Hoidon hankala tulevaisuus 4 | Yhdistystoimija on järjestömme sankari 13 | Liikuntatreffit innostivat Joensuussa 16 2024 | 9. helmikuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi ”Uskolliset fanit pitävät artistin radioaktiivisena,” ikoninen rokkari toteaa. 25 Pelle Miljoona 1 Ilmasto muistelu kilpailu alkaa 14
H allituksen ajamat säästöt ovat nopeasti kääntämässä sote-uudistuksen päälaelleen: hyvinvointialueet aikovat karsia kovalla kädellä juuri niitä eläkeläisille tärkeitä lähipalveluita, joita uudistuksen oli tarkoitus vahvistaa. Hallituksen asettama virkamiesryhmä julkaisi tammikuussa ehdotuksen siitä, kuinka sosiaalija terveyspalvelut voitaisiin järjestää Suomessa siten, että henkilöstö riittäisi ja samalla rahaa säästettäisiin. Tehtävänanto oli lähes mahdoton, ottaen huomioon palveluiden riittämättömyyden jo nykyisin. Työryhmä esitti sairaalapalveluiden karsimista ja keskittämistä. Tämä on looginen vastaus säästöjä hakevaan tehtävänantoon. Raportti sai kuitenkin hallituspuolueiden edustajilta välittömän tyrmäyksen. Tämä on outoa vastuunpakoilua: itse tilaamansa ehdotuksen kieltämisen sijaan hallituksen olisi ymmärrettävä päätöstensä seuraukset. SUOMESSA TARVITAAN lisää sosiaalija terveyspalveluita ja se myös maksaa. Sen sijaan että suurituloisille ja sijoittajille kehitetään erilaisia verohelpotuksia, tulisi meidän kouluttaa ja palkata lisää väkeä pitämään huolta vanhuksista ja väestön terveydestä. Sote-uudistuksen kantavia ajatuksia oli kalliin erikoissairaanhoidon parempi järjestäminen, joka vapauttaisi resursseja lähija peruspalveluihin muun muassa terveyskeskuksissa. Näin voitaisiin lyhentää jonoja, vähentää kalliin vuokratyövoiman käyttöä ja vahvistaa hoitosuhteiden pysyvyyttä. Näihin kysymyksiin vastaamiseen virkamiesraportti antaa hyvinkin eväitä. ELÄKELÄISTEN JOUKOSSA huoli sote-palveluiden tilasta kasvaa. Jaamme huolen myös ay-liikkeen kanssa: hallituksen leikkauspolitiikka, työehtojen heikentäminen, aikuiskoulutustuen lakkautus, sosiaaliturvan suojaosien heikennykset ja palkkojen sitominen vientialoihin heikentävät sote-alan vetovoimaa entisestään. Työvoimapula pahenee. Suomessa tarvittaisiin suurten kysymysten ratkaisemiseksi yhteishenkeä. Asioiden runnominen läpi niukan eduskuntaenemmistön turvin, ilman neuvotteluja tai kunnon vaikutusarvioita vie huonoon suuntaan. JAN KOSKIMIES, PÄÄTOIMITTAJA Eläkeläisten huoli kasvaa Aurinko nousee kuitenkin 1 | 2024 Kannen kuva Teija Varis Hoidon hankala tulevaisuus 4 | Yhdistystoimija on järjestömme sankari 13 | Liikuntatreffit innostivat Joensuussa 16 2024 | 9. helmikuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi ”Uskolliset fanit pitävät artistin radioaktiivisena,” ikoninen rokkari toteaa. 25 Pelle Miljoona 1 Ilmasto muistelu kilpailu alkaa 14 SENNI JA SAFIRA POIMINTA PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA PÄÄKIRJOITUS ”Huomasin eilen, etten olekaan sellainen digiloikkaaja kuin olin kuvitellut.” Pekka Isaksson Kävelypässien blogissa Lue: yhdistykset.elakelaiset.fi/ blogit Suomessa tarvittaisiin suurten kysymysten ratkaisemiseksi yhteishenkeä.” Heikoimpien puolella Kolmelta eläkeläisjärjestöltä yhteinen kannanotto 6 Kysely Etelä-Karjalassa kartoitettiin kokemuksia palveluista 9 Historia Elberfeld-järjestelmä purki huutolaisja ruotujärjestelmän 11 Itään ja takaisin Miia Apukan kirja kulkee kuin hyvin muotoiltu ahkio 28 Vakiot Kalevin kynästä 15 Koulutuskalenteri 18 Runopysäkki 34 Minun reseptini 36 VUODEN PIMEIN ja paikoin hyytävän kylmäkin ajanjakso alkaa olla takana. Pakkanen on paukkunut ennätyslukemissa, mutta toisaalta koko Suomi on saanut nauttia pimeyteen valoa luovasta valkoisesta lumesta. Hyytävän kylmiksi voi kuvata myös talven aikana eri puolilta maailmaa tulleita uutisia. Sotakoneita taotaan ja strategioita hiotaan. Iskuja, hyökkäyksiä, aseellisia yhteydenottoja, sotatoimien raakuutta, humanitäärisiä kriisejä, tuhoa ja nälänhätää. MEILLÄ SUOMESSA talven aikana käydyn presidentinvaalikampanjoinnin aikana on mielestäni käynyt selväksi, että maamme on edelleen varsin yhtenäinen ulkoja turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa. Presidentin on myös tulevaisuudessa hyvä johtaa maata, jossa vallitsee näistä kysymyksistä laaja poliittinen yhteisymmärrys. Toivonkin tulevalle presidentille menestystä ja voimia luotsata omalta osaltaan maatamme kohti vakaampaa ja turvallisempaa Suomea, Eurooppaa ja maailmaa. MONELLA TAPAA tummasta ja synkästä talvesta huolimatta aurinko nousee päivä päivältä korkeammalle, luovuttaa lämpöä ja valoa päiväämme. Toivottavasti kevättalven hehku tuo viisautta myös poliittisille päättäjille ja päätöksiin. 2 Eläkeläinen 1/2024
AJASSA K R IS TI N A B U LG A KO VA / IS TO C K Runoa ja asiaproosaa -kirjoittajakurssi 5.–7.3. Urheiluopisto Varalassa Tampereella. E läkeläiset ry:n kahden vuorokauden mittainen kirjoittajakoulutus yhdistää kaksi eri aiheisiin keskittyvää ryhmää: runoilijat ja asiaproosan kirjoittajat. Ryhmillä on omat tilat. Silti yhteisiäkin hetkiä järjestetään. Kurssin runoryhmä sopii sekä aloitteleville runon kirjoittajille että jo pitkään runoilleille. Aiheeseen johdattaa runoilija Kristiina Wallin, Eläkeläinen-lehden uusi Runopysäkki-palstan pitäjä. Runopysäkin löydät tämän lehden sivulta 24 Toinen ryhmä keskittyy asiatekstin kirjoittamiseen toimittaja, tietokirjailija Pekka Isakssonin opetuksessa. Tarpeita asiakirjoittamisellehan riittää: Yhdistykselle pitää laatia toimintakertomus ja -suunnitelma; on tarpeen kirjoittaa yhdistyksen esittelyteksti verkkosivuille tai kertoa tapahtumasta lehdessä. Joskus tarvitaan juontotekstejä eri tarkoituksiin; joskus on pidettävä esitelmä tai puhe. Monille yhdistyksille on ajankohtaista kirjoittaa yhdistyksen historiasta. Kurssipaikkamme, Varalan urheiluopisto Tampereella, sijaitsee Pyynikin ja Pispalan kauniissa maisemissa. Paikalle pääsee Tampereen paikallisliikenteen Nyssellä Tampereen keskustasta. Kurssin hinta 215 euroa sisältää opetuksen sekä majoituksen kahden hengen huoneessa puolihoidolla. Miten pääsen mukaan? Eläkeläiset ry:n koulutukset ovat etu, joka on tarkoitettu jäsenillemme. Hinnat pidämme niin edullisina kuin mahdollista. Yhdistykset ilmoittavat kursseille toimihenkilöitään tai esimerkiksi eri harrastuskerhojen vetäjiä. Tällöin yhdistykset myös maksavat osallistujan kurssimaksun. Runoa tai asiatekstiä – kumpi on sinun juttusi? Myös henkilöjäsenemme voivat osallistua kursseillemme maksaen itse osallistumisensa. Kurssi-ilmoittautumisen yhteydessä pyydämme ilmoittamaan, onko maksajana yhdistys vai osallistuja itse. ? Ilmoittautuminen Runoa ja asiaproosaa -kurssille 13.2. mennessä. ? Lue ohjeet ilmoittautumiseen ja lisää koulutuksistamme sivulta 18. Kouluttajamme Runoilija Kristiina Wallin: ”Pysähdymme runon äärelle. Luemme ja analysoimme runoja sekä kirjoitamme itse. Annamme ja saamme palautetta. Tälle kurssille kaikki kirjoittajat ovat tervetulleita, ovat he vasta-alkajia tai jo pidempään harrastaneita.” Toimittaja, tietokirjailija Pekka Isaksson on eläkkeellä oleva Eläkeläiset ry:n tiedotussihteeri. Pekka tuntee jäsentemme tarpeet ja toiveet ja hän toivottaa kaikenlaiset kirjoittajat tervetulleiksi. ”Ei tarvitse olla ennalta oppinut”. Eläkeläinen 1/2024 3
YHTEISKUNTA HOIDON HANKALA TULEVAISUUS Hoitotyön asiantuntijan mielestä hoitajien halua tehdä hyvää työtä ei arvosteta julkisuudessa tarpeeksi. ”Kotihoidon ongelmat ovat vain harvoin hoitajien asenteissa. Ne ovat resursseissa.” KYÖSTI NIEMELÄ S uomessa tehtiin vuonna 2022 kaikkiaan 39 617 915 kotihoidon käyntiä. Yli 39 miljoonaa kertaa ammattilainen saapui toisen ihmisen kotiin ja alkoi tarkistaa vointia. Se, millaista kotihoitoa tarjotaan, kuinka usein ja kenelle, on iso yhteiskunnallinen kysymys. Hoidosta keskustellaan mediassa säännöllisesti. Keskustelu turhauttaa Heli Vaartio-Rajalinia, Turun ammattikorkeakoulun terveyden ja hyvinvoinnin yksikön lehtoria ja entistä Åbo Akademin gerontologisen hoitotyön apulaisprofessoria. Ensiksikin, hoitajien halua tehdä hyvää työtä ei arvosteta julkisuudessa tarpeeksi. Kotihoidon ongelmat ovat vain harvoin hoitajien asenteissa, Vaartio-Rajalin painottaa. Ne ovat resursseissa. Toisekseen, julkisuudessa puhutaan liian usein siihen sävyyn, että ikääntyneitä voisi hoitaa kuka tahansa. Kotihoitaja voi joutua lyhyessä ajassa keskustelemaan asiakkaan ja tämän läheisen kanssa, tarkkailemaan asiakkaan elintoimintoja ja toimintakykyä, tarkistamaan onko lääkkeet otettu, onko syöty ja juotu ja onko ympäristö turvallinen. Parhaiten tämä onnistuu Vaartio-Rajalinin mukaan sairaanhoitajalta tai sitten lähihoitajalta, jolla on erityisosaamista. Siitä, millaisella koulutuksella tällä hetkellä ikääntyneitä hoidetaan, ei ole tuoretta tilastotietoa, Vaartio-Rajalin kertoo. Usein joudutaan yksinkertaisesti ottamaan se sijainen, joka saadaan. – Kyseessä voi olla ensimmäisen lukukauden opiskelija tai toisen ammatin edustaja. Tottakai ymmärrän SOTE 4 Eläkeläinen 1/2024
Ikääntyneiden hoidon tulevaisuuden haasteista on paljon tietoa. Politiikassa pitäisi katsoa pidemmälle kuin vaalikauden loppuun.” ti liian vähälle, niin kotona kuin hoitopaikoissa. Ala kaipaisi imua. Liian moni siirtyy resurssipulan takia kaupan kassalle, vaikka osaisi ja haluaisi hoitaa vanhuksia. Resurssipula on kasvattanut työntekijöiden riittämättömyyden tunteita. Vaartio-Rajalin kouluttaa työkseen muun muassa hoitajia, joilla on jo peruskoulutus ja työkokemusta. Hän korostaa opetuksessaan niin kutsuttua gerontologista kokonaisarviota, jossa arvioidaan ikääntyneen kokonaistilanne. Siihen kuuluu hoitajan arvio, lääkärin arvio, sosiaalityöntekijän arvio sekä keskusteluja omaisten ja asiakkaan kanssa. – Se pitäisi tehdä aina kun tilanne muuttuu, esimerkiksi kun asiakas on kaatunut toistuvasti. Se pitäisi tehdä myös säännöllisesti. Eri asia sitten on, miten usein sitä tehdään. Siirron kotihoidosta jonnekin muualle tulisi perustua aina gerontologiseen kokonaisarvioon. Omaishoitajat sinnittelevät Vaartio-Rajalinin mukaan joskus liikaa. Muistisairaus voi muuttaa ihanan puolison käytöstä ja tästä tulee aivan erilainen ihminen, joka vie omaishoitajan voimat äärirajoille. Omaishoitajiksi suostuvat ihmiset eivät aina tule ajatelleeksi, kuinka vaikeaksi tilanne voi muuttua. – Ja suomalainen on vähän sellainen, että yrittää hammasta purren jaksaa, kun on kerran luvannut. Julkisuudessa on puhuttu myös siitä, että kotona asuvat ikääntyneet ruuhkauttavat päivystyksiä. Vaartio-Rajalin tunnistaa ongelman. Taustalla on halu lisätä kotihoitoa ja vähentää laitoshoitoa. Sen seurauksena muistisairaita ja monisairaita asuu yhä enemmän kotona. Monisairas lähtee helposti päivystykseen uuden ongelman vuoksi, varsinkin jos tällä ei ole omia verkostoja. Päivystysruuhkat maksavat paljon. Hintalappu muodostaa yhden argumentin sen puolesta, että kotihoidosta pitäisi voida siirtyä laitoshoitoon useammin ja nopeammin. Digitalisoitunut tulevaisuuskin tarvitsee ihmisen havaintoja Tulevaisuuteen pitäisi varautua tarpeeksi ajoissa, Vaartio-Rajalin korostaa. Ikääntyneiden hoidon tulevaisuuden haasteista on paljon tietoa. Politiikassa pitäisi katsoa pidemmälle kuin vaalikauden loppuun. – Valistunut yhteiskunta saisi käyttää enemmän tutkimustuloksia, luoda skenaarioita ja valmistautua niihin. Heli Vaartio-Rajalin Hoitoalalle hakeutuu liian vähän opiskelijoita. Siihen vaikuttaa ikääntyneiden hoitamisen heikko maine. Resurssipula puolestaan on kasvattanut työntekijöiden riittämättömyyden tunteita. Kuvituskuvassa lähihoitaja harjaa potilaan hiuksia Espoossa kesäkuussa 2019. A N N I R EE N PÄ Ä / LE H TI K U VA Yksi tulevaisuudenkuva, Vaartio-Rajalin sanoo, on että tulevaisuudessa ikääntyneet ovat fyysisesti entistä hyväkuntoisempia, mutta samalla muistisairaiden määrä lisääntyy huomattavasti. Suomalaiset kansantaudit, kuten verenpainetauti, diabetes ja masennus, lisäävät muistisairauden riskiä, Vaartio-Rajalin selittää. Yksi suuri tulevaisuuden kysymys voi olla, missä fyysisesti toimintakykyisiä mutta muistisairaita ihmisiä hoidetaan. Digitalisaation sanotaan muuttavan kaiken. Se on parhaillaan muuttamassa myös ikääntyneiden hoitoa. Elektroninen matto kertoo, onko ihminen noussut vuoteesta. Paikannus paljastaa, minne muistisairas lähti vaeltamaan. Muistuttava lääkeannostelija varmistaa, että lääke otettiin. – Teknologialla voidaan säästää aikaa, Vaartio-Rajalin sanoo. – Se ei kuitenkaan korvaa ihmisen havainnointia ja päättelykykyä. Yksi kasvussa oleva ikääntyneiden hoitamisen muoto on perhekoti. Se on vähän niin kuin lasten päiväkoti mutta ikääntyneille. Ikääntynyt viedään sinne osaksi päivää tai hän asuu siellä vuorokauden ympäri. Tilat voivat olla hyvinkin kodinomaisia, mutta paikalla on valvontaa ja ammattilaisia. Pari vuotta sitten Suomessa oli noin 250 ikäihmisten perhekotia. Vaartio-Rajalin suhtautuu myönteisesti perhekotien yleistymiseen, kunhan pidetään kiinni tiukoista kriteereistä sen suhteen, kuka saa perustaa perhekodin. Ikäihmisiä Vaartio-Rajalin kannustaa tiedonhankintaan. Ei kannata liikaa uskoa sitä, mitä ystävä kertoi tai mitä tuttavan tuttavalle oli jossain sattunut tai tämän tuttavalle joskus aikoinaan väitetty. – Kannattaa ottaa selvää asioista ja kannattaa pitää melua itsestään. lähiesimiestä, jolla voi olla hätä, että nyt pitää saada jostain joku ihminen. Vaartio-Rajalin esittää skenaarion: Hoitaja huomaa asiakkaan syöneen ja juoneen todella vähän. Osaamattomampi hoitaja vain kirjaa, että söi tai joi vähän. Hän ei välttämättä osaa pohtia, mikä vaikuttaa syömättömyyteen hammaskipu, ruoansulatusongelmat, hengenahdistus, masennus tai muu. Tämä ongelma on olemassa niin kotihoidossa kuin muuallakin. – Ajoissa puuttumiseen tarvitaan niin kutsuttua kliinistä silmää. Koulutusta ja maineen parantamista Kliinistä silmää oppii koulutuksella ja kokemuksella, mutta alalle hakeutuu liian vähän opiskelijoita. Siihen vaikuttaa ikääntyneiden hoitamisen heikko maine, Vaartio-Rajalin arvioi. Opiskelijapula pahentaa henkilöstöpulaa ja henkilöstöpula laskee hoidon tasoa. Esimerkiksi ikääntyneiden kuntoutus jää jo nyt toistuvasFakta ? KOTIHOITO = Kotiin annettava sosiaalija terveydenhuollon yhteinen palvelu, jossa asiakkaalle tai hänen perheelleen annetaan sekä sairaanhoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta että henkilökohtaista arjen käytännön toimiin liittyvää huolenpitoa tai apua. Kotihoito sisältää sekä kotipalvelut että kotisairaanhoidon. ? VUONNA 2022 säännöllisesti kotihoitoa sai noin 114 000 ihmistä. Heistä noin 59 prosentilla oli vähintään yksi käynti päivässä. ? NOIN 51 prosenttia kotihoidon käynneistä tehtiin 85 vuotta täyttäneille. ? SÄÄNNÖLLISEN kotihoidon palveluja sai 75–84-vuotiaista kahdeksan prosenttia, 85–94-vuotiaista 30 prosenttia ja yli 95-vuotiaista 57 prosenttia. Lähde: THL, Tilastoraportti 28/2023. Eläkeläinen 1/2024 5
YHTEISKUNTA Kansalaisaloite vaatii lääkekorvausten omavastuusta luopumista KANSALLINEN SENIORILIITTO on aloittanut Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n puheenjohtajajärjestönä vuonna 2024. EETU on edunvalvontaan keskittyvä kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön yhteistoimintaorganisaatio. Sen jäsenjärjestöjen jäsenistö on yhteensä lähes 300 000 eläkkeensaajaa. EETU:n puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain. Vuonna 2024 Kansallinen senioriliitto ry toimii EETU:n puheenjohtajajärjestönä ja Senioriliiton puheenjohtaja Kari Kantalainen puheenjohtajana. EETUn jäsenjärjestöt ovat Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Kansallinen senioriliitto ry, KRELLI Kristilliset eläkeläiset ry ja Svenska pensionärsförbundet rf Senioriliitto johtaa EETUa lidaarisuuden puute heikentää yhteiskuntasopimustamme ja kansakunnan yhtenäisyyttä, jota nykyisessä tilanteessa nimenomaan tarvittaisiin”, järjestöt toteavat. JÄRJESTÖT EIVÄT hyväksy hallituksen työmarkkinajärjestöjen välisiin eläkeuudistusneuvotteluihin vaateeksi esittämää automaattista vakauttajaa, joka tarkoittaa käytännössä pitkällä aikavälillä tapahtuvaa työeläkkeiden leikkaamista tavalla tai toisella. ”Muistutamme, että joka kolmas suomalainen sinnittelee tälläkin hetkellä alle 1?250 euron suuruisella eläkkeellä. Vakauttaja voisi leikata maksussa olevien työeläkkeiden indeksikorotuksia, työssäkäyville kertyviä eläkkeitä tai molempia. Tämä johtaisi eläkkeensaajien ja palkansaajien turvattomuuden kasvuun maassamme.” EKL, Eläkeläiset, ja Eläkeliitto kehottivat ja kutsuivat jäseniään mukaan Helsingissä 1.2.2024 järjestettyyn mielenosoitukseen yhdessä muiden järjestöjen kanssa. ”Hallituksen esittämät rajut heikennykset koskettavat todella suurta osaa suomalaisista. Tässä joukossa on myös eläkkeensaajia ja etenkin tulevia eläkkeensaajia. Vaaditaan hallitukselta sellaista politiikkaa, jossa heikoimmista pidetään huolta”, kolmen järjestön kannanotto toteaa. ? Palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK :n koolle kutsuma STOP nyt! -mielenosoitus hallituksen työelämäheikennyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia vastaan järjestettiin 1. helmikuuta Helsingin Senaatintorilla. Mukana oli myös runsaasti eläkeläisiä. Tapahtuman tunnelmista kerrotaan Eläkeläinen-lehden seuraavassa numerossa. ”Solidaarisuuden puute heikentää yhteiskuntasopimustamme ja kansakunnan yhtenäisyyttä, jota nykyisessä tilanteessa nimenomaan tarvittaisiin”, kolmen eläkeläisjärjestön kannanotossa todetaan. Kuva on Eläkeläiset ry:n ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n vuonna 2015 järjestämästä mielenosoituksesta. TU O M A S TA LV IL A ”Heikoimmista pidettävä huolta” Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry ja Eläkeliitto ry ilmaisivat yhteisessä kannanotossaan huolensa suomalaisen hyvin vointiyhteis kunnan tulevaisuudesta. K olme eläkeläisjärjestöä Eläkeläiset ry , Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry ja Eläkeliitto ry ilmaisivat 16.1. julkaisemassaan kannanotossa huolensa Petteri Orpon hallituksen leikkauksia sosiaalija terveyspalveluista. Valtiovarainministeri Riikka Purra on myös toistuvasti väläytellyt lisäleikkauksien tarvetta. ”Hyvinvointialueet ovat hallituksen niille asettamien ylimitoitettujen säästöjen paineessa karsimassa juuri niistä ikääntyneille tärkeistä lähipalveluista, joita sote-uudistuksen piti parantaa. Myös vanhusten elintärkeitä hoivapaikkoja karsitaan nyt näennäisen yhteisöllisen asumisen varjolla”, kannanotto toteaa. ”Karsinnan ja keskittämisen sijaan sote-ala tarvitsee lisää tekijöitä. Kaavailtu työntekijöiden oikeuksien heikentäminen vähentäisi sote-alan houkuttelevuutta, vaikka sitä pitäisi parantaa esimerkiksi palkkojen ja työolojen avulla. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ja sosiaaliturvan suojaosien heikennykset vaikeuttavat työvoiman saantia entisestään. Työttömyysturvaan tehtävät leikkaukset tulevat, paitsi järkyttävästi leikkaamaan asianosaisten toimeentuloa, osaltaan myös alentamaan työttömien ja työttömäksi jäävien tulevaa eläketurvaa.” ”Samaan aikaan leikkausten rinnalla osalle kansalaisista tarjotaan jopa verohelpotuksia. Tällainen soHallituksen esittämät rajut heikennykset koskettavat myös eläkkeensaajia ja etenkin tulevia eläkkeensaajia.” ELÄKELÄISET RY:N keskisuomalaiset aktiivit ovat olleet mukana tekemässä kansalaisaloitetta lääkekorvausten omavastuusta luopumiseksi. Aloitteeseen voi tutustua kampanjan sivuilla alkuomavastuu.fi/ Aloitteen voi allekirjoittaa kansalaisaloite.fi -sivustolla. Lisäksi voi myös tulostaa paperisia lomakkeita ja lähettää ne aloitteen vastuuhenkilöille: kansalaisaloite.fi/ fi/aloite/13017 6 Eläkeläinen 1/2024
nöllisissä väestöä edustavissa haastatteluissamme tutkimusotokset muodostetaan siten, ettei yläikärajaa ole, vaan otos muodostetaan koko 15+ -väestöstä. Myös nettipaneeliimme voi liittyä vastaajaksi ilman yläikärajaa”, Taloustutkimus kertoi tiedotteessaan. Myös tutkimuslaitos Verianin (entinen Kantar Public) puoluekannatuskyselyihin pääsevät jatkossa vastaamaan myös yli 79-vuotiaat. Asiasta kertoi 16.1. Helsingin Sanomat. Siinä missä tavanomaisesti puolue gallupeissa vastaajajoukkona on 18–79-vuotias väestö Ahvenanmaata lukuun ottamatta, ei HS:n tammikuussa julkaisemassa kyselyssä enää ollut yläikärajaa. Tutkimuksen toteuttaneen Verianin tutkimusjohtaja Sakari Nurmelan mukaan muutoksessa on kyse Ilmainen toimitus kotiin tai noutopisteeseen yli 150€ ostoksille Seniorikoti palveluiden keskellä Miltä kuulostaisi valmis lounas, siivousapu ja aktiivinen arki turvallisessa ympäristössä – tutustu Sagapalvelutaloihin! Asukkaamme asuvat itsenäisesti omissa kodeissaan, jonne palvelut on helppo tilata saman katon alta. Harrastustoiminta piristää arkea, ja apua on saatavilla joustavasti. Lue lisää sagacare.fi tai soita maksuttomaan asiakaspalveluun, puh. 0800 06116 (ark. klo 9-15). Saga-palvelutalot | Helsinki | Vantaa | Lahti Lappeenranta | Turku | Rauma | Seinäjoki Tämän sivun uutuudet tilattavissa Via Naturalen kautta. Hyvän Olon Luomu Kylmäpuristettu Aloe Vera juoma Luomu, kylmäpuristettu ja pastöroimaton Aloe Vera juoma – ravintolisä. Hyvän Olon Aloe Vera juoma on valmistettu luomuviljeltyjen Aloe Barbadensis Miller kasvin kuorittujen lehtien sisäosista. Patentoidun valmistusmenetelmän ansiosta aaloemassaa ei kuumenneta, jolloin Aloe Veran luonnolliset vaikuttavat aktiiviaineet säilyvät parhaiten tallella, kuten mm. polysakkaridit. Juoma sisältää Aloe Vera -massan kuituja, jotka näkyvät juomassa. Valmiste on makeuttamaton ja laktoositon. Ei sisällä hiivaa eikä maidon tai soijan ainesosia. Suositushinta 14,90 €. Alkuperämaa Espanja • Ruoansulatus • Suolisto • Vastustuskyky Hyvän Olon Luomu Kylmäpuristettu Aloe Vera juoma 1000 ml tuotenumero 1451, ME: 6 Nivele – Kollageeni-Glukosamiini Magnesium-C& B-vitamiinijuoma Monipuolinen Kollageeni-Glukosamiini-vitamiini-mineraalivalmiste. Nestemäinen ravintolisä. Makeutettu sukraloosilla. Ihmisessä on luontaisesti kollageenia ja glukosamiinia, joiden määrä vähenee elimistössä ikääntymisen myötä. Kollageenit ovat yleisimpiä solujen ja kudosten rakennusproteiineja jotka antavat luu-, rusto-, jänneja sidekudokselle tukea, lujuutta, kimmoisuutta ja liikkuvuutta. Glukosamiini on elimistössä esiintyvä aminomonosakkaridi, jota on luonnostaan nivelissä, nivelnesteessä, rustoissa, jänteissä ja sidekudoksessa. Valmiste on laktoositon ja gluteeniton. Suositushinta 14,90 €. Valmistettu Suomessa. Nivele Kollageeni-Glukosamiini-Magnesium-C& Bvitamiinijuoma tuotenumero 1256, ME: 6 • Nivelrustot • Lihakset, luusto • Iho, hermosto ja immuunijärjestelmä Nokkonen 300 mg Nokkosta sisältävä ravintolisä. Nokkonen on monipuolinen luonnonkasvi. Sen polttavat lehdet sisältävät useita vitamiineja, kivennäisaineita, aminohappoja, flavonoideja, klorofylliä eli lehtivihreää ja kuitua. Kuvatussa nokkosenlehdessä on kuitua ja rautaa enemmän kuin pinaatissa. Valmiste on makeuttamaton, gluteeniton ja laktoositon. Ei sisällä hiivaa eikä maidon tai soijan ainesosia. Suositushinta 8,50 €. Valmistettu Suomessa. Kurkuma 500 mg Kurkumaa sisältävä ravintolisä. Kurkuma on inkiväärin sukuinen monivuotinen ruohokasvi. Rohdoskäytössä käytetään sen voimakkaan keltaista juurakkoa, joka sisältää luontaisesti kurkuminoideja. Kurkuminoidi polyfenolit ovat kurkuman pääantioksidantteja ja kurkumiini on näistä merkittävin. Kurkuma voi ehkäistä hiljaista tulehdusta, lievittää kipuja ja ehkäistä flunssaa. Valmiste on makeuttamaton ja laktoositon. Ei sisällä hiivaa eikä maidon tai soijan ainesosia. Suositushinta 8,50 €. Valmistettu Suomessa. Nokkonen 300 mg 60 tabl tuotenumero 1220, ME: 6 • Luusto, nivelet • Aineenvaihdunta • Ruuansulatus Kurkuma 500 mg 60 tabl tuotenumero 1221, ME: 6 • Tulehduksien esto • Vastustuskyky • Sappi ja maksa Nivelejuoman sisältämät vitamiinit: • C - edistää normaalia kollageenin muodostumista rustojen toimintaa varten • Magnesium edistää lihaskunnon ja luuston normaalia toimintaa • B2 edistää ihon pysymistä normaaleina • B5 auttaa vähentämään väsymistä ja uupumista ja edistää normaalia henkistä suorituskykyä • B1 edistää hermoston normaalia toimintaa • B6 edistää normaalia energiaaineenvaihduntaa UUTUUDET Sähköpostilla info@vianaturale.fi tai puhelimella (09) 8709 856. Candida Forte Turvottaako tai kuriseeko vatsa, kärsitkö ilmavaivoista? Kiusallisten vatsavaivojen takana on usein suoliston hiivan liikakasvu. Candida Forte on suoliston puhdistamiseen, suolistohiivan hillintään ja hiivasyndrooman torjuntaan tarkoitettu greipinsiemenuute-insuliinivalmiste. Muista myös maitohappobakteeri Candida Forten aikana. Luomu Aloe Vera juoma Hyvän Olon Aloe Vera juoma on valmistettu luomuviljeltyjen Aloe Barbadensis Miller -kasvin kuorittujen lehtien sisäosista. Patentoidun valmistusmenetelmän ansiosta aaloemassaa ei kuumenneta, jolloin Aloe Veran luonnolliset vaikuttavat aktiiviaineet säilyvät parhaiten tallella. Juoma sisältää Aloe Vera -massan kuituja. 99% Aloe Vera –kylmäpuristettu ja pastöroimaton. Koko 1000 ml. Suoliston hyvinvointiin Tutkimuslaitokset poistivat yläikärajat Puoluekannatuskyselyihin pääsevät nyt vastaamaan myös yli 79-vuotiaat. M arkkinatutkimustoimisto Taloustutkimus tiedotti joulukuussa poistaneensa mielipidetutkimuksistaan yläikärajan. Väestöä edustavia mielipidetutkimuksia on 2000-luvulla tehty pääasiassa 15–79-vuotiaille. ”Markkinatutkimuksissa on tyypillisesti ollut kaksi ikärajoitetta; alaikäraja 15 vuotta (sitä nuoremmilta tarvitaan vanhemman suostumus haastatteluun) sekä yläikäraja 79 vuotta, mikä on ollut tavallinen toimialastandardi.” ”Kansalaiset ovat kuitenkin ilmaisseet halunsa osallistua tutkimuksiin myös tätä vanhemmalla iällä, ja sen vuoksi poistimme yläikärajan kokonaan. Nykyisin omissa sääntutkimusteknisistä seikoista. ”Aineisto kerätään puhelintutkimuksessa, ja siinä samassa kokonaisuudessa kerätään myös muuta aineistoa”, Nurmela kertoi HS:ssä. ”Muissa kuin puoluekannatuskyselyissä saatetaan hyödyntää myös internetpaneeleita, joissa vanhimpien ikäluokkien vastaajia ei aikaisemmin ole ollut niin paljon, että vastaajamäärä olisi riittävän kattava.” ”Sitä mukaan, kun internetin käyttäjien määrä on vanhemmissa ikäluokissa kasvanut, on myös siirrytty yläikärajasta pois”, Nurmela sanoi. Yli 79-vuotiaiden rajaaminen pois puoluekannatuskyselyistä on jo pitkään saanut osakseen kritiikkiä mm. eläkeläisjärjestöiltä. ”On iloinen asia meillekin, että pystymme kannatuskyselyissäkin ottamaan kaikki vastaajaryhmät jatkossa samalla tavalla huomioon”, Nurmela sanoi HS:n haastattelussa. Eläkeläinen 1/2024 7
