• Valtuusto kokoontui turvavälein 4 | Moni jättää etuuksiaan hakematta 16 | Unohtumaton Anna Ahmatova 26 Nyt alkoi Toimintasyksy 2020 8 4/2020 | 10. syyskuuta 2020 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Kun koronakevät peruutti kerhot, teatterit ja matkat, Sirkka Itäniemi päätti, että sohvaperunaksi hän ei jää. Lenkkeilyn kautta hän oppi uudella tavalla nauttimaan pienistäkin asioista. 10 Luonnosta löytyi uusi elämäntapa
• tuksen eikä huolellisen suunnittelun pohjalta, niin puuhaa riittää. Sitä saa rakentaa, muuttaa, korjata ja rakentaa uudelleen. Tehokkuus ei ehkä ollut huipussaan, mutta mieli lepäsi. Kalastuskesän kohokohta oli, kun pojanpoika Urho, 3 v., sai elämänsä ensimmäiset kalat. Ne onnistumisen ilmeet ja ilmiselvät kalamiehen piirteet saivat myös papan onnelliseksi. Tuli testattua myös uutta valmistustapaa eli hölskyhaukea. Se osoittautui oivalliseksi reseptiksi, kannattaa tutustua ja kokeilla. Näillä eväillä kohti toimintarikasta syksyä. E läkeläistoiminta on käynnistynyt eri puolilla maata korona-epidemian aiheuttaman katkoksen jälkeen. Toimintaa vauhdittaa monin paikoin se, että viime kevääksi ja kesäksi suunniteltua toimintaa ja kokouksia on siirretty järjestettäväksi nyt syksyllä. Eläkeläiset ry kannustaa jäsenyhdistyksiään aktiiviseen toimintasyksyyn. Yhtä kireitä kokoontumisrajoituksia kuin keväällä ei nyt ole nähtävissä. Uusi aika vaatii kuitenkin sopeutumista, ja toiminnassa joudutaan uudella tavalla huomioimaan muun muassa käsihygienia ja turvavälit. Tärkeää on seurata viranomaisten ajankohtaista tiedotusta ja ohjeistusta. Turvajärjestelyistä on hyvä tiedottaa etukäteen tilaisuuksia järjestettäessä. ELÄKELÄISET RY:N valtuusto kokoontui elokuun lopussa Varkaudessa. Keskustelua valtuustossa herätti juuri toiminnan uudelleen käynnistyminen. Kuinka toimintatauon aikana patoutunut toiminnan tarmo saataisiin nyt hyödynnettyä? Kannanotossaan valtuusto korosti sosiaalisten suhteiden merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Eläkeläiset ry tukee paikallistoimintaa koulutuksilla, joihin ovat tervetulleita kaikki jäsenet, niin uudet yhdistysten toimihenkilöt kuin muutkin kiinnostuneet. Järjestön koulutuksissa huomioidaan turvallisuus, ja tilaisuuksien osanottajamäärä on tavanomaista pienempi. Koulutuksia järjestetään myös entistä enemmän etäyhteyksillä niille, jotka eivät halua osallistua paikan päällä. Eläkeläisten oma paikka lomakeskus Kuntoranta on myös avautunut jo kesäkuun lopussa, ja toivottaa eläkeläiset lämpimästi tervetulleeksi. Korona-kevään taloudelle aiheuttaman iskun jälkeen Kuntorannan omistuspohjaa on laajennettu, jotta palvelutarjontaa voidaan edelleen kehittää. SYKSYÄ VARJOSTAA valtiovarainministeriön budjettiesitys, joka sisältää merkittäviä leikkauksia eläkeläisjärjestöjen julkiseen tukeen. Eläkeläisliittojen etujärjestö eetu tulee olemaan aktiivinen hallituksen ja eduskunnan suuntaan, jotta syyskuussa budjettiriiheen kokoontuva hallitus ymmärtäisi järjestöjen tekemän työn merkityksen sosiaalisten suhteiden ja ihmisten osallisuuden mahdollistajana. JAN KOSKIMIES PÄÄTOIMITTAJA ERIKOINEN KEVÄT kääntyi erikoiseksi kesäksi. Korona rajoitti, mutta pisti myös hyödyntämään uusia ajankäytön mahdollisuuksia. Mökillä tuli oltua enemmän kuin koskaan. Hankin vanhan purjejollan ja pääsin nuoruuden tunnelmiin. Tuulen ja aaltojen nautittava kokonaisuus saa pään tyhjenemään turhista murheista. Metsätöissä taas tunsi kehon ja mielen kunnon kohoavan. Tuoreen puun tuoksu virkistää ja voimistaa. Rakensin myös pari laituria ja yhden terassin ylijäämäpuutavarasta. Kun toimeen tarttuu hetken innosToimintasyksy alkaa Hölskyhaukea ja puun tuoksua 4/2020 Kannen kuva Sirkka Itäniemi Valtuusto kokoontui turvavälein 4 | Moni jättää etuuksiaan hakematta 16 | Unohtumaton Anna Ahmatova 26 Nyt alkoi Toimintasyksy 2020 8 4/2020 | 10. syyskuuta 2020 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Kun koronakevät peruutti kerhot, teatterit ja matkat, Sirkka Itäniemi päätti, että sohvaperunaksi hän ei jää. Lenkkeilyn kautta hän oppi uudella tavalla nauttimaan pienistäkin asioista. 10 Luonnosta löytyi uusi elämäntapa Kuntorantaa kehitetään Koronakevät koetteli lomakeskusta ankarasti. Nyt näkyy valoa. 14 Ikäystävällinen verkosto Eläkeläisyhdistyksen aloitteellisuus tuotti tulosta Oulussa. 17 Merimieshuoneet tukena Merimiesten ensimmäinen eläkejärjestelmä oli niukka. 18 Muuraustöissä Asko Korhonen oli jälleen­ rakentamassa hävitettyä Lappia. 20 Reissussa Rokua tarjosi mahtavia maastoja ja yhteenkuuluvuuden henkeä. 32 Vakiot Kalevin kynästä 11 Kurssikalenteri 13 Limpan 19 Tuula­Liina Varis 23 Runopysäkki 28 Ristikko 39 SENNI JA SAFIRA POIMINTA Kuinka patoutunut toiminnan tarmo saadaan nyt hyödyn­ nettyä?” PUHEENJOHTAJALTA MARTTI KORHONEN PÄÄKIRJOITUS ”Jos päätös olisi minun, Suomen kansallislintu olisi joutsenen sijasta kurki.” Pekka Isaksson Kävelypässien blogissa Lue blogejamme: elakelaiset.fi/blogit 2 Eläkeläinen 4/2020
• AJASSA EVA RÖNKKÖ L iikunta on yksi toivotuimmista harrastusmuodoista Eläkeläiset ry:ssä. Jäsenistössämme on monenlaista liikunnallista osaamista, jonka varassa yhdistyksiemme liikuntakerhot toimivat. Vapaaehtoisten ohjaajien tueksi olemme vuosien varrella käynnistäneet monenlaisia liikuntahankkeita ja koulutuksia. Tänä vuonna päättyneessä Liikumme tanssien -hankkeessa järjestimme lähes 20 tanssipajaa eri puolella Suomea. Parhaat palat näistä pajoista ovat edelleen hyödynnettävissä järjestömme kotisivujen kautta. Keväällä julkaistu Kesätanssi (senkin löydät kotisivultamme) soveltuu hyvin vielä syksylläkin ulkoliikunnan yhteydessä tanssittavaksi. Liikuntatoiminnan kehittäminen järjestössämme jatkuu. Tällä kertaa ulkoliikunnan merkeissä. Opetusja kulttuuriministeriö myönsi kehittämistyölle Liikumme luonnossa kaksivuotisen hankerahoituksen, jonka turvin järjestämme ideointipajoSyksy on mainiota ulkoiluaikaa. P IX A B AY Ulos liikkumaan Helpointa on aloittaa kävelystä. Siihen saa syyskuussa mainiosti tukea Suomen Ladun kampanjasta Sauvakävelyn uudet tuulet. Sauvakävelyn uudet tuulet ­kiertue › 7.9. JYVÄSKYLÄ, Laajavuori klo 18 › 14.9. PORI, urheilukeskus klo 18 › 15.9. HELSINKI, Paloheinä klo 18 › 15.9. KAJAANI, Vimpelin urheilukeskus › 16.9. VANTAA, Hakunila klo 18 › 17.9. ESPOO, Oittaa › 19.9. SEINÄJOKI, Kyrösjärvi klo 12 › 21.9. MIKKELI, Kalevankangas klo 18 › 22.9. HÄMEENLINNA, Aulanko › 23.9. JOENSUU, Laulurinne klo 18 › 24.9. KUOPIO, Puijo Sauvatempauksen vetovas­ tuu on Tahko Pihkala ­seural­ la, joka on Suomen Ladun jä­ senyhdistys. Mukana ovat Itä­Suomen yliopisto, Ama­ zing Finland sekä terveysjär­ jestöt. ja aluejärjestön verkostoja hyödyntäen. Tavoitteemme on yhdessä miettiä, minkälainen ulkoliikunta sopii juuri omalle yhdistyksellenne ja minkälaista tukea siihen tarvitaan. Kumppaneina hankkeessamme ovat tul:n paikallisseurat, Suomen Ladun paikallistoiminta sekä Psykomotoriikkayhdistys. VAIKKA KORONAVIRUKSEN vaikutuksesta isompien kokoontumisten järjestämisen kanssa olemme varovaisia, voi pienemmissä porukoissa ulkoliikuntaa kuitenkin järjestää. Helpointa on aloittaa kävelystä. Siihen saa syyskuussa mainiosti tukea Suomen Ladun kampanjasta Sauvakävelyn uudet tuulet. Kampanjaa vetää liikuntaneuvos Tuomo Jantunen Tahko Pihkala -seurasta. Jantunen kehuu sauvakävelyä erinomaiseksi terveysliikunnaksi. ”Se on todettu lukuisissa tutkimuksissa sellaiseksi liikunnan harjoitukseksi, jolla saadaan terveysvaikutuksia kävelyä ja jopa hölkkää paremmin. Nämä tulokset saadaan siksi, että sauvojen avulla henkilö käyttää kokonaisvaltaisesti koko kehoaan ja lihaksistoaan. Eikä silloin tarvitse puhua raskaasta liikunnasta.” Nyt ollaan eri puolilla Suomea järjestämässä Tahko Pihkala -seuran johdolla sauvakiertue, jolla kerrotaan sekä uusista tutkimustuloksista että opastetaan oikean sauvomistyylin saloihin. Paikallisiin tapahtumiin ei ole osallistumismaksua mutta omat sauvat on hyvä ottaa mukaan. Tarkemmat tiedot löytyvät Suomen Ladun nettisivuilta kohdasta Ulkoilu?/?Sauvakävelyn uudet tuulet tapahtumakalenteri 2020. Oman paikkakunnan kävelytempauksesta voi kysellä myös Tuomo Jantuselta numerosta 0400 417272. Liikunta toiminnan kehittäminen järjestössämme jatkuu.” Eläkeläinen 4/2020 3
• JÄRJESTÖ TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA V anhusten fyysisen terveyden suojelu ei saa johtaa henkisen ja sosiaalisen terveyden laiminlyöntiin. Arvokkaaseen vanhuuteen kuuluu myös mahdollisuus olla yhteydessä sukulaisiin ja ystäviin, myös poikkeuksellisissa oloissa. On erityisen kohtuutonta, jos edes lähiomaiset eivät saa tapaamismahdollisuutta”, totesi Varkauden Kuntorannassa 21. elokuuta koolla ollut Eläkeläiset ry:n valtuusto. ”Koronakevään 2020 aikana vaarallisen epidemian leviämistä saatiin maassamme kiitettävällä tavalla hillittyä. Karanteeninomainen eristys oli kuitenkin hyvin raskas osalle ikäihmisistä. Äärimmilleen eristys meni hoivakodeissa, joissa ulkopuolisten vierailut oli kielletty kokonaan.” ”Viime kevään kokemuksista on otettava oppia siinä, miten ihmisten välisiä yhteyksiä voidaan ylläpitää turvallisesti. Nykytekniikka antaa tähän mahdollisuuksia. Vastaisuuden varalle on keväällä hoivakodeissa kokeiltujen tapaamiskonttien pohjalta syytä kehittää uusia, turvallisten tapaamishuoneiden kaltaisia ratkaisuja”, valtuuston kannanotossa todetaan. ”Yhteydenpitoa voidaan tukea myös tietotekniikan keinoin. Suuri osa iäkkäimmistä ihmisistä tarvitsee kädestä pitäen apua ja tukea esimerkiksi älylaitteiden käytössä. Tällaista tukea olisi oltava tarjolla hoivakodeissa ja myös kotihoidossa.” Kannanotto kokonaisuudessaan on sivulla 6. ”Poikkeuksellisissa oloissa poikkeukselliseen aikaan” Eläkeläiset ry:n valtuuston yksipäiväinen kokous oli ”kokous poikkeuksellisissa oloissa poikkeukselliseen Valtuusto keskusteli toiminnasta ja taloudesta. Puhujavuorossa Viljo Pulkkinen Pohjois­Karjalan Aluejärjestöstä. Sosiaaliset kontaktit turvattava myös poikkeusoloissa ”Koronakevään kokemuksista on otettava oppia siinä, miten ihmisten välisiä yhteyksiä voidaan ylläpitää turvallisesti”, totesi Eläkeläiset ry:n valtuusto. aikaan”, kuten valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö totesi avauspuheessaan. Alkuperäisen aikataulun mukaan valtuuston oli määrä kokoontua kahtena päivänä toukokuun lopulla, mutta koronatilanteen vuoksi se jouduttiin siirtämään. Kivistö arvioi avauksessaan kehitystä kohti ikäystävällisempää Suomea. – Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korottaminen parantavat hiljalleen pienituloisimpien eläkeläisten asemaa. Samaa linjaa noudatetaan myös perusturvan parantamisessa ja työttömiä kurittavan aktiivimallin kumoamisessa. Juuri voimaan tullut henkilöstömitoituksen lakisääteistämisen korottaminen paljon puhutun 0,7:n tasolle luo voimaan tullessaan asteittain edellytyksiä hoivatyön laadun parantamiselle. Valmistelu pienten työeläkkeiden parantamiseksi on myös käynnissä. – Vielä suurempi haaste on kauan valmistellun, monesti kaatuneen sote-uudistuksen toteuttaminen. Sen osalta uudessa esityksessä on tehty tärkeä periaatteellinen ratkaisu, jolla palvelujen järjestämisvastuu osoitetaan selkeästi julkiselle vallalle. Palvelujen tuottamisessa voidaan käyttää apuna myös yksityisiä palveluntuottajia, mutta ohjausvastuu on selkeästi julkisyhteisöillä. Myös järjestöillä on edessään mittavia haasteita, Kivistö huomautti. – Kokoukseen valmistautuessamme lähetti valtiovarainministeriö kylmän suihkun niskaamme uhkaamalla leikata sosiaalija terveysalan järjestöjen valtionavusta kolmanneksen pois. Alan järjestöjen rahoitus on perustunut veikkausvoittovarojen tuottoon, johon korona iski melkoisen loven. On kohtuutonta rangaista siitä järjestöjä, joilla on tärkeä tehtävä myös koronan aiheuttamien inhimillisten ongelmien korjaamisessa. Järjestöjen rahoitukseen syntynyt aukko on paikattava yleisistä budjettivaroista niin kuin on tehty muillakin toimialoilla. Kokouksessaan valtuusto mm. vahvisti järjestön vuoden 2019 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, käsitteli kuluvan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä ensi vuoden toiminnan ja talouden suuntaviivoja ja antoi vastaukset paikallisyhdistysten ja aluejärjestöjen aloitteisiin. Valtuuston aloitevastauksissa korostettiin edunvalvonnan tärkeyttä sekä muun muassa kehotettiin aloitteellisuuteen yhdistysten toimitilojen puolesta. 4 Eläkeläinen 4/2020
• TUOMAS TALVILA KESKUSTELUA VALTUUSTOSSA herätti toiminnan uudelleen käynnistyminen hankalan koronakevään jälkeen. Etelä-Hämeen Aluejärjestön ja Heinolan Eläkeläisten puheenjohtaja Hely Alakokkare kertoi, että Heinolassa ihmisten innostusta on kesällä hiljalleen käynnistelty kesäpaikassa Hopearannassa. – Meillä oli ”vanhusten juttupäivä”, jotkut kävivät uimassakin. Kanssakäyminen ja juttelu toisten ihmisten kanssa on kauhean tärkeää. Jos ei päästäisikään tapaamaan kasvotusten, kannattaa soitella puhelimella. Alakokkare iloitsi siitä, että Heinolan yhdistykseen on koronan aikanakin liittynyt mukaan kymmenkunta uutta jäsentä. – Jäsenhankintakampanjan jatkaminen on erityisen tärkeää, painotti Ilkka Kotiranta Pirkanmaalta. – Kannattaa miettiä, miten saamme vetovoimaa paikallisyhdistyksiin. Mikä on sellaista toimintaa, että ihmiset haluavat tulla siihen mukaan. Arja Jauhiainen Kainuusta kertoi, että aluejärjestön onkikilpailu heinäkuun lopussa oli menestys. – Rohkaistuimme sen järjestämään, ja väkeä tuli valtavasti vaikka satoi kaatamalla. Kainuun ja Savon aluejärjestöjen yhteiselle Rokuan retkelle osallistui 90 ihmistä. Tietysti varoen ja turvaohjeita noudattaen. Moni tuli kiittämään, että olipa kiva kun järjestitte tällaista. – Kyllä ihmiset kaipaavat tapaamisia kasvokkain, ei ainoastaan koneella, vahvisti Mervi Höylä, valtuuston varapuheenjohtaja Savosta. – Uusi tilanne asettaa kokoontumistiloillekin uusia vaatimuksia. Paikan pitäisi olla riittävän väljä, jotta turvavälejä pystytään pitämään. Pirjo Rönkkö kertoi, että Iisalmen torillakin oli jo ehditty pitää tapahtuma. – Laulettiin Eläkeläiset ry:n lauluvihkosta, paistettiin lettuja, pidettiin arpajaiset. Tutut kerhossa käyneet ihmiset tapasivat pitkästä aikaa toisiaan. Jäsenhankintakampanjaakin tietysti samalla käytiin. Siellä oli hirveän mukava tunnelma. Kannattaa miettiä, miten saamme vetovoimaa paikallisyhdistyksiin.” ”Ihmiset kaipaavat tapaamisia kasvokkain” Valtuusto oli koolla Kuntorannassa turvaohjeet huomioiden. Eläkeläinen 4/2020 5
• JÄRJESTÖ KORONAKEVÄÄN 2020 aikana vaarallisen epidemian leviämistä saatiin maassamme kiitettävällä tavalla hillittyä. Karanteeninomainen eristys oli kuitenkin hyvin raskas osalle ikäihmisistä. Äärimmilleen eristys meni hoivakodeissa, joissa ulkopuolisten vierailut oli kielletty kokonaan. Sosiaalija terveysministeriökin myönsi, että koronapandemian alussa ohjeistus vanhusten hoivakotien vierailukiellosta oli epäonnistunut. Suositukset ja määräykset menivät sekaisin ja tilanne johti vierailujen kieltämiseen tai rajoittamiseen lainvastaisesti. Vanhusten fyysisen terveyden suojelu ei saa johtaa henkisen ja sosiaalisen terveyden laiminlyöntiin. Arvokkaaseen vanhuuteen kuuluu myös mahdollisuus olla yhteydessä sukulaisiin ja ystäviin, myös poikkeuksellisissa oloissa. On erityisen kohtuutonta, jos edes lähiomaiset eivät saa tapaamismahdollisuutta. Koronaviruksesta on tullut pitempiaikainen vitsaus. Viime kevään kokemuksista on otettava oppia siinä, miten ihmisten välisiä yhteyksiä voidaan ylläpitää turvallisesti. Nykytekniikka antaa tähän mahdollisuuksia. Vastaisuuden varalle on keväällä kokeiltujen tapaamiskonttien pohjalta syytä kehittää uusia, turvallisten tapaamishuoneiden kaltaisia ratkaisuja. Yhteydenpitoa voidaan tukea myös tietotekniikan keinoin. Suuri osa iäkkäimmistä ihmisistä tarvitsee kädestä pitäen apua ja tukea esimerkiksi älylaitteiden käytössä. Tällaista tukea olisi oltava tarjolla hoivakodeissa ja myös kotihoidossa. Henkilökunnalla on oltava aikaa varsinaisen hoitotyön lisäksi myös ikäihmisten tukemiseen ja auttamiseen sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä. Kesällä vahvistettu lakimuutos nostaa henkilökunnan määrää vanhustenhoivassa toteuttaen porrastetusti 0,7:n henkilöstömitoituksen. Muutos on enemmän kuin tervetullut. Yhdessä henkilöstömitoituksen parantamisen kanssa valvonta on hoivan laadun takaamisen edellytys. Sekä yksityisten palveluntuottajien että kuntien hoivakodeissa on riittävällä valvonnalla varmistettava turvallinen ja tasalaatuinen hoiva sekä puututtava mahdollisiin epäkohtiin. Varkaudessa 21. elokuuta 2020 Eläkeläiset ry:n valtuusto Valtuuston kannanotto: Vanhusten oikeus sosiaalisiin kontakteihin turvattava Ohjeet merkkipäivä­ lahjoituksen kerääjälle Täytä kotisivullamme (elakelaiset.fi/ tue-toimintaamme) oleva yhteydenottolomake tai soita toimistollemme (henkilöstöja talousvastaava Heli Grönroos, 050 529 0399), niin kerromme sinulle viitenumeron ja muut maksutiedot keräystä varten. Kerro merkkipäiväsi onnittelijoille Eläkeläiset ry:n tilinumero sekä keräyksesi viitenumero ja pyydä juhlavieraita tekemään tilisiirto näitä tietoja käyttäen. Mikäli onnittelijat käyttävät mainitsemaasi viitenumeroa, saat noin kaksi viikkoa merkkipäivän jälkeen tiedon siitä, kuinka suuren summan onnittelijat keräsivät. Vuosina 2020–2021 merkkipäiväkeräysten tuotot suunnataan eläkeläisten koulutustoimintaan ja siihen osallistumisen tukemiseen. RYHDY ELÄKELÄISET RY:N YSTÄVÄKSi Haluamme tarjota tukimahdollisuuksia myös sinulle, jotka et ole Eläkeläiset ry:n jäsen! Haluatko tukea Eläkeläiset ry:n työtä ikäystävällisen yhteiskunnan ja hyvän ikääntymisen puolesta? Ryhdy Eläkeläiset ry:n ystäväksi. Maksamalla 50 euron tukimaksun saat Eläkeläinen-lehden vuosikerran ja uutiskirjeemme. Vuoden lopussa lähetämme kaikille ystäville viestin, jossa kerrotaan, millaista toimintaa lahjoitusvaroilla on toteutettu. Vuosina 2020-2021 keräyksen tuotot suunnataan eläkeläisten koulutustoimintaan ja siihen osallistumisen tukemiseen. Ystäväksi voi ryhtyä myös yhteisö. TEE KERTALAHJOITUS Voit myös tukea Eläkeläiset ry:n toimintaa tekemällä kertalahjoituksen. Voit lahjoittaa haluamasi summan Eläkeläiset ry:n tilille fi?1110123000071470, käytäthän maksaessasi viitettä 20200. Vuosina 2020–2021 lahjoitusten tuotot suunnataan eläkeläisten koulutustoimintaan ja siihen osallistumisen tukemiseen. Eläkeläiset ry:llä on Poliisihallituksen 26.11.2019 myöntämä rahankeräyslupa RA/2019/1047, joka on voimassa 1.1.2020 – 31.12.2021. TUE TOIMINTAAMME – TEE MERKKIPÄIVÄ­ LAHJOITUS Haluatko pyytää läheisiäsi osoittamaan esimerkiksi syntymä päivä muistamiset sinulle tärkeään toimintaan? Tee merkki päivä lahjoitus Eläkeläiset ry:lle! 6 Eläkeläinen 4/2020
