• Eläkeläiset ry:n vaalitavoitteet 3 | Yhdistysten tilat tapetilla 12 | Ville Valo laulaa Baddingia 27 Vaasa sitoutui ikä­ ystävälli­ syyteen 10 2/2019 | 7. maaliskuuta 2019 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti |? www.elakelaiset.fi Runeberg-palkittu kirjailija Heikki Kännö sanoo, että lukeminen on ihmiselle keino vahvistaa inhimillisyyttään 22 ”Itsekkyys jyllää politiikassa, asenteissa ja arvoissa”
• 2018 ympärivuorokautisiin vanhusten hoitolaitoksiin. Päälle tulevat aluehallintoviranomaisen ja kuntien mahdolliset tarkastukset. Muualla yhteiskunnassa valvontaa on tehostettu. Esimerkiksi rakennusalalla ja eläinsuojelussa valvontaa on julkisten kohujen jälkeen parannettu. Mikäli viranomaisvalvonta ei toimi, tarvitaan myös hoitohenkilökunnan, omaisten ja tavallisten kansalaisten aktiivisuutta. Uusi teknologia voi olla tässä avuksi. Harmaat valvojat on eräs vastaus. Vanhustenhoito on saatava uomiinsa tavalla tai toisella. Rahasta se ei ole kiinni. On arvovalinta, mihin yhteiset varamme käytetään. KUKAAN EI VOI SANOA , että vanhustenhoivan ongelmista Suomessa ei tiedetty. Aivan varmasti on tiedetty, mutta ei ole kuunneltu. Vanhusten, omaisten, hoiva-alan työntekijöiden ja asiantuntijoiden hätähuutoihin herättiin vasta, kun viranomaiset joutuivat sulkemaan heikkotasoisimpia laitoksia. Kunnissa on vuosien ajan leikattu vanhuspalveluista mieluummin kuin korotettu veroja. Laadun sijaan on kilpailtu hinnoilla, ja ihmisarvoinen vanhuus laitettu huutokauppaan. Seurauksena on ollut riittämätön henkilökunta, heikko palvelutaso ja suoranainen ihmisten heitteillejättö. Vanhustenhoivasta on tulossa keskeinen teema huhtikuun eduskuntavaaleissa, ja ehdokkaat laidasta laitaan lupaavat kohennusta palveluihin. Mutta muuttuvatko vaalilupaukset vaalien jälkeen kansanedustajien teoiksi? Pitävätkö lupaukset myös taloustilanteen heikentyessä? Nykyisillä hallituspuolueilla on ollut neljä vuotta aikaa toimia. Julkisten palveluiden parantamisen sijaan hallitus on tarjoillut buffét-pöytää veroparatiiseihin voitot kätkevälle terveysbisnekselle. Viime aikojen kohussa on kuitenkin karulla tavalla nähty, kuinka huonosti raaka voitontavoittelu sopii tasa-arvoisiin palveluihin. Laajaan yksityistämiseen pohjaava sote-uudistus on kompuroinut perustuslaillisissa ongelmissa. EDUSKUNTAVAALIEN JÄLKEEN Suomeen tarvitaan hallitus, joka laittaa ihmiset etusijalle, ei yritysten voittoja tai lyhytnäköistä säästämistä. Vanhuspalveluihin on yksinkertaisesti laitettava lisää verovaroja ja hoitajamitoitus nostettava velvoittavalla lainsäädännöllä pohjoismaiselle tasolle. Näitä tarpeita ei voi kiertää rakenteiden uudistamisella tai kuvittelemalla yksityistämisen tuovan säästöjä. Eläkeläiset ry kehottaa äänestäjiä haastamaan ehdokkaita vanhustenhoivasta. Mitä ovat viimeisen neljän vuoden ajan tehneet ne kansanedustajat, jotka hakevat nyt jatkokautta? Entä sitoutuvatko uudet ehdokkaat vanhuspalveluiden parantamiseen? Nyt tarvitaan ripeitä tekoja ja aitoa sitoutumista, ei helppoheikkien katteettomia lupauksia. JAN KOSKIMIES PÄÄTOIMITTAJA VANHUSTEN HOIVAN TRAGEDIA on vihdoin ja viimein noussut julkiseen keskusteluun. Se on hyvä asia. Siihen se positiivisuus loppuukin. Nätit sanat on sanottu. Nyt eivät riitä hoivayritysten kirkasotsaiset lupaukset parantaa tapansa. Niinhän ne sanovat toistuvasti ratista kiinni jääneetkin. Ahneet rahan palvelijat ovat jo itsensä myyneet. Häpeäisivät edes. Selvää on, että valvontaa pitäisi olla enemmän. Nyt Valvirassa koko sosiaalihuoltoa valvoo vain yhdeksän ihmistä, joista yksi vanhustenhoidon erityisasiantuntija. Valvira on tehnyt vain kuusi tilastoitua valvontakäyntiä vuosina 2017Vanhuspalvelut ratkaistaan eduskuntavaaleissa Tyhjät lupaukset eivät riitä 2/2019 Kannen kuva Martti Kainulainen / Lehtikuva Eläkeläiset ry:n vaalitavoitteet 3 | Yhdistysten tilat tapetilla 12 | Ville Valo laulaa Baddingia 27 Vaasa sitoutui ikä­ ystävälli­ syyteen 10 2/2019 | 7. maaliskuuta 2019 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti |? www.elakelaiset.fi Runeberg-palkittu kirjailija Heikki Kännö sanoo, että lukeminen on ihmiselle keino vahvistaa inhimillisyyttään 22 ”Itsekkyys jyllää politiikassa, asenteissa ja arvoissa” Juhlavuosi 16 Keskustelutilaisuudet keräävät väkeä. Tanssin pauloissa 20 Pajoissa kohdattiin toinen ihminen Herkkävaistoisesti vanhuudesta 26 Taidenäyttely herättää muistoja mutta myös huolta. Suolaista ja makeaa 34 Marjapiirakka tai täytekakku kruunaa päiväkahvit. Hengaillaan 36 Eläkeläisporukat muuttavat kaupunkien ilmiasua Vakiot Kalevin kynästä 13 Kurssikalenteri 19 Runopysäkki 28 Tuula-Liina Varis 31 Tupakatta 37 Ristikko 43 SENNI JA SAFIRA POIMINTA Pitävätkö lupaukset myös talous­ tilanteen heiken­ tyessä?” PUHEENJOHTAJALTA MARTTI KORHONEN PÄÄKIRJOITUS ”On syytä ponnistaa turvatun huomenen puolesta – jaloin sanoin ja myös ihan vain jaloin!” Antti Honkonen Kävelypässit­blogissa Lue blogejamme: www.elakelaiset.fi/blogit 2 Eläkeläinen 2/2019
• E läkeläiset ry kannustaa kaikkia eläkeläisiä vaikuttamaan eduskuntavaaleissa. Suomessa tarvitaan viisaita päättäjiä, jotka arvioivat kaikkea päätöksentekoa myös ikääntymisen näkökulmasta. Päätöksentekijöiden ei pidä antautua talouselämän lobbareille tai populisteille, vaan on ajettava tavallisten ihmisten asiaa tutkitun tiedon ja yhteiskunnan kokonaisedun mukaisesti. Eläkeläiset ry:n hallitus hyväksyi vaalitavoitteet kokouksessaan 24. tammikuuta. Eläkeläisköyhyys poistettava Kansaneläkettä ja takuueläkettä on parannettava ja niiden tasoa nostettava. Kaikilla on oltava riittävä toimeentulo ja palvelut riippumatta työurasta, terveydentilasta, tai asuinpaikasta. Sosiaaliturvaa on inhimillistettävä, ja viranomaisten on palveltava ihmisiä, ei ihmisten viranomaisia. Kaikenlaiseen ikäsyrjintään on puututtava Ikääntyviä ihmisiä on kohdeltava yhdenvertaisesti ja arvokkaasti sekä arvostettava heidän tietojaan, taitojaan ja panostaan yhteiskunnassa ja yhteisöissä. Digitalisointi ei saa lisätä ikäihmisten riskiä syrjäytyä palveluista ja yhteiskunnasta. Vanhusten hoivaan lisää varoja Vanhustenhoidon puutteet Suomessa ovat rakenteellista väkivaltaa, joka tulee poistaa henkilöstöä lisäämällä. Hoidon laadun turvaamiseksi hoitajamitoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle velvoittavalla lainsäädännöllä. Vanhuspalvelulain täysimääräinen toteuttaminen on turvattava valtion ja kuntien talousarvioissa. Sosiaalija terveyspalveluita kehitettävä Palveluiden on oltava tasa-arvoisia koko maassa. Julkisella vallalla tulee olla järjestämisvastuun lisäksi keskeinen rooli palvelujen tuottajana. Korkeat palvelumaksut lisäävät eriarvoisuutta ja toimeentulovaikeuksia. Yhdistetyn maksukaton tulee olla korkeintaan yhden kuukauden takuueläkkeen suuruinen. Terveyskeskuksen käyntimaksut tulee poistaa. Omaishoitajat ansaitsevat arvostuksen Omaishoidon tukitoimet tulee räätälöidä yksilöllisesti tilanteen mukaan. Omaishoitajien jaksamisesta on huolehdittava riittävillä vapailla, vuosittaisilla terveystarkastuksilla ja järjestämällä omaishoitajille kuntoutusta ja virkistystoimintaa. Omaishoidon tukea on korotettava. Ikäystävällistä yhdyskuntasuunnittelua ja asuntopolitiikkaa Vanhuksia ei saa asuntopolitiikalla eristää muista ihmisistä. Palveluasuminen tulee sijoittaa muun asuntokannan yhteyteen. Uudet asuinalueet tulee suunnitella monisukupolvisiksi ja esteettömiksi. Vanhojen asuntojen korjaamista esteettömiksi ja terveysriskit huomioivaksi tulee tukea korjausavustuksin. Ikäystävälliseen Suomeen Eläkeläiset ry:n tavoitteet eduskuntavaaleissa 2019 AJASSA Eläkeläiset ry:n mielestä ikääntyviä ihmisiä on kohdeltava yhdenvertaisesti ja arvokkaasti. ANTTI YRJÖNEN / LEHTIKUVA Suomessa tarvitaan viisaita päättäjiä, jotka arvioivat kaikkea päätöksentekoa myös ikääntymisen näkökulmasta. Eläkeläinen 2/2019 3
• YHTEISKUNTA Y hteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger Jyväskylän yliopistosta muistuttaa, että suomalaisten keskimääräinen elinikä on pidentynyt ja terveiden ikävuosien määrä lisääntynyt, mutta keskiarvot peittävät taakseen laajan hajonnan. – Kaikki eivät edelleenkään elä terveinä ysikymppisiksi. Nyky-yhteiskunta haluaa peittää näkyvistä sairauden ja sen mukanaan tuomat hoivan tarpeet. Vanhoja ihmisiä ei tv:n talk show -divaaneilla juuri näy. Jopa tehostettua palveluasumista mainostetaan kuvastolla, jossa terveet ja rikkaat kolmasikäläiset nauttivat huolettomasta eläkeläiselämästään. Jokaisen odotetaan pitävän niin hyvää huolta terveydestään, ettei sairaanhoitoa tai hoivaa tarvita ja näin valtion kassasta ”kestävyysvaje” poistuu. Kröger muistuttaa, että valtio jakaa tehottomiksi tiedettyjä yritystukia yli neljä miljardia euroa joka vuosi. Vanhojen ihmisten kotihoidon kustannuksiin valtiolta ei heru neljäsosaakaan kyseisestä summasta. Kotihoidon kattavuus on kuitenkin lähes puolittunut 1990-luvun alusta ja nykyisin vain vajaa 12 prosenttia yli 75-vuotiaista saa säännöllistä kotihoitoa. – Kun samaan aikaan laitoshoito on ajettu minimiin, päätyy kotihoidon piiriin vanhoja ihmisiä, joilla on hyvin laajoja peruspalvelutarpeita. Kuntien kotihoito ei ole kuitenkaan pystynyt vastaamaan kasvaneisiin tarpeisiin. Tutkimukset osoittavat, että tässä tilanteessa monet vanhat ihmiset jäävät ilman tarvitsemaansa apua. Monella ei ole enää myöskään varaa kohonneisiin palvelumaksuihin, Kröger sanoo. Palvelujen laadun valvonta ontuu Mikä on siis tämän meneillään olevan vanhushoidon ja huollon kriisin historia, mistä se alkoi ja milloin? Vai voiko sitä tarkasti ajoittaa? Tähän ja neljään muuhun Eläkeläinen-lehden kysymykseen Teppo Kröger vastasi näin: – Itse olen ajoittanut ongelmien alkaneen 1990-luvun lamasta. Tällöin sekä valtio että kunnat leikkasivat raskaasti sosiaalipalvelujen menoja eikä rahoitusta ole koskaan palautettu ”normaalitasolle” sen jälkeen. Samaan aikaan vuonna 1993 kuntien kaikki rajoitukset palvelujensa ulkoistamiseen yrityksille poistettiin, minkä tuloksia osaltaan nyt nähdään. Onko mielestäsi kehityksen vinoon menemisessä tullut eteen jokin sellainen seikka, jota päätöksenteossa ei ole osattu ottaa huomioon viimeisen 30 vuoden aikana, nimenomaan vanhuspolitiikassa? Vai onko syy pelkästään säästöpolitiikassa? Krögerin mukaan päätöksenteossa on luotettu hyvin pitkälti kuntien haluun ja kykyyn organisoida vanhuspalvelut hyvin ja laadukkaasti. – Varsinkin palvelujen ulkoistaminen ja ulkoistettujen palvelujen laadun valvonta on osoittautunut monille kunnille liian vaikeaksi tehtäväksi. Monikansallisten hoivayritysten kasvavaa vaikutusvaltaa ei myöskään ole osattu ennakoida. Kun nämä ongelmat ovat yhdistyneet jatkuviin leikkauksiin vanhuspalvelujen rahoituksessa, ongelmavyyhti on ollut valmis. Onko mielestäsi inhimillisyys ja vanhusten kunnioittamisen perinne unohtunut vanhushuollossa ja -hoidossa? – Mielestäni viimeiset vuosikymmenet on alalla niin julkisella sektorilla kuin yrityksissäkin katsottu ensijaisesti rahaa, jolloin muut arvot kuten vanhojen ihmisten ihmisarvo ja kunnioittaminen ovat jääneet jalkoihin. Ongelmat on tunnustettava Miten tämä meneillään oleva vanhushuollon kaaos voidaan kivuttomimmin purkaa? Onko pelastus sotessa sellaisena, mitä Sipilän hallitus kaavailee? Vai tarvitaanko siinä mielestäsi joitain sellaisia rakenneuudistuksia, jotka eivät ole vielä edes ole olleet esillä yli kymmenen vuotta jatkuneessa sotesodassa? – Sipilän hallituksen suunnittelema sotereformi ei nähdäkseni ratkaise vanhuspalvelujen ongelmia. Siihen pikemminkin sisältyy useita lisäriskejä kuten kustannusten hallitsematon kasvu, sosiaalija terveyspalvelujen integraation heikkeneminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen niiden välillä, jotka pystyvät toimimaan kuluttajina suunnitelluilla hoivamarkkinoilla, ja niiden, jotka eivät Meneillään on suuret ikääntymis­ arpajaiset Professori Teppo Krögerin mukaan monikansallisten hoivayritysten kasvavaa vaikutusvaltaa ei ole osattu ennakoida. TEKSTI JUHA DRUFVA KUVA TUOMAS TALVILA 4 Eläkeläinen 2/2019
• Viimeiset vuosikymmenet on niin julkisella sektorilla kuin yrityksissäkin katsottu ensisijaisesti rahaa. Muut arvot ovat jääneet jalkoihin.” VUODESTA 2011 Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professorina toiminut Teppo Kröger (s. 1965) väitteli vuonna 1997 Tampereen yliopistossa vuonna aiheesta ”Hyvinvointikunnan aika. Kunta hyvinvointivaltion sosiaalipalvelujen rakentajana.” Kröger johtaa Suomen Akatemian ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuhanketta. Ryhmässä on yli 20 tutkijaa ja tutkimusaikaa jäljellä seitsemisen vuotta. Huippuyksikössä on kehitelty hoivaköyhyyden käsitettä, jota on lanseerattu puhuttaessa ikääntyneiden hoidosta. Lähtökohtana on, saavatko ihmiset avun, jota tarvitsevat? Katetaanko ihmisten palvelutarpeet vai ei? Jos näin ei tapahdu, kysymys on syrjinnästä ja tilanne rikkoo perustuslakia. Määritelmän mukaan hoivaköyhä on ihminen, joka ei saa tarpeeksi apua ja samalla itse kokee, että hänellä on täyttymätön tarve. ONGELMAKENTTÄÄ tutkijoilla riittää: › Ikääntyminen ei ole Suomessa tasa-arvoista. Tällä hetkellä kolmannes yli 75-vuotiaista ei saa tarvitsemaansa apua. › Palvelujärjestelmä ei takaa ikäihmisille riittävää apua kaikissa tuloluokissa. › Suurimmat esteet tarvittavan tuen ja avun saamiselle ovat palvelujen saatavuus ja hinta. › Joka kolmas kotihoidon työntekijöistä kokee riittämättömyyttä työssään. Häirinnän ja väkivallan kokeminen kotihoitotyössä on lisääntynyt. › Kotihoidon työntekijän asiakasmäärät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Lähes joka toinen kotihoidossa työskentelevä on vakavasti harkinnut työnsä lopettamista ja vaihtamista toiselle alalle. JUHA DRUFVA Hoivaköyhyyden tutkimusta siihen kykene. Mitä tämä kriisin purkaminen eri osapuolilta vaatii ja mitä se maksaa? Krögerin mukaan kriisin purkaminen vaatii aivan ensiksi sitä, että se todella tunnustetaan ja otetaan vakavasti. – Ongelmat on myös ensin kartoitettava huolellisesti ennen kuin ryhdytään suunnittelemaan korjaavia toimenpiteitä. Nykyisiä ongelmia ei korjata yhdellä tempulla vaan tarvitaan iso kirjo toimenpiteitä, joihin olisi muiden muuassa syytä sisältyä kilpailutusprosessien ja palvelujen laadun valvonnan tehostaminen, palvelujen rahoituksen lisääminen, henkilökunnan ja omaisten mahdollisuuksien varmistaminen epäkohtien esiintuomiseen kuin vanhojen ihmisten tarpeiden ja näkemysten nykyistä parempi kuunteleminen ja huomioonottaminen. – Nähdäkseni myös eläkejärjestöjen on syytä aktivoitua vaatimaan päättäjiltä sitä, että jokainen hoivaa ja apua tarvitseva sitä todella myös saa, Kröger painottaa. Teppo Kröger arvioi, että Sipilän hallituksen suunnittelema sotereformi ei ratkaise vanhuspalvelujen ongelmia. – Siihen pikemminkin sisältyy useita lisäriskejä kuten kustannusten hallitsematon kasvu, sosiaali­ ja terveyspalvelujen integraation heikkeneminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen. Eläkeläinen 2/2019 5
• K untaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen totesi (13.2), että Kuntaliitto ei halua hoitajamitoitusta vanhustenhoitoon. Henkilömitoituksen nostaminen 0,7 hoitajaan vanhusta kohti maksaisi kunnille Karhusen mukaan 200-250 miljoonaa euroa. Kyse olisi noin 4 100 hoitajan palkkaamisesta. Karhusen mukaan mitoituksen tulee perustua hoitotarpeeseen. Vanhustenhoidon tasoa voidaan Karhusen mukaan kohentaa palkkaamalla avuksi muuta työvoimaa. Yli 90 000 jäsenen Suomen lähija perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola toteaa Eläkeläinen-lehdelle että nyt on kokeiltu se, että mitoitus on suositus ja olemme myös nähneet miten se toimii. – Oleellisinta on minimihenkilöstömitoitus. Jos on tarvetta lisätä henkilöstöä, niin kukaan ei kiellä sitä. Paavolan mukaan on hyväksyttävä, että kunnat ja kuntayhtymät ovat nostaneet todella rutkasti sitä rajaa, milloin pääsee kunnalliseen hoitoon, tuottaa sen sitten kunta tai yksityinen. – Eli kuten yksityiset tuottajat ovat itsekin todenneet, hoitoajat ovat lyhentyneet viidestä vuodesta puoleentoista vuoteen. Tämä tarkoittaa, että hoidollisuus ja hoidettavuus on lisääntynyt huomattavasti. Tässä on juuri se yksi ja painava syy siihen, että vaikka kaikki ovat yksilöllisiä yksilöitä, niin siitä huolimatta tarvitaan hoitajia, joilla on ammattitaitoa ja heidän työnsä pitää kohdistus juuri hoitamiseen, eikä mihinkään muuhun. Mikä on mielestäsi meneillään olevan vanhustenhoidon ja -huollon kriisin historia oman alasi näkökulmasta? Mistä kriisi alkoi ja miksi? – Toiminta alkoi rapautua kymmenisen vuotta sitten, mutta lähti laukkaan viitisen vuotta sitten. Sote-keskustelu siitä, että tulee laaja valinnanvapaus ja siinä henkilökohtainen budjetti tai asiakasseteli, oli yksi keskustelun pään avaaja. – Toinen iso asia oli tietysti se, että kuntien ei tarvitse budjetoida sotea. Tässä kohdin sanottiin myös, että valtionosuusjärjestelmään tulee uudistus. Tämä johti puolestaan siihen, että sote alibudjetoitiin monessa kunnassa ja kuntayhtymässä, josta taasen kuntien poliitikot totesivat: kamala homma hoitaa kunnan talous kuntoon ja hyvät vanhustenhoidot, YHTEISKUNTA Silja Paavolan mielestä oleellisinta on minimihenkilöstömitoitus. – Jos on tarvetta lisätä henkilöstöä, niin kukaan ei kiellä sitä. SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola: ”Vanhustenhoidon kehittämisen pahin este on rahan arvomaailma” SUPERIN PUHEENJOHTAJA Silja Paavola korosti hoitajamitoituksen lainsäädännöllistä tarpeellisuutta Lännen Mediassa helmikuussa. Hänen mukaansa hoitajamäärät on laskettava kokopäiväisinä työsuhteina ja kaikilla hoitajilla on oltava suoritettuna alan tutkinto. Hoitajamitoituksen on oltava riittävä, jotta hoitaja voi auttaa aina silloin, kun ihminen ei itse kykene auttamaan itseään. Yhdelle potilaalle on oltava vuorokaudessa hoitoaikaa 168 minuuttia, jolloin minimimitoitus on 0,65. Tutkimusten mukaan vähintään tuo aika tarvitaan hyvään perushoitoon, lääkitykseen, ruokailuun ja vuodepaikkaan. Tuohon aikaan sisältyy päivittäisen viriketoiminnan järjestäminen, joka on välttämätöntä vanhusten toimintakyvyn ylläpitämisen ja toimintakyvyn lisäämisen kannalta, Paavola totesi. JUHA DRUFVA tästä ajatus ”nyt ulkoistetaan.” Miten tämä kaaos voidaan oman alasi näkökulmasta purkaa? Mitä muuta siihen mielestäsi tarvitaan kuin lainvoimainen henkilöstömitoitus? – Hoitohenkilöstömitoitukseen pi tää laskea vain alan tutkinnon suorittaneet. Tukitoiminnot, kuten keittiötoiminnot, siivous ja pyykinpesu ovat todella tarpeellisia, mutta niihin tarvitaan ehdottomasti muuta henkilökuntaa. Onko valtiovarainministeri Petteri Orpon ja Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhusen hoitomitoituksen vastustamisessa mielestäsi kysymys rahasta vai periaatteesta? – Kyllä siinä on molemmat. Mutta tietenkin molempien rooliin kuuluu vahtia rahoitusta. Kuitenkin on muistettava että koko kuntarahoitusta on ruineerattu todella paljon viime vuosien aikana ja sillä on suoraan vaikutusta tähän. Toisaalta taasen EK:n Jyri Häkämies on itse todennut, että meillä jaetaan myös täysin turhia yritystukia, jotka eivät tuota mitään. Mitkä ovat mielestäsi vanhushoidon ja -huollon todellisten uudistusten pahimmat esteet ja mikä ne aiheuttaa? – Yksinkertaisesti arvomaailma ja raha. JUHA DRUFVA Lainsäädännöllistä hoitaja mitoitusta tarvitaan M A RT TI K A IN U LA IN EN / LE H TI K U VA Hoito henkilöstö­ mitoitukseen pitää laskea vain alan tutkinnon suorittaneet.” 6 Eläkeläinen 2/2019
• ASIAKASMAKSUJEN KOROTTAMINEN veronkorotusten välttämiseksi on hölmöläisen peitonkudontaa, jossa yksi purkaa sen minkä toinen kutoo. Mitä hyötyä asiakkaalle on alemmasta verotuksesta, jos sen hintana palvelumaksut ovat entistä suuremmat? Kuntien sosiaalija terveyspalveluiden menoista noin seitsemän prosenttia katetaan käyttäjiltä perityillä asiakasmaksuilla, ja loput 93 prosenttia muilla keinoin, pääasiassa verovaroin. Viime vuosina suuntana on ollut palvelumaksujen nosto ja verojen alentaminen. Näin siitä huolimatta, että Suomessa sosiaalija terveyspalveluiden asiakasmaksut ovat jo nyt Pohjoismaiden korkeimmat. Palvelumaksut ovat epäoikeudenmukainen tapa rahoittaa palveluita. Verotukseen osallistuvat kaikki, palvelutarpeesta riippumatta, ihmisten lisäksi myös yritykset. Progressiivista tuloveroa myös maksavat enemmän suurituloiset, kun taas tasasuuruiset palvelumaksut koskettavat voimakkaimmin pienituloisia. Suhteessa tuloihin eniten palvelumaksuja maksavat paljon palveluita tarvitsevat yli 75-vuotiaat. Erityisesti pienituloisilla korkeat palvelumaksut nostavat kynnystä hakeutua hoitoon ajoissa, mikä saa aikaan suuria kustannuksia oheissairauksien muodossa. Yhteiskunnalle edullisinta olisi sairauksien ennalta ehkäiseminen ja hoitaminen varhaisvaiheessa. Hölmöläisen peitonkudontaa tämäkin. Hallituksen kaavailema soteja maakuntauudistus uhkaa nostaa asiakasmaksuja entisestään. Palveluita järjestäville maakunnille asetettaisiin tiukka menorajoite, vaikka tiedetään väestön ikääntymisen tuoma palveluiden lisätarve. Samalla ns. ”valinnanvapaus” lisäisi verovaroin rahoitettavia yksityisiä palveluita. Koska maakunnilla ei olisi verotusoikeutta, ei niille jäisi muita keinoja kattaa kasvavat menot kuin palvelumaksujen korotukset. Korkeat palvelumaksut ajavat pienituloisia ahdinkoon. Monet joutuvat rästiin jääneiden asiakasmaksujen vuoksi yksityisten perintätoimistojen hampaisiin. Kunnat ovat ulkoistaneet asiakasmaksujen perintää, ja yksityiset firmat ovat kuntia hanakampia perimään maksurästejä. Asiakasmaksun päälle tulevat perintäkulut voivat moninkertaistaa alkuperäisen maksun. Pahimmillaan lopputuloksena on, että alkuperäinen asiakasmaksu vanhenee ja jää saamatta, mutta kunta joutuu toimeentulotuen kautta maksamaan perintäkulut korkoineen. Varsinaista peitonkudontaa. Eläkeläiset ry jätti viime syksynä hallitukselle lausunnon asiakasmaksulaista yhdessä Eläkkeensaajien Keskusliiton kanssa. Siinä esitettiin huoli nimenomaan pienituloisimpien aseman vaikeutumisesta. Lausunto löytyy osoitteesta www.elakelaiset.fi/wp-content/uploads/lausunto_asiakasmaksulaki.pdf Hölmöläisen peitonkudontaa asiakasmaksuilla NÄKÖKULMA JAN KOSKIMIES Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja. Korkeat palvelu­ maksut ajavat pienituloisia ahdinkoon.” ELÄKELÄISET RY tuo Eläkeläinenlehdessä ja muussa tiedotuksessaan esille ikääntyneille tärkeitä tavoitteita ja vaatimuksia. Kannustamme jäseniämme ja kaikkia eläkeläisiä käyttämään äänioikeuttaan. Eläkeläiset ry:n vaalitavoitteista voit lukea tämän lehden sivulta 3. Eläkeläinen-lehdessä julkaistaan yhdistysten meille ilmoittamien, eduskuntavaaliehdokkaina olevien Eläkeläiset ry:n jäsenten nimet. Numerossa 3 julkaisemme allaolevien ehdokkaiden lisäksi ne nimet jotka on ilmoitettu lehdelle viimeistään maanantaina 18.3. sähköpostitse osoitteeseen elakelainen-lehti@ elakelaiset.fi. Hämeen vaalipiiri Tarja Kirkkola-Helenius (vas) Antti Holopainen (vas) Pirkanmaan vaalipiiri Anneli Lehtonen (vas) Anne Nyman (vas) Leena Saarela (vas) Pauli Schadrin (skp) Kaakkois-Suomen vaalipiiri Aimo Ruusunen (vas) Savo-Karjalan vaalipiiri Rauno Jääskeläinen (vas) Oulun vaalipiiri Miikka Kortelainen (vas) Merja Kyllönen (vas) Lapin vaalipiiri Kaarina Pistokoski-Tikkala (skp) Raija Siirilä (skp) Tapio Siirilä (skp) Olavi Stoor (vas) Esko Tikkala (skp) JO A Q U IM A LV ES G A S PA R (C C B Y -S A 3. ) Jäseniämme ehdokkaina eduskuntavaaleissa OLETKO EHDOLLA EDUSKUNTAAN? Eläkeläinen-lehdellä tavoitat aktiiviset äänestäjät. Eläkeläiset ry:n kaikki noin 30.000 jäsentä saavat lehden jäsenetuna kotiin postitettuna. VARAA MAINOSPAIKKASI 7.3. ilmestyvästä numerosta 2/2019 4.4. ilmestyvästä numerosta 3/2019 Esimerkkikoot: 2 x 50 mm (89 x 50 mm) hinta 190 € 2 x 120 mm (89 x 120 mm) hinta 450 € Muut koot 1,90 euroa/pmm. Eläkeläiset ry:n jäsenille alennus -50% bruttohinnasta. Eläkeläinen-lehti on arvonlisäveroton. Lisätiedot ja ilmoitustilavaraukset: Johanna Pelto p. 040 903 0141 johanna@johannapelto.fi N:o