YHTEISKUNTA S olaris-lomat ry järjestää eläkeläisille tuettuja lomia STEA:n myöntämällä tuella. Loman pituus on 5 vuorokautta ja siihen kuuluu täysihoito: aamiainen, lounas ja päivällinen. Lomaa voi hakea yksin, ystävän tai puolison kanssa. Solaris-lomilla on joka päivä monipuolista, lomateeman mukaista ohjattua lomaohjelmaa. Kuka voi päästä tuetulle lomalle? Kiinnitä erityistä huomiota perusteluosan täyttämiseen. Loman myöntämiseen vaikuttavat pienituloisuus ja muut taloudelliset seikat sekä sosiaaliset ja terveydelliset perusteet (mm. perhetilanne, maahanmuuttajuus, omaisen hoitaminen, riippuvuusongelma, yksinäisyys, vertaistuen tarve, vammat sekä psyykkiset ja fyysiset sairaudet). Tuettu loma voidaan myöntää korkeintaan joka kolmas vuosi ja enintään kolme kertaa 10 vuoden ajanjaksolla. Ensikertalaiset saavat edun valinnoissa. Aikuisilta edellytetään omatoimista selviytymistä lomalla. Mitä tuettu loma maksaa? Lomailija maksaa omavastuuosuuden 100–120 euroa ja matkat. Lomaan sisältyy majoitus jaetussa kahden hengen huoneessa. Yhden hengen huoneen ja lemmikkihuoneen voi halutessaan itse varata lomakohteesta lisämaksua vastaan. Miten lomalle haetaan? Lomaa kannattaa hakea netissä solaris-lomat.fi. Myös paperilla voi hakea, palauta hakemuslomake postissa osoitteella Solaris-lomat ry, Kauppakaarre 1, 00700 Helsinki. Hakuaika päättyy yleensä kolme kuukautta ennen loman alkua. Myönnetystä lomasta ilmoittaminen Vain lomalle valituille lähetetään kutsukirje noin kaksi kuukautta ennen loman alkua. Ilmoita hakemuksessasi puhelinnumerosi tai sähköpostiosoitteesi mahdollista yhteydenottoa varten. Lisätietoja saa sähköpostilla: solaris@solaris-lomat.fi tai soittamalla: 0600 418 200, arkisin klo 9-12 (puhelun hinta on 0,07 euroa?/?min + ppm). Lomatarjonnassa 2024 muun muassa ? Ikäloma 68+ ? Virkeänä eläkkeellä (60–73vuotiaille) ? Joululoma 21.-26.12. ? Yhdistysten vertaistukilomat Vertaistukilomalle voivat hakea kaikki mainittuihin kohderyhmiin kuuluvat henkilöt kyseisiltä alueilta Yhdistyksen jäsen ei tarvitse olla! Kumppaniyhdistys järjestää yleensä yhteiskuljetuksen lomakohteeseen. Tarkemmat tiedot eri lomateemojen ajankohdista ja lomapaikoista netissä: solaris-lomat.fi Loma tukee arjessa selviytymistä ja sisältää virikkeellistä yhteistä toimintaa. Tuetut Solaris-lomat eläkeläisille Tuettu lomatoiminta Tuettua lomatoimintaa järjestää viisi lomajärjestöä. Lomia on haettavana muun muassa eläkeläisille ja heidän perheenjäsenilleen. Lomat myönnetään taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein. Tuetut lomat järjestetään Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n päätöksellä Veikkauksen tuotoista. Lomakohteet sijaitsevat eri puolilla Suomea. Tarkemmat tiedot ja hakemuslomakkeet löytyvät lomajärjestöjen kotisivuilta. Tukilomat haetaan ja myönnetään aina lomajärjestön kautta. ? Tutustu lomajärjestöihin: lomajarjestot.fi 8 Eläkeläinen 1/2024
ELÄKELÄISET RY:N Pohjanmaan Aluejärjestö ry:n toteaa, että liikkumista tukevia kuljetuspalveluja on lisättävä, koska niitä tarvitsevia ihmisiä on yhä enemmän. Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalvelujen lisäksi tarvitaan entistä enemmän muitakin asiointiliikkumista tukevia kuljetuspalveluja. ”Maaseudulla ei ole julkista liikennettä käytettävissä. Syrjäisillä kylillä asuu yksinäisiä henkilöitä, joilla ei ole omaa autoa tai he eivät kykene enää ajamaan autoa. Kuntien ja kaupunkien keskustassa asuva saattaa tarvita myös kuljetusapua”, todetaan aluejärjestön syyskokouksen kannanotossa. Aluejärjestö esittääkin kuntien ja kaupunkien sekä hyvinvointialueiden poliittisille päättäjille, että tämä erittäin tärkeä asia on otettava käsittelyyn. ”Vanhusja vammaisneuvostot voivat vaikuttaa asian etenemiseen tekemällä aloitteita kuljetuspalvelujen järjestämiseksi”. Kannanotossa viitataan myös siihen, että kriteerit esim. sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun saamiselle ovat tiukentuneet. ”Ihmiselle on tärkeää, että hän pääsee itsenäisesti hoitamaan asioitaan kodin ulkopuolella. Asioimista ei saa jättää netin varaan. Kaikki eivät osaa käyttää digilaitteita tai eivät uskalla opetella niiden käyttöä eikä kaikilla ole edes varaa hankkia laitteita. Erittäin tärkeää on se, että palveluista tiedotetaan kuntalaisille mahdollisimman laajasti ja helposti löytyvillä tavoilla. ” ELÄKELÄISET RY:N Satakunnan Aluejärjestö pitää tärkeänä, että kunnat ja hyvinvointialue luovat toimivan mallin ns. yhdyspintapalveluiden järjestämiseen. ”Varhainen tuki on tarpeen käynnistää terveystarkastuksilla 65 ikävuodesta tai eläkkeelle jäämisestä lähtien. Ketään ei saa jättää heitteille. Neuvontaja ohjauspalveluiden lisäksi tulee selvittää mahdollisuudet muiden, täydentävien palveluiden järjestämiseen yhteistyössä mm. pankkien, yritysten ja järjestöjen kanssa”, todetaan aluejärjestön syyskokouksen kannanotossa. Satakunnan väestörakenne-ennusteet osoittavat ikäihmisten väestöosuuden jatkuvaa kasvua, mikä palvelurakenteessa on otettava huomioon. Toisaalta syntyvyyden ennakoidaan alenevan, joten vaikkapa lastenneuvoloiden tilaja henkilöstöresursseja voidaan hyödyntää vanhuspalveluissa. Vanhusneuvolat tulee toteuttaa helposti saavutettavina lähipalveluina ns. yhden luukun periaatteella, jolloin haurailla ikäihmisillä on vaivaton pääsy palveluihin. Aluejärjestö korostaa, että laki velvoittaa kuntia ja hyvinvointialueita järjestämään laajapohjaisia palveluita ikäihmisille. Laki myös korostaa ennakoivan toiminnan järkevyyttä ja taloudellisuutta. Ikäihmisille on sotepalveluiden lisäksi tarjottava ohjausta ja neuvontaa esimerkiksi asumisen ennakointiin. ”Ikääntyneen väestön neuvolatoiminta kirjattiin vuosi sitten vanhuspalvelulain 12 pykälään. Se antaa niin hyvinvointialueille kuin kaikille kunnille mahdollisuuden tarjota neuvolassa ikäihmisille heidän tarvitsemansa ohjauksen ja neuvonnan sekä ennaltaehkäisevät palvelut”. Pohjanmaan Aluejärjestö: Asiointia tukevia kuljetuspalveluita tarvitaan lisää Satakunnan Aluejärjestö: Ikäihmisillä oikeus neuvolapalveluihin Saadut vastaukset sisältävät laajan kirjon kuvauksia ongelmista, muun muassa palvelujen yhteystietojen etsinnässä. AIMO RUUSUNEN P alvelujen toimivuudesta voi saada tietoa vain niitä käyttämällä – ja käyttäjien kokemuksia selvittämällä. Tämä mielessä järjestettiin Etelä-Karjalassa viime vuonna kysely niin, että siihen oli mahdollisuus vastata noin 300 henkilön satunnaisotannalla: eri eläkeläisjärjestöjen kautta. Terveysja sosiaalipalvelujen kehityshän on sellaisessa vaiheessa, että tietoa tarvitaan ei vain virallisia teitä vaan myös suoraan käyttäjiltä. Lauritsalan Eläkeläiset ry:n alulle paneman ja hallinnoiman kyselyn herättämä kiinnostus yllätti positiivisesti: vastauksia saatiin peräti joka toisen jaetun kaavakkeen avulla, siis 150. – Tämä kertoo palveluja kohtaan tunnetusta kiinnostuksesta ja myös ongelmista ja ehdotuksista, joita eläkeläisillä on, Lauritsalan Eläkeläisten sihteeri Aimo Röpetti tiivistää. YHDELLE AANELOSELLE mahtui kymmenkunta kysymystä ja avointa riviä ehdotuksille ja muille ajatuksille. Saadut vastaukset sisältävät laajan kirjon kuvauksia ongelmista, muun muassa palvelujen yhteystietojen etsinnässä. Esimerkiksi digitaalisista palveluista, kuten älypuhelimilla ja tietokoneilla lähestyttävistä, toivotaan niin opastusta kuin myös niiden rinnalle enemmän kohtaamisia eli mahdollisuuksia esimerkiksi puhelinkontakteihin ilman monimutkaisia harhailuja nettisivustoilla. – Vastauksissa näkyy myös, että arjen ongelmien ja vastaajien toiveiden kirjo on laaja. Erilaiset asumismuodot, henkilökohtaiset terveysja muut tilanteet ja palveluista saadut kokemukset näkyvät siinä, mitä toivotaan. Ajanvarausten ja hoitoon pääsyn hitaus korostui. Tällaiseen odottamiseen ja jonottamiseen otti kantaa tavalla tai toisella peräti 128 vastaajaa, Aimo Röpetti kertoo. Tämä näyttääkin viittaavan siiA IM O R U U S U N EN Kysely tuotti kansiollisen tietoa eläkeläisten kokemuksista ja toiveista, näyttää Aimo Röpetti. Etelä-Karjalassa kartoitettiin kokemuksia palveluista hen, että terveysja sosiaalipalvelujen saatavuuden sekä resursseissa että sisällöissä on parantamisen varaa. Toisaalta myös halutaan yksilöllisempää palvelua, mutta onhan sekin osin resurssikysymys. NYKYISIN KÄYTÖSSÄ olevista nettisivustoista esitetyt ajatukset johtavat päätelmään, että tiedon runsaus voi sekin olla ongelma. Tarvittaisiin selkeämpää, suoremmin ”asioiden ytimeen” menevää tietoa. Yksi mahdollisuus kehittää tätä puolta olisi laajempi puhelinpalvelu ja varmemmat takaisinsoitot asiakkaille. Kysely tuotti tietoa toiveista ja odotuksista myös paikallisille järjestöille. Tuttuun tapaan niissä tulee esiin niin ikäihmisten etujen ajaminen käytännön asioissa kuin laajempi asioiden edistäminen muun muassa olemalla yhteydessä maakunnallisiin ja kunnallisiin päättäjiin. – Esimerkiksi liikkumisen, ihan jo yksinkertaisesti arkisen kävelyn mahdollisuuksien lisääminen sekä avun järjestäminen siivoukseen, lumitöihin ja muuhun vastaavaan tulevat vastauksissa esiin, Aimo Röpetti kertoo. Palautetta ja ehdotuksia mahdollistavat tänä vuonna Etelä-Karjalassa muun muassa järjestöjen ja palvelujen tuottajien tilaisuudet Niitä on esimerkiksi 18. maaliskuuta Imatralla (aiheena lähipalvelut) ja 30. syyskuuta Lappeenrannassa (asuminen). Muitakin tilaisuuksia suunnitellaan. Jutussa esitelty kysely on toteutettu Lauritsalan Eläkeläisten saamalla toimintatonni-avustuksella. Lue lisää toimintatonneista: elakelaiset.fi/ toiminta/toimintatonni-avustukset Lauritsalan Eläkeläiset ry:n alulle paneman ja hallinnoiman kyselyn herättämä kiinnostus yllätti positiivisesti.” Eläkeläinen 1/2024 9
YHTEISKUNTA TEKSTI ELÄKETURVAKESKUS V aikka työnantajilla olisi rekrytointivaikeuksia, he eivät välttämättä ole muita työnantajia halukkaampia palkkaamaan yli 55-vuotiaita. Rekrytointivaikeuksia kokevat työnantajat panostavat iäkkäämpien työntekijöiden palkkaamiseen vain, jos heillä on keskimääräistä myönteisempi käsitys vanhemmista työntekijöistä. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimusartikkelissa. Rekrytointivaikeuksien voisi olettaa lisäävän kiinnostusta vanhempaan työvoimaan. Tutkimuksen mukaan näin ei kuitenkaan käy kaikkien työnantajien kohdalla. – Kielteiset ikästereotypiat todennäköisesti jarruttavat osaa työnantajista, vaikka enemmistö työnantajista suhtautuu vanhempien työntekijöiden palkkaamiseen myönteisesti, erikoistutkija Aart-Jan Riekhoff Eläketurvakeskuksesta toteaa. REKRYTOINTIVAIKEUKSIA kokevat työnantajat ovat tutkimuksen mukaan kuitenkin muita työnantajia halukkaampia työllistämään jo eläkkeelle siirtyneitä työntekijöitä. Tämä saattaa johtua siitä, että eläkkeelle siirtyneet ovat työnantajille tuttua, osaavaa työvoimaa ja lisäksi eläkeläiset haluavat usein työskennellä osa-aikaisesti tai satunnaisesti. – Eläkkeellä olevat ovat työnantajille joustava työvoimareservi. Työnantajat saattavat ajatella, ettei eläkeläisiin tarvitse sitoutua työntekijöinä, Riekhoff pohtii. LÄHELLÄ vanhuuseläkeikää olevilla tai juuri eläkeiän ylittäneillä on usein halua ja kykyä työskennellä, mutta moni ei syystä tai toisesta työllisty. – Työvoimapula ja väestön vanheneminen aiheuttavat haasteita paitsi työmarkkinoille myös eläkejärjestelmien kestävyydelle pitkällä aikavälillä. Näihin haasteisiin etsitään ratkaisua esimerkiksi maahanmuutosta. Kuitenkin lähellä vanhuuseläkeikää olevat ovat jo käytettävissä olevaa työvoimaa, jota työnantajat eivät hyödynnä riittävästi, Riekhoff sanoo. RIEKHOFFIN MUKAAN työnantajien tietoisuutta vanhempien työntekijöiden kokemuksesta ja osaamisesta tulisi lisätä. – Työnantajia tulisi myös tukea sopeutumisessa työvoiman ikääntymiseen. Lisäksi ikästereotypioita pitäisi pyrkiä hälventämään työpaikoilla mutta myös laajemmin koko yhteiskunnassa. Tutkimus perustuu vuonna 2021 suomalaisille työnantajille tehtyyn kyselyyn, jossa selvitettiin työnantajien näkemyksiä työurien pidentämisestä ja eläkeiästä. Kyselyyn vastasi lähes 1 700 yksityisen ja julkisen sektorin toimipaikkaa. Kielteiset ikäasenteet jarruttavat Rekrytointi vaikeudetkaan eivät saa kaikkia työnantajia harkitsemaan iäkkäämpien työntekijöiden palkkaamista. Työnantajien tietoisuutta vanhempien työntekijöiden osaamisesta tulisi vahvistaa.” Kirsti Palonen / Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry:n valokuvakerho: Kolmosen ratikka lumisateessa. KAUDEN KUVA 10 Eläkeläinen 1/2024
TUULA VUOLLE-SELKI A ikamme tärkeimpiä kysymyksiä on, miten köyhäinhoito voitaisiin tarkoituksenmukaisimmalla tavalla järjestää. Monta kokeilua on sillä alalla tehty, monta sangen onnistumatontakin. Tähän asti on kumminkin n. s. Elberfeldin järjestelmä osoittautunut käytännöllisimmäksi Tämä järjestelmä on saanut nimensä siitä, että se on pantu käytäntöön Elberfeldin kaupungissa, jonka omituiset olot ovat pakottaneet harrastamaan järkiperäistä vaivaishoidon järjestämistä.” (Nimimerkki I. A. B. Teologisessa aikakauskirjassa 1.1.1911). Saksan merkittävällä teollisuusalueella sijanneessa Elberfeldissä oli 1800-luvulta lähtien paljon muun muassa tekstiili ja metalliteollisuutta. Paljon oli myös köyhyyttä, ja sen hoitamiseen luotiin kaupungin nimen mukaan perustettu järjestelmä. Elberfeld-järjestelmä otettiin Saksassa käyttöön vuonna 1853. Suomeen Elberfeld-järjestelmä tuli, kun Oulun köyhäinhoidon johtajaksi nimetty Konrad Kivekäs ryhtyi ensi töikseen uudistamaan toimintatapoja. Kivekkään johdolla Oulu oli ensimmäinen HISTORIA JU H O H O LM S TÉ N -H EI N IÖ , M U S EO K ES K U S VA P R IIK K I Saksasta tuotu Elberfeld-järjestelmä purki huutolaisja ruotujärjestelmän. Vaivaishoidosta köyhäinhoitoon kaupunki Suomessa, jossa Elberfeldin järjestelmä astui voimaan jo vuonna 1895. Vuosina 1896 ja 1900 Helsinki sekä Kuopio seurasivat perässä sekä Tampere 1909. SUOMALAISESSA sosiaalisessa huoltotoiminnassa 1900-luvun alku oli murrosaikaa. Vanha vaivais-nimi jäi pois ja vaivaishoidon sijasta ryhdyttiin puhumaan köyhäinhoidosta. Yksi suurimmista edistysaskelista oli vähittäinen luopuminen ruotuja huutolaisjärjestelmästä. Vaivaistalojenkin valvonta oli aluksi huonolla tolalla ja laiminlyöntejä tapahtui. Köyhäinhoidon tarkastaja Bruno Sarlin surkutteli, miten vanhoilla päivillään ”kunniallista elämää” elänyt vanhus saatettiin siirtää samaan tilaan ”laiskurin, riettaan elämän ja juopottelun” vuoksi terveytensä menettäneen henkilön kanssa. Elberfeldin myötä vaivaistaloissakin hoito alkoi nopeasti eriytyä erilaista hoitoa vaativien ryhmien, kuten turvattomien lasten, mielisairaiden, vanhusten ja sairaiden mukaan. Tämä johti myös itse vaivaiskäsitteen hajoamiseen, kun huollonsaajaryhmät oli eritelty tarpeidensa mukaan omiin ryhmiinsä. ”Vaivais”-käsite oli alun perin ulotettu myös vanhuksiin, mutta nyt alettiin käyttää termiä ”vanhus”. TAMPEREELLA Elberfeldin järjestelmän hyödyistä oli keskusteltu vuodesta 1895 lähtien, mutta sen mukaiset köyhäinhoidon uudet ohjesäännöt saatiin vahvistettua vasta 13 vuotta myöhemmin 1908. Kaupunki jaettiin aluksi 15 piiriin. Niistä kunkin johtoon nimettiin piirimies. Kussakin piirissä oli enintään 15 kaitsijakuntaa. Näistä jokaisessa oli yksi kaitsija huolehtimassa enintään neljästä avunsaajaperheestä. Elberfeldille oli ominaista, että toiminta perustui vapaaehtoisuuteen. Sekä piirimiehet että kaitsijat olivat palkattomia luottamushenkilöitä. Kaitsijat, joita kaikkiaan oli 215, olivat pääosin sivistyneistöön kuuluvia ”rouvia” ja ”neitejä”, jotka toimivat aktiivisesti kaupungin kahdessa naisyhdistyksessä. Kaitsija tutki avunhakijan köyhäinhoidon avun tarpeen ja lähetti tämän sekä oman toimenpide-ehdotuksensa köyhäinhoidon kansliaan. Kanslian esimies teki päätöksen joko itse tai antoi tehtävän piirijohtajan ja kaitsijoiden muodostaman piirikokouksen ratkaistavaksi. Päätöksen vahvisti vaivaishoitohallitus. Myönnetyt avustukset toimitettiin piirimiesten välityksellä kaitsijoille, jotka jakoivat ne avuntarvitsijoille. Kaitsijoiden ja vaivaishoidon neuvojien työssä köyhien ja sairaiden hyväksi oli paljon samaa, mitä nykypäivänkin sosiaalityöntekijät tekevät. Voidaan sanoa, että kaitsijat olivat vanhanajan sosiaalityöntekijöitä. Elberfeldtin järjestelmässä koettiin myös monenlaisia ongelmia. Se oli joka tapauksessa ennakkoluuloton kokeilu, jossa julkinen ja yksityinen taho tekivät yhteistyötä. Järjestelmä oli käytössä Suomessa 1920-luvun alkuun saakka, jolloin uusi köyhäinhoitolaki 1922 astui voimaan. Padasjoen vaivaistalon asukkaat aterioimassa 1900-luvun alussa. EI N A R FI EA N D T, M U S EO V IR A S TO Vaivaistalo Tampereella 1910-luvulla. Voidaan sanoa, että kaitsijat olivat vanhanajan sosiaali työntekijöitä.” Eläkeläinen 1/2024 11
JÄRJESTÖ TIINA RAJALA K ulttuurikatselmus järjestettiin jälleen viime vuoden marraskuussa yhteistyössä Suomen Työväen Urheiluliiton, Eläkeläiset ry:n, Eläkkeensaajien Keskusliitto ry:n sekä Suomen Näyttämöiden Liiton ja Suomen Työväen Musiikkiliiton välillä. Tapahtuma oli lajissaan jo seitsemäs. Kysymys on monivuotisesta yhteistyöstä, joka huipentuu joka toinen vuosi pidettävään kulttuurikatselmukseen. Tapahtumapaikkana oli tänä vuonna Jyväskylän yliopisto. Tapahtuma toteutettiin perinteeksi tulleella tavalla: joka pariton vuosi järjestämme tapahtuman, johon kaikki järjestäjäorganisaatioiden jäsenet ovat tervetulleita. Ensimmäinen tapahtuma pidettiin Seinäjoella, seuraavat Porissa ja sitä seuraavat Oulussa, Tampereella ja Turussa. Siihen saakka osallistujamäärä kasvoi entisestään, kunnes seuranneet koronavuodet tuottivat huomattavasti pienentyneen osallistujamäärän Kotkan katselmuksessa vuonna 2021. Tänäkin vuonna tapahtumaan silti ilmoitettiin yli 30 esiintyjäryhmää ja 217 esiintyjää. Iltatilaisuudessakin oli noin 100 osallistujaa. Tapahtumasta tuli onnistunut ja täysipainoinen. Eläkeläiset ry:n ”omien” osallistujien määrä on vuosien varrella vähentynyt suhteessa muihin järjestäjäorganisaatioihin. Ensimmäisissä kulttuurikatselmuksen tilaisuuksissa jäsenemme muodostivat enemmistön osallistujista. Syitä osallistujamäärien vähenemiseen lienee useita. Osa jäsenistämme toimii TUL:n seurassa ja on mahdollista, että jotkut ovat ilmoittautuneet urheiluseuran nimissä. Toinen omiin korviini kantautunut syy on raha. Vaikka tapahtuman osallistumismaksu ei suuren suuri ollutkaan, se voi rajoittaa vähävaraisten yhdistysten ja esiintymisryhmien osallistumista. Matkaja majoituskulut voivat luonnollisestikin olla esteenä osallistumiselle. Tiedossamme on joka tapauksessa jäsenistömme laaja kulttuuritoiminta, joka tuskin on kokonaan kadonnut hiipumisesta huolimatta. Poimintoja esityksistä Eläkeläiset ry:n yhdistyksistä tapahtumaan osallistuivat Ykspihlajan Eläkeläiset, Rytikarin Eläkeläiset, Piikkiön Eläkeläiset sekä Hyvinkään Eläkeläiset. Nämä kaikki osallistuivat upeasti omilla esityksillään, kuten esimerkiksi Lauri Jokilaakso Rytikarin yhdistyksestä ja Seppo Lammi Hyvinkään yhdistyksestä yksinlaulusarjassa. Mukana oli myös järjestömme moninaisuustyössä alusta asti mukana toiminut Monikko ry:n Kalina-ryhmä. Se otti yleisönsä aivan omakseen vauhdikkaalla puulusikkasoitollaan, jota pieni tanssiosa piristi entuudestaan. Kalina-ryhmä sai tuomaristolta erityisen kunniamaininnan spesifisen kansanperinteen ylläpitämisestä. Loppunäytökseen tuomaristo pohdintansa jälkeen valitsi Ykspihlajan Reiman veteraaneja sekä Eläkeläiset ry:tä edustaneen Tapio Jokelan, joka soitti klarinettia. Oli hienoa saada kuulla tunteisiin käyvä esitys uudestaan loppunäytöksessä. Loppunäytökseen omien jäsentemme keskuudesta valittuja esityksiä olivat myös Ykspihlajan Reiman ja Eläkeläiset ry:n tanssiryhmä Vipeltäjien senioritanssiesitys sekä Hyvinkään Eläkeläiset ry:tä ja Hyvinkään Pontevaa edustaneen Seppo Lammen Syyslaulu. Yhteistyö kannattaa – seuraavaksi menemme Poriin Loppukatselmus pidettiin sunnuntaina 18.11. Siinä tilaisuudessa saimme nähdä katselmuksessa parhaimmiksi nähdyt esitykset. Saimme kuulla myös toimikunnan sihteeri Irja Appelrothin puheen. Hän toi mielestäni hienosti esiin sen, että meistä kukaan ei olisi yksin saanut tätä tapahtumaa aikaiseksi vaan voima on meissä kaikissa – yhdessä. Omia jäseniämme ajatellen haluaisin sanoa, että kaikki palautteesta kiinnostuneet, tulkaatte mukaan. Kulttuurikatselmuksessa jokainen esiintyjä saa henkilötai ryhmäkohtaisen tuomaristopalautteen, joka kannustaa jatkamaan. Tällainen katselmus on oiva tilaisuus esittää omaa osaamistaan ja sen lisäksi oppia muilta. Suunnitelmien mukaan seuraava tapahtuma on marraskuussa vuonna 2025 ja se pidetään Porissa. Kannustamme kaikkia jäseniämme osallistumaan siihen. Erilaisissa suunnitelmissa ja mahdollisissa tukihakemuksissa pyydän olemaan yhteydessä minuun, puhelin 040 582 4319 ja sähköposti tiina. rajala@elakelaiset.fi Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n koulutussuunnittelija. Hyvinkään Eläkeläiset ry:tä ja Hyvinkään Pontevaa edustanut Seppo Lammi esitti yksinlaulusarjassa Syyslaulun. Kulttuurikatselmus 2023: Hyvin meni, vaikka pientä alenemaa osallistujamäärissä Katselmus on oiva tilaisuus esittää omaa osaamistaan ja sen lisäksi oppia muilta”. Ykspihlajan Reiman ja Eläkeläiset ry:n tanssiryhmä Vipeltäjien senioritanssiesitys vauhdissa. IR JA A P P EL R O TH M A R JA A N A PA K K A N EN 12 Eläkeläinen 1/2024
J oku muu on poistunut keskuudestamme” sanotaan internetissä kiertävässä vitsissä. Tämä ”Joku muu” hoitaa aina monenlaiset velvoitteet, jotta muiden ei tarvitsisi. Yhdistyksissä tämä ”Joku muu” on usein yhdistyksen puheenjohtaja. Vastuu yhdistystoiminnasta lankeaa varsinkin pienissä yhdistyksissä liian usein yhden henkilön harteille. Kaiken hoitava puheenjohtaja saattaakin helposti näyttäytyä superihmisenä, jonka saappaisiin ei olla valmiita astumaan. NYKYAJAN TRENDEJÄ on yksilöllistyvä kulutusyhteiskunta, jossa yksilöt ovat palvelua edellyttäviä asiakkaita. Yhdistys ei kuitenkaan ole palvelualan yritys, johon mennään asiakkaana odottamaan, että yhdistyksen puuhahenkilöt palvelevat jäseniä. Yhdistyksissä kuuluu tehdä asioita yhdessä. Osa kansalaisyhteiskunnastakin perustuu nykyään kuukausilahjoittamiseen ja ammattivoimin tehtäviin kampanjoihin esimerkiksi ympäristön tai ihmisoikeuksien puolesta. Tämä on tärkeää toimintaa, mutta vireää paikallistoimintaa ei ole mahdollista pyörittää niin. Greenpeacella ei ole paikallisyhdistyksiä, joiden tilaisuuksiin mennä kahville ja tarinoimaan. JOTTA PYSTYMME olemaan lähellä ihmisten arkea, tarvitsemme paikallisyhdistysten vapaaehtoisia vetäjiä. Yhdistystoiminnan vetäjät ovatkin järjestömme sankareita ja tukipylväitä. Vuoden alkaessa yhdistyksissä aloittavat uudet johtokunnat. Osassa yhdistyksissä jatketaan vanhalla koostumuksella, joissain on uudet vastuunkantajat. Yhdistyksen vetäjät ansaitsevat jäsenistön tuen työlleen. Vetäjien vastuu puolestaan on kuunnella jäsenistön mielipiteitä ja johtaa yhdistyksen toimintaa yhteinen etu mielessä. Jos kaikki kantavat pienenkin kortensa kekoon, kaikilla on mukavampaa. Yhdistyksen toiminta rullaa, eikä kenellekään kasaannu liian suurta taakkaa. Edes palkkatyön ei kuulu uuvuttaa loppuun, saati palkattoman vapaaehtoistyön. YHDISTYSTOIMINTAAN LIITTYY jonkin verran osin ylimitoitettuakin sääntelyä ja hallintoa. Lainsäädännölle emme voi mitään, mutta yhdistyksen omia käytäntöjä kannattaa aika ajoin arvioida. Ovatko kaikki käytänteet tarpeellisia, vai vaatiiko osa suhteettoman paljon vaivaa suhteessa siitä saatavaan hyötyyn? Eläkeläiset ry:n toimistolla palvelemme yhdistyksiä, jotta kukaan ei nääntyisi sääntöpykälien ja pöytäkirjapinojen alle. Yhdistystoiminnan tarkoitus ei ole mahdollisimman vaivalloinen hallinnointi, vaan tarjota kanava mukavalle yhdessäololle ja yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle. Yhdistystoimija on järjestömme sankari Eläkeläiset ry:n toimistolla palvelemme yhdistyksiä, jotta kukaan ei nääntyisi sääntöpykälien ja pöytä kirjapinojen alle.” AARON KALLINEN Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n järjestösuunnittelija. TOIMISTOLTA Eläkeläiset ry:n 22. sääntömääräinen edustajakokous pidetään 28.–29.5.2024 Seinäjoki Areenalla. Kokous alkaa tiistaina 28.5.2024 kello 12.00. Edustajakokouksessa on äänivaltainen edustusoikeus paikallisyhdistysten valitsemilla edustajilla. Paikallisyhdistykset saavat lähettää edustajakokoukseen yhden edustajan kutakin alkavaa 300 jäsentä kohden, kuitenkin enintään kolme edustajaa. Aluejärjestöt saavat kukin yhden edustajan. Aluejärjestöjen edustajilla on puheja esitysoikeus. Kunkin paikallisyhdistyksen edustajamäärä määräytyy 31.12.2023 Eläkeläiset ry:n jäsenrekisteriin merkittyjen jäsenmaksujen perusteella. Valittujen edustajien valtakirjat osoitetietoineen pyydetään toimittamaan Eläkeläiset ry:n toimistoon 28.3.2024 mennessä. Kokouksessa käsitellään järjestön sääntöjen 8. pykälän määräämien asioiden lisäksi seuraavat asiat: ? järjestön sääntöjen ja sen jäsenyhdistysten mallisääntöjen uudistaminen ? järjestön tavoiteohjelma vuosille 2024–2027 ? järjestön toimintaohjelma vuosille 2024–2027 Esityksiä edustajakokoukselle voivat tehdä kaikki jäsenyhdistykset sekä valtuusto ja hallitus. Edustajakokoukselle tarkoitetut aloitteet tulee toimittaa kirjallisesti vähintään kahta kuukautta ennen kokousta hallitukselle. Aloitteiden tulee olla toimistolla 28.3.2024 mennessä. Esitykset hallituksen puheenjohtajasta, joka on myös Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja, varapuheenjohtajasta, valtuuston puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta, valtuuston varsinaisista jäsenistä ja heidän henkilökohtaisista varajäsenistään sekä hallituksen jäsenistä ja heidän henkilökohtaisista varajäsenistään pyydetään toimittamaan kirjallisesti järjestön toimistoon myös 28.3.2024 mennessä. Kokousedustajien majoitus järjestetään pääasiassa Scandic Seinäjoki -hotellissa. Päiväruokailut ja kahvit sekä illallinen ja illanvietto järjestetään Seinäjoki Areenalla. Kustannuksista vastaavat edustajien yhdistykset. Valtakirjojen tarkastus aloitetaan Seinäjoki Areenalla ensimmäisenä kokouspäivänä 28.5.2024 kello 9.00 alkaen. Eläkeläiset ry:n puolesta Matti Huutola Jan Koskimies puheenjohtaja toiminnanjohtaja Kutsu Eläkeläiset ry:n 22. edustajakokoukseen Hyvä yhdistyksen taloudenhoitaja, hyvä johtokunnan jäsen Järjestämme yhdistystalouden ja yhdistystoiminnan kurssit Kuopion kylpylähotelli Rauhalahdessa 19.–22.3. Molemmat kurssit alkavat aloituspäivänä kello 14 ja päättyy lopetuspäivänä kello 11.30. Kurssien hinta on 270,00 € puolihoidossa. Pyydämme ilmoittautumaan 16.2. mennessä joko Eläkeläiset verkkosivujen sähköisellä ilmoittautumislomakkeella tai sähköpostitse Marja-Liisa Hirnille: marja-liisa.hirn@elakelaiset.fi Lisätietoja antaa koulutussuunnittelija Tiina Rajala , puhelin 040 582 4319. Koulutuskalenterimme sivulla 18. Tervetuloa oppimaan yhdessä! Eläkeläinen 1/2024 13
