EETU ry: Sähkön hinnoittelujärjestelmä korjattava 8 | Iloinen liikunta hoitaa kehoa ja mieltä 14 | Kevätkauden kurssikalenteri 17 Joulutervehdykset 22 ”Rakennetaan yhdessä vakaata ja ennustettavaa Suomea.” 2 6/2022 | 9. joulukuuta 2022 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Ikääntyneiden asemaa ja ongelmia ei ole Suomessa katsottu riittävän tarkasti ihmisoikeuksien näkökulmasta, sanoo Ihmisoikeuskeskuksen asiantuntija Sanna Ahola. 4 On puhuttava ikäihmisten oikeuksista
poliittista riippumattomuutta rauhan ja vakauden välineenä. Muuttuva turvallisuusympäristö johti siihen, että Suomi ja Ruotsi hakeutuivat pikavauhtia Naton jäseneksi. Euroopan laajuiset energiahuollon ongelmat näkyvät hallitsemattomana kustannusten nousuna, riittävyyskin on osin jo uhattuna. Elintarvikkeiden rajut hinnankorotukset ovat pienillä eläkkeillä oleville suuri huolenaihe. Vakaan ja ennustettavan Suomen rakentaminen on tärkein tavoite tulevina vuosina. Se edellyttää oikeudenmukaisia poliittisia päätöksiä ja etujärjestöjen avointa vuoropuhelua ja sopimuksia. Me Eläkeläiset ry:ssä olemme valmiita toimimaan mukana tässä rakennustyössä. Hyvää loppuvuotta ja joulun aikaa! D igitalisaation myötä moni välttämätön tai vähintään hyödyllinen palvelu on siirtynyt sähköiseksi toiminnaksi verkkoon. Digitalisoituminen on pahimpia ikäihmisiä yhteiskunnallisesta osallisuudesta syrjäyttäviä tekijöitä, todetaan tämän lehden sivulla 4 olevassa Ihmisoikeuskeskuksen asiantuntija Sanna Aholan haastattelussa. ”Tarvitaan vahvempi säädöstö vaihtoehtoisista kanavista kaikille digitalisoiduille palveluille ja niistä tiedottamiselle”, Ahola toteaa. Eläkeläisjärjestöt ovat pitäneet tätä vaatimusta vahvasti esillä. Digitalisaatio palveluissa ja päätöksenteossa ei saa johtaa ikääntyneiden syrjäyttämiseen. Mahdollisuus kasvokkaiseen palveluun on tarjottava niille, joilla ei ole edellytyksiä digipalveluihin. MARRASKUUN VIIMEISELLÄ viikolla julkaistu Ikääntyvät digiyhteiskunnassa -kirja tarkastelee myös kriittisesti yhteiskunnan digitalisoitumista ja sitä, miten se vaikuttaa ikäihmisten toimintaan. Kirja on syntynyt kahden tutkimushankkeen yhteistyönä. Siinä muistutetaan, että ikäihmisillä on moninaisia taitoja ja voimavaroja mutta myös tarpeita ja haluja uuden oppimiseen. Pohditaan elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia. Sitä, miten ikäihmisten digitaitojen opettelua ja ylläpitoa tuetaan heille sopivalla tavalla. Tästä päästään digitalisaatiokysymysten toiseen tärkeään puoleen. Tarvitaan neuvontaa, ohjausta ja tukea ikääntyneille. Vastuun tästä on oltava julkisella vallalla. Toki järjestötkin ovat valmiina tekemään oman osansa verkkopalveluiden ja niissä tarvittavien välineiden opastamisessa. Yhteistyökin avaa mahdollisuuksia. Me Eläkeläiset ry:ssä arvostamme sitä, että jäsenillämme on mahdollisuus osallistua Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n Verkosta virtaa -koulutuksiin. Niistä kerrotaan tämän lehden sivulla 18. PARHAIMMILLAAN DIGITALISAATIO helpottaa elämää ja asioiden hoitamista. Tässä kehityksessä myös eläkeläisjärjestössä halutaan olla mukana. Esimerkiksi Eläkeläiset ry:n verkkosivukursseilla on huomattu, miten innokkaasti lukuisat yhdistystemme aktiivit ovat paneutuneet kotisivujen päivittämiseen ja kehittämiseen. Tästä voimme yhdessä olla pikkuisen ylpeitäkin. TUOMAS TALVILA VA. PÄÄTOIMITTAJA TUTKIMUKSET JA kyselyt kertovat, että onnellinen ja arvokas vanhuus toteutuu, jos ihmisen oma, yhteiskunnallinen ja maailman kehitys on vakaata ja kohtuullisen hyvin ennustettavaa. Myös yhteiskunnallisen vaurauden tasainen jakautuminen – tai jopa leikkausten toteuttaminen oikeudenmukaisesti – on tärkeää. Nyt ajatellen näin on yhteiskuntamme kehittynytkin kohtuullisen hyvin 90-luvun lamanjälkeisenä aikana aina kuluvan vuoden 24.2. Matin päivään asti. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut yhteiskunnallisia arvoja merkittävästi. Eurooppa ja koko maailma resursoi ulkoja turvallisuuspolitiikkaan. Sotapakolaisten määrä on valtaisa. Suomessa on laajasti arvostettu Digiyhteiskunnan varjot ja valot Vakaasti ja ennustettavasti 6/2022 Kannen kuva Tuomas Talvila EETU ry: Sähkön hinnoittelujärjestelmä korjattava 8 | Iloinen liikunta hoitaa kehoa ja mieltä 14 | Kevätkauden kurssikalenteri 17 Joulutervehdykset 22 ”Rakennetaan yhdessä vakaata ja ennustettavaa Suomea.” 2 6/2022 | 9. joulukuuta 2022 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Ikääntyneiden asemaa ja ongelmia ei ole Suomessa katsottu riittävän tarkasti ihmisoikeuksien näkökulmasta, sanoo Ihmisoikeuskeskuksen asiantuntija Sanna Ahola. 4 On puhuttava ikäihmisten oikeuksista SENNI JA SAFIRA POIMINTA PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA PÄÄKIRJOITUS ”Vaivattoman elämän kauaksi taakseen jättäneiden ikä ukkelien ryhmä kunta kokoontui kuukausi palaveriin.” Antti Honkonen Kävelypässien blogissa. Lue blogejamme: elakelaiset.fi/blogit Tarvitaan neuvontaa, ohjausta ja tukea.” Tarve vain kasvaa Omaishoitajien yhdenvertainen kohtelu edelleen iso haaste 10 Osuvia aiheita EETUn Eläkeläisparlamentti kokoontui huomisen kynnyksellä 12 Lukemista jouluksi Kulttuuriklubi nostaa esiin kaksi kotimaista mestariteosta 33 Kuinka korkea on ämpäri? Entisten viisasten kerho ylitti tuhannen kysymyksen rajan 38 Pekka lähti Ruotsiin Pentti Lopina kirjoitti työläis kokemuksensa romaaniksi 38 Vakiot Kalevin kynästä 19 Kurssikalenteri 17 Pensionären 21 Runopysäkki 34 2 Eläkeläinen 6/2022
AJASSA Retkeilypäiviä 2023 vietetään Hiekkasärkkien ainutlaatuisessa ympäristössä 22.–24. elokuuta. TIINA HESTAD M erkitsethän jo muistiin päivämäärän 22.– 24.8.2023. Silloin järjestetään kaikkien ulkoilmassa viihtyvien ja liikunnallisten Eläkeläisten yhteiset Retkeilypäivät Kalajoen Hiekkasärkkien ainutlaatuisessa ympäristössä. Kalajoen Hiekkasärkät sijaitsee meren ja maan välissä 8 kilometriä etelään Kalajoen keskustataajamasta E8-tien varrella. Retkeilypäivien 2023 tapahtumat keskittyvät matkailukeskuksen ytimessä sijaitsevalle Hilmantorille ja sen ympäristöön. Ohjelmaa työstetään parhaillaan. Suunnitelmissa on ainakin erilaista leikkimielistä liikuntaa, merkitty omatoimiretki hiekkasärkkien puupolkua pitkin kohti Vihaslahden luonnonsuojelualueen lintutornia ja nuotiopaikkaa sekä opastettu kiertoajelu Hiekkasärkkien alueella. Kalajoen Hiekkasärkillä voi pelata golfia, minigolfia tai frisbeegolfia, pyöräillä, vesijuosta ja -jumpata. Kävelyreittejä on useita. Suunnitteilla on myös keskustelutilaisuus ja illanvietto, missä päästään laulamaan karaoken tahtiin ja Retkeilypäivien ohjelmassa on mukavaa yhdessäoloa ja luonnonläheistä liikuntaa ja retkeilyä Kalajoen Hiekkasärkkien ainutlaatuisessa ympäristössä. V IS IT K A LA JO K I Nyt suunnataan kohti Kalajokea › Kalajoki on kaupun ki Kalajoen suulla, Poh joisPohjanmaan maa kunnassa. › Kalajoen Hiekka särkät ja Kalajo en matkailukes kus sijaitsevat noin 8 km Kalajo en keskustasta etelään Val tatie 8 varrella. › Kalajoki tarjoaa monipuo lista meriluontoa. Mahdol lisuuksia löytyy mm. pati kointiin ja pyöräretkiin. › Kalajoella on yksi Pohjois maiden pisimmistä käytös sä olevista hiekkarannoista. Hiekkasärkkien ja rantojen muodostama alue on noin 3,5 kilometriä. › Kalajoen vanha kaupunki Plassi on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja mu seoineen. › Kalajoella toimii kaksi Eläke läiset ry:n paikallisyhdistys tä: Kalajoen Eläkeläiset ry ja Himangan Eläkeläiset ry › Tutustu verkossa Kalajoen tarjontaan matkailijoille ja retkeilijöille: visitkalajoki.fi Kalajoki MIKÄ tanssimaan. Hilmantorilla Tapahtumatori. SAAMAMME PALAUTTEEN pohjalta toiminnallinen aktiivisten eläkeläisten ulkoilmatapahtuma puhuttelee erilaista väkeä kuin esimerkiksi risteily. Pidämme tärkeänä tarjota erilaisia tapahtumia, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollisuus osallistua itseään kiinnostavaan jäsentapahtumaan. Ilmoittautumisaika alkaa viimeistään helmikuun alussa ja päättyy vappuna. Ilmoittautumiset yhdistyksesi matkavastaavalle, joten seuraathan yhdistyksesi ilmoittelua. Hiekkasärkillä tavataan! Kirjoittaja on tapahtumasuunnitte lija Eläkeläiset ry:ssä. Kalajoki Eläkeläinen 6/2022 3
YHTEISKUNTA 4 Eläkeläinen 6/2022
TEKSTI PEKKA ISAKSSON KUVAT TUOMAS TALVILA K un ikäihminen ei saa palveluja ilman tietokoneita ja älylaitteita, joutuu valitsemaan lääkkeiden ja ruoan välillä eikä häntä enää kohdella täysivaltaisena kansalaisena, ei kysymys ole pienistä, hallinnollisilla ja teknisillä päätöksillä korjattavista ongelmista. Ei todellakaan: kysymys on ihmisoikeuksista. Ne eivät ole Suomessa niin hyvällä tolalla kuin kuvitellaan. Se selviää YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston itsenäisen asiantuntijan Claudia Mahlerin raportista ikääntyneiden ihmisoikeuksista Suomessa. Raportti esiteltiin ja luovutettiin Suomen hallituksen edustajille Genevessä syyskuussa pidetyssä YK:n ihmisoikeusneuvoston istunnossa. – Ikääntyneiden asemaa ja ongelmia ei ole Suomessa katsottu riittävän tarkasti ihmisoikeuksien näkökulmasta. Politiikkaohjelmat, kuten Kansallinen ikäohjelma, ja ikääntyneitä koskeva lainsäädäntö eivät pohjaudu riittävästi perusja ihmisoikeuksiin. Näin sanoo asiantuntija Sanna Ahola Ihmisoikeuskeskuksesta. Hänelle Claudia Mahlerin Suomiraportti ja sen pitkä suosituslista tilanteen kohentamiseksi ei tullut yllätyksenä. Ihmisoikeuskeskus on jo aikaisemmin paneutunut samoihin kysymyksiin. Ihmisoikeuspuhe on Suomessa harvinaista Ihmisoikeuskeskuksessa päästiin entistä tehokkaammin pureutumaan ikääntyneiden ihmisoikeuksiin, kun keskus sai eduskunnalta vuonna 2019 lisärahoitusta uusiin virkoihin ikäihmisten oikeuksien edistämiseksi. Mahler kävi Suomessa vuoden 2021 syksyllä juuri keskuksen aloitteellisuuden ansiosta. – Ihmisoikeuspuhe on harvinaista Suomessa ikääntyneiden asioissa kaikilla tasoilla, koulutuksesta kansalaisjärjestöihin. Suomessa ei niinkään ajatella ikääntyneiden ihmisoikeuksien toteutumista, vaan pohditaan yhteiskunnan selviytymistä, kun meillä on niin paljon ikääntyneitä, Ahola sanoo. Näin tapahtui esimerkiksi vuonna 2019, kun vanhusten hoivaja hoitopalvelut ajautuivat syvään kriisiin. Kun se oli todella syvä, heräsivät hallinto ja poliitikot poikkeuksellisesti miettimään myös ihmisoikeuksia. Se toi tuon lisärahoituksenkin Ihmisoikeuskeskukselle. – Toinen ikääntyneiden oikeuksien sivuuttamiseen johtanut tekijä löytyy kansalaisyhteiskunnasta. Ikäihmisten järjestöt eivät puhuneet oikeuksista yhtä painokkaasti kuin vammaisjärjestöt, joiden toiminnassa se on keskeinen alue. Niinpä vammaisten oikeudet on otettu yhteiskunnan toimissa huomioon paremmin kuin ikäihmisten oikeudet. Syynä eroon on luultavasti se, että vammaispolitiikka radikalisoitui 1960ja 1970-luvulla, ja se on tähdentänyt oikeudellista ajattelua. Ahola tähdentää, että hän ei näin sanoessaan arvostele ikäja eläkeläisjärjestöjen aktiiveja ja jäseniä. Ongelmana on voimavarojen vähäisyys, mutta myös niiden tarkoituksenmukainen käyttäminen keskusjärjestöissä. Siellä, kuten myös valtion-, paikallisja aluehallinnossa tarvitaan ihmisoikeuskysymyksiin erikoistunutta oikeudellista asiantuntemusta. Samaa mieltä on Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö, joka kohtaa työssään saman ON PUHUTTAVA IKÄIHMISTEN OIKEUKSISTA JA TOIMITTAVA NIITÄ KUNNIOITTAEN Pitkän tehtäväja suosituslistan kärjessä ovat mm. digitalisaatio, osallisuudesta syrjäytyminen ja köyhyys, sanoo asiantuntija Sanna Ahola Ihmisoikeuskeskuksesta. Ikääntyneiden asemaa ja ongelmia ei Sanna Aholan mukaan ole Suomessa katsottu riittävän tarkasti ihmisoikeuksien näkökulmasta. Suomessa ei niinkään ajatella ikääntyneiden ihmisoikeuksien toteutumista, vaan pohditaan yhteiskunnan selviytymistä, kun meillä on niin paljon ikääntyneitä.” Eläkeläinen 6/2022 5
YHTEISKUNTA ongelman lähes päivittäin. – Järjestöissä oikeuksiin perehtyneet asiantuntijat voisivat muotoilla jäsenistöltä ja yhdistyksistä tulevien aloitteiden ja esitysten pohjalta sellaisia kannanottoja ja tavoitteita, joissa ihmisten oikeudet pääsevät paremmin esille, Rönkkö sanoo. Kaikki saavat oikeutta, kun haavoittuvimmassa asemassa olevat otetaan huomioon Mahlerin raportissa on kaksi perussanomaa. Ikäihmisten oikeuksiin tulee paneutua ja niitä toteuttaa läpäisyperiaatteella yhteiskunnan kaikilla toiminta-alueilla, jotta kaikkien ikäihmisten oikeudet paranevat. Samalla on huomattava ikäihmisten ja ongelmien moninaisuus. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ne ikäihmiset, jotka kuuluvat kielellisiin, etnisiin ja sukupuolija seksuaalivähemmistöihin. Ei riitä, että he kohtaavat kaikkia ikäihmisiä koskevat ongelmat. Heidän on sen lisäksi kohdattava omaan ryhmäänsä ja todennäköisesti kaikkiin vähemmistöihin kohdistuvat ongelmat. – Ihmisoikeudet koskevat kaikkia ihmisiä. Ne ovat universaaleja, yleisiä. Jotta ne toteutuisivat sellaisina, tarvitaan yleisten ihmisoikeussäädösten lisäksi usein vähemmistöjä ja / tai jotakin vähemmistöryhmää koskevia erityissäädöksiä. Kun ihmisoikeuksia toteutetaan, on muistettava, että jokainen ihminen on yksilö ja sellaisena häntä on kohdeltava, Ahola sanoo. Eva Rönkölle tämä kulma ja pulma ovat tulleet monikulttuurisuustyössä tutuiksi. Vaikka monet ja lähes kaikki ongelmat ovat samoja kaikille ikääntyneiden ryhmille, niistä jotkut kohdistuvat kärjekkäimpinä vähemmistöihin ja maahanmuuttajiin. – Näin on laita esimerkiksi digitalisaatiosta syrjäytymisessä. Palvelujen ja niitä koskevan tiedon saaminen edellyttää tietokoneosaamista ja riittävää suomen kielen taitoa. Kun ne ja samalla tieto yhteiskunnan toimintavoista puuttuvat maahanmuuttajilta, olen kohdannut ihmisiä, jotka ovat olleet vaarassa menettää jopa asuntonsa, Rönkkö sanoo. Ei sanelua ylhäältä vaan täysivaltaisuutta Mahlerin raportti ei pysähdy näihin yleisiin näkökohtiin, vaan siinä esitetään arvioita hyvin monista erityiskysymyksistä käytännöllisesti katsoen kaikilta yhteiskunnan toimintaalueilta. Jotta ikäihmisten asiat saadaan paremmalle tolalle, on oikeuksien toteuttamiseen pureuduttava käytännön työssä paikallisella ja alueellisella tasolla. Pitkän suositusja tehtävälistan kohteista Ahola poimii toimittajan kärkeen osallisuuden, digitalisaation vaihtoehdot ja köyhyyden. Lista on näin lyhyt toimittajan pyynnöstä. – Osallisuus on ymmärrettävä laaja-alaisesti niin, että se ulottuu ikäihmisen liikkuvuuden mahdollistamisesta hänen tunnustamiseensa täysivaltaiseksi kansalaiseksi. Nyt ikääntyneitä ei nähdä oikeussubjekteina, joilla on muita vahingoittamatta oikeus tehdä mitä haluavat. – Kun oikeusnäkökulma ei ole läsnä arkikäytännöissä, luiskahdetaan helposti sanelemaan ylhäältä, mitä ikäihmisen on suotavaa ja hyvä tehdä. Pahimmillaan osallisuuden ja täysivaltaisuuden kieltäminen on johtanut esimerkiksi tarpeettomaan liikkumisen rajoittamiseen fyysisillä esteillä ja lukituilla ovilla. Järjestelmätasolla osallisuutta voidaan parantaa muun muassa vanhusneuvostojen asemaa ja tehtäviä selkeyttämällä. Vaikka ne ovat lakisääteisiä, säätää vanhuspalvelulaki suhteellisen löysästi niiden järjestämisestä, tehtävistä ja yhteistyöstä kunnan kanssa. Tämä antaa mahdollisuuden ottaa paikalliset olosuhteet huomioon, mutta asettaa samalla vanhusneuvostot osittain eriarvoiseen asemaan keskenään, koska kunnat voivat järjestää niiden toiminnan hyvin vaihtelevin tavoin. Ihmisoikeuskeskus teki vuosina 2020 ja 2021 vanhusneuvostoille kyselyn niiden toiminnasta ja vaikutusmahdollisuuksista. Siinä todettiin, että myös vaikutusmahdollisuudet vaihtelevat kunnittain ja kuntien sisällä toimialoittain. Tällä hetkellä lisähuolta aiheuttaa kysymys, kuinka hyvinvointialueille perustettavien alueellisten neuvostojen ja kunnallisten neuvostojen yhteydenpito ja yhteistyö järjestetään. – Tärkein asia on, että sekä kunnista että hyvinvointialueilta löytyy korva, joka kuuntelee ja kuulee vanhusneuvostoja, Sanna Ahola sanoo. Köyhyys ja digisyrjäytyminen syövät itsetuntoa ja oikeuksia Ongelmien laaja-alaisuuden tunnistaminen ja tunnustaminen koskee myös eläkeläisköyhyyttä. Niin hyviä osaratkaisu kuin on esimerkiksi maksukattojen laajentaminen koskemaan terveydenhoidon lisäksi muitakin palveluja, ne ovat vuotavan katon paikkaamista vuodon alle asetetulla ämpärillä. Köyhyyteen on mahdollisuus pureutua kunnolla vasta, kun yhteiskunta ottaa velvoituksekseen ja vastuulleen taata jokaisella ihmiselle oikeuden vapautua köyhyydestä. Digiloikkiaan kehuvassa Suomessa on huolehdittava, että palvelut ja tieto niistä eivät loiki kokonaan ikäihmisten suuren osan saavuttamattomiin. Digitalisoituminen – vieras ja vieraannuttava sananakin – on pahimpia, jollei pahin, ikäihmisiä yhteiskunnallisesta osallisuudesta syrjäyttävä tekijä. – Vaihtoehdoton digitalisaatio on tuhoisa siksikin, että se syö syrjäyttämiensä ihmisten itsetuntoa. Tarvitaan vahvempi säädöstö vaihtoehtoisista kanavista kaikille digitalisoiduille palveluille ja niistä tiedottamiselle. PEKKA ISAKSSON MAHLERIN RAPORTTI tarjoaa paitsi suosituksia ja ehdotuksia, myös mahdollisuuden siihen ihmisoikeuspuheeseen, jota Suomesta puuttuu. Perusja ihmisoikeuksiin liittyvä tiedottaminen kuuluu Ihmisoikeuskeskuksen tehtäviin lakisääteisestikin. Haastattelun tekoaikana marraskuun alkupuolella Mahlerin raportin kääntäminen oli vielä hieman vaiheessa, mutta Ihmisoikeuskeskus suunnitteli jo ensimmäistä esittelyja keskustelutilaisuutta siitä. Raportin jalkauttamiseen ja ensi vaiheessa sen esittelemiseen tarvitaan myös muita viranomaisia ja kansalaisjärjestöjä. Kun raportin teema ovat ikäihmisten oikeudet, siihen tutustuminen, sen esitteleminen ja sen suositusten ja ehdotusten etenemisen seuranta kuuluvat luonnollisesti eläkeläisjärjestöille ja niiden yhteiselle edunvalvontajärjestö EETU ry:lle. Mutta mitä ja keitä muita vielä tarvitaan? – Meitä kaikkia, sanoo Sanna Ahola. Ihmisoikeudet ovat kaikkien asia – Kun oikeusnäkökulma ei ole läsnä arkikäytännöissä, luiskahdetaan helposti sanelemaan ylhäältä, mitä ikäihmisen on suotavaa ja hyvä tehdä, sanoo Sanna Ahola. 6 Eläkeläinen 6/2022
TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL järjestivät loka-marraskuun vaihteessa kolme keskustelutilaisuutta teemalla Ikäystävälliseen Eurooppaan. 31.10. Turussa pidetyssä tilaisuudessa esiintyivät europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) ja ihmisoikeusasioiden suurlähettiläs Rauno Merisaari ulkoministeriöstä. Eläkeläiset ry:n puheenvuorot käyttivät moninaisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö ja puheenjohtaja Matti Huutola. Merisaari kertoi, että erillistä kansainvälistä ikääntyneiden ihmisoikeuksien sopimusta ei ole. – Sopimus voisi olla se vipuvarsi, jolla vahvistettaisiin ja turvattaisiin ikääntyneiden ihmisten osallistumismahdollisuudet. On kuitenkin hyvä huomata, että nykyisten ihmisoikeuksien yleissopimusten määräykset ja syrjintäkiellot koskevat myös iäkkäitä henkilöitä. Merisaaren mukaan lähtökohta on se, että ihmiset pystyvät vaikuttamaan ja parantamaan asioita yhteiskunnassa toimimalla aktiivisesti ja poliittisen päätöksentekojärjestelmän kautta. – Mutta tietyissä tilanteissa on tärkeää, että oikeuksia pystytään hakemaan myös oikeuselinten kautta. Ihmisoikeuskysymyksissä tämä tapahtuu pääasiallisesti vetoamalla ihmisoikeussopimuksia valvoviin toimielimiin. Niistä tunnetuin on Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, jonka päätökset ovat suoraan Suomea oikeudellisesti sitovia. – On olemassa myös Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien peruskirja, jonka toteutumista valvoo Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea. Sinne myös muutamat suomalaiset järjestöt, mm. Omaishoitajaliitto, ovat jättäneet valituksia, Merisaari kertoi. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen totesi väestön ikääntyvän vauhdilla, maailmanlaajuisesti. – Se on isoin muutos joka meillä väestörakenteessa ja sitä kautta yhteiskunnissa tapahtuu. Vuonna 2050 kaikista maapallon ihmisistä yli 16 prosenttia tulee olemaan yli 65-vuotiaita. Euroopassa tuo luku tulee olemaan lähempänä kolmeakymmentä prosenttia. – Tämä pitää ottaa huomioon ihan kaikessa suunnittelussa: kaupunkien, terveydenhuollon, asumisen, julkisen liikenteen, autojen… Me emme vieläkään tee tällä tavalla. Keskustelussa nousi esiin, että paljon kritiikkiä herättävä vanhushoivan määrä ja laatu on poliittisen päätöksenteon ja arvovalintojen kysymys. – Itse otan poliitikkona oman vastuuni ja puolueenikin vastuun. Mutta hieman pyöritän sitä vastuuta myös eläkeläisjärjestöille. Epäkohtia voisitte nostaa ärhäkämmin esille, Sirpa Pietikäinen esitti. ELÄKELÄISET RY:N moninaisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö muistutti, että ikäihmisten joukko ei suinkaan ole yhtenäinen, vaan Suomessakin on omien kielija kulttuurivähemmistöjemme lisäksi paljon muualta muuttaneita ihmisiä, jotka vanhenevat. – Ikäihmisten moninaisuudelta ummistetaan silmät myös EU:n Ikääntymisen vihreässä kirjassa. Maahanmuuttoteemaa käsitellään siinä vain siinä määrin, kuin puhutaan työperäisen maahanmuuton tarpeesta. – Meidän pitäisi paremmin oivaltaa, minkälainen moninainen vanhusväestö on Suomessa ja koko Euroopassa. Tätä ei ole osattu ottaa huomioon tekeillä olevassa Suomen kansallisessa ikäohjelmassa, ei myöskään uusien hyvinvointialueiden valmistelussa, Eva Rönkkö sanoi. › Tallenne Turun Ikäystävälliseen Eurooppaan tilaisuudesta on kat sottavissa Eläkeläiset ry:n verk kosivuilla: elakelaiset.fi/toiminta/ ikaystavalliseeneurooppaan › Ikäystävälliseen Eurooppaan ti laisuudet järjestettiin myös Lap peenrannassa 31.10. ja Jyväs kylässä 2.11. Näissä kahdessa tapahtumassa esiintyivät euro parlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.) ja Eläkkeensaajien Keskusliit to EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko ja sosiaalipoliittinen asian tuntija Eero Kivinen . Tilaisuuden lopuksi Eläkeläiset ry:n Eva Rönkkö (vasemmalla), europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ja Ulkoministeriön Rauno Merisaari kokoontuivat paneelikeskusteluun. Ikäystävälliseen Eurooppaan Väestö ikääntyy vauhdilla, ja se tulisi ottaa huomioon kaikessa suunnittelussa, todettiin Turussa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Ikäihmisten moninaisuudelta ummistetaan silmät.” Eläkeläinen 6/2022 7
