyy rohdoskasvi nimeltään Ferula historica. Lukekaa itse! Vuoden lopulla ilmestyi Päivi Haanpään ja Terhi Rannelan Miksi en kirjoittaisi -esseeteos? Monipuolinen teos sopii kaikille kirjoittaville ihmisille. Runonkirjoittajaa hyödyttää ja ilahduttaa taatusti esimerkiksi Haanpään ihastuttava essee, jossa hän kuvaa sananhakureissuaan rautakaupassa. Mukaan tarttuvat muun muassa sanat ”kulmayhde” ja ”supistusnippa”. Kirjoittajan yksi jatkuva tehtävähän on pöyhiä sanastoa ja poimia sanoja uusiokäyttöön. Kirjasta saa hyviä käytännön neuvoja kirjoittamiseen. Tarjolla on myös vertaistukea heille, joilla on kokemusta siitä, että kustantajalle lähettyä käsikirjoitusta ei oteta julkaistavaksi. Ja hei, olettehan jo löytäneet Runoradion? Podcast löytyy Eläkeläiset ry:n verkkosivun kautta elakelaiset.fi. Tästä uusi runovuosi taas käynnistyy. Vapaus Milloin sade vesipisaroitten joukkoliike kasvaa, niin suureksi joeksi, virraksi, mereksi, että VAPAUS voisi laulaa, kuin kuohuava meri? SEPPO KOSKIMA, TAMPERE Tyrnimarjapensas En halua neliskulmaisen aidalla rajatun tuulelta suojatun puutarhan asukkaaksi kaljuksi ajellun kentän reunalle tinasotilaaksi rikille haisevaan multaan kitumaan! Ypöyksin – ilman ystävää – elinvoimaa – elämää. Haluan omille tuulisille saarilleni! Tuhansia vuosia hioutuneiden kallioiden keskelle kivien väliin osaksi luontoäidin ikiajoiksi muovaamaa taideteosta Tunkea juureni puhtaaseen välkehtivään hiekkaan maistella meriveden suolaista makeaa. Elää yhdessä kaltaisteni kanssa täyttä elämää ja antaa toisten elää! ULLA-LIISA AALTONEN, HELSINKI R EI M A FL Y K TM A N / LE H TI K U VA Eläkeläinen 1/2020 29
KULTTUURI E eva Kilpi on vuodesta 1959 lähtien kirjoittanut yli 30 kirjaa, romaaneja, runoja, muistelmaromaaneja, päiväkirjoja, esseitä. Kun tuotanto kasvaa ja kirjoittaja vanhenee, kirjojen koko pienenee, mutta sisällöt eivät. Viimeisimmissä kahdessa pienessä muistikirjassa pysyvät Eeva Kilven keskeiset teemat: evakkokarjalaisuus, ihmissuhteet ja luonto. Viime vuonna ilmestyneet Sininen muistikirja ja Punainen muistikirja jatkavat samaa omakohtaisen elämän kuvaamisen linjaa, joka alkoi jo esikoisteoksesta Noidanlukko. Laatokan Karjalan rakkaasta maalaismaisemasta metsineen, kukkineen, eläimineen on jouduttu evakkoon toisenlaiseen Suomeen. On koettu kaksi sotaa, on eletty palava rakkaus ja avioliitto, koettu kipeä avioero, kasvatettu kolme poikaa ja kirjoitettu kaikki tämä kaunokirjallisuudeksi kansien väliin. Luonnolla on ollut Eeva Kilven kirjoissa keskeinen asema esikoiskirjasta lähtien – Noidanlukko on muuten kasvi. Suomen kirjallisuudessa Eeva Kilpi on ollut varmaan pitkäaikaisin ja intohimoisin luonnon puolustaja ja on yhä. Nyt Eeva Kilpi on 91-vuotias. Mediassa hänet usein esitellään rakastettuna kirjailijana, mutta samasta suunnasta on aiemmin tullut myös lunta tupaan ja jäitä porstuaan. Eniten kritiikkiä hän on saanut avomielisestä asenteestaan seksuaalisuuteen – jo aikana, jolloin sukupuolielämän avoin käsittely kirjoissa on ollut harvinaista ja paheksuttavaa. Ilkeimmin kohdeltiin romaania Tamara, joka ilmestyi vuonna 1972. Helsingin Sanomien ykköskriitikko Pekka Tarkka määritteli sen ”sivistyneeksi lörpöttelyksi.” SINISEN MUISTIKIRJAN Eeva sai kirjan tehneeltä lapsenlapseltaan Sohvilta joululahjaksi vuonna 1999. ”Muistot tähän kirjaan pakkaa, niin ikäväkin lakkaa”, Sohvi neuvoo omistuskirjoituksessaan. Sininen muistikirja sisältää pieniä tekstinpätkiä, muistoja, ajatelmia, päiväkirjan palasia, viisaita huomioita ja mielen purkauksia. Koska muistikirja on aina mukana, ajatukset kirjataan heti, putkahtavatpa ne mieleen missä ja LUKUNURKKA Pienesti mutta varmasti Eeva Kilpi: Sininen muistikirja. WSOY 2019. Punainen muistikirja. WSOY 2019. KIRJA Luonnolla on ollut Eeva Kilven kirjoissa keskeinen asema esikoisteoksesta lähtien. mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Eeva Kilpi asuu yksin Tapiolan asunnossaan – muistikirja on myös hänen puhekaverinsa yksinäisyydessä. Ensimmäinen merkintä on vuodelta 2002, viimeinen kesäkuun alusta 2018. Luettuaan täyteen kirjoitetun muistikirjan yöllä, hän kirjoittaa: ”Tämä on merkityksellistä tekstiä kaikki, sellaista, joka itsestään pyrkii paperille – juuri sillä tavalla ovat kaikki nämä ajatukset syntyneet – kuin itsestään, sisäisestä ilmaisuntarpeesta. Nämä ajatukset ovat täysin eläviä – vai sanoisinko kuolemattomia. Jatkoa: Kyllä nämä ajatukset ovat kuolemattomia. Ne elävät yhä ja tästä edelleen!” PUNAINEN MUISTIKIRJA on päiväkirja, joita Eeva Kilpi on julkaissut useitakin. Naisen päiväkirja ilmestyi jo 1978. Päiväkirjamaisia ovat myös romaanit Häätanhu ja sen ”jälkinäytös” Unta vain. Päiväkirjoissa keskeinen miljöö on kirjailijan vanha rakas metsämökki Etelä-Savossa, jossa hän on viettänyt kaiket kesät, enimmäkseen yksin. Luonnontilainen paikka on kirjoittajan paratiisi, hän ei kaipaa seuraa, sillä hän ei koe yksinäisyyttä suuren luonnon, kasvien ja eläinten parissa. Eevan paratiisissa kaikki saa kasvaa oman tarpeensa ja halunsa mukaisesti, ruohoa ei leikata, puita ei oksita eikä eläimiä häiritä, ei edes kyykäärmettä, joka lepää pihakivellä aurinkoa ottamassa. Vuonna 2007 ilmestyneessä Unta vain -teoksessa luonto on rehevöitynyt jo niin, että omistajalla on vaikeuksia päästä sisään mökkiinsä. Punainen muistikirja on tarkka kuvaus vuoden 2014 kesästä metsämökissä, kun sen asuja on jo tullut vanhaksi ja joutuu yhä enemmän turvautumaan omaisten apuun. Eeva kirjoittaa: ”On paljon, mikä jää pois, kun voimat loppuvat. Mutta paljon on yhä jäljellä. Paljon muuttuu. En ollut valmistautunut siihen. Tämä kesä oli erityisen kuuma. Se vei voimia. Ehkei vielä ihan kaikkia. Täytyy miettiä asioita helpommiksi, että voi yhä olla luonnossa ja hiljaisuudessa, ellei vielä kuole.” VIIME KESÄNÄ Eeva ei enää jaksanut lähteä mökilleen, ei uskonut pystyvänsä enää elämään siellä yksinään. Vai lapsetko eivät uskoneet, kun eivät päästäneet häntä yksin alkukantaisiin oloihin? Viime kesänä Eeva Kilpi valittiin Kajaanin Runoviikon Suven runoilijaksi. Eeva ei jaksanut lähteä Kajaaniinkaan. Niinpä sovimme kustantajan ja Runoviikon taiteellisen johtajan Kati Outisen kanssa, että menemme Eevan luo Tapiolaan ja teemme siellä videolle haastattelun, joka näytettäisiin Runoviikolla. Ja niin tehtiin. Videolle varattiin iso luentosali, mutta liput myytiin loppuun ennätysajassa, joten oli varattava Kaukametsän suuri juhlasali. Se täyttyi ääriään myöten, vaikka Suven runoilija ei puhunut lavalla vaan suurella valkokankaalla. Päätökseksi salintäysi yleisö lähetti Eevalle raikuvat kiitokset ja toivotti hyvää kesää. Tuli todistetuksi: Eeva Kilpi on rakastettu kirjailija. TUULA-LIINA VARIS V EI K KO S O M ER P U R O / W S O Y 30 Eläkeläinen 1/2020
Hulvattomat leidit ja hieno taiteilijatutkielma NOKIAN KESÄTEATTERI 2020 Nokian valtatie 1 Ohjaus ja sovitus Heli Pitkänen Ohjaus ja sovitus Heli Pitkänen Musiikin sävellys ja sovitus Sami Varvio Musiikin sävellys ja sovitus Sami Varvio www.nokianteatteri.fi www.nokianteatteri.fi Rei no Hel ism aa 24.6. 18.30 26.6. 18.30 28.6. 15.00 2.7. 18.30 5.7. 15.00 9.7. 18.30 12.7. 15.00 15.7. 18.30 16.7. 18.30 18.7. 15.00 19.7. 15.00 30.7. 18.30 1.8. 15.00 2.8. 15.00 5.8. 18.30 6.8. 18.30 8.8. 15.00 Lipputoimisto: Lipputoimisto: Kylmänojankatu 3, Nokia Kylmänojankatu 3, Nokia Puh. 050 3468 464 Puh. 050 3468 464 050 3475 102 050 3475 102 avoinna ark. 11 17 avoinna ark. 11 17 Liput: 24 € / 21 € / 12 € Ryhmät: (alk. 20 henk.) teatterilippu 21 € / hlö väliaikakahvit 5 € / hlö Hassinen Paasonen POPULA ohj. Jarmo Skön 21.3.-5.4.2020 Eräpyhäntie 937, 35220 Eräjärvi, Orivesi Pukema: RAKASTETTU JOHANSSON Ohj. Eriikka Magnusson 27.6.-5.7. 19 ja 21.7.