EETU kysyi, puolueet vastasivat 4 | ”Eläkeläisten tärkeimmät vaalit” 7 | Dannyn ääni kestää 33 ”On tärkeää käydä äänestämässä aluevaaleissa hyvien palvelujen puolesta” 2 Perinteiset joulutervehdykset 22 6/2021 | 10. joulukuuta 2021 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Järjestöillä on paljon annettavaa alueiden kehittämisessä, sanoo Eläkeläiset ry:n tuore varapuheenjohtaja Tuula Telin. 16 Utelias asiantuntija
ja terveyspalveluja toteuttavat alueet vastaavat siitä, kuinka laadukkaita palvelut ovat ja onko niitä riittävästi tarjolla, asuitpa sitten missä tahansa. Sote-palvelut eivät saa olla myytävänä sijoittajille ja voittoa tavoitteleville yrityksille. On tärkeää käydä äänestämässä hyvien, kaikkien saatavissa olevien palvelujen puolesta. VUOSI ON lopuillaan. Kaamosaika ei kuitenkaan välttämättä ole synkkää ja pimeää. Täällä Lapissa taivaankannella voi nähdä luonnon ihmeellistä voimaa ja valoa revontulten loimutessa. Voimaa ja iloa joulun odotukseen kaikille. V iime aikoina Suomessa on virinnyt vilkas keskustelu eläkejärjestelmämme kestävyydestä ja sen oikeudenmukaisuudesta. Keskustelua on toki käyty aika ajoin ennenkin, mutta tällä kertaa on ehkä aistittavissa laajempaa muutoshalua. Keskustelussa on muistettava, että eläkejärjestelmämme koostuu kahdesta osasta: Kelan maksamista kansanja takuueläkkeistä ja työeläkeyhtiöiden maksamista työeläkkeistä. Pienimmät eläkkeet koostuvat usein näistä molemmista. Eläkejärjestelmää uudistettaessa onkin molempia järjestelmiä kehitettävä rinta rinnan. Kaikille on taattava säällinen eläke myös tulevaisuudessa. Nykyisen epävarman työelämän aikana tämä uhkaa jäädä monilla haaveeksi. Jos työura on lyhyt ja katkonainen tai se koostuu osa-aikatöistä, ei eläkemaksujakaan ole maksettu niin paljon, että se oikeuttaisi kummoiseen työeläkkeeseen. Tällainen tilanne on monilla palvelualojen pätkätyöläisillä, lapsia kotona hoitaneilla naisilla, itsensä työllistäjillä ja maahanmuuttajilla. He ovat tulevaisuuden eläkeläisiä, joiden näkymä eläkkeestä ei ole valoisa. Ellei järjestelmää tehdä oikeudenmukaisemmaksi, uhkaa eläkeläisköyhyys kasvaa tulevaisuudessa. ELÄKEJÄRJESTELMÄMME NAUTTIMA laaja luottamus on taattava myös tulevien eläkeläisten keskuudessa. Kun järjestelmää uudistetaan, on siksi keskeisenä periaatteena oltava alkavien eläkkeiden riittävä taso, jotta työelämän rikkonaisuuden ja epävarmuuden aikaansaama eriarvoisuus ei jatku ja kertaudu eläkkeellä. Hyvä uudistus tässä mielessä olisi parantaa työeläkkeiden ja kansaneläkkeiden yhteensovittamista siten, että entistä useampi pieneläkeläinen saisi myös täydentävää kansaneläkettä. Eläkeläiset ry pyrkii vaikuttamaan päätöksentekijöihin siten, että eläkejärjestelmäämme kehitetään oikeudenmukaiseen suuntaan. Tätä ja muita aiheita tulemme jatkossakin pitämään esillä vaikuttamistyössämme; lausunnoissa ja kannanotoissa sekä eri puolella Suomea järjestettävissä keskustelutilaisuuksissa. Tarvitsemme asiantuntevaa, rakentavaa ja ylisukupolvista keskustelua hyvinvointiyhteiskuntamme parantamiseksi. KIITOS Eläkeläiset ry:n puolesta kaikille lukijoille mielenkiintoisesta vuodesta, rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta! JAN KOSKIMIES, PÄÄTOIMITTAJA RUNSAAT KAKSI kuukautta Eläkeläiset ry:n hallituksen puheenjohtajana takana, ja olen saanut jo kokea suuren määrän yhdessä tekemisen voimaa ja iloa. Uusi hallitus on aloittanut työnsä aktiivisesti ja tarttunut edustajakokouksen asettamiin ja strategia-asiakirjassa kirjattuihin tavoitteisiin. Olemme perustaneet hallituksen tueksi Ikääntymispoliittisen työryhmän. Sen lisäksi meillä on koossa laaja sosiaalija talouspoliittinen asiantuntijaverkosto. ALKUVUODEN 2022 merkittävä ajankohta ovat 23. tammikuuta pidettävät hyvinvointialueiden vaalit. SosiaaliRakentavaa keskustelua tarvitaan Ääni hyvien palvelujen puolesta 6/2021 Kannen kuva Tuomas Talvila SENNI JA SAFIRA POIMINTA Kaikille on taattava säällinen eläke myös tulevaisuudessa. PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA PÄÄKIRJOITUS ”Puheenjohtajakin pääsi Kävelypässien Ikinä-testiin” Antti Honkonen Kävelypässit-blogissa Lue blogejamme: elakelaiset.fi/blogit Palveluita ja demokratiaa Eläkeläiset ry kannustaa kaikkia osallistumaan aluevaaleihin 8 Eläkeläisparlamentti koolla EETU ry:n tilaisuudessa puitiin eläkejärjestelmän haasteita. 10 Risteilylle, totta kai! Matkavastaavat tutustuivat Silja Europaan. 12 Kulttuuriaktivismia Turussa Miten yhteiskunnallisesti voidaan vaikuttaa kulttuurin avulla? 14 Komedian keinoin Ohjaaja Johanna Vuoksenmaa luottaa terveen naurun voimaan. 32 Vakiot Kalevin kynästä 13 Kurssikalenteri 21 Runopysäkki 34 Pensionären 38 Suolaista ja makeaa 36 Ristikko 47 EETU kysyi, puolueet vastasivat 4 | ”Eläkeläisten tärkeimmät vaalit” 7 | Dannyn ääni kestää 33 ”On tärkeää käydä äänestämässä aluevaaleissa hyvien palvelujen puolesta” 2 Perinteiset joulutervehdykset 22 6/2021 | 10. joulukuuta 2021 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Järjestöillä on paljon annettavaa alueiden kehittämisessä, sanoo Eläkeläiset ry:n tuore varapuheenjohtaja Tuula Telin. 16 Utelias asiantuntija 2 Eläkeläinen 6/2021
AJASSA TUOMAS TALVILA T apaamme Annikka Kaistisen kanssa Varkaudessa, Yhdistystalo Warikolla. Maanantaiaamupäivä on siellä kulunut hyvissä merkeissä, kun Kaistinen on ohjannut Varkauden Eläkeläisten Isänpäiväjuhlan harjoituksia. – Mentiin koko ohjelma läpi. Siinä ovat mukana yhdistyksen laulajat, tanssiesitys ja sketsit, Kaistinen kertoo innostuneena. Näyttelijä Annikka Kaistinen jäi kaksi vuotta sitten eläkkeelle Varkauden Teatterista. – Liityin heti Varkauden Eläkeläisten jäseneksi jotta pysyn elossa, hän kiteyttää. Eläkeläisryhmien ohjaushomma on Kaistiselle mieluista, sillä siinä saa käyttää omaa mielikuvitusta. – Ja meillähän on yhdistyksissä aivan valtava määrä erilaista osaamista. Joku osaa kirjoittaa, joku laulaa, joku tanssia. Hyödynnetään ihmisten eri ominaisuuksia. KAISTINEN ON kouluttajana myös Eläkeläiset ry:n Näyttämöilmaisun ja ohjelmakurssilla ensi keväänä Kurssiesittelyn mukaan tarjolla on esiintymistaitoa kaikille, ohjelmaideoita kerhoihin ja juhliin. Kaistinen lupaa, että kurssin ohjelma muovautuu sen mukana, mitä kurssilaiset itse toivovat. Minkälaisesta aineistosta siis olisi hyötyä itse kunkin omassa yhdistyksessä? – Uusia ideoita löytyy aivan varmasti. Ohjausta esiintymiseen on tarjolla. Pelko esiintymisestä kannattaakin jättää sivuun. Spontaanisti voidaan tehdä kaikenlaista, ei sen tarvitse niin hirveän vakavaakaan olla kun ei Kansallisteatterissa esiinnytä eikä Hollywoodistakaan varmaan kukaan soittele. Pidetään iloa yllä, Kaistinen innostuu. – Ihan oikeita vinkkejäkin ohjelmiin ja esiintymiseen kyllä löytyy. Uusia sketsejä esimerkiksi. Varkauden Eläkeläisissä esimerkiksi keräsimme sananlaskuja ja esitimme niiden pohjalta. Lapsuudesta tuttuja käsileikkejäkin olemme harjoitelleet, se voi olla hulvattoman hauskaa. Mutta Kaistinen pohtii myös ,että kaiken ei tarvitse olla ”esiintymistä” perinteisessä mielessä. – Mietitään kerhotoiminnassa tarvittavaa vuorovaikutusta. Sitä, miten saadaan omassa yhdistyksessä kaikki mukaan ja viihtymään, tuntemaan olonsa mukavaksi. Että vahvistuu tunne, että sinne keskiviikkokerhoon on jokaisella todella mukava mennä. Ja päälle kenties hieman musiikkiakin? – Parasta on se kun saa laulella ilman että kukaan kritisoi. Se tuntuu ihanalta! Annikka Kaistinen › Syntynyt Helsingissä 1952 › Näyttelijä Varkauden teatterissa vuodesta 1984, sitä ennen mm. Seinäjoen teatterissa.. › Jäi eläkkeelle kaksi vuotta sitten. ”Liityin heti Varkauden Eläkeläisten jäseneksi.” Kurssi maalishuhtikuun vaihteessa › Näyttämöilmaisun ja ohjelmakurssi 29.3.-1.4. (3 vrk) Lomakeskus Kuntoranta › Esiintymistaitoa kaikille, ohjelmaideoita kerhoihin ja juhliin. Kouluttaja: Annikka Kaistinen. Ilmoittautuminen 7.3. mennessä. – Spontaanisti voidaan tehdä kaikenlaista, ei sen tarvitse niin hirveän vakavaakaan olla kun ei Kansallisteatterissa esinnytä eikä Hollywoodistakaan varmaan kukaan soittele, Annikka Kaistinen nauraa. ”Pidetään iloa yllä” Näyttelijä Annikka Kaistinen vetää maalis-huhtikuun vaihteessa Eläkeläiset ry:n esiintymistaidon kurssin. TU O M A S TA LV IL A Eläkeläinen 6/2021 3
YHTEISKUNTA EETU kysyi, puolueet vastasivat SDP 1. Pidämme erittäin tärkeänä sosiaalija terveydenhuollon palveluiden maksuttomuutta ja kohtuuhintaisuutta. Heinäkuun alusta toteutettu asiakasmaksu-uudistus alentaa lähes miljoonan ihmisen maksuja. Lisäksi maksukaton alaa on laajennettu ja maksujen huojennusta painotettu. Myös lääkekorvausten tasosta tulee huolehtia. Tavoitteemme on, että tulevaisuudessa eri asiakasmaksukatot yhdistetään ja niiden tasoa alennetaan. Takuuja kansaneläkkeitä on korotettu tällä hallituskaudella. Tasokorotuksista on huolehdittava jatkossakin. Eläkkeisiin ja etuuksiin tehdään indeksikorotukset myös vuonna 2022. Pidämme tärkeänä sitä, että pienija keskituloisten eläkeläisten verotus ei kiristy. Ensi vuonna yli 60-vuotiaiden työtulovähennystä korotetaan, mikä mahdollistaa paremmat ansiotulot myös eläkkeellä työskenneltäessä. Samoin kokeillaan kotitalousvähennyksen kotitaloustyön sekä hoivaja hoitotyön enimmäismäärän korottamista 3 500 euroon ja korvausprosentin korottamista 60:een. 2. Lailla säädetyillä sote-palveluiden henkilöstömitoituksilla pystytään turvaamaan työntekijöille säälliset työolosuhteet. Esimerkiksi henkilöstömitoitukset ja varsinaisen hoitotyön erottaminen tukitöistä vanhustenhuollossa mahdollistaa sen, ettei työ ole liian kuormittavaa ja työtä pystyy tekemään eettisesti. Työn organisointi ja johtaminen ovat myös olennaisia. Myös työmarkkinajärjestöjen rooli alan työehtojen ja palkkojen kehittämiseksi on tärkeä. Sote-alan koulutuspaikkoja on myös edelleen tarpeen mukaan lisättävä. On myös parannettava omaishoitajien asemaa ja palveluita. 3. SDP on ehdottanut kotitaloustukea, jolloin myös pienituloisimmat voisivat saada tukea esimerkiksi siivouksiin tai remontteihin nykyistä joustavammin Hallitus on toteuttanut suunnatumpia tukia esimerkiksi energiaremontteihin ja vähäpäästöisten autojen hankintaan. Nämä tuet eivät ole perustuneet tulojen määrään, joten ne ovat olleet myös pienituloisimpien käytössä. 4. Hallitus tukee siirtymää fossiilittomien energiamuotojen käyttöön. Esimerkiksi öljylämmityksestä luopumisen tukea jatketaan. Lämmityspolttoaineiden verotusta ei kiristetä. Tukien ja verotuksen avulla on varmistettava, että kaikilla on varaa liikkumiseen. Olennaista on liikkumisen muuttaminen päästöttömäksi, ei ihmisten liikkumisen rajoittaminen. 5. Työryhmä laatii syksyn aikana ehdotuksen järjestöjen uudeksi rahoitusmalliksi vuodesta 2024 alkaen. On tärkeää, että tämä työ tehdään yhteistyössä edunsaajien kanssa eri vaihtoehtoja tarkkaan punniten. Rahoitukseen pitää löytää vakaa, järjestöjen itsenäisyyden ja pitkäjänteisen työn turvaava ratkaisu. Järjestelmän tulee olla oikeudenmukainen, läpinäkyvä ja ennustettava. PERUSSUOMALAISET 1. Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti kannattaneet eläkkeiden verotuksen keventämistä. Tämä antaisi eläkeläisille itselleen mahdollisuuden päättää, mihin varansa haluavat käyttää. Olemme esittäneet myös taitetun indeksin korjaamista. 2. Tarvitaan lisää ihmisiä alan koulutuksiin ja kyseisistä ammateista on pyrittävä tekemään nykyistä houkuttelevampia. Palkka on helppo, mutta ei suinkaan ainoa tekijä, jolla voi työntekijöistä kilpailla. Mahdollisuus vaikuttaa työnkuvaan, työn kuormittavuuden rajoittaminen ja yrittäjyyteen kannustaminen ovat muita keinoja, joilla tulevaisuuden työntekijöitä voidaan houkutella alalle. 3. Kotitalousvähennyksen ongelma on, että siitä ei ole mainittavaa hyötyä kuin vasta korkeammilla tulotasoilla. Lähiomainen, esimerkiksi lapsi, voi kuitenkin hyödyntää verovähennyksen ostamalla vanhemmalleen palveluita. Oleellista olisi tarkastella kotitalousvähennyksen rajauksia mitä palveluita saa lukea vähennettäväksi. Perussuomalaiset suhtautuvat suopeasti kotitalousvähennyksen käyttörajoitusten höllentämiseen. 4. Hallituksen ilmastotoimet kurittavat kohtuuttomasti pienituloisia eläkeläisiä. Suomessa on Suomen Omakotiliiton mukaan noin 200 000 öljylämmitteistä pientaloa ja niistä joka toisessa asuu ikääntyneitä tai eläkeläisiä. Näin ollen öljylämmittämisen veronkorotukset on kohdistettu suoraan eläkeläisiin. Perussuomalaisten mielestä eläkeläistenkin kuuluisi saada kohtuuhintaista autoilua ja asumista. 5. On ongelmallista, että tiettyjä yhteiskunnan toimintoja on asetettu riippuvaisiksi uhkapelituotoista. Olisi perusteltua rahoittaa kaikki toiminnot suoraan budjetista, jolloin näiden asioiden hoidossa edettäisiin lakisääteisesti ja virkavastuulla. Samalla toki veikkaustuotot pitäisi tulouttaa suoraan valtiolle. Menojen tarpeellisuutta on kuitenkin samalla harkittava tarkkaan ja annettava rahaa esimerkiksi eläkeläistoimintaan ennemmin kuin puoluepoliittisesti sitoutuneille yhdistyksille. KOKOOMUS 1. Lisäisimme eläkeläisten ostovoimaa keventämällä ansiotuloverotusta kaikissa tuloluokissa ja toteuttaisimme senioreiden superkotitalousvähennyksen. Ehdotamme lisäksi sen tutkimista, miten hyvin elinkustannusindeksin perusteena oleva kulutuskori vastaa eläkkeellä olevien henkilöiden todellista keskimääräistä kulutusrakenEläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry lähetti lokakuun alussa eduskuntaryhmille kannanottonsa hallituksen esitykseen koskien valtion talousarviota vuodelle 2022. Samalla EETU pyysi kahdeksalta suurimmalta eduskuntaryhmältä vastauksia viiteen kysymykseen. Julkaisemme alla tiivistelmän ryhmien vastauksista. 4 Eläkeläinen 6/2021
netta. Tekisimme parannuksia pienituloisimpien ja eniten sairastavien eläkeläisten asemaan ensisijaisesti takuueläkkeen, lääkekorvausjärjestelmän ja asiakasmaksujen muutoksien kautta. 2. Lisämäärärajoja tarvitaan erityisesti kotihoidon vahvistamiseen, omaishoidon sekä muistisairaiden palveluiden kehittämiseen. Omaishoitajien asema on turvattava lainsäädännöllisesti tasa-arvoiseksi asuinpaikasta riippumatta. Kotitalousvähennystä kehittämällä on mahdollista tukea sujuvaa kotona asumista ja siirtää muiden palveluiden tarvetta. Hoitajien määrän ja alan houkuttelevuuden turvaamiseksi tarvitaan valtakunnallinen toimenpideohjelma. Koulutusmääriä on lisättävä, sosiaalija terveysalan pitoja vetovoimaa on lisättävä esimerkiksi työhyvinvointia ja johtamista tukemalla sekä hoitajien jatkokoulutusja uramahdollisuuksien kehittämällä. Tarvitsemme myös osaajia muista maista. 3. Kokoomus ottaisi käyttöön senioreiden superkotitalousvähennyksen. Verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin ja 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Sitran laskelmiin perustuva vähennys laskisi merkittävästi ostettavan palvelun hintaa tukien senioreiden kotona asumista ja itsemääräämisoikeutta. Mallista voisivat hyötyä kaikki yli 75-vuotiaat, myös pienituloiset eläkeläiset. 4. On haettava kustannustehokkaita ratkaisuja ja tehtävä ympäristöystävälliset valinnat kannustaviksi erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille. Ikäystävällisessä Suomessa on huolehdittava, että senioreilla on mahdollista liikkua eri kulkumuodoin ilman kohtuuttomia kustannuksia. Kokoomus on ajanut kotitalousvähennyksen kaksinkertaistamista ja sitä, että se laajennettaisiin määräaikaisesti myös laiteinvestointeihin kuten maalämpöpumppuihin, jotka pienentävät pientalojen lämmityskuluja ja maksavat jopa parissa vuodessa itsensä takaisin. Korkean osaamisen Suomi voi olla edelläkävijä ilmastonmuutosta ratkovissa innovaatioissa. Kansainvälisen kysynnän mahdollisuudet kannattaa hyödyntää, sillä se tuo työtä ja valtiontalouteemme euroja, joilla saamme turvattua yhdenvertaiset palvelut kaiken ikäisille suomalaisille. 5. Veikkausvoittovaroista rahoitettavia kohteita on siirrettävä budjetin puolelle ja katkaistava rahoituksen korvamerkintä. Tärkeää työtä tekevien järjestöjen, kuten eläkeläistoiminnan riittävät resurssit on turvattava valtion budjetista. KESKUSTA 1. Takuuja kansaneläkkeitä korotettiin vuoden 2020 alusta. Pienten eläkkeiden tasosta täytyy pitää huolta myös tulevaisuudessa ja huolehtia myös työeläkkeiden ostovoimasta. Eläkeläisten toimeentuloon ja hyvän elämän edellytyksiin vaikuttavat etuuksien lisäksi myös mm. palvelujen saavutettavuus ja asiakasmaksut. Keskustan tavoitteena on, että jokaisessa kunnassa on sosiaalija terveysasema ja asiakasmaksut ovat kohtuullisia, eivätkä estä ketään hakemasta apua. 2. Tehostetun palveluasumisen henkilömitoitusta parannetaan asteittain 0,7 työntekijään asiakasta kohden. Käynnissä olevalla vanhuspalvelulain uudistuksella parannetaan kotiin vietävien palveluiden saatavuutta ja laatua ja edistetään henkilöstön riittävyyttä. Keskusta on esittänyt, että riittävän hoivan ja henkilöstön turvaamiseksi kotihoidon avustavat tehtävät avattaisiin muillekin kuin sote-koulutuksen saaneille. Korostamme myös kotona tapahtuvan hoivan merkitystä. Omaishoitajien asemasta ja jaksamisesta on huolehdittava. Jotta omaishoitajat voisivat käyttää heille kuuluvia vapaapäiviä, tulisi hoidettavalle olla aina turvallinen sijaishoitopaikka. Perhehoitoa on käytettävä nykyistä enemmän sijaishoitomuotona. 3. Hallitusohjelmassa on päätetty selvittää edellytykset ottaa kotitalousvähennyksen rinnalle käyttöön tukijärjestelmä, jossa kotitalousvähennyksen kaltaisesta edusta voisivat hyötyä myös pienituloisimmat. Tämä hyödyttäisi myös pienituloisia eläkeläisiä. Kotitaloustyön sekä hoivaja hoitotyön vähennyskelpoista enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausta 40 prosentista 60 prosenttiin. Jos palkkaa työntekijän, voi vähentää 30 % palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut. Tämä auttaa nimenomaan monia kotona asuvia vanhuksia ja heidän lapsiaan, jotka voivat hyödyntää kotitalousvähennystä verotuksessaan ostaessaan itselleen tai vanhemmilleen kotipalveluja. 4. Keskusta haluaa edetä ilmastopäätöksissä kannustein, ei kieltojen kautta. Tästä yksi hyvä esimerkki on pientalojen omistajille suunnattu öljylämmityksestä luopumiseen tarkoitettu tuki. ELY-keskuksien kautta on voinut saada avustusta uudesta lämmitysmuodosta riippuen 2 500 tai 4 000 euroa. 5. Päätöksiä eläkeläisjärjestöjen toiminnan avustuksista eivät ole poliittisia, eivätkä voi olla riippuvaisia poliittisista suhdanteista. Tärkeintä on huolehtia siitä, että kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset säilyvät jatkossakin hyvänä STEAn kautta. Siksi rahapelituottoja koskevan kokonaisuudistuksen tekeminen parlamentaarisesti on välttämätöntä. Eläkeläisjärjestöissä tehdään todella hienoa vapaaehtoistyötä, joten onneksi niiden toimintaedellytykset eivät ole kiinni vain palkatusta henkilöstöstä. VIHREÄT 1. Pienimpiin eläkkeisiin tehtiin tasokorotus jo hallituskauden alussa. Lisäksi on yhdistetty maksukattoja, mutta tätä työtä on vielä jatkettava, jotta kaikilla on varaa ostaa tarvitsemansa lääkkeet. Kohtuuhintaisia asuntoja on rakennettava erityisesti suurempiin kaupunkeihin ja asuntojen esteettömyysremontteja on lisättävä. Joukkoliikenteen on oltava saavutettavaa ja kohtuuhintaista myös pienituloisimmille. Eläkeläisköyhyys on sukupuolittunut ilmiö, joka koskettaa erityisesti naisia. Hallituksen perhevapaauudistus torjuu pitkällä tähtäimellä eläkeläisköyhyyttä, kun vanhempainvapaiden kustannukset jakautuvat tulevaisuudessa tasaisemmin vanhempien kesken. 2. Meidän on huolehdittava, että alan ammattilaiset kokevat työnsä mielekkääksi ja saavat mahdollisuuden tehdä työnsä hyvin. Hallituksessa olemme lisänneet lähihoitajien koulutuspaikkoja. Jatkossa on arvioitava, onko tarvetta edelleen lisätä lähihoitajaja sairaanhoitajakoulutuksen aloituspaikkoja. Myös hoiva-avustajia tarvitaan lisää. Koulutusmäärien kasvattamisen lisäksi tarvitsemme apua myös maahanmuuttajilta. 3. Pienituloiset eivät juuri hyödy kotitalousvähennyksestä, koska verotettavaa tuloa ei välttäTätä EETU kysyi 1. Kuinka parantaisitte eläkeläisten toimeentuloa? 2. Miten vanhustenhuollon sekä kotihoidon henkilöstövaje saadaan kurottua umpeen? 3. Kuinka kotitalousvähennys saataisiin myös pienituloisten eläkeläisten käyttöön? 4. Miten ilmastotoimissa huomioidaan eläkeläisväestö? 5. Kuinka turvaisitte eläkeläistoiminnan toimintaedellytykset Veikkauksen tuottojen pienentyessä? Eläkeläinen 6/2021 5