TEKSTI SIRPA PUHAKKA U seimmiten omaishoitaja on yli 65-vuotias nainen, joka hoitaa puolisoaan. Yleisin syy omaishoitoon on pidentyvän eliniän myötä yleistyvä muistisairaus. Kunnat maksavat omaishoidontukea yli 50?000 omaishoitajalle. Noin 300?000 suomalaista hoivaa läheistään jossain määrin sitoutuneesti. Osa heistäkin täyttäisi sopimusomaishoidon kriteerit. Ensi vuoden alusta lähtien satojen kuntien sijaan 22 hyvinvointialuetta mukaan lukien Helsinki omana alueenaan päättävät omaishoidosta ja tukipalveluista. Muutos vaikuttaa omaishoitajien arkeen, mutta niiden syvyyttä on vaikea vielä arvioida. Omaishoidon tuen myöntämiskriteerit yhtenäistyvät huomattavasti. Rahat tulevat valtiolta, mutta niitä ei ole edelleenkään korvamerkitty. Pohjois-Pohjaanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen jäsen Anne Huotari pitää tärkeänä, ettei omaishoidon tuki ole budjettisidonnaista vaan sitä myönnetään tarpeen mukaan. Omaishoidon tukirahojen on riitettävä vuoden alusta loppuun saakka perusteiden täyttyessä. – Tässä käytännöt vaihtelivat eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata. Myös palvelut harmonisoidaan. On tärkeää, että mille tasolle palvelut ja omaishoidon tuki asettuvat. Mennäänkö ylimmän mukaan vai keskimääräiseen vai alimman omaishoidon tason mukaan, hän toteaa. Suuri tarve yhtenäistää omaishoidon tukea Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari Tervonen muistuttaa hyvinYHTEISKUNTA Omaishoitajat pelastavat vanhushoivan ahdinkoa – tarve vain kasvaa Omaishoito siirtyy ensi vuoden alussa kunnista hyvinvointialueille. Valtio maksaa ja hyvinvointialueet päättävät omaishoidosta. Iso haaste on edelleen omaishoitajien yhdenvertainen kohtelu. vointialueiden olevan hyvin erilaisia. Hän on optimistinen: joillekin omaishoitajille voi tulla tukeen ja palveluihin jopa parannuksia. – Osa kunnista on toiminut kuntayhtymissä, on jo luotu yhteisiä omaishoidon tuen soveltamiskriteereitä, mutta toiset vasta laativat yhtenäisiä omaishoidon kriteerejä, kuvailee Tervonen soteuudistuksen tuomaa tilannetta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on esittänyt omaishoidon palkkioiden yhtenäistämistä koko maan kattavaksi. Syyskuussa julkaistun raportin mukaan se ei ole yksinkertaista. Yhtenäistäminen joko nostaa valtion omaishoidon tuen menoja tai laskee omaishoitajien määrää. Tänä vuonna hoitopalkkion vähimmäismäärä on 423,61 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan vaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 847,22 euroa kuukaudessa. Nykyisin noin 70 prosenttia hoitajista saa alinta palkkiota. Tervonen pitää hyvänä yhtenäistämislinjausten tekemistä. Suositus tuli varsin myöhään, ja hyvinvointialueet tekevät työtä yhtenäistämisen eteen, vaikka lainsäädäntömuutoksia ei ole tulossa ensi vuoden alkuun mennessä. Suositusten mukaan yhtenäistäminen vaatii eduskunnalta lakimuutoksia, eikä niitä ole tulossa Marinin hallituksen aikana. Jää nähtäväksi, onnistuuko lakimuutos seuraavankaan hallituksen aikana. Asiantuntijat ovat ehdottaneet omaishoidon kriteereiden kansallista yhtenäistämistä jo lähes parin vuosikymmenen ajan. Omaishoidon kriteereiden yhtenäistäminen selkeyttäisi THL ehdottaa sopimusomaishoidosta maksettavaan palkkioon kolmea luokkaa riippuen hoidon sitovuudesta. Korkeimpaan, sitovimman hoidon luokkaan, ehdotetaan yhtä vapaavuorokautta lisää. Lisäksi lakiin esitetään uutta kevyen tuen luokkaa, jonka kohdentamisesta ja käytön laajuudesta päättäisi hyvinvointialue. THL:n ehdottamat palkkiot perustuvat kuntien nykytilanteeseen. Kevyen tuen luokassa palkkioksi ehdotettiin 200 euroa kuukaudessa, alimmassa luokassa 450 euroa, keskimmäisessä luokassa 700 euroa ja ylimmässä luokassa 950 euroa kuukaudessa. – Palkkiotaso on lähtökohtaisesti liian alhainen, ja palveluihin pitäisi kiinnittää huomiota. Palkkiotasoissa etenkin ylin kolmas luokka on aivan liian alhainen. Aiemminkin on ollut hyvin pieni osa omaishoitajista ylimmässä palkkioluokassa. Hyvä olisi, jos lisättäisiin vapaapäivien määrää, toteaa Tervonen. Anne Huotarin mukaan palkkiokriteereiden valtakunnallinen yhtenäistäminen selkiyttäisi. – Tämä tarkoittaisi, että vähimmäismäärä olisi määritelty. HyvinOmaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari Tervonen muistuttaa hyvinvointialueiden olevan hyvin erilaisia. Hän on optimistinen: joillekin omaishoitajille voi vuoden alussa tulla jopa parannuksia. Pohjois-Pohjaanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen jäsen Anne Huotari pitää tärkeänä, ettei omaishoidon tuki ole budjettisidonnaista vaan sitä myönnetään tarpeen mukaan. TU O M A S TA LV IL A A N N E H U O TA R I 10 Eläkeläinen 6/2022
vointialue voisi halutessaan tukea valtakunnallista tasoa enemmän. Hyvinvointialueet ovat itsenäisiä päätöksentekijöitä eikä maksimitasoa voi määritellä, painottaa Huotari. Esimerkiksi Oulussa omaishoidon palkkiot ovat jo THL:n ehdottamia korkeammat ja Oulun tasoa kaavaillaan koko Pohjois-Pohjaanmaan hyvinvointialueen tasoksi. Esimerkiksi korotettu omaishoidontuki saattohoitovaiheessa ansiotyöstä poisjäävälle omaiselle on Oulussa 1?696,59 euroa. Ilman omaishoitajia vanhushoiva ei kestä Poliitikot ovat – jo 1990-luvulta lähtien – korostaneet ikäihmisten kotona asumista ja selviytymistä. Pikkuhiljaa on oivallettu huolestua myös omaishoitajien jaksamisesta. On säädetty omaishoitajien vapaapäivistä ja viety kotiin palveluja sekä hoidettavan että omaishoitajan tueksi. – Omaisten rooli on hirveän tärkeä kotona selviytymisessä. Yleensä ajatellaan omaishoidosta puhuttaessa, että yksi ihminen saa tuen. Pitää katsoa myös omaisten mukaan ottaminen vanhusten kotona asumisen tukemiseen, sanoo Huotari. Äidin sairastaessa Huotarin perheessä oli kaksi viimeistä vuotta järjestelmä, jossa kaksi eläkkeellä olevaa sisarusta hoiti äitiä vuorotellen viikolla ja muut sisarukset vuorottelivat viikonloppuisin. – Reissuvihossa kuvattiin tunnelmia ja oireita, jos niitä sattui olemaan, Huotari kertoo. Tervonen arvioi omaishoidon tarpeen kasvavan. – Meillä ei ole kerta kaikkiaan hoitohenkilökuntaa, ei ole työntekijöitä. Meillä on pulaa pätevistä työntekijöistä sotepuolella, vaikka palkkaakin nostetaan. Tämä luo painetta läheisille pitää huolta läheisistään. Kyllä, kyllä omaisia tarvitaan. Omaisilla on myös erilainen rooli hoivassa ja hoidossa. – Omaishoitajat ja perheen jäsenet tuovat henkistä puolta. Ihmiselle ei riitä lusikka suuhun ja nopeat pesut ja lääkeannostukset. Hyvinvointi on laajempi asia ja varsinkin sairaalle ihmiselle se on entistä tärkeämpi, toteaa Tervonen. Huotari ei usko omaishoidon enää kovin paljon kasvavan omaisten määrän vähentyessä. – Tulee ehkä uudentyyppisiä ratkaisuja, jotka eivät ole omaishoitoa. Ulkopuolinen perhehoito ja tukihenkilöt ja -perheet tulevat lisääntymään. Sosiaalinen toimintakyky onkin tärkeää. – Monet kokevat turvattomuutta ja yksinäisyyttä, lähipiiristä kuolee ihmisiä pois, on vaikea itse luoda uusia kontakteja, varsinkin jos toimintakyky heikkenee. Sosiaalisesta toimintakyvystä puhutaan aivan liian vähän. Siihen tukiperheet olisivat hyvä ratkaisu, toteaa Huotari. Omaishoidon palveluja arvioitava kokonaisuutena Huotari muistuttaa, että joka tapauksessa ikäihmisten omaishoidossa tulisi katsoa koko palvelukokonaisuutta. – Jos painopistettä siirretään voimakkaasti kotona hoitamiseen ja selviytymiseen, pitäisi ehdottomasti katsoa omaishoidon tuen lisäksi vapaiden järjestäminen ja monet muut asiat, jotta henkilö selviytyy kotona. Hän painottaa, ettei tabletin hankkiminen yhteiskunnan tuella pienituloisille ole ongelma, jos vanhus saa yhteyden lapsenlapsiin ja omiin kaukana asuviin sukulaisiinsa. Hän uskookin etäomaisten roolin vahvistuvan. Sari Tervonen ennakoi hoivatilanteen polarisoituvan: Rikkaat ostavat palvelut, milloin mistäkin, jopa laitonta siirtotyötä käyttäen. – Sekin ilmiö meillä saattaa jo olla Suomessa, mutta siitä ei puhuta. Keski-Euroopassa tämä on yleinen ilmiö omaistyön yhteydessä. Kyse on ulkomailta tulevasta naistyövoimasta. Omaishoitajat ja perheen jäsenet tuovat henkistä puolta. Ihmiselle ei riitä lusikka suuhun ja nopeat pesut ja lääkeannostukset.” Kunnat maksavat omaishoidontukea yli 50?000 omaishoitajalle. Noin 300?000 suomalaista hoivaa läheistään jossain määrin sitoutuneesti. Kuvassa omaishoitaja ja hänen hoidettava äitinsä kotona Vantaalla vuonna 2014. ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA Eläkeläinen 6/2022 11
YHTEISKUNTA – Olkaa mukana rakentamassa kuntien hyvinvointiroolia, teitä tarvitaan kunnissa, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen vetosi. Oikealla Eläkeläisparlamentin puheenjohtajana toiminut Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko. EETUn Eläkeläisparlamentti kokoontui huomisen kynnyksellä Näkökulmia oli tarjolla niin sosiaalija terveyspalvelujen riittävyyteen tulevaisuudessa ja toimeentuloon kuin kuntien ja hyvinvointialueiden rooleihinkin. TEKSTI ANNELI VELHO TUOMAS TALVILA KUVA ANNELI VELHO K un Eläkeläisliittojen etujärjestö EETUn puheenjohtaja Simo Paassilta avasi Kuntatalolla Helsingissä 16.11. järjestetyn Eläkeläisparlamentin, hän esitti järjestäjille onnittelunsa siitä, että hyvissä ajoin tehty ohjelmasuunnitelma sisälsi todella hyvin juuri tähän ajankohtaan osuvia aiheita. Ajassa oltiin kiinni, sillä Eläkeläisparlamentin alustusten sarjan aloitti tutkimusjohtaja Sakari Nurmela kertomalla Kantar Publicin EETU:n toimeksiannosta tekemästä Huomisen kynnyksellä 2022 -kyselytutkimuksesta. Jo kuudetta kertaa toteutettua, 55–84-vuotiaille suunnattua kyselyä on esitelty Eläkeläinen-lehdessä 5. Kuntien rooli ikäihmisten hyvinvoinnin vahvistajina – Meidän pitää pystyä kaventamaan hyvinvointija terveyseroja. Viestini on, että olkaa mukana rakentamassa kuntien hyvinvointiroolia, teitä tarvitaan kunnissa, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen vetosi Eläkeläisparlamenttiin kokoontuneisiin eläkeläisjärjestöjen edustajiin. Perusasiat eivät Korhosen mukaan muutu mihinkään, kun uudet hyvinvointialueet vuoden vaihteessa aloittavat työnsä. Hyvinvointialueiden vastuulle siirtyvät kunnilta sosiaalija terveyspalvelut sekä pelastustoiminta. – Hyvinvointialueella on asiakkaat ja kunnilla asukkaat, mutta he ovat samoja ihmisiä. Pitää muistaa, että hyvinvointialue ja kunnat pelaavat samassa joukkueessa ja maali on sama: on toimittava yhteisrintamassa. Minna Karhunen muistutti, että kunnille jää todella paljon tärkeitä tehtäviä, nimenomaan hyvinvointiin liityyviä asioita. – Mitä enemmän kunnan muut toimialat onnistuvat työssään, sitä vähemmän tarvitaan sosiaalija terveydenhuollon korjaavia palveluita. Seurantatutkimus eläkeläisten toimeentulokokemuksista Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Liisa-Maria Palomäki esitteli ETK:n viimeisintä seurantatutkimusta. Hän kertoi näitä tutkimuksia tehtävän siksi, että eläkkeellä ollaan verrattain pitkä aika ja eläkeläiset tarvitsevat tukea toimeentuloonsa. Alustuksen jälkeisessä keskustelussa nostettiin esiin ikääntyvien halu osallistua työelämään ja se, miten kysynnän ja tarjonnan voisi saada kohtaamaan. Palomäen mukaan ikääntyneiden työssäkäynti on ETK:n rekistereiden perusteella paljon vähäisempää kuin puheissa. Hän jatkoi, että he pyrkivät pureutumaan ongelmaan tarkastelemalla esimerkiksi ikäsyrjintää, koulutusta ja johtamistapoja. Näkökulmia sosiaalija terveyspalvelujen riittävyyteen tulevaisuudessa Kansanedustaja Aki Lindén (sd) taustoitti hoitotakuulakia kertomalla laskentakaavan: kun ihminen pääsee terveyskeskukseen tai jos terveyskeskus ostaa ne palvelut yksityisiltä tai järjestöiltä, sillä voidaan selvästi vähentää sairaaloiden käyttöä. – Vuosi sitten valmistui tutkimus, joka kattoi Norjan koko väestön. Siitä ilmeni, että mitä pidempään potilaan hoito on vuosina jatkunut samalla lääkärillä, sitä vähemmän hänellä on päivystyskäyntejä ja sairaalapalveluiden käyttöä – ja vielä kovempi tulos oli se, että ennenaikainen kuolleisuus oli vähäisempää. – Meillä on tällainen järjestelmäpilleri nimeltään Nopea hoitoon pääsy eli heti alkuvaiheessa ja matalalla kynnyksellä hoitajalle tai lääkärille terveyskeskukseen tai yksityiselle puolelle niin, että hoito jatkuu samalla lääkärillä, hoitajalla vuosikausia. Tämä on se suuri tavoite, joka oli jo toteutumassa 2000-luvun vaihteessa, mutta sitten tilanne alkoi huonontua. Lindénin mielestä on nurinkurista, että huononeminen tapahtui pitkän, hyvän taloudellisen kehityksen aikana. Hän avasi syitä tähän: kun hoitajia ja lääkäreitä on rajallinen määrä, niin silläkin sektorilla työvoima liikkuu. Hyvinvointialueella on asiakkaat ja kunnilla asukkaat, mutta he ovat samoja ihmisiä.” 12 Eläkeläinen 6/2022
Kaipaatko uusia haasteita? Pidätkö ihmisten kanssa juttelemisesta? RYHDY TUTKIMUSHAASTATTELIJAKSI! Haemme haastattelijoita ympäri Suomea tekemään henkilökohtaisia haastatteluja kiinnostavia tutkimusprojekteja varten ”Haastattelutyössä oppii ja saa sivistystä sekä syntyy näkökulmia asioihin.” Taloustutkimuksen pitkäaikainen haastattelija LISÄTIETOJA: Puhelimitse arkisin klo 9–15 Eija Karvinen, puh. 010 7585 218 Minna Rautiainen, puh. 041 5277 192 tai kotisivuiltamme osoitteesta: www.taloustutkimus.fi/tutkimushaastattelija Tulemme mielellämme kertomaan tarkemmin tutkimushaastattelijan työstä! Tiedustelut: eija.karvinen@taloustutkimus.fi OHJELMAA YHDISTYKSELLENNE! KEMIN ELÄKELÄISET ry on huolissaan julkisuudessa olleista tiedoista, joiden mukaan rahat eivät ensi vuonna riitä edes kaikkien nykyisten sosiaalija terveyspalveluiden jatkamiseen. Sote-palvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Kemin Eläkeläisten mielestä tilanne on erityisen huolestuttava, koska palvelut eivät nykyiselläänkään ole riittäviä. ”Monissa kunnissa lääkäriin ja hoitoihin pääsyä joutuu jonottamaan kohtuuttoman pitkään ja myös muiden palveluiden saatavuudessa on puutteita. Hoitajien palkkaneuvottelujen yhteydessä kävi hyvin selville alan heikko palkkaus ja huonot työolosuhteet ja näiden seurauksena henkilökunnan puute ja työssä olevien kohtuuton työtaakka”, todetaan Kemin Eläkeläisten syyskokouksen kannanotossa. ”Jotta sosiaalija terveyspalveluiden siirtäminen hyvinvointialueiden vastuulle ei huonontaisi palveluita entisestään ja jotta alalle saataisiin lisää henkilökuntaa, Kemin Eläkeläiset ry:n syyskokous vaatii maan hallitukselta sosiaalija terveyspalveluiden rahoituksen merkittävää lisäämistä.” Kemin Eläkeläiset: Sote-palveluille saatava lisärahoitusta Eläkeläisten Satakunnan aluejärjestö on huolissaan ikäihmisten toimeen tulosta ja arjessa pärjäämisestä. ”UUDET hyvinvointialueet aloit tavat toimintansa vuoden 2023 alussa. Vielä tällä hetkellä monet asiat ovat auki kuntien ja hyvinvointialueen työnjaosta sopimisessa. Aluejärjestö korostaa, että monet ikäihmiset ovat haavoittuvassa tilanteessa: he pelkäävät tulevaisuutta, toimeentulovaikeuksia, yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Tässä tarvitaan julkisen sektorin kumppaneiksi järjestötoimijoita”, todetaan aluejärjestön syyskokouk sen kannanotossa. Kannanoton mukaan Satakunnan hyvinvointialueella on ns. vaikuttamistoimielinten, kuten vanhusneuvoston, toimintasäännön valmistelu, toimielimen valinta ja lakisääteisen aseman turvaaminen takkuillut pahasti. ”Vanhusneuvosto on nyt saatu valittua, joskaan ei lain hengen mukaisena. Vaikuttamistoimielimet on tarkoitettu edustamiensa väestöryhmien vertaistueksi, edunvalvojiksi ja ns. matalan kynnyksen foorumeiksi. Eläkeläisjärjestöjen nimeämiä ehdokkaita ei ole – vielä? – valittu. Nykyisessä vanhusneuvostossa järjestöt ovat edustettuina.” ”Kuntien vanhusneuvostot jäävät edelleen olemaan. Niiden toiminnan painopiste kuitenkin muuttuu. Ennaltaehkäisevän toiminnan merkitys tulee korostetusti esille. Myös asumiseen, rakentamiseen, kaavoitukseen, joukkoliikenteeseen, liikuntaan ja kulttuuriin tulee jatkossa panostaa aiempaa enemmän. Töitä riittää.” Aluejärjestö kannustaa kuntien vanhusneuvostoja aktiiviseen toimintaan ja valppauteen erityisesti tässä muutosvaiheessa. Myös toimintansa vuoden vaihteessa päättävän Satakunnan vanhusneuvoston halutaan jakavan omia kokemuksiaan ja hyviä käytäntöjä hyvinvointialueen uudelle toimielimelle. Satakunnan Aluejärjestö: Turvaa ikäihmisten arkeen Ilmoita Eläkeläinen-lehdessä Myyntipäällikkö Timo Lepistö, puh. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi Eläkeläinen 6/2022 13
JÄRJESTÖ TEKSTI JA KUVAT PEKKA ISAKSSON E mme harrasta liikuntaa terveysvalistajien iloksi emmekä siksi, että yhteiskunta voi säästää pitkän sentin terveydenhoidon menoista. Liikumme omaksi iloksemme. Terveyden ammattilaisten ohjeet ja yhteiskunnan talouskunto eivät tietenkään ole halveksittavia, mutta velvollisuudentunto tuskin saa ketään harrastamaan pysyvästi liikuntaa, jota harrastaja ei koe hauskaksi. Näin voi tiivistää Eläkeläiset tämänsyksyisten Liiku iloksesi -kurssien sanoman ja sisällön. Kolmipäiväiset kurssit järjestettiin alueellisina Rovaniemellä ja Kisakeskuksessa Raaseporissa. Kurssilaisten palaute ja kurs sien vetäjien Eva Rönkön ja Hannele Pitkä-Liukkosen kokemus kursseilta oli niin hyvä, että jatkossa on odotettavissa samanlaisia kursseja myös muualla maassa. KURSSIT OLI suunniteltu ja toteutettiin niin, että osanottajat saivat laajasti ja monipuolisesti opastusta liikuntatuokioiden ja -ryhmien ohjaamiseen ja omaksi iloksi liikkumiseen. Ohjaajat olivat kehittäneet yhdistyksen kerhoissa ja ryhmissä harrastetuille liikuntamuodoille entistä hauskempia ja iskevämpiä toteuttamistapoja. Vanhat tutut liikuntamuodot, kuten kuntopiiri, niveljumppa, kuminauha-, tuolija pallojumppa ja tasapainoharjoitukset saavat uutta eloa. Kurssin ohjaajat Eva Rönkkö ja Hannele Pitkä-Liukkonen olivat sirotelleet muun ohjelman sekaan paljon pieniä koukuttavia harjoitteita, joista ikään kuin puolivahingossa kertyy lisää liikettä. Muististakin voidaan huolehtia yhdistämällä liikunta ja sopivat muistiharjoitukset. Kisakeskuksessa ohjelmaan oli voitu sijoittaa myös porrastreeni, joka ei ollutkaan rutinoituneen kaavan mukaista ylös–alas hinkkaamista. Aistikävely puolestaan opetti luonnossa liikkumista aivan lähiympäristössä niin, että kaikki aistit saavat sekä mieltä että kehoa elvyttäviä virikkeitä. Iloinen liikunta hoitaa sekä kehoa että mieltä Liiku iloksesi -kurssit antoivat uutta ilmettä yhdistysten kuntoliikuntaan. Kisakeskuksessa haettiin uutta ilmettä myös porrastraaneihin. Aistikävelyn päätteeksi kurssilaiset kehystivät ryhmätöinä jonkin yksityiskohdan luonnosta tauluksi. Valentina Belyaeva esitteli ryhmänsä työn liikuntakurssilaiselle sopivan vauhdikkaasti. Eevanpolkkaa. Sanamukaisesti, kun harjoituksen ohjasi Eva Rönkkö. 14 Eläkeläinen 6/2022
Rovaniemeläisessä Esko Yliaskassa heräsi pari vuotta sitten uudelleen halu harrastaa jotakin liikuntaan liittyvää. Hän kertoo olevansa otettu, että Rovaniemen Eläkeläiset valitsi hänet liikunta vastaavaksi. K un Esko Yliaska kuuli Eläkeläiset ry:n Liiku iloksesi -liikuntakurssista syyskuun alussa kotipaikkakunnallaan, hän ehti ilmoittautua kurssille ensimmäisenä. Näin Esko kertoo kurssista ja liikuntaharrastuksestaan: ”KUN ILMENI, että Rovaniemellä järjestetään liikuntakurssi, olin ensimmäinen kurssille ilmoittautunut. Minulla on aikaisempaa liikunnantuntemusta. Olen vuosina 1973–1976 opiskellut silloisessa Leningradissa liikunnanohjaajaksi. Päivääkään en ole kuitenkaan tehnyt liikunnanohjaajana töitä, jos ei lasketa, että olen valmentanut miesten jääkiekkojoukkuetta asuessani Sodankylässä. Minulla on jalkapalloilijaja jääkiekkotausta. Olen pelannut molempia sarjatasolla, mutten koskaan noussut huipulle. Yllätyksekseni huomasin, että meidän kerhostamme Rovaniemeltä oli yhdeksän muuta kurssilaista. Lisäksi oli edustajat Kempeleestä, Kemistä 2 ja Keminmaasta. Olin ainoa miespuolinen osallistuja kurssille. Mutta eihän se haittaa, en pelkää naispuolisia kurssilaisia ja olen sopeutuvainen. ALOITIMME KURSSIN tutustumalla toisiimme. Muistelimme toistemme nimiä harjoittelemalla iloisia leikkiä ja pelejä. Ensimmäisenä päivänä opettelimme Vain elämää -tanssin askeleita. Mielestäni kaikki onnistuivat ihan hyvin ottaen huomioon, että Hannelenkin askeleet menivät joskus väärään suuntaan. Toinen päivä alkoi rennolla lämmittelyjumpalla. Siitä sai ideoita, kuinka jumppaa voi käyttää kerhomme jumppatunnilla. Opettelimme erilaisia käsien, sormien, jalkojen ja koko kehon lihashuoltoon liittyviä harjoitteita. Aina kun porukka alkoi väsyä, keksivät Eva ja Hannele uuden leikin tai kisan sanomalehdillä, ilmapalloilla, A4-arkeilla ja palloilla. Päivä jatkui Lautturit-tanssiesityksen askeleiden opettelulla. Ne olivat tällaiselle kankikaikkoselle tietysti hieman vaikeita, mutta parhaamme yritimme loppuun saakka. Päivän päätteeksi opettelimme alkuaskeleet Tonttutanssiin. GRAND FINALE, kolmas päivä, alkoi taas uusilla kujeilla alkuverryttelyn ja lämmittelyn muodossa. Päivä jatkui tonttutanssiaskeleiden harjoittelulla sekä kaikkien tanssien kertauksella. Viimeiset kommentit harjoitteista Eva ja Hannele antoivat ennen jäähyväissanoja lounasta. Kurssi jäi minulle mieleen hyvänä ja antoisena. Toivottavasti joskus on mahdollisuus käydä jossain päin Suomenmaata uudelleen kurssilla. Olen aina innokas lähtemään mukaan tällaiseen liikunnalliseen toimintaan. OLEN OTETTU, että yhdistys valitsi minut liikuntavastaavaksi. Minulla heräsi vuonna 2020 uusi halu harrastaa jotain liikuntaan liittyvää, eihän tuo ikäni, 66 vuotta, ole mikään rasite. Aktiivisesti harrastan nykyisin kesäaikaan pyöräilyä, kävelyä – kiitos jalkapallon olen valitettavasti tuhonnut oman vasemman polveni, mikä estää juoksemisen – sekä marjastusta ja sienestystä. Syksyllä aloitan uimahallikäynnit, kolme kertaa viikossa 500 metriä kerta. Sydäntalvella hiihdän, kunhan sää vaan suosii ja on lunta. Kaiken tämän lisäksi olemme aviopuolisoni kanssa vuosi sitten aloittaneet aktiivisen kuntosaliharjoittelun, kolme kertaa viikossa. Joten kyllä aika hyvin kuluu ja on hauskaa. Kurssin jälkeen olen vetänyt kerhomme jumppatunteja ja aika usein vielä otan osaa muidenkin vetämiin jumppahetkiin. Suuret kiitokset ja kumarrukset myös tästä Evan ja Hannelen kurssille. Ensi vuonna kerhollamme on tarkoitus järjestää 60 hengelle Lapin läänin eläkeläisistä yhdistyksistä kolmipäiväinen laulun, ilmaisutaidon ja tanssiliikunnan yhteiskurssi. Lopullista aikaa emme ole vielä päättäneet. Toivottavasti hanke onnistuu ja saamme leirin ja kurssin pystyyn.” Esko Yliaskan kertomuksen kirjasi Pekka Isaksson Esko Yliaska kertoo olevansa otettu, että Rovaniemen Eläkeläiset valitsi hänet liikunta vastaavaksi. Kun vanha suola oli alkanut janottaa, antoi liikuntakurssi uusia ideoita ja intoa TU O M A S TA LV IL A Yksi mielenkiintoisista harjoitteista oli Konepajalla töissä. Jokainen kurssilainen piti yhteyttä, kuka mitenkin, toiseen henkilöön ja samalla teki jotain konepajalla tehtävää työtä. Harjoite kesti 7–8 minuuttia kunnes jokainen oli työtehtävänsä suorittanut. Tärkeää oli, että koko ajan teki sitä työtä mitä oli tekemässä. Kurssilaiset olivat innoissaan ja lupasivat omissa kerhoissaan kokeilla konepajatyötä. Aina kun porukka alkoi väsyä, keksivät Eva ja Hannele uuden leikin tai kisan sanomalehdillä, ilmapalloilla, A4-arkeilla ja palloilla.” Eläkeläinen 6/2022 15
JÄRJESTÖ TEKSTI JA KUVA TIINA RAJALA M olempien kurssien osallistujat pääsevät tutustumaan retkeilypäivien tapahtumapaikkoihin. Kurssilaiset tutustuvat myös tapahtuman ohjelmasuunnitelmiin ja suunnittelevat lisää tekemistä. Matkavastaavakurssi on tarkoitettu yhdistysten uusille matkavastaaville. Kurssilla perehdytään matkavastaavien rooliin yhdistysten matkaja retkitoiminnassa sekä ideoidaan uusia matkakohteita ja -sisältöjä. Kalajoen retkeilypäivien varauksilla ja muilla käytännön järjestelyillä on keskeinen osuus kurssilla. Liikuntakurssilla on monipuolinen ohjelma, johon sisältyy muun muassa tanssia. Lisäksi kurssilaiset pääsevät suunnittelemaan retkeilypäivien ulkoiluja liikuntaohjelmia. Suunnittelu alkoi opintoja neuvottelupäivillä Reilut 30 matkavastaavaa kokoontui opintoja neuvottelupäiville Kalajoelle lokakuussa. Ryhmä tutustui retkeilypäivien tapahtumapaikkoihin sekä kävellen että opastetulla kiertoajelulla. Patikkaretki auttoi hahmottamaan, millaisia ulkoilulenkkejä osallistujilla on tarjolla. Matkavastaavat alkoivat saman tien suunnitella tapahtuman sisältöä ryhmätöinä. Pari asiaa tuntui olevan heti selvillä: karaokea ei voi jättää pois ja tanssia pitää olla paljon – sekä sisällä että ulkona. Yhteislaulukin sai kannatusta. Lähtökohtana oli, että retkeilypäivien tärkein anti löytyy ulkoilusta ja liikunnasta. Sen lisäksi ehdotettiin keskusteluja, tietokilpailuja sekä kalastusperinteestä kertovaa esitystä. Matkavastaavat korostivat, että eri ikäisille ja kuntoisille ihmisille pitää olla sopivaa ohjelmaa. Kokeneilta matkavastaavilta tuli paljon ajatuksia siitä, miten käytännön asiat kannattaa järjestää: infopisteitä ja opasteita pitää olla tarpeeksi; non stop -kiertoajelu auttaa hahmottamaan aluetta; miten ruokailut kannattaa järjestää. Opintoja neuvottelupäivillä pohdittiin retkeilypäivien merkitystä ja tarkoitusta. Päivät sopivat virkistäytymiseen, hyvinvoinnin edistämiseen sekä uusien toimintavirikkeiden ja tiedon hankintaan. Tapahtuma auttaa ihmistä löytämään oman identiteetin aktiivisena toimijana. Tärkeänä pidettiin myös ihmisten yhdistämistä, sosiaalista kanssakäymistä ja vertaistukea – sitä, että pääsee kohtaamaan ja innostamaan toisiaan. KURSSIEN JA OPINTOKERHOJEN JÄRJESTÄJÄT Kurssitukiasioissa palvellut Tiramisujärjestelmämme vaihtuu KSL-kotiin. KSL-KODISSA haetaan ja hallinnoidaan KSL:n koulutustukea kuten Tiramisussa tähän asti. UUDISTUKSEN myötä alamme kutsua kursseja koulutuksiksi. JATKOSSA myös opintokerhotukea voi hakea KSL-kodissa. Ennen kuin voit hakea tukea, sinun tulee rekisteröityä KSL-kodin käyttäjäksi. LUE LISÄÄ osoitteessa www.ksl.fi tai kysy: Kurssisuunnittelija Ksenia Peltovuori ksenia.peltovuori@ksl.fi, 040 725 6171 Koulutustuottaja Tiina Flygare tiina.flygare@ksl.fi, 050 590 0709 www.ksl.fi Lokakuussa pidetyillä opintoja neuvottelupäivillä matkavastaavat alkoivat saman tien suunnitella tapahtuman sisältöä ryhmätöinä. Kevätkauden ensimmäiset kurssit pidetään Kalajoella Sekä matkavastaavien peruskurssi että Liikkuen kohti Kalajokea -kurssit pidetään retkeilypäivien maisemissa Kalajoen särkillä 31. tammikuuta – 2. helmikuuta. Retkeilypäivien ohjelmassa pitää olla tanssia ja karaokea.” 16 Eläkeläinen 6/2022
