Pohjoismaiset eläkeläisjärjestöt koolla Porvoossa 13 | Maustetta korville 37 | Lempeitä joulun makuja 44 6/2019 | 19. joulukuuta 2019 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti |? www.elakelaiset.fi Keskiviikkoillan huumaa Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa Kulttuuritalolla 4.12. väki pääsi muun muassa liikkumaan diskon rytmeissä Tommi Peltosen johdolla. 3
Kaikkein tärkeintä on se, että olemme olleet yhdessä. Samalla olemme yhdessä vaikuttaneet sekä oman elämämme että kaikkien läheisten ihmisten elämän sisältöön. Tämä on yksi tärkeimmistä järjestötyön tuloksista. Yksinäisyyden poistaminen, yhdessä tekeminen. Hienoa on se ilo ja sosiaalisuus joka välittyy kohtaamisistamme, tapasimmepa missä päin Suomea tahansa. Asioitakin me osaamme käsitellä osaavasti ja taidolla, yhdessä ratkaisuja hakien. Haluan vielä kiittää teitä kaikkia tämän hienon vuoden rakentamisesta. Toivotan myös rauhallista joulun aikaa sekä hyvää uutta vuotta. Suomen enSimmäinen valtakunnallinen eläkeläisjärjestö Eläkeläiset ry perustettiin vuonna 1959 vaatimaan eläkeläisille parempaa toimeentuloa ja erityisesti kansaneläkkeen korottamista. Samalla asialla olemme yhä 60 vuotta myöhemmin; kesällä hyväksytyssä uudessa tavoiteohjelmassamme Ikäystävälliseen Suomeen pienituloisten eläkeläisten asema on ensisijainen. Haluamme parempaa toimeentuloa, yhdenvertaisia palveluita ja ikäihmisten osallisuutta yhteiskunnassa. Teemoja käsiteltiin vuoden mittaan ympäri Suomea järjestetyissä tilaisuuksissa, keskusteluissa päätöksentekijöiden kanssa, ja myös tämän lehden sivuilla. Eläkeläiset ry ajaa tavoitteitaan kansalaisjärjestön keinoin: annamme kannanottoja ja lausuntoja päätöksentekijöille ja pyrimme vaikuttamaan julkiseen keskusteluun. Toimimme tavoitteidemme puolesta yhdessä muiden kanssa, esimerkiksi eläkeläisliittojen etujärjestö EETUssa ja sosiaalija terveysjärjestöjen SOSTEssa. Viime keVäänä käytiin eduskuntavaalit, joiden jälkeen muodostettiin hallitus sosialidemokraattien, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja ruotsalaisen kansanpuolueen kesken. Eläkeläiset ry toimitti puolueille ja hallitusneuvottelijoille omat esityksensä, joista moni näyttää myös etenevän. Pienimpien eläkkeiden tasokorotukset, sitova hoitajamitoitus vanhustenhoivassa, vanhusasiamiehen viran perustaminen sekä ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma ovat lupauksia ikäystävällisemmästä Suomesta. Lupausten täysimääräistä toteutumista valvomaan tarvitaan nyt valpasta kansalaisyhteiskuntaa. Kesällä kokoontunut Eläkeläiset ry:n valtuusto kehotti Suomen kuntia ikäystävällisyyteen. Jäsenyhdistyksemme tekivätkin pitkin syksyä aloitteita kuntiensa liittymiseksi maailman terveysjärjestö WHO:n ikäystävällisten kuntien verkostoon. Monet näistä aloitteista ovat myös etenemässä. Erityisenä ikäystävällisenä tekona palkitsimme Rautalammin kunnan liikuntapalvelut. VuoSi huipentui Helsingin Kulttuuritalolla 4.12. tapahtumien täyteiseen päivään. Toistatuhatta juhlijaa eri puolilta Suomea koonnut päivä oli osoitus järjestömme voimasta. Lämmin kiitos vielä kaikille juhlavuoden tapahtumiiin ja niiden valmisteluun osallistuneille. Työ tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta jatkuu! Jan koSkimieS, päätoimittaja tätä kirJoittaeSSa on Kulttuuritalon 60-vuotisjuhlaamme vielä muutama päivä aikaa. Olo on hyvällä tavalla jännittynyt ja odottava. Tämä vuosi on ollut juhlien täyttämä. Ympäri maata on ollut tapahtumia, isoja ja pieniä. Järjestöaktiivit ovat näyttäneet ja täyttäneet juhlat uskomattoman hienoilla ohjelmilla. Satoja ja satoja ihmisiä on ollut mukana, tuhansia ja tuhansia tunteja on harjoiteltu, rakennettu, leivottu, huolehdittu, suunnittelu, kokoustettu, matkustettu. On puhuttu, laulettu, tanssittu, leivottu, kudottu, soitettu ja mitä kaikkea muuta ohjelmien sekä juhlien ja muiden tapahtumien rakentamiseen kuuluukaan. 60-vuotiaassa on voimaa Kiitos hienosta vuodesta 6/2019 Kannen kuva Tuomas Talvila Verkon ulkopuolella 12 Sujuva nettiasioiminen ei ole kaikkien ulottuvilla. Vinkkejä jäsenhankintaan 15 Uusien jäsenten toiveita ja ideoita kartoitettu Joulutervehdykset 20 Sivukaupalla hyvän joulun ja onnellisen uuden vuoden toivotuksia Punainen myrsky 36 Elina Hirvonen käsittelee kirjoissaan suuria ja vaikeita teemoja. Viesti 70 vuoden takaa 46 ”Annoimme kukin varojemme mukaan”. Vakiot Kalevin kynästä 15 Kurssikalenteri 17 Runopysäkki 38 Tuula-Liina Varis 42 Limpan 43 Ristikko 55 Senni Ja Safira poiminta Työ tasaarvoisemman yhteiskunnan puolesta jatkuu! puheenJohtaJalta martti korhonen pääkirJoituS ”Helppo on digiloikkia, kun on nuoret polvet.” Pekka Isaksson Kirjeitä mummolasta -blogissa Lue blogejamme: www.elakelaiset.fi/blogit Pohjoismaiset eläkeläisjärjestöt koolla Porvoossa 13 | Maustetta korville 37 | Lempeitä joulun makuja 44 6/2019 | 19. joulukuuta 2019 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti |? www.elakelaiset.fi Keskiviikkoillan huumaa Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa Kulttuuritalolla 4.12. väki pääsi muun muassa liikkumaan diskon rytmeissä Tommi Peltosen johdolla. 3 2 Eläkeläinen 6/2019
E läkeläiset ry:n 60-vuotisjuhla Kulttuuritalolla Helsingissä 4.joulukuuta huipentui Ihmisiä matkalla ja Meille kaikille -liikuntaesityksiin. Esityksessä oli mukana liikkujia Tampereen, Kotkan, Keravan, Hyrylän, Varkauden, Kallio-Vallilan, Kaarelan, Kontulan ja Etelä-Espoon yhdistyksistä. Koreografit olivat Eva Rönkkö ja Hannele Pitkä-Liukkonen. Sitä ennen oli juhlassa nähty ja kuultu mm. Eläkeläisten yhteiskuoroa Antti Vainikaisen johdolla, Aarne Auverin tulkitsema Niin gimis on stadi -laulu, Ranttali-ryhmän kansantanssiesitys, Kaisu Mäkisen, Laila Vähälän ja Ritva Krekolan Raimo Vahteran säestyksellä esittämä runosikermä, lauluryhmä Rehevän ja rautaisen esittämä Nitrokerhon jenkka ja saatu laulaa yhteislauluna Toivotaan, toivotaan. › Lue lisää juhlapäivän monipuolisista tapahtumista seuraavilta sivuilta. Kulttuuritalon Aalto-salin monipuolinen ohjelma oli juhlayleisölle mieleen. Koko juhla on nähtävänä videotallenteena Eläkeläiset ry:n kotisivulla www.elakelaiset.fi meille kaikille Tuomas Talvila Pääjuhla huipentui liikuntaesitykseen Oulun Eläkeläisten kansantanssiryhmä Ranttalin kauniit kansallispuvut edustavat pääosin pohjoista pukuperinnettä. Mainittakoon, että virkeästi toimivan ryhmän keski-ikä on 75,66 vuotta! Eläkeläinen 6/2019 3
JuhlapäiVä ”E läkeläiset ry on 60 vuotta valvonut aktiivisesti eläkeläisväestön etuja järjestämällä eläkeläisten omaa edunvalvontaa. 60 vuoden aikana eläkejärjestelmä on kehitetty nollasta yhdeksi maailman parhaista. – Haasteita on edelleen: eläkeläisköyhyys, vanhusten hoiva, yksinäisyyden torjunta, yhteiskunnan kehityksessä mukana pysyminen. Ikäystävällisen Suomen rakentamisessa onnistutaan vain aktiivisten eläkeläisten oman toiminnan, voimakkaan Eläkeläiset ry:n tuella. Näin totesi Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö juhlaluennossaan, jonka hän piti Kulttuuritalolla Helsingissä Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlatapahtumassa 4. joulukuuta. eläkeläiSet ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen puolestaan korosti juhlapuheessaan nykyisen eläkeläissukupolven merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan perustusten valajana. –Rauhan aikana rakennettiin Suomeen hyvinvointivaltio, joka turvasi köyhyydestä ponnistaneelle ja sodan runtelemalle kansalle hyvät elämän edellytykset: lapsille koulun, nuorille mahdollisuudet opiskella. Reilun työelämän ja palvelut, jotka tukevat ihmistä työssä ja antavat turvaa työttömyyden varalta. Pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta tuli koko maailman ihailun kohde ja tavoite, jota kohti pyrkiä. Jotain teimme siis oikein. Ahneus ja yliviritetty markkinausko ovat kuluneina vuosina koetelleet hyvinvointia. Markkinauskon pahimpia puolia on nähty vanhustenhoidossa ja terveydenhuollossa, Korhonen huomautti. – Nyt näyttää onneksemme siltä, että ilmassa on pientä suunnan muutosta. Kymmeneen vuoteen meillä on maassa hallitus, joka todella kuuntelee ääntämme. Sitä tietä meidän nyt täytyy jatkaa. Vanhustenhoivan henkilöstömitoitus, pienten eläkkeiden parantaminen ja vanhusasiamiehen viran perustaminen ovat asioita, joissa nykyinen hallitus on tekemässä hyvää politiikkaa. Pitkästä aikaa hyvinvointivaltiota vahvistetaan purkamisen sijaan. – Matka jatkuu, sukupolvet vaihtuvat, mutta päämäärä on kirkas. Parempi huominen kuin nykyisyys. Se on mahdollista mutta se vaatii ponnisteluja. Siihen olemme valmiit, Korhonen vakuutti. kaleVi kiViStön juhlaluento Eläke arjen turvana 60 vuotta kehitystä ja sopeutusta piirsi selkeän historiallisen kaaren eläketurvan esivaiheista vuoden 1957 kansaneläkeuudistuksen ja työeläkejärjestelmän synnyn kautta nykypäivään. Juuri kansaneläkeuudistuksesta 1957 käyty keskustelu johti vähitellen eläkeläisten järjestäytymiseen. Suomen ensimmäinen valtakunnallinen eläkeläisjärjestö Eläkeläiset ry perustettiin 3. joulukuuta 1959. Nyt Suomen eläkejärjestelmä on kansainvälisissä vertailuissa kärkipäässä, Kivistö totesi. – Haasteita toki on, mm. pienet eläkkeet ja naisten alimittainen eläke-euro, joka kokonaiseläkkeissä on 77 senttiä ja työeläkkeissä 68 senttiä. Kivistö siteerasi Eläketurvakeskuksen nyttemmin jo eläköityneen toimitusjohtajan Jukka Rantalan lausuntoa jonka mukaan ”Sellaista näköalaa ei ole, ettei nuoren polven eläkkeitä kyettäisi maksamaan” – Työllisyys ratkaisee, koska sitä kautta kertyvät maksutulot. Paukut tulisikin sukupolvisodan asemasta sijoittaa työllisyyden parantamiseen, Kivistö totesi. › Kalevi Kivistön juhlaluento ja 60-vuotisjuhlan pääjuhla ovat nähtävissä videotallenteina verkossa: www.elakelaiset.fi kohdassa Järjestö / Juhlavuosi 2019 60 vuotta ikäystävällisen Suomen rakentamista Martti Korhosen juhlapuheessa korostui nykyisen eläkeläissukupolven merkitys hyvinvointiyhteiskunnan perustusten valajana. teksti ja kuvat tuomaS talVila Pitkästä aikaa hyvinvointivaltiota vahvistetaan purkamisen sijaan”. 4 Eläkeläinen 6/2019
– Matka jatkuu, sukupolvet vaihtuvat, mutta päämäärä on kirkas: parempi huominen kuin nykyisyys, kiteytti Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen. Yleisö seurasi pääjuhlaa Kulttuuritalon Aalto-salissa. Eläkeläinen 6/2019 5
Stadi oli todellakin gimis K un Helsingissä nyt juhlittiin, niin stadi oli itseoikeutetusti myös esillä. Aarne Auveri esitti pääjuhlassa Veikko Lehmukselan sanoittaman laulun Gimis on stadi. Ennen juhlaa Auveri avasi Eläkeläinen-lehdelle slangisanoituksen merkityksiä. Korostettakoon, että seuraava erittäin vapaa ”suomennos” on jutun kirjoittaneen toimittajan tulkintaa. Toimittaja on oululainen. Gimis = kiva, ja stadi on tietysti itse kaupunki, Helsinki. Laulun kertojaminällä on pieni toivomus: että saisi nähdä kaupunkia vielä kerran. Mieli olisi ajaa Sörnäisiin, sinne vie raitiovaunu, tai hevostaksinkin ( jota vossikaksikin on kutsuttu) voisi viheltää. Kertoja näkisi Hakaniemen paikat, Brahen kentän ottelut ja Vallilan kaupunginosan. Siellä hän nauraisi ja kävelisi, vaikka kohtalo kolhisi ja taskusta puuttuisi vitonen. ”Siellä tytöt ne laulaa ja lanteet keinuu”, ja kertojan jalat eli kengät sekoavat ja sydämessä hakkaa. Mutta: Oman tytön jos löytäisi, onnen lasista joisi, olisi elämä niin hauskaa ja hienoa. Kertoja vakuuttaa, että vaikka hän joutuisi nukkumaan penkillä, ja vaikka aina ei olisi syötävääkään, niin silti kaupunki (Helsinki) on kiva. ”Siksi pieni toivomus olisi, että saisin kaduillasi vielä kuljeskella.” tuomaS talVila X X X X X X X X X X X X X X X NIIN GIMIS ON STADI Niin gimis on Stadi, ois toivomus snadi: et tsiigaa sais sen vielä kerran. Mieli Sörkkaan ois tsöraa, sinne skuru kyllä föraa tai vislaa vois issikan tsärran. Näkis Hagiksen platsit ja Brahiksen matsit ja Valgan, voi jebulis se stemmaa. Siel griinais ja steppais, vaik kohtalo kneppais, et fikkasta puuttuisi femma. Siel friidut ne sjungaa ja lanteet ne gungaa, globos sekoo ja sydämes studaa. Oman sussun jos hittais, onnen glasarista kittais ois elämä niin kivaa ja gutaa. Vaikka Lintsillä oisin ja penkillä goisin ja aina ei ois mitä skruudaa. Niin silti gimis on Stadi, siks toivomus snadi, et saisin viel gartsoillas luudaa. (Sanat: Veikko Lehmuksela) Aalto-salissa aamupäivällä järjestetyssä Tanssin iloa -kavalkadissa nähtiin yhdistysten taidokkaita esityksiä eri puolilta Suomea. Vuorossa Raision Eläkeläisten senioritanssiryhmä. Tanssin iloa -kavalkadi on nähtävänä videotallenteena: www.elakelaiset.fi kohdassa Järjestö/Juhlavuosi 2019 JuhlapäiVä kulttuuritalolla Tanssin iloa Aarne Auveri avasi stadin slangin merkityksiä Eläkeläinen-lehden toimittajalle. 6 Eläkeläinen 6/2019
Mikä tapahtuma? Miniluento: Digi-digi-digi – pelkkiä haasteitako vai myös mahdollisuuksia ikäihmisille? Sari Vapaavuori, Ikäteknologiakeskuksen päällikkö (kuvassa) Mistä oli kysymys? ”Kun asiat ja palvelut entistä enemmän siirtyvät verkkoon, ollaan todella suuren murroksen äärellä. Meillä on oikeus olla hämmentyneitä ja epäluuloisia , mutta myös innostuneita.” ”Jokaiselle meistä on merkityksellistä, että pysymme osallisina yhteiskunnassa. Ei tarvitse olla vahvasti ja syvällä mukana digihypessä. Mutta tarvitsemme sellaiset kansalaistaidot, että pystymme hoitamaan omia asioitamme. Jokainen oppii ja osaa! ”Samaan aikaan on muistettava, että yhteiskunta ei voi olla pelkästään digin varassa. Myös perinteiset palvelukanavat pitää varmistaa, on oltava mahdollisuus hoitaa asiansa myös puhelimitse tai tiskillä.” Mikä tapahtuma? KSL-opintokeskus: Eläkeläinen vuonna 2059 Mistä oli kysymys? KSL-opintokeskus oli pyytänyt Eläkeläiset ry:n yhdistyksiä opintokerhoina keskustelemaan ja tekemään kuvia siitä, miltä näyttää tulevaisuuden eläkeläinen vuonna 2059. Kuvia oli nähtävänä Kulttuuritalolla (samassa tilassa oli myös laaja ripustus Eläkeläiset ry:n yhdistyksissä syntyneitä Ristipistoja sivistyneesti – töitä). ”Eläkeläinen 2059 -kuvia tehdessä on opintokerhoissa kuulemma ollut hirveän hauskaa, suorastaan hulvatonta, kertoi KSL-opintokeskuksen koulutustuottaja Tiina Flygare. Kokonaisuuteen kuuluu myös Jutta Lithoviuksen ja Olli Sydänmaan Kulttuuritalolla toteuttama video, jossa haastatellut kertovat terveisensä niin tulevaisuuden eläkeläisille kuin Eläkeläiset ry:llekin. Video on nähtävänä Eläkeläiset ry:n kotisivulla www.elakelaiset.fi kohdassa Järjestö / Juhlavuosi 2019. Antti Huusarin säestämä työväenlaulutilaisuus oli huippusuosittu, kaikki halukkaat laulajat eivät mahtuneet auditorion penkkeihin. Rieväkylän Poijat viihdytti Aalto-aulassa. Kun väkeä oli talo täynnä, ruokailutilaa oli laajennettu ravintolasta aulankin puolelle. Stadilaisten pukuja musiikkikavalkadi esitteli muotia läpi vuosikymmenten. Eläkeläinen 6/2019 7
JuhlapäiVä kulttuuritalolla eläkeläiSet ry on mukana Ikäinstituutin eläkevalmennusprojektissa Elämäni eläkevuodet. Hankkeen tarkoituksena on valmentaa eläkkeelle jäämiseen vielä työelämässä olevia ihmisiä. Teemana on fyysinen terveys ja mielen hyvinvointi. Kohderyhmänä ovat myös hiljattain eläköityneet ihmiset. Hankkeessa heille kerrotaan erilaisista mahdollisuuksista pitää yllä sosiaalisia suhteita, harrastaa ja toteuttaa itseään eläkkeellä ollessaan. Yhtenä mahdollisuutena on eläkeläistoiminta. Järjestömme on osallistunut eläkevalmennusprojektiin tämän vuoden alusta alkaen. Muutamat yhdistyksemme päättivät lähteä mukaan heti alusta alkaen. Jäsenistöstä löytyi aktiiveja, jotka halusivat kouluttautua vapaaehtoisiksi eläkevalmentajiksi. Hankkeessa on koulutettu eläkevalmentajia neljällä eri paikkakunnalla järjestetyllä kurssilla: Tampere, Kuopio, Seinäjoki ja Porvoo. Näille kursseille on osallistunut 16 jäsentämme. Kokonaisosallistujamäärä on tähän asti ollut 38 osallistujaa. Muita hankekumppaneita ovat muun muassa Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ja Sydänliitto. Koulutettujen valmentajien on tarkoitus koota valmennusryhmiä, joihin kutsutaan eläkkeelle jäämistä suunnittelevia, tai vasta eläkkeelle jääneitä ikäihmisiä. Valmennusryhmät kokoontuvat viisi kertaa. Koulutuksiin osallistuneet jäsenemme ovat onnistuneet tehtävässään: valmennusryhmäkokoontumiset on jo pidetty Hämeenkyrö-Viljakkalassa ja Keravalla. Parhaillaan valmennus on menossa Karkkilassa ja alkamassa Porvoossa. Seuraavat valmentajakurssit pidetään Porissa 9.-10.1. ja Lappeenrannassa 23.-24.1. Näihin koulutuksiin voi ilmoittautua Ikäinstituutin verkkosivujen kautta sähköpostitse: https://www.ikainstituutti.fi/liikunta-ja-ulkoilu/ilmoittaudu-elamani-elakevuodet-valmentajakoulutukseen/ Myöhemmin vuonna 2020 valmentajakoulutuksia pidetään Virroilla, Kajaanissa, Naantalissa, Ivalossa ja Joensuussa. Ikäinstituutissa jäseniämme neuvoo valmennusasioista Taru Tanskanen, puh. 040 579 3729 ja Eläkeläiset ry:ssä Tiina Rajala, puh. 040 582 4319. tiina raJala Eläkeläiset ry:n koulutussuunnittelija Eläkeläiset ry:n jäsenet innokkaita eläkevalmentajia Mikä tapahtuma? Miniluento: Elämäni eläkevuodet – liikettä ja mielenvoimaa. Taru Tanskanen, suunnittelija, Ikäinstituutti Mistä oli kysymys? ”Ikäinstituutti kouluttaa Elämäni eläkevuodet -valmentajia. Maksuton koulutus on kaksipäiväinen. ” ”Käytännössä kokeillaan mieltä ilahduttavia ja kehoa liikuttavia asioita porukalla. Valmennus on tarkoitettu juuri eläkkeelle siirtyneille, jotka haluavat lisätä liikettä elämäänsä ja vahvistaa mielen hyvinvointiaan.” ”Valmennus sisältää kahdeksan teemakertaa liikkumisesta ja mielen hyvinvoinnista. Tapaamiset kestävät noin kaksi tuntia.” ”Hyvinvointimme rakentuu pienistä asioista. Meistä jokainen rakentaa omannäköistä elämäänsä omista voimavaroistaan käsin. Jokaiselle hyvinvointi on jotain omanlaista, itselle merkityksellisiä asioita, mielekästä tekemistä ja tärkeitä ihmissuhteita. Myös ympäristö vaikuttaa siihen, kuinka voimme.” Ikäinstituutin Taru Tanskanen käynnisti Kulttuuritalon miniluentonsa vauhdikkaalla jumpalla. Mikä tapahtuma? Kulttuuritalon rakentajat Riitta Suhonen, Matti Lääperi ja Osmo Halenius haastateltavina. Haastattelijana Pirjo Kaihovaara.. Mistä oli kysymys? ”1951 elokuussa Kulttuurityö teki päätöksen Kulttuuritalon rakentamisesta. ”Kerrotaan, että arkkitehdiksi pestattu Alvar Aalto piirsi ensimmäisen luonnoksen Kulttuuritalosta klubiaskin kanteen.” ”Rakennustyöt käynnistyivät vuonna 1955. Niiden suunniteltiin etenevän ammattilaisten voimin ja talkootyönä. Talkootöihin kutsuttiin eri järjestölinjojen väki, mutta talkoisiin tultiin myös työpaikoilta illan tullen.” ”Kaiken kaikkiaan Kulttuuritalon rakennukseen käytettiin lopulta 143 756,5 talkootyötuntia, mikä oli 30 % 504 000 tunnin kokonaistuntimäärästä. Talkoisiin osallistui yhteensä 5 499 henkilöä.” ”Talkootyöt olivat yksi merkittävä tekijä Kulttuuritalon paikan hengen rakentamisessa.” 8 Eläkeläinen 6/2019
eläkeläiSet ry on syksyn mittaan kampanjoinut Suomessa ikäystävällisen kunnan puolesta. Osana kampanjaa olemme kannustaneet jäsenyhdistyksiämme etsimään esimerkkejä ikäystävällisistä teoista Suomen kunnissa. Eläkeläiset ry:n hallitus päätti ehdotusten pohjalta 15.11. kokouksessaan palkita Rautalammin kunnan liikuntatoimen esimerkillisestä toiminnasta ikäystävällisyyden puolesta. Aloitteen teki jäsenyhdistyksemme Rautalammin Eläkeläiset ry. Ikäystävällinen teko 2019 -kunniakirja luovutettiin Rautalammin kunnan kotihoidon vastaava Anne Haukalle 60-vuotisjuhlassa Kulttuuritalolla. Rautalampi tarjoaa ikäihmisille mm. oman uimahallivuoron, maksuttoman kuntosalin käytön yli 70-vuotiaille, ennaltaehkäisevän fysioterapeutin hyvinvointikäynnin yli 75-vuotiaille, ulkoliikuntalaitteita, helppokulkuisen Penkkilenkin, ikäihmisten liikuntakalenterin ja liukuesteet yli 70-vuotiaille. – Nämä ovat oivallisia esimerkkeKalevi Kivistön juhlaluento täytti kokoustilan. Lisäksi sitä seurattiin videon välityksellä auditorion puolella. Varkauden Kuntorannan toimitusjohtaja Jarmo Ikäheimonen esitteli Kulttuuritalon aulassa hotellin uutta ilmettä ja varausjärjestelmää. Ikäystävällinen teko -palkinto Rautalammin kunnalle jä siitä, kuinka voidaan pienin konkreettisin teoin edistää ikäihmisten liikuntamahdollisuuksia. Näistä toivoisi Suomessa otettavan oppia laajemminkin, sanoo Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies. –Haluamme palkinnolla korostaa ikääntyneiden liikkumiseen merkitystä kansanterveyden ja hyvinvoinnin kannalta, ja muistuttaa että ikääntyneiden liikkumiseen satsaaminen ja palveluiden maksuttomuus ovat kunnalle viisas ja edullinen tapa edistää asukkaidensa terveyttä. – Rautalammin kunnassa liikuntatoimi ja perusturva tuottavat yhteistyössä maksuttomia palveluja tukemaan ikäihmisten liikkumista, Anne Haukka kertoo. – Perusturvan fysioterapeutti esimerkiksi vetää ennaltaehkäisevää terveysliikuntaa kerran viikossa ja käy myös eri yhdistysten tapaamisissa kertomassa liikunnan ja hyvinvoinnin merkityksestä sekä varautumisesta vanhuuteen esimerkiksi kodin muutostöitä silmällä pitäen. tuomaS talVila Eläkeläiset ry:n Ikäystävällinen teko -palkinnon vastaanotti Kulttuuritalolla Rautalammin kunnan kotihoidon vastaava Anne Haukka. Eläkeläiset ry:n Uudenmaan ja Helsingin aluejärjestöjen alueellinen 60-vuotisjuhla pidettiin Keravalla lokakuun alussa. Kulttuuritalolla juhlatoimikunta luovutti juhlien aineistosta kokoamansa kansion Kansan Arkiston esittelypisteeseen. Aineiston otti vastaan tutkija Kari Määttänen (oikealla). Eläkeläiset ry:n juhlassa riitti esityksiä, ihmisiä ja tapahtumia. Tässä esiintymisvuorossa kuoro Keravan Eläkeläisten Capri-orkesterin säestyksellä. Eläkeläinen 6/2019 9
JuhlapäiVä kulttuuritalolla Reino ja Pirkko Rantala olivat tulleet juhlaan Valkeakoskelta pirkanmaalaisten bussilla. – Hyvä meininki. Ohjelmassa on jo runsaudenpulaakin, kun osa menee päällekkäin, musiikista pitävä pariskunta totesi. Kainuulaiset Kyllikki Heikkinen, Antti Kuisma ja Arja ja Hannu Jauhiainen viihtyivät Kulttuuritalolla.. Kutsuvieraita. Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen isännöi Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n muiden jäsenjärjestöjen edustajia. Tervetuloa! Mirja Arajärvi ja Marjatta Järvi opastivat aulassa. Helsingin Aluejärjestön näyttelytilassa esiintynyt rap-mummo Eila keräsi kuulijoita. Seinillä Kallion-Vallilan Eläkeläisten kamerakerhon näyttelykuvia. Lopuksi tanssittiin. Lauri Luttinen ystävineen ja Meidän Pändi (kuvassa alla) takasivat menevät tahdit. › Katso kuvia ja videoita Kulttuuritalon juhlatapahtumasta kotisivultamme www.elakelaiset.fi Siellä materiaalit löytyvät kohdasta Järjestö / Juhlavuosi 2019 › Videotallenteet ovat katsottavissa vuoden 2019 loppuun saakka. 10 Eläkeläinen 6/2019
