• Omatiimimallista hyviä kokemuksia 4 | Jäseniämme ehdolla vaaleissa 8 | Ian Andersonin huilu soi 23 2025 | 4. huhtikuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Työväen Musiikkitapahtuma haluaa olla ikäystävällinen festivaali, sanoo toiminnanjohtaja Marianne Haapoja. 20 Sukupolvet kohtaavat Valkeakoskella 2 Nyt voi ilmoittautua Kulttuurikatselmukseen 3
• S osiaalija terveyspalveluiden uudistuksen lähtökohta oli vahvistaa peruspalveluita, jotta ihmiset pääsisivät hoitoon ajoissa ja näin vähennettäisiin kalliin erikoissairaanhoidon käyttöä. Taustalla oli ymmärrys siitä, että sairauksien ennalta ehkäisy on sekä yhteiskunnalle edullisinta että palveluiden käyttäjille inhimillisintä. Valitettavasti suunta on päinvastainen. Hyvinvointialueet pakotetaan niin kireisiin talousraameihin, että ne joutuvat leikkaamaan juuri niistä peruspalveluista, joita pitäisi vahvistaa. Terveyskeskuksiin ei pääse, vaivat pahenevat ja ihmiset hakeutuvat sairaaloiden päivystykseen. Lähipalveluiden karsiminen iskee erityisen kovaa siellä, missä välimatkat ovat pitkiä. Säästö on osin näennäistä, kun kelataksien ja sairaskuljetusten käyttö kasvaa. MYÖS PALVELUMAKSUJEN korotus sotii ennalta ehkäisyä vastaan. Valtaosa hyvinvointialueista on nostanut maksut enimmäismääriin: kiireetön lääkärikäynti terveyskeskuksessa maksaa 28,20 euroa, poliklinikkamaksu sairaalassa 66,70 euroa. Suomalaiset jaetaan kahtia: niihin, joilla on varaa lääkäriin ja niihin, jotka joutuvat valitsemaan ruoan, asumisen, lääkkeiden ja lääkärikäynnin välillä. Maksut ovat entistä useammille yksinkertaisesti liikaa: jo useampi kuin joka kuudes ulosotossa oleva asia on sosiaalija terveydenhuollon maksu. Kasvua edellisvuoteen oli 17 prosenttia. Hyvinvointia ennalta ehkäisemällä PÄÄKIRJOITUS 2 | 2025 Kannen kuva Annina Mannila ”Aikuisten Pisa-tutkimus” ? 14 Ikäryhmien välillä isoja eroja. Aluejärjestöt kierretty ? 16 Sote-palvelut ja digitalisaatio puhuttivat Runoraati Tampereella ? 22 Yleisökin pääsee osallistumaan Liiku kaatumatta ? 28 Katso ohjeet ennaltaehkäisyyn Ruokasuositukset ? 30 Monipuolisesti, kohtuullisesti, nautittavasti Haasteitakin jäi PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA S uomalainen työeläkejärjestelmä on ollut vuosikymmeniä vakaalle ja ennustettavalle pohjalle rakennettu. Eläkeuudistuksesta syntynyt työmarkkinajärjestöjen neuvottelutulos jatkaakin tätä periaatetta. Uhkia ja haasteitakin kuitenkin jäi. Ratkaisuun sisältyvissä eläkevarojen riskisijoituksien lisäämisessä ja toisaalta vakauselementeissä on sananmukaisesti riskinsä. Mikäli sijoitustoiminta ei tuota niin sitten ns. automaattisella vakaajalla sitä paikataan. Tämä on selkeä uhka, joka voi pysyvästi heikentää työeläkkeen. Me eläkeläisjärjestöissä olisimme halunneet, että neuvotteluihin olisi otettu mukaan myös eläkeläisköyhyys ja toimeentulo-ongelmat. Eduskunta käsittelee nyt neuvottelutulosta ja tavoitteena on, että uudistukset astuvat voimaan ensi vuoden alusta. Toivottavasti eduskuntakeskustelussa nousisivat esiin myös eläkeläisten toimeentulo-ongelmat, jotka ovat muutakin kuin eläkepolitiikkaa. Maailman onnellisimmassa maassa tulee olla maailman onnellisimmat eläkeläiset. Turhan usein kuulee etenkin nuorten aikuisten arvioivan, että heillä ei liene nykyisen tasoista eläketurvaa. Tämä väite on mielestäni väärä, ja se pitäisi oikaista kaikkien niiden tahojen, jotka ovat vastuussa ja ymmärtävät eläkejärjestelmän kestävyyden. Uudistuksia tehdään juuri siksi, että tulevaisuudenkin eläkkeet on turvattu. POIMINTA ”Hyvinvointireseptissä on mm. ohjeita ja vihjeitä liikunnasta, suorituskyvyn mittaamisesta ja ravinnosta.” Jorma Pikkarainen Kävelypässien blogissa Lue: elakelaiset.fi/blogit TÄSSÄ TERVEISIÄ Suomen hallitukselle: antakaa vihdoin hyvinvointialueille niiden pyytämä lisäaika tasapainottaa taloutensa. Sitä esittävät niin viranomaiset, lääkärit, tutkijat kuin kansalaiset. Uskokaa meitä – emme halua yksityisen hoidon kalliita kokeiluja, vaan julkisten peruspalveluiden turvaamista. Myös kunnilta toivoisi nyt vetoapua asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden eteen. Ikäystävällinen kunta huolehtii liikuntaja kulttuuripalveluista ja ottaa ikäihmiset myös mukaan päätöksentekoon. Monissa kunnissa on jo oivallettu, että seniorien liikuntapassien kaltaisiin ikäystävällisiin tekoihin kannattaa satsata. JAN KOSKIMIES PÄÄTOIMITTAJA ”Emme halua yksityisen hoidon kalliita kokeiluja, vaan julkisten perus­ palveluiden turvaamista.” Kalevin kynästä ? 17 Pensionären ? 19 Runopysäkki ? 26 Ristikko ? 39 W IL FR ED H IL D O N EN 2 Eläkeläinen 2/2025
• AJASSA TUOMAS TALVILA J oka toinen vuosi eläkeläisryhmät kokoontuvat Kulttuurikatselmukseen yhteen näyttämään ja katsomaan, mitä yhdistysten kerhoissa harrastetaan. On laulua, tanssia, runojen lausumista ja paljon muuta. Kyseessä on kaikille 55 vuotta täyttäneille yksinesiintyjille ja ryhmille suunnattu tapahtuma, jonka järjestää Suomen Työväen Urheiluliitto TUL yhdessä Eläkkeensaajien Keskusliiton, Eläkeläisten, Suomen Työväen Musiikkiliiton ja Työväen Näyttämöiden liiton kanssa. Nyt on kulttuurikatselmusvuosi, tapahtuma pidetään 15.–16.11.2025 Porissa. Tapahtumapaikkana toimii Palmgren-konservatorio. Eläkeläiset ry tukee jäsenyhdistystensä Kulttuurikatselmukseen osallistuvia esiintyjäryhmiä maksamalla niiden osallistumismaksun. Matka-, majoitusja illanviettokuluistaan yhdistykset vastaavat itse. Ilmoittautuminen esityksiin on nyt avattu TUL:n verkkosivuilla osoitteessa tul.fi/tapahtumat/aikuisliikunta/seniorit/ Sieltä löytyvät myös tapahtuman aikataulu, säännöt, tietoa majoituksista jne. Paikalle jo perjantaina 14.11. saaJoukolla kohti Poria! Esiintyjien ilmoittautuminen marraskuun Kulttuurikatselmukseen on nyt avoinna. ”Eläkeläiset ry tukee jäsenyhdistystensä Kulttuurikatselmukseen osallistuvia esiintyjäryhmiä maksamalla niiden osallistumismaksun.” Kulttuuri katselmuksen lajit Tanssilajit ? tanssilliset ryhmät ? kansantanssit ? senioritanssit ? kantritanssit ja rivitanssit samassa sarjassa ? vanhat salonkitanssit Musiikki ? yksinlaulu ? lauluryhmät (yksiääniset): kaksi tai useampi laulaja ? lauluyhtyeet (moniääniset, 2–10 laulajaa) ? kuorot (moniääniset, yli 10 laulajaa) ? soitinsolistit ? soitinyhtyeet (enintään 10 soittajaa) ? orkesterit (yli 10 soittajaa) Näyttämötaide ? lausunta (yksin tai ryhmässä) ? sketsit ? pienoisesitykset (yksin tai ryhmässä) puville ryhmille järjestetään etkot eli vapaaehtoista ohjelmaa, ennen varsinaisen tapahtuman käynnistymistä. Tapahtuman ensimmäisen päivän 15.11. päätteeksi järjestetään Iltajuhla. Kulttuurikatselmuksen toinen päivä 16.11. on pyhitetty loppukatselmukselle, jonne valitaan lauantain sykähdyttävimmät esitykset. Ilmoittautuminen päättyy 19.10. TU O M A S TA LV IL A Vuonna 2021 Kulttuurikatselmus järjestettiin Kotkassa. Lavalla nähtiin tuolloin muun muassa Oulun Eläkeläiset ry:n Ranttali-kansantanssiryhmä. Eläkeläinen 2/2025 3
• YHTEISKUNTA V EI K KO O LL IL A Tietoiskutilaisuus keräsi hyvin yleisöä Nurmijärven valtuustosaliin. Omatiimi mallista hyviä ensi kokemuksia Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen tavoitteena on keskittää asiakkaan hoitoa hänelle tutuille työntekijöille ja parantaa hoidon jatkuvuutta. HEIKKI MÄKINEN K eski-Uudenmaan hyvinvointialueella (Keusote) on jo ehditty saada hyviä kokemuksia omatiimimallista. Viime vuoden lopulla käyttöön otetussa mallissa on jokaiselle asiakkaalle nimetty hoitajasta ja lääkäristä muodostettu työpari. Näin pyritään luomaan pitkäaikainen hoitosuhde, jota voidaan tarpeen mukaan laajentaa erikoislääkäreillä ja muilla ammattilaisilla. Keusoten terveyspalvelujohtaja Susanna Pitkänen esitteli mallia Nurmijärvellä maaliskuun puolivälissä pidetyssä Mitä tiedät muuttuneista sosiaalija terveyspalveluista -yleisötilaisuudessa. Tietoiskutapahtuman järjestivät nurmijärveläiset eläkeläisja soteyhdistykset yh4 Eläkeläinen 2/2025
• dessä vanhusja vammaisneuvoston sekä ikäihmisten asumisja kotipalveluja tarjoavan Nurmijärven Onnenkimpale -yhdistyksen kanssa. – Tavoitteena on keskittää asiakkaan hoitoa hänelle tutuille työntekijöille. On ihan arkitodellisuutta, ettei siihen sataprosenttisesti koskaan päästä. Mutta toimintamalli on luotu ja pääsääntöisesti toimitaan näin. Pitkänen kertoi, että jokaiselle hyvinvointialueen asukkaalle on sukunimen alkukirjaimen perusteella jo valikoitu omatiimi. – Kun asiakas on meihin yhteydessä, lähtevät tiimin ammattilaiset edistämään sitä, minkälaista apua ja osaamista tarvitaan. Mukana ovat omalääkäri ja omahoitaja ja muita ammattilaisia tarpeen mukaan, jos tarvitaan esimerkiksi psykiatrian tai päihdepuolen asiantuntemusta. Myös geriatria tuodaan tähän mukaan. Tavoitteena on hoidon jatkuvuus ja asioinnin yksinkertaistaminen. – Tämä myös vapauttaa ammattilaisten käsiä niin, että voidaan tarjota enemmän vastaanottoaikoja, Pitkänen totesi. Mallin toimivuus on hänen mukaansa alkanut jo näkyä asiakaspalautteessa. – Tammi-helmikuun aikana on positiivista palautetta saatu, eikä nettosuositteluindeksi eli NPS ole koskaan hyvinvointialueen aikana ollut näin korkealla. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue vastaa sosiaalija terveyspalveluista sekä pelastustoimen ja erikoissairaanhoidon järjestämisestä Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan alueella. MYÖS KEUSOTEN ikääntyneiden palveluista ja sosiaalipalveluista alustanut asiakasohjauksen päällikkö Leena Säkäjärvi viittasi parantuneeseen asiakastyytyväisyyteen. Yhteydenpito asiakkaiden ja palveluntarjoajien välillä on parantunut ja selkeytynyt. Ikääntyneiden palveluissakin lähtökohta on, että tarjolla on oma työntekijä koko asiakkuuden ajan. – Ajattelemme niin, ettei sellaista asiaa olekaan, josta ei voisi olla meihin yhteydessä. Kun varhaisessa vaiheessa päästään puhumaan huolenaiheista, ne ratkeavat yleensä helpommin. Invalidiliiton sosiaalija terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Saksanen esitteli tilaisuudessa vuoden alussa voimaan tullutta uutta vammaispalvelulakia. Lakiin sisältyy kolmen vuoden siirtymäaika. Siirtymävaiheessa noudatetaan sopimusten pitkäaikaisuuden vuoksi vielä myös vanhan vammaislain säädöksiä ja uusissa sopimuksissa vuoden alusta voimaan tulleita säädöksiä. Saksanen korosti, että lain pykälät ovat ehdollisia ja määrittävät vain noudatettavat minimiehdot. Siksi erittäin tärkeää on, että hakemuksissa tuodaan riittävän selvästi esiin asiakkaan henkilökohtaiset tarpeet, joilla saatavien palveluiden ja etuuksien määrää voidaan kasvattaa. – Lain tarkoituksena on turvata asiakkaan tarpeet, eikä toimia takalaitana niiden minimoiseksi. TIETOISKUTILAISUUDEN avasi Klaukkalan Eläkeläiset ry:n ja Nurmijärven yhteistyöryhmän puheenjohtaja Heikki Mäkinen. Eläkeläisja vammaisyhdistykset yhdessä vanhusja vammaisneuvoston sekä Nurmijärven Onnenkimpaleen kanssa etsivät aiheita, joita yhteistyöllä voisi edistää niin kunnan kuin hyvinvointialueenkin toimialueella. Mäkinen esitti huolensa siitä, että taloudelliseen lamaan vedoten yhteiskunnassa kohdistetaan säästötoimenpiteet kaikkein heikompiosaisiin ihmisiin, jotka pääasiassa ilman oma syytään ovat jo ennestään taloudellisesti ja/tai terveytensä puolesta heikommassa asemassa. Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä kiitti yhdistyksiä ainutlaatuisesta yhteistyöstä ja totesi, että esimerkkiä siitä voisi ottaa muuallakin. Kunnan ja hyvinvointialueen roolit ja asioiden hoito niiden välillä on pidettävä selkeänä, Mäkelä korosti. – Päällekkäisyyksien karsiminen on tärkeää, mutta on ehdottomasti estettävä se, että väliin jäisi railo, jota kukaan ei hoida. Yksikään apua tarvitseva ei saa pudota tällaiseen railoon, Mäkelä painotti. Yhteistyössä järjestetty tilaisuus keräsi kunnan valtuustosaliin seitsemisenkymmentä kuulijaa ja lisää oli etäyhteyden päässä Klaukkalan Tello-salissa. Tilaisuus striimattiin kunnan verkkosivuilla. Videotallenne on nähtävänä YouTubessa Nurmijärven kunnan kanavalla. ”Tavoitteena on hoidon jatkuvuus ja asioinnin yksinkertaistaminen.” Eläkeläiset ry kannustaa pitämään hyvää huolta eläkeläisväestöstä. TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry kannustaa hyvinvointialueita ja kuntia rakentamaan yhteiskuntaamme ikäystävälliseksi. Järjestö haluaa viedä ikäystävällisyyden teemaa vahvasti alueja kuntavaaleissa valittaville luottamustoimielimille ja vaikuttamistoimielimille kuten vanhusneuvostoille. – Näemme että kuntaja aluevaaleissa on eläkeläisillä iso mahdollisuus ottaa sitä valtaa, mikä heille kuuluu. On tärkeää saada kunnanvaltuustoihin ja aluevaltuustoihin päätöksentekijöiksi eläkeläisiä eli niitä ihmisiä, joille palvelut ovat oikeasti tärkeitä, sanoo Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies. Koskimiehen mielestä nyt olisi hyvä aika lopettaa puheet väestön ikääntymisestä taakkana, uhkakuvana ja kustannuksena. – Elinikä pitenee, ihmisten terveys paranee ja ikääntynyt väestö voi hyvin. Nämähän ovat myönteisiä tosiasioita. Eläkeläiset ry kannustaa kuntia kääntämään väestön ikääntymisen itselleen valtiksi. Kun hyvinvointialueet nyt kantavat sosiaalija terveyspalveluiden ison taloudellisen taakan, kunnat voivat keskittyä lakisääteiseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. – Tässä on kunnilla iso mahdollisuus, jos tehtävä otetaan toisissaan. Eläkeläiset ovat pääsääntöisesti hyviä ja vakaita veronmaksajia ja ostovoimaisia kuluttajia, jotka tuovat kunnalle taloudellista hyötyä. Ihmisiä, joilla ei yleensä ole esimerkiksi isoja asuntolainoja enää maksettavanaan. Tuloista suurempi osa menee kulutukseen. – Kunnan kannattaa pitää huolta, että ikäihmiset voivat hyvin, nauttivat elämästään eivätkä karkaa kunnasta pois palveluiden perään. Eläkeläiset ry:n hahmottelema ikäystävällisyys koostuu useista osasista. – Kulttuurija liikuntapalvelut edistävät kaikenikäisten hyvinvointia. Siellä, missä julkinen liikenne on tärkeässä roolissa, voivat kunnat tehdä paljon esimerkiksi myöntämällä eläkeläisalennuksia. – Esteetön elinympäristö on turvallinen kulkea. Ja jotta se olisi myös sellainen, jossa mielellään elää ja kulkee, on huolehdittava viherympäristöstä ja levähdyspaikoista. – On tärkeää että kunnassa on tarjolla asuntoja joissa asukas viihtyy ja joista pääsee sujuvasti palveluiden pariin. Neljäntenä tekijänä Jan Koskimies nostaa päätöksenteon. – Vanhusneuvoston kaltaiset vaikuttamiselimet ovat tärkeitä. Mutta on olennaista, että ihmisiä aidosti kuullaan myös muissa yhteyksissä. Että päätöksentekijät ottavat esimerkiksi eläkeläisyhdistykset mukaan ja kuulevat ajatuksia ikäihmisiltä itseltään. Esteetön ja viihtyisä elinympäristö on tärkeä osa ikäystävällisyyttä. K S EN IA S EN KO VA / K U V IA S U O M ES TA .F I Ikäystävällisyys voi olla kunnalle valttikortti Eläkeläinen 2/2025 5
• YHTEISKUNTA ”Korkeista palvelumaksuista ei hyödy oikeastaan kukaan”, huomauttaa Eläkeläiset ry. TERVEYDENHUOLLON korkeiden asiakasmaksujen vuoksi monet pientä eläkettä saavat joutuvat valitsemaan ruuan, lääkkeiden ja lääkärissäkäynnin välillä, varoittaa Eläkeläiset ry. ”Elämänlaatu heikkenee, jos terveyskulujen vuoksi ihmisellä ei ole varaa esimerkiksi terveyttä edistäviin liikuntaharrastuksiin tai arkea helpottaviin palveluihin. Pienituloiset ihmiset joutuvat hakemaan välttämättömiin kuluihin toimeentulotukea. Harkinnanvaraiset maksuhuojennukset eivät tavoita kaikkia tarvitsevia ja niiden edellyttämä hallinto on raskas”, todetaan järjestön hallituksen kannanotossa. Hyvinvointialueet ovat korottaneet palvelumaksuja lain mahdollistamiin enimmäismääriin. Korotuksien taustalla on, että hyvinvointialueille ei ole annettu niiden kipeästi tarvitsemaa ja asiantuntijoiden peräänkuuluttamaa lisäaikaa taloutensa tasapainottamiseen. Eläkeläiset ry:n mielestä palvelumaksut ovat epäoikeudenmukainen tapa rahoittaa palveluita. ”Ne ovat tasamaksuja, jotka tuntuvat suhteessa kaikkein eniten pienituloisten lompakossa. Paljon oikeudenmukaisempaa on pitää palvelumaksut pieninä ja rahoittaa palvelut verotuloilla. Terveyskeskusmaksut tulisi poistaa kokonaan.” ”Jos ihminen jättää korkeiden palvelumaksujen vuoksi menemättä terveyskeskukseen, kostautuu se aikaa myöten korkeampina kustannuksina, jos sairaus ehtii pahentua ja apu haetaan sairaalasta päivystyksen kautta. Erikoissairaanhoito tulee paljon kalliimmaksi kuin perusterveydenhuolto ja ajoissa tapahtuva ennaltaehkäisy.” Eläkeläiset ry toteaa, että korkeista palvelumaksuista ei hyödy oikeastaan kukaan. ”Asiakasmaksut ovat vuodessa noin 1,5 miljardia, mutta niillä katetaan vain noin kuusi prosenttia sosiaalija terveyspalveluiden kustannuksista. Palveluiden käyttäjän terveys ei niistä kohene, hyvinvointialueiden kulut erikoissairaanhoidossa kasvavat, ja kuntien toimeentulotukimenot kasvavat.” KATI TYYSTJÄRVI Tikkurilan Eläkeläiset ry, vpj Alueja kuntavaaliehdokas katityystjarvi.fi VANTAA • Terveyspalvelut toimiviksi • Lisää palveluasuntoja, ei yksinäisiä öitä • Järjestöille tukea yhteisölliseen toimintaan Alu evaali t Ku ntavaal it 2182 473 Mikko Raudaskoski erityisopettaja, eläkeläinen, Oulun kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen KOKEMUSTA JA NÄKEMYSTÄ Oulussa saatiin turvattua Honkapirtin tilalle väliaikaiset tilat Keskuskadulta ja sen jälkeen pysyvät tilat Kuivasojan koululta. Myös muille kaupungin alueille on turvattava asianmukaiset yhteisötilat.” 72 EHDOLLA OULUSSA # K U N TA V A A L IT # A LU E V A A L IT # 2 2 5 Saavutuksia: bussiliikenteen eläkeläisalennuksen pidennys tunnilla, 75 vuotta täyttäneiden tonttiliittymien auraus. Mikko Viitanen kaupunginja aluevaltuutettu, Oulun Eläkeläiset ry:n jäsen, Oulun Energian hallituksen jäsen 2287 ALUEVAALIT 97 KUNTAVAALIT EHDOLLA OULUSSA # K U N TA V A A L IT # A LU E V A A L IT # 2 2 5 Saavutuksia: bussiliikenteen eläkeläisalennuksen pidennys tunnilla, 75 vuotta täyttäneiden tonttiliittymien auraus. Mikko Viitanen kaupunginja aluevaltuutettu, Oulun Eläkeläiset ry:n jäsen, Oulun Energian hallituksen jäsen 2287 ALUEVAALIT 97 KUNTAVAALIT EHDOLLA OULUSSA # K U N TA V A A L IT # A LU E V A A L IT # 2 2 5 Saavutuksia: bussiliikenteen eläkeläisalennuksen pidennys tunnilla, 75 vuotta täyttäneiden tonttiliittymien auraus. Mikko Viitanen kaupunginja aluevaltuutettu, Oulun Eläkeläiset ry:n jäsen, Oulun Energian hallituksen jäsen 2287 ALUEVAALIT 97 KUNTAVAALIT EHDOLLA OULUSSA # K U N TA V A A L IT # A LU E V A A L IT # 2 2 5 Saavutuksia: bussiliikenteen eläkeläisalennuksen pidennys tunnilla, 75 vuotta täyttäneiden tonttiliittymien auraus. Mikko Viitanen kaupunginja aluevaltuutettu, Oulun Eläkeläiset ry:n jäsen, Oulun Energian hallituksen jäsen 2287 ALUEVAALIT 97 KUNTAVAALIT YLÖJÄRVELÄINEN ÄÄNESTÄ Viljakkalan vasemmistoliitto ERKKI MOISIO Kuntavaalit 2364 90 Aluevaalit JAAKKO PORTTI ASIA EDELLÄ. KAIKISSA PÄÄTÖKSISSÄ Maksaja: Jaakko Portti 040-5100 383 23 2081 Tukitili: FI39 8311 7713 3548 86 Rovaniemi kuntavaalit Lappi aluevaalit ”Oikeudenmukaisempaa on pitää palvelumaksut pieninä ja rahoittaa palvelut verotuloilla.” Terveydenhuollon palvelumaksut ovat tasamaksuja, jotka tuntuvat suhteessa kaikkein eniten pienituloisten lompakossa, Eläkeläiset ry huomauttaa. TU O M A S TA LV IL A Asiakasmaksujen korotukset uhkaavat väestön terveyttä 6 Eläkeläinen 2/2025