JÄRJESTÖ E läkeläiset ry käynnistää ilmastoaiheisen muistelukampanjan, jonka toteutamme kilpailuna. Kilpailu alkaa nyt tästä lehdessä julkaistavasta kilpailukutsusta ja jatkuu vuoden 2024 toukokuun loppuun saakka. Taustaksi Eläkeläiset ry:n Karkkilan ja Keravan yhdistykset esittivät järjestömme valtuuston kokouksessa 2023, että järjestämme eläkeikään ehtineille ihmisille muistojen keräyskampanjan ilmaston ja ympäristön muutoksesta. Perusteluina yhdistykset totesivat, että ”ilmaston ja ympäristön muutokset ovat muokanneet merkittävästi suomalaisten elinympäristöä kuluneina vuosikymmeninä. Toisaalta teollisuuden parantunut ympäristöystävällisyys on parantanut tehdaspaikkakuntien vesistöjen laatua, toisaalta ilmastonmuutos on edennyt ja uhkaa elinympäristömme tulevaisuutta”. ”Ennen kaikki oli paremmin” – vai oliko? Kannustamme muistelemaan: ? ilmaston ja ympäristön muutoksia sitten lapsuuden aikojen ? tarjosivatko metsät enemmän nautintoa kuin nykyään ? miten ennen kierrätettiin ja tehtiin vanhasta uutta ? miten ravintomme ja ruokailutottumuksemme ovat muuttuneet ? miten kaupungistuminen ja rakennetun ympäristön lisääntyminen on vaikuttanut ? Muistelijat voivat kertoa myös, mitkä ovat heidän ympäristötekojaan. Vaikka muistojen keräyskampanja toteutetaan kilpailuna, kilpailu ei ole pääasia. Tavoitteet ? tuottaa mielenkiintoisia keskustelunaiheita ja yhdessä tekemistä yhdistyksille ? tukea muistia ja tiedostamista ? tukea itseilmaisua, kuten esimerkiksi tunteiden ilmaisemista ? tuottaa hyödyllistä materiaalia järjestön käyttöön. Lähtökohtana on, että jäsenillämme on omakohtaista ja konkreettista kokemusta ilmaston ja elinympäristömme muutoksista koko ”elonkehää” ajatellen sekä laaja näkemys sen seurauksista ja ongelmien ratkaisumahdollisuuksista. Siksi kutsumme jäseniämme ja ystäviämme osallistumaan muistelukilpailuun. Kilpailu on tarkoitettu sekä henkilöjäsenille että yhdistyksille. Kolme sarjaa ? Kirjoittaminen: runo ja proosa, kaunokirjallisesta asiatyyliin vaihdellen jne. ? Kuva: maalaus, piirustus, valokuva, kollaasi, video jne. ? Esitys eli performanssi: sketsi, näytelmä, lavarunous, videoitu keskustelu jne. Kilpailutietoja ja ohjeita osallistujille ? Kilpailutyöt pyydetään lähettämään 31.5.2024 mennessä Eläkeläiset ry:hyn joko kirjeitse: Tiina Rajala, Eläkeläiset ry, Kauppakaarre 1, 00700 Helsinki tai sähköpostin liitteenä: tiina.rajala@elakelaiset.fi ? Pyydämme kirjoittamaan kirjekuoreen tai sähköpostin otsikkokenttään sanan ”ilmastomuistelu”. ? Kilpailutulos julkistetaan kesätauon jälkeen elokuun alussa. ? Kilpailutuomareina toimivat kirjailija Niina Hakalahti ja Eläkeläiset ry:n entinen järjestösuunnittelija Anu Mäki. ? Parhaat muistelut palkitaan. ? Kukin muistelukilpailun osallistuja voi tulla palkituksi vain yhdestä kilpailutyöstään. ? Kilpailuun voi osallistua omalla nimellään tai halutessaan nimimerkillä. Jos kilpailija käyttää nimimerkkiä, hänen on toimitettava Eläkeläiset ry:hyn myös oma nimensä sekä yhteystietonsa. KIRJOITUKSET ? Tekstin määrä saa olla korkeintaan viisi sivua. ? Tekstin kirjainkoon tulee olla 12 ja rivivälin 1,5. MUUT TUOTOKSET, kuten kuvat, videot tai esimerkiksi taltioidut esitykset: ? Kilpailuun ei lähetetä esineitä, kuten esimerkiksi maalauksia tai piirustuksia vaan kuvatallenne niistä. ? Valokuvat lähetetään jpg-tiedostoina sähköpostin liitteenä. ? Sopiva videotallenteen pituus on enintään viisi minuuttia. ? Tallenteita Mp3tai mov-tiedostomuodossa voi lähettää postitse muistitikulle tallennettuna, pilvitallennuspalvelua (esim. Google Drive tai Dropbox) käyttäen tai sähköpostitse WeTransfer-palvelua käyttäen. ? Eläkeläiset ry varaa oikeuden julkaista kilpailutuotoksia korvauksetta eri viestintäkanavissaan ja jakaa niitä esimerkiksi kotisivujensa aineistopankin kautta. Aineistoa saatavilla Muistelun tausta-aineistona voi halutessaan käyttää Eläkeläiset ry:n verkkosivuille koottua ilmastoja ympäristöaiheista koottua tietopakettia: elakelaiset.fi/toiminta/aineistopankki Tausta-aineistoa voi tilata Eläkeläiset ry:n toimistolta. Ilmastoja ympäristömuistot talteen Jäsenillemme ja ystävillemme tarkoitettu muistelukampanja ja -kilpailu alkaa nyt ja jatkuu toukokuun loppuun saakka. JO N I K U U S IS TO / U N S P LA S H 14 Eläkeläinen 1/2024
O sallistuin äskettäin tilaisuuteen, jossa nykypoliitikoista keskusteltaessa tuli esille entisen poliitikon Hilja Riipisen nimi. Siitä palautui mieleeni vaimoni suvussa kulkenut perimätieto ”Hurja-Hiljana” tunnetun Lapuan yhteiskoulun opettajan toiminnasta opettajana. Hilja Riipinen, o.s. Miklin, myöhemmin Metsäpolku, opiskeli kieliä, saksaa ja venäjää. Hän oli opiskeluaikanaan kolmeen otteeseen stipendiaattina Moskovassa. Vuonna 1906 hän aloitti Lapuan yhteiskoulussa ensin kieltenopettajana, sittemmin myös koulun johtajana ja rehtorina. Opettajan ura kesti vuoteen 1952. Lapualla toimiessaan hän avioitui opettajakollegansa Heikki Riipisen kanssa. 1930-luvulla hänet valittiin eduskuntaan, jossa hän toimi ensin kokoomuksen ja kokoomuksesta loikattuaan Isänmaallisen kansanliikkeen, IKL:n kansanedustajana. OPPIKOULUJA OLI 1900-luvun alussa Pohjanmaalla harvassa. Lapuan yhteiskoulu sai ylioppilastutkinto-oikeuden vuonna 1912. Silloin vaimoni setä, Eino nimeltään, joka oli jo ehtinyt osallistua työelämään, palasi koulun penkille tavoitteenaan ylioppilastutkinto ja ura insinöörinä. Saattaa olla, että hieman varttuneempi ja elämänkokemusta omaava oppilas oli Hiljalle liian voimakastahtoinen. Tahtojen taistelu johti Hiljan uhkaukseen, jonka mukaan tästä oppilaasta ei koskaan tule ylioppilasta. Hän lupasi pitää siitä huolen. Ylioppilaskokeet tulivat eteen keväällä 1914. Hilja ilmoitti ykskantaan, ettei Eino saa kirjoituksiin osallistua. Päämäärästään tietoisena Eino matkusti Helsinkiin ylioppilastutkintolautakuntaa tapaamaan. Hän vaati rehtorin päätöksen kumoamista ja oikeutta osallistua kirjoituksiin. Keväältä ne olivat ehtineet mennä jo ohi. Einon isä, joka oli kansakoulun johtaja toisessa pohjalaispitäjässä, valitti asiasta kouluhallitukseen, joka oikaisi rehtorin päätöksen ja antoi Lapuan yhteiskoululle ja sen opettajakunnalle nuhteet. Niinpä Eino sai saman vuoden syksyllä osallistua kirjoituksiin. Kokeita varten hän valmisti oman musteen, jotta Hilja ei pääsisi väärentämään hänen koepapereitaan. Kokeet menivät läpi, mutta Hilja viivytti todistuksen antamista niin, ettei uusi ylioppilas ehtisi Lapualta Helsinkiin lähtevään junaan, jolla juuri ja juuri ehtisi Teknillisen korkeakoulun pääsytutkintoon. Hilja ei vain muistanut, että ylioppilas oli piirin parhaita pikajuoksijoita, joka nippa nappa ehtikin junaan. Suullisessa pääsykokeessa professori ihmetteli, että erinomaisesti hänen tutkinnostaan selviytyneellä opiskelijalla oli koulutodistuksessa matemaattisissa aineissa niin huonot arvosanat. Onneksi professori luotti oman tutkintonsa arvioon. Opiskelupaikka heltisi ja tutkintokin valmistui määräajassa. KUN NYKYISIN puhutaan – ja hyvä on että puhutaan – koulukiusaamisesta, niin on sitä näemmä osattu ennenkin. Hurja-Hilja ei ollut hurja ainoastaan politiikassa, aika hurja hän oli näköjään myös opettajana ja koulun rehtorina. Eikä voi olla toteamatta, että hän jäi eläkkeelle samana vuonna, kun itse aloitin oppikouluni, en tosin Lapualla. Hurja-Hilja opettajana Hilja ei vain muistanut, että ylioppilas oli piirin parhaita pikajuoksijoita.” KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ EL ÄKEL ÄISET RY järjestää boccia-turnauksen 12.–13.9.2024 Oriveden kampuksella. Ilmoittautuminen boccia-turnaukseen on nyt avattu. Turnaus järjestetään joukkueturnauksena. Yhdessä joukkueessa on kolme pelaajaa ja mahdolliset vaihtopelaajat. Turnaukseen voi nimittää niin monta joukkuetta omasta yhdistyksestä kuin pelaajia riittää. Myös yksittäiset pelaajat voivat ilmoittautua, jolloin kokoamme heistä joukkueita. Turnauksen pelimuoto riippuu ilmoittautuneiden joukkueiden määrästä. Jos joukkueita ilmoittautuu alle 10, pelataan yksinkertainen sarja kaikkien joukkueiden kesken. Jos ilmoittautuneita on enemmän, pelataan alkulohkot ja jatkopelit. Käytämme peleissä sisäpalloja, joita toivomme joukkueiden tuovan mukanaan. Myös mittavälineet ovat tervetulleita. Turnauspäivinä järjestetään myös muuta ohjelmaa kuin bocciaa, mm. muita liikuntamuotoja. Yhdistykset voivat ehdottaa omia ohjelmanumeroitaan (esim. tanssia, musiikkia tai muuta) järjestösuunnittelija Aaron Kalliselle (puh. 044 751 1031, aaron. kallinen@elakelaiset.fi) Järjestämme myös boccia-tuomareiden kurssin 14.5. Urheiluopisto Varalassa Tampereella. HYVÄ ELÄKELÄISET ry:n jäsen, kaunis kiitos sinulle jäsenmaksun maksamisesta! Saat laskun kotiosoitteeseesi tai verkkopankkiisi, jos olet tilannut e-laskun. Käytä laskulla olevaa viitenumeroa. Viitenumero muuttuu vuosittain. Laskulla oleva viitenumero on henkilökohtainen ja sillä voi maksaa vain laskulla mainitun ihmisen jäsenmaksun ja mahdollisen tukimaksun. Pariskunta ei täten voi maksaa samalla laskulla molempien jäsenmaksua. Kun käytät viitenumeroa, maksuun ei tule lisätä mitään viestiä. Älä siis maksaessasi kirjoita viestikenttään mitään. Eläkeläiset ry:n jäsenmaksu on 20 euroa. Halutessasi voit maksaa lisäksi sopivaksi katsomasi summan tukimaksua. Jos haluat jatkossa jäsenmaksulaskusi sähköisenä kuluttajaverkkolaskuna eli e-laskuna, voit tilata e-laskumme verkkopankistasi laskuttajanimellä Eläkeläiset ry tai y-tunnuksella 0116413-8. Lue alta lisää e-laskumahdollisuudestamme. Jäsenmaksujen käsikantoa tekevien yhdistysten jäsensihteereille ja taloudenhoitajille muistutuksena, että odottakaa rauhassa laskua järjestöltä. Lasku tulee parin viikon kuluessa. PULMIA? Jäsenrekisteriä, jäsenmaksujen perintää ja tilityksiä koskeviin tiedusteluihin vastaa Eläkeläiset ry:n jäsenvastaava Ulla Virtanen, puh. 044 751 1030 (parhaiten tavoitat arkisin klo 9–12), sähköposti: ulla.virtanen@elakelaiset.fi. Maksu e-laskulla Eläkeläiset ry:n jäsenmaksu on saatavilla myös e-laskuna. E-lasku on helppo tapa maksaa laskuja, koska se saapuu suoraan omaan verkkopankkiisi. E-laskun käyttöönotto on sinulle maksutonta, ja tämä sähköinen verkkolasku sisältää samat tiedot kuin perinteinen paperinen lasku. Laskun voit maksaa tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella. Löydät meidät verkkopankkisi e-laskuttajaluettelosta nimellä Eläkeläiset ry tai y-tunnuksella 01164138; tiedoissa lukee lisäksi ”jäsenmaksu”. E-laskun käyttöönoton jälkeen sinun tarvitsee vain hyväksyä verkkopankkiin saapunut lasku. Voit halutessasi asettaa e-laskun myös automaattisesti maksuun. Verkkopankissa näet, milloin maksu on veloitettu tililtäsi. Jos otat e-laskun käyttöön, emme enää lähetä sinulle paperisia jäsenmaksulaskuja. Näin maksat jäsenmaksusi Eläkeläiset ry:n historian ensimmäinen boccia-turnaus järjestettiin viime kesänä Kalajoen retkeilypäivillä (kuvassa). Kokemus oli niin hyvä, että otamme tämän ensi syksynä uusiksi. TU O M A S TA LV IL A Boccia-turnaus 12.–13.9.2024 Eläkeläinen 1/2024 15
JÄRJESTÖ Päivän päätteeksi sovittiin, että tapaamisia jatketaan. EVA RÖNKKÖ EVGENIYA MAZUROVA T ammikuun keskellä kokoontui Joensuussa reilu joukko liikkujia Kerhotalolle Liikuntatreffien merkeissä. Liikuntatreffit on uusi toimintamuoto, jossa ulkomaalaistaustaiset iäkkäät ja Joensuun yhdistyksen jäsenet kokoontuvat yhteisen liikunnallisten tekemisen pariin. Eläkeläiset ry järjestää Liikuntatreffejä osana Liikuntaverstaat-hanketta, Opetusja kulttuuriministeriön joulukuussa Eläkeläiset ry:lle myöntämän Ikiliikkuja-palkinnon turvin. 3 500 euron suuruinen palkinto oli tunnustus pitkäjänteisestä liikuntatyöstä iäkkäiden parissa, jota yhdistyksissämme on viimeisen 15 vuoden aikana tehty. Liikuntatreffien kustantaminen palkintorahalla tuo pienen siivun tunnustusta yhdistysten jäseniin saakka. Liikuntatreffeille osallistui Joensuun yhdistyksen jäsenien lisäksi venäjää puhuvia iäkkäitä Suomen arki ry:stä. Myös Lieksasta oli muutama yhdistysjäsen paikalla. Purevasta pakkasesta huolimatta treffeille osallistui yhteensä 32 henkeä, joista 17 oli ulkomaalaistaustaisia. Ukrainalaisia oli heistä neljä. Treffit alkoivat yhteisellä kahvihetkellä ja katsauksella siihen, mikä järjestö Eläkeläiset ry on ja mitä Joensuun yhdistyksessä tehdään. Tuleva keilaus sekä yhdistyksen viikoittainen kuntosalivuoro kiinnostivat vieraskielisiä joensuulaisia. Liikuntaverstaat jatkuvat kevätkaudella 2024 ELÄKELÄISET RY:N Liikuntaverstaat ovat maksuttomia koulutusja keskustelutilaisuuksia, joissa liikutaan, jaetaan kokemuksia ja ideoidaan uutta. Kutsumme liikuntaverstaisiin yhdistysten nykyisiä sekä tulevia liikunta-aktiiveja ja ohjaajia. Kevätkaudella 2024 verstaita järjestetään seuraavasti: ? 1.2. Pirkanmaan Aluejärjestö: Tampere, Lamminpään Osuuskuntatalo ? 29.2. Pohjanmaan Aluejärjestö: Seinäjoki, Seinäjoen kerhotalo ? 8.3. Etelä-Hämeen Aluejärjestö: Heinola, Heinolan järjestötalo ? 22.3. Keski-Suomen Aluejärjestö: Jyväskylä,Valorinteen työväentalo ? 24.4. Lapin Aluejärjestö: Rovaniemi, Saarenkylän Nuorisoseuran talo ? 25.4. Jokilaaksojen Aluejärjestö: Oulu, Honkapirtti / työväentalo Walo ? 26.4. Kainuun Aluejärjestö: Kajaani, Kansanpirtti Lisätietoja: Eva Rönkkö puh. 040 501 3599 eva.ronkko@elakelaiset.fi elakelaiset.fi/toiminta/liikuntaverstaat Toimintaa Ikiliikkuja-palkinnon turvin: Liikuntatreffit innostivat Joensuussa KESKUSTELUJEN JÄLKEEN liikunnallisen osuuden aloittivat Joensuun yhdistyksen Airi Nykäsen ja Pauli Karhapään vetämät Tunne musiikki -harjoitukset. Muutamien palloharjoitusten jälkeen pääsimme pelaamaan Helppolentistä. Kuten syksyn Liikuntaverstaat-pajassa, innostuivat joensuulaisetkin pelistä. Pisteitä laskettiin ja pallosta kamppailtiin. Kielimuuri ei pelaajia haitannut. Yhteinen tahto oli, että peliä pitäisi jatkaa. Lentis tuo erilaista liikkumista, eikä ole liian vaativa. Liikuntatreffien tunnelma oli innostava. Päivän päätteeksi sovittiin, että tapaamisia jatketaan. Kielimuuri ei pelaajia haitannut.” Pisteitä laskettiin ja pallosta kamppailtiin. K U VA T EV G EN IY A M A ZU R O VA Joensuussa liikuttiin yhdessä. 16 Eläkeläinen 1/2024
Kaikki yhdistysten jäsenet: liikkumaan! Liikunnan haastekampanja starttaa maaliskuussa Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry on jälleen haastanut Eläkeläiset ry:n yhdistykset liikunnan haastekilpaan! Osallistu haasteeseen rastimalla liikuntapäiväsi 1.3.–30.4. välisenä aikana alla olevaan kuponkiin. Liikuntasuorituksia hyväksytään vain yksi päivässä. Näin ollen suoritustesi maksimäärä kahden kuukauden ajalta voi olla 61. Lisää nimesi ja palauta kuponki yhdistyksesi liikuntavastaavalle tai muulle vastuuhenkilölle. OSALLISTUT HAASTEKILPAAN RASTIMALLA LIIKUNTAPÄIVÄSI 1.3.–30.4. Laita nimesi ja palauta yhdistyksen liikuntavastaavalle tai muulle vastuuhenkilölle. MAALISKUU Kertoja 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 HUHTIKUU Kertoja 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Kertoja yhteensä Nimi ja allekirjoitus ________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ Yhdistys laskee, montako jäsentä osallistui kampanjaan ja liikuntasuoritusten yhteismäärän ja lähettää nämä tiedot Eläkeläiset ry:n toimistolle sähköpostilla: elakelaiset@elakelaiset.fi Eläkeläiset ry:n yhdistykset on jälleen haastettu mukaan Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n liikuntakampanjaan. Haastekampanja kestää kaksi kuukautta: 1.3.–30.4. EKL on haastanut yhdistyksemme liikuntakampanjaan K ampanjassa kerätään ja merkitään päivittäisiä liikuntasuorituksia. Suorituksiksi kelpaavat kaikki sykettä nostattavat, kuntoa kohottavat tai ylläpitävät liikuntamuodot. Yhden suorituksen kesto on vähintään 30 minuuttia ja liikuntasuorituksia hyväksytään vain yksi päivässä. Näin ollen yksittäisen jäsenen suoritusten maksimäärä kampanjan ajalta voi olla 61. Kukin kampanjaan osallistuva yhdistyksen jäsen täyttää henkilökohtaisen liikuntakortin ja palauttaa sen oman yhdistyksen liikuntavastaavalle tai muulle vastuuhenkilölle heti kampanjan päättyessä eli huhtikuun lopussa. Yhdistys laskee, montako jäsentä osallistui kampanjaan ja liikuntasuoritusten yhteismäärän. Yhdistys lähettää toukokuun loppuun mennessä nämä tiedot Eläkeläiset ry:n toimistolle elakelaiset@elakelaiset.fi , viestin otsikoksi Liikunnan haastekampanja. Liikuntakortin voit leikata itsellesi tältä sivulta. Kortteja voi tulostaa myös kotisivultamme elakelaiset.fi kohdasta Toiminta -> Liikunta. Haaste on heitetty, nyt kaikki yhdistyksemme mukaan liikkumaan ja keräämään suorituksia maalis-huhtikuussa! Eläkeläinen 1/2024 17
JÄRJESTÖ Kevään 2024 koulutuskalenteri Valtakunnalliset koulutukset Musiikkikurssi soittajille ja laulajille 16.–19.2. (3 vrk) Hotelli Alma, Seinäjoki Kurssi sopii kaikille laulusta ja musiikista innostuneille. Kurssilla tehdään yhdessä ja pidetään hauskaa. Kurssi sopii sekä aiemmin harrastaneille että aivan vasta-alkajille. Nuottejakaan ei tarvitse osata. Harrastajaryhmät saavat uutta ohjelmistoa. Kurssi keskittyy kevyeen musiikkiin. Kurssin hinta: 350 € puolihoidossa. Ilmoittautuminen heti. Runoa ja asiaproosaa -kirjoittajakurssi 5.–7.3. (2 vrk) Urheiluopisto Varala, Tampere Kirjoittajakurssi kokoaa kaksi eri kirjoittajaporukkaa yhteen. Molemmat ryhmät työskentelevät omissa tiloissaan. Yksi niistä syventyy runouteen runoilija Kristiina Wallinin johdatuksella. Kurssi sopii sekä aloitteleville runon kirjoittajille että jo pitkään runoa kirjoittaneille. Toinen ryhmä keskittyy proosatekstin kirjoittamiseen Pekka Isakssonin opetutuksessa. Pääosassa on asiatekstien tuottaminen. Kurssi sopii kaikille asiatekstiä kirjoittaville, esimerkiksi toimintasuunnitelmien ja -kertomusten, puheiden tai historiikkien kirjoittajille. Kurssin hinta: 215 €. Ilmoittautuminen 13.2. mennessä. Senioritanssikurssi 11.–12.3. (2 päivää) Aito-keskus, Aitolahti, Tampere Senioritanssikurssi on tarkoitettu kaikille senioritanssista kiinnostuneille sekä senioritanssin ensiaskeleet jo aloittaneille. Kurssille voi tulla vain tanssimaan tai hakemaan virikkeitä yhdistysten liikuntatuokioiden Kurssihinnat ja kurssituki Ilmoitamme kurssihinnat kunkin kurssin kohdalla. Hinnat sisältävät majoituksen kahden hengen huoneessa. Mikäli kurssilainen haluaa majoituksen yhden hengen huoneessa, hänen tulee suorittaa lisämaksu kurssipaikalla. Kalenterissa ilmoitetut hinnat ovat puolihoitohintoja. Puolihoitohinnat sisältävät aamiaisen, iltapäiväkahvin ja yhden lämpimän aterian. Ilmoittautumisen yhteydessä voi tiedustella täysihoitohintoja. TIINA RAJALA ELÄKELÄISET RY:N kurssipaikoiksi on valittu hintavertailun ja saavutettavuuden perusteella Kuopiossa sijaitseva kylpylähotelli Rauhalahti, Tampereella sijaitseva urheiluopisto Varala sekä Seinäjoella sijaitseva hotelli Alma. Mukana ovat myös Ikaalisten kylpylä sekä Rovaniemen urheiluopisto. Rauhalahteen ja Varalaan pääsee kaupungin sisäisen liikenteen linja-autolla. Rauhalahti ja Varala ovat myös hintavertailun edullisimmat paikat. Hotelli Alma sijaitsee aivan Seinäjoen rautatieaseman vieressä. Majoitusja matkakulut ovat nousseet. Siksi lyhensimme hieman Seinäjoella järjestettävien jäsenrekisterija viestintäkurssien kestoa ja saimme alennettua kurssimaksua. KOULUTUKSET ALKAVAT kulttuurin parissa. Musiikkikurssi pidetään Seinäjoella 16.–19.2. Musiikkikurssin ilmoittautumisaika on tämän lehden ilmestyessä jo päättynyt, mutta mukaan ehtii sillekin, jos ilmoittautuu heti. Runoa ja proosaa -kirjoittajakurssi pidetään Tampereella 5.–7.3. Uutuutena mainittakoon yhteistyössä Eläkkeensaajien Keskusliiton kanssa Tampereella 11.–12.3. järjestettävä senioritanssikurssi sekä Kuopiossa 3.–4.4. pidettävät tarjoiluvastaa vien opintopäivät. Lisäyksenä koulutuskalenteriin ovat 17.–18.4. Vantaalla huhtikuussa järjestettävä salsakurssi sekä boccia-tuomareiden koulutus 14.5. Tampereella. Liikuntakoulutukset järjestämme osana järjestömme Liikuntaverstaat-hanketta. Tule oppimaan helppoa salsaa ja muita latinalaistansseja kuubalaiseen tyyliin! TIINA RAJALA ? SALSAKURSSI 17.–18.4. Vantaalla, Hiekkaharjun Puistokulmassa kello 10–14. Kurssin hinta on 30 €, joka sisältää opetuksen lisäksi välipalan. KURSSI SOPII kaikenikäisille ja -kuntoisille ihmisille. Se sopii aivan vasta-alkajille, niille, jotka eivät ole ottaneet ensimmäistäkään tanssiaskelta. Se sopii myös esimerkiksi tanssiryhmien vetäjille, jotka hakevat uusia ideoita tai haluavat kehittää ohjaustaitojansa. KURSSIN OPETTAJANA toimii kokenut kuubalainen tanssinopettaja ja koreografi, salsamestariksikin kutsuttu Juan Pujals. Hänellä on oma tanssikoulu Helsingissä. Sen lisäksi hän on opettanut monissa suomalaisissa oppilaitoksissa, kuten esimerkiksi Helsingin tanssikorkeakoulussa ja kaupunginteatterissa. Pujals on laatinut monia koreografioita ja osallistunut lukuisten tanssitapahtumien ja festivaalien järjestämiseen. Kurssilla edetään rauhallisesti. Lähtökohtana on filosofia, jossa tanssi nähdään kokonaisvaltaisena lajina. Siinä yhdistyvät ihmisen keholliset ja mielelliset ulottuvuudet; se on omanlaistaan psykomotoriikkaa fyysisestä näkökulmasta katsottuna. Salsan oppiminen aloitetaan liiMuistutuksia ja poimintoja kevään koulutuskalenterista Juan Pujals kunnallisella asenteella. Aluksi tehdään perusteellinen lämmittely, koska harjoittelun on oltava turvallista kaikille ja siinä on otettava huomioon ikääntymiseen liittyvät fyysiset ominaisuudet. Kurssille on hyvä pukeutua mukaviin harjoitteluvaatteisiin ja tukeviin, matalakantaisiin kenkiin. Juomapullo kannattaa ottaa mukaan. VASTA LÄMMITTELYN jälkeen kurssilla opetellaan pikkuhiljaa salsan perusaskeleita. Tarpeeksi useiden toistojen jälkeen opitaan vähitellen lisää askelyhdistelmiä. Osallistujista ja heidän toiveistaan riippuen ehditään yksin tanssimisen jälkeen kokeilemaan myös parisalsaa ja vähän muitakin perinteisiä kuubalaisia tansseja, kuten mambo ja cha cha cha. Vaikka et olisi aikaisemmin tanssinut latinalaistansseja tai harrastanut tanssia muutenkaan, Juan rohkaisee kokeilemaan. Kaikki oppivat, ei tarvitse jännittää. Tanssi tuo hyvän mielen ja rentouttaa. Kurssipaikka Puistokulma sijaitsee aivan Hiekkaharjun rautatieaseman läheisyydessä, osoitteessa Talkootie 4. Kurssiaika molempina päivinä on kello 10–14, johon sisältyy puolen tunnin välipalatauko. LISÄTIETOJA KURSSISTA voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puhelin: 040 582 4319, sähköposti: tiina.rajala@elakelaiset.fi Kurssin hinta on 30 euroa, joka sisältää opetuksen lisäksi välipalan. Pyydämme ilmoittautumista 3.4. mennessä toimistollemme Marja-Liisa Hirnille, sähköposti: marja-liisa.hirn@elakelaiset.fi Kurssille voi ilmoittautua myös sähköistä lomaketta käyttäen, se löytyy kotisivultamme osoitteesta elakelaiset.fi/toiminta/koulutus ¡Vamos a bailar! 18 Eläkeläinen 1/2024