mielipiteitä Kaikki eivät saa ARA:lta avustuksia Eläkeläinen-lehdessä 5/2019 oli juttu ”ARAn korjausavustus tukee ikäihmisten kotona asumista”. Kaikki eivät näitä avustuksia kuitenkaan saa, se on täyttä utopiaa. Meidän 83-vuotias Anja-mummumme asuu Oulussa paritalossa, joka on rakennettu noin vuonna 1963. Mummun puolisko on kolmessa kerroksessa ja keskikerros on sisääntulokerros. Siellä on keittiö, pikkuruinen makuu-ja työhuone, olohuone ja se kuuluisa remonttia kaipaava wc-tila, jossa on myös suihku,joka ei toimi. Jos tässä wc-tilassa menee suihkuun, niin kaikki vesi valuu eteisen puolelle, sekä myös rakenteisiin. Myös wc-pönttö tukkeutuu usein ja sotkee koko tilan. Toinen talon pesutila on kellarissa oleva sauna ja siellä oleva suihku, jotka nykytietämyksen mukaan kaipaavat myös remonttia. Toinen remontoitava wc-tila on kolmannessa kerroksessa. Mummu asustaa keskikerroksessa ja sen takia tämä tila kohdennettiin remonttiin. Sitten kuulimme Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA:sta, ja Anja-mummolle tilattiin Vanhustyön keskusliitosta korjausneuvoja, jonka ARA oli hyväksynyt. Mukava korjausneuvoja selvitti wc-remontin tarpeen välittömästi, katsoi vuodot, aikansa eläneet lavuaarin ja wc-pöntön ja oli heti sitä mieltä, että ARA auttaa. Teki suunnitelmat, ilmoitti firmat, auttoi papereiden hankinnassa ja laadinnassa ARA:lle. Lähetimme sydän täynnä toivoa ARA:lle hakemuksen tähän keskikerroksen wc-tilaan. Tuli hylkäävä päätös. Teimme valituksen. Tuli hylkäävä päätös. Teimme vieläkin valituksen ja edelleenkään ARA ei tule euron eurolla vastaan, jotta Anja-mummun edes yksi wc/suihkutila saataisiin kuntoon ja hän voisi viettää vanhuutensa kotonaan. aVuStukSiSSa on toki tuloja varallisuusrajat, jonka takia hakemustamme ei ole hyväksytty. Mutta meillä olisi talossa paljon muutakin korjattavaa, kuten se toinen wc-tila kolmannessa kerroksessa ja saunatilat kellarissa, viemäriputkien sukitus ym. Sen takia haimme vain yhteen tilaan korjausavustusta, ja sitäkään ei meille myönnetä. Ei kymppitonnilla noita kaikkia pysty korjauttamaan. tarJa ollanketo Anja-mummun miniä Leppoisaa jouLua ja opintorikasta vuotta 2020! n YHDISTYKSEN PERUSTAMINEN -VERKKOKOULUTUS Koulutuksessa syvennymme yhdistyksen perustamiseen webinaarien, itsenäisten tehtävien sekä ryhmäkeskustelujen muodossa. Webinaarit 14.1., 28.1., 6.2. ja 13.2. klo 17–18 n SOME HYÖTYKÄYTTÖÖN Koulutus antaa eväät hyvän someviestin luomiseen ja perustaidot maksullisen mainonnan harjoittamiseen. Suunnattu aloittelijoille ja peruskäyttäjille. Helsinki 4.2. ja 11.2. Tampere 12.3. ja 19.3. klo 17-20 n ESIINTYMISJÄNNITYS KURIIN Koulutus on tarkoitettu sinulle, joka koet esiintymiseen liittyvän jännityksen estävän itsesi ilmaisemista luontevasti ja rennosti. Tampere 8.2. klo 10-17 Myönnämme harkinnanvaraista opintokerhotukea jäsenjärjestömme Eläkeläiset ry:n piirissä toimiville opintokerhoille. Kerro meille, mistä teidän pitää puhua ja me maksamme teille enintään 100 euroa/opintokerho kulukorvausta. Ota yhteyttä koulutustuottaja Tiina Flygareen: tiina.flygare@ksl.fi tai 050 590 0709 Lue LisÄÄ ja iLMoittauDu: ksl.fi/koulutuskalenteri tai 040 197 4209 hae opintokerhotukea tutustu ksl.fi tykkää ja seuraa kslopintokeskus t f SÄHKÖKULKUPELEIHIMME SAATAVILLA TÄYSI TALVIVARUSTELU LIIKU SÄHKÖISESTI TALVELLAKIN! WWW.SKAND.FI 2v SKAND TAKUU LISÄTIEDOT JA MYYNTIPALVELU: 02 480 9060 | MYYNTI@SKAND.FI PUUTARHATIE 18, VANTAA MAX 25 KM/H 55 KM EI KORTTIA LEIJONA 1400 Täydellistä turvallisuudentunnetta nyt neljällä pyörällä, ja katso kuinka tyylikkäästi! Pehmeätoiminen luokkansa tehokkain moottori, sähköä säästävät kirkkaat LED-valot. Monista muista nelipyöräisistä poiketen kaikissa renkaissa on jousitus ja maavara on hyvä Suomen teille. Ei hankalia vaihteita, valitse vain ajatko eteenvai taaksepäin. Kyllä, tässä on myös pakki! USBlataus puhelimelle tai naville. Tauno Taskinen Klaukkalasta kertoi meille: “Huolella tehty ja onnistunut laite. Ajelen postilaatikolle, katsomaan velipoikia ja Heinolan torille, joka on minun lempipaikkani kesällä. Saan aamusta kauppalistan vaimolta ja lähden iloisesti hakemaan tarvikkeet. Minun "Lamborghiini" ja kaikkien naapureiden suosikkilaite. Kaikki haluaa koeajaa." Värit: 2 590 € (alk. 85 €/kk) NYTTAKABOKSI 0€! MUISTATALVIVARUSTEET! ASIAKKAIDEN TOIVOMA VISIIRIKATTO VIHDOIN LISÄVARUSTEENA! VARMISTA HETI OMASI! TOIMITUS KAIKKIALLE SUOMEEN Nyt on aika vanhusväestön järjestäytyä On kyseenalaistettava, hoitavatko nuoremmat hyvin vanhusten asiat. Onko nyt kaikessa elettävä vain markkinavoimien ehdoilla? Miksi vanhukset eivät enää järjestäydy kuten aikaisemmin. Emmekö me muista joukkovoiman voimaa? On surullista, että markkinavoimat jylläävät julkisissa vanhushuollon palveluissa, joissa voiton tavoittelu on tullut päällimmäiseksi asiaksi. Palvelujen hinnoittelu on täysin villiä. Se vaihtelee valtavasti eri kuntien välillä ja lisää vanhusten eriarvoisuutta. Lakiin perustuva asiakasmaksu on yksiselitteinen lähes ainoastaan julkisessa laitoshoidossa. Mutta laitoshoitona palvelun saaminen tulee kyseeseen enää kovin harvoille ja ehkä vain sattumalta. Lakisääteisen julkisen vanhainkotihoidon tilalle on tullut asiakasmaksuiltaan säätelemätön palveluasuminen. Lakisääteiseksi ensisijaiseksi hoitomuodoksi vanhukselle on tullut kotiin annettavat palvelut. Ei ole ajateltukaan sitä, minkä määrän se voi lisätä yksin asuvan sairaan tai vammaisen vanhuksen yksinäisyyttä, pelkoa ja tuskaa, kun hän viimeisillä voimillaan sinnittelee kotonaan miettien uskaltaako pyytää apua ja miten selviää palvelujen maksuista! Nyt on aika vanhusväestön järjestäytyä ja vaatia oikeutusta jokaiselle vanhukselle ihmisarvoiseen elämään elämän loppuun saakka! eläkeläiSet ry:n pohJanmaan alueJärJeStö Vuoden alussa käynnistyvän jäsenhankintakilpailun tavoitteena on lisätä paikallisen toiminnan näkyvyyttä, saada yhdistyksiin uusia jäseniä, kiinnittää paikallisyhdistysten ja aluejärjestöjen huomio jäsenhankintaan ja tehdä tunnetuksi Eläkeläiset ry:n Ikäystävälliseen Suomeen -ohjelmaa Kampanja-aika on 1.1.-30.6. 2020 Kampanjamateriaaliksi yhdistykset voivat tilata veloituksetta Eläkeläinenlehden numeroita 1/2020 ja 2/2020, järjestöesitettä/Ikäystävälliseen Suomeen -ohjelman ”taskuversiota” ja Kuntopassia 2020. Tilaamista varten yhdistyksille on toimitettu tilauslomake yhdistyskirjeen mukana. Kampanjan onnistumisen kannalta olisi hienoa, jos yhdistys valmistaisi myös omaa jakomateriaalia. Kampanjaan liittyy myös kilpailu, josta tiedotamme tarkemmin myöhemmin. Jäsenhankintakampanja käynnistyy Eläkeläinen 6/2019 11
yhteiSkunta Joka neljäs yli 65-vuotias sähköisten palvelujen ulkopuolella Suomi on EU-jäsenmaiden ykkönen julkisen hallinnon digitaalisuudessa. Kaikille sähköisten palvelujen käyttö ei kuitenkaan ole mahdollista. J ulkiseen hallintoon haetaan tehokkuutta muuttamalla palveluja digitaalisiksi. Kaikilla suomalaisilla ei kuitenkaan ole pääsyä internetiin. Euroopan unionin saavutettavuusdirektiivi kuitenkin edellyttää, että kaikilla on mahdollisuus toimia täysivertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa. Tilastokeskuksen mukaan vajaa 360 000 kansalaista ei ole käyttänyt internetiä lainkaan viimeisen vuoden aikana. Joka neljäs yli 65-vuotias ei ole koskaan käynyt netissä. Lukumääräisesti heitä on 242 000. Yli 75-vuotiaista 300 000 ei omista tietokonetta. Varsinkaan pienituloisilla ei ole sellaiseen taloudellista mahdollisuutta. – Tarvitsemme toimivan digituen, fyysisiä asiakaspalvelupisteitä sekä jatkossakin puhelinpalvelua. Se on selvää, valtiovarainministeriön kehittämisjohtaja Marko Puttonen toteaa. tietokoneelle pääSyStä huolimatta sujuva nettiasioiminen ei ole kaikkien ulottuvilla. 393 000 suomalaisella on jokin tiedollinen ongelma, kuten muistisairaus. 250 000 henkilöllä on jokin toimintarajoite, esimerkiksi näkövamma tai lukivaikeus. Alle 25-vuotiaat eivät aina osaa käyttää julkisia palveluja tai eivät löydä niitä, vaikka valtaosalla nuorista on hyvät tietotekniset taidot. Myös maahanmuuttajat jäävät usein digitaalisten palvelujen ulkopuolelle kielimuurin takia. Valtion palvelujen asiakaskäyntimäärät ovat valtiovarainministeriön mukaan pudonneet vuoden 2011 yhdeksästä miljoonasta viiteen miljoonaan. Samassa ajassa on vähennetty 71 palvelupistettä 686:sta 615:een. Ministeriön arvion mukaan kymmenen vuoden päästä asiakaskäyntejä on enintään noin kolme miljoonaa. Tästä vähennyksestä johtuen mipaikkoja. Silloin saisimme varmistettua palvelun kansalaisille, Paatero sanoi. kaupunGiStuminenkin muuttaa palvelujen tarjontaa. Valtiovarainministeriön Puttonen arvioi, että 2020-luvulla syrjässä asuvien kansalaisten julkiset palvelut taataan kunnan ja valtion yhteisillä asiointipisteillä sekä muilla palvelutavoilla, kuten liikkuvilla palvelubusseilla. – Viranomaiset voisivat tulla maakuntakeskuksista käymään yhteisissä asiointipisteissä kerran, pari viikossa, Puttonen ehdottaa. Hän arvioi, että palvelupisteissä pärjätään vähemmällä henkilökunnalla asiakasmäärien vähentyessä. Asiantuntijan puheille päästään etäyhteydellä, kun asiointipisteiden henkilökunta auttaa netin käytössä. Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan joidenkin yhteispalvelupisteiden palveluvalikoima on ollut suppea ja tulokset vaatimattomia. Asiakaskyselyn mukaan asiakkaat ovat kuitenkin olleet tyytyväisiä palvelupisteiden toimintaan. Kesällä 2020 valmistuu julkisen hallinnon strategia, jossa kaavaillaan, miten julkisten palvelujen saatavuus tulevaisuudessa järjestetään ja mitkä ovat palvelujen tuottamistavat. Työ perustuu hallitusohjelman linjaukseen. up/tiina tenkanen myös viranomaisten omien palvelupisteiden määrä vähenee neljännekseen nykyisestä seuraavan vuosikymmenen aikana. Vuoden aluSta maistraatit ja Väestörekisterikeskus yhdistetään Digija väestötietovirastoksi. Viraston 36 toimipistettä on kaavailtu säilyvän toistaiseksi. Antti Rinteen hallituksen kuntaja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero totesi marraskuussa Up-uutispalvelulle, että viraston asiakaspalvelupisteiden määrää ei ole määritelty. – Haluamme varmistaa, että palvelupisteitä voisi olla monta kymmentä enemmän kuin virallisia toilE H Ti K u va / R o n i R EK o m a a Tilastokeskuksen mukaan vajaa 360 000 kansalaista ei ole käyttänyt internetiä lainkaan viimeisen vuoden aikana. Kuvassa: Ikäihmiset saavat opastusta pankin digitaalisten palvelujen käytössä. 12 Eläkeläinen 6/2019
edunValVonta Pohjoismaiden eläkeläisjärjestöillä runsaasti yhteisiä tavoitteita K ahdeksan pohjoismaisen eläkeläisjärjestön yhteistyötoimikunnan NSK:n (Nordiska Samarbetskommittén) syyskokous ja seminaari järjestettiin tällä kertaa Suomessa. NSK kokoontuu vuorotellen eri jäsenmaissa. Tämänkertaista seminaaria ja edellisenä päivänä pidettyä hallituksen kokousta emännöivät ja isännöivät Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry ja Eläkeläiset ry. Käytännön järjestelyistä vastasi EKL. Seminaarin aiheena oli eläkeläisten toimeentulo. Päivän käynnisti Rakennusliiton sosiaalipoliittisen asiantuntijan Tiina Nurmi-Kokon alustus köyhyyden rakenteista ja ilmenemismuodoista. Nurmi-Kokko nosti esiin mm. eläkeläisten ylivelkaantumisen. –Esimerkiksi leikkauskuluista selviytymiseksi saatetaan turvautua pikavippeihin. Liki 34 500:lla yli 65-vuotiaalla on maksuhäiriömerkintä. Köyhyyden kokeminen voi myös aktivoida ihmisen kertomaan mielipiteensä ja etsimään vaikuttamismahdollisuuksia. Usein se kuitenkin johtaa passivoitumiseen ja syrjäytymiseen. – Huonoimmassa asemassa ovat he, jotka eivät enää jaksa ajatella tulevaisuutta, Nurmi-Kokko sanoi. ruotSalaiSen pro – Pensionärernas Riksorganisationin talousja eläkeasiantuntija Ingemar Hamskär esitteli Ruotsin eläkejärjestelmää ja eläkeläisköyhyyttä. Pro on ottanut vahvasti kantaa Ruotsin eläkejärjestelmän muuttamiseksi. Järjestö katsoo sen olevan epäoikeudenmukainen nimenomaan pienipalkkaisia töitä tehneiden – jotka usein ovat naisia – kohdalla. Seminaarin päätteeksi puhuttiin teemasta yksinäisyys NSK:n koordinaattorin Guy Löövin alustuksen pohjalta. ryhmätöiSSä pohdittiin mm. sitä, minkälaisia yhteisiä haasteita ja tavoitteita järjestöillä on. Lopputulemana oli, että vaikka pohjoismaisissa eläkejärjestelmissä on eroavaisuuksia, yhteistä perustaa löytyy. Esimerkiksi pienituloisimpien eläkeläisten asia sekä edullisten vuokra-asuntojen ja riittävien ja saavutettavien palveluiden tarve ovat vahvasti esillä kaikissa pohjoismaissa. Yksi toimintamalli oli hakeutuminen yhteistyöhön nuorten kanssa. Erityisesti norjalaisilla seminaariedustajilla oli runsaasti myönteisiä kokemuksia pyöreän pöydän keskusteluista nuorisojärjestöjen kanssa. – Eläkeläisillä ja nuorillahan on monia yhteisiä tavoitteita esimerkiksi toimeentulon kohentamisessa ja asuntoasioissa, keskustelussa huomautettiin. pohJoiSmaiSen yhteistyötoimikunnan NSK:n jäsenjärjestöjä ovat Faglige Seniorer (Tanska), Landsfelag Pensjónista (Färsaaret), Landssamband eldri borgara (Islanti), Pensjonistforbundet (Norja), Svenska Kommunal Pensionärernas Förbund (Ruotsi), Pensionärernas Riksorganisation PRO (Ruotsi) sekä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ja Eläkeläiset ry. NSK:n jäsenjärjestöillä on yhteenlaskien noin miljoona jäsentä. NSK:n vuosikokous 2020 järjestetään Färsaarilla toukokuun alussa. tuomaS talVila lE H Ti K u va / R o n i R EK o m a a Seminaariedustajilla oli myönteisiä kokemuksia pyöreän pöydän keskusteluista nuorten kanssa. NSK kokousti ja piti seminaaria Porvoossa. Teemana oli eläkeläisten toimeentulo. NSK:n kahdeksan jäsenjärjestön edustajat kokoontuivat seminaariin Haikon Kartanoon Porvooseen. Tuomas Talvila Eläkeläinen 6/2019 13
JärJeStö Yhdistysverstaita, Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistyksille tarjottavia ideointikoulutuksia, on kuluneen vuoden aikana järjestetty 20 eri yhdistyksessä. Erityisesti jäsenhankinnan kehittäminen on ollut tapetilla suuressa osassa tilaisuuksia, jäsenhankinnan kysymyksiin kietoutuu myös pohdinnat siitä, miten yhdistykset voivat parantaa omaa tiedottamistaan. Useilla paikkakunnilla lähitulevaisuudessa häämöttää yhdistyksen oma juhlavuosi, joten tilaisuudet ovat tarjonneet oivan mahdollisuuden juhlaohjelman ideointiin ja vastuuroolien jakamiseen. Verstastoiminta jatkuu entiseen tapaan, joten jos ideariihen järjestäminen omassa yhdistyksessä on ajankohtainen asia kevään 2020 aikana, nyt on hyvä hetki varata tilaisuus omalle paikkakunnallesi. teksti ja kuvat: anna eSkola › Yhdistysverstastiedustelut: aluetyön suunnittelija Anna Eskola (anna.eskola@elakelaiset.fi, p. 044 751 1031). Toiminnan suunnittelu yhdistysverstaissa jatkuu yhdiStySVerStaat Xxxxxx xxxxxx xxxxx xxxxx xxxxx xxxxx xxxx xxxx xxxxxx xxxxx xxxx xxx xxxxx xxxxxxx xxxxxx. Xxxxxx xxxxxx xxxxx xxxxx xxxxx xxxxx xxxx xxxx xxxxxx xxxxx xxxx xxx xxxxx xxxxxxx xxxxxx. Vaalassa yhdistysverstaassa keskusteltiin jäsenhankinnasta sekä yhteistyömahdollisuuksista lähiseudun yhdistysten kanssa. Samalla osallistujat punoivat suunnitelmia yhdistyksen 40-vuotisjuhlaa ajatellen. Vartiokylän Eläkeläiset suunnitteli liikuntatiimin perustamista ja erilaisten liikuntamuotojen kytkemistä yhdistyksen toimintaan. Lisäksi osallistujat miettivät ratkaisuja viestinnän tehostamiseksi. Kuhmossa yhdistysverstas nivottiin osaksi laavuretkeä. Kirpeässä syysilmassa osallistujat pohtivat niin uusien jäsenten kuin uusien aktiivienkin houkuttelua mukaan toimintaan. Tikkurilan Eläkeläiset ideoi tilaisuudessa mm. rungon digiturvallisuutta käsittelevälle luentosarjalle ja joukon muita luentoaihioita. Tilaisuudessa käytiin läpi myös jäsenhankintaan ja uusien tulijoiden vastaanottamiseen liittyviä seikkoja. 14 Eläkeläinen 6/2019
eduSkunnan yhteydeSSä toimii oikeusasiamies, jonka tehtävänä on valvoa, että julkista valtaa käyttävät viranomaiset noudattavat lakia. Kuka tahansa voi vapaamuotoisesti kirjoittaa oikeusasiamiehelle, jos havaitsee jonkun viranomaisen poikkeavan kaidalta tieltä. On hyvä muistaa, että tämä koskee myös vanhusten huoltoa, sen epäkohdista ja ongelmista voi myös oikeusasiamiehelle kirjoittaa. Mutta nyt on tarkoitus puhua koulusta. kouVolalaiSeSSa kouluSSa järjestettiin kaikille oppilaille yhteinen joulujuhla kirkossa, jonka ohjelma kirkkohallituksen lausunnon mukaan ”oli selkeästi uskonnon harjoittamista”, koska juhlalla oli kirkkohallituksen edustajan mukaan ”jumalanpalveluksen kaava”. (HS) Miksi tämä oli ongelmallista. Vanhojen koululakien mukaan se ei sitä olisi ollutkaan. Niitä koskevien lakien mukaan koulun tulee antaa ”uskonnonopetusta sen uskontokunnan tunnustuksen mukaan”, johon oppilaiden enemmistö kuuluu. Opetus oli siis tunnustuksellista ja tunnustuksellinen opetus on perustuslakivaliokunnan tulkinnan mukaan uskonnon harjoittamista. Siksi esim. kirkkoon kuulumaton opettaja ei voinut opetusta antaa, ellei saanut opettamiseen erivapautta. Sellaisia itsekin myönsin opetusministerinä toimiessani. Uusi perustuslaki muutti tilanteen. Se toteaa yksiselitteisesti, että ”kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen”, ei myöskään uskontokuntaan kuuluva. Tämä johti siihen, että uskonnonopetuksen määrittelyä piti muuttaa niin, että uusissa koululaeissa puhutaan tunnustuksellisuuden asemasta oppilaan ”oman uskonnon” opettamisesta, johon ao. uskontokuntaan kuuluvat oppilaat velvoitetaan osallistumaan. Vanhaan palaamista ei ehdottanut kukaan. Sen sijaan Martin Scheinin, tunnuttu ihmisoikeusjuristi, esitti että myös uskontokuntaan kuuluva oppilas voitaisiin omalla tai huoltajansa päätöksellä vapauttaa uskonnon opetuksesta. Hän ei saanut ehdotukselleen komiteassa muilta tukea. Olennainen muutos oli uskonnon harjoittamiseksi tulkitun toiminnan sulkeminen kaikkia velvoittavan koulutyön ulkopuolelle. nämä ehdotukSet tehneen Uskonnonvapauskomitean puheenjohtajana toimi kansliapäällikkö Vilho Hirvi (kok). Vastaanottaessaan mietinnön totesi silloinen kulttuuriministeri Suvi Linden (kok), että ”pidän komitean ehdotuksia uskonnonopetuksen osalta perusteltuina”. (Mietinnön luovutustilaisuuden puheet ja muistiinpanot tilaisuudesta ovat kirjahyllysssäni.) Apulaisoikeusasiamies noudatti päätöksessään tarkoin sitä tulkintaa, jonka komitea omaksui. Tästä huolimatta rankin kritiikki päätöstä kohtaan on tullut puolueelta, jonka keskeiset edustajat olivat tätä linjaa luomassa. Tapani Ruokanen, joka on myös ollut ko. puolueen ehdokkaana vaaleissa, pitää apulaisoikeusasiamiehen päätöstä sosiaalisessa mediassa kirjoittamassaan postauksessa ”pelkurimaisena, sivistymättömänä, kulttuurivihamielisenä ja koulun kasvatustehtävää ymmärtämättömänä”. Perustuslain kunnioitus on sivistysyhteiskunnan kivijalka. Minusta apulaisoikeusasiamies noudatti päätöksessään perustuslakia ja koululakeja, niiden kirjainta ja henkeä. Hänen päätöksensä arvostelijoille suosittelisin luettavaksi ja noudatettavaksi Luuk. 10:37: ”Mene ja tee sinä samoin.” Oikeudenvalvoja onnistui Perustuslain kunnioitus on sivistysyhteiskunnan kivijalka kaleVi kiViStö Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. kaleVin kynäStä Vinkkipankki kooNNut anna eSkola eläkeläiSet ry on marras–joulukuun aikana kartoittanut uusien jäsenten toiveita sähköisellä kyselyllä. Vaikka kysely on avoinna vielä vuoden loppuun saakka, vastaajien toiveista voi jo nyt poimia vinkkejä vuoden alussa käynnistyvää jäsenhankintakampanjaa ajatellen. Top 5 Uusia jäseniä houkutteleva toiminta 1) Tiedottamisen tehopari: puskaradio ja internet Valtaosa uusista jäsenistä kertoo saaneensa tiedon yhdistyksensä toiminnasta puskaradion kautta. Toisiksi tärkein tietolähde yhdistyksen toiminnasta on ollut internet. Jäsenhankintakampanjankin aikana kannattaa siis huolehtia sekä siitä, että jäsenistö innostuu kertomaan toiminnasta tuttavilleen kuin nettinäkyvyydestäkin. 2) Matkat ja retket jäsenyyden pontimena Suurin osa kyselyyn vastanneista henkilöistä kertoo liittyneensä jäseneksi matkojen ja retkien houkuttelemana. Matkat ja retket ovat liittymissyynä jopa sitä tärkeämpi, että ystävä on pyytänyt mukaan. Matkoja ja retkiä kannattaa siis järjestää jatkossakin ja niistä kannattaa tiedottaa yhdistyksen kotipaikkakunnalla muillekin kuin jäsenille. Matkat ja retket ovat selvänä ykkösenä myös siinä, mitä toimintaa vastaajat kaipaavat lisää omaan yhdistykseensä.. 3) Liikunta viehättää vetreää väkeä Harrastusmuodoista liikunta on se, joka vetää puoleensa. Vastausten perusteella voi päätellä, että mahdollisuus harrastaa reipasta liikuntaa, voisi houkutella uusiakin jäseniä liittymään mukaan toimintaan. 4) Tiedonjanoisia tulokkaita Noin 70 % kyselyyn vastanneista tahtoisi osallistua järjestön koulutuksiin. Alustavien tulosten perusteella ikääntymispolitiikkaa käsittelevät koulutukset kiinnostavat vastaajia eniten, mutta myös mahdollisuus osallistua musiikkija kädentaitokursseille houkuttaa monia. 5) Valmiutta vastuunkantoon Päälle kolmannes vastaajista on valmis tarttumaan tuumasta toimeen ja tahtoo osallistua toimintaan talkoolaisena, ohjaajana, johtokunnan jäsenenä tai muussa vastaavassa roolissa. Vaikka vajaa kaksi kolmannesta siis tahtookin olla pelkästään rivijäseniä, uusille jäsenille kannattaa reippaasti kertoa, miten erilaisiin tehtäviin pääsee mukaan. Kannattaa myös huomata, että miltei neljännes aktiivista roolia kaipaavista vastaajista ei ole kiinnostunut käymään yhdistyksen kerhossa. Tämän takia uusille jäsenille suunnattua tiedottamista ei kannata jättää yksinomaan kerhossa jaettavien tietoiskujen varaan. › Koosteessa esitetyt tiedot pohjaavat uusille jäsenille suunnatun kyselyn alustaviin tuloksiin. Lopulliset tulokset analysoidaan vuoden 2020 alussa ja niistä kerrotaan Eläkeläinen-lehdessä kevään aikana. Eläkeläinen 6/2019 15
keVätkauSi toiminnaSSamme koittaa pian. Tarjoamme jäsenistöllemme monenlaista koulutusta heti helmikuusta alkaen. Koulutus on järjestömme tärkeimpiä tehtäviä. Se on perustehtävä, mikä on sanottu säännöissämmekin. Eläkeläisten edunvalvonta on se ensimmäinen, mutta senkin hoitamiseen tarvitsemme koulutusta. Kursseja on monenlaisiin tarpeisiin: yhdistystoiminnan pyörittäjille, harrastuskerhojen vetäjille sekä vaikkapa vanhusneuvostojen jäsenille ja muille vaikuttajille. Monet jäsenemme tuntevat kurssimme ja pitävät niitä tärkeinä ja tarpeellisina. Nyt kannattaa kuunnella, mitä uusilla jäsenillä on kurssiasioistamme saViestintäkurssilaisia Kuntorannassa keväällä 2018. nottavaa. Järjestömme teki uusille, vasta pari vuotta jäseninämme olleille kyselyn. Aluetyön vastaavamme Anna Eskola järjesteli ja selvitti näitä kyselyasioita. Näitä rivejä kirjoittaessani Anna tiesi kertoa minulle, että – koulutusasiat kiinnostavat noin 70% uusista jäsenistämme. – ikääntymispolitiikka osoittautui kiinnostavimmaksi – ja taloudenhoito vähiten. Hieno homma: perustehtäviimme kuuluvaa koulutusta pidetään tärkeänä. Siltä pohjalta on hyvä ponnistaa eteenpäin. Kannattaa suunnitella ja järjestää kursseja ja kehittää niitä. Ikääntymispolitiikka ja edunvalvonnan teemat kuuluvat kurssisisältöiJärJeStö Tu o m a s Ta lv il a himme vuosittain: joka syyskaudella järjestämme ikääntymispolitiikan opintopäivät. Uudistamme sisältöjä jatkuvasti ajankohtaisten tarpeiden mukaisesti, myös uusien jäsentemme toiveita kuunnellen. Järjestöaineiden kurssit on tarkoitettu sekä uusille että jo toiminnassa mukana oleville jäsenillemme. Kursseilla opitaan yhdistystoiminnan perusteita, taloudenhoitoa, viestintää sekä matkanjärjestämistä. Taloudenhoito ei ole uusille jäsenille tehdyn kyselyn perusteella suosikkilistan kärjessä, mutta tarpeellinen taito on sekin. Siihen viittaa muun muassa viime syksyn talouskurssin iso osallistujamäärä. Keväällä yhdistystoiminnan ja talouden koulutuksiin pääsee reiluun tarjoushintaan (katso kurssikalenteri viereisellä sivulla). Harrastusryhmien vetäjät on otettu kurssitarjonnassa huomioon. Kursseja on musiikissa, esiintymistaidossa ja liikunnassa. Vaikka harrastusryhmien kurssit on tarkoitettu ensisijaisesti ryhmien ohjaajille, monet yksittäiset henkilöjäsenetkin käyvät hakemassa niiltä lisää tietoja ja taitoa sekä yhdessä tekemisen riemua. Tervetuloa mukaan! Kursseille kannattaa ilmoittautua pian! Leppoisaa vuodenvaihteen aikaa ja valoisaa kevättä toivottaen tiina raJala koulutussuunnittelija eläkeläiSet ry oSalliStui Veteraanien kulttuurikatselmukseen, joka pidettiin Turussa 16.-17.11.2019. Katselmuspaikka oli Turun konservatorio. Tapahtuman päälajit olivat tanssilajit, musiikkilajit ja näyttämötaiteen lajit. Katselmuslajit olivat esillä lauantaina 16.11. ja sunnuntaina 17.11., jolloin järjestettiin lauantain esitysten pohjalta koottu loppunäytös konservatorion Sigyn-salissa. Kulttuurikatselmuksen toteuttamisessa olivat mukana Työväen Urheiluliitto TUL ry, Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto, Suomen Työväen Musiikkiliitto ja Työväen Näyttämöiden Liitto. Käytännön järjestelyistä vastasi TUL:n Varsinais-Suomen piiri ja paikallinen järjestelytoimikunta. Tapahtuma on avoin kaikille edellä mainittujen järjestöjen 55-vuotta täyttäneille jäsenille, niin yksinesiintyjille kuin ryhmille. Tapahtumaan osallistui kaikkiaan noin 900 osallistujaa. Eläkeläiset ry:n jäseniä tapahtumassa oli aiempaa vähemmän, mikä lienee johtunut paljolti oman järjestömme koko vuoden kestäneestä 60-vuotisjuhlan vietosta. Tällä kertaa Veteraanien kulttuurikatselmus osui ajallisesti myös hyvin lähelle järjestömme Kulttuuritalolla 4.12. pidettyä juhlavuoden päätösjuhlaa. Katselmus on hieno tilaisuus esittää omia taitojaan sekä kehittää niitä sekä saada virikkeitä toisilta osallistujilta. Tilaisuus kannattaa käyttää hyväkseen: suunnatkaamme kahden vuoden päästä Kotkaan, jossa pidetään seuraava katselmus. tiina raJala Kursseja moneen tarpeeseen Veteraanien kulttuurikatselmus Turussa vuonna 2021 suunta Kotkaan 16 Eläkeläinen 6/2019