• TEKSTI KELA IKÄÄNTYMINEN JA eläkkeelle jääminen voivat tuoda mukanaan erilaisia haasteita. Tarjoamme senioreille monipuolista taloudellista tukea, joka voi auttaa arjessa. Ymmärrämme myös, että asiointi verkossa voi olla joskus haastavaa, ja siksi meiltä saa digitukea. Voit myös aina soittaa meille tai tulla käymään palvelupisteessä. ? 1. Jos työeläke on pieni tai eläkeläinen ei saa sitä ollenkaan, Kela voi maksaa vanhuuseläkettä kansaneläkkeenä. Kansaneläkkeen lisäksi eläkeläinen voi saada takuueläkettä, jos hänen yhteenlasketut eläkkeensä jäävät hyvin pieniksi. ? 2. Eläkkeensaajan asumistukea voi saada vakinaiseen vuokratai omistusasuntoon, jos eläkeläinen on pienituloinen ja saa sellaista eläkettä, joka oikeuttaa tähän tukeen. ? 3. Toimeentulotukea voi hakea, jos tulot ja varat eivät riitä jokapäiväisiin menoihin kuten ruokaan ja lääkkeisiin. ? 4. Yksityislääkärikäyntien kustannuksista voi saada korvausta. Kela korvaa osan näistä kustannuksista. Matkakorvausta voi saada, kun matkustaa terveydenhuoltoon sairauden takia. Reseptilääkkeisiin, kliinisiin ravintovalmisteisiin tai perusvoiteisiin voi saada lääkekorvauksia. ? 5. Eläkettä saavan hoitotukea voi saada, jos eläkeläisellä on lääkärin toteama vamma tai sairaus, hänen toimintakykynsä on heikentynyt vähintään vuoden ajan ja hän tarvitsee vamman tai sairauden takia apua tai ohjausta. ? 6. Kela-asioita voi hoitaa monin eri tavoin, kuten OmaKelan kautta, puhelimitse (puhelinpalvelu ma–pe klo 9–16, eläkkeet: 020 692 202), kirjeitse tai palvelupisteissämme. Voit myös varata ajan puhelinpalveluun. Palvelupisteissämme saat lisäksi tukea verkkoasiointiin. Jos omien asioiden hoito on käynyt hankalaksi esimerkiksi sairauden takia, voivat läheisetkin olla avuksi Kela-asioissa. Voit valtuuttaa läheisesi hoitamaan Kela-asioitasi. Tämä vaatii valtakirjan, Suomi.fivaltuuden tai edunvalvontavaltuutuksen. 487 KUNTAVAALIT ÄÄNESTÄ EHDOKASTASI Airi Karjalainen Tampere Mainoksen maksaja: ehdokas 487 KUNTAVAALIT ÄÄNESTÄ EHDOKASTASI Airi Karjalainen Tampere Mainoksen maksaja: ehdokas 487 KUNTAVAALIT ÄÄNESTÄ EHDOKASTASI Airi Karjalainen Tampere Mainoksen maksaja: ehdokas 487 KUNTAVAALIT ÄÄNESTÄ EHDOKASTASI Airi Karjalainen Tampere Mainoksen maksaja: ehdokas Haapajärvi Oulu Raahe Väinö Anne Tarja Wassholm Huotari Ollanketo 2290 2210 2255 Palvelut oikeaan aikaan vauvasta vaariin ja mummoon. 15 21 104 Energisiä eläkeläisiä Pohteen aluevaltuustoon Tätä tukea Kela tarjoaa ikääntyville ja heidän läheisilleen MAALISKUUSSA KELA on saanut tavallista enemmän ilmoituksia kalastelutekstiviesteistä, joiden avulla rikolliset yrittävät saada haltuunsa suomalaisten henkilötietoja. Liikkeellä olevissa viesteissä vastaanottajaa pyydetään esimerkiksi muuttamaan omia sairausvakuutustietojaan. Viestissä oleva linkki ohjaa kuitenkin huijaussivustolle, jolle syötetyt tiedot päätyvät verkkorikollisten käsiin. – Nykypäivänä huijaussivustot voivat olla hyvin uskottavan näköisiä ja hyödyntää esimerkiksi viranomaisten logoja. Siksi onkin syytä muistaa, että Kelan verkkopalveluun voi kirjautua turvallisesti vain osoitteessa www.kela.fi. Osoitteen voi tallentaa esimerkiksi selaimen kirjanmerkkeihin, jolloin turvallinen kirjautuminen käy helposti, kertoo Kelan teknisen tilannekuvakeskuksen päällikkö Miika Mäki. Kela on linjannut, että se ei lähetä asiakkaille linkkejä tekstiviesteillä tai sähköpostitse. Kelan tai Kansaneläkelaitoksen nimissä tulevia linkkejä ei siis kannata avata. – Emme myöskään koskaan kysy henkilötai pankkitietoja tekstiviestitse tai sähköpostitse. Jos asiakas saa viestin, jossa pyydetään avaamaan linkki tai antamaan omia tietojaan, on aina syytä olla varuillaan, Mäki muistuttaa. Kalastelutekstiviestien lisäksi liikkeellä on myös muita huijausyrityksiä. Jos olet päätynyt epäilyttävälle sivustolle tai saanut viestin, jossa sinulta pyydetään henkilötietoja tai kirjautumista, toimi seuraavasti: ? Älä hätiköi. Jos saat yllättävän yhteydenoton, pysähdy aina harkitsemaan, ennen kuin toimit. ? Älä vastaa viestiin tai syötä tietojasi sivustolla oleviin kenttiin. ? Älä klikkaa viestissä tai verkkosivulla olevia linkkejä äläkä lähetä tietojasi eteenpäin. ? Jos epäilet, että pankkitunnuksesi ovat joutuneet vääriin käsiin, ota heti yhteyttä pankkiisi. Kela.fi-sivustolle on koottu ohjeet, joiden avulla Kelan verkkopalveluun voi kirjautua turvallisesti: Asioi turvallisesti OmaKelassa. Huijausviestejä liikkeellä Kelan nimissä Eläkeläinen 2/2025 7
• YHTEISKUNTA ETELÄ-HÄME Hämeenlinna Juhani Lehto, Vas. ?? Tuija Nieminen-Kurki, Vas. ?? Loppi Eila Jokila, Vas. ?? Mikko Peura, Vas. ?? Sirkka-Helena Toivonen, Vas. ?? Riihimäki Erja Hirviniemi, Vas. ?? ?? Pauli Hirviniemi, Vas. ?? Lauri Levanto, Vas. ?? ?? Pirjo Rautanen, Vas. (sit.) ?? Päivi Sandberg, Vas. ?? ?? Arja Tylli, Vas. ?? ?? HELSINKI Outi Paulig, Vas. ?? JOKILAAKSOT Ii Sauli Keltamäki, Vas. ?? Teijo Liedes, Vas. ?? ?? Oulu Hannu Alakontiola, Vas. ?? ?? Anne Huotari, Vas. ?? ?? Kaarina Kailo, Vas. ?? ?? Risto Kalliorinne, Vas. ?? Mikko Raudaskoski, Vas. ?? Ulla Tervaskanto, Kesk. ?? Aarno Törmänen, Vas. ?? Tyrnävä Esko Huotari, Vas. ?? ?? KAAKKOIS-SUOMI Sirpa Minkkinen, Vas. ?? KAINUU Kajaani Aki Räisänen, Vas. ?? ?? Suomussalmi Terttu Huttu-Juntunen, Vas. ?? ?? Leena Manner, Vas. ?? ?? Taina Matero, Vas. ?? ?? KESKI-SUOMI Jyväskylä Timo Lahtinen, Vihr. ?? ?? Jukka Palm, Kesk. ?? Riitta Tynjä, SKP ?? ?? Laukaa Kari Koivisto, Vas. ?? Viljo Kumpulainen, Vas. ?? ?? Saarijärvi Marjut Pollari, Vas. ?? Viitasaari Hannu Glad, Vas. ?? Äänekoski Sirpa Martins, Vas. ?? ?? Kari Perälä, Vas. ?? Tiina Talso, Vas. ?? ?? LAPPI Kemi Sisko Korrensalo, Vas. ?? Tapio Siirilä, SKP ?? ?? Keminmaa Juhani Hiltunen, Vas. ?? ?? Kolari Reijo Kontinen, Vas. ?? Seppo Maijala, Vas. ?? Voitto Vaattovaara, Vas. ?? Pello Johannes Juuso, Vas. ?? Simo Helvi Hamari, Vas. ?? Paula Soutukorva, Vas. ?? Sodankylä Riitta Hokkanen, Vas. ?? ?? PIRKANMAA Hämeenkyrö Pekka Mäkipää, Vas. (sit.) ?? Vilho Ponkiniemi, Vas. ?? Ikaalinen Jukka Mattila, Vas. ?? ?? Kihniö Hannu Tiainen, Kyykystä Ylös -valitsijayhdistys ??, Pirkanmaan Sitoutumattomat ?? Mänttä-Vilppula Tiina Kytömäki, Vas. (sit.) ?? Pentti Paananen, Vas. ?? Juha Pohjalainen, Vas. ?? Anni Tiainen, Vas. ?? Nokia Ritva Malinen, Vas. (sit.) ?? Anne Nyman, Vas. ?? ?? Marja-Leena Torkki, Vas. ?? Tampere Ilkka Järvelä, Vas. ?? Airi Karjalainen, Vas. ?? Sinikka Torkkola, Vas. ?? ?? Sastamala Leena Saarela, Vas. ?? ?? Valkeakoski Harri Asikainen, Vas. ?? Jari Salmi, Vas. ?? Mirja Salminen, Vas. ?? Tuula Salminen, Vas. (sit) ?? Timo Villberg, Vas. ?? ?? Ylöjärvi Eija Moisio, Vas. ?? ?? Erkki Moisio, Vas. ?? ?? POHJANMAA Pietarsaari Marita Salmu, PRO PietarsaariJakobstad ?? Erkki Salmu, PRO PietarsaariJakobstad ?? SATAKUNTA Pori Sirpa Muurinen, Vas. ?? Tuula Telin, Vas. ?? ?? Jari Pajukoski, Vas. ?? Ulvila Vesa-Pekka Raune, Vas. ?? Pekka Tuori, Vas. ?? ?? Tuija Välimäki, Vas. ?? ?? SAVO-KARJALA Joensuu Hannu Levaniemi, Vas. ?? ?? Esko Marjomaa, Vas. (sit.) ?? ?? Petteri Tahvanainen, Vas. ?? ?? Kimmo Vartiainen, Vas. ?? ?? Timo Ventola, Vas. ?? ?? Eija Westerman, Vas. ?? ?? Kontiolahti Esko Turunen, Vas. ?? ?? Liperi Päivi Koskela, Vas. ?? ?? Varkaus Erkki Aali, Vas. ?? Ari Häkkinen, Vas. ?? Matti Semi, Vas. ?? ?? Sakari Kautto, Vas. ?? Mari Miettinen-Räsänen, Vas. ?? ?? UUSIMAA Espoo Gustavo Garcia, Vas. ?? ?? Tarja Kajari, SKP ?? ?? Jukka Karjula, Vas. ?? ?? Marja Koskenalho, Vas. ?? ?? Hannele Krohn, Vas. ?? ?? Hyvinkää Matti Lindfors, Vas. ?? ?? Olli Savela, Vas. ?? ?? Karkkila Eino Huotari, Vas. ?? ?? Martti Härkönen, SKP ?? ?? Matti Salminen, Vas. ?? Kerava Raija Havulinna, Vas. ?? ?? Tuija Husari, Vas. ?? Heli Karhu, Vas. (sit.) ?? Markku Liimatainen, SDP ?? Mikko Raunio, Vas. (sit.) ?? ?? Lauri Saloriutta, Vas. ?? Paavo Timonen, SDP ?? Riitta Törmänen, Vas. ?? Lohja Jukka Asikainen, Vas. (sit.) ?? ?? Porvoo Mikko Nieminen, Vas. ?? ?? Raasepori Martti Immonen, Vihr. ?? ?? Veikko Kauppinen ?? Jorma Larsson, Vas. (sit) ?? Harry Yltävä, Vas. ?? ?? Vantaa Kati Tyystjärvi, Vas. ?? ?? VARSINAIS-SUOMI Forssa Sirkka-Liisa Ilvonen, Vas. ?? Tapio Virtanen, Vas. ?? ?? Kaarina Pentti Kallio, Vas. ?? ?? Raisio Seppo Kalliotie, Vas. ?? Aarre Lehtonen, Vas. ?? Timo Ranki, Vas. ?? Aki Kaarnisto, Vas. ?? Leena Rihko, Vas. ?? Risto Rihko, Vas. ?? Seppo Meskanen, Vas. ?? Jarmo Merinen, Vas. ?? Fikret Mujkic, Vas. ?? Anne Sinilaakso, Vas. ?? Rauma Tapio Ailasmaa, Vas. ?? ?? Jäseniämme ehdolla vaaleissa Eläkeläinen-lehti pyysi yhdistyksiltään tiedot Eläkeläiset ry:n jäsenistä, jotka ovat ehdokkaina kuntaja aluevaaleissa vaaleissa 2025. Ehdokkaat on tässä listassa ryhmitelty Eläkeläiset ry:n aluejärjestöjen ja kuntien mukaan. Nimen perässä puolue ja lyhenne ?? = ehdolla kuntavaaleissa ja ?? = ehdolla aluevaaleissa. Rekisteröityjen puolueiden lyhenteet Kesk.= Suomen Keskusta SDP = Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue SKP = Suomen Kommunistinen Puolue Vihr.= Vihreä liitto Vas. = Vasemmistoliitto 8 Eläkeläinen 2/2025
• EMPATIAA POLITIIKKAAN STOP vanhusten heitteillejätölle Kulttuurin ja julkisten palveluiden puolustaja neljättä kautta KAARINA KAILO Tietokirjailija, alueja kuntavaaliehdokas Itä-Oulun vasemmisto Terveysasemien, hoivapalvelujen, omaishoidon tuen ja luonnon puolustaja Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Keski-Uudenmaan aluevaltuuston ja -hallituksen jäsen OLLI SAVELA Kuntavaaleissa Hyvinkää 173 Aluevaaleissa Keski-Uusimaa 2201 Terveys on arvokkain omaisuus, jota itse Terveys on arvokkain omaisuus, jota itse pidämme yllä, kunnes ote lipsuu. pidämme yllä, kunnes ote lipsuu. Tukenamme on yhdessä rakennettu järjesTukenamme on yhdessä rakennettu järjestelmä, josta voimme hakea Kuntaja SOTE telmä, josta voimme hakea Kuntaja SOTE palvelut läheltä ja kohtuuhinnalla. palvelut läheltä ja kohtuuhinnalla. Terveys, turvallisuus, hyvinvointi Terveys, turvallisuus, hyvinvointi kuuluu kaikille, ei harvoille. kuuluu kaikille, ei harvoille. Lapissa 2 päivystävää Lapissa 2 päivystävää sairaalaa + omalääkäri sairaalaa + omalääkäri Tavoitteeni! Tavoitteeni! olastoor@gmail.com, +358405149406. https://www.facebook.com/profile.php?id=61573696239020 Tunne, kokemus, maalaisjärki Lappi Tornio 2091 45 ???????????? ????????????? ????????????????? ????????????????? ?????????????? Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti ? Vaalipäivä sunnuntaina 13.4.2025 klo 9–20 ? Ennakkoäänestys kotimaassa 2.–8.4. ja ulkomailla 2.–5.4.2025 ? Aluevaaleja ei toimiteta Helsingin kaupungissa, koska siellä sosiaalija terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä vastaa kaupunki itse. Aluevaaleja ei toimiteta myöskään Ahvenanmaan maakunnassa. ? Kuntavaaleja ei toimiteta Ahvenanmaan maakunnassa samaan aikaan kuin muualla Suomessa, vaan seuraavan kerran syksyllä 2027. Voit äänestää joko ennakkoon tai vaalipäivänä ? Tiedon ennakkoäänestyspaikoista löydät esimerkiksi oikeusministeriön tietoja tulospalvelusta. ? Tiedon vaalipäivän äänestyspaikastasi löydät sinulle lähetetystä äänioikeusilmoituksesta ja osoitehaun perusteella Digi-ja väestötietoviraston äänestyspaikkapalvelusta. ? Lisätietoa äänestämisestä saat maksuttomasta palvelunumerosta 0800 9 4700 (suomi ja englanti) ja 0800 9 4771 (ruotsi ja englanti) sekä WhatsApp-viestipalvelusta 050 438 8730. ? Äänestäminen tapahtuu alueja kuntavaaleissa samoissa äänestyspaikoissa. ? Aluevaaleissa äänestetään violetilla ja kuntavaaleissa valkoisella äänestyslipulla. ? Tietoa vaaleista oikeusministeriön vaalisivuilla: vaalit.fi Alueja kuntavaalit 2025 PJ ED R ZE JC ZY K / P IX A B AY elakelaiset.fi Eläkeläinen 2/2025 9
• YHTEISKUNTA Pirkanmaan hyvinvointialue Ikäihmisten palvelut kuntoon Sinikka Torkkola Yliopistotutkija sairaanhoitaja pääluotto www.torkkolasinikka.fi Kotihoitoa, päivätoimintaa ja ympärivuorokautista hoitoa kaikille ikäihmisille yhdenvertaisesti ja riittävästi 545 2392 M ai no ks en m ak sa a Si ni kk a To rk ko la n tu kir yh m ä Tampere ELÄKELÄISTEN EDUNVALVOJA HELSINGIN VALTUUSTOON! Jokaisella pitää olla varaa HSL:n lippuun. Liikuntamahdollisuudet eivät saa olla rahasta kiinni. Helsingin vanhusneuvoston sihteeri 2013-2023. Vanhuspalvelujen asiantuntija. Lähiöaktivisti, palstaviljelijä, mummopyöräilija. OUTI PAULIG Helsinki 166 Ma ino ks en m ak sa ja: Ou ti Pa uli g ”Merkittävä tulonsiirto yksityiselle sektorille samalla, kun julkisen tuotannon palvelut ovat äärimmäisen haastavassa tilanteessa.” TUOMAS TALVILA E läkkeensaajien Keskusliitto EKL ja Eläkeläiset ry eivät kannata yli 65-vuotiaille suunnattua lääkärikäyntien valinnanvapauskokeilua. Järjestöt antoivat yhteisen lausunnon hallituksen esitykseen sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta. Hallitus on tekemässä kokeilua, jossa yli 65-vuotiaat pääsisivät yksityiselle yleislääkärille kolme kertaa vuodessa julkisen käynnin hinnalla, eli noin 28 eurolla. ”Vaikka näemme positiivisena hoitoonpääsyn edistämisen yli 65-vuotiaille, emme voi hyväksyä näin merkittävää tulonsiirtoa yksityiselle sektorille samalla, kun julkisen tuotannon palvelut ovat äärimmäisen haastavassa tilanteessa monella tapaa”, järjestöt toteavat. Järjestöt huomauttavat, että myös sosiaalija terveysalan asiantuntijatahot ovat ilmaisseet skeptisyyttä kokeilun onnistumisen mahdollisuuksia kohtaan. Esimerkiksi Lääkäriliitto on todennut tiedotteessaan 12.2., ettei kokeilu tulisi edistämään etenkään hoidon jatkuvuutta. Myös alueellisen tasa-arvon kohtalo huolestuttaa EKL:ää ja Eläkeläiset ry:tä. ”Suurin osa kokeilun piiriin kuuluvista palveluntarjoajista toimisi Eteläja Länsi-Suomen suurissa kaupungeissa. Korostamme tässä yhtä kokeilun merkittävää haastetta: alueellisen tasa-arvon suhteen kokeilun edut eivät toteudu hyvin. Kunnallisalan Kehittämissäätiön vuonna 2025 julkaistun Kuntailmapuntarin tuloksissa on nähtävissä sosiaalija terveyspalvelujen saatavuuden heikentyneen juuri pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tämän myötä kokeilun tarjoaman valinnanvapauden edistämisen ei voida olettaa toteutuvan merkittävästi suurten kaupunkien ulkopuolella”, lausunto toteaa. JÄRJESTÖJEN MUKAAN kokeilun toteuttamiseen suunniteltu rahamäärä olisi kohdallaan käyttää omalääkärisekä omahoitajamallin täytäntöönpanon kiirehtimiseen. ”Tämän ohella ehdotamme panostusta liikkuvien perustason palvelujen kehittämiseen, joilla haja-alueiden nyt suunnitellut palvelut voitaisiin jossain määrin korvata.” Järjestöt painottavat, että hallituksen kokeiluesitys ei auta hoidon saatavuuden perustavanlaatuisiin ongelmiin, kuten palvelutarpeen kasvuun tai henkilökunnan saatavuuteen. ”Kestävän ja tasa-arvoisen terveydenhuoltojärjestelmän kannalta olisi parempaa keskittyä sallimaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kehittää omia ratkaisuja etenkin henkilöstön saatavuuteen. Esityksen tuottaman palvelujärjestelmän sirpaloitumisen sijaan tulee sosiaalija terveydenhuoltoa viedä kohti selkeää yksikanavaista järjestelmää.” ”Ikääntyneille tarjottuja palveluita on jo siirretty yksityiseen tuotantoon, kun ikään perustuvan ajokorttiin tarvittavan lääkärinlausunnon myöntämisen perusteet muutettiin tämän vuoden alusta. Tältäkään pohjalta emme kannata ikään perustuvan terveydenhuollon siirtämistä enempää yksityiseen tuotantoon”, EKL ja Eläkeläiset ry lausuvat. EKL ja Eläkeläiset eivät kannata valinnanvapauskokeilua ”Hallituksen kokeiluesitys ei auta hoidon saatavuuden perustavanlaatuisiin ongelmiin.” PohjoisPohjanmaa Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Sote tarvitsee lähimmäisenrakkautta JOUNI JUSSINNIEMI Kuntavaalit Pyhäjärvi 4 Aluevaalit Pohjois-Pohjanmaa 2221 Katso Eläkeläiset ry:n vaalitavoitteet elakelaiset.fi ja Eläkeläinen-lehti 1/2025 10 Eläkeläinen 2/2025
• Kerro, kerro kuvastin Raimo Vahtera Vaasan Eläkeläiset ry:n Digikamerakerho KAUDEN KUVA ”Mitä konkreettista pystyt sanomaan oman hyvin­ vonti alueesi palveluista parin vuoden kokemuksen jälkeen?” E rilaiset vaalikoneet ovat tätä päivää. Meille vakuutetaan, että suuri osa äänestäjistä tekee valintansa vaalikoneen vastausten perusteella. Eli etsitään ehdokasta, joka ajattelee ja vastaa samalla tavalla kuin sinä itse. Mutta. Vaalikoneet on suunniteltu tarkoitushakuisiksi ja niin toimiviksi, että saat olla tosi tarkkaavainen vastatessasi väitteeseen tai kysymykseen. Hyvinvointialueita koskevia kysymyksiä on runsaasti. Iso haaste onkin siinä, mitä konkreettista pystyt sanomaan oman alueesi palveluista parin vuoden kokemuksen jälkeen? Jos ja kun alueen talousnäkymät ovat todella heikot, onko kohtuullista vaatia palveluiden parantamista? Tai uusien tilojen rakentamista. Onneksi Eläkeläiset ry:llä on kattava lista vaatimuksista niin aluekuin kuntavaaleihinkin. TÄRKEITÄ OVAT peruspalveluiden ja lähipalveluiden turvaaminen. Ikääntyneet ihmiset tarvitsevat tärkeimmät sosiaalija terveyspalvelut kotinsa läheltä. Syrjäkyliäkään ei saa unohtaa. Palvelutarvetta on sielläkin. PalKOMMENTTI TUULA TELIN Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtaja Vaalikoneiden ohjausta velut sitten vaan pyörille ja menoksi! Tätä on Satakunnassa kokeiltu. On tarjolla ohjausta ja neuvontaa. Mutta riittääkö se? Tuskin. Perusja lähipalveluihin kuuluu myös omalääkärimallin ja omatiimimallin toteuttaminen. Hienoa, jos omalääkäritoiminta jälleen palaa. Oikeus ympärivuorokautiseen hoivaan on monelle ikäihmiselle elintärkeä asia. Tunne siitä, että sinusta huolehditaan. Yhteisöllinen asumismuoto ei sitä korvaa. Vanhusneuvoloista tarvitaan nykyistä tiukempi lainsäädäntö. Ei riitä, että neuvoloita “voidaan” perustaa, vaan on vaadittava, että niitä perustetaan. Lain sanoman pitää olla selkeä. KUNTALAISTEN hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien lakisääteinen tehtävä. Hyvinvointia edistävät mm. liikunta ja kulttuuri sekä yksinäisyyden torjunta. Näihin satsaaminen vähentää puolestaan terveydenhoitomenoja. Järkevää, eikö totta? Ikäystävällinen asuminen on ikäihmiselle tuiki tärkeä. Kodin tulee olla varustukseltaan ja toiminnoiltaan niin avara, että siellä pystyy tarvittaessa rollaattorilla liikkumaan. Kuntien on osoitettava järjestöille maksuttomia tai kohtuuhintaisia toimitiloja. Lisäksi yhdistyksille on suunnattava avustuksia, joita voidaan käyttää ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseen. Vanhusneuvostojen asemaa on parannettava niin hyvinvointialueilla kuin kunnissakin. Vanhusneuvostot on tehtävä tunnetuiksi ja kiinteäksi osaksi ikäihmisten vaikuttamismahdollisuuksia. Eläkeläinen 2/2025 11