• SYYSKUUSSA VOI viranomaisohjeistuksen (26.8.) mukaan järjestää myös yli 50 henkilön tilaisuuksia sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa, jos turvallisuus voidaan varmistaa. thl:n ja opetusja kulttuuriministeriön turvaohjeet löytyvät ministeriön sivulta: minedu.fi Eläkeläiset ry huolehtii järjestämissään kokouksissa ja tapahtumissa väljästä istumajärjestyksestä ja siitä että turvavälit huomioidaan myös ruokailuissa ja muissa tiloissa. Kokouspaikalla huolehdimme käsihygieniasta ja siitä, että kertakäyttökasvomaskeja ja kertakäyttökäsineitä on tarjolla. Eläkeläiset ry ohjeistaa, että kun yhdistys järjestää toimintaa ja tilaisuuksia, on aina hyvä muistaa turvallisuus: › mukaan tullaan terveinä › nyt emme kättele emmekä halaa tavatessa, mutta ”morostamme” kyynärpääkosketuksella/vilkutuksella/kumarruksella/niiauksella tai muulla iloisella tavalla kohtaamme ja otamme toisemme huomioon. › kaikki huolehtivat hyvästä käsihygieniasta. Yhdistys luo sille edellytykset: mahdollisuus käsien pesuun ja/tai käsidesiä käyttöön › pidetään turvavälit, 1–2 metriä › tilat siivotaan ja puhdistetaan enTU O M A S TA LV IL A Eläkeläiset ry:n valtuuston kokoukseen elokuun lopulla oli varattu käsi­ desiä, suu­ ja nenäsuojia ja kertakäyttökäsineitä. Korona ja toimintamme Koronaviruksen leviämisen torjunta on yhteinen asiamme. Eläkeläiset ry noudattaa hallituksen ja viranomaisten ohjeistusta ja ohjeistaa kaikkia yhdistyksiään tekemään samoin. ”Budjettiriihessä löydettävä kestävä rahoitusratkaisu”. – SOSIAALIja terveysjärjestöjen tekemää työtä yhteiskunnalla ei ole varaa menettää, eikä myöskään mahdollisuutta paikata. Valtioneuvoston on ratkaistava sote-järjestöjen tekemän yleishyödyllisen toiminnan rahoitusongelma syksyn budjettiriihessä, painottaa soste Suomen sosiaali ja terveys ry:n valtuuston puheenjohtaja Kari Mäkinen. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä (13.8.) sosiaalija terveysjärjestöiltä aiotaan ensi vuonna leikata peräti 127 miljoonaa euroa, mikä on 33 prosenttia tähän vuoteen verrattuna. vm:n esityksessä esitetään myönnettäväksi 253 miljoonaa euroa avustuksina yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, kun vastaavasti tänä vuonna myönnetty summa oli 380 miljoonaa euroa. sosten valtuusto keskusteli asiasta kokouksessaan keskiviikkona 19.8. – Toteutuessaan leikkaukset vaikuttaisivat merkittävällä tavalla monien, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tai muuten tukea ja apua tarvitsevien ihmisten elämään: lasten, nuorten, iäkkäiden, päihdeja mielenterveysongelmaisten, vähemmistöjen, vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja pitkäaikaistyöttömien, Kari Mäkinen toteaa. soste Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 230 sosiaalija terveysalan järjestöä sekä useita kymmeniä muita yhteistyöjäsentahoja. Eläkeläiset ry on sosten jäsenjärjestö. Sote­järjestöt huolissaan toimintansa rahoituksesta Toimintatonni­ avustuksen voi siirtää ensi vuodelle Koronavirustilanne on sekoittanut monen yhdistyksen toimintaa. Nyt on mahdollista hakea toimintatonni­avustukseen muutos­ ta: Yhdistys voi johtokuntansa päätöksellä hakea avustuksen käytölle jatkoaikaa siten, että avustus käytetään vuonna 2021. Tämän lisäksi yhdistys voi myös hakea avustuksen käyttötarkoituksen muutosta. Vapaamuotoiset muutoshakemukset pyydetään lähettämään osoitteeseen: he­ li.gronroos@elakelaiset.fi. Kertokaa lyhyes­ ti, miksi haette muutosta, ja jos haluatte muuttaa avustuksen käyttötarkoitusta, ku­ vatkaa uusi avustuksen käyttötarkoitus. Lähettäkää muutoshakemus viimeistään 30.11.2020. Lisäohjeistusta voi tiedustella Heliltä numerosta 050 529 0399. nen tilaisuuden alkua ja sen jälkeen › poikkeusoloissa käytetään kertakäyttöastioita ja -aterimia Eläkeläiset ry:n kurssit korona­aikana › katso sivu 12 Kevätkokoukset 2020 Koronan takia keväällä pitämättä jäänyt kevätkokous pitää viranomaisten ohjeitten mukaan järjestää syyskuun 2020 loppuun mennessä. Se kutsutaan koolle samalla tavalla kuin olisi tehty normaalistikin. Jos on kuitenkin niin, että yhdistys ei pysty kokousta järjestämään syyskuun aikana, niin sen voi kutsua koolle yhdistyksen ylimääräisenä kokouksena myöhemmin syksyllä, kuitenkin ennen syyskokousta. Tarvittaessa ylimääräisen kokouksen ja syyskokouksen voi järjestää samana päivänä. Eläkeläiset ry:n toimisto palvelee tuttuun tapaan, mutta etätyösuosituksen takia kirjepostin käsittelyssä saattaa olla viivettä. Yhteystietomme löydät sivulta 39. Lisätietoa › Tapahtumajärjestäjien tiedustelut ja neuvonta, Aluehallintovirasto, 0295 016 666 (ma–pe kello 8–11.30 ja 12.30–16), sähköposti: koronainfo@avi.fi › Tietoa, toimintaohjeita ja materiaaleja koronaviruksesta ja siihen varautumisesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilla thl.fi › Tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta valtioneuvoston verkkosivuilla valtioneuvosto.fi › Lisätietoa koronaviruksesta saa myös puhelimitse numerosta 0295 535 535. Neuvonta palvelee arkipäivisin klo 8–21 ja lauantaisin klo 9–15. › Kysymyksiä voi lähettää myös tekstiviestitse numeroon 050 902 0163. Tekstiviestipalvelu on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät esimerkiksi kuulovamman tai muun syyn vuoksi voi puhua puhelimessa. › Koronavilkku on thl:n tuottama mobiilisovellus, jonka avulla saat tiedon, jos olet sovelluksen arvion mukaan altistunut koronavirukselle. Jos sinulla todetaan tartunta, voit ilmoittaa siitä sovelluksella nimettömästi. Sovelluksen voit ladata maksutta älypuhelimeesi sovelluskaupasta (esim. App Store ja Google Play). Lisätietoja: thl.fi Eläkeläinen 4/2020 7
• JÄRJESTÖ Kiitos, että saamme auttaa. Debora Oy | palvelemme valtakunnallisesti | asiakkaaksi@debora.fi | debora.fi | Soita 010 339 4400 Pieniä ja suuria tekoja. Auttamisen iloa. Debora tuo asiakkaan kotiin kattavat sosiaalija terveyspalvelut kotona asumisen ja arjessa selviytymisen tueksi. Palvelujemme avulla asiakkaamme kuntoutuvat ja voivat paremmin. Turvaamme yksilölliset palvelut kotiin monenlaisille asiakasryhmille sitoutuneen henkilöstön voimin. Ota yhteyttä ja pyydä maksuton kartoituskäynti. TUOMAS TALVILA R itva Pakkanen esittelee kappaleen ja vieressä istuva Markku ”Make” Seppälä vetäisee alkutahdit haitarillaan. Pakkanen puhkeaa laulamaan Veikko Juntusen kynästä lähtöisin olevaa nykyklassikkoa. Näin käynnistyy kymenlaaksolaisten musiikkitervehdys kaikille Eläkeläiset ry:n jäsenille ja ystäville. Esitysja videointipaikka on Markku Seppälän kotitalon pihamaalla komeileva grillikota. Musiikki on Ritva Pakkaselle ja Markku Seppälälle elämäntapa, ja duonakin he ovat epäilemättä monille tuttuja eläkeläisten tilaisuuksista ja vaikkapa Veteraanien kulttuurikatselmuksesta. Livenä heitä on mahdollisuus kuulla mm. Lomakeskus Kuntorannan joulutapahtumassa. – Minä saan kiittää musiikista vanhempiani, isä lauloi aikanaan kuorossa bassoa, äiti veti Anjalankosken Eläkeläistenkin musiikkiryhmää aikanaan, Ritva Pakkanen kertoo. Markku Seppälä on soittanut lukuisissa kokoonpanoissa – päivätyönsä ohessa. Eläkkeellä musiikille on jäänyt entistä enemmän aikaa. – Yhden miehen orkesterina käyn muun muassa palvelutaloissa lauleskelemassa ja laulattamassa. Ritva Pakkanen on nauttinut nyt eläkepäivinään suuresti myös laulamisesta rokahtavaa ohjelmistoa esittävässä Eläkeläiset ry:n Meidän pändissä. Musiikin ohella pitkäaikainen harrastus hänellä ja hänen miehellään Pekalla ovat vinttikoirat, joiden kanssa he ovat kiertäneet maailmalla näyttelyissä ja kilpailuissa. Eläkeläistoiminta on näille musiikkitervehtijöille tärkeässä roolissa. Markku Seppälän Pirjo-vaimo toimii Anjalankosken Eläkeläisten puheenjohtajana. › Musiikkitervehdys on kuultavana ja nähtävänä osoitteessa elakelaiset.fi/toiminta/ toimintasyksy-2020. Eläkeläiset ry:n Toimintasyksy 2020 kutsuu kaikkia videoimaan ja lähettämään oman musiikkitervehdyksensä. Tarkemmat ohjeet viereisellä sivulla. Säveltervehdys kodasta. Ritva Pakkanen ja Markku Seppälä Anjalankosken Eläkeläisistä eläytyvät esitykseensä. Musiikkitervehdys Anjalankoskelta – Heipä hei teille kaikille. Me ollaan Ritva ja Markku Anjalankosken Eläkeläisistä, ja koska ollaan suomalaisia tangohulluja, tässä tulee teille tällainen tango kuin Ruusunoksa ja kyyhkynen. 8 Eläkeläinen 4/2020
• SYKSY KÄYNNISTYY ULKOILMASSA Kannustamme yhdistyksiä järjestä­ mään syys­ ja lokakuun aikana kä­ vely/kuntoliikuntatreffejä jäsenis­ tölle › valmistelkaa kokoontumisen oh­ jelma (kuka vetää, käveltävä reit­ ti, tms.) › ilmoittakaa jäsenille kokoontu­ mispaikka ja ­aika › tiedottakaa tapaamisestanne (aika, paikka, yhdistys, tapahtu­ man yhteyshenkilön nimi) Eläke­ läiset ry:lle sähköpostitse (onni. kari@elakelaiset.fi, asiakenttään LIIKUNTATREFFIT): viemme tie­ dot järjestön kotisivuille OMAN JA RYHMÄ­ LIIKUNNAN TUEKSI Liikuntaan liittyvää materiaalia on tarjolla järjestön kotisivuilla › elakelaiset.fi > yläpalkki TOIMIN­ TA > alavalikko LIIKUNTA TEKEMISTÄ KÄSILLE Huivi­kilpailu (ohjeet on lähetet­ ty kesäkuun yhdistyspostissa. Ne löytyvät myös kotisivultamme ela­ kelaiset.fi/toiminta/toimintasyk­ sy 2020) Essu­kilpailu (1 kilpailutyö/osallis­ tuja) › tehdään essu miehelle tai naiselle kierrätysmateriaalista › lähetä kuva essusta ja tiedot te­ kijästä (nimi, osoite, yhdistys) Eläkeläiset ry:lle joko sähköpos­ titse (tiina.rajala@elakelaiset.fi, asiakenttään ESSU) tai kirjeit­ se (Eläkeläiset ry/Rajala, Meche­ lininkatu 20, 00100 Helsinki) vii­ meistään 15.10.2020 mennessä. Kun lähetät kuvan, annat samal­ la Eläkeläiset ry:lle luvan julkaista sen kotisivuillaan ja/tai Eläkeläi­ nen­lehdessä KIRJOITTAJILLE Kerro kokemuksista korona­ kuukausina › otsikoi itse, kirjoita napakasti › lähetä tekstisi sähköpostitse (tuomas.talvila@elakelaiset.fi) tai postitse (Eläkeläiset ry/Tal­ vila, Mechelininkatu 20, 00100 Helsinki) viimeistään 15.10.2020 mennessä › kun lähetät tekstisi, annat samal­ la Eläkeläiset ry:lle luvan julkaista sen kotisivuillaan ja/tai Eläkeläi­ nen­lehdessä (julkaisemme teks­ tejä sitä mukaa kun ne saapuvat) LAUSUJILLE Lausu videolle runo, teemana on rakkaus (1 video/lausuja) › lähetä video Eläkeläiset ry:lle sähköpostitse (tiina.rajala@ela­ kelaiset.fi, asiakenttään LAUSU­ JA) viimeistään 15.10.2020 men­ nessä › kun lähetät videosi, annat samal­ la Eläkeläiset ry:lle luvan julkais­ ta sen kotisivuillaan (julkaisem­ me videoita sitä mukaa kun ne saapuvat) LAULAJILLE/LAULURYHMILLE Laulaa luikauttakaa lauluterveh­ dyksenne ja videoikaa esitys › lähettäkää video Eläkeläiset ry:lle sähköpostitse (tiina.rajala@ela­ kelaiset.fi, asiakenttään MUSIIK­ KITERVEHDYS) viimeistään 15.10. mennessä › kun lähetätte videon, annatte sa­ malla Eläkeläiset ry:lle luvan jul­ kaista sen kotisivuillaan (julkai­ semme videoita sitä mukaa kun ne saapuvat) KATSOTTAVAKSI RYHMÄSSÄ TAI KOTONA Eläkeläiset ry tuo nettiin ikäänty­ mispoliittisia asiantuntijahaastat­ teluja keskustelua/ajatuksia virittä­ mään, niitä voi seurata porukalla tai yksin kotona KIRJOITA POSTIKORTTI! Kirjoita postikortti ja lähetä se meille osoitteeseen Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A, 00100 Hel­ sinki Viestisi voi olla tervehdys yh­ distyskaverille/kavereille, Eläkeläi­ set ry:lle, päättäjille tai kenelle par­ haaksi katsot! Se voi olla sävyltään kannustava, kriittinen tai humoris­ tinen. Kortteja luetaan ”Tärräytämme­ pä kumminkin”­livelähetyksessä 3.11., ja tekstejä julkaistaan Eläke­ läiset ry:n kotisivuilla Toimintasyk­ sy­otsikon alla. Kynät sauhuamaan! Toimintasyksy huipentuu ”Tärräytämmepä kumminkin” live­lähetykseen (suoratoisto) 3.11. Lähetyksessä esitellään ja palkitaan toimintaan osallistuneita (esim. kuntopassi, lausujat, essujen ja huivien tekijät), luetaan jäsenistön lähettämiä postikortteja, tarinoita ja terveisiä, kuullaan ja nähdään musiikillisia tervehdyksiä eri puolelta Suomea. K U VA T P IX A B AY TOIMINTASYKSY 2020 Tekemistä ryhmille ja kotiin, katsottavaa netissä, kohtaamisia, kilpailuja Eläkeläiset ry tarjoaa yhdistyksilleen ja jäsenilleen monipuolisen toimintasyksyn 2020. Syksyyn sisältyy tekemistä ja ohjelmaa niin ryhmille (kokoontumisrajoitusten puitteissa) kuin yksittäisille jäsenillekin. Eläkeläiset ry:n kotisivuilla (elakelaiset.fi/toiminta/ toimintasyksy 2020) ja Eläkeläinen­lehdessä tiedotetaan syksyn mittaan tarjolla olevasta toiminnasta ja julkaistaan toimintasyksyn tuotoksia.
• SIRKKA ITÄNIEMI H uhtikuu 2020. Kerhot peruutettu, teatterit peruutettu, retket ja matkat peruutettu. Karanteeni – mitäs nyt? Mutta onneksi ulkoilu ei ole kielletty. Minä, auttamaton sohvaperuna, päätin, että tähän en voi jäädä! Mutta kävely on tylsää, varsinkin, kun ei ole kaveria. Mutta keksinpä kaveriksi musiikin! Ostin langattomat kuulokkeet. YouTube on ehtymätön, sieltä löytyy musiikkia laidasta laitaan. Musiikkia kuunnellen matka taittui rattoisasti. Kilometristä aloitin, vähitellen niitä kertyi enemmän, jopa 10. Joka päivä. Mäki jonka ennen pääsin vaivoin ylös, menee nykyisin jo polkan tahdissa. Samalla löysin kevääseen heräävän luonnon. Metsätiellä otin aina kuulokkeet pois ja kuuntelin linnunlaulua ja tuulen huminaa. Kävelyni apuna on rollaattori. Siinä on hyvä tarvittaessa istua ja pitää huilitaukoja ja se on myös tukena, kun minulla on lievä tasapainohäiriö. Lenkkeily on tuonut tullessaan paljon hyvää. Unenlaatu on parantunut. Verenpaine on loistava. Elämän halu ja ilo on parantunut. Tämän innoittamana aloin kirjoittaa myös blogia, joka on nimeltään Musamuari (musamuari.com). Ajattelin jakaa iloani toisillekin. Luulenpa, että täällä Klaukkalan Harjulassa musamuari rollaattoreineen on jo tuttu näky. Olen kohdannut hymyileviä ihmisiä ja monet ovat alkaneet jopa tervehtiä. En ollut fyysisessä kosketuksessa kenenkään kanssa, ruokaostokset ja lääkkeet tuotiin kotiin ja nettikaupasta tilasin tavaroita. Kaikki kontaktit ystäviin ja sukulaisiin hoidettiin kännykällä ja reviiri oli pieni. En kuitenkaan kärsinyt yhtään tästä karanteenista. Opin siitä paljon. Opin olemaan kiitollinen elämästä ja pienistäkin asioista. Sain uuden elämäntavan ja toivon että se myös jatkuu koronan jälkeenkin. 20.8.2020 JÄRJESTÖ TOIMINTASYKSY 2020 Kirjoituksia korona­ajasta Osana Toimintasyksy 2020 ­teemaamme olemme pyytäneet jäseniämme kirjoittamaan kokemuksistaan korona­ kuukausina. Kaikki kirjoitukset ovat luettavissa kotisivullamme elakelaiset.fi/toiminta/toimintasyksy 2020. Lähdin liikkeelle ja löysin kevääseen heräävän luonnon Opin olemaan kiitollinen elämästä ja pienistäkin asioista.” 10 Eläkeläinen 4/2020
• ”MITÄ NE on? Kerro!” Näin tokaisi – vähän vihaisesti – valtiovarainministeri Paul Paavela ministeriönsä ylijohtajalle, joka esitelmöi hallituksen iltakoulussa talouden näkymistä ja erityisesti monetaarisen ja reaalisen kilpailukyvyn tärkeydestä. Ylijohtaja selittikin huolellisesta tarkoittaneensa yhtäältä kykyä kilpailla hinnoilla ja toisaalta myytävien tuotteiden laadulla. ”Miksi et alun perin kertonut, mistä on kyse”, jatkoi ministeri. PAAVELAN TOKAISU on tullut mieleen, kun hallitus sanoo noudattavansa koronan torjunnassa hybridistrategiaa, jolla laaditaan tiekartta pandemiasta ulospääsylle tai kun ministeritkin puhuvat intersektionaalisesta feminismistä pitäen itsestään selvänä, että kuulija ymmärtää kuulemansa. Hybridi on ehkä tullut jossain määrin tutuksi, kun uusista autoistakin markkinoidaan hybrideinä niitä, joissa on kahdenlaiset voimanlähteet. Ensimmäinen hybridi onkin muuli, jonka perimä on yhdistelmä hevosta ja aasia. Kirjastojakin ryhdyttiin yhteen aikaan kehittämään hybridikirjastoiksi, joista kirjojen lisäksi voi lainata muutakin, vaikkapa kävelysauvoja. Hallituksen koronan torjunta koostuu testaamisesta, tartuntojen jäljittämisestä, altistuneiden eristämisestä (karanteenit) ja sairastuneiden hoidosta – siis usean toimenpiteen muodostamasta yhdistelmästä. Mitä lisäarvoa useimmille vieras termi tuo asian ymmärtämiseen? Vielä hassumpaa on puhuminen suunnitelmasta tiekarttana. Suomen kielessä tiekartta on yleensä auton hansikaslokerossa tai nykyisin navigaattorissa. Miksi korvata sana suunnitelma englannin kielestä (road map) sananmukaisesti käännetyllä termillä. Suunnitelma kertoo asian riittävän tarkasti ja se on helppo ymmärtää. Intersektionaalinen feminismi on herättänyt keskustelua, mutta enemmän termin vaikeaselkoisuudesta kuin sen ilmaisemasta tärkeästä asiasta. Se on vahinko. Käsitteellä yritetään ilmaista sitä, miten erilaiset yhteiskunnallista eriarvoisuutta aiheuttavat asiat vaikuttavat samanaikaisesti sukupuolten välistä eriarvoisuutta vahvistaen. Miksi ei voitaisi puhua eriarvoisuutta aiheuttavien syiden moninaisuudesta ja niiden kasautumisesta? Silloin päästäisiin suoraan asian ytimeen eikä energiaa kuluisi termistä aiheutuvien väärinkäsitysten oikaisemiseen. MIKSI ILMAISUJEN selkeys ja ymmärrettävyys on varsinkin poliittisessa puheessa tärkeää? Puhe, joka menee kuulijoilta ”yli hilseen”, aiheuttaa vain ärtymystä. Se etäännyttää asiaan perehtyneen ja tieteen termejä käyttävän poliitikon heistä, joille poliitikko sanansa suuntaa ja joita sanottavan tulisi ensisijaisesti puhutella. Vaikeatajuinen kielenkäyttö luo tarpeettomasti tilaa populisteille, kansan kiihottajille, jotka eivät puhu itse asiasta vaan todistelevat puhetavan osoittavan poliitikkojen vieraantumista kansasta. Selkeä ja ymmärrettävä ilmaisu on kansanvallan peruskivi. Mitä se on? Puhe, joka menee kuulijoilta ’yli hilseen’, aiheuttaa vain ärtymystä.” KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. KALEVIN KYNÄSTÄ Kerro omista kokemuksistasi › Kirjoita kokemuksista ja aja­ tuksista korona­kuukausina › Kirjoita napakasti › Lähetä tekstisi, ja halutes­ sasi tekstiä kuvittava ku­ va, sähköpostitse (tuomas. talvila@elakelaiset.fi, aihe­ kenttään sana KORONA) tai postitse (Eläkeläiset ry/ Tuomas Talvila, Mechelinin­ katu 20, 00100 Helsinki) vii­ meistään 15.10. 2020. › Kun lähetät tekstisi, an­ nat samalla Eläkeläiset ry:lle luvan julkaista sen kotisivuillaan ja/tai Eläkeläi­ nen­lehdessä (julkaisemme tekstejä ja niihin liittyviä ku­ via sitä mukaa kun ne saa­ puvat. › Lue kirjoituksia kotisivul­ tamme elakelaiset.fi/toi­ minta/toimintasyksy 2020 Otteita jäsentemme kirjoituksista ”YHTÄJAKSOISESTI olinkin mökillä 54 päivää. Pari kertaa rakkaat naapurini täydensivät ruokaym. varastojani ja myöhemmin tarjosin heille ’turvavälikaffet’ pihabaarissani.” EEVA-HELENA INOMAA ”VIERAILUKIELLOSTA johtuen lapsia ja heidän perheitään ei päässyt tapaamaan. Isoon arvoonsa nousivat viestit ja videon pätkät joita vaihdettiin. Huomasi, että on tärkeää omata jonkinlaiset taidot tietotekniikassa.” MARJA-LIISA VILJAMAA ”VAIKKA VALTIONEUVOSTO, topakan pääministerimme johdolla, onkin höllentänyt määräyksiä kesän mittaan, on meidän, erityisesti ikäihmisten, riskiryhmäläisten, syytä edelleen noudattaa aiemmin annettuja ohjeita turvallisuuden ja terveyden takaamiseksi.” TUULA KIVIJÄRVI Yhdessä ja lähekkäin ”Voi sitä ilon ja onnen päivää! Koronakevään 2020 jälkeen jälleen yhdessä ja lähekkäin: Iisa sekä mummo ja pappa”, kirjoittaa kuvan lähettänyt Tuula Nieminen Laukaan Eläkeläisistä. Eläkeläinen 4/2020 11
