Vihdoinkin vanhusasiavaltuutettu 3 | Edustajakokous lähestyy 8 | Kesällä liikuttiin, ongittiin ja oltiin iloisesti yhdessä 32 Lähde mukaan Eläkeläiset ry:n risteilylle syksyllä 2022 13 4/2021 | 10. syyskuuta 2021 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Kuvataiteilija Satu Juvosen näyttely esittelee valokuvin ja kertomuksin 20 ikäihmistä, mm. afganistanilaisen Azizaghan, 74. 18 Ikääntymisen monet kasvot
tön varsinaisen toiminnan turvaamiseksi jouduimme tekemään raskaan luopumispäätöksen. Mutta Kuntorannan toiminta jatkuu. Käyttäkää lomakeskusta edelleen, se on monelle rakas paikka ja sellaisena haluamme sen myös säilyttää. Kiitos kaikille järjestön jäsenille ja toimiston henkilökunnalle. Erityiset kiitokset aktiiveille jotka teette arvokasta työtä meidän kaikkien ja yhteiskunnan eteen. Olette korvaamattomia. Tehtävät jatkuvat ja vaikuttaminen myös jossakin roolissa ja tehtävässä. Yksi matka päättyy ja toinen alkaa. Kiitos vielä ja muistetaan pitää toisistamme huolta S uomessa eduskunnalla on kaksi keskeistä tehtävää: lakien säätäminen ja valtion talousarvion hyväksyminen. Syksy on eduskunnassa budjetin käsittelyn aikaa, jolloin myös kansalaisjärjestöt ”lobbaavat” päätöksentekijöille omia tavoitteitaan. Eläkeläisjärjestöjen valtakunnallinen vaikuttamistyö tehdään suurelta osin yhdessä Eläkeläisliittojen etujärjestö EETUssa. Tämä koskee niin lausuntoja eri lakihankkeisiin kuin valtion budjettiinkin. Myös tänä syksynä eläkeläisliitot laativat yhdessä talousarviotavoitteensa, jotka luovutetaan yhdessä eduskuntaryhmille. Eläkeläisille keskeinen asia on eläkeläisten toimeentulo ja erityisesti pienituloisten aseman parantaminen. Viime vuosina on pienimmissä eläkkeissä nähty parannuksia, mutta eläkeläisköyhyyden torjuminen vaatii vielä paljon työtä ja hyvin kohdennettuja toimenpiteitä. Eläkkeiden parantamisen lisäksi tarvitaan muuta tukea ja ikääntyneille koituvien menojen ja maksujen alentamista. TÄNÄ VUONNA ajankohtainen kysymys on myös eläkeläistoiminnan valtionavun turvaaminen. Eläkeläisjärjestöt saavat yleisavustusta veikkausvoittovaroista, jotka ovat jo pienentyneet koronapandemian seurauksena ja pienenevät edelleen, kun ongelmapelaamista pyritään vähentämään. Päätöksentekijöiden on jatkossakin nähtävä eläkeläistoiminta myös taloudellisen tuen arvoiseksi. Toinen ajankohtainen aihe on hyvinvointialueiden muodostaminen eli ns. maakuntauudistus. Kuntien monien tehtävien siirtyessä suuremmille alueille uhkaa päätöksenteko karata ihmisten ulottuvilta. Vanhusneuvostot ja eläkeläisjärjestöt tarvitsevat siksi myös hyvinvointialueilla kunnon toimintaedellytykset ja osallisuuden päätöksentekoon. ELÄKELÄISTEN ON myös syytä olla huolissaan käynnissä olevasta ilmastonmuutoksesta ja elinympäristömme nopeasta tuhoutumisesta. Tarvittavat toimenpiteen vaikuttavat voimakkaasti myös ikääntyneiden elämään. Esimerkiksi palveluissa ja kodeissa tarvitaan viilennystä, uusia energiaratkaisuja ja liikenne sähköistyy nopeasti. Kaikessa tässä on myös ikääntymisen näkökulma otettava huomioon. JAN KOSKIMIES, PÄÄTOIMITTAJA VUODET OVAT vierähtäneet niin, että tämä on viimeinen kirjoitukseni Eläkeläiset ry:n hallituksen puheenjohtajana. Kuuden vuoden aikana olen saanut kiertää maita ja mantuja ja tavata teitä aktiivisia toimijoita eri puolilla Suomea. Se on varmasti tämän tehtävän parasta puolta. Te hyvät ystävät teette järjestön. Teidän sielunne ja kätenne tuottama hyvä ja konkreettinen toiminta on upeaa. On meillä ollut myös vaikeita ja raskaita hetkiä ja päätöksiä. Kuntoranta, oma virkistys-, koulutusja toimintapaikkamme, siirtyi uuteen omistukseen. Eläkeläiset ry järjestönä ei kyennyt vastaamaan sen tuomiin taloudellisiin haasteisiin. JärjesSyksyllä kypsyy budjetti Ajan kulku 4/2021 Kannen kuva Satu Juvonen SENNI JA SAFIRA POIMINTA Eläkeläisten on myös syytä olla huolissaan ilmastonmuutoksesta. PUHEENJOHTAJALTA MARTTI KORHONEN PÄÄKIRJOITUS ”Kaikkea ei voi opiskella etänä, ei varsinkaan kädentaitoja.” Hannele Pitkä-Liukkonen Kirjeitä mummolasta -blogissa Lue blogejamme: elakelaiset.fi/blogit K65 Seinäjoki panostaa ikääntyvien kulttuurihyvinvointiin. 4 Suojaa huijauksilta Mummonmarkan vartijat käyvät kaltoinkohtelua vastaan. 7 Askeleet talteen Syyskuussa kisataan liikkuen. 14 Tartutko hetkeen ”Tulevaisuuteen voi luottaa yhä vähemmän.” 23 Sallitut kiusaukset Ruoka on nautinnon lisäksi terveyden perusta. 28 Vakiot Kalevin kynästä 9 Kurssikalenteri 15 Pensionären 16 Runopysäkki 26 Ristikko 39 2 Eläkeläinen 4/2021
AJASSA S uomeen on perustettu vanhusasiavaltuutetun virka. Vanhusasiavaltuutetun tehtävää koskeva laki tuli voimaa n 19. elokuuta ja oikeusministeriö on alkanut valmistella valtuutetun nimittämistä. Vanhusasiavaltuutetun on määrä aloittaa toimintansa mahdollisimman pian hakuprosessin ja viran täyttämisen jälkeen. – Suomeen tarvitaan itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka keskittyy toiminnassaan ikääntyneiden asemaan ja oikeuksiin. Vanhusasiavaltuutettu voi aktiivisella vaikuttamistyöllä vahvistaa vanhusten oikeuksien toteutumisen yhteiskunnassa, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ministeriön tiedotteessa. Vanhusasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka toimii yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yhteydessä. Valtuutetun tehtävänä on edistää ikääntyneiden oikeuksien toteutumista. Valtuutetun tehtävät painottuvat ennakolliseen vaikuttamiseen sekä seurantaan ja arviointiin. Valtuutetulla ei ole toimivaltaa ratkaista yksittäistapauksiin liittyviä kanteluita. Ikääntyneiden asioihin ja oikeuksiin keskittyvää viranomaista on vaadittu maahamme jo pitkään. Mm. eläkeläisjärjestöt ovat pitäneet asiaa esillä ja olleet aloitteellisia. Eläkeläiset ry:n puheenjohtajan Martti Korhosen mielestä on merkittävää, että virka vihdoin on saatu ja itse työ voi lähteä liikkeelle. – Toki isompiakin odotuksia oli, muun muassa valtuutetun resurssien ja oman toimiston osalta, mutta tästä on hyvä lähteä eteenpäin. – Tärkeää on, että tehtävään löytyy asiantunteva ja auktoriteettiä omaava henkilö, joka uskaltaa myös riittävästi nostaa asioita esille. Se antaa hyvät edellytykset ikäihmisten asioiden hoitamiselle. Vanhusasiavaltuutetun viran perustaminen on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa. TUOMAS TALVILA Suomi saa vihdoin vanhusasiavaltuutetun Martti Korhonen: Merkittävää, että virka on perustettu, tästä on hyvä jatkaa. Suomeen saadaan itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka keskittyy toiminnassaan ikääntyneiden asemaan ja oikeuksiin. KUVA:PIXABAY › Vanhusasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka toimii yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yhteydessä. › Valtuutetun tehtävänä on edistää ikääntyneiden oikeuksien toteutumista. Tärkeää on, että tehtävään löytyy asiantunteva ja auktoriteettiä omaava henkilö.” MIKÄ Eläkeläinen 4/2021 3
YHTEISKUNTA TEKSTI TUOMAS TALVILA KUVA ELINA TEITTI S einäjoen kaupunki on julkaissut laajan ikääntyvien K65 Kulttuurihyvinvointisuunnitelman. Tärkein tavoite on ikääntyvien yksinäisyyden vähentäminen. Suunnitelma kertoo, miten ikääntyvien hyvinvointia kohennetaan Seinäjoella kulttuurin avulla vuosina 2021-2025. Ikääntyviä suunnitelman laatimisessa ovat edustaneet vanhusneuvosto ja yhdistysten nimeämät vertaisasiantuntijat. – Ikääntyvien kulttuurihyvinvointi on haluttu ottaa työn alle, sillä kulttuurilla on positiivisia vaikutuksia sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta. On olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä kulttuurin hyvinvointivaikutuksista ja kustannuslaskelmia kulttuurin talousvaikutuksista. Ikääntyvien määrä myös Seinäjoella lisääntyy merkittävästi tulevina vuosina, jolloin hyvinvointiin ja palveluihin panostaminen on entistä tärkeämpää, toteaa Ikääntyneiden kulttuuritoiminnan koordinaattori Satu Kokkoniemi. KULTTUURILLA ON tutkitusti sekä kokemusten mukaan tärkeä rooli yksinäisyyden vähentämisessä. Keväällä 2020 toteutetun laajan kulttuurihyvinvointikyselyn mukaan Seinäjoen ikääntyvät kokevat kulttuurin ja sen hyvinvointivaikutukset tärkeäksi. Vastaajista 86 prosenttia koki kulttuurin parantavan hyvinvointiaan. He kertoivat kulttuurin myös Ikääntyvien yksinäisyyttä torjutaan kulttuurin voimalla Seinäjoki sijoittaa K65-kulttuurihyvinvointiin, sillä kulttuurilla on positiivisia vaikutuksia sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta. Seinäjoella järjestetään muun muassa matalan kynnyksen K65 Kulttuurikeskiviikko-tapahtumia. Kuva kevätbileistä. 4 Eläkeläinen 4/2021
SEINÄJOEN ELÄKELÄISET ry:n puheenjohtaja Liisa Ylimys-Ojala kertoo, että K65 kulttuurihyvinvointisuunnitelma ja -toiminta ovat yhdistyksessä tuttuja. – Sihteerimme Erkki Kalliosalo oli suunnitelman julkistamisen ensimmäiseksi huomannut ja esitteli asiaa kerhossa. Yhdessä on asiaan siellä tutustuttu ja juteltu. – Kyllä siellä aika lailla kivoja juttuja on. Moni kuitenkin ehkä vielä ajattelee, että täytyy tutustua tarjontaan tarkemmin sitten, kun tämä koronatilanne on ohi. Kulttuuritapahtumien ja -palveluiden saavutettavuus askarruttaa Ylimys-Ojalaa. –Meilläkin on kerhossa iäkkäitä ihmisiä, joille liikkuminen alkaa olla hankalaa. Seinäjoen Eläkeläiset pääsee nykyisin kokoontumaan hyvissä, maksuttomissa kaupungin tiloissa, Ylimys-Ojala kiittää. – Siellä on tilaakin runsaasti. Ehkä saisimme paikan päälle jonkun mukavan kulttuuriesityksen? Se innostaisi varmasti ihmisiä kerhoon, puheenjohtaja ideoi. Itseään Liisa Ylimys-Ojala luonnehtii kohtuulliseksi kulttuurin kuluttajaksi. – Lukeminen on minulle kaikkein kiinnostavin harrastus. Musiikkia kuuntelen ja nautin siitä, vaikka en itse soita enkä laula. Teatterissa ja vastaavissa tulee käytyä harvemmin. Olen aina ollut enemmän sellainen koti-ihminen. Yhdistyksessä kulttuuri kiinnostaa ARMAS-festivaali juhlistaa ikääntymistä › ARMAS -festivaali on vuotuinen valtakunnallinen tapahtumakokonaisuus, joka nostaa esiin ikääntyneitä taiteilijoita ja tekee ikääntymisen teemoja näkyväksi taiteen keinoin. › 1.-14.LOKAKUUTA 2021. armasfrestivaali.fi › ARMAS-LOGON on suunnitellut suomalaisen graafisen suunnittelun “Grand Old Man” Erik Bruun, 95. parantavan mielialaansa ja lievittävän yksinäisyyden tunteita. Yksi K65-Kulttuurihyvinvointisuunnitelman tavoitteista on kulttuuripalvelujen saavutettavuuden parantaminen. –Kyselyn mukaan ihmiset ovat tosi aktiivisia ja kiinnostuneita tapahtumista, mutta moni ei pääse paikalle, vaikka haluaisi. Syitä on useita. Sellainen voi olla esimerkiksi tiukka talous tai seuran puute. Jälkimmäistä parannetaan Kulttuurikaveri-toiminnalla, jossa vapaaehtoinen kaveri vierailee ikäihmisen kanssa esimerkiksi konserteissa, teatterissa tai museossa. Kokkoniemen mukaan liikkuminen on kaikkein korkein kynnys. –Omasta kunnosta johtuen voi monelle olla vaikea jo yleensä liikkua oman asunnon ulkopuolella. – Ja vaikka Seinäjoki on monin tavoin sopivan kokoinen kaupunki, on usein haastavaa päästä julkisilla kulkuneuvoilla keskustan kulttuuripalveluihin. Tavoitteena onkin kokeilla uusia liikkumismuotoja ja lisätä Kaikukortin käyttöä. Valtakunnallisella Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja esimerkiksi festivaaleille, museoihin, teatteriin tai konsertteihin. Kaikukortilla voi hankkia maksutta myös kansalaisopiston kurssipaikkoja. Kortin motto on, että kulttuuri kuuluu kaikille varallisuudesta riippumatta. KULTTUURITARJONTAA ON, Satu Kokkoniemi sanoo. Esimerkiksi kaikille yli 65-vuotiaille tarkoitetut verkkotapaamiset, avoimet perjantaitreffit. Ne koostuvat kulttuuriohjelmasta, jutustelusta sekä yhdessäolosta. Viime keväänä käynnistetty toiminta ei toistaiseksi kerää valtaisia joukkoja, mutta Satu Kokkoniemen mukaan se on osoittautunut hyväksi tavaksi toimia. Erityisen tärkeäksi verkkotapaaminen on koettu tänä aikana, kun tapahtumia muuten on jouduttu rajoittamaan ja moni ehkä arasteleekin liikkumista. – Perjantaitreffejä pidetään ehdottomasti, oli mukana sitten yksi, kaksi tai parikymmentä ihmistä. Seuraavilla treffeillä 24.9. valmistaudutaan valtakunnalliseen ARMAS-festivaalin tapahtumakokonaisuuteen. Jo muutaman vuoden pyörineet K65-kulttuurikeskiviikot puolestaan tarjoavat matalan kynnyksen taidesisältöjä ja itse tekemistä. – On ollut taidenäyttelykierrosta ja -raatia, tehty yhteisötaideteosta, keramiikkaa, tanssittu lavista, Kokkoniemi esittelee. –Tavoitteena on tuoda taidetta esille raikkaalla ja helposti lähestyttävällä tavalla. Ja tässäkin rupattelulle jätetään tilaa. Taidetorstai on Seinäjoen Taidehallin toimintamuoto. – Siellä on uskollisia vakiokävijöitä, mutta uusiakin ihmisisä uskaltautuu kiitettävästi mukaan. Nykytaiteeseen keskittyneen Taidehallin näyttelyihin pääsee helpommin mukaan opastuksen kautta. Ja usein jäädään sen jälkeen porukalla kahville. TÄRKEÄNÄ SEINÄJOELLA pidetään myös kotona asuville suunnattua kulttuuritoimintaa. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat ne, joille kaupungin yleisten kulttuuripalveluiden saavuttaminen on jo haastavaa. Ohjelmassa on kaikille yli 65-vuotialle tarkoitettuja ilmaisia ja avoimia toimintoja kuten kerhotoimintaa sekä lähelle kotia tulevia tapahtumia, esimerkiksi senioriasuntojen konsertteja ja taidetyöpajoja. Palveluasumisen kulttuuritoiminnassa asumispalveluyksiköissä vierailee esiintyjiä ja taiteilijoita, järjestetään työpajoja ja tapahtumia. ”Välillä laulu ja tanssi tulevat mukaan ihan kesken arjen”, Seinäjoen kaupungin sivuilla kuvaillaan. Jos osallistuminen yhteiseen ohjelmaa yleisissä tiloissa on haastavaa tai mahdotonta, pyritään kulttuuria ja taidetta viemään sängyn viereen. Ikääntyvien kulttuuritoiminnan koordinaattori on Seinäjoen kaupungin kahden tulosyksikön yhteinen työntekijä. K65-suunnitelman kokoamisessa on ollut mukana merkittävä joukko toimijoita: 23 eri tahoa kaupungin toimialoilta ja sidosryhmistä, kuten yhdistyksistä. Satu Kokkoniemi kehuu yhteistyötä, jolla toimintaa on suunniteltu soten ja ikääntyvien palveluiden kanssa. – Kaikki ovat sitoutuneet hienosti kulttuurihyvinvoinnin lisäämiseen, hän kiittää. Hyvinvointiin ja palveluihin panostaminen on entistä tärkeämpää.” Eläkeläinen 4/2021 5
YHTEISKUNTA EETU ry › Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön yhteistyöelin. Sen jäsenjärjestöt ovat Eläkeliitto, Eläkeläiset, Eläkkeensaajien Keskusliitto, Kansallinen senioriliitto, Kristillinen Eläkeliitto ja Svenska pensionärsförbundet. Eläkeläiset ry on vuoden 2021 puheenjohtajajärjestö. › EETU:n lausunnot kokonaisuudessaan löytyvät verkkosivulta eetury.fi PUHELINJA kotimyyntiä on Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n mielestä kiristettävä huomattavasti esitettyä määrätietoisemmin. ”Edunvalvonnan kohteena oleviin henkilöihin ja kaikkein iäkkäimpiin vanhuksiin kohdistuva myynti tulisi kieltää kokonaan. Kaikessa myynnissä tulisi edellyttää henkilön ennakollista suostumusta, sekä jälkikäteen kirjallista vahvistusta riittävällä harkinta-ajalla”, todetaan EETU:n tuoreessa lausunnossa. Lausunnossa kommentoidaan Oikeusministeriön työryhmän mietintöä. Ministeriössä valmistellaan kuluttajansuojan Omnibus-direktiivin täytäntöönpanoa sekä arvioidaan puhelinja kotimyyntisääntelyn tiukentamisen tarvetta ja keinoja. Euroopan unionin Omnibus-direktiivin on tarkoitus tehostaa kuluttajansuojasääntöjä ja niiden valvontaa. Direktiivi on pantava täytäntöön viimeistään 28.11. ja sitä on ryhdyttävä soveltamaan 28.5.2022 OIKEUSMINISTERIÖN TYÖRYHMÄ on päätynyt siihen, ettei Suomessa tällä hetkellä ole perusteita kiristää puhelinmyyntisääntelyä. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU kummeksuu, että mietintö näyttää tässä sivuuttavan hallitusohjelman kirjauksen siitä, että ”puhelinja kotimyyntiä rajoitetaan ja säädellään tiukemmin kuluttajan suojaksi”. Ministeriön työryhmä perustelee kantaansa sillä, että lainrikkomuksiin voidaan entistä tehokkaammin puuttua kuluttaja-asiamiehen vuosi sitten saamien uusien toimivaltuuksien avulla. Se viittaa myös kieltorekistereihin, joihin liittymällä kuluttaja voi kieltää ei-toivotun puhelinmyynnin. EETU huomauttaa, että vanhuksilla ei välttämättä ole halua, jaksamista eikä tarvittavia tietoja viedä kohtaamaansa vääryyttä kuluttajaviranomaisen tietoon. Puhelinmyynnin ongelmiin puuttuminen jälkikäteen ei auttaisi ikäihmisiä. MYÖS TYÖRYHMÄN kotimyyntiin esittämät toimenpiteet ovat EETU:n mielestä riittämättömiä. Työryhmä ehdottaa kotimyynnin peruuttamisoikeuden laajentamista tilanteissa, joissa sopimus on tehty kauppiaan ilman kuluttajan pyyntöä tekemän kotikäynnin yhteydessä. Tällainen kaupan peruuttamisoikeuden laajentaminen on EETUn mukaan erittäin tärkeää, mutta ei riitä. Ongelmaan tulisi puuttua huomattavasti määrätietoisemmin. ”Kotiin tehtävällä yllätysmyynnillä asiat saatetaan selittää monimutkaisesti, nopeasti ja pintapuolisesti. Usein myyjät painostavat ostamiseen paitsi kiirehtimällä ostopäätöksen tekemistä, myös viipymällä pitkään ja olemalla piittaamatta poistumiskehotuksista.” ”Myytävät tuotteet tai palvelut voivat olla paitsi huomattavasti markkinahintoja kalliimpia, myös sellaisia, joita vanhukset eivät ilmiselvästi tarvitse. Myyntiä on myös jatkettu sen jälkeen, kun on ilmennyt, että ostaja on muistisairas tai muusta syystä edunvalvonnan asiakkaana. Laskuja on edunvalvonnasta huolimatta lähetetty suoraan muistisairaille asiakkaalle, jotka ovat unohtaneet laskunsa ja joutuneet perintään. Tästä aiheutuu edunvalvonnalle huomattavasti työtä”, todetaan EETU:n lausunnossa. EETU:N KANTA on, että edunvalvonnan kohteena oleville suunnattu puhelinja kotimyynti tulisi kieltää kokonaan. Kaikessa kotimyynnissä tulisi edellyttää kirjallista vahvistusta pakollisena ja riittävällä harkinta-ajalla. Tämä mahdollistaisi myyntitarjousten läpikäymisen rauhassa ja ilman myyjän läsnäoloa, luotetun tahon kuten esimerkiksi omaisen kanssa. ”Ikäihmiset kohtaavat paljon kotija puhelinmyyntiä. Yhteiskunnan velvollisuus on suojella haavoittuvassa asemassa olevia vanhuksia ja estää ei-toivottu ja epäeettinen myynti ja väärinkäytökset”, lausunnossa muistutetaan. TUOMAS TALVILA EETU ry: Puhelinja kotimyynnille tarvitaan tiukemmat suitset ELÄKELÄISLIITTOJEN ETUJÄRJESTÖ EETU ry nostaa esiin heikoimmin pärjäävien ikääntyneiden aseman palveluiden kohteena. EETU:n mielestä on hyväksyttävää, että kotiin annettavat palvelut ovat ensisijainen palvelumuoto. ”Tulee kuitenkin varmistaa, ettei muodostu kohtuuttomia tilanteita kuten esimerkiksi silloin, että muistisairaita hoidetaan pitkään kotona, jossa useita eri henkilöitä käy tämän kotona. Tämä on omiaan lisäämään muistisairaan ahdistusta ja turvattomuuden tunnetta. Kotiin annettavat palvelut eivät saa muodostua stressitekijäksi asiakkaalle”. Kommentti sisältyy EETUn tuoreeseen lausuntoon, jonka se antoi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluita koskevista lakimuutosesityksistä. VANHUSPALVELULAIN MUUTOSESITYKSIIN sisältyvä pitkäaikaisen laitoshoidon lakkauttaminen sosiaalihuollon yksiköissä ei EETU:n mielestä ole onnistunut ratkaisu. ”Kotona asumisen ollessa ensisijaista on varmistettava, ettei kynnys saada tehostettua palvelua nouse kohtuuttomaksi. EETU kannattaa lain hengen mukaista tavoitetta ihmiselle asua kotonaan mahdollisimman pitkään, mutta haluamme korostaa myös sosiaalihuollon laitoshoidon tarpeellisuutta tilanteissa, joissa ihminen ei hyvinvointinsa kannalta voida katsoa voivan parhaiten itsenäisesti asuessaan.” EETU HUOMAUTTAA, että käsiteltävänä oleva lakipaketti tulee vaatimaan merkittäviä panostuksia henkilöstön lisäämiseen hoivaja asumispalveluissa. ”Nykyisellään hoitajamitoituslaki on hyvä puite, muttei takaa riittävää henkilöstöä. Suomessa on arvioitu tarvittavan väestön ikääntymisestä johtuen 30 000 uutta hoitajaa vuoteen 2030 mennessä. Palveluiden ja niihin liittyvän lainsäädännön tulee muodostaa riittävät puitteet, jotta työ houkuttelee osaajia. Samalla palveluiden toimeenpanossa tulee panostaa asiakastyytyväisyyteen ja työntekijöiden jaksamiseen”, EETU lausuu. EETU kuitenkin korostaa, ettei lainsäädännöllä tule asettaa palveluiden järjestäjille ja tuottajille sellaisia ehdottomia henkilöstömitoituksen vaatimuksia, joiden täyttäminen valtakunnallisen ammattihenkilöstöpulan takia on mahdotonta. ”Henkilöstöpulaa ei poisteta sillä, että palveluiden järjestäjät ja tuottajat houkuttelevat toisiltaan työntekijöitä paremmilla työehdoilla, vaan valtiovallan tulee ratkaista tarvittavan henkilöstön saamisen mahdollisuudet lisäämällä koulutusta asianomaisiin ammatteihin. Palveluiden järjestäjillä ja tuottajilla on puolestaan tehtävänään olla houkutteleva ja haluttu työnantaja, jolloin väen pako muihin tehtäviin saataisiin vähemmäksi”. TUOMAS TALVILA ”Kotiin annettavat palvelut eivät saa muodostua stressitekijäksi asiakkaalle” Nykyisellään hoitajamitoituslaki on hyvä puite, muttei takaa riittävää henkilöstöä. ” 6 Eläkeläinen 4/2021