• Antero Eerola TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA, HOIVAA JA RAUHAA Ilm oi tu ks en m ak sa a An te ro Ee ro la n tu ki ry hm ä. www.anteroeerola.net Seuraa myös blogejani Kansan Uutisissa, Uudessa Suomessa ja Iltalehdessä. Ikäihmisten kunnioitus Suomessa on palautettava. Tarvitaan sukupolvien välistä solidaarisuutta. Äänestetään eläkeläisköyhyys ja vanhustenhoitoskandaalit historiaan! • toimittaja • kaupunginvaltuutettu • Uudenmaan Vasemmistoliiton puheenjohtaja EDUSKUNTAAN UUDELTAMAALTA Eläkeläinen, TUL-Lappi kunniapuheenjohtaja Tornion Sos.ja terveyslautakunta. Lappian hallitus Tornion metallin veteraanien puheenjohtaja Asialistalla: Työeläkkeiden jälkeenjääneisyys korjattava Kansanja takuueläkkeisiin tasokorotus Sosiaalija terveyspalvelut tasaveroisiksi koko maassa. Terveyskeskusmaksut poistettava. Vanhustenhoidon puutteet korjattava ja hoitajamitoitus lakiin Rahoitetaan 2,2 miljardin euron tuloista joista ei ole peritty veroa Olavi Stoor Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokas Lapista Puh. +358405149406 https://www.facebook.com/olavi.stoor Työelämässä : asentaja ja pääluottamusmies Raija Westergård Pirkanmaalta ehdolla eduskuntaan: Rohkea ja päättäväinen työläisnainen VASEMMALTA www.westergard-raija.simplesite.com TÄRKEIMMÄT PÄIVÄMÄÄRÄT vuoden 2019 eduskuntavaaleissa: › Ehdokashakemusten jättöpäivä 5.3.2019 › Ehdokasasettelun vahvistaminen 14.3. › Ennakkoäänestys kotimaassa: 3.– 9.4. Äänioikeutettu voi vaalipäivän äänestyksen sijasta äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Äänestyspaikalla mukana pitää olla henkilöllisyystodistus: henkilökortti tai passi. › Ennakkoäänestys ulkomailla 3.– 6.4. › Vaalipäivä 14.4., äänestyspaikat ovat avoinna klo 9–20 välisen ajan. Vaalipäivänä äänioikeutettu saa äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin ja äänestäjälle postitse saapuneeseen ilmoituskorttiin. Äänestyspaikalla mukana pitää olla henkilöllisyystodistus: henkilökortti tai passi. › Äänestystulosten vahvistaminen 17.4. ÄÄNESTÄMINEN KOTONA = ennakkoon äänestäminen kotona: Henkilö saa äänestää ennakkoon kotonaan, mikäli hänen kykynsä liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse kotimaan ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Tällöin hänen luokseen saapuu sovittuna ajankohtana kunnan keskusvaalilautakunnan nimeämä vaalitoimitsija, joka ottaa äänestyksen vastaan. Äänestäjän on ilmoitettava halustaan äänestää kotonaan oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle viimeistään päivää ennen ennakkoäänestyksen alkamista, siis viimeistään 2.4.2019 mennessä. Keskusvaalilautakunnan puhelinnumero ja osoite löytyvät äänestäjälle postitse saapuneesta ilmoituskortista. Äänestäjän puolesta ilmoituksen voi tehdä myös hänen valitsemansa henkilö. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestäjän kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja. Omaishoitajan äänestämisestä on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle samalla kun ilmoittautuminen kotiäänestykseen tehdään. SIVUSTOLLA vaalit.fi/tietoa-eduskuntavaaleista-eri-kielilla on vaaleista tietoa lukuisilla eri kielillä, myös selkokielellä. Eduskuntavaalit järjestetään huhtikuussa Mainoksen maksaja: Tarjan Joukkue https://eduskuntavaalit2019.wordpress.com/ Ehdolla eduskuntaan Hämeestä Tarja Kirkkola-Helenius tekninen sihteeri, pääluottamusmies Tavoitteena palauttaa kaikille turvallinen tulevaisuus Eläkelupausten lunastaminen ja Ihmisarvoinen hoito vanhuksille sekä vammaisille 8 Eläkeläinen 2/2019
• ETUUDET ESILLE TULLEET PUUTTEET vanhusten hoidossa ovat olleet tiedossa pitkään. Ongelmat olivat laajasti esillä mm. vuonna 2012, kun vanhuspalvelulaki säädettiin. Silloin lakiin vaadittiin pakottavaa määräystä hoitajien vähimmäismäärästä laitoshoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa. Säädöstä vähimmäismäärästä ei kuitenkaan silloin tullut lakiin. Pakottavan vähimmäisvaatimuksen puuttuminen ja vähäinen viranomaisvalvonta ovat tehneet mahdollisiksi nyt julkisuuteen nousseet – ja vielä julkisuudelta piiloon jääneet – räikeät epäkohdat. Vanhuspalvelulakia valmisteltaessa käsiteltiin hoitajamitoituksen sisällyttämistä lakiin. Koska asia on jo pitkälle valmisteltu, lain muuttaminen ja hoitajamitoituksen sisällyttäminen ehditään hyvin tekemään vielä ennen kevään eduskuntavaaleja. Kemin Eläkeläiset toistaa aikaisemmin esittämänsä vaatimuksen, jonka mukaan mitoituksena on käytettävä vähintään 0,8 ammattitaitoista hoitajaa hoidettavaa kohti. Kemin Eläkeläiset muistuttaa, että puutteita on myös muussa kuin laitoshoidossa. Muun muassa vuonna 2018 julkaistu Nordcare2-tutkimus kertoo, että Suomessa kotihoidon taso on selvästi huonompi kuin muissa Pohjoismaissa. Tutkimusten mukaan monet vanhukset haluavat asua mahdollisimman pitkään kotonaan. Jotta turvallinen ja ihmisarvoinen asuminen olisi mahdollista, valtion ja kuntien on lisättävä merkittävästi kotihoidon resursseja. TAPIO SIIRILÄ Kemin Eläkeläiset vaatii hyvää hoitoa vanhuksille Yhdistys muistuttaa, että puutteita on myös muussa kuin laitoshoidossa. VANHUSTEN TEHOSTETUN hoidon yksiköissä on Vaasassa ilmennyt samankaltaisia ongelmia kuin muuallakin maassa. – Viime aikoinakin aluehallintovirasto on antanut kahdelle Attendon yksikölle huomautuksen. Tiettävästi asiat on korjattu. Kummassakin tapauksessa oli kysymys hoitajamääristä, kertoo Vaasan vanhusneuvoston varapuheenjohtaja Irmeli Mandell. Kaupunki on ostanut palveluita huomautetuista yksiköistä. Vaasassa aluehallintovirasto joutui puuttumaan muutama vuosi sitten myös julkisen toimijan pariin yksikköön. Kaupunki sai sakkouhkauksen ja molemmat yksiköt muutettiin tehostetusta tavallisiksi vuokrayksiköiksi. Silloiset asukkaat on siirretty kaupunkiin rakennettuihin julkisen uusiin yksiköihin. Niistä uusin on Palosaaren Helmi. – Vanhusneuvosto teki Vaasan kaupungille huomautuksen jo vuonna 2016 erään yksityisen yksikön liian vähäisestä hoitajamäärästä ja asia korjattiin. Samalla huomautettiin yleensäkin riittämättömistä hoitajamääristä tehostetun hoidon yksiköissä. – Olemme huolissamme kotihoidon tilanteesta. Sielläkin on hoitajapula sekä joillakin hoitajilla asennevikaa. Helmikuun alussa keskustelimme asiasta kaupungin uuden kotipalvelujohtajan kanssa, ja hän myönsi että virheitä on sattunut. Sijaisten saaminen on todella vaikeaa muun muassa sairaslomien ajalle. Silloin joudutaan priorisoimaan palvelua, ja se aiheuttaa joillekin asiakkaille katkoksia palveluissa sopimuksista huolimatta. Aluehallintovirastoon on myös Pohjanmaalla kerrottu tulleen runsaasti yhteydenottoja sen jälkeen, kun ongelma ryöpsähti Ylen uutisissa julkisuuteen. – Omaiset ja hoitajat ovat uskaltaneet avata suunsa pelkäämättä seurauksia. Vaasassa saatiin jo viime syksynä eräänlaisen ennakkovaroitus siitä, mitä oli tulossa. Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston sosiaalija terveysyksikön johtaja. ylitarkastaja Aija Ström irtisanoutui tehtävästään viime syksynä. Hän oli turhautunut siihen, että valvontaviranomaisilla ei ollut aitoa mahdollisuutta puuttua epäkohtiin, vaan yritykset sanelivat yhä selvemmin valvonnan ehdot. PEKKA ISAKSSON Ongelmia myös Vaasan vanhustenhoidossa ja sen valvonnassa Eläkeläisen tuet Eläkkeet, asumisen tuki ja hoitotuki LYHYESTI JA SELKEÄSTI LYHYESTI JA SELKEÄSTI Kelan uudet selkoesitteet on julkaistu SELKOESITTEISTÄ LÖYDÄT tietoa Kelan tuista ja palveluista. Esitteitä on 8, ja ne julkaistaan selkosuomeksi ja -ruotsiksi. Myöhemmin keväällä ne julkaistaan myös englanniksi, venäjäksi ja viroksi. Pohjoissaamenkieliset esitteet on julkaistu verkossa. Esitteissä kerrotaan Kelan tuista ja palveluista selkosuomeksi. Tarkat tukien euromäärät ja tiedot löytyvät kela.fistä. Kaikki esitteet julkaistaan myös pdf-muodossa kela.fissä. Selkoesitteitä on 8: Perustoimeentulotuki, Työttömyysajan tuet, Yleinen asumistuki, Lapsiperheiden tuet, Sairausajan tuet ja kuntoutus, Eläkeläisen tuet, Opiskelijan ja asevelvollisen tuet sekä Muutto Suomeen ja muutto Suomesta. Näistä Opiskelijan ja asevelvollisen tuet ja Muutto Suomeen ja Suomesta ulkomaille valmistuvat maaliskuussa. Esitteitä jaetaan Kelan palvelupisteissä, ja niitä on myös toimitettu monille yhteistyökumppaneille jaettavaksi asiakkaille. Esitteitä on toimitettu muun muassa sosiaalipalveluiden toimipisteisiin, neuvoloihin ja TE-palveluihin. Selkokielestä on hyötyä Moni asiakas kaipaa yhä paperille painettua selkokielistä esitettä, vaikka valtaosa löytääkin tarvitsemansa tiedot verkosta ja käyttää asiointipalvelua. Selkokielestä hyötyvät eniten ihmiset, joilla on vaikeuksia kielen tai ymmärtämisen kanssa. Jos tarvitset esitteitä, tilaa niitä Kelan lomakevarastosta: lomakevarasto@kela.fi. Pienin lähetettävä määrä on 10 kpl/esite. Lähde: Kelan tiedote Eläketuen piiriin uusia henkilöitä lokakuussa LOKAKUUSTA 2019 lähtien eläketukea voivat saada pitkään työttömänä olleet, jotka ovat täyttäneet 60 vuotta ennen 1.9.2018. Eläketuki turvaa pitkäaikaistyöttömän toimeentuloa ennen kuin hän siirtyy vanhuuseläkkeelle. Pitkäaikaistyöttömille tarkoitettu eläketuki laajenee 1.10.2019 koskemaan myös sellaisia henkilöitä, jotka ovat › syntyneet ennen 1.9.1958 › olleet 1.9.2012–31.8.2018 työttöminä lähes yhtäjaksoisesti 5 vuotta. › olleet oikeutettuja työmarkkinatukeen 31.8.2018. › Laki eläketuesta tuli voimaan kesäkuussa 2017. Tällöin oikeuden siihen saivat henkilöt, jotka ovat › syntyneet ennen 1.9.1956 › jotka ovat olleet 1.9.2010–31.8.2016 työttömänä lähes yhtäjaksoisesti 5 vuotta › jotka ovat saaneet työmarkkinatukea 31.8.2016 Jos henkilöllä on oikeus eläketukeen sekä lain alkuperäisten edellytysten että 1.10.2019 voimaan tulevien edellytysten perusteella, hän voi saada eläketukea vain toisen mukaan. Eläketuen hakeminen alkaa elokuussa Kela lähettää elokuussa hakemuslomakkeen ja eläketuesta kertovan kirjeen niille uusille henkilöille, jotka ovat Kelan tietojen mukaan oikeutettuja eläketukeen. He voivat hakea eläketukea elokuussa 2019. Eläketuessa on 6 kuukauden takautuva hakuaika. Lähde: Kelan tiedote Eläkeläinen 2/2019 9
• YHTEISKUNTA Odotusaika venyi pitkäksi, ensi askeleet ovat ripeät Irmeli Mandellin aloitteesta syntyi Ikäystävällinen Vaasa. Ikääntyvät kaupunkilaiset voivat hyötyä hankkeesta parempina asuntoina ja asuinalueina ja palveluina joissa on otettu huomioon heidän erityistarpeensa. P EK K A IS A K S S O N I käystävällinen Vaasa -hanke on vasta muotoutumassa, mutta kyllä me eläkeläisjärjestöissä ja ikäneuvostossa odotamme siltä hyvää otetta ikäihmisten elämänlaadun parantamiseen kaupungissa. Näin sanoo Vaasan ikäneuvoston varapuheenjohtaja Irmeli Mandell, joka on toinen ikäneuvoston edustajista Ikäystävällisen kaupungin työryhmässä. Toinen on ikäneuvoston puheenjohtaja Erkki Mäkelä. Muut työryhmän jäsenet edustavat monipuolisesti kaupungin eri toimialoja. – Maailman terveysjärjestö WHO:n verkostossa kaupunki joutuu antamaan raportin, kuinka se ottaa huomioon ikääntyneen väestön. Pelkkä julistautuminen ikäystävälliseksi ei tähän velvoita. Kun kaupunki on sitoutunut verkostoon, se sitoutuu sen arvoihin ja kriteereihin ikäystävällisyyden saavuttamiseksi. Ikääntyvät kaupunkilaiset voivat hyötyä hankkeesta parempina asuntoina ja asuinalueina ja palveluina, joissa on otettu huomioon heidän erityistarpeensa. Mandellilla on erityisen hyvä syy seurata hanketta ja toimia sen hyväksi. Hän nimittäin teki syksyllä 2017 ikäneuvostolle aloitteen, etEi hanketta, ettei paperi­ kasoja. Irmeli Mandell on toiveikas, että Vaasan sitoutu­ misesta Maail man terveysjärjes­ tön WHO:n verkostoon syntyy muuta­ kin kuin paperia. 10 Eläkeläinen 2/2019
• IKÄIHMISET HALUAVAT ennen kaikkea kohtuuhintaisia ja turvallisia ja asuntoja ympäristössä, jossa palvelut ovat lähellä. Monisukupolvikorttelit ovat hyvä ajatus ja tuettua palveluasumista halutaan lisää. Näin voi tiivistää Vaasan vanhusneuvoston näkemyksen, kuinka tehdä kaupungin asuntopolitiikasta ikäystävällistä. Asuntopolitiikka oli ensimmäisiä isoja asioita, johon Vaasan vanhusneuvosto pääsi tarttumaan Vaasan julistauduttua ikäystävälliseksi kaupungiksi. Neuvosto kommentoi viime lokakuun alussa kaupungin asuntopoliittista ohjelmaa vuosille 2018–2022. Ohjelmassa mainittiin sekä vanhojen että uusien kaupunginosien ikäystävällinen kehittäminen ja suunnittelu. Esille oli nostettu muun muassa kaavoitus, joukkoliikenne ja jalkakäytävät, mutta vanhusneuvosto moittii ohjelmaan konkreettisten kehitysehdotusten puuttumisesta. VANHUSNEUVOSTO tähdentää kommentissaan erityisesti kaupunginosien välisen joukkoliikenteen kehittämistä ja lähipalveluiden saatavuutta sekä kolmannen sektorin osuutta palveluiden ja yleensä asumisolojen edistämisessä. Kun ohjelmassa painotetaan Raviradan alueen rakentamista ja keskustan tiivistämistä, uhkaavat muiden alueiden suunnitelmat jäädä vanhusneuvoston mielestä epäselviksi. Tällaisina alueina mainitaan erikseen Ristinummi ja Runsor. Vanhusneuvosto kyselee, mitä aiotaan tehdä Ristinummen lisäksi Gerbyssä ja Huutoniemellä. Vanhusten määrä kasvaa näillä kolmella alueella lähitulevaisuudessa enemmän kuin muualla Vaasassa. KOMMENTISSA kerrotaan myös kotona asumisen ja asuntojen pienentymisen aiheuttamasta huolesta. Kotona asuvat tarvitsevat asumista tukevia oheispalveluja. Asunnoista ei pidä tehdä liian pieniä, koska sellaiset asunnot voidaan kokea eräänlaisiksi vankiloiksi, joihin on jääty jumiin. Tässä vanhusneuvosto viittaa kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaaran näkemykseen, että pienet yksiöt eivät sovi vanhusten asunnoiksi. Vanhusneuvosto huomauttaa, että Vaasassa on rakennettu hyvin vähän yksitasoisia rivitaloja. Ne kiinnostaisivat omakotitaloista ja hissittömistä kerrostaloista pois muuttavia vanhuksia, varsinkin jos lähipalvelut toimisivat kunnolla. Asunto-osuuskuntamuotoiset asunnot tuskin ovat erityisen kiinnostava vaihtoehto vanhuksille, koska niiden kustannukset eivät vaikuta eroavan merkittävästi tavallisten vuokra-asuntojen kustannuksista kynnysrahasta huolimatta. PEKKA ISAKSSON WHO:n Ikäystävällinen kaupunki ­verkosto › PERUSTETTU vuonna 2010 › 808 KAUPUNKIA ja kuntaa 40 maassa › 14 KANSALLISTA tai yhteisöllistä aluetta › VERKOSTON piirissä asuu 217 miljoonaa ihmistä VERKOSTO YHDISTÄÄ maailmanlaajuisesti kaupunkeja, kuntia ja järjestöjä, jotka haluavat tehdä yhteisöistään hyvän paikan ikääntyä. Verkoston tehtävänä on innostaa kaupunkeja ja yhteisöjä kehittymään ikäystävällisiksi. Verkosto pyrkii toteuttamaan tehtävänsä › osoittamalla mitä voidaan tehdä ja kuinka se on tehty, › auttamalla kaupunkeja ja yhteisöjä vaihtamaan tietoja ja kokemuksia ja › tukemalla kaupunkeja ja yhteisöjä löytämään sopivia innovatiivisia ja perusteltuja ikäpoliittisia ratkaisuja. VERKOSTO ON valinnut kymmenkunta yhteiskunnan ja yhteisöllisyyden osa-aluetta toimintansa pääkohteiksi. Ne ovat › ympäristö ja asuminen › asunnot › liikenne › arvostus ja sosiaalinen integraatio › kansalaisosallistuminen ja vapaaehtoistoiminta › yhteiskunnan tukitoimet ja terveydenhoito. MIKÄ? Lisää yksitasoisia rivitalo asuntoja ja tuettua palveluasumista Vanhusneuvosto kommentoi asuntopolitiikkaa. tä se kehottaisi Vaasan kaupunkia liittymään Maailman terveysjärjestön WHO:n Ikäystävällinen kaupunki -verkostoon. Niin ikäneuvosto tekikin. Idean aloitteeseen Mandell sai Eläkeläisjärjestöjen pohjoismaisen yhteistyökomitean NSK:n kokouksessa, jossa hän kuuli WHO:n verkostosta. Hän sai hankkeeseen liittyvää materiaalia Kalevi Kivistöltä, syksynä kaupunkiin saatiin senioribussi, joka kuuluu siis julkiseen liikenteeseen mutta niin, että sen voi tilata. Se lopettaa kuitenkin ajonsa kello 16.00, mikä on aivan liian varhain muun muassa kulttuuripalvelujen saatavuutta ajatellen. Teknisen viraston jälkeen työryhmällä oli marraskuussa kokous sosiaalija terveyspalveluhallinnon kanssa. Se oli tärkeä paitsi ikäihmisille elintärkeiden palvelujen kannalta myös siksi, että vanhustenhoidon suunnitelmat ovat olleet auki vuodesta 2016 asti. Sitä on perusteltu toimialan koko hallinnon uudistamisella. Ikäneuvoston puheenjohtajat ovatkin patistaneen sosiaalija terveyslautakuntaa käynnistämään uuden suunnitelman valmistelun. – IKÄNEUVOSTON tavoitteena on, että työryhmä käy läpi kaikki toimialat ja katsomme, mitä ne voivat tehdä parantaakseen ikäihmisen elämänlaatua Vaasassa. Kun olemme tehneet kierroksen, aloitamme sen alusta uudelleen. Näin luomme pysyvän järjestelmän ikäihmisiä koskevien suunnitelmien ja hankkeiden seuraamiseksi ja niihin vaikuttamiseksi jo valmisteluvaiheessa. Julkisella liikenteellä on keskeinen sija esteettömyyden ja palvelujen saatavuuden luomisessa ja parantamisessa.” joka oli mukana samassa NSK:n kokouksessa. – Ikäneuvoston kehotuksesta kului pitkä aika eikä asiasta kuulunut mitään. Luulimme jo, että se oli hautautunut jonnekin. Vuoden kuluttua, elokuussa 1918, kaupunginjohtajalta tuli kirje, että kehotus on hyväksytty ja kaupunki liittyy verkostoon. Sen jälkeen asiat ovat edenneet ripeästi, Mandell kertoo KAUPUNKI NIMESI syksyn 2018 alussa työryhmän edistämään Ikäystävällinen kaupunki -hanketta Se kokoontui ensimmäisen kerran lokakuun puoliväli. Kokouksessa se kävi läpi teknisen viraston edustajien kanssa sen toimialaan kuuluvia asioita ja hankkeita, jotka vaikuttavat ikäihmisten elämään. – Esillä olivat muun muassa kaavoitus ja erityisesti Raviradan alueen rakentaminen. Sinne on suunnitteilla paljon asuntoja. Ikäneuvosto on tähdentänyt, että ikäväestö pitää ottaa huomioon. Se koskee niin asumismuotoja ja esteettömyyttä kuin yhteisöllisyyttäkin. Julkisella liikenteellä on keskeinen sija esteettömyyden ja palvelujen saatavuuden luomisessa ja parantamisessa. Asia tuli esille kokouksessa, ja Mandellin mukaan sieti tullakin, sillä liikennejärjestelyt kaipaavat kohentamista. – Tässäkin on kysymys hyvin käytännöllisistä toimenpiteistä. Viime Ikäihmiset ja vanhukset kokevat yleisesti, että heidän ääntään ei kuulla. Vaasa ei tee poikkeusta. – Tämä pätee jopa ikäneuvostoon, jolla on ollut samanlaisia kokemuksia kuin muillakin ikäihmisillä Osittain syy on ehkä ollut myös meissä itsessämme. Emme ole olleet tarpeeksi sinnikkäitä. Ikäneuvoston ja eläkeläisjärjestöjen kannalta Vaasan osallistumisesta WHO:n verkostoon voi tulla kanava, jolla pääsemme kiinni kaupungin kaikkiin toimenpiteisiin. Mandell sanoo. PEKKA ISAKSSON Eläkeläinen 2/2019 11
• JÄRJESTÖ Yhdistykselle tuottaa päänvaivaa, jos toiminnalle ei ole riittäviä tiloja tarjolla. Toisaalta huolta aiheutuu siitäkin, mikäli omassa omistuksessa oleville tiloille tarvitsisi löytää lisää käyttäjiä tiloista aiheutuvien kulujen kattamiseksi. Onnekkaimmassa asemassa ovat he, joilla on maksutta käytössään hyvät ja riittävät tilat – tällöinkin levottomuutta saattaa herättää se, miten pitkään esimerkiksi kaupunki ymmärtää tukea arvokasta eläkeläistoimintaa tarjoamalla maksuttomat tilat yhdistysten käyttöön. TEKSTI JA KUVAT ANNA ESKOLA › Yhdistysverstastiedustelut: aluetyön suunnittelija Anna Eskola (anna.eskola@elakelaiset.fi, p. 044 751 1031). Tilat tapetilla YHDISTYSVERSTAAT Yhdistysten toiminnan kehittämisessä törmätään toisinaan seiniin. Tilakysymykset ovatkin olleet tapetilla useissa viime aikojen Yhdistysverstaissa. Heinolan Eläkeläiset keskittyivät tiedottamiseen ja markkinointiin. Osallistujia mietitytti erityisesti Hopearannan – yhdistyksen jäsenistön yhteisen kesäpaikan – markkinoinnin parantaminen. Tampereen Eläkeläiset pohtivat eri tapoja vaikuttaa siihen, että yhdistys saisi riittävät ja helpos­ ti saavutettavat tilat käyttöönsä. Samalla osallistujat ideoivat mit­ tavan listan mahdollisia ulkoiluta­ pahtumia ja ­retkiä – siinä mää­ rin, että jo tilaisuudessa todettiin osan ideoista siirtyvän tulevien vuosien puolelle. Iisalmen Eläkeläiset pohdiskelivat Yhdistysverstaassa uusia kujeita kerhopäiviin ja muuhun ohjelmaan. Ideoi­ den listalla oli muun muassa pelien pelaaminen, näytelmäkerhon perustaminen ja yhteislaulut eri­ikäisten elä­ keläisten makumieltymykset huomioiden. Tuusniemen Eläkeläiset kuuluvat siihen onnekkaaseen sarjaan, jolla on jo hyvät tilat maksutta käytettävissään. Verstaassa osallistujat aprikoi­ vatkin, että tiloista täytyisi pitää kiinni jatkossakin. Lisäksi osallistujat suunnittelivat kutsuvansa paikkakunnan kilpailevat eläkeläisjärjestöt mittelöimään kanssaan tietovisailussa. Karkkilan Eläkeläiset keskittyivät tuumimaan oman näkyvyytensä lisää­ mistä sekä yhdistyksen omistaman Tuorilan työväentalon käyttöasteen parantamista. Tilaisuudessa suunniteltiin muun muassa jalkautumista turuille ja toreille viestiä viemään ja mediatiedotteisiin suotuisasti suh­ tautuvan paikallislehdistön ahkeraa muistamista jatkossakin. 12 Eläkeläinen 2/2019
