• Iäkkäät unohtuivat rasismitiedonannossa 7 | Tukea digiasiointiin 9 | Lokakuussa laitetaan hyvinvointi jakoon 18 2023 | 13. lokakuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Kristiina Wallin on Eläkeläinen-lehden Runopysäkin uusi luotsaaja 26 Runojen maailmoissa 5 Muista Eläkeläisten jäsenedut! 19
• E läkeläistoiminnassa syksy on vilkasta aikaa. Yhdistykset järjestävät säännöllisiä kerhoja, liikunnan ja kulttuurin harrastusryhmiä, juhlia ja retkiä. Myös tulevaa toimintaa suunnitellaan – yhdistyksen syyskokous hyväksyy toimintasuunnitelman seuraavalle vuodelle ja yhdistykselle uuden johtokunnan. Eri puolilla Suomea monet juuri eläkkeelle jääneet ihmiset miettivät sitä, kuinka täyttää työn ja työyhteisön jättämä aukko kalentereissaan. Aika monille eläkeläistoiminta tarjoaa tähän vastauksen. Yhdistyksissä löytyy mielekkäitä vapaaehtoistyön mahdollisuuksia esimerkiksi johtokunnissa, harrastusryhmien vetäjinä, kotisivujen päivittäjinä tai tapahtumien järjestelyissä. Tervetuloa mukaan! Tänä syksynä Eläkeläiset ry kannustaa jäsenyhdistyksiään erityisesti liikuntaan ja ulkoiluun. Käynnistämässämme Liikuntaverstaat-hankkeessa pohditaan yhdessä uusia kiinnostavia liikuntamuotoja ja vaihdetaan kokemuksia. Tavoitteena on uusien liikuntavastaavien innostaminen mukaan ja uusien harrastusmuotojen löytäminen, esimerkkeinä boccia ja ikääntyneille sopivat muodot lentopallosta ja jalkapallosta. YHTEISKUNNALLINEN TILANNE Suomessa huolestuttaa monia eläkeläisiä. Törkeää ja halventavaa puhetta tai suoranaista rasismia emme salli. Myös talouden uhkaava laskusuhdanne, yhdistettynä toimeentulosta ja julkisista palveluista leikkaamiseen huolestuttaa. Valitettavasti Petteri Orpon (kok) hallitus hakee miljardiluokan säästöjä sekä eläkejärjestelmästä että sote-palveluista. Leikkauspolitiikka on lyhytnäköistä ja vahingollista tasa-arvoiselle yhteiskunnalle. Tilanteen kärjistymisestä kertovat muun muassa ammattiyhdistysliikkeen ilmoitukset nostaa järjestöllistä valmiuttaan. Halua mielenilmauksiin voi olla myös monilla eläkeläisillä. JÄRJESTÖTOIMINNAN OHELLA syksyllä on syytä ottaa ilo irti luonnon kauneudesta ja väriloistosta. Nautitaan kotipuutarhojen ja marjaja sienimetsien antimista ja säilötään maut talteen talven varalle! JAN KOSKIMIES PÄÄTOIMITTAJA MAAMME HALLITUS on pyytänyt työmarkkinajärjestöjä valmistelemaan ja uudistamaan eläkejärjestelmäämme ja sen rahoituksen kestävyyttä. Hyvä niin, sillä uudistuksille on välttämättömiä tarpeita. Hallitus on kuitenkin ohjeistanut vahvasti neuvottelujen ja myös neuvottelujen lopputuloksen tarvetta. Hallitus katsoo, että eläkejärjestelmä on osa julkista taloutta ja sen tavoitteena on luoda eläkejärjestelmään automaattinen vakauttaja-mekanismi. Tuo linjaus tarkoittaa sitä, että eläkkeitä voidaan laskea/leikata riippuen siitä minkälaisessa taloudellisessa suhdannetilassa Suomen valtio kulloinkin on. Työeläkejärjestelmä ei kuitenkaan ole osa valtion, kuntien tai hyvinvointialueiden taloutta. Työeläkkeet rahoitetaan työntekijöiden ja työnantajien maksamilla työeläkemaksuilla sekä työeläkerahastojen sijoitustuotoilla. Eläkeneuvottelujen keskiössä tulisikin olla eläkeköyhyyden vähentäminen ja eriarvoisuuden kasvun estäminen. Toivottavasti eläkeneuvottelut eivät ajaudu samankaltaiseen vastakkainasetteluun kuin nyt työmarkkinajärjestöt ovat ajautumassa. Selkävoittojen hakemisella lopputulos ei tule olemaan sellainen, jolla hyvinvointivaltiota rakennetaan kestävästi ja tulevaisuuteen katsovaksi. Suomea ja sopimusyhteiskuntaa ei pidä särkeä. Syksy toimintaa täynnä Sopimusyhteiskunta on uhattuna 5 | 2023 Kannen kuva Tuomas Talvila Iäkkäät unohtuivat rasismitiedonannossa 7 | Tukea digiasiointiin 9 | Lokakuussa laitetaan hyvinvointi jakoon 18 2023 | 13. lokakuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Kristiina Wallin on Eläkeläinen-lehden Runopysäkin uusi luotsaaja 26 Runojen maailmoissa 5 Muista Eläkeläisten jäsenedut! 19 SENNI JA SAFIRA POIMINTA PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA PÄÄKIRJOITUS ”Lääkäri oli varmaan oikeassa, vanhoja ukkoja säälimättömänä totuuden puhujana.” Pekka Isaksson Kävelypässien blogissa Lue: yhdistykset.elakelaiset.fi/ blogit Yhdistyksissä löytyy mielekkäitä vapaaehtoistyön mahdollisuuksia” Sote ja hyvinvointialueet Nyt tarvitaan viisaita ratkaisuja 4 Syrjimätön kieli Kieli sekä kuvaa että rakentaa todellisuutta 10 Yhdistystoiminta ja talous Syksyn viimeisille kursseille ehtii vielä! 20 Jäähyväiset väreille Syyspihalla näkyy kasvukauden päättyminen 34 Vakiot Kalevin kynästä 13 Koulutuskalenteri 20 Runopysäkki 24 Suolaista ja makeaa 30 Krypto 47 2 Eläkeläinen 5/2023
• AJASSA Hyvässä seurassa Vaalimme lämmin­ henkistä yhdistys­ kulttuuria ja toisista välittämistä.” Yhdessäolo, yhdessä tekeminen ja vaikuttaminen ovat eläkeläistoiminnan valtteja. Tätä kautta yhdistyksillämme on sitä ”goodwilliä”, josta mainitaan Hankasalmen Eläkeläisistä kertovassa jutussamme. ELÄKELÄISET RY perustettiin vuonna 1959 ajamaan eläkeläisten etuja eläkejärjestelmien syntyvaiheessa. Perustamisesta lähtien olemme puolustaneet eläkeläisväestön etua ja vaatineet ikääntyvien palveluiden parantamista. Niin ikään strategiassamme linjataan, että ”osallistumme rakentavasti ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun ikääntymispolitiikan näkökulmasta ja tavoiteohjelmamme pohjalta. Kampanjoimme ikäystävällisen Suomen puolesta”. Näitä teemoja myös Eläkeläinen jäsenlehtenä luonnollisesti haluaa nostaa esille. Ikäihmisten palvelut, digitalisoituvan maailman haasteet, lähtökuopissaan oleva eläkeuudistus… tärkeitä kysymyksiä riittää. Tulevissa numeroissamme on esimerkiksi luvassa juttusarja, jossa tarkastelemme sote-palveluita ja uusien hyvinvointialueiden toimintaa eri näkökulmista. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU – kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön yhteistyöelin – luovutti lokakuun alussa eduskuntaryhmille kannanottonsa valtion talousarvioon ja hallitusohjelmaan. Näistä teeseistäkin kerromme tässä numerossa. Tervetuloa Eläkeläinen-lehden pariin! E läkeläiset ry:n retkeilypäivät pidettiin Kalajoen Hiekkasärkillä 22.–24. elokuuta. Tapahtumaan osallistui 800 reipasta eläkeläistä eri puolilta Suomea. Tuon yhteisen kokoontumisen jälkeen on syyskauden toiminta alkanut vilkkaana paikallisyhdistyksissämme. Niitä on liki 200 ympäri maata. Kurkistuksen näiden yhdistysten toimintaan voi tehdä tämän Eläkeläinen-jäsenlehtemme sivuilta. Jäsenten tapaamisissa korostuu kautta linjan tämä: Yhdessäolo ja yhdessä tekeminen ovat toiminnan suola ja sokeri. Eläkeläiset ry:n strategiassa todetaan komeasti, että ”vaalimme lämminhenkistä yhdistyskulttuuria ja toisista välittämistä”. TUOMAS TALVILA Eläkeläinenlehden toimitussihteeri TU O M A S TA LV IL A ER K K A K ER Ä N EN Paltamon Eläke­ läiset tekivät merimatkan Maakallaan Kaljaasi Ansio ­perinnealuk­ sella. Marjatta Leinonen pääsi ruoriin, kippari Jorma Untinen näytti suuntaa. Retkeilypäivät kokosivat eläkeläisiä eri puolilta Suomea Kalajoen Hiekkasärkille. Eläkeläinen 5/2023 3
• YHTEISKUNTA ”HYVINVOINTIALUEILLE ON ANNETTAVA TYÖRAUHA” TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA S osiaalija terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyi vuodenvaihteessa uusille hyvinvointialueille. Pitkin vuotta ja syksyä on puhuttu siitä, kuinka vaikea ja synkkä hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on. Lähes kaikilla hyvinvointialueilla vähintäänkin selvitetään palveluverkon tilannetta. Osa alueista on jo päättänyt supistamisesta. Eläkkeelle viime vuonna jäänyt Ylen soteasioiden erikoistoimittaja Tiina Merikanto sanoo toivovansa hyvinvointialueille paljon viisasta harkintaa ja oikeita päätöksiä. Hän muistuttaa, että sote-uudistus oli välttämätön. – Entisellä kuntapohjaisella mallilla ei olisi pärjätty. Palveluverkko sellaisena kuin se meillä oli, on uudistettava. Sosiaalija terveydenhuoltouudistuksen sorvaamista vuosia seurannut Merikanto painottaa, että hyvinvointialueet ovat vasta aloittaneet ja niille tulisi antaa työrauha. Uudistuksen onnistumisesta ei voida muutaman kuukauden perusteella tehdä lopullisia johtopäätöksiä. – Ei voida olettaa, että tavoitteista tulisi totta heti. Kyse on enemmänkin tulevista vuosista kuin kuukausista. Rahoituksessa on isoja kysymysmerkkejä. Ehkä kaikkein kriittisimpänä pulmana Merikanto pitää kuitenkin henkilöstöpulaa. – Tarvitaan todella viisaita ratkaisuja jotta palvelut säilyvät, ja saatavuudenhan pitäisi parantua nyt kun uusi hoitotakuulainsäädäntö on tullut voimaan. SOTE-UUDISTUKSEN tavoitteena on vahvistaa nimenomaan perusterveydenhuoltoa. Tämä on Merikannon mukaan tärkeää. Jos sairauksia saadaan aikaisemmin kiinni ja ihmiset saavat ajoissa tarvitsemansa palvelun, se vähentää raskaampien hoitoja eli erikoissairaanhoidon tarvetta. – Eihän pitäisi olla niin, että ihmiset jonottavat yleislääkärille viikkotolkulla. Palveluverkkoa on ravisteltava, jotta palvelut voidaan turvata, Merikanto sanoo. Lähipalvelutkaan eivät tulevaisuudessa välttämättä tarkoita samaa kuin ennen. – Meillä on taipumus rakastaa seiniä, mutta kyllähän palvelut ovat olennaisempia kuin rakennukset. Jos palvelut voidaan tuoda lähelle ihmisiä vaikkapa pyörillä liikkuvina yksikköinä tai diginä, se on tärkeintä. Sillä ehdolla, että ketään ei jätetä syrjään sen takia että hänellä ei ole mahdollisuutta käyttää digitaalisia välineitä ja yhteyksiä. Merikanto sanoo, että myös muusta terveydenhoitojärjestelmästä erillään pyörivä työterveyshuolto tulisi ”ottaa mukaan kokonaistarkasteluun”. Samoilla linjoilla on ollut muun muassa terveydenhuollon professori Kristiina Patja, joka on julkisuudessa kritisoinut työterveyshuoltoa epätasa-arvoa luovaksi järjestelmäksi joka syö niukkaa osaamisresurssia. Työnantajien, palkansaajien ja yrittäjien kustantama työterveyshuolto on osoittautunut keskustelunaiheena araksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen silloinen terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen suomi sitä puolitoista vuotta sitten ”tehottomaksi ja typeräksi” järjestelmäksi joka pitäisi hänen mukaansa laittaa kokonaan uusiksi. Salmisen näkemys pöyristytti mm. työmarkkinajärjestöjen edustajia. KULUVANA SYKSYNÄ on huolta herättänyt se, että keskeinen säästökohde monella hyvinvointialueilla olisi vanhusten ympärivuorokautinen hoiva. – Vanhuspalveluihin olisi pitänyt suhtautua paljon vakavammin jo aiemmin, sanoo Tiina Merikanto. – Olen istunut yli kymmenen vuoden aikana lukuisissa seminaareissa, joissa ikärakenteen muutos on hyvin ollut tiedossa. Nyt tuntuu kuitenkin monelle tulleen yllätyksenä, että ikäihmisten määrä ja hoivan tarve Eläkkeelle viime vuonna jäänyt sote-toimittaja Tiina Merikanto nimeää henkilöstöpulan hoitoalan kriittisimmäksi haasteeksi. kasvavat, hän kummastelee. Ympärivuorokautisen hoivan vähentämisestä Merikanto on huolissaan. –Arkikokemus monella on jo nyt, että sinne on älyttömän vaikea päästä. Ja erityisesti jos sairastat dementoituvaa sairautta, on inhimillisesti oikein että lähelläsi on ympärivuorokautisesti ihmisiä jotka pitävät sinusta huolta. – Omaishoito on joissain tapauksissa toimiva ratkaisu, mutta ei yhteiskuntaa voida rakentaa sen varaan, että omaiset ratkaisevat hoidon ongelmat. Eikä kaikilla ole omaisia. ? Tiina Merikanto on yhtenä alustajana mukana Eläkeläiset ry:n Uudenmaan Aluejärjestön vanhusneuvostokoulutuksessa 16.10. ? Tämä Tiina Merikannon haastattelu käynnistää Eläkeläinen-lehden juttusarjan, jossa käsittelemme sote-uudistuksen ja hyvinvointialueiden tehtäviä ja haasteita. Eihän pitäisi olla niin, että ihmiset jonottavat yleislääkärille viikkotolkulla. 4 Eläkeläinen 5/2023
• M onet hyvinvointialueet ovat ilmoittaneet supistavansa ikääntyneiden kotihoitoa ja ympärivuorokautista hoitoa taloudellisista syistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on raportoinut jo kolme vuotta peräkkäin siitä, että yhä pienempi osuus ikääntyneitä saa kotihoitoa tai asuu ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. THL:n mukaan kotihoidon käyntimäärät ovat romahtaneet lähes kahdella miljoonalla. Samaan aikaan palveluntarve kuitenkin suurenee iäkkäiden ikäluokkien kasvaessa. – Valtakunnallisten ja alueellisten päättäjien on kannettava vastuu siitä, että iäkkäät saavat tarvitsemansa lakisääteiset palvelut. Se ei onnistu ilman riittäviä taloudellisia resursseja. Pula palveluista heikentää luottamusta koko yhteiskunnassa, toteaa vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo. Vuonna 2022 säännöllistä kotihoitoa sai 32,2 prosenttia yli 85-vuotiaista. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa oli vuonna 2022 14,8 prosenttia yli 85-vuotiaista. Näiden palveluiden piirissä olevien yli 85-vuotiaiden osuudet ovat vähentyneet. Tiedot ovat THL:n tilastoista. Mikään ei viittaa siihen, että näiden palveluiden tarve olisi vähentynyt. THL:n tietojen mukaan valtaosassa (89 prosenttia) ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköistä on nyt vähintään 0,65 henkilöstömitoitus ja 40 prosentissa on 0,7 henkilöstömitoitus. Vanhusasiavaltuutettu toteaa, että resurssien vanhuspalveluissa on oltava sellaiset, että asiakkaat saavat sen avun, jota he tarvitsevat. – Hallituksen ehdotus lykätä hoitajamitoituksen voimaantuloa neljällä vuodella ei lisää alan vetovoimaa eikä tue hoidon laadun parantamista. Hoitajamitoituksen lykkääminen tuo hallituksen laskelmien mukaan 89 miljoonan euron säästöt vuosittain aikavälillä 2024–2027. Jos mitoitusta päätetään lykätä, vanhusasiavaltuutettu pitää välttämättömänä, että säästöt suunnataan iäkkäiden palveluiden saatavuuden parantamiseen. – Olemme saaneet yhteydenottoja omaisilta ja läheisiltä, jotka ovat kertoneet erittäin vaikeista tilanteista, joissa iäkäs ihminen on jäänyt vaille tarvitsemiaan palveluja. Tilanteet ovat voineet olla myös vaarallisia ja iäkkäitä heikkokuntoisia ihmisiä on siirretty paikasta toiseen. Karuimmat tilanteet eivät todennäköisesti vanhusasiavaltuutetun toimistoon asti kuulu ja olen hyvin huolissani heistä, joilla ei ole ketään läheistä tukenaan, toteaa Päivi Topo. Hän huomauttaa, että etenevää muistisairautta sairastavat ovat suurin vanhuspalveluiden käyttäjäryhmä. Hallitus ja hyvinvointialueet kehittävät yhteisöllistä asumista ikääntyneille korvaamaan ympärivuorokautista palveluasumista. Se on edullisempaa toteuttaa, sillä henkilökunta ei ole koko ajan läsnä. – On kuitenkin epäselvää, miten yhteisöllinen asuminen saadaan vastaamaan muistisairautta sairastavien jatkuviin avun ja tuen tarpeisiin. Uudistuksia tehtäessä on varmistettava, että ikääntyneiden oikeudet riittäviin ja laadukkaisiin palveluihin toteutuvat. Vanhusasiavaltuutettu: Iäkkäiden on saatava lakisääteiset palvelunsa Tiina Merikanto sanoo toivo­ vansa hyvin­ vointialueille paljon viisasta harkintaa ja oikeita päätöksiä. Hän muistuttaa, että sote­uu­ distus oli välttämätön. Eläkeläinen 5/2023 5
• E läkeläisliittojen etujärjestö EETU ry pitää hyvinvointialuille suunnatun rahoituksen olevan täysin kestämätöntä tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja sosiaalija terveyspalveluiden tarve kasvaa väistämättä. EETU muistuttaa, että erityisesti perusterveydenhuollon palveluista riippuvaisia ovat työelämän ulkopuolella olevat ihmiset. Heistä ikääntyneet ovat keskeinen ryhmä. EETU ry luovutti 3. lokakuuta eduskuntaryhmille kannanottonsa valtion vuoden 2024 talousarvioon ja hallitusohjelmaan. STM:n hallinnonalalle talousarvioesitys hakee 25 miljoonan euron vuotuisia säästöjä erityisosaamisen ja -palveluiden kokoamisella suuremmiksi kokonaisuuksiksi, mikä johtanee myös palveluiden keskittymiseen. – Kun samaan aikaan LVM:n hallinnonalalla kaavaillaan säästöjä julkisen henkilöliikenteen ostoihin, meillä on aito huoli siitä, miten huolehditaan terveyspalveluiden saatavuus myös ikääntyneille kansalaisille – joista suuri joukko joutuu turvautumaan henkilöauton sijaan jatkuvasti karsiutuvaan julkiseen liikenteeseen. sote-palveluiden rahoitusvaje iskee lujimmin työelämän ulkopuolella oleviin ikääntyneisiin, sanoo EETU:n puheenjohtaja Raimo Ikonen. EETU muistuttaa, että kun ensisijaisia etuuksia heikennetään, talousarviossa kasvatetaan viimesijaisen sosiaaliturvan, toimeentulotuen tarvetta. Toimeentulotuen määrä rahaa kasvatetaan. Mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse, sitä suurempi osuus kokonaan perusturvan varassa olevista on sen varassa pitkittyneesti. Yli 65-vuotiaiden pitkittynyttä viimesijaisen perusturvan käyttöä aiheuttavat erityisesti asumismenot ja lääkekulut. Uhkana on, että pienituloisten eläkeläisten lakiin perustuva oikeus saada tarvitsemiaan sosiaalija terveyspalveluita on uhattuna. EETU kiittää talousarvion valmistelijoita siitä, että kansaneläkeindeksiin tai kuluttajahintaindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotusten jäädyttäminen ei koske toimeentulotukea, eläkkeitä, vammaisetuuksia, rintamalisiä ja lääkkeiden kattokorvauksia. Sen sijaan ne koskevat eläkeläisten asumistukea. Tämä tosiasiallisesti vaikeuttaa pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa. – On syytä muistaa, että eläkkeensaajan asumistuki kohdentuu tarkkarajaisesti. Se vähentää perusturvasidonnaisuutta ja on hallinnollisesti toimeentulotukea selvästi yksinkertaisempi. Eläkkeensaajan asumistuki turvaa kohtuullisen asumisen ryhmille, joiden eläkkeet ovat jääneet pieniksi ja joilla ei ole velatonta omistusasuntoa turvana, muistuttaa puheenjohtaja Ikonen. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön yhteistyöelin. YHTEISKUNTA Sote-palveluiden rahoitusvaje iskee lujimmin ikääntyneisiin EETU: S yksy on otollinen aika lähteä mukaan uuteen harrastukseen. Tarjonta on runsasta; on liikuntaa, erilaisia kursseja käsillä tekemisen ja kulttuuriharrastusten muodossa ja uuden oppimista. Tähän voi hyvin lisätä kaikilta paikkakunnilta löytyvien eläkeläisyhdistysten tarjoaman toiminnan, joka kaikki tähtää ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Yhteiset tilaisuudet tarjoavat jäsenille mahdollisuuden kohdata toisia samaan ikäluokkaan kuuluvia ihmisiä, saada juttuseuraa ja löytää uusia ystäviä. Lähde mukaan – älä jää yksin! Eläkeläisyhdistykset ovat monipuolisia ja ketteriä toimijoita. Yhdistykset pitävät jäsentapaamia, ylläpitävät erilaisia harrastuskerhoja ja tekevät kulttuuriretkiä. Yhdessä tutustutaan myös yrityksiin tai paikkakuntiin ja niiden nähtävyyksiin. Tarjolla monipuolisesti erilaista kuntoa ylläpitävää ja ikäryhmälle sopivaa liikuntaa kävelytuokioista jumppaan, keilailuun, golfiin, mölkkyyn, bocciaan ja senioritanssiin. Kulttuuria ja uuden oppimista. Kulttuuriretkiä tehdään teattereihin, konsertteihin, museoihin, erilaisiin kulttuuritapahtumiin omalla paikkakunnalla ja muualla Suomessa ja myös lähimaiden kulttuurikohteisiin. Yhdessä opitaan uusia asioita mm. digikerhoissa ja virkistetään muistia muistikerhoissa. Yhteisiin kokoontumisiin kuuluvat usein asiantuntijaluennot. Yhdistykset tukevat ja auttavat jäseniään monin tavoin. Samalla paikkakunnalla asuvien eläkeläisyhdistysten jäsenten vertaistuki on tuonut monen eläkkeellä olevan elämään apua ja helpotusta; kuljetusapua yhteisiin tapahtumiin ja apua tietotekniikan hallintaan. Koronarajoitusten aikana auttamistoiminta korostui. Jäseniä organisoitiin ja opastettiin soittamaan erityisesti yksin asuville muille jäsenille ja antamaan puhelinkeskustelujen lisäksi käytännön apua kaupassa käyntiin ja tietotekniikan hallintaan. Yhteistä ulkoilua järjestettiin mahdollisuuksien mukaan. Osallisuuden kokemuksia tarjotaan myös etäyhteyksin ja laittamalla nettisivuille tietoja virtuaalisesti tarjolla olevista liikuntamahdollisuuksista ja kulttuuritilaisuuksista. Paikallisia eläkeläisyhdistyksiä pyöritetään vapaaehtoisvoimin. Hallituksen jäsenet, harrastuskerhojen vetäjät, tiedottajat ja tapahtumavastaavat ovat kaikki vapaaehtoisia. Yhdistysten vastuuhenkilöt antavat osaamistaan ja aikaansa jäsenten hyväksi ja pitävät samalla yllä omaa vireyttään. Ikäihmisten kiinnostus ja mukaan tulevat uudet jäsenet ylläpitävät toimijoiden motivaatiota ja varmistavat jatkuvuutta. Ikäihmiset ovat yhteiskunnassa merkittävä voimavara , eivät taakka tai rasite. Eläkkeellä olevat suomalaiset ansaitsevat nykyistä enemmän arvostusta. Ikäsyrjinnästä on päästävä eroon. Ikäihmisten tekemän vapaaehtoistyön merkitys ja sen taloudellinen arvo on merkittävä. Eläkeläiset pitävät osaltaan yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Enenevässä määrin eläkeläiset osallistuvat myös ansiotöihin. Monella alalla jo eläkkeelle jääneet ovat palanneet keikkatöihin tai muuten osa-aikaisiin töihin ihan oman kiinnostuksen, mutta myös alhaisen eläkkeen vuoksi. HÄMEEN ELÄKELÄIS­ JÄRJESTÖJEN NEUVOTTELUKUNTA KANNANOTTO Eläkeläisyhdistykset hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä Eläkkeellä olevat suomalaiset ansaitsevat nykyistä enemmän arvostusta. Ikäsyrjinnästä on päästävä eroon. 6 Eläkeläinen 5/2023
• H allitus julkaisi syyskuun alussa tiedonannon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tiedonanto syntyi tarpeesta osoittaa irtisanoutumista rasistisesta kielenkäytöstä ja ihmisiä alentavasta puheesta. Tiedonannossa kuvaillaan nykytilannetta ja todetaan, että suomalaisessa yhteiskunnassa on syrjiviä asenteita sekä eriarvoisuutta synnyttäviä rakenteita. Lainsäädännön kautta katsottuna tilanne voisi olla hyvä, sillä Suomessa asuvien yhdenvertaisen kohtelun ja eriarvoisuuden vähentämisen oikeudellinen pohja on taattu. Puutteet ilmenevät tiedonannon mukaan enemmänkin lainsäädännön heikossa toteutumisessa ja valvonnassa. Tältä osin on hallituksen tiedonantoon helppoa yhtyä. IKÄÄNTYNEIDEN SILMIIN katsottuna tiedonanto oli laiha. Hallituksen linjausten taustoittamisessa ja toimenpiteiden esittämisessä huomio oli työmarkkinoilla esiintyvässä syrjinnässä. Toimenpiteet koskivat työelämän lisäksi kasvatusja koulutusjärjestelmää, nuorisopolitiikkaa sekä hyviä väestösuhteita. Tiedoksiannossa mainitaan Kansallinen ikäohjelma yhdenvertaisuuden edistäjänä ilmeisen tietämättömänä siitä, ettei ikäohjelma mitenkään huomioi ikääntyvän väestön moninaisuutta. Vähemmistöihin kuuluvien iäkkäiden näkymättömyyteen ja rakenteelliseen syrjintään Suomessa kiinnitti viime vuonna huomiota myös YK ihmisoikeusneuvoston iäkkäiden oikeuksien asiantuntia Claudia Mahler Suomen hallitukselle luovutetussa seurantaraportissa. Hallituksen tarkastelussa sosiaalija terveyspalvelut jäivät kokonaan ulkopuolelle. Juuri näissä palveluissa vähemmistöihin kuuluvat iäkkäät kohtaavat toimintatavoista syntyvää syrjintää. Tietoa aiheesta on, sillä sisäministeriön toimeksiannoista tehtiin vuonna 2014 tutkimus vähemmistöihin kuuluvien iäkkäiden koetusta syrjinnästä sote-palveluissa. Tapausten esittelyssä on kuvauksia myös suorasta rasismista ja muukalaisvihasta niin henkilökunnan kuin toisten asiakkaidenkin osalta. Iäkkäiden arjessa kohtaama rasismi ja palveluiden toimimattomuus on valitettavasti arkea yhä edelleen. TIEDOKSIANTO LUPAA purkaa yhteiskunnassa olevia eriarvostavia rakenteita. On vaikea purkaa sellaista, jota ei nähdä eikä tunnisteta. Vähemmistöihin kuuluvat iäkkäät eivät ole ryhmä, joka nousisi barrikadeille ja jota kuunneltaisiin. On tärkeä turvata heille rasismista vapaa arki, toimivat palvelut ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin niiden saavuttamiseksi. Vähemmistöjen näkökulmasta palveluiden parantaminen ei ole pois muilta, siitä hyötyvät myös ”normi-mummot ja -papat”. Hallitus on tiedoksiannolla ilmaissut tahtotilansa. Vielä tarvitaan käytännön toimenpiteitä ja tekijöitä. Iäkkäät unohtuivat rasismitiedonannossa EVA RÖNKKÖ Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön suunnittelija SIVUSTA POIMITTUA Sosiaali­ ja terveys­ palvelut jäivät kokonaan tarkastelun ulkopuolelle” ELÄKELÄINEN H allituksen budjettiesitys uhkaa vakavasti pienituloisten ihmisten ja perheiden toimeentuloa, koska leikkauksia tehdään asumistuesta, työttömyysturvasta ja jopa viimesijaisesta toimeentulotuesta, sanoo Olli Salin, Kallion-Vallilan Eläkeläisten puheenjohtaja ja Eläkeläiset ry:n valtuuston jäsen. – Pelkästään nämä leikkaukset ovat yli miljardi euroa, joka merkitsee indeksijäädytyksen myötä köyhyyden lisääntymistä 50?000 ihmisellä. Näistä lähes 15?000 on lapsia. Yksinhuoltajaperheet joutuvat köyhyyteen muistakin leikkauksista johtuen, sama kohtalo on opiskelijoilla. Ministeri Grahn-Laasonen kertoi kesällä, että toimeentulotuen saajien määrä aiotaan puolittaa, totesi Salin. Hän puhui tiistaina 19. syyskuuta Vaihtoehtoinen budjettiriihi -ryhmän järjestämässä budjettiriihimielenosoituksessa Helsingissä. Salin sanoi, että sosiaalialan toimijoiden arvion mukaan toimeentulotuen varaan putoaa lisää 50?000 henkilöä. – He joutuvat Kelan byrokratian rattaisiin ja kun sosiaalija terveyspalvelujen maksuja korotetaan, he joutuvat hakemaan täydentävää ja ehkäisevää tukea hyvinvointialueilta sekä Helsingin kaupungilta. Onneksi Helsingin päättäjät eivät halua palauttaa tänne terveyskeskusmaksuja. Salin kritisoi myös sitä, että sosiaaliturvan leikkausten lisäksi Orpon hallitus siirtää vammaispalvelulakia vuoteen 2025 ja aikoo tehdä siitä ikäsyrjivän YK:n vammaissopimuksen vastaisesti. – Vanhuspalvelulain hoivan henkilöstömitoituksen 0,7 hallitus siirtää tästä syksystä tulemaan voimaan vasta vuoden 2028 alusta. Aikuiskoulutustuen lopettamisella hallitus estää erityisesti sosiaalija terveysalan henkilöstön lisäämistä ja kriisiyttää edelleen näitä palveluja kipeästi tarvitsevien ja hoitojonossa odottavien ihmisten tilannetta. jota myös maksujen korotukset pahentavat. – Tämä ei ole hyväksyttävää. Pikemminkin asevarusteluun käytettyjä varoja tulee siirtää ihmisten auttamiseen, luonnon suojeluun ja ilmastonmuutoksen ehkäisyyn, Salin esitti. TO IV O KO IV IS TO Olli Salin puhui Vaihtoehtoinen budjettiriihi ­ryhmän järjestämässä mie­ lenosoituksessa 19.9. valtiovarainministeriön kokouskeskuksen edessä. Budjettimielenosoitus leikkauksia vastaan Olli Salin: Pienituloisten ihmisten ja perheiden toimeentulo vakavasti uhattuna. SAK – SUOMEN Ammattiliittojen Keskusjärjestö ja sen jäsenliitot järjestävät Painavasyy-tapahtumia ja mielenilmauksia hyvinvointiyhteiskunnan puolesta, työntekijöihin, työttömiin sekä yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin kohdistettuja toimia ja leikkauksia vastaan. Toritapahtumia on ollut syys-lokakuun vaihteessa esimerkiksi Porissa ja Turussa, Kuopiossa, Mikkelissä, Joensuussa, Rovaniemellä, Tampereella, Porissa ja Vaasassa. Myös eläkeläiset on kutsuttu mukaan. Päivittyvää tietoa ammattiliittojen järjestöllisistä toimista löytyy SAK:n verkkosivuilta: sak.fi/ajankohtaista/painava-syy/liittotoimet Myös eläkeläiset on kutsuttu mukaan SAK:n mielenilmauksiin Eläkeläinen 5/2023 7