YHTEISKUNTA mättä ole riittävästi ja toisaalta tulot eivät riitä palveluiden hankkimiseen. Hallitusohjelman mukaisesti kotitalousvähennystä vastaavan hyödyn tuottavan tukimallin edellytyksiä selvitetään, mutta tuloksia ei vielä ole käytettävissä. “Kotitaloustuki” voisi olla yksi työkalu ikäihmisten köyhyyden torjunnassa. 4. Ilmastotoimet ovat väistämättömiä, mutta meidän päättäjien tehtävä on huolehtia, että ne ovat kaikille reiluja. Reilu muutos tarkoittaa sitä, että vähennämme päästöjä ja köyhyyttä yhtä aikaa. Se tarkoittaa politiikkaa, jolla ilmastotoimien kustannukset eivät kaadu heikoimmassa asemassa olevien niskaan tai ihmisille, joilla ei todellisuudessa ole mahdollisuutta valita kestävämpää vaihtoehtoa. 5. Järjestöjen rahoitukseen on löydettävä kestävä ratkaisu, jotta järjestöjen tarjoama toiminta kaikenikäisille voi jatkua. Hallitus on asettanut parlamentaarisen työryhmän selvittämään Veikkaus-voittovarojen tulevaisuutta. Kun työryhmä on saanut työnsä valmiiksi, on tarkasteltava, miltä osin rahoitusta voidaan siirtää valtion budjettiin. VASEMMISTOLIITTO 1. Pieniä eläkkeitä on edelleen korotettava. Myös pieniä työeläkkeitä saavien tilannetta on parannettava oikeudenmukaistamalla työja kansaneläkkeen yhteensovittamista. Takuuja kansaneläkkeeseen on tehtävä tasokorotuksia vuosittain. Haluamme myös käynnistää keskustelun eläkejärjestöjen ja ammattiyhdistysliikkeen kanssa eläkejärjestelmän uudistamisesta, jotta pienten ja keskisuurten eläkkeiden indeksikorotukset olisivat nykyistä oikeudenmukaisempia. Kohtuuhintaisella asuntotuotannolla on suora vaikutus myös eläkeläisten toimeentuloon etenkin kasvukeskuksissa. On myös otettava huomioon eläkeläisten toisistaan eroavat tarpeet. Nykytilanne, jossa erilaiset elämäntilanteet, tulonsiirrot ja tulomuodot sekoittuvat, edellyttää sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisvaltaista uudistamista perustulon suuntaan. Eläkeläinen voi olla myös vaikkapa taiteilija tai osa-aikatyöläinen. 2. Koulutusmäärien nosto ja henkilöstömitoitusten säätäminen ovat tärkeitä jo otettuja ensimmäisiä askelia. Sote-uudistuksen palkkaharmonisointi lisää alan houkuttelevuutta palkkojen noustessa. Palkan lisäksi on tärkeää parantaa työntekijöiden asemaa, työhyvinvointia, työelämän joustoja, työvuorojen suunnittelua, perheen ja työn yhteensovittamista, työn kuormituksen vähentämistä, johtamista ja monia muita tekijöitä. Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon 0,7 toteutumisesta olemme iloisia. Edellytämme, että myös kotihoidon laatuja ja mitoituksia parannetaan sekä mitoitusten toteutumista ja hoitoa valvotaan aiempaa paremmin. Tänä syksynä annetaan hallituksen esitys kotihoidon kehittämiseksi. 3. Haluamme laajentaa kotitalousvähennystä pienituloisille eläkeläisille. Lähtökohdaksi voidaan ottaa esimerkiksi Sitran malli, jossa 75 vuotta täyttäneiden kotitalousvähennyksen verovähennysoikeutta nostettaisiin, ja palvelujen ostoon annettaisiin rahallista tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. 4. Hyvä ilmastopolitiikka merkitsee investointeja julkiseen ja kevyeen liikenteeseen. Nämä mahdollistavat samalla myös vanhenevan väestön liikkumisen. Tukimääriä öljylämmityksestä luopumiseen on jatkuvasti kasvatettu. Avustuksiin on varattava jatkossakin riittävästi rahaa ja korotettava avustussummia. Kaikessa ilmastopolitiikassa on varmistettava toimien oikeudenmukaisuus, etteivät toimenpiteet kaadu heikommassa asemassa olevien kannettaviksi. 5. Vasemmistoliitto on hallituksessa kannattanut veikkauksen tuottojen pienenemisen kompensoimista verovaroilla sekä alentamalla arpajaisveroa. Tulevaisuudessa eläkeläistoiminnalle on turvattava vähintään nykyisen suuruinen avustustaso kokonaan verotuotoista. STEA:lla on tärkeä rooli rahankäytön valvonnassa, mutta sen ei pidä poliittisista syistä ja poliittisen paineen alla puuttua järjestöjen autonomiaan, eikä yleisesti leikata eläkeläisjärjestöiltä. RKP 1. Hallitus on tällä kaudella korottanut sekä kansaneläkettä että takuueläkettä pienituloisten eläkeläisten taloudellisen tilanteen helpottamiseksi. Viime toimena syksyn budjettiriihessä hallitus päätti ottaa käyttöön kolmiportaisen mallin korotetulle työtulovähennykselle yli 60-vuotiaille. On löydettävä malleja, jotka verotuksessa kannustavat yhdistämään eläkkeen eri työpanoksiin. Aina pitäisi olla kannattavaa työskennellä eläkeläisenä. 2. Tällä hallituskaudella 0,7 henkilöstömitoitus on toteutettu. Tekijöitä kuitenkin tarvitaan ja syyskuun budjettiriihessä hallitus päätti poikkihallinnollisen ohjelman käynnistämisestä sosiaalija terveydenhuollon henkilökunnan saatavuuden turvaamiseksi sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä. Suomi on saanut myös ensimmäisen vanhusasiavaltuutetun. Valtuutetun tehtävänä on seurata ikääntyvien asemaa ja oikeuksia ja tuoda esiin ikääntyviä koskevia näkökulmia. Valtuutetulla on tärkeä rooli seurata muun muassa vanhustenhuoltoon liittyviä kysymyksiä. 3. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja korvausprosenttia korotetaan ensi vuoden alusta. Korotuksella edistetään lämmitystapamuutoksia, eli käytännössä öljylämmityksen vaihtamista ympäristöystävällisempään vaihtoehtoon. Lisäksi käynnistetään kaksivuotinen kokeilu, jossa kotitalousvähennyksen kotitaloustyön sekä hoivaja hoitotyön enimmäismäärää ja korvausprosenttia korotetaan. Kotitalousvähennystä voi myös käyttää palveluihin, joita ostaa vanhemmilleen. Pienituloiset, joiden verotus on lievää, eivät pääse tarpeeksi hyödyntämään kotitalousvähennystä. Hallitusohjelman mukaan selvitetään edellytykset ottaa kotitalousvähennyksen rinnalle käyttöön tukijärjestelmä, jossa kotitalousvähennyksen kaltaisesta edusta voisivat hyötyä myös pienituloisimmat. 4. Ilmastoystävälliseen ja vähäpäästöiseen yhteiskuntaan siirtyessä on tuettava heitä, joihin muutos vaikuttaa eniten, jotta he selviytyvät ympäristöneutraalin talouden asettamista uusista vaatimuksista. Kotitalousvähennyksen korotus öljylämmityksestä luopumiseksi on tästä hyvä esimerkki, sillä tällä hetkellä yli 70 prosenttia öljylämmittäjistä on eläkeiässä, eli korotus hyödyttää suurimmaksi osaksi juuri heitä. 5. Veikkaustuottojen negatiivinen kehitys on ongelma. Samaan aikaan on selvää, että pelihaittojen torjuminen on tärkeää. Siksi ei ole realistista tai järkevää toivoa, että ne kasvaisivat takaisin muutaman vuoden takaiselle tasolle. Liikasen työryhmän ehdotus siitä, että tuki jaettaisiin valtion budjetin kautta, olisi tapa luoda pitkäjänteisyyttä tukiin. Silloinkin on tietenkin myös pitkäjänteisyyden näkökulmasta tärkeää, että poliittinen ohjaus varojen jaon suhteen olisi mahdollisimman vähäistä, eli että nykyisiä rahanjaon periaatteita noudatettaisiin. KRISTILLISDEMOKRAATIT 1. KD on esittänyt mm. eläkkeiden verotuksen keventämistä, kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korotusta sekä omaishoidontuen verovapautta mikä auttaisi myös monia eläkeiässä olevia omaishoitajia. 2. Henkilöstövajetta voidaan kuroa umpeen vain lisäämällä vanhustenhuollon ja kotihoidon rahoitusta. KD on esittänyt useana vuotena lisärahoitusta vanhustenhoitoon. Tämän vuoden vaihtoehtobudjetissa ryhmämme suurin panostus liittyy nimenomaan hoitovajeen paikkaamiseen. 3. Kristillisdemokraatit pitävät kotitalousvähennystä hyvänä ja olemme siihen esittäneet aikaisempina vuosia korotuksia sekä korvattavan osuuden kasvattamista. Kotitalousvähennyksen rinnalle voitaisiin ottaa käyttöön kotitalousavustus pienituloisille eläkeläisille, jolla voisi hankkia kotiin palveluita ja teettää remontteja. 4. KD on kantanut huolta siitä, että erityisesti maaseudulla elävät ja vanhoissa omakotitaloissa asuvat pienituloiset eläkeläiset joutuvat ilmastotoimien maksumiehiksi. Pienituloisilla pitää jatkossakin olla mahdollisuus käyttää omaa autoa ja vaatimukset energiaremonteista pitää olla kohtuullisia. KD on esittänyt mm. polttoaineveron ja energiaveron kevennyksiä juuri tästä syystä. Öljylämmityksestä luopumiseen pitää olla tarjolla kannustimia tukien muodossa. 5. Järjestökentän rahoitus on merkittävä kokonaisuus kaiken kaikkiaan, mihin pitää löytää kestäviä ratkaisuja. Valtion budjetin kautta voidaan kestävämmällä tavalla rahoittaa yhteiskunnallisesti tärkeää työtä tekeviä yhdistyksiä. 6 Eläkeläinen 6/2021
M oni miettii, mistä aluevaaleissa äänestetään. Eikä ihme, sillä esimerkiksi televisiossa ei ole tarpeeksi selkeästi puhuttu soteuudistuksen sisällöistä. Onko niin, että toimittajia eivät kiinnosta soteasiat? Olen jäänyt kaipaamaan Ylen entisajan tietoiskuja, joissa asiat sanottiin lyhyesti ja ytimekkäästi. Aluevaaleissa on kyse muun muassa vanhusten kotipalveluiden määrästä ja laadusta, siitä, onko hoivakodeissa riittävästi henkilökuntaa, pääseekö lääkäriin tai sosiaalityöntekijälle nopeasti vai jonottamalla. Kun koko maakunnan kuntien sotepalvelut ja erikoissairaanhoito yhdistetään, hallinnosta säästetään paljon rahaa arkipalveluihin. Tärkeintä on, että terveyskeskukset ja erikoissairaanhoidon palvelut yhdistetään oikea-aikaisiksi palveluketjuiksi. Hyvin toteutettuna jonot lyhenevät ja aikoja annetaan joustavasti ihmisten tarpeiden mukaan. Jonotus on epäinhimillistä ihmisille ja kallista yhteiskunnalle, koska jonossa sairaus pahenee. OTETAAN ESIMERKKI lonkkakivuista. Moni miettii liian pitkään lääkäriin menoa, kun kipu vaikeuttaa liikkumista. Kun ihminen lopulta hakeutuu lääkäriin, on saattanut polvikin kipeytyä lonkkakivun aiheuttaman virheasennon takia. Lääkäri toteaa lonkkaleikkauksen tarpeen, mutta jos kunnan talouspamppu on sanonut, että nyt ei lähetetä erikoissairaanhoitoon kuin kiireisimmät potilaat, lähetettä ei saa heti. Kun kipu on kestämätön, lääkäri laittaa potilaan erikoissairaanhoidon jonoon. Ensin kuitenkin pitää hoitaa hampaat kuntoon, koska niissä ei saa olla tulehdusta lonkkaleikkaukseen mennessä. Jonotusaikana lonkka ja polvi ovat jo niin huonossa kunnossa, että potilas ei käy enää ulkona ja alkaa masentaa. Kun potilas lopulta pääsee puolen vuoden jonosta leikkaukseen, hän on vain varjo entisestä itsestään. UUDESSA SOTESSA näin ei pitäisi enää tapahtua ja hoidot pitäisi antaa oikea-aikaisesti hoidon tarpeen, ei kunnan talouden mukaan. Hyvinvointialueiden rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle, joka antaa koko alueelle yhden rahapussin. Tammikuun vaaleissa valittava aluevaltuusto päättää, miten rahat jaetaan hyvinvointialueella. Se päättää, paljonko annetaan vanhusten palveluihin, onko joka kunnassa lähipalvelua vai tuleeko valtuustoihin kovan linjan leikkaajia, keskittäjiä ja yksityistäjiä. Soteuudistus on mahdollisuus parantaa palveluja, mutta päättäjien arvomaailmasta riippuu se, tuleeko uudistuksesta hyvä vai huono eläkeläisten kannalta. Siksi pienituloisten ja eläkeläisten on tärkeää äänestää. Eläkeikäiset tarvitsevat eniten sotepalveluja, sillä luonnollisesti ikä tuo sairauksia ja kotipalvelun tai palveluasumisen tarpeita. Siksi soten aluevaalit ovat eläkeläisten kannalta tärkeimmät vaalit. Eläkeläisten tärkeimmät vaalit VIERASKYNÄ Hoidot pitäisi antaa oikeaaikaisesti hoidon tarpeen, ei kunnan talouden mukaan. ANNE HUOTARI Kiertää soteuudistuksen kouluttajana eri puolilla Suomea. Aluevaaliehdokas. Y K:n ihmisoikeusneuvoston ikääntyvien oikeuksista vastaava itsenäinen asiantuntija Claudia Mahler vieraili Suomessa loka-marraskuun vaihteessa. Mahler tapasi kymmenpäiväisen Suomen-vierailunsa aikana ministerien lisäksi laajasti valtionhallinnon johtoa, suomalaisia viranomaisia sekä järjestöjen edustajia, tutkijoita ja vanhusalan toimijoita. Eläkeläiset ry:n monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö ja ikääntyvien vieraskielisten yhdistyksen Jade-yhteisön toiminnanjohtaja Susanna Lehtovaara olivat siinä järjestöjen edustajien joukossa, joka pääsi tapaamaan Claudia Mahleria. – Saimme hienon mahdollisuuden kertoa hänelle ikääntyvien vieraskielisten oikeuksien toteutumisen tilasta Suomessa, Eva Rönkkö toteaa. Rönkkö sanoo olevansa myönteisesti yllättynyt siitä, että Mahlerilla avustajineen oli selkeä tahtotila tavata myös vähemmistöjen edustajia ja kuulla heidän näkemyksiään. – Mahler oli selvästi huolella valmistautunut Suomen-vierailuunsa. Hänellä oli etukäteistietoa siitä, kuinka järjestöissämme tehdään töitä vieraskielisten vähemmistöjen tueksi. Ulkomaalaistaustaisten ikääntyvien ihmisten ryhmä on suomalaisessa yhteiskunnassa näkymätön, Rönkkö kiteyttää. – Heitä ei tunnisteta palveluissa, asiantuntijaorganisaatioiden työssä eikä tutkimuksessa. Osalle ulkomaalaistaustaisista ikääntyvistä henkilöistä on haasteellista hakeutua palvelui den piiriin. Suomen vanhuspalvelukentällä ei ole vielä sisäistetty ikääntyvän väestön moni naistumista ja sen aiheuttamaa palveluiden kehittämistarvetta. Palveluissa tulisikin nykyistä enemmän ottaa huomioon kielija kulttuurivähemmistöjen lähtökohtia ja tarpeita sekä varmistaa palveluiden saavutettavuutta, Rönkkö sanoo. CLAUDIA MAHLER nosti myös vierailunsa päätteeksi julkaistussa tiedotteessa selkeästi esiin ikääntyvien vähemmistöjen – esimerkiksi seksuaalija sukupuolivähemmistöjen ja etnisen alkuperän – aseman ja ihmisoikeuskysymykset. Ikääntyneitä ei hänen mukaansa tulisi nähdä pelkästään yhtenäisenä ryhmänä, vaan heidän yksilölliset tarpeensa tulisi ottaa paremmin huomioon. Suomalainen sosiaaliturva sekä sosiaalija terveypalvelut saivat tiedotteessa myönteisen kommentin. Vierailu on vuonna 2014 perustetun ikääntyvien oikeuksien itsenäisen asiantuntijan mandaatin ensimmäinen vierailu Pohjoismaihin. Tarkoituksena on raportoida YK:n ihmisoikeusneuvostolle ikääntyneiden oikeuksiin liittyvästä lainsäädännöstä ja oikeuksien toteutumisessa Suomessa. Asiantuntija esitellee Suomea koskevan raportin ja suositukset ihmisoikeusneuvostolle vuoden 2022 syysistunnossa. Raportti tullaan luovuttamaan myös Suomen hallitukselle. TUOMAS TALVILA Ikäihmisten yksilölliset tarpeet tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon. Vähemmistöjen asema nousi esiin YK:n ihmisoikeusneuvoston ikääntyvien oikeuksista vastaava itsenäinen asiantuntija Claudia Mahler tutustui Suomen tilanteeseen. A N TT I A IM O -K O IV IS TO /L EH TI K U VA Claudia Mahler. Eläkeläinen 6/2021 7
YHTEISKUNTA A luevaaleissa 23.1.2022 valitaan Suomen ensimmäissaet aluevaltuustot. Eläkeläiset ry kannustaa kaikkia eläkeläisiä osallistumaan vaaleihin ja nostamaan esille eläkeläisten asioita. Eläkeläiset ry:n hallitus päätti järjestön vaalitavoitteista kokouksessaan 16.11. Hyvinvointialueilla päätetään monista ikäihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista. Näitä ovat palveluiden saatavuus ja saavutettavuus, hoitoon pääsy ja elämänhallinnan tukeminen palveluohjausta vahvistamalla. Eläkeläisten tulee vaikuttaa siihen, että aluevaltuustoihin valitaan sellaisia henkilöitä, jotka tuntevat ikäihmisten tarpeet ja haluavat kehittää ikäystävällistä hyvinvointialuetta. 1. Palvelut saatava yhdenvertaisesti Hyvinvointialueilla on turvattava palvelujen saatavuus yhdenvertaisesti asuinpaikasta riippumatta. Liikenneyhteydet tai liikkumisen hinta eivät saa muodostua esteeksi hoitoon pääsylle. Tärkeää on taata lähipalvelut ja toimivat liikenneyhteydet palveluiden piiriin. Uudistuksessa on pidettävä huoli siitä, että perusterveydenhuolto saa riittävät resurssit. On myös muistettava, että uudistus ei ole vain terveydenhuollon, vaan myös sosiaalipalveluiden uudistus. Sote-palvelut tulee rahoittaa pääosin julkisin varoin. Sote-keskuksen peruspalvelut tulee saada maksutta. Asiakasmaksuista on luovuttava, jos ne aiheuttavat toimeentulotuen tarvetta. Julkisten palveluiden maksujen perinnästä yksityisten perintätoimistojen kautta on luovuttava. Palveluiden digitalisointi ei saa lisätä ikäihmisten riskiä syrjäytyä. Digitaalisen palvelun rinnalla on aina oltava mahdollisuus ei-digitaaliseen henkilökohtaiseen palveluun. Digilaitteiden ja tietoteknisten palveluiden käytön opastus ja neuvonta tulee ottaa julkisten palvelujen pysyväksi osaksi. Ikääntyneet tulee ottaa mukaan digitaalisten palveluiden suunnitteluun ja testaamiseen. 2. Vanhuspalvelut ja kotihoito kuntoon Vanhusten hoivaan on sijoitettava määrätietoisesti lisää varoja. Ympärivuorokautisen hoidon tarjontaa tehostetun palveluasumisen yksiköissä on lisättävä. Heikkokuntoisia vanhuksia ei saa jättää kotihoidon varaan. Vanhuspalveluita valvovien viranomaisten resursseja ja toimivaltuuksia on lisättävä. Hoitajamitoitus on myös kotihoidossa nostettava riittävät ja laadukkaat palvelut turvaavalle tasolle. Harmonisoitaessa hyvinvointialueiden asiakasmaksuja ja henkilöstön palkkausta on huolehdittava siitä, että henkilöstön työehtoja ei heikennetä eikä asiakkaiden maksurasitusta lisätä. Henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi on lisättävä koulutuspaikkoja. Alalle koulutetun henkilöstön työssä viihtyvyyden turvaamiseksi on parannettava henkilöstön työoloja ja työehtoja. Omaishoitajien jaksamisesta on huolehdittava vuosittaisilla terveystarkastuksilla ja järjestämällä omaishoitajille kuntoutusta ja virkistystoimintaa. Omaishoitajien vapaiden turvaamiseksi tarvitaan kotiin tuotavia ja kodin ulkopuolisia sijaishoitomuotoja. Hyvinvointialueiden tulee tehostaa tiedotusta omaishoitajille kuuluvista taloudellisista ja jaksamista tukevista tukimuodoista. 3. Julkisten palveluiden ensisijaisuus Julkisella vallalla tulee olla järjestämisvastuun lisäksi keskeisin rooli palvelujen tuottajana. Viranomaistehtäviä ei saa ulkoistaa yrityksille. Yksityisten ostopalveluiden kustantaminen verovaroin on rajattava tilanteisiin, joissa julkinen palvelu ei voi tarjota riittävän laadukkaita ja monipuolisia palveluita. Palvelujen järjestämisen tavoitteena tulee aina olla asiakkaiden hyvinvointi, ei palvelujen tuottajan saama taloudellinen voitto. Julkisten palveluiden tuottajien tulee toimia esimerkkinä palveluiden hyvässä laadussa. Palveluiden kehittämisessä on huomioitava yksilölliset tarpeet, kuten parisuhdetilanne, sukupuolten ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus, kielija kulttuurivähemmistöt. Julkisissa palveluhankinnoissa tulee painottaa laatutekijöitä, kuten kotimaista työllisyyttä tukevaa laadukasta lähiruokaa ja ilmastoystävällisiä ratkaisuja. 4. Ikääntyneet mukaan vaikuttamaan Hyvinvointialueiden vakiintuminen osaksi suomalaista demokratiaa edellyttää kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan mukaan ottamista. Hyvinvointialueiden vanhusneuvostoihin tulee nimetä alueella toimivien valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen edustajat, jolloin niillä on suora yhteys kansalaisyhteiskuntaan. Ikäihmisten osallistuminen ei saa olla näennäistä. Vanhusneuvostoille on turvattava riittävät voimavarat ja aito vaikutusvalta jo asioiden valmisteluvaiheessa. Nettikuulemisen lisäksi tarvitaan aitoa keskustelua ja kuulemistilaisuuksia. Kaikkien asianosaisten kuulemisen varmistamiseksi päätöksentekijöiden ja virkamiesten tulee jalkautua alentuneen toimintakyvyn omaavien vanhusten luo. Vastuu suomalaisten hyvinvoinnin peruspalveluista siirtyy suurelta osin uusille hyvinvointialueille. Siksi jokaisen, joka pitää hyvinvointimme toimimista ja kehittymistä tärkeänä, tulee käyttää aluevaaleissa äänioikeuttaan. Hyvinvointialueet vahvistamaan palveluita ja demokratiaa Eläkeläiset ry kannustaa kaikkia eläkeläisiä osallistumaan aluevaaleihin ja nostamaan esille eläkeläisten asioita. 8 Eläkeläinen 6/2021
lääkäriin päästävä turvallinen vanhuus kotona ja hoivakodissa 7 päivässä Sinun äänesi ratkaisee SOTEn ALUEVAALEISSA ANNE HUOTARI ex-kansanedustaja sosionomi YAMK Pohjois-Pohjanmaa aluevaaliehdokas Vaalipäivä 23.1.22, ennakko 12.-18.1.22 Mikko tuntee omakohtaisesti maakunnan tarpeet.” Martti Korhonen erityisopettaja, eläkeläinen MIKKO RAUDASKOSKI Koko maakunnan MIKKO aluevaltuustoon! P OHJOIS P OHJANMA A Tutustu Mikkoon YouTubessa: Aikansa kapinalliset: Mikko Raudaskoski Sievin suojelija Kappas, liiton jäsenyydestä on hyötyä vielä eläkkeelläkin. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Kotona sattuu ja tapahtuu. Onneksi siihen on helppoa varautua. Tarjoamme jatkuvan 10 % jäsenalennuksen kaikille suomalaisten ammattiliittojen jäsenille. Kun vakuutat meillä kotisi ja valitset yhden tai useamman muun vakuutuksen, saat kaikista vakuutusmaksuista 10 % omistaja-alennuksen. Alennukset eivät koske liikennevakuutusta. Turvaa rakkain paikkasi turva.fi/koti Jos se on kullan kallis, se kannattaa vakuuttaa SOTE-UUDISTUKSESSA MAAHAN perustetaan 21 hyvinvointialuetta ja niille siirretään kunnista vastuu sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä. Hyvinvointialueita koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.7.2021. Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan aluevaaleilla. Valtuuston toimikausi on neljä vuotta. Aluevaalit toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa vuodesta 2025 lukien. Ensimmäiset aluevaalit toimitetaan kuitenkin erillisinä vaaleinaan sunnuntaina 23.1.2022. Helsingin kaupunki ei ole hyvinvointialue eikä kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen eikä siellä siten toimiteta aluevaaleja. Kukin aluevaltuusto päättää itse kokonsa, mutta hyvinvointialuelaissa säädetään, että pienimmillä alueilla valitaan kuitenkin vähintään Näin toimivat aluevaalit 59 valtuutettua ja suurimmilla vähintään 89 valtuutettua. Ensimmäisissä aluevaaleissa valitaan kuitenkin nämä vähimmäismäärät valtuutettuja: 59 valtuutettua: Keski-Pohjanmaan, Kainuun, Itä-Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Kanta-Hämeen, Pohjanmaan, Lapin sekä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet. 69 valtuutettua: Keski-Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet. 79 valtuutettua: Pohjois-Pohjanmaan, Länsi-Uudenmaan, Varsinais-Suomen sekä Pirkanmaan hyvinvointialueet. › vaalit.fi Eläkeläinen 6/2021 9
”Ikääntyvän yhteiskunnan pidettävä hyvää huolta lapsista” Eläkejärjestelmä elää ja hengittää talouden ja yhteiskunnan muun päätöksenteon tahdissa, todettiin EETU ry:n Eläkeläisparlamentissa. TUOMAS TALVILA I kääntyvän yhteiskunnan tärkein paikka saattaakin olla koulu, totesi Työeläkevakuuttajat TELA:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n järjestämässä Eläkeläisparlamentissa. – Lasten ja nuorten asia on eläkepoliittisestikin tärkeä. Tämän päivän kolme-neljäkymppisten kannalta olennaista on se, miten pidämme lapsista huolta ja miten heitä koulutamme. Tämän päivän lasten on vuoro aikanaan rahoittaa edellä menijöitten eläkkeitä. – Mitä vähemmän lapsia ja nuoria yhteiskunnassa on, sen tärkeämmäksi tavoitteeksi tulee heidän asemastaan, terveydenhuollostaan ja koulutuksestaan huolehtiminen. Yhä vähemmän on varaa siihen, että osa nuorista putoaa koulutuksesta ilman päästötodistusta tai ammattia, jolla elättää itseään. Siimes kuvaili esityksessään, miten yhteiskunnan rajallisia voimavaroja täytyy purukumin tavoin venyttää, koska huolta on pidettävä väestön ”molemmista ääripäistä”: Sekä ikääntyneiden ihmisten eläkkeistä, hoivasta, terveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista että lasten ja nuorten pärjäämisestä. – Eläkejärjestelmä elää ja hengittää talouden ja yhteiskunnan muun päätöksenteon tahdissa. Eläkeneuvottelujen ulkopuolella pitäisi hallituksen ja eduskunnan toimesta tulevaisuudessa saada julkisen talouden tilaan, talouskasvuun ja yhteiskunnan työllistämiskykyyn liittyvät seikat nykyistä parempaan tilaan, Siimes sanoi. TYÖELÄKEYHTIÖ VARMAN toimitusjohtaja Risto Murto viittasi esityksessään syyskuussa julkistettuun tanskalaisprofessori Torben M. Andersenin raporttiin Suomen eläkkeiden riittävyydestä ja kestävyydestä. – Raportti oli tasapainoinen. Suomen eläkejärjestelmä pärjää kansainvälisessä vertailussa hyvin. Kehitettäviä lohkojakin silti on. Murto nosti esimerkiksi yrittäjien eläkevakuutuksen, joka hänen mukaansa kaipaa voimakasta uudistamista. – Se että meillä on eläkejärjestelmässä noin 30 vuoden päästä maksupaineita, on todellinen rajoite ja tulee vaikuttamaan seuraavan eläkeuudistuksen tekemiseen. Mutta se paine on ollut laskelmissa mukana jo monta vuosikymmentä. Eli jos Andersenin raportin uutisoinnista tuli kuva, että nyt löydettiin uusi ongelma, niin silloin ei olla katsottu aikaisempia laskelmia pitkään aikaan. VIDEOIDUN PUHEENVUORON Eläkeläisparlamentille esittänyt sosiaalija terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) sanoi, että eläkejärjestelmää kehitetään tällä hallituskaudella mm. uudistamalla perhe-eläkkeitä ja yrittäjien eläkelakia sekä säätämällä niin sanotusta lineaarisesta mallista työkyvyttömyyseläkkeen ja ansioiden yhteenYhä vähemmän on varaa siihen, että osa nuorista putoaa koulutuksesta ilman päästötodistusta tai ammattia. EETU ry:n Eläkeläisparlamentti pidettiin Työeläkeyhtiö Varman auditoriossa Helsingissä. Tilaisuuden aluksi seurattiin sosiaalija terveysministeri Hanna Sarkkisen videoitua puhetta. TU O M A S TA LV IL A YHTEISKUNTA 10 Eläkeläinen 6/2021
Paras lahja itselle tai läheiselle! KALENTERIKELLO! Tilaa heti rajoitettu erä! LOISTAVA LAHJAIDEA ITSELLE TAI LÄHEISELLE! Tarjoamme Eläkeläinen-lehden lukijoille upean, ajan-hallintaa ja elämää helpottavan Kalenterikellon nyt alennettuun hintaan: Etusi on voimassa 31.12.2021 asti. ”Erittäin hyvä ja tarpeellinen! Olen todella tyytyväinen. Kun katson kelloa, näen heti mitä se on ja lisäksi viikonpäivän. Eläkkeellä päivät ovat paljolti samanlaisia, eikä aina muista, mikä päivä on. Nyt tiedän jo heti aamulla. Kello on aivan mahtava ja lisäksi kaunis. KIITÄN!” Raili Tilaa helposti täältä: Puhelin: 010 322 7870 (arkisin 09-16) Sähköposti: info@dementiaonlineshop.com Verkkokauppa: www.dementiaonlineshop.com Ko rk eu s x le ve ys 20 ,5 cm x 12 ,5 cm www.dreamcare.fi | Vanajantie 4, 13110 Hämeenlinna asiakaspalvelu@dreamcare.fi | 050-5230080 AP UA JO NE UV O .f i LIIKKUMISEN APUVÄLINEET TARJOUS 280 € (ovh 560€) Dietz Tomtar Basic PYÖRÄTUOLI kokoontaittuva 48 cm avustajan jarrulla info@apuajoneuvo.fi 040 124 4282 Maahantuonti, myynti ja vuokraus: Kuusiluoto Oy Kehittäjänkatu 16, 04440 Järvenpää Ta rjo us vo im as sa va in ra joi te tu n er än sovittamiseksi. Sarkkinen otti esille myös kansalaisjärjestöjen – siis esimerkiksi eläkeläisjärjestöjen – rahoituksen. Se nojaa olennaisesti veikkausvoittovaroihin, jotka koronapandemian ja pelihaittojen ehkäisytoimenpiteiden vuoksi ovat huvenneet. Parhaillaan pohditaan, miten rahoitus järjestetään vuoden 2023 jälkeen. – Mikäli rahoitus päätetään siirtää suoraan valtion budjettiin, on tärkeää varmistaa järjestökentän itsenäisyys. Järjestöjen rahoitus ei voi seilata ennakoimattomasti poliittisten suhdanteiden mukaisesti, Sarkkinen totesi. Eläkeläisparlamenttiin osallistui kutsuttuja edustajia kaikista kuudesta EETU-järjestöstä. Tilaisuus myös striimattiin suorana lähetyksenä vapaasti verkossa katsottavaksi. Parlamentille esiteltiin tuloksia kyselystä, jonka EETU on tehnyt alueellisesta yhteistyöstä. Keskustelussa suunnattiin kohti historiallista aluehallintouudistusta. – Edessä on järjestöjen yhteinen ponnistus. Katsotaan eteenpäin, että päästään vaikuttamaan muun muassa uusissa alueellisissa vanhusneuvostoissa, salissa todettiin. › Eläkeläisparlamentin tallenne on katsottavissa osoitteessa eetury.fi ELÄKELÄISLIITTOJEN ETUJÄRJESTÖ EETU ry kiinnittää ensi vuonna erityistä huomiota ikäihmisten vaikutusmahdollisuuksiin tulevilla hyvinvointialueilla. Tässä työssä EETU hyödyntää jäsenjärjestöjensä alueellisille yhteistyöelimille tehdyn tuoreen kyselyn tuloksia. – EETU hakee julkisuutta sille äärettömän tärkeälle työlle, jota aktiiviset vapaaehtoisemme tekevät. Se on mitä suurimmassa määrin henkistä ja fyysistä terveystoimintaa ja täsmälääkettä ihmisten yksinäisyyteen. Vapaaehtoistyö ansaitsisi nykyistä parempaa arvostusta muun muassa maksuttomien toimitilojen muodossa”, totesi Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko EETU:n syyskokouksessa. SYYSKOKOUS VALITSI vuorotteluperiaatteen mukaan EKL:n puheenjohtajan Simo Paassillan EETU:n puheenjohtajaksi 2022. Puheenjohtajuutta hoitaa vuoroin jokin kuudesta jäsenliitosta. Tänä vuonna vetovastuussa on ollut Eläkeläiset ry. Toimintavuotena 2022 EETU teettää perinteisen, kolmen vuoden välein toteutettavan Huomisen kynnyksellä -tutkimuksen. Tutkimussarjassa on mm. selvitetty 55–84-vuotiaiden käsityksiä ikääntyvien ja iäkkäiden ihmisten ongelmista, suhtautumista eläkeläisjärjestöihin sekä luottamusta eläkejärjestelmään. EETU:n ensi syksyn Eläkeläisparlamentin aiheena on eläkeläisköyhyys ja sen torjuminen. ”Suomeen on laadittava toimenpideohjelma, jolla eläkeläisköyhyys poistetaan. Ohjelmassa EETU:n erityishuomio hyvinvointialueisiin pienituloisten eläkeläisten asemaa on tarkasteltavana kokonaisuutena. On haettava aidosti vaikuttavia toimia heidän tilanteensa parantamiseksi. Merkittävässä osassa eläkeläisten toimeentulon kannalta ovat myös palvelut, niiden saatavuus ja saavutettavuus sekä hinta/maksutaso”, toimintasuunnitelma toteaa. EETU ry:n vuoden 2022 varapuheenjohtajuutta hoitaa vuoden 2023 puheenjohtajajärjestö Eläkeliitto ry. Uuden hallinnon varsinainen toimikausi alkaa vuoden 2022 alusta. SYYSKOKOUS PIDETTIIN 26. marraskuuta Kelan tiloissa Helsingissä. Kokouksen pohjustukseksi eetulaiset kuulivat Kelan lakiyksikön päällikön Mia Helteen katsauksen laitoksen ajankohtaisiin asioihin. Eläke-, opintoja perhe-etuuksien osaamiskeskuksen päällikkö Heli Hänninen esitteli perhe-eläkeuudistusta, jota koskeva laki hyväksyttiin marraskuun lopulla. – Uudistetun perhe-eläkkeen tavoite on turvata nimenomaan sopeutumisajan toimeentuloa. Tätä korostaa leskeneläkkeen muuttuminen määräaikaiseksi vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneillä, Hänninen kertoi. Uudistus parantaa lasten ja lapsiperheiden asemaa. Avopuolisot saavat oikeuden leskeneläkkeeseen tietyissä tilanteissa. Muutokset tulevat voimaan ensi vuoden alusta. Perhe-eläkeuudistus ei koske leskiä, jotka jo saavat leskeneläkettä. Heidän eläkkeenmaksunsa jatkuu aivan kuten ennenkin. TUOMAS TALVILA Järjestöjen yhteistyöelintä johtaa ensi vuonna Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL. Eläkeläinen 6/2021 11