• JÄRJESTÖ Nivelten hyvinvointiin GLUTEN FREE LACTOSE FREE Saatavilla hyvin varustelluista apteekeista ja luontaistuotekaupoista. Sisältää puhtaina aineina ja tarkkoina pitoisuuksina glukosamiinia, kondroitiinisulfaattia, orgaanisen rikin lähteenä toimivaa MSM:ää ja C-vitamiinia. Näistä rakennusaineista rustosolut voivat muodostaa uusia rustoproteiineja sekä nivelnestettä. Neljän tehoaineen yhdistelmä tukee nivelten hyvinvointia ja auttaa ylläpitämään toimintakykyä läpi elämän. www.arthrobalans.fi JATKAMME lähiopetusta ottaen huo mioon koronatilanteesta aiheutuvat rajoitukset ja turvatoimet. Kurssien turvajärjestelyt perustuvat Suomen hallituksen linjauksiin sekä thl:n suosituksiin. Seuraamme jatkuvasti viranomaisten antamia ohjeita ja suosituksia. Niiden perusteella tehtäviin kursseja koskeviin muutoksiin tulee varautua. – Kursseille saa osallistua vain terveenä. – Huolehdimme siitä, että koulutuksissa toteutuvat riittävät turvavälit. Siksi voimme ottaa koulutuksiin enintään 15 osallistujaa. – Huolehdimme käsihygieniasta ja siitä, että kertakäyttökasvomaskeja on tarjolla kaikille halukkaille. – Majoitamme koulutuksiin osallistujat yhden hengen huoneisiin ilman tavanomaista yhden hengen huoneesta veloitettavaa lisäkorvausta. Järjestämme syksyllä koulutuksia myös etäyhteyden välityksellä. Ilmoitamme niistä tämän kurssikalenterin lopussa, verkkosivuillamme, uutiskirjeessä sekä yhdistyspostikirjeessä. Verkkokoulutukset ovat osallistujille maksuttomia. Eläkeläiset ry:n kurssit koronaaikana TOUKOKUUSSA JÄRJESTIMME Eläkeläisten historia talteen -etäkoulutuksen yhdistyksen historiikkia suunnitteleville, jo kirjoittamisen käynnistäneille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille. Teams-yhteyden kautta pidetty parituntinen iltapäiväkurssi osoittautui hyvin suosituksi. Niinpä järjestämme nyt jatkoa: › Harrastamme ja tutkimme historiaa, peruskurssi 23.9. kello 13–15 › Harrastamme ja tutkimme historiaa, jatkokurssi 24.9. kello 13–15 Kurssit vetää Onni Kari, joka vastasi myös toukokuisesta kurssista. Nyt järjestettävä peruskurssi sopii vasta-alkajille ja jatkokurssille voi osallistua vaikkapa heti peruskurssin jälkeen. Jatkokurssi sopii myös niille, jotka osallistuivat Onnin keväällä pitämään koulutukseen. Ilmoittautumiset pyydämme Onnille 15.9. mennessä sähköpostitse: onni.kari@elakelaiset.fi KOULUTUS ON MAKSUTON. Se pidetään Teams-yhteyden välityksellä etäkoulutuksena. Etäkoulutuksen seuraaminen ei ole monimutkaista, ja opastus etäyhteyden käyttöön annetaan. Kouluttajamme Onni Kari on 27vuotias valtiotieteiden maisteri Helsingin Itä-Pasilasta. Hän on opiskellut pääaineenaan poliittista historiaa ja teki gradunsa Espoon työväenliikkeen historiasta. Onni Kari suorittaa parhaillaan siviilipalvelustaan Eläkeläiset ry:n toimistolla. Onni Kari Suosittu historia­ kurssi saa jatkoa A N S H U / U N S P LA S H 12 Eläkeläinen 4/2020
• Eläkeläiset ry:n syksyn 2020 kurssi kalenteri Kursseille ilmoittaudutaan kirjalli­ sesti kurssi­ilmoittautumiskaava­ ketta käyttäen määräaikaan men­ nessä osoitteeseen Eläkeläiset ry; Onni Kari, Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: onni.kari@ elakelaiset.fi. Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivu­ jen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen elakelaiset.fi. Kurssika­ lenteriin voi tulla muutoksia. Ka­ lenteri julkaistaan myös Eläkeläi­ set ry:n verkkosivuilla, joilta näkee mahdolliset muutokset. Lisätie­ toja kursseista voi kysyä koulutus­ suunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL­opintokeskuksen kanssa. Kurssit Kuntorannassa Yhdistystoiminnan jatkokurssi 14.–18.9. (4 vrk) Tarkoitettu puheenjohtajille, sih­ teereille sekä kaikille johtokunnan jäsenille. Sopii parhaiten perus­ kurssin käyneille. Syvennäm­ me yhdistystaitojen tuntemus­ ta, opimme kokoustekniikkaa ja yhdistysasiakirjojen laatimista. Yhteinen osuus taloudenhoidon kurssin kanssa. Hinta: 70 € puolihoidossa ja 80 € täysihoidossa. Kurssille voi ot­ taa enintään 15 osallistujaa. Kurs­ si on täynnä. Taloudenhoidon jatkokurssi 14.–18.9. (4 vrk) Tarkoitettu taloudenhoitajille ja toiminnantarkastajille, mielui­ ten peruskurssin käyneille. Syven­ nämme perustaitoja sekä opet­ telemme käyttämään sähköistä kirjanpito­ohjelmaa. Yhteinen osuus yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Hinta: 70 € puolihoidos­ sa ja 80 € täysihoidossa. Voimme ottaa kurssille enintään 10 hen­ keä. Kurssi on täynnä. Liikunnan peruskurssi 28.9.–2.10. (4 vrk) Järjestämme liikunnan perus­ kurssin, jonka ohjelmassa on ul­ koliikuntaa, voima­ ja tasapaino­ harjoittelua, liikunnallisia pelejä sekä pieniä ohjelmia esitettäväk­ si. Kurssimateriaalina tarjoamme järjestön tuottamia liikunta­ai­ neistoja. Hinta: 130 € puolihoidossa ja 150 € täysihoidossa. Voimme ottaa kurssille enintään 15 henkeä. Il­ moittautuminen 11.9. mennessä. Matkavastaavien peruskurssi 28.9.–2.10. (4 vrk) Kurssi korvaa kevään peruuntuneen kurssin. Tarkoitettu yhdistysten uusille matkavastaaville sekä kaikille hy­ vien matkojen ja retkien suunnit­ telusta kiinnostuneille. Muitten aiheitten muassa vuoden 2021 Syystärräys­tapahtuma. Kurssil­ la alennettu hinta: 70 € puolihoi­ dossa ja 80 € täysihoidossa. Il­ moittautuminen 11.9. mennessä. Ikääntymispolitiikan opintopäivät 7.–9.10. (2 vrk) (Toukokuun lehdessä päivämäärässä oli virhe.) Kurssi on tarkoitettu vanhus­ neuvostojen jäsenille sekä muil­ le ikääntymispolitiikasta kiin­ nostuneille yhdistysaktiiveille. Aiheita ovat muun muassa jär­ jestömme puheenjohtajakau­ si ja vaikuttamistyö EETU ry:ssä, edunvalvontatyö ja Ikäystävälli­ seen Suomeen tavoiteohjelman toteuttaminen. Hinta: 70 € puo­ lihoidossa ja 80 € täysihoidos­ sa. Ilmoittautuminen 18.9. men­ nessä. Järjestöviestinnän kurssi 12.–16.10. (4 vrk) Kurssi on tarkoitettu yhdistysten tiedottajille sekä kaikille, jotka tarvitsevat viestintätaitoja toi­ minnassaan. Tiedottamisen pe­ rusasiat, sosiaalinen media, sel­ kokieli ja käytännön harjoituksia. Vetäjänä tiedottaja Tuomas Tal­ vila. Hinta: 70 € puolihoidossa ja 80 € täysihoidossa. Ilmoittautu­ minen 18.9. mennessä. Huovutuksesta huvia ja hyötyä – käsityö­ ja askartelukurssi 12.–16.10. (4 vrk) Teemme pienimuotisia käsitöitä eri huovutustekniikoita käyttäen. Käytämme huovutusta myös vaatteiden ja asusteiden ”tuu­ naamiseen”. Tuotamme muitakin pienimuotoisia käsitöitä, joita voi käyttää esimerkiksi yhdistyksen varainhankintaan. Kurssin vetä­ jänä on Sisko Rönkkö. Hinta: 265 € puolihoidossa ja 305 € täysi­ hoidossa. Ilmoittautuminen 18.9. mennessä. Musiikkikurssi 22.–26.10. (4 vrk) Tarkoitettu laulajille ja soittajil­ le. Uutta ohjelmistoa musiikki­ ryhmille, teoriaa yhdessä laulami­ sen ja soittamisen lisäksi. Sopii niin aloittelijoille kuin pidempään­ kin harrastaneille. Vetäjinä Sauli Malinen ja Ahti Seppo. Hinta: 265 € puolihoidossa ja 305 € täysi­ hoidossa. Ilmoittautuminen 1.10. mennessä. Ohjelmia kerhoon ja esiintymistaitoa 22.–26.10. (4 vrk) Uusia ideoita ohjelmaryhmille. Kurssi sopii myös kaikille, jotka haluavat kehittää esiintymistai­ tojaan. Vetäjänä näyttelijä Annik­ ka Kaistinen. Hinta: 265 € puoli­ hoidossa ja 305 € täysihoidossa. Ilmoittautuminen 1.10. mennessä. Verkkokurssit Verkkokurssit ovat osallistujille maksuttomia. Pyydämme ennak­ koilmoittautumista sähköpostit­ se, jotta voimme päättää sopi­ vasta ryhmäkoosta etäyhteys huomioon ottaen. Harrastamme ja tutkimme histo­ riaa, peruskurssi 23.9. klo 13–15 Harrastamme ja tutkimme histo­ riaa, jatkokurssi 24.9. klo 13–15 Poliittista historiaa opiskel­ lut maisteri Onni Kari vetää mo­ lemmat kurssit. Peruskurssi so­ pii vasta­alkajille ja jatkokurssille voi osallistua vaikkapa heti perus­ kurssin jälkeen. Jatkokurssi so­ pii myös niille, jotka osallistuivat Onnin keväällä pitämään koulu­ tukseen. Ilmoittautumiset pyy­ dämme Onnille 15.9. mennessä sähköpostitse: onni.kari@elake­ laiset.fi Yhdistystoiminnan ja talouden­ hoidon peruskurssit lokakuussa, ilmoitamme tarkan ajan myöhemmin. Matkavastaavien opinto­ ja neuvottelupäivät lokakuun loppupuolella, ilmoitamme tarkan ajan myöhemmin Kurssi on tarkoitettu peruskurs­ sin käyneille tai muuten kokeneille matkavastaaville. Kurssia ei tänä syksynä järjestetä lähiopetukse­ na. Kurssilla on hyvä tilaisuus sy­ ventää peruskurssin sisältöjä ja ratkoa matkavastaavan toimessa mahdollisesti kohdattuja pulma­ tilanteita. Tietotekniikka yhdistys­ toimijoitten työn tueksi Järjestämme etäyhteyskoulu­ tusta johtokuntien jäsenten ja muiden yhdistysaktiivien avuk­ si. Kurssilla opetellaan yhdistys­ toiminnassa tarvittavien asiakir­ jojen käsittelemistä etäyhteyden välityksellä, muun muassa pilvi­ palveluita hyödyntäen. Kurssi so­ pii esimerkiksi yhdistyksen ”toi­ mintatonnihakemuksen” täytön harjoitteluun. Kurssi järjestetään loka­marraskuussa. ilmoitamme tarkan ajankohdan myöhemmin. Kurssin vetäjänä toimii kevätkau­ della etäyhteysohjelmien käyttöä opettanut Maarit Fred. Järjes­ tämme lisäksi opetusta etäyh­ teysohjelmien, kuten Jitsi Meet ja Microsoft Teams, käytössä. Tietoteknistä tukea muiden järjestöjen hankkeista Olemme sopineet Eläkkeensaaji­ en keskusliiton kanssa, että jäse­ nemme voivat hakea tukea EKL:n koordinoimasta Verkosta virtaa ­hankkeesta. Lisää tietoa. ekl.fi/jasenille/verkosta­virtaa. Alueelliset kurssit Tietotekniikkakoulutus: Voimme järjestää vertais­ opastajakoulutuksen sekä muu­ tamia nettiopastuspäiviä eri alueilla. Tietotekniikkakoulutuk­ sissa pyydämme olemaan yhtey­ dessä Tiina Rajalaan. Yhdistys­ verstaat: Jos haluatte järjestää yhdistyksessänne ”yhdistysvers­ tas”­opastustapahtuman, pyy­ dämme ottamaan yhteyttä alue­ työn suunnittelija Anna Eskolaan, puh. 044 751 1031, sähköposti an­ na.eskola@elakelaiset.fi Elämäni eläkevuodet ­valmennus­ koulutukset: Eläkeläiset ry on mukana Ikäins­ tituutin koordinoimassa Elämäni eläkevuodet valmentajakoulutuk­ sessa. Kiinnostuneet ehtivät vielä mukaan Virroilla pidettävään kou­ lutukseen: 27.–28.10.2020 Virrat – viimeinen ilmoittautumispäivä 27.9. Lisätietoja koulutuksista an­ taa Saini Suutari, Ikäinstituutti, p. 040 526 2298, saini.suutari@ ikainstituutti.fi . Eläkeläiset ry:s­ sä asiaa hoitaa Tiina Rajala, puh. 040 582 4319, sähköposti tiina. rajala@elakelaiset.fi Ilmoittautuminen Eläkeläinen 4/2020 13
• JÄRJESTÖ TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA V arkaudessa sijaitsevan Lomakeskus Kuntorannan varaustilanne on vaikean koronakevään ja -alkukesän jälkeen elpymässä, kertoo toimitusjohtaja Jarmo Ikäheimonen. – Syksylle siirtyi paljon kevään ja kesän peruttuja varauksia, joten lähiaika näyttää hyvältä. Hiljaisimman talviajan Kuntoranta pitää taukoa, mutta joulupakettia myymme kyllä. – Ensi vuodelle olemme jo rakentaneet runsaasti uusia tapahtumia alkaen maaliskuun alun Kaamoksen kaatajaisista, Ikäheimonen valottaa. KORONA ISKI Kuntorantaan rajusti. Maaliskuun puolivälissä ilmoittivat tuettua lomatoimintaa järjestävät lomajärjestöt, että kaikki perutaan toukokuun loppuun saakka. Myöhemmin peruutuksia jatkettiin kesäkuun loppupuolelle. Koronatilanteen vuoksi eläkeläisten ja muidenkin matkalaisten kulkeminen loppui kuin seinään ja mm. Eläkeläiset ry:n Syystärräys-tapahtuma peruttiin. – Myynti putosi maaliskuussa rajusti, ja huhtija toukokuussa se oli pyöreä nolla. Henkilökunta jouduttiin lomauttamaan kesäkuun lopulle saakka, vain myyntipalvelu oli auki päivän viikossa, Ikäheimonen kertaa vaikeinta aikaa. Heinäkuussa suomalaiset lomalaiset paikkasivat osan järjestölomien peruutuksista, mutta viime vuodesta jäätiin selvästi. – Onneksi Stora Enson Varkauden tehtaan huoltoviikko elokuun lopussa toi komennusmiehiä majoittumaan. JARMO IKÄHEIMOSEN yhtiö tuli kesällä Eläkeläiset ry:n rinnalle omistajaksi uuteen perustettuun Kuntorannan lomakeskus Oy:hyn. Ikäheimosen mukaan Kuntoranta pystyy omistusjärjestelyjen myötä paremmin vastaamaan uusiin haasteisiin, ja löytämään mukaan myös uusia toimijoita Kuntorannan kehittämiseen. – Olemme ideoineet uusia projekELÄKELÄISET ry:n aiem min kokonaan omistaman Kuntorannan omistuspohjaa laajennettiin kesällä. Tuolloin perustettiin uusi Kuntorannan lomakeskus Oy. Osakkaina uudessa yhtiössä ovat Eläkeläiset ry ja Jarmo Ikäheimosen TKK-palvelu Oy, jonka nimi sittemmin on muutettu Saimaan Majoitus Oy:ksi. – Vaikeassa markkinatilanteessa voimien yhdistäminen on järkevää. Olemme tyytyväisiä siihen, että saimme kumppanin, joka tuntee talon ja sen asiakkaat ja on kiinnostunut liiketoiminnan kehittämisestä nimenomaan eläkeläisväestön tarpeita ajatellen, toteaa Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies. Eläkeläiset ry jatkaa Koskimiehen mukaan vahvasti mukana Kuntorannassa. Lomakeskuksesta järjestö omistaa edelleen puolet, ja Kuntorantaa ympäröivistä maa-alueista suurimman osan. – Korona-epidemian aikaansaama tauko Kuntorannan liiketoiminnassa edellytti järjestöltä vahvaa taloudellista panostusta. Sijoituksen takaisin saaminen edellyttää kannattavaa liiketoimintaa, ja siihen pyrimme leveämmillä harteilla. Kuntorannan käyttö tulee siis myös jatkossa Eläkeläiset ry:n hyödyksi. KUNTORANTA ON vuonna 1968 perustettu Eläkeläiset ry:n lomakeskus Varkaudessa. Liiketoiminta on yhtiöi tetty. Eläkeläisyhdistysten lomien ja tilaisuuksien lisäksi Kuntorannassa järjestetään mm. erilaisia ryhmälomia, ja se on myös yksittäisten matkailijoiden käytettävissä. Kuntorannan yhteydessä toimii myös leirintäalue. › kuntoranta.fi Kuntoranta tähtää tulevaan Koronakevät koetteli lomakeskusta ankarasti. Syksyn varaus tilanne näyttää kuitenkin hyvältä ja ensi vuodelle on jo rakennettu runsaasti uusia tapahtumia, kertoo toimitus­ johtaja Jarmo Ikäheimonen. ”Voimien yhdistäminen on järkevää” KUKA? Jarmo Ikäheimonen KTM Jarmo Ikäheimonen aloitti Kuntoranta Oy:n toi­ mitusjohtajana vuoden 2019 toukokuussa. Ikäheimonen tuntee Kuntorannan pitkäl­ tä ajalta. Hän toimi yhtiön osaomistajana ja toimitusjoh­ tajana vuosina 2012–2014 ja on osallistunut vuodesta 2012 alkaen yhtäjaksoisesti yhtiön hallituksen työskentelyyn. Ikäheimosella on vankka majoitus­ ja ravitsemusalan kokemus ja laaja Saimaan alueen matkailun tuntemus. Hänen yhtiönsä operoivat mm. Hotelli Pietari Kylliäistä Savonlinnassa ja Center Hotel Imatraa Imatralla sekä leirin­ täalueita. tä teemalomien rahoittamisessa ja asiak kaiden tuojina. Tapahtumia Kuntorannassa järjestetään Ikäheimosen mukaan paikan vahvuudet huomioiden niin, että painopiste on majoituspaketeissa – Järjestämme ohjattuja, teemallisia lomia, joilla tahdomme palvella nimenomaan eläkeläiskävijöitä. – Hyviä asiakkaita meille ovat myös muut Kuntorantaa tapahtumajärjestäjät kuten tikanheittäjät, motoristiym. järjestöt jotka tarvitsevat paljon majoitusja tapahtumatilaa Jarmo Ikäheimonen toteaa Eläkeläiset ry:n jäsenten olleen Kuntorannan uskollisimpia asiakkaita. – Toivon että näin on jatkossakin. Tervetulossa porukalla tai yksin Kuntorantaan! teja vähällä käytöllä olevien tilojen tarjoamiseksi mm. toimistoja varastokäyttöön. Ennen koronan iskua Kuntorannassa oli jo päästy uudistusten vauhtiin. – Uusimme graafisen ilmeemme ja palasimme Kylpylähotelli-nimestä tuttuun Kuntorannan lomakeskus -logoon. Samalla ympärivuotinen majoitustoiminta keskitettiin Lomahotelliin eli rivitaloihin. Osa entisen Kylpylähotellin huoneista poistettiin käytöstä ja osasta tehtiin Kesähotelli. Aulan ja ravintolan ilmettä on virkistetty ja sama uudistaminen jatkuu huoneissa käytävä kerrallaan – rahoituksen salliessa, Ikäheimonen lisää. ELÄKELÄISET RY:N runsaat 50 vuotta sitten perustama Kuntoranta ei unohda juuriaan eikä käyttäjiään, Ikäheimonen vakuuttaa. – Kuntorannasta on tarkoitus kehittää entistä enemmän eläkeläisten oma paikka. Totta kai tuettuja lomia tarjoavat lomajärjestöt (Solaris, Hyvinvointilomat, Maaseudun Terveysja lomahuolto ja Nasy) ovat tärkeiEläkeläiset ry:n toiminnan­ johtaja Jan Koskimies. Järjestämme ohjattuja, teemallisia lomia, joilla tahdomme palvella nimenomaan eläkeläis­ kävijöitä.” – Kuntoran­ nasta on tar­ koitus kehit­ tää entistä enemmän elä­ keläisten oma paikka, sanoo toimitusjohta­ ja Jarmo Ikä­ heimonen. 14 Eläkeläinen 4/2020
• www.dreamcare.? MAAHANTUONTI, MYYNTI JA VUOKRAUS: KUUSILUOTO OY | KEHITTÄJÄNKATU 16 | 04440 JÄRVENPÄÄ | INFO@APUAJONEUVO.FI S H O P R I D E R ® 040 124 4282 APUAJONEUVO.FI LIIKKUMISEN APUVÄLINEET huollot akut varaosat toimitukset Ikäinstituutin kampanja edistää turvallista ulkoilua Ikäinstituutin Vie vanhus ulos -kampanjassa 9.9.–9.10. edistetään turvallista ulkoilua yhdessä ikäihmisten kanssa. Tunnuksena on Ulkoilun ilo kuuluu kaikille! Valtakunnalliseen iäkkäiden ulkoilupäivä on vanhusten viikon torstaina 9. lokakuuta. Kampanja edistää niiden ikäihmisten ulkoilua, jotka tarvitsevat siihen apua ja seuraa. Osallistua voi jokainen, joka haluaa tehdä hyvää. Ikäinstituutti haastaa kuntaja järjestötoimijoita, hoitotyön ammattilaisia, omaisia, läheisiä ja vapaaehtoisia ulkoilemaan turvallisesti vanhusten kanssa sekä jakamaan ulkoiluvinkkejään ja -kokemuksiaan kampanjan verkkosivuilla vievanhusulos.fi ja sosiaalisessa mediassa. Kesäkuun alussa liikuntatuokiot laajenivat Facebookista ulkotiloihin. ELÄKELÄISET RY:N monikulttuurisen toiminnan ohjaajan Evgeniya Mazurovan joogaja jumppaohjaajan kokemus oli sopivasti hyödyksi, kun aloimme keväällä Facebookissa liikuntatuokiota venäjän kielellä. Jumpat aloitettiin keväällä puolituntisella tuolijumpalla kahdesti viikossa. Osallistujien toiveiden mukaan lisättiin hengitysharjoituksia ja hienomotoriikkaliikkeitä. Liikuntatuokiossa oli paikka myös meditaatiolle ja qigongille kiinalaiselle hyvinvointiliikunnalle. Viikoittain mukaan tuli 6–12 jumpparia monelta eri paikkakunnalta. Hyvää oli se, että kaikki tunnit tallentuvat Facebookiin ja halukkaat voivat treenata milloin vain. Palaute on ollut kiittävää. ”Kiitos jumppatuokioista! Erityisesti hengitysharjoitukset helpottivat oloani ja tunsin samalla valtavasti erilaisia tuoksuja”, sanoo Natalia Vantaalta. ”Oikein mielenkiintoisia ovat koordinaatioharjoitukset sekä tasapainoliikkeet baletin tyyliin. Tämä on ainutlaatuista eikä ollenkaan tylsää. Saan näistä harjoituksista energiaa”, toteaa puolestaan Antonina Kuopiosta. KESÄKUUN ALUSSA, kun koronatilanne helpotti, käynnistimme ulkoliikuntaryhmän Vantaan Havukoskella. Venäjänkieliset ryhmäläiset odottivat kovasti toistensa tapaamista, koska yksin oleminen keväällä oli ollut raskasta. Zhenya opetti osallistujille sauvakävelyä ja siitä tykättiin, koska sauvojen käyttämisen tekniokka oli uutta. Teimme ulkona myös muistiharjoituksia ja venyttelyä. Keuhkomme saivat treenausta ja raitista ilmaa. Keskustelut muistisairauksien ehkäisemisestä, verenkierron parantamisesta ja lihasten vahvistamisesta koettiin liikkumisen ohella tärkeäksi. EVA RÖNKKÖ › Ryhmä Facebookissa: Eläkeläiset ry ??-?????? Venäjänkieliset jumppahetket ovat keränneet myönteistä palautetta Ikä ihmisten kokemuksia pankkipalveluista selvitetään Vanhusja lähimmäispalvelukeskus valli ry:n Ikäteknologiakeskus selvittää parhaillaan ikäihmisten kokemuksia ja tarpeita pankkipalveluihin liittyen. Kysely on tarkoitettu 65 vuotta täyttäneille henkilöille. Kyselyyn pääsee vastaamaan vallin kotisivulla valli.fi. Samasta osoitteesta löytyy myös tulostettavat versiot suomeksi ja ruotsiksi. Ne voi täyttää käsin ja lähettää vallille postissa. Kyselyyn voi vastata myös paperilomakkeella (sis. postimaksu maksettu -vastauslähetys), joka sekin on saatavilla myös ruotsinkielisenä. Lisätiedot ja mahdollisten paperilomakkeiden tilaus: Kehittämispäällikkö Sari Vapaavuori, sari.vapaavuori@ valli.fi, puh. 0400 678858 Eläkeläinen 4/2020 15