• YHTEISKUNTA KANNANOTTO AIMO RUUSUNEN J os on tietokone, taitoa sen käyttämiseen ja kärsivällisyyttä, voi perehtyä itseä koskeviin terveyspalveluihin vaikka kuinka perusteellisesti. Mutta entä jos ei ole edes älykännykkää tai taidot sen käyttöön vasta opettelussa, ja pitäisi nopeasti löytää yhteys johonkin palveluun? Apua voi tietenkin pyytää vaikka naapurilta, mutta oleellista on se, miten palvelujen tarjoajat itse tiedottavat. Lappeenrannassa kokoonnuttiin paikallisen Eetun eli Etelä-Karjalan eläkeläisjärjestöjen kutsusta kuulemaan, mitä tiedottamisessa on tarjolla ja tulossa. Kolme sen tekijää kertoi, miten Etelä-Karjalan hyvinvointialue (Ekhva) aikoo asiakkaitaan palvella. TUSKIN OLI alkuun päästy ja kuultu, että ”monikanavaisuudesta” aiotaan pitää kiinni vaikka tosin luopua asiakaslehdestä, kun yleisöltä jo tuli ehdotus: Olisi hyvä saada kaikki ikäihmisten tarvitsemat puhelinnumerot ”yhdelle aaneloselle” eli helposti saataville. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen asiantuntijat Karita Uitti, Heini Maijanen ja Simo Siirilä kehottavat ottamaan heihin rohkeasti yhteyttä tiedon kulkuun liittyvissä kysymyksissä. A IM O R U U S U N EN Miten päästä terveyspalveluihin käsiksi? Tilaisuuden jälkeen imatralainen Timo Mykrä pohtikin, että juuri puhelin on hänen kokemustensa mukaan varmin väline palveluihin käsiksi pääsemiseen. – Ei edes terveysasemalla käyminen puhumattakaan nettisivujen selaamisesta välttämättä auta. Pitää olla kärsivällisyyttä soittaa ja sitten kuunnella hissimusiikkia, se on kokemukseni mukaan varmin keino esimerkiksi lääkärille pääsyyn, hän sanoo. Hänen mielestään on pidettävä tarkkaan huolta siitä, ettei kaikki mene tietokoneohjelmien syövereihin. VIESTINTÄASIANTUNTIJA Karita Uitin mukaan asiakaslehti korvataan koko sivun ilmoittelulla paikallisissa lehdissä. Nettisivujen uudistamisessa kerätään käyttäjien kokemuksia, otetaan siis vastaan palautetta, tulee se millä tavalla tahansa. Uitin kollega Simo Siirilä kertoi huhtikuussa avattavasta neuvontaja päivystyspalvelusta ”Oma Ekhva”, jossa saa tunnistautumalla persoonallista apua tietyissä määräajoissa. Asiantuntija Heini Maijanen kannusti olemaan rohkeasti yhteydessä sekä viestinnän tekijöihin että suoraan palvelujen tarjoajiin. Asiakkaiden aktiivisuus on osa sitä työvälineistöä, jolla hommia kehitetään. Yleisöltä tuli toiveita tiedotusja koulutustilaisuuksista sekä yhteydenpidon lisäämisestä järjestöjen kautta. Asiantuntijat toivoivat, että tietoa ja toiveita tulisi eri kanavia pitkin kaikista niistä asioista, joihin hyvinvointialue voi vaikuttaa. Yhteydessä kannattaa olla myös päätöksentekijöihin niin maakuntakuin kuntatasolla. Perinteisiä kirjeitäkin saa lähettää. Vanhusasasiavaltuutettu ja järjestöt vetoavat yhdenvertaisuuden puolesta. VANHUSASIAVALTUUTETTU ja 21 valtakunnallista järjestöä, mukana myös Eläkeläiset ry, esittävät ratkaisuja, joilla ikääntyneiden asemaa voidaan parantaa digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Suomessa yli 300?000 iäkästä ihmistä on täysin vailla digitaitoja. Lisäksi vähintään yhtä moni ei pysty asioimaan itsenäisesti sähköisissä palveluissa. Yhteiskunnan digitalisoituessa tämä aiheuttaa merkittäviä haasteita. He, jotka eivät voi käyttää digitaalisia palveluita, kohtaavat suuria vaikeuksia arkisten asioidensa hoitamisessa. Moni on esimerkiksi joutunut jättämään palveluita käyttämättä tai etuuksia hakematta, koska viranomaisasiointi muutoin kuin sähköisesti on käynyt hankalaksi. Myös jokaiselle kansalaiselle välttämättömien tietojen saanti on vaikeutunut. Sellaisetkin iäkkäät, jotka aiemmin ovat pystyneet huolehtimaan itse asioidensa hoidosta, voivat joutua digitalisaation myötä riippuvaisiksi muiden avusta. Vanhusasiavaltuutettu ja 21 järjestöä vaativat, että ikääntyneiden ihmisten yhdenvertainen asema on turvattava digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Tähän valtuutettu ja järjestöt esittävät yhteisessä kannanotossaan muun muassa seuraavia keinoja. Digittömillä kansalaisilla tulee olla mahdollisuus asioida kasvokkain tai puhelimitse ja saada tietoa kirjeitse tai muutoin paperisena. Julkisten palvelujen saaminen muutoin kuin sähköisesti on säilytettävä yhdenvertaisena asiointikanavana. Digitukea perustaitojen oppimisessa ja niiden ylläpidossa on järjestettävä kaikille sitä tarvitseville ikääntyneille ihmisille. – Moni iäkäs kaipaa tukea digitaitoihinsa ja tarvitsee sujuvaa asiointia muutoin kuin digitaalisesti, sanoo vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo. – Kuntien pitäisi ottaa vahvempi rooli digituen järjestämisessä ja muun kuin digitaalisen asioinnin turvaamisessa. Näin kaikki iäkkäät pääsisivät yhdenvertaisemmin hoitamaan omia ja yhteisiä asioita. Lisäksi digipalveluista on tehtävä helppokäyttöisiä ja saavutettavia. Ikääntyneitä tulee kuulla palvelujen suunnittelussa. ? vanhusasia.fi ”Ikääntyneiden asema turvattava digiyhteiskunnassa” Asiakkailla suuri merkitys tiedonkulun kehittämisessä, korostettiin Etelä-Karjalan eläkeläisjärjestöjen tilaisuudessa. 12 Eläkeläinen 2/2025
• OSANA SUOMALAISTA kulttuuriperintöä ovat lukuisat kansantalot, järjestötalot ja työväentalot, joita rakennettiin pääosin talkoovoimin, jo viime vuosisadan alkupuolella ja runsaasti myös sotien jälkeen, vielä 60-luvullakin. Nämä talot tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia meidän eläkeläisjärjestöillemme ja toisaalta taas eläkeläisjärjestöt ovat useiden talojemme tärkeä voimavara. Torniossa olemme onnistuneet rakentamaan Järjestötalolle yhteisön, jossa on mukana useita eläkeläisryhmiä, muita sosiaalialalla toimivia, terveyttä ja hyvinvointia edistäviä järjestöjä, hyväntekeväisyysjärjestö, kulttuurijärjestöjä, vapaan sivistystyön toimijoita, ammattiliittoja ja myös perinteisiä kansandemokraattisen liikkeen toiminnan jatkajia. Vuosituhannen vaihteessa Tornion Järjestötalon toiminta oli hiipumassa ja käyttöaste laskemassa talon suuruuden ajoista. Hyväksi onneksi talon silloinen omistaja Tornion Järjestöyhdistys huomasi ja ymmärsi asian tilan ja etsi ratkaisua käyttöasteen korjaamiseen. Yhdistys hakeutui Lapin Nuorisonliiton kautta seurantalojen toiminnallisuutta kehittävään ESRhankkeeseen ja lähti mukaan omalla ”Avaa ovi” -projektilla. Projektiin sijoitettiin vain muutama tuhatlappunen, mutta sitä kautta saatiin avattua polku pitkäaikaistyöttömien palkkaamiseen talon erilaisiin toimintoihin. Taloon avattiin työttömien ja eläkeläisten ruokala, nettipiste ja aloitettiin kehitysvammaisille suunnattua päivätoimintaa sekä järjestettiin mm. järjestyksenvalvojaja hygieniapassikoulutuksia. Siitä alkoi talon uusi nousu ja sitä on kestänyt näihin vuosiin asti. Nykyisin talossa järjestetään vuosittain 1?500–1?700 tilaisuutta tai tapahtumaa ja talossa on vuosittain noin 32?000 kävijää ja kokopäiväisesti palkattu toiminnanjohtaja. MIKSI HALUSIN kertoa Tornion tarinan? Olen ollut vuosikaudet mukana Kansantalojen Liiton hallinnossa ja silloin tällöin on tullut esille, että jossakin päin Suomea on taas jokin työväentalo, kerhotalo, kansantalo tai järjestötalo sulkenut ovensa, myyty tai jäänyt vähälle käytölle. Suurin syy talojen sulkemiseen on toimijoiden ikääntyminen ja käyttöasteen putoaminen nollaan. Monella talolla vielä kuitenkin sinnitellään ja usealla paikkakunnalla on Eläkeläiset ry:n paikallinen järjestö talon voimavarana. Taloihin tarvitaan koko ajan uusia toimijoita ja tässä kohdin haluankin vedota meidän eläkeläisjäseniimme, että ottaisimme huoleksemme, että uudet nuoremmat jäsenemme saavat toiminnassa jalansijaa ja vastuuta kehittää ja uudistaa järjestön toimintaa ja tuoda omia ideoitaan esille ja toteutettavaksi järjestöissämme ja taloillamme. Tornion Eläkeläiset ry on erinomainen esimerkki siitä, että on luovuttu sloganista: ”meillä on aina tehty näin!” Vaikka yhdistyksen johdosMIELIPITEITÄ Kuinka julmia haluamme olla vanhuksillemme? Pidetään huolta taloistamme ja talojemme toimijoista Tornion Eläkeläiset ovat yhdessä Kumppanuuskeskus Luotsin kanssa toteuttamassa ikäihmisille suunnattuja virkistyspäiviä. Kuvassa osallistujia Tornion Järjestötalolla. S A U LI H YÖ P P IN EN sa on pian kahdeksankymppisiä, ei täällä olla vanhoissa poteroissa, vaan uudet tuulet ovat saaneet reippaasti puhaltaa. Yhtenä hyvänä esimerkkinä on kaiken muun vilkkaan toiminnan lisänä kaksi kertaa vuodessa järjestettävät karaokekisat, joissa miehet ja naiset kisaavat laulajamestaruudesta. Kisat ovat tuoneet Järjestötaloon uutta elämää ja tapahtuman tuotto palvelee sekä talon ylläpitoa maksetulla vuokralla että talon päätoimijaa, joka on järjestänyt kisayleisölle edullista lounastarjoilua. Kokonaisuudesta tuoton on kerännyt luonnollisesti eläkeläisjärjestö, joka on käyttänyt kertyneet varat oman toimintansa kehittämiseen. HALUAN INNOSTAA talojen toimijoita hakemaan avustuksia toiminnan kehittämiseen. Esimerkiksi Kansantalojen Liitto jakaa vuosittain saamistaan avustusvaroista useiden kymmenien tuhansien eurojen avustuspotin talojen toiminnallisuuden parantamiseen. Avustusta voi saada vaikka videotykin, valkokankaan, äänentoistolaitteiden, kahvinkeittimen, sähköhellan, jääkaapin, ilmalämpöpumpun tai melkeinpä minkä tahansa toimintavälineen hankkimiseen, kunhan se palvelee kaikkia talon toimijoita. Avustussummat vaihtelevat 500– 3?000 euron välillä. Toivoisin, että tämä huomioitaisiin taloilla toimivissa järjestöissä, myös Eläkeläiset ry:n paikallisissa yhdistyksissä. Pidetään huolta taloistamme ja talojemme toimijoista! Ollaan aktiivisesti mukana kehittämässä talojen toimintaa, pidetään oman eläkeläisjärjestömme kerhot, jumpat, bingot, virkistyspäivät, juhlat ja muut tapahtumat omilla taloillamme. Mennään mukaan – talolla tavataan! SAULI HYÖPPINEN Kumppanuuskeskus Luotsi ry:n puheenjohtaja aktiivinen eläkeläinen Tornio KIITÄN HELMIKUUSSA tehdystä välikysymyksestä koskien vanhusten ympärivuorokautista hoitoa. Ajatelkaa seuraavaa tilannetta: Olette yksin kotona ja teillä käy hoitaja kolme kertaa päivässä arkipäivisin. Perjantaina hän tulee kello puoli neljä. Hänellä on kova kiire seuraavaan paikkaan. Kello kuusi kompastutte vessan lattialle ja kopautatte samalla päänne. Puhelin on sängyn vieressä, ranneke kopautuksen jälkeen missä lie, tai sekin on sängyn vieressä. Lapset eivät ole tulossa käymään. Vessassa ei ole lattialämmitystä. Pissat tulee alle. Seuraavan kerran hoitaja tulee vasta maanantaina kello 12.00. Nälkä, jano, vilu ja itku tulevat varmasti. En haluaisi itkeä pissoissani vessan lattialla. Ylös lattialta en pääse millään. Olisiko kyse siitä, että meitä avun tarvitsijoita ei pystytä hoitamaan ihan tällä mallilla. Sodan jälkeen oli vanhainkoteja, joissa ainakin joku hoiti meitä illallakin. Nyt hoidetaan ihminen yksin sinne kotiin. Haluan ottaa käyttöön uuden termin, ja se on julmuusbarometri. Kuinka julmia haluamme olla vanhuksillemme? Jopa minä kielenkääntäjänä pystyn ongelman ratkaisemaan, jos halua asioiden ratkaisemiseen vain löytyisi. Ratkaisuni menee näin: Rakennetaan kevytrakenteisia ja talviasuttavia kontteja, joissa on omat makuuhuoneet, keittiöt, suihkuja vessatilat. Konttien pystytyspaikkoja löytyy Saimaan rannalta ja vaikka Veeran montusta. Hoitajia meille saadaan Suomesta ja ulkomailta. Ulkomailta tulleen hoitajan ei välttämättä tarvitse osata suomea. Hänen täytyy pystyä nostamaan meidät sieltä lattialta. Usein ulkomaalaisilla on kaunis hymy ja he ovat ystävällisiä ihmisiä. Minut on nostanut ylös kauppatorin jäätiköltä ulkomaalainen mies ja lopuksi hän vielä hymyili minulle. Kansallisuutta en tiedä, mutta apua tarvitsin ja sain. Kiitos tälle tuntemattomalle. SIRPA MINKKINEN Lauritsalan Eläkeläisten jäsen aluevaaliehdokas Lappeenranta Eläkeläinen 2/2025 13
• TIINA RAJALA S uomi on aikuisten kansainvälisen PIAAC-taitotutkimuksen kärjessä, ilmenee vuoden 2024 lopussa julkaistusta tutkimusraportista. Eri ikäryhmien taitotasoissa on isojakin eroja, mutta kaikkien suomalaisten tulokset ylittivät OECD-maiden keskiarvon iästä riippumatta. Yhdessä asiassa Suomi ei erotu edukseen: ero maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön välillä on vertailun suurimpia. PIAAC on OECD:n tutkimusohjelma, joka kerää vertailukelpoista tietoa eri maissa asuvien 16–65-vuotiaiden perustaidoista ja niiden käytöstä. Tutkimukseen osallistui 160 000 ihmistä yhteensä 31 maasta. Suomesta osallistujia oli hieman yli 4 000. Vastausprosentti oli 34. Tutkimus toteutettiin edellisen kerran vuonna 2013. Pitkä aikaväli viimevuotiseen johtui koronapandemiasta. TUTKIMUKSESSA MITATTIIN aikuisväestön eri elämänalueilla tarvitsemia tiedonkäsittelyn perustaitoja. (PIAAC-lyhenne tulee englannin sanoista Program for the International Assesment of Adult Competencies.) Tutkimuksen kohteina olivat lukuja numerotaito sekä adaptiivinen ongelmanratkaisutaito. Sillä tarkoitetaan yksilöiden taitoa ratkaista useita ongelmia samanaikaisesti. Tutkimus toteutettiin kasvokkaisella lomakehaastattelulla, jonka jälkeen tehtiin tehtäviä tablettitietokonetta käyttäen. Suomalaisten lukuja numerotaito on PIAAC-vertailun paras. Japani asettui toiselle ja Ruotsi kolmannelle sijalle. Ongelmanratkaisutaidon kärkisijan Suomi jakaa Japanin kanssa. Suomen aikuisväestö sijoittui näin ollen kärkeen kaikilla taitotasoalueilla. Tiedonkäsittelyn perustaidot ovat tärkeitä, sillä ne ovat yhteydessä hyvinvointiin, poliittisiin vaikutusmahdollisuuksiin sekä luottamukseen. Suomessa 20–49-vuotiaiden taitotaso kaikilla osa-alueilla on vertailun korkein. Taidot ovat selvästi heikoimpia iäkkäimmällä ryhmällä eli 60–65-vuotiailla. Edellisessä tutkimuksessa 55–65-vuotiaiden taitotaso jäi OECD-keskiarvon alapuolelle. Tällä kertaa kaikkien ikäryhmien keskimääräinen taitotaso kaikilla taitoalueilla ylittää OECD-maiden keskiarvon. Naisten ja miesten keskimääräisissä taitotasoissa ei Suomessa ole suuria eroja. OSAAMISEROT KANTAVÄESTÖN ja ensimmäisen polven maahanmuuttajien lukutaidossa ovat Suomessa vertailumaiden kärkipäässä. Taitoerot ovat näkyneet myös nuorten Pisa-tutkimuksen tuloksissa. Maahanmuuttajien lukutaito on kuitenkin parantunut viime mittauksesta. Jos henkilön kotikieli on ollut sama kuin testikieli eli suomi tai ruotsi, ja jos hän on asunut pitkään Suomessa, osaamisero kaventuu. Ero kaventuu merkittävästi, kun taustatekijät, kuten koulutus, otetaan huomioon. Koulutustaso on vahvasti yhteydessä taitoihin. Toisen ja korkean asteen suorittaneiden keskimääräinen lukutaidon tulos on parantunut edellisestä tutkimuksesta, mutta alimmalla koulutustasolla tulos on pysynyt ennallaan. Vanhempien koulutustausta on selvästi yhteydessä taitojen tasoon sekä Suomessa että muissakin maissa. Suomessa koulutustason vastaavuus työtehtävien vaatimustason kanssa on vertailun paras. Ylikoulutettujen osuus on hiukan OECD-maiden keskiarvon alapuolella ja alikoulutettujen osuus keskiarvon tasolla. OECD:N TYÖja sosiaaliasioista vastaava johtaja Stefano Scarpetta pitää Suomen myönteisenä erityispiirteenä, että osaaminen on kymmenessä vuodessa parantunut kaikissa taitotasoissa ja koulutustasoissa. Hän pitää tilastollisesti merkittävänä taitotason paranemista vuosina 1989–1996 syntyneiden keskuudessa. Scarpetta lukee myönteisen kehityksen suomalaisen aikuiskoulutuksen ansioksi. Oppiminen ja taitojen kehittäminen jatkuu vielä työelämän aikana. Ihmisillä on aikuisinakin mahdollisuus kehittää osaamistaan ja tietojaan. Kaikki voivat hankkia lisäkoulutusta koulutustaustastaan riippumatta, millä on iso merkitys, Scarpetta toteaa tutkimuksen julkistamistiedotteessa. ”Aikuisten Pisa-tutkimuksessa” suomalaisten lukuja numerotaito on ykkönen. Ikäryhmien välillä on taidoissa kuitenkin isoja eroja. ”Ero kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten välillä oli Suomessa vertailun suurimpia.” Suomen aikuisväestö taitotutkimuksen kärkimaa Suomalaisten lukuja numerotaito on PIAAC-vertailun paras. Japani asettui toiselle ja Ruotsi kolmannelle sijalle. YHTEISKUNTA 14 Eläkeläinen 2/2025
• Ko mm en tt i: Jä rje st ör ah oit us löy sä ss ä hir re ss ä 11 | Ke vä än ko ulu tu sk ale nt er i 18 | Lii ku nn an ha as te ka mp an ja tu lee ta as 21 20 25 | 14. he lm iku ut a | Elä ke läi se t ry :n jäs en leh ti | ela ke lai se t.fi Hu ht iku ise t alu eja ku nt av aa lit ov at me ille ka iki lle tä rke ät , pa ino tta a Elä ke läi se t ry :n va ltu us to n pu he en joh ta ja Ma rtt i Ko rh on en . 4 ”V aik ut a, ole mu ka na , ää ne stä ” 1 Va lok uv au s­ kil pa ilu alk aa ! 14 Ko ulu tu ks iss a ku ltt uu rip ain ot us en si vu on na 3 | ”E läk ke ist ä ei sa a te hd ä su ku po lvi rii ta a” 6 | Ru no n aik a ja aja tto mu us 34 20 24 | 13. jou luk uu ta | Elä ke läi se t ry :n jäs en leh ti | ela ke lai se t.fi Ke rav an Elä ke läi ste n ry hm ä on pe re ht yn yt sii he n, mi te n ta va ra t ja tu ot te et pa ka tti in ja ku lje te tti in en ne n va nh aa n ja mi te n ny t. 32 Pä rek ori sta mu ov ika ss iin 6 Jou lu­ ter veh dy kse t 18 Elä ket urv an säily min en huo lett aa työ ikä isiä 6 | Tar kist a tele visio si HD -va lm ius 11 | Boc cia -po kaa li Pie tars aar een 14 20 24 | 18. loka kuu ta | Elä kelä ise t ry:n jäse nle hti | ela kela ise t.fi Ma rtti Halm e pon nist i 60 -luv ulla Tam per een Viin ika sta jalk apa llon Suo me n me sta riks i ja ma ajo ukk uee see n. Nyt hän on pala nnu t kot ikau pun kiin sa ja toim ii Tam per een Elä kelä ise t ry:n vara puh een joh taja na. 20 Tam pere en maa liva hti 5 Elä kejä rjest öt yhd essä -liit e kes kia uke am a Edustajakokous: ”Hoidon jatkuvuus taattava” 4 | Vanhusneuvostot ikääntyneiden etujen puolesta 8 | Syksyn opinnot käyntiin 20 2024 | 6. syyskuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Anna-Riikka Carlsonin kaunokirjallisessa tietokirjassa hänen ja kirjailija Eeva Kilven ajattelu ja teot kohtaavat kauneuden, hellyyden ja taiteen kaarilla. 26 Rakas Eeva Kilpi 4 Ilmastoja ympäristömuistot tallessa 14 Ko m m en tt i: Y ht ei sk un ta so pi m us sa ks it ta va na 10 | M it en yh di st yk si ss ä lii ku ta an ? 14 | Sy ks yn ko ul ut us ka le nt er i 16 20 24 | 31 . to uk ok uu ta | El äk el äi se t ry :n jä se nl eh ti | el ak el ai se t. fi Ilm an om ai sh oi ta jia yh te is ku nt a ol is i ny ky is tä pa he m m as sa ho iv ak rii si ss ä, to te aa Si rp a Pu ha kk a. 4 El in tä rk eä om ai sh oi to 3 Tu nn e E U ja va ik ut a! 8 H oid on ha nk ala tu le va isu us 4 | Y hd ist ys to im ija on jä rje st öm m e sa nk ar i 13 | Lii ku nt at re ffi t in no st iv at Jo en su us sa 16 20 24 | 9. he lm iku ut a | Elä ke lä ise t ry :n jä se nle ht i | ela ke la ise t.fi ”U sk olli se t fa nit pit äv ät ar tis tin ra dio ak tiiv ise na ,” iko nin en ro kk ar i to te aa . 25 Pe lle M iljo on a 1 Ilm ast o­ m uis telu ­ kil pa ilu alk aa 14 Ant eek si – siin äkö kai kki ? 9 | Elä kej ärj est elm ään luo tet aan ede lle en 11 | Åld erd om en är ing en frö jd 27 20 23 | 1. syy sku uta | Elä kel äis et ry: n jäs enl eht i | ela kel ais et. fi Kuo pio -Ka lla ves i Elä kel äis ten päi vär etk i Hie tas alo on ja pal jon mui ta kes än tap aht um ia. 32 Lai val la kau pun kip uis too n 4 Liik unt aver sta at alk ava t kie rtä ä 3 ”Elä kelä iste n ään i ratk aise e” 2 | Tuk ea Ukr ain an sot aa pak ene ville 10 | Luo nto liiku nta han ke onn istu i hyv in 16 20 23 | 10. helm iku uta | Elä kelä ise t ry:n jäse nle hti | ela kela ise t.fi Sisk o Poik kip uoli on teh nyt vaik utt ava n ura n esiin tym isla voill a. 18 ” Yks in tai yht yee n kan ssa ” 1 Retk eily päiv ät kuts uva t 12 Äänestä lisää kotimaista ruokaa kuntasi ja hyvinvointialueesi keittiöihin! Me kaikki hyödymme siitä työpaikkoina, verotuloina ja parempina palveluina. OECD:N TYÖja sosiaaliasioiden johtaja Stefano Scarpetta taitaa osua oikeaan nostaessaan esiin suomalaisen aikuiskoulutuksen merkityksen. Nähtäväksi jää, pysymmekö kansainvälisten taitotutkimusten kärjessä, vai onnistuuko maamme nykyinen hallitus tuhoamaan sen edellytykset. Pahaa jälkeä se saa joka tapauksessa aikaiseksi. Seuraukset aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta ja isoista leikkauksista vapaaseen sivistystyöhön näkyvät vasta viiveellä. Suomen menestys kansainvälisessä taitotasovertailussa on myönteinen asia. Liian tyytyväinen siihen ei kannata kumminkaan olla, kun taitotasoerot ikäryhmien välillä ovat isot. Vertailun iäkkäin ryhmä eli 60–65-vuotiaat, johon itsekin kuulun, pärjäsi vertailututkimuksessa kaikkein huonoimmin. Asia harmittaa ja huolettaa, olemmehan työikäisiä koko porukka. Oma ikäryhmäni ei enimmäkseen muodostu niin sanotuista diginatiiveista. Työelämän ja koko yhteiskunnan digitalisaatio on ollut niin nopea ja kokonaisvaltainen, että se aiheuttaa osaamishaasteita. Itselläni pelkkä tietotekniikan hallinta vaatii aikaa ja hidastaa tiedon etsintää ja käsittelyä. Kyllä työpaikkani nuoremmalla väellä on varmasti riittänyt ihmettelemistä IT-taidottomuudessani. Opastusta ei tunnu olevan ainakaan liiaksi tarjolla – ainakin sellaiseen pitäisi hakeutua aktiivisesti. Aikuisten taitotasotutkimus ei ulotu omaa ikäryhmääni vanhempiin ihmisiin. Opastuksen ja neuvonnan tarve on heille vielä kriittisempi kysymys kuin ikäisilleni. Kaikenikäisten ihmisen arjessa tarvitaan jatkuvasti monenlaista apua digitaalisten laitteiden ja palveluiden käytössä ja ymmärtämisessä. Ikääntyneellä väestöllä tarve korostuu. Silti digituki ei ole kaikkien saatavilla. Tähän on muiden mukana kiinnittänyt huomiota vanhusasiainvaltuutettu Päivi Topo. Suomalaiset kuuluvat Euroopan digitaitoisimpiin kansakuntiin. Osaamisen kasvusta huolimatta varsinkin iäkkäämmissä ikäluokissa on paljon ihmisiä, joilla on vain IT:n perustaidot tai ei niitäkään, käy ilmi digija väestötietoviraston raportista vuodelta 2023. Samat tulokset tulevat esiin Vanhustyön keskusliiton teettämän Senioreiden mediataidot-kyselyraportista vuodelta 2024. Digija väestötietoviraston tutkimus ulottui 89-vuotiaisiin asti. 65–74-vuotiaista vain puolella on vähintään digitaaliset perustaidot, ja heistäkin valtaosalla on ainoastaan perustaidot. 75–89-vuotiaisiin mentäessä enää 22 prosentilla on vähintään digitaaliset perustaidot, joista lähes kaikilla on vain perustaidot. Edellisestä mittauksesta digiosaaminen on kasvanut kuitenkin kaikissa ikäryhmissä. Tarvitaan enemmän tietoa ikääntyneiden digija mediataitojen tilasta sekä käyttötottumuksista, jotta heille voidaan tarjota heidän tarpeisiinsa vastaavaa mediaja digitaitoja kehittävää sisältöä ja toimintaa. Yhteiskunnan on huolehdittava digineuvonnan ja -opastuksen saatavuudesta. Pysymmekö kärkimaana? M A TI A S N O RT H / U N S P LA S H KOMMENTTI TIINA RAJALA Eläkeläiset ry:n koulutussuunnittelija VAIVAAKO SELKÄ TAI JALAT? Tilaa interaktiiviset tukipohjalliset 43 €/pari p. 050 308 3910 www.ortomalli.com Ilmoita Eläkeläinenlehdessä Saarsalo Oy, Niina Tuulaskoski puh. 041 313 1047 niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Eläkeläinen 2/2025 15