JÄRJESTÖ Matkavastaavien iloinen joukko tutustui Silja Europaan ja sen palveluihin. TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry:n Matkavastaavien opintoja neuvottelupäivät toteutettiin tänä vuonna risteilyn merkeissä. Lokakuisella risteilyllä yli satapäinen joukko jäseniämme tutustui Silja Europa -laivaan, jolla ensi vuonna järjestetään Kulje kanssain -risteily. Laivaan ja sen palveluihin oltiin hyvin tyytyväisiä. Eläkeläiset ry:n ensi vuoden päätapahtuma on Kulje kanssain -risteily 13.–14.9.2022 Helsinki–Tallinna–Helsinki Silja Europalla. Risteilyn ohjelmaa valmistellaan tiiviiseen tahtiin. Ohjelma tarjoaa laivan viihdeohjelman lisäksi jäsenistömme ja järjestömme itse tekemää ohjelmaa: illanvieton, tanssia, liikunnallista ohjelmaa, musiikkia, yhteislaulua sekä asiaohjelmaa. Toivomme, että paikallisyhdistykset ja aluejärjestöt tekisivät tiivistä yhteistyötä matkajärjestelyjen osalta. Näin turvaamme mahdollisimman monelle jäsenellemme tilaisuuden lähteä reissulle mukaan. Risteilyn myynti on täydessä vauhdissa. Siitä huolehtii vastuullinen matkanjärjestäjämme Matkapojat. Hinnasto, varausohjeet ja muuta tietoa löytyy tämän lehden sivulta 15. VANTAALAISEN TIKKURILAN Eläkeläiset ry:n matkavastaava Anneli Elo ja yhdistyksen emäntänä toimiva Margareetta Lindfors olivat tulleet Matkavastaavien opintoja neuvotteluristeilylle risteilylle kuulemaan tietoja ensi syksyn suurtapahtumasta. – Uskon että kiinnostusta risteilylle löytyy, kun tästä päästään kaikessa rauhassa yhdistyksessä keskustelemaan, Elo arvioi ensivaikutelmiaan. Tikkurilan yhdistyksen syksy on sujunut hyvissä merkeissä, muun muassa ruskamatkalla Raaseporiin. – Oli hirveän antoisa matka Kisakeskukseen. Innostuimme siellä sellaisesta urheilulajista kuin sisäcurling. Nyt ollaan kartoittamassa saataisiinko Vantaalta tilat tämän harrastamiseen, Elo kertoo. ENSI SYKSYN Kulje kanssain -jäsenristeily kiinnostaa kautta Suomen. – Ihan hieno homma ja aiomme saada pohjoisen perukoiltakin porukkaa matkaan ensi syksyn risteilylle. Kyllä me aiomme heti varata, arvioi puheenjohtaja Seppo Maijala länsilappilaisesta Kolarin Eläkeläisistä. Kulje kanssain -risteilylle ovat tervetulleita kaikki jäsenemme ja toimintamme ystävät. Paikallisyhdistyksissä matkavastaavat tiedottavat matkajärjestelyistä, ottavat ilmoittautumiset vastaan sekä keräävät maksut. Mukaan pääsee myös yksittäinen lähtijä. Silloin varaus tehdään suoraan Matkapojille. › elakelaiset.fi/toiminta/kulje-kanssain-risteily-2022/ Ensi syksyn risteilylle lähdetään porukalla! Tallink Siljan Peter Snellman esitteli laivaa ja sen palveluja matkavastaavien opintoja neuvottelupäivien osallistujille. Aiomme saada pohjoisen perukoiltakin porukkkaa matkaan!” 12 Eläkeläinen 6/2021
S oitin lukioaikana paikallisessa pohjalaispoikien tanssiorkesterissa ja keikat osuivat yleensä viikonvaihteisiin. Sunnuntain keikalta oli kiire päästä nukkumaan, koska maanantaiaamuna piti olla koulussa. Niinpä kamat autoon lastattuamme autokuskimme sai tiukan komennon: ”Mittari satahan ja rario Ruottihin!” Yle ei vielä lähettänyt yöllä ohjelmaa ja Ruotsin radiosta tuli soittajille mieluista takapotkujazzia. Ruotsi oli tuohon aikaan se ”kultamaa”, josta pyrittiin ottamaan mallia elintason kohottamisessa ja yhteiskunnan ja keskeisten palvelujärjestelmien kehittämisessä. 400 000 suomalaista lähti sinne paremman elintason toivossa. Myös Ruotsin lainsäädäntö oli se normi, jota hyvä lainvalmistelu pyrki noudattamaan. Jos joku rohkeni arvostella valmisteilla olevaa lakia, niin arvostelu tyrmättiin toteamalla, että ”laki on kirjoitettu täsmälleen Ruotsin mallin mukaan”. Se oli tehokas tapa vaientaa vastaväitteet. MYÖS ELÄKEJÄRJESTELMÄN kehittämiseen haetaan aika ajoin mallia naapurista. Vappusatasenkin idea taitaa olla Ruotsista lähtöisin. Ruotsi alkoi maksaa syyskuun alusta 900 – 1700 euroa/ kk eläkettä saaville lisää, jonka suuruus on – 60 euroa/ kk. Suomessa vastaavanlainen pienten työeläkkeiden korottaminen on laajasti tyrmätty vetoamalla työeläkkeiden pitkän tähtäimen rahoitusongelmiin. Jos tahtoa pienten työeläkkeiden korjaamiseen löytyy, voidaan tavoite toteuttaa koskematta rahastoihin. Pienet eläkkeethän koostuvat osaksi työeläkkeestä ja osaksi kansaneläkkeestä. Ns. suojaosan (n. 56 e/kk) jälkeen jokainen lisäeuro työeläkkeeseen pienentää kansaneläkettä 50 sentillä. Jos tuo pieneneminen olisi esimerkiksi 40 tai 30 senttiä, muodostuisi työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteismäärästä nykyistä suuremmaksi. Työeläkerahastoja ei tarvittaisi apuun, asia hoidettaisiin kansaneläkelaitokselle valtion budjetissa osoitetulla rahoituksella. RUOTSIN ELÄKEJÄRJESTELMÄSSÄ toimii sekä ”jarru” että ”kaasu”. Indeksikehityksen ohella eläkkeisiin vaikuttaa myös eläkerahastojen sijoitusten kehittyminen. Joskus sijoitukset kehittyvät huonosti, tulee miinusta ja sitä tulee silloin myös eläkkeisiin. Jos taas sijoitukset tuottavat hyvin, painetaan kaasua myös eläkkeiden kehitykseen. Silloin eläkkeet nousevat enemmän kuin eläkeindeksi niitä nostaisi. Lopputulos pitkässä juoksussa ei eroa paljoa suomalaisesta, kehitys vain on naapurissa tempoilevaa ja epävarmuutta luovaa. SILLOIN TÄLLÖIN esitetään, että eläkemaksuja maksavan pitäisi itse saada päättää, mihin eläkemaksut sijoitetaan. Ruotsissa tästäkin on kokemuksia. Siellä toimii yhtenä eläkejärjestelmän osana ns. rahastoeläke, johon maksamiensa maksujen (2.5 % ansiotuloista) sijoittamisesta maksaja päättää itse. Valittavana on satamäärin rahastoja. Suurimmalle osalle valinta on kuitenkin liian vaikea ja siksi nämäkin varat sijoitetaan valtaosalta keskitetysti. Aina ei naapurin malli toimi toivotulla tavalla. Eläketurvan kehittämisessä lieneekin parasta turvautua Ehrenswärdin periaatteeseen: ”… seiso tässä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun.” Mallia Ruotsista? Vappusatasenkin idea taitaa olla Ruotsista lähtöisin KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ › Laula kanssain -yhteislauluja kuoroilta › Tanssimusiikkia › Ohjelmallinen illanvietto › Runokaraoke › Tanssipaja › Rappustreenit › Boccia-kisa › Entisten viisaitten kerhon tietovisa › Alustukset ja keskustelu ikääntymispolitiikan tärkeistä asioista › Järjestöaktiivien treffit Ohjelmaan kuuluu myös: › yhteistyökumppaneittemme järjestämää ohjelmaa sekä › laivan oma korkeatasoinen viihdeohjelma Ohjelmasisältö on tässä vaiheessa vielä alustava ja voi muuttua jonkin verran. Pyydämme jäseniltämme ohjelmaja esiintyjäehdotuksia tammikuun lopun yhdistyspostikirjeessä. Muun muassa tätä on suunniteltu Kulje kanssain -risteilyohjelmaan 13.-14.9.2022 Kainuun Aluejärjestön matkavastaava Antero Kyllönen nauratti aluejärjestön puheenjohtajaa Arja Jauhiaista ja Mirja Jokista (oikealla). Tikkurilan Eläkeläiset ry:n Margareetta Lindfors (vasemmalla) ja Anneli Elo vaihtoivat kuulumisia Kolarin Eläkeläisten Seppo Maijalan ja Marja-Leena Lapinniemen kanssa. Eläkeläinen 6/2021 13
JÄRJESTÖ Pitosukka liukastumisen ehkäisyyn 2 parin pakkaus 23,00 € + postituskulut p. 050 524 7559 sales@carecare.fi www.carecare.fi Kursseilla koulutetaan kulttuuriaktivisteja, jotka oppivat ohjaamaan työpajoja. TIINA RAJALA K ansan Sivistystyön Liitto KSL ry järjesti Eläkeläiset ry:n kanssa kaksi ensimmäistä kaksipäiväistä kulttuuriaktivismin kurssia. Kyseessä on kurssiuutuus, jota jäsenemme pääsivät kokeilemaan. Ensimmäinen kurssi pidettiin Turussa ja toinen Oulussa syyskuun lopussa. Kursseilla koulutetaan kulttuuriaktivisteja, jotka oppivat ohjaamaan kulttuuriaktivismin työpajoja. Työpajoissa käsitellään osallistujille tärkeitä yhteiskunnallisia aiheita kulttuurin keinoin. Työpajojen tuotoksia tuodaan julkisuuteen ja niitä käytetään kansalaisvaikuttamisen välineenä. TURKUUN OLI kokoontunut kymmenen aktivistia. He olivat tulleet Helsingistä, Kaarinasta, Klaukkalasta, Porvoosta, Turusta ja Uudestakaupungista. Kurssin vetäjinä olivat KSL:n koulutustuottaja Tiina Flygare ja kulttuurituottaja Riina Näsi. Ryhmä mietti aluksi, mitä kaikkea kulttuuriaktivismi tarkoittaa. Sitten harjoiteltiin menetelmiä, joilla ryhmän saa vapaasti puhumaan itselleen tärkeistä aiheista. Puheenaiheita haettiin muun muassa erätaukomenetelmän, megatrendien ja demokratiakorttien avulla. Esiin nousi melko rankkojakin teemoja, kuten eutanasia ja hoitotahto, mutta niistä keskusteltiin vapautuneesti ja huumoriakin tuli mukaan. Erääseen hoitotahtoon tuli selkeästi kirjattua, ettei kauravelliä pidä tarjota mutta konjakkiryyppy kyllä sen sijaan kelpaa. Kulttuuriaktivismia Turussa Uimahalliin pitäisi päästä. Vappu Halonen ja Sinikka Peiponen Klaukkalan Eläkeläisistä ideoivat keinoja, joilla puuttua epäkohtaan. Toisena kurssipäivänä kurssilaiset tutustuivat erilaisiin aktivismin toteutustapoihin, kuten flash mobit ja muut performanssit, mielenilmaukset, runot ja käsityögraffitit. Samalla mietittiin, missä ympäristössä ja kenen kanssa yhteistyössä aktivismia voisi toteuttaa. Pian oltiin jo hyvässä vauhdissa käytännön toteutusten suunnittelussa: maalattiin viestejä kiviin, askarreltiin aikakapseleita ja piirrettiin mielenosoituskylttejä. KLAUKKALAN AKTIVISTIT keksivät, miten puuttua erääseen epäkohtaan. Ikäihmisiä kannustetaan liikkumaan, jotta he pysyisivät toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään. Uinnin harrastamisesta on kuitenkin tehty hankalaa, koska paikkakunnalla ei ole uimahallia. Lähin uimahalli on Rajamäellä, johon on yli 20 kilometriä matkaa. Julkinen liikenne ei ole kovin iso apu tässä tilanteessa, koska bussit kulkevat harvoin ja kyyti on eläkeläiselle kallis. Voi olla, että asia saa pian näkyvästi huomiota, kun aktivistiryhmä asettuu tienvarteen liftaamaan. Porukka sonnustautuu vesijuoksuvöihin ja ottaa mielenosoituskyltit ja banderollit mukaansa. KURSSILAISET IDEOIVAT tapoja, joilla tärkeille asioille saa julkisuutta. Uudenkaupungin aktivistit suunnittelivat järjestävänsä siivoustalkoot roskien keräämiseksi. Yhdistystoimijat saavat myönteistä näkyvyyttä paikkakunnallaan. Samalla kiinnostuneille voi jakaa yhdistyksen esitteitä ja jäsenlomakkeita. Siellä, missä yhdistykseltä puuttuvat kunnolliset kokoontumistilat, voi järjestää pienimuotoisen mielenosoituksen kokoontumalla keskelle toria. Kurssilaiset totesivat, että yhtä tärkeää kuin asioille saatu julkisuus on se, että saa olla osallisena toiminnassa. Kulttuuriaktivistit tapaavat jatkokurssin merkeissä Tampereella vuoden 2022 toukokuussa. Toimintatonnilla omia kursseja Paikallisyhdistykset ja aluejärjestöt voivat tilata KSL:stä kulttuuriaktivismin kursseja omille paikkakunnilleen. Turussa ja Oulussa pidetyt aktivismikurssit olivat kaksipäiväisiä, mutta kurssin voi toteuttaa yksipäiväisenäkin. Eläkeläiset ry:n jäsenyhdistyksilleen myöntämää toiminta-avustusta eli niin sanottua Toimintatonni-rahaa voi käyttää koulutuspalveluiden ostamiseen. Kulttuuriaktivismin koulutus on esimerkki valmiista koulutussisällöstä. Saatavana on myös käsityöhön erikoistunutta aktivismikoulutusta. Koulutustuottaja Tiina Flygarelta (tiina.flygare@ksl.fi) ja kulttuurintuottaja Riina Näsiltä (riina.nasi@ksl.fi) voi kysyä lisää. 14 Eläkeläinen 6/2021
Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuh.19,2 snt/min. Hinnat ovat alk-hintoja /hlö. Alkaen-hintaisia paikkoja rajoitetusti. matkapojat.fi/kuljekanssain • puh. 010 2323 200 • ma-pe 9-16 Kulje kanssain -risteily 13.-14.9.2022 Silja Europalla • Lähtö Helsingin Länsisatamasta tiistaina 13.9.2022 klo 18.30 -Tallinnassa mahdollisuus nousta maihin 14.9.2022 klo 8–12.00 • Paluu Helsingin Länsisatamaan keskiviikkona 14.9.2022 klo 16.00 MERK ITSE JO NYT PÄIVÄ T ALLAK KAAS I! Eläkeläiset ry:n vuoden 2022 jäsentapahtuma VARAUSTEN TEKEMINEN › Varaaminen alkaa jo tänä syksynä › Paikallisyhdistyksissämme kootaan lähtijät yhteen ja matkavastaavat tekevät ryhmiensä varaukset › hytit valinnan mukaan › ateriat laivalla valinnan mukaan › Eläkeläiset ry lähettää kaikille yhdistyksille tarkempia tietoja risteilystä 16.9.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilyn hinnasto ja varausohjeet postitetaan 14.10.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilylle voi osallistua myös pienellä porukalla tai yksin: seuraa ilmoittelua Eläkeläinen-lehdessä Merkitkää päivät kiireesti yhdistyksen ensi vuoden toimintakalenteriin! TULE MUKAAN! Tule kokemaan yhdessäolon iloa, nauttimaan monipuolisesta risteilyohjelmasta, maistelemaan herkullista ruokaa ja vierailemaan kauniissa varhaissyksyisessä Tallinnassa. Risteilyn monipuolisesta ohjelmatarjonnasta jokainen löytää itselleen mukavaa ajanvietettä. Tarjolla on mm. jäsenistömme esittämää ohjelmaa, yhteislaulua, visailuja, ajankohtaisia luentoja, yhdistysten avainhenkilöiden tapaamisia ja tanssia elävän musiikin tahtiin. Tärkeät yhteiskumppanimme tulevat myös mukaan esittelemään toimintaansa ja palveluitaan. Vastuullinen matkanjärjestäjä: … Eteenpäin, pystypäin, muistot kantaa, voimaa antaa, kulje kanssain näin… Sävellysja sanoituskilpailumme voittaja Kulje kanssain (säv. ja san. Reijo Westerholm) ELÄKELÄISET RY JÄSENTAPAHTUMA Kulje kanssain -risteily 13.-14.9.2022 Silja Europalla Risteilyhinnat Henkilöhinta määräytyy hyttiluokan ja sen mukaan montako henkilöä hytissä majoittuu Executive 1:lle 415 € Executive 2:lle 215 € DeLux 1:lle 290 € DeLux 2:lle 145 € A 1:lle 140 € A 2:lle 69 € A 3:lle 49 € A 4:lle 39 € B 2:lle 59 € B 3:lle 43 € B 4:lle 35 € B2s 1:lle (kerrosvuode) 75 € B2s 2:lle (kerrosvuode) 44 € C 1:lle 89 € C 2:lle 49 € C 3:lle 36 € C 4:lle 29 € Hintaan sisältyy: • Eläkeläiset ry:n risteily valitussa hyttiluokassa • Monipuolinen ohjelmatarjonta • Laivan viihdetarjonta Laivaruokailut lisämaksusta. Kaikki kattausajat vahvistetaan myöhemmin. Teemme pöytävaraukset yhdistyksittäin. Alla olevat hinnat ovat voimassa vain etukäteen ostettaessa. Suosittelemme aterioiden ostamista etukäteen. Grande Buffet Buffet -illallinen sis. buffetjuomat 34 €/hlö Meriaamiainen 13 €/hlö Buffet-lounas sis. buffetjuomat 26 €/hlö Grill House ja Tavolata á la carte -ravintolat Illalliskuponki 34 €/hlö Lounaskuponki 26 €/hlö Kuponki käy maksuna laskun loppusummasta Laivaruokailut Kulje kanssain -risteily 13.-14.9.2022 Silja Europalla • Lähtö Helsingin Länsisatamasta tiistaina 13.9.2022 klo 18.30 -Tallinnassa mahdollisuus nousta maihin 14.9.2022 klo 8–12.00 • Paluu Helsingin Länsisatamaan keskiviikkona 14.9.2022 klo 16.00 MERK ITSE JO NYT PÄIVÄ T ALLAK KAAS I! Eläkeläiset ry:n vuoden 2022 jäsentapahtuma VARAUSTEN TEKEMINEN › Varaaminen alkaa jo tänä syksynä › Paikallisyhdistyksissämme kootaan lähtijät yhteen ja matkavastaavat tekevät ryhmiensä varaukset › hytit valinnan mukaan › ateriat laivalla valinnan mukaan › Eläkeläiset ry lähettää kaikille yhdistyksille tarkempia tietoja risteilystä 16.9.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilyn hinnasto ja varausohjeet postitetaan 14.10.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilylle voi osallistua myös pienellä porukalla tai yksin: seuraa ilmoittelua Eläkeläinen-lehdessä Merkitkää päivät kiireesti yhdistyksen ensi vuoden toimintakalenteriin! TULE MUKAAN! Tule kokemaan yhdessäolon iloa, nauttimaan monipuolisesta risteilyohjelmasta, maistelemaan herkullista ruokaa ja vierailemaan kauniissa varhaissyksyisessä Tallinnassa. Risteilyn monipuolisesta ohjelmatarjonnasta jokainen löytää itselleen mukavaa ajanvietettä. Tarjolla on mm. jäsenistömme esittämää ohjelmaa, yhteislaulua, visailuja, ajankohtaisia luentoja, yhdistysten avainhenkilöiden tapaamisia ja tanssia elävän musiikin tahtiin. Tärkeät yhteiskumppanimme tulevat myös mukaan esittelemään toimintaansa ja palveluitaan. Vastuullinen matkanjärjestäjä: … Eteenpäin, pystypäin, muistot kantaa, voimaa antaa, kulje kanssain näin… Sävellysja sanoituskilpailumme voittaja Kulje kanssain (säv. ja san. Reijo Westerholm) Hinta/hlö Tiedustelut sekä varaukset 12.10.2021 alkaen Matkapojat Oy p. 010 2323 200 (ma-pe 9-16) ryhmat.tampere@matkapojat.fi www.matkapojat.fi/kuljekanssain Bussi (max 13m) + kuljettaja laivaan 290 € • Pelkkä kuljettajalippu laivaan 73 € / kuljettaja Hinta sisältää hyttipaikan sekä ateriat laivalla Eläkeläinen 6/2021 15
JÄRJESTÖ K un Tuula Telin jäi eläkkeelle, hänen esimiehensä lausui kiitossanoissaan, että päällimmäisenä myönteisenä piirteenä Telinistä tulee mieleen sana ”utelias”. Telin tunnistaa luonnehdinnasta itsensä. – Haluan saada esille mahdollisimman paljon tietoa ja lähteä sitten pohdiskelemaan, miten asiaa parhaiten viedään eteenpäin. Kyllä, minä olen myönteisen utelias, hän nauraa. Porilainen Tuula Telin on Eläkeläiset ry:n Satakunnan Aluejärjestön puheenjohtaja ja Eläkeläiset ry:n tuore varapuheenjohtaja. – Kovasti innolla ja avoimena olen aloittanut työskentelyä Eläkeläiset ry:n hallituksessa. Isoja asioita liikkuu ajassa – eläkkeet, sote-kysymykset ja monet muut – joten kyllä meillä töitä tulee edunvalvonnassa riittämään. Tuula Telinillä itsellään on vaikuttamisja kehittämistyöstä vankka kokemus. Hän työskenteli maakunnan liitossa lähes 30 vuotta erilaisissa tehtävissä. Eläkkeelle hän jäi seitsemän vuotta sitten, virkanimike oli tuolloin maakunta-asiantuntija. – Tehtäviini kuului edunvalvontaa, EU-asioita, hyvinvointiasioita. kulttuuria, tiedotustakin. Olen tyytyväinen että olen saanut tehdä monenlaisia töitä. MINKÄLAISENA NÄKEE eläkkeellä oleva maakuntahallinnon asiantuntija uuden hyvinvointialueiden ja sosiaalija terveyspalveluiden mallin? Kysymys vetää Tuula Telinin mietteliääksi. – Valmistelua on ainakin tehty pitkään. Osin näkymää sumentaakin se, että asiat jotka sote-uudistuksen valmistelun alkuvaiheessa nousivat pinnalle ovat vähän liudentuneet. On vaikea ennustaa, miten järjestelmä ihan oikeasti lähtee toimimaan. Erityistä huomiota tulisi Telinin mielestä kiinnittää siihen, että sosiaalija terveyspalveluita olisi saatavissa lähellä ihmisiä. Lähipalveluista keskusteltiin paljon myös Eläkeläiset ry:n tuoreen hallituksen jäsenten ja varajäsenten seminaarissa marraskuun alkupuolella. Toinen tärkeä painopiste on ikäihmisten ennaltaehkäisevä terveydenhuolto. Telin huomauttaa, että kun ihminen siirtyy työelämästä ja työterveyden piiristä eläkkeelle, hänen edessään on kuoppa. – Sinusta ja sinun terveydestäsi ei yhtäkkiä ole kukaan kiinnostunut. Tämä on selkeä puute terveydenhuoltojärjestelmässämme. Meillä on muuten hieno ketju, on äitiysneuvola, kouluterveydenhuolto, opiskelijaterveydenhuolto, työterveyshuolto. Mutta siihen se tuntuu loppuvan, mikä on nurinkurista, kun vanhemmiten kuitenkin alkaa tulla kremppoja. Telinin mielestä tarvittaisiin ikäihmisten neuvolajärjestelmä, joka pitäisi eläkeläisistä huolta ja ehkäisisi ainakin osan vaivoista jo ennalta. TUULA TELIN haluaa järjestöt tehokkaasti mukaan kehittämään uusia, vuodenvaihteen jälkeen aloittavia hyvinvointialueita. Hän peräänkuluttaa järjestöjen entistä tehokkaampaa yhteistyötä, niin kunnissa kuin uusilla alueillakin. – Meidän on saatava julkisen sektorin päättäjät huomaamaan, miten suuri apu järjestöistä voi olla. Semmoisesta tulevaisuudesta unelmoin, että järjestöille annetaan tilaa ja mahdollisuus tuoda omia näkemyksiään ja kokemuksiaan esille. – Ainakin Satakunnassa ovat eläkeläisjärjestötkin päässeet ihan kohtuullisesti osallistumaan erilaisiin työryhmiin. Olennaista on saada järjestöt jo mahdollisimman varhaisessa ideointivaiheessa mukaan. ELÄKELÄISTOIMINNAN TÄRKEÄT tehtävät varapuheenjohtaja näkee selkeästi. – Eläkeläisköyhyyden torjunta, tasa-arvoasiat, oikeudemukaisuus. Eivät nämä perusasiat ole mihinkään kadonneet. Häntä huolestuttaa niiden yksinäisten ikäihmisten asema, jotka eivät lähde kotoaan minnekään ja joita kukaan ei osaa kaivata. – Kuinka heidät löydetään, kuinka saadaan sellaisia kohtaamispaikkoja, joissa heidätkin saataisiin esille? Meidän olisi kyettävä osoitamaan, että välitämme heistä. Erilaisissa matalan kynnyksen tiloissa ja tapahtumissa Telin näkee isoja mahdollisuuksia. – Kun Porissa monen kuukauden tauon jälkeen pidettiin Iloinen iltapäiväkokoontuminen, sen oikein huomasi, miten tärkeää yhdessäolo on ihmisille. Juttua riitti. Ei tarvittu muuta kuin että oli paikka jossa yhdessä juotiin kahvia ja juteltiin. Järjestöt mukaan vaikuttamaan Eläkeläiset ry:n tuore varapuheenjohtaja Tuula Telin sanoo unelmoivansa tulevaisuudesta, jossa järjestöille annetaan tilaa ja mahdollisuus tuoda omia näkemyksiään ja kokemuksiaan esille. ”On saatava päättäjät huomaamaan, että meillä on paljon annettavaa”. TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA Tarvitaan ikäihmisten neuvolajärjestelmä, joka pitäisi eläkeläisistä huolta. 16 Eläkeläinen 6/2021
KUKA Tuula Telin › Valittiin Eläkeläiset ry:n hallituksen varapuheenjohtajaksi syyskuun edustajakokouksessa. › Opiskellut kahteen otteeseen Tampereella ja viimeksi suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon, pääaineena sosiaalipolitiikka. ”Minua kiinnostaa ihmiselämän kirjo kaikkineen”. › Asuu Porissa rintamamiestalon puolikkaassa. Neljä aikuista lasta ja heidän perheensä asuvat lähituntumassa. Tuula Telin kuvattiin työeläkevakuutusyhtiö Varman tiloissa marraskuisen Eläkeläisparlamentin yhteydessä. Eläkeläinen 6/2021 17
