• Koulutuksissa kulttuuripainotus ensi vuonna 3 | ”Eläkkeistä ei saa tehdä sukupolviriitaa” 6 | Runon aika ja ajattomuus 34 2024 | 13. joulukuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Keravan Eläkeläisten ryhmä on perehtynyt siihen, miten tavarat ja tuotteet pakattiin ja kuljetettiin ennen vanhaan ja miten nyt. 32 Pärekorista muovikassiin 6 Joulu­ tervehdykset 18
• H allituksen esityksiin kriittisesti suhtautuville vastataan usein tyyliin ”pulinat pois” – enemmistö on puhunut. Tällainen asennoituminen kielii kapeasta demokratiakäsityksestä, jossa vaalien ulkopuolella esitetty kritiikki leimataan turhaksi. Hyvään päätöksentekoon kuuluu erilaisten näkemysten ja rakentavan kritiikin huomioon ottaminen. Suomessa lainvalmisteluun kuuluu oleellisena osana lausuntokierros, jossa asiantuntijoille ja kansalaisyhteiskunnalle annetaan mahdollisuus kertoa näkemyksiään. Hyvä lainvalmistelija ottaa saadun palautteen vakavasti ja tarvittaessa korjaa esille nousseita epäkohtia ennen lopullisen hallituksen esityksen lähettämistä eduskuntaan käsiteltäväksi. Näin saadaan hyvää lainsäädäntöä, joka myös kestää aikaa eikä sitä heti jouduta korjaamaan. ELÄKELÄISJÄRJESTÖT saavat vuosittain kymmeniä lausuntopyyntöjä ikääntyneiden asemaan liittyvien lakiesitysten valmistelussa. Vuonna 2006 perustettu yhteinen etujärjestömme EETU ry on vakiinnuttanut asemansa lausuntojen antajana, ja lakeja valmistelevat ministeriöt osoittavat useimmiten lausuntopyyntönsä nimenomaan EETUlle. Antamalla lausunnot yhteisesti vältetään päällekkäistä työtä. Kun kuusi eläkeläisliittoa on yhteisen lausunnon takana, on lausunnolla myös painoarvoa hallituspohjasta riippumatta. Nykyistä Orpon-Purran hallituksen lainvalmistelua on syytä moittia lausuntokierrosten puutteellisuudesta. Lausuntoaikaa on annettu usein niin vähän, että perusteellisen lausunnon antaminen on mahdotonta. Lisäksi vaikuttaa siltä, että asiantuntijoiden kritiikki sivuutetaan, jos se on ristiriidassa hallitusohjelman kirjausten kanssa – ”epämiellyttäviä totuuksia” ei haluta kuulla. Kiireellinen valmistelu muuttuu hutiloiduksi valmisteluksi. HALLITUS ON leikkaamassa voimakkaasti kansalaisyhteiskunnan ja monien asiantuntijaorganisaatioiden avustuksia. Tämä vie edellytyksiä siltä, että yhteiskunnan kehittämisessä tarpeellinen kritiikki nousisi esille. Riskinä on, että menemme kohti näennäistä yksimielisyyttä, jossa oleellisia näkökohtia sivuutetaan, lainsäädäntö ei vastaa kansalaisten tarpeisiin ja tyytymättömyys ja pahoinvointi lisääntyvät. JAN KOSKIMIES PÄÄTOIMITTAJA Rakentavaa pulinaa Toiminnan vuosi 6 | 2024 Kannen kuva Tuomas Talvila Koulutuksissa kulttuuripainotus ensi vuonna 3 | ”Eläkkeistä ei saa tehdä sukupolviriitaa” 6 | Runon aika ja ajattomuus 34 2024 | 13. joulukuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Keravan Eläkeläisten ryhmä on perehtynyt siihen, miten tavarat ja tuotteet pakattiin ja kuljetettiin ennen vanhaan ja miten nyt. 32 Pärekorista muovikassiin 6 Joulu­ tervehdykset 18 SENNI JA SAFIRA POIMINTA PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA PÄÄKIRJOITUS ”Riskinä on, että menemme kohti näennäistä yksimielisyyttä.” Oma koti ja hoiva Hämeenlinnan asumisseminaari kiinnosti ikäihmisiä 8 Liikuntaverstaat Kiertue on jälleen vauhdissa aluejärjestöissä 10 Laturin paperit ”Paatunut journalisti” julkaisi esikoisromaaninsa 18 Henkinen voimavara Kulttuuri ja eläkeläisystävät antavat elämälle sävyjä 30 Vakiot Kalevin kynästä 11 Koulutuskalenteri 14 Pensionären 17 Runopysäkki 26 VUOSI KÄÄNTYY kohti loppuaan. Paljon monenlaista on järjestössämme ja yhdistyksissämme taas tehty: on kahviteltu, harrastettu, liikuttu sisällä ja ulkona, tanssittu, opiskeltu, osoitettu mieltä torilla. Olemme yhdessä onnistuneesti toteuttaneet Eläkeläiset ry:n päätehtäviä: Edistämme ikäystävällistä yhteiskuntaa ja tarjoamme monipuolista toimintaa. EDESSÄ HÄÄMÖTTÄVÄ vuosi 2025 on yhteiskunnassamme myös täynnä tärkeitä asioita. Eläkeuudistuksen valmistelu etenee, me seuraamme ja vaikutamme yhteistyössä muiden EETU-järjestöjen kanssa. Kuntaja aluevaaleissa huhtikuussa valitaan päättäjiä niille paikoille, joissa tehdään ikäihmisten elämään vaikuttavia tärkeitä päätöksiä ja arvovalintoja. Voisi sanoa, että nimenomaan tässä ajassa myös kansalaisjärjestöjä todella tarvitaan. Kannustan ja rohkaisen kaikkia eläkeläisiä aktiivisuuteen. Toivon myös poliittisten päättäjien olevan valmiita kuuntelemaan järjestöjen ja niiden jäsenten ääntä. Arjen asiantuntemuksella on arvoa. MUTTA NYT on aika rauhoittua joulun viettoon. Kaikille Eläkeläinen-lehden lukijoille kiitokset kuluneesta vuodesta ja oikein hyvää joulun aikaa! ”Keltaliivisten Kävelypässien ja päiväkotilaisten välillä on aina vallinnut erityinen sielujen sympatia.” Pekka Isaksson Kävelypässien blogissa 2 Eläkeläinen 6/2024
• AJASSA E läkeläiset ry tarjoaa jäsenilleen ensi vuonnakin monipuolista koulutusta. Siihen sisältyy tavalliseen tapaan yhdistystoiminnan ja talouden koulutusta, viestinnän ja vaikuttamisen aiheita sekä kulttuuriopintoja. Kulttuuri painottuu ensi vuonna tavallista enemmän, muun muassa 14.–16.11.2025 Porissa järjestettävän Kulttuurikatselmuksen vuoksi. Tarjoamme koulutusta näyttämötaiteesta, musiikista, tanssista, kirjoittamisesta ja kuvallisesta ilmaisusta. Lisäksi koulutuskumppanimme Kansan Sivistystyön Liitto KSL-opintokeskus tarjoaa jäsenillemme ensi vuonna neljä maksutonta kulttuuriaktivismin koulutusta. Järjestämme joitakin koulutuksia yhteistyössä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n kanssa. Niihin ovat tervetulleita molempien järjestöjen jäsenet. Osan niistä järjestää Eläkeläiset ry ja osan EKL. Aiemmin olemme järjestäneet yhteistyössä koulutusta muun muassa vanhusneuvostojen jäsenille, yhdistysten tarjoiluvastaaville sekä muistikerhojen ohjaajille. Ensi vuonna vuorossa on kulttuuri. Kevään koulutukset alkavat senioritanssikurssilla, joka pidetään helmikuussa Turengin Kiipulassa. Kyseessä on 1-tason ohjaajakurssi, joka on tarkoitettu kaikille senioritanssista kiinnostuneille. EKL toimii tämän kurssin järjestäjänä. Eläkeläiset ry puolestaan järjestää maaliskuussa kolmen kurssin kokonaisuuden. Se toteutetaan Kuopion Rauhalahdessa. Siihen kuuluu musiikkia, esiintymistaitoa ja ohjelmiston valmistamista sekä tanssillista liikuntaa. Ajatuksena on, että yhdistysten ohjelmaryhmät molemmista järjestöistä voivat valmistautua Porin Kulttuurikatselmukseen (siitä voit lukea lisää sivulta 11) ja saada uutta sisältöä ohjelmiinsa. Yhteistyökursseja ovat myös EKL:n Kauniaisissa järjestämä työväenlauluperinteen kurssi sekä Eläkeläiset ry:n syyskauden alussa järjestämä valokuvauskurssi. Omille jäsenillemme järjestämme huhtikuussa kirjoittajakurssin. Se sopii sekä runon että proosan kirjoittajille. Kaikki ovat tervetulleita, sekä aloittelijat että kokeneet kirjoittajat. Kursseista kerrotaan lisää tämän lehden koulutuskalenterissa sivulla 14. Syyskauden 2024 uutuus olivat alueelliset Vaikuttamisen ja viestinnän opintopäivät, kuva Jyväskylän tilaisuudesta. A A R O N K A LL IN EN Kulttuuripainotus vuoden 2025 kursseilla Maksutonta koulutusta KUMPPANIMME KSL-opintokeskus tarjoaa jäsenillemme neljä maksutonta kulttuuriaktivismin koulutusta ensi vuonna. Alueiksi on suunniteltu Keski-Suomea, Satakuntaa, Savo-Karjalaa ja Pohjanmaata. Koulutukset ovat kaksipäiväisiä ja niihin voi ottaa 20 osallistujaa. KSL korvaa tarvittaessa kurssilaisten matkakuluja ja järjestää majoituksen. Koulutussisältö sopii monenlaisille yhdistysaktiiveille ja tarjoaa vinkkejä yhdistystoiminnan kehittämiseen. Olemme saaneet aiempiin koulutuksiin osallistuneilta innostuneen palautteen. ? Lue lisää sivulta 15 Järjestämme ensi vuonnakin osan koulutuksista yhteistyössä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n kanssa. Kaikki ovat tervetulleita, sekä aloittelijat että kokeneet kirjoittajat. Eläkeläinen 6/2024 3
• YHTEISKUNTA Eläkeläiset ry myönsi vuotuisen tunnustuksensa ikäihmisten avoimelle kohtaamispaikalle, jossa toimintaa suunnitellaan yhdessä osallistujien kanssa. TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry on palkinnut vuoden 2024 ikäystävällisenä tekona Nurmijärven Olohuone -toiminnan. Olohuone on ikäihmisten avoin kohtaamispaikka joka tarjoaa monenlaista ryhmätoimintaa ja tapahtumia. Toimintaa on Nurmijärvellä Heikkarin palvelutalossa ja kolmessa kohteessa Klaukkalassa. Kohtaamispaikkojen säännöllisessä viikko-ohjelmassa on tuolijumppaa, kädentaitoja, pöytäpelikerhoja, sanomalehtikatsaus, hyvinvointiteemainen kerho ja matalammalle toimintakyvylle sovelletut kerhot, joissa ohjelma vaihtelee. Kuukausittain järjestetään karaoketanssit ja niiden lisäksi erilaisia tapahtumia. Olohuoneella käy myös eri alojen asiantuntijoita esitelmöimässä ikäihmisiä kiinnostavista asioista. Olohuonetoiminnan taustaorganisaatio on Nurmijärven Onnenkimpale ry. Yhteistyötä tehdään Nurmijärven kunnan, Nurmijärven seurakunnan, vammaisja vanhusneuvoston, Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen sekä eri yhdistysten kanssa. Eläkeläiset ry teki Ikäystävällinen NURMIJÄRVEN OLOHUONE ON VUODEN IKÄYSTÄVÄLLINEN TEKO Maanantai-iltapäivisin on Nurmi järven Olo huoneen ohjelmassa sanoma lehtikatsaus, jossa keskustellaan ajankohtaisista uutisista. 4 Eläkeläinen 6/2024
• – Olohuoneen toimintaan osallistuu noin 200 henkilöä, kertoo yhteisökoordinaattori Pauliina Pukarinen. M aanantai-iltapäivisin on Nurmijärven Olohuoneen ohjelmassa Sanomalehtikatsaus, jossa keskustellaan ajankohtaisista uutisista. Paikkana on Heikkarin palvelutalo. Kysyimme kerholaisilta mielipiteitä Olohuonetoiminnasta. ”OLEN OLLUT niin tyytyväinen. Asumme mieheni kanssa hieman syrjemmässä, mutta melkein joka päivä tullaan tänne. Olen löytänyt hirveästi uusia ja hauskoja ihmisiä. Ja kyllä täällä myös vakavasti keskustellaan ja mietitään asioita yhdessä.” Marja-Terttu Göransson ”VOISI SANOA, että olemme täällä paossa kotiseinien kaatumista. Samanikäisten tuttavien näkeminen on ihan olennaista. Erittäin hyvä, että tässä on myös tuo ruokailupaikka.” Harri Göransson ”TODELLA TÄRKEÄ kohtaamispaikka minulle, kun asun yksin.” Helena Kallio ”TÄMÄ ON yksinasuvalle vanhalle ihmiselle aivan verraton. Ei tämän parempaa paikkaa voi ollakaan!” Eila Turunen ”MUUTIN NURMIJÄRVELLE Loimaalta maaliskuun alussa. Asun naapurissa olevassa senioritalossa ja kuulin tästä paikasta. On tekemistä ja puuhastelua oman innostuksen ja jaksamisen mukaan. Täältä löytyy juttuseuraa, tai sitten voi vain kuunnella ja seurailla ja viihtyä.” Päïvi Erämaja ”OLEMME PÄIVIN kanssa sisarukset ja muutimme naapuritaloon parin päivän välein. Olen nyt syksystä lähtien päässyt tänne ja on suunnattoman hyvä, että olen tämän verran päässyt laajentamaan reviiriäni. Kaipaan ihmisiä ympärilleni, se vaikuttaa suuresti mielialaan.” Erja Erämaja ”OLEN OLLUT tämän palvelutalon asukas huhtikuusta lähtien. Tämä on hyvä paikka. Nyt on yleiskunto noussut, osallistun vointini mukaan melkein joka toimintaan. Täällä pääsen pyörätuolini kanssa syömään ja muihin toimintoihin.” Leena Savolainen ”OLEN OLLUT mukana alusta asti, ja käyn melkein päivittäin, asun tässä lähellä. Olen halunnut lähteä mukaan uusiinkin juttuihin kuten kokeilemaan rivitanssia ja asahi-liikuntaa.” Maija Korkia-aho ”VASTAAN VAPAAEHTOISENA joka toinen viikko järjestettävästä Saunaklubista. Siellä on apua haluaville sairaanhoitaja pesemässä ja vapaaehtoiset auttamassa pukeutumisessa ja muussa. Osallistua voi myös, vaikka ei saunoisikaan. Kerran kuussa järjestetään karaoketanssit, siellä on tosi kiva tunnelma ja hyvä kahvio.” Pirjo Björkman ”TÄÄLLÄ KÄYDÄÄN säännöllisesti mm. pelaamassa korttia, laulamassa ja asahissa. Hyvä porukka ja helppo viihtyä. Pitää ihmiset poissa sotesta eli on ennaltaehkäisevää ja terveyttä ylläpitävää toimintaa.” Antti Östman ”AIVAN LOISTAVA paikka. Porukka on tosi kiva ja meillä on ihanat vetäjät. Paikka on tavattoman kodikas eikä täällä olla turhantärkeitä. Itse käyn näin maanantaisin sekä perjantaisin hyvinvointiryhmässä. Korttipeluria minusta ei tule, mutta kesällä pelasin koronaa tuolla terassilla, verestin nuoruudenmuistoja.” Lissu Kaivolehto ”OLEN PALUUMUUTTAJA, asuin yksin tuossa lähellä enkä oikein tiennyt, mitä tekisin. Lapsistani joku ehdotti, että menepä katsomaan mitä tuolla Olohuoneella on. Ja nyt olen joka päivä täällä aamusta iltaan ja viihdyn niin maan perusteellisesti. Olen saanut uusia ystäviä ja tuttavia. Tämä on todella ihana paikka.” Pirjo Tiljander ”Aivan verraton paikka!” MIKÄ Nurmijärven Olohuone Olohuonetoiminnan taustaorganisaatio Nurmijärven Onnenkimpale ry on vuonna 1996 perustettu yleishyödyllinen yhdistys joka toimii ikääntyneiden ja vammaisten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi tarjoamalla mm. palveluita asumiseen sekä kuntoutukseen. Yhdistyksellä on Nurmijärvellä kaksi palvelutaloa. Molemmissa on ryhmäkodit ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille sekä vuokra-asuntoja itsenäistä asumista varten. teko 2024 -valinnan paikallisyhdistyksensä Klaukkalan Eläkeläiset ry:n esityksestä. Perusteluissa mainitaan mm., että Nurmijärven Olohuone on onnistunut toiminnallaan saamaan mukaansa myös sellaisia ikäihmisiä, jotka eivät osallistu eläkeläisjärjestöjen toimintaan ja pystynyt tarjoamaan myös sellaisia toimintoja, joihin eläkeläisjärjestöillä ei ole mahdollisuuksia. – Olohuoneen toimintaan osallistuu noin 200 henkilöä, viikoittain tulee uusia osallistujia, kertoo Olohuoneen käytännön toiminnasta vastaava yhteisökoordinaattori Pauliina Pukarinen. NYKYISENLAINEN TOIMINTA sai alkunsa vuonna 2022. Nurmijärvellä tehty valtuustoaloite kohtaamispaikkatoiminnan aloittamisesta Heikkarin palvelutalossa oli saanut myönteisen vastaanoton ja kunta päätti yhdessä seurakunnan kanssa aloittaa toiminnan pilotoinnin. Järjestettiin erilaisia tapahtumia ja selvitettiin ikäihmisten toiveita. Toimintaan haettiin myös sosiaalija terveysministeriön avustuskeskuksen (STEA) avustus, joka myös myönnettiin vuosille 2023–2025. Rahoituksen turvin palkatun yhteisökoordinaattorin lisäksi hankkeessa työskentelee tuntipalkkaisia kerhon ohjaajia, eri oppilaitosten työja kieliharjoittelijoita sekä työkokeilijoita. Hankkeessa on myös yksi nuori aikuinen opiskellut nuorisoja yhteisöohjaajaksi. Tällä hetkellä Olohuoneella opiskelee liiketalouden perustutkinnon opiskelija. Pääasiallinen kävijäkunta on eläkeikäisiä. Vapaaehtoiset, joiden ikähaitari on 20–85 vuotta, ohjaavat ja avustavat kerhoissa. ”Olohuone on onnistunut tarjoamaan myös sellaisia toimintoja, joihin eläkeläisjärjestöillä ei ole mahdollisuuksia.” – Toiminnalla on monisukupolviset tavoitteet, joten kaiken ikäiset ihmiset ovat tervetulleita mukaan, Pauliina Pukarinen sanoo. – Toimintaa suunnitellaan yhdessä osallistujien kanssa, ja näyttävin voimainponnistus tänä vuonna oli kevätjuhla, johon osallistui noin 120 ihmistä, joista 20 oli vapaaehtoisia. VUODEN 2025 jälkeen Nurmijärven Olohuoneen rahoitus on epävarmaa, kuten muillakin vastaavilla toimijoilla. – Tarve kuitenkin kohtaamispaikalle on, ja teemme parhaamme, että se jatkuisi jossain muodossa hankekauden jälkeenkin, esimerkiksi eri yhdistysten yhteistyönä, jos STEAlta ei saada riittävää rahoitusta, Pauliina Pukarinen toteaa. Ikäystävällinen teko 2024 -kunniakirja luovutettiin Nurmijärven Olohuoneelle 12. joulukuuta ? Eläkeläiset ry valitsee vuosittain Ikäystävällinen teko -tunnustuksen saajaksi tahon, joka on esimerkillisellä tavalla edistänyt ikäystävällisyyttä. Ensimmäinen tunnustus myönnettiin vuonna 2019, kun järjestö täytti 60 vuotta. Eläkeläinen 6/2024 5
• YHTEISKUNTA tonmuutoksen. Väite on loukkaava ja epäoikeudenmukainen. Tavallisia ihmisiä ei voi syyttää siitä, että aikanaan teollisuus ja teknologia olivat saastuttavampia kuin nykyisin. ” ELÄKELÄISET RY huomauttaa, että monet eläkeläisten sukupolvissa ovat päinvastoin elämässään oppineet nykyistä ekologisemman elämäntavan. Kertakäyttökulttuurin sijaan korjataan vanhaa, ruoka on kotimaista tai jopa itse kasvatettua, ajokorttia ei ole, eikä lennetä lomamatkoille. Miksi juuri nämä sukupolvet ansaitsisivat ”saastutusveron”? ”Nuorten huoli tulevaisuudesT yömarkkinaosapuolet ovat syksyn mittaan käyneet kiivaasti hallituksen pyynnöstä eläkeuudistusta koskevia neuvotteluja. Hallitus on antanut tehtäväksi löytää 1 miljardin euron lisärahoituksen, joka samalla vahvistaa valtion taloutta. Lähtökohdat neuvottelutuloksen aikaansaamiseksi ovat vaikeat, mutta eivät mahdottomat. Työmarkkinaosapuolet ovat ainakin näihin päiviin asti löytäneet yhteisymmärryksen, vakaan ja ennustettavan ratkaisun työeläkejärjestelmän kehittämiseksi. Itse pääsin viemään neuvotteluryhmälle Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n näkemykset uudistuksen eläkepoliittisista linjauksista ja keskeisistä ratkaisumalleista. MUISTUTIMME, ETTÄ itse eläkejärjestelmä on kehittämistarpeista huolimatta varsin hyvässä kunnossa. Tätä näkemystä vahvistavat niin kotimaiset kuin kansainvälisestikin arviot. Monet uudistukset vaativat kiireellisiä toimia, mutta eläkejärjestelmä ei ole sellainen. Painotimme erityisesti sitä, että uudistus ei saa luoda epäluottamusta itse työeläkejärjestelmään. Lopputulemana työmarkkinoille tulevienkin on voitava luottaa siihen, että heillä on säällinen ja nykyisenkaltainen työeläke silloin kun työ ura päättyy. Eläkejärjestelmään ei saa luoda yhtään ainutta uutta muutosta, joka johtaa eläkeköyhyyden ja eriarvoisuuden kasvuun. Uudistuksen pitää vahvistaa työeläkejärjestelmää, ei rikkoa sitä. Usein uudistuksia tehdään niin, että vaikutusarviot ovat varsin puutteelliset. Siksi painotimme kuulemisessa myös sitä, että muutosten vaikutusarviot pitää tehdä huolella. Miljardin rahoituksen kattaminen on kuitenkin se vaikein ja haasteellisin osuus neuvottelutuloksen aikaansaamisessa. Ratkaisuja tulee löytää sijoitustoiminnan uudistuksella, vaikka siihen sisältyy huomattavia riskejäkin. Myös maltillisten eläkemaksujen korotusten tulee olla mukana rahoituksen varmistamisessa. Sen sijaan suhtauduimme jyrkän kielteisesti ns. automaattisen vakauttajan nimeä kantavaan indeksiehdon muutokseen. Luopuminen nykyisenkaltaisesta indeksisuojasta vaarantaa koko etuusperusteisen eläkejärjestelmän. Esitimme myös joukon ehdotuksia, joilla eläkkeellä olevien osallistumista työntekoon ja yrittämiseen tunnistettaisiin. Rahoituksen turvaamiseksi ehkä kaikkein olennaisinta on pitkän terveen työuran toteutuminen. Siksi painotimme työelämän kehittämisen merkitystä. PAINEET RATKAISUN löytämiseksi ovat siis varsin kovat, mutta ratkaisun avaimet ovat järkiperustein olemassa. Eri asia on, jos poliittista tahtotilaa nykyjärjestelmän kehittämiseen ei ole. Paine kasvaa KOMMENTTI MATTI HUUTOLA Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Suomen eläkejärjestelmän uudistamisesta ei tarvitse tehdä riitaa sukupolvien välille, vaan on lisättävä vuoropuhelua, toteaa Eläkeläiset ry:n hallitus kannanotossaan. ”Eläkkeistä ei saa tehdä sukupolviriitaa” P IX A B AY ”Keskeiset ongelmat eivät korjaannu eläkkeitä leikkaamalla.” Eläkeindeksien leikkaus heikentäisi kaikkien eläkeläisten toimeentuloa loppuelämän ajan, varoittaa Eläkeläiset ry:n hallitus. E läkeläiset ry on huolissaan siitä, että eläkejärjestelmän vastustajat lietsovat keinotekoista riitaa sukupolvien välille. Räikeänä esimerkkinä tästä järjestö pitää ajatuspaja Liberan ja kansanedustaja Atte Harjanteen (vihr.) marraskuista pamflettia, joka vaati eläkeiän nostoa kahdella vuodella, eläkkeiden leikkaamista ja lisäveroa eläkeläisille. ”Tällaiset esitykset eivät vie yhteiskuntaamme eteenpäin ja tee maastamme parempaa elää ja ikääntyä. Eläkeindeksien leikkaus heikentäisi kaikkien eläkeläisten toimeentuloa loppuelämän ajan. Eläkeläisköyhyyden lisääntymisen aikaansaamat ongelmat tulisivat kalliiksi”, toteaa Eläkeläiset ry:n hallitus 17. marraskuuta antamassaan kannanotossa. ”Eläkeläisten lisäveroa perustellaan pamfletissa sillä, että eläkeläisten sukupolvi olisi aikaansaanut ympäristömme saastumisen ja ilmasta on ymmärrettävä. Käynnissä oleva eläkeuudistus uhkaa myös nuorten tulevia eläkkeitä. Esimerkiksi palkkakertoimen ja eläkekertymien leikkaaminen ns. automaattisella vakauttajalla heikentäisi nimenomaan tulevia eläkkeitä. Palkattomien jaksojen eli työttömyyden, vanhemmuuden ja opiskelun ajan eläkekertymien leikkaus lisäisi eläke-eroja ja heikentäisi monien naisten tulevia eläkkeitä.” ”Keskeisiä ongelmia tulevien eläkkeiden kannalta ovat vähäinen syntyvyys sekä työsuhteiden ja ansiokehityksen epävarmuus. Ne eivät korjaannu eläkkeitä leikkaamalla. Eläkerahastojen tuottoriskin kasvattaminen voi toimia nuorempien sukupolvien hyväksi, kuten myös työperäisen maahanmuuton edistäminen.” ELÄKELÄISET RY toteaa, että Suomen eläkejärjestelmä on kansainvälisesti katsottuna vakaa ja hyvin toimiva. ”Sen uudistamisesta ei tarvitse tehdä riitaa sukupolvien välille, vaan lisättävä vuoropuhelua. Eläkejärjestelmän hyväksyttävyyden vahvistamiseksi on pidettävä huoli myös nuorten tulevaisuudesta. Se, että Suomessa moni voi nauttia terveistä eläkepäivistä ilman köyhyyttä on yhteiskunnalta suuri onnistuminen ja antaa kaikille myönteisen tulevaisuudenkuvan, jota tulee vaalia.” 6 Eläkeläinen 6/2024
• Tilastollista harhaa? EVA RÖNKKÖ Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön suunnittelija SIVUSTA POIMITTUA Y le uutisoi marraskuun alussa tutkimuksesta, jonka mukaan ulkomailla syntyneet pysyvät vanhemmalla iällä terveempinä kuin Suomessa syntyneet. Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 70-vuotiaiden kuolleisuutta ja kuolinsyitä vertailemalla kuolleisuuslukuja vuosilta 2002–2020. Tutkimuksen mukaan ulkomailla syntyneillä on alhaisempi kuolleisuus syöpäkuolemissa, hermostoon liittyvissä sairauksissa, sydänja verisuonitaudeissa, hengityselinsairauksissa, ruuansulatuksen sairauksissa ja ulkoisissa kuolinsyissä verrattuna Suomessa syntyneisiin. Tutkija Laura Kemppaisen mukaan ulkomaalaistaustaiset vanhukset ovat terveempiä eivätkä näin ollen rasita kohtuuttomasti palveluita. Uutinen pysäytti. Voiko tulos pitää paikkaansa? Pari vuosikymmentä työtä ulkomaalaistaustaisten iäkkäiden parissa tehneenä olen saanut terveystilanteista erilaisen kuvan. Ihmiset sairastavat ja vieraskielisenä hoitoon pääseminen on usein haastavaa. Koska kenttätyössä ei pysty tutkijoiden lailla näkemään isoa kuvaa, hain tukea THL:n terveystutkimuksista. Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden parissa on niitä tehty jo vuodesta 2012. VUONNA 2022 julkaistussa MoniSuomi-raportissa korostui erityisesti 50–74-vuotiaiden maahan muuttaneiden naisten heikompi terveys verrattuna koko väestöön. Myös vuonna 2019 julkaistu FinMonik-tutkimus osoitti, että ulkomaalaistaustaiset kokivat terveytensä hyväksi harvemmin kuin koko väestö. Etenkin Venäjältä ja entisen Neuvostoliiton maista muuttaneet raportoivat pitkäaikaissairauksia suomalaista väestöä enemmän. Muitakin eroja oli havaittavissa: diabetes ja mielenterveysongelmat olivat huomattavan yleisiä Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikan maista tulleilla. He raportoivat myös muita enemmän masennusta, mielenterveysongelmia sekä psyykkistä kuormittuneisuutta. Myös selkäsairauksia raportoitiin suomensyntyistä väestöä enemmän. Kun tähän lisätään se, että ulkomaalaistaustaiset syövät hedelmiä ja marjoja koko väestöä niukemmin, naiset harrastavat vapaa-ajan liikuntaa harvemmin ja miehet tupakoivat koko väestöä yleisemmin, ihmetys suomensyntyisiä paremmasta terveydestä sen kun kasvaa. THL:n tutkijoiden mukaan lääkärin ja hoitajan palveluja käytetään selvästi koko väestöä verrattuna harvemmin. Syy siihen on pikemminkin hoitoon pääsemisen vaikeus tai heikompi kyky tunnistaa omia terveyshaasteita kuin se, että terveys olisi valtaväestöä parempi. MITEN ELÄVIÄ ja kuolleita tutkimalla saadaan näin merkittävästi erilainen tulos? Voisiko selitys löytyä ulkomaalaistaustaisten henkilöiden terveyden puutteellisesta seurannasta ja sairauksien diagnosoinnista ja dokumentoinnista, joka mahdollisesti heijastuu kuolinsyyn luokitteluun? Monet tuntemani iäkkäät esimerkiksi käyvät hoidattamassa vaivojaan rajan takana, Virossa tai (etenkin ennen rajasulkua) Venäjällä. Kun tutkimus rakentuu tilastoituihin kuolinsyihin ja niiden vertaamiseen syntyperään, voi syntyä tuloksia, joita on kenttätyöstä käsin vaikea ymmärtää. ”Uutinen terveyseroista pysäytti.” Alueja kuntavaalit 13.4.2025 Oletko ehdolla? Eläkeläinen-lehdellä tavoitat aktiiviset äänestäjät! ? Lehden numero 1 ilmestyy 13.2. ? Lehden numero 2 ilmestyy 4.4. ? Varaa mainospaikkasi hyvissä ajoin! Ole yhteydessä: Niina Tuulaskoski, myyntipäällikkö 041 313 1047, niina.tuulaskoski@saarsalo.fi ? Eläkeläinen-lehden numerossa 5 sivulla 11 julkaistun, televisioiden HD-valmiutta käsitelleen jutun puheluhinnoissa oli vanhentunutta tietoa. Puhelun hinta antenni-tv-verkkoon liittyvissä näkyvyysongelmissa apua ja neuvontaa tarjoavan Digita-infoon maksaa normaalin puheluhinnan verran. Hinnat voivat vaihdella hieman liittymätyypistä riippuen (mpm/ pvm). Palveluun jonotus on maksullinen. Digita-infon puhelinnumero on: 020 411 7676. Oikaisu Vuosi 2025 on vaalivuosi! Eläkeläinen 6/2024 7