Valtakunnalliset kurssit Kurssit järjestetään Kuntorannassa, Kuntorannantie 14, 78400 Varkaus Yhdistystoiminnan peruskurssi 24.2. 28.2. (4 vrk) Tarkoitettu uusille puheenjohtajille, sihteereille sekä kaikille johtokunnan jäsenille. Yhdistystoiminnan perustaidot ja tiedot: muun muassa toimihenkilöiden tehtävät ja yhdistyslaki, järjestön tehtävät ja toiminnan suuntaviivat. TARJOUSHINTA: 70 € puolihoidossa ja 80 € täysihoidossa. Ilmoittautuminen 30.1. mennessä. Taloudenhoidon peruskurssi 24.2. 28.2. (4 vrk) Tarkoitettu uusille taloudenhoitajille ja toiminnantarkastajille. Yhdistyksen taloudenhoidon perustaidot ja tiedot: muun muassa taloudenhoitajan tehtävät yhdistyksessä, kirjanpidon perusteet, sähköisen kirjanpidon ohjelma, talouden suunnittelu ja toiminnantarkastus. Yhteinen osuus yhdistystoiminnan kurssin kanssa. TARJOUSHINTA: 70 € puolihoidossa ja 80 € täysihoidossa. Ilmoittautuminen 30.1. mennessä. Kansantanssikurssi 24.-27.2. (3 vrk) Uusille ohjaajille tanssipareineen. Peruskuvioiden läpikäyminen ja erilaisia tansseja. Kurssin hinta: 175 € puolihoidossa ja 205 € täysihoidossa. Ilmoittautuminen 30.1. mennessä. Musiikkikurssi 27.2.-2.3. (4 vrk) Kurssi on tarkoitettu kaikille soittajille ja laulajille, aiempia opintoja ei tarvita. Uutta ohjelmistoa yhdistyksen kuorolle ja musiikkiryhmälle. Musiikin teoriaa yhdessä soittamisen ja laulamisen lomassa. Kurssin hinta: 265 € puolihoidossa ja 305 € täysihoidossa. Ilmoittautuminen 30.1. mennessä. Liikuntakurssi 2. 6.3. (4 vrk) Kurssi on tarkoitettu liikuntaryhmien ohjaajille, erityisesti uusille. Kurssilta saa uusia ideoita ja ohjelmia liikuntaryhmään ja kerhoon. Kurssin hinta: 265 € puolihoidossa ja 305 € täysihoidossa. Ilmoittautuminen 7.2. mennessä. Matkavastaavien peruskurssi 23.27.3. (4 vrk) Tarkoitettu yhdistysten uusille matkavastaaville sekä kaikille hyvien matkojen ja retkien suunnittelusta kiinnostuneille. Muitten aiheitten muassa syksyn Syystärräys-tapahtuma sekä vuoden 2021 Kulttuurija retkeilypäivät. Kurssin hinta: 265 € puolihoidossa ja 305 € täysihoidossa. Ilmoittautuminen 28.2. mennessä. Järjestöviestinnän kurssi 23.-27.3. (4 vrk) Kurssi on tarkoitettu yhdistysten tiedottajille sekä kaikille, jotka tarvitsevat viestintätaitoja toiminnassaan. Tiedottamisen perusasioiden lisäksi aiheina ovat sähköinen tiedonvälitys ja media. Kurssin hinta: 265 € puolihoidossa ja 305 € täysihoidossa. Ilmoittautuminen 28.2. mennessä. Alueelliset kurssit Aluejärjestöt ja yhdistykset voivat olla aloitteellisia ja pyytää koulutuksia. Järjestömme voi tarjota koulutusta muun muassa seuraavista aiheista: › taloushallinto › yhdistystoiminta, yhdistystoiminnan kehittäminen › tiedottaminen › tanssi ja muu liikunta Toimintasuunnitelmassamme on alueellisten, uusille jäsenille tarkoitettujen Tule mukaan! -koulutusten järjestäminen. Koulutusten on tarkoitus perehdytää uusia jäseniä järjestöömme ja sen toimintaan. Ensimmäinen koulutus järjestetään kevätkauden loppupuolella. Tiedotamme Tule mukaan! -koulutuksista myöhemmin. Koulutuksia tilattaessa pyydämme olemaan yhteydessä koulutussuunnittelija Tiina Rajalaan, puh. 040 582 4319, sähköposti tiina.rajala@elakelaiset.fi ”Yhdistysverstas” on koulutus yhdistystoiminnan kehittämiseksi. Siitä vastaa alueellisen työn suunnittelija Anna Eskola, puh. 044 75 110 31, sähköposti anna.eskola@ elakelaiset.fi Eläkeläiset ry:n kevään 2020 kurssikalenteri Kurssien hinnat Osuuskunta Tradekalta saamamme avustuksen tuella voimme tarjota vuoden ensimmäiset järjestöllisen kurssit erittäin edulliseen hintaan. Mikäli saamme ensi vuodeksikin myönteisen avustuspäätöksen, voimme jatkaa kurssitarjousta. Muiden kurssien hinnat määräytyvät Kuntorannan kausihinnaston mukaan. Kurssituki Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Tukihakemus tulee merkitä selkeästi hakemuskaavakkeeseen, sähköposti-ilmoitukseen. Sähköisessä lomakkeessa on oma kohtansa tukihakemukselle. Ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä osoitteeseen Eläkeläiset ry; Anna Autio, Mechelininkatu 20 A, 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: anna.autio@elakelaiset.fi. Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: www.elakelaiset.fi. › Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. › Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. › Kuntorannan kurssien osalta on ilmoitettava, valitseeko kurssilainen puolivai täysihoidon. › Jos kurssi-ilmoittautuminen perutaan myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen kurssin alkua (ilman lääkärintodistusta), perimme 20 euron peruutusmaksun. Kurssikalenteri julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n verkkosivuilla, joilta näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Eläkeläinen 6/2019 17
Juhlakuntoon. Kuopio-Kallavesi Eläkeläiset kuntoili kesällä monipuolisesti luonnon helmassa. JuhlaVuoden merkeiSSä Eläkeäiset ry kannusti kaikkia jäseniään ja muita ikäihmisiä saattamaan itsensä juhlakuntoon! Juhlakuntoon-kuntopassiin saattoi kerätä liikuntasuorituksia 60 viikon ajan. Yhdistysten kesken oli voimassa kilpailu siitä, missä kerätään eniten liikuntasuorituksia, palkintona liikuntailtapäivä tai vastaava tilaisuus yhdistyksen kotipaikkakunnalla. Nyt on kuntoilusaalis laskettu ja kussakin sarjassa palkitaan kaksi parasta yhdistystä. Tulokset: Sarja alle 100 jäsentä 1. sija Hyrylän Eläkeläiset, 4 714 suoritusta 2. sija Rytikarin Eläkeläiset, 4 288 suoritusta Sarja 101-200 jäsentä 1. sija Tikkurilan Eläkeläiset, 10 295 suoritusta 2. sija Vaajakosken Eläkeläiset, 7 829 suoritusta Sarja yli 200 jäsentä 1. sija Nokian Eläkeläiset, 8 100 suoritusta 2. sija Oulun Eläkeläiset, 7 441 suoritusta Kuntopassien tulokset laskettu JärJeStö 18 Eläkeläinen 6/2019
liikkeitä Joka lähtöön Joulujumppaa › Liikkeitä joka lähtöön -sarja jää nyt tauolle. Kaikki kolmen vuoden aikana julkaistut liikkeet löytyvät osoitteesta www.elakelaiset.fi/liikunta 2 3 1. Koristele kuusi joulutähdellä. Laita monta tähteä ja molemmilla käsillä. 2. Tanssi kuusen ympärillä, heitä jalkaa vuorotelleen ristiin. 3. Kyykkää alas ja nosta lattialta isoja paketteja. 4. Illalla tulee väsymys ja silloin on hyvä venyttää. Pyöristä selkä ja työnnä käsiä eteen. Keväthanget kutsuvat Tunturikeimiöllä on tarjolla viihtyisää majoitusta, maittavaa kotiruokaa sekä yli 250 km liukkaita latuja maan kauneimman latuverkoston äärellä Muoniossa. Tervetuloa nauttimaan Tunturikeimiön rauhasta ja rennosta tunnelmasta! Puh. 0500 209 630 www.tunturikeimio.fi Olemme myös Facebookissa! TK_elakel2016_84x100.indd 1 2.8.2016 9:55:32 ASIAKASNEUVOTTELIJA Työaika: 8-40 h/vko Kiinteä tuntipalkka +tuloslisät+päiväbonus+lounasetu Tutustu ja hae heti! www. .fi Vuodesta 1987. Lisätietoja p. 045 1299089 4 Joulu on jo ovella ja juhlan taikaa ilmassa. Taukojumpassa tarjoamme kerhoihin jouluista jumppaa. Liikkeet ovat helppoja, saavat veren kiertämään. Tee harjoituksia seisten tai istuen, sisällä tai ulkona, yksin tai isommassakin porukassa. Tee liikettä mahdollisemman laajasti ja niin monta kerta, kun tuntuu hyvältä. Keksikää lisää jouluisia liikkeitä! Liikkeet eVa rönkkö piiRRokset ene rönkkö 1 2 Eläkeläinen-lehden numero 1/2020 ilmestyy 13.2. Aineisto lehdelle viimeistään maanantaina 20. tammikuuta. Eläkeläinen 6/2019 19
JouluterVehdykSet ELÄKELÄISET RY:N ETELÄ-HÄMEEN ALUEJÄRJESTÖ Hämeenlinna Veijo Klemm Terttu Klemm Sinikka Kumpulainen Erkki Kumpulainen Raili Kuosa Salme Saarinen Aulikki Järvinen Lea Keinänen Eine Stolt Jokioisten seutu Terttu ja Jukka Palmu Tarja Kirkkola-Helenius Jouni Helenius Jaana Pylkkönen Mika E. Rantala Päivi Lähteenmäki Merja Kallio-Nygård Markku Hakamäki Markku Uusilaitila Kirsi Pääjärvi Sirkka-Liisa Ågren Juha Juhola Eini Puolakainen Terttu Viljanen Hellin Reko Pirkko Aronen Pentti Kirkkola Eeva Kirkkola Kari Lepistö Valma Lepistö Silja Kallio Matti Laakso Veijo Ahonen Maire Ahonen Waltteri Jukka Heinämäki Ritva Myllyoja Auli Myllyoja Sami Myllyoja JOKIOISTEN APTEEKKI Kiveriö-Kärpänen KIVERIÖ-KÄRPÄSEN ELÄKELÄISET RY Lahti Eeva Marin Keijo Lempinen Silja Lappalainen Vuokko Kautto Pekka Kautto Hannu Kokkonen Pirjo Savolainen Kirsti Keinänen Vieno Miettinen Ritva Aitola Antti Holopainen Teuvo Keinänen Viljo Pitkänen Arja Rautaporras Pekka Rautaporras Heikki Typpö Veijo Jankkila Timo Ansio Viljo Leppänen JOKIOISTEN KUNTA JOKIOISTEN VEDENHANKINTA OY Helsinki Etelä-Häme Loppi LOPEN ELÄKELÄISET RY KULTAISEN LYHTEEN ELÄKELÄISET RY TOIVOTTAA HYVÄÄ JOULUA JÄSENILLEEN! Juha Mäkitalo Jakomäki Anneli Färm Ulla Halonen Irja Siren Else Päivinen Marja-Liisa Isoniemelä Mirjam Alanko Liisa Hyvärinen Liza Mehraein Kumars Mehraiin Tyyne Finne Leila Hämäläinen Tuula Rikkonen Taina Seppälä Terttu Tikkanen Taisto Rossinen Irma Heino Eila Koskela Raili Taponen Reino Könönen Raija Sokura Kaarela KAARELAN ELÄKELÄISET RY Hessu ja Tarja Hietanen Aimo ja Helena Niiranen Leena Virta Hannele Kinnunen Ritva Pekkola Ville Schuvalow Raili Partanen Nina Sankelo Heimo Luoto Niilo Luoto Raija Antikainen Paavo Kekkonen Helena Risberg Alvar Risberg Anna-Liisa Partanen Pentti Leppänen Marita Henriksson Hosu Holmström Leena Timoskainen Kallio-Vallila KALLION-VALLILAN ELÄKELÄISET RY: HYVÄÄ JOULUA JA ONNEA VUODELLE 2020! Eila Laakso Kati Peltola Sylvi Luoma Tauno Tuomivaara Maija Halenius Toivo Koivisto Kyllikki Niemi Erkki Tolonen Marja Ylitapio Ritva Sairanen Pirkko Kaskikorpi Maarit Fred Olli Salin Anu Allt Leena Nikula Sisko Salonen Hannele Salava Ulla-Liisa Aaltonen Kauko Aaltonen HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA KAIKILLE ELÄKELÄINEN-LEHDEN LUKIJOILLE! 20 Eläkeläinen 6/2019
Kontula Maire Törri Hannu Hurme Per Rikberg Salme Pelkonen Risto Pelkonen Inkeri Hämäläinen Leena Koskinen Ilja Koskinen Kyllikki Hynninen Else Berg Aila Tähti Hilkka Seppä Elli Juntunen Oili Eronen Salme Pusa Terttu ja Matti Vartiainen Saara Jokela Pekka Saarnio Sirkka Kuivala Ismo Kuivala Mailis Kouhi Seija Malmikumpu Erkki Malmikumpu Aulikki Mustonen Kerttu Koivunen Meeri Hämäläinen Seija Hirviniemi Elsa Keinänen Marja-Leena Keinänen Reijo Tamminen Rudolf Lindblad Eila Kohonen Tellervo Pulkkinen Toini Juntunen Marjo Hänninen Sirkka Aaltonen Ulla Suomalainen Kristiina Lindberg Riittta Lindholm Pirjo Wirkkula Sirkka Korhonen Martti Korhonen Verna Mustonen Raija Virtanen Vappu Saarela Pirkko Helenius Maija Laaksonen Leena Vilonen KONTULAN ELÄKELÄISET RY TOIVOTTAA ELÄKELÄISYSTÄVILLE HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Reijo Kamila Anja Ventti Risto Ventti Liisa Perälä Elina Jiang Met Ling Cinar Jin Jiao Chen Rui Gui Law Man Wah Li Yu Lian Chung Wganying Candy Kau Hoang Thily Lin Guofei Ye Jine Shek Wai Lin Fang Xiaoli Xiu Vi Malmi MALMIN ELÄKELÄISET RY Anja Kokko Kaija Teppo Elle Heikkinen Riitta Kainulainen Paula Röytiö Annikki Luukkonen Vilho Koskinen Eeva Haapala Aune Kana-Aho Helvi Aaltonen Inkeri Itkonen Saara Pajunen Terttu Koivunen Anni Vahlström Kerttu Niemi Martti Leinonen Toini Leinonen Kaija Tolvanen Seija Voutilainen Erkki Mattila Saara Laine Anja Luttinen Kalle Karjukoski Pirjo Karjukoski TOIVOTAMME KAIKILLE ELÄKELÄISYSTÄVILLE HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2020 VARTIOKYLÄN ELÄKELÄISET RY Liisa Kosonen Taimi Taskinen Rauni Lappalainen Kaj Blomberg Irja Kortelainen Pertti Korhonen Pentti Kaarnajärvi Soile Kaarnajärvi Anneli Pirttiaho Helena Leskinen Sirkka Arvola Toivo Berg Mirja Leppälä Hilja Kettunen Ritva Sulanterä Pirkko Miettinen Ritva Huhtilainen Helvi Järvinen Reijo Töyrylä Pauli Halonen Seija Halonen Veijo Kärkkäinen Aino Kärkkäinen Risto Suitiala Myllypuro MYLLYPURON ELÄKELÄISET RY Osmo Tolvanen Helli Tolvanen Paula Harju Jouni Harju Ritva Idman Kati ja Vilho Möykkylä Juha Hämäläinen Sirpa Juoksukangas Juhani Juoksukangas Matti Heino Olavi Helin Maija Julin Britta Mollgren Seija Roivainen Maija Räsänen Eila Kortelainen Jarmo Koski Anna-Liisa Koski Pauli Karjalainen Eila Aronranta Pirkko Rajamäki Seija Manninen Pihlajamäki-Pihlajisto Seija Ylönen Pirjo Hölttä Vilma Kaukinen Devi Kaukinen Risto Viander Anna-Liisa Saukkola Helka Alanen Arja Emeleus Pirkko Koivulahti Aira Hiltunen Helena Hyppönen Mira ja Juhani Haanpää Eila Sarkki Liisa Riippi Marja-Liisa Suuronen Maire Kulmala Tapuli TAPULIN ELÄKELÄISET RY Vartiokylä TErvEhdyssivuJEn valoKuvaT ovaT EläKEläisET ry:n 60-vuoTisJuhlavuodEn TapahTumisTa Eri puolilTa maaTa. Eläkeläinen 6/2019 21
Jokilaaksot Alavieska Heleena ja Hannu Soukka Sirpa Savukoski Elvi Kiimamaa Paavo Kääntä Sisko Isokääntä Haapajärvi HAAPAJÄRVEN ELÄKELÄISET RY Haukipudas HAUKIPUTAAN ELÄKELÄISET RY Leena ja Edvin Mattila Pirkko ja Esko Kanniainen Pirjo ja Aulis Kropsu Helena ja Rauno Kurkela Anna-Maija ja Tapio Barck Raili ja Taisto Korvala Enne-Liisa ja Tapio Soininen Raija ja Matti Leppänen Armi ja Esa Laine Valte Peltoniemi Airi ja Reima Ritapuu Veli-Pekka Anttila Paula ja Pekka Sarkkinen Kaarina ja Matti Nisula Elsa ja Veli Kurkela Taisto Sutela Salli ja Reijo Jämsä Aino ja Antti Timonen Taisto Tammela Aili ja Timo Vilppola Erkki Röntynen Helka Huhtamäki Ii Hilkka Kalliorinne Elsi Taskinen Eila Fäldt Eero Fäldt Hellevi Tuisku Pentti Tuisku Impi Perttula Helga Siurua Juhani Siurua Orvokki Väätäjä Kaarina Paaso Erkki Saimalahti Esko Paaso Irene Laurinaho Pirkko Mäkitalo Esko Mäkitalo Meeri Taskinen Eeva Isosomppi Maija-Liisa Kemppainen Urpo Ronkainen Eija Teppo Eero Teppo Kalajoki KALAJOEN ELÄKELÄISET RY Aarne Samanen Raili Samanen Rauni Heininen Terttu Hietala Teuvo Hietala Jorma Männikkö Matti Ekonkari Sauli Konu Lauri Seikkula Seppo Juola Hilkka Siironen Inkeri Lounatjoki Hilkka Hietala Raimo Hietala Aira Saari Airi Vierimaa Toini Ketola Julia Heininen Liisa Liias Raili Hietala Väinö Hietala Pekka Siironen Laura Siironen Inkeri Luoto Leena Vatunki Martta Lahtinen Kempele Sonja ja Pauli Hepo-Oja Eila Alaräihä Raimo Kitti ja Hilkka Leena Laava Hilkka Joensuu Auli ja Jaakko Penttilä Kaisa ja Seppo Pekkala Rauni Henell Elsi Kouvalainen Hanna Gärding Mirja Aho Ritva ja Pentti Pirjo ja Matti Myllylä Eino Neuvonen ja Pirkko Erkki Holappa Erkki Hyvärinen Malla & Penna Kerttula Meeri ja Pekka Joensuu Aili ja Tarmo Teräs Anna-Liisa ja Jorma Veikko Kylmänen Anna-Liisa ja Matti Lassila Taimi ja Teuvo Peltonen Eila Pietilä Olavi Alamikkelä ja Nina Liimatainen Mauno ja Leena Penttilä Veikko Keränen Ulla ja Paavo Kokko Seija ja Jouni Siekkinen Kiiminki Sylvi Haarahiltunen Reijo ja Ulla Timonen Eero ja Marketta Timonen Raimo ja Sinikka Piri Timo ja Anna-Liisa Heikkinen Sirkka Vengasaho ja Toivo Putaansuu Sisko Kuopusjärvi Jorma ja Lahja Hanhela Matti ja Salli Kaukoranta Arto Kouri perheineen Seppo Hanhela Tauno ja Marianne Honkanen Risto Lyytikäinen ja Eeva Stenroth Kalevi ja Ritva Kuha Kuusamo Taisto Heikkinen Aira ja Pentti Kyyhkynen Suoma ja Veikko Ervasti Marjatta ja Tarmo Polojärvi Ilmari Määttä Irene ja Pentti Käsmä Irma ja Kauno Moilanen Eila ja Leevi Uhlbeck Aili Pesonen +Veele Aulis Saapunki Kaarina ja Paavo Salo Elli ja Hannu Hietala Seppo Veteläinen Sinikka Leinonen Impi ja Pekka Kultanen Liminka LIMINGAN ELÄKELÄISET RY Muhos Arvo ja Tuulikki Erkkilä Irja ja Toivo Lotvonen Helena ja Martti Törmänen Marjatta Säävälä Terttu Oikarinen Annikki Roininen Kerttu Leskelä Asta ja Tauno Laihiainen Terttu ja Seppo Leinonen Eino Siekkinen Anna Nilosaari Kirsti ja Ossi Airaksinen Eino Pudas Tuula Mourujärvi Helena Kuukasjärvi Sirkka Raappana Esko Jaukka Keijo Jaakola Timo Lotvonen Reino ja Aune Tapio Pekka Ojamaa Risto Nuutinen Meimi Karjalainen Tapio Sipilä Juha Lopakka Veikko Turusenaho Rauni Kesti Pirjo Launonen Kirsti Niemelä Helena Hanhineva + Hannu Eeva Jokitalo Antero ja Aili Mustonen Tuomo Suikkanen Oulu Aino Kuusiniemi Elma Sakko Pekka Nokia Ritva ja Martti Eilola Pentti Erkkilä Eila Leinonen Taina Peltoniemi OULUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET RY Kaisu Hurskainen Aimo Blomster ja Mirja Tapio Eino Vaikko Yrjö Lamminparras Jouko Hukkanen Elli-Maarit Rasmus Jorma Nevala Eeva Stålnacke Elsi ja Jorma Suomela Reijo Rautio Eila Nuutinen Antero Aitto-oja Marjatta Kaitasuo Ida Heikkinen Anni ja Urho Koistinen Tuomo Jussinniemi Irja ja Arvo Partanen Pentti Kellokoski Hilkka Myllykangas Arvi Kostekivi Paula Häppäri Veikko Kettunen Päivi Saloranta Raimo Kemppainen Ritva Kemppainen Paavo Lappalainen Pentti Niskanen Kauko Maikkola Eila Ruottinen Anja Mustonen Sanni Kauppi Sirkka Jämsä Seija Urpilainen Anneli Inkeröinen Pentti Hirvelä Heino Seppälä Kyllikki ja Tuomo Mustonen Seija Revonoja Aimo Keinänen Viivi Latola Orvokki Koski Onerva Markoulakis Keijo Vaara Ritva Buljugin Kari Halonen Onerva Hautaniemi Seppo Eteläaho Oulunsalo OULUNSALON ELÄKELÄISET RY Riitta ja Olavi Laakso Lahja ja Jaakko Kangastalo Pentti ja Meeri Väliheikki Maija ja Markku Kaltio Kerttu ja Ensio Piirainen Raili ja Tauno Korhonen Anneli Salo Soile Ulander Laura ja Timo Hirvonen Pirkko ja Paavo Piispanen Eila ja Aarre Anttonen Anneli Stefanus Silja ja Seppo Pulkkinen Elsa Kaikkonen Tauno ja Saara Metso Pateniemi PATENIEMEN ELÄKELÄISET RY Hanna ja Esa Mahosenaho Paavo Kilvelä Aarno Saarela Raimo ja Kaisu Holappa Sinikka Nevalainen Kaarina Närhi Sylvi Hanhela Kaarina ja Pentti Logren Taimi ja Raimo Anttila Anja ja Lauri Papinaho Marjaliisa Vainio Anneli ja Jouko Halonen Sinikka ja Raimo Mustikainen Hilkka ja Reini Järvelä Väinö ja Tuula Suorsa Elli ja Taisto Pietilä Pudasjärvi PUDASJÄRVEN ELÄKELÄISET RY Leena Rantala + Jaakko Kerttu Määttä Fanni Hemmilä Elsa ja Pekka Piri Seppo Räisänen Seija ja Jukka Vähkyrä Orvokki Juntunen Aarne Latvajärvi Eero Räisänen Eero Hirvelä JouluterVehdykSet 22 Eläkeläinen 6/2019
Hilkka ja Paavo Tihinen Kyllikki ja Jorma Syrjäpalo Orvokki Hyttinen Pyhäjärvi PYHÄJÄRVEN ELÄKELÄISET RY Armas Niemi Liisa Lapinkoski Anto Tapaninaho Erkki Jauhiainen Antero Kittilä Eeva Jääskeläinen Raili Tuoriniemi Sakari Tuoriniemi Raija Savolainen Martti Savolainen Anna Marjoniemi Toivo Huhmarnieni Matti Räisänen Kauko Ahola Hilja Huhmarniemi Onni Huhmarniemi Veijo Pietikäinen Irma Pietikäinen Tauno Pietikäinen Leila koivunen Eero Niskala Kerttu Liuska Pentti Ahlholm Kaisa Leppälä Aino Peltokorva Eeva-Liisa Kauranen Tapani Kauranen Saara Piirainen Ville Piirainen Arvo Kauranen Taisto Jormalainen Teuvo Väätti Kauko Siljander Kalervo Siljander Raahe RAAHEN ELÄKELÄISET RY Anja Sarajärvi Taskila Eila Irma ja Tuomo Pasanen Pauli Nikula Liisa ja Jaakko Pyy Kalevi Alatalo Raija Lehtola Sinikka ja Viljo Lehmusketo Irja Kuisma Anja Vikman Veera ja Matti Törmäkangas Ritva Komulainen Pentti Kunnasmäki Hilkka Erikkilä Leena Kopisto Kaarina Mähönen Veikko Lassila Samuli Ketola Rauni ja Jaakko Lepola Tarja ja Esko Nyman Irja Ylimattila Marjatta ja Vilho Koskiniemi Irma ja Viktor Liete Hely ja Olavi Muikkula Sirkka ja Esko Savolainen Annikki Böökari Terttu ja Lauri Honkanen Sievi SIEVIN ELÄKELÄISET RY Eija Anttila Sanni ja Voitto Myllyoja Aili Ahvenjärvi Anneli Hietala Aino Saarenpää Koski Kerttu Lakanen Kaarina Honkala Terttu Väntänen Veikko Väntänen Heidi Herranen Tarja ja Toivo Torvikoski Utajärvi Kaisu ja Matti Rämet Rauni ja Erkki Karhu Jorma Holappa Veli Holappa Kauko Mattila Aila Moilanen Aino ja Matti Hiltunen Vieno Krekilä ja Eero Mustikka Annikki Moilanen Armas Moilanen, Pekka Moilanen Seija ja Martti Saarenpää Inkeri ja Toivo Perttunen Kaisa Holappa Matti Holappa Sirkka ja Leo Saarenpää Kerttu ja Timo Siira Teuvo Moilanen Kaakkois-Suomi Anjalankoski Pekka Pakkanen Ritva Pakkanen Markku Seppälä Pirjo Seppälä Elli Heikkilä Taisto Leinonen Eeva Hänninen Liisa Kultanen Kaarina Pässilä Tellervo Häkkinen Jorma Tuittu Terttu Tuittu Karhula KARHULAN ELÄKELÄISET RY Kotka Eeva Dufva Jouni Jalarvo Raimo Enckenberg Laimi Häkkinen Anneli Laakkonen Seija Salmivaara Lasse Salmivaara Terttu Hellgren Marita Lousaari Lauritsala Hilkka Luostarinen Elna Riikonen Irma Tiainen Oili Gröhn Salme Äijö Seija Marjokari Eila Rautio Tuovi Kultanen Anneli Tiainen Eeva Björkholm Onni Varis Aimo Röpetti Saimi Pukki Seija Vesalainen Leena Rinkinen Paavo Rinkinen Eila Koskela Irja Mäki Pekka Suikki Eläkeläinen 6/2019 23
Kainuu Hyrynsalmi HYRYNSALMEN ELÄKELÄISET RY Kajaani KAJAANIN ELÄKELÄISET RY Aki Räisänen Lauri Niiranen Pentti ja Tuula Väyrynen Kaija ja Juhani Leinonen Pirkko Snickeri Hyyryläiset Ritva Härkönen Sirkka ja Väinö Heikkinen Maire Haverinen Siiri ja Timo Sirkka Miina Heikkinen Tuula Juppi Toivo Huttunen Jarmo Munter Pertti Parviainen Reino Heikura Matti Repo Sisko ja Simo Pelkonen Irma ja Arvi Pääkkönen Eija ja Tarmo Immonen Toivo Hytönen Jussi Mustonen Onni Partanen Anja Koskelo Eija ja Antero Irma ja Jorma Sivonen Teppo Mankinen, Onerva Ohinmaa Raili Myllylä Aira ja Veli Nyyssönen Rauha Piirainen Paltamo PALTAMON ELÄKELÄISET RY Puolanka PUOLANGAN ELÄKELÄISET RY Sotkamo SOTKAMON ELÄKELÄISET RY Suomussalmi SUOMUSSALMEN ELÄKELÄISET RY TOIVOTTAA JÄSENILLEEN JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLEEN RAUHALLISTA JOULUA JA HYVÄÄ UUTTA VUOTTA Keski-Suomi Hankasalmi HANKASALMEN ELÄKELÄISET RY Hellevi Halttunen Sisko Kolehmainen Reino Kolehmainen Malla Kytölä Liisa Markkanen Aino Tarvainen Inkeri Kurvinen Tapani Kurvinen Vieno Kauppinen Kyllikki Tarvainen Juhani Åkerman Raili Hietala Martti Nykänen Maija Nykänen Simo Tissari Marja-Liisa Silvast Aino Sirkka Vieno Pietiläinen Hilja Paasalainen Terttu Honkonen Lena Paju Kimmo Paju Ritva Viinilainen Antti Viinikainen Kerttu Häkkinen–Särkkä Aino Vekki Pirjo Pellinen Tapio Pellinen Tapio Hult Anna Leena Oksanen Sauli Sormunen Anneli Sormunen Osmo Vilokkinen Hannu Vilokkinen Anti Kumpu Jouko Siitari Helvi Api Seppo Api Eila Hänninen Saimi Huisko Mauri Suuronen Helvi Rajala Aulis Minkkinen Juhani Tiitinen Veikko Häkkinen ja Kerttu Häkkinen Pekka Petrilä Anna Petrilä Jyväskylä Tahvo Eronen Irma Jokinen Airi Ilomäki Vuokko Sorsa Mirja Lantinen Vilho Mäkinen Raimo Niininen Toimi Friman Helena Hukka Hannu Hukka Osmo Oksanen Vieno Sulin Anja Muhonen Jorma Muhonen Raili Turpeinen Olli Turpeinen Kauko Virtanen Riitta Tynjä Kari Jokinen Anneli Silvennoinen Pirkko Jauhiainen Juha Jauhiainen Irja Yksjärvi Pentti Friman Veikko Rantala Kalevi Pihlainen Raija Pietiläinen Paavo Pietiläinen Ritva Nieminen Kaija Villman Anja Sandelin Paula Rossi Antti Rossi Heikki Tervakangas Leena Tervakangas Erkki Rautiainen Eila Kauppinen Aarne Jäntti Helka Tervo Väinö Tervo Anneli Laakkonen Pertti Kaarijoki Harri Nieminen Jämsä JÄMSÄN ELÄKELÄISET RY JouluterVehdykSet ELÄKELÄISET RY:N KAINUUN ALUEJÄRJESTÖ TOIVOTTAA RAUHAISAA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! 24 Eläkeläinen 6/2019