• YHTEISKUNTA Yksi käsi ottaa enemmän kuin toinen antaa Hallitusohjelmassa on monia hyviä aikomuksia, joiden toteuttaminen uhkaa kaatua rahoituksen puutteeseen, kirjoittaa Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies. P etteri Orpon (kok.) hallituksella on edessään vaikean kesän jälkeen vaikea syksy. Iso kivikko on vastassa ensi vuoden budjetissa. Hallituksen kesken ei näytä olevan sellaista yhteishenkeä, jota tarvittaisiin joustavaan reagointiin muuttuvassa taloustilanteessa. Velkaantumisen taittamisella vaaleissa ratsastaneet päähallituspuolueet tulevat saamaan eteensä opposition kritiikin siitä, kuinka veronalennukset laitetaan velan taittamisen edelle. Talousarvioesityksen mukaan uutta velkaa otetaan entiseen tahtiin ja voi olla, että uhkaavan taantuman vuoksi jopa entistä enemmän. Hallitusohjelmassa on monia hyviä aikomuksia, joiden toteuttaminen uhkaa kaatua rahoituksen puutteeseen. Esimerkiksi tavoite hoitoon pääsyn helpottamisesta ja hoitojonojen purkamisesta on vaikea saavuttaa, jos samalla tavoitellaan suuria säästöjä nimenomaan sote-palveluista. Hyvä puoli on, että hyvinvointialueiden rahoitusta ei leikata suoraan, vaan vasta jälkikäteen, kun on nähty kuinka paljon erilaiset tuottavuustoimenpiteet ovat tuoneet säästöjä. Monet näistä tuottavuuden nimissä tehdyistä toimenpiteistä esimerkiksi vanhustenhoivassa voivat kuitenkin heikentää palveluita merkittävästi. Nähtäväksi jää, joutuuko hallitus perääntymään säästötavoitteesta, jos vanhustenhoiva kriisiytyy. Hallitus kannustaa myös kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, esimerkiksi käynnistämällä kansallisen toimintaohjelman yhdessä järjestöjen kanssa. Kuntien ja järjestöjen halutaan myös tukevan ikäihmisten digitaitoja. Samalla kuitenkin kuntien valtionosuuksia leikataan indeksijarrun avulla yksi prosenttiyksikkö vuodessa. Yksi käsi ottaa enemmän kuin toinen antaa. Toteutuuko etuusehdotus? Hallitus ansaitsee myös kiitosta. Esimerkiksi eläkeläisjärjestöjenkin pitkään esittämä etuusehdotus on mukana hallitusohjelmassa. Se tarkoittaa toteutuessaan, että ihmiset saisivat Kelalta ehdotuksen siitä, mihin etuuksiin he ovat oikeutettuja, hieman veroehdotuksen tapaan. Nähtäväksi jää, kuinka kattavasti uudistus toteutetaan, kun tiedetään, että etuuksien vajaakäyttö on suurta ja uudistus siksi kallis. Monet rahaa edellyttävät uudistukset on kirjattu hallitusohjelmassa ”selvitettäviksi”. Esimerkiksi ”selvitetään” mahdollisuuksia ottaa käyttöön ikäihmisten parannettu kotitalousvähennys. Tämä muistuttaa eläkeläisjärjestöjen vaatimaa kotitalousavustusta pienituloisille. Vastaavasti ”selvitetään” omaishoidon palkkioiden verotuksen keventämistä. Tuleeko selvityksistä myös todellisuutta? Kaikkiin uudistuksiin ei tarvita suuria rahoja. Hallitusohjelmaan on otettu esimerkiksi lääkekorvausten maksukattojen jaksottaminen. Tällä puututaan alkuvuodesta koettuihin toimeentulovaikeuksiin, jolloin eri maksukatot eivät vielä ole täyttyneet. Hyvä pyrkimys on myös erikoissairaanhoidon asiakasmaksujen yhtenäistäminen kansallisesti, tavoitteena ihmisten yhdenvertaisuus. Samalla asiakasmaksuja kuitenkin nostetaan, mikä voi lisätä eriarvoisuutta ja nostaa kynnystä hakeutua ajoissa hoitoon. Vaikutusarvioita tarvitaan Hallitus on luvannut arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia. EsimerKOMMENTTI JAN KOSKIMIES Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Nähtäväksi jää, joutuuko hallitus perääntymään säästötavoitteesta, jos vanhustenhoiva kriisiytyy. kiksi veromuutosten tulonjakovaikutuksista olisi hyvä saada tällainen arvio. Osa-aikaista työtä tekeviä eläkeläisiä hyödyttää yli 65-vuotiaiden työtulovähennyksen korotus. Toisaalta valtion tuloverotuksen keventäminen ei kosketa lainkaan niitä eläkeläisiä, jotka eivät pienten tulojen vuoksi maksa valtionveroa. Sen sijaan alennettujen arvonlisäverokantojen korotus koskee kaikkia. Toivotaan, että vaikutusarvioita paitsi tehdään, myös otetaan niiden tulokset tosissaan ja muutetaan tarvittaessa esityksiä oikeudenmukaisemmiksi. Valitettavasti näyttää siltä, että hallitus vain takertuu hallitusohjelman kirjauksiin välittämättä niiden vaikutuksista. Eläkkeisiin hallitus lupaa hyvää ja huonoa. Hyvää on se, että eläkeindeksejä ei toistaiseksi leikata. Huonoa on se, että työeläkejärjestelmästä haetaan tulevina vuosina säästöjä, joista emme vielä tiedä tarkemmin. Eläkeläiset ry:n kanta on, että eläkkeiden ostovoima on turvattava ja leikkaukset torjuttava. Jos työeläkejärjestelmää halutaan muuttaa, on muutosten oltava sellaisia, joilla kavennetaan eläkeläisten tuloeroja ja poistetaan eläkeläisköyhyyttä. Eläkeläisten osallisuuteen, yksinäisyyden torjuntaan ja syrjinnän estämiseen hallitusohjelma ei lupaa paljon. Vapaan sivistystyön kuten kansalaisopistojen ja opintokeskusten sekä kansalaisjärjestöjen valtionapujen leikkaukset, sanomalehtien jakelutuen puolittaminen ja sähköisen asioinnin ensisijaisuus uhkaavat päinvastoin heikentää ikäihmisten osallisuutta. Ikäväestön kannalta oleellista vaikuttamisen kanavaa, lakisääteisiä vanhusneuvostoja, ei mainita hallitusohjelmassa sanallakaan. 8 Eläkeläinen 5/2023
• DIGI VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO D igilaitteet ovat yhä enemmän väylä lähes kaikkiin palveluihin. Hallitusohjelmassa maalaillaan kaiken viranomaisasioinnin muuttuvan ensisijaisesti digitaaliseksi. Hyvät digilaitteiden käyttötaidot eivät kuitenkaan auta, jos palvelujärjestelmä on monimutkainen. Digipalvelut nopeuttavat ja helpottavat asiointia, kunhan kaikki toimii. Yhä laajempi siirtyminen digiasiointiin herättää kuitenkin huolta yhdenvertaisuudesta. Osalle ikääntyneistä digipalvelujen käyttö voi olla hankalaa tai jopa mahdotonta. Kiinnostus ja hyödyn ymmärtäminen ovat iäkkäillä merkittäviä motivaatiotekijöitä digipalveluiden käyttöön ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksista. Viranomaisilla on velvollisuus antaa digitukea Monet toimijat järjestävät digineuvontaa. Viranomaisilla on velvoite opastaa omien palveluidensa käytössä. Esimerkiksi Kela on sisällyttänyt digituen kaikkeen asiakaspalveluunsa. Digitukea annetaan eniten puhelimessa ja palvelupisteellä, samalla kun asiakasta palvellaan muissakin Kela-asioissa. – Digituki on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat apua Kela-asioiden hoitoon verkossa. Edellytyksenä on, että asiakkaalla on perustaidot ja käytössään laite, joko kotonaan tai tulemalla paikan päälle, suunnittelija Marika Sarja Kelasta kertoo. Kelan hakemuksista miltei 80 prosenttia tulee sähköisiä kanavia pitkin. Vaikka yli 65-vuotiaat asiakkaat tekevätkin pääosin hakemuksensa sähköisesti, asioivat he paljon puhelimitse ja paikan päällä Kelan palvelupisteissä. – Ikääntyneet kaipaavat usein apua hakemuksen täyttöön ja tukien kokonaisuuksien ymmärtämiseen. Tavoitteenamme on, että monimutkainen lainsäädäntö näyttäytyisi asiakkaalle yksinkertaisempana. Tulevaisuudessa näin varmasti käykin, kun tieto viranomaisten välillä kulkee paremmin ja asiakkaalta vaaditaan yliJU H A V IIT A N EN Koska viranomaiset eivät pysty antamaan perusteellista laitetukea, voivat apuna olla esimerkiksi järjestöjen vapaaehtoiset digiopastajat. Kuvassa koulutetaan vapaaehtoisia Eläkkeensaajien keskusliitto EKL:n Verkosta virtaa ­toiminnassa. Myös Eläkeläiset ry:n jäsenet voivat osallistua EKL:n Verkosta virtaa ­koulutuksiin. Senioreille löytyy tukea digiasiointiin monelta taholta Viranomaisilla on velvoite opastaa omien palveluidensa käytössä. Monista järjestöistä löytyy digiosaavia vapaaehtoisia senioreita, jotka haluavat auttaa ikätovereitaan pärjäämään ja oppimaan. päätään vähemmän asiointia, johtaja Nina Nissilä Kelasta sanoo. Järjestöjen digiosaavat vapaaehtoiset Koska viranomaiset eivät pysty antamaan perusteellista laitetukea, voivat apuna olla esimerkiksi järjestöjen vapaaehtoiset digiopastajat. – Monista järjestöistä löytyy digiosaavia vapaaehtoisia senioreita, jotka haluavat auttaa ikätovereitaan pärjäämään ja oppimaan. Apua digiasiointiin on saatavilla, jos sitä osaa etsiä ja rohkenee kysyä, vinkkaa Tiina Etelämäki Vanhustyön keskusliitosta. Senioreiden digitaidot ovat hyvin eri tasoisia. On senioreita, jotka ovat olleet luomassa maan ensimmäisiä digipalveluita. He pärjäävät digipalveluiden kanssa erinomaisesti. On myös senioreita, jotka eivät ole ikinä koskeneetkaan digilaitteisiin. Suurin osa senioreista kuuluu tuohon väliin. Kaikkien ei myöskään tarvitse pystyä digiasiointiin. Edelleen onneksi pystyy asioimaan muutenkin. Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta on koonnut satoja maksuttomia opastuspaikkoja kartalle sekä käynnistänyt senioreille suunnatun valtakunnallisen puhelimitse ja verkossa toimivan etäopastuspalvelun seniorsurf.fi/seniorit. Vanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl ry on maan laajin valtakunnallinen vanhuusalan järjestö. Liitto toteuttaa vanhuuspoliittista vaikuttamista ja jäsenyhteisöjen edunvalvontaa ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin, toimintakykyisyyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Verkosta virtaa Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n Verkosta virtaa -toiminnassa koulutetaan vapaaehtoisia tietotekniikan vertaisopastajia, jotka auttavat ikätovereitaan älylaitteiden ja netin käytössä. Eläkeläiset ry:n jäsenet ovat erityisen tervetulleita mukaan Verkosta virtaa -toimintaan. EKL:n jäsenyyttä ei edellytetä. Toimintaan pääsee tutustumaan osoitteessa verkostavirtaa.fi. Lisätietoja voi kysyä myös järjestösuunnittelija Juha Viitaselta, puh. 050 408 3376, sähköposti: juha.viitanen@ ekl.fi Ikäihmisten digitaidot ovat hyvin eri tasoisia.” Eläkeläinen 5/2023 9
• YHTEISKUNTA TIINA RAJALA K esän ajan puheenaiheena oli eräiden nykyhallituksen ministereiden halventava ja rasistinen kielenkäyttö, jota on ihmetelty ulkomaillakin. Asianosaisille ei ole tullut puheistaan mitään seurauksia, pelkkä hallituksen rasismitiedonanto näyttää toistaiseksi riittäneen. Monet suomalaiset ovat sen sijaan joutuneet häpeämään päättäjiensä puolesta. Räikeän asiaton ja syrjivä puhe ei synny vahingossa tai tiedostamatta. Saatamme silti joskus tiedostamattamme käyttää kieltä muita ihmisiä syrjivästi. Jotkin vakiintuneet sanat ja sanonnat voivat olla toista ihmistä tai ihmisryhmää kielteisesti leimaavia, ennakkoluuloja vahvistavia tai väheksyviä. Moniin ilmaisuihin liittyy myös sivumerkityksiä, joita emme aina tunnista. Leikkimielinen puhe tai hyvää tarkoittavat kaunopuheiset kiertoilmaisut saattavat kuulostaa toisen ihmisen korviin loukkaavilta. Pari vuotta sitten ilmestynyt Elina Vainikaisen Syrjimätön kieli – Opas inklusiiviseen kielenkäyttöön ja viestintään on hyvä apu kielitietoisuuden kehittämiseksi. Kirjasen on tuottanut Kansan Sivistystyön Liitto KSL-opintokeskus. Opas neuvoo erityisesti valtaväestöä katsomaan asioita muistakin kuin vain omista näkökulmistaan. Sen tavoitteena on tarjota neuvoja ja välineitä erilaisten ihmisten kunnioittavaan kohtaamiseen. Oppaan paperiversion painos on tällä hetkellä loppu, mutta sähköisen version voi ladata osoitteesta ksl.fi/ julkaisut SYRJIMÄTÖN ELI inklusiivinen kieli on tärkeää, koska se kunnioittaa kaikkien ihmisarvoa eikä loukkaa. Se auttaa erilaisia ihmisiä toimimaan yhteisen hyvän puolesta yhdessä. Kieli sekä kuvaa että rakentaa todellisuutta. Kielellä voi nimetä asioita ja tehdä niitä näkyviksi. Tästä on esimerkkinä sukupuolija seksuaalivähemmistöjä koskeva terminologia. Vainikainen neuvoo opettelemaan syrjimätöntä kieltä vähitellen ja suhtautumaan oppimiseen lempeästi. Monet termit ja puhetavat ovat ihmisille aidosti uusia. Aina ei ole tarkoitus loukata. Oppaassa muistutetaan, ettei syrjimätön kieli tarkoita pelkkiä sanavalintoja. Se tarkoittaa myös asennetta, kykyä kuunnella ja halua oppia. Oppaan ratkaisuvinkkejä syrjinnän poistamiseksi: Puhumista tärkeämpää on kuunnella, mitä sanoja syrjään työnnetyt ihmiset ja ryhmät haluavat itsestään käytettävän; Toinen vinkki on olla olettamatta esimerkiksi ihmisen sukupuolta, etnistä taustaa tai uskontoa; Kolmas vinkki on asettaa ihminen etusijalle, ei hänen ominaisuuksiaan tai esimerkiksi sairautta. Neljäntenä neuvona on puhua vain siitä, mikä on tarpeen. Kirjanen käsittelee syrjimätöntä kieltä eri teemojen kautta: selkeä kieli, sukupuolitietoinen kieli, sateenkaaritietoinen kieli, antirasistinen kieli, vammaisuus ja sairaus ja luokkatietoinen kieli. Opas sisältää myös haastatteluja, sanaston ja kirjallisuusluettelon. Ihmisen ikään liittyvää teemaa oppaassa ei erikseen käsitellä. Sukupuolitietoinen kieli Tähän on otettu poiminnaksi oppaan teemoista sukupuolitietoinen kieli. Aihe on laaja ja koskee kaikenikäisiä ihmisiä. Suomea pidetään edelleen tasa-arvoisena maana ja suomen kieltä pidetään usein sukupuolineutraalina, koska siitä puuttuvat sukupuolittuneet persoonapronominit. Monet kulttuuriset ja sosiaaliset normit ohjaavat silti tapaamme ajatella sukupuolesta. Ne heijastuvat kielenkäyttöömme. Myös suomen kielessä on paljon sukupuolittuneita Ikä ei ole pelkkä numero. Siihen on pakko kiinnittää huomiota monissa asiayhteyksissä, sillä se vaikuttaa esimerkiksi ihmisen tarpeisiin, toimintaky­ kyyn ja palveluihin, joihin hän on oikeutettu. Oikean ja riittävän kattavan ikään liittyvän sanan löytäminen on vaikeata. Syrjimätön kieli kunnioittaa kaikkien ihmisarvoa eikä loukkaa Kieli sekä kuvaa että rakentaa todellisuutta. Kielellä voi nimetä asioita ja tehdä niitä näkyviksi. V ES A M O IL A N EN / LE H TI K U VA 10 Eläkeläinen 5/2023
• Jätä perintö joka säilyy. Tekemällä testamentin metsiensuojelun hyväksi olet mukana ylläpitämässä elämän jatkumista ikimetsissä ja lahjoituksestasi jää pysyvä jälki. Lisätietoja: www.luonnonperintosaatio.fi Toiminnanjohtaja Pepe Forsberg, p. 050 5522 588 pepe.forsberg@luonnonperintosaatio.fi Luonnonperintösäätiö suojelee suomalaista luontoa. Pysyvästi. LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 / Po lii si ha lli tu s Syrjimätön kieli – Opas inklusiivi­ seen kielenkäyttöön ja viestintään on hyvä apu kielitietoisuuden kehittämiseksi. rakenteita ja puhetapoja. Seksistinen tapa puhua asettaa sukupuolet eriarvoiseen asemaan esimerkiksi alentamalla tai tekemällä näkymättömäksi. Seksismi kohdistuu useimmin naisiin. Sukupuolitietoisessa kielessä otetaan huomioon myös se, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi ja asia näkyy sanavalinnoissa. On hyvä ajatella, milloin sukupuoli ylipäänsä kannattaa mainita. Voimme aloittaa esimerkiksi kokouksen sanomalla hyvät kuulijat, hyvät ystävät tai joissakin tilanteissa vaikkapa hyvät toverit sen sijaan, että puhumme naisista ja herroista. Epäsymmetrinen sukupuolittaminen tarkoittaa, että naiseus merkitään sukupuolittavalla etuliitteellä, esimerkiksi naisjalkapalloilija. Koska miehestä sitä ei käytetä, etuliite vaikuttaa vähättelevältä lisukkeelta. Yleispätevä maskuliinisuus tulee esiin monissa ilmauksissa, kuten luottamusmies tai jokamiehen oikeudet. Jälkimmäinen onkin jo korvattu neutraalilla jokaisen oikeudet -termillä. Monet sukupuolittuneet tehtävänimekkeet, kuten lakimies, lehtimies ja tiedemies ovat helposti korvattavissa neutraaleilla termeillä juristi, toimittaja ja tutkija. TYTÖTTELY ON ESIMERKKI seksistisestä kielenkäytöstä. Se on alentavaa ja se kohdistuu erityisesti nuoriin naisiin, jotka pyrkivät etenemään politiikassa tai työelämässä. Monilla ammattija tehtävänimikkeillä on piilosukupuoli. Eri avustaviin tehtäviin viittaavat nimikkeet, kuten esimerkiksi sihteeri, yhdistetään naisiin. Niihin liittyy usein vähättelevä sävy. Eläkeläiset ry:n yhdistyksissä toimii kokeneita ja taitavia ihmisiä, jotka huolehtivat ammattitaitoisesti tilaisuuksien tarjoiluista. He ovat enimmäkseen naisia. Heitä kutsutaan yleensä emänniksi, mutta joskus korvaani on sattunut hiukan alentavalta kuulostava kahvi-Kaisa-nimityskin. Jospa kutsuisimme kaikkia tarjoiluvastaaviksi, ehkä saamme enemmän miehiäkin mukaan? Ihmisen ikään liittyvät kielteiset mielikuvat ja haukkumasanatkin tuntuvat sukupuolittuneilta. Naisen menopaussioireiden yhteydessä puhutaan mummokuumeesta. Mummo-sanaa käytetään myös yleistäen nimittelevästi eläkeikäisistä ihmisistä. Pappa-sanaa en ole kuullut vastaavassa merkityksessä käytettävän. Pappamopokin viittaa vauhtiin ja trendikkääseen ilmiöön. Vanhempi väki Lopuksi vielä sananen teemasta, jota Syrjimätön kieli -oppaassa ei käsitellä. Viime vuonna 65-vuotiaiden määrä Suomessa oli yli 23 % ja ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti. Vanheneminen nähdään enimmäkseen ongelmana sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Ikään liittyy kielteisiä mielleyhtymiä ja yleistyksiä. Eläkeläisiä ja työikäisiäkin ihmisiä saatetaan nimitellä homekorviksi, boomereiksi tai mummoiksi. Suurempi ongelma on, että iästä on tullut tabu, jota käsitellään kierrellen ja kaarrellen. Kysymys on ikäsyrjinnästä, jota myös kieli ilmentää. Eläkeläiset ry:ssä oli edellisen kerran sääntöuudistus käynnissä runsaat 17 vuotta sitten. Sen yhteydessä käytiin vilkas keskustelu siitä, mitä termiä jäsenistämme ja muista työiän ylittäneistä ihmisistä pitäisi käyttää. Sana eläkeläinen ei sinänsä ole tuottanut ongelmaa mutta se viittaa vain ihmisen asemaan suhteessa työelämään. Ikä ei ole pelkkä numero. Siihen on pakko kiinnittää huomiota monissa asiayhteyksissä, sillä se vaikuttaa esimerkiksi ihmisen tarpeisiin, toimintakykyyn ja palveluihin, joihin hän on oikeutettu. Järjestömme perustehtäviin kuuluu juuri ikääntymispolitiikka. Oikean ja riittävän kattavan ikään liittyvän sanan löytäminen on vaikeata. Toisaalta, kuten Syrjimätön kieli -oppaassakin neuvotaan, voimme puhua vain siitä, mikä on tarpeen. Kannattaa miettiä, milloin ihmisen ikä, sukupuoli tai muu ominaisuus on niin tärkeä, että se on erikseen mainittava. MUISTAN TAANNOISESTA järjestössämme käydystä ikätermikeskustelusta, että sana vanhus ei miellyttänyt. Jäsenemme halusivat mieluummin käyttää itsestään sanaa, joka kuvaa aktiivista ja toimintakykyistä ihmistä. Järjestön sääntöjen tarkoituspykälään kirjattiin, että ”Järjestön tarkoituksena on toimia eläkeläisten ja ikääntyneiden valtakunnallisena edunvalvojana ja yhteenliittymänä.” Nyt järjestömme verkkosivujen esittelytekstissä sanotaan, että seuraamme kaikkea yhteiskuntapolitiikkaa, joka vaikuttaa eläkeläisten ja ikäihmisten elämään. Vuonna 2013 tuli voimaan laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista. Koska lain nimi on pitkä, yleisemmin puhutaan vanhuspalvelulaista. Vanhuspalvelulaissa säädetään vanhusneuvostoista, joissa monet jäsenemme toimivat. Ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan vanhuuseläkeikään ehtineitä ihmisiä. Tilastollisesti Suomessa luokitellaan ikääntyneiksi 65 vuotta täyttäneet henkilöt. Iäkäs viittaa henkilöön, jonka toimintakyky on korkean iän myötä heikentynyt. Mikä vanhassa on vikana? Sanaa vanha halutaan kaikin keinoin välttää nuoruutta ihannoivassa yhteiskunnassamme. Sen sijasta käytetään neutraalimmiksi miellettyjä sanoja, kuten seniorikansalainen tai veteraani – tai keksitään toinen toistaan kömpelömpiä kiertoilmauksia. Puhutaan esimerkiksi kolmannesta iästä, kypsään ikään ehtineistä tai vanhemmasta väestä. Vaikka vanhempi väki on vakiintunut monissa kielissä, suomen kielenhuollon kannalta se on hankala. Termissä käytetään vertailumuotoa ilman vertailukohtaa. Toinen ongelma on, että termi on merkitykseltään hämärä. Ei ole tarkkaa määritelmää sille, minkä ikäinen ihminen on vanha. Siksi emme voi tietää, mitä tarkoittaa vanhempi. Kotimaisten kielten keskus Kotuksen eräässä blogissa tutkija Eero Voutilainen näkee kolmannen ongelman kiertoilmauksessa. Kiertoilmaukset eivät pysty häivyttämään niiden taustalla olevaa tabua eivätkä niitä ajatuksia, tunteita ja asenteita, joita meillä on niiden kuvaamaa ilmiötä kohtaan. Kiertoilmaukset jopa vahvistavat tabua lujittamalla sen asemaa. Tässä tapauksessa ilmeisen hyväntahtoiseksi tarkoitettu kiertoilmaus voi osaltaan pönkittää ikäsyrjintää. Syrjimätön kieli Elina Vainikainen Opas inklusiiviseen kielenkäyttöön ja viestintään Syrjimätön kieli ei tarkoita pelkkiä sanavalintoja. Se tarkoittaa myös asennetta, kykyä kuunnella ja halua oppia. Eläkeläinen 5/2023 11
• JÄRJESTÖ TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry:n yhdistykset keräävät edellisvuosien tapaan jäseniltään ja lähiyhteisöiltään joulutervehdyksiä Eläkeläinen-lehden joulukuun numeroon 2023. Useassa yhdistyksessä joulutervehtijöiden nimien keruu jäsenlehdessä julkaistavaksi on pitkä ja iloinen perinne. Sillä on myös jäsenille ja mikseipä muillekin eläkeläistoiminnan ystäville tärkeä yhteisöllinen merkitys. Näin on esimerkiksi keskisuomalaisessa Hankasalmen Eläkeläisissä. – Kyllä, vahvistaa yhdistyksen puheenjohtaja Marja-Leena Kytölä. – Ja joulutervehdysten keruussa Osku on meidän myyntitykkimme. Osku on yhtä kuin Osmo Vilokkinen. Kun keräyslistat ovat saapuneet yhdistykselle, Vilokkisella on suunnitelma jo selkeänä mielessään. – Tietysti kerätään yhdistyksen tapaamisessa. Uusia jäseniäkin on tullut jonkin verran, se on hienoa. Sitten mennään talosta taloon. Pekka on minulla kuskina, ja minä muistan suunnilleen ulkoa ne talot joissa asuu meidän jäseniä. Vilokkisen tarmokkuus on kunnioitusta herättävää – erityisesti kun ottaa huomioon, että vielä äskettäin hän makasi sairaalassa kirjaimellisesti kuoleman kielissä. Vilokkinen oli jo saattohoidossa laajalle levinneen syövän vuoksi. Sitten lääkäri ehdotti mahdollisuutta ryhtyä ”koekaniiniksi” uudelle lääkkeelle. Se lopulta nujersi sairauden. Sitten iski mieheen kuitenkin vielä korona. Jälkioireina ei happi edelleenkään tahdo kulkea entiseen malliin ja liikkuminen on hieman hankalaa. Siksi kuski on tarpeen. Siinä kuvaan mukaan tulee Pekka Petrilä, Hankasalmen Eläkeläisten taloudenhoitaja ja tiedottaja, tunnettu muun muassa kielellisesti ja ajatuksellisesti rikkaista jäsenkirjeistään. KAKSIKKO SIIS kiertää keräämässä tervehdyksiä savu savulta. Eläkeläinen-lehden henkilötervehdys maksaa vitosen, tasarahataksa on pysynyt samana pitkään. Yhdistys saa pitää itsellään osan näistä kerätyistä tervehdystuotoista. – Ihmiset tykkää, että me käydään kylässä, Petrilä toteaa. – Varsinkin iäkkäämmät jäsenet, jotka eivät ehkä pääse tai eivät ehkä välitäkään tulla näihin meidän yhteisiin rientoihin. Kuulumiset siinä vaihdellaan, ja joka mökissä pitäisi kahvitkin juoda, mutta ei vatsa kestä. – Ja pianhan me mennään Konneveden Navettakinoon katsomaan Kaurismäen elokuvaa. Sieltähän me saadaan paljon nimiä, Pekka ja Osku innostuvat. – Hankasalmen Eläkeläisillä on sellainen goodwillin maine. Yhdistyksen julkisuuskuva on myönteinen, Pekka Petrilä arvioi. – Yksi iso tekijä siinä ovat kesäiset toritapahtumat joissa myymme lettuja ja kahvia. Se on hyvin näyttävää toimintaa, siellä on toistakymmentä emäntää paistamassa parhaimmillaan ja kova kuhina käy. Toiminta on myös saanut myönteistä julkisuutta. – Hankasalmen Sanomat on meidät huomioinut useampaan kertaan, viime vuonna sokkomatkalla oli toimittaja mukana ja teki laajan jutun lehteen. – Porukassa on niin hyvä henki, Osku Vilokkinen vahvistaa. – Täällä on kiva touhuta. – Torilla olemme tosiaan muutaman kerran kesässä, puheenjohtaja Marja-Leena Kytölä jatkaa. – Meillä riittää myytävää, kun olemme innokkaita leipomaan ja paistamaan lettuja. Jokaiselle riittää Talosta taloon. Osmo Vilokkisella (oikealla) ja Pekka Petrilällä ovat keräyssuunnitelmat selvillä. Hyvässä hengessä Hankasalmen Eläkeläiset paistavat lettuja, liikkuvat luonnossa ja pyörittävät monenlaista vapaaehtoistoimintaa. ”Porukassa on niin hyvä henki. Täällä on kiva touhuta.” luontevasti tehtävää: osa pystyttää ison teltan, osa leipoo, osa myy. – Olemme myös kovia liikkumaan luonnossa. Viimeksi käytiin Paltasella, siellä oli ihanasti rakennetut esteettömät reitit. Paltasen kylä ja Paltasen esteetön suopuisto sijaitsevat Pieksämäellä. HANKASALMEN KUNTA tarjoaa yhdistyksilleen myös tilat, missä toimia, Kytölä kiittää. Tällä kertaa ollaan koolla Tertunpellon hiihtomaan kodassa. Liekit loimuavat tulisijassa, makkarat ovat paistumassa, tarjolla on lisäksi itse tehtyä perunasalaattia ja nokipannukahvia. – Terveyskeskuksen yhteyteen rakennettiin Senioritupa, oikein hyvä ja kaunis paikka, jota järjestöt voivat käyttää maksutta. Siellä yhdistykHankasalmen Eläkeläisillä on sellainen goodwillin maine.” 12 Eläkeläinen 5/2023