• YHTEISKUNTA UP / TIINA TENKANEN K elalta on haettu takuueläkettä koko ajan enemmän, kertoo suunnittelija Reeta Pösö Kelasta. Kela lähetti viime syksynä muistutuskirjeen niille henkilöille, jotka sen las-kelmien mukaan ovat oikeutettuja takuueläkkeeseen, mutta eivät olleet sitä hakeneet. Heitä oli Kelan laskelmien mukaan noin 15 000. Yli 65-vuotiaille maksettiin heinäkuussa asumistukea reilut 29 miljoonaa euroa. Syitä hakematta jättämiselle asiantuntijat eivät tiedä. Eläkeläisliittojen etujärjestö eetun puheenjohtaja Ole Norrback arvioi, että etuuden hakeminen on monelle vaikeaa. – Kaikilla ei ole tietokonetta ja hakemuksen kieltä voi olla vaikea ymmärtää. Monille byrokratia on liian vaikeaa, vaikka tarve etuuksiin olisikin, Norrback toteaa. Hän muistuttaa, että yksinäisillä saattaa olla vaikeaa löytää luotettavaa henkilöä, jolle voisi uskoa asioidensa hoitamisen valtakirjalla. Tasokorotus toi lisää hakijoita Kelan yhteydenoton jälkeen takuueläkkeiden saajien määrä nousi selvästi. Kun syyskuussa 2019 takuueläkkeen saajien määrä oli yli 103?500, vuoden loppuun mennessä takuueläkettä sai noin 6?000 henkilöä enemmän. Tämän vuoden puolella on myönnetty uusia takuueläkkeitä noin 7?300:lle. Heinäkuussa takuueläkettä sai kaikkiaan 113?600 henkilöä. – Hakijamäärää on voinut nostaa tämän vuoden puolella takuueläkkeeseen tehty tasokorotus, Pösö arvioi. Tänä vuonna takuueläkkeen määrä on enimmillään 834,52 euroa kuukaudessa. Eläkkeensaaja on oikeutettu takuueläkkeeseen, jos hänen muut eläketulonsa jäävät kuukaudessa alle 834,52 euron. Tulot lasketaan senttien tarkkuudella. Vuonna 2019 keskimääräinen takuueläke oli 179 euroa kuukaudessa. Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 2011. Täyttä takuueläkettä voi saada, jos ei saa mitään muita eläketuloja. Yli sata erilaista etuutta Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa tähdätään muun muassa etuuksien vaivattomampaan hakuun, toteaa johtava asiantuntija Marjukka Turunen Kelasta. Eläkeläisten etuudet, kuten takuueläke, eivät kuuH EI K K I S A U K KO M A A / LE H TI K U VA Kelan laskelmi­ en mukaan ta­ kuueläkettä voisi hakea vie­ lä useampi. Yhä useampi havahtuu hakemaan takuueläkettä Noin 77 700 henkilöä saa vanhuuseläkettä alle 800 euroa kuukaudessa Eläketurvakeskuksen tietokannan mukaan. Pienimpiä eläkkeitä joudutaan paikkaamaan muun muassa ta­ kuueläkkeellä ja asumistuella. Moni jättää etuuksiaan hakematta. 16 Eläkeläinen 4/2020
• lu sosiaaliturvauudistukseen. Moni etuus voi kuitenkin koskea myös eläkeläisiä, esimerkiksi toimeentulotuki. – Kelan näkökulmasta tavoitteena on sujuvampi, nopeampi ja helpompi asiakkaiden palveleminen, Turunen vahvistaa. Kelan etuuksia, edun osia tai lisiä on yli sata. Asiakas hyötyisi etuusviidakon yksinkertaistamisesta. Turunen toteaa, että nykyjärjestelmäänkin voitaisiin tehdä muutoksia nope-asti melko pienillä lainsäädännön muutoksilla ja digitaalisuutta hyödyntämällä ilman, että asiakkaan täytyisi ymmärtää koko järjestelmää ja mitä tukia hänen pitäisi hakea. eetu ry:n Norrback suhtautuu myönteisesti Kelan kaavailuihin palvelujen sujuvoittamiseksi. Hän toivoo, että viranomaiset voisivat yksinkertaistaa etuuksien hakua ja myöntää niitä keskitetysti yhden luukun periaatteella. Etuuksia tulisi Norrbackin mukaan myöntää automaattisesti, sillä viranomaisilla on kaikki tarvittava tieto. – Automaatioon pitää mielestäni todella pyrkiä. Etuuksia voitaisiin yhdistää Sosiaaliturvauudistuksen on määrä olla valmis vuonna 2027. Uudistusta valmistelee parlamentaarinen komitea. Se tarkoittaa, että komitean jäseninä on asiantuntijoiden lisäksi kansanedustajia, joten päätökset saavat myös poliittisen hyväksynnän. Komitean puheenjohtajana toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjelmajohtaja, sosiaalipolitiikan tutkimusprofessori Pasi Moisio. Kelan Marjukka Turunen on sitä mieltä, että monia asiakkaan elämää helpottavia uudistuksia voidaan tehdä jo ennen määrävuotta. – Joitakin etuuksia voitaisiin yhdistää. Uudistukset edellyttävät Turusen mukaan joitakin lakimuutoksia esimerkiksi tiedonluovutuksesta eri viranomaisten kesken. Norrback näkee tilanteen toisin. Hän uskoo, että tietotekniikan avulla viran-omaiset pystyvät hoitamaan etuusasioita kansalaisten parhaaksi. – Pitää muistaa, että hallinto on kansalaisten palvelija. TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA OULUN kaupunginhallitus päätti elokuun alkupuolella, että Oulu liittyy maailmanlaajuiseen ikäystävällisten kuntien verkostoon. Päätös oli vastaus kuntalaisaloitteeseen, jossa Oulun Työväen Eläkeläiset ry esitti liittymistä Maailman terveysjärjestö who:n ikäystävällisten kuntien verkostoon (Age Friendly Cities and Communities). Aloitteen mukaan verkostoon liittyminen ei synnytä kunnalle suoria velvoitteita. Kunta määrittelee itse, miten se toteuttaa ikäystävällisyyttä. who:n verkosto voi kuitenkin arvioida mukana olevia kuntia tiettyjen kriteereiden pohjalta. Maailmanlaajuisen verkoston jäsenet voivat vaihtaa kokemuksia asiantuntijoiden kanssa ja jakaa hyväksi havaittuja käytänteitä. Ikäystävällinen kunta huomioi väestön ikääntymisen päätöksenteossaan ja asiakirjoissaan. ”Aloite on ajankohtainen ja tärkeä” Ikäystävällisyyden keskeisiä elementtejä ovat aloitteen mukaan päätöksenteko, elinympäristön kehittäminen kaavoituksessa, rakentamisessa, asumisessa ja liikenteessä sekä julkisten palveluiden kehittäminen ikäihmisten tarpeet huomioiden. ”Sosiaalija terveyspalveluiden lisäksi myös kuntien vastuulla olevien liikunta-, kulttuurija vapaa-ajan palveluiden on oltava ikäystävällisiä. Palveluiden kehittämisessä on myös otettava huomioon ikääntyvän väestön moninaisuus”, Oulun Työväen Eläkeläisten aloitteessa todetaan. Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut toteaa lausunnossaan, että aloite on ajankohtainen ja tärkeä. 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa Oulussa nopeasti. Kasvu on seuraavalla kymmenvuotiskaudella noin 60 prosenttia eli noin 7 300 henkilöä. Sivistysja kulttuuripalvelujen ja vanhusneuvoston lausunnossa yhdyttiin hyvinvointipalvelujen kantaan ja todettiin lisäksi mm., että verkostoon liittyminen täydentää Oulun kaupungin kulttuuristrategiaa ja on osa kulttuuripääkaupungin tavoitteita. Oulu on hakenut Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026. ”Saavutettavuuden ja esteettömyyden lisäksi ikäystävällisessä suunnitteluprosessissa on huomioitava taide ja kulttuuri, joilla on suuri merkitys yhteisöllisyyden rakentajina ja hyvinvoinnin lisääjinä”, sivistysja kulttuuripalvelujen lausunnossa todetaan. Oulun Työväen Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Veikko Kettunen on tyytyväinen siihen että yhdistyksen aloite kantoi hedelmää. – On myönteistä, että kaupunkia kehitetään myös ikäihmisten näkökulmasta. Eläkeläiset ry kannustaa ikäystävällisyyteen Eläkeläiset ry kannustaa kaikkia Suomen kuntia osoittamaan sitoutumisensa ikäystävällisyyteen liittymällä who:n verkostoon. Järjestö on myös kannustanut paikallisyhdistyksiään tekemään aloitteita asiasta omissa kunnissaan. Toukokuussa 2018 pidetty Eläkeläiset ry:n 20. edustajakokous korosti, että väestön ikääntyminen tulee ottaa huomioon kaikessa yhteiskunnan kehittämisessä. Ikäihmiset ovat aktiivisia kuntalaisia ja elintärkeitä paitsi kunnan talouselämän kannalta, myös vireän ja sosiaalisen yhteisön synnyttäjinä, edustajakokous totesi. Ikäystävällisten kuntien verkostoon kuuluvat Suomessa jo mm. Tampere ja Turku, Kerava, ja se on tavoitteena mm. Vaasassa. Monille byrokratia on liian vaikeaa, vaikka tarve etuuksiin olisikin.” Oulu liittyy maailmanlaajuiseen ikäystävällisten kuntien verkostoon, Oulun Työväen Eläkeläiset ry:n kunta­ laisaloitteen mukaisesti. Oulu liittyy ikäystävällisten kuntien verkostoon Eläkeläisyhdistyksen aloite tuotti tulosta. Eläkeläinen 4/2020 17
• Summa riitti johonkin tiettyyn kulunkiin, mutta päivittäiseksi toimeentulon takaajaksi siitä ei yksinään ollut. TUULA VUOLLE-SELKI I känsä puolesta työnsä menettäneen merimiehen turva oli ennen vanhaan ensisijaisesti perhe. 1700-luvulta lähtien meriltä kotiutuneet vanhukset alkoivat saada tukea kotipaikkakuntansa merimieshuoneelta. Jotta merimiehen ammattia ylipäänsä sai harjoittaa, oli merimieshuoneen kirjoihin eli ”rulliin” kuuluminen pakollista. Tarve vakinaiselle eläkejärjestelmälle nousi ajankohtaiseksi 1800-luvulla, sillä merimieshuoneiden myöntämästä tuesta ei ollut toimeentulon takaajaksi. Laki vapaaehtoisesta merimiesten eläkekassasta vahvistettiin 1879. Merimieshuoneet muistuttivat avustustyönsä puolesta aiempien vuosisatojen käsityöläiskiltoja. Kun merimies tuli vanhaksi tai sairaaksi eikä enää voinut ottaa uutta pestiä laivalla, hän ilmoitti kaupungin merimieshuoneelle jäävänsä maihin ja kirjautuvansa ulos ”rullista”. Uran pituuden, suoritettujen maksujen sekä henkilön maineen perusteella merimiehelle, hänen leskelleen tai orvoiksi jääneille lapsilleen voitiin myöntää rahallista apua. SUMMA EI ollut suuren suuri. Se riitti johonkin tiettyyn kulunkiin kuten jauhotynnyrin ostoon, vuokranmaksuun, lääkärinlaskuun tai hautajaisten järjestämiseen, mutta päivittäiseksi toimeentulon takaajaksi siitä ei yksinään ollut. Selviytyäkseen merimiehet joutuivat turvautumaan kunnallisen köyhäinhoidon apuun. Suomessa ensimmäinen merimieshuone perustettiin Turkuun 1752. Vähitellen merimieshuoneita oli jokaisessa ulkomaankauppaa harjoittavassa kaupungissa. Merimieshuoneet toimivat pitkälti vakuutusperiaatteella. Tiettyjä ehtoja korvauksen saamiseksi vaadittiin; oli pysyttävä köyhyydessä ja naimattomuudessa ja muutenkin elettävä siveellistä elämää. Pikkukaupungeissa kontrolli toimi ja väärinkäytöksiä ei juuri ilmennyt. Merimieshuoneita voi pitää ensimmäisenä merimiesten eläkejärjestelmänä. VÄHITELLEN SYNTYI ajatus keskitetystä merimiesten eläkelaitoksesta. Vuonna 1879 säädetyn komiteamietinnön pohjalta eläkettä sai, kun oli ollut merimieshuoneen kirjoissa 20 vuotta. Eläkemaksuja tuli olla 25 vuodelta. Eläkkeen saamisen ikäraja oli 55 vuotta. Kaiken kaikkiaan jäsenmäärä jäi kauas tavoitteistaan. Nuoret merimiehet olivat olleet alalla niin vähän aikaa, ettei vapaaehtoiseen eläkelaitokseen liittyminen houkutellut heitä. Perheellisillä oli muitakin rahareikiä kuin eläkemaksut. VUONNA 1932 valtioneuvoston asettama komitea päätyi ehdottamaan merimiesten eläkelaitoksen ja merimieshuoneiden lakkauttamista. Vuoden 1937 kansaneläkelaki takasi nyt myös merimiehille toimeentulon vanhuuden varalta. Näin ollen ammattikohtaiset eläkelaitokset voitiin lakkauttaa. Kansaneläkkeet olivat luonnollisesti laiha lohtu ansioidensa mukaista eläkettä tavoitelleille merenkulkijoille. Vasta vuonna 1956 voimaan astunut merimieseläkelaki ja samana vuonna perustettu Merimieseläkekassa takasivat suomalaisilla ulkomaanliikenteen kauppa-aluksilla ja jäänmurtajilla työskenteleville merenkulkijoille lakisääteisen työeläketurvan. Aiheesta kirjoitettua: Hoffman, Kai 1974, Merimieskirstusta eläke­ laitokseen. Merimieseläkejärjestelmän histo­ ria vuosina 1748–1936. Merimieseläkekassan julkaisuja IV. Helsinki. Frigren, Pirita 2017, Sata vuotta merenkulki­ joiden sosiaaliturvaa. Albatrossi 2–3, s. 4–8. HISTORIA Korvauksen saamisen ehtona oli köyhyys, naimattomuus ja siveellinen elämä.” MUSEOVIRASTO Entinen merimies ja laivantimperi Antti Böök puolisoineen Oulussa 1932. Merimieshuoneet olivat merimiesten ensimmäinen eläkejärjestelmä 18 Eläkeläinen 4/2020
• PENSIONÄREN P ensionärsverksamheten har kört igång på olika håll i landet efter det avbrott coronaepidemin orsakade. På många håll är det full fart då verksamhet och möten som planerades för våren och sommaren måste uppskjutas och i stället ordnas nu i höst. Pensionärerna rf sporrar lokalföreningarna till en aktiv höst. De omfattande begränsningar som i våras ställdes för sammankomster finns inte nu i sikte. Denna nya tid kräver dock att vi anpassar oss, och inom verksamheten måste vi beakta bland annat handhygien och säkerhetsavstånd på ett helt nytt sätt. Det är viktigt att följa myndigheternas aktuella meddelanden och anvisningar. Föreningarna gör också klokt i att redan på förhand informera om säkerhetsarrangemangen då man ordnar olika evenemang. PENSIONÄRERNA RF:S delegation sammanträdde i slutet av augusti i Varkaus. Diskussionen inom delegationen handlade mycket om verksamheten som nu skulle starta på nytt. Hur kan all den energi som samlats under de månader verksamheten låg nere nu kanaliseras? I sitt ställningstagande betonade delegationen de sociala relationernas stora betydelse för människans välmående. Pensionärerna rf stöder den lokala verksamheten med utbildningar, och vi välkomnar alla medlemmar, såväl föreningarnas funktionärer som andra intresserade, till kurserna. Vid organisationens utbildningar beaktas säkerheten, och deltagarantalet vid evenemangen är också lägre än normalt. För den som inte vill delta på plats ordnas kurser och utbildningar allt oftare också digitalt på distans. Kuntoranta, pensionärernas eget semestercenter, öppnade redan i slutet av juni och alla pensionärer är varmt välkomna. Coronavåren innebar ett hårt slag för ekonomin och Kuntorantas ägarbas har sedan dess breddats för att göra det möjligt att vidareutveckla serviceutbudet. FINANSMINISTERIETS BUDGETFÖRSLAG kastar en skugga över hösten då märkbara nedskärningar i det offentliga stödet till pensionärsorganisationerna ingår i förslaget. Pensionärsförbundens intresseorganisation PIO uppmanar alla till aktiv påverkan gentemot regeringen och riksdagen så att regeringen vid budgetmanglingen i september förstår betydelsen av det arbete organisationerna utför då det gäller att möjliggöra sociala relationer och arbeta för människors delaktighet. Översättning: Anne Lindfors­Shaban LEDARE JAN KOSKIMIES Chefredaktör LIMPAN RUDOLF LINDBLAD Skribenten är pensionär, bosatt i Helsingfors. Höstverksamheten kör igång Pensio­ närerna rf sporrar lokal­ föreningarna till en aktiv höst.” Å lderdomen är ingen fröjd och det fick jag med rågat mått erfara när jag röjde opp vår gamla bostad till försäljning. Jag låg på knä för att tömma nedersta hyllan i ett skåp, och när jag försökte resa mig slant greppet om diskbänkskanten. Jag föll raklång på köksgolvet och när jag försökte resa mig upp gjorde det så ont i högerbenet att jag var tvungen att bli liggande. Med stor möda ålade jag mig till sängkammaren. Där ktånglade jag mig upp i en gammal länstol varifrån jag fick tag i mobilen som låg på fönsterbrädet och ringde till min för några veckor sedan pensionerade son och bad honom hjälpa mig. Bilen stod nämligen med öppna dörrar och nycklarna i framför trappan. Han kom, parkerade och låste bilen, sedan funderade vi en stund hur vi skulle sköta saker och ting i framtiden innan jag ringde efter ambulansen. Den kom under tio minuter och när jag berättade vad som hänt sade en av de två skötarna att nu bär det av till malmsjukhuset. FRAMME I Malm fick jag sjukhuskläder, smärtstillande spruta, blev röntgad och fick bädd och mat. Sedan kom en läkare som berättade att jag hade ett brått på lårbenshalsen som skulle åtgärdas följande dag på Tölö sjukhus. Följande morgon åkte jag ambulans till Tölösjukhuset och framme blev jag först coronatestad av en sköterska i full skyddsutrustning och när jag senare konstaterades smittofri hamnade jag i en röntgentunnel och efter det fick jag veta att jag skulle åtgärdas följande dag. Då fick jag först en massa sprutor beövningsmedel troligen i ryggraden, vilket var en mycket obehaglig upplevelse och sedan hamnade jag på operationsbordet. Där blev mitt lår uppskuret, benet borrat, hopskruvat och hopsytt. Jag kände hela tiden vad de höll på med, men det gjorde inte det minsta ont. Efter följande dags undersökningar fick jag veta att min mage hade tagit så illa upp av den rostfria skruven att kallbrandsrisk hotade i tjocktarmen och följande dag skulle jag åka ambulans till Hartmansjukhuset i Mejlans för fortsatta åtgärder. Min tjocktarm opererades bort och min tunntarm syddes ihop med ändtarmen. Sedan blev det slangmatning och blöjbyxor. Vi låg tre gubbar med samma fel i ett litet rum och sket turvis i byxorna. Vi luktade säkert mycket illa, men jag har lyckligtvis förlorat luktsinnet. JAG HADE hela tiden telefonkontakt med pojken som vittjade min post och när det var besöksförbud på sjukhuset så lämnade han in mina och frugans obetalda räkningar till avdelningens kansli. Jag skrev under bankgirona och han befordrade dem följande dag till banken. Det kändes fint att åter vara en aktiv medlem i samhället. Rehabiliteringen gick också framåt. Jag fick en personlig ferrariröd rollator och en käpp med gripklo, som var till stor hjälp när man skulle plocka upp någonting eller tex. ta på sig strumporna, och fick under terapeutens uppseende lära mig använda dem. När jag efter några dagar fick lov hann jag ibland tom. på vessat innan skiten hann komma i byxorna. Efter allt som allt tre veckors sjukhusvistelse fick jag slutligen åka hem med invataxi och ett paket mindre blöjbyxor i väskan. Eftersom jag hade tio veckor bilkörningsförbud efter olyckan fick pojken ännu sköta mina matoch medicinköp. Han kuskade mig också på besök till sjukhemmet där frugan bor och har förtjänat ett stort tack för alla sina insatser. JAG SKREV ovanstående reportagemässiga kåseri för att varna alla pensionärer för vad som kan hända om man ramlar omkull. Stöd er på rollator, käpp och ledstänger eller vad ni nu har till hands. Det är den bästa garantin till ett lyckligt pensionärsliv. Vi luktade säkert mycket illa, men jag har lyckligtvis förlorat luktsinnet.” Mitt lidandes historia Eläkeläinen 4/2020 19
• Muuraustöissä Lappi, Suomi ja naapuri­ maatkin tulivat tutuiksi Asko Korhonen muurasi 80­vuotiaaksi asti. Eläkepäiviään hän viettää Keravalla. Pitkän, työntäyteisen elämän salaisuutena Korhonen pitää myönteistä elämänasennetta. TEKSTI MAILA HÖLTTÄ KUVAT RIITTA TÖRMÄNEN JA KORHOSEN ARKISTO Asko Korhonen muuraa. Asko Korhosen viimeisin talo sijaitsi Hyrylässä. Suomalaisten sodan jälkeen Tuulomaan rakentama sairaala Vanha talo Patunan kylästä 20 Eläkeläinen 4/2020
• A sko Korhonen on syntynyt Kemijärvellä 90 vuotta sitten. Eläkepäiviään hän viettää Keravalla. Työelämän Korhonen aloitti 13-vuotiaana heti kansakoulusta päästyään ja päätti sen muurarina 80-vuotiaa na. Työvuosien aikana Suomi tuli tutuksi Lapista itään ja etelään ja siltä väliltä. Tulipa muurattua Neuvostoliiton, Norjan ja Ruotsinkin puolella. Isä rakensi 1930-luvulla kirvesmiehenä rautateiden asemarakennuksia. Perhe muutti usein. Längelmäellä Korhonen kävi kansakoulun isän ahertaessa Oriveden ja Jämsän välisellä radalla. Kun koulu oli käyty, alkoi työelämä. Porapoikana hän kantoi kivimiehille pajalla teroitettuja poria. Asuttiin Taivalkoskella ja Kontiomäellä, myös rajan itäpuolelle jääneessä Elisenvaarassa. Siellä rautatieläiset puhuivat, että rataa tehdään sotaa varten. Kun Kemi–Rovaniemi-radalla tehtiin töitä Lapin sodan jälkeen, mestari määräsi Askon sepänsälliksi ja muurarin apuriksi. – Kun muurari lähti kahville, otin kauhan ja tiilen ja rupesin muuraamaan. Se tuntui niin mukavalta hommalta, Korhonen muistelee. ”Poikaa taitaa kiinnostaa muuraus”, tuumi muurari palattuaan, ja niin Asko siirtyi apuriksi. Ollessaan 16-vuotias Korhonen huomasi lehdestä ilmoituksen, jonka mukaan Turussa alkaa muurausja maalauskurssi. Niin pantiin paperit sisään, ja 2-vuotinen Asko Korhonen ja Anja Niemi­ nen ovat tutus­ tuneet tans­ seissa. Kuva on Keravan Eläke­ läiset ry:n or­ kesterin Cap­ rin soittamista tansseista maa­ liskuun ensim­ mäiseltä päi­ vältä. Olihan niillä tienoin muitakin muurareita, kun koko Lappi oli saksalaisten hävittämä, ja se piti rakentaa uudelleen.” koulutus alkoi. Hän keskeytti koulun, kun pääsi porukkaan erään isän muurarikaverin kanssa. Oppia oli riittävästi saatu. PORUKASSA OLI kuultu, että Murmanskin alueella, Petsamossa alkaa Jäniskosken voimalaitostyömaa. Saksalaiset olivat tuhonneet voimalaitoksen Lapin sodassa, ja suomalaiset matkasivat rakentamaan sen uudelleen. Neuvostoliitto hankki voimalaitoksen korvauksena saksalaissaatavistaan. Jäniskoskelta Korhonen meni sotaväkeen Ouluun ja myös naimisiin. – Palasimme Ivaloon. Nuohosin välillä ja hankin nuohousluukkuja. Kuljin tienvarsia pitkin aina Sevettijärvelle saakka. Kunnan mestari sanoi, että kun olet uunimuurari, ota nuohousvehkeet mukaan. Nuohoat kylät. – Jokivarret olivat asuttuja ja asumuksissa paljon lapsia. Nokiluukkuja oli vaikea saada, ja muistakin tarvikkeista oli pulaa. Niinpä minua kehotettiin tekemään reikä piipun kylkeen, savuhormin mutkan kohtaan ja lisäämään nokiluukun, niin että tuhkat saa pois. – Monellakaan isännällä kun ei ollut rahaa millä maksaa. Mutta myöhemmin kaikki tuli korvattua. Toipa joku kalaa ja poronlihaakin. Ihmiseen saattoi luottaa. Harmittaa, kun sen homman lopetin. Nuohoojalle kerrottiin monenlaisia asioita, perhesalaisuudetkin. SOTAVÄEN JÄLKEEN Korhonen muurasi kouluja – yksi hotellikin Ivalossa oli kohteena – Sevettijärvellä ja Utsjoella. Olihan niillä tienoin muitakin muurareita, kun koko Eläkeläinen 4/2020 21