ohjaamiseen. Tanssi edistää yksittäisen ihmisen terveyttä sekä elävöittää yhdistysten kerhotoimintaa ja ihmisten ystävyyssuhteita ja yhteisöllisyyttä. Sillä on myös todettu olevan positiivisia aivoterveydellisiä vaikutuksia mm. muistisairauksien ehkäisyssä. Kurssin kouluttajana toimii tanssinopettaja Aune Koskela. Kurssipaikka sijaitsee noin 25 kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Kurssin hinta: 150 €, joka sisältää yhden yön majoituksen. Tämä kurssi järjestetään yhteistyössä Eläkkkeensaajien Keskusliiton kanssa. Ilmoittautuminen 13.2. mennessä / EKL. https://tapahtumat-ekl-fi. pwire.fi/tapahtumat/ senioritanssikurssi-11-12.3 Yhdistystoiminnan peruskurssi 19.–22.3. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti Kurssi on tarkoitettu uusille puheenjohtajille, sihteereille sekä kaikille johtokunnan jäsenille. Kurssisiltö: yhdistystoiminnan perustaidot ja -tiedot; jäsenrekisteriohjelman esittely; toimihenkilöiden tehtävät ja yhdistyslaki, järjestön tehtävät ja toimintasuunnitelma ja toiminnan ajankohtaisasiat. Toiminnantarkastus ja toimintatonni yhteisenä osuutena taloudenhoitajien kanssa. Kouluttajat: Jan Koskimies, Aaron Kallinen ja Tiina Rajala. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 15 ja päättyy lopetuspäivänä kello 11.30. Kurssin hinta: 270 € puolihoidossa. Ilmoittautuminen 16.2. mennessä. Yhdistystalouden kurssi 19.–22.3. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti Kurssi on tarkoitettu taloudenhoitajille ja toiminnantarkastajille. Yhdistyksen taloudenhoidon perustaidot ja tiedot: muun muassa taloudenhoitajan tehtävät yhdistyksessä, tilikauden avaus, kirjanpidon perusteet ja sähköisen kirjanpidon ohjelma Holli. Paljon harjoituksia. Toiminnantarkastus ja toimintatonni yhteisenä osuutena yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Kouluttajat: Heli Grönroos ja Kaisu Rämet. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 15 ja päättyy lopetuspäivänä kello 11.30. Kurssin hinta: 270 € puolihoidossa. Ilmoittautuminen 16.2. mennessä. Yhdistyksen tarjoiluvastaavien opintopäivät 3.–5.4. (2 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Opintopäivät on tarkoitettu yhdistysten kahvija muiden tilaisuuksien tarjoiluista vastaaville ihmisille. Koulutus sisältää tietoja ikääntyneiden ravitsemuksesta, elintarvikkeiden käsittelystä sekä ideoita uusiksi tarjoiluvaihtoehdoiksi. Kurssilla on mahdollisuus suorittaa hygieniapassikoe. Koe on vapaaehtoinen ja siihen annetaan kurssilla lyhyt valmennus. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 15 ja päättyy lopetuspäivänä kello 11.30. Kurssin hinta: 185 € puolihoidossa. Ilmoittautuminen 8.3. mennessä. Matkavastaavien peruskurssi 3.–5.4. (2 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kurssi on tarkoitettu yhdistysten uusille matkavastaaville, heidän varahenkilöilleen sekä kaikille hyvien matkojen ja retkien suunnittelusta kiinnostuneille. Kouluttajat: Ulla Virtanen ja Tiina Rajala. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 15 ja päättyy lopetuspäivänä kello 11.30. Kurssin hinta: 180 € puolihoidossa. Ilmoittautuminen 8.3. mennessä. Järjestöviestinnän kurssi 9.–10.4. (2 päivää) Hotelli Alma, Seinäjoki Kurssi on tarkoitettu yhdistysten tiedottajille sekä kaikille, jotka tarvitsevat viestintätaitoja toiminnassaan. Tiedottamisen perusasioiden lisäksi aiheina ovat sähköinen tiedonvälitys ja media: esimerkiksi toimivien kotisivujen ominaisuudet. Kurssi alkaa kello 11 ja päättyy kello 14. Kouluttaja: Tuomas Talvila. Kurssin hinta 250 € puolihoidossa. Ilmoittautuminen 8.3. mennessä. Jäsenrekisterikurssi 9.–10.4. (2 päivää) Hotelli Alma, Seinäjoki Kurssi on tarkoitettu yhdistysten puheenjohtajille ja jäsensihteereille. Kurssilla opitaan käyttämään jäsenrekisteriohjelmaa omalla tietokoneella ja käsitellään asianmukaista henkilötietojen käsittelyä. Oma kone tulee ottaa mukaan. Kurssi alkaa kello 11 ja päättyy kello 14.Kurssin vetäjiä ovat Aaron Kallinen ja Ulla Virtanen. 250 € puolihoidossa. Ilmoittautuminen 8.3. mennessä. Boccia-tuomareiden kurssi 14.5. klo 12–16, Urheiluopisto Varala, Tampere Alueelliset kurssit 10.4. Hyvä mieli ja rentoutuminen Torniossa Koulutus sopii kerho-ohjaajille ja liikuntaryhmien vetäjille. Sen teemana on kokonaisvaltainen hyvinvointi ja stressin hallinta. Kurssi pidetään Tornion järjestötalolla. Kurssiaika: kello 10–15. Kurssihinta 20 € sisältää lounaan. Ilmoittautuminen 11.3. mennessä. Salsakurssi 17.–18.4. Vantaalla, Hiekkaharjun Puistokulmassa kello 10–14 Tule oppimaan helppoa salsaa ja muita latinalaistansseja kuubalaiseen tyyliin! Kurssi sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille ihmisille. Se sopii sekä niille, jotka eivät ole ottaneet ensimmäistäkään tanssiaskelta että tanssiryhmien vetäjille, jotka hakevat uusia ideoita tai haluavat kehittää ohjaustaitojansa. Kurssin opettajana toimii kuubalainen tanssinopettaja ja koreografi Juan Pujals. Kurssin hinta on 30 €, joka sisältää opetuksen lisäksi välipalan. Ilmoittautuminen: 3.4. mennessä. 25.4. Kulttuuriaktivismin kurssi Vantaalla Hiekkaharjun Puistokulmassa Kurssi sopii kaikille ihmisten kanssa toimimimisesta innostuneille sekä maailman parantamisesta. Kurssiaika on kello 10-15. Vetäjänä on KSL:n koulutustuottaja Tiina Flygare. Kurssin hinta: 20 €, joka sisältää kevyen lounaan. Ilmoittautuminen 25.3. mennessä. Toimistolta on tilattavissa alueellisia koulutuksia: jäsenrekisteri-, verkkosivuja viestintäkurssit sekä jäsenhankintatyöpajoja. Ole meihin yhteydessä: koulutussuunnittelija Tiina Rajala, puh. 040 582 4319 ja Marja-Liisa Hirn, puh. 044 493 7203. Muita koulutuksia Verkosta virtaa Eläkeläiset ry:n ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n välisen sopimuksen mukaan jäsenemme voivat osallistua EKL:n Verkosta virtaa -toiminnan koulutuksiin. Niihin pääsee tutustumaan verkostavirtaa.fi-sivuilla. Lisätietoja voi kysyä myös Juha Viitaselta, puh. 050 408 3376, sähköposti: juha.viitanen@ekl.fi Kevään 2024 koulutuskalenteri Eläkeläiset ry:n vähävaraiset yhdistykset voivat hakea järjestöltä kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Tukihakemus tulee merkitä selkeästi hakemuskaavakkeeseen tai sähköposti-ilmoitukseen. Asiasta voi tiedustella koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti määräaikaan mennessä Marja-Liisa Hirnille: marja-liisa. hirn@elakelaiset.fi Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: elakelaiset.fi/ toiminta/koulutus/kurssihakemus ? Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. ? Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. ? Senioritanssin kurssille pyydämme ilmoittautumaan Eläkkeensaajien Keskusliittoon tämän linkin kautta: tapahtumat-ekl-fi. pwire.fi/tapahtumat/senioritanssikurssi-11-12.3 Lisätietoja EKL ry:n järjestössuunnittelija Jarkko Utriaiselta, jarkko.utriainen@ekl.fi, puh. 050 436 3449. Peruutusehdot ? Veloitamme 50 % kurssin hinnasta, jos kurssiosallistuminen peruutetaan myöhemmin kuin kolme viikkoa ennen kurssin alkua. ? Veloitamme koko kurssin hinnan, jos peruutus tehdään myöhemmin kuin viikkoa ennen kurssin alkua. ? Sairaustodistusta vastaan veloitamme ainoastaan 30 euron toimistomaksun. ? Yhdistys voi vaihtaa osallistujan toiseen veloituksetta. Koulutuskalenteri julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n kotisivuilla, joilta näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Eläkeläinen 1/2024 19
DIGI JÄRJESTÖ Verkosta virtaa -toiminta on valmiina tuomaan digiopastusta Eläkeläiset ry:n yhdistyksiin. TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA O n talvinen tiistai-iltapäivä Vantaan Korsossa. Kokoontumispaikka on Korson asukastila. Korson Eläkeläiset ry:n tämän tiistain teemakerhon aiheena ovat älypuhelimet. – Teemakerhoihimme ovat kaikki sydämellisesti tervetulleita, jäsenyyttä ei edellytetä eikä jäsenyyttä tuputeta, yhdistyksen tuore sihteeri Anne Nieminen kertoo alkajaisiksi. Tänään luvassa on siis opastusta älypuhelimen käytössä. Paikalla ovat Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n Verkosta virtaa -toiminnan järjestösuunnittelijat Juha Viitanen ja Pekka Vartiainen. He toivottavat kaikki tervetulleiksi niin digiavun tarvitsijaksi kuin vertaisopastajaksikin. – Verkosta virtaa -toiminta on yleishyödyllistä, kaikille avointa, STEA:n (sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus) rahoittamaa. Toimintaa on juuri tämäntapaisissa tilaisuuksissa, joissa opastetaan digilaitteiden käytössä. Toiminnan toinen puoli on vertaisopastajien kouluttaminen. Vertaisopastajina on monenlaisia ikäihmisiä. – Osa heistä on jo työelämässä pitkään tottunut käyttämään digitekniikkaa. Osa taas on vasta eläkkeellä opetellut tietokoneiden saloja ja haluaa nyt auttaa siinä myös ikätovereitaan. – Ihanteellinen vertaisopastaja on ihminen, joka on hyvä kuuntelija, jaksaa selittää asioita toisille ja etsiä ratkaisuja pulmiin yhdessä opastettavien kanssa, Viitanen ja Vartiainen summaavat. KORSON TILAISUUDEN opastajana toimii Verkosta virtaa -toiminnan alueohjaaja Keijo Suuronen etäyhteydellä Lappeenrannasta käsin. Läpi käydään puhelimen hankinnan muistilista. – Teidän kannattaa itse määritellä se, mitä puhelimeltanne haluatte, valikoimaa ja hintahaitaria kun laitteissa riittää, Suuronen evästää kuvaruudulla. Puhutaan tietoturvasta, käydään läpi sovelluskaupat ja näytön ominaisuudet. – Puhelimen päivitys on tärkeä, antakaa sille lupa päivittää aina kun se sitä kysyy. Salistakin tulee kysymyksiä Suuroselle. Siirtyvätkö tekstiviestit ja WhatsApp-viestit uudelle puhelimelle, kun laite uusitaan? Entä jos akku hyytyy, voiko sen vaihtaa? SUUROSEN ESITYKSEN jälkeen Pekka Vartiainen ja Juha Viitala kiertelevät salissa ja opastavat tarvittaessa välillä kädestä tai pikemminkin kännykästä pitäen. Paikalla tässä avoimessa tiistaikerhossa on parikymmentä ihmistä. Yksi heistä on Anja Pessi, joka on tullut Korsoon muutaman lähijunapysäkin päästä Vantaan Hiekkaharjusta. Tekeminen, toiminta ja myös vaikuttaminen – ennen kaikkea inhimillisen vanhustenhoivan puolesta – on hänelle tärkeää. Mihinkään eläkeläisyhdistykseen hän ei kuitenkaan ole ainakaan vielä liittynyt. – Harrastusta on niin paljon muuta, että ei olisi oikein aikaakaan, naurahtaa Pessi, joka mm. laulaa kahdessa kuorossa ja yhdessä pienryhmässä. – Mutta täällä olen käynyt muutamissa teemakerhoissa, ja kun aiheena on ollut esimerkiksi omaishoitajuus, niin tarvittaessa olen antanut vertaistukeakin, kun olen hoitoalalla työurani tehnyt ja omaishoitajanakin toiminut, Pessi sanoo. – KORSON ELÄKELÄISET täyttää tänä vuonna 60 vuotta eli se on Vantaan vanhin eläkeläisyhdistys. Varsinaisen vuosijuhlan ajankohtaa ei ole vielä päätetty, sihteeri Anne Nieminen kertoo. Sen sijaan muuta toimintaa riittää viikoittain. Biljardia, keilausta, kuntosalia, lentopalloa, muistikerhoa, rivitanssia, salibandyä ja tuolijumppaa. Yhdessä käydään teattereissa, museoissa ja muissa kiinnostavissa kohteissa. Ja laskiaistiistaina 13.2. klo 14.30 on Korson asukastilassa (Korsontie 2, 2. krs) kaikille avoin ja ilmainen Tule sellaisena kuin olet -disko. ? Korson Eläkeläiset ry: yhdistykset.elakelaiset.fi/korso ? EKL:n Verkosta virtaa -toiminta: verkostavirtaa.fi Anja Pessi tuli Korson tiistaikerhoon Hiekkaharjusta. Verkosta virtaa -toiminnan Keijo Suuronen esiintyi etäyhteydellä Lappeenrannasta käsin. – Teemakerhoihimme ovat kaikki sydämellisesti tervetulleita, jäsenyyttä ei edellytetä eikä jäsenyyttä tuputeta, Korson Eläkeläisten yhdistyksen sihteeri Anne Nieminen kertoo. Korson teemakerhossa saatiin opastusta älypuhelimen käytössä 20 Eläkeläinen 1/2024
Osallistu tupsukapinaan! Mitä on oppimisen vapaus? Miltä näyttää, kun sen muotoilee opintokerhossa tupsuksi? Hakekaa opintokerhotukea (100 €). Tehkää omat tupsunne ja keskustelkaa niistä. Yhdistäkää tupsunne Tupsukapina-teokseksi liimaamalla ne alustaan tai ompelemalla yhteen. Lähettäkää kuva teoksesta Tiinalle. Painamme kuvista postikortteja juhlavuotemme kunniaksi. Hae opintokerhotukea www.ksl-koti.fi, sähköpostilla tiina.flygare@ksl.fi tai puhelimitse 050 5900 709 JÄSENTARJOUKSET LOHJA SPA 1 vrk kahdelle 139 € Voimassa tulopäiville ma-to. Tarjous sisältää majoituksen päätalon standardhuoneessa, aamiaisen, päivällisen sekä elämyskylpylän ja kuntosalin käytön. VARAUKSET KOODILLA ERY myyntipalvelusta p. 030 608 40, s-posti myynti@lohjaspa.fi tai Online 24/7. RAUHALAHTI 2 vrk 140 € / hlö / 2hh 3 vrk 184 € / hlö / 2hh Voimassa tulopäiville ma, ti, ke. Tarjous sisältää majoituksen hotellissa, huoneistossa tai studiossa, aamiaiset, päivälliset sekä kylpylän ja kuntosalin käytön. VARAUKSET KOODILLA ERY myyntipalvelusta p. 030 608 30, s-posti myynti@rauhalahti.fi tai Online 24/7. www.lohjaspa.fi www.rauhalahti.fi Nauti kylpylälomasta Kuopiossa ja/tai Lohjalla. Tarjouksemme Eläkeläiset ry jäsenille 2024. KAIKKI ELÄKELÄISYHDISTYKSET yhteen ääneen vakuuttavat, että toiminta on poliittisesti sitoutumatonta. Kuitenkin kukin yhdistys toimii tavallisesti yksin. Kaikilla on kuitenkin yhteinen päämäärä jäsenistön hyvinvointi ja edunvalvonta. Yhteistyö avaa uusia mahdollisuuksia huomattavasti suuremman yhteisen jäsenmäärän ansiosta. Kymmenisen vuotta sitten Uudessakaupungissa Kansallisen Senioriliiton ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n paikallisten yhdistysten puheenjohtajat, allekirjoittanut ja Raimo Harjunpää, tuumasivat kahvikupin ääressä, voisiko löytyä jotain yhdessä tekemistä. Kun otimme yhteyttä Eläkeläiset ry:n ja Eläkeliiton yhdistyksiin, syntyi yllättävän helposti ajatus yhteisistä kuntotansseista. Koko hanke oli ensin vaarassa kaatua byrokratiaan. Apu löytyi, kun kaupungista tuli muodollisesti yhdistysten yhteistyökumppani. Järjestelyn myötä mitään toisarvoista byrokratiaa ei tarvittu. VUODESTA 2016 saakka on yhdessä järjestetty kuntotansseja Työväentalolla joka toinen maanantai-iltapäivä. Pauli Aaltosesta, Lasse Helanderista ja Apa Lehtosesta muodostuva orkesteri on alusta asti huolehtinut elävästä tanssimusiikista. Tanssit ovat saaneet suuren suosion. Jo vuoden 2017 aikana osanottajia oli lähes tuhat. Väliajalla on tarjolla virvokkeita ja kahvia. Alusta alkaen on kahvileivonnaiset leiponut omista raaka-aineistaan Pirkko Havanko. Hieno esimerkki siitä, kuinka paljon tanssihankkeessa on mukana sitoutuneita upeita ihmisiä. Väliajalla kaikkien osallistujien kesken arvotaan ravintolalounas kahdelle. Järjestelyistä vastaa kukin yhdistys vuorollaan. Tansseihin saavutaan kauempaakin naapurikaupungeista. Väkeä on ollut useasti jopa yli kahdeksankymmentä kerrallaan. Tanssin ilo näkyy ja kuuluu, ja liikunta luo terveyttä. Pääsymaksu on viisi euroa. Niillä ja kahvion tuotolla on maksettu ensin kaikki kulut, ja lopputuotolla hankittu vanhusväen hyvinvointia varten televisio, kuntoilulaitteita ja jopa sydäniskuri yhteiseen tapaamispaikkaamme Sakunkulmaan ja Työväentalolle. KOKEMUS YHTEISTYÖSTÄ on ollut niin hyvä, että viime vuonna Eläkkeensaajien aloitteesta käynnistettiin yhteislauluja karaoketapahtumat kerran kuukaudessa. Tanssit ja laulaminen yhdistävät ihmisiä. Järjestelyissä on monta vaihetta, jossa kanssakäymisen tärkeys korostuu. Tanssijoiden kosketus partneriin tuo elämään sellaista lämpöä, joka tuntuu toisinaan vähenevän ympäristöstämme. Uudessakaupungissa eläkeläisyhdistysten yhteistyö saa meidät tuntemaan, että vanhanakin voi olla hauskaa. SEPPO SJÖBLOM Uudenkaupungin Kansalliset Seniorit ry:n puheenjohtaja 2012 – 2015 ja 2020 ? Kirjoitukset Eläkeläinen-lehden Mielipide-palstalle osoitteeseen elakelainen-lehti@elakelaiset.fi MIELIPIDE Uudessakaupungissa yhteistyö toimii tanssien ja laulaen Eläkeläinen 1/2024 21
JÄRJESTÖ E läkeläiset ry:n Alueelliset opintoja työpäivät pidetään jälleen tammi-helmikuussa 2024 kaikissa aluejärjestöissämme. Aluekierros käynnistyi 18.1. uudesta Savo-Karjalan aluejärjestöstä. Eläkeläiset ry:n aluejärjestöjakoon tuli vuoden alusta muutos, kun Pohjois-Karjalan ja Savon aluejärjestöt yhdistyivät. Uuteen Savo-Karjalan aluejärjestöön kuuluvat paikallisyhdistykset Savon ja Pohjois-Karjalan alueelta. Kaikkiin aluetapaamisiin on kutsuttu kolme edustajaa jokaisesta aluejärjestön yhdistyksestä sekä kaksi aluejärjestön edustajaa. Aluejärjestöt huolehtivat kurssitilan ja ruokailun järjestämisestä sekä osallistujien paikalle saamisesta. Eläkeläiset ry huolehtii tilaisuuksien vetäjien kuluista sekä kurssiaineistosta. Aluekierroksella käsittellään mm. 28.–29.5.2024 Seinäjoella pidettävää edustajakokousta, Eläkeläiset ry:n tavoiteohjelman uudistustyötä, meneillään olevaa Liikuntaverstashanketta ja jäsenhankintaa. Lisätietoja tapaamisista antavat tarvittaessa aluejärjestöjen puheenjohtajat ja Eläkeläiset ry:n järjestösuunnittelija Aaron Kallinen (puh. 044 751 1031, aaron.kallinen@ elakelaiset.fi) Opintoja työpäivä järjestetään kaikissa Eläkeläiset ry:n aluejärjestöissä. 25. tammikuuta oltiin koolla Helsingissä. TO IV O KO IV IS TO Aluekierros vauhdissa Vuoden 2024 alueelliset opintoja työpäivät ? 18.1. Savo-Karjalan aluejärjestö, Kuopio ? 25.1. Helsingin aluejärjestö, Helsinki ? 6.2. Etelä-Hämeen aluejärjestö, Lahti ? 6.2. Varsinais-Suomen aluejärjestö, Littoinen ? 8.2. Pirkanmaan aluejärjestö, Lempäälä ? 12.2. Uudenmaan aluejärjestö, Vantaa ? 12.2. Lapin aluejärjestö, Kemijärvi ? 13.2. Kainuun aluejärjestö, Kajaani ? 14.2. Satakunnan aluejärjestö, Nakkila ? 15.2. Pohjanmaan aluejärjestö, Mustasaari ? 16.2. Jokilaaksojen aluejärjestö, Tyrnävän työväentalo ? 21.2. Keski-Suomen aluejärjestö, Jyväskylä ? 22.2. Kaakkois-Suomen aluejärjestö, Anjalankoski distyksen lähettää edustajansa. Aloitteet ohjaavat järjestöä Eläkeläiset ry on sen jäsenyhdistysten yhteenliittymä. Jäsenyhdistykset paitsi käyttävät kokousedustajien”Avaruuden pääkaupunki” tarjoaa komeat puitteet edustajakokoukselle. Edustajakokouksessa kuuluu jäsenten ääni E läkeläiset ry:n korkein päättävä elin on kolmen vuoden välein järjestettävä edustajakokous, johon paikallisyhdistykset nimeävät äänivaltaiset kokousedustajansa päättämään järjestön tulevien vuosien suunnasta. Kokouksessa valitaan järjestölle johtohenkilöt tulevalle kolmevuotiskaudelle, päätetään järjestön tavoitteista ja tänä vuonna myös uudistetaan järjestön säännöt. Järjestyksessään 22. edustajakokous kokoontuu tänä vuonna Seinäjoella 28.–29.5. Kokouspaikkana on Seinäjoki Areena ja kokousedustajien majapaikkana on Scandic Seinäjoki. Päivien ohjelmassa on kokoustamisen ohella myös illanviettoa, jossa tanssimusiikista vastaa Mika Peltokoski Orchestra. Tähän edustajakokoukseen kannattaakin jokaisen yhsa kautta äänivaltaa, ne voivat tehdä myös aloitteita kokoukselle. Yhdistysten aloitteet voivat koskea niin vaikuttamistyön tavoitteita, laajempia yhteiskunnallisia asioita, tai järjestön omaa toimintaa, kuten koulutuksia, lehteä tai jäsenpalveluita. – Jäsenyhdistysten aloitteet ovat perinteisesti linjanneet paljon järjestön työtä. Eläkeläiset ry haluaa säilyttää tämän jäsendemokratian perinteen ja toivomme yhdistyksiltä paljon edustajakokousaloitteita, toiminnanjohtaja Jan Koskimies toteaa. Aloitteiden lisäksi järjestöt voivat tehdä esityksiä järjestön johtotehtäviin, kuten hallituksen ja valtuuston jäseniksi. Edustajakokousasiat kevään asialistalle Yhdistykset valitsevat kokousedustajansa kevätkokouksissa. Valitut edustajat ilmoitetaan järjestölle 21.3. mennessä ja samalla varataan heille kokouspaketti majoituksella tai ilman. Yhdistykset vastaavat kokousedustajiensa kuluista. Edustajakokousaloitteiden ja henkilöesitysten määräaika on 28.3. Ilmoitukset kannattaa tehdä sähköisillä lomakkeilla, joihin lähetettiin linkit tammikuun yhdistyspostin mukana. Edustajakokousasioiden osalta yhdistyksiä neuvoo järjestösuunnittelija Aaron Kallinen (puh. 044 751 1031, aaron.kallinen@elakelaiset.fi). 22 Eläkeläinen 1/2024
MUISTUTAMME, ETTÄ jos toimii nopeasti, vielä ehtii yhdistyksenne lähettää viime vuonna käytössä olleen kulttuurivihon tiedot. Lähetimme sitä varten yhdistyksille keräyslomakkeen viime vuoden lopussa. Lomakkeen voi täyttää myös verkossa elakelaiset.fi/toiminta/aineistoa-yhdistyksille tai tiedot voi lähettää sähköpostitse Tiina Rajalalle, tiina.rajala@elakelaiset.fi . Lomakkeessa kysytään aktiivisesti kulttuuria harrastaneiden jäsenten määrää ja yhdistysten järjestämät kulttuuritapahtumia. Kiinnostava tieto on myös, mitä kulttuurilajeja on harrastettu, vaikka siitä ei tullut kysymystä lomakkeeseen. Jäsenedut Eva Rönkkö on osittaisella työvapaalla ja vastaa Liikuntaverstaathankkeesta. E vgeniya Mazurova on aloittanut Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön suunnittelijana Eva Rönkön sijaisena vuoden 2024 ajan. Evgeniya hoitaa ulkomaalaistaustaisten iäkkäiden liikuntaja harrastusryhmiä ja on yhteyshenkilönä yhdistyksille, jotka haluavat tällaista toimintaa tehdä. Evgeniya on aikaisemmin työskennellyt Eläkeläiset ry:ssä moninaisuustyön ohjaajana. Moninaisuustyössä ovat tänä vuonna keskiössä Espoon taidekerhon toiminnan kehittäminen, yhteistyö järjestömme yhdistysten kanssa ja Suomessa asuvien ukrainalaisten ikäihmisten tavoittaminen. Myös iäkkäiden liikunnan kehittäminen ja yhteistyö Liikuntaverstaat-hankkeen kanssa kulkee muun työn rinnalla. Tavoitteena on, että saamme syksyllä järjestettävään Eläkeläiset ry:n boccia-turnaukseen muutaman ulkomaalaistaustaisten iäkkäiden joukkueen mukaan. Lue boccia-turnauksesta lisää sivulta 15. Evgeniyaa voi kutsua myös yhdistysvierailuille keskustelemaan muistista ja muistisairauksien ennaltaehkäisystä, sillä hänellä on siltäkin saralta vankkaa asiantuntemusta. Evgeniya Mazurovan yhteystiedot ovat: evgeniya.mazurova@elakelaiset.fi, puhelin 040 132 7307. Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö jäi vuoden alussa osittaiselle työvapaalle. Hän vastaa Eläkeläiset ry:n Liikuntaverstaat-hankkeesta ja keskittyy sen lisäksi monikielisyyden tutkimukseensa. Keväällä 2024 Liikuntaverstaat vierailevat seitsemän aluejärjestön yhdistyksissä. Lue lisää sivulta 16. Evgeniya Mazurova (oikealla) sijaistaa Eva Rönkköä moninaisuustyön suunnittelijana vuoden 2024 ajan. TU O M A S TA LV IL A Evgeniya Mazurova moninaisuustyön suunnittelijana vuoden 2024 ELÄKELÄISET RY:N TOIMISTO Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistyksiä kannustetaan ottamaan käyttöön järjestön tarjoama jäsenrekisteriohjelma (Avoine Sense). Yhdistys hyötyy jäsenrekisteristä monella tavalla: ? Yhdistyksen jäsentiedot ovat ajan tasalla ja niitä voi päivittää ja täydentää itse ? Rekisteri mahdollistaa tehokkaamman viestinnän muun muassa sähköpostin ja tekstiviestin yms. avulla (tietosuoja huomioiden) Eläkeläiset ry kouluttaa yhdistyksiä jäsenrekisterin käyttöön. Koulutuksessa käydään läpi ohjelmiston teknisen käytön lisäksi muun muassa tietosuojakysymyksiä. Seuraava koulutus järjestetään Seinäjoella 9.–11.4. (Hotelli Alma). Ohjelmiston jo käyttöön ottaneille järjestetään syksyllä 2024 täydentävää koulutusta. Mikäli riittävän moni saman alueen yhdistys sitä toivoo, voimme lisäksi järjestää alueellisia jäsenrekisterikursseja. Muistutus kulttuurivihon tietojen keruusta ELÄKELÄISET RY:N jäsenet saavat järjestön omien etujen (lehti, koulutukset, jäsentoiminta) lisäksi etuja seuraavilta yhteistyökumppaneilta. Ajantasainen tieto jäseneduistamme verkkosivuilla: elakelaiset.fi/jasenedut Matkailu ja majoitus ? IKAALINEN SPA & RESORT Ikaalisten kylpylä tarjoaa jäsenillemme 20 %:n alennuksen majoituksesta su-ke, ja 15% to–la koodilla ELA1959. Koodia ei voi yhdistää muihin tarjouksiin, varaukset ikaalinenspa.fi tai 03 4511 / myynti@ikaalinenspa.fi. Mainitse varatessa jäsenyytesi. Kaikkiin majoituksiin kuuluvat aamiainen sekä kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. ? KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI Kuopio Eläkeläiset ry:n jäsentarjoukset: Kylpyläloma 2 vrk 140 € / hlö / 2hh, Kylpyläloma 3 vrk 184 € / hlö / 2hh. Hinnat sisältävät majoituksen (tulopäivä maanantai, tiistai tai keskiviikko), aamiaiset, päivälliset (buffet) sekä kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön. Lisämaksu yhden hengen hotellihuoneessa 30 € / vrk. Samassa huoneessa lomailevat lapset 4–12 v. – 50 % aikuisen hinnasta. Tarjous on voimassa 31.12.2024 asti (ei 23.–26.12.2024). Varattavissa koodilla ERY nettikaupasta osoitteesta rauhalahti. fi sekä myyntipalvelusta puh. 030 60 830 tai sähköpostilla myynti@ rauhalahti.fi ? LOHJA SPA & RESORT 1 vrk kahdelle 139,00 € ( norm. 204,00 €) sisältäen majoituksen päätalon huoneessa, puolihoitoruokailun, elämyskylpylän ja kuntosalin käytön. (Yhdelle tarjous 109,00 € yhden hengen huoneessa päätalossa). Tarjous on voimassa ma–to 31.12.2024 asti (ei juhlapyhinä). Varattavissa koodilla ERY Online osoitteesta lohjaspa.fi sekä myyntipalvelusta puh 030 60 840 tai sähköpostilla myynti@lohjaspa.fi Kulttuuri ? INTO-KUSTANNUS Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat Into Kustannuksen verkkokaupasta intokustannus.fi 25 %:n alennuksen kaikista myytävänä olevista kirjoista. Alennuskoodi verkkokaupassa on Eläkeläiset. ? ROCKWAY.FI Rockway.fi on Suomen suurin musiikinopetuksen verkkopalvelu, joka tarjoaa sinulle kaiken soittoharrastuksesi aloittamiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Palvelu sisältää maan parhaat opettajat ja yli 15 000 opetusvideota mm. kitaralle, pianolle ja laululle. Voit myös opetella vaikkapa tekemään musiikkia tai viihtyä artistihaastatteluiden parissa. Eläkeläiset ry:n jäsenenä saat palveluun 1kk ilmaiskokeilun ja 20% alennuksen palvelun täysversiosta. Edun voi lunastaa täältä: rockway.fi/eläkeläiset Muut ? KOTIRINKI Eläkeläiset ry:n jäsenille säännöllinen kotisiivous tai kotiapu jäsenetuhintaan. Alennus säännöllisen kotisiivouksen ensisiivouksesta tai kotiavun ensikerrasta (2.-4 krt/kk) on -25% ja kertasiivouksesta -10%. Siivouksen todellisen hinnan voi laskea nettikaupasta kotirinki.fi. Kampanjakoodi: Elakelaiset, etu voimassa 31.3.2024 asti. Tilaukset verkossa kotirinki.fi liittämällä tilaukseen kampanjakoodi, tai puh. 010 425 3905 / myynti@kotirinki.fi mainitsemalla kampanjakoodin tilauksen/tarjouspyynnön yhteydessä. Lue lisää Kotiringin jäsenedusta täältä. ? RUOHONJUURI Eläkeläiset ry:n jäsenille 5% alennus Ruohonjuuressa. Koodi on RJKUMPPANI2024 ja se toimii verkkokaupassa ja myymälöissä. Lisäksi kaikille eläkeläisille annetaan 10% alennus ensimmäisenä aukiolotuntina tehdyistä ostoksista. Tehoa yhdistys toimintaan jäsenrekisteristä Eläkeläinen 1/2024 23
TE IJ A VA R IS Intian Goasta on vuosien saatossa muodostunut Pelle Miljoonalle lähes toinen koti. Kuvassa Goalla tammikuussa 2024. 24 Eläkeläinen 1/2024