• JÄRJESTÖ Eläkeläiset ry:n yhdistykset ovat jälleen mukana Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ry:n liikuntakampanjassa. Haastekampanja kestää kaksi kuukautta: 1.3.– 30.4. KAMPANJASSA KERÄTÄÄN ja merkitään päivittäisiä liikuntasuorituksia. Suorituksiksi kelpaavat kaikki sykettä nostattavat, kuntoa kohottavat tai ylläpitävät liikuntamuodot. Yhden suorituksen kesto on vähintään 30 minuuttia ja liikuntasuorituksia hyväksytään vain yksi päivässä. Näin ollen yksittäisen jäsenen suoritusten maksimäärä kampanjan ajalta voi olla 61. Kukin kampanjaan osallistuva yhdistyksen jäsen täyttää henkilökohtaisen liikuntakortin ja palauttaa sen oman yhdistyksen liikuntavastaavalle tai muulle vastuuhenkilölle heti kampanjan päättyessä eli huhtikuun lopussa. Yhdistys laskee, montako jäsentä osallistui kampanjaan ja liikuntasuoritusten yhteismäärän. Yhdistys lähettää toukokuun loppuun mennessä nämä tiedot Eläkeläiset ry:n toimistolle elakelaiset@elakelaiset.fi , viestin otsikoksi Liikunnan haastekampanja. Liikuntakortin voit leikata (tai jos käytössä on kopiokone, kopioida) itsellesi Eläkeläinen-lehden numerosta 1/2025. Kortteja voi tulostaa myös kotisivultamme elakelaiset.fi kohdasta Toiminta -> Liikunta. Liikuntahaaste puolivälissä TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry:n alueelliset opintoja työpäivät veivät toimiston työntekijät vieraiksi kahteentoista aluejärjestöön. Alueelliset opintoja työpäivät pidettiin Savo-Karjalassa 16.1., Pirkanmaalla 6.2., Kainuussa ja Uudellamaalla 10.2., Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa 11.2., Helsingissä 13.2., Etelä-Hämeessä 18.2., Keski-Suomessa 19.2., Jokilaaksoissa 21.2., Pohjanmaalla 27.2. ja Lapissa 28.2. Tunnelma kautta kerroksen oli hyvä ja erityisen ilahduttavaa on aina päästä tutustumaan eläkeläisten järjestötoimintaan tulleisiin uusiin ihmisiin. Alueja kuntavaalien lähestyessä kierroksella oli oivallinen ajankohta esitellä keskustella Eläkeläiset ry:n vaalitavoitteista. Yhdistystoiminnan kehittäminen ja jäsenhankinta puhuttivat jälleen, ja hyviä kokemuksia ja vinkkejä saatiin jaettua. Keskustelua käytiin myös järjestöjen valtionavustusten leikkauksista, sote-palveluista ja digitalisaatiosta. Kunnilta kaivattiin edullisia ja riittävän kokoisia toimitiloja yhdistyksille. Järjestöltä toivottiin tukea toiminta-avustusten hakemiseen ja raportointiin mm. toiminnan vaikuttavuuden kuvaamiseen. Jokainen paikallisyhdistys sai lähettää kolme edustajaa aluekierrostapahtumiin. Yhteensä aluekierrokselle osallistui edustajia 102:sta yhdistyksestä. Opintoja työpäivä järjestettiin kahdessatoista Eläkeläiset ry:n aluejärjestöissä. Pirkanmaalla oltiin koolla Lempäälässä Kuljun työväentalolla. TU O M A S TA LV IL A Sote-palvelut ja digitalisaatio puhuttivat aluekierroksella 16 Eläkeläinen 2/2025
• A jankohtaisesta tilanteesta on uskallettua kirjoittaa tietäessään, että teksti tulee julki kolmen viikon kuluttua. Tämän päivän maailmassa asiat menevät tuossa ajassa mullin mallin. Siksi on parempi kirjoittaa asioista, jotka eivät hetkessä vanhene ja kuitenkin pysyvät ajankohtaisina. Löytyyhän niitäkin. Niinpä kaivoin kirjahyllystä Erasmus Rotterdamilaisen vuonna 1509 kirjoittaman kiistakirjoituksen, jolle hän oli antanut nimen Tyhmyyden ylistys (suomeksi 1974 ja 1997). Siinä on aihe, joka ei kolmessa viikossa vanhene. Erasmus kirjoitti aikansa tapaan antiikin kulttuurista omaksutulla tyylillä. Siinä kaikilla ilmiöillä oli omat jumalansa tai vähintään sankarihahmonsa. Sellaiset oli myös tyhmyydellä. Tyhmyyden isä oli Plutos, rikkauden jumala. Vastasyntynyttä ruokkivat kaksi suloista nymfiä, joista toinen on Tietämättömyys ja toinen Juopumus. Tyhmyyden palvelijoina ja hovineitoina toimivat mm. Itserakkaus, Imartelu, Aistillisuus, Vähäjärkisyys ja Ylellisyys. Järjelle on varattu vain pieni nurkkaus aivoista. Sen vastapainoiksi jumalat asettivat kaksi pelottavaa tyrannia, Vihan ja Himon. Niitä tukemaan asetetaan miljardöörit ja oligarkit, rikkauden jumalan lempilapset. Tuntuuko tutulta? Meidän Jumalamme sanottiin itse valinneen maallemme kansanjohtajan. Suurvallassa hän taas tyytyi vain raapaisemaan luodilla johtajan korvaa, jotta tämä voisi tehdä maastaan vielä suuremman. Imartelua tälle ei koskaan tule tarpeeksi. Järki jää alakynteen, kun vastassa ovat kuviteltujen juttujen kertominen, salaliittoteoriat tai puoskarointi. Erimielisyyksien ilmaantuessa Tyhmyys tarvitsee niitä ratkomaan ”miehiä, joilla on mahdollisimman paljon rohkeutta ja mahdollisimman vähän järkeä”. Kun tähän kaikkeen liittyy piittaamattomuus muiden kärsimyksistä, empatian puute ja matala moraali, on katastrofi valmis. ONKO SUOMESTA tullut yhden totuuden maa, kysyi kokenut toimittaja Paavo Rautio HS:ssa. Nykyisin kritisoidaan 1970-luvun ulkopoliittista keskustelua, jonka ilmatilaa hallitsi yksi totuus. Valtavirrasta poikkeava sai aikanaan herkästi ”neuvostovastaisen” poltinmerkin. Tänään maailmanpolitiikan ongelmia ja niiden taustaa pohtiva saa yhtä herkästi ”antisemiitin” tai ”putinistin” leiman. Yhden totuuden maassa keskustelu kuolee. Sananvapaus edellyttää, että erilaiset argumentit voivat vapaasti kilpailla ja paras argumentti voittaa. Paras argumentti on se, joka perustuu hyvin perusteltuun tietoon. Sitä on voitava vapaasti etsiä. Yhden totuuden maassa se torjutaan. Uutiset kertoivat, että Helsingin yliopistossa on eräiltä sellaisilta USA:n osin rahoittamilta tutkimushankkeilta vedetty rahoitusta pois. Syynä ovat eräät hankesuunnitelmissa esiintyneet sanat, joita USA:n nykyhallinto ei hyväksy. Yhden totuuden kulttuuria Amerikan malliin. Yhden totuuden maa tasoittaa tien tyhmyyden valtakuntaan. Tyhmyydestä KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ ”Paras argumentti on se, joka perustuu hyvin perusteltuun tietoon.” MAALISKUUN ALUSSA perustettu Riihimäen Eläkeläiset ry on Eläkeläiset ry:n uusin jäsenyhdistys. Yhdistyksen hallitus toivottaa Riihi mäen ja lähialueiden eläkeläiset tervetulleiksi mukaan toimintaan. – Täällä on nyt hyvä draivi, olemme tosi innoissamme uuden yhdistyksemme kanssa, kertoo tuore puheenjohtaja Päivi Sandberg. Riihimäellä on aikaisemmin ollut Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistys. Se oli perustettu vuonna 1971, mutta toiminta sittemmin hiipui. Nyt jatketaan näitä perinteitä. Ajatus oli muhinut Riihimäellä jo jonkin aikaa. Sandberg jutteli muun muassa ystävänsä Arja Tyllin kanssa. Molemmat ovat vastikään jääneet eläkkeelle ja tunsivat muita kaltaisiaan, joiden kanssa olisi hienoa järjestää yhteistä toimintaa. Sandberg kiittelee Eläkeläiset ry:n järjestösuunnittelija Aaron Kallisen antamaa tukea ja neuvoja suunnitteluja perustamisvaiheessa. – Mainostimme yhdistyksen suunnittelutapaamista lehdessä, ja sehän vetikin kahvilan täyteen. Perustava kokous pidettiin 3. maaliskuuta. Hallitukseen löytyi helposti innokasta väkeä. Sandberg kertoo, että sitä mukaa kun sana on levinnyt, hänen puhelimensa on soinut ja jäseniä on liittynyt mukaan hyvää tahtia. – Nyt suunnittelemme tulevaa toimintaa siltä pohjalta, mitä porukka haluaa. Naapuriyhdistys Lopen Eläkeläiset ry on jo kutsunut riihimäkeläiset vieraaksi retkelleen. Myös jyväskyläläisiä eläkeläisiä on ehditty tavata ja saatu vierailukutsu. – Olemme saaneet hirveän hyviä ja voimaannuttavia vinkkejä toiminnasta, Päivi Sandberg sanoo. ? yhdistykset.elakelaiset.fi/ riihimaki Riihimäen Eläkeläiset ry:n hallitus valittiin 3. maaliskuuta. Puheenjohtaja Päivi Sandberg toinen oikealta. Riihimäen Eläkeläiset ry uusin yhdistyksemme TAMPEREEN ELÄKELÄISET ry esittää, että Tampereen joukkoliikenne parantaa tiedottamistaan linjoista ja aikatauluista myös paperitulosteilla. Alueella liikennöivien bussien ajantasaiset tulostetut aikataulut tulisi yhdistyksen mielestä viedä kirjastoihin, lähitoreille ja marketteihin. ”Monet ikääntyneet käyttävät julkisia liikennevälineitä. Reitit ja aikataulut löytyvät kuitenkin vain Tampereen joukkoliikenteen nettisivuilta ja osasta pysäkkejä. Kaikilla ikääntyneillä ei ole välineitä eikä taitoa etsiä tärkeitä tietoja verkkopalveluista. Moni ei terveydellisistä syistä kykene käyttämään verkkopalveluita. Näkö on heikko tai sormet ovat kömpelöt”, Tampereen Eläkeläisten kevätkokouksen kannanotto toteaa. Tulosteet auttaisivat myös muita, joilla digilaitteiden käytössä on vaikeuksia. Tampereen Eläkeläiset: Joukkoliikennetiedot myös paperille Eläkeläinen 2/2025 17
• JÄRJESTÖ H A N N EL E P IT K Ä -L IU K KO N EN Maaliskuun puolivälissä Kuopion Rauhalahdessa järjestetyille musiikki-, näyttämötaideja tanssillista liikuntaa -kursseille osallistuneet ja kouluttajat yhteiskuvassa. Tulossa syyskauden koulutuskalenteriin TIINA RAJALA S yyskausi alkaa valokuvauskurssilla syksyn väriloisteessa, hienoissa Tampereen Pyhäjärven maisemissa 3.–4. syyskuuta. Kurssin vetäjänä on Toivo Koivisto, jonka kanssa ideoidaan, miten valokuvausta voi käyttää paitsi omaksi iloksi, myös avuksi yhdistystoiminnassa. Tämän jälkeen, syyskauden loppupuolella, pidämme etäyhteydellä toisen valokuvakoulutuksen etäyhteydellä. Jälkimmäisellä kurssilla opettelemme kuvien järjestelyä, käsittelyä ja nettiin siirtämistä. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry tarjoaa yhteistyökurssina Taijin esittelykurssia syyskauden aikana. Kalenterimme täydentyy muilla harrastusaineiden kursseilla kevään aikana. Tarjoamme tavalliseen tapaan myös viestintäja järjestöllisiä koulutuksia. 16.–17. syyskuuta pidämme jäsenrekisterija kotisivukoulutukset Seinäjoella. Yhdistystoiminnan jatkoja talouskoulutukset pidämme Kuopion Rauhalahdessa 28.–30. lokakuuta. Matkailu ja majoitus: ? GREENSTAR HOTELS Eläkeläiset ry:n jäsenille 13 %:n alennus edullisimmasta päivän huonehinnasta. Hinnan saa varatessaan majoituksen osoitteessa: greenstar.fi käyttämällä varauskoodia GSLIITTO tai suoraan hotellien vastaanotoista. GreenStar Hotels Oy tarjoaa sopimushintaisia huoneita rajoittamattomasti (LRA Last Room Available). Hotellilla on oikeus tarkastaa jäsenyys. ? IKAALINEN SPA & RESORT Ikaalisten kylpylä tarjoaa jäsenillemme 20 %:n alennuksen majoituksesta su-ke, ja 15 % to-la koodilla ELA1959. Koodia ei voi yhdistää muihin tarjouksiin, varaukset ikaalinenspa.fi tai 03 4511 / myynti@ ikaalinenspa.fi. Mainitse varatessa jäsenyytesi. Kaikkiin majoituksiin kuuluvat aamiainen sekä kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. ? KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, Kuopio Eläkeläiset ry:n jäsentarjoukset 2025 * Kylpyläloma 2 vrk 149 € / hlö / 2hh * Kylpyläloma 3 vrk 180 € / hlö / 2hh Hinnat sisältävät majoituksen (tulopäivä sunnuntai, maanantai, tiistai tai keskiviikko), aamiaiset, päivälliset (buffet) sekä kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön. Lisämaksu yhden hengen hotellihuoneessa 35 € / vrk. Samassa huoneessa lomailevat lapset 4–12 v. –50 % aikuisen hinnasta. Tarjous on voimassa 31.12.2025 asti (ei jouluna eikä erikoistapahtumissa). Varattavissa koodilla ERY nettikaupasta osoitteesta rauhalahti.fi sekä myyntipalvelusta puh. 030 60 830 tai sähköpostilla myynti@rauhalahti.fi ? TALLINK SILJA Eläkeläiset ry:n jäsenenä pääset suoraan Club One Silver -tasolle veloituksetta. Liittymällä Club One -jäseneksi nautit rahanarvoisista eduista niin maissa, kuin merellä. Club One kanta-asiakasohjelma koostuu kolmesta eri jäsentasosta: Bronze, Silver ja Gold. Club One -jäseniksi liittyvät Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat myös erillisen alennuksen matkoista. Kulttuuri ? INTO-KUSTANNUS Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat Into Kustannuksen verkkokaupasta intokustannus.fi 25 %:n alennuksen kaikista myytävänä olevista kirjoista. Alennuskoodi verkkokaupassa on Eläkeläiset. ? ROCKWAY.FI Rockway.fi on Suomen suurin musiikinopetuksen verkkopalvelu, joka tarjoaa sinulle kaiken soittoharrastuksesi aloittamiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Palvelu sisältää maan parhaat opettajat ja yli 15 000 opetusvideota mm. kitaralle, pianolle ja laululle. Voit myös opetella vaikkapa tekemään musiikkia tai viihtyä artistihaastatteluiden parissa. Eläkeläiset ry:n jäsenenä saat palveluun 1 kk ilmaiskokeilun ja 20 % alennuksen palvelun täysversiosta. Edun voi lunastaa täältä: rockway.fi/eläkeläiset Muut ? ONNI KOTISIIVOUS Eläkeläiset ry:n jäsenille 10% alennus Onni kotisiivouspalvelun säännöllisestä kotisiivouksesta. Alennuksen saa minimissään kahden tunnen kotisiivouksesta, kun teet toistaiseksi voimassa olevan siivoussopimuksen. Siivouspalvelu on saatavilla Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Oulun seudulla, Päijät-Hämeessä, Imatralla, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Savonlinnassa, Joensuussa, Kuopiossa, Jyväskylässä, Turun seudulla, Raumalla, Vaasassa, Seinäjoella ja Kokkolassa. Voit tilata siivouksen puhelimitse puh. 09 856 46541, sähköpostitse kotisiivous@onnion.fi tai verkosta onnion.fi/kotisiivous Saat edun käyttöösi mainitsemalla olevasi Eläkeläiset ry:n jäsen. Etu on voimassa koko vuoden 2025 Huom: Tradekan jäsenenä saat suuremman, 25 %:n alennuksen. Mainitse silloin olevasi Tradekan jäsen. Jäsenedut Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat järjestön omien etujen (lehti, koulutukset, jäsentoiminta) lisäksi etuja seuraavilta yhteistyökumppaneilta. Lisäksi paikallisyhdistyksillä on omia jäsenetuja, joista löytää tietoa omasta yhdistyksestä. Edunvalvonnan ja viestinnän koulutustakin on luvassa. Vanhusneuvostopäivät pidetään 21.–22. lokakuuta Turengin Kiipulassa. Järjestämme syyskauden aikana viidestä kuuteen vaikuttamisen ja viestinnän opintopäivää eri puolilla Suomea. Aiheina ovat muun muassa eläkejärjestelmä ja vanhusneuvostotyö. Koulutuskalenteri täydentyy ja tarkentuu Eläkeläinen-lehden numerossa 3. 18 Eläkeläinen 2/2025
• LEDARE JAN KOSKIMIES chefredaktör U tgångspunkten för reformen av socialoch hälsovården var att stärka primärvården för att människor skulle få vård i god tid, och som en följd därav kunde då användningen av dyr specialsjukvård minskas. Denna tanke bottnade i insikten om att förebyggande av sjukdomar både blir billigast för samhället och är mest humant med tanke på dem som anlitar tjänsterna. Tyvärr går utvecklingen i motsatt riktning. Välfärdsområdena påtvingas så strama ekonomiska ramar att de i praktiken tvingas rikta nedskärningarna mot primärvårdstjänsterna som ju i stället borde stärkas. Då det är omöjligt att få mottagningstid till hälsocentralen förvärras krämporna och människorna söker sig i stället till akutjouren vid sjukhusen. Nedskärningarna i närservicen känns särskilt av i regioner med långa avstånd. Inbesparingen är till en del skenbar då användningen av FPA-taxi och ambulansskjutsar i stället ökar. LIKASÅ STÅR de höjda serviceavgifterna i strid med idén om förebyggande vård. Merparten av välfärdsområdena har höjt avgifterna till maxbelopp: ett icke-brådskande läkarbesök vid hälsovårdscentralen kostar 28,20 euro medan sjukhusens poliklinikavgifter höjts till 66,70 euro. Finländarna delas i två kategorier: de som har råd att anlita läkare och de som måste välja mellan mat, boende, läkemedel och läkarbesök. För allt fler människor är avgifterna helt enkelt oöverkomliga: av alla utmätningsärenden gäller mer än vart sjätte ärende socialoch hälsovårdsavgifter, vilket är en ökning på 17 procent jämfört med året innan. VÅR HÄLSNING till Finlands regering lyder: ge äntligen välfärdsområdena den tidsfrist de begärt för balanseringen av ekonomin. Bakom detta krav ställer sig såväl myndigheterna, läkarna, forskarna som medborgarna. Tro oss – vi vill inte ha några dyra försök som inbegriper den privata vården utan vi vill att den offentliga primärvården och basservicen överlag tryggas. I detta nu vore det önskvärt med draghjälp från kommunerna i syfte att trygga kommuninvånarnas hälsa och välfärd. En äldrevänlig kommun sörjer för motionsoch kulturtjänsterna och tar med de äldre kommuninvånarna i beslutsfattandet. I många kommuner har man redan kommit till insikten om att det lönar sig att satsa på äldrevänliga gärningar som exempelvis motionspass för seniorer. Översättning: Anne Lindfors-Shaban Välfärd genom förebyggande insatser PENSIONÄREN TEXT PENSIONSSKYDDSCENTRALEN F inländarnas pensioneringsålder har stigit snabbt under detta årtionde, och den goda utvecklingen fortsatte också i fjol. Enligt Pensionsskyddscentralens (PSC) färska statistik var den förväntade pensioneringsåldern 63,1 år i fjol, vilket är en ökning med 0,3 år från året innan. Som nypensionerade anses nya mottagare av sjukpension och ålderspension. – Nu har målet överskridits med över ett halvt år. Efter pensionsreformen år 2005 sattes målet att till och med år 2025 höja pensioneringsåldern till 62,4 år. Målet ansågs ambitiöst, men det uppnåddes redan i förtid, säger PSC:s utvecklingschef Jari Kannisto. Ökningen av pensioneringsåldern avstannade i mitten av 2010-talet. Sedan dess har den mest betydande orsaken till den nya ökningen varit höjningen av den nedre åldersgränsen för ålderspension, som ingick i 2017 års pensionsreform. Under de två senaste åren har lite under 58?000 personer pensionerats med arbetspension årligen. Sjukpension har beviljats närmare 18? 000 försäkrade och 40?000 finländare har börjat få ålderspension. UNDER DE senaste åren har partiell ålderspension blivit en populär pensionsform. År 2024 valdes den av 31?000 personer över 60 år. Största delen av dem fortsatte samtidigt i arbetslivet. Enligt PSC:s specialist kommer den goda uppåtgående trenden av pensioneringsåldern sannolikt att fortsätta. – För tillfället finns det inget i sikte som ger anledning att betvivla att den nuvarande utvecklingen inte kommer att fortsätta. Åldern för att ta ut ålderspension fortsätter att stiga och sysselsättningen bland äldre har hållit sig på en ganska bra nivå, säger Jari Kannisto. VISSERLIGEN HAR höjningen av åldersgränsen för ålderspension i någon mån ökat också antalet arbetsoförmögna i närheten av pensionsåldern. – Utvecklingen är naturlig, men kommer knappast att bli märkbart kraftigare under de närmaste åren. Som helhet har dock arbetsoförmåga fortsatt minska. Pensioneringsåldern fortsätter att stiga snabbt I fjol inleddes arbetspensionen i genomsnitt vid 63,1 års ålder. Målet för 2025 har redan uppnåtts och passerats med mer än ett halvår. Pensionsåldern höjs stegvis Den lägsta åldern för ålderspension höjs under de närmaste åren åldersklassvis med tre månader åt gången. År 2025 uppnås den lägsta åldern för ålderspension av dem födda 1.7.1960–31.3.1961. För dem är åldersgränsen 65 år. År 2027 uppnås åldersgränsen av dem födda år 1962. För dem är åldersgränsen 65 år. Födelseår Lägsta ålder för ålderspension 1960 64 år 6 mån 1961 64 år 9 mån 1962–1964 65 år ”40 000 finländare börjar varje år få ålderspension.” ”Vi vill inte ha några dyra försök.” Eläkeläinen 2/2025 19
• Työväenmusiikkia kaikille Työväen Musiikkitapahtuman toiminnanjohtaja Marianne Haapoja toivottaa kaikenikäiset tervetulleiksi heinäkuussa Valkeakoskelle. TEKSTI TUOMAS TALVILA KUVAT ANNINA MANNILA 20 Eläkeläinen 2/2025