• YHTEISKUNTA seen ja asiakkaat pärjäävät pääsääntöisesti öisin ilman henkilökuntaa. Tarvittaessa sitä voi olla yölläkin, ainakin lyhytaikaisesti. Lähtökohtana on asukkaan oma halu yhteisölliseen asumiseen. Ensimmäisiä OmaHämeen yhteisöllisen asumisen yksiköitä on Ojoisten kaupunginosassa sijaitseva Ilvesmaja, jonka asukas, varsin vireä 102-vuotias Annikki Mäki toi esille kokemusasiantuntijana asukkaan näkökulmia. Hän on asunut Ilvesmajalla pari vuotta, ja kokemukset ovat olleet pelkästään myönteisiä: Yhdessä tekemistä on moneen makuun, bingosta leipomiseen, kesäisin pihapelejä, syksyisin sadonkorjuujuhla. 102-vuotias Annikki Mäki, (keskellä) toi seminaarissa esille asukkaan näkökulmia. Pari vuotta OmaHämehyvinvointialueen yhteisöllisen asumisen Ilvesmaja-yksikössä asuneen Mäen kokemukset ovat olleet pelkästään myönteisiä. Oikealla Mäen avustaja Tuija Vaittinen, vasemmalla OmaHämeen johdon asiantuntija Mari Numminen. Yhteisöllinen asuminen – uhka vai mahdollisuus? Eläkeläisyhdistysten järjestämä asumisseminaari kokosi Hämeenlinnan valtuustosalin täyteen. Oman kodin ja ympärivuorokautisen hoivan välimuotoa esiteltäessä painotettiin, että lähtökohtana on asukkaan oma halu yhteisölliseen asumiseen. TEKSTI JA KUVA TUIJA NIEMINEN-KURKI H ämeenlinnan Eläkeläiset ry järjesti yhdessä kolmen muun paikallisen/alueellisen eläkeläisjärjestön kanssa ikäihmisten asumista käsittelevän seminaarin ”Yhteisöllinen asuminen – uhka vai mahdollisuus?”. Kaikkien yllätykseksi seminaari kokosi 25.9. Hämeenlinnan valtuustosalin täyteen asiasta kiinnostuneita ikäihmisiä. Kahvitukseen varatut leivoksetkin loppuivat kesken – onneksi järjestäjältä löytyi varastosta lisää kahvileipää. Tilaisuuden aluksi Vanajan Laulun eläkeläisryhmä Tuhti hauskuutti yleisöä lauluillaan. Seminaarin avannut Hämeenlinnan kaupungin elinkeinojohtaja Niklas Lähteenmäki totesi, että nykyään on ymmärretty asumisen olevan paljon muutakin kuin neljä seinää ja katto. Visiona on muutos asumiskaupungista elämiskaupungiksi. Lähiympäristön saavuttamisen pitää olla mahdollista kaikille, myös lapsille ja vanhuksille, ja myös vieraskieliset asukkaat pitää huomioida. Lähteenmäki painotti, että kaupunki voi helpottaa yhteisöllisyyden syntymistä luomalla puitteita, mutta asukkaiden oma näkemys on ensiarvoista, kaupunki ei voi tehdä yhteisöllisyyttä. OMAHÄME -hyvinvointialueen johdon asiantuntija Mari Nummela piti kattavan katsauksen OmaHämeen järjestämistä ikäihmisten asumispalveluista, joista yhtenä osana on sosiaalihuoltolain 21 b §:n mukainen yhteisöllinen asuminen. Hän kuvaili yhteisöllistä asumista oman kodin ja ympärivuorokautisen hoivan välimuodoksi, jossa asuminen ja palvelut määritellään erikLOKAKUUN ALUSSA Hämeenlinnan Eläkeläisten Juttutuvassa keskusteltiin ilmastoasioista. Aluksi yhdistyksemme jäsen, entinen puheenjohtaja Juhani Lehto kertoi Ilmastoisovanhemmat ry:n toiminnasta. Sen ytimenä on perjantaisin eduskunnan istuntokauden aikana talon portailla pidettävät mielenosoitukset. Tavoitteena on saada kansanedustajat ymmärtämään ilmastotoimia koskevien päätösten välttämättömyys ja kiireellisyys, jotta lapsenlapsillamme ja vielä heidänkin jälkeläisillään olisi asumiskelpoinen maapallo. Kävimme aiheesta vilkasta keskustelua. Muistelimme myös, Eläkeläiset ry:n kevään kilpailun innoittamina, miten elinympäristömme, ilmasto ja luonto ovat muuttuneet lapsuutemme ajoista. Luultavasti viimeistään tulevan kevätkauden aikana Hämeenlinnasta lähtee useampiakin osallistujia eduskuntatalolle! Ilmastojuttutupa innosti Hämeenlinnan Eläkeläisiä HANNA JA YRJÖ -SÄÄTIÖN asiantuntija Katariina Välikangas kertoi esityksessään laajemmin yhteisöllisyydestä ja erilaisista yhteisöllisen asumisen kokeiluista ja toteutuksista meillä ja muualla. Hyvänä toteutuksena hän mainitsi Hämeenlinnan Iittalassa sijaitsevan Hyvinvointikeskus Sauvolan, joka on jo vuosien ajan tarjonnut palveluja koko Kanta-Hämeen ikäihmisille. Hämeenlinnan maankäytön suunnittelujohtaja Jari Mettälä kertoi tulevaisuuden näkymistä kaavoituksen ja maankäytön suunnittelussa, aina vuoteen 2050 asti. Ikäihmisten asumisen kaavoituksessa tavoitteena on varata tontteja hyvien yhteyksien ja palvelujen äärelle, osoittaa yhteisölliseen asumiseen/yhteisöllisyyteen liittyviä tiloja varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi (mikä tarkoittaa myös suurempien tonttien kaavoittamista), sekä vaikuttaa kaavamääräyksin esteettömyyden edistämiseen. Nykyään on ymmärretty asumisen olevan paljon muutakin kuin neljä seinää ja katto. 8 Eläkeläinen 6/2024
• Kylätie Jarmo Koskinen Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry:n valokuvakerho KAUDEN KUVA ”Palvelut eivät toimi odotetulla tavalla.” P alveluiden tasa-arvoisempi saatavuus sekä terveysja hyvinvointierojen vähentäminen olivat keskeisiä tavoitteita vuoden 2023 alussa toteutetussa sote-uudistuksessa. Hyvinvointialueiden palvelut kytkeytyvät sosiaalija terveydenhuoltoon sekä pelastustoimeen. Uudistusta oli odotettu ja valmisteltu pitkään. Palvelut eivät kuitenkaan toimi odotetulla tavalla. Erityisesti kärsijöiksi ovat joutuneet ikäihmiset, joista monelle ongelman tuo digitalisaatio. Tavoitteet olivat hyviä, mutta toteutuksessa on kompasteltu. Tätä päivää ovatkin monilla hyvinvointialueilla käytävät yt-neuvottelut. Ja neuvotteluissa keskeistä on rahan vähyys. Kuusi hyvinvointialuetta joutui tänä syksynä ns. tarkkailuluokalle, jossa valtiovalta tarkasti seuraa niiden taloutta. Lähdettiinkö uudistamisen innossa ”soitellen sotaan” miettimättä palveluita ja niiden kustannuksia? Miettimättä jäivät myös perusperiaatteet. Tarkoittiko todella palveluiden tasa-arvoinen saatavuus sitä, että kuntien terveyskeskukset lakkautetaan yksi toisensa jälkeen, ja kehittämisen painopiste on erikoispalveluissa? KANSANTERVEYSLAIN voimaantullessa 1970-luvulla KOMMENTTI TUULA TELIN Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtaja Kuinkas sitten kävikään? itselläni oli kokemusta muutamasta terveyskeskuksesta niin Etelä-Pohjanmaalla kuin Satakunnassa. Uudistus oli silloinkin mittava, ja mullisti terveydenhuollon kentän. Palvelut tarjottiin lähellä kansalaisia. Jos jotain ei itse osattu tai pystytty tekemään, ohjattiin potilas erikoissairaanhoitoon. Malli oli yksinkertainen, mutta se toimi. Hyvinvointialueiden edustajat puhuvat nyt, ettei seinistä ole väliä. Tärkeintä on, että palvelut toimivat. Mutta jos eivät toimi? Seinäpuheetkin ovat ristiriitaisia. Missäpä alueella ei haluta rakentaa uusia, hienoja, nykyaikaisia toimitiloja – erikoissairaanhoitoon? AVAINSANA ON nyt lakisääteisyys. Satakunnassa on ei-lakisääteiset palvelut johtavien viranhaltijoiden mukaan pääosin ehdotettu karsittaviksi, mutta sekään vielä ei riitä! Nyt jos koskaan on syytä hyvinvointialueiden vanhusneuvostojen koota joukkonsa ja ryhtyä kamppailuun ikäihmisten palveluiden puolesta. Askelmerkkejä löytyy mm. vanhuspalvelulain 12 §:stä, johon kaksi vuotta sitten kirjattiin monta hyvää asiaa ikäihmisten palveluiden parantamiseksi. Yksi niistä on vanhusneuvola, joita soisi perustettavan joka kuntaan. Eläkeläinen 6/2024 9
• JÄRJESTÖ EVA RÖNKKÖ E läkeläiset ry:n Liikuntaverstas-kiertue pyörähti taas käyntiin lokakuun lopulla. Viime vuonna alkanut Liikuntaverstas-hanke sai opetus ja kulttuuriministeriöstä jatkorahoitusta. Se mahdollisti tarpeelliseksi koettujen verstaskiertueen jatkamisen tänäkin vuonna. Aloituksen teimme Uudenmaan ja Helsingin aluejärjestöissä kutsuen verstaisiin tuttuun tapaan 2–3 henkeä jokaisesta yhdistyksestä. Karkkilaan osallistuttiin yhdeksästä yhdistyksestä 22 hengen voimiin ja Helsinkiin kuudesta yhdistyksestä 13 osallistujalla. Osallistujien joukossa oli monia tuttuja, pitkään liikuntaa yhdistyksissä järjestäneitä. Lisäksi myös uusia, vasta yhdistyksiin liittyneitä. Verstaiden iloinen ilmapiiri, tehtävien soveltaminen ja kokemusten jakaminen tempaisi kaikki tekemisiin mukaan, riippumatta siitä, mikä oli ikä tai kolottiko jostain. VERSTAIDEN jatkokierroksella keskitymme yhdistyksien perusliikuntaan, kuten kuminauhajumppaan, tasapainoharjoitteluun ja kuntopiiriin. Tapamme mukaan vaativampi harjoittelu oli höystetty useilla pienillä tehtävillä, jossa haasteita saivat niin aivot kun naurulihaksetkin. Esimerkiksi tasapainorataan oli sekoitettu Helsingin liikuntaverstas pidettiin Vartiokylän työväentalossa. EV G EN IY A M A ZU R O VA Eläkeläiset ry:n Liikuntaverstaskiertue taas vauhdissa erilaisia pelin elementtejä ja tuolijumppaan rytmitaputuksia. Välipalamausteina muistuttelimme nuoruudesta tuttuja leikkejä. VERSTAAN LOPUSSA rauhoituimme Evgeniyan ohjaamana tuolijoogaan ja jalkapohjajumppaan. Lisäksi lähdimme rakentamaan yhteistä tulotanssia siten, että jokaisessa verstaassa lisätään ryhmän voimin uusi liike edellisten jatkoksi. Tavoitteena on saada tanssi valmiiksi verstaskiertueen päädyttyä. Loppuvuoden ohjelmassa ovat vielä Kaakkois-Suomen aluejärjestön yhdistykset Kotkassa 13. joulukuuta ja Varsinais-Suomen aluejärjestön yhdistykset Turussa 18. joulukuuta. Kierros jatkuu kevätkaudella 2025. Verstaiden iloinen ilmapiiri tempaisi osallistujat mukaan. TIINA RAJALA T yöväen Urheiluliitto TUL ry kutsui Eläkeläiset ry:n ja EKL:n suunnittelemaan yhteistä kulttuuritapahtumaa. Urheilujärjestö halusi monipuolistaa ikäihmisille tarkoitettua toimintaansa. Eläkeläisjärjestöillä oli tunnetusti aktiivista ja monipuolista kulttuuriharrastusta ja osaamista. Päätettiin järjestää joka toinen vuosi Veteraanien kulttuurikilpailu. Sen lajeiksi valittiin eri tanssilajien lisäksi musiikkia ja näyttämötaidetta. Ensimmäinen kulttuurikilpailu pidettiin Seinäjoella vuonna 2011. Ensi vuonna Porissa 14.–16. marraskuuta järjestettävä tapahtuma on jo kahdeksas. Myöhemmin kulttuuritapahtuman järjestäjäporukkaan liittyivät Työväen Näyttämöiden Liitto sekä Suomen Työväen Musiikkiliitto. Tapahtuman nimi muuttui kilpailusta katselmukseksi ja veteraani-sana on jäänyt pois. Lajien kirjo on edelleen kattava ja perusajatus sama: harrastajaryhmät ja yksilöesiintyjät pääsevät näyttämään taitojaan yleisön edessä. He saavat kannustavaa palautetta ja kehittämisehdotuksia ammattitaitoisilta tuomareilta jokaisessa lajissa. Katsojat saavat elämyksiä ja uusia ideoita omaan toimintaansa. Kulttuurikatselmus on hieno tapahtuma. Se tuo esiin, että ihminen haluaa oppia ja myös pystyy oppimaan uutta ikävuosista riippumatta. Kulttuurikatselmus on hieno tapahtuma 10 Eläkeläinen 6/2024
• E läkejärjestelmän päivityksestä keskustellaan säännöllisin väliajoin. Ilma on sakeana ehdotuksista, joiden tavoitteena on leikata eläkkeitä milloin erityisveroilla, eläkeiän nostolla, milloin indeksien huonontamisella. Indeksejä on heikennetty, eläkkeiden verotusta on kiristetty eläkevähennyksen perusteita muuttamalla. Ja eläkeiän kehitys on jo sidottu elinajan odotteeseen. Ehdottajat luulevat keksineensä nämä ”pyörät” uudelleen. Turhaan, koska nämä ”pyörät” on jo keksitty ja pantu toimeen. Uusin innovaatio on automaattinen vakauttaja, ”vakari”. Sillä pyritään reagoimaan tilanteisiin, joissa suhdanteet laskevat eläkerahastojen tuottoa ja pienentävät rahastoitujen pääomien arvoa. Samaan aikaan syntyvyyden laskeminen pitkällä tähtäimellä johtaa siihen, että eläkkeiden maksamisessa on turvauduttava entistä enemmän rahastoihin. Tällaiseen tilanteeseen voidaan reagoida joko nostamalla eläkemaksuja, mitä työnantajat tiukasti vastustavat. Syntyvyyden laskusta johtuvia ongelmia voitaisiin pienentää maahanmuutolla, jota taas hallitus vaikeuttaa. Yksi mahdollisuus on lisätä rahastojen tuottoa kasvattamalla rahastosijoitusten riskiä, jolloin myös epäonnistumisen riskit kasvavat. Kun keinot loppuu niin konstit alkaa. Niinpä uutena konstina on esitetty automaattista vakauttajaa. Sillä tarkoitetaan Ruotsin mallin mukaan sitä, että eläkerahastojen arvon laskemisen riskiä ei kannetakaan eläkemaksuja säätämällä tai työllisyyttä lisäämällä. Riskin saakin kannettavakseen eläkeläinen. Ruotsissa tällainen vakari on johtanut eläkkeiden pienemiseen suhdanteiden huonontuessa. Suomessa maksussa olevien eläkkeiden leikkaaminen on perustuslain lukon takana. Tosin määräenemmistöllä eduskunta voi siitäkin lipsua. Onnistuihan se säätämään rajalainkin, vaikka ihmisoikeusvelvoitteista ei voi lipsua edes määräenemmistöllä. Ja niin vain lipsuttiin. SOSIAALIVAKUUTUKSEN KANTAVA periaate on yhteisvastuu. Kun kansalaista kohtaavat elämässä erilaiset riskit – sairaus, työttömyys, työkyvyn menetys, ansiotulojen ehtyminen eläkeelle tai vaikkapa vanhempainvapaalle jäämisen vuoksi – tulee yhteiskunta auttamaan riskistä selviämisessä. Riskin kantaa yhteiskunta. Vakarin ajattelutapa kääntää vastuut nurin niskoin. Kun riskit kohtaavat työntekijöiden palkanmaksuvarasta kerrytettyjä rahastoja, kantaa riskin eläkkeen saaja. Riski siirtyy yhteiskunnalta kansalaiselle itselleen. Muutos on periaatteellisesti mullistava. Vakarin puoltajat ovat vaatineet lisää vastuuta myös eläkemaksujen sijoittamisessa vakuutetulle. Tästäkin on saatu kokemuksia Ruotsissa. Siellä tuleva eläkkeen saaja voi sijoittaa pienen siivun eläkemaksusta valitsemaansa rahastoon. Vaihtoehtoja on tuhatkunta ja ylivoimainen enemmistö on siirtänyt päätöksen keskitetysti hoidettavaksi. Valinnan vapaus on näennäinen. Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes toteaa (HS 12.11.-24), että tällaiset ehdotukset siirtävät eläkejärjestelmäämme etuusperusteisesta maksuperusteisen järjestelmän suuntaan. Todennäköisenä seurauksena olisi epävarmempi tulevaisuus ja kasvava eriarvoisuus. Varokaa vakaria! ”Vakari” ”Riskin saakin kannettavakseen eläkeläinen.” KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ EVA RÖNKKÖ S uomalainen ikääntyvä väestö muuttuu nopealla tahdilla yhä moninaisemmaksi. Keskuudessamme on yhä enemmän Suomen ulkopuolella syntyneitä iäkkäitä, joiden kotikieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Kuitenkin iäkkäitä julkisuudessa edelleen käsitellään hyvin homogeenisena, pääasiassa suomea puhuvina ihmisinä. Ulkomaalaistaustaisia iäkkäitä ei myöskään riittävässä määrin oteta huomioon palveluiden käyttäjinä. Tarvitsemme muutosta niin ajattelukuin myös toimintatavoissa. Siihen tarkoitukseen perustimme viiden järjestön voimin Moninaisen Ikääntymisen MOI-verkoston. Kun toimijoita on enemmän, paranevat myös yhteiskunnan marginaaliin jääneiden iäkkäiden asema ja mahdollisuudet olla osallisina. Yhteistyön laajentaminen ja tiiviistäminen nostaa kaikkien asiantuntemusta. Yhdessä saamme enemmän aikaa. Verkosto on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille, kuten vanhusneuvostojen jäsenille, kuntien työntekijöille, gerontologiaopiskelijoille ja opettajille, politiikoille ja tutkijoille. Verkoston toiminta perustuu sähköpostirinkiin, jossa jaamme säännöllisin välein uutiskirjettä ajankohtaisesta tekemisestä ja tulevista tapahtumista. Ringissä jaetaan ajatuksia ja tietoa ikääntyneiden moninaisuudesta. Muutamat verkostotapahtumat vuodessa, joko etänä tai kasvokkain, auttavat löytämään uusia kumppanuuksia ja yhdistämään voimia. Tulehan mukaan! Verkostosta vastaa yhteenliittymä, johon kuuluvat tällä hetkellä perustajajäsenet; Jade yhteisö ry, Eläkeläiset ry:n moninaisuustyö, Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n Omaisneuvo-toiminta, Kulttuurinen Moninaisuus Muistikeskus ry ja Monikko ry. Koordinointivastuun kantaa Jade yhteisö. Lisätietoa verkostosta voi kysyä Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön suunnittelija Eva Rönköltä tai lukea osoitteesta jadeyhteiso.fi/moi-verkosto Tuolta sivulta löytyy myös liittymislomake. Tuore MOI-verkosto oli innolla mukana marraskuussa Turun Logomossa järjestyssä Integration 2024 -tapahtumassa. Juuri valmistunut MOI-verkoston esittelykortti liittymislinkkeineen meni kuin kuumille kiville. Moninaisen ikääntymisen MOI-verkostolle on kysyntää Verkosto on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille. Yhdessä saadaan enemmän aikaa. Eläkeläinen 6/2024 11
• JÄRJESTÖ Kartoitamme jäsenlehtemme Eläkeläisen lukijoiden mielipiteitä lehdestä. Pääset vastaamaan kyselyyn verkkosivullamme osoitteessa elakelaiset.fi/jarjesto/elakelainen-lehti Voit kertoa mielipiteesi myös täyttämällä allaolevan lomakkeen ja lähettämällä sen kirjekuoressa osoitteeseen Eläkeläinen-lehti, Eläkeläiset ry, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Vastaaminen tapahtuu nimettömänä. Tuloksia käytämme hyödyksi jäsenlehtemme kehittämistyössä. Kiitos vastauksista jo etukäteen! 2025 Eläkeläiset ry:n jäsenlehti ELÄKELÄINEN ilmestyy vuonna 2025 kuusi kertaa. Eläkeläiset ry:n jäsenille lehti tulee kotiin kannettuna, jäsenmaksuun sisältyvänä jäsenetuna. Eläkeläinen-lehden Syntymäpäiviä-palstalla julkaistaan maksutta paikallisyhdistysten lehdelle toimittamia merkkipäivätietoja. Julkaisemisen edellytyksenä on, että yhdistys tai muu tietojen lähettäjä on kysynyt merkkipäivän viettäjältä luvan tiedon julkaisemiseen lehdessä. Poisnukkuneita-palstalla tiedot julkaistaan omaisten/läheisten luvalla. Tällä käytännöllä Eläkeläiset ry haluaa vaalia jäsentensä yksityisyyden suojaa. Palstoille tarkoitetut tiedot pyydämme lähettämään lehdelle hyvissä ajoin (katso aikataulut) sähköpostilla osoitteeseen: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi ILMESTYMISAIKATAULU KEVÄTKOKOUS­ ILMOITUKSET TIEDOT ELÄKELÄINEN­LEHDEN SYNTYMÄ­ PÄIVIÄ­ JA POISNUKKUNEITA­PALSTOILLE 3 1 4 2 5 6 aineisto lehdelle viimeistään ilmestyy numero Eläkeläinen-lehden numero 1/2025 ilmestyy 14. helmikuuta. Tähän numeroon tarkoitetut kevätkokousilmoitukset tulee toimittaa lehdelle viimeistään maanantaina 20. tammikuuta. Kokousilmoitukset ja syntymäpäiviäja poisnukkuneitatiedot sekä lehteen tarkoitetut jutut ja kuvat osoitteeseen: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Eläkeläinen tarjoaa paikallis yhdistysten ja aluejärjestöjen käyttöön maksuttomat Syntymäpäiviäja Poisnukkuneita-palstat sekä palstan kevätja syyskokousilmoituksille. Kokousilmoituksen hinta on vanhaan tapaan 50 euroa. helmikuu 20.1. 14.2. huhtikuu 10.3. 4.4. toukokuu 5.5. 30.5. syyskuu 11.8. 5.9. lokakuu 29.9. 24.10. joulukuu 17.11. 12.12. Vastaa Eläkeläinen-lehden lukijakyselyyn! Kuinka paljon pidät seuraavista aihepiireistä lehden sisällöissä? 1 = Hyvin vähän, 2 = Melko vähän, 3 = Ei paljon eikä vähän, 4 = Melko paljon, 5 = Hyvin paljon ? Ohjeistusta ja vinkkejä järjestötoimintaan ? Jutut yhdistysten juhlista ja tapahtumista ? Yhteiskunnalliset artikkelit ja haastattelut ? Eläkeläiset ry:n kannanotot ? Ajankohtaista tietoa eläkkeistä, etuuksista, sote-palveluista jne. ? Tietoa terveydestä ? Kulttuurisisältö (mm. kirjaja teatteriarvostelut, Runopysäkki) ? Koti, asuminen, piha ja puutarha ? Urheilu ja liikunta Eläkeläinen-lehden numeron 5 välissä oli Eläkkeen saaja-lehden kanssa tekemämme yhteinen liite. Tutustuitko tähän liitteeseen? Jos tutustuit, mitä mieltä olit liitteestä? ? En huomannut liitettä. ? Vilkaisin liitteen läpi, mutta se ei kiinnostanut minua. ? Pidin siitä. Mitä mieltä olet Eläkeläinen-lehden ilmestymistiheydestä? Lehti ilmestyy tällä hetkellä kuusi kertaa vuodessa. ? Lehden olisi hyvä ilmestyä useammin. ? Nykyinen ilmestymistahti on sopiva. ? Lehti voisi ilmestyä harvemminkin. ? Lehti voisi siirtyä kokonaan verkkolehdeksi. Oletko lukenut Eläkeläinen-lehden digitaalista näköislehteä? ? Luen säännöllisesti ? Luen usein ? Luen joskus ? En ole koskaan lukenut Kuinka tärkeäksi koet Eläkeläinen-lehden? asteikolla 1–10 jossa 1 = Ei lainkaan tärkeä ja 10 = Tärkeä jäsenetu, syy maksaa jäsenmaksu. Eläketurvan säilyminen huolettaa työikäisiä 6 | Tarkista televisiosi HD-valmius 11 | Boccia-pokaali Pietarsaareen 14 2024 | 18. lokakuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Martti Halme ponnisti 60-luvulla Tampereen Viinikasta jalkapallon Suomen mestariksi ja maajoukkueeseen. Nyt hän on palannut kotikaupunkiinsa ja toimii Tampereen Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtajana. 20 Tampereen maalivahti 5 Eläkejärjestöt yhdessä -liite keskiaukeama Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n ja Eläkeläiset ry:n tuottama järjestöliite Verkosta virtaa kaikille SIVU 4 Hyvinvointialueille annettava työrauha SIVU 2 Vanhusneuvosto-oppaasta tukea SIVU 3 Kommentti: Yhteiskuntasopimus saksittavana 10 | Miten yhdistyksissä liikutaan? 14 | Syksyn koulutuskalenteri 16 2024 | 31. toukokuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Ilman omaishoitajia yhteiskunta olisi nykyistä pahemmassa hoivakriisissä, toteaa Sirpa Puhakka. 4 Elintärkeä omaishoito 3 Tunne EU ja vaikuta! 8 ”Eläkeläisten ääni ratkaisee” 2 | Tukea Ukrainan sotaa pakeneville 10 | Luontoliikuntahanke onnistui hyvin 16 2023 | 10. helmikuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Sisko Poikkipuoli on tehnyt vaikuttavan uran esiintymislavoilla. 18 ” Yksin tai yhtyeen kanssa ” 1 Retkeilypäivät kutsuvat 12 12 Eläkeläinen 6/2024
• mus omaan osaamiseen kasvoivat. Kaikkien odotukset eivät kuitenkaan täyttyneet. Osa ryhmäläisistä koki pettymystä ja epävarmuutta omasta osaamisestaan. Kolmivuotinen projekti oli myös pitkä, eivätkä kaikki pystyneet olemaan mukana täysipainoisesti, vaikka olisivat halunneetkin. – Saadut kokemukset ovat arvokkaita ja prosessi oli opettavainen meille kaikille, Emilia Viklund summasi. – On suuri tarve edelleen kehittää tapoja, joilla ikääntyneet saadaan mukaan teknologian suunnitteluun. KOKOUSEDUSTAJAT kuulivat myös Työeläkevakuuttajat TELAn toimitusjohtajan Suvi-Anne Siimeksen esittelyn valmisteilla olevasta Suomen eläkeuudistuksesta. Siimes peräänkuulutti keskustelua siitä, kenen hyväksi uudistusta ollaan tekemässä. Halutaanko ratkaista lyhyemmän aikavälin kilpailukykyongelmia ja eläkevakuutusmaksuihin kohdistuvia paineita vai ajatella sitä, minkälaiset eläkkeet tulevat aikanaan olemaan niillä nuorilla, joiden tuottoisimmat työvuodet sijoittuvat 2040ja 2050-luvuille. – Nämä ovat isoja kysymyksiä sukupolvien välisen tulonjaon kannalta sekä nyt että kaukaisemmassa tulevaisuudessa. Sukupolvien ketjussa olemme riippuvaisia toisistamme, Siimes muistutti. – Nuoremmalla sukupolvella voi esimerkiksi olla vaikea ymmärtää sitä, että joku muu vanhempi ikäluokkahan on kustantanut tämän järjestelmän, joka mahdollistaa heidän opintonsa ja terveydenhuoltonsa. ? Pohjoismaisen yhteistyötoimikunnan NSK:n jäsenjärjestöjä ovat Faglige Seniorer (Tanska), Landsfelag Pensjónista (Färsaaret), Landssamband eldri borgara (Islanti), Pensjonistforbundet (Norja), Svenska Kommunal Pensionärernas Förbund (Ruotsi), Pensionärernas Riksorganisation PRO (Ruotsi) sekä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ja Eläkeläiset ry. Eläkeläisjärjestöjen Pohjoismainen yhteistyötoimikunta oli koolla Hanasaaren kulttuurikeskuksessa. TU O M A S TA LV IL A Pohjoismaiset eläkeläisjärjestöt kokoontuivat Hanasaaressa NSK:n tapaamisen seminaariosuudessa kuultiin esitykset ikäihmisten osallistumisesta digipalveluiden suunnitteluun ja Suomen eläkeuudistuksesta. Ilmainen toimitus kotiin tai noutopisteeseen yli 150€ ostoksille Adrianmeren tuntematon helmi... Adrianmeren tuntematon helmi... Katso lisätietoa: www.tilausmatkat.info puh. 017 26 333 23 toimisto@tilausmatkat.info www.tilausmatkat.info Lähdöt: 18.04. 17.06. ja 26.08. 21.10 23.04. 30.04. SENIORIMATKA 1295€ 23.04. 30.04. SENIORIMATKA 1295€ sis. lennot, majoitus kylpylähotellissa, kolme retkeä ja ohjattua, sis. lennot, majoitus kylpylähotellissa, kolme retkeä ja ohjattua, kevyttä liikuntaa! kevyttä liikuntaa! joka viikko! joka viikko! TILAUSMATKAT OY TILAUSMATKAT OY Koo dilla S E N I O R I S E N I O R I -100 € pois Seni orim atka sta! Tulevia matkojamme: *Kylpylämatkoja Pärnuun 11. 17.03., 29.04. 05.05., 19. 25.05., 02. 08.06. Tervis Spa ja Tervise Paradiis! *Kylpylämatka Tšekkeihin 06. 11.04. UUTUUS! Kylpylämatka idylliseen Karlovy Varyyn, joka on tunnettu kuumista lähteistään! Samalla matkalla pääset tutustumaan myös Prahaan! MO MONT NTENEGRO ENEGRO +DUBROV +DUBROVNIK NIK!! Ilmoita Eläkeläinen-lehdessä myyntipäällikkö Niina Tuulaskoski puh. 041 313 1047, niina.tuulaskoski@saarsalo.fi TUOMAS TALVILA K ahdeksan pohjoismaisen eläkeläisjärjestön yhteistyötoimikunnan NSK:n (Nordiska Samarbetskommittén) syyskokous ja seminaari järjestettiin tällä kertaa Suomessa. Hanasaaren kulttuurikeskuksessa 23.–24. lokakuuta pidetyn hallituksen kokouksen ja seminaarin käytännön järjestelyistä vastasivat Eläkeläiset ry ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry. Seminaarissa tutkijatohtori Emilia Viklund esitteli Åbo Akademin Vaasan yksikön ja Uumajan yliopiston yhteistä tutkimusprojektia, jossa viidenkymmenen ikäihmisen joukko osallistui digitaalisen sovelluksen kehittämiseen. – Ikäystävällisille digitaalisille palveluille on suuri tarve. Valtaosaa nykyisistä verkkopalveluista ja laitteista ei ole luotu tätä ajatellen. Ja nekin, jotka ovat, eivät välttämättä ole sellaisia joita ikääntyneet tarvitsisivat tai haluaisivat. Kolmevuotisen projektin tuloksena syntyi sovellus, joka kokoaa erilaisia tapahtumia, toimintaa ja menovinkkejä. Tutkimukseen osallistuneiden kokemukset vaihtelivat. Ikäihmisten äänen kuulemista ja mahdollisuutta kokeilla uutta pidettiin hienona. Kiinnostus teknologiaan ja luottaEläkeläinen 6/2024 13