Kevään 2023 alustava kurssikalenteri Valtakunnalliset kurssit Kalajoen särkät kutsuvat: matkavastaavien peruskurssi 31.1.– 2.2. (2 vrk) Hotelli Sani, Kalajoki Kurssi on tarkoitettu yhdistys ten uusille matkavastaaville se kä kaikille hyvien matkojen ja ret kien suunnittelusta kiinnostuneille. Pääaiheena on elokuussa Kalajoel la pidettävät retkeilypäivät. Koulut tajat: Tiina Hestad ja Tiina Rajala. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 14 ja päättyy lopetuspäivänä kello 13. Kurssin hinta: 215 €. Ilmoittautuminen 9.1.2023 mennessä. Liikkuen kohti Kalajokea 31.1.–2.2. (2 vrk) Hotelli Sani, Kalajoki Kurssi on tarkoitettu liikuntaryh mien ohjaajille. Kurssilla ideoidaan hauskaa pelillistä liikuntaa elokuun retkeilypäivien ohjelmaan. Ohjel maan kuuluu ulkoliikunnan aihei den lisäksi tanssillista ohjelmaa. Kouluttajat: Eva Rönkkö ja Hannele PitkäLiukkonen. Kurssi alkaa aloi tuspäivänä kello 14 ja päättyy lope tuspäivänä kello 13. Kurssin hinta: 215 €. Ilmoittautuminen 9.1.2022. mennessä. Yhdistystoiminnan peruskurssi 28.2.–3.3. (3 vrk) Spa Hotel Rauhalahti Kurssi on tarkoitettu uusille pu heenjohtajille, sihteereille se kä kaikille johtokunnan jäsenille. Kurssisisältö: yhdistystoiminnan perustaidot ja tiedot; jäsenrekis teriohjelman esittely; toimihen kilöiden tehtävät ja yhdistyslaki, järjestön tehtävät ja toimintasuun nitelma; toiminnan ajankohtaisasi at, kuten Kalajoen retkeilypäivät. Toiminnantarkastus ja toimintaton ni yhteisenä osuutena taloudenhoi tajien kanssa. Kouluttajat: Aaron Kallinen, Anna Autio ja Tiina Raja la. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 15 ja päättyy lopetuspäivänä kello 11.30. Kurssin hinta: 255 € (puoli hoito) ja 297 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 6.2. mennessä. Yhdistystalouden peruskurssi 28.2.–3.3. (3 vrk) Spa Hotel Rauhalahti Kurssi on tarkoitettu uusille talou denhoitajille ja toiminnantarkasta jille. Yhdistyksen taloudenhoidon perustaidot ja tiedot: muun muas sa taloudenhoitajan tehtävät yh distyksessä, kirjanpidon perusteet ja sähköisen kirjanpidon ohjelma Holli. Paljon harjoituksia. Toimin nantarkastus ja toimintatonni yh teisenä osuutena yhdistystoimin nan kurssin kanssa. Kouluttajat: Heli Grönroos ja Kaisu Rämet. Kurs si alkaa aloituspäivänä kello 15 ja päättyy lopetuspäivänä kello 11.30. Kurssin hinta: 255 € (puolihoito) ja 297 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 6.2. mennessä. Työpajakurssi 21.–23.3. (2 vrk) Spa Hotel Rauhalahti Tekemistä retkeilypäiville ja omak si iloksi: tuunaamme kierrätysvaat teita, esiinnymme ja harjoitamme kansalaisaktivismia. Kouluttajat: Annikka Kaistinen ja Tiina Hestad. Kurssin hinta: 170 € (puolihoito) ja 198 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 27.2. mennessä. Järjestöviestinnän kurssi 3.–5.5. (2 vrk) Spa Hotel Rauhalahti Kurssi on tarkoitettu yhdistysten tiedottajille sekä kaikille, jotka tar vitsevat viestintätaitoja toiminnas saan. Tiedottamisen perusasioi den lisäksi aiheina ovat sähköinen tiedonvälitys ja media: esimerkiksi toimivien kotisivujen ominaisuudet. Kouluttaja: Tuomas Talvila. Kurssin hinta: 170 € (puolihoito) ja 198 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 11.4. mennessä. Jäsenrekisterikurssi 3.–5.5. (2 vrk) Spa Hotel Rauhalahti Kurssi on tarkoitettu yhdistysten puheenjohtajille ja jäsensihteereille. He saavat kurssin jälkeen jäsenre kisterin käyttäjätunnuksen. Kurssil la opitaan käyttämään ja hyödyntä mään jäsenrekisteriohjelmaa sekä tarpeellista tietoa koskien henki lötietojen käsittelyä. Kurssin vetä jiä ovat Anna Autio ja Ulla Virtanen. Kurssin hinta: 170 € (puolihoito) ja 198 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 11.4. mennessä. Alueelliset kurssit Rytmimusiikin kurssi ”Uutta ja vanhaa” 4.–5.3. Helsingissä. Vetäji nä Kari Kuivalainen ja Sauli Malinen. Ilmoittautuminen 17.2. mennessä. Kulttuuriaktivismin kurssi 9.5. ja 25.5. Torniossa Toimistolta on tilattavissa alueellisia koulutuksia: jäsenrekisteri-, verkkosivuja viestintäkurssit. Ole meihin yhteydessä: koulu tussuunnittelija Tiina Rajala, puh. 040 582 4319 ja Jukka Mustakallio, puh. 044 751 1032. Muita koulutuksia: Verkosta virtaa Eläkeläiset ry:n ja Eläkkeensaaji en Keskusliitto EKL ry:n välisen so pimuksen mukaan jäsenemme voi vat osallistua EKL:n Verkosta virtaa toiminnan koulutuksiin. Niihin pää see tutustumaan verkostavirtaa.fi sivuilla ja tämän lehden sivulla 18. Lisätietoja voi kysyä myös Juha Vii taselta, puh. 050 408 3376, sähkö posti: juha.viitanen@ekl.fi Kurssihinnat ja kurssituki Ilmoitamme kurssihinnat kunkin kurssin kohdalla. Hinnat sisältä vät majoituksen kahden hengen huoneessa. Mikäli kurssilainen haluaa majoituksen yhden hen gen huoneessa, hänen tulee suo rittaa lisämaksu kurssipaikalla. Puolihoitohinnat sisältävät aa miaisen, iltapäiväkahvin ja päi vällisen. Täysihoitohinnat sisäl tävät lisäksi lounaan. Vähävaraiset yhdistykset voi vat hakea normaalihintaisil le kursseille kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilai sen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurs sille ilmoittautumisen yhteydes sä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Tukihakemus tulee merkitä selkeästi hakemuskaa vakkeeseen tai sähköpostiilmoi tukseen. Asiasta voi tiedustella koulutussuunnittelija Tiina Raja lalta, puh. 040 582 4319. Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kir jallisesti määräaikaan mennessä Jukka Mustakalliolle: jukka.mus takallio@elakelaiset.fi Voit ilmoittautua myös Eläke läiset ry:n verkkosivujen kaut ta täyttämällä sähköisen lomak keen: elakelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/kurssihakemus. › Ilmoittautuessa on aina ilmoi tettava kurssilaisen yhteystie dot: osoite ja puhelinnumero. › Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssi lainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. › Pyydämme ilmoittamaan myös, valitseeko kurssilainen puoli vai täysihoidon niillä kursseilla, joihin kuuluu majoitus. › Jos kurssiosallistuminen pe ruutetaan myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen kurssia (ilman lääkärintodistusta), perimme 25 euron peruutus maksun. Kurssikalenteri julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n kotisivuilla, joilta näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Raja lalta, puh. 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjes tetään yhteistyössä KSLopinto keskuksen kanssa. Eläkeläinen 6/2022 17
JÄRJESTÖ noa, että ei osaa opastaa jotain tiettyä asiaa. Hedelmällistä on, jos sekä opastaja että opastettava ovat uuden digiasian edessä ja yhdessä etsivät ratkaisua digipulmaan. Näin molemmat oppivat. Opastajana saat järjestösuunnittelijoilta ja toisilta opastajilta tukea vapaaehtoistyöhösi. Voit osallistua niin lähikuin etäkoulutuksiin sekä virkistystapahtumiin. Lisäksi järjestösuunnittelijat auttavat kaikissa opastuksiin liittyvissä käytännön kysymyksissä. Ota yhteyttä ja tule mukaan innostavaan opastajajoukkoomme! Ensi vuonna kursseja on mm. Helsingin Käpylässä, Virroilla Rajaniemen lomakeskuksessa ja etäkurssina verkossa. Lue lisää ja ilmoittaudu: verkostavirtaa.fi/koulutukset Eläkkeensaajien Keskusliiton Verkosta virtaa -toiminta saa julkista rahoitusta sosiaalija terveysministeriön avustuskeskukselta eli STEAlta ja toiminta on avointa kaikille ikäihmisille. Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistysten jäsenet ovat vieläpä erikoisasemassa, sillä EKL ja Eläkeläiset ovat solmineet kirjallisen yhteistyösopimuksen, jonka johdosta Eläkeläisten jäsenet ovat erityisen tervetulleita mukaan Verkosta virtaa -toimintaan. EKL:n jäsenyyttä ei edellytetä. Kutsu Juha ja Pekka vierailulle Järjestösuunnittelijat Juha Viitanen ja Pekka Vartiainen vierailevat mahdollisuuksien mukaan Eläkeläisten paikallisyhdistyksissä kertomassa Verkosta virtaa -toiminnasta sekä digiasioiden iloista ja hyödyistä. Ota yhteyttä, niin katsotaan, jos saisimme sovitettua vierailun vaikkapa yhdistyksenne kerhotai kuukausitapaamiseen. Kaipaisitko itse opastusta? Päivitämme opastustietoja sivullemme verkostavirtaa.fi/opastuspaikat Opastuksissa tapahtuvien muutosten vuoksi nettisivut eivät ole aina ajan tasalla, joten jos paikkakuntaasi ei löydy listasta, kannattaa soittaa tai lähettää sähköpostia järjestösuunnittelijoille ja kysyä, onko paikkakunnallasi opastuksia. › Ota yhteyttä Järjestösuunnittelija Juha Viitanen juha.viitanen@ekl.fi puh. 050 408 3376 Järjestösuunnittelija Pekka Vartiainen pekka.vartiainen@ekl.fi puh. 050 472 3978 Vertaisopastajien kurssien sisältöjä suunnitellessa huomioidaan osallistujien osaamistaso. DIGI Apua digi asioihin EKL:n Verkosta virtaa -toiminnassa koulutetaan vapaaehtoisia tietotekniikan vertaisopastajia, jotka auttavat ikätovereitaan älylaitteiden ja netin käytössä. Kursseilla myös virkistäydytään esimerkiksi leikkimielisen videopelikeilausturnauksen merkeissä. TEKSTI JA KUVAT JUHA VIITANEN J os siis käytät tietokonetta, tablettia tai älypuhelinta sekä nettiä, niin miksipä et auttaisi ikätovereitasi älylaitteiden ja netin maailmaan? Ryhdy vapaaehtoiseksi tietotekniikan vertaisopastajaksi! Saat hyvän mielen vapaaehtoistyöstä ja opit itsekin entistä paremmaksi tietotekniikan käyttäjäksi. Opastajan ei todellakaan tarvitse osata kaikkea tietotekniikasta, vaan opastaja opastaa omien tietotaitojensa pohjalta. Opastaja saa myös sa18 Eläkeläinen 6/2022
K irkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Jaakko Heinimäki totesi lehden (16/2022) pääkirjoituksessa, että julkinen keskustelu on militarisoitunut. Hän ihmetteli, miksi ansioituneiden suomalaisten rauhantutkijoiden ääni ei kuulu, ja kysyi ”missä ovat heidän analyysinsa rauhasta, sen edellytyksistä ja sen etenemisestä?” Kirjoitin muinoin, 1960-luvulla ensimmäiset sellaiset artikkelini, jotka julkaistiin kirjan kansien välissä. Aiheena oli rauhantutkimus. Keskustelua oli sodanjälkeisen ajan hallinnut militaristinen puhe. Yliopistojen kampuksilla rauhantutkimuksesta puhuva sai vastaansa syytöksiä, joiden mukaan ”tieteen sekoittaminen rauhankysymykseen on pasifistien röyhkeyden huippu”. Syyttäjät väittivät, että ”ihmisluontoon kuuluvia” sotia ei saada tutkimallakaan loppumaan. Muistan vastanneeni, ettei syöpäsairauksienkaan tutkimusta lopeteta sen vuoksi, että syöpää sitkeästi edelleen esiintyy. Tämän päivän julkisuudessa rauhantutkijoiden ääni ei tosiaankaan kuulu. Ehkä siksi, etteivät tiedotusvälineet sitä kysy. Ja ehkä myös siksi, että oma-aloitteisesti rauhan mahdollisuuttakin pohtiva saa herkästi putinistin leiman. Eipä ole maailma 60 vuodessa kovin paljon muuttunut. RAUHANTUTKIMUKSELLA ON kaksi tulokulmaa. Jo useimpien tutkimuslaitosten nimissä – rauhanja konfliktintutkimuslaitos – näkyy tämä rauhan käsitteen kaksijakoisuus. Ns. negatiivista rauhaa, sodan poissaoloa, tavoiteltaessa lähdetään kysymyksestä, mitä on tehtävissä tilanteessa, jossa ristiriita ja konflikti on tapahtunut tosiasia. Kun yhteistyön mahdollisuus on menetetty, on pohdittava, kuinka tilanne on ratkaistavissa ilman väkivaltaa. Tutkimuksessa ratkaisuja on etsitty monelta suunnalta: ristiriitojen säätelystä, neuvottelustrategioista ja sovittelun menetelmistä, peliteorioista ja matemaattisista malleista. Tavoitteena on poistaa sota ja ristiriidan ratkaiseminen vahvemman oikeudella keinovalikoimasta. Kun konfliktin ratkaisussa on päästy vaiheeseen, jossa väkivallan käyttö on hylätty, on aika rakentaa edellytyksiä kestävälle rauhalle. Siinä tarvitaan positiivisen rauhan käsitteen alle menevä tutkimusta. Sen avulla selvitetään, millä edellytyksillä yhteistoiminta voisi kehittyä kansakuntien ja ihmisryhmien välisen vuorovaikutuksen vallitsevaksi toimintatavaksi. Eli kuten Heinimäki sanoo: ”Rauha on oikeudenmukaisuutta, yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä. Rauha on yhteisen hyvän etsimistä, toisen asemaan asettumista, vuoropuhelua ja keskinäistä kunnioitusta.” UNESCO totesi perustamisjulistuksessaan 1945, että ’sodat alkavat ihmisten mielissä’. Niin ne alkavat – ja niin rakentuu rauhakin. EUROOPASSA RAKENNETTIIN 1990-luvulta lähtien ”eurooppalaista kotia”, yhteistyövaraista, yhteisiin taloudellisiin etuihin tähtäävää ja kansalaisten suoraan vuorovaikutukseen perustuvaa maanosaa. Mielestäni silloiset yhteistyön rakentajat toimivat positiivisen rauhan hengessä. Kun eurooppalaisen kodin rakentaminen on Ukrainan sodan myötä ajanut karille, on konfliktintutkijoiden vuoro astua esille. Jossain vaiheessa on Ukrainankin sodassa kyettävä ratkaisemaan konflikti ja solmimaan rauha. Keinojen etsinnässä tutkijoilla voisi olla arvokasta sanottavaa, ainakin heitä kannattaisi kuulla. Tutkimuksella kohti rauhaa Tämän päivän julkisuudessa rauhantutkijoiden ääni ei tosiaankaan kuulu.” KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ PAIKALLISYHDISTYKSEN ja aluejärjestön kevätkokous tulee sääntöjen mukaan kutsua koolle vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Eläkeläinen-lehden numero 1/2023 ilmestyy 10. helmikuuta. Tähän numeroon tarkoitetut kevätkokousilmoitukset tulee toimittaa lehdelle viimeistään maanantaina 23. tammikuuta. Huomioittehan, että numero 2 ilmestyy vasta 24. maaliskuuta. OSALLISTUMME ENSI syksynä seitsemättä kertaa kulttuurikatselmuksen järjestämiseen. Tällä kertaa katselmus pidetään Jyväskylässä 23.– 24.11. Tapahtuma on tarkoitettu yli 55-vuotiaille. Tapahtuma sisältää monipuolisesti kulttuurin eri lajeja tanssista musiikkiin ja näyttämötaiteeseen. Järjestäjäkumppaneitamme ovat Suomen Työväen Urheiluliitto TUL, Suomen Työväen Musiikkiliitto, Työväen Näyttämöiden Liitto sekä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL. Tietoja tapahtumasta ja ilmoittautumislinkki löytyvät TUL:n verkkosivuilta: https://tul.fi/tapahtumat/ aikuisliikunta/seniorit VUOSI ALKAA KÄÄNTYÄ kohti loppuaan ja yhdistysten on aika ilmoittaa vuoden toimintatiedoista. Toivomme, että käytätte sähköistä lomaketta, joka löytyy osoitteesta https://link. webropol.com/s/toimintatiedot2022. Tulostettava lomake on lähetetty yhdistyspostin 8.12. liitteenä ja sen voi toimittaa postitse osoitteeseemme Eläkeläiset ry, Kauppakaarre 1, 00700 Helsinki. VUODEN LOPPU LÄHESTYY ja yhdistyksen on aika tehdä tilitys toimintatonnin käytöstä, mikäli toimintatonnilla tuettu tapahtuma tai hankinta on tehty ja tilitystä ei vielä ole tehty. Viimeinen päivä tehdä toimintatonnitilitys on 15.1.2023 ja sitä ennen tilitys tulee käsitellä yhdistyksen johtokunnassa. Kannattaa siis tehdä tilitys mahdollisimman pian, jotta se ei jää viime tinkaan. Tilityksen teette kätevimmin verkkolomakkeella osoitteessa https://link.webropol. com/s/toimintatonnitilitys Lomake löytyy myös kotisivuiltamme elakelaiset.fi/toiminta/toimintatonni-avustukset ELÄKELÄISET RY:N toimisto ja jäsenpalvelu ovat joululomalla 22.12.2022– 8.1.2023. Palvelemme jälleen maanantaina 9.1.2023. Kulttuurikatselmus Jyväskylässä marraskuussa Toimintatiedot-lomake Muistutus toimintatonnitilityksistä Kevätkokousilmoitusten aikataulu Toimiston aukioloajat vuodenvaihteessa VAIVAAKO SELKÄ TAI JALAT? Tilaa interaktiiviset tukipohjalliset 38,50 €/pari p. 020 7402 702 www.ortomalli.com KULTTUURIKATSELMUS Kaikille +55-vuotiaille tanssista , musiikista tai näyttämötaiteesta kiinnostuneille 18.–19.11.2023 Jyväskylässä Ilmoittautuminen 18.10.2023 mennessä: tul.fi/tapahtumat/aikuisliikunta/seniorit Suomen Työväen Musiikkiliitto Eläkeläinen 6/2022 19
KOM-TEATTERIN, OTAVAN ja Otavan Kirjasäätiön Poliittinen runo NYT! -kirjoituskilpailun voittajatekstit näyttävät, miten kirjoitetaan kantaa ottavasti 2020-luvulla. Muutosten repimässä maailmassamme yhteiskunnalliset kysymykset ovat polttavampia kuin aikoihin. Voittajarunoksi raati valitsi Niina Hakalahden taidokkaan runon Oliivi, joka kertoo tarinan. Koskettavassa runossa suru ja kaipuu ovat käsin kosketeltavia, mutta päällimmäiseksi jää toivo. Niina Hakalahti on tamperelainen kirjailija jonka Eläkeläiset ry:n jäsenet tuntevat myös Eläkeläinen-lehden suosittujen Runopysäkki-sivujen ja -blogin pitäjänä sekä kirjoittajakurssiemme opettajana. Toisella sijalla on Mikko Rädyn Urheilusankari, jossa aikamme kristushahmo kokee karun lopun, kun tyytymätön kansa ei löydä protestilleen kanavaa. Runo on viittauksista raskas ja apokalyptisyydessäänkin hauska. Kolmannella sijalla oleva Oona Lomanin Hapsutukka piirtää kuvan suomalaisesta syrjäytymisestä. Poliittisen laulun perinteelle kumartavan runon minä katsoo solidaarisuudella ja lämmöllä niitä, joista mieluummin katsotaan ohi. Otavan ja KOM-teatterin yhteiseen Poliittinen runo NYT! -kilpailuun osallistui yli 1?000 runoa yli 400 eri nimimerkiltä. Runojen parhaimmisto on koottu antologiaan Luistelukentänhoitajan ongelmat ovat meidän kaikkien ongelmia. Voittajarunot valinneessa raadissa istuivat kirjailijat Marja-Leena Mikkola ja Aura Nurmi, muusikko Yeboyah, KOM-teatterin taiteellinen johtaja Lauri Maijala sekä Otavan kaunokirjallisuuden kustannusjohtaja Antti Kasper. – Kilpailun sato oli rikas. Runoissa nousivat monipuolisesti esiin teemat ja aihepiirit, jotka ovat tänään yhteiskunnallisen keskustelun polttopisteessä. Syrjäytyminen, työttömyys, päihteet, taantuvat teollisuuspaikkakunnat ovat suomalaisen poliittisen kirjoittamisen vankkaa perustaa, mutta nyt nousivat voimakkaasti esiin myös ekologiset aiheet ja ilmastonmuutos, samoin globaali epätasa-arvo sotineen ja pakolaiskriiseineen, Antti Kasper toteaa. Niina Hakalahden Oliivi voitti Poliittinen runo NYT! -kilpailun Niina Hakalahti 2023 Eläkeläiset ry:n jäsenlehti ELÄKELÄINEN ilmestyy vuonna 2023 kuusi kertaa. Eläkeläiset ry:n jäsenille lehti tulee kotiin kannettuna, jäsenmaksuun sisältyvänä jäsenetuna. Eläkeläinen on hyvä ilmoitusväline, jossa mainosviestien kohderyhmä on selkeästi profiloitunut. Ilmoitusasioissa ota yhteyttä: Mediamyynti Saarsalo Oy, myyntipäällikkö Timo Lepistö puh. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi ILMESTYMISAIKATAULU YHTEYSTIETO MAINOSTA ELÄKELÄINEN-LEHDESSÄ 3 1 4 2 5 6 helmikuu 23.1. 10.2. maaliskuu 27.2. 24.3. kesäkuu 8.5. 2.6. syyskuu 7.8. 1.9. lokakuu 18.9. 13.10. joulukuu 13.11. 8.12. aineisto lehdelle viimeistään ilmestyy numero Lehteen tarkoitetut jutut ja kuvat sekä yhdistysten kokousilmoitukset ja syntymäpäiviäja poisnukkuneitatiedot osoitteeseen: elakelainen-lehti@ elakelaiset.fi Laulukilpailun tulokset selvillä 3 | Eläkeajan toimeentulo huolestuttaa 8 | Juha Hurmeen runsaudensarvi 24 Eläkeläiset ry:n kuntavaalitavoitteet 6 1/2021 | 5. helmikuuta 2021 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Nuori radiotoimittaja Päivi Istala joutui myrskyn silmään, kun Yleisradion ohjelmaneuvosto päätti lakkauttaa hänen Ristivetoa-ohjelmansa. 20 50 vuotta mediakohusta Pyöräilykerho on kevään hitti 3 | ”Vanhusneuvostoihin saatava hyvä edustus” 7 | Digi: Kotisivut yhdistykselle 15 Ohjelmatärpit syksyn risteilylle 13 Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo on päässyt hyvin kiinni työhön. Yhteistyötä eläkeläisjärjestöjen kanssa hän pitää tärkeänä. 4 Ikäihmisten asialla ”Inhimillinen velvollisuutemme on avustaa ja auttaa” 2 2/2022 | 8. huhtikuuta 2022 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Syksyn koulutuskalenteri 19 | Digi: Matkalla tietotekniikan vertaisopastajaksi 20 | Musiikki: Hurriganes silloin ennen 27 Uusia jäsenetuja tarjolla 16 ”Ulkomaalaistaustais et ihmiset ovat ikääntyneiden palveluiden alikäyttäjiä” 7 3/2022 | 3. kesäkuuta 2022 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Ulkomaantoimittajan a ja Moskovan-kirjeenvai htajana pitkään toiminut Pekka Lehtonen kirjoitti kirjan Venäjästä, myyttien ja utopioiden maasta. 4 Kokemukset kirjaksi Ikääntyvä Eurooppa puhuttaa 4 | Rohkeasti mukaan kursseille 12 | Muista rahanarvoiset jäsenetumme 16 Ankkurit ylös ja jäsenristeilylle 3 ”Iäkkäiden palveluihin on myönnetty liian vähän rahaa vuosien ajan” 10 4/2022 | 2. syyskuuta 2022 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Menestyskirjailija Anneli Kanto, 71: Toivon esimerkkini kannustavan muitakin iäkkäämpiä kirjoittamiseen. 22 Luovaa työtä täyttä häkää Rauhalahdessa opiskeltiin 16 | Kalevin kynästä: Korona kävi talossa 17 | Tuomari Nurmio juurimusiikin asialla 27 Kulje kanssain -risteily oli menestys 4 ”Eläkeköyhyyden poistamiseksi tarvitaan laaja ohjelma” 2 5/2022 | 14. lokakuuta 2022 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Tuore historiateos ja näyttely nostavat kunniaan unohdetut ratajätkät, jotka rakensivat puitteet Suomen vauraudelle. 20 Raakaa työtä ratalinjoilla 20 Eläkeläinen 6/2022