JÄRJESTÖ Tarvitseeko kotisi korjauksia? ARA avustaa sinua. Jos olet yli 65-vuotias sekä perheesi on pienituloinen ja vähävarainen, voit hakea valtion avustusta kodin korjauksiin, jotka mahdollistavat kotona asumisen. Lisätietoja: puh. 029 525 0818 (palvelemme: ti-ke klo. 9-11 ja 12-15) ara.fi/korjausavustus Kotimainen interaktiivinen tukipohjallinen Tutustu ja tilaa koodilla EL15 -15 % alennus 31.12.2021 asti. www.ortomalli.com TARJOUS ELÄKELÄINEN-LEHDEN LUKIJOILLE! ASIAKASNEUVOTTELIJA Työaika: 6-40 h/vko. Kiinteä tuntipalkka +tuloslisät+päiväbonus+lounasetu Taloontulo bonus jopa 1500 € Myös mahdollisuus tehdä etänä kotoa www. .fi PIENEN KÄVELYMATKAN päässä Lieksan keskustasta sijaitsee pieni valkoinen puutalo – Metkan kylätalo. Talo huokuu vieraanvaraisuutta jo kaukaa. Värikkäät koristeet kuistilla, vanhojen lasilautaisten mosaiikki ikkunassa ja räsymatot rappusilla kertoivat lämmöstä, jolla talo ja sen ihmiset ottavat tulijat vastaan. Metka-kylätalo on Lieksan Somaliperheyhdistyksen ylläpitämä kohtaamisen paikka, jossa toimii monenlaisia kerhoja, toteutetaan monikulttuurisia hankkeita, opetetaan suomen kieltä ja tavataan muuten vain toisia. Pihalla on myös kasvimaa, jonka kasviksista oli tutustumiskierroksen aikana valmistumassa mehevää juuressoppaa. Somaliperheyhdistys toteuttaa myös kansainvälistä hanketta ja auttaa kotimaassa, Somalian kylissä, rakentamaan porakaivoja. Lieksassa taas remontoitiin omin voimin tyhjillään ollut talo, jossa tarjotaan paikallisille värikkäitä tiloja monenlaiseen tekemiseen. MATKUSTIMME LIEKSAAN, koska tiesimme, että Metkan kylätalossa voi tavata monista eri maista tulleita ikäihmisiä. Kutsuimme tapaamiseen myös meidän Lieksan yhdistyksemme aktiiveja, jotta kahvikupposen ääressä voisi syntyä ideoita yhteisestä tekemisestä. Kiinnostus yhteistoimintaan oli molemminpuolista ja melko nopeasti löytyikin aihe, jonka äärelle kokoonnutaan uudestaan. Mukanamme ollut Kuuloliiton kehittämä Digitaidot-peli herätti kiinnostusta ja niinpä tuli sovittua Digikerhon aloittamisesta jo marraskuun puolivälistä lähtien. Kerhossa ehtii digi-tekemisen ohella tutustua paremmin ja löytää muutakin toimintaa, jota Lieksan Seudun Eläkeläiset ry järjestää. Metkan yhteisö oli tullut tutuksi Ikääntymisen monet kasvot näyttelyn kuvaamisten yhteydessä, sillä talon vakikävijöistä kolme Somaliassa syntynyttä miestä päätyi näyttelyyn. EVA RÖNKKÖ ZENIYA MAZUROVA › Ikääntymisen monet kasvot valokuvia ja kertomuksia ulkomaalaistaustaisista ikäihmisistä näyttely avautuu tammikuussa Helsingissä ja Raisiossa. Maaliskuussa näyttely siirtyy Lahteen ja Lieksaan. Tarkemmat tiedot on koottu kotisivuille (linkki alempana). Yhdistyksillämme on mahdollisuus tilata näyttely omalle paikkakunnalleen. Aikataulusta ja näyttelyn kuljettamisesta voi sopia monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkön kanssa, eva.ronkko@elakelaiset.fi puh. 040 501 3599. Näyttelystä on valmistunut esittelyvideo ja se on järjestön kotisivuilla katsottavissa: https://elakelaiset.fi/toiminta/monikulttuurinen-toiminta/valokuvanayttely Kohtaamisia Lieksassa Kuulumisia Liikumme luonnossa -hankkeesta TAMMIKUUSSA ELÄKELÄISET ry järjestää kaksi ohjattua puolen päivän mittaista luontoretkeä. Toinen retki suuntautuu Tammelaan Liesjärven kansallispuiston alueelle ja toinen Luontokeskus Haltiaan Nuuksion kansallispuistoon Espoossa. Lisäksi tammikuussa järjestetään retkeilyaiheinen webinaari eli verkossa pidettävä seminaari. Retkien käytännön järjestelystä vastaa tammikuussa Eläkeläiset ry:lle työharjoittelua suorittava eräopasopiskelija Vesa Puisto. Tarkemmat tiedot retkistä ja ilmoittautumisohjeet ilmoitetaan tammikuun alussa. Hanke jatkuu vuoden 2022 keväällä toukokuuhun saakka. Kannustamme aluejärjestöjä ja yhdistyksiä järjestämään retkiä uusiin luontokohteisiin. Voimme korvata hankeavustuksella retkistä yhdistyksille aiheutuvia kustannuksia, kuten esimerkiksi kuljetuskuluja. Pyydämme kertomaan retkisuunnitelmastanne ja kustannusarviostanne toimstollemme Tiina Rajalalle tai Eva Rönkölle. Kevätkokousilmoitukset helmikuun Eläkeläinen-lehteen PAIKALLISYHDISTYKSEN JA aluejärjestön kevätkokous tulee sääntöjen mukaan kutsua koolle vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Eläkeläinen-lehden numero 1/2022 ilmestyy 11.2.2022. Tähän numeroon tarkoitetut kevätkokousilmoitukset tulee toimittaa Eläkeläinen-lehden sähköpostiosoitteeseen elakelainen-lehti@elakelaiset. fi viimeistään maanantaina 24. tammikuuta 2022. Huom! Lehden numero 2/2022 ilmestyy vasta huhtikuussa, joten siinä ei enää ehdi ilmoittaa kevätkokouksista. Eläkeläinen-lehden vuoden 2022 ilmestymisaikataulu on tämän lehden sivulla 45. ELAKELAISET.FI ELAKELAISET.FI Joulutauko Eläkeläiset ry:n toimistolla Eläkeläiset ry:n toimisto ja jäsenpalvelu ovat suljettuina 22.12.20217.1.2022 välisen ajan. 18 Eläkeläinen 6/2021
JÄRJESTÖ Kaipaatko uusia haasteita? Pidätkö ihmisten kanssa juttelemisesta? RYHDY TUTKIMUSHAASTATTELIJAKSI! Haemme haastattelijoita ympäri Suomea tekemään henkilökohtaisia haastatteluja kiinnostavia tutkimusprojekteja varten ”Haastattelutyössä oppii ja saa sivistystä sekä syntyy näkökulmia asioihin.” Taloustutkimuksen pitkäaikainen haastattelija LISÄTIETOJA: Puhelimitse arkisin klo 9–15 Eija Karvinen, puh. 010 7585 218 Minna Rautiainen, puh. 041 5277 192 tai kotisivuiltamme osoitteesta: www.taloustutkimus.fi/tutkimushaastattelija Tulemme mielellämme kertomaan tarkemmin tutkimushaastattelijan työstä! Tiedustelut: eija.karvinen@taloustutkimus.fi OHJELMAA YHDISTYKSELLENNE! Tarjolla järjestöaineita, musiikkia, ilmaisullista liikuntaa ja paljon muuta. TIINA RAJALA K urssikalenteri on viereisellä sivulla. Kurssitarjonnassa ei ole muutoksia, mutta kurssit pidetään entistä useammassa paikassa. Valtakunnalliset kurssit on tarkoitettu kaikille yhdistyksillemme. Niiden lisäksi järjestämme alueellisia kursseja. Pidämme tavalliseen tapaan järjestölliset peruskurssit ja viestintäkurssin. Nämä kurssit järjestetään Kuopiossa sijaitsevassa kylpylähotelli Rauhalahdessa. Myöhemmin keväällä on tarjolla tanssillista liikuntaa sekä ohjelmatoimintaa ja ilmaisutaitoa. Nämä kurssit pidetään Varkaudessa, Lomakeskus Kuntorannassa. Yhden valtakunnallisen musiikkikurssin sijasta on suunniteltu kaksi lyhyttä alueellista kurssia, joista toinen pidetään Pohjois-Suomessa ja toinen pääkaupunkiseudulla. Pohjoiseen suunniteltu kurssi keskittyy kuoromusiikkiin ja eteläinen kurssi suuntautuu enemmän rytmimusiikkiin. Muitakin alueellisia kursseja, kuten esimerkiksi liikuntakursseja on tarkoitus järjestää. TOTUTTU KURSSIJÄRJESTYKSEMME meni sekaisin koronakurimuksen vuoksi. Viime keväänä emme päässeet järjestämään kursseja lainkaan. Tavallisesti kevätkaudella pidettävät järjestölliset peruskurssit siirtyivät syksyyn. Jatkokurssit ja ikääntymispolitiikan opintopäivät jäivät kokonaan pitämättä. Nyt toiveena on, että pääsemme toteuttamaan peruskurssit ensi vuoden kevätkaudella tavalliseen tapaan. Syyskaudella on tarkoitus tarjota järjestötoiminnan jatkokursseja ja koulutusta vanhusneuvostojen jäsenille. ELÄKELÄISET RY kilpailutti kurssiensa pitopaikat ensi vuodeksi. Seitsemästä tarjouksesta valikoitui kolme parasta: Lomakeskus Kuntoranta, Varkaus, Spa Hotel Rauhalahti, Kuopio sekä Urheiluopisto Varala, Tampere. Valintaperusteina oli majoitusja kurssitilojen hinta, esteettömyys ja kurssipaikan saavutettavuus julkisilla kulkuneuvoilla. Edellä mainitut kohteet valittiin erityisesti valtakunnallisten kurssien järjestämistä varten. Alueellisia kursseja järjestämme soveltuvin osin muuallakin. Kuntoranta osoittautui edullisimmaksi majoitushinnoiltaan, Rauhalahdella ja Varalalla puolestaan on hyvä sijainti ajatellen esimerkiksi suoria junayhteyksiä. Eroja löytyi esteettömyydessä, saatavuudessa sekä tilojen toimivuudessa. Järjestön luovuttua Kuntorannan omistuksesta on kokeiltava erilaisia kurssipaikkoja ja yritettävä löytää jäsenistöämme ja kurssitoimintaamme parhaiten palvelevat vaihtoehdot. Toiveena normaalimpi kurssirytmi Rytmimusiikin kurssi kokoontui marraskuussa Espoon Matinkylässä. Jatkoa seuraa maaliskuussa Kauniaisissa. 20 Eläkeläinen 6/2021
Kevään 2022 alustava kurssikalenteri Matkavastaavien peruskurssi 22.-25.2. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kurssi on tarkoitettu yhdistysten uusille matkavastaaville sekä kaikille hyvien matkojen ja retkien suunnittelusta kiinnostuneille. Muitten aiheitten muassa syksyn Kulje kanssain -risteily. Kouluttajat: Marjo Hänninen ja Tiina Rajala. Ilmoittautuminen 1.2. mennessä. Järjestöviestinnän kurssi 22.-25.2. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kurssi on tarkoitettu yhdistysten tiedottajille sekä kaikille, jotka tarvitsevat viestintätaitoja toiminnassaan. Tiedottamisen perusasioiden lisäksi aiheina ovat sähköinen tiedonvälitys ja media. Kouluttaja: Tuomas Talvila. Ilmoittautuminen 1.2. mennessä. Yhdistystoiminnan peruskurssi 1.-4.3. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kurssi on tarkoitettu uusille puheenjohtajille, sihteereille sekä kaikille johtokunnan jäsenille. Kurssisiltö: yhdistystoiminnan perustaidot ja tiedot: muun muassa toimihenkilöiden tehtävät ja yhdistyslaki, järjestön tehtävät ja toimintasuunnitelma. Kouluttajat: Anna Autio ja Tiina Rajala. Ilmoittautuminen 7.2. mennessä. Rivitanssikurssi 7.-9.1.2022 (3 päivää) Oulu, Pateniemen Honkapirtti Kurssi on tarkoitettu sekä ohjaajille että kaikille tanssijoille. Kurssilla opetellaan ikäihmisille sopivaa SenioRivitanssia. Kouluttaja: Kirsi-Marja Vinberg. Ilmoittautuminen 17.12. 2021 mennessä Rytmimusiikin kurssi ”Uutta ja vanhaa” 26.-27.3.2022 Kauniainen, Työväen Akatemia Kuorokurssi ”Laula kanssain” Oulu/Rovaniemi ILMOITAMME TARKEMMAT TIEDOT MYÖHEMMIN. Kurssihinnat ja kurssituki Ilmoitamme kurssihinnat myöhemmin. Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea normaalihintaisille kursseille kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Tukihakemus tulee merkitä selkeästi hakemuskaavakkeeseen tai sähköposti-ilmoitukseen. Asiasta voi tiedustella koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä (ilmoitetaan myöhemmin) osoitteeseen Eläkeläiset ry; Jukka Mustakallio, Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: jukka.mustakallio@elakelaiset.f Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: www.elakelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/ kurssihakemus. -Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. -Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. -Pyydämme ilmoittamaan myös, valitseeko kurssilainen puolivai täysihoidon niillä kursseilla, joihin kuuluu majoitus. -Jos kurssiosallistuminen peruutetaan myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen kurssia (ilman lääkärintodistusta), perimme 20 euron peruutusmaksun. Kurssikalenteri julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n kotisivuilla, joilta näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Yhdistystalouden peruskurssi 1.-4.3. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kurssi on tarkoitettu uusille taloudenhoitajille ja toiminnantarkastajille. Yhdistyksen taloudenhoidon perustaidot ja tiedot: muun muassa taloudenhoitajan tehtävät yhdistyksessä, kirjanpidon perusteet, sähköisen kirjanpidon ohjelma Holli, talouden suunnittelu ja toiminnantarkastus. Yhteinen osuus yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Kouluttajat: Heli Grönroos ja Kaisu Rämet. Ilmoittautuminen 7.2. mennessä. Näyttämöilmaisun ja ohjelmakurssi 29.3.-1.4. (3 vrk) Lomakeskus Kuntoranta, Varkaus Esiintymistaitoa kaikille, ohjelmaideoita kerhoihin ja juhliin. Kouluttaja: Annikka Kaistinen. Ilmoittautuminen 7.3. mennessä. Tanssillista liikuntaa 29.3.-1.4. (3 vrk) Lomakeskus Kuntoranta, Varkaus Kurssi on tarkoitettu liikuntaryhmien ohjaajille. Kurssilla opetellaan hauska tanssillinen ohjelma esitettäväksi syksyn Kulje kanssain -risteilyllä. Ohjelmaan kuuluu lisäksi luontoja ulkoliikunnan aiheita. Kouluttajat: Eva Rönkkö ja Hannele PitkäLiukkonen. Ilmoittautuminen 7.3. mennessä. Alueelliset kurssit Valtakunnalliset kurssit Eläkeläinen 6/2021 21
Jokioisten kunta toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Joulutervehdykset Rauhallista joulua! Fredlig jul! ELÄKELÄISET YMPÄRI Suomea toivottavat jälleen lehden lukijoille hyvää joulua joulutervehdyksin. Tervehdysten suuri määrä kertoo hienolla tavalla yhteisöllisyyden voimasta. On ilahduttavaa, että vaikeasta ajasta huolimatta monin paikoin tervehdyksiä on taas päästy keräämään. Monille eläkeläisille järjestötoiminta on nimenomaan yhteisö, johon kuulua. Kaikilla meillä on oma tapamme olla mukana; yhdistyksen jäsenenä, aktiivina tai lehden lukijana. Teille kaikille toivotan järjestön puolesta rauhallista ja turvallista joulua! Jan Koskimies, toiminnanjohtaja / päätoimittaja Etelä-Häme Eläkeläiset ry:n EteläHämeen aluejärjestö Heinola Heinolan Eläkeläiset ry Jokioisten seutu Jukka Heinämäki Eeva Kirkkola Pentti Kirkkola Tarja Kirkkola-Helenius Jouni Helenius Juha Juhola Ari Kettunen Pirkko Aronen Eini Puolakainen Hellin Reko Valma Lepistö Kari Lepistö Jasu Heinämäki Jaana Heinämäki Susanna Palmu Terttu Palmu Jukka Palmu Ritva Myllyoja Pauli Myllyoja Sirkka-Liisa Ågren Jokioisten Apteekki Jokioisten vasemmistoliitto Lahti Eeva Marin Keijo Lempinen Viljo Pitkänen Teuvo Keinänen Timo Ansio Arja Rautaporras Pekka Rautaporras Vuokko Kautto Pekka Kautto Tauno Nieminen Viljo Leppänen Antti Holopainen Hannu Tolmunen Seppo Korhonen Helena Kohvakka Hannu Korhonen Helsinki Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö ry Sirkka Kuivala Marjatta Järvi Marja-Liisa Suuronen Vappu Saarela Antti Henriksson Rudolf Lindblad Aimo Niiranen Olli Salin Ulla Salmela Maija Ritovuori Jakomäki Kaisa Lehtonen Mirjam Alanko Taisto Rossinen Anneli Färm Taina Seppälä Liisa Hyvärinen Marja-Liisa Isoniemelä Reino Könönen Raili Niemelä Tyyne Finne Terttu Hytönen Raili Taponen Kaarela Kaarelan Eläkeläiset ry Aimo ja Helena Niiranen Niilo Luoto Risto Isopahkala Heimo Luoto Leena Virta Raija Antikainen Rauni Löllö Erkki Häyrinen Nina Sankelo Anneli Ilmarinen Inkeri Leppioja Pentti Leppänen Heikki Hietanen Tarja Hietanen Ritva ja Ville Leena Timoskainen Hannele Kinnunen Helena ja Alvar Risberg Kallio-Vallila Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry Mirja Arajärvi Maarit Fred Kaarina Gustafsson Maija Halénius Hyvää Joulua kaikille! Jokioisten Vedenhankinta Oy 22 Eläkeläinen 6/2021
Antti Henriksson Kirsi-Marja Hänninen Toivo Koivisto Anne Lehto Marjatta Lindholm Kyllikki Niemi Tommi Nieminen Leena Nikula Ullamaria Pallasmaa Ritva Sairanen Hannele Salava Olli Salin Sisko Salonen Erkki Tolonen Ulla Vauhkonen Taina Yli-Salomäki Kontula Sirkka Aaltonen Irja Haanpää Pentti Hampinen Eija Heiskanen Meeri Hämäläinen Marjo Hänninen Elli Juntunen Toini Juntunen Elsa Keinänen Marja Leena Keinänen Eila Kohonen Kerttu Koivunen Martti Korhonen Sirkka Korhonen Ilja Koskinen Leena Koskinen Mailis Kouhi Ismo Kuivala Sirkka Kuivala Kristiina Lindberg Riitta Lindholm Erkki Malmikumpu Seija Malmikumpu Tellervo Pulkkinen Vappu Saarela Hilkka Seppä Raija Virtanen Seija Voutilainen Malmi Malmin Eläkeläiset ry Mirja Leppälä Hilja Kettunen Anni Vahlström Inkeri Itkonen Seija Voutilainen Anneli Pirttiaho Reijo Töyrylä Saara Laine Sirkka Arvola Sirpa Juoksukangas Jussi Juoksukangas Taimi Taskinen Pirkko Miettinen Kalle Karjukoski Pirjo Karjukoski Elle Heikkinen Kauko Heikkinen Kerttu Niemi Riitta Kainulainen Terttu Koivunen Esko Airasmaa Kaija Tolvanen Ritva Huhtilainen Ritva Puranen Siiri Nikula Ritva Sulanterä Rauni Lappalainen Oili Välitalo Paula Störström Pertti Korhonen Irja Kortelainen Kaj Blomberg Anja Kokko Anja Kivenlahti Helvi Aaltonen Toini Leinonen Martti Leinonen Pirjo Rantanen Helmi Åström Toini Kuivanen Mirja Juva Pauli Halonen Seija Halonen Aune Kana-aho Vartiokylä Vartiokylän Eläkeläiset ry Jokilaaksot Alavieska Elvi Kiimamaa Sisko Isokääntä Titta Nikula Paavo Kääntä Helena ja Hannu Soukka Satu Lahtinen Sirpa Savukoski Haapajärvi Haapajärven Eläkeläiset ry Ii Iin Eläkeläiset ry Aini Autio Jussi Piippo Eila ja Eero Fäldt Hilkka Kalliorinne Timo Haapaniemi Kaarina Paaso Erkki Saimalahti Esko Paaso Eero Teppo Leila Ahmaoja Maija Liisa Kemppainen Urpo Ronkainen Hilkka ja Taavi Kaikkonen Tuula ja Paavo Halonen Juhani Siurua Meeri Taskinen Sakari Jakku Marja Keränen Kauko Goman Eeva Isosomppi Liisa Ukkola Elsi Taskinen Matti Juusola Pirkko ja Esko Mäkitalo Anja Mäkipaaso ja Pauli Paaso Seija ja Tapani Teppo Kalajoki Kalajoen Eläkeläiset ry Rauni Heininen Inkeri Luoto Elli Krapu Eliisa Koivisto Laura Siironen Pekka Siironen Martta Lahtinen Aarne Samanen Teuvo Hietala Terttu Hietala Matti Ekonkari Jorma Männikkö Lauri Seikkula Airi Vierimaa Julia Heininen Inkeri Lounatjoki Hilkka Siironen Raili Hietala Väinö Hietala Esko ja Arvo Aira Saari Kempele Kempeleen Eläkeläiset ry Kuusamo Impi Kultanen Irene ja Pentti Käsmä Seppo Veteläinen Marjatta ja Tarmo Polojärvi Antti Karjalainen Aira ja Pentti Kyyhkynen Irma ja Kauno Moilanen Suoma ja Veikko Ervasti Sinikka Leinonen Aulis Saapunki Ilmari Määttä Eila ja Leevi Uhlbäck Kaarina ja Paavo Salo Elli ja Hannu Hietala Muhos Muhoksen Eläkeläiset ry Oulainen Eila Laurila Niilo Nikumatti Urho Hyytiäinen Helena Hyytiäinen Marjatta Kolppanen Raimo Kolppanen Ritva Kilpeläinen Aino Mäyrä Mauri Mäyrä Airi Juusola Aira Kotka Anneli Rajaniemi Osmo Törmäkangas Helinä Törmäkangas Kirsi Ruuska-Mäntyniemi Raune Mäntyniemi Erja Siniluoto Oulu Riitta Kovalainen Väinö Pitkälä T.A. Keltamäki Pekka Nokia Ritva ja Martti Eilola Ari Vaho Pirjo Annunen ja Tauno Sunila Antti Kivimäki Eila Leinonen Oulun Työväen Eläkeläiset ry Seija Revonoja Aira Jokela Marja-Leena Huovinen Ulla Pisilä Raimo ja Ritva Kemppainen Kaija Vaara Elsa Pajuluoto Maija Nurminen Hilkka ja Erkki Kukkonen Kaisa ja Kari Närhi Hilkka Myllykangas Kaisu Hurskainen Eeva Stålnacke Martti Kadenius Arvi Kostekivi Elli-Maarit Rasmus Aimo Blomster Mirja Tapio Pentti Kellokoski Kari Halonen Hannes ja Tuulikki Leskinen Reino Väliaho Helmi Hartikainen Antero Mikkonen Veikko Kettunen + Päivi Tuomo Jussinniemi Kauko Maikkola Raija Haikonen Raija Qwist Lappalainen Paavo Irma ja Ismo Larinen Terttu Taajoranta Elsi ja Jorma Suomela Eva Reinikka Anneli Siuruainen Onerva Hautaniemi Haukiputaan Eläkeläiset ry Veli-Pekka Anttila Kaarina ja Matti Nisula Pihlajamäki-Pihlajiston Eläkeläiset ry toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Eläkeläiset ry:n Jokilaaksojen aluejärjestö ry toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Kontulan eläkeläiset ry toivottaa eläkeläisystäville hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Eläkeläinen 6/2021 23
JOULUTERVEHDYKSET Paula ja Pekka Sarkkinen Marjatta ja Aatos Pussinen Anna-Maija ja Tapio Barck Helena ja Rauno Kurkela Aili ja Timo Vilppola Raili ja Taisto Korvala Taisto Sutela Armi ja Esa Laine Erkki Röntynen Aulis Kropsu Pirkko ja Esko Kanniainen Matti Teräs Tapio Kärenaho Eine Mustonen Aino ja Antti Timonen Enne-Liisa ja Tapio Soininen Paula Mäenalanen ja Mauno Sipola Kiimingin Eläkeläiset ry Sylvi Haarahiltunen Marketta ja Eero Timonen Ulla ja Reijo Timonen Pirkko ja Kalevi Herukka Sirkka Vengasaho Sisko Kuopusjärvi Marianne ja Tauno Honkanen Lahja ja Jorma Hanhela Sirpa Ämmänpää Kalevi Kuha Anna-Liisa ja Timo Heikkinen Toivo Putaansuu Esko Mustonen Eila ja Raimo Mykkänen Arto Kouri Maija ja Eero Määttä Sinikka ja Raimo Piri Liisa Vesa Oulunsalon Eläkeläiset ry Ensio ja Kerttu Piirainen Raili ja Tauno Korhonen Pirkko ja Paavo Piispanen Markku ja Maija Kaltio Eila ja Aarre Anttonen Elsa Kukkonen Sirkka Mattila Anneli Salo Soile Ulander Lahja ja Jaakko Kangastalo Esko ja Mirja Vahera Pudasjärvi Pudasjäven Eläkeläiset ry Aarne Latvajärvi Paavo Tihinen Jorma Syrjäpalo Jukka Vähkyrä Elsa ja Pekka Piri Seppo Räisänen Eila ja Pentti Kokko Leena Rantala Fanni Hemmilä Pirkko Päätalo Arvo Suoperä Pyhäjärvi Pauli Sutinen Onni Huhmarniemi Anna Marjoniemi Tauno Pietikäinen Martti Savolainen Raija Savolainen Sakari Tuoriniemi Tapani Kauranen Kauko Ahola Antero Kittilä EeroNiskala Anto Tapaninaho Matti Räisänen Armas Niemi Jouni Jussinniemi Jorma Leskinen Teija Mykkänen Jere Hakkarainen Martti Hautamäki Kalervo Sijander Kauko Siljander Eeva Jääskeläinen Erkki Kärkkäinen Teemu Kähärä Timo Röytiö Marja-Leena Våg Raahe Raahen Eläkeläiset ry Anja Sarajärvi Raija Lehtola ja Kalevi Alatalo Eila Taskila Ritva Komulainen Rauni ja Jaakko Lepola Sirkka Kankaala Vappu Pekuri Eila ja Olavi Koskela Jaakko Pyy Sinikka ja Viljo Lehmusketo Irma Pasanen Pauli Nikula Hilkka Antinoja Veera Törmäkangas Lukkari Ritva Vuokko ja Alpo Pirneskoski Samuli Ketola Leena Kopisto Eero Raivio Vesa Flink Sirkka-Liisa ja Esko Savolainen Anja Vikman Aila Keskinen Anja ja Vesa Mattila Kaarina Mähönen Rauni Kiilakoski Hely ja Olavi Muikkula Raili ja Martti Pelkonen Irja Kuisma Irma ja Viktor Liete Eila ja Reijo Väli-Heikkilä Terttu ja Lauri Honkanen Sievi Sievin Eläkeläiset ry Sanni ja Voitto Myllyoja Anneli Hietala Seija Pesola Kaarina Honkala Aino Koski Aili Ahvenjärvi Eija Anttila Terttu Väntänen Veikko Väntänen Heidi Herranen Tarja ja Toivo Torvikoski Tyrnävä Tyrnävän Eläkeläiset ry Utajärvi Utajärven Eläkeläiset ry Toivo ja Inkeri Perttunen Martti ja Seija Saarenpää Matti Holappa Eero Mustikka ja Vieno Krekilä Ellen Karen Aili Pikkarainen Matti ja Aino Hiltunen Armas Hiltunen Erkki ja Rauni Karhu Kaisu ja Matti Rämet Anneli Saari Erkki ja Emma Saarenpää Kerttu Siira ja Tenho Savaloja Lauri Kostekivi ja Eila Jämsä Leo ja Sirkka-Liisa Saarenpää Seppo ja Päivi Härkönen Jorma Holappa Veli Holappa Kaakkois-Suomi Anjalankoski Kerttu Koho Pirkko Laakkonen Ritva Pakkanen Markku Seppälä Pirjo Seppälä Eeva Hänninen Kotka Eeva Dufva Anneli Laakkonen Jouni Jalarvo Laimi Häkkinen Raimo Enckenberg Seija Salmivaara Lasse Salmivaara Riitta Timonen Marita Lousaari Kainuu Hyrynsalmi Hyrynsalmen Eläkeläiset ry Kajaani Kajaanin Eläkeläiset ry Koskelo Anja Raili Myllylä Kaija ja Juhani Leinonen Antero Kyllönen Tuula Juppi Sisko ja Simo Pelkonen Sylvi Moilanen Terttu ja Urho Hyyryläinen Laila Lukander Marketta Kähkönen Siiri ja Timo Jorma Airaksinen Erkki Kemppainen Paula Tokkonen Aki Räisänen Aira ja Veli Nyyssönen Ritva Härkönen Telle ja Veli Pertti Uutela Perttu Parviainen Toivo Huttunen Tuula ja Pentti Väyrynen Annikki Vidgren Moilanen Teppo ja Onerva Ohinmaa Arvo Huttunen Paltamo Paltamon Eläkeläiset ry Puolanka Puolangan Eläkeläiset ry Eero Parkkinen Aarne Kehänen Taina Hämäläinen Leena Karvonen Helena Kehänen Veijo Kyllönen Seija Laamanen Marjatta Mikkonen Toini Parkkinen Raija Sutinen Anita Tyynelä Martti Tyynelä Veikko Kinnunen Mirja Messi Eläkeläiset ry:n Kainuun aluejärjestö ry toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Sotkamon Eläkeläiset ry toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Suomussalmen Eläkeläiset ry toivottaa jäsenille ja yhteistyökumppaneille rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2022 Pyhäjärven Eläkeläiset ry toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta Ulkomaat Costa del Sol Olavi Leinonen Sisko Laukkanen Surahammar, Ruotsi Salme ja Niilo Westerholm Hilkka Hosiaisluoma 24 Eläkeläinen 6/2021
