• Edustajakokous: ”Hoidon jatkuvuus taattava” 4 | Vanhusneuvostot ikääntyneiden etujen puolesta 8 | Syksyn opinnot käyntiin 20 2024 | 6. syyskuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Anna-Riikka Carlsonin kaunokirjallisessa tietokirjassa hänen ja kirjailija Eeva Kilven ajattelu ja teot kohtaavat kauneuden, hellyyden ja taiteen kaarilla. 26 Rakas Eeva Kilpi 4 Ilmastoja ympäristömuistot tallessa 14
• V astuullisen päätöksenteon erottaa populismista se, että ollaan valmiita tekemään myös epäsuosittuja päätöksiä, jos ne nähdään tarpeellisina. Julkisen talouden säästöjä ajavat poliitikot väittävät toimivansa näin. Todellisuudessa nimenomaan ylimitoitetut säästöt ovat tyylipuhtainta populismia. Säästöpuhe kun uppoaa äänestäjiin. Todella vastuullista politiikkaa olisi nyt uskaltaa satsata sosiaalija terveyspalveluihin vaikka se edellyttäisi veronkorotuksia tai lisää velkaa. Vastuullinen päätöksentekijä ymmärtää, että palveluiden laiminlyönti aikaansaa korvaamatonta vahinkoa. Sen sijaan väestön terveyteen satsaaminen on tuottava investointi tulevaisuuteen. Valitettavasti hallitus on valinnut velkaja veropopulismin tien. Populistisessa puheessa ihanteellista olisi, että velkaa ei ole penniäkään ja veroja vielä vähemmän. Vastuullinen päättäjä tietää paremmin, että verot ja velka ovat hyvinvointivaltion kehittämiseksi välttämättömiä työkaluja. VALTIOVARAINMINISTERIÖN ELOKUUSSA julkaistusta budjettiehdotuksesta on vaikea löytää eläkeläisille mitään hyvää. Palvelumaksuja nostetaan, asumistukea leikataan, kansaneläkkeiden maksu ulkomaille lopetetaan, ajokorttitarkastukset lopetetaan julkisessa terveydenhuollossa. Asuntojen korjausavustukset pienenevät, kansalaisjärjestöjen valtionapuja leikataan. Budjetin läpikulkeva periaate on tulonsiirto pienituloisilta suurituloisille. Veronalennukset ja yksityisen terveysbisneksen tuki hyödyttävät suoraan suurituloisia. Säästöjä ei tehdä esimerkiksi yritystukiin, sijoittajien veroetuihin tai verovapaisiin osinkoihin. HALLITUKSEN SÄÄSTÖT toimivat jo itseään vastaan. Talous hyytyy, verokertymä heikkenee ja velka kasvaa. Yhteiskunnan palveluiden ja turvaverkkojen heikentäminen lisää köyhyyttä ja pahoinvointia. Hallituksen toivoisi edes hetkeksi pysähtyvän arvioimaan aiheuttamiaan vaurioita ennen uusia leikkauksia. Nyt mennään kaasu pohjassa ja laput silmillä puuta päin. JAN KOSKIMIES PÄÄTOIMITTAJA Laput silmillä puuta päin Kesän puheenaiheita 4 | 2024 Kannen kuva Annina Mannila Edustajakokous: ”Hoidon jatkuvuus taattava” 4 | Vanhusneuvostot ikääntyneiden etujen puolesta 8 | Syksyn opinnot käyntiin 20 2024 | 6. syyskuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Anna-Riikka Carlsonin kaunokirjallisessa tietokirjassa hänen ja kirjailija Eeva Kilven ajattelu ja teot kohtaavat kauneuden, hellyyden ja taiteen kaarilla. 26 Rakas Eeva Kilpi 4 Ilmastoja ympäristömuistot tallessa 14 SENNI JA SAFIRA POIMINTA PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA PÄÄKIRJOITUS Sote-palveluiden laiminlyönti aikaansaa korvaamatonta vahinkoa.” Uusi hallitus kokoontui ”Lähipalvelut kuuluvat kaikille”. 18 Vältä huijaukset Digitaitoja kannattaa harjoitella. 19 Peipsijärven sipulitiellä Hakunilan Eläkeläisten tutustumisretki onnistui yli odotusten. 36 Kanttarelleja jäkälässä Lempäälän metsissä voi kohdata hikisilmäisen ukon. 42 Vakiot Kalevin kynästä 17 Koulutuskalenteri 20 Runopysäkki 32 Pensionären 25 KESÄN PUHEENAIHEISIIN ovat kuuluneet eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo. Terveydenhuollon asiakasmaksujen ja lääkkeiden omavastuiden nousu sekä hyvinvointialueiden ongelmat sosiaalija terveyspalveluiden tarjoamisessa puhuttivat myös järjestömme tapahtumissa. Aiempien sosiaaliturvan leikkausten lisäksi maamme hallitus esitti heinäkuussa asumistukia koskevaa lakimuutosta, joka leikkaisi 200?000 eläkeläisen tukia ja lakkauttaisi sen kokonaan 7?600 eläkeläiseltä. Toimeentulo on monella tiukkaa jo entuudestaan kohonneiden elinkustannusten vuoksi. Reilulla neljäsosalla eläkeläisistä kokonaiseläke on 1?250 euroa tai vähemmän. He tarvitsevat tukea edes vaatimattoman asunnon hallitsemiseen. Ensi ajatukseni oli, että asumistuen leikkauspuheiden täytyi olla harkitsemattomia kesäpohdintoja. Valitettavasti niin ei ollut. Leikkausten syynä lienee hallituksen ideologinen tavoite muuttaa sosiaaliturvajärjestelmää enenevässä määrin markkinavetoiseksi, palkitsemalle yksityisiä palvelutuottajia 400 miljoonalla eurolla. Järjestömme edunvalvontatyössä korostuu työ leikkausten perumiseksi ja inhimillisen vanhuuden turvaamiseksi. Toivottavasti leikkausten rujot kokonaisvaikutukset arvioidaan eduskunnassa uudelleen, ja ymmärrys heikoimman puolesta voittaa. ”Mieltä ilahdutti erityisesti retken pääkohde: Pispalan kirjasto, Suomen ainoa yhdistyspohjainen yleinen kirjasto.” Pekka Isaksson Kävelypässien blogissa Lue: elakelaiset.fi/blogit 2 Eläkeläinen 4/2024
• AJASSA Pirkanmaalaiset tapasivat ja reippailivat Ellivuoressa. TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA P irkanmaan alueen yhdistysten eläkeläiset kokoontuivat 21. elokuuta ulkoiluja yhdessäolotapahtumaansa Ellivuoreen Sastamalaan. – On tärkeää, että tällaisia tapaamisia järjestetään, aluejärjestön puheenjohtaja Vilho Ponkiniemi totesi. – Elämän laatua on se, että tavataan tuttuja ja solmitaan uusia tuttavuuksia. Ikäihmisten jokapäiväisessä elämässähän on kaikesta huolimatta mahdottomasti haasteita. Ystävät ja tuttavat ovat hyvä tuki ja turva. Alkavan järjestösyksyn asioihin kuuluu Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistysten sääntöuudistus. Edustajakokous hyväksyi toukokuussa uudet mallisäännöt paikallisyhdistyksille ja aluejärjestöille. Uusien mallisääntöjen ennakkotarkastus patenttija rekisterihallituksessa toimitettiin heinäkuussa ja uudet säännöt ovat nyt valmiit otettavaksi käyttöön. Jokaisen yhdistyksen on omalta osaltaan hyväksyttävä yhdistyksen säännöt yleiskokouksessa, esimerkiksi syyskokouksen yhteydessä. Ponkiniemi lupasi aluejärjestön olevan yhdistysten tukena, jotta sääntöasiat saadaan hoidettua pilkulleen. – Säännöthän ovat toiminnan kivijalka ja PRH (Patenttija rekisterihallitus) joka niitä valvoo, on melkoisen tarkka kaveri. Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies pohdiskeli puheessaan historian murroskausia. – Aikakauden muutoksesta voi esimerkiksi kieliä se, että viime aikoina populistiset puolueet eivät ole vaaleissa menestyneet niin kuin on odotettu. Tämä nähtiin eurovaaleissa Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa. Myös Britannian populismilla ratsastaneet konservatiivit kokivat tappion, ja ehkäpä samaa tullaan näkemään myöhemmin syksyllä myös Yhdysvalloissa. – Ehkä ihmiset näkevät, että aikamme kriisit kuten ilmastonmuutos ja sodat Ukrainassa ja Gazassa ovat läsnä todellisessa maailmassa, ei vain netin keskustelupalstoilla. Ihmiset vaativat siksi todellisia tekoja ja näyttöjä siitä, että asioita myös saadaan aikaan. Enää ei riitä, että julistaa mielipiteitään netissä. – Ehkä entistä useampi on myös kyllästynyt nettimaailman riitelyyn ja hakee tilalle aitoja kohtaamisia, keskusteluja ja yhteisymmärrystä. Koskimies muistutti, että eläkeläistoiminnassa on mukana eri järjestöissä yli neljännesmiljoona ihmistä ja tuhansittain vapaaehtoisia. – Keväällä tehdyn jäsenkyselymme mukaan yli puolet vastanneista kertoo eläkeläistoimintaan osallistumisen vähentäneen koettua yksinäisyyttä ja lähes kaksi kolmesta kertoo saaneensa toiminnasta uusia ystäviä. Ehkä orastava, yhteisöllisyyttä arvostava aikakausi on otollinen myös eläkeläistoiminnalle? Kulttuuritarjontaa ei tapahtumassa ollut unohdettu. Tarinaa ja runoa esittivät nokialaiset Airi Vaske ja Eila Kolhanen. Kuoroja tanhusäestystehtävistä monille tutuksi tullut haitaristi Antti Huusari esiintyi nyt soolona. Pihalla pelattiin ulkopelejä ja Tampereen Eläkeläisten Martti Halme veti kehonhuoltoa, ”päästä pohkeisiin”. Eläkeläistoiminta tuo elämään laatua Ystävät ja tuttavat ovat hyvä tuki ja turva.” Tapahtumasyksy on lähdössä vauhdikkaasti käyntiin, kertoi Pirkanmaan aluejärjestön puheenjohtaja Vilho Ponkiniemi Ellivuoren tapahtumassa. Taustalla Martti Halme veti kehonhuoltoa, ”päästä pohkeisiin”. Eläkeläinen 4/2024 3
• EDUSTAJAKOKOUS Luottavaisesti kohti tulevaa Seinäjoella toukokuun lopulla koolla ollut Eläkeläiset ry:n edustajakokous otti vahvasti kantaa toimivien sote-palveluiden puolesta. ”Leikkausten sijaan tarvitaan rahoitusta sotekeskuksiin ja olemassa olevat resurssit on suunnattava nykyistä paremmin.” TUOMAS TALVILA S einäjoella toukokuun lopulla koolla ollut Eläkeläiset ry:n edustajakokous suuntasi kohti tulevaa ja loi samalla katseen kuluneelle kolmivuotiskaudelle. – Järjestötoiminta on koronapandemian aiheuttamien katkojen jälkeen kiitettävästi vilkastunut. Osin toiminta on palautunut ennalleen, osin on vielä kirittävää siihen tasoon, missä olimme ennen koronaa, totesi Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies kolmivuotiskatsauksessaan. Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana jatkava Matti Huutola kiteytti asian näin: – Järjestön toiminta on pystytty sekä toiminnallisesta että taloudellisesta näkökulmasta katsottuna vakauttamaan niin, että tulevaisuuteen voidaan katsoa luottavaisesti. Avaussanoissaan Huutola korosti edustajakokouksen merkitystä Eläkeläiset ry:n korkeimpana päättävänä elimenä. Eläkeläiset ry:n 22. edustajakokous pidettiin 28.–29.5. Seinäjoki Areenalla. Päätöksentekijöinä oli koolla kaikkiaan 105 edustajaa paikallisyhdistyksistä eri puolilta Suomea. 4 Eläkeläinen 4/2024
• Kokouksen yleiskeskustelussa puhuttivat mm. digitalisaatio, palvelut ja toimeentulo. Puhevuorossa Tuomo Haurunen Sallan Eläkeläisistä. paikallisyhdistyksille ja aluejärjestöille. Näin saatettiin loppuun sääntöjen uudistustyö, jonka edellinen, vuonna 2021 Kuopion Rauhalahdessa pidetty edustajakokous päätöksellään käynnisti. ELÄKELÄISET RY:N uusi Ikäystävälliseen Suomeen -niminen tavoiteohjelmakin näki Seinäjoella päivänvalon. Kokouksen hyväksymän tavoiteohjelman perusta on se, että arvokas ja turvallinen ikääntyminen on jokaisen oikeus. Ohjelmassa käsitellään toimeentuloa, palveluita ja ikääntyneiden yhdenvertaista osallisuutta yhteiskunnan kehittämisessä ja demokraattisessa päätöksenteossa. Eläkeläiset ry:n tavoitteena on yhteiskunta, jossa ikäihmiset voivat hyvin ja jossa toteutuu sukupolvien ja väestöryhmien välinen oikeudenmukaisuus. Hyvinvointia luodaan vakaalla ja ennustettavalla politiikalla yhdessä sopien. Keskeistä on riittävä toimeentulo, laadukkaat palvelut sekä kaikkien osallisuus ja yhdenvertaisuus. Tavoiteohjelma toimii tukena järjestön ja sen jäsenistön tekemälle vaikuttamistyölle. Ohjelma kokonaisuudessaan löytyy verkkosivultamme osoitteesta elakelaiset.fi/jarjesto/tavoiteohjelma KOKOUKSEN yleiskeskustelussa puhuttivat mm. digitalisaatio, palvelut ja toimeentulo. Saila Tolppanen Ykspihlajan Eläkeläisistä painotti, että digin toimivuus ja tietoturvallisuus ei saa jäädä käyttäjän vastuulle. – On väärin, että esimerkiksi pankit jättävät vastuun ongelmista asiakkaille. Juhani Kouhia (Hyvinkään Eläkeläiset) nosti esiin aloitteen eläkekatosta ja palkkakatosta. – Suurten palkkojen vuoksi joillakin on käsittämättömän korkea eläke. Monet huippujohtajat ovat muuttaneet tilinsä Sveitsiin. Monissa muissa maissa on eläketai palkkakatto. Olisi selvitettävä Eläketurvakeskuksesta, voisiko Suomessakin toimia näin. Tuomo Haurunen (Sallan Eläkeläiset) totesi, että toimintaympäristö on muuttunut inflaation ja hyvinvoinnin laskemisen vuoksi. HENKILÖVALINTOJEN lisäksi edustajakokous mm. hyväksyi vastaukset jäsenyhdistysten tekemiin aloitteisiin. Aloitteita oli yhteensä 82 kappaletta, tekijöinä 38 paikallisyhdistystä ja seitsemän aluejärjestöä. Aloitekirjo oli jälleen kattava. Isoimpina aiheryhminä olivat eläkkeet ja toimeentulo, sosiaalija terveyspalvelut, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja järjestön toiminnan kehittäminen. Edustajakokouksen kannanotossa vaadittiin ikäihmisille tärkeiden lähellä olevien palveluiden parantamista useiden ammattilaisten muodostamalla omatiimimallilla. Palveluiden leikkausten sijaan tarvitaan rahoitusta sote-keskuksiin ja olemassa olevat resurssit on suunnattava nykyistä paremmin. Edustajakokous myös hyväksyi järjestön uudistetut säännöt. Samoin kokous hyväksyi uudet mallisäännöt Eläkeläiset ry:n 22. edustajakokous pidettiin 28.-29.5. Seinäjoki Areenalla. Päätöksentekijöinä oli koolla kaikkiaan 105 edustajaa paikallisyhdistyksistä eri puolilta Suomea. – Yhteistyö muun muassa toisten eläkeläisjärjestöjen kanssa on tärkeää. Järjestön hallituksen on pohdittava eri tulevaisuusvaihtoehtoja. Anneli Stoor (Tornion Eläkeläiset) nosti esiin eläkeläisköyhyyden, joka edelleen on kipeä ongelma. Hänellä itsellään on kokemusta ravintola-alalta, jossa, kuten monella muullakin alalla, on vaikea päästä kokoaikatyöhön. – Tilanteen korjaamiseksi korotukset eläkkeisiin on tehtävä euromääräisinä. Erkki Moisio (Hämeenkyrö-Viljakkalan Eläkeläiset) jatkoi, että pieniä eläkkeitä pitäisi parantaa nostamalla Kela-osuutta alkupäässä. – Jokainen euro lisää työeläkettä vähentää kansaneläkettä 50 senttiä. Tämän pitäisi olla vain 20-25 senttiä. Indeksikorotuksia eläkeläiset saivat paljon, mutta se ei vastaa elinkustannusten nousua. Marja-Leena Kytölä (Keski-Suomen aluejärjestö) totesi, että vanhusten ruokapalvelu uusilla hyvinvointialueilla on heikentynyt. – Ruoka on kylmänä toimitettua ja laatu kyseenalaista pitkien kuljetusmatkojen takia. Ruoka pitäisi tuottaa paikallisesti, eikä ruokailun iloa ja nautintoa saa viedä pois. Erkki Moisio painotti, että sosiaalija terveyspalveluita pitäisi olla saa saatavilla ja niiden pitäisi olla kohtuullisia hinnaltaan. Kehitys kuitenkin vie toiseen suuntaan. – Pirkanmaalla lopetetaan terveyskeskuksia ja tulee kiertävä klinikka. Eläkeläiset ry:n tulee ottaa kantaa terveyspalveluiden saatavuuteen ja asiakasmaksuihin. Pertti Oksman (Hakunilan Eläkeläiset) sanoi, että Eläkeläinen-jäsenlehdessäkin tulisi nostaa esille enemmän sitä, miten hienoa asia julkiset palvelut ovat ja mitä ne merkitsevät. – Nykyinen hallitus vie julkisia varoja yksityiselle puolelle. Risto Nuutinen (Muhoksen Eläkeläiset) toivoi lisää tukea kuntien ja hyvinvointialueiden vanhusneuvostotyölle. – Tarvitaan tietoa alueille parhaista käytännöistä, kuten senioritaloista. Kokouksen hyväksymän tavoite ohjelman perusta on se, että arvokas ja turvallinen ikääntyminen on jokaisen oikeus.” Eläkeläinen 4/2024 5
• EDUSTAJAKOKOUS S uomen hallitus on päättänyt mittavista leikkauksista hyvinvointialueiden rahoitukseen. Lisäksi hallitus pidensi kahden viikon lääkäriin pääsyn kolmeen kuukauteen ja leikkaa hyvinvointialueilta pois ”säästyvän” rahoituksen. Tämä pakottaa hyvinvointialueet joko vähentämään satoja lääkäreitä ja hoitajia tai lopettamaan sote-keskuksia. Ei ole yllätys, että kansalaisten luottamus julkisiin palveluihin on romahtamassa. Eläkeläiset ry:n mielestä leikkausten sijaan tarvitaan rahoitusta sote-keskuksiin ja olemassa olevat resurssit on suunnattava nykyistä paremmin. Tavoitetta tukisi muun muassa hoidon jatkuvuus, jota on toteutettu eri paikkakunnilla useiden ammattilaisten muodostamalla omatiimillä. Kun lääkäri ja hoitaja tuntevat potilaan ja hoitosuhteet ovat pysyviä, voi sama lääkäri ja hoitaja hoitaa paremmin ja enemmän potilaita. Tarvittaessa tiimiin voidaan pyytää sosiaalialan ammattilainen. Asiantuntijoiden esittämä hoidon jatkuvuutta tukeva omatiimimalli on ollut jo nykyisin käytössä muun muassa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella Espoon Kilossa, Vantaa-Keravan hyvinvointialueella Kivistössä ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Oulun Tuirassa. Oulusta on saatu omatiimimallista kiinnostavaa tietoa myös yliopistotutkimuksessa. Tiimimallia on päätetty laajentaa Pohjois-Pohjanmaan ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueilla. Eläkeläiset ry:n edustajakokouksen mielestä hallituksen päättämät Kela-korvausten kasvattamiseen tarkoitetut varat tulee suunnata hoidon jatkuvuutta tukevan omatiimimallin kehittämiseen ja laajentamiseen koko maahan. Näin turvattaisiin ikäihmisten ja muidenkin oikea-aikainen hoitoon pääsy julkisessa terveydenhuollossa. Orpon hallituksen päätösten valossa näyttää siltä, että tavoitteena on julkisen perusterveydenhuollon romuttaminen ja yksityistäminen sekä palveluiden keskittäminen isoihin kaupunkeihin. Se tekisi ikäihmisille entistä vaikeammaksi lähipalveluiden saavuttamisen. Tätä emme halua. Siksi vaadimme Orpon hallituksen päätösten muuttamista ja ikäihmisille tärkeiden lähellä olevien palveluiden parantamista omatiimimallilla. Eläkeläiset ry:n 22. edustajakokous 28.5.2024 M atti Huutola jatkaa Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana. Valinnan teki yksimielisesti Seinäjoella koolla ollut Eläkeläiset ry:n 22. edustajakokous. Rovaniemeläinen Huutola on toiminut järjestön puheenjohtajana kolmivuotiskauden 2021-2024. Myös uusi puheenjohtajuuskausi on kolmivuotinen. Puheessaan Huutola korosti järjestön tehtävää yhdessäolon luojana. ”Ei jätetä ketään yksin”. Mutta myös edunvalvonnan eteen on järjestönä tehty kovasti töitä kuluneen kolmen vuoden aikana. Tätä työtä jatketaan, Huutola vakuutti. ”Eläkeläiset ry:n isona tavoitteena pysyy eläkeläisköyhyyden poistaminen. Isojen eduntavalvontahaasteiden edessä tarvitaan yhteistyötä, niin Eläkeläisliittojen etujärjestö EETUssa kuin myös muiden meille tärkeiden yhteistyötahojen kanssa.” Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtajana jatkaa Tuula Telin Porin Eläkeläiset ry:stä. Myös Telinin valinta oli yksimielinen. Valtuuston puheenjohtajana jatkaa oululainen Martti Korhonen (Oulun Työväen Eläkeläiset, Jokilaaksojen Aluejärjestö). Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Marja-Leena Kytölä (Hankasalmen Eläkeläiset, Keski-Suomen Aluejärjestö). Nämäkin valinnat edustajakokous teki yksimielisesti. ? Lue myös: Uusi hallitus kokoontui ja otti kantaa, sivu 18. Hoidon jatkuvuus taattava omatiimimallilla sote-keskuksissa Eläkeläiset ry:n valtuuston varapuheenjohtaja Marja-Leena Kytölä. Matti Huutola jatkaa puheenjohtajana Matti Huutola ja Tuula Telin jatkavat Eläkeläiset ry:n johdossa. Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Martti Korhonen. 6 Eläkeläinen 4/2024
• Eläkeläiset ry:n hallitus 2024–2027 Puheenjohtaja Matti Huutola, Rovaniemen Eläkeläiset Varapuheenjohtaja Tuula Telin, Porin Eläkeläiset Jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä Leena Salo, Varkauden Eläkeläiset – Aimo Röpetti, Lauritsalan Eläkeläiset Heikki Mäkinen, Klaukkalan Eläkeläiset –Vuokko Kautto, Lahden Eläkeläiset Kaisu Rämet, Utajärven Eläkeläiset – Arja Heikkinen Hyrynsalmen Eläkeläiset Ilkka Kotiranta, Nokian Eläkeläiset – Marja Leena Makkonen, Jyväskylän Eläkeläiset Raija Raittio, Kaarinan Eläkeläiset –Kimmo Vartiainen, Joensuun Eläkeläiset Sirpa Evwaraye, Vaasan Eläkeläiset – Mauri Blomster, Kemin Eläkeläiset Eläkeläiset ry:n valtuusto 2024–2027 Puheenjohtaja Martti Korhonen, Oulun Työväen Eläkeläiset, Jokilaaksot Varapuheenjohtaja Marja-Leena Kytölä, Hankasalmen Eläkeläiset, Keski-Suomi Jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä aluejärjestöittäin ETELÄ-HÄME Lauri Levanto, Lopen Eläkeläiset – Sirkka Toivonen, Lopen Eläkeläiset Irma Tarvainen, Salpakankaan Eläkeläiset – Seppo Korhonen, Lahden Eläkeläiset HELSINKI Marjatta Järvi, Vartiokylän Eläkeläiset – Toivo Koivisto, Kallion-Vallilan Eläkeläiset Maarit Ahola, Malmin Eläkeläiset – Pentti Leppänen, Kaarelan Eläkeläiset JOKILAAKSOT Arja Ek, Pateniemen Eläkeläiset – Marjatta Säävälä, Muhoksen Eläkeläiset Väinö Wassholm, Haapajärven Eläkeläiset – Anne Kultanen, Kuusamon Eläkeläiset Hannu Alakontiola, Oulun Työväen Eläkeläiset – Marja-Leena Huovinen, Oulun Työväen Eläkeläiset Alpo Pirneskoski, Raahen Eläkeläiset – Anja Sarajärvi, Raahen Eläkeläiset KAAKKOIS-SUOMI Timo Mykrä, Imatran Eläkeläiset – Seija Salmivaara, Kotkan Eläkeläiset KAINUU Antero Kyllönen, Kajaanin Eläkeläiset – Martti Tyynelä, Puolangan Eläkeläiset Aune Juntunen, Suomussalmen Eläkeläiset – Helena Kinnunen, Hyrynsalmen Eläkeläiset KESKI-SUOMI Viljo Kumpulainen, Laukaan Eläkeläiset – Pekka Petrilä, Hankasalmen Eläkeläiset Matti Pöppönen, Vaajakosken Eläkeläiset – Maisa Lahnajärvi, Palokan Eläkeläiset LAPPI Ritva Kivelä, Sodankylän Eläkeläiset – Tuomo Haurunen, Sallan Eläkeläiset Hilkka Ollikkala, Tervolan Eläkeläiset – Veikko Rautio, Aavasaksan Eläkeläiset PIRKANMAA Ritva Malinen, Nokian Eläkeläiset – Harri Asikainen, Valkeakosken Eläkeläiset Erkki Moisio, Hämeenkyrö-Viljakkalan Eläkeläiset – Eija Moisio, Ylöjärven Eläkeläiset POHJANMAA Irma Harjula, Teuvan Eläkeläiset – Juhani Kolppanen, Kokkolan Eläkeläiset Henrik Fågelbärj, Vasabygdens Pensionärer – Reijo Einola, Vaasan Eläkeläiset SATAKUNTA Isto Helo, Rauman Eläkeläiset – Jari Pajukoski, Porin Eläkeläiset Oili Lehtinen, Kankaanpään Eläkeläiset – Raija Hellsberg, Ulvilan Eläkeläiset SAVO-KARJALA Kirsti Puurunen, Iisalmen Eläkeläiset – Sirpa Savolainen, Joensuun Eläkeläiset Sirkka Jeulonen, Kuopio-Kallaveden Eläkeläiset – Aaro Ruokolainen, Lieksan seudun Eläkeläiset UUSIMAA Eino Huotari, Karkkilan Eläkeläiset – Juhani Kouhia, Hyvinkään Eläkeläiset Marja-Liisa Viljamaa, Etelä-Vantaan Eläkeläiset – Liisa Kiiskinen, Hakunilan Eläkeläiset Pirjo Yltävä, Hyrylän Eläkeläiset – Kirsti Hiltunen, Porvoon Eläkeläiset VARSINAIS-SUOMI Aarre Lehtonen, Raision Seudun Eläkeläiset – Ari Löytömäki, Loimaan Eläkeläiset Raija Alanko, Uudenkaupungin Eläkeläiset – Terttu-Leena Pyyhtiä, Kaarinan Eläkeläiset E läkeläiset ry:n Seinäjoen edustajakokous 28.–29.5. valitsi järjestölle uuden hallituksen ja valtuuston. Valtuuston ja hallituksen toimikausi alkoi heti edustajakokouksen suorittaman vaalin jälkeen. Eläkeläiset ry:n toimielimet ovat edustajakokous, valtuusto ja hallitus. Edustajakokous pidetään kolmen vuoden välein. Se valitsee järjestön valtuuston ja hallituksen. Edustajakokousten välisenä aikana päätösvaltaa käyttää valtuusto. Järjestön toimeenpaneva elin on hallitus, jossa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi kuusi muuta jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Hallituksen puheenjohtajaa nimitetään Eläkeläiset ry:n puheenjohtajaksi ja hallituksen varapuheenjohtajaa Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtajaksi. Valtuustossa 2024–2027 on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 28 jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Hallitus ja valtuusto 2024–2027 Eläkeläinen 4/2024 7