PENSIONÄREN LEDARE TUOMAS TALVILA tf. chefredaktör D igitaliseringen har fört med sig att flera oumbärliga eller åtminstone nyttiga tjänster numera flyttat över till nätet. Digitaliseringen är en av de faktorer som allra mest utestänger äldre människor från att vara delaktiga i samhället, konstateras det i intervjun med Sanna Ahola, sakkunnig på Människorättscentret (s. 4 i detta nummer). ”Det behövs ett klarare regelverk om olika alternativ till digitala tjänster och även bestämmelser för hur informationen om de alternativa kanalerna ska skötas”, säger Ahola. Pensionärsorganisationerna har kraftigt fört fram detta krav. Digitaliseringen av olika tjänster och inom beslutsfattandet får inte leda till att äldre marginaliseras. Möjligheten till personlig betjäning ansikte mot ansikte bör erbjudas dem som saknar förutsättningar för att klara av digitala tjänster. SISTA VECKAN i november utkom boken Ikääntyvät digiyhteiskunnassa (”Äldre i det digitala samhället”) som även den kritiskt granskar samhällets digitalisering och dess inverkan på äldre människors liv och vardag. Boken har tillkommit inom ramen för ett samarbete mellan två forskningsprojekt. I boken påminns vi om att äldre människor har färdigheter och resurser av många de slag men även ett behov och intresse av att lära sig nya saker. I boken dryftas möjligheterna till livslångt lärande – hur kan vi stötta äldre människor med att lära sig digitala färdigheter och upprätthålla dessa på ett sätt som lämpar sig för äldre. Och då kommer vi till en annan viktig fråga som anknyter till digitalisering, nämligen att äldre personer behöver rådgivning, handledning och stöd. Och att det ansvaret ankommer på det allmänna. Givetvis är även organisationerna redo att axla sin del av ansvaret i att erbjuda handledning i fråga om olika webbtjänster och nödvändig utrustning. Samarbete öppnar även för nya möjligheter. Inom Pensionärerna rf uppskattar vi att våra medlemmar har möjlighet att delta i Pensionstagarnas Centralförbund PCF:s IT-kurser Verkosta virtaa. Läs mer om utbildningen på s. 18. NÄR DEN FUNGERAR som bäst underlättar digitaliseringen livet och gör det enklare att sköta all slags ärenden. Även pensionärsorganisationerna deltar gärna i den utvecklingen. Man har till exempel under Pensionärerna rf:s kurser med att skapa webbsidor upptäckt hur organisationens många aktiva medlemmar med stor entusiasm gått in för att uppdatera och utveckla webbsidorna. Vi kan rentav med all rätt tillsammans känna oss en aning stolta. Översättning: Anne LindforsShaban Det digitala samhällets goda och dåliga sidor Det behövs rådgivning, handledning och stöd.” D et var inte lätt att hitta bostad i efterkrigstidens Helsingfors. När vi gifte oss bodde vi först i mitt gamla pojkrum hos mina föräldrar i sjömansunionens lokal i Munksnäs. Det var inte lätt med svärmor och svärdotter i samma kök. Jag kände mig nästan som någon slags Förenta nationernas medlare när mamma och fruga turvis klagade på varandra och jag försökte mäkla fred mellan dem. När vår son Risto föddes blev det bara värre och slutligen flyttade Sirkka hem till sina föräldrar i Suonenjoki med pojken och sade att hon inte kommer tillbaka innan jag har skaffat oss en egen bostad. När jag berättade mina svårigheter på jobbet och frågade on någon visste var man skulle hitta en hyresbostad sade en som hette Alvi, att han hade ett nybyggt frontmannahus i Svedängen med tom övre våning som ännu inte var färdig. Efter en stunds funderingar beslöt vi att båda begära så stora förskott att pengarna skulle räcka till för att på talko bygga ett rum beboeligt. Vi fick våra förskott och satte igång. Köpte trävirke, spik, dörrar, fönster och andra behövliga saker och efter ett par veckor med flitigt jobbande på kvällar och veckoslut kunde jag välkomna Sirkka och pojken till vår nya bostad. Det blev en lycklig sommar när vi målade, tapiserade och inredde rummet med diverse möbler från släktingarnas vindskontor. Hemma i Suonenjoki hade Sirkka vant sig med vedeldning, utedass och vattenbärande in och ut så det i mitt tycke primitiva hushållsjobbet var inget problem. NÅGRA ÅR SENARE lyckades vi genom Sirkkas bror Antti som var gårdskarl i huset hitta en tvårummare med centralvärme i hörnet av Båtsmansgatan och Styrmansgatan som tidigare hade varit affärslokal. Hyran var rätt liten och mamma, som nu bodde i Norr Haga skötte pojken på dagarna och jag förde honom dit med min tjänstemosse på morgnarna. När jag var på resa fick han vara där också på nätterna. Mamma var ju mycket förtjust i sitt första barnbarn. Allt var frid och fröjd fram till år 1952. På sommaren skulle det bli ungdomsfestival i Helsingfors och jag blev flyttad till festivalkommiten och Sirkka var med barn. Nedkomsten skulle ske strax efter festivalen och under festivaltiden var jag flyttad till allt i allo för den svenska delegationen som hade nästan 200 medlemmar och skulle bo på en skola i Alberga och äta i en restaurang vid Sandvikstorget. Jag hade en buss till förfogande som gick i skytteltrafik mellan booch matplats samt alla de tillställningar där delegaterna skulle delta och programgrupperna skulle uppträda. DET BLEV skralt med sömnen och Sirkka såg ja endast en gång och hann bara ropa hej och vinka åt henne när jag letade efter en telefon för att kunna organisera orkestern till följande plats där den skulle spela. Jag har aldrig varit så i pisset som jag var under festivalen, men efter den började min semester och en dag senare åkte vi på kvällen med Sirkka till Kvinnokliniken i Tölö med trolleybussen. När jag försökte följa henne in körde en gammal barnmorska ut mig med orden: ”Du har gjort ditt, gå hem och lägg dig!” När jag följande dag ringde till kliniken fick jag veta att vi hade fått en flicka som fick namnet Pirjo. Flyttningar i bostadsbristens Helsingfors Det blev en lycklig sommar när vi målade, tapiserade och inredde rummet med diverse möbler från släktingarnas vindskontor.” LIMPAN RUDOLF LINDBLAD Skribenten är pensionär, bosatt i Helsingfors. Eläkeläinen 6/2022 21
Joulutervehdykset Rauhallista joulua! Fredlig jul! ELÄKELÄISET YMPÄRI Suomea toivottavat jälleen lehtemme lukijoille hyvää joulua joulutervehdyksin. Tervehdysten suuri määrä kertoo hienolla tavalla yhteisöllisyyden voimasta. Tervehdykset ovat hieno perinne, jota koko järjestössä arvostamme. Monille eläkeläisille järjestötoiminta on nimenomaan yhteisö, johon kuulua. Kaikilla meillä on oma tapamme olla mukana; yhdistyksen jäsenenä, aktiivina tai lehden lukijana. Teille kaikille toivotan järjestön puolesta rauhallista joulua! TUOMAS TALVILA VA. TOIMINNANJOHTAJA / VA. PÄÄTOIMITTAJA Etelä-Häme Heinola Heinolan Eläkeläiset ry Jokioisten seutu Terttu Palmu Jukka Palmu Pirjo Kesti Matti Laakso Jouni Helenius Tarja KirkkolaHelenius Ritva Myllyoja Pauli Myllyoja Jaana Pylkkönen SirkkaLiisa Ågren Hellin Reko Eini Puolakainen Eeva Kirkkola Pentti Kirkkola Valma Lepistö Kari Lepistö Pirkko Aronen Jokioisten Apteekki Ravintola Hede Oy Lahti Lahden Eläkeläiset ry Pirjo Savolainen Leena Laurila Leena Kettunen Irma Ohvo Anja Ramsi Pertti Suolanen Teuvo Keinänen Pirjo Salomaa Keijo Lempinen Eeva Marin Pekka Kautto Vuokko Kautto Seppo Korhonen Hannu Tolmunen Timo Ansio Jarkko Teerioja Salpakangas SirkkaLiisa Viljamaa Irma Tarvainen Juhani Laurila Ulla Maija Piispanen Etelä-Hämeen aluejärjestö ry Hyvää ja Rauhallista Joulua Jokioisten Vedenhankinta Oy Hyvää Joulua! Salpakankaan Eläkeläiset ry toivottaa eläkeläisystäville Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Jokioisten kunta Rauhallista Joulua kaikille ja Hyvää Uutta Vuotta! 22 Eläkeläinen 6/2022
Helsinki Jakomäki Mirjam Alanko MarjaLiisa Isoniemelä Reino Könönen Taina Seppälä Tyyne Finne Anneli Färm Kaarela Heimo Luoto Helena Risberg Alvar Risberg Risto Isopahkala Niilo Luoto Helena Niiranen Aimo Niiranen Pentti Leppänen Tarja Hietanen Heikki Hietanen Leena Virta Raili Partanen Liisa Sirén Raija Antikainen Nina Sankelo Ritva ja Ville Leena Timoskainen Kallio-Vallila Kallion-Vallilan eläkeläiset ry Olli Salin Markku Sundell Antti Henriksson Arja Henriksson Maarit Fred Leena Nikula Hilkka Vauhkonen Pirjo Kivilinna Hannele Salava Helena TuominenAliferenko Ritva Sairanen Sisko Salonen Toivo Koivisto Erkki Tolonen Terttu Lindgren Raija Markus Mirja Arajärvi Kaarina Gustafsson Kyllikki Niemi Marketta Salin UllaLiisa Aaltonen Kauko Aaltonen Marjatta Lindholm Kontula Sirkka Aaltonen Aila Ahola Oili Eronen Irja Haanpää Pentti Hampinen Eija Heiskanen Marjo Hänninen Eeva Ilvonen Elli Juntunen Toini Juntunen Leila Juola Solveig Elsa Keinänen Marja Leena Keinänen Eila Kohonen Martti Korhonen Sirkka Korhonen Anne Kostamo Mailis Kouhi Minna Kuparinen Ismo Kuivala Sirkka Kuivala Maija Laaksonen Kristiina Lindberg Riitta Lindholm Erkki Malmikumpu Seija Malmikumpu Hilkka Muhonen Eino Pajunen Liisa Perälä Mirja Pulkkinen Tellervo Pulkkinen Vappu Saarela Tuula Sarlin Hilkka Seppä Maire Sirkkala Anja Ventti Risto Ventti Leena Vilonen Raija Virtanen Seija Voutilainen Pirkko Wikblad Ilja Koskinen Leena Koskinen Ulla Suomalainen Malmi Pentti Laine Helge Lehtola Matti Woltter Inkeri Itkonen Reijo Töyrylä Helvi Aaltonen Pertti Korhonen Seija Voutilainen Saara Laine Seija Hakanen Simo Hakanen Anja Kokko Kalle Karjukoski Pirjo Karjukoski Esko Airasmaa Pirjo Rantanen Mirja Juva Aila Stenberg Soile Kaarnajärvi Mirja Leppälä Ritva Huhtilainen Sinikka Kantelinen Hilja Kettunen Leena Leskinen Kari Sujew Taimi Taskinen Marja Voutilainen Maikki Vepsä Pirkko Miettinen Riitta Kainulainen Vartiokylä Vartiokylän Eläkeläiset ry Kirsti Alen Marjatta Järvi Jokilaaksot Eläkeläiset ry:n Jokilaaksojen aluejärjestö ry Alavieska Satu Lahtinen ja pojat Helena ja Hannu Soukka Titta Nikula Tommi Lahtinen Elvi Kiimamaa Sirpa Savukoski Haapajärvi Haapajärven Eläkeläiset ry Haukipudas Eine Mustonen Leena ja Edvin Mattila Marjatta ja Aatos Pussinen Helena ja Rauno Kurkela Armi ja Esa Laine AnnaMaija ja Tapio Barck Timo Vilppola Raija ja Matti Leppänen Raili Korvala Salli ja Reijo Jämsä Kaarina Nisula Airi ja Reima Ritapuu Matti Teräs Pirkko ja Esko Kanniainen Eila ja VeliPekka Anttila Paula ja Pekka Sarkkinen Taisto Sutela Paula Mäenalanen ja Mauno Sipola Aino ja Antti Timonen Ii MaijaLiisa Kemppainen Urpo Ronkainen Eila ja Eero Fäldt Leila Ahmaoja Eero Teppo Juhani Siurua Pirkko ja Esko Mäkitalo Tuula ja Paavo Halonen Aune ja Rauno Kivari Esko Paaso Kaarina Paaso Erkki Saimalahti Kauko Goman Marja Keränen Marjatta Hiltunen Sirkka Berg Helvi ja Ossi Junes Meeri Taskinen Olavi Tapio Eeva Isosomppi Eeva Kakkonen Osmo Jurvakainen Kalajoki Kalajoen Eläkeläiset ry Airi Vierimaa Rauni Heininen Aira Saari Inkeri Lounatjoki Hilkka Siironen Eliisa Koivisto Laura Siironen Pekka Siironen Ritva Siermala Esko Siermala Raili Hietala Väinö Hietala Matti Ekonkari Lauri Seikkula Aarne Samanen Jorma Männikkö Teuvo Hietala Terttu Hietala Leena Vatunki Eila Huhtala Elli Krapu Inkeri Luoto Julia Heininen Kiiminki Eila ja Kauko Salmela Seppo Hanhela AnnaLiisa ja Timo Heikkinen Sirkka Vengasaho Marketta ja Eero Timonen Sylvi Haarahiltunen Ulla ja Reijo Timonen Kultaisen lyhteen eläkeläiset ry toivottaa hyvää joulua jäsenilleen! Kontulan eläkeläiset ry toivottaa eläkeläisystäville Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Kempeleen Eläkeläiset ry:n johtokunta toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Pihlajamäki-Pihlajiston Eläkeläiset toivottaa eläkeläisystäville Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta! Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö ry Rauhan joulua ja ikäystävällistä uutta vuotta 2023 Eläkeläinen 6/2022 23
Pirkko ja Kalevi Herukka Sisko Kuopusjärvi Liisa Vesa Marianne ja Tauno Honkanen Maija ja Eero Määttä Lahja ja Jorma Hanhela Arto Kouri Ritva ja Kalevi Kuha Kuusamo Impi Kultanen Anne Kultanen Ilmari Määttä Kyyhkyset Suoma ja Veikko Ervasti Irma ja Kauno Moilanen Aulis Saapunki Marjatta ja Tarmo Polojärvi Irene ja Pentti Käsmä Seppo Veteläinen Eila ja Leevi Uhlbeck Sinikka Leinonen Antti Karjalainen Oulainen Eila Laurila Aira Kotka Niilo Nikumatti Marjatta Kolppanen Raimo Kolppanen Anna Lahti Vieno Vuoti Sulevi Salmi Ritva Kilpeläinen Urho Hyytiäinen Heleena Hyytiäinen Airi Juusola Kirsi RuuskaMäntyniemi Raune Mäntyniemi Mauri Mäyrä Aino Mäyrä Erja Siniluoto Anneli Rajaniemi Oulu Martti ja Ritva Eilola Tauno Sunila + Pirjo Annunen Ahti Nikka Pekka Nokia Kalevi Kolehmainen Väinö Pitkälä Oulun Työväen Eläkeläiset ry Liisa Seluska Markku Röntynen Tuulikki ja Hannes Leskinen Tuomo Jussinniemi MarjaLeena Huovinen Marjatta ja Mikko Ranta Viivi Latola Elsi ja Jorma Suomela Arvi Kostekivi Kari Halonen Veikko Kettunen ja Päivi Pentti Kellokoski Jouni Tuomaala Reino Väliaho Kauko Maikkola Ulla Pisilä Raimo Kemppainen + Ritva Kaija Vaara Elsa Pajuluoto Marja Leena Bark ja Janne Körkkö Pekka Kostekivi Pekka Vuollet Toivo Knuutila Terttu Taajoranta Martti Kadenius Juha Haapala Pentti Kostekivi Hilkka Myllykangas Eva Reinikka Raija Haikonen Ahti Sala Pekka Parpala Oulunsalo Oulunsalon eläkeläiset ry Sirkka ja Erkki Mattila Eila ja Aarre Anttonen Elsa Kaikkonen Timo Hirvonen Raili ja Tauno Korhonen Pirkko ja Paavo Piispanen Anneli Stefanius Anneli Salo Soile Ulander Kaino ja Esko Eila ja Sulo Mård Kerttu ja Ensio Piirainen Maija ja Markku Kaltio Mirja Ja Esko Vahera Pateniemi Pateniemen eläkeläiset ry Kaarina Närhi Eila Honkanen Pentti Haapamaa Eila Moilanen Veikko Isojämsä Reino ja Hilkka Järvelä Eila ja Sauli Perätalo Helena ja Hannu Hämälä Soile ja Arvo Pesonen Kaarina ja Pentti Logren Mirja Toppila ja Paavo Uusitalo Toini ja Antero Piri Annikki Nissinen ja Paavo Kilvelä Kielo Karvonen Sirkka Jaakola Anneli ja Vilho Kelloniemi Sylvi Hanhela Taimi ja Raimo Anttila Aarno Saarela Airi Hyvönen Soile ja Kauko Räty Seppo Barck Eila ja Jussi Nyman Liisa Otamo Marketta Hämälä Seija Lahti Kari ja Kirsti Kivelä Pyhäjärvi Pyhäjärven Eläkeläiset ry Viljo Leskelä Jere Hakkarainen Jouni Jussinniemi Armas Niemi Kalervo Siljander Matti Räisänen Kerttu ja Pentti Tauno Pietikäinen Tapani Kauranen EevaLiisa Kauranen Martti Savolainen Raija Savolainen Anto Tapaninaho Helmi Tapaninaho Kauko Kyhälä Taimi Piippo Teija Mykkänen Pyhäjärven vasemmisto Raahe Raahen Eläkeläiset ry Anja Sarajärvi Eila Taskila Sirkka Kankaala Alpo Pirneskoski Eero Raivio Eila ja Olavi Koskela Pauli Nikula Pekka Korpi VeliMatti Kytölä Ritva ja Urho Virnes Kalevi Alatalo Raija Lehtola Ritva Komulainen Ritva Lukkari Veera Törmäkangas Irma ja Viktor Liete Hely ja Olavi Muikkula Tarja ja Esko Nyman Pasanen Irma Aila Kurula Rauni Lepola Aaro Kellola Liisa ja Jaakko Pyy Hilkka Antinoja Anja Vikman Tarja Ollanketo Sirkka ja Esko Savolainen Sievi Sievin Eläkeläiset ry Kaarina Honkala Anneli Hietala Eija Anttila Aili Ahvenjärvi Sanni ja Voitto Myllyoja Aino Koski Heidi Herranen Tarja ja Toivo Torvikoski Seija Pesola Vappu Luhtajärvi Ari Haapamäki Airi Korpela Eino Korpela Hannele Pesola Jarmo Pesola Terttu Väntänen Veikko Väntänen Tyrnävä Tyrnävän Eläkeläiset ry Utajärvi Utajärven Eläkeläiset ry Matti ja Kaisu Rämet Jorma Holappa Veli Holappa Matti Holappa Eero Mustikka ja Vieno Krekilä Leo ja SirkkaLiisa Saarenpää Veijo ja Vappu Keinänen Kerttu Siira ja Tenho Savaloja Pentti Vimpari Toivo ja Inkeri Perttunen Matti ja Aino Hiltunen Ellen Karen Aili Pikkarainen Tarja Kallio Erkki ja Rauha Karhu Erkki ja Emma Saarenpää Lauri Kostekivi ja Eila Lämsä Ylivieska Markku ja Helena Jylkkä Kaarlo ja Vuokko Lehtonen Simo ja MarjaLiisa Tuomikoski Aimo ja Hilkka Vähäkangas Kauko ja Anja Leppälä Impi Löytynoja Reino ja Sisko Anttila Vappu Huotari Maarit Tokola Valto ja Raija Myllykoski Kaakkois-Suomi Anjalankoski Ritva Pakkanen Kaarina Pässilä SirkkaLiisa Kultanen Tellervo Häkkinen Raino Malminen Pirjo Seppälä Markku Seppälä Kotka Seija Salmivaara Lasse Salmivaara Arja Kuoppala Terttu Hellgren Leena Kainulainen Eeva Dufvva Anneli Laakkonen Pirjo Sinivaara Laimi Häkkinen Raimo Enckenberg Jaakko Raittila Jouni Jalarvo Marita Lousaari Kainuu Hyrynsalmi Hyrynsalmen Eläkeläiset ry Kajaani Kajaanin Eläkeläiset Ry Aira ja Veli Nyyssönen Ritva Mikkonen Paula Tokkonen Sirkka Heikkinen Kaija ja Juhani Leinonen Laila Lukander Marketta Kähkönen Perttu Parviainen Pertti Uutela Teppo Mankinen & Onerva Ohinmaa Arvo Huttunen Toivo Huttunen Antero Kyllönen Sisko Tamminen Jarmo Airaksinen Siiri ja Timo Terttu ja Urho Hyyryläinen Raili Myllylä Kaarina Heikkinen Eeva Kainulainen Jussi Mustonen Laila ja Arvi Dahl Kari Laatikainen Kirsti Ahvenjärvi Teija Huotari Jukka Peltonen Aki Räisänen Paltamo Paltamon Eläkeläiset Ry Puolanka Puolangan Eläkeläiset Ry Eero Parkkinen Aarne Kehänen Taina Hämäläinen Leena Karvonen Helena Kehänen Veikko Kinnunen Veijo Kyllönen Mirja Messi Marjatta Mikkonen Toini Parkkinen Raija Sutinen JOULUTERVEHDYKSET Kainuun Aluejärjestö Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 24 Eläkeläinen 6/2022
Anita Tyynelä Martti Tyynelä Keski-Suomi Hankasalmi Hankasalmen Eläkeläiset ry Kerttu Häkkinen Särkkä Tuula Aro Tarmo Aro Aino Vekki Anna Petrilä Pekka Petrilä Raija Rantala Pirjo heinonen Aino Tarvainen Irma Vulli Rauno Vulli Leila Puntanen Kirsti Kovanen Pirjo Pellinen Tapio Pellinen Hellevi Halttunen Osmo Vilokkinen Hannu Vilokkinen Liisa Markkanen Sirkka Manninen Sisko Vilhunen Aulis Minkkinen Helga Rajala Mauri Suuronen Jussi Tiitinen Sisko Kolehmainen Reino Kolehmainen Raili Janhonen Martti Nykänen Maija Nykänen Aune Nokkala Kerttu Häkkinen Veikko Häkkinen Jouko Siitari Pirjo Kumpu Antti Kumpu Matti Hämäläinen Tauno Hämäläinen Marja Leena Hämäläinen Irma Koistinen Pekka Kauppinen Malla Kytölä Jari Kytölä Terttu Honkonen Helvi Api Seppo Api Inkeri Kurvinen Tapio Kurvinen Ritva Viinikainen Antti Viinikainen Simo Tissari MarjaLiisa Silvast Eila Pietiläinen Hilja Paasolainen Raili Hietala Vieno Kauppinen Tapio Hult Terttu Honkonen Helena Valkonen Kirsti Åström Tommy Åström Mauno Raivio Kari Häkkinen Raimo Hyvärinen MarjaLeena Viinikainen Vieno Pietiläinen Jyväskylä Kari Jokinen Kauko Virtanen Irma Jokinen Tahvo Eronen Airi Ilomäki Olavi E Kokkonen Riitta Tynjä Vuokko Sorsa Aarne Jäntti Nalle Kallio Pirkko Jauhiainen Juha Jauhiainen Mirja Lantinen Vilho Mäkinen Irja Yksjärvi Kaija Villman Seija Halinen Raili Turpeinen Olli Turpeinen Tapio Kunnela Sylvi Mäkinen Anneli Silvennoinen Anja Sandelin Eliisa Korpikannas Leena Tervakangas Heikki Tervakangas Helena Hukka Hannu Hukka Risto Hedman Raimo Niininen Katri Savolainen Marja Leena Makkonen Jari Makkonen Jämsä Jämsän Eläkeläiset ry Annen Pikkolo Oy Jämsänkoski Tapio Hakanen Liisu Pakarinen Kyllikki Kangas Kaija Karuveha Sinikka ja Raimo Lindeman Seppo Lampinen Liisa Vuorenpää Teuvo Vuorenpää MarjaLiisa Vilenius Veikko Vilenius Eila Salonen Laukaa Autio Valma Hannula Terttu Harjula Rauno Harjula Riitta Heinonen Sirpa Hujanen Arja Hytönen Väinö Koivisto Kari Kumpulainen Paula Kumpulainen Viljo Lappalainen Tuula Leinonen Tarja Majuri Seija Nieminen Pentti Nieminen Tuula Partti Otto Partti Riitta Pynnönen Liisa Räsänen Aija Siekkinen Sinikka Valtoaho Erkki Valtoaho Riitta Vesterinen Kaarina Viinikainen Ulla Pihtipudas Maija Pulkkinen Niilo Pulkkinen Maire Varis Lasse Varis Väinö Aho Helmi Lahdentaus Matti Uitto Sumiainen Sumiaisten Eläkeläiset ry Säynätsalo Karin Oikari Seppo Oikari Jarkko Mänttäri Arja Mänttäri Pertti Rantanen Helena Rantanen Mari Tuura Tuula Leppänen Maija Tuominen Erik Tikkanen Valma Kyllönen Vaajakoski Vaajakosken Eläkeläiset ry Äänekoski Äänekosken Eläkeläiset ry Lappi Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestö ry Aavasaksa Aavasaksan Eläkeläiset ry Anja ja Veikko Rautio Rauha ja Jukka Pirttimaa Salme ja Esko Jalonen Einari Rousu Marita Rissanen ja Pekka Rajaniemi Sirpa Alahuhta Kaisu ja Veikko Mikkola MarjaRiitta ja Tauno Koivumaa Annikki Varonen Liisa ja Juho Alahannu Kerttu Hasa Annikki ja Ahti Rantakeisu Milja Rautio Sirkka Rautio Hannu Laitinen Mauno Tofferi Salli AlahannuHorneman ja Paavo Horneman Arja ja Eugen Parviainen Sanni ja Matti Jaako Annikki Savikuja ja Seija Rautio Anja ja Mikko Lehtonen Ivalo Ivalon Eläkeläiset ry Irja Jefremoff Katri Jefremoff Ritva Taskila Tapani ja Eija Miranda Silventoinen Esko ja Eira Oikarinen Marja SuojokiGauriloff Kemi Maisa Lahnajärvi Pirkko Pehkonen / Mauri Blomster Raimo ja Margit Holpainen Timo Salonpää MarjaLeena Laiti Saara KotijärviDianoff Erkki Dianoff Reijo Viitala Terttu Pohjanen Lauri Pohjanen Raija Siirilä Tapio Siirilä Paavo Miettinen Esko Toivanen / Tuulikki Hurtig Asta ja Mauno Alasuutari Suoma Perkaus Terttu Hiltunen Ritva Niskala Rytikari Rytikarin Eläkeläiset ry Leena ja Väinö Ranta Mikko ja Eija Saariniemi Seppo Ruottu Raili ja Yrjö A. Ranta Sirkka ja Kauko Mäkivuoti Esko Leppänen Päivi Posti ja Aki Ojala Toini Hiltunen Ritva Pasma Pirkko ja Markku Sankala Elsa Väisänen Aune ja Veikko Hautala Aili ja Olavi Virtala Marjatta Ojala ja Risto Mononen Kittilä Kittilän Eläkeläiset ry Rauni ja Aarne Maire ja Matti Leena Partio Erkki Laakso Annikki ja Mauno Annikki ja Seppo Hannu Kivijärvi Ritva Hannula Tuula Rauhala Lasse Lompolo Oiva YliSuvanto Kolari MarjaLeena Lapinniemi Seppo Maijala Sulo Kylmämaa Martti Örn Tuula ja Reijo Raappana Annikki Rantakokko ja Muru Voitto Vaattovaara Pello Pellon Eläkeläiset ry SirkkaLiisa ja Kari Taina Juopperi Hannele ja Hansi Hildegard ja Reima Suomussalmen Eläkeläiset ry toivottaa jäsenilleen ja yhteistyökumppaneilleen Hyvää Joulua ja Rauhallista vuotta 2023. Palokan Eläkeläiset Hyvää Joulua Eläkeläinen 6/2022 25
Anneli Korteniemi Martta Puljujärvi Kaarina Viitanen Tuula ja Raimo Isokytö Aila Pikkarainen Marjatta Vaattovaara AnnaLiisa ja Pekka Ylisirkka Reino Laitamaa Pentti Pakisjärvi Lauri Granat Kaarina Alatalo Posio Erkki Karasti Irja Sulin Kalle Sulin Onni Oikarainen Iikka Kaukua Reeta Tuomivaara Lauri Iivari Aija ja Erkki Ronkainen Jorma Lehikoinen ja Sirkka Luokkanen Saara ja Ahti Moilanen Maire ja Martti Mulari Seija ja Taisto Tuomivaara Anja Karjalainen Seija ja Kullervo Huotari Rovaniemi Rovaniemen Eläkeläiset ry Ahola Heikki Ainasoja Helene Aula Raija Fagerström Maija Juupaluoma Kauko Jääskö Sirkka & Martti Kaave Helena Kapraali Kaarina Kelottijärvi Hilkka Kilpeläinen Linnea Kiviniemi Eila Kiviniemi Tapio Koivisto Inga Koivuaho Soile Kolppanen Leila Korkalainen Raija Koskiniemi Arttu Kovala Leena Kämäräinen Ulla Käsityökerholaiset Köykkäneva Kaarina Laine Reino Lakso Sylvi Lassila Vilho Ollila Sirkka Pesonen Kaisu Peteri Anja Piirainen Heikki Polenina Rita Puolakka Kari & Martha Riissanen Pirkko & Lippo Räsänen Erkki Salmela Mirja Sarriolehto Maija & Risto Savolainen Marjatta Senioritanssijat Severinkangas Alli Tähtisaari Seppo & Anja Törmänen Raija Vaara Jukka Vierelä Liisa Vierelä Pirkko Välimaa Kalevi Yliaska Esko Yliaska Irma Ylinärä Sirkka Ylitalo Jouni Ylänen Maija Nätynki Aatos Salla Sallan Eläkeläiset ry Selkälä Valtteri Kellokumpu Toivo Vainio Esa Salmijärvi Leena ja Matti Rontti Marja Leena ja Aaro Majava Aulikki Arola Kerttu ja Pentti Schroderus Elsa Eskelinen Annikki ja Viljo Hautaniemi Maire Kiiskinen Raija ja Heikki Haurunen Tuomo Simo Pirkko Ylikärppä Markus Ylikärppä Aila Kemppainen Raimo Kemppainen Marjatta Hakala Aila Hiltula Pentti Hiltula Erkki Parpala Heimo Kemppainen Erkki Åman Keijo Pakanen Terttu Kalmakoski Jouni Kalmakoski Hilkka Niskala Alpo Peltokorpi Toivo Honkala Tuula Anttila Tauno Anttila Edna Hiltula Esko Hiltula Arvo Kortesalmi Sodankylä Sodankylän Eläkeläiset ry Hilkka ja Asko Apukka Orvokki ja Hannu Koivula Eeva Siirtola Alli ja Teuvo Alamaunu Anneli ja Olavi Raija Bergdahl SirkkaLiisa Maunula Elvi Romppainen Ritva Kivelä Tervola Tervolan Eläkeläiset ry Leila Toivanen ja Pertti Keränen Pirjo ja Raimo Puikko Rainer Kolmonen Mirja ja Heikki Juusola Pertti Tauriainen Aino Kyngäs Sirkka Pulkkinen Eila Hast Laila Tapio Hilkka Haapakoski Maija Ekorre Leena Ranta MarjaLeena ja Tauno Kähkönen Eira Ylimikkotervo Toini Ekorre Maila Ekorre Hilkka ja Mauno Ollikkala Susanna Kultapuro MaijaLiisa Kultapuro ja Kauko Tauriainen Tornio Tornion Eläkeläiset ry Olavi Stoor Juhani Jaako Anneli Stoor Anja Unhola Sauli Hyöppinen Jukka Yliviuhkola Aaro Hyvärinen Mauno Saari Airi ja Aarno Alatalo Pirkanmaa Hämeenkyrö-Viljakkala Hämeenkyrön-Viljakkalan Eläkeläiset ry Sinikka Heino Erkki Moisio Lempäälä Lempäälän Eläkeläiset ry Tuomo Happonen Annikki Lastumäki Reino Viitala Terttu Riutta Matti Rouhiainen Jorma Kilpiö Nokia Nokian Eläkeläiset ry Eissen Reponen Riitta Korpela Hilkka Salonen Aila Tuominen Hannes Veijalainen Ester Kauppila Kirsti Kauppila Anna Haataja Mervi Veijola Jarmo Berg Liisa Jauni Pekka Jauni Arja Einola Airi Vaske Eeva Vihanta Voitto Vihanta Riitta Lehtinen Jukka Lehtinen Helge Nurmi Ilkka Kotiranta Kirsti Toro Harri Toro Terttu Häyrinen Asko Häyrinen Eila Ruisaho Aila Pekkola Ruovesi Pauli Mäkinen Sirkka ja Aarne Jalonen Helena Peltoniemi Pirjo ja Erkki Viitanen Riitta ja Matti Rasinen Jokiska ja Matti Pirjo Pajunen Tatjaana Huhtala Anja Ahonen Tampere Tampereen Eläkeläiset ry Aune Miettinen Ulla Lehmuskoski Seija Leivo Väinö Leivo Lasse Oino Pirkko Lindholm Pekka Luodes Martti Halme Merja Reiman MarjaLiisa Mehtonen Aarno Karjalainen Airi Karjalainen MarjaLiisa Ruohonen Pekka Ruohonen Elisa Nordberg Eeva Lindqvist Kauko Laakso AnnaLiisa Laakso Tuulikki Lindén Paula Kunnas Eila Männikkö Liisa Leppikorpi Sinikka Tirkkonen Urpo Tirkkonen Sauli Harinen Jarmo Salo Seppo Katajisto Rauno Jokinen Yrjö Utunen Maire Kauhanen Veijo Laitinen Valkeakoski Valkeakosken Eläkeläiset ry Juhela Riitta Salminen Mirja Valkama Keijo Valkama Helena Vartiainen Martti Vartiainen Paula Vikman Antti Martikainen Seppo Martikainen Ritva Asikainen Harri Rantala Reino Rantala Pirkko Kytökangas Niilo Koivisto Arto Rantala Raili Parviainen Jouko Peltonen Aune Taiminen Airi ja Terho Kämäräinen Tuula ja Risto Petterqvist Irja Puhilas Reijo Pesonen Jouko Kuivasto Maija Vammala Vammalan Eläkeläiset ry Salme Pihlava Jouni AlanenKarhu Marja Nieminen Juhani Nieminen Leena Nurmi Raija Mäkitalo Tuula Hakanen Esko Lilja MaijaLiisa Soro Mauno Soro Viiala Viialan Eläkeläiset ry Pirkko Halonen Paula Toivola Pirkko Sulander Timo ja Kaarina Heino Heikki Hietala Pekka Renfors JOULUTERVEHDYKSET Tilausajot laadukkaalla kalustolla kaiken kokoisille ryhmille Kaj Kauppila | 050 303 7019 | kaj@saagatravel.fi | saagatravel.fi Tilausajo VM Mikkola on nyt SAAGA TRAVEL ROVANIEMI PYYDÄ TARJOUS Ylöjärven Eläkeläiset ry toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja onnellista Uutta Vuotta 26 Eläkeläinen 6/2022