Keski-Suomi Hankasalmi Tarmo Aro Tuula Aro Helvi Api Seppo Api Hellevi Halttunen Terttu Honkonen Kerttu Häkkinen Peltola Kerttu Häkkinen Särkkä Veikko Häkkinen Matti Hämäläinen Marja Leena Hämäläinen Tauno Hämäläinen Eila Hänninen Anja-Riitta Inkinen Raili Janhonen Pekka Kauppinen Irma Koistinen Sisko Kolehmainen Reino Kolehmainen Kirsti Kovanen Antti Kumpu Pirjo Kumpu Inkeri Kurvinen Tapani Kurvinen Jari Kytölä Marja-Leena Kytölä Sirkka Manninen Liisa Markkanen Aune Nokkala Maija Nykänen Martti Nykänen Anna-Leena Oksanen Hilja Paasolainen Anna Petrilä Pekka Petrilä Pirjo Pellinen Tapio Pellinen Eila Pietiläinen Vieno Pietiläinen Leila Puntanen Jouko Siitari Marja-Liisa Silvasti Aino Sirkka Kyllikki Tarvainen Jussi Tiitinen Jouko Tissari Simo Tissari Antti Viinikainen Ritva Viinikainen Hannu Vilokkinen Osmo Vilokkinen Leena Virtanen Terttu Wirtzenius Kirsti Åström Tommy Åström Pirjo Heinonen Mauri Suuronen Helga Rajala Aulis Minkkinen Raili Hietala Jyväskylä Jorma Muhonen Anja Muhonen Kari Jokinen Toivo Tuukkanen Kauko Virtanen Irma Jokinen Tahvo Eronen Leila Rantanen Tarja Oksanen Osmo Oksanen Toimi Friman Aino Löppönen Veikko Rantala Pentti Syvänen Airi Ilomäki Marja-Leena Makkonen Riitta Tynjä Vuokko Sorsa Aarne Jäntti Nalle Kallio Pirkko Jauhiainen Juha Jauhiainen Ritva Hämäläinen Vesa Hämäläinen Mirja Lantinen Vilho Mäkinen Irja Yksjärvi Eila Kauppinen Seija Halinen Vieno Sulin Raija Rajalin Raili Turpeinen Olli Turpeinen Raimo Niininen Sylvi Mäkinen Anneli Silvennoinen Ilkka Pernu Anja Sandelin Eliisa Korpikannas Leena Tervakangas Heikki Tervakangas H ja H Hukka Kaija Villman Olavi E Kokkonen Palokka Kirsti ja Raimo Koivunen Raija ja Pertti Meriläinen Pirkko ja Risto Rissanen Pirjo ja Pentti Mähönen Liisa Tenhunen Mirja Rutanen Aura Peltonen Kaarlo Valkonen Riitta Tukio Saara Putkonen Anita Puumalainen Kari Lyhty Margit Altti Säynätsalo Seija Vihinen Pekka Pekkanen Rail Flinkman Vuokko Nieminen Mari Tuura Tuula Leppänen Helena ja Pertti Rantanen Kalevi Rannila Simppa ja Kati Oikari Maija Tuominen Jarkko Mänttäri Antti Pekkanen Eila Tiainen Ilkka Pernu Eila Liikola Pihtipudas Maire ja Lasse Varis Maija ja Niilo Pulkkinen Toini ja Mikko Selin Väinö Aho Vaajakoski Vaajakosken Eläkeläiset ry Jämsä Jämsän Eläkeläiset ry Annen Pikkolo Oy Jämsänkoski Tapio Hakanen Seppo Lampinen Kyllikki Kangas Sinikka Lindeman Raimo Lindeman Kaija Karuveha Eila Salonen Liisu Pakarinen Alli Virtanen Liisa Vuorenpää Teuvo Vuorenpää Laila Vilenius Eino Vilenius Veikko Vilenius Marja-Liisa Vilenius Laukaa Hannula Terttu Hujanen Arja Hytönen Väinö Kankaanperä Rauno Kankaanperä Seija Koivisto Kari Kumpulainen Paula Kumpulainen Viljo Lappalainen Tuula Leinonen Tarja Luukkonen Marjatta Majuri Seija Nieminen Pentti Nieminen Tuula Partti Otto Partti Riitta Pynnönen Liisa Räsänen Aija Siekkinen Sinikka Valtoaho Erkki Valtoaho Riitta Vesterinen Kaarina Viinikainen Ulla Taipale Anneli Taipale Seppo Muurame Ritva Nieminen Kerttu Hietala Raili Miettinen Kauko Salmela Antti Kähkönen Lauri Hautanen Annukka Hautanen Äänekoski Äänekosken Eläkeläiset ry Sumiainen Sumiaisten Eläkeläiset ry Suolahti Suolahden Eläkeläiset ry Lappi Aavasaksa Aavasaksan Eäkeläiset ry Einari Rousu Marja-Riitta ja Tauno Koivumaa Salme ja Esko Jalonen Maritta Rissanen ja Pekka Rajaniemi Sirpa Alahuhta Annikki Savikuja ja Seija Rautio Anja ja Veikko Rautio Kaisu ja Veikko Mikkola Sirkka ja Eero Jaako Laina Lakkapää Rauha ja Jukka Pirttimaa Hannu Laitinen Salli Alahannu-Horneman ja Paavo Horneman Annikki Varonen Aili ja Tauno Hyrkäs Tuula Keurulainen ja Pentti Vesterinen Ivalo Ivalon Eläkeläiset ry Sisko ja Armas Aalto Irja Jefremoff Osmo Karvonen Elsa ja Terho Kinisjärvi Eira ja Esko Oikarinen Seija Semenoff Eija Miranda ja Tapani Silventoinen Marja Suojoki-Gauriloff Ritva Taskila Katri Jefremoff Kemi Kemin Eläkeläiset ry Paavo Miettunen Suoma Perkaus Tapio Siirilä Raija Siirilä Timo Salonpää Marja-Leena Laiti Reijo ja Piiti Viitala Terttu Pohjanen Lauri Pohjanen Saara ja Erkki Dianoff Maisa Lahnajärvi Maija-Leena Koivuaho Ritva Niskala Esko Toivanen Tuulikki Hurtig Mauno ja Asta Alasuutari Marja-Terttu Marjamaa Tapani Latomaa Hilkka Saari Tarja ja Timo Haapakoski Hilkka Kumpuoja Pirkko Pehkonen Mauri Blomster Rytikarin Eläkeläiset ry Päivi Posti Aki Ojala Sirkka ja Kauko Mäkivuoti Lauri ja Maire Jokilahti Marjatta Ojala-Risto Mononen Veikko ja Aune Hautala Esko Leppänen Toini Hiltunen Seppo Ruottu Anja Välimäki Sirkka Kallio Esko Kallio-Pirkko Mattila Rauha Tokola Raili ja Armas Ranta Aili ja Olavi Virtala Pirkko ja Markku Sankala Leena ja Väinö Ranta Riitta ja Raimo Salmi-Hyttinen Risto Kyllönen Marja ja Tauno Ristimäki Pello Pellon Eläkeläiset ry Anneli Korteniemi Taina Juopperi Reino Laitamaa Aatos Syväjärvi Lauri Granat Sirkka-Liisa ja Kari Aila Pikkarainen Marjatta Vaattovaara Eila Marjakaarto Posio Maire ja Martti Mulari Saara ja Ahti Moilanen Sirkka Luokkanen ja Jorma Lehikoinen Seija ja Taisto Tuomivaara Anja Karjalainen Irja Sulin Kalle Sulin Erkki Karasti Lauri Iivari Iikka Kaukua Seija ja Kullervo Huotari Rovaniemi Ahola Heikki Ainasoja Helene Alakurtti Marketta Alajoki Voitto Eläkeläinen 6/2021 25
JOULUTERVEHDYKSET Aula Raija Fagerström Maria Huutola Matti Jääskö Sirkka ja Martti Kapraali Kaarina Kelottijärvi Hilkka Kilpeläinen Linnea Kiviniemi Eila ja Tapio Koivuaho Soile Kolppanen Leila Ja Piirainen Heikki Kyrö Arja Kässärit Köykkäneva Kaarina Laine Reino Lakso Sylvi Lankinen Aila Lassila Vilho Merkkiniemi Aune Nevalainen Annikki Ollila Sirkka Paadar Seija Pesonen Kaisu Peteri Anja Riissanen Pirkko ja Lippo Sarriolehto Maija ja Risto Savolainen Marjatta Senioritanssijat Tikka Pirkko Tuovinen Maija-Liisa Vaara Jukka Välimaa Kalevi ja Kovala Leena Yliaska Irma Ylinärä Sirkka Ylitalo Jouni ja Niskala Meeri Ylänen Maija Salla Sallan Eläkeläiset ry Leena ja Matti Salmijärvi Esa Vainio Toivo Kellokumpu Marja Leena ja Aaro Rontti Valtteri Selkälä Impi Kurvinen Maire Hautaniemi Raija ja Heikki Kiiskinen Ritva Vesterinen Annikki ja Viljo Eskelinen Elsa Schroderus Kerttu ja Pentti Arola Sirkka Keskitalo Leena ja Veikko Lehikoinen Seija Sillanpää Marjatta ja Asko Tiikkaja Tuomo Haurunen Simo Marjatta Hakala Aila Kemppainen Raimo Kemppainen Erkki Parpala Maija Parpala Arvo Kortesalmi Toivo Honkala Heimo Kemppainen Aila Hiltula Pentti Hiltula Alpo Peltokorpi Tapani Toppi Liisa Kaivosoja Pirkko Ylikärppä Markus Ylikärppä Rauni Kiiskinen Hilkka Niskala Ritva Koskela Erkki Åman Eero Halttu Reijo Ylikärppä Edna Hiltula Sodankylä Sodankylän Eläkeläiset ry Hilkka ja Asko Apukka Raija Bergdahl Elvi Romppainen Alli ja Teuvo Alamaunu Elsa Uusitalo Ritva Kivelä Riitta ja Ilmari Hokkanen Sirkka-Liisa Maunula Tervola Tervolan Eläkeläiset ry Aino Kyngäs Hilkka Haapakoski Eira Ylimikkotervo Hilkka Jumisko ja Edvard Duncker Rainer Kolmonen Pertti Tauriainen Hilkka ja Mauno Ollikkala Pertti Keränen Laila Tapio Sirkka Pulkkinen Leena Ranta Maikki Kultapuro ja Kauko Tauriainen Susanna Kultapuro Kähkönen Hilkka Toini ja Juha Juntunen Maija Ekorre Eila Hast Aino Hurtig Marjatta Selin Oiva Ranta Tornio Tornionseudun Eläkeläiset ry Pirkanmaa Hämeenkyrö-Viljakkala Hämeenkyrön-Viljakkalan Eläkeläiset ry Sinikka Heino Erkki Moisio Kuru Kurun Eläkeläiset ry Lempäälä Lempäälän Eläkeläiset ry Mänttä-Vilppula Anja Sorvoja Markku Ojala Pentti Nieminen Pirkko Helander Anni Tiainen Ada Juvonen Risto Pihlajamäki Leena Matinaho Merja Kääriäinen Hannu Sallinen Antti Aho Lea Aho Helmi Aronen Tuula Puro Juhani Koski Inkeri Ylinen Jussi Ylinen Tuula Kallio Tuija Vessari Jukka Vessari Laila Leiman Leena Mäkinen Juha Pohjalainen Seija Viitanen Veli-Matti Honkamäki Leena Aalto Pentti Paananen Tiina Kytömäki Päivi Helander Anja Ylä-Ajos Anneli Aronen Pirkko Rantanen Nokia Nokian Eläkeläiset ry Mervi Veijola Aila Tuominen Eeva Vihanta Voitto Vihanta Helge Nurmi Riitta Lehtinen Jukka Lehtinen Hannes Veijalainen Ilkka Kotiranta Pirjo Kotiranta Jarmo Berg Seija Sorsa Raimo Sorsa Eissen Reponen Riitta Korpela Seija Nurminen Olavi Nurminen Raili Ala-Kivimäki Aire Vaske Anneli Nokelainen Aila Pekkola Maritta Pukuri Ester Kauppila Ruovesi Helena Peltoniemi Erkki ja Pirjo Viitanen Sinikka Jokinen + Matti Sirkka ja Aarne Jalonen Anja Ahonen Riitta ja Matti Rasinen Pirjo Pajunen Tatjaana Huhtala Tampere Tampereen Eläkeläiset ry Maire Kauhanen Veijo Laitinen Kalevi Turkka Marita Kiuru Aarno Karjalainen Airi Karjalainen Pirkko Rastas Markku Lahtinen Elisa Nordberg Ritva Keskinen Elsa Randelin Pekka Ruohonen Liisa Ruohonen Yrjö Utunen Merja Reiman Vuokko Mikkola Raimo Parviainen Terhikki Parviainen Sinikka Tirkkonen Urpo Tirkkonen Tuulikki Lindén Valkeakoski Valkeakosken Eläkeläiset ry Seppo Martikainen Ritva Martikainen Riitta Juhela Jouko Pesonen Jouko Parviainen Mirja Salminen Reijo Puhilas Harri Asikainen Raili Rantala Arto Koivisto Pirkko Rantala Reino Rantala Paula Vartiainen Martti Vartiainen Seija Ojala Irja Petterqvist Maritta Ruskeeniemi Vesa Ruskeeniemi Helena ja Keijo Valkama Antti Vikman Seija Hellevaara Asta Leino Tuula ja Risto Kämäräinen Raija Isoherranen Airi ja Terho Taiminen Vammala Salme Pihlava Maija-Liisa Soro Mauno Soro Tuula Hakanen Leena Nurmi Marja Nieminen Juhani Nieminen Esko Lilja Eero Hakari Jouni Alanen-Karhu Raija Mäkitalo Viiala Viialan Eläkeläiset ry Kari Sulander Erkki Lahti Pirkko Sulander Tuula Heino Allan Heino Pentti Määttänen Sisko Hiltunen Heikki Hietala Pekka Renfors Kaarina Heino Timo Heino Pirkko Halonen Matti Laakso Jukka Katajisto Ylöjärvi Vammalan Eläkeläiset ry toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2021 Ylöjärven Eläkeläiset ry toivottaa jäsenilleen ja eläkeläisystävilleen hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2021 26 Eläkeläinen 6/2021
Pohjanmaa Himanka Pirkko ja Erkki Vähärautio Anna-Liisa Räisänen Eeva Lauri Maija Hilli Terttu Ala-Tainio Maire Yli-Parkas ja Matti Särkilä Tuomo Santala Eero Akolahti Ellen Viitamäki Alpo Akolahti Iiris ja Esa Hakkarainen Jorma Mattila Armi ja Tenho Tuominen Aira Rauhala Inkeri ja Heikki Spak Maija ja Väinö Spak Minna Sipilä Sirkka Kordelin Eila Rahkonen Tuulikki Spak Kerttu ja Tapio Borén Ulla ja Veikko Vähärautio Enni Ainali Taimi Kangas Tarja ja Arvo Keiski Pirjo ja Timo Lehtonen Jorma Pöyhtäri Seija Tikkanen Ritva Heiskanen Paula ja Anu Sunnari Irja Hietamäki Raimo Hietamäki Jurva Jurvan Eläkeläiset ry Ritva Mukari Heino Mukari Anita Peltola Simo Peltola Kerttu Pihlajamäki Ritva Purtola Pentti Purtola Anna Ketonen Ritva Niemelä Jorma Niemelä Anneli Katajamäki Erkki Katajamäki Airi Lyyluoma Reima Lyyluoma Kerttu Lyyluoma Raimo Lyyluoma Taimi Koski Manne Koski Elmi Katajamäki Pertti Katajamäki Kaarina Haapaniemi Annikki Majasaari Kari Majasaari Kalevi Männikkö Marjatta Varala Marja-Leena Peltola Hilkka Peltola Lasse Peltola Helvi Neuvonen Pentti Lintula Emmi Lintula Erkki Lintula Matti Lehtinen Helinä Lähdesmäki Kauhajoki Marjo-Riitta Ahonen Sirkka Samppala Leena Vallin Paula Lehtinen Veikko Haanpää Heikki Laine Matti Luoma Osmo Metsälä Rauno Pirttijoki Tauno Lehtinen Matti Korpisalo Kauhava Kauhavan Eläkeläiset ry Kokkola Kokkolan Eläkeläiset ry Ulla ja Alpo Nordlund Irja Heikkinen Satu ja Tapio Kangas Tuula ja Tenho Syrjälä Elvi ja Reino Hakola Riitta ja Ossi Korkea-aho Sirpa ja Jörgen Forsström Juhani Kolppanen Pirkko Kultalahti Hilkka ja Raimo Heikkinen Aili Mäntymäki Leena Leväniemi Veikko Tikkakoski Kaarina Tikkakoski Tanja Sillanpää Juhani Sillanpää Reino Honkaperä Pirkko Honkaperä Raija ja Pekka Mäki Tuula ja Matti Myllymäki Liisa ja Jussi Jäntti Maija Seppälä Ykspihlajan Eläkeläiset ry Anneli ja Lauri Koponen Marja-Leena ja Rauno Isoaho Tuula Witick Marja Hiironen Stranius Kirsti Pirkko Raivio Anneli Nurminen Irmeli ja Heikki Anttiroiko Jairi Palonen Pauli Karjala Tarja ja Hannu Vallin Raija ja Timo Isoaho Annete ja Eino Hietikko Ritva Luosa Mikko Vehniäinen Aino ja Jorma Ratikainen Eija ja Pauli Emmet Anna-Liisa Fagernäs Ulla ja Matti Pohjonen Kurikka Sirkka Liikala Aila Laine Pirkko Kallio Raija Myllyniemi Reima Myllyniemi Kyllikki Latvala Pentti Latvala Ilmari Korkiamäki Veikko Myllyniemi Airi Korkiamäki Antti Korkiamäki Seppo Välkkilä Eino Korpilahti Riitta Kallio Eila Juvonen Alpo Juvonen Voimisteluja urheiluseura Visa Kurikan Työväentaloyhdistys Laihia Jorma ja Hellevi Niemistö Sisko ja Toivo Pihlajamaa Tuula ja Hannu Nieminen Irja ja Raimo Kinnari Pekka Panttila Päivi Kallio ja Jari Tamsi Heleena Kallio Ulla Syrjänen Sisko Tamsi Sinikka Saranpää Kaija ja Jouko Ranta Pietarsaari Pietarsaaren Eläkeläiset ry Reino Tuukkanen Anna-Liisa Kotanen Tuomo ja Eila Syri Leila ja Juhani Karvonen Seppo ja Gunnel Pietilä Esa ja Tarja Ahonen Aino Valkonen Pirkko Kalliosaari Alli Bro Ritva Iso-Kungas Tuula Öhman Eero ja Eeva Leino Lilja ja Leif Sandvik Anja Koskinen Aune ja Raimo Lakanen Hilkka ja Liisa Veikko ja Liisa Jokela Lauri ja Sisko Lehto Tuula ja Jorma Hanhikangas Aino ja Reijo Hakola Taina ja Matti Tulima Reisjärvi Reisjärven Eläkeläiset ry Seinäjoki Erkki Kalliosalo Aune KalliosaloSeinäjoki Liisa Ylimys-Ojala Aune Niemi Marja Hautala Markku Latvala Kaija Latvala Mirja Korpinen Marjatta Perälä Teuva Teuvan Eläkeläiset ry Sinikka ja Olavi Metsäranta Anni ja Eeli Nisula Irma ja Ossi Harjula Markku Metsäranta Tuula Koskinen Raimo Pihlaja Kaarina Haapamäki Kerttu Metsäranta Raimo Paavola Anna Äystö Elli ja Raimo Lähdes Mirja Harju Helena Järviniemi Vaasa Vaasan Eläkeläiset ry Jalo Heittola Aino Ahonen Leena Mäenpää Anna-Maija ja Jaakko Marita Pihlaja Antti ja Taina Haarala Aila ja Raimo Vahtera Pirkko Björklund Kauko Peltonen Pirkko Peltonen Anna-Liisa Myllykangas Mariitta Järvinen Heikki Rokka Anneli Hautaketo Jaakko ja Tuula Hagelberg Raimo Hietikko Eila Halmesmäki Vuokko Ryytty Seija ja Erik Risberg Raija Tuomaala Terho Tuomaala Antero ja Tuula Ainasoja Eeva Kuusinen Erkki Åsvik Mailis Ketelä Viver Kaarina Kokko Salme Kuusisto Heikki Lilja Sirpa Ewvaraye Leena Saarenpää Sulo Ruohoniemi Seija Ossi Mailis Uppgård Terttu Männikkö Eeva Laaksoharju Ulla Kannisto Pirkko ja Kalervo Haapamäki Irmeli Mandell Vasabygdens Pensionärer rf. Ylivieska Markku ja Helena Jylkkä Kauko ja Anja Leppälä Terho ja Tuula Löytynoja Impi Löytynoja Reino Anttila Simo ja Marja-Liisa Tuomikoski Valto ja Raija Myllykoski Aimo Vähäkangas ja Hilkka Päivärinta Kalle ja Vuokko Lehtonen Maarit Tokola Pohjois-Karjala Joensuu Kimmo Vartiainen Seija ja Matti Murtonen Sirpa Savolainen Mirja ja Matti Ratilainen Tarja Miettinen Eeva Veijonen Kirsi ja Arvi Lavikainen Hilkka ja Vilho Korhonen Kerttu ja Martti Aspelund Aune Ilves Viljo Tallus Sanelma Savolainen Kaija Leinonen Juha Leppänen Eija Könönen Eevi Martikainen Eeva ja Reino Surakka Hipsu Saarelainen Seppo Raasina Aune Marjomaa Uimaharjun Eläkeläiset ry Tuula ja Erkki Ekman Pirjo ja Tero Silvennoinen Ilma ja Matti Nieminen Irene Ristimäki Jouko Turpeinen Pohjanmaan Aluejärjestö ry toivottaa hyvää joulua ja onnekasta eloa ja oloa vuodelle 2022! Eläkeläinen 6/2021 27
JOULUTERVEHDYKSET Satakunta Eura-Säkylä-Köyliö Esko Härkälä Raimo Salo Heimo Juhola Juhani Kouttinen Pekka Luusalo Vappu Leino Raija Virtanen Simo Lähteenmäki Petri Salminen Veijo Raitanen Simo ja Eila Tuomo Viitahalme Anja Viitahalme Tellervo Peltola Marja-Liisa Puisto Ari Puisto Maire Tanninen Säkylän Sähkö-Puisto Oy Lammela Oy/K-Market Viso Euran Lasi Huittisten Seutu Anneli Suuniitty Marita ja Risto Eija Kivimäki Hilkka ja Mikko Laine Marja Raikunen Pirkko Lintunen Keijo Järvenpää Saara Räikkä Hilkka ja Heikki Ketonen Aune ja Jorma Huhta Harri Syrjälä Jukka Kivimäki Kokemäki Kokemäen Eläkeläiset ry Ritva Mäenpää Mikko Vallin Aino Salminen Irmeli Mäki Irene Järvinen Anja Virta Seija Korkeasalo Lea Hakanen Anni Selin Hillervo Talvitie Esko Saari Raimo Erkkilä Mikko Ylinen Anja Ylinen Aila Myllymäki Tuija Virta Seija Kilkku Tarmo Mäkelä Irmeli Mäkelä Lassi Haapanen Paula Valli Mikko Valli Kalevi Ranta Saimi Erkkilä Anneli Oksanen Juhani Oksanen Anja Lavonen Ritva Juutilainen Olli Nurmi Kari Laine Kauko Virta Kerttu Perttula Markku Nieminen Pirkko Vertanen Tarja Savinen Aino Savinen Olli Lehtivuori Anelma Reinikainen Sirkka Rahtu Kaija Kärkkäinen Pori Porin Eläkeläiset ry Hemmo Mäkinen Tauno Viitala Markus Aaltonen Pirkko Lindblom Aira Hietanummi-Nikula Raimo Nikula Tuula Telin Tarja Korhonen Jorma Fagerdahl Jouko Tiikkainen Virpi Lampinen Arto Träskelin Maarit Lepomäki Anna-Liisa Jussila Altti Jussila Anja Mäkinen Aino Kuusela Ilpo Laaksonen Tauno Kovanen Pauli Terävä Aila Viitala Pihlava Matti Rinne Harri Schultz Terttu Valtonen Anne-Marie Palmu Leena Väkiparta Tauno Väkiparta Katja Koivuviita Kalle Formunen Raimo Pajunen Liisa Ljungman Ritva Wallin Erkki Wallin Kalevi Stenbacka ja seuralainen Saara Salin Raimo Rautio Katja Lengman Pentti Lengman Leila Joensuu Pekka Joensuu Harri Laakso Pirkko Ruusunen Hannele Joensuu Seija Elo Sauli Vanhatalo Terttu Karvonen Pihlavan asukastuvan henkilökunta Kalevi Turunen Anja Turunen Terttu Koski Jarmo Koski Päivi Davidsson + V. Markku Davidsson Liisa Pietilä Raimo Pajunen Esa Santikko Risto Jokisuo Raila Aho Ritva Karinen Olavi Lehtinen Virtanen Tanja Viitanen Tapio Valtanen Maija Jokinen Pentti Taronoja Merja Koski Raimo Koski Arto Prehti Irma Lamminen Lauri Lamminen Kaija Kalliohultti Esa Kalliohultti Irja Häyrynen Matti Kalliomäki Tapani Rönnqvist Esa Pöllänen Pentti Reunanen Kari Mäkirinta Jorma Koivisto Alpo Valtala Greeta Valtala Matti Hellman Erja Hellman Rauno Huhmarniemi Seija Pajunen Salme Helenius Kirsti Vähähaka Timo Vähähaka Reijo Hyyrönmäki Ilse Rosnell Eila Laihanen Matti Laihanen Tuula Erkkilä Pirkko Pulkkinen Seija Stark + tytöt Pekka Rosendahl Tauno Joensuu Maija Mirtola Hilkka Lindberg Niilo Kuparinen Jarmo Kuparinen Maija Kuusiluoto Reino Kuusiluoto Kristiina Mäkelä Jaakko Mäkelä Toivo Koivisto Hilkka Koivisto Sirpa Kivimäki Irmeli Vuori Aila Anoschkin Ritva Stenros Aili Koskinen Ritva Kolminniemi Armi Hiltunen Mirja Gröndahl Matti Nissi Tiina Nissi Jukka Danielsson Arto Huhtanen Maija-Liisa Törnqvist Raimo Törnqvist Pihlavan Autohuolto/ Ravintola Henri Parturi-kampaamo Kirsti Mannila Meriporinkukka Pihlavan Apteekki Rauma Rauman Eläkeläiset ry Jorma Uusitalo Pekka Helkiö Pauli Liekari Anneli Liekari Seppo Saramo Pirkko Saramo Jarmo Grundström Johanna Viskari-Grundström Kirsti Hannukainen Seppo Virtanen Anna-Liisa Virtanen Jouko ja Seija T Sirkka-Liisa Aaltonen Pirjo Rantanen Isto Helo Kyllikki Suoniemi Lars Erkkilä Simo Koskela Pirjo Laine Hannu Leppänen TulesTalo Pirkko Hämälä Muuttopalvelu Hannu Airismäki Ulvila Sinikka Fallström Aila Fallström Pekka Fallström Jouko ja Irmeli Vuohiniemi Pertti Multisilta Seija Vidlund Toini Raune Terttu Palomäki Raija Helsberg Anneli Salminen Timo Selin Seija ja Matti Saarinen Kauko ja Tuulikki Pihlajamäki Kalle Tamminen Vuokko ja Jouko Lanne Margit Suominen Alpo Myllymäki Marja Sandberg Vasemmistoliiton Ulvilan yhdistys ry Erkki Frondelius Tuulikki ja Raimo Nuutinen Jaakko Juvonen Marjatta ja Lauri Piitulainen Veli Saharinen Maija Saharinen Maija ja Reino Mönkkönen Lilja Ryhänen Irma Pitkänen Leena Laukkanen Terttu ja Taisto Mäkelä Sirkka Leinonen Ritva Eronen Manne Ryhänen Anja Liimatta Eila Pesonen Pirkko Romppanen Merja ja Pauli Tahvanainen Irja Huovinen Erkki Räty Eila Pussinen S-Market Uimaharju K-Market Kotiharju Lieksa Lieksan Seudun Eläkeläiset ry Tauno Nevalainen Olli Kähkönen Raili Pylkkönen Raili Hakkarainen Anneli Tuure Ruusu Kärkkäinen Jouko Kärkkäinen Irja Tallus Kari Kiiskinen Reijo Pyykkö Martti Vallius Aaro Ruokolainen Irma Kettunen Salli Turpeinen Maija Linna Matti Ruokolainen Tyyne Räisänen Kerttu Sorsa Esko Viljander Aili Laitinen Viljo Pulkkinen Nakkilan Eläkeläiset ry toivottaa joulurauhaa ja valoisaa tulevaisuutta 28 Eläkeläinen 6/2021
Savo Iisalmi Iisalmen Eläkeläiset ry Sanni Mursu Aimo Mursu Anja Väätäinen Toivo Väätäinen Kirsti Puurunen Reino Puurunen Liisa Pesonen Kaarina Korhonen Raili Hautamäki, Varpaisjärvi Yrjö Kortelainen, Riistavesi Leena Hiltunen Veikko Korhonen Maila Aronen Timo Knuutinen Eini Partanen Maija Liisa Junnilainen Liisa Rikkilä Tauno Rikkilä Timo Hiltunen Vilho Kouvalainen Irja Eloranta Väinö Antikainen Eeva Komulainen Maija Ruokangas Pirjo ja Pentti Huttunen Anja Kattainen Aino Tikkanen Pirjo ja Seppo Rönkkö IIisalmen Putkiasennus Oy Savon Rautaosa Oy Hankkija Iisalmi Oy Jauhiaisen Puutarha Oy Savon Pro Service Iisalmen Priima Apteekki Iisalmen Konekymppi Huonekaluliike M-kalusto ky. Sähkötoimisto Murtola Oy Kahvila Hilla Iisalmen Ykkösapteekki Rengasliike PJ-Myynti Oy Kukkaja Hautauspalvelu Bovellan Iisalmen Kuva Martti Vinni Oy /K-Rauta Masa Toimi-Työvalmennus Säätiö TTJKuljetus Sonkajärvi Hiussoppi Kampaamo Iisalmi Keitele Kalle Karhunen Juhani Kolari Irja Laukkanen Reijo Laukkanen Silja Luukkonen Salme Qvick Eliisa Räisänen Eeva Räty Matti Vesterinen Paula Vesterinen Raili Vesterinen Ulla Ylitalo Kiuruvesi Pentti Pursiainen Sirkka ja Aimo Repka Leena Tikkanen Pirjo ja Erkki Pennanen Hanna ja Martti Tikkanen Pirjo ja Seppo Piippo Veikko Pennanen Pirjo ja Pekka Fält Elsa Sivonen Juho Laukkanne Reino Kumpulainen Matti Partanen Anneli Ohtonen Elina ja Tauno Blomberg Väinö Mähönen Kaarina ja Olli Ruotsalainen Kaisa Hyvönen Anja Reinikainen Marja-Leena ja Erkki Kärkkäinen Irma ja Esko Hiltunen Toivo Udd Ritva ja Lauri Väisänen Erkki Remes Eeva Martikainen Markku Wolff Anna Liisa Härkönen Jouko Kastarinen Lauri Hyvönen Jouko Pääkkö Vieno Blomberg Kuopio Pirkko Muona Terttu Tuhkanen Vieno ja Heimo Maija Ovaskainen Väinö Ovaskainen Tuula ja Seppo Räsänen Helmi Kokkonen Heikki Kasanen Juhani Tanski Sirkka Jeulonen Mervi Höylä Veijo Kekkonen Leena Niskanen Paavo Svenn Paula Tarvainen Hannu Vartiainen Risto Asikainen Leena Toivanen Olavi Joki Kirsti Joki Kirsti ja Pekka Tumi Turunen Sirpa Karjalainen Anja Hartikainen Mikkeli Mikkelin Eläkeläiset ry Taisto Hiltunen Impi Jääskeläinen Savonlinna Savonlinnan Eläkeläiset ry Sonkajärvi Sonkajärven Eläkeläiset ry Eila Hujanen Justiinan Pekka Juhani Hujanen Eila Mikkonen Väinö Karppinen Asko Julkunen Kalevi Tuovinen Marja-Leena Tuovinen Kyllikki Rönkkö Matti Makkonen Tapio Hiltunen Veikko Heikkinen Kari Rönkkö Jorma Rönkkö Suonenjoki Suonenjoki-Iisvesi Eläkeläiset ry Tuusniemi Tuusniemen Eläkeläiset ry Varkaus Varkauden Eläkeläiset ry Olli ja Leena Salo Annikka ja Matti Pirkko ja Irma Heiskanen Marketta Palkeinen Raija Puumalainen Tuula Rautio Milja ja Pertti Aino ja Pauli Arja ja Leo Vihanne Unto Myllynen ja Lea Itkonen Jouni Bordi Marita Laakkonen ja Erkki Aali Meeri Ruuskanen Irma ja Olavi Kettunen Sirpa ja Esko Rossi Mirja Tsupari Varkauden Vasemmisto ry Vieremä Terho Kostian Sylvi Kärkkäinen Pirkko Kettunen Toivo Mehtonen Päivi Piippo Raimo Piippo Asta Kauppinen Reino Kauppinen Kuopio-Kallavesi Eläkeläiset ry toivottaa eläkeläisystäville hyvää joulua ja onnea vuodelle 2022 Eläkeläiset ry:n Savon Aluejärjestö ry toivottaa hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta! Uusimaa Espoo Maija-Liisa Pitkä Marja-Liisa Laurén Hannele Pitkä-Liukkonen Etelä-Vantaa Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry Helena Grönqvist Nadja Laine Lasse Hakala Tuula Kivijärvi Pirkko Mäkinen Raine Mäkinen Eila Järvi Raili ja Tapani Pääskynen Sirkka Santala Ritva Ronkainen Anja Sundberg Marja-Liisa Viljamaa Kauko Niemelä Aila Silvennoinen Varma Silvennoinen Asta Kostamo Mauri Kivijärvi Seija ja Kari Saukkonen Airi Pantsu Ari Martinaho Anneli Rantanen Seija ja Arvo Nisumäki Marja-Liisa ja Mikko Jaakkola Hanko Hangon Eläkeläiset – Hangö Pensionärer ry Havukoski Havukosken Eläkeläiset ry Hyrylä Hyrylän Eläkeläiset ry Simo Hyökki Virva Takala Lahja ja Kaj-Erik Nyberg Riitta ja Juha Saukkola Marjatta Sibakov Maija ja Veijo Oksala Kerttu ja Reino Viirtala Pirjo Kulovaara Paula Hyttinen Sylvi Syrjämäki Sirkka ja Matti Korhonen Pirjo ja Veli-Martti Yltävä Eläkeläiset ry:n Uudenmaan Aluejärjestö ry toivottaa hyvää joulumieltä sekä hyvinvointia ja onnellista uutta vuotta 2022 Etelä-Espoon Eläkeläiset ry toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnellista alkavaa vuotta 2022 Eläkeläinen 6/2021 29