• YHTEISKUNTA TEKSTI KYÖSTI NIEMELÄ I käihmisten ääntä käyttävät Suomessa paitsi vaaleilla valitut edustajat myös vanhusneuvostot. Lain mukaan jokaisella kunnalla on oltava vanhusneuvosto. Se voi olla myös useamman kunnan yhteinen. Myös jokaisella Suomen 21 hyvinvointialueesta on omansa. Vanhusneuvostojen tehtävä on valvoa ja edistää ikääntyneiden oikeuksia ja etuja. Ennen kaikkea ne lähettävät maailmalle kannanottoja ja muita lausuntoja. Erityisasiantuntija Sami Niemi Kuntaliitosta sanoo, että yksi vanhusneuvostojen tarkoitus on tarjota perinteistä toimielintyöskentelyä kevyempi mahdollisuus vaikuttaa. Virkamiehet voivat myös saada vanhusneuvostolta arvokasta tietoa vanhusten asioista, Niemi sanoo. Hyvä valmistelija ja aktiivinen vanhusneuvosto ovat Niemen mukaan tärkeimmät onnistuneen toiminnan osatekijät. Hyvinvointialueuudistus tietysti vaikuttaa työhön. – Perinteisesti kuntien neuvostojen toiminnassa ovat korostuneet sosiaalija terveydenhuoltoon liittyvät asiat. Uudistuksen jälkeen on pitänyt luoda nahkaa uudelleen. YLEENSÄ NEUVOSTOJEN jäsenet valitaan eläkeläisjärjestöistä. Mutta esimerkiksi Oulussa on edustaja veteraanijärjestöstä ja Porissa omaishoitajien järjestöstä ja Punaisesta rististä. Myös evankelis-luterilaisella kirkolla voi olla edustajia. Monilla vanhusneuvostojen jäsenillä on kokemusta kunnan päätöksenteosta, Niemi kertoo. He ovat olleet poliittisissa luottamustehtävissä tai kunnan virkamiehiä. Tästä on usein paljon hyötyä. Niemi muistelee, että kunnan hallintojohtajana työskennellessään hän kävi hyödyllisiä keskusteluja vanhusneuvoston jäsenten kanssa. – Heillä on paljon taustoja ja tietoa, jota päättäjillä ei välttämättä ole. PITKÄN URAN tehneille neuvostot tarjoavat rennomman mahdollisuuden vaikuttaa, Niemi sanoo. – Siellä ei ole enää esimerkiksi virkavastuuta kuten luottamushenkilöillä on. Uusi tilanne vaatii kuitenkin uutta orientoitumista, Niemi muistuttaa. – Samalla pitää tunnistaa, ettei enää olla päätöksenteon ytimessä vaan sen ympärillä vaikuttamassa. Hän kehottaa neuvostolaisia omaan aktiivisuuteen. Erityisen tärkeää olisi tiedonvaihto hyvinvointialueiden ja kuntien välillä, jolloin Vanhusneuvostot puhuvat eläkeläisten etujen puolesta Suomessa on satoja vanhusneuvostoja. Tässä jutussa kaksi vanhusneuvostojen jäsentä kertoo toiminnastaan. 8 Eläkeläinen 4/2024
• K A IS A S IR EN / LE H TI K U VA Asiantuntijan mukaan yksi vanhusneuvostojen tarkoitus on tarjota perinteistä toimielintyöskentelyä kevyempi mahdollisuus vaikuttaa. Virkamiehet voivat myös saada vanhusneuvostolta arvokasta tietoa ikäihmisten asioista. vältytään epäselvyyksistä tehtävien jaon suhteen. Verkostoituminen ja koordinaattori auttavat Mikko Raunio toimii tällä hetkellä Keravan vanhusneuvostossa sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vanhusneuvostossa. Raunio on Keravan Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja. – Yksi työn parhaista puolista on ollut tiedonsaanti, hän sanoo. – Saa paljon tietoa vanhusasioista sekä Keravalla että hyvinvointialueella. On mahdollista antaa kannanottoja ja tuoda kentän mielipiteitä virkamiehille tiedoksi. Kannanottojen laatiminen on neuvostojen olennainen tehtävä, mutta poliittiseen väittelyyn ei juuri törmää, Raunio kertoo. – Olemme aika yksimielisiä, ja molemmissa neuvostoissa on hyvä henki. Yksi syy tähän on se, että neuvostot eivät päätä rahasta, Raunio arvioi. Kokouksia on säännöllisesti. Keravan vanhusneuvostossa niitä on ollut kuusi–seitsemän vuodessa, Raunio kertoo, ja hyvinvointialueen vanhusneuvostossa oli viime vuonna yhdeksän. Hyvinvointialueen neuvostolla on työvaliokunta ja molemmilla neuvostoilla erilaisia työryhmiä. Työryhmien aiheita ovat olleet esimerkiksi ikäihmisten etäpalveluiden kehittäminen sekä osallisuus ja demokratia. – Työryhmiä on jo niin paljon, että kädet alkavat loppua. Olemme miettineet hyvinvointialueen vanhusneuvoston jäsenmäärän nostamista. VANTAAN JA Keravan vanhusneuvosto on yhdeksällä jäsenellään poikkeuksellisen pieni. Suuria ovat esimerkiksi Keski-Suomi (22 jäsentä) ja Pohjois-Pohjanmaa (30 jäsentä). Raunio suosittelee vanhusneuvostoon hakeutuville laajaa verkostoitumista ja asioiden pallottelua Vanhus neuvostopäivät lähestyvät Eläkeläiset ry ja Eläkkeensaajien keskusliitto EKL järjestävät yhteistyössä kaksipäiväiset Vanhusneuvostopäivät 8.–9.10. Turengin Janakkalassa. Tapahtuma on tarkoitettu kuntien ja alueiden vanhusneuvostoissa toimiville jäsenillemme. Päivillä kehitetään ja lisätään tietoisuutta vanhusneuvostojen toiminnasta, sen mahdollisuuksista ja tulevaisuudesta. Samalla saatetaan yhteen vanhusneuvostoaktiivit, jaetaan kokemuksia ympäri Suomea ja vietetään hyvää aikaa yhdessä. Lisätietoja: Koulutuskalenteri sivulla 20 ja EKL:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Eero Kivinen, eero.kivinen@ekl.fi, puhelin: 041 522 1606. muiden kanssa. Hän itse laittaa saamiaan asiakirjoja aina eteenpäin luettavaksi. Tärkeää onnistumiselle on ollut, että kummallakin vanhusneuvostolla on oma koordinaattori. Pelkkä sihteeri ei olisi riittänyt. –Hyvinvointialueella meinasi jäädä koordinaattori saamatta, mutta saimme, kun pidimme meteliä. Keravan vanhusneuvosto on myös useampana vuonna valinnut vuoden vapaaehtoisen tai vapaaehtoisryhmän. Palkinnon saaja julkistetaan vanhustenpäivän juhlassa lokakuussa. Tänä vuonna vanhustenpäivän valtakunnallista pääjuhlaa vietetään Keravalla. Kalajoelle tehtiin toimintasääntö Kalajoen kaupungissa Pohjois-Pohjanmaan rannikolla asuu noin 12 000 ihmistä. Vanhusneuvostoon kuuluu yhdeksän jäsentä. Sen puheenjohtaja Seija Tikkanen on myös Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen vanhusneuvoston jäsen. Monet neuvostoissa käsiteltävistä asioista ovat tuttuja, koska Tikkanen on työskennellyt aikaisemmin perusturvajohtajana. Tikkanen toimii aktiivisesti Himangan Eläkeläiset ry:ssä ja Pohjanmaan aluejärjestössä. HYVINVOINTIALUEEN vanhusneuvoston toiminta on edistyneempää kuin kaupungin, Tikkanen arvioi. Kalajoelta ei esimerkiksi tule vanhusneuvostolle lausuntopyyntöjä. – Vaikka kyllä meitä pitäisi kuulla, Tikkanen sanoo. Neuvosto on toki ottanut oma-aloitteisesti kantaa. Se esimerkiksi vetosi hyvinvointialueeseen, ettei Kalajoen vuodeosastoa lakkautettaisi. Hyvinvointialue laati vetoomukseen vastauksen. Se oli ihan perusjargonia, Tikkanen kertoo. Poliittista kiistelyä ei Kalajoellakaan ole näkynyt. – Neuvosto on ihmeen yksimielinen. Kun Tikkanen tuli Kalajoen vanhusneuvostoon, sillä ei ollut vielä omaa toimintasääntöä. Hän kirjoitti toimintasääntöehdotuksen itse, ja kaupunginhallitus hyväksyi sen. Tikkanen kertoo, että sekä Kalajoen että hyvinvointialueen vanhusneuvostoissa käydään kyllä hyvää yhteiskunnallista keskustelua ja tehdään hyviä kannanottoja. Vaikutukset ovat sitten asia erikseen. – Paljon on keskusteltu ja julkilausuttu, mutta vaikutukset ovat jääneet hyvin vähäisiksi. Virkamiehet puolustavat kantaansa viimeiseen asti. Ehkä kuitenkin jokin vaikutus on kontrolloijana, jos ei muuta. Perinteisesti kuntien neuvostojen toiminnassa ovat korostuneet sosiaalija terveydenhuoltoon liittyvät asiat. Hyvinvointialueuudistuksen jälkeen on pitänyt luoda nahkaa uudelleen.” Seija Tikkanen Sami Niemi Mikko Raunio Eläkeläinen 4/2024 9
• HARRY YLTÄVÄ K arjaan-Pohjan Eläkeläiset ry järjesti 13.8. Karjaan työväentalolla informaatioja keskustelutilaisuuden ajankohtaisista sote-asioista. Tilaisuuteen oli kutsuttu myös Karjaan-Pinjaisten Eläkkeensaajien jäsenistö. Järjestäjien iloksi ja yllätykseksi paikalle tuli täysi sali kiinnostuneita, Rientolan juhlasalissa paikalla oli yli 50 osanottajaa. Mitkä terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisyn tehtävät kuuluvat Raaseporin kaupungille ja mitkä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle? Mikä on kunnan ja hyvinvointialueen tehtävänjako? Näihin kysymyksiin vastasivat Raaseporin kaupungin hyvinvointikoordinaattori Josefin Mannström sekä Helena Marttila kansanedustaja (sd), joka on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston neuvottelukunnan puheenjohtaja ja siviiliammatiltaan sosiaalityöntekijä. ALUSTAJIEN puheenvuoroista kävi ilmi, että sote-uudistuksen alkuvaihe on mennyt työnjakojen ja käytäntöjen selvittämiseen – mikä ei tietenkään ole mikään ihme. Mannström kertoi, että Raasepori toteutti kesän alussa suppean seniorikyselyn. Siitä kävi ilmi, että kirjasto oli ylivoimaisesti käytetyin kunnallisista palveluista. Kyselystä selvisi myös, että vastaajille kunnan ja hyvinvointialueen työnjako oli epäselvää; paljon toiveita esitettiin muun muassa terveyspalveluiden saatavuudesta, jotka eivät enää ole kuntien hoidossa. Mannströmin mielestä pitäisi päästä siihen, että palvelut ja neuvonta järjestyisivät niin joustaviksi, ettei työnjaolla olisi merkitystä asiak kaille. Raaseporissa ikärakenne ja kaksikielisyys aiheuttavat päänvaivaa molemmille organisaatioille. Liikenneyhteydet ovat kaupungissa autottomille heikot ajatellen kulkua sosiaa lija terveydenhuollon palvelupisteisiin. Aiemmin tehty taksiuudistus on tehnyt esimerkiksi Kela-taksin saamisen erittäin vaikeaksi. Kyselyssä toivottiin jonkinlaista vanhusasioiden yhteyshenkilöä, jolta saisi tietoa kaikista ikääntyneiden palveluista. Lisäksi toivottiin penkkejä sekä rautatieasemalle että bussien pysäkeille. HELENA MARTTILA muistutti, että sote-uudistus oli suurin ja tärkein uudistus sataan vuoteen, joten tarvitaan kärsivällisyyttä sen vakiintumisessa. Hän kertoi erilaisista ideoista kuten esimerkiksi liikkuvien palveluiden järjestämisestä kuntiin, koulujen oppilashuoltotilojen tai kirjastojen käyttämistä terveysneuvontaan tai lääkärien vastaanottona ja niin edelleen. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen kuuluu 10 kuntaa Espoosta Hankoon. Marttila kertoi, että nyt hiotaan työnjakoa. Hän sanoi toivovansa, että tilanteen vakiintuessa päästäisiin takaisin omalääkärisysteemiin. TOIMIN ITSE tilaisuuden vetäjänä ja olen iloinen yleisön aktiivisuudesta. Keskustelussa nousi esiin muun muassa ikäihmisten usein puutteellisten digitaitojen huomioon ottaminen palveluissa todellisuudessa, jossa oletetaan kaikkien olevan digitaitoisia. Esimerkiksi Vastaamon tietomurtotapaus on synnyttänyt digipelkoa myös nuoremmissa ikäryhmissä. Samoin palvelujen saavutettavuus herättää huolta. Kun palveluverkkoa keskitetään, tulisi samalla pohtia sitä miten autottomat, monisairaat, pitkäaikaissairaat, usein iäkkäät asiakkaat ja potilaat pääsevät palvelupisteisiin. On selvitettävä, mikä rooli ja vastuu asiassa on kunnalla, hyvinvointialueella ja muilla toimijoilla. Yhteisesti todettiin, että vastaavia tilaisuuksia on suuri syy pitää jatkossakin. Kirjoittaja on Karjaan-Pohjan Eläkeläisten puheenjohtaja. Järjestäjien iloksi ja yllätykseksi paikalle tuli täysi sali kiinnostuneita, Rientolan juhlasalissa paikalla oli yli 50 osanottajaa. Raaseporilaiset saivat tietoa ajankohtaisista sote-asioista Kun palveluverkkoa keskitetään, tulisi samalla pohtia sitä miten autottomat, monija pitkäaikaissairaat, usein iäkkäät asiakkaat ja potilaat pääsevät palvelupisteisiin.” Kunnan ja hyvinvointialueen työnjako on monille kuntalaisille epäselvää. Sote-uudistuksen alkuvaihe on mennyt työnjakojen ja käytäntöjen selvittämiseen. Raaseporin kaupungin hyvinvointikoordinaattori Josefin Mannström kertoi kesän alussa toteutetusta suppeasta seniorikyselystä. Kansanedustaja Helena Marttila muistutti, että sote-uudistus oli suurin ja tärkein uudistus sataan vuoteen, joten tarvitaan kärsivällisyyttä sen vakiintumisessa. YHTEISKUNTA 10 Eläkeläinen 4/2024
• Kerrostalo Jätkäsaaressa Harri Ahola Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry:n valokuvakerho KAUDEN KUVA Mahdollisuuksia on, kunhan niitä käytetään.” P ääsin tai jouduin, miten sen ottaakin, tutustumaan oman hyvinvointialueeni päivystykseen. Lämmin kesä näytti olevan minulle liikaa. Minulla oli hoidossa tyttären koira ja kissa. Päivä meni hyvin. Illalla oli tarkoitus lähteä koiran kanssa lenkille, kun ilma oli jo vähän viilennyt. Lähdin ulos, mutta olo oli hutera. Lenkki jäi lyhyeksi. Tytär tuli iltatöistä. Nopeassa tahdissa totesi tilanteen, soitti ensihoidon paikalle ja sai minut lähtemään päivystykseen. Hyvä näin. Tutustuin konkreettisesti päivystyksen tilanteeseen. Sydämen toimintaa valvottiin ja kuljetettiinpa vielä kuvantamisessakin. Vasta kotona selvisi, lehdestä lukemalla, että Satakunnan hyvinvointialue on tehnyt päivystyksestä erillisen sopimuksen, mihin liittyy sitoutuminen tiettyyn lääkärimäärään. Sopimuskumppanina toimii Kymenlaakson Laatupäivystys Oy. Sama palvelu on tiettävästi käytössä myös Pohjanmaalla, ja toki Kaakkois-Suomessa. NYT KOTONA ollessa on ollut aikaa pohtia tiedotusta ja viestintää. Palveluista tiedottamista ei aina osata nähKOMMENTTI TUULA TELIN Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtaja Palveluista tarvitaan tietoa dä tärkeänä osana potilasviestintää, vaikka sillä on todella suuri merkitys. Katselin oman hyvinvointialueeni kotisivuja ikäihmisen silmin. Pelkistettyjä otsikoita, niukasti tietoa. Ei sellaista tietoa tai ohjetta, mitä ikäihminen tarvitsee. Ikäihmisille kannalta on välttämätöntä, palvelut ovat helposti saatavilla ja niistä tiedotetaan aktiivisesti. HYVINVOINTIALUEIDEN palveluiden kehittämisestä ei tällä hetkellä voi puhua. Liian monella alueella joudutaan palveluista karsimaan. Näin myös Satakunnassa. Toivotaan, että tässä tilanteessa ikäihmiset eivät jää jalkoihin, vaan löydetään sellaiset toimintatavat, joilla palveluita annetaan. Tämä edellyttää, että me seuraamme tarkkaavaisesti mitä ympärillämme tapahtuu, ja vaikutamme lopputulokseen. Mahdollisuuksia on, kunhan niitä käytetään. Muistetaan vaikkapa Vanhuspalvelulain 12 §, mikä mahdollistaa vanhusneuvoloiden käytön ikäihmisten palveluissa. Sen säätämisestä on vain pari vuotta aikaa. Joillakin alueilla tätä lain suomaa mahdollisuutta on onnistuttu käyttämään. Asiat onnistuvat kun yhteistä tahtoa on riittävästi! Eläkeläinen 4/2024 11
• Perusterveydenhuollon hoitotakuu Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta. EETU ry:n mielestä muutosehdotukset perusterveydenhuollon hoitotakuuseen tarkoittavat toteutuessaan todennäköisesti kasvavia jonoja ja hoidon tarpeen kasvua erikoissairaanhoidossa. Tämän vuoksi EETU ei kannata hallituksen esitystä. ”Lähtökohtaisesti hoitotakuuta olennaisempaa on tarkastella käytössä olevia voimavaroja. Keskeinen riskitekijä on hoitohenkilöstön määrän väheneminen. Nykyisellään hyvinvointialueet joutuvat karsimaan kuluja mahdollisesti kaikesta saadakseen talouden tasapainoon. Käytössä olevien resurssien kohdentaminen järkevällä tavalla vaikuttaa vahvasti siihen, millaista hoitotakuusääntelyä pystytään ylipäänsä tekemään vaarantamatta henkilön hyvinvointia ja terveyttä. ” Ajokorttilausuntojen rajaaminen pois julkisesta perusterveydenhuollosta Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain 22 §:n ja sosiaalihuoltolain 50 §:n muuttamisesta EETU ry:n mielestä hyvinvointialueilla, Helsingin kaupungilla ja HUS-yhtymällä on oltava jatkossakin lakisääteinen velvollisuus huolehtia siitä, että ihmiset saavat terveydenhuollossa terveydentilaansa koskevan ajokorttilausunnon. ”EETU ry kannattaa lähtökohtaisesti toimia, joiden avulla terveydenhuollon resursseja pyritään kohdentamaan potilaiden hoitamiseen. EETU arvioi kuitenkin, etteivät ajokorttitodistukset ole oikea kohde karsia menoja. Tämän vuoksi emme kannata ehdotusta.” ”Ehdotus siirtäisi ajokykyarvion tekemisen terveyskeskuksen lääkäriltä yksityisille terveyspalveluille. Useimmissa tapauksissa terveyskeskuksen lääkäri tuntee potilaansa terveyshistorian paremmin, ja hänellä on helpommin saatavilla kattava tieto potilaan terveyshistoriasta. Näillä tekijöillä on merkitystä ajoturvallisuuden arvioinnin kannalta.” EETU kiinnittää lisäksi huomiota yksityisten terveyspalveluiden saatavuuteen ja hinnoitteluun. Sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksujen korottaminen Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain 22 §:n ja sosiaalihuoltolain 50 §:n muuttamisesta EETU ry toteaa lausunnossaan, ettei se kannata sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuihin tehtäviä korotuksia. Vaikutukset kohdistuvat muuta väestöä enemmän ikääntyneisiin. ”Esityksen sisällössä on ikäsyrjinnän tunnusmerkkejä. Perustelumuistion mukaan mitä vanhempi henkilö on, sitä todennäköisempää on, että maksujen korotukset vaikuttavat häneen: muutokset koskettaisivat arviolta 74 prosenttia yli 85-vuotiaista henkilöstä. Yhdistettynä hallituksen tavoitteisiin pidentää hoitotakuuta toteutuessaan ehdotus lisäisi terveyspalvelujärjestelmän eriarvoisuutta entisestään.” Asumistuki Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisestä asumistuesta ja eläkkeensaajan asumistuesta annettujen lain muuttamisesta. EETUn mielestä asumistukeen suunnitellut leikkaukset kohdistuvat liikaa eläkeläisiin, varsinkin kun huomioidaan kaikki jo toteutetut ja suunnitteilla olevat sopeutusja leikkaustoimenpiteet. Lausunnossaan sosiaalija terveysministeriölle EETU muistuttaa myös ikääntyneitä työikäisiä rajallisimmista mahdollisuuksista vaikuttaa omaan talouteen. ”Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry ei kannata esitystä asumistuen leikkauksista siinä muodossa kuin esitys on nyt tehty. Esityksen mukaiset säästöt kohdistuvat enemmän eläkkeensaajien asumistukeen kuin yleiseen asumistukeen.” ” Eläkeläisten mahdollisuudet vaikuttaa omaan talouteensa hankkimalla lisäansioita ovat työikäisiä rajallisemmat. Muistutamme myös siitä, että asumistuen leikkaukset kohdistuvat keskimäärin enemmän yksinasuviin eläkeläisiin, erityisesti naisiin, ja eläkeläisistäkin kaikkein iäkkäimpiin ihmisiin. Nämä kohderyhmät ovat jo tällä hetkellä suurimmat eläkeläisköyhyydestä kärsivät ryhmät.” ”Eläkkeensaajien asumistuen muutosten yhteydessä pitää huomioida hallituksen jo tekemät ja valmisteilla olevien säästöja sopeutustoimien kokonaisvaikutukset eläkeläisten talouteen.” Sairaalat Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi (sairaalat) Lausunnossaan terveydenhuoltolain muuttamisesta EETU ilmaisee huolensa moniosaamista vaativan erikoissairaanhoidon keskittämisen vaikutuksista ikääntyneeseen väestöön. ”EETU kantaa merkittävää huolta henkilöstön riittävyydestä. Henkilöstön riittävyyden lisäksi on tärkeää järkevöittää sosiaalija terveydenhuollon työn toteutuksen toimintatapoja, jotta hoitohenkilöstön työajasta jäisi paperitöiden sijaan mahdollisimman paljon aikaa itse potilaiden hoitamiseen.” ”Yhdymme ehdotuksessa esitettyyn näkemykseen siitä, että palveluntarve kasvaa tulevaisuudessa, mutta henkilöstön määrää tuskin kasvaa samassa suhteessa palvelutarpeen kanssa. Tätä taustaa vasten pidämme perusteltuna sitä arviota, ettei arvioiduilla resursseilla henkilökuntaa tule olemaan riittävästi ylläpitämään nykyistä päivystysverkkoa seuraavalla vuosikymmenellä. Pidämme myös tärkeänä sitä, että sairaalaverkkoa kehitetään pitkäjänteisesti ja linjassa väestön sijoittumisen kanssa.” Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on kesän kuluessa antanut lausuntoja useista lakiesityksistä. Alla poimintoja lausunnoista, lausunnot kokonaisuudessaan löytyvät EETUn verkkosivuilta eetury.fi EETU lausui 12 Eläkeläinen 4/2024
• No nyt on jännä paik ka Kotivakuutus -20 % verkosta vuodeksi. turva.fi/koti