Jämsänkoski JÄMSÄNKOSKEN ELÄKELÄISET RY Liisa Vuorenpää Teuvo Vuorenpää Laila Vilenius Eino Vilenius Marja-Liisa Vilenius Veikko Vilenius Kyllikki Kangas Liisu Pakarinen Alli Virtanen Kaija Karuveha Sinikka Lindeman Raimo Lindeman Seppo Lampinen Laukaa Martti Korhonen Seija Korhonen Kirsti Laitinen Jaakko Laitinen Marjatta Kainulainen Maija Salminen Sisko Halèn Aira Luusua Soili Suikkanen Eero Hiidenvesi Arto Viherkanto Seija Vilkman Jorma Koimäki Ritva Koimäki Helvi Heikonen-Hellgren Raine Hellgren Maila Kettunen Sirpa Laakso Mauri Laakso Virpi Juvonen Muurame Lauri ja Annukka Hautanen Katja Huhtanen Raili Miettinen Anna Hanhinen Maitti ja Maija Lappi Antti Tähtönen Liisa Lepola Kerttu Hietala Sinikka Hokkanen Palokka Liisa Tenhunen Mirja Rutanen PIHTIPUTAAN ELÄKELÄISET TOIVOTTAA TUNNELMALLISTA JOULUN AIKAA KAIKILLE TUTUILLE YHDISTYKSILLE, KAUTTA SUOMEN Aura Peltonen Kirsti Koivunen Raimo Koivunen Eeva Autio Antero Autio Raija Meriläinen Pertti Meriläinen Pirjo Mähönen Pentti Mähönen Viljo Valkonen Saara Putkonen Martti Meriläinen Anita Puumalainen Kari Lyhty Margit Altti Pihtipudas Suolahti SUOLAHDEN ELÄKELÄISET RY Sumiainen SUMIAISTEN ELÄKELÄISET RY Säynätsalo Pekka Pekkanen Tuula Rossi Seija Vihinen Toivo Heinonen Mari Tuura Maija ja Olavi Tuominen Anja Lukkarinen Helena ja Pertti Rantanen Kalevi Rannila Karin ja Seppo Oikari Raili Flinkman Alli Ojala Vaajakoski VAAJAKOSKEN ELÄKELÄISET RY Matti Pöppönen Sakari ja Eija Huttunen Raija Härkönen ja Helmi Sundgren Elna ja Veikko Räsänen Leena Sillgren Sylvi Mäkinen Mirja ja Raimo Mäkinen Matti ja Mirja Lindqvist Liisa ja Aki Paasonen Irja ja Risto Räsänen Raili ja Pauli Pöntynen Anneli Heiskari Helena Rinnetmäki Liisa ja Veijo Talvela Lappi Aavasaksa Salli Alahannu-Horneman ja Paavo Horneman Kyllikki ja Pentti Mäntyranta Bertta Kallijärvi Kaisu ja Veikko Mikkola Milja Rautio Annikki Varonen Eeva ja Kalevi Joona Anna-Liisa ja Juho Alahannu Sanni ja Matti Jaako Salme ja Esko Jalonen Sulo Soini Hannu Laitinen Sinikka Lantto ja Viljo Orre Anja Ja Veikko Rautio Maritta Rissanen ja Pekka Rajaniemi Sirpa Alahuhta Anni ja Helge Vaaraniemi Annikki ja Ahti Rantakeisu Rauha ja Jukka Pirttimaa Mauno Tofferi Ritva ja Eero Mäntynenä Sanni Rantataro Tuula Keurulainen ja Pentti Vesterinen Ivalo Armas ja Sisko Aalto Sisko Akujärvi Irja Jefremoff Katri Jefremoff Osmo Karvonen Elsa ja Terho Kinisjärvi Matti Kyllönen Kerttu Nissi Eira ja Esko Oikarinen Jaakko Peltomaa Timo Ratavaara Tapani ja Eija Miranda Silventoinen Ritva Taskila Kemi Mauri Blomster/Pirkko Pehkonen Timo Salonpää Marja-Leena Laiti Maisa Lahnajärvi Terttu Pohjanen Lauri Pohjanen Ritva Niskala Esko Toivanen Tuulikki Hurtig Anja Peltoniemi Suoma Perkaus Erkki ja Saara Diannoff Paavo Miettinen Asta ja Mauno Alasuutari Tuula Pulkkinen Raimo ja Leena Haarala Elina Paloniemi Halmi Vaitinen Maija Pietarila Raimo ja Margit Holpainen Hilkka Saari Paula Nurkkala Eila ja Heikki Lyytinen Tapani Kolmonen Pekka Pörhö Aira ja Ahti Mylly Maija-Leena Koivuaho Timo ja Tarja Haapakoski Eine Timonen Terttu Hiltunen Hannu Mäkinen Sanni Dianoff Raija Siirilä Tapio Siirilä Pekka Räisänen Inkeri Kangas Kaarina Pistokoski-Tikkala Esko Tikkala Kittilä KITTILÄN ELÄKELÄISET RY Partio Leena Annikki ja Seppo Vuorinen Aino Mirja ja Urpo Mansikkasalo Outi Laakso Erkki Enna ja Reijo Rauhala Tuula Annikki ja Mauno Rauni ja Aarne Maire ja Matti Koivisto Raili Olli Matti Koskamo Viljo Paloranta Martta Markuksela Eeva Alamaunu Urho Takala Yrjö Yrttiaho Reima Kolari Mauri Pasma ja Valmu Niva Voitto Vaattovaara Raili Heikki Sulo ja Helli Kylmämaa Annikki ja Armas Rantakokko Pello Eeva Virtanen Tuula ja Tauno Sirkka-Liisa ja Kari Tuula ja Raimo Pentti Pakisjärvi Iisakki Harju Lauri Granat Maire ja Mauri Kaarina Alatalo Taina Juopperi Eeva ja Sauli Aila Pikkarainen Marjatta Vaattovaara Martta Puljujärvi Anneli Korteniemi Aatos Syväjärvi Sven Kiviniemi Hanna Matinlompolo ja Oili-Marja Sirkka Leena ja Heino Matinlompolo Eeva ja Kalle Piippola Posio Anja Karjalainen Seija ja Taisto Tuomivaara Reeta Tuomivaara Kalle Sulin Irja Sulin Lauri Iivari Laimi Tennilä Saara ja Ahti Moilanen Erkki Karasti Jorma Lehikoinen Maire ja Martti Mulari Seija ja Kullervo Huotari Rovaniemi Matti Kärkkäinen Sirkka-Liisa Heikkinen Voitto Alajoki Helene Ainasoja ? Eläkeläinen 6/2019 25
Marketta Alakurtti Lyyli Frantti Hilkka Kangas Kaarina Kapraali Jorma Karvonen Hilkka Kelottijärvi Antti Keskitalo Linnea Kilpeläinen Eila Ja Tapio Kiviniemi Soile Koivuaho Alpo Kukkonen Arja Kyrö Käsityöläiset Kaarina Köykkäneva Aila Lankinen Allan Miller-Tissari Erkki Moilanen Annikki Nevalainen Aatos Nätynki Sinikka Nätynki Yrjö Ollila Sirkka Ollila Seija Paadar & Jukka Vaara Kaisu Pesonen Anja Peteri Kari Puolakka Riissanen Pirkko ja Lippo Toivo Rouvinen ja Lakso Sylvi Kaija Rundgren Tuula Ruotsalainen Erkki Räsänen Tanhulaiset Tarmo Taskila Vuontisvaara Anja & Seppo Tähtisaari Kalevi Välimaa ja Kovala Leena Irma Yliaska Urpo Ylitalo Rytikari Sirkka ja Kauko Mäkivuoti Risto Kyllönen Valma ja Teuvo Kaniin Esko Leppänen Eila Pietarila Päivi Posti ja Aki Ojala Aili ja Olavi Virtala Seija ja Erkki Kusmin Leena ja Väino Ranta Marja ja Tauno Ristimäki Terttu ja Sulo Tikkala Raili ja Armas Ranta Toini Hiltunen Raili Kinnunen Raija ja Markku Kinnunen Eija ja Mikko Saariniemi Helge Hourula Rauha ja Vilho Tokola Aune ja Veikko Hautala Lauri ja Maire Jokilahti Heikki Dianoff Pirkko Mattila ja Esko Kallio Pirkko ja Markku Sankala Salla SALLAN ELÄKELÄISET RY Raija ja Heikki Kiiskinen Valtteri Selkälä Leena ja Veikko Lehikoinen Matias Maaninka Erkki ja Maija-Liisa Kurvinen Toivo Kellokumpu Elsa ja Antero Schroderus Maija Imponen Kirsti Tallqvist Aulikki Majava Eila Myllykangas Kerttu ja Pentti Arola Maire Jaakkola Leena ja Matti Salmijärvi Marja-Leena ja Aaro Rontti Paavo Luukkonen Urho Jokela Maire Hautaniemi Tuomo Haurunen Annikki ja Viljo Eskelinen Raija ja Urpo Päiväniemi Sodankylä SODANKYLÄN ELÄKELÄISET RY Elsa Uusitalo Mirja Vaara Tauno Salmela Irma Simula Salli Naalisvaara Elvi Romppainen Aarne Mäntylä Bertta Hietala Raija Bergdahl Hilkka ja Asko Apukka Alli ja Teuvo Alamaunu Anneli ja Olavi Laukkanen Sirkka-Liisa Maunula Ritva Kivelä Urpo Mokko Eeva Siirtola Tervola TERVOLAN ELÄKELÄISET RY Salme ja Pertti Keränen Toini ja Mikko Ekorre Eira Ylimikkotervo Pertti Tauriainen Rainer Kolmonen Sirkka ja Osmo Pulkkinen Maija Ekorre Leena Ranta Hilkka Haapakoski Eeva Juusola ja Alvi Rensujeff Aino Kyngäs ja Alpo Kyngäs Laila Tapio Aino Hurtig Eila ja Heimo Hast Marjatta Selin ja Matti Kivilompolo Maikki Kultapuro ja Kauko Tauriainen Tornio TORNIONSEUDUN ELÄKELÄISET RY Pirkanmaa HÄMEENKYRÖVILJAKKALAN ELÄKELÄISET RY Kuru KURUN ELÄKELÄISET RY Mänttä-Vilppula MÄNTTÄ-VILPPULA ELÄKELÄISET RY Inkeri Ylinen Ada Juvonen Pirkko Helander Seija Viitanen Anni Tiainen Anja Sorvoja Päivi Helander Lea Aho Antti Aho Pentti Nieminen Leena-Annikki Mäkinen Pirkko-Liisa Rantanen Liisa Pirinen Nokia Marja Keränen Taina Keränen Ruovesi Rauha Nieminen Tuija Keskinen Helena Peltoniemi Anja Ahonen Pirjo Pajunen Riitta ja Matti Rasinen Erkki Viitanen Jokiska ja Matti Sirkka ja Aarne Jalonen Aune ja Matti Tolppanen Tatjaana Huhtala NOKIAN ELÄKELÄISET RY TOIVOTTAA JÄSENILLEEN JA ELÄKELÄISYSTÄVILLEEN HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2020! Tampere TAMPEREEN ELÄKELÄISET RY Eeva Lindqvist Elisa Nordberg Maija-Leena Pullinen Marita Kiuru Maija-Liisa Kaukoranta Maire Kauhanen Veijo Laitinen Aarno Karjalainen Seija Leivo Väinö Leivo Pekka Luodes Pirkko Lindholm Sinikka Tirkkonen Urpo Tirkkonen Pirkko Rastas Markku Lahtinen Erkki Hildén Rauno Kiltti Sakari Mäkinen Lasse Oino Kalevi Turkka Jukka Järvelä Seija Lindroos Ulla Lehmuskoski Pekka Ruohonen Marja-Liisa Ruohonen Tuulikki Lindén Paula Kunnas Vuokko Mikkola Sauli Harinen Pentti Ajoksenmäki Eila Männikkö Pentti Pekkola Rauno Jokinen Yrjö Utunen Valkeakoski VALKEAKOSKEN ELÄKELÄISET RY Seppo Martikainen Ritva Martikainen Paula Vartiainen Martti Vartiainen Helli Lahti Riitta Juhela Pirkko Rantala Reino Rantala Seija Ojala Keijo Valkama Helena Valkama Raija Isoherranen Mirja Salminen Maritta Ruskeeniemi Vesa Ruskeeniemi Vammala VAMMALAN ELÄKELÄISET RY Salme Pihlava ? JouluterVehdykSet 26 Eläkeläinen 6/2019
Raija Mäkitalo Leena Nurmi Eero Hakari Tuula Hakanen Maija-Liisa Soro Mauno Soro Esko Lilja Marja Nieminen Juhani Nieminen Jouni Alanen-Karhu Viiala VIIALAN ELÄKELÄISET RY Liisa Lehtimäki Jouko Ahonen Tuovi Pukarinen Raili Pukarinen Pekka Taskila Pirkko Halonen Matti Timo Heino Kaarina Heino Sisko Hiltunen Pentti Määttänen Terttu Laaksonen Raija Nurminen Raili Huhtala Tuomo Huhtala Heikki Hietala Erkki Lahti Liisa Niiranen Jussi Niiranen Eero Väinölä Seija Viljanen Allan Heino Tuula Heino Pirkko Sulander Kari Sulander Ylöjärvi YLÖJÄRVEN ELÄKELÄISET RY TOIVOTTAA HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Pohjanmaa Seija Tikkanen Jouko Ranta Heikki Lilja Eeva-Liisa Paavola Kerttu Berg Jorma Niemelä Anita Peltola Helena Järviniemi Erkki Kalliosalo Mikko Vehniäinen Eila Juvonen Alpo Juvonen Kaarina Rahkola Tauno Lehtinen Jörgen Forsström Juhani Kolppanen Kirsti Stravonius Irmeli Mandell Henrik Fågelbärj Aira Rauhala Himanka Terttu Ala-Tainio Maire Yli-Parkas ja Matti Särkilä Taimi Kangas Anna-Liisa Räisänen Eeva Lauri Maija Hilli Pirkko ja Erkki Vähärautio Paula Sunnari Kerttu ja Tapio Borén Ulla ja Veikko Vähärautio Raili Kinare Armi ja Tenho Tuominen Pirkko ja Esko Kaikkonen Aira Rauhala ja Pentti Uusitalo Ellen,Alpo ja Eero Akolahti Tarja ja Arvo Keiski Melvi ja Jorma Pöyhtäri Maija ja Väinö Spak Inkeri ja Heikki Spak Eila Rahkonen Sirkka Kordelin Elsa ja Eero Tuorila Liisa Tilus Irma Penttilä Kaarina ja Martti Mattila Seija Tikkanen Rauha Jussinniemi Jurva JURVAN ELÄKELÄISET RY Anna Ketonen Väinö Aska Kerttu Pihlajamäki Sylvi Blomsten Kaarina Haapaniemi Leena Elomaa Liisa ja Jukka Hautala Markku Hautala Marjatta ja Osmo Peltola Anita ja Simo Peltola Hilkka ja Lasse Peltola Raili ja Mauri Rantala Helena Santikko Airi ja Reima Lyyluoma Arja ja Sakari Kentta Salme ja Voitto Välimaa Marjatta Varala Ritva Niemelä Jorma Niemelä Ritva ja Pentti Purtola Taimi ja Manne Koski Anneli ja Erkki Katajamäki Elmi ja Pertti Katajamäki Aini Marttila Aili Jäntti Kerttu Lyyluoma Raimo Lyyluoma Ritva ja Heino Mukari Kalevi Männikkö Kauhava Pirkko Hauta Ritva Antila Elli Piri Eila Kankaanpää Kirsti Niemelä Marja Latvakoski Sinikka Hauta Kaisu Peltoniemi Aila Hauta Irene Jylhä Reetta Leiviskä Aino Korpimäki Tauno Okkonen Lauri Nikula Pentti Jokela Kaino ja Altti Kankaanpää Kokkola KOKKOLAN ELÄKELÄISET RY Liisa ja Juhani Jäntti Irja Heikkinen Sirpa ja Jörgen Forsström Pirkko Kultalahti Juhani Kolppanen Satu ja Tapio Kangas Kaisa Kuhanen Kaarina ja Veikko Tikkakoski Annikki ja Paavo Kujanen Tuula ja Matti Myllymäki Raija ja Pekka Mäki Ulla ja Alpo Nordlund Tanja Sillanpää Juhani Sillanpää Maija ja Matti Seppälä Pirkko ja Reino Honkaperä Elvi ja Reino Hakola Tuula ja Tenho Syrjälä Riitta ja Ossi Korkea-aho Kurikka Sirkka Liikala Kaija Kuusela Sisko Luomala Riitta Kallio Pirkko Kallio Eino Korpilahti Veikko Myllyniemi Seppo Välkkilä Raija Myllyniemi Reima Myllyniemi Aila Laine Antti Laine Asta Hautaniemi Erkki Hautaniemi Kaarina Korkiamäki Ilmari Korkiamäki Kyllikki Latvala Pentti Latvala Airi Korkiamäki Antti Korkiamäki Eila Juvonen Alpo Juvonen KURIKAN VISA RY KURIKAN TYÖVÄENTALOYHDISTYS RY Laihia Panttila Pentti Nieminen Tuula ja Hannu Syrjänen Ulla Niemistö Hellevi ja Jorma Kallio Heleena ja Mikko Oravasaari Marjatta Pihlajamaa Toivo ja Sisko Ranta Kaija ja Jouko Tamsi Sisko Kinnari Irja ja Raimo ? Eläkeläinen 6/2019 27
Pietarsaari PIETARSAAREN ELÄKELÄISET RY Aino Valkonen Esa ja Tarja Ahonen Pirkko Kalliosaari Kerttu Lappi Rhea ja Reijo Koskinen Mirja Koskinen Kalevi Timonen Annukka ja Jukka Oja Tuula Öhman Sisko ja Lauri Lehto Liisa ja Veikko Jokela Gunnel ja Seppo Pietilä Aino ja Reijo Hakola Anna-Liisa Kotanen Eeva ja Eero Leino Henny Lintunen Reino Tuikkanen Hilkka ja Liisa Kalevi Timonen Lilja ja Leif Sandvik Eila ja Tuomo Syri Meeri Mäki Aira Tilus Alli Bro Ulla-Maija Fagerholm Brita ja Raimo Parkkinen Reisjärvi REISJÄRVEN ELÄKELÄISET RY Seinäjoki SEINÄJOEN ELÄKELÄISET RY Markku Latvala Kaija Latvala Taisto Haapaniemi Tuula Pietikäinen Mirja Korpinen Aune Kalliosalo Erkki Kalliosalo Teuva Sinikka ja Olavi Metsäranta Kaarina Haapamäki Raimo Paavola Markku Metsäranta Tuula Koskinen Mirja Harju Helena Järviniemi Maire Luomala Jukka Kiviluoma Kerttu Metsäranta Irma ja Ossi Harjula Pirkko ja Alpo Somari Laura Kiviluoma Vaasa VAASAN ELÄKELÄISET RY Markku Mäkinen Tarja-Maija Sparf Heikki Lilja Salme Kuusisto Antero Ainasoja Tuula Ainasoja Vuokko Ryytty Anneli ja Juhani Ilkka Hely Kahlos Raija Tuomaala Terho Tuomaala Sirpaa Evwaraye Terttu Männikkö Anna-Maija ja Jaakko Mäki Anneli Hautaketo Erik Risberg Seija Risberg Antti ja Taina Haarala Salme Luoto Marketta Semi Mailis Uppgård Katri Jerohin Raakel Kätelinmäki Kauko Peltonen Pirkko Peltonen Anni Kaatikko Eila Halmesmäki Eeva Kuusinen Leena Mäenpää Jussi Mäenpää Kaarina ja Martti Urpiola Vivi ja Onni Peltonen Aila ja Raimo Vahtera Aulis ja Leena Alppinen-Nieminen Irmeli Mandell Jorma Toija Marita Pihlaja Senja Honkonen Osmo Ahtola Kirsti Ahtola Lilja Saarinen Erkki ja Marjatta Åsvik Paula ja Reino Korpela Seija Ossi Eeva Laaksoharju Aino Ahonen Vasabygden Stig Norrgård Bengt Vestergård Seija Vestergård Karl-Johan Sand Kjell-Erik Källberg Erik Risberg Henrik Fågelbärj Rudolf Lövdahl Margareta Lundberg Arne Granlund Heldine Eriksson Carl-Eric Westerholm Monica Ahlskog Erkki Vainionpää Ykspihlaja YKSPIHLAJAN ELÄKELÄISET RY (KOKKOLA) Anneli Koponen ja Lauri Koponen Kirsti Stranius Anna-Liisa Fagernäs Aino Jokela Aili Tuominen Raimo Välimäki Kaino Railovaara Helena Nyberg Heidi Sillanpää ja Rainer Sillanpää Pirkko Raivio Ritva Nygren ja Fjalar Nygren Aune Kettunen ja Matti Kettunen Eira Ahola Anja Auvinen ja Pertti Auvinen Sirpa Nygren ja Jan Nygren Tarja Vallin ja Hannu Vallin Irmeli Anttiroiko ja Heikki Anttiroiko Mikko Vehniäinen Marja-Leena Isoaho ja Rauno Isoaho Agneta Hietikko ja Eino Hietikko Aino Sundbäck ja Juhani Manner Eija Emmes ja Pauli Emmes Sirkka Hietala ja Seppo Hietala Anneli Mäkinen Asta Furu Liisa Hassinen Ylivieska YLIVIESKAN ELÄKELÄISET RY Reino Anttila Markku ja Helena Jylkkä Paavo ja Aulikki Raudaskoski/Puumala Kalle ja Vuokko Lehtonen Simo ja Marja-Liisa Tuomikoski Terho ja Tuula Löytynoja Voitto ja Raija Myllykoski Pohjois-Karjala Joensuu Eeva Surakka Reino Surakka Kerttu Aspelund Martti Aspelund Seija Murtonen Matti Murtonen Sirkka Murtonen Seppo Murtonen Hilkka Korhonen Vilho Korhonen Mirja Ratilainen Matti Ratilainen Anneli Peltonen Urho Peltonen Liisa Kinnunen Pentti Kinnunen Meeri Sotikov Veijo Sotikov Aila Haatainen Ossi Haatainen Kimmo Vartiainen Sirpa Savolainen Kaija Leinonen Seppo Raassina Aune Ilves Viljo Tallus Vilma Halonen Kirsti Lavikainen Arvi Lavikainen Irma Hamunen Osmo Vänskä Urho Kolehmainen Eevi Martikainen Esteri Kinanen Viljo Määttä Tuula Kinnunen Eila Hyvärinen Hilkka Rajala Veikko Hirvonen Salme Savolainen Anna Liisa Pakkala Aune Marjamaa Timo Ventola Heimo Tahvanainen Lieksan Seutu LIEKSAN SEUDUN ELÄKELÄISET RY Tauno Nevalainen Matti Ruokolainen Tyyne Räisänen Vesa Puoskari Irja Puumalainen Raili Pylkkönen Martti Vallius Marja Turpeinen Salli Turpeinen Irma Kettunen Viljo Pulkkinen Maija Ullgre´n Aaro Ruokolainen Pauli Nikola Raili Hakkarainen Anneli Tuure Kerttu Sorsa Uimaharju UIMAHARJUN ELÄKELÄISET RY Petteri Tahvanainen Irene Ristimäki Jorma Heikura Liisa Lehtonen Jaakko Juvonen Maija Saharinen Veli Saharinen Jouko Turpeinen Sirkka Ronkainen Aapo Sorjonen Elina Sorjonen Tuulikki Nuutinen Pauli Tahvanainen Merja Tahvanainen Antti Saastamoinen Aimo Ryhänen Lilja Ryhänen Marjatta Piitulainen Lauri Piitulainen Irja Huovinen Pirkko Romppanen Erkki Frondelius Pentti Hämäläinen Heikki Ahola Ilma Nieminen Matti Nieminen Eila Pussinen Erkki Ilmari Räty S-MARKET UIMAHARJU K-MARKET KOTIHARJU JouluterVehdykSet 28 Eläkeläinen 6/2019
Satakunta Eura-Säkylä-Köyliö Maire Tanninen Simo Lähteenmäki Veijo Raitanen Antti Sakari Sirpa Rostedt Keijo Viinikainen Tuomo Viitahalme Anja Viitahalme Marja-Liisa Puisto Ari Puisto Pekka Erkkilä Raimo Salo Vappu Leino Pekka Leino Simo Leino Raija Virtanen Heimo Juhola Eila Poutanen K-SUPERMARKET EURA K-MARKET VISO SÄKYLÄN SÄHKÖPUISTO OY Huittisten Seutu Marja Raikunen Ritva Rantanen Marjatta Stolt Marita Heikkilä Risto Mäkinen Keijo ja Kaarina Marja-Liisa Jalo Pirkko Lintunen Anneli Suuniitty Terttu Rantala Eine Raikunen Hilkka ja Heikki Ketonen Pirkko ja Hemmo Ketonen Eija Kivimäki Hilkka ja Mikko Laine Saara Räikkä Jukka Kivimäki Harri Syrjälä Hannu Ketonen Marika Heikkilä + Risto Mäkinen Kankaanpää KANKAANPÄÄN ELÄKELÄISET RY Pirkko Hakala Antti Piittala Irja Heiniluoma Eino Heiniluoma Elma Heikkilä Anja Lalli Tuula Lehtiniemi Vappu Kangas Pauli Viitala Kirsti Vienola Veijo Vienola Kauko Jussila Annikki Jussila Mirja Varis Pirkko Järvenpää Kokemäki KOKEMÄEN ELÄKELÄISET RY Einar Grundström Marjo Wahlström Irmeli Mäkelä Tarmo Mäkelä Paula Valli Mikko Valli Sinikka Leppänen Eino Laaksonen Tarja Savinen Kalevi Ranta Aino Savinen Pirkko Vertanen Anni Selin Lea Hakanen Tarja Pitkänen Veijo Mielonen Seija Häyrinen Kerttu Perttula Kauko Virta Olli Lehtivuori Markku Nieminen Ritva Juutilainen Olli Nurmi Anja Ylinen Mikko Ylinen Anja Virta Seija Korkeasalo Ritva Mäenpää Mikko Valli Aila Myllymäki Tuija Virta Aino Salminen Saimi Erkkilä Raija Suominen-Peltonen Raimo Erkkilä Esko Saari Hillervo Talvitie Seija Kilkku Nakkila Pirkko ja Keijo Murro Marja-Leena Lehtimäki Miika Rintala Leila ja Seppo Salmi Sirkka ja Pentti Tähti Terttu Lamminen Irmeli Lindqvist Helmi Virta Terttu ja Reijo Viinamäki Pihlava Erja Hellman Matti Hellman Anja Turunen Kalevi Turunen Ritva Kolminniemi Seija Pajunen Kirsti Vähähaka Timo Vähähaka Olavi Lehtinen Alpo Valtala Greeta Valtala Aila Anoschkin Ritva Stenros Eila Laihanen Matti Laihanen Tuula Erkkilä Toivo Koivisto Hilkka Koivisto Jukka Danielsson Harri Schultz Terttu Valtonen Esa Santikko Jarmo Lahtinen Marja-Terttu Hiittenkallio Pirkko Ruusunen Hannele Joensuu Hilkka Salokangas Mirjami Laakso Raimo Pajunen Arto Prehti Liisa Ljungman Arto Huhtanen Jorma Koivisto Merja Koski Raimo Koski Leena Väkiparta Tauno Väkiparta Karl Hellström Armi Hiltunen Irja Häyrynen Matti Kalliomäki Maija Kuusiluoto Reino Kuusiluoto Markku Davidsson Liisa Pietilä Ilse Rosnell Jukka Rosnell Sauli Vanhatalo Matti Rinne Terttu Karvonen Vuokko Rinne Voitto Santala Hannes Saarela Päivi Davidsson Raila Aho Risto Jokisuo Maija Jokinen Pentti Taronoja Tanja Viitanen Tapio Valtanen Tapani Rönnqvist Irma Lamminen Lauri Lamminen Tuula Sjöblom Anja Jokisuo Pentti Reunanen Kaija Kalliohultti Esa Kalliohultti Rauno Huhmarniemi Aili Koskinen Tiina Nissi Matti Nissi Anne-Maj Ruusunen Harri Laakso Irma Halonen Irmeli Vuori Ritva Wallin Erkki Wallin Katja Koivuviita Kalle Formunen Anne-Marie Palmu Kari Palmu Kaarina Kuparinen Niilo Kuparinen Leila Joensuu Pekka Joensuu Mirja Gröndahl Tauno Joensuu Pekka Raunio Pirkko Pulkkinen Eija Haanpää Pirkko Rissanen Maija Mirtola Mauri Vuoti Hilkka Kulmala Katariina Koivuviita Kristiina Mäkelä Esa Lindgren MERIPORIN KUKKA PARTURI-KAMPAAMO Kirsti Mannila Pori PORIN ELÄKELÄISET RY Tauno Kovanen Maija-Liisa ja Valto Rantamäki Aila ja Tauno Viitala Eine Aaltonen Ella Harjunen Anja Haapanen Tuula Telin Airi Räsänen Liisa Söderman Anja Harja Pirkko Raitaniemi Anja Mäkinen Kyösti Sakari Hemmo Mäkinen Aira Hietanummi-Nikula Raimo Nikula Seppo Kuusisto Tarmo Korvenranta Seppo Kivimäki Pentti Rantanen Raimo Laakso Anja Heikkilä Marja-Leena ja Erkki Mäkelä Hilkka ja Jukka Eriksson Riitta ja Heikki Kiviniemi Pauli Terävä Liisa ja Raimo Liljeroos Markku Lahti Reitto Koivula Pekka Leino Anja ja Kalevi Mäkelä Tarja Korhonen Jorma Fagerdahl Seija Wrang-Sultemeyer Irja Koskinen Annikki Rosenqvist Helena Heiniluoma Esko Heiniluoma Into Nieminen Hilkka Rauäng Jouko Tiikkainen Virpi Lampinen Rauma RAUMAN ELÄKELÄISET RY Kirsti Hannukainen Pekka Helkiö Jorma Uusitalo Pauli Liekari Elisa Merenkivi Timo Liimatainen Juha Poimio Anneli Liekari Sirkka Suominen Annikki Aaltonen Jarmo Grundsröm Sirpa Leppälä Seppo Helva Raija Sajantola Liisa Okkonen Seija Tunturivuori Jouko Tunturivuori Airi Marila Heli Lintunen Lars Erkkilä Pirjo Laine Jouko Murto Simo Koskela Seppo Virtanen Anna-Liisa Virtanen Tapio Ailasmaa Antti Kallio Ulvila Irmeli ja Jouko Vuohiniemi Pertti Multisilta Pirjo ja Taisto Silanen Anneli Auren Irja Mikkola Eila Takala Vuokko ja Jouko Lanne ? ELÄKELÄISET RY:N SATAKUNNAN ALUEJÄRJESTÖ TOIVOTTAA RAUHAISAA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Eläkeläinen 6/2019 29
Toini Raune Terttu Palomäki Tuulikki ja Kauko Pihlajamäki Alpo Myllymäki Pekka Fallström Seija Pyssysalo Seija Vidlund Eira Salonen Marja ja Matti Salonen Raija Letonsaari Anneli Salminen Timo Selin Anja Halenjus Aila Fallström Kyllikki Fallström Torsti Fallström Sinikka Fallström Margit Suominen Saini ja Risto Lepistö VASEMMISTOLIITON ULVILAN YHDISTYS RY Vampula Anni Heikkilä Oili Puttonen Matti Lamberg Anja Karsikas Kauko Kärkäs Seppo ja Reetta Virtanen Mervi Mattila Aimo Polo Sirkka Jeulonen Sirpa Rossi Leena Salo Kalevi Tuovinen Hannu Hyvärinen Pekka Immonen Sirkka Ruotsalainen Kalle Korhonen Marja-Leena Kärkkäinen Erkki Pennanen Kirsti Joki Mirja Tsupari Mervi Höylä Iisalmi Liisa ja Toivo Pesonen Kaarina Korhonen Raili Hautamäki Martti Heikkinen Timo Hiltunen Sanni Mursu Aimo Mursu Maila Aronen Kauko Ollikainen Eeva Komulainen Väinö Antikainen Anneli Kauppinen Leena Hiltunen Kirsti Puurunen Reino Puurunen Anja Väätäinen Toivo Väätäinen Pirjo ja Seppo Rönkkö Anja Kattainen Timo Knuutinen Maija Ruokangas Maija Junnilainen GOLDEN DOME IISALMI IISALMEN KESKUSAPTEEKKI IISALMEN KUVA HIUS-SOPPI IISALMI TTJ KULJETUS SONKAJÄRVI BOVELLAN KUKKA-JA HAUTAUSPALVELU IISALMI ASUKULMA IISALMI KAHVILA HILLA OY IISALMI IISALMEN YKKÖSAPTEEKKI Savo O.K.AUTO OY IISALMI HANKKIJA IISALMI TOIMI TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ IKH-RAUTAOSA IISALMI SÄHKÖTOIMISTO MURTOLA IISALMI PRIIMA APTEEKKI IISALMI HUONEKALULIIKE M-KALUSTO KY IISALMI KIINTEISTÖVÄLITYS KORTELAINEN OY IISALMI IISALMEN TYÖVOIMAYHDISTYS RY OP YLÄ-SAVO OP POHJOIS-SAVO IISALMI Keitele Kalle Karhunen Juhani Kolari Irja Laukkanen Reijo Laukkanen Silja Luukkonen Salme Qvick Eeva Räty Matti Vesterinen Paula Vesterinen Raili Vesterinen Ulla Ylitalo Antero Kärkkäinen Elina Kärkkäinen Kiuruvesi Elsa Sivonen Anneli Ohtonen Hanna ja Martti Tikkanen Kaarina ja Olavi Ruotsalainen Elina ja Tauno Blomberg Helmi ja Vilho Kesti Anja Reinikainen Anja Mikkonen Kalle Ruotsalainen Eino Tikkanen Aili ja Pentti Saastamoinen Kaisa Hyvönen Vieno Blomberg Pirjo ja Seppo Piippo Pentti Pursisinen Jouko Pääkkö Väinö Kuljukka Erkki Remes Eeva Martikainen Lauri Hyvönen Pirjo ja Erkki Pennanen Ritva ja Lauri Väisänen Pirjo ja Pekka Fält Reino Kumpulainen Ritva Kononen Juho Laukkanen Irma ja Esko Hiltunen Anna-Liisa Härkönen Mirja ja Esko Ahola Aino Qvick Irja Kumpulainen Anja Aho Aarno Jalonen Antti Honkonen Esko Grekelä Hannu Hurme Heimo Liimatainen Pekka Isaksson Topi Berg SAVON ALUEJÄRJESTÖ RY:N ONNITTELUT 60-VUOTIAALLE JÄRJESTÖLLE! LIIKUNNALLISTA JOULUA JA REIPASTA UUTTA VUOTTA TOIVOTTAVAT KÄVELYPÄSSIT 30 Eläkeläinen 6/2019
Kuopio-Kallavesi Maija ja Väinö Ovaskainen Sirkka Jeulonen Paavo Svenn Mervi Höylä Veijo Kekkonen Pirjo Lappalainen Satu Siponen Heimo Seppänen Anja Hartikainen Sirkka, Ritva ja Helvi Leena Toivanen Heikki Kasanen Helmi Kokkonen Sirkka Kuikka Etelä-Vantaa Helena Grönqvist Aune Taipale Anna-Liisa Mämmi Raili Pääskynen Tapani Pääskynen Tuula Kivijärvi Mauri Kivijärvi Marja-Liisa Viljamaa Kauko Niemelä Kristiina Linna Aila Silvennoinen Varma Silvennoinen Seija Saukkonen Valma Haapala Manu Pellinen Soili Nieminen Eila Järvi Alli Myllyniemi Ritva Ronkainen Raili Sarvi Sauli Sarvi Anneli Dahl Antti Dahl Anja Sundberg Lasse Hakala Esko Hämäläinen Pertti Vuorio Kaarina Heinonen Airi Pantsu Ari Martinaho Marja-Leena Pölönen Oskar Lahdenperä Uusimaa KUOPION VASEMMISTO ONNITTELEE 60-VUOTIASTA ELÄKELÄISET RY:TÄ JA TOIVOTTAA KAIKILLE HYVÄÄ JOULUA KUOPIO–KALLAVESI ELÄKELÄISET RY TOIVOTTAA HYVÄÄ JOULUA ELÄKELÄISYSTÄVILLE SEKÄ ONNITTELEE 60-VUOTIASTA JÄRJESTÖÄ Leppävirta LEPPÄVIRRAN ELÄKELÄISET RY Taisto Pursiainen Reijo Eklund Ilma Juola Irja ja Eino Nikkanen Elvi ja Pertti Parviainen Anne ja Jouko Mönkkönen Asta ja Reino Kuittinen Aino Kuittinen Jaakko Pursiainen Sonkajärvi Väinö Karppinen Kalevi Tuovinen Leena Tuovinen Aili Rönkkö Kari Rönkkö Matti Makkonen Kyllikki Rönkkö Eila Mikkonen Veikko Heikkinen Jorma Rönkkö Tuusniemi TUUSNIEMEN ELÄKELÄISET RY Unto Räsänen Juhani Tanski Matti Tissari Kirsti Joki Olavi Joki Kaisa Korhonen Jouni Jussinniemi Erkki Virtanen Janne Nieminen Karol Kula Jani From Arto Savolainen Henna Pikänen Hakunila Hanko HANGON ELÄKELÄISET RY Havukoski HAVUKOSKEN ELÄKELÄISET RY Hyrylä HYRYLÄN ELÄKELÄISET RY Maija ja Veijo Oksala Annikki Sinkkonen Sirkka Korhonen Anna-Liisa Räsänen Eila Räsänen Aune Järvinen Virva Takala Simo Hyökki Mikko Rytkönen Raili Kumpulainen Riitta ja Juha Saukkola Sylvi Syrjämäki Veikko Kunari Helmi Tiilikainen Aino Harsunen Ritva Veijalainen Kerttu ja Reino Viirtala Hyvinkää HYVINKÄÄN ELÄKELÄISET RY Olavi Kanerva Helena Joutsalo-Kanerva Leila Palonen Kaija Nykänen Liisa Leminen Pirkko Keihäsjärvi Eila Ervasti Jukka Nieminen Sirpa Aalto Veikko Ceder ? HAKUNILAN ELÄKELÄISET RY toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Varkaus VARKAUDEN ELÄKELÄISET RY Leena ja Olli Salo Anja Varis Raija Puumalainen Mirja Tsupari Irma ja Pirkko Heiskanen Elli Holopainen Pirjo Tavi Pertti Laakkonen Lea ja Unto Liisa ja Matti Marketta Palkeinen Matti Mäkelä Antero ja Pirkko Asikainen Vehmersalmi VEHMERSALMEN ELÄKELÄISET RY ELÄKELÄISET RY:N UUDENMAAN ALUEJÄRJESTÖ TOIVOTTAA HYVÄÄ JOULUA JA ONNEA VUODELLE 2020! Eläkeläinen 6/2019 31