S uomessa on nyt laki siitä, montako hoivatyötä tekevää on oltava iäkkäiden ihmisten tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Kiistely hoitajamitoituksesta kesti vuositolkulla. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen esityksestä eduskunta hyväksyi lain, joka tuli voimaan viime syksynä. Edelleen on menossa siirtymäaika: mitoitus nousee asteittain niin, että 1.4.2023 hoidettavaa kohti on oltava 0,7 hoitotyötä tekevää. HOITAJAMITOITUKSEN KIRJAAMINEN lakiin on jo parantanut iäkkäiden laitoshoidon tilannetta: enemmän hoitajia lisää laatua. Samalla se on nostanut painetta kotipalvelujen puolella. Iäkkäitä palvelujen tarvitsijoita on yhä enemmän ja tehostetun palveluasumisen yksiköitä on aivan liian vähän. Kotiin annettavan hoivan ja erilaisten tukipalvelujen varassa joutuu elämään paljon sairaita ja iäkkäitä, jotka eivät tahdo pärjätä, vaikka kotipalvelut on viritetty äärimmilleen. Vaikka lähihoitaja kävisi 4-5 kertaa vuorokaudessa, ei yksin asuva monisairas, liikuntarajoitteinen tai etenevää muistisairautta poteva tunne oloaan turvalliseksi. Silloin koti ei enää ole paras paikka. Myös kotipalvelussa työtään tekevät lähija kotisairaanhoitajat ovat kovilla. Työ on vaativaa ja tiukasti mitoitettua. Asiakkaan luona ei ehditä viipyä, siellä piipahdetaan. Käyntien välillä on ehdittävä tehdä raportointi. Moni lähihoitaja kokee, ettei ehdi ja pysty tekemään työtään niin hyvin kuin haluaisi, uupuu ja vaihtaa alaa. Työn vaativuuteen nähden pieni palkka ei sekään kannusta pysymään alalla. Kutsumuksella ei elä. USEIN IÄKKÄILLÄ on sukulaisia ja muita läheisiä, jotka kotipalvelujen rinnalla voimiensa mukaan auttavat ja tukevat arjessa selviytymistä. Kaikilla ei kuitenkaan ole tätä onnea, ja yksinäisyys lisää pelkoa selviytymisestä. Vielä elossa olevat sukulaiset saattavat asua satojen kilometrien päässä. Sosiaalija terveysministeriössä on valmistumassa esitys kotiin annettavien palvelujen parantamisesta. Lausuntokierros hallituksen esityksestä on päättynyt elokuun lopulla. Eduskuntaan lakiesitys pitäisi saada pikimmiten, koska hallitus haluaa sen voimaan 1.1.2023. Tavoitteena on parantaa iäkkäiden kotiin annettavia palveluja sekä palvelutyön johtamista ja työhyvinvointia. Iäkkäiden tarvitsemien palvelujen lisäksi olisi esitysluonnoksen mukaan oltava kotipalveluja myös lapsiperheille. KOTIPALVELUIHIN TARVITAAN siis lisää työntekijöitä. Määrä parantaa laatua myös kotiin annettavassa hoivassa ja tukipalveluissa. Tarvitaan osaavaa hyvää johtamista ja työn organisointia, mutta myös palkkatason korjaamista. Ilman sitä kotipalveluihin on vaikea saada riittävästi työntekijöitä semminkin, kun useat alat kilpailevat koulutetusta työvoimasta. Hyvin toimivat palvelut vaativat rahaa. Ne poliitikot, jotka vaativat verojen alentamista ja samaan aikaan iäkkäiden palvelujen parantamista, pettävät itseään ja äänestäjiä. Riittävät palvelut ja verot veronmaksukyvyn mukaan! Määrä on laatua VIERASKYNÄ IKÄÄNTYNEISIIN KOHDISTUNEET nettihuijaukset ovat jatkuvassa kasvussa, ja ilmiö on ollut paljon julkisuudessa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt piilevä ongelma, jossa ikääntyneiden rahojen perässä ovat omat läheiset. Suomalaisten kyvyssä tunnistaa tällainen taloudellinen hyväksikäyttö tai sen vaara on valitettavasti parantamisen varaa, todetaan Mummonmarkan vartijat -hankkeessa. Ikääntyneet ovat erityisen alttiita läheisten taloudelliselle kaltoinkohtelulle, jossa sukulainen tai muu läheinen pyrkii saamaan käsiinsä vanhuksen rahaa tai muuta arvo-omaisuutta. Rahoja saattaa tavoitella oma lapsi tai lapsenlapsi, ja painostukseen saatetaan käyttää fyysistä tai henkistä väkivaltaa tai sen uhkaa. – Taloudellinen hyväksikäyttö voi alkaa pienistä pyynnöistä ja muuttua hyväksikäytöksi. Varsinkin henkisen väkivallan tunnistaminen taloudellisen hyväksikäytön vipuvartena voi olla vaikeaa. Taloudellinen kaltoinkohtelu voi sisältää myös fyysistä pahoinpitelyä, sanovat hankesuunnittelijat Pirjo Laveri ja Erja Ronkainen Mummonmarkan vartijat -hankkeesta. Läheisen tekemästä taloudellisesta hyväksikäytöstä usein vaietaan, koska sitä hävetään eikä omalle läheiselle haluta seuraamuksia. – Voi olla pelkoa siitä, mitä ilmoittamisesta tai avun hakemisesta seuraa ja katkeeko yhteys läheiseen, Laveri ja Ronkainen kertovat. MYÖS NETTIHUIJARIT uhkaavat ikääntyneiden omaisuutta. Poliisin mukaan yli 65-vuotiaisiin kohdistuvat petosrikokset ovat lisääntyneet vuodesta 2014 lähtien selvästi. Viime vuonna noin 4500 yli 65-vuotiasta oli asianomistajana petosrikoksessa, ja tänä vuonna ollaan samassa tahdissa. Erityisesti netin kautta tapahtuneissa rikoksissa kuten pankkipetoksissa 70-79-vuotiaat ovat suurin uhriryhmä. Rikoshyöty nettihuijauksista pelkästään tämän vuoden aikana liikkuu miljoonissa euroissa yksittäisten tapausten ollessa sadoista euroista satoihin tuhansiin. HUIJAUSTEN JA taloudellisen kaltoinkohtelun todellista laajuutta ei kuitenkaan tiedetä. Muun muassa huijatuksi tulemisen häpeä estää ilmoittamasta asiasta poliisille. Nettihuijauksissa pienistä summista ei aina ilmoiteta. – Jos ikäihminen joutuu huijatuksi tai on vaarassa menettää rahansa, asiasta tulee aina ilmoittaa vähintään pankkiin ja poliisille. Vaikka summa olisi pieni, on aina vaara, että sama toistuu, mutta suuremmilla summilla, sanoo poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen Poliisihallituksesta. Näin vältät nettihuijauksen uhriksi joutumisen › Älä luovuta verkkopankki-, luottokorttitai ID-tietojasi kenellekään, ellet todella tiedä mitä teet › › Älä lataa etäkäyttöohjelmaa – Microsoftin asiakaspalvelu ei koskaan soita tavalliselle käyttäjälle › › Älä klikkaa linkkejä, vaan kirjaudu omaan pankkiin vain mobiilisovelluksen tai tietokoneen suosikkisivujen kautta – ei linkkien tai hakukonetuloksien kautta Lähde: mummonmarkanvartijat.fi Mummonmarkan vartijat neuvoo suojautumaan huijauksilta Myös kotipalvelussa työtään tekevät hoitajat ovat kovilla.” KAIJA KALLINEN Kirjoittaja on eläkkeellä oleva entinen SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija. Mummonmarkan vartijat on Turvallisen vanhuuden puolesta Suvanto ry:n hanke, jolla pyritään lisäämään ikäihmisten tietoisuutta taloudellisesta kaltoinkohtelusta, petoksista ja huijauksista sekä niiltä suojautumisesta. Hankkeen verkkosivuilta mummonmarkanvartijat.fi löytyy muun muassa opas ikääntyneelle ja luentovideo. Mummonmarkan vartijoiden loppuseminaari järjestetään Helsingissä, keskustakirjasto Oodissa 15.9. klo 11.30 alkaen. Tilaisuus on kaikille avoin, sinne ei vaadita ennakkoilmoittautumista ja se on katsottavissa valtakunnallisesti striimistä osoitteessa mummonmarkanvartijat.fi/loppuseminaari Eläkeläinen 4/2021 7
JÄRJESTÖ ARI MARTINAHO VIIME VUOSI on ollut järjestötoiminnalle ankeaa aikaa. Etäkokouksilla on korvattu normaalit kokoukset ja monille teamsit ja webinaarit ovat ovat tulleet asioiden hoidossa tutuksi. Vanhanaikaisia kunnon kokouksia on kaivattu ja aina silloin tällöin tautitilanne ja sen aiheuttamat rajoitukset ovat hetkellisesti hellittäneet ja mahdollistaneet kokoontumiset. Viime keväältä tällainen hetken helpotus tarjosi Eläkeläiset ry:n Uudenmaan aluejärjestölle mahdollisuuden kokoontua kevätkokoukseen Vantaan Puistokulmassa, ihan vanhan ajan malliin. Toki huomioiden maskit, turvavälit ja käsidesit. Paikalla oli 12 yhdistyksestä 29 edustajaa ja 5 seuraajaa. Kokouksen esityslistalla keskeisenä aiheena oli Eläkeläiset ry:n 21 edustajakokous. Erityisesti puhuttivat henkilövalinnat. Aluejärjestön puheenjohtaja Heikki Mäkinen korosti avajaispuheessaan että henkilövalinnat ovat erittäin keskeinen asia järjestödemokratiassa. –Ne viitoittavat toimintaa aina muutamiksi vuosiksi eteenpäin. Siksi sillä, ketä valitaan on suuri merkitys, hän korosti. Hän pitikin tärkeänä, että valinnoista voitiin keskustella näin kasvotusten. ENNEN VARSINAISEN kokouksen alkua koettiin myös juhlahetki, kun ministeri Kalevi Kivistö palkittiin Uudenmaan Aluejärjestön viirillä hänen elämäntyöstään, erityisesti toiminnasta eläkeläisten ja ikäihmisten asioiden ja aseman parantamiseksi. –Aluejärjestö päätti ottaa uudeksi palkitsemismuodoksi viirin. Se on ansioituneista ansioituneimmille ja tämän viirin numero on siis 1. ja ykkönen sopii juuri sinulle Kalevi, puheenjohtaja Mäkinen sanoi luovuttaessaan viiriä. Kiitospuheessaan ministeri Kivistö totesi, että vaikka hän onkin täysinpalvellut, hän edelleen toimii varUusimaa valmistautui huolella 21. edustajakokouksen henkilövalintoihin Henkilövalinnat viitoittavat toimintaa aina muutamiksi vuosiksi eteenpäin.” Heikki Mäkinen ja Raija Lassila luovuttivat Uudenmaan Aluejärjestön viirin ministeri Kalevi Kivistölle. Edustajakokous koolle Kuopioon 21.-22. syyskuuta Eläkeläiset ry:lle valitaan 21. edustajakokouksessa uusi puheenjohtaja. Esityslistalla ovat myös mm. jäsenyhdistysten aloitteet ja järjestön strategia. TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry:n 21. edustajakokous pidetään 21.–22. syyskuuta Kuopiossa. Kolmen vuoden välein pidettävä edustajakokous on Eläkeläiset ry:n ylin päätöselin. Päätösvaltaa siellä käyttävät jäsenyhdistysten edustajat. Kokoukseen on ilmoittautunut 123 edustajaa. Edustajakokous mm. valitsee hallituksen ja samalla koko järjestön puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä hallituksen ja valtuuston jäsenet. Varmaa on se, että Eläkeläiset ry tulee Kuopion kokouksessa saamaan uuden puheenjohtajan. Järjestön sääntöjen mukaan hallituksen puheenjohtajan, (samoin kuin varapuheenjohtajan ja muitten varsinaisten jäsenten) yhtäjaksoinen toimikausi on enintään kuusi vuotta. Tämä kuusi vuotta tulee nyt täyteen Martti Korhosella. Vahvoilla uudeksi puheenjohtajaksi on rovaniemeläinen Matti Huutola, jota on esitetty 17:stä jäsenyhdistyksestä. Huutola jäi vuosi sitten eläkkeelle SAK:n hallituksen varapuheenjohtajan ja järjestöjohtajan tehtävästä. Myös valtuuston puheenjohtaja vaihtuu varmuudella, sillä Kalevi Kivistön kuuden vuoden toimikaudet tulevat täyteen. ELÄKELÄISET RY:N toiminnanjohtaja Jan Koskimies korostaa edustajakokousten merkitystä. – Edustajakokous tekee isot päätökset ja strategiset valinnat. Ne ohjaavat järjestömme tavoitteiden asettelua, edunvalvontaa ja toimintaa seuraavan kolmivuotiskauden. Tärkeässä roolissa ovat jäsenyhdistysten tekemät aloitteet. Tälle edustajakokoukselle niitä on tehty kaikkiaan 69, tekijöinä 29 paikallisyhdistystä ja 7 aluejärjestöä. Aloitteet käsittelevät eläkkeitä, sosiaalija terveyspalveluja, yhteiskuntaan vaikuttamista, digitalisaatiota ja järjestötoimintaa. Aloitteilla ja edustajakokouksen niihin antamilla vastauksilla on todellista merkitystä. – Edellisen edustajakokouksen jäsenyhdistyksiltä saamien aloitteiden pohjalta valmistui vuonna 2019 Eläkeläiset ry:n nykyinen tavoiteohjelma. Se on ohjannut vaikuttamistyötämme niin Eläkeläisliittojen etujärjestö EETUssa, päätöksentekijöille annetuissa lausunnoissa kuin eduskuntaja kuntavaaleissa vaikuttamisessakin, Jan Koskimies sanoo. EDUNVALVONNASSA EDELLINEN edustajakokous käynnisti myös Ikäystävällinen kunta -kampanjan, jossa on kehotettu kuntia ikäystävällisyyteen ja palkittu kuntien ikäystävällisiä tekoja. – Kampanjan seurauksena on kansainväliseen ikäystävällisten kuntien verkostoon saatu paljon uusia jäseniä, myös Oulun ja Vaasan kaltaisia suuria kaupunkeja. Tämä on ollut yksi onnistunut tapa Edustajakokous pidetään kolmen vuoden välein. 8 Eläkeläinen 4/2021
S aimme kesämökille toivotun vieraan, nuorimman lastenlapsemme, 6 v. Lämmin sää houkutteli pulikoimaan ahkerasti järvessä ja riemua riitti. Kunnes yht’äkkiä puhelimeen puhuessani näin, että sankari tulee rannalta itkien. Arvelin hänen loukanneen itsensä kaatuessaan tai muun vahingon vuoksi. Pian alkoi kuulua itkun seasta huutoa, että ”kala puri”. Kuulosti uskomattomalta. Kädessä oli kuitenkin molemmin puolin tiuhassa jälkiä kuin neuloilla pistettynä. Nopea desinfiointi ja varmuuden vuoksi kortisoni toivat kuitenkin lievityksen kipuun, mutta säikähdys jäi ennalleen. Sen päivän uinnit oli uitu. Sitten tutkimaan kalakirjoja. Hauki on niiden mukaan paikkauskollinen ja vahtii reviiriään. Tilannetta rauhoittaaksemme lähdimme onkimaan taikinasyötillä särkiä. Koho lähtikin vinhaa vauhtia veden alle ja huomasimme, että kiinni on tarttunut suurempi kala. Kiduksestaan oli ongen koukkuun tarttunut kilon painoinen hauki ilmeisesti pikkukalaa tavoitellessaan. Aikuisten avustuksella saimme hauen uitettua haavin ulottuville. Hiillostettuna se maistui hyvältä. Uskoimme vakaasti, että sen paikan hauki on nyt saatu parempiin suihin ja uintikammo voitettiin. Kunnes tuli uusi ongelma. Seuraavana päivänä, yli 30 asteen helteen jatkuttua jo pidemmän aikaa, havaitsimme järvessä sinilevää ensimmäistä kertaa 36 mökkivuotemme aikana. Järvi on Suomenselällä Keuruun reitin latvavesillä, jonne sinilevän uskoisi viimeksi eksyvän. Levää oli pienehkö lautta, mutta kuitenkin. Ja taas piti varoa uimista, jottei saataisi iho-ongelmia. Onneksi seuraavana päivänä satoi, tuuli viilensi ilmaa ja sekoitti vettä. Levälautta hävisi. Ja taas uitiin. NÄMÄ VASTOINKÄYMISET siis voitettiin tällä erää. Melkein 30 asteiseksi lämminnyt rantavesi oli ilmeisesti sekoittanut hauen pyydystysvaistot, koska kuulimme, että meidän haukemme ei ollut ainoa, joka erehtyi uimaria ”saalistamaan”. Ja uutiset sinilevän esiintymisistä ovat lisääntyneet vuosien varrella. Sinileväongelman taustalla on myös ollut vesien lämpiäminen ja ongelman leviäminen myös järvivesiin. Kun samaan aikaan tiedotusvälineissä uutisoitiin mittaushistorian korkeimmista lämpötiloista, tuli maallikonkin mieleen etsimättä ajatus ilmastonmuutoksesta ongelmien taustalla. VUONNA 1988 perustettu, alan huippututkijoista koostuva hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) julkaisikin kesällä raportin, jonka mukaan ilmastonmuutos on kiihtynyt nopeammin kuin aikaisemmin oli ennakoitu. Toimenpiteillä ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi on kovempi kiire kuin on oletettu. Muutoin suureneva osa maapallosta muuttuu elinkelvottomaksi ja ruuan tuotannon mahdollisuudet huonontuvat. Seurauksena ovat lisääntyvät kansainvaellukset ja paheneva pakolaiskriisi. Eivätkä arjen kokemukset jää vain uimareita kiusaaviin haukiin tai iholla kirvelevään sinilevään. Kokemukset aikaisemmista hellejaksoista osoittavat, että arkielämässä vaikutukset koettelevat varsinkin ikääntyvien terveydentilaa ja heikentävät vanhusten elämän laatua. Siksi työ ilmastonmuutoksen torjumiseksi on myös eläkeläisjärjestöjen edunvalvontatyön yhä tärkeämpi osa. Kala puri Havaitsimme järvessä sinilevää ensimmäistä kertaa 36 mökkivuotemme aikana. KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. KALEVIN KYNÄSTÄ masti eläkeläisja ikääntymispolitiikan parissa. Hän on mm. lupautunut kotikunnassaan Espoossa toimimaan vielä pari vuotta vanhusneuvostossa. –Kun on ollut pitkään mukana täytyy irrottautua hitaasti. On vaikeaa ajatella, ettei olisi enää millään tavalla mukana, hän naurahti. KOKOUS PÄÄTTI myös, että aluejärjestön 50-vuotisjuhla siirrettiin 21.2.2022. Perusteena tautitilanteen ailahtelevuus. Kokouksen tärkein työ, esitykset edustajakokoukselle henkilövalinnoista saatiin onnellisesti maaliin ja kokouksen lopuksi lausui Pertti Oksman Hakunilan Eläkeläisistä runonsa Pioni kukkii... Kokouksen puheenjohtaja Pekka Heikkinen kiitti rakentavasta kokouksesta ja toivoi, että järjestöllinen toiminta palaisi mahdollisimman pian normaaleihin uomiinsa. Kokouksessa noudatettiin maskien käyttöä ja turvavälejä. pitää ikääntymisen asioita esillä yhteiskunnassa. – JÄRJESTÖTYÖN osalta viime edustajakokous kehotti suosimaan kaikille avointa, matalan kynnyksen toimintaa. Sellaista toteutettiinkin järjestön 60-vuotisjuhlavuonna 2019 esimerkiksi yhteislauluja keskustelutilaisuuksina sekä juhlanäyttelyn tiimoilta. Jäsenaloitteiden pohjalta on puolestaan esimerkiksi lisätty digitalisaatioon liittyviä koulutuksia ja hakeuduttu läheisempään yhteistyöhön ay-liikkeen kanssa, Koskimies kertoo. – Edustajakokous päätti myös järjestön viestinnän uudistamisesta. Tämän seurauksena uudistettiin Eläkeläinen-jäsenlehtemme niin sisällön kuin ulkoasun puolesta. Lehden tarjontaa täydentää sähköinen uutiskirje. Muutenkin digitaalista viestintää on lisätty esimerkiksi videoiden, nettilähetysten ja podcast-lähetysten muodossa. Kuopion edustajakokous käsittelee esityksen Eläkeläiset ry:n uudeksi strategiaksi. Se tulee Koskimiehen mukaan näkymään monella tavalla järjestötyön ja edunvalvonnan painotuksissa tulevina vuosina. Esimerkiksi siinä, millaisille hankkeille haetaan rahoitusta. – Viime edustajakokouksen päätösten pohjalta toteutettiin muun muassa hanke, jossa tehtiin omat kotisivut kaikille yhdistyksillemme. Edustajakokous linjaa myös järjestön taloutta tulevalla kolmivuotiskaudella. – Edellisessä edustajakokouksessa keskusteltiin lomakeskus Kuntorannan myynnistä, joka myös toteutettiin, tosin koronan aiheuttamien suurten vaikeuksien kautta, toiminnanjohtaja Jan Koskimies toteaa › Eläkeläiset ry:n ylin päätöselin. Kokoontuu kolmen vuoden välein. › Edustajakokouksessa on äänivaltainen edustusoikeus paikallisyhdistysten valitsemilla edustajilla. Aluejärjestön edustajalla on puheja esitysoikeus. Paikallisyhdistykset saavat lähettää kokoukseen yhden edustajan kutakin alkavaa 300 jäsentä kohden, kuitenkin enintään kolme edustajaa. Aluejärjestöt saavat kukin yhden edustajan. › 21. edustajakokous pidetään 21.–22.9. Kuopiossa, Kylpylähotelli Rauhalahdessa. Kokoukseen on ilmoittautunut 123 edustajaa 118:stä yhdistyksestä. Edustajakokous Eläkeläinen 4/2021 9