-8.8.2020 Eräjärventie 946, 35220 Eräjärvi, Orivesi liput.erajarventeatterit.fi erajarventeatterit.fi, 040 350 1253, 050 436 8466 Liput: Tupateatteri: 16/14/10€ Kesäteatteri: 20/18/12€ Ennakkoon 18/16/10€ Ryhmille teatteri-paketteja 110 mm leveys ja 50 mm korkeus hintaan 161,50 euroa/ilmoitus. Eläkeläinen-lehti on arvonlisäveroton. ELOKUVA Teräsleidit, 2020. Helene, 2020. VANHEMMITEN USEIN miettii, mihin elämä on kulunut. Olisiko sen voinut käyttää paremminkin? Tämäkin askarruttaa Pamela Tolan ohjaamassa ja Aleksi Bardyn kanssa käsikirjoittamassa elokuvassa Teräsleidit. Raili ( Seela Sella), Inkeri ( Leena Uotila) ja Sylvi ( Saara Pakkasvirta) muodostavat sisarustrion, joiden hurtissa seurassa elokuvan muut henkilöt jäävät auttamatta sivurooliin. ”Jokainen nainen haluaa miehensä tappaa” -iskulause saa pontta, kun sisarusparven nuorimmainen, 75-vuotias Inkeri perheriidan tuoksinassa on pamauttanut paistinpannulla aviomiestään Tapiota ( Heikki Nousiainen) päähän. Vaimorukka pelkää päästäneensä ukkonsa hengiltä ja on aivan kauhuissaan. Vankilatuomion pelossa avuksi on pyydettävä terävä juristisisko Raili ja Sylvikin lieventävien todisteiden etsimiseen. Tästä alkaa sisarusten hulvaton road-movie. Teräsleidit on upeiden näyttelijöiden juhlaa, vaikkei tabuja härnäävä käsikirjoitus kummoinen olekaan ja syntymäpäiväjuhlahössötys lastenlapsineen on päälleliimatun kiusallinen. Leena Uotila näyttelee suvereenisti niin koomiset kuin traagisetkin toilauksensa. Dementian runtelemalla Pakkasvirralla on vaatimattomin rooli, mutta liikuttava hän on. Elokuvan hurmaavaksi päähenkilöksi nousee pitelemättömän hyvä Seela Sella. Nauruhermoja elokuva kutkuttaa Laura Birn tulkitsee hienon taitelijakuvan elokuvassa Helene. KEVÄTTUULIEN SIIVITTÄMÄNÄ pelmahtavat Varkauden Kuntorannan Eevansalin näyttämölle ikinuoret Kauko, Eero ja Sylvi, kun Teatterituotantojen kevätnäytäntökausi käynnistyy vanhainkotiin sijoittuvalla komedialla Sylvi ja huru-ukot 13.3. klo 18. Helena Anttosen käsikirjoittamassa komediakattauksessa papparaiset Eero ja Kauko ottavat mittaa toisistaan. Soppaa maustaa kerkeäkielinen Sylvi naisen viekkaudella – ja vähän sydämelläkin. Musiikkinumeroina soivat menneitten vuosien hitit live-esityksinä. Entisenä merimiehenä, Kauko Sormusena, nähdään Varkauden Teatterinkin pakeilta tuttu Sakari Kautto. Entisen reviisorin, Eero Toppisen, roolissa yleisön nauruhermoja kutkuttaa Lasse Tenhunen. Sylvi Taipaleen roolissa nähdään Eeva Eloranta, joka tekee paluuta näyttämölle, toimittuaan useita vuosia sekä tuottajana että ohjaajana. Stalinin lehmät vierailee Kevään näytöskalenteri Kuntorannan Eevansalissa täydentyy huippuvierailulla, kun näyttämöllä on Joensuun kaupunginteatterin voimin tehty tulkinta Sofi Oksasen esikoiskirjasta Stalinin lehmät. Stalinin lehmät on hurja ja sydäntä raastava kuvaus kolmen naisen elämästä eri sukupolvien ja yhteiskuntien kehyksissä – isoäidin, äidin ja tyttären näkökulmista. Kuntorannassa se nähdään 29.4. klo 18. › Sylvi ja huru-ukot Kuntorannassa: pe 13.3. klo 18, to 19.3. klo 18, to 26.3. klo 18, la 28.3. klo 14, to 2.4. klo 18, to 16.4. klo 18, pe 22.4. klo 14. Teräsleidit on hulvaton road-movie. mukavasti. Tolan ja Bardyn tarkoituksena lienee saada yleisö kyseenalaistamaan luutuneita käsityksiä ja tabuja eläkeläisten elämästä mustalla huumorilla. Elokuva haastaa totuusleikkiin siitä, kuinka kiusallista on katsoa eläkeläisten temmellystä nuoremmille tarkoitetuissa toimissa. Syvyyssuuntaa elokuva etsii lähinnä sisarusten pohdinnoissa, mitä elämässä olisi voinut tehdä toisin ja mitä vielä on tehtävissä. Ikä kun ei heidän elämäänsä rajoita, pikemminkin päinvastoin. HELENE SCHJERFBECKISTÄ (1862– 1946) on luotu myyttinen kuva sairaalloisena, riutuvana hahmona, mitä tuo omanarvontuntoinen taiteilija ei lainkaan ollut. Antti J. Jokisen ohjaama kaunis elokuva Helene perustuu Rakel Liehun romaaniin pyrkien murtamaan Schjerfbeckin taitelijakuvaa. Elokuvan Helene on haavoittuva ja herkkäsieluinen kuten esikuvansakin, mutta myös vahva ja omanarvontuntoinen nainen. Elokuva keskittyy keski-iän ylittäneen kiihkeästi maalaavan Schjerfbeckin elämään Hyvinkäällä ja Tammisaaressa. Köyhyys, ahtaus ja kiukutteleva sairas äiti (aivan mainio Pirkko Saisio) ja talousaskareet kysyvät Helenen kärsivällisyyttä. Kerronta kulminoituu Helenen ja metsänhoitaja ja taiteilija Einar Reuterin ( Johannes Holopainen) suhteeseen. Erityisesti se kuvaa heidän henkistä yhteyttänsä ja yhteenkuuluvaisuutta taitelijoina. Aistillisuus ja eroottinen jännittyneisyys varsinkin Tammisaaressa kuvatuissa kohtauksissa on kuvattu hienovaraisesti ja kauniisti. Vähäeleisyys ja verkkaisuus antavat tilaa tunteille, joita erityisen herkästi tulkitsee hienon taitelijakuvan tekevä Laura Birn. Johannes Holopainen on etäisempi, mutta erinomainen hänkin pienieleisessä roolissaan. Elokuva ei etene kronologisesti, mutta se ei haittaa, sillä Helene Schjerfbeckin rakastetuimmat teokset ja kuvaaja Rauno Ronkaisen hieno kuvaus vangitsevat katsojan. SISKOTUULIKKI TOIJONEN Vanhainkotikomedia käynnistää Kuntorannan näytäntökauden Eläkeläinen 1/2020 31
ELÄMÄ PIIA RANTALA-KORHONEN, TEKSTI JA KUVAT K otimaiset perusraaka-aineet muuttuvat kotikeittiössä moneksi herkuksi. Kasvihuonevihannekset ovat nyt hintavia, mutta kaalit, juurekset ja sipulit ovat erinomaisia niin lämpimissä ruoissa kuin salaateissakin. Kuivatut herneet ovat proteiinipitoista ruokaa, niistä voi tehdä muutakin kuin rokkaa. Ystävänpäivänä on hyvä muistaa myös uskollisinta ystäväänsä: rakas kehomme kannattelee meitä päivästä toiseen, hellikäämme sitä terveellisillä herkuilla. Terveyden ylläpitämisen perusasiat ovat onneksi yksinkertaisia: sopivasti monipuolista ruokaa ja hengenravintoa, riittävästi liikuntaa ja unta, rikkaita sosiaalisia suhteita – niitä riittää järjestöelämässä. Suola kannattaa vaihtaa vähemmän natriumia sisältävään Pantai Seltin-suolaan. Niissä osa natriumista on korvattu kaliumilla, joka laskee verenpainetta. Suolaa me suomalaiset käytämme edelleen aivan liikaa, ihminen ei tarvitsisi lainkaan lisättyä suolaa, ruoassa on luontaisesti riittävä määrä natriumia. SUOLAISTA JA MAKEAA PIIAN KEITTIÖSTÄ Rakas kehomme kannattelee meitä päivästä toiseen, hellikäämme sitä. Vahvistavia kevättalven herkkuja Hernepihvit Kuivatuista herneistä valmistettujen pihvien juju on taikinassa: herneitä liotetaan vuorokauden verran, mutta niitä ei keitetä. Hyvä tehosekoitin eli blenderi tai sauvasekoitin on tarpeen taikinan valmistuksessa, muuten pihvitaikinan teko on helppoa. 500 g kuivattuja herneitä 1–2 sipulia 2–4 valkosipulinkynttä 1 dl vettä 1 tl jeeraa tai maustepippuria 1 ruukullinen korianteria tai persiljaa 1 tl mineraalisuolaa Liota herneitä kylmässä vedessä vuorokausi, vaihda vesi pari kertaa. Huuhdo herneet siivilässä ja pane ne muiden aineiden kanssa tehosekoittimeen tai hienonna ainekset sauvasekoittimella korkeareunaisessa kulhossa. Sekoita massaa välillä, niin saat kaikki sattumat jauhettua. Valmis taikina on tasalaatuista, isoja herneenpaloja ei siihen pitäisi jäädä. Tehokas blenderi on oivallinen apu keittiössä, itse käytän sitä lähes päivittäin. Paista massasta pihvejä kasviöljyssä keskilämmöllä, lettupannussa niistä tulee kauniin pyöreitä. Öljyä saa lorauttaa pannulle reilusti jokaiselle pannulliselle. Selleri-perunasose 1 kokonainen iso juuriselleri 4 jauhoista perunaa 1/2 purjo 3 dl vettä tai 1 dl vettä + 2 dl kaura32 Eläkeläinen 1/2020
PIIAN KEITTIÖSSÄ valmistetaan rakkaudella ruokaa, joka tekee hyvää mielelle ja keholle ja ottaa huomioon myös ympäristön. Raaka-aineet ovat tuttuja ja edullisia lähikaupan tuotteita. Suolaa ja kovia rasvoja käytetään vähän, sen sijaan ruoat maustetaan monipuolisilla mausteilla. Valtaosa ruoista on terveellisiä ja ekologisia kasvisruokia, välillä herkutellaan: ei sillä ole väliä, mitä syö joskus, vaan sillä mitä syö aina. Ohjeet ovat pääsääntöisesti neljälle hengelle, valtaosa ruoista sopii pakastettaviksi tai ohjeet voi puolittaa. Mukavimmat ruokahetket koetaan yhdessä ystävien ja perheen kanssa! kermaa 3 rkl rypsiöljyä 1 tl mineraalisuolaa Mustapippuria maun mukaan Kuori selleri ja perunat, paloittele ne isoiksi paloiksi. Pane palaset kattilaan veden ja öljyn kanssa, keitä niitä puolisen tuntia kannen alla. Lisää paloiteltunpurjo ensimmäisten 15 minuutin jälkeen kattilaan. Soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi soseeksi. Mausta suolalla ja pippurilla. Tarjoa hernepihvien lisukkeena. Kaalisalaatti Suikaloi 1/4 pienestä kaalinkerästä juustohöylällä tai vihannesmandoliinilla mahdollisimman ohuiksi, mehukkaiksi siivuiksi. Lisää 1,5 appelsiinia ohuina viipaleina kaalin joukkoon sekä pieni pätkä purjon vihreää osaa silputtuna. Tee kastike: sekoita appelsiininpuolikkaan mehu, 3 rkl rypsiöljyä ja 1 tl sinappia. Sekoita kastike salaatin joukkoon. Aamun vitamiinipommi neljälle Smoothie on mainio tapa aloittaa aamu. Siihen voi käyttää lähes mitä marjoja, hedelmiä ja kasviksia oman maun ja varastotilanteen mukaan. Tehokas blenderi surauttaa smoothien minuutissa silkinsileäksi vitamiinieliksiiriksi! Smoothie säilyy jääkaapissa 2–3 päivää, sitä voi siis tehdä kerralla isomman määrän. 