Ritva Mähönen Paavo Mähönen Sirkka-Liisa Kärkkäinen Matti Kärkkäinen Oili Paajanen Sakari Salo Terttu Järvinen Kerttu Kallinen Aarne Lindgren Matti Eskelinen Kaisa Naatti Tom Trogen Lauri Muistola Terttu Muistola Pekka Kaihevaara Leena Kotamäki Pauli Laakkonen Kaarina Laakkonen Järvenpää Leonid Hramoff Taisto Ojamaa Sinikka Ojamaa Jouko Saarinen Marika Kääpä Antti Salomaa Ritva Lehtinen Juhani Löfström Anneli Kelometsä Marjatta Holmberg Einar Holmberg Terttu Vattukallio Onni Vattukallio Eira Storm Pentti Storm Maire Vaho Seppo Vaho Kalle Kortetjärvi Eila ja Antero Nylund Aino Koponen Lea Foudila Orvokki Putous Taisto Putous Vieno Mansikkamäki Matti Hytönen Veikko Laine Tarja Felin Viljo Heikkinen Karjaa-Pohja KARJAA-POHJAN ELÄKELÄISET RY Karkkila Elvi Aalto Pentti Ahjoniemi Ulla Ahjoniemi Eino Hellsten Terttu Hellsten Eino Huotari Jarmo Koivunen Tauno Koivunen Terttu Koivunen Irma Laakso Artturi Leinonen Pirkko Leinonen Kirsti Lopina Pentti Lopina Ismo Nikander Ritva Nikander Eino Paakkunainen Veikko Raunio Juhani Salminen Ritva Toivonen Esa Vepsäläinen Tellervo Vepsäläinen Reino Vepsäläinen Kerava Ilmari Heinonen Kaisu Taimi Ollila Asser Peltonen Anna Lassila Shamsul Alam Tilma Liukkonen Asta Grönroos Sylvi Torvinen Matti Savolainen Reijo Savolainen Ritva Leinonen Ritva Salo Riitta Törmänen Pia Lohikoski Juhani Lohikoski Kari Koivunurmi Oili Liukkonen Ritva Saarinen Pauli Saarinen Markku Liimatainen Eija Louko Maila Hölttä Keijo Aalto Tarja Ruotsalainen Ulla Jalkanen Raimo Jalkanen Anja Raninen Anneli Värttiö Esko Pursiainen Ilmari Kvist Keijo Kyyhkynen Kalevi Eskelinen Pirjo Sandberg Ilona Savelius Seppo Kauhanen Ulla Karppinen Eila Tallus Ritva Vallius Kirsti Karanen Osmo Varinen Tellervo Varinen Paavo Timonen Ritva Innala Maila Penttinen Lauri Saloriutta Aino Läng Pekka Niklander Anneli Liikala Airi Komokallio Heikki Komokallio Pirjo Pohjanlehto Raimo Väänänen Asko Korhonen Veikko Haataja Eetu Voutilainen Raili Voutilainen Inkeri Savolainen Seppo Ronkonen Pirkko Laaksonen Kirkkonummi-Siuntio Helena Ruotsala Matti Ruotsala Sirkkka Isotalo Aino Heiskanen Kalle Kettunen Keijo Karvinen Jorma Junno Raija Mäki Pia Keränen Arvo Aalto Tuula Loimijoki Tuomo Tiitinen Klaukkala Tarja Anttila Risto Anttila Armi Backman Anita Boudaoud Pertti Halonen Vappu Halonen Leila Heino Maila Huovari Allan Hyytiäinen Terttu Hyytiäinen Seppo Itäniemi Sirkka Itäniemi Aarne Kyllönen Anneli Kyllönen Aira Lehtinen Erkki Lehtinen Sirkka Lehtonen Merja Lönnqvist Lea Mäkinen Heikki Mäkinen Rauni Pelkonen Arja Serenius Jorma Serenius Irja Terho Liisa Tikkanen Aimo Törrönen Toini Törrönen Pirkko Vertti Tuomo Vasenius Esko Vuorenmaa Pirjo Vuorenmaa Korso Kirsti Forssell Irmeli Ihannus Toivo Ihannus Esko Kanerva Sirkka-Liisa Kanerva Meeri Kiukas Ari Kolehmainen Maire Kolehmainen Toini Laine Aune Lehtinen Olavi Lehtinen Kaija Liikaoja Pentti Liikaoja Mauri Pessi Simo Ronkainen Leila Saari Markus Saari Sirpa Syrjänpää Eija Tarvainen Olavi Tervonen Sirkka Tervonen Tikkurila Matti Savolainen Leila Renfors Ritva Väyrynen VIHERLAAKSON-KARAKALLION ELÄKELÄISET RY TOIVOTTAA ELÄKELÄISYSTÄVILLE HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2020! Aili Kotilainen Leila Pulkkinen Risto Pulkkinen Pia Koskinen Kirsti Immonen Aimo Immonen Pirjo Kukkoaho Anja Lamberg Majlis Saarelma Liisa Tossavainen Leila Pulkkinen Risto Pulkkinen Veikko Ratilainen Esko Kotilainen Heimo Liimatainen Matti Holopainen Irmeli Koponen Urho Kumpulainen Porvoo Tapio Ruuskanen Airi Ekman Irma Isoaho Ilona Räsänen Helena Mattila Eero Julkunen Martta Väisänen Tuula Kukkonen Kaino Kukkonen Elvi Majander Valma Kalliomäki Irma Haverinen Margit Wallenius Raili Vuorinen Kari Winqvist Erkki Virtanen Raija Vilenius Ritva Mäntymäki Rut Laakso Eila Jussila Hannu Pahla Eeva Kontturi Ulla Lindroth Anneli Järvelä Raimo Järvelä Ritva Karvonen Eila Lehmonen Liisa Paasela Hilkka Id Väinö Korhonen Kirsti Hiltunen Jussi Mård Eila Mård Reijo Penttilä Kaija Penttilä Rajakylä-Länsimäki Tuula Saastamoinen Tuomo Saastamoinen Veijo Sinisalo Kirsti Halenius Mirjam Viitanen Sirkka-Liisa Lahtinen Matti Lahtinen Merja Räsänen Merja Järvenpää Irja Kinnunen Vilho Kinnunen Vihti Martti Korhonen Seija Korhonen Kirsti Laitinen Jaakko Laitinen Marjatta Kainulainen Maija Salminen Sisko Halèn Aira Luusua Soili Suikkanen Eero Hiidenvesi Arto Viherkanto Seija Vilkman Jorma Koimäki Ritva Koimäki Helvi Heikonen-Hellgren Raine Hellgren Maila Kettunen Sirpa Laakso Mauri Laakso Virpi Juvonen Viherlaakso-Karakallio HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2020! ONNEA 60-VUOTIAALLE ELÄKELÄISET RY:LLE! LOHJAN SEUDUN ELÄKELÄISET RY Lohjan Seutu 32 Eläkeläinen 6/2019
Dragsfjärd DRAGSFJÄRDIN TYÖVÄENELÄKELÄISET DRAGSFJÄRDS ARBETARPENSIONÄRER RY Kerttu Heikkilä Berit Valtonen Carola Sjöblom Toini Grönqvist Helmer Andersson Ilse Hellström Ole Sjöblom Raili Fagerlund Osve Karlsson Senja Dunder Kenneth Dunder Lisa Lagerström Love Lagerström Bengt Uggeldahl Sol-Britt Antikainen Eino Antikainen Gunveig Holmström Sven-Olof Holmström Kaj Erik Lindblom Lea Johansson Gunilla Johansson Markku Palviainen Leo Pakarinen Ritva Laitinen Kristina Hakola-Wass Tomy Wass Benita Hellström Dolores Mickelsson Nancy Hagelberg Esko Antikainen Kristina Ahlqvist Leif-Gunnar Ahlqvist Ethel Österberg Olof Österberg Salme Jäntti Ines Johansson Railo Sahlgren Inge-Maj Färm Marja-Leena Laaksonen Guy Gustafsson Paavo Hautapaakkanen Ritva Hautapaakkanen Maj-Britt Gustafsson Forssa FORSSAN ELÄKELÄISET RY Maila Avila Päivi Honkala Raimo Honkala Elmi Huusela Ossi Huusela Juhani Hyvärinen Juhani Kataja Hilkka Koivula Markku Koski Martti Koski Simo Leino Hilkka Lundell Unto Lundell Heimo Mattila Marja-Liisa Paunila Anneli Pyykkö Olavi Rassi Liisa Simola Veijo Simola Sirkka-Liisa Ilvonen Pirkko Vellamo Halikko Raili Suontausta Ritva Vennonen Veikko Vennonen Raimo Nieminen Laila Vähälä Kirsti Lindholm Paula Jokinen Paavo Rantsi Raija Riski Jarmo Jokinen Jerita Havia Kaarina KAARINAN ELÄKELÄISET RY Raija Raittio Ilmi Saapola Anja Erlin Kaija Martin Simo Martin Marja Laiho Eila Mäkelä Sirpa Asklöf Anna-Liisa Hettula Pekka Virtanen Leena Laitinen Matti Virtanen Eija Hassinen Hilkka Nätti Eira Nurmi Pertti Nurmi Jouko Soini Terttu-Leena Pyyhtiä Terhikki Koskinen Alpo Koskinen Riitta-Leena Leinonen Varsinais-Suomi Aulis Leinonen Armas Arvonen Loimaa Simo Kulmala Ari Löytömäki Jorma Niemelä Usko Heinonen Eino Mattila Anni Mattila Pentti Hakala Helvi Laine Marja Koskenmäki Simo Jalovaara Raimo Kuusisto Heimo Virtanen Pekka Nurmi Hannu Kojo Paula Suojanen Maija Virtanen Pirkko Hämäläinen Ritva Ihamäki Tuula Aalto Sirkka Mikkola Eila Kolu Lea Merta Lemmikki Jääskeläinen Vappu Leppänen Sinikka Hörkkö Hannu Peltonen Seppo Saurio Parainen Taina Drugg Ritva Forsman Heikki Hoppendorff Kaija Hoppendorff Marita Jansson Marja-Liisa Lepistö Soilikki Laaksonen Marjatta Lundberg Eija Remes Beata Sinisalo Aila Voitiainen Sinikka Sausvaara Hilkka Tuukkanen Piikkiö Marja-Liisa Teräväinen Kari Teräväinen Pirjo Lundell-Lindqvist Seija Peltonen Kari Peltonen Maire Lepoaho Kalevi Lepoaho Irma Kaukiainen Martti Majuri Gunborg Suominen Matti Suominen Tapio Manninen Heljä Karjalainen-Manninen Maija Lehtonen Onni Lehtonen Pirkko Oksa Terttu Lindfors Ritva Leppänen Tellervo Hakala Elli Jokinen Raija Ekman Ilkka Ekman Raita Lenkkeri Taisto Lenkkeri Pirkko Leino Anne Linnavuori Juhani Linnavuori Ari Niemi Irene Seppä Marjatta Helin Juhani Helin Ritva Halinen Tuija Pyökäri Paavo Pyökäri Raision Seutu Aarre Lehtonen Vappu Lehtonen Raimo ja Anneli Helander Mauri ja Anita Salmela Reijo Tuomi Sirpa Ruisniemi Aimo Ruisniemi Liisa Petäjistö Eija Nurmi Matti Småträsk Eira Roiha Onni Roiha Raija Koivisto Timo Ranki Urho Alho Ensio Kautiainen Anja Kautiainen Terttu Kuusinen Arto Rossi Helge Laaksonen Pekka ja Marke Veijalainen Lea Pietiläinen Kari Pietiläinen Kaarina Keskikastari Hilkka Suomi Viljo Heikkilä Pirkko Aalto Tertu Teinilä-Ollonen Risto Heinonen Mikko Immonen Pirjo Katunpää Onerva Kirveennummi Keijo Laine Turku TURUN ELÄKELÄISET RY Arja Rantala TURUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET RY Kurt Laine Tuula Ek Raili Lehtelä Ensio Laine Lahja Korpela Kaija Kiessling Paula Lehto Lehdon porukka Pekka Ekmark Kaisu Nurmi Ken Helenius Kirsti Kaire Ritva Normasto Aini Varjonen Sirpa Aaltonen-Veikkolainen Sorj Heinonen Jaakko Ahola Terttu Nurmi Eva Holm Eija Tikkanen Uusikaupunki UUDENKAUPUNGIN ELÄKELÄISET RY Harto Forss Anna-Liisa Lehto Tuula Rantanen Pertti Haverinen Irmeli Kangas Raija Alanko Virve Saarinen Sinikka Virtanen Tauno Virtanen Annikki Raumolin Ritva Varjonen Päivikki Mäkirinta Elvi Heikkilä Osmo Korhonen Soili Kurvinen Hilkka Hakkarainen Airi Tamminen Pekka Saari Eläkeläiset ry:n hallitus Martti Korhonen Marja Leena Makkonen Sirkka Kuivala Antti Holopainen Maija-Liisa Ekorre Antero Kyllönen Pauli Liekari Maire Kauhanen Eläkeläiset ry:n henkilökunta Jan Koskimies Anna Autio Heli Grönroos Anna Eskola Anu Mäki Tiina Rajala Eva Rönkkö Tuomas Talvila Marja-Liisa Hirn Tarja Hovi ELÄKELÄISET RY:N VARSINAISSUOMEN ALUEJÄRJESTÖ RY TOIVOTTAA YHDISTYSVÄELLEEN HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA Eläkeläinen 6/2019 33
kulttuuri K auko Haarakangas kuvaa senioritarinoissa Elämä on sekä Näillä mennään Unton ja Raijan sopeutumista työelämän paineista eläkeläisen arkeen. Pariskunnan elämää seurataan lokakuusta 2010 lähtien vuoden 2018 loppuun. Huumorilla höystetty tarina on samalla elämäntaidollinen ja -filosofinen kuvaus ikääntymisen tuomista muutoksista ja haasteista niin yksilön kuin parisuhteen tasolla. Perusviesti on, että ikääntymisestä huolimatta elämään tuo rikkautta, jos jaksaa olla mukana kiinni tässä hetkessä muistojaan unohtamatta. Eläkeläisyyden sanotaan olevan kolmas ikä, vuoden kierron kolmas vaihe. Unto on syntynyt vuonna 1948, Raija 1952. Heidän elämänkaarensa kautta avautuu suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehityshistoria eri vaiheineen. Molemmat syntyivät vaatimattomiin maalaisoloihin Pohjois-Suomessa. Unto muutti 11-vuotiaana Ouluun, Raija kasvoi maaseudulla. Ylioppilastutkinto avasi opiskeluväylät ja mahdollisuuden sosiaaliseen nousuun. Kakkososassa seurataan, mitä kaikkea Raijan ja Unton elämässä yhteen vuoteen mahtuu. Vuoden mittainen jakso alkaa Suomen satavuotisitsenäisyyspäivästä. Mitä kaikkea maapallolla ehtii tapahtua yhden auringonkierron aikana? Miten asiat sujuvat Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa? Haarakangas kuvaa pariskunnan elämää vivahteikkaasti, pienet, mutta tärkeät yksityiskohdat huomioiden. Mikä elämässä muuttuu eläkkeelle jäämisen jälkeen, mikä pysyy samana, millä keinoilla uusiin haasNiin paljon mahtuu senioripariskunnan elämään Kauko Haarakankaan tarinoiden perusviesti on, että ikääntymisestä huolimatta elämään tuo rikkautta, jos jaksaa olla mukana kiinni tässä hetkessä muistojaan unohtamatta. Milloin vanhuus alkaa? SItäkin pohditaan Senioritarina-kirjoissa. teisiin pariskunta vastaa? Laulun sanoja mukaillen voi sanoa, että niin paljon kuuluu rakkauteen ja myös eläkeläispariskunnan arkeen ja juhlaan. Entä kuinka paljon tapahtumia elämään on kokonaisuudessaan mahtunut? Sitäkin on aikaa yhdessä pohdiskella, kun työkiireet eivät enää paina päälle. Milloin vanhuus alkaa? Unton työkaveri lähettää satiirisen sähköpostiviestin, jossa hän kuvailee ihmisen elämänkulun epäreiluutta. Elämä vie suurimman osan ajastasi, 34 Eläkeläinen 6/2019
puhkesi kolmipäiväinen nuorisomellakka. Unto oli innoissaan siitä, että pienessä kotikaupungissa tapahtui. Oli mukava, kun kadut olivat täynnä nuorisoa. Unto ei kuitenkaan heitelyt kananmunia ja tomaatteja poliisien päälle, ei särkenyt ikkunoita eikä hänellä ollut paukkupommeja. Unto oli paikalla 7.8. 1967, kun puolen yön jälkeen saapui poliisin mustamaija-piiska-autosaattue ja tyhjensi koko torin aukion. Lähes kaaokseen joutunut väkijoukko yritti tunkeutua tavaratalon edessä olevalle jalkakäytävälle. Kouluja opiskeluvuosien jälkeen työpaikan vaihtumisen mukana vaihtui myös kotipaikkakunta. Tornion kausi kesti Untolla pitkään ja päättyi eläkkeelle jäämiseen ja muuttamiseen Raijan kanssa Ouluun. Raija harrastaa vesivärimaalausta kansalaisopistossa, mutta Untolla uusien kavereiden löytäminen onkin ollut vaikeampaa. Yli kolmekymmentä vuotta on pariskunta automatkaillut Euroopan eri kolkissa, myös kesällä 2018 he ovat 15 vuorokautta tien päällä Euroopassa. Reissu päättyy Tallinnassa Raijan rojahtamiseen kahvilaterassilla selälleen ja selkärankaan tulee pieni murtuma. Se muuttaa kesäsuunnitelmat uusiksi. Raijan ja Unton elämänmottona on, että on nautittava siitä, mistä todella nauttii eikä vain siitä, mistä toisten mielestä kuuluu nauttia. Teosten kirjoittaja Kauko Haarakangas toimi johtavana psykologina Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin Keroputaan sairaalassa Torniossa 1986 –2012. Hän on julkaissut kaksitoista teosta ja asuu nyt eläkeläisenä Oulussa vaimonsa Anja Liljan kanssa. Juha drufVa lapsi ja elät viimeiset vuotesi ilman vastuuta leikkien, syöden ja nukkuen. Lopuksi kellut äidin vatsassa 9 kuukautta, jonka jälkeen päätät elämäsi orgasmiin. Milloin siis vanhuus alkaa? Esimerkiksi tieto, että ihminen on 65 vuoden ikäinen, ilmoittaa meille vain, että hänen syntymästään on kulunut 65 vuotta ja että hän on saavuttanut eläkeiän. Voimme sanoa hänen olevan jo vanha, mutta silti hänen elimistönsä fysiologinen tila voi olla parempi kuin nelikymppisellä. Unton ja Raijan elämäntapa on heidän ikiomansa, olkoot muut siitä mitä mieltä tahansa. Eläkkeellä on enemmän aikaa huolehtia kunnostaan ja terveellisestä ruokavaliosta. Syksyn tullen Unto ja Raija aloittavat yhteisen kirjallisuuspiirin ja lukevat vuorotellen ääneen jotain klassikkoteosta. Myös klassista musiikkia he kuuntelevat paljon. Usein keskustelu kääntyy lapsuuden muistoihin. Työja kotipaikat vaihtuivat Yhteiskunnallisen herätyksen Unto sai elokuussa 1967, kun Oulussa Kauko Haarakangas: Elämä on – Senioritarina. Atrain&Nord 2018. Kauko Haarakangas: Näillä mennään! Senioritarina osa 2. atrain&nord 2019. ja kiitokseksi se antaa kuoleman. Olisi reilumpaa, jos elämän voisi elää takaperin. Pahin tälli eli kuolema hoidetaan alta pois heti alkuun, tämän jälkeen siirrytään vanhainkotiin, josta sinut passitetaan pihalle, kun tulet nuoremmaksi ja hyväkuntoisemmaksi. Saat kultakellon ja aloitat työelämäsi korkeimmalta pallilta, teet töitä 40 vuotta, kunnes aloitat riemukkaan opiskelijaelämän. Kuntosi paranee ja näytät päivä päivältä paremmalta. Ryyppäät ja riehut seksielämineen valmistuessasi yläasteelle menemiseen. Käyt läpi yläja ala-asteet, lopussa saat kultaisen tähden vihkoosi, kun lasket oikein 1+2. Olet On nautittava siitä, mistä todella nauttii eikä vain siitä, mistä toisten mielestä kuuluu nauttia. Kesäteatterin esityspäivät 2020 ti 9.6. klo 18 Ennakko 1 ke 10.6. klo 18 Ennakko 2 to 11.6. klo 18 Ensi-ilta su 14.6. klo 15 ma 15.6. klo 18 ti 16.6. klo 18 ke 17.6. klo 14 ja 18 ti 23.6. klo 18 ke 24.6. klo 14 ja 18 to 25.6. klo 14 ja 18 su 28.6. klo 15 ti 30.6. klo 14 ja 18 ke 1.7. klo 14 ja 18 to 2.7. klo 14 ja 18 su 5.7. klo 15 ti 7.7. klo 14 ja 18 ke 8.7. klo 14 to 9.7. klo 14 ja 18 su 12.7. klo 15 ti 14.7. klo 14 ja 18 ke 15.7. klo 14 to 16.7. klo 14 ja 18 su 19.7. klo 15 ti 21.7. klo 14 ja 18 ke 22.7. klo 14 to 23.7. klo 14 ja 18 su 26.7. klo 15 ti 28.7. klo 14 ja 18 ke 29.7. klo 14 Heinolan katetulla kesäteatterilla Ohj au s: K ar i He iska nen Ray C oo n ey Hyvin tavallisen keski-ikäisen pariskunnan elämä mullistuu, kun mies palaa kotiin salkku täynnä rahaa. Metrossa gangsterin kanssa laukkua vaihtanut Henry Perkins haluaa heti pakata tavaransa ja lähteä vaimoineen varhaiseläkkeen viettoon. Erinäiset sattumukset kuitenkin viivyttävät matkalle lähtöä. Joesta löytyy sementtipainoissa upotettu mies, joka kantaa salkussaan Henryn eväsleipää ja henkkareita. Poliisi, taksikuski ja illalliselle saapuva tuttavapariskunta vedetään mukaan selkkaukseen. Liput ja ryhmävaraukset Heinolan kulttuuritoimistosta: Puhelin (03) 849 3606 Peruslippu: 32 €. Eläkeläiset, opiskelijat, työttömät: 28 €. Lapset (4-14 v): 15 €. Ryhmät yli 30 hlöä: 27 € / lippu, ryhmänjohtajalle vapaalippu. Teatterin väliajalla ja ennen esitystä tarjolla WPK-talolla monipuoliset väliaikapaketit. A-oikeudet. verkkokauppa.heinola.fi Tilaa liput Lippupisteestä Heinolan kulttuuritoimisto: Kauppakatu 4, 18100 Heinola, (17,50–34,50 € + toimituskulut alk. 1 €) puhelin (03) 849 3606, ma-pe klo 8.30 – 15.30. www.heinola.net kirJa Eläkeläinen 6/2019 35
”K irjallisuus luo maailmaan tiloja, joissa ei ole meitä ja muita, vaan me voimme olla me”, kirjailija, toimittaja ja dokumenttielokuvien ohjaaja Elina Hirvonen toteaa. Ajatus globaalista katseesta, siitä, että kaikki, mitä kanssaihmisillemme tapahtuu missä tahansa maailmankolkassa koskee myös meitä jokaista, on tärkeä osa Hirvosen kirjailijan eetosta. Hänen neljäs romaaninsa Punainen myrsky (WSOY, 2019) tuo lukijan lähelle koskettavasti pelon ja salaisuudet, hyväksynnän ja rakkauden sekä kauneuden kaipuun sodan ja pakolaisuuden satuttaman irakilaisperheen tarinan kautta 1950-luvulta alkaen nykypäivään. Salaisuus, jota lastenkin tulee vaalia, on perheenisän toimiminen Saddam Husseinin hirmuhallintoa vastustavassa vastarintaliikkeessä. Isä ja koko perhe ovat koko ajan vaarassa tulla paljastetuksi karmivine seurauksineen. Tässä kauhun tasapainossa perheen pojista kehkeytyy ilmiantajia, jopa tappajia. Heidän kauttaan Hirvonen kuvaa, miten väkivallan siemenet kylvetään. täStä kaikeSta huolimatta Punainen myrsky on erityisesti kauniin kielensä, mutta myös tarinansa kautta kaunis, lohdullinen, ymmärrystä ja myötätuntoa herättävä kirja, kuten kaikki Hirvosen romaanit. Kauhun ja traumaattisten kokemusten keskellä perheen äiti hakee kauneutta ja eheyttä osoittaen pyyteetöntä rakkautta. Näkökulma on Irakissa varttuneen, Suomeen pakolaisena pakolaisleirin kautta päätynen pojan katseessa ja kokemuksissa. Hän hakee identiteettiään pelon, salaisuuksien, syyllisyyden ja häpeän varjossa, huutaen hyväksynnän ja rakkauden perään. Romaanissa lapsen kärsimys on meidän kaikkien yhteistä. Elina Hirvonen muistuttaa, että me kannamme edellisten sukupolvien taakkoja. Ne kulkevat mukanamme tavoilla, joita emme aina ymmärrä. Niiden tulkitseminen on Hirvosen kirjailijan työn tärkeimpiä motiiveja. Isis-järjestön nousu ja järjestön toimet kauheuksineen järkyttivät maailmanlaajuisesti. Se ja 2015 alkanut pakolaistulva sai myös Hirvosen pohtimaan, kuinka tätä konfliktia ja ylipäätään Irakin tapahtumia voisi tulkita taiteen keinoin. – Mietin, kuinka saada ihmiset ymmärtämään, että kaikki sodat ovat verrannollisia toisiinsa, yhtä traumatisoivia ja haavoittavia. Sodan seurauksia Elina Hirvosen sanataide herättää myötätuntoa ja ymmärrystä Ajatus ”globaalista katseesta”, siitä, että kaikki, mitä kanssaihmisillemme tapahtuu missä tahansa maailmankolkassa koskee myös meitä jokaista, on tärkeä osa kirjailijan eetosta. teksti SiSkotuulikki toiJonen kuva Jarkko Virtanen/WSoy Elina Hirvonen käsittelee kirjoissaan suuria ja vaikeita teemoja. – Haluan kirjoittaa vain niistä asioista, jotka ikään kuin pakottavat minut taiteellisiin tulkintoihin. 36 Eläkeläinen 6/2019
yli sukupolvien käsittelin jo esikoisromaanissani, vuonna 2005 ilmestyneessä Että hän muistaisi saman, Punaisen myrskyn sisaressa. Irakin sotaa käsiteltiin tiedotusvälineissä, kuin se olisi jokin videopeli. Aloin hakea vastauksia kysymyksiini, mitä tapahtuu niille lapsille, jotka ovat Irakissa sodan sytyttyä. Näistä pohdinnoista syntyi kaksi teosta, palkittu dokumenttielokuva Kiehumispiste ja romaani Punainen myrsky. Punainen myrsky pohjautuu kansanedustaja Hussein al-Taeen perheen tarinoihin. Päähenkilö ei kuitenkaan ole Hussein al-Taee, vaan romaanin inspiraationa ovat olleet hänen lapsuudenperheensä tarinat. – Punainen myrsky on kaunokirjallinen fiktiivinen tarina, eikä nykyisin kansanedustajana toimivan alTaeen perheen sukukronikka. Se on ajankohtainen romaani maailmasta, jossa lapset hakevat vanhempiensa ja yhteisön hyväksyntää. Oli tärkeää löytää romaaniini universaali, ajallisesta ja paikallisesta kehyksestä irtaantuva kertojan ääni, Hirvonen tähdentää. hirVonen on romaaneissaan liikkunut laajalla akselilla maantieteellisestikin Afrikasta Lähi-Itään. – Kirjojeni aiheet ja tapahtumapaikat kehkeytyvät orgaanisesti jostain asiasta tai ilmiöstä, joka alkavat askarruttaa ja koen tarvetta syventyä niihin kaunokirjallisuuden avulla. Punaisen myrskyn merkitys, jopa manifesti löytyy muun muassa toivosta, kirjailija pohtii. – Jostain kumman syystä – näin olen taipuvainen ajattelemaan – raaistavienkin kokemusten jälkeen, jopa niiden aikana ihminen kykenee säilyttämään toivonsa ja tavoittelemaan valoa. On kuitenkin selvää, että traumaattiset kokemukset jättävät aina jälkensä ihmisiin, yhteisöihin ja yhteiskuntiin. Romaanin kuvaus auttaa ymmärtämään myös pakolaisuuden syitä ja seurauksia. Kun on pakko paeta, pakolaisleiriä ja niitä vaikeuksia ja hyviä asioita, joita pakolaiset kohtaavat yrittäessään päästä elämän syrjään täysin vieraassa maassa ja kulttuurissa. perheen riSaiSta arkea kantaa äidin pyyteetön rakkaus ja hyvän etsiminen, hänen kauneudenrakkautensa ja vaaliminen konfliktienkin keskellä. Monin tavoin ilmenevä rakkaus ja konkreettisten hetkien kauneus ovat Punaisen myrskyn tärkeitä teemoja. Sitä voidaankin pitää myös rakkauden korkeaveisuna. Niin koville koetuksille rakkaus joutuu, mutta ”kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii”. Elina Hirvonen käsittelee kirjoissaan suuria ja vaikeita teemoja. – Taiteellinen prosessi näiden teemojen käsittelyssä on aina vapauttava, mutta myös raskas. Haluan kirjoittaa vain niistä asioista, jotka ikään kuin pakottavat minut taiteellisiin tulkintoihin. Tuntuu, että taide on ainoa oikea tapa käsitellä kyseisiä teemoja. elina hirVoSen äiti oli vain kaksi vuotias, kun hänen isänsä kuoli talvisodassa. – Mummini oli äidin yksinhuoltaja koko ikänsä. Mummi oli todella tärkeä, yksi elämäni läheisimmistä henkilöistä. Hän oli torpan tyttö, joka sotaleskenä teki kolmivuorotyötä tehtaalla ja myöhemmin työskenteli suuren kartanon insinöörin taloudenhoitajana. – Lempeä mummini vähästä hätkähtänyt. Kun elin kiihkeintä punkkarikauttani, mummi ei arastellut tulla mukaani rautakauppaan kettinkejä hankkimaan. Hän antoi myös parhaat pukeutumisohjeet tyyliin, että sehän se on hyvä, minkä päälleen laittaa. Punaista myrskyä kirjoittaessaan Hirvonen mietti paljon ja keskusteli äitinsä kanssa sotaorpoudesta. – Kirjoittamisen kautta ymmärsin syvemmin myös äitini kokemuksia. Mitä vanhemmaksi äitini tulee, sitä enemmän hän tuntuisi miettivän identiteettiään sotaorpona ja ylipäätään sotaorpoutta. Hän myös osallistuu aktiivisesti sotaorpojen toimintaan. Hirvonen harmittelee, että sotaorpous on jäänyt julkisessa keskustelussa syrjään. – Irakin matkallani, käydessäni romaanin tapahtumapaikoilla ja keräämässä materiaalia puhuin