• JÄRJESTÖ Ilmastoja ympäristömuistot talteen -kilpailun tulos ratkesi TIINA RAJALA E läkeläiset ry järjesti ilmastoja ympäristöaiheisen muistelukilpailun. Kilpailu alkoi tämän vuoden helmikuussa ja päättyi toukokuun lopussa. Tarkoituksena oli kerätä eläkeikäisten ihmisten kokemuksia, muistoja ja tietoja ilmaston ja ympäristön muutoksesta. Kilpailulla haluttiin myös herättää keskustelua ja tarjota yhdessä tekemistä jäsenillemme. Ehdotus kilpailusta tuli Karkkilan ja Keravan paikallisyhdistyksiltä. Saimme talteen 20 muistelutyötä. Suurin osa perustui kirjalliseen ilmaisuun, mutta mukana oli kuvallisiakin tuotoksia. Kilpailun tuomareina toimivat kirjailija Niina Hakalahti ja entinen järjestösuunnittelijamme Anu Mäki. Koulutussuunnittelija Tiina Rajala oli sihteerinä. Tuomariston tehtävä ei ollut ihan helppo, sillä kilpailuun lähetetty aineisto oli moninainen ja vaihteleva. Tuomaristo sai kuitenkin työnsä päätökseen täyden yksimielisyyden vallitessa siitä, mitkä työt palkitaan. Kilpailun kuvaosuus Tuomaristo päätti myöntää vain yhden palkintosijan, jonka jaettiin kahden keskenään hyvin erilaisen työn kesken. Jaetulle ensimmäiselle sijalle tulivat Lapsuuden muistoja -kollaasi Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:n työryhmältä ja Ana Rodríguez Gabrielin valokuvasarja Helsingistä. Espoolaisten kollaasi viehätti tuomaristoa monin tavoin. Projektia oli lähdetty porukalla tekemään ja siihen oli paneuduttu. Työssä oli käytetty kekseliäästi kierrätysmateriaalia. Tuotos on hieno, värikylläinen ja sopusointuinen. Se antaa lisäksi katsojalle tulkinnanvaraa. Projektikuvauksen mukaan lähtökohtana on ympäristön muutos lapsuuden uimarannassa 1960-luvulta alkaen. Kahdeksanhenkinen ryhmä kävi mielenkiintoisia keskusteluja ja piti hauskaa keskenään. Ana Rodríguez Gabrielin kuvasarja 2017–2022 Laajasalon Läntinen Koirasaarentie ennen Kruunusiltojen ja pikaratikkatien rakentamista – mitä siitä jäi? osoittaa korkeaa kunnianhimon tasoa. Avoimen lähdemateriaalin käyttö on oivaltava keksintö. Ansiokas työ vaatii katsojalta pitkäjänteisyyttä. Työssä ei ole selittelyä vaan se pitäytyy visuaalisuudessa. Tilannepäivityksessä 2024 kysytään, missä ovat puut. Sarja päättyy toteamukseen, että Koirasaarentien puut ja kalliot ovat jääneet katurakentamisen alle. Ana on Laajasalon Eläkeläiset ry:n jäsen. Muista kuvateoksista tuomaristo antaa erikoismaininnan torniolaisen Anneli Stoorin piirrossarjalle. Hänellä on oma tapansa piirtää, sarjakuvallinen tyyli ja naivistinen ote. Piirroksissa on elävä kaunis viiva. Tuomariston mielestä erityisesti joulukorttikuvassa ollaan oivaltavasti ympäristönmuutoksen teemassa kiinni. Hyvää joulua 1954 ja 2024 avautuu katsojalle napakasti. Kilpailun tekstiosuus Varkautelaisen Leena Salon Ilmaston ja elämänmuutos on kirjoitussarjan ehdoton ykkönen. Hänen tekstinsä on kirpeän älykästä, kepeää ja taitavasti kielellä leikittelevää. Teksti on kuin tiivistetty kuva, terävä ja kirkas. Loppuun asti mietitty. Siitä KOIRASAARENTIEN PUUT JA KALLIOT OVAT JÄÄNEET KATURAKENTAMISEN ALLE tilanne 5.2024 Tilannepäivitys – kevät 2024 Koirasaarentie / Isosaarentie maaliskuu 2024 Missä ovat puut?? Kruunusillat-työmaa Laajasalontien ja Koirasaarentien risteyksessä – 2.5.2024 Ana Rodríguez Gabrielin kuvasarjasta. Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:n työryhmä ja yhteinen tuotos Lapsuuden muistoja -kollaasi. Tuomaristo löysi mieleisensä 20 kilpailutyön joukosta. 14 Eläkeläinen 4/2024
• I lmastomuutos sanana, oli lapsuuteni sanavarastossa tuiki tuntematon. Silloisen tajunnan virtani tavoittamattomissa vyöryi varmasti muitakin sanoja, joihin ei minulla ollut mitään kosketusta tai muistin synapsia – ymmärrystä. Aina oli kesä ja lämmin paitsi talvella, kun ulkoleikeissä kaivettiin lunta pelkin käsin. Imeskeltiin villalapasen mehut ja nahkarukkasen peukalo se vasta makealta maistuikin. Mitä minä 50-luvun lapsi, joka en käsittänyt edes valittiinko presidentinvaalissa presidenttiä vai Kekkosta (yleensä Kekkosta aina 70-luvun loppuun saakka), ymmärsin auringon rattaan pyörityksestä ja vaikutuksesta saatikka sitten ilmastosta. Aamulla herättiin ja ulkona leikittiin – satoi tai paistoi. Lumessa leikittiin niin kauan, että vessaan ei aina ennättänyt. Siinä rakkokin oppi venymään kaiken muun kokemusperäisen luonto-opin lisäksi. Kesällä pissittiin puskan juurelle tai järveen ja samasta järvestä koukkaistiin nokipannuun kahvivedet. Nyt ei enää puhetta kummastakaan ekologisesta ja luonnonläheisestä toimesta. Se oli aikaa, jolloin puut olivat monin kerroin vanhempia kuin mummoni ja minä yhteensä. Nyt melkein kaikki puut ovat huomattavasti nuorempia kuin minä. K esällä variksensaappaat kirveli silmiin kyyneleet, jotka olivat hinta rajattomasta vapaudesta juosta paljain varpain. Ei ymmärretty arvostaa silloin tuota vapautta ja kirvelyä. Isommat pojat keräsivät linnunmunia. Kävivät pesillä, puhalsivat munat tyhjiksi ja vaihtoivat keskenään ja ylpeilivät harvinaisilla. Nyt tuo olisikin jo rikollista. Mutta silloin oli toinen aika ja toiset uhat. Ilmastonmuutos oli vielä pelon ulkopuolella. Ajankäyttö muodostui muista tekijöistä, kuin jatkuvasta tuottavuudesta ja tekemisestä. Rannalla saattoi istua tuntikausia ja katsella veneitään tervaavia miehiä ja haistella niin ihanaa tervan tuoksua. Kuka sellaista seisovaa kuvaa nykyisin jaksaisi. Sitä paitsi tervakin taitaa olla jo kiellettyjen aineiden listalla. Oli aikaa juoksennella pitkin poikin pihoja ja rantoja. Piipahtaa naapurissa kysymässä kaveria ulos leikkimään. Sisälle ei toki passannut jäädä, eikä siihen olisi lupaa heltynytkään. Ulos vaan kaikki kahdeksan kakaraa ja pienemmistä huolta pitämään. K erran viikossa pääsi pesulle kertalämmitteiseen saunaan, missä ensimmäiset kylpijät löivät häkälöylyt ja sitten pellit kiinni. Harvalla oli oma sauna ja tuhlaustahan se olisi ollutkin, kun kerran kertalämmitteisessä saattoi kylpeä aina aamutunneille. Savusaunat harvenivat ja ajansaatossa ne kyllä muuttuivat luksukseksi mutta ei vielä tuolloin – hävettiin, että niinkin alkeellista. Palasaippua Sunlight ja mäntysuopa ilman erilaisia tuoksuja puhdistivat kaiken kantovesi kyytipoikanaan. Vasta paljon myöhemmin tulivat shampoot, hoito-aineet ja moninaiset ihonhoito tuotteet. Saunanpadasta haettiin aamulla ämpärillä lämmintä vettä pyykkiin tai tiskiin – miten kulloinkin oli tarve. Revenneet housunpolvet selviteltiin itkukurkussa ja äiti pesi ja paikkasi niin housunpovet kuin henkiset haavatkin. Paljon pestiin, parsittiin, paikattiin ja perittiin vanhemmilta sisaruksilta. Uudet ostettiin kevätja joulujuhliin. Oliko se ilmastonmuutosta ehkäisevää toimintaa vaan vain pelkkää köyhyyttä, johon elintason nousu ei vielä ollut pitäviä kynsiään iskenyt. Kulutuksen leuat jyrsivät kuitenkin jo avoimena puraisun päässä. Oli vielä pitkä matka muotifarkkuihin, joita ostettiin kalliilla rahalla ja jotka roikkuivat vaateliikkeiden rekeissä kuin koiran hampaiden jäljiltä revittynä. Myöhemmin noita repaleita tilattiin toisista maaosista. Keittiössä yksi lamppu killotti katonrajassa ja valaisi läksyt, neuleet ja muut puhdetyöt. Tuolloin radio oli arvossaan. Jännityskuunnelmien jatko-osat olivat sen ajan Salkkareita. Lauantain toivotut ja sunnuntai-aamuisin Maamiehentietolaari jättivät ikuisen muistijäljen, johonkin sielun sopukaan. Siihen laarin viereen oli perin hämmentävää sijoittaa ensin mustavalkoinen televisio, sitten väri tv ja huimalla harppauksella esiin loikannut internet ja kaikki sen tuomat herkut älykännyköineen, whatsappeinneen, äppeineen ja musiikki räppeineen. R uokaa ei ostettu rasioissa. Maitohinkki kuului jokaisen keittiön käyttöastiavalikoimaan. Laitakaupungilla oli sen verran vielä maatiloja, että maidonhaun sai opetella melkoisen varhain. Kaupoissakin maito myytiin omiin astioihin. Pussimaito piipahti ihmeteltävänä hetken vuotavine saumoineen. Perunat kuorittiin, läskisoossi ruskistettiin, maksalaatikot ja karjalanpaistit tehtiin ihan itse. Kaupasta ei saanut kaikkien äitien tekemiä valmisaterioita. Poikien kiveksiin ei vielä tuolloin kertynyt muovisia nanosiruja ja syntyvyyskin pysyi kohtuullisissa lukemissa vaikka suurten ikäluokkien aika olikin jo jäänyt historiaan. Kynttilä korvasi lumilyhdyssä kausivalojen loiston. Vanhemmat istuivat lehteä lukien kuunnellen toisella korvalla jälkikasvunsa tekemisiä. Ei aavistettu, että juuri tämä jälkikasvu kasvattaisi sukupolven, joka laittaisi lapsensa kännykkäseurantaan. Varsinaisiin aikarosvoihin oli kuitenkin enää mailinmatka ja vauhti kiihtyi. Matkailussa ja lomailussa hyödynnettiin 100%:sti sukulaisuussuhteita. Junalla kiidettiin sisaruksen tai serkun vieraaksi toiselle paikkakunnalle ja seuraavana kesänä olikin vastavierailua odotettavissa. Eväät, lauantaimakkara voileivät ja pullossa lämmennyt maito, syötiin tietenkin ennen ensimmäistä seisaketta. Unelmien ulkosyrjälläkään ei osattu kuvitella, että joskus kiidettäisiin omalla audilla moottoritiellä kesäisenä päivänä, yli sadan kilometrin tuntivauhdilla lentokentälle, liiskaten tuulilasiin tuhansittain ötököitä ja pölyttäjiä. Tuo kaikki vain siksi, että ehdittäisiin Thaimaan koneeseen ja nauttimaan kolmen viikon lomasta aurinkorannalle aurinkorasvaan kietoutuneena. Ihoahan tuli suojella auringolta – kaikin keinoin ja ehdottomasti. H yväuskoisuus paremman elämän perässä juoksemisesta laittoi meidät kuluttamaan tarpeisiimme nähden tarpeettomasti. Laumasieluisuus iski ja markkinatalous osasi kiilautua oikeaan saumaan. Hurmata. Onnesta tuli kauppatavara, aika katosi ja piti saada, saada ja saada. Tulostavoitteiden täyttymisestä ensimmäisellä-toisella-kolmannella kvartaalilla tuli elinehto. Tulostavoitteet alkoivat määrittää koko maailmaa. Opimme kumartamaan siihen suuntaan nöyrästi ja rahapussit levällään. Ei tuoksunut enää terva laiturilla varpaitaan liottavan nokkaan ja kohta koko liottaja katosi tuottavampaan kohteeseen. Myöhemmin myös laituri ja paikalle rakennettiin ökytalo tai tehdas kaikilla herkuilla. Kadotimme hurmoksessamme paljon hyvää, emmekä osanneet pitää onnestamme kiinni. Harhauduimme tavaraan ja kadotimme kyvyn kuunnella linnunlaulua, nauttia ajasta ja elämästä. Unohdimme, että maapallolla on oma elämänsä, jota se puolustaa omilla keinoillaan. On aina puolustanut. Meidän aikamme täällä on niin kovin lyhyt. Mitä ihmiskunnan elämä on koko maailmankaikkeuden rinnalla. Lyhyt, perin lyhyt ja vaatimaton. Saimme tilaisuuden mutta hukkasimmeko sen? Ilmastonja elämänmuutos LEENA SALO Varkauden Eläkeläiset ry Ei tuoksunut enää terva laiturilla varpaitaan liottavan nokkaan ja kohta koko liottaja katosi tuottavampaan kohteeseen. Myöhemmin myös laituri ja paikalle rakennettiin ökytalo tai tehdas kaikilla herkuilla.” Eläkeläinen 4/2024 15
• JÄRJESTÖ E nnusteessa on ilmastonmuutos, joka päiväinen tiedotus otettava vastaan. Se on hyväksyttävä, sille ei mahda mitään... Mikään ei ole niin kuin ennen. Muistissani nuoruudessani aloitellessani työelämää, mullikkohakojen ilmapiirissä kasvaneena, olivat työmaat napasuomen alueella metsässä. lsoEnson metsässä olin tukinteossa marraskuussa 1956. Pakkasta oli -40 astetta. Siinä lämpötilassa sen ajan moottorisahat eivät toimineet kuin ison nuotion äärellä. Tukit piti kuoria jo metsässä. Siinä kelissä se oli todella raskas tehtävä. Ei niitä montaa pölliä valmistunut päivässä. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin olin puutavaraliikkeen sahalla kuorimakoneen huoltoremontissa. Pääsiäisen pyhät meni siinä, se oli iso homma. Mainittakoon koneen kapasiteetista, se teki 50 miehen työn työvuorossa. 2000 tukkia kevyesti. Voidaan puhua työn muutoksesta... l lmastonmuutoshan on meneillään, siitähän sitä piti kirjoittaa. Hiilidioksidi on sana, johon tiedemiehet ja naiset meitä opettaa. Kasvihuonekaasu kansankielellä. Jos olet käynyt kasvihuoneessa, siellä on sellainen löhöilma ja sitä on luvassa koko maapallolle. Marraskuussa ei ole ollut sellaisia pakkasia, josta aiemmin mainitsin. Lumeton aika on lisääntynyt syksystä ja keväästä. Tämä ei suuremmin haittaa pohjolan ihmisiä. Nuo jäävarastot on alkaneet huolestuttavasti sulamaan. Seurauksena siitä on merenpinnan nousu. Kaikillahan on ollut kaipaus merenrantaan asumaan. Siellä on paljon ihmisiä ja kohta on vettä polviin saakka. Ajatellaanpa mistä mahdollisesti tämä kaikki johtuu. Ihminen elää rellestää luonnosta välittämättä. Kivihiiltä poltetaan, autoillaan, lennetään ja ulos hengitetään. Poltetaan metsiä, lämmitetään saunaa puilla. Kaikista näistä tulee kasvihuonekaasuja. Kaikkia ei fotosynteesi kerkiä käsitellä, siten ollaan ongelmissa. Media kuvaa auton pakoputkia, teollisuuden savupiippuja ym. Näin kansaa muistutetaan muuttamaan tapojaan. Mielestäni lentäminen on jäänyt vähemmälle motkotukselle. Syynä on se, kun on niin mukava lähteä syyhypunkin noutomatkalle vähän edempää. Pidemmälle lennolle kone ottaa rekkakuormallisen polttoainetta ja polttelee sen matkustajien syödessä ja konjakkia maistellessa. Euroopankin lentoreittejä kartalta katsoessa se näyttää kuin huolimattomasti parsittu villahousun persaus... Luonto muuttuu, muuttolinnut tulevat varhemmin, varsinkin tuonne helmasuomen merenrannoille. Haikaratkin ovat alkaneet pesimään etelässä. Pesä savupiipun nokassa aiheuttaa ilmastonmuutoksen myös sisälle. Haikarat ovat digiaikana lopettaneet lasten tuomisen, joten niiden tulo on jäänyt perinteisen reitin varaan. Siksi vauvoista on pulaa. T ämä ilmastonmuutos loppuu mikäli uneni toteutuu. Avaruudesta tulee iso möykky, joka tönäisee maapalloa ns. sivulyönnillä. Tilannetta selventää, kun katsoo snookerpeliä. Siinä hipaisulyönnillä pallo pyörii sivupussiin. Tässä tapauksessa sivupussia vastaa aurinko. Jatkuvasti olemme aurinkoa kiertämässä, joten törmäys aurinkoon on mahdollinen. Törmäystä ennen on spektaakkeli suuresta kalakeitosta kun valtameret kiehuu. Törmäys aurinkoon on kuin heittäisi karpalon tuhannen litran astiaan. Vastaa karkeasti suhdelukua tapahtumaan. Maapallon pyöriessä Eiffel-tornikin toimii kuin taikinakoukku taikinassa. Puolen tunnin kuluttua törmäyksestä tapahtuu suuri räjähdys, kun pumppaamatta jäänyt maaöljyn loppu räjähtää. Se on telluksen viimeinen pieru, josta avaruuteen lentää kuin punainen yskös. Siitä tulee painottomassa tilassa kymmenien metrien kokoinen kultapallo kiertämään linnunrataa ikuisesti. Tämän jälkeen hiljaisuus... välittyy kokemusperäisyys; muutos ja sen aikajänne toteutuu. Toiselle sijalle tuomaristo asetti pyhäjärveläisen Pauli Sutisen Muutoksia-kirjoituksen. Se on hiottu teksti, joka pysyy aiheessa. Kirjoittaja ehtii sanoa asiansa, vaikka lähtee liikkeelle nuoruudesta. Hieno ajan kaari, joka pysyy yhtenäisenä. Kiva ote kirjoittamiseen. Tekstissä on apokalyptinen mutta hallittu lopetus, siinä on käytetty retorista kärjistämistä. Tuomaristo halusi antaa erityismaininnan tiedollisista lähtökohdista Maarit Aholan tekstille Miksi Laihian rannassa ei voi enää uida sekä Heikki Komokallion kirjoitukselle Hyvä kaupunkisuunnittelu on myös ilmastoteko. Maarit on Helsingin Malmilta ja Heikki Keravalta. Sihteeri on mielissään, että useam massakin yhdistyksessä ympäristöasioita on mietitty yhdessä ja poimii vielä yhden tuomariston kommentin. Keravan Eläkeläiset toimitti kolmen muistelijan voimin tekstin Pärekorista muovikassiin. Tuomaristo piti tekstistä välittyvästä yhteisöllisyydestä ja vuoropuhelusta. Keravalaiset olivat valinneet taitavasti selkeän näkökulman eli pakkauksen. Tekstistä näkee, että asiaan on oikeasti perehdytty yhteisesti. Tekstissä on myös kansanperinteen näkökulma ja lukija saa tietoja muun muassa vanhoista mitoista. Onnistunut muistelukilpailu ilmastoja ympäristöasioissa Kilpailutuomarit totesivat, että eläkeläisistämme löytyy paljon taitavia tekijöitä. Erilaiset kampanjat ja kilpailut innostavat kehittämään omia taitojaan. Tämä kilpailu ei jääne viimeiseksi. Jatkoa varten tuomaristo muistuttaa parista perusasiasta: osallistujan pitää kunnioittaa kilpailun sääntöjä; työt on toimitettava ajoissa; töiden määrää ja tekstin pituutta koskevia rajoituksia on noudatettava; on tärkeätä pitäytyä kilpailun aiheessa ja otsikossa; loppusilauksen antaminen tuotokselle on tärkeää. Tämän kilpailun ohjeissa ei sanottu, että töiden pitää olla aiemmin julkaisemattomia. Siitä huolimatta juuri tähän tarkoitukseen ja tilanteeseen luodut työt ilahduttivat eniten. Ne osoittavat kunnioitusta kilpailua ja lukijoita kohtaan ja osoittavat vaivannäköä. Tuomaristo kiittää kaikkia osallistujia – ja samalla kehaisee järjestöämmekin siitä, että tällaisen kilpailun järjesti ja toimi omalla tavallaan edelläkävijänä. Useampikin kilpailun tavoitteista toteutui. Aihe herätti keskustelua, tuotti mieluisaa tekemistä sekä kädentaitajille että kirjoittajille. Kilpailu tuotti myös tietopuolista aineistoa, jota voisi hyödyntää vaikka vaikuttamistyössä. Nyt on syytä miettiä, miten saamme pidettyä tärkeän aiheen edelleenkin toiminnassamme mukana. ? Kaikki jutussa mainitut kilpailutyöt ovat luettavissa ja nähtävissä verkkosivuillamme: elakelaiset. fi/ilmasto-ja-ymparistomuistottalteen Muutoksia PAULI SUTINEN Pyhäjärven Eläkeläiset ry Puolen tunnin kuluttua törmäyksestä tapahtuu suuri räjähdys, kun pumppaamatta jäänyt maaöljyn loppu räjähtää. Se on telluksen viimeinen pieru, josta avaruuteen lentää kuin punainen yskös.” Anneli Stoorin piirrossarjasta. 16 Eläkeläinen 4/2024
• M ökkikauden merkitys on sitä harrastaville tärkeä siksi, että kokemukset poikkeavat ns. normaalista arjesta. ’Pyhä’ on uskontotieteilijöiden määritelmän mukaan ’arjesta erotettu’, siksipä kai mökkielämä on monille meistä ’pyhää’ – vaikka se työleiri onkin. Meidän mökkimme on keskisuomalaisen erämaajärven rannalla. Sinne vie kapea yksityistie ja juomavesi haetaan kilometrien päästä lähteestä. Olin tätä askaretta suorittamassa tyttäreni kanssa hänen autollaan, kun kapean tien mutkassa vastaamme tuli auto kovalla vauhdilla oikaisten mutkan suoraksi. Nopea väistöliike pelasti kolarilta, mutta vei meidät metsähallituksen reviirille. Vastapuoli jatkoi matkaansa täydellä vauhdilla. Paikalle osuneet auttajat kyselivät vastapuolen tuntomerkkejä. Muistimme auton merkin eri tavalla, väristäkään emme olleet varmoja rekisterinumerosta puhumattakaan. Itse en muistanut edes sitä, että vastapuolella oli peräkärry. On siis tilanteita, joissa muistiin ei voi luottaa, vaikka olisi silminnäkijänä paikan päällä. MUISTELIN EDELLISESSÄ kolumnissani (Eläkeläinen 3/2024) kahta entistä työtoveriani ja heidän traagista kohtaloaan. Kuin valokuvana on mielessäni Mauri Miettinen tulossa eduskuntatalon portaita alas tukien lohduttomasti itkevää naishenkilöä. Meitä oli muutama edustaja saapumassa työpaikalleen ja joku meistä varmaankin arveli, että Mauri tuki Juhan vaimoa, Eevaa. Koska Eeva ei vielä silloin ollut kansanedustaja, ei meistä kukaan voinut häntä tunnistaa. Vuosien kuluessa tästä olettamuksesta muodostui varma mielikuva, kunnes Eeva sen ystävällisesti korjasi. Hänen tunnetilansa tuona päivänä oli kuvatun kaltainen, tapahtumapaikka vain oli muualla, mikä ilmenee myös Riku Keski-Rauskan kirjasta Kasvonsa peittänyt mies – Juha Vikatmaan elämä. Vahva muistikuva muodosti mieleen ’linssin’, jonka läpi tekstiä luin. Julia Korkman kirjoittaa mielenkiintoisessa kirjassaan Muistin varassa Oikeusprosessi ja totuus ikäihmisten muistista. ”Kun elämä ympärillä hiljenee, menneisyyden ääni kuuluu selvemmin.” Mieleen palautuu asioita, jotka kiireisessä elämänvaiheessa ovat jääneet muiden muistia kuormittavien asioiden alle. Usein ne ovat asioita, joihin liittyy tunnetiloja, iloa, surua, katumusta, häpeää … Muistikuviin vaikuttaa myös, että ”ihmisellä on taipumus tehdä tulkintoja ja uudelleentulkintoja, rakentaa ja jälleenrakentaa tapahtumia … kun niitä työstetään, palautetaan mieleen tai niistä jutellaan.” Läheistenkin muistikuvat tapahtumista voivat olla hyvin erilaisia. VIISAS TYÖTOVERINI tapasi tähdentää, että muistelmien perusteella ei pidä historiaa kirjoittaa. Kun lukee muistelmia tapahtumista, joissa on ollut itsekin mukana, tulee usein ähkäisseeksi ”äsh… ei… eihän se nyt noin mennyt!”. Elämäkerroista ovatkin antoisimpia ne, jotka on kirjoittanut ulkopuolinen käyttäen asianomaisen muistin ja muistiinpanojen ohella tutkijan otteella myös muita aikalaislähteitä. Mauno Koivisto totesi kerran keskustellessamme, että päiväkirjan pitäminen on poliitikkojen keskuudessa ”valitettavan harvinaista”. Se syö historiasta vivahteita. Muisti voi pettää Muistelmien perusteella ei pidä historiaa kirjoittaa.” KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ E läkeläiset ry kannustaa jäseniään tilaamaan tulevat jäsenmaksulaskunsa e-laskuna. E-lasku on sähköisessä muodossa oleva lasku, jonka saat omaan verkkopankkiisi. E-lasku on tarkoitettu niille maksajille, joilla on käytössään nettipankki eli edellyttää verkkopankkitunnuksia. E-lasku korvaa paperiset laskusi ja säästät aikaa ja rahaa. E-laskun käyttö helpottaa arkeasi monella tavalla, sillä laskut saapuvat aina ajallaan ja löytyvät yhdestä paikasta. Lisäksi e-laskun käyttö on turvallista, koska laskutustiedot ovat aina oikein ja toisaalta inhimillisiä näppäilyvirheitä ei tapahdu. Kaikki tiedot ovat laskussa valmiina, joten sinun tarvitsee vain tarkistaa ja hyväksyä se. Voit asettaa e-laskun myös automaattiseen maksuun, jolloin laskuja ei tarvitse hyväksyä erikseen. Kaikki sinulle saapuneet laskut säilytetään verkkopankin laskuarkistossa 18 kuukauden ajan. E-laskun voi tarvittaessa myös tulostaa. Voit helposti muokata, hyväksyä ja poistaa e-laskuna saapuneen maksun ennen eräpäivää. Voit muuttaa maksutiliä ja summaa tai aikaistaa eräpäivää. Kaisu Rämet ”Helpottaa asioita” UTAJÄRVEN ELÄKELÄISTEN ja Jokilaaksojen aluejärjestön puheenjohtaja Kaisu Rämet pitää e-laskua kätevänä systeeminä. – Se helpottaa pitemmässä juoksussa kaikkea. Säästyt maksutietojen käsin syöttämiseltä ja näppäilyvirheiltä. E-lasku ei voi hukkua postissa, eikä kadota jääkaapin ovesta tai muiden papereiden joukkoon. Jo maksetut e-laskut pysyvät tallessa verkkopankissasi. Rämet vinkkaa, että samalla kannattaa tilata myös esimerkiksi sähkölasku e-laskuna. –Sekin tulee sitten aina ajallaan maksetuksi eikä joudu hukkaan. Utajärven Eläkeläisten Porinakerhossa käydään syksyllä läpi näitä asioita, Rämet lupaa. Jos neuvoja tarvitsee, niitä voi kysyä omasta pankistaan – vaikka paikan päällä siellä, missä konttoreita vielä on. Ainakin Utajärvellä on paikallinen pankki palveluhenkisesti luvannut, että tämän vuoden maksetun jäsenkuitin kanssa voi mennä konttorin tiskille ja pyytää apua e-laskun käyttöönottamisessa, Rämet kertoo Myös Eläkeläiset ry:n toimistolla ollaan valmiita antamaan lisäneuvoja e-laskun kanssa toimimisesta. Tilaa jäsenmaksulasku e-laskuna Näin tilaat e-laskun verkkopankissa 1. Kirjaudu verkkopankkiisi. 2. Valitse Maksut > E-laskut > Lisää uusi laskuttaja eli Eläkeläiset ry 3. Anna tarvittavat yksilöintitiedot eli tänä vuonna maksamasi vuoden 2024 jäsenmaksulaskun viitenumero. 4. Vahvista/hyväksy tilaus. HIENOA, NYT olet luonut e-laskusopimuksen! Tästä lähtien jäsenlaskut tulevat suoraan verkkopankkiisi, mistä voit helposti maksaa ne muutamalla klikkauksella ja taas on muutama tärkeä asia vähemmän muistettavana. Eläkeläinen 4/2024 17