1 raaka punajuuri 2 banaania 2 dl kotimaisia pakastevadelmia tai -mansikoita 3 dl pakastettuja mustaherukoita 4 dl omenatuoremehua Kuori punajuuri ja hedelmät. Paloittele ne ja pane palat jäisten marjojen ja omenamehun kanssa tehosekoittimeen. Aja sileäksi juomaksi. Voit käyttää valmistukseen myös sauvasekoitinta, valitse riittävän iso ja korkeareunainen kulho roiskeiden välttämiseksi. Kokeile myös näitä yhdistelmiä: › Appelsiinimehu + tuore appelsiini + porkkana › Mustikka + vadelma + rasvaton piimä › Puolukka + banaani + kauramaito GERONTOLOGINEN RAVITSEMUS Gery ry:n teettämästä kuluttajakyselystä käy ilmi, että noin neljännes suomalaisista jättää silloin tällöin aterioita väliin seuran puutteen vuoksi. Ilmiö koskettaa joka viidettä yli 65-vuotiasta, mutta on yleisintä alle 25-vuotiaiden keskuudessa. – Kyselyyn vastanneista yli 65-vuotiaista lähes viidennekselle ruoka maistuu huonommin, kun syö yksin. Tutkimusten mukaan yksin aterioidessa tulee usein syötyä myös yksipuolisemmin ja epäterveellisemmin kuin seurassa, ikäihmisten hyvinvointia edistävän Gery ry:n toiminnanjohtaja, ETT Merja Suominen sanoo. Suomista ilahduttavat kyselyn tulokset siitä, kuinka eri-ikäiset suomalaiset syövät yhdessä. Lähes seitsemänkymmentä prosenttia suomalaisista kokoontuu eri sukupolvia yhdistävän aterian ääreen vähintään neljä kertaa vuodessa. Ahkerimpia yhdessä syöjiä ovat länsisuomalaiset, joista vajaa viidennes syö yhdessä vähintään kerran viikossa. – Yhteiset ruokailuhetket ovat tärkeitä erityisesti yksin asuville ikäihmisille, jotka eivät enää ole mukana työelämässä. Ikäihmisten vajaaravitsemus on yleisintä juuri yksin asuvien keskuudessa. Olenkin monesti sanonut, että yhdessä seniorin kanssa syöminen tekee kaikille hyvää, Suominen toteaa ja jatkaa: – Ikäihmisistä lähes joka neljäs ei aterioi itseään nuorempien kanssa. Kyselyn perusteella yleisimmät syyt siihen, miksi emme syö yhdessä, ovat yksinkertaisia ja ymmärrettäviä. Ystävät ja perheenjäsenet voivat asua kaukana toisistaan, ei ole perhettä tai aikataulut eivät käy yhteen. Vain kolme prosenttia sanoo, etteivät perheenjäsenet halua syödä yhdessä, Suominen toteaa. GERY RY OLI NIMENNYT helmikuun toisen viikon Voimaa ruuasta -viikoksi. Sen avulla yhdistys haluaa nostaa esiin hyvän ravitsemuksen ja ruokailun sosiaalista merkitystä. – Teemaviikko on erinomainen hetki muistaa esimerkiksi eläköitynyttä kollegaa ja kutsua hänet yhteiselle lounaalle. Toivoisin myös, että viikon aikana perheet ja ystävät kokoontuisivat vanhempien kanssa yhteisen pöydän ääreen kodeissa tai palvelukodeissa. Syömään voi kutsua myös vaikka ikääntyneen naapurinsa, Suominen kannustaa. Suominen toivoo myös, että seniorit lähtisivät entistäkin rohkeammin syömään ystävien kesken. – Ystävien kesken ruokailu vähenee merkittävästi iän myötä. Kun kaikista suomalaisista lähes puolet ruokailee ystävänsä kanssa vähintään kerran kuukaudessa, laskee luku kolmannekseen yli 65-vuotiaiden keskuudessa, Suominen sanoo. – Haluaisinkin nähdä entistä enemmän toimintaa, jossa yhdistettäisiin nuoria ja ikäihmisiä keskenään. Esimerkiksi opiskelijaravintolat voisivat tarjota ateriamahdollisuuksia myös ikäihmisille, Suominen ideoi. Geryn teettämän kyselyn toteutti tutkimusyritys Norstat Finland Oy:n kuluttajapaneelissa. Kyselyyn vastasi 1?002 vastaaja Suomessa tammikuussa, ja otos oli väestöä demografisesti edustava. Yhdessä syöminen tekee kaikille hyvää Kysely: Ruoka yhdistää lähes puolet eriikäisistä suomalaisista saman pöydän ääreen vähintään kerran kuukaudessa. Esimerkiksi opiskelijaravintolat voisivat tarjota ateriamahdollisuuksia myös ikäihmisille.” Eläkeläinen 1/2020 33
TARJA KOLJONEN L eena Railimo-Saareksen ensimmäinen työtehtävä Punaisen Ristin matkassa alkoi 40 vuotta sitten Kambodzhan ja Thaimaan rajalla sijaitsevalta pakolaisleiriltä. Leirille virtasi vietnamilaisjoukkoja pakenevia punakhmerejä ja heidän uhrejaan koulutusleireiltä. Marraskuussa 2019 Railimo-Saares palasi Kambodzhaan. Tällä kertaa hän ei tullut kriisityöhön vaan tapaamaan uutta kummityttöään, kahdeksanvuotiasta Srey Nata. Tyttö oli tullut tutuksi parin vuoden aikana kirjeenvaihdon välityksellä, mutta nyt kohtaaminen tapahtui ensimmäisen kerran kasvokkain. Railimo-Saares oli mukana World Vision -järjestön järjestämällä kummimatkalla, joka suuntautui maaseudulle keskiseen Kambodzhaan. Matkan aikana kummit tutustuivat paikallisen World Visionin toimintaan ja siihen, mitä Santukin alueella on heidän tuellaan saatu aikaan. RAILIMO-SAARES OLI ammatiltaan sairaanhoitaja ja sairaanhoidon opettaja. Siksi matkakohteista erityisen mielenkiintoinen oli paikallinen terveysasema. Seitsemän työntekijää pitää terveysasemaa avoinna läpi vuorokauden ja synnytyksiäkin on vuodessa noin 120. Lääkäriä siellä ei ole. Köyhyys ja puute näkyvät kaikkialla, mutta se ei enää hätkäytä Leena Railimo-Saaresta. Hän on maailmaa kiertäessään nähnyt lähes kaikki ihmiselämän onnettomuudet ovat tulleet enemmän tai vähemmän tutuiksi. – Köyhyys on köyhyyttä ja sitä on kaikkialla, en osaa sitä kauheasti kauhistella. Joku voi pitää tätä asennetta kylmyytenä, mutta ei se sitäkään ole. Jos on liian herkkä, ei voisi edes työskennellä ihmisten parissa krii sien keskellä. MAAILMALLA RAILIMO-SAARES on oppinut, että elämä voi olla hyvää köyhyydestä huolimatta. – Vaikka meidän silmissämme ”Aina voi jollekin tehdä hyvää” Heinolalainen Leena RailimoSaares, 75, on kiertänyt maailmaa Punaisen Ristin avustus työntekijänä lähes 40 vuotta Kambodzhalaisella terveysasemalla Leena RailimoSaares tenttasi paikallista sairaan hoitajaa Kim Ngovia terveys aseman asioista. KUKA? Leena RailimoSaares › ASUU Heinolassa vanhassa kotitalossaan. Käynyt koulut Heinolassa. › OLLUT Punaisen Ristin vapaaehtoisena muun muassa Mauritaniassa, Pakistanissa, Afganistanissa, Sudanissa ja Guineassa. Haitissa Railimo-Saares oli useaan otteeseen vuosien 2008–2012 aikana. › VIIMEKSI vuosi sitten Kongossa opettamassa ebolan ennaltaehkäisyä. › OPISKELEE kansalaisopistossa espanjaa dementian karkoittamiseksi. › HARRASTAA liikuntaa, mökkeilyä ja marjanpoimintaa. Mitään muutosta ei saada nopeasti aikaan vaan pitkäjänteisellä työllä tilanne kohenee pikkuhiljaa.” ELÄMÄ mitään muutosta saada nopeasti aikaan vaan pitkäjänteisellä työllä tilanne kohenee pikkuhiljaa. – Kambodzhassa tuntuu, että kehitystä on tapahtunut todella nopeasti. Täällä näkyy aasialainen yritteliäisyys, ihmisillä on todella halu päästä eteenpäin. Missä vain on pienikin mahdollisuus, niin sinne syntyy heti katukauppaa tai muuta pientä toimintaa. KRIISITYÖN JÄLKEEN on tärkeää nähdä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Siksi Railimo-Saareksella on ollut kummilapsia kehitysmaissa jo 1980-luvulta lähtien, tällä hetkellä Ugandassa ja Kambodzhassa. – Pidän kummilapsitoiminnasta. Pitkäkestoinen kummius vie avun perille ja auttaa koko yhteisöä. Se antaa hyvää vastapainoa lyhytkestoiselle kriisityölle. Kriisien keskellä ja jälkeen jää usein kaipaamaan tietoa siitä, mitä jatkossa tapahtui. Kummijärjestö World Visionin kautta on mahdollistunut tutustumismatka kummilapsen kotiseudulle tutustumaan miten monipuolisesti kummiohjelma auttaa alueen perheitä, kouluja ja kyliä. Railimo-Saareksella on apunaan luonnonlahjana saatu positiivinen mielenlaatu, mutta joskus työ kriisialueilla on silti raskasta. –?Jos ajattelee koko kokonaisuutta näissä maissa, niin onhan se musertavaa ja auttajakin saattaa lamaantua. Mutta kun ajattelee asiaa yksilön kannalta, niin se antaa toivoa. Aina voi jollekin tehdä hyvää ja auttaa eteenpäin elämässä. näyttää köyhältä, täällä ihmisillä on kuitenkin katto pään päällä ja perhettä ja sukua ympärillä. Elämä voi olla ihan hyvää puutteista huolimatta, hän sanoo. Joskus tilanne menee silti tunteisiin. – Pahinta on nähdä lapsia ja äidin murhetta, kun perheellä ei ole tietoakaan siitä, mistä seuraavana päivänä saa ruokaa. Railimo-Saares muistuttaa, ettei 34 Eläkeläinen 1/2020