KUKA Pelle Miljoona ? Syntyi 10. helmikuuta 1955 Haminassa. ? Siviilinimeltään Petri Tiili. ? Asuu Helsingissä. ? Muusikko ja lauluntekijä, kirjailija. ? Newyorkilainen Ramones keikkaili Tampereella Tekussa toukokuussa 1977. Pellekin oli paikalla ja tunsi punkläikähdyksen sydämessään. ”Ramonesin keikka oli lyhyt ja massiivinen, niinku pankkiryöstö mustavalkoisessa, amerikkalaisessa leffassa ”, muusikko muistelee. ? Esikoisalbumi Pelle Miljoona & N.U.S. ilmestyi 1978. ? Levyttänyt sittemmin monia Suomi-klassikoita, kuten Moottoritie on kuuma, Olen kaunis, Hyvää yötä maailma, Tahdon rakastella sinua, Pelko ja viha, Juokse villi lapsi. ? Nippelitietoa: rakenteli ensimmäisen rumpusettinsä kotipuolessa Haminassa kurkkupurkeista. L ukiovuodet kotikaupungissa Haminassa seitsemänkymmentäluvulla olivat Pelle Miljoonalle eli Petri Tiilille varhaista johdatusta muusikon tielle. Siihen aikaan rock ja pop oli Suomessa tosin harvinaista herkkua, radiosta tuli pari alan ohjelmaa viikossa. – Musiikkiin suhtautui kuin sakramenttiin, mainitsee muusikko nyt Eläkeläinen-lehden haastattelussa. Pellen lukioaikoina Haminassa keikkaili keskimäärin kerran kuussa maan huippubändejä kuten Wigwam ja Tasavallan Presidentti. – Oltiin kavereiden kanssa venaamassa artistien saapumista. Kyseltiin et saadaaks kantaa kamoja. Sillai päästiin ilmaseks sisään. Säästy kolme markkaa, mikä oli iso summa rahattomalle lukiolaiselle. Pellen suosikki noilta ajoilta oli lahtelainen Charlies, jota on pidetty Suomen vastineena brittiläiselle Cream-triolle. Haminan Työväentalolla tuleva rockikoni myös kohtasi pyörremyrskyn nimeltä Hurriganes. – Soitin tuolloin autotallibändissä rumpuja. Kun näin ja kohtasin Hurriganesissa soittaneen ja laulaneen Remun, hiffasin et rumpali voi olla myös rockbändin solisti. Ja nyt, vuonna 2024, Pelle Miljoona Band, jossa soittaa haminalaisia kavereita noilta varhaisilta autotalliajoilta, on tekemässä albumia. – Oon väsänny ralleja. Bändin eka single Palajan luok sesi ilmestyi alkuvuodesta, pari uutta biisiä ilmestyy myöhemmin keväällä. Albumi sitten syksyllä. – Edessä siis eufoorinen, välillä epätoivoinen proggis. Nykyisessä ilmastossa ei odotukset ole korkealla, mut ku tälle tielle on lähteny... Laulun suosio ikuinen mysteeri Pelle Miljoonan lauluissa on useimmiten monta tasoa. Hänen musiikkinsa soljuu paikoin pehmeästi kuin tanssiva tuli. Toisaalta hän on väliin reippaasti osoittelevakin eli kaukana sliipatusta salonkikelpoisuudesta, jota kliininen nyky-Suomi suorastaan tursuaa. Pellen soundeja kuunnellessa kuulija jää ikään kuin laulajan rosoisen punkjyrän alle. Tästä saatiin tajunnan pysäyttävää näyttöä jo 1970-luvun lopuilla: ”Jartsu on yksin himassa ja katsoo telkkarii/ Jossa poliisit ampuu tohjoksi pari gansterii/ Äiti on iltalöysissä IKONINEN ROKKARI Suomirockin ja -punkin ikitoteemi, runoilija, kirjailija Pelle Miljoona, 68, ei jarruttele. Uusia ralleja syntyy tasaisesti kotistudiolla Helsingissä, materiaalia treenataan bändin kanssa Haminan kämpällä. ”Uskolliset fanit pitävät artistin radioaktiivisena”, Pelle toteaa. KARI KUMPULAMPI ja isä ryyppäämässä ” (Väkivalta ja päihdeongelma 1978) Pelko ja viha, Moottoritie on kuuma, Elävänä vastavirras sa, Kosminen keiju. Pelle on julkaissut 1970-luvulta asti nelisenkymmentä albumia, lukemattomia sinkkuja. Hänen laulujaan on taltioitu myös monille kokoelmille. – Ikuinen mysteeri, miten jotkut laulut jäävät elämään, muusikko sanoo. – Itse diggaan monenlaisesta musiikista. Kuultuani skidinä radiosta Beatlesin All my lovingin tai Rollareiden Satisfactionin myin sieluni paholaiselle. – Olen levyttänyt about 500 omaa biisiä, silti tuntemattomilla ihmisillä on se ruudinkeksijän katse, ja hauska kysymys: ”Pelle, onk moottoritie kuuma?” Pelle on tehnyt urallaan julmetusti keikkoja maassa ja maailmalla, soolona ja bändien kanssa. Yksi erikoisimmista niistä lienee uudenvuoden aatto 1981 Helsingin Kauppatorilla. Muusikko muistelee keikkaa näin: – Diinarijengi ryysäs lavalle, oli pakko paeta lainapeitteen alta. Lava oli Kolera-altaan vieressä. Steppailin jäisellä kiveyksellä ku fakiiri Veltsu. Oli senteistä kiinni ettei Miljoona kadonnu mustaan mereen. Rundi Neuvostoliitossa 80-luvulla on ikimuistoinen sekin. – Tupolevilla lennettiin, skulattiin kolhooseilla ja kulttuuripalatseissa. Muurmanskissa viikon jamboree. Kun populistin uhosta katoaa taika Palataan Pellen uran alkuun. Yhdeksäntoistavuotiaana hän oli yhden kauden opettajana Salomiehikkälän kyläkoulussa. Tästä inspiroituneena hän haki opiskelijaksi Savonlinnan OKL:ään, ja valmistui opettajaksi 1978. Mutta musiikki vei mennessään. Pelle perusti bändin: Pelle Miljoona & N.U.S. Love Recordsin Atte Blom piti yhtyeen demosta. – Eka albumini äänitettiin legendaarisessa Microvox Studiossa, Lahessa. Tuottajana Dave Lindholm. Pelle Miljoonasta ei tullut opettajaa. Tuli ikoninen rokkari, joka on kiertänyt moneen kertaan kaikki maan pizzeriat. – Sivarina Näkövammaisten Ammattikoulussa Espoossa tein kyllä vielä jonkin verran opettajan duunia, pääasiassa kirjoitin oppimateriaalia pistekirjoituksella, Pelle kertoo. Pääkaupunkiseudulla hän tutustui Helsingin punkkaJA R I H EI N O N EN / H :G IN K A U P. M U S EO Pelle vuonna 1981. Eläkeläinen 1/2024 25
reihin: Problems-yhtyeeseen, Sehr Schnelliin, Windowsiin. – Treenattiin ja bailattiin Punkhause-nimisessä kämpässä Hagiksessa (Hakaniemessä). Pellestä kehkeytyi ajan myötä merkittävä muusikko ja lauluntekijä, jonka tuotantoa sävyttää usein kantaaottavuus. Diktaattorin uho on diktaattorin tuho, hän on muun muassa todennut. – Diktaattorin ainut frendi on paranoija, joka on huono petikaveri, eikä tee hyvää hipiälle. Monet diktaattorit elävät pitkään, jättävät jälkeensä tuhkaa ja avoimen haavan kansakunnan sydämessä. Kysymystä, miten luomakunnan tila vaikuttaa musiikkiisi ja kirjoittamiseen, Pelle Miljoona kommentoi runolla: – Tää on postmodernia keskiaikaa/ asekauppiaan märkä uni/ kun populistin uhosta katoaa taika/ viiksimies nousee tuhkasta ja lukee ääneen: Taisteluni! Kysymykseen mitä muuttaisit Suomessa, jos sinulla olisi valtaa, Pelle vastaa Bob Dylania lainaten: ”The answer my friend, is blowing in the wind.” Intian Goa toinen koti Pelle asuu puolisonsa Teija Variksen kanssa Helsingin Kalliossa. – En voi kuvitella asuvani missään muualla Stadissa. Meillä on myös pieni punainen tupa Itä-Uudellamaalla. Kotiovelta pääsee metsään juoksemaan tai hiihtämään – luksusta sielulle ja ruumiille, Pelle mainitsee. Intian Goasta on vuosien saatossa muodostunut hänelle lähes toinen koti. – Goa on paikka, jota on helppo vihata ja rakastaa. Pari albumiakin olen äänittäny siellä: Arambol omalla bändillä, Goa Baba itävaltalaisten koneveljien kanssa. – Jokin Intiassa vetoaa, kenties henkisyyden kaipuu, jokin mitä luterilaisuus ei tarjoa. – Kuuluin vuosikausia Ananda Marga -nimiseen järjestöön: joogaa, mietiskelyä, vegesafkaa ja ritriittejä. Se oli voimakas henkinen trippi. Sit tuli punk ja Pöllö singahti toiselle Linnunradalle. PELLE MILJOONA on kirjoittanut toistaiseksi seitsemäntoista romaania, kolme runoteosta ja elämäkerran. – Jokaisen romaanin kohdalla päätän et tää saa olla vika. Seuraavan kanssa lienee sama fiilis, Pelle sanoo. Hänen kirjallisia innoittajiaan ovat olleet Jack Kerouac, Raymond Chandler, Arto Melleri, Väinö Linna ja moni, moni muu. – Suomalaisessa nykykirjallisuudessa trendinä tuntuu olevan ahdistus, ihmissuhteet ja yksinäisyys, asiat jotka leijuvat ajassamme, johon kollektiivinen ja individuaalinen identiteetti on kadonnut. Romaania kirjoittaessaan Pellellä ei ole mielessään erityistä suunnitelmaa. – Pitää vain laskea ajatukset vellomaan vapaasti, hän on todennut. Nuoruudenystävä, kuvanveistäjä Heimo Suntio teki Pellestä pronssipatsaan kesällä 2014. – Joku urpo veti rälläkällä patsaalta käden irti ja kädessä olleen rumpupalikan. Heimo väsäs uuden. Tietääkseni patsas on nyt kondiksessa, valmiina ottamaan vastaan tuulta ja tuiskua Tervasaaren kalliolla. Monet diktaattorit elävät pitkään, jättävät jälkeensä tuhkaa ja avoimen haavan kansakunnan sydämeen.” Puistoreggae 2013 Tampereelle Laikunlavalla. Pelle Miljoona nostattaa tunnelmaa. Pelle Miljoona haastattelussa Masi Luoman studiolla Tampereella syksyllä 2005. – Kyllä sen tuntee nopeasti syvällä luissaan asti, mikä on aitoa tavaraa ja mikä viihdemössöä, Pelle luonnehti tuolloin. K A R I K U M P U LA M P I Ilkivaltaa patsaalle A N TT I LI U TT U N EN / VA P R IIK IN K U VA -A R K IS TO 26 Eläkeläinen 1/2024
LEDARE JAN KOSKIMIES chefredaktör D e inbesparingar som regeringen driver håller i snabb takt på att vända upp och ner på socialoch hälsovårdsreformen. Välfärdsområdena har nämligen för avsikt att kraftigt skära ned de för pensionärerna så viktiga närtjänsterna som reformen var tänkt att förbättra. Den av regeringen tillsatta tjänstemannaarbetsgruppen publicerade i januari ett förslag för hur socialoch hälsovårdstjänsterna kunde organiseras i Finland så att personalen skulle räcka till samtidigt som man kunde spara in pengar. Det var ett närmast omöjligt uppdrag då man beaktar att tjänsterna redan i nuläge inte är tillräckliga. Arbetsgruppen föreslog nedskärningar och en centralisering av sjukhustjänsterna, vilket var en följdriktig lösning med tanke på att uppdraget bestod i att åstadkomma inbesparingar. Tjänstemannaarbetsgruppens rapport förkastades dock omedelbart av representanter för regeringspartierna. Märkligt nog flyr regeringen sitt ansvar i frågan då man i stället för att avfärda ett förslag man själv beställt borde förstå konsekvenserna av de egna besluten. I FINLAND behöver vi fler socialoch hälsovårdstjänster, vilket även kostar. I stället för att ta fram olika skattelättnader för höginkomsttagare och investerare borde vi utbilda och anställa fler människor för att ta hand om åldringarna och se till befolkningens hälsa. En av de bärande tankarna bakom vårdreformen var att den dyra specialiserade sjukvården skulle organiseras på ett bättre sätt för att därmed frigöra resurser inom näroch basservicen, bland annat primärvårdstjänsterna vid hälsocentralerna. På så vis kunde man korta av köerna, minska användningen av dyr inhyrd arbetskraft och arbeta för att stärka bestående vårdrelationer. I tjänstemannarapporten ingår råd för hur man kunde svara på dessa frågor. BLAND PENSIONÄRERNA tilltar oron över situationen inom socialoch hälsovården. Tillsammans med fackföreningsrörelsen känner vi en gemensam oro i fråga om regeringens nedskärningspolitik, de försämrade arbetsvillkoren, indragningen av vuxenstudiestödet, försämringarna i socialskyddets skyddade belopp och bindningen av vårdsektorns löner till exportbranschens avtal, vilket ytterligare skulle försämra socialoch hälsovårdsektorns attraktionskraft. Bristen på arbetskraft skulle förvärras. För att lösa dessa genomgripande frågor behövs det sammanhållning i vårt land. Att som nu driva genom beslut med en knapp majoritet i riksdagen, utan förhandlingar eller en gedigen konsekvensanalys, leder landet i fel riktning. Översättning: Anne Lindfors-Shaban Tilltagande oro bland pensionärer För att lösa de stora frågorna behöver Finland sammanhållning” PENSIONÄREN Största delen minskar inte på arbete vid sidan av partiell ålderspension. TEXT PENSIONSSKYDDSCENTRALEN M ånga som tagit ut den partiella förtida ålderspensionen fortsätter att arbeta som vanligt och det sker inga ändringar i deras lönenivå. Bara ca var femte som tagit ut pensionen ser ut att minska på arbete framgår det i Pensionsskyddscentralens (PSC) undersökning. Efter att ha tagit ut den partiella ålderspensionen bibehölls löneinkomsterna som de samma, varierade som före pensionen eller ökade för ca 60 procent av löntagarna under en uppföljningsperiod på ett år efter att pensionen inletts. Det här tyder på att arbetet inte minskades efter att pensionen togs ut. En ganska liten del, ca var femte, som valt den partiella ålderspensionen fortsatte arbeta med en lägre lönenivå än tidigare, dvs. såg ut att minska på arbete. Den partiella förtida ålderspensionen gör det möjligt att flexibelt kombinera arbete och pension, och förhoppningen har således varit att den ska förlänga arbetsliv. Det skulle sannolikt ske genom att arbetet minskas vid sidan av uttaget av pension. – Enligt löneuppgifterna minskar en stor del inte på arbete. Som helhet ser den partiella ålderspensionen inte ut att märkbart förlänga arbetsliv. Utifrån en tidigare undersökning vet vi redan att de som arbetar vid 61 års ålder och tagit ut den partiella pensionen går tidigare än andra i egentlig ålderspension, säger specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen. Enligt honom kan det vara svårt för en del att minska på arbetstimmarna efter att de tagit ut den partiella ålderspensionen, till exempel om arbetsgivaren inte är villig till arrangemanget. FÖR EN DEL personer kan arbetslivet förkortas i och med den partiella ålderspensionen. Så kan det gå om löntagaren träder ut ur arbetslivet med hjälp av den här pensionen eller om arbetslösheten blir lång till följd av att personen får pension och arbetslöshetsförmåner samtidigt. Av dem som valde partiell ålderspension upphörde löneinkomsterna hos 17 procent under uppföljningsperioden. Nästan hälften av den här gruppen fick arbetslöshetsförmåner i något skede av uppföljningsperioden. – Arbetslösheten började vanligtvis nära uttaget av den partiella ålderspensionen. Dessutom ser det ut som om en liten del av dem för vilka löneinkomsterna upphörde, helt har trätt ur arbetslivet efter uttaget av den partiella pensionen, eftersom inte alla fick arbetslöshetsförmåner eller sjukdagpenningar under uppföljningsperioden, konstaterar Ilmakunnas. Många arbetar som vanligt Förhoppningen är att den partiella ålderspensionen ska förlänga arbetsliv” K A TR I LE H TO LA Eläkeläinen 1/2024 27
KULTTUURI Kun unelma muuttui irvikuvakseen uusi johtaja, joka tsekan univormussa pasteeraillen ensi töikseen poltattaa ”puutavarakapitalistien toimintamalleja” edustavat epäsosialistiset ja ”natsionalistiset” parireet. Sitten hän määrää palaamaan venäläiseen tapaan vetää kaadetut rungot lanssiin kokonaisina latvoineen päivineen. TAITAMATTOMAMPI kirjoittaja olisi saattanut sortua joko tausta-aineiston vangiksi tai isoisänsä karua kohtelua kuvatessaan tunteellisuuteen, joka yrittää syöttää lukijalle valmiita tunteita. Sitä tarkoitan kirjoittamisen olosuhteiden ja kelin vaikeudella. Miia Apukka ei tee niin. Osittain ansio kuuluu oivaltavalle kertojan valinnalle, mutta vielä suuremmaksi osaksi taidolle kertoa ennakkoarvattava tarina koukuttavasti. Taito kumpuaa myös kielellisestä lahjakkuudesta, joka ilmenee erityisesti dialogien käyttämisessä. Kirjan henkilöt puhuvat suomea, venäjää, karjalaa ja niiden sekakieliä. Kun en noita vieraita kieliä osaa, niin on tyydyttävä kehumaan Apukan kykyä käyttää suomen murteita ja erityisesti isoisänsä kotiseudun murretta, kemiläiseen murreryhmään kuuluvaa Sodankylän puhetapaa. H:t ovat paikallaan, etuvokaali jäänyt pois, takavokaali lyhentynyt ja persoonapronominit sijamuotoineen oikein. Saattaa tuntua pilkun viilaamiselta, mutta niissä erehtyminen erottaa kielen taitajan matkijasta. Esimerkin vuoksi lainaus kirjasta: – Elkku, sie tulit! – Minulla ei oo nyt paljon aikaa, mie tulin kertomhan, että meitä völjätään poies täältä, autot ottaa jo pihalla. – Ottakaa minut matkhan! Vähintään yhtä suuri ja romaanin etenemisen kannalta suurempikin taito on kyky antaa dialogien kuljettaa tapahtumia. Tämäkään ei ole itsestään selvä kyky edes kirjailijoille. Ikitien ja lukuisten ja muiden kirjojen mestaria Antti Tuuria tuskin kukaan moittii taitamattomaksi. Hän on kertonut puheen vähäisyyden johtuvan romaaneissaan siitä, että hän ei yksinkertaisesti osaa kirjoittaa dialogeja. Apukka osaa. Runsasta puhetta lukiessani minulle ei koskaan tullut tunnetta teennäisyydestä, josta Goncourt-palkittu ranskalainen kirjallisuuden opettaja Laurent Binet varoittaa historiallisessa romaanissaan HHhH. Heydricjin salamurhan jäljillä. Binet kirjoittaa, että ”mikään ei ole teennäisempää kuin kehitellä historialliseen kertomukseen …kutakuinkin ensi käden tietoihin perustuvia dialogeja sillä verukkeella, että siten muka puhaltaa eloa menneisyyden kuolleisiin sivuihin”. Binet ei tyrmää dialogien käyttöä, vaan sanoo keksivänsä ne, jos ei voi perustaa niitä. luotettaviin ja sanasanaisiin lähteisiin. Silloin dialogit ovat ikään kuin näytelmän kohtauksia, ”pisara stilistiikkaa todellisuuden valtameressä”. Apukka menee pitemmälle. Hänen dialoginsa eivät ole pisara, vaan ne kantavat kerrontaa. Lukija kyllä tietää, että ne ovat ”keksittyä totta” niin kuin romaanihenkilöiden puhe on, keksittyä, mutta uskottavaa, jos kirjoittaja on hyvä, kuten Apukka on. Ilman Binetiltä saatua vinkkiäkin tulin miettineeksi, miten Itään ja ta kaisin solahtaisi näytelmäksi. Jos Antti Tuuri ei olisi kirjoittanut saman aiheista ja hienoksi elokuvaksi muokattua Ikitietä, syntyisi Apukan romaanista varmasti hyvä elokuvakäsikirjoitus. Miia Apukan tarina isoisänsä neuvostoretkestä kulkee kuin hyvä ahkio. Romaanin etenemisen kannalta suuri taito on kyky antaa dialogien kuljettaa tapahtumia.” PEKKA ISAKSSON T ärkein ensin: Miia Apukan romaani Itään ja takaisin on hyvä kirja. Se kulkee kuin hyvin muotoiltu ahkio, vaikka keli ja olosuhteet eivät olisi ihanteelliset. Kirja kertoo Apukan isoisän Eeliksen dramaattisista ja suurimmaksi osaksi rajun traagisista kokemuksista 1930-luvun Neuvosto-Karjalassa Stalinin vainojen varhaisvaiheessa. Kirja pohjautuu tositapahtumiin. Kirjoittaja on käyttänyt niiden jäljittämisessä Etsivän keskuspoliisin EK:n seurantaraportteja, kuulustelupöytäkirjoja, kirjeitä, lehtijuttuja ja tutkimuskirjallisuutta. Niihin Apukka ei ole juuttunut, ja hyvin harvoin ne edes näkyvät kirjan pintatasolla saati haittaavat sujuvaa kerrontaa. Kirjan muoto on täysiverinen romaani, jonka kertojaksi Apukka on valinnut isoisänsä, kirjan päähenkilön. Neuvostoliiton-retkeään Eelis muistelee kirjassa 40 vuotta myöhemmin kirjoittamalla siitä tietoisena lähestyvästä kuolemasta. Kun Eelis Apukka lähti Sodankylän Sattasesta Tunturi-Lapin kautta Neuvostoliittoon joulukuussa 1931, hän oli nuoresta iästään, 23, huolimatta monissa tehtävissä vasemmistojärjestöissä toiminut ja lyhyehkön tuomion Tammisaaren pakkotyölaitoksessa kärsinyt mies. Tuomio oli tullut ”avunannosta valtiopetokseen suunnitteluun”. Siihen riitti käryäminen SKP:n Lapin piirin sodanvastaisten julisteiden liimailusta ja kotietsinnässä löytynyt, kaverin sotapalveluksesta lähettämä kirje. Sen EK tulkitsi raportiksi keskeiselle maanalaiselle toimijalle. Eeliksen mukaan lähtivät hänen Uula-veljensä ja tuttu naapurin poika. YRITTÄESSÄÄN VASTATA kysymykseen, miksi lähti, Eelis kysyy, mitä nuori mies kaipaa. Työtä ja toivoa, hän vastaa. Niitä vaille hän oli jäänyt palattuaan vankilasta ja sen jälkeen suoritetusta asepalveluksesta. Työtä hän totisesti rajan takana sai, mutta suurimmaksi osaksi raakaa raadantaa metsätyöpunktilla ja kolhoosissa surkeissa oloissa, nälässä ja suorastaan rikollisen taitamattoman johdon alisuudessa. Toivo alkoi murentua jo Eeliksen ja hänen reissukumppaniensa vastaanotossa. Kirjan nimi kertoo pääasian, joten sen voi kertoa varsinaista juonipaljastusta tekemättä: Eelis meni itään, mutta ymmärsi myös paeta takaisin ennen vainojen kiihtymistä 1930-luvun puolivälissä etnisiksi puhdistuksiksi ja suureksi terroriksi. Kauttaaltaan reissu ei ollut traaginen. Matkan varrelta löytyi myös suuri rakkaus. Apukka käyttää taiten huumoria. Osa siitä on tosin sellaista, että tapahtumat todistaneita ne pikemminkin itkettivät kuin naurattivat ja lukijallakin saattaa olla vaikeuksia niiden ymmärtämisessä huumorin valossa. Mutta minkäs teet, absurdi on absurdia, vaikka voissa paistaisi. Järjettömän kohtauksen järjestää esimerkiksi metsätyöpunktille tullut KIRJA Miia Apukka: Itään ja takaisin. Kirjokansi 2023. 28 Eläkeläinen 1/2024
TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA E sikoisteoksen taustatyö ja kirjoittaminen oli prosessi, joka vei kyllä kerta kaikkiaan mukanaan, sieluineen ja ruumiineen, kertoo Miia Apukka. Romaanissaan Itään ja takaisin hän kertoo isoisästään Eelis Apukasta, joka loikkasi Neuvostoliittoon vuonna 1931, mutta onnistui pakenemaan takaisin Suomeen kolme vuotta myöhemmin. Miia Apukka (s. 1968) on lappilaissyntyinen helsinkiläistynyt viestinnän ammattilainen, joka on työskennellyt muun muassa viestintäjohtajana Destiassa ja Liikennevirastossa. Isosisänsä tarinasta hän kiinnostui toden teolla vuonna 2005. – Kansallisarkistosta löytyi Eeliksen kansio, jossa oli paksu nivaska papereita. Minä olin, että miten kiinnostavaa, minun ukistani on näin paljon asioita joista en ole tiennyt mitään. Kiireinen työelämä vei kuitenkin Miia Apukan mukanaan, ja isosisän – Halusin antaa mielikuvitukselle hieman hihnaa. Mutta kirjan uskomattomimmat tapahtumat yllättäen ovatkin totta, kertoo Miia Apukka. Historia ja kirjoittaminen veivät mukanaan historia jäi taka-alalle. – Mutta kun sitten jäin pois Liikennevirastosta, päätin, että nyt jos koskaan. Minulla on Eeliksessä sellainen tarina, että se on pakko kertoa muillekin. Aloin siis miettiä kirjan kirjottamista. Kirjan Miia Apukka kirjoitti syksyn 2019 ja 2020 kevään aikana. Oppia ja tukea fiktiivisempään kirjoittamiseen hän ammensi Helsingin työväenopiston kirjoittajakursseilta. – Olen viestinnän ammattilainen, mutta se mietitytti, osaanko tehdä muuta kuin paperinmakuista asia tekstiä. – Itään ja takaisin noudattelee isoissa linjoissa tosiasiallisia tapahtumia. Halusin kuitenkin antaa mielikuvitukselle hieman hihnaa ja katsoa, osaanko kirjoittaa fiktiota niin, että se saa ihmiset kiinnostumaan aikeesta. Mutta kirjan uskomattomimmat tapahtumat yllättäen ovatkin totta. MIIA APUKKA kertoo kirjoittaessaan ajatelleensa ennen kaikkea nuorisoa, sitä ikäpolvea joka ei ole ikinä kuullutkaan aiheesta. – Olisi mahtavaa, jos joku nuori saisi tätä kautta kiinnostuksen tuohon historianvaiheeseen. Hän itse ei millään malttaisi jättää aihetta, 1930-luvulla itään lähteneiden tarinoita, tähän. – Ajattelen, suunnittelen, haaveilen ja ehkä jo päässäni vähän luonnostelen itsenäistä jatko-osaa kirjalle. Miten kävi lopulta niille jotka eivät päässeet takaisin Suomeen, vaan katosivat punaiseen hämyn. Einarin lisäksi tuolla olivat myös hänen isoveljensä Uula Olavi ja pikkuveljensä Yrjö. Mistään en ole vielä löytänyt tietoa siitä, mitä heille tapahtui. Miia Apukka oli kahdeksanvuotias, kun Eelis Apukka kuoli. Hänellä on ukistaan muutamia lapsen muistoja. – Eelis oli leppoisa ukkeli, joka pelasi pasianssia pirtin pöydän ääressä. Hänen lempityöväenlaulunsa oli Veli sisko kuulet kummat soitot. Eelis oli rauhanaatteen mies. Löytyy myös hieno yhtymäkohta Eläkeläiset ry:n toimintaan. Eelis Apukka oli Eläkeläiset ry:n Sodankylän yhdistyksen perustajia. Miia Apukan isä Asko Apukka (s. 1946), istui 1987–1998 Skdl:n ja vasemmistoliiton kansanedustajana Lapista, sitten Kelan johtajistossa vuoteen 2009 asti. Sittemmin myös hän on toiminut aktiivisesti Eläkeläiset ry:ssä. Eläkeläinen 1/2024 29
KULTTUURI PEKKA ISAKSSON E dellisellä aukeamalla esitelty Eelis Apukan elämä ja Miia Apukan kertomus siitä ovat osa ensimmäistä näytöstä suuressa tragediassa, jonka kymmenet tuhannet suomalaiset kokivat. Siitä kertoo viime vuoden syyskuussa ilmestynyt tutkija Anni Reuterin kirja Suomalaiset Stalinin puh distuksissa. Reuterin kirja on hyvä tietopaketti ja kooste suomalaistaustaisten ryhmien kohtalosta Neuvosto-Venäjällä. Neuvostoliitossa asui 1920ja 1930-luvulla useita suomalaistaustaisia ryhmiä. Vuoden 1926 väestönlaskennan ja tutkijoiden arvioiden suurimpia ryhmiä olivat Leningradin ympäristössä elävät inkerinsuomalaiset (115?000), inkerikot (26?000), vuosien 1930– 1934 loikkarit (15?000) vuosien 1918– 1920 punapakolaiset (10?000), amerikansuomalaiset (6?500), kuolansuomalaiset (1?700), siperiansuomalaiset (1?600), pietarinsuomalaiset (1?000) ja vatjalaiset (700). Suomesta loikanneista arvioidaan joka toisen kuolleen Stalinin vainoissa 1930-luvulla. Inkeriläisten suureksi vihaksi ja isovihaksi kutsumia vainoja on luonnehdittu etnisiksi, kansallisuuteen perustuviksi puhdistuksiksi ja kansamurhiksi. Kaikkiaan Reuter arvioi omien ja muiden tutkimusten perusteella vainoissa tuhoutuneen yli 25?000 suomalaistaustaista ihmistä. Suuri osa kuoli vankileirien ja karkotuspaikkojen epäinhimillisissä oloissa ja raadannassa, osa teloitettiin vuosien 1936–1938 suuressa terrorissa. Inkerinsuomalaiset ”epätoivottuna kansana” Reuter itsekin näkee vainoissa kansanmurhan piirteitä, vaikka kirjoittaa etnisisiksi puhdistuksiksi kehittyneistä karkotuksista, että niissä ei ollut kyse ”rasismista eikä koko ryhmän tavoitteellisesta joukkotuhoamisesta, kuten natsi-Saksassa”. Suuri viha alkoi oletettua aikaisemmin Joka toinen Suomesta loikannut kuoli Stalinin vainoissa 1930-luvulla. KIRJA Anni Reuter: Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa, SKS kirjat 2023. Ennakkoluuloja ja vihanpitoa suomalaisia ja muita rajaseutujen väestöä kohtaan lietsoi hänen mukaansa pelko kaikkea vierasta ja ulkomaista kohtaan, erityisesti kapitalismin tarttumiseen. Pelkoa ruokki kommunistinen ideologia. Ilmeisesti Reuter tarkoittaa lausumallaan vainojen alkuvaihetta, johon myös Eelis Apukan vierailu irvikuviksi muuttuneiden unelmien maassa ajoittuu. Vaino alkoi Stalinin kuuluisasta lausumasta, että kulakit on tuhottava luokkana. Kulakkien pakkosiirrot Inkerinmaalla ja Karjalassa käynnistyivät 1930-luvun alussa kuten muuallakin Neuvostoliitossa. Jo silloin pakkosiirroilla oli muitakin tavoitteitta kuin ”luokkataistelun vieminen loppuun”, jolla niitä perusteltiin. Kommunistisen puolueen Leningradin aluekomitea päätti maaliskuussa 1930 paikallisen väestön karkottamisesta raja-alueella ja täsmensi tarkoittavansa nimenomaan inkerinsuomalaisia ”epätoivottuna kansana”. Karkotukset kehittyivät vielä selvemmin etnisiksi puhdistuksiksi 1930-luvun puolivälissä. Kun pakkosiirtoja suunnitteleva komissio ehdotti vuonna 1935 viiden tuhannen suomalaisen perheen karkottamista rajaseudulta, Stalin kirjoitti raportin marginaaliin: ”Miksi ei enempää?” Suuren terrorin vuosina 1937–1938 suomalaistaustaisten vangitsemiseen ja teloittamiseen riitti passissa ilmoitettu suomalaisuus, joskin yhteiskunnallinen aktiivisuus ja mahdollinen puolueen jäsenyys olivat pikemminkin teloitustuomion sinetti kuin vainosta vapauttava etu. Puna suomalaisista tuli ”fasistien kätyreitä” Vielä 1920-luvun lopulla uuden talouspolitiikan NEP:n päättymiseen saakka suomalaisten kuten muidenkin neuvostokansalaisten elämä oli näyttänyt kulkevan kohti parempaa. Vallankumouksen jälkeisinä vuosina bolsevikit pyrkivät ottamaan mukaan sosialismin rakentamiseen muitakin Neuvostoliiton alueella asuvia kansoja kuin venäläiset. Leninin kaudella kansallispolitiikalla pyrittiin juurruttamaan kansallisia vähemmistöjä neuvostoyhteiskuntaan. Se näkyi kansallisten kielien ja kulttuurin suosimisena ja itsehallinnollinnon myöntämisenä vähemmistöille. Reuter luonnehtii sen ajan kansallisuuspolitiikkaa edistykselliseksi. Historian ironiaa on, että sitä toteutti Leninin hallinnon kansallisuusasian kansankomissaarina (ministerinä) Stalin. Karjalassa kehitys kulki samaan suuntaan, mutta aivan omia latujaan. Kun 10?000 punapakolaista tuli Suomen sisällissodan jälkeen Neuvostoliittoon, heistä suuri osa asutettiin Karjalaan. 30 Eläkeläinen 1/2024