• JÄRJESTÖ Ilmainen toimitus kotiin tai noutopisteeseen yli 150€ ostoksille ELÄKELÄISET RY:N tuore hallitus varajäsenineen kokoontui ensimmäisen kerran 13. kesäkuuta Eläkeläiset ry:n toimistolla. Hallitus valittiin Eläkeläiset ry:n Seinäjoella 28.–29.5. pidetysssä edustajakokouksessa. Avauskokouksessaan hallitus kävi läpi järjestön loppuvuoden ja vuoden 2025 toimintasuunnitelmia. Hallitus myös julkisti kannanoton toimivien sosiaalija terveyspalveluiden puolesta. ”Lähipalveluiden tärkeyttä hoitoon pääsyssä ei voi ylikorostaa. Kynnys hakeutua hoitoon on pidettävä matalana. Tämä on olennaisen tärkeää, jotta kaikki Suomessa asuvat saavat tarvitsemansa hoidon – riippumatta asuinpaikasta, taloudellisesta asemasta, äidinkielestä tai muusta taustasta”, kannanotto painottaa. Eläkeläiset ry on mukana TUL Uudenmaan piirin ja Puistokulman järjestämässä Ikäihmisten hyvin vointipäivässä torstaina 10.10. Vantaan Puistokulmassa (Talkootie 4, Vantaa) klo 11 alkaen. Ohjelmassa puheenvuoroja, esityksiä, kevyttä liikuntaa. ? Tietoa mm. liikunnasta, ravitsemuksesta ja digitukipalveluista. Useat järjestöt ovat Eläkeläiset ry:n lailla esittelemässä toimintaansa. ? Ohjelmaa ja toiminnan esittelyä on Puistokulmassa klo 11–16. ? Tilaisuuteen osallistuminen on maksutonta. ? Puistokulmassa on itse maksaen mahdollisuus nauttia lounas ja iltapäiväkahvit, eläkeläishinta on 9,70 euroa. Jotta lounasravintola osaa varautua, lounastajia pyydetään ilmoittautumaan etukäteen: Paula Kaunismäki, kaunipau@gmail.com tai puhelin 050-4536364 viimeistään torstaina 3.10. ? TAPAHTUMAN ohjelma TUL:n verkkosivuilla: tul.fi/uusimaa/tapahtumat/ikaihmisten-hyvinvointitapahtuma Eläkeläiset ry:n tuore hallitus oli koolla Eläkeläiset ry:n toimistolla. Uusi hallitus kokoontui ja otti kantaa MAAN HALLITUKSEN päätös pidentää hoitotakuuta on turmiollinen tilanteessa, jossa hyvinvointialueet kamppailevat rahapulassa. Monin paikoin lähipalveluja karsitaan nyt kovalla kädellä. Sote-uudistuksessa tarkoitus oli muuttaa terveyskeskukset laajemman näkökulman sosiaalija terveyskeskuksiksi. Nyt tämän sijaan terveyskeskuksia lakkautetaan ympäri Suomea nopeassa tahdissa. Ei voi olla niin, että tilalle on tarjota vain pitkiä matkoja isoihin keskuksiin, joihin palvelut on keskitetty. Hyvinvointialueiden ei tule nyt alistua hoitojonojen pidentämiseen, vaan aktiivisesti jatkettava viime vuosina tehtyä työtä niiden purkamiseksi. Hyvä malli jonojen purkuun on esimerkiksi omalääkäritai omatiimimalli, jossa läheisempi suhde hoitohenkilökunnan ja potilaan välillä lisää tehokkuutta. Lähipalveluita ei saa kokonaan korvata digitaalisilla palveluilla, vaikka ne voivat täydentää niitä. Tärkeintä on varmistaa lähipalveluna nopea hoitoon pääsy sitä tarvitseville. Kaikille on oltava selvää mistä hoitoa saa tai mistä hoitopaikan yhteystiedot helposti löytää – muutenkin kuin digitaalisesti. Itse hoito voi hyvinkin koostua yhdistelmästä koko hoitotiimin palveluita, lähipalveluina, digipalveluina ja digikonsultaatioina. Niukkojen resurssien oloissa pyrkimys palveluiden tehostamiseen on ymmärrettävä. Tavoitteen saavuttamiseksi leikkauksia parempi keiEläkeläiset ry:n hallituksen kannanotto 13.6. kokonaisuudessaan: Lähipalvelut kuuluvat kaikille no on kuitenkin panostaminen lähija peruspalveluihin. Tämä vähentää tarvetta kalliiseen erikoissairaanhoitoon ja oikea-aikainen apu vähentää kustannuksia. Lähipalveluiden tärkeyttä hoitoon pääsyssä ei voi ylikorostaa. Kynnys hakeutua hoitoon on pidettävä matalana. Tämä on olennaisen tärkeää, jotta kaikki Suomessa asuvat saavat tarvitsemansa hoidon – riippumatta asuinpaikasta, taloudellisesta asemasta, äidinkielestä tai muusta taustasta. Eläkeläiset ry:n hallitus 2024–2027 vasemmalta oikealle: Vuokko Kautto (varajäsen), Kaisu Rämet (jäsen), Heikki Mäkinen (jäsen), Kimmo Vartiainen (varajäsen), Matti Huutola (puheenjohtaja), Tuula Telin (varapuheenjohtaja) Sirpa Evwaraye (jäsen), Leena Salo (jäsen), Mauri Blomster (varajäsen), Aimo Röpetti (varajäsen) ja Arja Heikkinen (varajäsen). Kuvasta ovat poissa jäsenet Ilkka Kotiranta ja Raija Raittio ja varajäsen Marja Leena Makkonen. Ikäihmisten hyvinvointipäivä Vantaan Puistokulmassa 10.10. 18 Eläkeläinen 4/2024
• TIINA RAJALA V anhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnassa kampanjoidaan digija muita huijauksia vastaan. Se järjestää Oulun suunnalla Vältä huijaukset -työpajan keskiviikkona 16.10. Tilaisuus on tarkoitettu senioreille. Tarkoitus on oppia tunnistamaan ja torjumaan huijauksia. Tilaisuuden vetäjinä ovat Vanhustyön keskusliiton ja Danske Bankin asiantuntijat. Lisätietoja saa osoitteesta seniorsurf.fi Myös Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläkeja vahinkovakuutusyhtiöitä sekä sijoitusrahastoja rahoitusyhtiöitä ja arvopaperivälittäjiä edustava Finanssiala ry ja muun muassa monet rahoituslaitokset ovat kampanjoineet huijausten torjumiseksi. Finanssialan teettämän kansalaiskyselyn perusteella lähes 70 % suomalaisista on joutunut digihuijausten tai niiden yritysten kohteeksi. Yksitoista prosenttia huijatuista on kertonut menettäneensä huijareille rahaa ja kolme prosenttia merkittävän summan. KANSALAISKYSELYN perusteella kaikenikäiset joutuvat huijausten kohteeksi. Toisin kuin yleisesti ajatellaan, nuoret ovat joutuneet huijausten uhreiksi iäkkäitä useammin. Huijatuksi tuleminen ei siis riipu iästä, sukupuolesta eikä ammatista. Huijausmenetelmät kehittyvät jatkuvasti ja rikolliset ovat taitavia. He osaavat tehdä esimerkiksi hyvin aidolta näyttävän viranomaisen tai pankin kirjautumissivun. Vuonna 2023 suomalaiset menettivät verkkorikollisille yli 44 miljoonaa euroa. Pankit onnistuivat pysäyttämään 33 miljoonaa varoja, jotka olivat menossa huijareiden haltuun. Huijattujen varojen kokonaismäärä oli kaksinkertaistunut vuoteen 2022 verrattuna. Kansalaiskyselyn vastaajista melkein 30 prosenttia ilmoitti alkaneensa vältellä digipalvelujen käyttöä huijausten pelossa. Välttely korostuu 60–79-vuotiaiden ikäluokissa. Verkkoasiointi yhteiskunnassamme yleistyy jatkuvasti ja on monin tavoin kätevää. Verkossa asioidessa kannattaa olla skarppina, mutta liiak si ei pidä pelätä. FINANSSIALAN KAMPANJAN tavoitteena on opastaa ihmisiä, miten voi välttyä huijauksilta ja miten kannattaa toimia, jos tulee huijatuksi. Se on tuottanut kampanjasivuston, josta voi hakea tietoa: huijaamaton.fi Alussa mainitun SeniorSurf-toiminnan lisäksi opastusta tarjoavat erilaiset alueelliset hankkeet ja järjestöt. Pääkaupunkiseudulla toimii Enter ry, jonka vapaaehtoiset antavat säännöllistä digineuvontaa. Järjestökumppanimme Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry koordinoi Verkosta virtaa -tietotekniikkatoimintaa, jossa järjestetään opetusta ja neuvontaa. ? Verkosta virtaa -hankkeen kotisivuilta verkostavirtaa.fi löytyy paljon hyödyllistä tietoa. Nyrkkisäännöt – muista ainakin nämä ? Varo sähköpostilla tai tekstiviestillä tullutta linkkiä. Älä avaa epäilyttävää linkkiä. Ylipäätään linkkien kautta ei tulisi kirjautua pankkitunnuksilla mihinkään. ? Älä luovuta verkkopankkitunnuksiasi tai salasanojasi kenellekään – muista, että pankki tai viranomainen ei koskaan pyydä pankkitunnuksiasi eikä tarvitse niitä mihinkään. ? Pankkitunnuksesi on tarkoitettu vain sinun käyttöösi. Älä anna niitä kenellekään. ? Älä mene pankin, viranomaisen, postin, verottajan tms. verkkopalveluun hakukoneen avulla. ? Varmista, että päädyt oikealle sivulle kirjoittamalla itse koko verkko-osoite selaimen osoitekenttään tai käyttämällä palveluntarjoajan mobiilisovellusta. Jos epäilet tulleesi huijatuksi ? Ota ensimmäiseksi yhteys pankkitunnusten ja korttien sulkupalveluun (24/7) tai oman pankkisi asiakaspalveluun. Nopealla toiminnalla voidaan parhaassa tapauksessa rajoittaa tai estää vahinkoja. ? Tee rikosilmoitus poliisille. ? Älä jää yksin. Uhriksi voi joutua kuka vaan eikä sitä tarvitse hävetä. Hae rohkeasti apua läheisiltäsi ja tarvittaessa ammattilaisilta. Lähde: Finanssiala ry IS TO C K / M O O R S TU D IO Huijausmenetelmät kehittyvät jatkuvasti ja rikolliset ovat taitavia.” Vältä huijaukset Verkossa asioidessa kannattaa olla skarppina, mutta liiaksi ei pidä pelätä. Digitaitoja pitää opettaa kaikenikäisille. Eläkeläinen 4/2024 19
• Syksyn 2024 koulutuskalenteri Kurssihinnat, kurssituki, ilmoittautuminen ? Kurssihinnat sisältävät majoituksen kahden hengen huoneessa. Puolihoitohinnat sisältävät aamiaisen, iltapäiväkahvin ja yhden lämpimän aterian. ? Eläkeläiset ry:n vähävaraiset yhdistykset voivat hakea järjestöltä normaalihintaisille kursseille kurssitukea. ? Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä verkkolomakkeen: https://link.webropol.com/s/ elrykurssit ? Tarkemmat tiedot ja peruutusehdot: elakelaiset.fi/toiminta/koulutus ja koulutussuunnittelija Tiina Rajala, tiina.rajala@elakelaiset.fi puh. 040 582 4319. JÄRJESTÖ Matkavastaavien opintoja neuvottelupäivä 24.9. Viking XPRS Yhdeksän tunnin risteily Tallinnaan. Tulevia tapahtumia ja matkatoiminnan kehittäminen. Laiva lähtee Helsingistä kello 10.30 ja on kello 13 Tallinnassa, jossa mahdollisuus käydä maissa. Paluu Tallinnasta kello 17 ja takaisin Helsingissä kello 19.30. Menomatkalla salaattibuffet ja paluumatkalla Viking Buffet -päivällinen. Vetäjinä Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies, jäsenvastaava Ulla Virtanen ja koulutussuunnittelija Tiina Rajala. Vikingin edustaja Christina Rönnman mukana. Kurssin hinta: 40 €. Ilmoittautuminen heti. Mosaiikkityön peruskurssi 19.–20.9. Helsingissä Tällä kurssilla on kiireetön rytmi, joten mukaan ovat tervetulleita kaikki mosaiikkityöstä kiinnostuneet. Kurssilla tarvittavat materiaalit varataan kouluttajan puolelta, ellei osallistuja itse halua tuoda mukanaan omia materiaalejaan. Kurssipaikkana on Kulttuurikeskus Sofia Vuosaaressa. Kurssin toteuttaa Eläkkeensaajien keskusliitto EKL. Kurssin hinta ilman yöpymistä: 100 €. Omakustanteinen yöpyminen mahdollista. Tiedustelut: jarkko.utriainen@ekl.fi / 050 436 3449. Ilmoittautuminen heti: tapahtumat-ekl-fi.pwire.fi/ tapahtumat/mosaiikkityon-peruskurssi-19-20.9 Helppoa kuubalaista salsaa A 25.9. (1 pv) Hiekkaharjun Puistokulma, Vantaa Kurssi sopii erityisesti kevään kurssille osallistuneille, mutta uudetkin tulijat ovat tervetulleita. Kurssilla kerrataan koordinaatiota ja salsan perusaskelia. Salsaa voivat tanssia kaikenikäiset ja -kuntoiset ihmiset. Opettajana toimii kuubalainen tanssinopettaja ja koreografi Juan Pujals. Kurssiaika on kello 10–14. Kurssin hinta: 20 € (Yhteishinta 30 €, jos osallistuu kursseille A ja B). Ilmoittautuminen heti. Helppoa kuubalaista salsaa B 9.10. (1 pv) Hiekkaharjun Puistokulma, Vantaa Kurssilla opitaan lisää salsan kuvioita ja parisalsaa. Lisäksi kokeillaan muita latinalaistansseja, kuten cha cha cha ja merengue. Salsaa voivat tanssia kaikenikäiset ja -kuntoiset ihmiset. Opettajana toimii kuubalainen tanssinopettaja ja koreografi Juan Pujals. Kurssiaika on kello 10–14. Kurssin hinta: 20 € (Yhteishinta 30 €, jos osallistuu kursseille A ja B). Ilmoittautuminen 18.9. mennessä. Vanhusneuvostopäivät 8.–9.10. (2 pv) Kiipula, Turenki Koulutus järjestetään yhteistyössä EKL:n kanssa ja se on tarkoitettu kuntien ja alueiden vanhusneuvostoissa toimiville jäsenillemme. Lisätietoja voi kysyä EKL:n sosiaalipoliittiselta asiantuntijalta Eero Kiviseltä, sähköposti: eero.kivinen@ekl.fi, puhelin: 041 522 1606. Hinta 50 €. Eläkeläiset ry ei korvaa matkakuluja. Ilmoittautuminen 9.9. mennessä Eläkeläiset ry:hyn. Musiikkikurssi soittajille ja laulajille 11.–14.10. (3 vrk) Koulutus on tarkoitettu kaikille musiikista innostuneille, niin kokeneille kuin vasta-alkajille. Kurssilla musisoidaan yhdessä ja pidetään hauskaa. Ryhmien vetäjät saavat uutta ohjelmistoa omaa ryhmäänsä varten. Vetäjinä Sauli Malinen ja Ahti Sepp. Kurssin hinta: 350 €. Ilmoittautuminen 20.9. mennessä. Yhdistysviestinnän kurssi 15.– 16.10. (2 pv). Seinäjoki, hotelli Alma Kurssi on tarkoitettu yhdistysten tiedottajille sekä kaikille, jotka tarvitsevat viestintätaitoja toiminnassaan. Tiedottamisen perusasioiden lisäksi aiheina ovat sähköinen tiedonvälitys ja media: esimerkiksi toimivien kotisivujen ominaisuudet. (Varsinainen kotisivukurssi pidetään erikseen.) Kouluttajat: Eläkeläiset ry:n tiedottaja Tuomas Talvila ja järjestösuunnittelija Aaron Kallinen. Kurssin hinta: 200 €. Ilmoittautuminen 25.9. mennessä. Jäsenrekisterikurssi 15.–16.10. (2 pv). Seinäjoki, hotelli Alma Kurssi on tarkoitettu puheenjohtajille, jäsensihteereille, taloudenhoitajille ja sihteereille. He saavat kurssin jälkeen jäsenrekisterin käyttäjätunnuksen. Kurssilla opitaan käyttämään ja hyödyntämään jäsenrekisteriohjelmaa sekä tarpeellista tietoa koskien henkilötietojen käsittelyä. Kurssin vetäjät: Eläkeläiset ry:n järjestösuunnittelija Aaron Kallinen ja jäsenvastaava Ulla Virtanen. Kurssin hinta: 200 €. Ilmoittautuminen 25.9. mennessä. Muistikerhojen ohjaajakurssi 17.–18.10. (2 pv) Eläkeläiset ry:n toimisto Helsingin Malmilla Osallistujat saavat tietoa muistista ja muistinhuollosta sekä uusia ideoita kerhotoimintaan. Kurssin hinta: 30 €. Ilmoittautuminen 1.10. mennessä. Yhdistystoiminnan jatkokurssi 29.10.–1.11. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Sopii peruskurssin käyneille tai muutoin kokeneille yhdistystoimijoille. Aiheita ovat muun muassa johtokuntatyö, yhdistysasiakirjat sekä kokouskäytännöt. Vetäjinä Eläkeläiset ry:n järjestösuunnittelija Aaron Kallinen ja koulutussuunnittelija Tiina Rajala. Osittain yhteistä ohjelmaa talouskurssin kanssa. Kurssin hinta: 270 € puolihoidossa. Ilmoittautuminen 1.10. mennessä. Yhdistystalouden jatkokurssi 29.10.–1.11. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Sopii peruskurssin käyneille taloudenhoitajille sekä toiminnantarkastajille. Aiheita ovat muun muassa yhdistyksen vuosikello, taloussääntö, tilinpäätös, toiminnantarkastus sekä kirjanpidon perusteiden kertaus. Vetäjinä Eläkeläiset ry:n talousja henkilöstövastaava Heli Grönroos ja Jokilaaksojen aluejärjestön puheenjohtaja Kaisu Rämet. Osittain yhteistä ohjelmaa yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Kurssin hinta: 270 € puolihoidossa. Ilmoittautuminen 1.10. mennessä. Moninaisuuskurssi 5.11. Eläkeläiset ry:n toimisto Helsingin Malmilla Kurssin hinta: 15 €. Ilmoittautuminen 14.10. mennessä. Kerhonohjaajien kurssi 18.–19.11. Jyväskylä Kurssipaikka on Vesalan leirija Toimintakeskus. Ryhmän ohjaaminen, ryhmän kehitysvaiheet, kerhojen sisältöjen suunnittelu. Kurssin toteuttaa Eläkkeensaajien keskusliitto EKL. Kurssin hinta majoituksella: 150 €. Tiedustelut: jarkko.utriainen@ ekl.fi / 050 436 3449. Ilmoittautuminen sähköisellä lomakkeella: tapahtumat-ekl-fi.pwire. fi/tapahtumat/kerhonohjaajien-kurssi-18-19.11/ Alueelliset kurssit Jäsensihteerien koulutus 17.9., Rokua: Kurssipäivä alkaa kello 8 aamiaisella ja päättyy kello 16 mennessä. Kurssin hinta 65 € sisältää opetuksen lisäksi aamiaisen, lounaan ja iltapäiväkahvin. Paikalle voi tulla tarvittaessa jo maanantaina 16.9. Yöpymisen hinta on 65 € kahden hengen huoneessa. Ilmoittautuminen heti. Vaikuttamista ja viestintää -opintopäivät marraskuussa: Jyväskylä 6.11., Turku 13.11., Helsinki 14.11., Iisalmi 27.11. ja Oulu 28.11. Opintopäivät ovat kello 10–15. Ilmoitamme tarkemmat paikat myöhemmin. 20 Eläkeläinen 4/2024
• HEITTÄYDY ELÄMYKSIIN SYKSYLLÄ TAMPERE-TALOSSA 23.8.2024–11.1.2025 Tampere-talo & Tampereen Teatteri: Taru Sormusten herrasta La 14.9. Megasakki-lastenkonsertti Pe 20.9. Göstan parhaat: Minja Koski, Mikael Saari & Lumos-kvartetti La 28.9. Vantaan Viihdeorkesteri: Myrskyluodon Maija -elokuvakonsertti Pe 4.10. Johanna Försti: Kunpa sinut tuntisin paremmin To 10.10. ja la 12.10. Beethoven: Fidelio -oopperan konserttiversio Ke 16.10. Lontoon Philharmonia-orkesteri Pe 18.10. Pete Parkkonen: Yksin Pe 25.10. Olli Halonen La 2.11. Ismo Alanko – Yksin La 9.11. Hevisaurus Su 17.11. Kaseva: Eilen – Tänään 50 vuotta Ti 12.11. Tommy Emmanuel, CGP (AUS) La 23.11. Talossa Samuli Putro Su 24.11. Retrojengi: Danny, Frederik, Erkki Liikanen To 28.11. Leavings-Orkesteri solistinaan Timo Rautiainen La–su 30.11.–1.12. Tampereen Kirjafestarit 2024 La 30.11. Lumiukko-elokuvakonsertti La 7.12. Eini: Mun vuosi Poimintoja tulevasta ohjelmistosta: Osta liput ja tarjoilut ennakkoon: tampere-talo.fi Osta liput syksyn konsertteihin nyt! La 28.9.?//?Iso sali MYRSKYLUODON MAIJA -ELOKUVAKONSERTTI To 28.11.?//?Iso sali LEAVINGS-ORKESTERI SOLISTINAAN TIMO RAUTIAINEN To 10.10. ja la 12.10.?//?Iso sali BEETHOVEN: FIDELIO -OOPPERAN KONSERTTIVERSIO Kapellimestarina Susanna Mälkki TIINA RAJALA T ämän lehden ilmestyessä ensimmäisten kurssien ohjeellinen ilmoittautumisaika on jo päättynyt. Kurssille osallistuminen voi vielä onnistua, jos toimii nopeasti ja ilmoittautuu heti. Ilmoittautuminen Eläkeläiset ry:n kursseille tapahtuu verkkosivuiltamme löytyvää Webropol-lomaketta käyttäen. Netin koulutuskalenterissa on erikseen ilmoittautumislinkki niille yhteistyökursseille, joiden järjestämisestä vastaa Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry. Syyskauden ensimmäinen koulutus on jäsensihteerien koulutus Rokualla 17.9. kello 8–16. Kurssin hinta on 65 €. Se sisältää opetuksen lisäksi aamupalan, lounaan ja iltapäiväkahvin. Paikalle voi tarvittaessa saapua jo edellisenä päivänä. Majoittuminen kahden hengen huoneessa maksaa 65 €. Aiheena on jäsenrekisterin käyttö yhdistystoiminnan apuna sekä muita ajankohtaisia asioita. Kurssi sopii jäsensihteerien lisäksi puheenjohtajille ja taloudenhoitajille. Seuraava koulutus on matkavastaavien opintoja neuvottelupäivä , joka pidetään 24.9. Viking XPRS -risteilyllä. Lähtö on Helsingistä kello 10.30. Laiva on kello 13 Tallinnassa, jossa on mahdollisuus käydä maissa. Paluu Tallinnasta alkaa kello 17 ja laiva on takaisin Helsingissä kello 19.30. Menomatkalla salaattibuffet ja paluumatkalla Viking-buffetpäivällinen. Aiheena syksyn ajankohtaisia aiheita sekä ensi vuoden toiminta. Viking Linen edustaja Christina Rönnman on risteilyllä mukana. Kurssin hinta on 40 €. Kolmantena on vuorossa kurssiuutuus: mosaiikkityön peruskurssi pidetään 21.–22.9. Helsingin Vuosaaressa. Kurssipaikka on Kulttuurikeskus Sofia. Tällä kurssilla on kiireetön rytmi, joten mukaan ovat tervetulleita kaikki mosaiikkityöstä kiinnostuneet. Kurssilla tarvittavat materiaalit varataan kouluttajan puolelta, ellei osallistuja itse halua tuoda omia materiaaleja mukanaan. Kurssin hinta ilman yöpymistä on 100 €. Omakustanteinen yöpyminen mahdollista. Tiedustelut: jarkko.utriainen@ekl.fi / 050 436 3449. Kurssin toteuttaa Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry. Kurssin ilmoittautumisaikaa jatkettiin 8.9. saakka. Helppoa kuubalaista salsaa opetellaan Vantaan Hiekkaharjussa kursseilla A ja B. Kurssi A pidetään 25.9. ja sille pitäisi ilmoittautua heti. Kurssi A sopii kertauksena viime keväänä pidetylle kurssille. Kurssi B tarjoaa lisää salsan harjoittelua ja muidenkin latinalaistanssien alkeita. Jälkimmäiselle kurssille ehtii ilmoittautua 18.9. mennessä. Molempien kurssien hinta on erikseen 20 € ja yhteishinta 30 €. Vaikuttamisen ja viestinnän päivät marraskuussa Valtakunnallisen ikääntymispolitiikan kurssin sijasta järjestämme viisi alueellista vaikuttamisen ja viestinnän opintopäivää. Aiheita ovat muun muassa ensi kevään kuntaja aluevaalit sekä viestintä ja viestinnän konkreettiset apuvälineet. Tilaisuudet pidetään 6.11. Jyväskylässä, Turussa 13.11., Helsingissä 14.11., Iisalmessa 27.11. ja Oulussa 28.11. Ilmoitamme opintopäivien tarkat paikat myöhemmin. Ilmoittautuminen opintopäiville tapahtuu verkkosivujemme (elakelaiset.fi/toiminta/koulutus) ilmoittautumislomakkeen kautta. Kulttuuriaktivismia Tärkeimmälle kurssiyhteistyökumppanillemme Kansan Sivistystyön Liitto KSL -opintokeskukselle on myönnetty koulutusseteliavustus. Sen johdosta KSL voi tarjota jäsenillemme kolmisen kulttuuriaktivismin koulutusta eri puolilla Suomea. Ne pidetään kuluvan vuoden syyskaudella sekä ensi vuoden kevätkaudella. Tarkempi ajoitus ja koulutusten lukumäärä selviää myöhemmin. Jäsenemme voivat sitä ennen esittää toiveitaan kurssipaikasta ja -ajasta. Toiveita voi esittää KSL:n koulutustuottaja Tiina Flygarelle, sähköposti: tiina.flygare@ksl.fi Matkavastaavien opintoja neuvottelupäivä pidetään 24.9. Viking XPRS -risteilyllä. Syksyn opinnot käyntiin V IK IN G LI N E Eläkeläinen 4/2024 21