• ” … (Supon) tarkastuspiirien päälliköt sopivat rehtorien kanssa siitä, että hakijat … tarkistetaan merkitsemällä rehtoreilta … saataviin luetteloihin kommunistien kohdalle viiva ja jättämällä muut vaille mitään merkintää.” Näin ohjeisti Suojelupoliisin johto piiritoimistojensa päälliköitä, kun hakuaika opettajaseminaareihin keväällä 1960 lähestyi. Historian tutkija, tri Ville Okkonen kertoo asiasta Historiallisen aikakauskirjan numerossa 2/23. Huoli ei rajoittunut vain seminaareihin. Turun yliopiston opettajanvalmistuslaitoksen rehtori Olavi Lähteenmäki (myöhemmin kansanedustaja, kok) oli huolissaan siitä, että opettajakoulutuksen perinteinen henki on uhattuna. Saman huolen jakoi opettajankoulutuksesta Helsingin yliopistossa vastaava Martti Ruutu, jonka mukaan ”vastuu isänmaasta … ja suhde uskontoon ratkaisevat soveltuvuuden opettajaksi”. Hänkin korosti, että hakijoiden taustasta täytyy saada luotettavat tiedot. Supo tekikin parhaansa tiedon tarpeen tyydyttämiseksi. Ilmoituksia sen etsivät tekivät mm. kuulemastaan kapitalismin arvostelemisesta ja jopa kommunistivanhempien lapsen sonnustautumisesta ylioppilaslakkiin. Turvaverkkojen läpi luikahtaneet, virassa olevat opettajat ja heidän tuttavapiirinsä olivat niin ikään erityisen seurannan kohteena. KERROIN AIKAISEMMIN tällä palstalla puolustusvoimien tekemästä valvonnasta, jossa kantakorttiin merkityllä punaisella ympyrällä eroteltiin ”jyvät akanoista”. Omaankin asevelvollisen polkuuni tuli äkillinen mutka, kun ympyrä oli havaittu. Supo ei kertonut, pitääkö viivan vetäjien käyttää värikynää. Tärkeintä oli, että viiva piirrettiin, jotta lainvastainen syrjintä voitiin toteuttaa. Taustalla hääri järjestö nimeltä Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki (SYT), säätiö joka järjesti mm. niitä opettajankouluttajien tilaisuuksia, joissa käytetyistä puheenvuoroista edellä on lainauksia. Okkosen tutkimus liippaa läheltä siksi, että juuri vuonna 1960 valmistuin ylioppilaaksi. Hain opiskelijaksi Jyväskylän kasvatusopilliseen korkeakouluun tarkoituksena valmistua luokanopettajaksi. Hakijoita taisi olla niin runsaasti, että taustoja ei ehditty tarkistaa; niinpä pääsykokeessa onnisti. Vuotta myöhemmin silloin vielä tuleva vaimoni pääsi Hämeenlinnan seminaariin, opettajaperheen tyttärenä viivaa ei tarvinnut hänen nimensä perään laittaa. Sairastumiseni katkaisi meiltä nämä ammattihaaveet. Kerran virinnyt kiinnostus kouluasioihin jatkui sitten muissa kuin luokanopettajan tehtävissä. KOULUN POLITISOITUMISESTA on kannettu näihin päiviin asti huolta. Politisoitumisen on katsottu alkaneen kouluneuvostojen perustamisen ja Teiniliiton radikalisoitumisen myötä. Harvemmin on kiinnitetty huomiota siihen pinnan alla tapahtuneeseen politisoitumiseen, josta edellä oli puhe. Puhumattakaan opetuksen sisällöistä aina musiikin opetusta myöten, jota Juha Hurme kuvaa elävästi kirjassaan Tiu tau tilhi (Teos 2022). Muistan itsekin, kuinka AKS:n lauluilla iskostettiin Suur-Suomen aatetta vielä 1950-luvun oppikoululaisten mieliin. Ympyrä ja viiva Supo teki parhaansa tiedon tarpeen tyy­ dyttämiseksi” KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ semme kokoontuu joka toinen perjantai. On myös muuta vapaaehtoistoimintaa. Marja-Leena Kytölä itse vetää Seniorituvalla tiistaisin kokkikerhoa ikäihmisille. – Siellä on 90-vuotiaita papparaisia jotka leipovat innolla sämpylöitä. Se on hirveän tärkeä tapaamismuoto ihmisille. Ja se on hirveän tärkeä minullekin, opettavaista. Ihmisiltä kuulee niin paljon elämänkokemusta ja viisautta. Pekka Petrilä puolestaan on vetänyt geronetti-toimintaa. – Tarkoittaa sitä, että vanhat ihmiset opastavat vanhoja ihmisiä digilaitteiden toiminnassa. Jyväskylän avoin yliopisto järjesti koulutusta meille opettajille eli tutoreille. Vedin toimintaa muutaman muun tutorin kanssa kirjastolla kaksi vuotta ennen korona-aikaa. Nyt lokakuussa pääsemme aloittamaan sen uudestaan. HANKASALMEN ELÄKELÄISTEN toimintaa leimaa vankka yhteisöllisyyden henki. Kuten sinä koronavappuna, kun Petrilä kiersi jäsenten ovelta ovelle jakaen yhdistyksen vappulahjana pieniä kalakukkoja, munkkeja ja koivunmahlasimaa. Hankasalmen kunta sijaitsee Keski-Suomen ja Savon rajamailla. Kirkolta on Jyväskylään matkaa viitisenkymmentä kilometriä, Kuopioon sata. Asukkaita on 4?700. – Tämä on se meidän kaunis, kaunis Hankasalmi, Marja-Leena Kytölä summaa. – Jolla on kyllä haasteita tulevaan. Mutta kyllä me nekin selvitämme. Eläkeläinen-lehden joulutervehdysten keräyslistoja on lähetetty yhdistyksille yhdistyspostissa. Listoja voi myös tulostaa verkkosivultamme elakelaiset.fi/jarjesto/joulutervehdykset Samasta osoitteesta löytyy sähköinen lomake jolla tervehdykset voi kätevästi lähettää lehdelle. ? Tervehdysten viimeinen lähetyspäivä on 6. marraskuuta. Tervehdykset julkaistaan numerossa 6 joka ilmestyy 8. joulukuuta. Keräyslistat käyttöön. Hankasalmen Eläkeläiset Tertunpellon hiihtomaan kodan edustalla. Eläkeläinen 5/2023 13
• JÄRJESTÖ TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry:n retkeilypäiville Kalajoen Hiekkasärkillä 22.-24. elokuuta osallistui likemmäs 800 reipasta eläkeläistä eri puolilta Suomea. Kävelyretkillä tutustuttiin Hiekkasärkkien maisemiin sopivan kokoisissa ryhmissä. Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies opasti joukkoa. Rantahietikon kentällä pelattiin uuttaa lajia, helppolentistä. Se osoittautui vauhdikkaaksi ja mukavaksi peliksi. Eläkeläiset ry:n Evgeniya Mazurova veti jumppatuokiota Hilman torilla. Retkeilypäivien avajaistansseja Hilmantorilla tahditti Segnoset-yhtye Oulun Pateniemestä. Sodankyläläiset Orvokki ja Hannu Koivula pyörähtelivät toriaukiolla humpan tahdissa vauhdikkaan taidokkaasti. – Me tykkäämme tanssia, se on meidän juttu. Ihan omaksi iloksi, emme ole missään kisoissa käyneet. Ja laulamme myös mielellämme, Koivulat nauroivat. – Sodankylän Eläkeläiset ne tämän Retkeilypäivät-reissun hehkuttivat jo talvella, että kohta lähdetään. Meillä on siellä hyvä porukka, monta reissua on tehty. Koivuloita riemastutti myös se, että he tapasivat torilla vanhan ystäväpariskuntansa Marjatta ja Lasse Jaakon Ylitornion Aavasaksalta. AVAJAISTILAISUUDESSA illansuussa musiikista vastasi Oulun Työväen Eläkeläisten Varttuneet-kuoro Ahti Seppin johdolla ja säestyksellä. Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola hehkutti puheessaan tapahtuman tunnelmaa ja Hiekkasärkkien ainutlaatuista ympäristöä. – Meillä on täällä hiekkaa kuin Välimeren rannoilla ja tapahtumia monenlaisia. Huutolalla oli myös vakavampaa sanomaa. – Suomessa on pitkään vallinnut myönteinen konsensusajattelu siitä, että vaikeinakin aikoina haetaan sellaiset askeleet, että myös yhteiskunnan vaikeimmassa asemassa olevista huolta. Nyt tämä asetelma tuntuu olevan huolestuttavassa muutoksessa. Ikäihmisten ja monen muunkin eduksi on se, että maata rakennetaan ennustettavasti, kestävästi, ja että hyvinvointipalvelut ovat selRetkeilypäivillä ulkoiltiin, tanssittiin ja viihdyttiin yhdessä Elokuinen tapahtuma keräsi Kalajoen Hiekkasärkkien upeisiin maisemiin liki 800 reipasta eläkeläistä. Liikettä! Hannele Pitkä­ Liukkonen ja Eva Rönkkö ohjasivat tanssiletkaa vauhdikkaasti. 14 Eläkeläinen 5/2023
• – Onhan tämä hieno ja erikoinen paikka, kehuivat pirkanmaalaiset Vilho Pon­ kiniemi, Eissen Reponen. Jarmo Salo ja Erkki Hildén. laiset että voimme katsoa eteenpäin myönteisesti. – Me tämän päivän eläkeläiset olemme yksi yhteiskunnan keskeisistä voimavaroista, emme ole mikään kuluerä, Huutola painotti. KESKIVIIKKONA Retkeilypäivät jatkuivat aamusta iltaan. Sää suosi toden teolla ulkona olemista. Siitä nautti täysin siemauksin muiden muassa pirkanmaalainen miesnelikko, hämeenkyröläinen Vilho Ponkiniemi, tamperelaiset Erkki Hildén ja Jarmo Salo ja nokialainen Eis sen Reponen eli ”Ryhmä Rämä”. – Otettiin porukalle tuo nimi käyttöön, kun nyt täällä samassa neljän hengen huoneessa asutaan, hymyili Ponkiniemi Hiekkasärkkien rantatöyräällä. Ryhmä oli keskiviikkoaamupäivän aikana ehtinyt jo kävellä ristiin rastiin. – Rantalintuja katseltiin ja arvuuteltiin, mitä lajia nuo pitkäjalkaiset olivatkaan. Tuollaisia ei meillä sisämaassa näe. Seuraavaksi Ponkiniemi ja Salo olivat suuntaamassa Vihaslahden nuotiopaikalle. – Minä olen kyllä ihan silmät ymmyrkäisenä katsellut, miten hieno ja erikoinen paikka tämä on, kehui Jarmo Salo. Hän oli ensi kertaa Kala joen maisemissa. – Olen toki juttuja kuullut ja valokuvia nähnyt, mutta eivät ne vedä Kävelyretkillä tutustuttiin Hiekkasärkkien maisemiin sopivan kokoisissa ryhmissä. Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies opasti joukkoa. Eläkeläiset ry:n Evgeniya Mazurova veti jumppatuokiota Hilman torilla. Retkeilypäivien avajaistansseja Hilmantorilla tahditti Segno­ set­yhtye Oulun Pateniemestä. Sodankyläläiset Orvokki ja Hannu Koivula pyörähtelivät humpan tahdis­ sa vauhdikkaan taidokkaasti. Meillä on täällä hiekkaa kuin Välimeren rannoilla ja tapahtumia monenlaisia.” Eläkeläinen 5/2023 15
• VAIVAAKO SELKÄ TAI JALAT? Tilaa interaktiiviset tukipohjalliset 38,50 €/pari p. 020 7402 702 www.ortomalli.com HELSINGIN JOUKKUE saavuttu ykkössijan ja pokaalin aluejärjestöjen välisessä Retkeilypäivien bocciaturnauksessa. Tiukassa ja jännittävässä Helsinki voitti Lapin ykkösjoukkueen lukemin 7–5. Pronssiottelussa voiton vei Lappi 2, turnauksen neljäs oli Jokilaaksojen joukkue. Turnauksen kaikki tulokset löytyvät verkkosivuiltamme: elakelaiset.fi/toiminta/kalajoen-retkeilypaivat-2023 – Me on vasta tänä vuonna aloitettu laji, tämä on meille ensimmäinen kilpailu, kertoivat Helsingin joukkueessa heittäneet kaarelalaiset Tarja ja Jukka Reinamo ja Lars ”Hosu” Holmström. – Mutta mukavaa on. Helsingissä tätä bocciaa ei ainakaan toistaiseksi niin paljon pelata. Ongelma on se, että löytyisi hyvä harjoitustila johon eläkeläisillä olisi lyhyt matka tulla. Mutta kyllä meidän porukka on ollut innokasta osallistumaan, Tarja Reinamo kertoi. Esimerkiksi Pirkanmaalla lajilla on pitemmät perinteet. – On kiva peli, vahvistivat Pirkan– Parempi salilla olla kuin kotona nyhjätä, kiteyttivät Pirkanmaan pelaajat Maija­Liisa Karimäki (vasemmalla), Erkki Hildén ja Merja Reiman. Helsingin joukkue bocciaturnauksen ykkönen Helsingin joukkue vei tiukan finaaliottelun lukemin 7­5. Heittämässä etualalla Helsingin Tarja Reinamo, istumassa Jukka Reinamo ja Lars Holmström Kaarelan Eläkeläisistä. Sinipaitaiset lappilaiset hopeamitalis­ tit ovat Tauno Ristimäki, Risto Mononen ja Valma Kaniin Rytikarista. maan joukkueen jäsenet Merja Reiman, Maija-Liisa Karimäki ja Erkki Hildén. – Parempi salilla olla kuin kotona nyhjätä, Hildén kiteytti Ilmoita Eläkeläinen­lehdessä Myyntipäällikkö Timo Lepistö, puh. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi JÄRJESTÖ vertoja tälle, kun pääsee itse paikan päälle. Katsokaa nyt tätäkin näkymää, Salo osoitti merelle hiekkadyynin ylitse. Retkeilypäivien keskiviikon iltapäivään kuului myös opastettu retki Viitapakan laavulle Kävelypässien johdolla. VÄHÄINEN EI myöskään ollut tapahtuman lukuisten yhteistyökumppaneiden anti. Mukana menossa olivat Työväen urheiluliitto TUL, KSL Opintokeskus, Ehkäisevä Päihdetyö EHYT, Kävelypässien tekemä IKINÄkuntotesti, Yrjö Sirolan säätiö, Ruokavirasto / Valtion Ravitsemusneuvottelukunta, Pyöräliitto ja vakuutusyhtiö Turva. Omatoimista ohjelmaakin löytyi useampaan lähtöön. Helsingin Kontulan ja Keravan porukka kävivät Kalajoen Eläkeläisten vieraina, tutustuivat yhdistyksen toimipaikkaan Tähtelään ja Plassiin, Kalajoen vanhaan kaupunkiin. Paltamolaiset puolestaan tekivät perinnealuksella tilausristeilyn Kalajoen edustalla sijaitsevaan Maakallaan. Hotelli Sanin Aalto-salissa kuultiin luentoja ja käytiin keskusteluja ikäihmisten hyvinvoinnista, ruuantuotannosta, ravitsemuksesta ja liikunnasta. Kaisa-Leena Korhonen luennoi alueen kalastuksen historiasta. Siihen osuvana jatkona Hilmantorin lavalla kaksi himankalaista kalastajaa, Veikko Vähärautio ja Timo Lehtonen, kertoivat kokemuksiaan. Keiteleen Eläkeläisten Pussihousut ja kellohame -muotinäytös riemastutti yleisöä. Keskiviikko huipentui yhteislauluihin virtuaalinuotion äärellä. Päätöspäivän torstain tanssi-ilottelun ja poloneesin jälkeen päästiin vielä laulamaan yhdessä Eläkeläiset ry:n Laula kanssain -lauluvihkosta. ? Katso lisää kuvia Retkeilypäiviltä: elakelaiset.fi/toiminta/ kalajoen-retkeilypaivat-2023 Opastettu retki Viitapakan laavulle lähdössä Kävelypässien johdolla. Retkeilypäivillä riitti mukavaa yhdessäoloa. Sääkin suosi ulkoilma­ tapahtumaa. 16 Eläkeläinen 5/2023
• LEDARE JAN KOSKIMIES chefredaktör I nom pensionärsverksamheten är hösten en livlig tid. Föreningarna arrangerar regelbunden klubbverksamhet, det ordnas motionsoch kulturgrupper, fester och utfärder. Under hösten planeras också den kommande verksamheten – verksamhetsplanen för följande år godkänns vid föreningens höstmöte och en ny styrelse väljs. Runtom i Finland grubblar många människor som nyligen gått i pension på hur de ska fylla det tomrum som jobbet och arbetsgemenskapen lämnat efter sig i kalendern. För rätt många är svaret pensionärsverksamhet. I föreningarna finns det meningsfulla uppgifter inom frivilligarbetet, du kan till exempel verka inom styrelsen, fungera som ledare för olika hobbygrupper, arbeta med att uppdatera hemsidorna, eller arrangera evenemang. Vi hälsar dig välkommen! Nu i höst uppmanar Pensionärerna rf medlemsföreningarna att framför allt satsa på motion, idrott och friluftsliv. Inom vårt projekt Motionsverkstaden (Liikuntaverstaat) tar vi tillsammans fram nya intressanta motionsformer och utbyter erfarenheter. Vårt mål är att engagera nya motionsansvariga inom verksamheten och att hitta nya grenar, till exempel boccia och äldrevänliga former av volleyboll och fotboll. SITUATIONEN I vårt finländska samhälle oroar många pensionärer. Ett grovt och kränkande språk och ren och klar rasism godkänner vi inte. Även den hotande ekonomiska recessionen i kombination med nedskärningar i utkomsten och den offentliga servicen inger oro. Dessvärre letar Petteri Orpos (Saml) regering efter inbesparingar i miljardklass både i pensionssystemet och inom socialoch hälsovårdstjänsterna. Nedskärningspolitiken är kortsynt och skadlig med tanke på ett jämlikt samhälle. Om en allt mer tillspetsad situation vittnar bland annat fackföreningsrörelsens meddelande om att höja beredskapen inom det fackliga fältet. Även många pensionärer har visat intresse för att delta i manifestationer. UTÖVER FÖRENINGSVERKSAMHETEN är hösten också en tid då man gör gott i att njuta av naturens fägring och den höstliga färgprakten. Låt oss njuta av trädgårdens skörd och bäroch svampskogens håvor, och lägga in och ta tillvara inför vintern! Översättning: Anne Lindfors-Shaban En höst full av aktiviteter Vi hälsar dig välkommen! PENSIONÄREN Undersökning: En positiv upplevelse av arbete och arbetsmiljö kan uppmuntra till fortsatt arbete efter den tidigaste pensionsåldern. TEXT PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ETT TRIVSAMT och meningsfullt arbete, en lägre känsla av stress och färre upplevda förändringar i arbetet är faktorer som hänger ihop med att man arbetar förbi sin lägsta möjliga pensionsålder. Detta framgår av Pensionsskyddscentralens (PSC) enkätundersökning, som riktade sig till personer som ålderspensionerat sig under åren 2019–2021. Nästan alla tillfrågade som gått i ålderspension från arbete hade tyckt om sitt arbete och upplevt det som meningsfullt. Drygt hälften av de tillfrågade hade ändå upplevt sitt arbete som för stressigt, och nästan lika många upplevde att det skett för många förändringar i deras arbete. Personer som pensionerat sig vid 65 eller äldre hade oftare en positiv upplevelse av sitt arbete än de som pensionerat sig som yngre. Personer som pensionerat sig närmare den lägsta möjliga pensionsåldern hade oftare upplevelser av stress, förändringar, ökade kompetenskrav och arbetets tyngd. I genomsnitt var ovan nämnda upplevelser vanligare bland kvinnor, anställda inom den offentliga sektorn och bland dem som uppskattade att deras hälsa och ork försämrats. Dessa grupper ansåg också oftare än andra att deras arbete och arbetsförhållanden hade inverkat mycket på deras beslut att pensionera sig. – Negativa upplevelser av arbetsförhållanden verkar fungera som en bortstötande kraft från arbetslivet, funderar nationalekonom Sanna Tenhunen på Pensionsskyddscentralen. NÄSTAN 70 procent av de tillfrågade upplevde att deras tidigare arbetsplats hade visat uppskattning för de äldre anställdas kunskaper. Däremot ansåg endast närmare hälften att deras arbetsplats hade erbjudit stöd för att fortsätta arbeta fram till pensionsålder. De som pensionerat sig vid högre ålder upplevde oftare än genomsnittet att de haft möjlighet att påverka sitt arbete, att deras arbetsplats hade uppskattat äldre personers kunskaper och att den erbjudit de anställda stöd för att fortsätta arbeta fram till pensionen. – Iakttagelserna tyder på att förbättrade påverkningsmöjligheter för anställda på arbetsplatsen kan förbättra trivseln och motivationen att fortsätta, vilket kan förlänga yrkesbanan, säger Tenhunen. NÄSTAN TVÅ tredjedelar av de tillfrågade upplevde att ökad fritid och möjligheter för fritidssysslor påverkade beslutet att pensionera sig åtminstone relativt mycket. Nästan hälften ville hinna pensionera sig medan den egna eller partnerns hälsa fortfarande var god. Också viljan att tillbringa mer tid med närstående var en viktig motivering, särskilt för kvinnor. Dessa faktorer hade en större än genomsnittlig betydelse för dem som pensionerade sig vid den lägsta pensionsåldern eller nära den. En försämrad hälsa eller ork påverkade relativt sällan pensioneringen. En femtedel av de tillfrågade uppgav att försämrad ork påverkat deras pensioneringsbeslut relativt mycket eller mycket. Även dessa faktorer hade störst påverkan bland de som pensionerat sig som yngre. – Att hälsa eller ork förekommer så sällan i enkätsvaren kan förklaras av att målgruppen för undersökningen är människor som gått i pension från arbete, det vill säga de vars hälsa och ork räckt till fram till pensionsåldern. Nästan 3 400 personer som ålderspensionerat sig från lönearbete under åren 2019–2021 svarade på enkätundersökningen. Meningsfullt arbete Negativa upplevelser av arbetsförhållanden verkar fungera som en bortstötande kraft från arbetslivet.” Eläkeläinen 5/2023 17
• JÄRJESTÖ EVA RÖNKKÖ E läkeläiset ry:n Liikuntaverstaat-hankkeen syyskuun kampanjateemana oli Roskat talteen -kävely. Roskapussikävelymme olivat jatkoa Ylen Miljoona roskapussia -keräilyyn johon osallistui keväällä myös Eläkeläiset ry:n yhdistyksiä. Talkoilumme huipentui 16. syyskuuta, Maailman siivouspäivänä. Monissa yhdistyksissä innostuttiin ideasta. Liikkeellä oli kävelyryhmiä muun muassa Salon alueen Eläkeläiset ry:stä, Klaukkalan Eläkeläiset ry:stä ja Porvoon Eläkeläiset ry:stä. Myös moninaisuustoiminnan ryhmissä oltiin ahkeria. Joensuussa roskien keräämistä höystettiin jumpalla ja piknikillä. Kävelypässit pyörittivät tempausta Helsingin Töölönlahdella. Lue siitä Kävelypässien blogista: elakelaiset.fi/blogit/kavelypassit Hyvinvointi jakoon! Lokakuinen kuntoliikuntateema kutsuu toimimaan liikuntakaverina ystävälle, tutulle tai perheenjäsenelle ottamalla hänet mukaan yhdistyksen liikuntakerhoon, kävelyryhmään tai muuhun uuteen harrastukseen. Hyvinvointiin liittyy fyysisen tekemisen lisäksi sosiaalinen ulottuvuus. Kaverin kanssa liikkuminen tuo iloa ja moninkertaistaa liikunnan hyödyt. Lokakuun luonto tarjoa väriloistoa ja tuoksuja. Kävelyretken aikana voi pysähtyä ja kerätä värikkäitä lehtiä, hauskoja oksia ja muuta, mistä syntyy yhdessä tekemällä taideteoksia ohikulkijoiden ihailtavaksi. Salon alueen Eläkeläisten Roskat talteen ­kävely 16.9. sujui teemalla ”Puhdas luonto Liikekeskus Valurin ympä­ rillä ja parempi mieli”. Lokakuussa liikutaan luonnossa ja laitetaan hyvinvointi jakoon Liikuntakampanjan syyskuun tempauksessa teimme yhdessä maailmasta hieman puhtaamman. Ideoita luonnon materiaaleista tehtyihin kuvakollaaseihin ja muihin harjoituksiin saat Aistit avoinna luonnossa – Syksy -videoltamme. Se löytyy verkkosivultamme: elakelaiset.fi/toiminta/liikuntaverstaat Tekemänne kollaasit voitte lähettää sähköpostilla liikuntahankkeen vastaavalle Eva Rönkölle eva.ronkko@elakelaiset.fi tai jakaa Facebook-ryhmässä Eläkeläiset ry liikkujat. Valitsemme parhaat teokset marraskuussa ja julkaisemme ne Eläkeläiset ry:n verkkosivulla. ? elakelaiset.fi/toiminta/liikuntaverstaat Porvoon Eläkeläiset kiersivät reippaan lenkin ja palasivat lähtökuoppiin tunnin päästä pussit täynnä roskia. ”Olipa voittaja­ fiilis ja tunne, että oli saanut jotakin hyvää aikaan”. Klaukkalan Eläkeläiset ry osallistui myös Roskat talteen ­kävelykampan­ jaan. ”Palkki­ oksi yhdistys tarjosi limsat ja kyläläiset roskat.” 18 Eläkeläinen 5/2023