KAMBODZHASSA TOIMII tällä hetkellä World Visionin lisäksi ainakin neljä muuta suomalaista järjestöä: Plan, Kirkon ulkomaanapu, Suomen lähetysseura ja Suomen punainen risti. World Visionin ohjelma-alueella Santukissa joka kolmas lapsi on aliravittu. Tämän päivän lapsista noin puolet kokee elämänsä aikana fyysistä väkivaltaa tai hyväksikäyttöä. Lasten koulumenestys on heikkoa. Kuudesluokkalaisista reilu puolet osaa kunnolla lukea. Vain kolmannes lapsista valmistuu peruskoulusta, sillä monen täytyy lähteä töihin ennen koulun päättämistä. Lapsityövoima ja seksiturismi ovat isoja ongelmia. Lapsityö koskee yli 200 000:ta lasta. Vain 20 prosentilla alueen asukkaista on puhdasta vettä, sillä kaivovesikin on usein saastunutta. Ripuli ja muut likaisesta vedestä johtuvat sairaudet ovat yleisiä. Suomalaiskummit päättivät matkan aikana yhdistää voimansa ja kerätä 6 000 euroa, jolla saisi rakennettua yhden uuden vesitornin santukilaiseen pikkukylään. Torni mahdollistaisi 30 kotitaloudelle puhtaan veden omalle tontille asti, jolloin vettä ei enää tarvitsisi hakea kauempaa. Lapset tarvitsevat apua MINUN TARINANI OLEN SYNTYNYT Kotkassa vuonna 1937. Kaupunki kuului silloin Viipurin lääniin. Talvisodan syttyessä isäni, putkimies Aarne määrättiin armeijan työvelvollisuusjoukkoihin. Perhe muutti isän mukana Helsingistä Vaajakoskelle ja Jyväskylän kautta Savonlinnaan. Minä aloitin kansakoulun sodan loputtua Puistokadun kansakoulussa, jota veljeni Rauno oli jo kaksi vuotta käynyt. Ollessani 7. luokalla meille opetettiin myös englantia. Tullessani ystäväni Rainerin kanssa kouluun, meille huudettiin usein tyttökoulun aidanraosta Ailav, juu! Ymmärsin huutojen kohdistuvan komiaan Raineriin, mutta näin minäkin opin lyhyen englannin ja sillä olen elämässäni pärjännyt. Tein työtä sitä valitsematta. Loma-aikana pääsin maalarin hommiin. Koulun loputtua tulin satamaan rakennettavalle kuusikerroksiselle talolle maalarin töihin. Työmaalle tuli ammattilainen kalkkimaalari ja tarvitsi ulkoseinien maalaamiseen kelkkaan kaverin. Maalarit eivät olleet halukkaita lähtemään riippumaan narujen varaan talon ulkoseinälle. ”Mitenkäs poika, oletko sinä kalkannut?” Vastasin, että olen tämän rakennuksen kellarikomerot maalannut ja niin uskalsin lähteä kaveriksi kelkkaan ulkoseinälle. Mikko neuvoi työohjeet: ”Kelkassa ei katsota tyttöjä, vaan seinää, silloin sinua ei pelota”. Hän näytti, kuinka kelkkasolmu tehdään, sanoen: ”Jos toisen pään solmu pettää, silloin putoamme molemmat”. Osaan tehdä sen solmun vieläkin. VUONNA 1953 liityin Savonlinnan Maalarien ammattiosastoon. Seurustelin Irene-nimisen myyjättären kanssa, rakastuimme ja menimme naimisiin. Irene synnytti kaksi ruskeasilmäistä tyttöä. Työn perään muutimme Karhulaan. Liityin Karhulan maalarien ammattiosastoon. Minut valittiin sen puheenjohtajaksi. Myöhemmin yhdistyimme Kotkan maalarien osaston kanssa. Jatkoin puheenjohtajana ja minut valittiin Liiton maalarijaostoon ja toimin vuosia työehtosopimusneuvottelijana. Loukkasin selkäni ja jouduin eläkkeelle. Muutimme nuoruutemme kaupunkiin Savonlinnaan ja vuosituhannen vaihtuessa edelleen Joensuuhun, jossa vanhin tyttäremme perheineen asuu. Täällä tutustuin vanhempaan urheilumieheen, Veijo Saarelaiseen. Toinen tuntemani henkilö oli Ossi Haatainen. Näiden tovereiden suosituksista liityin Joensuun Eläkeläisiin. Kävin usein tilaisuuksissa kuuntelemassa hyviä laulajia ja huumorin esittäjiä. Irenen kanssa osallistuimme myös teatterija muihin huvimatkoihin. Veijosta sain hyvän kalakaverin, joka tiesi hyvät kalapaikat. Pohjaongelle hän vei paikkaan, jossa kalat kuulemma odottivat kello 11.00. Epäilin juttua, mutta en onneksi käynyt kinaamaan. Usein tämä piti paikkansa ja vetelimme komeita ahvenia. NYT MINÄ olen vaimoni Irenen omaishoitaja. Pärjäämme kahdestaan vielä, kun tyttäremme käy meitä katsomassa ja olemme vieläkin rakastuneita. Muotoaan se on kyllä muuttanut, mutta pidämme toisistamme huolta. Olen huomannut, että toisen läsnäolo on Irenelle tärkeää, ja hän minulle Rakas Ihminen. RAIMO TYYSKÄ Kirjoittaja on eläkkeellä oleva maalari, kirjoittaja ja Joensuun Eläkeläiset ry:n jäsen. Olemme vieläkin rakastuneita Kelkassa ei katsota tyttöjä, vaan seinää, silloin sinua ei pelota.” Kirjoittaja Raimo Tyyskä ja Irene-vaimo. S A R A P IH LA JA / W O R LD V IS IO N Eläkeläinen 1/2020 35
YHDISTYKSET OULUN ELÄKELÄISET ry:n tanhuryhmä Ranttali on toiminut menestyksellisesti jo vuosikausia. Kokoonnumme normaalisti harjoituksiin joka torstai klo 9 Oulun Raksilan uimahallin pieneen liikuntasaliin ja heti aamusta kuuluu iloinen puheensorina, vaihdetaan kuulumiset ja odotellaan ohjaajiemme Paavo Juvanin ja Ritva Kentän kertovan meille tärkeimmät tiedot tulevista esiintymisistä ja tapahtumista. Ja sitten harjoitellaan puolitoista tuntia. Aika kuluu todella nopeasti, sillä vuonna 2019 täytyi opetella paljon uutta lukuisia esiintymisiä varten. Tärkeimmät tapahtumat olivat kesällä kolmen pohjoisen aluejärjestön yhteinen Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlatilaisuus Oulussa Toppilan möljällä, jossa saimme esiintyä monisatapäiselle yleisölle. Esitimme ohjelman, jota olimme Sinikka Mäkelän johdolla harjoitelleet tätä 60-vuotisjuhlatapahtumaa varten. Paavo ja Ritva olivat käyneet Sinikan opissa Kuntorannassa jo tammikuussa, ja Rovaniemellä olimme isommalla porukalla opettelemassa maaliskuussa näitä tanhuja. Esitys oli vaativa ja pitkä, ja harjoittelu vaati koko ryhmältä todella paljon. Onnistunut esitys ilahdutti niin yleisöä kuin esiintyjiäkin ja kannusti eteenpäin. Seuraava merkittävä esiintyminen oli Turussa TUL:n Veteraanien kulttuurikatselmuksessa marraskuussa. Turun konservatoriossa pidetyssä tapahtumassa esitimme lauantaina Ilta Oulujoella ja Ouluvalssin (esitysaika oli korkeintaan 5 minuuttia!) ja jäimme jännittyneinä odottamaan, josko pääsisimme esiintymään myös sunnuntain loppukatselmuksessa. Ilo oli ylimmillään kun meidät kelTOIMINTA TU O M A S TA LV IL A Ranttalilla menestyksellinen vuosi 2019 Ranttali-tanhuryhmä lavalla Eläkeläiset ry:n kolmen pohjoisen aluejärjestön juhlassa Oulun Toppilan Möljällä elokuun alussa. Lieksassa hiottiin uusia askelkuvioita Eläkeläiset ry järjesti viime vuoden lopulla Lieksassa alueellisen kansantanssikurssin. Osanottajia oli 22, opettajana toimi kokenut kansantanssin taitaja Sinikka Mäkelä ja pelimannina Antti Huusari. Mukana olleen Lieksan Seudun Eläkeläisten jäsenen Pauli Nikolan sanoin: – Tanssi on harrastuksena hyvä yleiskunnon ylläpitämiseksi, siitä hyötyvät tasapaino, muisti ja mielenvireys. Tärkeää on yhdessä olo, että voidaan sanoa ”hik´ siinä tull´ mut´ lik´ siinä oltiinkin”. puutettiin yleisön eteen sunnuntainakin raikuvien aplodien kera. Meistä jokaisesta tuntui, että kova harjoittelu oli kantanut hedelmää. Ranttalin vuosi 2019 huipentui 4.12. esiintymiseen Helsingin Kulttuuritalolla Eläkeläiset ry:n 60-vuotispääjuhlassa. Valtavan yleisön edessä tanhuryhmä pani parastaan, toisin sanoen pani ranttaliksi, ja esiintyjät saivat suuren kiitoksen hienosta harrastuksestaan. Ranttalissa, jonka keski-ikä on 75 vuotta, tanhusi vuonna 2019 kahdeksan paria useimmissa esityksissä, joissakin vain kuusi, koska kaikkien ei ollut mahdollista olla aina paikalla. Esityskertoja oli yhteensä 18, edellämainittjen kolmen ”suurtapahtuman” lisäksi tanhusimme eri eläkeläisyhdistysten tilaisuuksissa, hoivakodeissa ja palvelutaloissa tuomassa iloa vanhuksille. Ja toki oman yhdistyksemme Oulun Eläkeläisten tilaisuudet Aleksinkulmassa ja Vaaskelassa olivat mainioita paikkoja näyttää osaamistamme. Näiden 18 esityksen lisäksi ryhmämme harjoitteli 45 kertaa vuoden aikana, joten ryhmän jäsenet olivat tosi ahkeria. Suuri kiitos kuuluu ohjaajillemme Ritva Kentälle ja Paavo Juvanille. Tätä tekstiä kirjoitettaessa tammikuussa 2020 olemme ehtineet kokoontua yhden kerran ja mikä ilahduttavinta, paikalla oli yhteensä 12 paria. Ehkäpä ryhmämme maine on houkutellut uusia tanhuamisesta kiinnostuneita mukaan, kansantanssin harrastaminen ei näytä hiipuvan. Ohjaajamme Ritva Kenttä on järjestämässä meille mahdollisuutta esiintyä Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla tulevana kesänä, mikä varmaan innostaa meitä yhä parempiin saavutuksiin. ARVO KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on Ranttali-ryhmän jäsen. 36 Eläkeläinen 1/2020