Pohjanmaa Himanka Tarja ja Arvo Keiski Ulla ja Veikko Vähärautio Ritva Heiskanen Pirkko ja Erkki Vähärautio Terttu AlaTainio Enni Ainali Aira Rauhala Eeva Lauri Maija Hilli Seija Tikkanen AnnaLiisa Räisänen Jorma Mattila Eila Viitasaari Kerttu ja Tapio Borén Taimi Kangas Tarmo Haka Alpo Akolahti Ellen Viitamäki Elsa ja Eero Tuorila Liisa Tilus Inkeri ja Heikki Spak Väinö Spak Eila Rahkonen Sirkka Kordelin Minna ja Markku Sipilä Iiris ja Esa Hakkarainen Eero Akolahti Tuomo Santala Tuulikki Spak Raimo Hietamäki Irja Hietamäki Auli Uusitalo ja Seppo Kallio Maire YliParkas ja Matti Särkilä Jurva Jurvan Eläkeläiset ry Anita Peltola Simo Peltola Ritva Purtola Pentti Purtola Anneli Katajamäki Erkki Katajamäki Taimi Koski Manne Koski Annikki Majasaari Kari Majasaari MarjaLeena Peltola Ritva Mukari Heino Mukari Elmi Katajamäki Pertti Katajamäki Ritva Niemelä Jorma Niemelä Kerttu Lyyluoma Raimo Lyyluoma Kerttu Pihlajamäki Tuula Smeds Marjatta Varala Anneli Tuomela Hannu Tuomela Airi Lyyluoma Reima Lyyluoma Kalevi Männikkö Kauhajoki MarjoRiitta Ahonen Veikko Haanpää Heikki Laine Paula Lehtinen Tauno Lehtinen Matti Luoma Osmo Metsälä Rauno Pirttijoki Sirkka Samppala Kokkola Kokkolan eläkeläiset ry Pirkko Kultalahti Satu ja Tapio Kangas Irja Heikkinen Ossi ja Riitta Korkeaaho Juhani Kolppanen Elvi ja Reino Hakola Ulla ja Alpo Nordlund Pirkko ja Reino Honkaperä Hilkka ja Raimo Heikkinen Tanja Sillanpää Juhani Sillanpää Liisa ja Jussi Jäntti Tuula ja Matti Myllymäki Raija ja Pekka Mäki Maija Seppälä Veikko Tikkakoski Tuula ja Tenho Syrjälä Kurikka Kurikan Eläkeläiset ry Airi Korkiamäki Antti Korkiamäki Eino Korpilahti Sirkka Liikala Ilmari Korkiamäki Pirkko Kallio Aila Laine Veikko Myllyniemi Reima Myllyniemi Raija Myllyniemi Kaija Kuusela Seppo Välkkilä Riitta Kallio Kyllikki Latvala Pentti Latvala Alpo Juvonen Eila Juvonen Kurikan Työväentaloyhdistys Laihia Multisilta Alpo Kinnari Irja ja Raimo Oravasaari Marjatta Tamsi Sisko Saranpää Sinikka Panttila Pekka Nieminen Tuula ja Hannu Niemistö Hellevi ja Jorma Parkkamäki Leena Ranta Kaija ja Jouko Kallio Heleena Kallio Päivi ja Tamsi Jari Pietarsaari Pietarsaaren Eläkeläiset ry Lauri ja Sisko Lehto Tarja ja Esa Ahonen Hilkkka ja Liisa Ritva IsoKungas Pirkko Kalliosaari Aino Valkonen Tuula Öhman Leila ja Juhani Karvonen AnnaLiisa Kotanen Eila ja Tuomo Syri Anja Koskinen Liisa ja Veikko Jokela Gunnel ja Seppo Pietilä Eero ja Eeva Leino Rhea Koskinen Mirja Koskinen Tuula ja Jorma Hanhikangas Seinäjoki Erkki Kalliosalo Mirja Korpinen Liisa YlimysOjala Kaija Latvala Markku Latvala Aune Niemi MarjaLeena Hautala Taisto Haapaniemi Teuva Teuvan Eläkeläiset ry Vaasa Vaasan Eläkeläiset ry Raija Tuomaala Terho Tuomaala Aino Ahonen Seija ja Erik Risberg Mailis Uppgård Seija Ossi Antti ja Taina Haarala Salme Kuusisto Heikki Lilja Eila Halmesmäki Vuokko Ryytty Pirkko ja Kalervo Haapamäki Erik Åsvik Tuula ja Antero Ainasoja Anneli Hautaketo Jaakko ja Tuula Hagelberg Riitta ja Annikki Sulo Ruohoniemi Irmeli Mandell Sirpa Evwaraye Terttu Männikkö Kauko Peltonen Pirkko Peltonen Martti ja Kaarina Urpiola Aulis ja Leena Mariitta Järvinen Heikki Rokka Saara Lehtineva Pirkko ja Reino Peltoharju Eeva Laaksoharju Annamaija ja Jaakko Mäki Kaisu Jerohin Hertta Mauriala Vasabygden Vasabygdens pensionärer rf. Ykspihlaja Lauri Koponen Anneli Koponen Irmeli Anttiroiko Heikki Anttiroiko Anja Veijalainen Eero Lamberg Ulla Tanttinen Tapani Tanttinen Aune Kangasniemi Eija ja Pauli Emmes Ritva Luosa Mikko Vehniäinen Seppo Palonen Aino ja Jorma Raatikainen Pirkko Raivio Liisa Mattila Anneli Nurminen Fjalar ja Ritva Nygren Kirsti Stranius Ulla ja Matti Pohjonen Riitta Koivunen AnnaLiisa Fagernäs Agnete ja Eino Hietikko Aune ja Matti Kettunen Veera ja Eino Päivärinta Aino Jokela Pohjois-Karjala Eläkeläiset ry:n PohjoisKarjalan Aluejärjestö ry Joensuu Joensuun Eläkeläiset ry Kimmo Vartiainen Sirpa Savolainen Arvi Lavikainen Kirsi Lavikainen Eeva Veijonen Anneli Peltonen Urho Peltonen Seija Murtonen Matti Murtonen Aune Ilves Viljo Tallus Mirja Ratilainen Matti Ratilainen Eevi Martikainen Eeva Surakka Ester Kinanen Seppo Raassina Juha Leppänen Lieksan Seutu Lieksan Seudun Eläkeläiset ry Tauno Nevalainen Anneli Tuure Raili Hakkarainen Maija Linna Irma Kettunen Kari Kiiskinen Aaro Ruokolainen Olli Kähkönen Martti Vallius Viljo Pulkkinen Irja Puumalainen Raili Pylkkönen Tyyne Räisänen Ruusu Kärkkäinen Jouko Kärkkäinen Marja Turpeinen Salli Turpeinen Matti Ruokolainen Uimaharju Uimaharjun Eläkeläiset ry Maija ja Veli Saharinen Tuulikki ja Raimo Nuutinen Tuula ja Erkki Ekman Jaakko Juvonen Merja ja Pauli Tahvanainen Pentti Hämäläinen Irene Ristimäki Anja Liimatta Jouko Turpeinen Lilja Ryhänen Manne Ryhänen Irma Pitkänen Irma Penttinen Terttu ja Taisto Mäkelä Marjatta Piitulainen Maija ja Reino Mönkkönen Pirjo ja Tero Silvennoinen Erkki ja Eeva Frondelius Erkki Ilmari Räty Eila Pussinen Ilma ja Matti Nieminen Uimaharjun S-market K-Market Kotiharju Pohjanmaan aluejärjestö ry Hyvää Joulua ja Onnekasta vuotta 2023! Ykspihlajan Eläkeläiset ry toivottaa eläkeläisystäville Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2023 Eläkeläinen 6/2022 27
Satakunta Eura-Säkylä-Köyliö Raimo Salo Heimo Juhola Vappu Leino Raija Virtanen Juhani Kouttinen Anja Viitahalme Tuomo Viitahalme Simo Lähteenmäki Pekka Leino Keijo Viinikainen MarjaLiisa Puisto Ari Puisto Pekka Erkkilä Maire Tanninen Pekka Luusalo Simo Leino Eila Poutanen Merja Salo Tellervo ja Veikko Peltola Veijo Raitanen K-Supermarket Eura Säkylän Sähkö-Puisto Lammela oy K-Market Visio Kankaanpää Kankaanpään Eläkeläiset ry Kokemäki Kokemäen Eläkeläiset ry Aila Myllymäki Esko Saari Hillervo Talvitie Pirkko Vertanen Aino Savinen Tarja Savinen Markku Nieminen Irmeli Mäki Kerttu Perttula Kauko Virta Anneli Oksanen Juhani Oksanen Lassi Haapanen Irmeli Mäkelä Tarmo Mäkelä Paula Valli Mikko Valli Anni Selin Irene Järvinen Aino Salminen Raimo Erkkilä Raija SuominenPeltonen Mikko Vallin Ritva Mäenpää Lea Hakanen Saimi Erkkilä Olli Nurmi Ritva Juutilainen Seija Korkeasalo Mikko Ylinen Anja Ylinen Seija Mäkinen Tuija Virta Anja Virta Paavo Vähätörma Anelma Reinikainen Seija Kilkku Nakkila Pirjo Westergård Pirkko ja Keijo Murro Irmeli Suomi Seppo Salmi Terttu ja Reijo Viinamäki Veijo Nieminen Aira Levonmaa Pori Tuula Telin Jari Pajukoski Maarit Lepomäki Jorma Fagerdahl Tarja Korhonen Anja Mäkinen Anja Harja Altti Jussila Annaliisa Jussila Jouko Tiittainen Teuvo Urho Pirjo MurolaMäkinen Jukka Mäkinen Pirkko Lindblom Markus Aaltonen Aira ja Raimo Nikula Tauno Kovanen Pihlava Viitanen Tanja Viitanen Tapio Jokinen MaijaLiisa Taronoja Pentti Wallin Ritva Wallin Erkki Stenbacka Kalevi Rinne Matti Lamminen Irma Lamminen Lauri Häyrynen Irma Kalliomäki Matti Lengman Katja Lengman Pentti Pöllänen Esa Rönnqvist Tapani Reunanen Pentti Pihlavan Asukastupa Jokisuo Risto Koivisto Jorma Mäkirinta Kari Santala Jarmo Valtala Alpo Valtala Greeta Santikko Esa Turunen Kalevi Turunen Anja Pajunen Raimo Hiltunen Armi Vähähaka Kirsti Vähähaka Timo Laakso Harri Laakso Mirjami Salokangas Hilkka Joensuu Leila Joensuu Pekka Nissi Tiina Nissi Matti Huhmarniemi Rauno Schultz Harri Valtonen Terttu Kivimäki Sirpa Gröndahl Mirja Koskinen Aili Hellman Erja Hellman Matti Ljungman Liisa Huhtanen Arto Kolminniemi Ritva Karinen Ritva Pajunen Seija Fager Ritva Erkkilä Tuula Mirtola Maija Kalliohultti Kaija Kalliohultti Esa Koivuviita Katja Formunen Kalle Vanhatalo Sauli Väkiparta Leena Väkiparta Tauno Koski Merja Koski Raimo Davidsson Päivi Davidsson Markku Salin Saara Rautio Raimo Pietilä Liisa Pietilä Anne Palmu AnneMarie Ruusunen AnneMaj Prehti Arto Rosnell Ilse Danielsson Jukka Stark Seija Anoschkin Aila Stenros R I Pulkkinen Pirkko Hyyrönmäki Reijo Laihanen Eila Laihanen Matti Vuori Irmeli Mäkelä Antero Kärkkäinen Eija Kuusiluoto Reino Kuusiluoto Maija Lehtinen Olavi Törnqvist Maija Törnqvist Raimo Pihlavan Apteekki Pa-Ka Kirsti 02-6482758 Rauma Rauman Eläkeläiset ry Pauli Liekari Anneli Liekari Johanna ViskariGrundström Jarmo Grundström Liisa Okkonen Kyllikki Suoniemi Ritva Parjanen Jouko Perola Lars Erkkilä Pirjo Laine Veikko Saario Sirkku Kosonen Kyllikki Hannukainen Seppo Helva Sirpa Leppälä Simo Koskela Pirkitta Savolainen Eine Mäki Jorma Uusitalo Ulvila Ulvilan Eläkeläiset ry Irmeli ja Jouko Vuohiniemi Timo Selin Anneli Salminen Irja Mikkola Kalle Tamminen Fallsröm Sinikka Fallström Pekka Raija Hellsberg Seija Pyssysalo Seija Vidlund Marja ja Matti Salonen Vuokko ja Jouko Lanne Tuulikki Pihlajamäki Leila Pirttijärvi Terttu Palomäki Raija Letonsaari Eira ja Jukka Salonen Margit Suominen Kirsti lehto Alpo Myllymäki Raune Toini VAS. Ulvilan yhdistys Savo Iisalmi Iisalmen Eläkeläiset ry Anja Kattainen Anja ja Toivo Väätäinen Kirsti Puurunen Reino Puurunen Leena Hiltunen Maija Ruokangas Eini Partanen Irja Eloranta Vilho Kouvalainen Sanni Mursu Aimo Mursu Timo Knuutinen Maila Aronen Liisa ja Tauno Rikkilä Kaija Lappalainen Timo Hiltunen Pirjo ja Seppo Rönkkö Veikko Korhonen Raili Hautamäki Kaarina Korhonen Eila Leskinen Martti Kortelainen Leena Ålander Toivo Sonninen Aino Tikkanen Kahvila Hilla Iisalmen Seudun Hengitysyhdistys ry TTJ-Kuljetus Sonkajärvi Hius-Soppi Iisalmi Kukka ja Hautauspalvelu Bovellan Keitele Kalle Karhunen Juhani Kolari Irja Laukkanen Reijo Laukkanen Ritva Puusaari Salme Qvick Elisa Räisänen Eeva Räty Paula Vesterinen Raili Vesterinen Ulla Ylitalo Kiuruvesi Kiuruveden Eläkeläiset ry Pentti Pursiainen Anneli Ohtonen Sirkka ja Aimo Repka Veikko Pennanen Elsa Sivonen Reino Kumpulainen Kaarina ja Olli Ruotsalainen Jouko Pääkkö Eeva Martikainen ja Erkki Remes Elina ja Tauno Martikainen Aino Qvick Aino Martikainen Anja Aho Väinö Kuljukka Mirja Ahola Aili ja Pentti Saastamoinen Anja Reinikainen Pirjo ja Erkki Pennanen Irma ja Esko Hiltunen Hanna ja Martti Tikkanen Pirjo ja Pekka Fält Leena Tikkanen MarjaLeena ja Erkki Kärkkäinen Kaisa Hyvönen Vilho Pehkonen Pirjo ja Seppo Piippo Kuopio-Kallavesi Erkki Virtanen Vieno ja Heimo Leena Toivanen Heikki Kasanen JOULUTERVEHDYKSET Savon Aluejärjestö ry toivottaa eläkeläisystäville Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! 28 Eläkeläinen 6/2022
Paula Tarvainen Leena Pölkki Anna Liisa Raatikainen Leena Niskanen Juhani Tanski Sirkka Jeulonen Paavo Svenn Risto Asikainen Maija Ovaskainen Väinö Ovaskainen Inkeri Moilanen Salme ja Veijo Liisa Liimatainen Ritva Hoffren Kirsti Joki Olavi Joki Mervi Höylä Veijo Kekkonen Tuula Räsänen Seppo Räsäsnen Leppävirta Leppävirran Eläkeläiset ry Rautalampi Rautalammin Eläkeläiset ry Sonkajärvi Väinö Karppinen Kari Rönkkö Elsa Vatanen Kalevi Tuovinen MarjaLeena Tuovinen Eila Mikkonen Kake Kauppinen Irma Kauppinen Asko Julkunen Ritva Rönkkö Antti Lappalainen Jouko Köttö Juhani Hujanen Eila Hujanen Vexi Heikkinen Jouko Lampinen Kauko Vornanen Aarne Rönkkö Jorma Rönkkö Suonenjoki-Iisvesi Suonenjoki-Iisvesi Eläkeläiset Ry Tuusniemi Tuusniemen Eläkeläiset ry Varkaus Varkauden Eläkeläiset ry Leena ja Olli Anja Varis Erkki ja Marita Lea Itkonen Kirsti Pirinen Raija Puumalainen Pirjo Tavi Pirkko ja Antero Asikainen Annikka Kaistinen ja Matti Potila Milja ja Pertti Sirpa ja Esko Imma ja Pirkko Heiskanen Tuula Rautio Riitta Issakainen Seija ja Pentti Huisko MarjaLeena Peltola Meeri Ruuskanen Jouni Bordi Arja ja Leo Vihanne Mirja Tsupari Warkauden Vasemmisto ry Joulutervehdys! Matti Semi, kansan edustaja (vas.) Uusimaa Vantaa Helena Grönqvist Raili Pääskynen Tapani Pääskynen Raili Sarvi Ritva Ronkainen Sirkka Santala Tuula Kivijärvi Mauri Kivijärvi Eila Järvi Raimo Rajaaho MajBritt Gustafsson Anja Sundberg Sirkka Hakkarainen Aila Silvennoinen Varma Silvennoinen Seija ja Kari Saukkonen Kauko Niemelä MarjaLiisa Viljamaa Hanko Hangon Eläkeläiset ry – Hangö Pensionärerna r.f Havukoski Havukosken Eläkeläiset ry Hyrylä Hyrylän Eläkeläiset ry Simo Hyökki Paula Hyttinen Maija Oksala Matti ja Sirkka Korhonen Riitta ja Juha Saukkola Kerttu ja Reino Viirtala Virva Takala AnnaLiisa Räsänen Lahja ja Kaj Nyberg VeliMartti ja Pirjo Yltävä Leo Ruotsalainen Hyvinkää Anneli Toivanen Eila Ervasti Kerttu Kallinen Aarne Lindgren Pekka Kaihevaara Birgit Herala Pirkko Keihäsjärvi Terttu Järvinen Ari Hautala Jukka Nieminen Pirkko Nieminen Pirjo ja Rauno Vallinkoski Yrjö Hujanen Arvo Nurmela Järvenpää Ritva Lehtinen Antti Salomaa Marika Saarinen Jouko Saarinen Sinikka Ojamaa Taisto Ojamaa Terttu Vattukallio Aino Koponen Marjatta Holmberg Einar Holmberg Leo Hramoff Taisto Putous Antero Nylund Orvokki Putous Kalle Kortetjärvi Liisa Kortetjärvi Raili Hellberg Tapani Hellberg Ella Nylund Viljo Heikkinen Karjaa-Pohja Karjaan-Pohjan Eläkeläiset ry Karkkila Irma Laakso Carita Jäntti Liisa Klemola Kirsti ja Pentti Lopina Terttu ja Tauno Koivunen Kari Jääskeläinen Ulla ja Pentti Ahjoniemi Juhani Salminen Rauno Helminen Eino Huotari Martti Härkönen Tarja ja Petri Dunder Jorma Snellman Tellervo ja Esa Vepsäläinen Ismo Nikander Tarja ja Matti Salminen Veikko Huhtimo Elvi Aalto Kerava Keravan Eläkeläiset ry Johanna Korhonen Maila Hölttä Shamsul Alam Tuija Husari Li Andersson Päivi Suovuo Jonna Weckström Jonnamaarit PirinenLepistö Valtteri Ahokas Jussi Saramo Pia Lohikoski Juhani Lohikoski Oili Liukkonen Tilma Liukkonen Ritva Vallius Eila Tallus Ritva Leinonen Kaisu Paavo Timonen Ritva Innala Anneli Värttiö Esko Pursiainen Jukka Toikander Kerttu Mehtonen Mikko Raunio Heikki Komokallio Riitta Törmänen Ulla Jalkanen Raimo Jalkanen Pauli Saarinen Ritva Saarinen AnnaLiisa Valtanen Asser Peltonen Taimi Ollila Sinikka Peltonen Anja Parviainen Tarja Ruotsalainen Riitta Kuusisto Raili Lindberg Tuula Haring Arto Tuomi Lauri Saloriutta Pirjo Sandberg Ilona Savelius Keijo Kyyhkynen Sylvi Torvinen Ritva Salo Arvo Visti Seija Himanen Eetu Voutilainen Markku Liimatainen Anja Raninen Eero Hämeenniemi Ritva Pennanen MaijaLiisa Ruusunen Tuulikki Heinonen Ilmari Heinonen Kerttu RotolaPukkila Tuula Carstensen Osmo Varinen Tellervo Varinen Inkeri Savolainen Seppo Ronkonen Kirkkonummi Sirkka Salminen Pentti Hämäläinen Klaukkala Anttila Tarja Anttila Risto Backman Armi Engström Kaija Engström Pertti Halonen Pertti Halonen Vappu Huovari Maila Itäniemi Seppo Itäniemi Sirkka Kanerva Outi Kyllönen Aarne Kyllönen Anneli Lehtinen Aira Lehtinen Erkki Mäkinen Lea Mäkinen Heikki Ollila Veikko Serenius Arja Tikkanen Liisa Toikkanen Hannu Toikkanen Saara Toikkanen SirkkaLiisa Vertti Pirkko Korso Korson Eläkeläiset ry Lohjan seutu Lohjan Seudun Eläkeläiset ry Porvoo Helena Mattila Kirsti Hiltunen Margit Wallenius Airi Ekman Irma Isoaho Eero Julkunen Helena Leino Hannu Pahla Eila Jussila Martta Väisänen Kuopio-Kallavesi Eläkeläiset ry toivottaa kaikille Eläkeläisystäville Rauhallista Joulua ja Onnea Vuodelle 2023 Uudenmaan Aluejärjestö toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Riemukasta Uutta Vuotta Etelä-Espoon Eläkeläiset ry toivottaa hyvää joulua sekä hyvinvointia ja onnellista uutta vuotta 2023 Hakunilan Eläkeläiset ry toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Eläkeläinen 6/2022 29
Piia Olsson Ruth Laakso Ulla Lindroth Raili Vuorinen Jussi Mård Irma Haverinen Anneli Kelometsä Raili Heikkilä Tuula Kukkonen Kaino Kukkonen Marja Leena Sorvali Ritva Mäntymäki Heikki Ronkainen Ritva Kyllästinen Raija Andersson Ritva Karvonen Seija Koponen Tuula Korhonen Raimo Järvelä Anneli Järvelä Tapio Ruuskanen Liisa Paasela Rajakylä-Länsimäki Tuula Saastamoinen Tuomo Saastamoinen SirkkaLiisa Lahtinen Matti Lahtinen Kirsti Halenius Kyllikki Heikkilä Sirkka Ahltedt Merja Räsänen Merja Järvenpää Mirjam Viitanen Tikkurila Matti Savolainen Anja Heilimo Margareetta Lindfors Leila Renfors Irmeli Koponen Urho Kumpulainen Anja Lamberg Pirjo Kukkoaho Rauno Kurkela Kirsti Immonen Aimo Immonen Pia Koskinen Tuovi Malinen Orvokki Jaakkola Riitta Vastamäki Anneli Elo Vihti Martti Korhonen Seija Korhonen Arto Viherkanto Seija Vilkman Raine Hellgren Helvi HeikonenHellgren Aira Luusua Sisko Halén Jaakko Laitinen Kirsti Laitinen Virpi Juvonen Varsinais-Suomi Dragsfjärd Dragsfjärdin Työväen Eläkeläiset – Dragsfjärds Arbetarpensionärer ry Esko Antikainen Solbritt Antikainen Eino Antikainen Elvi Antikainen Pentti Aitamurto Eva Väänänen Bror Väänänen Kaj Lindblom Kristina HakolaWass Tomy Wass Kauko Pietikäinen Henrik Lindholm Tuija Lindqvist Raili Fagerlund Railo Sahlgren Carola Sjöblom Salme Jäntti Lisa Lagerström Love Lagerström Toini Grönqvist Kerttu Heikkilä Helmer Andersson IngeMaj Färm Hilding Helle Gunilla Johansson Markku Palviainen Britte Ollila Timo Ollila Sonja Rantanen Rauli Rantanen Katri Lindroos Aulis Lindroos Satu Sjöblom Senja Dunder Kenneth Dunder MajBritt Gustavsson Ritva Hautapaakkanen Paavo Hautapaakkanen SvenOlof Holmström GunMaj Lindström Ethel Österberg Olof Österberg Kristina Ahlqvist LeifGunnar Ahlqvist Dolores Mickelsson Nancy Hagelberg Birger Fagerlund MarjaLeena Lindroos Ralf Lindroos Forssa Forssan Eläkeläiset ry Ahonen Maire Ahonen Mirja Ahonen Veijo Avila Maila Honkala Päivi Honkala Raimo Hyvärinen Juhani Ilvonen SirkkaLiisa Kesti Pirjo Koski Markku Koski Martti Lundell Hilkka Lundell Unto Mattila Heimo Paunila MarjaLiisa Rassi Olavi Simola Liisa Simola Veijo Kaarina Kaarinan Eläkeläiset ry Eira Nurmi Pertti Nurmi Merja Uunimäki EevaLiisa Nordman Eija Toljander Jouko Soini Ilmi Saapola Leena Laitinen Jorma Rintamaa Tuula Salo Mari Salo Tuula Rintamaa Raija Raittio Erkki Leppänen Sirpa Asklöf TerttuLeena Pyyhtiä Terhikki Keskinen Aulis Leinonen RiittaLeena Leinonen Lena Nylund Marja Laiho Kari Laiho Elli Jokinen Kaarina Pesämaa Leena Karjalainen Pirjo Tuominen Turkka Tuominen Marja Kuusto Jarmo Kuusto Juhani Hämälainen Loimaa Hannu Peltonen Pirkko Hämäläinen Pentti Hakala Armi Kuusisto Raimo Kuusisto Pekka Nurmi Tarja Vainio Olavi Vainio Eila Rautanen Seppo Saurio Eino Mattila Maija Virtanen Esa Rouhiainen Sylvi Rouhiainen Jouko Jaakola Marja Koskenmäki Simo Jalovaara Usko Heinonen Hannu Kojo Paula Suojanen Ari Löytömäki Ritva Ihamäki Lauri Hiiri Eila Kolu Lea Merta Lemmikki Jääskeläinen Reija Peltonen Parainen Sirpa Hamunen Eija Remes Soilikki Laaksonen Piikkiö Maija Lehtonen Onni Lehtonen Gunborg Suominen Matti Suominen Seija Peltonen Kari Peltonen Pirjo LundellLindqvist Paula Nurmi Pirkko Leino Heljä KarjalainenManninen Tapio Manninen Tuija Pyökäri Paavo Pyökäri Pirjo Niemi Ari Niemi Ritva Halinen Marjatta Helin Juhani Helin Eila Lindroos Hilkka Hietarinta MarjaLiisa Teräväinen Raision seutu Jussi Mäkitalo Aarre Lehtonen Vappu Lehtonen Anja Kontio Pentti Levonen Sirpa Ruisniemi Aimo Ruisniemi Liisa Päivästö Eira Roiha Seppo Kalliotie Helge Laaksonen Eija Nurmi Reijo Nurmi Soile Salmi Raimo Salmi Taina Virta Seppo Suhonen Matti Järvenpää AnnaLiisa Järvenpää Risto Mäkelä Terttu Mäkelä Raimo Karimäki Viljo Heikkilä Jukka Tyyskänen Lea Pietiläinen Kari Pietiläinen Eino ja Kaarina Koivikko Reijo Tuomi Småtrask Matti Mauri ja Anita Salmela Raija Koivisto Terttu Kuusinen Arto Rossi Seppo ja Mirjam Suni Eija ja Pauli Järvinen Salo Salon alueen Eläkeläiset ry Kirsti Lindholm Paavo Rantsi Raili Suontausta Pirjo LundellLindqvist Harri Lindholm Jouko Leppälahti Veikko / Ritva Vennonen Laila Vähälä Hilkka Lindholm Turku Turun Työväen Eläkeläiset ry Jaakko Ahola Ahti Kautiainen Tuula Ek Raili Lehtelä Leena Saarisalo Ken Helenius Kirsti Kaire Jouko Aso Pekka Arvonen Kurt Laie Kaija Kiessling Eva Holm Uusikaupunki Kangas Irmeli Alanko Raija Kassila Sinikka Wahlbäck Seija Rantanen Pirjo Mäkirinta Päivikki Saarni Margareeta Virtanen Sinikka Virtanen Tauno JOULUTERVEHDYKSET Varsinais-Suomen Aluejärjestö ry toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta Uudenkaupungin Eläkeläiset ry Hyvää Joulua ja parempaa Uutta Vuotta 2023 30 Eläkeläinen 6/2022
Koistinen Iiris Hakkarainen Hilkka Lehti AnnaLiisa Korhonen Osmo Uusitalo Orvokki Luoto Helena Haverinen Pertti Muut Kisakeskuksen kurssilaiset, Raasepori Hannele PitkäLiukkonen MaijaLiisa Pitkä Pirjo LundellLindqvist Pertti Lindqvist Erja Isaksson Pekka Isaksson Antti Honkonen Sisko Salonen Eva Rönkkö Ulla Karppinen Riitta Saarinen Kävelypässit eli askelmiljonäärit Risto Ahonen Toivo Berg Esko Grekelä Pekka Heikkinen Antti Honkonen Hannu Hurme Pekka Isaksson Aarno Jalonen Jorma Pikkarainen Pentti Ruutikainen Pertti Vuorio Hannu Partanen Hallinto ja henkilökunta Eläkeläiset ry:n hallitus Matti Huutola Tuula Telin Leena Salo Heikki Mäkinen Antti Perkkalainen Lahja Hanhela Raija Raittio Ilkka Kotiranta Eläkeläiset ry:n henkilökunta Jan Koskimies Tuomas Talvila Anna Autio Heli Grönroos Tiina Hestad Aaron Kallinen Evgeniya Mazurova Jukka Mustakallio Tiina Rajala Eva Rönkkö Ulla Virtanen O liko Koskelan Akseli sankari? Tai isänsä Jussi? Oliko alikersantti Rokka sankari? Tai kaverinsa Hietanen? Kirjallisuuden sankarihahmoja he ainakin olivat. Esikuvana varmasti ihan kunnioitettavia ihmisiä ja vastaavia arjen sankareita on maailma täynnä. Suota on ojitettu ja kaskea poltettu maailman sivu. Luokkansa puolesta on myös taisteltu riistäjää vastaan ja on taisteltu omaisuuden ja oman maan puolesta niin kauan kun ihmiskunta on ollut olemassa. Jussi ja Akseli tekivät mitä tekivät pakon sanelemana, elääkseen säädyllistä elämää, elättääkseen perheensä. Rokka ja Hietanen olisivat varmaan jättäneet sotilaalliset sankariteot tekemättä, jos olisivat itse saaneet päättää. Oliko Paavo Nurmi sankari, tai vielä kovempaa juossut Virenin Lasse? Oliko Veikko Kankkonen sankari, tai enemmän voittoja napannut Ahosen Janne, tai kaikkien pikkumäkimiesten idoli Nykäsen Matti? Oliko Veikko Hakulinen sankari, tai Niskasen sisarukset? Nurmi juoksi hiilimurskaista rataa Suomen maailman kartalle, onneksi ei kartalta kokonaan pois, vaikka juoksikin rataa vastapäivää. Viren otti Münchenissä vain piikkarit jaloistaan pois. Aikalaistensa tapaan ammattilaissankareita molemmat. Hyppynsä suorittanut Kankkonen ei ottanut pipoaan päästään pois, mutta asetteli sen enemmän otsalle, Ahonen taasen otti viisi keskieuropan mäkiviikon voittoa. Nykänen taas otti muuten vaan. Nykymittapuun mukaan Hakulinen ei pitänyt Holmenkollenilla kiirettä kun sai hiihtoajan 3.33.33. Ikimuistoinen numerosarja jokaiseen tietokilpailuun. Toki tuolla ajalla ja mustikkasopalla Hakulinen sai ensipalkinnon ja kuninkaallisen kättelyn. Urheilun menestyjistä tehdään helposti sankareita, olivatpa sitten saavuttaneet menestyksensä mustikkakeitolla, verenvaihdolla, suojuoksulla, kukin tavallaan. Kukaan ei varmaan kiistä sitä kovaa työtä mitä ovat tehneet. Mutta sankaruus on myös kovin helposti katoavaista tikkurilaisella huoltoasemalla. Toisten sankaruus taas on niin teflonmaista, ettei siihen tartu huulirasvat, ei mustanmakkaran rasvat. IHMINEN TEKEE toisesta sankarin, ei siihen kukaan yksin pysty. Ei voi vain julistautua sankariksi, ei niin että se olisi myös uskottavaa. Hitler, Mussolini, Franco, Idi Amin, Pol Pot, ja kymmenet muut hirmuhallitsijat. Kaikki aikansa julistautuneita sankareita, mutta eivät hekään itse sitä sankaruuttaan luoneet. Tosin heidän ihailijoillaan ei ollut muuta mahdollisuutta kuin ihailla ja kannustaa. Nykyään jo voi, varsinkin täältä kaukaa, sanoa, että en arvosta noita yksinvaltiaita mitenkään sankareina, eikä moni muukaan enää. Onneksi. Urheilusankareita voi pitää sankareina, niin silloin kun ovat saavuttaneet jotain merkittävää, mutta myös silloin kun ovat jääneet kiinni laittomista keinoista. Ei enää niinkään sen urheilusuorituksen takia, mutta siitä että ovat tunnustaneet rikkeensä. Kaikki eivät kyllä tunnusta ja sitä en arvosta. Kirjallisuuden fiktiivisankarit ovat sankareita vain kirjan sivuilla ja kun illalla kirjankannet sulkeutuvat ja valot sammuvat, sankaruus on ollutta ja mennyttä. OLIN JOSKUS kestävän hyvinvoinnin asiantuntijan, professori Arto J. Salosen luennolla, jossa hän kertoi rikkauksista ja siitä mitä sillä sanalla tarkoitetaan, miten se ymmärretään eri puolilla maailmaa. Meidän länsimaisessa kulttuurissamme rikas ihminen käsitetään rikkaaksi varallisuuden, omaisuuden mukaan. Onko hän omasta mielestään sankari, tai perheensä mielestä henkilö joka on arjen sankaruudellaan saanut rikkautensa? Salosen kertoman mukaan on myös toisenlaista rikkautta, toisenlaista sankaruutta. On paljon ihmisiä, joilla ei ole varallisuutta, joilla ei ole mitään käsin kosketeltavaa. Ainoa lohtu elämälle on, kun äiti tulee monen tunnin kävelyn jälkeen kotiin, kantaen mukanaan isoa vesikuormaa. Lapsi sisaruksineen on odottanut äitiä kotiin hoitamaan perhettään, ruokkimaan ja hellimään lapsiaan. Lapsen ainoa rikkaus on, kun sankariäiti on taas kotona. Sankareita, onko heitä? PAKINA JUKKA LUUKKONEN Eläkeläinen 6/2022 31