• JARI TERVO KERTOO lasten vierailusta mummin luona vanhusten hoitokodissa. Mummin kohtelua ihmetelleet lapset kysyvät: mitä pahaa mummi on tehnyt? Kirjoittaja toteaa, että ”ei ollut sydäntä sanoa pikkuiselle, että vanhuus on se rikos, johon mummi on syyllistynyt, ja siitä häntä nyt rangaistaan.” Esperi Caren, Attendon ja Mehiläisen huostaan on uskottu noin puolet ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevista vanhuksista. Heidän hoitonsa ongelmista käyty keskustelu ryöpsähti, kun valvontaviranomaiset joutuivat sulkemaan kaksi yritysten ylläpitämää tehostetun palveluasumisen yksikköä. Syynä oli niiden toiminta tavalla, joka rankaisee vanhenemisesta antamalla ikääntyneille luokatonta hoitoa. Tapaukset eivät jääneet yksittäisiksi. Yle sai satamäärin kuvauksia ongelmista ja viranomaisille kohun rohkaisemat omaiset ovat tehneet toistasataa kantelua. Miten tällainen hoitotason riman alitus on mahdollinen? KAUAN ODOTETTU ja kymmenen vuotta valmisteltu vanhuspalvelulaki saatiin säädetyksi Viattomien lasten päivänä 2012. Laki oli tärkeä parannus verrattuna aikaisemmin vallinneeseen laittomaan tilaan. Lakiin jäi myös toivomisen varaa. Henkilöstömitoitus jäi laatusuositusten varaan ja kotihoidon osuutta ylikorostettiin varsinkin, kun siihen ei turvattu riittäviä voimavaroja. Kotiin jätetään yhä huonokuntoisempia vanhuksia puutteellisen hoidon varaan. JOS LAKI OLI askel eteen, niin pian otettiin kaksi taakse. Huhtikuussa 2014 Kataisen hallituksesta pantiin vasemmistoliitto lähtemään, kun puolue ei hyväksynyt perusturvan leikkaamista. Pääministeri vaihtui Stubbiksi, vihreätkin lähtivät syyskuussa. Marraskuussa 2014 pohjaltaan kaventunut kok-sd-rkpkd-hallitus aloitti lain heikentämisen hillitsemällä laista johtuvien kustannusten kasvua 300 miljoonalla eurolla. Se tehtiin pienentämällä ikäluokasta 75+ ympärivuorokautiseen hoitoon osallistuvien osuutta 10,3:sta 9 %:iin. Se taas tehtiin poistamalla hoitoon pääsyn perusteista iäkkään henkilön oikeus arvokkaaseen elämään. Samalla myös kunnilta poistettiin velvollisuus laatia vaalikausittain suunnitelma iäkkäiden palvelujen järjestämisestä ja siinä tarvittavan geriatrisen asiantuntemuksen palkkaamisesta. Eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunta puolsi hallituspuolueiden äänin huononnusten hyväksymistä. Valiokunnan jäsen Erkki Virtanen (vas) ei hyväksynyt leikkausta, vaan liitti mietintöön (32/2014) eriävän mielipiteen. Samoin tekivät eri syistä keskustan, vihreiden ja perussuomalaisten edustajat. Kaksi viimemainituista – kesk ja per – oli kuitenkin hyväksymässä Juha Sipilän hallituksen ohjelmaa, johon sisältyi vielä 70 miljoonan lisäleikkaus vanhuspalveluista. Hallitus kaavaili ensin keinoksi hoitajamitoituksen laskemista 0,4:ään, mutta jätti säästön hakemisen kuntien huoleksi. VIIME VIIKKOJEN KESKUSTELU on osoittanut, kuinka kohtalokasta oli hoitajamitoituksen jääminen pois laista ja ennen kaikkea, kuinka kohtalokasta oli kahteen kertaan tehty resurssien leikkaaminen vanhuspalveluista. Kohtalokkainta on toimialan valuminen kansainvälisten sijoittajien käsiin. Vanhuksen oikeus inhimilliseen elämään on pantu alennusmyyntiin ja hinnoiteltu tasolle, jonka Jari Tervo osuvasti kuvasi. VINKKIPANKKI Rikos ja rangaistus KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. KALEVIN KYNÄSTÄ OLISIKO KIVA saada jotain uudenlaista ohjelmaa kerhoon? Tutustu oheisiin ideoihin, josko listalta löytyisi jokin kokeilemisen arvoinen ohjelmanumero, jonka vaikka itse voisit ottaa toteutettavaksi kerhossa! ANNA ESKOLA Top 5 Piristystä kerhoon 1 Valhetta vai ei – sukupolvien taisto Arvuutelkaa ikäryhmittäin nuoruusvuosien muisteloista, ovatko ne tosia vai keksittyjä. Jos esimerkiksi 50-luvulla koulunsa käynyt väittää ”Koulussamme kisailtiin sokerijuurikkaan harvennuksen mestaruudesta”, mahtaako väite olla uskottava? 2 Isovanhempien leikit uusiokäyttöön Leikitkö lastenlastesi kanssa hauskoja leikkejä? Toimisivatkohan ne myös kerhokavereiden kesken? Muistuisivatko vaikkapa laululeikit ”Leipuri Hiivasta” ”Lapaduuhun” muidenkin mieleen, jos yhdessä niitä kertailisitte? 3 Netin jumppavideot seinälle Mikäli käytössänne on tietokone, nettiyhteys ja videotykki, käytössänne on liki rajaton määrä jumppavideoita. Jos et tiedä, mistä lähteä alkuun, tutustu Eläkeläisten videoihin Youtubessa. Mene osoitteeseen www.youtube. com ja kirjoita hakukenttään ”Eläkeläiset ry”. 4 Pienten sketsien etsiminen vitsikirjoista Etsi itsellesi sopiva esiintymisestä tykkäävä pari. Etsikää yhdessä esimerkiksi kirjaston vitsikirjoista sopivia sketsejä, joita voitte yhdessä esittää kerhossa. 5 Muistiturnajaiset Muistiturnajaiset voitte järjestää esimerkiksi siten, että pöydälle asetetaan ensin 15 esinettä ja esineistä yksi poistetaan kisailijoiden pitäessä silmiään kiinni. Seuraavalle kierrokselle pääsee, jos huomaa, mikä esineistä on poistettu. Jatkakaa tätä, kunnes joukkion muistivelho on selvillä. Eläkeläiset ry:n hallitus käsitteli 24.1. kokouksessaan toimintatonnihakemukset. Kaikkiaan hakemuksia tuli yhdistyksiltä ja aluejärjestöiltä 87 kappaletta, ja avustusta haettiin yhteenlaskettuna 80 000 euroa. Jaettavaa oli 40 000 euroa. Avustusta voitiin jakaa kaikkiaan 53:lle yhdistykselle. Avustuksista päätettäessä arvioitiin hakijayhdistyksen taloudellista tilannetta sekä hakemuksen selkeyttä: kuinka hyvin hakija oli hahmottanut hakemansa avustussumman käyttöä. Hakumenettelyä täytyy edelleen parantaa: osa hakemuksista oli huomattavan puutteellisia ja/tai hakulomaketta ei oltu osattu täyttää. Eläkeläiset ry:n tehtävä on pitää huolta siitä, että kaikki yhdistykset voivat tasaveroisesti osallistua hakuun. Avustuksen saajille tiedotetaan asiasta maaliskuun loppuun mennessä. Samassa yhteydessä niille toimitetaan allekirjoitettavaksi ja palautettavaksi avustuksen siirtosopimus. Eläkeläiset ry saa STEA:lta kohdennettua toiminta-avustusta käytettäväksi jäsenyhdistystensä perustoiminnan-, vapaaehtoistoiminnan sekä harrastustoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen, toiminnan kehittämiseen sekä toiminnan vetäjien ja toteuttajien kouluttamiseen. Koko avustus ohjataan hakemusten perusteella ns. toimintatonneina järjestön paikallisyhdistyksille ja aluejärjestöille. Vanhuksen oikeus inhimilliseen elämään on pantu alennus­ myyntiin.” Toimintatonnien eli jäsenjärjestöavustusten jakopäätös LYHYESTI Eläkeläinen 2/2019 13
• JÄRJESTÖ Ikääntymispoliittisen tavoiteohjelman luonnos on lähetetty kaikille yhdistyksille helmikuun yhdistyspostissa, luonnos löytyy myös Eläkeläiset ry:n verkkosivuilta www. elakelaiset.fi/jarjestö/tavoiteohjelma. Kommentoi ohjelmaluonnosta verkkosivuilla, sähköpostitse (elakelaiset@ elakelaiset.fi) tai postitse (Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki). Kaikki kommentit huomioidaan ohjelman valmistelussa. Yhdistyksiä kannustetaan lähettämään ohjelmaan liittyviä aloitteita valtuustokokoukselle. Tavoitteena on hyväksyä uusi ikääntymispoliittinen tavoiteohjelma valtuuston kokouksessa 10.– 11.6.2019. Varsinais­Suomen Aluejärjestön työpäivä pidettiin Turun T­talolla. Painavaa asiaa aluekierroksella Kommentoi tavoiteohjelmaa Verkko ja vempaimet ­toiminnan päättyminen aiheuttaa harmia ELÄKELÄINEN-LEHDEN 1/2019 numeron artikkeli Verkko ja vempaimet -toimintaan tauko vahvisti lopullisesti sen äärimmäisen ikävän asian, että meillä Eläkeläisillä ei ole enää Petran ja Jounin tukea. Tämä kaksikko on mahdollistanut sen, että Hyvinkäällä on nyt digitaitojen vertaisopastusta joka keskiviikko toimintakauden aikana. Uskon, että vertaisopastus on parhaita tapoja perehdyttää ikääntyvät ihmiset joka puolella lisääntyvään digitaalisuuteen. Nykyinen Hyvinkään opiston ATK-koulutus ei sovi ikääntyneille, vaikka oppilaat enimmäkseen ovatkin eläkeläisiä. Opettamistavassa ei heitä ole ajateltu. Kuntien ym. järjestämää opetusta vaivaa usein sama vika: Ihan pätevän opettajan liian nopea eteneminen ja liika ammattislangin käyttäminen. Enterin vertaisopastajakoulutus on kohtuullista mutta suunnattu lähinnä pääkaupunkiseudulle. Hyvinkäällä toimivassa Enterin opastajaryhmässä meitä on seitsemän henkilöä ja ryhmä (Aparaattiapu) kokoontuu joka toinen torstai. Hyvinkäällä on vajaat 47?000 asukasta, joten lähes aina opastajia on liian vähän. Sama tilanne meillä on Järjestötalollakin ja opastajamme alkavat vähitellen uupua jokaviikkoisiin opastuksiin. Kuten toiminnanjohtajakin lehtijutussa toteaa, ”digitalisaatio liittyy kaikkeen tekemiseen”. Jotka ovat tämän osaamisen ulkopuolella, jäävät kokonaan monien asioiden ulkopuolelle. Tämä ”tauko” saattaa olla kuolinisku hyvin käyntiin lähteneelle opastustoiminnallemme. Usein tulee eteen asioita, joista kukaan meistä ei ole kuullut. Opastajat tarvitsisivat lisäkoulutusta pysyäkseen kehityksen mukana. Sitä ei nyt jatkossa saada. Olen usein suoraan opastustilanteessa kysynyt neuvoja ja lähes aina asia on selvinnyt. Jatkossa en voi soittaa kunnan tai kansalaisopiston asiantuntijalle neuvoa kysyäkseni! Toivon, että tämä tauko on hyvin lyhyt, ja nimenomaan tauko. Näen asian niin tärkeäksi, että se ei voi olla minkään erillisen hankerahoituksen varassa. Tämä työ on budjetoitava toimintasuunnitelmaan samoin kuin muutkin henkilöstökulut. Hyvinkään Eläkeläisten uusista jäsenistä yli 90 prosenttia tulee kotisivujen kautta. Tilanne on todennäköisesti muuallakin samansuuntainen. Kun ihmiset jäävät eläkkeelle, he tulevat aikaisempaa enemmän katsomaan netistä, mihin järjestöön liittyvät. Jos kotisivuja ei ole, uusia jäseniäkään ei tule. Henkilökohtaisesti toivon, että vielä löytyisi sellainen ratkaisu, joka ei lopettaisi lupaavaa kehitystä. Uskon, että kaikki Hyvinkään Eläkeläisten vertaisopastajat ja ”Verkko ja vempaimet” -kurssilaiset yhtyvät toiveeseeni. AARNO JALONEN Hyvinkään Eläkeläiset Eläkeläiset ry työntekijöineen ymmärtää Aarno Jalosen ja muun jäsenistömme harmistuksen ja huolen Verkko ja vempaimet -toiminnan joutumisesta tauolle. Toiminnan jääminen ilman STEA:n jatkorahoitusta on meille kaikille suuri takaisku. Teemme parhaamme, jotta jäsenistöllemme tarkoitettu tietotekniikkaopastus voisi jatkua mahdollisimman pian. Tavoitteemme on aikaansaada pitkäjänteistä tietotekniikkaopastusta ja -koulutusta, joka palvelee jäsenistöämme mahdollisimman hyvin. Ilman lisärahoitusta tämä on kuitenkin mahdotonta. Nyt Verkko ja vempaimet -toiminnan tauon aikana ohjaamme jäsenistöämme muiden toimijoiden tietotekniikkaopastuksen pariin mahdollisuuksien mukaan. JAN KOSKIMIES Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja TIINA RAJALA Eläkeläiset ry:n koulutussuunnittelija Vastauksena Aarno Jalosen kannanottoon LUKIJALTA TAMMI-HELMIKUUN AIKANA järjestettyihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä yli 300 henkilöä. Osallistujajoukko koostui niin vanhoista konkareista kuin Eläkeläiset ry:n toimintaan vasta hiljattain mukaan tulleista tekijöistäkin. Aluekierroksella käsiteltiin valmisteilla olevan ikääntymispoliittisen tavoiteohjelman teemoja ryhmätöiden avulla. Tilaisuudessa kerrattiin juhlavuoden kannalta merkittävät tapahtumat ja tavat osallistua juhlavuoden tapahtumiin. Tämän lisäksi päivän aikana luotiin katsaus muun muassa valtuustoaloitteiden laatimiseen, tuoreeseen vanhusneuvostoille suunnattuun yhdenvertaisuusoppaaseen, tulorekisterin kiemuroihin ja muihin järjestön ajankohtaisiin kuulumisiin. ANNA ESKOLA Alueelliset työpäivät, tuttavallisemmin ”Aluekierros”, järjestettiin jälleen 15 paikkakunnalla ympäri Suomen. TU O M A S TA LV IL A 14 Eläkeläinen 2/2019
• rottaminen tulee nostamaan selvästi eläkkeellesiirtymisikää. Tavoitteen saavuttamiseen se ei kuitenkaan yksin riitä. Lisäksi on kyettävä vähentämään selvästi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä, kertoo kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta. Vuonna 2018 eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle oli 61,3 vuotta ja 50-vuotiaalle 63,1 vuotta. Eläkkeellesiirtymisiän odote kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla. TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE siirtyi 20?000 henkilöä vuonna 2018. Siirtyneiden määrä nousi 1 000 henkilöllä eli seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Neljäsosa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden noususta kohdistui al le 50-vuotiaisiin ja puolet 60 vuotta täyttäneisiin. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää 60 vuotta täyttäneille lievemmin kriteerein. – Kun eläkeikää korotetaan, kaikki eivät jaksa työkykyisinä vanhuuseläkkeelle. Viime vuoden tilastossa tämä näkyy 63-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän kasvuna, kertoo Kannisto. Vuonna 2018 työeläkkeelle siirtyi yhteensä 69?000 henkilöä. Heistä vanhuuseläkkeelle jäi 49 000 henkilöä (70 %). Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä laski 8 000 henkilöllä vuodesta 2017. Eläketurvakeskus: Eläkkeelle siirtyminen myöhentyi odotetusti – ME SUURIIN IKÄLUOKKIIN kuuluvat olemme saaneet kuulla koko ikämme, että aina olette toisten tiellä. Nyt kuulemma syömme vielä toisten eläkkeet, manailee Vilho Ponkiniemi Hämeenkyrön Kyröskoskelta. Vuonna 1949 syntyneenä Ponkiniemi kuuluu vuosiluokkaan, jossa hänellä oli reilut 103?500 ikätoveria. Vuonna 2017 Suomessa syntyi vajaat puolet tuosta määrästä. – Ikätovereita on ollut paljon muuallakin kuin Hämeenkyrön sairaalan synnytysosastolla ja Kyröskosken kansakoulussa. Siellä oli yli 30 lasta samassa luokassa. Kotona supisuomalaisessa pienviljelijäperheessä lapsia oli kuusi, Vilho heistä toiseksi vanhin. – Kun suurista ikäluokista puhutaan, muistetaan harvoin sanoa, että me olemme paljon myös rakentaneet tätä maata. Se on tuonut ja tuo hyvinvointia kaikille nyt eläville ja tuleville sukupolville. Ponkiniemi on itse osallistunut suomalaisen yhteiskunnan rakentaMUKANA OLLAAN Vilho Ponkiniemi työskenteli 40,5 vuotta kirjastoautossa. Hengähdystauon kautta puheenjohtajaksi miseen monilla tavoilla. Hän työskenteli 40 ja puoli vuotta Hämeenkyrön kunnan kirjastoauton kuljettaja-kirjastovirkailijana. Vuosi kunnantyöntekijäin ja viranhaltijain ammattiosastoon liittymisen jälkeen hänet valittiin osaston puheenjohtajaksi. Pesti kesti naftit 30 vuotta. Pitkään hän oli myös osaston pääluottamusmies. Kolmannen rupeamansa Ponkiniemi on tehnyt kunnalliselämässä, vuodesta 1989 valtuutettuna ja vuodesta 2013 kunnanhallituksessa. Se jatkuu edelleen. Pitkiä toveja siis kaikki: miestä voi arvella pitkäjännitteiseksi ja tehtäviinsä sitoutuvaksi. – Tai laiskaksi, kun ei ole viitsinyt hakeutua muualla, hän itse naurahtaa. PONKINIEMI KERTOO halunneensa hengähtää ensimmäisinä eläkevuosina. Hänelle se tarkoitti pysymistä Hämeenkyrön-Viljakkalan Eläkeläiset ry:ssä rivijäsenenä. Runsas vuosi sitten häntä pyydettiin Pirkanmaan Eläkeläiset ry:n puheenjohtajaehdokkaaksi. Hän suostui ja tuli valituksi. – Ajattelin, että kun tarmoa vielä riittää, niin kyllä se minulle sopii. Yritän tehdä tässä elämänvaiheessa niitä asioita, jotka ikäisilleni ovat tärkeitä. Eläkeläisillä pitää olla Eläkeläiset ry:n tapaisia edunvalvojia ja asioiden ajajia. Omalta osaltani teen, mitä pystyn. Ponkiniemi on hahmotellut sisältöä uudelle ikäpolitiikalle. Sen ydin on painopisteen siirtäminen eläkkeistä palveluihin. – Eläkkeiden korotukset tulevat helposti syödyiksi maksujen ja hintojen korotuksilla. Niinpä ikäihmisille tärkeiden palvelujen maksuja on laskettava ja ainakin peruspalvelut on muutettava maksuttomiksi. Jotta kunnat eivät kärsi kohtuuttomasti, on valtion satsattava kunnolla tällaiseen suureen linjanmuutokseen. PEKKA ISAKSSON Suuret ikäluokat ovat paljon rakentaneet tätä maata, muistuttaa Vilho Ponkiniemi. ”Yritän tehdä tässä elämänvaiheessa niitä asioita, jotka ikäisilleni ovat tärkeitä” Lähija perushoitajat työskentelevät aina lähellä ihmistä lasten, nuorten, työikäisten ja vanhusten keskuudessa. Myös lääkehoito on osa heidän työtään. Tutustu lähija perushoitajan työhön ja SuPerin toimintaan: www.superliitto.fi TYÖTÄ LÄHELLÄ IHMISTÄ superliitto VANHUUSELÄKKEELLE siirryttiin viime vuonna selvästi aikaisempaa vähemmän, koska vuoden 2017 eläkeuudistuksen mukainen vanhuuseläkkeen alaikärajan nosto alkoi. Vuonna 1955 syntyneillä alin vanhuuseläkeikä on 63 vuotta 3 kuukautta. Se merkitsi viime vuonna yli 10 prosentin vähennystä vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrässä. Vaikka työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä samaan aikaan nousi yli tuhannella ihmisellä, eläkkeelle siirtyminen myöhentyi, todetaan Eläketurvakeskuksen tiedotteessa. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut vuosituhannen alusta 2,5 vuotta. Tavoitteena on, että viimeistään vuonna 2025 työeläkkeelle siirryttäisiin keskimäärin 62,4 vuoden iässä. Tavoitteen saavuttamiseksi eläkkeellesiirtymisiän olisi noustava reilun kymmenyksen joka vuosi. – Vanhuuseläkkeen alaikärajan koEläketurvakeskuksen tilastojen mukaan suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 61,3-vuotiaana vuonna 2018. Eläkkeelle siirtyminen myöhentyi kuukauden edeltävästä vuodesta. P EK K A IS A K S S O N Eläkeläinen 2/2019 15
• M iten turvaamme hyvän vanhuuden? Ystävänpäivänä järjestetty Eläkeläiset ry:n juhlavuoden keskustelutilaisuus houkutteli viitisenkymmentä aiheesta kiinnostunutta ihmistä Keravan kirjaston Pentinkulmaan. Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö valaisi alustuksessaan vanhustenhoidon nykytilanteen taustoja: vuonna 2012 säädetyn vanhuspalvelulain valmisteluvaiheen tavoitteita, lakiin jo tuolloin jääneitä puutteita, sittemmin tehtyjä leikkauksia sekä eroja yksityisten ja julkisten palveluiden toimintalogiikassa. – Osakeyhtiölaissa on määrätty, että osakeyhtiön pitää tuottaa osakkeen omistajille voittoa. Ei hoivapalveluissa ole samanlaista rationalisointia tehtävissä kuin tavarantuotannossa. Säästöt haetaan hoitajien määrästä ja palkasta, Kivistötotesi. Kivistö peräänkuulutti, että hoitajamitoitus tulisi kirjata lakiin ja sen rikkomisesta tulisi olla selvät sanktiot. Hoitajamitoituksesta puhuttaessa tulee ottaa huomioon potilaiden hoitoisuus eli se, paljonko eri yksilöt tarvitsevat hoivaa ja apua. – Hoitajamitoituksessa tarvitaan tietty minimitaso ja jos hoitoisuuden takia tarvitaan, mennään sen miVanhustenhoito herätti keskustelua Keravalla Kalevi Kivistön alustus houkutteli tuvan täyteen ihmisiä keskustelemaan vanhustenhoivan tiimoilta. nimin yli. Mutta alle ei saa mennä tai säädyllistä hoitoa ei voi antaa, Kivistö painotti. Laadukkaan hoidon turvaamiseen tulisi taata riittävät resurssit ja valvonnalle tulisi antaa riittävät voimavarat. Riittävien resurssien turvaamisen tarve koskee myös kotija omaishoitoa. – Kysymys on loppujen lopuksi siitä, millä kannustimilla tätä toimintaa tehdään: Onko se raha vai hyvän hoidon tarjoaminen? Keskustelutilaisuudessa yleisöstä nostettiin esiin ajatus vanhusneuvolasta, jossa tehtäisiin tarvearvio sekä arvioitaisiin henkilön hoitoisuuden aste. –Tällainen suunnitelma kannattaiKeskustelutilaisuus houkutteli viitisenkymmentä aiheesta kiinnostunutta ihmistä Keravan Pentinkulmaan. › 7.3. Helsinki Avoin keskustelutilaisuus klo 13– 15 Kinaporin palvelukeskuksen auditoriossa teemalla Ikäpoliittinen ohjelma, Stadin ikäohjelma, eläkeläisköyhyys ja eläkeläisten palvelut Helsingissä. Alustajina Jouko Kajanoja, Anu Markkola ja Pertti Honkanen sekä Olli Salin. Järjestää Kallion-Vallilan Eläkeläiset › 6.4. Helsinki Kontulan Nuorisotalolla klo 14 Kontula laulaa -tapahtuma. Järjestää Kontulan Eläkeläiset › 6.5. Heinolan Hopearanta Eläkeläiset ry:n Etelä-Hämeen Aluejärjestö juhlii 60 vuotiasta järjestöä. Juhlapuhujana Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen. › 22.5. Helsinki Kaikille avoin ohjelmallinen tapahtuma Kontulan ostoskeskuksessa: laulaa Eino Grön › 6.6. Nokia Pirkanmaa+Satakunta+Varsinais-Suomi – juhla Nokian Kerholassa › 8.–9.6. Varkaus Kaakkois-Suomi+Pohjois-Karjala+Savo – kaikille avoin tilaisuus Varkauden torilla, iltajuhla Kuntorannassa, jossa mahdollisuus myös yöpyä › 6.–7.8. Oulu Jokilaaksot+Kainuu+Lappi – 6.8. kaikille avoin tilaisuus kävelykatu Rotuaarilla, lappilaisten ohjelmaa Toppilan Möljällä, Oulun Eläkeläiset ry:n juhlatanssit Vaaskelassa – 7.8. pääjuhla Toppilan Möljällä › 27.–29.8. Uudenmaan Aluejärjestö Kahden yön retki Kuntorantaan. Yhdistykset kokoavat retkeläisiä, ole yhteydessä yhdistyksesi matkavastaavaan. › 9.9. Vaasa Keski-Suomi+Pohjanmaa – juhla Vaasan kaupungintalolla › 3.10. Kerava Helsinki+Uusimaa – juhla klo 11 alkaen Kerava-salissa Alueellisia tapahtumia ja juhlia Teemasta Yhdenvertaisuus ja ikäihmiset keskusteltiin 19.2. Joen­ suun Kerhotalolla. Aiheesta alusti erityisasiantuntija Panu Artem­ jeff opetusministeriön Demokratia­, kieli­ ja perusoikeusasioiden yksiköstä. si poliitikkojen tehdä joka kunnassa, ei sitä tarvitsisi ulkoistaa hallitukselle tai eduskunnalle, yleisöstä kommentoitiin. Tilaisuuden päättyessä Keravan Eläkeläiset jo suunnittelivat sitä, miten voisivat ryhtyä edistämään ideaa omassa kotikaupungissaan. ANNA ESKOLA TU O M A S TA LV IL A A N N A ES KO LA JÄRJESTÖ 16 Eläkeläinen 2/2019
• PALAUTETTA LEHDELLE Runo ei tarvitse kuvia tai selityksiä Kiitos lehtiuudistusta koskeneista viesteistä KUVA JA RUNO on vaikea yhdistelmä. Samoin kuin teatteri ja musiikki, tai vaikkapa TV:n luonto-ohjelman taustamusiikki. Eläkeläinen-lehden numeron 1/2019 Runopysäkki-palstalla julkaistu kuva vei pohjan runoni lohduttavalta vaikutukselta – ja asiat eksyivät yhteyksistään. Itse en olisi laittanut tai halunnut minkäänlaista kuvaa runoni viereen. Runo itsessään puhuu, se ei tarvitse selityksiä. Lukija saa vapauden itse tulkita sisältöä. Joskus lukija – tai jopa runon kirjoittaja – ymmärtää sisällön useamman lukukerran jälkeen tai jopa vasta vuosien päästä. Ystävällisin terveisin TUULA NIEMINEN Leppävesi Tukihenkilötapaaminen vahvisti tekemisen meininkiä KAKSI TIIVISTÄ PÄIVÄÄ ja paljon puhetta Suomeen muuttaneista iäkkäistä. Tukihenkilöiden tapaaminen Kuntorannassa oli taas kerran antoisa. Menneen vuoden tekemisten tarkastelu näytti, kuinka paljon tehdään yhdistyksissä pieniä tekoja oman paikkakunnan ulkomaalaistaustaisten iäkkäiden kanssa. Yhteistä ulkoilua, retkiä kansallispuistoon, kokoontumisia grillin äärelle, yhteisiä jumppakerhoja sekä laulamista, slaavilaista iltaa ja lettutalkoita. Kullakin alueella toimitaan omien vahvuuksien ja mahdollisuuksien mukaan. Tukihenkilötapaamiseen tuli aktiiveja Kuopiosta, Tampereelta, Järvenpäästä, Helsingistä, Raisiosta ja Iisalmesta. Tukihenkilöiden tehtävä on olla omassa yhdistyksessä monikulttuurisen toiminnan kantajina ja yhteyshenkilöinä oman alueen etnisille yhdistyksille sekä muille kumppaneille. Tällä kertaa tapaamiseen tuli uusia aktiiveja Helsingistä, Kuopiosta ja Iisalmesta. Kokemusten jakamisen ja suunnitelmien ideoimisen lisäksi pohdittiin tapaamisessa laajemmin Eläkeläiset ry:n monikulttuurista toimintaa. Sitä, mitä olemme tehneet hyvin ja mihin suuntaan pitäisi jatkossa mennä. Kannatusta sai ajatus ottaa aluejärjestöjä vahvemmin mukaan. Meidän velvollisuutemme on huolehtia maahan muuttaneiden sosiaalisesta turvasta ja siitä, että ulkomaalaistaustaisetkin osaisivat käyttää iäkkäille tarkoitettuja etuuksia. Siinä kääntyy katse vanhusneuvostojen suuntaan. Miten voisimme yhdistää voimia aluejärjestön avulla ja yhdessä tuumin nostaa vanhusneuvostojen kautta keskustelun vähemmistöihin kuuluvien iäkkäiden tilanteesta omassa kunnassa? Sellaista polkua päätettiin kokeilla Savon alueella, tavoitteena järjestää aiheesta syksyllä seminaari Kuopiossa. Yhteenvetona tukihenkilötapaamisesta todettiin: Nämä päivät vahvistavat tekemisen meininkiä, että saamme vieraskielisiä iäkkäitä samanvertaisina meidän kanssamme toimimaan. Tämä työ antaa paljon. Velvollisuutemme on huomata myös niitä, joiden ääni ei tässä yhteiskunnassa kuulu. EVA RÖNKKÖ ELÄKELÄISET RY:N 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi uudistimme jäsenlehtemme Eläkeläisen. Ykkösnumerossa pyysimme lukijapalautetta. Isot kiitokset kaikille vastanneille! Olen tavattoman iloinen siitä, että uusi ulkoasumme ( joka on graafinen suunnittelija Tuomas Nikulinin käsialaa) sai yksinomaan myönteistä palautetta. Myös uudesta, entistä hieman pienemmästä sivukoosta tunnuttiin tykättävän. ”Helpompi tässä muodossa lukea vaikka sängyssä”, kuului eräs kommentti. SISÄLLÖSSÄ LUKIJAMME arvostavat monipuolista kirjoa. Ykkösnumeron parhaaksi anniksi nimettiin muun muassa Kaija Kallisen haastattelu, Kalevi Kivistön kolumni, Tuula-Liina Variksen kirja-arvostelu ja kolumni ja Niina Hakalahden toimittama Runopysäkki. Myös mm. jutut Tieto auttaa kun sairastuu vakavasti sekä Kuurojen vanhainkodin historiasta juttu nousivat palautteessa esiin. Samoin krypto. ”Aivoille hyvä”, kuten palaute kuului. Kryptosta puheen ollen, painovirhepaholainen tai oikeammin toimitussihteerin huolimattomuusvirhe oli sotkenut tehtävän palautuspäivämäärän. Pahoittelemme erhettä. Kehittämisideoitakin saatiin. Lisää toivottiin esimerkiksi vitsejä ja huumoria. Olemmeko totisia? Asiaa mietitään. KIITOS SIIS KAIKILLE palautteen antajille. Eikä tämä tässä ollut. Kaikenlainen palaute, ruusut ja risut, ideat ja kehittämisehdotukset ovat tervetulleita milloin vain. Niitä voi lähettää sähköpostilla osoitteella elakelainen-lehti@elakelaiset.fi tai kirjepostissa, Eläkeläinen-lehti, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki. Minulle voi myös soittaa, puhelinnumeroni on 050 570 9716. Arvoimme palautetta antaneiden kesken kaksi pientä palkintoa. Onnetar nosti palkituiksi Sinikka Holman ja Jussi Suojasen. Onnittelut. TUOMAS TALVILA Eläkeläinen-lehden toimitussihteeri Tukihenkilöiden tapaaminen Kuntorannassa oli antoisa. Jäsenmaksujen palautukset ja tilinumerot Eläkeläiset ry tilittää paikallisyhdistysten ja aluejärjestöjen jäsenmaksupalautukset (vuoden 2018 loppu sekä vuoden 2019 alkupuoli) aikaisintaan toukokuun lopulla. Tulemme käyttämään vuoden 2018 maksuissa viitettä 20187 ja alkuvuoden 2019 maksuissa viitettä 201919. Jotta jäsenmaksupalautukset tulevat perille ja jotta saamme uuteen taloushallinto-ohjelmaamme ajantasaiset tilinumerot, pyydämme kaikkia yhdistyksiä ja aluejärjestöjä lähettämään tilinumeron mahdollisimman pikaisesti Heli Grönroosille sähköpostitse osoitteeseen heli.gronroos@elakelaiset.fi tai kirjeitse osoitteeseen Eläkeläiset ry / Heli Grönroos, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki. Kiitos jo etukäteen. ELÄKELÄISET RY oli helmikuun alkajaisiksi mukana esittelemässä toimintaansa Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n jäsenristeilyllä. Esittelypöydän takana toiminnanjoh1taja Jan Koskimies. Järjestö esittäytyi risteilyllä Eläkeläinen 2/2019 17