• JÄRJESTÖ Valtakunnalliset koulutukset Senioritanssikurssi, 1-tason ohjaajakurssi 13.–14.2. Turengin Kiipulassa Kurssi on tarkoitettu kaikille senioritanssista kiinnostuneille. Sillä käydään läpi senioritanssiohjaajan 1-tason pätevyyttä vastaavat suoritukset, jotka eivät edellytä mitään liikunnallista peruskoulutusta. Ohjaajakurssilta saat lisää valmiuksia aloittaa uusi senioritanssiryhmä yhdistyksessäsi tai ohjata tehokkaammin jo valmiina olevaa ryhmää. Peruskurssin käyneenä voit myös osallistua senioritanssin ohjaajille tarkoitettuihin täydennyskoulutuksiin. Koulutuksen tavoitteina ovat mm. oppia tanssimaan ja ohjaamaan senioritanssin kahdeksaa perustanssia sekä antaa valmiuksia senioritanssiryhmän perustamiseen ja ohjaamiseen. Kurssille osallistuja saa todistuksen osallistumisestaan. Tämä kurssi on yhteistyökurssi Eläkkeensaajien Keskusliiton EKL ry:n kanssa, joka järjestää tämän kurssin. Jäsenrekisterikurssi 4.–5.3. (2 päivää) Hotelli Alma, Seinäjoki Kurssi on tarkoitettu yhdistysten jäsensihteereille ja puheenjohtajille. Kurssilla opitaan käyttämään jäsenrekisteriohjelmaa omalla tietokoneella. Kurssilla opetellaan myös asianmukaista henkilötietojen käsittelyä. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 11.30 ja päättyy seuraavana päivänä kello 15. Kurssin vetäjiä ovat Ulla Virtanen ja Heli Grönroos. Ilmoittautuminen 10.2. mennessä. Musiikkikurssi soittajille ja laulajille, Ohjelmistoja näyttämötaiteen kurssi sekä Tanssillista liikuntaa (2 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Edellä mainitut musiikki-, ohjelmistoja liikuntakurssit pidetään samanaikaisesti 12.–14.3. Kylpylähotelli Rauhalahdessa Kuopiossa. Näillä kursseilla on hyvä tilaisuus harjoitella ohjelmistoa 14.–16.11. Porissa pidettävää Kulttuurikatselmus-tapahtumaa varten. Kursseilta saa myös hyvää harjoitusta itselleen sekä uusia ajatuksia ja ohjelmia esiintymisryhmille sekä yhdistyksen kerhoon. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 11.30 ja päättyy lopetuspäivänä kello 15. Tämä kurssi on yhteistyökurssi EKL ry:n kanssa. Kurssin järjestäjänä toimii Eläkeläiset ry. Ilmoittautuminen 17.2. mennessä. Kotisivukurssi 18.–19.3. (2 päivää) Hotelli Alma, Seinäjoki Kurssilla opetellaan laatimaan yhdistykselle omat kotisivut maksutonta verkkosivupohjaa käyttäen. Kurssin aiheita ovat muun muassa etusivu, yhteystietojen, tapahtumakalenterin ja uuden alasivun luominen sekä mediakirjasto ja kuvat. Kouluttajina toimivat Aaron Kallinen ja Tuomas Talvila. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 11.30 ja päättyy lopetuspäivänä kello 15. Ilmoittautuminen 24.2. mennessä. Yhdistystoiminnan peruskurssi 25.–28.3. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kurssi on tarkoitettu uusille puheenjohtajille, sihteereille sekä kaikille johtokunnan jäsenille. Kurssisisältö: yhdistystoiminnan perustaidot ja -tiedot; jäsenrekisteriohjelman esittely; toimihenkilöiden tehtävät ja yhdistyslaki, järjestön tehtävät ja toimintasuunnitelma ja toiminnan ajankohtaisasiat. Toiminnantarkastus ja toimintatonni yhteisenä osuutena taloudenhoitajien kanssa. Kouluttajat: Aaron Kallinen ja Tiina Rajala. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 11.30 ja päättyy lopetuspäivänä kello 15. Ilmoittautuminen 3.3. mennessä. Yhdistystalouden kurssi 25.–28.3. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kurssisisältö: yhdistyksen taloudenhoidon perustaidot ja tiedot, muun muassa taloudenhoitajan tehtävät yhdistyksessä, tilikauden avaus, kirjanpidon perusteet ja sähköisen kirjanpidon ohjelma Holli. Paljon harjoituksia. Toiminnantarkastus ja toimintatonni yhteisenä osuutena yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Kouluttajat: Heli Grönroos ja Kaisu Rämet. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 11.30 ja päättyy lopetuspäivänä kello 15. Ilmoittautuminen 3.3. mennessä. Matkavastaavien peruskurssi 1.–2.4. (2 päivää) Hotelli Alma, Seinäjoki Kurssi on tarkoitettu yhdistysten uusille matkavastaaville, heidän varahenkilöilleen sekä kaikille hyvien matkojen ja retkien suunnittelusta kiinnostuneille. Kouluttajana on Tiina Rajala. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 11.30 ja päättyy lopetuspäivänä kello 15. Ilmoittautuminen 17.3. mennessä. Kirjoittajakurssi 1.–2.4. (2 päivää) Hotelli Alma, Seinäjoki Kurssi on tarkoitettu kaikenlaisille luovan kirjoittamisen harrastajille. Se sopii niin vasta-alkajille kuin jo pidempään harrastaneille, niin Kurssihinnat ja kurssituki ? Ilmoitamme kurssihinnat kunkin kurssin kohdalla, koska ne riippuvat kurssipaikasta. Hinnat sisältävät majoituksen kahden hengen huoneessa. Mikäli kurssilainen haluaa majoituksen yhden hengen huoneessa, hänen tulee suorittaa lisämaksu kurssipaikalla. Puolihoitohinnat sisältävät aamiaisen, iltapäiväkahvin ja päivällisen. Täysihoitohinnat sisältävät lisäksi lounaan. Kurssihinnat riippuvat kurssipaikkojen majoitusja ruokailukustannuksista ja ilmoitamme ne myöhemmin. ? Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea kursseille kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Tukihakemus tulee merkitä selkeästi hakemuskaavakkeeseen tai sähköposti-ilmoitukseen. Asiasta voi tiedustella koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Kursseille ilmoittautuminen ? Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti määräaikaan mennessä Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta (elakelaiset.fi/toiminta/ koulutus) täyttämällä sähköisen lomakkeen. Suora linkki lomakkeeseen on: shttps://link.webropol.com/s/elrykurssit ? Tiedustelut: Tiina Rajala, sähköposti: tiina.rajala@elakelaiset.fi , puhelin: 040 582 4319. ? Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: postiosoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. ? Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. ? Pyydämme ilmoittamaan myös, valitseeko kurssilainen puolivai Kevään 2025 alustava koulutuskalenteri 14 Eläkeläinen 6/2024
• runon kuin myös proosatekstin kirjoittajille. Kurssin vetäjänä toimii kirjailija, toimittaja ja kirjoittamisen opettaja Maippi Luukinen. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 11.30 ja päättyy lopetuspäivänä kello 15. Tälle kurssille voimme ottaa enintään 10 osallistujaa. Ilmoittautuminen 17.3. mennessä. Työväenlauluperinteen kurssi 10.–11.4. Kauniaisissa Työväenlauluperinne on ollut maassamme aina tärkeä osa työväenkulttuuria. Työväenlaulujen tehtävänä on ollut valistaa, julistaa ja viihdyttää, kohottaa aatteellisuutta ja yhdistää jäsenistöä. Työväenlauluperinnettä ovat rikastuttaneet ammattilaisten rinnalla myös sadat lauluryhmät mölykööreistä, opintoyhdistysten sinipuseroryhmistä ja kisälliryhmistä aina 1970-luvun uuteen laululiikkeeseen. Tällä kurssilla saat hyvän kuvan Suomalaisen työväenlaulun perinteestä ja asemasta Suomalaisen musiikin kehityksessä ennen ja nyt. Kurssilla myös lauletaan ja jaetaan yhteisiä muistoja työväen lauluperinteestä. Kurssin vetäjänä toimii musiikin moniottelija Timo ”Tipi” Tuovinen. Tämä kurssi on yhteistyökurssi, jonka järjestäjänä toimii EKL ja se järjestetään Työväen Akatemiassa Kauniaisissa. Alueelliset koulutukset Tietokoneen käyttötaidon perusteita ja kertausta Jäsenten toivomuksesta järjestämme tietotekniikan koulutusta. Ohjelmistojen muuttuessa monet kaipaavat perustaitojen kertausta. Näitä ovat esimerkiksi tietokoneen päivitys, tekstinkäsittelyohjelman ja sähköpostin käyttö. Järjestösuunnittelija Aaron Kallinen on luvannut alkajaisiksi vetää kaksi lähikoulutusta, joiden jälkeen asioita käydään läpi etäyhteydellä. ? Ti 28.1. klo 10–15 Helsinki, Eläkeläiset ry:n toimisto ? Pe 21.2. klo 10–15 Nokia, Kirjastoja kulttuuritalo Virta (Pajatila), Härkitie 6, Nokia ? Ti 11.3. klo 10–15 Etä ? Ti 25.3. klo 10–15 Etä Jäsenrekisterikoulutus Järjestämme kaksi samansisältöistä jäsenrekisterikurssia Eläkeläiset ry:n toimistolla Helsingin Malmilla 16.4. ja 29.4. kello 9–16.* Kummallekin kurssille mahtuu enintään 10 osallistujaa. Koulutukset on tarkoitettu jäsensihteereille ja puheenjohtajille. Kurssilla opitaan käyttämään jäsenrekisteriohjelmaa omalla tietokoneella. Kurssin vetäjiä ovat jäsenvastaava Ulla Virtanen ja talousvastaava Heli Grönroos. * Ennen jäsenrekisterikursseja tarjoamme tietotekniikan tukikurssin niille jäsenrekisterikurssilaisille, jotka tukea tarvitsevat. Tukikurssi pidetään toimistolla 9.4. kello 9–16. Yhdistystalouden kurssi uusille taloudenhoitajille Tarjoamme yhdistystalouden perustaitoja ja -tietoja pääkaupunkiseudun uusille taloudenhoitajille. Osassa koulutusta opetellaan käyttämään sähköistä Holli-kirjanpidon ohjelmaa. Koulutus pidetään Eläkeläiset ry:n toimistolla Helsingin Malmilla. Koulutuksen vetäjinä toimivat talouskouluttajat Heli Grönroos ja Kaisu Rämet. Päivämäärät ja kellonajat ilmoitetaan myöhemmin. KUMPPANIMME KSL-OPINTOKESKUS tarjoaa jäsenillemme neljä maksutonta kulttuuriaktivismin koulutusta ensi vuonna. Alueiksi on suunniteltu Keski-Suomea, Satakuntaa, Savo-Karjalaa ja Pohjanmaata. Koulutukset ovat kaksipäiväisiä ja niihin voi ottaa 20 osallistujaa. KSL korvaa tarvittaessa kurssilaisten matkakuluja ja järjestää majoituksen. Koulutussisältö sopii monenlaisille yhdistysaktiiveille ja tarjoaa vinkkejä yhdistystoiminnan kehittämiseen. TIINA RAJALA ? Koulutustuottaja Tiina Flygare, KSL-opintokeskus, kertoo mielellään lisää: tiina.flygare@ksl.fi, puhelin 050 5900 709. Kulttuuriaktivismi Koulutus antaa valmiudet tunnistaa asuinympäristön kulttuuritoimijoita, järjestöjä ja päättäjiä; tuottaa yhteiskunnallista keskustelua ryhmään ja muodostaa näistä keskusteluista yhteisiä aiheita, jotka ansaitsevat huomiota sekä suunnitella ja toteuttaa ”aktivistitempaus” omassa toimintaympäristössä. Aiemmissa kulttuuriaktivismitapahtumissa on otettu kantaa mm. toimivien liikenneyhteyksien puolesta. Maksutonta koulutusta: Kulttuuri aktivismia jäsenillemme täysihoidon, jos vaihtoehto on sekä mahdolliset liikuntatai ruoka-ainerajoitukset. Peruutusehdot ? Veloitamme 50 % kurssin hinnasta, jos kurssiosallistuminen peruutetaan myöhemmin kuin kolme viikkoa ennen kurssin alkua. ? Veloitamme koko kurssin hinnan, jos peruutus tehdään myöhemmin kuin viikkoa ennen kurssin alkua. ? Sairaustodistusta vastaan veloitamme ainoastaan 30 euron toimistomaksun. ? Yhdistys voi vaihtaa osallistujan toiseen veloituksetta. KURSSIKALENTERI julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n kotisivuilla, joilta näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. ”Osallistukaa tähän!” OSALLISTUIN MARRASKUUSSA Jokilaakson Aluejärjestössä järjestettyyn Kulttuuriaktivisti-koulutukseen. Etukäteen ajattelin, että mitähän se tämä koulutus oikein pitää sisällään. Vaan kun olin kaksi päivää ollut kulttuuriaktivisti niin totesin että olipas hyvä koulutus. Ja mikä parasta kurssi oli aivan ilmainen, hotellissa yö ja täydellä ylläpidolla. Lähdin koulutukseen, että saan kerhotoimintaan jotain uutta ja mukavaa tekemistä. Ja minä sain, nyt olen täynnä intoa taas aloittamaan uutta kautta. Opin erilaisia taideyms. menetelmiä, joilla voi toteuttaa aktivisminpajan. KSL:ltä saa taloudellista tukea uuteen opintokerhoon. Tiina Flygare on aivan loistava koulutuksen vetäjä, kuuntelee, antaa tilaa opiskelijoille. Jos on mahdollista, osallistukaa tähän juttuun. KAISU RÄMET Utajärven Eläkeläiset ry Eläkeläinen 6/2024 15
• JÄRJESTÖ Henry Lewis Jonathan Sayer • Henry Shields OHJAUS Pertti Sveholm Rooleissa mm. IIKKA FORSS ANU SINISALO JARI PEHKONEN ANTTI PELTOLA PIHLA POHJOLAINEN Liput ja ryhmävaraukset Heinolan kulttuuritoimistosta: Peruslippu: 37€ • eläkeläiset 33€ lapset (4-14v.): 20€ Ryhmät yli 30 hlö: 32€ ryhmänjohtajalle vapaalippu Heinolan kulttuuritoimisto p. 03 849 3606 • ma-pe klo 8.30 – 15.30 @HeinolanKesateatteri @hlakesateatteri heinolankesateatteri.fi 10.6.-29.7.2025 Rovaniemi 3. lokakuuta oli ilo vierailla Rovaniemen Eläkeläiset Ry:n torstaikerhossa ojentamassa pokaali – Eläkeläiset ry:n yhdistysten kolmas sija haastekilpailussa. Samassa kerhotapaamisessa yhdistys muisti kukkasin boccia-joukkueitaan. Rovaniemeltähän osallistui tänä syksynä järjestettyyn Eläkeläiset ry:n Oriveden boccia-turnaukseen kolme joukkuetta, näistä menestyksekkäin saavutti pronssia. Liikkujat saivat pokaalinsa TUOMAS TALVILA L okakuussa pääsin vierailemaan kolmen paikallisyhdistyksen tapahtumissa eri puolilla Suomea luovuttamassa pokaalit viimekeväisessä liikunnan haastekilpailussa parhaiten menestyneille yhdistyksillemme. Kiitos vielä kerran aivan kaikille liikuntasuorituksia maalis-huhtikuussa keränneille yhdistyksille ja jäsenille! Jurva Kuten jo aiemmin (Eläkeläinen-lehti 4/2024) on uutisoitu, Jurvan Eläkeläiset oli toistamiseen kaikkein aktiivisin Eläkeläiset ry:n yhdistys viime kevään Liikunnan haastekilpailussa. Torstain kerhotapaamisessa 17. lokakuuta Sarvijoen Veikkolassa oli kahvittelun ja ajankohtaisten kuulumisten lisäksi musiikkia, venyttelyjumppaa ja bingoa. Eläkeläinen-lehden joulutervehdysten keräyslista kiersi. Tulevia tapaamisia suunniteltiin. Salon alue Hopeaa Salon alueen Eläkeläisille. Pokaali luovutettiin yhdistyksen maanantaikerhossa 14. lokakuuta. Samalla päästiin juttelemaan järjestön ja yhdistyksen kuulumisista ja uusista toimintaideoista. 16 Eläkeläinen 6/2024
• LEDARE JAN KOSKIMIES chefredaktör L ägg av med gnället” får ofta de höra som är kritiska till regeringens förslag – majoriteten har talat. En sådan inställning vittnar om en snäv demokratisyn där kritik som förs fram mellan valen stämplas som ovidkommande. Till ett gott beslutsfattande hör att man tar hänsyn till olika synsätt och beaktar konstruktiv kritik. I Finland ingår remissrundan som en väsentlig del av lagberedningen då sakkunniga och civilsamhället bereds möjlighet att föra fram sina synpunkter. En kunnig lagberedare förhåller sig seriöst till den respons som inkommit och rättar vid behov till fel som påtalats innan den slutliga regeringspropositionen överlämnas till riksdagen för behandling. Genom ett sådant tillvägagångssätt tryggas en god stabil lagstiftning som står sig över tid och inte genast kräver justeringar. Pensionärsorganisationerna får varje år flera tiotals gånger en begäran om utlåtande i anslutning till beredningen av lagförslag som gäller de äldres ställning. Vår gemensamma intresseorganisation PIO rf som grundades år 2006 har befäst sin ställning som remissinstans, och i anslutning till ministeriernas lagberedning riktas deras begäran om utlåtande för det mesta uttryckligen till PIO. Genom att tillsammans avge enhetliga utlåtanden undviker vi överlappande arbete. Då sex pensionärsförbund ställer sig bakom ett gemensamt utlåtande har vår åsikt också större tyngd oavsett regeringens sammansättning. ORPOS OCH PURRAS regering kan vad dess nuvarande lagberedning beträffar med fog klandras för bristande remissbehandling. Remisstiden som reserverats för ett utlåtande har ofta varit så kort att det varit omöjligt att lämna in ett utförligt utlåtande. Dessutom förefaller det som att sakkunnigas kritik ignoreras om den står i strid med skrivningarna i regeringsprogrammet – ”oangenäma sanningar” är inget man vill höra. En brådskande beredning blir då en slarvigt utförd beredning. Regeringen gör kraftiga nedskärningar i understöden till civilsamhället och många sakkunnigorganisationer. Detta försämrar samtidigt förutsättningarna för att en kritik som är nödvändig för samhällets utveckling ens förs fram. Det finns en risk för att vi går mot en skenbar enighet, där centrala synpunkter förbises, där lagstiftningen inte svarar på medborgarnas behov, och där missnöjet och illamåendet ökar. Översättning: Anne Lindfors-Shaban Konstruktivt gnäll ”Det finns en risk för att vi går mot en skenbar enighet.” PENSIONÄREN TEXT PENSIONSSKYDDSCENTRALEN A ntalet närståendevårdare i arbetsför ålder har ökat med cirka 60 procent åren 2005– 2023. Närståendevårdarnas yrkesbanor och inkomster har för första gången undersökts i större omfattning. Enligt Pensionsskyddscentralens undersökning befinner de sig i en svagare ställning på arbetsmarknaden än den övriga befolkningen redan innan närståendevården officiellt börjar. I fjol var antalet personer i åldern 18–68 år som ingått uppdragsavtal om närståendevård cirka 31 000, varav cirka tre fjärdedelar var kvinnor. Andelen personer under 50 år av dem som ingått avtal om närståendevård har ökat klart under de senaste årtiondena: från 37 procent till nästan 50 procent. – Närståendevårdarna är allt yngre och lever allt oftare i ett hushåll med flera personer. Detta tyder på att en ökande andel av dem är närståendevårdare till sitt eget barn, bedömer specialforskaren Susanna Sten-Gahmberg på Pensionsskyddscentralen. Kvinnor under 50 år arbetar som närståendevårdare också längre än andra. Nästan 40 procent av kvinnorna som började som närståendevårdare i åldern 30–39 år fortsätter som närståendevårdare i minst 10 år. SYSSELSÄTTNINGEN BLAND dem som ingått avtal om närståendevård har ökat snabbare under de senaste årtiondena än bland andra befolkningsgrupper. Samtidigt har utbildningsnivån bland dem som är närståendevårdare stigit så att den motsvarar utbildningsnivån för den övriga befolkningen. Trots detta är andelen sysselsatta bland närståendevårdare fortfarande lägre, andelen arbetslösa högre och förvärvsinkomsterna lägre än bland den övriga befolkningen. Närståendevården verkar försämra närståendevårdarnas ställning på arbetsmarknaden och deras förvärvsinkomster, men detta kan vara förknippat med urval. – Till exempel de som har en svagare ställning på arbetsmarknaden kan vara mer benägna att bli närståendevårdare än andra, säger Sten-Gahmberg. UNDERSÖKNINGEN VISADE att de som arbetade som närståendevårdare i slutet av sin yrkesbana och som nyligen gått i ålderspension hade betydligt lägre pensioner än de som inte var närståendevårdare under samma period. Arbetspensionerna för kvinnor som varit närståendevårdare var i genomsnitt 82 procent av pensionerna för andra ålderspensionärer. För männen var motsvarande andel lite över 68 procent. Med beaktande av andra bakgrundsfaktorer i anslutning till personerna och arbetet minskade pensionsskillnaderna betydligt, men de förblev ändå betydande. Enligt undersökningen kan det vara svårt att kombinera närståendevård och förvärvsarbete. – Man borde se till att närståendevårdarna kan delta i arbetslivet om de så önskar, så att en skälig utkomst och pension inte äventyras, säger forskaren. Källor: Kauppinen & Silfver-Kuhalampi (2015); Kalliomaa-Puha (2018); Virtamo, Järnstedt ja Tervonen (2023); Sotkanetstatistikdatabasen. Fler närståendevårdare i arbetsför ålder Har en svagare ställning på arbetsmarknaden än den övriga befolkningen. Största delen av närståendevårdarna är över 65 ? Det uppskattas att mellan 300 000 och 1 000 000 finländare tar hand om en närstående. ? Cirka 50 000 har ingått ett avtal om närståendevård med välfärdsområdet. ? Nästan 60 procent av de som har ett avtal är över 65 år. ”Närståendevårdarnas pensioner är mindre än den övriga befolkningens.” Eläkeläinen 6/2024 17
• Joulutervehdykset Rauhallista joulua! Fredlig jul! J oulunodotus on eläkeläisyhdistyksissä vilkkaan toiminnan, varainhankinnan ja jäsenhankinnan aikaa. Vuodenvaihde on monille luonteva aika jäädä pois työelämästä eläkkeelle ja liittyä eläkeläisyhdistyksen jäseneksi. Jäsenhankinnan tueksi monissa yhdistyksissä osallistutaan tänäkin vuonna joulumyyjäisiin, tarjotaan joulupuuroa ja lauletaan yhdessä joululauluja. Eläkeläinen-lehdessä julkaistavat joulutervehdykset ovat perinteinen tapa toivottaa hyvää joulua toisille, eri puolilla Suomea asuville eläkeläisille. Eläkeläiset ry muodostaa monille tärkeän yhteisön, johon kuulua. Tervehdysten joukosta voi nähdä eläkeläisyhdistysten kirjon ja tunnistaa eri tilaisuuksista tai lehden sivuilta tuttuja nimiä. Tervehdysten suuri määrä kertoo hienolla tavalla yhteisöllisyyden voimasta. Kiitän kaikkia joulutervehdysten jättäjiä ja kerääjiä ja toivotan kaikille lukijoille Eläkeläinen-lehden ja järjestömme puolesta rauhallista ja turvallista joulua! JAN KOSKIMIES ELÄKELÄISET RY:N TOIMINNANJOHTAJA Etelä­Häme Hämeenlinna Hämeenlinnan Eläkeläiset ry Erkki Kumpulainen Sinikka Kumpulainen Tuija Nieminen-Kurki Pirjo Aro Salme Saarinen Riitta Tuomi-Rönkkö Eeva Keskinen Aapo Reima Arttu Jokikota Ritva Ylitolonen Hämeenlinnan Vasemmistoliitto ry Jokioinen Eini Puolakainen Pentti Kirkkola Eeva Kirkkola Valma Lepistö Kari Lepistö Silja Kallio Pirkko Aronen Nina Ranttila Susanna Palmu Jaana Heinämäki Jasu Heinämäki Jari Ahlbom Jukka Heinämäki Marko Järvinen Etelä-Hämeen Aluejärjestö ry Rauhallista joulua ja Onnea vuodelle 2025 Heinolan Eläkeläiset ry toivottaa Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2025 Jokioisten kunta toivottaa Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2025 Jokioisten Vedenhankinta Oy toivottaa Rauhallista Joulua ja Onnea Vuodelle 2025 18 Eläkeläinen 6/2024