JOULUTERVEHDYKSET Hyvinkää Ari Hautala Kerttu Kallinen Aarne Lindgren Jukka Nieminen Pekka Kaihevaara Aarno Jalonen Terttu Järvinen Helena Joutsalo-Kanerva Olavi Kanerva Kaarina Salo Liisa ja Sulevi Salo Kaarina ja Pauli Laakkonen Pirjo ja Rauno Vallinkoski Järvenpää Antti Salomaa Ritva Lehtinen Leonid Hramoff Marika Saarinen Jouko Saarinen Aino Koponen Raili Hellberg Tapani Hellberg Viljo Heikkinen Kalle Kortetjärvi Liisa Kortetjärvi Marjatta Holmberg Einar Holmberg Sinikka Ojamaa Taisto Ojamaa Taisto Putous Orvokki Putous Vieno Mansikkamäki Antero Nylund Ella Nylund Karjaa-Pohja Karjaan-Pohjan Eläkeläiset ry Karkkila Terttu ja Tauno Koivunen Kari Jääskeläinen Pentti Ahjoniemi Kirsti Lopina Pentti Lopina Terttu ja Eino Hellsten Reiska Vepsäläinen Ritva Toivonen Irma Laakso Ulla Ahjoniemi Eino Huotari Tarja Salminen Matti Salminen Carita Jäntti Tellervo ja Esa Vepsäläinen Rauno Helminen Juhani Salminen Ismo Nikander Liisa Suomi Jarmo Koivunen Tuula ja Kauko Laaksonen Eine ja Pekka Frosterus Kerava Anja Raninen Riitta Happonen Pekka Happonen Ulla Karppinen Ritva Vallius Annikki Heikkinen Aulis Partanen Ulla Jalkanen Maila Hölttä Pia Lohikoski Eila Tallus Ritva Leinonen Tarja Kalmari Lauri Saloriutta Ritva Saarinen Pauli Saarinen Maija Liisa Ruusunen Kaisu Asser Peltonen Tarja Ruotsalainen Arvo Visti Ritva Salo Ritva Innala Paavo Timonen Anneli Värttiö Esko Pursiainen Kerttu Rotola-Pukkila Ilmari Heinonen Tuulikki Komonen Anneli Liikala Heikki Komokallio Sinikka Peltonen Sylvi Torvinen Keijo Kyyhkynen Raija Matilainen Anja Parviainen Oili Liukkonen Tilma Liukkonen Kalevi Eskelinen Kerttu ja Jukka Kirsti Karhu Arto Tuomi Jonnamaarit Pirinen-Lepistö Shamsul Alam Juhani Lohikoski Riitta Törmänen Taimi Ollila Tuula Carstensen Markku Liimatainen Raimo Väänönen Osmo Varinen Tellervo Varinen Eetu Voutilainen Liisa Sutinen Kari Koivunurmi Maarit Kortelampi Jari Myllykoski Sanna Tenkanen Heli Karhu Jussi Saramo Matti Christensen Aino Haaparanta Reijo Savolainen Pirjo Sandberg Jere kahila Mikko Raunio Tuija Husari Johanna Korhonen Kirsti Karanen Kirkkonummi-Siuntio Sirkka Salminen Pentti Hämäläinen Klaukkala Anttila Tarja Anttila Risto Backman Armi Halonen Vappu Halonen Pertti Huovari Maila Itäniemi Sirkka Itäniemi Seppo Kyllönen Anneli Kyllönen Aarne Laine Saila Lehtinen Aira Lehtinen Erkki Mäkinen Lea Mäkinen Heikki Serenius Arja Tikkanen Liisa Toikkanen Hannu Toikkanen Sirkka-Liisa Toikkanen Saara Vertti Pirkko Halonen Teuvo Engström Kaija Engström Pertti Marrasmaa Soile Penttinen Riitta Törrönen Toini Törrönen Aimo Korso Esko Kanerva Sirkka-Liisa Kanerva Meeri Kiukas Esko Koivula Marja Koivula Ari Kolehmainen Maire Kolehmainen Toini Laine Kaija Liikaoja Pentti Liikaoja Pirjo Nykänen Mauri Pessi Simo Ronkainen Sirpa Syrjänpää Eija Tarvainen Porvoo Irma Isoaho Eero Julkunen Irma Haverinen Jussi Mård Raili Heikkilä Sirkku Tollman Mirjam Laine Anneli Kelometsä Raija Andersson Gun Lindroos Helena Leino Erkki Virtanen Ritva Kyllästinen Valma Kalliomäki Eila Isoaho Annikki Helve Tuula Korhonen Aimo Korhonen Kirsti Hiltunen Heikki Ronkainen Inkeri Keskiniva Piia Olsson Tuula Kukkonen Kaino Kukkonen Airi Ekman Hanna Leena Jernberg Hilkka Id Martta Väisänen Ruut Laakso Raili Vuorinen Margit Wallenius Helena Mattila Eila Jussila Ritva Karvonen Eila Einilä Reijo Penttilä Hannu Pahla Tapio Ruuskanen Liisa Paasela Rajakylä-Länsimäki Tuula Saastamoinen Tuomo Saastamoinen Sirkka-Liisa Lahtinen Matti Lahtinen Kirsti Halenius Kyllikki Heikkilä Sirkka Ahlstedt Merja Räsänen Merja Järvenpää Mirjam Viitanen Tikkurila Heimo Liimatainen Veikko Ratilainen Liisa Surakka Sirkka Vilokki Hilkka Leppänen Leila Renfors Esko Kotilainen Aili Kotilainen Matti Savolainen Orvokki Jaakkola Anja Lamberg Irja Vaittinen Urho Kumpulainen Irmeli Koponen Liisa Tossavainen Vihti Martti Korhonen Seija Korhonen Arto Viherkanto Seija Vilkman Sisko Hàlen Helvi Heikonen-Hellgren Raine Hellgren Soili Suikkanen Eero Hiidenvesi Aira Luusua Jaakko Laitinen Kirsti Laitinen Virpi Juvonen Ritva Nurkkala Varsinais-Suomi Dragsfjärd Dragsfjärdin Työväeneläkeläiset – Dragsfjärds Arbetarpensionärer ry Nancy Hagelberg Dolores Mickelsson Sonja Rantanen Raili Rantanen Marja-Leena Lindroos Ralf Lindroos Kati Lindroos Hakunilan Eläkeläiset ry toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Lohjan SeudunEläkeläiset ry toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Kirkkonummi-Siuntion Eläkeläiset ry toivottaa hyvää ja rauhallista joulua sekä onnellista uutta vuotta Tikkurilan Eläkeläiset ry kiittää jäsenjärjestöä jaksamisesta vaikeana aikana ja toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta Varsinais-Suomen Aluejärjestö ry toivottaa eläkeläisystäville hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! 30 Eläkeläinen 6/2021
Aulis Lindroos Britte Ollila Timo Ollila Kristian Ollila Gunilla Johansson Markku Palviainen Anna-Liisa Söderholm Sven-Erik Söderholm Senja Dunder Kenneth Dunder Diana Keränen Paavo Keränen Majvor Sjöholm Sune Sjöholm Railo Sahlgren Sol-Britt Antikainen Eino Antikainen Inger Antikainen Esko Antikainen Else Strömsund Ingmar Strömsund Lisen Lindström Krister Lindström Gun-Maj Lindström Leif Lehtinen Osve Karlsson Marianne Karlsson Maila Fröberg Helmer Andersson Carola Sjöblom Kerttu Heikkilä Inger Leppänen Jorma Leppänen Ethel Österberg Olof Österberg Kristina Ahlqvist Leif-Gunnar Ahlqvist Inge-Maj Färm Lisa Lagerström Love Lagerström Georg Nyman Satu Fagerlund Raili Fagerlund Toini Grönqvist Bengt Uggeldahl Kristina Hakola-Wass Tomy Wass Sven-Olof Holmström Maj-Britt Gustafsson Max Michailoff Birger Fagerlund Ritva Hautapaakkanen Paavo Hautapaakkanen Salme Jäntti Erna Rosenberg Carita Nyman Börje Nyman Berit Valtonen Guy Gustafsson Ines Johansson Benita Hellström Tuija Lindqvist Forssa Forssan Eläkeläiset ry Ismo And Pirjo And Maila Avila Elmi Huusela Ossi Huusela Juhani Hyvärinen Sirkka Ilvonen Juhani Kataja Pirjo Kesti Hilkka Koivula Markku Koski Martti Koski Hilkka Lundell Unto Lundell Heimo Mattila Marja-Liisa Paunila Olavi Rassi Liisa Simola Veijo Simola Pirkko Vellamo Halikko Raimo Nieminen Pirjo Lundell-Lindqvist Hilkka Lindholm Harri Lindholm Kaija Toivonen Paula Jokinen Jarmo Jokinen Paavo Rantsi Raili Suontausta Laila Vähälä Jouko Leppälahti Kirsti Lindholm Raija Riski Kirsti Vilen Ritva Vennonen Veikko Vennonen Irma Nieminen Kaarina Kaarinan Eläkeläiset ry Terttu-Leena Pyyhtiö Jouko Soini Marja-Riitta Kuusto Jarmo Kuusto Erkki Leppäinen Sirpa Asklöf Anna-Liisa Hettula Marjatta Kesäläinen Leena Laitinen Ilmi Saapola Lena Nylund Eira Nurmi Pertti Nurmi Marja Laiho Kari Laiho Raija Raittio Simo Martin Alpo Keskinen Terhikki Keskinen Aulis Leinonen Riitta-Leena Leinonen Eeva-Liisa Nordman Marja Uunimäki Eija Toljander Kaija Martin Piikkiö Maija Lehtonen Onni Lehtonen Gunborg Suominen Matti Suominen Pirjo Niemi Ari Niemi Raita Lenkkeri Taisto Lenkkeri Eila Lindroos Tapio Manninen Heljä Karjalainen-Manninen Tuija Pyökäri Paavo Pyökäri Pirjo Lundell-Lindqvist Pirkko Leino Paula Nurmi Seija Peltonen Kari Peltonen Ritva Halinen Martti Majuri Irma Kaukiainen Marjatta Helin Juhani Helin Marja-Liisa Teräväinen Terttu Lindfors Marja-Liisa Teräväinen Kari Teräväinen Loimaa Pentti Hakala Usko Heinonen Seppo Helin Sinikka Hörkkö Ritva Ihamäki Simo Jalovaara Lemmikki Jääskeläinen Hannu Kojo Eila Kolu Marja Koskenmäki Heikki Kurkela Raimo Kuusisto Vappu Leppänen Ari Löytömäki Anni Mattila Eino Mattila Lea Merta Sirkka Mikkola Ritva Mäkilä Veikko Mäkitalo Ilkka Norri Anne Nurmi Pekka Nurmii Hannu Peltonen Reija Peltonen Seppo Saurio Paula Suojanen Olavi Vainio Tarja Vainio Heimo Virtanen Maija Virtanen Parainen Raija Männikkö Kalevi Männikkö Sirpa Hamunen Anne Sainio Soilikki Laaksonen Anja Lehtonen Eija Remes Heikki Hoppendorff Kaija Hoppendorff Ritva Forsman Lundberg Marjatta Aila Voutilainen Raision Seutu Raision seudun Eläkeläiset ry Aarre Lehtonen Vappu Lehtonen Pentti Levonen Anja Kontio Reijo Tuomi Seppo ja Mirjam Suni Mauri ja Anita Salmela Eija ja Reijo Nurmi Pekka ja Marke Veijalainen Matti ja Anna-Liisa Järvenpää Eino ja Kaarina Koivikko Terttu Kuusinen ja Arto Taina Virta Raija Koivisto Seppo Suhonen Helge Laaksonen Matti Småträsk Viljo Heikkilä Sirpa Ruisniemi Aimo Ruisniemi Liisa Petäjistö Eira Roiha Jussi Mäkitalo Turku Turun Työväen Eläkeläiset ry Kurt Laine Kauko Jokinen Irene Seppä Raili Lehtelä Paula Svärd Terttu Sauhula Leena Saarisalo Pekka Arvonen Ken Helenius Kirsti Kaire Kaija Kiessling Tuula Ek Eva Holm Anna-Liisa Kurki Uusikaupunki Haverinen Pertti Kangas Irmeli Virtanen Sinikka Virtanen Tauno Hakkarainen Hilkka Mäkirinta Päivikki Koistinen Iris Koistinen Veikko Korhonen Osmo Luoto Helena Salonen Sirja Salonen Olli Lehti Anna-Liisa Wahlbäck Seija Saarni Margareeta Alanko Raija Tamminen Airi Heikkilä Elvi Rantanen Pirjo Rintala Esko Jokinen Antti Muut Turun Eläkeläiset ry toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta eläkeläisille! Uudenkaupungin Eläkeläiset ry toivottaa eläkeläistovereille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta Eläkeläiset ry:n hallitus Matti Huutola Tuula Telin Leena Salo Heikki Mäkinen Antti Perkkalainen Lahja Hanhela Raija Raittio Ilkka Kotiranta Eläkeläiset ry:n henkilökunta Jan Koskimies Anna Autio Anu Mäki Eva Rönkkö Evgeniya Mazurova Heli Grönroos Jukka Mustakallio Tiina Rajala Tuomas Talvila Kävelypässit eli askelmiljonäärit Toivo Berg Esko Grekelä Antti Honkonen Hannu Hurme Pekka Isaksson Aarno Jalonen Heimo Liimatainen Jorma Pikkarainen Pentti Ruutikainen Pertti Vuorio
piste” -trilogian, jonka kaksi ensimmäistä osaa ovat elokuvat 21 tapaa pilata avioliitto ja Viikossa aikuiseksi. Kaiken hilpeän kouhotuksen lomassa 70 on vain numero kuvaa riipaisevasti yksinäisyyttä, kulissien romahdusta ja haavoittuvaisuutta, jota ikä tuo tullessaan ja sitä, kuinka tärkeää ystävyys on. Elokuva ottaa myös kantaa ikärasismiin ja muun muassa vanhusten hoitoon ja hoivalaitoksiin. Tämä Hannele Laurin esittämän, suositun naisartisti Seija Kuulan tragikoominen kasvutarina saa vihdoinkin ensi-iltansa joulukuun 29. päivänä elokuvateattereissa kautta maan. Jo vuosi sitten valmistuneen elokuvan esittämistä on jouduttu lykkäämään kiusallisen pitkään koronarajoitusten vuoksi. Hannele Laurin lisäksi elokuvan päärooleissa ovat Mikko Nousiainen, Marja Packalén ja Misa Palander. Toivoa ja elämänhalua komedian keinoin Ohjaaja Johanna Vuoksenmaa uskoo siihen naurun lajiin, missä nauretaan itselle. SISKOTUULIKKI TOIJONEN E lokuvaohjaaja Johanna Vuoksenmaa haluaa lisätä maailmaan toivoa ja elämänhalua. – Masentunut pessimisti ja synkällä maailmankuvalla tyrmätty ei välttämättä jaksa uskoa muutokseen tai hyvään. Vuoksenmaan ohjaama ja käsikirjoittama draamakomedia 70 on vain numero päättää ”aikuselämän kipuO LI V IA R A N TA /L EH TI K U VA Ohjaaja Johanna Vuoksenmaa uuden elokuvansa 70 on vain numero kuvauksissa Tampereella kesäkuussa 2020. Haluan elokuvissani rakentaa henkilöitä, jotka ovat ”sekä että” eikä ”joko tai”. KULTTUURI 32 Eläkeläinen 6/2021
MUSIIKKI Danny: Kunnioittaen, Danny. Mökkitie/Warner Music Finland 2021. OLIN KYMMENVUOTIAS kun kuulin ensi kertaa radiosta, Lauantain Toivottujen levyjen parin viimeisen nuorisokappaleen joukossa Ilkka Lipsasta laulamassa East Virginiaa, vanhaa kansansävelmää, jonka Islanders-yhtye oli tallentanut ensisinglensä kääntöpuolelle. Siitä on nyt 57 vuotta ja samasta yhtyeestä yhä aktiivimuusikkona Lipsasen eli siis Dannyn eli Ison D:n ohella Pepe Willberg, joka on laulajana parempi. Mutta arvostusta 79-vuotiaalle Dannylle yli 600 000 myydyllä äänitteellään. Kukapa näitä hittejä Kauan, Piilopaikka, Kesäkatu, Vähän ennen kyyneleitä, Seitsemän kertaa seitsemän, Tuuliviiri, Kuusamo, Tahdon olla sulle hellä, Amarillo tai Tämä taivas, tämä maa olisi voinut ohittaa. PAITSI ARTISTINA Danny oli jo 1960-luvulla edelläkävijä musiikkibisneksessä. Oli Dannyshow sekä D-tuotanto, joiden kautta melkein kaikki kotimaiset iskelmätähdet kulkivat. On ollut myös unohduksen aikoja, mutta ihan ihmeesti hän on palannut kerta toisensa jälkeen. Nyt pienempi Mökkitie Records on julkaissut Suomen suurimman musiikkifirman eli Warner Music Finlandin siipien alla Dannyn uuden albumin Kunnioittaen, Danny. Tyhjän eurohumpan sijaan Janne Rintalan kirjoittamissa kappaleissa on itsetilitystä artistista jolla niin makuuhuoneessa kuin Loimaan hotellin baarissa on Aina ikävä jonnekin. Tämän avausbiisin on osin kirjoittanut ja mukana laulaa Happoradion Aki Tykki. Vakavimmillaan kiekko on kappaleessa Kellari jossa sanotaan vaikkapa näin ”mitä lähemmäksi tulee sadonkorjuu, sitä enemmän uskoni horjuu. Mikä oli totta, on nyt epävarmaa”. VAIKKA IKÄÄ on niin Dannyn ääni kestää levyllä aika hyvin. Vähän rokkiyritelmääkin on biisillä Presidentin Kanslia, jossa lankapuhelinten ja Urkin aikakaudella nainen kansliasta tilaa Dannya esiintymään arvovieraille mutta ei olekaan mistään kansliasta vaan tulee tekemään ruumiintarkastusta. Viihdejulkaisujen toimittajat saavat omansa kipaleessa Kuinka nukut yösi eli kieroutunut symbioosi jossa kumpikin toistaan elättää. Erikoisin kappaleista on bassoa murautteleva Tuotantopäällikön huoli joka on tekstiltään omistettu kiekon julkaisija Warner Musicille Dannyn ihmetellessä miten hän sinne joutui, kuinka talossa on nyt korkki kiinni ja liki kaikki tutut häipyneet. Jäljellä toki tuotantopäällikön huoli siitä mistä syntyy hitti. Palkittu tekstintekijä Janne Rintala näyttää kykyjään päätöskappaleessa Sinä päivänä kun kaikki rakastaa mua. Sanoitus kertoo hautajaisista, selkääntaputtajista jotka kyllä nyt paikalle ilmaantuvat ja siitäkin, että ”levyille ääni jää vaikka maallinen muoto häviää”. AKI RÄISÄNEN Levylle ääni jää KOMEDIALLA ON Vuoksenmaan mielestä myös terapeuttista merkitystä. – Tampereen elokuvajuhlilla oli taannoin komediallisten dokumenttien sarja, jota katsoessani tajusin, että on kahdenlaista naurua: joidenkin dokumenttien henkilökuvauksissa naurettiin toisille ihmisille, toisissa itselle. Ensin mainitusta jäi jotenkin likainen olo, kuin olisi kiusannut jotakuta. Itse pyrin siihen naurun lajiin, missä nauretaan itselle toisessa, Vuoksenmaa kuvaa metodejaan. Hänen tuotantonsa läpäisevänä teemana on armollisuus itseä ja toisia kohtaan. Se, että kaikki tekevät suurempia ja pienempiä virheitä, mutta niistä selviää ja yleensä jopa oppii jotakin. Vuoksenmaa ottaa tuotannossaan myös terävästi kantaa yhteiskunnallisiin kipuisteisiin. Vuoksenmaata ohjaa niin työssä kuin ylipäätään elämässä pyrkimykset tasa-arvoon, oikeudenmukaisuuteen ja vähäväkisille äänen antamiseen. – Näitä tavoittelen, vaikka väline onkin komedia. Haluan elokuvissani rakentaa henkilöitä, jotka ovat ”sekä että” eikä ”joko tai”. Raivata erilaisille ihmisille tilaa olla sellaisia kuin ovat. Huolimatta siitä, ovatko he miehiä tai naisia, nuoria tai vanhoja, heteroita tai homoja ja niin edelleen. ELOKUVASSA 70 on vain numeroVuoksenmaa käsittelee spesifimmin ikääntymisen ja kuoleman pelkoa, esiintyvien taiteilijoiden ulkonäköpaineita sekä iän epätasa-arvoisuutta suhteessa lisääntymiskykyyn miehillä ja naisilla. Elokuvassa törmätään rajusti ikään liittyviin oletuksiin ja leimoihin. Ja niin kuin hyvässä komediassa pitääkin tämä kaikki kirvoittaa makeat naurut, joiden taustalla piilee ihmisen haavoittuvaisuus iän väistämättä karttuessa. Elokuvassa Vuoksenmaa haluaa muistuttaa, että 70-vuotiaat ovat nykyään useimmiten varsin virkeitä ja toimintakykyisiä, luovia ja ammatissaan taitavia, vaikka ovatkin jo tukevasti eläkkeellä. – Tumpsahdus työelämästä vapaahenkilöksi alkaa tuossa iässä jo todella tuntua. Suomessa suuret ikäluokat ovat nyt seitsemänkymppisiä ja siksikin tuo ikä on tullut erityisen näkyväksi. Se on vähän niin kuin murrosikä toiseen suuntaan, ei enää keski-ikäinen, mutta ei vielä vanhus. KIRJAILIJOILTA KYSYTÄÄN usein, miten heidän kirjansa ovat syntyneet, entä Johanna Vuoksenmaan elokuvat? – Ne ovat syntyneet valppaasta kaiken havainnoinnista. Ihmisistä, yhteiskunnasta, ilmiöistä ja tietysti myös itsereflektiosta. Uteliaisuus on tärkeää samoin kyky ja halu aistia asioita, oppia uutta ihmisistä ja maailmasta. Työni antaa minulle iloa ja elämän polttoainetta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, kun saa ilmaistuksi jotain, jonka joku toinen tunnistaa ja jakaa. › Johanna Vuoksenmaan elokuvan 70 on vain numero ensi-ilta elokuvateattereissa 29.12.2021 Seija ja Mirre Hannele Lauri ja Marja Packalén) joraavat elokuvassa 70 on vain numero. Sirkku Peltola ohjaus Henna Ruostila Mummun saappaassa soi fox 2.-23.4.22 Eräpyhäntie 937, 35220 Eräjärvi, Orivesi Veikko Huovinen-Arto Seppälä, ohjaus Eriikka Magnusson Ihmisten puheet 1.-9.7. ja 19.7.-12.8.22 Eräjärventie 946, 35220 Eräjärvi, Orivesi liput.erajarventeatterit.fi erajarventeatterit.fi, 040 350 1253, 050 436 8466 Ryhmille erilaisia teatteripaketteja ruokailu-kahvitus-kulttuurikohteita-kyläesittelyä Liput 20/18/1 0€ Liput enn. 20/18/1 0€ Ovelta 25/23/1 2€ Danny. S VA N TE G U LL IC H S EN . JO H A N N A V U O K S EN M A A /D IO N Y S O S FI LM S Eläkeläinen 6/2021 33
KULTTUURI NIINA HAKALAHTI Lähetä runosi osoitteeseen Niina Hakalahti, Kukkolankatu 16, 33400 Tampere tai niina.hakalahti@sci.fi. RUNOPYSÄKKI T ätä juttua kirjoittaessani runouden maailma on juuri kokenut järistyksen. Kirsi Kunnas on poissa. Kunnas vaikutti moneen lukijasukupolveen ennen kaikkea hienojen lorujensa kautta. Ei sovi kuitenkaan unohtaa myöskään hänen aikuisille kirjoittamiaan runoja, jotka käänsivät suomalaista lyriikkaa kohti modernismia. Runoilija on poissa, mutta hänen runoutensa elää. Jutun otsikko on erään Kirsi Kunnaksen runon otsikko, myös hänen valittujen runojen kokoelmansa nimi. Elina Kettusen murteellinen runokronikka kertoilee sympaattisesti päivän kulusta. ” Arvelin kirjottoo päivästä tästä,/mulle niin merkittävästä.” Noissa säkeissä on jotain koskettavaa. Jokainen päivä on arvokas, vaikka sitä ei aina arjessa huomaa. Mutta Kettusen säkeet pysäyttävät ja muistuttavat, että merkittävä on koko ajan edessämme. Pääsemme runon myötä kuin salamatkustajiksi seuraamaan yhden arkipäivän aktiivista menoa. Huumori ja lempeä itseironia sävyttävät kokonaisuutta. Toiseksi viimeinen säe jää ehkä hivenen epäselväksi, pitäisiköhän siinä olla pilkku ennen ”kiehtoo”-verbiä? Vaikka runon minä on ottanut ratkaisevan askeleen kohti tietotekniikan hallintaa, kuuluu runoissa vielä sarkasmia: ”konetta räplätessä joutuin tulkoon ehtoo.” Murrerunoudessa oli jopa buumi vuosituhannen vaihteessa, varmasti yhtenä syynä oli Heli Laaksosen runojen riemukas suosio. Esimerkiksi vuonna 2004 ilmestyi Heli Laaksosen ja Virpi Adamssonin toimittama Mee mummu ja muut -murrerunoantologia. Kirjassa on runoja kaikilta suomen kielen päämurrealueilta. Suomessa varhaisia murrerunoilijoita olivat Kalle Väänänen ja H. J. Nortamo, kuten olen tainnut aiemminkin Runopysäkillä mainita. On sanottu, että hyvän murrerunon voi kääntää yleiskielelle ilman, että kokonaisuus kärsii. Kaikkiaan murre vaikuttaa pehmentävän sordiinon tavoin silloinkin, kun kirjoitetaan vaikeista asioista. Kaikkea ei voi ymmärtää Pertti Korhosen runo Kalle Kurja Kulkevainen käsittelee tutuistakin tutuinta suomalaista ilmiötä. Alkoholin väärinkäytön tuottama tuska tiivistyy juhlapyhinä. ”Kalle Kurja Kulkevainen” -nimitys tuo mieleen Turmiolan Tommin ja myös kysymyksen ”Miksi Jeppe juo?” Retorista kysymysmuotoa käytetään usein runon kokonaisrakenteen perustana. Korhosen runossakin tämä toimii. Erityinen kiitos siitä, että runossa ei ole moralisoivaa sävyä, vaan runossa pohditaan ja kysytään. Runo ei myöskään pyri antamaan vastauksia. Huhtikuussa ilmestynyttä Kaleidoskooppi-romaania kirjoittaessani mietin paljon sitä, että syy–seuraus-logiikka ei useinkaan auta ja sen pakonomainen soveltaminen ihmiselämän suuriin kriiseihin on naiivia. Kirjailija Markku Toivonen muistuttaa, että ”laboratoriossa kausaalinen ajattelu viettää usein riemujuhliaan”. Siis laboratoriossa, ei inhimillisen elämän käänteissä. Toisin sanoen, elämän luonteeseen kuuluu, että emme ymmärrä kaikkea, emmekä läheskään aina saa vastauksia. Irja Salinin Armoa saamassa -runossa kiteytyy nykyinen todellisuutemme: ”Ei, tällaista en olisi voinut kuvitella/aiemmassa elämässäni.” Tuskin kukaan meistä. Salinin näkökulma on omaperäinen: rokotteenottaja onkin mielenrauhanja turvallisuudenottaja. Hauskaa on, miten runossa kuvataan rokotukseen valmistautumisen rituaalia ja sitä, että on oikeastaan juhlan paikka: ”Ensimmäisellä käynnillä/lakkasin kyntenikin punaisiksi.” Runo lainaa uskonnollista retoriikkaa ja sanastoa. Törmäsin vastikään pitkästä aikaa L. Onervan Uskontunnustus-runoon, joka on nimestään huolimatta täysin maallinen runo ja alkaa: ” Minä uskon/vapauden, veljeyden ja tasa-arvoisuuden/kolmiyhteiseen jumaluuteen---” Irja Salin käyttää samantyyppisiä intertekstuaalisia viittauksia runossaan. Ihminen ja se toinen ihminen Antero Mikkosen proosamaisessa runossa muistellaan epäonnista nuoruuden ihastusta. Mikkosen runo on muuten ollut arkistoissani jo parisen vuotta, toisinaan saattaa siis todellakin kestää ennen kuin runo julkaistaan. (Käsin kirjoitetuilla runoilla tai runoilla, jotka on kirjoitettu pienelle lappuselle, on suurempi vaara kadota arkiston uumeniin kuin sähköpostitse saapuvilla runoilla.) Elämäni matkalla 2 -runo kuvaa yhtä elämän muistettavista tapauksista. ”Sanat ta-ta-takertuivat ku-kurkkuuni ja suuta kuivasi.” Tällaisia kielellisiä keinoja voi runossa käyttää reippaasti. Runo on kiinni lähihistoriassa, vas”Puut kantavat valoa” Runoilija Kirsi Kunnas on poissa, mutta hänen runoutensa elää. Heräsin tänään jo ennen kuutta, kahvitellessa luen Karjalais-lehtee uutta. Arvelin kirjottoo päivästä tästä, mulle niin merkittävästä. Lähenpä tänään seniori-oppiin, töytäile en ennen sovituskoppiin. Tarvii en ennen minkäänlaista uutta rytkyy, roinaa on, että hyllyt ihan hytkyy. Kirjoituksiin arvostelen, niinkun tuomari oisin, laajemmin kirjoitella kenties voisin. Iliman kritiikkii kirjotan tällä kertoo, ennee en ihteeni muihin vertoo. Sykšyyn on siunaantunna touhukkaita hetkii, kaiholla muistelen marjaja sienestys retkii. Aika juoksoo, perässä ei taho pyssyy, aikatauluista päivät ihan kyssyy. Läppärin uskalsin ostoo juuri, investointi ei ollut suuren suuri. Nyt kai oon lähellä sivistystä kiehtoo, konetta räplätessä joutuin tulkoon ehtoo. ELINA KETTUNEN, JOENSUU ”Kalle Kurja Kulkevainen” Pienessä laitatuulessa hän aamuyöstä kotiinsa saapuu, tuo Kalle Kurja Kulkevainen. Vaatteet päällä hän petiinsä kaatuu, syvään uneen hetkessä vaipuu. Tärisevä olo hänet unesta herättää, krapularyyppy pahimman tärinän selättää. Miksi Kalle Kurja Kulkevainen juo? Miksi viina hänelle lohtua tuo? Ovatko geenit siihen taipuvaiset? Vaiko elämän murheet maalliset? Syitä lienee sylillinen, kuka milloinkin syyllinen. Toivottavasti Kalle apua ongelmaansa saisi? ainakin perhe siitä iloinen oisi. PERTTI KORHONEN, HELSINKI 34 Eläkeläinen 6/2021