• V alkeakosken kesä huipentuu heinäkuun viimeisenä viikonloppuna kun Työväen Musiikkitapahtuma järjestetään paikkakunnalla 24.7.–27.7. – Tapahtumaa tehdään positiivisin mielin ja odotuksin, kertoo Työväen Musiikkitapahtuman toiminnanjohtaja Marianne Haapoja. – Kiireinen vaihe on päällä: tapahtuma-aluetta suunnitellaan, ohjelmaa aikataulutetaan. Kuluneet kolme vuotta eivät ole olleet helppoja. Pandemian jälkeen ei Valkeakoskella ole päästy palaamaan aiempiin kävijämääriin ja talous on horjunut. Musiikkitapahtumaa pyörittää voittoa tavoittelematon kulttuuriyhdistys. Valtion apua ei tapahtuma ole saanut vuosiin. Rahoituksen hankinnassa on Haapojan mukaan tehty uutterasti töitä mm. säätiöiden suuntaan. ”Työväen kulttuuriperintö voi hyvin ja kehittyy.” Marianne Haapojan luotsaama Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtuma järjestetään kesällä jälleen UPM Tervasaaren paperitehtaan ja Myllysaaren museon pihamaan miljöössä. Vappuun saakka on käynnissä Uusi Työväenlaulu -sävellysja sanoituskilpailu. Sen teemana on rauha. Tukena ovat myös ammattiliitot, jotka tarjoavat jäsenilleen lippualennuksen. – Tällainen tuki on tärkeää siksikin, ettei kulttuurista tulisi elitististä osaa yhteiskunnassa, vaan mahdollisimman monilla ihmisillä olisi mahdollisuus osallistua, Haapoja kiittää. Työväen Musiikkitapahtuman ohjelmaa on tulevana kesänä tiivistetty niin, että pääpaino on perjantaina 25.7. ja lauantaina 26.7. – Lauantain yhtenä mansikkana kakussa on Kansan Sivistysrahasto 70 vuotta -juhlakonsertti, jossa esiintyy 100-vuotias Dallapé-orkesteri, solisteinaan Juha Hostikka ja Maria Lund. Ohjelmistokattauksen muita tähtinimiä ovat muun muassa Ismo Alanko, Olavi Uusivirta, Kake Randelin, Robin Packalen sekä Samae Koskinen. – Mutta meillä ei suinkaan ole vain valtakunnan isoja nimiä, vaan laaja kirjo taiteentekijöitä. Festivaalikävijät voivat tehdä todellisia löytyjä, joista eivät ole aikaisemmin kuulleetkaan, Haapoja lupaa. MUSIIKKITAPAHTUMA TAHTOO olla ikäystävällinen festivaali, Haapoja painottaa. Käytännön kädenojennus on se, että eläkeläiset saavat lippunsa puoleen hintaan. Yli 80-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi. Myös eläkeläisjärjestöt ovat mukana. Kake Randelinin konsertti lauantaina 26.7 klo 17.45 Paperitorilla järjestetään yhteistyössä Eläkeläiset ry:n ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n kanssa. – On upeaa että konserteissa ja keikoilla voi nykypäivänä olla hyvinkin eri-ikäisiä ihmisiä nauttimassa samasta musiikista. Meillä on yli 90-vuotiaita vakiokävijöitä, Haapoja sanoo. Ikädemokratia toimii myös esiintyjäpuolella. – Nostamme esiin nuoria tekijöitä. Mutta eihän artisteilla tule vastaan selkeää eläkeikää, vaan luomistyö ja esiintymiset jatkuvat, Haapoja toteaa ja viittaa esimerkiksi Kake Randeliniin, 70, ja punk-ikoni Pelle Miljoonaan, joka käynnistää 70-vuotisjuhlakiertueensa juuri Valkeakoskelta. Samalla hän huomauttaa, ettei ikäystävällisyys voi jäädä pelkäksi iskulauseeksi, vaan se tuo järjestäjille myös velvollisuuksia. – Kun olemme pyytäneet vanhempaa väkeä vieraaksemme, pitää meidän parhaamme mukaan huolehtia esimerkiksi tapahtuma-alueen esteettömyydestä ja siitä, että yleisölle on tuoleja ja penkkejä riittävästi. Festivaalin koko lauantaipäivä, kello 11 alkavasta lastenkonsertista lähtien, on omistettu sukupolvien kohtaamiselle. TYÖVÄEN MUSIIKKITAPAHTUMA järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1972. Marianne Haapojan mukaan työväen kulttuuriperintö voi hyvin ja kehittyy. – Tapahtuman nimi kertoo sen, että olemme ylpeästi osa perinnettä ja teemme tapahtumaa nykypäivän työväelle. Yhtenä osana tähän kuuluu, että meillä aina myös lauletaan yhdessä vanhoja työväenlauluja. Ja moni kävijä sanoo, että se on parasta täällä. Vappuun saakka on käynnissä Työväen Musiikkitapahtuman ja Riihi-säätiön yhteistyössä luoma sävellysja sanoituskilpailu, jossa etsitään uusia työväenlauluja. Oman lisänsä kesän tapahtumaan tuovat yhteiskunnalliset keskustelutilaisuudet. – Meillä on mahtava talkoohenki ja auttamisen halu, toiminnanjohtaja Marianne Haapoja kehuu. – Talkoolaisia saapuu ympäri Suomea ja he tekevät töitä perinteistä ylpeinä. – Valkeakosken hengen tuntee myös iso joukko yleisön vakiokävijöitä. Tänne tullaan uudestaan ja uudestaan tapaamaan ”musarikavereita” joihin on tutustuttu aiempina vuosina. Tähän ilmapiiriin on helppo uusienkin festivaalivieraiden solahtaa mukaan. Festivaali Valkeakoskella Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtuma 24.– 27.7.2025 UPM Tervasaaren paperitehtaan ja Myllysaaren museon pihamaan miljöössä. ? Tapahtumatoimisto: Tehtaankatu 5 A 1, 37600 Valkeakoski. info@musarit.fi. Puh. 040 525 7177 Tähän mennessä julkistettuja artisteja ? Perjantaina 25.7. uuden suomenkielisen albumin pitkästä aikaa julkaissut Robin Packalen, uusimmalta Vain Elämää kaudelta tuttu Ilta ja kantaaottavia lauluja esittävä laulaja-lauluntekijä Samae Koskinen. ? Lauantaina 26.7. Dallapéorkesteri solisteinaan Juha Hostikka ja Maria Lund, Kake Randelin, Ismo Alanko, Olavi Uusivirta, sekä punkrockyhtye Aino & Hajonneet. Eläkeläinen 2/2025 21
• KULTTUURI TEKSTI NIINA HAKALAHTI KUVA HEIKKI SALO M e varastettiin idea Ylen Runoraati-ohjelmasta, mutta saatiin Minna Joenniemeltä siunaus, kirjailija & kirjallisuuden monitoimimies Erkki Kiviniemi kertaa Tampereen live-runoraadin syntyvaiheita. Me-sanalla Kiviniemi viittaa toiseen Tampereen Runoraadin voimatekijään ja perustajaan; näyttelijä Eriikka Magnussoniin. Toimittaja Minna Joenniemi puolestaan ideoi alkuperäisen Runoraati-ohjelman, jota Yle esitti vuosina 2002–2012. Elävän yleisön edessä runoja on Mansessa ruodittu jo kahdeksan vuotta, useammassa eri paikassa. Nykyisen Runoraadin koti on legendaarinen Laterna-ravintola. Raadin taival alkoi kuitenkin Tulenkantajien kirjakaupasta, joka toimi vuosina 2012–2019 Tampereen Hämeenpuistossa. Pitkään Runoraatia vedettiin myös osana Tampereen Teatterin ohjelmistoa Kivi-ravintolassa. Nykyään tuotannosta vastaa Kaupungin valot -yhdistys. – Mehän ensin esitimme kollega Auvo Vihron kanssa tamperelaisten runoilijoiden runoja Tulenkantajissa, Erikka Magnusson muistelee. – Siitä Erkki keksi, että mitä jos olisikin runoraati. Runoraati toimii näin Raati, johon kuuluu kaksi vakiojäsentä ja yksi vierailija, saa kuusi runoa luettavakseen viikkoa ennen Runoraati-tapahtumaa. Runoilijoiden nimiä ei paljasteta. Eriikka Magnusson esittää runot, ja Erkki Kiviniemi toimii illan isäntänä. Jäsen numero yksi on alusta lähtien ollut muusikko Heikki Salo, jota Kiviniemi nimittää ”Tampereen Jukka Virtaseksi”. Jäsen numero kakkosen paikalla vaikutti ensin kirjailija Anna Isoaro, nykyään Niina Hakalahti. Kolmatta paikkaa tähdittää joka kerta vaihtuva vierailija. Jokainen vuorollaan kertoo ajatuksensa ja tulkintansa runosta sekä Runo vetää salin täyteen Suunnilleen kerran kuussa Tampereella kymmeniä ihmisiä suuntaa runouden ääreen. Mistä oikein on kysymys? Helmikuun Runoraati sai ruodittavakseen muun muassa J. L. Runebergin ja Tuomas Anhavan runoja. Kuvassa takarivissä Eriikka Magnusson ja Erkki Kiviniemi. Edessä vierailija, freelancekirjoittaja Maarit Saarelainen ja vakiojäsen Niina Hakalahti. Kuvaa ottaa vakioraatilainen Heikki Salo. 22 Eläkeläinen 2/2025
• antaa leikkimielisesti pisteet. Kierroksen jälkeen Kiviniemi kyselee yleisön mielipiteitä sekä lopuksi arvuutellaan runon kirjoittajaa. Kolmen runon jälkeen pidetään tauko, ilta kaikkineen kestää puolisentoista tuntia. Vierailijoita on Runoraadissa vuosien varrella ollut laidasta laitaan: näyttelijä Heikki Kinnusesta päätoimittaja Jouko Jokiseen. Millainen runo sopii? Kiviniemi ja Magnusson valitsevat arvioitavat runot. Kiviniemi valitsee kolme runoa, Magnusson toiset kolme. Sitten he pallottelevat runoja sähköpostilla ja keskustelevat niistä. Yleensä runot ovat suomalaisia, käännösrunoja otetaan mukaan vain harvoin. – Jos runo on sellainen, että se vaikuttaa itseen, odotan, että se vaikuttaa myös yleisöön, Magnusson pohtii. – Liian selkeä runo on kaikkein huonoin valinta raatirunoksi. Runo saa olla vaikea ja aukkoinen, Kiviniemi sanoo. Runoraadissa oli vaihe, jolloin yksi kuudesta runosta oli klassikko, siis sellainen, jonka lähes kaikki tunnistavat. – Vierailijajäsen Anneli Kanto kaatoi Kaarisillan, Kiviniemi nauraa Aale Tynnin ikoniseen runoon viitaten. Aaro Hellaakosken Hauen laulu puolestaan osoitti elinvoimaisen tuoreutensa saamalla kaikilta raatilaisilta täydet pisteet. Tulkinnat Miksi ihmiset tulevat runojen ääreen? – Runoja on nykyään vaikeaa löytää kirjakaupasta, mutta niitä voi tulla kuuntelemaan, Magnusson sanoo. Kiviniemi mainitsee vetovoimatekijänä myös sen, että yleisö pääsee osallistumaan. Runoraadissa siis tulkitaan runoja ja pysähdytään niiden ääreen. – Raati lähilukee runoja, Kiviniemi tiivistää. Eriikka Magnussonin tapa esittää runot saa poikkeuksetta sekä raadilta että yleisöltä sellaista palautetta, että runo avautuu sen myötä täysin uudella tavalla. Tulkinnat mahdollistuvat. – Yritän lukea runon niin, että runoilijan ääni kuuluu. Että runoilijan ääni ja ajatus pääsevät ulos, Magnusson sanoo. – Runon rytmi on runoilijan ääni. ? Seuraava Runoraati kokoontuu Tampereella keskiviikkona 23. huhtikuuta ravintola Laternassa kello 19. Vinkkejä Runoraati-tapahtumaa harkitseville ? Tarvitaan viihtyisä tila, jossa on mielellään mahdollisuus nauttia virvokkeita. ? On eduksi, jos tilassa on näyttämö esiintyjille. ? Hyvä äänentoisto eli kunnon mikrofonit ovat tarpeen. ? Raatilaisten lisäksi tarvitaan runojen lukija eli vaikkapa paikkakuntalainen lausunnan harrastaja sekä kirjallisuushenkinen juontaja. ? Kuusi runoa on riittävä määrä, Tampereen raadissa runoja oli aluksi kahdeksan, se oli liian paljon. ? Kovin pitkät runot eivät sovellu runoraatirunoiksi käytännön syistä. ? Runoraati-illan rakenne on osoittautunut toimivaksi: kolme runoa, sitten tauko ja toinen ”puoliaika” eli toiset kolme runoa. ? Nykyään on paljon tapahtumia, joissa on taustaääntä, esimerkiksi musiikki soi koko ajan. Runoraati kannattaa pitää puhetapahtumana. MUSIIKKKI Jethro Tull: Curious Ruminant. InsideOutMusic 2025 SUKUPOLVENI hurahti 60ja 70-lukujen vaihteessa muutamaan pääosin brittibändiin, jotka erittäin taidokkasti yhdistivät aineksia folkista, progressiivisesta rockista ja klassisesta musiikista. Yksi näitä yhtyeitä oli ja on laulaja, säveltäjä, huilisti Ian Andersonin johtama vuonna 1968 ensilevynsä julkaissut Jethro Tull. Kyllähän niitä Aqualungia, Thick As A Brickiä ja muita levyjä tuli puhki kuunneltua. Tull on juuri nyt hyvin ajankohtainen, sillä yhä sadan keikan vuositahtia soittava yhtye heittää keikat Helsingin Kulttuuritalolla, Turun Konserttitalossa, Oulun Madetojan salissa ja Kuopion Musiikkikeskuksessa. Edellisen kerran yhtye konsertoi Suomessa loppuvuodesta 2023 RökFlöte-levyn merkeissä. JETHRO TULL, Ian Andersonin huilunsoitto tavaramerkkinään, on 24 studiolevyä sekä liveja kokoelmakiekot päälle julkaistuaan yhä luomisvoimainen. Niinpä maaliskuun alussa ilmestyi taas uusi albumi Curious Ruminant; 9 kappaletta, 50 minuuttia. Kokoonpano on vuosien varrella elänyt, tämän levyn tehneessä ryhmässä Ian Andersonin ohella uusi nuori kitaristi Jack Clark sekä kokeneet rumpali Scott Hammond, kosketinsoittaja John O’Hara ja basisti David Goodier. ANDERSONIN HUILUNSOITTO singlenä julkaistulla vauhdikkaalla The Tipu Housella kuten kautta levyn tekee Jethro Tullin soinnista ihan omanlaisensa, on ilmavaa ja todella hyvin toteutettua. Nimikappaleellakin kitaristi Clark vetäisee kunnon soolon kunnes tuleekin huilua ja Andersonin laulua vakavasta aiheesta. Folk-ainekset soivat taustoilla ja folkrockin ystävät tykkäävät Dunsinane Hillistä tai Savannah Of Paddington Greenistä. KUN NYKYÄÄN jyrätään volyymilla, lauletaan kovaa ja korkealta niin on virkistävää, että joku tekee kuuntelumusiikkia. Oma suosikkini Curious Ruminantilla onkin 16 minuuttia ja 41 sekuntia kestävä Drink From The Same Well, joka tarjoaa rauhallista kaunista ja monipuolista huilutaituriutta, pianon ja akustisen kitaran sekä ajatuksia tarjoavan kahden lyhyen lauluosuuden kera. On todella kiva kuulla, että Ian Andersonin huilu soi kuten ennenkin. Musiikkia kotikuulokkeisiin tai hyvän akustiikan konserttisaleihin. AKI RÄISÄNEN Andersonin huilu soi 29.6. 9.8.2025 Tu pa te at te ri 22 .3 .-1 2. 4. 25 9 hy vä ä sy yt ä el ää Er äj är ve nt ie 94 6, 35 22 Er äj är vi 05 43 68 46 6 er aj ar ve nt ea tte rit .? Jethro Tullin nykykokoonpano. ”Runoja on nykyään vaikeaa löytää kirjakaupasta, mutta niitä voi tulla kuuntelemaan. Vetovoimatekijänä on myös se, että yleisö pääsee osallistumaan.” Eläkeläinen 2/2025 23
• Etuja ja enemmän. -20 % -20 % -15 % -25 % -15 % -20 % -20 % -25 % -20 % Lastenhoito Kotisiivous Verkkokaupasta Tuntuvia alennuksia arkeen ja ilonpitoon sadoista etupaikoista 33,64 € kertamaksulla. Tutustu ja liity jäseneksi ? tradeka.? /liity
• HAVANA PINK Tropical Carneval -tapahtuma tarjoilee perjantaina 25. huhtikuuta Vantaan Puistokulmassa kuubalaisia ja latinalaisia rytmejä, musiikkia, tanssia ja iloa. Havana Pink on kuubalaista ja muuta latinalaista musiikkia esittävä orkesteri, jossa on 11 muusikkoa Kuubasta, Venezuelasta, Panamasta ja Suomesta. Orkesterin lisäksi Tropical Carnevalissa on luvassa tanssinopetustuokio, tanssishow sekä vapaata tanssia. Musiikit levyltä tarjoilee DJ Big Mama Chilestä. Mukana esiintymässä ja tunnelmaa luomassa 30 tanssijaa Tanssikoulu KMDancelta. Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat liput tarjoushintaan 14 euroa (normaalihinta 20 euroa). Kiinnostuneet jäsenemme voivat ilmoittautua koulutussuunnittelija Tiina Rajalalle 22.4. mennessä osoitteeseen tiina.rajala@elakelaiset.fi ? Havana Pink Tropical Carneval Perjantaina 25.4.2025 klo 19–0.30 Puistokulmassa, Talkootie 4, Vantaa. MENOJA Trooppinen karnevaali Puistokulmassa Kulttuuri-ilmastonmuutos Oulussa Es si R en va ll: Sy lv i K ek ko se n m uo to ku va , pii rro s 19 61 . Lä hd e: U rh o K ek ko se n ar kis to / © K uv as to 20 24 . KÄSIKIRJOITUS: MAIA HÄKLI ALKUPERÄISTEOS: JOHANNA VENHO OHJAUS: HANNA RYTI ESITYSOIKEUKSIA VALVOO AGENCY NORTH OY. 044 402 1539 | liput@mikkelinteatteri.fi Ryhmävaraukset (väh. 20 hlö): 044 402 1538 Lippu.fi myyntipisteet kautta maan. mikkelinteatteri.fi IIN A TA U R IA IN EN / O U LU 20 26 Havana Pink -orkesteri tarjoilee kuubalaista ja muuta latinalaista musiikkia. K R IS TI N A W IIK OULU ON Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Tammikuussa Oulu julkisti isoja paloja kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmistosta. Koko vuoden koettavissa olevia kohteita ovat muun muassa Tallinnan Fotografiska-valokuvamuseon Oulu 2026:lle suunnittelema näyttely, Oulun kaupungintalolle avautuva Rauhankoneen kerroksia -teos (Rauhankone pohjautuu suomalaisen tutkijan Timo Honkelan elämäntyöhön) ja Nykytaiteen museo Kiasman kuratoima Mediataidetta Kiasmasta -näyttely. Oulun uusi museoja tiedekeskus Tiima avaa ovensa syksyllä 2026. Myös muun muassa saamelaiskulttuurin luvataan olevan monipuolisesti ohjelmassa. Oulun teatterin Ovlá-saamelaisoopperan kantaesitys on tammikuussa. Oulu 2026:n kunnianhimoisena tavoitteena on ”rakentaa pysyvää kulttuuri-ilmastonmuutosta, jossa kulttuuri, taide ja teknologia yhdistyvät kestävällä ja yllättävällä tavalla.” Osana juhlavuotta on Me olemme kulttuuria -ohjelma, johon voi hakea mukaan jokainen: erilaisten tapahtumien ja muun ohjelman tekemisestä innostuneet tahot kaveriporukoista yhdistyksiin ja julkisiin organisaatioihin. Tämä ehkäpä vinkkinä eläkeläisyhdistystenkin toiminnan ideointiin. Hakuaikaa on tämän vuoden elokuun loppuun saakka. ? oulu2026.eu Elektronisen musiikin ja pohjoisen taiteen festivaali Frozen People järjestetään Oulun talvessa, Perämeren jäällä. Eläkeläinen 2/2025 25
• KRISTIINA WALLIN Lähetä runosi osoitteeseen Rinnetie 13, 33430 Vuorentausta tai (mieluummin) sähköpostitse: kristiina.wallin@tpnet.fi RUNOPYSÄKKI E lämme sidoksissa paikkaan. Kukin meistä asuu jotakin konkreettista huonetta, taloa ja maisemaa. Samalla paikat kuitenkin kerrostuvat ja liikahtelevat meissä vapaasti. Ihminen vaalii mielessään paitsi nykyistä maisemaansa myös menneitä ympäristöjä. Runoa kirjoittaessa paikan käsite laajenee sekä tilallisesti että ajallisesti. Runoon kirjoitettu paikka ei ole sattumanvarainen kulissi, vaan paljon enemmän. Se on alusta, johon muistot, ajatukset, tunteet ja teemat kiinnittyvät. Paikka tai maisema on aina yhteydessä siihen, mitä haluamme sanoa tai millaista tunnelmaa luoda. Runo voi ankkuroitua ympäristöön tiiviisti, mutta paikka voi olla myös aavistuksenomainen tai eri aikoihin kerrostuva. Olennaista on myös se, mitä kustakin paikasta valitsemme kirjoitettavaksi: näytämmekö esimerkiksi metsästä puut vai aluskasvillisuuden vai viemmekö lukijan hakkuuaukiolle. Entä jos metsä kasvaa huoneeseen lattialautojen läpi ja paikka onkin äkkiä samaan aikaan sekä tuttu että vieras? Yhdistämällä näennäisen yhteensopimattomia elementtejä voi tavoittaa alitajunnan kuvia. RUNOON KIRJOITTUVA paikka on usein osittain koettu ja osittain kuviteltu. Se voi olla hyvinkin yksityinen, vaikkapa lapsuuden pihapolku. Yhtä hyvin voimme kirjoittaa yhteisestä yhteiskunnallisesta todellisuudesta, paikoista, joissa emme ole käyneet, mutta jotka tulevat luoksemme jokapäiväisessä uutisvirrassa. Erityisesti viime vuosina olemme kantaneet mielessämme sodan repimiä kaupunkeja, pommitettuja koteja, kouluja, kahviloita. Kirsti Korhosen runossa Minä ja Daniel on sota. Korhonen kuvaa vaikuttavasti lapsia sodan keskellä, lasten äiti on poissa, kadonnut tai kuollut. Lapset ovat kiivenneet kiven päälle, jotta äiti näkisi heidät. Kivi ”on valkea kuin hiekka rannalla / jossa kävimme ennen kuin sota alkoi”. Mennyt ja menetetty piirtyvät esiin runossa vahvasti: ”Menimme takaisin koululle eikä sitä ollut enää, / paikalla oli vain kuoppa. / Etsimme kotia ja sinua, mutta löysimme vain / röykkiön kiveä, jota traktori tasoitti.” Koskettavasti runo näyttää lasten hädän. Pommitettu maisema ei anna suojaa, kun puut ”seisovat hiekassa juuret ylöspäin”. Vähitellen lukijalle selviää, että Daniel on kuollut ja hänen sisaruksensa on aivan yksin. Erityisen koskettavaksi runon tekee se, että runon näkökulma on lapsen – se korostaa sodan mielettömyyttä. Runon voima on paitsi teemassa myös kielen toteavuudessa. Runo ei kuvaile tunteita, mutta sen tunnevaikutus lukijassa on voimakas. Hieno ja tärkeä runo, joka tuo sodan kauheuden lähelle! SODASTA JA sen uhkasta kirjoittaa myös Lea Nieminen. Runo Harjoitus käsittelee muuttunutta turvallisuustilannetta ja sen aiheuttamaa ahdistusta. Nieminen kirjoittaa sotaharjoituksesta Itämerellä, mutta runo näyttää pysäyttävästi, kuinka helposti harjoituksesta voi tulla totta, tarvitaan vain väärä arvio tai väärä komento. Nieminen kirjoittaa tarkkanäköisesti, kuinka ”aseitten määrä / tietää / turvattomuutta”. Runon rytmi tukee sen tematiikkaa ja lyhyet säkeet tuovat runoon painokkuutta. Runoon kiteytyy myös ajatus maailmanpolitiikan arvaamattomuudesta. Pirjo Karhun runo puolestaan pohtii olemassaolon kysymyksiä ja ajan kulumista. Runon paikka herättää kiinnostuksen, koska se ei ole kovin tyypillinen runoudessa, esiin kirjoittuu tien penkka ja ohitse ajavat autot. Runon puhuja istuu penkalla ja katselee autoja, ”aina uusi aina uusi”. Aika ikään kuin virtaa ohitse ja virtaamisen tuntua vahvistaa säkeen välimerkittömyys, samoin koko runon välimerkittömyys ja sekin, ettei runossa ole isoja kirjaimia. Runossa on vahva ulkopuolisuuden tuntu. Autot menevät ohitse, mutta runon puhuja kysyy ”miten tämä minuun liittyy”. Runossa on intensiivinen tunnelma, vaikka juuri mitään ei tapahdu. Sisäisesti tapahtuu kuitenkin paljon: kokonainen eksistentiaalinen pohdinta. INGA KOIVISTON runossa Vielä ehdit runon puhuja vertautuu pajunvitsaan, mutta toisaalta myös kuivaan halkeilevaan oksaan. Runo näyttää kauniisti ajan kulumisen ja ihmisen vanhenemisen. ”Huomenna laulupuuni on laho”, Koivisto kirjoittaa. Mutta vielä on aikaa! Runo pyytääkin ”tule tänään / laula, keinu, tanssi”. Rakentuu yhteys kahden ihmisen välille ja samalla tanssin ja keinunnan keveää liikettä runon rytmin tasolla. Runon lopussa lehvistö antaa suojan viimeisen valssin tanssimiseen. Runon maisema Näytämmekö metsästä puut vai alus kasvillisuuden vai viemmekö lukijan hakkuuaukiolle? KULTTUURI Harjoitus Ovat jo pihalla kohta eteisessä Itämeri harjoituskenttänä Nato ja Venäjä aseitten määrä tietää turvattomuutta väärä arvio väärä komento ei ole enää harjoitus on totta. LEA NIEMINEN, INKEROINEN aika kuluu autoja ajaa ohi aina uusi aina uusi istun tien penkalla katson kysyn miten tämä minuun liittyy PIRJO KARHU, ROVANIEMI 26 Eläkeläinen 2/2025