• Tarja Kirkkola-Helenius Jouni Helenius Jenni Hakamäki Ritva Myllyoja Miska Myllyoja Terttu Palmu Jukka Palmu Lahti Lahden Eläkeläiset ry Vuokko Kautto Pekka Kautto Eeva Marin Keijo Lempinen Katariina Kutvonen Ritva Willman Anneli Malin Eero Nieminen Leila Nieminen Leena Laurila Pirjo Savolainen Viljo Leppänen Seppo Korhonen Kirsti Korhonen Silja Lappalainen Arja Rautaporras Pekka Rautaporras Jarkko Teerioja Salpakangas Salpakankaan Eläkeläiset ry Ulla Maija Piispanen Kati Heimola Reino Eskola Teuvo Keinänen Veijo Jankkila Liisa Melto Pentti Malm Sirkka-Liisa Viljamaa Anneli Kontturi Marja-Liisa Laine Irja Pirhonen Maire Patronen Marjatta Laaksonen Antero Helistö Aira Saarinen Linnea Sievänen Irma Tarvainen Helsinki Jakomäki Marja-Liisa Isoniemelä Anneli Färm Hilkka Hyvönen Seija Lehtonen Alice Sandelin Sointu Ruohonen Kate Sinkkonen Helena Laatikainen Tyyne Finne Leila Hämäläinen Mirjam Alanko Raili Niemelä Ann-Marie Nyberg Tuula Rikkonen Marja Tuominen Riitta Ahola Kaarela Raija Antikainen Aimo ja Helena Niiranen Nina Sankelo Hessu ja Tarja Hietanen Heimo Luoto Leena Virta Sirpa Tuormala Helena Risberg Alvar Risberg Niilo Luoto Risto Isopahkala Marja Johander Pentti Leppänen Erkki Häyrinen Leena Timoskainen Kallio-Vallila Eila Laakso Hannele Salava Ritva Sairanen Hilkka Vauhkonen Mervi Peltola Pirjo Kivilinna Kyllikki Niemi Sisko Salonen Mirja Arajärvi Kati Peltola Pekka Peltola Toivo Koivisto Erkki Tolonen Maarit Fred Anne Lehto Kontula Sirkka Aaltonen Aila Ahola Merja Haakanen Irja Haanpää Pentti Hampinen Eija Heiskanen Meeri Hämäläinen Marjo Hänninen Elsa Keinänen Marja Leena Keinänen Eila Kohonen Martti Korhonen Sirkka Korhonen Mailis Kouhi Ismo Kuivala Sirkka Kuivala Kristiina Lindberg Riitta Lindholm Erkki Malmikumpu Seija Malmikumpu Ari Monto Jasmine Monto Maarit Nieminen Eino Pajunen Tellervo Pulkkinen Orvokki Rusila Vappu Saarela Hilkka Seppä Ulla Suomalainen Raija Virtanen Seija Voutilainen Laajasalo Laajasalon Eläkeläiset ry Vartiokylä Vartiokylän Eläkeläiset ry Jokilaaksot Haukipudas Leena ja Edvin Mattila Paula ja Pekka Sarkkinen Mirja Kaisto Eine Mustonen Raili Korvala Seija Kusmin Armi ja Esa Laine Aino ja Antti Timonen Yrjö Kääriä Jorma Jämsä Anna-Maija ja Tapio Barck Heikki Liikanen Jouko Perätalo Paula Mäenalanen ja Mauno Sipola Marjatta ja Aatos Pussinen Helena ja Rauno Kurkela Taisto Sutela Timo Vilppola Matti Teräs Pirkko ja Esko Kanniainen Ii Iin Eläkeläiset ry Eila ja Eero Fäldt Eila Jämsä Elsi Taskinen Tuula ja Paavo Halonen Liisa Ukkola Martta Meriläinen Eeva Isosomppi Eevi Pernu Liisa Kaikkonen Hilkka Kalliorinne Maija Kemppainen Urpo Ronkainen Ritva Paaso-Rantala Aini Autio Jussi Piippo Timo ja Heli-Hannele Haapaniemi Anja Mäkipaaso ja Pauli Paaso Maire Turtinen Tapani Teppo Lahja ja Olavi Ruikka Iin Järjestöyhdistys r.y. Kalajoki Kalajoen Eläkeläiset ry Inkeri Luoto Aira Saari Laura Siironen Hilkka Siironen Inkeri Lounajoki Väinö Hietala Raili Hietala Lauri Seikkula Matti Ekonkari Jorma Männikkö Teuvo Hietala Terttu Hietala Eliisa Koivisto Elli Krapu Rauni Heininen Julia Heininen Aarne Ja Raili Samanen Ritva Ja Esko Siermala Airi Vierimaa Leena Vatunki Kuusamo Suoma ja Veikko Ervasti Aira ja Pentti Kyyhkynen Marjatta ja Tarmo Polojärvi Leila Kultanen ja Markku Anne Kultanen ja Lauri Impi Kultanen Ilmari Määttä Irma ja Kauno Moilanen Eila ja Leevi Uhlbeck Sinikka Leinonen Aulis Saapunki Seppo Veteläinen Irene ja Pentti Käsmä Antti Karjalainen Kiiminki Jorma Hanhela Lahja Hanhela Tauno Honkanen Marianne Honkanen Liisa Vesa Sisko Kuopusjärvi Sirkka Vengasaho Anna-Liisa ja Timo Heikkinen Eila ja Kauko Salmela Marja Kärsämä ja Teijo Tolppa Irma Lämsä Sirpa Pätsi Kaarina Kailo Sylvi Haarahiltunen Arto Kouri Kalevi ja Ritva Kuha Liminka Liminka-Lumijoki Eläkeläiset ry Oulainen Maire Kalliokulju Niilo Nikumatti Urho Hyytiäinen Helena Hyytiäinen Aira Kotka Teuvo Näätänen Raune ja Kirsi Mäntyniemi Paula Jääskelä Vieno Vuoti Airi Juusola Raimo ja Marjatta Kolppanen Anneli Rajaniemi Oulu Onerva Markoulakis Hannu ja Annikki Juha ja Anne Arvi Kostekivi Pauli Lutjonen Pekka Kostekivi Terttu Taajoranta Lopen Eläkeläiset ry Hyvää Joulua ja Toimintarikasta Uutta Vuotta Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö toivottaa eläkeläisystäville Hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta 2025 Kontulan eläkeläiset ry toivottaa eläkeläisystäville Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Eläkeläinen 6/2024 19
• Kari Kyyriäinen Kaisa ja Kari Närhi Pentti Anttonen Eero Sirviö Marja-Leena Bark Janne Körkkö Ulla Pisilä Hilkka Myllykangas Marja-Leena Huovinen Eeva Stålnacke Marja-Liisa Kinnunen ja Pekka Vauhkola Viivi Latola Kari Halonen Elsi ja Jorma Suomela Veikko Kettunen ja Päivi Saloranta Tuulikki ja Hannes Leskinen Ritva ja Raimo Kemppainen Pirkko Karjalainen Pirjo Höyhtyä Arja ja Reijo Pietola Onerva Hautaniemi Markku Röntynen Veijo Röntynen Maija-Liisa Kokko/Jaakko Matela Eino Risto Oulunsalo Oulunsalon eläkeläiset ry Riitta Laakso Eila ja Aarre Anttonen Pirkko Piispanen Elsa Kaikkonen Ensio ja Kerttu Piirainen Raili ja Tauno Korhonen Eila Mård Soile Ulander Anneli Salo Elsa Kukkonen Sirkka Mattila Anneli Stefanius Mirja Ja Esko Vahera Rauno Hekkala Pateniemi Taimi ja Raimo Anttila Matti Kilvelä ja Annikki Nissinen Eila Honkanen Arja ja Väinö Ek Anneli ja Viljo Kelloniemi Ilkka Niemelä Kaarina ja Pentti Logren Liisa Otamo Riitta Taivaloja Irja ja Urpo Ojala Reino ja Hilkka Järvelä Eila ja Juhani Nyman Seppo Barck Aleksi Ansamaa ja Seija Lahti Aarno Saarela Arvo ja Soile Pesonen Mirja Toppila ja Paavo Uusitalo Pudasjärvi Pudasjärven Eläkeläiset ry Seija ja Jukka Vähkyrä Arvo Suoperä Pirkko Päätalo Rauha Kellokoski Leena Rantala Elsa ja Pekka Piri Jorma ja Kyllikki Syrjäpalo Eero Hirvelä Orvokki Juntunen Sirkka ja Usko Kokko Kerttu Määttä Kalevi Vattula Orvokki Hyttinen Ritva ja Eero Räisänen Pyhäjärvi Impi Laukkanen Liisa Lapinkoski Armas Niemi Anto Tapaninaho Kauko Ahola Martti Savolainen Pauli Sutinen Marja Liisa Salomonsson Anneli Laukkanen Reijo Laukkanen Marko Siponen Eeva Jääskeläinen Erkki Lehvonen Kauko Saastamoinen Päivi Rajaniemi Aarno Kivelä Taisto Jormalainen Irja Niemi Leila Koivunen Tauno Pietikäinen Marja Leena Vog Irja Berg Erkki Kärkkäinen Pirjo Lammassaari Orix Oy Raahe Raahen Eläkeläiset ry Anja Sarajärvi Irma Pasanen Eila Taskila Salme Pirttikangas Ritva Lukkari Anja Vikman Rauni Lepola Raija Lehtola Jorma Paakkari Viljo ja Sinikka Lehmusketo Salme Knuutila Pauli Nikula Vesa Mattila Eero Raivio Ritva ja Urho Virnes Sauli Saarela Leena Kopisto Alpo Pirneskoski Vuokko Pirneskoski Veera Törmäkangas Ritva Komulainen Irma ja Viktor Liete Hely ja Olavi Muikkula Aila Keskinen Sirkka Kankaala Hilkka Antinoja Aila Kurula Vappu Pekuri Vieno ja Esko Korpela Asko Leppikorpi Irja Kuisma Terttu Ja Lauri Honkanen Tyrnävä Tyrnävän Eläkeläiset ry Sievi Sievin Eläkeläiset ry Eija Anttila Veikko Väntänen Terttu Väntänen Anneli Hietala Tarja Torvikoski Toivo Torvikoski Arja ja Martti Kohtaniemi Sanni Myllyoja Voitto Myllyoja Heidi Herranen Kaarina Honkala Aino Koski Airi Korpela Eino Korpela Vappu Luhtajärvi Ari Haapamäki Hannele Pesola Jarmo Pesola Utajärvi Utajärven Eläkeläiset ry Kaisu ja Matti Rämet Leo ja Sirkka-Liisa Saarenpää Seppo ja Päivi Härkönen Erkki ja Emma Saarenpää Martti ja Seija Saarenpää Toivo ja Inkeri Perttunen Matti ja Aino Hiltunen Kerttu Siira ja Terho Savaloja Jorma Holappa ja Tarja Kallio Veli Holappa Matti Holappa Lauri Kostekivi ja Eila Jämsä Pentti Vimpari ja Hilkka Saaranen Vappu ja Veijo Keinänen Ellen Karen Anneli Saari Teuvo Moilanen Ylivieska Helena ja Markku Jylkkä Marja-Liisa ja Simo Tuomikoski Hilkka Päivärinta ja Aimo Vähäkangas Sisko Isokääntä ja Reino Anttila Raija ja Valto Myllykoski Anja ja Kauko Leppälä Maarit Tokola Heleena ja Hannu Soukka Sirpa Savukoski ja Jouko Mustonen Kaakkois­Suomi Kotka Eeva Dufva Jouni Jalarvo Eija Kiviharju Anneli Laakkonen Ulla Ahtialansaari Seija Salmivaara Lasse Salmivaara Arja Kuoppala Riitta Timonen Pirjo Sinivaara Leena Kainulainen Terttu Hellgren Marita Lousaari JOULUTERVEHDYKSET Oulun Eläkeläiset ry toivottaa kaikille jäsenilleen hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Pyhäjärven Kaupunki toivottaa eläkeläisille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Tenhusen Liikenne Oy toivottaa kaikille eläkeläisille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Pyhäjärven Energia ja Vesi Oy toivottaa eläkeläisille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta Pyhäsalmen Rauta Sport Oy toivottaa eläkeläisystäville Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta Pyhäjärven Autokatsastus Oy toivottaa kaikille eläkeläisille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta 20 Eläkeläinen 6/2024
• Kainuu Hyrynsalmi Hyrynsalmen Eläkeläiset ry Kajaani Kajaanin Eläkeläiset ry Sirkka Heikkinen Tuula Juppi Onni Partanen Otto Korhonen Antero Kyllönen Kaija ja Juhani Leinonen Toivo Huttunen Terttu ja Urho Hyyryläinen Paula Tokkonen Aira ja Veli Nyyssönen Pertti Mankinen Ritva Härkönen Marja Haverinen Eeva Kainulainen Terho Pesola Erkki Kemppainen Teuvo Kovanen Tapio Huotari Raili Myllylä Aki Räisänen Teppo Mankinen Onerva Ohinmaa Jukka Peltonen Teija Huotari Ritva Mikkonen Heino Huttunen Kaarina Heikkinen Paltamo Paltamon Eläkeläiset Ry Puolanka Puolangan Eläkeläiset ry Aarne Kehänen Helena Kehänen Taina Hämäläinen Toini Parkkinen Eero Parkkinen Anita Tyynelä Martti Tyynelä Eeva Kyllönen Veijo Kyllönen Marjatta Väisänen Marjatta Mikkonen Veikko Kinnunen Leena Karvonen Sirkka Moilanen Leila Holappa Sotkamo Sotkamon Eläkeläiset ry Suomussalmi Suomussalmen Eläkeläiset ry Keski­Suomi Hankasalmi Hankasalmen Eläkeläiset ry Osmo Vilokkinen Marja-Leena Kytölä Jari Kytölä Veikko Häkkinen Kerttu Häkkinen Vieno Kauppinen Rauni Lux Raili Hietala Kirsti Kovanen Leila Puntanen Sisko Kolehmainen Raino Kolehmainen Irma Koistinen Pekka Kauppinen Hannu Vilokkinen Eino Vilokkinen Raili Janhonen Jouko Siitari Anna Petrilä Pekka Petrilä Tapani Kurvinen Inkeri Kurvinen Kirsti Åström Tommy Åström Simo Tissari Marja-Liisa Silvast Jussi Tiitinen Hilja Paasalainen Hellevi Halttunen Pirjo Pellinen Tapio Pellinen Helena Valkonen Kerttu Hakkinen (Särkkä) Antti Viinikainen Ritva Viinikainen Aino Vekki Tarmo Aro Tuula Aro Aini Tarvainen Sirpa Mehto Erkki Mehto Leena Virtanen Marja-Leena Hämäläinen Tauno Hämäläinen Pirjo Heinonen Ulrika Peltola Anneli Sormunen Sauli Sormunen Ulla Linkotie Arvo Linkotie Eila Pietiläinen Liisa Markkanen Anja-Riitta Inkinen Erkki Manninen Irma Vulli Rauno Vulli Matti Hämäläinen Maija Nykänen Martti Nykänen Raija Pellinen Pirjo Hult Tapio Hult Helvi Api Seppo Api Pirjo Kumpu Antti Kumpu Helka Rajala Mauri Suuronen Aulis Minkkinen Tuula Huttunen Jyväskylä Riitta Tynjä Raimo Niininen Anneli Silvennoinen Eliisa Korpikannas Marja Leena Makkonen Juha ja Pirkko Jauhiainen Tahvo Eronen Irma Jokinen Vuokko Sorsa Aarne Jäntti Kari Jokinen Mirja Lantinen Vilho Mäkinen Irja Yksjärvi Jämsä Jämsän Eläkeläiset ry Annen Pikkolo Oy Jämsänkoski Tapio Hakanen Kyllikki Kangas Kaija Karuveha Raimo Lindeman Sinikka Lindeman Eila Oinas Eero Peutere Eila Salonen Marja-Liisa Vilenius Veikko Vilenius Laukaa Valma Autio Terttu Hannula Rauno Harjula Riitta Harjula Sirpa Heinonen Arja Hujanen Väinö Hytönen Kari Koivisto Paula Kumpulainen Viljo Kumpulainen Tuula Lappalainen Tarja Leinonen Seija Majuri Pentti Nieminen Tuula Nieminen Otto Partti Riitta Partti Liisa Pynnönen Aija Räsänen Sinikka Siekkinen Erkki Valtoaho Riitta Valtoaho Kaarina Vesterinen Ulla Viinikainen Muurame Muuramen Eläkeläiset ry Palokka Kaarlo Valkonen Maisa Lahnajärvi Margit Altti Kari Lyhty Pirkko Rissanen Risto Rissanen Mirja Rutanen Anita Puumalainen Mirja Meriläinen Martti Meriläinen Saara Putkonen Kirsi Koivunen Raimo Koivunen Pirjo Mähönen Pentti Mähönen Anita Hokkanen Kari Nurminen Pihtipudas Väinö Aho Matti Ruotanen Niilo Pulkkinen Simo Pennanen Leena Manninen Kirsti Makkonen Maila Tyvimaa Tuula Pennanen Kirsti Kumpulainen Helmi Lahentaus Toini Selin Tellervo Antti Roiko Maire Varis Maija Pulkkinen Irma Sutinen Katriina Kemppainen Tapio Saastamoinen Saarijärvi Saarijärven Eläkeläiset ry Suolahti Suolahden Eläkeläiset ry Marketta Lehtinen Virve Minkkinen Kari Holopainen Leena Holopainen Erkki Heinänen Ulla Lahti Ritva Uhlgrén-Helin Tuula Hyppönen Maru ja Hessu Simo Ja Sirkka Holopainen Outi Hiltunen Minna ja Tuukka Jankke Sakari Östermalm Jari Nummela Sumiainen Sumiaisten Eläkeläiset ry Säynätsalo Karin Oikari Seppo Oikari Pekka Pekkanen Jarkko Mänttäri Mari Tuura Alpo Pulkkanen Helena ja Pentti Rantanen Maire Seppänen Eila Liikola Tuula Leppänen Vaajakoski Vaajakosken Eläkeläiset ry Vaajakosken Kuohu ry / Petankki Äänekoski Äänekosken Eläkeläiset ry Lappi Olavi Stoor Mauri Blomster Seppo Maijala Markku Soppela Raija Kenttä Hilkka Ollikka Anneli Stoor Veikko Rautio Johannes Juuso Aaro Granroth Eve Lääts Matti Kurtakko Ritva Kivelä Teuvo Pääkkö Esko Yliaska Kainuun Aluejärjestö Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Eläkeläinen 6/2024 21
• JOULUTERVEHDYKSET Eila Kiviniemi Sirkka Ollila Kari Puolakka Salli Alahannu-Horneman Marja Panzare Maija Ekorre Aavasaksa Aavasaksan Eläkeläiset ry Kaisu ja Veikko Mikkola Annikki ja Kaarlo Savikuja Seija Rautio Veikko ja Anja Rautio Sanni ja Matti Jaako Sirkka ja Eero Jaako Raija ja Juhani Löytynoja Marja Pantzare Annikki ja Ahti Rantakeisu Salli Alahannu-Horneman ja Paavo Horneman Ivalo Ivalon Eläkeläiset ry Irja Jefremoff Katri Jefremoff Seija Semenoff Marja Suojoki-Gauriloff Tapani Silventoinen Eija Miranda Silventoinen Marjo-Riitta Mattus Esko Oikarinen Eira Oikarinen Kemi Kemin Eläkeläiset ry Mauri Blomster, Pirkko Pehkonen Timo Salonpää Marja-Leena Laiti Raija Kenttä Hilkka Saari Riita Kukkonen Raija Siirilä Tapio Siirilä Markku ja Kati Soppela Sanni Dianoff Tapani Latomaa Suoma Perkaus Terttu Hiltunen Heikki ja Malla Halttunen Hannu Vakkuri Asta Alasuutari Kaisa Posti Arja ja Kari Juvonen Raija Koskela Paavo Miettinen Ilpo ja Armi Rautio Tuulikki ja Esko Erkki ja Saara Dianoff Jouni ja Pirjo Leila ja Kimmo Arstio Paula Nurkkala Margit Holpainen Maire ja Unto Suopajärvi Eila Kärhä Tuula Pulkkinen Terttu Pohjanen Lauri Pohjanen SeuraPalvelut Rytikarin Eläkeläiset ry Aune Hautala Soile ja Risto Hautala Leena Ranta Rauha Tokola Sirkka ja Kauko Mäkivuoti Marjatta ja Risto Mikko ja Eija Saariniemi Aki Ojala Seppo Ruottu Esko Leppänen Marja ja Tauno Ristimäki Valma Kaniin Aili ja Olavi Virtala Toini Hiltunen Pirkko ja Markku Tuula ja Esko Päivi Posti Terttu Keskimaula Lauri ja Maire Jokilahti Kemijärvi Kemijärven Eläkeläiset ry Kittilä Kittilän Eläkeläiset ry Maire ja Matti Kurtakko Annikki Niskasaari ja Mauno Lompolo Oiva Ylisuvanto Annikki ja Seppo Arvo Jylhä Henna Paloranta Anita Paksuniemi Urho Alamaunu Leila Välimaa Maija Säärelä Ritva Hannula Risto ja Päivi Rauni Räsänen Aarne Ylitalo Leena Partio Pello Pellon Eläkeläiset ry Anna-Liisa ja Pekka Ylisirkka Kaarina Alatalo Hidegard Salmela Anita ja Raimo Sirkka Aila Pikkarainen Marjatta Vaattovaara Martta Puljujärvi Reino Laitamaa Maire ja Eero Keränen Maire ja Mauri Alatalo Sirkka-Liisa ja Kari Oili-Marja Sirkka Eila Marjakaarto Taina Juopperi Kaarina Kuusijärvi Hilkka ja Eelis Matinlompolo Hannele ja Johannes Juuso Tuula ja Raimo Isokytö Leena Matinlompolo Kerttu Juuso Liisa Kitti Aatos Syväjärvi Mirja Koskenniemi ja Jouko Jussi Terhi ja Tauno Lahti Posio Anja Karjalainen Sirkka Luokkanen ja Jorma Lehikoinen Seija ja Kullervo Huotari Onni Oikarainen Maire ja Martti Mulari Tuulikki Ja Jorma Ronkainen Saara ja Ahti Moilanen Hilkka ja Paavo Karjalainen Erkki Karasti Erkki Ronkainen Kalle Sulin Ilkka Kaukua Eeva ja Kullervo Luokkanen Seija ja Taisto Tuomivaara Reetta Tuomivaara Rovaniemi Rovaniemen Eläkeläiset Ry Helene Ainasoja Marketta Alakurtti Leena & Kari Ankkuri Leena & Markku Artman Raija Aula Maria Fagerström Rauni Hakkarainen Kerttu Hansen-Haug Martti Juopperi Kauko Juupaluoma Hilkka Kangas Kaarina Kapraali Hilkka Kelottijärvi Linnea Kilpeläinen Eila & Tapio Kiviniemi Soile Koivuaho Leena Kovala & Kalevi Välimaa Arja Kyrö Ulla Kämäräinen Kaarina Köykkäneva Reino Laine Anja & Kauko Lakkala Raili Laukkanen Leila ja Heikki Sisko Majamäki Annikki Nevalainen Helena Ollonen & Ahti Niemi Aatos Nätynki Sinikka Nätynki Sirkka Ollila Seija Paadar & Jukka Vaara Pekka Palviainen Anja Peteri Seija Puhakka Kari & Martha Puolakka Sinikka Pynninen Eila & Erkki Päiväniemi Pirkko & Lippo Riissanen Sirkka Rintala Erkki Räsänen Maija & Risto Sarriolehto Marjatta Savolainen & Vilho Lassila Seppo & Anja Pirkko Suosalo-Laukkanen Eero Ulmanen Liisa Vierelä Maarit Vierelä Pirkko Vierelä Maire Välimaa Esko Yliaska & Rita Polenina Irma Yliaska Sirkka Ylinärä Jouni Ylitalo Käsityökerho Jalalla Koreasti Kerho Senioritanssikerho Salla Sallan Eläkeläiset ry Valtteri Selkälä Leena ja Matti Salmijärvi Marja-Leena ja Aaro Rontti Esa Vainio Liisa Vuori Elsa Schroderus Kaisa Salmela Annikki Eskelinen Leena ja Veikko Lehikoinen Maire Hautaniemi Raija ja Heikki Kiiskinen Kerttu ja Pentti Arola Helge Niva Tuomo Haurunen Simo Pirkko ja Markus Ylikärppä Aila ja Pentti Hiltula Elina Mäkinen Aila ja Raimo Kemppainen Erkki Parpala Erkki Åman Tuula ja Tauno Anttila Heimo Kemppainen Taneli Kemppainen Terttu ja Jouni Kalmakoski Leena ja Mauri Hentonen Edna Hiltula Leena Jääskeläinen Sodankylä Sodankylän Eläkeläiset ry Ritva Kivelä Alli ja Teuvo Alamaunu Sirkka-Liisa Maunula Alli Leinonen Maila ja Vihtori Huikuri Anneli ja Olavi Hilkka ja Asko Apukka Elvi Romppainen Irma Moskuvaara Alli Riipi-Pääkkö Riitta ja Ilmari Hokkanen Tervola Maija Ekorre Hilkka ja Mauno Ollikkala Marja-Leena ja Tauno Kähkönen Leila Toivanen ja Pertti Keränen Pirjo ja Raimo Puikko Eira Ylimikkotervo Aune Kolmonen Leena Ranta Hilkka Haapakoski Aino ja Alpo Kyngäs Rainer Kolmonen Aino Hurtig Maikki Kultapuro ja Kauko Tauriainen Eila Hast Marjatta Selin Tornio Tornion Eläkeläiset ry Anneli Stoor Olavi Stoor Sauli Hyöppinen Laila Herukka Antti Herukka Mirja Rajala Raija Rahm Taimi Sulkapuro Urpo Pussila Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestö ry Toivotamme jäsenistölle ja yhteistyökumppaneille Hyvää Joulua ja Toiminnallista Uutta vuotta Tervolan Eläkeläiset ry toivottaa kaikille ystäville kiitokset Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta TERVETULOA TUTUSTUMAAN KAUNEUSATELJEEN PALVELUIHIN Saat hiuksiin persoonallisen tyylin Kasvoille puhtaan ja hoidetun ihon Jaloille hyvän ja kevyen olon Käsiin kauniit kynnet Pohjolankatu 10 96100 Rovaniemi www.kauneusateljee.fi Tilausajot laadukkaalla kalustolla kaiken kokoisille ryhmille 0400 694 952 | rovaniemi@saagatravel.fi | saagatravel.fi HYVÄÄ JOULUA & ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! 22 Eläkeläinen 6/2024
• Pirkanmaa Lempäälä Lempäälän Eläkeläiset ry Jorma Kilpiö Reino Viitala Leila Mäkinen Samuli Mäkinen Tuomo Happonen Annikki Lastumäki Reijo Fredriksson Leena Rantanen Mänttä-Vilppula Mänttä-Vilppula Eläkeläiset ry Nokia Nokian Eläkeläiset ry Ritva Malinen Eissen Reponen Riitta Korpela Ilkka Kotiranta Pirjo Kotiranta Jarmo Berg Kirsti Toro Anneli Nokelainen Hannes Veijalainen Aila Tuominen Jukka Lehtinen Riitta Lehtinen Helge Nurmi Eeva Vihanta Voitto Vihanta Seija Sorsa Raimo Sorsa Anja Siltanen Kaija Peltonen Marketta Ranta Anja Karvinen Marja Keränen Taina Keränen Merja Techtolin Anneli Lehtonen Marko Honkonen Seppo Kallio Marja-Leena Torkki Taina Ahonen Airi Vaske Eila Ruisaho Sirpa Mäkelä Olavi Nurminen Seija Nurminen Aila Pekkola Raili Ala-Kivimäki Maija-Liisa Myllymäki Ruovesi Helena Peltoniemi Aune ja Matti Tolppanen Pauli Mäkinen Riitta ja Matti Rasinen Pirjo Pajunen Inkeri Juntunen Pentti Asula Tuija Keskinen Jokiska ja Matti Tatjaana Huhtala Pirjo ja Erkki Viitanen Tampere Tampereen Eläkeläiset ry Pekka Ruohonen Kalevi Turkka Sakari Mäkinen Pirkko Lindholm Pekka Luodes Martti Halme Tarja Huosianmaa Erkki Hildèn Liisa Ruohonen Anne Karinen Tuulikki Lindén Raija Mäkirinta Sinikka Tirkkonen Sauli Harinen Vuokko Mikkola Paula Kunnas Lasse Oino Seppo Katajisto Aune Miettinen Annikki Kankaanpää Sirkka Karsisto Kari Ilmonen Leila Tuomitie Elisa Nordberg Airi Karjalainen Aarno Karjalainen Maija Kaukoranta Urpo Tirkkonen Valkeakoski Valkeakosken Eläkeläiset ry Harri Asikainen Riitta Juhela Arto Koivisto Maija Kuivasto Niilo Kytökangas Ritva Martikainen Seppo Martikainen Jouko Parviainen Irja Petterqvist Reijo Puhilas Pirkko Rantala Reino Rantala Jari Salmi Mirja Salminen Airi ja Terho Taiminen Helena Valkama Keijo Valkama Paula Vartiainen Antti Vikman Timo Villberg Pekka Vitikka Pohjanmaa Henrik Fågelbärj Juhani Kolppanen Irmeli Mandell Helena Järviniemi Ritva Heiskanen Mikko Vehniäinen Anita Peltola Pentti Purtola Jörgen Forsström Kaarina Sandelin Anneli Junkala Seija Tikkanen Irma Harjula Marjo-Riitta Ahonen Pirkko Kalliosaari Tarja Ahonen Himanka Esa Tuliniemi Jorma Mattila Eeva Lauri Maija Hilli Seija Tikkanen Irja Hietamäki Ulla ja Veikko Vähärautio Pirkko ja Erkki Vähärautio Raimo Hietamäki Anna-Liisa Räisänen Tarja ja Arvo Keiski Maire Yliparkas ja Matti Särkilä Inkeri ja Heikki Spak Väinö Spak Sirkka Kordelin Eila Rahkonen Minna ja Markku Sipilä Kerttu ja Tapio Boren Eila Viitasaari Taimi Kangas Eero Akolahti Aira Rauhala Esa ja Iiris Hakkarainen Ritva Heiskanen Tuomo Santala Briitta ja Aimo Tuorila Paula Hakkarainen Jurva Ritva Purtola Pentti Purtola Anita Peltola Simo Peltola Ritva Mukari Heino Mukari Ritva Niemelä Jorma Niemelä Taimi Koski Manne Koski Airi Lyyluoma Reima Lyyluoma Annikki Majasaari Kari Majasaari Hilkka Peltola Lasse Peltola Marjatta Peltola Osmo Peltola Anneli Tuomela Hannu Tuomela Kerttu Lyyluoma Raimo Lyyluoma Helvi Neuvonen Pentti Lintula Eeva Nevanperä Matti Lehtinen Kalevi Männikkö Anneli Katajamäki Reijo Ruutiainen Helvi Jokela Tuula Smeds Marjatta Varala Kerttu Pihlajamäki Kauhajoki Kauhajoen Eläkeläiset ry Kokkola Juhani Kolppanen Alpo ja Ulla Nordlund Irja Heikkinen Leena Leväniemi Ulla Piensoho Pirkko Kultalahti Raija Lindqvist Satu ja Tapio Kangas Raija ja Pekka Mäki Pirkko ja Reino Honkaperä Veikko Tikkakoski Paavo Kujanen Matti ja Tuula Myllymäki Teuvo Herranen Sisko ja Ahti Kolppanen Esa Pajukangas Aili Mäntymäki Jörgen ja Sirpa Forsström Reino ja Elvi Hakola Maija Seppälä Liisa ja Juhani Jäntti Juhani Sillanpää Tanja Sillanpää Kurikka Eila Juvonen Alpo Juvonen Veikko Myllyniemi Eino Korpilahti Kyllikki Latvala Pentti Latvala Seppo Välkkilä Ilmari Korkiamäki Antti Korkiamäki Airi Korkiamäki Sirkka Liikala Laihia Pekka Panttila Alpo Multisilta Elli Multisilta Päivi Kallio Jari Tamsi Sisko Tamsi Leena Parkkamäki Martti Nyholm Aila Nyholm Hannu Nieminen Tuula Nieminen Sinikka Saranpää Marjatta Oravasaari Raimo Kinnari Irja Kinnari Jouko Ranta Kaija Ranta Pietarsaari Pietarsaaren Eläkeläiset ry Tarja ja Esa Ahonen Anna-Liisa Kotanen Mirva Rantala Seppo ja Gunnel Pietilä Viialan Eläkeläiset ry toivottaa eläkeläisystäville Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Ylöjärven Eläkeläiset ry toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja onnellista Uutta Vuotta 2025 Pohjanmaan aluejärjestö ry Rauhaisaa joulun aikaa ja Onnekasta vuotta 2025 jokaiselle! Jurvan Eläkeläiset ry toivottaa Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2025 Eläkeläinen 6/2024 23
• JOULUTERVEHDYKSET Tuula Öhman Aune ja Raimo Lakanen Pirkko Kalliosaari Hilkka Tilus Liisa Kauppala Liisa ja Veikko Jokela Erkki ja Marita Salmu Lauri ja Sisko Lehto Eeva ja Eero Leino Mirja Koskinen Leila ja Juhani Karvonen Seinäjoki Seinäjoen Eläkeläiset ry Mirja Korpinen Liisa Ylimys-Ojala Marjatta Perälä Aune Niemi Arja Laksola Erkki Kalliosalo Aune Kalliosalo Marja-Leena Hautala Teuva Teuvan Eläkeläiset ry Vaasa Vaasan Eläkeläiset ry Mariitta Järvinen Majlis Uppgård Reijo ja Tertit Einola Antero ja Tuula Ainasoja Heikki Rokka Antti Haarala Eila Halmesmäki Seija Ossi Terho Tuomaala Raija Tuomaala Helena Oxman Sirpa Evwaraye Terttu Männikkö Tuula ja Jaska Hagelberg Anneli Hautaketo Senja Honkonen Juhani Ilkka Pekka Pörsti Kerttu Ojajärvi Taina ja Pentti Lehto Eeva Kuusinen Ismo ja Eija Ojala Eeva Laaksoharju Elisabeth Tuomivirta Britta Lahtinen Pekka Heinola Juhani Österberg Irmeli Mandell Riitta Vainio Annikki Niemistö Kauko Peltonen Pirkko Peltonen Seija Risberg Raimo Vahtera Vasabygden Vasabygdens Pensionärer Astrid Smeds Rudolf Lövdahl Kjell-Erik Källberg Henrik Fågelbärj Karl Johan Sand Stefan Håkans Monica Ahlskog Heldine Eriksson Ykspihlaja Ykspihlajan eläkeläiset ry Satakunta Eura-Säkylä-Köyliö Eura-Säkylä-Köyliön Eläkeläiset ry Vappu Leino Raija Virtanen Heimo Juhola Minna Orava Simo Lähteenmäki Juhani Kouttinen Tellervo Peltola Veikko Peltola Raimo Salo Merja Salo Marja-Liisa Puisto Ari Puisto Heimo Juhola Maire Tanninen Anja Viitahalme Tuomo Viitahalme Säkylän Sähkö-Puisto oy K-Supermarket Eura Lammela Oy / Panelia Kokemäki Kokemäen Eläkeläiset ry Olli Nurmi Muori Aino Salminen Lea Hakanen Raimo Erkkilä Raija Suominen-Peltonen Aila Myllymäki Tuija Virta Kauko Virta Irene Järvinen Tarja Savinen Markku Nieminen Pirkko Vertanen Aino Savinen Sirkka Rahtu Anni Selin Seija Korkeasalo Anja Virta Paavo Vähätörmä Seija Mäkinen Ritva Juutilainen Pirkko Sillanpää Anja Ylinen Irmeli Mäki Anelma Reinikainen Hillervo Talvitie Esko Saari Juhani Oksanen Anneli Oksanen Mikko Valli Paula Valli Jari Valli Terttu Tuominen Irmeli Mäkelä Tarmo Mäkelä Nakkila Keijo ja Pirkko Murro Pirjo Westergård Sirkka ja Pentti Tähti Marja-Leena Lehtimäki Irmeli Lindqvist Terttu Lamminen Terttu ja Reijo Viinamäki Anja Patjas Seppo Salmi Merja ja Mikko Irmeli Suomi Veijo Nieminen Aira Levonmaa Pihlava Tanja Viitanen Tapio Valtanen Maija Jokinen Pentti Taronoja Katja Lengman Pentti Lengman Irma Lamminen Lauri Lamminen Päivi Davidsson Markku Davidsson Merja Koski Raimo Koski Ritva Haavisto Haavisto Pentti Reunanen Arto Prehti Raimo Pajunen Matti Kalliomäki Irja Häyrynen Seija Pajunen Kalliohultit Tauno Väkiparta Leena Väkiparta Terttu Karvonen Sauli Vanhatalo Liisa Ljungman Arto Huhtanen Greeta Valtala Alpo Valtala Ilse Rosnell Saara Salin Raimo Rautio Esa Pöllänen Kari Mäkirinta Terttu Valtonen Harri Schultz Katja Koivuviita Kalle Formunen Anne-Maj Ruusunen Harri Ruusunen Jarmo Santala Esa Santikko Kalevi Stenbacka Tapani Rönnqvist Liisa Pietilä Seija Stark Tiina Nissi Matti Nissi Kirsti Vähähaka Timo Vähähaka Risto Jokisuo Matti Hellman Erja Hellman Sirpa Kivimäki Eila Laihanen Ritva Fager Jukka Danielsson Ritva Kolminniemi Tuula Erkkilä Aino Uusi-Kyyny Marja Airaksinen Sinikka Sandberg Ritva Karinen Reino Kuusiluoto Maija Mirtola Seija Pajunen Kalevi Turunen Anja Turunen Aili Koskinen Kirsi Nikkanen Kyllikki Luomajoki R I Stenros Airi Pudas Irmeli Vuori Pori Markus Aaltonen Jorma Fagerdahl Anja Haapanen Eija Hakala Tarja Korhonen Tauno Kovanen Aino Kuusela Ilpo Laaksonen Seija Laurell Pirkko Lindblom Kirsti Marmela Anja Mäkinen Jukka Mäkinen Simo Mäkinen Pirjo Mäkinen-Murola Seija Nolvi Jari Pajukoski Tuula Telin Aila Viitala Jouko Tiikkainen Virpi Lampinen Rauma Rauman Eläkeläiset ry Lars Erkkilä Jarmo Grundström Johanna ViskariGrundström Kirsti Hannukainen Heino Laila Isto Helo Pekka Helkiö Simo Koskela Päivi Korpinen Pirjo Laine Marjatta Lehtonen Pirjo Marjamäki Juha Poimio Jorma Uusitalo Ulvila Ulvilan Eläkeläiset ry Seija Vidlund Seija Pyssysalo Aila Fallström Sinikka Fallström Pekka Fallström Marja Sandberg Terttu Palomäki Mirja Rantala Tuulikki Pihlajamäki Irmeli Kuusisto Irja Mikkola Anneli Salminen Timo Selin Margit Suominen Pertti Multisilta Vesa-Pekka Raune Sirpa ja Kauko Raija Hellsberg Leila Pirttijärvi Jukka Salonen Seija ja Matti Saarinen Raija Letonsaari Savo­Karjala Iisalmi Anja Väätäinen Toivo Väätäinen Aimo Mursu Anita Puurunen Kirsti Puurunen Päivi Riekkinen Anja Tikkanen Aino Tikkanen Esko Laukkanen Lauri Nissinen Veikko Korhonen Maila Aronen Veikko Heikkinen Anja Järvenpää Savo-Karjalan Aluejärjestö ry toivottaa eläkeläisystäville Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! 24 Eläkeläinen 6/2024