• JÄRJESTÖ Teatteriloma 1 vrk alk. hlö/2hh................................................ 67€ 1 vrk alk. hlö/2hh...................................... 115€ Hinta sisältää teatterilipun Kuntorannassa esitettäviin Teatterituotannot.? :n näytökseen tai Varkauden Teatterin näytökseen, aamiaisen ja kylpylän vapaan käytön aukioloaikoina. Kysy myös puolihoitoa. Viron hinnoilla -paketti 4 vrk puolihoito, hlö/2hh............................. 220€ Hinta sisältää: 4 x Hyvänolon aamiainen buffetista 4 x Päivällinen buffetista 1 x Hydrovesihieronta 20 min 1 x Parafangosavi 20 min 1 x Hieronta 15 min 1 x Yrttikylpy 20 min (hoitojen listahinta on 80 €) Kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön aukioloaikoina. Voimassa 31.5.2019 saakka, ei juhlapyhinä. Paikkoja rajoitetusti, varattavissa varaustilanteen mukaan. Kevään 2019 ryhmäspecial (min. 10 henkilöä) 9.–13.4., 23.–27.4. tai 28.5.–1.6. Pakettiin kuuluvien hoitojen lisäksi 3 x Vesijumppa 1 x Terveysluento Pääsiäisloma 3 vrk puolihoito, alk. hlö/2hh..................... 156€ Hinta sisältää aamiaiset ja päivälliset, kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön aukioloaikoina sekä Pääsiäisen ohjelman. Voimassa 19.-22.4.2019 tai 20.-23.4.2019. Äitienpäivä kylpyläloma 2 vrk alk. hlö/1hh................................................ 95€ 2 vrk alk. hlö/2hh........................................... 80€ Hinta sisältää majoituksen, Hyvän olon aamiaiset, 12.5.2019 Äitienpäivälounaan klo 12.00–15.00 ja kuntosalin ja kylpylän vapaan käytön aukioloaikoina. Voimassa 10.–12.5.2019. Tule hyvälle tuulelle! Kuntorannantie 14, Varkaus Varaukset ja lisätiedot (017) 560 1403 tai myynti@kuntoranta Ryhmälomatarjoukset myyntipalvelusta. Tutustu monipuolisiin palveluihimme: www.kuntoranta.? UPEA LAHJA IDEA! HUIPPU PAKETTI Kysy myös puolihoitoa. 1 x Hieronta 15 min 1 x Yrttikylpy 20 min (hoitojen listahinta on 80 €) Kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön aukioloaikoina. Voimassa 31.5.2019 saakka Paikkoja rajoitetusti, varattavissa varaustilanteen mukaan. Kevään 2019 ryhmäspecial 9.–13.4., 23.–27.4. tai Pakettiin kuuluvien hoitojen lisäksi 3 x Vesijumppa 1 x Terveysluento ILOA ILTAAN! Kotisivut Eläkeläiset ry:n yhdistysten kotisivuilla on usein sivujen ylläpitäjien mielestä yllättävänkin paljon kävijöitä. Kotisivut tehneillä yhdistyksillä on sivuillaan tiedoksi ainakin kerhopäivät, niiden teemat ja sijainnit, retket ja muut tapahtumat. Suurin osa yhdistyksistä kertoo ainakin hallituksen kokoonpanon ja osa myös heidän yhteystietonsa. Yhteystietojen julkaisemiseen internetissä pitää muistaa kysyä lupa etukäteen. Kuvat yhdistysten toiminnasta ja tapahtumista ovat kotisivujen suosituinta sisältöä. Nykypäivän uusi eläkeläinen etsii tietoja internetistä, esimerkiksi mihin toimintaan liittyä eläkkeelle jäädessään. Monet yhdistykset ovat kertoneet, että yli 90% uusista jäsenistä liittyy kotisivuilla olevan lomakkeen kautta. WhatsApp WhatsApp on tekstiviestejä muistuttava maksuton palvelu, joka toimii älypuhelimissa. Suurin osa sen käyttäjistä kirjoittelee muille lyhyitä tekstimuotoisia viestejä, jonka sekaan voi laittaa hymiöitä. Tekstin lisäksi WhatsAppilla voi lähettää kuvia, videoita tai vaikka oman senhetkisen sijaintinsa kartalla. WhatsApp ladataan puhelimeen ja siihen rekisteröidytään omalla puhelinnumerolla. Sekä viestien lähettäjällä että vastaanottajalla pitää olPidetään yhteyttä Yhdistys voi hyödyntää toiminnassaan ja sen tunnetuksi tekemisessä monia sähköisen viestinnän muotoja. Esittelemme jutussa neljä toimivaa tapaa. la WhatsApp ladattuna puhelimeen. WhatsAppilla on helppo luoda ryhmiä vaikka yhdistyksen tai harrastusporukan kesken. WhatsApp-viestit kulkevat internetin kautta, eli ne ovat maksuttomia myös ulkomaille viestittäessä. WhatsAppilla voi soittaa myös äänija videopuheluita muiden WhatsAppin käyttäjien kesken. Facebook Facebook on yhteisöpalvelu, johon luodaan profiilisivu omalla nimellä ja kuvalla. Käyttäjät voivat lähettää toisilleen kaveripyyntöjä ja pitää yhteyttä keskenään. Facebookiin voi lähettää tekstimuotoisia viestejä sekä kuvia ja videoita. Jokaisen viestin, kuvan ja videon kohdalla voi päättää, näkyykö se vain omille Facebook-kavereille vai onko se kaikille käyttäjille julkinen. Esimerkiksi poliitikot viestivät julkisesti saadakseen näkyvyyttä. Suurin osa peruskäyttäjistä arvostaa enemmän yksityisyyttä. Facebook on saanut viime vuosina kritiikkiä, koska se on lupauksista huolimatta vuotanut käyttäjiensä henkilökohtaisiakin tietoja ulkopuolisille yrityksille. Facebookiin voi perustaa omia ryhmiä. Suosittuja ryhmiä ovat esimerkiksi erilaiset kirpputoritai harrastusryhmät. Myös monilla kunnilla ja kaupunginosilla on omat Facebook-ryhmänsä. Osa yhdistyksistä on tehnyt Facebook-sivun. Yhdistyksen sivun tai ryhmän tekijällä pitää olla sitä ennen oma henkilökohtainen Facebook-profiili. Facebook-tunnuksilla voi käyttää myös Facebook Messenger-nimistä ohjelmaa, joka toimii sekä älypuhelimilla että tietokoneilla. Messengerillä voi lähettää tekstimuotoisia viestejä, kuvia, videoita, ääniviestejä. Siinä voi luoda kavereiden kanssa ryhmiä sekä soittaa vaikka videopuheluita. Ominaisuudet ovat siis hyvin samankaltaiset kuin WhatsAppissa. Sähköposti Sähköposti on nopea ja ilmainen tapa lähettää viestejä. Sähköpostiviesti on yleensä perillä muutaman sekunnin kuluttua. Saman sähköpostiviestin voi lähettää yhdelle tai useammalle henkilölle. Sähköpostilla voi lähettää liitetiedostona myös kuvia ja asiakirjoja. Monet yhdistykset käyttävät sähköpostia hallitustyöskentelyssä, koska viestit menevät samaan aikaan kaikille perille ja mukaan saa liitettyä esimerkiksi pöytäkirjoja ja kokouskutsuja. Pitkälti sähköpostiviestintään siirtyneet isommat yhdistykset ovat laskeneet säästävänsä vuodessa jopa satoja euroja postitusja kopiointikuluissa, kun paperi on siirtynyt sähköiseen muotoon. Sähköpostiviesti ei myöskään häviä, vaan lähettäjälle jää aina kopio lähetetystä viestistä. Keväällä 2018 voimaan tulleen EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaan arkaluontoisia henkilötietoja, kuten henkilötunnusta, ei suositella lähettämään sähköpostilla. Sähköpostin ongelma voi olla roskaposti, joka täyttää sähköpostilaatikoita mainoksilla ja muilla epätoivotuilla viesteillä. Monissa sähköpostiohjelmissa onkin nykyään mahdollisuus merkitä viestejä roskapostiksi, jolloin samalta lähettäjältä tulevat viestit menevät jatkossa roskapostikansioon. JOUNI AHONEN Kirjoittaja on toiminut Verkko ja vempaimet hallintaan -hankkeen kouluttajana . 18 Eläkeläinen 2/2019
• Kurssit Kuntorannassa Liikuntakurssi 6.–12.4. (4 vrk) Siirretty helmikuusta! Tarkoitettu liikuntaryhmien ohjaajille ja ryhmien jäsenille. Monipuolista kuntoja terveysliikuntaa. Perehdymme Ikiliikuttaja -kuntoliikunnan ohjausaineistoon, jonka kurssilaiset saavat itselleen. Opettajina toimivat Eva Rönkkö ja Hannele PitkäLiukkonen. Hinta: 228 € PH / 268 € TH Ilmoittautuminen 22.3. mennessä. Järjestöviestinnän kurssi 6.–10.5. (4 vrk) Kurssi on tarkoitettu yhdistysten tiedottajille sekä kaikille, jotka tarvitsevat viestintätaitoja toiminnassaan. Tiedottamisen perusasioiden lisäksi aiheina ovat sähköinen tiedonvälitys ja media. Opettaja: Tuomas Talvila. Hinta: 228 € PH /268 € TH Ilmoittautuminen 12.4. mennessä. Kirjoittajakurssi 6.–10.5. (4 vrk) Luovaa kirjoittamista runon ja proosan parissa. Sopii sekä vasta-alkajille että kokeneille kynäilijöille. Opettajat: Niina Hakalahti ja Pekka Isaksson. Hinta: 228 € PH /268 € TH Ilmoittautuminen 12.4. mennessä. Alueelliset kurssit 9.–10.3. Kansantanssia kaikille, Rovaniemellä (2 pv) Kansantanssikurssi tanssijoille sekä ohjaajille tanssipareineen. VeEläkeläiset ry:n kevään 2019 kurssikalenteri Kurssien hinnat Kurssien hinnat on ilmoitettu kunkin kurssin yhteydessä. Kuntorannassa pidettävien kurssien hinnat vaihtelevat kausihinnaston mukaan. Kurssituki Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Tukihakemus tulee merkitä selkeästi hakemuskaavakkeeseen, sähköposti-ilmoitukseen. Sähköisessä lomakkeessa on oma kohtansa tukihakemukselle. Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä osoitteeseen Eläkeläiset ry; Anna Autio, Mechelininkatu 20 A, 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: anna.autio@elakelaiset.fi. Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: www.elakelaiset.fi. › Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. › Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. › Kuntorannan kurssien osalta on ilmoitettava, valitseeko kurssilainen puolivai täysihoidon. › Jos kurssi-ilmoittautuminen perutaan myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen kurssin alkua (ilman lääkärintodistusta), perimme 20 euron peruutusmaksun. Kurssikalenteri julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n verkkosivuilla, joilta näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Kurssiasioita › Lisäys kurssikalenteriin: Ristipistoja – sivistyneesti aluekurssi pidetään Porissa 15.3. kello 10-15 Jytyn toimitiloissa, osoitteessa Etelä-Puisto 9 E 2. kerros. 20 euron kurssihinta sisältää tarvikkeet ja välipalan. › Siirsimme liikuntakurssin myöhemmäksi: Uusi aika on 8.-12.4. Kurssin ohjelman näkee ylläolevasta kurssikalenterista. TIINA RAJALA Ristipisto­ ja pääsee te­ kemään Porin Ristipistoja – sivistyneesti ­aluekurssilla. ELÄKELÄISET RY on yhteistyökumppanina Ikäinstituutin koordinoimassa hankkeessa (2019–2021). Paikallisyhdistyksistämme aiesopimuksen ovat tähän mennessä tehneet Iisalmen, Keravan, Kiuruveden, Nokian ja Varkauden yhdistykset. Jatkossa uusia yhdistyksiä voi tulla mukaan. Ensimmäiset yhteistyökumppaneille tarjottavat valmennuskoulutukset ovat Tampereella ja Kuopiossa. Molempiin on varattu yhteistyökumppaniyhdistyksille viisi paikkaa/yhdistys. Syyskaudella on tulossa muun muassa Porvoossa 31.10. pidettävä koulutus. Olen asiassa Eläkeläiset ry:n yhteyshenkilö, mutta ilmoittautumiset pyydetään suoraan Ikäinstituutin henkilöille Markku Holmille ja Taru Tanskaselle. TIINA RAJALA Elämäni eläkevuodet -valmennus on Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistysten käyttöön tarkoitettu kokonaisvaltainen hyvinvoinnin konsepti. Maksuttomat valmennusryhmät ovat suunniteltu juuri eläkkeelle siirtyneille, vähän liikkuville ja heikomman tulotason omaaville henkilöille, jotka haluavat etsiä uutta virtaa eläkevuosiinsa. Sinustako vapaaehtoinen eläkevalmentaja? Etsimme Elämäni eläkevuodet -valmentajakoulutuksiin vapaaehtoisia valmentajapareja. Jos olet jo eläkkeellä, sinulla on kokemusta ryhmänohjauksesta ja olet kiinnostunut ihmisten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, olet etsimämme henkilö. Vapaaehtoisena vertaisvalmentajana opit lisää valmentavasta otteesta, tutustut uusiin ihmisiin ja teet merkityksellistä työtä toisten ja omalle hyvinvoinnille. Kenet voisit houkutella valmentajapariksesi? täjät: Sinikka Mäkelä ja Antti Huusari. Kurssiaika: 9.3. klo 10-16 ja 10.3. klo 9-15. Kurssipaikka: Saarenkylän Nuorisoseuran talo, Napapiirintie 10. Hinta: 50€, joka sisältää kahvija lounastarjoilun molempina kurssipäivinä. Ilmoittautuminen heti. 15.3. Ristipistoja – sivistyneesti aluekurssi Porissa Vetäjä: Taika Rajala. Aika: klo 10-15. Paikka: Pori, Jytyn toimitila, osoitteessa Etelä-Puisto 9 E 2. kerros. 20 euron kurssihinta sisältää tarvikkeet ja välipalan. Ilmoittautuminen heti. Elämäni eläkevuodet -hanke tarjoaa liikettä ja mielenvoimaa Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistyksille tarjolla maksuton eläkevalmentajakoulutus Kevään 2019 Elämäni eläkevuodet -valmentajakoulutukset › 9.–10.5. Tampereella (ilmoittautuminen 20.3.–11.4.) › 23.–24.5. Kuopiossa (ilmoittautuminen 3.4.–25.4.) Ilmoittautuminen ja lisätietoa Ikäinstituutin yhteyshenkilöt koordinaattori Markku Holmi markku.holmi@ikainstituutti.fi, p. 040 081 4834 suunnittelija Taru Tanskanen taru.tanskanen@ikainstituutti.fi, p. 040 579 3729 Lue lisää www.liikkeellavoimaavuosiin.fi/elakevalmennus Eläkeläinen 2/2019 19
• JÄRJESTÖ YKSI, KAKSI, KOLME, neljä tömistys, yksi, kaksi, kolme, neljä – tömistys, yksi, kaksi.... Rovaniemellä, Saarenkylän Nuorisoseuran salissa, jytisee kun eläkeläiset opettelevat flamencon alkeita. Eläkeläiset ry:n Liikumme tanssien -paja järjestettiin nyt Rovaniemellä, Rovaniemen eläkeläiset innostuivat niin paljon, että kurssi täyttyi välittömästi. Sodankylään ja Kittilään on luvassa lisäkurssit. Opettaja Pauliina Jääskeläinen ohjeistaa ystävällisesti mutta napakasti askel eteen, askel taakse, tömistys... Kädet arvokkaasti ylös, kyynärpäät koholla taputus... yksi kaksi kolme neljä askel sivulle tömistys. Flamencon rytmit kaikuvat soittimesta, oi Espanjan aurinko! Tanssijat ovat innostuneita, kukapa uskoisi, että suomalaiselta eläkeläiseltä sujuu näin hienosti flamencon alkeet, keskittynyt olemus, iloiset ilmeet, voisimme tanssia enemmänkin! Kahvitauon jälkeen tunnelma muuttui täysin luovaan, rentouttavaan liikkumiseen tunnelmaisen musiikin tahdissa. Oli keskityttävä kehon tuntemuksiin varpaista päälaelle asti, oli myös yritettävä ”peiliajatuksella” saada kontakti toiseen tanssijaan. Mukava tiistaipäivä loppui liian lyhyeen, mutta flamencoa voisi harjoitella vielä yhden kurssin verran ja sitten varmaankin varaamme lentoliput Malagaan, vaikkapa syventäviin opintoihin. KERTTU VIHANTA N äin kiteytti tanssin lumon Samuli Ketola Raahen työväentalolla Liikumme tanssien -hankkeen pajassa. Samuli yhdessä Tarja Vanharannan kanssa ohjasi lempeällä otteella tanssipajaan osallistujia milonga-musiikin ja tanssityylin pariin. Milongan juuret ovat osin polkkamusiikissa, jonka puolalaiset siirtolaiset toivat Argentiinan pampalle soittaessaan nuotiolauluja karjanpaimenille. Milonga-musiikki yhdistyi Rio de Platan suistossa syntyneeseen tangoon, jonka askelkuvioita alettiin käyttää milongamusiikkiin. Työpajan tavoitteena oli rakentaa siltoja argentiinalaisen tangon ja milongan kautta suomalaisen seuratanssin humpan ja polkan musiikkiin. Milongatyylin tanssissa käytetään kävelyaskelia, joista saa monenlaisia kombinaatioita aikaiseksi. Opettajien Samulin ja Tarjan tanssi oli sulavaa, hauskaa ja kaunista katsottava. Muutaman askelkuvion opettelun jälkeen saivat kurssilaiset Raahen ja Oulun yhdistyksistä juonesta kiinni ja tango milongatyylin alkoi sujua. Musiikin vaihtuessa humppaan ja polkkaan sai opittuja askelia tanssia jo melko vauhdikkaasti. Askelien lisäksi panostettiin tanssin etikettiin. Viejä vie ja toinen seuraa, tanssi on luottamista, toisen kuuntelemista kehon kautta ja yhteistä nautintoa. Vanhin osallistuja, 78-vuotias milongeero (miestanssija) vei huomaavaisesti, rauhallisesti ja tyylikkäästi omaa milongeeraansa (naistanssija), oli opettaja Samulin kommentti pajalaisista. NAUTINTOA OLI myös edellisen päivän tanssipaja Rovaniemellä, jossa tanssiopettaja ja -terapeutti Pauliina Jääskeläinen haastoi rovaniemeläiset tulkitsemaan flamencon rytmejä. Ylväät taputukset, kantapäiden kopsutukset ja askelkuviot tulivat opettajan johdolla tutuksi. ”Sitä haluaisimme oppia lisää”, oli monen osallistujan kommentti tauolla. Rytmikäs musiikki ja tunteiden ilmaisu imaisee mukaansa, vaikka liikkeitä tehtiin hieman haparoiden. Kyllä pienelläkin oppimisella pääsee tanssin makuun. Rovaniemen tanssipajan toinen osa oli luovaa tanssia. Siinä ei ollut oikeita tai vääriä liikkeitä, jokainen tulkitsi opettajan ohjeita oman kunnon, tunnetilan ja halun mukaan. Luovan tanssin avulla kohdattiin toinen ihminen ja sanattomasti kommunikoitiin liikkeiden kautta. Lopussa todettiin, että vaikka tunnin kaksi osaa olivat täysin erilaisia, oli kummassakin vahva tunnetila ja tanssin kokemus läsnä. ”Kyllä tällaisia tanssipajoja saisi olla uudestaan”, oli palaute niin Raahen kun Rovaniemenkin tanssien jälkeen. EVA RÖNKKÖ Tanssi on kahden ihmisen taideteos Liikumme tanssien ­hankkeen pajat Raahessa ja Rovaniemellä Flamencon pauloissa Rovaniemellä tulkittiin flamencon rytmejä ja luovaa tanssia. Opettajat Tarja Vanharanta ja Samuli Ketola näyttivät mallia Raahessa. EVA RÖNKKÖ 20 Eläkeläinen 2/2019
• LIIKKEITÄ JOKA LÄHTÖÖN Taukojumppa Maaliskuun kerhoissa kuhina käy ja taukojumpalla saatte kokoontumisiin lisää tekemistä. Kutsumme kaikkia mukaan liikuttamaan niveliä ja venyttelemään lihaksia. Liikkeet ovat helppoja, saavat veren kiertämään ja sopivat tehtäväksi yhdistysten kerhoissa. Tee harjoituksia seisten tai istuen, sisällä tai ulkona, yksin tai isommassakin porukassa. Tee liikettä mahdollisemman laajasti ja niin monta kerta, kun tuntuu hyvältä. LIIKKEET EVA RÖNKKÖ PIIRROKSET ENE RÖNKKÖ › Leikkaa talteen, sarja jatkuu! Liikkeitä joka lähtöön -sarjan aikaisemmat osat löytyvät osoitteesta www. elakelaiset.fi/liikunta. 1 2 3 4 1. Askel viereen askellusta, nosta vastakkainen käsi ylös 2. Jousta käsiä sivulla 2 kertaa koukussa ja 2 kertaa suorana, tee monta toistoa 3. Nosta polvi sivulle ja jousta polvea pienellä liikkeellä ylös ja alas 4. Laita kädet polville ja tee polviympyröitä oikealta vasemmalle ja vasemmalta oikealle Nautinnollista taukoliikuntaa! MINÄ TANSSIJANA -TANSSIPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 3.4. Paikka: Valorinne, Kyllöläntie 16, 40600 Jyväskylä Aika: 3.4. klo 12–15 › Pajassa etsitään omaa minää tanssijana, työstetään kehon eri liikeratoja ja -sarjoja. Ollaan luovia yksin ja yhdessä. › Opettajana Marjo Örn › Kahvitarjoilu › Mukaan mahtuu 30 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä › Ilmoittautuminen 25.3. mennessä Opettajamme Marjo Örn: ”Olen 40-vuotias kansantanssiohjaaja ja yrittäjä. Olen toiminut Jämsän Tanhuujien ohjaajana reilun kymmenen vuotta ja tanssinut saman verran. Ammatiltani olen lähihoitaja. Työskentelin vuosia lastenhoitajana, mutta tällä hetkellä toimin oman toiminimen alla tanssittaen, laulattaen ja hyvinvointituotteiden jälleenmyyjänä. Musiikki on minulle tärkeä asia jokapäiväisessä elämässä, soitan, laulan ja tanssin päivittäin. Ohjaan kaikenikäisiä ihmisiä ja se on rikkaus! Tanssipajoissani luotan aitoon ja iloiseen tunnelmaan sekä tekemisen riemuun!” › Jyväskylän tanssipajaan pääset ilmoittautumaan sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.elakelaiset.fi/liikummetanssien tai puhelimitse Eläkeläiset ry:n toimistolle Anna Autiolle, puh. 020 743 3610. › Rivitanssipajassa Porissa 8.3. opetellaan hauskoja rivitansseja ja tutustutaan tanssien monipuoliseen musiikkiin. Uusi tanssipaja huhtikuussa, ilmoittaudu mukaan! PUISTOKULMASSA JYTISI perjantaina 25.1. Discomusiikin tahdissa irrotteli 40 eläkeläistä ja minä, opiskelija, elämäni ensimmäistä kertaa diskon askelkuvioihin tutustumassa. Muut osallistujat olivat tulleet varta vasten opiskelemaan discotanssia karismaattisen Tommi Peltosen johdolla ja minä pääsin mukaan Eläkeläiset ry:n harjoittelijana. Lyhyen johdannon jälkeen pääsimme saman tien harjoittelemaan discotanssia. Musiikki ja rytminen liike veivät porukan täysin mennessään. Osallistujat kehuivat mukaansatempaavaa meininkiä ja ylistivät opettajan taitavuutta. Ohessa osallistujien kommentteja diskopajasta: › ”Pidän tästä ihan sikana” › ”Tämä oli superhyvä! En ole ennen tanssinut diskoa, mutta kyllä tämä sopii tosi hyvin meille mummoille ja papoille” › ”Erinomaista opetusta ja hauskaa liikuntaa!” › ”Ohjaajalle kymmenen pistettä ja papukaija merkki! Tosi hyvä” Itsekin olen kokemuksesta innoissani. Aion katsella uudestaan John Travoltan tähdittämän elokuvan Saturday Night Fever – lauantai-illan huumaa! Kolmen tunnin diskoiluun kuului useampi juomatauko sekä yksi hieman pidempi tauko, jolloin nautittiin suolainen välipala. Liikkeessä oltiin taukoja lukuun ottamatta lähes koko aika. Geronomiopiskelijan näkökulmasta tarkasteltuna discotanssi etenkin yhdessä muiden kanssa soveltuu erittäin hyvin ikäihmisen liikkumiseen. Se on sosiaalista, hauskaa ja kukin voi tehdä sitä omalla tyylillään ilman mitään erikoisia varusteita. Toki on syytä huolehtia siitä, että jalkineet ja tila soveltuvat tanssimiseen. TUILA JÄRVI Kirjoittaja on Metropolia AMK:n neljännen vuosikurssin geronomiopiskelija. Hän suorittaa Eläkeläiset ry:ssä opiskelunsa viimeistä harjoittelua, joka painottuu vanhustyön johtamiseen ja kehittämiseen. Käytännössä Tuila toimii Kontulan Eläkeläiset ry:n johtokunnan apuna ja osallistuu kaikkeen, mitä yhdistys tekee. Kehittämistehtävänä hänelle on hahmottaa, minkälaisessa verkostossa paikallisyhdistys toimii ja keitä yhdistyksen kumppanit ovat. Discotanssin huumaa! Eläkeläinen 2/2019 21
• K irjailija Heikki Kännö tiivistää Runeberg-palkinnon saanen kirjansa Sömnö tärkeimmän teeman yhdellä sanalla. Se sana on itsekkyys. – Sömnössä on vain muutama hahmo, jotka eivät pelaa pelkästään omaan pussiinsa. He ovat niin erikoislaatuisia, ettei heitä voitane pitää tavallisina ihmisinä. Tämä korostaa kirjan läpi kantavaa itsekkyyden teemaa, Kännö selventää. Kirjan jälkisanoissa hän kertoo, että Sömnö sai alkunsa ilmestysmäisestä näystä. ”Siinä valkoisiin alusvaatteisiin pukeutunut mies seisoi myrskyn silmässä ulkosaariston kalliolla Wagnerin pauhatessa taustalla. Miehen silmissä kiilui hulluus. Hän oli vakuuttunut kykenevänsä manipuloimaan todellisuutta maalaustensa avulla. Miehen tai hänen sukunsa menneisyydessä oli jotain pahaenteistä; Wagner viittasi siihen.” – Kaikki kirjan elementit rakentuivat tuon ”näyn” ympärille. Minulle Sömnön rakennuspalikoiden kiehtovimpia palasia olivat Wagnerin ja Nibelungin sormuksen ohella Kongon historia sekä todellisten mystikkojen maailma, perehtyminen vaikkapa armenialaiskreikkalaisen G. I. Gurdjieffin ajatteluun ja elämään, Kännö kertoo. Hän on ottanut kirjalliset waltarit kuvatessaan huikeassa, tavattoman eloisasti ja hyvin kirjoitetussa sukukronikassaan Kongoon sijoittuvia tapahtumia uskottavasti, käymättä siellä. Eihän Mika Waltarikaan koskaan astellut Sinuhe egyptiläisen tapahtumapaikoilla. AMERIKKALAINEN KIRJAILIJA Norman Mailer totesi aikanaan, että mikäli romaania on kirjoitettu alle seitsemän vuotta, se on takuulla huono. Heikki Kännö työsti voittoisaa romaaniaan yksitoista vuotta, eli hän ei olekaan mikään hätämies kirjailijana. Mutta kuinka maailma on muuttunut noina vuosina? – Kun lueskelin vuoden 2007 uutisotsikoita, maailma ei niiden puolesta ole muuttunut miksikään. Samat ihanteet ja sankariteot vallitsevat edelleenkin, samat sodat ja toisiaan seuraavat mellakat eivät ota loppuakseen. Ihmisen toimille on luonteenomaista asioiden kärjistyminen, mikä puolestaan kärjistää yleistä ilmapiiriä. Ilmapiiri maailmanlaajuisesti on muuttunut huonompaan suuntaan. Nimenomaan, jo mainitsemani itsekkyyden ilmapiiri on kärjistynyt, Kännö suree. Hän muistuttaa, että elämme ennennäkemättömän vaurauden keskellä, mutta emme halua jakaa sitä, koska pelkäämme vaarantavamme mahdollisuutemme ylenHeikki Kännö pureutuu itsekkyyden tuhovoimaan Runeberg-palkittu kirjailija sanoo, että hänen Sömnö-kirjansa on ”valitettavan ajankohtainen. ”Unohdamme historian ja ihmisen kehityskulun syklit emmekä ota opiksi virheistämme”. TEKSTI SISKOTUULIKKI TOIJONEN KUVAT JUHA DRUFVA Runeberg-palkittu Heikki Kännö puhui Tampereen Mummon Kammarin kirjallisuuspiirin tilaisuudessa 11.2. 22 Eläkeläinen x/2019