Sinne perustettiin vuonna 1923 Karjalan työkansan kommuuni, joka myöhemmin muuttui Karjalan autonomiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Bolsevikit luovuttivat sen hallitsemisen Edvard Gyllingin johtamille suomalaisille, joita oli väestöstä pieni vähemmistö, vain 3 prosenttia. Vähemmistöjä juurruttava kansallispolitiikka toteutettiin karjalaisten kustannuksella. Suomalaisten suosiminen ei ollut vain edistyksellistä kansallispolitiikkaa, vaan siihen liittyi kansainvälistä politikointia. Tarton rauhanneuvotteluissa Suomi vaati Karjalalle autonomiaa. Lenin vastasi luovuttamalla Karjalan punasuomalaisten hallintoon. Karjalan oli määrä vetää Suomi mukaan vallankumoukseen. Se sopi hyvin punaisten fennomaanien pirtaan. Koko 1920-luku ja 1930-luvun pari ensimmäistä vuotta elettiin suomalaistamisen aikaa. Sen lopulla Moskovan ote alkoi kiristyä: punasuomalaisia syytettiin porvarillisesta nationalismista ja lopulta vehkeilystä suomalaisten fasistien kanssa. Kuten muissakin raja-alueiden vähemmistöissä, vainoharhainen neuvostohallinto näki heissä mahdollisen sodan viidennen kolonnan, joka liittoutuu heti tilaisuuden tullen vihollisen kanssa. Loikkarit leimattiin porvarimaiden roskiksi Loikkarien asema oli alun alkaenkin erilainen kuin kymmenen vuotta aikaisemmin tulleiden punapakolaisten, jotka olivat saaneet jäädä vapaasti maahan ja ryhtyivät rakentamaan Neuvosto-Karjalaa. Kun Eelis Apukka suunnitteli Miia Apukan kirjassa Sodankylän Sattasessa loikkaamista, hän kieltäytyi uskomasta Suomen Kuvalehdessä julkaistuja Neuvosto-Venäjältä takaisin paenneiden loikkareiden kertomuksia. Tuskin hän tiesi tai tuli ajatelleeksi, että rajan ylittäminen ilman passia ja viisumia oli nyt rikos. Neuvostoviranomaiset suhtautuivat vähintään epäluuloisesti loikkareihin, joilla ei ollut papereita eikä kaikilla ammattitaitojakaan. Niitä Neuvosto-Karjalassa kipeästi kaivattiin. Petroskoin radio kielsi jyrkästi Suomesta muuttamisen toukokuussa 1932 ja varotti uskomasta agitaattoreihin, jotka yllyttävät lähtemään: ”Neuvostoliitto ei ole mikään porvarimaiden roskien kaatopaikka.” Totuus alkoi valjeta Apukalle jo karussa vastaanotossa, kuulusteluissa Murmanskissa ja Krestyn vankilassa Leningradissa. Hän ymmärsi vähitellen, että ainoa keino välttyä karkotukselta tai vankeudelta ja säilyttää henkensä oli pakeneminen takaisin Suomeen. Myöhemmin tehdyt tutkimukset kertovat hänen lähteneen liikkeelle viime hetkellä. Vaatteidensa värin vuoksi mustavariksiksi kutsutut Tsekan (salaisen poliisi alkuperäinen nimi) miehet kaartelivat uhkaavina monien loikkareiden ympärillä jo ennen vuotta 1935, jolloin vangitsemiset alkoivat kohdistua myös Karjalan taloutta, kulttuurielämää ja hallintoa johtaviin suomalaisiin. Etniset karkotukset alkoivat suomalaisista Etniset puhdistukset kohdistuivat moniin muihinkin raja-alueiden kansallisiin vähemmistöihin, joiden kansallisen kotimaa oli Neuvostoliiton ulkopuolella: puolalaisiin, saksalaisiin, latvialaisiin, liettualaisiin, virolaisiin, kurdeihin, iranilaisiin, korealaisiin, kiinalaisiin. Niistä eivät olleet vapaita muutkaan. Esimerkiksi Krimin tataarien kohtalo oli karu. Kansainväliset tukijat ovat yhtä mieltä siitä, että suomalaiset olivat ensimmäinen etnisten karkotusten kohteeksi johtunut ryhmä tai vähintään kuuluivat ensimmäisiin ryhmiin. Suomalaisia kohdeltiin muutenkin kaltoin. Reuter laskee pelkästään suurten, lähinnä inkerinsuomalaisiin kohdistuneiden joukkokarkotusten koskeneen 130?000 ihmistä. Hän viittaa myös Markku Kangaspuron väitöskirjaan, jossa todetaan suomalaisten olleen terrorin pääkohde Karjalassa. Reuter tarjoaa mahdollisiksi selityksiksi suomalaisten kapinoinnin, raja-alueiden heimosodat ja toiveet liittyä Suomeen tai vaihtoehtoisesti saavuttaa itsehallinto Inkerissä. Neuvosto-Karjalassa suhtautuminen itsehallintoon muuttui, kuten edellä on kerrottu. Neuvostohallitus koki koko luoteisrajan suomalaisasutuksen turvallisuusuhkaksi. Niinpä raja-alue puhdistettiin etnisesti. Se on rationaalinen selitys, mutta Stalinin vainojen koko laajuutta ja käytettyjä keinoja kirjarovioista karkotuksiin, vankileireihin ja annettuja normeja toteuttaviin teloituksiin se ei selitä. Mielelläni olisin lukenut vielä yhteenvedon, johon hän olisi koonnut erilaiset, nyt kirjassa hieman hajallaan olevat arviot vainojen perusteluista ja tulkinnat vainojen motiiveista. Tutkija Anni Reuterin kirja on hyvä tietopaketti ja kooste suomalaistaustaisten ryhmien kohtalosta Neuvosto-Venäjällä.” Eläkeläinen 1/2024 31
KULTTUURI NÄYTELMÄ Sointula. Lappeenrannan kaupunginteatteri. Käsikirjoitti ja ohjasi Tuomo Aitta. Lavasti Markus Tsokkinen. Musiikin sävelsi Mikko Hietanen. Ja soitti Seppo Äikäs ja Jisook Kim. Puvusti Mimmi Resman. Valaisi Antti Helminen. Äänet loi Tomi Aronen. Yhteensä 12 näyttelijää. O maperäinen yhteiskunta-ajattelija. Työväenliikkeen riitapukari. Seksuaalisen tasa-arvon ajaja. Inkerinmaalla syntyneestä, Suomessa ja maailmalla liehuneesta Matti Kurikasta (1863–1915) voi jakaa värikkäitä luonnehdintoja. Hän oli niitä ihmisiä, jotka elävät ideoista ja pursuavat ihanteita ja utopioita. Asemiltaan Matti Kurikka ei koskaan kavunnut järin korkealle, Työ mies-lehden päätoimittajana hän oli parisen vuotta, mutta vaikutti ja keräsi kuulijakuntaa myös puheillaan ja kirjoituksillaan. Lappeenrannan kaupunginteatteri toi viime vuoden syyskaudella ensi-iltaan kiintoisan näytelmän, Sointulan. Tuomo Aitan kirjoittama ja ohjaama Sointula tekee musiikilla höystetyn retken Matti Kurikan elämään ja hänen luomaansa Sointula-ihanneyhteisöön Kanadan länsirannikolla. Matka mutkittelee Suomessa ja rapakon takana, aatteiden ja ideaalien maailmassa. Ja inhimillisin ja maanläheisin maustein. Markus Tsokkisen briljantisti lavastama esitys kuljettaa pääpiirtein läpi Kurikan elämänpolun, jolta ei kompastuskiviä puuttunut. Mikko Hietasen säveltämä niukka musiikki tukee kohtauksia hyvin. Monet näyttämökuvat ovat kerrassaan pysäyttäviä. TARINA KUITENKIN alkaa lopusta, kohtauksella Kurikan viimeisiltä ajoilta vuoden 1915 New Yorkissa. Puiston penkillä utopisti ikään kuin laatii elämänsä itsekriittistä tilikirjaa, unenomaisesti mutta tosipohjalta. Tyytyväisenä ei kaikkeen voi katsella – voiko mihinkään? Paitsi yhden yksilön kokemuksia, näytelmä myös ruotii ja kysyy yhteisöllisemmän elämän mahdollisuuksia. Kurikka kokee voimakasta tarvetta universaalimpaan ihmisyhteyteen – ja pyrkii sitä kohden eri vaiheissa, eri muodoin. Raja-aitoja riittää, minkä vuoksi hän kohtaa usein väärinymmärrystä ja torjuntaa. Roolissaan Johannes Korpijaakko tavoittaa Matti Kurikan ristiriitoja sykkivän ytimen. Hahmossa on riipaisevaa uskottavuutta. Onko oikein arvostella päämääriinsä uskovaa ja hamuavaa ihmistä naiiviksi, epärealistiseksi tai falskiksi? Mielestäni ei ole. Korpijaakko saa esiin sen, miten tosissaan Kurikka kaikessa on. Näyttelijäjoukko tarjoaa päteviä suorituksia, kunkin näyttelijän vetäessä useampia rooleja. Muutamia esimerkkejä: Seppo Kaisanlahdelta luonnistuu teatterimies Kaarlo Bergbomin karaktääri mainiosti, Hannu Kiviojalta Jalmari Hyvösen ja Aleksis Kiven osat, samaten Eppu Pastinen vakuuttaa A. B. Mäkelänä ja Eetu Salinina. Unohtamatta luistavaa yhteistyötä, jollaista syntyy kahdentoista näyttelijän ensemblena. NÄYTELMÄ KUVASTAA kiihkeää murrosaikaa, 1900-luvun taitetta – teollistumisineen ja modernisaatioineen. Yhteiskunnat liikkuivat, työväenluokka kasvoi ja muovautui, liikehti paikkaansa ja oikeuksiaan hakien. Sosioekonomisesta kuohunnasta oirehtivat Kurikan pyrinnötkin. Juuri tuolloin maailmassa syntyi lukemattomia utopiayhteisöjä, joissa ”yritettiin kuumeisesti uudistaa ja kirkastaa koko ihmiskunnan kohtalo ja tulevaisuus”, kuten tekijä Tuomo Aitta käsiohjelmassa toteaa. Pulmat ovat ajattomia. Onko se vääjäämätöntä, että jokainen unelma on aina saava traagisen lopun? Ettei ole syytä yrittää lähestyä jotakin ihanneolotilaa – vain nähdäkseen, että ei olisi kannattanutkaan? Että turhuutta kaikki? Vaikuttavasti näytelmä korottaa äänensä sen puolesta, miten välttämättömiä lopultakin olisivat yhteiskuntasopu ja ihmisten välinen yhteisymmärrys. Siihen suuntaan pyrittiin myös kanadalaisen Malcolm Islandin eli Malkosaaren Sointulassa vuosina 1901–1904. Se, että alkuperäinen Sointulan yhteisö toimi vain lyhyesti ja takkuillen, ei ole mikään universaali peruste hylätä kollektiivisia tavoitteita. Tarve inhimillisen tasa-arvon yhteiskunnille ja yhteisöille on tänä päivänä vähintäänkin yhtä polttava kuin 1900-luvun alussa. Sointula-esitys muistuttaa meitä pyyteettömien ihannekuvien ikuisesta tärkeydestä. Kiitos, Lappeenrannan kaupunginteatteri, ajatus tuli perille. VELI-PEKKA LEPPÄNEN Onko se vääjäämätöntä, että jokainen unelma on aina saava traagisen lopun?” Unelmia ja haaksirikkoja Matti Kurikan ja Sointula-yhteisön tarina tuo esiin ihanteita, jotka pätevät mihin tahansa aikakauteen. Lappeenrannan kaupunginteatterin näytelmässä on ajankohtaista ajatusta. Lappeenrannan kaupunginteatterin Sointula tekee musiikilla höystetyn retken Matti Kurikan elämään ja hänen luomaansa Sointula-ihanneyhteisöön Kanadan länsirannikolla. A K I LO P O N EN 32 Eläkeläinen 1/2024
Esitykset: Esitykset: 26.6. 10.8.2024 26.6. 10.8.2024 Liput: Liput: 30 / 27 / 15 € 30 / 27 / 15 € 050 3468 464 050 3468 464 050 3475 102 050 3475 102 avoinna ark. 11 17 avoinna ark. 11 17 NOKIAN KESÄTEATTERI 2024 NOKIAN KESÄTEATTERI 2024 Musiikkinäytelmä Musiikkinäytelmä Kievarin salaisuus Kievarin salaisuus mikkelinteatteri.fi 044 402 1539 | liput@mikkelinteatteri.fi Ryhmävaraukset (väh. 20 hlö): 044 402 1538 Lippu.fi myyntipisteet kautta maan. MIKA WALTARIN FARSSIKOMEDIA RAKAS LURJUS Ensi-ilta 20.1. 2024 KEVÄÄLLÄ CHAPLININ DIKTAATTORI 27.4. saakka MUSIIKKKI Jarkko Ahola: Joulun rauhaa. Warner Music Finland 2023. JOULUSESONKI ON kirjaja äänitemyynnin kulta-aikaa. Mielellään olisin vastaanottanut lahjana vaikkapa Topi Sorsakoski & Agentsin 5 kiekon paketin Complete – kaikki levy tykset 1984–1992, jolla on uudelleen masteroituina neljä albumia, sinkut ja tukku julkaisemattomia studioraitoja. Joulumyynnin takia lukuisat artistit pukkaavat urallaan ulos oman joululevyn tai useampiakin. Rahastuksen, väliin puolivillaisen laadun ja ylitsevuotavan tarjonnan takia joululevyt alkavat joskus melkein etoa. Sesonki onneksi katkeaa kuin seinään. Oman joululevyn teki taas myös Jarkko Ahola, joka on nyt ajankohtainen helmi-maaliskuun akustisen konserttisalikiertueen myötä. NELIKYMPPINEN TENORI oli suositun Raskasta Joulua -kiertueen alkuvuosien avainhahmo ja on vielä useammalle tuttu töllöttimen Elä mäni Biisin esiintyjänä, jolla keuhkoja kyllä riittää. Jarkko Aholan tausta on Teräsbetoni-yhtyeen laulaja-basistina ja biisinkirjoittajana, mutta hän iski joulun kultasuoneen jo yli 10 vuotta sitten ensimmäisellä sooloalbumillaan Ave Maria – Joulun Klassikot. Se möi tuplaplatinaa joten resepti toistettiin pari vuotta myöhemmin Suojelus enkeli – Joulun Klassikot 2 -levyllä. Nyt Ahola tuli taas joulumarkkinoille Joulun rauhaa -kiekolla. Sen cd-versiolle on lisätty täkynä miehen uusin hitti Yksi oikea, jonka nimissä hän tekee kevätkiertueensa. UUSI ALBUMI on tehty todella varman päälle, lähes kaikki kappaleet ovat vuosikymmeniltä tuttuja läntisiä jouluhittejä, joista osan kuten White Christmas, When You Wish Upon A Star tai Have Yourself A Merry Little Christmas Ahola laulaakin englanniksi. Auld Lang Syne kuullaan sentään osin suomeksi, mutta joulun sijan yhdistän sen kyllä enemmänkin uuteenvuoteen. Osa on sitten käännöksiä. Esimerkiksi albumin nimikappale Joulun rauhaa on alkujaan John Lennonin ja Yoko Onon hieno Happy Xmas/ War Is Over. Sen ovat jo vuosia sitten levyttäneet suomeksi mm. Arja Koriseva ja Diandra. Brittitulkintojen parhaimmistoon kuuluu alkujaan TV:n lumiukkolaulu Walking In The Air, jonka on aiemmin levyttänyt myös Nightwish. Omaa tuotantoa on sentään Jarkko Aholan jo viime vuonna julkaistu single, rakkauslaulu Taivas korkeal la, joka on albumin tuottaneen Janne Huttusen kynästä ja sanat Hanna Johteen. JARKKO AHOLA laulaa puhtaasti ja levy on teknisesti laadulla tehty. Soittajia on Lenni-Kalle Taipaleesta lähtien, taustalaulajia Club For Fivesta ja kun nykytekniikka mahdollistaa niin orkesteriosuuksia on ostettu ulkomailtakin. Laulut ovat vain liian tuttuja ja väkisin alkaa vertailemaan Aholan tulkintoja niihin tutumpiin. Monipuolinen tenori hän on. Esimerkiksi White Christmasissa äänileikittelyä on ihan eri tavalla kuin Bing Crosbyn klassisessa. Riskinä on liika briljeeraus. Jarkko Aholalla on äänivaroja ja kykyä myös lauluntekijänä. Kyllähän näitä uusia tulkintojakin kuuntelee mielenkiinnolla mutta pisteet olisivat paljon korkeammat jos oman tuotannon osuus olisi korkeampi. AKI RÄISÄNEN Jarkko Ahola Raskas tenori herkistelee Eläkeläinen 1/2024 33
KRISTIINA WALLIN Lähetä runosi osoitteeseen Rinnetie 13, 33430 Vuorentausta tai (mieluummin) sähköpostitse: kristiina.wallin@tpnet.fi RUNOPYSÄKKI T alvi-illat houkuttelevat viipyilemään runon äärellä. Ikkunan takana on lumisia puita ja hanki, jota metsäkauriin ja rusakon jäljet laikuttavat. Eläinten jäljet ovat nekin kuin kirjoitusta, kylmän vuodenajan runoa. Tänä talvena olen lukenut paljon minulle ennestään rakkaita runoilijoita kuten Mirkka Rekolaa tai Eeva-Liisa Manneria. Lisäksi olen saanut aloittaa Runopysäkin uutena luotsaajana ja viivähtää teidän runoissanne. Kiitos niistä! Lukiessani olen monesti miettinyt, kuinka hieno kohtaamisen paikka runo on ja että on etuoikeus saada vaeltaa kirjaimissa ja sillä tavalla tutkia ihmisyyden ja ajan kerroksia. Elämä tihentyy muistoihin. Muistot ovat ajan murtumakohtia, joissa voi tavoittaa sen, mikä oli joskus. Voi kutoa menneestä säikeitä myös nykyisyyteen tai tavoittaa yksityisen kautta jotakin kaikille yhteistä. Muistot kurovat ajan läpi. Vuosikymmeniä vanha tapahtuma tai vaikkapa tuoksu muuttuu eläväksi. Muistoja voi houkutella esiin muistelemalla, mutta saattavatpa ne kömpiä unohduksesta aivan yllättäen. Meihin on kirjoittunut ajan kerroksia. RIITTA SUHOSEN runossa Sadikan Villat on kyse muistoista. Runo kuljettaa aistivoimaisesti sinne, mitä ei enää ole ja tekee eläväksi talorivistön Helsingin Porvoonkadulla ja Flemarilla. Eikä vain talorivistöä, vaan kokonaisen elämän ja ihmiset. Runossa on vahva koetun tuntu, kun se poimii menneestä yksityiskohtia: pyykkitupa, sauna, naapurinpojan musta baskeri, pihalaulaja tai vaikkapa Lyydi-tädin essu. Ehkäpä teksti houkuttelee myös lukijan muistelemaan omia muistojaan? Suhosen runon ensimmäisessä säkeistössä muistot ketjuuntuvat ja ne muodostavat ajankuvaa, kuljettavat keskelle arkea. Säkeistön lopussa sotilassaappaat luovat tummempaa sävyä. Toinen säkeistö näyttää muutoksen. Villat on purettu ja tilalla on kerrostaloja. Jotakin sentään on jäljellä: Brakun kenttä. Runon rytmi myötäilee hienosti muutosta, kun toinen säkeistö on ensimmäistä lyhyempi ja painavasti toteava. Suhosen runo puhuttelee aisteja. Vielä jäin miettimään tuoksuja ja hajuja. Millainen hajumaailma oli Porvoonkadulla ja Flemarilla? Millä tavalla hajut kuljettavat mukanaan muistoja? Aisteista runon kirjoittajan on hyvä ammentaa. Nähdyn lisäksi myös äänet, hajut ja tuntoaistimukset ovat kiehtovia. Suhosenkin runossa voi aivan tuntea ”saunan höyryävät huoneet”. TUULA EKMANIN runo kuljettaa pohtimaan esineiden muistia. Mitä kaikkea vanha kenkä onkaan saanut kokea, millaisia polkuja se on kulkenut ja miten tullut kohdelluksi. Samalla kirjoittuu esiin yksityiskohtien voima. Kenkä ei ole vain kenkä, vaan paljon enemmän. Kengästä kirjoittamalla Ekman näyttää ajan kulumisen, mutta samalla runo syvenee myös vanhuuteen. Ihmisen ja kengän kohtalo rinnastuvat toisiinsa, kun ”Uudet kengät virheettömät vanhan paikan vie, / niin myös kulkee elämässä ihmisenkin tie”. Runon nimi Kanssakulkijan muis tolle näyttää sekin yhteyden ihmisen ja kengän välillä. Runon nimi on oivallisesti keksitty, koska se tuo oman lisänsä ja tunnelatauksensa runoon. Runossa on myös huumoria. Se, että kenkää ajatellaan runossa inhimillisesti, hymyilyttää. Mutta samaan aikaa runossa on vakavia sävyjä. Kontrasti on hyvä. CARITA KUITUNEN kirjoittaa runossaan Syysaikaan syksystä, jonka saavuttua kesä on ”haikea muisto vain”. Kun luemme Kuitusen runoa nyt, vuosi on kääntynyt talveen ja syksykin muuttunut muistoksi. Runo palauttaa kuitenkin ajatukset siihen, kuinka ”Hetken hehkuu värit ruskan, / linnut tyhjentävät marjapuskan”. Sanoissa ”hetken hehkuu” on kaunista alkusointua. Runo houkuttelee syksyiseen maisemaan, pimeisiin iltoihin. Telakalle nostetut paatit luovat mielikuvan veden läheisyydestä. Runon teema kiteytyy kiitollisuuteen. Kun kesä on ohitse, Kuitunen kirjoittaa ”kiitos että sen elää sain”. Runossa on haikea tunnelma. HAIKEUTTA ON myös Olli Saariniemen runossa Vanhan miehen uni. Se näyttää kauniisti tietoisuuden kuolemasta, mutta myös elämän: vaikka harppujen soitto kuuluu jo korvissa, ”minä elän vielä, / yhden yön ja aamunkoiton”. Runo on väkevä ja katsoo suoraan kohti ajan loppumista. Hieno jännitteinen kontrasti on maallisen majan olomuodon pysähtyneisyydessä ”jäykkä ja eloton” ja virran tai tuulen liikkeessä, joka kuljettaa tuhkaa. Runon loppu on lohduttava, sillä matka jatkuu, kun Saariniemi kirjoittaa ”ikuisuus matka on loppumaton”. Runon tunnelma on hyvin rauhallinen ja harppujen soitto rakentaa Kohtaamisia runossa Runo ei synny pelkästään ajattelemalla, vaan myös antautumalla tekstin vietäväksi. KULTTUURI Kynä tuosta käteen tarttuu paperikin odottaa. Mitä siihen tekisin sanojako piirtäisin. Sisällä on lämmin olla ulkona kun tuiskuttaa. Tekee pihaan nietoksia kuviota muotoilee. Räystään päällä jääpuikot keväästä jo enteilee. Kynä, kynä vartoo vähän älä juokse joutuisaan. Tuonne ulos mieli halaa lumen sekaan hyppimään. Sieltä mielen virkeyttä itselleni hakemaan. Sitten istun seuraan sinun ohjata saat kättäni. Piirrä paljon kirjaimia sanoja ja lauseita. Aika näyttää onko niissä sitten mitään tolkkua. Tässä tulos tämän aamun ----ulkona jo kirkastuu. HELENA KOPONEN, VARKAUS Vanhan miehen uni Korvissa kuulen jo harppujen soiton, minä elän vielä, yhden yön ja aamunkoiton. Päivään uuteen, minun matkani päättyvä on, maallinen majani on jäykkä ja eloton. Tuhkaksi kaikki tuo polttaa saa, tuhka virtaan tai tuuleen sirotelkaa. Siellä minun matkani jatkuva on, ikuisuus matka on loppumaton. OLLI SAARINIEMI, SALLA 34 Eläkeläinen 1/2024
Tuonne ulos mieli halaa, lumen sekaan hyppimään” runoon musiikillisen ulottuvuuden. Runossa on syvää ymmärrystä. MITEN RUNO oikeastaan syntyy? Yhden vastauksen antaa Helena Koponen runossaan Kynä tuosta käteen tarttuu. Koponen näyttää rytmikkäässä runossaan, kuinka kynä ohjaa kirjoittajan kättä. Kokemus on varmasti monelle tuttu. Runo ei synny pelkästään ajattelemalla, vaan myös antautumalla tekstin vietäväksi. Koposen runossa lyhyet säkeet ja loppusointuisuus luovat hienosti tunteen kirjoituksen virtaavuudesta. Teksti syntyy pakottomasti. Kirjoituksen rinnalle piirtyy talvinen maisema: ulkona tuiskuttaa, mutta kirjoittamisen hetki huoneessa on lämpöinen. Sisätilan ja ulkotilan vuorottelu tuo dynaamisuutta runoon. On mukavaa, että Koposen runossa talvi näyttäytyy myös virkeyden lähteenä ”Tuonne ulos mieli halaa / lumen sekaan hyppimään”. Samaa mielenvirkeyttä on siinäkin, että ”Räystään päällä jääpuikot / keväästä jo enteilee”. OSA TÄMÄNKERTAISEN Runopysäkin runoista on jo minulle lähetettyjä, osa vielä Niina Hakalahden arkistosta. On jännittävää nähdä, millaisia runoja saapuu seuraavia Runopysäkkejä varten. Runohan voi olla niin monenlainen: loppusoinnullinen tai loppusoinnuton, kuvaileva tai toteava, kertova tai vaikkapa aforistisesti yhteen hetkeen tai havaintoon keskittyvä. Jään tänne lumisten puiden katveeseen odottelemaan lisää runoja, kohtaamisia. ? Muisti tihenee runossa Helmikuun Runopysäkki-blogin runoilijat ovat Jukka Luukkonen ja Annikki Lahtinen. Lue osoitteessa elakelaiset.fi/blogit Syysaikaan Tuuli lehdet puista riipii, illan pimeys maille hiipii. Sato on saatu laariin talven varalle ja paatit nostettu telakalle. Hetken hehkuu värit ruskan, linnut tyhjentävät marjapuskan. Lämmin vaatetus tarvitaan ylle, sitten tarkenee mennä kävelylle. Syksystä voi nauttia monella tapaa, tyyli on jokaiselle vapaa. Vaikka kesästä jäi haikea muisto vain, kiitos että sen elää sain. CARITA KUITUNEN, ÄÄNEKOSKI Kanssakulkijan muistolle Vanha kenkäressukka on tullut tiensä päähän. Ei painu enää antura hiekkaan eikä jäähän. Kun kunto oli kohdillaan se maat ja mannut loikki. Nyt saumatkin on ratkenneet, myös nauhat melkein poikki. Risainen ja kulunut nahka pinnan peittää, varmaan joku pian roskiin kenkäraukan heittää. On saanut nähdä kulkeissaan tietä, metsää, kukkaa. Läheiseksi tullut myös monenlaista sukkaa. Oottamaan on saanut jäädä moneen ovensuuhun. Ei ole enää käyttöä, nyt aikaa riittäis muuhun. Kohtelukaan ei aina kiitoksia kestä, nurkkaan vaan potkaistiin, ei muistettu ees pestä! Kenkärukan pinnasta kun vanhat kurat poistaa, rasvaa nahkaan harjailee, voi hetken vielä loistaa. Uudet kengät virheettömät vanhan paikan vie, niin myös kulkee elämässä ihmisenkin tie. Muista siis kunnioittaa vanhaa kenkäraasua, pian nuoret pinkoo ohitse, painavat vain kaasua! TUULA EKMAN, UIMAHARJU Sadikan Villat Minä muistan ne Villat, talorivistön Porvoonkadulla ja Flemarilla. Muistan numero ysin. Murjun keskipihan ja ne kaksi koivua ikkunan alla. Minä muistan keskellä pihaa pyykkituvan, saunan höyryävät huoneet ja sen löylyt. Muistan naapurin pojan mustan baskerin, erilaisen kun mulla. Ja Lakkineulomon mainoksen sekä verstaan seinällä keikkuvat kaavat, myös prässipenkin sekä ompelijat mustissa silkkitakeissa. Muistan Brakun leikkikentän. Uima-altaan ja ison keinun. Pihalaulajan Murjun tikapuiden edessä, kudottu pipo päässä, paljasjaloin. Muistan Lyydi tädin essun, ja maidon hakumatkan, kun vastaan tuli tuttu mies – näin vain silmien korkeudella mustat, pitkät sotilassaappaat. Vuosikymmenet myöhemmin Villat purettiin, tilalle nousivat korkeat kivitalot, eivätkä koivutkaan enää kasvaneet asfalttipihalla, mutta Brakun kenttä on yhä paikallaan. RIITTA SUHONEN, HELSINKI S A M U LI H EL LM A N / K U V IA S U O M ES TA .F I Eläkeläinen 1/2024 35
ELÄMÄ MINUN RESEPTINI Marja-Leena Kytölä laittaa keittiössään monipuolista ruokaa ja vetää ikäihmisten kokkikerhoa. TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry:n Keski-Suomen aluejärjestön ja Hankasalmen Eläkeläisten puheenjohtaja Marja-Leena Kytölä luonnehtii itseään ”vanhan liiton ruuanlaittajaksi”. Arvossaan on esimerkiksi periaate, että ruokaa pitää kunnioittaa eikä sitä saa laittaa hukkaan. Omassa keittiössään Kytölä valmistaa useimmiten perinteistä kotiruokaa. – Kun taloamme tehtiin, halusin ehdottomasti ison leivinuunin. Sinne on kiva laittaa hautumaan paistia tai laatikoita. – Kaikkein parasta ruuanlaittoa minusta on se, että kurkistan jääkaappiin ja pakastimeen ja mietin, mitä siellä olevista aineksista voisin tehdä, ilman että tarvitsee lähteä kauppaan. Kytölä sanoo ruokapalveluihmisenä toki myös tietävänsä, kuinka ruokaympyrän tai -pyramidin mukaisesti tulee syödä mahdollisimman terveellisesti. – Olen kahdeksantoista vanhana mennyt keittiöön töihin, alarappusilta lähtenyt nousemaan, nähnyt kaikki vaiheet ja palvelupäällikkönä jäänyt kunnasta eläkkeelle, 45 vuoden uran koulun ja vanhainkodin ruokapalveluissa tehnyt Kytölä kertoo. Työuransa aikana Kytölä ehti nähdä laitosruuan kehityksen. Nykypäivänä se ei ole kaikin puolin ollut kehitystä hyvään suuntaan. Keittiöitä Palstalla puhutaan ruuasta ja esitellään eläkeläisten lempiohjeita. Kotiruokaa raakaaineita kunnioittaen Marja-Leena Kytölä kotikeittiössään. Hella ja iso leivinuuni ovat ahkerassa käytössä. Kirsilän pannu Ruoan valmistaminen voi olla hyvin opettavainen ja kokoava tapahtuma. Oma ruokaohjeeni perustuu siihen, miten raaka-aineiden (ongittuja ahvenia, särkiä ym.) hankinta voi olla halpaa ja mielekästäkin. Kesällä yksi hauskimpia harrastuksia on mato-onginta ja tietenkin saaliin saaminen. Halu näyttää, kuinka hyvää ruokaa voi valmistaa, kunhan on viitseliäisyyttä ja aikaa panostaa tekemiseen. Ongitut tuoreet kalat perataan ja fileoidaan. Sen jälkeen ne pyöritellään ruisjauhoissa johon on lisätty suolaa ja hivenen mustapippuria. Paistamiseen käytetään voita, tai jotain muuta rasvaa. Paistetut kalat nostetaan syrjään ja pannulle kuullottumaan pilkotaan runsaasti sipulia. Jos haluaa, voi sekaan pieniä esim. tomaattia. Kun sipulit ovat valmiit, lisätään paistetut kalat ja sekoitetaan varovasti etteivät kalat rikkoudu. Tämän jälkeen pannulle kaadetaan ruokakermaa reilusti, jotta kalat peittyvät hyvin. Annetaan hautua kannen alla hetki ja ennen tarjoilua lisätään tuoretta tillisilppua maun mukaan. Syödään ja nautitaan esim. uusien perunoiden kera. Tämän ristimäni ”Kirsilän pannun” voi valmistaa mainiosti myös muikuista, jotka ovat huomattavasti helpommin perattavia kaloja. MARJA-LEENA KYTÖLÄ on keskitetty rajusti ja ruokaa kuljetetaan pitkienkin matkojen päästä. – Hirveän surullisena olen katsonut, kuinka ateriapalvelu tuo vanhuksille kylmää ruokaa kaksi, maksimissaan kolme kertaa viikossa. Annokset joka päivälle ovat kyllä valmiina, mutta ne pitäisi itse muistaa ja osata lämmittää mikrossa. – Laitoksissakin olemme omien keittiöiden myötä menettäneet myös kaikki ne tuoksut, joita tulee kun laitetaan ruokaa ja leivotaan. OMAN ELÄKELÄISYHDISTYKSEN lisäksi Marja-Leena Kytölä vetää vapaaehtoisena kerran viikossa Hankasalmen Seniorituvalla kokoontuvaa ikäihmisten kokkikerhoa. – Saan niistä tapaamisista itselleni hirveän paljon. Olemme niin iloisia ja onnellisia, kun saamme ja pystymme yhdessä laittamaan ruokaa, sanoo Kytölä ja kuvailee liikuttuneena, kuinka hienoa on seurata, ”kun 90-vuotiaat papat pyörittävät sämpylöitä”. – Viimeisimmän kokkikerhon listalla meillä esimerkiksi oli broileri-juuresvuoka uunissa, perunat, keitetyt vihannekset, jälkiruokana puolukkarahka. Ja niitä itseleivottuja sämpylöitä. Eikä siinä vielä kaikki. Ruuan kypsymistä odotellessa kerhossa pelataan vähän bingoa, jumpataan tai lauletaan. TÄLLÄ PALSTALLA esiteltäväksi suosikkireseptikseen Marja-Leena Kytölä valitsi pikkukaloista valmistettavan Kirsilän pannun. Se on kehitelty kesäisessä mökkikeittiössä, mutta onnistuu toki urbaanimmissakin olosuhteissa. ? Mikä on sinun reseptisi? Kerro siitä meille, esittelemme Eläkeläiset ry:n jäsenten hyviksi maistamia ruokaohjeita tulevissa Eläkeläinenlehden numeroissa. Lähetä ideasi: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi 36 Eläkeläinen 1/2024