• Erkki Kärkkäinen Väinö Karppinen Elsa Vatanen Leena Hiltunen Kaarina Korhonen Juhani Hujanen Eila Mikkonen Pirjo ja Seppo Rönkkö HiusSoppi Iisalmi TTJ-Kuljetus Iisalmi Bovellanin Kukkakauppa Joensuu Hilkka Korhonen Vilho Korhonen Seija Murtonen Matti Murtonen Tuula Kukkonen Timo Hiltunen Eeva Veijonen Leena Alm Sirpa Savolainen Eeva Surakka Eevi Martikainen Kimmo Vartiainen Keitele Raili Vesterinen Eeva Räty Ritva Puusaari Aino Blom Juhani Kolari Kalle Karhunen Irja ja Reijo Laukkanen Paula Vesterinen Ulla Ylitalo Maija-Liisa Tolonen Annikki Lapveteläinen Marja-Leena Jauhiainen Taisto Hietanen Elisa Räisänen Salme Qvick Toini Siekkinen Kiuruvesi Pentti Pursiainen Anna-Liisa Härkönen Pirjo ja Erkki Pennanen Leena Tikkanen Elsa Sivonen Hanna ja Martti Tikkanen Arja ja Timo Knuutinen Kalevi Pääkkönen Vilho Kesti Marja-Leena ja Erkki Kärkkäinen Veikko Pennanen Reino Kumpulainen Sirkka ja Aimo Repka Anja Hartikainen Anja Reinikainen Jouko Pääkkö Kaarina ja Olli Ruotsalainen Anneli Ohtonen Elina ja Tauno Blomberg Juho Laukkanen Irma ja Esko Hiltunen Leena Marjatta Tikkanen Tarja Pennanen Eeva ja Erkki Kaisa Hyvönen Pirjo ja Pekka Fält Kuopio-Kallavesi Ritva Hoffren Juhani Tanski Birgitta Juuti Sonja Holopainen Paula Miettinen Inkeri Moilanen Helmi Kokkonen Elli Sormunen Sirkka Jeulonen Maija ja Väinö Ovaskainen Veijo Kekkonen Vieno ja Heimo Anna Liisa Raatikainen Matti Tissari Risto Asikainen Olavi Joki Kirsti Joki Lieksan seutu Lieksan Seudun Eläkeläiset ry Viljo Pulkkinen Oiva Itkonen Irma Kettunen Raija Piirainen Ruusu Kärkkäinen Jouko Kärkkäinen Raili Hakkarainen Matti Ruokolainen Tauno Nevalainen Anita Tienhaara Leena Haapalainen Eija Liimatta Toivo Tuupanen Anneli Moilanen Maija Linna Marja Turpeinen Salli Turpeinen Tyyne Räisänen Olli Kähkönen Pirkko Meriläinen Jouko Päiväpuro Pirjo Ignatius Helena Toivanen Martti Vallius Anneli Tuure Matti Heiskanen Aaro Ruokolainen Elli Lehto Kari Kiiskinen Rautalampi Rautalammin Eläkeläiset ry Suonenjoki-Iisvesi Suonenjoki-Iisvesi Eläkeläiset ry Tuusniemi Tuusniemen Eläkeläiset ry Elvi Kasanen Marja Sutinen Pekka ja Raija Immonen Timo ja Katriina Holopainen Varkaus Varkauden Eläkeläiset ry Leena ja Olli Salo Anja ”Mumes” Varis Marketta Palkeinen Tuula Rautio Riitta Issakainen Irma ja Pirkko Heiskanen Annikka Kaistinen ja Matti Potila Kirsti Pirinen Sinikka Kortte Lea Itkonen Lea Pelkonen Ritva Pekkonen Arja Vihanne Seija ja Pentti Huisko Jouni Bordi Eeva Kärkkäinen Antero Asikainen Pirjo Tavi ja veljensä Arto Hämäläinen Marja-Leena Peltola Leena Antikainen Taina Rissanen Matti Semi Raili Pehkonen ja Veikko Kinnunen Marita Laakkonen ja Erkki Aali Meeri Ruuskanen Helena Heikkinen Raimo Heikkinen Raija Puumalainen Mirja Tsupari Warkauden Vasemmisto ry Vieremä Asta ja Reino Kauppinen Pirkko Kettunen Toivo Mehtonen Leena Nissinen Aila Illi Maija Ruotsalainen Sirkka Tuovinen Kaija Juutinen Uusimaa Espoo Maija-Liisa Pitkä Marja-Liisa Laurèn Hannele Pitkä-Liukkonen Havukoski Havukosken Eläkeläiset ry Seppo Tolppanen Raija Lassila Markku Jurvanen Kari Kankkunen Ritva Salmi Meeri Kuismanen Anelma Salovaara Mikko Salovaara Raija Laakso Seija Vänskä Taisto Vänskä Maija Pelkonen Ulla Ikonen Marja-Leena Kuokkanen Solveig Tuominen Ilona Rosenlund Aimo Karvinen Tauno Rahikka Sirkka Rahikka Hyrylä Hyrylän Eläkeläiset ry Inkeri Herkonheimo Marjatta Sibakov Paula Hyttinen Pirkko Rapatti Virva Takala Maija Oksala Kerttu ja Reino Viirtala Sirkka ja Matti Korhonen Riitta ja Juha Saukkola Pirjo ja Veli-Martti Yltävä Ismo ja Raija Kasurinen Anna Liisa ja Markku Räsänen Mervi Vonka ja Jouko Salonen Hyvinkää Terttu Järvinen Pekka Kaihevaara Aarno Jalonen Aira Jalonen Pirkko Nieminen Jukka Nieminen Liisa Salo Sulevi Salo Juhani Kouhia Hilkka Rautio Eila Ervasti Aila Sutinen Seppo Leino Jouko Tikka Olli Savela Ritva Mähönen Sirpa Aalto Sirkka Kärkkäinen Matti Kärkkäinen Oili Rajanen Matti Eskelinen Kaisa Naatti Tuula Ohramaa Järvenpää Ritva Lehtinen Antti Salomaa Raili Hellberg Tapani Hellberg Aino Koponen Ossi Kaminen Seppo Partanen Terttu Vattukallio Miia Maijala Taisto Ojamaa Sinikka Ojamaa Kalle Kortetjärvi Liisa Kortetjärvi Leonid Hramoff Marjatta Holmberg Einar Holmberg Jouko Saarinen Marika Saarinen Kuopio-Kallavesi Eläkeläiset ry toivottaa kaikille eläkeläisystäville Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2025 Uudenmaan Aluejärjestö ry toivottaa eläkeläistovereille Iloista Joulun aikaa ja Toivorikasta vuotta 2025. Etelä-Espoon Eläkeläiset ry toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnellista alkavaa vuotta 2025! Hakunilan Eläkeläiset ry toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Eläkeläinen 6/2024 25
• JOULUTERVEHDYKSET Karkkila Marja Holli Eino Huotari Ulla ja Pentti Ahjoniemi Tellervo ja Esa Vepsäläinen Irma Laakso Tarja ja Matti Salminen Pirjo ja Martti Härkönen Kirsti ja Pentti Lopina Olavi Rinne Carita Jäntti Tarja ja Petri Dunder Terttu ja Tauno Koivunen Jarmo Koivunen Ismo Nikander Tuula ja Risto Saarela Marja-Terttu ja Eino Hellsten Rauno Helminen Juhani Salminen Pirkko ja Artturi Leinonen Kari Jääskeläinen Reino Vepsäläinen Pekka Frosterus Kerava Keravan Eläkeläiset ry Ritva Vallius Eila Tallus Jukka Toikander Anja Parviainen Olavi Tenhunen Tuula Carstensen Anja Raninen Riitta Happonen Pekka Happonen Sylvi Toivonen Meeri Rissanen Heikki Rissanen Osmo Varinen Keijo Kyyhkynen Heikki Komokallio Riitta Törmänen Oili Liukkonen Tilma Liukkonen Tuula Hell Ulla Jalkanen Raimo Jalkanen Ilona Savelius Ritva Koskinen Anneli Värttiö Esko Pursiainen Kerttu Rotola-Pukkila Markku Liimatainen Ilmari Kvist Kerttu Mehtonen Maija-Liisa Ruusunen Mikko Raunio Shamsul Alam Reijo Savolainen Maila Hölttä Ritva Pennanen Tuija Husari Pirjo Sandberg Tarja Ruotsalainen Heli Karhu Ilmari Heinonen Tuulikki Heinonen Marja Selin Ritva Saarinen Pauli Saarinen Ulla Karppinen Klaukkala Tarja Anttila Risto Anttila Anne Christensen Pertti Halonen Vappu Halonen Sinikka Hellström Eila Hietanen Olli Hämäläinen Seppo Itäniemi Sirkka Itäniemi Arto Jeramo Outi Kanerva Aarne Kyllönen Anneli Kyllönen Saila Laine Aira Lehtinen Erkki Lehtinen Soile Marrasmaa Vappu Miinalainen Tuula Mutanen Lea Mäkinen Heikki Mäkinen Veikko Ollila Riitta Penttinen Marja Rieppo-Tiainen Arja Serenius Irja Terho Hannu Toikkanen Sirkka-Liisa Toikkanen Jouko Vasko Korso Jaakko Vastamäki Ritva Bäckström Porvoo Tapio Ruuskanen Jussi Mård Helena Mattila Pirjo Paronen Reino Pitkänen Kristina Pellinen Erkki Virtanen Kirsti Hiltunen Anneli Kelometsä Heikki Ronkainen Eila Jussila Hannu Pahla Marja-Leena Sorvali Airi Ekman Maija Arffman Mikko Nieminen Raimo Järvelä Anneli Järvelä Kalevi Pellinen Liisa Paasela Eero Julkunen Irma Isoaho Hilkka Id Jukka Erholtz Tuuka Kukkonen Kaino Kukkonen Eija Karjalainen Ritva Karvonen Tuula Korhonen Helena Leino Raili Vuorinen Raija Vilenius Rut Laakso Piia Olsson Gun Lindroos Martta Väisänen Tanja Tilli Irma Haverinen Tikkurila Matti Savolainen Orvokki Jaakkola Rauno Kurkela Maila Tervonen Kari Kannala Urho Kumpulainen Irmeli Koponen Kati Tyysjärvi Anneli Elo Jouko Paalanen Vantaa Helena Grönqvist Sirkka Santala Eila Järvi Ritva Ronkainen Hilkka Sievinen Soili Nieminen Lea Tylli Sylvi Sirainen Eila Patronen Tuula Kivijärvi Mauri Kivijärvi Raili Mettisvaara Seppo Mettisvaara Veli-Tapio Kangasluoma Marja-Liisa Viljamaa Kauko Niemelä Seija ja Kari Saukkonen Rauni ja Matti Mononen Anneli ja Seppo Rantanen Seija ja Arvo Nisumäki Vihti Martti Korhonen Seija Korhonen Arto Viherkanto Seija Vilkman Aira Luusua Mauri Laakso Sirpa Laakso Jaakko Laitinen Kirsti Laitinen Riitta Silventoinen Helvi Heikonen-Hellgren Raine Hellgren Sisko Hálen Kaija Sarparanta Eero Hiidenvesi Soili Suikkanen Virpi Juvonen Varsinais­Suomi Dragsfjärd Inger Antikainen Esko Antikainen Elvi Antikainen Solbritt Antikainen Eino Antikainen Kauko Pietikäinen Kristina Engblom Henrik Lindholm Tomy Wass Kristina Hakola-Wass Kalevi Kallonen Leif Lehtinen Roger Dahlberg Birger Fagerlund Krister Lindholm Hans Thomander Railo Sahlgren Hans Karlsson Nils Nordman Otto Bruun Senja Dunder Kenneth Dunder Satu Sjöholm Gunilla Johansson Markku Palviainen Katri Lindroos Aulis Lindroos Maj-Britt Gustafsson Ritva Hautapaakkanen Paavo Hautapaakkanen Britte Ollila Timo Ollila Christian Ollila Rauli Rantanen Sonja Rantanen Sven-Erik Söderholm Anna-Liisa Söderholm Ritva Rantanen Matti Haapala Carola Sjöblom Teijo Lindqvist Kerttu Heikkilä Guy Gustafsson Gun-Maj Lindström Salme Jäntti Erna Rosenberg Nancy Hagelberg Marina Lindblom Dolores Mickelsson Osve Karlsson Olof Österberg Stig Österberg Forssa Forssan Eläkeläiset ry Kari Aaltonen Maire Ahonen Mirja Ahonen Veijo Ahonen Maila Avila Elmi Huusela Juhani Hyvärinen Sirkka-Liisa Ilvonen Olavi Kari Martti Koski Hilkka Lundell Unto Lundell Heimo Mattila Marja-Liisa Paunila Irma Ranta Olavi Rassi Liisa Simola Veijo Simola Pirkko Vellamo Raija Virtanen Tapio Virtanen Annikki Ruohonen Aila Karjalainen Kaarina Kaarinan Eläkeläiset ry Raija Raittio Eira Nurmi Pertti Nurmi Terttu-Leena Pyyhtiä Jouko Soini Hannu Erjomaa Säde Leppänen Marja Kuusto Jarmo Kuusto Sirpa Asklöf Leena Laitinen Eija Nieminen Lena Aaltonen Pirjo Tuominen Turkka Tuominen Lohjan Seudun Eläkeläiset ry toivottaa eläkeläisystäville Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Tikkurilan Eläkeläiset ry toivottaa Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2025 Varsinais-Suomen Aluejärjestö ry toivottaa Hyvää ja Rauhallista Joulua sekä Onnellista Uutta Vuotta 26 Eläkeläinen 6/2024
• Erkki Leppänen Leena Karjalainen Terhikki Keskinen Aulis Leinonen Riitta-Leena Leinonen Raija Lempinen Tuula Rintamaa Jorma Rintamaa Loimaa Pentti Mäkilä Outi Mäkilä Eila Rautanen Usko Heinonen Ari Löytömäki Pirkko Hämäläinen Maija Virtanen Tarja Vainio Olavi Vainio Harri Lehtojärvi Raija Peltonen Hannu Peltonen Simo Jalovaara Raimo Kuusisto Armi Kuusisto Lemmikki Jääskeläinen Pekka Nurmi Eila Kolu Marjo Elasvuo Seppo Helin Seppo Saurio Marja Koskenmäki Jukka Peltonen Esa Rouhiainen Sirkka Mikkola Piikkiö Marjatta Helin Juhani Helin Riitta Hyytiä Heljä Karjalainen-Manninen Tapio Manninen Eila Lindroos Aarni Mäkinen Mirja Suominen Maija Lehtonen Onni Lehtonen Anja Leino Raita Lenkkeri Pirjo Lundell-Lindqvist Pertti Lindqvist Pirjo Niemi Ari Niemi Paula Nurmi Seija Peltonen Kari Peltonen Tuija Pyökäri Paavo Pyökäri Gunborg Suominen Matti Suominen Marja-Liisa Teräväinen Raisio Jussi Mäkitalo Eino Koivikko Kaarina Koivikko Aarre Lehtonen Vappu Lehtonen Aimo Ruisniemi Sirpa Ruisniemi Eira Roiha Raimo Karimäki Kari Pietikäinen Lea Pietikäinen Anja Kontio Pentti Levonen Seppo Kalliotie Sirpa Kalliotie Eija Nurmi Reijo Nurmi Raija Koivisto Pauli ja Eija Järvinen Seppo Suhonen Taina Virta Salo Salon alueen Eläkeläiset ry Raimo Nieminen Irma Nieminen Paula Jokinen Jarmo Jokinen Pirjo Lundell-Lindqvist Pertti Lindqvist Tauno Nikander Raili Suontausta Kirsti Lindholm Kamal Aranki Jouko Leppälahti Hilkka Lindholm Harri Lindholm Tarja Lampinen Turku Turun Työväen Eläkeläiset ry Eva Holm Paula Svärd Leena Saarisalo Eija Tikkanen Jaakko Ahola Tuula Ek Kurt Laine Ken Helenius Kirsti Kaire Veikko Laine Eira Kejonen Sirpa Kosonen Olavi Kosonen Sirpa Aaltonen-Veikkolainen Anja ja Paulo Kaija Kiessling Uusikaupunki Uudenkaupungin Eläkeläiset Irmeli Kangas Maija Mattila Pirjo Rantanen Hilkka Hakarainen Päivikki Mäkirinta Sinikka Virtanen Lasse Myllynen Raili Myllynen Vuokko Ruokonen Seija Wahlbäck Raija Alanko Pertti Haverinen Muut Hallinto ja henkilökunta Eläkeläiset ry:n hallitus Matti Huutola Tuula Telin Sirpa Evwaraye Ilkka Kotiranta Heikki Mäkinen Raija Raittio Kaisu Rämet Leena Salo Eläkeläiset ry:n henkilökunta Jan Koskimies Tuomas Talvila Heli Grönroos Aaron Kallinen Evgeniya Mazurova Tiina Rajala Eva Rönkkö Ulla Virtanen Kultaisen Lyhteen Eläkeläiset ry toivottaa hyvää joulua jäsenilleen! ERJA HELLMAN V ietimme Pihlavan Eläkeläisissä iltapäivää keskiviikkona 14. marraskuuta isänpäivän merkeissä. Söimme lounaan ja kahvittelimme täytekakun kera. Meitä ilahduttivat pienet kolme– kuusivuotiaat päiväkotilapset. Reippaat esiintyjät saivat palkinnoksi mehua ja vohvelikeksejä. Muuta ohjelmaakin riitti: naisten lauluesitys miehille, aivonystyräjumppaa, puhetta miehille ja pakinaa Porin murteella. Viimeiset joulutervehdykset kerättiin listoihin. Yhdistyksemme ahkerat joulutervehdysten kerääjät ovat arpamyyjämme Maija ja puheenjohtaja Pentti. He kulkevat Pihlavan ”kyläraittia” ahkerasti, tavaten jäseniämme heidän kotonaan. Keräyslistoihimme kertyi 74 nimeä! Iso kiitos Maijalle, Pentille ja kaikille joulutervehdyksiin osallistuneille! Maija ja Pentti huolehtivat Pihlavan Eläkeläisten joulutervehdysten keruusta. Pihlavan Eläkeläisiltä sujuu joulu tervehdysten keruu Eläkeläinen 6/2024 27
• KULTTUURI – Epäilyttävältähän se kuulostaakin, Matero nauraa. – Kun tällainen ja tämän ikäinen paatunut journalisti kirjoittaa romaanin, niin voidaan kohotella kulmakarvoja ja kysyä, mitähän erinomaista se nyt luulee sanovansa, jota se ei ole muuten ehtinyt sanomaan. – Mutta olenhan toki pakinalajia harrastanut, ja sehän lasketaan kirjastoluokituksessa kaunokirjallisuudeksi. Matero on julkaissut viisi pakinakokoelmaa ja kaksi muistelmallista teosta. Kansien väliin on painettu myös päiväkirjoja, joita hän kirjoittanut sekä yksin että yhdessä vaimonsa Eevan kanssa. – Kyllähän romaanin kirjoittaminen oli erilaista. Oli epäilyksen hetkiä jolloin mietin, mihinkähän tässä nyt ollaan menossa ja tuleeko tästä mitään. Mutta välillä, kun pääsi jonkin tarinan alkuun, niin tuli sellainen flow-tila että nythän tämä sujuu. SODANJÄLKEISELLE rajaseudulle sijoittuva romaani osuu sikäli ajankohtaiseen saumaan, että jatkosodan päättymisestä tuli syyskuussa kuluneeksi 80 vuotta. Matero toteaa, että tuon ajan vähemmän tunnettua historiaa on esimerkiksi itärajakuntien laiton miehittäminen aseleposopimuksen jälkeen. – Puolet Suomussalmen alueesta oli venäläisten hallussa. Venäläisiä oli siellä kaksi divisioonaa, he rakensivat sinne asumuksia ja vaativat milloin mitäkin reittejä kulkeakseen ja kalustoa siirrelläkseen. Historiaan Matero kertoo kirjaa varten kyllä tutustuneensa, ”joskaan mistään tutkimuksesta ei voi puhua”. – Olen kirjoittaessani yrittänyt tietoisesti olla myös vähän summittainen, koska aina riittää niitä sanojia, joiden mukaan asia ei mennyt ihan noin tai näin. Historiassa riittää riidanalaisia asioita, olen välttä”Kirjanhan pitäisi olla sellainen, että lukija löytää sieltä ainakin palasen itseään.” Tarinoita sodan­ jälkeisestä Kainuusta Eero Matero on Oulussa asuva pitkän uran journalistina tehnyt päätoimittaja emeritus. TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA M ies lähtee Kainuusta mutta Kainuu ei lähde miehestä. Näin se minun kohdallani lujasti on. Kainuu on osa minun identiteettiäni, sanoo Eero Matero. Matero on Oulussa asuva pitkän uran journalistina tehnyt päätoimittaja emeritus. Hän on syntynyt vuonna 1946 Suomussalmella. Kesällä julkaistiin hänen esikoisromaaninsa Laturin paperit. Kirjan tapahtumat sijoittuvat sodan runtelemaan Pohjois-Suomeen ja 1940–60-lukujen aikoihin. Sota on ohi mutta sen jäljet ovat materialisoituneet maisemaan ja syöpyneet henkiseen ilmapiiriin. – Näitä tarinoita rupesin kertomaan, ensimmäisessä osassa on lähinnä omia lapsuuden ja nuoruuden aikaisia kokemuksiani, ei sanasta sanaan vaan autofiktiota, eli ei pidä ottaa tosissaan. Jälkimmäisessä osassa tehdään aikahyppy taaksepäin minun syntymääni edeltävään aikaankin. – Yritin tehdä kaunokirjallisen, suomussalmelaisen, kainuulaisen ja pohjoissuomalaisen teoksen. Ja onhan se tietyllä tavalla sukupolviromaani. Voi ajatella että eniten tästä löytävät itseään meidän ikäisemme ihmiset, ja todennäköisesti miehet, vaikka suosittelen tätä naisillekin. – Kirjanhan pitäisi olla sellainen, että lukija löytää sieltä ainakin palasen itseään, muuten se jää ulkopuoliseksi ja vieraaksi. MISTÄ SITTEN syntyi ajatus ja suunnitelma esikoisromaanin kirjoittamisesta 78-vuotiaana? ”Paatunut journalisti” Eero Matero kirjoitti esikoisromaaninsa 78-vuotiaana. 28 Eläkeläinen 6/2024
• MUSIIKKKI Pepe Ahlqvist & Jukka Gustavson-Stovall, Coahoma A Tribute to Eddie Boyd, Bluelight 2024. IKIVANHASSA televisiomainoksessa pehmeä-ääninen musta miesnelikko lauloi ”tännän ostettaan Halvan maukasta lakritsaa”. Kyseinen kvartetti oli 1930-luvulla perustettu Delta Rhythm Boys, joka esiintyi Suomessa ensi kertaa jo 1950 ja asettui myöhemmin tänne levyttäen jopa suomalaisia kansanlauluja ja Finlandiankin. Deltojen yli 50-vuotisen uran loppu oli dramaattinen. Yhtyeen bassolaulaja Lee Gaines kuoli syöpään Helsingissä 1987 ja baritoni Hugh Bryant sydänkohtaukseen laulaessaan Gainesin hautajaisissa. DELTA RHYTHM BOYS ei ole ollenkaan ainoa jo edesmennyt musta musiikin lahja Suomelle. Stovallin plantaasilla USA:n syvän etelän Mississipin Clarksdalessa syntynyt bluespianisti Eddie Boyd teki 1950-luvun alussa Chicagossa pari alan merkkiteosta kuten Five Long Years ja Third Degree, joita maailmantähdet Eric Claptonista B.?B. Kingiin ja Fleetwood Maciin ovat soittaneet ja jotka yhä soivat kautta maailman. Boyd kiersi ja levytti niin USA:ssa kuin Euroopassa huippunimien kanssa mutta rasismiin kyllästyneenä asettui Suomeen 1970, teki täällä kymmenkunta levyä, joista viimeisen 1984 ja eli sitten hiljaiseloa kuollen 1994. NYT KUN Eddie Boydin syntymästä on kulunut jo 110 ja kuolemastakin 30 vuotta niin Boydin kanssa esiintynyt Suomibluesin huuliharppuosaston vanhempi ykkösmies Pepe Ahlqvist meni studioon kosketinsoittaja Jukka Gustavsonin (Wigwam ja myöhemmin toistakymmentä soololevyä) kanssa. Tuloksena syntyi vähän nuorempien kotimaisten bluesmuusikkojen kanssa kunnianosoitus Eddie Boydille, jonka ohjelmistosta tämä 11 kappaleen albumi on koottu. Uutta on vain levyn nimikipale Boydin kotipaikkaan viittaava Stovall, Coahoma, joka on Pepe Ahlqvistin, Tomi Leinon ja Teppo Nuorvan yhteistyötä. Tietenkin levyllä soi osaavana tulkintana myös Eddie Boydin toukokuussa 1952 levyttämä Five Long Years, joka kyseisenä vuonna oli seitsemän viikkoa USA:n mustan musiikin eli Billboardin R&B-levylistan kärkikappale. Myös Boydin Suomen aika on huomioitu. Kiekon päättää Praise To Helsinki eli ylistys Helsingille, jonka Eddie teki heti tänne muutettuaan nimikkokappaleeksi Love Recordsin vuonna 1970 julkaisemalle albumille. Eddie Boyd on jo aikoja mennyt mutta musiikki elää seuraajien soittamana tällä kotimaisen, juurimusiikkiin erikoistuneen Bluelight-yhtiön julkaisulla. AKI RÄISÄNEN JA N I M A H KO N EN Pepe Ahlqvist Kunniaa Eddie Boydille KIRJA Eero Matero: Laturin paperit. Väyläkirjat 2024. 232 s. LATURIN PAPERIT käynnistyy Janne-pojan varhaisista muistoista kevättalvisessa lossirannassa. Ollaan rajaseudulla, sodan päättymisestä on jo kulunut muutama vuosi. Kirjan toinen päähenkilö on Jannen Henteri-isä, ”rohkea mies jolla on laturin paperit”. Lapsuudesta edetään nuoruuteen. Vaikka sota on runnellut Pohjois-Suomea kovin, mikään kurjuuden kuvaus Eero Materon esikoisromaani ei ole, päinvastoin. Elämä etenee mallillaan ja pohjavire on positiivinen. Vaikka menneen jäljiltä ammuksia ja räjähteitä lojuu milloin missäkin. Juonta sen enempää paljastamatta voi mainita, että räjähdyksiä, ”paukkuja”, kirjassa riittää, mutta pahasti ei käy. Matero kuvaa ihmisiä, ympäristöä ja aikaa osuvasti ja elävästi. Kainuulainen mielenmaisema välittyy aidon oloisesti. Lapsuusja nuoruusmuistojen väliin lomittuvat ikääntyneen Jannen syväluottavat keskustelut Kohtalo-nimisen hahmon kanssa. ”Elämän sattumanvarainen tilapäisyys” painaa miestä henkiseen kumaraan. Ihmiskunnan mielettömyydet eivät ole omiaan piristämään mieltä. Hitlereitä, Stalineja ja Putineja, ”näitä kaksitavuisten nimien kantajia” tuntuu riittävän, eikä ihminen ole oppinut menneistä kauheuksista mitään. Keskustelut ovat syväluotaavia, joskin Kohtalon ja Jannen välinen sanailu ottaa välillä sellaisia kierroksia, että lukija alkaa siinä havaita paikallaanpyörivän jankkaamisen tunnusmerkkejä. Kirjan toisessa osassa siirrytään Jannen syntymää edeltäviin vuosiin. Jatkosodan päättymisen ja Lapin sodan alkamisen sekavassa välitilassa Henteri lähtee häkäpönttöautolla Ouluun suorittamaan salaista tehtävää. Kertomuksessa on road tripin ja agenttitarinan sävyjä. Elokuvakäsikirjoituksenkin aineksia olisi koossa. Auto näkyy kirjan kansikuvassa, jonka on piirtänyt kirjailijan tyttärentytär Viivi Pukki. Eero Materon Kansan Tahto -lehdessä ja kokoelmina julkaistuun pakinatuotantoon tutustuneet tietävät kirjoittajan armoitetun humoristipuolen. Se on onneksi mukana myös romaanissa, hauskimmin tiemestaripiirin varastolla työskentelyä kuvaavassa luvussa. Jokaiselle tavaralle on laadittu ”selväkielinen, valtakunnallinen yleisja erityisnimitys”, jonka mukaan ne ovat etsittävissä aakkosjärjestyksestä. ”Katsotaan ällästä: ”Lamppuja, tasku”, Janne hirnuu. Ei, hitto! Ei lamppu voi olla l:ssä. Varmaan se on v:ssä. ”Valaisimia, käsi” TUOMAS TALVILA Muistoja ja paljon muuta nyt niihin kajoamista koska fiktiosta on kuitenkin kyse. SUOMALAISEN kirjallisuuden tila ja tulevaisuus Eero Materoa huolestuttaa. – Minusta on valitettava trendi, että lukeminen laskee arvossaan. Lienenkö sitten vanhanaikainen, mutta kulttuuri on niin kauan nojannut kirjallisuuteen ja sen lukemiseen, että tuntuu arveluttavalta jos sen arvo tipahtaa lähelle nollaa. Osansa hänen kritiikistään saavat suuret kustantamot. Teoksia, jotka ansaitsisivat julkaisun ja julkisuuden on vaikea saada läpi. – Ja syy on se, että esimerkiksi tämmöinen vanhojen muistelu periferiassa ei ole trendaavaa, se ei myy. Olen lukenut Kirjailijaliiton lehdestä muutaman artikkelin, joissa tätä asiaa vakavasti pohditaan. Arvion taustalla ovat totta kai myös Materon omat kokemukset kustantajan etsinnässä. – Suuren joukon suuria kustantajia kävin Laturin paperien kanssa läpi, ja kaikista se tuli hylsynä takaisin. Väyläkirjat onneksi kuitenkin siihen tarttui, hän kiittää. – Minä lähden siitä, että kun olen kirjan itse kirjoittanut niin tiedän että se on hyvä, Matero nauraa. Eläkeläinen 6/2024 29