• JÄRJESTÖ E läkeläiset ry oli keväällä toista kertaa mukana Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n liikunnan haastekampanjassa. Kampanja lisäsi suosiotaan paikallisyhdistyksissämme. Haastekisaan osallistui nyt kaikkiaan 77 Eläkeläiset ry:n yhdistystä. Liikuntasuorituksia niissä kerättiin kahden kuukauden (maalisja huhtikuu) kampanja-aikana kaikkiaan 61 924. Keväällä 2023 vastaavat luvut olivat 64 yhdistystä ja 47 410 suoritusta. Pohjalainen Jurvan Eläkeläiset ry saavutti viimevuotiseen tapaan Eläkeläiset ry:n yhdistysten ykkössijan. Kakkostilalle kiri Salon alueen Eläkeläiset ry Varsinais-Suomesta ja kolmanneksi lappilainen Rovaniemen Eläkeläiset ry. EKL:n ja Eläkeläiset ry:n kokonaiskilpailussakin Jurvan Eläkeläiset sijoittui komeasti kahdeksannelle tilalle. Pohjanmaalla ollaan liikkeellä, sillä kahden järjestömme kokonaiskisan voiton vei EKL:n Ilmajoen Eläkkeensaajat. Haastekampanjan tavoitteena on innostaa ja kannustaa liikkumaan ja huolehtimaan kunnostaan. Kampanjassa kerättiin päivittäisiä liikuntasuorituksia maalisja huhtikuun ajan. Suorituksiksi kelpaavat kaikki sykettä nostattavat sekä kuntoa kohottavat ja ylläpitävät liikuntamuodot. Tulokset on laskettu niin, että kunkin yhdistyksen kampanjaan osallistuneiden jäsenten liikuntasuoritusten yhteismäärä on jaettu yhdistyksen jäsenmäärällä. Mukana oli yhteensä 256 yhdistystä EKL:stä ja Eläkeläiset ry:stä. Kiitos ja onnittelut kaikille osallistujille! Kolmelle kärkiyhdistyksellemme luovutetaan pokaalit sopivassa yhteydessä syksyn kuluessa. ? Kokonaistulokset (Eläkkeensaajien Keskusliitto ry ja Eläkeläiset ry) löytyvät EKL:n verkkosivuilta: ekl.fi/toiminta/liikunnan-haastekampanja/tulokset-2024 1. Jurvan Eläkeläiset 37,01 2. Salon alueen Eläkeläiset 21,08 3. Rovaniemen Eläkeläiset 20,33 4. Lahden Eläkeläiset 18,16 5. Kuusamon Eläkeläiset 17,83 6. Havukosken Eläkeläiset 16,07 7. Sumiaisten Eläkeläiset 13,56 8. Pihtiputaan Eläkeläiset 13,36 9. Haapajärven Eläkeläiset 12,93 10. Loimaan Eläkeläiset 12,69 11. Hyrylän Eläkeläiset 12,25 12. Rytikarin Eläkeläiset 12,13 13. Valkeakosken Eläkeläiset 12,03 14. Aavasaksan Eläkeläiset 11,50 15. Himangan Eläkeläiset 11,40 16. Klaukkalan Eläkeläiset 11,22 17. Teuvan Eläkeläiset 10,62 18. Iin Eläkeläiset 9,29 19. Haukiputaan Eläkeläiset 9,22 20. Vaajakosken Eläkeläiset 8,73 21. Kuopio-Kallavesi Eläkeläiset 8,69 22. Paltamon Eläkeläiset 8,52 23. Leppävirran Eläkeläiset 8,09 24. Kiimingin Eläkeläiset 7,98 25. Pihlavan Eläkeläiset 7,56 26. Etelä-Vantaan Eläkeläiset 7,28 27. Kaarinan Eläkeläiset 7,21 28. Ylivieskan Eläkeläiset 7,09 29. Tikkurilan Eläkeläiset 7,07 30. Keiteleen Eläkeläiset 7,00 31. Lauritsalan Eläkeläiset 6,62 32. Nokian Eläkeläiset 6,54 33. Malmin Eläkeläiset 6,46 34. Ulvilan Eläkeläiset 6,37 35. Salpakankaan Eläkeläiset 6,22 36. Ylöjärven Eläkeläiset 6,10 37. Posion Eläkeläiset 5,75 38. Tornion Eläkeläiset 5,65 39. Seinäjoen Eläkeläiset 5,40 40. Piikkiön Eläkeläiset 5,35 41. Laukaan Eläkeläiset 5,34 42. Kontulan Eläkeläiset 5,29 43. Karjaan-Pohjan Eläkeläiset 5,20 44. Lohjan Seudun Eläkeläiset 5,13 45. Suomussalmen Eläkeläiset 5,03 46. Joensuun Eläkeläiset 4,88 47. Hämeenlinnan Eläkeläiset 4,87 48. Porin Eläkeläiset 4,73 49. Oulun Eläkeläiset 4,55 50. Simon Eläkeläiset 4,55 51. Heinolan Eläkeläiset 4,33 52. Vaasan Eläkeläiset 4,33 53. Hyrynsalmen Eläkeläiset 4,22 54. Ykspihlajan Eläkeläiset 4,07 55. Jakomäen Eläkeläiset 4,03 56. Pudasjärven Eläkeläiset 4,03 57. Järvenpään Eläkeläiset 3,96 58. Karkkilan Eläkeläiset 3,91 59. Kajaanin Eläkeläiset 3,84 60. Lieksan Seudun Eläkeläiset 3,80 61. Iisalmen Eläkeläiset 3,20 62. Tervolan Eläkeläiset 3,20 63. Kokkolan Eläkeläiset 2,89 64. Hakunilan Eläkeläiset 2,81 65. Sotkamon Eläkeläiset 2,64 66. Muhoksen Eläkeläiset 2,54 67. Kempeleen Eläkeläiset 2,22 68. Puolangan Eläkeläiset 2,19 69. Kankaanpään Eläkeläiset 1,91 70. Oulun Työväen Eläkeläiset 1,58 71. Keravan Eläkeläiset 1,56 72. Varkauden Eläkeläiset 1,53 73. Tampereen Eläkeläiset 1,50 74. Kotkan Eläkeläiset 1,16 75. Lempäälän Eläkeläiset 1,10 76. Jyväskylän Eläkeläiset 0,86 77. Turun Eläkeläiset 0,80 Haastekampanjan tavoitteena on innostaa ja kannustaa kaikkia liikkumaan ja huolehtimaan kunnostaan. Kuvassa Rovaniemen Eläkeläisten ryhmä kevättalvisella kävelyllä. ES KO Y LI A S K A Liikuntahaaste lisäsi suosiotaan Eläkeläiset ry:n yhdistysten tulokset liikunnan haastekampanjassa 2024 Jurva, Salo ja Rovaniemi Eläkeläiset ry:n kärkikolmikko. 22 Eläkeläinen 4/2024
• ke 25.9. Rauma to 26.9. Kaustinen pe 27.9. Ylivieska la 28.9. Vaasa su 29.9. Seinäjoki ke 2.10. Joensuu to 3.10. Varkaus pe 4.10. Kajaani la 5.10. Kuhmo ke 9.10. Raahe to 10.10. Kokkola pe 11.10. Iisalmi la 12.10. Kuopio su 13.10. Imatra ke 30.10. Järvenpää to 31.10. Tampere pe 1.11. Vantaa la 2.11. Espoo ke 6.11. Tampere to 7.11. Huittinen pe 8.11. Kerava la 9.11. Kangasala ke 13.11. Tampere to 14.11. Kotka pe 15.11. Hyvinkää la 16.11. Lohja ke 20.11. Tampere to 21.11. Klaukkala pe 22.11. Kouvola la 23.11. Porvoo su 24.11. Mikkeli ke 27.11. Levi to 28.11. Tornio pe 29.11. Oulu la 30.11. Rovaniemi su 1.12. Kuusamo ke 4. & to 5.12. Turku pe 13. & la 14.12. Helsinki Matkailu ja majoitus ? GREENSTAR HOTELS GreenStar Hotels tarjoaa Eläkeläiset ry:n jäsenille 13 %:n alennuksen edullisimmasta päivän huonehinnasta. Hinnan saa varatessaan majoituksen osoitteessa greenstar.fi käyttämällä varauskoodia GSLIITTO tai suoraan hotellien vastaanotoista. GreenStar Hotels Oy tarjoaa sopimushintaisia huoneita rajoittamattomasti (LRA Last Room Available). Hotellilla on oikeus tarkastaa jäsenyys. ? IKAALINEN SPA & RESORT Ikaalisten kylpylä tarjoaa jäsenillemme 20 %:n alennuksen majoituksesta su–ke, ja 15 % to–la koodilla ELA1959. Koodia ei voi yhdistää muihin tarjouksiin, varaukset ikaalinenspa.fi tai 03 4511 / myynti@ ikaalinenspa.fi. Mainitse varatessa jäsenyytesi. Kaikkiin majoituksiin kuuluvat aamiainen sekä kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. ? KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI Kuopio Eläkeläiset ry:n jäsentarjoukset * Kylpyläloma 2 vrk 140 € / hlö / 2 hh * Kylpyläloma 3 vrk 184 € / hlö / 2 hh Hinnat sisältävät majoituksen (tulopäivä maanantai, tiistai tai keskiviikko), aamiaiset, päivälliset (buffet) sekä kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön. Lisämaksu yhden hengen hotellihuoneessa 30 € / vrk. Samassa huoneessa lomailevat lapset 4–12 v. –50 % aikuisen hinnasta. Tarjous on voimassa 31.12.2024 asti (ei 23.–26.12.2024). Varattavissa koodilla ERY nettikaupasta osoitteesta www.rauhalahti.fi sekä myyntipalvelusta puh. 030 60 830 tai sähköpostilla myynti@rauhalahti.fi ? LOHJA SPA & RESORT 1 vrk kahdelle 139,00 € (norm. 204,00 €) sisältäen majoituksen päätalon huoneessa, puolihoitoruokailun, elämyskylpylän ja kuntosalin käytön. (Yhdelle tarjous 109,00 € yhden hengen huoneessa päätalossa). Tarjous on voimassa ma–to 31.12.2024 asti (ei juhlapyhinä). Varattavissa koodilla ERY Online osoitteesta www.lohjaspa.fi sekä myyntipalvelusta puh 030 60 840 tai sähköpostilla myynti@lohjaspa.fi ? TALLINK SILJA Eläkeläiset ry:n jäsenenä pääset suoraan Club One Silver -tasolle veloituksetta! Liittymällä Club One -jäseneksi nautit rahanarvoisista eduista niin maissa, kuin merellä. Club One kantaasiakasohjelma koostuu kolmesta eri jäsentasosta: Bronze, Silver ja Gold. Club One -jäseniksi liittyvät Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat myös erillisen alennuksen matkoista. Kulttuuri ? INTO-KUSTANNUS Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat Into Kustannuksen verkkokaupasta intokustannus.fi 25 %:n alennuksen kaikista myytävänä olevista kirjoista. Alennuskoodi verkkokaupassa on Eläkeläiset. ? ROCKWAY.FI Rockway.fi on Suomen suurin musiikinopetuksen verkkopalvelu, joka tarjoaa sinulle kaiken soittoharrastuksesi aloittamiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Palvelu sisältää maan parhaat opettajat ja yli 15 000 opetusvideota mm. kitaralle, pianolle ja laululle. Voit myös opetella vaikkapa tekemään musiikkia tai viihtyä artistihaastatteluiden parissa. Eläkeläiset ry:n jäsenenä saat palveluun 1 kk ilmaiskokeilun ja 20 % alennuksen palvelun täysversiosta. Edun voi lunastaa täältä: www.rockway.fi/eläkeläiset Muut ? RUOHONJUURI Eläkeläiset ry:n jäsenille 5 % alennus Ruohonjuuressa. Koodi on RJKUMPPANI2024 ja se toimii verkkokaupassa ja myymälöissä. Lisäksi kaikille eläkeläisille annetaan 10 % alennus ensimmäisenä aukiolotuntina tehdyistä ostoksista. Jäsenedut Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat järjestön omien etujen (lehti, koulutukset, jäsentoiminta) lisäksi etuja seuraavilta yhteistyökumppaneilta. Lisäksi paikallisyhdistyksillä on omia jäsenetuja, joista löytää tietoa omasta yhdistyksestä. Eläkeläinen 4/2024 23
• LOMAOHJELMAA: TIISTAISIN PERINNEJA SAVUSAUNAILTA JÄTKÄNKÄMPÄLLÄ. KESKIVIIKKOISIN ORKESTERITANSSIT, KARAOKEA MA-LA. KUOPION TEATTERISSA UPEA OHJELMISTO. VARAA HOIDOT ENNAKKOON! 2 VRK 140 € / HLÖ / 2 HH 3 VRK 184 € / HLÖ / 2 HH Tarjoukset voimassa tulopäiville ma, ti ja ke. Tarjoukset sisältävät majoituksen hotellissa, huoneistossa tai studiossa, aamiaiset, päivälliset sekä kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön. Varaukset koodilla ERY myyntipalvelusta p. 030 608 30 / myynti@rauhalahti.fi tai nettivaraamosta (24/7) www.rauhalahti.fi. JÄSENTARJOUKSET Nauti kylpylälomasta Kuopiossa ja ihanista hoidoista. Ulkoile hotellin luontopolulla, kuntoile kuntosalissa ja osallistu vesijumppaan ma ja ke -iltaisin. Kylpylähotelli Rauhalahti, Katiskaniementie 8, KUOPIO, rauhalahti.fi Puhelun hinta: paikallisverkkotai matkapuhelinmaksun (pvm / mpm) verran. Tarjouksemme Eläkeläiset ry jäsenille 2024. Via Naturale Oy, Kalliotie 2, 04360 Tuusula info@vianaturale.fi | www.vianaturale.fi | (09) 8709 856 Vaivaako nivelet? Yli miljoona suomalaista kärsii erilaisista liikuntaelinvaivoista. Nokkos-Kalkki inkivääri tukee elimistön omaa kykyä vahvistaa lihaksia ja niveliä. Aito ja alkuperäinen suosittu luottotuote on ollut jo 30 vuotta apuna kymmenille tuhansille suomalaisille. Hyvät rasvahapot helposti koko perheelle. Ravintolisä, joka sisältää kalaöljyn lisäksi neljää erilaista siemenöljyä.Helokki-, mustaherukka-, tyrnija pellavaöljyjen ansiosta kapseleissa on ihanteellinen omega-3ja -6-rasvahappojen suhde. Koko perheelle sopiva Omegat 3-6-7-9 on jokapäiväinen rasvahappojen lähde, jossa on runsaasti monityydyttymätöntä rasvaa sekä Eja D-vitamiinia. Tunnetut ja luotetut RAVINTOLISÄT hyvinvoinnin tukena yhteensä 50 vuotta! Hyvinvarustetuista luontaistuotekaupoista ja -osastoilta. JÄRJESTÖ Yhdistysten uudet säännöt käyttöön syksyllä ELÄKELÄISET RY:N edustajakokous hyväksyi toukokuussa uudet mallisäännöt paikallisyhdistyksille ja aluejärjestöille. Uusien mallisääntöjen ennakkotarkastus patenttija rekisterihallituksessa toimitettiin heinäkuussa ja uudet säännöt ovat nyt valmiit otettavaksi käyttöön. Uudet mallisäännöt ja PRH:n ilmoitukseen tarvittavat diaarinumerot toimitetaan yhdistyksille elokuun ja syyskuun yhdistyspostien mukana. Yhdistysten sääntömääräisten syyskokousten esityslistoille tulee ottaa ylimääräiseksi kohdaksi uusien mallisääntöjen käyttöönotto. Esityslistamallit syyskokouksia varten toimitetaan syyskuun yhdistyspostin mukana. Syyskokouksen jälkeen yhdistys tekee ilmoituksen sääntömuutoksesta patenttija rekisterihallitukselle. PRH:n perimä käsittelymaksu sääntömuutoksesta on ennakkotarkastettujen sääntöjen kohdalla 55 euroa. Hinta koskee sähköisiä muutosilmoituksia, paperi-ilmoitus on kalliimpi. Neuvontaa ja apua sääntömuutoksen tekemisessä: järjestösuunnittelija Aaron Kallinen, puh. 044 751 1031, aaron.kallinen@elakelaiset.fi. E läkeläiset ry:n valtakunnallinen boccia-turnaus pelataan Orivedellä 12.–13.9. Pelipaikkana on Oriveden kampuksen Klemetti-Sali, jonka ensiluokkaiselle parketille muodostetaan kolme boccia-kenttää. Turnauksessa on mukana 21 joukkuetta eri puolilta maata. Turnauksessa pelataan kolme seitsemän joukkueen alkulohkoa ja niiden parhaiden joukkueiden kesken loppupelit. Jokainen joukkue pääsee pelaamaan turnauksessa vähintään kuusi ottelua. Mukana on kolme joukkuetta Rovaniemen Eläkeläisistä, kaksi joukkuetta Aavasaksan, Kaarelan, Nokian, Tampereen ja Uudenkaupungin Eläkeläisistä sekä Kaakkois-Suomen aluejärjestöstä (Kotkasta), ja lisäksi joukkueet Eräjärven, Oulun, Pietarsaaren, Utajärven, Viialan ja Ykspihlajan Eläkeläisistä. Eläkeläiset ry:n boccia-mestaruutta puolustaa Kaarelan Eläkeläiset, joka voitti viime vuonna Kalajoen retkeilypäivillä järjestetyn turnauksen. Turnauksen järjestelyistä vastaa järjestösuunnittelija Aaron Kallinen. Boccia on muun muassa paralympialaisten lajivalikoimaan kuuluva kuulapeli, jota pelataan sisätiloissa pehmeillä palloilla ja ulkotiloissa kovilla. Laji on omiaan kehittämään ja ylläpitämään motorisia valmiuksia ja onkin saavuttanut suuren suosion eläkeläisliikunnan parissa. Bocciaturnauksessa mukana 21 joukkuetta Eläkeläiset ry:n edellinen bocciaturnaus järjestettiin Kalajoen retkeilypäivillä kesällä 2023. Helsingin voittajajoukkueessa heittivät tuolloin Lars Holmström, Jukka Reinamo ja Tarja Reinamo. 24 Eläkeläinen 4/2024
• LEDARE JAN KOSKIMIES chefredaktör D et som skiljer ett ansvarsfullt beslutsfattande från populism är att man är redo att även fatta impopulära beslut om läget så kräver. De politiker som förespråkar inbesparingar inom den offentliga ekonomin säger sig agera precis utifrån dessa grunder. I själva verket är de överdimensionerade sparåtgärderna populism av det mest stilrena slaget. Och visst, sparprat går ju hem hos väljarna. I detta nu vore det politiskt ansvarsfullt att våga satsa på socialoch hälsovården även om det skulle förutsätta skattehöjningar eller ytterligare låntagning. En ansvarsfull beslutsfattare förstår att misskötta vårdtjänster leder till oersättlig skada, medan satsningar på invånarnas hälsa däremot är en lönsam investering i framtiden. Tyvärr har regeringen valt skuldsättningsoch skattepopulismens väg. I den populistiska retoriken är ju idealet en stat med inte en ynka cent i skuld och än mindre i skatt. Ansvarsfulla beslutsfattare vet dock att skatter och skuldsättning är nödvändiga verktyg för välfärdsstatens utveckling. FINANSMINISTERIETS budgetförslag som publicerades i augusti är ingen munter läsning för pensionärerna. Serviceavgifterna höjs, bostadsbidraget skärs ned, utbetalningen av folkpension till utlandet upphör, läkarintyg för körkort utfärdas inte längre inom den offentliga hälsovården. Likaså sänks understödet för reparation av bostäder, och medborgarorganisationernas statsunderstöd sjunker. En genomgående princip som utmärker hela budgeten är inkomstöverföringen från låginkomsttagare till höginkomsttagare. Skattesänkningarna och stödet till den privata hälsovården gynnar direkt de välbeställda. Några nedskärningar görs inte heller i exempelvis företagsstöden, skatteförmånerna för investerare eller i de skattefria dividenderna. REGERINGENS INBESPARINGAR motverkar redan sitt syfte. Ekonomin avstannar, skatteutfallet minskar och skulden ökar. Samhällets tjänster och skyddsnät försämras med ökande fattigdom och socialt illamående som följd. Det vore önskvärt att regeringen ens skulle stanna upp ett tag för att reflektera över den skada de åstadkommit innan de går vidare med nya nedskärningar. Nu kör man på med gasen i botten och skygglappar för ögonen. Översättning: Anne Lindfors-Shaban Skygglappar och med gasen i botten Misskötta vårdtjänster leder till oersättlig skada.” PENSIONÄREN TEXT PENSIONSSKYDDS­ CENTRALEN S jukpensionering mellan åldrarna 50 och 60 har minskat tydligt när utvecklingen granskas genom att följa födelseårsklasser som följer på varandra. Pensionsskyddscentralens (PSC) forskning visar att pensionering med full sjukpension har minskat redan en längre tid, men även pensionering med partiell sjukpension har minskat från och med åldersklasserna som fötts i början av 1960-talet. Specialforskare Mikko Laaksonen från Pensionsskyddscentralen studerade förändringar i sjukpensioneringen bland 50–63-åringar efter födelseår. Vilka nya synvinklar ger det här till forskningen om sjukpensionering? Att pensioneras med full sjukpension har minskat hos dem som är äldre än 50 år från och med början av 2000-talet. Pensionering med partiell sjukpension däremot blev allmännare till och med år 2019, efter vilket ökningen har jämnat ut sig. Granskningen av förändringarna av sjukpensioneringarna efter födelseårsklass ger nya synvinklar till förståelsen av dessa förändringar. Åldersklasser som fötts senare kan till exempel ha bättre hälsa än de som fötts tidigare och därför gå mer sällan i sjukpension eller vid en äldre ålder än åldersklasserna födda tidigare. Om det här är den mekanism som inverkar på förändringarna i sjukpensioneringarna, reflekterar förändringarna som syns mellan de olika kalenderåren endast skillnaderna i sjukpensionering mellan födelseårsklasserna. Vad kom fram när man granskade sjukpensionering efter födelseår? Sjukpensionering bland 50–60-åringar har minskat kraftigt från och med åldersklassen som fötts år 1953. Utvecklingen för fulla sjukpensioner är likartad som för alla sjukpensioner. Pensionering med partiell sjukpension ökade däremot hos dem som fyllt 57 år till och med dem som fötts på 1960-talet, men har efter det börjat minska. Hos dem över 60 år har framför allt pensionering med partiell sjukpension fortsatt öka. De yngsta åldersklasserna går det ändå inte att följa till en så hög ålder. Vad kan man utifrån forskningen uppskatta om den framtida utvecklingen av sjukpensionering? I de yngre åldersklasserna sker sjukpensionering i klart mindre skala än i de äldre åldersklasserna vid samma ålder. Det här gäller både fulla och partiella sjukpensioner. Den genomsnittliga åldern för sjukpensionering har stigit hos dem äldre än 50 år. De yngre åldersklasserna kan således i någon mån uppnå de äldre åldersklassernas sannolikhet att gå i sjukpension före 63 års ålder. Det ser ändå ut som om andelen som sjukpensioneras inte kommer att bli lika hög bland de yngre åldersklasserna som hos de äldre åldersklasserna. Och vad kan man förutspå om utvecklingen av pensionering med partiell sjukpension hos dem äldre än 60 år? Beaktansvärt är att också pensionering med partiell sjukpension har minskat hos dem yngre är 60 år. Hos dem äldre än 60 år har pensionering med partiell sjukpension fortfarande ökat. Till följd av 2017 års pensionsreform stiger pensionsåldern. Det här är också en faktor som påverkar förändringarna av sjukpensionering hos dem äldre än 60 år. Hos dem som är födda senare är åldersgränserna högre än hos dem som är födda tidigare. Hur skiljer sig sjukpensioneringar inom den privata och den offentliga sektorn? Full sjukpensionering har minskat på båda sektorerna, men på den privata sektorn är förändringarna klart större. Pensionering med partiell sjukpension är också på nedgång inom båda sektorerna, men inom den privata sektorn syns nedgången klarare hos de yngre åldersklasserna. Det finns klara skillnader i allmänheten av fulla sjukpensioner och partiella sjukpensioner mellan sektorerna. Förändringar i sjukpensioneringen De yngre åldersklasserna går mer sällan i sjukpension än de äldre åldersklasserna. Eläkeläinen 4/2024 25
• KULTTUURI TEKSTI SISKOTUULIKKI TOIJONEN KUVAT ANNINA MANNILA K ansallisaarteemme”, kirjailija Eeva Kilpi on saanut ansaitsemansa, lämminhenkisen ja arvostavan kaunokirjallisen tietokirjan. Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä on kaunokirjallisesti eheä, kiinnostava teos kustantajan ja yli 90-vuotiaan kirjailijan välisestä lämpimästä ystävyydestä. Kirja tuo lukijan iholle myös kirjoittajansa avoimena omasta elämästään, arvoistaan, tunteistaan ja kokemuksistaan kuin kuvastimessa Eeva Kilven maailmoihin. On lähes uskomatonta, kuinka monissa asioissa ystävysten ajattelu ja teot kohtaavat kauneuden, hellyyden ja taiteen, erityisesti kirjallisuuden kaarilla. WSOY:n kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantaja Anna-Riikka Carlson sai suurena luottamuksen osoituksena ”elämän mittaisen määrän” julkaisemattomia Eeva Kilven tekstejä: kirjeitä, päiväkirjoja, muistilappuja, valokuvia ja ties mitä. Niitä referoimalla ja heidän keskustelujensa annista kehkeytyi tämä kirja. ”Joskus käy niin, että kun ihmiset kohtaavat, he jäävät toisiinsa heti eivätkä katoa tosiltaan koskaan.” Jollekin kirja on näyttäytynyt liian sentimentaalisena, minkä Carlson ymmärtää. Hän kuitenkin muistuttaa, että ei ole ”mennyt sekaisin” Eeva Kilvestä halailemalla puita ja lausumalla Kilven runoja kiihkoisaan. Kirjan saattaminen maailmaan on vaatinut kärsivällisyyttä, ahdistusta ja pelkoa, mutta ennen kaikkea upeita kohtaamisia ja sanojen voimaa. Lukija huokaakin, kun Carlson livahtaa välillä biologinsa kanssa Lappiin vaeltamaan ja pyrkii elämään eevatonta elämää edes hetkittäin. – En voi sanoa lainkaan liian usein, että Eeva sinun runojasi luetaan ja sinusta puhutaan. Olen monesta syystä halunnut toistaa asioita, jotka ilahduttavat häntä. CARLSON LUONNEHTII puhuttelumuotoista teostaan kaunokirjalliseksi tietokirjaksi. Kirjan kirjoittaminen on ollut hänelle korjaava kokemus nykyisessä rikkinäisessä maailmassamme. Hän tietää kokemuksesta, että kehuista ja palkinnoista huolimatta monet kirjailijat epäilevät töidensä arvoa. Myös Eeva Kilpi on aina vilpittömän ylKauneuden pohjaton kaipuu WSOY:n kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantaja Anna-Riikka Carlson sai suurena luottamuksen osoituksena ”elämän mittaisen määrän” julkaisemattomia Eeva Kilven tekstejä: kirjeitä, päiväkirjoja, muistilappuja, valokuvia ja ties mitä. Niitä referoimalla ja heidän keskustelujensa annista kehkeytyi kirja. Eeva Kilpi kotonaan Tapiolassa 1989. Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä -kirjan kuvitusta. 26 Eläkeläinen 4/2024