ANU MÄKI Kirjoittaja on Turussa asuva eläkeläinen, joka on tehnyt työuransa kansalaisjärjestöissä. PIHALLA JA MUUTA PUUHASTELUA Näitä on luettu. Vapaaehtoisena lukijana Lukulähetti voi tuoda laitoksessa asuvan yksinäisen vanhuksen arkeen jatkuvuuden tuomaa turvaa, merkityksellisyyttä ja virkistystä. V iime toukokuun ensimmäisellä viikolla löysin kirjaston nettisivuilta tiedotteen lukulähetti-toiminnasta. Pienen perehdytyksen jälkeen pirisytinkin jo tiistaina 30.5. ensimmäisen kerran Mäntykodin vanhusten asumispalveluyksikön ovisummeria ja ilmoitin olevani lukulähetti ja tulevani lukemaan asukkaille. Tervetuloa, avaan sinulle oven, minulle vastattiin. Tätä kirjoittaessani käyntejä Mäntykodissa on takana 24. ”Lukulähetti-toiminnassa on syvimmiltään kyse ihmisen kohtaamisesta kirjallisuuden tukemana”, sanoo Olli Hirvonen, ikääntyneiden kulttuurikoordinaattori Turun vapaa-aikatoimesta. ”Ihmiset kokevat yksinäisyyttä myös laitoksissa. Lukulähetti-toiminta voi tuoda laitoksessa asuvan yksinäisen vanhuksen arkeen jatkuvuuden tuomaa turvaa, merkityksellisyyttä ja virkistystä”, jatkaa Olli. Turussa vuonna 2016 käynnistetty lukulähetti-toiminta otti mallia Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen toteuttamasta Lahjoita lukuhetki -kokeilusta. Satunnaisten lukuhetkien sijaan toiminta on Turussa säännöllistä: säännöllisyys tuottaa enemmän myönteisiä vaikutuksia sellaisten vanhusten arkeen, joiden elämänpiiri on kapeutuva ja jotka eivät enää itsenäisesti osaa hakeutua kirjallisuuden tai toisten ihmisten pariin. TOIMINNAN YTIMESSÄ ovat vapaaehtoiset lukijat, lukulähetit. Vapaa-aikatoimi etsii vapaaehtoiset, Kaikkiaan toiminnassa on Turussa ollut mukana noin sata vapaaehtoista, osa vuodesta 2016 lähtien. Tällä hetkellä lukulähettejä on viitisenkymmentä. Enin osa lukuläheteistä on eläkeläisiä, ja lukuhetket toteutetaan pääsääntöisesti vanhusten asumisyksiköissä, jonkin verran myös vammaispalveluissa. Sote-sektorilta tulee jatkuvasti pyyntöjä lukuläheteistä; toimintaa arvostavat vanhukset, heidän omaisensa ja asumisyksiköiden henkilöstö. KÄYN LUKEMASSA kerran viikossa ”omille” vanhuksilleni. Lukuhetkiin osallistuu 3–7 kuulijaa. Heillä kaikilla on huomattavaa muistin alenemaa, ja osallistumisen edellytys onkin hoitajien valmius muistuttaa lukuhetkestä ja saattaa kuulijat paikalle. Muistipulmat vaikuttavat teksteihin, jotka olen valinnut luettavaksi. Selkeät päähenkilöt ja yhdellä lukukerralla avautuva tarina ovat osoittautuneet onnistuneimmiksi valinnoiksi. Tervehdin osallistujia etunimellä hetken alussa ja kerron tiivistetysti millaisen tarinan pariin sukellamme. Lukemisen lomassa luon kaikkiin katsekontaktin. Kuulijoitten ikä ja muistisairaudet vaikuttavat vireyteen, se vaihtelee huomattavasti. Joskus joku nukahtaa toviksi kesken lukuhetken. Lukijassa pysyvä katse, pieni naurahdus, hymynkare tai huokaus voivat olla merkkejä siitä, että teksti on saavuttanut kuulijan. Ne ovat minulle merkityksellisiä hetkiä. Lukemisen päätteeksi kiitän kaikkia osallistumisesta ja muistutan tapaamisesta seuraavalla viikolla. ”Juu, tämä oli kivaa, tavataan ensi viikolla”, joku sanoo, ja sydämessäni läikähtää. Nyt sydämessäni velloo kuitenkin murhe ja harmistus: Mäntykodin toiminta ajetaan alas koska Attendo Oy on puolen vuoden varoajalla irtisanonut Varsinais-Suomen hyvinvointialueen eli Varhan kanssa tekemänsä tiloja koskevan vuokrasuhteen. Hauraat vanhukset ovat heittopusseja, kun heidän arkensa tuttu ympäristö ja ihmiskontaktit puretaan. Tällä tietämin voin jatkaa Mäntykodissa maaliskuulle, sitten etsiydyn lukemaan muualle. perehdyttää heidät tehtävään ja etsii sopivan käyntikohteen yhdessä vapaaehtoisen kanssa. Lukulähetti määrittelee itse, kuinka usein ja kauan hän lukee (1–4 kertaa/kuukausi, ½–1 tuntia/kerta), minkä kokoiselle ryhmälle lukee, ja mitä hän lukee. Poliittisesti tai uskonnollisesti latautuneita tekstejä ei suositella luettavaksi. Oman elämäntilanteen niin vaatiessa voi lukemisesta pitää taukoa. Kirjaston nimeämältä informaatikolta saa lukuvinkkejä ja asumisyksikköjen palvelukoordinaattoreilta apua käytäntöihin. Lukuläheteillä on myös oma Facebook-ryhmä kokemusten jakamiseen. Vapaaehtoiseksi lukijaksi voi ryhtyä ilman erityisiä taitoja. Myötäelämisen kykyä ja kiinnostusta kirjallisuutta kohtaan lienee kuitenkin kaikilla, jotka hommaan hakeutuvat. Sote-sektorilta tulee jatkuvasti pyyntöjä lukuläheteistä.” Kohta aloitetaan, tuleeko muita? Eläkeläinen 1/2024 37
YHDISTYKSET Iisalmen Eläkeläiset juhli 60-vuotista taivaltaan. TEKSTI JA KUVAT KIRSTI PUURUNEN L okakuisena keskiviikkona Työväentalo oli ääriään myöten täynnä. Pohjois-Savosta, Kempeleestä ja Oulusta saakka oli saavuttu juhlimaan Iisalmen vanhinta eläkeläisjärjestöä, 6o vuotta täyttänyttä Iisalmen Eläkeläiset ry:tä. Myös kaikki Eetun paikalliset yhdistykset olivat mukana. Juhlapuhujana oli valtuuston puheenjohtaja Martti Korhonen. Hän toi puheessaan esille eläkeläisjärjestöjen toiminnan tavoitteena olleen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen niin, että se puolustaa heikompia. – Ytimessä on ollut hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen entistä paremmaksi. Ei niinkään meille, vaan tuleville sukupolville. Maailman mittapuussa me olemme hyvinvointiyhteiskunta. Se pitää säilyttää ja sitä pitää kehittää. Siksi järjestöjen työ tulevaisuudessa on tärkeää. – On hyvä, ettei eläkeindeksiä jäädytetty. Jos olisi leikattu, niin kyyti olisi ollut kovaa tällä hetkellä, kun hinnat ja korot ovat nousseet. Huonoa uuden vuoden puolella on suunniteltu lääkkeiden arvonlisäverokorotus, Korhonen totesi. Juhlapuhe oli mieluinen jäsenille, koska siitä puhuttiin jälkeenpäinkin. Yhdistyksen historiaa, toimintaa ja yhteistyötä Perustavassa kokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Einari Isojärvi. Pitkäaikaisia puheenjohtajia ovat olleet Paavo Tiikkainen, (1974–1983 ja 1985), Viljo Veteli (1989–1995 ja 1997), Aimo Mursu (1999–2012), Kaarina Korhonen (2013–2019) ja Kirsti Puurunen (2020-). 60-vuotisen taipaleen aikana johtokunta on kokoontunut vuosien varrella Kaupungintalon kabinetissa, Osuusliike Ylä-Savon ravintolakabinetissa ja Iisalmen Järjestöyhdistyksen tiloissa. Harrastusja virkistystoiminta meillä on käsityötä, askartelua, laulua, tanssiliikuntaa, opintokerhoja, kuntosalin käyttöä ja keilailua sekä retkiä ja matkoja. Jokaviikkoinen keskiviikkokerho kokoaa jäsenemme yhteiseen tapaamiseen, ohjelmalliseen kerhoomme. Järjestämme asiantuntujaluentoja, joilla syvennämme jäsentemme osaamista eri elämänalueilla. Jaamme tiedotteita, esimerkiksi hyvinvointialueen yhteystietoja. Paikallista ja alueellista edunvalvontaa teemme kannanotoilla, Ikäihmisten neuvostossa niin Iisalmessa kuin Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Historiallisesti katsottuna toiminta on vuodesta 1963 alkaen ollut pääsääntöisesti saman tyyppistä. Se on muuttunut vain ajan hengen mukaiseksi. Aktiivit ovat osallistuneet Eläkeläiset ry:n järjestämiin koulutuksiin. Teemme yhteistyötä paikallisten eläkeläisjärjestöjen kesken vuosittain mm. vanhusten viikon ja ystävänpäivän juhlan järjestelyssä. Tulevaisuuteen katsoen meidän tulee kiinnittää huomiota terveyden edistämiseen, yhteisölliseen asumiseen ja yksinäisyyden poistamiseen. Kirjoittaja on Iisalmen Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja. Toimintaa tulevaisuuteen katsoen Kultaisen ansiomerkkien saajat: Aino Tikkanen (vasemmalla), Kirsti Puurunen, Pirjo Huttunen, Pentti Huttunen, Irja Eloranta ja Martti Eskelinen. Vanha hyvä toiminta on muuttunut ajan hengen mukaiseksi.” Työväentalo täynnä vieraita. Paikalle saapui 230 eläkeläistä. 38 Eläkeläinen 1/2024
MARJA K. LOIMAAN ELÄKELÄISET ry:n puurojuhlassa työväentalolla 18.12. vietettiin syyskauden päättäjäisiä. Jouluiseksi koristeltuun saliin oli kokoontunut yli viisikymmentä iloista, nuorempaa ja vanhempaa ikäihmistä. Yhdistyksen puheenjohtaja Ari Löytömäki toivotti kaikki lämpimästi tervetulleiksi. Makoisaa joulupuuroa nautittiin jouluisen musiikin säestyksellä ja välillä laulettiin yhdessä tuttuja joululauluja. Hämäläisen Pirkko oli etsinyt hauskoja arvoituksia ja jouluisia tietokilpailukysymyksiä ratkottaviksi. Parhaiten keksinyt pöytäkunta palkittiin suklaanamuilla. Kesän liikuntakisojen parhaiten menestyneet palkittiin. Ketjunheitossa kovimmat pisteet keräsi Pentti Mäkilä, toiseksi tuli Pekka Nurmi ja kolmanneksi Mirja Kedonperä. Tikanheiton tarkin oli Pekka Nurmi, toisena Outi Mäkilä ja kolmannen tilan jakoivat Seppo Saurio ja Pentti Mäkilä samalla pistemäärällä. Mölkkyä pelattiin kesällä kahtenatoista maanantaina ja osallistujia oli koko kesän mittaan yli 170. Jaetulle ykkössijalle tulivat Pekka Nurmi ja Hannu Kojo, toiseksi parhaiten kapuloita lennätti Harri Lehtojärvi ja kolmanneksi samalla pistemäärällä tulivat Seppo Saurio, Maija Virtanen ja Terho Ristimäki. Yhteislaulujen lomassa juotiin hyvät kahvit joulutorttujen ja kermakakun kera. Vielä arvottiin mahtava joulukori ja sitten olikin jo aika toivotella hyvät joulut ja uudet vuodet sekä muistutella, että kerhot aloitetaan taas loppiaisen jälkeen maanantaina 8.1.2024 kinkunsulatustuolijumpalla. Lopuksi puheenjohtaja kehotti seuraamaan seuratoimintapalstan ilmoituksia Loimaan Lehdestä. Makoisaa joulupuuroa nautittiin ja kesän liikuntakisojen parhaiten menestyneet palkittiin. Puurojuhla kruunasi Loimaan Eläkeläisten kauden TEKSTI JA KUVA EEVA SURAKKA JOENSUUN ELÄKELÄISILLÄ oli perinteiset jouluiset askartelut Torikadun kerhohuoneessa. Tehtiin tonttuja, tähtiä ja taikataikinasta muoteilla tehtyjä koristeita maalattiin. Siinä sai tehdä omannäköisiä. Hyvin oli keskittyneitä ilmeitä tehdessä. Näistä saatiin uudet koristeet kerhotalon joulukuuseen ja vielä riitti myyjäisiin ja arpajaisissa annettiin lohdutuspalkinnoiksi, niille joita ei onni suosinut. Näprääjät-kädentaitokerholaiset olivat ideoineet mitä tehdään. Lopuksi hinnoiteltiin myyjäisiin tulevat käsityöt. Kuvassa Anita Kortelainen, Kirsi Lavikainen, Tuula Nevalainen ja Aune Ilves työn touhussa. Joensuussa askarreltiin tonttuja, tähtiä ja muuta omannäköistä MAIRE VARIS PIHTIPUTAAN Eläkeläisissä syyskaudella otimme muutaman kerran irtioton kerhosta ja lähdimme ulos syömään. Lukiolaisten järjestämässä pikkujoulutapahtumassa Vanhustentalo Sopukassa olimme mukana. Oli yhteislaulua, askartelua, aivovoimistelutyöskentelyä kuva-arvoituksin, tietokilpailua ja glögitarjoilua. Lopuksi haastattelivat mummoja. Halusivat tietoa, mitä pidimme tapahtumasta. Ja mehän tykkäsimme. Yhdistyksen jouluruokailuun kokoonnuimme Kahvila-ravintola Mantaan. Pakkaset ovat paukkuneet Pihtiputaalla ennätyslukemissa. Eläkeläistoiminta jatkuu nyt vuonna 2024. Pihtiputaan Eläkeläiset kokoontuivat syyskaudellakin kerhossa ja tekivät välillä irtiottoja. Niilo Pulkkinen, Matti Ruotanen, Tapio Saastamoinen, Väinö Aho ja Simo Pennanen tärkeässä aivojumpassa pelikorttien kera. Pihtiputaalla jaettiin ruusuja ja lyötiin korttia Pihtiputaan Eläkeläisissä juhlistettiin ruusuin merkkipäiviä viettäneitä jäseniä. Kuvassa paikalla olleet vuoden juhlijat Eila Tähtinen (oikealla), Simo Pennanen ja Maire Varis. Ruusu vietiin kotiin Ritva Kerviselle, Hellevi Siekkiselle ja Taisto Iikkaselle. Eläkeläinen 1/2024 39
Senioritanssissa ihminen kohtaa toisen. MAARIT AHOLA 11 .-12. maaliskuuta järjestetään Eläkeläiset ry:n ja Eläkeläisten Keskusliiton EKL ry:n yhteistyönä senioritanssi-kurssi Aito-keskuksessa Tampereen Aitolahdessa. Sinne kaikki jäsenemme ovat tervetulleita. Kurssi on tarkoitettu kaikille senioritanssista kiinnostuneille, niin vasta-alkajille kuin ensiaskeleet jo aloittaneille. Kurssille voi tulla vain tanssimaan tai hakemaan virikkeitä yhdistysten liikuntatuokioiden ohjaamiseen. Kurssin kouluttajana toimii tanssinopettaja Aune Koskela. Ilmoittautuminen 12.2. mennessä: ekl.fi/toiminta/koulutus/kevat-2024/ Senioritanssia tanssitaan Eläkeläiset ry:n pääkaupunkiseudun paikallisyhdistyksissä kuten Malmin, Etelä-Espoon ja Tikkurilan eläkeläisissä ja monissa muissa yhdistyksissä eri puolilla Suomea. Saksassa 1970-luvulla kehitetyn musiikkiliikuntamuodon toi Suomeen Margareta Grigorkoff. Senioritansseilla kullakin on oma nimi, koreografia ja musiikki. Suomalaisen senioritanssin juuret ovat piirija kansantansseissa, mutta koreografian voi laatia vaikka suositun iskelmän rytmiin. Uusia koreografioita syntyy koko ajan. Tanssiminen on hyvää terveysliikuntaa. Se parantaa tasapainoa ja jalkojen kestävyyttä, nopeuttaa reaktiokykyä ja harjoittaa muistia. Mikä parasta, antaa iloisen mielen. Tanssin yhteisöllisyys ihastuttaa myös nykyisiä senioritanssijoita, erityisesti heitä, joille paritanssi, lavaja kansantanssi ovat mieleen. Senioritanssiryhmään voi mennä reippaasti mukaan, alkuun pääseminen ei edellytä tanssitaitoja. Tanssitaan paripiirissä, piirissä, jonoissa ja erillään. Omaa tanssiparia ei tarvitse tuoda mukanaan, mutta tanssiryhmässä on hyvä olla tasaparit. Tanssikuviot ovat vaihtuvia, tansseja helpoista vaativiin. Senioritanssit ovat seuratansseja, joissa on helposti omaksuttavat askelsarjat. Ne tanssitaan eri maiden populaarimusiikin ja kansanmusiikin tahdissa. Jokaisella tanssilla on oma koreografiansa ja tanssin aikana pari vaihtuu. Välillä on vaikea tehdä eroa musiikkiliikunnan ja senioritanssin välillä. Esimerkiksi Malmin Eläkeläisissä on tanssittu Eevi Kaasisen luomia pientansseja, joita Eevi itse pitää enemmän voimisteluna. VUODESTA 1985 Kuntokallio-säätiön Ikäinstituutti (ikainstituutti.fi) on tehnyt Suomessa senioritanssiYHDISTYKSET Tunnin lopuksi kiitetään ohjauksesta ja tanssista. Senioritanssiryhmään voi mennä reippaasti mukaan, alkuun pääseminen ei edellytä tanssitaitoja. Tanssitaan paripiirissä, piirissä, jonoissa ja erillään. Kuva Malmin senoritanssiryhmän harjoituksista. Malmin Mainiot Mimmit on pysynyt pitkään yhdessä, osa tanssijoista on ollut mukana perustamisvuodesta lähtien. Senioritanssin taikaa toiminnan kehitysja koulutustyöstä. Suomenkielisen harrastustoiminnan tueksi perustettiin vuonna 1997 Suomen Kansainvälisen Senioritanssin Liitto ry, johon tanssijat ja ohjaajat voivat liittyä. Liiton tehtävänä on edistää senioritanssin harrastamista Suomessa. Se kuuluu kansainvälisiin liittoihin, jotka järjestävät joka kolmas vuosi jäsenmaiden kesken kongressin. Niissä tuotetaan yhteiseurooppalainen senioritanssiaineisto kouluttajille. Kouluttajien kautta uudet tanssikoreografiat leviävät jäsenmaihin. Ikäinstituutin kurssin käynyt saa lisenssin ja sen mukana musiikin ja koreografian. Tasoja on kaksi ja niiden jälkeen diplomikurssi, jonka käytyään voi opettaa ohjaajia. Malmin Mainiot Mimmit Malmin Eläkeläisten senioritanssiryhmä kokoontuu Ritva Huhtilaisen ja Ritva Purasen johdolla perjantaisin Syystien seniorikeskuksessa Malmilla. Tanssiryhmä esiintyy Malmin Eläkeläisten omissa juhlissa ja lähialueen palvelutaloissa. Ritva Huhtilainen on ohjannut Malmin Eläkeläisissä senioritanssia vuodesta 2007. Ritva on todella innostunut tanssimisesta, käynyt normaalitanssikursseja, ohjannut lattarija vakiotanssitunteja. Kokeilemaan senioritanssia hän innostui Myyrmäessä. Ritva on käynyt lukuisia senioritanssikursseja ja tehnyt senioritanssin diplomin, joten hän voi kouluttaa myös ohjaajia. – Tykkään tästä hommasta todella paljon. Olen myynyt sydämeni tanssille, Ritva kiteyttää. Malmin Mainiot Mimmit on pysynyt pitkään yhdessä, osa jo perustamisvuodesta. Ritvalla on valikoimassaan satoja koreografioita, joista hän valitsee ryhmälle sopivimmat. Musiikki voi olla esim. Satumaa-tango, johon ohjaaja sommittelee koreografian ja askeleet rytmiin. Ohjaajalla on nykyisin valtaa muokata koreografiaa, aikaisemmin piti ”totella” huolellisesti annettua koreografiaa. Valikoimassa on sekä ryhmätansseja että yksin tanssittavia tansseja. Kun pitkään yhdessä tanssineeseen ryhmään tulee uusi ihminen, on Ritvan mukaan erityisen tärkeää toivottaa hänet lämpimästi tervetulleeksi. Uuden ihmisen pitää tuntea olonsa mukavaksi. Kun tarpeeksi toistaa, niin oppii. Senioritanssissa on paljon paritansseja. Tulija saa aina 40 Eläkeläinen 1/2024
parikseen osaavan tanssijan. Lupaus on annettu, että kevätjuhlissamme yleisö pääsee mukaan tanssimaan! Viime syksynä ryhmään tuli mukaan Kirsi Kangas. Hän oli aiemmin ollut senioritanssikurssilla Lehmirannassa sisarensa kanssa. –Ihan mukavalta on tuntunut. Hyvin otettiin vastaan. Kivaa yhdessä toimimista. Ohjaaja on itse näyttänyt askelkuvioita. Ensin käydään läpi kuvioita ilman musiikkia ja sitten musiikin kanssa, kerrataan heikkoja kohtia. Kanssasisaret auttavat askelkuvioiden kanssa, Kirsi kertoo. Etelä-Espoon eläkeläisissä tanssitaan myös senioritanssia Airi Heikura, Etelä-Espoon Eläkeläiset ry., aloitti senioritanssin eläkkeelle jäädessään Tellervo Kähärän apuohjaajana. Yhdistyksen senioritanssiryhmä kokoontuu tiistaisin Matinkylän Pirtillä. Ryhmässä on kaksikymmentä 70–88-vuotiasta tanssijaa, joista syntyy 6–7 paria. Ryhmän kolmesta miehestä yksi on aktiivisesti mukana. Yleinen koettu ongelma on, että miehet kokevat koreografiat liian vaikeiksi. Tunti alkaa verryttelyllä. Mukana on aina istumatanssia, pari yksin tanssittavaa sekä ryhmä-, rivija piiritansseja. Hauskana yksityiskohtana tyttöjen/poikien roolit erotellaan eri värisillä kaulanauhoilla. Hei Taksi! -esityksessä eteläespoolaiset tanssittivat myös yleisöä. –Niistä tuli tosi hauskat tanssit, kertoo Airi, joka vastikään ilmoittautui diplomikurssille. Sen käytyään hän voi kouluttaa uusia ohjaajia. Airi seuraa tarkasti myös senioritanssin kansainvälistä kehitystä. Esim. senioritanssi-nimestä on keskusteltu. Seniortanz-nimi tulee alkuaan sen kehittäjämaasta Saksasta. Tikkurilassa Hannele Tuovinen ohjaa Tikkurilan Eläkeläisten senioritanssiryhmää, joka kokoontuu maanantaisin. Heillä on 4-5 paria. Hannelella on kansantanssiohjaajan taustaa ja hän harrastaa liikuntaa hyvin monipuolisesti. Fyysinen aktiivisuus positiivisen ikääntymisen edellytys Kohtuullinen fyysinen aktiivisuus, jossa yhdistyvät fyysiset, henkiset ja sosiaaliset vaatimukset, parantaa menestyksekkäästi ikääntyvän henkilön elämänlaatua. Fyysisillä harjoituksilla on ikääntymisen vaivoja ehkäisevä vaikutus aivojen alueelle, joka hallitsee muistia, oppimista ja tasapainoa. Vanhetessamme kärsimme henkisen ja fyysisen kunnon heikkenemisestä, jota voivat pahentaa sairaudet, kuten Alzheimerin tauti. Tuore tutkimus osoittaa, että rutiininomaisesti liikuntaa harrastavat ikääntyneet ihmiset voivat kääntää ikääntymisen merkkejä aivoissa, ja tanssilla on syvällisin vaikutus. ”Harjoituksen suotuisa vaikutus hidastaa tai jopa estää ikääntymiseen liittyvää henkisen ja fyysisen kapasiteetin heikkenemistä”. Kahden erilaisen fyysisen harjoituksen (tanssi ja kestävyysharjoittelu) on todettu lisäävän aivojen pinta-alaa, joka muuten pienenee iän myötä. Vertailun vuoksi pelkkä tanssiminen johti havaittaviin käyttäytymismuutoksiin tasapainon parantuessa. Tanssin voima liittyy siihen, että harjoituksissa tehdään koko ajan erilaisia harjoituksia, kun taas perinteisessä kuntoharjoittelussa tehdään pääosin toistuvia harjoituksia, kuten pyöräilyä tai sauvakävelyä. Tanssiryhmää haastettiin joka viikko uusilla tanssirutiineilla ja eri tyylilajeilla. Askeleita, käsivarsien kuvioita, muodostelmia, nopeutta ja rytmiä vaihdettiin joka kerta. Tämä piti tutkittavat jatkuvassa oppimisprosessissa. Haastavinta heille oli rutiinien muistaminen ajan paineen alla ja ilman ohjaajan vihjeitä. Eläkeläiset ry:n liikuntahankkeen suunnittelija Eeva Rönkkö kertoo, että Eläkeläiset ry:n uusien jäsenten kyselyssä ilmeni, että eri muotoista liikuntaa kaivataan. – Kysymys on siitä, mitä osataan ja yhdistyksissä jaksetaan säännöllisesti järjestää. Musiikki innostaa. Tanssissa liikkuminen ja musiikki yhdistyy, olipa sitten kyse seniori-, rivi-, seuratai jostakin muusta tanssista. Järjestöllämme on perinne tarjota jäsenillemme yhteistä tekemistä liikuntatai kansantanssiesitysten muodossa. Se on madaltanut kynnystä yhdistyksissä perustaa oma ryhmä, vaikka senioritanssin merkeissä, Eva toteaa. Kirjoittaja on Malmin Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja ja tanssii nykytanssia Helsingin Jyryn Lipstikka-tanssiryhmässä. Miksi panostaa senioritanssiin ? Valmiit materiaalit koulutuksessa; koreografia ja musiikki ? Yhteisöllisyys, tuo iloa ja uusia ystäviä ? Antaa aivoille töitä, harjoittaa muistia ja estää sen heikkenemistä ? Lisää mielen vireyttä ? Edistää sydänterveyttä ? Parantaa liikkuvuutta, tasapainoa ja jalkojen kuntoa ? EKL:n ja Eläkeläiset ry:n maaliskuinen senioritanssikurssi on hyvä paikka aloittaa, ja neuvoja voi kysellä yhdistystemme senioritanssin ohjaajilta J oensuun Eläkeläisten tiernapoikien ja tähtitytön ryhmä yhdisti voimansa pitkän tauon jälkeen, tarkoituksena viihdyttää yhdistyksen vuoden 2023 joulujuhlaan valmistautuvaa yleisöä. Kaikki alkoi kuitenkin jo kymmenen vuotta sitten, kun Timo Hiltunen liittyi Joensuun Eläkeläisiin. – Sain nopeasti myönteisen kuvan jäsenistön esiintymisja laulutaidoista. Mielessäni kypsyi ajatus Tiernapojat-ryhmän perustamisesta. Potentiaalisia esiintyjiä löytyi helposti. Kun roolijako oli neuvoteltu esiintyjien kesken, ryhtyi Hiltunen valmistamaan rekvisiittaa. – Miekat valmistuivat alumiinista, miekkakotelot ja kruunut kiiltävästä messingistä. Myös käädyt eli kaulaketjut riipuksineen kuuluivat varustukseen. Satiinipuvut ja ”rähinäremmit” eli jihällingit olivat yhdistyksen ompelijarouvien taidonnäytteitä. – Muutamien harjoituskertojen jälkeen olimme valmiit lähtemään kiertueelle. Oman yhdistyksen lisäksi esiinnyimme palvelutaloissa, vuodeosastoilla, kehitysvammaisten hoitolaitoksissa ja myös muiden eläkeläisyhdistysten joulujuhlissa. Meidät nähtiin ja kuultiin televisiossa Ylen pääuutislähetyksessä. SITTEN KOHTALO astui Timo Hiltusen elämään. – Jouduin jättämään yhdistyksen ja näin Tiernapojat lakkautettiin. Kahdeksan vuoden tauon jälkeen, vuoden 2023 tammikuussa, liityin uudestaan. Ihmiset olivat vaihtuneet, mutta uuden Tiernapojat-ryhmän perustaminen sujui helposti. – Sukupuolten välistä tasa-arvoa silmälläpitäen uudessa ryhmässämme esiintyy myös tähtityttö Leena Alm. On selvää, että taitava ja karismaattinen Leena tuo ryhmäämme lisäarvoa. Ryhmän Knihtinä on Seppo Raassina ja Murjaanien kuninkaana yhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Vartiainen. Timo Hiltunen itse vetää kuningas Herodeksen osan. – Tämä on tehtäväänsä sitoutunut ja motivoitunut ryhmä. Ryhmässämme ei ole johtajaa. Vapaastihengittävä tiimi kykenee tekemään huikeita suorituksia, Timo Hiltunen toteaa. Nykyryhmän ensiesiintyminen oli yhdistyksen joulujuhlassa. Katseet ovat nyt jo tulevaisuudessa. – Jos tähdet ovat oikeassa asennossa ja pysymme terveinä, tuomme vuoden 2024 joulun alla jälleen joulumieltä palvelutaloihin ja muihin yhteisöihin. Tiernaryhmä oikealta vasemmalle: Tähtityttö Leena Alm, Knihti Seppo Raassina, Murjaanien kuningas Kimmo Vartiainen, Kuningas Herodes Timo Hiltunen Joensuun tiernaryhmä yhdisti jälleen voimansa Kahdeksan vuoden tauon jälkeen perinneesitys ilahdutti yhdistyksen joulujuhlassa. Miekat valmistuivat alumiinista, miekkakotelot ja kruunut kiiltävästä messingistä.” Eläkeläinen 1/2024 41