• kulttuuria, vapaita kansalaisjärjestöjä… Miklóssy antaa järkyttäviä esimerkkejä muun muassa sairaaloiden tilasta. Suurperheiden verohuojennukset ovat se tukimuoto, jolla hallitus ostaa kannatusta. Taustana on halu sitoa naiset kotiäideiksi ja lähinnä lapsentekoautomaateiksi. Orbanistit ovat kaapanneet yhteiskunnan hegemonian, ja se on varmistettu perustuslain ja vaalilakien rajuin muutoksin. Samaten talouselämää hallitsee Orbánin lähijengi, jonka suosioon voivat vain kaikkein kuuliaisimmat yrittäjät nousta. EU:n miljarditukien mahdollistamat ”kilpailutetut” hankkeet valuvat säännönmukaisesti valtaryhmälle. MIKLÓSSY KUVAA pätevästi sitä kansallis-kristillistä konservatismia, johon Orbánin valta nojaa. Varsinkin maaseudulla eletään pysähtyneissä oloissa, seurataan ja uskotaan valtionmediaa. Vaikka lehdistö, tv ja radio ovat orbanistien käskyläisiä, kaupungeissa oppositio saa sitkeää laajaa kannatusta – toistaiseksi ei kyllin laajaa. Demokratian rappio -teos luo Unkarista viheliäisen kuvan, perustellun sellaisen. Länsimedia ei ole tässä mitassa tohtinut tunnustaa pessimistisiä näkymiä. Paperille pantuna tilanne vaikuttaakin synkeydessään aukottomalta. Katalin Miklóssy antaa kuitenkin ymmärtää, että valtaklikin pikkuvirhekin jollain hetkellä saattaisi äkkiä murtaa padot. Diktatuurithan rakennetaan huolella, mutta ne kaatuvat sattumalta. VELI-PEKKA LEPPÄNEN KULTTUURI Suomalainen historiantutkija, professori Katalin Miklóssy on syntynyt ja kasvanut Budapestissa. O TT O V IR TA N EN Unkari – Euroopan sairas mies Vuonna 2010 Unkarissa alkoi alamäki, ja orbanistit ovat kaapanneet täysin vallan yhteiskunnassa ja taloudessa. M ontaakin rappiovaltiota on ehditty kutsua ”Euroopan sairaaksi mieheksi”, alun perin Osmanien valtakuntaa jo 1800-luvulla. Tätä nykyä nimitys sopii oikeutetusti Unkariin, joka on monin mittarein vajonnut alakastiin Euroopassa. Unkarilainen sananvapaus ja oikeuslaitos ovat pohjamudissa, tiede ja taide on valtaklikin hyppysissä, talous ja yhteiskunta kaikkinensa korruptoituneinta Euroopassa. Romahdus on realisoitunut nopeasti pääministeri Viktor Orbánin vallan alla vuodesta 2010 alkaen. Euroopan unionissa, jopa maailmanmitassa, Orbanistan on ollut alituinen mieliharmi ja uhkatekijä. Ja yhä uhkaavammaksi käy. Kehityspolku peilautuu terävästi historiantutkija, professori Katalin Miklóssyn uudessa kirjassa Demokratian rappio. Suomalainen Miklóssy on syntynyt ja kasvanut Budapestissa, mikä tuo teokseen akateemisten standardien yli käyvää henkilökohtaista panosta. Suorapuheisuudessaan hän sivuuttanee joitakin tutkimuksen ”objektiivisuuden” sääntöjä, vaan sanottavansa eduksi. KIRJA ON ARMOTON mutta väitteitänsä perusteleva. Miklóssyn mukaan Unkari on ylittänyt viimeistään 2018 rajan, jolta ei ole paluuta normaaliin. Tätä syöksykierrettä eivät EU:n päättäjät ajoissa uskaltaneet myöntää todeksi, ja sitä Orbán on härskisti hyödyntänyt – ja hyödyntää edelleen. Me EU:n veronmaksajat kustannamme lystin, ja epädemokratia ja korruptiovalta saavat jatkua. Unkarin kansan asemaa kirja kuvaa vertauksella: kun sammakkoa keitetään kuumuutta hitaasti nostaen, se tottuu eikä loikkaa pois. Samalla tavoin kansalaisia ”keitettiin”, pienten askelten politiikalla, kunnes tuli liian myöhäistä sanoa ei. Yhteiskunnan muutos on todella totaalinen. Alamäki koskee kaikkea arkielämää: terveydenhuoltoa, perusja korkeampaa opetusta, eläkkeitä, kaiken tasa-arvon näkymiä, KIRJA Katalin Miklóssy: Demokratian rappio. Unkarin tiellä tulevaisuuteen? Tammi. 239 s. ”Kirja on armoton mutta väitteitänsä perusteleva.” 30 Eläkeläinen 6/2024
• yksinäisyyden torjumista. Juuri tällainen yhteen kokoontuminen on erinomainen tapa lisätä yhteisöllisyyttä. Halaus ei ole pahitteeksi. Ykspihlajan yhdistyksen tanssiesitysten ja Kokkolan yhdistyksen kuorolaulujen jälkeen saimme ihmetellä Sirkuskoulu Kuun Sara Airolan taidokasta esitystä. Teuvo Kääntä vauhditti haitarillaan yhteislauluja. Lopuksi saimme nauttia vielä täytekakkukahvit ja jännittää osuuko arpavoitot kenelle. OLI TAAS AIKA siirtyä ulkoilemaan. Saavuimme yhdistysten kesäpaikkaan. Sää oli suotuisa ja innostuimme laiturilla laulelemaan Tango merellä soi ja muita ikivihreitä. Saimme paljon uusia tuttavia ja puheen sorinaa mahtui rannalle yllin kyllin. Aluejärjestön puheenjohtaja Juhani Kolppanen apujoukkoineen valmisteli hiilloksen ja niin vaan maistui nuotiomakkaratkin. Liisa Seinäjoelta totesi, että päivä on ylittänyt odotukset jo tässä vaiheessa. Oli nimittäin vielä yksi juttu eli siirryimme alkupisteeseen. Sahan alueen kulttuuriteltalla alkoi Quardia Nuevan iltakonsertti solisteinaan upeat Oona Airola ja Tuomas Airola. Konsertti oli niin vaikuttava, että vieläkin riittää fiilistelyä. Tunnelmia on mukava herätellä vielä marraskuun pimeydessä ja haaveilla ensi vuoden yhteistä kokoontumista. Tarvitsemme kulttuuria sen kaikissa muodoissa. Toimintatonniavustuksen turvin saimme onnistuneen kokonaisuuden yli sadalle eläkeläiselle. Kirjoittaja on Pohjanmaan aluejärjestön sihteeri ja Teuvan Eläkeläisten puheenjohtaja. HELENA JÄRVINIEMI TEUVAN ELÄKELÄISET ry:n porukka matkusti Pohjanmaan aluejärjestön kulttuurija ulkoilutapahtumaan jo edellisenä päivänä. Ykspihlajan Kulttuuriviikoilla on paljon tasokasta ohjelmistoa ja osallistuimme Kaj Chydeniuksen muistokonserttiin illalla 17. heinäkuuta. Sitä ennen ehdimme nauttia Ykspihlajan Työväen Soittajien musisoinnista Sydvesti-teltalla. Muistokonsertissa Kaj Chydeniuksen eri runoilijoiden teksteihin säveltämiä teoksia lauloivat Airolan perheen Outi, Tuomas, Oona, Anna, Laura ja Arppa. Lisäksi lauluja esittivät Eeva Mäkinen, Tom Stenman, Lauri Tuomi-Nikula, Jiri Kuronen, Pauli Poranen, Daniel Virtanen ja Olavi Uusivirta. Taiteijoiden lumoavaan tulkintaan keskittyviä kuulijoita oli vieri vieressä koko salin täydeltä. Päivällä oli ollut jo ensimmäinen konsertti. Aistit virittäytyivät herkimmilleen ja ajoittain silmät kostuivat. Varmaan jokaiselle ”jäi jälki” kohtaamisista. Henkilökohtainen tunne on jossain sielun sopukoissa. Voimaannuttavaa yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja toivoa elämän oikeista arvoista. Konsertista jäi mukaani erityisesti Matti Rossin runo Olen minä onnellinen ja toivon tuon runon/laulun myötä teille jokaiselle erittäin paljon iloa ja eloa elämäänne! ”Olen minä onnellinen” Henkinen voimavara: kulttuuri ja eläkeläisystävät HELENA JÄRVINIEMI P ohjanmaan aluejärjestön kulttuurinnälkäinen joukko suuntasi kulkunsa 18. heinäkuuta Ykspihlajan Kulttuuriviikoille. Aamupäivällä kokoonnuimme Kahvila Sahan alueelle, missä meidät otti vastaan näyttelijä, laulaja Oona Airola. Hän kertoi alueen historiasta ja nykypäivän toiminnasta. Alue on ollut muun muassa laivojen lastausja purkauspaikka. Kun satamatoiminta loppui, niin sataman suljetulle alueelle jääneet vanhat kauniit rakennukset olivat vaarassa joutua purettaviksi. Vanhan rakennuskulttuurin pelastamiseksi Oonan äiti, Outi Airola ryhtyi vuosikymmeniksi valtavaan työhön ja alue onkin kaavoitettu perinnekortteliksi. Kunnioitusta ja mielenkiintoa herättävä esitys! Kimalteleva meri ja kauniit maisemat loivat rentouttavan olotilan ja mukavan odotuksen siitä, mitä kaikkea tänään saisimmekaan kokea. SIIRRYIMME LÄHEISELLE toimitalolle ruokailemaan. Ruoka oli maistuvaista ja siitä suuret kiitokset Ykspihlajan ja Kokkolan yhdistysten toimijoille. Ohjelmaosuuden aloitti Kokkolan ”Wanha Kalle” Martti Nykänen. Hän korosti erityisesti yhdessäolon merkitystä, toisten huomioimista ja Ykspihlajan Toimitalolla saatiin nauttia hyvästä ruuasta ja esityksistä. TE U V O H ER R A N EN H EL EN A JÄ R V IN IE M I Näyttelijä, laulaja Oona Airola kertoi Ykspihlajan Kahvila Sahan alueen historiasta ja nykypäivän toiminnasta. ”Vierailu Ykspihlajan Kulttuuriviikoilla konsertteineen oli niin vaikuttava, että vieläkin riittää fiilistelyä.” ”Kimalteleva meri ja kauniit maisemat loivat rentouttavan olotilan ja mukavan odotuksen siitä, mitä kaikkea tänään saisimmekaan kokea.” Eläkeläinen 6/2024 31
• KULTTUURI MAILA HÖLTTÄ KERAVAN ELÄKELÄISET RY M aila: ”Maalla kotona 1940ja 1950-luvuilla, kun kävimme kesteissä, muistimme tuoda kotiin jääneille joitakin herkkuja kahvipöydästä. Saimme mukaan kuivakakkua, pikkuleipiä, pullaa… Työnsimme ne esiliinan taskuun tai käärimme nenäliinaan. Oli aika yleistä käyttää vieraisillakin esiliinaa, jos käynti ei ollut kovin juhlallinen. Pärekoreja, joita meillä Pusulassa nimitettiin kessuiksi ja olivat useimmiten itse tehtyjä, käytimme marjojen, perunoiden, olkisilpun, kauppatavaroiden jne. kuljettamiseen. Koivuntuohesta taitavat kädet valmistivat tuokkosia, isompia ja pienempiä. Niitä käytimme marjojen keräämiseen ja ruokien, kuten erilaisten mämmien ja verimakkaroiden kypsentämiseen uunissa.” Marja: ”Joskus – 1943 tai 1944 – pääsin äidin kanssa joulun alla jännittävälle retkelle. Lähdimme aikaisin aamulla torille ostamaan lanttuhautaa. Lanttuhauta on pirkanmaalainen erikoisuus. Se on lohkottua lanttua, jota on haudutettu pitkään niin että se on lopuksi tummaa ja makeaa. Siis erinomaista lanttulaatikkoainesta. Oli vielä aivan pimeää, ja myynti tapahtui hevoskärryistä joissa lanttuhauta höyrysi isoissa tiinuissa. Meillä oli mukana oma, leveäsuinen ja isokantinen hinkki, maitokannu. Myyjä ammensi meille lohkoja kauhalla tiinusta hinkkiin. Kotona äiti muussasi lohkot, lisäsi muussiin hiukan vehnäja perunajauhoa ja suolaa sekä lorauksen kermaa. Ennen vuoassa paistamista hän taiteili soseen päälle lusikankärjellä aaltokuvion ja ripotteli korppujauhoa ja maustepippuria. Vielä viime vuosiin saakka sisareni toi Tampereelta tuliaisiksi lanttuhautaa, nyt muovirasiaan pakattuna. Ja muovirasiassa sitä kauppahallissa myös edelleen myydään. Lapsuudessa ja nuoruudessa voi oli kaupassa tritteleissä. Tritteli tulee saksankielisestä sanasta Drittel, kolmasosa, Dritteliä käytettiin myös Ruotsissa voin mittaamiseen ja kuljettamiseen. Se painoi noin 5 kiloa. Kaupassa myyjä leikkasi voita suolavedessä seisseellä suorateräisellä lastalla. Halutun kokoinen möhkäle pantiin voipaperille, punnittiin vaa’assa, sitten voipaperi kääräistiin huolellisesti palan ympäri ja lopulta makulatuuripaperiin, jota tiskillä oli noin parikymmensenttisenä pinona. Mummolassa käytettiin toppasokeria. Kun minut lähetettiin kauppaan ostamaan toppasokeria, piti muistaa vaatia ”kapeeta päätä”, siis topan suippoa yläpäätä, jossa sokeri oli tiiviimpää niin että se kesti suussa pitempään. Myyjä irrotti kirveentapaisella topasta sopivan palan, työnsi paperipussiin ja punnitsi.” 1940-luvulla tuotteita myytiin irtotavarana: Myyjä mittasi maidon litranmitalla asiakkaan hinkkiin ja kerman pulloon suppilon läpi. Mutta sitten hygieniasyistä maito ryhdyttiin pakkaamaan ruskeisiin litran lasipulloihin ja kerma kahden desin pulloihin. Pullot suljettiin foliokorkilla. Pauli: ”Hiiva leikattiin asiakkaan toivomuksen mukaiseksi palaksi teräslangalla, jossa oli pienet pallot kummassakin päässä. Hienosokeria myyjä kauhoi äyskärillä laarista paperipussiin. Sitä oli kahta lajia: parempaa, siis valkoisempaa ja hienompaa sekä isorakeisempaa, joka oli halvempaa, niin kuin nykyäänkin. Lahden Osuuskaupassa myyjä kysyi: Parempaa vai tavallista? Myös jauhot annosteltiin laarista pusseihin.” Kuluttajalle osa myyjän töistä, muovi tuli apuun Sitten tulivat itsepalvelumyymälät, joita myös kutsuttiin pikatai valintamyymälöiksi. Itsepalvelun alkuperäinen idea oli syntynyt Amerikassa. Suomeen se saapui Ruotsista. Kaupan kannalta itsepalvelu lisäsi tehokkuutta ja säästi rahaa. Asiakashan suoritti osan myyjän työstä. Elanto oli edelläkävijöitä itsepalvelumyymälöiden kehittämisessä. Kuluttamisen helpottaminen oli yksi osuuskunnan perustavoitteista. Mutta Suomen ensimmäisenä itsepalvelumyymälänä pidetään Oulun Kauppa-osakeyhtiön vuonna 1948 avaamaa myymälää. Pauli: ”Maitopullojen palautus ja pesu oli raskas prosessi, ja niinpä keksittiin maidon pakkaamiseen muovipussit. Pussituskoneita alkoi valmistaa toijalalainen Tuomo Halonen Oy. Niitä hankittiin Elannollekin. Maitopussit rikkoutuivat usein, repesivät saumoista. Ja maitoa valui harmillisesti kauppakassin pohjalle. Pusseja ei välttämättä osattu oikein käsitellä, ja siinä oli suurin syy pussien rikkoutumiseen. Ne alettiin korvata kestävämmillä kartonkipakkauksilla, jotka on ohuesti päällystetty muovilla. Pärekorista muovikassiin Maila Hölttä ja Pauli Saarinen Keravalta ja Marja Selin Helsingistä muistelevat, miten tavarat ja tuotteet pakattiin ja kuljetettiin ennen vanhaan ja miten nyt, muovin aikakaudella. He ovat myös etsineet vastauksia kysymyksiin, voidaanko muovia korvata ja sen yhä suuremmiksi kasvavia haittoja ympäristölle ja elämälle vähentää. Ympäristölupaukset ? MARJA huolehtii siitä, ettei ruokaa jää poisheitettäväksi jätteeksi. ? PAULIN yli 20 vuotta sitten aloittama ruoantähteiden kompostointi jatkuu. Omakotitalon viljelyspalstalla kasvavat tomaatit ja yrtit. Uudet perunat saattavat ehtiä juhaniksi. Viime kevään siemenperunat hän löysi kaupan hevi-hävikkilaaatikosta, jonne oli pantu hiukan itänyttä luomuperunaa. ? MAILA käyttää kangaskassia eikä osta isoa muovipussia kassalla ja vähentää lisäksi pienten pussien käyttöä. Maitopusseja varten myytiin kaatimia, joihin pussi sijoitettiin ruokapöydässä. Niitä lapset valmistivat lisäksi puukäsityötunneilla. Maitopussit hävitettiin sekajätteen joukossa. Lisäksi käsistään taitavat naiset leikkasivat niitä suikaleiksi ja virkkasivat tai solmivat kynnysmattoja. Mutta kyllä niitä jäi luontoonkin.” Elintarviketeknikkona Elannon palveluksessa työskennellessään Paulille tulivat pussituskoneet tutuiksi. Hänen mukaansa niitä vietiin Neuvostoliittoon, mm. Viroon, Latviaan ja Liettuaan. Hän on vieläkin nähnyt Virossa valmistettua smetanaa muovipusseihin pakattuna. Muovipussit ovat olleet siellä suosittuja myös mehujen pakkaamisessa. Muovin edeltäjät syntyivät 1800luvun puolella. Muovi aloitti maailmanvalloituksen Yhdysvalloissa maailmansotien välisenä aikana 1920–1930-luvuilla, ja Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen. Sarvis Oy, joka oli ensimmäinen suomalainen muovitehdas, aloitti tuotannon 1921 Tampereella. Valikoimaan on kuulunut kodintavaroiden lisäksi erilaisia esineitä työmaakypäristä soutuveneisiin ja putkiliittimistä lääkärien käyttämiin instrumentteihin saakka. Valmispakkauksiin siirryttiin pikamyymälöiden eli itsepalvelumyymälöiden tai valintamyymälöiden saavuttua Suomeen. Valmispakkauksissa muovi osoittautui hyvin käyttökelpoiseksi. Keravan Eläkeläisten ryhmä on etsinyt vastauksia siihen, voidaanko muovia korvata. Vasemmalta Maila Hölttä, muisteluryhmässä myös mukana ollut Anne Grönroos, Keravan Eläkeläiset ry:n Tiede ja tulevaisuus -kerhon vetäjä Oili Liukkonen ja ryhmässä mukana olleet Marja Selin ja Pauli Saarinen. 32 Eläkeläinen 6/2024
• Maidon pussituskoneita kehitettiin niin, että Elannon leipätehtaassa sellainen alkoi työntää muovipusseihin eloleipää ja häälimppua, tuotteita, jotka olivat Paulin mukaan niin suosittuja, että leipurien piti siirtyä kolmivuorotyöhön. Mutta 1980-luvulla kuluttajat alkoivat kapinoida muovipussileipiä vastaan, ja niitä alettiin taas tarjota paperipusseissa ja myös irtomyynnissä. Keravasta piti tulla muovipussiton Keravasta piti tulla ensimmäinen muovipussiton kaupunki Suomessa tai peräti koko Euroopassa. Marraskuussa 2018 jaettiin noin 17?500 kotiin Paptic Oy:n kehittämiä kartonkipohjaisia pusseja tai kasseja, joiden vaalean ja tumman vihertävän ulkoasun oli suunnitellut graffititaiteilija Jouni ”Psyke” Väänänen. Pussissa luki ”Milloin muutut muoviksi”. ”Muovipussiton Kerava synnyttää alkuperäistä lähtöajatustaan laajempaakin keskustelua ympäristöja ilmastoasioiden nykytilasta ja tulevaisuuden suunnasta. Tämä keskustelu laittaa miettimään omia valintojaan ja saa tekemään vastaisuudessa parempia”, Väänänen totesi. Hän viittasi Maailman luonnonsäätiö WWF:n laskelmaan, että ihminen nielee ja hengittää jopa 5 grammaa mikromuovia viikossa. Muovipussiton Kerava -hanke sai runsaasti julkisuutta Suomen rajojen ulkopuolellakin. Mutta sitten se valitettavasti lässähti. Puupohjainen materiaali ei kestänyt esim. vesisateessa ja repeytyi aika helposti. Kuitenkin se herätti ajattelemaan muovin aiheuttamia kasvavia ongelmia ympäristölle, eläimille ja ihmisille. Miten vähentää muovia? EU-parlamentti pyrkii suitsimaan pakkausjätettä, torjumaan kasvavaa jätemäärää ja edistämään kiertotaloutta. Esim. tuoreiden hedelmien ja vihannesten kertakäyttöiset muovipakkaukset ollaan kieltämässä vuodesta 2030 alkaen. Sama koskee ravintolassa nautittavan ruuan ja juoman kertakäyttöisiä muovipakkauksia. Myös kevyet muoviset kantokassit ja yksittäiset annospakkaukset kielletään. Biomuovista ehkä löytyy helpotusta muovin vähentämiseksi, mutta kemian tohtori, biomateriaalien ja kiertotalouden asiantuntija Mari Granströmin mukaan se ei ole ongelmaton vaihtoehto. Kotiolosuhteissa kaikki biopussit eivät kompostoidu kokonaan, vaan jättävät mikromuovia jälkeensä. Pussien valmistuksessa käytetään myös pehmentimiä, jotka saattavat kompostin kautta päätyä takapihan puutarhaa ”rikastamaan”. Jokainen voi jo nyt vähentää muovipakkausten käyttöä: ostaa esim. jugurtin isoissa pakkauksissa Palasaippua on parempi valinta kuin nestesaippua. Kannattaa suosia tiivisteitä, jotka vähentävät myös päästöjä. Myös sekapakkauksia, jotka sisältävät muovia ja metallia, on viisasta vähentää. Ne eivät yleensä edes ole kierrätettäviä. On hyvä välttää myös mustasta muovista valmistettuja ruokapakkauksia, koska väri haittaa koneellista lajittelua. Puuvillaista ostoskassia on käytettävä 131 kertaa, ennen kuin sen ympäristökuormitus on pienempi kuin kertakäyttöisen muovikassin. Tämä johtuu puuvillan viljelyn haitoista. Tupakantumpit – vakava ympäristövaara Keravan Kannistossa eräs eläkeläisrouva kerää päivittäin useamman kerran apteekista saamansa pienehkön muovikassin täyteen tumppeja. Kumartaminen maahan kävelyn lomassa on hänelle hyvää liikuntaa. Ja tumppeja piisaa. Merten ja rantojen yleisin jäte on tupakantumppi eli filtteri. Tupakka sisältää monia ihmiselle ja ympäristölle vaarallisia myrkkyjä kuten kadmiumia ja arseenia. Veteen joutuessaan tumpit levittävät näitä myrkkyjä vesistöön ja sitä kautta niiden eliöihin. Eläimet voivat myös erehtyä syömään kokonaisia tumppeja. Tällöin vaarana on tumppiin tukehtuminen tai myrkytys. Uhanalaisimpia ovat eläinten poikaset. Suomen ASH ry (Action on Smoking and Health) kertoo, että tupakkayhtiöt selvittävät parhaillaan mahdollisuutta käyttää biohajoavia filttereitä. Tutkijoiden mukaan pyrkimykseen on syytä suhtautua varauksella. Myös biohajoavat filtterit levittäisivät ympäristöön haitallisia kemikaaleja. Paljon enemmän tumppiongelmaa olisi pidettävä esillä. Ehkä se auttaisi… ? Pärekorista muovikassiin -kirjoitus osallistui Eläkeläiset ry:n järjestämään ilmastoja ympäristöaiheiseen muistelukilpailuun. Siinä kerättiin eläkeikäisten ihmisten kokemuksia, muistoja ja tietoja ilmaston ja ympäristön muutoksesta. Kilpailun tuloksista kerroimme ja kilpailusatoa julkaisimme Eläkeläinen-lehden numerossa 4. Kilpailutöitä on luettavissa ja nähtävissä myös verkkosivuillamme: elakelaiset.fi/ilmasto-ja-ymparistomuistot talteen ”Oli vielä aivan pimeää, ja myynti tapahtui hevoskärryistä joissa lanttuhauta höyrysi isoissa tiinuissa.” Tiede ja tulevaisuus KERAVAN Eläkeläisisissä toimii Tiede ja tulevaisuus -kerho, jossa on yhdessä pohdittu muun muassa ilmastoja ympäristöasioita. Kuluneen syksyn aikana tt-kerhossa on kokoonnuttu muun muassa tekoäly-aiheen ympärille, kertoo kerhon vetäjä Oili Liukkonen. – Oli jännää huomata, miten osallistujat yllättyivät tekoälyn mahdollisuuksista, vaikka tietysti tiedostamme myös sen luomat uhat. Tekoälyä voi käyttää hyvään ja myös pahaan. Ryhmässä innostuttiin myös ”luomaan” runoja ChatGPT:n avulla. Alla yksi näyte tekoälyn tuottamasta lyriikasta. Aihe: Runo eläkeläisten tulevaisuudesta Harmaat hiukset, vuosien viisaus kantaa, mutta maailma ei pysähdy. Unelmat elävät yhä, uudet polut odottavat. Eläkeläinen 6/2024 33
• KRISTIINA WALLIN Lähetä runosi osoitteeseen Rinnetie 13, 33430 Vuorentausta tai (mieluummin) sähköpostitse: kristiina.wallin@tpnet.fi RUNOPYSÄKKI K un vuosi lähenee loppuaan, ajatukset kääntyvät kuin huomaamatta ajan kulumiseen. Lineaarinen aika kulkee eteenpäin, mutta samalla se laskostuu meihin kerroksiksi, jotka kuultavat toistensa läpi. Luen parhaillaan tanskalaisen kirjailijan Solvej Ballen kirjasarjan Tilavuuden laskemisesta toista osaa (suom. Sanna Manninen, Kosmos 2024). Sarja kertoo antiikkikirjakauppias Tara Selteristä, joka aamu toisensa jälkeen herää marraskuun 18. päivään. Muiden aika kulkee eteenpäin, mutta Taran henkilökohtainen aika on mennyt sijoiltaan. Teksti pohtii kiinnostavasti ajan ja paikan filosofiaa ja huomaan lukiessani ajattelevani myös runon aikaa ja sitä, kuinka vapaa aikakäsitys runossa voikaan vallita. Runossa aika on aivan omanlaistaan, joustavaa ja huokoista. Se voi pysähtyä, kerrostua tai virrata yhtä lailla eteenkuin taaksepäin. Se voi myös ulottua ihmisen ajan ja muistin ylitse. Runoilija Riikka Palander kirjoittaa ajan syvistä kerroksista kauniisti kokoelmassaan Poissaolon paino (Warelia 2022). ”Vuosituhansien alta / on huuhtoutuva esiin tomun voima.” Hieman myöhemmin samassa runossa hän kirjoittaa ”Kivi on hengittänyt sisäänsä ajan / puristunut sen silmäksi.” TÄMÄNKERTAISELLA Runopysäkillä ollaan ajan olemuksen äärellä monin tavoin. Sivutaan paitsi vanhenemista ja lapsuusmuistoja myös vuodenaikoihin tihentyvää aikaa. Kalervo Virta kirjoittaa runossaan Vanhuus siitä, kuinka elämänkulku on edennyt vanhuuteen. ”Ennen kuljin miten tahdoin / fysiikkani riitti siihen”, Virta kirjoittaa. Hän näyttää vanhenemisen mukanaan tuomat fyysiset muutokset, kun menneen rinnalle asettuu nykyhetki ”Nytpä kunto toisenlainen / säätää uudet rajoitukset”. Runo kiteyttää hienosti hidastumisen, haurastumisen ja voimien vähenemisen, mutta myös sen, että onnellisuuden este ne eivät ole. Elämänilo ja elämästä nauttiminen kirkastavat runon tematiikan viimeisessä säkeistössä. Virran rytmikkäästi eteenpäin kulkevaan runoon voi varmasti moni samaistua! HELENA KOPONEN kirjoittaa runossaan SA VU SAU NA saunomishetken hyvin aistivoimaisesti. Savun tuoksu viipyy ulkona ja löylyn kosketus tuntuu iholla. Saunomisen kokemus ulottuu runossa myös ajassa taaksepäin muistoihin ja aina lapsuuteen asti, kun Koponen kirjoittaa ”Oven avaa / mustaan katsoo / lapsuus muistot mieleen palaa.” Tuoksujen ja lämmön lisäksi lukijan aisteja puhuttelevat myös äänet, kun ”vastanläiske kuuluu pihamaalle asti.” Runon nimen kirjoittaminen siten, että jokaista tavua seuraa tyhjä lyönti, sai minut ajattelemaan juuri vastan läiskeen rytmiä. Tai vihdan, niin kuin minä olen murrealueellani tottunut sanomaan. Koposen runon äärellä mietin myös sitä, että suomalaisessa runoudessa on aika vähän saunarunoja, vaikka saunominen on meistä monelle viikoittainen tärkeä riitti. Runon dynamiikan ja rytmin kannalta on hienoa, että saunan leppeästä lämmöstä juostaan välillä jokeen vilvoittelemaan. TÄSTÄ HETKESTÄ lapsuuteen ulottuu myös Pertti Korhosen runo Syksy. Korhonen pohtii runon saateviestissä sitä, kuinka vuodenaikojen rajat ovat hämärtyneet. Ilmaston muut tuessa lapsuuden vuodenaikojen muistaminen antaa lohtua. Runon viimeisessä säkeessä Korhonen tihentääkin teeman kauniisti: ”Lapsuuteni syksy, kuin luontoäidin maalaama terapiataulu.” Runo tavoittaa hienosti syksyn tunnelman ja välittää iloa. Valo ja kylmyys ovat jännitteisesti rinnakkain, kun ”Sinisellä taivaalla loistava aamuaurinko, öistä kuuraa sulattaa.” Kanervikko vertautuu kiehtovasti täytekakkuun, joka on ”puolukkatertuilla koristeltu”. Ilon lisäksi runo huokuu rauhaa, naavaiset kuuset havisevat. Kiinnostavaa liikettä syntyy siitä, että maan tasalta kanervikosta siirrytään korkeammalle kuusiin ja viimein kurkiauran myötä taivaalle. SYKSYN TUNNELMISSA viipyy myös Ritva Tuisku runossaan Syksyn kauneus. Runossa korostuu lohdun merkitys ja se, kuinka luonnossa kulkeminen keventää sydämen ja mielen. ”Kuin unikuva kaunein tää luonto on”, Tuisku kirjoittaa ja näyttää syksyn taianomaisuuden, kun puut hehkuvat ruskan väreissä. Tunnelmaa luo myös erityisesti säe ”vaan lämmin, ruskoinen, sadunhohtoinen maa”. Runo muistuttaa siitä, että jokapäiväinenkin kokemus voi olla ihmettä täynnä. Kiitollisuuden teema Runon aika ja ajattomuus Tämänkertaisella Runopysäkillä sivutaan paitsi vanhenemista ja lapsuusmuistoja myös vuodenaikoihin tihentyvää aikaa. KULTTUURI SA VU SAU NA Nokinen on hirsimusta savun tuoksu ulkona jo viipyy. Oven avaa mustaan katsoo lapsuus muistot mieleen palaa. Lautehille istuu tuore vasta polvilla jo vuottaa löylyn ensi kosketusta. Sihisee jo kias, leviääpi lämpö hyväelee selkää, -rintaa. Hetken päästä vastanläiske kuuluu pihamaalle asti. Vilvoitella täytyy jokeen juoksee alastonta monta. Virta vuottaa, syliin ottaa vilvoituksen antaa. Vielä hetken viipyy lautehilla saunan iholle näin jää tuoksu savusaunan. HELENA KOPONEN, VARKAUS R O IN E P IIR A IN EN / K U V IA S U O M ES TA .F I 34 Eläkeläinen 6/2024