• ELÄKELÄISET RY:N jäsenet saavat järjestön omien etujen (lehti, koulutukset, jäsentoiminta) lisäksi etuja seuraavilta yhteistyökumppaneilta. Lisäksi paikallisyhdistyksillä on omia jäsenetuja, joista löytää tietoa omasta yhdistyksestä. Matkailu ja majoitus ? GREEN STAR HOTELLIT GreenStar Hotellit tarjoavat vuonna 2023 Eläkeläiset ry:n jäsenille 13 %:n alennuksen edullisimmasta päivän huonehinnasta. GreenStar Hotellit ovat Joensuussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Oulussa ja Vaasassa. Hinnan saa varatessaan majoituksen osoitteessa greenstar.fi käyttämällä varauskoodia GSLIITTO tai suoraan hotelleista. Hotellilla on oikeus tarkastaa jäsenyys. ? IKAALINEN SPA & RESORT Ikaalisten kylpylä tarjoaa jäsenillemme 20 %:n alennuksen majoituksesta su-ke, ja 15% to-la koodilla ELA1959. Koodia ei voi yhdistää muihin tarjouksiin, varaukset ikaalinenspa.fi tai 03 4511 / myynti@ ikaalinenspa.fi. Mainitse varatessa jäsenyytesi. Kaikkiin majoituksiin kuuluvat aamiainen sekä kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. ? KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI Kuopio Eläkeläiset ry:n jäsentarjous 2 vrk 140 € / hlö / 2 hh, 125 € / hlö / 3 hh, 117 € / hlö / 4 hh sisältäen majoituksen, aamiaiset, päivälliset sekä kylpylän ja kuntosalin käytön. Yhden hengen hotellihuoneessa 198 €. Lapset 4–12 v –50 % aikuisen hinnasta. Tarjous on voimassa 31.12.2023 asti, tulopäivä ma, ti, ke. Varattavissa koodilla ERY nettikaupasta osoitteesta rauhalahti.fi sekä myyntipalvelusta puh 030 60 830 tai sähköpostilla myynti@ rauhalahti.fi ? LOHJA SPA & RESORT Eläkeläiset ry:n jäsentarjous 1 vrk kahdelle 139 € (norm. 198 €) sisältäen majoituksen päätalon huoneessa, puolihoitoruokailun, elämyskylpylän ja kuntosalin käytön. (Yhdelle tarjous 109 € yhden hengen huoneessa päätalossa). Tarjous on voimassa ma–to 31.12.2023 asti (ei juhlapyhinä). Varattavissa koodilla ERY osoitteesta lohjaspa. fi sekä myyntipalvelusta puh 030 60 840 tai myynti@lohjaspa.fi ? TALLINK SILJA Tallink Silja tarjoaa jäsenillemme Club One Silverin jäsenyyden veloituksetta. Kampanja on voimassa 31.12.2023 asti. Club One on palkitseva kanta-asiakasohjelma, jossa on kolme tasoa: Bronze, Silver ja Gold. Liittyminen on sinulle ilmaista, ja nyt pääset jäsenetuna suoraan Club One Silver -tasolle. Lisää vain liittyessäsi 142273 :n sopimusetunumero sille varattuun kenttään liittymislomakkeella. Liity nyt Club One -kanta-asiakkaaksi osoitteessa tallinksilja.fi/liity-jaseneksi. Käytä liittyessäsi sopimusetunumeroa 142273. Lisätietoja: clubone.fi Kulttuuri ? INTO-KUSTANNUS Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat Into Kustannuksen verkkokaupasta intokustannus.fi 25 %:n alennuksen kaikista myytävänä olevista kirjoista. Alennuskoodi verkkokaupassa on Eläkeläiset. ? ROCKWAY.FI Rockway.fi on Suomen suurin musiikinopetuksen verkkopalvelu, joka tarjoaa sinulle kaiken soittoharrastuksesi aloittamiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Palvelu sisältää maan parhaat opettajat ja yli 15?000 opetusvideota mm. kitaralle, pianolle ja laululle. Voit myös opetella vaikkapa tekemään musiikkia tai viihtyä artistihaastatteluiden parissa. Eläkeläiset ry:n jäsenenä saat palveluun 1 kk ilmaiskokeilun ja 20 % alennuksen palvelun täysversiosta. Edun voi lunastaa osoitteessa rockway.fi/ eläkeläiset. Muut ? KOTIRINKI Eläkeläiset ry:n jäsenille säännöllinen kotisiivous tai kotiapu jäsenetuhintaan. Alennus säännöllisen kotisiivouksen ensisiivouksesta tai kotiavun ensikerrasta (2.–4 krt/ kk) on –25 % ja kertasiivouksesta 10%. Siivouksen todellisen hinnan voi laskea nettikaupasta kotirinki. fi. Kampanjakoodi: Elakelaiset, etu voimassa 31.3.2024 asti. Tilaukset verkossa kotirinki.fi liittämällä tilaukseen kampanjakoodi, tai puh. 010 425 3905 / myynti@kotirinki.fi mainitsemalla kampanjakoodin tilauksen/tarjouspyynnön yhteydessä. ? RUOHONJUURI Eläkeläiset ry:n jäsenille 5 % alennus Ruohonjuuressa. Koodi on ELÄKELÄISET ja se toimii verkkokaupassa ruohonjuuri.fi ja myymälöissä. Lisäksi kaikille eläkeläisille annetaan 10 % alennus ensimmäisenä aukiolotuntina tehdyistä ostoksista. Jäsenedut Vanhusneuvostojen jäsenet koolla verkkotapaamisessa HYVINVOINTIALUEIDEN vanhusneuvostojen jäseninä toimivat Eläkeläiset ry:n aktiivit kokoontuivat verkkotapaamiseen 13.9. Verkkotapaamisessa käytiin läpi vanhusneuvostojen roolia hyvinvointialueiden käynnistäessä toimintaansa. Järjestösuunnittelija Aaron Kallinen piti alustuksen vanhusneuvostotyön merkityksestä hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa taloudellisesti vaikeassa tilanteessa. Kallinen korosti, että vanhusneuvostoille on annettava niiden lakisääteinen rooli vaikuttaa ikäihmisiä koskevaan päätöksentekoon, vaikka hyvinvointialueilla joudutaankin tekemään vaikeita talouspäätöksiä. Vanhusneuvostojen jäsenet kertoivat toiminnan käynnistämiseen liittyvistä ongelmista, mutta toisaalta myös löydetyistä hyvistä käytännöistä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen panostus digipalveluiden koulutukseen ikäihmisille koettiin hyödylliseksi. Pohjanmaan hyvinvointialueelta taas nousi esiin Senioriluuri, puhelinpalvelu, jonka avulla ikäihmiset saavat helposti yhteyden sosiaalija terveyspalveluihin. Tapaamisessa päätettiin muodostaa Eläkeläiset ry:n hyvinvointialueiden vanhusneuvostoissa toimivien verkosto, joka kokoontuu ja viestii säännöllisesti. Eläkeläiset ry tuottaa vanhusneuvostoissa vaikuttaville jäsenilleen tukimateriaaleja, kuten aloitepohjia. Kulttuurikatselmukseen ehtii ilmoittautua 18.10. saakka YLI 55-VUOTIAILLE tarkoitettu Kulttuurikatselmus-tapahtuma järjestetään 18.–19.11. Jyväskylässä. Se sisältää monipuolisesti kulttuurin eri lajeja tanssista musiikkiin ja näyttämötaiteeseen. Tapahtuma on tunnelmaltaan rento tilaisuus, jossa yhdistysten ryhmät sekä yksilöesiintyjät saavat esiintyä eri puolilta Suomea tulevalle yleisölle; lisäksi he saavat tuomareilta kannustavan asiantuntija-arvion. Kuten aiemminkin, tilaisuuteen kuuluu illanvietto ja loppukatselmus. Jyväskylään on helppo tulla ja tapahtumapaikka, yliopisto on keskustassa. Kulttuurikatselmuksen järjestää Suomen Työväen Urheiluliitto TUL. Mukana ovat sen lisäksi Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL, Suomen Työväen Musiikkiliitto ja Työväen Näyttämöiden Liitto. Ilmoittautuminen tapahtumaan 18.10. mennessä. Tietoja tapahtumasta ja ilmoittautumislinkki löytyvät TUL:n verkkosivuilta: tul.fi/tapahtumat/aikuisliikunta/ seniorit Toimintatonnihakemusten hakuaika päättyi SOSIAALIJA terveysministeriön avustuskeskus STEA:n rahoittamien toimintatonniavustusten hakuaika päättyi 31.8. Eläkeläiset ry vastaanotti hakemuksia paikallisyhdistyksiltään ja aluejärjestöiltään yhteensä 74 300 eurolla. Hakemuksia saapui yhteensä 49. Avustuksia haettiin it-hankintoihin, koulutuksiin ja matalan kynnyksen tapahtumiin. Eläkeläiset ry:n hallitus käsittelee hakemukset ja tiedottaa hyväksytyistä avustushakemuksista lisää joulukuussa. Hyväksyttyjen hakemusten määrä riippuu STEA:n avustuspäätöksestä. Aineistoja ja työkaluja taloudenhoitajille ELÄKELÄISET RY:N verkkosivuille on avattu uusi osio Aineistoa taloudenhoitajille. Osoitteesta https://elakelaiset.fi/toiminta/taloudenhoitajille löytyy ajankohtaista tietoa taloudenhoitajille ja sieltä on mahdollista ladata maksutta Holli-kirjanpito-ohjelma paikallisyhdistyksiä varten räätälöidyn tilikartan kera. Eläkeläinen 5/2023 19
• Yhdistystoiminnan ja yhdistystalouden jatkokursseille ehtii vielä Yhdistystoiminnan jatkokurssi 24.–27.10. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Sopii peruskurssin käyneille tai muutoin kokeneille yhdistystoimijoille. Aiheita ovat muun muassa johtokuntatyö, yhdistysasiakirjat sekä kokouskäytännöt. Oma osuutensa on varattu yhdistyksen ryhmäilmiöiden tarkasteluun. Vetäjinä Aaron Kallinen ja Tiina Rajala. Osittain yhteistä ohjelmaa talouskurssin kanssa. Kurssin hinta: 255 € (puolihoito) ja 300 € (täysihoito). Ilmoittautuminen heti. Yhdistystalouden jatkokurssi 24.–27.10. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Sopii peruskurssin käyneille taloudenhoitajille sekä toiminnantarkastajille. Aiheita ovat muun muassa yhdistyksen vuosikello, taloussääntö, tilinpäätös, toiminnantarkastus sekä kirjanpidon perusteiden kertaus. Kurssilla käsitellään myös budjetointia ja palkka.fi-ohjelmaa. Vetäjinä Heli Grönroos ja Kaisu Rämet. Osittain yhteistä ohjelmaa yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Kurssin hinta: 255 € (puolihoito) ja 300 € (täysihoito). Ilmoittautumi­ nen heti. Kurssihinnat ja kurssituki Ilmoitamme kurssihinnat kunkin kurssin kohdalla, koska ne riippuvat kurssipaikasta. Hinnat sisältävät majoituksen kahden hengen huoneessa. Mikäli kurssilainen haluaa majoituksen yhden hengen huoneessa, hänen tulee suorittaa lisämaksu kurssipaikalla. Puolihoitohinnat sisältävät aamiaisen, iltapäiväkahvin ja päivällisen. Täysihoitohinnat sisältävät lisäksi lounaan. Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea kursseille kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Tukihakemus tulee merkitä selkeästi hakemuskaavakkeeseen tai sähköposti-ilmoitukseen. Asiasta voi tiedustella koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti Jukka Mustakalliolle: jukka. mustakallio@elakelaiset.fi. Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: Toiminta -> Koulutus -> Kurssille ilmoittautuminen. ? Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. ? Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. ? Pyydämme ilmoittamaan myös, valitseeko kurssilainen puolivai täysihoidon, jos vaihtoehto on. Peruutusehdot ? Veloitamme 50 % kurssin hinnasta, jos kurssiosallistuminen peruutetaan myöhemmin kuin 3 viikkoa ennen kurssin alkua. ? Veloitamme koko kurssin hinnan, jos peruutus tehdään myöhemmin kuin viikkoa ennen kurssin alkua. ? Sairaustodistusta vastaan veloitamme ainoastaan 30 euron toimistomaksun. ? Yhdistys voi vaihtaa osallistujan toiseen veloituksetta. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. JÄRJESTÖ TI IN A FL YG A R E Y hdistystoiminnan ja yhdistystalouden jatkokurssit pidetään samanaikaisesti keskiviikosta 24.10. perjantaihin 27.10. Kylpylähotelli Rauhalahdessa Kuopiossa. Molemmat kurssit alkavat aloituspäivänä tulokahveilla kello 14 ja päättyvät lopetuspäivänä kello 11.30. Näille kursseille ehtii mukaan, jos ilmoittautuu heti. Yhdistystoiminnan kurssi sopii kaikille, mieluiten peruskurssin käyneille johtokunnan jäsenille. Kurssista on hyötyä erityisesti sihteereille, koska asiakirjaharjoituksille on varattu erikseen aikaa. Kurssille ilmoittautuneet saavat halutessaan tehdä ennakkotehtävän, joka käydään kurssilla läpi. Uutena aiheena on yhdistyksen ryhmäilmiöiden tarkastelu. Yhdistystalouden kurssi sopii yhdistyksen taloudenhoitajille ja toiminnantarkastajille. Kurssille ilmoittautuneet saavat ennakkoon Holli-harjoituksen, joka käydään kurssilla yhdessä läpi. Tehtävä annetaan TORNIOSSA JÄRJESTETTIIN syyskuun alussa Kulttuuriaktivismin kurssi. ”Yhdessä tekeminen ja puhuminen on voimakas keino tuottaa iloa, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Se tekee maailmasta paremman paikan elää”, oli koulutuksen motto. Tornion Järjestötalolla opittiin mm. ryhmän ohjaamistaitoja, jotka osallistavat kaikki mukaan yhteiseen tekemiseen. Vetäjänä toimi KSL Opintokeskuksen koulutustuottaja Tiina Flygare. etäyhteydellä ennen kurssia. Kurssilla tehdään runsaasti harjoituksia. Taloudenhoitajien toiveesta kurssilla käsitellään palkka.fi-ohjelmaa. KOULUTUS 20 Eläkeläinen 5/2023
• Aktiivisessa elämässä riittää tarpeeksi puuhaa, joten anna meidän hoitaa vakuutuksesi kuntoon asiantuntemuksella. Kun koti on Turvassa, voit ottaa rennommin. Turvan laaja kotivakuutus tarjoaa aitoa vastinetta rahalle: se turvaa kotona ja mökillä, niin rakennukset kuin irtaimistonkin. Hanki mielenrauhaa kotiisi osoitteesta turva.fi/koti Jos oikein kiinnostuit, lue tämäkin: Verkko-ostajan etu -20 % koskee uutta, 31.12.2023 mennessä ostettua kotivakuutusta, niin irtaimistoa kuin rakennustakin. Alennuksen saat ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. Sen jälkeen saat ammattiliiton jäsenenä rahanarvoisen edun: jatkuvan 10 % alennuksen! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Laske rimaa, mutta älä vakuutuksissa Nyt kotivakuut us vuodeksi verkosta -20 %
• se on kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana jälleen rapautunut. REINO ALA-KULJU ja Eino Laakso kohtasivat ensimmäisen kerran historian virrassa Tampereen taisteluiden keväänä 1918. Toinen kohtaaminen tapahtui Etsivän keskuspoliisin (EK) siipien suojissa. Valkoinen Valpo oli kiinnostunut molempien edesottamuksista. Ala-Kuljun hyvästit punaiselle Valpolle tapahtuivat 21. syyskuuta 1948, kun hän allekirjoitti apulaispäällikkö Risto Höltän kuulustelupöytäkirjan. Kuulustelu koski Ala-Kuljun yhteyksiä Akateemisen Karjala-Seura AKS:n puheenjohtajaan, tohtori Vilho Helaseen vuoden 1944 syksyllä ja tietoja ns. vastarintaliikkeestä. Tiedustelupoliisi oli seurannut herkeämättä myös Eino Laaksoa jo 1920-luvulta lähtien. Hänen opiskelunsa Lenin-koulussa 1935-37 ja osallistuminen Espanjan sisällissotaan olivat katkaisseet valvonnan. Valkoinen Valpo pidätti Laakson Eteläsatamassa maaliskuussa 1939, kun mies oli palaamassa Espanjan sisällissodasta, jossa hän yleni luutnantiksi. Kiihkeimmillään Laakson etsinnät olivat jatkosodan vuosina. Voiton päivänä 1945 mies marssi itse Tampereen poliisilaitokselle selvittämään konstaapeli Vaittisen surmaa. Laakso todettiin syyttömäksi. KEVÄÄLLÄ 1945 Laakso astui punaisen Valpon palvelukseen. Nyt kovisteltiin sotarikollisiksi epäiltyjä ja Reino Ala-Kuljun kaltaisen menneisyyden omanneita henkilöitä. Mutta jo vuodesta 1949 lähtien Valpo ryhtyi jälleen tarkkailemaan kommunisteja ja rakentelemaan uusia valvontakortistoja. Myllymäen mukaan Supo jakoi rekisteritietojen perusteella luotettavuuslausuntoja kansalaisista, varsinkin, jos mieli päästä poliisiksi, rajavartiostoon tai ulkoja puolustushallinnon palvelukseen. Myös valkoisen Valpon ja EK:n mapit kaivettiin 1940-luvun lopulla kellareista esiin. Supoksi muuttuneessa Valpossa tarkkailtavien henkilöstötiedot muuttuivat ongelma-asiakkaiden mapeiksi. Presidentti J. K. Paasikivi kirjasi päiväkirjaansa (13.9.1948), että kommunisteja ei tule päästää pää-, sisä-, puolustus-, ulkoeikä kauppaministeriksi. Myllymäki arvelee, että talouspolitiikan taitajana Paasikivi pelkäsi maamme tulevan liiaksi ulkoKULTTUURI KIRJA Arvo Myllymäki: Aate miestä väkevämpää (Atrain?&?Nord, 2023). ”Historian­ kirjoituksessa on liikaa myötä­ virtalaisia” Arvo Myllymäki kirjoitti itsenäisen Suomen demokratian oppitunnin. Kirjan pääosissa on kaksi miestä, joista toinen ihannoi heimoaatetta ja seurasi Lapuan liikkeen askeleita, toinen kommunistien äärilaitaa. Suomessa valta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Mitä se tarkoitti Lapuan liikkeen aikoina tai sotien jälkeisinä niin kutsuttuina vaaran vuosina? Myllymäki nimeää valtioelinten vallan keikuttajiksi nationalistit ja kommunistit sekä maan alla että päällä. Niiden vastapainona maalaisliiton ja sosialidemokraattien punamultayhteistyö 1930-luvun loppupuolella nosti ensi kerran parlamentarismin kunniaan. Konsensus eri puolueiden kesken löytyi 1960-luvulta lähtien, kunnes TEKSTI JA KUVA JUHA DRUFVA V uoden 1918 tapahtumat koki voimakkaimpana sukupolvikokemuksena 1890-luvulla syntynyt ikäluokka. Tuosta ikäluokasta kasvoi 1920–30-lukujen aktiivinen poliittinen toimija niin oikeiston kuin vasemmiston piirissä. Tämän sukupolven poliittinen aktiivisuus jatkui osittain 1970-luvulle saakka. Kahden poliittisen aatteellisen äärilaidan uhkat olivat vuosina 1917–48 kovaa todellisuutta Suomen kansan valtaa käyttävien kansanedustajien arkipäivän työssä. Yksilötasolla kyseisiä poliittisia myrskyjä voisi kuvailla ajoittain hermoja raastaviksi. Jälkikäteen katsottuna lopulta löytyi ”järki käteen” ja tasavaltalainen demokratiamme pelastettiin joskus jopa jonkinlaisilla kommervenkeilla tai vippaskonsteilla. Tampereen yliopiston julkisoikeuden emeritusprofessori Arvo Myllymäkeä nämä historialliset murrokset eivät ole jättäneet rauhaan. Jo ns. virkansa puolesta hän katsoi lähes kansalaisvelvollisuudekseen kirjoittaa eräänlaisen itsenäisen Suomen demokratian oppitunnin: Aate miestä väkevämpää (Atrain & Nord, 2023). Teoksen kiintopisteinä ovat kuortanelaissyntyisen äärioikeistolaisen IKL:n ja myöhemmin kokoomuksen kansanedustajan Reino Ala-Kuljun (1898–1983) ja kommunistiseen puolueeseen kuuluneen Pispalan punaorpo Eino Laakson (1907–1981) seikkailut aatteiden ja historian virrassa. 22 Eläkeläinen 5/2023
• maankaupassa Neuvostoliitosta riippuvaksi, jos kommunistit saisivat hallituksessa kauppaministerin salkun. VUONNA 1948 Eino Laakso siirtyi punaisesta Valposta sanomalehti Vapaan Sanan ilmoitusosaston hoitajaksi ja vuoden 1957 alusta Kansan Uutisten ilmoituspäälliköksi. Kansan Uutisten levikkipäällikön tehtävistä hän jäi eläkkeelle 1972. Myllymäki kuvailee Laaksoa luovijaksi ja selviytyjäksi. ”Hän oli salaisuudet säilyttävä vakoilun huippuammattilainen, joka antoi luotettavan vaikutelman. Hänestä olisi voinut tulla DDR:n Honeckerin tai Puolan Gomulkan tapainen valtion johtaja, on eräs ikaalislainen harrastajahistorioitsija minulle todennut. ” ”Laakso oli samantapainen salaperäinen vakoilija kuin Richard Sorge, joka toimi Japanissa vakoilijana Stalinin piikkiin. Sorge paljastui mutta Laakso ei jäänyt mistään kertaakaan kiinni. Hänellä oli vahva suojeluverkosto, joka koostui vahvoista naisista. He tarjosivat Laaksolle suojaa ja leipää. Sorge oli vapautunut maailmanmies, Laakso pysytteli mielellään taustalla ja työskenteli varjoissa. Hän oli sodan jälkeen myös fasismin vastaisen työn pioneeri. Malmin hautausmaan muistomerkki on hänen ansiotaan. Sen paljastustilaisuudessa oli yli 2000 henkeä.” ”Samantapainen taustavaikuttaja oli myös Reino Ala-Kulju. Hän oli jurompi, kotiseututyöstä innostunut henkilö, ei Laakson kaltainen tarinankertoja ja seuramies.” Myllymäen mukana molempien miesten elämäntarinat kuvastavat ensimmäisen ja toisen tasavallan suomalaisen politiikan olemusta. ”Konsensuksen aikaa kesti kauan. Mauno Koivisto oli sen takuumiehenä 60-luvulta lähtien. Nyt poliittinen vastakkainasettelu on kärjistynyt. Petteri Orpon hallitusohjelmassa huomioidaan ainoastaan työnantajapuolen toiveet. Konsensuksen tilalle on tullut uusnationalismi sekä monenlaisia suvaitsemattomuuden ja fasistisia piirteitä. Totuuden manipulointi ja tieteen tulosten vähättely tai tieteen tulosten käyttäminen röyhkeästi omiin tarkoitusperiin, vähättelevä asennoituminen tieteen tuloksiin. Tästä ei ole kovin pitkä matka kirjarovioille. Tässä mielessä elämme vaarallista aikaa.” Eino Laakso oli Myllymäen mukaan sekä vaitelias että valloittava henkilö. ”Hän oli uskollinen aatteelleen ja näkemyksilleen. Tosin puolueensa vähemmistön kannattajana oli myös syytä pitää ’mölyt mahassaan’ palvellessaan enemmistön valtalehden Kansan Uutisten ilmoituspäällikkönä. Oletettavasti tämä vaikeneminen ei ollut vaikeaa entiselle tiedustelumiehelle.” ”Reino Ala-Kulju tuli varasijalta kokoomuksen kansanedustajaksi 25.9.1952. Hänellä kiireitä riitti kansanedustajauransa loppumetreillä sivistysvaliokunnan jäsenenä. Hän suhtautui epäillen peruskouluhankkeeseen kustannusten vuoksi ja oli alusta asti ajamassa Etelä-Pohjanmaan korkeakouluhanketta, vaikka se lopulta menikin Joensuuhun.” ”Lopulta molemmat kapinoitsijat ja demokratian vastustajat hyväksyivät 60-luvun kansanrintaman sekä kolmikantademokratian.” ”Kokoomuksen enemmistö tuki vakauttamista. STK:n toimitusjohtajaksi valittiin Päiviö Hetemäki, joka yhdessä SAK:n Niilo Hämäläisen ja Arvo Hautalan kanssa veivät kolmikannan maaliin. Eino Laakso kuului SKP:n vähemmistöön, joka arvosteli vakautussopimuksen allekirjoittamista, eli Liinamaa I:stä. Myös MTK Veikko Ihamuotilan johdolla oli kolmikannan takana. Joten Eino Laaksolle tämä oli varmaan vaikeampi pala sulatettavaksi kuin Reino Ala-Kuljulle.” Toteat kirjassasi, että historian vastavirta syöksyy esiin tämän tietokirjan teemoista. Onko historiankirjoituksessa mielestäsi liikaa myötävirtaan kirjoittajia? ”Historiankirjoituksessa on liikaa myötävirtalaisia: voittajien historiaa, sitten muutamat henkilöhahmot, Kekkonen, Mannerheim, saavat loputtomasti tilaa. Jos en olisi tehnyt tuota itsenäisen Suomen demokratian oppituntia, kuka olisi Ala-Kuljusta ja Laaksosta ollut kiinnostunut kustantamaan tietokirjan?” MUONIOSSA ASUVA Tampereen yliopiston julkisoikeuden emeritusprofessori Arvo Myllymäki (s. 1945) on eläkkeellä ollessaan kirjoittanut kolme historiallista tietokirjaa ja neljä dokumentaarista romaania. Arvo Myllymäen isä oli ukrainalainen sotavanki ja äiti Kuortaneelta. Myllymäki löysi isänsä vuonna 1978 osin Urho Kekkosen ja Vladimir Stepanovin avulla. Hän tapasi isänsä ensimmäisen kerran Helsingissä vuonna 1978. Myllymäen esikoisromaani Vihan ja rakkauden päivät (Helsinki-Kirjat 2011) käsittelee tätä isän tapaamisen teemaa. Romaanin pohjalta lapualainen Larvateatteri teki näytelmän Aarre, ryssän äpärä, jonka kantaesitys oli keväällä 2016. Myllymäki on kirjoittanut teoksen Vaasan sotavankileiristä nimellä Kurileiri (Minerva 2013). Se käsitteli jatkosodan alussa Kerimäen Riitasensuon ja myöhemmin Vanhaan Vaasaan siirretyn, rikkeisiin syyllistyneiden neuvostosotavankien erityisleiriä. Myllymäen isä oli tuon ankaran leirin sotavanki. Korpikommunisti (Into-Kustannus 2016) käsitteli Lapin kommunistiliikettä kolarilaisen korpikommunisti Eemeli Lakkalan elämää. Tietokirja Punamultamies ilmestyi 2017. Dokumenttiromaani Mies Isänmaan takapihalla (Atrain?&?Nord 2019) kertoo Espanjan sisällissotaan osallistuneen Vilho Saarisen tarinan. Sotavankeus on lähtökohtana myös Arvo Myllymäen 2021 ilmestyneessä romaanissa Niin kaukana on ikäväsi maa. Päähenkilö Hans-Peter Thoma on Ukrainan saksalainen, kotoisin Irpinistä. Hänen vanhempansa muuttivat Ukrainasta Saksan Wiesbadeniin ennen sotaa Hans-Peterin ollessa puna-armeijassa. Hans-Peter jää suomalaisten vangiksi vuonna 1943 Viipurin lähellä. Vaasan vankileiriltä hänet toimitetaan Uudenkaarlepyyn naapurikuntaan Jepualle talvisodassa sotaleskeksi jääneen Birgitta Sjöbergin maatilalle. Tässä on paljon mukana Arvo Myllymäen isän sotavankeustarinaa. Parhaillaan Arvo Myllymäki kirjoittaa dokumentaarista romaania Paperittomat Ikäihmiset digiajassa. Arvo Myllymäki Muoniossa asuva Tampe­ reen yliopiston julkisoikeuden emerituspro­ fessori Arvo Myllymäki on eläkkeellä ollessaan kirjoittanut kolme historial­ lista tietokirjaa ja neljä doku­ mentaarista romaania. Konsensus eri puolueiden kesken löytyi 1960­luvulta lähtien, kunnes se on kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana jälleen rapautunut” KUKA Eläkeläinen 5/2023 23
• NIINA HAKALAHTI Lähetä runosi osoitteeseen Niina Hakalahti, Kukkolankatu 16, 33400 Tampere tai niina.hakalahti@sci.fi. RUNOPYSÄKKI A ivan aluksi hiljainen hetki kirjailija–filosofi Torsti Lehtisen muistoksi. Lehtinen vaikutti omaan ajatteluuni paljon sekä persoonansa että kirjojensa kautta. Hän oli paitsi monipuolinen kirjailija, myös karismaattinen opettaja. Olen lukemattomia kertoja siteerannut häntä tällä palstalla. Tämänkertaisella Runopysäkillä vuodenajat ovat voimakkaasti läsnä. Maire Kulmalan runossa hyvästellään kesä. Mennyt olet kesä -runossa sekä lausutaan jäähyväiset että odotetaan uutta kesää. Katse suuntautuu tulevaisuuteen. Riimitetty runo maalaa konstailemattomasti kuvan vuodenkierrosta. Kävin kesällä Iittalan naivistien näyttelyssä, joka oli varsin viehättävä. Ajattelen, että Kulmalan Mennyt olet kesä voisi edustaa kirjallisen naivismin suuntaa. Salme Saarisen Syksy-runo on yksinkertainen ja pelkistetty. Saarinen kuvaa hienosti sitä, miten kesä ja syksy vallitsevat yhtä aikaa. Syksyssä on tankarunomaista tunnelmaa. ”Lämmin kesä kahisee jaloissa” – runon kielellä tiivistetään aistivoimainen hetki. Vähä laajenee paljoksi. Tuula Ekman kirjoittaa talvesta ja talvisessa metsässä kulkevasta miehestä. Talvinen luonto -runossa on paljon tunnistettavaa, tuttua ja lohduttavaakin. On ihanaa, että isä on opettanut ”luonnon kieltä”. ”Tumma pilvi pehmeätä lunta alas heittää, /pikkuruiset hiiren jäljet kevyesti peittää”, kirjoittaa Ekman ja piirtää kuvan, joka lienee suomalaisten kollektiivisessa sielussa. Runon nimi kehystää runoa informatiivisesti, toinen vaihtoehto olisi viitteellisempi nimi, josta lukija itse voisi poimia talvisen luonnon kokemuksen. Kuten Maire Kulmala ja Tuula Ekman, myös Carita Kuitunen luottaa loppusointuihin Rannalla-runossaan. Ja riimithän ovat edelleen oikein kelvollisia runon rakennusaineita. ”Ison veden rannalla” istumisen kokemus taitaa myös kuulua suomalaisten joukkosieluun. Rannalla-runossa ollaan yhtä aikaa symbolisissa ja konkreettisissa maisemissa. Yhtäältä haaveillaan matkasta aistinautintoineen, toisaalta ihmetellään, mitä horisontin takana odottaa. Elämä piirtyy aina vuodenaikaa vasten. Se näkyy hyvin niin Kulmalan, Saarisen, Ekmanin kuin Kuitusenkin runoissa. Rannalla-runossa vuodenaikaa ei erikseen mainita, mutta tunnelma sopisi syksyyn. Anja Säkkisen Kestävyysvaje poikkeaa vuodenaikarunoista. Satiiriperinne elää lyriikassa vahvana, kuten Säkkisen runo todistaa. Uskon, että moni voi samaistua ”ikäkausivähättelyyn”. Kuinka äkkiä liian nuoresta tuleekin liian vanha! Säkkinen kiepauttaa näkökulman oivaltavasti uuteen asentoon: ”Vihdoin minustakin on johonkin, /olen viemässä maan perikatoon.” Ja oikein tittelikin suodaan! Varsinkin runon loppu tuo mieleen jotkin Kai Niemisen satiiriset runot. Muutoksen aika Niin uskomatonta kuin se onkin, olen tehnyt Runopysäkki-juttuja vuodesta 2005 alkaen. Lehden sähköinen arkistokin alkaa vasta vuodelta 2009, eli ensimmäisten neljän vuoden artikkeleita ei sieltä siis voi löytää. Perin homman Hilja Mörsäriltä, jolla oli Runotreffit-palsta Eläkeläisessä. Nyt jo eläköitynyt Anu Mäki kysyi, olisinko kiinnostunut palstan luotsaamisesta. Lehden uudistuksessa joitakin vuosia sitten Runopysäkki sai vielä lisukkeekseen Runopysäkki-blogin. En tiedä, mihin nämä kahdeksantoista vuotta ovat menneet, mutta on todettava, että olen viihtynyt Runopysäkillä aina uusia runoja odottelemassa. En ole malttanut lopettaa. Pikimusta kissani Trotski täytti heinäkuussa kahdeksantoista. Koko Trotskin tähänastisen elämän ajan olen kirjoittanut Eläkeläiseen runojuttua. (Trotski muuten voi erinomaisesti, juuri kävimme tarkastuksessa.) Vuoden alussa päätin kuitenkin, että vuosi 2023 olisi minulla viimeinen Runopysäkki-vuosi. En ole edelleenkään kyllästynyt hommaan, mutta olen aina töissäni luottanut sisäiseen ääneen, joka kertoo, milloin on oikea hetki luopua jostakin. Oma kirjailijan työni myös vie nykyään yhä enemmän aikaa, ensi vuonna minulta on näillä näkymin tulossa kolme kirjaa: yksi aikuisille ja kaksi lapsille. Joulukuun Runopysäkki blogeineen vielä odottaa. Sen kokoan aivan tavalliseen tapaan. Mutta jo tässä vaiheessa haluan kiittää teitä kaikkia runonkirjoittajia sekä palstan lukijoita. Ja aivan varmasti kärsin tammikuussa oudoista ”vieroitusoireisRunous elää! Runopysäkillä alkaa juhlallisesti todettuna uusi aikakausi, kun palstan luotsaaja vaihtuu. KULTTUURI Mennyt olet kesä Kesä hiipui lämpöineen, kukkasineen, lintuineen. Tuulet kylmät tuivertaa, vettä sataa, tihuuttaa. Lumen alle peittyy maa, uutta kesää odottaa. MAIRE KULMALA, HELSINKI Syksy Ruskan loisto ympärillä lehtisade tuulessa. Polulla jaloissani kahisee lämmin kesä. SALME SAARINEN, HÄMEENLINNA 24 Eläkeläinen 5/2023