Suomen sisällissodasta ja muistakin sodista. Sikäläisille kirjailijoille ja muille tapaamilleni irakilaisille antoi lohtua ja toivoa se, kuinka sisällissodan aikaan jakautuneesta Suomesta on tullut yksi maailman vakaimmista ja onnellisimmista yhteiskunnista. – toiVoiSin, että kaikki politiikassa mukana olevat tahot muistaisivat, kuinka hauraita oikeusvaltio, demokratia ja ihmisoikeudet ovat ja kuinka tärkeää niiden puolustaminen ja kunnioittaminen ovat. Valitettavasti tämä eivät ole itsestäänselvyyksiä missään päin maailmaa. Jokaisen ihmisarvoa kunnioittava demokratia on yksi ihmiskunnan parhaista saavutuksista, jota tulee aktiivisesti puolustaa kaikkialla. Taiteella sinänsä ei Hirvosen mielestä ole mitään sen ulkopuolista tehtävää. – Erityisesti nyt, kun tietyt poliittiset tahot haluavat rakentaa muureja taiteen avulla voidaan luoda tiloja, joissa rajat ylittävät, erilaisten ihmisten tunnistaminen on mahdollista. Se on tärkeää, lukurauhaa itselleen ja kaikille muillekin pukinkonttiin toivova humanismin puolestapuhuja muistuttaa. Toivoisin kaikkien politiikassa mukana olevien tahojen muistavan, kuinka hauraita oikeusvaltio, demokratia ja ihmisoikeudet ovat. Maustetytöt: Kaikki tiet vievät Peltolaan. Is This Art 2019 melko tarkalleen 20 vuotta sitten suosionsa huipulla oli brittiläinen Spice Girls (suom. Maustetytöt), jonka kiekkoja on myyty yli 80 miljoonaa. Viime keväänä kotoSuomessa sosiaalisen median musiikkitarjonnassa alkoi levitä viattomilla tyttöäänillä laulettu Maustetytöt-yhtyeen tarttuva ralli Tein kai lottorivini väärin. Vaalasta, Oulun ja Kajaanin puolivälistä lähtöisin olevien parikymppisten Karjalaisen sisarusten, kitaristi Annan ja kosketinsoittaja Kaisan, teksti yksikertaisella kompilla iski ylisukupolviseen makuhermoon ja Aki Roukalan Hailuodossa majaileva yhden miehen levyfirma Is This Art kultasuoneen. mittaValla hypetykSellä Maustetyttöjä vietiin isosta Flow-festivaalista Valkeakosken Työväen musiikkitapahtumaan, musiikkilehti Soundin etusivulta Kansan Tahtoon ja Arto Nybergin TV-ohjelmaan. Maustetytöiltä nousu listakärkeen onnistui ilman, että edes yhtä albumillista musiikkia oli tyrkyllä. Keikoille oli tungos ja oranssille vinyylille prässätty toinen single Se oli SOS hupeni kaupoista. Lokakuun lopulla tämä Maustetyttöjen ensimmäinen albumi Kaikki tiet vievät Peltolaan ponkaisi saman tien albumilistojen kärkeen. Tarjolla on 10 kappaleen paketti Maustetyttöjen omaa tyyliä. Ei ränttätänttää, ei ison rahan hienostelua vaan äänimaailma sellainen, että se voisi syntyä missä tahansa kotistudiossa. Tekstit eivät ole rillumareitä, niissä vilahtelevat Sudanin pienet pojat, hankeen kuolevat huumenistit, kilahtelevat Pirkka-kaljapullot ja yskänlääkepulloja keräillään, mutta hyvin ne toimivat. Asiaakin on. Vaalan tytöt ovat kotiutuneet Helsingin Kallioon ja kuvaavat sen arkinäkymiä osuvasti avausraidassa En unta saa varmaan haudassakaan, jossa kaikua käytetään tyylikkäästi. Matkatoimiston tiskillä he heittävät kohdetoiveen Halpaa kaljaa ja reseptilääkkeitä, mikä ei nyt liene se tyypillisin kappalenimi. mauStetyttöJen yhtyenimiValinta voi nostaa epäilyksiä, mutta sisarusten musiikin vahvuus on omatekoisuudessa ja aitoudessa, jota ei suuressa pyörityksessä ole ainakaan vielä menetetty. Musiikki on siitä armotonta, että sen kyllä kuulee. Vaikka Anna ja Kaisa Karjalainen ovat alle kolmikymppisiä niin tyylissä on vanhempaa vaikutetta. Jos Leevi & Leavingsin vanhat hitit Pohjois-Karjala, Poika nimeltä Päivi ja monet muut muistat niin sukulaisuutta on ja sisarukset ovat yhtyeen yhdeksi suosikikseen nimenneetkin. Epäilen, että Ultra Braatakin on kuultu. Soinnissa konerummut ovat vähän liian pinnassa, mutta kosketinsointi mukavan vanhahtavaa ja kitaroinnissa jopa muutama rautalanka-sointu. aki räiSänen Maustetta korville muSiikki m iiK K a Ko RT El a in En Eläkeläinen 6/2019 37
Runopurojen virrat ”r unopuroni elonreittini tuntumassa virtaa, / aukoo patoutumia, ja voimaa antaa”, kuuluvat Pertti Korhosen runon ensimmäiset säkeet. Saatesähköpostissaan Korhonen kirjoittaa: ”Tunnen saavani runoistani voimaa, niillä aukaisen karikkoja elontieltäni, toivon että myös toiset saavat niistä voimaa ja iloa. Tuosta aiheesta kirjoitin uuden runoni.” Korhosen kanssa on helppo olla samaa mieltä. Runo voi tarjota lohtua, voimaa ja ajateltavaa – siis kahteen suuntaan eli lukijalle ja kirjoittajalle. Kun aikoinani opiskelin kirjallisuusterapiaa, opinnoissa puhuttiin paljon nimenomaan lyyrisyyden merkityksestä. Runon keinoilla ja kielellä voidaan ilmaista sellaista, mitä proosan kielellä olisi paljon vaikeampi tavoittaa. Runous on ”nopeaa”, se osuu suoraan ytimeen. Kielioppisäännöt saa unohtaa ja ajassa ja paikassa voi liikkua vapaasti. Sydämenlyönnit ja hengityksen rytmi määrittävät olemassaoloamme – runossa rytmi korostuu tärkeänä elementtinä. Usein runon keinoin pystyy kirjoittamaan henkilökohtaisesta tai raskaasta asiasta, koska metaforat ja kuvat tarjoavat suojaa. Tästä kaikesta Pertti Korhosen runo puhuu. Toisessa säkeistössä todetaan kauniin runokuvan kautta, kuinka hyvä on pysyä erossa vihasta ja katkeruudesta. Ajatukseen on helppo yhtyä – aivan erityisesti vielä näin joulun alla. Ensimmäisen säkeistön toisen säkeen pilkun voisi napsaista pois, muuten en runoon kajoaisi, se on hyvä ja ehyt sellaisenaan. Eila Kelloniemen runo käsittelee lähimmäisenrakkautta, tärkeä aihe sekin ja sopii muistettavaksi näinä aikoina, kun joka puolelta kuuluu puhetta hyvästä tahdosta. Kelloniemi käyttää runossaan lyhennelmämuotoja, mikä synnyttää laulumaisen tunnelman. Sisällöllisesti runo puhuu monenlaisesta rakastamisesta – lähimmäisen, itsen, maailman ja Jumalan. Runo käynnistyy raamatullisella viittauksella (”Rakasta lähimmäistäis niin kuin itseäs”). Elämän sovittaminen sanojen sävyyn on hyvä ilmaus, samoin mieleen jäävä on ajatus siitä, että rakkaus luo tilaa. Vaikka runon lopussa painokkaasti kehotetaan rakastamaan Jumalaa (isolla alkukirjaimella), se ei tunnu vaatimukselta. Rakasta-runo onkin viisas ja lempeä muistutus rakastamisen tärkeydestä. Erkki I. Suikin Susi-runo on aforisminomainen kiteytys. Runo puhuu sudesta ja suhtautumistamme siihen, mutta siinä on myös yleisempi taso totuudesta. Runo muistuttaa, että asiat näyttävät erilaisilta eri katsojien ja kokijoiden näkökulmasta. Susi-runo perustuu paradoksille, mikä onkin runouden ja aforistiikan vahva keino. Joulua, joulua Kaarina Logrénin Tonttutytön ja poropojan ystävyys on perinteisistä perinteisin jouluruno, johon on napattu saduista tuttua kuvastoa lisämausteeksi. Ystävyysaiheisen runon päähenkilöt ovat suoraan joulun ikiaikaisesta kuvastosta. Ystävyysja ystävä -sanat toistuvat kautta runon, ja jos runosta kirjoittaisi vielä uuden version, voisi tätä sanastoa hieman niina hakalahti Lähetä runosi osoitteeseen Niina Hakalahti, Kukkolankatu 16, 33400 Tampere tai niina.hakalahti@sci.fi. Sydämenlyönnit ja hengityksen rytmi määrittävät olemassaoloamme – runossa rytmi korostuu tärkeänä elementtinä. karsiakin. Luen runon ennen kaikkea joulutekstinä, siis osana sitä hyvien toivotusten ja kauniiden lauseiden pilveä, joka ennen joulua ja joulun aikaan kuuluu retoriikkaamme. Varsinkin lopun toivotus liittää runon osaksi tätä joululauseiden ystävällistä hyminää. Lea Niemisen joulukuusirunossa on hauska, persoonallinen ja luonnontieteellinen näkökulma. Hyönteisluettelo on ihana, hyönteisten nimet ovat kuin runoja itsessään! Tässäkin runossa on lopussa toivotus, vieläpä joulupukkiemojin kera. Humoristinen PS-lisäys kruunaa runon. Sanakuvat ja niiden tekijä Vuoden alusta lähtien Runopysäkki on toiminut myös netissä. Onkin hauskaa, että saan vuoden viimeisessä lehdessä esitellä Marja Hoefsin ja hänen Sanakuvansa ja vieläpä niin, että aihe jakautuu sekä lehden Runopysäkille että Runopysäkki-blogiin. Sanakuvat ovat siis Hoefsin sanaa ja kuvaa yhdistäviä teoksia, joita olisi todella vaikea esitellä vain paperilehdessä, koska niissä hyödynnetään digitaalisuutta. Sanakuvia pääsee tutrunopySäkki kulttuuri Pieni runopuroni Runopuroni elonreittini tuntumassa virtaa, aukoo patoutumia, ja voimaa antaa. Tunteiden tuskasta ja kaipuusta se alkunsa sai, loppumatkani tukena ja oppaana lienee kai. Pohjahiekkaasi uusia runonsiemeniä peitän, ilon ja surun kyynelilläni ne idätän. Puhtaan kirkkaana runopurossani virratkoon vesi, jossa ei vihan – ja katkeruuden virukset pesi. Rantakivellä istun ja katselen runojeni virtaa, tyytyväisenä ihailen liplattavaa pintaa. Toivon, että runopuroni sinullekin voimaa antaa, yhdessä jaksaisimme taakkaamme kantaa. Toivon, että rauhan runoni leviäisivät merien virtaan, tarttuisivat sotalaivojen pintaan. Rauhansatamaan laivat saapuisivat, vihat ja sodat maailmasta loppuisivat. pErTTi KorhonEn, HeLsiNki Susi (laulu) Susi sinä pahalla parjattu siellä missä olet; susi, sinä kiitetty ja puollettu missä sinä et ole. ErKKi i. suiKKi, Raisio Hyönteisten nimet ovat kuin runoja itsessään! 38 Eläkeläinen 6/2019
kimaan linkistä: https://www.m-ars. net/. Tässä yhdestä sanakuvasta irrotettu sanaosuus: Olen itseni lähde ja liite, esipuhe ja loppusana Kerrottakoon Sanakuvailija-Hoefsin taustasta sen verran, että asuinpaikkoja ovat olleet niin Imatra kuin Saksakin. Sen lisäksi että Hoefs kouluttautui sairaanhoitajaksi Saksassa, hän opiskeli Berliinissä taidegrafiikkaa puolen vuoden ajan. (Ja mainittakoon kuriositeettina, että Hoefs on valmistunut sairaanhoitajaksi Älä tuo kuusta sisään se on jäinen ja siellä asuu siemenkiitäjäinen, myös havunkantojäärä, kiiltokuusijäärä, niitä on suuri määrä älä tuo kuusta sisään, asukkaita täynnä on puu jäytiäinen, kuusennilkkuri isohavukirva, ukkoniluri kaikki sekaisin missä kuri, älä tuo kuusta sisään, löytyy myös havupuupiirtäjä kuusenkäpykääriäinen kuusenkäpysääski ja lude, kuusen täyttää ötököiden kude, älä tuo kuusta sisään, löytyy havutikas-kuoriainen kirjanpainaja ja nopsa hämähäkki, älä tuo kuusta kuhisee huone ja täkki. PS. Tuo vaan kuusi sisään, hyvää joulua! lEa niEminEn, iNkeRoiNeN Tonttutytön ja poropojan ystävyys Metsätietä tonttutyttö iloisena astelee. Hän kaipaa tosiystävää ja päättää: alan etsimään. Hei joku tuolla vilahtaa, tiukukin jo kilahtaa, varmaan pieni poropoika ystävää myös katselee. Taidan juosta poron luokse, ethän kauas poro juokse, haluaisin ystävän, toivon sen nyt löytyvän: tuutko ystäväksi mulle, minä lupaan tulla sulle! Kyllä ystävän nyt saa, kysyä kun uskaltaa. Rinnakkain nyt kuljetaan joulumatkaa jatketaan, ihana on kahdestaan ystävien taivaltaa. Poro miettii, onko totta, sainhan uuden ystävän. Poron karvaa haluaa tonttutyttö kutittaa. Kutittaakin kannattaa uuden ystävän kun saa. Olet ystävä nyt mulle joulun muisteloihin jäät. Haluaisin jokaiselle todellisen ystävän. Kaarina logrén, ouLu Rakasta Rakasta lähimmäistäis niin kuin itseäs. Näiden sanojen sävyyn sovita elämäs. Mitä sä muilta vaadit, se myös heille tee. Katso, ett teoistasi rakkaus säteilee. Ilman sitä tää elämä karu ja tukala ois. On kuin rakkaus ympärilleen tilaa ja iloa lois. Rakasta myöskin itseäs kun rakastat maailmaa. Kuitenkin ylitse kaiken rakasta Jumalaa! Eila KElloniEmi, keuRuu myös Suomessa.) Sanakuvien lisäksi Hoefs maalaa akryyliväreillä tauluja, joissa usein on geometrisiä kuvioita. Onpa myös ”omaksi iloksi syntynyt pienimuotoista lauluntynkää kitaran säestyksellä”. Marja Hoefs kertoo Sanakuvien syntyprosessista näin: ”Sanakuvat ovat mielestäni visuaalista runoutta ja ne syntyvät usein unessa tai luonnon helmassa liikkuen. Kuvia vilisee silmissäni ja usein samanaikaisesti jokin miete, ehkä jonkun toisen ihmisen lausahdus tai tokaisu takertuu kuvaan. Toisinaan taas jonkinlainen runonpätkä lähtee kehittymään rytmisesti ja sille muotoutuu kuva värimaailmoineen myöhäisemmässä vaiheessa. Teksti voi sulautua kuvaan, tarkentaa sitä tai olla täysin ristiriitainen sen kanssa. Näiden kahden ja Chopinin musiikin yhdistelmä ruokkii toisiaan alitajunnassani. Sana ja kuva yhdessä ovat mielestäni enemmän, ne kietoutuvat yhteen, niitä on vaikea irrottaa toisistaan, koska ne ovat jo kauan kulkeneet käsi kädessä.” Toivotan kaikille Runopysäkin lukijoille ja kirjoittajille valoisia päiviä näin vuodenvaihteen pimeyteen. Runopurojen virtoja odotellessa. Lue blogista: ”Joulua, sadetta, maisemaa” › Joulukuun Runopysäkki-blogin runoilijat ovat Pirkko Nuutinen, Salli Kajosmäki ja Marja Hoefs. › Lue osoitteessa www.elakelaiset.fi/blogit/ d pa /l Eh Ti Ku va Eläkeläinen 6/2019 39
kulttuuri m e Claes Anderssonin uskolliset lukijat tunnemme hyvin Oton, mielenkiintoisella tavalla kovasti kirjailijan itsensä kaltaisen miehen, josta on julkaistu jo kaksi kirjaa, 2011 ilmestynyt Oton elämä ja Hiljaiseloa Meilahdessa 2016. Kolmas, tänä vuonna ilmestynyt Seuraavaksi Jätkäsaari jäi hänen viimeiseksi teoksekseen. Yli 20 vuotta Espoossa omakotitalossa asuttuaan Otto ja hänen avovaimonsa haluavat takaisin Helsinkiin. He ostavat asunnon uudesta merenrantakaupunginosasta Jätkäsaaresta. Talo on yhteisötalo, jossa ylläpidetään sosiaalisia kontakteja ja järjestetään yhteisiä tapahtumia. Otto pitää itseään erakkoluonteena, mutta sopeutuu toki yhteiselämään. Enää hän ei vietä hiljaiseloa Meilahdessa, siellä olleesta työhuoneesta hän on luopunut. Jätkäsaaresta suunnitellaan noin 18 000 asukkaan luontoystävällistä merenrantaparatiisia. Ihan niin ei näytä käyvän, kahdeksannessa kerroksessa asuvan Oton merinäköalan peittää uusi suuri asuinkortteli. Alueen rauhaa rikkoo myös Länsisataman rahtiliikenne talonkokoisine rekkoineen. Myös matkustajalaivaliikenne Viroon keskittyy Länsisatamaan. mutta hyViäkin puolia on. Otto ei tarvitse enää autoa, kun keskustaan pääsee nopeasti moderneilla ratikoilla. Kauppakeskukset, kirjastot, taidemuseot, elokuvateatterit, kahvilat, kirjakaupat ja antikvariaatit tarjoavat kaikkea, mitä ihminen vain voi haluta. Marketeissa ja pelihalleissa on sen seitsemät laitteet, joissa voi sekä voittaa vähän että hävitä paljon rahaa. Oton mielestä taloudelliset tappiot korvaa kymmenkertaisesti se ilo ja mielihyvä, jota pelaaminen tuottaa. Oton mielestä hänen iässään ei tarvitse hävetä asioita, jotka tuottavat mielihyvää – niihin kuuluvat myös vastapaistetut donitsit, jalkapallotilastot, Suomen pimeät vuodenajat ja yksinäiset elokuvaillat Oltuaan vielä ihan äsken iäkäs mies, Otto äkkiä onkin vanha ukko, joka itsensä kylpyhuoneen peilistä nähdessään säpsähtää niin, että hänen tekee mieli huutaa äitiä. Peilistä häntä mulkoilee hänen isänsä, jonlukunurkka Otto viimeisellä rannalla Claes Andersson: Seuraavaksi Jätkäsaari. Oton elämä 3. Suom. Laura Jänissaari. WSOY 2019. kirJa Claes Anderssonin kirja kulkee muistoina läpi koko päähenkilön elämän. netkin, ja molemmin puolin annetaan ja saadaan anteeksi. Kahden aiemman romaanin tapaan, kirja kulkee muistoina läpi koko Oton elämän, sota-ajan lapsesta futiksen pelaajaksi, 60-luvun maailmanparantajaksi, runoilijaksi, prosaistiksi, näytelmien ja elokuvien käsikirjoittajaksi, psykiatriksi, puolueenjohtajaksi, kansanedustajaksi, ministeriksi. Otto on elänyt täyttä elämää syntymästä ukkouteen asti. Ja lisäksi, kuten eräs hänen elämänikäinen ystävänsä sanoi jo kauan sitten lehtihaastattelussa: ”Ja se on vielä kauniskin kuin kreikkalainen jumala.” ClaeS anderSSon, nuoruuden ystäville Cladon, myöhemmille ystäville Clasu, oli ainutlaatuinen persoona, yhtä aikaa vakava ja humoristinen, itseironinen, pelkäävä ja rohkea, karski ja lempeä, herkästi syttyvä sekä hyvässä että pahassa, tyytyväinen työstään ja sen tuloksista, välillä surkimus omissa silmissään. Näistä ristiriitaisista aineksista rakentui aito, kokonainen ihminen, ”Gantz Mensch”, kuten Goethesta on sanottu. Hänen lähtönsä jälkeen maailma tuntuu köyhemmältä. tuula-liina VariS ka kanssa hänellä oli vaikeat välit pitkälle aikuisuuteen asti. Otto on kokenut vaikeita sairauksia, rankkoja hoitoja, radikaaleja leikkauksia, mutta silti hänellä edelleen on voimakas elämänhalu ja toiminnan tarve. Yhä hän esiintyy, soittaa rakastamaansa jazzia, mutta myös muut musiikkia. Yhä hän kantaa huolta maailman menosta, köyhistä, sairaista ja onnettomista, joiden kanssa hän pitkän psykiatrin uransa aikana on ollut tekemisissä, hoitanut heitä, parantanut heitä, surrut niitä epätoivoisia, jotka hoidosta huolimatta ovat päätyneet itsemurhaan. Ilmastonmuutos, väkivallan lisääntyminen, rasismi, fasismi, vihapuhe ja valehtelu ovat laajentaneet hänen huolensa koskemaan koko maailman tilaa. Mielenrauha on haettava sieltä, mistä sen saa: soittamisesta, runojen ja proosan kirjoittamisesta, lukemisesta, hyvistä suhteista kuuteen aikuisiksi varttuneisiin lapsiin, vanhoista ystävistä, katkenneiden suhteiden eheytymisestä. otto on vuosikymmenet kantanut surua kaikkein parhaimmasta ystävästään, joka kylmästi, selittämättä katkaisi välinsä häneen. Mutta täällä viimeisellä rannalla Otto tapaa häOton mielestä hänen iässään ei tarvitse hävetä asioita, jotka tuottavat mielihyvää. Seuraavaksi Jätkäsaari jäi heinäkuussa kuolleen Claes Anderssonin viimeiseksi teokseksi n iK la s s a n d s TR ö m /W s o Y 40 Eläkeläinen 6/2019
eläkeläiSet ry:n kaikkien aikojen ensimmäisessä podcastissa esitetään Eläkeläinen-lehden Runopysäkki-palstalla julkaistuja runoja ja keskustellaan runoudesta ja kirjoittamisesta. Ensimmäisessä jaksossa runoja lausuu Keravan Eläkeläisten jäsen Kaisu Mäkinen (kuvassa). Haastateltavana on Runopysäkin toimittaja, kirjailija Niina Hakalahti. › Kuuntele podcastia osoitteessa www.elakelaiset.fi järjestö/podcastit Runoradio-podcast käynnistyi – kuuntele! Seppo Hentilä: TUL liikuttaa, kasvattaa, vaikuttaa – Suomen Työväen Urheiluliitto 1919–2019. SKS 2019. työVäen urheiluliitto, sen piirit ja seurat ovat olleet historiatietoisia. Satavuotiaan järjestön vaiheista on kirjoitettu kymmeniä tuhansia sivuja erilaisia historiatekstejä. Mittavana urakkana valmistui vuosina 1982, 1984 ja 1987 Seppo Hentilän kolmiosainen Suomen työläisurheilun historia. Koko TUL-järjestön historiakirjoituksen lisäksi oman historiateoksensa ovat saaneet myös naiset ja useat piirijärjestöt seurahistorioista puhumattakaan. Leena Laineen naisten historiateos valmistui vuona 2000. Uusimpia piirihistorioita ovat Harri Hermon Satakunnan, Mikko Mäkisen Suur-Helsingin ja Jyrki Talosen Varsinais-Suomen vaiheiden kuvaukset. Koko TUL:n rientoja käsittelevän historiateoksen ilmestymisestä tuli tänä vuonna kuluneeksi 32 vuotta. Liiton 100-vuotisjuhlallisuuksien lähestyessä ajankohtaistui uuden historiakirjoituksen laatiminen. Pikavauhdilla laadittu Seppo Hentilän kirjoittama teos julkistettiin toukokuussa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa Helsingissä. Uutta teosta suunniteltaessa TUL:n valitseman historiatoimikunnan ja kirjoittajan yhteiseksi näkemykseksi muotoutui, että neljättä osaa eli jatkoa kolmelle aikaisemmalle kirjalle ei kannata kirjoittaa. Näin ollen uudessa historiateoksessa tarkastellaan koko liiton satavuotista taipaletta tiettyinä takautumina. Vaikka historian painopiste on TUL:n neljässä viimeisessä vuosikymmenessä, teos on analyysi työläisurheilun asemasta ja merkityksestä suomalaisessa yhteiskunTUL:n satavuotinen taipale kansien välissä nassa sadan vuoden ajalta. TUL:n merkittävyys suomalaisessa liikuntakulttuurissa ja laajemminkin yhteiskunnassa ilmenee teoksen nimessä TUL liikuttaa, kasvattaa, vaikuttaa. Ennen kaikkea liitto on ollut liikuntaja urheilujärjestö liikuttaen laajasti kaikenikäisiä ihmisiä. Urheilumenestystä on saavutettu jopa korkeimmalla kansainvälisellä tasolla. Kasvatusjärjestö TUL on ollut ennen kaikkea suunnatessaan toimintoja lapsille ja nuorille. Liikuntaja yhteiskuntapoliittisena vaikuttajana TUL on lisännyt niin liikunnan kuin yleisempääkin tasa-arvoa. TUL:n uusi historiateos osoittaa, että monet liiton alkuperäisistä arvoista ovat yhä ajankohtaisia. Toki perinteisestä työväen aatteellisuudesta on kuljettu kohti tasa-arvoja hyvinvointiaatteellisuutta. Historiateoksen lukeminen edesauttaa hahmottamaan TUL:n nykytilaa ja tulevaisuutta. Epäilemättä uusi julkaisu ei jää viimeiseksi työläisurheilun perinnetietoisuuden osoitukseksi. hannu itkonen › Kirjoittaja on professori, TUL:n historiatoimikunnan puheenjohtaja hiStoriakirJa Tauno Tuomivaara: Jälkiä jättämättä. Enostone, 2019. tauno tuomiVaara julkaisi parisen vuotta sitten Odysseuksen jalanjälki -esikoisrunokokoelmansa. Tänä syksynä ilmestyi uusi teos, Jälkiä jättämättä. Esikoiseen verrattuna Jälkiä jättämättä tuntuu subjektiivisemmilta ja intiimimmältä, vaikka Odysseuksen jalanjäljessäkin on lyyrisen minän tuntoja tiivistävää keskeislyriikkaa. Seitsemään osastoon haarautuva Jälkiä jättämättä ei pyri tiukkaan jäsennykseen, vaan pikemminkin luonnolliseen monimuotoisuuteen. Tuomivaara kirjoittaa hienoa, esteettistä runokieltä. Vaikka hän on pitkän linjan runontekijä, on hän silti jatkanut myös runouden opiskelua – se näkyy. Jälkiä jättämättä on vähintäänkin esikoisen veroinen. Esikoisteos ja uusi teos kytkeytyvät toisiinsa toki myös nimissään. Kivet ovat Tuomivaaran runoissa tärkeitä, samoin puut ja metsä. Kokoelman avaava runo, Kaupunki avoimin aistein, on nimensä mukaisesti aistien juhlaa. Runo on niin komea, että jo sen vuoksi kokoelma on kannattanut kirjoittaa. Samaa voi kyllä sanoa nimirunosta, jossa runon puhuja tiedostaa oman pienuutensa ja katoavaisuutensa. Runossa on hieman testamentillista sävyäkin: näin olen puhunut. ”Minä olen tänään/ pehmeitten sanojen valkea maito”, Tuomivaara kirjoittaa runossaan Kiven taivuttamisesta. Olevaisuus on sidoksissa hetkeen ja sanoihin. Tai runossa Puu pitää kädestä kiinni oivalletaan, että ”Kun on pieni/ ei pelkää edes itseään”. Vaikka talitintti ei laula entiseen tapaan ja taskussa voi olla ”pari surun lämmintä ajatusta”, niin ”ei onnistu olla pessimisti toukokuussa”. Suosittelen. niina hakalahti Katoavaisuuden kauneutta kirJa Numero ilmestyy aineisto lehdelle viimeistään 1 helmikuu 13.2. 20.1. 2 huhtikuu 2.4. 9.3. 3 toukokuu 28.5 4.5. 4 syyskuu 10.9. 17.8. 5 lokakuu 15.10. 21.9. 6 joulukuu 10.12. 16.11. VUODEN 2020 AIKATAULUT Eläkeläiset ry:n jäsenlehti Eläkeläinen ilmestyy vuonna 2020 kuusi kertaa. Eläkeläinen 6/2019 41
E nsimmäinen lakko, joka konkreettisesti vaikutti minunkin, 13-vuotiaan tytön elämään, oli vuoden 1956 yleislakko. Valtakuntaan oli valittu uusi presidentti Urho Kaleva Kekkonen, ja se oli ensimmäinen poliittinen tapahtuma, johon jollakin tavalla jopa itse otin osaa. Olin yhteiskoulun neljäsluokkalainen ja meidän luokassamme käytiin kovaa vaalitaistelua oppilaiden kesken. Välitunnilla ei mentykään ulos vaan jäätiin luokkaan kirjoittelemaan vaaliehdokkaiden nimiä ja omia iskulauseitamme niiden sekaan. Koululaiset eivät suinkaan suosineet Kekkosta, paitsi ne jotka olivat maalaiskunnan puolelta maalaistaloista. Eniten nimiä tauluun sai Tuomioja, toiseksi eniten Paasikivi ja jos taululle ilmestyi nimi Kekkonen, kirjoittajalle buuattiin kovaäänisesti. kotona Saimme me lapsetkin osallistua vaalivalvojaisiin, ja kun Kekkonen voitti, isä ja äiti melkein raivostuivat, Kekkonen oli heille ryssän kätyri ja maan petturi. Mieluummin sitten vaikka K.A.Fagerholm, vaikka hän olikin sosialisti. Me penskathan emme politiikasta mitään ymmärtäneet, mutta jännää oli! Kekkonen astui virkaansa 1.3. eli juuri samana päivänä kuin lakko alkoi. Silloin oli hiihtoloma ja meidät kaksoset oli lähetetty Poriin Helmi-tädin luokse sitä viettämään. Mutta mitä kummaa? Sieltä ei päässyt pois, linja-autot eivät kulkeneet, bensa-asemat eivät myyneet bensaa, taksi olisi maksanut ylettömästi. Mitäs, me muksut olisimme mielellämme jääneet pitemmällekin hiihtolomalle, mutta jollain konstilla, jota en muista, äiti sai meille kyydin kotiin, eikä koulusta myöhästytty. Vuoden 1956 yleislakko kesti vajaat kolme viikkoa ja siinä oli mukana lähes puoli miljoonaa ihmistä. Se aiheutti paljon sekaannusta, rähinää ja tappelujakin – joita ehkä rajoitti jonkin verran se, että Alkokin oli lakossa. Pelättiin totaalista kaaosta, sillä sotilasvoimat olivat jo rasvanneet aseensa käyttövalmiuteen. Kukaan ei kuitenkaan kuollut – ei tullut sellaista ”veritorstaita” kuin aiemmin Kemin suurlakossa. Yleislakon voittivat työläiset, he saivat noin 12 markan korotuksen tuntiansioihinsa. Mutta jo valtava inflaatio niisti tuon edun jo lähitulevaisuudessa. kaiVelin noita historiatietoja lokakuussa käydyn postilakon takia. Aikaa on kulunut, yleislakosta 63 vuotta, mutta mitään ei ole opittu, ei ainakaan työantajapuolella, jossa pomojen palkat nousevat käsittämättömiin korkeuksiin pienipalkkaisten työläisten kustannuksella. Röyhkeys lisääntyy sitä mukaa, kun rikkaus kasvaa. Greta Thunbergia lainaten: KUINKA TE KEHTAATTE? tuula-liina VariS Kirjoittaja on Joensuussa asuva toimittaja, kolumnisti ja kirjailija. kolumni Ensimmäinen lakkoni Me penskathan emme politiikasta mitään ymmärtäneet, mutta jännää oli! kulttuuri 42 Eläkeläinen 6/2019