• välittyy runosta vahvasti. Tyylillisesti runo ammentaa vanhemmasta sointuisasta runoudesta ja tekee sen todella kauniisti. On kiinnostavaa, kuinka runoudessa voi ammentaa vanhasta sen lisäksi, että runot elävät kirjoittamisensa ajassa. Risto Niemi-Pynttäri kertoo Rainer Maria Rilken teoksen Kuvien kirja (suom. Arja Meski, Poesia 2024) jälkisanoissa siitä, kuinka Rilken runoissa ”moderni ja perinteinen tyyli asettuvat toistensa lomaan.” Niemi-Pynttäri jatkaa: ”Rilke hyödynsi runon vanhempia traditioita, niiden kieltä ja retoriikkaa. Aivan kuin hän avaisi jo kuolleiksi luultuja sanojen hautautumia, kirjoittaisi niiRunon välimerkittömyys korostaa kiinnostavasti ajan kulumista, kun teksti saa virrata vapaasti ja synnyttää pysähtymättömiä ajatusketjuja. Kaiken yksilöllinen ainutkertaisuus on yksi runon teemoista. ”Koskaan ei samanlaista ei kahta samaa”, Luukkonen kirjoittaa esimerkiksi kastepisaroista. Runo houkuttelee huomaamaan luonnon pienet yksityiskohdat ja korostaa vaalimisen merkitystä. Luukkonen kuvaa myös sitä, kuinka osa ihmisistä kaipaa syksyn myötä lämpimään, mutta osalle riittää ”Auringonvalo jäkäläkankaalla puolukan varvulla / Taivaalta kurjen huuto hanhien kalkatus”. Ainakin minulle se riittää hyvin, tunnustan olevani syksyja talvi-ihminen! AIKA KULKEE vääjäämättä talveen. Pian on pyhien aika ja silloin on hyvä rauhoittua lukemaan. Lapsuudesta saakka kirjapinot ovat kuuluneet jouluuni. Toivotan kaikille paitsi hyvää joulua ja uutta vuotta myös hyviä kirjoitusretkiä talvimaiseman halki. Sitähän kirjoittaminen on, eräänlainen retki: retki ajatuksiin, aikaan ja sanoihin! ? Joulukuun Runopysäkki-blogin runoilijat ovat Anja Säkkinen, Salme Saarinen ja Pertti Oksman. Lue osoitteessa elakelaiset.fi/blogit Vanhuus Nyt jo ajalla vanhuuden oppinut olen montakin uutta outoa asiaa roolissani vanhuksen. Ennen kuljin miten tahdoin fysiikkani riitti siihen saatoin jopa kisaillakin suorituksia parantain. Nytpä kunto toisenlainen säätää uudet rajoitukset miten kulkea kulloinkin ennätykset unohtaen. Silti olen onnellinen saadessani vielä elää nauttiakin olostani rajoitukset mielessäni. KALERVO VIRTA, LAUKAA tä uusiksi.” Näinkin voi aika runoudessa kerrostua! JUKKA LUUKKOSEN runossa viivytään vielä tovi syksyssä. Siinäkin puhutaan ajan kulumisesta, kun Luukkonen kirjoittaa muuttolintujen lähteneen tai toteaa luonnon kiertokulun olevan samanlainen joka vuosi. ”Keväällä silmu sitten lehti lopuksi lehdetön puu”. ”Ennen kuljin miten tahdoin / fysiikkani riitti siihen” Syksy Auringonsäde männyn latvuksen lomasta Säteen kirkkaus saa kastepisaran kimaltamaan maahan pudonneen haavanlehden päällä Ruskan värjäämä lehti sammalikossa Yöt ovat jo viilentyneet tuoden kauniin ruskan Kirkkaan kauniin vihreä sammal saa syksyisen värin Harmaa jäkälä punaisen keltaisen haavanlehden Muuttolinnut ovat lähteneet kaukomaille Niillä on halu lämpimään Syksyn kuulaus ja väriloisto ei saa niitä jäämään Ihmiselläkin on halu lämpimään ja aurinkoon Joillekin riittää se kastepisara haavanlehdellä Auringonvalo jäkäläkankaalla puolukan varvulla Taivaalta kurjen huuto hanhien kalkatus Vielä on puissa lehtiä talvi saa odottaa vuoroaan Pieni tuulenvire saa taas yhden lehden putoamaan Luonnon kiertokulku on samanlainen joka vuosi Keväällä silmu sitten lehti lopuksi lehdetön puu Auringon valonsäteiden kirkkauden vähentyessä luonto saa syksystä oman väriloiston Maaruskaa varvuissa pensasruskaa pensaissa Kaikkialla oma värimaailma luonnon oma väriluomus Koskaan ei samanlaista ei kahta samaa Kastepisaratkin vain näyttävät lehdillä samalta Samaa on vain katse kulkijan ihailu luonnon luomaan Kunpa sitä olisi kaikkien nähden kaikkien silmille Kunpa ymmärtäisimme luonnon meille antaman värimaailman Kunpa osaisimme vaalia sitä seuraavanakin syksynä JUKKA LUUKKONEN, HELSINKI Syksy Kuulaan kirkas syksyinen aamu, mieleni iloiseksi saa. Sinisellä taivaalla loistava aamuaurinko, öistä kuuraa sulattaa. Hopean hohtoinen kanervikko, kaunis kuin täytekakku, puolukkatertuilla koristeltu, havunneuloja päälle siroteltu. Vesihelmet, kuin timantit, kimaltelevat kasvien pinnoilla. Ihailen syksyistä luontoa, aistin sen raikkauden, myös sen antaman rauhan. Kuulen taustalla puron solinan, naavaisten kuusien havinan, myös ylläni lentävän kurkiauran kiljunnan. Lapsuuteni syksy, kuin luontoäidin maalaama terapiataulu. PERTTI KORHONEN, HELSINKI Syksyn kauneus Kuin unikuva kaunein tää luonto on, keltaruskeat vaahteran lehdet loistaa alla auringon, äitini maa. Kiitollisin mielin tätä polkua astella saan, sydän ja mieli, suru ja huoli, kaikki edessäni keventyy. Niin kaunis on edessäni luonto tämä ja kevyt on olo kävellessäni polkua tätä. Taivaan linnut, niiden viserryksen kuulen. Ovat onnellisia, ei ole routa eikä pakkanen, vaan lämmin, ruskoinen, sadunhohtoinen maa. RITVA TUISKU, HANKO Eläkeläinen 6/2024 35
• ELÄMÄ OLENA BAZYLEVYCHIÄ HAASTATTELI EVA RÖNKKÖ J uureni ovat syvästi Ukrainassa, vaikka olenkin syntynyt Etelä-Sahalinilla. Olin 15-vuotias, kun vanhempani muuttivat takaisin Ukrainaan. Asuin Tšerkasissa, Keski-Ukrainassa 36 vuotta. Siellä syntyivät lapset, siellä kävin koulua ja opiskelin kokiksi. Olin töissä vanhusten keskuksessa ja koulussa. Kun sota alkoi 2022, tyttäreni perheeseen syntyi poika ja he tulivat asumaan meille. Miehet lähtivät rintamalle. Vävyni oli upseeri. Heidän tukikohtaansa osui raketti ja vävyni loukkautui vakavasti. Kun Suomi päätti ottaa haavoittuneita sotilaita hoitoon, lähetettiin tyttäreni mies tänne ja minä tulin lasten ja lastenlasten kanssa perässä. Saavuimme kaksi vuotta sitten Espooseen ja sieltä meidät sijoitettiin edelleen Karkkilaan. Karkkila on kaunis paikka ja ihmiset ovat hyvin ystävällisiä. Vietän paljon aikaa lastenlasten kanssa ja autan tyttäreni perhettä. Satuin näkemään Evgeniyan ( Mazurova, Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön suunnittelija) Facebook-postituksia ja sain näin yhteyden Eläkeläisiin. Meillä ukrainalaisilla on kaksi ruokaa ylitse muiden. Borssikeitto on Ukrainan ylpeys – kulttuurimme rikkaus. Toinen, sukupolviakin yhdistävä ruoka, ovat varenikit – pienet perunatäytteiset piirakat. Ulkonäöltään ne muistuttavat pelmenejä. Jos menet kylään, tarjotaan aina borssia ja varenikejä. Ruuanlaitto on nykyään minulle harrastus. Tykkään laittaa ruokaa ja tarjota vaikka itse en söisikään. Ruuanvalmistus tuo minulle iloa, tyytyväisyyttä ja hyvää oloa. Laitan jokaiseen annokseen rakkauteni.” Kun tulimme Suomeen, rupesin ensitöikseni etsimään kauppaa, josta saisin borssin aineksia. Oli suuri ilo huomata, että saan suomalaisesta kaupasta kaiken tarvittavan. Kun voin tehdä ruokaa kuten Ukrainassa, tuntuu siltä, kuin olisinkin taas siellä. Borssi on yhteytemme kotimaahaan. Sana borssi on vanha. Erään tarinan mukaan saksalainen kauppias MINUN RESEPTINI Palstalla puhutaan ruuasta ja esitellään eläkeläisten lempiohjeita. Ruokaa rakkaudella Olena Bazylevych valmisti borssia isommalle joukolle ukrainalaisten ikäihmisten ja Eläkeläiset ry:n yhdistysten tapaamisessa Karkkilassa marraskuun lopulla. Ainekset valmiina. Kun Karkkilassa asuva Olena Bazylevych kokkaa borssi keittoa, hänestä tuntuu, kuin hän olisi jälleen kotona Ukrainassa. Borssikeitto 4 hengelle 2–3 punajuurta 2 porkkanaa 1 sipuli 0,5 kg kaalia 3–4 perunaa 1 valkosipuli 2–3 tomaattia 3 rkl tomaattipastaa 1,5 litraa vettä 0,5 kg luista lihaa Mausteeksi: suolaa, pippuria, sokeria, etikkaa Tarjoiluun: persiljaa, tilliä, kevätsipulia ja smetanaa Ensiksi keitetään lihaliemi. Kun liemi kiehuu, puhdistetaan juurekset ja pilkotaan pieniksi suikaleiksi. Punajuuret ja porkkanat voi myös raastaa. Kun liemi on valmis, lisätään perunakuutiot. Sipulia kuullotetaan pannulla reilussa öljyssä. Lisätään punajuuret ja porkkanat. Haudutetaan noin 15 minuuttia. Lopuksi lisätään pannulle suola, pippuria, sokeri, hieman etikkaa. Borssin maku on makean hapokas. Haudutetut juurekset lisätään lihaliemeen. Kaali lisätään lopuksi, jotta se kypsyy sopivasti, mutta ei liian pehmeäksi. Kun keitto on valmis, päälle laitetaan pieneksi pilkotut vihreät. Lusikallinen smetanaa lisätään lautasella olevaan keittoon. Borssi voi olla myös ilman punajuurta, silloin siinä käytetään sieniä. Marttin tuli joskus 1500-luvulla uudeksi vuodeksi Kiovaan. Hän pysähtyi Borshifka-nimisessä kylässä, jossa majatalon emäntä tarjosi erittäin maukasta keittoa. Mies kysyi reseptiä ja nimesi omassa päiväkirjassaan keiton borssiksi. ” EV A R Ö N K KÖ 36 Eläkeläinen 6/2024
• ANU MÄKI Kirjoittaja on Turussa asuva eläkeläinen, joka on tehnyt työuransa kansalaisjärjestöissä. PIHALLA JA MUUTA PUUHASTELUA Vällyhousuja ja muikkukukkoa Torikaupan hiipumisesta ollaan moniaalla huolissaan. Kesä ja matkailijat ovat monen torin pelastus. T orikaupalla ja markkinoilla on Suomen kaupungeissa melkoisen pitkät, aina keskiajalle ulottuvat juuret. Keskiajan yleisimpiä toripäiviä olivat keskiviikko ja lauantai: talonpojat ja kaupunkien käsityöläiset tulivat torille myymään tuotteitaan, erilaisia tarve-esineitä ja elintarvikkeita, puutavaraa ja heinää. Markkinoilla tuotevalikoimassa olivat myös elikot ja olut sekä tuontitavarat: saatavilla oli suolaa, mausteita, hienompia kankaita, viinejä ja astioita. Markkinat tavattiin katolisessa Suomessa ajoittaa paikkakunnan kirkon nimikkopyhimyksen muistopäivän oheen, kun pyhimyksen muistomessu joka tapauksessa toi paljon väkeä kaupunkiin. Messu aloitettiin julistamalla markkinarauha. Talvisinkin markkinat vetivät kävijöitä ihmisten ollessa vapaampia liikkumaan, kun peltoja muuta maataloustyötä oli vähemmän. Meren velloessa vapaana kauppalaivat purjehtivat etäisiinkin satamiin. Niinpä keskiaikaisen Suomen laajin ulkomaisten tuotteiden valikoima oli Turun suurtorilla purjehduskaudella. Myös muut merenrantakaupungit hyötyivät sijainnistaan: niiden satamiin tuotiin suomalaisten kaipaamia tuotteita, mutta niiden satamista myös vietiin muun maailman arvostamia suomalaistuotteita, kuten turkiksia, kalaa, voita, puuta ja tervaa. NYKYSUOMESSA KAUPPATOREJA on kaiketi 15:llä paikkakunnalla. Torikaupan hiipumisesta ollaan kuitenkin moniaalla huolissaan: keskustat hiljenevät ja sen myötä alkutuotta”Meren velloessa vapaana kauppalaivat purjehtivat etäisiinkin satamiin.” jat menettävät tärkeän myyntikanavansa kuluttajien siirtyessä ostoksille automarketteihin ja ostoskeskuksiin kaupunkien laitamille. Kesä ja matkailijat ovat monen torin pelastus. Tämä on myös alkanut vaikuttaa torikaupan luonteeseen ja ilmeeseen: ympärivuotisesti auki olevia toreja on yhä harvemmin ja perinteisten käsitöiden ja sesonkielintarvikkeiden sijaan kyseenalaista alkuperää olevia matkamuistoja myydään yhä useammassa kojussa. Toreja ja kaupunkien keskustoja pyritään elävöittämään erilaisilla vuotuistapahtumilla ja markkinoilla. Osalla niistä on toki pitkä historia takanaan: Helsingin kalaja syysmarkkinoita on järjestetty vuodesta 1743 alkaen, Kristiinankaupunki tunnetaan markkinapaikkana vuodesta 1783 ja Oulun markkinaperinne ulottuu sekin 1700-luvulle. Keskiaikateemalla markkinoita viritellään monelle paikkakunnalle, samoin joulumarkkinat tuntuvat olevan suosiossa. OMAT TORIMUISTONI alkavat 1960-luvun Mikkelistä. Kävin toriostoksilla isän kanssa. Hänen käsivarrellaan keikkui iso pajukori, johon ladottiin juureksia, kalaa ja kesäisin tietysti puutarhamarjoja, joskus kimppu lempikukkiani orvokkeja. Ja markkinapäivinä kiilteleviä ruskeaksi paistettuja Viipurin rinkeleitä. Vieläkin tunnen erityistä mielihyvää tuolla torilla käyskellessäni. Sattumoisin pidän Carl Ludvig Engelin vuonna 1838 Mikkelin asemakaavaan piirtämää hallitustoria Suomen kauneimpana torina. Toiseksi kirii listallani Helsingin kauppatori merellisyydellään. Kuopiossa oman erityisen tunnelmansa luo torin ja kauppahallin kiinteä yhteys, Oulussa vanhat aittarakennukset ja maankuulu Toripolliisi-patsas. NYKYÄÄN PASEERAAN Turun kauppatorilla. Myös Turussa näkyy C.?L. Engelin vahva kädenjälki: vuoden 1827 Turun palon jälkeen Engel määrättiin tekemään kaupunkiin uusi asemakaava. Hänen suunnitelmansa mukaan päätori siirtyi vanhasta Turun keskustasta tuomiokirkon kupeelta nykyiselle paikalleen ”tois pual jokke”. Marraskuussa Turun kauppatorilla oli markkinat. Käväisin markkinatunnelmia nuuhkimassa avajaispäivänä ja aika mukavasti kojujen ympärillä riitti tohinaa. Kaupan oli muun muassa perinteisiä käsitöitä, elintarvikkeita ja joulua enteileviä lahjatavaroita. Kaukomaitten tunnelmaa toivat iso kuivattujen hedelmien sekä teen myyntikoju. Kaikkiaan arvelen myyjiä olleen reilusti toista sataa. Koriini nostelin lopulta kuopiolaisen muikkukukon ja iittiläistä kylmäpuristettua mustaherukkamehua. Vällyhousut olisin ottanut, mutta täysvillaisia ei ollut tarjolla. Jospa löydän sellaiset joulutorilta! Eläkeläinen 6/2024 37
• YHDISTYKSET TEKSTI PEKKA LEHTONEN M eillä on aina hauskaa, kiteyttää Airi Karjalainen, kun keskustelemme, mitä Tampereen eläkeläisille ovat antaneet jo yli kymmenen vuoden ajan jatkuneet tapaamiset suomea opiskelevien maahanmuuttaneiden kanssa. Yhteistyö alkoi vuonna 2012 ja on jatkunut melko säännöllisenä koronakautta lukuun ottamatta. Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa TAKK:ssa oli vuonna 2011 pohdittu, miten opetusta saataisiin mielenkiintoisemmaksi ja käytännönläheisemmäksi. Kielen opettajat kaipasivat sivustatukea ihmisiltä, joilla on työkokemusta ja paikallistuntemusta. Silloin keksittiin eläkeläiset, joilla on mahdollista tulla keskipäivälläkin tapaamaan opiskelijoita. Siitä alkoi perinne, joka jatkuu yhä. Innostuneita ovat TAKK:n opettajat, eri puolilta maailmaa Suomeen tulleet työtä ja turvallista elämää etsivät maahanmuuttaneet sekä juttutuokioilla joka toinen viikko käyvä Tampereen eläkeläisten ryhmä. Tuhansia juttukavereita Laskimme koulun nykyisten opettajien Hanna Ypyän ja Henrietta Brunellin kanssa, että tapaamisia on ollut jo pitkälti yli sata ja tavattu on takuulla yli 2?000 maahanmuuttanutta. Heitä on maailman joka kolkasta. Opiskelijat vaihtuvat melkein joka kerta mutta vaihtuneet ovat myös varttuneemmat keskustelijat. Enää ei ole mukana yhtään ensimmäisiin keskusteluihin osallistunutta eläkeläistä. Uusia on kuitenkin koko ajan tulossa. Koska opiskelijoiden tavoitteena on saada työpaikka, heidän ammattitoiveensa on lähes aina yksi keskustelun aiheista. Jokin aika sitten ryhmässäni oli Sattar Afganistanista, Svitlana Ukrainasta, Narayan Nepalista ja Andrew Nigeriasta. Kaikki miehet sanoivat pyrkivänsä logistiikka-alalle. Nyt piti kysyä, mistä tarkemmin sanottuna on kysymys. Sain nopeasti täsmällisen selvityksen: taksikuski, postin jakaja ja kuorma-auton kuljettaja. Ukrainalaisella Svitlanalla oli toinen tavoite. Hän halusi jatkaa kotimaassaan oppimassaan ammatissa kiinteistöalalla. Puhukaa meille suomea! Suomeen ulkomailta muuttaneiden ei ole aina helppoa tottua suomalaiseen elämään ja oppia suomen kieltä. TAKK:n tutkintokoulutukseen valmentavalle TUVA-kurssille useimmat tulevat maahanmuuttaneille järjestettävien kotoutumiskurssien jälkeen. Silloin on oleskelulupa jo saatu ja tähtäimenä on työpaikka ja uusi elämä. Päämääränä on saavuttaa tietyn tason suomen kielen taito, jota ammatin opiskelu ja työ edellyttävät. Yleinen ongelma maahamme tulMaailman ympäri puolessatoista tunnissa Tampereen eläkeläisten juttukavereina väkeä maailman joka kolkasta. Tampereen eläkeläisten keskustelut maahanmuuuttaneiden kanssa ovat jatkuneet jo yli 10 vuotta. Kuvassa Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen TUVA-ryhmä ja eturivissä opettajat Henrietta Brunelli ja Hanna Ypyä sekä eläkeläisistä Soili Karinen, Airi Karjalainen, Merja Hanhela ja Kalle Heiska. P EK K A LE H TO N EN 38 Eläkeläinen 6/2024
• leiden ulkomaalaisten keskuudessa näyttää olevan se, että suomalaisiin on niin vaikea saada edes puheyhteyttä ystävystymisestä puhumattakaan. Vaikeuksia lisäävät suomen kielen murteet, joita ihmiset puhuvat. Koulussa opetetaan luonnollisesti kirjakieltä. Usein käy niin, että keskustelua haluavat suomalaiset aloittavat heti puheen englanniksi, eivätkä edes kysy, osaisiko vieras suomea. Suomalaiset eivät usein huomaa sitäkään, etteivät kaikki maahamme muuttaneet osaa englantia. Suomi saattaa sujua paljon paremmin. Maahanmuuttaneilla onkin yksi toive suomalaisille: Puhukaa meille suomea! Miten kansanedustajaksi? Eläkeläisten keskustelut maahanmuuttaneiden kanssa rönsyilevät usein maan ja taivaan välillä. Joskus valitaan aluksi teema, jota opiskelijat ovat tunneilla käsitelleet. Nopeasti kuitenkin aletaan puhua mistä tahansa. Aiheet voivat olla meille eläkeläisille yllättäviäkin. Opiskelijat kysyvät todella mitä tahansa ja se on tarkoituskin. – Miksi suomalaiset eivät pidä meistä maahanmuuttaneista, kysyi kerran nuori mies. Vastaukseksi valitsin yhden asian, jota kaukaa tulleet eivät ehkä tule helposti ajatelleeksi. Suomi on ollut aika eristyksissä muusta maailmasta, eikä täällä ole juuri käynyt ihmisiä, jotka heti tunnistaa ulkomaalaisiksi. Kerroin, että ensimmäisen kerran maassamme kävi tavallista enemmän afrikkalaisia vasta vuonna 1952 olympialaisissa. Hetkeksi tuli hiljaisuus myös silloin, kun yksi opiskelijoista kysyi: Miten Suomessa pääsee kansanedustajaksi? Ajattelin, että onpa hänellä kova tavoite. Ehkä hän kuitenkin halusi tietää, miten suomalainen demokratia toimii. Kerroin pikavastauksen ja toivoin, että se antoi jonkinlaisen kuvan demokratiastamme: Ensin pitää saada kansalaisuus. Sittten pitää valita puolue. Puolueessa pitää olla esillä niin, että se valitsee ehdokkaaksi vaaleihin. Sen jälkeen pitää vielä tulla niin tunnetuksi ja suosituksi, että äänestäjät valitsevat eduskuntaan. Muistutin, että onhan meillä Suomessa jo kansanedustajia, joilla on ulkomaalaistausta. TAKK:N OPETTAJAT Hanna Ypyä ja Henrietta Brunelli kertoivat huomanneensa eläkeläisten kanssa käytyjen keskustelujen tuoneen uutta innostusta opiskelijoihin. Siihen on monta syytä. Ehkä tärkeintä on se, että opiskelijat tuntevat kielen pänttäämisen tuloksena saavuttaneensa jotain. He huomaavat ymmärtävänsä tavallista suomea puhuvia ihmisiä ja tulevansa myös itse ymmärretyksi. Tämän me eläkeläiskeskustelijatkin olemme usein huomanneet. Kun opiskelija on kovasti ponnistellen saanut kuulijan ymmärtämään, mitä hän haluaa sanoa ja sen lisäksi saanut ajatuksilleen vastakaikua, hänen kasvoistaan ja silmistään näkee heti, miten onnellinen hän on. Onnistumisen tunne on vaikean kielen opiskelijalle tärkeä. Se nostaa itsetuntoa ja innostaa jatkamaan. Oikea vastaus opettajalle tuntuu tietysti hyvältä mutta keskustelu ”oikean suomalaisen” kanssa tuo vielä lisää mielihyvää. RUOKA ON helppo keskustelun aihe, josta kaikilla on omia mielipiteitä. Tampereella kysymme usein, oletko maistanut mustaa makkaraa. Monet ovat, mutta eivät koskaan kaikki. Onhan se sen verran eksoottinen ruoka. Kerran malesialainen opiskelija kysyi, mikä on minun lempiruokani. Taisin aloittaa lihapullista mutta päätin poiketa myös hänen ruoka-alueelleen. Kerroin, että pidän kovasti sammakon reisistä. Hän innostui aiheesta ja vertasimme pitkään kokemuksiamme. Ryhmämme ukrainalainen ei kuitenkaan ymmärtänyt, mitä sana sammakko tarkoittaa. Malesialainen otti nopeasti kännykkänsä esille ja näytti sammakon kuvaa. Silloin koko joukko remahti niin äänekkääseen nauruun, että saman huoneen toisessa päässä keskustellut toinen ryhmä huomautti, ettekö voisi keskustella vähän hiljemmin. Näin kuluu puolitoista tuntia nopeasti ja opettaja tulee huomauttamaan, että olisi jo aika lopettaa. Lähdemme hyvillä mielin kotiin, moikkaamme uusille ystävillemme ja ajattelemme. Jules Vernen romaanissa maailman ympäri matkustettiin 80 päivässä. Me teimme sen taas puolessatoista tunnissa. Eläkeläisten keskustelukumppanit ovat eri puolilta maailmaa. Kuvassa Sattar Afganistanista, Svitlana Ukrainasta, Andrew Nigeriasta ja Narayan Nepalista. Taustalla ryhmän kanssa keskustellut Pekka Lehtonen. H A N N A Y PY Ä ”Maahan muuttaneilla on yksi toive suomalaisille: Puhukaa meille suomea!” KAIJA HÄNNINEN ELÄKELÄISET RY:N Keski-Suomen aluejärjestö järjesti luontoretken Häähninmäen ulkoilualueelle ja näkötornille 25.9. Tämä mielenkiintoinen retkikohde sijaitsee Hankasalmen ja Konneveden rajalla. Alue on suosittu ulkoilualue helppokulkuisine reitteineen ja henkeäsalpaavine näköaloineen. Näkötornin huipulla olisi mahdollisuus myös yöpyä. Lähdimme kuitenkin vain päiväretkelle kahdella linja-autolla ja muutamalla pikkuautolla. Meitä oli 77 henkilöä Jyväskylästä, Laukaasta, Hankasalmelta, Palokasta ja Vaajakoskelta. Erikoispalveluna oli halukkaille mainio kärrykuljetus näkötornin juurelle. Perillä grillasimme makkaroita ja joimme nokipannukahvit. Nautimme aurinkoisesta päivästä, luonnon rauhasta ja toistemme seurasta. Kiitokset järjestäjille ja mukana olleille. Häähninmäen näkötornin huipulla olisi mahdollisuus myös yöpyä. Keskisuomalaiset retkeilivät näyttävissä maisemissa Eläkeläinen 6/2024 39
• YHDISTYKSET Vaasan Eläkeläiset juhlivat 65-vuotista taivaltaan jäsenistön kesken. TEKSTI REIJO EINOLA KUVAT ANTERO AINASOJA T änä vuonna tuli kuluneeksi kuusikymmentäviisi vuotta siitä, kun Vaasan Eläkeläiset ry on perustettu Vaasaan. Edunvalvonta oli yksi syy yhdistyksen perustamiseen, mutta heti alkuun myös muu toiminta alkoi kukoistaa ja yhdistys sai sisälleen aktiivisia erimuotoisia kerhoja muun muassa viihteen ja kädentaidon aloilta. Toimintaan syntyi erilaisia lauluryhmiä ja kuoroja, unohtamatta näytelmäkerhoa, joka tosin nyt on taakse jäänyttä elämää. Vuosikymmenien aikana toiminta yhdistyksessä on ollut vakaata ja nousujohteista. Idearyhmät ovat vuodesta toiseen luoneet mielenkiintoisia kerhopäiviä jäsenistön hyväksi. Tällä hetkellä jäsenmäärä on lievässä nousussa, eli reilut 300 jäsentä. 12.11.2024 Arbetets Vännerin eli tuttavallisemmin Vennun juhlasali valjastettiin juhlakuntoon Talkooväki kerääntyi jo hyvissä ajoin järjestelemään juhlasalin tilaa ja kattamaan pöytiä. Kello 11.00 sytytettiin kattokruunu juhlistamaan päivää. 65-vuotisjuhla aloitettiin ruokailulla. Tämän jälkeen Tähkäkuoro esiintyi joht. Director Cantus Reino Peltoharjun johdolla kolmen tervetulolaulun verran. JUHLAPUHEEN PITI Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies. Hän otti esiin muun muassa suomalaisen eläkejärjestelmän, jonka taustalla on sukupolvien ketju ja sukupolviajattelu. Työelämässä olevat sukupolvet maksavat eläkemaksuja, joilla katetaan pääosin eläkkeellä olevien sukupolvien eläkkeet. Osa maksuista rahastoidaan tulevia eläkkeitä varten. Kukin sukupolvi vuorollaan kantaa vastuuta järjestelmän rahoituksesta. – Suomen eläkejärjestelmän perusperiaatteet ovat kunnossa ja sukupolvien ketjun varmistamiseksi ei vaadita suuria muutoksia. Järjestelmän kestävyys paranee myös huomattavasti, jos maahanmuutto pysyy viime vuosien tasolla. Sitä kautta saadaan uusia työssäkäyviä ihmisiä ja eläkemaksujen maksajia, Koskimies totesi. Puheen päätteeksi Koskimies kertoi keväällä tehdyn Eläkeläiset ry:n jäsenkyselyn tuloksista. Yli puolet vastanneista kertoo eläkeläistoimintaan osallistumisen vähentäneen koettua yksinäisyyttä ja lähes kaksi kolmesta kertoo saaneensa toiminnasta uusia ystäviä. MUSIIKILLINEN ja runollinen ohjelma jatkui Vennun Faarien esityksillä, joista kappale Hiljaiset sillat kohautti juhlasalin, esitys sai suuret aplodit. Vieraileva ryhmä Runonkulkijat esitti runoelman Pikarijäkälä ja se oli yleisön mieleen. Raimo Muhosen kappaleet Lapin kesä ja Nousevan auringon talo toivat nostalgiaa juhlaan. Raimo Emil Vahtera on sanoittanut ja säveltänyt laulun Eilisen lapset, isoille ikäluokille, niin kuin hän itse sen esitteli. Kappale sai kantaesityksensä tässä juhlassa. Sanoituksista päätellen laulu taisi olla osa Raimon omaelämänkertaa. KAKKUKAHVIEN JÄLKEEN mestarillinen haitaristi Erkki Vainionpää soitti Mantsurian kummut ja tangon La Cumparsita. Lukunurkka yllätti mieluisasti esittämällä Kalevalaa Etelä-Pohojanmaan murtehella. Käännöksen on tehnyt Kalevalaisen Runokielen seuran puheenjohtaja Aulis Rantala. Vennun Flikat esittivät kaihoisan Nocturne-kappaleen. Hoivamuusikot Ulla, Raimo Emil, ja Erkki esiintyivät yhdessä. He kiertävät esiintymässä säännöllisesti vaasalaisissa hoivakodeissa talkoohengessä. Juhla päätettiin yhteislauluun. Mukana juhlissa oli 100 henkilöä, kiitos kaikille mukana olijoille. Toiminta vakaata ja nousujohteista Juhlavieraat nauttivat runsaasta ohjelmistosta ja tarjoilusta. Tähkäkuoro; vas. Marja-Liisa Kanninen, Seppo Aro, Sirkka Luoma, Veli Koskela, Anna-Liisa Björk, Kauko Peltonen, Sinikka Uitto, Jaakko Mäki, Eija Öström, Marita Pihlaja. Lukunurkka esitti Kalevalaa Etelä-Pohojanmaan murtehella. Esiintyjät vas. Terttu Männikkö, Sinikka Uitto, Hertta Mauriala, Maikku Kruhse, Irmeli Mandell. Vennun Faarit vas. Seppo Aro, Kauko Peltonen, Jaakko Mäki, sykähdyttivät esityksillään yleisön. Vennun Flikat vas. Sinikka Uitto, Anna-Liisa Björk, ja Marita Pihlaja, esiintyivät Kauko Peltosen säestyksellä. 40 Eläkeläinen 6/2024