• Lämmin kesä kahisee jaloissa” ta”, kun ei olekaan Runopysäkkiä työn alla! Olen saanut vuosien aikana lukea suuren määrän lähettämiänne runoja. Niitä on tullut postitse ja sähköpostitse, toisinaan olen tulkinnut hankalaa käsialaa, joskus koettanut jäljittää tekstin kirjoittajaa, jolta olivat yhteystiedot unohtuneet. Runopysäkillä julkaistut runot ovat tuoneet mieleeni muita lukemiani runoja, liittyneet osaksi suurta runorihmastoa. Uskon, että runot ovat tarjonneet niin hauskoja, liikuttavia kuin ajatteluttavia hetkiä myös Runopysäkin lukijoille. Yleensä olen aina jutun lopussa pyytänyt teitä lähettämään runojanne. Vieläkin niitä saa lähettää, mutta mainitsen kuitenkin, että joulukuulle minulla on jo muutama runo täällä odottamassa. Saattaa olla, että joskus edelleen jonkin (runo)jutunkin kirjoitan Eläkeläiseen. Mutta en Runopysäkkiä enää joulukuun jälkeen. Tässä lehdessä esitellään Runopysäkin uusi luotsaaja, runoilija Kristiina Wallin. Alkaa siis uusi aikakausi, näin juhlallisesti todettuna. Ystäväni ja kollegani Kristiina luo omat käytäntönsä. Syntyy uusia runoja, joita hänelle lähetätte. Runous elää! ? Lokakuun Runopysäkki-blogin runoilijat ovat Eila Kangaslampi, Helena Koponen ja Sylvi Sirainen. Lue osoitteessa elakelaiset.fi/ blogit Rannalla Istun rannalla ison veden ja sen laajuutta ihmettelen. Aina ulapat ja aavat itseni pieneksi tuntemaan saavat. Kaukana laiva horisonttiin katoaa. Mikä sitä siellä odottaa? Onko jotain parempaa, löytyykö ehkä onnenmaa. Kaukokaipuu valtaa mieleni herkut eksoottiset veisivät kielen. Hetken vielä haaveilen ja haikeana arkeen palailen. CARITA KUITUNEN, ÄÄNEKOSKI Vihdoin minustakin on johonkin. Kun olin pieni, minulle sanottiin: ”Ei sinusta ole mihinkään, olet vielä liian pieni.” Kasvoin, vartuin, minulle sanottiin: ” ”Ei sinusta ole mihinkään, olet vielä liian nuori.” Tuli ikää lisää, meni ruuhkavuodet. Elämä jatkui. Sitten sanottiin: ” ”Ei sinusta ole mihinkään, olet jo liian vanha.” Tuli vuosia lisää, alkoi eläkeikä. Nyt joka tuutista toitotettiin: ”Teitä eläkeläisiä on ihan liikaa. Tehän viette maan perikatoon.” Nyt ei sanottukaan: ”Ei sinusta ole mihinkään.” Siispä nyt voin hihkaista: ”Hip Hei Hurraa!” Vihdoin minustakin on johonkin, olen viemässä maan perikatoon. Kiitos siis siitäkin vähästä. Elämä jatkui. Tuli vuosia lisää. Eläkeläisenä. Nyt kuului radiosta vaikutusvaltaisen henkilön toteamus: ”Varttunut väki on kestävyysvaje.” Ilahduin, riemastuin! Nyt sain siis tittelinkin. Soittaessani voin esittäytyä: ”Täällä kestävyysvaje. Hyvää päivää.” Ja elämä jatkuu. Kestävyysvajeena! ANJA SÄKKINEN, SOTKAMO Talvinen luonto Talviaamun hämärässä mies metsään kulkee. Hangen viereen pysähtyy, hiljaa silmät sulkee. Aisteillaan hän tunnistaa, kuinka luonto puhuu. Kuivan männyn oksalta kuuluu pöllön ”hu huu”. Isä ammoin opetti, neuvoi luonnon kieltä, kertoi kuinka vahvistaa se sydäntä ja mieltä. Tutuiksi on tulleet metsät, suot ja tähdet taivaan, oppi onkin auttanut monenlaiseen vaivaan. Luonto antaa voimia, siitä hyvä olo. ”Katsos vain, tuossa onkin vanhan mäyrän kolo!” Miehen seura metsässä on oma koira, Turre. Lumi putoo oksalta, siellä hyppii kurre! Tumma pilvi pehmeätä lunta alas heittää, pikkuruiset hiiren jäljet kevyesti peittää. Ystävykset parhaimmat nauttii luontoretkistä, tallentaa he voivat kauniit muistot hetkistä. Voit ottaa oppia luonnosta, on sulla siihen taito. Ympärillä ikimetsä vanha, kaunis, aito. TUULA EKMAN, UIMAHARJU R O IN E P IIR A IN EN / K U V IA S U O M ES TA .F I Eläkeläinen 5/2023 25
• KULTTUURI TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA R unoilija Kristiina Wallin on Eläkeläinen-lehden Runopysäkki-palstan uusi ylläpitäjä. Wallin alkaa toimittaa Runopysäkkiä ensi vuoden alussa eli helmikuussa 2024 ilmestyvästä numerosta 1 lähtien. Runopysäkillä julkaistaan ja arvioidaan Eläkeläinen-lehden lukijoiden lähettämiä runoja, annetaan vinkkejä ja jaetaan ajatuksia kirjoittamisesta. – Olen iloinen, että saan tehdä perinteikästä Runopysäkkiä. Odotan, että pääsen vaeltamaan niihin maail moihin, joita runoissa syntyy. On etuoikeus saada lukea kirjoittajien runoja ja sillä tavoin päästä kosketuksiin monenlaisen elämänkokemuksen ja havainnoinnin sekä ajattelun ja kielen kanssa, Kristiina Wallin sanoo. Runopysäkin pitkäaikainen pitäjä Niina Hakalahti keskittyy jatkossa yhä enemmän kirjailijan työhönsä. ”Jo tämän vuoden alussa päätin, että vuosi 2023 olisi minulla viimeinen Runopysäkki-vuosi. En ole edelleenkään kyllästynyt hommaan, mutta olen aina töissäni luottanut sisäiseen ääneen, joka kertoo, milloin on oikea hetki luopua jostakin”, Hakalahti kirjoittaa tämän numeron Runopysäkillä. Sen löydät sivuilta 24–25. RUNOPYSÄKIN UUDELTA vetäjältä, Ylöjärvellä asuvalta Kristiina Wallinilta on julkaistu kuusi runokokoelmaa, romaani ja kaksi kaunokirjallista kirjeteosta. Lisäksi hän on kirjoittanut radiodraamaa. Vaikka Wallin kirjoittaakin monipuolisesti eri lajeja, luonnehtii hän itseään ennen kaikkea ja pohjimmiltaan aina runoilijaksi. – Runossa minua kiehtoo sen tiheys ja assosiatiivisuus. Kirjoittaminen on keskittyvää havainnointia ja ajattelua, mutta myös vapaata kulkemista kielessä ja merkityksissä. Runon kirjoittamiseen liittyvä hiljaisuus ja hitaus ovat vastavoima hektisessä maailmassa. Siksi kirjoittaminen on minulle lepoakin, vaikka se on myös työtä. Tällä hetkellä Wallin viimeistelee seitsemättä runokokoelmaansa Ilmaan uurtuva. Se ilmestyy ensi vuoden alkupuolella Tammen kustantamana. Kirjoittamisen lisäksi Kristiina Wallin sitoo kirjoja. Hän tekee esi”Runo syntyy aina uudestaan, kun se luetaan” Eläkeläinen-lehden Runopysäkin uusi luotsaaja Kristiina Wallin rakastaa kirjoja ja paperin tuntua sormenpäissä. 26 Eläkeläinen 5/2023
• Kristiina Wallin kuvattiin tamperelai­ sessa Kahvila Runossa. Hienoa on, ettei ole yhtä oikeaa tapaa kirjoittaa runoja, vaan monia kiinnostavia tapoja”. Runoja Runopysäkille TÄMÄN VUODEN viimeisen Eläkeläisen, numeron 6, Runopysäkin kokoaa vielä vanhaan tapaan Niina Hakalahti. Runoja voi siis vielä lähettää hänelle: Niina Hakalahti, Kukkolankatu 16, 33400 Tampere tai (mieluummin) sähköpostitse: niina.hakalahti@sci.fi Joulukuun alusta lähtien runoja voi lähettää Kristiina Wallinille: kristiina.wallin@ tpnet.fi tai Kristiina Wallin, Rinnetie 13, 33430 Vuorentausta. MUSIIKKKI Jussi & The Boys: Rokaten tieni meen. Emsalö Music oy & Metsberg Music 2023. KUN MIES ON 80-vuotias, uraa takana yli 60 vuotta ja kulkee rollaattorin avulla niin voisi luulla, että sisäinen palo tehdä musiikkia jo hiipuu. Mutta Jussi Raittisen rokkiliekki lepattaa ja laulu kulkee vaikka ääni on vähän pehmennyt. Vuonna 1960 ensilevynsä julki saaneet Raittisen veljekset Eero ja Jussi perustivat The Boys -yhtyeen 1964 ja sen taival jatkuu yhä. Kukapa ei olisi Kesäduunibluesia, Metsämökin tonttua, Kaunista naista ja muita kuullut. Oma suosikkini Tummanpunainen on vuodelta 1966. Jos Seppo Paroni Paakkunainen, Antero Jakoila, Aikka Hakala, Matti Oiling, Eero Koivistoinen, Pekka Pohjola, Eero Lupari, Hillel Tokazier tai Olli Haavisto ovat tuttuja nimiä niin kaikki hekin Boys-korkeakoulun läpikäyneitä. Edellämainituista liki kaikki hengissä olevat kävivät alkukeväästä Jussi & The Boysin uuden albumin sessioissa ja kiekko julkaistiin syyskuun puolivälissä Jussi Raittisen 80-vuotispäivänä. Maestro itse esiintyi julkkaripäivän dokumenttifilmiä varten kuvatussa konsertissa The Boysin nykysoittajien (kitaristit Jari ja Tuomas Metsberg, basisti Lasse Sirkko sekä rumpali Rydy Ryynänen) kanssa. KUTEN AIEMMINKIN noin puolet albumin kappaleista on suomeksi muokattuja klassikkoja. Niinpä Don Gibsonin 1961 levyttämä Sea Of Heartbreak on nyt Kaihon laineet. Vielä vanhempi on Woody Guthrien Oklahoma Hills, jonka serkkunsa Jack uudelleensanoitti ja Jussi & The Boys nyt esittää suomeksi nimellä Joensuu kutsuu. Siinä ollaan kantrihengessä Pielisen rannalla ja asutaan Vanhassa Jokelassa. Elviksen ohjelmistosta tulkitaan vuoden 1958 peruja oleva Long Black Limousine (nyt Pitkä musta auto). Jussi & The Boysin tapauksessa kyse ei ole ryöstöviljelystä vaan hyvien vanhojen kappaleiden uusista sujuvista teksteistä ja tulkinnoista. Omiakin kipaleita on ja vanha kunnon rokki soi jerryleelewismäisen pianon tukemana komeasti levyn nimikappaleessa. Osaamisnäyttö on myös instrumentaali She’s A Woman. LEVY PÄÄTTYY tunnelmalliseen slovariin Ehkä muistat minut, jossa aikakausi väistyy uuden tieltä ja laulaja ”poistuu joku päivä täältä mutta jää ehkä joku häivä tai tuulenvire”. Ehkä Jussin komean uran päätöskappale. AKI RÄISÄNEN Jussi & The Boys nykykokoonpanossaan. Rokkivaarin liekki lepattaa P ET R I IN K IN EN merkiksi uniikkeja muistikirjoja omaksi ja ystäviensä iloksi. – Olen koulutukseltani filosofian maisteri pääaineena kirjallisuus, mutta 2000-luvun alkupuolella opiskelin myös kirjansitojaksi. Minua kiehtoo käsityöläisyys, ja erityisesti kirja esineenä, sen rakenne ja vanhat kirjansidontamenetelmät. WALLIN ON kiinnostunut myös runon ja muiden taiteiden törmäyspinnoista. – Olen esiintynyt runobändin kanssa, jolloin lukemiini runoihin on yhdistynyt sello ja saksofoni. Olen myös tehnyt lukuisia tekstiä ja kuvaa yhdistäviä projekteja kuvataiteilijoiden kanssa ja runojani on päätynyt niin sävelletyksi musiikiksi kuin näyttämölle. Kaikista näistä kohtaamisista olen kiitollinen. Ajattelen, että kaikessa taiteessa on kyse pohjimmiltaan samasta: maailman ja ihmisyyden koskettamisesta. – Lukeminen on rakkain harrastukseni. Rakastan kirjoja, paperin tuntua sormenpäissä ja sitä rauhoittumisen tilaa, johon lukeminen antaa mahdollisuuden. Vapaa-aikanani myös kävelen paljon ja hoidan puutarhaa. MINKÄLAISET OVAT Runopysäkin uuden pitäjän terveiset Eläkeläinen-lehden lukijoille? – Runo syntyy aina uudestaan, kun se luetaan. Koska runous on myös kommunikaatiota, kannattaa lähettää runoja muiden luettavaksi. Ja jos ei itse kirjoita, Runopysäkillä voi nauttia lukemisesta. Runoa lukiessa voi asettua vuoropuheluun sen kanssa, mitä joku muu on kiteyttänyt ympäröivästä ja sisäisestä todellisuudestaan. Wallin sanoo, että niin runoa lukiessa kuin kirjoittaessa pääsee eräänlaiseen levollisen aktiivisuuden tilaan. – Voi omassa rauhassaan tutkia maailmaa ja ihmisenä olemisen ulottuvuuksia sekä tietysti kieltä, sen rytmiä ja sointuisuutta. – Hienoa on, ettei ole yhtä oikeaa tapaa kirjoittaa runoja, vaan monia kiinnostavia tapoja. ? Kristiina Wallinin kotisivut: kristiinawallin.wordpress.com Eläkeläinen 5/2023 27
• K irjailija Antti Heikkinen tuottaa elämäkertoja tunnetuista suomalaisista sellaista höökää, että mutkat oikenevat välillä liiankin suoraan eikä anti aina tee oikeutta kohteelleen. Vaan ei nyt, Eila Roineen elämäkerta on kuin kohteensa – aivan ihana. Lukija pääsee kulkemaan Roineen vaiheikasta elämänpolkua kuuluisan isän Eino Roineen värväämästä lapsinäyttelijästä kohti toinen toistaan merkittävimpiä rooleja. Suuri yleisö tuntee Eila Roineen erityisesti hänen legendaarisista televisiorooleistansa, maineikkaan elämäntyönsä hän teki Tampereen Työväen Teatterin näyttelijänä vuodesta 1951 vuoteen 1994. Eila Roineen rooliskaala on huikea. Notkeasti hän on taipunut arjen sankareista hienostorouviin ja farsseista klassikkodraamoihin. Roine on työskennellyt monien kuuluisien ohjaajien mm. Edvin Laineen, Lasse Pöystin ja Jouko Turkan ohjaamana. Keskustelukirjan suolana on Eila Roineen värikäs turkulaistamperelainen murre, jonka Heikkinen on litteroinut Roineen repliikkeihin. Se tuo hersyvän ja hauskan, tarvittaessa kipakankin näyttelijän elävästi lukijan iholle. Kirjassa on myös hieno kuvitus niin rooleista kuin yksityiselämästäkin. Heikkisen avoin ja lämminhenkinen elämäkerta Eila Roineesta on kiinnostavaa teatterija kulttuurihistoriaa ja ajankuvaa. KAIKKI EI AINA MENNYT Eila Roineen toiveiden mukaan roolirekrytoinneissa. Ilo oli sitäkin suurempi, kun hän sai kauan odottamassa Elinan roolin Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -näytelmässä. Sen hän mainitsee rakkaimmaksi roolikseen. Läpimurtonsa hän teki nuorena Elinana ja todella koskettavasti hän vuosia myöhemmin tulkitsi vanhan Elinan roolin. Näppinsä peliin oli laittanut itse Linna, jolle Eila Roine oli ainoa oikea vanhan Elinan esittäjä, vaikka silloinen TTT:n johtaja Lasse Pöysti kaavaili rooliin aivan muuta näyttelijää. ”Mua askarrutti se näyttelijävaihdos niin paljon, että menin Väinö Kirjailija Antti Heikkinen ja Eila Roine. Rakastetun näyttelijän elämä Antti Heikkisen avoin ja lämminhenkinen elämäkerta Eila Roineesta on kiinnostavaa teatterija kulttuurihistoriaa ja ajankuvaa. KIRJA Antti Heikkinen: Eila Roine Otava 2023, 600 sivua. KULTTUURI Linnan puheille, kun hän sattu istumaan lämpiössä yksinään. Sanoin, että anteeks nyt vaan, mutta mun on pakko kysyä ja ei oo pakko vastata tietenkään, mutta kuinka musta nyt Elina tuli, vaikka ei pitäny tulla”, Roine muistelee. ”Linna sano, että hän sen asian hois. Hän sano Pöystille, että siihen rooliin ei oteta ketään muuta kuin Eila Roine. Eila Roine on minun Elinani. Kyllä se tuntu hyvälle.” VÄRIKKÄÄSEEN ELÄMÄÄN liittyy myös katkeraa surua. Murheitaan Eila Roine pakeni minnekäs muuallekaan kuin näyttämölle. ”Kun rooli oli harjoiteltu ja valmis, niin näyttämö oli minulle turvapaikka kaikilta suruilta ja murheilta. Se oli lepopaikka, joka piti mua elossa.” Erityisen koskettava kuvaus on heidän vuoden ikäisen lapsensa, Tommi Petterin lähtö tähtein taa. Eilan lahjakkaan puolison, näyttelijä ja ohjaaja Vili Auvisen alkoholismi, sairastelu ja liian varhainen kuolema on myös murheellista luettavaa. Mutta sitäkin lämpimämmin Eila muistelee kyyhkyläisten elämää ja perheonnea sitä ennen. ”En voi sanoo, etteikö ero olis mielessä käyny sillon vaikeimpina aikoina, mutta meillä oli paljon hyviä hetkiä ja minä rakastin sitä miestä. Ja hän minua. Me oltiin toistemme suuret rakkaudet.” HEIKKINEN KUVAA kirjassa myös kipeitä taistolaisaikoja, kun sinipaidat aiheuttivat eripuraa näyttelijöiden keskuudessa. Heikkisen mukaan taistolaisten piirissä rustattiin jopa tappolistoja tulevaa vallankumousta varten. Värikkääseen tapaansa Eila Roine kertoo, että hän ja Vilikin olivat tappolistalla. ”Ei meitä kukaan yrittäny tappaa, mutta puheita kuulu. Vili sano vaan, että tulkoot yrittämään. Mutta kyllä se häneenkin sattu. Se vaan oli mentävä lavalle semmosen vastanäyttelijän kanssa, joka oli juuri puhunu sun tappamisestas.” Vaikka Eila Roine näytteli upeita rooleja teatterissa niin suuri yleisö muistaa hänet erityisesti televisiosarjoista Heikki ja Kaija ja Rintamäkeläiset. Hauskaa luettavaa ovat Eilan kuvaukset sen ajan televisio-ohjelmien tekemisestä. Yksi huikeimmista, ellei huikein Eila Roineen rooleista oli aivan uskomaton suorituksensa Jouko Turkan näytelmässä Rakkaita pettymyksiä rakkaudessa Madame. Elämänsä rooliksi Eila Roine sen listaakin. ”Kuule Turkka oli sellanen, että en minä lähtis häntä vertaan en mihinkään enkä kehenkään. Hän oli Turkka ja siinä hänen salaisuutensa oli. Se oli kauheeta touhua, rankkaa ja kauheeta, mutta kun ties ittekin, että tästä tulee nyt jotain oikeeta, niin ei siinä ollu syytä eikä haluja pistää vastaan. Piti antaa mennä vaan, ja vaikka kävi kavereitakin sääliks, niin kyllä me varmaan kaikki näyteltiin paremmin, kun siihen asti ikinä.” 92-vuotias teatterineuvos ja kunniatohtori viettää eläkepäiviään omassa huoneessaan hoitokoti Willa Violassa Tampereella. Antti Heikkisen ansiokas kirja tuo Eila Roineen vierailulle lukijan kotiin. Ja hauskaahan hänen kanssaan tietysti on ja kyynelkin tirahtaa. SISKOTUULIKKI TOIJONEN Keskustelukirjan suolana on Eila Roineen värikäs turkulaistamperelainen murre.” H A R R I H IN K K A / O TA VA 28 Eläkeläinen 5/2023
• T yöväenkirjasTon ysTäväT ry Teemana Rauha ja demokratia. Pe 24.11. klo 16 Työväentutkimus 2023:n julkaisutilaisuus ja klo 18 Kapinarunoilta la 25.11. • Työväenliikkeen kirjastossa klo 11–18: avaus kansanedustaja Nasima Razmyar, tilaisuudet Maija Hakanen ja Kun Pakila oli punainen, Risto Isomäki ja Maailmanparantajan STADIN 10. TYÖVÄENKIRJALLISUUSPÄIVÄT TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO, Sörnäisten rantatie 25 ja JHL, Sörnäisten rantatie 23, Helsinki Aatosta jaloa marraskuun valoa 24.–25.11.2023 muistelmat, Leena Virtanen ja Eeva Kilpi, Ann-Christin Antell ja Puuvillatehtaan kilpailija, Anna-Liisa Haavikko ja Kaari Utrion elämä, Jussi Lahtinen ja Työväki ja vauraus. • JHL:n auditoriossa klo 12–18: Rauha ja demokratia -paneeli, Martti Soramäki ja Yleisradio sodassa ja rauhassa, Elias Krohn ja Vasemmistolaista tiedonvälitystä 1919–1956, Hellä Neuvonen-Seppänen ja Evakkojen perilliset, Ulkopuolisuus -paneeli. Koko ohjelma tyovaenkirjastonystavat.fi Tilaisuudet striimataan, osoite youtube.com/tyovaki KIRJA Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa väärässä olemisen historia. Siltala, 2023. S irpa Kähkösen kirjailijanuran kruununjalokivi, yhden yön romaani 36 uurnaa väärässä olemisen historia saa syviin mietteisiin taituruudellaan. Edesmennyt äiti tulee kirjailijan pieneen asuntoon viimeiselle vierailulle Tuonen tytin kanssa. Tytär haluaa ymmärtää, miksi äiti oli sellainen kuin oli. ”Tule äiti, erotaan huolella. Puhutaan, tämän kerran. Olen saanut tilaa, nyt näen sinut”. Teoksen äärellä sanat eivät oikein ota riittääkseen. Lukiessani liikutuin, nauroinkin ja ihastelin, tämän ”syvän yksityisen matkan” ihanaa kieltä, kirjan rohkeutta ja kauneutta. Tunnustuksellinen, intiimi kirja on kirjoitettu vereslihalla. Kähkösen äiti Riitta lähti tähdelleen viime vuonna. 36 uurnaa kertoo hänestä, suvusta ja Sirpa Kähkösestä, elämän ankaran leikin arkaluonteisistakin asioista rehellisesti, pohjamutia myöten. Äidin oli eläessään vaikea ottaa vastaan rakkautta. ”En sure kuolemaasi, suren elämääsi”, Kähkönen kirjoittaa hyvin ymmärtäen, että äiti ei moisesta piittaisi. Toteaisi vain yksikantaan: ”Teeskentelet.” Mutta ei Kähkönen teeskentele. Kaunis ja traaginen ajatus kuultaa kautta kirjan riipaisevasti. Kähkönen nostaa häpeilemättä myös omat tunteensa ja kokemuksensa kirjan sivuille. Ylpistymään ei päässyt, koska tarpeeksi usein toisteltiin ”eihän tuosta yhestä mäträkKULTTUURIKLUBI SISKOTUULIKKI TOIJONEN Surun saattamat jäähyväiset LA U R A M A LM IV A A R A / S IL TA LA keestä oo minkään tekijäks”. Parempi, kun ei olisi syntynytkään, äiti toisteli. Suhde äitiin ja laajemmin sukuun on määrittänyt, millainen kirjan kertojasta on tullut. Kirjan rakenne on nerokas. Tytär valitsee äidille tuonpuoleiseen 36 hänelle tärkeää tavaraa, joista au keaa tarinoita. Ensin aivan arkisia esineitä. Sitten mukaan tulee yhä abstraktimpia asioita: kansanvihollisuus, tulematta jääneet kirjeet, puuttuva nuoruus, kuritushuone, jossa äidinisä on ollut Tammisaaren vankilassa jne. Kaikki ne painavat perheenjäseniä, ilmenevät asenteina, ilmapiirinä ja julmina sanoina. 36 uurnaa antaa avaimia itseymmärrykseen ja historiakäsityksen laajentamiseen. ”Kaikki me olemme olleet Tammisaaressa”, Kähkönen kirjoittaa. Hänen sukunsa suuri taakka on Kähkösen isoisän vuodet poliittisena vankina Tammisaaressa. Kähkösen kirjat, erityisesti hieno, kaunokirjallisen ja henkilökohtaisen yhdistävä Vihan ja rakkauden liekit – kohtalona 1930-luvun Suomi (Otava 2011) saavat ajattelemaan: Voiko Tammisaaresta vapautua milloinkaan? Äidin kuoleman jälkeen tytär lukee tämän nuoruuden päiväkirjat, jotka ovat kuin haudantakainen anteeksipyyntö. ”Tällainen minä olin, mutta en voinut itselleni mitään”, kaikuu onnettomuudessa ja elämän ankaruudessa särkyneen, punikin pennun huuto. Kähkönen ei syyllistä ja löytää myös paljon hyvää, kaunistakin äidistään tyyliin: ”Paha ei ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista”. ”Käsilaukku kyynärtaipeessa katosit Puistokadun lehmusten alle. Minulle sinä olit kaunis ja kaukainen kuin Jackie Onassis.” Lyyrisen kauniskielinen, Savon murteellakin herkutteleva 36 uurnaa on kaunis ja armollinen kaunokirjallinen helmi. 36 uurnaa antaa avaimia itseymmärrykseen ja historiakäsityksen laajentamiseen.” Sirpa Kähkösen uusin teos on kaunis ja armollinen kaunokirjallinen helmi. Eläkeläinen 5/2023 29
• ELÄMÄ ”Hyvä ruoka, parempi mieli” pätee meistä jokaiseen. PIIA RANTALA­KORHONEN S äännöllinen ateriarytmi pitää mielen virkeänä ja kehon toimintakuntoisena koko valveillaoloajan. Aterioiden välillä on selkeä tauko, jolloin ei kannata napostella pikkusyötäviä. Aamiainen, lounas ja päivällinen ovat päivän pääateriat, niiden lisäksi on mukava syödä pari pienempää ateriaa, esimerkiksi lounaan ja päivällisen välissä sekä päivällisen jälkeen. Riittävän pitkä paastoaika viimeisen ilta-aterian ja aamiaisen välillä antaa keholle aikaa levätä ja parantaa unen laatua. Ihmiset ovat tietenkin erilaisia: toisille ei ruoka maistu aamulla, osan yöuni häiriintyy liian myöhäisestä ateriasta. Yksin asuva saattaa kuitata ateriat voileivillä, mutta itseä kannattaa hemmotella aivan samalla tavalla kuin vieraitakin. ’Hyvä ruoka, parempi mieli’ pätee meistä jokaiseen. Ruuan ja terveyden välillä on selvä yhteys. Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset ottavat huomioon myös ympäristönäkökulman ja suosivat kasviksia ja lähiruokaa. Suositusten mukaan on hyvä syödä runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä, pähkinöitä ja siemeniä, kokojyvätuotteita, palkokasveja, sieniä ja kalaa. Rasvoiksi on hyvä valita kasviöljyjä ja pehmeitä margariineja, maitotuotteiksi vähärasvaisia tuotteita tai korvata ne kasviperäisillä vaihtoehdoilla. Suolan, alkoholin, prosessoitujen lihatuotteiden ja punaisen lihan käytössä on pysyttävä kohtuudessa, ilmankin pärjää mainiosti. Jos käytät kasviperäisiä vaihtoehtoja maitotuotteille, niin valitse sellaisia, joihin on lisätty kalsiumia ja jodia sekä Dja B12-vitamiinia. Hyvään ruokavalioon mahtuu herkkuhetkiä, eikä mikään yksittäinen ruoka-aine ole kielletty! Nyrkkisääntönä voi pitää, että jos 80 % syömisistä menee suositusten mukaan, voi 20 % olla joustavampaa omien mielitekojen tyydyttämistä ja yhteisiä juhlahetkiä läheisten kanssa. Onneksi monet herkutkin ovat ihan täysipainoista ruokaa, sellaisia ohjeita olen tähän koittanut koota pimenevän talvikauden piristykseksi. Kaikki ohjeet ruisleipäsiä lukuun ottamatta on mahdollista valmistaa vegaanisina ja gluteenittomina. Elinvoimaa ihanista aamiaisista ja välipaloista SUOLAISTA JA MAKEAA Omenakaurapuuro keittämättä 1 annos Tämä puuro valmistuu aamiaiseksi tai välipalaksi helposti jääkaapissa. Ilahduta itseäsi ja valmista se kauneimpaan kulhoosi. Puuron voi valmistaa myös lasipurkkiin ja ottaa sen evääksi. Omenasoseen sijaan voi käyttää ½ dl puolukkasurvosta. 1 dl kaurahiutaleita 1 dl soijamaitoa 1 dl sokeroimatonta omenasosetta ripaus kanelia ja vaniljasokeria pinnalle saksanpähkinöitä tai auringonkukan siemeniä Sekoita pähkinöitä ja siemeniä lukuun ottamatta kaikki aineet kulhossa. Laita puuro yöksi jääkaappiin tekeytymään. Ripottele 30 Eläkeläinen 5/2023