Ei mennyt kuin Strömsössä -kokemuksia riittänee kaikilla. taavanlaista saatille pääsyä on vaikea nykyään kuvitella. Mutta samaan aikaan runon emotionaalinen tilanne on tunnistettava ja yleisinhimillinen. Itseironiaa ja tragikoomisuutta tihkuva runo saattaa hyvinkin innostaa muistelemaan omia ensi-ihastuksiaan. Ei mennyt kuin Strömsössä -kokemuksia riittänee kaikilla. Pertti Oksmanin aforistinen runo on ajatuksia herättävä ja viisas. ”Mahdotonta sanoa yksi/ ajattelematta muita numeroita.” Runouden kuntokoulu -teoksessa Markku Toivonen kirjoittaa Paradokseista-luvussa, että esimerkiksi ”laihaa” ei ole ilman vastakohtaansa ”lihavaa”. Hän huomauttaa, että vaikkapa sana ”kaunis” voidaan ymmärtää komparatiiviksi eli joku on kauniimpi kuin ihmiset keskimäärin. Oksmanin runo toi nämä pohdinnat mieleeni. Kuuluisa on myös lause ”ei ole minää ilman sinää”. En ole varma lauseen alkuperästä, mutta mahdollisesti se on saanut lähtökohtansa Martin Buberin filosofiasta. Minuuden kokemus ja hahmottaminen tapahtuu paljolti toisten ihmisten heijastamana. Näistä aineksista Pertti Oksman on muotoillut hienon runon. Juhlapyhien ketju häämöttää jo edessämme. Toiset niistä kovasti tykkäävät, toiset vähemmän. Itse kuulun arjen ystäviin. Runopysäkki-palsta jatkuu myös alkavana vuonna, joten kirjoittakaa ja lähettäkää runoja! › ”Hetki, joka kulki lävitsesi” Joulukuun Runopysäkki-blogin runoilijat ovat Tuula Ekman, Pentti Syvänen ja Kari Koponen. Lue osoitteessa elakelaiset.fi/blogit Armoa saamassa Olen lähdössä ehtoolliselleni Jo kolmannen kerran tänä vuonna Ei, tällaista en olisi voinut kuvitella aiemmassa elämässäni. Minä ottamassa vastaan mielenrauhaa ja turvallisuuden tunnetta Tällä tavalla! Valmistaudun aina huolella Tilaisuus on harras ja koruton Ja joka kerralla ohitse yllättävän nopeasti. Kun muuten käyn harvoin ulkona, ajattelen vaatetusta tarkkaan. Silti päädyn aina samaan: mustaan teepaitaan Käytännöllissyyttänikö? Ensimmäisellä käynnillä lakkasin kyntenikin punaisiksi. Juhlan kunniaksi, ajattelin. Katson kelloa. Kohta nousen metrovaunuun ja matkustan Myllypuron kampukselle. Armo on pian minulle annettu ja vastaanotettu. Voin jo kuvitella jälkitunteen. Jälleen kerran helpotuksen ja pienen kirvellyksen olkavarressani Koronaneula on ohuen ohut. IRJA SALIN, HELSINKI Itsenäistä ajatusta ei ole ajatus on aina sidottu ajatusten tulvaan. Mahdotonta sanoa yksi ajattelematta muita numeroita. Ilman sinua en olisi minä. Miten tietäisin olevani minä jos en katsoisi sinua silmiin. PERTTI OKSMAN, VANTAA Elämäni matkalla 2 Rippikoulun jälkeen tyttöseuraan yrittelin. Hormonit hyrräsi ja mustapäitä ilmestyi poskiin. Kaunotarta pääsinkin saatille, varmaankin säälistä, hänen kotiportillensa asti. Unohtuivat siinä isäukon vankat neuvot. Sanat ta-ta-takertuivat ku-kurkkuuni ja suuta kuivasi. Vaikutuksen häneen varmaan tein koska hän välillä nauraa tirskautti. Portin luona tytön isä meidät yllätti. ”Pojankloppi – PERKELE – mikä sulla on oikein meininki. Minun tytärtäni et kyllä jallita ennen vihilläkäyntiä!” Tyttö hädissänsä selitti mun olleen vain mörönsyöttinä. Sitten hän isällensä kuiskasi: ”Se on yksinkertainen ja siksi täysin vaaraton, lisäksi änkyttää.” Menihän mulla usko lemmenlurinoihin kun tytön isä heitti minut painiotteella piikkipensasaidan läpi kompostiin. Niitä piikkejä sitten pinsetillä pari päivää pohkeistani poistelin. Tapahtunutta muistelin ja tuumailin: täytyy taktiikkaa muutella. Seuraavalla kerralla juttelen syvällisemmin. En kuitenkaan sääilmiöistä! ANTERO MIKKONEN, OULU P IX A B AY Eläkeläinen 6/2021 35
ELÄMÄ PIIA RANTALA-KORHONEN C ocktailkutsujen pieniä suolapaloja on hauska tehdä, vain mielikuvitus on rajana. Suupalat kannattaa kattaa kauneimmille vadeille, niin saa samalla silmänruokaa! Coctailpalan on hyvä olla niin pieni, että sen saa syötyä yhtenä suupalana. Herkut voi värkätä valmiiksi jääkaappiin odottamaan. Sieltä ne voi nostaa pöytää ja pääsee itsekin heti seurustelemaan vieraiden kanssa. Juomaksi sopii kivennäisvesi, omenatuoremehu, glögi, olut tai viini. Pienet suolapalat Kotimaiset ruissipsit, hapankorput ja siemennäkkileipä ovat hyviä pohjia suolapaloille. Piparimuotilla voi leikata leipäviipaleista kauniita pohjia suolapaloille. Reunukset voi murustella täytteiden sekaan. Lähikaupan valikoimissa on valtava määrä puolivalmisteita, joilla loihtii näyttävän kattauksen pikkupaloja nopeasti. Oivallisia yhdistelmiä on vaikka kuinka, tässä kuvassa näkyvien suupalojen sisältöä: › Ruissipsiä, valmista kylmäsavuviettelystä › Ruissipsiä, kermalla notkistettu tuorejuustoa ja mätiä › Munanpuolikkaita, tillillä ryyditettyä mätikermaa, hapanleipämurua › Valmiita juustolla täyttettyjä pikkupaprikoita, granaattiomenan siemeniä › Siemennäkkäriä, valkohomejuustoa, punaista päärynää › Siemennäkkäriä, vegaanista metvurstia, mandariinia, granaattiomenan siemeniä Suklaakakku Syksyllä keitetty, rommilla terästetty marja-aronia-omenahillo on ihana tekosyy leipoa täyteläinen suklaakakku juhlapöytään. Suklaakakun täytteeksi voi tuunata tummalla rommilla kaupan valmista kirsikkahilloa tai luumumarmeladia. Kakku vain paranee parin päivän vetäytymisessä kylmässä ja sen voi myös pakastaa, vaikka annospaloina. Koristelu on aina makuasia, mutta joulukakun koristelussa ei ole ylärajaa, makeisia voi käyttää niin paljon SUOLAISTA JA MAKEAA Suolapaloja ja suklaata juhlaan Coctailkutsujen pienten suolapalojen teossa vain mielikuvitus on rajana. 36 Eläkeläinen 6/2021
IHMISET ettei kahvipöydässä tarvitse sitten olla erikseen konvehtirasiaa. Pohja 4 munaa 1 ¾ dl sokeria 1 dl karkeita vehnäjauhoja 3/4 dl perunajauhoja 1/4 dl tummaa kaakaojauhoa Pane uuni lämpenemään 175 asteeseen. Leikkaa 22-24 cm halkaisijaltaan olevan irtopohjavuoan pohjan peittävä pyörylä leivinpaperia ja aseta se vuoan pohjalle. Sekoita jauhot ja kaakaojauhe huolelle keskenään. Vaahdota huoneenlämpöiset munat ja sokeri tukevaksi vaahdoksi. Siivilöi jauhoseos joukkoon, sekoita lastalla mahdollisimman vähillä liikkeillä jauhot munavaahdon joukkoon. Kaada taikina vuokaan. Kypsennä uunin alimmalla tasolla ritilän päällä noi 50-60 minuuttia. Kokeile kypsyyttä puutikulla, kypsästä kakusta ei tartu mitään tikkuun. Täyte 4 dl kirsikkahilloa tai luumumarmeladia + 3 rkl rommia 1 dl omenatai appelsiinituoremehua 4 dl kuohukermaa tai Oddlygood easy whip 250 g tummaa suklaata Kakun kokoaminen: Kakku kootaan samaan rengasvuokaan, jossa pohja paistettiin, näin siitä tulee kauniin suorareunainen eikä reunoille tarvita kuorrutusta. Leikkaa kakkupohja vaakatasossa kolmeen osaan. Aseta irtopohjavuoan reunus tarjoiluvadille ja pane alin kakkulevy reunuksen sisään vadille. Kostuta pohjaa mehulla, levitä puolet hillosta sen päälle. Levitä 1/3 suklaavaahdosta hillon päälle. Pane seuraava pohjalevy edellisten päälle, kostuta pohjaa ja levitä sille puolet hillosta sekä 1/3 suklaavaahdosta. Aseta viimeinen levy kakun päälle, paina kakkua hieman kämmenellä tiiviimmäksi ja tasaiseksi. Kostuta kakkulevyä mehulla. Lusikoi loppu vaahto pursotinpussiin ja pursota se kauniisti kakun pinnalle. Voit myös lusikoida vaahdon pinnalle, tasoittaa sen lastalla ja vetää vaikkapa haarukalla siihen koristekuvioita. Pane kakku vetäytymään kylmään, mieluiten yön yli. Ennen tarjoilua irrota reunus varovasti. Siivilöi kakun pinnalle ja vadin reunoille kaakaojauhetta, koristele omalla tyylilläsi. Täyteläinen suklaakakku kruunaa juhlapöydän. RAISION SEUDUN Eläkeläisten perustajajäsen Liisa Petäjistö vietti lokakuussa 102-vuotispäiviään Ruskakodissa, Raisiossa. Liisa on ollut aktiivinen ihmisoikeuksien puolustaja nuoresta alkaen. Liisa syntyi vuonna 1919 Urjalassa metsätyömiehen lapseksi seitsemänlapsiseen perheeseen. Aika oli Suomessa vaikea ja kaikesta oli puutetta. Kouluun oli pitkä matka ja se kuljettiin joko jalan tai suksilla. Liisa menestyi koulussa hyvin. Yhteiskunnan eriarvoisuudesta Liisa tuli tietoiseksi jo hyvin varhain ja halusi vaikuttaa omalla tavallaan yhteiskunnan toimintaan koko elämänsä ajan. Hän löysi henkisen kotinsa vasemmistolaisesta yhdistystoiminnasta toimien nuorena mm. Työväen Urheiluliitossa. – Äitini on äärimmäisen oikeudenmukainen ja kiltti ihminen, kantaa ottava ja aatteellinen, tytär Sirpa Ruisniemi kertoo. SIRPAN MIELEEN on erityisesti jäänyt äidin kertomus siitä, miten naiset lauloivat sodan jälkeen niin kantaa ottavia, poliittisia lauluja, että jotkut miehet heitä jopa kielsivät. Jo ensimmäisessä työpaikassaan Viialan nahkatehtaalla Liisa vaati samaa palkkaa kuin miespuolisetkin työntekijät ja saikin. Vaatimus ”samasta työstä sama palkka” on yhä vielä ajankohtainen. Liisa teki työtä myös kutomossa ja kalatehtaalla. – Vielä nykyäänkin äidin puheissa näkyy muistisairaudesta huolimatta halu huolehtia toisista. Ainoana lapsena Sirpa sai kokea äidillisen huolenpidon hyvin vahvasti, kotiinkin oli aina tultava tarkalleen määrättynä aikana. Liisa Petäjistön avioliitto sotatrauman kokeneen Erkin kanssa ei ollut aina helppo, mutta Liisa halusi huolehtia miehestään loppuun saakka. Aviomiehen sairastuttua levoton elämä rauhoittui ja pariskunnalla oli useita onnellisia yhteisiä vuosia. Parhaat hetket he viettivät mökillään Kustavissa ja sinne olikin kiire aina perjantaisin niin kauan kuin säät sallivat. Miehensä kuoltua vuonna 1981 Liisa kävi mökillä pitkään yksin ja koska loppumatka piti tehdä soutaen, omaiset olivat usein hänestä huolissaan. LESKENÄ LIISALLA alkoi uusi elämänvaihe. Hän matkusteli hyvin paljon eri maissa sekä eläkeläisten että perheensä kanssa. Hänelle muodostui uusi ystäväpiiri. Monet yhdistykset Raision Nais-klupista Vapaa-ajattelijoihin saivat hänestä aktiivijäsenen. Liisa oli perustamassa Raision Seudun Eläkeläisiä vuonna 1984. Sirpa kertoo, että hänen äitinsä on aina ollut elämään tyytyväinen eikä ole katkeroitunut mistään. Hän ei myöskään koe olevansa yksinäinen, vaikka on ikäpolviensa viimeisiä. – Äitini on aina ollut realistinen. Hän suhtautuu kuolemaankin hyvin asiallisesti ja kehottaa meitä juomaan loput viinansa, kun häntä muistelemme, Sirpa nauraa. INKERI AALTO Äitini on aina ollut elämään tyytyväinen eikä ole katkeroitunut mistään. Oikeudenmukaisuuden asialla Lapsenlapsenlapset Waltteri ja Oskari tuovat iloa Liisa Petäjistön vanhuudenpäiviin. Kuva on 2000-luvun alusta. A IM O R U IS N IE M EN KO TI A LB U M I Eläkeläinen 6/2021 37
PENSIONÄREN LEDARE JAN KOSKIMIES Chefredaktör U nder de senaste tiderna har det i Finland förts en livlig diskussion om pensionssystemets hållbarhet och hur rättvist systemet är. Visserligen har frågan allt emellanåt diskuterats också tidigare, men den här gången verkar det som om viljan till förändring har ett bredare stöd. I diskussionen bör vi komma ihåg att vårt pensionssystem består av två delar: folkpensioner som utbetalas av FPA och arbetspensionsbolagens arbetspensioner. I de lägsta pensionerna ingår ofta pensioner av bägge slagen. Då pensionssystemet reformeras måste båda pensionsslagen utvecklas parallellt. Alla måste också i framtiden garanteras en skälig pension. I det nuvarande ovissa arbetslivet kan det för många endast bli en from förhoppning. Om arbetskarriären är kort och osammanhängande, eller om den består av deltidsjobb, har inte heller pensionsavgifter betalats in i tillräcklig grad för att berättiga till en särskilt bra arbetspension. Det är den situation många snuttjobbare inom servicebranschen, kvinnor som skött sina barn hemma, ensamföretagare och invandrare befinner sig i. De är framtidens pensionärer vars pensionsutsikter inte ter sig ljusa. Om inte systemet görs mer rättvist hotar pensionärsfattigdomen öka i framtiden. DET FINNS ett brett förtroende för vårt pensionssystem som också de kommande pensionärerna borde kunna känna. Då systemet ses över måste en central princip vara att de kommande pensionerna ska ligga på en tillräckligt hög nivå så att den ojämlikhet som är en följd av ett osammanhängande och ovisst arbetsliv inte fortsätter och upprepas under pensionstiden. En bra reform vore i detta avseende att förbättra möjligheterna för en sammanjämkning av arbetspensionerna och folkpensionerna så att allt fler personer med små pensioner också skulle få kompletterande folkpension. Pensionärerna rf strävar efter att påverka beslutsfattarna så att vårt pensionssystem utvecklas i rättvis riktning. Detta och andra teman kommer vi även i fortsättningen att föra fram i vårt påverkansarbete och i uttalanden och ställningstaganden, samt i de diskussionstillställningar som ordnas runtom i landet. För att vi ska kunna bygga ett bättre välfärdssamhälle behövs en konstruktiv diskussion som baserar sig på sakkunskap och ett perspektiv som går över generationsgränserna. Å PENSIONÄRERNA rf:s vägnar vill jag framföra ett tack till alla våra läsare för ett intressant år och önska er en fridfull jul och ett gott nytt år! › Översättning: Anne Lindfors-Shaban Vi måste föra en konstruktiv diskussion Alla måste också i framtiden garanteras en skälig pension J ag gillar julen och det gör väl också du bästa läsare, men har du någon gång funderat på varifrån vi har fått vårt sätt att fira jul? Det har jag, och jag har tom. skrivit ett radiokåseri om saken. Sedan urminnes tid har Europas nordliga stammar fördrivit årets mörkaste och kallaste tid med hejdundrande fester, massor av mat, starka drycker, glam och gyckel. Denna sed ligger som grund för hälften av vårt nutida julfirande, men även den andra hälften började utvecklas för över tvåtusen år sedan. Då gav den romerska kejsaren Augustus ett påbud, att hela världen skulle skatteskrivas. Enligt Bibeln färdades då timmermannen Josef och hans havande hustru Maria, till Josefs födelsestad Betlehem för att skatteskrivas. Eftersom det var mycket folk i rörelse fick de inte plats i härbärget, och blev därför tvungna att söka tak över huvudet i ett stall för åsnor. Där födde Maria sin förstfödde son, som hon lindade och lade i en krubba. Därefter skedde en massa under och mirakel med komet och tre visa gubbar. Men för att göra en lång historia kort, så växte Jesus upp, profeterade och predikade, gjorde underverk, fick tolv lärjungar, korsfästes, dog, begravdes, uppstod och for till himlen. Sedan fick han en massa efterföljare, som kallade sig kristna. Till en början förföljdes de i det romerska riket, som på den tiden omfattade hela den kända världen. Sedan fick kejsar Konstantinus veta, att Jesus hade sagt: “Ge Gud vad Gud tillhör och kejsaren vad kejsaren tillhör:” Han tyckte att det var fiffigt sagt, omvände sig till kristendomen och gjorde den till statsreligion i hela det Romerska riket. OCKSÅ DE nordiska stammarna var tvungna att böja sig för romarnas överlägsna vapenmakt och anta kristendomen, men sina midvinterfester fortsatte de med som förut. Detta blev en nagel i ögat på kyrkan, som på den tiden hade stor makt, men varken lock, pock eller milt våld bet på de gamla traditionerna och de kejserliga kohorterna hade större världsliga problem än en sådan kyrklig struntsak. Problemet stöttes och blöttes på många kyrkliga möten tills en fiffig prelat kom på en slug idé: “Ingen vet ju på vilken tid av året Jesus är född, så varför inte göra midvinterfesterna till hans födelsedagsfester.” Idén antogs och på så sätt utökades traditionen med krubba, stjärna och vise män. ETT PROBLEM återstod ännu, fruktbarhetssymbolerna bockarna. Den traditionen hade urartat i munviga slynglar, som drog från gård till gård, tiggde brännvin och berättade osedliga och mycket populära historier. Till botemedel mot dessa hittade prelaterna biskop Nicolaus i staden Myra. Han var mycket givmild mot de fattiga, blev helgonförklarad och förebild för dagens julgubbe, som i den engelsktalande världen än i dag heter Santa Claus. MED SANTA Claus hade de nordeuropeiska stammarna en midvinterfest, som var salongsfähig också i kyrkliga kretsar, men här på norra stranden av Östersjön hade vi ännu våra egna gudar Ukko, Tapio, Ahti och vad allt de hette, och firade vår midvinterfest på det gamla goda sättet. Nymodigheterna blev också våra förfäder påtvingade med överlägsen svensk vapenmakt. Som ni ser är våra finska julseder importvara och hopkok av en massa historiska händelser, men mycket kära för envar. NU FÅR det vara slut på historiafunderingar och minnen. Nu återstår bara att önska er alla en riktigt god jul. Våra gamla julseder LIMPAN RUDOLF LINDBLAD Skribenten är pensionär, bosatt i Helsingfors. Våra finska julseder är importvara men mycket kära för envar. 38 Eläkeläinen 6/2021
Deltagarna betonade vikten av information på svenska. Nytt samarbete mellan svenskspråkiga pensionärer PENSIONÄRERNA RFS svenskspråkiga medlemmar träffades i Åbo den 7.11.2021 på restaurang Skolan. På mötet, som ordnades på initiativ av förbundet, diskuterades möjligheterna att utveckla den svenska verksamheten och stöda de svenskoch tvåspråkiga medlemmarna och medlemsföreningarna. Tidningen Eläkeläinen och dess svenska sida Pensionären är en viktig del av vår service, påpekade verksamhetsledaren Jan Koskimies. Han uppmuntrade även lokalföreningarna att skicka eget material på svenska till tidningen. För att få aktuellt innehåll kommer förbundet också att utnyttja sina nordiska kontakter som gästskribenter. Deltagarna betonade vikten av information på svenska för den enskilda medlemmen. Det är till exempel ytterst viktigt att medlemsavgiften och medlemsbrev i samband med den kommer på svenska. Ytterligare information på svenska önskades även i tidningens elektroniska nyhetsbrev och alla de elektroniska blanketterna. Detta lovade Koskimies att utreda. Nya informationskanaler Från och med i år har alla lokalföreningar, även de svenskspråkiga, fått egna webbsidor och det är fritt fram för dem att publicera t. ex. sina aktuella evenemang på nätet. Vasabygdens Pensionärer uppdaterade omgående information om sitt kommande höstmöte i evenemangskalendern. Slutligen önskade Koskimies alla svenskspråkiga medlemmarna varmt välkomna till medlemskryssningen på Silja Europa den 13.9.2022. Enligt Koskimies är det även möjligt att ordna en liknande ”svensk träff” på kryssningen, om dit kommer tillräckligt med deltagare. Diskussion över generationsgränser Efter mötet ordnades ett Filosoficafé i samarbete med Folkets Bildningsförbund där Merete Mazzarella inledde diskussionen med temat ”En sjuttiplussares reflexioner kring förhållandet mellan generationerna”. Enligt Mazzarella har de stora generationerna, s. k. ”boomers”, fått växa upp med en viss optimism och känsla att världen går mot det bättre. De yngre generationerna delar inte den uppfattningen. De har fått leva med ett osäkert arbetsliv och framtidens hotbilder om klimatförändring och otillräckliga pensioner. De äldre är å andra sidan oroliga för hur vården blir när de blir riktigt gamla. En sak som orsakar klyftor mellan generationerna är digitalisering. De äldre är invandrare i den digitala världen där de unga är infödda. Hon anser att det är viktigt för generationer att berätta för varandra om sin livshistoria och sina värderingar. Det skulle även vara utmärkt om ”boomers” skulle vara mera aktiva politiskt och man skulle se flera äldre i riksdagen. Diskussionen var lyckad och på plats var ca 20 deltagare. Pensionärerna rf kommer att fortsätta samarbetet med FBF och planerar ett liknande tillfälle också år 2022. Den österbottniska ”delegationen” på plats i Åbo: Rudolf Lövdahl (Korsholm), Henrik Fågelbärj (Vasa) och Astrid Smeds (Korsnäs). JA N KO S K IM IE S Porvoon neulegraffiti kommentoi korona-aikaa MEILLE ELÄKELÄISILLE korona-aika toi pysähtyneisyyden tilan. Normaalit jokapäiväiset tapaamiset tuttujen ja sukulaisten kanssa joutuivat kiellettyjen listalle. Nyt alamme olla taas normaalissa elämässä takaisin. Porvoon Eläkeläisten innokas käsityökerho ideoi neulegraffitin kutomalla erivärisiä lappuja. Kaikki lähtivät innokkaina mukaan myös muiltakin kerhomme jäseniltä tuli neulelappuja. Langat saimme lahjoituksena. Laput ilmaisevat jokaisen kutojan henkilökohtaisia näkemyksiä pandemia-ajasta, minkä värisenä koimme sen mielissämme , miten se yllätti kaikki ja kuinka kovasti kukin on kärsinyt sen ollessa pahimmillaan, sekä kuinka siitä ollaan jo päästy eteenpäin. Kirkkaat värit symboloivat aikaa ennen pandemiaa, synkemmät värit puolestaan viestivät pahimmasta pandemia-ajasta ja vaaleat värit kertovat pahimpien aikojen jälkeisestä ajasta. Lopuksi laput yhdistettiin kollaasiksi, joka kiinnitettiin Porvoon kaupungin luvalla kerhotilojemme ulkokaiteeseen, jossa sitä voidaan pitää esillä yhden kuukauden ajan antamaan lisää väriä ja ajattelemisen aihetta kaikille kaupunkilaisille. Kerholaisillemme siitä tuli iloinen mieli. Kutojien mietteitä: Kuinka korona on kurittanut, miksi kudoit tuon värisen lapun ja mitä se symboloi? ”Korona rajoitti liikkumista ja tuttavien tapaamisia. Välillä tuntui, että elämä oli häkissä. Värini neulelappuihin olivat punakeltainen (ennen koronaa), mustameleerattu (korona-aikana) ja beige ( tämä hetki)”. Meille on todella tärkeätä taas tavata toisiamme, ottaa osaa yhdessä tekemiseen ja iloita yhdessä ja viestiä sitä muillekin. Ja me teimme sen näin! RITVA KARVONEN › yhdistykset.elakelaiset. fi/porvoo/ Kirkkaat värit symboloivat aikaa ennen pandemiaa. Kollaasi kiinnitettiin Porvoon kaupungin luvalla kerhotilojen ulkokaiteeseen. Eläkeläinen 6/2021 39
YHDISTYKSET TEKSTI JA KUVAT: EIJA LAAKSO ÄMMÄNSAAREN TYÖVÄENTALOLLE oli kokoontunut parisatapäinen joukko Kainuun eläkeläisiä 21.10. viettämään Suomussalmen Eläkeläiset ry:n 50 vuotisjuhlaa. Suomussalmen kunnan tervehdyksen juhlivalle yhdistykselle esitti kunnanjohtaja Erno Heikkinen. Hän totesi, että kuntalaisten hyvinvointi on kunnan perustehtävä. Kolmannella sektorilla, yhdistyksillä on tärkeä merkitys hyvinvoinnin lisäämisessä. Hän kertoi, että Suomussalmen Eläkeläiset ry:n perustamisen vaiheilla kunnassa oli 15 000 asukasta, nyt on vain puolet siitä. Myönteisenä asiana hän totesi kunnassa saavutetun tänä vuonna nettomuuttovoittoa ensimmäisen kerran moneen vuoteen. Erno Heikkisen mukaan tulevassa sote-uudistuksessa turvataan laadukkaat peruspalvelut paikkakunnan asukkaille. KAINUUN ALUEJÄRJESTÖN puheenjohtaja Arja Jauhiainen totesi, että Suomussalmen Eläkeläiset tunnetaan rikkaasta kulttuuritoiminnastaan ja intohimoisista onkijoistaan. Hän kertoi Aluejärjestön järjestämistä tapahtumista. Valtakunnallisia Eläkeläiset ry:n kulttuuri.ja retkeilypäivä puolestaan vietetään 13-14.9.2022 Kulje kanssain -risteilyllä. Seniorilaulajat esittivät yhdistykselle onnittelulaulun ”Hyvää syntymäpäivää”, ” Miljoona, miljoona ruusua” ja pari muuta laulua Svetlana Heikkisen säestäessä haitarilla. Puheiden välissä Helena Juntunen lausui kauniin, liikuttavan runon ikäihmisistä Kuin suola kuin sokeri. ELÄKELÄISET RY:N toiminnanjohtaja Jan Koskimies esitteli juhlapuheessaan Edustajakokouksen laatimat kolme strategian kohtaa: avoimuus, jäsenistön asiantuntemukseen luottaminen ja yhteistyö eri tahojen kanssa. Eläkeläisliittojen etujärjestössä EETU:ssa ajamme yhteisiä tavoitteita: eläkeläisköyhyyden poistaminen, hoivahenkilöstön riittävyys, vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen, ikääntyneiden huomioiminen, ilmastoasiat, Koskimies totesi. Hän vetosi kuntapäättäjiin Ikäystävällisen kunnan puolesta. Ikääntyvät ihmiset ovat kunnassa näkymätön voimavara kolmannella sektorilla, perheissä, yhdistyksissä. Ikäystävällisessä kunnassa ikäihmisten on hyvä elää. Eero Schroderus hauskuutti yleisöä kertomuksillaan omista kokemuksistaan nuorena miehenä Osulan kaupanhoitajana Kajaanissa. Siihen aikaan kaupasta ostettiin tavaraa kirjalla, ja kaupanhoitaja koki olevansa ”velkavankeudessa”, jos asiakkaat eivät pystyneet maksamaan ostoksiaan. Toisaalta oli sääli köyhää väkeä ja asiakkaan kertoman mukaan hän pelasti jonkun perheen nälkäkuolemalta. JUHLAN AIKA Suomussalmella juhlittiin Suomussalmen Eläkeläiset ry on rekisteröity 25.2.1971, mutta jo pari vuotta aikaisemmin on toimintaa viritelty Kajaanin yhdistyksen avustamana. Vuonna 1969 jäseniä liittyi yhdistykseen 46 henkeä, vuonna 1974 heitä oli jo 500, joista jäsenmaksun oli maksanut 300. Toiminnan perusajatuksena on kautta vuosien ollut eläkeläisten etujen ajaminen, rauhan asia ja yhdessäolo, kulttuuritoiminta ja opiskelu. Toimintaa on pystytty rahoittamaan kesäteatterin kahvitarjoilusta saaduilla tuloilla. Niinpä historiikin lopussa todetaan, että yhdistyksemme voi jatkaa toimintaansa luottavaisin mielin tulevaisuuteen. Suomussalmen Eläkeläiset ry:n historiikin ja näyttelyn kahvion seinälle olivat koonneet Eija Laakso ja Martti Käkilehto. Luottavaisin mielin tulevaisuuteen YKSI JUHLAN kohokohdista oli kultaisten ansiomerkkien jako kuudelle aktiiviselle yhdistyksen jäsenelle. Merkit saivat Tuula Heikkinen, Aune Juntunen, Helena Juntunen, Martti Käkilehto, Eija Laakso ja Saara Pöllänen. Komeasti kaikui Nälkämaan laulu, kun yleisö lauloi sen seisten juhlan lopuksi. Väliajan jälkeen saatiin tanssahdella pari tuntia Suomussalmen Harmonikkakerhon tahdeissa. Kahvion seinällä komeili yhdistyksen toiminnasta kertova näyttely. Ansiomerkkien luovutus oli yksi juhlan kohokohdista. ”Rikkaasta kulttuuritoiminnastaan ja intohimoisista onkijoistaan” tunnettu yhdistys täytti 50 vuotta. 40 Eläkeläinen 6/2021