• Lappi oli saksalaisten hävittämä, ja se piti rakentaa uudelleen. Hän työskenteli vuosia Lapissa. Siellä perheeseen syntyi seitsemän lasta, viisi tyttöä ja kaksi poikaa. Ivalossa hän rakensi itselleen kaksi taloa. – Sitten siirryin rakentamaan Tuuloman voimalaitosta, joka toteutettiin urakkatyönä. Työt kestivät 2,5 vuotta. Ensin suomalaiset rakensivat yli 100 km pitkän tien. Sitten oli vuorossa Nuottijoen voimalaitos Muurmanskia ja sen kaivoksia varten. – Meitä oli rajan takana kuusi rovaniemeläistä muuraria, ja minut valittiin nokkamieheksi. Tuulomaan perhe lähti mukaan. Muitakin työntekijöitä sinne tuli ihan Helsinkiä myöten. Lapset kävivät suomalaista koulua. Alakoulu ja yläkoulu oli tehty tiilestä. Myös sairaala oli suomalaisten rakentama. Kun lähdimme pois, kaikki jäi venäläisille. Siellä oli pieni venäläinen Patunan kylä. Me emme olleet sen asukkaiden kanssa tekemisissä. – Rovaniemelle lähdin seitsemän kaverin kanssa. Meitä oli kaikkien rakennusalan ammattilaisia. Porukan kanssa rakensin rivitalon, ja siihen perheellekin asunnon Korkalovaaraan. RAKENNUSMIEHETHÄN OVAT vilkkaita ja aloitekykyisiä, ja perhe piti elättää. Rovaniemellä työt alkoivat vähentyä. Kavereita oli Ruotsissa töissä. Niin meitä muurareita ja timpureita päätti lähteä Ruotsin puolelle – yhteensä kolme perhettä. Vanhin tytär asui jo siellä. Kahteen rekkaan pakattiin muuttokuormat, ja niin mentiin Göteborgiin asti. – Kaikilla meni hyvin. Mutta ruotsin kieli ei minulla ollut hallinnassa. Niinpä vuoden kuluttua tultiin Suomeen. Minä päädyin perheeni kanssa Keravalle. Se oli vuosi 1972. Menin Palkille töihin. Täällä on paljon tiilitaloja, kerrostaloja, joita olen ollut muuraamassa. Muurasin myös omakotitaloja etenkin Arabikylässä, Kurkelassa. Helsingin seudulla tuli myös muurattua. Ja kesämökkejä ympäri Suomen. Keravalle saavuttuani otin nopeasti yhteyttä paikalliseen muurarien ammattiosastoon, ja pian kuuluinkin sen toimikuntaan. – Työelämässä ollessani en lätrännyt viinan kanssa. Siksi savuviinapulloja kertyi piilopaikkaan niin, että kerrankin niitä oli 22. Kun olin vävypojan kanssa Moskovassa hommissa joskus 1980-luvulla, niitä myös kertyi melkoisesti. – Arvo Aallon veli Armas on ollut työkaverina. Olen käynyt Ivalossa auttamassa häntä talon tekemisessä. Hän vastavuoroisesti on auttanut minua. Muistan, että nuoruudessa monet pelit tuli tanssittua Arvon vaimon Onervan kanssa. Kun Arvo rakennutti itselleen asuntoa Espooseen, minä muurasin sinne takkaa. Naureskelin hänelle, että mitä hän, entinen muurari, tekee herrojen asuinalueella. ANJA NIEMINEN, 86, ja Asko ovat tunteneet toisensa kolmisen vuotta. Tansseissa on tavattu – kumpikin tykkää tanssia. Keravalla he ovat aina käyneet eläkeläisten orkesterin Caprin soittamissa tansseissa. Vantaalla Puistokulma on hyvä tanssipaikka. Myös Klaukkalasta, Kellokoskelta, Mäntsälästä ja Järvenpäästä niitä löytyy. Kun radiosta kuuluu mukavaa musiikkia, niin matot työnnetään syrjään, ja tanssi alkaa. Tansseihin on ollut helppo lähteä, kun kuskina on toiminut hyvä ystävä Veikko Haataja, hänkin innokas tanssija. Pitkän, työntäyteisen elämän salaisuutena Asko Korhonen pitää myönteistä elämänasennetta. Monellakaan isännällä ei ollut rahaa millä maksaa. Mutta myöhemmin kaikki tuli korvattua. Toipa joku kalaa ja poronlihaakin.” Anja Nieminen ja Asko Korhonen ovat tunteneet toisensa kolmisen vuotta. 22 Eläkeläinen 4/2020
• K aksossiskoni toi minulle kauan sitten tuliaisena pienen nelikulmaisen puhdistukseen käytettävän sieniliinan. Siinä on vihreällä pohjalla lippalakkipäisen, paksuviiksisen miehen kuva ja englanninkielinen teksti: Those who cast the votes decide nothing. Those who count the votes decide everything. Suomeksi: Ne, jotka antavat äänensä, eivät päätä mistään. Ne, jotka laskevat äänet, päättävät kaikesta. Viisauslauseen alla on Stalinin nimi ja hänen rintakuvansa koristaa sieniliinan vasenta alakulmaa. Olen siirtänyt vitsikkään pikku liinasen kylppäristä saippuapullon alta työpöydälleni, sillä viesti on hätkäyttävän ajankohtainen nyt, kun Valko-Venäjää hallitsee Stalinin ilmeinen opetuslapsi Aljaksandr Lukashenka, joka sai murskavoiton äskettäisessä presidentinvaalissa: peräti 80 prosenttia äänistä. Näin suuri suosio oli suoranainen ihme, kun ennen vaaleja tehdyissä kyselyissä diktaattorin suosio pyöri jossain 30 prosentissa. Ihmettä ei ole tapahtunut, on tapahtunut valtava petos, vaalivilppi. Ja se tiedetään hyvin niin Valko-Venäjällä kuin muissakin entisen Neuvostoliiton tasavalloissa. Ja tietysti maailman muissa maissa. Vaalivilppi on suosittu keino vallassa pysymiseen kaikkialla maailmassa, myös eräissä Euroopan maissa. Vai uskotteko, että esimerkiksi Puolan, Unkarin ja Turkin viime presidentinvaalit käytiin vakaan rehellisesti? Voisitteko kuvitella, että eri maissa ja mantereilla kymmenien ja satojen tuhansien kansalaisten julkisten protestien ja mielenosoitusten jälkeen samat kansalaiset menisivät vetämään ”punaisen viivansa” sen henkilön hyväksi, jota vastaan ovat – väkivallan ja rangaistusten uhallakin – mieltänsä osoittaneet? STALININ VIESTI pienessä sienipyyhkeessä toi tietysti mieleen myös Donald Trumpin ja usa:n marraskuiset presidentinvaalit. Jos Trump voittaa, hän hallitsee ja vallitsee, metelöi ja sotkee asioita sekä ulkoettä sisäpolitiikassa vain seuraavat neljä vuotta, mutta hän on niin vaarallinen ”ohjus”, että voi saada puoli maailmaa sekasortoon toimenpiteillään neljässäkin vuodessa. Kuinka rehelliset olivat ne vaalit, jotka hän viimeksi voitti, vaikka sivistysmaissa maailman laajuisesti uskottiin, ettei se ole mitenkään mahdollista? Amerikan ihmemaassa näyttää kaikki olevan mahdollista, sehän on aina tiedetty. Valko-Venäjän vaalitulos taas sai heti miettimään, kuinka suuri osa kansasta antoi äänensä Lukashenkalle pelkästä pelosta omasta ja läheistensä puolesta. Suomen Kuvalehden artikkelissa (SK 33) kerrotaan, että edellisissä presidentinvaalissa Lukashenka sai murskatuksi mielenosoitukset mellakkapoliisien avulla. Miten lienee nyt, kun vaalien jälkeen alkoivat mittavat lakot tärkeillä työaloilla ja kuulemma suhde välttämättömään tukijaan Venäjään on heikentynyt? SEKÄ USA:N TRUMP että Valko-Venäjän Lukashenka viis veisaavat kansalaisistaan ja heidän elämästään, joka köyhien kohdalla käy yhä vaikeammaksi. Korona-kriisi vaikeuttaa tilannetta, mutta siitäkös herrat piittaavat, vaikka epidemia laajenee koko ajan. Yhdeksän ja puolen miljoonan asukkaan Valko-Venäjällä on todettu noin 70 000 koronatartuntaa. Taudin pelkoa Lukashenka on nimittänyt psykoosiksi ja lääkkeeksi tautia vastaan hän neuvoo saunomaan ja juomaan votkaa. Myös Trump epidemian alussa suositteli omia kummia lääkkeitään, jotka on todettu suorastaan vaarallisiksi. usa johtaakin koko maailmaa koronakuolleisuudessa. Kun maailman meno hirvittää, saa olla onnellinen elämästä pienessä Suomessa ja varsinkin sen syrjäisessä maakunnassa, jonka sotealueella on epidemian alusta lähtien ilmennyt 29 tartuntaa eikä yhtään kuolemantapausta. TUULA-LIINA VARIS Kirjoittaja on Joensuussa asuva toimittaja, kolumnisti ja kirjailija. KOLUMNI Kuka valitsee todella? Kun maailman meno hirvittää, saa olla onnellinen elämästä pienessä Suomessa ja varsinkin sen syrjäisessä maakunnassa.” Eläkeläinen 4/2020 23
• KULTTUURI JUHA DRUFVA N äinä kiivaina maahanmuuton kädenväännön aikoina oli todella mielenkiintoista lukea norjalaisen Britt Karin Larsenin (s. 1945) romaani Finnskogen – elämän kehto. Romaani kertoo Norjan ja Ruotsin rajametsien etnisestä vähemmistöstä, metsäsuomalaisista, ja heidän elämästään suomalaismetsissä 1800-luvun puolivälissä. Päähenkilö Lina vaeltaa metsässä ihmisiltä piilossa vastasyntyneen tyttölapsen kanssa etsimässä ruokaa sekä mahdollisia sukulaisia Norjan puolelta. Muutoksen Linan elämään tuo sattumalta vastaan tuleva hurjamaineinen karhunkaataja ja villimies Mustamäen Taneli, jolla huhutaan olevan miestappo tunnollaan. Päähenkilöt elävät siis kirjaimellisesti luonnon armoilla oman kekseliäisyytensä varassa. Romaanissa on monta tasoa. Ensinnäkin elämä vieraalla maalla vieroksuttuina juurettomina muukalaisina, vaikka suomalaiset olivat asuneet kyseisissä metsissä jo parisataa vuotta. Paikkakuntalaiset halveksivat suomalaisten pakanallisia tapoja, varsinkin sitä, että miehet, naiset ja lapset käyvät alastomina yhtä aika saunomassa. Norjalaiset pitävätkin saunaa pakanoiden pirun temppelinä. SUOMALAISIA LÄHTI sankoin joukoin sotaja nälkäpakolaisina Ruotsiin varsinkin 1596–97 käydyn nuijasodan jälkeisinä nälkävuosina. Kustaa Vaasan nuorin poika Kaarle (myöhemmin Kaarle IX) sai vuonna 1579 herttuakunnakseen Keski-Ruotsin erämaat. Seudun jokien varsille asettuneet ruotsalaiset jättivät metsäseudut asumattomiksi. Kaarle lupasi seitsemän verovapaata vuotta jokaiselle, joka ryhtyi asuttamaan alueita. VarA N IT A K R O K , G LÅ M D A LE N Britt Karin Larsenin Finnskogen on ilmestynyt Norjassa seitsen­ osaisena sarjana vuodesta 2009 lähtien. Elämä ottaa ihmisestä mittaa Norjan suomalaismetsissä Miltei unohduksiin jäänyt kappale suomalaisten historiaa on siis herännyt eloon, ja hyvä niin. 24 Eläkeläinen 4/2020
• Britt Karin Larsen: Finnsko­ gen – elämän kehto. Norjan kielestä suomentanut Jänis Louhivuori. Minerva Kustan­ nus Oy 2018. sinkin kaskiviljelyyn tottuneet savolaiset heimot ottivat tarjouksen vastaan ja asettuivat aluksi Värmlannin seudulle ja jotkut etenivät siitä vähitellen Norjaan saakka. Paikalliset eivät katsoneet suopeasti sitä, että suomalaiset kaskesivat metsiä, vaikka laajoja metsiä käyttivät ainoastaan metsästäjät. Ruotsin kimaltavat vedet lepäsivät vain odottamassa runsaine kalansaaliineen, joista kukaan ei piitannut tuon taivaallista. Suomalaisia alettiin nimitellä villimiehiksi, juopporentuiksi ja puukonheiluttajiksi. Norjassa suomalaisia ei verotettu yhtä ankarasti kuin Ruotsissa. ROMAANIN päähenkilöt ovat siis metsäsuomalaisten jälkipolvea, mutta kas ki viljely on heiltä jo ankarasti kielletty. Keikkatyöt, siirtotyöläisyys, työttömyys, syrjäytyminen, nälkä ja köyhyys ovat ainaisina vieraina. Vakavat kristityt paikallisasukkaat laittavat nämä suomalaisten syntien seurauksiksi, ei puutteellisten yhteiskunnallisten olojen viaksi. Tällaisten olojen keskelle saapuu sitten nuori pappi opettamaan, että mitä kauniimpi nainen on, sitä tärkeämpää hänen on oppia Jumalan vaatimaa siveyttä. Papin vaimo ei suostu lähtemään mukaan alkeellisiin metsäläisoloihin, mutta nuorta pappia alkaa vetää puoleensa suomalaisnaisten kauneus. Jännite on valmis. Pappi joutuu turvautumaan sekä Jumalaan että mielikuvitukseensa, sekä myös maallisiin huvituksiin sietämättömässä korven yksinäisyydessä. Romaani sisältää myös karheaa 1800-luvun suomalaista naisnäkökulmaa: ”Miestä ei voi tuntea ennen kuin hänet on nähnyt humalassa. NaiKIRJA MUSIIKKI Pelle Miljoona & Rockers: Tanssiva tuli. Stupido Records TWIN229. PERUSKOULUNOPETTAJA Petri Tiili täytti helmikuussa 65 vuotta, mutta ei lepää laakereilla vaan pahtaa hiki hatussa. Pelle Miljoona hakkasi 70-luvun lopussa rumpuja ja lauloi tai huusi suoraa kurkkua kappaleita Olen työtön tai Väkivalta ja päihdeongelma. Suomi-punkin keulahahmona. Kun tyyli vähän pehmeni niin Tumppi Varosen laulama Tahdon rakastella sinua (Pelle soittaa siinä vain rumpuja) kuului joka toosasta, hitti oli myös Juokse villi lapsi ja albumi Moottoritie on kuuma myyntilistojen ykkönen. Sitten Pelle kasvatti rastaletit, omaksui reggaerytmejä, matkusteli maailmalla, on kirjoittanut toistakymmentä kirjaa ja tehnyt eri kokoonpanojen kanssa levyjä likimain kiekko per vuosi -tahtiin. TOUKOKUUN LOPUSSA julkaistu Pelle Miljoona & Rockersin albumi Tanssiva tuli on tälle kokoonpanolle jo 11. kiekko. Pellen ohella kitarassa Veli-Pekka Oinonen, bassossa Tero Siitonen ja rummuissa Repa Kauppila. Albumi piti julkaista huhtikuussa, jolloin Hesari nolosti etuajassa kertoi levyn sisältävän rentoa reggaeta. Julkaisu siirtyi eikä levyllä kuulla ollenkaan reggaeta. Sen sijaan 12 raitaa aikuisten miesten rytmimusiikkia ilman raja-aitoja. Pellellä on oma leukaa vääntävä lauluäänensä ja sanoittajan lahjat. Tyhjänpäiväisen hömpän sijaan hänessä on yhä maailmanparantajaa ja terävää tarkkailijaa. VUODET OVAT vierineet, mutta niin monet fanit kulkeneet mukana, että levyillä on yhä kysyntää. Oman sukupolven muistikuvia kuljetetaan nyt singelenäkin julkaistulla Vuodet vierivät kuin Rolling Stones -kipaleella. Kitarat soivat ilmavasti ja äänitys on onnistunut niin, että sanoitusta voi todella kuunnella. Napakkaa rytmiä tarjoaa Lennä haukkani Memed, joka tuo heti mieleen Yashar Kemalin kirjat. Yksi namupala on kantrihölkkä sukupolvitilitys Sankarini salaisuus eli tunnustus Kannaksella haavoittuneelle isälle, joka teki vain töitä eikä halunnut sodasta puhua. Pellen maailmankiertäminen pulpahtaa monen laulun sanoissa ja hän on tiukasti kiinni ajassa kuten someen ja ”eetterin myrkkyyn” pureutuva Orwell ei oveen koputa. Väkevä on myös Syyrian sotapakolaisesta kertova Sota-ajan rakkaus. Uhkakuvista huolimatta Pelle Miljoonan uusin muistuttaa, että meillä yhä on mahdollisuus kuten Viimeinen kuulutus viestittää. AKI RÄISÄNEN Pelle Miljoona on kirjoittanut toistakymmentä romaaniakin, uusin Aquariuksen poika ilmestyi viime vuonne Liken kustantamana. TE IJ A VA R IS / LI K E Pelleä kannattaa kuunnella nen ei voi tietää, millainen mies on niin kauan kuin tämä on selvin päin. Eikä yksikään järkevä nainen suostu menemään naimisiin kokematta, millainen mies on hutikassa.” Jos mies tinkii kiehnäämään joka naisen kyljessä, kannattaa vaimon käydä kysymässä neuvoa tietäjältä. Tietäjä taitaa salaisen loitsun ja tuntee sanat, jotka hän lausuu, kuiskaa tai ajattelee, jotta mies parantaisi tapansa. MUTTA SIVISTYS vaatii myös veronsa. Kyläläiset valittivat savupirteissä asuvia suomalaisia vaatteisiin pinttyneestä savunhajusta, vaikka juuri savupirteissä asuvat välttyvät rintataudilta ja punataudilta, koska näiden tautien aiheuttajat eivät viihdy savupirteissä. Ruotsalaiset ja norjalaiset eivät käy saunassa eivätkä kastaudu sen jälkeen purossa. He kylpevät likaisessa vedessä vannassa, joten ihmekö tuo, että he sairastuivat kaiken maailman tauteihin, pohdiskelevat puolestaan suomalaiset. FINNSKOGEN ON ilmestynyt Norjassa seitsenosaisena sarjana vuodesta 2009 lähtien. Sarjan teoksia on myyty yhteensä yli satatuhatta kappaletta. Romaanisarjan kirjoittaja polveutuu itsekin metsäsuomalaisista. Suomeksi on ilmestynyt myös sarjan toinen osa nimellä Taivaankarhun metsä. Tänä syksynä on tulossa kolmas osa, Kiven kiilto. Vuonna 2016 ilmestyi ylitorniolaiselta Veikko Mäkiseltä Värmlannin metsäsuomalaisia käsittelevä romaani Vaellus Eedeniin (Nordbooks), joka sijoittuu vuosiin 1900– 1901. Mäkisen haastattelu sekä arvio hänen teoksestaan oli Eläkeläinen-lehdessä 7/2016. Tämä miltei unohduksiin jäänyt kappale suomalaisten historiaa on siis herännyt eloon, ja hyvä niin. Aihepiiriä lukiessa huomaa, miten paljon arvokasta me nykyihmiset olemme menneestä perinteestä unohtaneet ja menettäneet, ja miten armottomissakin olosuhteissa ihmiset säilyttävät ihmisyytensä, sekä toisensa huomioon ottamisen, tietenkin sopivasti riidoilla ja juoruilla höystettyinä. Teos näyttää myös, mitä se tarkoittaa, kun elämä ottaa tosissaan mittaa ihmisestä. Finnskogen-romaanisarjan julkaisemisen aloittaminen on Minerva Kustannukselta todellinen kulttuuriteko. Miltei unohduksiin jäänyt kappale suomalaisten historiaa on herännyt eloon.” Eläkeläinen 4/2020 25
• V enäläisen kirjallisuuden tutkija Jelena Kuzmina on työskennellyt vuonna 1989 Pietariin perustetussa Anna Ahmatovan museossa sen toiminnan alusta lähtien. Elämänkertateoksessa näkyykin tutkijan perusteellisuus. Kirja on järkyttävää luettavaa, joissain kohdin se käy lukijalle, ainakin minulle, suorastaan tuskalliseksi. Silti lukemista ei malta lopettaa, sillä Annan elämänvaiheiden mukana kerrotaan koko Venäjän vaiheet aina Annan syntymävuodesta 1889 kuolinvuoteen 1966. Kirjan kertojina eivät ole vain kirjoittaja ja hänen kohteensa. Kirja sisältää lukuisten runoja päiväkirjaotteiden lisäksi monien ystävien kertomuksia Annan elämästä. Venäjän merkittävin naisrunoilija oli alkuperäiseltä nimeltään Anna Andrejeva Gorenko – sukunimi viittaa Ukrainaan, ja Odessassa Anna syntyikin, hänen isänsä toimi siellä laivastoinsinöörinä. Kun Anna oli yksivuotias, perhe muutti Pietarin lähelle Tsarskoje Seloon (”Tsaarin kylä”). Vanhemmat erosivat jo vuonna 1905, jolloin äiti palasi lapsineen takaisin Ukrainaan, missä Anna kävi koulunsa loppuun ja aloitti oikeustieteen opinnot. Hän kaipasi takaisin Tsarskoje Seloon ja sinne perhe jo ennen vallankumousta päätyikin. Isä, joka ei menestynyt urallaan, palasi perheeseen ja lapsia syntyi lisää, kaikkiaan heitä oli kuusi. ”Ei ollut mitään ruusuista lapsuutta”, kertoo runossaan Anna, hänellä oli vaikea suhde erityisesti isään, jonka vihanpurkauksia pelättiin ja joka ei pystynyt hoitamaan sen paremmin omia kuin perheensä raha-asioita. Eikä kyennyt kiltti äitikään, joka oli hajamielinen ja holtiton, ”ajatukset aina jossain muualla, kenties ei missään”. ANNA ALKOI kirjoittaa runoja jo 11-vuotiaana. Sukunimensäkin hän muutti Ahmatovaksi varsin varhain. Ahmatova ei ole venäläinen nimi, vaan suvun perimätiedon mukaan Ahmatovien esi-isä oli tataarikaani Ahmat 1400-luvulta. Anna itse kertoi ottaneensa viimeisen tataarikaanin prinsessan sukunimen, kun isä saatuaan tietää tyttären kirjoittavan runoja sanoi: ”Älä saata nimeäni häpeään.” Anna letkautti: ”Minä voin tehdä sen sitten ilman sinun nimeäsi.” Ahmatovan ensimmäinen runokokoelma Ilta ilmestyi vuonna 1912, seuraava Rukousnauha vuonna 1914. Runoilijana Anna oli Pietarin kulttuuripiireissä tunnettu jo parikymppisenä, jolloin hän meni naimisiin samassa kymnaasissa ja sen jälkeen Pariisin Sorbonnessa opiskelleen runoilijan Nikolai (Kolja) Gumiljovin kanssa. Vuosi vihkimisen jälkeen syntyi poika Lev. Erikoislaatuiseen ja eksoottiseen Annaan rakastui moni muukin. Hän oli pitkä, solakka ja notkea, kapeita kasvoja kehysti pitkä musta tukka. Hän oli rohkea puheissaan ja rohkea runoissaan. Avioliitto Gumiljovin kanssa särkyi jo vuonna 1918, ja sen jälkeen tuli lukuisia miehiä Annan elämään. Hän oli naimisissa kolme kertaa, mutta lapsia syntyi vain yksi. Elettiin taiteen kannalta suotuisia aikoja, vuosia 1910–1917 sanottiinkin hopeavuosiksi. Uudenlaista runoutta syntyi, kaikki vanha haluttiin hylätä, oltiin milloin akmeisteja, milloin symbolisteja – tuon ajan modernismi toki ulottui kaikkiin muihinkin taiteisiin, kuvataiteeseen erityisesti. Annan ystäviin kuuluivat mm. Osip Mandelshtam, Aleksandr Blok ja Boris Pasternak. SITTEN MYLLERSI maailmaa ensimmäinen maailmansota. Venäjän maalla sitä seurasi vallankumous, jonka ensimmäiset vuodet oli vielä jokseenkin helppo elää, mutta vuoden 1924 jälkeen maasta tuli diktatuuri, joka halusi pyyhkäistä olemattomiin kaiken tsaarinaikaisen taiteen ja saman tien sen tekijätkin. Gumiljov