• Kilpi on kirjoittanut myös naisten asemasta ja äitiydestä sekä luonnon ja eläinten suojelemisesta vuosikymmeniä ennen kuin niistä tuli valtavirran aiheita. Carlson uskoo, että paljon julkisuudessa esiintynyt Kilpi on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen moniin myös persoonana. – Hänen välittömyydessään ja läsnäolonsa intensiivisyydessä on jotain rakastettavaa. Kirjan nimi ja Hanna Weseliuksen hieno valokuva kannessa kertovat jo olennaisen. Carlsonille ja aivan varmasti monille muillekin Eeva Kilpi on rakas. – Toivon, että olisin osannut kirjoittaa sen kirjaani. Rakkaudessa ja ystävyydessä on paljon samaa; totaalinen tahto ja toivo olla toiselle ihmiselle hyvä. Tunne, että saisi kaikki maailman perhoset lentelemään rakastetun huoneeseen. Eeva Kilpi korostaa, että pitää olla määrätietoinen niin kauneuden kuin hyvyydenkin etsimisessä ja teoissa niiden saavuttamiseksi. Lempeän katseen takana täytyy olla myös tekoja, sen Eeva on minulle opettanut. Kuin pikkutytöt ystävykset kikattavat ja kertoivat salaisuuksiaan välillä vakavoituen. Heidän pyyteettömät tapaamisensa ovat hyvän vahvistamista. Toinen heistä on yksin elämänpiirin kaventuessa, toinen tuo iloa ja tuulahduksia ulkomaailmasta. Kirjeitä, terveisiä, kukkia vaikkapa Jenni Haukiolta tai kirjailija Juha Kauppiselta. Juhlien aihetta löytyy alati, niin kuin kirjan nimikin kertoo: ”Nämä juhlat jatkuvat vielä”. Mutta on Kilpi osannut kiukutellakin ja osaa vieläkin. ”Toiseen tutustuminen on kipuamista”, Carlson kirjoittaa. – Eeva Kilven päiväkirjojen ja muistiinpanojen määrä on aivan uskomaton. Hän kirjoitti jo 70-luvulla, että niistä saisi kirjoja ja yhden nimi voisi olla ”Eräänlainen elämä”, Anna-Riikka Carlson kertoo. Kirjan saattaminen maailmaan on vaatinut kärsivällisyyttä, ahdistusta ja pelkoa, mutta ennen kaikkea upeita kohtaamisia ja sanojen voimaa.” lättynyt, kun kuulee miten hänen sanansa ovat vaikuttaneet muihin, Carlson kertoo. Prosessin myötä empaattisena ja kannustavana tunnettu Carlson huomasi, kuinka suurelta sivallukselta pienikin poikkipuolinen kommentti voi joskus tuntua. Oman kirjan kirjoittaminen ja sen saama vastaanotto oli opettavaista ja lisäsi Carlsonin myötätuntoa ja ymmärrystä siitä, kuinka haavoittuvaisia ja repaleisia kirjailijat ovat jättäessään käsikirjoituksensa kustannustoimittajalle ja kritiikkejä lukiessaan. – Rakastin kirjoittamista. Kilven kirjallisesta jäämistöstä syntyy varmasti jokin suurteos tai useampi, Carlson sanoo. – Omasta osuudestani olen vielä hieman epävarma. Kilven päiväkirjojen ja muistiinpanojen määrä on aivan uskomaton. Hän kirjoitti jo 70-luvulla, että niistä saisi kirjoja ja yhden nimi voisi olla ”Eräänlainen elämä”. Näen jo silmissäni, kansallisaarteemme Eeva Kilven elämäkerran, joka kantaa tätä nimeä. EEVA KILPI on elänyt kunnioitettavat 96 vuotta. Hän on yksi Suomen rakastetuimpia kirjailijoita, jonka teoksista otetaan jatkuvasti uusia painoksia. Kilven teosten aiheiden kirjo on niin laaja, että hyvin erityyppiset lukijat voivat löytää niistä jotain itseään koskettavaa, Carlson muistuttaa. Kilpi on kirjoittanut omakohtaisesti sodasta ja evakkoudesta jo 1960–1970-luvuilla, kun aiheesta ei vielä paljoa puhuttu julkisuudessa. Hänen lyriikkansa ihmissuhteista ja rakkaudesta ovat jääneet Carlsonin sanoin hyvässä mielessä ”käyttörunoudeksi”. Niitä lausutaan häissä, hautajaisissa ja rauhan puheissa. Eläkeläinen 4/2024 27
• EEVA KILVEN mielestä se, miten ihminen kohtelee luontoa, kertoo siitä, miten hän kohtelee toisia ihmisiä. Sivistyksen mitta on myös se, miten ihminen kohtelee eläimiä. Myös maisemilla on valtava voima, muistot niistä säilyvät. – Kilvelle menetettyjä maisemia ovat Hiitolan järvet, pellot ja koristeelliset talot luovutetussa Karjalassa. Nuori evakkotyttö joutui sotien jälkeen luopumaan lapsuuden kodistaan, ja jätti ikuisen ikävän. Hänen karjalakaipuutaan ja ”Karjala takaisin”-puheitaan ei katsottu kovin hyvällä 70-luvulla, mutta varmasti yksi Eeva Kilven rakastettavuuden salaisuuksista piilee myös tässä, monien sukupolvikokemuksessa. Ei Rakas Eeva Kilpi -kirja pelkkää hempeilyä ole, myös Kilven elämän surureunat saavat sijaa: pojan kuolema, avioero ja sodan haavat. ”Ehkä minä olen koko elämän riidat ja sairastamiset ja kaiken muun kestänyt kirjoittamalla”, Kilpi toteaa. – Eeva Kilpi oli ilman muuta myös varhainen feministi, mutta karttoi kaikkea lokerointia. Hänen pojantyttärensä mielestä koko mummon elämä on ollut suuri feministinen teko. Kilpihän kirjoitti jo varhain paljon naisen elämästä ja asemasta, taiteilijuuden ja äitiyden yhdistämisen hankaluudesta. Kilven feminismi oli taistelua yhteiskunnan asettamia odotuksia vastaan niin naisen kuin miehenkin suhteen, ihmistä lempeästi katsovaa. Kilpi on myös rohkeasti riepotellut tuotannossaan pikkuporvarillista sovinnaisuutta ja ulkokultaisuutta, osoittamatta kuitenkaan ketään sormella. Hän on myös vahvasti yhteiskunnallinen, poliittinen henkilö, vaikka onkin karttanut puoluepolitiikkaa. Kilpi on halunnut muuttaa maailmaa olemalla valpas joka suuntaan. Hän haluaa puhua myös siitä, miten vanhuksia kohdellaan. ”Kaikkia pitäisi kohdella ihmisinä, joilla on toiveita, tahtoa ja intohimoja.” Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Lähi-Idän, Gazan sotaan johtaneet levottomuudet ovat tuottanut Kilvelle, joka edelleenkin seuraa maailman menoa hyvinkin tarkkaan, suurta ahdistusta. ”Kun vanhuus olisi valepuku ja oikeasti olisit koiranputkipellolla.” Vanhuuteen ja väistämättä lähestyvään kuolemaan Kilpi suhtautuu tyynen humoristisesti. ”Olen ollut kuolla monta kertaa. Pelkään, että aikaa ei enää ole paljon. Kun en kuollutkaan, on jatkettava rakastamista. Ällistyttävää, että olen elänyt niin pitkän, kaikki ovat kuolleet jo paitsi minä ja sinä”, Kilpi taivastelee Carlsonille. ENTÄ, MITÄ annettavaa Eeva Kilven proosalla ja runoudella on meidän aikanamme? – Ehdottomasti katse toislajisiin, Anna-Riikka Carlson sanoo. – Vain ihminen ei ole kaiken keskiössä vaan kaikki muutkin lajit. Jos emme ymmärrä tätä, meille käy todella huonosti. Annettavana on myös katseen laajuutta, ihmisen näkemistä kokonaisuutena. Eeva Kilpi on valpas, utelias ihminen, joka saa tuntemaan, että on itsekin siinä valokeilassa, mihin rakkaus kohdistuu. Sama ihminen, kun voi olla rönsyävää tunnetta ja silti älyllisesti tieteeseen nojaava ja tietoa ahmiva. Jos tähän maailmaan voi tuoda ripauksenkin kauniimpaa katsetta ihmistä kohtaan, se pitää tehdä on hänen vahva viestinsä. Kilven mielestä aika ja metsä ovat arvokkainta, mitä voimme antaa toisillemme. Ristiriita kaiken ympärillämme olevan kauneuden ja kauheuden välillä on niin vaikea syndrooma, ettei ole muuta mahdollisuutta kuin taistella joka päivä kauneuden puolesta. Eeva Kilven koko elämä ja tuotanto on hätähuuto ihmisyydenja luonnon puolesta. Niin tämä Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä. Kirjakin. ? Anna-Riikka Carlson: Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä. WSOY. 448 s. ”KIRJALLISUUS ON itseisarvo. Jotta kirjailijat voisivat tehdä työtään, he tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, jossa sivistystä arvostetaan muuallakin kuin juhlapuheissa”, Anna-Riikka Carlson totesi Finlandia-palkinnon jakotilaisuudessa vuonna 2021. ”Sinä olet Anna-Riikka oikein käyttökelpoinen kirjallisuudelle”, Eeva Kilpi tiivisti kuullessaan tämän. – Valitettavasti puheessani manifestoimat vaatimukset nykyhallinnon aikana ovat käyneet yhä vaikeimmiksi toteuttaa. Aistin sen vahvasti myös kirjailijoilta saamissani palautteissa. Se, miten kulttuuria kohdellaan valtiojohdon tasolla, millaisia leikkauksia tehdään, on karmaisevaa. Valtion budjetissa on paljon pieniä summia, joilla ei ole mitään merkitystä valtion menojen kokonaisuudessa, mutta ne tekevät karmaisevaa jälkeä kirjallisuudelle ja kustannustoiminnalle. Se, että ministerinä on ihminen, joka tekee karkeaa huumoria siitä, että hallitus leikkaa pienituloisilta saa Carlsonin lähes suunniltaan. Esimerkkinä vaikkapa pienlevikkisen kirjallisuuden laatutukien poistaminen. – Kulttuurikentän toimijoiden pitäisi entistä enemmän pitää yhtä ja puolustaa toisiaan. Muuten käy todella huonosti. Kirjailijoiden ja ylipäätään taiteilijoiden hätä omasta toimeentulostaan ja työn arvostamisesta on kouriintuntuvaa hätähuutoa. Olen todella huolissani. Nyt on tekojen aika! Kulttuurin leikkaukset karmaisevat Eeva Kilpi oli ilman muuta myös varhainen feministi, mutta on karttanut kaikkea lokerointia.” Anna-Riikka Carlson luonnehtii puhuttelumuotoista teostaan kaunokirjalliseksi tietokirjaksi. KULTTUURI 28 Eläkeläinen 4/2024
• Herrat ovat Ohjaus Rami Saarijärvi Ohjaus Rami Saarijärvi NOKIAN TYÖVÄEN TEATTERI 2024-2025 NOKIAN TYÖVÄEN TEATTERI 2024-2025 Serp:in komedia Esitykset: Esitykset: 9.11.2024 23.3.2025 9.11.2024 23.3.2025 www.nokianteatteri.fi www.nokianteatteri.fi Liput: Liput: 30 / 27 / 15 € 30 / 27 / 15 € 050 3468 464 050 3468 464 050 3475 102 050 3475 102 avoinna ark. 11 17 avoinna ark. 11 17 MUSIIKKKI Huojuva Lato: Elävänä Osulassa. Bluelight BLR 33239 2, 2024. KANTRIMUSIIKKIA ON käytetty vuosikymmeniä kotimaisten menestyskappaleiden pohjana. Esimerkiksi kun Tapio Rautavaara kävi esiintymässä amerikansuomalaisille niin toi mukanaan kantrilevyjä ja vuonna 1961 Yleisradiossa alkoi soida Kohti Alaskaa eli suomennettu Johnny Hortonin hitti North To Alaska. Vielä tunnetumpi on reissumiehemme hitti Yölinjalla, johon hän kirjoitti osuvat sanat. Sävelmäkin merkittiiin Rautavaaralle mutta jokainen joka on kuullut Johnny Cashin kappaleen I Walk The Line tunnistaa mistä sävel ja idea ovat peräisin. SUOMESSA TEHDÄÄN tänäänkin omaa ”härmänkantria” tai käännetaan alkuperäiskappaleita. Esimerkiksi mainio outlaw-kantriyhtye Freud, Marx, Engels & Jung keikkailee taas lisänimikkeellä Revisited oltuaan 5 vuotta telakalla. Nyt kärkeä on Huojuva Lato, jonka sanaseppo, laulaja, kitaristi ja huuliharpisti on joensuulainen toimittaja-kirjailija Suonna Kononen ja muutkin jäsenet Pohjois-Karjalan poikia. Esikoislevy Lähde länteen on vuodelta 2010 ja kiekkoja tehty jo kahdeksan. Niiltä tälle uudelle Osulan baarissa Valtimon kirkonkylällä äänitetylle livetuplalle on tallennettu 28 kappaletta, liki 2 tuntia musiikkia. HUOJUVAN LADON kappaleista tästäkin paketista löytyvät Suomenhevonen tai Sydänmaantie ovat saaneet radiosoittoa ja yhtye ansaitsisi sitä enemmänkin. Esimerkiksi Tom Russelin alkuperäisbiisiin US Steel pohjaava Outokummun Kupari puraisee jokaisen lakkautetun kaivoksen tai tehtaan työväen kohtaloa. Kononen on kääntänyt ansiokkaasti laatulauluntekijöiden kuten jo Kingston Triossa loistaneen John Stewartin California Bloodlinesin osin savoksi lauletuksi kappaleeksi Savolaista verta tai western swingin kuninkaalle nimetyn Bob Wills Is Still The Kingin nyt kipaleeksi, jossa Virran Ola on vielä Suomen sydänmailla kuningas. KALJAKUPPILOISSA elämöidään usein niin, että soittajien puolesta harmittaa. Osulan baarissa yleisön osuus on miksattu tarpeeksi taustalle ja niinpä Huojuvan Ladon osaaminen pääsee oikeuksiinsa myös slovareissa. Esimerkiksi valtimolaisen, kotikylän pojan Ilkka Vartiaisen pedal steel soi todella hyvin kautta linjan. Suonna Kononen ei laulajana ole ihan yhtä persoonallinen kuin ”Froikkareiden” Pekka Myllykoski -vainaa oli mutta luo myös välispiikeillään tunnelman jossa haluaa olla elävänä mukana. AKI RÄISÄNEN Huojuva Lato eli vasemmalta Ilkka Vartiainen, Teemu Sinkko, Suonna Kononen ja Keijo Korhonen. O LL I N U R M I Kantria Osulan baarista Ilmoita Eläkeläinen-lehdessä myyntipäällikkö Niina Tuulaskoski puh. 041 313 1047, niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Eläkeläinen 4/2024 29
• ALKUPERÄISTEOS EERO HUOVINEN DRAMATISOINTI & OHJAUS PAULIINA SALONIUS EERO HUOVISEN MUISTELMATEOS MIKKELINTEATTERI.FI ES IT YS O IK EU KS IA VA LV O O AG EN CY NO RT H OY . ENSI-ILTA 26.10. 044 402 1539 | liput@mikkelinteatteri.fi Ryhmävaraukset (väh. 20 hlö): 044 402 1538 Lippu.fi myyntipisteet kautta maan. TERTTU SALMI K iimingin Eläkeläiset ry retkeili 20.7. Kalajoella katsomassa kesäteatterinäytelmää Haluatko mökkiläiseksi. Iloista porinapiiriä kerättiin Kiimingistä, Jäälistä sekä parilta pysäkiltä Oulusta. Yhdistyksen puheenjohtaja Jorma Hanhela iloitsi kulttuurinnälkäisestä linja-autoporukasta ja toivotti matkalaiset tervetulleiksi kesäiselle reissulle. Kalajoelle saavuttuamme söimme maittavan kotiruokalounaan Tapion Tuvassa, josta siirryimme katettuun Kalajoen kesäteatteriin missä kuuden näyttelijän parituntinen roolisuoritus kirvoitti välillä melkoisiin naurunhörähdyksiin lähes 300-päisen yleisön. Yhdistyksemme sihteeri Marianne Honkanen toimi matkanjohtajana. Hän kertoi matkaohjelmasta sekä piti porukan kasassa. Paluumatkalla Marianne kertoi suunnitteilla olevasta syksyn kylpyläretkestä ja kartoitti, olisiko tällaiselle pidennetylle viikonloppumatkalle kiinnostusta. Tämän seurueen porukasta reilusti yli puolet näytti vihreää valoa. Alustavasti mukaan mahtuu 40 henkilöä, joten jos olet Kiimingin Eläkeläiset ry:n jäsen ja kiinnostuit kolmen vuorokauden kylpyläreissusta, niin kannattaa kysellä lisätietoja johtokunnan jäseniltä. Yhdistyksen kotisivu: yhdistykset.elakelaiset. fi/kiiminki Kesäisen lauantain päätteeksi iloinen joukko eläkeläisiä palaili yhden pysähdyksen taktiikalla takaisin, kukin omille kotikulmille. Kiimingin Eläkeläiset ry teatteriretkellä Kalajoella. Eläkeläiset teatterimatkalla Kalajoella KULTTUURI Haluatko mökkiläiseksi Kalajoen kesäteatterissa: rooleissa Ella Vierimaa, Essi Sillanpää, Terttu-Liisa Kotka, Sari Latvakoski, Eini Pekola sekä Markus Saarnio. 30 Eläkeläinen 4/2024
• Ensi-ilta 21.9.2024 Ensi-ilta 7.9.2024 Katso Lappeenrannan kaupunginteatterin koko ohjelmisto: lprteatteri.fi Matinea-kortilla näet vaikka kaikki oman tuotannon ennen klo 16 alkavat esitykset. RITARI SINIPARTA Yksi murha on rikos miljoona sankaruutta. Numerot pyhittävät. Charlie Chaplin – Juha Luukkonen Matinea-kortti koko vuodeksi: sinäyttelijää, joista nuorin oli kuusivuotias. Haastattelussa he kertoivat, että parasta näyttelemisessä on tunnelma ja koko näyttelijäyhteisö. ”Tuntuu jännältä, kun yleisö taputtaa ja nauraa joillekin repliikeille”. He vakuuttivat yhdestä suusta, että ei yhtään väsytä, vaikka harjoitukset aloitettiin jo keväällä ja esityksiin kuluu kuukausi. ”Joskus näkee painajaisunta, että ei muista vuorosanoja, tai tulee näyttämölle väärään aikaan”, kertoi Lindaa esittänyt Elina Strum. Näytelmän vakavat kohtaukset, kuten käsikranaatin räjähtäminen ja Katri-äidin lähteminen Venäjälle aiheuttivat alussa Toivoa esittävässä Aku Moilasessa vähän pelkoa. Mutta kun näyttelemiseen heittäytyy ja näytelmään uppoutuu, tapahtumat jäävät näyttämölle eivätkä tule mukana kotiin, vakuuttivat nuoret näyttelijät. KATSOJISTA MONET totesivat, että Toivon vuosi on paras näytelmä, minkä Ulla ja Eero Schroderus ovat kirjoittaneet. Se herätti iäkkäämmissä muistoja lapsuudesta, ”toisella luokalla kansakoulussa meilläkin alettiin saada kouluruokaa”, totesi eräs kuhmolainen rouva. Sellaista se oli, opettajina oli sodassa hermonsa menettäneitä miehiä. Kaikesta oli pulaa niin koulussa kuin kotonakin. Näytelmässä oli useita liikuttavia ja herkkiä hetkiä, jotka nostivat kyyneleet silmiin. Yleisö nousi seisomaan loppuaplodien aikana, jota jutun kirjoittaja ei ole ennen Suomussalmen kesäteatterissa nähnyt. Suomussalmen kesäteatterin ja Soivan metsän maisemat herättivät ensikertalaisissa katsojissa ihastusta: ”Että tällaista voi löytyä keskeltä ei mitään! Uskomatonta!” totesi eräs Tukholmasta Suomeen tullut lomailija. Katsojia kesäteatteri keräsi tänä kesänä yhteensä 7 845. Keskimäärin katsojia oli 560/esitys. Iloisia talkoolaisia viimeisenä talkoopäivänä Eläkeläisillä ennätysmäärä talkoolaisia Suomussalmen Kesäteatterissa Talkoolaisten hoitamat tarjoilut ja järjestelyt saivat runsaasti kiitosta. Eero ja Ulla Schroderuksen käsikirjoittamalle Toivon vuosi -näytelmälle yleisö osoitti suosiota seisaaltaan. TEKSTI JA KUVA EIJA LAAKSO S uomussalmen Eläkeläiset ry:n Kesäteatterin talkoot on taas kerran kunnialla hoidettu. Talkoolaisia oli mukana 39 henkeä, joten vapaapäiviä pystyi pitämään jokainen halunsa mukaan. Muutamia uusia pirteitä talkoolaisia saatiin joukkoomme lisää. Paikalla pitää kerralla olla parisenkymmentä henkeä, jotta työt sujuvat hyvin niin kahvin myynnissä, makkaran paistossa kuin liikenteen ohjauksessakin. Ja sehän meiltä onnistui, kiitosta tuli yleisöltä joka puolelle: kahvi on hyvää, pullat tuoreita, makkarat sopivasti paistettuja, liikenteenohjaajat kohteliaita ja osaavat työnsä hyvin. Palvelu on joustavaa ja ystävällistä, wc:t siistejä, kahvitupa viihtyisä. Kahvitilausryhmiä saapui Kainuusta, Pohjanmaalta, Koillismaalta ja Pohjois-Karjalasta 20, kun viime vuonna ryhmiä oli 30. Liekkö ikääntyminen yhdistyksissä ollut syynä siihen, että määrä väheni. Toisaalta teatteritarjontaa on paljon, miltei joka pitäjässä, mikä on tietenkin hyvä asia. SUOMUSSALMEN kesäteatterissa esitettiin tänä kesänä Eero ja Ulla Schroderuksen käsikirjoittama Toivon vuosi -näytelmä, joka kertoo syrjäisestä rajakylästä vuonna 1948. Kylä ja sen asukkaat kärsivät sodan aiheuttamista vaurioista niin taloudellisesti kuin henkisestikin. Keskeisenä teemana näytelmässä on koulu ja koululaiset, seitsemän lapEläkeläinen 4/2024 31
• KRISTIINA WALLIN Lähetä runosi osoitteeseen Rinnetie 13, 33430 Vuorentausta tai (mieluummin) sähköpostitse: kristiina.wallin@tpnet.fi RUNOPYSÄKKI A jattelen runon kirjoittajia ja lukijoita eräänlaisena hiljaisena voimana. Näen runokirjojen äärelle tai kirjoittamaan kumartuneet hahmot ikään kuin valopisteinä, jotka täplittävät maapallon pintaa. Valopisteitä on paljon ja niiden lämmössä on jotakin hyvin lohduttavaa. Vaikka runo ei juurikaan pidä meteliä itsestään (tai ehkä juuri siksi), sen merkityksellisyys on vahva. Runo kuljettaa hiljaisuuteen, syvään ajatteluun, havaintojen kiteytymiseen ja maailman ja ihmisyyden tutkimiseen. Siksi runoa tarvitaan etenkin nyt, kun informaatiotulva ympärillämme on tauotonta, maailma myllertyy ja repeilee monin tavoin, kulttuuri viihteellistyy ja arvot kovenevat. Runoudessa on kyse myös sivistyksen puolustamisesta. RUNON MERKITYKSESTÄ kirjoittaa Seppo Koskima runossaan Runo pidentää ikää. Jo runon nimi viittaa niihin kokonaisvaltaisiin vaikutuksiin, joita runoudella ( ja tutkimusten mukaan kaikella taiteella) on hyvinvointiimme. Myös Koskima tuo esiin sen, että runous on sivistystä. Ja että runous voi olla yhteiskunnallinen voima näyttäessään totuuden. Koskiman runossa tuo totuus on nimenomaan sydämen totuutta, jolla on vahva yhteys sekä turvallisuuteen että rakkauteen. Hieman merkitys hämärtyy säeparissa ”yritykset parantavat tilannetta, / pahentaakin tilannetta”. Olisiko sujuvampi muoto ”yritykset parantaa tilannetta / pahentavatkin tilannetta”? Entä sana ”kauneimmastaan”, onko se tarkoituksenmukaisessa muodossa? Pienin korjauksin teemat tulisivat esiin vieläkin kirkkaampina. Koskiman runossa runon hyvää tekeviin vaikutuksiin, totuudellisuuteen ja yhteiskunnallisuuteen kietoutuvat ”äiti-maan” voima ja se, että ”luonto ei hylkää lastaan”. Runo voikin olla paitsi ”happea sydämelle” myös ”elämää maapallolle”. Tärkeä muistutus runon voimasta! Runo loppuu kesäisiin tunnelmiin, jäätelökesään, jonka lämpöä on hyvä ajatella nyt, kun vuosi on jälleen kääntynyt syksyyn. Muutama kesäinen runo onkin vielä paikallaan. ILKKA JUKOLAN runo Se kesä kuljettaa kesään ja muistoihin. Kesä ja puiden kukinta saavat jännitteisesti rinnalleen sateen ja aavistuksen hämärästä, kun sateella ”lamput soihduiksi syttyivät”. Sade ja syttyvät lamput muodostavat tunnelmallisen kuvan. Runo on kauniisti lyyrinen ja siinä on tiheä muistamisen tuntu. Rytmissä on ilmavaa keveyttä, joka kannattelee hienosti runon teemaa. Ilmavan keveyden vastavoimana ovat lyhyet säkeet, jotka antavat painoa koko runolle. Sanan ”kukkivat” toistuminen on hyvä rytmillinen ratkaisu, joka osaltaan rakentaa runon tunnelmaa, mutta myös vahvistaa muistettua hetkeä. Kukinta ulottuu kiinnostavasti puista armaan kutreihin. Kukinnan keveyttä runoon rakentaa myös se, ettei siinä ole välimerkkejä eikä isoja kirjaimia. Runon hengitykseen ei tule katkosta. Runo on minimalistinen, mutta silti se luo ajan läpi ulottuvia vahvoja visuaalisia mielikuvia. Yksi mielikuvista on valon läike, jonka voi nähdä ”auringon tansseissa”. SIRPA AALTONEN-VEIKKOLAISEN runo Suviyössä jatkaa kesäistä tematiikkaa ja sen myötä voimme vielä muistella öistä linnunlaulua. Kaksi ensimmäistä säettä kuljettavat minut heti omalle mökilleni hyvin samantapaiseen kokemukseen: minäkin nukun ikkuna auki suviyöhön, jotta kuulen linnut. Säe ”sulkemattomin ikkunoin” on hyvin lyyrinen ja sen sointuisuus kantaa viehättävästi mukanaan kaikuja vanhemmasta runoudesta. Lintujen öinen laulu muodostaa Aaltonen-Veikkolaisen runossa kokonaisen pienen orkesterin, kun ääneen pääsevät huilut, torvi ja sello. Lintujen laulu ja sen musiikillisuus kirjoittuu kauniisti esiin myös tuntoaistin kautta hyväilynä. Äänet saavat rinnalleen maiseman, sen vihreyden ja aurinkousvan. Kiitokseen on aihetta, niin kuin runo muistuttaa. Mutta tarvitaanko isoja kirjaimia korostamaan luomistyötä? Minusta kiitollisuuden teema välittyisi hienosti myös pienin kirjaimin kirjoitettuna. ÖISTÄ TUNNELMAA ja lintujen laulua on myös Olli Saariniemen runossa Missä olet. Hienovarainen alkusointuisuus ja loppusointuisuus rakentavat runoon kiinnostavan rytmin. Rytmi puolestaan tihentää runon tunnelman. Runossa on vahva kaiken toistuvuuden teema, mutta samalla ajatus siitä, että ”uusi päivä kaiken muuttaa voi”. Myös laulun merkitys piirtyy esiin, kun Saariniemi kirjoittaa ”käy siis lauluja laulamaan / se voi hetken helpottaa, / ajatuksen kirkastaa”. Runossa on hyvä kielen virta, mistä kertoo esimerkiksi rakenne säkeessä ”uneen vaivut unta näit” sekä sanan uni taivutusmuotojen rytmikäs vaihtelu runon alkupuolella. Saariniemen runossa hämärä ja kirkas muodostavat kiinnostavan vastaparin. Runon alkupuolella ollaan illassa ja uneen vaipumisen hetkessä. Uni kuljettaa ”maahan hämäRunon hiljainen voima Runoudessa on kyse myös sivistyksen puolustamisesta. KULTTUURI Runo pidentää ikää Antaa turvallisuutta tuleville päiville kestävää elämäntapaa pidentää ikää. Runo sivistyksen ihme happea sydämelle elämää maapallolle. Totuutta, jota hallitusvallat eivät ole koskaan sietäneet Totuutta, ihmisen luontaista tarvetta Vaikka asiat olisivat pahasti pielessä, yritykset parantavat tilannetta, pahentaakin tilannetta Hallitusvallat eivät kunnioita totuutta. Runolla, sivistyksen ihmeellä oma totuus sydämen totuus rakkauden voimalla turvata tulevaisuutta pidentää ikää. Äiti-maan vanhimman viisaudella luonto ei hylkää lastaan, joka kesän kauneimmastaan sydämessään säilyttää antaa turvallisuutta rakkautta jäätelökesällä pidentää ikää. SEPPO KOSKIMA, TAMPERE 32 Eläkeläinen 4/2024