• pähkinät tai siemenet pinnalle juuri ennen syömistä. Marjamyslipuuro keittämättä 1 annos 2 dl maustamatonta (soija)jugurttia 1 dl pakastettuja marjoja 1 dl mysliä + 1 rkl pinnalle Sekoita ainekset kulhossa. Anna turvota yön yli jääkaapissa, ripottele pinnalle mysliä koristeeksi. Aamiaispannukakut 4 annosta Nämä pannukakut ovat gluteenittomat ja munattomat, ylijääneet voi myös pakastaa. Ohjeen määrä on helppo puolittaa. 5 dl (soijatai kaura)maitoa 5 dl kaurajauhoja 1 rkl sokeria ½ tl suolaa 2 tl leivinjauhetta 2 rkl rypsiöljyä 2 kypsää banaania muussattuna haarukalla 2 dl mustikoita tai aroniamarjoja Paistamiseen margariinia tai rypsiöljyä Sekoita kulhossa jauhot, sokeri, suola ja leivinjauhe. Lisää maito ja muussattu banaani, sekoita taikinaksi. Taikinan voi myös sekoittaa yhdellä kertaa sauvasekoittimella. Lisää lopuksi jäiset marjat. Paista lettupannulla kauniin ruskeiksi, tarjoa vaahterasiirapin, mustikoiden ja banaaniviipaleiden kera. Päiväkahviaikaan lettujen kylkeen voi lisätä pallon vaniljajäätelöä. Ruisleipäset noin 20 kappaletta Hapanleivän leipominen vie muutaman vuorokauden aikaa, mutta aktiivista työtä se ei vaadi enempää kuin tavalliset sämpylät. Itselleni juurella leipominen on lähes meditatiivista puuhaa, joka palkitsee aina tuoksuvalla lopputuloksella. Pakasta ylimääräiset leivät tuoreeltaan, pakastaminen muokkaa ruisleivän helpommin sulavaksi. Kuivattua taikinajuurta myydään nykyisin valmiina marketeissa, mutta se valmistuu kolmessa päivässä: sekoita 1 litran puhtaassa lasipurkissa 1 dl vettä + 1 dl ruisjauhoja, pane kansi löyhästi päälle ja jätä huoneenlämpöön kahdeksi vuorokaudeksi. Sekoita pari kertaa päivässä haarukalla. Kun seos alkaa kuplia, on juuri valmista. Juuri säilyy jääkaapissa, kun sitä ruokkii jauholla ja vedellä noin joka 5. päivä. Kun leipää leipoo kerran viikossa, ei juuren määrä kasva liian suureksi: taikinaan otetaan purkista sopiva määrä juurta. 100 g taikinajuurta 9 dl huoneenlämpöistä vettä 1 dl leipämallasta noin 16 dl ruisjauhoja 4 tl suolaa 1. päivän aamu: Sekoita vesi ja taikinajuuri esim isossa teräskattilassa, lisää puolet jauhoista. Laita kansi päälle ja jätä huoneenlämpöön. Iltapäivällä taikinan pitäisi kuplia selvästi. Sekoita joukkoon maltaat, suola ja loput jauhoista. Jätä taikina mieluummin hyvin pehmeäksi, saat maukkaammat leivät. Taikina saa jäädä yöksi huoneenlämpöön. 2. päivän aamuna pane taikina jääkaappiin. 3. päivänä taikina alkaa olla valmista leivottavaksi, mutta voit antaa sen hapantua jääkaapissa vuorokauden pidempäänkin, jos pidät erityisen happamasta ruisleivästä. Kaada taikina reilusti jauhotetulle pöydälle ja muotoile siitä pötkö. Leikkaa se palasiksi ja pyörittele pallosiksi. Jauhota ja litistä ne leipäsiksi. Nosta leivinpaperin päälle pellille ja jätä nousemaan liinan alle noin 2 tunniksi. Pistele haarukalla muutaman kerran jokaista leipästä. Paista 225 asteessa puolisen tuntia, kunnes leipäset ovat kauniin ruskeat. Kasvispihvit 2 porkkanaa raastettuna 50 g hienonnettua pinaattia tai lehtikaalia 1 dl kuivattuja sieniä murskattuna 1 pieni sipuli silputtuna 2 rkl margariinia 2 dl kikhernejauhoja 1 dl gluteenijauhoja tai kaurajauhoja 2 dl (soijatai kaura)maitoa 2 dl kermaviiliä tai vegaanista vaihtoehtoa kermaviilille 2 rkl soijakastiketta 2 tl suolaa mustapippuria, 2 rkl sinappia Paistamiseen margariinia tai rypsiöljyä Gluteenija kikhernejauhot ovat erinomaisia proteiinin lähteitä, joilla voi rikastaa monia taikinoita. Gluteenittomiin pihveihin voit käyttää kaurajauhoja gluteenijauhon sijasta. Sekoita jauhot ja leivinjauhe kulhossa. Sulata margariini kattilassa ja lisää sinne kasvikset, sipuli ja sienet, kuullottele viitisen minuuttia. Ota kattila pois liedeltä ja sekoita mukaan loput ainekset tasalaatuiseksi taikinaksi. Paista pannulla keskilämmöllä öljyn tai margariinin kanssa tai uunissa 225 asteessa (noin 20 minuuttia) leivinpaperin päällä pihveiksi. Jos käytät pihvit ruispurilaisiin, tee pihveistä riittävän suuria. Ruispurilainen 1 ruisleipänen tai gluteeniton sämpylä 1 kasvispihvi 1 rkl hampurilaiskastiketta 1 rkl kurkkusalaattia sinappia ja ketsuppia maun mukaan kurkkuja tomaattiviipaleita Kokoa lämpimästä pihvistä ja lämmitetystä leivästä lisukkeiden kanssa herkullinen hampurilainen! Salaatin ja paistettujen perunoiden kanssa tämä riittää hyvin kokonaiseksi ateriaksi. Puolukka­ toscakakku Tämä kakku valmistuu helposti raaka-aineet sekoittamalla. Toscakuorrute keitetään erikseen liedellä, siihen voi lisätä mantelilastujen tai kaurahietaleiden lisäksi myös koristeellisia saksanpähkinöitä. Puolukoiden sijaan voit käyttää vadelmia, herukoita tai kuutioituja kotimaisia omenoita. 2,5 dl (soija)maitoa 2,5 rkl omenaviinietikkaa 1,5 dl pullomargariinia 3 dl sokeria 3 tl vaniljasokeria 1/2 tl suolaa 2 dl kaurahiutaleita ½ dl perunajauhoja 3 dl vehnäjauhoja tai vaaleaa gluteenitonta jauhoseosta 3 tl leivinjauhetta 3 dl puolukoita Toscakuorrute: 50 g margariinia 1 dl kookoskermaa 1 dl fariinisokeria 1 dl sokeria 2 tl vaniljasokeria 100 g mantelilastuja tai isoja kaurahiutaleita (100 g saksanpähkinöitä) Pane uuni lämpenemään 200 asteeseen. Voitele irtopohjainen vuoka, halkaisijaltaan noin 25 cm. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita maito, etikka ja margariini toisessa astiassa. Sekoita nesteseos kuiviin aineisiin tasaiseksi taikinaksi. Kaada puolet taikinasta vuokaan. Sekoita puolukat loppuun taikinaan ja kaada se myös vuokaan. Pane vuoka uunin alimmalle tasolle. Kun kakku on ollut uunissa 30 minuuttia, valmista toscakuorrute. Sulata margariini kattilassa. Lisää muut ainekset ja kiehauta. Anna kiehua pienellä lämmöllä viitisen minuuttia. Ota kakku uunista ja lusikoi kuorrute tasaisesti kakun päälle. Kypsennä kakkua uunissa vielä 15 minuuttia, kunnes kuorrute on saanut kauniin värin ja siitä on haihtunut nestettä. Tarjoa kakku haaleana tai jäähtyneenä. Kakun voi pakastaa sopivan kokoisina paloina. Eläkeläinen 5/2023 31
• TIMO GLAD JA TIMO NERKKO U sein ajatellaan, että alkoholin juomisen haitat koskevat vain niitä, jotka juovat runsaasti ja juominen selkeästi ylittää riskikulutuksen rajan. Kuitenkin miesten päihdehaitoista noin 80 % ja naisten 90 % aiheutuu ihan tavallisille ihmisille. Tavallisesti ne ovat tapaturmia, riitoja ja terveyshaittoja. Tämä siis muistutuksena meille, jotka pidämme itseämme kohtuukäyttäjinä ja joilla alkoholin käyttötavat ovat omasta mielestämme hallinnassa. Huoli voi koskea läheisen alkoholinkäyttöä ja avointa keskustelua auttaa muutoksessa alkuun. Sana kohtuullinen tarkoittaa kohtuuden rajoissa pysyvää, sellaista mikä ei ole liian suuri (kova, ankara) eikä liian pieni (lievä). Alkoholin osalta kohtuulliseksi katsotaan sellainen juominen, joka ei aiheuta terveydellisiä, sosiaalisia tai taloudellisia vaikeuksia. Tällöin käyttö on harvoin toistuvaa, määrältään vähäistä ja humalajuominen poikkeuksellista. Joskus vain elämän ikävät murroskohdat saavat kohtuullisia ihmisiä ratkaisemaan muutosten tuomaa painetta alkoholin avulla. Monesti alkoholi onkin toimiva ja helposti saatava itsehoitolääke elämän pulmatilanteisiin. Kuitenkin käytön riskit kohoavat annosmäärien ja juomistiheyden lisääntyessä. Keho ja mieli tottuvat nopeasti uuteen tilanteeseen ja sietokyky alkoholille kasvaa nopeasti. Tiedetään, että alkoholinkäytön aiheuttamiin riskeihin vaikuttavat juomismäärien ohella monet yksilölliset tekijät: ikä, sukupuoli, perimä, kehon koko, terveydentila, erilaiset lääkitykset ja muut tilanneteMiten juon alkoholia? Olenko tyytyväinen? Miesten päihdehaitoista noin 80 % ja naisten 90 % aiheutuu ihan tavallisille ihmisille. Tavallisesti ne ovat tapaturmia, riitoja ja terveyshaittoja. ELÄMÄ Apua ja testejä alkoholinkäytön muutokseen OttoMitan annoslaskuri ? ehyt-annoslaskuri.web.app Yli 65­vuotiaille tarkoitettu alkoholin käytön testi ? ehyt.fi/alkoholin-riskikaytontesti-yli-65-vuotiaille Sosiaalisen vastuun testin avulla voit testata, mikä on alkoholinkäyttösi vaikutukset lähipiiriin ? huugo.fi/testi-sosiaalisesta-vastuusta-ja-alkoholin-kaytosta Päihdeneuvonta 7/24 ? puh. 0800 90045 IS TO C K kijät. Yhdessä ne voivat lisätä riskejä ja ongelmia monella elämän osaalueilla jo vähäisillä käyttömäärillä. Ikääntyneiden alkoholinkäytön riskirajat ovat alhaisia Terveille yli 65-vuotiaille naisille ja miehille asetetut riskikulutuksen rajat ovat 2 annosta kerralla tai 7 annosta viikossa. Suomessa on otettu käyttöön suositukset, joissa ikäihmisten riskikulutuksen raja on huomattavasti työikäisten rajoja alhaisempi ja se on sama sekä miehillä että naisilla. Syitä ikääntyneiden tiukempiin rajoihin on monia. Elimistössä tapahtuu hormonaalisia muutoksia, jotka yhdessä muiden ikääntymiseen liittyvien seikkojen kanssa lisäävät alkoholinkäyttöön liittyviä riskejä. Lisäksi ihmisen vanhetessa sairastavuus lisääntyy, mikä monilla lisää lääkärin määräämien lääkkeiden 32 Eläkeläinen 5/2023
• Hotelli • Kylpylä • Tapadtrjia • Takppeja Aktiviteetteja • Raviktoloita • Cay Spa Majoitustarjous koodilla ELA1959 Päärakennuksen huoneista sekä Loft-rakennuksen E^onomy-huoneista -20% päivän hinnasta su-ke, sekä -15% päivän hinnasta to-la välillä. Tarjous voimassa 10.6.2024 asti. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Lisävuoteet normaalihinnalla. IKAALINENSPA.FI Monipuoliset lomat Ikaalinen Spa & Resortilla Lisätiedot ja tarkemmat hinnat: 03-4511 myynti@ikaalinenspa.fi Omegat – elimistösi vahvat voiteluöljyt! Omegat 3-6-7-9 Ravintolisä, joka sisältää kalaöljyn lisäksi neljää erilaista siemenöljyä. Helokki-, mustaherukka-, tyrnija pellavaöljyjen ansiosta kapseleissa on ihanteellinen omega-3ja -6 -rasvahappojen suhde. Omegat 3-6-7-9 on jokapäiväinen rasvahappojen lähde, jossa on runsaasti monityydyttymätöntä rasvaa sekä Eja D-vitamiinia. Muista myös tukija liikuntaelinten hyvinvointi – luusto, lihakset ja nivelet. Suomalaisten suosikki, aito ja alkuperäinen Nokkos-Kalkki Inkivääri + Vihersimpukka nyt säästökoossa! Via Naturale Oy, Kalliotie 2, 04360 Tuusula info@vianaturale.fi | www.vianaturale.fi (09) 8709 856 Hyvinvarustetuis ta luontaistuo tekaupoista ja -osastoilta . YMPYRÖI SOPIVA vastaus ja laske pisteet yhteen. Oletko tyytyväinen? 1. Kuinka usein käytät alkoholia? En koskaan 1 kerran kuussa tai harvemmin 2 kahdesta neljään kertaa kuussa 3 kahdesta kolmeen kertaa viikossa 4 neljästi viikossa tai useammin 2. Kuinka monta annosta juot kerralla? 0–1 1 2 3 3–4 4 5 tai enemmän 3. Kuinka usein juot kerrallaan vähintään kaksi annosta? en koskaan 1 kuukausittain 3 viikoittain 4 lähes päivittäin Pisteet yhteensä JOS TESTITULOKSESI on viisi pistettä tai enemmän alkoholinkäyttöösi liittyy riskejä, jotka ilmeisesti vaarantavat terveyttäsi. Huomaa, että juomisen vaikutukset ulottuvat myös muihin ihmisiin ja lähiympäristöön. Mieti tarvitsetko ulkopuolista apua. Terveille yli 65-vuotiaille asetetut riskikulutuksen rajat ovat 2 annosta kerralla tai 7 annosta viikossa. Suomessa on käytössä suositukset, joissa ikäihmisten riskikulutuksen raja on sama kaikille. Iän myötä kehon nestepitoisuus vähenee ja rasvakudoksen suhteellinen osuus lisääntyy. Elimistössä tapahtuu hormonaalisia muutoksia, jotka yhdessä muiden ikääntymiseen liittyvien seikkojen kanssa lisäävät juomiseen liittyviä riskejä. Ikääntyessä sairastavuus yleisesti ottaen lisääntyy, jolloin monilla on käytössään lääkärin määräämiä lääkkeitä. Alkoholin riskikulutuksen rajoja ikääntyville määriteltäessä on otettu huomioon edellä mainitut seikat. Alkoholin yhteisvaikutukset lääkkeiden kanssa voivat aiheuttaa yllättäviä seurauksia. Ikääntyneen yli 65­vuotiaan alkoholinjuomisen riskitesti Kuinka paljon on yksi annos? ? Yksi pullo (33 cl) ruokakaupan 4,6 % olutta, siideriä tai lonkeroa. ? Yksi lasillinen (12 cl) 12 % punatai valkoviiniä. ? Yksi pieni lasillinen (8 cl) sherryä, madeiraa tai vermuttia tai muuta väkevää viiniä. ? Yksi ryyppylasillinen (4 cl) 40 % viinaa, konjakkia, viskiä, rommia tai likööriä. käyttöä. Alkoholin yhteisvaikutukset monien lääkkeiden kanssa voivat aiheuttaa yllättäviä lisäseurauksia. Alkoholin riskikulutuksen rajoja ikääntyville määriteltäessä on otettu huomioon edellä mainitut seikat. Ihmisen kannattaakin panostaa itseensä. Tärkeää on muistaa, että pienikin muutos oman elämän jollain toisella osa-alueella saa aikaan liikahduksia myös alkoholinkäytössä. Muutokselle asetat itse tavoitteen. Tavoite voi koskea kertajuomisen määriä tai juomiskertojen useutta. Helpointa on aloittaa muutos tekemällä lisää sitä minkä jo osaa ja mikä tuottaa iloa itselle. Näin on mahdollista saada aikaan enemmän kuin yrittämällä pelkästään vähentää omaa alkoholinkäyttöä. Samanaikaisesti on syytä tehdä sekä lyhyen että pitkän tähtäimen tavoitteita, sillä ne antavat pelivaraa mahdollisiin etuja takapakkeihin. Toki muutokseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä, rohkeutta ja uskoa omiin mahdollisuuksiin. Joustava ihminen on parhaimmillaan muutosten hallinnassa ja vain rohkeasti kokeilemalla oppii uutta. Kirjoittajat ovat Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n asiantuntijoita. He luennoivat Eläkeläiset ry:n Retkeilypäivillä elokuussa otsikolla Miten puhua päihteistä? Alkoholinkäytön aiheuttamiin riskeihin vaikuttavat juomismäärien ohella monet yksilölliset tekijät.” Eläkeläinen 5/2023 33
• ELÄMÄ ANU MÄKI Kirjoittaja on vuosi sitten eläkkeelle jäänyt järjestötyöntekijä. IHAN PIHALLA S iemailen aamuteetä terassilla loppukesän lämmössä, tai ainakin valossa, ja samalla summaan pihastelijan hommia tänä kasvukautena – mikä meni rattoisasti allikkoon, mikä onnistui, ja pohdin mitä pitää vielä tehdä ennen pakkasia. Kylvöt tein maaliskuussa, sirottelin ruukkuihin kehäkukan, kesäpäivänhatun, auringonkukan, lehtosalvian ja tummatulikukan siemeniä. Käytin kylvömultaa, sillä sopivasti lannoitettuna se antaa suotuisat kasvuolosuhteet siemenille. Sumuttelin ruukkuja ja siirtelin niitä sisätiloissa aurinkoisimpiin nurkkiin. Vähän vaihdellen, 2–4 viikon kuluttua kylvöstä kaikissa ruukuissa alkoi vihertää. Riemukasta! Mutta vielä piti malttaa odottaa sirkkalehtien ilmestymistä – sitten taimet piti varovasti koulia astetta isompiin ruukkuihin. NOO – NOINHAN SEN olisi pitänyt mennä, mutta, mutta… Olin huhtikuussa reissussa ja pikkuruiset taimet jäivät vaille hoitoa. Hennoimmat niistä, lehtosalvia ja tummatulikukka, nuupahtivat eivätkä enää pelastusyrityksistäni huolimatta toipuneet. Lopulta pääsin koulimaan kehäkukan, auringonkukan ja kesäpäivänhatun taimia. Yöpakkasten mentyä ne pääsivät karaistumaan muutamiksi tunneiksi ulos aurinkoon terassin suojaisimmalle seinustalle, ja sitten jo toukokuussa ne muuttivatkin kokoaikaisesti pihalle. Sitä ennen olin siirtänyt rotevoituneet taimet omiin lopullisiin kasvuruukkuihinsa ja -rykelmiinsä. Erityisesti auringonkukat ja kesäpäivänhatut vankistuivat ulkona nopeasti. Auringonkukan taimia olikin lopulta niin paljon, että vein muutamia potteja lähinaapureille. Siemenpussin mukaan auringonkukkien piti olla melko matalakasvuisia, 40–50-senttisiä, mutta nuopa hujahtivat reilusti metrisiksi! Arvelen siemenpussin tietojen olleen vääriä – vai voisiko peräti olla, että aloittelevan pihastelijan taidoilla sain ne moiseen kasvuun? SIEMENESTÄ KASVANEIDEN kukkien väritys on ollut voittopuolisen keltainen, kesäpäivänhatuissa lisänä Iiris hehkeimmillään. Väriä ja sen myötä iloa Syyskuussa pihalla näkyy kasvukauden päättyminen. Edessä on kesäistutusten poistaminen ja kukkaruukkujen pesu. Aurinkoiset hymynaamat. Daalia loistossaan. Punahatut sinnittelevät. 34 Eläkeläinen 5/2023
• Arthrobalans ® Plus – neljän aktiiviaineen yhdistelmä nivelten hyvinvoinnin tueksi! Arthrobalans ® on kotimainen, nivelten hyvinvoinnin tukemiseen suunniteltu tuoteperhe aikuisten ja ikääntyneiden tarpeisiin. Kaikki Arthrobalans ® -tuotteet valmistetaan Hämeenlinnassa. vähän oranssia ja tummaa ruskeaa. Ihan tätä en ollut suunnitellut, mutta vain keltakukkaiset taimet onnistuin pitämään hengissä... Ensi vuonna kirjavampi paletti! Perennapenkissä väreinä ovat sitten olleet vahva pinkki (punahatut), violetti (ukkolaukka ja loistosalvia), vaaleanpunainen (hajulaukka) ja valkoinen (tähtitädyke). Yhteen isoon ruukkuun istutin auringonkukan kaveriksi iiriksen sipuleita. Kaikki kukkivat heinäkuun puolessa välissä! Iiris on kyllä uljas kukka, mutta kovin kauan sen kukinta ei kestä. Seuraavalla kerralla pitääkin muistaa istuttaa iiris sellaisten kukkien lomaan, joiden kukinta tai lehdistö peittää lakastuneen iiriksen. Daalian mukulankin istutin ruukkuun yhdessä iiriksien kanssa. Iirikset menestyivät taas, mutta daalia antoi odottaa itseään. Vaan nousipa se sittenkin, alkuun tosin vain vankkoja lehtiä. Vihdoin viimein esiin nousivat kukkavarret aivan heinäkuun lopulla, ja sitten lopulta huimat halkaisijaltaan miltei kaksikymmentäsenttiset kukat avautuivat! Daalia kukki reilun kuukauden ajan. Moiset kukat tarvitsivat sen vahvan varsiston! SYYSKUUSSA PIHALLA näkyy kasvukauden päättyminen, mutta vielä myös aikalailla väriä ja sen myötä iloa. Auringonkukkien kukat olen leikannut pois, mutta yhä joihinkin runkoihin on yllätyksekseni kehittynyt suloisia pieniä kukkia. Daaliallakin on vielä muutama nuppu. Jännä nähdä onko lämpöä vielä riittävästi niiden avautumiseen. Korkeaksi kasvaneet punahatut huojuvat isona ryhmänä perennapenkissä vankoilla varsillaan jo aika ränsistyneinä, mutta silti värikkäinä. Kesäpäivänhatutkin kukkivat vielä. Pian on edessä kesäistutusten poistaminen ja kukkaruukkujen pesu. Viimeiset kukat leikkaan vaaseihin kesästä muistuttamaan. Seulon vanhaa juuristoa mullasta pois ja sitten säkitän sen kevättä odottamaan. Daalian juurakon kaivan esiin, puhdistan sen, käärin paperiin ja yritän saada sen säilymään pakkaselle menevässä ulkovarastossani yli talven styroksiruukussa. Tänäkään vuonna en leikkaa perennoja alas näin syksyllä. Kasvit saavat kuihtua paikoilleen ja suojata kasvualustaansa. Leikkaamisen teen keväällä, kun maa alkaa paljastua lumen alta. Jos nyt lunta saamme. Lokakuussa ajattelin istuttaa tulppaanin sipuleita. Lajikkeita vielä pähkäilen. Ja pitäähän terassin ruukkuihin tehdä muutama syysistutuskin! Pihastelijan sydän­ ystävä. Taimet karaistumassa. Eläkeläinen 5/2023 35
• YHDISTYKSET TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA S yyskuun alun sää suosii ja aurinko paistaa, kun Oulun Työväen Eläkeläiset ry:n Kesäkoti Kympissä Oulun Hietasaaressa vietetään yhdistyksen yhdistettyä 45-vuotisjuhlaa ja syysjuhlaa. Kesäpaikan nurmikko viheriöi, vieressä kimmeltää Mustasalmi. Oulun Amazoniksikin tituleerattu vehreärantainen kapea salmi yhdistää Oulujokisuiston Hartaanselän ja Nallikarin leirintäalueen edustan merialueen. Väkeä saapuu Kymppiin, autoilla, polkupyörillä, kävellen. Lohisopalla aloitetaan. Kesäkodin eteiseen syntyy tiivis tunnelma, kun juhlaväki jonottaa lippuja ja siirtyy sitten pirtin puolelle hakemaan keittoannostaan. Puuhellalla höyryää kolme isoa kattilallista, joista emäntinä häärivät Terttu Taajoranta, Helena Mursu ja Raija Qvist ammentavat vieraiden lautasille. Ruokailu onnistuu joko pirtin pöytien ääressä tai pihamaan suuressa telttakatoksessa. – Tämähän on niin ihana paikka, täällä ollaan kuin herran kukkarossa, henkäisee pihanurmikolla seisova Pirjo Höyhtyä. Hän on pian alkavan juhlan juontaja. – Ensimmäistä kertaa olen siinä hommassa. Vähän jännittää. Oulun Työväen Eläkeläisten toiminta ja Kymppi ovat Höyhtyälle hyvin tuttuja. – Yhdistyksen kuoro on se minun juttuni, olen laulanut mukana jo toistakymmentä vuotta. Kympissä käyn kesällä useamman kerran viikossa. Välillä vain kahvittelemassa, välillä auttelen emäntiä keittiössä, jotta he voivat välillä pitää lepovuoroa. Myös juhlaohjelman alkua odotteleville Elsi ja Jorma Suomelalle Kymppi on tärkeä ja läheinen paikka. – Tänä kesänä ei ehkä tullut käytyä ehkä niin useasti kuin useammin. Mutta on mahtava paikka, erityisesti niille, jotka asuvat pienessä kerrostaloasunnossa. Täällä on pihalla tilaa, hyvät tarjoilut ja mahdollisuus tavata muita mukavia ihmisiä, Suomelat kehuvat. Elsi Suomela on yhdistyksen pitkäaikainen taloudenhoitaja. – Yhdeksäntoista vuotta hoidin tehtävää. Mutta nyt olen päässyt eläkkeelle siitäkin, hän nauraa. JUHLAOHJELMA ALKAA, ja sitä seuratessa sopii juoda kahvit marjapiirakan kera. Yleisöä on kerääntynyt paikalle toistasataa. Pihan esiintymislavalla riittää kulttuuritarjontaa, suurin osa siitä itse tuotettua. Jarmo Niskala laulaa Pentti Kellokosken säestyksellä. Runoesityksistä vastaavat Hilkka Kukkonen ja Marjatta Kaitasuo. Senioritanssiryhmä Sutjakat pyörähtelee lavalla ja Mieskuoro Iltarusko kajauttaa sävelensä aurinkoisen Hietasaaren kuultavaksi. pihalle. Vierailevina artisteina nähdään itämaisen tanssiryhmän sulavaliikkeinen esitys sekä Oulun seudulta kotoisin olevista ikämiehistä koostuvan En Ala -balettiryhmän näytös. Miehet hamosissaan asettautuvat klassisiin balettiasentoihin ja yleisöllä on hauskaa. 45-vuotisjuhlan henkeen sopivasti jaetaan lopuksi Eläkeläiset ry:n ansiomerkit yhdistyksessä pitkään vaikuttaneille jäsenille. JUHA HAAPALA, yhdistyksen varapuheenjohtaja, jakaa avauspuheenvuorossaan kiitosta ahkerille talkoolaisille. Hän tuo esiin monipuolisen toiminnan, jota talvikaudella pyöritetään Oulun keskustassa sijaitsevassa yhteisötalo Aleksinkulmassa. – Viikoittaisen kerhotoiminnan Kesä Kympissä Oulun Työväen Eläkeläiset ry vietti 45-vuotisjuhlaansa vehreässä ympäristössä. Mukavan yhdessäolon ja monipuolisen ohjelman lomassa esitettiin tuhannen taalan kysymys. En Ala ­baletti­ ryhmä riemas­ tutti yleisöä. Kesäkodin vakituiset kä­ vijät muistivat yllätyskukilla ja lahjakortilla koko kesän Kympissä tou­ hunneita emäntiä Terttu Taajorantaa (vasemmalla), Helena Mursua ja Raija Qvistia. Oikealla juhlan juontanut Pirjo Höyhtyä. 36 Eläkeläinen 5/2023
• lisäksi käynnistyvät jälleen liikuntatanssi ja muut harrastusryhmät. Ansiokas kuoromme toimii ympäri vuoden. Lisäksi järjestämme Walolla (työväentalo Koskelankylän Walo Oulun Koskelassa) tanssit joka toinen sunnuntai sekä lukuisan määrän muita kulttuuritapahtumia. Haapala esittää puheenvuorossaan myös ”tuhannen taalan kysymyksen”: Miten uusia, nykypäivän eläkeläisiä saadaan houkuteltua mukaan toimintaan ja aktiiviseen osallistumiseen? – Kokevatko eläkkeelle jäävät ihmiset itseään vielä sellaisiksi ikäihmisiksi, että kaipaisivat ja tarvitsisivat nykyisenkaltaista yhdistystoimintaa? Ovatko tekninen kehitys ja some vieneet voiton yhteisöllisestä toiminnasta? Viihdytäänkö nykyisin parhaiten kotisohvalla telkkarin edessä tai kotiparvekkeella kännykkä kädessä? Haapala kannustaa keskusteluun siitä, miten yhdistyksissä parhaiten voitaisiin reagoida muuttuvaan maailmaan. – Tarvitsemmeko uusia toimintamuotoja, harrasteita, koulutusta, opastusta, uusia toimitiloja vai mennäänkö entisillä? JUHLAPUHUJA, ELÄKELÄISET ry:n puheenjohtaja Matti Huutola ilmaisee huolensa sopimusyhteiskunnan nykytilasta. – Yhdessä tekemisen ja sitoutumisen politiikka on kadonnut. Olen aivan varma, että nykyisellä päätöksentekomallilla ei voida hyvinvoivaa maata rakentaa. Petteri Orpon hallitus haluaa uudistaa eläkejärjestelmämme. Tarkoituksena on säästää tulevaisuuden eläkemenoista siten, että vältytään eläkemaksujen nostamiselta. Hallitus antaa eläkeuudistuksen työmarkkinaosapuolten valmisteltavaksi. Mikäli säästöjä ei synny, on hallitus kuitenkin ilmoittanut tekevänsä muutokset lainsäädännöllä. Hallitus on Huutolan mukaan hakoteillä. – On hyvä asia, että eläkeuudistus halutaan, mutta lähtökohta on väärä. Eläkeläisten keskinäiset tuloerot ovat nykyisin suuremmat kuin työssäkäyvillä. Tuloerot tarkoittavat liian usein myös terveyseroja. Ei ole oikein, että aikaisempien elämänvaiheiden eriarvoisuus ja epävarmuus siirtyvät mukana myös eläkkeelle. Usein heillä, joilla menee huonosti lapsena, menee huonosti myös työelämässä ja myöhemmin eläkkeellä. – Tulevassa eläkeuudistuksessa tulisi säästöjen sijaan tavoitella oikeudenmukaisuutta. Tämä vahvistaisi kaikkien luottamusta yhteiskuntaan ja lisäisi kaikkien hyvinvointia, Huutola sanoo. OULUN TYÖVÄEN Eläkeläiset (tuolloiselta nimeltään Eläkeläiset ry:n Oulun yhdistys) sai kaupungilta vuokrattua kesäajan toimintaansa varten Hietasaaresta vanhan omakotitalon tontteineen. Vuonna 2015 yhdistys osti Kympiksi nimetyn kesäpaikkansa rakennukset omistukseensa, tontin jäädessä vuokralle. Paikka on avoinna kesäkuusta elokuun loppuun. Tarjolla on päivittäin edullista pannaria, keskiviikkoisin riisipuuroa ja soppaa yhteislaulua. Kympin piirustukset ovat vuodelta 1908. Rakennusta on remontoitu vuosien mittaan. Viimeisin remonttiuurastus toteutettiin viime syksyn ja tämän kevään aikana. Pirtin lattia uusittiin, seiniin laitettiin uudet pinkopahvit ja uunin muuria korjattiin. – Remontti tehtiin Museoviraston valvonnassa. Heiltä saatiin myös rahoitusta noin kolmannes kokonaiskustannuksista, kertoo varapuheenjohtaja Juha Haapala. – Meillä oli urakkasopimus vanhojen rakennusten kunnostukseen erikoistuneen firman kanssa. Oma porukkamme oli talkootöissä mukana purkamassa vanhaa, maalaamassa ja muutenkin apuna. Yhteistyö Museoviraston ja remonttifirman kanssa sujui Haapalan mukaan erinomaisesti. – Tämä on hieno paikka, ja totta kai haluamme pitää sitä kunnossa. Ihmiset ovat tykänneet, kun pirtti on nyt tosi siisti. Mutta ilman näitä reippaita talkooihmisiähän tästä ei tulisi mitään. Aivan uskomattomia tyyppejä. KAKSI REMONTTIURAKASSA keskeisesti toiminutta talkoolaista, Jyrki Mursu ja Pekka Kostekivi, esittelevät uusittua Kympin pirttiä juhlahumun keskellä. – Itsehän me purettiin vanhat rakenteet pois. Ammattimiehet kävivät tekemässä varsinaiset rakennustyöt, Mursu sanoo. Tosin Mursu on ammattimies kyllä itsekin, rakennusinsinööri ja ikänsä näitä töitä tehnyt. – Työlästähän lattia oli purkaa. Yritettiin ottaa vanhat laudat talteen, mutta osoittautui että ne oli naulattu niin monella naulalla että menivät purkaessa hammastikuiksi. Sitten saatiin Museovirastolta lupa laittaa uudet lankut, Pekka Kostekivi kertoo. Remontti on suurella todennäköisyydellä saamassa jatkoa. – Nyt pidetään välivuosi ja kerätään voimia. Sitten on tarkoitus käydä samalla tavalla kamarit läpi. Kymppiä miehet pitävät kaiken vaivan arvoisena paikkana. Se että tekemistä käsille riittää, on pelkästään hyvä asia. – Voisi sanoa, että tämä on ihan hyvä paikka, jonne lähteä. Kun itse vuokralla asuu ja siinä on aarin kokoinen pihaläntti jossa ei paljon hoitamista ole, niin täällä on sitä tekemistä, Kostekivi toteaa. Talkoomiehet Pekka Kostekivi (vasemmalla) ja Jyrki Mursu esittelevät uusittua pirttiä. Kesäkotia pidetään kunnossa yhteisvoimin Tämähän on niin ihana paikka, täällä ollaan kuin herran kukkarossa.” Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola (vasemmalla) ja Oulun Työväen Eläkeläisten varapuheenjohtaja Juha Haapala vaihtoivat kuulumisia Kympin pihanurmikolla. Kesäkoti Kymppi on tuttu paikka Elsi ja Jorma Suomelalle. Eläkeläinen 5/2023 37