• ”Esiintyjillä oli kepeät jalat ja rytmitaju tallella. Myös lauluryhmien äänimaailmaa oli ilo kuunnella.” KUVAT JA TEKSTI HILKKA BLOM U udenmaan aluejärjestön syysjuhla Klaukkalassa muodostui tihkusateisen marraskuisen maanantain ilon pilkuksi. Monikkoon kokoontui satamäärin eläkeläisiä kahville ja voileipäkakulle jo tuntia ennen juhlan alkua. Aluejärjestön tapahtumavastaava, Pertti Oksman Hakunilan Eläkeläisistä, toimi juhlan juontajana. Aluejärjestön puheenjohtaja Heikki Mäkinen toivotti väen tervetulleeksi. Monipuolisen ohjelman esittämiseen osallistuivat Klaukkalan Eläkeläisten lisäksi Karkkilan, Etelä-Espoon ja Lohjan seudun Eläkeläisten ryhmät. Lisäksi Jouko Paalanen Tikkurilan Eläkeläisistä esitti antaumuksella runon Varis ja valtion työmies. Maija Oksala Hyrylän Eläkeläisistä puolestaan hauskuutti kertomalla tilannekatsauksen ikäihmisen elämästä. Kovin tutulta tuntui. Juhlapuheen piti Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies. Hän kertoi, että meillä Suomessa on hyvin toimiva eläkejärjestelmä. Siksi ihmetyttää miksi sukupolvien vastakkainasettelua lietsotaan. Aluejärjestön viirin ja ruusun sai neljä pitkään ja ansiokkaasti aluejärjestön tehtävissä toiminutta henkilöä: puheenjohtaja Heikki Mäkinen, sihteeri Raija Lassila, taloudenhoitaja Rauno Kurkela ja monipuolisesti eri tehtävissä toiminut Matti Savolainen. Ohjelmaa oli paljon. Näimme niin kansantanssia kun senioritanssiakin. Esiintyneillä ikäihmisillä oli kepeät jalat ja rytmitaju tallella. Myös lauluryhmien äänimaailmaa oli ilo kuunnella. Ennen tanssien alkua olivat vuorossa arpajaiset. Arpajaisvoittoja oli todella paljon mutta homma hoitui joutuisasti kun Pertti-juontaja sai apujoukkoja, jotka kiidättivät lahjat voittajille katsomoon. Ja lopuksi tanssittiin. Antero Tiaisen yhden miehen orkesterin rytmit soivat tunnistettavasti ja laulu kuulosti selväsanaiselta. Monipuolinen mies. Valssin sävelet jäivät kaikumaan korviimme kun lähdimme Klaukkalasta kohti Vantaata. Syysjuhla Klaukkalassa Robotti vastasi puhelimeen Syysjuhlassa nähtiin muun runsaan ohjelman lisäksi kaksi pienoisnäytelmää. Kummatkin sketsit olivat oivaltavia ja hauskoja. Klaukkalan Eläkeläisten esittämä Runkomäen iltamat nauratti, samoin Karkkilan Eläkeläisten kuvaus netissä tarjottavasta puhujapalvelusta. Järjestön puuhamies päätti soittaa Puhujapalveluun, kun ei tuota Koskimiestäkään kehtaa aina pyytää puhujaksi, sanoi. Soittajalle vastasi robotti. ”Paina yksi, jos haluat palvelua suomeksi, paina kaksi, jos haluat puhujan esittävän myös ohjelmaa, paina kolme jos haluat…” Kuulosti samanlaiselta kuin terveyskeskukseen soittaminen. Vaihtoehtoja satoi asiakaspalvelurobotilta kiihtyvää vauhtia niin, että soittaja oli jo ihan pyörryksissä. Viimein robotti sanoi, että jos soittaja jostain kummallisesta syystä haluaa tavata oikean ihmisen, niin voi soittaa torstaisin viiden minuutin ajan aamupäivällä, mutta on syytä varautua ruuhkaan. Maija Oksala Hyrylän Eläkeläisistä hauskuutti juhlassa kertomalla tilannekatsauksen ikäihmisen elämästä. Kovin tutulta tuntui. SALLI ALAHANNU-HORNEMAN LAPIN ELÄKELÄISTEN syyspäivätapaaminen järjestettiin 17.9. Ylitorniolla Aavasaksan Eläkeläisten vieraana. Boccia-pelin Lapin mestaruuskilpailun voitti Aavasaksan Eläkeläisten I joukkue, toiseksi tuli Rytikarin Eläkeläiset ja pronssia sai Rovaniemen Eläkeläiset. Kaikkiaan oli 12 joukkuetta eri puolilta Lapinmaata. Lisäksi ratkottiin mölkyn ja kettinkiheiton mestareita. Syötiin hyvin ja seurusteltiin. Karaokea unohtamatta. Mukana oli noin 160 osallistujaa. Mölkkypeli oli vauhdissa Aavasaksan Kisan majan pihalla. Aavasaksan syystapaamisessa ratkottiin mestaruuksia ESKO YLIASKA ROVANIEMEN ELÄKELÄISET ry vietti torstaikerhopäivää eläkeläistiloissa 7.11. isänpäivän kunniaksi. Iloisena yllätyksenä vierailulle kerhoon saapui Rovaniemen asemapäällikön päiväkoti, johtaja Esa Majava henkilökuntineen sekä 15-henkinen lasten lauluja musiikkikuoro. Lapset esittivät yhdessä ohjaajiensa kanssa lauluja musiikkiesityksiä niin mukaansa tempaavasti, että jopa me ”vanhuksetkin” innostuimme leikkeihin ja lauluihin, sillä paljon oli tuttuja lastenlauluja meille kaikille. Esa kertoi hieman taustoja päiväkodin historiasta, toiminnasta ja lasten esittämistä ohjelmista. Asemapäällikön päiväkodissa pidetään ohjelmistossa myös meidän kaikkien lapsuudesta tuntemamme lastenlaulut ja lasten leikit. Torstaikerhon kaikki 88 osallistujaa antoivat raikuvat aplodit pienille taiteilijoiden aluille ja toivottivat menestystä tuleviin esityksiin, kuten tulevaan Rovaniemen kaupungin joulunavaukseen maankuululla Lordiaukiolla. Toivotimme lapsille, päiväkodille ja henkilökunnalle menestystä ja hyvää jatkoa sekä läksiäisiksi nautimme yhdessä pillimehujuomat piparien kera. Asemapäällikön päiväkodin esitykset tempaisivat mukaansa. Yllätysvieraat riemastuttivat Rovaniemen Isänpäiväkerhossa Eläkeläinen 6/2024 41
• PÄIVI POSTI TYÖVÄENTALON OVI kävi tiuhaan tahtiin sateisen harmaana lauantaipäivänä. Rytikarin Eläkeläiset järjesti kaikille avoimen, maksuttoman Hyvinvointitapahtuman. Tapahtuman rahoitukseen käytimme Eläkeläiset ry:n myöntämää Toimintatonni-avustusta. Kiitos meidän yhteistyökumppaneiden, ahkerien leipojien ja talkoolaisten, saimme pystyyn onnistuneen tapahtuman. Paikalla oli 13 eri alojen toimijaa esittelemässä tuotteitaan ja toimintaansa. Esittelyissä mm. tietoa kotipalveluista ja vakuutuksista, puristusvoimanja rasvaprosentin mittausta, kauneusvinkkejä, alusasu-, kynttiläja Tupperware-esittelyt. Paikallinen apteekki ja Sydänyhdistys olivat myös mukana. Kirjapisteestä sai valita luettavaa kotiin vietäväksi. Kokoustiloissa kuultiin luennot kulttuurin ja unen vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin. Buffetissa meillä tarjoiltiin suolaista ja makeaa purtavaa kahvin, teen ja mehun kera. Iloiset ilmeet ja puheensorina kielivät onnistuneesta tapahtumasta. Osallistujia kaikenkaikkiaan päivän aikana oli noin 120 ja heidän kesken arvottiin Herkkukori. Onnetar suosi Tuomo Valvea ja palkinto on luovutettu voittajalle. Paikalla oli runsaasti toimijoita esittelemässä tuotteitaan ja toimintaansa. Rytikarin hyvinvointitapahtuma oli menestys TUOMAS TALVILA J oensuun Eläkeläiset ry:ssä käynnistyi kuluvan vuoden alussa valokuvakerho. – Meidän vuosi on kulunut hienosti puhelin tai kamera kädessä kulkien ja kaikkea mahdollista ympärillämme olevaa kuvaten, kertoo kerhon vetäjä Eeva Surakka. – Aivan aluksi tutustuimme puhelimen kameraan, asetuksiin ja muuhun tekniikkaan. Ryhmän itselleen asettama tehtävä on ollut kuvata koko vuodenkierto ja koota sitten kuvista näyttely. Tavoite on nyt toteutumassa. Kahden viikon välein on kokoonnuttu Joensuun kaupunginkirjastolla tutkimaan yhteistä kuvasatoa ja ideoimaan uutta. – Aloitimme kuvaamalla rakennusten ikkunoita, sillä niitä lumi ei peittänyt. Jatkoimme muilla talvikuvilla, lunta olikin paljon, samoin pakkasta. Kevään myötä lumet ja jäät sulivat, puut saivat hiirenkorvat ja heleän vihreän värin. Leskenlehdet ja rentukat kukkivat. Muuttolinnut tulivat, pesivät ja tuli poikasia. KESÄÄ KOHTI mentäessä kerholaiset siirtyivät rannoille, kuvaamaan tyyntä ja myrskyä. Lehmät ja hevoset ikuistettiin laitumella. Kukkaloisto lisääntyi, myös puutarhassa ja metsässä, enteillen hyvää satoa. – Pääsimme kuvaamaan parhaat marjaja sienisaaliit ja aamuja iltaruskot. Syksyllä oli usvaa ja ruskaa. Makro-objektiivilla saimme kuvia pienistä ötököistä ja muista kohteista. Ja nyt saimme vielä kuvata uuden talven tulon, Surakka ihastelee. – On ollut todella hauskaa kuvata ja tarinoida yhdessä. Hutejakin on välillä tullut, mutta niistähän oppii parhaiten. ? Joensuun Eläkeläiset ry:n valokuvakerhon Vuodenkiertonäyttely on esillä Joensuun pääkirjaston lehtisalissa 20.1.–8.2.2025. Joensuun valokuvakerholaiset Anita Kortelainen, Pertti Honkanen, Eeva Surakka, Kirsti Honkanen ja Eeva Veijonen luonnon helmassa. Vakiokerholaisista kuvasta puuttuu Tarja Miettinen. S IN IK K A P U LK K IN EN Joensuussa on valokuvattu vuodenkiertoa YHDISTYKSET 42 Eläkeläinen 6/2024
• Kiimingin Eläkeläiset juhli 45-vuotista taivaltaan. TERTTU SALMI A urinkoisena lokakuun torstaina Kiimingin Eläkeläiset ry juhlisti 45-vuotistaivaltaan. Samassa yhteydessä muistettiin pitkäaikaisia, ansioituneita toimihenkilöitä kultaisella ansiomerkillä. Juhlapuheen piti Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola. Onnittelupuheessaan Huutola kiitteli keski-ikäisen Kiimingin Eläkeläiset ry:n virkeää toimintaa, joka on ikääntyville valtavan tärkeää sosiaalista kanssakäymistä. – Ketään ei meillä Eläkeläiset ry:n toiminnassa jätetä yksin, tästä Kiimingin Eläkeläiset on hyvä esimerkki. Toimintanne on arvokasta ja siitä voitte olla ylpeitä, kiitteli Matti Huutola. Huutola toi myös esille huolensa maailmantilanteesta, jonka muutokseen ja murrokseen väistämättä myös Suomi kuuluu. – Muun muassa eläkeläisjärjestöt joutuvat yhä tiukemmalle, kun joka taholta leikataan avustuksista siivu pois. Kunniamerkkejä ansioituneille Kiimingin Eläkeläiset ry. jakoi 45-vuotisjuhlassa kultaisen pinssin sekä kunniakirjan yhdelletoista pitkäaikaiselle yhdistysaktiiville. Ansiomerkkejä saivat aikaisempi johtokunnan sihteeri Eeva Eskola, johtokunnan jäsen, entinen sihteeri vanhusneuvoston edustaja, valtuutettu Lahja Hanhela, johtokunnan jäsen, pitkäaikainen puheenjohtaja sekä muistikerhon vetäjä Timo Heikkinen, johtokunnan jäsen, aikaisempi sihteeri ja käsityökerhon vetäjä Liisa Hirvasniemi, yhdistyksen kotisivujen luoja ja niiden päivittäjä, johtokunnan jäsen, taloudenAnsiomerkkien ja kunniakirjojen saajat Matti Kaukoranta, Eeva-Leena Oravainen, Kauko Salmela, Raimo Piri, Reijo Timonen, Eeva Eskola, Kalle Rajavaara, Liisa Hirvasniemi, Tauno Honkanen, Lahja Hanhela ja Timo Heikkinen. ”Ketään ei jätetä yksin” hoitaja sekä laulukerhon vetäjä Tauno Honkanen, kotisivujen aloittaja sekä aiemmin myös niiden päivittäjänä, sihteerinä ja matkavastaavana toiminut Matti Kaukoranta, taloudenhoitajana pitkään toiminut Eeva-Leena Oravainen, entisenä johtokunnan jäsenenä, matkavastaavana sekä paperinkeräyksessä toiminut Raimo Piri, johtokunnan jäsen ja paperinkeräyksessä mukana toimiva Kalle Rajavaara, johtokunnan jäsen ja paperinkeräysvastaava Kauko Salmela, johtokunnassa pitkään toiminut varsinaisena sekä varajäsenenä ja paperinkerääjä Reijo Timonen. Onnittelujen jälkeen puheenjohtaja sekä sihteeri muistuttivat vielä ajankohtaisista sekä tulevista tapahtumista, jonka jälkeen salin täyteinen juhlaväki pääsi nauttimaan yhdistyksen omien kokkien valmistamaa Lapinukon keittoa sekä täytekakkukahvit. Loimaan Eläkeläiset juhli Loimaan työväentalolla. ”Kulje kanssain” kajahti Loimaalla Loimaan Eläkeläiset vietti 55-vuotisjuhlaansa. TEKSTI JA KUVAT MARJA K. L oimaan työväentalon parkkipaikka täyttyi vieraiden henkilöautoista ja pari bussiakin toi juhlijoita 17. lokakuuta Loimaan Eläkeläiset ry:n 55-vuotisjuhlaan. Torstain tapaan juhlinta aloitettiin hernekeitolla ja voileivillä, joita ahkera keittiöporukka oli aamuhämärästä alkaen valmistanut. Yhdistyksen puheenjohtaja Ari Löytömäki toivotti vieraat tervetulleiksi. Alkajaisiksi laulettiin yhteisesti Eläkeläiset ry:n Kulje kanssain. Loimaalaisten lauluryhmä oli kovasti treenannut Tytti Pelkosen haitarisäestyksen kanssa ja yhteislaulun voima näytti nostavan juhlasalin kattoa. Raision Seudun Eläkeläiset toivat juhlaan kolme tanssiesitystä. Piikkiön Eläkeläiset ry:llä oli kaksi ohjelmaryhmää, lauluryhmä Katajaiset ja tanssiryhmä Piikarit. Kaikki esitykset sujuivat erinomaisesti ja saivat raikuvat taputukset juhlaväeltä. JUHLAPUHEEN PITI Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola. Hän oli iloinen runsaasta yleisömäärästä, joka osoittaa eläkeläisten aktiivisuutta. Yhdistysten järjestämä toiminta on erittäin arvokasta ikäihmisten syrjäytymisen estämisessä sekä henkisenja fyysisen toimintakyvyn säilymisessä. Maan hallituksen tekemistä leikkauksista Huutola oli huolissaan. Eläkeläisiä on jo rasitettu mm. terveydenhuollon ja asumistukien leikkauksilla. Kahvitauolla keskusteltiin vilkkaasti puheenjohtajan esiin nostamista asioista. Yhteislaulujen jälkeen suoritettiin arpapalkintojen jako. Yhdistyksen puheenjohtaja Ari Löytömäki kiitti kaikkia juhlaan osallistuneita, vieraiden tuomia ohjelmanumeroita, järjestelytehtäviin osallistuneita sekä erityisesti ruokaja kahvitarjoilun hoitaneita emäntiä. Lopuksi toivotimme toisillemme hyvää syksyn jatkoa sekä turvallista kotimatkaa. ”Yhteis laulun voima näytti nostavan juhla salin kattoa.” Eläkeläinen 6/2024 43
• YHDISTYKSET RAIJA ALANKO U udenkaupungin Eläkeläiset viettivät marraskuisena torstai-iltapäivänä pikkujoulujuhlaa yhdessä Suomi-Venäjä-seuran Uudenkaupungin osaston kanssa Ystävyystalolla Uudessakaupungissa. Juhlaa vietettiin musiikillisissa merkeissä. Lauluryhmä esitti joululauluja Pentti Rasin haitarin säestämänä. Annikki lauloi sykähdyttävästi Kassu Halosen säveltämän ja Vexi Salmen sanoittaman Sydämeeni joulun teen myös Pentin säestäessä. Iris esitti runoja: Mika Waltarin Joulurunon, Maaria Leinosen On sinullekin annettu tehtävä sekä Oiva Paloheimon Matti ja Katti. Mies ja kitara, Lassi Mettälä, lauloi venäläisiä lauluja ja balladeja. Juhlan toinen kohokohta esitysten lisäksi oli nauttia kukkuroillaan olevan herkullisen ja monipuolisen herkkupöydän antimista. Ruuat oli valmistettu osittain talkootyönä Päivikki-emännän ollessa kuitenkin päävastuussa. Kaikki 49 juhlijaa olivat olleet kilttejäkin, koska joulupukilla oli jokaiselle pikkupaketti annettavana. Kotiin lähdettiin vatsa täynnä ja mieli virkeänä. HALAUKSET, ONNITTELULAULUT, runot ja kakkukahvit alkajaisiksi. Sitten tytöt laittoivat isänpäivän sankarit riviin ja käsittely alkoi. Ilmeistä päätellen ei huono homma. Hetken päästä vaihtuivat hierojat ja pojat saivat tuplasatsin hartioilleen. Mukavaa joulun odotusta kaikille! MAIRE VARIS Isänpäivän hierontaa Pihtiputaalla Mies ja kitara: Lassi Mettälä. Pikkujoulujuhlaa Uudessakaupungissa EEVA SURAKKA J oensuun Eläkeläiset osallistuivat 22.–26.10. Samimatkojen, Samin ja Johannan räätälöimään ja luotsaamaan matkaan Iso-Syötteelle, Pudasjärven maisemiin. Sami hoiti kuljetuksen ja Johanna piti huolta porukasta, kaikki meni hienosti. Menomatkalla oli taukoja sopivasti. Kontiomäellä kahviteltiin, Suomussalmella käytiin katsomassa Hiljainen Kansa -ympäristötaideteosta. Siellä kuulimme Ritva Huttusen Sodan taakka -monologin. Kertoi sodan ajan naisten monenlaisista tilanteista, kotona ja myös rintamalla. Ja myös siitä, kun sodasta tuli ”muuttunut” mies ja myös siitä sodan jälkeen selviytymisestä. Samanlaisia kokemuksia on myös tänä päivänä eri maissa ja eripuolilla maailmaa. Matka jatkui hotelli Iso-Syötteelle. Illallisen jälkeen suuntasimme katselemaan revontulia, mutta niitä ei näkynyt. Päivien aikana tutustuimme Luontokeskukseen – sinne mentiin niin jyrkkää alamäkeä että meinasi mennä pupu pöksyyn. Paluumatkan teimme erilaisia reittejä pitkin. Me kivikkoisen kävelyreitin valinneet etenimme välillä melkein nelivedolla. Kylpylässä rentouduimme päivän rasituksista. Hossan kansallispuistoon tutustuimme kolmen kilometrin mittaisella Julma Ölkky -veneretkellä. Noin 50 metriä korkeat kalliot reunustivat reittiä. Katselimme myös kalliomaalausta. TUTUSTUMINEN Taivalkosken kulttuurikohteisiin kuului myös ohjelman. Päätalon torilla kuulimme paikallisopas Tuomon kertomana kirjailija Päätalosta ja Taivalkoskesta. Sota-ajan perinnehuonealla Tuomo kertoi Taivalkosken sotahistoriasta, Suomen ja maailmanhistoriasta. Vielä käytiin vuonna 1883 perustetussa Jalavan kaupassa, joka on ollut saman suvun omistuksessa toimiva kauppa. Maksaa on voinut oravannahoilla, ruplilla, markoilla ja euroilla, nyt käy myös pankkikortit. Luontokeskuksessa vierailimme toistamiseenkin ja paistelimme makkarat. Tuulisena aamuna kipusimme huipulle kuvailemaan pieniä ruskalöytöjä. Kokonaisuutena matka oli hyvin suunniteltu ja aikataulut pitivät, vähän oli ”lisukettakin”. Ilmatkin suosivat, ei satanut, joka olisi estänyt osallistumisen retkiin. Kiitos mukavasta matkasta kaikille. Hossan kansallispuistoon tutustuttiin kolmen kilometrin mittaisella Julma Ölkky -veneretkellä. Joensuun Eläkeläiset ruska retkeilivät Iso-Syötteellä 44 Eläkeläinen 6/2024
• Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Jan Koskimies Tilaukset ja osoitteen muutokset Ulla Virtanen puh. 020 743 3610 ulla.virtanen@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa Tilaushinta kotimaahan 30 euroa/vuosikerta Muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk Toimitus ja toimisto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puh. 020 743 3610 elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Niina Tuulaskoski, myyntipäällikkö, puh. 041 313 1047 niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Syntymäpäivät ja pois nukkuneet, syysja kevät kokousilmoitukset: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ulkoasu Tuomas Nikulin ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (painettu) ISSN 2242-3338 (verkkolehti) Paino Sanoma Manu Tampere 2024 Puheenjohtaja Matti Huutola puh. 044 493 9010 Varapuheenjohtaja Tuula Telin Toimisto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9–15. Jäsenpalvelu jasenet@elakelaiset.fi Soittoaika kello 9–12, puh. 020 743 3610: jäsenmaksut, osoitteen muutokset, kurssien ja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, materiaalitilaukset, Eläkeläinen-lehden tilaukset. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Kaikki maksut (mukaan lukien jäsenmaksut) IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies puh. 040 747 0776 Henkilöstöja talousvastaava Heli Grönroos puh. 050 529 0399 Jäsenvastaava Ulla Virtanen puh. 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistysrekisteri Järjestösuunnittelija Aaron Kallinen puh. 044 751 1031 Koulutussuunnittelija Tiina Rajala puh. 040 582 4319 Moninaisuustyön suunnittelija Evgeniya Mazurova puh. 040 132 7307 Liikuntahankkeen suunnittelija Eva Rönkkö puh. 040 501 3599 Tiedottaja Tuomas Talvila puh. 050 570 9716 SYNTYMÄPÄIVIÄ POISNUKKUNEITA 105 vuotta 28.12. Raija Anna Leinonen, Kajaani 100 vuotta 7.11. Liisa Lepola, Muurame 13.12. Kerttu Niemonen, Reisjärvi 98 vuotta 21.11. Selma Tanska, Himanka 31.12. Kerttu Häkkänen, Etelä-Vantaa 95 vuotta 21.12. Ria Salomäki, Pietarsaari 17.1.2025 Antti Kuivanto, Pietarsaari 27.1.2025 Eila Rothsten, Kaarina 92 vuotta 14.2.2025 Pirkko Ruusunen, Pihlava 91 vuotta 4.12. Yrjö Heikkinen, Hyrynsalmi 30.12. Martti Parttimaa, Etelä-Vantaa 2.2.2025 Anna-Liisa Hettula, Kaarina 90 vuotta 31.12. Veikko Ervasti, Kuusamo 2.2.2025 Aili Rajamäki, Pihlava 85 vuotta 3.11. Kirsti Kaarret, Ivalo 27.11. Aino Hakola, Pietarsaari 20.12. Irmeli Koponen, Tikkurila 24.12. Seija Elo, Pihlava 24.12. Armida Sandberg, Pietarsaari 31.12. Toini Selin, Pihtipudas 14.1.2025 Marja Uunimäki, Kaarina 19.1.2025 Jarmo Jokinen, Salon alue 80 vuotta 5.11. Reijo Juhani Elovirta, Haukipudas 13.11. Simo Hyökki, Hyrylä 12.12. Reijo Ronkainen, Kirkkonummi-Siuntio 1.1.2025 Pentti Kyyhkynen, Kuusamo 3.2.2025 Raimo Kemppainen, Oulu 6.2.2025 Eeva Surakka, Joensuu 75 vuotta 1.11. Markku Vilppula, Etelä-Vantaa 2.1. Raili Kananen, Kajaani 10.1.2025 Leena Väkiparta, Pihlava 15.1.2025 Aulis Leinonen, Kaarina 13.2.2025 Marjut Vahtera, Kaarina 11.2.2024 Reijo Hyyrönmäki, Pihlava 70 vuotta 27.11. Tuula Moilanen, Heinola 17.12. Kari Nieminen, Nokia 31.12. Birgitta Ralli, Kaarela 5.1.2025 Hannu Kemppainen, Kajaani 10.1.2025 Tarja Lampinen, Salon alue 12.1.2025 Tarja Ahonen, Pietarsaari 16.1.2025 Anne-Mari Palmu, Pihlava 29.1.2025 Annikki Pöllänen, Kajaani 1.3.2025 Tuula Juppi, Kajaani 65 vuotta 13.1.2025 Paula Vihtola, Pietarsaari Loimaan Eläkeläiset Eino Mattila Oulun Työväen Eläkeläiset Arvo Heikkinen Pietarsaaren Eläkeläiset Tuomo Syri Pihlavan Eläkeläiset Pirkko Anneli Kallio Rajakylän-Länsimäen Eläkeläiset ry Tuomo Saastamoinen Ykspihlajan Eläkeläiset Eira Linnea Ahola Hakunilan Eläkeläiset onnittelee toukokuun jälkeen tänä vuonna 85, 80, 75 ja 70 vuotta täyttäneitä/täyttäviä jäseniään. 85 vuotta Taisto Huupponen Marjatta Peltola 80 vuotta Jorma Mikkonen Kaija Rusanen 75 vuotta Marja Grönqvist Kyllikki Holopainen Eeva Lehtinen Tapio Mattila Riitta Rantala Pirjo Repo-Leikas 70 vuotta Tuomo Heinonen Harri Lipponen Eläkeläinen 6/2024 45
• Tra deka jä senedu t
• A R K I A H D I N A P E A T T Y Ö K O N E H O M M I S S A S Y L I U R H O T O S A T A O S I N T A I K A R A T A S T Y T Ä R L E K A R L I O T A K A R V A L O T O M P U T S A K K I K A I S A E U R A U H A N E N O K S A T O L E N T O A D I O S T I T T A R A T E R I A T S A N T U T T U U T T A A J A O T S O G R U S A U S A N N A T T A O S P A A L I T M K U N T T A T K U S K O I N T O A S A T R I E K K O U K I T N A A R M U L I K I L I A T M A R A K A T T I H I L L N A U L A T A R A T T A I T A A A A V A T O T O 1 lakia lukenut jälleen perätön koskaan kilpiheinistä ”3-3” 51% HYVÄÄ JOULUA SUOMEEN TÄÄLTÄ MARBELLASTA! ALMILA +KAIMA LAIVOJEN POHJISSA -1. NÄYTTELIJÄ HEIDI ALUSVAATTEITA MIEHIÄ MYÖS V+ LYÖNTIVÄLINE TYÖAIKAA TURBOMIELET MAASSA SANKARILLISIA VOI ULKOA MAGIA TAUTIA VASTAAN JÄLKELÄINEN TAULUUN AIRISTO AIKAANSAANNOS MULLAN ALTA SAARIVALTIO SUURENTELUJA LÄTKÄLEGENDA JANECKY , HIRVONEN VETERAANIN KERTOMA SPOTIT PORUKKA MÄKÄRÄINEN RYHMIIN LAADUKKAITA KASVAIMIA HENKI! JOKINEN VAPINOITA NAUTITTAVIA ERIN SANTERIT TUTUILLE ÄÄNIMERKIN ANTAJA OHJANNUT KUROSAWA ÄÄNI SOTANAISIA ABREU KONTULA RANSKALAISHUMORISTI KASVAA VARPUJA TENNISSTARA VIRTANEN -1. ISOVANHEMPIA RAAPAISUSTA LÄHELLÄ TAHRAT EX-F1KUSKI DAMON HEVOSPELI www.sanaris. / laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen RISTIKKO KRYPTON 5/2024 RATKAISU 6/2024 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka KRYPTON 5/2024 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Tuula Ekman, Uimaharju ja Kaarina Kallinkoski, Oulu. Onnittelut voittajille! Pienet palkinnot tulevat postissa. RISTIKON 6/2024 ratkaisut on lähetettävä 20. tammikuuta 2025 mennessä osoitteella: Eläkeläinenlehti, Eläkeläiset ry, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO. Joulutauko Eläkeläiset ry:n toimistolla Eläkeläiset ry:n toimisto ja jäsenpalvelu ovat suljettuina 20.12.–6.1. Rauhallista joulun ja vuodenvaihteen aikaa! Eläkeläinen 6/2024 47
• Sen tuntee, kun tulee kotiin. mainiokodit.fi Teemme suomalaisesta ikääntyneiden hoivasta parempaa mahdollistamalla jokaiselle asukkaalle yksilöllisen hyvän elämän. Meiltä löytyy ympäri Suomea erilaisia ikäihmisille sopivia koteja ja asumisratkaisuja, joissa avun, tuen ja hoivan määrä mukautuu asukkaan yksilöllisiin tarpeisiin. Helsinki ja Vantaa Hanna Voutilainen p. 040 358 4516 Espoo ja Etelä-Suomi Pirjo Savolainen p. 040 673 2978 Varsinais-Suomi Piia Pitkäpaasi p. 050 572 3934 Kaakkois-Suomi Kirsi Pellinen p. 050 567 3554 Länsi-Uusimaa ja Satakunta Marina Räihä p. 040 667 1720 Länsi-Suomi Sari Autio p. 0400 930 186 Keskija Itä-Suomi Santtu Harjulehto p. 040 353 0715 Pohjois-Suomi Sinikka Sirviö p. 040 520 6211 Soita ja kysy lisää! Ikääntyneiden asumisja hoivapalvelut