Joulunvietto Elävää musiikkia Perinteinen jouluateria Joulupukin vierailu 23.-26.12.2021 tai 24.-27.12.2021 Hinta alkaen 260€/hlö/2hh puolihoidolla Ohjelmassa mm: Katso ohjelma kokonaisuudessaan www.kuntoranta.fi Kaamoksen kaato 22.-27.2.2022 Hinta 275€/hlö/2hh puolihoidolla Hinta sisältää mm. allasosaston käytön ja karaoketanssit. Illanvietossa mukana tangokuningas Tommi Soidinmäki. Kuntorannan Harmonikkaviikko 2.-6.3.2022 Hinta 286 €/hlö/2hh puolihoidolla Harmonikkaliiton 70v. Juhlavuosi Luvassa harjoittelua pienryhmissä, esityksiä ja ohjattuja jumppatuokioita. Veikko Ahvenaisen luento: Miten kehityn harmonikansoitossa. Hullun hauskaa Pöljänloppu 17.-20.3.2022 Teemaloma 215 €/hlö/2hh puolihoidolla Laajassa ohjelmassa mm. nokkahuilukurssi, naurujooga, laulunäytelmä, elävän musiikin tanssit ja paljon muuta koettavaa! Tanssimusiikista vastaa Pöljän Suora Pidätämme oikeuden muutoksiin Tule kokemaan ja nauttimaan! Varaukset ja tiedustelut myynti@kuntoranta.fi P. 040 507 1625 KERAVAN ELÄKELÄISET järjesti Kisa-Veikkojen majalla lokakuun alussa puunhalaustempauksen ja toteutti vanhusten viikon teemaa ”Luonto antaa voimaa”. Lisääntyvä sade ei haitannut. Avajaissanoissa Tapio Valonen viittasi Heli Laaksosen runoon ”Onk puilt kysytty halamisse luppa? Mitä jos he o vanha-aikkast kättelijäsukku ja kiusantuva ihan tönköks saak, ko joku viaras tule halima?” Ei kysytty lupaa, vaan yksi halasi viittä erilaista puuta, muutama muu ihastui useampihaaraiseen koivuun, joku taas kuuseen, toinen mäntyyn. Voimien karttuessa kuljettiin metsässä etsimässä luonnonaineksia pihalle tehtävään taidekranssiin. Kranssiin löytyi karvarousku, pari haperoa, koivunkääpä, pihlajanmarjoja ja mitä erilaisimpia oksia. Luomukseen olivat kaikki kovin tyytyväisiä, eivät vähiten taiteilijat itse. Yhteinen kahvinautinto, josta huolehtivat Ulla Karppinen ja Ritva Vallius, kruunasi hauskan tapahtuman. TEKSTI MAILA HÖLTTÄ KUVA RIITTA TÖRMÄNEN Puiden halaaminen voimaannutti Keravalla TOIMINTA Keravalla halattiin teemalla ”Luonto antaa voimaa”. Eläkeläinen 6/2021 41
Kainuun eläkeläiset Vienan reitillä. Matka mutkitteli keskellä upeaa ja ainutlaatuista luontoa, soiden ja purojen välissä. YHDISTYKSET 42 Eläkeläinen 6/2021
Kainuun eläkeläiset Lönnrotin jalanjäljillä ELIAS LÖNNROT on kainuulaisille historiallisesti ja kulttuurillisesti tärkeä henkilö. Hänet tunnetaan Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoajana. Hänen kokoamismatkansa suuntautui Vienan runomaille. Vuokin reitti Vienaan on 27 kilometriä, kansan suussa sitä sanotaan Vienan reitiksi. Aluetoimikunnan tehdessä toimintasuunnitelmaa vuodelle 2021, päätimme tehdä retken Suomen puoleiselle Vienan reitille. Reittiä käyttivät Lönnrotin lisäksi myös kulkukauppiaat. Tietenkin huomioimme se mahdollisuuden, että joudumme siirtämään retkeä seuraavalle vuodelle, jos korona estää retken. Sovimme ajaksi syyskuun, näin saisimme samalla nauttia ruskaväreistä. LÄHDIMME LINJA-AUTOLLA Kajaanista ja ennen Suomussalmen Raatteentie-museota oli automme täynnä innokkaita retkeilijöitä. Tutustuimme vaikuttavaan sotamuseoon, museon ulkotiloissa on muistomerkki Tuore Pihtiputaan mummo Sanna Kananen (taustalla) laulatti kerholaisia. ”Avara syli”, jossa on 105 vaskikelloa, yksi kello jokaista talvisodan päivää kohden. Alueella oleva kivikokoelma noin 17 000 isoa kivilohkaretta, kivet taas visualisoivat sodan uhrien määrää ja kärsimystä. Bussimatka jatkui Viiangin kylään jonka Syntisenkankaalta lähdimme Vienan reitille. Kyseinen reitti oli noin 5 kilometriä pitkä ja kulki Tornionsärkkää pitkin. Reitti mutkitteli keskellä upeaa ja ainutlaatuista luontoa, soiden ja purojen välissä. Matkan varrelle on rakennettu infopisteitä, laavuja ja jokiniityille latoja, mutta juuri sopivasti sijoiteltuna niin, etteivät ne häirinneet kaunista ja karua luontoa. PITKOSPUITA JA kapeita polkuja kulkiessani mielessäni ajattelin, kuinka Elias Lönnrot oli kulkenut tätä samaa polkua tuoden mukanaan arvokasta kulttuuriperintöä meille, ja kulkukauppiaat kantaen raskaita laukkujaan tuoneet tarpeellista tavaraa maaseudun taloihin. Ennen kotiin lähtöä kävimme syömässä Kirstin luona maukkasta lohisoppaa. Ruokailupaikasta oli Venäjän rajalle vajaa puolitoista kilometriä. Retkemme oli historiallisesti, kulttuurillisesti ja liikunnallisesti mieleenpainuva. TEKSTI ARJA JAUHIAINEN KUVAT ARJA HEIKKINEN Vuokin reitti Vienaan sijaitsee Suomussalmella Vuokin kylässä. Reitti on ollut tuhansien vuosien ajan metsästäjien, sotilaiden, runonkerääjien ja laukkukauppiaiden tie Suomen ja Vienan Karjalan välillä. Se on osa muinaista kauppatietä Perämereltä Vienanmerelle. Vuokin reitti Vienaan on muinaismuistolailla suojeltu kulttuurihistoriallinen polku ja valtakunnallisesti merkittävä arkeologinen kohde. Reitti on kunnostettu ja opastettu retkeilyreitti tulija taukopaikkoineen. Reitin varrelta löytyvät taukopaikat ja käyntikohteet, kuten Rautiaisen Mylly, Satalatva-merkkipuu, laavut sekä upeat harju-, niitty-, järvija jokimaisemat. Mikä? Matkamiehen risti. Pihtiputaan mummo vieraili kerhossa PIHTIPUTAAN ELÄKELÄISET aloitti toimintakauden syyskuun puolivälissä Alvajärven rannalla, Pihtiputaan kunnan omistamassa Suvannonlahden Hyvinvointikeskuksessa. Tervetuliaispuheen jatkoksi nautimme syksyn omenasadon tuoremehut alkumaljana. Lauloimme ”malja ystävien, malja laulajien, nosta huulilles” ja sitten kilistettiin. Kesän kuulumisia oli paljon. Kahvittelimme ja ruokailua odotellessa osa tutustui uusittuun pihapiiriin rakennuksineen. Viileä sää kuitenkin pidätteli enemmän sisätiloissa. Kolme naista hääräili keittiön puolella. Kommenteista päivän päätteeksi tulee mieleen Kertasen mummon sanonta: ”kiitoksia vaa, että vastaki saa”, kun vei tuliaisia hänelle. LOKAKUUN ALKAJAISIKSI saimme kerhoon vieraaksemme kolmivuotiskaudeksi vasta valitun Pihtiputaan mummon, laulajanäyttelijä Sanna Kanasen. Sanna-mummon vetämänä lauloimme kotimaisia lauluja, jotka oli Anne Kumpulainen koonnut Suomi-100 järjestämäämme yhteislaulutilaisuuteen vuonna 2017. Mukavan päivän vietimme mummon seurassa. Kerhopäivät jatkuivat, syyskokous ensin ja joulunvietto jo mielessä, ruokailuineen. Etäluentoja kuunnellaan kunnassa, matkustamiset ovat jääneet vähiin. Pysytään terveinä! TEKSTI JA KUVA MAIRE VARIS MIKKOLAN BUSSILLA saavuimme Vikakönkäälle 1.6. puolenpäivän jälkeen, me Rovaniemen Eläkeläiset ry. Mukana oli 36 henkilöä. Laavuilla oli myös Rovaniemen Melojien nuorekas joukko koskea laskemassa. Heidän rohkeuttaan oli ilo katsella. Sanoisin että Huh, Huh, heijaa, kun selvisivät kumiveneillään alas kosken kuohuista! Me selvisimme oikein hyvin kuivalla maalla, kun aurinkokin paistoi koko päivän ja lämpöä oli +18+19 astetta. Eila, Sirkka ja Tapio olivat loihtineet mahtavan seisovan pöydän, jonka antimina oli lättyjä hillon kera, kahvia, teetä, mehua, leipää, voita ym. nautimme hyvällä ruokahalulla. Myös makkaroita nuotiolla paistelimme, sinapilla maustettuna, iloisina suupielet ylöspäin ja auringosta nauttien. Oli myös leikkimielisiä kilpailuja, tikan-, mölkynja ketjunheiton paremmuudesta. Arpajaisissa kaikki voittivat yllätyksiä. Sitten laulelimme. Sillalla kävelyä ja katsellen ja kuunnellen kosken kuohuja ja maailmaa parannettiin,. Omasta ja kaikkien muiden puolesta kiitokset hyvin järjestetystä päiväretkestä myös Seijalle ja kaikille mukana olleille. Toivomus olisi: tällaisille tapahtumille jatkoja iloisin mielin! Enpä muuta osaa sanoa, kun on tällainen paikka näinkin lähellä Rovaniemeä. Koko laavualueelle kiitokset. Myös tilasimme aurinkoa koko kesäksi ja kappas vaan, sitähän saatiin. On ilo olla eläkeläinen! SYLVI KAISA MARIA LAKSO Onnistunut päiväretki Vikakönkään laavuille ja kuohuille käynnisti kesän Eläkeläinen 6/2021 43
YHDISTYKSET Hakunilan Eläkeläiset onnittelee toukokuun jälkeen tänä vuonna 90, 85, 80, 75 ja 70 vuotta täyttäneitä/täyttäviä jäseniään. Tervetuloa kerhotapahtumaan torstaina 16.12.2021. 90 vuotta Aini Okkonen 85 vuotta Anna Hatakka 80 vuotta Vuokko Koho, Heikki Piiparinen ja Jouko Räsänen 75 vuotta Erkki Hakkarainen, Maija Supperi, Pekka Tommiska ja Ossi Virtanen 70 vuotta Toivo Peltola Ykspihlajan eläkeläiset ry:n jäsenille perinteinen joulupuurojuhla 18.12.2021 klo 13.00 alkaen, jos haluat tuoda joululahjan, myös saat sellaisen. Jouluista ohjelmaa. Tervetuloa! TAPAHTUMIA KIITOKSET! Parisataa henkilöä vietti yhdistyksemme Rovaniemen eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlia 2.10. Saarenkylän Nuorisoseuran talolla nauttien päivän annista. Kiitämme lämpimästi jäseniämme sekä vieraitamme muistamisesta ja puheistanne. Te teitte juhlastamme ikimuistettavan. PITKÄÄN ODOTETTU irtiotto arjesta koitti kun Ylöjärven Eläkeläisten kerran siirretty Solariksen vertaistukiloma Kuntorantaan toteutui. Aikataulun mukaan bussi toimi kyytiinsä kaikki 31 mukaanlähtijää. Majoittuminen sujui tutussa paikassa rutiinilla, olivathan Ylöjärven Eläkeläiset jo Kuntorantaa perustettaessa olleet ahkerasti talkootöissä ja talkoolaisten muonituksessa mukana. Koronatilanteen vaatimat turvatoimet olivat kaikilla selvillä ja suojaimia oli hyvin saatavilla. Tervetulotilaisuudessa terveydestä ja hyvinvoinnista luentoja pitävä Samuli Kinnunen kertoi kattavasti eri hoitomuodoista ja ihmisen ominaisuuksista, muun muassa oikeaja vasenkätisyydestä. LOMAVIIKON PÄIVÄT alkoivat aina aamiaisella jonka jälkeen kunto-ohjaaja Kaisu Ahokas vei halukkaat aamulenkille ja sen jälkeen piti voimistelu ja jumppatuokion. Viikon aikana tutustuttiin kuntosaliin, pelattiin bocciaa, ja useampana päivänä oli alYlöjärven Eläkeläisten irtiotto arjesta tarjosi monenlaisia elämyksiä lasjumppaa joka oli yllättävän tehokas kuntoilumuoto. Kaisu myös yllätti viemällä ryhmän kotiinsa Pussilanjoelle jossa hänellä on luontoja elämyspalveluja tarjoava yritys. Paikka oli todellinen keidas eläimistä ja luonnosta pitäville. Kerran Kaisu vei innokkaimmat Luontoja elämyspalveluja tarjoavan Kaisu Ahokkaan piha oli todellinen keidas eläimistä ja luonnosta pitäville. puolukkametsään josta käynnistä pääsi hyötymään keittiö. Eräällä kanavalenkillä pääsimme kokeilemaan puiden halaamista josta useat kertoivat saaneensa ylimääräisen energialatauksen. SAMULI KINNUSEN luennot ja keskustelutilaisuudet viikon aikana, koskien ikäihmisten erilaisia osa-alueita olivat mielenkiintoisia ja niistä sai paljon käytännön tietoa mm. kivuista, kivun lievityksestä, unesta ja unettomuudesta, tasapainon merkityksestä, muistisairauksista. Kaikille myös suoritettiin Toimiva-testi. Iltaisin vapaa-ajan vietto sujui huilimisen, tanssin, karaoken ja pelien merkeissä jokaisen mieltymyksen mukaan. Loppuviikolla oli palautekeskustelu ja täytettiin palautelomake. Käytäväkeskusteluista päätellen seuraavalla hakukierroksella on osanottajamäärä taattu. TOIVO RAUTANEN › ylojarvenelakelaiset.com IIN JA Utajärven eläkeläiset ovat järjestäneet syysretkiä yhdessä ennen koronaa kaksi kertaa ja nyt lokakuussa tavattiin Rokualla. Kaikilla näillä kolmella retkellä on ohjelmassa ollut bocciaturnaus ja tietokilpailu, jonka aiheena yleistieto. Kun nyt tavattiin, tilanne oli 1 1 pelien suhteen. Pelipäiväksi oli sovittu lauantai. Perjantai-iltana ilmassa oli suurta urheilujuhlaa tuntua. Kannustettiin omia seuraavan päivän koitokseen ja luotiin paineita vastustajille. Kun lauantaiaamu koitti, kello 10 alkoi boccia. Pelaajat asettuivat tuolilleen istumaan ja pelituomari antoi luvan aloittaa. Utajärvisten lasien läpi katsottuna peli oli hyvin hallinnassa. Ensimmäinen erä 1-0 siis Utajärvelle, samoin kävi toisen erän. Kolmas erä oli Iin vuoro voittaa. Utajärveiset kehottivat Iin eläkeläisen puheenjohtajaa Eero Teppoa kirjaamaan toimintasuunnitelmaan ensi vuodelle, että ”opettelemme pelaamaan bocciaa”. Kiertopalkinoa ei kuitenkaan vielä jaettu vaan tähän turnaukseen kuului myös tietokilpailu. Siinä Iin Eläkeläiset veivät Utajärveä kuin litran mittaa. He voisivat kirjata vuorostaantoimintasuunnitelmaan, että ”yleistiedon vahvistaminen kuuluu jokaiselle jäsenelle”. Uutta yhteistä retkeä suunnitellaan ja isonnetaan pokaalia. KAARINA PAASO IIN ELÄKELÄISET KAISU RÄMET UTAJÄRVEN ELÄKELÄISET › iinelakelaiset.net › utajarvenelakelaiset.com Bocciapytty katkolla Rokualla Siniset: Boccian hopeajoukkue Iin Eläkeläiset. Punaiset: Bocciakulta Utajärven Eläkeläisille. 44 Eläkeläinen 6/2021
Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Jan Koskimies Toimitussihteeri Tuomas Talvila Tilaukset ja osoitteenmuutokset Anna Autio puh. 020 743 3610 anna.autio@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Tilaushinta kotimaahan 30 euroa/vuosikerta Muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk Toimitus ja toimisto Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki puh. 020 743 3610 elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti Tmi Johanna Pelto johannapelto.fi 040 9030 141 johanna@johannapelto.fi Syntymäpäivät ja poisnukkuneet, syysja kevätkokousilmoitukset osoitteeseen: elakelainen-lehti@ elakelaiset.fi ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (painettu) ISSN 2242-3338 (verkkolehti) Botnia Print, Kokkola 2021 Puheenjohtaja Matti Huutola Varapuheenjohtaja Tuula Telin Toimisto Mechelininkatu 20 A 2 00100 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9–15. Jäsenpalvelu jasenet@elakelaiset.fi Soittoaika kello 9–12, puh. 020 743 3610: jäsenmaksut, osoitteen muutokset, kurssienja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, materiaalitilaukset, Eläkeläinen-lehden tilaukset. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Toimisto ja jäsenpalvelu ovat kiinni 22.12.2021 7.1.2022 Kaikki maksut (mukaan lukien jäsenmaksut) IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies puh. 040 747 0776 Jäsenvastaava Anna Autio puh. 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistysrekisteri Henkilöstöja talousvastaava Heli Grönroos puh. 050 529 0399 Koulutussuunnittelija Tiina Rajala puh. 040 582 4319 Toimistoassistentti Jukka Mustakallio puh. 044 751 1032 Monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö puh. 040 501 3599 Tiedottaja Tuomas Talvila puh. 050 570 9716 SYNTYMÄPÄIVIÄ POISNUKKUNEITA 96 vuotta 13.12. Kaarina Salo, Hyvinkää 95 vuotta 8.10. Helena Grönqvist, Etelä-Vantaa 31.12. Kerttu Häkkänen, Etelä-Vantaa 12.1.2022 Toimi Friman, Jyväskylä 94 vuotta 5.12. Veikko Mäkitalo, Loimaa 92 vuotta 4.11. Frans Oskar Lahdenperä, Etelä-Vantaa 27.1.2022 Eila Rothsten, Kaarina 85 vuotta 3.12. Veijo Oksala, Hyrylä 3.12. Voitto Moilanen, Suomussalmi 11.12. Vieno Ilmari Määttä, Kuusamo 20.12. Antti Dahl, Etelä-Vantaa 21.12. Kaarina Kuparinen, Pihlava 15.1.2022 Niilo Eemil Pulkkinen, Pihtipudas 24.1.2022 Anneli Silvennoinen, Jyväskylä 80 vuotta 25.10. Paula Mattila, Vammala 10.11. Ritva Sulanterä, Malmi 12.11. Anja Sundberg, Etelä-Vantaa 12.12. Jouko Parkkonen, Hyvinkää 21.12. Voitto Siponen, Pihlava 29.12. Irma Sutinen, Pihtipudas 30.12. Rauno Lehtinen, Kaarina 30.12 Eero Jokihaara, Loimaa 6.1.2022 Leila Jalonen, Loimaa 15.1.2022 Sirkka-Liisa Kanerva, Korso 9.2.2022 Orvokki Haatainen, Kajaani 75 vuotta 4.12. Eero Hakari, Vammala 13.12. Veikko Suominen, Korso 19.12 Kirsi-Marja Rauhamaa, Pihlava 22.12. Seppo Heiskanen, Kajaani 22.12. Leena Leväniemi, Kokkola 22.12. Riitta Saukkola, Hyrylä 27.12. Taina Toikkanen, Pihtipudas 28.12. Ritva Mäkilä, Loimaa 29.12. Martti Turunen, Hyrynsalmi 13.1.2022 Reijo Malinen, Kajaani 19.1.2022 Raija Mäkitalo, Vammala 6.2.2022 Raimo Törnqvist, Pihlava 12.2.2022 Terttu Kinnunen, Korso 70 vuotta 16.12. Jouko Leppälahti, Halikko 18.12. Anne Ruotsalainen, Hyrylä 3.1.2022 Hannu Salmisuo, Pihlava 18.1.2022 Kristiina Lindberg, Kontula 29.1.2022 Olavi Vettenranta, Pihlava 5.2.2022 Olavi Rönngvist, Pihlava 5.2.2022 Hannu Virtanen, Kaarina 65 vuotta 19.1.2022 Eija Hassinen, Kaarina Dragsfjärdin Työväeneläkeläiset Dragsfjärds Arbetarpensionärer r.y. Leo Gabriel Pakarinen Ilse Elisabeth Hellström Hyrylän Eläkeläiset Helmi Tiilikainen Hyvinkään Eläkeläiset Marja Marketta Rissanen Imatran Eläkeläiset Johannes Sallinen Järvenpään Eläkeläiset Kalevi Kujanpää Malmin Eläkeläiset Pentti Kaarnajärvi Pietarsaaren Eläkeläiset Reijo Antero Koskinen Pellon Eläkeläiset Juho Henrikki Alatalo Sorsakosken Eläkeläiset Kaisa Marjatta Porokivi Esko Juhani Nenonen Aila Tuovinen Numero Aineisto lehdelle Lehti ilmestyy viimeistään 1 helmikuu 24.1. 11.2. 2 huhtikuu 14.3. 8.4. 3 kesäkuu 9.5. 3.6. 4 syyskuu 8.8. 2.9. 5 lokakuu 19.9. 14.10. 6 joulukuu 14.11. 9.12. Eläkeläinen-lehden aikataulu 2022 Eläkeläinen 6/2021 45
YHDISTYKSET RISTO NUUTINEN VAIKKA KORONAN pirulaista ei täällä Muhoksella eikä muuallakaan Pohjois-Pohjanmaalla ole vielä saatu nujerretuksi, on yhdistyksemme toiminta sujunut kutakuinkin normaalisti. Laulu-, käsityöja karaokekerho ovat kokoontuneet viikottain Muhoksen Työväentalon kerhohuoneella. Syyskokous pidettiin keskiviikkona 3.11. Johtokunta on kokoontunut kuukausittain ja Jokilaaksojen (aluetoimikunta, työvaliokunta) toimintaan on osallistuttu aktiivisesti. Allekirjoittanut valittiin jäseneksi uuteen Muhoksen kunnan vanhusja vammaisneuvostoon sekä Kuopion edustajakokouksessa syyskuussa Eläkeläiset ry:n valtuustoon. Yhdistyksemme osallistui Muhoksen Eläkeliiton 50-vuotisjuhlaan 26.9. MUHOKSEN KUNNAN uusi liikunnanohjaaja Sari Pekkala laati alkutöikseen mm. 10-kohtaisen kyselyn ikäihmisten toiveista kunnassa järjestettävästä, ikääntyneille suunnatusta liikuntatoiminnasta. Jäsenistömme ym. vastauksia siihen hyödynnetään Voimaa vanhuuteen-hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Sari vieraili johtokuntamme kokouksessa 26.10. ja veti samalla jumppatuokion Henkistä virkistystä 23 jäsenellemme tarjosi Oulun Työväen Näyttämö Intiön teatterissa 7.11. komediallaan/ farssillaan Sukuvika (käsikirjoitus Syyskuulumisia 2021 Muhokselta Kekrijuhla nyyttikestien merkeissä NÄINÄ POIKKEUKSELLISINA aikoina on yhdistyksissä peruuntunut monta perinteistä tapahtumaa. Etelä-Vantaan yhdistyksessä muistettiin ja kukitettiin vuoden 2020 syntymäpäiväsankareita Kekrijuhlan merkeissä. Vieraaksi saatiin naapuriyhdistyksestä Hakunilasta Pertti Oksman. Runomatineassa kuulimme mielirunoja vuosien varrelta. Tarjoilu oli järjestetty nyyttikestien merkeissä. Kekri oli vanhan perinteen mukaan myös sadonkorjuujuhla. Oli marjastettu, sienestetty, ravistettu omenapuita, metsästetty ja leivottu. Se näkyi myös runsaan herkkupöydän antimissa. MARJA-LIISA VILJAMAA Ray Cooney, ohjaus Markus Packalen). Tämä sairaalamaailmaan sijoittuva iloitteluesitys täytti hyvin sanomalehti Kalevan arvostelulupauksen: ’...parasta korona-ajan angstin jälkihoitoa.... teatterilääke tehoaa sekä kihtiin että peräpukamiin.’ Esityksen jälkeen ruokailimme Oulunbaarissa Maikkulassa. Ennen joulua tulemme vielä järjestämään Puurojuhlan ja osallistumaan joulumyyjäisiin. ENSI VUOSI 2022 onkin sitten yhdistyksemme 50. toimintavuosi. Juhlavuonnamme jatkamme jäsentapaamisia ja osallistumisia. Kansan Sivistystyön Liiton (KSL) opintokerhoja pidämme jäsenistön kiinnostuksen mukaisesti. Turinatuokioihin kutsumme eri alojen asiantuntijoita vieraisille sekä kertomaan ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Muhoksella ja päiväretken päässä Pohjois-Pohjanmaalla on lukuisia kiinnostavia luontokohteita: Limingan luontokeskus, Koitelinkoski, Rokua, Kivesvaara jne. Varsinkin kevättalvella ja keväällä ne ovat oikeita nähtävyyksiä! Jäsenistömme toiveena on myös päästä pitkästä aikaa yön yli-reissulle. Tälle vuodelle kaavailtu Itä-Suomen retki jäi toteutumatta tuon alussa mainitun pirulaisen vuoksi. Syysjuhlana ja kirsikkana kakun päällä järjestämme sitten 50-vuotisjuhlamme lokakuussa 2022. Näistä sekä muista menoista ja toiminnasta tiedotamme nettisivuillamme ja paikallisessa mediassa. › muhoksenelakelaiset.com Muhoksen kunnan uusi liikunnanohjaaja Sari Pekkala vieraili Muhoksen Eläkeläisten johtokunnan kokouksessa ja veti jumppatuokion. 46 Eläkeläinen 6/2021
RISTIKKO RISTIKON 4/2021 RATKAISU RISTIKON 6/2021 ratkaisut on lähetettävä 10. tammikuuta 2022 mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti, Mechelininkatu 20 A 2, 00100 Helsinki Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO. 6/2021 Ratkaisijan nimi Osoite T A M I A S U T O R A L O R A S T A A A R K A L A O N K A B I O M A S S A T G O U R M E T M A A T T O A U A L U S E T A J T O T I T U U T I S A L A R T A S O E T O T A V A R A T K A A P I A M E R I V K A R U A S E N N E R A E S A T E E T A N O N T A K E I T I N N I T I S T Ä N E M O S P O N S O R O I N T I T T A R A L A A E E T T E R I I I L I M A T O I N K A T U O T O S I O S A S E T A R T O K O I T A V E N T A P A I V A M U K A E L M A S E M E N T T I T Y Ö P A N O V I A T S T A N I A T A T O O S A T A N T I -1. -6. Kotro jälleen järvi oikea halkomäärä laajoja Eevalle lintuja pelattujakin NÄHDESSÄNI GURMEEN SE SAA KUOHUMAAN HURMEEN. TIETYISSÄ PUSSEISSA KIRJAPAINOISSA -1. VÄRIKÄS LÄTKÄVAIKUTTAJA SUUHYGIENIAALALLA JURY EI ROHKEILLE HÖYRY ELOPERÄISIÄ TASKUSSA SÄHKÖTYÖ KIRJAILIJA RAIJA PAKASTEKALA LAITINEN TOIMITTAJALLA PUUVIILUISIA UKSIA MUODOLTAAN SUIPPENEVA HATTUHYLLY JORMAN SUKUA OHJAAMISIIN BETONIPORSAS KANTA LÄHIITÄÄ ROPISEVIA KÄSI OJOSSA KAHVILLE SAARNATA PITÄÄ ÄÄNTÄ NIGHTWISHIN HITTI TUKEMISTA HUOMATTAVIA TUULEN VIEMIÄ LÄTKÄTÄHTI KAKKO NUKUTUSAINE RAKAS UUTISOI RAJAN TAKANA ASUIVAT ANDEILLA KAMU JA KAIMA NÄYTTELIJÄ LENA TUNNUSTETTU KOOMIKKO PAASILINNA ISKELMIÄ LAULANUT EERO PARODIA SAANILA TILILLE LENTOLIITTO RADIO TV OSAKKEILLE www.sanaris. / laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen KRYPTON 5/2021 RATKAISU Viime numerossa julkaisimme sekä ristikon että krypton. Ristikon 4/2021 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Toini Tolmunen, Pälkäne ja Sari Korhonen, Kajaani. Krypton 5/2021 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Lyyli Seurujärvi, Nellim ja Eila Juvonen, Kurikka. Onnittelut voittajille! Eläkeläinen 6/2021 47
Satasella sijoittajaksi Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on tarkoitettu pitkäaikaiseksi, vakaaksi sijoituskohteeksi osuuskunnan jäsenille. Vuosittainen tuottotavoite on 3,5 %. Sijoittamalla osuuskuntaan sijoitat myös yhteiskuntaan. Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on mahdollisuus hyötyä oman osuuskunnan liiketoiminnan tuloksesta. Osuuskunnan hallitus on vahvistanut sen tuottotavoitteeksi 3,5 %:n koron. Yhden tuotto-osuuden hinta on 100 euroa ja osuus kunnan jäsen voi merkitä niitä 1–500 kappaletta eli enintään 50 000 euron arvosta huomioiden aikaisemmassa annissa tehdyt merkinnät. Tuotto-osuuksiin voi tehdä kertasijoituksen tai erissä minimissään 100 euron arvosta kerrallaan. Vuonna 2019 ja 2020 merkityille tuotto-osuuksille edustajisto vahvisti maksettavaksi tuottotavoitteen mukaisen 3,5 % koron. Huomaathan, että tuotto-osuuden historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä. T radekan tuotto-osuusesitteen, annin ehdot ja lisätiedot sekä ohjeet merkintähakemuksen tekemiseksi löytyvät Tradekan verkkosivuilta osoitteesta tradeka.fi/tradekan-tuotto-osuus Tuotto-osuuksien merkintä oma.tradeka.fi Osuuskunta Tradeka laski 7.1.2020 liikkeelle tuotto-osuuksia 18 miljoonan euron arvosta. Kerätyt varat siirretään Tradeka-Yhtiöt Oy:lle käytettäväksi yhtiölle vahvistetun strategian mukaisten omistuskategorioiden sijoituskriteerit täyttäviin sijoituksiin. Tradekan tuotto-osuusanti jatkuu, kunnes kaikki tuotto-osuudet on merkitty ellei antia tätä ennen keskeytetä. Tradekan tuotto-osuuksia voivat merkitä osuuskunnan 18 vuotta täyttäneet henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenet 1–500 kappaletta eli 100–50 000 euron arvosta huomioiden myös 2019 merkityt tuotto-osuudet. Tradekan tuottoosuusmerkintää harkitsevan jäsenen tulee huomioida, että tuotto-osuudella ei ole pääomaturvaa eikä se kuulu talletussuojan piiriin. Sijoitukseen sisältyy riski tehdyn sijoituksen menettämisestä kokonaan tai osittain. Tuotto-osuuksille maksettavasta korosta päätetään vuosittain ja tuottotavoitetta voidaan muuttaa. Korkoa 7.1.2020 alkaneessa annissa merkityille tuotto-osuuksille maksettiin ensimmäisen kerran keväällä 2021. Korosta päätetään erikseen vuosittain, ja seuraavan kerran korkoa voidaan maksaa keväällä 2022 pidettävän osuuskunnan edustajiston kokouksen jälkeen. 3,5 % tuottotavoite