• rään”, mutta hämärän kirkastuttua laulu ja valon tuntu tulevat runon hallitseviksi elementeiksi. Viimeisessä säkeessä laulu laajenee koko kotimaan lauluksi. Puhuttelumuoto tuo runon lähelle, sanat suuntautuvat kohti. SYLVI SIRAINENKIN kirjoittaa yöstä, mutta nyt ollaan arkisemmissa tunnelmissa. Sirainen näyttää unettoman yön konkreettisesti ja fyysisesti. Runon puhujan yksityinen kokemus laajenee varmasti koskettamaan monia. Runossa on ruumiillisia tuntemuksia, jotka näyttävät elävästi runon kokijan öisen hetken. Puoli kahsa pystyyn nousemisessa, jota ähinä säestää. Kaatumista seuraa kipu, jota parin pillerin toivotaan lieventävän. Runon lyhyet säkeet sopivat hyvin toteavaan tyyliin. Vielä voisi miettiä, ovatko ajatusviivat tarpeen tai voisiko niitä karsia. Runon viimeiset säkeet näyttävät, kuinka uni on karannut jonnekin ulottumattomiin. Hetki on monelle tuttu: runon puhuja valvoo yksinään television ääressä ja yö levittäytyy huoneisiin. RUNOUDEN MERKITYS on yhtä lailla yksityisessä kokemuksessa ja sitä kautta ihmiselon kuvaamisessa ja tutkimisessa kuin laajemmissa yhteiskunnallisissa, maapallollisissa tai jopa kosmisissa ulottuvuuksissa. Runoa pitkin saamme kulkea syvään ja laajasti. Lukemisen ja kirjoittamisen hiljaisuudessa voimme kuulla äänet ja nähdä värit, kulkea ajan ja paikkojen lomittuvissa kerroksissa. Aika kääntyy vähitellen syvemmälle syksyyn. Ehkäpä ruskan ja lepoon vaipuvan kasvillisuuden uumenissa syntyy runo jos toinenkin lähetettäväksi Runopysäkille! ? Syyskuun Runopysäkki-blogin runoilijat ovat Helena Koponen, Carita Kuitunen ja Nyyrikki Karjalainen. Lue osoitteessa elakelaiset. fi/blogit delta yöllä heräävä tuntee, kuinka ”jalkaa jomottaa”, mutta siltikin on laahustettava pissalle. Nojatuoli personoituu, kun se kamppaa nurin. Runon fyysisyys syvenee vaivalloisesYö Nukahdan kello 10 – Herään puoli kaksi – jalkaa jomottaa – laahustan pissalle. Nojatuoli kamppaa nurin – ähisten nousen pystyyn. Sattuu niin vietävästi – pari pilleriä ja lasi vettä. Turha enää nukkua – avaan television. SYLVI SIRAINEN, HELSINKI Missä olet Missä olet, kussa kuljet, missä iltaisin silmät suljet, uneen vaivut unta näit, uni vei sinut maahan hämärään, hämärä näin kirkastuu, uusi päivä kaiken muuttaa voi, laulu lintujen silloin korvissa soi. Käy näin eloa jatkamaan, vaikka kaikki toistuu uudestaan, jos sitä et pysty muuttamaan, käy siis lauluja laulamaan, se voi hetken helpottaa, ajatuksen kirkastaa, tuo kaunis laulu kotimaan. OLLI SAARINIEMI, SALLA Se kesä sen kesän minä muistan ja sateen myös kun lamput soihduiksi syttyivät ja puut kukkivat kukkivat kuin armaani kutrit auringon tansseissa kukkivat ILKKA JUKOLA, HELSINKI Suviyössä Nukuin Suomen suviyössä sulkemattomin ikkunoin. Heräsin lintujen konserttiin, minkä elämyksen koin. Oli peipon huilua monta, soi torvi variksen, ja mustarastaan sello soi kuin hyväillen. Niin suurenmoiset kulissit, paljon vihreää. Kaiken yllä aurinkousva, tuuli henkeään pidättää. Kauniiksi meidän maamme LUOJA KERRAN LOI: Niin kauan kiittää saamme kun lintujen laulu soi. SIRPA AALTONEN­VEIKKOLAINEN, TURKU Vaikka runo ei juurikaan pidä meteliä itsestään (tai ehkä juuri siksi), sen merkityksellisyys on vahva.” R O IN E P IIR A IN EN / K U V IA S U O M ES TA .F I Eläkeläinen 4/2024 33
• ELÄMÄ MINUN RESEPTINI Palstalla puhutaan ruuasta ja esitellään eläkeläisten lempiohjeita. Makuyhdistelmiä riittää Aimo Röpetin keittiössä Lappeenrannan Lauritsalassa porisee usein mehumaija tai hillokattila. U usien makuyhdistelmien kokeileminen on tämän homman juju, sanoo Aimo Röpetti, Lauritsalan Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja. – Mehujen ja hillojen valmistuksessa kannattaa käyttää niitä raaka-aineita, joita kulloinkin on runsaasti saatavilla. – Kun esimerkiksi vaaleaa luumua, oli pari kesää sitten äärettömän paljon, kokeilin sitä mustikan kanssa. Mutta siihenhän antaisi myös puolukka hyvän säväyksen, Röpetti ideoi. Marja-aronia on yksi Aimo Röpetin suosikeista, niin mehuihin kuin hilloihinkin. – Täällä Lappeenrannassa istutettiin takavuosina kaupungin ohjeen mukaisesti runsaasti aroniapensaita tonteille ja tonttirajoille. RÖPETIN OMALLA kerrostalopihamaalla ei aineksia kasva. Mutta kun hän on harrastanut säilöntää jo runsaat parikymmentä vuotta, on hyviä verkostoja ehtinyt muodostua. – Tutut ja vähän tuntemattomammatkin vinkkaavat minulle, että heillä on nyt yllin kyllin satoa, tule hakemaan. Ja osaan kyllä itsekin tarvittaessa kysyä, saanko käydä pensaassa, Röpetti nauraa. Mustikat ja puolukat hän käy itse keräämässä metsästä. Amin hillojen ”Kultainen leikkaus” on yksi kilo päämarjaa ja 0,6 kiloa maustemarjoja. Röpetti kuitenkin korostaa, että homman riemu on nimenomaan erilaisten yhdistelmien ja suhteiden kokeilemisessa. Yhtä ainoaa oikeaa tapaa tai ohjetta ei ole olemassa, ja kokeilemalla ja tekemällä oppii. Joistakin yhdistelmistä tulee kestosuosikkeja, jokin jää lyhyeksi testiksi tai tulee sitten takaisin hieman muutettuna. SUUNNITELMALLISUUTTA edellyttää se, että marjat kypsyvät eri aikoihin. Tässä on pakastimesta apua. Hillopurkeissa Röpetti suosii kierrätystä ja uusiokäyttöä. – Kerään kyllä kaikki purkit talteen. Harmittaa oikein nähdä käyttökelpoisten purkkien menevän roskiin. Taloyhtiön kylmäkellari on loistopaikka hillojen ja mehujen säilytykseen. Valmiita herkkuja Röpetti mielellään jakaa muiden iloksi. – Kun menen jonnekin, vien purkin tuliaisiksi. valuu, jatka hetki keittämistä. Purkittaminen Pestyjä, uunissa lämmitettyjä purkkeja, joiden kannet ovat myös puhtaat ja kunnossa. Nykyisin kerään uudenmallisia purkkeja, joissa on helposti aukaistavat kannet. Pyytäkää purkkeja naapuriltanne hilloa vastaan. Etiketti talteen Joka vuodelta etiketit eli reseptit talteen. Ehkäpä haluat kokeilla muutoksia seuravana vuonna. Kokeiltavia yhdistelmiä on lukemattomia. Omena-pihlajanmarjahillo 2 litraa pakkasen puremia pihlajanmarjoja, 500 g omenoita, 5 dl vettä, 9 dl sokeria. Pakkasen puremia pihlajanmarjoja taitaa varmimmin saada omasta pakastimesta. Mehut valmistan mehumaijalla. Esimerkiksi: Aronia 2 kg, puolukka 1 kg, sokeri 1,5 kg. Tätä tein vuonna 2023. Tänä syksynä kokeillaan myös punaisella viinimarjalla. Amin hillot ja marjat Kattilat ja keitoskoot Käytän samaa 3 litran paksupohjaista teräskattilaa kaikkiin hilloihin. Se on juuri passelin kokoinen kumpaankin keitoskokoon: ? Marjoja/omenoita/ym. 1 kg, maustemarjaa 600 g, hillosokeria 600 g, vettä 2 dl, Melatin-hilloamisainetta. ? Marjoja/omenoita/ym. 1,25 kg, maustemarjaa 700 g, hillosokeria 700 kg, vettä 2 dl, Melatin-hilloamisainetta. Hillonta Kattilaan pari dl vettä (jotta estetään pohjaan palamista) Mitattu määrä marjoja kattilaan. Kuumennetaan niin, että höyry nousee Lisätään hillosokeri, sekoitetaan. Seuraa lieden lämpötilaa! Keittoaika: pehmeät marjat noin 15 min., kovat marjat noin 20 min. Pyöräytä silloin tällöin, etteivät pala pohjaan. Esim. mansikkaa keitetään vähemmän aikaa. Kokeile ja kirjaa muistiin! Kun marjat ovat pehmenneet, soseutan keitoksen sauvasekoittimella. Marjat voi myös jättää ehjiksi. Kannattaa kokeilla molempia tapoja! Käytän vähän sokeria. Tässä vaiheessa lisään Melatinin ohjeiden mukaan. Hyytymiskoe: lautanen jääkaapista, lusikalla viiru hilloa lautasen pohjaan. Jos jämähtää lautasen reunalle, keitos on valmis purkittamiseen pienen levon jälkeen. Jos Aimo Röpetillä on parin vuosikymmenen kokemus hillojen ja mehujen valmistuksessa. Etiketeistä selviävät valmistusaineiden suhteet. 34 Eläkeläinen 4/2024
• ANU MÄKI Kirjoittaja on Turussa asuva eläkeläinen, joka on tehnyt työuransa kansalaisjärjestöissä. PIHALLA JA MUUTA PUUHASTELUA Harakanvarpaita, puna­ rintoja ja neitoperhoja Pihalla on monenlaista tohinaa. E läinten touhujen seurailu on tärkeä osa pihasteluani. Kaupunkiympäristössäkin eläinten lajikirjo on melkoinen. Herkistyneet silmät ja korvat havaitsevat eläinten läsnäolon myös talvella. Lintujen pyrähdykset pihamaalle, pensaisiin ja puihin kertovat myös jotain vuoden kierrosta. Tosin vanha hokema kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään ei vastaa omia havaintojani! Kiuruja näkee jo helmi-maaliskuulla, peipot saattavat meillä talvehtiakin ja niiden laulua voi kuulla maaliskuulta, västäräkki keikuttelee pihalla varhain huhtikuussa, pääskyjen tiedustelijat saattavat pikaisesti käväistä huhtikuussa ja kylmän säikyttäminä palata lämpimämpiin oloihin. MITKÄ LINNUT sitten ovat oman kevääni airuita? Harmaalokit, hanhet, fasaanit, punarinnat ja sepelkyyhkyt! Maaliskuulla lokkiparvien kiljahtelevat ylilennot ja hanhien korkealta kuuluva kaakatus enteilevät kesää ja vesien vapautumista. Ja kun lunta on maassa enää häiveen verran ilmaantuvat fasaanikukot Börje ja Nisse äänekkäästi pihalle keekoilemaan ja siipiään leuhottamaan arempien kanojen lymytessä pensaistossa. Rohkelikko punarinnan pyrähdys omenapuun oksalle maalis-huhtikuun taitteessa riemastuttaa aina. Pesää se ei omaan pihapiiriini valitettavasti tee, mutta sen kaunista laulua pääsen kuulemaan. Punarinnan ilmaantuessa toivon hartaasti, että pakkaset olisivat ohi – takatalvea se ei kestä. Yleisin kyyhkymme sepelkyyhky eli toukomettiäinen ilmaantuu säännöllisesti pihalla pesintää yrittämään viimeistään huhtikuun kynnyksellä. Nytkin pihalta kuuluu niiden kumeaa kuherrusta. Tänäkään vuonna pesintä ei onnistunut, vaikka innokasta lemmentouhua on riittänyt sembramännyn tukevilla oksilla. YMPÄRIVUOTISIA pihalintuja ovat mustarastaat ja harakat. Iltojen suuri riemu on kuulla mustarastaan upeaa huilun soittelua korkealta koivun larvasta. Harakka ei juuri äänellään riemastuta, mutta uteliaan ja reviiristään tarkan linnun koikkelehtivaa touhuilua on hauska seurata. Kovimmilla helteillä vein pihalle vesialtaan pikkulinnuille. Harakkapariskuntahan sen omi kylpyläkseen. Harakka myös taatusti kuuluttaa, jos pihalle ilmaantuu oudompi vieras. Kettu on saanut toisenkin kerran harakkakomppanialta sakinhivutusta ja äkäisen häädön. Västäräkki, monen kuukauden ilo, maaliskuulta aina lokakuulle, keikuttelee pelottomasti pyrstöään pihamaalla ja sen laulu on helskyvää visertelyä. Sinitiaiset ja töyhtötiaiset ovat pihallani piipahtelijoita. NISÄKKÄISTÄ MAINITSIN jo ketun. Se on runsastunut huomattavasti ja osuu silmiin usein omalla pihalla ja lähipelloilla. Myös rusakoita on paljon. Aamutuimaan tai illan tullen niitä näkee lepäilemässä kasvuston siimeksessä. Oravakanta vaihtelee. Pari vuotta sitten niitä oli riesaksi asti ja avoimen oven kokivat kutsuksi tulla sisälle: arastelematon tiku istui sohvalla eikä ihan vähäisestä hätistelystä ollut moksiskaan. Lähtiessään kaatoi pari kukkaruukkua kumoon. Kisailevien oravien piirileikki vankan tammen rungolla on kyllä hupaisaa seurattavaa, samoin niiden väsymätön aherrus talvimuonan piilottamiseksi. Hiiriä ja myyriä en juuri näe. Talvella niiden sirot polut risteilevät hangella. Myös rusakon hypähtelyt ja ketun kepeät tassun painallukset koristavat talvista pihaa. Toissatalvena muistin suojata nuoren mehevän omenapuuni rusakolta: kiedoin rungon ympärille (ruman) kahvinpuruilla täytetyn muovikääreen. Se tepsi! Ei kalunnut rusakko puuta. Viime talvena se unohtui… arvattavin seurauksin. JUURI NYT pihalla riemastuttavat perhoset ja mesipistiäiset. Kasvivalintani houkuttelevat niitä: punahatut, tsinniat ja daaliat tarjoavat mettä, punahatut syyskuulle asti. Pari viikkoa sitten oli neitoperhojen aikaa, nyt amiraalit, nokkosperhoset ja sitruunaperhoset kaartelevat lepatellen kukintojen yllä. Punahatun mykerölle on saattanut istahtaa samanaikaisesti niin amiraali kuin kimalainenkin. Suloista sopeutumista malliksi asti! Harakanvarpaat. Ampiainen Honka-daalian kukalla. Amiraali ja punahattu. Kaupunki ympäristössäkin eläinten lajikirjo on melkoinen.” Eläkeläinen 4/2024 35
• YHDISTYKSET TEKSTI JA KUVAT HILKKA BLOM L ämpömittari näytti 25–28 asteen hellelukemia toukokuun lopulla. Hakunilan Eläkeläisten ryhmän matka Tallinnasta Tarttoon kesti pari tuntia. Hotellimme Dorbatin edustalla odotteli suomenkielinen oppaamme Reet Kalamees ja kiertoajelu Tartossa alkoi heti. Tarton kaupunginosat ovat saaneet sen kartanon nimen, jonka maille ne on rakennettu, kertoi oppaamme. Tartto oli ulkomaalaisilta suljettu kaupunki viisikymmentä vuotta sotilaslentokenttäalueen vuoksi. Nykyään sotilasalueella on jäljellä vanha kiitorata, joka jatkuu Kansallismuseon kattona. Ylitimme Emajoen mennen tullen. Toomemäellä seisoimme ruutikellarin katolla ja opas kertoi tuomiokirkon osittain kunnostetuista raunioista sekä Enkelten ja Pirun siltojen historiasta. Aamiaisen jälkeen olimme valmiit päiväretkelle kohti Peipsijärveä, pitkin sipulitietä vanhauskoisten kyliin ja Alatskiven linnaan. Eiliseltä tuttu oppaamme, Reet, tarinoi koko matkan ajan Viron historiasta, kulttuurista, luonnosta ja eläimistä. Puolet Viron pinta-alasta on metsiä. Niistä suurin osa kuuluu yksityisille. Metsissä asustaa samanlaisia villieläimiä kuin suomessakin. Kattohaikaroita on Virossa paljon, noin 8 000 yksilöä. Ne rakentavat painavia pesiä lyhtypylväisiin. Vanha pesä painaa satoja kiloja. Nimenmuutos pylväshaikaraksi olisi paikallaan, sanoi Reet. – Villisiat aiheuttavat eniten tuhoa, Reet kertoi. – Ne ilmestyvät joka syksy perunapellon reunalle juuri silloin kun perunat ovat kasvaneet syötävän kokoisiksi. Lapsuudessani äiti majoittui ilmakiväärin kanssa perunapellon laidalle yöksi, jotta villisikojen hätistely onnistuisi. Äiti muutti isän viereen omaan sänkyynsä vasta kun isä rakensi hälytysjärjestelmän pellon ympärille. PEIPSIJÄRVEN ALUE on yksi omaperäisimmistä vähemmistökulttuurien alueista Virossa. Sipulitie kiemurtelee Itä-Viron vanhauskoisten mailla. Vanhauskoisia venäläisiä orKasepään kylässä värikkäät talot ovat vieri vieressä, huolestuttavan lähellä ajotietä. Tartto ja Peipsijärven sipulitie Hakunilan Eläkeläisten tutustumisretki Tarttoon ja Peipsijärven rannan kalastajakyliin onnistui yli odotusten. Hyvien järjestelyjen lisäksi virolainen oppaamme takasi tietorikkaan elämysmatkan. Peipsijärven vanhauskoisten ruokavalion pääelementit ovat kala ja sipuli.” todokseja on toistakymmentä tuhatta. He ovat tunnettuja sipulinviljelytaidoistaan sekä ahkeruudestaan ja rehellisyydestään. Jalkauduimme bussista Kasepään kylässä. Vanhauskoisten kylissä värikkäät talot ovat vieri vieressä, huolestuttavan lähellä ajotietä. Takapihalta johtaa kanava Peipsijärveen, kätevä vesitie, paikka veneelle ja vettä kasvimaan hoitoon. Pihoilla on halkopinoja, veneitä ja puutarhan työkaluja. Kaikesta näkyy, että elämisen eteen tehdään töitä. Vanhauskoisilla on kaksi tärkeää uskonnollista rituaalia: kaste ja kaKasepään komeita sipuliviljelmiä. Tarton Toomemäellä kuultiin oppaan kertomuksia tuomiokirkon osittain kunnostetuista raunioista sekä Enkelten ja Pirun siltojen historiasta. 36 Eläkeläinen 4/2024
• PIHTIPUTAAN ELÄKELÄISET vietti kevään viimeisen kerhopäivän Kärväskylän Rantamajalla, Koliman rannalla. Paikkaa oli remontoitu, uunikin uusittu. Kyllä oli hyvä makkaroita paistella ja maistella. Maija oli paistanut lettuja, muiden kahvileipien jatkoksi, aikamoisen pinon. Muonitus oli onnistunut. Laulut raikui ja juttu luisti, tuvassa oli mukava meininki. Kiitos-sanojakin kuului monelta taholta. Valitettavasti muutama ehti lähteä pois ennen valokuvan ottamista. Heinäkuussa kävimme sitten Löytänän Kesäteatterissa katsomassa näytöstä Suutari Vilihunen. Odottelemme iloisin mielin kerhon alkamista syksyllä. MAIRE VARIS huomaamatta. Vaihdoimme kiitoslahjoja ja nautimme juhlalounaalla ”eksoottista” poronkäristystä sekä kakkukahvit. Juhlatansseissa oli runsaasti väkeä, olihan esiintyjänä tangoprinsessa Heidi Pakarinen. Vierailijat olivat ihastuneita Suomen kauneudesta ja yllättyneitä pitkistä välimatkoista sekä Suomen pituudesta. Ystävyys jatkuu. Kainuun eläkeläiset tekevät vastavierailun lokakuun alussa Võrumaa Eakate IV Festival -tapahtumaan. Kuusijärveltä Lofooteille HAKUNILAN Eläkeläisissä toimii virkeää väkeä. Tarton matkan lisäksi on kesän aikana vietetty Runon ja Suven päivää Hakunilan kartanolla, paistettu makkaroita Kuusijärven nuotiopaikalla Jaakon päivänä ja käyty katsomassa kesäteatteria Vihdissä. Elokuun viimeisellä viikolla toteutuu matka Lofooteille. Syyskaudella monipuolinen kerhotoiminta jatkuu Hakunilan nuorisotilassa torstaisin, alkaen 5.9. ? hakunilanelakelaiset. com Viikon ohjelmassa oli tutustumista kainuulaisiin nähtävyyksiin, esiintymisiä, tanssia ja lauluja. Puheissa välittyi tärkeä ystävyystoiminta ja eläkeläisten osallistuminen yhteiskunnan toimintaan. Ystävyys jatkuu Virolaiseläkeläisten ryhmä tutustui viikon vierailullaan Kainuuseen. ARJA HEIKKINEN V iidenkymmenen virolaisen eläkeläisen ryhmä Võrumaalta vieraili heinäkuun alussa Kainuussa Võrun Päiväkeskuksen johtajan Siiri Tomikin johdolla. Viikon vierailu oli jatkoa 2018 alkaneelle ystävyystoiminalle Puolangan yhdistyksen kanssa. Vierailla oli kotimajoitus Kajaanin, Paltamon ja Puolangan ystävyysperheissä. Aktiivisen viikon aikana virolaiset vierailivat ja tutustuivat Kainuulaisiin nähtävyyksiin. Kiertoajelu Vuokatissa vei Sotkamon Eläkeläisten vieraaksi, jossa oli kahvitus ohjelman kera. Paltaniemellä vierailtiin kuvakirkossa, Eino Leino -talolla sekä Keisarin tallissa. Kainuun runoviikko sattui vierailun aikaan, ja siellä vieraat myös esiintyivät. Kajaanin Kansanpirtillä pidetyssä Ystävyysjuhlassa saimme nauttia tanssiesityksistä ja lauluista. Lopuksi meitä tanssitti tangoprinsessa Hanna Hirvonen. Viikon päätteeksi pidettiin pääjuhla Ristijärven Virtaalassa. Ohjelmassa oli tanssia ja lauluja, jotka olivat tuttuja myös meille ja joista yleisö silminnähden nautti. Puheissa välittyi tärkeä ystävyystoiminta ja eläkeläisten osallistuminen yhteiskunnan toimintaan. Esimerkiksi osuus talkootyöhön on yhteiskunnallisesti suuri ja vaikuttava, mikä jää usein Pihtiputaalla mukava meininki tumus, kertoi Reet. Lähes jokaisen miehen ammatti on kalastaja. Miehen kuuluu myös olla pitkäpartainen. Vainajat haudataan jalat Peipsijärvelle päin. Jokavuotinen paastoaminen pitää heidät hoikkina ja työkuntoisina pitkälle vanhaan ikään. Ruokavalion pääelementit ovat kala ja sipuli. UUSGOOTTILAINEN linna Alatskivessä on peräisin 1600-luvulta. Saksanaatelinen paroni von Nolcken rakennutti linnan uudelleen 1800-luvun lopulla. Satujen prinsessalinnalta näyttävän, uljaan rakennuksen esikuva oli Balmoren linna Skotlannissa. Oppaamme totesi, että tämä ja monet muut Viron linnat ja kartanot rakennettiin janoisten rahoilla. Aatelisille myönnettiin viinanpoltto-oikeus ja väkijuomien myynti oli kannattavaa puuhaa. Kiertelimme linnan sisätiloissa. Aatelisperheen asuintilat ovat ensimmäisessä kerroksessa, kellarikerroksesta löytyy kartanon palvelijoiden vahahahmojen näyttely ja kolmas kerros on omistettu virolaisen säveltäjän Eduard Tubinin museolle. Tämä matka Tarttoon oli hyvin järjestetty ja saimme paljon tietoa Virosta, kiitos oivallisen oppaamme. Iltaisin tutustuimme omin päin Tarton keskustaan, Raatihuoneen toriin ja Emajoen rantapuistoon. Suurikukkaiset syreenit tuoksuivat huumaavasti illan hämyssä. Eläkeläinen 4/2024 37
• YHDISTYKSET Pohjoisten alueiden kesäjuhlaa vietettiin Kajaanissa. TEKSTI JA KUVAT PAULA TOKKONEN K esäkuun puolivälissä vietettiin Kajaanissa kolmen pohjoisen aluejärjestön kesäjuhlaa. Kaikkiaan noin 320 osallistujaa nautti lavatanssitunnelmasta hyvän ohjelman ja tanssien merkeissä. Juhlat käynnistyivät 12.6. Kainuun Kansanpirtillä pidetyillä karaoketansseilla ja huipentuivat seuraavana päivänä Jormuan lavalla pidettyyn pääjuhlaan. Lapin aluejärjestöstä juhlaan osallistui vieraita neljästä yhdistyksestä, kaukaisimmat Kolarista saakka. Jokilaaksojen aluejärjestöstä saapui juhlaan Oulun Työväen Eläkeläisten ryhmä. Kainuun paikallisyhdistysten jäseniä osallistui myös juhlaan lukuisa joukko. Vieraille oli tarjolla palvilihakeittoa ja emäntien tekemiä voileipiä, kahvia ja pullaa unohtamatta. Juhlassa esiintyivät Lauluryhmä Rovaniemeltä ja Varttuneet-kuoro Oulusta. Kuultiin pohjoisen lauluja haitarinsoittaja Heikki Aholan säestämänä. Oululaiset esittivät kuoronjohtaja Ahti Seppin johdolla lauluja aina Kesäillan valssista huikeaan versioon Ultra Bran kappaleesta Savanni nukahtaa. Viimeisenä ohjelmanumerona paltamolaiset Tarja Mikkonen (Suomi-neito) ja Hillevi Koskela (matkaopas) esittivät hulvattoman sketsin Suomi-neito, jossa matkattiin Suomea ristiin rastiin matkaoppaan näyttäessä karttakepillä matkakohteet Suomi-neidon vartalolta. Esitys kirvoitti useat naurunpyrskähdykset yleisöltä. JUHLAPUHEEN PITÄNYT kansanedustaja Hanna Sarkkinen pohti sitä, että useimpien ihmisten mielestä elämässä tärkeintä ovat läheiset ja terveys. – Siihen nähden, miten paljon me arvostamme terveyttä, teemme kuitenkin yllättävän huonoja valintoja. Liikumme liian vähän, syömme epäterveellisesti, käytämme päihteitä. Sarkkinen koristi, että vaikka jokaisen mistä onkin hyvä miettiä omia elämäntapavalintojaan, vastuuta terveyden edistämisestä ei voi sysätä yksin yksilöille. –Yhteiskunnallisiin ongelmiin tarvitaan yhteiskunnallisia ratkaisuja, kuten terveellisiä elämäntapoja tukeva verotus, kohtuuhintaisia harrastusmahdollisuuksia ja omin voimin liikkumista tukevaa yhdyskuntasuunnittelua. Sarkkinen totesi, että ihmisten tärkeinä pitämien asioiden pitäisi heijastua myös poliittisiin valintoihin. Terveyden arvostaminen ei kuitenkaan heijastu rahoitukseen, vaan Suomi käyttää sosiaalija terveyspalveluihin jo valmiiksi vähemmän rahaa kuin muut pohjoismaat. – Siihen nähden, miten tärkeää terveys on suomalaisille, on ihmeellistä miten paljon Orpon ja Purran hallitus on valmis leikkaamaan muutenkin riittämättömästi rahoitetuista sosiaalija terveyspalveluista. Hallitus leikkaa terveyskeskusten hoitoon pääsystä, vanhuspalveluista, erikoissairaanhoidon palveluista, sairaalaverkosta, vammaispalveluista ja sosiaalipalveluista. Sosiaalija terveyspalveluihin suunnataan isot leikkaukset, vaikka hyvinvointialueiden rahat ovat jo valmiiksi tiukassa ja ikääntyvän väestön palvelutarpeet kasvavat, Sarkkinen kritisoi. Eläkeläisjärjestöille Sarkkinen lausui kiitokset niiden tekemästä arvokkaasta työstä ikäihmisten hyvinvoinnin eteen. –Aktiivisten eläkeläisten monella tavalla tekemä järjestöja muu vapaaehtoistyö, vertaisapu ja työ perhepiirissä kannattelee osaltaan yhteiskuntaamme. OHJELMALLISEN OSUUDEN päätyttyä lauloimme yhdessä seisomaan nousten ja kuuluvasti Nälkämaan laulun, jota myös Kainuun marssiksi kutsutaan. Sen jälkeen Kajaanin Harmonikkakerho solistinaan paikkakunnan oma poika Anssi Vimpari tanssittivat juhlayleisöä. Juhlien järjestäminen vaatii aina ison ponnistuksen ja paljon talkooväkeä. Kuitenkin ihmisten viihtyminen ja kiittävät palautteet, palkitsevat tehdyn työn. Kiitokset juhlien vieraille, esiintyjille ja talkoolaisille, te kaikki teitte juhlistamme onnistuneen! Jormuan lavan juhlayleisöä, etualalla Rovaniemen Eläkeläiset ry:n Lauluryhmä. Kansanedustaja Hanna Sarkkinen kiitti puheessaan eläkeläisjärjestöjä niiden tekemästä arvokkaasta työstä ikäihmisten hyvinvoinnin eteen. Kepeästi kesään 38 Eläkeläinen 4/2024