JÄRJESTÖ Verkkosivuja avattu yhdistyksille ELÄKELÄISET RY on rakentanut verkkosivualustan, jonka avulla parannetaan yhdistysten verkkonäkyvyyttä. Tavoitteena on, että uudet sivut parantavat potentiaalisten jäsenten mahdollisuuksia löytää itselleen sopiva yhdistys. Uudella alustalla on avattu touko-kesäkuussa sivut kaikille sellaisille yhdistyksille, joilla ei järjestön tietojen mukaan ole aiemmin ollut kotipesää verkkosivumaailmassa. Sivut on linkitetty Eläkeläiset ry:n verkkosivujen Yhdistykset alueittain -osioon. Sivut sisältävät toimihenkilöiden yhteystietoja siltä osin, kun toimihenkilöt ovat antaneet tiedoillensa julkaisuluvan. Lupaa kysytään vuosittain yhdistystietojen ilmoitus -lomakkeella ja muuttuneet tiedot päivitetään sivuille kerran vuodessa. Yhdistyksen aktiivit voivat myös ilmoittaa sivuilla yhdistyksen omista tapahtumista. Kunkin yhdistyksen sivustolla, tapahtumakalenteri-sivulla, on lomake tapahtumien ilmoittamista varten. Ylläpitäjille koulutusta Verkkosivualustalla on rakennettu toinen sivupohja niille yhdistyksille, jotka haluavat itse ylläpitää sivujaan tällä samalla alustalla. Tämä sivupohja on tarjolla sekä niille yhdistyksille, joille kesän kynnyksellä avattiin sivut suppealla sivupohjalla, mutta myös kaikille niille yhdistyksille, joilla on jo sivut olemassa, mutta jotka haluavat siirtyä käyttämään uutta alustaa. Sivujen ylläpitoa voi opiskella itseopiskeluna, henkilökohtaista ohjausta sisältävänä etäopiskeluna tai lähikurssilla. Lisätietoa koulutuksista on järjestön kurssikalenterissa. ANNA ESKOLA › yhdistysten kotisivujen osoitteet löytyvät osoitteesta elakelaiset.fi/yhdistykset-alueittain LUONTO ANTAA voimaa – Naturen ger kraft on 3.-10.10. vietettävän Vanhustenviikon kattoteema. Teemaviikkoa koordinoiva Vanhustyön Keskusliitto on koonnut viikon jokaista päivää varten vinkkejä. Niihin voi tutustua järjestön verkkosivuilla osoitteessa vtkl.fi/tapahtumat/vanhustenviikko/teemapaivat. Teemapäivien aiheita ovat muun muassa lähiluonto, virtuaalinen luonto, kulttuuri ja taide sekä liikunta ja ulkoilu. Virtuaalisesti lähiluontoon voi tutustua SeniorSurf-teemapäivänä 5.10. Vanhustenviikon uutuutena on ruokamenuehdotus viikon jokaista päivää varten. IÄKKÄIDEN ULKOILUPÄIVÄÄ vietetään perinteiseen tapaan Vanhustenviikon torstaina 7.10. Ulkoilupäivä on osa Vie vanhus ulos -kampanjaa, jota koordinoi Ikäinstituutti. Kampanja on käynnissä 8.9.-8.10. Kampanjasta ja ulkoilupäivästä voi lukea verkkosivuilta osoitteesta vievanhusulos.fi Eläkeläiset ry kannustaa tuttuun tapaan jäseniään osallistumaan kampanjaan. Ulkoilupäivänä voi osallistua vapaaehtoiseen ulkoiluaputoimintaan tai järjestää yhdistysten omia ulkoilutapahtumia. Vanhustenviikon pääteema Luonto antaa voimaa sopii erityisen hyvin oman Liikumme luonnossa -hankkeemme kanssa. Teema tuli myös ensimmäisen liikuntakurssimme nimeksi. Liikuntakurssi löytyy kurssikalenterista tämän lehden sivulta 15. TIINA RAJALA Vanhustenviikon teemana Luonto antaa voimaa INKERI AALTO VAIKKA KORONA-AIKA koettelee ihmissuhteita ja lisää varsinkin työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden yksinäisyyttä, siitä on seurannut jotain hyvääkin: uusia tapoja pitää yhteyttä. Eräs miesryhmä perusti pikaviestisovellus WhatsApp -ryhmän lähteäkseen iltapäiväkaljalle ja voidakseen jutella. Pitkään on havaittu, että kuppiloihin, huoltoasemille ja toreille kokoontuu keski-ikäisiä ja vanhempia miehiä epäsäännöllisesti ja mitään etukäteen sopimatta. Monelle tämä on tullut tavaksi. Se tulee, jolla sopii ja joka on seuraa vailla. Joskus puhutaan säästä, joskus ajankohtaisista uutisista, oman paikkakunnan tapahtumista tai mistä milloinkin. Joku ei sano koko aikana sanaakaan, kuuntelee vain muiden puheita. Eräässä kaupungissa huomattiin korona-aikana, että on tarpeen perustaa WhatsApp-ryhmä, jotta voitaisiin sopia tapaamisista. Ihmiset liikkuivat vähemmän kuin aikaisemmin. Aluksi mukana oli vain muutama henkilö, mutta joukko kasvoi nopeasti moneen kymmeneen. Mukaan otettiin kavereita ja kavereiden kavereita. Jo mukana olevien piti hyväksyä uudet tulijat, jotta ei tule ristiriitoja. JOS JONKUN tekee mieli tavata, hän laittaa puhelimellaan viestin, mihin on menossa ja milloin. Ne tulevat seuraksi, jotka haluavat ja joille sopii. Yleensä tavataan jossain ravintolassa iltapäivällä korona-ajan rajoitusten mukaisesti ja useimmat juovat pari olutta. Jokainen on aloitteentekijä. Yleensä meitä on 4-6 henkilöä. Olemme kehittäneet säännön, että yhdessä pöydässä saa istua korkeintaan 5 henkilöä. Jos tulee kuudes, jakaannutaan kahteen seurueeseen. Pääasia on se, että voidaan keskustella eikä se onnistu isossa ryhmässä, Kalle, yksi osallistujista, kertoo. Ryhmää ei ole tarkoitus rekisteröidä yhdistykseksi, sillä siihen ei haluta mitään hallintoa. Tapaamisia on epäsäännöllisin väliajoin keskimäärin pari kertaa kuussa. Keskustelu on niiden ainoa tarkoitus. -Ja pari olutta, Kalle lisää. JOILLEKIN MIEHISTÄ ryhmästä on muodostunut tärkeä henkireikä vaikeassa elämäntilanteessa. -Joukossamme on muutamia omaishoitajia, jotka kaipaavat juttuseuraa, koska heidän vaimonsa ovat dementoituneita. Kun he saavat jonkun lapsistaan tulemaan äitinsä luo tai kun vaimo on hoitojaksolla, he tulevat mukaan. On suuri ilo nähdä, miten he nauttivat, kun saavat hetken hengähtää, Kalle kertoo. Ryhmässä olevat toivovat, ettei aina mentäisi samojen henkilöiden seuraksi, vaan puhekumppanit vaihtuisivat eri tapaamiskerroilla. Silloin tapaamisista saa enemmän sisältöä elämään. Keskustelua ei ole pelkästään keskustelun vuoksi. Tarkoituksena on tarjota jokaiselle mahdollisuus myös jakaa itselleen tärkeitä ja ehkä kipeitäkin asioita, jos siltä tuntuu. WhatsApp-ryhmä aikoo pitää yhteyttä myös korona-ajan jälkeen. Miesten WhatsApp-ryhmä syntyi korona-aikana DIGI Tarkoituksena on tarjota jokaiselle mahdollisuus myös jakaa itselleen tärkeitä ja ehkä kipeitäkin asioita, jos siltä tuntuu.” Mm. Hankasalmen Eläkeläisillä on nyt uudet kotisivut. 10 Eläkeläinen 4/2021
JÄRJESTÖ Toimintatonnipäivillä kurssitetaan avustusta saaneita yhdistyksiä SYKSYN TOIMINTATONNIPÄIVÄT on tarkoitettu yhdistyksille, joille on myönnetty toimintatonniavustusta vuodelle 2021 sekä niille, joiden vuoden 2020 avustuksen käyttö on siirtynyt kuluvalle vuodelle. Odotamme paikalle avustusta saaneiden yhdistysten puheenjohtajia ja taloudenhoitajia. Kurssipäivien aiheena on avustuksen haku, käyttö, kirjanpito sekä raportointi ja tilitys. Eläkeläiset ry laskuttaa tilaisuuksista 20 € / osallistuja. Matkakuluja ei korvata. Kurssipaikoilla on mahdollisuus lounasruokailuun, josta aluejärjestö perii korvauksen. Kurssiaika on kello 10-15 (Kempeleessä kello 11-16) lounastauko mukaan lukien. Kurssipaikoilla on myös mahdollisuus aamupalaan ennen kurssin alkua sekä iltapäiväkahviin sen jälkeen. On hyvä, jos osallistujat tuovat mukanaan kannettavan tietokoneen. Pyydämme ilmoittamaan osallistujat 24.9. mennessä Jukka Mustakalliolle osoitteeseen jukka.mustakallio@elakelaiset.fi Lisätietoja voi kysellä Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. TU O M A S TA LV IL A OULUN ELÄKELÄISET ry:n tanssiliikuntatapahtuma keräsi elokuun viimiesenä viikonloppuna ison ja iloisen joukon koolle yhdistyksen kesäpaikkaan Vaaskelaan. Oman yhdistyksen väen lisäksi osallistujia oli Oulun Työväen Eläkeläisten ja Pateniemen Eläkeläisten riveistä. Lauantaina aamupäivällä tutustuttiin tanssinopettaja Kirsi-Marja Vinbergin johdolla rivitanssiin. Iltapäivällä oli keittolounaan jälkeen vuorossa lavatanssiaskelien opettelua. Oulun Eläkeläisten puheenjohtaja Sulo Penttilä toivotti tanssijat tervetulleiksi. Kyseessä oli liikunnallinen koulutustapahtuma, jonka Oulun Eläkeläiset sai palkintona Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlavuoden 2019 liikuntakilpailussa. Koronatilanteen takia tapahtuma on jo useamman kerran jouduttu perumaan, mutta nyt se onnistui, Penttilä iloitsi. Rivitanssi on muistilaji, kouluttaja Kirsi-Marja Vinberg hoksautti. Erilaisia askeleita ja käännöksiä riittää. Amerikassa, rivitanssin on kotimaassa, on hänen mukaansa asiaa tutkittu, ja rivitanssin harrastamisen 2-3 kertaa viikossa on todettu tehokkaasti ehkäisevän muistisairauksia. Alkuperäinen rivitanssi kulki nimenomaan country-musiikin tahdissa. Mutta nykymuodossaan se taipuu mihin tahansa musiikkiin. Niinpä Vaaskelan aurinkoisella pihalla liikuttiin niin rumban kuin funkynkin tahdissa. Paritanssiopastus jatkui sunnuntaina, ja iltapäivällä taitoja oli tilaisuus hioa yleisissä tansseissa Vaaskelan lavalla TUOMAS TALVILA › Katso kuvia rivitanssitapahtumasta: elakelaiset.fi/toiminta/liikumme-luonnossa Toimintatonnipäivät alueilla 5.10. Jyväskylä: Keski-Suomen ja Pohjanmaan aluejärjestöt. › Kurssipaikka: Tietotalo, Kilpisenkatu 1 (sisäänkäynti Hannikaisenkadun puolelta), matkakeskuksen lähellä. › Lounasmahdollisuus 7,00 euron hintaan. › Kurssiaika kello 11-16 11.10. Vantaa: Etelä-Hämeen, Helsingin ja Uudenmaan aluejärjestöt. › Kurssipaikka: Puistokulma, Talkootie 4, Hiekkaharjun rautatieaseman lähellä. › Lounasmahdollisuus noin 10 euron hintaan. › Kurssiaika kello 11-16 14.10. Tampere: Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen aluejärjestöt. › Kurssipaikka: Uudenkylän Työväentalo Tapiola, Karhunkatu 71, jäähallin ja Tampereen Yliopistollisen Keskussairaalan välisellä alueella. › Lounasmahdollisuus noin 10 euron hintaan. › Kurssiaika kello 11-16 18.10. Kuopio: Kaakkois-Suomen, PohjoisKarjalan ja Savon aluejärjestöt. › Kurssipaikka: Kylpylähotelli Rauhalahti, Katiskaniementie 8, lähellä Kuopion keskustaa. › Lounasmahdollisuus 14,50 euron hintaan. › Kurssiaika kello 11-16 22.10. Kempele: Jokilaaksojen, Kainuun ja Lapin aluejärjestöt. › Kurssipaikka: Kempeleen Työväentalo, Koskelantie 24. Paikka sijaitsee Koskelan asuinalueella, Kempeleen keskustaajaman ja valtatien neljän välissä. › Lounasmahdollisuus 8,80 euron hintaan. › Kurssiaika kello 11-16 Vaaskelassa mentiin rivitanssin askelin 12 Eläkeläinen 4/2021
Kulje kanssain -risteily 13.-14.9.2022 Silja Europalla • Lähtö Helsingin Länsisatamasta tiistaina 13.9.2022 klo 18.30 -Tallinnassa mahdollisuus nousta maihin 14.9.2022 klo 8–12.00 • Paluu Helsingin Länsisatamaan keskiviikkona 14.9.2022 klo 16.00 Eläkeläiset ry:n vuoden 2022 jäsentapahtuma VARAUSTEN TEKEMINEN › Varaaminen alkaa jo tänä syksynä › Paikallisyhdistyksissämme kootaan lähtijät yhteen ja matkavastaavat tekevät ryhmiensä varaukset › hytit valinnan mukaan › ateriat laivalla valinnan mukaan › Eläkeläiset ry lähettää kaikille yhdistyksille tarkempia tietoja risteilystä 16.9.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilyn hinnasto ja varausohjeet postitetaan 14.10.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilylle voi osallistua myös pienellä porukalla tai yksin: seuraa ilmoittelua Eläkeläinen-lehdessä Merkitkää päivät kiireesti yhdistyksen ensi vuoden toimintakalenteriin! TULE MUKAAN! Tule kokemaan yhdessäolon iloa, nauttimaan monipuolisesta risteilyohjelmasta, maistelemaan herkullista ruokaa ja vierailemaan kauniissa varhaissyksyisessä Tallinnassa. Risteilyn monipuolisesta ohjelmatarjonnasta jokainen löytää itselleen mukavaa ajanvietettä. Tarjolla on mm. jäsenistömme esittämää ohjelmaa, yhteislaulua, visailuja, ajankohtaisia luentoja, yhdistysten avainhenkilöiden tapaamisia ja tanssia elävän musiikin tahtiin. Tärkeät yhteiskumppanimme tulevat myös mukaan esittelemään toimintaansa ja palveluitaan. Vastuullinen matkanjärjestäjä: … Eteenpäin, pystypäin, muistot kantaa, voimaa antaa, kulje kanssain näin… Sävellysja sanoituskilpailumme voittaja Kulje kanssain (säv. ja san. Reijo Westerholm) MERK ITSE JO NYT PÄIVÄ T ALLAK KAAS I!
Syyskuussa ajalla 13.26.9. kerätään askelia – TUL kutsuu mukaan Askelkisaan. TIINA RAJALA L iikumme luonnossa on hanke, jonka tarkoituksena on tukea järjestömme liikuntatoimintaa niin, että sisäliikunnan ohella ulkoliikunnan määrä kasvaa. Tavoitteena on, että hankkeen aikana syntyy uusia ulkoliikuntaryhmiä. Hankeavustus on saatu Opetusja kulttuuriministeriöstä. Yhteistyö Toteutamme hanketta yhteistyössä jäsenistömme, Työväen Urheiluliitto TUL ry:n, Psykomotoriikkayhdistyksen sekä Suomen Ladun kanssa. Tiedotamme yhteistyökumppaniemme kampanjoista, joihin monet jäsenemme ovat osallistuneet. Psykomotoriikkayhdistys on tuottanut hankkeellemme muun muassa eri vuodenaikoihin liittyviä aistiharjoituksia, joihin pääsee tutustumaan Eläkeläiset ry:n verkkosivuilla. Tällä hetkellä ajankohtainen on TUL:n kampanjoima Askelkisa 13.-26.9. Hankkeella on eri alueilta valittu tukihenkilöryhmä, jonka jäsenet kerrotaan verkkosivuillamme. Monet yhdistyksemme ovat järjestäneet Liikkujia on tänä kesänä ollut runsaasti muun muassa Etelä-Konneveden kansallispuiston maisemissa. Liikumme luonnossa -hanke jatkuu viime kevään ja kesän aikana retkiä ja ulkoilutapahtumia, vaikka korona-aika onkin rajoittanut toimintaa. Hankkeessa tuetaan yhdistysten ulkoilutoimintaa. Tiedottaminen ja aineisto Eläkeläiset ry:n verkkosivuilla elakelaiset.fi/toiminta/liikumme-luonnossa/ kerrotaan hankkeen etenemisestä. Kerromme hankeasioista lisää seuraavassa Eläkeläinen-lehdessä, joka ilmestyy lokakuussa. Hankkeessa on tuotettu liikuntavihko, jossa on seurantaruudukko sekä henkilöjäsenten liikuntasuoritusten että yhdistysten ulkoliikuntatapahtumien merkintää varten. Molempiin ruudukoihin ehtii vielä kerätä merkintöjä. Yhdistysten järjestämien kävelyretkien ja ulkojumppatuokioiden merkitsemiseen on aikaa tämän vuoden loppuun. Kokoontumistilastot ilmoitetaan vuoden lopussa hankkeen verkkosivuille tulevalla lomakkeella. Liikuntavihon lisäksi saatavilla 23 voimisteluohjetta sisältävä korttipakka. Liiketeemat liittyvät väljästi eri vuodenaikoihin, mutta niitä voi tehdä milloin vain. Korttipakka kulkee helposti retkillä mukana. Liikkeitä vois suorittaa esimerkiksi kävelyretkien tai linja-automatkojen tauoilla. Aineistoa voi tilata maksutta osoitteesta elakelaiset@elakelaiset.fi Hyviä syksyisiä ulkoilupäiviä toivottaen! TUL RY haastaa osallistumaan Askelkisaan 13.-26.9. Askelkisassa kerätään mahdollisimman paljon askelia kahden viikon ajan ma 13.9. – su 26.9. Askelkisa on kaikenikäisille ja sarja löytyy sekä yksilöille että joukkueille. Sarjoissa +65-vuotiaat tulee kaikkien osallistujien olla vähintään 65-vuotiaita tai täyttää vuoden 2021 aikana 65 vuotta. Osallistuminen on maksutonta. Ilmoittautuminen perjantaina 10.9. klo 24.00 mennessä. Ilmoittautuminen ja säännöt ovat TUL:n verkkosivuilla https://tul.fi/tapahtumat/aikuisliikunta/askelkisa/ TUL ry on Eläkeläiset ry:n Liikumme luonnossa -hankkeen yhteistyökumppani. ASKELKISALLA KANNUSTETAAN kiinnittämään huomiota omaan liikunnan määrään ja voittotuloksia tärkeämpää on oman aktiivisuuden lisääminen. TUL innostaa keräämään askelia itse kullekin sopivalla tavalla vaikkapa hyötyliikunnasta, urheillen tai jumpaten. Liikkuminen tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia ja auttaa mm. hallitsemaan selkäkipuja ja istumisesta aiheutuvia lihaskireyksiä. Askelkisaan osallistuminen porukalla nostattaa myös yhteisön me-henkeä! Osallistumalla voi voittaa TUL:n yhteistyökumppaneiden lahjakortteja tai tuotepalkintoja sekä sarjojen voittajat palkitaan. Askelkisaan ehtii ilmoittautua vielä perjantaina 10.9. klo 24.00 mennessä Jokainen askel merkitsee.” TU O M A S TA LV IL A 14 Eläkeläinen 4/2021
Liikumme luonnossa -hanke jatkuu Syksyn 2021 kurssikalenteri Kursseille ilmoittautuminen › Kursseille ilmoittaudutaan määräaikaan mennessä kirjallisesti, joko Eläkeläiset ry:n kotisivuilla olevaa sähköistä ilmoittautumislomaketta käyttäen tai sähköpostitse Jukka Mustakalliolle, sähköposti: jukka.mustakallio@elakelaiset.fi Lisätietoja kursseista ja kurssituesta antaa Tiina Rajala, puh. 040 582 4319, sähköposti: tiina.rajala@elakelaiset.fi Perimme 20 euron peruutusmaksun, jos kurssille osallistuminen peruutetaan myöhemmin kuin kolme viikkoa ennen kurssin alkua. Kurssikalenteri julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n kotisivuilla, joilta näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSLopinto keskuksen kanssa. Luonto antaa voimaa -liikuntakurssi 28.-30.9. Varalan urheiluopisto. Ilmoittautuminen heti. Kurssin teemana on ulkoja luontoliikunta sekä erilaiset pelit. Vetäjänä Mari Lehikoinen. Samaan aikaan liikuntakurssin kanssa pidetään aluejärjestöjen opintoja neuvottelupäivät Varalassa. Yhdistystoiminnan peruskurssi 6.-8.10. Kylpylähotelli Rauhalahti. Ilmoittautuminen 17.9. mennessä. Kurssi sopii uusille johtokunnan jäsenille ja vanhoillekin kertaukseksi. Jäsenvastaaville on oma osuus; yhteistä ohjelmaa talouskurssin kanssa. Vetäjinä Anna Autio ja Tiina Rajala. Taloudenhoidon peruskurssi 6.-8.10. Kylpylähotelli Rauhalahti. Ilmoittautuminen 17.9. mennessä. Kurssi sopii uusille taloudenhoitajille ja toiminnantarkastajille. Sähköinen Holli-kirjanpito-ohjelma; yhteistä ohjelmaa yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Vetäjinä Sirpa Halmela ja Heli Grönroos. Matkavastaavien tutustumisristeily 12.-13.10. Ilmoittautuminen 24.9. mennessä. Syyskaudella on perinteisesti pidetty matkavastaavien opintoja neuvottelupäivät. Tällä kertaa ne järjestetään tutustumisristeilynä Silja Europalla. Risteily suuntautuu Helsingistä Tallinnaan. Lähtö Helsingistä kello 18.30 ja paluu kello 16.00. Tutustumisristeily on tarkoitettu matkavastaaville ja heidän työpareilleen, jotka voivat olla varamatkavastaavia, puheenjohtajia tai muita johtokunnan jäseniä. Tutustumisristeilylle odotetaan kahta osallistujaa / yhdistys. Risteilylle ilmoittaudutaan 24.9. mennessä. Matkavastaavat perehtyvät vuoden 2022 syksyllä pidettävään jäsenristeilyyn ja sen käytännön järMuistakaa myös syksyn toimintatonnipäivät. Tietoa niistä on tämän lehden sivulla 12. Kurssihinnat kurssituki Kurssipaikkoina ovat Varalan urheiluopisto Tampereella ja Kylpylähotelli Rauhalahti Kuopiossa. Kaikkien kurssien hinta on 220 euroa, joka sisältää opetuksen, majoituksen kahden hengen huoneissa ja täysihoidon. Ilmoitamme kunkin kurssin kohdalla erikseen poikkeavista hinnoista. Osallistujille ei makseta matkakustannusten korvauksia. Sen sijaan voimme myöntää harkinnanvaraista kurssitukea vähävaraisille yhdistyksille. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti ilmoittautumisen yhteydessä. Tuki kattaa puolet yhden kurssilaisen osallistumismaksusta. jestelyihin (katso risteilyilmoitus tämän lehden sivulla 13. ) Vetäjinä Anu Mäki ja Tiina Rajala. Yhdistysviestinnän kurssi 13.-15.10. Kylpylähotelli Rauhalahti. Ilmoittautuminen 20.9. mennessä. Tiedottamisen perusasiat, sähköinen ja verkkoviestintä. Vetäjänä Tuomas Talvila. Kulje kanssain 19.-22.10. Urheiluopisto Varala. Ilmoittautuminen 5.10. mennessä. Monipuolinen liikuntakurssi, joka sisältää sekä ulkoettä sisäliikunnan teemoja. Kurssilla harjoitellaan muun muassa esitysohjelmaa ajatellen ensi vuoden Kulje kanssain -jäsenristeilyä (katso risteilyilmoitus tämän lehden sivulla 13.) Vetäjinä Eva Rönkkö ja Hannele Pitkä-Liukkonen. Musiikkikurssi 21.-23.10. Varalan urheiluopisto. Ilmoittautuminen 30.9. mennessä. Yhdessä soittamista ja laulamista sekä musiikin teoriaa. Vetäjinä Sauli Malinen ja Ahti Sepp. Ilmaisutaidon kurssi 21.-23.10. Varalan urheiluopisto. Ilmoittautuminen 30.9. mennessä. Ilmaisutaitoa, improvisaatiota ja ohjelmaideoita. Vetäjänä Annikka Kaistinen. Verkkosivukurssi 2.-3.11. Varalan urheiluopisto. Ilmoittautuminen 11.10. mennessä. Tule tutustumaan Eläkeläiset ry:n uuteen verkkosivualustaan ja opi ylläpitämään yhdistyksesi sivuja. Huomio: kurssilla ei käsitellä Kotisivukoneen verkkosivuja. Vetäjänä Anna Eskola. Kurssin hinta: 110 €. Verkkokurssit Järjestämme syksyn aikana lähikurssien lisäksi verkkokursseja. Niistä ilmoitamme myöhemmin. Eläkeläinen 4/2021 15