• palttisuuteen. – Emme halua maahamme hädänalaisia ihmisiä, emmekä todellisuudessa halua auttaa toisiammekaan. Meidät on opetettu näkemään apua ja tukea tarvitsevat ihmiset yhteistä varallisuutta kärttävinä joukkioina, joita ovat esimerkiksi työttömät, opiskelijat, taiteilijat ja vaikkapa laitoshoitoa tarvitsevat vanhukset. Nämä ryhmät nähdään pelkkinä vaivalloisina kuluerinä, joista pyritään selviytymään mahdollisimman halvalla, ja jotka tarvittaessa valjastetaan syyllisiksi yhteiskunnan ongelmiin. Näiden ihmisjoukkojen jatkoksi sopivat mainiosti maahanmuuttajat. Tässä suhteessa Suomen ilmapiiri on kärjistynyt todella paljon vuodesta 2007 vuoteen 2019. SÖMNÖ-KIRJAN PÄÄHENKILÖ , Werner H. Berger on kuuluisa kuvataiteilija, opetuslapsia ympärilleen haaliva mystikko, joka katsoo oikeudekseen kylvää tuhoa ympärilleen. Hän on kykenemätön sitoutumaan perhearvoihin ja käyttää siekailematta hyväkseen kanssaihmisiään tuhoutuen lopulta hulluihin pyrkimyksiinsä myös itse. – Werner on Oscar Wilden kirjoittamna romaanin Dorian Grayn päähenkilön kaltainen, itsekkään, lähimmäisiään hyväksikäyttävän, menestyneen ihmisen prototyyppi. Sellainen persoona, jollaiseksi sangen moni riittävästi valtaa osakseen saanut helposti – melkeinpä väistämättä – muuttuu. Kirja on täynnään viitteitä kirjallisuushistoriaan, kuvataiteisiin, maailmanselityksiin, filosofisiin koulukuntiin ja okkultistisiin teorioihin. ”Romaani tuo näkyviin ajan oudot ja erikoiset ilmiöt ja niihin uskovat ihmiset. Siinä on keskiössä faustinen ajatus ihmisen pyrkimyksestä murtaa fysikaalisen maailman rajat, vangita se, mitä kutsutaan sieluksi, ja saavuttaa tällä lailla kuolemattomuus”, Runeberg-voittajan valinnut raati kuvailee. – Ajatus sielun myymisestä saatanalle on lähtöisin Dorian Grayn muotokuvasta ja muista Faust-aiheisista kirjoista. Törmäsin G. I. Gurdjieffin mystiikkaan, jossa keskeisellä sijalla on ajatus siitä, ettei ihmisellä ole sielua laisinkaan, ennen kuin hän on rakentanut itselleen sellaisen. Minusta ajatus miehestä rakentamassa itselleen kuolematonta sielua oli mainio. Wernerin sielu rakentuu nimenomaan niistä aineksista, joista Sömnö koostuu. Suvun tarina, lapsuuden rakkaudet ja traumat, täydellisen itsekeskeinen isä ja vanhempien avioero vain joitakin mainitakseni. ”TEOS UPPOAA MENNEESEEN , mutta siitä nousee esiin varsin ajankohtaisia teemoja. Se ottaa salavihkaisesti kantaa siihen, mitä pidämme historiana ja miten toisaalta hahmotamme historian”, Runeberg -palkintoraati perustelee. – Sömnö on valitettavan ajankohtainen. Kirjassa käsitellään mm. toiseen maailmansotaan johtaneita tapahtumia. Nykypäivänä käytetyt äänenpainothan eivät poikkea oleellisesti siitä, miten ihmisten vihaa ja ennakkoluuloja lietsottiin silloin. Kokonaisrakenteeltaan Sömnö ei ole historiankirjoitus vaan kuvaus nykyhetkestä. Kirjan pääjuoni tapahtuu nykyhetkessä, ja muut tapahtumat muodostavat sille historiallisen viitekehyksen, Kännö luonnehtii. Kirjassa kaunistelemattoman totuuden esiin kaivaminen osoittautuu haastavaksi, sillä ihmisten kertomukset menneestä ovat usein räikeän ristiriitaisia. – Yksi motiivi oli kuvata kirjassani sitä, miten ja miksi todellisuus vääristyy kertojansa motiivien mukaiseksi, mutta tämä ei ole kirjan päällimmäisiä aiheita. Jos olisi, olisin keskittynyt siihen moniulotteisemmin ja tarkemmin, sillä se on hyvä aihe. Me ihmiset niin kovin mielellämme luotamme itseemme ja omaan totuuteemme. Nykyään ehkä jopa vielä voimakkaammin kuin joskus ennen, koska esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on selkeästi nähtävissä, että ihmiset turvautuvat tietoisesti valehtelemiseen ja myös valheisiin uskomiseen saadakseen ilon olla ”oikeassa”. Tietenkään tämä ei sinällään ole mikään uusi asia, mutta nykymaailma tarjoaa valheiden levittämiselle ennennäkemättömän hyvät keinot. Puheessaan Runeberg-palkinnon jakotilaisuudessa Heikki Kännö totesi näin: ”Ja mikä pahinta: unohdamme historian, ja sen, miten ihmisen kehityskulku on aina Heikki Kännö › SYNTYNYT 1968 › TAIDEMAALARI ja kirjailija. › ASUU ja työskentelee Turussa. › SÖMNÖ-ROMAANI (Sammakko-kustannus, 2018) sai arvostetun Runeberg-palkinnon 2019. › ESIKOISTEOS Mehiläistie Heikki Kännö kertoi työstään ja teoksistaanvapaaehtoisen vanhustyön keskuksessa Mummon Kammarissa Tampereella 11. helmikuuta. Tilaisuudessa häntä haastatteli kulttuuritoimittaja Siskotuulikki Toijonen. Palkkioksi esiintymisestään Kännö sai villasukat. noudattanut sykliä, jossa nousua seuraa romahdus. Emme siis ota opiksemme virheistämme, emmekä ilmeisesti kaihda edes niitä samoja keinoja, jotka aikoinaan saivat Wagnerista innostuneen viiksimiehen hukuttamaan tuleen puolet maailmasta.” – Puolustusministerimme on vastikään todennut, että suomalaisten SS-sotilaiden epäileminen osallisuudesta natsisaksan sotarikoksiin on epäoikeudenmukaista, joten mitäpä tuohon voisi lisätä. Valitettavasti joukossamme on paljon ihmisiä, jotka kieltäytyvät tunnustamasta tehtyjä virheitä. Se olisi kuitenkin juuri se prosessi, jonka avulla samat virheet voisi tulevaisuudessa yrittää välttää. ROMAANIN PERUSTEEMA on itsekkyys. Myös meneillään olevan vanhushuollon ja vanhushoidon pohjimmaisena syynä Kännö näkee itsekkyyden. – Ehdottomasti. Poliitikot ovat käyttäneet vanhustenhuollon parantamista jo vuosikymmenten ajan vaaliaseena, joka on säännönmukaisesti jätetty odottamaan seuraavia vaaleja, sitten kun äänet on saatu. Niin kauan kuin muistan, on puhuttu vaipoissaan hautuvista vanhuksista, joille ei ole järjestetty riittävästi hoivaa. Nähdäkseni tälle asialle ei koskaan ole tehty yhtikäs mitään, vaan päinvastoin. – Viime aikojen paljastukset osoittavat, että tilanne on yksityistämisen ansiosta pelkästään huonontunut. Ja nyt poliitikot vaalien alla kertovat jälleen samoja valheita, samalla kun yrittävät pestä itseään ja puoluettaan syyllisyydestä. Oma osansa on täysin vastuuttomilla firmoilla, jotka vanhustenhoitoa pyörittävät. Siinä toiminnassa ei ole kysymys mistään muusta kuin vanhusten ja yhteiskunnan rahojen siirtämisestä omiin ja osakkeenomistajien taskuihin. Itsekkyys jyllää myös kotimaan politiikassa, asenteissa ja arvoissa. – On mahdollista ja todennäköistä, että suurvaltojen johtajien vanavedessä myös suomalainen politiikka on saanut kokonaan uudenlaisia, entistä räikeämpiä oman edun ajamisen muotoja, Kännö uumoilee. –Suurimpana erona vanhaan meininkiin on se, että nykyään tällaisia asioita ei yritetä kunnolla edes piilottaa. Kun hallitus törmää pellit kolisten perustuslakiin, sen pitäisi ymmärtää hävetä taitamattomuuttaan, mutta nykyiset ministerit kaahaavat vain toista kautta sen ohitse. Ohjaaja Aki Kaurismäki ilmaisi vastalauseensa Suomen metsäja kaivospolitiikalle luopumalla akateemikon arvonimestään, joten minun ei tarvitse sanoa siitä aiheesta tämän enempää. Heikki Kännö muistuttaa, että kirjallisuus osaltaan voi, ja sen pitäisi toimia myös inhimillisyyden sanansaattajana arvopohjaisesti. – Minun taidekäsityksessäni taiteen tekemisen perusteena ei voi käyttää muuta kuin taidetta itsessään, mutta erilaisia aiheita sen sisällä tietysti pyöritellään, ja nykyhetken tärkeimpiä aiheita ympäristökysymysten ohella ovat tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistäminen. Ennen kaikkea ihmisten pitäisi lukea. Lukeminen auttaa tajuamaan toisia ihmisiä ja elämän lainalaisuuksia, se kouluttaa ihmisiä sosiaalisuuteen ja kehittää kykyä ajatella johdonmukaisesti. Lukeminen itsessään on ihmiselle keino vahvistaa inhimillisyyttään. Esiintymispalkkioksi villasukat KUKA? Kun lueskelin vuoden 2007 uutis otsikoita, maailma ei niiden puolesta ole muuttunut miksikään.” Eläkeläinen x/2019 23
• PENSIONÄREN INGEN KAN påstå att man inte kände till problemen inom äldreomsorgen i Finland. Man kände helt säkert till läget men lyssnade inte. Man vaknade till de äldres, anhörigas, vårdanställdas och sakkunnigas rop på hjälp först då myndigheterna var tvungna att stänga de anstalter som hade den allra sämsta kvaliteten. Inom kommunerna har man i åratal hellre skurit ner på äldretjänsterna än höjt skatterna. Man har konkurrerat med priser i stället för med kvalitet, och en människovärdig ålderdom har lagts ut på auktion. Följderna har varit ett otillräckligt antal anställda, en dålig servicenivå och direkt försummelse. ÄLDREOMSORGEN KOMMER att bli ett centralt tema vid riksdagsvalet i april och kandidater över hela fältet lovar att servicen ska förbättras. Men hur går det med vallöftena efter valet, håller riksdagsledamöterna vad de lovat? Och kommer löftena att gälla även då det ekonomiska läget försämras? De nuvarande regeringspartierna har haft fyra år på sig att ta itu med frågan. I stället för att förbättra de offentliga tjänsterna har regeringen dukat upp ett smörgåsbord för vårdföretagen som gör business och gömmer vinsterna i skatteparadisen. Den senaste tidens skandaler har ändå skoningslöst avslöjat den bistra verkligheten, hur illa en hänsynslös vinststrävan stämmer överens med likvärdiga tjänster. Vårdreformen som utgår från en omfattande privatisering har snubblat på problem som anknyter till grundlagen. EFTER RIKSDAGSVALET behöver Finland en regering som sätter människan främst, inte företagens vinster eller kortsiktiga inbesparingar. Äldreomsorgen måste helt enkelt tilldelas mer skattemedel och vårdardimensioneringen måste genom förpliktande lagstiftning höjas till nordisk nivå. Dessa behov kan inte kringgås genom förnyade strukturer eller genom att lita på att privatiseringen för med sig inbesparingar. PENSIONÄRERNA RF uppmanar väljarna att kräva svar av kandidaterna beträffande äldreomsorgen. Vad har de riksdagsledamöter som nu söker förnyat förtroende gjort under de fyra senaste åren? Och förbinder sig de nya kandidaterna vid att förbättra äldreomsorgen? Nu behövs det rappa tag och ett äkta engagemang, inte allehanda skojares tomma löften. Översättning: Anne Lindfors-Shaban LEDARE JAN KOSKIMIES Chefredaktör LIMPAN RUDOLF LINDBLAD Skribenten är pensionär, bosatt i Helsingfors. Äldreservicen avgörs i riksdagsvalet Vård­ reformen som utgår från en omfattande privatisering har snubblat på problem som anknyter till grundlagen.” R ubriken är så pass modern att datorns rättskrivningsprogram inte ens ville godkänna den. Vi finnar brukade alltid dra på munnen åt de socialistiska ländernas byråkrati, som sist och slutligen ledde till hela systemets kollaps. Den renodlade kapitalistiska ideologin verkar leda till minst lika idiotiska system. I mindre konkurrensutsättningar kan man kanske spara litet, man där är det ofta de arma stackare som behöver tjänsten i fråga som blir lidande av det nya systemet. Frugan, som var möbelförsäljare till professionen, brukade alltid säga åt sina kunder att billiga priser och kvalitet är en ekvation som inte går i hop. Jag tror nog att beslutsfattarna är av samma åsikt ifråga om sina egna anskaffningar, men när det gäller sjukoch åldringsvård verkar det bli annat ljud i skällan. Allt som oftast har jag suttit och funderat på vart Sipiläs och Orpos nya Sotesystem, om det nu någonsin blir färdigt, skall leda. Om vi skulle förflytta oss tio år framåt i tiden, min fantasi sitter som flugan i taket och lyssnar på stadens fäders, förlåt i jämlikhetens namn föräldrars, budgetmangling. En ekonom lägger ut texten: ”Enligt en färsk statistik har vi allt för många pensionärer att ta hand om. Med den i fjol sänkta skatteprocenten har vi bara denna lilla summa att spendera på åldringsvården. Det betyder att vi för att kunna tackla problemet är tvungna att effektivisera åldringsvårdslogistiken. Det billigaste anbudet kom från det internationella Terminal Logistik ag, som har utvecklat en mycket effektiv metod för åldringarnas slutförvaring…” Det började gå kalla kårar längs min flugryggrad och jag surrade till. En av de ickemanliga stadsföräldrarna upptäckte mig och slog alarm. Mötet avbröts, lokalen tömdes och stadshusets vaktmästare kom rusande med en stor DDT-spruta i högsta hugg. Min fantasifluga klarade trots allt livhanken och flög genom den mulna framtiden tillbaka in i mitt vänstra öra. Jag satt länge tyst och funderade på vad den lilla människan kan göra för att stoppa den kapitalistiska effektivitetstrenden och kom fram till att det enda som står mellan misären och oss är demokratin och rösträtten. Välfärden, som nu i den kapitalistiska ideologins namn naggas i kanterna kom till när det var vänstermajoritet i riksdagen. Vi har ju snart riksdagsval. Låtom oss alltså se till att så många som möjligt som har socialt samvete kommer in i den nya riksdagen. För att vara på den säkra sidan lönar det sig att rösta på kandidater som annonserar i vår egen tidning. Det började gå kalla kårar längs min flugryggrad och jag surrade till.” Åldringsvårdslogistik FPA:s lättlästa broschyrer 2019 har kommit ut I FPA:s lättlästa broschyrer finns information om FPA:s förmåner och tjänster. Sammanlagt åtta broschyrer ges ut på lättläst finska och svenska. I broschyrerna kan man läsa om FPA:s förmåner och tjänster på ett lättläst språk. Det finns åtta lättlästa broschyrer, bland annat Stöd för pensionärer. Broschyrerna kan hämtas på FPA:s serviceställen. Många av FPA:s samarbetspartner har också fått broschyrer som de kan dela ut till sina kunder. Bland annat rådgivningsbyråer, TE-tjänster och olika verksamhetsställen inom socialvården har fått broschyrer att dela ut. Broschyrer kan beställas från FPA:s blankettförråd. Adressen är lomakevarasto@kela.fi. Det minsta antal som skickas ut är 10 ex./broschyr. 24 Eläkeläinen 2/2019
• Pääsiäinen Vienan Karjalassa 18.-22.4.2019, 5pv 4 yötä Ohjelma: Torstai 18.4. Kostamuksen kaupunki ja Kormilon maatilamajoitus Perjantai 19.4. Vuokkiniemen kylä ja kuvan kaunis Venehjärvi Lauantai 20.4. Kalevalan kansallispuisto ja Vuonnisen kylä Sunnuntai 21.4. Kalevalan kaupunki, Haikola ja Jyskyjärvi Maanantai 22.4. Kotiinpaluu Tutustu tarkemmin Elman sivuilla: www.elamysmatkailu.fi Ilmoittautuminen: Elman kotisivuilta, sähköpostitse info@elamysmatkailu.fi tai soittamalla numeroon: +358 50 521 3795 Hinta: 650 € goMOTO 3.3 alk . 4 990€ (157€/kk) ? MYYNTIPALVELU: 02 480 9060 | MYYNTI@SKAND.FI TOIMITUS KOTIOVELLESI – KAIKKIALLE SUOMEEN! TILAA OMASI JO TÄNÄÄN SOITA 02 480 9060 ?VÄLTÄ KEVÄÄN TOIMITUSRUUHKA 2v SKAND TAKUU SAATAVILLA MYÖSTALVIVARUSTEET! WWW.SKAND.FI TOVERILLISIN HINNOIN! • Sähkötyöt, putkityöt • Ilmalämpö asennukset • Maalämpö asennukset LVIS Kylmähuolto HEINO 045 693 7656 matti.heino56@gmail.com Joko olet Eläkeläinenlehden maksuttoman uutiskirjeen tilaaja? uutiskirje.elakelaiset.fi Eläkeläinen 2/2019 25
• KULTTUURI Elämän ra­ jallisuutta ja kuolemaa ei ole häivytet­ ty näyttelystä. Sirkka Penttilä: Nainen ja pää­ kallo. Vanhuus­näytte­ ly 20.10. asti Helsingin kaupungin taidemuseo HAMissa, Eteläinen Rautatienkatu 8. www.hamhelsinki.fi KUVATAIDE M A IJ A TO IV A N EN /H A M 26 Eläkeläinen 2/2019
• T uskinpa Helsingin taidemuseo HAMin amanuenssi Jari Björklöf tiesi kajoavansa aivan näin kipeän ajankohtaiseen aiheeseen kuratoidessaan kaunistelemattoman, mutta runollisen Vanhuus-näyttelyn. Käyhän keskustelu vanhusten hoidosta ja asemasta kuumimmillaan. HAMin Vanhuus-näyttely on koottu herkkävaistoisesti niin katsojan sosiaalista omaatuntoa kuin ymmärrystä ja myötätuntoa herättämään. Minussa tämä pieni mutta tärkeä näyttely herätti muistoja ja valtavaa hellyyttä, mutta myös aiheellista huolta. Se myös muistutti siitä pyyteettömästä rakkaudesta ja hyväksynnästä, jota vain vanhat ja viisaat voivat suoda. Ennen kaikkea näyttely muistuttaa taiteen voimasta. Näyttelyn teokset tuovat esille myös vaiettuja asioita, niitä, jotka niin helposti torjumme ”Yhteiskunta tarjoaa ihanteiksi eläkevuosia elämän kultakautena, lifestyle-huipentumana, joka on täynnä nuorekasta elinvoimaa, harrastuksia, puuhastelua ja pöhinää. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta tällaiseen. Jos kulkee kumarassa, voi huonosti tai sairastaa, jää helposti sivuun valtavirran elämyksistä ja syrjäytyy”, Björklöf tähdentää. Mutta hän ei saarnaa näyttelyssä, vaan huomauttelee puhuttelevien teosten välityksellä hienovaraisen koskettavasti. Sellaisetkin teokset, jotka eivät selkeästi kuvaa ikäänHuutoja ja kuiskauksia Helsingin Taidemuseon Vanhuus-näyttely on koottu runollisen herkkävaistoisesti mutta kaunistelemattomasti Pieni mutta tärkeä näyttely herättää muistoja ja hellyyttä, mutta myös aiheellista huolta. TUOMARI NURMION ja Köyhien Ystävien tiet erkanivat 40 vuotta sitten. Taustabändistä syntyi Esa Pulliaisen johtama Agents, joka nosti suosioon niin Topi Sorsakosken kuin Jorma Kääriäisen eivätkä huonoja ole Vesa Haajankaan kanssa tehdyt kiekot. Agenttien ensimmäinen solisti oli Rauli Badding Somerjoki, jonka C-kaseteilla lähettämistä harjoitelmista Pulliainen on nyt vuosikymmeniä myöhemmin työstänyt oivan huomionosoituksen Baddingille. Solistivalinta, HIM-yhtyeen keulakuva Ville Valo voi tuntua yllättävaltä, mutta hänen äänialansa muistuttaa matkimatta Baddingia ja sopii laulujen tulkiksi. Kiekolla on uudistetuin taustoin kolme Badding-bravuuria eli Ikkunaprinsessa, joka on alkujaan jenkkilästä Perry Comon hitti Glendora vuodelta 1956, monen levyttämä Paratiisi sekä kaihoisa Tähdet tähdet. Esa Pulliainen ei päästä puolivalmiita tekeleitä käsistään. Hänen laadukas kitaratyönsä avaa rautalankainstrumentaalilla Kirstinkulma ja jatkuu kautta levyn. Kokonaisuus on monipuolinen, mukana on myös kaksi englanninkielistä rokkia, joiden äänimaailma tuo mieleen 1970-luvun alun. Baddingin ”uusista” kappaleista puraisee viime vuoden puolella singlenä jo julkaistu Orpo lapsi kiurun, jonka aikana myös hän itse on äänessä. Levyn päättävässä Tuutulaulussakin Baddingiä kuullaan kuten myös lausumassa runonpätkän muuten instrumentaalin Ketun aluksi. Kolmen jo tutun hitin ohella voisin kuvitella, että albumin lauluista Kuihtuu kesäinen maa ja Mä haluun sun saavat elämän lavatansseissa. Kun Rauli Badding Somerjoen tuotannossa aika usein kaiho kaikuu niin sen ei aina tarvitse ole mollissa, niinpä Syksyn lapsia hölkkää mukavasti. Agents on tanssien ja klubikeikkojen takuuesintyjä, Ville Valo tuo faninsa ja Baddingin ennenkuulematon biisituotanto on herättänyt kysynnän. Niinpä Ville Valo & Agentsilla on maaliskuun alusta alkaneella kiertueella puolet keikoista jo loppuunmyytyjä. Matka vie ympäri Suomen Kuopion Rauhanlahdesta Helsingin Tavastiaklubille ja Levin Hullu Poro Areenalle. Keikkalistalla ovat myös isoimmat kesäfestivaalit kuten Seinäjoen Provinssi, Turun Ruisrock, Joensuun Ilosaarirock, Tammerfest, Pori Jazz, Oulun Qstock ja Helsingin Flow. AKI RÄISÄNEN Kunniaa Baddingille tymistä tai vanhempia ihmisiä avautuvat näyttelyssä vanhuuden näkökulmasta. Näyttely koostuu herkistä piirustuksista, grafiikanlehdistä, installaatiosta ja videoista. Ensimmäisenä näyttelyvieras tavoittaa viehättäviä, mustavalkoisia valokuvia kuraattorin omasta mummolasta. Juuri niitä, meille jokaiselle tuttuja, helliä ja hauskoja ikuistuksia. Suomalaisen naivistisen taiteen tärkeimpiin edustajiin kuuluvan Alice Kairan omakuvat eri vuosikymmeneltä kertovat väkevästi ja itseironisestikin eletystä elämästä. Rafael Wardi kuvaa upeissa pastelleissaan edesmennyttä, muistisairauden uuvuttamaa vaimoaan ja muita asukkaita hoivakodissa ikuistaen sitä rakkautta, hellyyttä ja tuskaa, jota läheistä kohtaan kokee loppuun saakka. Melankolisesta näyttelystä löytyy myös huumoria. Aivan kuin Wardin Puuhevonen iski silmää hyväksyvästi sille, että vanhuudessa me kohtaamme jälleen lapsuuden, kuka mitenkin. Yksi vaikuttavimmista teoksista on Pasi Aution riipaiseva video, jonka ohi ei videotaidetta vieroksuvankaan kannata kävellä. Siinä puoliksi halvaantunut, liikuntakyvytön vanha mies katselee vuodenaikojen vaihtelua vuoteestaan, ankealle parkkipaikalle avautuvassa näkymässä. Hän puhuu verkkaisesti havaintoja tehden itsekseen, että kuulisi edes jonkun puhetta yksinäisyydessään. Elämän rajallisuutta ja kuolemaa ei ole häivytetty näyttelystä, mutta inhimillisyys ja kunnioitus vanhoja ihmisiä kohtaan heijastelee myös Sirkka Penttilän ja Ulla Liuhalan kuolemaa käsittelevissä töissä. Tavattoman kaunis on Santtu Koivun monimerkityksellinen videoteos, jossa lapsuudesta tuttuja varjokuvia muodostavat kädet saavat linnun lentämään ja lopulta katoamaan taivaalle, kuin ihmisen sielun ikuisuuteen. SISKOTUULIKKI TOIJONEN Ville Valo & Agents: Ville Valo & Agents. Vallila Music House 2019. JO O N A S B R A N D T MUSIIKKI Eläkeläinen 2/2019 27
• Tarpeeksi valmis M aaliskuussa ei voi enää olla huomaamatta kevään tuloa, olipa lunta vaikka puoli metriä tai enemmänkin. Aira Tuovisen Keväällä muistuttaa jokavuotisesta ihmeestä. Tuovinen vangitsee runonsa sen, mistä kevät on tehty. Ainakin Suomen kevät on nimenomaan kuvittelun voimaa, sitä että hankien keskelläkin jo pystyy aistimaan ja näkemään, mitä on tulossa. (Ja hyvin suomalaista on sekin, että kevätrunossa mainitaan ”latu” ja ”lumiukon nenä”.) Runo on kuin moottoriöljyä ajatteluja kuvittelukyvyllemme. Viidennessä säkeistössä näytetään pikakelauksella, mitä on tuleva: vihertää, linnut tekevät pesiä, hyttysetkin jo tulevat. Runon perusajatus on todella hyvä: suuri osa ilostamme tulee oikeasta suhtautumisesta. Jäin jopa miettimään, olisiko runo voinut päättyäkin jo kehotukseen ”keväästä riemuitkaa!”. Viisas runo näin kevään kynnyksellä – ja muutenkin. Muistorunoja Impi Jääskeläisen runo Mennyt on persoonallinen ja kaunis muistoruno. ”Meni valoisaan kesään / suopursuna tuoksumaan / ja hillana kukkimaan”. ”Suopursuna”, ”hillana”, ”kuukkelina” – vertauksen voi tehdä paitsi kuin-sanan avulla, myös -na, -nä -päätteellä eli essiivi-sijamuotoa käyttäen. Myös lailla-sana kelpaa vertaukseen, mutta on selvästi vanhahtava. Jääskeläinen on valinnut omaan runoonsa luontevan vertaamisen tavan. Varsinkin muistorunoissa vähät sanat kertovat usein enemmän kuin paljot. Mennyt-runon rakenne on yksinkertainen. Runossa on hyvin sekä konkreettista että abstraktia. Kokonaisuus on selkeydessään onnistunut. Pertti Korhosen Elämän virtaukset syntyi helmikuussa, kun ”saatiin kuulla erään ’liitäjän’ suru-uutinen. Tuosta virisi ja heräsi minun runosuoneni kirjoittaa runo, joka koskettaa myös meitä jokaista liitäjää”, Korhonen kirjoittaa saatteessaan. Mestariurheilijan muistoa kunnioittava runo laajenee tosiaan lopussa kaikkia ihmisiä koskevaksi. Korhosen runo toi mieleeni erään Pentti Saaritsan runon, jossa ensin hypätään ja sitten katsotaan korkealle asetettua rimaa. Runon viimeinen säkeistö kuuluu: ”enkä lainkaan / välitä tietää / olenko mennyt yli vai ali.” Hieman jäin kuulostelemaan kahden viimeisen säkeen rytmiä. Nyt viimeisessä säkeessä on aika paljon sanoja. Voisikohan sitä saada dynaamisemmaksi? Miltä kuulostaisi: Ei loppuarviota voi antaa edes tuomari paras? Tuo on vain yksi ehdotus tiiviimmästä ilmaisusta. Runojen kirjoittajan perustyötä on sanojen karsiminen tai lisäily ja sanojen siirtely paikasta toiseen. Runo ei tule koskaan täysin valmiiksi, onneksi. Riittää, että runo on ”tarpeeksi valmis”! Korhosen koskettava runo soi kahdessa äänilajissa hienosti: yhdelle ihmiselle ja meille kaikille. Sukupolvet Ada Juvosen runon Elämme kuin viimeistä päivää ajankohtaisuus korostuu näin vaalien alla. Tuskin menee päivääkään, etteikö mediassa puhuttaisi ilmastonmuutoksesta. Alkuvuoden toinen suuri puheenaihe on ollut ahneus ja sen surulliset seuraukset hoivabisneksessä. Juvosen runo on siis ajan hermolla: sekä ympäristö että suhde toisiin ihmisiin nousevat runossa teemoiksi. Aloitussäe on ehkä hivenen hankala. Jos ”oleva”-sanan jättäisi pois, selkiytyisikö säe? Muuten runo etenee napakasti, ytimekkäästi väittein ja kysymyksin. Neljännessä säkeistössä antaudutaan lyyriseen luontokuvailuun – sävyn vaihdos toimii ja NIINA HAKALAHTI Lähetä runosi osoitteeseen Niina Hakalahti, Kukkolankatu 16, 33400 Tampere tai niina.hakalahti@sci.fi. Runo on kuin moottoriöljyä ajatteluja kuvittelukyvyllemme. yllättääkin. Viimeinen säe tarkentaa vielä siihen, kenestä puhutaan, keneltä penätään vastuuta. Juvonen kirjoittaa viisaasti meinä, ei heinä. Tampereella saatiin muutama vuosi sitten nauttia Pispala keinuu -esityksestä, jonka runot olivat Ismo Muurimaan käsialaa. Erikoispuuseppänä elämäntyönsä tehnyt Muurimaa on sekä taidekäsityöläinen että sanataiteilija. Runo Helkkarin enkelit rakentuu lyhyistä säkeistä. Kirjoittaja hallitsee rajaamisen taidon. Runon edetessä idea selviää, tässä ei todellakaan kehoteta lapsia tai lapsenlapsia ”olemaan kunnolla” vaan päinvastoin, tässä kehotetaan heitä ottamaan kaikki irti vapaudesta, joka kuitenkin päättyy vääjäämättä. Oivaltavasti Muurimaa luettelee erilaisia kahleita aina toimiston tuoleista lastenvaunuihin. Runon otsikko on herkullinen. Mikä paremmin kuvaisi suhdetta lapsiin kuin yhtäaikainen helkkarimaisuus ja enkeliys. Oman lisänsä tuo myös assosiaatio Helvetin Enkeleihin. Mutta Helvetin Enkelit ja Helkkarin enkelit ovat toisistaan yhtä kaukana kuin yö ja päivä. Lopussa vielä sävy vahvistuu, kyllä, kysymys on nimenomaan enkeleistä, sitRUNOPYSÄKKI KULTTUURI Mennyt Hän on mennyt tunturiin, revontulten loisteeseen. Meni pakkaseen rakotulen äärelle. Meni valoisaan kesään suopursuna tuoksumaan ja hillana kukkimaan. Hän kuukkelina lentää, sinirintana laulaa. Jätti toivonsa. Jätti lämpönsä ja rakkautensa, jätti ilonsa ja voimansa ihmisten mieliin. IMPI JÄÄSKELÄINEN, MIKKELI Elämän virtaukset Nousuvirtaus ylöspäin kohottaa, kauas ennätyksiin kuljettaa. Pitkäkin lento joskus katkeaa, alas maanpoveen vajoaa. Jos virtaus sivulta käy, ei turvallinen reitti edessä näy. Virtauksia lennoillamme monenlaisia on, onko valinta tahdoistamme riippumaton? Jokainen liitää tyylillään, matkansa omilla siivillään, kunnes aika on tullut laskeutua alas. Ei paras tuomarikaan arvostella voi, oliko se tyyli paras. PERTTI KORHONEN, HELSINKI 28 Eläkeläinen 2/2019