• Jos runossa aiemmin olikin kuiva oksa ja lahopuuta, lopussa syntyy mielikuva vihreydestä, vehreydestä, keveydestä ja elinvoimasta. Runo jättää hienosti lukijalle tulkinnan tilaa, mutta on silti kuvastoltaan ja kieleltään tiheä ja yhtenäinen. Risto Hedmanin runon puhuja on pysähtynyt ikkunan ääreen, on talvi, mutta maisemassa kuitenkin ”kuin hento kosketus keväimen”. Lukiessani pysähdyin sanaan keväimen. Tuo hieno sana oli minulle outo, mutta aavistelin sen olevan kevään tai keväisen vanha muoto. Löysinkin sen sitten vuoden 1967 sanakirjasta ja myös monesta vanhasta laulusta ja runosta. kevään vähittäinen tulo yhdistyy runossa hienosti ihmisen fyysisyyteen ja myös katseeseen tai näkemiseen, kun runon kokija ”Tunsi yläluomistaan / talven lumien vähentyvän”. Hedman kirjoittaa vahvaa luontoyhteyttä ja tihentää runossaan jotakin tärkeää onnellisuudesta. Onni on pienissä hetkissä. Niissä on ”elämänvalo” ja ”niistä elämänpalo”. Runo on tunnelmaltaan toiveikas, rauhoittava ja mieltä huojentava. SANA KEVÄIMEN sai minut selaamaan vanhaa sanakirjaa. Sanakirjojen selaaminen onkin runojen kirjoittajalle antoisaa. Kielemme on valtavan rikas! Välillä on hyvä muistuttaa itseään siitä, kuinka aistivoimaisia sanoja suomen kielessä onkaan, jotkut jo melkein unohdettuja. Myös luonnontieteelliset tekstit ovat täynnä kiehtovia ja tarkkoja ilmaisuja. Runoilija voi ammentaa myös vaikkapa musiikin tai matematiikan termistöstä. Runouden kieli on ilmaisuvoimaista ja tarkkaa. Runokielen olemuksesta voi lukea lisää Runopysäkki-blogista! ? Huhtikuun Runopysäkki-blogin runoilijat ovat Olavi Keinänen ja Raimo Pasanen. Lue osoitteessa elakelaiset.fi/blogit Esimerkiksi Eino Leino kirjoittaa ”Tää laulu on laulua keväimen” runossaan Vanhoille vuodelta 1896 kokoelmassa Tarina suuresta tammesta. Hedmanin runon kokija kuulee mielessään ”sadan kissan kehräävän” ja ainakin minun ajatukseni kulkevat pajunkissoihin, jotka antavat lupauksen keväästä. Luonnossa tapahtuva ”Tunsi yläluomistaan / talven lumien vähentyvän”. Kosketus mielessä keväimen Eräänä aamuna keskellä talvea kuin hento kosketus keväimen. Näki ikkunasta luonnon puhuvan kuin parhaalle ystävälleen. Kuuli mielensä kaikkien sadan kissan kehräävän. Tunsi yläluomistaan talven lumien vähentyvän. Pienissä hetkissä onnen, niissä elämänvalo, niistä elämänpalo. RISTO HEDMAN, LEPPÄVESI Minä ja Daniel Äiti täällä me olemme minä ja Daniel. Kiipesimme kiven päälle jotta näet paremmin meidät, se on valkea kuin hiekka rannalla jossa kävimme ennen kuin sota alkoi. Äiti emme löytäneet kotiin Daniel itkee, hänellä on nälkä. Menimme takaisin koululle eikä sitä ollut enää, paikalla oli vain kuoppa. Etsimme kotia ja sinua, mutta löysimme vain röykkiön kiveä, jota traktori tasoitti. Äiti voisitko jo tulla olemme odottaneet sinua kauan ainakin kolme yötä. Minua väsyttää Daniel ei itke enää, olemme kumpikin ihan hiljaa, etteivät koirat löydä meitä, ne purevat äiti. Löysin tänään vesipullon, joimme sen Danielin kanssa, mutta ruokaa emme löytäneet. Meillä kummallakin on kova nälkä. Äiti aurinko paistaa kuumasti, en jaksa kantaa enää Danielia. etsin varjopaikkoja, mutta niitä ei ole, puut ovat kaikki kuolleet. Miksi ne seisovat hiekassa juuret ylöspäin? Äiti luoksemme tulee ihmisiä niillä on valkea pussi. Daniel pääsee pussiin lepäämään. Äiti yritin lähteä Danielin kanssa mutta ne veivät hänet muualle. Äiti minua viedään auton lavalla leirille etsin sinua, toivon, että löydän sinut siellä. Äiti mikä on pakolainen, olen nyt sellainen, minähän olin vasta äsken koululainen. KIRSTI KORHONEN, LAHTI Vielä ehdit Hillankukat silmissä taivuin kuin pajunvitsa silti kolhut rikkoivat pinnan halkeilin kuivan oksan lailla. Huomenna laulupuuni on laho ranka ei tue lastoitukset eivät onnistu. Vielä ehdit tule tänään laula, keinu, tanssi lehvistön suojassa viimeinen valssi. INGA KOIVISTO, ROVANIEMI R O IN E P IIR A IN EN / K U V IA S U O M ES TA .F I Eläkeläinen 2/2025 27
• ELÄMÄ Liiku kaatumatta sisällä ja ulkona Jokainen on joskus kaatunut ja ehkä satuttanutkin itsensä. Paljon on kuitenkin aivan itse tehtävissä kaatumisten ehkäisemiseksi. INKERI AALTO U KK-instituutin mukaan juuri ikä lisää riskiä kaatua, yli 65-vuotiasta joka neljäs kaatuu vuosittain, yli 70-vuotiaista joka kolmas ja yli 80-vuotiaista jo puolet. Joka kolmas kaatuminen voidaan ehkäistä puuttumalla vaaratekijöihin. On useita arkeen liittyviä vaaran paikkoja ja vaarallisia tilanteita, joihin emme useinkaan kiinnitä lainkaan huomiota. Niitä voi korjata, mutta ensin ne pitää nähdä. Kiirekin on joskus kaatumisen taustalla tai hätäillään ilman syytä. Jos huolehdimme itsestämme, selviämme kaatumisestakin pienemmillä vaurioilla. – Parasta, mitä vanhempi ihminen voi itselleen tehdä, on huolehtia itsestään kokonaisvaltaisesti. Liikunta, ravinto, uni ja arjen aktiivisuus sekä perussairauksien hoitotasapaino – kaikki tukevat toisiaan. Jos ravinto on puutteellista, jumppa kuormittaa liikaa eikä lihaksisto pysy kunnossa. Jos jollain lääkkeellä on sivuvaikutuksia ja ne aiheuttavat esimerkiksi huimausta, ei jumppaaminen auta, kaatumisen ehkäisyn asiantuntija Maarit Piirtola UKK-instituutista sanoo. Koti turvalliseksi Kuinka moni meistä onkaan sukkasillaan kiipeillyt kiikkerällä tuolilla ottaessaan ylähyllyltä jotain tarvitsemaansa? Tai noussut yöllä wc:hen pimeässä? Yksi tärkeimmistä asioista kaatumisen ehkäisemiseksi ovat kengät, jotka eivät saa olla liukkaat tai takaa auki. Reinot ja Ainot eivät nekään ole kovin hyviä, vaikka suosittuja ovatkin. Parhaita ovat tukevavartiset, ohutpohjaiset ja luistamattomat kengät. Niissä ei saisi olla myöskään korkeaa korkoa. Pääasia on, että kengät pysyvät hyLenkille on hyvä ottaa kesät talvet mukaan kävelysauvat, joista saa tukea. 28 Eläkeläinen 2/2025
• Liiku kaatumatta sisällä ja ulkona Tukevan keittiöjakkaran päällä maton alle tarkoitettua liukuesteverkkoa ja yövalo, joka laitetaan pistorasiaan yöksi. vin jalassa ja antavat tukea. Keittiöjakkaroita on monenlaisia. Turvallisessa askeljakkarassa on käsituki tai kaide. Sitä pitäisi myös säilyttää lähellä keittiötä, jotta ei tule kiusausta riskialttiisti kiipeillä, kun ei viitsi sitä hakea. On tärkeää myös, että matot pysyvät tukevasti paikoillaan, joten niiden alle kannatta laittaa liukuesteverkko. Ne eivät maksa juuri mitään ja rullasta voi leikata sopivan palan. Kodin huonekalut kannattaa asettaa niin, että on selkeät kulkuväylät eikä törmää mihinkään. Valaistus on tärkeä, yölläkin on hyvä jättää lamppu palamaan vaikka eteiseen tai hankkia yövalo. Johonkin saatetaan tarvita esimerkiksi kahva tai kaide turvallisuutta parantamaan. Sosiaalija terveystoimen työntekijöissä on osaavia henkilöitä, joilta voi saada apua kodin toimivuuden parantamiseen tai apuvälineiden saamiseen, jos liikkumistai toimintakyky on huono. Tämä edellyttää kuitenkin, että avun tarve on ensin todettu, jotta ennaltaehkäisevä kotikäynti tehdään. Omaan terveyskeskukseen tai ikäihmisten palvelupisteeseen voi mennä asiasta puhumaan. Iloa ulkoilusta Turvallinen liikkuminen ulkona edellyttää myös hyviä kenkiä, joihin voi laittaa talvella tarvittaessa liukuesteet. Monella paikkakunnalla niitä annetaan ikäihmisille ilmaiseksi, joten kannattaa kysyä omasta kunnasta tätä etua. Nykyään on saatavissa myös nastapohjaisia kenkiä, jotka auttavat pysymään pystyssä, kun on liukasta. Hyvä neuvo on ottaa lenkille kesät talvet mukaan myös kävelysauvat, joista saa tukea. Kotipihan ja lähialueen tulee olla turvallinen, talvella hyvin hiekoitettu ja hyvin valaistu. Jos näin ei ole, kannattaa olla aktiivinen ja yrittää parantaa tilannetta. Turvallinen ulkoilu on kaikille äärimmäisen tärkeää. Ulkoillessa on hyvä keskittyä siihen, että on kävelemässä. On tärkeää, että tunnistaa omat voimavaransa, jotta ei tee liikaa, mutta tekee kuitenkin niin paljon, että keho ja mieli ulkoilusta hyötyvät. Oma tärkeä keho Kerran vuodessa olisi hyvä käydä lääkärintarkastuksessa, jotta syömme juuri sopivan määrän niitä lääkkeitä, joita tarvitsemme. Joskus annostusta on syytä muuttaa tai vaihtaa lääke kokonaan. On tärkeää kertoa lääkärille, jos on vaikeuksia esimerkiksi tasapainon kanssa. Myös riittävän hyvä näkö on tarpeen, jotta näemme edessä olevat vaarat, joten oikeisiin silmälaseihin tulee kiinnittää huomiota. Terveellinen, riittävä syöminen (kolme ateriaa päivässä) ja nesteiden juominen (1–1,5 litraa) ylläpitävät hyvinvointia. Tarvitsemme varsinkin kalkkia, proteiinia ja D-vitamiinia, jota yleisesti suositellaan otettavaksi ympäri vuoden. – Vitamiinit imeytyvät ihmisillä eri tavoin, D-vitamiinin tason näkee ainoastaan verikokeesta. Huolissaan tästä ei kannata olla, koska moniin elintarvikkeisiin on lisätty D-vitamiinia. Suomalaisilla on yleisesti aika hyvä D-vitamiinin taso, Maarit Piirtola sanoo. Alkoholia sen sijaan ei tule liikaa nauttia, se lisää kaatumisriskiä. Voimaa ja tasapainoa Kun ikää tulee, luut haurastuvat, mutta sitä voi hidastaa. Tarvitsemme ulkoilun lisäksi myös tasapainoja voimaharjoittelua. – Erityisen hyvää luille on iskutyyppinen harjoittelu, jota voi tehdä kotonakin. Se tarkoittaa topakkaa askellusta, vaikkapa tömistelyä. Sitä voi tehdä vaikka keittiössä pitäen tiskipöydän reunasta kiinni: nouse päkiöille ja anna kantapäiden pudota alas. Kipua ei saa kuitenkaan tuntua. Tanssiminen on erityisen hyvä liikuntamuoto, sitä voi tehdä itsekseen kotonakin, Maarit Piirtola neuvoo. Erityisen tärkeää on tasapainon harjoitteleminen. Sitä tulisi tehdä aivan jokainen päivä. Vanhempikin voi tehdä Maaritin neuvomia yksikertaisia harjoituksia. – Tätäkin voi tehdä helposti kotona, vaikkapa samalla kun keittää kahvia ja odottaa sen tippumista: pieni haara-asento ja painon siirtämistä jalalta toiselle. Samalla voi pitää jostain kiinni. Hyvä on välillä kokeilla, nouseeko jalka, sillä se on tarpeen esimerkiksi silloin, jos nousee bussiin. Joskus kaatuminen voi tapahtua niinkin, että joku huutaa vaikka kaupassa nimeä, jolloin nopeasti kääntää päätä huutajan suuntaan ja menee kokonaan nurin. – Tällaista tilannetta varten voi D AV ID G R IF FI TH S / U N S P LA S H harjoitella vaikka niin, että kävelee kotona muutaman askeleen etuja takaperin ja kääntää samalla päätä, Maarit Piirtola neuvoo. Kaatumisen syitä selvitettävä Jokainen voi kysyä itseltään, onko itse altis kaatumaan, onko tehnyt voitavansa kaatumisen ehkäisemiseksi ja voisiko vielä tehdä jotain. Kaatumiset aiheuttavat kärsimystä ja niistä voi olla monenlaisia seurauksia. Ne heikentävät terveyttä, sillä myös niiden pelko voi vaikuttaa esimerkiksi sosiaaliseen kanssakäymiseen toisten ihmisten kanssa tai rajoittaa itsenäistä elämää. – Jos on kaatunut, on tärkeää pohtia, miksi niin kävi, jotta sama ei toistuisi. Jos tasapaino heittelee, siitä pitää kertoa terveydenhuollon ammattilaiselle. Kolmas pohdittava asia on suuri kaatumisen pelko, jos sitä on, sillä siihenkin voi löytyä selitys, Maarit Piirtola sanoo. Jokainen löytää varmasti itsestään, kodistaan tai ympäristöstään jotain, jonka korjaaminen ehkäisee ennalta kaatumista. Itse ostin mattojen alle liukuesteverkkoa heti kun tutustuin tähän aiheeseen. Lähde: kaatumisseula.fi (laajalla sivustolla on paljon tietoa kaatumisesta ja kaatumisen ennaltaehkäisystä) ”Jos huolehdimme itsestämme, selviämme kaatumisestakin pienemmillä vaurioilla.” Eläkeläinen 2/2025 29
• PEKKA ISAKSSON V iime marraskuussa julkaistut uudet ravitsemussuositukset aiheuttivat keskusteluryöpyn, joka alusta alkaen meni väärille urille. Liiasta punaisen lihan ja leikkeleiden syömisestä tuli ykköspahis. Hyväksi se ei olekaan. Ravitsemussuosituksissa todetaan kuitenkin yksiselitteisesti, että merkittävin sairauden takia menetettyjä elinvuosia selittävä ravintotekijä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on vähäinen täysviljan käyttö. Tätä viestiä vielä tähdennetään tiedolla, että se on tärkein sepelvaltimotaudin sekä paksuja peräsuolen syöpien tautitaakkaa selittävä ravintotekijä. Myös runsaan punaisen lihan ja prosessoidun lihan käytön todetaan lisäävän huomattavasti suomalaisten tautitaakkaa. Kasvisten, marjojen ja hedelmien käytön vähäisyys vaikuttaa samalla tavalla. Punaiseen lihaan lasketaan suosituksissa naudan, sian ja lampaan liha. Peuran, hirven ja poron liha on jätetty suosituksen ulkopuolelle, koska niiden terveysvaikutuksista ei ole riittävästi tietoa. Prosessoitua lihaa on lihavalmiste, joka on valmistettu esimerkiksi savustamalla, suolaamalla tai lisäämällä nitriittiä maun tai säilyvyyden parantamiseksi. Liha koetaan edelleen hyvän aterian keskipisteeksi ”Leikkeleraivoon” johti yleinen akateemisen asiantuntijuuden epäily ja kokemus Helsingin herrojen määräilystä niin henkilökohtaisessa asiassa kuin ruokailussa. Tähän keskustelun kiihtyessä kiinnitti huomiota myös Tampereen yliopiston terveyssosiologian professori Piia Jallinoja. Keskustelussa nousi etualalle se, jonka monet suomalaiset kokevat Jallinojan mukaan hyvän aterian keskipisteeksi eli liha. Punaista lihaa ja leikkeleitä koskeva kohta suosituksissa tulkittiin muita vahvemmaksi suositukseksi ja väärintulkittiin jopa jonkinlaiseksi määräykseksi. Kypsennetystä punaisesta lihasta annetaan suosituksessa grammamääräinen suositusraja, 350 grammaa viikossa, ja leikkeleitä kehotetiin käyttämään mahdollisimman vähän. Sekä somessa että iltapäivälehtien lööppijournalismissa oli helppo tarttua siihen. Yhtä helppo oli ryhtyä päivittelemään suositusta, kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulisi terveellisessä ruokavaliossa olla 500– 800 grammaa päivässä. Grammamäärät suosituksissa eivät ole uutuus. Niitä sisältyi jo edellisiin, vuonna 2014 annettuihin suosituksiin. Punaista lihaa suositeltiin niissä käytettäväksi kypsennettynä enintään 500 grammaa viikossa. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja suositeltiin jo silloin 500 grammaa päivässä. Uudessa kasvisuosituksessa käytetään vaihteluväliä, mikä on hieman outoa. Suosituksen tekstiosassa onkin lievennys: jos tämän ryhmän tuotteiden käyttö on ollut vähäistä, on hyvä ja riittävä yksilöllinen tavoite 500 grammaa päivässä. Uusia eivät ole myöskään perustelut, joilla suosituksia muun muassa lihasta ja kasviksista annettiin. Jo vuoden 2014 suosituksissa todettiin väestötutkimusten ”vahva näyttö siitä, että runsaasti punaista lihaa ja etenkin lihavalmisteita käyttävillä on enemmän paksuja peräsuolisyöpää, tyypin 2 diabetesta, lihavuutta ja sepelvaltimotautia”. Uutta on kova lööppijournalismi ja sosiaalinen media, joka ei ole sen enempää sosiaalinen kuin mediakaan, jos sanalla tarkoitetaan joukkotiedotusvälineitä. Sekä myönteistä että epäedullista kehitystä Suomalaisten ruokatottumukset ovat viime vuosikymmeninä kehittyneet myönteiseen suuntaan, mutta myös epäedullista kehitystä on tapahtunut. Syömme kasviksia, marjoja ja hedelmiä neljä kertaa enemmän kuin 1950-luvun alussa, mutta suositusten mukaista tasoa ei niiden kulutuksessa ole saavutettu. Miesten ja naisten ero ei ole niin suuri kuin on oletettu: miehet syövät tähän ryhmään kuuluvia tuotteita keskimäärin 320 grammaa ja naiset 380 grammaa päivässä. Viljan, ennen kaikkea rukiin, kulutus on vähentynyt. Miehistä 11 prosenttia syö keskimäärin suositellun määrän täysjyväviljaa, naisista vain 2 prosenttia. Suureksi osaksi täysjyväviljan vähäisen käytön vuoksi lähes kaikki suomalaiset saavat myös liian vähän kuituja. Riittävä kuidun saanti on yhteydessä pienempään paksuja peräsuolisyöpien, sepelvaltimotaudin, aivohalvauksen ja tyypin 2 diabeteksen sekä ennenaikaisen kuoleman riskiin. Kuituja saa täysjyväviljan lisäksi juureksista, hedelmistä, marjoista, herneistä ja muista palkokasveista sekä pähkinöistä ja siemenistä. Kuituja saa siis vain kasvikunnan tuotteista. Lihaa syödään nykyisin yli kaksinkertainen määrä verrattuna 1950-lukuun. Jos miehet syövätkin viljatuotteita naisia terveellisemmin, vallitsee punaisen ja prosessoidun lihan kulutuksessa sukupuolten välillä suuri ero toiseen suuntaan. Miehistä 93 prosenttia syö niitä suosituksia enemmän, naisista 60 prosenttia. Miesten keskimääräinen kulutus, 760 grammaa viikossa, on yli kaksinkertainen suositukseen verrattuna. Naisilla keskimääräinen kulutus on selvästi maltillisempaa eli 390 grammaa viikossa. Lähes kaikki suomalaiset saavat edelleen liikaa suolaa ravinnostaan. Kun suositeltava enimmäismäärä on 5 grammaa päivässä – sekin on reilusti yli sen mitä keho tarvitsee – syövät miehet suolaa keskimäärin 9,5 ja naiset 6,9 grammaa päivässä. Naisilla suositeltava suolan saanti ylittyy siis noin puolitoistaja miehillä noin Ruokatottumuksissa sekä hyvää että huonoa kehitystä ELÄMÄ Tautitaakkaa lisää erityisesti vähäinen täysviljan käyttö. Loppuvuoden ruokakeskustelu lähti alusta alkaen väärille urille. ER JA IS A K S S O N Helppo jälkiruoka. Banaania, avokadoa, kaakaojauhetta ja vettä. Lindströminpihvit mustapavuista. 30 Eläkeläinen 2/2025