PENSIONÄREN LEDARE JAN KOSKIMIES Chefredaktör I Finland har riksdagen två centrala uppgifter: att stifta lagar och godkänna statsbudgeten. Under hösten pågår budgetbehandlingen i riksdagen och samtidigt lobbar medborgarorganisationerna med att föra fram sina målsättningar till beslutsfattarna. Pensionärsorganisationernas riksomfattande påverkansarbete sker mestadels inom ramen för Pensionärsorganisationernas intresseorganisation PIO, både då det gäller utlåtanden i anslutning till olika lagstiftningsprojekt och i fråga om statsbudgeten. Även i höst ställer pensionärsorganisationerna gemensamt upp sina budgetmål som de tillsammans överlämnar till riksdagsgrupperna. För oss är frågan om pensionstagarnas utkomst av central betydelse och alldeles särskilt då en förbättring av låginkomsttagarnas ställning. Under de senaste åren har man kunnat lägga märke till vissa förbättringar av de lägsta pensionerna, men för att bekämpa pensionärsfattigdomen krävs ännu både mycket arbete och välriktade åtgärder. Vid sidan av bättre pensioner behövs också annat stöd, och även sänkningar i utgifter och avgifter som drabbar äldre. EN FRÅGA som i år är aktuell är hur statsunderstödet för pensionärsverksamheten kan tryggas. Pensionärsorganisationerna beviljas allmänt understöd ur Veikkaus avkastning, men tipsvinstmedlen har dock minskat till följd av coronapandemin, och kommer ytterligare att minska då man försöker avhjälpa problemspelandet. Beslutsfattarna bör även i fortsättningen fås att betrakta pensionärsverksamheten som värd att stödjas ekonomiskt. En annan aktuell fråga är de kommande välfärdsområdena, d.v.s. den så kallade landskapsreformen. Då kommunernas varierande uppgifter överförs på större områden finns det en risk för att beslutsfattandet fjärmar sig från människorna. Därför behövs det för äldreråden och pensionärsorganisationerna även inom välfärdsområdena fungerande verksamhetsförutsättningar och delaktighet i beslutsfattandet. PENSIONÄRERNA HAR också skäl att känna oro över den pågående klimatförändringen och den snabba förstörelse som drabbat vår livsmiljö. De behövliga åtgärderna inverkar också kraftigt på äldre personers liv. Inom olika tjänster och i hemmen behövs till exempel nerkylning, medan nya energilösningar och en snabb elektrifiering av trafiken samtidigt står på agendan. Det är viktigt att man i detta sammanhang även beaktar den pågående utvecklingen ur ett åldrandeperspektiv. JAN KOSKIMIES, CHEFREDAKTÖR Under hösten mognar budgeten Pensionärerna har också skäl att känna oro över klimatförändringen.” R edan i småskolan fick vi veta att skogen var Finlands gröna guld. När landet efter fortsättningskriget förlorade stora delar av Karelen och den evakuarade befolkningen nåste bosättas någonstans gjordes där ett viktigt beslut som skulle garantera skörden av detta gröna guld, men som också det i stort sätt slutligen gick åt skogen. Eftersom största delen av de evakuerade var jordbrukare och de finska jordbruksenheterna var rätt små kunde man inte stycka stora delar av dem åt de evakuerade utan måste röja så kallade kalla hemman i statens skogar. Bosättningskommiten leddes av vicehäradshövdingen Veikko Vennamo. Han skötte jobbet enligt den stora planeringen, men hade också en egen liten plan. Alltid när besluten var fördelaktiga för mottagarna undertecknade han dem personligen, men de negativa besluten fick någon annan underteckna. Detta ledde till, att när han i följande riksdagsval ställde upp som kandidat för det dåtida Bondeförbundet blev invald med ett mycket stort röstantal. SOM RIKSDAGSMAN var han en så stor populist att nutidens sannfinländare jämfört med honom skulle verka vara söndagskolelever. Hans stora valspråk var: “Ta fast rövarna” och som talare överröstade han alla andra utan att ens be om ordet. Han fick sparken från Bondeförbundet, bildade egen riksdagsgtrupp Småbrukarförbundet, på finska SMP, som han personifierade till Sirkka, Minä ja Pekka. Hans fru Sirkka och son Pekka kom också med i politiken och blev invalda i riksdagen. Han själv fortsatte i samma stil och fick slutligen talförbud i, men han bara fortsatte tills talmannen beordade riksdagens vaktmästare att bära ut honom ur plenisalen. NU TILLBAKA till det stora projektet att trygga skörden av det gröna guldet so gick åt skogen. Det blev i själva verkt överkört av den tekniska utvecklingen. Först kom motorsågen som ersatte många hantverkare. Sedan kom skogstraktorn som ersatte hästarna och slutligen mångsysslarmaskinen med vilken en enda man fällde, kvistade, kapade och staplade stockar till sågverken och massaved till pappersfabrikerna. När ännu flottarna med roddbåtar och båtshakar ersattes av bogserbåtar och knippflottning blev största delen av de skogsarbetande småböndena tvungna att spika bräder fär stugfönstret och flytta till industriorter i vilka jobb i krigsskadeståndsindustrin fanns hur mycket som helst. Stalin fodrade nämligen största delen av krigskadeståndet i form av högt utvecklade industriprodukter såsom fartyg, lokomotiv och verkstadsmaskiner. Finland blev tvunget att utvecklas från ett jordoch skogsbruksland till ett industriland av stora mått. SJÄLV DROG jag mitt strå till krigskadeståndstacken med att sitta på en segelsömmarbänk på vinden i kabelfabriken och lika segel till krigskadeståndskonare. Som läromästare hade jag en gammal caphornare, som hade rundat den stormpiskade sydamerikas sydligaste udde med fullriggare på den sk. guanotraden från Peru. Guano är ju torkad och nästan förstenad fågelskit som i Europa maldes till konstgödsel. Han berättade vilda historier om livet på segelfartygen och jävlades ibland att jag bar mig så avigt åt att jag seglade lik i stället för att lika segel. Skadeståndskonarn var byggda av trä för att vara så antimagnetiska som möjligt för att kunna utforska havens magnetism, men var i själva verket spionbåtar utrustade med effektiv radioutrustning för ett avlyssna den västliga radiotrafiken. En passlig avslutning på denna berättelse är säkert när jag stod vid banvallen och såg hur det sista krigskadeståndståget körde förbi. Åt skogen LIMPAN RUDOLF LINDBLAD Skribenten är pensionär, bosatt i Helsingfors. Jag stod vid banvallen och såg hur det sista krigskadeståndståget körde förbi.” 16 Eläkeläinen 4/2021
CLINICAL RESEARCH SERVICES TURKU | HELSINKI ALZHEIMER-LÄÄKETUTKIMUKSIIN HAETAAN OSALLISTUJIA CRST Oy toteuttaa kliinisiä tutkimuksia uusilla ja markkinoilla jo olevilla lääkkeillä ja elintarvikkeilla. Tutkimuskeskuksemme toimivat Turussa ja Helsingissä. Haemme osallistujia Alzheimerin taudin lääketutkimuksiin. Lääkekehityksen tavoitteena on löytää uusia keinoja estää Alzheimerin taudin etenemistä ja hoitaa sairauteen liittyviä oireita. Vapaaehtoisten osallistujien merkitys lääketutkimuksissa on korvaamaton – ilman tutkimuksia ei voida kehittää uusia lääkkeitä. Lääketutkimuksen osallistuja ei välttämättä itse saa terveyshyötyä osallistumisestaan. Hän voi silti saada hyödyllistä tietoa omasta terveydestään. Muistitoimintoja ja aivojen terveyttä seurataan tarkasti osallistujia valittaessa ja koko tutkimuksen keston ajan. MIKSI KANNATTAISI OSALLISTUA MUISTILÄÄKETUTKIMUKSEEN? Meillä työskentelee tutkimuslääkäreitä, -hoitajia, psykologeja ja muita kliinisten tutkimusten toteuttamisessa tarvittavia ammattilaisia. Lue lisää www.crst.fi LUE LISÄÄ LÄÄKETUTKIMUKSEEN OSALLISTUMISESTA VERKKOSIVUILTAMME https://www.crst.fi/tutkimukset/alzheimer.html Voit ottaa meihin yhteyttä myös puhelimitse: Helsinki 050 5335574 Turku 040 8418400 sähköpostitse: muistitutkimukset@crst.fi www.dreamcare.fi | Vanajantie 4, 13110 Hämeenlinna asiakaspalvelu@dreamcare.fi | 050-5230080 TARJOUS 280 € (ovh 560 €) Dietz Tomtar Basic PYÖRÄTUOLI kokoontaittuva 48 cm avustajan jarrulla Tarjous voimassa rajoitetun erän NYT ON aika ilmoittautua syksyn yhteiseen kulttuuritapahtumaan, veteraanien kulttuurikatselmukseen. Se järjestetään Kotkassa 20.21.marraskuuta. Ilmoittautuminen päättyy 20.10. Ilmoittautumisohjeet ja yhteystiedot löytyvät TUL:n verkkosivuilta tämän jutun lopussa olevasta osoitteeesta. Ilmoittautumisesta on yritetty tehdä vaivatonta ja osallistumisesta hinnaltaan edullista. Yhteistapahtuma järjestetään jo kuudennen kerran: Seinäjoella, Porissa ja Oulussa pidettiin kulttuurikilpailut; Tampereella ja Turussa kilpailu vaihtui katselmukseksi. Näin on myös Kotkassa 20.-21.11. Luopumalla kilpailuasetelmasta haluttiin viestittää, että kaikenlaiset esiintyjät ja esitykset ovat omalla tavallaan ansiokkaita ja tervetulleita mukaan. Paremmuusjärjestyksellä ei katselmuksessa ole merkitystä. Kotkan katselmukseen voi lähteä yleisöksikin, mutta antoisampaa on ehkä kuitenkin, jos uskaltaa hypätä lavalle. Näin voi haastaa itsensä, kokeilla rajojaan ja saada lisäksi tuomaristolta palautetta ja kehittämisehdotuksia. Esiintyjät oppivat myös toisiltaan. Solistin tai esiintymisryhmän ei kannata asettaa rimaa liian korkealle. Korona-aikana kukaan ei ole päässyt harjoittelemaan niin paljon kuin olisi halunnut. Tämä melko varmasti koskee tasapuolisesti kaikkia. Näin ollen on syytä treenata sen minkä jaksaa ja ehtii ja sitten vain nauttii esiintymisestään – sekä omasta että muiden. Eläkeläiset ry kannustaa jäseniään osallistumaan TUL:n, Eläkeläiset ry:n, EKL:n, STM:n ja TNL:n yhteiseen kulttuuritapahtumaan. TIINA RAJALA › Tiedot, säännöt ja ilmoittautuminen: tul.fi/tapahtumat/aikuisliikunta/ veteraanit/kulttuurikatselmus/ › Heräsikö kysymyksiä tai jäikö jokin asia askarruttamaan? Lisätietoja tapahtumasta antaa TUL:n Kymenlaakson ja Saimaan piirien toiminnanjohtaja Jukka Vilkki, jukka.vilkki@tul.fi p. 045 7731 1055. Nyt on aika ilmoittautua Veteraanien kulttuurikatselmukseen Eläkeläinen 4/2021 17
Ikääntyvän Suomen monet kasvot ja tarinat Ikääntymisen monet kasvot -valokuvanäyttelykiertue käynnistyi elokuun lopulla Kotkasta. Kuvataiteilija Satu Juvosen näyttely esittelee valokuvin ja kertomuksin 20 ikäihmistä, jotka ovat tulleet Suomeen omanlaisinsa poluin. Suomessa asuu noin 54 500 yli 55-vuotiasta vieraskielistä ihmistä ja määrä kasvaa merkittävästi lähivuosina. Mutta kuinka he ovat löytäneet paikkansa, millainen on heidän arkensa, ja mistä he unelmoivat? Näyttely kiertää syksyn aikana eri kaupungeissa. Helsinki on vuorossa tammikuussa 2022. Projekti on toteutettu yhteistyössä monikulttuurisen toiminnan järjestöverkoston kanssa. Mukana ovat Eläkeläiset ry, Suomen monikulttuurinen muistikeskus ry, Jade yhteisö ry, Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry, Monikko ry ja Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry. › Näyttely Kotkassa: Toimintakeskus Mylly, Gutzeitintie 14, 16.9. saakka ark. klo 10-16. Seuraavaksi Hervannan kirjasto,Tampere 27.9.-9.10. Tietoa tulevista näyttelypaikoista: elakelaiset.fi ja Eläkeläinen-lehden lokakuun numero. KUVAT JA KUVIEN HAASTATTELUTEKSTIT: SATU JUVONEN ”Kun olin lapsi, elimme hyvää, tavallista elämää. Olin melko villi tyttö. Leikimme ja pelasimme paljon ulkona. Kävin muutaman vuoden uskontokoulua, opiskelimme siellä ainoastaan koraania. Asun nyt tyttäreni kanssa. Minulla ei ole täällä Suomessa muita sukulaisia, mutta meillä on afganistanilaisia ystäviä. Kulttuurissamme on paljon juhlia ja vierailemme usein toistemme luona. Keväällä vietämme suurta nowruz-juhlaa, se on uuden vuoden juhla. Syön aamupalaa, jumppaan vähän ja sen jälkeen luen koraania. Katselen ikkunasta ulos, seuraan pihapuun lintujen ja oravan touhuja. Kerran viikossa luonani käy hoitaja, jonka kanssa teemme erilaisia harjoituksia. Illalla valmistamme tyttären kanssa ruokaa. Katselen telkkaria ja kuuntelen musiikkia. Aiemmin katsoin vain suomalaisia kanavia. Tyttäreni mies laittoi minulle näkyviin oman maan televisiokanavan internetistä. Tulen iloiseksi, kun näen hyviä asioita kotimaastani: kauniita kaupunkeja, vanhaa kulttuuria ja arvokkaita tavaroita. Tuntuu hyvältä, kun katson ohjelmaa, jossa afganistanilaiset menevät eri puolille maata ja näyttävät luontoa sieltä. Toivon, että sota loppuu kotimaassani. Olen onnellinen, jos kuulen, että Afganistanissa on rauhallista. Kiitos Jumalalle, että nyt ei ole sotaa, ettei kuulu ampumista.” ”Joka päivä kun herään, olen onnellinen, että olen täällä. Suomessa on niin turvallista. Jos Syyriaan tulee rauhallinen aika, menen takaisin. On tärkeää, että ei murehdi liikaa. Ei kannata koko ajan miettiä, mitä pahaa voi tapahtua tai mitä kaikkia ongelmia voi olla.” Fadel, 73 Herään aamulla ennen vaimoani. Katson, millainen sää on, sataako vettä vai lunta. Ilmoitan sen kovaan ääneen. Vaimoni kysyy, “kui sä huudat, keitä kahvia.” Laitan vaimoni pöydälle lasin vettä, että hän voi ottaa heti lääkkeensä. Juomme aamukahvit, katselemme uutiset, luemme tekstiviestit ja näemme, mitä kaikkea maailmalla tapahtuu.” Fikret, 61 ”Tykkään laulaa ja tanssia. Laulan kotona. Käyn jumppaja tanssiryhmissä JADE-toimintakeskuksessa. Olemme pitäneet perinnetanssiesityksiä Kampissa ja Isossa Omenassa Aasia-festivaaleilla. Kun yritän tanssia kotona, en muista liikkeitä ja koreografiaa, mutta ryhmässä se menee hyvin.” Jin, 67 Lehden kannessa: Azizagha, 74. Satu Juvonen kuvasi ja haastatteli Azizaghaa näyttelyä varten syksyllä 2020. 18 Eläkeläinen 4/2021
TU O M A S TA LV IL A TUOMAS TALVILA I kääntymisen monet kasvot -valokuvanäyttelyn tekijä, kuvataiteilija Satu Juvonen kertoo miettineensä pitkään, mikä projektille nimeksi. – Ihmiskasvot ovat kiehtova juttu, sanoo Juvonen. – Kasvoissamme näkyy eletty elämä, menneet sukupolvet, tunteet. Kun ottaa valokuvia peräkkäin, huomaa, miten ihan pieni mikroilme muuttaa tunnetta ja tunnelmaa. Näyttelykuvissa kohtaamme 20 ikäihmistä, 20 tarinaa. Siitä muotoutui nimi: Ikääntymisen monet kasvot. Juvonen kertoo, että halusi pitää kuvaustilanteen mahdollisimman yksinkertaisena. Kaikki näyttelyn ikäihmiset on kuvattu samaa tummanharmaata taustaa vasten. Taustakangas viritettiin kuhunkin kuvauspaikkaan. Kuvia on otettu JADE-toimintakeskuksessa Helsingissä, ihmisten kodeissa ja kerhotiloissa. Ennen kuvan ottamista Juvonen kävi kuvattavan kanssa noin tunnin mittaisen keskustelun. – Se oli onnistunut järjestely siksikin, että juttelumme aikana katosi enin kuvausjännitys. Keskusteluhetkien tuloksena kunkin kuvan alla on ikäihmisen tarina, välähdyksiä ihmisen elämästä, kuten Juvonen luonnehtii. – Pyrin siihen, että teksteissä kuuluu ihmisten oma puhe, oma ääni. Halusin tarinoihin aikajanan, jossa olisi muistoja lapsuudesta, ajatuksia nykyhetkestä ja tulevaisuuden haaveita ja unelmia. Jotkut kertoivat enemmän ja jotkut vähemmän, ja hyvin erilaisia tarinoita kaikki, niin kuin ovat kaikki ihmisetkin erilaisia. En voi oikeastaan sanoa että olisi jotain yhtä asiaa joka yhdistäisi heitä – paitsi se, että he ovat jossain vaiheessa tulleet Suomeen jostain muualta. Kuvattavat löytyivät monikulttuurista vanhustyötä tekevien järjestöjen kautta. – Järjestöjen ihmiset sopivat kuvattavien kanssa, järjestivät kuvauspaikat ja tulkkauspalvelut. Se oli hienoa ja olen heille siitä tosi kiitollinen. KONTIOLAHDELLA POHJOIS-KARJALASSA perheineen asuvalle Satu Juvoselle valokuvaus on monessa roolissa. – Valokuvaus on harrastus, työ ja tutkimusväline. Olen kuvataiteilija, maalannut tauluja. Sen työni ohessa olen kuvannut yrityksille. Mutta minua on pitkään kiehtonut ajatus, että voisin käyttää valokuvaa myös taiteellisena keinona. Ja myös vaikuttaa sillä. Haluan omalta osaltani tehdä jotakin, että tämä maailma olisi parempi paikka. Eräänä päivänä kirjastossa Juvonen sattui lukemaan lehdestä Eläkeläiset ry:n monikulttuurisuustyön suunnittelijan Eva Rönkön haastattelun. – Havahduin ajattelemaan etnistaustaisia ikäihmisiä, joiden oma ääni jää suomalaisessa yhteiskunnassa heikoksi. Se haastattelu sai minut laittamaan tämän näyttelyidean listalleni. Ensimmäiset viestit näyttelyprojektista Juvosen ja järjestöjen välillä vaihdettiin tammikuussa 2020. Koronatilanne löi sen jälkeen kapuloita rattaisiin, ja ensimmäisiin kuvauksiin päästiin vasta viime syksynä. – Mutta nyt päästiin vihdoin avaamaan näyttelykiertue Kotkassa, Juvonen iloitsee. IKÄÄNTYMISEN MONET kasvot -näyttely tahtoo näyttää kanssakulkijoille ihmisten moninaisuuden. – Sen, miten erilaisia ihmisiä, ihmiskohtaloita ja maailmankuvia meillä onkaan. Toivon myös, että nämä kuvat hälventävät mahdollisia ennakkoluuloja ja pelkoja kohdata toisemme. Vanheneminenhan yhdistää meitä kaikkia. – Mukana olleille ikäihmisille tämä toivottavasti oli voimaannuttava kokemus. Ja minusta tuntui että monet olivat iloisia siitä että kuuntelen heidän elämäntarinaansa. TULEVAKIN VALOKUVAUSPROJEKTI on Satu Juvosella jo alustavasti mielessä. –Suunnittelen ikäihmisten muotokuvausta täällä Pohjois-Karjalassa, hän raottaa. – Kameralla voi tehdä niin monenlaista, se on valokuvauksessa se hieno juttu, Juvonen ihastelee. – Yötaivas on intohimoinen tutkimuskohteeni. Viime yönä esimerkiksi alkoi pohjoistaivaalla nousta valaisevia yöpilviä. Ne ovat avaruuden rajamailla ja hirmu kauKerro puutarinasi niita. Pakkohan niitä oli lähteä järven rantaan kuvaamaan. – On ihanaa, kun syksyllä tähdet alkavat taas loistaa. Tykkään siitä hämmennyksen tunteesta, jonka kokee avaruuden äärellä. Koskettavimmat kuvausmaastonsa Satu Juvonen löytää itärajan suunnasta, Patvinsuon kansallispuistosta – Siellä on ihan mielettömän hieno tähtitaivas. POHJOIS-KARJALAN KIRJASTOISSA kiertää Satu Juvosen, sarjakuvataiteilija Sanna Hukkasen ja toimittaja Topi Linjaman Tarinapuut-näyttely jonka yhteydessä kerätään ihmisiltä puihin liittyviä tarinoita. Tarinapuut-työryhmä etsii tarinoita, jotka liittyvät yksittäisiin puihin tai tärkeisiin metsäpaikkoihin. Tarinoita kootaan suomalaisten luontosuhdetta käsittelevään kirjaan. Onko sinulla erityisiä muistoja tai tarinoita puihin liittyen? Tiedätkö puun, joka on tärkeä suvulle tai kyläyhteisölle tai johon liittyy kiinnostavaa historiaa? Missä ja millainen tuo puu on? Voit vastata nettilomakkeella osoitteessa tarinapuut.wixsite.com/tarinapuut tai sähköpostitse osoitteeseen tarinapuut@ gmail.com. Voit myös lähettää tarinasi postitse osoitteeseen: Satu Juvonen, Kirjapolku 4, as 17, 81100 Kontiolahti Kuvataiteilija Satu Juvoselle valokuvaus on työ, harrastus ja tutkimusväline. Kamera monessa roolissa Satu Juvonen kuvattiin lähipuistossa Kontiolahdella. Haluan näyttää, miten erilaisia ihmisiä, ihmiskohtaloita ja maailmankuvia meillä onkaan. ” Eläkeläinen 4/2021 19