• YHDISTYKSET Virtuaalihalot oikeassa nuotiossa JOENSUUN Eläkeläiset muuttivat virtuaalihalot aidoksi nuotioksi. Näprääjät käsityökerhon alun perin Eläkeläiset ry:n Kalajoelle tekemät halot paloivat iloisesti. TEKSTI JA KUVAT TOIVO RAUTANEN YLÖJÄRVEN ELÄKELÄISTEN vuosittaisiin tapahtumiin on kuulunut ulkoiluja liikuntapäivä joka tänä kesänä pidettiin Kankaantaan Kisan isännöimällä Koukkujärven retkeilymajalla. Puitteet Koukkujärvellä olivat hyvät: kunnostettu keittiö ravintolatiloineen, hyvät ulkoilumahdollisuudet ja rantasauna uintimahdollisuudella. Heinäkuinen tiistaipäivä kului ulkopelien, kahvittelun, makkaranpaiston ja saunottelun merkeissä ja kirsikkana kakussa oli Arvi Saarinen haitarinsa kanssa. Arvin soittamia tunnelmallisia sävelmiä oli nautinnollista kuunnella luonnon helmassa nuotion ympärillä. Keittiössä Mirja, Taina ja Marjatta hoitivat tarjoilupuolen hyvin ja samalla tuli nautittua yhdistyksen 55 toimintavuoden kunniaksi mansikkakakkukahvittelu. Rohkeimmat kävivät saunassa ja uimassa. Pihapeleissä löytyivät voittajat tiukan kisailun jälkeen. Mölkyssä leivottiin voittajaksi sihteeri Anne joka yllätti taidoillaan koko porukan. Samoin kävi ketjunheitossa, jossa pelimanni Arvi ”kakkoslajissaan” oli ylivoimainen mestari . Kaikille osallistujille kiitokset mukanaolosta. Pidetään jatkossakin huolta liikunnasta, sillä sen varjolla me ylläpidämme hyvinvointiamme mikä on ikääntyville ensiarvoisen tärkeää. Hyvinvointia Koukkujärvellä Ylöjärven Eläkeläisten ulkoilupäivä kului ulkopelien, kahvittelun, makkaranpaiston, saunottelun ja haitarimusiikin merkeissä. Arvin soittoa. Puheenjohtaja nauttii kakusta. TEKSTI JA KUVA AARON KALLINEN ELÄKELÄISYHDISTYKSEN juhlat ja ajankohtainen kulttuurielämys yhdistyivät, kun Kaarinan Eläkeläiset ry:n 50-vuotisjuhlia vietettiin Turun kaupunginteatterissa lauantaina 9.9. Kaarinasta oli saapunut kuutisenkymmentä osallistujaa bussilla yhdistämään yhdistyksen juhlia ajankohtaiseen kulttuurielämykseen. Juhlien puhujavieraaksi kutsuttu Matti Huutola onnitteli kaarinalaisia mittaamattoman tärkeästä työstä eläkeläisten yhdessäolon ja harrastustoiminnan mahdollistamiseksi. Huutola totesi, että ikäihmisiä on moneen lähtöön. Osa haluaisi osallistua vielä työelämään, mutta ikäihmisillä on ensiarvoisen tärkeä yhteiskunnallinen rooli myös vapaaehtoistoiminnassa, omaishoidossa ja vaikkapa lastenlasten hoidossa. Huutola kertoi terveiset eläkeläisliittojen etujärjestö EETU:n eläkeläisparlamenteista, jotka käsittelevät ikääntyneiden palveluita hyvinvointialueilla. Uuden hallituksen ohjelmaakin tuli sivuttua, sillä vaikka se ei leikkaakaan itse eläkkeitä, uhkaavat esimerkiksi terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset heikentää ikäihmisten toimeentuloa. Puheen ja maljojen noston jälkeen jaettiin myös ansiomerkit pitkäaikaisille yhdistyksen aktiiveille. Eläkeläiset ry:n hallituksen myöntämät ansiomerkit saivat Lena Aaltonen, Marja Laiho, Leena Laitinen, Erkki Leppänen, Terttu-Leena Pyyhtiä ja Raija Raittio. Puheiden jälkeen seurattiin Turun kaupunginteatterin Cabaret-esitystä. Alun perin Christopher Isherwoodin romaaniin perustuva klassikkonäytelmä kertoi 1920-luvun Berliinin vapaamielisyyden vaihtumisesta kuin varkain natsien totalitarismiin. Juonenkäänteet antoivat ajattelemisen aihetta ja näyttelijäsuoritukset olivat vahvoja. Teatteriesityksen jälkeen juhlaväki nautti vielä maittavan päivällisen teatterin ravintolassa ennen paluukyytiä Kaarinaan. Teatterijuhlat olivat erilainen tapa viettää eläkeläisyhdistyksen juhlia ja varmasti kiinnostava vaihtoehto muillekin yhdistyksille. Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola tervehti juhlivaa Kaarinan yhdistystä ennen teatteriesityksen alkua. Kaarinan Eläkeläiset juhlivat teatterissa 38 Eläkeläinen 5/2023
• neksi suurin sisävesien saari. Kuuluisa se on pitkistä hiekkarannoistaan. Saaressa pysähdyimme muistomerkkikirkkoon, joka on rakennettu vuonna 1959 ulkoilmakirkoksi. Se sijaitsee Kainuun ensimmäisen, Oulujärven seurakunnan kirkon (1559– 1585) paikalla. Saimme kokeilla kellotornin kellon soittoa, joka kumahtelikin komeasti. Manamansalon jälkeen käännyimme Ouluun menevälle valtatielle ja ajoimme Vaalassa sijaitsevaan Kankarin taidehuvilaan, jossa oli esillä huvilan omistajan, taiteilija Ben Allal Ayadin sekä taiteilijoiden Kuutti Lavosen ja Sanna Vihannon taidetta. Saimme tutustua myös Ben Allal Ayadin työskentelyyn litografiapajassa. Pihagalleriassa oli esillä ja myynnissä aitoja ja uniikkeja marokkolaisia berberimattoja. Todella kauniita! LOUNAAN JÄLKEEN kylläisinä lähdimme palaamaan kohti Kajaania, mutta pysähdyimme kuitenkin vielä Paltamossa, jossa ihailimme ulkopuolelta uutta puusta rakennettua kunnantaloa. Lisäksi kävimme katsomassa kuvanveistäjä Jouko Toiviaisen toteuttamaa Eino Leino -patsasta Ukonlintu ja virvaliekki. Jouko Toiviainen oli asunut patsaan tekovaiheessa puheenjohtajamme Raili Myllylän naapurina ja Raili kertoikin meille muutaman mukavan tarinan noilta ajoilta. Tyytyväisinä palasimme takaisin Kajaaniin. Olimme päässeet tutustumaan moniin erilaisiin kohteisiin ja kuulleet mielenkiintoista tietoa niistä ja yleensäkin Kainuusta ja Oulujärvestä. Yhteisenä toiveena on, että tällaisia vastaavanlaisia retkiä olisi jatkossakin. Kajaanin Eläkeläisten luontoja kulttuuriretkellä kierrettiin Oulujärvi PAULA TOKKONEN KAJAANIN ELÄKELÄISISSÄ oli pitkään suunniteltu retkeä Oulujärven ympäri ja tutustumista luontoja kulttuurikohteisiin reitin varrella. Vihdoin syksyisenä päivänä 13.9. teimme tuon retken lähes 50 osallistujan voimin. Retken toteutusta helpotti Eläkeläiset ry:n myöntämä toimintatonniavustus. Matkaoppaaksemme saimme koulutussuunnittelija Päivi Huuskon, jonka monipuolinen tietämys retkemme kohteista oli mielenkiintoista kuultavaa. Syyskuinen taivas selkeni juuri ennen kuin saavuimme ensimmäiseen kohteeseemme Vuolijoella sijaitsevaan Talonpoikaismuseo Riihipihaan. Riihipihan museo on perustettu vuonna 1991 raivaajaja talonpoikaissukupolvien työn kunnioittamiseksi. Riihipihalla Hanna Hatva tutustutti asiantuntevasti tutustutti museoalueen rakennuksiin, joita on yli 30. Rakennuksilla on tarkoitus ilmentää kainuulaista pihapiiriä 1800– 1900-lukujen vaihteessa. Rakennuksissa on esillä yli 4?000 esinettä, jotka kuvaavat maatalouselinkeinon ja kotitaloustyön kehittymistä. RIIHIPIHALTA JATKOIMME matkaa Vuolijoen harmaakivikirkkoon, jossa meitä oli vastassa kirkon entinen suntio Pellervo Malo. Kirkko on rakennettu 1905–1906 arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitelman mukaan. Arkkitehtuuriltaan se edustaa jugend vaikutteista kansallisromantiikkaa. Kirkko on Kainuun ainoa kivikirkko. Moni meistä oli ensimmäistä kertaa tässä kirkossa. Seuraavaksi matka jatkui Alassalmen lossirantaan, jossa saimme odotellessamme ihailla Oulujärven upeaa ulappaa, Ärjänselkää ja Niskanselkää. Lossilla pääsimme Manamansaloon, joka on Suomen viidenRetken osanottajat Manamansalon muistomerkkikirkolla. ”VAAN TURHAHAN yksinään loukkoon/on vaipua käpertymään,/kun tulla voi toisien joukkoon/näin vaikkapa esiintymään.” ”Ei ahdista elämän ilta, ei pelota huominenkaan,/ kun toisilta samanlaisilta/saa tukea, jos tarvitaan.” Näin sujui yhteislaulu Nyt tuulet nuo viestin -laulun sävelellä Pyhäsalmen Suurlavalla kesäkuun puolivälissä. Pyhäjärven Eläkeläisten 50-vuotisjuhlaa vietettiin alkukesän helteisissä tunnelmissa. Yhdessäoloa ja monipuolista ohjelmaa oli tarjolla. Lauluja, runoja, sketsi. Pyhäjärven kaupungin tervehdyksen toi kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi. Puheenjohtaja Armas Niemi kertoili puolen vuosisadan ikään ehtineen yhdistyksen historiasta. Välillä hörpättiin juhlakahvit ja sitten mentiin taas. Juhlan musiikista vastasi Haave-orkesteri ja lopuksi tanssittiin. Pyhäjärven Eläkeläisten juhlan musiikista vastasi Haave­orkesteri. ”Ei ahdista elämän ilta” Eläkeläinen 5/2023 39
• YHDISTYKSET Ykspihlajan Eläkeläisten 60-vuotisjuhlassa nähtiin ja kuultiin Elämää merellä -ohjelmakokonaisuus, jolla yhdistys osallistuu marraskuussa suureen Kulttuurikatselmukseen. YKSPIHLAJAN ELÄKELÄISET ry:n 60-vuotisjuhla potkaistiin komeasti käyntiin Timo Tikkakosken johtaman Ykspihlajan Työväen Soittajien tahdissa. Kokkolan kaupungin tervehdyksen tuonut Wanha Kalle eli Martti Nykänen kehotti juhlivan yhdistyksen väkeä sekä valittamaan että välittämään. Kokkolan Wanhan Kallen kunniatehtävä juontaa 1990-luvun puolivälistä. Tehtävään on vuosikymmenen aikana valittu erilaisia, kokkolalaisille tuttuja hahmoja. Martti Nykänen kruunattiin kaksivuotiskaudelleen viime kesänä. Hän on viime vuonna eläköitynyt seurakuntapastori. – Varoitan sellaisesta huonosta valittamisesta, joka on valittamista valittamisen vuoksi. Mutta hyvä valittaminen vie maailmaa eteenpäin. – Kun katsotte taaksepäin, huomaatte että asiat ovat muuttuneet, kun te olette tuoneet ne esiin, kun te olette valittaneet. Valittaminen merkitsee sitä, että puututte epäkohtiin ja annatte oman näkemyksenne muiden toimijoiden tietoon. Tällainen valittaminen on tärkeää. Wanhan Kallen toinen kehotus oli tämä: välittäkää toinen toisistanne. – Suunnitelkaa yhteistä toimintaa ja tehkää kaikkea sitä mikä tuo teille hyvää oloa ja jaksamista tavallisen arkenne keskelle. Välittäkää erityisesti niistä yhdistyksenne jäsenistä, jotka eivät enää jaksa osallistua toimintaan ja kokouksiin. Olkaa yhteydessä, kysykää, mitä sinulle kuuluu? JUHLAN KOHOKOHTIIN kuului myös Anu Auvisen ohjaama Elämää merellä -ohjelmakokonaisuus. Tällä ohjelmalla ykspihlajalaiset osallistuvat 18.–19.11. Jyväskylässä Kulttuurikatselmukseen, jonka TUL järjestää yhdessä Eläkeläiset ry:n, Eläkkeensaajien Keskusliiton, Suomen Työväen Musiikkiliiton ja Työväen Näyttämöiden liiton kanssa. Kulttuuriohjelmisto oli kokonaisuudessaan tasokas. Kuultiin lauluryhmä Visertäjiä, Tiitiä ja Eevaa, Saila Tolppasen lausuntaa ja duon haitaristi Teuvo Kääntä ja klarinetisti Tapio Jokelan musiikkiesitys. Säestystehtävissä pianon takana toimi myös yhdistyksen puheenjohtaja Eija Emmes. MIIA OJA ILOINEN PUHEENSORINA ja herkullinen ruuan tuoksu tulee vastaan jo ovella, kun kävelen portaat alas Utajärven Hyvinvointitalon kahvio Kyöstin korvikkeeseen. Utajärven Eläkeläisten Porinakerho kokoontuu aina parillisen viikon tiistaina, ja kuukauden ensimmäisessä porinakerhossa on tarjolla lämmin ruoka. Ruoan tekevät kerholaiset itse ja aineksissa autetaan: joku tuo perunat keittoon, joku jotain muuta. Porinakerhossa pääsee näkemään uusia ja vanhoja tuttavuuksia ja ystäviä, joita ei muuten näkisi kuin sattumalta kauppajonossa. Laajan kunnan pitkiä ajomatkoja kotoa järvikyliltä Utajärven kirkonkylälle ei koeta esteenä, sillä kerho on mukava lisä arkeen ja tuo yhteenkuuluvuutta. Jos omaa kyytiä kerhoon ei ole, jäsen käydään hakemassa kotoa mukaan. Porinakerhon ja yhdistyksen toiminnan parhaita puolia ovat kerholaisten mukaan yhteisöllisyys, juttelu, vitsailu, boccia, retket sekä kerhon raikkaus ja avoin ilmapiiri. – Loma-aikana kerhoa tulee ikävä, kun ei näekään ystäviä säännöllisesti, joku toteaa. Matti Hiltunen on yksi yhdistyksen pitkäaikaisimmista ja vanhimmista jäsenistä. 86-vuotias Hiltunen on ollut yhdistyksen toiminnassa mukana jo 27 vuotta. – Kerhotoiminta on tuonut irtiottoa eläkeläisen arjesta ja jotain uutta tekemistä eläkepäiville metsurin uran päätyttyä, Hiltunen sanoo. Puheensorina hiljenee vasta, kun kerhon lopuksi pelataan bingoa. Hiljaisuuden katkaisee vain hyväntahtoinen mutina huonoista numeroista tai bingolapusta. Bingon ja arpajaisten palkinnot ovat käytännön tavaraa kuten jauhoja, sokeria tai muita elintarvikkeita. Porinakerhon lisäksi perjantaisin kokoontuu puutyökerho. Käsityökerhojen luomuksia myydään ja arvotaan kotiseutuviikon ja joulun avauksen tapahtumissa ja arpajaisissa. UTAJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n toiminta on alkanut vuonna 1972. – Kaikki halukkaat ovat tervetulleita matalalla kynnyksellä ja myös uutena vieraalle paikkakunnalle muuttaneet otetaan mukaan. Turvallisessa ilmapiirissä voidaan jakaa niin ilot kuin surutkin ja keskustella myös vaikeista asioista, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Kaisu Rämet. – Järjestämme kerhoja, retkiä ja tapahtumia, joihin voi jokainen tulla viettämään aikaa yhdessä. Näin tuodaan iloa eläkeläisten päiviin, kannustetaan liikkumaan yhdessä ja osallistutaan kulttuuritapahtumiin. Kerhoissa on mahdollisuus myös oppia, sillä vierailijoita on käynyt esimerkiksi opettamassa ensiavusta ja neuvomassa pankkipalveluissa. Yhdistyksen jäsenet muodostavat aktiivisen yhteisön. Jäsenten luona vieraillaan ja käydään apuna tarvittaessa esimerkiksi kotitöissä ja tekemässä talkoohengellä polttopuut koko talveksi. Korona-aikana toiminta siirtyi puhelinlangoille, silloin soiteltiin aktiivisesti kuulumisia ja pidettiin yhteyttä. – Eläkeläisyys ei ole vaatimus, vaan toimintaan otetaan avosylin vastaan myös esimerkiksi työtUtajärvi: Porinakerhossa kerrotaan kuulumisia ja tavataan ystäviä ”Välittäkää toinen toisistanne” Elämää merellä ­ohjelmakokonaisuus nähdään ja kuullaan marras­ kuussa Jyväskylässä järjestettävässä Kulttuurikatselmuksessa. Wanha Kalle kehotti juhlivan yhdistyksen väkeä sekä valittamaan että välittä­ mään. 40 Eläkeläinen 5/2023
• Ykspihlajan eläkeläiset ry kiittää kaikkia meitä muistaneita yhdistyksiä ja yhteisöjä viettäessämme 60-vuotisjuhlaa 16.9.2023 toimitalolla. Paikalla olleet, teitte juhlastamme onnistuneen. Kiitos! KUORO ETSII LAULAJIA Työläislaulajat on 16-vuotias sekakuoro, joka vaalii työväenlauluperinnettä. Ohjelmistoomme kuuluvat myös rauhanlaulut, rakkauslaulut ja laulelmat. Kuoroa johtaa ja säestää kansanmusiikin maisteri Veera Voima. Jos sinua laulattaa, tule ihmeessä iloiseen joukkoomme! Harjoittelemme torstaisin klo 11.30–13 Puistokulmassa Vantaalla, Talkootie 4, 01350 Vantaa. Lisätietoja antaa Tepa: tepa.hovi@gmail.com Ikääntyminen herättää monenlaisia ajatuksia. Terveydenhuollon saatavuus huolettaa, mutta hyviäkin kokemuksia on. Itsestä ja omasta kunnosta huolehtiminen nähdään tärkeänä. TARJA SILTANEN KESÄN OLLESSA kauneimmillaan pääsin tutustumaan Savon sydämessä Kuopio-Kallavesi Eläkeläisen ry:n petankkiporukkaan. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa pelaamaan petankkia puistoon ja vaihtamaan kuulumisia. Tänään paikalle oli tullut 15 eläkeläistä, osa jo ryhmässä pitkään käyneitä, mutta myös ensikertalainen oli mukana. Petankki-peliryhmätoimintaan on matala kynnys eikä ilmoittautumista tai jäsenyyttä vaadita. Keskustelimme siitä, millaisia ajatuksia ikääntyminen herättää ryhmäläisissä. Osan mielessä terveydenhuolto herätti huolta. Koettiin vaikeaksi päästä hoitoon ja pitkäaikaissairauksien määräaikaiskontrollien toteutuminen jatkossa huoletti. Osa koki myös, ettei ikääntyviä oteta todesta terveydenhuollossa ja helposti ohjataan yksityiselle puolelle, johon ikääntyvällä ei välttämättä ole varaa. Toki hyviäkin kokemuksia oli. Yksilön omaa aktiivisuutta hoitoa ja palveluita tarvittaessa korostettiin. ITSESTÄ JA OMASTA kunnosta huolehtiminen nähtiin tärkeänä ja ryhmän jäsenet olivatkin innokkaita liikkujia. Joku totesikin, että ikinuorena pysyy liikunnan avulla. Eläkkeellä olo koettiin positiivisena, koska silloin on aikaa tehdä asioita oman mielenkiinnon mukaan ja omatahtisesti. Useimmille lapsenlapset toivat iloa arkeen ja he ovat mukana lastenlasten hoidossa. Myös puutarhanhoito, arkipuuhastelu kotona ja mökillä, ulkoilu ja lauluharrastus toivat sisältöä elämään ja pitävät aktiivisena. Joku toivoikin kaupungin huomiovan esteettömyyttä luontokohteisiin ja erityisesti laavuille. Omasta terveydestä huolehtimisen ja harrastusten lisäksi osa oli ennakoinut omaa ikääntymistään muuttamalla lähemmäksi lapsiaan tai muuttamalla katutason asuntoon hissittömässä talossa. SOSIAALISTEN SUHTEIDEN koettiin olevan kaikki kaikessa ikääntyessä. Petankkiryhmä oli hyvä syy lähteä kotoa liikkeelle ja sen kautta on syntynyt ystävyyssuhteitakin. Ryhmän kokoontuessa on hyvä vaihtaa kuulumisia, saada vertaistukea ja vinkkejä muilta, mutta ryhmäläiset kyselevät myös muuten kuulumisia toisiltaan. Myös perhesuhteet ja naapurit toivat ryhmäläisten elämään sosiaalisia suhteita. Kuopio-Kallavesi Eläkeläiset ry käy yhdessä myös teatterissa ja retkillä, joihin ei yksinäisen muuten välttämättä tulisi lähdettyä. Nyt ryhmä kannustaa osallistumaan myös näihin tapahtumiin. Syksyn tultua Kuopio-Kallavesi Eläkeläiset ry kokoontuvat käsityökerhon sekä lentopalloja keilaryhmien merkeissä. Tällaisia aktiivisia ryhmiä ikääntyneille tarvitaan ja toivottavasti moni löytää mukaan ryhmiin ja näin saa mielekästä tekemistä arkeen mukavassa seurassa. Kirjoittaja on Vanhustyön keskusliiton vanhuuteen varautumisen koordinaattori. Petankkiryhmässä on syntynyt ystävyyssuhteitakin Paltamon Eläkeläisten syysjuhlassa koettiin jälleennäkemisen riemua. PALTAMON ELÄKELÄISET avasi syyskauden komeasti juhlien. Paltalinnaan saapui vieraita yhdistyksistä eri puolilta Kainuuta. – Huomasi, että tärkeintä on se yhdessäolo. Oli niin kiva kuulla kun ihmiset toinen tosilleen huikkasivat että no hei, sinuakin näkee, Paltamon Eläkeläisten puheenjohtaja Arja Jauhiainen ihasteli. Kainuun hyvinvointialueen asiakasohjaaja Katja Juntunen kertoi alueen ikäihmisille tarjoamasta neuvonnasta ja ohjauksesta ja palvelutarpeen arvioinnista ja päivätoiminnasta. Eläkeläiset ry:n tiedottaja Tuomas Talvila muistutti puheessaan, että sosiaalija terveyspalveluiden siirryttyä hyvinvointialueille on kunnillekin edelleen jäänyt runsaasti tärkeitä tehtäviä. – Niillä luodaan sitä laajaa hyvinvointia myös ikäihmisille. Kulttuuri-, kirjastoja liikuntapalvelut, kuntaja kaupunkisuunnittelu luovat osaltaan sellaista Ikäystävällistä kuntaa, joka on myös Eläkeläiset ry:n tavoite. Ikäystävällinen kunta tarjoaa eläkeläisille palveluita, vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuuksia ja elinympäristön, jossa on hyvä elää. Syysjuhlan ohjelmassa oli kuoroja yhteislaulua ja sketsejä. Eino Leinoa tulkitsivat Reino Huotari lausumalla ja Antti Kuisma laulamalla. Kahvitauon jälkeen alkoivat tanssit, joissa tahdit takasivat Keijo Pellikka ja Viihdesolistit. Paltamon syysjuhlassa kahviteltiin ja tavattiin tuttuja. ”No hei, sinuakin näkee” Utajärven Eläkeläisten porinakerho kokoontuu Hyvinvointitalon kahvila Kyöstin korvikkeen pitkän pöydän ääressä. tömät tai pitkällä sairauslomalla olijat, jotka kaipaavat tekemistä ja ovat kiinnostuneet toiminnasta. Toimintaan tarvitaan lisää aktiiveja, jotka kyläilisivät yksinäisten eläkeläisten luona säännöllisesti ja olisivat seurana sekä osallistuisivat myyjäisten järjestämiseen. Jokainen on kuitenkin tervetullut omana itsenään ja sillä panostuksella toimintaan, kuin itselle sopii, sanoo Kaisu Rämet Eläkeläinen 5/2023 41
• Paikallisyhdistykset KUOPIO-KALLAVESI ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 16.10.2023 alkaen klo 12.00. Suokadun toimintakeskus, ryhmähuone (2. krs), Suokatu 6. Käsitellään sääntömääräiset asiat, mm. toimintasuunnitelma, talousarvio ja henkilövalinnat. Kokouksen aluksi kansanedustaja Laura Meriluoto luo katsauksen ikäihmisten asioihin Pohjois-Savossa ja valtakunnan tasolla. Tarjotaan kahvit. Tervetuloa! Johtokunta AAVASAKSAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous 17.10.2023 klo 11.00 alkaen Kisan majalla. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Johtokunta KOKKOLAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään 24.10.2023 alkaen klo 12.00 Snellman-Kodilla, Rantakatu 27, Kokkola. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta HIMANGAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään 25.10.2023 klo 12 Himankatalolla. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta PIETARSAAREN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 25.10.2023 klo 13.00 Toimitalossa. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta KEMPELEEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous 26.10. 2023 klo 12.00 Kempeleen Työväentalolla, Koskelantie 24. Käsitellään syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Kahvitarjoilu. Johtokunta RAISION SEUDUN Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 26.10. klo 12, Tornila, Tornikatu 9, Raisio. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Johtokunta ALAVIESKAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous 27.10.2023 klo 11.00 Alavieskan Vanhustenkotiyhdistyksen kerhohuoneella. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä päätös lopettamisesta ja Ylivieskaan liittymisestä. Tervetuloa! Johtokunta LOIMAAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 30.10.2023 klo 12.00 Loimaan työväentalolla. Juodaan kahvit ja päätetään yhteisistä asioista. Tervetuloa! Johtokunta SALON ALUEEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 30.10.2023 alkaen klo 12.00. Ikäkeskus Majakka, Hornintie 5, Halikko. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta JAKOMÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 31.10.2023 klo 11.30 I-talon kerhotilassa, Kankarepolku 5, 00770 Helsinki. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 11.00 alkaen. Tervetuloa! Johtokunta IIN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään 1.11.2023 klo 12.15 Järjestötalolla,Laurintie 3, Ii. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta KAARINAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous keskiviikkona 1.11.2023 klo 12.00 Vaparissa, Kyynäräkatu 3, Kaarina. Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Johtokunta NOKIAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään, keskiviikkona 1.11.2023 klo 12 Nokian Kerholassa. Asioina sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Johtokunta IVALON ELÄKELÄISET ry:n syyskokous torstaina 2.11.2023 klo 11.00 alkaen Tökärillä, Yhdyskuja 4, Ivalo. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta ROVANIEMEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 2.11.2023 klo 11.00 osoitteessa Piekkari, Pohjolankatu 2 A, eläkeläistilat Potkuri, Isomussalissa Käsitellään syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 10.30. Johtokunta KEMIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään lauantaina 4.11. klo 12 TUL-salissa (Torikatu 2). Käsitellään sääntömääräiset asiat ja päätetään muun muassa vuoden 2024 toiminnasta muuttuneessa tilanteessa, kun kaupunki on irtisanonut Pruntsin käyttöä koskeneen sopimuksen. Myös johtokunnan valinta on tärkeä, kun puheenjohtaja on muuttanut toiselle paikkakunnalle ja jotkut toimihenkilöt ovat ilmoittaneet luopuvansa tehtävistään. Kokoukseen osallistujille tarjotaan pullakahvit ja arpojakin myydään. Johtokunta PIHLAJAMÄKI-PIHLAJISTON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous 6.11.2023 klo 10.30 Nuorisotalolla, Moreenitie 2, Helsinki. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Johtokunta. PORIN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään maanantaina 6.11.2023 klo 11.00 Satakunnan Vas:n kokoustilassa, Eteläpuisto 14, Pori. Käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta. HYRYLÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 9.11.2023 kello 11.00 alkaen Mäntymäellä, Luurikuja 4. Esillä sääntömääräiset asiat. Johtokunta KIIMINGIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous 9.11.2023 klo 13, Jäälin kappeli, Rivitie 9 Jääli. Kokouksessa käsitellään syyskokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta. VAAJAKOSKEN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous 9.11.2023 klo 14.00 Vaajakosken Veteraanitalolla. Esillä kokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta TURUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syys kokous pidetään perjantaina 10.11.2023 T-talolla, Vanha Hämeentie 29, 20540 Turku. Kokouksessa käsitellään syyskokoukselle kuuluvat asiat. Voileipätarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta PELLON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään 13.11. 2023 klo 11.00 Kyllinkeitaalla. Kokouksessa käsitellään syyskokoukselle kuuluvat asiat. Johtokunta TAMPEREEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 13.11. klo 12.00 Lamminpään Osuuskuntatalolla, Vuorentaustantie 4, Tampere. Kokouksessa käsitellään toimintakauden 2024 toimintasuunnitelma ja talousarvio ja valitaan yhdistyksen toimihenkilöt tulevalle toimintakaudelle. Jäsenet tervetuloa! Johtokunta LOHJAN SEUDUN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 14.11.2023 klo 12 Lohjan työväentalolla, Kalevankatu 1, Lohja. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat: toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2024. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta. TIKKURILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 14.11.2023 klo 11.00 Puistokulman Alasalissa, Talkootie 4, Vantaa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta UTAJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous 14.11.2023 klo 12.00 Hyvinvointitalon Kyöstinkorvikkeessa. Käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta IISALMEN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous on keskiviikkona 15.11.2023 klo 11. Paikka Työväentalo, Pohjolankatu 11. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta KALAJOEN ELÄKELÄISET ry:n sääntöjen määräämä syyskokous 15.11.2023 klo 12 Tähtelässä, Santaholmantie 3, 85100 Kalajoki. Esillä sääntömääräiset asiat. Kaikki jäsenet mukaan. Tervetuloa. Johtokunta KALLION-VALLILAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous keskiviikkona 15.11.2023 kello 14.00 Kinaporin Kertsi 1:ssä. Sääntömääräiset asiat ja alustus Ikäihmisten liikkumisesta Helsingissä, Minna Ekman Kulttuurija vapaa-ajan toimialalta. Kahvitarjoilu – tervetuloa! Johtokunta MALMIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 15.11.2023 kello 12.00 Malmin VPK-talolla, Askartie 8, Helsinki. Kokouksessa käsitellään syyskokoukselle kuuluvat asiat. Kokouskahvit. Tervetuloa jäsenet! Johtokunta TURUN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään keskiviikkona 15.11.2023 klo 12.00 Tarmon Talolla, Virusmäentie 10, 20300 Turku. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa. Johtokunta YLÖJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 15.11.2023 klo 11.00 Varikolla, Teollisuustie 24. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 10.30. Tervetuloa. Johtokunta HAKUNILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 16.11.2023 klo 11.00 Hakunilan nuorisotalossa, Laukkarinne 4, Vantaa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta HAUKIPUTAAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous torsKOKOUKSIA YHDISTYKSET 42 Eläkeläinen 5/2023