KULTTUURI Vantaan Puistokulmaan kokoonnuttiin esiintymään ja juhlimaan viisitoista vuotiasta Työläislaulajat-kuoroa. HILKKA BLOM, TYÖLÄISLAULAJAT V antaan Hiekkaharjuun kerääntyi marraskuun puolivälissä kuoroja Tampereelta, Nokialta, Jyväskylästä, Helsingistä ja Vantaalta esiintymään syyslaulajaisissa sekä juhlimaan 15-vuotiasta Työläislaulajat-kuoroa. Puistokulman suuri juhlasali täyttyi ääriään myöten innokkaista kuorolaulun ystävistä. Ajatus yhteisten laulajaisten järjestämisestä syntyi kaksituhattaluvun alussa. Ensimmäiset laulajaiset Helsingin Kinaporissa 2006 olivat huikea menestys. Sen jälkeen kuorot ovat kokoontuneet Jyväskylään, Vantaalle, Tampereelle ja Nokialle. Järjestelyvastuu on aina paikallisella kuorolla. Isäntäkuoro Työläislaulajat juhli 15-vuotista laulutaivaltaan. Kuoron perusti dir.mus. Reino Bäckström vuonna 2007. Sekakuoro laulaa neliäänisesti työväenja rauhanlauluja. Syyslaulajaisten teemaksi oli valittu Rauha ja Rakkaus. Juhlat alkoivat samannimisellä laululla, jonka sanat ovat Eevi Kaasisen ja sävellys Reino Bäckströmin. Työläislaulajien jälkeen esiintymään saapui helsinkiläinen Arjen laulu johtajanaan Miina Viitala. Juontaja Matti Savolainen haastatteli lyhyesti kuorojen johtajat ennen ensimmäistä laulua. Jyväskylästä saapunutta sekakuoro Iltatähteä johti Olga Kallio. Kuoro lauloi mm. ukrainalaisen kansanlaulun Bandura. Tampereen Eläkeläisten neliäänisesti laulava kuoro Taipumattomat johtajanaan Tuulikki Linden kajautti vuosikymmenten kokemuksella neljä laulua, joiden joukossa kuultiin myös ukrainalainen kansanlaulu. Nokialta tullut Eloisat-kuoro esitti Kirsti Toron johdolla mm. Myrskyluodon Maijan. Eläkeläiskuorojen jälkeen syyslaulajaisissa esiintyi lauluryhmä Liiton Laulajat Helsingistä johtajanaan Sauli Malinen. Aulikki Oksasen sanoittama ja Kaj Chydeniuksen säveltämä Siirtotyöläinen oli heidän laulujensa joukossa. Lopuksi kaikki kuorot kerääntyivät salin etuosaan laulamaan yhteislaulun yleisön kanssa. Minä soitan harmonikkaa on lastenkirjailija Eduard Uspenskin luoman krokotiili Gena -hahmon iloinen syntymäpäivälaulu. Lisäväriä taidenäyttelystä Värikkäät maalaukset koristivat Puistokulman tiloja. Kuvataiteilija Marjut Salosen ohjaamien KSL:n Vantaan Sivistysjärjestön kuvataideharrastajien joukko oli ripustanut esille laadukkaita taideteoksia, joihin yleisö tutustui väliajalla. Mieleiset ja edulliset taideteokset matkasivat tapahtuman jälkeen kuorolaisten mukana uusiin osoitteisiin. MUSIIKKKI Mariska: Mäihä. Kaiku Records 2022. NELIKYMPPISEN Anna Maria Rahikaisen nimi sanoo harvalle mitään mutta taiteilijanimi Mariska jo useammalle ainakin muutamien muiden artistien levykansia katselleelle. Jo 20 vuotta sitten ensimmäiset äänitteensä hiphopin ja rapin maailmassa julkaissut Mariska on nimittäin kirjoittanut kohtalaisen määrän hittejä muille naisesiintyjille. Sanan taitamisesta kertoo melko tuore Reino Helismaa -palkinto ja jo aikoja sitten Kalevalaisten Naisten liiton myöntämä Larin Paraske -palkinto. Oman lastenrunokirjankin hän on julkaissut. Rohkeutta rikkoa rajoja on, kymmenisen vuotta sitten hän meni ja voitti Seinäjoen Tangomarkkinoiden sävellysja sanoituskilpailun. Mäihä on Mariskan seitsemäs soolokiekko sen jälkeen kun Pahat Sudet -kokoonpano hajosi. Kaikki kappaleet hänen omaa tekoaan paitsi Pienii fiiliksii, jonka on tehnyt ja osin duettona tulkitsee Popeda-veteraani Pate Mustajärven kanssa. Pieni veteraanikoukku on myös levyn aloitusraidalla Terveisin Doris. Useampi muistanee J. Karjalaisen Doris-hitin vuosien takaa ja siitä on napattu paitsi nimiviite myös pari alkusointua kunnes tämä Doris lähtee omilleen. Kun Mariskalla on sanoitustaitoa niin hän menee teksteillä vähän syvemmälle kuin ne tavalliset tyhjät kertosäkeet. Toki löytyy tätäkin kertosäemallia eli Sit kun mul on sut toistuu kyseisessä nopeassa biisissä aika usein. Esimerkiksi Finlandia kertoo melko tavallista tarinaa, jossa nainen yrittää ymmärtää vaikka mies lyö ja sanansa syö. Lopulta tavarat lentävät porraskäytävään, mutta silti Mariska toivoo, että joskus herkkä pieni poika miehen sisällä löytää rauhan. Ja sitten soi Finlandia. Mielenkiintoisimpia lauluja on junasta käynnistyvä Pahuus on hiipinyt Parikkalaan, jossa voi kuulla yhteiskuntakritiikkiäkin. Mariska on kirjoittanut levylle herkähkön rakkauslaulun Niin paljon, jossa soivat viulut ja akustinen kitara mutta osaa tehdä myös rankkaa tekstiä kun kappaleessa 10K, jossa ”anna kymmenen tonnii niin teen mitä vaan”, mikä voi viitata vaikka Suomeenkin levinneeseen SugarDate-ilmiöön. Mariskan lauluääni on melko tyttömäinen, mutta ehjä. AKI RÄISÄNEN Mariska V IL LE JU U R IK K A LA Räppäristä enemmäksi Syyslaulajaisten lopuksi kaikki kuorot kerääntyivät laulamaan yleisön kanssa yhteislaulun Minä soitan harmonikkaa. K A LE V I B LO M Rauhaa ja rakkautta syyslaulajaisissa 32 Eläkeläinen 6/2022
KULTTUURIKLUBI SISKOTUULIKKI TOIJONEN TEATTERI Brechtiä jokanaiselle. Musiikkiteatteri Kapsäkki, Helsinki. Esitykset ainakin 3.2.2023 saakka. K irjailija Sirpa Kähkösen pohdinta, miksi älykkäät naiset suostuivat miesneron muusiksi tukalissa oloissa, on kypsynyt loisteliaaksi, Taru Mäkelän ohjaamaksi musiikkinäytelmäksi Brechtiä jokanaiselle. Kähkönen on tehnyt huolellisen taustatyön ja paneutunut ihaillun Bertolt Brechtin taustalla vaikuttaneiden naisten toimiin ja kohtaloihin, taiteilijaneron pimeitä puolia peittelemättä. Kähkönen ei kiellä Brechtin neroutta ja lahjakkuutta eikä väännä hänestä pelkkää karrikatyyriä, mutta muistuttaa, että jokaisen lahjakkaan taitelijan taustalla on nainen. Näytelmä keskittyy kuuluisan kommunistin pakomatkaan puolisonsa Helene Weigelin, heidän lastensa, sihteerinä työskennelleen Grete Steffin ja tanskalaisen rakastajattarensa Ruth Berlaun seurueessa natsien kynsistä Suomeen 1940 ja heidän tukalaa pakolaisuuttaan Hella Wuolijoen ja muiden vasemmistolaisten suojeluksessa. Taru Mäkelä on ottanut hallitusti ja herkkävireisellä taiteellisella katseella käsiinsä Kähkösen nerokkaan käsikirjoituksen. Menoa ja meininkiä esityksessä riittää, mutta Mäkelä myös päästää katsojan roolihenkilöidensä syvimpiin sielun syövereihin antaen tilaa tunteille. Esityksen kruunaa flyygelin äärellä soittava ja laulava säveltäjä Marko Puro, joka on säveltäjä Selma Savolaisen kanssa koostanut esitykseen erinomaisesti sopivan musiikin. Ihania naisia neron lahkeissa On käynyt selville, että valtaosan Bertolt Brechtin tuotannosta kirjoittivat häneen hullaantuneet naisystävät, joiden toteutumatta jääneitä kirjallisia ambitioita taiteilijanero napsi häikäilemättä teoksiinsa. KIRJA Ville Hänninen: Kään nekohta – Kansitaiteen nousu 1950–60luvuilla. Hämeenlinnan taidemuseon julkaisu. 2022. NÄYTTELY Käännekohta: suo malaisia 1950–60lukujen kir jankansia ja ajan innoittamaa kuvataidetta Hämeenlinnan tai demuseossa 30.4. saakka. KIRJALLISUUTEEN JA sen visuaalisiin muotoihin perehtynyt tietokirjailija ja kulttuuritoimittaja Ville Hänninen on jo vuosia luonut herkän katseensa vähäiselle huomiolle jääneeseen kansitaiteeseen. Kirjassaan Käännekohta hän analysoi asiantuntevasti ja erittäin kiinnostavasti kansitaiteen kultakautta 1950–60-luvuilla. Kirjan tyylikäs ulkoasu on graafikko, sarjakuvataitelija Ville Tietäväisen käsialaa. Kirja liittyy Hämeenlinnan taidemuseon hienoon näyttelyyn, jossa kansikuvien lisäksi on esillä myös ajankuvaa heijastelevaa kuvataidetta. Hänninen esittelee kirjassa näyttelyn kaksi lahjakasta, hyvin erilaista kansitaitelijaa. Ratkaisu on perusteltu, sillä he edustavat ääripäitä, hyvin erilaisia näkökulmia taiteessaan. Paremmin kuvataitelijana tunnetuksi tulleen Ahti Lavosen (1928– 1970) suunnittelemat Otavan runokirjojen kannet ovat kansitaiteen lyriikkaa kauneudessaan. Graafikko Martti Mykkäsen (1926–2008) suunnittelemat, lähinnä konstruktivismiin nojaavat typografiset Tammen Keltaisen kirjaston kirjojen kansikuvat ovat todella hienoja, ajattomia kansitaiteen kruunun jalokiviä. Kirjaa lukiessa ja näyttelyssä hihkuu riemuista oivaltaessaan, kuinka tavattoman puhuttelevasti, informatiivisesti ja ovelastikin taitelijat avaavat kirjojen tarinoita tai oppija tietokirjojen antia vuoropuhelussaan tekstien kanssa. Kuinka kansikuvat kuiskaavat, huutavat ja viettelevät tekstien pariin. Katseita kansitaiteeseen Lukemista jouluksi KIRJAT JOULULUKEMISEKSI voisin suositella monia syksyn kirjavalioista, mutta palstan rajallisuuden vuoksi nostan vain kaksi kotimaisen tuotannon mestariteosta. Tätä kirjoittaessa molemmat ovat myös Finlandia-palkintoehdokkaita. Olli Jalosen Stalker-vuodet (Otava) on riipaiseva, kielellisesti kirkas, psykologisesti terävänäköinen tutkielma. Omakohtaisiin kokemuksiin perustuva kirja kuvaa urkintaa 1970-luvun Suo mes sa, mutta ennen kaikkea taidokas romaani seuraa nuoren opiskelijan viattomuuden menetystä epäeettisessä projektissa. Taiten kirjoitettu tutkielma sivullisuudesta, ihmisen luisumisesta valheiden ja yksinäisyyden kehään. Lähes trillerimäiseksi yltyvän kirjan väkevin teema on sen traagisen päähenkilön minuuden murtuminen. ”En ole minä, vaan muiden heijastama harmaa peili”, hän toteaa. ” Heikki Kännön historiallista romaanikerrontaa ja spekulatiivista fiktiota yhdistävät kirjat muodostavat ainutlaatuisen, taiteen ja elämän suhdetta tutkivan universumin”, hänen kustannusyhtiönsä Sammakko luonnehtii. Tähän on helppo yhtyä. Uusimmassa romanissaan Ihmishämärä (Sammakko) Kännö vie lukijat myyttien ja esoterian maailmoihin ja eriskummallisiin historiallisiin, eurooppalaisiin rinnakkaistodellisuuksiin huikealla tarinankertojan taidollaan. Faktoilla ja fiktiolla sämpläävä, mukaansatempaavan lumoava kirja tarjoilee kulttuurihistoriaa ja taiteen filosofiaa parhaimmillaan, ironiaa ja empatiaa unohtamatta. S A M M A K KO Heikki Kännö Olli Jalonen P EK K A N IE M IN EN / O TA VA Eläkeläinen 6/2022 33
KULTTUURI NIINA HAKALAHTI Lähetä runosi osoitteeseen Niina Hakalahti, Kukkolan katu 16, 33400 Tampere tai niina.hakalahti@sci.fi. RUNOPYSÄKKI V uoden viimeisellä Runopysäkillä on jälleen tarjolla monipuolinen kat taus. Runoissa tarkkaillaan luontoa ja sen kautta tunteita, kommentoidaan yhteiskunnan tapahtumia, ollaan kiitollisia yhteisön voimasta sekä katsellaan lapsuuteen. Raimo Pasasen runossa laveerataan laajasti. Kattavat siveltimen vedot mahdollistavat sen, että yksityiskohdat piirtyvät tarkkoina esiin. Runossa on paljon kuvallisuutta: ”Tiheään ahdetut tähdet/leikkaavat toisensa haavoille” tai ”Kenenkään näkemättä keinuttaa meri/sulolanteitaan”. Hyvin nähty! Koneeseen matkaavat Lentävät hollantilaiset on itselleni vähän vaikeasti hahmotettava kuva. Kun on taitava runokuvien luoja, kuten Pasanen, niin voi luottaa siihen, että vähemmän on enemmän. Agraari-ilmeinen on esimerkiksi niin painava määre jo itsessään, että sen ympärille kannattaa jättää tilaa. (Kellastuvakortinen-sanaan on varmaankin vahingossa tullut iso alkukirjain?) Pidän siitä, miten runollinen maalaaminen pysäytetään arkisella konkretialla, kuten ”Luen turkulaisrunoutta”. Pasasen runossa luonto ei ole vain jossakin ulkona, vaan se tunkeutuu kuusensiemeninä ihmisen rakentamaan ympäristöön; kaakeleille. Lopussa tulee aamu, ja runon puhuja kaihoilee soutajia kaleeriinsa – hyvä yllätysveto ja mielenmaiseman kuvaus. Itse en välttämättä kaipaisi enää loppuun kahta viimeistä synteesisäettä, siirtävätkö ne ehkä runon fokusta vähän äkkinäisesti uuteen suuntaan? Tämäkin toki on makuasia, ja kaikkiaan Pasasen runo tarjoaa ehdottomasti lukunautinnon. Pimeää ja pimeää Marketta Salinin Pimeneviä aikoja ottaa kantaa energiakriisin poikimiin lieveilmiöihin. Runo puhuu sekä konkreettisella että symbolisella tasolla, tämä näkyy jo heti otsikossa sekä ensimmäisessä säkeistössä. Pimeneviä aikoja on vahva runo, siinä kaikuu niin Arvo Turtiaisen kuin koko Kiilankin perintö. Salinin säkeet ovat väkeviä: ”Yö on armoton;/terveytensä uhraten on duunarien mentävä/ hirsien liikkeitä valvomaan.” Vastakohtien voima sävyttää Salinin runoa: pimeä ja kirkas rinnakkain asetettuina vahvistavat toisiaan. Loppu tuo mieleen jotkin Nazim Hikmetin säkeet: ”Kylmä ahneus on valloillaan, /siitä on puhuttava/painavin kirjaimin.” Salli Kajosmäen runossa keskitytään pimeän ajan yhteen hetkeen. Runossa antaudutaan luopumiselle – hyvällä tavalla. Lehdet ovat tippuneet maahan ja muodostavat värikkään maton. Maa lepäilee, on siis rauhassa lehtien alla. Verbimuotojen yksikkö on makuasia, ja ehkä se vähän vaikuttaa merkitykseenkin: ”varjot syvenee” ja ”kaikki on yksin”. Varsinkin jälkimmäisessä voi tulkita, että yksikkömuoto laajentaa merkitystä ihmisistä kaikkeen muuhunkin, toisin sanoen koko luonto painaa päänsä ja odottaa. Pimeään vuodenaikaan siirtyminen kuvataan runossa lohdullisena, ei surun kautta. Kiitollisuutta Anne Fredrikssonin Kulje kanssain, edelleen -runo kuvaa yhteisöllisyyttä sekä joukkovoimaa ja -iloa. Vaikka runo on selvästi kirjoitettu tiettyyn esiintymistilanteeseen liittyen, voi lukija tavoittaa siitä yleisemmänkin tason. Runo välittää sen ihmeellisen tunteen, kun yksi plus yksi onkin sata tai tuhat, jotain itseä suurempaa tapahtuu. Juuri esiintymistilanteessa tai muussa luovassa toiminnassa voi saavuttaa flow-tilan, jossa minä unohtuu ja syntyy tilaa jollekin muulle: ”Jatkui siis laulu ja lähes hävisi kauhu.” Yhdessäolemisen, luovuuden ja heittäytymisen ilosta syntyy ihme. Kulje kanssain, edelleen on kiitollisuudenosoitus tällaiselle tapahtumalle. Into Niemisen Kuopus 1933 on hellä katsaus lapsuuteen ja omaan historiaan. Riimitetty runo käyttää kieltä rikkaasti ja linkittyy tyylillisesti ennen 1950-lukua vallinneeseen perinteiseen runosuuntaukseen. Kun runossa on loppusoinnut ja käänteisiä sanajärjestyksiä, joskus saattaa jokin kohta muodostua hieman kimurantiksikin. Kuopus 1933 -runossa saa yhden säeparin lukea muutamaan kertaan, jotta asia selkenee: ”Ehdoilla luodon viljavan maan/ satoja kylväjä korjata saa.” Säkeissä on ottomannismaista kieputusta, oman lisänsä tekee ”satoja”-sanan kaksi eri merkitystä. Kokonaisuutena Kuopus 1933 -runo kertoo sujuvasti ja eloisasti siitä, millaiseen maailmaan sitä on synnytty ja millaista elämä on ollut. Kaksi viimeistä säettä jäävät kaikumaan lukijan korviin komeasti. ”Kevyt mutta painava” Runo välittää sen ihmeellisen tunteen, kun yksi plus yksi onkin sata tai tuhat, jotain itseä suurempaa tapahtuu. Kuopus 1933 Syntyi kuopus maailmaan viljan tuoksuja aistimaan. Juurelle keon ja kuhilaan äidin helmoista tutimaan. Lämpöä, lempeä tulvillaan siskot ja veli jakamaan. Ehdoilla luodon viljavan maan satoja kylväjä korjata saa. Näin kävi pienelle pellavapäälle Pappan ja Hilman viimeiselle. Kasvoi viljan tähkän lailla astellen reippaasti luodon mailla. Kolmannen polven ”torppariks” ryhtyi sukupolvien perinne yhtyi. Tunsi voiman, tuoksun maan oppi työtänsä rakastamaan. INTO NIEMINEN, PORI Pimeneviä aikoja Kun hämärretään hitaasti, ei enää huomaa, milloin yö on tullut. Lehdessä lukee, että työntekoa siirretään yöaikaan. Ensimmäisenä suomalainen hirsitehdas. Piankos muutkin, kun sähköä säästyy. Yö on armoton; terveytensä uhraten on duunarien mentävä hirsien liikkeitä valvomaan. Pimeät ajat huutavat kirkkaita valoja, jotta totuus näkyisi. Raskaita parruja on valittava, niitä pinottava ja paukutettava kovaa. Kylmä ahneus on valloillaan, siitä on puhuttava painavin kirjaimin. MARKETTA SALIN, HELSINKI 34 Eläkeläinen 6/2022
Kirjastossa osaava henkilökunta myös neuvoo sopivan runolukemisen löytämisessä.” Hyvät pyhät, hyvä arki Lueskelin Päivi Haanpään tuoretta kirjaa Lupa lorvia – Kirjoitusja muita harjoituksia kiireen pysäyttämiseen. Harjoituskirja on jatkoa Haanpään Pysähdyskoe-teokselle. Uutuuskirjassa yhtenä kiireenpysäytysharjoituksena on runotauko. ”Mikä on kevyt mutta painava, nopea mutta hidas, pieni mutta suuri?” Haanpää esittää lukijalle retorisen kysymyksen. Vastaus on tietenkin runo. ”Pidä runotauko” -luvun lopussa Haanpää antaa vielä lukuvinkkejä. Muutenkin kirjassa on paljon kivoja juttuja kuten tietoa puunhalausviikosta tai vinkkejä pilvien seurantaan. Pari lukuvinkkiä voisin antaa minäkin. Tänä vuonna ilmestyneistä runokirjoista voisin suositella esimerkiksi Olli Sinivaaran Puut-kokoelmaa sekä Eeva Åkerbladin teosta Huolenpitoja. Kirjastossa osaava henkilökunta myös neuvoo sopivan runolukemisen löytämisessä. Toivon kaikille hyviä pyhiä, mutta ennen kaikkea hyvää arkea niin kuluvana kuin myös alkavana vuonna. Runopysäkki-palsta on olemassa ensi vuonnakin. Odottelen siis runopostia! › ”Tuho ja toivo” Syyskuun Runopysäkkiblogin runoilijat ovat: Maija Kontinen, Kalervo Virta ja Eero Räisänen. Lue osoitteessa elakelaiset.fi/ blogit R O IN E P IIR A IN EN / K U V IA S U O M ES TA .F I Kulje kanssain, edelleen Olisipa joku nauhoittanut meille itselle ainutkertaisen esityksen, Saisi kuulla, eikä luulla miten juttu oikein meni. Aivan hirveästi etukäteen jännitti, pari yötä jopa valvotti. Lavalle noustessa mummon lahkeet tutisi, tuntui että mikkiin vain mumisin. Mutta kas, ihan ykskaks huomasin kuinka lattialla tanssijalkoja kovin vipatti. Kuinka ihanaa olikin katsoa, että meidän laulun tahdissa niin moni toistaan halasi, lämpimästi sylissään piteli. Lähes kyyneleet silmissä ja äänikin – nyt liikutuksesta vähän täristen kulki. Jatkui siis laulu ja lähes hävisi kauhu. Tyyli vaihtui, alkoi rokki, ehkä joillekin shokki? Sekin taisi sujua kohtalaisesti, tanssi ainakin jatkui mallikkaasti. Kokemus kaikkiaan oli lopulta hieno. Tuskin ikinä toistuu, mutta laulun sanoin: ”Muisto vain jää” Pakko vielä lisätä, että ilman bändiä olisi ääni jäänyt vähäiseksi ja rytmikin vajaaksi Kiitos nöyrä ihan kaikille, Kulje Kanssain osallistujille sekä tilaisuuden mahdollistajille ANNE FREDRIKSSON, HELSINKI Tiheään ahdetut tähdet leikkaavat toisensa haavoille. Vasemman taivaan puolella pilvi raollaan kuin avattu ovi. Lentäviä hollantilaisia matkalla kuuraiseen koneeseen. Luen turkulaisrunoutta. VakkaSuomen savi sylissään juoksee joki mereen. Moneen kertaan tallatun torin ylle heittyy kirkontornin kalpea varjo. Tuuli etenee mäkien poterosta toiseen. Lehdettömän puun oksalla availee lintu ääntään. Agraariilmeinen hahmo laahustaa Kellastuvakortisen saran laitaa. Kuusensiemeniä varisee avoimesta ikkunasta kylpyhuoneen kaakeleille itämään. Kenenkään näkemättä keinuttaa meri sulolanteitaan. Aamua läikähtää kuusikon latvusten yli. Tarvitsen kaleeriini soutajia. Tunnollisia orjia on mahdoton saada. Osaavat vaatia palkkaa. Kärttävät ruokaa ja juotavaa. Ristinpalasten kaupustelijan taskusta pilkistää ryövärin käärinliina. RAIMO PASANEN, ESPOO Maa lepäilee värien peitossa. Varjot syvenee, valo hakee tietä. Kaikki on yksin, ajatuksineen, odotuksineen, päät painautuneena. Kukaan ei itke. SALLI KAJOSMÄKI, KEURUU Eläkeläinen 6/2022 35
ELÄMÄ Säästövinkit käyttöön – ruoka kypsäksi vähällä energialla. PIIA RANTALA-KORHONEN T alven pimein selkä on kohta edessä, keskitalven juhlakausi tuo onneksi valoa pimeimpään aikaan. Nyt on juuri oikea aika hemmotella itseä ja läheisiä arjen pienillä herkkuhetkillä. Ota kauneimmat astiat kaapista käyttöön, hanavesikin maistuu juhlavalta kristallilasista. Pienillä asioilla arkeenkin tulee pilkahdus juhlaa! Kun energian hinta on huippulukemissa ja elintarvikkeet kallistuvat jatkuvasti, voi niitä yrittää kampittaa siirtymällä edullisempiin raaka-aineisiin ja ottamalla 1970-luvulta tutut energiansäästövinkit käyttöön. Teknologia on vuosikymmenien aikana onneksi kehittynyt ja tuonut uusia keinoja energian säästämiseen. Mikroaaltouuni on tehokkain tapa kypsentää ja lämmittää ruokaa. Monet kasvikset kypsyvät mikrossa kuvun alla ihanteellisiksi, esimerkiksi parsakaali säilyttää heleän värinsä mikrokypsennyksessä. Kypsennysaika riippuu kypsennettävän ruoan määrästä, 250 grammaa paloiteltua parsakaalia kypsyy 4-5 minuutissa. Uusin tulokas on air fryer, joka on oivallinen laite yhden ja kahden hengen talouksiin. Air Fryer on itse asiassa pieni kiertoilmauuni, jossa kuuma ilma kypsentää ruoat rapeiksi nopeasti ja ilman rasvaa. Voisiko sitä kutsua suomeksi ilmapaahtimeksi? Olen itsekin vielä noviisi ilmapaahtimen käytössä, mutta erityisen hyvin sillä ovat onnistuneet lohkoperunat ja juuressuikaleet sekä kalat. Ainekset täytyy asetella paistokoriin niin, että ilma pääsee kiertämään niiden ympärillä vapaasti. Kalaan lisätään suola vasta kypsentämisen jälkeen, niin pinnasta tulee herkullisen rapea. Oman kokemuksen mukaan 20 minuutissa kypsyvät niin kuorineen lohkotut perunat kuin paksut lohimedaljongitkin 180 asteessa. Ilmapaahtimella voi paistaa myös leivonnaisia. Pienessä taloudessa on kätevää, kun siinä voi paistaa niin monta pakastekarjalanpiirakkaa tai joulutorttua kuin kerralla tarvitsee, eikä tarvitse lämmittää isoa uunia muutaman leivonnaisen tähden. Valmiin pizzan ilmapaahdin lämmittää herkulliseksi, mikrossa siitä tulee ikävän sitkeää. Liedellä moni ruoka kypsyy kannen alla jälkilämmöllä vielä pitkään sen jälkeen, kun on pannut levyn pois päältä. Aamupuuro kypsyy hiljaa hautumalla vartissa, kun puuro on saanut kunnolla kiehahtaa ja sen jälkeen sen voi kääntää levystä tehot pois ja puuron jättää kannen alle hautumaan. Katariina Vuoren kauniissa ja idearikkaassa Saunakeittokirjassa näytetään, miten monipuolisesti puusaunan kiuasta voi käyttää ruoanvalmistuksessa. Kiukaan pesän jälkilämmössä voi kypsentää ruokaa aivan samalla tavalla kuin puuhellan uunissa. Lämpimissä leivissä etikan happo, hunajan ja punajuurten makeus sekä juuston suolaisuus muodostavat makuhermoja hivelevän kokonaisuuden. Piristystä pimeään pikkuherkuilla SUOLAISTA JA MAKEAA 36 Eläkeläinen 6/2022