KOKOUKSIA Paikallisyhdistykset › IIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 24.2. klo 12.15 Iin Järjestötalolla, Laurintie 3, 91100 Ii. Kahvitarjoilu. Jäsenet tervetuloa. Johtokunta › LAHDEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään ma 2.3.2020 klo 11 alkaen. Tietotupa, Hämeenkatu 15 4. krs Lahti. Sääntömääräiset kevätkokousasiat. Kahvit. Tervetuloa kokoukseen. Lahden Eläkeläiset ry. › TAMPEREEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 2.3.2020, kello 13. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Kaikki jäsenet tervetuloa, kahvitarjoilu. Johtokunta › JAKOMÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 3.3.2020 klo. 11.30 i-talon kerhotilassa Kankarepolku 5, 00770 HELSINKI. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 11.00 alkaen. Tervetuloa! Johtokunta › TERVOLAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 3.3.2020 klo. 11.00 Tervolan järjestötalolla, Paakkolantie 1245. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › TIKKURILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 3.3.2020 kello 11.00 Puistokulman alasalissa. Talkootie 4, Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › UTAJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous 3.3.2020 klo 12 Hyvinvointitalolla (Kyöstin korvike), Kirkkotie 32, Utajärvi. Sääntömääräisten asioitten lisäksi täydennetään johtokuntaa yhdellä jäsenellä. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › LIMINGAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous 4.3.2020 Lumijoen Työväentalolla klo 12.00. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Johtokunta kokoontuu 19.2.2020 klo 12:00 Limingan Nuorisotalolla. › TORNIONSEUDUN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous ke 4.3. klo 10.00 Tornion Järjestötalossa Kemintie 53. Käsitellään yhdistyksen sääntöjen 7.§ asiat ja jäsenhankinta. Tervetuloa. Johtokunta › HAKUNILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 5.3.2020 klo 11.00 Hakunilan nuorisotalossa, Laukkarinne 4, Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › KERAVAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 9.3. klo 12 Sampolan palvelukeskuksessa os. Kultasepänkatu 7. Kokouksessa esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kokouskahvit klo 11.30. Tervetuloa. Johtokunta › LOIMAAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään Loimaan Työväentalolla 9.3.2020 klo 12.00. Kahvitarjoilu. Tervetuloa mukaan päättämään asioista. Johtokunta › UIMAHARJUN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 9.3. klo 10.00 Uimaharjun entisellä kansantalolla. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › KAARINAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 11.3.2020 klo.12.00 Vaparissa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › KALAJOEN ELÄKELÄISET ry järjestää sääntömääräisen kevätkokouksen 11.3. klo 12, Santaholmantie 3. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › KIIMINGIN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous 12.3.2020 klo 13.00 Jäälin kappelissa, Rivitie 9, Jääli. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › PIIKKIÖN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous on torstaina 12.3.2020 kello 11.30 Pontelassa, Pontelantie 5. Esillä sääntömääräiset kevätkokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › SEINÄJOEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 11.3.2020 kello 13.00 Seuralassa Huhtalantie 53. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › RAUMAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 12.3.2020 klo 11, Järjestötalolla, Siikapolku 1 Rauma. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu alkaa klo 10.30. Tervetuloa jäsenet joukolla mukaan. Johtokunta › TURUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään perjantaina 13.3.2020 klo 12.00 T-talolla, Vanha Hämeentie 29. Kokouksessa käsitellään kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Voileipätarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › ETELÄ-ESPOON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 16.3.2020 klo 12.00 Matinkylän Monitoimitalolla, Matinraitti 17, 02230 Espoo, Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu alkaa klo 11.30. Tervetuloa! Johtokunta › HALIKON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 16.3.2020 klo 12.00 Ikäkeskus Majakassa, Hornintie 5, Halikko. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › HEINOLAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään 16.3.2020 alkaen kello 10.00 Järjestötalolla, Tehtaantie 8, Heinola. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa. Johtokunta › SODANKYLÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 16.3.2020 klo 14.00 Kylätalo Kitisellä, Vasantie 9. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › ETELÄ-VANTAAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous tiistaina 17.3.2020 klo 12.00 Arkin salissa, os. Liesitori 1, 3.kerros, Myyrmäki. Käsitellään vuoden 2020 taloussuunnitelma sekä sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › JOENSUUN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous ti 17.3. 2020 klo 12 Kerhotalolla, Sairaalakatu 27, Joensuu. Esillä sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu klo 11 alkaen. Tervetuloa! Johtokunta › KALLION-VALLILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 17.3. 2020 klo 14 Kinaporin seniorikeskuksen Kertsi 1:ssä, Hämeentie 58-60, Helsinki. Käsitellään kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › RAJAKYLÄN-LÄNSIMÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 17.3. klo 11.30 Länsimäen Järjestötilassa, Kilpakuja 1. Käynti sisäpihan puolelta. Tervetuloa päättämään yhdistyksemme toiminnasta. Kahvitarjoilu! Johtokunta › SONKAJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 17.3. 2020 klo 10 Sonkajärven kirjastossa. Tervetuloa! Johtokunta › VAASAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 17.3. 2020 kello 12.00 Arbets Wänner, Ajurinkatu 14, Vaasa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitus kello 11.00 Tervetuloa. Johtokunta › HIMANGAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 18.3.2020 klo 12:sta ent. Pankintalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › HYVINKÄÄN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään 18. maaliskuuta 2020 klo 11.00 Hyvinkään Järjestötalolla Munckinkatu 49, Hyvinkää. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu kokouksen jälkeen. Johtokunta › JÄRVENPÄÄN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous keskiviikkona 18.3. 2020 klo 14.00 toimintakeskuksessa Myllytie 11. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › KEMIJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 18.3. 2020 klo 13 Kemijärven työväentalossa, Särkilammentie 24, Kemijärvi. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! Johtokunta › KIURUVEDEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 18.3. klo 10 Puistonkulmalla. Tervetuloa. Johtokunta › KLAUKKALAN ELÄKELÄISET ry sääntömääräinen kevätkokous ke 18.3. 2020 klo 11.00 alkaen Klaukkalan Työväentalo Männikössä, Kiikkaistenkuja 21 Klaukkala. Esillä sääntömääräiset kevätkokousasiat, kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › KUOPIO-KALLAVESI ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 18.3. 2020 klo 14.00 Suokadun toimintakeskuksen ruokala, Suokatu 6 Kuopio. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › MALMIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 18.3. 2020 klo 12.00 Malmin Työväentalolla, Takaniitynkuja 9, Helsinki. Kokouksessa käsitellään kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kokouksen jälkeen nautitaan yhdessä kahvit. Kaikki jäsenemme ovat tervetulleita kokoukseen! Johtokunta › NAKKILAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään Osuuspankin kokoustilassa ke 18.3. 2020 klo 12. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kaikki jäsenet tervetuloa. Johtokunta › NOKIAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään 18.3. klo 12 Nokian Kerholassa, Souranderintie 13. Kokouksessa käsitellään kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Eläkeläinen 1/2020 37
YHDISTYKSET Helsinki Myllypuro Maija Jokinen Birgit Karsikas Jokilaaksot Kalajoki Arvo Moilanen Esko Ahola Oulainen Aira Kotka Arvi Myllylä Ilmari Tikkanen Urho Hyytiäinen Heleena Hyytiäinen Bertta Malmberg Aimo Malmberg Osmo Törmäkangas Helinä Törmäkangas Raimo Kolppanen Marjatta Kolppanen Airi Juusola Vieno Vuoti Sulevi Salmi Ritva Kilpeläinen Mauri Mäyrä Aino Mäyrä Raili Luiskala Eila Laurila Tellervo Isokangas Oulu Tuula ja Seppo Eteläaho Keski-Suomi Laukaa Kaarina Vesterinen Lea Riikonen Väinö Hytönen Anna-Liisa Malinen Martti Puttonen Kirsti Toivonen Anneli ja Seppo Taipale Erkki Valkonen Sirpa Herronen Tuula ja Pentti Nieminen Seija Majuri Aija Räsänen Helena ja Kari Koivisto Martta Saarinen Sinikka Siekkinen Riitta ja Erkki Valtoaho Valma Autio Sirpa Heinonen Paula ja Viljo Kumpulainen Aila Keteli-Kattainen Tapani Kattainen Tarja Leinonen Ulla Viinikainen Pirkanmaa Ruovesi Riikka Jussila Mauno Jussila Pohjanmaa Kauhajoki Esa Samppala Marjo-Riitta Ahonen Veikko Haanpää Matti Korpisalo Heikki Laine Paula Lehtinen Tauno Lehtinen Matti Luoma Osmo Metsälä Alpo Niemistö Rauno Pirttijoki Leena Vallin Pohjois-Karjala Joensuu Tilma Halonen Sirkka ja Seppo Mustonen Onni Vänskä Anna-Liisa Pekkala Sanelma Savolainen Savo Kiuruvesi Elsa Knuutinen Kalevi Pääkkönen Leena Tikkanen Vilho Pehkonen Matti Pasanen Marja-Leena ja Erkki Kärkkäinen Uusimaa Etelä-Espoo Maija-Liisa Pitkä Marja-Liisa Lauren Hannele Pitkä-Liukkonen Hyvää vuotta 2020! Oikaisu Eläkeläinen-lehdessä tehdyn teknisen virheen vuoksi Laukaan joulutervehdykset olivat jääneet pois lehden joulukuun numerosta ja Laukaan kohdalla oli julkaistu väärä nimilista. Eläkeläinen-lehti pahoittelee virhettä. Laukaan tervehdykset on julkaistu viereisessä Hyvän uuden vuoden tervehdysten listassa. › PIETARSAAREN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään 18.3. 