• taina 16.11.2023 klo 11.00 Heiton Talossa, Törmäntie 15, Haukipudas. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta RAAHEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 16.11.2023 klo 13 Raahen työväentalon yläaulassa, Asemakatu 14, Raahe. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 12. Tervetuloa. Johtokunta RAUMAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous 16.11.2023 klo 10.00, TulesTalo. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Johtokunta ETELÄ-ESPOON ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään maanantaina 20.11.2023 klo 12.00 Matinkylän Monitoimitalossa, Matinraitti 17, 02230 Espoo. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Kahvitarjoilu alkaa klo 11.30. Tervetuloa. Johtokunta HEINOLAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 20.11.2023 klo 10.00 alkaen Järjestötalolla, Tehtaantie 8, 18130 Heinola. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta OULUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 20.11.2023 klo 13.00 alkaen Aleksinkulmassa, Aleksanterinkatu 9, Oulu. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 7 § syyskokouksen käsiteltäväksi määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kokouksen edellä. Jäsenet, tervetuloa. Johtokunta ETELÄ-VANTAAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous tiistaina 21.11.2023 klo 12.00 Arkissa, Iso-Myyrin talo, Liesitori 1. Myyrmäki. Käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Lopuksi kokouskahvit. Tervetuloa JOENSUUN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 21.11.2023 klo 12 Kerhotalolla Sairaalakatu 27, Joensuu. Esillä sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu klo 11 alkaen. Tervetuloa! Johtokunta TERVOLAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään 21.11.2023 klo 11.00 Tervolan järjestötalolla Paakkolantie 1245, 95330 Tervola. Käsitellään säännöissä syyskokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta. VAASAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous 21.11.2023 klo 12 Arbetets Vännerillä, Ajurinkatu 14. Sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta JÄRVENPÄÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 22.11.2023 klo 15 Järvenpään Seuratalolla, Kartanontie 20. Esillä syyskokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta KAARELAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 22.11.2023 kello 13.00 kerhohuoneessa, Kaarelantie 86, Helsinki. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta KLAUKKALAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 22.11.2023 alkaen klo 11.00, Klaukkalan työväentalo Männikkö, Kiikkaistenkuja 21, 01800 Klaukkala. Johtokunta KONTULAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 22.11.2023 alkaen klo 11.00. Kontulan Nuorisotalo Luuppi, Ostostie 4. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa. Johtokunta RYTIKARIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 22.11. 2023 klo 11.30 Veitsiluodon työväentalolla, Rytikatu 27, Kemi. Käsitellään syyskokoukselle määrätyt asiat. Kokouskahvit tarjolla klo 11.00 alkaen. Jäsenet tervetuloa kokoukseen! Johtokunta SEINÄJOEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 22.11.2023 kello 15.00 Jouppilan kerhotalolla, Jouppilantie 23, Seinäjoki. Esillä on syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta YKSPIHLAJAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään Ykspihlajan toimitalolla keskiviikkona marraskuun 22. päivänä klo 13.00 alkaen. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Jäsenet sydämellisesti tervetulleita, kahvitarjoilu. Johtokunta PIIKKIÖN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään torstaina 23.11.2023 klo 11.30 Pontelassa, Pontelanmäki 5. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta PORVOON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 23.11.2023 klo 14.00 Lundin talolla, Aleksanterinkatu 11. Esillä syyskokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu alkaa klo 13.30. Johtokunta KERAVAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 27.11.2023 klo 12.00 Sampolan palvelukeskuksessa, Kultasepänkatu 7. Kokouksessa esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kokouskahvit klo 11.30. Tervetuloa. Johtokunta VARTIOKYLÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syysko kous 27.11.2023 klo 12.00 Vartiokylän Työväentalolla, Rusthollarinkuja 3, 00910 Helsinki. Esillä sääntömääräiset syyskokoukselle määrätyt asiat. Lisäksi keskustelemme Vartiokylän Eläkeläisten tulevaisuudesta. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta JYVÄSKYLÄN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous tiistaina 28.11.2023 klo 11.00 Sepänkeskuksen Reaktorisalissa, Kyllikinkatu 1, Jyväskylä. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu, tervetuloa. Johtokunta LAHDEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 30.11.2023. kello 13 alkaen. Paikka: Tietotupa, Hämeenkatu 15, 4 krs., Lahti. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvit, tervetuloa. Johtokunta Aluejärjestöt ELÄKELÄISTEN HELSINGIN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään 7.11.2023 klo 14.00 Kinaporin seniorikeskuksen Kertsi 4., Kinaporinkatu 7–9. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ELÄKELÄISET RY:N POHJOISKARJALAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 22.11.2023 klo 12, Torikatu 5 A, Joensuu. Esillä sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Aluetoimikunta ELÄKELÄISET RY:N JOKILAAKSOJEN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous perjantaina 24.11.2023 klo 12.00 Tyrnävän Työväentalolla, Kirkkotie 6, Tyrnävä. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus klo 11.00 alkaen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Aluetoimikunta ELÄKELÄISTEN SATAKUNNAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n syyskokous pidetään perjantaina 24.11.2023 klo 11.00 Yhteisötalo Otavassa, Taivassali, Otavankatu 5 A, Pori. Käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Aluetoimikunta ELÄKELÄISET RY:N SAVON ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään 25.11 2023 klo 11.00 Tuusniemellä Turulan koulukeskuksen ruokasalissa, Keskitie 34–38, 71200 Tuusniemi. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kokouksen päätteeksi riisipuuro ja torttukahvit. Tervetuloa toivottaa aluetoimikunta ELÄKELÄISET RY:N KESKISUOMEN ALUEJÄRJESTÖN syyskokous pidetään ma 27.11.2023 klo 10 Äänekoskella. Paikka on Hiskinmökki, Äänekoskentie 313. Kahvitarjoilu klo 9.30 alkaen. Tervetuloa! Aluetoimikunta ELÄKELÄISET RY:N UUDENMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n syyskokous maanantaina 27.11.2022 klo 10.00. Puistokulma, Talkootie 4, 01350 Vantaa. Valtakirjojen tarkistus alkaa klo 9.00. Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat, toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2024. Aluejärjestö tarjoaa syyskokouksen päätteeksi keittolounaan kokoukseen osallistujille. Kokousterveisin! Aluetoimikunta ELÄKELÄISET RY VARSINAISSUOMEN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 28.11.2023 klo 11.00 T-talolla, Vanha Hämeentie 29 Turku. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 10.30. Tervetuloa. Aluetoimikunta ELÄKELÄISET RY:N PIRKANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous 30.11.2023 klo 11, valtakirjat klo 10.30, Lamminpään Osuuskuntatalo, Vuorentaustantie 4, Tampere Tervetuloa! Aluetoimikunta ELÄKELÄISET RY:N POHJANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään perjantaina 1.12.2023 klo 12.00 alkaen Kurikan Työväentalolla, os. Kiikkulantie 5, Kurikka. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Tervetuloa! Aluetoimikunta Eläkeläinen 5/2023 43
• YHDISTYKSET Varsinais-Suomen Aluejärjestön luontoretkeläiset väistivät myrskysään ja saivat nauttia Teijon näkymistä, reiteistä ja palveluista. PERTTI HAVERINEN V arsinais-Suomen Aluejärjestön luontoretkestä Teijon kansallispuistoon meinasi tulla varsinainen elämysmatka kun Pekka Pouta ja Ilmatieteenlaitos ennustivat melkein viikon ajan vuosisadan myrskyä ja ukkosrintamaa juuri kyseiselle päivälle 8. elokuuta. Ennuste ei lopuksi osunut aivan kohdalle, vaikka menomatkalla bussissa kohtasimmekin kohtalaisen ukkoskuuron raesateineen. Perillä saimme kahden ja puolen tunnin aikana noin viiden minuutin mittaisen sateen. Se kyllä kasteli jonkin verran jos sattui olemaan ulkosalla, mutta muuten oli pääasiassa pilvipoutaista ja aurinkokin paisteli aika ajoin. Matkalle osallistui hiukan yli 100 henkilöä, joista osa oli myös varsinaisen jäsenjoukon ulkopuolisia kuten olimme toivoneetkin. Kahdella bussilla ja henkilöautolla matkasimme mukavasti mennen tullen. Mukaan oli uskaltautunut jokunen henkilö, jotka tarvitsivat apuvälineitä. TEIJON KANSALLISPUISTO on perustettu vuonna 2015, joten se on kolmanneksi nuorin Suomen kansallispuistoista. Pinta-alaltaan se on 34 neliökilometriä. Merkittyjä polkuja on noin 50 kilometriä, niiden varrella useita levähdysja tulentekopaikkoja. Liikuntaesteisille soveltuvia reittejäkin on noin puolitoista kilometriä. Meillä oli hyvä tuuri sikälikin, että viikonloppuna olleet sateet poistivat metsäpaloja kulohälytystilan, joten voitiin valita makkaranpaistoon soveltuva nuotiopaikka kohtuullisen läheltä Luontokeskusta. Nuotiopaikan lähellä oli myös saunarakennus, jonka suojassa voitiin nauttia sämpylät ja makkarat sekä juotavat. Lisäksi paikalta oli kerrassaan hieno näköala Matildanjärvelle. Osa porukasta ehti makkaroita odotellessa kiertää myös läheisiä vaellusreittejä. Suosituin tuntui olevan ns. Muurahaispolku, joka on merkitty puolentoista kilometrin mittaiseksi. Myös Matildanjärven rantaa ja siitä Roosianniemeen kulkevaa reittiä oli myös käyty kokeilemassa. Tällä reitillä on myös pitkospuita suon ylitystä varten. TEIJON KANSALLISPUISTON Luontokeskus on erinomainen paikka aivan metsän keskellä. Se sisältää wc-tilat myös liikuntaesteiseille ja kahvilan, josta saimme myös esittelyä Teijon kansallispuiston tarjoamista mahdollisuuksista. Marjastus, sienestys, melonta sekä soutu ja SUP-lautailu onnistuvat kansallispuiston alueella. Myöskin suunnistus sekä leirien järjestäminen ovat mahdollisia, mutta patikointi merkityillä reiteillä lienee suosituinta. Kaiken kaikkiaan retki oli onnistunut ja jätti hyvän mielen mukana olleille – sekä Luontokeskuksen henkilökunnalle, joka oli iloinen, kun pelastimme heidän päivänsä. He olivat pelänneet, että päivästä oli tulossa rajuilman vuoksi hiljainen, odotuksena oli yksi tai kaksi kävijää, mutta tulikin yli 100 henkilöä. Kiitos retkeläisten puolesta Luontokeskuksen henkilökunnalle hyvästä palvelusta. Kotimatkalla taas saatiin reilu ukkoskuuro vähän ennen Turkua, mutta se ei meitä enää haitannut. Kirjoittaja on aluejärjestön puheenjohtaja. Grillauspaikalta oli komeat näkymät Matildanjärvelle. Teijon ruukit ovat osa kansallispuiston tunnelmaa ”HALIKONLAHDEN rannalla, vain muutaman kilometrin päässä toisistaan, sijaitsevat kolme vanhaa rautaruukkia: Teijo, Kirjakkala ja Mathildedal. Ne muodostavat yhtenäisen kulttuurihistoriallisen nähtävyyskokonaisuuden, joka kuvaavat hyvin suomalaisen raudanvalmistuksen eri vaiheita. Teijon ruukki on yksi niitä harvoja ruukkeja, jossa metalliteollisuuden toiminta edelleen jatkuu. Telakkaja konepajatoiminnan ohella Teijon vanhoissa tuotantorakennuksissa toimii useita pienempiä yrityksiä.” ”Teijon ruukit antavat oman leimansa kansallispuiston tunnelmalle. Kirjakkalan vanhat ruukinrakennukset on huolella entisöity kertomaan ajasta, jolloin metalliteollisuus kukoisti kansallispuiston tuntumassa.” ? Lue lisää Teijon kansallispuistosta: luontoon.fi/teijo Elämysmatka kansallispuistoon 44 Eläkeläinen 5/2023
• Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Jan Koskimies Tilaukset ja osoitteen muutokset Ulla Virtanen puh. 020 743 3610 ulla.virtanen@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa Tilaushinta kotimaahan 30 euroa/vuosikerta Muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk Toimitus ja toimisto Kauppakaarre 1, 6. krs 00700 Helsinki puh. 020 743 3610 elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Timo Lepistö, myyntipäällikkö puh. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Niina Tuulaskoski, myyntipäällikkö, puh. 041 313 1047 niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Syntymäpäivät ja pois ­ nukkuneet, syys­ ja kevät­ kokousilmoitukset: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ulkoasu Tuomas Nikulin ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (painettu) ISSN 2242-3338 (verkkolehti) Paino Sanoma Manu, Tampere 2023 Puheenjohtaja Matti Huutola puh. 044 493 9010 Varapuheenjohtaja Tuula Telin Toimisto Kauppakaarre 1, 6 krs. 00700 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9–15. Jäsenpalvelu jasenet@elakelaiset.fi Soittoaika kello 9–12, puh. 020 743 3610: jäsenmaksut, osoitteen muutokset, kurssien ja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, materiaalitilaukset, Eläkeläinen-lehden tilaukset. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Kaikki maksut (mukaan lukien jäsenmaksut) IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies puh. 040 747 0776 Henkilöstö­ ja talousvastaava Heli Grönroos puh. 050 529 0399 Jäsenvastaava Ulla Virtanen puh. 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistysrekisteri Järjestösuunnittelija Aaron Kallinen puh. 044 751 1031 Koulutussuunnittelija Tiina Rajala puh. 040 582 4319 Toimistoassistentti Jukka Mustakallio puh. 044 751 1032 Moninaisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö puh. 040 501 3599 Moninaisuustyön ohjaaja Evgeniya Mazurova puh. 040 132 7307 Tiedottaja Tuomas Talvila puh. 050 570 9716 SYNTYMÄPÄIVIÄ POISNUKKUNEITA Forssan Eläkeläiset Markku Erik Kalevi Koski Hyvinkään Eläkeläiset Paavo Mähönen Kiimingin Eläkeläiset Eero Timonen 97 vuotta 8.10. Helena Grönqvist, Etelä-Vantaa 94 vuotta 4.11. Frans Oskar Lahdenperä, Etelä-Vantaa 10.11. Eino Koivikko, Raisio 91 vuotta 11.12. Tellervo Häkkinen, Anjalankoski 90 vuotta 20.8. Lyyli Soikkeli, Jämsä 24.10. Elsi Lahtinen, Etelä-Vantaa 28.10. Taisto Haapaniemi, Seinäjoki 2.11. Annaliisa Timonen, Reisjärvi 7.11. Lilly Laine, Tikkurila 14.11. Teuvo Hietala, Kalajoki 1.12. Nikolai Happo, Kajaani 4.12. Yrjö Heikkinen, Hyrynsalmi 4.12. Aira Saari, Kalajoki 85 vuotta 24.10. Rauno Huhmarniemi, Pihlava 11.11. Urho Kumpulainen, Tikkurila 14.11. Eila Patronen, Etelä-Vantaa 22.11. Tero Lehtonen, Kirkkonummi-Siuntio 3.12. Aarne Aatami Moilanen, Kajaani 80 vuotta 11.9. Anelma Salovaara, Havukoski 9.10. Ulla Palenius, Etelä-Vantaa 16.10. Seppo Saurio, Loimaa 5.11. Tuulikki Harju, Tikkurila 7.11. Seija Saukkonen, Etelä-Vantaa 18.11. Pauli Olavi Laukkanen, Kajaani 25.11. Aino Udd, Reisjärvi 15.12. Arvi Veikko Kalevi Dahl, Kajaani 75 vuotta 10.10. Maija Kujala, Anjalankoski 17.10. Kari Eriksson, Etelä-Vantaa 20.10. Paavo Rantsi, Salo 26.10. Pirjo Savolainen, Kaarina 18.11. Simo Jaakkola, Hollola 23.11. Marjut Hänninen, Tikkurila 8.12. Tuula Martta Maria Kärki, Kajaani 70 vuotta 25.9. Raija Irmeli Heikkilä, Laukaa 3.11. Tuula Niinimäki, Hollola 9.11. Tuula Maija Vigman, Heinola 14.11. Raili Raittinen, Kajaani 17.11. Merja Tuhkanen-Kiuru, Heinola 21.11. Aune Räisänen, Kaarina 65 vuotta 24.11. Hans Lehtelä, Hyrylä 60 vuotta 29.11. Matti Kulmala, Salo Pihtiputaan Eläkeläiset Mikko Selin Sievin Eläkeläiset ry Anna-Liisa Raudaskoski ? Aineisto lehdelle viimeistään 13.11. ? Muistakaa myös joulutervehdykset! ? Lehteen tulevat joulutervehdykset on lähetettävä viiimeistään 6.11. mennessä. ? Lisätietoja: elakelaiset.fi/ jarjesto/joulutervehdykset Joulutervehdykse t Rauhallista joulua! Fredlig jul! ELÄKELÄISET YMPÄRI Suomea toivottavat jälleen lehtemme lukijoille hyvää joulua joulutervehdyksin. Tervehdysten suuri määrä kertoo hienolla tavalla yhteisöllisyyden voimasta. Tervehdykset ovat hieno perinne, jota koko järjestössä arvostamme. Monille eläkeläisille järjestötoiminta on nimenomaan yhteisö, johon kuulua. Kaikilla meillä on oma tapamme olla mukana; yhdistyksen jäsenenä, aktiivina tai lehden lukijana. Teille kaikille toivotan järjestön puolesta rauhallista joulua! TUOMAS TALVILA VA. TOIMINNANJO HTAJA / VA. PÄÄTOIMITTAJ A Etelä-Häme Heinola Heinolan Eläkeläiset ry Jokioisten seutu Terttu Palmu Jukka Palmu Pirjo Kesti Matti Laakso Jouni Helenius Tarja Kirkkola-Helen ius Ritva Myllyoja Pauli Myllyoja Jaana Pylkkönen Sirkka-Liisa Ågren Hellin Reko Eini Puolakainen Eeva Kirkkola Pentti Kirkkola Valma Lepistö Kari Lepistö Pirkko Aronen Jokioisten Apteekki Ravintola Hede Oy Lahti Lahden Eläkeläiset ry Pirjo Savolainen Leena Laurila Leena Kettunen Irma Ohvo Anja Ramsi Pertti Suolanen Teuvo Keinänen Pirjo Salomaa Keijo Lempinen Eeva Marin Pekka Kautto Vuokko Kautto Seppo Korhonen Hannu Tolmunen Timo Ansio Jarkko Teerioja Salpakangas Sirkka-Liisa Viljamaa Irma Tarvainen Juhani Laurila Ulla Maija Piispanen Etelä-Hämeen aluejärjestö ry Hyvää ja Rauhallista Joulua Jokioisten Vedenhankinta Oy Hyvää Joulua! Salpakankaan Eläkeläiset ry toivottaa eläkeläisystäville Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Jokioisten kunta Rauhallista Joulua kaikille ja Hyvää Uutta Vuotta! 22 Eläkeläinen 6/2022 Eläkeläinen­lehti 6 ilmestyy 8. joulukuuta Eläkeläinen 5/2023 45
• TUULA VUOLLE­SELKI S ääksmäen vanhainkoti Hämeessä perustettiin 135 vuotta sitten, ja se on yksi Suomen vanhimpia vanhainkoteja. Sääksmäen kunta sijoitti vaivaistalon Kemmolan vanhaan rustholliin, jonka juuret vievät 1500-luvulle. Ajan tavan mukaan vaivaistaloon sijoitettiin niin lapsia, vanhuksia, leskiä, asunnottomia kuin eri tavoilla sairaita. Alkuaikojen raskaisiin maatöihin osallistuivat vanhainkodin kaikki asukkaat kykyjensä mukaan ja ulkopuolista työvoimaa ei juuri tarvittu. Vuoden 1879 vaivaishoitoasetuksen mukaan vastuu vaivaishoidon järjestelyistä kuului kunnille. Kunta jaettiin valvonta-alueisiin, joita kutakin valvoi kunnan luottamusmies. Tämän ohella ryhdyttiin rakentamaan myös keskitettyä kunnallista vaivaistalojärjestelmää. Avunsaajia pystyttiin nyt kontrolloimaan kutakin erikseen. Sääksmäen vaivaistalo sijoitettiin aluksi vuokratiloihin 1888. Kun kunta osti Kemmolan rusthollin vuonna 1889, päätti se perustaa sinne vaivaistalon lapsille, vanhuksille, leskille, asunnottomille kuin eri tavoilla sairaille. Yhteistä kaikille oli, että he tarvitsivat yhteiskunnan tukea. ALUN PERIN ASUKKAIDEN oli määrä tehdä työtä maatilalla ja huolehtia elintarvikkeiden hankinnasta vaivaistalon ruokataloutta varten. Vaivaistalolla ei ollut ulkopuolisia työntekijöitä tilan työrenkiä ja piikaa lukuun ottamatta. Myös pitäjän talonpojat kävivät auttamassa vaivaistalon pelloilla. Vähitellen vaivaiskotiin toivottiin lisää kuria ja järjestystä. Kuntakokous esitti vaivaistalon johtoon maanviljelyskoulun käynyttä henkilöä, joka pystyisi nostamaan Kemmolan rappiotilan uuteen kukoistukseen. Vuonna 1890 päätettiin vaivaistalon johtoon palkata hyvämaineinen sivistynyt nainen vaivaisten valvojaksi. Tämän oli tarkoitus hoitaa myös kirjanpito talon tuloista ja menoista. Valvoja kuitenkin erotettiin kahden vuoden päästä toimestaan tehtävien laiminlyönnin vuoksi. Seuraavaksi valinta kohdistui mieshenkilöön, jonka tuli olla taitava harjoittamaan maanviljelystä. Lisäksi palkattiin jonkin verran sivistynyt naishenkilö emännöitsijäksi. Tämän tuli pitää huolta myös vaivaisista. VUONNA 1911 vaivaistalossa oli kaksi huonetta sairaita varten ja viisi huonetta 31 hoidokille, joten ahdasta oli. Mielisairasosastolla sijaitsi kolme eristyskoppia. Uusi mielisairaala sekä avonaisilla että suljetuilla kopeilla oli tuolloin rakenteilla. Vaivaistalo ja maatila erotettiin toisistaan vuonna 1913 ja tällöin vaivaistalokin sai oman johtajansa. Vuonna 1923 kunnalliskodin henkilökuntaan kuului johtajatar, mielisairaanhoitajatar ja palvelija. 1940-luvulla palkattiin keittäjä. Työtä tehtiin vuorotta eikä vapaapäiviä tunnettu. Sääntönä oli, että työntekijöiden oli asuttava laitoksessa, mikä oli varsin yleistä tämän tyyppisissä hoitolaitoksissa tuohon aikaan. Työaikalaki ja sen myötä tulleet työajan lyhennykset sekä yövalvomista koskevat säädökset lisäsivät työntekijöiden määrää niin, että vuonna 1969 työntekijöitä oli noin 20. Vuonna 1988 työntekijöitä oli 24. Työaika oli lyhentynyt 37–39 tuntiin viikossa. ASUKKAIDEN KESKI-IKÄ oli 1980luvulle tultaessa noussut noin 40 vuoden iästä hieman yli 80 vuoteen. Näin ollen myös työ oli muuttunut fyysisesti raskaammaksi. Vanhustenhoito oli laajentunut kotona oleviin asukkaisiin, joille toimitettiin ateria. He myös kävivät vanhainkodissa syömässä ja saunomassa. Sodan jälkeen rakennuksiin tehdyt muutokset olivat lähinnä sisätilamuutoksia. Alun perin vaivaistalossa oli suuria makuusaleja, jotka oli tarpeen mukaan jaettu yläosastaan auki oleviin karsinoihin. Sittemmin oli 2–4 hengen huoneita ja muutama yhden hengen huone. Vuonna 1988 jokaisella asukkaalla oli oma huoneensa. Vanhainkodin historiaan on mahtunut tilanpuutetta ja jopa puutetta leivästä sekä vaatteista. Näissä olosuhteissa ei ole enää pitkään aikaan eletty, mutta tilalle on astunut kiire, liikkumisvaikeudet, näön ja kuulon sekä muistin heikkeneminen. 2010-luvulle tultaessa Sääksmäellä suunniteltiin vanhainkodin lopettamista rapistuvissa Kemmolan tiloissa. Aina loppuun saakka moni vanhus halusi elää tärkeässä kulttuurimaisemassa – suorastaan kansallismaisemassa. Nykyään Sääksmäen vanhainkoti on suojelukohde. Valkeakosken opistoyhdis­ tyksen matka Kemmolan vanhainkotiin 1926. Kuvaus­ aika 26.12.1926. Sääksmäen vanhainkoti on yksi Suomen vanhimmista Pitkään historiaan on mahtunut tilanpuutetta ja jopa puutetta leivästä sekä vaatteista. H Ä M EE N S A N O M A T 30 .1 2. 19 13 Johtajatar Hulda Heinonen kiittää Sääksmäen köyhäinkodin hoidokkien puolesta Valkeakosken Työväen yhdistystä sekä lausuu niille arvon kuntalaisille, ”jotka persoonallisilla käynneillään ja lahjoituksillaan ovat muistaneet köyhänkin joulua ilahduttaa ja näin omaakin joulutunnelmaansa korottaa”. HISTORIA U U S I S U O M ET A R 14 .8 .1 89 VA LK EA KO S K EN KO TI S EU TU A R K IS TO 46 Eläkeläinen 5/2023
• KRYPTO RISTIKON 4/2023 RATKAISU KRYPTON 5/2023 ratkaisut on lähetettävä 13. marraskuuta mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti Kauppakaarre 1, 6.krs. 00700 Helsinki Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana KRYPTO. Ristikon 4/2023 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Taina Tulima, Pietarsaari ja Tuovi Arvola, Oulu. Onnittelut voittajille! 5/2023 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka SEURAAVASSA NUMEROSSA Miia Apukka kirjoitti isoisänsä elämään perustuvan romaanin On jälleen joulutervehdysten aika Eläkeläinen 6/2023 ilmestyy 8. joulukuuta. Eläkeläinen 5/2023 47
• Tra deka jä senedu t