• Paperija nettipalsta täydentävät toisiaan – muista siis jatkaa lukemista. tenkin. Runo kuvaa hienolla tavalla vanhemman sukupolven suhdetta nuorempaan. Siinä on rakkautta, hiven haikeutta (kun oma nuoruus on jo kaukana), huoltakin, mutta ennen kaikkea ja kaikista eniten rakkautta. Sukupolvitematiikka yhdistää Juvosen ja Muurimaan runoja. Runoja, runoja, lisää runoja Käsissäsi on nyt toinen uudistunut lehti sekä Runopysäkki. Netistä löytyvät Toivo Bergin, Oiva Björkbackan ja Inkeri Nuutisen runot sekä lisäksi Tuula Niemisen palaute runoKeväällä Maaemo huokaa jäässä vaikka on maaliskuu. Lumiukolla päässä nenäkin punertuu. Luonnossa monin tavoin hyvä on ihmisen latu on kaikille avoin edessä jokaisen. Laskea kukkulan päältä liukua vauhdilla pois mielessään liidellä täältä kuin siivet selässä ois. Jääpeitosta järvi vapautuu auringossa kimaltaa varjot pintaan kuvastuu aallot vievät soutajaa. Mennään kohti kesää vihertää koivikot, lintuset laittavat pesää inisee itikat. Sataa vettä tai lunta keväästä riemuitkaa! Pian koko luomakunta Yhdessä iloita saa. AIRA TUOVINEN, SONKAJÄRVI Elämme kuin viimeistä päivää Te olette takana olevan rajan, rakentajat huomisen ajan. Meillä nyt on harteilla vastuun taakka se yltääkö teihin saakka. Elo meillä on täällä nyt. Tulevaisuus ei vielä syntynyt. Me vastaamme. Tulevaisuus kysyy: Missä luonto, lammet ja siniset veet, missä kauniit laaksot ja harjanteet? Missä lintujen laulupuut, hymyävät metsät ja jokien suut? Syyttääkö tulevaisuus meitä, jotka olimme ennen heitä? Missä terve ja vahva ihminen, onko huumeet ja myrkyt pilanneet sen? Ovatko tavat turmeltuneet? Missä tunteet, lämpö ja rakkaus, missä usko ihmisyyteen? Missä usko aikaan ja tulevaisuuteen, parempaan uuteen? Elimme kuin viimeistä päivää, me, heidän vanhempansa. ADA JUVONEN, MÄNTTÄ-VILPPULA Helkkarin enkelit Mopoillaan ajavat. Nuoruus hulmuten. Peppu satulassa. Katse elämässä. Hymyilevät tankatessaan. Ne helkkarin enkelit. Elämän luojat. Bensalta haisevat kädet öljyssä. Fritsu kaulassa. Lentäkää ennenkuin kahlitaan. Toimiston tuoleihin. Kaupan kassoihin. Lastenvaunuihin. Lentäkää nyt. Helkkarin enkelit. Äidin nuppuset. ISMO MUURIMAA, TAMPERE pysäkkiä koskien. Kuten huomata saattaa, netistä löytyvien runoilijoiden nimet ovat kutsuvasti esillä – muista siis jatkaa lukemista. Paperija nettipalsta täydentävät toisiaan, esimerkiksi Aira Tuovisen ja Inkeri Nuutisen runoissa on tiettyä elämänfilosofista sukulaisuutta. Muistutuksena vielä, että netissä Runopysäkin löytää muiden Eläkeläisen blogien vierestä. Impi Jääskeläisen runon yhteydessä kirjoitin erilaisista vertaamisen tavoista. Runopysäkillä runoja kommentoidessa tulee luontevasti puhuttua runouden eri keinoista. Vaikka keinoja ei tarvitse kirjoittaessa tietenkään pitää tietoisesti mielessä, joskus voi kokeilla harjoitella jotakin niistä. Tästä lisää netissä Toivo Bergin runon kommentin yhteydessä. Kansainvälisen naistenpäivän tunnelmissa esitän haasteen: lukekaa jonkun naisrunoilijan kokoelma ja jakakaa lukukokemus toisten kanssa. Kotimaiset kokoelmat ovat totta kai hyvä valinta, mutta kannattaa tutustua ennakkoluulottomasti myös muun maailman naisten runouteen. Ja tietysti: muistakaa lähettää minulle runoja. › Runopysäkki myös netissä: elakelaiset.fi/blogit/runopysakki TU O M A S TA LV IL A Eläkeläinen 2/2019 29
• KULTTUURI J o pienenä tyttönä Michelle Robinsonia askarrutti suuri kysymys: Olenko tarpeeksi hyvä? Kysymys oli ehkä aiheellinen, sillä Michelle oli musta tyttö, joka asui Chicagon köyhässä kaupunginosassa South Sidessa, mutta oli tietysti tekemisissä myös kaupungin varakkaampien kaupunginosien valkoisten lasten kanssa. Michellen isä oli työläinen kaupungin vedenpuhdistamolla, ja sairastui varhaisessa iässä MS-tautiin. Äiti oli kotiäitinä ja myöhemmin pankissa töissä, pari vuotta vanhempi isoveli Craig menestyi urheiluansioittensa takia sekä mustien että valkoisten piireissä. Kotitalon omisti pianonsoiton opettaja, isotäti Robbie, joka opetti oppilaitaan alakerrassa, Michellen perhe asui pienessä yläkerran huoneistossa. AMERIKKALAISEN kilpailumentaliteetin vaikutus näkyi jo lapsuudessa. Piti pyrkiä olemaan muita parempi menestyäkseen koulussa, urheilussa, pianonsoitossa tai missä tahansa pyrinnössä. Jo ekaluokalla kilpailtiin lukemisen taidossa; kun Michelle ei osannut taululta lukea sanaa white (valkoinen), hän ei saanut himoittua palkintoa, kultatähteä. Tyttö uurasti niin, että seuraavalla kerralla varmasti sai. Kodin lämmin, hyväksyvä henki ja suuri lähiseudulla asuva värikäs sukupiirikään eivät kuitenkaan häivyttäneet tärkeää kysymystä: Olenko tarpeeksi hyvä? Michellestä tuli tarpeeksi hyvä ja parempikin. Ja siihen oli keinona intohimoinen opiskelu. Vaatimattomista lähtökohdista huolimatta hän pääsi opiskelemaan kahteenkin eliittiyliopistoon, Princetoniin ja Harvardiin, menestyi huippuhyvin ja sai vaikutusvaltaa niin työelämässä kuin sosiaalisessa toiminnassaan. VARAKKUUS OLISI ollut saavutettavissa, mutta Michelle valitsi toisin; työuran voittoa tuottamattomissa yrityksissä, julkishallinnossa ja sosiaalisissa instituutioissa, joissa palkkataso oli aivan toista luokkaa kuin bisnesmaailmassa. Michellellä oli missio jo lapsena, ja hänellä oli sama missio vielä valtakunnan First ladyna: kehittää tasa-arvoa ja huolehtia erityisesti tyttöjen mahdollisuuksista koulutukseen sekä parantaa naisten asemaa politiikassa ja muussa yhteiskunnallisessa toiminLUKUNURKKA Tarpeeksi hyvä ja parempikin Michelle Obama: Minun tarinani. Suom. Ilkka Rekiaro. Otava 2018. KIRJA Michelle Obama löysi vastauksen suureen kysymykseen. Keinona siihen oli intohimoinen opiskelu. esikoistytär Malia syntyi koeputkihedelmöityksellä ja samaa menetelmää tarvittiin myös pikkusisko Sashan saamiseksi. ELÄMÄ MULLISTUI, kun Barack ryhtyi poliitikoksi. Senaattorikausien jälkeen hän pyrki kaikkein korkeimpaan virkaan: USA:n presidentiksi. Miehen menestyksen eteen oli vaimonkin ponnisteltava, ja Michellen oli sen lisäksi tehtävä omat työnsä ja oltava paneutuva äiti lapsilleen. Taakka tuntui välillä ylivoimaiselta, jopa avioliitto uhkasi ajautua kriisiin kovissa paineissa, mutta ne kestettiin ja lopun tietävät kaikki: Barack Obama valittiin kahdeksaksi vuodeksi USA:n ensimmäiseksi mustaksi presidentiksi, ja ensimmäinen musta First lady oli hänen vaimonsa. Korkea asema tarjosi Michellelle ja hänen tyttärilleen valtavasti hyviä ja hienoja asioita, mutta samalla elämä oli sangen rajoitettua ja tarkasti valvottua. Minne mentiinkin, mukana seurasi joukko aseistettuja, salaisia agentteja, päiväjärjestykset olivat tiukkoja ja protokolla ankara, olipa kotona Valkoisessa talossa tai vierailuilla ja puhujamatkoilla. Salaiset agentit turvasivat tyttärien koulumatkojakin. Näissäkin oloissa Michelle jatkoi missiotaan, kiersi puhumassa naisten, tyttöjen ja mustien puolesta, matkusti ympäri maailmaa – hän myös uskalsi rikkoa Valkoisen talon tiukkaa järjestystä muun muassa raivaamalla hyötykasvitarhan sen puistoon. Se tuotti satoa keittiöön jopa 900 kiloa vuodessa. Michelle kutsui usein vieraita Valkoiseen taloon, eritoten lapsia ja nuoria. ”Jokaista minulle avattua ovea kohden olen yrittänyt avata oman oveni muille”, hän kirjoittaa. MICHELLE OBAMAN tarina on rohkea, avomielinen ja tunnustuksellinen teos yhden köyhän mustan tytön nousemisesta vaatimattomista oloista maan huipulle lujan tahtonsa ja sinnikkyytensä ansiosta. Menestys ei ole noussut hänelle päähän, päinvastoin, hän jaksaa koko ajan korostaa, että hyvä elämä ei ole hänen ”onnenpotkunsa”, vaan että jokaisella tytöllä ja naisella, ihonväriin katsomatta, on siihen mahdollisuus, jos heidän pyrkimyksiään tuetaan. Donald Trumpin valtakautta Michelle Obama kommentoi kirjansa lopussa: ”Barackin virkakauden päätyttyä olen lukenut uutisia, jotka suorastaan kuvottavat. Olen valvonut öisin ja pihissyt kiukusta ajatellessani, mitä on tapahtunut. On ollut ahdistavaa nähdä, kuinka nykyisen presidentin käytös ja poliittinen agenda ovat saaneet monet amerikkalaiset epäilemään itseään ja epäilemään ja pelkäämään toinen toistaan. On ollut raskasta katsoa, kun huolellisesti rakennettuja, myötätuntoisia linjauksia on peruttu ja kun olemme vieraannuttaneet eräitä lähimpiä liittolaisiamme ja jättäneet yhteiskuntamme avuttomimpia jäseniä häpeällisesti oman onnensa nojaan. Toisinaan mietin, kuinka syvälle on mahdollista vajota.” Samaa miettivät varmaan miljoonat ihmiset Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa. TUULA-LIINA VARIS nassa. Hänen oma menestyksensä perustui koulutukseen, ja koulutus takaisi hyvän elämän kaikille hänen kaltaisilleen tytöille, ei vain USA:ssa vaan koko maailmassa. Michelle oli ensimmäisen vuoden juristi ja teki töitä yksityisessä yrityksessä, kun sai työtoverikseen Barack Obaman, Havaijilla syntyneen ja kasvaneen, amerikkalaisen äidin ja kenialaisen isän pojan. Ensin syntyi työtoveruus ja ystävyys, sitten syttyi rakkaus, joka johti avioliittoon vuonna 1992. Pariskunta muutti Michellen vanhan kotitalon yläkertaan, suurimpana toiveenaan saada lapsi. Se ei niin vain onnistunut, lopulta 30 Eläkeläinen 2/2019
• S uomalaisessa vanhushoivassa on paljastunut niin karmaiseva todellisuus, että sitä ei voi verrata muuhun kuin muinoiseen huutolaispolitiikkaan, kun vanhoja ja muita avuttomia myytiin huutokaupalla, jossa halvin tarjous voitti. Näin pääsivät kunnat vastuustaan, maksoivat kauppahinnan varakkaitten talojen isännille, jotka puolestaan saivat kohdella huutolaisiaan kuinka huonosti tahansa ilman tilille joutumisen ja rangaistuksen pelkoa. Noista ajoista on kirjoitettu monia kirjoja, niitä on kauhisteltu ja uskottu, ettei koskaan enää tällaista huutokauppajärjestelmää maahan luotaisi. Mutta missä olemme nyt? Kansainväliset pääomasijoittajat ovat saaneet vanhustenhuollosta mainiot markkinat, joilla suuret voitot kahmitaan pienillä menoilla eli mahdollisimman huonolla hoidolla. Eettisestä näkökulmasta katsoen toiminnalla ei ole mitään eroa entisiin huutokauppamarkkinoihin. Vanhushoivassa tapahtuneet väärinkäytökset, laiminlyönnit, huono kohtelu, jopa kuolemat ovat tämän hetken suurin häpeä yhteiskunnalle. On luotu eräänlainen vankileirien saaristo, suomalainen gulag. Monet oikeistopoliitikot yrittävät sitä antaumuksella varjella; varsinkin kokoomukselle tuntuu olevan maailman tärkein asia saada aikaan sellainen ”valinnanvapaus”, joka takaisi suuret ja vielä suuremmat voitot osakkaille. KUN TOTUUS vanhushoivasta on, mikä on, ei tiedä itkeäkö vai nauraa, kun puoluejohtaja Petteri Orpo sönköttää, ettei ihminen ole desimaali eikä hoitajamitoitus numero. Mutta pakkohan puheenjohtajan on yrittää, vaalit ovat tulossa ja kokoomuksen kannatus laskussa. Ehkä myös puheenjohtajan suosio omassa puolueessa, vaikka hänellä onkin ollut kunnia tulla naistenlehdessä valituksi Suomen seksikkäimmäksi mieheksi. Viimeisimmät kauhu-uutiset tulevat Alavudelta, jossa suljettiin Attendon hoivakoti jo vajaan kuukauden toiminnan jälkeen. Siihen mennessä oli kuusi vanhusta kuollut ja henkilökunnasta irtisanoutunut kymmenen henkeä. Miksi valvonta alkaa toimia vasta, kun jotain kamalaa on tapahtunut? Miksi toimipaikkaa ei tutkittu perin pohjin jo ennen kuin sille annettiin toimilupa? Sellainen sosiaalialan osa kuin vanhusten hoiva ei saisi demokraattisessa, hyvinvointivaltiona itseään pitävässä maassa olla oikeastaan millään tavalla kytköksissä bisnekseen. Suuren pääomasijoittajan intressi ei ole tuottaa hyvää hoivaa, sen tehtävänä on tuottaa rahaa. Se on pörssiyhtiön tärkein tehtävä jo lainkin mukaan. Voittoa on saatava ja kasvavaa voittoa, jotta pelikone pyörii. Heikot ja avuttomat vanhukset ovat hyvä markkina, jossa yhtiö pystyy näköjään kovin helposti toteuttamaan tehtäväänsä. MITEN TÄLLAINEN järjestelmä ylipäätään voisi olla hyvä ja eettisesti toimiva, kun mitään hoitoetiikkaa ei pörssiyhtiössä ollenkaan ole? Omistajien kannalta yhtiö toimii oikein ja ”eettisesti” juuri silloin, kun se keskittyy voitontavoitteluun. Rahat otetaan tuskaa tuntematta niiltä, jotka eivät pysty panemaan hanttiin. Sehän on maailman meno. Haen henkistä ja moraalista tukea – taas kerran – kuuluisalta ruotsalaiselta kulttuuripersoonalta Olof Lagercrantzilta. Omaelämäkerrallisessa kirjassaan Ensimmäinen piirini hän kirjoittaa ankarasti osakeyhtiöiden toimintapolitiikasta, etiikasta ja päämärästä. Osakeyhtiö on hänen mielestään nerokkain kaikista länsimaisista keksinnöistä, koska se syntyessään poisti yksityisen ihmisen kohtalon ja rahojen välisen yhteyden. ”Rahat olivat persoonattomia – ja siten oli luotu edellytykset kaiken hienotunteisuuden, lempeyden, inhimillisyyden karkottamiseen markkinoilta. Yrityksen johtaja oli vastuussa vain sijoitetuista rahoista, ja nämä rahat eivät puhuneet inhimillisellä kielellä, eivät tunteneet, haistaneet, kuulleet. Ne eivät tienneet mistään muusta kuin halusta synnyttää uusia rahoja, ja voitosta tuli pyhä, sillä se oli terveen talouden merkki. ” --Osakeyhtiön myötä yhteiskunnat ottivat valtavan askelen kohti nimettömyyttä. Tuli mahdolliseksi toimia likaamatta käsiään, murhata näkemättä kenenkään kaatuvan, riistää näyttämättä kenenkään olevan nälissään.--Osakeyhtiö oli alkua elämälle abstraktioiden maailmassa, jossa ihminen jätettiin taustalle ja robottien herruus alkoi.” TUULA-LIINA VARIS Kirjoittaja on Joensuussa asuva toimittaja, kolumnisti ja kirjailija. KOLUMNI Suomalainen gulag Rahat otetaan tuskaa tuntematta niiltä, jotka eivät pysty panemaan hanttiin” Eläkeläinen 2/2019 31
• Suosittuun Elämänlanka sukupolvien ketjussa -sanoitusja sävellyskilpailuumme lähetettiin 74 kilpailutyötä 35 osallistujalta. Palkintosijoille valikoitui kolme laulua niin laajalta skaalalta, ettei tuomaristo voinut asettaa niitä paremmuusjärjestykseen. Kilpailun tulokset kerroimme Eläkeläinen-lehden viime vuoden viimeisessä numerossa 7. Nyt esittelemme tekijät kolmen palkintosijoille sijoittuneiden laulujen takana. KULTTUURI Sävellysja sanoitus kilpailun voittajat – OLEN AINA TEHNYT musiikkia. Nelisen vuotta sitten innostuin osallistumaan onnittelulaulukilpailuun Minua motivoi se, että on selkeä päivämäärä, milloin kappaleen tulee olla valmis. Tulin toiseksi. Innostuin, että tämähän onkin hauskaa. Sen jälkeen olen osallistunut useampaankin kilpailuun, päässyt finaalivaiheisiinkin ja voittanut Salon Lasten Laulukaupungin sävellyskilpailun 2016, kertoo Sauli Alipirjelä. Hän iloitsee palkintosijasta Eläkeläiset ry:n kilpailussa. – Musiikki ei ole ammattini, minun ei tarvitse ajatella sitä enempää, mutta jos menestyy niin kiva. Tuomariston mielestä Alipirjelän Mummot surffailee -kappale oli hauska ja ajankohtainen. ”Sitä voi luonnehtia raikkaaksi ja viisaaksi; semmoiseksi, joka näkee ihmisyyden ytimeen. Hyvä melodia mukaan luettuna kappale täyttää menevän hitin tunnusmerkit.” – Tämän biisin olin kirjoittanut vähän toisessa muodossa jo aikaisemmin. Muotti oli valmiina, rakensin laulun Eläkeläiset ry:n kilpailua varten uudestaan. Alipirjelä sanoo pitävänsä myönteisenä ajatusta liikkuvista, tietotekniikkaa käyttävistä ja aikaansa seuraavista ikäihmisistä. – Ikä ei ole este tehdä jotain tiettyä juttua. Ei ole tarvetta lokeroida ihmisiä. Sekin on hienoa, että vanhemmat ihmiset voivat tänä päivänä kantaa ikäänsä ylpeydellä. Sauli Alipirjelä asuu varsinaissuomalaisessa Liedon kunnassa. – Täältä olen syntyisinkin. Hän työskentelee varhaiskasvatuksen lastenhoitajana esikoulussa. – Lapset eskarissa tykkäävät myös kovasti Mummot surffailee -biisistä, hän kertoo. Alipirjelä oli bänditouhuissa ”jo pikkupoikana”, ja omakustannelevy on aikoinaan äänitetty. – Laidasta laitaan, on soitettu speed metallista suomipoppiin. Bän–ENPÄ OLISI USKONUT silloin kun tuota paperille panin, että tuostakin joskus vielä laulu kehkeytyy, naurahtaa Auli Räsänen, kilpailussa menestyneen Mummonpäivät-kappaleen sanoittaja. – Teksti on minun omasta elämästäni, leikkimielessä kirjoitettu sellaisena vähän änkyräpäivänä, kun katselin aamulla ikkunasta ulos ja satoi. Tuomariston mielestä Mummonpäivät-kappaleessa oli osuvasti lämmintä huumoria ja itseironiaa. ”Tekstin loppuosaa voi pitää erityisen onnistuneena. Kappaleen sovitus oli monipuolinen ja laulu hyvä”. Laulu siitä syntyi, kun Auli Räsäsen kanssa aiemminkin yhteistyötä tehnyt kitaristi Kari Huttunen etsi sopivaa sanoitusta osallistuakseen Eläkeläiset ry:n kilpailuun. Varkautelaisten Räsäsen (sanat) ja Huttusen (sävel) yhteistyö juontaa jo kahden vuosikymmenen taakse. He ovat yhdessä tehneet lukuisia lauluja, vaikka tarkkaa lukua niistä ei ole pidetty. Siinä samalla he ovat oppineet tuntemaan toistensa ajatukset. – Leikkiä lasketaan. Huumoria pitää olla, he toteavat. Kari Huttunen on pitkän linjan muusikko, joka aloitti kitaristinuransa Magyar-yhtyeessä -60 -ja 70-lukujen taitteessa. Myös maan kiertäminen keikkabussissa eri kokoonpanoissa on hänelle tuttua. – Soittaminen on edelleen kivaa ja kitara on semmoinen kaveri, että se ei koskaan jätä. Rundeja en jaksaisi enää tehdä, on se sen verran kovaa touhua. – Mutta aikanaankin soittaminen ja kiertäminen oli bändissä mukana olleille harrastus ja hauska juttu. Meillä oli kaikilla muutakin hommaa eikä ollut tarkoitus että tästä ruvetaan eläkevirkaa ottamaan. Auli Räsänen kertoo pitäneensä kirjoittamisesta lapsesta lähtien. Hän on aina kirjoittanut runoja omasta elämästään, iloista ja suruista, niistä kaikkein kipeimmistäkin asioista, kuten vanhemman poikansa tapaturmaisesta kuolemasta. – Satunnaista se kirjoittaminen silti on. Silloin kun jotain aihetta on, niin kirjoitan. Aivan kaikki teksti ei ole omakohtaisesti koettua. Kun taannoin tarvittiin sanoitusta juomalauluun, Räsänen istui alas ja kirjoiti sellaisen, – Vaikka olinkin, että herranen aika, ryypännyt en ole ikinä. Mutta rupesin kuvittelemaan, ja juomalaulujahan syntyikin kaksi, hän nauraa. Auli Räsänen ja Kari Huttunen ovat pohtineet lukuisten laulujen aiheita Räsäsen keittiönpöydän ääressä. Sanat ja sävel –Olen aina tehnyt musiikkia, sa­ noo Sauli Alipirjelä. Menevän hitin tunnusmerkit nauttivat musiikinteosta dit sitten jäivät sitten kun tuli perhettä ja muuta elämää. Musiikin tekeminen on kuitenkin pysynyt ja Alipirjelä tekee edelleen satunnaisesti akustisia keikkoja erilaisissa tilaisuuksissa – vaikka sanoo kammoksuvansa esiintymistä. – Tykkään enemmänkin tehdä. Pääasiassa tässä kotona tietokoneen studio-ohjelmalla, mutta välillä käyn kaverin studiossa Turussa. Mummot surffailee -kappaleeseen äänitin kyllä laulutkin itse tuolla vaatehuoneessa. Musiikkia Sauli Alipirjelä sanoo kuuntelevansa laidasta laitaan. – Mutta olen musiikkimaultani vähän sellainen jämähtänyt. Vaimo sitten monesti sanoo että kuunteles nyt tätäkin, ja huomaan että onhan näitä paljon hyviä uusiakin juttuja. › Kuuntele näyte kilpailun sadosta! Mummot surffailee (Sauli Alipirjelä) on Eläkeläiset ry:n YouTube-kanavalla. Video löytyy netistä linkillä www.bit.ly/Elakelaiset tai YouTubesta (youtube.com) hakusanoilla ”Mummot surffailee”. TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA 32 Eläkeläinen 2/2019
• Liput: 24 / 21 / 12 € Ryhmät: 21 € / hlö Käsikirjoitus ja ohjaus Heli Pitkänen Vuoksen Laulu 26.6. klo 18.30 en 28.6. klo 18.30 e-i 30.6. klo 15.00 04.7. klo 18.30 07.7. klo 15.00 10.7. klo 18.30 11.7. klo 18.30 14.7. klo 15.00 18.7. klo 18.30 20.7. klo 15.00 21.7. klo 15.00 01.8. klo 18.30 03.8. klo 15.00 04.8. klo 15.00 07.8. klo 18.30 08.8. klo 18.30 10.8. klo 15.00 NOKIAN KESÄTEATTERI 2019 Liput: Kylmänojankatu 3 ark. klo 11-17 050 346 8464 / 050 347 5102 Nokian Valtatie 1 www.nokianteatteri.fi www.dreamcare.fi puh. 050-5666691 mm. vaipat, pestävät inkohousut, arjen apuvälineet, rollaattorit, lonkkasuojat, vuoteensuojat, haavanhoito, pesulaput ja -voiteet ELÄKELÄINEN-LEHDESSÄ numero 1 kerrottiin Eläkeläiset ry:n monikulttuurisesta liikuntaleiristä urheiluopisto Varalassa Tampereella. Siellä otettiin kuvia Eläkeläiset ry:n liikuntajulkaisujen sarjan opasvihkoa varten. Opas on nyt julkaistu Eläkeläiset ry:n kotisivuilla ja painoonkin se pääsee aikanaan, toivottavasti mahdollisimman pian. Opas on tarkoitettu erityisesti vertaisohjaajille, jotka liikuttavat ikäihmisiä Eläkeläiset ry: yhdistyksissä, mutta kyllä opas käy kaikille kuntoilijoille, olivatpa piirissä tai ei. Idea kuntopiireihin sopivien liikkeiden kokoamiseksi yksien kansien väliin tuli Tampereen Eläkeläiset ry:n miesten liikuntaryhmästä. Tampereen yhdistyksessä liikuntaryhmät ovat pitäneet jäsenten kunnosta huolta jo yli puoli vuosisataa. – Iän karttuessa koko lihaksiston kunnon ylläpitämisen merkitys kasvaa. Säännöllinen ja monipuolinen voimaharjoittelu on tarpeen, sillä ajan myötä lihaksisto heikkenee, kirjoittaa oppaan alkusanoissa sen liikkeiden suunnittelija, Eläkeläiset ry:n monitoiminainen Eva Rönkkö. Uusi liikuntaopas käyttövalmis Joku saattaa surkutella mummon elämää. Kaipa mummo paljostakin tälleen paitsi jää. Ei piittaa nettivehkeistä, hän laulaa itsekseen. Kun sille päälle sattuu, ottaa tanssiaskeleen. Monta sukkaparia on mummo neulonut. Pelakuitaan hoidellut ja pullat leiponut. Runosuoni silloin tällöin myöskin sykähtää, Eikä tämä värssynpätkä viimeiseksi jää. Ote Auli Räsäsen sanoituksesta Mummonpäivät – SE ON MINULLE jonkunlainen nautinto, että saan esiintyessäni porukan hyvälle tuulelle, kiteyttää Tapani Rissanen. Varkaudessa asuva musiikkimies kertoo, että vaikka keikkaa tulee näin vanhemmiten tehtyä harvakseltaan, esiintyminen ihmisten edessä on aina sopinut hänelle hyvin. – Ei ujostuta. Eikä esiintyminen minulla ole pelkkää laulamista, kerron vitsejä ja vähän imitoinkin. Sellaista porukan naurattamista. Rissanen sanoo että raskas ruumiillinen työ vei jo nuoruudessa hänen sormistaan sellaisen herkkyyden, jota soittopelien hallitseminen vaatisi. – Kunnolla en osaa soittaa mitään. Rumpuja olen joskus soittanut ja kosketinsoittimia, mutta keikkakelpoinen en ole kummassakaan. Enkä tiedä olenko niin hyvä laulamaankaan, mutta nuo kappaleet tuntuvat purevan ihmisiin. – Olen timpuri ja peltiseppä. Ja voisiko sanoa, että kolmas ammatti on viihdetaiteilija. Huttusen lauluista löytyy myös yhteiskunnallista sanomaa. Kuten nyt tämä Eläkeläiset ry:n sävellysja sanoituskilpailussa menestynyt Sahojen jänishousut. Kilpailun tuomariston mukaan se edusti ”Erilaista, kantaaottavaa työväenlaulua”. Kappale on pilkkalaulujen perinteessä kiinni, siitä tuli tuomariston mieleen vertaus ”vanhan ajan Paleface”. – Se syntyi siitä, että aikoinaan Iisalmessa sahalla porukka jänisti palkkatappelussa. Ensin kauheaa meteliä pitivät ruokatunnilla ja kahvitauolla, että nyt mennään lakkoon, mutta kun tosipaikka tuli, meitä oli vain neljä jotka äänestimme lakon puolesta. Kaikki muut meni puihin. – Suurin osa minun tekeleistä on tositarinoita, ne pohjaavat elettyyn elämään. Olen Iisalmesta syntyisin, mutta nuorena joutunut kasvattipennuksi Nilsiään, joka on minulle enemmänkin se kotipaikka. Aiheesta on biisikin, Synnyin köyhänä, kuolen köyhänä. Löytyy YouTubesta esiintyjänimellä Tappi Rissanen. Tapani Rissanen asui ja teki töitä pitkään eteläisessä Suomessa. Turussa hän oli 70ja 80-luvuilla mukana myös musiikkibisneksessä. – Laulajanurani aloitin Ari Kailan yhtyeessä. Nyt jo edesmenneen kaverini Timo Varjosen kanssa teimme musiikkia. Enimmäkseen vähän niin kuin retkulauluja, mutta muutama iskelmäkin. Yksi ulottuvuus Tapani Rissasen elämässä on ollut yleisurheilu. Hän kertoo vuonna 1991 lopettaneensa boheemielämän. – Sen jälkeen voitin moukarinheitossa kolme veteraanien Suomen mestaruutta. Nyt Rissanen valmentaa Varkauden Kenttä-Veikkojen nuoria heittäjiä. – Viime kesänä tuli juniorien SM-kisoissa yksi hopea, yksi pronssi ja neljä pistesijaa. Varkauteen Tapani Rissanen asettui viisi vuotta sitten, eläkkeelle jo jäätyään. – Ja täällä lähti musiikkihommakin taas hyvin käyntiin. Löytyi hienoja kavereita, kuten Huttusen Kari ( josta juttua tällä samalla aukeamalla), hän teki Sahojen jänishousuihinkin sovituksen ja soitti taustat, asuu ihan tuossa sadan metrin päässä. Sitten täällä on Happosen Eikka, trubaduuri ja imitaattori, ja siten Kettusen Kari. Olen suunnitellut että tehtäisiin sellainen neljän miehen show. Kun on ollut Mestarit areenalla ja Leidit lavalla niin pantaisiin Karpaasit korokkeella, Rissanen innostuu. Tapani Rissanen asuu kihlattunsa Aili Niirasen kanssa. Molemmat ovat Varkauden Eläkeläiset ry:n jäseniä ja itse asiassa tutustuivatkin toisiinsa yhdistyksen järjestämällä kylpylämatkalla. – Näin on hyvä. Suureksi osaksi Ailin ansiosta olen saanut elämänilon takaisin, Rissanen myhäilee. – Olen tehnyt raskaita töi­ tä ja soittope­ lit vaatisivat herkkiä sormia. Mutta jonkin sortin esiintyjä minusta tuli. Ei­ kä minua ujos­ tuta ihmisten edessä,Tapa­ ni Rissanen sa­ noo. Viihdetaiteilija Eläkeläinen 2/2019 33