KULTTUURI raapaistu, niin siirrytäänkin jo eteenpäin. Yksinpä energiaja ilmastoasioihin vaadittaisiin paljon tiukempaa paneutumista. Politiikan kriisi on vakava. Ratkaisua saattaisi helpottaa kahden puolueen – republikaanien ja demokraattien – jäykän duopolin purku. Mutta helpommin sanottu kuin tehty, ja poliittisen vaikuttamisen kalleus ehJournalistin kiivasrytminen vuosi Yhdysvalloissa KIRJA Mika Hentunen: Trumpin perintö. Supervallan kohtalonkysymykset. Docendo. 349 s. Kirjeenvaihtaja Mika Hentunen kuvaa USA:n presidentinvaaleja 2020, kirjan kattavampia teemoja vain raapaistaan. TI M O A H O LA VELI-PEKKA LEPPÄNEN K irjan otsikkoon Trumpin perintö voi jokainen maailmaa seuraava sisällyttää useita Donald J. Trumpin presidenttikauden kielteisiä ilmiöitä. Poliittinen eripura ja kahtiajako USA:ssa kärkevöityi, yhteys Länsi-Eurooppaan löyheni, ilmastoja ydinasesopimuksissa otettiin takapakkia, totalitaariset valtiot mellastivat, trumpistit vähättelivät koronaa, valheen ja toden rajaa hämärrettiin… Listaa voisi kerryttää pidemmäksikin. Toimittaja, Ylen kirjeenvaihtaja Mika Hentunen (s. 1966) on seurannut ja analysoinut Yhdysvaltoja kaksi vuosikymmentä. Uudessa Trumpin perintö -teoksessaan hän ei koeta selittää puhki maan kaikkia viimeisimpiä käänteitä, mutta silmäilee ja arvioi lavealla sihdillä jättivaltion suuntia – jo toteutuneita ja oletettavia. HENTUNEN PUNTAROI tulevaa neljänä ”supervallan kohtalonkysymyksenä”. Omina lukuinaan hän tarkastelee USA:n kriisiytynyttä kaksipuoluejärjestelmää, väestöja siirtolaiskysymyksiä, ilmastonmuutosta ja ympäristökatastrofeja sekä USA:n asemaa maailmanpolitiikassa. Jäsennys antaa totta kai selkeyttä ja ryhtiä kirjalle. Samaan hengenvetoon pitää lisätä, että näinkin kattaviin kokonaisuuksiin eivät viisi-kuusikymmensivuiset alaluvut missään nimessä riitä – vähän kun on pintaa Mika Hentusen kirjan ”Kohtalonvuoden päiväkirjasta” -jaksoista kumpuaa intensiivisiä välähdyksiä USA:n vaalivuoden 2020 moniin tapauksiin. 20 Eläkeläinen 4/2021
Litku ei kuvia kumartele MUSIIKKI Litku Klemetti: Kukkia muovipussissa Luova Records 2021. HÖMPÄLLÄ TEHDÄÄN rahaa musiikkibisneksessä, mutta enemmän sitä arvostaa joko omintakeisesta tyylistään kiinnipitäviä tai tyylivaihdoksilla tietoista riskiä ottavia vastakulttuurin edustajia. Nuoremmissa naisartisteissa eka ryhmään kuuluu vaikkapa Maustetytöt ja toiseen Litku Klemetti. Heille yhteistä juuret Kainuussa. Mausteisilla Karjalaisen sisaruksilla Vaalassa ja Litkulla eli Sanna Klemetillä Kuhmossa. Litku Klemetti & Tuntematon numero-yhtyeen avausalbumi Horror ’15 näki päivänvalon 5 vuotta sitten ja viime keväänä ilmestyi jo kuudes älppäri Kukkia muovipussissa. Levyt julkaistaan nyt pelkän Litku Klemetin nimellä ja tämä viimeisin kiekko on Sannan ja kumppaninsa kitaristi Pekka Tuomen kotioloissa tekemä vastaveto korona-apatialle. LITKU ON nopea laulunikkari, räväkkä sanoja ja tekijä. Yhtyeen basisti sai Sannalta heinäkuussa punkstoo-potkut kun toiseen sukupuoleen kohdistunut halventava käytös tuli tietoon. Litku Klemetti onkin soittanut loppukesän festarikeikat lainabasistin kera. Tyylillisesti Litkua ei kannata yrittää lokaroida. Levyilta on voinut kuulla progevaikutteita, mutta maineeseen nostaneen kakkoslevyn nimibiisi Junalla Kainuuseen ja Jääkuningatar olivat helposti tarttuvia, ilmavia poppeja. KUN ”MUOVIPUSSIN” panee soimaan niin heti avauksessa Tour De Francessa on korvissa ihan uusi musiikkimaailma. Hypätään pari vuosikymmentä taaksepäin konediskoon. Siinä sitten pyöräillään, lemmitään ja jopa käsitaputukset on tehokeinona. Konetaustat ovat mitä ovat vaikka kekseliäitä jippoja on taas keksitty. Vaikka soinnit ovat vähän retroa ja sanoituksissa vilahtelee diskopalloa ja italodiskoa niin ollaan kyllä nykyajassa. Nokkela on esimerkiksi nopea Google Earth Rock, jossa kyseistä sovellusta käyttäen halutaan käydä niin Hollywoodissa Viipurissa kuin Vietnamissakin. Ohjeita Elämään -kappaleessa opastetaan tykkämään Litkusta, olemaan nahkatakkinen tyttö, hankkimaan lippis jotta sulautuu joukkoon ja menemään uimaan vaikkei osaiskaan. Teinityyliä on useamassa kappaleessa, kuten ”Pojat on niin pöhköjä, niitä panettaa/ Ne haluu mennä naimisiin kitaroiden kaa” kappaleessa Kaikki mitä oon halunnut. KUN ENGLANNINKIELINEN kulttuuri änkeää kaikkialle niin hyvä, että Litku Klemetti tekee omanlaistaan, suomenkielistä uutta musiikkia ja pinnoja hyvistä lauluosuuksista. AKI RÄISÄNEN Litku Klemetti. käisee tehokkaasti diversiteetin syntyä. HARVEMPI MEISTÄ arvaa, millainen pino dollareita tarvitaan presidentiksi valittavan ehdokkaan kampanjaan. No, arvataanpa. Ei riitä alkuunkaan… Budjetin pitää nousta vähintään 1,5 miljardiin dollariin. Joe Biden ja demokraatit kokosivat viime vuoden vaalikassakseen 1,69 miljardia, Trump ja republikaanit peräti 1,96 miljardia. Siis kaksi tuhatta miljoonaa taalaa! Tuollaisista summista ei enää löydä mitään aitoa yhteyttä kansanvaltaan. Turhaan ei USA:n poliittista järjestelmää ole luonnehdittu: ”The best democracy money can buy”. Parasta demokratiaa mitä rahalla saa. Kuten on jouduttu toteamaan, republikaanit ovat yhä kiinni ja kiipelissä Trumpin kanssa. Kansansuosionsa ansiosta (74 miljoonaa ääntä) tämä häpeämätön heppu voi kiristää puoluetta, josta osa tukee häntä aidosti ja osa taktisemmin. Ainakaan republikaaneista ei muutos lähivuosina käynnisty. YLLÄTTÄVÄÄ TAI ei, kiintoisimmillaan Hentunen on siteeratessaan viimevuotisia muistiinpanojaan. ”Kohtalonvuoden päiväkirjasta” -jaksoista kumpuaa intensiivisiä välähdyksiä vaalivuoden 2020 moniin tapauksiin. Kosolti sellaista kiinnostavaa, mitä hänen tv-raporteistaan ei voinut välittyä, on luettavissa päiväkirjan sivuilta. On henkilökohtaisia tunnelmia niin ikään, aikaerosta ja rasittavista siirtymistä yli mantereen syntyvää väsymystä, kiirettä ja sairastelua, on jopa epätoivoisia rivejä. Työ ei ole mitään helppoa herrahommaa. Hentunen myös antaa valikoituja näytteitä kotimaasta saamastaan sontapalautteesta. Varsinkin se, että hän on raportoinut kriittisesti Trumpin törkeyksistä ja massiivisesta valehtelusta, näyttää herättävän suomalaistrumpisteissa kihisevää raivoa. Järkyttävää luettavaa. MIKA HENTUSEN kirja ei näyttäydy huippuanalyysina Yhdysvaltain nykymenosta. Antoisimmillaan se on monenkirjavissa haastatteluissa ja tuokiokuvissa, joista ilmenee amerikkalaisen nyky-yhteiskunnan repivä ja epävakaa ilmasto. Ei enää tunnukaan niin ihmeeltä, että vaalivuosi päättyi vakavaan yritykseen vallata kongressi ja estää Bidenin valinta. Trumpin perintönä on niin paljon raunioina. Bidenilla riittää rakennettavaa. ”Turhaan ei USA:n poliittista järjestelmää ole luonnehdittu: ”The best democracy money can buy”. Parasta demokratiaa mitä rahalla saa.” Helsinginseudun eläkeläisten kirjoittajakerhoon mahtuisi uusia jäseniä. Kerho kokoontuu joka kolmas viikko. Luemme yhteisesti sovitusta aiheesta kirjoitettuja tekstejämme ja käymme mielenkiintoisia keskusteluja. Lähempiä tietoja Rudolf Lindbladilta puh. 0400602968 tai sähköpostilla osoitteella rudolf.lindblad@gmail.com Kiinnostaako luova kirjoittaminen? Eläkeläinen 4/2021 21
KULTTUURI S U O M E N M E R I M U S E O F I N L A N D S S J Ö H I STO R I S K A M U S E U M K Y M E N L A A K S O N M U S E O KIRJA Juha Drufva: Paimenpojasta filosofiksi. J.E. Salomaan matkassa filosofian valtakunnassa. . Atrain & Nord 2021. JUHA DRUFVA on esitellyt suurelle yleisölle huomattavan määrän filosofisia teoksia. Hän on tehnyt uutteraa työtä filosofian kansantajuistajana. Filosofia kuuluu kaikille! Drufvan kirja Turun yliopiston pitkäaikaisesta filosofian professorista J. E. Salomaasta (1891–1960) on ennemmin esitys Drufvan omista filosofisista käsityksistä ja hänelle merkittävistä filosofeista kuin varsinainen elämäkerta. Hän ei käy järjestelmällisesti lävitse Salomaan elämää ja tuotantoa. Sen sijaan Drufva filosofoi monipuolisesti Salomaan kirjoissa esille nousevista ihmiselämän suurista filosofisista kysymyksistä. KUKAAN TOINEN suomalainen ei liene ponnistanut yliopiston professoriksi niin huonoista lähtökohdista kuin Salomaa. Perhe kuului Liedon Ankan kylän alimpaan sosiaaliseen ryhmään, mäkitupalaisiin. Takapajuisella kylällä ei juuri kukaan aikuisista ollut käynyt koulua. Sellaiseen ei ollut varaa elämässä, jossa jo pienestä pitäen täytyi osallistua perheen elannon hankkimiseen. Salomaan elämässä työnteko alkoi jo muutaman vuoden ikäisenä. Isänsä luvalla hän sai mennä kouluun, kunhan itse vastasi elatuksestaan. Salomaasta ei tullut paimenpoikaa, vaan koulupoika. Opinnot sujuivat nopeasti ja menestyksellisesti. Akateeminen loppututkinto oli valmis vuonna 1913. Keväällä 1914 Salomaa matkasi Saksaan kirjoittaakseen väitöskirjan kokeellisen psykologian uranuurtajan Wilhelm Wundtin laitoksella. Ensimmäinen maailmansota katkaisi hyvin käynnistyneen väitöskirjatyön. Salomaa palasi Suomeen. Vastoinkäymisistä huolimatta hän väitteli vain 27-vuotiaana. SALOMAA HAKI vapautunutta Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian professorin virkaa. Kovan väännön jälkeen siihen valittiin arkkipiispan poika Eino Kaila. Mäkitupalaisen poika sai Kailalta vapautuneen Turun yliopiston filosofian professorin viran vuonna 1930. Salomaa kehitteli omia filosofisia näkemyksiään varsinkin Kantin, Schopenhauerin, Nietzschen ja Snellmanin ajatusten pohjalta. Drufvan kirjassa korostuu erityisesti Schopenhauerin filosofian asema Salomaan ajattelussa. Hän oli kiinnostunut myös historiasta ja kansansivistyksen kysymyksistä. DRUFVAN KIRJASSA on erityisen kiitettävää hänen monipuolinen ja innostunut filosofinen pohdintansa. Vaikeimpiakaan ongelmia ei kartella. Kirja onkin eräänlainen Drufvan oman filosofisen ajattelun esitys. Joka luvussa se lähtee liikkeelle jostakin Salomaan teoksesta, mutta pian erkaantuu siitä ja hakeutuu suurten filosofisten kysymysten äärelle. Esitys ihmisen osasta maailmassa schopenhauerilaisen katsannon mukaan on kirjan hallituin kokonaisuus. Tässä esseessä Drufva hienosti osoittaa omia filosofin taitojaan. Drufvalle filosofia on väkevää sivistyspyrkimystä, johon kuka tahansa voi osallistua. Elämän ja kuoleman suuret kysymykset koskevat kaikkia. Kirjassaan hän näyttää, kuinka Salomaa ja muut filosofit tarjoavat sytykkeitä niin kunkin oman elämän tutkisteluun kuin meille kaikille yhteisten ihmiselämän ongelmien pohdiskeluun. Drufvaa tulee kiittää siitä, että hän tuo Salomaan filosofian 2020-luvun todellisuuteemme. Paimenpojasta filosofiksi rohkaisee lukijaansa harrastamaan filosofiaa sekä arvioimaan kriittisesti ja laajakatseisesti oman aikaamme. MIKKO LAHTINEN › Kirjoittaja on valtio-opin yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa Innostavasti elämän suurista kysymyksistä 22 Eläkeläinen 4/2021
S osiaalipsykologian emerituspofessori Antti Eskola kirjoitti viimeiseksi jääneessä kirjassaan Vanhuus (Vastapaino, 2016), että päiviemme vähentyessä ”jokainen niistä kannattaa poimia erikseen tarkan ja kiinnostuneen havainnoinnin kohteeksi”. Erillisistä päivistä rakentuu näin kiinnostava ja merkityksellinen vanhuus. Eskolan viisasta kirjaa lukemaan minut johti päättyvänä kesänä polku, joka alkoi korvamadosta. Pari viikkoa ennen juhannusta minuun asettui tuo inha otus toistelemaan kahden sanan fraasia: ”Elomme päivät”. Se ei ollut niinkään musiikillinen korvamato, vaan mieltä askarruttava sanapari, jonka taustalla soi musiikkia – huonon korvani vuoksi hieman sumeaa ja epävireistä. Tunnen kaksi tuon nimistä musiikkikappaletta. Työväenmarssien klassikoihin kuuluu Semjon Tshernitskin säveltämä Elomme päivät, jonka Helsingin Työväen Soittokunta on levyttänyt. Samanniminen on Matti Jurvan säveltämä ja Tatu Pekkarisen sanoittama tango. Sekin löytyy Youtubesta Tauno Palon laulamana ja alkuperäisen Dallapen säestämänä. Minuun teki pesänsä työväenmarssi. Olen kuullut sen useasti Lauri Luttisen johtaman Kemijärven työväen viihdeorkesterin esittämänä eläkeläisten tilaisuuksissa. Aina se on sykähdyttänyt. Selittämättömällä tavalla se nyt pesiytyi sieluuni: ”…. elomme päivät… elomme päivät…elomme päivät...” JOSKUS MINULLA käy näin. Jokin sana, lause, kirjan nimi jää kaikumaan mieleen. Niiden synnyttämät mielleyhtymät ovat erilaisia: hilpeitä, iloisia, surullisia, ankeita, ahdistavia. Nyt sanaparia sävytti alakulo. Mieli askarteli menneissä päivissä ja vuosiemme vähäisyydessä, Moniin iskee kaamosmasennus, joihinkin kevätmasennus, minuun kesälamaannus. Korvamadon ja lamaannuksen karkottivat luonto ja liikunta. Ensin sain aamukalalla ensimmäisen toutaimeni. Se iski läheisen Hiidenvuolteen alaosassa. Ennen nostamista ihmettelin, siianko olin saamassa. Veneessä näin, että särkikala tämä on. Päättelin kalan toutaimeksi. Kotona se varmistui netin kalaoppaista. Toutain, Pirkanmaan maakuntakala, on petokala toisin kuin useimmat sukulaisensa. Se viihtyy myös vuolteissa, muistuttaa lahnaa, mutta on soukempi. Arvostus ruokakalana näyttää kalastajien suosimilla nettisivuilla vaihtelevan. Meille maistui. Kun tulin toutaimeni kanssa kotiin, oli puutarhassa puhjennut ensimmäinen unikko kukkaan. Se oli heleän oranssinen, ihastuttava. Unikkoja olimme tilanneet nettimyynnistä jo edellisenä kesänä, mutta silloin ne eivät kukkineet. NIIN HELLITTI korvamato. Loput lamaannuksesta jäivät seuraavien aamujen anivarhaisille aamulenkeille. Säät olivat vielä siedettävät. Löysin uuden reitin, jolla oli sorateitä loivasti aaltoilevassa ja metsäisten maanselkien ryhdittämässä hämäläismaisemassa. Teiden varsilla kukki kurjenpolvia ja muita metsäja niittykukkia. Myös pari metsäruusua silmä tavoitti. Lajiketta en tunnistanut, mutta kukat olivat yksinkertaiset, kirkkaan punaiset, terälehtien keskellä keltainen silmäke. Sitä itse tiedostamatta olin noudattanut vanhaa Carpe diem -ohjetta, joka yleensä suomennetaan sanaparilla ”tartu hetkeen”. Tajusin tämän, kun hieman myöhemmin törmäsin sanontaan aivan toisessa yhteydessä, rakentaessani puhetta hääparille. Sanonta on peräisin roomalaiselta runoilijalta Horatiukselta, joka eli yli 2 000 vuotta sitten. Eräässä oodissaan Horatius kirjoitti: ”Nytkin puhuessani julma aika rientää. Tartu hetkeen, luota huomiseen mahdollisimman vähän.” SANANMUKAISESTI ”carpe diem” tarkoittaa ”poimi päivä”. Tutustuessani sanontaan opin, että sosiaalipsykologian professori, edesmennyt Antti Eskola on viitannut sanatarkkaan käännökseen kirjoittaessaan vanhenemista. Minustakin se on hyvä käännös, kun pohditaan päiviemme vähenemistä. Innostuin niin, että hain kirjastosta Eskolan kirjan. Hyvä on, suosittelen. Kirjan ydintä on vanhenemisen pohdiskelu merkitysten muuttumisena. Aikuistumiseen, aikuisvuosiin ja erityisesti työhön liittyvät merkitykset ovat haalistuneet. On uusien merkitysten aika. Olen pitänyt Tartu hetkeen -ajattelua pinnallisena. Olen yksipuolisesti tulkinnut sen tarkoittavan pitkäjänteisyyden vastakohtaa. Se on ollut sadun sirkka, joka on kesän suruttomana soitellut ja ilakoinut, kun olisi pitänyt muurahaisen tavoin rakentaa kekoa talven pakkasia ja viimoja vastaan. Horatiuksen fraasin voi kuitenkin tulkita myös niin, että se kannustaa valppaasti tarkastelemaan uusia mahdollisuuksia ja tarttumaan niihin välittömästi, odottamatta tulevaisuutta, joka on epävarmana. Näin se olisi vastakohta ajattelulle, jonka mukaan mitään sellaista ei kannata tehdä tänään, jonka voi jättää huomiseksi. VANHETESSANI OLEN ymmärtänyt, että tulevaisuuteen voi luottaa yhä vähemmän. Elomme menneitä päiviä on ilo muistella ja miettiä, kunhan ei jää niiden vangiksi, kuten minulle oli käydä. Jokainen nykyhetken päivä muuttuu arvokkaaksi, kun julma aika rientää. Olennaista on, että jokainen ihminen saa määritellä itse, mikä on merkityksellistä. Minulle liikkuminen, luonnon yksityiskohtien katselu ja lukeminen luovat uusia merkityksiä ja elvyttävät niitä vanhoja merkityksiä, jotka kuihtuivat työvuosien ruuhkassa. Niistä on tullut sellaisia toiminnan kohteita, jotka antavat elämälle mielekkyyttä. Luulenpa, että ensi keväänä ostan kasviprässin, kosteutta imevää paperia ja hyvän kasvioppaan entisen ja muutoissa kadonneen tilalle. Ryhdyn 60 vuoden tauon jälkeen keräämään kasvistoa, mikä oli mielipuuhiani varhaisina kouluvuosina. Näin varustautuneena käyn rohkeasti päin lamaannuttavan kauniita alkuja juhannuskesän päiviä, jotka tuovat mieleen elomme päivien vähäisyyden. Unikko, Eskola, toutain ja Horatius ”Olennaista on, että jokainen ihminen saa määritellä itse, mikä on merkityksellistä.” PEKKA ISAKSSON ESSEE Kirjoittaja on aateja oppihistoriasta väitellyt filosofian tohtori ja eläkkeellä oleva Eläkeläiset ry:n entinen tiedotussihteeri. Eläkeläinen 4/2021 23
KULTTUURI Taistelu nojatuolista näytelmässä Konnat. Kahvitarjoilu teatterivieraille kuuluu Suomussalmen Eläkeläisten talkoolaisten tehtäviin. Kuvassa Paltamon OP Elohopeakerhon ryhmä. TEKSTI JA KUVAT EIJA LAAKSO ”T äältä tulee kulttuurinälkäinen porukka!” huudahti 8.elokuuta Konnat -näytelmää Suomussalmen kesäteatteriin katsomaan saapunut ryhmä. Ihmiset ovat selvästikin kaivanneet kulttuuritapahtumia tänä korona-aikana ja ovat iloisia nyt kun toive toteutuu, toteaa Ulla Schroderus, näytelmän toinen käsikirjoittaja ja ohjaaja. Komedian rytmi löytyy yhdessä yleisön kanssa ja nyt kun katsojilla on maskit, ei näe ilmeitä, mikä hieman haittaa. Ilon aistii naurun hörähdyksistä ja taputuksista. Ulla kiittää joukkojen viisautta; kun on laitettu facebookiin, että 400 lippua on myyty eli katsomo on täynnä, ei puhelin ole enää pirissyt lippuvarauksessa. Ihmiset osaavat noudattaa turvaohjeita ja suhtautuvat ymmärryksellä ja joustavasti rajoituksiin. Paljon kiitosta on saatu katsojilta itse paikasta, luonnon amfiteatterista, katetusta katsomosta ja näyttämöstä, järjestelyistä. Eräs katsoja kertoi käyneensä tämän kesän aikana yhdeksässä kesäteatterissa ympäri Suomea ja täällä Suomussalmella on parhaat turvajärjestelyt. VALTAVASTI SITOUTUMISTA vaaditaan kaikilta talkoolaisilta, näyttelijöiltä, eläkeläisiltä, kun paikalla on joka esityskerta yli 50 henkilöä ja esitystahti on tiheämpi kuin aikaisemmin. Sääkin on suosinut esityksiä, vain kerran on ollut sadeilta, jolloin näyttelijät joutuivat käyttämään kaikki äänivaransa ja huutamaan repliikkinsä sateen yli. Kesäteatterikausi saatiin onnellisesti läpi. Teatteri Retikka kiittää kotisivuillaan ”kaikkia 6214:ää katsojaa yhteistyöstä ja ymmärryksestä koronarajoitusten suhteen”. ”Olemme saaneet runsaasti viestejä siitä, miten merkityksellistä teillä katsojilla oli päästä kulttuurin pariin pitkän tauon jälkeen. Meille tekijöille teatteri on rakkauslaji ja sitä se oli erityisesti tänä kesänä”, teatterilaiset viestittävät. SUOMUSSALMEN ELÄKELÄISET ry:llä on sopimus väliaikatarjoilun järjestämisestä Suomussalmen Näyttämöyhdistyksen kanssa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Yhdistyksen jäsenet ovat tänäkin kesänä hoitaneet uutterasti teatteriyleisön kahvitusta niin ryhmille kuin muillekin, myyneet makkaraa ja ohjanneet liikennettä. Kolmestakymmenestä talkoolaisesta aina parikymmentä on kerralla paikalla. – Mukavaa on työskentely porukassa, eikä ole ollut liian raskasta, kun välillä on myös lepopäiviä, toteaa Saara. Hiukan huolettaa se, osaako olla tarpeeksi varovainen ja oikein noudattaa annettuja koronaohjeita. Työskentelytahti on ollut väliajalla rauhallinen, ihmiset osaavat jonottaa eri lailla kuin aikaisempina kesinä, jolloin katsojamäärä on saattanut olla kaksinkertainen. Jorma toteaa, että paljon aikaa kuluu talkoissa, omia hommiakin pitäisi ehtiä tehdä. – Mutta työt porukassa ovat sujuneet hyvin, jokainen on tiennyt mitä pitää tehdä ja porukkahenki on ollut hyvä. Ryhmäkahvituskattauksia on järjestetty jokaiseen esitykseen, joskus neljäkin ryhmälle samana päivänä. Ryhmiä on saapunut eri puolilta Kainuuta, Oulun seudulta, Kuusamosta ja Pohjois-Karjalasta. Syyskuussa talkooporukka lähtee ruskaretkelle ja osa kesällä kerätyistä varoista voidaan käyttää talkoolaisten virkistäytymiseen. – Osa tuloista käytetään hyväntekeväisyyteen; olemme osallistuneet vähävaraisten lapsiperheiden joulukeräykseen ja Yksinäisten joulujuhlajärjestelyisin, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Aune Juntunen. Teatteria ja talkoita Suomussalmen Eläkeläisten jäsenet hoitivat tänäkin kesänä uutterasti kesäteatteriyleisön kahvitusta, myivät makkaraa ja ohjasivat liikennettä. 24 Eläkeläinen 4/2021