penSionären penSionärerna rf, Finlands första riksomfattande pensionärsorganisation, grundades år 1959 för att kräva en bättre utkomst för pensionärerna och, alldeles särskilt, en höjning av folkpensionen. Än idag, 60 år senare, arbetar vi för samma sak – i vårt nya målprogram Mot ett äldrevänligt Finland som godkändes i somras innehar lågpensionärerna en särställning. Vi arbetar för bättre utkomst, likvärdiga tjänster, samt äldre medborgares delaktighet i samhället. Dessa teman behandlades under året vid evenemang och träffar runtom i Finland, i diskussioner med beslutsfattare, och även i denna tidning. Pensionärerna rf driver sina målsättningar med de medel som står till buds för en medborgarorganisation: organisationens ställningstaganden och utlåtanden delges beslutsfattarna, och vi strävar efter att påverka samhällsdebatten. Vi arbetar för våra mål tillsammans med andra aktörer, till exempel inom Pensionärsförbundens intresseorganisation PIO rf och socialoch hälsoorganisationernas SOSTE. efter rikSdaGSValet våren 2019 bildades en regering bestående av SDP, Centern, De Gröna, Vänsterförbundet och SFP. Partierna och regeringsförhandlarna delgavs Pensionärerna rf:s förslag, av vilka flera även förefaller gå vidare. Nivåhöjningarna av de lägsta pensionerna, en bindande vårdardimensionering inom äldreomsorgen, inrättande av en tjänst som äldreombudsman samt ett åtgärdsprogram för äldre personers boende utgör löften om ett mer äldrevänligt Finland. För att övervaka att löftena förverkligas fullt ut behövs ett aktivt och vaksamt medborgarsamhälle. Pensionärerna rf:s delegation uppmanade vid sitt sammanträde i somras vårt lands kommuner att anamma en äldrevänlig attityd. Under hela hösten lämnade våra lokalföreningar in initiativ för att få sina respektive kommuner att ansluta sig till Världshälsoorganisationen WHO:s nätverk av äldrevänliga kommuner. Flera av dessa initiativ har även gått till vidare behandling. Vi premierade också idrottsservicen vid Rautalampi kommun för en särskilt äldrevänlig gärning. JubileumSåret kulminerade den 4 december på Kulturhuset i Helsingfors i en dag fullspäckad av evenemang. Dagen till ära hade över tusen festdeltagare från olika håll i Finland samlats, vilket kan ses som ett tecken på en stark och livskraftig organisation. Jag vill än en gång tacka alla er som deltagit i jubileumsårets evenemang och ställt upp med förberedelserna. Arbetet för ett jämlikare samhälle fortsätter! Översättning: Anne Lindfors-Shaban ledare Jan koSkimieS Chefredaktör limpan rudolf lindblad Skribenten är pensionär, bosatt i Helsingfors. Med full kraft vid fyllda 60 år Arbetet för ett jämlikare samhälle fortsätter! I skrivande stund håller jag på att packa ned vad som samlats under ett 65 års äktenskap. Rätt mycket kommer inte att rymmas med i det utrymme på vårdhemmet Helykoti som jag hyrde för att kunna bo under samma tak med frugan när hon kan komma hem från sjukhusets långvård. Ett av de större problemen var 20 hyllmeter böcker som varken antikvariat eller bibliotek ville ha. Problemet löstes med att lillbrorsans svåger, som driver ett antikvariat i Reso och satsat på försäljning via internet, tog allt utom de ca. två hyllmetrarna som jag packade ned för att ta med mig. JaG kände mig ganska vemodig när jag gick igenom de skrivarklubbens papper som jag var tvungen att göra mig av med. Jag startade klubben för över ett kvarts sekel sedan, när jag satt i finska bildningsförbundet KSLs styrelse och funderade på vad vi skulle göra för att få behålla vår andel av de statsliga kulturpengarna. Jag konstaterade att en stor del av våra medlemmar har skrivit arbetsordningar, protokoll årsberättelser oa. och kunde vara intresserade av att skriva sk. skapande texter; dikter och berättelser om sitt liv och leverne. Uppstod ett system där jag var byråkraten som skötte reklamen, tidtabellen, skaffade möteslokalen och pengar till lokalhyran oa. En viktig roll hade språkspecialisten som hjälpte oss med språket och hittade på kluriga rubriker att skriva om. Det jobbet har härtill blivit skött av frilansjournalister varav vår nuvarande Maippi är den tredje i ordningen. Under årens lopp har klubben i medeltal haft tolv skrivande medlemmar och om man räknar alla som varit med under årens lopp blir det rätt mycket över hundra. Vi har givit ut en gemensam antologi och många av oss har publicerat egna såväl dikt som prosaböcker. nu börJar största delen av det jag tar med mig vara packat. Rätt mycket kommer nog att gå till återvinningscentralen, men med dem är det ingen större brådska. Det kommer att bli rörremont i min nuvarande bostad och det lönar sig inte sälja den före denna blir klar. men nu till Sirkkas sjukdom som var orsaken till flyttbestyren. Till en början kände hon inte ens igen mig och blev matad genom näsan med en slang till magen. Mycket har blivit bättre under de tre månader hon legat på sjukhuset. Nu sitter hon vid matbordet i sin rullstol och äter fast föda. Hennes vänstra sida är ännu förlamad. Det är inget fel på varken handen eller foten, men hjärnan fick så stora skador av den massiva hjärnblödningen att den inte ännu orkar ge dem order att fungera. Mentalt har det däremot skett stora förbättringar. Hon klarar numera av att både läsa och skriva. Jag brukar besöka henne varje förmiddag och sitta och prata om gamla minnen, titta på gamla fotografier och berätta vad jag själv håller på med. Ibland har hon svårt att minnas, men ibland kommer det stora överraskningar. När jag kom hem från min hjärtoperation såg hon till att jag tog alla de piller sin jag hade blivit ordinerad. En dag frågade hon plötsligt om jag hade kommit ihåg att ta min medicin och nämnde namnen på vart enda piller. läkaren Som sköter henne sade också att det är viktig terapi att jag sitter och pratar med henne om gamla minnen så ofta som möjligt. Därför kör jag till sjukhuset varje dag och barn och barnbarn brukar också gå dit rätt ofta. Ett viktigt besök var när barnbarn nummer tre Matti och has fru Laura var där med sin lilla dotter Kaisla. Jag var tvungen att torka en tår ur ögonvrån när jag såg hur lycklig mormorsmor såg ut när hon satt där i sin rullstol med flickan i famnen. Jag var tvungen att torka en tår ur ögonvrån när jag såg hur lycklig mormorsmor såg ut. Flyttningstider Eläkeläinen 6/2019 43
elämä J oulu on keskitalven juhla, jolloin jätämme hyvästit pimeimmälle talvelle ja vietämme aikaa läheisten seurassa. Kaikkea saa kaupasta joulupöytään valmiina, itse voi tehdä vain ne tärkeimmät ruoat, joihin haluaa juuri sen kotoisen vivahteen. Jos joulua vietetään isommalla porukalla, voi vastuita jakaa ja jokainen tuoda oman bravuurinsa jouluSuolaiSta Ja makeaa piian keittiöStä PIIAN KEITTIöSSÄ valmistetaan rakkaudella ruokaa, joka tekee hyvää mielelle ja keholle ja ottaa huomioon myös ympäristön. Raaka-aineet ovat tuttuja ja edullisia lähikaupan tuotteita. Suolaa ja kovia rasvoja käytetään vähän, sen sijaan ruoat maustetaan monipuolisilla mausteilla. Valtaosa ruoista on terveellisiä ja ekologisia kasvisruokia, välillä herkutellaan: ei sillä ole väliä, mitä syö joskus, vaan sillä mitä syö aina. Juhlavaan joulupöydän juustokakkuun käytetään tällä kertaa marjojemme aatelia, lakkoja eli hilloja. Lempeitä joulun makuja Kauraporkkanalaatikko 8 porkkanaa 4 dl vettä 1,5 dl kokonaisia kauraryynejä 1 dl punaisia linssejä 1 prk kaurakermaa 1 tl suolaa, 1/2 tl valkopippuria 2 rkl siirappia margariinia vuoan voiteluun ja laatikon pinnalle Kaurasta saa todella maukkaan porkkanalaatikon! Tämä versio on täysin vegaaninen, samaa massaa voi käyttää kasviskaalikääryleiden täytteenä oivallinen kasvisruoka joulupöytään kinkun sijaan. Kuori ja paloittele porkkanat, keitä kannen alla kypsiksi ja soseuta teksti ja kuvat piia rantala-korhonen pöytään. Katoavaa kansanperinnettä on toivottavasti aattona itsensä näännyksiin raatanut emäntä tai isäntä. Jouluherkut kannattaa jakaa useammalle päivälle eikä ahtaa kaikkea kerralla pöytään. Näin uusia makuelämyksiä riittää koko juhlan ajaksi. Kaurasta saa todella maukkaan porkkanalaatikon! Tämä versio on täysin vegaaninen, samaa massaa voi käyttää kasviskaalikääryleiden täytteenä – oivallinen kasvisruoka joulupöytään kinkun sijaan. 44 Eläkeläinen 6/2019
keSämuiStoJa sauvasekoittajalla. Lisää kauraryynit, linssit ja kaurakerma, kypsennä loivalla lämmöllä kannen alla varttitunti. Lisää linssit ja mausteet, seos saa olla varsin löysää lisää tarvittaessa hieman vettä. Kaada seos voideltuun uunivuokaan, pane muutama nokare margariinia laatikon pinnalle, kypsennä 200 asteessa uunin keskiosassa 30-40 minuutin ajan. Laatikon voi pakastaa raakana tai kypsänä. Lakkajuustokakku Pohja: 200 g digestivekeksejä tai pipareita 150 g voita 1/2 dl hienoasokeria Täyte: 200 g valkosuklaata 2 prk tuorejuustoa 500 g vaniljarahkaa 2 dl survottuja lakkoja 1/2 dl sitruunamehua 1/2 dl appelsiinimehua 4 liivatelehteä Koristeluun pipareita, joulumakeisia Juhlavaan joulupöydän juustokakkuun käytetään tällä kertaa marjojemme aatelia, lakkoja eli hilloja. Aromaattiset ja kauniin punaiset puolukatkin sopivat tähän yhtä hyvin, silloin täytteeseen on hyvä lisätä 1/2 dl sokeria hapokkuutta taittamaan. Sulata voi pienessä kattilassa, anna sen ruskistua pikkiriikkisen pohja saa toffeemaisen aromin. Jauha keksit hienoksi yleiskoneessa tai käsipelillä: keksit muovipussiin ja kaulimella murskaksi. Lisää jauhetut keksit ja sokeri voin sekaan. Pane irtopohjavuoan reuna tarjoiluvadille, kaada muruseos reunan sisäpuolelle ja taputtele tiiviiksi kerrokseksi. Kakku rakentuu valmiiksi tarjoiluvadille eikä tarvitse taiteilla sen siirtämisen kanssa. Sulata valkosuklaa kuumassa vesihauteessa. Pane liivatelehdet likoamaan kylmään veteen 10 minuutiksi. Kuumenna appelsiinimehu ja liuota liivatteet siihen. Sekoita rahka ja tuorejuusto tasaiseksi seokseksi. Sekoita liivateseoksen sekaan pari lusikallista rahkaseosta, sekoita ja lisää sitten tämä seos rahka-juustoseoksen joukkoon. Lisää sulatettu valkosuklaa ja sitruunamehua, sekoita huolella, mieluiten sauvasekoittajalla. Lisää lopuksi marjat lusikalla sekoittaen. Kaada täyte muruseoksen päälle, tasoita pinta lastalla. Anna hyytyä yön yli jääkaapissa peitettynä. Koristele ennen tarjoilua piparkakuilla ja joulumakeisilla, tai samoilla marjoilla joita käytit täytteeseen. eläkeläiSet ry:n Pohjois-Karjalan aluejärjestön perinteeksi tulleet rannaltaonginnan kisat pidettiin jälleen elokuussa Joensuun Koivuniemessä, Pyhäselän rannassa. Osanottajia oli kaikista yhdistyksistä, kauimmat Nurmeksesta. Ahtikin oli suotuisalla päällä ja antoi saalista. Välillä oli mukava käydä kahvilla lisukkeineen ja Joensuun Eläkeläisten puheenjohtaja Kimmon grillaamia makkaroita syömässä. Naisten sarjan voitti Irja Tallus Lieksasta, toinen oli Ilma Nieminen Uimaharjusta ja kolmas Sirpa Savolainen Joensuusta. Miesten voitto meni Joensuuhun Seppo Raassinalle, toinen Simo Huttuselle Nurmekseen ja kolmas Jouko Laamaselle Lieksaan. Joensuu voitti koko kisan tuloksella 1954 g. Lieksa oli toinen 1280 g. Kolmas oli Uimaharju 840 g. Nurmes piti perää tuloksella 572 g. Rantaongintakisa on Pohjois-Karjalan perinne Ahtikin oli suotuisalla päällä ja antoi saalista. EE va s u R a K K a Lakkajuustokakku. Voittaja Seppo Raassinan voittokalan esittely. Tästä se alkaa, tuumaa Erkko Ignatius Nurmeksesta. Eläkeläinen 6/2019 45
” Oheisena lähetän valtakirjan asianmukaisesti allekirjoitettuna ja oikeaksi todistettuna. Samalla lähetän rahaa Smk 700:–. Eihän tämä suuri summa ole, mutta kun olemme jo kaikki vähävaraisia ja työhön kykenemättömiä, mutta annoimme kukin varojemme mukaan.” Näin kirjoitti haapasaarelainen kalastaja Eemil Eerola maisteri Timo Korpimaalle Vihdin Ojakkalaan vuodenvaihteessa 1949–1950. Vaikka Eerola oli 75-vuotias, ei häntä voi kutsua eläkeläiseksi. Sellainen hän ei ollut, sillä hänet oli tuhansien ikätoveriensa ja vanhempien tavoin jätetty jopa kehnon, vuonna 1937 säädetyn kansaneläkelain ulkopuolelle. Näin oli käynyt kaikille ennen vuotta 1884 syntyneille. Tämä oli paljastanut, kun ensimmäiset kansaneläkkeet tulivat maksuun vuoden 1949 alussa. Timo Korpimaa otti yhteyttä toiseen vanhan työväenliikkeen veteraaniin Jussi Tuomiseen. Miehet olivat taistelutovereita SDP:n alkuvuosilta ja erityisesti sen Oulun puoluekokouksen (1906) ajoilta. Nyt, yli 40 vuotta myöhemmin he ryhtyivät järjestämään eri puolilla maata viriävää vanhusten liikehdintää valtakunnalliseksi yhteistoiminnaksi. Se johti kesäkuussa 1950 Eläkeläiset ry:n edeltäjän, Vanhusten keskustoimikunnan, perustamiseen Helsingissä. Korpimaa kirjoitti Helsingin Sanomien yleisönosastoon jutun, jonka lehti julkaisi 1.11.1949 otsikolla Kehoitus ennen vuotta 1884 syntyneille. Hän kertoi silloisella asuinpaikkakunnallaan, Vihdin Ojakkalassa, pidetystä kokouksesta, jossa oli päätetty ryhtyä toimiin ennen vuotta 1884 syntyneiden tilanteen korjaamiseksi. Keinoksi oli suunniteltu lähetystöä. Tähän kirjoitukseen Eemil Eerola ja kymmenet muut vanhukset ja heidän omaisensa reagoivat kirjoittamalla Korpimaalle. Kirjeissä kerrottiin vanhusten hädästä ja läheisten huolesta, mutta myös halusta osallistua lähetystöön. Eerola kirjoitti kahdesti Korpimaalle, ensin 13.11. ja sitten päiväämättömän kirjeen ilmeisesti vuodenvaihteessa. Niiden lukeminen paljon niiden lähettämisen jälkeen synnyttää alakuloa iäksi menetetystä vanhasta maailmasta ja samalla iloa siitä, että sitä maailmaa on voitu ihmisen voimin muuttaa. Kirjeissä Eerola onnistuu luomaan lyhyydessäänkin hyvän kuvauksen pienestä kalastajasaaresta. Suomen pienin kunta, vanhuksia 10 prosenttia Haapasaari oli tuolloin Suomen pienin kunta. Eerola kertoo sen väkiluvun olevan hieman yli 200. Heistä 17 oli ennen vuotta 1884 syntyneitä eli yli 65-vuotiaita. Eerola hieman liioittelee väkilukua, joka väestötilaston mukaan oli 160 vuonna 1950. Vanhuksia oli siis hieman yli 10 prosenttia väestöstä. Tuolloin vanhuusiän katsottiin yleisesti alkavan 65 ikävuodesta. Vanhusten määrä oli jonkin verran yli maan silloisen keskitason. Eerola oli Korpimaan yleisönosasHaapasaarta 1940ja 1950-luvun vaihteesta, näkymä Karoliinaniemeltä Uustinpuolelle. KYmEnlaaKson musEo Kalastajien Haapasaarelta valtakirja ja rahaa Eläkeläiset ry:n edeltäjän perustamiseen ”Olemme yhtä mieltä siitä, että meitä on valtiovallan taholta kohdeltu yliolkaisesti ja heitetty oman onnemme nojaan… hiStoria Viesti 70 vuoden takaa: ”Annoimme kukin varojemme mukaan”. 46 Eläkeläinen 6/2019
tokirjeen luettuaan ottanut yhteyden kaikkiin saarella syntyneisiin yli 65-vuotiaisiin. Oli puhuttu Korpimaan esittämästä lähetystöstä ja todettu ehdotus hyväksi: ”Olemme yhtä mieltä siitä, että meitä on valtiovallan taholta kohdeltu yliolkaisesti ja heitetty oman onnemme nojaan … emme valinneet oma a edustajaa tehtävään lähetystöön, kun meitä on niin pieni joukko ja suuret matkavaikeudet täältä Suomenlahden ulkosaarelta”, Eerola kirjoittaa. Hän pyytää Korpimaata ilmoittamaan, voiko tämä edustaa myös haapasaarelaisia vanhuksia, jotta he tietävät lähettää hänelle valtakirjan. Korpimaa on merkinnyt kirjeeseen vastanneensa 23.11. ja pyytäneensä myös rahaa. Vastaus on ollut myönteinen, ja rahaa Korpimaa on pyytänyt muiltakin kirjeen lähettäneiltä yhteisöiltä ja ilmeisesti myös hieman varakkaammilta vaikuttaneilta yksityishenkilöiltä. Varat käytettiin lähetystön ja sen valmistelun kuluihin. ”Kalaakaan ei saa kaupaksi ja hinta on alhainen” Eerola kirjoitti toisen kirjeen saatteeksi valtakirjaan ja 700 markan rahalähetykseen. Hän on kenties tullut myös ajatelleeksi, että valtuutetun on hyvä tietää joitakin perusasioita valtuuttajiensa oloista. Näin hän kuvaa saarta ja sen oloja: ”Niin kuin aikaisemmin kirjoitin, on meitä kaikkia 17, mutta kaksi henkilöä on siirtynyt toiselle paikkakunnalle, joten heidän nimet jäivät pois valtakirjasta. Teen tässä lyhyesti selkoa elämästämme täällä ulkosaarella. Haapasaari sijaitsee 25 kilometriä Kotkasta kaakkoiseen ilmansuuntaan. Saari on aivan lähellä Venäjän merirajaa, noin –9 kilometriä Suomen puolella. Peltoa meillä ei ole. Omistamme kyllä maatakin, mutta se on pääasiassa kalliota ja kivikkoa, joten maanviljelys on olematon. Metsämaata on jonkin verran, mutta polttopuut on tuotava kaikki mantereelta. Kalastus on pääelinkeinomme, mutta se on nykyään niin kannattamatonta, että ei silläkään tahto elää, kun kalaakaan ei saa kaupaksi ja hinta on alhainen. Aikaisemmin syksyllä elokuussa oli kalaa runsaammin, mutta siitä maksettiin noin 10 mk kilolta tai ei ostettu ollenkaan, kun ilmat oli liian lämpimät. Pappi täällä on, joka on samalla kansakoulun opettaja, lääkäriä ei ole eikä apteekkia. Valtion laitoksia on luotsiasema ja merivartioasema, kumpaisessakin 6 miestä. Kirkko täällä on ollut vanhemmista ajoista saakka sekä kansakoulu on ollu 60 vuotta.” ”Ensimmäisiä oppilaita omassa koulussa” Itsestään Eerola kertoo hyvin vähän: ”Olin ensimmäisiä oppilaita omassa koulussa. Nyt olen 75 vuotta vanha.” Sinänsä kiinnostavia tietoja kumpainenkin. Jos koulu oli perustettu 60 vuotta aikaisemmin, on Eerolan pitänyt olla 15-vuotias sen käynnin aloittaessaan. Mahdotonta se ei 1800-luvun lopulla ollut. Ainakin kirjoittamaan koulu oli hänet opettanut, tai hän oli muuten hankkinut hyvän kirjoitustaidon ja komean käsialan. Eerola ei kerro ammattiaan, mutta vaihtoehtoja ei ole paljon. Tuntuu epätodennäköiseltä, että hän olisi ollut merivartija, jo senkin vuoksi, että kirjeen perusteella hän itsekin oli jäänyt eläkejärjestelmän ulkopuolelle. Virkamieseläkkeitä oli Suomessa maksettu 1800-luvulta alkaen. Vaihtoehdoiksi jäävät kalastaja ja luotsi. Tuloksena vanhusavustus ja lopulta järjestön perustaminen Haapasaarelaiset olivat siis hengessä ja valtuuttamansa Timo Korpimaan välityksellä mukana 14.–15.6. 1950 Helsingissä pidetyssä kokouksessa, josta tuli sekä välittömästi että pitkällä aikavälillä merkittävä suomalaisessa eläkepolitiikassa ja eläkeläisten järjestäytymisessä. Kokous perusti vanhusten toimikunnan ja hyväksyi kirjelmän eduskuntaryhmille ja ministereille. Siinä vaadittiin, että myös vanhimmille ikäluokille ryhdytään maksamaan kuntakalleusryhmästä riippuen 5 000 ? 6000 markan (nykyrahassa 191?229 euron) eläkettä kuukaudessa. Vanhusten lähetystö kävi elokuussa 1950 muistuttamassa pääministeri Urho Kekkosta esityksestä. Vanhusten keskuskomitea tai keskustoimikunta (molempia nimiä ja myös vanhusten keskusvaltuustoa käytettiin), järjesti vielä seuraavana vuonna Helsingissä yleisen kokouksen ja kiirehti uudistusta. Syksyllä 1951 hallitus antoikin esityksen lain ulkopuolelle jääneille vanhuksille tarkoitetusta vanhuusavustuksesta. Se olisi ensimmäisessä kuntakalleusluokassa 42 0000 markkaa vuodessa (1 376 euroa nykyrahassa). Laki tuli voimaan vuonna 1952. Keskimääräinen vanhuusavustus jäi pieneksi: vuonna 1953 se oli 27 588 markkaa (848,77 nykyeuroa) vuodessa. Vaikka avustus jäi noin 2/3:aan vanhusten toimikunnan tavoitteesta, se helpotti hieman vanhimpien ahdinkoa ja eläkeläisliike laantui. Vanhuusavustus vastasi suuruudeltaan kansaneläkkeen lisäeläkettä Kokouksen päätös vanhusten toimikunnasta osoittautui pitkällä aikavälillä yhtä merkittäväksi kuin välitön rahallinen vaatimus. Vaikka toimikunta eli 1950-luvun alussa muutamia hiljaiselonkin vuosia, se oli olemassa ja valmis tarttumaan jälleen toimeen 1950-luvun puolivälissä, kun eläkeläisliikehdintä uudelleen voimistui. Nyt tavoitteena oli vaatia ja kiirehtiä kansaneläkeuudistusta. Liikehdinnän tuloksena syntyi myös Suomen ensimmäinen valtakunnallinen eläkeläisjärjestö, Eläkeläiset ry. pekka iSakSSon › Maisteri Timo Korpimaalle lähetetyistä kirjeistä ja Eläkeläiset ry:n syntyvaiheista on kirjoitettu enemmän Eläkeläinen-juhlalehdessä, joka ilmestyi toukokuussa 2019. Näköislehti on luettavissa netissä: elakelaiset.fi/Järjestö/ Eläkeläinen-lehti. ”Oheisena lähetän valtakirjan asianmukaisesti allekirjoitettuna ja oikeaksi todistettuna...” Haapasaarelainen kalastaja Eemil Eerola kirjoitti kansaneläkekysymyksestä maisteri Timo Korpimaalle vuodenvaihteessa 1949–1950. P EK K a is a K s s o n Eläkeläinen 6/2019 47
”Vanhusneuvostoille annettava mahdollisuus vaikuttaa” ”v a n h u s n e u v o s to t käyttävät ikäihmisten ääntä vanhuspalvelulain edellyttämällä tavalla. Neuvostoille tulee antaa myös kunnon mahdollisuus vaikuttaa. Se, että asioita tuodaan vain tiedoksi vanhusneuvostolle, ei riitä, sanoi Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtaja Marja Leena Makkonen Nokian Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa. Makkonen totesi vanhusneuvostojen olevan tärkeässä asemassa juuri nytkin, kun kunnissa ollaan valmistelemassa vuoden 2020 budjetteja, jotka vaikuttavat palveluihin. – Neuvostojen tulee ottaa kantaa vanhuspalveluiden talousarvioon. Makkonen totesi palvelujen järjestämisessä ja ikäihmisten asumisessa olevan isoja haasteita. – Kotihoito lisääntyy, mutta miten on henkilöstön riittävyyden ja jaksamisen laita? Mikäli kunnat eivät lisää tarpeeksi rahoitusta vanhusja vammaispalveluihin, joudutaan leikkausten tielle, jolla on vaikutus palvelujen laajuuteen, saatavuuteen ja laatuun, Makkonen varoitti. – Hyvinvoinnin ja terveydenhoidon tehtävien tulee kunnissa olla etusijalla. Toteutustakin tulee seurata kuulemalla, miten asiakkaat sen kokevat. Vanhusneuvostojen tulee siis kuunnella herkällä korvalla ja nostaa tarvittaessa epäkohdat esiin. – Vanhusneuvosto on kunnissa mahdollisuus, ei itsetarkoitus, Makkonen huomautti. Tärkeintä on, että kunnissa ymmärretään hyödyntää eläkeläisten kokemusviisaus ja -pääoma, tuetaan eläkeläisten osallisuutta ja aktiivisuutta sekä mahdollistetaan arvokas vanheneminen huomioimalla niin henkiset kuin fyysisetkin tarpeet. kuuden VuoSikymmenen ikään ehtinyt Nokian Eläkeläiset ry juhli tasavuosiaan muutaman päivän etuajassa. Yhdistyksen perustamispäätös tehtiin 19. marraskuuta 1959. Jäseniä Nokian yhdistyksessä on 650, kertoo Matti Haapala, joka syyskokouksessa vastikään oli valittu kymmenennen kerran peräkkäin yhdistyksen puheenjohtajaksi. – Tässä tehtävässä on hyvä olla kolmestakin syystä. Meillä on aktiivinen johtokunta, aktiiviset harrastekerhojen vetäjät ja aktiivinen jäsenistö, Haapala kiitti juhlan tervehdyssanoissaan. – Yhdeksän vuoden aikana johtokunta on tehnyt yli 3 000 päätöstä. Jokainen päätös poikii aina vähän hommia. Tekijät ovat aina löytyneet todella helpolla, joten asioita on saatu eteenpäin. Suuri kiitos kuuluu myös harrastekerhojen vetäjille, jotka pyörittävät suurta joukkoa eri puolilla Nokiaa. kaupunGin terVehdykSen esittänyt kaupunginjohtaja Eero Väätäinen nosti esiin paikkakunnan vanhimman ja suurimman eläkeläisyhdistyksen onnistuneen roolin yksinäisyyden karkottajina. – Olette kaikki yhteisöllisyyden rakentajia. Osallistumalla annatte toisillenne ja saatte toisiltanne, Väätäinen sanoi. tuomaS talVila yhdiStykSet Se, että asioita tuodaan vain tiedoksi, ei riitä, sanoi Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtaja Marja Leena Makkonen Nokian Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa. Juhlan aika Marja Leena Makkonen korosti juhlapuheessaan kuntien vanhusneuvostojen merkitystä. ”Yhdeksän vuoden aikana johtokunta on tehnyt yli 3 000 päätöstä. Nokian Eläkeläisten 60-vuotisjuhla Kerholan salissa päättyi yhdessä laulettuun Nokia-marssiin. 48 Eläkeläinen 6/2019