selvisi hengissä sotarintamalla, mutta sosialistiseksi muuttuneessa kotimaassa hänet vangittiin ja teloitettiin jo vuonna 1921, avioero Annasta oli tapahtunut kolme vuotta aiemmin. Myös poika Lev pidätettiin samana vuonna ja uudelleen vuonna 1938. Silloin hän oli vankilassa Leningradissa 17 kuukautta, sen jälkeen työleirillä ja karkotettuna aina vuoteen 1941, jolloin hän vapautettuna hakeutui rintamalle. Vielä sotien jälkeenkin hänet karkotettiin, lopullinen vapaus alkoi vasta Stalinin kuoleman ja XX puoluekokouksen jälkeen. Ahmatova on kirjoittanut vaikuttavan traagisia runoja poikansa kohtalosta ja niistä vaimoista ja äideistä, jotka hänen laillaan seisoivat tuntikausia Krestyn vankilan edessä päästäkseen antamaan ruokaa ja lämpimiä vaatteita vangituille omaisilleen. Elettiin aikaa, jolloin runoilijan kotiin saattoi koska tahansa tulla penkomaan ja takavarikoimaan, viemään ”puoluepetturia” vankilaan. Kuitenkin runoilijat runoilivat. He kirjoittivat runon paperille, opettelivat sen ulkoa, ja polttivat paperiversion. Tällä tavalla säästyivät myös leirillä kuolleen Osip Mandelshtamin runot – hänen vaimonsa Nadezhan muistissa. Hirvittävin elämänvaihe oli kuitenkin toisen maailmansodan aikainen Leningradin piiritys, nälkä, kuolemat, kylmyys, lasten kärsimykset, pommitukset, rauniot, jatkuva kuolemanpelko. Tästä helvetistä evakuoidaan kulttuuripersoonia lämpimämmille seuduille itään, Anna sijoitettiin Tashkentiin. Hän palasi Leningradiin vuonna 1944, pääsi esiintymään runoilloissa ja oli yleisön suosiossa, kunnes puolueen keskuskomitea kielsi hänen runojensa julkaisemisen. Itse Zdanov pitää puheen, jossa tuomitsee Ahmatovan runot. Kun ilmapiiri XX puoluekokouksen jälkeen muuttuu, Anna saa valmiiksi ja julkaistuksi pääteoksensa Runoelma ilman sankaria ja Requiem. KOTIA LENINGRADISSA Ahmatovalla ei enää ollut, hän asusteli talvikaudet ystäviensä luona. Kesällä hänen kotinsa oli ikioma pieni datsa, vaatimaton mökki Karjalan mailla Komarovossa (ent. Kellomäki). Hän sai maailmanlaajuisesti mainetta, vuonna 1964 Etna-Teormina-palkinnon ja vuonna 1965 hänet vihittiin Oxfordin yliopiston kunniatohtoriksi. Loppuvuosina koti oli Komarovossa, jossa hän ei suinkaan elänyt erakon elämää, vieraita kävi jatkuvasti ja puhetta riitti. Ja tietysti hän edelleen kirjoitti, nyt omaelämäkerrallista kirjaa. Erityisen tärkeitä Ahmatovalle olivat nuoret runoilijat, varsinkin vaikeuksia ja kaltoin kohtelua kärsineet. Syvällisin suhde taisi olla nuoreen ja lahjakkaaseen runoilijaan Josif Brodskiin, joka vielä 60-luvulla työnnettiin autoon, vietiin putkaan, toimitettiin mielentilatutkimukseen ja oikeudenkäynnissä tuomittiin ”loismaisesta elämästä” karkotukseen Arkangeliin. Anna Ahmatova kuoli vuonna 1966 sanatoriossa lähellä Moskovaa. Hänet haudattiin Komorovoon. Anna Ahmatova eli vuosikymmeniä, jolloin Suomessa ryssäviha kasvoi ja kukoisti. Mutta Anna piti Suomesta ja suomalaisista. Hän kirjoitti Suomesta runonkin. Maa, vaikkei kotimaani olekaan,/ on muistoissani unohtumaton/ ja merikin niin hellän-jäinen,/ sen vesi melkein suolaton. Liitua valkoisemmat pohjahiekat,/ ilma kuin juovuttavaa viiniä/ ja mäntyjen punertava pinta/riisuutuu illanruskon säteissä. Ja ilmassa aaltoileva rusko itse/on sellainen, etten taaskaan tajua/ loppuuko päivä, vaiko maailma,/vai salatuinko kukkii minussa? Anna Ahmatovan runoja ovat suomentaneet mm. Marja-Leena Mikkola, Pentti Saaritsa ja joensuunlainen Anneli Heliö. TUULA-LIINA VARIS KULTTUURI LUKUNURKKA Jelena Kuzmina: Anna Ahmatova – koditon. Suomentanut Eila Salminen. Otava 1992. Kannen kuva Amedeo Modigliani, Pariisi 1911. KIRJA Unohtumaton Anna Ahmatova Runoilijan elämänvaiheiden mukana elämäkerta valottaa pitkän pätkän Venäjän historiaa. 26 Eläkeläinen 4/2020
• Ajatuksia yhteislaulukappaleesta Jäseniltämme on saatu seuraa­ via ajatuksia ja toiveita: › On eduksi, jos yhteislaulukap­ pale sopii laulettavaksi tarvit­ taessa ilman säestystä. › Vaikka kappaletta laulettaisiin juhlavissa tilaisuuksissa, sen ei tarvitse olla marssi tai muu­ tenkaan kovin ”ponteva” tyy­ liltään. › Laulussa saa olla kepeyttä ja sävellajiksi voi valita duurin. › Kepeydestä huolimatta laulul­ la pitää olla merkityksellinen sisältö. › Laulu saisi mieluusti kuvastaa eläkeläisten elämää ja yhteis­ toimintaa. › Laulun on hyvä olla ajaton ja kaunis, sellainen joka ”nostaa tipan linssiin”. › Laulu yli 60­vuotiaalle: jär­ jestömme on iältään jo +60, kuten jäsenistömme enim­ mäkseen. Tämän ikäisellä on kokemusta elämästä toisille­ kin jaettavaksi, kyky elää tätä päivää ja viisautta tulevaisuu­ teen katsomiseksi. Kilpailuun liittyvät tiedustelut koulutussuunnittelija Tiina Rajala, puh. 040 582 4319 sähköposti tiina.rajala@ elakelaiset.fi Mukavia hetkiä sanoitus­ ja sävellyskilpailumme parissa! Meidän laulumme -SANOITUSJA SÄVELLYSKILPAILU Eläkeläiset ry kutsuu jäseniään ja ystäviään osallistumaan ”Meidän laulumme” ­sanoitus­ ja sävellyskilpailuun. Kilpailun järjestäjä Eläkeläiset ry on puolueisiin si­ toutumaton, Suomen ensimmäi­ nen valtakunnallinen eläkeläisjär­ jestö. Se on perustettu vuonna 1959. Se toimii eläkeläisten edun­ valvojana, sosiaalisena yhteenliit­ tymänä sekä kansalaistoiminnan foorumina. Kulttuuriharrastuksen ja itseilmaisun tukeminen on tär­ keä osa toimintaamme. Sosiaali­ ja terveysjärjestöjen avustuskes­ kus STEA tukee toimintaamme veikkausvaroin. Lisää tietoja jär­ jestöstämme löytyy verkkosivuil­ tamme elakelaiset.fi. Kilpailun tavoitteet › 1) tuottaa uusi musiikkikappale, joka sopii laulettavaksi yhteis­ lauluna jäsentilaisuuksissamme › 2) tuottaa uutta ohjelmistoa järjestömme ja jäsenyhdistys­ ten musiikkiharrastuksen virik­ keeksi › 3) tuoda esille jäsenistömme luovuutta ja taitoja Perustiedot › Kilpailu alkaa 1.6.2020 ja päät­ tyy 30.11.2020. › Kilpailutulos julkistetaan vuo­ den 2021 alussa. › Kilpailussa on kaksi sarjaa: 1) valmiit laulut, jotka sisältävät sanoituksen ja sävellyksen 2) laululyriikaksi suunnitellut ru­ not tai muut sanoitukset. › Tuomareina toimivat kirjailija Niina Hakalahti, musiikkikoulut­ taja Sauli Malinen sekä Suomen Työväen Musiikkiliiton toimin­ nanjohtaja Sanna­Mari Holma. › Tuomariston valitsema paras kilpailutyö / parhaat kilpailu­ työt palkitaan. › Voittajille ja mahdollisen kun­ niamaininnan saajille ilmoite­ taan kirjeitse kilpailutuloksen selvittyä. › Sama kilpailija voi osallistua korkeintaan kahdella kilpailu­ työllä. › Sanoitusten ja sävellysten tulee olla ennen julkaisemattomia. › Sävellysten musiikinlaji on va­ paa. › Kilpailun järjestäjä varaa kor­ vauksetta oikeuden kilpailutöi­ den ensiesitykseen ja julkai­ suun, esimerkiksi nuottivihossa tai äänitteessä. › Eläkeläiset ry tiedottaa kilpai­ lusta omien ja yhteistyökump­ paniensa viestintäkanavissa. Kilpailutietoja päivitetään jär­ jestömme kotisivuilla elakelai­ set.fi › Osallistujat sitoutuvat noudat­ tamaan kilpailun sääntöjä. Täs­ mennämme sääntöjä tarvit­ taessa. Käytännön ohjeita › Kilpailutyöt tulee lähettää niin, ettei tekijän nimi käy ilmi, joko kirje­ tai sähköpostitse. › Kilpailutyöt toimitetaan nimi­ merkillä varustettuina. Kirje­ postissa mukaan liitetään ni­ mimerkillä varustettu suljettu kirjekuori, jossa on osallistujan yhteystiedot. Sähköpostitse lä­ hetetään erikseen nimimerkkiin yhdistettävät yhteystiedot. Jos osallistuja lähettää kaksi kilpailu­ työtä, samaa nimimerkkiä käyte­ tään molemmissa. › Kilpailutöillä pitää olla nimi. › Sävellykset voi lähettää kirjeitse muistitikulla tai cd­levyllä. › Sähköpostitse musiikkitiedos­ toja voi lähettää esimerkiksi mp3­muodossa. › Pyydämme lähettämään sävellyk­ set myös nuotinnoksina, jos mah­ dollista. › Sanoitukset voi lähettää paperi­ tulosteena kirjeitse tai sähköpos­ titse liitetiedostona. › Jos kilpailutyön sanoittaja ja sä­ veltäjä ovat eri henkilöitä, on sel­ keästi ilmoitettava kuka vastaa mistäkin osuudesta. › Kirjeposti lähetetään osoitteella Eläkeläiset ry / Tiina Rajala, Mec­ helininkatu 20 A 1, 00100 Helsin­ ki ja sähköposti osoitteella tiina. rajala@elakelaiset.fi › Kilpailutyöt tulee postittaa niin, että ne ovat saapuneet Eläkeläi­ set ry:n toimistolle viimeistään 30.11.2020. Taustatietoja ja kilpailun säännöt Uusi sävellys­ teos, järjestömme tunnuskappale, juhlabiisimme, eläkeläisten oma styge, laulu yhdessä laulettavaksi… Eläkeläinen 4/2020 27
• KULTTUURI NIINA HAKALAHTI Lähetä runosi osoitteeseen Niina Hakalahti, Kukkolan­ katu 16, 33400 Tampere tai niina.hakalahti@sci.fi. RUNOPYSÄKKI M erkillisestä keväästä on tultu merkilliseen syksyyn, kun koronauutiset ohjaavat yhä vahvasti todellisuuttamme. Mutta vaikka koronaakin Runopysäkillä käsitellään, mahtuu mukaan myös paljon muuta. Näinhän on muutenkin: arki, muistot, tunteet, kokemukset ja suunnitelmat ovat viruksesta huolimatta olemassa. Matti Savolaisen Askel aikuisuuteen -runo kuvaa nuoruutta ja aikuistumisriittiä. Savolaisen riimit ovat sujuvia ja riimiparit persoonallisia: tentti – sakramentti tai kontrollikortti – portti. Savolainen ei tarjoile lukijalle pölyttynyttä ja kultautunutta muistoa mielen perukoilta, vaan ilmeikkäillä sanavalinnoillaan hän loihtii koko tilanteen tapahtuvaksi lukijan silmien edessä. Runo on elossa. Erityisen hieno on aistivoimainen kuva siitä, miten hirret resonoivat ääntä. Savolaisen runo on muistutus siitä, miten tärkeää on valita jokainen sana. Esimerkiksi osuvasta verbivalinnasta käy ”röykyttää”. Pidän myös runossa hienoisesti kuplivasta ironiasta: ”Keväällä taas viikkoja kaksi?/?muokattiin meitä hurskaammaksi.” Kaikkiaan Askel aikuisuuteen kuvaa vaikuttavasti yhtä elämän käännekohdista. Miettisin vielä, tarvitaanko otsikkoa tai ainakaan noin selittävää otsikkoa. Mitä jos otsikko olisikin vaikka vain ”Portti”? Nimimerkki Koppa kirjoittaa toisenlaisesta elämänkaaren kohdasta. Omaishoitajuus koskettaa monia. Kopan näkökulma on kiinnostava, hän zoomaa omaishoitajan tarpeisiin. Runon omaishoitajalla on ”oma hoitaja”, vertaistuki, ystävä, joku, jota voi vaikka vähän rakastaakin. Kopan aihe lienee osittain tabu, ja juuri siksi on arvokasta, että hän siitä kirjoittaa: ”Se menee ohi moraalin, mutta sittenkin, / kun sitä järkeilin, vois jaksaa paremmin!” Runo havahduttaa, ihmiset tosiaan hoitavat omaisiaan ”ihan amatööripohjalta”. Luettelomuoto toimii usein runossa, niin tässäkin: ”Hän on kassajonossa, teatterissa tai päivätansseissa.” Myös Kopan runossa on havaittavissa lempeää ironiaa: ”Sitä voin vain arvailla, mitä minussa on odottamisen arvoista?” Lopun sitaattia jäin miettimään. Siis lähinnä sitä, miksi viimeiset säkeet ovat lainausmerkeissä. Ovatko lainausmerkit todella tarpeen? Vai pitäisikö niillä erottaa vain sanat ”Oot aito, kaunis, hellä armaimpani” – ovatko ne jostakin laulusta? Tuo toki on vain nyanssi kauniissa ja tärkeässä runossa. Saippuakuplat, k­kirjain ja hiljaisukiljaisu Ilkka Jukolan runossa säkeistöjen välillä on hurja kontrasti. Tunnelma ensimmäisessä säkeistössä on iloinen, huoleton, onnellinen – ollaan lapsuuden kultamaassa. Toisessa säkeistössä mieliala on raskas ja apea. Runon puhuja katselee kaihoisasti lapsuuteen, mutta ei enää tavoita sitä. Metaforassa ”jalkani vuosirenkaiden kahleissa” yhdistyy abstrakti ja konkreettinen – niin kuin hyvässä kielikuvassa usein. Molemmissa säkeistöissä saippuakuplilla on tärkeä merkitys, ja kuplat myös sitovat säkeistöt yhteen. Runo muuttuu loppua kohti lähes surrealistiseksi, unimaiseksi. Kirjoittaja osaa ilmaista tunteet kuvien kautta eikä hänen tarvitse käyttää latistavaa psykologista kieltä, kun metsä kasvaa lasia ja betonia ja nurmikko on mustaa. Vaikuttava runo. Salme Vesterholmin Kummia kuu luu! -runo on koronaruno. Taitavasti Vesterholm rakentaa runonsa käyttämällä ainoastaan k-kirjaimella alkavia sanoja. Olin lukenut runon jo kertaalleen ja vasta sitten huomasin, että kirjoittaja käyttää yhden alkukirjaimen taktiikkaa. Välillä muodostuu myös tavunmittaisia alkusointuja (”kuinka kukin kulkee”, ”koskee koko”, ”kunnialla, kunnes”). Ihailin, miten luontevasti säkeet muodostuivatkaan. Mieleeni tuli Lauri Viidan tunnettu non sense -runo Kökkö, joka alkaa ”Käki kukkoja kukutti,?/?käkätti kotikanoja”. Kökkö-runossakin kaikki sanat alkavat k-kirjaimella. Toisena muistui mieleen Roman Schatzin mainio pieni kirjanen Osta vokaali, Runoja A:sta Ö:hön. Fyysiseltä kooltaan todella pienessä kirjassa Schatz käyttää kussakin runossa vain yhtä vokaalia. Salme Vesterholmin runo toimii hyvin runona, se ei siis jää pelkäksi konsonanttileikiksi. Kummia kuuluu! välittää koronan luoman epävarmuuden, mutta myös rohkaisee. Marja Hoefsin Hermosolujen vaKoronan kanssa ja koronasta huolimatta Arki, muistot, tunteet, kokemukset ja suunni­ telmat ovat viruksesta huolimatta olemassa. Askel aikuisuuteen Muisto vuosien takaa, kaukaa sieltä kun iän murros jo röykytti mieltä. Oli tärkeä riitti vielä hoitoa vailla: käydä rippikoulu toisten lailla. Kouluun mentiin kautta kinkeripenkin ­ sama kaava poikain kuin tyttöjenkin. Siellä pappi puhui, opasti ja tentti miten on hallussa sakramentti. Syksyllä mentiin pappilan tupaan. Siellä tietä raivattiin naimalupaan. Kerrattiin käskyt, veisattiin virret. Ääntämme resonoi seinien hirret. Evääksi annettiin kontrollikortti, aukeeko talvella kirkon portti. Keväällä taas viikkoja kaksi muokattiin meitä hurskaammaksi. Konfirmaatiossa päällä uusi puku, kirkossa läsnä koko lähisuku. Meille jaettiin silloin leipä ja viini. Näin ovi lapsuuteen laitettiin kiinni. Siirryimme rooliin aivan uuteen: otimme askeleen aikuisuuteen. Kasvot ilosta loistivat auringon tavoin: elämä eessämme kun oli avoin. MATTI SAVOLAINEN, VANTAA Kummia kuuluu! Kauhea koronavirus koskee koko kansakuntaa kaikkialla, kysymättä, kuinka kukin kulkee. Kauanko korona koskettaa, kysyvät kaikki kansat. Koettakaamme kestää kovat koettelemukset kunnialla, kunnes korona kukistetaan SALME VESTERHOLM, SURAHAMMAR, RUOTSI 28 Eläkeläinen 4/2020
• Yksittäisenä ilmaisuna ’hiljaisukiljaisu’ on mieleen jäävä.” paapäivä -runossa ensimmäinen säe on kuin ovenkahva. Siihen tarttumalla lukija pääsee tiettyyn hetkeen ja tunnelmaan. Villinä assosioivat säkeet tuntuvat siltä nauhalta, joka hajanaisena pyörii väsyneen ja stressaantuneen – ehkä ylikierroksilla käyvän – ihmisen päässä. Elliptiset (eli katkeilevat ja aukkoiset) säkeet kuvaavat senkaltaista levottomuuden tilaa hyvin. Ja kun kela on tarpeeksi kauan pyörinyt, tulee tyyntymisen vuoro. Viimeiset viisi säettä ovat jo matkaa tyyntymiseen. Yksittäisenä ilmaisuna ” hiljaisukiljaisu” on mieleen jäävä. Runousvälineitä Runoyhdistys Nihil Interit on tehnyt jo pitkään työtä runouden hyväksi. Muutaman vuoden ajan yhdistykseltä on voinut tilata Runopakkaa. Runopakka sisältää tehtäväja teoriakortteja, jotka sopivat ryhmiin tai omaan käyttöön. Pakkaa voi tilata osoitteesta: rikasta.kielta@gmail.com. Puhelimitsekin pakkaa tai lisätietoja voi kysellä: 050 37 500 30. Aivan vastikään on ilmestynyt teos nimeltään Runomatkaopas, harjoituksia ja työpajoja lapsille. Kirjallisuuden ja sanataideopetuksen ammattilaiset Pirkko Ilmanen, Riika Kotka, Elina Pulli ja Johanna Venho ovat teoksen tekijät. Runomatkaopas olisi varmasti oikein sopiva teos isovanhemman ja lapsenlapsen yhteisiin runohetkiin. Graafisesti miellyttävän teoksen on kustantanut pieni, virkeä Aviador. Runoillaan yhdessä! ”Ihmisen pienuus ja suuruus” › Syyskuun Runopysäkki-blogin runoilijat ovat Anja Sarajärvi, Sirpa Niskanen ja Seppo Koskima. Lue osoitteessa elakelaiset.fi/ blogit. Oma hoitaja! Omaishoitaja, se on kun omaista, vuosikausia työtä vuorotta, hoitaa rakasta, monisairasta. Elämä yhdessä, vuosikymmeniä. Hän muistaa vielä pieniä hetkiä. Onhan se raskasta, seurata taudin kulkua, yrittää ymmärtää ja tarjota lohtua. Ihan amatööripohjalta. Mistä voimia? On harrastukset katkolla ja oma aika kortilla. Onko outoa edes ajatella, että omaishoitajalla olis oma hoitaja? Se menee ohi moraalin, mutta sittenkin, kun sitä järkeilin, vois jaksaa paremmin! Hän on kassajonossa, teatterissa tai päivätansseissa. Et häntä etsi, hän on siinä, kohtalon sormen osoittamana. Hän on kaunis, hän on hauska, hän vie sinut kertaheitolla. Viisaskin hän on ja läpikäynyt saman kohtalon. Hän sanoo odottaneensa minua! Sitä voin vain arvailla, mitä minussa on odottamisen arvoista? Näin se nyt kuitenkin on. Se oli kello kohtalon. Voi tulla meille pitkät saattomatkat? En voi pyytää, jos jaksat niin sitten jatkat! ”Oot aito, kaunis, hellä armaimpani, muut sanat niistä muunnelmia vain. Nuo kolme kulkee usein erillänsä, sun luonasi ne majan saman sai.” NIMIMERKKI ”KOPPA”, TAMPERE Hermosolujen vapaapäivä raskaan päivän jälkeen jalkani saattavat olla omissa saappaissani. kielikuvien takana todellisuus. poiju ulisee, aallokko iskee, hiljaisukiljaisu, puhumattomuuden räsymatto. pois nujertamisen ilmapiiri! nyt ahdistuksen lopetus! ikävä viesti kaivoon pudotettu. siveltimellä valovarjomaalaus, kuvio hämytekniikalla. taas ilta laittoi mielensä mukaan; pehmeään hiljaiseen. MARJA HOEFS, HYVINKÄÄ Äitii! Äitii kato ny puhalsin saippuakuplia osoitin sormellani suurinta kirmasin kilpaa tuulen kanssa varpaani tunsivat kesänpehmeän nurmikon nauroin nauroin lapsuuteni naurun särkyivät saippuakuplat lapsuuteni maisema niin ikään tänään tänään ikkunani sumeat jalkani vuosirenkaiden kahleissa metsä ikuiseksi luulemani kasvaa lasia ja betonia lapsuuteni nurmikko mustaksi värjätty janoisten hevosten laukata ILKKA JUKOLA, HELSINKI PI XA BA Y Eläkeläinen 4/2020 29
• ELÄMÄ SUOLAISTA JA MAKEAA Simppelit herkut metsän aarteista TEKSTI JA KUVAT PIIA RANTALA-KORHONEN K oronakaranteenin aikaan olemme olleet mökillä enemmän kuin koskaan, kiitos hyvien nettiyhteyksien. Työpäivän jälkeen on ehtinyt samoilla metsissä – kerrankin olen ollut juuri oikeaan aikaan toteamassa herkkutattien sesongin alkamisen. Erityisen juhlavalta tuntui japanilaisten arvostamien matsutake-sienien löytyminen kuivan mäntymetsän jäkälän seasta. Suomalainen nimi männyntuoksuvalmuska kuvaa männyn seurassa kasvavaa, hyvin aromaattiselta tuoksuvaa sientä. Tuoksusta tulee mieleen entisaikainen hajukumi tai halpa hajuvesi – ruoassa ei tuoksu tunnu maussa. Japanilaiset maksavat parhaista matsutakeista jopa tuhansia euroja kilolta, me saamme nauttia niistä jokamiehen oikeuden ansiosta maksutta. Kuivuri on puuskuttanut yötä päivää mökkiterassilla, joululahjaksi pakkaan kauniisiin lasipurkkeihin kuivattuja tatteja niitä arvostaville. Kuivattuja sieniä voi murskata mausteeksi keittoihin, kastikkeisiin ja munakkaisiin. Liottamisen jälkeen niitä voi liotusliemineen käyttää kuin tuoreita. Metsämarjojen on pelätty jäävän metsiin ulkomaisten poimijoiden puutteen vuoksi. Meillä pakastin pullistelee mustikoita ja puolukkasesonki on vielä edessä. Marjasato on ollut paikoitellen poikkeuksellisen hyvä, hillahulluudesta en ole vielä päässyt osalliseksi. Japanilaiset maksavat parhaista matsutakeista jopa tuhansia euroja kilolta, me saamme nauttia niistä jokamiehen oikeuden ansiosta maksutta. Simppeli sienimuhennos 3–4 hengelle Sienimuhennokseen kannattaa va­ lita mietoja, ryöppäämättä pan­ nulle valmiita sieniä. Kuvan mu­ hennoksessa on pari herkkutattia, muutama kangashapero, yksi keh­ näsieni ja kourallinen kantarelleja. reilu litra perattuja, paloiteltuja sieniä 50 g kasvimargariinia 1 sipuli silputtuna 1 pieni laakerinlehti 2,5 dl kaurakermaa mustapippuria, suolaa maun mukaan Pane sienet pannulle margariinin kanssa. Anna kiehua kohtalaisella Marenkitorttu on juhlallinen mutta helppo tarjottava. 30 Eläkeläinen 4/2020