kuntosali ja sauna-ja alasosasto käytettävissä aukioloaikoina veloituksetta Joulun vietto 23. – 27.12.2021 Puolihoidolla, Hinta alk. 260 € / hlö / 2hh / 3-yötä Joko 23.-26.12 tai 24.-27.12 lapset 4 17v. alk. 130€ / lapsi Keskiviikko 14.00 Majoittautuminen hotelliin 15.00 15.00 Jouluinfo glögin kera ravintolassa 15.30 Lapsille liukumäki ( lumivaraus ) 16.30 päivällinen 18.00 Rantasaunalla kynttilä juhla 19.00 Lasten Disco 20.00 Karaoketanssit Torstai / Jouluaatto 08.00 08.00 Aamiainen 09.00 Aamuinen vaellus luontoon ( lähtö hotellin pääovelta ) 10.00 Pelataan jalkapalloa ulkona 12.00 Riisipuuroa ja yksi manteli 12.00 Joulurauhan julistus Suomen Turusta, ravintolassa 14.00 Jouluinfo 24.12 tulijoille, ravintolassa 12.00 Joulusaunat naisille ja miehille lämmitettynä, rantasaunalla. Omat pyyhkeet mukaan hotellihuoneesta 13.00 Joulukuusen koristelu lapsille, ravintolassa. Jatkuu leikkien ja laulaen kanssa. 16.00 Perinteinen jouluateria, lapsiperheet 17.00 Perinteinen jouluateria, muut asiakkaat 18.15 Ohjelmallinen illanvietto, Isäntänä 19.00 Joulupukki vierailee, Pukki jakaa yhden lahjan jokaista lasta kohti Lahj Lahjat toimitettava vastaanottoon 14.00 mennessä Sitten Siirrytään koko perheen tilaisuuteen, jossa ohjelma ala 23.00 Jouluyön kirkko Varkauden pääkirkossa ( omilla kyydeillä ) Perjantai / Joulupäivä 08.00 Aamiainen 09.00 Aamulenkki ulkona ( lähtö hotellin pääoven edestä ) 10.00 Joulumessu Varkauden Pääkirkossa ( omilla kyydeillä ) 10.00 10.00 Pelaamista toimintasalissa 12.00 Uunipuuroa, hilloa, räiskäleitä 13.00 Yhteislaulua, seniori säestyksellä 15.00 Rasvanpolttojumppa 16.00 Päivällinen 18.00 Joulupähkinä, musiikin siivittämä tietovisa kaikenikäisille Juontajina Seniori 20.00 Jouluinen musii 20.00 Jouluinen musiikkija lauluiltama, säestäjänä Lauantai / Tapaninpäivä 08.00 Aamiainen 09.00 Lähtö aamulenkille, hotellin pääoven edestä 10.00 Lähtö ja tutustuminen Sport & Spa hotel Vesileppiksen kylpylään 13.00 Bingo, Eevan salissa. Mukavia palkintoja. 13.00 Lapsille lumilinna rakentamista tai lasten koripalloa 16.30 16.30 Päivällinen 20.00 Tapaninpäiväntanssit, elävää tanssimusiikkia Sunnuntai 07.00 Aamiainen Hyvää ja turvallista kotimatkaa ja tervetuloa uudelleen Pidätämme oikeudet ohjelmaja aikataulujen muutoksiin. Ihana lokakuu 20. 24.10.2021 Teemaloma 4 vrk puolihoidolla 260 € / hlö / 2hh Keskiviikko 20.10 14.30 Majoittautuminen alkaa 14.30 20.00 Allasosasto avoinna 15.00 Tuloinfo ja -kahvit, Ravintola Aikamies 16.30 16.30 Päivällinen 18.30 Bingo jossa hyvät palkinnot 20.00 Karaoketanssit ravintolassa Torstai 21.10 09.00 – 11.00 Liikuntaa luonnossa, ohjatusti 12.30 14.30 Jooga ohjatusti 15.00 Iltapäiväkahvit 15.30 – 16.30 15.30 – 16.30 Kuuntelemme karaokelaulajia 16.30 Päivällinen 17.00 Mekaanisen musiikin museoon retki ( pääsyliput ja kuljetuksen ) 20.00 Karaoketanssit ravintolassa. Perjantai 22.10 09.00 – 11.00 Liikuntaa luonnossa ohjatusti 12.30 14.30 12.30 14.30 Joogaa ohjatusti 15.00 Iltapäiväkahvit 16.30 Päivällinen 18.30 teatteri 20.00 Karaoketanssit Lauantai 23.10 08.00 – 10.00 Hyvänolon aamiainen 09.00 – 11.00 Lii 09.00 – 11.00 Liikuntaa luonnossa ohjattuna 12.30 14.30 Jooga ohjatusti 15.00 Iltapäiväkahvit 15.30 Tietokilpailu, ohjatusti hyvät palkinnot 16.30 Päivällinen 18.30 Tietovisa hyvät palkinnot 20.00 20.00 Elävän musiikin tanssit Sunnuntai 24.10 08.00 12.00 Allasosasto omatoimisesti 08.00 10.00 Aamiainen 10.00 Palautekeskustelu 11.00 Kiitoksia ja tervetuloa uudelleen Aamiaiset 08.00, iltapäiväkahvit 15.00 ja päi ja päivälliset16.30 sisältyvät hintaan Allasosasto 08.00-19.30 ja sunnuntaina 8.00 – 10.30 Viron hinnoilla 2021 Ma – pe toimintaloma Hinta: 220 € / hlö / 4 vrk / 2hh, Sisältää 4 x Hyvänolon aamiaisen 4 x Päivällisen 1 x Hydrovesihieronnan 20 min. 1 x 1 x Parafangosavi 20 min. 1 x Yrttikylvyn 20 min. 1 x Hieronnan 15 min. 4-vrk majoituksen 2hh Allasosaston ja kuntosalin käytön aukioloaikoina. (hoitojen listahinta on 80 €) Ei voi olla osa muita lomia. Hoito-osasto Syystärräys, teemalomalomana 14.9 – 19.9.2021 5 vrk / puolihoidolla / 198 € / hlö / 2hh Ti 14.9 14.30 20.00 majoittautuminen alkaa ja allasosasto avoinna 15.00 tervetuloa! Tuloinfo ja -kahvit ravintola Aikamiehessä 18.30 iltamat, Varkauden eläkeläiset 20.00 20.00 karaoketanssit ravintolassa Ke 15.9 10.00 kevyt ulkoilulenkki ohjatusti 11.30 pihanhoitoa vapaaehtoinen puuhapäivä 16.00 rantasauna lämpimänä, pyyhkeet huoneesta 18.30 pianomusiikkia ravintolassa, Marja Winter 20.00 karaoketanssit ravintolassa TTo 16.9 10.00 kevyt ulkoilulenkki ohjatusti 11.30 perinneurheilu iltapäivä 16.00 kylpylä omatoimisesti 18.30 gospelmusiikkikonsertti ravintolassa, Marja Winter 20.00 karaoketanssit Pe Pe 17.9 10.00 ulkoilulenkki kanavalla, ohjatusti 11.30 karaoke kilpailut karsinnat 16.00 omatoiminen iltapäivä 18.30 karaoken loppukilpailut ravintolassa 20.00 ja Maija Muikku, jatkuu karaokella La La 18.9 10.00 aamulenkki ohjatusti 11.30 tietokilpailut 16.00 omaa tekemistä 18.30 huumorijuttuja vapaasti 20.00 karaoketanssit ravintolassa SU 19.9 09.00 päätöstilaisuus, kilpailujen palkintojen jako ja loppusoitto 09.00 päätöstilaisuus, kilpailujen palkintojen jako ja loppusoitto 11.30 kotimatka alkaa, turvallista matkaa Aamiaiset 08.00 10.00, Iltapäiväkahvit 15.00 ja Päivälliset 16.30 Allasosasto 08.00 -19.30, sunnuntaina 08.00 10.00 Halon hakkaajien kurssi Kuntorannassa 22-24.9.2021(ke-pe) Todella hauska ja hyödyllinen kurssi tosimiehille ja naisille, jotka ovat kiinnostuneet halkojen hakkauksesta. Kurssin vetävät legendaarinen Juha Mieto ja Terveyspysäkin pääkouluttaja Samuli Kinnunen. Ohjelmassa Perustietoa halkojen hakkauksesta, puulajeista, halkojen kuivauksesta, halon hakkauksen tekniikoista ja ergonomiasta, lihashuollosta, ryhmäkeskustelu sekä tuote-esittelyjä. Hinta; Majoitus (2 yötä), puolihoito ja kurssi 170€, Kurssin hinta ilman kurssi 170€, Kurssin hinta ilman majoitusta ja ruokia 50€. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua. Quis ipsum suspendisse ultrices gravida. Risus commodo viverra maecenas accumsan lacus vel facilisis. Eläkeläinen 4/2021 25
KULTTUURI NIINA HAKALAHTI Lähetä runosi osoitteeseen Niina Hakalahti, Kukkolankatu 16, 33400 Tampere tai niina.hakalahti@sci.fi. RUNOPYSÄKKI VAIKKA ENTINEN normaali ei vielä vallitsekaan, onneksi on myös asioita, jotka pysyvät: kirjoittaminen, lukeminen ja kirjastot. Kirjojen ja tekstien maailma on varmasti ollut monelle suoranainen pelastus korona-aikana. Näissä tunnelmissa on erityisen ilahduttavaa taas päästä Runopysäkin lyriikan pariin. Ahti Sala kuvaa hienossa runossaan hetkeä, kun ihminen on ”sanoissaan sanaton”. Sanattomuudesta puhuva runo antaakin paradoksaalisesti sanat sanattomuuteen – Salan runo tavoittaa jotakin sellaista, mitä olisi proosan keinoin vaikea välittää. Puistossa kuvaa olemassaoloon havahtumisen mysteeriä. Välimerkittömyys ja pienet alkukirjaimet tukevat sisältöä: ihmettelyä, katselua, yritystä ymmärtää elämän salaperäisyyttä. Hoilaava hongikko on hieno kuva. Hoilauksen voi lukea toki runollisena nonsensenä, mutta myös viittauksena Oulun kaupunginosaan (Tuira). Ritva Tuiskun Elämän valo muistuttaa asenteen tärkeydestä. Sanavalintojensa puolesta runo voisi hyvin olla peräisin vaikka kuudenkymmenen vuoden takaa (ihmislapsi, oi, sydämelles puhtahalle). Elämän valo on retrohenkisyydessään suloinen ja vilpitön, näen sen kauniisti kirjailtuna huoneentauluna. Havainnoija on läsnä Kaarina Logrénin runon vuodenaika on tällä hetkellä haikeaa menneisyyttä, mutta virittäköön se meitä kohti uutta kevättä ja alkukesää. Kesäaamu ikkunastani -runo tulvii elämäniloa. Pieni antropomorfismi eli inhimillisten ominaisuuksien liittäminen eläimiin on tässä yhteydessä sallittua ja herttaista. On mukavaa, että havainnoija on läsnä runossa: ”Huomasin että pihakoivuun linnut tekevät pesän”, ”Otan kahvikupposen ja niitä tässä seurailen”, ”minuakin naurattaa”. Entä jos vielä viimeisessäkin säkeistössä tulisi runon puhuja esiin kertomalla vaikka, mitä hän tekee, kun poikaset ovat lähteneet? Yhteiskunnallisuutta VEIJO ENGBLOMIN Työnteon juhlaa on mahtava satiirinen sivallus sekä osoitus kuilusta, joka ammottaa juhlapuheen ja arjen välissä. Engblomin runossa kaikki on kohdallaan. Mitään ei ole liikaa eikä liian vähän. Muoto ja sisältö sopivat hyvin yhteen. Pystyn oikein kuulemaan korkealentoisen juhlapuheen kuminan, jossa työntekoa juhlana hehkutetaan. Ja yhtä hyvin kykenen näkemään naisen ja pikkulapset aamun pimeydessä taivaltamassa kohti velvollisuuksiaan. Seppo Koskiman Äiti-Maan lapsi Greta -runo käsittelee aihetta, joka on kaikkien huulilla. Runo on sisarusruno Koskiman Rakastaisit, kun sinulla on sydän -runolle, joka julkaistiin Runopysäkki-blogissa viime joulukuussa. Koskiman aiemmista runoista tuttu ylevä tyyli vallitsee tässäkin runossa. Runo soljuu ja kieppuu sanajokena. On ehdottomasti parempi hipoa pateettisuutta kuin kyynisyyttä! Muutamissa kohdin ilmaisu jää hivenen epätarkaksi, lähinnä siksi, että viittaussuhteet eivät aina osu kohdilleen. Esimerkiksi runon lopussa: ”Synnytit toivon maapallolle, /rakkauden sydämistä sydämiin. /Ihmisen, joka on rohkea myös heikon puolesta.” Nyt ”ihmisen” tuntuu objektilta synnyttää-verbille, vaikka siitä ei liene kysymys. Toiseksi viimeisessä säkeistössä taas joka-lause ei tunnu viittaavan oikein: ”Kaikki muu rikosta; elämää ja ihmiskuntaa vastaan, joka kohdistuu ympäristöön.” Muutenkin samassa säkeistössä on peräkkäin kaksi relatiivilausetta, ne ovat aika raskaita rakenteita runon kieleen. Toisin sanoen, vaikka runo käyttääkin kielellistä ylärekisteriä, tarkkuudesta ei silti voi luopua. Greta Thunbergille kirjoitettu runo ajaa kuitenkin ylväästi asiansa. Hieno ja tärkeä aihevalinta ja omaleimainen ilmaisu jättävät jäljen. Runoja pitää etsiä Vaikka marketeissa ei runokirjoja näykään, Suomessa julkaistaan tällä hetkellä paljon kiinnostavaa lyriikkaa. Kattaus on monipuolinen, mutta lukijan täytyy olla aktiivinen, koska tavallisesta kirjakaupasta löytyy tarjonnasta vain pieni osa. Moniin runokirja-aarteisiin voi törmätä netissä tai kenties muutamissa erikoiskirjakaupoissa sekä kustantajien omissa kaupoissa, kuten vaikka Sammakon kirjakaupassa Turussa. Erikoiskirjakaupaksi luettakoon esimerkiksi Hannu Paloviidan Rosebud. Kustannusliike Parkko (https:// www.parkkokustannus.fi/) on keskittynyt käännösrunouden valioihin, joiden joukosta löytyy äskettäin edes”Sanoissani sanaton” Vaikka marketeissa ei runokirjoja näykään, Suomessa julkaistaan tällä hetkellä paljon kiinnostavaa lyriikkaa. Puistossa siellä missä synnyin tulin sinne katselemaan kun alppiruusut kukkivat kuuntelemaan kun hongikko hoilasi tuirantuu tuirantuu olin kuin oloissani olematon sanoissani sanaton AHTI SALA, OULU Kesäaamu ikkunastani Nyt on mennyt kylmä talvi on tullut odotettu kesä. Huomasin että pihakoivuun linnut tekevät pesän. Niitä onkin hauska katsella koko alkukesän. Otan kahvikupposen ja niitä tässä seurailen. Isäja äitilinnut pönttöön heinää kantaa oksalla välillä lepäävät ja isä suukonkin antaa. Pian siellä äitilintu hautomisen alkaa. Isälintu iloisena äidille ruokaa kantaa. Viikot kuluu, tätä jatkuu useamman viikon. Isälintu touhuaa, minuakin naurattaa, onpa hauska odottaa lintulasten syntymää! Nyt pesä alkaa elämään, kuuluu pienten viserrys pihalle kun astelen. Lintupari ruokaa kantaa pöntön reiästä suuhun antaa. Äitilintu touhuaa, pesääkin täytyy puhdistaa! Pian alkaa lentokoulu eikä kauan opettamaan joudu, poikasilla alkaa elämä oma, kuinka olikaan matka soma. Kyllä linnutkin kaverit löytää. KAARINA LOGRÉN, OULU 26 Eläkeläinen 4/2021
On ehdottomasti parempi hipoa pateettisuutta kuin kyynisyyttä!” menneen Jaan Kaplinskin runoutta. Ilta tuo takaisin kaiken -valikoima on julkaistu tänä vuonna. Kustantamo Basam Books (www. basambooks.fi/) lanseerasi pari vuotta sitten Puhuttava runo -sarjan, jossa onkin ilmestynyt melkoinen kattaus erilaisia runoteoksia. Sarjan kirjoja tuntuu yhdistävän tietynlainen maanläheisyys, niissä ei ole äärikokeellisuutta tai kikkailua, vaan ne on suunnattu niin sanotusti tavalliselle lukijalle. Myös pieni, mutta laadukas Aviador-kustantamo (www.aviador.fi ) on kunnostautunut runojulkaisijana. Eikä sovi unohtaa myöskään Enostone Kustannusta (www.enostone.fi), jonka suojista löytyy Anni Sumarin kääntämän nobelisti Louise Glückin runoutta. Paljon kiinnostavaa runoutta on siis ulottuvilla, kun vain hieman näkee vaivaa päästäkseen sen äärelle. Kirjastoillekin voi esittää omia hankintatoiveitaan. Kiitosta myös ”etanapostille” Kolmoslehdessä julkaistun Juhlaton toivomus -runon kirjoittaja Elina Kettunen haluaa erikseen lähettää ”taivaankorkuisen kiitoksen” siitä, että Eläkeläinen-lehteen saa kirjoittaa ”etanapostilla”. Kettunen kirjoittaa, että näin myös ”digisyrjäytyneillä on mahdollista osallistua tasavertaisina asioihin”. Kohdataan runouden äärellä! › ”Ihmisenmentävä repeämä” Syyskuun Runopysäkki-blogin runoilijat ovat Anja Säkkinen, Kaija Toivonen ja Raimo Pasanen.Lue osoitteessa elakelaiset.fi/blogit Äiti-Maan lapsi Greta Sinua me tarvitsimme näkemään, ymmärtämään. Maapallolla on menossa suuri luonnonnäytelmä. Se mikä tapahtuu minulle, tapahtuu sinulle. Hyvässä ja pahassa. Raikkaita tuulia Gretalle, jotta tieto leviäsi sydämistä sydämiin, mahtavaksi moniääniseksi sävelmereksiPoistaisi pelon, synnyttäisi ihmisen, joka on sidottu tuhansin langoin elämään. Ihmisen, joka on rohkea myös heikon puolesta. Raikkaita tuulia Gretalle, Äiti-maan lapselle. Me kaikki ajattelemme ilmastonmuutosta, johon ei ole muuta lääkettä kuin ennaltaehkäisy. Vapautua järjestä, joka synnytti ekologisen kriisin ilmastonmuutoksen. Saastutti maan, veden, ilman. Järjestelmästä, joka on sodassa luontoa ja ihmistä vastaan. Kaikki muu rikosta; elämää ja ihmiskuntaa vastaan, joka kohdistuu ympäristöön. Ihmiskunnan yhteiseen perintöön, maahan, mereen, veteen, ilmastoon. Kiitos Greta Äiti-maan lapsi, herätit unesta, aukaisit silmät. Synnytit toivon maapallolle, rakkauden sydämistä sydämiin. Ihmisen, joka on rohkea myös heikon puolesta. Äiti-maan puolesta, yhteisen kotimme maapallon puolesta. SEPPO KOSKIMA, TAMPERE Työnteon juhlaa Ne puhuvat työnteon juhlasta minä katselin kuinka Rauhankadun Strömmin vaimo kuljetti kahta alaikäistä jonnekin aamulla puoli seitsemältä tänä armon vuonna minä mietin miten se aina jaksoi kulkea juhlasta juhlaan. VEIJO ENGBLOM, RAISIO Elämän valo Iloitse päivistä ihmislapsi, iloitse elämästä. Älä surulle valtaa anna, se voi turmella elämänlangan. Anna ilolle tilaa, oi ihminen, anna tilaa rakkaudelle. Anna tilaa auringolle auringon valolle, sydämelles puhtahalle. Sinä ilolla, hymylläs pienelläkin, jaat valokehän ympärillesi, joka ilon säteellä pienelläkin, luo lämpöä rakkaiden sydämille. RITVA TUISKU, HANKO M IC H EL LE R A P O N I/ /P IX A B AY Eläkeläinen 4/2021 27
ELÄMÄ Uunissa ruoka valmistuu kuin itsestään, ei vaadi sekoittelua ja vahtimista. TEKSTI JA KUVAT PIIA RANTALA-KORHONEN J uuri nyt kauppojen ja torien tiskit notkuvat kotimaisia juureksia, kasviksia, sipuleita ja perunoita. Kuivasta kesästä huolimatta puolukkasato on aivan mainio. Kasvatettujen kalojen sesonki jatkuu tasaisena ympäri vuoden, vesien viiletessä alkavat luonnon villikalat uida taas pyydyksiin. Näistä raaka-aineista saa valmistettuja monipuolisia sesongin herkkuja. Uunissa ruoka valmistuu kuin itsestään, ei vaadi sekoittelua ja vahtimista. Samaan isoon vuokaan voi panna kypsymään niin potut, lisäkejuurekset ja kalat. Perämeren kiusaukseen pannaan potut ronskisti puolikkaina ja kala kokonaisena. Isommassa vuoassa ei tarvitse leikata päätä tai pyrstöäkään pois, meidän huushollista ei löytynyt riittävän isoa vuokaa tähän hätään. Sosekeitto on rajattomasti muuntautuva arjen pelastaja, johon voi käyttää omaan makuun sointuvia raaka-aineita. Siihen voi käyttää vähän nahistuneetkin kasvikset ja juurekset. Tällä kertaa sopan perustana on kolme P:tä porkkana, palsternakka ja parsakaali. Edamame-pavut ovat nuoria, kuorittuja soijapapuja, joita voi ryöpättyinä käyttää myös salaateissa proteiinilisänä. Kaupassa pavut löytää pakastealtaasta. RUOKA ON nautinnon lisäksi terveyden perusta. Suolistobakteereista saadaan jatkuvasti uutta tietoa ja niiden merkitys terveydelle saa jatkuvasti kasvavan roolin. Suoliston hyödylliset mikrobit käyttävät ravintonaan liukenemattomia kuituja, joita saa kasvikunnan tuotteista: kasviksista, juureksista, hedelmistä, marjoista, pähkinöistä, siemenistä ja viljoista. Monipuolinen valikoima takaa ravintoa eri mikrobeille. Sosekeiton muodossa erilaisia kuituja saa herSUOLAISTA JA MAKEAA Syksyn sallitut kiusaukset Sopan perustaksi sopivat kolme P:tä porkkana, palsternakka ja parsakaali. 28 Eläkeläinen 4/2021