www.dreamcare.fi puh. 050-5666691 mm. vaipat, pestävät inkohousut, arjen apuvälineet, rollaattorit, lonkkasuojat, vuoteensuojat, haavanhoito, pesulaput ja -voiteet TOVERILLISIN HINNOIN! • Sähkötyöt, putkityöt • Ilmalämpö asennukset • Maalämpö asennukset LVIS Kylmähuolto HEINO 045 693 7656 matti.heino56@gmail.com Maksuton neuvontapuhelin 0800 148 484 Tietoa, testejä ja vertaistukea (Stumpin keskustelut) verkossa www.stumppi.fi – Tukea tupakoinnin lopettamiseen Eläkeläinen 6/2019 49
–yhteiSkunnaSSa on oltava valmius tukea asumisen sukupolvenvaihdosta, sanoi Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen puhuessaan Vaasan Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa. Väestön ikärakenteen muutos näkyy jo nyt vahvana asuntomarkkinoilla. Vähintään 75-vuotiaita on puoli miljoonaa. Enemmistö heistä asuu pientaloissa. Kolmasosa ikääntyneistä omakotiasujista asuu yksin. Ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisratkaisujen tarve ja toteutus -selvityksen mukaan valtaosa ikääntyneistä haluaa tulevaisuudessa asua kerrostalossa, palveluiden lähellä. He toivovat asumiselta vaivattomuutta, esteettömyyttä, kaikenikäisten seuraa ja yhteisöllisyyttä. Toisaalta varsinkin muuttotappiokuntien pientaloasuntoja voi olla vaikea saada myydyksi. –Ikääntyneet, joiden lapset ovat muuttaneet pois kotoa, kaipaavat pienempää asuntoa. Vastaavasti nuoret pariskunnat, jotka saavat perheenlisäystä, tarvitsevat suuremman asunnon ja mielellään alueelta, jossa on valmis palvelurakenne. Voitaisiinko kehittää järjestelmä, jolla nämä tarpeiden muutokset voitaisiin yhteensovittaa, Korhonen pohti. –Tulevaisuudessa yhä useampi ikääntynyt asuu yksin. Erilaiset yhteisöllisen asumisen mallit voivat tarjota etuja ikäihmisille. Uudentyyppisessä kerrostaloasumisessa voi olla yhteiskäytössä esimerkiksi vierashuoneita, kokoontumisja harrastustiloja, yhteiskäyttöautoja ja polkupyöriä. Kaikkea ei tarvitse jokaisen itse omistaa, Korhonen huomautti. 60-VuotiSJuhliaan viettäneen Vaasan Eläkeläiset ry:n historiaa on kirjattu kansien väliin ansiokkaasti. Kymmenen vuotta sitten ilmestyi yhdistyksen 50-vuotishistorikki, Pirjo Rosengrenin kirjoittama Vuoromme ei ole päättynyt. Nyt yhdistyksissä on aloitettu muistojen kerääminen tuona jälkeen kuluneelta kymmenvuotiskaudelta. – Kymmenvuotishistoriikki valmistuu muistitietoa ja yhdistyksen jäsenen Raimo Vahteran valtavaa valokuva-arkistoa hyväksi käyttäen, kertoo keruutyöstä vastaava Sirpa Sainio. Hyväntuulisen juhlan kulttuuriohjelmasta vastasivat Tähkäkuoro, Kisällit, Senioritanssijat, Raimo Vahtera sekä tarinoita ja runoja esittäneet Lukunurkka-ryhmä, Marketta Semi ja Terttu Männikkö. tuomaS talVila Martti Korhonen: Asumisen sukupolvenvaihdos on iso haaste Vaasan yhdistyksen oman Lukunurkka-ryhmän esittämät pohjalaiset tarinat hauskuuttivat yleisöä. kemiSSä Vietettiin Kemin Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlaa lauantaina 12.10. Paikalla oli reilusti yli sata eläkeläistä, jotka saivat nauttia monipuolisesta ohjelmasta. Yhdistyksen omien taitelijoiden lisäksi paikalle oli saatu tasokkaita kemiläisiä esiintyjiä, kuten kuoro Ajan laulu ja lauluryhmä Sudarushka. Juhlapuheen piti Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö. Hän käsitteli puheessaan ajankohtaisia eläkeläisten ongelmia kuten köyhyyttä, yksinäisyyttä ja vanhusten hoivan puutteellisuuksia. Kivistö korosti perustason toiminnan tärkeyttä eläkeläisten olojen parantamisessa. tapio Siirilä Kemin Eläkeläiset ry:n tiedottaja Tasokas esiintyjäkaarti viihdytti Kemin Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa yhdiStykSet Kemin juhlavieraat saivat nauttia monipuolisesta ohjelmasta. 60-vuotias Vaasan Eläkeläiset ry juhli hyväntuulisesti. 50 Eläkeläinen 6/2019
Iin Eläkeläiset juhli lokakuussa Järjestötalolla. Tule hyvälle tuulelle! Pidätämme oikeuden muutoksiin Teatteriloma 1 vrk ............ alk. hlö/2hh 67€ 2 vrk ....... alk. hlö/2hh 115€ Hinta sisältää teatterilipun Kuntorannassa esitettäviin Teatterituotannot.? :n näytökseen tai Varkauden Teatterin näytökseen, aamiaisen ja kylpylän vapaan käytön aukioloaikoina. Kysy myös puolihoitoa. Aktiviteettiloma 4 vrk, ph ....... hlö/2hh 225€ • Tervetulokahvi ja tuloinfo klo 15 • Aamiaiset ja päivälliset noutopöydästä • 2 x 45 min. ryhmäliikuntaa • 1 x 45 min. terveysaiheinen luento • 2 x 30 min. vesijumppaa • Minimi 20 hlöä/jakso yksittäisiä lomailijoita tai myös ryhmille Voimassa 24.-28.2.2020 Katso lisää www.kuntoranta.? / ajankohtaistarjouksia joulu uu vuo Onnellista Mukavaa Varaukset ja lisätiedot (017) 560 1403 tai myynti@kuntoranta.? Ryhmälomatarjoukset myyntipalvelusta! Kuntorannantie 14, Varkaus www.kuntoranta.? Joulukuun yhdeksäntenä päivänä vuonna 1969 kokoontui joukko iiläisiä ikäihmisiä pitämään kokousta Pentti ja Marjatta Liedeksen kotiin. Kokouksen tuloksena pohjoispohjanmaalaiseen kuntaan perustettiin uusi yhdistys, Iin Eläkeläiset. Ja nyt, 9. lokakuuta 2019 kokoonnuttiin Iin Järjestötalolle viettämään yhdistyksen 50-vuotisjuhla –Olemme pikkuisen etuajassa, mutta näin sulan kelin aikaan on mukavampi pitää juhlat, puheenjohtaja Eero Teppo veisteli. –Meillä on vireä, toimiva yhdistys jossa jäseniä on päälle 200. Toimintaa on moneen lähtöön, useita kerhoja viikoittain, ja matkoja tehdään useampia vuodessa. Yhteistyötä on myös paikkakunnan muiden eläkeläisyhdistysten kanssa, Teppo mainitsi –Suurkiitos kuuluu meidän yhteen hiileen puhaltavalle talkooporukallemme. Esimerkiksi ennen tätä juhlaa keittiöhenkilökunta on jo pari päivää painanut hommia. Jos ei meillä olisi tällaisia talkoohenkisiä ihmisiä niin ei toiminnasta ja juhlista tulisi mitään. JuhlaVuoden merkeiSSä valmistui syyskuussa syksyllä iiläisen Pertti Huovisen kirjoittama historiikki Iin Eläkeläiset ry 1969–2019. Huovisen mukaan Iin Eläkeläisillä ei ole ollut toiminnassaan järjestötyölle monesti ominaisia aallonpohjia. – Se on toiminut säännöllisesti ja aktiivisesti koko 50-vuotisen historiansa ajan. Aina on löytynyt porukkaa mukaan, ja porukasta on löytynyt sitten vastuunkantajia erilaisiin tehtäviin. –Kun toiminta on ollut aktiivista, sen on täytynyt olla jäsenistölle mielekästä ja mieluisaa. Haastattelemani ihmiset ovatkin korostaneet sitä, että täällä on mukava porukka ja hyvä henki. Kunnanjohtaja Ari Alatossava mainitsi tervehdyspuheessaan, että Eläkeläiset ry:n Ikäystävälliseen Suomeen -tavoiteohjelmassa on paljon tärkeitä asioita, ja niiden edistämisessä kunnillakin on iso rooli. –Ikäihmsten osallisuus vahvistaa demokratiaa. Kirkkoherra Tapani Ruotsalainen muistutti kristillisen ajatuksen aina olleen, että harmaat hapset ovat kunniamerkki. – Kokemus, ajan tuoma viisaus, on rikkaus. – tämänkin juhlivan yhdistyksen perustajien tahto ja työn päämäärä oli saada aikaan hyvinvointiyhteiskunta. Siihen on täällä ja eläkeläisyhdistyksissä ympäri maan vaadittu tuhansia ja taas tuhansia tunteja talkootyötä, edunvalvontaa ja vaikuttamista paikallisesti valtakunnallisesti, totesi Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen juhlapuheessaan. Juhlaohjelma koostui mm. Iin Eläkeläisten oman kuoron esityksistä. tuomaS talVila Iin Eläkeläiset juhli viittä toimeliasta vuosikymmentä Eläkeläinen 6/2019 51
laulu Ja iloinen puheensorina täyttivät Säynätsalon kunnantalon kun saaristovaltakunnan vanhin ikäihmisten järjestö Säynätsalon Eläkeläiset vietti 60-vuotisijuhliaan. Jyväskylän saaristokaupunginosassa toimiva Säynätsalon Eläkeläiset ry ehti juhlia 60-vuotistaivaltaan ennen valtakunnallista keskusjärjestöään. Alvar Aallon suunnittelema maailmankuulu kunnantalo tarjosi ylevät puitteet Säynätsalon vanhimman eläkeläisjärjestön 60-vuotistapahtumalle. Juhlapaikalle saapuneita vieraita tervehti jo aulassa laulullaan uudistunut lauluryhmä Muijat. Aikoinaan Säynätsalon Demokraattisten Naisten ryhmänä aloittanut Muijat toimii nykyisin eläkeläisyhdistyksen suojissa. Niin yhdistyksen puheenjohtaja Kati Oikari kuin myös sihteeri Maija Tuominen ovat jo vuosikymmenien ajan laulaneet Muijien riveissä. Laulun ja soiton säestämänä juhlaväki kahvitteli ja seurusteli kunnantalon aulatiloissa, josta sitten noustiin portaat ylös arvokkaaseen valtuustosaliin jatkamaan juhlintaa. eläkeläiSet ry:n valtuuston puheenjohtaja ministeri Kalevi Kivistö totesi, että ikääntyneiden kaksi pahinta ongelmaa, köyhyys ja yksinäisyys, kietoutuvat yhteen. – Köyhyyden torjumiseen tarvitaan valtiovallan toimia. Yksinäisyyden torjumisessa avainasemassa on vapaa kansalaistoiminta, kuten eläkeläisjärjestöt. Me haluamme turvata jokaiselle ikääntyvälle arvokkaan ja turvallisen vanhuuden – me haluamme rakentaa ikäystävällisen Suomen. Puheenjohtaja Kati Oikarin mukaan Säynätsalon Eläkeläisten jäsenmäärä on pudonnut huippuvuosista, mutta toiminta jatkuu vireänä ja uusia aktiivisia jäseniä odotetaan mukaan. Jarkko mänttäri Säynätsalon Eläkeläiset juhli laulaen Kokoonpanostaan uudistunut Säynätsalon Muijat viihdytti juhlavieraita sekä aulassa että juhlasalissa Olga Kallion johtamana ja Olavi Iivarisen säestäessä.. yhdiStykSet Hakunilan Eläkeläiset onnittelee toukokuun jälkeen tänä vuonna 90, 85, 80, 75 ja 70 vuotta täyttäneitä/täyttäviä jäseniään. 90 vuotta Liisa Ranta 85 vuotta Milja Stranden 80 vuotta Matti Murto, Riitta Onufriew, Marjatta Peltola 75 vuotta Jorma Mikkonen 70 vuotta Maija Grönqvist, Kyllikki Holopainen, Eeva Lehtinen, Tapio Mattila, Pirjo Repo-Leikas, Eva Liisa Saanio kokoukSia Ja R K Ko m ä n TT ä R i Lahtelaisen Kiveriön-Kärpäsen Eläkeläiset ry:n syysjuhlassa jaettiin ansiomerkit Anja Haapasalmelle ja Aino Meriläiselle (kuvassa) sekä Irja Laitiselle. KiveriönKärpäsen Eläkeläiset syysjuhlassaan Juhlan aika Iisalmen Eläkeläiset: Aloite ikäystävällisestä verkostosta Iisalmen Eläkeläiset ry on tehnyt aloitteen kaupungin liittymiseksi Maailman terveysjärjestö WHO:n Ikäystävällisten kuntien verkostoon. Eläkeläisten syyskokouksen hyväksymä aloite on lähetetty tiedoksi Iisalmen Ikäihmisten neuvostolle toivomuksella, että neuvosto puoltaisi aloitetta. Iisalmen Eläkeläiset ry:n puheenjohtajaksi valittiin syyskokouksessa Kirsti Puurunen ja varapuheenjohtajaksi Maila Aronen. Johtokunnan varsinaisiksi jäseniksi valittiin Pirjo Huttunen, Kaarina Korhonen, Anna Miettinen, Aimo Mursu, Reino Puurunen, Liisa Rikkilä, Pirjo Rönkkö ja Aino Tikkanen. Kaarinan Eläkeläiset: Ikäihmisten asiantuntemus käyttöön Ikäihmisten asiantuntemusta tulee hyödyntää tehokkaammin kaikessa kaupungin toimissa, niin hoivassa, asumisessa, liikkumisessa, kaavoissa kuin kulttuurissakin, todettiin Kaarinan Eläkeläiset ry:n syyskokouksessa. Vanhusneuvoston jäsenten osaamista tulisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin asioiden valmisteluvaiheessa. Nyt neuvosto on liian usein jätetty suunnitteluvaiheen ulkopuolelle ja asiat tulevat vanhusneuvostolle pääosin vasta sitten, kun niihin ei voida enää vaikuttaa, syyskokouksessa todettiin. Kaarinan Eläkeläiset ry:n puheenjohtajaksi valittiin Raija Raittio ja varapuheenjohtajaksi Terttu-Leena Pyyhtiä. Muut johtokunnan jäsenet ovat Sirpa Asklöf, Marja Laiho, Erkki Leppänen, Eira Nurmi, Kaarina Pesämaa ja Pirjo Tuominen. Oulun Työväen Eläkeläiset: Kesäiset citybussit Hietasaareen Oulun Työväen Eläkeläiset ry esittää, että Oulun Kaupunki liittyisi WHO:n ikäystävällisten kuntien verkostoon, jossa mm.Tampere ja Turku ovat jo mukana. Yhdistys näkee tärkeäksi, että kesäkuukausina kaupunki järjestäisi julkiset ”citybussireitit”, jotka palvelisivat sitä erittäin runsasta ikäihmisjoukkoa, joka käyttää Hietasaaren alueella kesäisin toimivia eri järjestöjen tarjoamia palveluja. – Se olisi yksi merkittävä teko muiden Oulussa toimivien ikäystävällisten tekojen joukossa. Onneksi niitäkin on runsaasti, syyskokous totesi. Oulun Työväen Eläkeläisten puheenjohtajana jatkaa Veikko Kettunen ja varapuheenjohtajana Raimo Kemppainen. Johtokuntaan valittiin Paula Häppäri, Martti Kadenius, Pentti Kellokoski, Pekka Kostekivi, Erkki Kukkonen, Maija Lassila, Hilkka Myllykangas, Seija Revonoja, Elsi Suomela ja Terttu Taajoranta. Johtokunnan rinnalla toimintaa järjestää kymmenkunta jaostoa. 52 Eläkeläinen 6/2019
93 vuotta 31.12 Kerttu Häkkänen, Etelä-Vantaa 90 vuotta 8.11. Vilho Olavi Huotari, Vaala 27.1.2020 Eila Rothsten, Kaarina 85 vuotta 28.10. Helmi Lahentaus, Pihtipudas 4.12. Kauko Sivén, Kaarela 31.12. Hilja Helinä Alho, Kalajoki 31.12. Veikko Ervasti, Kuusamo 24.2. Pekka Rantanen, Vammala (Sastamala) 1.2.2020 Kaino Kukkonen, Porvoo 2.2.2020 Aili Rajamäki, Pihlava 80 vuotta 26.11. Taimi Niiranen, Hyrylä 20.12. Irmeli Koponen, Tikkurila 24.12. Seija Elo, Pihlava 27.12. Laura Elina Piri, Martinniemi 14.1.2020 Marja Uunimäki, Kaarina 19.1.2020 Jarmo Jokinen, Halikko 9.2.2020 Kalle Moilanen, Suomussalmi 75 vuotta 13.11. Simo Hyökki, Hyrylä 20.11. Soile Nurminen, Salo 22.11. Kauno Moilanen, Kuusamo 1.1.2020 Pentti Kyyhkynen, Kuusamo 5.1.2020 Sirkka Järvenpää, Pihlava 22.1.2020 Pirjo Tuulikki Välimaa-Helli, Vammala (Hyvinkää) 23.1.2020 Pertti Karhapää, Suomussalmi 70 vuotta 22.12. Matti Olavi Mustonen, Kajaani 25.12. Eila Karvonen, Lohja 31.12. Pirjo Salmisuo, Pihlava 10.1.2020 Leena Väkiparta, Pihlava 15.1.2020 Aulis Leinonen, Kaarina 20.1.2020 Raija Juntunen, Suomussalmi 27.2.2020 Seija Mikkonen, Suomussalmi 65 vuotta 5.12 Aira Immonen, Etelä-Vantaa 16.12. Tapio Huotari, Vaala 20.12. Jarmo Vuolanen, Korso 22.12. Matti Moilanen, Suomussalmi 31.12. Birgitta Ralli, Kaarela 13.1.2020 Raija Riski, Halikko 16.1.2020 Anne-Mari Palmu, Pihlava 20.1.2020 Pentti Kemppainen, Suomussalmi 13.2.2020 Jouko Mulari, Suomussalmi 60 vuotta 26.10. Juha Isopahkala, Vaala 16.12. Sirkka Tuomisalo, Vaala Dragsfjärdin Työväeneläkeläiset – Dragsfjärds Arbetarpensionärer Rut Lea Dahlström Lidia Friskopf Irja Irene Högberg Birgit Charlotta Lehtonen Bo Fredrik Stén Dorothy Maj-Britt Tiitinen Kaarinan Eläkeläiset ry Anja Aura Heinonen Kemijärven Eläkeläiset ry Helmi Inkeri Pöyliö Kokkolan Eläkeläiset ry Maija Satokangas Loimaan Eläkeläiset ry Helena Nummela Jorma Niemelä Oulun Työväen Eläkeläiset ry Kaarlo Olavi Niskanen Ruoveden Eläkeläiset ry Keijo Rantanen Sorsakosken Eläkeläiset ry Aune Montonen Toini Tiitinen Kari Reinikainen Suolahden Eläkeläiset ry Yrjö Olavi Viljakainen Vampulan Eläkeläiset ry Kerttu Ojaniitty Marjatta Peltola Vasabygdens Pensionärer rf Carita Nyström Ykspihlajan Eläkeläiset ry Bror Axel Haga Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Jan Koskimies Toimitussihteeri Tuomas Talvila Tilaukset ja osoitteenmuutokset Anna Autio puh. 020 743 3610 anna.autio@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Tilaushinta kotimaahan 30 euroa/vuosikerta Muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk Toimitus ja toimisto Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610 elakelainen-lehti@ elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti Tmi Johanna Pelto 040 9030 141 johanna@johannapelto.fi Syntymäpäivät ja poisnukkuneet, syysja kevätkokousilmoitukset Marja-Liisa Hirn 044 7631 482 marja-liisa.hirn@elakelaiset.fi ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (painettu) ISSN 2242-3338 (verkkolehti) I-Print, Seinäjoki 2019 Puheenjohtaja Martti Korhonen Varapuheenjohtaja Marja Leena Makkonen Toimisto Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi www.elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9-15. Jäsenpalvelu Soittoaika kello 9-12, puhelin 020 743 3610: jäsenmaksut, osoitteenmuutokset, kurssienja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, Eläkeläinen-lehden tilauk set. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Kaikki maksut (mukaan lukien jäsenmaksut): IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies 040 747 0776 Jäsenvastaava Anna Autio 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistysrekisteri, materiaalitilaukset Henkilöstöja talousvastaava Heli Grönroos 050 529 0399 kirjanpito, laskutus, ostoja myyntireskontra, palkanlaskenta Aluetyön suunnittelija Anna Eskola 044 751 1031 yhdistysverstastiedustelut Järjestösuunnittelija Anu Mäki 040 839 7699 Koulutussuunnittelija Tiina Rajala 040 582 4319 kulttuurija koulutustoimintaan liittyvät asiat (ilmoittautumiset jäsenpalvelun kautta) Monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö 040 501 3599 Tiedottaja Tuomas Talvila 050 570 9716 Juhlavuoden koordinaattori Marja-Liisa Hirn 044 7631 482 Eläkeläinen-lehden syntymäpäivät ja poisnukkuneet, syysja kevätkokousilmoitukset KUNTORANTA Kuntorannantie 14 78400 Varkaus Myyntipalvelu 017 560 1403 tai 0400 403 669 myynti@kuntoranta.fi SyntymäpäiViä poiSnukkuneita Vuoden 2020 ensimmäinen Eläkeläinen-lehti ilmestyy 13.2. Ilmoittakaa yhdistyksen / aluejärjestön kevätkokoustiedot lehdelle osoitteeseen: marja-liisa.hirn@ elakelaiset.fi viimeistään maanantaina 20. tammikuuta. Eläkeläinen nro 2 ilmestyy 2.4. 2020. Tiedot Eläkeläinen-lehden Syntymäpäiviäja Poisnukkuneita-palstoille: Ilmoittakaa tiedot lehdelle osoitteeseen: marja-liisa.hirn@elakelaiset.fi tai puh. 044 7631 482. Eläkeläinen-lehden ilmestymisaikataulu 2020 ja kevätkokousilmoitukset Eläkeläinen 6/2019 53
s ydäntalvella tammikuulla kutsui Etelä-Varangin kunta Norjan Finnmarkista nyt jo perinteiseksi muodostuneeseen tapaamiseen ja kulttuuritapahtumaan eläkeläisjärjestöjä sekä omalta alueeltaan että naapurikunnista Nikelistä Murmanskin alueelta ja Inarista Pohjois-Lapin alueelta. Ivalon Eläkeläiset ovat osallistuneet tapahtumaan useina vuosina, ja on myös kehitelty ajatusta, saada Inarin kunta vuorostaan isännän rooliin ja kutsumaan vieraiksi ystävyyskuntiensa eläkeläisjärjestöjen edustajia Inariin. Kevättalven voimainponnistus oli Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestön kevätkokous ja talvipäivät Ivalossa maaliskuun lopulla. Erityistä vaikeutta aiheutui eri puolilta Lappia saapuville eläkeläisyhdistysten edustajille löytää majapaikkoja kevättalvisen matkailun täyssesongin aikaan Ivalosta ja sen lähiympäristöstä. Perjantai-illan illanvietossa ja lauantain päiväjuhlassa oman väen lisäksi vieraita viihdytti ystävyyskunnasta Kuolasta kutsuttu lauluyhtye Ivan Chai . Talvisina ulkoilulajeina tarjolla oli potkukelkkaviestiä, karvakengän heittoa ja kolttasaamelaisten kevättalvinen huvi nuoraleikki. elokuun aluSSa vietettiin Oulussa Eläkeläiset ry:n kolmen pohjoisen aluejärjestön yhteisiä 60-vuotisjuhlia Rotuaarilla Oulun keskustassa sekä Toppilan Möljällä. Huonona hillavuotena saatoimme huoletta jättää jänkät rauhaan ja suunnata Ouluun parikymmenpäisenä joukkona. Kittilän ja Muonion soilta kerättyä hillaa näimme sentään Oulun torilla. Mainiolla juhlapaikalla -Toppilan Möljällä oli hyvä seurata juhlatapahtumia, joita suosi myös todella kaunis loppukesän sää. Syysretki suunnattiin Juutuanjoen Jäniskosken laavulle, jonne johtaa esteetöntä liikuntaa palveleva polku ja komea teräsvaijeririippusilta yli joen. Makkaranpaiston, nokipannukahvien ja kampanisujen nauttimisen jälkeen harrastettiin kuntoliikuntaa, venyttelyä ja puiden halausta – entiset metsurit mukaan lukien. Syyskaudella on kokoonnuttu viikottain Ivalon työväentalolla. On kahvisteltu, vaihdettu kuulumisia, pelattu, jumpattu salilla Ritva Taskilan johdolla ja perehdytty Joni Skiftesvikin novelleihin. Puheenjohtajamme Tapani Silvennoinen ja varapuheenjohtajamme Antero Svendsen sekä taloudenhoitajamme Eija Miranda Silvennoinen ovat olleet aktiivisia avustusten hankinnassa: Kokoontumispaikkaamme Ivalon työväentalolle saatu ramppi liikuntaesteisille ja tietotekniset valmiudet ovat myös hyvällä mallilla. Eläkeläiset ry:n valtakunnallista 60-vuotisjuhlaa seurasimme streamattuna työväentalolla samalla omaa pikkujoulujuhlaa viettäen. irJa Jefremoff toiminta Kainuun Eläkeläiset kansallispuistoon Kajaanilainen kaupunginvaltuutettu Antero Kyllönen jatkaa Eläkeläiset ry:n Kainuun aluejärjestön puheenjohtajana. Hän on myös Eläkeläiset ry:n hallituksen jäsen. Kansanpirtillä Kajaanissa pidetyssä syyskokpouksessa lyötiin lukkoon ensi vuoden toimintasuunnitelma, joka sisältää liikunnallisen ystävyystapahtuman Savon aluejärjestön kanssa. Kohteena on Hossan uusi kansallispuisto Suomussalmella. Tarjolla on myös järjestökoulutusta jäsenyhdistyksille, onkikilpailut Suomussalmella heinäkuussa ja sokkoretkikin tehdään. Paikka on tietenkin salainen. Kainuun aluejärjestön varapuheenjohtajaksi valittiin Matti Ryynänen Kuhmosta ja sihteeri-taloudenhoitajaksi Arja Jauhiainen Paltamosta. Marja-Leena Kärkkäinen Savon Aluejärjestön johtoon Eläkeläisten Savon Aluejärjestössä vaihtui puheenjohtaja, kun tehtävään valittiin syyskokouksessa Marja-Leena Kärkkäinen Kiuruvedeltä. Kuusi vuotta puheenjohtajana toiminut Sirkka Jeulonen Kuopiosta jatkaa vielä varapuheenjohtajana. Kokous valitsi myös aluetoimikunnan, johon tuli edustajia eri puolilta Pohjois-Savoa, osa uusia tehtävässään. Eläkeläiset tulisi kokemusasiantuntijoina ottaa mukaan sote-valmisteluun, toteaa Eläkeläiset ry:n Satakunnan Aluejärjestö. Aluejärjestön syykokouksen kannanotto on huolissaan siitä, että sote-valmistelua näytään tehtävän ministeriöiden kabineteissa kuulematta palveluiden suurta asiakasryhmää – eläkeläisiä. ”Satakunnassa näyttää sote-valmistelu lähtevän liikkeelle kuntalähtöisesti. Tärkeää on, että valmistelutyöryhmiin kutsutaan alkuvaiheessa mukaan eläkeläisjärjestöjen edustajia. Näin saadaan tarpeet ja arjen käytännöt kohtaamaan”, aluejärjestö toteaa. ”Eläkeläiset tulee osallistaa valmisteluun myös valtakunnan tasolla, pelkkä kuuleminen ei riitä”. Aluejärjestö muistuttaa, että kunnissa on lakisääteinen toimielin: vanhusneuvosto, jota nykyistä enemmän tulee käyttää apuna mm. hoitolaitosten palveluiden arvioinnissa. ”Hallitusohjelmassa mainitun vanhusasiainvaltuutetun lisäksi tulee maakuntiin ja kuntiin tai kuntaryhmiin palkata omat vanhusasiainvaltuutetut”. Vireä ja vauhdikas vuosi Ivalon Eläkeläiset ry:llä Ivalon Eläkeläisten syysretki suunnattiin Juutuanjoen Jäniskosken laavulle, jonne johtaa esteetöntä liikuntaa palveleva polku ja komea teräsvaijeririippusilta yli joen. Kemin Eläkeläiset ry valitsi syyskokouksessaan 7.11. vuodelle 2020 puheenjohtajaksi Maisa Lahnajärven, joka on toiminut puheenjohtajana myös tänä vuonna. Kokous otti kantaa ympärivuotisen palveluasumisen ja laitosten hoitajamitoitukseen. Kemin kaupungille ja Keminmaan kunnalle esitetään, että hoitajamitoitusta lisätään jo ensi vuoden talousarviossa kuntien omissa yksiköissä. Samaa on vaadittava myös niiltä yksiköiltä, joilta kunnat ostavat palveluita. Tavoitteena on päästä mahdollisimman nopeasti tilanteeseen, jossa hoitajia on vähintään 0,7 hoidettavaa kohti. Kannanotossa muistutetaan siitä, että myös kotipalveluihin on saatava lisää työntekijöitä. Savon Aluejärjestön puheenjohtajan nuija siirtyi Sirkka Jeuloselta (vasemmalla) Marja-Leena Kärkkäiselle. Satakunta: ”Eläkeläiset mukaan sote-palveluiden suunnitteluun” Maisa Lahnajärvi jatkaa Kemin Eläkeläisten puheenjohtajana 54 Eläkeläinen 6/2019
riStikko krypton 5/2019 ratkaiSu Ristikon 6/2019 ratkaisut on lähetettävä 13. tammikuuta 2020 mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO. Krypton 5/2019 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Virve Hämäläinen, Leppävesi ja Heino Nappari, Tampere Onnittelut voittajille! 6/2019 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka SeuraaVaSSa numeroSSa Kostamus oli suomalaisessa rakennushistoriassa ennen näkemätön hanke Jäsenhankintakampanja alkaa Eläkeläinen 1/2020 ilmestyy 13.2. Eläkeläinen 6/2019 55
Lahjoitamme tänäkin vuonna merkittävän osan tuloksestamme, 1,2 milj. euroa, yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Iso osa lahjoituksista kohdistetaan lasten ja nuorten hyväksi tehtävään työhön. Lue lisää Tradekan lahjoituskohteista tradeka.fi/blogi. Kiitämme jäseniämme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme rauhallista joulun aikaa. Hyvää joulua ja onnellista vuotta 2020