• Patentoitu S. salivarius K12 maitohappobakteeri Kehitetty & valmistettu Suomessa. 1 purutabletti illalla hampaiden pesun jälkeen riittää. Terveessä suussa on oma suojaava mikrobisto. Streptococcus salivarius maitohappobakteerit asuttavat suun ja nielun alueen jo lapsena ja niiden tulisi pysyä suussa läpi elämän. Näiden luonnollisten suojabakteerien osuus voi romahtaa lääkitysten (erityisesti antibiootit ja kortisoni), sairauksien (esim. diabetes), kuivan suun ongelmien, huonon hammashygienian tai ruokavalion vaikutuksesta. Suun ei-toivotut bakteerit ovat riski sydänja verisuonitaudeille, ja ne voivat myös aiheuttaa ärsytysoireita suolistossa. Riski muistisairauksiin on myös todettu useissa tutkimuksissa. Suojaavat bakteerit voi palauttaa! Suomessa kehitettyjen ja valmistettujen ToothGuide®-purutablettien sisältämät S. salivarius K12 -bakteerit palauttavat suun mikrobiston jo 4 viikon käytön aikana jolloin: ToothGuide® PLUS-purutabletit -15 % alennuksella verkkokaupassa huhtikuun 2025. Saadaksesi edun voimaan käytä kassalla koodi ”eläkeläinen2025” Skannaa QR-koodi ja siirry suoraan gutguide.fi verkkokauppaan! • Plakkibakteerit vähenevät • • Ientulehdusbakteerit vähenevät • • Hiivojen lisääntyminen estyy • • Pahanhajuinen hengitys vähenee • • Syljen eritys lisääntyy • A pteekeista tai www.gutguide.fi Kysy lisää: info@gutguide.fi Ikääntyvän suun suojabakteerit. -15% -15% Taustalla pohjoismaiset suositukset Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi marraskuussa 2024 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kustantamana uudet kansalliset ravitsemussuositukset. Julkaisu on nimeltään Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024. Sen voi ladata nettiosoitteesta julkari.fi/handle/ 10024/150005 Suositusten laatimiseen on osallistunut kymmeniä ravitsemusterveyden tutkijoita ja eri alojen asiantuntijoita. Ravitsemussuositukset perustuvat kesällä 2023 julkaistuihin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin. Suosituksia hyödynnetään ateriapalveluiden suunnittelussa varhaiskasvatuksen, koulujen, henkilöstöruokailun, sairaaloiden, palvelutalojen, kotiateriapalvelujen ja puolustusvoimien tarpeisiin. Suositukset kannustavat ja ohjaavat yksilöitä tekemään kotiruokailussaan terveyttä edistäviä valintoja. Ravitsemussuositukset koskevat kaikkia ikäryhmiä ja sisältää perusohjeet myös hyväkuntoisille ikääntyneille. Ikääntyneille erityisesti tarkoitettu suositus Vireyttä seniorivuosiin: ikääntyneiden ruokasuositus vuodelta 2020 löytyy osoitteessa julkari.fi/handle/10024/139415. Se päivitetään Kestävää terveyttä -suosituksen pohjalta. Ikääntyneiden proteiinin tarve on ruokasuositusten kriittinen kohta. PEKKA ISAKSSON PERUSTERVEENKIN IHMISEN proteiinin tarve kasvaa ikääntyessä. Kun proteiinien päivittäiseksi saanniksi suositellaan alle 70-vuotiailla 0,83 grammaa, suositus tätä vanhemmilla on 1,2–1,5 grammaa painokiloa kohti. Esimerkiksi 70 kiloisella ikääntyneellä tarve on siis 84–105 grammaa. Sairauksien ja niistä toipumisen aikana tarve saattaa nousta tästäkin. Ikääntyneiden proteiinin tarve on ruokasuositusten kriittinen kohta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän Fineli-tietokannan taulukoilla arvioidut ravintovalinnat riittävät tyydyttämään proteiinin tarpeen, jos niihin todella sisältyy suositeltu määrä palkokasveja ja erityisesti linssejä. Kun tein arvion, laskin mukaan kananmunan joka toinen päivä, 3-4 ruisleipäviipaletta päivittäin, vastaavan määrän juustoviipaleita, maitoon käytetyn täysjyväviljaisen aamupuuron ja suositellut määrät muita maitotuotteita. Lihaja kalasuositusten lisäksi laskin mukaan nykyisen keskiarvoisen (noin 190 grammaa viikossa) broilerin kulutuksen. Perunoita tässä arviossa on 15 kappaletta viikossa. Näin laskettuna proteiinin määrä päivässä olisi noin 85–90 grammaa. Joissakin suosituksissa lisääntyvän proteiinin tarpeen ikäraja on 65 vuotta. 75 ikävuoden ylittyminen edellyttää vielä tarkempaa huolehtimista proteiinin saannista. Lisäravinteista suositellaan yli 75-vuotiaille 10–20 mikrogrammaa D-vitamiina päivässä ympäri vuoden. Ravintovirasto käyttää ylempää raja-arvoa omassa suosituksessaan. Loka-maaliskuussa suositellaan 10 mikrogrammaa kaikille, jotka eivät käytä päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä ja / tai kalaa 2–3 kertaa viikossa. Muita ravintolisiä käytetään tarpeen mukaan. B12-vitamiinin puutos on iäkkäillä tavallisempaa kuin nuoremmilla. Ja suola, korkeintaan 5 grammaa päivässä, on tietysti jodioitua. Proteiinin tarve kasvaa ikääntyessä kaksinkertaisesti. Merkittävimmät suolan lähteet ovat leipä, leivonnaiset, lihaja kalavalmisteet, pääruoat, valmisruoat sekä suola sellaisenaan käytettynä. Niin paljon kuin rasvojen liikakäyttöä moititaankin ja ilmeisen hyvistä syistä, on huomattava, että päivittäisestä energian saannista 25– 40 prosenttia on suositeltavaa saada rasvoista. Saantisuosituksessa tähdennetäänkin rasvan laatua: tyydyttyneitä rasvoja tulee olla alle kolmannes rasvan kokonaismäärästä. Tyydyttynyttä rasvaa on erityisesti rasvaisissa maitovalmisteissa, kuten juustossa, kermassa ja voissa sekä rasvaisissa lihoissa ja lihavalmisteissa. Myös trooppiset kasvirasvat, kuten kookosrasva, kookosöljy, JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA
• ELÄMÄ T erveyttä edistävässä ruokavaliossa yhdistyvät monipuolisuus, tasapainoisuus, nautittavuus ja kohtuus. Tällainen ruokavalio sisältää runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä, täysjyväviljavalmisteita, kalaa ja tyydyttymättömiä rasvoja, kohtuullisesti rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita, pähkinöitä, siemeniä sekä palkokasveja. Ruokavalio sisältää mahdollisimman vähän lihavalmisteita, sokerilla makeutettuja juomia, runsassokerisia ja -suolaisia ruokia ja vähäkuituisia viljavalmisteita. Suositelluilla ruokavalinnoilla voidaan vähentää lihavuuden, kohonneen verenpaineen, tarttumattomien tautien, kuten sydänja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen ja syöpien sekä masennuksen riskiä. Vilja ? Viljavalmisteiden tulee olla pääosin täysjyvää, ja täysjyvän suositeltava saanti on vähintään 90 grammaa päivässä (kuivapainona). ? Kaikissa viljavalmisteissa tulee suosia vähäsuolaisia vaihtoehtoja. ? Pehmeiden leipien kuitupitoisuuden tulee olla vähintään 6 grammaa/100 grammaa leipää ja kuivattujen leipien vähintään 10 grammaa. ? Riisiä suositellaan korvattavaksi muilla täysjyväviljoilla. Kasvikset, marjat ja hedelmät ? Kasviksia, marjoja ja hedelmiä suositellaan käytettävän monipuolisesti vähintään 500–800 grammaa päivässä, puolet vihanneksia ja juureksia. Suosituksen tekstiosassa 500 grammaa pidetään hyvänä ja riittävänä yksilöllisenä tavoitteena, jos tämän ryhmän tuotteiden käyttö on ollut vähäistä. ? Kasvisja marjapakasteet ovat hyviä vaihtoehtoja. ? Sokeroituja tai suolattuja valmisteita ei suositella. Pieni määrä täysmehua (1 desilitra) voi aikuisilla olla osa marjaja hedelmäsuositusta Peruna ? Peruna on suositeltava osa terveyttä edistävää ja ympäristöystävällistä ruokavaliota. ? Rasvaisia ja suolaisia perunaruokia tulee välttää. Palkokasvit ? Palkokasvien käytön asteittainen lisääminen on suositeltavaa vaihtelemalla eri lajeja. ? Päivittäisen käytön tavoitteeksi suositellaan 50–100 grammaa (kypsänä). Esimerkiksi 1 desilitra pakasteherneitä painaa 60 grammaa, 1 desilitra keitettyjä valkoisia papuja 70 grammaa ja 1 desilitra kypsiä linssejä 80 grammaa. Kala ? Kalaa suositellaan 300–450 grammaa (kypsä, syötävä osa) viikossa vaihdellen eri kalalajeja ja suosien kestävästi pyydettyjä tai kasvatettuja vaihtoehtoja. Tästä määrästä vähintään 200 grammaa/viikko tulisi olla rasvaista kalaa, kuten luonnonkaloista esimerkiksi muikkua ja lahnaa. Punainen liha ? Terveydellisistä syistä suositellaan naudan, sian ja lampaan lihaa enintään 350 grammaa kypsennettynä lihana viikossa (noin 500 grammaa raakaa lihaa), josta prosessoidun lihan osuuden tulee olla mahdollisimman vähäinen. ? Lihaa valittaessa suositellaan vähärasvaisia vaihtoehtoja tyydyttyneen rasvan saannin vähentämiseksi. Siipikarjan liha ? Prosessoitua siipikarjan lihaa tulee käyttää mahdollisimman vähän. ? Punaisen lihan kulutuksen vähentämistä ei tule korvata siipikarjan lihalla. Maito ja maitovalmisteet ? Rasvattomien tai vähärasvaisten maitovalmisteiden käyttö 350–500 grammaa päivässä riittää tyydyttämään kalsiumin, jodin ja B12-vitamiinin tarpeen, kun ruokavalio sisältää myös palkokasveja, tummanvihreitä kasviksia, kalaa, pähkinöitä ja siemeniä.. ? Juustoista on suositeltavaa valita vähemmän suolaa (korkeintaan 1,2 %) ja enintään 17 % rasvaa sisältäviä tuotteita. ? Maitoa korvaavista kasvipohjaisista vaihtoehdoista tulee suosia kalsiumilla, D-vitamiinilla, jodilla ja B12-vitamiinilla täydennettyjä juomia ja muita elintarvikkeita. Kananmuna ? Kohtuullinen kananmunan käyttö, enintään 1 muna päivässä sisältäen myös ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa käytetyt kananmunat, voi olla osa terveyttä edistävää ja ympäristöystävällistä ruokavaliota. Suositus edellyttää, että henkilöllä ei ole valtimotautia, diabetesta tai suurentunut veren LDL-kolesterolipitoisuus. Ravintorasvat ? Kasviöljyjä tulee käyttää päivittäin vähintään 25 grammaa turvaamaan alfalinoleenihapon saantia. ? Voin ja trooppisten öljyjen käyttöä tulee rajoittaa, ja suosia vähintään 60 % rasvaa ja runsaasti tyydyttymättömiä rasvahappoja sisältäviä kasviöljypohjaisia levitteitä. Sokeripitoiset elintarvikkeet ? Runsaasti vapaata sokeria sisältäviä elintarvikkeita käytetään mahdollisimman vähän. Juomat ? Vesijohtovesi on ensisijainen janojuoma. ? Kohtuullinen suodatetun kahvin (noin 1,25–5 desilitraa päivässä) ja teen käyttö voivat olla osa terveyttä edistävää ruokavaliota. ? Suodattamattoman kahvin sekä muiden kofeiinia sisältävien ja sokerilla makeutettujen juomien, kuten kolaja energiajuomien, käyttöä on suositeltavaa rajoittaa. Alkoholi ? Koska alkoholin käytölle ei ole voitu asettaa turvallisen käytön rajaa, sitä ei suositella. Jos alkoholia kuitenkin käytetään, määrän tulee olla mahdollisimman pieni. ? Ikääntyneille alkoholin käyttöä ei suositella lainkaan. Monipuolisesti, kohtuullisesti ja nautittavasti Alle on koottu hieman lyhennettynä Kestävää terveyttä ruoasta -julkaisun suosittelemat ruokavalinnat. sheaöljy ja palmuöljy, sisältävät paljon tyydyttynyttä rasvaa Vanhimpien ruokailussa piirteitä, joita kannattaa jatkaa Sukupuolierojen lisäksi ruokatottumuksissa on suuria eroja väestöryhmien välillä. Yleiskuva on, että kaupunkiseudulla asuvien korkeammin koulutettujen hyvätuloisten naisten ruokavalio on yleensä lähimpänä ravintosuosituksia. Vähän koulutettujen, pienituloisten ja miesten ruokavalio poikkeaa niistä eniten. Vanhempien ikäryhmien ruokatottumuksissa on nuorempiin verrattuna useita edullisia piirteitä. Me käytämme yleensä enemmän marjoja, hedelmiä, kalaa ja viljavalmisteita, kuten puuroa ja ruista. Ravintotottumusten seurantatutkimukset ovat tähän asti päättyneet 74 ikävuoteen, mutta nyt ikähaitaria aiotaan laajentaa. Terveellisten ruokatottumusten merkitys korostuu, kun tarttumattomien sairauksien, kuten kakkostyypin diabeteksen, sydänja verisuonisairauksien sekä syöpien, riski kasvaa. Muistisairauksien riskiä lisäävät keski-iän vyötärölihavuus, korkea verenpaine, korkea kolesteroli ja kohonnut veren glukoosipitoisuus. Tahaton laihtuminen ja vajaaravitsemus yleistyvät ikääntyessä ja sairauksien yhteydessä. Kun ruokahalu pienenee, on tärkeää huolehtia riittävästä ravinnonsaannista ja ylläpitää hyvää ravitsemustilaa. JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA Suositeltavat ruokavaliomuutokset terveyden edistämiseksi Lisää Vaihda Vähennä Kasvikset Vähäkuituiset viljvalmisteet ? täysjyväviljavalmisteet Prosessoitu liha Marjat ja hedelmät Voi ja voita sisältävät levitteet ? kasviöljyt, kasvlöljypohjaiset levitteet Punainen liha Palkokasvit Rasvaiset maitovalmisteet ? vähärasvaiset ja rasvattomat maitovalmisteet Elintarvlkkeet, joissa runsaasti lisättyä rasvaa, suolaa ja sokeria Peruna Elintarvikkeet, joissa runsaasti lisättyä rasvaa, suolaa ja sokeria ? ruoat ja elintarvikkeet, joissa vain vähän lisättyä rasvaa, suolaa ja sokeria Suola Täysjyväviljavalmisteet Alkoholi Pähkinät Kala Lä hd e: Ka ns al lis et ra vi ts em us su os it uk se t 20 24 32 Eläkeläinen 2/2025
• PIRISTYSRUISKE SEKSIELÄMÄLLE Seksielämäni heräsi eloon 64-vuotias Fredrik on aina nauttinut hyvästä seksielämästä. Siksi olikin iso kolaus, kun ongelmat makuuhuoneen puolella alkoivat. Ei tehnyt mieli seksiä. Olin koko ajan valtavan väsynyt ja voimaton, mikä puolestaan vaikutti kaikkiin elämäni osa-alueisiin. Suurimman eron huomasin kuitenkin makkarin puolella. En suoriutunut siellä kuten ennen ja olin tyytymätön kestävyyteeni. Sekä puhti että halu oli poissa ja tunsin oloni täysin tyhjäksi, Fredrik kertoo. Fredrik tiesi entuudestaan, että miehillä voi olla iän myötä ongelmia haluttomuuden ja kestävyyden kanssa. Hän ei vain koskaan kuvitellut, että hän kuuluisi itse siihen joukkoon. Kun Fredrik loukkasi olkapäänsä, aiheutti se monia asioita, jotka vaikeuttivat kovan tahdin ylläpitämistä. Sain kestävyyttä makkariin Fredrik hakeutui hoitoon olkapäänsä vuoksi, mutta hän sai neuvoja myös muiden ongelmien ratkaisemiseen. Hän kuuli ensi kertaa ginsengin vaikutuksesta kestävyyteen ja energisyyteen. Luonnollinen ainesosa herätti heti hänen kiinnostuksensa. Hän aloitti Virizilin ja hänen aamuistaan on tullut miellyttävämpiä. Energia, halu ja kestävyys alkoivat viikko viikolta palautua. Arjesta on tullut taas hauskaa. Tämä alkaa tuntua taas normaalilta, hymyilee Fredrik. Tämä alkaa tuntua taas normaalilta. Tiedäthän, kun olet juuri herännyt aamulla. Miehet ymmärtävät tarkalleen mitä tarkoitan, Fredrik naurahtaa. Hän on jo suositellut Viriziliä monille tuttavilleen ja toivoo, että he voivat hyötyä yhtä paljon luonnollisista ainesosista. Fredrikin seksielämän ongelmat varjostivat hänen jokapäiväistä elämäänsä. Ginsengista, sinkistä ja aminohapoista valmistettu Virizil on Wellvitan miesten seksuaalisen hyvinvoinnin tuote. Ginseng edistää erektiota, seksuaalisuutta ja torjuu väsymystä. Se yllä pitää elinvoimaa, kestokykyä sekä fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Sinkki on tärkeä ainesosa miehisen sukupuolihormonin testosteronin tuotannossa. Sinkki auttaa ylläpitämään normaalin testosteronitason veressä ja lisäksi se voi edistää normaalia hedelmällisyyttä. Virizilin ainesosiin kuuluvat myös aminohapot L-sitrulliini ja L-arginiini. ELINVOIMAA EDISTÄVÄT AINESOSAT Tilaa Virizil Nyt -50% kestotilauksella 21,95€ + toimitus 4,95€ Kuukaudeksi (90 tablettia) Vain 0,73€ päivässä Seuraavat toimitukset kuukauden välein: 43,95€ + toimitus 4,95€ Asiakaspalvelu ? 09 615 00 516 (pvm/mpm) Ma-to 8-16, pe 8-14.30 Olemme täällä sinua varten, soita ja kysy lisää! wellvita.fi Hirsalantie 11 02420 Jorvas -50% 1. toimitus MAINOS VESA NUOLIOJA K uuntelin Jyväskylän ikääntyvien yliopistossa painonhallintaan erikoistuneen erikoislääkäri, professori Pertti Musta joen luennon. 60 diaa sisältänyt esitys latasi musertavan todistusaineiston siitä, kuinka pahaksi lihavuusongelma on melko lyhyessä ajassa yhteiskunnassa päässyt. Asia kiinnostaa kyllä suurta yleisöä. Myös meitä ikääntyviä. Tilaisuuden juontanut kesäyliopiston rehtori Leena Meriläinen arvioi, että tätäkin asiantuntijaluentoa seurasi paikalla olevien lisäksi etänä ehkä 600– 800 henkeä. PROFESSORI MUSTAJOKI on aktiivisesti mukana Terve paino -yhdistyksessä, joka toimii ”terveemmän ruokaympäristön puolesta”. Vaihdoin tilaisuuden jälkeen muutaman sanan Mustajoen kanssa. Hän vaikutti hyvin pettyneeltä siihen, että hallitus ei tee mitään, vaikka asia on niin kovin tärkeä. ”Saatiinhan liikennekuolemienkin määrä vähenemään samaan aikaan, kun autoilu voimakkaasti lisääntyi. Myös tupakointi on saatu vähenemään poliittisilla toimenpiteillä. Miksi lihavuuden vähentämiseksi ei tehdä mitään?” Erityisen surullinen professori Mustajoki oli siitä, että lihominen aiheuttaa nykyisin paljon sairauksia myös lapsille. RUNSAS KUUKAUSI Mustajoen luennon jälkeen (9. maaliskuuta) otsikoi Helsingin Sanomat isosti: ”Lasten ylipainossa käänne parempaan”. Artikkelissa todetaan aluksi THL:n uusimpien tilastojen valossa sama synkkä yleistilanne, minkä Mustajoki kertoi luennollaan. ”Lasten ylipaino ja lihavuus ovat asiantuntijan mukaan merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Lihavasta lapsesta tulee usein lihava aikuinen.” Mutta merkkejä myönteisestä käänteestä sentään on näkyvissä. Ylipainoisuuden yleistyminen näyttää hidastuneen. Viimeisen neljän tilastovuoden aikana poikien ja tyttöjen ylipainoiTERVEYDEKSI V ES A N U O LI O JA Professori Pertti Mustajoki ja tilaisuuden juontaja, Jyväskylän kesäyliopiston rehtori Leena Meriläinen. Lihavuus on iso ongelma suus on jopa hieman vähentynyt. Ylilääkäri Tuire Sannisto sanoo HS:n artikkelissa, että hyvän kehityksen taustalla voi olla useita tekijöitä. ”On tietoisemmin pyritty tekemään toimenpiteitä esimerkiksi liikunnallisen aktiviteetin lisäämiseksi kouluissa ja ehkä myös perheissä.” Kirjoittaja on jyväskyläläinen eläkeläinen. Eläkeläinen 2/2025 33
• YHDISTYKSET Helmikuussa Hämeenlinnan Eläkeläiset ry:llä oli tavanomaisten pelitupien, boccian ja kevätkokouksen lisäksi poikkeuksellisen paljon muutakin toimintaa. TUIJA NIEMINEN-KURKI H ämeenlinnan Eläkeläiset ry:n jäseniä osallistui helmikuun alussa Ilmastoisovanhemmat ry:n perjantaimielenosoitukseen eduskuntatalolla itsetehdyn, paljon kiitosta saaneen banderollin kanssa. Tulevien sukupolvien elinolojen suojeleminen on kohtalonkysymys, ja mielenilmaisukokemus tärkeän asian puolesta tuntui niin hyvältä, että päätettiin lähteä toistekin. Neljän paikallisen eläkeläisjärjestön hyvin alkanut yhteistyö sai jatkoa, kun 13.2. järjestimme hyvinvointialueen alkutaivalta koskevan tilaisuuden Oma Häme 2025. Valtuustosali oli ääriään myöten täynnä kuulemassa aluevaltuuston puheenjohtajan Juha Isosuon ”historiikkia” Oma Hämeen eli Kanta-Hämeen hyvinvointialueen valmistelusta tähän päivään. Toisena alustajana oli Oma Hämeen ikäihmisten palvelujen toimialajohtaja Jorma Haapanen, jonka esitys kattoi kaikki yksikön tuottamat palvelut. Lopuksi yleisökin pääsi kommentoimaan. Valtion rahoituksen leikkauspolitiikka tuotti huolta; aluevaltuutetun kokemuksella järjestömme entinen puheenjohtaja Juhani Lehto totesi, että leikkauksia on todella vaikea tehdä ilman palvelujen heikentymistä. HELMIKUUSSA OLI kirjastolla kymmenisen päivää esillä Eläkeläiset ry:n tuottama näyttely näyttely Ikääntymisen monet kasvot – Valokuvia ja kertomuksia ikäihmisistä, jotka ovat tulleet Suomeen omanlaisin poluin. AvaEduskuntatalon portailla ilmaston puolesta Ikääntymisen monet kasvot -näyttelyn avajaiset Hämeenlinnan kirjastossa vetivät paikalle paljon väkeä. velut kertoivat toiminnastaan. Hämeenlinnan vanhusneuvoston puheenjohtaja ja hyvinvointialueen vanhusneuvoston varapuheenjohtaja Veijo Virtanen kertoi, että maahanmuuttajien ja muiden vähemmistöjen asiat eivät tähän mennessä ole juurikaan näkyneet vanhusneuvostojen toiminnassa. NÄYTTELY OLI menestys. Kymmenen ja puolen vuorokauden aikana siihen tutustui arviolta monta sataa henkilöä, vieraskirjaankin tuli lähes 200 nimikirjoitusta, ja lukuisia kiittäviä kommentteja: ”Kiitos puhuttelevasta näyttelystä! Tämä pitäisi jokaisen nähdä. Muistuivat taas omat evakkoon lähteneet vanhempani lämmöllä mieleeni!”, ”Todella koskettavia tarinoita!”, ”Kiitos, ihana näyttely, terveyttä ja kaikkea hyvää teille kaikille!”, ”Kiitos, kun jaoitte tarinanne, oli hienoa lukea jokaisen ainutlaatuinen tarina!”. Vastasin Hämeenlinnan Eläkeläiset ry:n edustajana paikallisista näyttelyjärjestelyistä, ja käväisin kirjastolla näyttelyn kestäessä muutaman kerran – joka kerralla tapasin kävijöitä tutkimassa tarinoita. Purkamista edeltävänä päivänä osuin paikalle, kun näyttelyyn tutustumassa oli tavalliselle kirjastokäynnille tullut, näyttelyn sattumalta huomannut maahanmuuttajalapsista koostuvan valmistavan luokan ryhmä. Ryhmän aikuiset kehuivat näyttelyä, ja olivat kiitollisia yllättäen syntyneestä opetustilanteesta – näyttelyssä käymisestä ja nimen kirjoittamisesta vieraskirjaan. Yksi lapsista kommentoi nimensä perään: ”hyvä!”. Näyttelyä Eva Rönkön kanssa purkaessamme totesimme, että muutaman vuoden kuluttua sen voisimme tuoda uudestaan Hämeenlinnaan, asia ei vanhene! Kirjoittaja on Hämeenlinna Eläkeläiset ry:n tiedottaja. jaisissa esiintyi Kulttuurikaaren Kuka-kuoro, ja Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö kertoi näyttelyn synnystä. Avajaisissa kuultiin myös paikallisten kotouttamistyötä tekevien tahojen puheenvuoroja siitä, miten ikääntyvien maahanmuuttajien ja muiden vähemmistöjen erityistarpeet on palveluissa huomioitu. Kaupungin kotoutumispalvelut ja hyvinvointialue Oma Hämeen työllistymistä ja kotoutumista edistävät palHämeenlinnan Eläkeläiset banderolleineen eduskuntatalon portailla: Ritva Ylitolonen (vasemmalla), Pirjo Aro, Anja Kuusisto ja Riitta Tuomi-Rönkkö. TU IJ A N IE M IN EN -K U R K I EV A R Ö N K KÖ 34 Eläkeläinen 2/2025