• lämmöllä, kunnes neste on haihtu­ nut. Jatka paistamista, sekoittele sieniä pannun pohjaa myöten. Kun sienet ovat alkaneet ruskistua, li­ sää silputtu sipuli ja anna sen myös paistua sienten kanssa muutaman minuutin ajan. Lisää kaurakerma ja mausteet. Vähennä lämpöä, an­ na muhennoksen kypsiä hiljaa po­ reillen 15­20 minuuttia, sekoita vä­ lillä. Tarjoa keitettyjen perunoiden kanssa. Matsutake­keitto kolmelle–neljälle Tämä keitto vie makumatkalle Ja­ paniin, jossa matsutaken tuoksu symboloi syksyä. Matsutakesta on kirjoitettu vuosisatojen aikana lu­ kuisia runoja, niin tärkeä se on ja­ panilaisten vuoden kierrossa. Jos matsutakea ei ole saatavilla, voi sen sijaan käyttää ohueksi viipa­ loituja nuoria tatteja tai haperoita. Niitä voi kypsentää hieman pi­ dempään. 2 matsutakea puhdistettuina ja ohuiksi viipaloituina 1 kesäsipuli varsineen 4 rkl misotahnaa 8 dl vettä 300 g tofua hieman tuoretta persiljaa hieman mustapippuria myllystä Mittaa vesi kattilaan, lusikoi miso­ tahna sen joukkoon. Kuumenna kiehuvaksi, lisää sieniviipaleet sil­ puttu sipuli – säästä vihreä var­ si myöhemmin lisättäväksi. Anna kypsyä kannen alla viitisen minuut­ tia. Lisää kuutioitu tofu ja kypsen­ nä 2­3 minuuttia. Mausta keitto lo­ puksi persiljasilpulla, pippurilla ja silputuilla sipulinvarsilla – älä keitä keittoa enää. Tarjoa heti kauniista MATTI SAVOLAINEN KALA EI OIKEIN hyvin kesän aikana käynyt pyydykseen. Liottelin kuitenkin järvessä muutamaa verkkoa silloin tällöin. Yhtenä sunnuntaiaamuna heitin verkot taas järveen katsoakseni olisiko kala päivän aikana liikkeellä. Iltapäivällä lähdin sitten katsomaan miten oli käynyt. Tullessani rantaan huomasin tuulen voimistuneen melkoisesti aamuisesta. Tuuli ei sinällään minua pelottanut, mutta lasikuituvene oli kiikkerä ja verkkojen kanssa puljaaminen meni silloin joskus hankalaksi. Soutelin noin puolen kilometrin matkan apajalleni. Ensin piti ratkaista kummasta päästä verkkojataa nostamisen aloittaisi. Yleensä valitsin vastatuuleen nostamisen. Silloin vene oli paremmin hallittavissa. Ensin sieppasin verkkomerkin veneeseen ja aloin lappaa ensimmäistä verkkoa. En käyttänyt puikkaria, jota jotkut kalamiehet käyttävät ja jota myös isäni aikoinaan käytti. Minulla on tapana lappaa verkkoa sormiini ja kun verkon pää tulee vedestä, sitaisen sen yläainan jatkeella samalla nipuksi. ENSIMMÄINEN VERKKO nousi tyhjänä. Taas kerran heräsi epäilys olemattomasta saaliista. Seuraava verkko tuntui kuitenkin painavalta. Kenties sieltä nousisi jokin hako tai juurikka, mikä hyvin usein toistui. Pitemmälle lapettuani vedessä alkoi kuitenkin näkyä jotain vaaleaa nousevan verkon mukana. Ensin ajattelin, että jokin halko sieltä nyt tulee. Kun sain verkon lähemmäksi pintaa, minulle selvisi, että kyseessä oli kookas kuha – kenties suurin mitä koskaan olin järvestä nostanut. Huoleni tyhjästä reissusta kääntyi iloksi. Kiskaisin kuhan veneeseen ja ihailin sen kokoa. Tuuli tempoi kuitenkin venettä, ja minun oli jatkettava verkkojen nostamista, vaikka mahdollisesta lisäsaaliista ei ollut enää väliä. Sieltä tuli vielä yksi pienenpi kuha. Nimesin sen heti soppakalaksi. KEVEISSÄ TUNNELMISSA soutelin kotirantaan ja irrotin kuhat verkosta. Se kävi melko helposti, koska kumpikaan ei ollut sotkenut itseään verkkoon kovinkaan pahasti. Kuljetin yleensä saaliin aivan tavanomaisella muoviämpärillä rannasta mökilleni. Nyt se ei käynyt päinsä, sillä isompi kuha ei olisi ämpäriin edes mahtunut, saati pysynyt siinä. Toteutin lapsuudessani oppimani ratkaisun. Katkaistaan pajusta y:n muotoinen haaraoksa jonka toiseen haaraan kala pujotetaan kiduksistaan. Oksat puristetaan hyvällä otteella yhteen ja isompikin vonkale kulkee mukavasti. KOTIMATKALLA TAKOI mielessäni, että suurempi kala täytyy ehdottomasti punnita. Olihan vonkale todennäköisesti painavin koskaan saamani kala. Kotiin päästyäni ujutin puntarin koukun kalan kiduksiin. Innoissani sekosin enkä ollut varma, kummalta puolelta puntaria lukema noteerataan. Otin lukeman varmuuden vuoksi molemmilta puolilta. Vasta myöhemmin tajusin, että puntarilla saa myös nollalukeman. Samalta puolelta katsotaan sitten myös punnittavan paino. Kuha painoi lopulta kuitenkin vain 3,3 kiloa. Minun mittapuullani se oli kuitenkin iso ja pitihän siitä soitella kavereille. MINUN TARINANI Kannattaa pyytää… kulhoista, nauti keitosta kaikilla ais­ teilla japanilaiseen tapaan! Oishii desu – herkullista, japaniksi! Marjastajan marenkitorttu 6–8 herkkusuulle Marenkitorttu eli pavlova on juh­ lallinen mutta helppo tarjottava. Marenkipohjan voi valmistaa etu­ käteen, mutta täytetty torttu kan­ nattaa syödä heti pois. Marenkipohja: 5 kananmunan valkuaista 3 dl sokeria 2 tl maissitärkkelystä 1 rkl vaniljasokeria Erottele valkuaiset puhtaaseen kul­ hoon, mittaa puolet sokerista nii­ den joukkoon. Sekoita lopun so­ kerin joukkoon vaniljasokeri ja maissitärkkelys. Pane uuni lämpe­ nemään 120 asteeseen. Piirrä lei­ vinpaperiarkkiin sen kokoinen ym­ pyrä, joka mahtuu tarjoiluvadille. Käännä paperi toisin päin: piirros­ jälki kuultaa läpi, mutta väri ei tar­ tu marenkipohjaan. Vaahdota valkuaiset sokerin kanssa kovaksi vaahdoksi. Sekoi­ ta sokeri­vanilja­maissitärkkelys­ seos muutamassa erässä, jatkaen vaahdottamista. Pursota tai lusikoi marenkivaahto piirtämäsi ympyrän sisäpuolelle, pohja voi olla keskel­ tä ohuempi kuin reunoilta. Kypsen­ nä pohjaa uunin alimmalla tasol­ la noin 1,5 tuntia. Pohjan voi jättää vielä uunin jälkilämmölle kui­ vumaan uunin luukku ra­ ollaan. Jos pohja al­ kaa ruskistua, laske lämpötila 100 as­ teeseen. Täyte: 3 dl mustikoita ja vadelmia ½ dl sokeria 4 dl vaniljavanukasta tai 2,5 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta vaahdotettuna Aseta jäähtynyt pohja tarjoiluvadil­ le. Jos se ei irtoa sievästi leivinpa­ perista, leikkaa leivinpaperin reu­ nat kauniisti vadin muotoiseksi. Murskaa puolet marjoista sokerin kanssa, jätä loput koristeeksi. Lu­ sikoi vaniljavanukas tai vaahdotet­ tu vaniljakastike marenkipohjalle. Valuta marjasosetta sen päälle juo­ viksi. Ripottele loput marjat tortun koristeeksi. Tarjoile heti jälkiruoaksi tai kahvin kera. Sienimuhennokseen kannattaa va­ lita mietoja, ryöppäämättä pan­ nulle valmiita sieniä Pitemmälle lapettuani vedessä alkoi näkyä jotain vaaleaa nousevan verkon mukana.” Eläkeläinen 4/2020 31
• me pienissä joukoissa tutustumisretkiä lähimaastoon ja ihailimme luontoa kauniina kesäiltana. Myöhemmin illalla osallistuimme karaoketansseihin ja täytyy tunnustaa, että joukossamme oli rohkeita, hyviä laulajia. Lauantaiaamuna maukkaan aamupalan jälkeen lähdimme luontopoluille. Linja-auto vei osan meistä Pookivaaraan, jossa maasto oli vaativampi ja matkan pituus noin 6 kilometriä. Polku on hyvä ja siihen kuuluu ylämaata ja alamaata sekä yhdet pitkät portaat, joissa mitattiin kuntoa. Kaikki 25 osallistujaa kulkivat reitin hienosti kuumasta säästä huolimatta. Osa meistä lähti kangaspolkuja pitkin opastuskeskus Suppaan, johon tuli matkaa edestakaisin 6 kilometriä, ja sitä oli helppo liikkua. Matkan varrella näimme erilaisia mahtavia maastoja, joita jääkausi oli aikoinaan muodostanut, yksi ihmetystä herättävä oli Suppa. Palasimme käytöstä poistettua rautatien YHDISTYKSET S avon ja Kainuun aluejärjestöt vuoden 2020 toimintasuunnitelmissaan päättivät toteuttaa yhteisen Liikumme luonnossa -virkistysmatkan Rokuan kansallispuistoon. Luontopolkujen kulkemisen lisäksi tähän kuuluisi ulkopelejä ystävyysotteluina ja laulutuokioita. Retki oli tarkoitus tehdä kesäkuussa. Yhdistykset innostuivat retkestä, mutta maaliskuussa korona astui kuvioihin ja matkaa siirrettiin myöhäisemmäksi. Rajoituksien jälkeen päätimme toteuttaa suunnitelmamme elokuussa. Mukaan lähti 90 innokasta osallistujaa, Kainuusta 34 ja Savosta 56. Jo ensimmäisen päivän iltana teimMatkalla Pookivaaraan. Rokua tarjosi mahtavia maastoja ja iloista yhdessäoloa Savon ja Kainuun aluejärjestöjen yhteinen virkistys­ matka oli menestys. Sää oli mitä mahtavin ja ilmassa oli yhteen­ kuuluvuuden henki.” reunustaa ja ihailimme herkkutattien määrää kankailla. Levähdimme ns. pysäkkilaitureilla jutellen menneistä ajoista ja vähän tulevaisuudestakin. Tällä radalla pieni juna nimeltään Rokuan Raketti oli kuljettanut matkailijoita välillä Rokuan Spa – Rokuan hovi. Reittimahdollisuuksia oli myös 1–3 km:n polut lenkkeillä. Kaikki kertoivat kulkeneensa jonkin pituisen reitin. Kylpylän palveluja käytettiin, rohkeimmat kävivät uimassa järvessä, joka sijaitsee aivan hotellin vieressä. Kuhmon tytöt keräsivät sangollisen herkkutatteja kotiin viemiseksi. ILTAPÄIVÄLLÄ PELATTIIN ystävyysottelu Kainuu–Savo petanquen merkeissä. Tuomarina toimi kokenut pelaaja ja säännöt tietävä Väinö Yhteislaulua Rokuan illassa. M ER V I H Ö Y LÄ M ER V I H Ö Y LÄ 32 Eläkeläinen 4/2020
• Rokuan kansallispuisto Rokuan kansallispuis­ to on osa Rokua Geopar­ kia, joka on Suomen en­ simmäinen kohde UNESCOn ainutlaa­ tuisten geologisten kohteiden verkos­ tossa. Kansallis­ puisto sijaitsee Pohjois­Pohjanmaalla, Vaalan, Muhoksen ja Utajärven kun­ tien alueella. › luontoon.fi › rokuageopark.fi ETELÄ-VANTAAN Eläkeläisillä on ollut mahdollisuus kokoontua myös kesäkautena. Vantaan kaupungin vaatimaton mökki Vantaanjoen partaalla ja ennen kaikkea sen viihtyisä pihapiiri ovat eläkeläisyhdistysten käytössä. Kullakin yhdistyksellä on oma päivänsä, Etelä-Vantaan Eläkeläisillä tutuksi tullut tiistai. Koronakriisi pysäytti keväällä yhdistysten toiminnan yhtäkkisesti ja karanteenimääräykset ja rajoitukset aiheuttivat monenmoista huolta ja yksinäisyyttä. Kun kesäkuun alusta oli taas mahdollista aloittaa kesätoiminta saatiinkin kuulla ilahtuneita tervehdyksiä ja huomata, että muiden kanssa yhdessä olo on tärkeä asia. Innokkaat mölkyn pelaajat ja kettinkipelin heittäjät pistivät kisat pystyyn. Mutta ennen kaikkea rupateltiin ja kahviteltiin. Ulkona oli myös mahdollista pitää turvaväleistä huolta ja kahvipöytään katettiin herkkujen lisäksi käsidesipullot. Lämpimät kiitokset on annettava kimppakyydin tarjoajille jotka mahdollistivat monelle pääsyn tiistaikahvitteluun ja yhdessäoloon. MARJA-LIISA VILJAMAA VALKEAKOSKEN Eläkeläiset esitteli heinäkuun alkupuolella toritapahtumassaan monipuolista toimintaa ja houkutteli uusia toimijoita mukaan leppoisaan joukkoon. Sää oli suosiollinen ja kesäisen lämmin keli houkuttelikin väkeä liikkeelle runsaasti. Jaossa oli Eläkeläinen-lehteä ja esitteitä. Jutustelun ohessa tarjoiltiin makkaraa ja mehua ja Esko Lehtonen viihdytti yleisöä laulaen ja soittaen haitaria. Talkoolaiset ja yleisö olivat varsin tyytyväisiä ja tällaisia tapahtumia järjestettäneen jatkossakin. HARRI ASIKAINEN Talkooväel­ lä riitti puuhaa Valkeakosken Eläkeläisten to­ ritapahtumas­ sa. Esko Lehtonen viihdytti Val­ keakosken to­ rilla yleisöä lau­ laen ja soittaen haitaria. Heinäkuussa tavattiin Valkeakosken torilla Kesä saapui sittenkin Vantaanjoen partaalla rupa­ teltiin, kahvitel­ tiin ja pistettiin kisat pystyyn. Ovaskainen ja virallisena valvojana Hannu Jauhiainen. Ystävyysottelu päättyi Kainuun voittoon 13–1. Yleisöä oli runsaasti kannustamassa molempia joukkueita. Päätettiin seuraavassa tapaamisessa ottaa peli uusiksi, jospa silloin on Savon vuoro voittaa. Ohjelmassa oli pelin jälkeen yhteislaulua. Eero Määtän harmonikan säestyksellä lauloimme vanhoja kansakoululauluja. Antti Kuisma esitti myös yksinlaulua. Ruokailun jälkeen oli lepohetki ja sitten siirryttiin kodalle tutustumaan toisiimme. Koska kotaan eivät kaikki tulijat mahtuneet, siirsimme istuimia ulos. Lauloimme lauluja Eläkeläiset ry:n juhlavuoden yhteislauluvihkosesta. Sää oli mitä mahtavin ja ilmassa oli yhteenkuuluvuuden henki. Jaksoimme vielä illalla tanssiakin. Kun paritanssi oli sallittua vain oman kaverin kanssa, niin mepä pistimme jalalla koreasti twistiä ja rokkia. SUNNUNTAI-AAMUNA kokoonnuimme yhteen ja alueiden puheenjohtajat Marja-Leena Kärkkäinen ja Antero Kyllönen kiittivät osallistuneita. Monessa puheenvuorossa pidettiin retkeä onnistuneena erityisesti luonnossa liikkumisen mahdollisuudesta. Sen jälkeen oli vielä tietovisailu, jossa käytiin läpi sitä, kuinka savolaiset tuntevat Kainuuta ja kuinka kainuulaiset tuntevat Savoa. Lopuksi laulettiin yhdessä Nälkämaan laulu, se oli samalla kunnianosoitus petanque-pelin voittaneille kainuulaisille. Retkeä olivat suunnittelemassa ja mukana tekemässä Sirpa Rossi Varkaudesta, Sirkka Jeulonen Kuopiosta, Arja Jauhiainen Paltamosta sekä puheenjohtajat Marja-Leena Kärkkäinen Kiuruvedeltä ja Antero Kyllönen Kajaanista. ARJA JAUHIAINEN JA MERVI HÖYLÄ M A R JA -L IIS A V IL JA M A A H A R R I A S IK A IN EN Eläkeläinen 4/2020 33
• Aurinko paistoi, ja tuuli viilensi sopivasti. RAISION SEUDUN Eläkeläiset tekivät perinteisen kesämatkan yli satavuotiaalla Aina-laivalla. Tällä kertaa suunnattiin Karhuluotoon, joka on Raision kaupungin omistama virkistysalue. Matkalle osallistui 25 yhdistyksen jäsentä. – Meillä on ollut joka vuosi todella hyvä onni sään suhteen, puheenjohtaja Aarre Lehtonen totesi. Aurinko paistoi, ja tuuli viilensi sopivasti. Raision yhdistyksen jäsenet ovat tyytyväisiä, että pääsevät joka kesä merelle, vaikka omaa venettä ei olisikaan. Tällä kertaa matkalla nähtiin joutsenten ohella myös merimetsoja ja jopa yksi merikotka. TEKSTI JA KUVAT INKERI AALTO Karhuluodossa paistettiin makkaraa ja kahvit juotiin laivassa mennen tullen. Merellä maistuu. Yli satavuotias Aina­laiva on kun­ nostettu talkoilla. Se on vaatinut suunnattomasti osaamista ja vai­ vannäköä. Turun saariston maisemista ei saa tarpeekseen. Raision yhdistys väki merellä YHDISTYKSET KEMIN ELÄKELÄISET ry:n mielestä Mehiläinen Länsi-Pohja Oy ei ole noudattanut Kemin kaupungin kanssa tehtyä ulkoistussopimusta ja on merkittävästi huonontanut kuntalaisten hoitoon pääsyä ja hoidon tasoa. ”Siksi esitämme, että Kemin kaupunki selvittää olisiko ryhdyttävä toimenpiteisiin sopimuksen purkamiseksi ja vahingonkorvauksen vaatimiseksi Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:ltä”, todetaan Kemin Eläkeläisten kevätkokouksen 27.8. kannanotossa. Kemin kaupunki ulkoisti kesäkuussa 2018 lääkäripalveluita Mehiläinen Länsi-Pohja Oy -yhteisyritykselle. Kemin eläkeläisten Kannanotossa viitataan Kemin avoterveydenhuollon ylilääkäri Kari S. Lankisen kaupungin sosiaalija terveyslautakunnalle antamaan selvitykseen, jonka mukaan Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n tuottamissa terveyspalveluissa on merkittäviä puutteita. Selvityksen mukaan yritykselle on reklamoitu muun muassa kontrollikäyntien järjestämisestä, potilassiirroista Keminmaan vuodeosastolle, palveluasumisen lääkäriresursseista ja vastaanottoaikojen riittämättömyydestä. ”Lautakunnalle annetussa selvityksessä todetaan, että ulkoistussopimuksen mukaan terveyspalvelut on tuotettava lähipalveluina siten, ettei palvelutaso alene tai heikkene sopimuksen mukaisesta tasosta. Palvelutason osalta vastaava lääkäri katsoo, että poikkeama on koko sopimusajalta ollut merkittävä, koska puolet lääkärin vastaanottotyöstä on käytännössä keskeytynyt”, kannanotossa sanotaan. MONIKULTTUURISEN vanhustyön yhteenliittymä kiinnittää iäkkäiden laatusuosituksesta 2020–2023 antamassaan lausunnossa huomiota siihen, että luonnoksessa ei millään tavalla tule ilmi suomalaisen vanhusväestön moninaisuus, lähtökohtien erilaisuus ja siitä johtuva tarve kehittää ikääntyville suunnattuja palveluita niin, että se vastaa yhä enemmän moninaistuvaan väestörakenteeseen. Lausunnon takana ovat Eläkeläiset ry, Jade-yhteisö ry ja Omaisneuvonta Polli ry, ”Globalisaatio, kasvava muuttoliikenne ja sen vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan, on noteerattu yhtenä Sitran megatrendeistä. Ikääntyvien vieraskielisten ja vähemmistöjen parissa työskentelevien järjestöjen käytännön työn tuoman kokemuksen perusteella Suomessa iäkkäille suunnatuissa palveluissa ei nähdä vanhenevan väestön monimuotoisuutta. Se puuttuu myös ikääntyvän väestön tutkimuksista.” ”Kasvavan muuttoliikkeen lisäksi ikääntyvän väestön kirjoon vaikuttavat Suomen alkuperäiskansa saamelaiset, kielelliset ja etniset vähemmistöt, kuten ruotsinkieliset, viittomakieliset, romanit, tataarit, juutalaiset sekä seksuaalija sukupuolivähemmistöt. Vanhusväestön moninaisuutta lisäävät myös erilaiset vammaisryhmät”, monikulttuurisen vanhustyön järjestöjen lausunnossa todetaan. Sosiaalija terveysministeriö stm ja Kuntaliitto ovat antaneet iäkkäiden ihmisten palvelujen kehittämistä koskevan laatusuosituksen vuosina 2001, 2008, 2013 ja 2017. Nyt suositus uudistetaan vastaamaan toimintaympäristön muutoksia ja hallitusohjelman tavoitteita. Uusi iäkkäiden ihmisten palvelujen laatusuositus ja ehdotus iäkkäiden palveluja koskevan lainsäädännön uudistamisesta olivat kommentoitavina kesäkuun lopulle saakka. Kemin Eläkeläiset ry: Kemin terveyspalvelut saatava kuntoon Monikulttuurisen vanhustyön järjestöt: ”Laatusuositus unohtaa vanhusväestön moninaisuuden” 34 Eläkeläinen 4/2020
• kuntosali ja sauna-ja alasosasto käytettävissä aukioloaikoina veloituksetta Viron hinnoilla Kuntorantaan nauttimaan hyvästä olosta ja hoidoista Hinta: alk. 240 € / hlö / 4 vrk / 2hh, Sisältää 4 x Hyvänolon aamiaisen 4 x Päivällisen 1 x Hydrovesihieronnan 20 min. 1 x Parafangosavi 20 min. 1 x Parafangosavi 20 min. 1 x Yrttikylvyn 20 min. 1 x Hieronnan 15 min. majoituksen 2hh. Varattavissa ma-pe Sauna ja allasosaston, kuntosalin käytön aukioloaikoina. ( hoitojen listahinta on 80 € ) Syyslomat 2020 Kolme yötä, viikot: 41 44 Hinta alk. 117 € / hlö / 2hh Hinta alk. 269 € / perhehuone ( 2 aik. +1-2 lasta 4 17v ) Sisältää: Majoituksen 2hh tai perhehuoneessa Majoituksen 2hh tai perhehuoneessa Hyvän olon aamiaiset Saunaja allasosaston aukioloaikoina Joulun vietto 23. – 27.12.2020 Puolihoidolla, Hinta alk. 260 € / hlö / 2hh / 3-yötä Joko 23.-26.12 tai 24.-27.12 lapset 4 17v. alk. 130€ / lapsi Keskiviikko 14.00 14.00 Majoittautuminen hotelliin 15.00 Jouluinfo glögin kera ravintolassa 15.30 Lapsille liukumäki ( lumivaraus ) 16.30-18.00 Päivällinen 18.00 Rantasaunalla kynttilä juhla 19.00 Lasten disco 20.00 Karaoketanssit TTorstai / Jouluaatto 08.00-10.30 Aamiainen 09.00 Aamuinen vaellus luontoon ( lähtö hotellin pääovelta ) 10.00 Pelataan jalkapalloa ulkona 12.00 Riisipuuroa ja yksi manteli 12.00 Joulurauhan julistus Suomen Turusta, ravintolassa 14.00 Jouluinfo 24.12 tulijoille, ravintolassa 12.00-16.00 Joulusaun 12.00-16.00 Joulusaunat naisille ja miehille lämmitettynä, rantasaunalla. Omat pyyhkeet mukaan hotellihuoneesta 13.00 Joulukuusen koristelu lapsille, ravintolassa. Jatkuu leikkien ja laulaen Seniori Maken kanssa. 16.00 Perinteinen jouluateria, lapsiperheet 17.00 Perinteinen jouluateria, muut asiakkaat 18.15 Ohjelmallinen illanvietto, Isäntänä Seniori Make 19.00 Joulupu 19.00 Joulupukki vierailee, pukki jakaa yhden lahjan jokaista lasta kohti Lahjat toimitettava vastaanottoon 14.00 mennessä Sitten Siirrytään koko perheen tilaisuuteen, jossa ohjelma ala Make 23.00 Jouluyön kirkko Varkauden pääkirkossa ( omilla kyydeillä ) Perjantai / Joulupäivä 08.00-10.00 Aamiainen 09.00 Aamulenkki ( lähtö hotellin pääoven edestä ) 10.00 Joulumessu 10.00 Joulumessu Varkauden Pääkirkossa ( omilla kyydeillä ) 10.00 – 12.00 Pelaamista toimintasalissa 12.00 Uunipuuroa, hilloa, räiskäleitä 13.00 Yhteislaulua, seniori Make 15.00 Rasvanpolttojumppa 16.30-18.00 Päivällinen 18.00 Joulupähkinä, musiikin siivittämä tietovisa kaikenikäisille Juo Juontajina Seniori Make 20.00 Jouluinen musiikkija lauluiltama, säestäjänä Seniori Make Lauantai / Tapaninpäivä 08.00-10.30 Aamiainen 09.00 Lähtö aamulenkille, hotellin pääoven edestä 10.00 – 13.00 Lähtö ja tutustuminen Sport & Spa hotel Vesileppiksen kylpylään 13.00 Bingo, Eevan salissa. Mukavia palkintoja. 13.00 Lapsille lumilinna 13.00 Lapsille lumilinna rakentamista tai lasten koripalloa 16.30. 18.00 Päivällinen 20.00 Tapaninpäiväntanssit, elävää tanssimusiikkia Sunnuntai 08.00–10.30 Aamiainen Hyvää ja turvallista kotimatkaa ja tervetuloa uudelleen Pidätämme oikeudet ohjelmaja aikataulujen muutoksiin. Teatteripaketti 1 vrk Aamiaisella alk. 67 € / hlö / 2hh Puolihoidolla alk. 80 € / hlö / 2hh Hinta sisältää: majoituksen 2hh hyvän olon aamiaisen puolihoidolla lisäksi päivälinen puolihoidolla lisäksi päivälinen teatterilipun Varkauden Teatteriin saunaja allasosaston ja kuntosalin käytön aukioloaikoina Katso ohjelmisto: www.varkaudenteatteri.fi Hoito-osasto Järjestölomapaketit 2vrk PH alk: 99e / hlö / 2hh 3vrk PH alk: 139e / hlö / 2hh Sisältää: Majoituksen 2hh tai perhehuoneessa Hyvän olon aamiaiset ja päivälliset Kuntosalin ja allasosaston Kuntosalin ja allasosaston käytön aukioloaikoina Majoittuva kokous 2020 2021 Alk. 97 € / hlö / 1 yö Hinta sisältää: majoituksen 2hh avauskahvin suolaisella 2 x kokouslounaan 2 x kokouslounaan 2 x päiväkahvit ja keksivalikoima Kokoustilan ja AV-välineet Hyvänolon aamiaisen Ruokailut ja kahvit tarjoillaan ravintolassa Kahvit kokoustilaan + 2 € /hlö / kerta Seniorien Pikkujoulut 2020 27. 29.11 ja 4.– 6.12. 1 vrk alk. 77 € / hlö / 2hh 2 vrk alk. 130 € / hlö / 2hh Sisältää: 1 x Aamiainen 1 x Pikkujouluillallinen 1 x Pikkujouluillallinen 2hh Majoituksen Pe 27.11. Elävää tanssimusiikkia Kuntosalin sekä saunaja allasosaston käytön aukioloaikoina 2 vrk:n paketti sisältää toisena päivänä aamiaisen ja päivällisen Kylpylä ei ole käytössä joulun aikana