Satokauden sosekeitto (8 annosta) 2 rkl saksanpähkinätai rypsiöljyä 4 valkosipulinkynttä 1-2 sipulia 1 laakerinlehti 300 g parsakaalia 300 g porkkanoita 300 g palsternakkaa 1 litra vettä 150 g pakastettua pinaattia 150 g pakastettuja edamame-soijapapuja kourallinen kuivattuja herkkutatteja Kourallinen tuoreita basilikan lehtiä 2 dl kaurakermaa 3 tl mineraalisuolaa (Seltin tai Pan) Mustapippuria myllystä Lorauta öljy isoon kattilaan ja kuumenna. Lisää paloitellut sipulit, parsakaalit, porkkanat, palsternakat, laakerinlehti ja kämmenessä rouhitut sienet. Kuullottele niitä hetki öljyssä lastalla sekoitellen. Lisää litra vettä sen voi kuumentaa vedenkeittimessä, niin soppa valPerämeren kiusaukseen pannaan potut ronskisti puolikkaina ja kala kokonaisena. Puolukka ja kinuski ovat mainio makupari kullisessa muodossa. Sosekeittoa voi pakastaa annospakkauksissa. Puolukka ja kinuski ovat mainio makupari, jotka kohtaavat tällä kertaa helpossa jäädykkeessä. Kauralastut tuovat jälkiruokaan rapean lisän. Kauralastut ovat kokojyväleivonnaisia, joita helpompaa leivottavaa on vaikea keksiä! Ne säilyvät tiiviissä rasiassa huoneenlämmössä vähintään kuukauden. Erinomainen välipalaherkku hedelmien tai marjojen kanssa! Kinuskipuolukkajäädyke (6-8 annosta) 1 prk sokeroitua maitotiivistettä 1 prk vaahtoutuva kaurakinuskikastiketta tai kinuskikermaa 1,5 dl puolukoita (tuoreita tai pakastettuja) 0,5 dl sokeria Jäädykkeen voi valmistaa yhdessä vuoassa tai annosvuoissa pienet kahvikupit sopivat tarkoitukseen hyvin. Vaahdota kinuskikerma, sekoita siihen maitotiiviste. Kaada jäädykemassa vuokiin ja pane ne pakastimeen noin tunniksi. Soseuta puolukat ja sokeri sauvasekoittimella. Ota vuoat pakastimesta ja lusikoi puolukkasose vuokiin, sekoita hieman haarukalla, niin että puolukasta tulee jäädykkeeseen punaisia raitoja. Pane jäädykkeet takaisin pakastimeen vähintään kolmeksi tunniksi. Irrota jäädykkeet vuoista kastamalla ne varovasti kuumaan veteen niin, ettei vettä pääse jäädykkeeseen. Kumoa vuoat jälkiruokamaljoihin tai iso jäädyke tarjoiluvadille. Koristele annokset kauralastuilla, kokonaisilla puolukoilla ja basilikan tai sitruunamelissan lehdillä. Kauralastut (12-14 kpl) 3 dl kaurahiutaleita 1,5 dl sokeria 1 dl pullomargariinia 1 rkl vehnäjauhoja 1 tl vaniljasokeria 1 tl leivinjauhetta Sekoita kaikki ainekset kulhossa. Nostele massasta kahdelle uunipellille leivinpaperin päälle kekoja. Lastut leviävät voimakkaasti, jätä reilusti väliä kekojen väliin. mistuu joutuisammin. Anna keiton kiehua noin 20 minuuttia, lisää sen jälkeen pinaatit ja pavut, jatka keittämistä viisi minuuttia. Poimi laakerinlehti pois keitosta. Lisää kaurakerma, basilika, suola ja pippuri. Soseuta keitto sauvasekoittimella kattilassa. Tarjoa keitto tuoreen leivän kera. Perämeren kiusaus (4-5 annosta) 1,5 kg kirjolohi 3 rkl rypsiöljyä 2 rkl kalamaustetta 1,5 kg pieniä nuoria perunoita Harjaa perunat huolella puhtaiksi ja puolita ne, isoimmat voi leikata neljään osaan. Kaada öljy ja puolet kalamausteesta laakealle vuoalle ja sekoita mauste öljyn kanssa. Lisää perunat ja sekoittele niin, että perunat saavat mausteöljyä pintaansa. Pyyhi kala talouspaperilla, ripottele loput kalamausteesta kalan pintaan ja sisälle. Aseta kala perunoiden päälle uuniin. Kypsennä kiusausta noin tunnin ajan 200 asteessa, kunnes perunat ovat pehmenneet. Kala pysyy kokonaisena paistettaessa mehevänä. Tarjoa kiusaus raikkaan salaatin kanssa. Eläkeläinen 4/2021 29
IRMELI MANDELL K un korona sulki ikäihmiset koteihinsa, kävi monella aika pitkäksi harrastusten jäädessä tauolle. Näin kävi myös vaasalaiselle Puuha-Petelle, Raimo Vahteralle, joka ryhtyi tuumimaan millä aikansa parhaiten hyödyntäisi. Vahtera on tunnettu monilahjakkuus ja järjestelijä, ikänsä eri yhdistystoiminnoissa vaikuttanut ja eri taidemuotojen parissa ahkeroinut. Syntyi sarja erilaisia julkaisuja, joista laajin on oman elämän muistelot, 200-sivuinen Elämäni valinnat kuvaajan silmin. Sysäyksen kirjoittamiselle käynnisti jo vuonna 2012 koottu oman äidin tarina Meidän äiti, työläisäidin tarina, jonka päivittämisestä kaikki alkoi. Siinä Raimo kertoo äidistään, tehdastyöläisestä, joka nuorena 30-vuotiaana leskeksi jäätyään uurastuksellaan eteenpäin vie neljää alle kymmenvuotiasta poikaansa ja selviää isän jälkeen jättämistä kuorma-autOn ja puolivalmiin talon veloista. RAIMO ESIKOISENA koki kaikesta huolimatta turvallisen, itsenäisen lapsuuden ja nuoruuden, mutta joutui jo varhain osallistumaan perheen taloudelliseen ylläpitoon. Kiitollisuus kuvastuu saatesanoissa, joissa muistellaan sinnikästä, oikeudenmukaista ja lapsiaan rakastavaa äitiä. Elämäni valinnat -teoksessa palataan alussa vielä lapsuuteen, mutta rikas tarina kuvaa lapsen, nuoren ja aikuisen Raimon monipuolisia elämänvaiheita aina 65-vuotiaaksi. Tapahtumia ja henkilöitä mahtuu vuosiin lukematon määrä, on uskomatonta miten kaikki on säilynyt Mies joka on ehtinyt moneen ELÄMÄ RAIMO VAHTERA onnistui kääntämään koronarajoitusten ”karanteeninomaiset olosuhteet” ja hiljaiselon voitoksi. Korona-aikana Vahtera on kirjoittanut loppuun oman elämäntarinansa Elämän valinnat kuvaajan silmin ( joka on esitelty tarkemmin tällä aukeamalla), oman äitinsä muistelmat, koonnut kolme erilaista luontoaiheista valokuvavihkoa, karikatyyripiirrosvihkon ja vihkosen maalaamistaan tauluista. – Koronarajoitukset tekivät meistä ikäihmisistä karanteenin uhreja. Meidät suljettiin pääasiassa koteihin, yhdistystoiminta pysähtyi tyystin. Tilanne koetteli kyllä hermoja, Vahtera muistelee. Hänellekin, tapaamisiin, toimintaan ja vilkkaaseen järjestöelämään tottuneelle miehelle, uhkasi elämään tulla tyhjiö. Näin ei kuitenkaan käynyt. Olin jo vuonna 2007 aloitellut oman elämänkertani kirjoittamista. Nyt tartuin siihen uudelleen, ja sain 200-sivuisen teokseni valmiiksi. Myös omasta äidistäni aloittamani elämänkertateos valmistui sopivasti. Kirjoittamiselle on ollut ihanteelliset olosuhteet, kun on saanut olla turvallisesti kotona eikä kukaan ole häirinnyt. Päivittäisten kävelyja valokuvauslenkkien saaliista syntyi kansien väliin kuvakooste Vaasan Suvilahden rantaelämästä: linnuista ja muista luontoelävistä. – Innostuin kuvakirjan kokoamisesta niin, että niitä syntyi vielä kaksi kappaletta lisää Kun koronarajoitukset jatkuivat edelleen, myös julkaisuja syntyi lisää. Vahtera kokosi yhteen vihkoseen karikatyyripiiroksiaan (”joita on syntynyt melkein joka päivälle yksi”) . Maalaamistaan tauluista (”voi sanoa, että vuosikymmenien ajalta, ensimmäisestä öljyvärimalauksestani lähtien”) hän kokosi toisen vihkon. – Nyt näyttää siltä että yhdistystoiminta nostaa päätään joten olen kuluneelle puolelletoista vuodelle kiitollinen siitä, että sain nuo aikaiseksi. TUOMAS TALVILA Koronarajoitukset antoivat aikaa luovalle työlle Raimo Vahteran julkaisutoiminta on korona-aikana ollut runsasta ja monipuolista. Kaikkien teosten taiton hän on tehnyt itse, painosmäärät ovat vaihdelleet 15:n ja 25:n välillä 30 Eläkeläinen 4/2021
Mies joka on ehtinyt moneen Raimo Vahtera: Elämäni valinnat kuvaajan silmin. 2021. KIRJA Vaasalaisen Raimo Vahteran oman elämän muistelot vilisevät tapahtumia, matkoja ja ihmisiä. Lukijaa ällistyttää kaikki koettu! namatkoihin halki Neuvostoliiton ja Eurooppaan. Matkoista kertyy mittaamaton määrä kilometrejä ja tapahtumia jotka tallentuvat videoille, joista ulkopuolisetkin ovat saaneet nauttia naamakirjassa. Mutta ennen kaikkea syntyy elinikäisiä ystävyys suhteita. Ystäviä jotka ovat säilyneet maailman myrskyjen keskellä ja joihin pidetään edelleen yhteyttä. KIRJAN LÄPI kulkevat oman maan ja maailman tapahtumat, musiikin merkitys, nivottuna yksityisen elämän pyörteisiin. Nuoruuden riennoissa kainaloon tarttuu Aila, jonka kanssa on karikoista huolimatta taivallettu yhdessä viitisenkymmentä vuotta ja aikaansaatu kaksi lasta ja neljä lapsenlasta. Melkoista rohkeutta osoittaa nuoren perheen toimissa päätös jo vuoden kuluttua, kun Aila lähtee Ouluun opiskelemaan ja isä jää hoitamaan pientä vauvaa työn ohella. Viikonloput ollaan yhdessä sen verran kuin tanssiorkesterin keikoilta ehditään! Ailan opiskeluhalut eivät päättyneet pitkän työrupeaman jälkeenkään. Kun tytär kirjoitti ylioppilaaksi, päätti myös äiti toteuttaa haaveensa lakista suorittaen opinnot työn ohella. Raimo toimi jälleen tukijana ja kannustajana. Ison osan elämästä on vienyt taide ja avustustoiminta. Valokuvaus on kulkenut matkassa koko ajan ja sen rinnalla myös kuvataide; sekä omia että yhteisnäyttelyitä on ollut useita kummassakin taidemuodossa. Merkittävän osan taiteen tekemisestä muodostaa lumija jääveistostaide, joista on kertynyt lukuisa määrä Suomenja ennen kaikkea maailmanmestaruuksia ikimuistoisine matkoineen maailmalle, Venäjälle, Japaniin, Kanadaan, Italiaan jne. Saavutukset lienevät edelleen maamme ennätyksiä. TOIMINNAN MIEHENÄ Raimo tietenkin osallistui paikallisen Taidekerhon toimintaan vuosien ajan johtotehtävissä puurtaen. Avustustoimintaan osallistuminen Venäjän Karjalaan oli osa Suomi-Venäjä-seuran toimintaa ja sen kautta yhteistyö Vaasan ystävyyskaupunki Viron Pärnun kanssa oli luontevaa kun perustettiin Vaasan Pärnu-yhdistys, jonka johdossa vuosien kuluessa Raimo vakiinnutti suhteet Pärnuun ja kaupungin virkamiehiin sekä paikallisiin ihmisiin. Vuosikymmenet muutoksien myllerryksessä Viron itsenäistyttyä ovat lähentäneet ystävyyskaupunkien kanssakäymistä merkittävällä tavalla. Moneen on mies ehtinyt, lukijaa ällistyttää kaikki koettu! KIRJA VILISEE tapahtumia, matkoja, ihmisiä. Kaikesta on kerrottu koko maailmaa ravistelleiden tapahtumien lomassa yhden ihmisen elämän näkökulmasta pieteetillä. Valokuvien runsaus edesauttaa lukijaa hahmottamaan tapahtumat ja liittää yhden ihmisen elämän tapahtumat oleellisesti maailman myllerryksiin. Kirja tulkitsee Raimon elämänkatsomusta sävyisällä tavalla. Ja tarina jatkuu edelleen, kirjan kuvaaman aikajanan jälkeen. Kymmenkunta vuotta sitten Raimo perusti Vaasan Eläkeläisiin digikamerakerhon neljän kaverin kanssa. Tänä päivänä kerhossa on kuutisenkymmentä osallistujaa ja yhteisnäyttelyitä on vuosittain ollut useilla paikkakunnilla Suomessa ja tietenkin Viron Pärnussa. Kerho on jatkunut rajoitteista johtuen kaiken aikaa etäyhteyksin, kuvamateriaalia on esitelty kerhon omalla kotisivulla, pienimuotoista kilpailuakin kuvan taiteellisuudesta on vaalittu. Koronan takia tauolla ollut musisointi paikallisissa palvelutaloissa jatkunee jälleen heti rajoitusten purkautuessa. KORONA-AIKANA ON kaikesta huolimatta ollut mahdollista ulkoilla ja kuvaajallahan on aina kamera mukanaan. Luontokuvia lähiseudulta on kertynyt suunnaton määrä. Naamakirjaan on karttunut valokuvia, musiikkija matkavideoita lukematon määrä. Koronavuoden julkaisuja kaikesta materiaalista syntyy vauhdilla. Tällä hetkellä julkaistuna on 3 erilaista vihkosta omista luontokuvista, sekä vihkoset omista karikatyyripiirroksista ja omista taideteoksista. Mihin vielä mies ehtinee? Vauhti on ollut hurja! Voisiko aikaansa paremmin käyttää kuin ojentamalla tuulahduksen hengen ravintoa kaikkien nautittavaksi! Kirjan läpi kulkevat oman maan ja maailman tapahtumat ja musiikin merkitys, nivottuna yksityisen elämän pyörteisiin.” muistissa. Valokuvat tietenkin täydentävät tekstiä ja ne ehkä ovatkin auttaneet muistojen säilymisessä. ALUKSI LÄPIKÄYDÄÄN nuorukaisen sijoittumista työelämään ja sitä kautta ammatin löytymistä valokuvauksen parissa. Kuvaus vakiintuu myöhemmin myös harrastustoimintaan ja siitä tekniikan kehittyessä digikuvaukseen. Työelämä johtaa ammattiyhdistysliikkeeseen, luottamusmiesja poliittiseen toimintaan, jossa oma maailmankuva työväenaatteesta, rauhanpuolustamisesta, välillä törmää yhteiskunnassa esiintyviin mielipiteisiin ja koettelee aatteen kestävyyttä. Aatemaailma avautuu jo nuorena isoisän, punakaartilaisen, vankileiriläisen Eemil Vahteran kautta. Välillä aate on horjunut, mutta pysynyt kuitenkin matkassa mukana. Pakollinen armeija tulee käytyä ikimuistoisissa maisemissa. Alokasaika alkaa Pohjanmaan jääkäripataljoonassa Vaasassa, mutta pataljoona siirretään Sodankylään, jonne alokkaat siirtyvät ns. heittomarssina eli pääasiallisesti polkupyörämarssina, välimatkaa oli noin 650 kilometriä! Ja alokasaikana sattuu ja tapahtuu. Supliikkimiehenä Raimo ajautuu jopa kantahenkilökunnan joulun viettoon joulupukiksi ja kitaransoittajaksi, se kuitenkin mahdollistaa hyvän jouluaterian nauttimisen. Tutuksi tulevat Lapin maisemat ja armeijakuri. Tuli koettua ”depyyttikännikin” ja niin pääsi unohtumaan kainaloon jääneen tytön yhteystiedot eikä sovittu tapaaminen seuraavan kesän pioneeriliiton kokouksessa onnistunut! JOS LAPSUUTEEN kuuluivat hurjat leikit, nuoruudessa löytyy musiikki; kitara ja basso ja sitä myöten serkkupojan kanssa perustettu tanssiorkesteri, joka täytti elämästä vuosikymmeniä, tuoden myöhemmin perheen talouteen hyvin tarpeellista särvintä leivän päälle. Armeijan jälkeen palaaminen työelämään ja ammattiyhdistysliikkeeseen johtaa Suomi-Neuvostoseuraan ja sen seurauksena matkanvetäjäksi Neuvostoliittoon suuntautuviin ryhmämatkoihin. Matkat hoituvat opitulla venäjän kielellä ja niistä seuraa kiinnostus maahan ja ihmisiin johtaen myöhemmin useisiin perheen kanssa tehtyihin autoja juEläkeläinen 4/2021 31
YHDISTYKSET TOIMINTA Perinneurheilumatkalla ongittiin ja heitettiin rengasta, saapasta ja petanqueta Ranttali-tanhuryhmä lavalla Eläkeläiset ry:n kolmen pohjoisen aluejärjestön juhlassa Oulun Toppilan Möljällä elokuun alussa. Kesäpäivä Nunnassa PIIKKIÖN ELÄKELÄISET kokoontuivat sankoin joukoin viettämään kesäpäivää Nunnan alueella. Nunnassa on kokooontumisai varten sopiva kerhotalo, tilaa erilaisille peleille ja kävelypolku metsässä. Nimi Nunna saattaa ihmetyttää. Aikanaan on ollut vallitsevana käsitys, että Nunna on Naantalin birgittalaisluostarin aluetta. Käsitystä vahvistavat lähistön tiennimet, esimerkiksi Apotintie, Alttarintie ja Luostarintie. Ne ovat osoituksena pitkään jatkuneesta perinteestä. Nimi Nunna vakiinnutettiin toisen maailmansodan jälkeen. HELJÄ KARJALAINEN-MANNINEN › piikkionelakelaiset.fi/ ARMAS NIEMI KUVA: JOONAS PELTOLA JOKILAAKSOJEN ALUEJÄRJESTÖ teki heinäkuussa kilpailumielisen kimppakyytimatkan Lomakeskus Kuntorantaan Varkauteen. Paikka oli pirteässä kunnossa ja Eläkeläiset ry:n jäsenet tervetulleita vieraita Kilpailuja käytiin perinteisissä lajeissa. Kanavalla oli mato-onkikilpailut, heitettiin auton rengasta, saapasta ja petanqueta. Palkintoja tuli lähes joka kisassa. Kilpailujen jälkeen moni totesi, että ”huippu-urheilija ei tervettä päivää nää”. Johtopäätös oli selvä: Ensi vuotta varten on lisättävä harjoitustunteja. Kannatti käydä ja kun Varkauden kaupunki järjesti edestakaisen linja automatkan vesitornille, saimme ihailla mahtavaa kaupunkia yläilmoista, kauniin ilmankin suosiessa meitä. Kanavanrannassa ongittiin. 32 Eläkeläinen 4/2021
OTSO MUUTTOLA/ REISJÄRVI-LEHTI ELOKUUN ENSIMMÄISENÄ maanantaina pidettiin Reisjärven Eläkeläisten rantapäivä Hipporannan Hippopirtissä missä oli tiivis tunnelma ja iloista väkeä. Tuulinen ja pilvinen sää ei näyttänyt kenenkään mieltä painavan. Paikalle oli saapunut nelisenkymmentä eläkeläistä viettämään yhteistä aikaa. Viime kerrasta onkin mennyt jo hetki koronasta johtuen. Reisjärven Eläkeläiset näki nyt oivan tilaisuuden kokoontua yhteen, kun koronatilanne oli hieman laantunut. – Nyt on mukavasti lähtenyt porukkaa pois kotoa ja tullut tänne, mikä on hyvä, koska aikaisemmin ei ole muuta voinut tehdäkään kuin olla kotona. Ja on se nyt parempi, että tupa on täynnä kuin se, että paikalla olisi vain muutama henkilö. Ei järjestön toimintaa voi pyörittää tai tapahtumia pitää ilman muita ihmisiä, totesi Reisjärven Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Eila Järvelä. Rantapäivä alkoi kahvituksella, jonka aikana kuultiin taidokasta soittoa ja laulua Lena Savolalta ja Seija Uusimäeltä. Tapahtumaan oli varattu koko päivä aikaa, ja myöhemmin siirryttiin pirtiltä ihan kunnolla rantapäivän viettoon makkaran paiston, yhteislaulujen, saunomisen ja uimisen merkeissä. › yhdistykset.elakelaiset.fi/reisjarvi/ Reisjärven rantapäivä keräsi iloista väkeä Reisjärven Eläkeläiset viihtyivät Hippopirtissä. PORVOON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 4.10.2021 klo 14.00 WSOY:n auditoriossa, Mannerheiminkatu 20 K, kellarikerros. Esillä syyskokoukselle kuuluvat asiat. Tervetuloa. KOKOUKSIA Kajaani onki mestariksi Kainuun alueen perinteiset onkikilpailut pidettiin Hyrynsalmella 6.8.2021. Kaunis sää houkutteli runsaasti osanottajia ympäri Kainuuta. Suomussalmelaiset joutuivat viimeinkin luopumaan kiertopalkinnosta, Kajaanin voittaessa joukkuekilpailun. Toiseksi tuli Suomussalmen joukkue ja kolmanneksi Paltamo. Miesten sarjan ykkönen oli Antero Kyllönen Kajaanista tuloksella 1,025 kg, toinen oli Erkki Kemppainen 0,940 kg Kajaanista ja kolmas oli Esko Pöllänen 0,855 kg Suomussalmelta. Naisten sarjan ykkönen oli Saara Pöllänen Suomussalmelta tuloksella 1,235 kg, toinen oli Marjatta Leinonen 0,670 kg Paltamosta ja kolmas oli Maija-Liisa Pääkkönen 0,432 kg Kuhmosta. MARJA NYBACKA ELOKUUN ENSIMMÄISENÄ tiistaina linja-auto täyttyi iloisesta puheensorinasta, kun lähes 60 hengen porukka Kempeleen ja Limingan yhdistysten eläkeläisiä ajeli sateisessa säässä kohti Suomussalmea. Matkan varrella ihailtiin pisaroitten peittämistä ikkunoista metsiä, peltoja ja vaaroja. Suomessa kyllä tätä luontoa riittää. Saimme kuulla niin kempeleläisten kuin liminkalaisten tulevaa syksyn ohjelmaa arpojen oston lomassa. Lisäksi toivoteltiin toisemme puolin ja toisin kylään omiin tapahtumiimme. Perillä meitä odotti maittava lounas, vierailu Suomussalmen työväentalolla ja tottakai kohokohta teatteriesitys Konnat. Sade ja tuuli senkun yltyi, mutta sinnittelimme esityksen vaatetuksen ja sadetakkien turvin. Ja onneksi oli katto pään päällä. TEATTERIN VÄKI kertoi, että tämä oli ehdottomasti kesän kylmin ja sateisin päivä ja kiittelivät meitä reippaudesta ja rohkeudesta. Ei se sade meitä isommin haitannut, kun konnat panivat parastaan ja saimme nauraa ihan sydämen kyllyydestä. Yhteisöllisyys ja mukanaolo lämmitti mieltä ja kehoa. Väliajan pullakahvit teltan suojassa maistuivat hyvältä ja vaikka kengät kastuivat hyllyvässä sammalikossa, ei se tahtia haitannut. Kotimatkalla olikin sitten super hyvät arpajaiset, lähes jokainen matkalainen voitti jotain. Ja jos ei voittanut, niin saatiinpa ainakin jännittää ja iloita toisen tuurista. Puolen yön hujakoilla oltiin kotikonnuilla takaisin ja hyvällä mielellä kengät ja vaatteet kuivina suunniteltiin ensi kesän kesäteatterireissua. Porukalla mennään, ilman muuta. › yhdistykset.elakelaiset.fi/liminka › Lue myös: Teatteria ja talkoita, sivu 24 Konnia katsomassa Suomussalmen kesäteatterissa Lokakuun numeroon 5 tulevat syyskousilmoitukset lähetettävä viimeistään 20. syyskuuta osoitteeseen: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Palkintojenjakoa Hyrynsalmella. Joukkuekilvan voiton vei Kajaani. Eläkeläinen 4/2021 33