• Porinakerho sai arvo valtaisen vieraan, kun Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava kävi kertomassa kaupungin kuulumisista ja tulevaisuuden näkymistä. TERTTU SALMI T oive uimahallin rakentamisesta Kiimingin suuralueelle nousi puheenaiheeksi, kun Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava vieraili Kiimingin Eläkeläisten Porinakerhossa maaliskuun alussa. Ikäihmiset jättivät kaupunginjohtajalle viestikapulan toimitettavaksi päättäjille, että myös Kiiminkiin saataisiin harrastepaikkoja, joista päällimmäiseksi nousi oma uimahalli. Keskustelussa muistutettiin, että Kiiminki–Jääli on Oulun kaupungin suuralueista niin asukasluvultaan kuin palveluiden sekä työllistämisen tarjonnassakin merkittävässä asemassa. Ikäihmisten liikkuminen on rajallista, vaikka olisi yhteiskuljetuksiakin. Kulkeminen ei myöskään ole ilmaista, eikä pienituloisilla eläkeläisillä ole varaa maksaa moninkertaisia kuluja keskikaupungille tai muualle kauemmas harrastuksiin. Kiimingin keskustasta on Oulun keskustaan matkaa noin 20 kilometriä. KAUPUNGINJOHTAJA Alatossava kertoi kerholaisille kaupungin tämänhetkisiä kuulumisia sekä tulevien suurtapahtumien vaikutuksista niin kaupungin kassavirtaan kuin asukkaitten elämään. Vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumat ovat tällä hetkellä suurella teholla työn alla. Jo tulevana kesänä Oulun jokisuistossa on puolestaan kuukauden pituinen asuntomessutapahtuma 18.7.–17.8. Hartaanselänrannassa. Samaan aikaan järjestetään kaupungissa myös muun muassa Kuninkuusravit 1.–3.8., joten majoituskapasiteetti heinä–elokuun vaiheessa on suhteellisen kovilla. Oulun kaupunki kannustaakin kaupunkilaisia avaamaan koteja matkailijoille isojen tapahtumien ajaksi. Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava (vasemmalla) vieraili Kiimingin Eläkeläiset ry:n Porinakerhossa. Vieraan toivotti tervetulleeksi yhdistyksen puheenjohtaja Jorma Hanhela. M A R IA N N E H O N K A N EN Uimahalli Kiimingin Eläkeläisten toivelistalla ALATOSSAVA ESITTELI tämän hetken merkittävimpiä rakennusja kiinteistöinvestointikohteita: Raksilan vesiliikuntakeskus, Jääkärinkankaan monitoimitalo sekä tiedekeskus Tietomaan laajennus. Lähivuosien isoja hankkeita tulevat olemaan Oulun asematunneli, Ritaportin alue ja Torinrannan laiturit. Suuren osan kiinteistöinvestoinneista haukkaavat myös koulujen sekä päiväkotien remontit ja laajennukset. 216 000 asukkaan Oulu kasvaa edelleen muun muassa muuttoliikkeen kautta. Haasteena koetaan, että syntyvyys sekä lasten määrä vähenevät ja ikäihmisten määrä kasvaa. Korkeakoulukaupunkina Oulu on säilyttänyt asemansa valtakunnallisesti ihan kärkipäässä, Alatossava vakuutti. KAIJA HÄNNINEN VAAJAKOSKEN Eläkeläiset tekivät sokkomatkan Keuruulle 6.3. Ensimmäisenä kohteena oli Keuruun Vanha Pappila. Meidät otti vastaan Pappilan Pitojen mamselli, joka kertoi, että vuodesta 1813 pappila palveli kahdentoista kirkkoherran asuntona, jotka perheineen puolentoista vuosisadan ajan loivat pappilaan oman tunnelmansa. Taloa on entisöity hienosti ja kauniit huoneet kalusteineen hivelivät silmää. Hyvä oli tunnelma tälläkin vierailulla ja valaisevan historiikin jälkeen nautimme maittavan lounaan. Valitettavasti Pappilan Pitojen toiminta loppuu näissä tiloissa. Olimme viimeinen ryhmä, joka sai nauttia talon antimista. Lounaan jälkeen meille oli järjestetty kiertoajelu, jonka aikana saimme paljon tietoa Keuruun historiasta ja näimme kauniita entisöityjä rakennuksia. Meitä oli matkalla 56 henkilöä. Suurimmalle osalle Keuruu oli uusi kokemus. Vaajakoskelaiset tutustuivat Keuruuseen Sokkomatkalaiset tutustuivat Keuruun Vanhaan Pappilaan. Eläkeläinen 2/2025 35
• LYHYESTI MUISTOKIRJOITUS YHDISTYKSET Kerhopäivä keskiviikkoisin klo 10–12, teemoina: Aivotreeni, muistipuisto, pelipöytä, jumppa, tuppirinki, arvontaa, taidekokeiluja, bingo. Päivän lounas – alennettuun hintaan! Virkistyspäivä joka kolmas keskiviikko klo 10–13 Boccia – pelipäivä torstaisin klo 12–13 Sydäniskurikoulutus ti 22.4. klo 10 Pihafestit ke 14.5. klo 10 polkupyörähuolto ja keittiöveitsien teroitus, haitarimusiikkia, kahvia ja grillimakkaroita. Hyvinvointi-iltapäivä – iltamien tapaan 27.5. klo 14–16.30 Kesä-elokuussa torjumme yksinäisyyttä ja kokoonnumme keskiviikkoisin talolle klo 12. Pelataan bingoa, vaihdetaan kuulumisia ja nautitaan lounas yhteisessä pöydässä! Kesän kääntyessä syyspuolelle – toiminta jatkuu! Tulossa: Palovaroittimien huoltopäivä, Nimet ne ensin unohtuvat -visailu, uudet ruokailusuositukset teemapäivä, sienija marjaretki lähimetsään, kotiseuturetki naapurikuntaan, alueellinen karaokekisa, käydään elokuvissa, pikkujoulu, ym. ym. Jäsenillämme mahdollisuus käydä Järjestötalolla yhteistyökumppaneidemme senioritanssissa maanantaisin klo 13 ja karaoke laulussa ma ja ti klo 10.30. Seuraa meitä Facebookissa ja Lounais-Lapin järjestöpalstalla. Lisätietoja annetaan ja uusia toimintaideoita otetaan vastaan. puh. 040 589 5390 puheenjohtaja Anneli Stoor puh. 040 080 9740 rahastonhoitaja Sauli Hyöppinen puh. 040 514 9406 sihteeri-matkavastaava Olavi Stoor Nautitaan elämästä ja voidaan hyvin toisiamme tukien! TORNION ELÄKELÄISET TOIMIVAT Kesän kynnyksellä – Järjestötalolla Hakunilan Eläkeläiset onnittelee tammi-toukokuun aikana tänä vuonna 90, 85, 80, 75 ja 70 vuotta täyttäneitä/täyttäviä jäseniään. Tervetuloa kerhotapahtumaan torstaina 22.5.2025. YHDESSÄ KESÄÄN ROKUALLA 20.–21.5.2025 Lapin, Kainuun, ja Jokilaaksojen aluejärjestöjen yhteinen kesäjuhla Rokuan Health & Spassa. Tiistai 20.5. on teemaltaan hyvinvoinnin ja liikunnan päivä, aloitetaan klo 13. Ohjelmassa on luentoa ja liikuntaa sekä vapaa kylpylän käyttö. Illalla klo 19 alkaen tanssit, jotka jatkuu iltamyöhään. Keskiviikko 21.5. Pääjuhla alkaa klo 13. Juhlapuhujana Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Martti Korhonen. Viihdyttävää eri yhdistysten omaa ohjelmaa. TERVETULOA MUKAAN NAUTTIMAAN YHDESSÄOLOSTA! Tiedustele lisää: luukinenpirjo@gmail.com ja kaisu.kristiina.ramet@gmail.com 90 vuotta Matti Sormunen 85 vuotta Sulo Jokitalo Kalervo Kettunen 80 vuotta Eira Henriksson Taimi Jarva Arvo Pentikäinen 75 vuotta Marja-Leena Hietarinta 70 vuotta Päivi Korkea-aho HELLÄT HYVÄSTIT sinulle Ada Juvonen, lähdit täydenkuun yönä 14. tammikuuta, hetkenä jolloin tähdet tuikkivat. Lähdit, sinä ”tulisielu” joka sytytit meidät hitaat pohjois-pirkanmaalaiset Mänttä-Vilppulassa. Innostit meitä perustamaan oman yhdistyksen, sinulle tuttuun Suomen vanhimpaan eläkeläisjärjestöön. Sinä luotsasit vuosia puheenjohtajana. Lauloit, sävelsit ja sanoitit, meidät ideoillasi yllätit. Muistojen historiassa on monet ihanat matkat: Kuntorantaan, Heinävedelle, Tahkon maisemiin, Kittilään, laivaretket sisävesillä. Kaikki Järjestön Kesäpäivät muistamme ja Jyväskylän kirjoitetut lakanat. Kunnalliset vastuut, vanhusneuvostot, edunvalvonta ja velvoitteet. Luottamuksella kannoit, esimerkkiä annoit. Luja, rehellinen vasemmistolaisuus oli sydämessäsi. Kirjoittajakurssit omat ja toisten, siinähän olit vertaista vailla. Kirjoittajaryhmän tunnekuohut, julkaisut, juhlat, synttärit ja tasavuodet. Oma julkaisumme ”Ennen Elämäkertaa”, siinä kaikki innostuimme muistelemaan. Ei sentään hyvästiä Ada, istu joukkoomme kerhopöytään, runopiiriin, ole edes ”Kahvikupillisen verran” kuten runokirjasi viimeinen. Kirjoittamisiin rakas Ada! PIRKKO HELANDER Kirjoittaja on Mänttä-Vilppula Eläkeläiset ry:n sihteeri. Adalle, sinne tuonpuoleisiin Lämminhenkiset juhlat Vartiokylässä NINA LAINE VARTIOKYLÄN työväentalolla vietettiin 3.2. Vartiokylän Eläkeläisten ja Helsingin aluejärjestön puheenjohtajan Marjatta Järven 80-vuotisjuhlia. Paikalle oli kutsuttu sekä eläkeläisiä että sukulaisia pidemmän matkan takaa. Tarjottavaksi oli toivottu täytekakkua ja sitä saatiin. Onnitteluiden yhteydessä päivänsankarille luovutettiin Eläkeläiset ry:n hallituksen myöntämä kultainen ansiomerkki ja kunniakirja ansiokkaasta toiminnasta järjestön tavoitteiden hyväksi. Juhlat olivat kulttuuripainotteiset ja paljon musiikkia kuultiin. Tunnelma oli juhlissa iloinen, mutta liikutus näkyi kyyneleinä, kun yhdistyksen jäsenet luovuttivat ansiomerkin kultaisessa ketjussa. Päivänsankarin näköiset lämminhenkiset juhlat. Marjatta Järvi Etäjumppaa kaikille keskiviikkoisin Keravalta käsin Keravan Eläkeläiset ry järjestää kaikille avoimen etäjumpan keskiviikkoisin klo 9.30 osoitteessa https://meet.jit.si/Aamujumppa Klikkaa osoitetta, kirjoita nimesi ja paina Join-painiketta. Linja aukeaa klo 9.00. Voit käyttää myös Jitsi Meet -sovellusta puhelimessa. Jumpassa käydään läpi koko vartalo. Tarvitset tuolin lähelle tueksi ja istuttavia liikkeitä varten. Jumpan vetäjänä toimii Mikko Raunio. Bocciailmoittautumiset huhtikuun loppuun mennessä Eläkeläiset ry:n yhdistysten välinen Yöttömän yön boccia-turnaus pelataan Rovaniemellä Saarenkylän nuorisoseurantalolla 4.–5. kesäkuuta. Mukaan mahtuu enintään 24 joukkuetta. Ilmoittautumisaika päättyy 30. huhtikuuta. Turnauksen aikataulu, lisätietoa ja linkki nettilomakkeeseen löytyvtä järjestön kotisivuilta osoitteesta elakelaiset.fi/yottoman-yonboccia-turnaus-4-5-6-2025 36 Eläkeläinen 2/2025
• Julkaisija Eläkeläiset ry | Päätoimittaja Jan Koskimies | Tilaukset ja osoitteen muutokset Ulla Virtanen, puh. 020 743 3610, ulla.virtanen@elakelaiset.fi | Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa | Tilaushinta kotimaahan 30 euroa / vuosikerta, muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk | Toimitus ja toimisto Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki, puh. 020 743 3610, elakelainen-lehti@elakelaiset.fi | Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy, Niina Tuulaskoski, myynti päällikkö, puh. 041 313 1047, niina.tuulaskoski@saarsalo.fi | Syntymäpäivät ja pois nukkuneet, syysja kevät kokousilmoitukset elakelainen-lehti@elakelaiset.fi | Ulkoasu ja taitto Tuomas Nikulin | ISSN-L 0355-8290, ISSN 0355-8290 (painettu), ISSN 2242-3338 (verkkolehti) | Paino Sanoma Manu, Tampere 2025 Puheenjohtaja Matti Huutola puh. 044 493 9010 Varapuheenjohtaja Tuula Telin Toimisto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9–15. Jäsenpalvelu jasenet@elakelaiset.fi Soittoaika kello 9–12, puh. 020 743 3610: jäsenmaksut, osoitteen muutokset, kurssien ja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, materiaalitilaukset, Eläkeläinen-lehden tilaukset. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Kaikki maksut (mukaan lukien jäsenmaksut) IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies puh. 040 747 0776 Henkilöstöja talousvastaava Heli Grönroos puh. 050 529 0399 Jäsenvastaava Ulla Virtanen puh. 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistysrekisteri Järjestösuunnittelija Aaron Kallinen puh. 044 751 1031 Koulutussuunnittelija Tiina Rajala puh. 040 582 4319 Moninaisuustyön suunnittelija Evgeniya Mazurova puh. 040 132 7307 Liikuntahankkeen suunnittelija Eva Rönkkö puh. 040 501 3599 Viestinnän suunnittelija Tuomas Talvila puh. 050 570 9716 SYNTYMÄPÄIVIÄ LYHYESTI POISNUKKUNEITA 95 vuotta 7.4. Sirkka Kuparinen, Pihlava 28.4. Aatos Syväjärvi, Pello 9.5. Taimi Heta Turunen, Kajaani 94 vuotta 11.4. Helmi Mikkola, Hyrylä 90 vuotta 1.2. Kaino Kukkonen, Porvoo 24.4. Elli Mäki, Pello 85 vuotta 9.4. Maila Tyvimaa, Pihitipudas 12.4. Risto Jokisuo, Pihlava 22.4. Ritva Peltonen, Tikkurila 28.4. Kerttu Lammassaari, Kajaani 80 vuotta 20.4. Esa Rouhiainen, Loimaa 25.4. Pirkko Rapatti, Hyrylä 26.4. Sinikka Rosnell-Kondracki, Pietarsaari 75 vuotta 2.4. Pirkko Gökcil, Etelä-Vantaa 7.4. Arja Karjalainen, KirkkonummiSiuntio 8.4. Anna Huttu, Kuusamo 23.4. Marja-Riitta Kuusto, Kaarina 6.5. Terttu Karvonen, Pihlava 6.5. Terttu Lehto, Kaarina 8.5. Ari Löytömäki, Loimaa 12.5. Seija Stark, Pihlava 19.5. Jouni Tanninen, Kaarina 25.5. Pekka Ylisirkka, Pello 70 vuotta 27.3. Aila Elo, Heinola 29.3. Laila Tolonen, Suomussalmi 19.4. Kalle Formunen, Pihlava 2.5. Anne Nurmi, Loimaa 14.5. Paula Juutinen, Tikkurila 17.5. Markku Heikkinen, Kajaani 18.5. Raili Heikkinen, Kajaani Oikaisu Aune Niemi, Seinäjoki, täytti 27.2. 93 vuotta. Eläkeläinen-lehden numeron 1/2025 syntymäpäiviä-palstalla hänet oli toimituksessa tehdyn virheen vuoksi merkitty 94 vuotta täyttävien listaan. Eläkeläinen-lehti pahoittelee virhettä. Jakomäen Eläkeläiset Raili Niemelä Kaarinan Eläkeläiset Reijo Antero Pottila Matti Kalervo Virtanen Kempeleen Eläkeläiset Pirkko Inkeri Heinonen Oulun Työväen Eläkeläiset Erkki Kukkonen Pihlavan Eläkeläiset Kalevi Turunen Rauman Eläkeläiset Jorma Uusitalo Siilinjärven Eläkeläiset Pauli Berg Suomussalmen Eläkeläiset Elsa Pyykkönen SENNI JA SAFIRA Tuusniemi palkitsi Tuusniemen Eläkeläiset ry palkitsi alkuvuodesta pidetyssä kerhotapaamisessa pitkäaikaisia toimijoitaan. Eläkeläiset ry:n ansiomerkin ja kunniakirjan saivat vastaanottaa Elvi Kasanen, Pekka Immonen, Marja Sutinen ja Hannu Hyvärinen. Valokuvauskilpailu käynnissä Eläkeläiset ry:n valokuvauskilpailu Eläkeläisen elämää – koti ja elinpiiri käynnistyi helmikuun puolivälissä. Haluamme kerätä talteen kuvia, jotka kertovat ikäihmisten tavallisesta elämästä omassa ympäristössään. Kilpailu jatkuu tämän vuoden lokakuun loppuun saakka. Kilpailu on avoin kaikille Eläkeläiset ry:n jäsenille. Lue lisää Eläkeläinen-lehden numerosta 1/2025 ja verkkosivuiltamme elakelaiset. fi Eläkeläinen 2/2025 37
• Ilmaisutaidonja ohjelmatoiminnan kurssi innosti Rovaniemellä. K ulttuuripalkinnon satona Rovaniemellä järjestettiin Ilmaisutaidonja ohjelmatoiminnan kurssi 14.– 15. tammikuuta. Kouluttajaksi saapui teatteri-ilmaisunopettaja ja teatteriohjaaja Hilkka Hyttinen Tampereelta. Tässä osallistujien ajatuksia hienosti onnistuneesta kurssista: Eila Kiviniemi Rovaniemen Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja ”Tiistaipäivälle sain loppujen lopuksi 19 osallistujaa Rovaniemen yhdistyksestä. Keskiviikkopäivälle 22 henkilöä. Ette arvaakkaan, kun lähes kaikki tiistain kurssilaiset halusivat tulla vielä keskiviikkonakin. Hilkka tuumasi, että antaa tulla vaan. Meidän joukossamme oli myös Perusta joulukuussa saapunut Martha. Eli meillä oli oikein kansainvälistä meininkiä. Päivät olivat ikimuistettavia, uusia asioita opittiin paljon. Jopa niin paljon, että me esitimme yhdistyksemme torstaikerhossa pienoisnäytelmän Tunteita ja tuoksuja päivätansseissa. Toiveessa on, että me joskus tämä esitetään uudelleen, kun harjoitellaan ja musiikit saadaan kohdalleen.” Kaarina Kapraali kurssilainen ”Se oli tiistaiaamu, päivä alkoi valkenemaan ja sonnustauduin putsaamaan auton myrskyisen yön jälkeen. Kävin hakemassa Fagerströmin Maijan ja ajelimme yhdessä Saarenkylään Nuorisoseuralle. Nuo kaksi päivää olivat liikuntaja kulttuuripainoiset tehokkaat kurssipäivät. Kaksi pitkää päivää opimme uutta, tutustuimme uudella tavalla meille jo tuttuihin ihmisiin ja heidän tapaan kertoa omasta elämästään, miten se on kuljettanut jokaista omalla tavallaan. Saimme todella hyviä neuvoja ja ohjeita, miten käyttää kehoaan puhuessa, laulaessa ja esiintyessä ja kuinka voimme heittäytyä roolihenkilöiden ajatuksiin. Kyllä meitä myös haastettiin improvisointiin siinä tilanteessa pitää unohtaa oma persoonansa ja heittäytyä taas uuteen roolihahmoon. Se oli kyllä kivaa. Niin ja ne hengitysharjoitukset, ne tuntuivat aluksi haastavilta, mutta kyllä me siitäkin selvittiin ja saimme hyvää oppia aina kotiläksyiksi asti. Täytyy myöntää että keskiviikkoaamuna tuntui, että vuode kutsuu kääriytymään peittojen alle. Mielenkiinto kurssiohjelmaan oli voimakkaampi ja siitä vaan kohti uusia haasteita. Mukavia mieleenpainuvia päiviä.” Mirja Salmela kurssilainen ”Meille avautui tilaisuus improvisointiin. Sehän tarkoitti sitä, että silloinhan menthiin. Vähän kyllä vasthaan rimpuithiin, mutta kuitenkin siitä tykäthiin. Ainakin sanoivat niin kun osallistujilta kysythiin. Kaksi päivää porukalla tehtiin kaikenlaista tuntematonta. Arvoitus, mitä seuraavaksi ohjaaja oli keksinyt pään menoksi. Nauraahan siellä kyllä sai. Mitä ihmeellisempää tehtiin vain. Nyt jotain näyttelemisestä tietää saathiin, miten sitä kaikkea improvisoithiin. Kiitos mainiolle ohjaajalle!” ”Kaksi päivää porukalla tehtiin kaikenlaista tuntematonta” YHDISTYKSET HILKKA LUNDELL FORSSAN ELÄKELÄISET RY FORSSAN ELÄKELÄISET ry järjesti tasa-arvon ja Minna Canthin päivänä 19. maaliskuuta tapahtuman Forssan Järjestöjentalolla. Samalla vietettiin rasisminvastaista viikkoa. Forssalainen kolumnisti, kirjastonhoitaja Ilkka Kononen kertoi forssalaislähtöisen, kotiseutukirjailija Ida Maria Saarisen (1900–1991) tuotannosta. Tapahtuman merkittävyyttä lisäsi Ida Maria Saarisen lähisukulaisten (neljännessä ja viidennessä polvessa) saapuessa Naantalista tilaisuuteemme. Kimmo Aho kertoi liikuttavasti isoisoäitinsä (Naantalin mamman) elämänvaiheista. Yleisö kuunteli ja keskusteli kiinnostuneena. Monelle osallistujalle Kirjastonhoitaja Ilkka Kononen kertoi Ida Maria Saarisen tuotannosta. Forssalaisten tasa-arvotapahtuma juhlisti kotiseutukirjailija Ida Maria Saarista Ida Maria Saarisen kirjoissa on paljon tuttua, menneiltä sukupolvilta saatua muistitietoa forssalaisen työväestön elämästä. Paljon jäi vielä kertomatta ja jatkoa aiheelle riittäisikin. Yhdistyksemme puheenjohtaja Sirkka-Liisa Ilvonen oli tehnyt kirjailijasta hienon diaesityksen, joka nähtiin tilaisuuden alkajaisiksi. Tapahtumaamme osallistui forssalaisyleisöä kuutisenkymmentä. Yhdistyksen jäsenet hoitivat vielä kahvitarjoilun ja lopuksi viihdyttiin yhteislaulun merkeissä Auringonnousu-yhtyeen säestämänä. Yhdistykselle jäi innostunut ja lämminhenkinen olo onnistuneesta tapahtumasta ja sama tunne jäi tiettävästi myös esiintyjille ja yleisölle saamastamme palautteesta päätellen. ? Ida Maria Saarinen (1900–1991) kuvasi teoksissaan omiin elämänvaiheisiinsa pohjautuen Forssan tehdastyöläisten elämää 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Hän julkaisi ensimmäisen romaaninsa vasta 73-vuotiaana. Lähde: Wikipedia 38 Eläkeläinen 2/2025
• A P E A E U R A I L T A L E N N O K K A A S T I U A S K I O S A T S I A T M Ä E T N I K E E S S U A L A T O I P A T A K H A K I T A K I T M L O P E T U S E E V A E T T Ä S I V E L Y T V K R I S S E S A H A T A I H O K A S E R O S S O H I A D D V Ä S Ä T Ä O A R I N A P A I N I K E P V V I S K I K A J A A N I T A R H Y M Y A L A R A T A S T S R E I A L M I L A T E K E V Ä I H M I N E N N A M I I S A R L A K A T A T A H I I A S U N V Ä R I N Ä S I N I N E N A L L I A L A S T U S K A T N A T A 1 VÄITE väkevää su MM82 talousalalla von af myötämäet ROUVAT LÄHTIVÄT PILATEKSEEN, PITÄÄ MEIDÄNKIN TEHDÄ JOTAIN KUNTOMME ETEEN! OMAN MINÄN HARHAUTUSTA PAATSO JAAKONSAARI SIIVEKÄS HIRVONEN PAJUNEN SATAKUNTAA -PESU LIHAKARJAA LASKETTAVIA SPORTTIBRÄNDI RAHOITUSONGELMA HEINILLE DICKENSIN TWIST -1. PYYDYS PÄÄTTÄMINEN NÄYTTELIJÄ LITMANEN SEKÄ LAPIN NÄKYMÄ KOSKETTELUJA VIVAHDE KOOMINEN SALMINEN LÖYLY VAATIVA PÄTKIÄ ALUSVAATE HUITOA VIERAS RAHA LUODA ROSTI KRANAATINKAINUUSTA HANNU LAULAJA MOUSKOURI KIRJAILIJA HONKANEN HEILUTTAA TYÖKSEEN TAHTIPUIKKOA KAKSIJALKAINEN TIROLISTA TONAVAAN VAIHTOEHTOISESTI KÄRSIMYKSIÄ www.sanaris. / laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen RISTIKKO KRYPTON 1/2025 RATKAISU 2/2025 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka Kommentti: Järjestörahoitus löysässä hirressä 11 | Kevään koulutuskalenteri 18 | Liikunnan haastekampanja tulee taas 21 2025 | 14. helmikuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Huhtikuiset alueja kuntavaalit ovat meille kaikille tärkeät, painottaa Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Martti Korhonen. 4 ”Vaikuta, ole mukana, äänestä” 1 Valokuvaus­ kilpailu alkaa! 14 numero aineisto lehdelle viimeistään ilmestyy -lehden aikataulu 3 toukokuu 5.5. 3.6. 4 syyskuu 11.8. 5.9. 5 lokakuu 29.9. 24.10. 6 joulukuu 17.11. 12.12. KRYPTON 1/2025 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Esko Heikkinen, Sotkamo ja Kaija Kytöjoki, Jyskä. Onnittelut voittajille! Pienet palkinnot tulevat postissa. RISTIKON 2/2025 ratkaisut on lähetettävä 5. toukokuuta mennessä osoitteella: Eläkeläinenlehti, Eläkeläiset ry, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO. Eläkeläinen 2/2025 39
• Sen tuntee, kun tulee kotiin. mainiokodit.fi Teemme suomalaisesta ikääntyneiden hoivasta parempaa mahdollistamalla jokaiselle asukkaalle yksilöllisen hyvän elämän. Meiltä löytyy ympäri Suomea erilaisia ikäihmisille sopivia koteja ja asumisratkaisuja, joissa avun, tuen ja hoivan määrä mukautuu asukkaan yksilöllisiin tarpeisiin. Helsinki ja Vantaa Hanna Voutilainen p. 040 358 4516 Etelä-Suomi Peter Rögård p. 045 671 7223 Espoo Pirjo Savolainen p. 040 673 2978 Varsinais-Suomi Piia Pitkäpaasi p. 050 572 3934 Kaakkois-Suomi Kirsi Pellinen p. 050 567 3554 Länsi-Uusimaa ja Satakunta Marina Räihä p. 040 667 1720 Länsi-Suomi Sari Autio p. 0400 930 186 Keskija Itä-Suomi Santtu Harjulehto p. 040 353 0715 Pohjois-Suomi Sinikka Sirviö p. 040 520 6211 Soita ja kysy lisää! Ikääntyneiden asumisja hoivapalvelut