Lämpimät punajuurileivät kahdelle 6–8 punajuurta 1 rkl rypsiöljyä 1 rkl balsamicoa ½ tl suolaa mustapippuria ja timjamia 100 g pyöreää vuohenjuustoa 1 rkl juoksevaa hunajaa tai siirappia 2 pyöreää pikkurieskaa Kuori punajuuret ja leikkaa kan nat pois. Punajuuria jää yli esimer kiksi salaatissa tai ruokien lisäkkei nä käytettäväksi, ne säilyvät useita päiviä jääkaapissa peitetyssä kul hossa. Kannattaa kypsentää sa malla lämmöllä niin paljon raakaai neita kuin mahdollista. Punajuuret lohkoiksi ja pane lohkot kulhoon. Ri pottele päälle mausteet, lorauta öl jy ja balsamico juuresten päälle. Se koita niin, että kaikki punajuuret maustuvat. Asettele punajuuret air fryerin paistokoriin tai leivinpaperin päälle uunipellille. Kypsennä juureksia air fryerissä 20 minuuttia 180 astees sa tai uunissa 225 asteessa puo li tuntia, kiertoilmalla riittää 200 astetta. Kumoa kypsät punajuuret vadille odottamaan hetkeksi. Pane rieskat air fryeriin ja lado kypsät punajuuret rieskojen pääl le. Aseta niiden päälle viipale vuo henjuustoa. Kypsennä rieskoja air fryerissä 200 asteessa viisi mi nuuttia tai uunin yläosassa 10–15 minuuttia, kunnes juusto on saa nut pintaan kauniin kullanruskeaa sävyä. Pane valmiit rieskat kau niille lautasille, valuta leipien pääl le juoksevaa hunajaa. Etikan hap po, hunajan ja punajuurten makeus sekä juuston suolaisuus muodosta vat makuhermoja hivelevän koko naisuuden. Appelsiinisuklaajuustokakku 8–10 annosta Tämä juustokakku valmistuu ilman uunia. Se on vegaanisena myös luontaisesti laktoositon. Glutee nittoman version valmistat käyttä mällä gluteenittomia keksejä kak kupohjassa. En halua mainostaa nimeltä mai nittuja tuotteita, mutta koska ve gaanisissa tuotteissa on eroja, kerron reseptissä, mitä olen itse käyttänyt. Kermanjäykistäjää ei ole toistaiseksi markkinoilla kuin yh tä merkkiä. Kokemukseni mukaan se auttaa pitämään kasvipohjaisen vaahdon ryhdikkäänä. Toinen vaih toehto on valmistaa vaahto val kosuklaasta samalla tekniikalla kuin kakun suklaavaahto. 200 g vegaanisia suklaatäyte keksejä, esim. Oreo 75 g vegaanista margariinia, esim. sininen Keiju Täyte 2 dl vegaanista vispikermaa esim. Oddly good tai kauravispi 150 g tummaa, vegaanista suklaata 2 tl vaniljasokeria 300 g vegaanista maustamatonta tuorejuustoa 1 prk Oddly Good vispiä 1 dl sokeria 2 appelsiinin mehu ja raastettu kuori 3 tl agar agaria jauheena Koristeluun 1 dl appelsiinimarmeladia 1 prk vegaanista vispiä + 2 tl vanil jasokeria + 1 pussillinen Dr Oetkerin kermanjäykistäjää 1 rivi tummaa suklaata karkeana raasteena Valmista kakku irtopohjavuokaan tai kakkurenkaalla suoraan tarjoilu vadille. Pingota leivinpaperi rengas vuoan pohjalle niin, että ylimenevät reunat jäävät vuoan ulkopuolelle. Pese appelsiinit huolellisesti kuu malla vedellä ja tiskiharjalla. Kuumenna purkillinen vispiä kat tilassa. Kaada se kulhoon paloitel lun suklaan päälle, sekoittele kun nes suklaapalat ovat sulaneet ja seos on tasaista. Raasta puolikkaan appelsiinin kuori ja sekoita se vanil jasokerin kanssa suklaaseokseen. Anna seoksen jäähtyä viileässä. Pane keksit ja sulatettu margarii ni tehosekoittimeen ja aja ne tah namaiseksi massaksi. Keksit voi murskata myös kulhossa puisella perunanuijalla ja lisätä margariinin niiden joukkoon. Kaada keksimas sa vuokaan ja taputtele tasaisek si kerrokseksi vuoan pohjalle. Pa ne kylmään odottamaan. Vaahdota suklaaseos vaaleaksi vaahdoksi ja kaada se keksipohjan päälle. Pane vuoka kylmään odottamaan. Raasta molempien appelsiinien kuori lautaselle. Halkaisen hedel män ja purista niistä mehu. Kaada mehu ja kuoriraaste pieneen katti laan. Sekoita agaragar huolella me hun joukkoon. Ota vuoka kylmästä odottamaan seuraavaa täytettä. Vaahdota pur killinen vispiä pehmeäksi vaahdoksi sähkövispilällä. Lisää vaahtoon tuo rejuusto, sokeri ja vispaa tasaisek si. Kuumenna nyt appelsiinimehu ja anna sen kiehua vähintään kak si minuuttia. Näin varmistat, että agaragar liukenee kunnolla ja mas sa hyytyy tasaisesti. Kaada mehu kermajuustomassaan sähkövispi lällä koko ajan vispaten. Agar agar hyytyy nopeammin kuin liivate, var mista täytteen sekoittuminen ta salaatuiseksi. Kaada täyte suklaa täytteen päälle ja tasoita pinta. Anna kakun hyytyä jääkaapissa vä hintään neljän tunnin ajan, mielui ten yön yli. Ota kakku jääkaapista ja irrota vuoan reunus varovasti. Liu’uta kak ku leivinpaperin päältä tarjoiluva dille lastaa apuna käyttäen. Toinen tekniikka on repiä leivinpaperin kah teen osaan ja vetää puolikkaat ka kun alta pois. Jos pursotat pinnalle tulevan vaahdon, laita pursotinpus siin valmiiksi tylla ja jätä pussi odot tamaan. Sekoita appelsiinimarme ladin rakenne rikki ja levitä se kakun pinnalle, mutta jätä reunoille muu tama cm ilman marmeladia. Vaahdota koristelua varten pur killinen vispiä ja vaniljasokeri peh meäksi vaahdoksi. Lisää kerman jäykistäjä ja vispaa sähkövispilällä varsin kovaksi vaahdoksi. Lusikoi vaahto pursotinpussiin ja pursota vaahto kakun pinnalle. Voit yhtä hy vin lusikoida sen kauniiksi keoiksi. Koristele pinta suklaaraasteella. Aprikoosiherkku neljälle Suoraan laseihin koottu jälkiruoka on helppo mutta näyttävä päätös aterialle! Lasijälkiruokaa voi muun nella mielensä mukaan, mitä kaa pissa sattuu olemaan. Hedelmät ja marjat sopivat hyvin mukaan rai kastamaan annosta. Aikuisten an noksiin voi lorauttaa tujauksen ker malikööriä vaahdon sekaan. 4 suklaahippukeksiä tai digestiveä 1 dl kuohukermaa tai kauravispiä 1 rkl sokeria + 1 tl vaniljasokeria 1 dl aprikoosihilloa suklaarouhetta tai keksimuruja pintaan Pane keksit lasien pohjalle, ne voi hyvin murskata rikki. Vaahdota ker ma ja mausta sokereilla. Lusikoi puolet vaahdosta keksien päälle. Jaa vaahdon päälle laseihin hillo ja lusikoi tai pursota loppu vaahto la seihin. Koristele suklaarouheella tai keksimuruilla. Suoraan laseihin koottu jälkiruoka on helppo mutta näyttävä päätös aterialle. Appelsiini-suklaajuustokakku valmistuu ilman uunia. Eläkeläinen 6/2022 37
ELÄMÄ S uomesta muutti Ruotsiin työn vuoksi 1950–70-luvuilla kaikkiaan noin 400 000 suomalaista. Osa heistä jäi uuteen kotimaahansa, osa palasi takaisin ennemmin tai myöhemmin. Karkkilalaisen Pentti Lopinan työreissu 1970-luvulla kesti viisi vuotta. Sinä aikana hän oli neljässä eri työpaikassa ja löysi itselleen vaimon. Nyt Lopina on kirjoittanut omaelämäkerrallisen romaanin noista vuosista. Kirjan päähenkilö Pekka lähtee matkaan pienestä maalaiskylästä Pohjois-Pohjanmaalta ja päätyy Boråsiin lähelle Göteborgia. Paluu Suomeen kuitenkin on mielessä ja viimein se toteutuu, kun Karkkilasta järjestyy työpaikka ja asunto. PEKAN TARINASSA on paljon Pentti Lopinan ja monen muun työläisen elämää. – Pekan hahmossa kerron omaa tarinaani siellä. Mukana kertomuksessa on matkan varrella tapaamiani ihmisiä: suomalaisia, ruotsalaisia ja monen muun kansalaisia. Heidän nimensä olen muuttanut. Loin kirjaan myös uusia ”fiktioihmisiä”, kertoo Pentti Lopina, joka toimii aktiivisesti Karkkilan Eläkeläisissä. – Pekka lähti Ruotsiin kaverinsa kanssa baarissa tehdystä pikapäätöksestä. Kielitaidottomille nuorukaisille tuli vastaan monia ongelmia. Tekeville kuitenkin löytyi Göteborgissa töitä ja vaikeatkin asiat selvisivät jotenkin. LOPINA KERTOO että kirja on ollut työn alla monta vuotta. Kirjoitustyylillään hän halusi saada tunnelman, että todella ollaan Ruotsiin maalla. – Ensin kirjoitin version, joka oli lähinnä muistiinpanoja. Toinenkaan versio ei vielä tuntunut hyvältä, niinpä kolmas kerta toden sanoi ja tamperelainen kustantaja lupasi tehdä sen palvelukustanteena. › Pentti Lopina: Ruotsiin työn pe rässä. 210 sivua. Mediapinta 2022. Entisten viisasten kerho ylitti 1 000 kysymyksen rajan. E ntisten viisasten kerho loikkasi 9.12. eli tämän lehden ilmestymispäivänä 1?000 kysymyksen rajan yli. Kysymyksiä on julkaistu Eläkeläiset ry:n kotisivuilla viikoittain 10 kappaleen sarjoissa. Kerhon perustajäsenet ja kyselijät Topi Berg ja Pekka Isaksson ovat siis tehneet visailuun 100 kysymyssarjaa. Mistä kaikki alkoi? Ensimmäinen kysymyssarja julkaistiin 27.3.2020, ja se alkoi tämmöisellä selityksellä: ”Näyttää siltä, että koronasta tulee kestävyyslaji. Sen arvellaan vaivaavan suomalaisia pitkään. Bergin Topi ja Isakssonin Pekka ovat lyöneet viisaat päänsä yhteen ja siitä iskusta syntyi Entisten viisasten kerho, joka tekee 10 kysymyksen visailuja erityisesti suojelukohteeksi julistetun 70+ -väen huviksi ja kiusaksi. Nuoremmatkin saavat vastata, jos lupaavat olla kilttejä.” KUN KERHON JUONTAJAT ovat kaksi ja puoli vuotta kyselleet, niin kysytäänpä välillä heiltä: › Miltä tämmöinen jopi on tuntunut? › Joko jumittaa vai onko vielä intoa jatkaa? › Mitä olette itse saaneet kerhon toiminnasta? Onnetar arpoi kahteen ensimmäiseen kysymykseen vastaajaksi Topin ja kolmanteen Pekan. Näin he vastasivat: ”Mukavaa hommaahan tämä on, varsinkin kahteen pekkaan vedettynä. Se, että keksii kymmenen tai kahteen pekkaan viisi kysymystä per nuppi, ei ole ylivoimainen tehtävä. Vedin lähikapassa kaksi talvea tietovisaa, jossa oli joka viikko 24 kysymystä. Siinä oli välillä pakkopuurtamisen makua.” ”Vähän välillä jumittaa, mutta jatketaan. Kohtahan on joulunpyhät tulossa, jolloin meillä on joululoma.” ”Kerran yksi tuttu sanoi, että teette pojat hyviä kysymyksiä. Annoin sen kympin, jota oli vippaamassa.” LOPUKSI JULKAISEMME kaksi erikoistietokilpailukysymystä, jotka Topi on laatinut juhlan kunniaksi: 1) Kuinka korkea on tavallinen muoviämpäri: a) 25 cm, b) 30 cm, c) 35 cm? 2) Mikä oli maailman suurin saari ennen kuin Grönlanti löydettiin? VASTAUKSET: 1) Jos mittanauhanne on oikein kalibroitu, tiedätte vastaukseksi 25 cm eli vaihtoehto a:n. 2) Grönlanti. › Entisten viisasten kerho tarjoilee joka perjantai kymmenen kysymystä kotisivullamme: elakelaiset.fi/toiminta/ entistenviisastenkerho ”Vähän välillä jumittaa, mutta jatketaan” ENTISTEN VIISASTEN KERHO Pentti Lopina kirjoitti kirjan työvuosistaan 1970-luvun Ruotsissa. P EN TT I LO P IN A Pekan tarinassa on paljon Pentti Lopinan ja monen muun työläisen elämää 38 Eläkeläinen 6/2022
Lämmin höyry kostuttaa ja lämmittää hengitysteitä ja lisäksi vähentää limaa ja tukkoisuutta. Se voi pienentää riskiä hengitystieinfektioihin, jotka ärsyttävät keuhkoja ja heikentävät suoritusta. Vesipiipun lämmin höyry kosteuttaa äänihuulia ja parantaa äänen laatua. Astmaatikoille Yskänärsytykseen Pakkasilman kuivuuteen Ärtyneen nielun lievitykseen Katupölystä kärsiville Laulajille Käheään ääneen HAE OMASI APTEEKISTA TAI TILAA VERKKOAPTEEKISTA! Valmistettu Suomessa H HÖ ÖY YR RY YÄ Ä H HEEN NK KEEEEN N –– SSEE H HEELLPPO OTTTTA AA A!! VESIPIIPPU-INHALAATTORI Höyryhengitys on vanha tapa hoitaa tukkoisuutta – Vesipiippu on helppo ja kätevä tuote siihen! Vesipiippu on inhalaattori, joka kosteuttaa tehokkaasti suun, nielun, kurkun ja äänihuulet. Se tuo nopeaa helpotusta kipeään kurkkuun, yskään ja tukkoiseen nenään. Helppo käyttää, sopii sekä aikuisille että lapsille.
YHDISTYKSET TEKSTI JA KUVAT PEKKA ISAKSSON E läkeläiset ry:n Pirkanmaan Aluejärjestön 50-vuotisjuhlien teemaksi Nokian Kerholassa nousi muutos. Suuri ansio siitä kuuluu oivalliselle juhlapuhujavalinnalle. Tampereen yliopiston gerontologian professori Anu Siren puhui muutoksesta ajan ja ympäristön, sukupolvien ja ihmisen kasvun näkökulmasta. – Suomalainen yhteiskunta on 50 vuoden takaiseen aikaan verrattuna vauraampi ja turvallisempi. Se näkyy ihmisten kannalta eliniän kasvuna. Suurella osalla ihmisiä on pitempi elämä ja pitempi myöhäisen aikuisiän vaihe, Siren totesi. ELINIÄSSÄ ON tapahtunut todella suuri harppaus. 1970-luvun alussa miesten elinikäodote oli 66 vuotta, nyt se on 79 vuotta. Naisten vastaavat luvut olivat ja ovat 70 ja 85. Yli 70-vuotiaita on nyt paljon enemmän kuin silloin. Eliniän pidentyminen ei kuitenkaan ole pidentänyt varsinaista sairauksien ja toimintakyvyn vaikeuttamaa vanhuutta. – Suomalaiset seniorit ovat nyt tutkitusti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja osallistuvat monin tavoin, myös aktiivisina poliittisina toimijoina, yhteiskunnalliseen elämään. Ihmisten elämänkaaressa elinaika on pidentynyt keskeltä niin, että keski-ikäisinä ja myöhäiskeski-ikäisinä eletyt vuodet ovat lisääntyneet, Siren sanoi. Eläkeläiset elävät entistä useammin puolisonsa kanssa. Leskiä on vähän verrattuna 50 vuoden takaiseen aikaan. Sirenillä oli siihen yksinkertainen selitys, joka selvästi huvitti kuulijoita: – Ukkokullat pysyvät hengissä. Siren totesi, että eläkeläisistä on tullut merkittävä voimavara lähipiirilleen muun muassa lastensa, lastenlastensa, ystäviensä ja muiden ikätovereidensa auttajina. Myös kanssakäyminen lasten ja lastenlasten kanssa on lisääntynyt. Tutkimuksilla on voitu osoittaa, että vanhemmat auttavat enemmän nuorempiaan kuin päinvastoin. SIREN AMPUI ALAS pari suosittua, jo latteuksiksi muuttunutta sanon”Puhe ikävuosista vain numeroina peittelee kielteistä asennetta vanhenemiseen” Digitalisoituminen asettaa järjestölle suuria haasteita Professori Anu Siren (vasemmalla) avasi kiinnostavia näkökulmia keskusteluun ikääntymisestä. Hänen vieressään juhlaohjelmaa seurasi aluejärjestön sihteeri Marja-Liisa Salminen. Digitalisoituminen asettaa suuria haasteita eläkeläisjärjestöille, mutta on älylaitteista myös hyötyä ja iloa vaikkapa ohjelmasuoritusten tallentamisessa. PEKKA ISAKSSON PIRKANMAALLA OLI Eläkeläiset ry:n yhdistysten yhteistoimintaa jo 1960-luvun jälkipuoliskolla. Aluejärjestönkin syntysanoja aseteltiin viimeistään vuonna 1966, mutta virallisesti aluejärjestö perustettiin vasta vuonna 1972 – Alusta alkaen aluejärjestön tavoitteena ja työnä on ollut vähävaraisten ja pieneläkeläisten asioiden ajaminen ja heidän elinolojensa kohentaminen. Niin on nytkin. Työssä on saavutettu myös onnistumisia, vaikka toimintaympäristö ja siinä tapahtuneet muutokset ovat asettaneet suuria haasteita. – Nykyään yksi suurimmista haasteista ovat nopean digitalisoitumisen aiheuttamat vaikeudet. Työmme suuntautuu myös näiden vaikeuksien ratkaisemiseen, sanoi aluejärjestön puheenjohtaja Vilho Ponkiniemi avatessaan 50-vuotisjuhlan. Aluejärjestö perustettiin aikana, jolloin Eläkeläiset ry:ssä elettiin voimakkaan järjestöllisen laajenemisen vaihetta. Järjestäytymisen tarvetta lisäsi eläkejärjestelmän uudistaminen, johon kuului niin sanottu kansaneläkepaketti ja edellisen vuosikymmenen alussa syntyneen työeläkejärjestelmän kehittäminen. Eläkeneuvotteluissa 50 vuotta sitten Aluejärjestöä juhlimassa oli myös Lempäälän Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtaja Ahti Joensuu. Hän osallistui viisi vuosikymmentä sitten Metalliliiton autopuolen aktiivina neuvotteluihin, joissa käsiteltiin hänen työnantajansa Vehon kanssa yrityksen aikoinaan perustamien eläkejärjestelmien sulauttamisesta uusiin eläkejärjestelmiin. – Vaikka indeksikorotus olisi kolminkertainen, ei se korottaisi pienimpiä työeläkkeitä riittävästi, Ahti Joensuu sanoo. Professori Anu Siren muistutti Pirkanmaan aluejärjestön 50-vuotisjuhlassa, että muutos on luonnollinen osa ihmisen elämää. 40 Eläkeläinen 6/2022
Sirkka Karvonen (oikealla), Anneli Lehtonen ja Ulla Merikoski esittivät juhla erikoisnumerona itämaisia tansseja. Ukko kullatkin pysyvät hengissä.” – Olin Metallin koulutuskeskuksessa Murikassa, kun minua tultiin hakemaan neuvotteluihin. Niitä oli pohjustettu jo useamman kerran ja nyt oli tarkoitus saada aikaan sopimus. Koko päivä kuitenkin väännettiin ja sen kuluessa saatiin sovituksi perusta lakisääteiseen järjestelmään siirtymiseksi – Meillä oli muutamia sellaisia etuja, jotka korvattiin rahalla. Korvaus arvioitiin sen perusteella, kuinka paljon etuudet olisivat vaikuttaneet myöhemmin maksettuihin eläkkeisiin Vehon eläkejärjestelmässä. Järjestely koski siihen asti työssä olleita, ei myöhemmin palkattavia. Neuvottelut olivat merkittävä tapahtuma minun kannaltani, Joensuu sanoo. Joensuu sanoo, että työeläkejärjestelmä olisi hyvä, jos se olisi säilynyt sellaisena kuin se alkuvuosina oli. Niin ei ole käynyt, eikä järjestelmä takaa pienipalkkaisille kunnon eläketurvaa. – Nyt puhutaan isosta indeksikorotuksesta ensi vuoden alusta. Vaikka se olisi kolminkertainen, ei se sittenkään toisi pieniin työeläkkeisiin riittävää korotusta, Joensuu arvioi. OLAVI KEINÄNEN OLI VUOSI 1972. Ennenaikaiset eduskuntavaalit Suomessa, koko Istanbul 24 tunnin karanteenissa, verisunnuntai Pohjois-Irlannissa – 13 katolista marssijaa tapettiin, Suomi jäi 1. kerran ilman mitalia Sapporon talviolympialaisissa, kansanterveyslaki voimaan, ensimmäiset peruskoulut aloittivat Pohjois-Suomessa, Lasse Viren voittaa Münchenin olympialaissa kultaa 10 000 ja 5 000 metrillä ja Pekka Vasala 1 500 metrillä ja Kempeleen Eläkeläiset ry:n perustamiskokous pidetään syyskuun 4. päivänä. Puhetta johti 20 hengen kokouksessa Toivo Björkberg. Jäsenmaksuksi päätettiin 10 markkaa ja jäsenkirjan hinnaksi 50 penniä. 50-vuotisjuhlassa marraskuun alussa 2022 oli Kempeleen työväentalon sali täpötäynnä. Nyt lähes 200 jäsenen yhdistyksen puheenjohtaja Veikko Keränen kertoi juhlan avaussanoissa tyytyväisenä, että jäsenmäärä kasvaa joka vuosi, niin nytkin lähes 20 uutta jäsentä. Erityisen kiinnostuneita entiset ja uudet jäsenet ovat ryhmämatkoista, joita yhdistys järjestää jatkuvasti. Jokatorstaiset tapaamiset ovat jatkuvasti jäsenten mieleen. – Me pyrimme tarjoamaan ikääntyville vapaa-aikaan harrastuksia. Yksin ei ole kiva olla, sanoi Keränen. ELÄKELÄISET RY:N puheenjohtaja Matti Huutola kantoi huolta huomisesta, kun nopeasti nousseet hinnat iskevät rajusti pienituloisiin eläkeläisiin. Yli puolet eläkeläisistä saa eläkettä alle 1 500 euroa ja suuri joukko yrittää tulla toimeen pelkällä takuueläkkeellä. – Vuodenvaihteen kovat indeksikorotukset kompensoivat hintojen korotukset kohtuullisesti hyvää työeläkettä saaville, mutta pientä eläkettä saaville vaikutus on kohtuuttoman vähäinen, sanoi Huutola. Veikko Keränen luovutti liiton standaarin Eila Alaräihälle, joka on lapsena ollut mukana yhdistyksen perustamiskokouksessa ja jo vuosikymmeniä on tehnyt mittavan määrän erilaisia tehtäviä. Vuoroa odottaa Kaino Moisanen. Kempeleen juhlassa virkeä 50-vuotias Kempeleen työväentalo oli täynnä, esiintymässä Lauluryhmä Äkkinäiset. Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi kuvasi onnittelupuheessaan, miten kunnan rooli muuttuu vuodenvaihteessa, kun pääosa nykyisistä vanhuspalveluista siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle. Kempeleessä on Lohen mukaan 1 300 yli 75-vuotiasta. Mauno Penttilä ja Raino Siuvatti soittivat haitariduona Muistoja Karpaateilta ja Lauluryhmä Äkkinäiset lauloi Sanna Jaakon johdolla kolme upeaa kappaletta: Täällä Pohjantähden alla, Lähtevien laivojen satama ja Vanhaa viiniä. Kajaanilainen eläkeläisnäyttelijä Vesa Kaikkonen etsi ”Konsta Pylkkäsenä kortteeria” ja löysikin sen. Yllättäen säkkyrätukkaisen roolihahmon nainen olikin kansanedustaja Merja Kyllönen ja tämäkös sai juhlavieraat lähes kiljumaan innostuksesta. Juhlaväki sai kuulla hyvin tiiviin historiakatsauksen. Lopuksi tanssittiin Penttilän ja Siuvatin musiikin ja solistien Kauko Alasuutarin, Olavi Keinäsen ja Veikko Keräsen tahtiin. Tämä runonpätkä oli kuin Kempeleen Eläkeläiset ry:n toimintasuunnitelmaa: ”Olet oksa kaunein toukokuun, olet kuin kukkiva kevään puu. Olet herkkä, avoin naurusuu, sun lähelläs hymyy toistenkin suu. Sun seurassas rentoutuu.” taa. Arkikielessä sanotaan herkästi, että ikä on vain numeroita. Toinen suosittu sanonta ikävuosista on, että 70 on uusi 50. Ne on tarkoitettu myönteisiksi kommenteiksi ja jopa eräänlaisiksi lohdutuksen sanoiksi. – Päinvastoin ne kertovat rivien välissä aivan muusta, kielteisestä asenteesta ikääntymiseen. Niillä koitetaan peitellä ”menetyksiä”, joita ihmiselle koetaan tapahtuvan, kun hän siirtyy keski-iästä eteenpäin. Siren totesi, että kehityspsykologissa ihmisen elämänkaari nähdään jaksoina. Niistä toiseen siirtymisessä tapahtuu muutoksia, jotka eivät liity menetyksiin. Niitäkin toki on: saatetaan menettää läheisiä ja ystäviä eikä toimintakyky ja voimat ole entisellään. – Muutos on luonnollinen osa ihmisen elämää, ja jokaiseen elämänkaareen kuuluu myös sille ominaista kasvua ja kehitystä. Se paljastuu hyvin tutkimuksissa, joiden mukaan ihmisten kokema onnellisuus ja tyytyväisyys ovat matalammillaan keski-iässä. Iäkkäämpinä me olemme onnellisempia ja tyytyväisempiä. Iän karttuminen lisää armollisuutta myös itseä kohtaan. Elämä tuntuu erilaiselta kuin keski-iässä, ei välttämättä eikä yleensä huonommalta. – Viimeistään ikääntyminen herättää ihmiseen tajuamaan rajallisuutensa. Se suo mahdollisuuden keskittyä olennaiseen. Kulttuurisesti meillä ei ole hyvää käsitystä tästä prosessista, ja siksi me sanomme, että ikä on vain numeroita. SIRENIN PUHEEN sanomaa tuki hyvin rakennettu ja napakka kulttuuriohjelma. Nyt vietettiin juhla, jossa ei haahuiltu sinne tänne, vaan keskityttiin olennaiseen. Lavalla kävi muutama hyvä ryhmä: Kosken Laulajat Hämeenkyrön-Viljakkalan Eläkeläisistä, lauluryhmä Lyylit Tampereen Eläkeläisistä ja heitä säestäneet hanuristit Tauno Honkala ja Antti Huusaari sekä Nokian omat komediennet Eila ja Airi. Ja kuten kaikissa hyvissä juhlissa, olivat järjestäjät varanneet ohjelmaan myös erikoisnumeron. Tällä kerralla se sisälsi itämaisia tansseja, joita esittivät Sirkka Karvonen Nokian Mirame-ryhmästä ja Ulla Merikoski tamperelaisesta Haaremin helmet -ryhmästä. Eläkeläinen 6/2022 41
YHDISTYKSET TEKSTI JA KUVAT PEKKA ISAKSSON L aulukuoro on ollut lokakuussa 50 vuotta täyttäneen Lempäälän Eläkeläiset ry:n sielu ja tärkein toimintamuoto, arvelee yhdistyksen historiikin kirjoittanut kotiseutuneuvos, tietokirjailija Ritva Mäkelä. Niinpä hän on antanut kirjoittamalleen yhdistyksen historiikille hauskan nimen Tekohampaatkin menevät saksanpolkkaa. Se on lainaus eräältä kuorolaiselta 1990-luvun alusta. Ritva Mäkelä kertoi lyhyesti historiikista yhdistyksen 50-vuotisjuhlassa Lempäälän Kotokampuksessa. Juhlassa syötiin paistia, mutta ei juotu lientä, mainiota kastiketta kylläkin maisteltiin. Liemipuoli tuli hoidetuksi, kun yhdistyksen puheenjohtaja Jorma Kilpiö kohotti tervetuliaispuheensa lopuksi tyylikkäästi alkoholittoman maljan yhdistykselle. Juhlavieraat, sekä yhdistyksen oma väki että kutsuvieraat, yhtyivät mielellään maljaan. Laulukuoro ja muut yhdistyksen väki oli tällä kerralla vapautettu ohjelman esittämisestä. Näin he saivat vain katsella, kuunnella ja nauttia. Juhla oli juhlavuudestaan huolimatta hauska. Silmät sirrillään ja kippurassa naurettiin juontajan, näyttelijä Ahti Jokisen, huumorille. Onneksi hänen esittämiinsä runoihin ja lauluihin sisältyi myös vakavampia osuuksia niin, että juhlijat saivat hengähdystauon. Vielä Jokistakin paremmaksi pani maan mainio komedienne Airi Vaske Nokian Eläkeläisistä. Hierojalla-esityksessä hän sekoitti hieronnan aiheuttamat tuskaiset tuntemukset ja tarinan osallistumisesta eräisiin syntymäpäiväjuhliin. Naurun hersyttämät vedet nousivat yhden jos toisenkin silmäkulmiin. Ritva Mäkelän pyytäminen yhdistyksen historiikin kirjoittajaksi oli hyvä oivallus. Näin yhdistystä katsoi ulkopuolinen, mutta yhdistystä ja sen toimijoita hyvin pitkältä ajalta tunteva ihminen, joka on kirjoittanut lukuisia vastaavia ja laajempia historiaesityksiä. Historiikki perustuu Kansan Arkistossa säilytettävään arkistomateriaaliin yhdistyksestä sekä moniin haastatteluihin. Mäkelä kiitti erityisesti Vuokko Mäkipäätä, joka haastatelluista tuntee yhdistyksen sen jäsenenä pisimmältä ajalta. Häneltä on saatu vanhimmat historiikissa julkaistut valokuvat. Erityiskiitokset sai myös yhdistyksen nykyinen matkavastaava ja monitoiminainen Marja-Liisa Salminen, joka on hoitanut monet historiikin tekemisen vaatimat käytännön toimet. Eläkeläisten asialla monilla tavoilla Lempäälän Eläkeläiset toimi 20 ensimmäistä vuottaan Kuljun Eläkeläiset ry:n nimellä. Nimi muutettiin 1990-luvun alussa, kun yhdistyksen toimialue oli koko pitäjä ja Pirkanmaalla on kaikkiaan kolme Kulju-nimistä paikkaa. Vireän laulukuoron ja muun harrastustoiminnan rinnalla yhdistys on historiikin mukaan ollut eläkeläisten asialla monilla ehdotuksilla ja aloitteilla Lempäälän kunnalle. Erityisesti 1980ja 1990-luvulla lempääläläisiä nähtiin keskusjärjestönsä ja eläkeläisjärjestöjen yhdessä järjestämissä ja koollekutsumissa valtakunnallisissa mielenilmauksissa ja lähetystöissä. Kirjelmiä ja kannanottoja on ajoittain suorastaan satanut kunnalle, eduskuntaryhmille, puolueil le ja keskusjärjestölle. Keskusjärjestön toiminnassa erityinen sija Lempäälän Eläkeläisten mielissä on ollut järjestön koulutusja lomakeskuksella Kuntorannalla. Mäkelän historiikissa on erinomainen Vuokko Mäkipään kertoma ajankuva siitäkin. Ennen lomakeskuksen makuupaikkojen valmistumista nukuttiin avovintillä ja sitten pihalle pystytetyissä teltoissa. Lyhyemmille retkille mentiin usein kuorma-auton lavalla matkustaen. Ei taitaisi kelvata nykyihmisille, mutta eivätpä mene tekohampaatkaan saksanpolkkaa. Airi Vaske hierojan pöydällä. Tekohampaatkin ovat menneet saksan polkkaa Lempäälän Eläkeläisten 50-vuotistaipaleella Juhlan juontaja Ahti Jokinen onnitteli ansiomerkillä ja viireillä palkittuja runolla. Eläkeläiset ry:n ansiomerkin sai Ahti Joensuu (rivissä kolmas vasemmalta), viirin Eila Haukioja (oikealla), Reino Viitala, Jorma Kilpiö, Ari Palm ja Marja-Liisa Salminen. Kotiseutuneuvos, tietokirjailija Ritva Mäkelä on kirjoittanut yhdistyksestä nimeä myöten mainion historiikin. Juhla oli juhlavuudestaan huolimatta hauska.” Juhlamarssi kajahti komeasti. 42 Eläkeläinen 6/2022