• ELÄMÄ L ohi oli ennen juhlaruokaa, mutta nykyisin valmiiksi fileoitu norjalainen lohi on edullinen ja helppokäyttöinen perusraaka-aine. Kilon painoisesta fileestä valmistuu ainakin kaksi ruokalajia, keittoa ja värikkäitä vartaita. Filee kannattaa leikata kokonaisena nahattomaksi ja nyppiä siitä ruodot pois ennen paloittelua. Keitto sopii hyvin pakastettavaksi annosrasioissa. Kevättalvella on hyvä kiihdyttää edellisen kesän marjojen kulutusta pakastimen syövereistä. Marjapiirakka tai täytekakku kruunaa päiväkahvit, lämpimäiset ovat hyvä syy kutsua ystäviä kylään. TEKSTI JA KUVAT PIIA RANTALA-KORHONEN SUOLAISTA JA MAKEAA PIIAN KEITTIÖSTÄ PIIAN KEITTIÖSSÄ valmistetaan rakkaudella ruokaa, joka tekee hyvää mielelle ja keholle ja ottaa huomioon myös ympäristön. Raaka-aineet ovat tuttuja ja edullisia lähikaupan tuotteita. Suolaa ja kovia rasvoja käytetään vähän, sen sijaan ruoat maustetaan monipuolisilla mausteilla. Valtaosa ruoista on terveellisiä ja ekologisia kasvisruokia, välillä herkutellaan: ei sillä ole väliä, mitä syö joskus, vaan sillä mitä syö aina. Valtaosa ruoista sopii pakastettaviksi tai ohjeet voi puolittaa. Mukavimmat ruokahetket koetaan yhdessä ystävien ja perheen kanssa! Maaliskuussa herkutellaan lohella ja marjoilla Punainen lohikeitto 8 annosta 3 rkl oliiviöljyä 4 valkosipulinkynttä 2 sipulia 2 varsisellerinvartta 3–4 porkkanaa 8–10 perunaa 600 g lohifilettä 1,2 litraa vettä 1 prk tomaattimurskaa 2 laakerinlehteä 2 tl timjamia 3 tl Pan-suolaa 2 tl rouhittua mustapippuria 3 venäläistä suolakurkkua + 1 dl lientä Kuori perunat, porkkanat ja sipulit, paloittele ne ja sellerinvarret. Irrota lohifileestä nahka: Työnnä terävä veitsi lappeellaan kalan nahan ja lihan kiinnityskohtaan, vedä veitsi leikkuulaudan myötäisesti fileen alta niin, että nahka irtoaa kauniisti. Paloittele filee 3?×?3 cm paloiksi. Kaada riittävän isoon kattilaan öljy kuumenemaan, lisää sinne silputut sipulit ja sellerit, murskaa mukaan valkosipulinkynnet. Kuullottele kasviksia hetki öljyssä, lisää sen jälkeen tomaattimurska ja vesi. Vesi kannattaa kuumentaa kiehuvaksi vedenkeittimessä. Lisää perunat, suolakurkut liemineen sekä mausteet keittoon, anna kypsyä noin 20 minuutin ajan. Lisää lopuksi lohipalat ja suola, anna kypsyä vielä 10 minuutin ajan. 34 Eläkeläinen 2/2019
• Värikkäät lohivartaat 4-6 annosta 600 g lohta 8 suurta herkkusientä tai pari herkkutattia paloina 4 punasipulia 1 keltainen paprika 1 punainen paprika 8 varrastikkua Marinadi: 1 dl kasviöljyä 1 rkl juoksevaa hunajaa 1 rkl soijakastiketta 1 tl savupaprikajauhetta 1 tl valkopippuria 2 tl suolaa Leikkaa lohi noin 4 ×?4 cm kokoisiksi paloiksi, liian pienet palat kuivuvat kypsennettäessä. Paloittele paprikat ja sipulit kalan kanssa saman suuruisiksi paloiksi. Sekoita marinadin ainekset niin isossa kulhossa, että vartaiden ainekset mahtuvat siihen. Lisää lohet ja kasvikset marinadiin, kääntele niitä, kunnes kaikki pinnat ovat kostuneita. Vadelmaviettelys 6-8 palaa Täytekakku on helppo tapa luoda juhlatunnelmaa! Pieni kakkupohja onnistuu helposti, leivinjauhetta ei siinä tarvita. Pohja kannattaa leipoa edellisenä päivänä. Kakun väliin tulee runsaasti vadelmia, reunoille kermaa ja pintaan ylellinen keko vadelmia – vadelmat kestävät pakastettuinakin hyvin kakun pinnalla. Pohja 3 munaa 1,5 dl hienoa sokeria ¾ dl perunajauhoja ¾ dl vehnäjauhoja Voitele noin 20–22 cm halkaisijaltaan oleva kakkuvuoka margariinilla, leikkaa pohjalle sen kokoinen pala leivinpaperia. Kakku on näin helppo irrottaa vuoasta. Pane uuni lämpenemään 200 asteeseen. Sekoita jauhot keskenään, ota siivilä esiin valmiiksi. Vaahdota huoneenlämpöiset munat ja sokeri tukevaksi, kuohkeaksi vaahdoksi. Siivilöi jauhot munavaahdon joukkoon, sekoita ne vähin liikkein lastalla taikinaan. Kaada taikina vuokaan, kypsennä uunin alimmalle tasolle pannun ritilän päällä noin 30 minuutin ajan. Kokeile kypsyyttä puutikulla, kypsästä kakusta ei tartu mitään tikkuun. Anna kakun rauhoittua viisi minuuttia uunista ottamisen jälkeen, kumoa kakku varovasti tarjoiluvadille jäähtymään. Täyte ja pinnalle 1 litra vadelmia ½ dl sokeria ½ dl omenamehua 3 dl kuohukermaa 2 tl vaniljasokeria + 2 tl sokeria Murskaa puolet vadelmista haarukalla ja makeuta ne sokerilla. Vaahdota kerma varsin kovaksi vaahdoksi, mausta sokereilla. Halkaise jäähtynyt kakkupohja vaakasuorasti kahdeksi levyksi, pane alin puolikas tarjoiluvadille, kostuta pohjaa omenamehulla. Levitä 2/3 murskatuista vadelmista levyn päälle, levitä muutama ruokalusikallinen kermavaahtoa marjojen päälle. Nosta toinen kakkulevy edellisen päälle, levitä sen pinnalle loput murskatut marjat. Levitä tai pursota kakun pinnalle loppu kermavaahto, koristele kokonaisilla vadelmilla. Martat – keittokirja, innostu ja onnistu keittiös­ sä (Gummerus kustannus 2019). Kirjaan on koottu monipuolinen kattaus reseptejä arkeen ja juhlaan ja annettu vinkkejä, kuinka edellisen aterian tähteistä saa loihdittua uutta tarjottavaa. Tässä helppo ja hyvä marjapiirakan ohje maistiaiseksi kirjasta: Äidin piimäpiirakka, uunipellillinen 4 dl piimää 3 dl sokeria 3 dl vehnäjauhoja 2 dl grahamjauhoja 1,5 tl leivinjauhetta Pinnalle 3–4 dl mustikoita tai muita marjoja Sekoita kaikki taikinan ainekset keskenään. Levitä taikina leivinpaperin päälle uunipannulle. Ripottele marjoja päälle. Paista piirakkaa 225 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Tarjoile esimerkiksi vaniljasokerilla maustetun kermavaahdon tai vaniljakastikkeen kera. Jaana Virronen: Borssia ja šarlotkaa – maukas­ ta ruokaa venäläiseen tapaan (Atena 2019) avaa ikkunan venäläiseen kotien ruokaperinteeseen. Raaka-aineet ovat meille tuttuja, useimmat ohjeet mutkattomia. Kirja on kaunis kuin koru, sopii erinomaisesti lahjaksikin. Lina Wallentinson: Papua leipään ja leivonnaisiin (suomentanut Laura Beck, kuvat Lennart Weibull, Mäkelä 2018) antaa hyviä vinkkejä, kuin papuja, linssejä ja herneitä voi lisätä suolaisiin ja makeisiin leivonnaisiin. Palkokasvit ovat hyvin ravintorikkaita, niillä höystetyt leivonnaiset tuovat huomaamatta lisää proteiinia ja kuitua ruokapöytään. Leena Putkonen: Superhyvää keholle (Otava 2019) neuvoo tekemään rauhan ruoan kanssa, kuuntelemaan omaa kehoaan. Liika pingottaminen ruokavalion ja painonhallinnan kanssa tekee elämästä ilotonta eikä edes auta estämään lihomista. Putkonen on koulutettu ravitsemusterapeutti, jonka tavoitteena on saada ihmiset rakastamaan itseään ja suhtautumaan kehoonsa hyväksyvästi ja positiivisesti. Erinomainen näkökulma ulkonäkökeskeisessä maailmassa! Keittokirjoista uusia vinkkejä kotikeittiöön Anna maustua jääkaapissa pari tuntia. Työnnä marinoituja sieniä sekä lohija kasvispaloja vedessä kasteltuihin tikkuihin vuoron perään. Kypsennä uunissa grillivastuksen alla uunin keskitasolla 225 asteessa uunipellin päällä noin 20 minuutin ajan. Voit kääntää vartaat ensimmäisten 10 minuutin jälkeen. Eläkeläinen 2/2019 35
• K uljeskellessaan Porin kaduilla muutama vuosi sitten huomasi Antti Wallin mielenkiintoisen seikan. Päiväsaikaan kaupungin kaduilla, torilla, puistoissa, kauppakeskuksissa ja kahviloissa kokoontui eläkeläisporukoita keskustelemaan milloin mistäkin aiheesta. Tai ihan vain viettämään aikaansa. – Aloin hengailla näissä porukoissa ja ryhdyin juttelemaan heidän kanssaan. Sain selville, että porukat olivat usein entisiä työkavereita niiltä ajoilta kun oltiin vielä työelämässä. Sosiologiaa opiskellutta Wallinia aihe rupesi kiinnostamaan niin paljon, että hän ryhtyi kirjoittamaan väitöskirjaa Tampereen yliopistoon siitä, miten eläkeläiset muuttavat kaupunkien ilmiasua. Väitöskirja sai nimen Eläkeläisten tila kaupunkitilan ja eläkeläisten sosiaalisen toiminnan tarkastelua. Eläkeläiset näkyvät ja kuuluvat Kaupunkisosiologiassa puhutaan segregaatiosta, jolla tarkoitetaan kaupunginosien erilaistumista paremman väen ja köyhempien alueisiin. Antti Wallinin mielestä menossa on myös kaupunginosien erilaistuminen asukkaiden iän perusteella. – Esimerkiksi Porin Sampolan lähiön asukkaista peräti 46?% on eläkeläisiä. He ovat aikanaan lapsiperheinä muuttaneet kerrostaloalueelle, mutta nyt lapset ovat muuttaneet pois ja eläkkeelle siirtyneet asukkaat ovat jääneet. – Sampolaa ovat eläkeläiset omalla sosiaalisella toiminnallaan muovanneet nykyiseen muotoonsa. He ovat perustaneet lenkkiporukoita ja virkkuuseuroja. Myös seurakunta on ollut aktiivinen eläkeläisten sosiaalisen toiminnan vauhdittajana. – Samalla Sampolaan on syntynyt eräänlainen vertaistuen kulttuuri. Jos yhden jalat toimivat, hän voi auttaa sitä, joka ei enää pääse liikkumaan. Toiselle taas tulee päivän sanomalehti ja hän antaa sen luettavaksi lehteä tilaamattomalle naapurilleen. Tutkijan ominaisuudessa Wallin matkusti Espanjan Torreviejaan, jossa asuu paljon suomalaisia – ja Eläkeläiset muuttavat kaupunkien ilmettä Tutkija Antti Wallinin mielestä elä­ keläisryhmät voisivat muovata kaupungeista mieleisiään, jos he näin haluaisivat. Tutkija Antti Wallin kehottaa eläkeläisiä rohkeasti vaikuttamaan siihen, millaiseksi kaupungit kehittyvät Legendaarisen Tammelantorin telttakahvila on eläkeläisten näkyvimpiä ”hengailupaikkoja” Tampereella. ELÄMÄ muunkin maalaisia – eläkeläisiä pitkät talvikaudet. Heidän elämäänsä tutkiessaan Wallin huomasi, että eläkeläiset ovat aktiivisia sosiaalisissa suhteissaan. – Voisi ajatella, että kun jäädään pois työelämästä, pudotaan tyhjän päälle. Näin ei kuitenkaan näytä olevan vaan eläkeläiset ovat aktiivisia toimijoita kaupunkitilassa. He ovat alkaneet täyttää arkeaan sosiaalisella toiminnalla. Miten kaupungit vastaavat? Eläkeläiset näyttäytyvät nykyään Antti Wallinin mielestä kaupunkien keskustoissa palveluja käyttävinä ja kaupunkikuvaa muokkaavana joukkona. Sitä mukaa kun eläkeläisten määrä kasvaa, joutuvat kaupungit ja yritykset ottamaan tämän joukon yhä tarkemmin huomioon suunnitelmissaan. – Tietysti toivoisin, että kaupungit olisivat viihtyisiä kaiken ikäisille asukkaille. Siihen, millaiseksi kaupunkitila lopulta muodostuu, voivat asukasryhmät, myös eläkeläiset, vaikuttaa. – Arvelen, että eläkeläiset eivät ole vielä tiedostaneet, kuinka vahva painostusryhmä he voivat periaatteessa olla. Heitä on paljon ja he ovat aktiivisia. Yhdessä toimimalla eläkeläiset voivat hyvinkin saada toiveensa toteutetuksi kaupunkien päätöksenteossa. Tutkija Antti Wallinin työpaikka on Tampereen yliopistossa, mutta hän asuu syntymäkaupungissaan Porissa. Tästä ei jää pienintäkään epäselvyyttä kun tutkijaa kuuntelee: lyhyt Porin murre leimaa Wallinin puhetta silloinkin kun hän puhuu väitöskirjansa teemoista. Porilainen Sampolan lähiö on saanut Wallinin väitöskirjassa erityistä huomiota. Tutkija ottaa kaupunginosan esimerkiksi siitä, miten eläkeläiset ja muutkin asukkaat voivat halutessaan vaikuttaa yhteisiin päätöksiin. – Sampolaa uhkasi apteekin sulkeminen, mikä olisi ollut eläkeläisvoittoiselle alueelle ikävä isku. Asukasyhdistyksen aktiivisuuden ansiosta apteekin sulkemisesta kuitenkin lopulta luovuttiin. – Asukasyhdistys on pystynyt vaikuttamaan myös alueen turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Maisemaa on muutettu niin, että päihdeporukat eivät enää alueella lojuneet niin kuin ennen. Eläkeläiset: vaatikaa! Eläkeläiset leimaavat tutkija Antti Wallinin mielestä yhteiskuntaa yhä enemmän jo siksi, että heidän lukumääränsä kasvaa. – Olen syntynyt vuonna 1982 ja silloin noin joka kymmenes kansalainen oli yli 65-vuotias. Nykyään jo joka viides eli 22?% on täyttänyt 65 vuotta. Kehitys on ollut huimaa. – Väestöennusteiden mukaan 2060-luvulla jo joka kolmas on yli 65-vuotias. Tällaista joukkoa ei voi mitenkään ohittaa kun tehdään yhteiskunnallisia päätöksiä. Wallin muistuttaa, että hiljattain eläkkeelle jääneet ns. suuret ikäluokat ovat uudenlainen eläkeläisryhmä. He matkustavat tottuneesti ulkomailla, tilaavat lentoliput kätevästi netistä, istuskelevat kahviloissa ja ostavat kulutustavaroita. Suomessa on nyt ensimmäinen rock-nuoruuden elänyt eläkeläispolvi. Wallin muistuttaa, että nyt eläkkeelle siirtyvät tai hiljattain siirtyneet ovat tehneet elämäntyönsä suomalaisen yhteiskunnan näköalapaikoilla: he ovat eläneet teollistumisen, kaupungistumisen ja yleisen nykyaikaistumisen aallonharjalla. Siksi heillä on varmasti näkemyksiä siitä, millainen olisi hyvä kaupunki. Tutkija yllyttääkin kaiken ikäisiä eläkeläisiä aktiivisuuteen: – Kertokaa ihmeessä päättäjille, millaisen kaupunkitilan te haluatte. Niin lähiöissä kuin keskustassakin. ESA TUOMINEN ES A TU O M IN EN 36 Eläkeläinen 2/2019
• Xxxxxx xxxxxxx xxxxxxxx xxxxxxx xxxxxx xxxxx. X X X X X X X X X X X X X X X X X X hoitaa hommani entistä ehompana. Tapahtuma paljasti, että en ole vielä lähimainkaan vaaravyöhykkeen ulkopuolella, vaikka toiveikkaina hetkinä olen niin kuvitellut. Onneksi en ollut ryhtynyt järjestämään laajoja juhlallisuuksia helmikuun 11. päivänä, jolloin tuli kuluneeksi 6 kuukautta tupakanpolton lopettamisesta. Suosiolla siirrän juhlimisen syssymmälle, ehkä 1-vuotispäivään. Sitäkin pidetään joissakin ohjeissa hankalana ajankohtana, koska silloin saattaa juolahtaa mieleen sytyttää juhlan kunniaksi sikari tai savuke. Vaarahan ei enää ole, sopottaa tupakkapuolue itse kunkin entisen tupakoitsijan korvan juuressa, pään sisäpuolella. NIKOTIININ VOIMASTA kertovat myös tupakkaunet, joita tiedän monien polttamisen lopettaneiden nähneen vuosikausia ja yli kymmenenkin vuotta lopettamisen jälkeen. EnO len sarjan aikaisemmissa kirjoituksissa tainnut antaa liian leppoisan kuvan tupakanpolton lopettamisesta, vaikka olen kertonut sen vaikeudesta. Viime päivinä olen törmännyt uuteen ongelmaan – tai uuteen ja uuteen, sillä kyllähän minun olisi se pitänyt tietää pelkästään lukuisten kirjallisten kuvausten perusteella. Ei nimittäin juuri ole sellaista dekkaria, jossa ei olisi tupakoinnin, tupakkalakon tai tupakoinnin lopettamisen kanssa rimpuilevaa sankaria tai antisankaria. Mieleen tulevat heti Peter Jamesin Roy Crace ja Jussi Adler-Olsenin Carl Mørc, kotisuomalaisista Seppo Jokisen tamperelaiskomisario Sakari Koskinen, tuttavallisesti Kossu. Korkonimeä ei muuten pidä käsittää väärin, sillä Koskinen on dekkarisankariksi harvinaisen raitis mies, raivoraitis melkein. Dekkarisankareiden tupakkalakot ja lopettamispäätökset sortuvat kuin muinaiset Jerikon muurit, kun ratkaistavaksi tulee kiperä tapaus, sattuu dramaattinen käänne, vaara uhkaa tai vaaran jälkitila ravistelee luita ja ytimiä. Silloin armahduksen tuo kuivuuttaan variseva tupakka hansikaslokeroon unohtuneesta (huom!) tai takin taskuun rytistyneestä askista. KAHDEN IKÄVÄN sattumuksen vuoksi jouduin taannoin henkisesti rasittavaan tilanteeseen. Sattumukset eivät riipaisseet fyysisesti minua, mutta tunteeni ajautuivat ylikierroksille ja kestokyky joutui koetukselle. Se käynnisti sellaisen tupakanhimon hyökkäyksen, joka paljasti heikot kohtani. En ole ihan varma, olisinko jaksanut torjua hyökkäyksen, jos minunkin taskuun olisi jäänyt unohtumaan tupakoita, vaikka kuinkakin jo rämehtyneen näköisiä. Aivojeni tupakkapuolue on edelleen hereillä. Kun sille tuli otollinen tilanne, se rupesi heti kuvailemaan, kuinka tupakka, vain yksi – kyllähän me kaikki miljardi aivosolua tiedämme sinut päättäväiseksi mieheksi – laukaisisi stressin ja huolen kiristämät hermot. Näin rentoutuneena voisin palata takaisin yksinkertaiseen tupakattomaan päiväjärjestykseen ja TUPAKATTA PEKKA ISAKSSON Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Eläkeläiset ry:n tiedotussihteeri, joka lopetti tupakoinnin viime kesänä. Kriisitilanteita ja tupakkaunia Aivojeni tupakkapuolue on edelleen hereillä. simmäistä unta en muista, en muistanut heti aamullakaan. Vain sen muistin, että olin nähnyt unen, jossa poltin. Parhaiten olen muistanut unen, jossa tunsin syyllisyyttä tupakoinnin paikasta. Olin sisällä, ehkä se oli meidän olohuoneemme. Sytytin tupakan. Samalla tajusin, että savuhälyttimet saattavat ruveta ulvomaan. Kiirehdin ulos. Olohuoneen ja terassin väliin oli tullut kummallinen huone, ehkä tuulikaappi. Siellä oli ihmisiä, joita en tuntenut. Yritin kurkottaa tupakan heidän päidensä yläpuolelle heittääkseni sen ulos, jotta hälyttimet eivät haista sitä. Siihen heräsin. Ensimmäisessä unessa en tuntenut tai en ainakaan muista tunteneeni tunnontuskia tupakoinnista. Tässä tunsin, mutta jo unessa ihmettelin, että omatunto ei soimannut minua tupakoinnista, vaan siitä, että olin sytyttänyt tupakan sisällä. Unet ovat tämmöisiä. Kuka ne ymmärtää? Mummo ja hänen Lapin maahisiin uskovat lestadiolaiset ja helluntailaiset ja kirkkouskovaiset mummokaverit varmaan olisivat ymmärtäneet. Heitä en kuitenkaan tapaa edes unissani. › Tupakatta-blogi on luettavissa osoitteessa www.elakelaiset.fi/blogit. 12 3R F Eläkeläinen 2/2019 37
• TOIMINTA Ylöjärveläiset luovuttivat arkistonsa Kansan Arkistoon Yläjärven eläkeläisten taloudenhoitaja Toivo Rautanen allekirjoitti arkiston luovutustodistuksen, vastaanottajana Kansan Arkiston tutkija Kari Määttänen. YLÖJÄRVEN ELÄKELÄISET ry luovutti tammikuussa vuosikymmenien aikana kertyneen arkistonsa Helsingissä sijaitsevaan Kansan Arkistoon. Arkisto käsitti perustamisasiakirjat, jäsenkortiston vuosilta 1968– 1992, pöytäkirjoja, toimintakertomuksia sekä Ritva Nurmikolun kokoamat leikekirjat. Kansan Arkistossa tutkija Kari Määttänen isännöi vierailuamme ja otti vastaan arkistomme tyytyväisenä. Erityisesti Ritva Nurmikolun leikekirjat herättivät hänessä mielenkiintoa. Samalla luovutimme arkistoon myös yhdistyksen 50-vuotishistoriikin. Meille esiteltiin vierailumme aikana arkisto ja sen toiminta josta saimme hyvän ja kattavan yleiskuvan hyödyllisenä historian tallentajana. Helsingin matkamme onnistui hyvin, samalla tutustuimme uuteen Oodi-kirjastoon ja kulttiravintola Zetoriin. TOIVO RAUTANEN YHDISTYKSET Savon, Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen aluejärjestöt järjestävät Itäisen alueen juhla Kuntorannassa 8.6.2019 Ohjelma lauantaina 8.6. 9.00 Kokoontuminen Taulumäen tori, Varkaus 10.30 Haitarimusiikkia, yhteislaulua, kansantanssiesitys, lauluesitys ym. Kalevi Kivistön tervehdys 13.00 Tervetulokahvit Kuntorannassa ulkopelejä ja boccia-kisa alueittain 16.00 Päivällinen 18.00–19.30 Pääjuhla › Juhlapuhe, Kalevi Kivistö › Ohjelmaa aluejärjestöiltä › Tanssit elävän musiikin tahdissa alkaa 20.00, jatkuu aina pikkutunneille saakka. Majoitus 1 vrk 2 hh puolihoidolla 52 € / henkilö Päiväkävijöille päivällinen 12 €. Ilmoita osallistumisesi yhdistyksen omalle matkavastaavalle. Hän tekee varaukset Kuntorantaan. Varmista osallistuminen 8.4.2019 mennessä. Päiväkävijät ilm. Sirpa Rossille puh. 040 734 9051 24.5.2019 mennessä. Tervetuloa juhlimaan isolla joukolla, naatitaan kesästä ja kaverereista! Raision Seudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS torstaina 28.3.2019 klo 12.00 Tornilassa. Tornikatu 9, RAISIO Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta. Jokilaaksojen Aluejärjestön pilkkikilpailut 26.3.2019 Pyhäjärvellä. Kirkonkylä, Pappilantie 28. Pappilan rannan rantasaunalla klo 11–15. Kaikki kalat punnitaan. › Sarjat ovat naisten ja miesten, palkitaan 3 parasta. Aluejärjestöjen osastojen paremmuudet, joukkueen vahvuus 3, 1 nainen ja 2 miestä, palkitaan 3 parasta joukkuetta. › Painavimman / pienimmän kalan pilkkijät palkitaan. › Osallistumismaksu 10 € › Buffetista myydään kahvia, pullaa, makkaraa, virvokkeita. › Arvontaa, palkinnot ovat hyviä ja makeita. › Tervetuloa kisaamaan mestaruuksista Pyhäjärvelle. › Ilmoitathan tulostanne viimeistään 18.3. 0400 689735 Armas tai ota yhteyttä lomakkeella. Jos ei ketään tule ei ole kisojakaan. www.pyhajarvenelakelaiset.com Eläkeläiset ry:n Keski­Suomen Aluejärjestön PILKKIKILPAILUT pidetään to 21.3.2019 leirikeskus Multamäessä os. Finnintie 292, LAUKAA. Ilmoittautuminen alk. klo 8.30, onkiaika klo 10–13. Osallistumismaksu 10 €?/?hlö ja joukkue 20 €. Sarjat alle 70 v. ja yli 70 v. miehet ja naiset. Ennakkovaraus ruokailua varten 15.3. Ilmoittautumiset Viljo Kumpulainen, puh. 040 7570082 TERVETULOA 38 Eläkeläinen 2/2019