YHDISTYKSET Liikuntaa ja aivojumppaa Paltamon Eläkeläisten kesätapahtumassa LIIKUMME LUONNOSSA Päivän anti oli täydellinen niin luonnon kuin muunkin kulttuurin osalta puhumattakaan yhdessäolon arvosta. LEENA SALO V arkauden Eläkeläiset matkasivat 4.8. Valamon maisemiin. Päivä oli kaunis ja mukaan lähti kolmisenkymmentä matkaajaa. Ilmassa oli jälleen näkemisen – ja ihanaa päästä vihdoinkin jonnekin – riemua. Valamon portilta alkoi luonnossa liikkuminen. Komea kuusikuja toi juhlan ja luonnon tuntua jokaisen mieleen. Oppaamme kertoi Valamon historiasta ja siellä asuvista munkeista ja muista asukkaista. Kirkko oli komea ja sen rakenne selvisi kaikille. Kauniit ikonit merkityksineen avautuivat aivan uudella tavalla oppaan kertomana. Kävelymatka läpi luostarin pihan vanhaan kirkkoon, mikä oli alun alkaen ollut pelkkä lato tai aitta, jättivät mieleen levollisen tunnelman. Vanhassa kirkossa oli vanhoja ikoneita, joissa oli edelleenkin miekan viiltoja ja tuhoamisen jälkiä. Opaskierroksen lopuksi saimme nauttia viipyilevästä videosta, joka henki paikan historiaa ja toimintaa tänäkin päivänä. Valamon hautausmaalle taapersimme hiekkatietä pitkin. Jokainen halusi käydä Pentti Saarikosken haudalla ihmettelemässä sitä kynäpaljoutta, mikä hänelle oli sinne jätetty. Valitettavasti emme löytäneet etsinnöistä huolimatta Uppo-nallen äidin Elina Karjalaisen viimeistä leposijaa. Hautausmaan metsäisyys poikkesi perinteisestä luterilaisesta hautausmaasta niin tunnelmaltaan kuin ulkoasultaankin. Kulttuuriantien jälkeen vaalimme vielä ruumiin kulttuuria hyvällä ruualla Karvion kanavan upeissa maisemissa. Päivän anti oli täydellinen niin luonnon kuin muunkin kulttuurin osalta puhumattakaan yhdessäolon arvosta. Hyvillä mielin kaikesta kiitimme matkavastaavaa Sirpaa ja kaikkia mukana olleita rikkaasta päivästä. › yhdistykset.elakelaiset.fi/varkaus Varkaudesta Valamoon ja luontoon Kemin Eläkeläiset ry:n väkeä kokoontui 15.7. Mansikkanokan laavulle. Tarkoitus oli paistaa makkaraakin, mutta metsäpalovaroituksen vuoksi tulet jätettiin tekemättä. Kuulumiset saatiin kuitenkin kerrottua ja monenlaiset jutut kerrottua. TAPIO SIIRILÄ Kemin Eläkeläiset viihtyivät laavulla Tilaisuuden päätteeksi juotiin munkkikahvit ja toivottiin koronan väistyvän. ARJA JAUHIAINEN KUVA: ERKKA KERÄNEN S aimme kutsun jo talvella Kuisman Antilta saapua heidän kodalleen Paltamon Melalahteen viettämään yhteistä päivää. Kutsu otettiin innokkaasti vastaan ja tapahtuman suunnittelu alkoi. Aika pian huomasimme lähtijöitä olevan niin paljon, ettemme olisi sopineet kotaan. Niinpä paikka muuttuikin Kyllikin ja Antin kotiin, jossa oli tilaa olla sisällä ja pihalla, sillä entinen navetta oli muutettu matkailua varten ruokailuja kokoustilaksi. Heinäkuun 2. päivänä suuntasimme automme kohti Melalahtea. Meitä oli 32 iloisen eläkeläisen ryhmä. Kyllikki ja Antti olivat meitä vastassa toivottaen meidät lämpimästi tervetulleeksi. Yhdistyksen puheenjohtaja Arja Jauhiainen kertoi mahdollisista Paltamon yhdistyksen ja Kainuun aluejärjestön tulevista tapahtumista, toivoen, että koronatilanne ei olisi esteenä. Tapahtuman aluksi nautimme salaattipitoisen lounaan. Tietysti piti lisäksi grillata makkaraakin, kuuluuhan se kesäisiin tilaisuuksiin. Pihalle oli järjestetty tilat mölkkypelille ja tikanheitolle. Kilpailuintoisimmat pelasivat pelejä, mutta kun me pitkästä aikaa saatiin tavata toisiamme, oli kiva jutella myös, mitä kuuluu. Kerhotoimintaa ja tapahtumia kaivattiin kovasti. Lisäksi aivonystyröitä virkistettiin musiikkiaiheisilla kysymyksillä ja yleistietokilpailulla. Yhteislaulua pitää olla aina, kun eläkeläiset kokoontuvat, niinpä mekin lauloimme melkein lauluvihkosen läpi ja kun äänenavaukset oli tehty, siirryimme laulamaan karaokea Antin opastuksella. Tilaisuuden päätteeksi joimme munkkikahvit ja toivoimme koronan väistyvän päästäksemme taas pitämään kerhoja. Päivä todisti, miten mukavaa meillä on yhdessä. Ei unohdeta toisiamme. › kainuunelakelaisetry.fi/paltamo Pihalla viihdyttiin. Historiaan tutustuttiin oppaan johdolla. Kerhotoimintaa ja tapahtumia kaivattiin kovasti.” › keminelakelaiset.fi 34 Eläkeläinen 4/2021
KLAUKKALAN ELÄKELÄISET, aivan samoin kuin muutkin eläkeläisjärjestöt ovat olleet korona-viruksen aiheuttamien kokoontumisrajoitusten vuoksi toiminta tauolla lähes koko epidemian ajan. Rokotusten alettua kesäinen aurinko toi hieman valoa ja lämpöä. Tapaamiskiellot ja kokoontumisrajoitukset ovat olleet todella haasteellisia mutta rajoja on koeteltu hieman väljemmällä tulkinnalla ja toimintaa on yritetty ylläpitää edes jollain tasolla. Tiukoilla turvatoimisäännöillä johtokunta on pitänyt kokouksia ja pienimuotoisia jäsentapaamisia kävelylenkeillä ja makkaranpaisto retkillä talven aikana. Samoin myös yhdistyksen kevätkokous ja valmistautuminen Eläkeläiset ry:n edustajakokoukseen saatiin hoidettua. RAJOITUKSET ON myös osoittaneet sen, että nettiyhteyksillä on erittäin vaikea pitää järkevää toimintaa yllä. Kaikilla ei ole tarvittavia laitteita, ja vaikka olisikin niin esteeksi nousee osaamisen puute, niin järjestäjillä kuin vastaanottajillakin. Kauppaja terveyskeskusreissut ovat olleet samalla tunnistamiskilpailu tiukasti naamioituneiden ihmisten keskuudessa ja aivot ovat saaneet harjoitusta tunnistaessaan silmistä onko vastaantulija joku tuttu vai tutustunko uuteen ihmiseen. Kun rajoituksia alettiin purkaa, me klaukkalalaiset päätimme pitää kevätkauden päättäjäiset osittain sisäja ulkotiloissa. Perinteiset äitienpäiväkahvitukset muutettiin lettu-, vohveli ja makkaranpaisto tilaisuudeksi ulkopelien ja kahvituksen kera. TILAISUUS OSOITTI selkeästi, että yhteisiä tapaamisia on odotettu ja niille on selkeä tarve. Perinteisen joulujuhlan peruuntuminen, hamaan tulevaisuuteen siirretty yhdistyksen 50-vuotisjuhla ja muut pitämättä jääneet kerhotilaisuudet puhuttivat osallistujia. Rajoitusten luoma yksinäisyyden tunne on koetellut osallistujia ja tietysti arvelut siitä mitä muuttunut arki ja tulevaisuus tuovat tullessaan ovat edelleen huolen aiheena. KESÄN OHJELMAAN oli varattu kaksi teatteriretkeä. Kesätauon aikana kuntoiltiin kävelylenkeillä kesäpelien merkeissä maanantaisin ja keskiviikkoisin. Kaikkien toiveena tietenkin on, että uusi normaali sallii kuitenkin kerhotoiminnan jatkuvan syksyllä turvallisesti terveenä niin meillä kuin muillakin. Iloista yhdessäoloa kaikille toivottelee Klaukkalan Eläkeläiset ry. HEIKKI MÄKINEN › klaukkalanelakelaiset.fi Koronan varjosta auringon valoon I valon Eläkeläisten kerhotoiminta on ollut tauolla toukokuun alusta lähtien. Syyskauden toiminta alkaa syyskuun puolessa välissä. Toimettomana ei voi olla kesäaikanaan. Pienessä yhdistyksessä on yllättävän paljon taustatöitä. Jos niitä ei hoida, toiminta alkaa hiipua. Kesän aikana johtokunta on kahdessa kokouksessaan tarkentanut ja täydentänyt syksyn toimintasuunnitelmaa. Suurin yksittäinen muutos on kerhotapaamisten siirtyminen keskiviikosta torstaille. Paikallislehti ilmestyy juuri keskiviikkona ja tämä on aiheuttanut tiedottamisessa hankaluuksia. Nyt tieto on luettavissa yhdistyspalstalta tuoreeltaan edellisenä päivänä. Toivottavasti muutos mahdollistaa myös entistä useamman jäsenen osallistumisen toimintaan ja saamme uusia jäseniä yhdistyksemme. JUHANNUKSEN JÄLKEEN valmistuivat laajat verkkosivut osana Verkottuvat yhdistykset -hanketta. Kiitokset Eläkeläiset ry:n Anna Eskolalle opastuksesta ja selkeistä itseopiskeluohjeista! Verkkosivuiltamme löytyy toimintakalenteri, josta voi tarkistaa kulloisetkin tapahtumat. Syksyllä on muuna muassa luvassa Ivalon kyläkierros, jossa tutkitaan, missä sijaitsivat Taka-Lapin osuuskauppa, polkupyöräkorjaamo, Finnairin toimisto ja muut muisteluksia herättävät kohteet. Verkkosivuilta voi myös lukea elokuisesta retkestämme Raja-Joosepin kentälle Urho Kekkosen kansallispuistoon. INARIN VANHUSNEUVOSTON puheenjohtajana olen paneutunut erityisesti vanhusten kotihoitoon ja edunvalvontaan liittyviin kysymyksiin, joissa olen törmännyt moniin ongelmakohtiin. Asiat näyttävät yksinkertaisilta palvelusuunnitelmissa ja toimintaohjeissa, mutta ikä-ihmiset ovat erilaisia. Kaikkien asioita ei voi hoitaa samalla kaavalla. Eläkeläisten edustajakokoukselle tekemämme aloitekin liittyy juuri edunvalvojan määräämisen hitauteen. Yli puoli vuotta kestävä prosessi horjuttaa jo vanhuksen oikeusturvaa. Olen toiminut erilaisissa yhdistystoiminnan tehtävissä 1980-luvulta lähtien. Toiminnantarkastajana olen huomannut, että yhdistysten säännöt ovat usein vanhentuneet monilta osin. Tärkeätä on pitää säännöt ajan tasalla, niin että ne kuvaavat kulloistakin toimintaa ja yhdistyslain henkeä sekä mahdollistavat muun muassa etäosallistumisen kokouksiin. Hiljaisina aikoina on ollut hyvä täydentää jo aikaisemmin opittuja taitoja, kuten yhdistyksen viestintään ja markkinointiin liittyviä. Aikoinaan ei ollut tietoakaan sähköisistä välineistä ja kanavista, saatikka sanoista FB, Zoom-verkkoalusta, Peda.net, Webinaari. Nämä ja monet muut asiat tulivat tutuiksi KSL:n viestintäkurssilla Elina Vainikaisen ammattitaitoisessa ohjauksessa. TOIVOTTAVASTI MYÖS koronan jälkeen voimme osallistua kokouksiin, koulutuksiin ja tapahtumiin etänä täältä Ivalosta. Pitkät matkat kun nielevät liikaa varoja pienen yhdistyksen toiminnasta. Ja mukava olisi saada myös liiton johtoa vierailulle tänne pohjoiseen, tänne kun ei ole sen pidempi matka kuin täältä eteläänkään. TAPANI SILVENTOINEN, IVALON ELÄKELÄISET RY:N PUHEENJOHTAJA Tauollakin toimitaan! Klaukkalan Eläkeläisten kesän ohjelmaan kuului mm. retki Jokioisten Kyläsepän teatteriin. Eläkeläinen-lehden numero 5 ilmestyy 15.10. Muistakaa lähettää syyskokousilmoitukset viimeistään maanantaina 20. syyskuuta osoitteeseen: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Eläkeläinen 4/2021 35
YHDISTYKSET ULVILAN ELÄKELÄISET tekivät kolmen päivän retken Ahvenanmaalle. Ilma suosi meitä, sillä vasta paluupäivänä alkoi sade. Meillä oli kahtena päivänä paikallinen opas Marianne Gruner, eläkkeelle jäänyt opettajan virastaan. Saimme aimo annoksen Ahvenanmaan ja koko Euroopan historiantietoa. Meitä oli 29 henkilöä matkalla mukana. Ensimmäisenä päivän tutustuttiin Maarianhaminan kaupunkiin. Vanhat suvut omistavat pääosin kaupungin alueen maat ja vanhat koristeelliset rakennukset. Kaikesta näki kuinka vaurasta Ahvenanmaan koko olemus on. Toisena päivänä olimme maaseutumatkalla, meille tuli sata kilometriä auton mittariin joten näimme suhteellisen paljon ja historiaa 1600-luvulta aina Suomen itsenäistymiseen asti. Matkanjohtajana oli Pertti Multisilta. Hänelle suuri kiitos järjestelyjen hoidosta. JOUKO VUOHINIEMI › yhdistykset.elakelaiset.fi/ulvila Retki Ahvenanmaalle antoi aimo annoksen historiatietoa Ulvilan Eläkeläiset tekivät kolmen päivän reissun Ahvenanmaalle. REISSUSSA KUTSUMME TEIDÄT Rovaniemen Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlaan Lauantaina 2.10.2021 klo 13.00 Saarenkylän Nuorisoseurantalolle Napapiirintie 10, 96900 Saarenkylä › Huomionosoitukset klo 12.00 alkaen › Kaupungin, Aluejärjestön ja Rey:n terveiset › Juhlapuhe › Erilaista omaa ohjelmaa › Lopuksi tanssia Kunnan Poikien tahdissa › Juhla päättyy noin klo 18.00 Oviarpa 12€, sis. ohjelman, täytekakkukahvit ja rannekkeen, jossa arpanumero. Ilmoittautumiset 21.9. mennessä myös ruokailuun Eilalle, 044 584 982, eilamirjamikiviniemi@gmail.com tai Sirkalle, 040 741 5831, ollilasirkka@gmail.com Ruokailumahdollisuus klo 11.30 lähtien (10€) Käsitöiden myynti/näyttely Tervetuloa! Muistamiset toivotaan Rovaniemen Eläkeläiset ry.n tilille FI31 8000 1400 9192 14 ELAKELAISET.FI UTAJÄRVEN ELÄKELÄISTEN kevätkokouksen lopussa ehdotti kokouksen puheenjohtajana toiminut Toivo Perttunen, että lähdettäisiin yhdistyksemme matkavastaavan ja puheenjohtajan kotiin puutekotalkoisiin. Matkavastaava kun odottaa leikkaukseen pääsyä, joka on pitkittynyt tämän koronaepidemian johdosta ja näin ollen kunto ei riitä puun tekoon tällä hetkellä. Jäsenet ilmoittautuivat innokkaana mukaan. Kun päiväksi sovittu seuraava lauantaiaamu koitti, olivat innokkaimmat talkoolaiset paikalla pihalla jo kahdeksan jälkeen. Kun kello oli yhdeksän oli pihalla täysi tohina päällä ja moottorisahat lauloivat. Niin kiire oli miehillä, etteivät meinanneet ehtiä syömään. Päivällä urakka oli valmis. Olimme niin kiitollisia tästä avusta. Jäsentemme kesken vallitseva yhteisöllisyys on kerrassaan upeaa. Olemme käyneet avustamassa vanhuksia aiemminkin, jotta heidän kotona olonsa olisi mahdollisimman hyvää. Siivonneet ja pesseet mattoja. Hyvillä mielin on sieltä kotiin lähdetty ja kiitetty, kun olemme voineet olla jollekin avuksi. Utajärvellä asuu onnellisia ihmisiä. KAISU RÄMET › utajarvenelakelaiset.com Talkoohenkeä parhaimmillaan Kun kello oli yhdeksän oli pihalla jo täysi tohina päällä.” Utajärvellä riittää reipasta talkooohenkeä. Kaikesta näkyi Ahvenanmaan vauras olemus.” 36 Eläkeläinen 4/2021
Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Jan Koskimies Toimitussihteeri Tuomas Talvila Tilaukset ja osoitteenmuutokset Anna Autio puh. 020 743 3610 anna.autio@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Tilaushinta kotimaahan 30 euroa/vuosikerta Muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk Toimitus ja toimisto Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki puh. 020 743 3610 elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti Tmi Johanna Pelto johannapelto.fi 040 9030 141 johanna@johannapelto.fi Syntymäpäivät ja poisnukkuneet, syysja kevätkokousilmoitukset osoitteeseen: elakelainen-lehti@ elakelaiset.fi ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (painettu) ISSN 2242-3338 (verkkolehti) Botnia Print, Kokkola 2021 Puheenjohtaja Martti Korhonen Varapuheenjohtaja Marja Leena Makkonen Toimisto Mechelininkatu 20 A 2 00100 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9–15. Jäsenpalvelu jasenet@elakelaiset.fi Soittoaika kello 9–12, puh. 020 743 3610: jäsenmaksut, osoitteen muutokset, kurssienja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, materiaalitilaukset, Eläkeläinen-lehden tilaukset. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Kaikki maksut (mukaan lukien jäsenmaksut) IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies puh. 040 747 0776 Jäsenvastaava Anna Autio puh. 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistysrekisteri Henkilöstöja talousvastaava Heli Grönroos puh. 050 529 0399 Aluetyön suunnittelija Anna Eskola puh. 044 751 1031 Järjestösuunnittelija Anu Mäki puh. 040 839 7699 Koulutussuunnittelija Tiina Rajala puh. 040 582 4319 Toimistoassistentti Jukka Mustakallio puh. 044 751 1032 Monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö puh. 040 501 3599 Monikulttuurisen toiminnan ohjaaja Evgeniya Mazurova puh. 044 7631 482 Tiedottaja Tuomas Talvila puh. 050 570 9716 SYNTYMÄPÄIVIÄ 100 vuotta 18.9. Mauno Valkonen, Jyväskylä 99 vuotta 26.8. Elli Heikkilä, Anjalankoski 95 vuotta 21.9. Kerttu Koho, Anjalankoski 92 vuotta 25.9. Esko Jokinen, EteläVantaa 91 vuotta 14.7. Julia Jokinen, Etelä-Vantaa 15.9. Elina Tahvonen, Jyväskylä 90 vuotta 6.7. Alma Raakkeli Lantto, Pello 15.8. Heino Matinlompolo, Pello 20.8. Jorma Tuittu, Anjalankoski 85 vuotta 11.9. Impi Kultanen, Kuusamo 18.9. Raimo Enckenberg, Kotka 19.9. Matti Ruotanen, Pihtipudas 23.9. Heikki Tahvanainen EteläVantaa 9.10. Taisto Rouvinen, Korso 80 vuotta 2.7. Raimo Paananen, Kirkkonummi 12.7. Impi Buska, Pello 13.7. Martta Puljujärvi, Pello 7.8. Hilkka Sievinen EteläVantaa 12.8. Eila Romakkaniemi, Pello 16.8. Keijo Murro, Nakkila 25.9. Soile Kaarnajärvi, Malmi 7.10. Anni Humalalampi, Reisjärvi 7.10. Hilkka Koivisto, Pihlava 75 vuotta 23.6. Veijo Veikko Johannes Ahonen, Jokioinen 30.8. Sirkka-Liisa Salminen, Kirkkonummi 11.9. Sirkka Hänninen, Kirkkonummi 15.9. Aino Marja-Terttu Kaipiainen, Nakkila 15.9. Tarmo Raappana, Suomussalmi 22.9. Seija Kukkola, Reisjärvi 24.9. Sirkka Isotalo, Kirkkonummi 26.9 Eila Rautanen Eila, Loimaa 28.9. Pirkko Laakkonen, Anjalankoski 29.9. Maire Kyllönen, Pihlava 70 vuotta 5.7. Eevi Saukkoriipi, Pello 5.9. Heikki Laine, Kauhajoki 9.9. Lahja Nyberg Hyrylä 13.9. Mauri Kinnunen, Kajaani 15.9. Pentti Koponen Paltamo 29.9. Eero Moilanen, Kajaani 4.10. Merja Martens, Nakkila 6.10. Anna Seppänen, Suomussalmi 8.10. Jouko Kunnari Hyrylä 65 vuotta 8.8. Kari Heikkinen, Suomussalmi 12.9. Tapani Rönngvist, Pihlava 28.9. Seppo Veteläinen, Kuusamo 30.9. Tiina Nissi, Pihlava Anjalankosken Eläkeläiset Pekka Pakkanen Himangan Eläkeläiset Anne Hukka Elma Maria Annikki Tuikka Kalajoen Eläkeläiset Helvi Järvinen Salme Niva Sirkka Salmu Kokkolan Eläkeläiset Markus Dahl Oulun Työväen Eläkeläiset Eeva Toivola Paltamon Eläkeläiset Katri Irene Leinonen Pudasjärven Eläkeläiset Pirkko Marjatta Raitamaa Raahen Eläkeläiset Leo Antero Ijäs Sodankylän Eläkeläiset Esko Mattila Rauno Moskuvaara Hilkka Poikela Tauno Salmela Mirja Vaara Vaalan Eläkeläiset Erkki Moilanen POISNUKKUNEITA elakelaiset.fi Eläkeläinen 4/2021 37
TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry:n Pohjois-Karjalan Aluejärjestön perinteinen onkikilpailu järjestettiin 11. elokuuta Uimaharjussa. Osallistujia oli yhteensä kolmisenkymmentä, alueen kaikista neljästä paikallisyhdistyksestä eli Joensuun, Lieksan Seudun, Nurmeksen ja Uimaharjun yhdistyksistä. Aurinko paistoi, saalista tuli ja yhdessäolo tuntui mahtavalta. – Kaikki osoittaa, että tämmöistä toimintaa kaivataan ja tarvitaan, kun nyt on turjotettu puolitoista vuotta koronan takia, sanoi ilmoittautumisia vastaanottanut Tauno Nevalainen. – Korona on sotkenut Uimaharjunkin Eläkeläistenkin toimintaa. Mutta kun ikäväestö alkaa nyt olla rokotettu, niin uskalletaan vähän alkaa kokoontumaankin, arvioi Uimaharjun Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Nieminen. Ja niin, vuodesta 1997 käytössä olleen yhdistysten joukkueiden välisen kiertopalkinnon pokkasi tänä vuonna Uimaharjun Eläkeläiset. YHDISTYKSET Pohjois-Karjalassa ongittiin Uimaharjun maisemissa kelmia on yhteensä 192. USEAT MEISTÄ kävivät ihailemassa koskea alhaalta päin kulkien portaat alas levähtäen ja ihaillen luontoa usealta näköalatasanteelta. Rotkolaaksossa on laaja luonnonsuojelualue ja rotkon jyrkät rinteet muodostavat poikkeukselliset maasto-olosuhteet. Koski on Suomen korkein vapaana virtaava koski. Osa joukosta kulki Kanjonin kierros -luontopolkua pitemmälle ja osa viihtyi ihailemassa luontoa mäen päällä. MAIJA JA VÄINÖ olivat tulleet aikai”VESI KUOHUU kymmeniä metrejä korkeana könkäänä pitkin louhista uomaa, täyttäen pauhinalla syvän kuusikkolaakson…”. Näin kuvaili maisemien ikuistaja I.K.Inha Maaningan Korkeakoskea 1900-luvun alussa. Kuopio-Kallavesi Eläkeläisten kevätretki 18. toukokuuta suuntautui Maaningan ( joka on nykyään osa Kuopion kaupunkia) näköalapaikalle. Korkeakoski putoaa portaittain 36 metriä, ja on komeimmillaan kevättulvien aikaan. Koskea pääsee ihailemaan myös alhaalta rotkon puolelta, sillä polut ovat hyväkuntoisia. Pohjalle pääsee portaita pitkin, assemmin omalla autollaan ja tuoneet tullessaan lämmintä mehua tarjottavaksi heti tultuamme. Muutkin eväät olivat valmiina odottamassa ja tulet jo loimusivat nuotiossa. Kun väki kokoontui metsästä ja poluilta, Väinö ja Veijo aloittivat makkaran paiston ja kyllä se maistuikin reippaan kävelyn jälkeen. Jälkiruuaksi tarjottiin nokipannukahvit korppujen kera. Kaikille jäi hyvä mieli reissusta. MERVI HÖYLÄ › kuopiokallavesielakelaiset.com/ 192 askelmaa Maaningan kuusikkolaaksoon Kaikille jäi hyvä mieli reissusta.” Rotkon pohjalle pääsi portaita pitkin. LIIKUMME LUONNOSSA Oikealla: Tuula Ovaskainen laittoi uutta matoa koukkuun. Mirja Ratilainen onki komean lahnan, aviomies Matti Ratilainen auttoi nostamaan saaliin maihin. Pohjois-Karjalan onkikilpailujen tämänvuotinen kilpailualue sijaitsi Joensuun Uimaharjun siltojen kupeessa. 38 Eläkeläinen 4/2021
RISTIKKO KRYPTON 3/2021 RATKAISU RISTIKON 4/2021 ratkaisut on lähetettävä 27. syyskuuta mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 2 00100 Helsinki Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO. Krypton 3/2021 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Mirjam Kyllönen, Kajaani ja Martta Vuori, Lohja. Onnittelut voittajille! 4/2021 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka SEURAAVASSA NUMEROSSA Edustajakokouksen päätökset ja tunnelmat Liikumme luonnossa Eläkeläinen 5/2021 ilmestyy 15.lokakuuta Eläkeläinen 4/2021 39
tradeka.fi/liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille. -20 % Koko perhe yhdessä syömään Etuovemme yhteiseen hyvään