• TEKSTI JA KUVAT AARON KALLINEN E läkeläiset ry:n Satakunnan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen aluejärjestöt kokoontuivat perinteiseen kesäjuhlaan tällä kertaa Satakuntaan. Arviolta 250 osanottajaa nautti aurinkoisesta kesäsäästä, hyvästä ruoasta ja ohjelmasta Nakkilan Verstaalla. Nakkilan Pyssykankaalla sijaitsevan Verstaan tilat ovat aiemmin toimineet paikallisen sahan verstaana ja höyläämönä. Tunnelmaltaan rouhea, mutta tyylikäs ja viihtyisä juhlatila tarjosi hienot puitteet suurelle osallistujajoukolle. Satakunnan aluejärjestön puheenjohtaja Tuula Telin toivotti osanottajat tervetulleiksi juhlaan. Telin totesi, että yhteiset juhlat tarjoavat yhdistyksille hienot puitteet omien kulttuuriohjelmien esittämiseen. Juhlan juonsi Matti Saarinen Ulvilasta pitäen hauskoilla sutkautuksillaan yleisön mielialaa yllä myös ohjelmaesitysten välillä. Kulttuuriesityksiä nähtiinkin niin laulu-, musiikkija tanssiesitysten kuin runojen ja murrepakinoidenkin muodossa. Eläkeläisyhdistysten kulttuuritoiminta on edelleen voimissaan. Nakkilan kunnanjohtaja Markus Ojakoski korosti yhdistysten tärkeyttä kunnan toiminnalle. Kunnassa on tehty strateginen linjaus, että järAurinkoinen kesäjuhla Nakkilassa Puheenjohtaja Matti Huutola haastoi kolmen aluejärjestön yhdistykset mukaan jäsenhankinta kampanjaan. ”Jäsenmäärän kehitys on järjestön kannalta elintärkeää.” jestöt ovat jatkossakin kunnan tärkeitä yhteistyökumppaneita. Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola kertoi toukokuun lopulla Seinäjoella pidetystä järjestön edustajakokouksesta ja sen päätöksistä. Huutola totesi, että eläkejärjestelmän uudistukseen vaikuttaminen on järjestön suuri lähitulevaisuuden haaste. Huutola haastoi myös yhdistykset mukaan jäsenhankintakampanjaan, sillä jäsenmäärän kehitys on järjestön kannalta elintärkeää. Huutola kertoi myös järjestön kannanotoista lähipalveluiden puolesta. Etenkin omaishoitajien asemaa on parannettava, sillä omaishoitajien tärkeä työpanos säästää myös yhteiskunnan varoja. Juhlan lopuksi Satakunnan aluejärjestön varapuheenjohtaja Terttu Viinamäki kiitti juhlassa mukanaolijoita ja luovutti viestikapulan Pirkanmaan aluejärjestön puheenjohtajalle Vilho Ponkiniemelle, joka toivotti osallistujat tervetulleiksi ensi vuoden juhlaan Pirkanmaalle. Sahan verstaana ja höyläämönä aiemmin toimineet Nakkilan Verstaan tilat tarjosivat rouhean tyylikkäät ja viihtyisät puitteet. AILI VIRTALA KEMILÄISET RYTIKARIN Eläkeläiset kokoontuivat Rytikarin Työväentalon pihalle 11.6. kello 9.00. Oli alkamassa sokkoretki, ja monia jännitti, mihin olimmekaan menossa. Linja-auto suuntasi pohjoiseen. Ensimmäinen pysähdys oli Tervolan kotiseutumuseo, sinne oli sovittu esittely, jonka jälkeen joimme perinteiset anismunkki/kampanisukahvit. Ja näin jatkoimme matkaa vielä satakunta kilometriä. Porukka alkoi jo kysellä, että mihin oikein mennään, loppumatkasta tie kapeni ja mutkistui. Niin viimein auto kääntyi kohti järvenrantaa ja saavuimme Aliselle Alposjärvelle, Ailin ja Olavin mökille. Porukka ihasteli paikan kauneutta. Ilmakin oli mitä hienoin. Emännät keittivät Lapin velhon keittoa. Jälkiruokana oli hillakiisseli. Ruokailun jälkeen pelattiin Mölkkyä, sitten juotiin raparperipiirakkakahvit. Ennen paluumatkalle lähtöä vielä grillattiin makkarat. Paluumatka tehtiin Ylitornion kautta Kukkolankoskelle, sinne oli vielä sovittu tauko. Näin olimme takaisin Työväentalolla iltayhdeksän aikaan. Järven rantamaisemissa pelattiin mölkkyä. Sokkomatka vei rytikarilaiset mökki-idylliin PÄ IV I P O S TI Kulttuuriesityksiä nähtiin ja kuultiin niin laulu-, musiikkija tanssiesitysten kuin runojen ja murrepakinoidenkin muodossa. Eläkeläinen 4/2024 39
• POISNUKKUNEITA YHDISTYKSET KAUNIINA SYYSKESÄN päivänä saimme suruviestin: Yhdistyksemme entinen puheenjohtaja Olli Salin oli kuollut vaikean sairauden murtamana. Hän oli syntynyt 21.3.1950. Olli jäi eläkkeelle vuonna 2017 ja tuli heti heti aktiivisesti mukaan Kallion-Vallilan Eläkeläisten toimintaan. Pian hänet valittiin myös Helsingin vanhusneuvostoon Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestön edustajana. Eläkeläiset ry:n 21. edustajakokouksessa vuonna 2021 hänet valittiin kolmivuotiskaudelle Eläkeläiset ry:n valtuustoon. Työelämässä Olli oli 30 vuotta toiminut Helsingin kaupungin sosiaalija kriisipäivystyksen päällikkönä. Täten hänellä oli vankka tausta ikäihmisten sosiaalisia ongelmia koskevaan keskusteluun ja toimenpiteisiin. Olli halusi painottaa palvelujen saatavuutta ja erityisesti lähipalveluja. Myös liikuntaa hän pyrki edistämään monin tavoin, viimeisimpäOlli Salin 1950–2024 Olli Salin nä hanke ohjatuista kävelyretkistä kotikulmilla. Olli oli luonnon ystävä, siirtolapuutarhuri ja Kansallinen kaupunkipuisto -hankkeen aktiivi. Hän jätti suuren aukon ja velvoittavan perinnön. KALLION­VALLILAN ELÄKELÄISET SEIJA VÄHKYRÄ M enomatkalla linja-autossa myytiin arpoja ja kuultiin Kalle Päätalon kirjoittama tarina Kurtti-Tyyne ja ajatusvirhe. Pudasjärven Eläkeläiset ry:n 22-päinen ryhmä teki päiväretken naapurikunta Taivalkosken Päätaloviikoille. Pudasjärveltä lähdettäessä taivas oli pilvessä ja vettä tihuutti. Matkan varrella aurinko pilkisteli jo pilvien lomasta. Matkan ensimmäinen etappi oli Päätalo-keskus. Tämän kesän näyttelyn teemana oli Kalle Päätalo ja lukemisen aikakausi – aikakausilehtien kertomaa -näyttely. Tilassa on pysyvänä näyttelynä kirjailijan näköistyöhuone Tampereelta. Katsoimme vierailun lopuksi kirjailijan nuoruuden ajoista kertovan Iijoki-sarjan pilottivideon Räntyt ja kuoletukset. MATKA JATKUI. Bussin ikkunasta näimme Taivalkosken torin kulmassa tukevasti seisovan Kalle Päätalon muistomerkin nimeltään Kirja. Lounasta söimme Jokijärvellä Saijan Lomakartanossa. Meidät otti vastaan Saijan emäntä, joka toivotti meidät tervetulleiksi pirttiravintolaan ja kertoi paikan historiasta Saijasta ajaa köröttelimme pitkin metsätietä kohti Kallioniemeä. Siellä on Kalle Päätalon museoitu lapsuudenkoti. Tänä vuonna kotimuseossa on esillä Kalle Päätalon Riitu-äidin elämästä kertova näyttely Kallioniemen kööki. Esillä olevat esineet herättivät katselijoissa muistoja menneiltä ajoilta. Pihalla oli meneillään tiilentekonäytös perinteisellä menetelmällä. Metallisesta tiilimuotista muotoutui tiiliä kolme kappaletta kerrallaan. KÄÄNNYIMME paluumatkalle. Taivalkosken keskustassa pysähdyimme vielä Jalavan pirttikahvilaan. Siellä oli meille tarjolla munkkikahvit. Nopeimmat meistä kerkesivät käymään läheisellä kirpputorilla. Paluumatkalla arvottiin arpapalkinnot, päävoittona oli herkkukori. Vanhat tavarat niin Kallioniemen kotimuseossa kuin Jalavan kaupassa innoittivat matkalaisia muistelemaan entisaikoja. Niin elettiinpä sitä ennenkin. Kaikissa paikoissa, joissa asioimme, palvelu oli ystävällistä ja matkalaisten toiveet täyttyivät. Kuurosateista ja sähkökatkoista huolimatta retkipäivä kuulosti matkalaisten puheista päätellen onnistuneen. Retken järjestäjänä toimi Pudasjärven Eläkeläiset ry. Retki toteutettiin Eläkeläiset ry:n ja Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n myöntämällä Toimintatonni-avustuksella. Pudasjärven Eläkeläisten Toimintatonni-retkellä tutustuttiin Päätalo-keskukseen ja koti seutumuseoon ja innostuttiin muistelemaan entisaikoja. Päätalo-keskus vaalii mestarikirjailijan perintöä. Päiväretki Kalle Päätalon maisemiin Kalle Päätalon lapsuudenkodin pihalla seurattiin tiilentekonäytöstä. Erkki Lehtinen on toiminut monessa tehtävässä ja yhdistyksessä. HEIKKI MÄKINEN KLAUKKALAN ELÄKELÄISTEN iäkkäämpää sukupolvea edustava Erkki Lehtinen on kuorma-autoilijana tunnettu ”Sisu-mies”. Hän on istunut elämäntyönään paitsi kotimaista tuotantoa olevan kuorma-auton ratissa, niin myös aktiivisesti osallistuneena yhdistysmiehenä monessa tehtävässä ja yhdistyksessä. Kun Erkki Lehtinen täytti 90 vuotta 17.6., Klaukkalan Eläkeläiset nostivat onnittelumaljan yhdessä muiden juhlavieraiden kanssa ja toivottivat Erkille ja Aira-vaimolle vielä kosolti terveitä vuosia eteenpäin. Urheilusta ja liikunnasta aina kiinnostuneen Erkin ansiota on urheiluseura Perttulan Tähden majan rakentaminen ja ylläpito. Kunnanvaltuustossa Erkki on aikoinaan edustanut SKDL:ää ja sitä kautta vaikuttanut kunnalliseen elämään Nurmijärvellä. Pysyvimpänä muistomerkkinä voitaneen pitää Sovinnonpuiston aikaansaantia yhdessä seurakunnan kanssa Nurmijärvelle kansalaissodan päättymisen 100-vuotisjuhlan yhteydessä. Kunnallisen vaikuttamisen lisäksi Erkin aikaansaannoksia on Perttulan kansantalon isäntänä toimiminen vuosikausia. Perttulan Tähden edustajat olivat tehneet syntymäpäiväjuhlaan koosteen Erkki Lehtisen elämäntyöstä. Se julkiluettiin onnittelujen yhteydessä. Klaukkalan ”Sisu-mies” 40 Eläkeläinen 4/2024
• Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Jan Koskimies Tilaukset ja osoitteen muutokset Ulla Virtanen puh. 020 743 3610 ulla.virtanen@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa Tilaushinta kotimaahan 30 euroa/vuosikerta Muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk Toimitus ja toimisto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puh. 020 743 3610 elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Niina Tuulaskoski, myyntipäällikkö, puh. 041 313 1047 niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Syntymäpäivät ja pois nukkuneet, syysja kevät kokousilmoitukset: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ulkoasu Tuomas Nikulin ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (painettu) ISSN 2242-3338 (verkkolehti) Paino Sanoma Manu Tampere 2024 Puheenjohtaja Matti Huutola puh. 044 493 9010 Varapuheenjohtaja Tuula Telin Toimisto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9–15. Jäsenpalvelu jasenet@elakelaiset.fi Soittoaika kello 9–12, puh. 020 743 3610: jäsenmaksut, osoitteen muutokset, kurssien ja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, materiaalitilaukset, Eläkeläinen-lehden tilaukset. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Kaikki maksut (mukaan lukien jäsenmaksut) IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies puh. 040 747 0776 Henkilöstöja talousvastaava Heli Grönroos puh. 050 529 0399 Jäsenvastaava Ulla Virtanen puh. 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistysrekisteri Järjestösuunnittelija Aaron Kallinen puh. 044 751 1031 Koulutussuunnittelija Tiina Rajala puh. 040 582 4319 Moninaisuustyön suunnittelija Evgeniya Mazurova puh. 040 132 7307 Liikuntahankkeen suunnittelija Eva Rönkkö puh. 040 501 3599 Tiedottaja Tuomas Talvila puh. 050 570 9716 SYNTYMÄPÄIVIÄ POISNUKKUNEITA KOKOUKSIA 95 vuotta 10.8. Martta Saarinen, Laukaa 93 vuotta 5.10. Ritva Vennonen, Salon alue 92 vuotta 29.9. Nadja Laine, Etelä-Vantaa 91 vuotta 28.8. Viljo Viertola, Etelä-Vantaa 90 vuotta 5.9. Sirkka Hakkarainen, Etelä-Vantaa 85 vuotta 11.8. Edit Lamberg, Etelä-Vantaa 14.9. Hannu Niiranen, Loimaa 30.9. Mauri Alatalo, Pello 10.10. Pirjo Westergård, Nakkila 80 vuotta 7.8. Taisto Hiekkavirta, Etelä-Vantaa 17.8. Kauko Niemelä, Etelä-Vantaa 26.8. Pertti Vuorio, Etelä-Vantaa 28.8. Tarmo Polojärvi, Kuusamo 30.8. Mirjam Koskinen, Pietarsaari 8.9. Tauno Kankaanpää, Loimaa 15.9. Riitta-Leena Leinonen, Kaarina 17.9. Joel Rajala, Pihlava 27.9. Ole Ahlvik, Pietarsaari 28.9. Eija Toljander, Kaarina 9.10. Ulla-Maj Fagerholm, Pietarsaari 75 vuotta 8.9. Gitta Lindberg, Etelä-Vantaa 10.9. Ritva Finne, Pietarsaari 11.9. Irja Hynynen, Etelä-Vantaa 11.9. Marja-Liisa Viljamaa, Etelä-Vantaa 12.9. Sirpa Asklöf, Kaarina 12.9. Raija Laine, Nakkila 16.9. Pauli Dufva, Heinola 24.9. Taina Tulima, Pietarsaari 27.9. Martti Jääskeläinen, Kaarela 29.9. Marja-Leena Lievo, Kajaani 29.9. Marja-Liisa Rossinen, Kajaani 70 vuotta 15.5. Heikki Antero Mikkola, Ykspihlaja 8.6. Veli-Tapio Kangasluoma, Etelä-Vantaa 14.8. Virve Hämäläinen, Laukaa 8.9. Hanna Silfver, Salon alue 14.9. Maileena Kosonen, Kaarina 21.9. Jukka Nieminen, Hyrylä 24.9. Vesa Ylönen, Heinola 3.10. Raimo Nieminen, Salon alue 14.10. Markku Kähkönen, Laukaa 31.10. Arja Kähkönen, Laukaa 65 vuotta 9.9. Pekka Ollikainen, Salon alue 17.10. Hannele Kuronen, Malmi 60 vuotta 16.9. Leena Kemppainen, Hyrynsalmi Hyrynsalmen Eläkeläiset Antti Oikarinen Kallion-Vallilan Eläkeläiset Olli Salin Nokian Eläkeläiset Hilkka Salonen Pellon Eläkeläiset Ritva Anneli Korteniemi Pihlavan Eläkeläiset Ola Näsi Ykspihlajan Eläkeläiset Eino Ellu Päivärinta KAARINAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään keskiviikkona 16.10.2024 klo 12.00 Vaparissa, Kyynäräkatu 3, Kaarina. Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Lisäksi päätetään yhdistyksen uusien mallisääntöjen käyttöönotosta. Kahvitarjoilu. Johtokunta RAISION SEUDUN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään torstaina 24.10.2024 klo 12. Paikka Tokkila, Kauppakuja 2, Raisio. Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Lisäksi päätetään yhdistyksen uusien mallisääntöjen käyttöönotosta. Kahvitarjoilu. Johtokunta Eläkeläinen 4/2024 41
• PEKKA ISAKSSON K oriin on jo kertynyt kanttarelleja, kun tulen jyrkästi nousevaan mäenrinteeseen. Lähden kiertämään sitä pirstovia kallioita, kunnes arvelen näkeväni noustavan reitin. En viitsi kiertää kauemmaksi. Rinteen puolivälissä lohkareet taas patoavat kulkua ja nousu muuttuu työläämmäksi. Hivuttaudun kallioita varovasti sivuittain etsien loivimpia kohtia. Tunnustelen sammalpeitettä jokaisella askeleella. Eihän se vain ala luistaa? Silloin paha perii minut ja sienet. Hiki virtaa niin, että silmälasit sumentuvat. Aamulla lähtiessäni metsään oli vielä raikasta. Nyt lämpötila on noussut varmaan lähelle 25 astetta tai yli. Mikä piru sai minut aamulla taas lähtemään? Turha kysymys: sienipirupa tietenkin. Mutta miksi juuri tästä piti yrittää. Kulkisihan parin-kolmensadan metrin päässä Birgitan polku, maanmainio ulkoilureitti. Sieltä olisin voinut koukata, jos järki olisi päässä pakottanut tai edes vähän läikähdellyt. Mutta että juuri tästä! Eihän täällä kallioilla kanttarelleja kasva. Niiden takana tiedän kyllä olevan sellaista lehtomaista sekametsää, jossa niitä himoittuja voi ollakin, mutta enpä malttanut koukata. VIHDOIN PÄÄSEN tasaisemmalle pohjalle. Kalliota kyllä edelleen, ja täällä ylhäällä sitä peittää jäkälä. Käännyn katsomaan taakseni. Näkymä on kyllä komea näissä Pirkanmaan metsissä, joissa ei yleensä pysty hartioita oikaisemaan, kun maasto on niin suppeapiirteistä. Peltoaukeat ja viljellyt maat ovat asia erikseen. Käännyn takaisin kulkusuuntaan. Voihan hurja! Hieman reitistä syrjässä pienen männyntaimen juurella jäkälien keskellä on muutama kanttarelli. Siinä ne kellottavat vakuuttaen, että tänä kesänä kanttarelleja on voinut löytää miltei mistä tahansa. Sillä tiedolla minäkin, taitamaton mutta sitäkin innokkaampi sienestäjä, olen tälle retkelle lähtenyt. Sen tiedon ansiosta päivän aikana vuodattamani hiki ei valu ihan hukkaan. Kun käännyn paluumatkalle, on koriin kertynyt sieniä sen verran, että voin nokka koholla – jos se väsymykseltä mihinkään nousee – kohdata Birgitan polun vastaantulijat. Visusti pidän korin vasemmassa kädessä, että varmasti näkevät: tuossa nyt menee taas se sieniukko. KÄVELLESSÄ ALAN kuitenkin miettiä tämänpäiväistä ryntäilyäni metsässä – ja muitakin samanlaisia sienija marjareissuja. Kaikkihan ne ovat olleet samanlaisia malttamattomia säntäilyjä toiveissa siintävään mahdottoman hyvään paikkaan. Niin oli jo poikasena, kun kuljin marjassa perheen aikuisten kanssa. Sieniä ei meillä päin Peräpohjolassa poimittu: lehmien ruokaa olivat. Ensimmäinen hyvä paikka ei silloinkaan tyydyttänyt, vaan piti kohta jättää perheen naiset sinne poimimaan ja lähteä etsimään marjastajan kultamaata. Ounastelin sen olevan ihan tuossa vaaran kupeessa, suon toisella laidalla, tuon maanselän takana. Lopputulos oli yhdeksässä tapauksessa kymmenestä, että paikalleen jääneet olivat saaneet astiansa täyteen ja minulla se jäi puolityhjäksi. Siinä kymmenennessäkin tapauksessa tulos oli käytettyyn vaivaan nähden vaatimaton. Aloin siinä nokka koholla – sikäli kun se mihinkään nousi – taivaltaessani aavistella, että tässä on takana yksilöä suurempi sienestäjiä ja marjastajia koskeva malli ja maailmanselitys. Me nimittäin jakaannumme selvästi kahteen luokkaan: pilvenveikkoihin ja maamuoreihin. Luokkien nimet eivät kuvaa täydellisesti sukupuolten eroa, mutta ovat suuntaa antavia. Havaintojen perusteella arvelen, että marjaja sienimaailman pilvenveikoista valtaosa on todella miehiä ja maamuoreista ylivoimaisesti suurin osa naisia. PILVENVEIKOT OVAT siis utopisteja, yhä parempia marjaja sienimaita etsiviä säntäilijöitä; maamuorit realisteja, jotka ymmärtävät kohtuullisenkin paikan antavan lopulta hyvän tai ainakin siedettävän saaliin. Tässä he eivät poikkea muiden alojen utopisteista ja realisteista. Mitä tulee utopisteihin erikseen, me emme marjastuksessa aiheuta yhtä suuria katastrofeja kuin monessa muussa pilvilinnojen rakentelussa. Vahingon kärsii yleensä utopisti itse toistuvina pettymyksinä ja kivistävinä jäseninä sekä realistien yleensä hyväntahtoisena irvailuna. Utopisti ei koskaan opi. Ei tuo vanhuuskaan viisautta niin, että hän malttaisi hyvän marjatai sienipaikan löydettyään pysytellä siinä, kunnes on poiminut kaiken poimittavan. Kun suppilovahveroiden satokausi alkaa, voi Lempäälän metsissä vaeltava kohdata taas hikisilmäisen ukon, jolla näyttää olevan hirmuinen kiire – jonnekin. METSÄSSÄ Harvinainen, mutta ei ihan ainutlaatuinen kasvupaikka. Pilvenveikkoja, maamuoreja ja kanttarelleja jäkälässä Kävellessä on aikaa muistella myös menneitä sienija marjareissuja. Hyvällä sienellä on monta nimeä Kanttarelli on niin hyvä sieni, että sillä on monta nimeä. Kanttarelli on puhekielinen muoto kantarelli-nimestä. Virallisena lajitunnistusnimenä käytetään keltavahveroa. Vanhoissa sienikirjoissa sitä kutsutaan myös keltasieneksi ja ruskosieneksi. Tässä jutussa sientä kutsutaan siis tuttavallisesti sen puhekielisellä nimellä. Visusti pidän korin vasemmassa kädessä, että varmasti näkevät: tuossa nyt menee taas se sieniukko.” 42 Eläkeläinen 4/2024
• R I S T I K O N R A T K O N T A T A P A I S M O A N O A A A S I A A M O R P A O T I N K A H U I M A S A R A A R K I T I I T K A N I S T E R I T K T A I T O S L E N K I I N N E O K E H O T T A A I N E L L E N R I V O E H P E I T E L L Ä Y R I T Y S J O H T O A R M E L I A S T A T U S O U L B O O R I K L U U T J O U T U A L L A K I R I A A V A M B O R A N S S I H A R A T A S U U H T A L L U K K A O A A U T O P A P U K A I J A S A R A H A M A T Ö Ö R I K I N O N N I S T U U V I H I P A T A L A P U T L I U K U E S I T Y Ö O T O T S O N A A T I T 9 7 10 -soosi TÄYSB Picasso henki jalkaan JOS TEHTÄVÄ TUNTUU VAIKEALTA, YRITÄN LÖYTÄÄ JOSTAKIN VARMAN PAIKAN JA PANEN SANAN SIIHEN LYIJYKYNÄLLÄ. VAIKKET OLISI ENNEN EDES NÄHNYT TÄLLAISTA, KYLLÄ TÄMÄ ON IHAN JÄRKEENKÄYPÄÄ JA OPIT NOPEASTI! TONAVAN SIVUJOKI JUHLAASU OLETETTAVIMMIN MUISTAA MERKKIPÄIVÄNÄ VERKKOLAITEYHTIÖ PITKÄLLE INFORMOIVIA LAATTOJA TOISTAMISEEN KERTOVAT FIRMAN TILANTEESTA PANNUSTA LEIKOLA ISO ALUE VANKEUKSISTA ASUI ANDEILLA RAISU KASVI TAI PAAVOLAINEN TYÖAIKAA CURTIS TURUN SEURA LAUKKAAMISTA "JUODA" VAIKUTUKSIA KOMEAÄÄNINEN JARKKO KAMPAUKSEN VIIMEISTELYKSI SUHAUTETTU ROHKAISTA USKONNOLLINEN SENNALLE KOHTALOKAS JOKIKUNNAS LÖNNROT PUHUU RUMIA VOI LAPSEN VUOTEESEEN POMOPORRAS LEMPEÄ LASTENKIRJOJEN KAKSIKOSSA PAISTISTA PUNNITTU SIELUKASTA MUSAA VOI SAIRAALAAN KEHO LOPPUVETO NÄYTTELIJÄ JUKKA LEIVONNAISIA KATKOMISHOMMIA HARJATTUJA TASOITUKSIIN KAINOUS TAIKKA TUO TAUDIN KANKAINEN TÖPPÖNEN KERROTTAVA FERGUSON TARKKAAVAISTA KÄSIÄ SUOJAAVIA -MÄKI VALMISTELUA SÄVELLETTYJÄ www.sanaris. / laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen RISTIKKO KRYPTON 3/2024 RATKAISU 4/2024 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka Hoidon hankala tulevaisuus 4 | Yhdistystoimija on järjestömme sankari 13 | Liikuntatreffit innostivat Joensuussa 16 2024 | 9. helmikuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi ”Uskolliset fanit pitävät artistin radioaktiivisena,” ikoninen rokkari toteaa. 25 Pelle Miljoona 1 Ilmasto­ muistelu­ kilpailu alkaa 14 Kannanotto: Hoivakriisi on ratkaistava 3 | Tom Rush: Vielä kitara soi 25 | Minun reseptini: Munakoisopyörykät 32 2024 | 5. huhtikuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Rauhankävely Helsingistä Raisioon on osa Kävelypässit-ryhmän juhlavuoden viettoa. 22 Kymmenen vuotta liikkeellä 2 Tutustu jäsenetuihimme 19 numero aineisto lehdelle viimeistään ilmestyy -lehden aikataulu 5 lokakuu 23.9. 18.10. 6 joulukuu 18.11. 13.12. KRYPTON 3/2024 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Sirkka Halmeenpää, Tampere ja MarjaLeena Kallio, Tikkakoski Onnittelut voittajille! Pienet palkinnot tulevat postissa. RISTIKON 4/2024 ratkaisut on lähetettävä 20. syyskuuta mennessä osoitteella Eläkeläinenlehti, Eläkeläiset ry, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO. Eläkeläinen 4/2024 43
• Tra deka jä senedu t