• KOKOUKSIA PAIKALLISYHDISTYKSET › HAKUNILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 7.3.2019 klo 11.00 Hakunilan nuorisotilojen väistötilassa, Laukkarinne 6, 3 krs., Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa! Johtokunta › IIN ELÄKELÄISET sääntömääräinen kevätkokous ma 11.3.2019 klo 12.15 Iin Järjestötalolla. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Jäsenet tervetuloa! Johtokunta › KERAVAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 11.3.2019 klo 12.00 Sampolan palvelukeskuksessa, os. Kultasepänkatu 7. Kokouksessa esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kokouskahvit klo 11.30-12. Tervetuloa. Johtokunta › SODANKYLÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 11.3.2019 klo 14 Kylätalo Kitisellä, Vasantie 9, Sodankylä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › VIHERLAAKSON-KARAKALLION ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 13.3. klo 14– 16 Viherlaakson terveysaseman kerhohuoneessa (3. krs), Kievarinpolku 1, Espoo. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa mukaan! Johtokunta › YKSPIHLAJAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 13.3.2019 klo.13.00 Ykspihlajan Toimitalolla. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa, johtokunta › KIIMINGIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 14.3.2019 klo 13.00 Jäälin kappelissa, Rivitie 9. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta › ETELÄ-ESPOON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 18.3.2019 klo 12.00 Matinkylän Monitoimitalolla, Matinraitti 17, 02230 Espoo. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu alkaa klo 11.30. Tervetuloa! Johtokunta › HALIKON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 18.3.2019 klo 12.00 Itäkeskus Majakassa, Hornintie 5, Halikko. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › HEINOLAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 18.3.2019 klo 10.00 Heinolan järjestötalolla, Tehtaantie 8, Heinola. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa! Johtokunta › KOKKOLAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 18.03.2019 klo 13.00 Snellmankodissa, Rantakatu 27, Kokkola. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta › LOIMAAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 18.03.2019 klo 12 alkaen Loimaan Työväentalolla, Satakunnantie 57, Loimaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa jäsenet mukaan, aloitamme kahvihetkellä! Johtokunta › PIHLAJAMÄKI-PIHLAJISTON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 18.3.2019 klo 10.30 Pihlajamäen nuorisotalossa, Moreenitie 2, 00710 Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › TAPULIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 18.3.2019 klo 10 Tapulin nuorisotalossa, Ajurinaukio 5, 2. krs., Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa! Johtokunta › ETELÄ-VANTAAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous tiistaina 19.3. klo 13.30 Arkissa, Liesitori 1, 3. kerros, Iso-Myyri, Vantaa. Käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › JOENSUUN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 19.3.2019 klo 12 Kerhotalolla, Sairaalakatu 27, Joensuu. Esillä sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat, sekä yhdistyksen puheenjohtajan valinta ja johtokunnan täydentäminen. Kahvitarjoilu alkaen klo 11. Tervetuloa! Johtokunta › KALLION-VALLILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 19.3. klo 14 Kinaporin palvelukeskuksen Kertsi 1:ssä, Hämeentie 58-60, Helsinki. Käsitellään kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › KORSON ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous tiistaina 19.3.2019 alkaen klo 14 Korson Kirkon kirkkosalissa 2, Merikotkantie 2, 01450 Vantaa. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Jäsenet, tervetuloa! Johtokunta › SONKAJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 19.3.2019 klo 10.00 Sonkajärven kirjastolla(alakerta), Rutakontie 21, Sonkajärvi. Käsitellään kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 9.45 alkaen. Tervetuloa! Johtokunta › TERVOLAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 19.3.2019 klo 11.00 Tervolan järjestötalolla, Paakkolantie 1245, Tervola. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › TIKKAKOSKEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 19.3.2019 klo 15.00 Tikkakosken veteraanitalolla, Myllylammenkatu 6, Tikkakoski. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › VAASAN ELÄKELÄISET ry:n Sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 19.3.2019 klo 12 Arbets Vännerillä, Ajurinkatu 14 Vaasa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 11.30 alkaen. Tervetuloa. Johtokunta › NOKIAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 20.3.2018 klo 12.00 Nokian Kerholassa Polonin salissa, 2.krs. Käsitellään kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › KEMIJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräine kevätkokous keskiviikkona 20.3.2019 klo 13.00 Kemijärven työväentalossa, Särkilammentie 24, Kemijärvi. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › SIMON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 20.3.2019 klo 11.00 Toivontuvalla. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › YLÖJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 20.3.2019 klo 11.00 Varikolla, Teollisuustie 24, Ylöjärvi. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 10.30 .Tervetuloa. Johtokunta › KUOPIO-KALLAVESI ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 20. maaliskuuta 2019 klo 14.00, Suokadun toimintakeskuksen ruokala, Suokatu 6 Kuopio. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokuntakunta › TURUN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään ke 20.3.2019 klo 13.00 Jyrkkälän Nuorisotalossa os. Nuorisotalonkuja 2, Turku. Esillä sääntöjen määräämät asiat. › KLAUKKALAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous ke 20.3.2019 klo 11.00 alkaen Klaukkalan Työväentalo Männikössä, Kiikkaistenkuja 21, Klaukkala. Esillä sääntömääräiset kevätkokousasiat, kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › MALMIN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous on 20.3.2019 kello 12.00 Malmin Työväentalolla, Takaniitynkuja 9, 00780 Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tervetuloa! › RYTIKARIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 20.3.2019 klo 11.00 Veitsiluodon Työväentalolla, Rytikatu 27, Kemi. Käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Tervetuloa! Johtokunta › VAAJAKOSKEN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous 20.03.2019 klo 10.00 Vaajakosken nuorisotilassa, Urheilutie 36 B Vaajakoski. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › MYLLYPURON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 21.3.2019 klo 13.00 Asukastalo Myllärissä, Kiviparintie 2 J, Helsinki. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › PORIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 21.3.2019 klo 12:00 Porissa, Viikkarin Valkaman Saarelma-salissa, Juhana Herttuankatu 17. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa! Johtokunta › PORVOON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 21.3.2019 klo 14.00 Lundintalossa, Aleksanterink.11. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 13.30. Tervetuloa. Johtokunta › RAAHEN ELÄKELÄISET ry:n Raahen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 21.3. 2019 klo 13.00 Raahen Työväentalolla. Asemakatu 14. Raahe. Esillä Kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 12.00. Jäsenet joukolla mukaan! Johtokunta › ROVANIEMEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään osoitteessa Piekkari, Pohjolankatu 2 A, eläkeläistilat Potkuri, Isomussalissa torstaina 21.3.2019 klo 11.00. Käsitellään kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 10.30. Tervetuloa. Johtokunta › UUDENKAUPUNGIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 21.3.2019 klo 12 Uudenkaupungin Työväentalolla, Ylinenkatu 12, Uusikaupunki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu, Tervetuloa. Johtokunta Eläkeläinen 2/2019 39
• YHDISTYKSET KOKOUKSIA › TURUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään perjantaina 22.3.2019 klo 12.00 T-talolla, Vanha Hämeentie 29. Kokouksessa käsitellään kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Voileipätarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › MARTINNIEMEN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous 25.3. kello 12.00 Martinniemen vanhustentalolla, Lastaajantie 9. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › OULUN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 25.3.2019 klo 10.00 Aleksinkulmassa, Aleksanterinkatu 9, Oulu. Käsitellään kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa! Johtokunta › OULUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 25.3.2019 alk. klo 13.00, Aleksinkulmassa, Aleksanterinkatu 9, Oulu. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu kokouksen edellä. Tervetuloa kokoukseen! Johtokunta › AAVASAKSAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 26.03.2019 klo 10.00 alkaen, Haapakosken Kansantalolla (kerhohuoneella), Raanujärventie. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa! Johtokunta › JYVÄSKYLÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 26.3.2019 klo 11.00 Sepänkeskuksen Reaktori-salissa, Kyllikinkatu 1, Jyväskylä. Esillä sääntömääräiset kevätkokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › LOHJAN SEUDUN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 26.3.2019 klo 12 Lohjan työväentalolla, Kalevankatu 1. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta › IISALMEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 27.3. 2019 klo 11.00 Nuorisotalolla, Kirkkopuistonkatu 25, Iisalmi. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu alkaen klo 10.30. Tervetuloa. Johtokunta › KAARELAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 27.3.2019 kello 13.00 kerhohuoneessa Kaarelantie 86, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › KONTULAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 27.3.2019 klo 11.00 Kontulan kirjaston lukusalissa, Ostostie 4, Helsinki. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu 10.30 lähtien. Tervetuloa! Johtokunta › LAHDEN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous keskiviikkona 27.3.2019 klo10 Tietotuvalla, Hämeenkatu 15, 4 krs., Lahti. Esillä sääntömääräiset kevätkokousasiat. Kahvit. Tervetuloa. Johtokunta › LIMINGAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 27.3.2019 klo 12 Limingan nuorisotalolla (Sininen talo), Liminka. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › NAKKILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 27.3. 2019 klo 12 Nakkilan Osuuspankin kokoustilassa, Porintie 4, Nakkila. Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa kokoukseen ja kerhoon, joka alkaa samassa tilassa kokouksen jälkeen. Johtokunta › KEMIN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous on torstaina 28.3. klo 13 Pruntsilla (Kauppakatu 28). Esillä ovat sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu osallistujille klo 12 lähtien. › KITTILÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 28.3.2019 klo 12.00 Kittilän työväentalolla. Käsitellään sääntöjen määräämät ja muut jäsenten esittämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › PIIKKIÖN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous on torstaina 28.3.2019 kello 11.30 Pontelassa, Pontelanmäki 5. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ALUEJÄRJESTÖT › ELÄKELÄISET RY:N UUDENMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 18.3.2019 klo 10 Puistokulmassa, Talkootie 4, Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus klo 9 alkaen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta › ELÄKELÄISET RY:N JOKILAAKSOJEN ALUEJÄRJESTÖN sääntömääräinen kevätkokous 22.3.2019 klo 11.00 Iin järjestötalolla, Laurintie 3, Ii. Käsitellään kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 10. Tervetuloa! Aluetoimikunta › ELÄKELÄISET RY:N LAPIN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 22.03.2019 klo 13.30 Ivalon työväentalolla, Yhdystie 4, 99800 Ivalo. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 13. Esillä sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Tervetuloa! Aluetoimikunta › ELÄKELÄISET RY:N KESKI-SUOMEN ALUEJÄRJESTÖ ry:n kevätkokous ma 25.3.2019 klo 10.00 Kivistön työväentalossa, Vaajakoskentie 29, Jyväskylä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta › ELÄKELÄISET RY:N POHJANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n kevätkokous maanantaina 25.3.2019 klo 12 Snellmankodilla Rantakatu 27 Kokkola. Esillä sääntöjen 7 §:n mukaiset kevätkokousasiat. Omakustanteinen ruokailu klo 11 alkaen. Tervetuloa! Aluetoimikunta › ELÄKELÄISET RY:N VARSINAIS-SUOMEN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 26.3.2019 klo 11.00 Kulttuurikellari, Lumparlankatu 18, 21200 Raisio. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 10.30. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta › ELÄKELÄISTEN HELSINGIN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 26.3.2019 klo 14 alkaen Kinaporin palvelukeskuksen kerhohuoneessa Kertsi 1. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! › ELÄKELÄISET RY:N SAVON ALUEJÄRJESTÖN sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 26. maaliskuuta klo 12.30. Paikka Kuntoranta, Eevan sali, Kuntorannantie 14, Varkaus. Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Aluetoimikunta › ELÄKELÄISTEN SATAKUNNAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 28.3.2019 klo 11:00. Valtakirjojen tarkastus klo 10:30. Kokous pidetään Rauman Järjestötalossa, Siikapolku 1, 26100 Rauma. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Aluetoimikunta RYTIKARIN ELÄKELÄISTEN keskiviikkokerhossa oltiin tosi toimissa. Olimme saaneet vieraaksi Mika Sillanpään ensihoidosta kertomaan meille tärkeästä ja tarpeellisesta kansalaistaidosta, eli ensiavun antamisesta. Paikalla oli yli 40 kerholaista. Aloitimme hätäilmoituksen tekemisestä ja älykännykän 112-sovelluksen käytöstä. ”Löysimme” tajuttomalta näyttävän miehen makaamasta, tarkistimme onko uhri tajuton vaiko eloton ja näin jatkaen kohta kohdalta saimme asian hoidettua. Näimme miltä sydäniskuri näyttää (niitähän on nykyisin kauppakeskuksissa ja monissa julkisissa tiloissa, ovat tarkoitettu nimenomaan maallikkojen käyttöön) ja kuinka sitä käytetään sekä saimme harjoitella painelu/puhallus-elvytystä. Kouluttajamme kertoi pitävänsä vuosittain noin sata koulutustilaisuutta erilaisille ryhmille ja tämä oli hänelle ensimmäinen kerta kun kohderyhmänä olivat eläkeläiset. Jokainen voi auttaa hädässä voimiensa ja kykyjensä mukaan, ainakin soittamaan apua tai opastamaan auttajat oikeaan paikkaan. Syvennämme opittua opintokerhossa, ja saamme lisää harjoitusta ja tukea. Teema jatkuu myös toisena opintokerhona, jonka aiheena palosuojelu. ANNELI KORJONEN Pietarsaaren Eläkeläiset ry kävi kuntoilemassa Kuntorannassa ma 11.6 – la 16.6.2018. Riemulla ja odottavaisella mielellä lähdimme matkaan Pietarsaaresta. Ohjaajat meitä opettivat, viisaat neuvot antoivat. Vaan sävelet yhteiset laulamaan innosti, riemuiten otimme tarjotun musiikin vastaan, jota esitti pianisti ja hanuristi. Teatterissa olimme koko joukolla, kova oli kunto, mummoilla ja papoilla joskus jalat maitohapoilla, kun uusi päivä koitti, se edellisen päivän voitti. Kiitos Kuntorannalle. MARIANNE HIETALA Ensiaputaitoja opeteltiin Rytikarissa Rytikarin keskiviikkokerholaiset saivat harjoitella mm. painelu­pu­ halluselvytystä. TOIMINTA Pietarsaarelaiset kuntoilemassa 40 Eläkeläinen 2/2019
• 101 vuotta 5.4. Lahja Rautiainen, Pihlava 96 vuotta 29.3. Oiva Lukkala, Kaarina 93 vuotta 28.2. Onni Rannikko, Halikko 16.4. Mirjam Niemi, Pihlava 90 vuotta 29.3. Veikko Vennonen, Halikko 85 vuotta 16.2. Heikki Stenvall, Hyrylä 3.3. Teuvo Svanlund, Pihlava 12.3. Marita Lönnqvist, Lohja 3.3. Signe Mäkeläinen, Suomussalmi 24.3. Oiva Björkbacka, Kaarela 2.4. Terttu Moilanen, Kajaani 80 vuotta 13.2. Eila Räsänen, Hyrylä 14.2. Väinö Kemppainen, Suomussalmi 19.3. Teuvo Alamaunu, Sodankylä 27.3. Kirsti Laaksonen, Kaarela 75 vuotta 3.2. Eeva Uljonen, Tikkurila 22.2. Pirjo-Riitta Vastamäki, Tikkurila 18.3. Ritva Heikkinen, Suomussalmi 19.3. Turkka Tuominen, Kaarina 25.3. Erkki Latvasto, Korso 31.3. Jorma Muhonen, Jyväskylä 4.4. Mikko Kulmala, Suomussalmi 7.4. Kyösti Manninen, Suomussalmi 15.4. Irma Halonen, Pihlava 70 vuotta 19.2. Pertti Keränen, Suomussalmi 11.3. Kirsti Vähähaka, Pihlava 12.3. Irja Halonen, Tervola 17.3. Pirkko Pulkkinen, Pihlava 17.3. Kerttu Juntunen, Suomussalmi 20.3. Pekka Raitaniemi, Rauma 28.3. Tapio Valtanen, Pihlava 65 vuotta 27.2. Helvi Keränen, Suomussalmi 9.3. Anna-Liisa Kinnunen, Suomussalmi 55 vuotta 25.3. Jari Alanen, Vammala Havukosken Eläkeläiset ry Veikko Kankkunen Järvenpään Eläkeläiset ry Elli Impi Haavisto Kalajoen Eläkeläiset ry Jorma Mikael Korvela Irma Matilda Paloaho Kankaanpään Eläkeläiset ry Elli Wasse Kuopio­Kallaveden Eläkeläiset ry Aino Rokosa Oiva Sutinen Mikkelin Eläkeläiset ry Antero Valtter Hautaniemi Oulun Työväen Eläkeläiset ry Pirkko Korpi Pietarsaaren Eläkeläiset ry Leo Kranqvist Porin Eläkeläiset ry Liisa Forsström Veijo Koskinen Pudasjärven Eläkeläiset ry Juho Veikko Tolkkinen Raahen Eläkeläiset ry Liisa Annikki Nordström Sonkajärven Eläkeläiset ry Teuvo Kari Lampinen Suolahden Eläkeläiset ry Airi Hasa Salme Kaarina Leskinen Ykspihlajan Eläkeläiset ry Toivo Alfred Jokela Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Jan Koskimies Toimitussihteeri Tuomas Talvila Tilaukset ja osoitteenmuu­ tokset Anna Autio puh. 020 743 3610 anna.autio@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy vuonna 2019 6 kertaa. Tilaushinta kotimaahan 30 euroa/vuosikerta Muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk Toimitus ja toimisto Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610 elakelainen-lehti@ elakelaiset.fi Ilmoitushinnat 1,90 euroa / pmm Ilmoitusmyynti Tmi Johanna Pelto 040 9030 141 johanna@johannapelto.fi Syntymäpäivät ja pois­ nukkuneet, syys­ ja kevät­ kokousilmoitukset Anu Mäki, 040 839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (painettu) ISSN 2242-3338 (verkkolehti) I-Print, Seinäjoki 2019 Puheenjohtaja Martti Korhonen Varapuheenjohtaja Marja Leena Makkonen Toimisto Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi www.elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9-15. Jäsenpalvelu Soittoaika kello 9-12, puhelin 020 743 3610: jäsenmaksut, osoitteenmuutokset, kurssienja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, Eläkeläinen-lehden tilauk set. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Jäsenmaksut ja tukimaksut IBAN FI11 8000 1800 3273 56 Muut maksut: IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies 040 747 0776 Jäsenvastaava Anna Autio 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistysrekisteri materiaalitilaukset Henkilöstö­ ja talousvastaava Heli Grönroos 050 529 0399 kirjanpito, laskutus, ostoja myyntireskontra, palkanlaskenta Aluetyön suunnittelija Anna Eskola 044 751 1031 yhdistysverstastiedustelut Järjestösuunnittelija Anu Mäki 040 839 7699 Eläkeläinen-lehden syntymäpäivät ja poisnukkuneet, syysja kevätkokousilmoitukset Koulutussuunnittelija Tiina Rajala 040 582 4319 kulttuurija koulutustoimintaan liittyvät asiat (ilmoittautumiset jäsenpalvelun kautta) Monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö 040 501 3599 Tiedottaja Tuomas Talvila 050 570 9716 Eläkeläinen-lehden toimittaja Hankekoordinaattorin sijainen, Verkko ja vempaimet hallintaan -hanke Jouni Ahonen, 044 751 1032 (31.3. saakka) Kuntorannantie 14 78400 Varkaus Myyntipalvelu 017 560 1403 tai 0400 403 669 myynti@kuntoranta.fi POISNUKKUNEITA SYNTYMÄPÄIVIÄ ELÄKELÄISET RY täyttää 60 vuotta. Eläkeläinen-lehden juhlanumero ilmestyy 16. toukokuuta. Henkilöjäsenet saavat juhlalehden tavalliseen tapaan postin mukana kotiosoitteeseensa kannettuna. Juhlalehdessä keskitytään esittelemään järjestön historiaa, toimintaa ja saavutuksia. Siinä ei julkaista normaalien Eläkeläisen numeroiden vakioaineistoja. Juhlalehti kestää siis hyvin aikaa: sitä voi jakaa koko loppuvuoden erilaisissa tilaisuuksissa. Yhdistykset voivat tilata juhlalehteä jaettavakseen. Lehdet ovat ilmaisia. Lehtitilaukset tulee tehdä 31.3. mennessä. Tilauksen voi tehdä sähköpostilla osoitteeseen elakelaiset@elakelaiset.fi (Aihe: Juhlalehden tilaus) tai puhelimitse numeroon 020 7433610. Numero ilmestyy aineisto lehdelle viimeistään 3 huhtikuu 4.4. 11.3. 4 syyskuu 12.9. 19.8. 5 lokakuu 17.10. 23.9. 6 joulukuu 19.12. 25.11. Juhlalehti tulee toukokuussa Vuoden 2019 aikataulut Eläkeläinen 2/2019 41
• H aitaria soittaa Pauli Rantalainen, banjoa taas... Maija, mutta Maija kuka? – Tässähän ovat Raili, Anu ja Liisa... – Viisi vuotta sitten… Esteri Ruotsalainen ja Irma Happonen… Vanhoissa ja uudemmissakin valokuvissa olevia henkilöitä on yritetty tunnistaa porukalla, mutta ei se helppoa ole. Imatran Eläkeläisten kerhossa tutkitaan tietokoneen ruudulta sitä, mitä on saatu albumeista skannatuksi. Kun viime vuonna tuli puheeksi ensi joulukuussa edessä oleva yhdistyksen 60-vuotispäivä, laitettiin kirjallista arkistoa järjestykseen ja alulle myös säilyneiden valokuvien talletus sähköisessä muodossa. Tällaisia skannauksia syntyi noin 400. Niitä on vuodesta 1963 alkaen, mutta koko 1960-luvun ajalta vain muutamia. Perustamisvaiheista ei kuvia ole ollenkaan. Skannatut päättyvät vuoteen 2012, sen jälkeen on otettu digikuvia. Valitettavasti albumeissa on paljon kuvia, joihin ei liity minkäänlaista tietoa. Se ei ole ainoa syy, miksi henkilöiden tunnistaminen on vaikeaa. Vaikka monissa kuvissa on vuosiluku, se ei vielä auta muistamaan sellaista, mitä ei olla itse oltu kokemassa. MUTTA MELKEIN 30 vuoden takaa kyllä jotakin tietoa koottu yhdessä muistellen. Apua on ollut esimerkiksi varapuheenjohtaja Rose Kaipaisen sekä aikaisemman sihteerin ja puheenjohtajan Liisa Rintamäen muistista. Molemmat ovat olleet jäseninä pitkään, johtokuntatasolla peräti liki parikymmentä vuotta. Liisa Rintamäki löytää monta tuttua esimerkiksi noin 15 vuoden takaisista kuvista, ajalta jolloin hän ”kävi läpi koko tehtäväskaalan” eli oli monissa eri tehtävissä. – Tässä on oman yhdistyksen väkeä laulamassa. Ohjaajaa en nyt muista, Liisa kommentoi erästä kuvaa, jossa ei ole mitään merkintöjä. Pitkosen Onnin hän muistaa yhdistyksen pitkäaikaiseksi ”tervaskannoksi”, joka onkin monissa kuvissa. Kumpikin muistelija kyllä valittaa huonoa muistiaan ja sitä, että nimettömiä tilannekuvia on vaikea yhdistää mihinkään hetkeen. Miten tärkeää olisikaan, että kuvien yhteyteen olisi aikanaan laitettu tarkempaa tietoa. KUVIA KATSELLESSAAN Rose Kaipainen ja Liisa Rintamäki muistelevat myös kaiholla pitkäaikaista kokoontumispaikkaa Koskista. Monet kuvat on otettu sen tiloissa. Rakennusta uhkasi ensin joutuminen kauppatontin osaksi, mutta se uhka torjuttiin keräämällä adressi ja vaikuttamalla päättäjiin. Pari vuotta sitten tuli kuitenkin niitti: peruskorjattu kerhotalo todettiin homeen pesäksi ja se odottaa purkua. Eläkeläisten kerho pääsi onneksi uuteen paikkaan, reumayhdistyksen tiloihin. Askarruttamaan on jäänyt, miten paljon voisi olla apua aikaisemmin jäseninä olleiden kotialbumeista, joihin joitakin kuvia toiminnasta on varmaan päätynyt. Niiden etsiminen ei kuitenkaan ole yksinkertainen juttu… Yhdistyksen vanhat mapit lähtivät muutamassa pahvilaatikossa Kansan Arkistoon, ja sinne lähetetään myös kopiot valokuvista. Samalla lähtee haaste muille Eläkeläiset ry:n järjestöille: vanhat paperit ja kuvat on syytä tallettaa muistoksi siitä, mitä kaikkea on vuosikymmenien aikana tehty. AIMO RUUSUNEN Kirjoittaja on Imatran Eläkeläiset ry:n sihteeri. Häneltä saa ohjeita arkistoaineiston tallettamiseen. Liisa Rintamäen ollessa yhdistyksen eri tehtävissä on johtokunnassa olleita ollut niin paljon, että kaik­ kien nimien muistaminen ei ole helppoa. A IM O R U U S U N EN Ei ole helppoa tunnistaa vanhojen valokuvien väkeä... Vanhat paperit ja kuvat on syytä tallettaa muistoksi siitä, mitä kaikkea on vuosikymmenien aikana tehty. Imatran yhdistyksen vanhat mapit lähtivät Kansan Arkistoon, ja sinne lähetetään myös kopiot valokuvista. Yksi Imatran Eläkeläisten vanhimmista ja nyt sähköises­ tikin tallenne­ tuista kuvista on johtokunta vuodelta 1966. Menneitä muisteltiin myös kun onniteltiin pitkäaikaista toimijaa Ro­ se Kaipaista. Eine Kurronen (vasemmalla) kiitti Rosea ”rauhan, lasten, naisten, järjestön ja yhteiskunnan” hyväksi tehdystä työstä. Keskellä puheenjohtaja Anneli Haimakainen. 42 Eläkeläinen 2/2019
• RISTIKKO KRYPTON 1/2019 RATKAISU Ristikon 2/2019 ratkaisut on lähetettävä 18. maaliskuuta mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana KRYPTO. Krypton 1/2019 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Irma Takalo, Kemijärvi ja Mauri Pirinen, Outokumpu. Onnittelut voittajille! 2/2019 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka SEURAAVASSA NUMEROSSA Eläkeläisjärjestöt kysyivät, eduskuntavaaliehdokkaat vastasivat Vihainen leski jatkaa Minna Lindgrenin vanhuussarjaa Eläkeläinen 3/2019 ilmestyy 4.4. Eläkeläinen 2/2019 43