li myös vanhusten asemaa nyky-yhteiskunnassa. Varkauden eläkeläisten tervehdyksen ja kirjalahjan toi Leena Salo. Kuopio-Kallavesi Eläkeläisistä meitä onnitteli Sirkka Jeulonen. Tilaisuudessa jaettiin ansiomerkit Irmeli Niemeläiselle, Pertti Parviaiselle, Reijo Eklundille ja Anita Huoviselle. Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola kertoi juhlapuheessaan eläkejärjestöjen nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Monipuolista ohjelmaa ja makoista tarjottavaa Leppävirran Eläkeläiset ry 50 vuotta. ANITA HUOVINEN LÄMPIMÄNÄ JA aurinkoisena kesäkuun päivänä vietimme Leppävirran Eläkeläiset ry:n 50-vuotisjuhlaa. Juhlapaikkamme oli Parkkolan saaressa sijaitsevalla Salmitalolla. Vieraita saapui eläkeläisyhdistyksistä noin 90 henkeä. Leppävirran Eläkeläisten puheenjohtaja Jouko Mönkkönen kertoi tilaisuuden aluksi yhdistyksemme perustamisesta ja historiasta sekä myös nykyisestä toiminnasta. Hän toivotti tervetulleeksi vieraamme. Sittenpä maistelimme Jouko ja Anne Mönkkösen valmistamaa Mehiläisen pisto -nimistä juhlajuomaa. Ja lauloimme yhteislauluna Savolaisten laulun Joukon kitaran säestyksellä. Leppävirran kunnan tervehdyksen onnitteluineen toi kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Ripatti. Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola kertoi juhlapuheessaan eläkejärjestöjen nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Hän käsitteSOINILANSALMEN kylätoimikunnan ihmiset olivat järjestäneet makoisat tarjottavat juhlatilaisuuteen. Raija Ikosen ulkona muuripadassa keittämä lohisoppa maistui mahtavan hyvältä. Ja kaiken syömisen päälle joimme vielä kahvit leivoksen kera. Ruokailun jälkeen siirryimme täysin vatsoin pelaamaan bingoa. Voittoina oli kahvia sekä yllätyspalkinto. Niinhän siinä kävi, että voitot osuivat Varkauden porukalle. Siirryimme sisätiloista pihan esiintymislavalle katsomaan näytelmää. Siinä soinilansalmelaiset Arja Huovinen ja Eila Tolppanen esittivät nauruhermoja kutkuttavan näytelmän Salmen ja Bertan kohtoominen terveyskeskuksessa. Varkauden Eläkeläisten ohjelmaryhmä lauloi ja räppäsi Mee nettiin. Kuopion-Kallaveden Eläkeläiset lauloivat ja esittivät sketsin. Leppävirran Eläkeläisten Pertti Parviainen kertoili Kalle Väänäsen Savolaista sananrieskoo. Lopuksi lauloimme yhdessä Jouko Mönkkösen säestämänä Ystävän laulun. Kotimatkalle lähdimme virkistyneenä ja iloisin mielin. Hakunilan Eläkeläiset onnittelee toukokuun jälkeen tänä vuonna 90, 85, 80, 75 ja 70 vuotta täyttäneitä/täyttäviä jäseniään. Tervetuloa kerhotapahtumaan torstaina 15.12.2022. 90 VUOTTA Eeva Monen ja Aino Rissanen 85 VUOTTA Mirja Hiltunen 80 VUOTTA Sirkka Hiltunen 75 VUOTTA Jouko Hirvonen, Liisa Kiiskinen, Mauno Rantala, Erkki Virman ja Sinikka Voutilainen 70 VUOTTA MarjaRaija Halonen ERKKI MOISIO HÄMEENKYRÖN Viljakkalan Eläkeläiset järjestivät torstaina 27.10. Kekrijuhlat Viljakkalan Seurojen talolla. Paikalla oli lukuisa joukko Nokian Eläkeläisten, Ylöjärven Eläkeläisten ja omia jäseniämme. Tilaisuus oli ensimmäinen parin vuoden tauon jälkeen. Tarjolla oli kekriin sopivaa ruokaa, ohjelmassa Kosken laulajat -kuoron, Nokian Eloisat -kuoron sekä trio Kosken poikien lauluesitykset. Lisäksi Airin ja Eilan taattua huumoria Nokialta. Avauksen jälkeen yllätyksenä oli diskotanssi johon kaikki osallistujat osallistuivat Krokotiilirockin tahdissa. Kuoroja säesti harmonikkavir tuoosi Tauno Honkala. Lopuksi oli tuokio tanssia myös Taunon tahdittamana. Kiitokset kaikille mukana olleille. Kiitokset talkoolaisille ja erityiskiitokset ruoan tekijälle. Kosken laulajat -kuoro vastasi osaltaan Kekrijuhlan ohjelmasta. Krokotiilirock vauhditti Kekrijuhlia Kukka-asetelmat loivat joulun tunnelmaa Forssan eläkeläiset valmistivat Järjestöjentalolle jouluisia kuk kaasetelmia salin pöydille. Tunnelmaa olivat luomassa Marja Avila, Marja-Liisa Paunila, Annikki Ruohonen ja Hilkka Lundell. Eläkeläinen 6/2022 43
YHDISTYKSET P itkän työuransa lääkärinä, päihdelääkärinä, yhteiskunnallisena ja kunnallisena vaikuttajana sekä eläkeläisja muun järjestöllisen toiminnan aktiivina tehnyt Antti Holopainen on kuollut. Hän kuoli 2.10.2022 pitkän sairauden seurauksena kotona perheensä läsnä ollessa. Holopainen oli syntynyt Pohjois-Savossa Tuusniemellä 19.12.1947. Kuollessaan hän oli 74-vuotias. 1950-luvun pohjoissavolainen maaseutu eli lähes luontaistaloudessa. ”Fossiilisia polttoaineita oli vain lamppuöljy” Antti Holopaisen lapsuudenkodissa. Pientilan työ oli käsityötä ja työtä hevosen kanssa. Yli kuudenkymmenen vuoden kehityskaari, jonka Antti eli ja koki oli huikea ja haasteellinen. Antti harjaantui kovaan työhön jo lapsena 1950–1960-luvuilla ja päätti kokopäiväisen työuransa vuoden 2011 alussa Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkärinä. YLIOPPILAAKSI ANTTI Holopainen valmistui Outokummun yhteiskoulusta 1967. Työuransa hän teki lääkärinä, päihdelääkärinä ja päihdehuollon ja päihdelääketieteen kouluttajana 1970-luvulta lähtien. Lääkärityönsä Antti Holopainen aloitti terveyskeskuslääkärinä Espoossa vuonna 1975. Tämän jälkeen hän työskenteli 1980-luvulla terveyskeskuslääkärinä Juuassa ja Joensuussa sekä Pohjois-Karjalan kuntoutumisklinikan johtajana. Pohjois-Karjalasta Antti Holopaisen tie vei Helsinkiin, jossa hän toimi Helsingin A-klinikan lääkärinä, Kettutien A-poliklinikan johtajana ja ylilääkärinä. Vuonna 1997 hän siirtyi Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkäriksi ja aluejohtajaksi, jossa tehtävässä hän toimi eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Antti Holopainen tunnettiin ihmisläheisen päihdetyön uranuurtajana ja kehittäjänä. Asiantuntijana Holopainen oli mukana monissa päihdeja mielenterveystyötä koskevissa tutkimusja kehittämishankkeissa. Hän oli mukana kehittämässä päihdelääketieteen erityispätevyysohjelmaa lääkäreille ja toiminut päihdelääketieteen Käypä hoito -suositusten työryhmässä. Varsinaisen lääkärityönsä ohella Antti Holopaisella oli lukuisia sivuja luottamustoimia päihdepolitiikkaan liittyen. Eläkkeelle lähtönsä jälkeenkään hän ei jäänyt ”sivuraiteille”, sillä kymmenen vuotta hän toimi Tapaturmaja sairausinvalidien liiton puheenjohtajana ja teki konsulttina keikkaa entisille työnantajilleen. ANTTI HOLOPAINEN oli Lahden Eläkeläiset ry:n johtokunnan jäsen vuodesta 2012 lukien, josta puheenjohtajana 2013–2022. Eläkeläiset ry:n Etelä-Hämeen aluejärjestö ry:n puheenjohtajana hän toimi vuoden 2015. Eläkeläiset ry:n hallituksen jäsen hän oli 2015–2021. Lääkärin ominaisuudessa Antti Holopainen piti eläkeläisten kerhotoiminnan osana vuosina 2015–2017 ”Antin terveystunti” -keskustelutilaisuuksia, joissa hän painotti ravinnon ja liikunnan merkitystä tärkeänä kunnon ylläpitämiseksi ja henkisen hyvinvoinnin lisäämiseksi ja sitä kautta toimintakyvyn ylläpitämistä mahdollisimman pitkälle ikääntymisen edetessä. Eläkeläiset ry myönsi vuonna 2020 Antti Holopaiselle kultaisen ansiomerkin monivuotisesta työstään ja toiminnastaan keskusjärjestön hallinnossa ja Lahden Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana. Ansiomerkki luovutettiin hänelle yhdistyksen 60-vuotisjuhlakokouksessa 3.11.2020. Vuonna 2009 tunnustuksena lääkärinä tehdystä pitkäaikaisesta työstä ja yhteiskunnallisista ansioistaan, tasavallan presidentti myönsi hänelle Suomen Valkoisen Ruusun I-luokan ritarimerkin. ANTTI HOLOPAISEN juuret kunnallispoliittisena vaikuttajana ulottuivat 1970-luvulle jolloin hän toimi SKDL:n edustajana kunnallisissa luottamustehtävissä Juuan kunnassa ja Joensuun kaupungissa. Holopainen oli ehdokkaana vuosien 2011 ja 2015 eduskuntavaaleissa ja ylsi Hämeen vaalipiirissä varasijalle. Tammikuussa 2022 pidetyissä aluevaaleissa hänet valittiin vasemmistoliiton listoilta Päijät-Hämeen aluevaltuustoon. Holopainen vaikutti laajasti myös kuntayhtymien päätöksenteossa. Osuuskuntamiehenä hän oli mm. vuonna 2014 perustamansa Osuuskunta Lahden Seudun Kulttuurija Elämysmatkailun (ELMA) toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana kuolemaansa saakka. Tuusniemellä, maaseudun maisemissa, öljylampun tuikkeessa ja kovan työn kokeneena, Antti Holopaisesta kasvoi vahva yhteiskuntatoimija, tarkkailija ja kantaa ottava. Hänen arvonsa perustui vahvaan oikeudenmukaisuuteen, jonka perustaksi muodostuivat: humanismi, välittäminen ja syrjittyjen oikeuksien puolustaminen. Antti oli aina heikomman puolella. Hän näki pidemmälle. VILJO LEPPÄNEN Kirjoittaja on Lahden Eläkeläiset ry:n tiedottaja. Antti Holopainen Ihmisläheisen päihdetyön uranuurtaja Antti Holopainen 1947–2022 TEKSTI MERVI HÖYLÄ KUVA VEIJO KEKKONEN LOKAKUINEN PÄIVÄ valkeni, kun ensimmäiset juhlien laittajat saapuivat keittiöhommiin tekemään tarjottavia. Kaikki olikin sitten valmiina vieraiden saapuessa. Oli alkamassa pitkän tauon (korona) jälkeen Kuopio-Kallavesi Eläkeläisten järjestämä syksyinen juhla Vanulassa. Olimme kutsuneet vieraita Savon alueen yhdistyksistä ja tietysti omat jäsenemme ystävineen. Kivasti oli kutsu toiminut, paikalla oli noin 100 ihmistä. Ohjelmia oli harjoiteltu pitkin syksyä Tuovisen Kirstin johdolla ja kutsuttu soittajiksi Naapurinpojat harmonikkoineen. Aloitimme kuvaelmalla ja laululla Jos mä ruusu oisin toivotettiin vieraat tervetulleiksi. Säestäjänä siinä ja muissa lauluesityksissä toimi vakituinen säestäjämme Matti Tissari. Eläkeläiset ry:n hallituksen jäsen Leena Salo Varkaudesta toi juhlapuheessaan esiin yksinäisyyden ja sen, miten ikäihmisillä on monenlaisia ”hyviä syitä” olla osallistumatta tapahtumiin. Samalla puhutaan yksinäisyyden tappavuudesta. Suurena huolena Salo nosti jäsenmäärän hupenemisen. – Uusille jäsenille tehdyn kyselyn mukaan uudet jäsenet haluavat matkailla. Se onkin sitten oma juttu, miten kaikki pääsevät osallisiksi, myös he, joilla on hyvin pieni eläke. Leena Salo kertoi myös Eläkeläiset ry:n tavoitteista ensi kevään eduskuntavaaleissa teemalla ”Hyvinvointia sukupolvien yhteistyöllä”. SIRKKA KOKKO esitti monologin ja Heimo Seppänen luki Kalle Väänäsen runon Jaakobin tuomiopäivä. Yhdistyksen lauluryhmä esitti kaksi laulua. Mieliin jäi liikuntaesitys Sininen huivi, jonka oli ohjannut Ritva Hoffren, sekä Sirkka Jeulosen ja Kirsti Tuovisen hauska esitys Mummojen kupletti. Loppulaulun Kulje kanssain lauloi yleisö. Ennen tanssin alkua oli mahdollisuus ostaa ja nauttia keittolounaasta, jota Helvi Poimaa tarjoili reippaan keittiöväen kanssa. Naapurin pojat aloittivat tanssimusiikin ja sitä olikin jo odotettu. Hauskaa oli vierailla ja järjestäjilläkin. Laululla Jos mä ruusu oisin toivotettiin vieraat tervetulleiksi. Syyskeikaus Kuopiossa 44 Eläkeläinen 6/2022
Julkaisija Eläkeläiset ry Va. päätoimittaja Tuomas Talvila Tilaukset ja osoitteenmuutokset Anna Autio puh. 020 743 3610 anna.autio@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa Tilaushinta kotimaahan 30 euroa/vuosikerta Muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk Toimitus ja toimisto Kauppakaarre 1, 6. krs 00700 Helsinki puh. 020 743 3610 elakelainenlehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti Timo Lepistö myyntipäällikkö 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Syntymäpäivät ja pois nukkuneet, syysja kevät kokousilmoitukset osoitteeseen: elakelainenlehti@ elakelaiset.fi Ulkoasu Tuomas Nikulin ISSNL 03558290 ISSN 03558290 (painettu) ISSN 22423338 (verkkolehti) Paino Botnia Print, Kokkola 2022 Puheenjohtaja Matti Huutola puh. 044 493 9010 Varapuheenjohtaja Tuula Telin Toimisto Kauppakaarre 1, 6 krs. 00700 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9–15. Toimisto ja jäsenpalvelu kiinni 22.12.2022–8.1.2023. Jäsenpalvelu jasenet@elakelaiset.fi Soittoaika kello 9–12, puh. 020 743 3610: jäsen maksut, osoitteen muutokset, kurssien ja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, materiaali tilaukset, Eläkeläinenlehden tilaukset. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Kaikki maksut (mukaan lukien jäsenmaksut) IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies (vanhem pain vapaalla 1.9.–31.12.) Va. toiminnanjohtaja Tuomas Talvila puh. 050 570 9716 Henkilöstöja talousvastaava Heli Grönroos puh. 050 529 0399 Jäsenvastaava Anna Autio puh. 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistys rekisteri Järjestösuunnittelija Aaron Kallinen puh. 044 751 1031 Koulutussuunnittelija Tiina Rajala puh. 040 582 4319 Toimistoassistentti Jukka Mustakallio puh. 044 751 1032 Monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö puh. 040 501 3599 Monikulttuurisen toiminnan ohjaaja Evgeniya Mazurova puh. 040 132 7307 Tapahtumasuunnittelija Tiina Hestad puh. 044 493 8247 SYNTYMÄPÄIVIÄ POISNUKKUNEITA KOKOUKSIA Kaarinan Eläkeläiset Elias Lahti Keiteleen Eläkeläiset Matti Kalevi Vesterinen Korson Eläkeläiset ry Sirkka Tervonen Pihlavan Eläkeläiset Erkki Wallin Pirkkalan Eläkeläiset Lyydi Kulju Pudasjärven Eläkeläiset Helvi Huovinen Reisjärven Eläkeläiset ry Eero Antero Karjula Utajärven Eläkeläiset Armas Hiltunen Vammalan Eläkeläiset MaijaLiisa Soro Vasabygdens pensionärer Bengt Vestergård Arne Granlund 101 vuotta/år 31.10. Joel Lenlund, Korsnäs 97 vuotta 13.12. Kaarina Salo, Hyvinkää 96 vuotta 31.12. Kerttu Häkkänen, EteläVantaa 95 vuotta 17.01. Anni Salomaa, Tikkurilan Eläkeläiset ry 94 vuotta 16.10. Kaarlo Lille, Mäntsälä 93 vuotta 27.1.2023 Eila Rothsten, Kaarina 91 vuotta 13.1.2023 Rauni Heininen, Kalajoki 90 vuotta 28.12. Seppo Ihalainen, Pihtipudas 22.12. Hilkka Nätti, Kaarina 11.12. Tellervo Häkkinen, Anjalankoski 16.2.2023 Vesa Kinnunen, Suomussalmi 85 vuotta/år 20.6. CarlEric ”Calle” Westerholm, Nykarleby 1.12. Kalervo Virta, Laukaa 10.12. Pentti Juntunen, Suomussalmi 19.12. Eero Mustikka, Utajärvi 28.12. AnnaMaija Mirtola, Pihlava 3.1.2023 Mirjami Laakso, Pihlava 5.1.2023 Yrjö Mäkeläinen, Suomussalmi 80 vuotta 11.12. Toivo Kaipiainen, Nakkila 17.12. Martti Puttonen, Laukaa 17.12. Aarne Samanen, Kalajoki 24.12. Toivo Perttunen, Utajärvi 27.12. Siiri Esteri Heikkinen, Kajaani 2.1.2023 Ritva Vehnala, Suomussalmi 6.1.2023 Ritva IsoKungas, Pietarsaari 14.1.2023 Taisto Iikkanen, Pihtipudas 31.1.2023 Eila Tähtinen, Pihtipudas 13.2.2023 Impi Kemppainen, Suomussalmi 75 vuotta 9.12. Raija Vuori, EteläVantaa 4.1.2023 Aimo Immonen, Tikkurila 16.1.2023 Jaakko Raittila, Kotka 19.1.2023 Arto Huhtanen, Pihlava 24.1.2023 Aino UusiKyyny, Pihlava 25.1.2023 Hannu Kojo, Loimaa 28.1.2023 Teuvo Ristola, Anjalankoski 31.1.2023 Raili Hätönen, Tikkurila 70 vuotta/år 23.8. KjellErik Källberg, Kvevlax 16.12. Lauri Niiranen, Kajaani 22.12. Arvo Rahkola, Heinola 5.1.2023 Kari Kaikkonen, Suomussalmi 8.1.2023 Kaija Kalliohultti, Pihlava 22.1.2023 Erkki Lepistö, Pihlava 5.2.2023 Jouko Patola, Pihlava 65 vuotta 9.12. Airi Pantsu, EteläVantaa 16.12. Tuula Rintamaa, Kaarina 23.12. Erkki Ruuska, Heinola 31.1.2023 Marjo Elasvuo, Loimaa 6.2.2023 Jukka Seppänen, Suomussalmi SEINÄJOEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 21.12.2022 kello 15.00 Jouppilan kerhotalolla, Jouppilan tie 23, Seinäjoki. Esillä ovat syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Eläkeläinen 6/2022 45
YHDISTYKSET LEENA SALO S avon Aluejärjestön vilkas kummitoiminta toimintatonnin turvin ponnistettiin käyntiin varhain keväällä, kun Einarinpuisto Vieremällä täyttyi virkeistä eläkeläisistä. Liikunnanohjaaja Sari Kautto opasti laitteiden käyttöä ja innosti 90-päistä joukkoa liikkumaan ja jumppaamaan miellyttävässä ulkoilu säässä. Grillissä kypsyivät makoisat makkarat ja mehusta saatiin mukavasti palan painiketta. Sisätiloissa Rientolassa nautittiin vielä pullakahvit. Tärkeänä osaa päiväntapahtumia olivat myös arpajaiset ja näin monia suosinut arpaonni kruunasi päivän. Tähän kummitapahtumaan osallistuivat Kiuruveden, Vieremän, Iisalmen ja Sonkajärven Eläkeläiset, toki mukaan oli kutsuttu myös ei-jäseniä. Tapahtuma oli näyttävä. Valoa ja Virtaa Seuraavana ponkaisivat Leppävirran ja Varkauden Eläkeläiset kummeilemaan Valoa ja Virtaa -tapahtumassa Leppävirran Unnukassa 6. elokuuta. Aluksi sää suosi mutta puolenpäivän aikaan nousi valtava ukkonen, mikä hieman hillitsi kanssakäymistä tapahtumaväen kanssa. Jouko Mönkkösen hunajateltalla kävi kuhina kuten mehiläispesässä ikään. Tämäkin tempaus tavoitti runsaasti ikä-ihmisiä. Elokuun lopulla yhdistykset jalkautuivat vielä Varkaudessa syysmarkkinoille, missä liikkui runsaasti ihmisiä. Päivän päätteeksi tuumattiin, että kummitoimintaa jatketaan erilaisin tapaamismuodoin. Rotkolaakso Kuopio-Siilinjärvi-Tuusniemi vaelsivat Rotkolaakson muhkeisiin maisemiin 9. elokuuta. Osallistujia oli parin linja-autollisen verran ja päälle vielä tuusniemeläisten kimppakyydit. Perillä maistuivat nuotiokahvit ja makkara. Yhteislaulut ulkosalla nuotion ääressä jätti kaikille ihanan muistijäljen tästä kummitapaamisesta. Mukana oli henkilöitä, jotka eivät olleet menomatkassa Eläkeläiset ry:n jäseniä mutta tulomatkassa jäsenyys oli varmistunut monenkin mielessä. Rohkeimmat retkeläiset kiersivät parin kilometrin luontopolun, joten kehon kuntoakin hoidettiin yhteisöllisesti. Sää suosi ja tunnelma oli leppoisa. Pudasjärven Eläkeläiset toteuttivat lokakuussa jo tovin suunnittelemansa vierailun. SEIJA VÄHKYRÄ PUDASJÄRVEN ELÄKELÄISET ovat suunnitelleet vierailua Livon koululle jo tovin. Nyt se toteutui. Koululle on keskustasta noin 30 kilometriä. Mukaan lähti 16 henkilöä. Bussin ikkunoista ihailimme Livojoen varren maisemia auringon pilkistellessä pilvien raosta. Autossa kerrottiin monenlaisia tarinoita vieressä istuville. Näin matka taittui mukavissa tunnelmissa. Ensimmäinen pysähtyminen oli Livojoen varressa Livon koululla, missä Minna Perttu ja Yrjö Perttu olivat meitä vastaanottamassa ja toivottamassa tervetulleiksi. Tutustuimme ensin koulun tiloihin; yhdessä huoneessa oli kirpputori, toisessa kirjasto ja kokoontumistila, kolmannessa harrastetila. Lisäksi oli aula, iso sali sekä keittiöja saunatilat. Tiloja myös vuokrataan. Toimintaa oli monenlaista mm. kauppa, kirpputori, suoramyynti, aluekierrätyspiste ja kirjasto sekä bensan että kalastuslupien myyntiä. Tutustumiskierroksen jälkeen saimme nauttia maukkaan lounaan. Myöhemmin meille tarjottiin kahvit puolukkapiirakan kera. Minna Perttu kertoi koulun historiasta ja siitä, miten koulusta oli tullut kylätalo. Tiloissa oli toiminut 1974–1993 Pudasjärven kunnan koulu. Tämän jälkeen oli ollut muutamia Jakomäen eläkeläiset muisti pitkä aikaista puheen johtajaansa Helsinkiläinen Jakomäen Elä keläiset muisti Mirjam Alankoa kultaisella ansiomer killä sekä kunniakirjalla syyskokouk sensa alussa 15.11. Alanko on luotsannut Jako mäen Eläkeläisiä kunniakkaat neljätoista vuotta. Lisäksi muistettiin Tyyne Finneä kolmenkymmenen vuo den jäsenyydestä. Finne on toiminut yhdistyksen talou denhoitajana ja matkavastaa vana. Päivää juhlistettiin täy tekakkukahvein ja kukkasin. Soitosta vastasi Raimo Hirvonen Tuusniemeltä. Hän säesti myös yhteislauluja Rotkolaakson jylhissä maisemissa. Kummitoimintaa parhaimmillaan pitkin vuotta Savon alueella Vanha meijeri Keiteleellä Vanhan meijerin suojissa kokoontuivat Suonenjoen, Rautalammin ja Keiteleen Eläkeläiset 17.8. Paikka huokui historiaa ja rakennus oli saneerattu pieteetillä niin kauniiksi, että tulija ei voinut kuin ihailla. Rantamaisema toi oman pikantin lisänsä tapahtumaan. Paikalle saapuivat kimppabussilla suonenjokelaiset ja rautalampilaiset. Keiteleen Eläkeläiset ry oli koonnut kädentaidoin tuotteistaan näyttelyn, jota juhlaväki ihasteli. Kunnan edustaja käytti puheenvuoron tapahtumassa ja sen tiimoilta syntyi vilkas ja ajatuksia herättävä keskustelu. Kaikki osallistuvat yhdistykset toivat oman tervehdyksensä tapahtumaan. Erityistä riemua yleisössä herätti Keiteleen Eläkeläisten esittämä muotinäytös. Kahvitarjoilu ja arpajaiset kuuluivat myös tapahtuman ohjelmaan. Pois lähtiessä vieraille tarjottiin vielä makkara, että kotimatkalla ei nälkä yllättäisi. Kaikissa kummitapaamisissa jaettiin Eläkeläiset ry:n uutta esitettä ja yhdistysten omia julkaisuja. Hyvää matalan kynnyksen toimintaa, jota päätettiin jatkaa ja joissain määrin hieman laajentaakin. Ryhmäkuva otettiin Livon koulun pihalla. Livolle ja Syötteen kautta takaisin vuosia, ettei juuri toimintaa koululla ollut. Koulu tuli myyntiin, ja kyläläiset ostivat sen eurolla vuonna 2006. Piha-alueella näkyi puisia veistoksia, jotka kertoivat edelliskesien karhunveistoviikoista. Alueella on myös palveluja karavaanareille ja laavu Pistelinkosken läheisyydessä. Vuokrattavaksi löytyy aittamökki, palju, juhlateltta ja monenlaista muuta tarpeellista. Livon koulu ja sen ympäristö ovat edelleen monenlaisten tapahtumien näyttämönä. Alueella on aktiivinen toimija, Livokas ry. Kyläkauppa on perustettu Livon koululle vuonna 2001. Livokas ry on saanut rahoitusta/tukea toiminnan pyörittämiseen mm. kyläkauppatukea ja ESR-rahoitusta työllisyydenhoidon kehittämiseksi Osallisuudella työkykyä -hankkeeseen. Livo on ollut Pohjois-Pohjanmaan Vuoden kylä vuosina 2003 ja 2013 sekä Vuoden kotiseutuyhdistys 2015. (Kts. myös livo.fi) Livolta matka jatkui. Linja-auto eteni mutkaista tietä kohti pilviverhon peittämää tunturia. Matkalaiset pysähtyivät Iso-Syöte-hotellille iltapäiväkahville. Osa matkalaisista kävi tutustumassa hotellin katolla olevaan Skywalk-kattoterassiin. Tällä kertaa tuntureita verhosi sumu, joka haittasi maisemien ihailua. Paluumatkalla näkyi porotokkia. Näiden kohdilla auto hidasti, jotta porot pääsivät tien yli siirtymään. Matka oli mukava. Ehkä ensi vuonna uusiksi. 46 Eläkeläinen 6/2022
KRYPTO RISTIKON 5/2022 RATKAISU KRYPTON 6/2022 ratkaisut on lähetettävä 16. tammikuuta 2023 mennessä osoitteella: Eläkeläinenlehti Kauppakaarre 1, 6.krs. 00700 Helsinki Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana KRYPTO. Ristikon 5/2022 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Pirkko Hautamäki, Hoisko ja Margit Rintamaa, Tampere. Onnittelut voittajille! 6/2022 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka SEURAAVASSA NUMEROSSA Mikä oli vuoden 2022 Ikäystävällinen teko? Esittelemme Eläkeläiset ry:n tunnustuspalkinnon saajan. Eläkeläinen 1/2023 ilmestyy 10. helmikuuta. Eläkeläinen 6/2022 47
Anna hyvän tuottaa Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on tarkoitettu pitkäaikaiseksi, vakaaksi sijoituskohteeksi osuuskunnan jäsenille. Sijoittamalla osuuskuntaan sijoitat myös yhteiskuntaan. Osuuskunta Tradeka laski 7.1.2020 liikkeelle tuotto-osuuksia 18 miljoonan euron arvosta. Kerätyt varat siirretään Tradeka-Yhtiöt Oy:lle käytettäväksi yhtiölle vahvistetun strategian mukaisten omistus kategorioiden sijoituskriteerit täyttäviin sijoituksiin. Tradekan tuotto-osuusanti jatkuu, kunnes kaikki tuotto-osuudet on merkitty ellei antia tätä ennen keskeytetä. Tradekan tuotto-osuuksia voivat merkitä osuuskunnan 18 vuotta täyttäneet henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenet 1–500 kappaletta eli 100–50 000 euron arvosta huomioiden myös 2019 merkityt tuotto-osuudet. Tradekan tuotto-osuusmerkintää harkitsevan jäsenen tulee huomioida, että tuotto-osuudella ei ole pääomaturvaa eikä se kuulu talletussuojan piiriin. Sijoitukseen sisältyy riski tehdyn sijoituksen menettämisestä kokonaan tai osittain. Tuotto-osuuksille maksettavasta korosta päätetään vuosittain ja tuottotavoitetta voidaan muuttaa. Korkoa tuotto-osuuksille on maksettu joka kerta tuottotavoitteen mukaisesti 3,5 %. Huomaathan, että tuotto-osuuden historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä. 3,5 % tuottotavoite Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on mahdollisuus hyötyä oman osuuskunnan liiketoiminnan tuloksesta. Tuotto-osuuksien tuottotavoite on 3,5 %. Tavoitteen mukainen korko on maksettu edustajiston päätöksellä joka vuosi. Yhden tuotto-osuuden hinta on 100 euroa ja osuuskunnan jäsen voi merkitä osuuksia 1–500 kappaletta eli enintään 50 000 euron arvosta. Merkinnän voi tehdä kertasijoituksena tai erissä. Minimi kertamerkintä on 100 €. T radekan tuotto-osuusesitteen, annin ehdot ja lisätiedot sekä ohjeet merkintähakemuksen tekemiseksi löytyvät Tradekan verkkosivuilta osoitteesta tradeka.fi/tradekan-tuotto-osuus Tuotto-osuuksien merkintä oma.tradeka.fi