• KOKOUKSIA Paikallisyhdistykset › MYLLYPURON ELÄKELÄISET ry:n ylimääräinen kokous torstai­ na 17.9.2020 klo 13.00 Asukasta­ lo Myllärin juhlasalissa Kiviparin­ tie 2 J Helsinki. Esillä sääntöjen määräämät kevätkokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johto­ kunta › ETELÄ-VANTAAN ELÄKELÄISET ry:n ylimääräinen jäsenko­ kous tiistaina 22.9. klo 12.00 Mo­ nitoimitila Arkissa os. Liesitori 1, 3.kerros, Myyrmäki. Käsitellään poikkeuksellisesti sääntöjen ke­ vätkokoukselle määräämät asiat sekä vuoden 2020 taloussuunni­ telma. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › KAARELAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 23.9.2020 kello 13.00 kerhohuoneessa Kaarelan­ tie 86, Helsinki. Esillä kevätkoko­ ukselle määrätyt asiat. Kahvitar­ joilu. Tervetuloa. Johtokunta › VAAJAKOSKEN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous 23.9.2020 klo 13.00 Vaajakosken Veteraanitalol­ la, Kirkkotie 15. Esillä kevätkoko­ ukselle määrätyt asiat. Kahvitar­ joilu. Tervetuloa! Johtokunta › RAISION SEUDUN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevät­ kokous torstaina 24.9.2020 klo 12.00 Tornilassa, Tornikatu 9, Rai­ sio. Esillä kevätkokoukselle mää­ rätyt asiat. Kahvitarjoilu. Terve­ tuloa. Johtokunta › PORVOON ELÄKELÄISET ry:n jä­ senkokous 24.9. klo 14.00 WSOY:n auditorio K­kerros, Mannerhei­ minkatu 20. Käsitellään sääntö­ määräiset kevätkokoukselle mää­ rätyt asiat. Kahvitarjoilu alkaen 13.30.Tervetuloa. Johtokunta › MALMIN ELÄKELÄISET ry:n yli­ määräinen jäsenkokous pidetään keskiviikkona 30.9.2020 klo 12.00 Malmin Työväentalolla. Kokouk­ sessa käsitellään kevätkokouk­ selle määrätyt sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen nau­ timme yhdessä kahvit. Kaikki jä­ senemme ovat tervetulleita ko­ koukseen! Johtokunta › RAISION SEUDUN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syys­ kokous torstaina 22.10.2020 klo 12.00 Tornilassa, Tornikatu 9, Rai­ sio. Esillä syyskokoukselle määrä­ tyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetu­ loa. Johtokunta. › TERVOLAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous tiistaina 3.11.2020 al­ kaen klo 11. 00 Tervolan järjestö­ talolla, Paakkolantie 1245, Ter­ vola. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › RAAHEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 5.11.2020 klo 13 Raa­ hen Työväentalolla, Asemakatu 14. Raahe. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 12.00. Jäsenet joukolla mukaan! Johtokunta › HALIKON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous 9.11. klo 12.00 Ikäkeskus Majakas­ sa, Hornintie 5, Halikko. Kahvitar­ joilu. Tervetuloa! Johtokunta Aluejärjestöt › ELÄKELÄISET RY:N UUDENMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n yli­ määräinen kokous maanantaina 21.9.2020 alkaen klo 10.00 Puisto­ kulmassa, Talkootie 4, 01350 Van­ taa. Valtakirjojen tarkastus al­ kaen klo 9.00. Esillä kevätkokous 2020 asiat. Kahvitarjoilu. Työva­ liokunta › ELÄKELÄISTEN HELSINGIN ALUEJÄRJESTÖN siirretty kevät­ kokous pidetään 22.9.2020 klo 13 alkaen Vartiokylän työväentalolla, Rusthollarinkuja 3, Helsinki. Esillä sääntömääräiset asiat. › ELÄKELÄISET RY:N KESKI-SUOMEN ALUEJÄRJESTÖ ry:n Kevät­ kokous torstaina 24.9.2020 klo 10.00 alk. Kivistön työväentalol­ la, Vaajakoskentie 29, Jyväskylä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta Tulokset NAISTEN SARJA: 1. Saara Pöllänen 2,000 kg, 2. Raija Holappa 1,220 kg, 3. Toini Parkkinen 0,700 kg, 4. Marjatta Leinonen 0,560 kg ja Merja Heikkinen 0,560 kg, 6. Kaino Kemppainen 0,460 kg, 7. Taina Hä­ mäläinen 0,220 kg, 8. Onerva Pyyk­ könen 0,100 kg, 9. Kyllikki Heikki­ nen 0,080 kg, Asta Päätaloa ja Eila Turusta ei kalastusonni suosinut, vaikka innokkuutta ei puuttunut. MIEHET: 1. Esko Pöllänen 2,260 kg, 2. Hannu Jauhiainen 1,380 kg, 3. Pekka Heikkinen 1,300 kg, 4. Pert­ ti Mankinen 1,120 kg, 5. Yrjö Heik­ kinen 0,960 kg ja Pertti Väyrynen 0,960 kg, 7. Kari Heikkinen 0,940 kg, 8. Antero Kyllönen 0,880 kg, 9. Eero Pöllänen 0,700 kg, 10. Oi­ va Keränen 0,660 kg, 11. Esko Räi­ sänen 0,540 kg, 12. Pentti Pöllä­ nen 0,480 kg, 13. Mauno Holappa 0,380 kg ja Eero Parkkinen 0,380 kg, 15. Taisto Kinnunen 0,360 kg ja Heino Heikkilä 0,360 kg, 17. Esko Heikkinen 0,240 kg, 18. Auvo Kil­ peläinen 0,220 kg, 19. Juhani Lei­ nonen 0,100 kg ja Martti Turunen 0,100 kg. Antti Kuisma, Sakari Kor­ honen, Jouko Hoskio, Viljo Sorjo­ nen ja Jari Ohtonen tyytyivät kas­ telemaan itsensä. JOUKKUETULOKSET: 1. Suomus­ salmen 1­joukkue 3,280 kg, 2. Suo­ mussalmen 2­joukkue 3,060 kg, 3. Hyrynsalmen 1­joukkue 2,320 kg, 4. Puolangan 1­joukkue 2,300 kg, 5. Kajaanin joukkue 2,000 kg, 6. Hy­ rynsalmen 2­joukkue 1,980 kg, 7. Paltamon joukkue 1,940 kg, 8. Vaa­ lan joukkue 1,180 kg, 9. Suomussal­ men 3­joukkue 1,040 kg, 10. Puo­ langan 2­joukkue 0,600 kg, 11. Sotkamon joukkue 0,240 kg, 12. Hyrynsalmen 3­joukkue 0,100 kg. JO PERINTEEKSI muodostuneet Kainuun Aluejärjestön onkikilpailut pidettiin 30.7. Suomussalmen Alavuokissa Vuokkijärven rannassa Kyllösen Anteron kesämökillä. Aurinko ei tällä kertaa hellinyt, vaan vettä sateli koko kilpailun ajan. Kilpailupaikalle saapui nelisenkymmentä onkimisesta innostunutta naista ja miestä. He olivat valmiina kisaan sateesta huolimatta. Onkijoita oli Kainuun jokaisesta yhdistyksestä. Osa kilpailijoista on ollut mukana alusta alkaen, ensi kerran kilpailtiin kesällä 2015. Yhdistykset järjestävät kilpailut vuoron perään kukin omalla paikkakunnallaan. Miesten ja naisten sarjojen lisäksi kilpaillaan yhdistysten välisestä voitosta, siinä Suomussalmen Eläkeläiset on ollut aika lailla voittamaton ja niin oli nytkin. Onkimisen ilon lisäksi oli tarjolla kahvia, pullaa ja makkaraa. Kisaan osallistuneiden kesken arvottiin katiska, ehkä sillä saa vähän helpommin ahvenia kuin onkimalla. ARJA JAUHIAINEN ASIAKASNEUVOTTELIJA Työaika: 6-40 h/vko. Kiinteä tuntipalkka +tuloslisät+päiväbonus+lounasetu Taloontulo bonus jopa 1500 € Myös mahdollisuus tehdä etänä kotoa www. .fi Tuloksia odotellaan. A S TA PÄ Ä TA LO Suomussalmen Eläkeläiset onki jälleen mestariksi TOIMINTA Osa kilpailijoista on ollut mukana alusta alkaen, ensi kerran kilpailtiin kesällä 2015.” YHDISTYKSET 36 Eläkeläinen 4/2020
• Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Jan Koskimies Toimitussihteeri Tuomas Talvila Tilaukset ja osoitteen­ muutokset Anna Autio puh. 020 743 3610 anna.autio@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy vuonna 2020 6 kertaa. Tilaushinta kotimaahan 30 euroa/vuosikerta Muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk Toimitus ja toimisto Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki puh. 020 743 3610 elakelainen­lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti Tmi Johanna Pelto johannapelto.fi 040 9030 141 johanna@johannapelto.fi Syntymäpäivät ja pois­ nukkuneet, syys­ ja kevät­ kokousilmoitukset Onni Kari onni.kari@elakelaiset.fi puh. 044 751 1034 Ulkoasu Tuomas Nikulin ISSN­L 0355­8290 ISSN 0355­8290 (painettu) ISSN 2242­3338 (verkkolehti) I­Print, Seinäjoki 2020 Puheenjohtaja Martti Korhonen Varapuheenjohtaja Marja Leena Makkonen Toimisto Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9–15. Jäsenpalvelu jasenet@elakelaiset.fi Soittoaika kello 9–12, puh. 020 743 3610: jäsenmaksut, osoitteenmuutokset, kurssien­ ja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, Eläkeläinen­lehden tilaukset. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Kaikki maksut (mukaan lukien jäsenmaksut) IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies puh. 040 747 0776 Jäsenvastaava Anna Autio puh. 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistys rekisteri Toimisto Tarja Hovi puh. 044 751 1032 materiaalitilaukset Henkilöstö­ ja talousvastaava Heli Grönroos puh. 050 529 0399 Aluetyön suunnittelija Anna Eskola puh. 044 751 1031 Järjestösuunnittelija Anu Mäki puh. 040 839 7699 Koulutussuunnittelija Tiina Rajala puh. 040 582 4319 Koulutusassistentti (siviilipalvelusmies) Onni Kari kurssi­ilmoittautumiset Monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö puh. 040 501 3599 Monikulttuurisen toiminnan ohjaaja Evgeniya Mazurova puh. 044 7631 482 Tiedottaja Tuomas Talvila puh. 050 570 9716 Lomakeskus Kuntoranta Kuntorannantie 14 78400 Varkaus Myyntipalvelu 017 560 1403 SYNTYMÄPÄIVIÄ POISNUKKUNEITA 91 vuotta 25.9. Esko Jokinen, Etelä­Vantaa 90 vuotta 14.7. Julia Jokinen, Etelä­Vantaa 22.9. Kaarina Tikkakoski, Kokkola 85 vuotta 13.10. Annikki Juntunen, Kajaani 80 vuotta 29.6. Seppo Salmi, Nakkila 10.8. Väinö Naski, Nakkila 18.9. Jorma Laurén, Pyhtää 21.9. Erkki Malmikumpu, Helsinki 75 vuotta 22.6. Matti Holpainen, Kemi 1.7. Maija­Liisa Nieminen, Nakkila 1.8. Kirsti Helinä Sippo, Etelä­Vantaa 21.8. Matti Nieminen, Nakkila 25.8. Seppo Helin, Etelä­Vantaa 28.8. Mikko Lind, Nakkila 13.9. Raija Koivisto, Pihlava 19.9. Helena Anttila, Kokkola 28.9. Airi Moilanen, Suomussalmi 30.9. Maila Juntunen, Suomussalmi 3.10. Terttu Virtanen, Lohja 7.10. Ossi Lammi, Vammala 70 vuotta 16.4. Elvira Subina, Kuopio 5.9. Seija Malmikumpu, Helsinki 26.9. Matti Koivumaa, Pello 26.9. Oiva Lipponen, Kaarina 8.10. Greta Valtala, Pihlava 12.10. Anne­Maj Ruusunen, Pihlava 65 vuotta 22.9. Kari Tirroniemi, Pello 22.9. Tuomo Laine, Kaarina 7.10. Ritva Stenros, Pihlava Halikon Eläkeläiset ry Onni Rannikko Himangan Eläkeläiset ry Melvi Pöyhtäri Järvenpään Eläkeläiset ry Sirpa Helena Laine Soini Eino Ensio Sundvall Kalajoen Eläkeläiset ry Aira Anna­Liisa Liias Kotkan Eläkeläiset ry Pertti Hellgren Kiimingin Eläkeläiset ry Anne Kontio Kuopio­Kallavesi Eläkeläiset ry Esko Aulis Heikkinen Toini Miettinen Kurikan Eläkeläiset ry Antti Olavi Laine Laukaan Eläkeläiset ry Helena Koivisto Meeri Mäkinen Nakkilan Eläkeläiset ry Anni Kuusisto Simo Pajunen Pellon Eläkeläiset ry Kirsti Hiltunen Juulia Lintulahti Pauli Piispanen Alpo Raaterova Pietarsaaren Eläkeläiset ry Tyyne Ahonen Anna Liisa Hyyppä Henny Lintunen Pihlavan Eläkeläiset ry Hannes Saarela Rauman Eläkeläiset ry Kaarina Häsänen Raija Sajantola Sorsakosken Eläkeläiset ry Sylvi Ester Mirjam Herranen Tikkurilan Eläkeläiset ry Ari Mäkinen Yhdistykset ja aluejärjestöt, muistatte­ han toimittaa numeroon 5 tulevat syys­ kokousilmoitukset lehdelle viimeistään 21.9. Kokousilmoitukset ja syntymäpäi­ viä­ ja poisnukkuneita­tiedot lähetetään Onni Karille osoitteeseen: onni.kari@ elakelaiset.fi TULOSSA: Perinteiset joulutervehdykset julkaistaan numerossa 6. Keräysohjeet ja ­listat seuraavassa yhdistyspostissa ja Eläkeläinen­lehdessä 5. 5 lokakuu Aineisto lehdelle viimeistään 21.9. Lehti ilmestyy 15.10. 6 joulukuu Aineisto lehdelle viimeistään 16.11. Lehti ilmestyy 10.12. Eläkeläisen aikataulu Eläkeläinen 4/2020 37
• TEKSTI JA KUVAT OLAVI STOOR , TUOMAS TALVILA T ornionseudun Eläkeläisten elokuun puolivälissä järjestämä sieniretki oli suurmenestys. Sienestäjien ämpärit ja korit täyttyivät nopeasti Tornion Laivakankaan maastossa, pilvipoutainen sää suosi ja sääskien ja mäkäräisten määrä pysyi kohtuullisissa rajoissa. Kahvittelu laavun nuotiopaikalla hyvässä seurassa kruunasi tapahtuman. Yhteinen sieniretki oli yhdistyksen historian ensimmäinen, mutta kokemuksen perusteella jatkoa varmaankin seuraa, arveli sienestyksen vetäjä, kauppasienikouluttaja Anneli Stoor. Mukana oli sekä Stoorin kaltaisia kokeneempia kävijöitä että sienestyksen vasta-alkajia, jotka nyt oppivat tunnistamaan ensimmäiset ruokasienilajikkeensa. Muuten vähäsateinen kesä oli saanut muutaman sadepäivän piristämään sienirihmaston kasvuhermostoa. Toisena päivänä olivatkin kaikki innolla tekemässä metsästä hankittuja herkkuja ruuaksi Tornion Metalli 81:n vapaa-ajan viettopaikassa Prännärissä – Onneksemme löysimme runsaasti mm. lampaankääpää, pihvit niistä tehtyinä kun ovat todella hyviä. Jalka poistetaan, lakki siistitään, voidellaan munalla ja sitten pyöritellään suola-, pippuri-, vehnäja korppujauhoseoksessa. Pihvi paistetaan voissa miedolla lämmöllä, Anneli Stoor kertoo. KEITTORUUAKSI OLI tarkoitus tehdä tattikeitto, mutta kun tattisaalis jäi laihaksi, keitosta tulikin metsäsienikeitto. Punikkitatit laitettiin ensin liedelle, koska niiden tiedetään aiheuttavan vatsanpuruja vähäisellä keittoajalla. Keittoon lisättiin sitten pilkottua lampaankääpää, sipulia, kasvislientä, valkopippuria ja tietenkin kermaa. Sienisalaattiin liotettiin ja keitettiin rouskut heti poimintapäivänä. Parasta salaatista saa kangas-, karvaja haaparouskujen sekoituksesta. Pilkottujen sienien sekaan laitettiin raejuustoa, sipulia, ranskankermaa, tilliä, valkopippuria ja suolaa. Sienipiirakkaa taas tehtiin voitaikinapohjaan, päälle laitettiin pilkottua lampaankääpää, rouskuja ja sipulia. Paiston jälkeen koristellaan persiljalla. Kurssilaiset olivat kokemaansa vähintäänkin tyytyväisiä ja saivat vatsansa täyteen hyvästä ruuasta, joiden tekoon kaikki olivat osallistuneet. Kurssilaisista vanhin, 87-vuotias enontekiöläinen Olga kertoi joskus syöneensä sieniä, mutta ei koskaan näin hyvää ja herkullista. Sienet kun ovat Lapissa tunnetusti porojen ruokaa. › Katso lisää kuvia sieniretkeltä: elakelaiset.fi/ajankohtaista Sieniretki antoi runsaan sadon, sitten kokattiin Tornionseudun Eläkeläisten kurssilaisista vanhin, 87­vuotias enontekiöläinen Olga kertoi joskus syöneensä sieniä, mutta ei koskaan näin herkullisia. Onneksemme löysimme runsaasti mm. lampaan­ kääpää.” Anneli Stoor (vasemmalla) opasti retkeläisiä sienten maailmaan. Laivakankaan lähimetsä tarjosi antejaan. Raija Lummi oppi tällä retkellä tunnistamaan ensimmäiset ruokasienensä. Yhdessä kokkailtuja herkkuja. Eeva Jaakon ämpäri täyttyi nopeasti. YHDISTYKSET 38 Eläkeläinen 4/2020
• RISTIKKO KRYPTON 3/2020 RATKAISU RISTIKON 4/2020 ratkaisut on lähetettävä 21. syyskuuta mennessä osoitteella: Eläkeläinen­lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO. KRYPTON 3/2020 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Mirva Rantala, Kokkola ja Kalervo Nurmi, Valkeakoski. Onnittelut voittajille! 4/2020 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka SEURAAVASSA NUMEROSSA Uutuuskirja kertoo suomalaisten itärakentajien tarinat Toimintasyksyn tuoreimmat kuulumiset Eläkeläinen 5/2020 ilmestyy 15.10. M E N O S S A L A E T A L O K E I V A I L U Y L I K E R S A N T I T A I N E S T R A A N I S A A P P A A T P R A D I O U N U R P U P A A T O S M J A S K A L E U H K I V A H I R V I M I E S Ä K A R E N E K K U I I T A N E N Ä T E I L M A K A K S I N K M U R U A K T I O V A L A A T T E H A P E T E N A M I A S E T T A A A I K T R A K T O R I T V A I N N A T S A A A L E L I T I N Ä S U R K U U I K A R O S K I E T A I S U I T A L O P E S Ä K A I R O P Ä I N N U K E T U T Y V I J A N N E T O K T A A V I A N I S S Ä Ä T T I E T A S T I N < JUHLALLINEN JA LOISKIS UUSINOKA TYNNI QQ toimenpide tukkia arviolta lampaille AI NUORILLE? AINA MINULTA KYMPPI HELTIÄÄ TULEVAISUUDELLE! MEKSIKOSSA MUINOIN TASOITTAMISEEN ÖLJYPITOISTEN SIEMENTENSÄ VUOKSI VILJELTYJÄ TOIMITTAJA JAAKKO SOITINÄÄNEN MUKAANTULO SENIILI! KALKKIS! ALIUPSEEREJA MÖI MATKOJA KÄTYRITKIN YLILUONNOLLINEN LOHI SOPASSA VALAANRASVAA PAIKKA KUKINTO MAHTIPONTISTA HEILASTELLA VOI PIMETÄ ISKUSTA JOKUNEN JAKSAN SAMAN MINKÄ POIKANI! METSÄSTÄJÄ LINTUJA TUULAHDUS MAKEA LAULUSSA ISO SÄÄ S PIENI LAINE HAUKATTAVIAKIN ALISTUA PAX PANNA PELTOLA 0,1% MAINOSVALOISSA VEDESTÄ SÄÄLI IKUISESTI SUKUJUHLISSA TIETYLLE HAMEELLE CALVINO EGYPTISSÄ KOHTI RUNKOA KATAJA NIINIMAA SÄVELALUE ENNUSTETTAVIA www.sanaris. / laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen Eläkeläinen 4/2020 39
• Tradekan tuottoosuus anti Pitkäaikainen sijoituskohde Osuuskunta Tradeka laskee liikkeelle 7.1.2020 tuotto-osuuksia 18 miljoonan euron arvosta. Kerätyt varat on siirretään Tradeka-Yhtiöt Oy:lle käytettäväksi yhtiölle vahvistetun strategian mukaisten omistuskategorioiden sijoituskriteerit täyttäviin sijoituksiin. Tradekan tuotto-osuusanti jatkuu, kunnes kaikki tuotto-osuudet on merkitty ellei antia tätä ennen keskeytetä. Tradekan tuotto-osuuksia voivat merkitä osuuskunnan 18 vuotta täyttäneet henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenet 1 – 500 kpl:tta eli 100 – 50 000 euron arvosta huomioiden myös 2019 merkityt tuotto-osuudet. Tradekan tuotto-osuusmerkintää harkitsevan jäsenen tulee huomioida, että tuottoosuudella ei ole pääomaturvaa eikä se kuulu talletussuojan piiriin. Sijoitukseen sisältyy riski tehdyn sijoituksen menettämisestä kokonaan tai osittain. Tuotto-osuuksille maksettavasta korosta päätetään vuosittain ja tuottotavoitetta voidaan muuttaa. Korkoa 7.1.2020 alkavassa annissa merkittäville tuotto-osuuksille voidaan maksaa ensimmäisen kerran keväällä 2021 pidettävän osuuskunnan edustajiston kokouksen jälkeen. Sijoitusmahdollisuus jäsenille Tuotto-osuuden tuottotavoite on 3,5 % Tuotto-osuuksien merkintä oma.tradeka.fi Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on osuuskuntalain mukainen sijoitusmahdollisuus osuuskunnan omaan pääomaan. Se on mahdollisuus hyötyä oman osuuskunnan liiketoiminnan tuloksesta. Tradekan tuotto-osuus on tarkoitettu pitkäaikaiseksi sijoituskohteeksi tuottamaan vakaata vuosittaista tuottoa niitä merkinneille osuuskunnan jäsenille. Osuuskunnan hallitus on vahvistanut sen tuottotavoitteeksi 3,5 %:n koron. Yhden tuotto-osuuden hinta on 100 euroa ja osuuskunnan jäsen voi merkitä niitä 1 – 500 kpl:tta eli enintään 50 000 euron arvosta huomioiden vuoden 2019 annissa tehdyt merkinnät. Tuotto-osuuksiin voi tehdä kertasijoituksen tai erissä minimissään 100 euron arvosta kerrallaan. Tradekan tuotto-osuusesitteen, annin ehdot ja lisätiedot sekä ohjeet merkintähakemuksen tekemiseksi löytyvät Tradekan verkkosivuilta osoitteesta tradeka.fi/tradekan-tuotto-osuus