YHDISTYKSET Paikallisyhdistykset SALON ALUEEN Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 19.2.2024 klo 12.00 alkaen Ikäkeskus Majakassa, Hornintie 5, Halikko. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta. IVALON ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään torstaina 22.2.2024 klo 11.00 alkaen Tökärillä, Yhdyskuja 4, Ivalo. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja puheenjohtajan valinta. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta ROVANIEMEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 22.2.2024 klo 11.00 osoitteessa Piekkari, Pohjolankatu 2 A, eläkeläistilat Potkuri, Isomussalissa. Käsitellään kevätkokoukselle säännöissä määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 10.00 lähtien. Tervetuloa. Johtokunta. JAKOMÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 27.2.2024 klo 11.30, Kankarepolku 5 i, Helsinki. Käsitellään sääntöjen kevätkokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Tervetuloa! Johtokunta HIMANGAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään 28.2.2024 klo 12.00 Himankatalolla. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta. JÄRVENPÄÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 28.2.2024 klo 15 Järvenpään Seuratalolla, Kartanontie 20. Esillä kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta TURUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntöjen mukainen kevätkokous pidetään 1.3.2024 klo 12.00 T-talolla, Vanha Hämeentie 29, 20540 Turku. kokouksessa käsitellään kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Voileipätarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta. TURUN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 6. päivänä maaliskuuta 2024 klo 12.00 Tarmon talolla, Virusmäentie 10, 20300 Turku. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta SEINÄJOEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 8.3.2024 kello 14.00 Jouppilan kerhotalolla, Jouppilantie 23, Seinäjoki. Esillä on kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta KERAVAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 11.3.2024 klo 12.00 Sampolan palvelukeskuksessa, Kultasepänkatu 7. Kokouksessa esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kokouskahvit klo 11.30. Tervetuloa. Johtokunta PIHLAJAMÄKI-PIHLAJISTON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 11.3 2024 klo 10.30 nuorisotalolla, Moreenitie 2, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Johtokunta PORIN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään Satakunnan Vas:n kokoustilassa, Eteläpuisto 14, Pori, ma 11.3.2024 klo 11.00. Käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta. TAMPEREEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 11.3.2024 klo 12.00 Lamminpään Osuuskuntatalolla, Vuorentaustantie 4, Tampere. Kokouksessa käsitellään toimintakauden 2023 toimintakertomus, tilinpäätös 31.12.2023 ja muut johtokunnan esittämät asiat. Johtokunta TERVOLAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 12.3.2024 klo 11.00 Tervolan järjestötalolla Paakkolantie 1245, 95300 Tervola. Käsitellään säännöissä kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta IIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 13.3.2024 klo 12.00 Järjestötalolla, Laurintie 3. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta. KEMIJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 13.3.2024 klo 12.30 Kemijärven työväentalossa, Särkilammentie 24, Kemijärvi. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta PIIKKIÖN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään torstaina 14.3.2024 klo 11.30 Pontelassa, Pontelanmäki 5. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta UUDENKAUPUNGIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 14.3.2024 klo 12 alkaen Uudenkaupungin Työväentalolla, Ylinenkatu 12, 23500 Uusikaupunki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta VAAJAKOSKEN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään 14.3.2024 klo 14.00 Vaajakosken Veteraanitalolla. Esillä sääntöjen kevätkokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Tervetuloa! Johtokunta KEMIN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään lauantaina 16.3.2024 klo 12 TUL-salissa, Torikatu 2, Kemi. Käsitellään vuoden 2023 tilit ja toimintakertomus sekä suunnitellaan tulevaa toimintaa ja käsitellään muitakin ajankohtaisia asioita. Kokoukseen tulijoille on tarjolla pullakahvit klo 11.30 alkaen. Johtokunta ETELÄ-ESPOON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 18.3.2024 klo 12.00 Matinkylän Monitoimitalossa, Matinraitti 17, 02230 Espoo. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu alkaa klo 11.30. Tervetuloa! Johtokunta HEINOLAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 18.3.2024 alkaen kello 10 Järjestötalolla, Tehtaantie 8, Heinola. Käsitellään sääntöjen kevätkokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Tervetuloa. Johtokunta LOIMAAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään Loimaan Työväentalolla 18.3 2024 alkaen klo 12.00. Käsitellään sääntöjen kevätkokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Päätetään yhteisistä asioista, kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta OULUN TYÖVÄEN Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 18.3.2024 klo 13.00 alkaen Aleksinkulmassa, Aleksanterinkatu 9, Oulu. Kokouksessa käsitellään säännöissä kevätkokouksen käsiteltäväksi määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kokouksen edellä. Jäsenet, tervetuloa. Johtokunta. PELLON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous on 18.3.2024 klo 11.00 Kyllinkeitaalla. Käsitellään sääntöjen kevätkokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Yhdistys tarjoaa kahvittelun. Tervetuloa. Johtokunta VARTIOKYLÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 18.3.2024 klo 12.00 Vartiokylän Työväentalolla, Rusthollarinkuja 3, 00910 Helsinki. Esillä sääntömääräiset kevätkokousasiat . Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta. AAVASAKSAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 19.3.2024 klo 11.00 Kisanmajalla, Antunojankuja 3. Ylitornio. Käsitellään sääntöjen kevätkokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Johtokunta ETELÄ-VANTAAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 19.3.2024 klo 12.00 Arkissa, Liesitori 1, Iso-Myyrin talo, 3. kerros. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta HAAPAJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 19.3.2024 klo 11.00 Haapajärven Monitoimitalolla. Esillä sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu 10.30 alkaen. Jäsenet tervetuloa! Johtokunta JOENSUUN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 19.3.2024 klo 12 alkaen Kerhotalolla, Sairaalakatu 27, Joensuu. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Kahvitarjoilu klo 11 alkaen. Tervetuloa. Johtokunta. KOKKOLAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 19.3.2024 alkaen klo 12.00 Snellmankodilla. Käsitellään sääntöjen kevätkokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Tervetuloa! Johtokunta TIKKURILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 19.3.2024 klo 11.00 Puistokulman Alasalissa, Talkootie 4, Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta KALAJOEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 20.3.2024 klo 12 Tähtelässä, Santaholmantie 3. Käsitellään sääntöjen kevätkokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Kaikki jäsenet tervetuloa mukaan. Terveisin johtokunta KALLION-VALLILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 20.3.2024 klo 14–16 Kinaporin palvelukeskuksen kerhohuoneessa Kertsi 1, os. Hämeentie 60, Helsinki. Esillä sääntömääräiset asiat sekä informaatiota yhdistyksen historiakirjasta. Tervetuloa! Johtokunta KLAUKKALAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 20.3.2024 alkaen klo 11.00, Työväentalo Männikkö, Kiikkaistenkuja 21, 01800 Klaukkala. Esillä sääntömääräiset KOKOUKSIA 42 Eläkeläinen 1/2024
asiat. Kahvitarjoilu. Johtokunta KONTULAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 20.3.2024 alkaen klo 11.00, Nuorisotalo Luuppi, Ostostie 4, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa. Johtokunta MALMIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 20.3.2024 kello 12.00 Malmin VPK-talolla, Askartie 8, Helsinki. Kokouksessa käsitellään kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Kokouskahvit. Tervetuloa jäsenet! Johtokunta NOKIAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 20.3.2024 klo 12 Kerholassa. Asioina sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! Kahvitarjoilu. Johtokunta RYTIKARIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 20.3.2024 klo 11.30 Veitsiluodon Työväentalolla, Rytikatu 27, Kemi. Käsitellään kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kokouskahvit tarjoillaan klo 11.00 alkaen. Tervetuloa! Johtokunta TORNION ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään ke 20.3. 2024 klo 12.00 alkaen Tornion Järjestötalolla, Kemintie 53. Käsitellään säännöissä kevätkokoukselle kuuluvat asiat, sekä ajankohtaiset asiat. Osallistujille tarjotaan lounas ennen kokousta. Tervetuloa! Johtokunta. VARKAUDEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 20.3.2024 klo 10.00 Warikolla, Ahlströminkatu 22, Varkaus. Käsitellään sääntöjen kevätkokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta YLÖJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 20.3.2024 klo 11.00 Varikolla, Teollisuustie 24. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 10.30. Tervetuloa. Johtokunta HAKUNILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 21.3.2024 klo 11.00 Hakunilan nuorisotalossa, Laukkarinne 4, Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta PORVOON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 21.3.2024 klo 14.00 Lundin talolla, Aleksanterinkatu 11, Porvoo. Esillä kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu alkaa klo 13.30. Tervetuloa. Johtokunta HYRYLÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 21.3.2024 kello 11.00 alkaen Mäntymäellä, Luurikuja 4.Esillä sääntömääräiset asiat. Johtokunta. KEMPELEEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 21.3.2024 klo 12.00 Kempeleen Työväentalolla, Koskelantie 24. Esillä sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta. KIIMINGIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 21.3.2024 klo 13.00 Jäälin Majalla, Rantakuja 10, 90940 Jääli. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta LAHDEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 21.3.2024 klo 13.00, Tietotupa, Hämeenkatu 15, 4. krs., Lahti. Esillä sääntömääräiset asiat. Valitaan ja päätetään myös edustajakokousedustajat. Kahvit, tervetuloa! Johtokunta. KUOPIO-KALLAVESI ELÄKELÄISET ry:n Kevätkokous pidetään perjantaina 22.3.2024 klo 11.00, Suokadun toimintakeskuksen ryhmähuoneessa. Käsitellään sääntöjen kevätkokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ULVILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 22.3.2024 klo 13 Satrassa, Lauttaranta 7, Ulvila. Käsitellään sääntöjen kevätkokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Tervetuloa. Johtokunta HAUKIPUTAAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 26.3.2024 klo 11:00 alkaen Heiton talossa, Törmäntie 15, Haukipudas. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta. JYVÄSKYLÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 26.3.2024 klo 11.00 Sepänkeskuksen Reaktorisalissa, Kyllikinkatu 1, Jyväskylä. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu, tervetuloa. Johtokunta LOHJAN SEUDUN Eläkeläiset ry:n kevätkokous tiistaina 26.3. klo 12 Lohjan työväentalolla, Kalevankatu 1, Lohja. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta. HYVINKÄÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 27.3.2024 kello 11.00 Hyvinkään Järjestötalolla, Munckinkatu 49, Hyvinkää. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Johtokunta IISALMEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 27.3.2024 klo 11.00 Työväentalolla, Pohjolankatu 11. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta KAARINAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 27.3.2024 klo 12.00 Vaparissa, Kyynäräkatu 3, Kaarina. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Johtokunta NAKKILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 27.3.2024 kello 12.00 Osuuspankin kokoustilassa, Porintie 4, Nakkila. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta. YKSPIHLAJAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 27.3.2024 klo 13.00 Ykspihlajan toimitalolla. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Johtokunta RAAHEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 28.3.2024 klo 13 Raahen työväentalon yläaulassa, Asemakatu 14, Raahe. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 12. Tervetuloa. Johtokunta RAISION SEUDUN Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 28.3.2024. Paikka Krutongi, Kauppakuja 2, Raisio. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Johtokunta Aluejärjestöt ELÄKELÄISTEN HELSINGIN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 5.3.2024 klo 14.00 Kinaporin seniorikeskuksen Kertsi 4, Kinaporinkatu 7-9. Kokous aloitetaan valtakirjojen tarkastuksella. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta. ELÄKELÄISET RY:N ETELÄHÄMEEN ALUEJÄRJESTÖ ry:n kevätkokous pidetään tiistaina 12.3.2024 klo 12.00–15.00. Paikka: Hollolan kirjaston kokoustila, Nuottikuja 2, 15870 Hollola. Käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat. Tervetuloa! Etelä-Hämeen aluejärjestön toimikunta ELÄKELÄISET RY:N VARSINAISSUOMEN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 12.3.2024 klo 11.00 Kehityksen Kerhotalolla Lystiläntie 21, 21500 Piikkiö. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 10.30. Tervetuloa. Aluetoimikunta ELÄKELÄISET RY:N POHJANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 20.3.2024 klo 13.00 alkaen Jurvassa, Sarvijoen Veikkolassa, osoite Sarvijoentie 759. Käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat. Tervetuloa! Aluetoimikunta ELÄKELÄISET RY:N PIRKANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 21.3.2024 klo 11, valtakirjat klo 10.30, Lamminpään Osuuskuntatalo, Vuorentaustantie 4. Tampere. Esillä kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Tervetuloa ! Aluetoimikunta ELÄKELÄISET RY:N LAPIN ALUEJÄRJESTÖ ry:n kevätkokous pidetään pe 22.03. 2024 klo 13:00 alkaen Kolarin työväentalolla, Heikkiläntie 33, 95900 Kolari . Käsitellään säännöissä kevätkokoukselle kuuluvat asiat, sekä ajankohtaiset paikallisosastojen esittämät asiat. Valtakirjojen tarkastus ja ruokailu tuntia ennen kokouksen alkua. Aluetoimikunta. ELÄKELÄISET RY:N KESKISUOMEN ALUEJÄRJESTÖN sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 25.3.2024 Jyväskylässä Tietotalolla, Kilpisenkatu 1, klo 10 alkaen. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Aluetoimikunta ELÄKELÄISET RY:N UUDENMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 25.3.2024 klo 10.00 Puistokulmassa, Talkootie 4, 01350 Vantaa. Valtakirjojen tarkistus alkaa klo 9.00. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat, toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2023. Aluejärjestö tarjoaa kevätkokouksen päätteeksi keittolounaan kokoukseen osallistujille. Aluetoimikunta ELÄKELÄISET RY:N SAVOKARJALAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 27.3.2024 klo 11.00 Kuo piossa Ravintola Käskynkän Wanhassa kirjastossa,Soikkokuja 12,70780 Kuopio. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta Eläkeläinen 1/2024 43
YHDISTYKSET Kankaanpään Eläkeläisten kerho kokoontuu joka torstai kello 11–12.30 kahvittelun ja erilaisten toimintojen merkeissä. Tervetuloa kuulemaan! Keltainentalo, Keskuskatu 41, Kankaanpää Kainuun Eläkeläiset ystävyysmatkalla Viron tanssija laulufestivaalilla. EERO JA TOINI PARKKINEN E läkeläiset ry:n kainuulaiset paikallisyhdistykset Kajaanista, Paltamosta, Sotkamosta ja Puolangalta matkasivat viime syksynä 30 hengen ryhmällä Viroon. Ohjelmaan kuului tutustuminen Tallinnaan ja Tartoon. Ystävyysmatka huipentui osallistumiseen Võrun kaupungissa pidettyyn Võrumaa Eakate Festivaaliin. Tämä ikäihmisten tanssija laulujuhla kokosi Kannel-kulttuurikeskukseen yli 650 ihmistä. Tanssiryhmiä oli lukuisilta Viron eri alueilta. Suomea edustivat kainuulaisten kahdeksanhenkinen tanssiryhmä ja lauluduo Kari ja Aarne Kehänen. Kainuulaisten esitysvuoro alkoi aluejärjestön puheenjohtajan Antero Kyllösen tervehdyspuheella. Kyllönen kiitteli kutsusta saapua festivaalille ja kertoi meidän tulleen noin 800 kilometrin päästä. Hän esitteli kainuulaisten esiintyjäryhmän ja laulajat, jotka esittivät kappaleet Metsäkukkia (viron kielellä), Vanha kulkuri ja Vauhti kiihtyy. Haltioitunut yleisö antoi kovat aplodit. Päivän aikana saimme seurata todella tasokkaita tanssija lauluesityksiä eri puolilta Viroa saapuneilta ryhmiltä. Kahvilassa vaihdoimme kuulumisia paikallisten ystäviemme kanssa. Oli hienoa kertoa terveiset myös niiltä kainuulaisilta, jotka eivät tällä kertaa olleet mukana. Jaagumäe-keskuksen Katariina-salissa järjestettiin festivaalipäivän päätyttyä Võrun ja Kainuun eläkeläisten yhteinen ystävyysjuhla. Ilta alkoi juhlaillallisella ja täytekakkukahveilla. Tanssimusiikista vastasi Kapell Vimp -orkesteri, juhlapuheen piti Voru Pensionar -eläkeläisjärjestön johtaja Siiri Toomik. Kiitospuheessaan Antero Kyllönen toivotti võrulaiset ystävät tervetulleiksi Kainuuseen kesällä 2024. Setukaiset Sirje Pakler ja Aino-Maria Helm lahjoittivat ystävyystoiminnan ylläpitämisestä lahjaksi kauniit taulut. Kainuulaisten lahjat ja ruusut jakoivat Kaija Laitinen ja Toini ja Eero Parkkinen. Ilta meni mukavasti tanssin ja seurustelun merkeissä. Tiiviitä ystävyyssuhteita keväästä 2018 Puolangan Eläkeläiset ovat ylläpitäneet ystävyyssuhteita Võrun Eläkeläisten kanssa keväästä 2018 asti. Olemme mm. tehneet kahdeksan vuorokauden kiertomatkan Viron satavuotisjuhlan merkeissä. Puolangan Eläkeläisten 25 hengen ryhmä oli syksyllä 2018 Leader-rahoituksella viikon opiskelemassa Võru Pensionare -päiväkeskuksessa kanssakäymistä ja tiedonvaihtoa vanhustoiminnan pyörittämisessä, teemana ”Mallia muualta”. Tämänsyksyisen festivaalin esiintyjistä muutama oli meille jo entuudestaan tuttuja, kuten Karukellja Ruarääk-tanssiryhmät ja setukaisten Hõpõhelmet-lauluryhmä, jotka vierailivat Puolangalla vuonna 2019. ? Lomakylämme sijaitsee PARKKIMAJÄRVEN rannalla, valtatie nro 4:ltä viitta ITÄRANTA, Itärannantie 890. Alue on marjastajien ja kalastajien paratiisi, kalastaa saa Pyhäjärven kalastusluvalla. Soutuvene ja uimapaikka. ? Alueella on 3 kpl kesäkäyttöön tarkoitettua mökkiä. ? Luotorannan mökkejä vuokrataan Eläkeläiset ry:n jäsenille sekä muillekin halukkaille. Huom! Pyhäjärven Eläkeläiset ry:n jäsenille 20 % alennus. ? MÖKKI NRO 1 Petipaikkoja 6, keittiö, mikro, jääkaappi, ruokailuvälineet, TV; 100 € vrk, 190 € viikonloppu, 290 € viikko, 640 € kuukausi. ? MÖKKI NRO 2 Petipaikkoja 5, varusteet samat; 90 € vrk, 140 € viikonloppu, 185 € viikko, 530 € kuukausi. ? MÖKKI NRO 3 Petipaikkoja 2, minikeittiö, jääkaappi, mikro; 70 € vrk, 115 € viikonloppu, 145 € viikko, 395 € kuukausi. ? Asuntovaunu / auto, sähköliitännällä 30 € vrk ? Puulämmitteisen saunan käyttö kuuluu vrk:n hintaan ? Erillinen wc-rakennus ja grilli. Pyhäjärven Eläkeläiset ry:n Luotorannan kesäpaikka yhdistykset.elakelaiset.fi/ pyhajarvi ? Luotoranta avoinna 1.6.–6.10.2024. ? Lisätietoja ja varaukset: Armas Niemi 0400 689 735 ? Mökkivastaava Ville Piiroinen 050 553 8176 Ystävyysjuhlan lahjoitustauluja. Ystävyyttä ja välittämistä yli rajojen Antero Kyllönen toivotti võrulaiset ystävät tervetulleiksi Kainuuseen kesällä 2024.” Tuolloin 50 hengen ryhmä Võrun alueelta asui Puolangan Eläkeläisten vieraana perhemajoituksessa. Vieraamme esiintyivät vanhuksille hoitolaitoksissa. Me puolestamme tutustutimme heidät kainuulaisiin luontonähtävyyksiin ja järjestimme Suomi–Eesti-ystävyysjuhlat. Eestiläiset ystävät ovat tulleet meille hyvin läheisiksi, olemme jatkuvasti yhteyksissä puhelimella tai netissä. Eläkeläiset, tässä meillä on malli, rakennetaan ystävyyttä ja toisista välittämistä yli rajojen. Kainuulaisten tanssiryhmä esiintyi festivaalilla. Eläkeläisjärjestöjen puheenjohtajat Siiri Toomik ja Antero Kyllönen tapasivat Võrussa. Laulua ja soittoa kuultiin pitkin matkaa. 44 Eläkeläinen 1/2024
Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Jan Koskimies Tilaukset ja osoitteen muutokset Ulla Virtanen puh. 020 743 3610 ulla.virtanen@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa Tilaushinta kotimaahan 30 euroa/vuosikerta Muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk Toimitus ja toimisto Kauppakaarre 1, 6. krs 00700 Helsinki puh. 020 743 3610 elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Niina Tuulaskoski, myyntipäällikkö, puh. 041 313 1047 niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Syntymäpäivät ja pois nukkuneet, syysja kevät kokousilmoitukset: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ulkoasu Tuomas Nikulin ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (painettu) ISSN 2242-3338 (verkkolehti) Paino Sanoma Manu, Tampere 2024 Puheenjohtaja Matti Huutola puh. 044 493 9010 Varapuheenjohtaja Tuula Telin Toimisto Kauppakaarre 1, 6 krs. 00700 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9–15. Jäsenpalvelu jasenet@elakelaiset.fi Soittoaika kello 9–12, puh. 020 743 3610: jäsenmaksut, osoitteen muutokset, kurssien ja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, materiaalitilaukset, Eläkeläinen-lehden tilaukset. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Kaikki maksut (mukaan lukien jäsenmaksut) IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies puh. 040 747 0776 Henkilöstöja talousvastaava Heli Grönroos puh. 050 529 0399 Jäsenvastaava Ulla Virtanen puh. 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistysrekisteri Järjestösuunnittelija Aaron Kallinen puh. 044 751 1031 Koulutussuunnittelija Tiina Rajala puh. 040 582 4319 Toimistoavustaja Marja-Liisa Hirn (31.5.2024 saakka) 044 493 7203 Moninaisuustyön suunnittelija Evgeniya Mazurova puh. 040 132 7307 Liikuntahankkeen suunnittelija Eva Rönkkö puh. 040 501 3599 Tiedottaja Tuomas Talvila puh. 050 570 9716 SYNTYMÄPÄIVIÄ POISNUKKUNEITA OIKAISU Jakomäen Eläkeläiset Reino Könönen Kajaanin Eläkeläiset Seppo Sakarias Heikkinen Martti Ilmari Leinonen Kiimingin Eläkeläiset Sinikka Piri Kuopio-Kallavesi Eläkeläiset Leena Marjatta Niskanen Reisjärven Eläkeläiset Ahti Hautamäki Utajärven Eläkeläiset ry Eero Mustikka 95 vuotta 29.3. Veikko Vennonen, Salon alue 92 vuotta 27.2. Aune Niemi, Seinäjoki 91 vuotta 10.3. Ritva Ronkainen, Etelä-Vantaa 90 vuotta 16.2. Heikki Stenvall, Hyrylä 3.3. Teuvo Svanlund, Pihlava 12.3. Urpo Virta, Kaarina 2.4. Terttu Annikki Moilanen, Kajaani 85 vuotta 13.2. Eila Räsänen,Hyrylä 27.2. Olavi Paavola, Etelä-Vantaa 24.3. Raija Antila, Hollola 13.4. Teuvo Parkkila, Anjalankoski 80 vuotta 25.1. Helmi Juntunen, Hollola 3.2. Eeva Uljonen, Tikkurila 20.2. Heikki Honkanen, Heinola 22.2. Riitta Vastamäki, Tikkurila 17.3. Kaarina Kiander, Heinola 18.3. Ritva Heikkinen, Suomussalmi 19.3. Turkka Tuominen, Kaarina 20.3. Matti Leppäkangas, Pietarsaari 31.3. Kalervo Ojala, Pietarsaari 2.4. Tuula Vuorenmaa, Reisjärvi 75 vuotta 21.2. Janne Körkkö, Oulu 11.1. Arto Timonen, Kirkkonummi-Siuntio 16.1. Aila Silvennoinen, Etelä-Vantaa 21.1. Anja Liiman, Salon alue 14.1. Annikki Hotari, Anjalankoski 16.1. Antero Raanoja, Anjalankoski 18.1. Pirkko Mallat, Anjalankoski 1.2. Elli Hietala, Tornio 1.2. Kaj Nyberg, Hyrylä 3.2. Pertti Virtanen, Heinola 12.2. Ritva Virtanen, Lahti 19.2. Pertti Keränen, Suomussalmi 20.2. Pirkko Kalliosaari, Pietarsaari 20.2. Varma Silvennoinen, Etelä-Vantaa 23.2. Heikki Piispanen, Hollola 26.2. Sinikka Viikari, Kaarela 6.3. Maija Hiltunen, Tikkurila 11.3. Kirsti Vähähaka, Pihlava 15.3. Toivo Riikonen, Lahti 17.3. Kerttu Juntunen, Suomussalmi 17.3. Tuomo Nieminen, Anjalankoski 17.3. Pirkko Pulkkinen, Pihlava 28.3. Tapio Valtanen, Pihlava 2.4. Katriina Kemppainen, Pihtipudas 70 vuotta 14.2. Jorma Holappa, Utajärvi 13.1. Jukka Taavila, Heinola 17.1. Irma Harjula, Teuva 21.2. Leila Kultanen, Kuusamo 23.2. Reijo Lähteenmäki, Teuva 5.2. Sirkka Flink, Etelä-Vantaa 27.2. Helvi Keränen, Suomussalmi 9.3. Anna-Liisa Kinnunen, Suomussalmi 16.3. Alpo Tyni, Pietarsaari 65 vuotta 26.2. Marja Ollikainen, Salon alue 60 vuotta 1.1. Pertti Lindqvist, Salon alue ELÄKELÄISEN NUMEROSSA 6/2023 sivulla 44 muistokirjoituksessa kirjoitettiin Rudolf Lindbladin olleen Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry:n jäsen. Hän oli Kontulan Eläkeläiset ry:n jäsen. Ilmoita Eläkeläinenlehdessä myyntipäällikkö Niina Tuulaskoski puh. 041 313 1047 niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Eläkeläinen 1/2024 45
KAUNIIN LUMISATEISELLA Utajärven torilla ja torimakasiinissa vietettiin joulukuun ensimmäisenä päivänä perinteisiä joulukauden avajaisia, ja osana ohjelmaa Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola luovutti Ikäystävällinen teko 2023 -kunniakirjan kunnan edustajille. Pysytään pystyssä -ryhmästä (tärkeänä tavoitteena vähentää ikäihmisten kaatumisvaaraa) ja senioreiden muun liikuntatoiminnan esimerkillisestä järjestämisestä myönnetyn tunnustuksen vastaanottivat liikunnanohjaaja Kaino Rajala (vasemmalla) ja hyvinvointijohtaja Reetta Tuovinen-Salo. Heidän vieressään Utajärven Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kaisu Rämet ja Matti Huutola. Ikäystävällinen teko -tunnustuksesta kerroimme enemmän Eläkeläisen numerossa 6/2023. TU O M A S TA LV IL A Ikäystävällinen teko -kunniakirja Utajärvelle Oulun Työväen Eläkeläiset kohti toimintavuotta 2024 YKSI HOTELLISVIITTI, kolme tenoria, kaksi vaimoa, kolme tyttöystävää ja stadion täynnä kirkuvia faneja. Mikä tässä muka voisi mennä vikaan? Eletään 30-luvun Pariisissa ja näyttämö on katettu valmiiksi vuosisadan konserttia varten – kunhan manageri saa pidettyä lemmenkipeän tenorin ja hänen kuumaverisen vaimonsa aisoissa, ettei valmistautuminen suistu kaaokseen. Seurauksena on päätähuimaava sekaannusten sarja ja kaikkien aikojen konsertin pitäisi alkaa muutaman tunnin päästä… Tällaisissa hulvattoman hauskoissa tunnelmissa Oulun Työväen Eläkeläiset vietti jouluista teatteripikkujoulupäivää päättäen toimintavuoden 2023. Mukana oli 90 yhdistyksen jäsentä ja n. 30 muuta ulkopuolista osallistujaa. Tästä on hyvä lähteä toteuttamaan toimintavuotta 2024. HANNU ALAKONTIOLA Vartiokylässä perehdyttiin huovutuksen saloihin ja kiemuroihin. RIITTA SUHONEN H elsinkiläinen Vartiokylän Eläkeläiset ry järjesti työväentalolla kolmena viikkona tiiviin, kolme tuntia kerrallaan kestävän huovutuskurssin. Ahkeria tekijöitä kokoontui kymmenkunta parista eläkeläisyhdistyksestä. Ohjaajana toimi Heidi Halm, joka on perehtynyt huovutuksen saloihin ja kiemuroihin monien vuosien ajan ja valmistanut erilaisia töitä. Hän on osallistunut Suomen Huopayhdistys Filtti ry:n näyttelyihin ja pitänyt myös omia näyttelyitä. Aluksi perehdyimme Suomenlampaan villojen käsittelyyn ja muotoiluun. Työskentelyvälineinä olivat lämminvesikippo ja saippua, sekä omat kädet, näppärät sormet. Pyöritimme, taputtelimme ja venyttelimme eri värisiä karstavillan hahtuvia ristikkäin, päällekkäin ja sopivan kokoisen pallon muotoilimme pikkuhiljaa kovaksi pyyhkeen päällä ja omassa kourassa. Mitä suuremman pallon halusit, sitä useamman kerroksen lisäsit villaa ja taas lämmintä vettä ja saippuaa. JOS HALUSIT valmistaa pienen kipon, asettelit villaa ristikkäin ja niiden päälle muovista tehdyn kaavan. Huovutusta, taputusta, venytystä, karstavillaa, lämmintä vettä ja saippuaa. Kurssilaisia työn touhussa ja valmiita esineitä. Sorminäppäryyttä ja värien sinfoniaa Kaavan yli menevän villan taivutit toiselle puolelle ja lisäsit toisen puolen villat ja taas huovutettiin ja leivottiin villat tiiviiksi. Välillä puristeltiin vettä pois ja kun villa oli huopunut riittävästi, leikattiin reikä ja poistettiin muovikaava. Sitten aloitettiin kipon muotoilu ja venyttely. Valmistimme kukin erilaisia pieniä esineitä villasta. Sorminäppäryyttä ja värien sinfoniaa löytyi valmiissa töissä. Saimme lyhyen kurssin aikana pienen käsityksen huovutuksen alkeisiin ja valmiita töitäkin; erilaisia palloja, joista voi valmistaa esimerkiksi helmiä ja korvakoruja, alustaja koristekippoja ja lopuksi huovutetun saippuanpäällyksen. Viimeisellä kerralla huovutimme neulalla styrokspallojen päälle joulupalloja joita koristelimme villahahtuvalangalla ja helmillä. Kurssilaiset olivat innostuneita, tuloksiakin tuli ja toivoimme seuraavia kurssisessioita Heidiltä. 46 Eläkeläinen 1/2024
KRYPTO RISTIKON 6/2023 RATKAISU RISTIKON 6/2023 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Seija Lehtonen, Tuusula ja Marja Salomonsson, Pyhäsalmi. Onnittelut voittajille! Pienet palkinnot tulevat postissa. KRYPTON 1/2024 ratkaisut on lähetettävä 1. maaliskuuta mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti, Eläkeläiset ry Kauppakaarre 1, 00700 Helsinki Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana KRYPTO. 1/2024 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka numero aineisto lehdelle viimeistään ilmestyy -lehden aikataulu 2 huhtikuu 11.3. 5.4. 3 toukokuu 6.5. 31.5. 4 syyskuu 12.8. 6.9. 5 lokakuu 23.9. 18.10. 6 joulukuu 18.11. 13.12. Eläkeläinen 1/2024 47