2020 klo 13, TT-hallilla, Ahlströmink. 10. Käsitellään kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta › RYTIKARIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään Rytikarin työväentalolla Rytikatu 27 keskiviikkona 18.3.2020 alkaen klo 11.00. Kokouskahvit tarjotaan klo 10.30. Tervetuloa jäsenet! › SIMON ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään 18.3. 2020 klo 11 Toivontuvalla. Käsitellään kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › TURUN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään ke 18.03.2020 klo 13.00 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86, 20360 TURKU. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! › VAAJAKOSKEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään ke 18.3. 2020 klo 13.00 Vaajakosken Väkkärässä. Tervetuloa. Johtokunta Johtokunnan kokous klo 12.00 › HAUKIPUTAAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 19.3.2020 klo 11.00 Heiton talossa, Törmäntie 15, Haukipudas. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › KEMPELEEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 19.3.2020 klo 12.00 Kempeleen Työväentalolla Koskelantie 24. Esillä sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › PORIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 19.3.2020 klo 12.30 Porissa, Viikkarin Valkaman Saarelma-salissa, Juhana Herttuankatu 17, 28100 Pori. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa! Johtokunta › UUDENKAUPUNGIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 19.3.2020 klo 12.00 Uudenkaupungin Työväentalolla, Ylinenkatu 12, Uusikaupunki. Esillä sääntömääräiset kevätkokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › SUOMUSSALMEN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään 20.3.2020 klo 12.00 Suomussalmen kunnan virastotalossa valtuustosalissa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Hallitus kokoontuu samassa paikassa klo 10. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. › ULVILAN ELÄKELÄISET ry Sääntömääräinen kevätkokous 20.3.2020 Santrassa klo 13.00 alkaen, aluksi kahvit. Tervetuloa. Johtokunta › KOKKOLAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään 23.3.2020 klo 12.00 Snellmankodilla Rantakatu 27. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › PIHLAJAMÄKI-PIHLAJISTON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 23.3.2020 klo 10.30 Pihlajamäen nuorisotalo Moreenitie 2. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Johtokunta › TAPULIN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous 23.3.2020 klo 10 alkaen Tapulin nuorisotalolla, Ajurinaukio 3, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta › VARTIOKYLÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 23.3.2020 klo 11.00 Vartiokylän Työväentalolla, Rusthollarinkuja 3, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › JYVÄSKYLÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous ti 24.3. klo 11 Sepänkeskuksen Reaktori-salissa, Kyllikinkatu 1. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › EURA-SÄKYLÄ-KÖYLIÖN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 25.3.2020 klo 12.00 Kauttuan kylätalolla, Kirjankuja 4. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › IISALMEN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään keskiviikkona 25.3.2020 klo 11.00 Työväentalolla, Pohjolankatu 11, Iisalmi. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › KAARELAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 25.3.2020 kello 13.00 kerhohuoneessa Kaarelantie 86, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta. › KONTULAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 25.3.2020 klo 11.00 Nuorisotalo Luuppi, Ostostie 4, Helsinki. Kahvitarjoilu 10.30 alkaen. Tervetuloa. Johtokunta › YKSPIHLAJAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 25.3.2020 klo 13.00 Ykspihlajan toimitalolla. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › YLÖJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 25.3.2020 klo11.00 Varikolla, Teollisuustie 24. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 10.30. Tervetuloa. Johtokunta › KEMIN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous torstaina 26.3. klo 13 Pruntsilla (Kauppakatu 28). Kokoukseen tulijoille on tarjolla pullakahvit klo 12 alkaen. Kokouksessa käsitellään säännöissä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta › KITTILÄN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous torstaina 26.3.2020 klo 12.00 Kittilän työväentalolla. Käsitellään sääntöjen määräämät ja muut asiat. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Johtokunta › PORVOON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 26.3.2020 klo 14.00 Lundintalossa, Aleksanterinkatu 11. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 13.30. Tervetuloa. Johtokunta 38 Eläkeläinen 1/2020
› RAAHEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 26.3.2020 klo 13.00 Raahen Työväentalolla. Asemakatu 14 Raahe. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 12.00. Jäsenet joukolla mukaan! Johtokunta › RAISION SEUDUN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 26.3.2020 klo 12.00 Tornilassa, Tornikatu 9, Raisio. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › ROVANIEMEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään osoitteessa Piekkari, Pohjolankatu 2 A, eläkeläistilat Potkuri, Isomussalissa torstaina 26.3.2020 klo 11.00. Käsitellään kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 10.30. Tervetuloa. Johtokunta › KIRKKONUMMI-SIUNTION ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous 27.3.2020 klo 14.00. Palvelukeskuksessa, os Rajakuja 3. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. › KUHMON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 27.3.2020 klo 10.00, Tarinatupa, Rajakatu 52. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta. › OULUN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous Aleksinkulmassa 30.3.2020. klo 10. Käsitellään kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Johtokunta › OULUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 30.3.2020 klo 13.00 alkaen Aleksinkulmassa os. Aleksanterinkatu 9, OULU. Kokouksessa käsitellään säännöissä kevätkokouksen käsiteltäväksi määrätyt asiat. Jäsenet, tervetuloa päättämään yhteisistä asioista. Kahvitarjoilu kokouksen edellä. Johtokunta › LOHJAN SEUDUN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous ti 31.3.2020 klo 12 Lohjan työväentalo, Kalevankatu 1, Lohja. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta Aluejärjestöt › ELÄKELÄISET RY:N JOKILAAKSOJEN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen kevätkokous 28.2.2020 klo 11.00 Kempeleen Työväentalossa, Koskelantie 24, Kempele. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus klo 10.00 alkaen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Aluetoimikunta › ELÄKELÄISET RY:N POHJOIS-KARJALAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 11.3.2020 klo 12.00 Hyvärilän Nuorisoja matkailukeskuksessa, Lomatie 12, 75500 Nurmes. Kokouksessa käsitellään Aluejärjestön sääntöjen 7 §:n kevätkokoukselle määräämät asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta › ELÄKELÄISET RY:N PIRKANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n kevätkokous 16.3.2020 klo 11, valtakirjat klo 10.30 Tapiola, Karhunkatu 71, Tampere. Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta. › ELÄKELÄISET RY:N VARSINAIS-SUOMEN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 17.3.2020 klo 11.00 Kaarina-Seura Koriston Tallit, Prännikatu 1, 20780 Kaarina. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 10.30. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Aluetoimikunta › ELÄKELÄISET RY:N KESKI-SUOMEN ALUEJÄRJESTÖ ry:n kevätkokous ma 23.3.2020 klo 10.00 Äänekosken kaupungintalo, Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa! Aluetoimikunta › ELÄKELÄISTEN HELSINGIN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 24.3.2020 klo 14 alkaen Kinaporin palvelukeskuksen kokoushuoneessa Kertsi 1. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Aluetoimikunta › ELÄKELÄISET RY:N LAPIN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen kevätkokous pe 27.3.2020 klo 13.30 Piekkarin Isomus-kokoustilassa, Pohjolankatu 2 A, Rovaniemi. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 13.00. Esillä sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Tervetuloa! Aluetoimikunta › ELÄKELÄISTEN SATAKUNNAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään perjantaina 27.3.2020 klo 11.00, valtakirjojen tarkastus klo 10.30, Kokemäen Vanhan Yhteiskoulun valtuustosalissa, Tulkkilantie 16 b, 32800 Kokemäki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Aluetoimikunta › ELÄKELÄISET RY:N UUDENMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantina 30.3.2020, klo 10.00 Puistokulmassa, Talkootie 4, Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjan tarkastus klo. 9.00 alkaen. Kokouksen jälkeen lounas. Tervetuloa. Aluetoimikunta. › ELÄKELÄISET RY:N POHJANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n kevätkokous pidetään tiistaina 31.3.2020 klo 12 Hotelli Valloniassa os Keskustie 3, Mustasaari. Esillä sääntöjen mukaiset kevätkokousasiat. Valtakirjojen tarkastus klo 11 alkaen. Tervetuloa! Aluetoimikunta. › ELÄKELÄISET RY:N SAVON ALUEJÄRJESTÖ ry:n kevätkokous järjestetään Varkauden Kuntorannassa 31.3.2020 klo 12.00. Osoite: Kuntorannantie 14, 78400 Varkaus. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa! Aluetoimikunta – VUODEN 2019 aikana olimme Utajärven Eläkeläiset ry:n porukoilla liikkeellä yhteensä 158 kertaa, laskee puheenjohtaja Kaisu Rämet. – Lukuun mahtuvat porinakerhot, kolme eri harrastekerhoa (boccia, askartelukerho ja puutyökerho) ja kuntosalivuoro, monta toritapahtumaa ja yhteistyötä muiden Utajärven järjestöjen kanssa. Lisäksi olemme olleet mukana avustamassa vanhuksia ja Oulunkaaren kuntayhtymän henkilöstön mukana vanhusten retkillä. Retkiä Utajärven yhdistys teki Kuusamoon, Iin Eläkeläisten kanssa ruskaretken ja sokkoretken Hailuotoon. Rokualla käytiin yhdessä Reumayhdistyksen ja Eläkkeensaajien kanssa viettämässä ystävänpäivää. Ohjelmassa oli myös teatterimatka Taivalkosken Jokijärvellä yhdessä Särkijärven kyläseuran kanssa. Utajärven Eläkeläisten syyskokouksessa Kaisu Rämet valittiin jatkamaan puheenjohtajana vuonna 2020. Varapuheenjohtaja on Toivo Perttunen ja johtokunnan muut jäsenet Leo Saarenpää, Jorma Holappa, Kerttu Siira ja Eija Vola. Varajäsenet ovat Eero Mustikka ja Matti Holappa. Matkavastaavana toimii Matti Rämet. Kaisu Rämet palkittiin marraskuussa Utajärven Voimaa Vanhuuteen -gaalassa järjestöjen yhteishengen luojana. TOIMINTA TU O M A S TA LV IL A Utajärven Eläkeläiset oli viime vuonna mukana mm. maaliskuisessa Retrohiihtotapahtumassa. Yhdistyksen teltalla makkara, kahvi ja munkit tekivät kauppansa. Puheenjohtaja Kaisu Rämet oli myös leikkimielisen hiihtotapahtuman tuomaristossa. Utajärven Eläkeläisillä aktiivinen vuosi RAUMAN ELÄKELÄISET ry:n 57:s toimintavuosi on käynnistynyt. Toimintasuunitelman mukaisesti tanhuja lauluryhmät harjoittelevat ja esiintyvät. Kerhoissa pelataan bingoa ja skippoa (eli Skip-Bo-korttipeliä). Iloinen iltapäivä on järjestötalolla joka toinen torstai. Kesällä päivystetään kesäpaikka Urholassa ja vieraille tarjotaan kahvit. Vuoden aikana järjestetään mm. laskiaisrieha, vappulounas ja äitienpäiväkahvitus, ulkoilupäivä ja yhteisiä ruokailuja. Juhannusta ja kesäkauden päättäviä Venetsialaisia juhlitaan Urholassa. Myös monet matkat ja retket ovat ohjelmassa. Rauman Eläkeläiset on myös valmis ottamaan kantaa ja tekemään aloitteita ”Eläkeläisyhdistys on perustettu ajamaan pienituloisten eläkeläisten etuja”, toimintasuunnitelmassa todetaan. Jäsenhankintaa jatketaan. Syyskokous valitsi Pauli Liekarin jatkamaan yhdistyksen puheenjohtajana. Johtokunnan muut jäsenet ovat varapuheenjohtaja Lars Erkkilä, sihteeri Sirkka Suominen, Seppo Virtanen, Sisko Pajunen, Juha Poimio, Kirsti Hannukainen, Pekka Helkiö, Annikki Aaltonen ja kunniajäsen Jorma Uusitalo. Rauman Eläkeläiset: Skippoa, matkoja ja edunvalvontaa Eläkeläinen 1/2020 39
KIITOKSET POISNUKKUNEITA YHDISTYKSET Pihtiputaalla kukitettiin päivänsankareita Pihtiputaan Eläkeläiset juhlisti jouluruokailun yhteydessä Kahvila-Ravintola Mantassa ruusuin vuoden 2019 syntymäpäiväsankareita. Kuvassa Valto Suntioinen (vasemmalla), Olavi Kananen, Toini Selin, Tellervo Anttiroiko, Hilkka Järvikuona, Salli Ruuska, Helmi Lahentaus ja Hilkka Koljonen. M A IR E VA R IS TOIMINTA Suomen Valkoisen Ruusun mitali Aune Juntuselle TASAVALLAN PRESIDENTTI myönsi joulukuussa 2019 Suomen Valkoisen Ruusun mitalin Suomussalmen Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtaja Aune Juntuselle. Suomussalmen kunta anoi Aune Juntuselle mitalia hänen lukuisten luottamustehtäviensä perusteella: vuodesta 1986 lähtien Aune Juntunen toimi usean vuoden ajan perhepäivähoitajien luottamusmiehenä, sen jälkeen hän oli KTV:n puheenjohtajana ja sitten uudestaan perhepäivähoitajien pääluottamusmiehenä 3 vuotta. Suomussalmen kunnanvaltuustoon hänet valittiin vuonna 2005 vasemmistoliiton ehdokkaana. Kaksi ensimmäistä kautta Aune Juntunen oli myös kunnanhallituksessa. Tällä hetkellä hän on valtuustossa neljättä kautta, sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja ja kunnanhallituksen sekä teknisen lautakunnan varajäsen. Mitalikahvit Aune Juntunen tarjosi yhdistyksemme johtokunnalle 9.12. ja sai samalla onnittelukukat meiltä. EIJA LAAKSO Suomussalmen Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Pertti Karhapää luki onnittelukorttia Aune Juntuselle. ELÄKELÄISET 60 VUOTTA -juhlavuoden tapahtumat juhlistivat myös yhdistystoimintaa. Etelä-Vantaan Eläkeläisissä tartuttiin innolla uuteen juhlavuoden lauluvihkoon ja laulukerhon vetäjän Satu Grönlundin johdolla laulettiin kannesta kanteen. Uudenmaan ja Helsingin Aluejärjestöjen yhteisessä alueellisessa juhlassa Keravalla yhdistyksemme kansantanssiryhmä Sirpakat olivat mukana kansantanssi-cavalkaadissa. Pääjuhlaan Kulttuuritalolle joulukuussa matkasimme yhteisellä tilausbussilla ja viihdyimme koko päivän. Vuoden 2019 tapahtumista voi mainita vielä hyvin järjestetyn ja onnistuneen Uudenmaan aluejärjestön kolmen päivän retken keväällä Kuntorantaan. Retki liittyi haasteeseen jossa Uusmaalaiset haastavat muutkin Aluejärjestöt käyttämään Eläkeläiset ry:n omaa paikkaa Kuntorantaa retkiin ja tapahtumiin. Neljällä bussilla köröteltiin paikalle ja talo täytettiin viimeistä nurkkaa myöten. Yhdistys sai myös mieluisan kutsun. Vantaalainen uusi kansanedustaja Jussi Saramo kutsui meidät ensimmäisenä vierailijaryhmänä eduskuntataloon. Valovoimaisen oppaan johdolla saimme katsauksen eduskuntatalon historiaan. Kierroksen jälkeen kahvittelimme ryhmähuoneessa. Kuulimme ensimmäisen kauden kansanedustajien Veronika Honkasalon ja Jussi Saramon kuulumisia ja tavoitteita eduskuntatyöstä. Evästimme edustajia luonnollisesti eläkeläisväestöä koskevissa asioissa. Etelä-Vantaan Eläkeläisten monipuolinen ja vilkas viikkokerho ja harrasteryhmäkausi päätettiin perinteiseen ohjelmalliseen Puurojuhlaan. Tilaisuuden kokokohta on pyöreitä vuosia vuoden aikana täyttäneiden yhdistyksen jäsenten onnittelu punaisten ruusujen kera. MARJA-LIISA VILJAMAA Etelä-Vantaan Eläkeläisten monipuolinen ja vilkas viikkokerho ja harrasteryhmäkausi päätettiin perinteiseen ohjelmalliseen Puurojuhlaan. Tilaisuuden kokokohta on pyöreitä vuosia vuoden aikana täyttäneiden yhdistyksen jäsenten onnittelu punaisten ruusujen kera. Juhlava vuosi 2019 Etelä-Vantaan eläkeläistoiminnassa P EN TT I V IE R R O S NÄYTTELIJÄ, teatteriohjaaja ja dramaturgi Aune Lind on kuollut. Hän syntyi Oulussa 2.9.1936 ja kuoli Turussa 6.12.2019 83-vuotiaana. Aune teki pitkän teatteriuran kaikenikäisten ihmisten parissa. Hän toimi näyttelijänä ja ohjaajana vuodesta 1957 alkaen muun muassa Mikkelin, Lappeenrannan, Jyväskylän, Kemin kaupunginteattereissa ja Vaasan Suomenkielisessä teatterissa. Suomen Yleisradiossa Aune toimi ohjaajana Lasten ja nuorten radiossa 1974–1991. Aune tuli tutuksi kymmenille Eläkeläiset ry:n jäsenille toimiessaan järjestössämme kouluttajana ja ohjaajana vuodesta 2001 alkaen. Hän veti lukuisia ilmaisutaidon kursseja ja ohjasi juhlia sekä valtakunnallisia suurtapahtumia. Niistä merkittävimpänä voi pitää järjestömme Jyväskylässä vuonna 2009 viettämää 50-vuotisjuhlaa, johon osallistui 3?500 hengen eläkeläisyleisö. Aune toimi myös asiantuntijana ja tuomarina järjestämissämme kulttuurikilpailuissa. Aune on siunattu ja hyvästelty läheisten läsnä ollessa. TIINA RAJALA Aune Lind SYDÄMELLISET KIITOKSET kaikille, jotka järjestivät ihanan jouluviikon Kuntorannassa. ERKKI VIRTANEN, PORVOO 40 Eläkeläinen 1/2020
Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Jan Koskimies Toimitussihteeri Tuomas Talvila Tilaukset ja osoitteenmuutokset Anna Autio puh. 020 743 3610 anna.autio@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy vuonna 2020 6 kertaa. Tilaushinta kotimaahan 30 euroa/vuosikerta Muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk Toimitus ja toimisto Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki puh. 020 743 3610 elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti Tmi Johanna Pelto johannapelto.fi 040 9030 141 johanna@johannapelto.fi Syntymäpäivät ja poisnukkuneet, syysja kevätkokousilmoitukset Marja-Liisa Hirn, marja-liisa.hirn@elakelaiset.fi puh. 044 7631 482 Ulkoasu Tuomas Nikulin ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (painettu) ISSN 2242-3338 (verkkolehti) I-Print, Seinäjoki 2020 Puheenjohtaja Martti Korhonen Varapuheenjohtaja Marja Leena Makkonen Toimisto Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9-15. Jäsenpalvelu Soittoaika kello 9-12, puh. 020 743 3610: jäsenmaksut, osoitteenmuutokset, kurssienja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, Eläkeläinen-lehden tilauk set. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Kaikki maksut (mukaan lukien jäsenmaksut) IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies puh. 040 747 0776 Jäsenvastaava Anna Autio puh. 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistysrekisteri, materiaalitilaukset Jäsenvastaavan sijainen Marja-Liisa Hirn puh. 044 7631 482 Toimisto Tarja Hovi puh. 044 751 1032 Henkilöstöja talousvastaava Heli Grönroos puh. 050 529 0399 Aluetyön suunnittelija Anna Eskola puh. 044 751 1031 Järjestösuunnittelija Anu Mäki puh. 040 839 7699 Koulutussuunnittelija Tiina Rajala puh. 040 582 4319 Koulutusassistentti (siviilipalvelusmies) Onni Kari Monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö puh. 040 501 3599 Tiedottaja Tuomas Talvila puh. 050 570 9716 Lomahotelli Kuntoranta Kuntorannantie 14 78400 Varkaus Myyntipalvelu 017 560 1403 tai 0400 403 669 myynti@kuntoranta.fi SYNTYMÄPÄIVIÄ POISNUKKUNEITA 100 vuotta 20.2. Fanni Kniivilä, Kokkola 97 vuotta 29.3. Oiva Lukkala, Kaarina 94 vuotta 28.10.2019 Aino Harsunen, Hyrylä 27.2. Jorma Johannes Kataja, Malmi 28.2. Onni Rannikko, Halikko 93 vuotta 1.3. Eino Vikman, Kontula (Hki) 91 vuotta 26.3. Esko Aaltonen, Loimaa 29.3. Veikko Vennonen, Halikko 31.3. Vappu Leppänen, Loimaa 85 vuotta 20.1. Reijo Olavi Lahdenperä, Kuru 12.2. Elma Merilä, Pyhtää 27.2. Linnea Remesaho, Reisjärvi 28.3. Anna Liisa Juntunen, Hyrynsalmi 30.3. Anja Hartikainen, Kuopio 80 vuotta 7.1. Irja Kaikkonen, Vaala 19.2. Meeri Kiukas, Korso 24.2. Väinö Hietala, Kalajoki 3.3. Veli Kyllönen, Pihlava 75 vuotta 26.1. Paavo Svenn, Kuopio 2.2. Eila Niemi, Lohja 16.2. Jarmo Ilmari Munter, Kajaani 16.2. Pauli Nikula, Raahe 9.3. Tuula Salo, Kaarina 25.3. Juhani Mustonen, Kajaani 31.3. Kari Laiho, Kaarina 70 vuotta 15.12.2019 Ritva Nissinen, Tapuli (Hki) 14.2. Marja-Leena Hietaranta, Korso 17.2. Mirjami Hautala, Reisjärvi 22.2. Teuvo Hautala, Reisjärvi 11.3. Raili Sinikka Leinonen, Kuusamo 15.3. Risto Asikainen, Kuopio 16.3. Anita Reivonen, Kaarina 19.3. Pekka Joensuu, Pihlava 23.3. Anssi Ilmari Hämäläinen, Kajaani 29.3. Harri Laakso, Pihlava 30.3. Marja Hintsa, Pihlava 8.4. Anna Marjatta Huttu, Kuusamo 65 vuotta 29.3. Laila Tolonen, Suomussalmi Etelä-Espoon Eläkeläiset ry Kristina Puukko Himangan Eläkeläiset ry Simo Jokela Kalajoen Eläkeläiset ry Esko Koivisto Kuopio-Kallavesi Eläkeläiset ry Aino Halonen Lempäälän Eläkeläiset ry Ulla Rutonen Äänekosken Eläkeläiset ry Senni Sofia Heimonen Oikaisu Lehdessä 6/2019 ilmoitettiin virheellisesti poisnukkuneissa Bror Axel Haga Ykspihlajan Eläkeläisistä. Pahoittelemme erehdystä. PIIRTÄJÄ, Eläkeläinen-lehden pitkäaikainen avustaja, Ensio Mustonen kuoli nopeasti edenneeseen sairauteen 5.1. Porin kaupunginsairaalassa. Hän oli syntynyt 29.9.1945 Jyväskylässä ja oli kuollessaan 74-vuotias. Eläkeläinen-lehden haastattelussa vuonna 2015 Ensio ”Enska” Mustonen muisteli piirtäneensä aina. ”Se oli vaan jotenkin niin kiehtovaa. Lapsena piirtelin alituiseen kosmoskynällä ja äiti kantoi minulle kaupasta kääreenä käytettyä makulatuuripaperia. Pitkään toivoin kaupassa näkemääni värikynäpakettia, kunnes äiti lopulta osti sen.” Työuransa Mustonen teki mainosmiehenä, graafikkona ja ilmoituspäällikkönä. Myöhemmällä iällään hän siirtyi vapaaksi piirtäjäksi. Tekijänä hän oli monipuolinen: kirjankuvitusta, esitteitä, julisteita ja runsain mitoin sarjakuvia ja pilapiirroksia eri lehdille. Eläkeläinen-lehteen Enska piirsi melkein 30 vuoden ajan. Hän teki monenlaisia kuvitustöitä ja grafiikkaa, mutta hänen tunnetuin ja rakastetuin kynänjälkensä Eläkeläisessä oli syvällisen humoristinen Leskirouva Katiska -sarjakuva. TUOMAS TALVILA Ensio Mustonen Eläkeläinen 1/2020 41
SEURAAVASSA NUMEROSSA Ikäihmisiä Libanonin pakolaisleireissä: ”Elämä on kitkerää” Eläkeläinen 2/2020 ilmestyy 2.4. Kerhokausi käyntiin harmonikan tahdissa Kontulan Eläkeläiset kokoontuvat keskiviikkoisin klo 11 Iloiseen aamupäiväkerhoonsa. Kevätkauden Kontulatalon Wanha posti -salissa käynnisti 15. 1. HKL:n harmonikkamiesten esitys. Sen jälkeen keskiviikkokerhossa on jo ehditty keskustella Eläkeläiset ry:n Ikäystävälliseen Suomeen -tavoiteohjelmasta, saatu asiantuntijainformaatiota lähiseudun terveysasemien tilanteesta ja kuultu Runebergin päivän runoja. TU O M A S TA LV IL A YHDISTYKSET Eläkepäiviä-näyttely kuvaa aitoa elämää Helsinkiläisen Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry:n valokuvakerhon Eläkepäiviä-näyttely on esillä maaliskuun ajan Kinaporin seniorikeskuksen (Kinaporinkatu 7–9, 00500 Helsinki) käytävägalleriassa. Eläkepäiviä-näyttely esittelee eläkeläisten elämää eri vuodenaikoina, yhdeksän eri kuvaajan taltioimana. Se on Kallion-Vallailan Eläkeläisten valokuvakerhon kolmas yhteisnäyttely. Näyttely juhlistaa osaltaan Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlapäivää torstaina 12.3. ja koko juhlavuotta. Valokuvaaja Leena Sarasteen kuratoima näyttely sai ensiripustuksensa joulukuussa Kulttuuritalolla Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa. Helmikuun alkupuoliskon se oli esillä Malmitalon aulagalleriassa. ELÄKELÄINEN-LEHTI 2020 2 Aineisto lehdelle 9.3. ilmestyy 2.4. 3 Aineisto lehdelle 4.5. ilmestyy 28.5. 4 Aineisto lehdelle 17.8. ilmestyy 10.9. 5 Aineisto lehdelle 21.9. ilmestyy 15.10. 6 Aineisto lehdelle 16.11. ilmestyy 10.12. Toivo Koiviston ottama kuva Lumipyry on mukana Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry:n valokuvakerhon näyttelyssä. Kuvassa oleva kuvaaja on Tuula Roos. Oulussa ponnistetaan kohti aluejärjestön pilkkikilpailuja Oulun Eläkeläiset ry:n vuoden ensimmäisessä kokoontumisessa oli yli sata osanottajaa. Yhdistys kokoontuu joka maanantai yhteisötalo Aleksinkulmaan luentojen ja omien ohjelmien merkeissä. Kevätkauden seuraava suurempi ponnistus on järjestää Jokilaaksojen Aluejärjestön pilkkikilpailut Oulun Hietasaaren Vaaskelassa 6.3. R IT VA EI LO LA 42 Eläkeläinen 1/2020
KRYPTO JUHLAKRYPTON RATKAISU RISTIKON 6/2019 RATKAISU KRYPTON 1/2020 ratkaisut on lähetettävä 2. maaliskuuta mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana KRYPTO. RISTIKON 6/2019 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Kaarina Haapaniemi, Jurva ja Pauli Saarinen, Kerava. JUHLAKRYPTON 2019 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: K-M Kansikas, Helsinki ja Anna Ketonen, Sarvijoki. Onnittelut kaikille! 1/2020 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka Eläkeläinen 1/2020 43
Tradekan jäsenen vuosiedut Tradekan jäsenenä saat isoja valtakunnallisia sekä alueellisia etuja Resteliltä sekä yhteistyökumppaneiltamme. Saat reilun 20 % alennuksen Restelin ravintoloissa ruoasta ja juomasta sekä Restelin HelmiSimpukka-asemilla 40 % alennuksen autopesuista. Onni Hoivan 25 % alennus kotisiivouksista laajenee tänä vuonna usealle eri paikkakunnalle. Hyödynnä myös valtakunnallinen polttoaine-etusi St1ja Shell-asemilla sekä Vakuutusyhtiö Turvan myöntämä 10 % alennus esimerkiksi koti-, kaskoja matkustajavakuutuksista. Lisäksi saat alennuksia Scandicin hotelleissa, lomista, silmälaseista, lehdistä ja kauppahalli24.fi -verkkokaupasta. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. Hyvin etujen lisäksi voit vaikuttaa jäsenaloitteella osuuskuntasi toimintaan. Olet myös mukana vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. Katso lisätiedot tradeka.fi/vuosiedut. 220 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Vaikuta talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan