• Numero 1/2010 S. 14­15 Seija Jalagin (oik.) ja Marianne Junila ovat tutkineet lasten kuvauksia vuoden 1918 tapahtumista. Vuoden 1918 lasten päiväkirjat ja muistot: Pelkoa, hämmennystä, järkytyksiä ­ ja ajatus, että sota ei saa toistua Oululaiset historiantutkijat Seija Jalagin ja Marianne Junila ovat tutkineet vuoden 1918 sotaa lasten kokemuksena ja nimenomaan lasten itsensä kuvaamana. ­ Voimakkaimmin nousevat esiin järkytys, epävarmuus, pelko ja hämmennys sekä ajatus, ettei sota saa enää koskaan toistua, Jalagin ja Junila kertovat. Maj-Len Panu on laulajamestari Maj-Len Panu Vaasasta voitti sarjansa Seniorilaulukilpailuissa. S. 23 Kevään muistilistaan: Yhdistyksen kevätkouksia, s. 24 Kursseja, koulutusta, s. 16 Rukiista ruokaa -kirjan tilaaminen, s. 5 Keskusteluja ikäpolitiikasta, s. 4 Eläkeläiset ry:n uudet adressit myynnissä, s. 5 S. 8­9 Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavaisen uusi kirjan on nimeltään haastavasti Länsimaiden tuho. Timo Vihavainen pohtii länsimaiden alamäkeä
• 2 - Nro 1 helmikuu 2010 ELÄKELÄINEN Pääkirjoitus HANNU PARTANEN Köyhyys syvenee Suomessa ja koko Euroopassa J oka kuudes Euroopan Unionin kansalainen elää köyhyysrajan alapuolella. Köyhien yhteenlaskettu määrä yltää EU:ssa 80 miljoonaan ihmiseen. Nykyinen talouskriisi uhkaa huonontaa tilannetta entisestään. Köyhyydellä on lapsen, vanhuksen, työttömän, siirtolaisen, sairaan ja vammaisen ihmisen kasvot. Köyhyys koettelee naisia miehiä useammin. Köyhyyteen liittyvät osattomuus ja sosiaalinen syrjäytyminen ovat ankaraa arkea läpi vauraan Euroopan. Suomi ei tee tässä poikkeusta. Suomalaisista noin 700 000 kuuluu pienituloisiin kotitalouksiin. Osuus koko maan väestöstä on runsaat 13 prosenttia. Tilastokeskuksen tuore selvitys vuodesta 2008 kertoo, että vaikka pienituloisten määrä on maassamme aavistuksen verran supistunut edellisestä vuodesta, ovat pienituloisten reaaliset keskitulot samaan aikaan laskeneet ja keskinäiset tuloerot jatkaneet edelleen kasvua. Tilastokeskus käyttää pienituloisuuden raja-arvona EU:n köyhyysrajaa. Sen alapuolella olevat saavat enintään 60 prosenttia mediaanitulosta. Yhden hengen kotitaloudessa se tarkoittaa meillä enintään 13 800 euroa vuodessa. Pienituloisten köyhyys on syventynyt maassamme koko kuluvan vuosituhannen. Pienituloisuuden ja suoranaisen köyhyyden lisääntyminen Suomessa kertoo, että huolenpito heikoimmista on vähentynyt. Taloudellisesta kasvusta ja yleisestä vaurastumisesta eivät ole kaikki päässeet osalliseksi. Tilanne on seurausta harjoitetusta yhteiskuntapolitiikasta. Sitä ovat ohjanneet 1990luvun laman jälkeen sokea usko markkinoihin ja vuoteen 2008 asti luottamus taloudellisen kasvuun saumattomaan jatkumiseen. Markkinoita pyörittävät raha, kilpailu, voitontavoittelu ja itsekkyys ovat syrjäyttäneet tasa-arvon, yhteisvastuun, solidaarisuuden ja yhteiskunnallisen eheyden tavoitteet. Etusijalle on nostettu väestöryhmien välisten tulo- ja varallisuuserojen lisääminen sekä sosiaalisten erojen ja näennäisen valinnanvapauden korostaminen. Päävastuu tapahtuneesta kuuluu valtaa pitäneille poliitikoille. Osa siitä lankeaa myös äänestäjille, jotka ovat antaneet poliitikoille valtakirjan säilyttää ja uusintaa köyhyyttä ylläpitäviä rakenteita. Näin on tapahtunut, vaikka viimeksi syyskuun 2009 eurobarometrikyselyyn osallistuneista 73 prosenttia piti köyhyyttä kansallisena ongelmana ja peräti 89 prosenttia vaatii oman maansa hallitukselta nopeita toimia tähän ongelmaan tarttumiseksi. Köyhyys on monimuotoista mutta aina se koettelee kipeimmin yksilöä, perhettä ja muita läheisiä. Siihen liitetään edelleen vahvasti yksilön ja ryhmän syyllistämistä ja häpeää. Köyhyydestä halutaan vaieta ja sitä vähätellään vaikka se yksilöiden lisäksi vaikuttaa suoraan ja välil- lisesti koko väestön hyvinvointiin. Köyhyyden perimmäiset syyt ovat yhteiskunnallisia, samoin keinot köyhyyden ja sen vaikutusten vähentämiseksi ja poistamiseksi. Nykyaikaisessa vauraassa yhteiskunnassa kysymys on vaurauden jakamisesta ja siihen liittyvistä arvoista ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta eikä pelkästään vaurauden tuottamisesta. Suomalaisen köyhyyden perussyistä ovat pitkään jatkunut perusturvan kehittämisen ja sen vähimmäisetuuksien korottamisen laiminlyönti ja pitkäaikaistyöttömyys. Suomalaisten eläkeläisten enemmistö kuuluu edelleen pienituloisiin ja huomattava osa köyhiin. Pelkän kansaneläkkeen varassa toimeentulevia ikääntyneitä on nimitetty kainoiksi tai hiljaisiksi köyhiksi. Monet heistä ovat yksin eläviä naisia. Eläkeläisjärjestöjen tehtävänä on nousta kainojen ja hiljaisten rinnalla ja puolesta eläkeläisköyhyyttä vastaan. Vuosi 2010 on EU:ssa ja myös Suomessa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Teemavuoden tavoitteena on tunnustaa köyhyydessä elävien ja syrjäytyneiden oikeus ihmisarvoiseen elämään ja osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan sekä korostaa kaikkien vastuuta köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnassa. Suomessa pääaiheeksi on valittu osallisuus ja yhteenkuuluvuus. Eläkeläiset ry:llä on kaikki syy olla mukana teemavuoden tavoitteiden ja toiminnan tukemisessa, onhan kamppailu köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan aina kuulunut järjestön perustehtäviin. Me haluamme osaltamme vaikuttaa siihen, että köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ongelmat tiedostetaan, tuodaan julkiseen keskusteluun ja niiden voittamiseksi ryhdytään vaikuttaviin toimenpiteisiin yhteiskunnassa. Teemavuoden julistukset ja seminaarit eivät vielä köyhyyttä vähennä eikä poista. Nyt tarvitaan poliittisilta päättäjiltä kaikilla päätöksenteon tasoilla rohkeutta puuttua kipeään ongelmaan. Järjestön on myös omassa toiminnassaan opittava tunnistamaan entistä herkemmin ihmisten arkeen liittyvä köyhyys ja hätä. Meidän on oltava mukana tukemassa ja toteuttamassa ruohonjuuritason työtä lähimmäistemme auttamiseksi. Tutkijan kirjoituspyyntö Uuden vuoden aattona istuimme rauhassa aamupalalla kotonamme Espoon Leppävaarassa. Tyttären perhe Toijalasta oli tullut kylään ja valmistauduimme heidän kanssaan lähtemään Sellon Prismaan. Radiosta alkoi kuitenkin tulla uutisia, jotka muuttivat suunnitelmat. Samalla poikamme soitti, hän oli vaimonsa ja nuorimman lapsensa kanssa Sellon kuntosalilla. He eivät saaneet autoaan parkkihallista, joten lähdin heitä hakemaan. Ostoskeskuksen piha oli täynnä hälytysajoneuvoja ja vähitellen karu totuus alkoi paljastua. Neljä ihmistä oli kylmäverisesti ammuttu ja viides löytyi surmattuna kotoaan samasta lähiöstä, jossa asumme. Parin tunnin päästä löytyi myös surmatöiden tekijä kotoaan kuolleena. Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat palautuivat etsimättä mieleen. Siksi on entistäkin tärkeämpää keskustella ns. pienaseiden saatavuutta koskevasta lainsäädännöstä. * * * Amerikan kivääriyhdistys, joka puolustaa sikäläistä holtitonta aselupapolitiikkaa, hokee tunnuksenaan, että "ase ei tapa vaan sen käyt- Puheenjohtajan Selloon meno jäi palsta täjä". Tunnus on tarttunut myös sisäministerimme kielenkäyttöön. Se on kuitenkin vain puolitotuus ja pahimmillaan keino väistää poliitikkojen vastuu asiassa. Valtiot, jotka tuottavat itse tai joiden lainsäädäntö sallii aseiden tuotannon ja niiden kaupan, kantavat poliittisen, moraalisen ja laillisen vastuun tästä toiminnasta. Ase ei ole mikä tahansa kauppatavara. Valtioiden tehtävä on varmistaa, etteivät ne joudu sellaisiin käsiin, joissa ei piitata lähimmäisen hengestä tai kansainvälisen humanitaarisen lain määräyksistä. YK onkin jo pitkään valmistellut valtioita sitovia, aseiden kauppaa koskevia sopimuksia. Syytä onkin. Humanitaarinen laki kieltää siviileihin kohdistuvan väkivallan aseellisissa konflikteissa. Varsinkin Lähi-idässä tätä kieltoa on rikottu systemaattisesti. Kun ensimmäisessä maailmansodassa uhreista oli siviilejä 15 % ja sotilaita 85 %, ovat suhteet tämän päivän sodissa päinvastaiset. Siviiliuhreista suurin osa surmataan käsiaseilla, joita maailmalla liikkuu arviolta 600 miljoonaa. Ne ovat halpoja, yhden aseen saa Afrikassa pussillisella maissia. Ja Kalevi Kivistö Oletko 63 vuotta täyttänyt ja elät parisuhteessa kumppanin kanssa, jonka mieli on järkkynyt? Olen tekemässä sosiaalityön väitöskirjatutkimusta ikääntyvän kokemuksista parisuhteessa, jossa kumppanin mieli on järkkynyt. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää parisuhteen arjen käytäntöjä ja saada tietoa palveluiden kehittämiseen. Toivon, että voit kirjoittaa minulle parisuhteesi tarinan: niistä tapahtumista ja kokemuksista, jotka ovat olleet sinulle tärkeitä. Kirjoita parisuhteesi arjesta ja millaista on olla puolisona. Kirjoita myös miten arjessa mahdollisesti vaikuttaa se, että kumppanisi mieli on järkkynyt ja millaisia ajatuksia ja tunteita se sinussa herättää. Voit kirjoittaa nimettömänä - koneella tai käsin. Laita kuitenkin mukaan tieto iästäsi ja asuinpaikkakunnastasi. Kirjoituksessa esille tulleet asiat käsitellään luottamuksellisesti, ja raportoidaan siten, että kirjoittajaa tai muita kirjoituksessa mainittuja yksittäisiä henkilöitä ei voi välittömästi tunnistaa. Lähetä tekstisi minulle viimeistään 25.2.2010 sähköpostitse: mari.helin-tuominen@uta.fi tai osoitteeseen: Mari Helin-Tuominen Sosiaalityön tutkimuksen laitos 33 014 Tampereen yliopisto. Voit kysyä lisää tutkimuksesta soittamalla minulle puh. 040 7199 355 (työpuhelin) tai kirjoittamalla sähköpostia mari.helintuominen@uta.fi. ne kestävät kauan, yhden aseen käyttöikä on arviolta 40 vuotta. * * * Toisen maailmansodan jälkeen on edistytty joukkotuhoaseiden valvonnassa ja asiasta on tehty useita kansainvälisiä sopimuksia. Myös henkilömiinat ja rypäleaseet on kielletty. Valitettavasti Suomi on varsinkin viime mainituissa kunnostautunut lähinnä jarrumiehenä. On kuitenkin syytä muistaa, että suurin osa humanitaarisen lain rikkomuksista johtuu käsiaseiden valmistuksen ja kaupan olemattomasta valvonnasta. Toisen maailmansodan jälkeiset siviiliuhrit on surmattu pääosin ns. pienaseilla. Siitä huolimatta niiden valmistuksen, kaupan ja käytön valvontaan ei ole riittävästi paneuduttu. Kun neuvottelut nyt ovat kansainvälisissä järjestöissä käynnissä, toivoisi, että Suomi murheellisten omien kokemustenkin vuoksi luopuisi aserajoitusneuvotteluissa jarrumiehen asenteestaan ja ottaisi neuvotteluissa aktiivisesti asevalvontaa puoltavan kannan.
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2010 - 3 Nyt ne tulevat taas, syystärräykset! Syystärräykset Kuntorannassa 30.8.-1.9. ja 1.9.-3.9.2010 Tärräyksissä solmitaan uusia tuttavuuksia, syvennetään entisiä, saadaan ideoita yhdistyksen toimintaan ja jokaisen osallistujan oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen, ja ennen muuta, pidetään hauskaa! ENSIMMÄESIIN TÄRRÄYKSIIN 30.8.-1.9. kutsutaan yhdistykset seuraavista aluejärjestöistä: Lappi, Helsinki, Uusimaa, Savo, Pirkanmaa, Pohjois-Karjala, Satakunta TOESIIN TÄRRÄYKSIIN 1.9.-3.9. ovat kutsuttuina yhdistykset seuraavista aluejärjestöistä: Kainuu, Keski-Suomi, Kaakkois-Suomi, Varsinais-Suomi, Jokilaaksot, Etelä-Häme, Pohjanmaa Ajankohtaista ikääntymispolitiikassa Kauneimmat käsityöt: Maakuntien taitavimmat tekijät Karaokea Kuntorannan iltapäivässä Iltamaverstas Päivällinen klo 16 alkaen Iltamat ja tanssit klo 18.30 alkaen · Kylpylän käyttö (ohjattua vesijumppaa määrätunnein) · Kuntosalin käyttö (ohjaaja paikalla määrätunnein) · Tanssit orkesterin tahdittamana kahtena iltana · Tärräysten tapahtumat ja muu ohjelma Kotiinlähtöpäivänä Aamupala klo 7.30-9.30 Huoneiden luovutus klo 10 mennessä Lähtölaulut klo 10.15-10.45 Palkintojen jako (puhujakilpailu, käsityökilpailu, karaoke) Arpajaiset kaikkien tärräyksiin osallistuneiden kesken Lähtölaulu Kaikkina päivinä mahdollisuus nauttia kylpylästä klo 7.0020.00 välisenä aikana! Pidätämme oikeuden ohjelman muutoksiin! Varaukset Kylpylähotelli Kuntoranta, myyntipalvelu puh. (017) 560 1403 Huom! Varauksia otetaan vastaan 1.2.-18.6.2010 välisenä aikana Tärräysten organisointi ­ kullekin aluejärjestölle on varattu n. 30 paikkaa ­ yhdistykset tiedottavat aluejärjestölle osallistumishalukkuudestaan ja osallistujamääristään ­ aluetoimikunta pitää yhdessä huolen siitä, että aluejärjestön kiintiö saadaan täyteen ­ jokainen aluejärjestö tuo Tärräysten iltamiin yhdentoista (11) minuutin pituisen ohjelmakokonaisuuden ­ ohjelma kootaan mukaan lähtevien yhdistysten esityksistä, ja tarkoituksena on, että jokainen lähtijäyhdistys kantaa kortensa kekoon ­ iltamaohjelmia voi vielä hioa Tärräysten Iltamaverstaassa ammattiohjaajan kanssa Ohjelmassa Tulopäivänä Majoittuminen ja tulokahvit klo 14.30 alkaen Avajaiset klo 15.30 Aluejärjestöjen välinen puhujakilpailu klo 16-17 Päivällinen klo 17 Lauluilta ja tanssit klo 20 alkaen Hinta · Ryhmille myyntihinta 119,00 /hlö · täysihoitolisä 11,00 /hlö/vrk · 1hh lisä 20 /vrk (hyvin rajoitetusti) Hintaan sisältyy · Majoitus 2hh · Aamiainen x 2 · Päivällinen x2 · Kahvi x 3 Toisena päivänä Aamupala klo 7.30-9.30 Toiminta- ja tietopajoja klo 10-17 Kulttuuri ja retkeilypäivät 2011: Mihin myö sit männää? Liikunnallista iloittelua sisällä ja ulkona Tärräysten kilpailuista (puhujakilpailu, käsityökilpailu ja karaoke) toimitetaan yksityiskohtaiset ohjeet helmikuun yhdistyspostissa. Taloussihteerin tarinoita taloudesta L Eläkeläiset ry:n valtuuston kokous viitettä maksua suoritettaessa. Jos olet muuttanut, muistathan ilmoittaa uuden osoitteesi järjestön tietoon. Tässä helmikuun helmiä eli jäsenmaksut maksuun omalla viitteellä ajoissa tai jos olet maksanut kerhossa, taloudenhoitaja laittaa töpinäksi ja toimittaa nimilistan viipymättä jäsensihteerille sekä tilityksen järjestön tilille. Laittakaa kysymyksiä, hyviä vihjeitä ja vinkkejä taloudenhoidon saralta taloussihteerille joko järjestön postiosoitteeseen tai sähköpostiin anitta.koski@elakelaiset.fi uet juuri palstaa, jollaista Eläkeläinen-lehdessä ei vielä ole ollut. Taloutta on tosin käsitelty monelta kantilta, mutta tämän palstan tarkoituksena on palvella Sinua, Eläkeläiset ry:n jäsen, sekä myös kaikkia yhdistyksiämme taloudenhoidon saralla. Nimenomaan palvella siten, että tältä palstalta löytyisi tietoa, miten parhaiten ja edullisimmin hoitaa pankkiasioita. Saada vinkkejä pankkimaailmassa tapahtuvista muutoksista, jotka koskevat meitä kaikkia, jotka maksamme laskuja, nostamme rahaa, siis liikuttelemme rahaa joko käteisellä tai kortin muodossa. Palsta hakee vielä itseään. Millainen siitä seuraavissa lehdissä tulee, siinä voitte te, kaikki lukijat, olla mukana. Lähettämällä kysymyksiä ja antamalla palautetta saamme varmasti kootuksi asioita, joiden tietäminen auttaisi meitä paremmin ja ehkä helpommin suoriutumaan jokapäiväisestä taloudenhoidostamme. Helmikuuta taivaltaessamme meitä erityisesti kiinnostaa, miten parhaiten saamme jäsenmaksut oikein mak- setuksi, jotta lehti tulee jäsenelle jatkossakin ja muutkin jäsenedut ovat jäsenen saavutettavissa. Jäsenmaksulaskut tipahtavat postiluukusta helmikuun aikana. Jäsenmaksuhan on 12 euroa ja sen maksaminen tapahtuu parhaiten käyttäen viitteellistä suoritusta, joka on edullisin ja jota tapaa suurin osa jäsenistöstä käyttää. Hinta on 5 senttiä , mutta mikäli unohtaa viitteen, hinta on kymmenkertainen eli 50 senttiä. Muutamat yhdistykset keräävät jäsenmaksuja esimerkiksi kerhossa, jolloin taloudenhoitaja tilittää maksut järjestön tilille. Nämä jäsenet eivät enää saa jäsenmaksulaskua, mikäli vain tilitys (nimiluetteloineen) on ehtinyt riittävän ajoissa jäsensihteerille. Mikäli esimerkiksi aviopari maksaa molempien jäsenmaksun samalla viitteellä, eivät toisen maksut kirjaudu maksuksi, vaan jääät avonaiseksi. Näitä on vuosittain kymmeniä. Helpottaa huomattavasti jäsensihteerin työtä, mikäli käytetään jäsenen omaa Järjestön valtuuston sääntöjen 12 §:n mukainen varsinainen kokous pidetään 18.­19.5.2010 Kylpylähotelli Kuntorannassa Varkaudessa. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 §:n asiat. Jäsenyhdistykset (paikallisyhdistykset ja aluejärjestöt) voivat tehdä esityksiä valtuustolle. Valtuustolle osoitetut kirjalliset esitykset pyydetään toimittamaan järjestön toimistolle 8.3. mennessä, kuitenkin viimeistään 17.3.2010 kello 16.00. Sääntöjen edellyttämä ennakkoilmoitus kokouksesta postitetaan jäsenyhdistyksille 28.1. ja valtuuston jäsenille ja 2.2.2010. Varsinainen kokouskutsu ja kokousasiakirjat lähetetään valtuuston jäsenille 29.4.2010. Eläkeläiset ry:n hallitus 21.1.2010 Kalevi Kivistö puheenjohtaja Hannu Partanen toiminnanjohtaja ANITTA KOSKI
• 4 - Nro 1 helmikuu 2010 ELÄKELÄINEN Ikääntymispolitiikan virikeaineisto 1/2010 Eläkeläiset ry uudistaa Ikääntymispolititisen asiakirjan, joka on tärkein järjestön toimintaa ohjaava ohjelmallinen asiakirja. Uuden asiakirjan hyväksyy järjestön valtuusto keväällä 2011. Uusi ohjelma valmistellaan demokraattisesti ja keskustellen. Keskustelun pohjaksi laaditaan virikeaineistoja, jotka lähetetään yhdistyksille yhdistyspostissa ja julkaistaan hieman lyhennettyinä Eläkeläinen-lehdessä. Aineistoja laaditaan muun muassa omaishoidosta, eläkepolitiikasta, verotuksesta, kulttuuritarjonnasta, ikäihmisistä mediassa ja ikäihmisistä yhteiskunnallisena voimavarana. Ohessa julkaistaan virikeaineistoista ensimmäinen. Aineisto on jo lähetetty yhdistyksille, jotka ovat saaneet myös tarkemmat ohjeet sen käsittelystä. Yhdistykset voivat lähettää mielipiteensä ja esityksensä Eläkeläiset ry:n toimistoon. Jos haluat osallistua keskusteluun, seuraa yhdistyksesi ilmoituksia ja käy kerhoissa ja muissa tilaisuuksissa. Voit lähettää mielipiteesi ja esityksesi myös suoraan Eläkeläiset ry:hyn sähköpostitse osoitteella anu.maki@elakelaiset.fi tai kirjeessä osoitteella Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki. Kuoreen tulee kirjoittaa sana Ikäpolitiikka. palveluita, osa molempia. Kaikki omaishoidon tukea hakevat eivät pääse sen piiriin eikä määrärahojen riittävyydestä ole takeita loppuvuodesta. Vanhojen ihmisten hoiva on muuttunut perheen sisäisestä asiasta yhteiskunnalliseksi kysymykseksi. Omaishoito n toimintatapa, jossa sekoittuvat julkinen ja yksityinen, palkallinen ja palkaton hoiva. Vanhusten hoidon ja hoivan järjestämisestä on tullut yhä kuumempi kysymys vanhojen ihmisten lukumäärän kasvaessa länsimaissa. Väestöllinen huoltosuhde (työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien, alle 15-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat, summa jaetaan työllisten määrällä ja kerrotaan sadalla) muuttuu Suomessa nopeasti. Vuonna 1990 Suomen huoltosuhde oli 48,6, vuonna 2000 49,1, ja ennusteen mukaan se kohoaa vuoteen 2030 mennessä 69,9:ään. Raja perheen/omaisten vastuun välillä ja yhteiskunnan/kunnan vastuun välillä on muuttunut niin lainsäädännössä kuin ihmisten mielissäkin. Omaishoidon lähtöoletuksena on perheen halukkuus hoitaa omaistaan. Suomalaisten arvot ja asenteet näyttävät vastaavan oletukseen, koska hoitohalukkuutta on enemmän kuin kunnat pystyvät rahoittamaan. Omaishoito on perheiden antamaa hoivaa, vaikka laki ei edellytä hoidettavan ja hoitajan välistä sukulaisuussuhdetta. Kaikki omaishoidon kehittämiseen tähtäävät poliittiset toimet kertovat siitä, että omaiset nähdään yhteiskunnassa hoivaa tuottavana resurssina. Perheen halu ottaa hoivavastuuta perustuu hoidettavan arjen jatkuvuuden mahdollistamiseen ja tämän ja perheen itsemääräämisen säilyttämiseen hoitoa koskevissa asioissa. Yhteiskunnan intressi on mitä selkeimmin taloudellinen, rahansäästö. Omaishoito on halpa tapa tuottaa hoivaa. Vuonna 2006 tuetun omaishoidon on arvioitu säästäneen yli 11 600 pitkäaikaishoitopaikkaa: kun laitoskuukausi maksoi noin 3000 euroa, maksettiin omaishoitajalle keskimäärin 300 euroa kuukaudessa. Omaishoidon edullisuus perustuu omaisten työn pieniin korvauksiin ja puuttuvaan sosiaaliturvaan. Omaishoito ei ole saanut kunnissa vakaata asemaa osana palvelujärjestelmää. Usein omaishoitoon varatut määrärahat loppuvat kesken vuotta. Omaishoitoperheissä tämä luo epävarmuutta kotihoidon jatkuvuudesta. Alibudjetointi myös estää uusien omaishoitosopimusten syntymistä. Omaishoitosopimuksissa sopijapuolia on kolme: hoidettava, kunta ja hoitaja. Kunnalla on sopijapuolena kaikkein vahvin asema. Se pystyy pitkälti määrittelemään niin hoitokorvauksen tason kuin sopimukseen liitettävien palvelujenkin tason. Hoidettavan asema sopijana on heikoin. Kyse on pääosin vanhoista ihmisistä, jotka ovat riippuvaisia hoitajistaan ja joiden kyky valvoa sopimuksen toteutumista on rajallinen. Sopimuksistapuuttuu ennakoivuus l. ajatus siitä, mitä tehdään jos hoitaja uupuu tai hoitotilanne muutoin muuttuu, miten omaishoitoa ja sen laatua seurataan sekä miten varmistetaan omaishoitajalle riittävä tuki hoivatyössä. SATA-komitea ehdottaa, että: ­ hoitotarpeen arvioimiseksi laaditaan arviointilomake: se yhdenmukaistaisi kirjavaa arviointimenettelyä ja parantaisi kansalaisten yhdenvertaista kohtelua asuinpaikasta riippumatta, ­ omaishoidon tuki siirretään Kelan maksettavaksi: rahoitusvastuu siirtyisi valtiolle, kustannusneutraalius julkisen sektorin kesken toteutetaan esimerkiksi valtionosuuksia tarkistamalla, ­ hoitotuesta ja omaishoidon tuesta muodostetaan yksi kokonaisuus: hoitotuki yhdistäisi nykyisen hoitotuen ja omaishoidon tuen sekä sisältäisi hoito-osan ja omaishoito-osan. SATA-komitean ehdottaman hoitotuen osat olisivat seuraavia: ­ pitkäaikaiselle hoidettavalle maksettava kolmetasoinen hoitoosa, ­ erityiskustannusten perusteella maksettava kiinteämääräinen erityiskustannusosa, ­ omaishoitajalle hoitopalkkiona maksettava kaksitasoinen omaishoito-osa, ­ sitovasta hoidosta vastaavien omaishoitajien oikeus vapaaseen, ­ Kelan kunnalle maksama korvaus omaishoidon vapaan aikana järjestetyistä korvaavista palveluista. Komitean mielestä valtion maksaman omaishoidon tuen ohella olisi edelleen mahdollista, että kunnat maksavat tarpeelliseksi katsottuja lisiä omaishoidon tukeen. Komi-tea ehdottaa lisäksi invalidivähennyksen poistoa ainakin osalta sen saajista. Komitea ehdottaa lisäaikaa, jotta lainvalmistelua varten ehdittäisiin tekemään erillisselvitys kustannusvaihtoehdoista. Uudistuksen toteutuminen jäänee seuraavalle hallituskaudelle. Komitea sivuttaa omaishoitajien jaksamista tukevat toiminnot ja palvelut. Mietinnössä ei pohdita, miten varmistetaan ja seurataan omaishoidon laatua, ehkäistään hoidettavan mahdollista kaltoin kohtelua ja ennakoidaan hoitotilanteessa tapahtuvia muutoksia. Omaishoito Omaishoidon tuesta on vuoden 2006 alusta lähtien säädetty lailla: Laki omaishoidon tuesta (397/2005). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoitolain (3§) mukaan kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos 1) henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa 2) hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palvelujen avulla 3) hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia 4) omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää 5) hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva ja 6) tuen myöntämisen voidaan arvioida olevan hoidettavan edun mukaista. Omaishoidon tuella tarkoitetaan kolmiosaista kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Sopimuksen pohjalta omaishoidon tuki kartuttaa omaishoitajan eläkettä, ja kunta on velvollinen ottamaan hänelle tapaturmavakuutuksen. Kunta myös sitoutuu järjestämään hoitajalle lomaa kolme vuorokautta kuukautta kohden. Hoitopalkkio ei kuitenkaan muodosta työsuhdetta kunnan ja hoitajan välille.. Omaishoidon tukeen liittyvät kunnan palvelut voivat olla esimerkiksi kodinhoitoapua, tukipalveluja, kuten ateria-, kylvetys-, asiointi-, turva ja kuljetuspalveluja, henkilökohtainen avustaja, apuvälineitä, päivä- tai lyhytaikaishoitoa sekä kotisairaanhoitoa ja muita terveydenhuoltopalveluja. Kunnat tarjoavat esimerkiksi palveluseteleitä korvaamaan vapaapäiviä. Laissa korostetaan, että paitsi hoidettavalle palvelut voi olla tarpeen suunnata myös hoitajalle. Palvelujen avulla voidaan tukea hoitajan jaksamista sekä opastaa tätä hoitotyöhön. Omaishoidon nykytilanne Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 300 000 omaishoitajaa, joista omaishoidon tuen piirissä on vajaat 35 000. Enemmistö hoidettavista kärsii toimintakyvyn heikkenemisestä ja/tai pitkäaikaisesta fyysisestä sairaudesta tai vammasta. Kolme neljäsosaa omaishoitosopimuksella hoidettavista tarvitsee apua ympäri vuorokauden tai jatkuvasti. Omaishoitajista 75 prosenttia on naisia ja lähes 60 prosenttia hoitajista on eläkkeellä; kaksi viidestä omaishoitajasta on yli 65-vuotias ja joka seitsemäs yli 75-vuotias. Hoidettavien enemmistö on yli 65-vuotiaita. Palkkio omaishoidosta on vähimmäismäärältään 1.1.2010 alkaen 374,41 euroa kuukaudessa ja enimmillään vähintään 694,83 euroa kuukaudessa, kun hoito on erityisen raskasta ja lyhytkestoista, esimerkiksi saattohoitoa. Käytännössä lyhytkestoisia hoitosuhteita ei juuri ole. Hoitopalkkio voidaan sopia säädettyä pienemmäksi, jos 1) hoidon ja huolenpidon tarve sekä hoidon sitovuus on vähäistä tai 2) siihen on hoitajan esittämä erityinen syy. Kunnissa on tartuttu viime mainittuun mahdollisuuteen ja palkkioiden vaihtelu on huomattavaa. Osa omaishoitoperheistä saa pelkkää rahallista tukea, osa pelkkiä Lähteet: Kalliomaa-Puha, Laura: Vanhoille ja sairaille sopivaa? Omaishoitosopimus hoivan instrumenttina. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 90, 2007. Salanko-Vuorela, Merja, Purhonen, Merja, Järnstedt, Pia ja Korhonen, Annikki: Selvitys omaishoidon tilanteesta 2006. "Hoitaahan ne joka tapauksessa." Omaiset ja Läheiset ­Liitto 2006. Sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA) ehdotukset sosiaaliturvan uudistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:62 Mietintö luettavissa osoitteessa: http://www.stm.fi/c/document_libr ary/get_file?folderId=1082856&na me=DLFE-10834.pdf Mäki, Anu (toim.): Tukipunos ­ Omaishoidon tukipalveluhanke 2005-2007. Raportti. Eläkeläiset ry 2008. SATA-komitea Sosiaaliturvan uudistamiskomitea (SATA) on tehnyt esityksiä omaishoidon tuesta. Komiteamietinnön lausumat lähtevät ennen muuta talouden ehdoista: omaishoitoa koskevilla muutosesityksillä ei olisi kustannusvaikutuksia. Omaishoidon kehittämisellä tähdätään laitoshoidon tarpeen vähentämiseen sekä vanhusten ja vammaisten itsenäisen ja omatoimisen elämän säilymiseen. Komitea esitää päällekkäisten tukimuotojen kokoamista yhteen. Komitea myös pitää tärkeänä selkeyttää tuen myöntökriteerejä. Kriteerit täyttävällä olisi subjektiivinen oikeus tukeen. Kuntien tehtävänä olisi edelleen omaishoidon tuen tarpeen arviointi valtakunnallisesti laadituin kriteerein.
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2010 - 5 Eläkeläiset ry:n uudet adressit myynnissä Eläkeläiset ry:n uudet onnitteluja suruadressit ovat tulleet myyntiin. Ainutlaatuiset adressit ovat täysin järjestön omaa työtä. Niiden pohjana olevat valokuvat on ottanut Suonenjoen Eläkeläiset ry:n jäsen Anneli Nikulainen. Onnitteluadressissa on kukka-asetelma valo- ja kangastaustan edessä. Kankaan valoleikki jatkuu adressin pohjavärissä. Suruadressin kuva on syksyisestä, lempeän surumielisestä suomalaisesta järvimaisemasta. Kummankin adressin hinta kirjekuorineen on 10 euroa. Adresseja voi tilata järjestön toimistonhoitajalta Puh. 020 743 3610 Sähköpostitse tuija.aali@elakelaiset.fi Myyntiin myös yhdistyksille ja jäsenille Uunituoretta Rukiista ruokaa saa helmikuun lopulla Eläkeläiset ry:n tarina- ja juhlakirja ilmestyy helmikuun lopulla, mutta sitä voi jo nyt tilata ennakkoon järjestön toimistosta. Kirjan nimeksi valikoitui monista hyvistä tarjokkaista Rukiista ruokaa ­ eläkeläisten tarinoita. Nimen alkuosa on poimittu heinäveteläisen Aune Marjon mainiosta lapsuusmuistosta. ­ Vaikka kirjan tarinat ovat hyvin erilaisia, niitä yhdistää rukiisuus. Toivottavasti tarinat ovat myös lukijoiden mielestä maukkaita ja ravitsevia, sanoo kirjan toimituskunnan sihteeri Pekka Isaksson. Eläkeläiset ry kutsui 50-vuotisjuhlansa kunniaksi järjestön jäseniä kirjoittamaan tarinoita ja muisteluksia. ­ Halusimme yhden tarinan sijasta kuulla monta tarinaa, eläkeläisten itsensä kirjoittamaa tarinaa ja muistelusta omasta ja ikätoveriensa elämästä, lapsuudesta ja nuoruudesta, arjesta ja työstä, kasvamisesta ja vanhenemisesta, iloista ja suruista, rakkaudesta ja kuolemasta ­ kaikesta mitä ihmisen osaan kuuluu. Kutsuun vastattiin. Käsikirjoituksia tuli yli 50 kirjoittajalta, satoja sivuja. Eläkeläiset ry:n hallituksen nimeämällä toimituskunnalla oli pelkästään kirjan tekstien valitsemisessa kova, mutta antoisa työ. Toimituskuntaan ovat kuuluneet Kauko Aaltonen, Matti Mäkinen, Pirjo Rosengren ja sihteerinä Pekka Isaksson. Kirjan on toimittanut free lancer toimittaja Juha Drufva. Drufva on tehnyt suuren työn kirjan toimittamisessa. Kirjan on kuvittanut taiteilija Kaarina Goldberg, jonka Eläkeläinen-lehden lukijat tuntevat muun muassa Senni ja Safira -sarjakuvasta. Kirjaan valittuja tekstejä on lähes 200 sivun verran: muisteluksia, pieniä kiistakirjoituksia, elämäkerran katkelmia, runoja, novelleja, monenlaisia tarinoita. Tekstejä täydentävät valokuvat, joista osa on kirjoittajien lähettämiä ja osa Eläkeläinen-lehden arkistosta. ­ Kaikki toimituskunnalle lähetetyt kuvat ja tekstit ovat arvokkaita, nekin joita ei julkaista kirjassa. Kirjan toimittaja Juha Drufva on käyttänyt tekstejä kirjoittaessaan kirjan jälkisanat. Näistä teksteistä ja kuvista muokattavia juttuja julkaistaan tulevaisuudessa myös Eläkeläinen-lehdessä, Isaksson sanoo. Kirjan myyntihinta on 18 euroa. Yhdistykset ja jäsenet voivat tilata sitä myyntiin 15 euron hinnalla, jos tilauksen kappalemäärä on vähintään 5. Kirja julkistetaan 25.2. Helsingissä Pressiklubilla pidettävässä tilaisuudessa. Sen jälkeen kirjaa ryhdytään postittamaan tilaajille. Tilauksia voi tehdä järjestön toimistonhoitaja Tuija Aalille Puh. 020 743 3610, sähköpostitse tuija.aali@elakelaiset.fi Rukiista ruokaa -kirjan on kuvittanut Kaarina Goldberg.
• 6 - Nro 1 helmikuu 2010 ELÄKELÄINEN Tampereella kokeillaan ihmekonetta ikäihmisten tueksi Pentti Päiväläinen on kytkenyt Ikälinjan monitorin omaan televisioonsa, jotta näkisi tarvittaessa kuvan isompana, sillä hänen testikappaleekseen sattui pieniruutuinen monitori. Kamera on kiinnitetty tv-monitorin päälle ja mikrofoni on lattialla. T ampereella on käynnissä ikäihmisten kotona asumisen tueksi merkittävä teknologinen hanke: kameralla ja mikrofonilla varustetun monitorin avulla saadaan kuva- ja keskusteluyhteys omaisiin, ystäviin tai vaikkapa päivystävään sairaanhoitajaan. Kuvayhteyden kautta tarjottavia palveluja kutsutaan Ikälinjaksi. Henkilökohtaisten kontaktien lisäksi Ikälinja tarjoaa muun muassa yleistä terveysneuvontaa, erityisryhmille räätälöityä seniorivalmennusta, ohjattuja jumppatuokioita, keskustelu- ja lukupiirejä sekä uutisia ja tietoa kaupungin palveluista ikäihmisille. Asiakkaan ei tarvitse tuntea tietotekniikkaa, sillä kuvayhteys toimii helpolla kosketusnäytöllä: sormella hipaistaan monitorissa sitä kuvaa, mihin halutaan yhteys. Kysymys on siis eräänlaisesta kuvapuhelimesta sillä erotuksella, että Ikälinjan kuvayhteyden kautta voi kokonainen ryhmä "kokoontua" keskustelemaan itseään kiinnostavista asioista. Tällöin monitorissa näkyvät kaikki keskusteluun osallistuvat henkilöt, ja kaikki kuulevat kaikkia. EU-maiden yhteinen hanke Ikälinjan palveluita tuottaa Tampereen kaupungin hallinnoima T-Seniorit ­hanke, ja hankkeen tekninen toteuttaja on Videra Oy. T-Seniority on seitsemän EU-maan yhteinen projekti, jonka muut osallistujat ovat Espanja, Italia, Ranska, Kreikka, Kypros ja Iso-Britannia. ­ Kaikissa hankemaissa on tavoitteena parantaa ikäihmisten elämänlaatua ja tukea heidän kotona selviytymistään mahdollisimman pitkään tarjoamalla kotiin muun muassa erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluja vuorovaikutteisen kuvayhteyden avulla, selvittää hankkeen projektisuunnittelija Mia Vaelma. Vuonna 2008 alkaneen hankkeen alussa laitteita testattiin tamperelaisissa palvelu- ja päiväkeskuksissa. Näiden yhteispisteiden lisäksi valittiin 40 hengen pilottiryhmä, johon kuuluu muun muassa kaupungin päivätoiminnan asiakkaita, erikoissairaanhoidosta tai laitoshoidosta kotiutuvia henkilöitä ja kotona asuvia pitkäaikaissairaita. Lisäksi Ikälinja tarjoaa venäjänkielisiä palveluita paluumuuttajille. Lait- teen avulla asiakkaat voivat olla kuvayhteydessä vaikka toisessa maassa asuviin omaisiinsa, jos näillä on käytössä web-kameralla ja mikrofonilla varustettu tietokone. ­ Tätä varten omaiset voivat saada tietokoneeseensa ladattavan ohjelman ja käyttäjätunnukset. Nämä kahdenkeskiset keskusteluyhteydet ovat suojattuja, kuten myös kahdenkeskiset kes- kustelut sairaanhoitajan tai sosiaalityöntekijän kanssa, painottaa Vaelma. Yksi suosituimmista Ikälinjan palveluista on Terveyslinja, jonka kautta asiakas saa muun muassa yhtey- den 24 tuntia vuorokaudessa päivystävään sairaanhoitajaan. Terveyslinjan palveluista huolehtii hankkeessa Tampereen yhteistyökumppani Medineuvo Oy, joka on yksityinen terveydenhuollon Projektisuunnittelija Mia Vaelma (oik.) Tampereelta ja projektipäällikkö Päivi Suikki Lahdesta neuvottelevat projektin etenemisestä kuvayhteyden kautta.
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2010 - 7 Ahmaoja vetää Lohjan Seudun Eläkeläisiä Lohjan Seudun Eläkeläiset valitsi syyskokouksessaan puhenjohtajaksi edelleen Leila Ahmaojan. Varapuheenjohtajaksi valittiin Tuula Mårdh. Johtokuntaan tulivat valituiksi Matti Ollikainen , Heikki Viljanen , Anna-Liisa Kumpulainen , Ulla Lassila , Terttu Hietala ja Silja Ojansuu. Varalle valittiin Kirsti Vainio , Tuulikki Kinnari ja Pirkko Taavitsainen. Järjestäytyimiskokouksessa valittiin henkilöt eri ryhmien vetäjiksi: Matkavastaavana jatkaa Leila Ahmaoja ja hän hoitaa myös jäsenasiat ja tiedottamisen.Tuula Mårdh valittiin taloudenhoitajaksi ja tanhuohjaajaksi, sihteeriksi Ulla Lassila, käsityövastaavaksi Ulla Lassila apunaan Anna-Liisa Kumpulainen. Uudeksi emännäksi valittiin Aini Salminen. Järjestysmiehet ovat Matti Ollikainen ja Heikki Viljanen, arpavastaava Tuula Mårdh. Kokoonnumme tiistaisin Lohjan työväentalolla klo 9.00­15.30. Jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti erilaisiin tapahtumiin. Menneen ajan markkinoille tehtiin paljon työtä , josta saatu tuotto oli jälleen kerran loistava. Leila Ahmaoja Sinikka Holm toivoo Valkeakoskella asuvan tyttärensä saavan tietokoneeseensa Ikälinjan liittymän, jottei tämän tarvitsisi huonoilla ilmoilla ajaa Tampereelle äitiään tapaamaan. ­ Ei kuvayhteys silti vähennä ihmiskontaktien määrää, vaan voi jopa lisätä niitä. Holm kiittelee "ihmekoneen" helppokäyttöisyyttä. Hän on varma, että kaikki oppisivat käyttämään sitä. ­ Ikävää vain, että tämä kokeilu loppuu jo ensi kesänä, sillä tällainen yhteys pitäisi ehdottomasti saada kaikkien vanhusten ja vammaisten kotiin. Sinikka Holm käyttää palapelin palojen siirtelemiseen näppärää karttakeppiä, koska sormista jää ruudulle rasvaisia sormenjälkiä. virtuaalipalveluihin erikoistunut yritys. Päivystyksen lisäksi Medineuvon henkilökunta antaa Ikälinjalla terveysneuvontaa ryhmille ja henkilökohtaista seniorivalmennusta. sairaanhoitajan kanssa kuvayhteyden otosta päivittäin tiettyyn kellonaikaan, jotta tämä muistuttaisi lääkkeenotosta tai tarkistaisi yleisvoinnin. Tämä lisää yksin elävien vanhusten turvallisuuden tunnetta. Suikki painottaa, että kuvayhteydellä ei suinkaan ole tarkoitus vähentää esimerkiksi kotikäyntien määrää, vaan olla niiden lisänä, jos kotihoidon resurssit eivät riitä kaikkiin tarvittaviin kotikäynteihin. betesta jo yli 30 vuotta, ja kolme vuotta sitten hänellä oli aivoinfarkti, josta kuitenkin toipui hyvin. Hän tutustui Ikälinjaan Takahuhdin palvelukeskuksessa. ­ Ajattelin heti, että haluan tuollaisen kotiini. Tällainen yhteys on hyvä, jos ei pysty itse lähtemään hoitamaan asioita. Jos tulee hätä, niin hipaisee vain monitoria, ja heti sieltä kysytään, tarvitaanko apua. Kyllä se antaa turvallisuuden tunnetta. Päiväläinen itse on hyväkuntoinen, sillä hän liikkuu paljon ja noudattaa tarkkaa ruokavaliota. Ikälinjalla hän osallistuu mielellään terveysneuvontaan, jonka osallistujat jakavat kokemuksiaan ja vinkkejään eri sairauksien hoidosta. Lisäksi hän osallistuu kerran viikossa lähetettävään jumppatuokioon. tuu myös seniorivalmennusryhmään, jossa 6-8 ihmistä kokoontuu viikoittain kuvayhteyden avulla keskustelemaan kaikesta maan ja taivaan väliltä. Kun yksi osallistujista kertoi potevansa yksinäisyyttä, koska ei huimauksensa vuoksi halua poistua ollenkaan kotoaan, Holm houkutteli hänet mukaansa vetämäänsä Pirkanmaan aivohalvaus- ja afasiayhdistyksen askartelukerhoon. Nyt Holmin uusi tuttava käy innokkaasti yhdistyksen tilaisuuksissa. ­ Tiedän, että meitä aivohalvauskuntoutujia on paljon yksin kotona. Tällainen yhteys olisi kaikille hyvä. Se parantaisi kotona selviytymistä ja saisi uusia kontakteja. ­ Ja jos tulee vaikka ruusu jalkaan, voin näyttää sitä sairaanhoitajalle ja varmistaa epäilyni, nauraa Sinikka. Kotikäynnit eivät vähene ­ Seniorivalmennuksessa tuetaan asiakkaan omia valmiuksia pitkäaikaissairautensa hallinnassa, ja asiakkaalla on aina sama valmentaja. Kuvan kautta sairaanhoitaja näkee hyvin asiakkaan yleistilan ja voi arvioida hoidon tarpeen, selvittää haastatteluun kuvayhteyden kautta Lahdesta osallistunut Medineuvon projektipäällikkö Päivi Suikki. ­ Asiakas voi myös sopia Tornionseudun Eläkeläiset paheksuu Lapin Kultaa Tornionseudun Eläkeläiset ry on ottanut kantaa Lapin Kullan lopettamisuhkaan ja työpaikkojen puolesta. Moni yhdistyksemme jäsen on ollut siellä töissä. Heidän jäädessään eläkkeelle lapset ovat jatkaneet Lapin Kullan palveluksessa. Nyt jäävät hekin työttömäksi. Yhdistys valitsi syyskokousessa vuodelle 2010 toimihenkilöt: puheenjohtajaksi Kalle Keränen ja varapuheenjohtajaksi Erkki Herala , sihteeriksi / tiedottajaksi Veijo Tikkala, taloudenhoitajaksi / jäsensihteeriksi Nanni Manninen, matkavastaavaksi Irja Salmi, arpavastaavaksi Elvi Kurttio. Muut johtokunnan jäsenet ovat Vappu Huuki, Jouko Haapakoski, Elma Juntto, Ritva Keränen ja varalta Tyyne Pelttari Veijo Tikkala Vertaistukea terveysneuvonnasta Pentti Päiväläinen, 73 v., sai laitteen kotiinsa viime keväänä. Päiväläinen on sairastanut kakkostyypin dia- Helppokäyttöinen laite Terveyteen liittyviä ohjelmia Sinikka Holm seuraa tiiviisti, ja kerran kuussa hänellä on henkilökohtainen kuvayhteys Terveyslinjan sairaanhoitajaan, jonka kanssa voi keskustella kaikesta omaan terveyteensä ja sairauksiinsa liittyvistä asioista. Sinikka sairastui vähän aikaa sitten diabetekseen ja hänellä on myös verenpainetauti, joka on onneksi hallinnassa. Lisätietoja: http://tseniority.idieikon.com/ http://www.tampere.fi/tampereinfo/projektit/ hyvinvointipalvelut/vipu/tseniorit.html http://www.medineuvo.com/fi/tseniority.php Projektisuunnittelija Mia Vaelma mia.vaelma@tampere.fi 040-800 4634 Projektipäällikkö Päivi Suikki paivi.suikki@medineuvo.com Uusia ystäviä kuvayhteyden kautta Sinikka Holm käyttää monipuolisesti Ikälinjan palveluita. Hänen toinen kätensä on toimintakyvytön 20 vuotta sitten tapahtuneen aivohalvauksen jäljiltä, mutta toisella kädellä käy näppärästi palapelin kokoaminen tai pasianssin pelaaminen ruudulla. Sinikka Holm osallis- Teksti ja kuvat: IITA KETTUNEN iitak@saunalahti.fi
• 8 - Nro 1 helmikuu 2010 ELÄKELÄINEN Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen: "Nykyään Suomessa on enemmän tabuja kuin Kekkosen aikana" ­ Meillä halutaan olla amerikkalaisia tai eurooppalaisia, Venäjällä arvostetaan venäläistä kulttuuriperinnettä, joten tässä mielessä kulttuurinen raja Venäjään päin on selkeä, Timo Vihavainen pohdiskelee. T imo Vihavainen (s. 1947) on ollut Venäjän tutkimuksen professori Helsingin yliopistossa vuodesta 2002, ja yliopistossa töitä löytyi ensi kerran jo vuonna 1977. Tosin viisi vuotta vierähti myös peruskoulunopettajana ja kaksi vuotta Suomen Pietarin instituutin johtajana. Vuosina 197273 hän oli tutkijastipendiaattina Moskovan yliopistossa. ­Savonlinnan yhteiskoulussa ollessani kävimme ehdotuksestani luokkaretkellä Leningradissa. Vuonna 1963 se oli eksoottinen matka. Nähtävyydet olivat mahtavia. Tunnelma oli kaupungissa hyvin toisenlainen kuin Suomessa. Nuoret juttelivatkin ihan mielellään, vaikka kielitaito ei riittänyt kovin pitkälle. Isäni oli vankka kepulainen. Hän oli perustamassa Suomi-Neuvostoliitto-Seuran osastoa, koska katsoi, ettei Suomen ja Neuvostoliiton suhteita pidä antaa kommunistien monopoliksi. Innostuin venäläisestä kulttuurista, koska ensivaikutelmani 16-vuotiaana oli myönteinen. ­ Yliopistossa Osmo Jussila veti venäjän kielen harrastuspiiriä, ja vähitellen opin sitten venäjää. Hallitsen kohtalaisesti myös saksaa ja ranskaa, jotka ovat turistimatkoilla olleet tarpeen. Lukiossa opiskelin latinaa, joka on ollut kielten opiskelussa hyvä pohja. Olen tyytyväinen kun poikani otti latinan valinnaiseksi kieleksi. Hän on ollut Pietarissa vaihto-oppilaana ja lähtee Kiinaan oppimaan kieltä. Itsekin harrastan kiinan kielen opiskelua. Olen pyrkinyt tutustumaan aika moneen erilaiseen kulttuuriin, ja silloin kielen osaaminen on tärkeää. Kirjoitat uusimmassa teoksessasi "Länsimaiden tuho" (Otava) hyvin kriittiseen sävyyn suomalasien ja eurooppalaisen kulttuurin nykymenosta. Onko Suomessa tapahtumassa samantyyppinen romahdus ja yhteiskunnallisten rakenteiden purkautuminen kuin Venäjällä 1990-luvulla Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen? ­ Sanoisin, että Suomessa meneillään oleva kehityssuunta poikkeaa Venäjän tapahtumista melkoisesti. Venäjähän on tulossa mukaan eurooppalaiseen elämänmenoon. Meillä halutaan olla amerikkalaisia tai eurooppalaisia, Venäjällä arvostetaan venäläistä kulttuuriperinnettä, joten tässä mielessä raja Venäjään päin on selkeä. Toisaalta USA ja Venäjä muistuttavat toisiaan varallisuuden jakaantumisen ja tulonjaon suhteen yhä enemmän. Suomessa on myös meneillään tulo- ja varallisuuserojen kasvu, koska suuryritysten johtajille jaetaan aivan tolkuttomia palkkioita ja bonuksia. Tämä korkeiden tulojen ihannointi tuli meille amerikkalaisen globalisaation kylkiäisenä. Vapaakauppa-ajattelu muistut- taa uskonnollista herätystä. Islamin nousu tuli yllätyksenä Tarvitseeko eurooppalainen ja länsimainen kulttuuri kriisiapua? Nythän sitä jaetaan avokätisesti finanssikeinottelijoille ja suuryrityksille. ­ En osaa sanoa, mitä pitäisi tehdä tai auttaako siihen mikään poppakonsti vai onko muutos peruuttamaton. Historia ei jatku suoraviivaisesti, vaan nopeitakin poikkeamia uusille urille tapahtuu. Kun tutkii, mitä ihmiset ajattelivat 30 vuotta sitten, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ei sieltä juurikaan löydy tarkkoja ennusteita tämän päivän maailman ja kulttuurin ilmiöihin. Esimerkiksi Internet oli 30 vuotta sitten tuntematon tulevaisuuden visio. Myöskään näin laajaa maailmanlaajuista muuttoliikettä ei osattu arvailla. Myös islamin nousu on tullut yllätyksenä. ­ Itse vastasin 1960-luvulla tenttikysymykseen ideologioiden ehtymisestä, että ideologioiden ehtyminen on selkeä seuraus rationalismin etenemisestä. Esimerkiksi tulonjako voidaan hoitaa tasapuolisesti rationaalisen tiedon avulla niin, ettei työtaisteluja tulonjaon vuoksi tarvitse enää käydä. Antti Eskola oli merkittävä vaikuttaja 1960-luvulla tämänkaltaisen rationaalisen ajattelun edistäjänä. Yrjö Ahmavaaran lanseeraama kyber- netiikka oli toinen rationaalisuuden sanansaattaja. Nyt voimme nähdä, etteivät asiat kuitenkaan ole menneet eteenpäin rationaalisen ajattelun suunnitelmien mukaisesti. Vihavainen muistuttaa, että tämän päivän opiskelija-sukupolvelle esimerkiksi Neuvostoliitto näyttäytyy heille kaukaisena menneisyytenä, koska osa heistä on syntynyt Neuvostoliiton hajoamisen ja Berliinin muurin kaatumisen jälkeen. Kiinnostus Neuvostoliiton ja Venäjän historiaan on kuitenkin kasvamaan päin ja vapaaehtoisia osallistujia seminaareihin riittää. Kansalaisopistoissa Venäjä-teema on suosittu varsinkin eläkeläisten keskuudessa. Vihavainen kertoo itsekin käyneen useasti kansalaisopistoissa luennoimassa. ­ Voisi sanoa, että Venäjä-teema on eläkeläisten keskuudessa kestosuosikki. Venäjä on lähellä Suomea ja kuitenkin se on kielellisesti ja kulttuurisesti hyvin erilainen kuin oma kulttuurimme. Elämmekö avoimessa yhteiskunnassa? Sen sijaan amerikkalainen nuorisokulttuuri ei ole saanut Vihavaista koskaan innostumaan, vaikka 50-luvulla jo hänen lapsuuden pitäjässään Sulkavalla oli rokkareita. Radiossa ei rockia soitettu, mutta levyiltä tuli hyvinkin tutuksi esi- merkiksi Bill Haleyn "Rock around the clock." ­ Amerikkalaisen nuorisokulttuurin ydin on siinä, että nuoret eivät haluaisi aikuistua. Ostin USA:sta kirjan, joka kuvaa ihmisten infantilisoimista ja siitä syntyvää narsismia. Yllätyin, koska siinä kuvataan hyvin samoja asioita, joista itse kirjoitan kirjassani "Länsimaiden tuho." Korkeakulttuurin ja populaarikulttuurin eroa on pyritty hävittämään. Onko siinä onnistuttu, en ota siihen kantaa. Neuvostoliiton olemassaolon aikana oli muodikasta puhua avoimesta yhteiskunnasta vastakohtana totalitaristiselle Neuvostoliitolle. Onko Suomessa ja Venäjällä siirrytty avoimiin yhteiskuntiin vai pelkästään kauppojen sunnuntaiaukioloaikayhteiskuntaan? ­ Ei suomalainen yhteiskunta ole kovinkaan avoin valinnan yhteiskunta totalitaarisen yhteiskunnan vastakohtana. En näe tapahtuneen laadullista eroa, että Kekkosen ajan Suomi oli diktatuuri verrattuna 2000-luvun vapaaseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Kekkosen ajan henkistä ahtautta ja nykyistä valinnanvapautta on molempia liioiteltu. ­ Sanoisin, että nykyään on Suomessa enemmän tabuja kuin Kekkosen aikana. Kontrolli on monissa asioissa lisääntynyt. Monista asioista ei saa puhua niiden omilla nimillä. USA:ssa ikä on tabu,
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2010 - 9 Yhteistä toimintaa alueilla Kuoleutuuko sivistys? Timo Vihavainen: Länsimaiden tuho. Otava 2009. Runsas velkavetoinen ostovoima näkyi Timo Vihavaisen mukaan 1980­90-lukujen vaihteessa Suomen korkeakulttuurissa, jossa spekulatiivinen sijoittaminen taiteelliselta arvoltaan vaikeasti arvioitavaan maalaustaiteeseen tuli muoti-ilmiöksi. Hallitsevaksi kulttuuri-ilmiöksi tuli lisääntynyt kiinnostus gourmet-ruokiin, viineihin ja vastaavaan tavaraan, jossa brändin hinnan ja valmistuskustannusten välinen ero saattoi olla monikymmenkertainen. Vihavainen suomii kirjassaan "Länsimaiden tuho" karhealla kädellä suomalaisen kulttuurin vallannutta nousukasmaisuutta, jossa korkeakulttuurin tilalle on nostettu elämyspalvelukulttuuri. Lehdistön vakioteemoihin, itsensä hellittelyyn ja elämyspalveluihin kuuluu lapsekkaan mäenlaskun, hieronnan ja erilaisten "seikkailujen" lisäksi seksipalveluja extreme-lajeja, joissa pyritään hankkimaan erikoislaatuisia, kalliita ja ainakin näennäisesti vaarallisia elämyksiä. Ero sivistyneistön ja muun kansanosan väliltä poistui suurten ikäluokkien koulutuksen lisääntymisen myötä. Sanaa "sivistys" ryhdyttiinkin jo 1980-luvulla korvaamaan "koulutuksella:" "Tuskin kukaan julkenee enää 2000-luvun Suomessa kutsua itseään sivistyneeksi. Sen sijaan erityisesti naisten piirissä on vaadittu luonnostaan lankeavaa arvostusta henkilölle, joka on "hyvin koulutettu." Sivistyneistön aiemmin karttamia harrastuksia pop- ja rockmusiikista maratonjuoksuun, jääkiekkoon, jalkapalloon ja nyrkkeilyyn ruvettiin pitämään enemmän tai vähemmän salonkikelpoisina ja niillä suorastaan briljeerattiin. Vihavaisen kirjan nimi juontuu Oswald Spenglerin vuosina 1918­ 22 julkaiseman suurteoksen nimestä "Länsimaiden perikato." Kristinusko tuhosi Rooman kulttuurin asettamalla fanaattisuuden tiedon ja kulttuurin edelle. Fanittaminen ei ennusta hyvää nykyiselle sivistyksellemme enempää kuin uskonnollinen fundamentalismikaan. Vihavaisen kirjan parasta antia ovat hänen pohdiskelunsa eurooppalaisen ja venäläisen kulttuurin välisestä vuorovaikutuksesta, sen puutteesta tai ainakin vajavaisuudesta: "Tietenkään emme tunne tulevaisuutta. Puheet länsimaiden tuhosta ovat siis periaatteessa yhtä tyhjää puhetta kuin puheet sen tulevasta kukoistuksesta. Mutta sen, joka julistaa olevansa optimisti, kannattaa katsoa ympärilleen. Tärkeimmät niistä prosesseista, jotka vaikuttavat länsimaiden vahingoksi, ovat peruuntumattomia. Tämä koskee niin luonnonvaroja, taloutta, genetiikkaa kuin väestötiedettäkin. Aineettomassa mielessä kulttuuri on kovin vahvasti sidottu noihin aineellisiin reunaehtoihin." Vihavainen muistuttaa, ettemme voi todistaa oikeaksi enempää pessimististä kuin optimististakaan skenaariota, koska todistaminen on mahdollista vasta asioiden tapahduttua: "Raskain perustelun taakka jää joka tapauksessa sille, joka haluaa kieltää länsimaiden alamäen, joka on nähtävissä kaikilla aloilla." Hetkellistä kipulääkitystä on runsain mitoin tarjolla mitä moninaisimmin nimikkein niin henkisiin, sosiaalisiin, taloudellisiin kuin kulttuurisiin ongelmiin. Kuinka pitkä niiden vaikutus on, jää nähtäväksi. JUHA DRUFVA Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö ry Puheenjohtaja Pekka Saarnio Ruutikuja 5 D, 00940 Helsinki. Puh. 040 ­ 743 1622 LASKIAISRIEHA Monikulttuurinen laskiaisrieha pidetään Vartiokylän työväentalolla ma 15.2. klo 11­14.Tiedustelut Eeva 050 - 3218 837 tai Antti 040 ­ 5276 425 ALUETOIMIKUNTA Aluetoimikunnan kokoukset pidetään 8.2., 12.4. ja 10.5. klo 10.00 palvelukeskus Kinaporin kerhohuone 1-2 40-VUOTISJUHLA Aluejärjestön 40-vuotisjuhla pidetään Kinaporin juhlasalissa pe 16.4. klo 13.00 KEVÄTKOKOUS Kevätkokous pidetään Kinaporin kh. 1:ssä 8.3. klo 10.00. HELOKKIEN KONSERTTI Helokki-kuoron konsertti pidetään la 20.3 Kinaporin juhlasalissa 20.3. klo 14.00. Tied. Meeri 040 -585 3490 ULKOILUPÄIVÄ Aluejärjestön ulkoilupäivä pidetään pe 28.5. Paikka avoin. Tied. Veli 040 ­ 5439 702 ELÄKELÄISRADIO Radio kuultavissa taajuudella 100,3 Mhz joka toinen torstai klo 14.00. Tied. Limppu 0400-602968 Radion aiheista tarkemmin Eläkeläinen-lehdessä. Kuultavissa myös os. www.kslradio.f. KIRJOITTAJAPIIRI Kirjoittajapiiri jatkuu HTS:n kans sa. Tied. Limppu 0400-602 968 TAIDEKERHO ZUTI Kuvaamataidon harrastajat jatkavat Hermannin Kerholla os. Hämeentie 67. 26.1, 9.2, 23.2, 9.3, 23.3 ja 30.3 klo 10.00 Tied. Meeri 040 ­ 585 3490 NEUVONTAPISTE Aluejärjestö pitää neuvontapistettä Hermannin Kerholla 17.2., 10.3., 24.3., 14.4., 28.4. ja 19.5. klo 1316. Os Hämeentie 67 puh. 09 ­ 6940 107 TANSSIRYHMÄ TALLUKKA Harjoitukset jatkuvat tiistaisin klo 8.30­10.30 Kontulan Vanhustenkeskuksessa os. Kontukuja 5. Tied. Hilkka 0500 ­ 506 167 NAISKUORO HELOKIT Harjoitukset jatkuvat Kinaporissa torstaisin klo 09.00. Tied. Meeri 040 ­ 585 3490 NÄYTELMÄHARJOITUKSET Harjoittelemme vanhoja sekä uusia pienoisnäytelmiä. Laulunäytelmän harjoitukset alkavat kesään kuluessa. Tied. Leena 5011 810 KUNTOLIIKUNTA Kuntokampanjan jatkuu 1. jaksolla 1.1.­ 28.5. Kampanjan tarkoitus on aktivoida jäsenistöä liikkumaan 30 minuuttia päivässä. Kuntokorttia saatavissa yhdistyksien ja aluejärjestön tilaisuuksissa. Palkintoina arvotaan 50, 30 ja 20 euron lahjakortit. Tied. Antti 040 ­ 5276 425 Ketään ei voi olettaa liian nuoreksi, vaan kaikki ovat sopivassa iässä. Vanhaksi ei saa nimittää ketään. Kuitenkaan elävässä elämässä kaikkia koskevia normeja ei voi olla olemassa. Jokainen on yhtä hyvä kuin kuka tahansa toinenkin, ellei hieman parempikin. USA koostuu eturyhmistä, joiden loukkaamista jokainen välttelee. Onko demokratialla toivoa enempää Suomessa, Venäjällä kuin Kiinassakaan? Tuleeko aasialainen feodaalikapitalismi kaatamaan eurooppalaisen kulttuurin ja talouden? ­ Kriisi-ilmiöitä demokratian suhteen on. USA on yllättynyt, ettei kaikki olekaan innostuneita demokratiasta. Mikä sitten on oikeaa ja mikä valedemokratiaa? Jotkut väittävät, että Venäjällä vallitsee lumedemokratia, jossa vaaleissa erilaiset puolueet ovat edustettuina, mutta asiat hoidetaan kulissien takana. Ukrainassa sen sijaan väitetään demokratian toimivan, mutta onkohan sekään laadullisesti uusi järjestelmä entiseen verrattuna. -Kansan nimissä pitää nykyään hallita, muuten ei tule mitään. Islam on siinä mielessä poikkeus, että islamilaiseen ajatteluun ei demokratia kuulu, vaan teokratia on johtava periaate. Se tarkoittaa kuitenkin käytännössä heimon, suvun ja klaanin keskeisyyttä. Klaanit hallitsevat jumalan nimis- sä ja oikeutuksella. Tasa-arvo jumalan edessä on islamin keskeinen periaate. Mekkaan mennään tasa-arvoisina yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Mitä sen jälkeen tapahtuu, on eri juttu. Tiedolla ja informaatiolla on eroa Olet verrannut informaatiota tiilikasaan, josta ei taloa synny, ellei tiilille osata tehdä jotain. ­ Informaatiota voi kopioida, mutta sen sulattaminen ja tulkinta on vaikeampaa. On oltava metodi, miten informaatiota totuudellisuutta, paikkansa pitävyyttä arvioidaan. Ellei hallitse kokonaisuuksia, kysymys on tekijän päästä reväistyistä näkökohdista, ei tiedosta. ­ Venäjällä on kymmenkunta tulkintaa talvi- ja jatkosodasta. Yksi väittää, että Suomen johto haaveili Suur-Suomen rajaa Uralille. Haluaisin nähdä Cajanderin hallituksen paperit, missä niin sanotaan. Historiaa luetaan usein väärinpäin. Esimerkiksi 1939 vaaleissa IKL sai 8 paikkaa. O.W. Kuusinen piti näitä vaaleja hyvin merkittävinä, mutta jostain syystä vaalitulos ei vaikuttanut hänen historian tulkintaansa. Vihavainen muistuttaa, että historiallisen perinteen relevanssi muuttuu ajan mukana. Nyt ekologiset asiat kiinnostavat enemmän kuin Suomen itsenäistyminen. Asioiden ja tapahtumien painoarvot muuttuvat, siksi jokainen sukupolvi laatii historiasta oman tulkintansa. Historiankirjoitus jättää kertomatta itsestään selvyydet. Usein itsestään selvyydet muuttuvat 50 vuoden kuluessa kummallisuuksiksi. -Sukupuolten tasa-arvoa ei voitu ottaa 50 vuotta sitten historian kirjoittamisessa huomioon, koska käsitettä ei nykymerkityksessä ollut olemassa. Suomen monikulttuurisuus oli tuntematonta 50 vuotta sitten, koska Suomessa ei juurikaan asunut muita kuin suomalaisia, ruotsinkielisiä ja saamelaisia. -Helsingin olympialaisissa 1952 käytiin katsomassa eksoottisen näköisiä tummaihoisia ihmisiä. Opiskellessani Moskovassa 197273, zairelainen opiskelija tuli tapaamaan minua, koska hän halusi nähdä nimenomaan suomalaisen. Hän oli ollut Suomessa kesätöissä, ja hänen mielestään suomalaiset suhtautuivat häneen paljon ystävällisemmin kuin moskovalaiset. Äänekosken Eläkeläiset täyttää 50 vuotta Ääänekosken Eläkeläiset ry juhlii 50-vuotispäiväänsä perinteisellä laskiaisriehalla laskiaistiistaina 16.2. klo 13 Martin Kievarissa. Puheenjohtajana jatkaa Kalervo Toffer, varapuheenjohtajana ja matkavastaavana Helena Tammelin. Johtokuntaan on heidän lisäkseen valittu taloudenhoitaja Eero Kovanen, sihteeri Erkki Honkonen, jäsensihteeri Pirkko Pekkarinen, liikuntavastaava Eila Manninen, käsityövastaava Pirkko Koivu, kuorosihteeri Irja Mäkeläinen, emäntä Airi Majava, emäntä Vilma Nyrönen sekä Pertti Majava, Hannele Hult, Reino Paananen ja Sisko Kautto. Varajäseniksi valittiin emäntä Kaija Pulli, Hilkka Rajala, Helli Raatikainen, Anja Verlin ja Liisa Paananen. Kalervo Toffer Lapinlahdella yhteiset synttärit Lapinlahden Eläkeläisten kerhoissa on keskustelu usein jäsenten syntymäpäivien muistamisesta. Tavallisesti johtokunnan jäsenet ja muut aktiivijäsenet muistetaan, mutta rivijäsenet unohtuvat. Jäsenten yhdenmukaisen kohtelun turvaamiseksi päätettiin järjestää syntymäpäiväkerho, johon kutsutaan kaikki pyöreitä vuosia täyttävät jäsenet. Kutsukirjeen sai 23 jäsentä. Paikalle saapui suurin osa heistä ja runsaasti muita jäseniä. Onnitteluruusut jaettiin, puheenjohtaja piti onnittelupuheen, kakkukahvit juotiin, lauluryhmä esiintyi, runoja ja lauluja kuunneltiin. Lopuksi sovittiin, että tätä hyväksi osoittautunutta tapaa jatketaan uusien juhlakalujen kanssa. Leo Ruotsalainen Teksti ja kuvat: JUHA DRUFVA
• 10 - Nro 1 helmikuu 2010 ELÄKELÄINEN Mitta täynnä kerhotoimintaa L iityimme vaimoni kanssa nelisen vuotta sitten Haukiputaan Eläkeläisiin muutettuamme tänne stadista eläkkeelle jäätyämme. Liityimme Haukiputaan Eläkeläisiin, koska kerho on asuntomme lähellä.Tiesin liittyessäni, että kyseessä on vasemmistoryhmä ja ajattelin ettei se poliittisesti voi olla pahempaa kuin rakennuksilla, jossa tein elämäntyöni luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna parikymmentä vuotta. Siellä Vasemmistoliiton toiminta on selviö. En osaa sanoa. johtuuko nykyisen asuinpaikkani sijainnista eli Haukiputaasta ­ täällähän ovat oikeiston ja vasemmiston voimasuhteet tasan ­ mutta kerhotoiminnassa politiikka näkyy riitaisella tavalla,vaikka se on niin sanotusti kiellettyä. En ymmärrä, miten ihminen voi toimia ja puhua, jos politiikka ja uskonto eivät saa tulla esille keskustelussa. Tässä tulenkin asian ytimeen: niistä puhutaan salaa pienryhmissä, mikä on mielestäni se pahin mahdollinen tapa. Olen itse tuonut pari kertaa esille näkemykseni Vasemmisrtoliiton toiminnasta negatiivisella tavalla (toinen kerta oli lehtikirjoitus). Sain sen tuntea nahoissani. Ajatusleikkinä voisi tilannetta verrata lasten käyttäytymiseen päiväkodeissa ja kouluissa: jos olet mun kaveri saat leikkiä mun kaa. Lapsi tuo kuitenkin ajatuksensa julki avoimesti, mutta aikuisen ajatuksia ei voi tietää. Muita kielteisiä asiaoita ovat pysähtyneisyys, ruikutus esim. peruspalveluista sekä kateus. Yleensaä kerho kestää 1­2 tuntia: Siinä juodaan kahvit ja syödään pullat nopeasti, kuullaan puheenjohtajan /sihteerin kuulumiset, lauletaan pari laulua ­ Uralin pihlaja, Moskovan valot­ pelataan 7 kierrosta bingoa ja sitten kotiin.Toki tämä täyttää paikkansa monen eläkeläisen viikkorutiinissa niin, että ses aattaa olla se "pakollinen" kodista lähteminen. Kirkon/uskonnon merkityksen arviointi on tosi "raakaa" ateistien taholta. Asenne tuodaan esille hyökkäävästi eikä lojaalisuutta toisinajattelijoita kohtaan ymmärretä. Omakin näkemykseni uskonnosta rajoittuu kymmeneen käskyyn, mutta hyväksyn täysin toisinajattelun eli uskovaiset. Jäsenmäärän lisääntyminen ei näy millään tavalla kerhotoiminnassa. Ne samat kolmekymmentä ihmistä, jotka näin liityttyäni eläkeläisiin /kerhotoimintaan, ovat edelleen siellä. Ilmeisesti jäseneksi liitytään siksi, että liittymistä esittävälle saadaan hyvä mieli. Sitten jäädään niin sanotusti rivijäseneksi. No tokihan se näkyy kokonaisuutena ja vahvuutena Eläkeläiset ry:ssä. Jäsenlehdestämme muutama sana. Omakin lukemiseni on rajoittunutta,(miksi mielenkiinto lehteä kohtaan puuttuu?) mutta uskon oman kiinnostukseni lehteä kohtaan olevan korkeammalla tasolla kuin ns. rivijäsenen. Esimerkiksi puheenjohtajan kirjoitukset ovat niin korkealentoisia, ettei niistä ymmärrä, kun ei osaa niin sanotusti rivien välistä lukea. Toki se on ymmärrettävää, kun puheenjohtaja on korkeasti koulutettu, niin ajatus maailmakin muuttuu tavalliseen kansakoulun käyneeseen verrattuna. Missä on lehden huumori? Uskon jäsenistön olevan täynnä "vääräleukoja", jos niitä kaivettaisiin esiin ja annettaisiin palstatilaa kirjoituksille. Suomalainen ja venäläinen rajasotilas onkivat omilla puolillaan jokea. Suomalainen sai kalaa. Venäläinen ihmetteli, miksi sinulla on astia täynnä kalaa. Siihen suomalainen totesi että tällä puolella jokea kalatkin uskaltavat pitää suunsa auki. Reijo Elovirta Haukipudas Kokouksen puheenjohtaja Teuvo Hietala ja sihteeri Ritva Märönen. Henkilövaihdoksia Jokilaaksojen aluejärjestössä Eläkeläiset ry:n Jokilaaksojen Aluejärjestön syyskokous valitsi järjestöä kolme vuotta luotsanneen Juhani Vähäkankaan tilalle puheenjohtajaksi Pirkko Raitamaan Pudasjärven Eläkeläisistä. Hän on pariinkymmeneen vuoteen ensimmäinen nainen puheenjohtajana. Varapuheenjohtajaksi tuli Juhani Siurua Iin eläkeläisistä. Raahen työväentalolla pidettyyn kokoukseen oli 23 paikallisyhdistystä lähettänyt 65 edustajaa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä toi kokoukselle Raahen kaupungin tervehdyksen. Avaussanoissaan Juhani Vähäkangas totesi toimintavuonna alueellisen ja paikallisten eläkeyhdistysten edunvalvonta- ja koulutustoiminnan olleen aloitteellista. Uutena virkistystapahtumana aluejärjestön alueella toteutettiin ensi kerran oma runsastapahtumainen pilkkikisa Pudasjärvellä. Vähäkangas tähdensi erityisesti yhteistyötä muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa. Edelleen hän piti tärkeänä toimia kansaneläkkeen ja muidenkin eläkkeiden tasokorotuksen saamiseksi sekä erittäin tärkeänä toimintaa yhteiskunnan vanhuspalvelun säilyttämiseksi ja sen nostamiseksi inhimilliselle tasolle. Tärkeä tapahtuma tänä vuonna on kesällä toteutettava kolmen piirijärjestön yhteinen näyttävä kesäjuhla elokuusssa Oulussa, jonne ennakoidaan saapuvan Lapin ja Kainuun sekä Jokilaaksojen alueelta noin tuhat vierasta. Kaikkiaan kolmeen virkistystapahtumaan sisältyvät vielä Talvipäivä hiihto- ja sauvakävelyineen sekä vuosittain ehkä pysyväksi jäävä pilkkikisa. Uuteen 30-jäseniseen aluetoimikuntaan kokous valitsi jäsenet ja varajäsenet paikallisyhdistysten esitysten pohjalta. Aluejärjestö päätti tukea Kansan Tahdon toimintaa 200 eurolla ja suositteli samalla kaikkien kolmenkymmen jäsenyhdistysten liittymistä mukaan kampanjaan lehden vakaan aseman säilyttämiseksi. Hyvässä yhteishengessä sujuneen kokouksen edustajien ja toimihenkilöiden kotimatkat suuntautuivat aluejärjestön laajalle toimialueelle, jota reunustavat Iin, Kuusamo, Utajärven, Pyhäjärven, Kärsämäen, Reisjärven ja Kalajoen yhdistysten kotikunnat. Kiitoksia, Reijo myös lehden arvioinnista ja arvostelusta. Niin on, jos siltä tuntuu. Ja tosiaan, humoristejakin pitäisi ehtiä kaivaa esille. Se on kyllä vaikea, miltei mahdoton tehtävä. Kuten joku vääräleuka viisas on sanonut, on humoristeista aina puute, sillä jokainen sukupolvi hautaa ensimmäiseksi humoristinsa ­ tuntemattomiin paikkoihin. Pekka Isaksson Lehden toimitussihteeri Veikko Meriläinen Kevätkarkelot on kiuruvetisten kevätkauden huipentuma Kiuruveden Eläkeläiset ry:n puheenjohtajaksi on valittu Martti Tikkanen ja varapuheenjohtajaksi Liisa Pietikäinen. Johtokunnan erovuoroiset Aino Kumpulehto, Heikki Ruotsalainen, Kirsti Tenhunen, Anja Mikkonen ja Anneli Ohtonen valittiin uudelleen. Uusiksi jäseneksi valittiin Ritva Kärki ja Lauri Väisänen. Varajäsenet Reino Tossavainen ja Eini Keränen valittiin uudelleen. Muut johtokunnan varsinaiset jäsenet ovat Elsa Sivonen, Aaro Pietikäinen, Kalle Ruotsalainen, Aune Ruotsalaine ja Elina Blomberg, varajäsenet Esa Kärkkäinen, Anja Aho ja Kaarina Veteli. Entisen tavan mukaan varajäsenet kutsutaan johtokunnan kuukausikokouksiin, jotka pidetään kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Ilmoitusasioissa käytetään Kiuruvesi-lehden rivi-ja muistipalstoja. Aluejärjestön kevätkokousedustajiksi valittiin Martti Tikkanen, Elsa Sivonen ja Liisa Pietikäinen ja varalle Aaro Pietikäinen, Esa Kärkkäinen ja Anneli Ohtonen. Jäsenmaksu päätettiin pitää 12 eurona. Johtokunnan järjestäytymiskokouksessa valittiin sihteeriksi Elsa Sivonen, joka toimii myös matkavastaavana, taloudenhoitajaksi ja jäsensihteeriksi valittiin Anneli Ohtonen, tanhuvastaaviksi Aune ja Heikki Ruotsalainen, jumpanvetäjiksi Liisa Pietikäinen ja Eeva-Liisa Kontoniemi, kerhovastaaviksi Liisa ja Aaro Pietikäinen, keittiövastaaviksi Elina Blomberg ja Anneli Ohtonen, arvanmyyjiksi Kalle Ruotsalainen, Eini Keränen, Kirsti Tenhunen ja Ritva Kärki. Aluetoimikuntaan esitettiin Martti Tikkanen, ja hänet on valittukin toimikunnan varajäseneksi. Toiminta suunnitelmaan kuuluu muun muassa 15.4 pidettävät Kevätkarkelot. Vuoden 2009 toiminta päätettiin iloiseen pikkujouluun 9.12 Elsa Sivonen Toimitukselle ja Anu Mäelle T arttisko pieneläkeläisten puolesta ryhtyä joihinkin toimeenpiteisiin? Lueskelin tätä viimeisintä Eläkeläinen-lehteä. Panin merkille, kuinka paljon on pieneläkeläisiltä viety toimeentulomahdollisuuksia. Aina ovat olleet asialla vallanpitäjät ja ne, joita olemme äänestäneet meidän etuja ajamaan.Mutta mites on käynyt: ovat muuttuneet rosvoiksi. Kuinka puhtaiksi herrat meinaavat kaluta meidät. Minä ainakin seuraavan ker- ran pistän sen edustajan kirjoittamaan lupauksensa, mitä hän ajaa, ja tarkastan sittenkääntääkö selkänsä köyhille eläkeläisille! Mielestäni nyt olisi korkein aika haastaa nämä poliitikot oikeuteen meidän oikeuksien riistosta ja panna vastaamaan teoistaan. Olen ollut tilaisuuksissa, joissa Anu Mäki on ollut alustajana. Hänellä on paljon sanottavana meidän huono-osaisten puolesta ja hän tietää paljon asioita, joten toivoisin, että hän voisi viedä viestiä eteen- päin: eläkeläisten kyykyttäminen on lopetettava ja saatava pikaista paranusta meidän eläkkeisiin. Olisin siitä kiitollinen. Nakkilan Eläkeläiset odottavat pikaista parannusta asioiden tilaan. Ollaan joukolla mukana. Leo Laitinen Nakkila
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2010 - 11 Pudasjärven eläkeläiset ry siirtyi huomaamattomasti uudelle vuosikymmenelle Kurenalan koulun juhlasali täyttyi 21.11. Pudasjärven Eläkeläisten jäsenistä, jotka viettivät yhdistyksen 30vuotisjuhlaa. Yhdistyksen perustamiskokous on pidetty 14.11.1979 ja samalla on päätetty liittyä Eläkeläiset ry:hyn. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kirvesmies Olavi Määttä ja johtokunnan jäseniksi 5 muuta miestä . Lähes kaikki olivat Siuruan kylältä. Naisia ei silloisessa hallituksessa ollut yhtään. Nykyisin naiset jo ovat enemmistönä johtokunnassa. Ensimmäinen naispuheenjohtaja valittiin vuoden 2003 alusta. Siuruan kylältä tulevat edelleen aktiivisimmat osallistujat kaikenlaiseen yhdistyksen toimintaan. Matalalla profiililla juhliminen johtui 5 vuotta sitten järjestetystä 25-vuotisjuhlasta. Siihen juhlaan osallistuivat m.m. toiminnanjohtaja Hannu Partanen ja paljon eri yhdistysten edustajia Jokilaaksojen alueelta. Tällä kertaa juhlassa oli Jokilaaksojen aluejärjestön puheenjohtaja Juhani Vähäkangas ja Eläkeläiset ry:n valtuuston jäsen Martti Saarela sekä Pudasjärven kaupungin edustajana hallituksen varapuheenjohtaja Paa- Kettunen jatkaa OTE:ssa Oulun Työväen Eläkeläiset r.y:n puheenjohtajana v. 2010 jatkaa Veikko Kettunen,varapuheenjohtajana Arvo Pietilä, sihteerinä Marjatta Rintala, taloudenhoitajana Elsi Suomela. Jäsensihteeri on Elsa Pajuluoto (uusi), kirjeenvaihtaja Terttu Siekkinen ja muut jäsenet johtokunnassa ovat Eino Vaikko, Anja Mustonen, Arvi Kostekivi, Kalevi Hyvönen (uusi) ja Helmi Hartikainen. Terttu Siekkinen Etelä-Vantaan valinnat Ansiomerkkien saajat ja jakajat yhteiskuvassa. vo Tihinen. Vähäkangas toi aluejärjestön tervehdyksen ja Tihinen kaupungin tervehdyksen. Vähäkangas ja Saarela jakoivat ansiomerkit 10:lle yhdistyksen aktiiviselle jäsenelle. Mukana kukittamassa oli myös yhdistyksen jäsen Sointu Veivo. Ohjelma oli monipuolista ja tasokasta. Tanhuryhmä Ikinuoret tanhusi ja eläkeläisten kansalaisopiston kuoro esiintyi. Kaunista yksinlaulua saatiin kuulla jäsenemme Hilkka Liikasen esittämänä. Eero Räisänen ja Kalevi Vattula lauloivat kupletin. Näytelmäryhmällä oli hauska "erilainen" rakkaudentunnustus. Siinä havannoitiin eri asiat apuvälineillä ja se herätti naurunremahdukset yleisön joukossa. Juhlapuheen piti puheenjohtaja Pirkko Raitamaa. Lopuksi jaettiin ansiomerkit seuraaville henkilöille: Fanni Hemmilä , Toivo Paasovaara, Eeva Piri, Elsa ja Pekka Piri Pirkko ja Paavo Raitamaa, Ensio Takkinen, Rauni Jussila, Aarne Latvajärvi. Juhlan jälkeen tuli joulupukki tontun kanssa arpomaan juhla-arpajaisten voittajat. Rauni, Aira, Kyllikki ja Lahja olivat valmistaneet herkullisen poronkäristyksen ja pöytä oli juhlapäivällistä varten katettu kauniiksi ja houkuttelevaksi joulunpunaisen kiisselikipon kera . Juhla tarjoiluineen korvasi perinteisen pikkujoulun niin kuin oli tarkoituskin Toiminnallisia vuosia lisää toivoen ja kiittäen vieraita ja jäseniä osallistumisesta juhliin. Puuhanaisille ja -miehille kiitokset arvokkaasta puurtamisesta tilaisuuden onnistumiseksi Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry:n johtokunta täksi vuodekis on valittu puheenjohtajana Esko Hämäläinen, varapuheenjohtajana Raili Sarvi ja sihteerinä Eli Tylli. Muut jäsenet ovat Anja Jehkonen, Anja Kärkkäinen, Leo Laaksonen, Ulla Palenius, Martti Partimaa, Manu Pellinen, Seija Peuhu, Eila Puhakka, Ritva Ronkainen, Sauli Sarvi, Pekka Varis ja Pertti Vuorio. Varajäseniä ovat Viljo Huttunen, Mauri Kivijärvi ja Silja Virta. Pirkko Raitamaa TUULA-LIINA VARIS Kuolema mediailmiönä T ehtiin sitten uuden vuosikymmenen alkajaisiksi tämäkin ennätys: Kaarina Hazardin kolumni, joka käsitteli median reaktiota Tony Halmeen kuolemaan, tuotti ennätysmäärän eli noin 120 kantelua Julkisen sanan neuvostolle. Elämän ironiaa vielä kuolemassakin: Tony Halme meni aikoinaan eduskuntaan valtavalla määrällä niiden ihmisten ääniä, jotka eivät politiikkaan luota eivätkä yleensä äänestä. Todennäköisesti myös kantelujen enemmistö tuli tahoilta, joissa tämä median itsesääntelyelin ei tähän mennessä vallan valtavaa luottamusta ole herättänyt. Matti Vanhasen lautakasajupakka toi JSN:lle niin paljon julkisuutta taviskansan keskuudessa, että nyt voidaan tämäkin mediakritiikkiväylä provokatiivisesti tukkia. Kaarina Hazardin kolumni oli ankara juttu, jossa ei kaihdettu sellaisia Halmetta luonnehtivia sanoja kuin "sikaniska", "vaaraton möhkäleen muotoinen kotieläin", "niskamakkara", "mulli ja elukka", "kuohittu mahtisonni". Kovia sanoja. Niitä ei kuitenkaan ollut kirjoitettu juttuun ilmaisemaan Kaarina Hazardin käsitystä Tony Halmeesta vaan luonnehtimaan sitä kuvaa, mitä juuri media Halmeesta tämän elämän viimeisinä vuosina tarjoili. Ja ennen kaikkea kritikoimaan sitä hurskastelua, jonka Halmeen kuolema ns. lööppimediassa purskautti ilmoille. Itse asiassa Hazard kunnioitti kolumnissaan enemmän Halmetta ihmisenä kuin tekopyhä lööppimedia vuosikaudet Halmeen elämällä ja nyt kuolemalla rahastaessaan. Kyyniseen tapaansa lööppimedia muunsi itseensä suunnatun kritiikin loukkauksiksi Tony Halmetta kohtaan. Ja niin rupesi tulemaan suurelta yleisöltä ämpärillisiä Hazardin niskaan. Jos tämä manööveri ei ollut tietoinen ja tahallinen, medialukutaito on ammattipiireissä ällistyttävän heikoissa kantimissa. Tony Halme oli huumeisiin, laittomiin aseisiin ja vähän muihinkin rikoksiin syyllistynyt, aivovamman invalidisoima sekakäyttäjä. Uhoavat, rasistiset puheet itähelsinkiläisissä kapakoissa nostivat hänet Perussuomalaisten suosiollisella myötävaikutuksella eduskuntaan. Niin kansanedustajana kuin Helsingin kaupunginvaltuutettuna hän oli lähinnä huono vitsi. Ei häneltä mitään odotettukaan; hän keräsi ne äänet, ja siinä oli hänen tehtävänsä. Mutta kun mies kuoli, häntä ihailtiin lööppimedian paatoksellisissa muistopuheissa kuin suurtakin sankaria, tekopyhimpänä Timo Soini, joka parhaiten tiesi Halmeen todellisen painoarvon. De mortuiis nihil nisi bene eli "kuolleista ei mitään, jos ei hyvää" on ollut kaunis periaate antiikin ajoista asti. Asiallinen nekrologi olisi ollut korrektein tapa muistaa vainajaa, mutta eihän lööppime- dia voinut jättää käyttämättä niin antoisaa myyntivalttia kuin "kohujulkkiksen" itsemurha on. Niin kuin Kaarina Hazardista myös minusta se oli oksettavaa. Mietin lukiessani, kuka tässä sentimentaalisessa krokotiilinkyynelvuossa ensimmäisenä ehtii ehdottaa Halmeen hautaamista Hietaniemen taiteilijakukkulalle. Ehkä sekin puheenvuoro vielä tulee. Tony Halmeen kuolema ei ole yksittäinen mediailmiö. Viime vuosina on nimenomaan kuolemasta tullut lööppi- ja juorumedian suosituinta leviteltävää. Väkivaltaisten tragedioiden yhteydessä kuolemalla suorastaan mässäillään. Mutta pienempikin julkkis saattaa vainajana saada päivästä toiseen aukeamakaupalla tilaa läheisten ja vähemmän läheisten ihmisten sentimentaalisille muistosanoille, "koko kansan" surun ilmauksille, elämänsä ihannoivalle kertaamiselle. Uskokaa pois, tätä joukkosurua ei lietsota vainajan kunnioittamiseksi. Se myy. Kokemuksesta tiedetään, että viihdesarjan kuvitteellisen henkilön kuvitteellinen kuolemakin voi nostaa "kansassa" valtavia sentimentaalisia tunnehyökyjä, kun niitä osaavasti lietsotaan. Niin vedätettävissä me olemme. Mitä tämä meistä kertoo? Olemmeko niin vieraantuneita omista tunteistamme, omasta elämästämme, että meidän täytyy saada osamme toisten, meille vieraiden tai ehkä kokonaan kuvitteellisten ihmisten surusta voidaksemme tuntea edes jotain? Siten Kaarina Hazardin kolumnin kritiikki osuikin meihin. Se kyseenalaisti meidän sentimentaalisen joukkosurumme aitouden, pilkkasi meidän herkkäuskoisuuttamme tunteitamme taitavasti sentimentaalisuudella manipuloivan lööppimedian kynsissä. Siksi tämä ylimitoitettu raivo, ei suinkaan Halmeen takia. On hyvä tiedostaa, että sentimentaalisuus ei ole tunnetta, se on päinvastoin tunteen puutetta, tunteen esittämistä. Mitä raaempi ja kylmempi yhteiskunta, sitä suositumpaa on sentimentaalisuus niin taiteissa kuin tunteissa. Vaarallisella tiellä ollaan, kun raakuus ja sentimentaalisuus lisääntyvät tasatahtia, mikä nyt meilläkin näyttää olevan suunta.
• 12 - Nro 1 helmikuu 2010 ELÄKELÄINEN ULLA LEHTONEN Kurkistus siemenluetteloon T ammikuun kylmä aurinko herättää jo kotipuutarhurin. Vaikka vasta joulusta päästiin, niin kevät jo kertoo tulostaan. Kun siemenluettelot vielä ilmestyvät ja myymälöitten hyllyt täyttyvät siemenpusseista, niin mieli askartelee jo tulevan kesän viljelyjen parissa. Viljelyvalintoja mietittäessä kannattaa muistella, mitkä kasvit aikaisemmin menestyivät ja mitkä tuottivat pettymyksen. Oliko syy säässä, kasvilajikkeessa vai omissa taidoissa. Entä tuliko kaikki viljelty myös käytettyä? Tilaa itsellesi tai pyydä lähikirjastoasi tilaamaan halukkaiden selailtavaksi Hyötykasviyhdistys ry:n Siemenluettelo. Se auttaa lajien ja lajikkeiden valinnassa. Kotipuutarhureitten perheissä syödään yleensä monipuolisesti ja terveellisesti. Jos joku uudehko kasvi ei heti kaikille maistukaan, niin käyttöä jatketaan uusia valmistustapoja kokeilemalla. Moni tekee viljelyvalintansa sen perusteella, millaisista vaivoista perheessä mahdollisesti kärsitään. Selvää on kuitenkin, että terveenä pysyy vain kasviksia monipuolisesti syömällä. Kerron tässä muutamista itselleni tärkeistä kasveista, joita joka kesä viljelen ja jotka tuottavat hyvän sadon vielä Varkauden korkeudellakin. PERUNA on yksi maailman tärkeimmistä ravintokasveista. Siinä on paljon kaliumia ja magnesiumia. Se on myös hyvä raudan lähde, silloin kun sitä syödään runsaasti. Peruna on myös tärkeä rohto vatsalle, verenpaineelle, sydämelle, vatsahaavaan ja reumaan. Lajikkeista Pito on aikaisuutensa ja viljelyvarmuutensa vuoksi hyvä kesä- ja syyslajike ainakin luonnonmukaisesti viljeltynä. Norjanpunainen on meidän talviperunamme, maukas, hiukan hajoava ja säilyy erinomaisena seuraavaan juhannukseen saakka. Siementä kannattaa kysellä luomuviljelijöiltä. PORKKANA on ikivanha lääkekasvi, joka kodin karoteeniaitta ja kotipuutarhojen viljellyin juures. Meidän ikääntyvien kannattaa muistaa, että porkkana parantaa hämäränäköä ja että runsaat annokset porkkanaa ja muita beetakaroteenipitoisia kasviksia voivat pienentää syöpäriskiä. Porkkanassa on runsaasti kaliumia, joka auttaa pitämään verenpainetta kurissa, ja kuituja, jotka auttavat laiskan suolen toimintaa. Käytä porkkanaa monipuolisesti. Raa`asta porkkanasta karoteeni imeytyy heikommin kuin keitetystä tai muulla tavoin kypsennetystä. Raaoissa porkkanoissa taas on tallella enemmän kuumennuksessa menetettäviä B- ja C-vitamiineja. PALSTERNAKKA on kasvisten ystä- Kypsiä ja raakoja vihreitä tomaatteja ainakin sydän- ja verisuonisairauksia sekä syöpää. Tarjoa aterioilla raakaa kelta- tai punasipulia. Kuori sipulit, halkaise kahtia ja leikkaa puolikkaat kolmeen osaan. Leikkaa nämä vielä ohuiksi viipaleiksi ja peitä hyvällä öljyllä. Anna maun pehmetä ja nauti salaattina tai salaatin kastikkeena. PALKOKASVIEN eli papujen ja herneitten merkitys valkuaisaineitten lähteenä korostuu maapallon väkiluvun kasvaessa. Kehitysmaissa palkokasvit ovat proteiinin lähteenä elintärkeitä, sillä väkirikkaissa maissa eläinvalkuaista ei riitä kaikille. Palkokasveja viljelemällä ja syömällä eläinravinnon kulutusta pystytään vähentämään, ja samalla myös nälkää näkevien joukko pienenee. Palkokasveista tärkeimmän eli soijapavun viljely ei ilmastossamme onnistu. Herneet ja härkä- sekä pensaspavut tuottavat hyvän sadon ainakin Keski- ja Etelä-Suomessa. Kotipuutarhoissa palkokasvien viljely edistää sekä viljelijän terveyttä että hänen kasvimaansa hyvinvointia. KURKUT JA ERITYISESTI KURPITSAT ovat kotipuutarhureitten mielikasveja. Kurpitsat hellivät vatsaa. Niissä on runsaasti kaliumia ja paljon sydämelle hyvää tekevää foolihappoa. Amerikassa kurpitsaa suositellaan heikkovatsaisille, maksa-, munuais- ja sydänsairauksista kärsiville sekä ummetukseen. TOMAATIT ovat kevyttä syötävää, sillä energiaa niissä on vähemmän kuin rasvattomassa maidossa. Ne ovat myös erityisen hyvää beetakaroteenin ja kaliumin lähde ja sopivat mainiosti kohonneesta verenpaineesta kärsivien ravinnoksi. Tomaatille ominainen väriaine lykopeeni on voimakas antioksidantti, ja sen arvellaan laskevan syöpätautien, erityisesti eturauhassyövän riskiä. Lykopeenia on harvoissa kasveissa, ja tomaatti sekä siitä valmistetut tuotteet ovat sen tärkeimpiä lähteistä. TOMATILLO on suomalaisen kotipuutarhan uusia vihanneksia, ja sen viljelyä ja käyttöä vasta opetellaan. Tomatillo on koisokasvi ja myös sen raaoissa hedelmissä on myrkyllistä solaniinia. Suomessa tomatillon hedelmät eivät useinkaan ehdi kypsyä kunnolla, vaan ne jälkikypsytetään sisällä. Koska myös jälkikypsymisestä on vaikea olla täysin varma, tomatillot on syytä käyttää vain keittämällä tai muuten kypsennettyinä. Kun hankit kasvisten siemeniä, niin kiinnitä huomiota myös lajikkeiden menestymiseen omalla kasvuvyöhykkeelläsi. On harmi, jos joudut korjaamaan sadon kovasti keskenkasvuisena. Uutuuskasvien kohdalla on omat riskinsä, mutta se taas on osa viljelyn viehätystä. Puna- ja keltajuurikas ja punajuuri Chioggia. vien mielijuures, monikäyttöinen ja hyvin runsaasti kaliumia sisältävä kasvi. Niiden, jotka syövät korkeaan verenpaineeseensa valkosipulia, kannattaisi syödä runsaammin palsternakkaa. Molemmissa kaliumia on suurin piirtein saman verran, mutta palsternakkaa on huomattavasti helpompi syödä runsaasti. PUNAJUURI on vatsan ystävä. Sen sisältämät biologisesti aktiiviset aineet tehostavat ruuansulatusta ja osallistuvat koliinin muodostumiseen: koliini tehostaa maksan toimintaa. Punajuuri on hyväksi ummetus- ja peräpukamapotilaille. Se sopii hyvin diabeetikoille, sillä se parantaa ruoansulatusta ja maksan toimintaa sekä tehostaa rasva-aineenvaihduntaa. SELLERILLÄ on monia lääkkeenomaisesti vaikuttavia ominaisuuksia. Selleri lisää virtsaneritystä, nopeuttaa suoliston toimintaa ja ehkäisee suolistokaasujen muodostumista. Sillä on terveellinen vaikutus hermostoon, se tuo helpotusta kihtiin ja reumaan, vaikuttaa edullisesti munuaisten toimintaan, lisää mahanesteiden eritystä, alentaa kuumetta ja lisää imettävien äitien maidoneritystä. KAALIT ovat maailman tärkeimpiä vihanneksia. Niissä kaikissa on glukosinaatteja eli rikkipitoisia aineita, jotka ovat epätavallisia muissa ristikukkaisissa kasveissa. Niissä on paljon foolihappoa, kalsiumia, C- ja K-vitamiineja, beetakaroteenia ja näölle tärkeää luteinia. Foolihappo on hyväksi sydämelle ja verisuonille, joihinkin syöpäsairauksiin ja se myös ehkäisee masennusta. Vihreissä kaaleissa on paljon K-vitamiinia, joka vahvistaa luustoa ja on hyväksi aivoille. SIPULIT ovat vuosituhansia vanhoja lääkkeitä sekä taika- ja ruokakasveja. Ne sisältävät bakteereja tappavia aineita, alentavat kolesterolia ja verenpainetta, estävät verihiutaleiden saostumista ja ovat hyväksi diabetespotilaille. Niissä on runsaasti flavonoideja, joiden arvellaan ehkäisevän
• 14 - Nro 1 helmikuu 2010 ELÄKELÄINEN Lapset ja vuoden 1918 sota J ako punaisiin ja valkoisiin ei noussut vuoden 1918 sodan kuvauksissa tärkeimpänä asiana esiin, kun kirjoittajina olivat lapset. Uhka, levottomuus, väkivalta ja sotaa seurannut jälkiselvittelyiden aika jäivät koulujen ainekirjoituksiin ja lasten päiväkirjoihin. "Valkoiset huusivat kaukaa, että onko siellä punikkeja, he tarkastivat kaikkein punikkien taskut ja veivät pesutupaan, josta he vähän ajan kuluttua vietiin ammuttavaksi", kuvaili 13-vuotias koulutyttö kirjoituksessaan vuonna 1918. Hänen tekstinsä on yksi näihin päiviin säilyneistä ja historiantutkijoiden luettavaksi päätyneistä. Oululaiset historiantutkijat Seija Jalagin ja Marianne Junila ovat tarkastelleet vuoden 1918 sotaa lasten kokemuksena ja nimenomaan lasten itsensä kuvaamana. Heillä on ollut luettavanaan muun muassa satoja 11­19-vuotiaiden tamperelaistyttöjen kirjoittamia kouluaineita. Opettajat olivat antaneet syksyllä 1918 tehtäväksi kirjoittaa aiheesta "Muistelmia kapina-ajoilta 1918". Kymenlaakson Jaalasta on säilynyt neljä saman perheen tyttöjen päiväkirjaa ja Jokioisilta 14-vuotiaan pojan päiväkirja, joka alkaa huhtikuulta 1918. Jaalasta on myös erään koulupojan ainekirjoitus "Sota-aika (Suomessa vuonna 1918)". Tamperelaisten koulutyttöjen ja jaalalaisten sisarusten perheet edustivat valkoista osapuolta, ja Jokioisissa päiväkirjaa pitäneen pojan isä taas teloitettiin punaisten puolella toimineena. Yleensä lasten kirjoituksista selviää, mille puolelle heidän perheensä ja sukunsa kuuluivat. Päiväkirjoista ja aineista voi lukea aikuisilta omaksuttuja sanoja kuten "punikit" ja "lahtarit". "Kuitenkaan lasten kirjoituksissa ei ole päällimmäisenä jollakin puolella oleminen, oman perheen ja suvun valkoisuudesta tai punaisuudesta huolimatta ne ovat varsin samanlaisia. Voimakkaimmin nousevat esiin järkytys, epävarmuus, pelko ja hämmennys sekä ajatus, ettei sota saa enää koskaan tois- tua", Jalagin ja Junila kuvailevat. Väkivaltaa ja vihaa Keväällä 1918 jaalalaistyttö kertoi päiväkirjassaan, ettei voinut edes kirjoittaa "niin kamalast kun se 11 p:vä huhtikuuta ol. Vieläkii tulee oksennus, kun ajattelen sit, kun ne tappovatten Poterin isännän meitin silmien eles. Ja mie huusin kauhiast ja huutaisin vieläkii niin, että koko maailma kuulis, että sellaist ei saa tehlä, mut ne tek vaa." Hän oli nähnyt punakaartilaisen ampuvan naapurin isännän sanaharkan päätteeksi. Toinen sodan väkivaltaisuutta nähnyt lapsi kirjoitti: "Jo maailmansodan aikana kuulin puhuttavan sodan kauhuista, mutta vasta nyt näinä muutamina viikkoina... opin oikein käsittämään... miten se totuttaa ihmisen ainaiseen kuoleman läsnäoloon." Jatkuvat julmuudet turruttivat lapsiakin, ja sen myötä tullut välinpitämättömyys oli myös alitajuinen suojautumiskeino. Turtuminen saattoi silti tuntua omituiselta ja epäinhimilliseltä. Eräs 16-vuotias koululainen mietti, miksi hänestä ei tuntunut pahalta nähdä ihmisen ammuttavan viereensä. "Lapsi ei tarvitse paljoa turvallisuuden tunteeseensa, mutta ei toisaalta paljoa sen järkkymiseenkään. Tärkeintä levottomissa oloissa eläville lapsille oli oman perheen turvallisuus. Olen huomannut tämän saman asian myös toisen maailmansodan aikaisista lasten kokemuksista", Junila sanoo. Kun Jokioisilla asuneen pojan isä oli ensin vangittu ja sitten ammuttu, hän koki voimakasta huolta äidistään. "Kunhan vain äiti pysyisi terveenä, niin kyllä sitten tultaisiin toimeen", hän kirjoitti päiväkirjaansa. Puoli vuotta sodan päättymisen jälkeen kirjoitetuissa kouluaineissa suurin ilonaihe olikin oman kodin ja omien vanhempien selviytyminen tuhoutumiselta ja kuolemalta. Sota herättää usein voimakkaita tunteita uhatessaan yksilöitä, yhteisöä ja turvallisuutta. Yhteistä vihollista kohtaan on luvallista ja jopa ­ Yhteiskunnan voimakas politisoituminen ja ihmisten jakautuminen kahteen vastakkaiseen leiriin evät jääneet lapsilta huomaamatta, Seija Jalagin kertoo. suotavaa tuntea vihaa, inhoa, katkeruutta ja halua kostaa. Tällaiset tunteet tulevat vastaan myös lasten vuoden 1918 päiväkirjoissa ja kouluaineissa. Poika, jonka isä oli teloitettu, näki myöhemmin surmanlaukaukset ampuneen miehen aivan läheltä. Hän kuvasi reaktiotaan päiväkirjaansa: "totisesti silloin vereni kuohahti". Yksi jaalalaisperheen tytöistä kertoi kohdanneensa tiellä punaisia, jotka "olivat menossa Nuorisoseuran talolle tanssimaan. Me toivoimme kaikessa hiljaisuudessa, että se olisi heidän kuolintanssinsa, niinkuin se todellakin oli". olivat mukana sotatoimissa. neet hankeen ja nimitelleet por"Lasten elämään eivät vaikuttavareiksi ja lahtareiksi häntä ja neet pelkästään konkreettiset asiat hänen ystäviään. Toisaalta Jalaja väkivalta, vaan yhteiskunnan gin ja Junila ovat miettineet, jäivoimakas politisoituminen ja vätkö nämä tapaukset kirjaamatta ylös, koska ihmisten jakautuminen kah- "Ja mie huusin kauhiast ja muut asiat tunteen vastakkai- huutaisin vieläkii niin, että tuivat merkittäseen leiriin koskoko maailma kuulis, että vämmiltä. Lapset ja kettivat lapsianuoret eivät kin. Se ei jää- sellaist ei saa tehlä" olleet ainoasnyt huomaataan havainnoijia ja sodasta kärmatta, lapset havainnoivat esimerkiksi sitä, kuinka aiemmin tutut sijöitä. He osallistuivat erilaisiin aikuiset alkoivat karttaa toisiaan", tehtäviin, ja tavallisten arkiaskaJalagin kertoo. reiden lisäksi sota toi uudenlaisia Eräässä kouluaineessa on mainitpuuhia. Tampereella koulutytöt tu, miten punakaartilaisten perheet saattoivat toimia valkoisten maaneivät mahtuneet samaan kaupunalaisen toiminnan lähetteinä, koskitalon suojaan valkoisten perheika heitä ei kovin helposti osattu den kanssa. Tutkijoiden mukaan epäillä. He myös neuloivat käsineitä, valmistivat siteitä sairaaloillasten keskinäiset sanalliset tai fyyle, kuljettivat ruokaa vangeille ja siset yhteenotot näyttävät sen sijaan osallistuivat erilaisiin tehtäviin olleen sodan aikana harvinaisia. sotasairaaloissa. Eräs tamperelaisYhdessä aineessa tamperelaistyttö tyttö toimi oppaana maalta tulleelkertoo, kuinka nuoremmat tytöt olile naiselle, joka etsi miestään ruuvat heitelleet lumipalloilla, töni- Sota muuttaa arjen Lapset kokivat sodan eri tavoin riippuen siitä, missä asuivat, miten lähelle uhka tuli ja miten perhe suhtautui tapahtumiin. Rankimmin sota tuli niiden lasten silmiin ja arkeen, jotka asuivat taisteluiden keskellä ja joiden läheiset aikuiset
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2010 - 15 Muistamisesta, unohtamisesta, toipumisesta Historiantutkijat Seija Jalagin ja Marianne Junila pitävät lasten historiaa tärkeänä ja kiinnostavana, koska lapset ovat yhteiskunnan myöhemmin haltuun ottava sukupolvi ja myös he ovat luomassa "mielenmaisemaamme". Lapsena tuotetut lähteet voivat olla jotakin, mihin ei enää myöhemmin pääse käsiksi, vaikka sama henkilö olisikin edelleen elossa. Jalaginilla ja Junilalla oli mahdollisuus 2000-luvun alussa haastatella päiväkirjaa vuoden 1918 tapahtumista pitänyttä, silloin jo 100-vuotiasta naista. Hän kuitenkin väisti kysymykset vaikenemalla tai toteamalla lyhyesti sen olleen ikävää aikaa. Tutkijoiden mielestä se kuvaa hyvin hänen kokemustensa traumaattisuutta. Vuoden 1918 eläneitä lapsia ja nuoria yhdisti nimenomaan sodasta vaikeneminen. Ulkopuolinen vihollinen olisi ollut tunteiden käsittelylle helpompi kuin sisällissota, jonka jälkeen voittajien ja häviäjien oli pystyttävä elämään yhdessä. Sodan kokeneet lapset joutuivat tekemään tiliä niiden tunteidensa kanssa, jotka sodan päätyttyä alkoivatkin tuntua taas kohtuuttomilta ja epäinhimillisiltä. Usein käsiteltävänä olivat myös läheisten, esimerkiksi omien vanhempien, teot ja asenteet. Jaalalaisen perheen tytöt sensuroivat kirjoituksiaan sodan jälkeen. Kohtaan, jossa toivottiin punaisille kuolintanssia, on myöhemmin kirjoitettu "surullista" ja "elä kirjoita tätä, se tuntuu niin julmalle". Toisen sisaren päiväkirjasta on saksittu sotakevään sivut kokonaan pois. Kouluaineissa näkyy sodan voittajien tulkinta, ja 1920­1930lukujen oppikirjatkin kertoivat vapaussodasta ja valkoisten antamista uhreista isänmaalle. Aikuisten näkökulmat ja selitykset tulevat hyvin esiin koululaisen kirjoituksessa: "Mutta ei niitä joutanut nyt suremaan, sillä vapaus oli turvattu. Sortovalta kukistettu. Kolme henkilöä se oli ennättänyt jo murhata, mutta toisten murhattavien luettelo oli jo laadittu, kun valkoisen armeijan saapuminen teki tyhjäksi nämä katalat hankkeet." "Koulujen opettama tulkinta tapahtuneesta hämmensi varmasti monen lapsen mieltä. Selviytymiskeinoksi vaikeissa kysymyksissä otettiin sekä punaisten että valkoisten puolella vaikeneminen ja tietoinen unohtaminen. Kuitenkin tällaiset kokemukset jättävät väistämättä tunnejälkiä. Mielestäni yksilö voi valita, miten toimii kipeiden muistojensa kanssa, mutta yhteiskunta ei saisi ylläpitää vaikenemisen kulttuuria", Jalagin sanoo. ANNA NIEMINEN ­ Lapsi ei tarvitse paljon turvallisuuden tunteeseensa, mutta ei to paljon sen järkkymiseenkään. Levottomissa oloissa elävät lapset tarvitsevat perheen tukea, Marianne Junila sanoo. miskasoista. Yhteensä vuoden 1918 sodassa kuoli noin 1900 alle 17-vuotiasta. Heitä kaatui taisteluissa ja menehtyi sotatoimissa, harhaluotien uhreina ja vankileireillä. Nuorimmat kaatuneet olivat 14-vuotiaita poikia. Noin viisikymmentä tyttöä ja poikaa katosi levottomina sotakuukausina kokonaan, suurin osa heistä oli punaisten perheiden 14­16-vuotiaita lapsia. maan tunteistaan. Myös aikuisten kohdalla historiantutkimuksen pitäisi huomioida enemmän tunnetasoa, koska se joka tapauksessa ohjaa toimintaamme", tutkijat selittävät. Junila ja Jalagin toteavat saaneensa avaramman näkemyksen ja syvemmän ymmärryksen vuoden 1918 tapahtumista lasten kirjoituksiin perehtymällä. Samalla he ovat pohtineet yleisemminkin lasten asemaa sodissa ja kriiseissä. "Kun yhteiskunta joutuu syystä tai toisesta murrokseen, uudenlaiset vaatimukset repivät aina ensimmäisenä lasten selkänahkaa. Terveiden ja toimintakykyisten aikuisten eduista tingitään viimeisenä", Junila kiteyttää. Jalagin kertoo valaisevana esimerkkinä, kuinka punaleskien ja lasten ahdinko kasvoi kuntien vieroksuessa sodanjälkeistä köyhäinapusysteemiä. "Valtio maksoi avun ensin kunnille. Köyhäinavun saaja menetti valtiollisen ja kunnallisen äänioikeutensa, ja esimerkiksi Tampereella sosiaalidemokraatit pelkäsivät menettävänsä äänestäjiä punaleskien jäädessä ilman äänioikeutta sotaorpoavustusten tähden. Tästä syystä kaikki kunnat eivät mielellään hakeneet avustuksia." Lisää luettavaa aiheesta: Sisällissodan pikkujättiläinen. WSOY 2009. Teos koostuu artikkeleista, ja siinä pyritään antamaan uusi, puolueeton kokonaiskuva sodasta ja sen seurauksista. Mukana on myös Seija Jalaginin ja Marianne Junilan artikkeli "Lapset ja sota". Historiallinen Aikakauskirja 2/ 2006, teemana "Lapset ja sota". Mukana on myös Seija Jalaginin ja Marianne Junilan artikkeli "Lukittu näky ­ sota lapsen kokemuksena". Muistin paikat. Vuoden 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta. SKS 2003. Ulla-Maija Peltosen kirjoittama teos perustuu arkistojen muistitietoja perinneaineistoihin, haastatteluihin, sisällissodan aikaisiin kirjeisiin, koululaisten aineisiin ja piirustuksiin sekä viranomaisten dokumentteihin. Punaorvot 1918. Minerva Kustannus Oy 2008. Mervi Kaarnisen tutkimus tarkastelee lasten ja nuorten elämää sodan aikana ja sen jälkeen, erityisesti muutaman tamperelaisperheen kautta, sekä kuvaa yksityisen ja julkisen puolen auttajien suhtautumista orpoihin ja heidän äiteihinsä. Tunteiden voima Saatuaan lasten tuottamia lähteitä luettavaksi Junila ja Jalagin joutuivat pohtimaan, miten niitä kannattaisi lähestyä. He päätyivät siihen, että niistä olisi hedelmällisintä etsiä tunteita. "Lasten kokemusmaailmaa ei voi tavoittaa miettimällä yksistään heidän toimintaansa tai tietojaan. Lapsen on usein vaikeampi tietoisella tasolla kertoa asioista, ja toisaalta lapset ovat avoimempia kerto- Teksti: ANNA NIEMINEN Kuvat: VILLE WITTENBERG
• 16 - Nro 1 helmikuu 2010 ELÄKELÄINEN Kevään 2010 koulutus Kurssit Kuntorannassa Musiikkikurssi (4 vrk) 8.­12.3 Kevyttä musiikkia kaikille soittajille ja laulajille. Kotimaisen iskelmämusiikin historiaa ja nykypäivää: tanssittavaa musiikkia valssista tangoon ja foxista poppiin. Mukana myös musiikin teoriaa. Kurssin vetäjinä ovat Sauli Malinen ja Pentti Ilmonen. Onnellinen yhdistys (4 vrk) 15.­19.3. UUTUUS Onnellinen yhdistys on tarkoitettu sekä järjestötoiminnassa uusille että kokeneille ihmisille, erityisesti jäsensihteerille. Tavoitteena on tehdä yhdistystoimintaa tutuksi uusille jäsenille sekä rohkaista heitä osallistumaan ja toimimaan luottamustehtävissä. Toinen tavoite on auttaa pitkään toimineita yhdistysaktivisteja yhtäältä jaksamaan toiminnassa ja toisaalta jakamaan osaamistaan sekä tehtäviä uusille ihmisille, jotta heidän olisi helpompi osallistua toimintaan täysipainoisesti. Uusia toimintamuotoja haetaan kulttuuritoiminnasta. Kurssilla käydään läpi kansalaisjärjestötoiminnan mahdollisuuksia sekä ryhmän vuorovaikutusta alustuksin, keskusteluin, esimerkein ja harjoituksin. Tilanteita ja kokemuksia havainnollistetaan muun muassa tarinateatterin keinoin. Kerrothan ilmoittautuessasi, mitä asioita yhdistyksessäsi toimitat ja mistä olet erityisesti kiinnostunut. Kurssia vetävät Martti Vaattovaara ja Veikko Väntänen. tanen. Maaliskuun kurssien hinnat: 267 euroa MAALISKUUN KURSSEILLE ON IL MEISTÄÄN 12.2. MENNESSÄ Ohjelmatoiminnan/esiintymistaidon kurssi (4 vrk) 8.-12.3. Kurssi on tarkoitettu kaikille esiintymisvarmuutta ja uusia ohjelmaideoita kaipaaville. Kurssilla harjoitellaan sketsejä, runoja ja pienimuotoisia musiikkiesityksiä. Kurssi sisältää käytännöllisiä harjoituksia, esimerkiksi mikrofonin käyttöä. Vetäjinä ovat Aune Lind ja Reino Bäckström. Tiedottajakurssi (4 v KURSSIAJAN M Tiedottamisen perusteet. Lisäksi johdat seen sekä tekstinkäsittelyn harjoitusta. V Senioritanssin peruskurssi ja 12.­16,4. LISÄYS KURSS Matkavastaavien peruskurssi (4 vrk) 15.-19.3. Liikuntaryhmien ohjaajakurssi (4 vrk) 15.-19.3. Kurssi on tarkoitettu yhdistysten uusille matkavastaaville. Teemana on kulttuurimatkailu. Vuorovaikutustilanteita tarkkaillaan tarinateatterin keinoin. Kurssin opettajana on Anu Mäki. Kurssi on tarkoitettu uusille ja vanhoille ryhmien ohjaajille. Keppijumppaa ja muuta kuntoilua sekä esitettäviä ohjelmia kerhoon. Terveystietoa. Kurssin vetäjinä toimivat Raija Puumalainen ja Raijo Kan- Senioritanssia alusta alkaen. Peruskurssi kurssilta voi jatkaa suoraan jatkokurssi toimivat Aira-Liisa ja Juhani Sorsa. Huhtikuun kurssien hinnat: 267 euroa (p Alueelliset kurssit Eläkeläiset ry järjestää alueellista koulutusta sekä terveys- että kulttuuriaiheisten kerhojen vetäjille. Tarjolla on myös eritasoista atk-koulutusta. Kysymyksessä on opintokerhojen ohjaajakoulutus kulttuuripainotuksella. Kulttuurikuntopiirit toimivat opintokerhojen tapaan. Kurssilla pohditaan kulttuurin käsitettä sekä kulttuurin käyttämistä ja tuottamista opintokerhoissa. Kurssiohjelmaan sisältyy kulttuuritapahtumaan osallistuminen ja aiheen yhteinen käsittely ryhmässä. Lisäksi perehdytään opintokerhon perustamiseen ja harjoitellaan ohjaustaitoja. Kurssin vetää Tiina Huhtala. Kurssimaksu on 50 , joka sisältää opetuksen, materiaalin sekä lounaan. Matka- ja mahdolliset majoituskulut jokainen kurssilainen maksaa itse. Jos kurssilainen on kulttuuriaiheisen kerhon vetäjä, hän voi liittää kurssimaksun sekä matkakulut opintokerhokuluihin. Kurssit järjestetään seuraavasti: ­ 10.-11.2. klo 10-15; Oulu, SAK:n koulutustila, Mäkelininkatu 31, Teatteriesitys: Ingmar Bergmanin Persona ­ naisen naamio -elokuvaan pohjautuva näytelmä Oulun Ylioppilasteatterissa Ilmoittautuminen heti ­ 8.-9.3. klo 10-15; Lahti; Tietotupa, Hämeenkatu 15, Käynti taidenäyttelyssä ja tutustuminen taidelainaamon toimintaan Ilmoittautuminen viimeistään 4.2. mennessä ­ 21.-22.4. klo 10-15; Joensuu; Teatteriesitys: Sofi Oksasen Puhdistus-romaaniin pohjautuva näytelmä Joensuun Kaupunginteatterissa Ilmoittautuminen viimeistään 31.3. mennessä Tietokone tutuksi II Ikääntyneen hyvinvointi ja terveys: Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti liikunnan vertaisohjaajille ja muille liikuntaryhmien vetäjille. Koulutus sopii myös muille terveysaiheesta kiinnostuneille opintokerhon ohjaajiksi halukkaille. Kurssilaiset perehdytetään terveysaiheiseen opintoaineistoon sekä opintokerhon perustamiseen ja ohjaamiseen. Mukaan mahtuu 30 osallistujaa. Kouluttajina ovat Tarja Levo Sininauhaliitosta sekä Tiina Huhtala Kansan Sivistystyön Liitosta. Kurssit ovat osallistujille ilmaisia. Ohjaajat saavat maksutta käyttöönsä ohjaajakansion. Kurssipaikoilla tarjotaan keittolounas ja kahvi edulliseen, noin. 6-8 ? hintaan. Tilaisuudet järjestetään seuraavasti: ­ 18.2. klo 9-16 Hyvinkää: Järjestötalo, Munckinkatu 49 Ilmoittautuminen heti ­ 25.2. klo 9-16 Kajaani: Työttömien ruokala Eines, Sammonkatu 1-3 Ilmoittautuminen heti - 26.2. klo 9-16 Tampere: Uudenkylän työväentalo Tapiola, Karhunkatu 71 Ilmoittautuminen heti Kurssi jonkin verran osaaville: jatkoa int lyn ja sähköpostin käytön perusteisiin. K soa: 17.3; 24.3. ja 31.3. klo 13-16 Yhdistyksen kotisivut Kurssi tietokoneen käytön hyvin osaavil perusteet. Kolme neljän tunnin opetusjak 12 Digikamerakurssi Kurssi tietokoneen käy vauksen ja kuvankäsittelyn perusteet. Ko soa: 14.4; 21.4. ja 28.4. klo 13-16 Ilmoittautuminen: maaliskuun kursseille 24.3. mennessä. Jokaisen kurssin hinta on opetuksen lisäksi kurssimateriaalin, harjo kahvileivän kanssa. Muu alueellinen Kevään aikana järjestämme eri aiheista ly aluejärjestöjen kanssa. Näistä ilmoitetaan terissa. Myös aluejärjestöjen omia tiedotu Tietotekniikan kursseja Lahden TietoTuvassa: Kulttuurikuntopiirien ohjaajakoulutus: Eläkeläiset ry on mukana Yleisradion Kulttuuri-kuntokampanjassa. Järjestö on suunnitellut yhdessä Kansan Sivistystyön Liiton kanssa kolme kahden päivän koulutusta kulttuurikuntopiirien ohjaajille. Tietokone tutuksi I Kurssi vasta-alkajille: käyttöjärjestelmän, tekstinkäsittelyn ja sähköpostin käytön perusteet. Kolme neljän tunnin opetusjaksoa: 17.3; 24.3. ja 31.3. klo 9-12 Kursseille ilmoittautuminen ja tiedustelut Kaikille kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti, käyttäen joko ilmoittautumislomaketta tai sähköpostitse. Ilmoittautumislomakkeita voi tilata toimistosta tai tulostaa Eläkeläiset ry:n verkkosivuilta. Ilmoittautumisosoite: Tuija Aali, Mechelininkatu 20 A, 00100 Helsinki, sähköposti: tuija.aali@elakelaiset.fi Lisää tietoja kursseista antavat: toimistonhoitaja Tuija Aali, puh. 020 743 3610 tai koulutussihteeri Tiina Rajala, puh. 020 743 3617 tai 040 582 4319. Kurssimaksut, kurssilaisten matkakorvaukset ja peruutusmaksu Kurssituki Eläkeläiset ry voi rajoitetusti myöntää kurssitukea vähävaraisille yhdistyksille. Kurssitukea haetaan aina kirjallisesti ja etukäteen, esimerkiksi kurssi-ilmoittautumisen yhteydessä, ks. kursseille ilmoittautuminen. Kurssitukihakemuksen on tultava yhdistyksen, ei yksittäisen jäsenen kautta. Kurssituki kattaa puolet kurssilaisen kurssimaksusta. Tukea myönnetään kerrallaan vain yhdestä kurssilaisesta/yhdistys. Etusijalla ovat ne yhdistykset, joille tukea ei ole aikaisemmin myönnetty sekä ne, jotka eivät ole vuoteen voineet lähettää jäseniään kurssille. Yhdistyksiä kannustetaan lisäksi selvittämään, mitä mahdollisuuksia on saada kurssitukea omasta aluejärjestöstä tai esimerkiksi kunnalta. Kurssihinnat ilmoitetaan kunkin kurssin kohdalla erikseen. Matkakustannukset korvataan 20 euroa ylittävältä osalta Kuntorannan kursseille osallistuville. Alueellisille kursseille osallistuville matkakustannukset korvataan 20 euroon saakka. Joudumme perimään 20 euron peruutusmaksun, jos osallistuminen perutaan myöhemmin kuin 2 viikkoa ennen kurssia (ilman lääkärintodistusta).
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2010 - 17 skalenteri Tiinan tuumailuja Eurooppalainen köyhyys ja ikääntymispoliittinen keskustelu (ph) / 306 euroa (th) LMOITTAUDUTTAVA VII- A vrk) 12.­16.4. MUUTOS tus selkokieliseen kirjoittamiVetäjänä Pekka Isaksson. a jatkokurssi 1 (4 vrk) SIOHJELMAAN i sisältää myös teoriaa. Perusyhdelle. Opettajina kurssilla ph) / 306 euroa (th) ternetin käytön, tekstinkäsitteKolme neljän tunnin opetusjak- lle: kotisivujen laatimisen ksoa: 14.4; 21.4. ja 28.4. klo 9- ytön hyvin osaaville: digikuolme neljän tunnin opetusjak- e 24.2. ja huhtikuun kursseille n 45 ?. Kurssimaksu sisältää oitukset sekä taukokahvin koulutus yhyitä kursseja yhteistyössä n myöhemmin koulutuskalenuksia kannattaa seurata. lkanut vuosi 2010 on Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Teemavuotta vietetään, koska melkein 80 miljoonan eurooppalaisen arvioidaan elävän köyhyysriskin alaisena. Vaikka Euroopan unioni on maailman rikkaimpia alueita, sen kansalaisista 17 prosentilla on niin vähän varoja, etteivät ne riitä edes ihmisen perustarpeisiin. Köyhyydestä tulee mieleen helposti kehitysmaiden äärimmäinen köyhyys, jatkuva ruoan ja puhtaan veden puute. Teemavuoden perusteluissa todetaan, että vaikka eurooppalainen köyhyys ei olisi yhtä silmiinpistävä, sitä ei voi silti hyväksyä. Vauraassa Euroopassa yhden ihmisen köyhyys ja syrjäytyminen merkitsee koko yhteiskunnan köyhyyttä. Köyhyys johtaa monenlaisiin ongelmiin: ihmisen rahat eivät riitä ruokaan, vaatteisiin tai kunnolliseen asuntoon. Pahimpia seurauksia on asunnottomuus ja terveyden heikkeneminen. Ihminen ei voi itse valita elämäntapojaan, mikä voi johtaa sosiaaliseen syrjäytymiseen. Köyhyys uhkaa muita enemmän tiettyjä ihmisryhmiä: lapsiperheitä ­ ja näistä varsinkin suur- ja yksinhuoltajaperheitä, vanhuksia, vammaisia ja maahanmuuttajia. Naiset elävät köyhyydessä miehiä useammin. Teemavuoden tavoitteina on lisätä tietoa sen aiheesta sekä sitouttaa EU:n jäsenvaltiot poliittisesti köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen. Köyhien ja sosiaalisesti syrjäytyneiden huolia ja tarpeita tuodaan julki ja köyhyyteen liittyviä yleisiä mielikuvia ja häpeän leima halutaan purkaa. Tavoitteeksi julistetaan niin ikään edistää yhteiskuntaa, joka kehittää elämänlaatua, sosiaalista hyvinvointia ja kaikkien tasavertaisia mahdollisuuksia. Sukupolvien välistä solidaarisuutta on tuettava ja kestävä kehitys on taattava. Nämä tavoitteet perusteluineen ovat tuttuja kaikille, jotka ovat tutustuneet Eläkeläiset ry:n toimintaperiaatteisiin ja ikääntymispoliittiseen ohjelmaan. Jäsenistömme keskuudessa teemavuoden pyrkimykset lienevät helposti hyväksyttäviä. Teemavuonna vedotaankin julkisen ja yksityisen sektorin lisäksi kaikkiin EU-kansalaisiin, heidän solidaarisuuteensa ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteensa. Teemavuoden tavoitteissa mainitaan vielä, että vuoden aikana tullaan toimimaan yhdessä kansalaisyhteiskunnan sekä köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä torjuvien kansalaisjärjestöjen kanssa. Hyvä tavoite, mutta näinköhän se käy? Ainakaan meillä päin kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet eivät ole viime aikoina parantuneet. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt, mukaan lukien tämä oma kansalaisjärjes- tömme, joutuu toimimaan tänä vuonna entistä pienemmin voimavaroin. Vaatii ponnisteluja, jos järjestöt haluavat saada äänensä kuuluviin. Euroopan unionin teemavuosi on sopiva ajankohta käydä ikääntymispoliittista keskustelua. Järjestössämme sitä käydään sekä ikääntyneille tärkeiden asioiden esille tuomiseksi että järjestön ikääntymispoliittisen ohjelman päivittämiseksi. On tarkoitus, että jäsenyhdistykset ottavat käsittelyyn itselleen keskeisiä aiheita, kuten esimerkiksi omaishoito, eläkkeet, verotus, vanhuspalvelut, koulutus ja ikääntyneet yhteiskunnan voimavarana. Monipuolinen keskustelu on omiaan rikastuttamaan yhdistyksen toimintaa. Keskustelun virittämiseksi yhdistyksissä järjestö toimittaa niiden käyttöön tänä keväänä neljä virikeaineistoa. Aineistoja tuottavat järjestön työntekijät, hallinnon jäsenet sekä eri alojen asiantuntijat. Ensimmäinen Ikääntymispolitiikan virikeaineisto koskee omaishoitoa ja se on jo toimitettu yhdistyksiin. Tässä lehdessä julkaistaan tiivistelmä ensimmäisestä aineistosta. Seuraavat kaksi aineistoa toimitetaan lähiaikoina ja niiden aiheina on verotus sekä koulutus. Mukana seuraa ohje aineiston käytölle sekä palautelomake. Aineistot ovat asiapitoisia ja antavat aihetta monenlaisiin keskusteluihin, monesta näkökulmasta. Aineiston pohjalta voi käydä keskustelua vaikkapa yhdistyksen viikkokerhossa. Yksi aihe saattaa tarjota tutkimista ja sanottavaa useammaksikin kertaa. Siksi esitän johdattelevan kysymyksen: miksi yhdistys ei perustaisi ikääntymispolitiikan opintokerhoa ja hakisi sille valtionapua? Toinen osa ikääntymispolitiikan käsittelyä ovat alueilla järjestettävät avoimet keskustelutilaisuudet. Aluejärjestöt voivat järjestää keskustelutilaisuuksia yksin tai yhdessä toisen aluejärjestön kanssa. Kevätkaudella tilaisuuksia ehtii järjestää maaliskuusta toukokuuhun, syksyllä toiminta jatkuu. Lähiaikoina yhdistyksille ja aluejärjestöille toimitetaan luettelo asiantuntijoista, jotka ovat lupautuneet alustajiksi tilaisuuksiin. Liikettä ja kulttuuria -asiakirjan hengessä ikääntymispolitiikan keskustelutilaisuuksiin voisi alustuksen lisäksi yhdistää muutakin ohjelmaa. Ohjelmavalikoima riippuu siitä, kuinka suppeasti tai laajasti kulttuuri-sana halutaan käsittää. Meneillään olevaa Kulttuurikunto-kampanjaakin sopii hyödyntää tilaisuuksien järjestämisessä. Kansalaisjärjestötoiminta perustuu monenlaiseen vapaaehtoiseen työhön. Järjestössämme vapaaehtoiset pyörittävät varsinaisen yhdistystoiminnan lisäksi lukemattomia harrastuskerhoja ja ohjelmaryhmiä. Lähtökohtana on tällöin jäsenten omaehtoinen toiminta, omaksi ja koko yhdistyksen iloksi. Yhdistysväen halu toimia ja auttaa ulottuu kuitenkin oman navan ja oman lähipiirin ulkopuolellekin: on ohjelmaryhmiä, jotka esiintyvät vanhainkodeissa, on liikunnan vertaisohjaajia, on ystävätoimintaa. Nyt vapaaehtoisista haluttaisiin ulkoiluystäviä iäkkäälle. Iäkkäiden ulkoilumahdollisuuksien puute on aihe, joka on useaan otteeseen aiheuttanut kiivasta keskustelua järjestömme hallinnon ja edustajakokouksissa. Epäkohta on suututtanut jäsenistöä siinä määrin, että asiaa on verrattu EU:n niin sanottuun lehmädirektiiviin. Eläinten oikeudesta ulkoiluun on katsottu tarpeelliseksi antaa ohjeistus vaan ei iäkkäiden ihmisten. Laitoksissa asuvat vanhukset saavat maata sängyissään vailla raitista ilmaa. Huonosti liikkuva ikäihminen ei aina pääse ulos omin avuin ja muita ihmisiä tapaamaan, vaikka asuisi omassa kodissaan. Valtakunnallisessa Voimaa vanhuuteen -iäkkäiden terveysliikuntaohjelmassa on ulkoiluongelmaan kiinnitetty huomiota. Joka syksy järjestettävä iäkkäiden valtakunnallinen ulkoilupäivä on tuonut asialle julkisuutta. Myös päättäjät yhteiskunnan eri tasoilla ovat saaneet asiasta tietoa. Heitä ei kuitenkaan ole vastuullistettu vaan ongelma on pyritty ratkaisemaan vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoisia ulkoiluystäviä on alettu kouluttaa järjestelmällisesti. Eläkeläiset ry pitää iäkkäiden liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksia tärkeänä asiana ja jäsenillämme on halu auttaa. Siksi järjestömme osallistuu "ulkoiluystävävillitykseen" ja tulee tarjoamaan maksutonta ulkoiluystäväkoulutusta vapaaehtoisille. Koulutusta on tulossa vielä tänä keväänä ja syyskauden alussa. Vapaaehtoisia rohkaistaan osallistumaan, sillä eihän oppi ojaan kaada. Kuitenkin, osana ikääntymispoliittista pohdintaa kannattaa tarkkailla, missä vaiheessa omaehtoinen vapaaehtoistoiminta muuttuu hyväntekeväisyydeksi, jota käytetään surutta yhteiskunnalle kuuluvien - mutta rumasti laiminlyötyjen tehtävien hoitamiseen. TIINA RAJALA Piikkössä otettiin kantaa omaishoitajien ahdinkoon Piikkiön Eläkeläiset ry:n vuosikokous valitsi Onni Lehtosen jatkamaan puheenjohtajana ja Pirkko Oksan varapuheenjohtajana. Muiksi johtokunnan jäseniksi valittiin Anneli Koski, Salme Kyllönen, Tuula Lehtilä, Pirkko Laaksonen (uusi), Anneli Lehtonen, Maija Lehtonen, Taisto Roima (uusi), Aimo Takala ja Heljä Karjalainen-Manninen. Järjestäytymiskokouksessa johtokunta valitsi taloudenhoitajaksi Tuula Lehtilän, matkavastaavaksi Pirkko Laaksosen sekä sihteeriksi Heljä Karjalainen-Mannisen. Kuluneen vuoden valtakunnallisen juhlahumun jälkeen korostuu alkavan vuoden toiminnassa työ omalla paikkakunnalla. Yhdistyksessä toimivat askartelukerho, kaksi lauluryhmää ja senioritanssijat. Kahdesti kuukaudessa järjestettävät kerhot kokoontuvat Pontelassa. Matkat ja retket samoin kuin päivämatkan päässä tapahtuvat vierailut ovat osana yhdistyksen vakiintunutta toimintaa. Yhteistyö Piikkiön muiden eläkeläisyhdistysten kanssa jatkuu entiseen tapaan. Syyskokous otti kantaa omaishoidon tuen heikentymiseen ja vaatii omaishoidon tuen maksatuksen siirtämistä Kelalle. Tukeen tarkoitettuja määrärahoja on lisättävä niin, että kaikki tukea tarvitsevat pääsevät sen piiriin ja tuen vähimmäistasoa on korotettava. Vaatimusta perustellaan tiedoilla, että useat kunnat eri puolilla Suomea ovat säästösyihin vedoten leikanneet omaishoidon tukea ja yksipuolisesti irtisanoneet nykyiset voimassaolevat omaishoidon sopimukset. Kunnat säästävät yhteiskunnalle edullisesta omaishoidosta, mutta eivät kuitenkaan tarjoa vaihtoehtoisia palveluja. Omaiset uupuvat vaativassa hoitotyössä ja hoidettavat ovat vaarassa jäädä heitteille. Kunnat käyttävät väärin ihmisten lähimmäisenrakkautta. Heljä Karjalainen-Manninen
• 18 - Nro 1 helmikuu 2010 ELÄKELÄINEN Ihanat naiset runohurmiossa Satu Koskimies: Hurmion tyttäret. Romaani. Tammi 2009. Romaanimuodolla voi luoda aivan erityisen kiehtovan "sisäkuvan" merkittävän taiteilijan elämästä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Rakel Liehun Helene Schjerfbeckista kirjoittama, Runebergpalkittu Helene ja Helena Sinervon Finlandia-palkittu Eeva-Liisa Manner -tulkinta Runoilijan talossa. Kirjailija ottaa kyllä aikamoisen riskin kirjoittaessaan ihmisestä, jonka henkilökohtaisesti tunteneita on vielä elossa, kuten Helena Sinervo sai kokea. Hänen syytettiin loukanneen Manneria, vaikka loukkaantuneita näyttivät lähinnä olevan runoilijan itselleen "ominut" tutkija ja pari melko etäistä sukulaista. Selvää on, että romaania oikeasti eläneestä ihmisestä ei voi kirjoittaa ilman todella suurta tulkinnan ja ilmaisun vapautta. Tosiasioiden pohjalta tehtynäkin elämäkertaromaani on aina tekijänsä mielikuvituksen luomus, yhtä paljon tekijän kuin kohteen kuva. Elämäkerrat ovat erikseen ja niiltä voi vaatia aivan eri asioita. Elävien ihmisten kiukun välttää, kun etsii kohteensa tarpeeksi kaukaa menneisyydestä. Hyvä kuitenkin, jos ei niin kaukaa, että kohde on lukijalle jo tyystin vieras. Tässä suhteessa Satu Koskimies on tehnyt oivallisen ratkaisun valitessaan romaaninsa Hurmion tyttäret kohteeksi kaksi viime vuosisadan alkupuolen ehkä kiehtovinta nuorta runoilijatarta Katri Valan ja Elina Vaaran. Ja heidänkin elämästään vielä Tulenkantajien kulta-ajan, nuorekkaan ja elämäniloisen, toivorikkaana ikkunoita Eurooppaan avanneen 20-luvun. Jo seuraava vuosikymmen pamautti ikkunat kiinni, ja pitkäksi aikaa. olevan kaikki kaikessa. Eritoten tämä koskee miehiä; kaunis, tumma Elina on keimailija ja flirttailija, joka ei malta olla kokeilematta viehätysvoimaansa toiseen sukupuoleen. Rakkausjutuista taisikin tulla Elina Vaaran elämän taistelutanner. Hän oli naimisissa neljä kertaa. Leikki loppui, runot jäivät Runoilijoiden arkistot ovat tuttuja Satu Koskimiehelle. Niiden pohjalle hän sanoo luoneensa mielikuvituksella ryyditetyn maailman, jonka tapahtumat olisivat voineet oikeastikin tapahtua. Juuri 20-luku, Tulenkantajien hurmioitunut aika innosti kirjoittajaa. Innostus tarttuu lukijaankin. Hurmion tyttäriä lukee suorastaan heltymyksellä. Miten ihania tyttöjä, miten tahriintumattomia sieluja runohurmiossaan! 20-luvun loppuessa loppui myös leikki, elämänilon ja unelmien ajat olivat ohi. Ensin tuli lama, sitten sodat. Katri Valasta kehittyi yhteiskuntatietoinen, rohkea vasemmistolainen, mikä johti syrjintään ja suuriin toimeentulovaikeuksiin. Vala kuoli vuonna 1942 keuhkotautiin, johon oli sairastunut jo nuorena. Hän ehti julkaista viisi runokokoelmaa. Elina Vaara kuoli vuonna 1980. Hän julkaisi lähemmäs 20 runoteosta ja ansioitui myös kääntäjänä. Ansioista ja pitkästä elämästä huolimatta runouden "lumottu prinsessa" on jäänyt unohduksiin, toisin kuin Katri Vala, joka runoineen yhä vahvasti elää kirjallisuudessamme. Yksi Elina Vaaran neljästä aviomiehestä oli kirjailija ja kriitikko Tatu Vaaskivi. lehden välityksellä. Tuleva Elina Vaara oli tuolloin vielä koulutyttö, tuleva Katri Vala vastikään ylioppilaaksi päässyt. He ryhtyivät kirjeenvaihtoon ja tunsivat heti suurta keskinäistä siskoutta, vaikka olivatkin niin taustaltaan kuin runoilijanlaadultaan peräti erilaisia. Köyhän leskiäidin tyttärenä "Kati" oppi jo nuorena tajuamaan elämän kovat realiteetit, "Kekellä" oli helpompaa. Runoilijana Katri Vala edusti uutta, vapaata mittaa, rohkeita runokuvia, uskallettua intohimoa. Elina Vaara oli laulullisempi ja romanttisempi, pehmeän sensuelli runomittojen taitaja. Yksi asia runoilijattaria kuitenkin yhdisti. Se oli tämä "hurmio", pakahduttava, huumaantunut tunnetila, jonka vallassa elettiin ja joka ennen kaikkea oli saavutettava, jotta runoutta syntyisi. Se on se "ihanan myrkyllinen häkä", joka kohisee Keken päässä, runoilijan välttämätön ominaisuus, joka vie hänet toiseen ulottuvuuteen. Toimeentulohuolien painama Kati on käytännöllisempi, analyyttisempi, varautuneempi, mutta runoudelle hän toki hehkuu vähintään yhtä palavasti. Mutta "hurmio" kuvasi Suomen 20-luvun nuorta kirjailijaelämää yleisemminkin. Hurmion tyttärien kavaljeereja olivat tietysti kulttuurielämän alfauros numero yksi Olavi Paavolainen, uraansa aloitteleva, Elina Vaaran ja Lauri Viljasen välit rikkonut Mika Waltari sekä Katri Valan runojen "musta jumala" Yrjö Jylhä, jonka "hindunsilmien" katse poltteli myös Elina Vaaraa. Paavolaisen kotona Kivennavan Vienolassa järjestettiin "itämaisia" runoiltoja, joihin valmistauduttiin helyin ja hetalein, alastomuutta ­ varsinkin omaansa ­ ihaileva Paavolainen saniaisen lehvin. Egyptissä oli tehty suuria hautalöytöjä, ja egyptiläisyys oli megatrendi. Asiallinen Katikin varusti juhlamekkonsa "egyptiläisellä drapeerauksella" ja kiinnitti kenkiinsä häkellyttäviä sulkakoristeita. Vaatimattomaan opettajanasuntoonsa hän sisusti itämaisen nurkan, jossa poltteli suitsukkeita runoilulle otollisen ilmapiirin virittämiseksi. Kirjassa seikkailevat myös (Katin ja Keken mielestä mamsellimainen) Uuno Kailas ja karjalainen runoniekka Ilmari Pimiä, joka Vienolan bakkanaaleissa pannaan eunukin rooliin. Einari Vuorelakin vilahtaa. Romaanissa nuoret runoilijat suhtautuvat itseensä ja kutsumukseensa totisesti, pateettisesti, kohtalona, mutta he osaavat myös antautua sadulle, leikille, vilpittömälle lapsekkaalle ilolle, niin että kyynisemmän ajan lukijassa herää jopa haikea kateus. Toisin kuin nyt, maailma oli suuri ja avara, täynnä löytymistään odottavia paratiiseja ja paljastamattomia salaisuuksia. Koskimies on romaanissaan hyvin tavoittanut tämän rajattomuuden tunnun. Myös Katri Valan ja Elina Vaaran yksityiset kohtalot hahmottuvat, vaikka teokseen ei ole rakennettu romaanimaista jännitettä. Minä-muodossa vuorottelevat puheenvuorot voivat vaikuttaa rutiinimaisilta ja tylsiltä, mutta eivät ne ole. Ne avaavat eloisasti näkökulmaa ja osoittavat myös Valan ja Vaaran kirjoittajanlaatujen ja elämänasenteitten erot. On mielenkiintoista, millainen yksinäisyyden kehä ympäröi Katri Valaa nuoresta asti. Vaikka hän syrjäisillä kouluilla opettajana toimiessaan kaipaa kaupunkilaisiin rientoihin ja samanmielisten seuraan, hän myös tarvitsee yksinäisyyttä. Parin päivän inspiroitunut yhteisjuhlinta Helsingissä on liikaa Katille. Se päättyy paniikinomaiseen pakoon, niin että Olavi Paavolaisen asunnolle kokoontuneet hilpeät ystävät jäävät tuijottamaan hänen peräänsä suu auki. Elina Vaara taas vaikuttaa väsymättömän sosiaaliselta seuraihmiseltä, jolle toisten huomio tuntuu Siskot, ja niin erilaiset Karin Alice Wadenström ja Kerttu Elin Sirén tutustuivat toisiinsa Nuoren Voiman Liiton ja sen TUULA-LIINA VARIS Monessa mies mukana Claes Andersson: Jokainen sydämeni lyönti. Merkintöjä elämästäni. Suom. Liisa Ryömä. WSOY 2009. Psykiatrina Claes Andersson tietää, että muisti valikoi. Olemme taipuvaisia näkemään menneisyytemme itserakkautemme silmälasien läpi. "Kun olen kyllin monta kertaa toistanut itselleni jonkin tarinan, se muuttuu totuudeksi", Andersson tunnustaa. Tämä tunnustus tekee hänestä luotettavamman muistelijana. Andersson aloittaa aivan alusta, jolloin oli pelkkää "lihaa ja biologiaa", kunnes sanat vapauttivat hänet mykästä vankilasta. Muistelija ei etene kuitenkaan kronologisesti. Andersson hyppää tuon tuosta vuosikymmenten yli ja palaa taas varhempaan. Tästä kirja saa virkeän rytmin. Andersson on syntynyt samana vuonna kuin toinen runoilija Pentti Saarikoski, vuonna 1937. Molempien isät olivat autoritaarisia pikkuporvareita, äidit alistuvia. Tuntuu että Anderssonin ja Saarikosken pelasti luovuudelle isien sodassa olo. Kun he palasivat sodasta tulevat runoilijat olivat jo vapaita isän laista. Andersson valmistui lääkäriksi 25-vuotiaana. Hän suuntautui psykiatriaan. 1960-luvulla tapahtui valtava muutos mielenterveyspotilaiden kohtelussa. Vankilamaisista oloista siirryttiin inhimillisempiin hoitokäytäntöihin. 1960-luvun asenne- ja ajatusvallankumousta Andersson kuvaa siin näkijä missä tekijä -asemAsta. Perustettiin yhden asian liikkeitä, kuten Marraskuun liike, joka ajoi asunnottomien alkoholistien asiaa. Andersson muistaa etenkin talven 1967­68, joka oli hyytävän kylmä. Maata kouri suurtyöttömyys, pääkaupunkiin vaelsi ihmisiä työn ja asunnon toivossa. Tuona talvena 42 asunnotonta paleltui kuoliaaksi. Alkoholista tuli monelle ainoa lämmike. "Nuorin tapaamani puliukko oli 15-vuotias", Andersson huokaa. Anderssonin inhimillistä monipuolisuutta, renessanssihahmoisuutta korostaa hänen kirjailijan ja muusikon uransa. Jo 16-votiaana hän säesti stripparia helsinkiläisessä kapakassa. Kaiken päälle hän oli mestaruussarjatason jalkapalloilija HIFK:n paidassa. Kirjan kiintoisinta antia mielestäni on 60-luvun kuvaus. Suomi modernisoitui myös henkisiltä asenteiltaan. Tuon suuren murroksen Anderson näyttää kaksoisvalaistuksessa, ruohonjuuritasolla kokijana ja suurten linjojen suuntijana. Kirjan lukee yhdellä istumalla, niin kiintoisa se on, hyvin kirjoitettu. Maria Appelbergin suunnittelema kirjan kansi ansaitsee kiitokset. Siinä Claes Andersson Henrik Tikkasen piirtämänä, kuten haluatte, joko kirjoittaa tai tapailee pianon koskettimia. JUHANI RANTALA
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2010 - 19 Edvard Gylling - viimeinen ruhtinas Anna-Liisa Sahlström. Viimeinen Ruhtinas. Kertomus Edvard Gyllingistä, suomentanut Liisa Ryömä.Teos Söderström, 2009. 302 sivua. Anna-Liisa Sahlström on kirjoittanut myötäelävän, sympaattisen elämänkertakertomuksen suomalaisesta poliitikosta, tiedemiehestä, "kapinajohtajasta" ja Karjalan työkommuunin ensimmäisestä johtajasta, tohtori Edvard Gyllingistä. Edvardin perhe oli herrasväkeä, isä piiri-insinööri. Muutettuaan Jyväskylään Edvard aloitti opinnot yhdessä vanhemman Axel-veljensä kanssa Jyväskylän lyseossa. Edvardin kanssa samalla luokalla priimuksen paikasta kilpaili kyläräätäli Kuusisen poika Otto Wille. Heistä tuli elinikäiset ystävykset, jotka liittyvät suunnilleen samoihin aikoihin sosialidemokraattisen puolueen jäseniksi. Samaan ryhmän liittyvät myös papinpojat Kullervo Manner jaYrjö Sirola sekä talollisten pojat Sulo ja Väinö Vuolijoki ja eräitä muita, kuten virolainen opiskelijatyttö Hella Murrik (Vuolijoki) muistelee.Heitä kutsutaan siltasaarelaisiksi tai marraskuusosialisteiksi. Talollisen poika Edvard Gylling ryhtyy tutkimaan Suomen maanomistusoloja ja kirjoittaa väitöskirjan torpparilaitoksen kehityksestä. Edvard on tilastotieteilijä ja historian tutkija. Otto Wille Kuusisen suuntautuu estetiikkaan, kirjallisuuteen ja on kiinnostunut myös musiikista, jossa häntä opastaa runoilija Elmer Diktonius. Vuosi 1917 on käännekohta. Venäjällä syrjäytetään tsaari.Suomessa sosialidemokraatit voittivat eduskuntavaaleissa enemmistön. Valtalakia vastustaneet porvarit vetoavat Venäjän väliaikaiseen hallitukseen. Kerenski ilmoittaa perinneensä tsaarin vallan ja kumoaa valtalain ja samalla hajottaa Suomen eduskunnan. Syksyn vaaleissa sosialidemokraatit menettävät enemmistön. Venäjällä lokakuussa (marraskuussa) Leninin johtamat bolshevikit kaatavat Kerenskin hallituksen ja ottavat vallan. Suomessa järjestetään suurlakko, mutta vallankumous ei etene monien pettymykseksi. Ei-vallankumouksellinen parlamentaarikko Edvard Gylling on huojentunut. Hän ei halunnut sitoutua venäläisiin ja Venäjän vallankumoukseen. Hän halusi itsenäisyyttä, joka on saavutettu parlamenttaarisesti, ilman vallankumousta. Gylling pyrkii hillitsemään vallankumouskiihoa ja etsii kompromisseja. Bolshevikkien valtaannousu muutti tilanteen Suomessa. Tammikuussa 1918 Suomen itsenäisyys sai vahvistuksensa Pietarissa. Mutta sisäpoliittinen tilanne kiristyi. Svinhufvudin johtama senaatti alkoi voimistaa sotilaskomiteansa työtä ja kutsui kenraali Mannerheimin johtamaan muodostettavaa valkoista armeijaa. Eduskunta piti viimeisen kokouksensa 25. tammikuuta 1918. Pöytäkirjaan on merkitty viimeisen puheenvuoron käyttäjän Gyllingin sanat: "Te provosoitte. Ajatte meitä kohti perikatoa ettekä edes halua neuvotella. Ette suostu neuvottelemaan nyt ettekä jatkamaan huomenna, te haluatte sotaa." 27. tammikuuta Helsingin säätytalossa on punaisten johdon kokous. Kuusinen jakelee vallankumoushallituksen johtopaikkoja: Manner puheenjohtajaksi, Kohonen raha-asianvaltuutetuksi avustajinaan Gylling. Sulo Vuolijoki ja Laherma, Yrjö Sirola ulkoasiat, Oskar Tokoi elintarvikeasianvaltuutetuksi jne. Gylling hermostuu ja ilmoittaa ettei lähde mukaan, samoin tekee K.H.Wiik. Kuusinen yrittää tasotella. Gylling epäröi, mutta 6. helmikuuta hänet nimitetään punaiseen hallitukseen ensimmäiseksi raha-asianvaltuutetuksi. K.H. Wiik ryhtyy Sirolan lähimmäksi mieheksi ulkoasianhallinnossa. Valkoisten lähestyessä punaisen hallituksen viimeistä keskuspaikkaa Viipuria keväällä punaisten johto pakenee Neuvosto-Venäjälle. Gylling jää Viipuriin, piilottelee jonkin aikaa ja pääsee lopulta salateitå Tukholmaan. Helmikuun alussa 1920 Lenin kirjoittaa Gyllingille Tukholmaan ja pyytää "sikäli kuin tohtorille sopii saapumaan Moskovaan mitä pikimmin..." Huhtikuun 17. Gylling hyvästelee perheensä ja lähtee Pohjois-Norjan ja Murmanskin kautta Moskovaan. Siellä hän tapaa yhdessä Sirolan kanssa Leninin ja keskustelevat Karjalan autonomisen tasavallan mahdollisuuksista. Päätös perustaa Karjalan työkommuuni julkistettiin 8. kesäkuuta 1920. Gylling aloittaa ripeästi työt Karjalan hallinnon rakentamiseksi. Heti alkuun nousee esiin kielikysymys. Kiistellään siitä mikä olisi Karjalan virallinen kieli: karjala, suomi vaiko venäjä? Lopulta Leninin sana painaa: viralliset kielet ovat suomi ja venäjä. Gylling saa lopulta 1922 perheensä Karjalaan. Asuntona on aluksi vain pieni kaksio. Ei palvelijoita eikä henkivartijoita. Sahlström kuvaa lämpimästi Gyllingin toimintaa Karjalan johdossa. "Karjalan keisariksikin" kutsuttu Gylling oli pidetty ja kansanomainen johtaja, jolla oli aikaa keskustella ja kuunnella tavallisten ihmisten huolia. Hän matkusteli jatkuvasti eri puolilla Karjalaa tavaten ihmisiä epävirallisissa yhteyksissä, usein jossakin tienvarrella hirsikasan päällä istuen. Karjalan työkommuunin kehityksestä ja Gyllingin roolista alueen hallinnon kehittäjänä on hyvä kuvaus Markku Kangaspuron väitöskirjassa. Karjalan poliittinen status muuttui kiistanlaiseksi. Stalin ja Molotov jatkoivat aluksi Leninin linjalla Karjalan autonomisen aseman vahvistamista aina tasavallan muodostamiseen saakka. Kaikki eivät olleet samaa mieltä. Karjalan puoluesihteeri Vasili Kud?ijev on vastaan. Suomalainen kommunisti, entinen Suomen punaisen hallituksen sisäasianvaltuutettu Adolf Taimi syytti Stalinia Karjalan nationalismin tukemisesta. Oppositio vaiennetaan. Kud?ijev saa lähteä. Kustaa Rovio nimitetään puoluesihteeriksi. Tilanne muuttui 1930-luvun puolivälissä. Gylling ja Kustaa Rovio "siirretään muihin tehtäviin" Moskovaan. Heitä vastaan alettiin kerätä syytemateriaalia suomalais-karjalaisesta nationalismista, vakoilusta ja virheellisestä kansallisuuspolitiikasta. Tuomio julistetaan ja 14. kesäkuuta 1938 kajahtaa niskalaukaus. Hautapaikka tuntematon. Fanny Gylling lähetetään leirille missä kuolee. Hänenkin hautapaikansa on tuntematon. Myös Gyllingien lapset joutuivat kokemaan nimensä taakkana elämässään. Petroskoissa ei ole Gyllingin patsaita, mutta on sentään Gyllingin laituri. OIVA BJÖRKBACKA Häämöttääkö globaali aasialainen feodaalikapitalismi Kimmo Jylhämö ja Hanna Kuusela (toim.): Politiikkaa, Idiootti! ­-Vastakkainasetteluja Zizekin kanssa. Tuotanto: Into Kustannus. Kustantaja: Like 2009 Slavoj Zizek: Pehmeä vallankumous. ­ Psykologia, taide, politiikka. Suom. ja toim. Janne Porttikivi. Gaudeamus 2009 Slovenialainen filosofi Slavoj Zizek (s.1949) väittää meneillään olevan globaalin talouskurimuksen vain vahvistavan 1800-luvun kaltaista kovaa riistokapitalismia. Into-kustannuksen pamfletissa "Politiikkaa, Idiootti!" Zizek veikkaa, että biogenetiikka tulee mullistamaan ihmisen kokonaan, mieltään myöten. Maailmassa ovat filosofit esittäneet vuosituhansien aikana hyviä kysymyksiä, nyt on kyseessä noiden kysymysten korjaaminen ja tarkentaminen: "Joko kapitalismi tasapainotetaan autoritaarisin keinoin tai vaihtoehtoisesti korporatistisen sosialismin keinoja käyttäen. Muistakaa, kuinka Marx puhuu Kommunistisen manifestin lopussa feodaalisesta sosialismista. Kapitalismi voi muuttua sellaiseksi," Zizek varoittaa. Zizekin mukaan liberaalikommunismia pidetään riiston hyväntekeväisyysnaamarina. Kehittyneet maat "auttavat" jatkuvasti kehittymättömiä maita kehitysavulla ja luotoilla, jolla ne välttävät oman osallisuutensa ja vastuunsa kolmannen maailman surkeasta tilasta, joka on seurausta teollisuusmaiden harjoittamasta vuosisataisesta kolonialistisesta riistosta. Tuotannon välttämätön pimeä puoli eli kurinalainen ja alistettu työvoima sekä ekologinen saastuttaminen viedään epäfiksun ja kehittymättömän kolmannen maailman maille tai länsimaiden kehitysalueiden vihoviimeisiin kolkkiin. Saattaa olla, että finanssikapitalistien äärimmäinen unelma on viedä koko työväenluokka kolmannen maailman näkymättömiin hikipajoihin. tekoisesti yllä, jotta perinne jatkuisi. Japanissa väestö, rakennukset ja teollisuus on keskitetty 30 prosentin maa-alueelle. Maanviljelijöille pidetään varattuna 70 prosenttia maapinta-alasta. Yhtenä vaarana Zizek näkee valumisen kohti yleistä kapitalismia, jolla on aasialaiset arvot. Tuloksena saattaa olla muodollisesti vapaa kapitalismi, jolla on autoritaarinen hallinto ja tiukat apartheid-säännöt: "Minun nuoruudessani Afganistan oli islamilaisista maista maallistunein. Heidän kuninkaansa oli maallistunut modernisoija. Heillä oli hyvin vahva, paikallinen kommunistinen puolue, joka otti vallan ilman Neuvostoliiton apua. Vasta sen jälkeen Neuvostoliitto sekaantui Afganistaniin. Tosiasiahan on, että Afganistan kirjaimellisesti fundamentalisoitiin sen seurauksena, että se kytkeytyi globaaliin politiikkaan." myksiin henkisen omaisuuden suojasta ns. immateriaalioikeuksiin. Millaisia ovat uusien teknistieteellisten kehityskulkujen, erityisesti biotekniikan sosiaaliset ja eettiset seuraukset: "Ja viimeisenä, muttei vähäisimpänä, uudet sosiaalisen apartheidin muodot, kuten uudet muurit Meksikon ja USA:n välillä tai uudet suuret slummit ympäri maailmaa." Zizek sanoo olevansa vain maltillinen tuhoennustaja. Hän kannustaa kysymään, onko meneillään oleva talous- ja finanssikriisi seurausta ihmisten enemmistön epäsosiaalisuudesta, ahneudesta, laiskuudesta, epärehellisyydestä tai yli varojensa elämisestä. Ellei, silloin tätä konkurssia ei pidä maksattaa heillä. Syylliset ja syyt ovat siis toisaalla eli harjoitetussa talous- ja valtapolitiikassa. Tämä on siis ensisijaisesti kapitalistisesta talousjärjestelmästä johtuva objektiivinen seuraus, odotettu tosiasia, parin vuosikymmenen tapahtumaketjun yksi päätepiste. van kiinalaisen autoritaarisen kapitalismin välillä. Jos vastaus on kieltävä, ainoa todellinen vaihtoehto on Eurooppa. Zizekin mielestä elämme päivittäin mahdottoman kohtaamisen edessä. Maailman tapahtumat koetaan joko mahdottomana, muttei todellisena. Kyse on ilmiöstä, milloin emme usko lähestyvän katastrofin todella tapahtuvan, ja siten hylkäämme koko ajatuksen katastrofista mahdottomana. Tai sitten todellisena muttei enää mahdottomana. Mikäli katastrofi tapahtuu, se "normalisoituu," sitä pidetään osana asioiden tavanomaista kulkua, se on aina jo ollut mahdollinen. Nämä ristiriitaiset paradoksit mahdollistava "ajatus- ja arviointikatkos" sijaitsee tiedon ja uskon välissä: "Tiedämme katastrofin (ilmastonmuutos jne.) olevan mahdollisen, jopa todennäköisen, mutta silti emme usko sen todella tapahtuvan. Ja eikö nykyään juuri näin tapahdukin aivan omien silmiemme edessä," Zizek kysyy. Zizek vieraili joulukuun alussa Helsingissä keräten luennoilleen satoja ihmisiä. Japani ja Afganistan Kun Zizek oli käymässä Japanissa, häntä hämmästytti japanilaisen yhteiskunnan ja valtion hegeliläinen rationaalisuus: "Perussääntönä Japanissa on se, että kolme asiaa on pidettävä erossa toisistaan: vauraus, valta ja kuuluisuus. Voit olla joko rikas tai kuuluisa, tai sitten sinulla voi olla poliittista valtaa. Näitä kolmea ei saa yhdistää." Japani on Zizekin mielestä jonkinlainen hegeliläinen valtio. Se on muodollisesti monarkia eli heillä on keisari, Japani on teollisuusvaltio, jossa on sotilaallinen byrokratia. Siellä on myös maanviljelijöiden luokka, jota pidetään keino- Maailman slummit uusi Berliinin muuri Zizekin mielestä ainoa todellinen kysymys on siitä, sisältyykö globaaliin kapitalismiin niin vahvoja ristiriitoja, että ne estäisivät sen loputtoman uusiutumisen? Mahdollisia vastakkainasetteluja on neljä: ekologinen katastrofi, yksityisomaisuuden epäsoveltuvuus kysy- Pehmeä vallankumous Kirjoituskokoelmassaan "Pehmeä vallankumous" (Gaudeamus) Zizek linjaa maailmanpolitiikkaa kysymällä, tahdommeko elää maailmassa, missä ainoa valinta on amerikkalaisen sivilisaation ja nouse- JUHA DRUFVA
• 20 - Nro 1 helmikuu 2010 ELÄKELÄINEN Antakaa meille oikeus vanhuuteen Anna Krogeruksen viiltävä näytelmä on totta Anna Krogerus: Kuin ensimmäistä päivää. Lahden kaupunginteatterin ja Teatteri Jukon yhteistyönä. Ohjaus: Otso Kautto. Lavastus ja puvut: Niina Mansikka. Valosuunnittelu: Jouni Nykopp. Äänisuunnittelu: Jukka Vierimaa. Rooleissa: Kirsi Asikainen, Tapani Kalliomäki, Eeva-Kirsti Komulainen, Mika Piispa, Anna Pitkämäki, Jari-Pekka Rautiainen, Hannu Salminen ja Ritva Sorvali Kun mystinen arkku Lahden kaupungin teatterin Eero-näyttämöllä avautuu, ja sieltä kömpii esiin toinen toistaan hellyttävimpiä, raihnaisia vanhuksia, mieleen hiipii Kierkegaardin toteamus: "Elämää voi ymmärtää vain taaksepäin, mutta sitä on elettävä eteenpäin". Valtava arkku, Niina Mansikan nerokas ja puhutteleva lavastusratkaisu, on hoivakoti Lepola, jonne vanhukset on sullottu talteen ennen viimeistä leposijaansa. Arkusta nousevat myös hauskat kunkin vanhuksen elämäntyöhön liittyvät pienoismallit katonrajaan lillumaan. Lavastus on sadunomaisen mystinen ja kauniskin. Kolkko laitos kätkee arkullisen salaisuuksia. Esitys on satuttava tragikoomisuudessaan. Ja tämä tarina on kipeän totta. Lahden kaupunginteatterissa ja helsinkiläisessä Avoimet ovet teatterissa raotetaan esirippua vanhainkodin arkeen, ikääntymiseen iloihin ja tuskaan sekä työelämän kurjistumiseen Anna Krogeruksen palkitulla suosikkinäytelmällä Kuin ensimmäistä päivää. Anna Krogerus (s. 1974) on aikamme lahjakkaimpia käsikirjoittajia, joka lähestyy kohteitaan lämmöllä ja empatialla. Yhteiskunnallisista ja syvästi inhimillisistä näytelmistään tunnetuksi tullut Krogerus työskentelee Kajaanin kaupunginteatterin dramaturgina ja kotikirjailijana. Hänet palkittiin 2006 Suomen arvostelijain liiton Kritiikin kannuksilla näytelmästään Rakkaudesta minuun. Krogeruksen, palkittu näytelmä Kuin ensimmäistä päivää on kipeän ajankohtainen kuvaus vanhustenhuollosta ja niistä paineista, joiden kuristuksessa vanhusten hoitohenkilökunta laitoksissa työskentelee. Esitys ottaa laajemminkin kantaa nykyiseen työelämään ja uusliberalistiseen talouspolitiikkaan, jossa inhimilliset arvot, kuten arvokkaan elämän tarjoaminen ja asiallinen hoito myös ikä-ihmisille on vaakalaudalla. Kun äitini vietti viimeiset kuukautensa vanhainkodissa tajusin sen karmaisevan totuuden, että uutiset vanhustenhuollon tilasta Suomessa ovat totta. Krogeruksen näytelmä on ajankohtainen puheenvuoro asioiden korjaamiseksi. Se kertoo kutsumustyötään tekevästä alistuvasta, kaikkien tuulten vietävänä olevasta viisikymppisestä Ritvasta. Hän on epäinhimillisen työtaakan kanssa rimpui- Mika Piispa, Tapani Kalliomäki, Jari-Pekka Rautiainen ja Ritva Sorvali Lahden kaupunginteatterin Kuin ensimmäistä päivää -näytelmässä. ­ Kuva: Lahden kaupunginteatteri. leleva kouluttamaton perushoitaja, jota työtoverit ja terveydenhuoltojärjestelmä käyttävät hyväkseen. Esitys tuo parrasvaloihin myös verrattoman hauskan ja kipuilevan vanhusten klaanin, jolla riittää tahtotilaakin tarvittaessa. Näytelmä sai kantaesityksensä Kajaanissa vuoden 2008 alussa. Viime keväänä se nähtiin Kotkassa. Syksyllä se ehätti ensi-iltaansa Helsingissä teatteri Avoimissa Ovissa Heini Tolan ohjamaana. Lahden kaupunginteatterin esityksen on ohjannut Otso Kautto. Esitykset jatkuvat ainakin kevään ajan. Krogerus lähestyy "kohderyhmäänsä" lämmöllä ja empatialla, jos kohta ihmisen raadollisuudestakin muistuttaen. Terävänä yhteiskuntakriitikkona hän sivaltaa satuttavalla satiirillaan niitä tahoja, jotka nykyisen työelämän ja vanhustenhuollon asioista päättävät. Otso Kautto on muokannut tekstin lähes karnevalistiseksi absurdien tilanteiden revyyksi. Mutta hän antaa myös aikaa ja tilaa tunteille. Rakkaille pettymyksille rakkaudessa, työssä ja koko merkillisessä elämänpelissä. Vanhuksilla on muistonsa, salaisuutensa ja ominaisuutensa. Häijyytensäkin, jos sikseen tulee. Esityksen vanhukset ovat vahvoja persoonia, jotka laskettelevat hirtehishuumoriakin olotilastaan. Lämminhenkisen esityksen punaisena lankana on usko ihmisyyteen ja sen puolustaminen, vielä silloinkin kun jalat eivät kanna tai mieli tekee retkiään nykyisyyden ja menneisyyden ristiaallokossa alzheimerin runtelemana. Elämän traagisuus koko kirjossaan eriikäisten ihmisten kohtaloiden kautta. Ritvan roolissa nähdään hienon roolityön tekevä Ritva Sorvali Teatteri Vanhasta Jukosta. Lähimpänä työtoverina ovat reippaasti bilettävä sairaanhoitaja, elämänsä suuntaa etsivä sivari ja maahanmuuttaja siivoja, joka on kotimaassaan lukenut lääkäriksi. Hyväntahtoinen ja muiden hyväksikäyttämä Ritva, puurtaa kutsumusammatissaan ilman vakituista työsopimusta. Hän on kiintynyt vanhuksiin ja vanhukset häneen. Krogerus muistuttaa hyytävästi, kuinka hoitohenkilökuntaa kyykytetään tässä maassa pätkätöillä, ja epäinhimillisillä työolosuhteilla. Mutta Ritva ei juuri valita ja tekee toistenkin työt. Kunnes uupuu. Elämä ei ole kohdellut Ritvaa silkkihansikkain. Hänen miehensä on kuollut, ja kehitysvammainen poika aiheuttaa yksihuoltaja äidille huolta ja harmejakin, mutta hän on Ritvan elämän kiintopiste. Äidinrakkaus kestää aina tapahtumien traagiseen loppuun saakka. Elämän julmimpia lakejahan on, että yksikään hyvä teko ei jää kostamatta. Ritva saa väistyä nuoremman koulutetun sairaanhoitajan tieltä. Hyväntahtoista hoitajaa epäillään jopa epärehellisyydestä, kun häneen kiintynyt vanhus testamenttaa Ritvalle arvokkaat korunsa. Varotus tulee, kun Ritvan ote hetkeksi lipsuu ja hän naukkaa lempimummonsa kanssa kossupullollisen ja nukahtaa mummun huoneen lattialle. Ritva on alistuva ja liiankin kiltti, mutta tehokkuudessaan ylivertaisessa loppukohtauksessa hän vihdoinkin saa suunsa auki ja antaa tulla niin sanotusti ylilaidallisen Lepolaan tuleville maireille konsulteille. "Mutta minä olen pitänyt suuni kiinni, olen pitänyt suuni kiinni. Tiedättekö miten ihminen pidetään hiljaisena? Se pannaan saatana pelkäämään. Se pannaan pelkäämään, että sillä ei jatku työt. Se pannaan pelkäämään, että työkaveri vie sen työt. Se pannaan pelkäämään, että se mitä se tekee ei riitä..." Kuin ensimmäistä päivää nostaa esille myös ajankohtaisen maahanmuutto-aiheen ja ennakkoluulot vierastyövoimaa kohtaan. Vessanpönttöjä ja lattioita kuuraamaan kelpaavan maahanmuuttaja-lääkärin henkilökuva jää kuitenkin ohueksi. Esitys ironisoi maahanmuuttopolitiikkaa ja ulkomaalaisten rekrytointia ammattiaan vastaamattomiin töihin, mutta juuttuu omaan loukkuunsa. Näitä hoonosoomi-karrikatyyrejä on nykynäytelmissä jo nähty kyllästymiseen asti. Muukalaisuutta ja toiseutta soisi käsiteltävän analyyttisemminkin ja syvemmin Lahtelaisten esitys samoin kuin naapuritalossa Teatteri Jukossa pyörivä Kahdeksan surmanluotia ovat hieno osoitus siitä, kuinka taide parhaimmillaan pureutuu ajankohtaisiin epäkohtiin. Esitys ravistelee katsojaa, liikuttaa ja huvittaa. Satuttaa sielua. Krogeruksen näytelmä huipentuu epilogissaan teatteritaiteen manifestiin. Päähenkilö Ritva kääntää katseensa yleisöön ja näyttelijä Ritva Sorvali kääntää huomion yksityisestä yleiseen. Sorvali muistuttaa, että selittelyt eivät auta, tarvitaan tekoja. "Teatteritaide haluaa olla muutakin kuin "mielenkiintoinen puheenvuoro", jonka voi sivuuttaa, kun resurssit ovat huonot tai kun tarjolla on muu selittelyn aines." Lahden kaupunginteatterin ja Teatteri Jukon hieno yhteisesitys toteuttaa taiteen tehtävää parhaimillaan. Yhtä hyvin sitä toteuttavat monet muutkin kevään esitykset. Vaikkapa Tampereen Työväen Teatterissa pyörivä Sirkku Peltolan hulvaton satiiri Yksiöön en Äitee ota, joka kertoo kuinka hänen Suomen hevonen ­ näytelmänsä verrattoman iso-äidin ja hänen perheensä asuntopulmat ratkaistaan maatilan mentyä pakkohuutokauppaan. Ja kertoohan se vähän lemmentuskastakin. TTT:ssä esitetään myös Peltolan trilogian kolmatta osaa Pieni raha, joka myös kiinnittyy vanhuksen arkeen ja huoliin sekä aikamiespojan toisluteen koskettavasti. Helsingin kaupungin teatterissa suosikkinäyttelijät kutsuvat Viimeiseen valssiin melkoisina supermummoina ja pappoina vanhainkodissa,, jossa on niin sanotusti säpinää. Teatteri on ottanut ikäihmiset taikapiiriinsä. SISKOTUULIKKI TOIJONEN Suomen eri teattereiden esitysten arvosteluja löytyy kätevästi www.kritiikkiportti.fi -sivustolta
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2010 - 21 Tampereella mietitään perusasioita Aika ajoin on tarpeellistatarkastella yhdistyksen toimintaa. Vastaako se jäsenistön toiveita ja onko sitä kehitettävissä siten, että aikaisempaakin suurempi osa eläkeläisistä saadaan mukaantoimintaamme? Eläkeläiset ry:n vanhimpiin yhdistyksiin kuuluva Tampereen Eläkeläiset ry kävi syksyllä tätä keskustelua, kun valmistelimme v. 2010 toimintasuunnitelmaa. Jäsenistön harrastus- ja virkistystoiminta on hyvällä mallilla. Yhdistysemme piirissä toimii 11 harrastuskerhoa viikottain. Niistä mainittakoon laulukuoro Taipumattomat, jolla on käynnissä 45. toimintavuosi. Kuukausittain kokoontuu kaikille jäsenille ja ystäville tarkoitettu kerho Uudenkylän Tapiolassa. Kuukausikerhossa on harrasteryhmien järjestämää ohjelmaa, jota voivat esittää myös vierailevien yhdistysten esiintyjäryhmät. Ruokaa ja kahvia tarjotaan omakustannushintaan. Tämä kuukaisittainen juhlaksi muodostunut tapahtuma kerää 100­200 osallistujaa. Matkailutoiminta on yksi eniten jäseniä kiinnostavista toiminta-alueista. Vierailumatkojen lisäksi kehitellään uusia matkakohteita, joille toivotaan saatavan mukaan runsaasti jäseniä ja heidän ystäviään. Järjestämme syksyllä osaston 55-vuotisjuhlat joista ilmoitamme myöhemmin. Yhdistyksemme järjestää jäsenille tietokoneen käytön alkeiskursseja. Tavoitteena on poistaa meitä kaikkia vaivaavaa tietokonepelkoa. Eläkeläisten edunvalvonnan epäonnistuminen on maamme suurimpia häpeäpilkkuja. 90-luvun laman suurimmaksi maksajaryhmäksi laitettiin eläkeläiset. Taitettu epäoikeudenmukainen eläkeindeksi ja tosiasiallinen eläkkeiden tason alentaminen toteutettiin silloin. Vuoden alusta suurimmalla osalla eläkeläisistä nousi kuukausieläke alle 5 euroa. Odotettavissa olevien hinnankorotusten jälkeen eläkeläisten ostovoima ja elintaso heikkenevät edelleen voimakkaasti. Eläkeläiset ovat maksaneet edellisen laman laskuja runsaat 15 vuotta. Sekään ei riitä. Nykyisen laman maksajiksi on jälleen otettu eläkeläiset ja ikääntyneet eläkeläiset, vanhukset. Eläkeläiset ja erityisesti vanhukset ovat menettäneet ihmisoikeudet ja täysivaltaisen kansalaisen oikeudet. Tampereen Eläkeläiset ry on kaikin voimin mukana Eläkeläiset ry työssä eläkeläisten toimeentulon ja vanhusten hoidon parantamisen puolesta. Timo Mustonen Puheenjohtaja Uudenkaupungin Eläkeläiset on toimelias Uudenkaupungin Eläkeläiset ry:n toiminnasta vastaa puheenjohtajana Tauno Virtanen. Varapuheenjohtajaksi yhdistys valitsi Ritva Varjosen, jonka tehtäviin lisättiin matkavastaavan tehtävät. Sihteerinä jatkaa Tuula Rantanen. Johtokunnan muut jäsenet ovat Harto Forss, Elli Pesola, Paula Lehto, Anja Toikkanen, Meeri Valli, Raija Jurttila, Hannu Aarnio, Arvo Hakkarainen, Katri Korkiakangas, Pekka Saari ja Vappu Koskela, varajäseninä Antti Jokinen, Eila Rautarinta, Elvi Heikkilä ja Ritva Koskinen. Aluejärjestön kevätkokoukseen valittiin Tauno Virtanen, Hannu Aarnio, Ritva Varjonen ja Elli Pesola, varalle Anna-Liisa Lehti, Anja Toikkanen, Meeri Valli sekä Antti Jokinen. Aluejärjestön toimikunnassa edustavat yhdistystä puheenjohtaja ja sihteeri. Eri yhdistyksien yhteisiin kokouksiinvalittiin puheenjohtaja. Vanhuusneuvostossa jatkaa Tuula Rantanen. Muista tehtävistä tai toiminnoista vastaavat: tiedoitussihteeri Ritva Varjonen, emännät Elli Pesola, Vappu Koskela ja Katri Korkeakangas, käsityökerho Raija Jurttila ja Aili Suominen, tanssiryhmä Meeri Valli ja Seija Pelkiö, lauluryhmä Juhani Alkio, pelien vastaava Pekka Saari, kävelykerho: Hannu Aarnio, Iltarannan isännät Hannu Arnio ja Antti Jokinen. sesta voi olla mukana varsinaisessa toiminnassa, tulevat huomioiduksi ja pääsevät nauttimaan yhdessäolosta. Varsinaiseen toimintaan kuuluu kaikille jäsenille tarkoitettu viikkokerho 1­2 kertaa kuukaudessa. Kuullaan vierailevia alustajia, juodaan kahvit, lauletaan, nauretaan ja nautitaan yhdessäolosta. Kesällä viihdytään yhdistyksen hallinnassa olevassa Iltarannassa, jossa pidetään kokouksia, yhteisiä lauluhetkiä, ongitaan, uidaan ja saunotaan, sekä pelataan mölkkyä ja tehdään muuta mukavaa. Eli toimintaa on, unohtamatta suosittuja laivaristeilyjä, vierailumatkoja eri yhdistysten tilaisuuksiin. Omia kutsutilaisuksia ovat laskiaistilaisuus, iloinen iltapäivä elokuussa ja jäsenten perinteinen joulujuhla. T.V. Uusia toimintamuotoja kehitteillä Uusia toimintamuotoja ovat korttipeli- ja senioritanssiryhmät. Valmistella on myöskin ystävätoimintaa, jossa lähestytään jäseniä kauniilla periaatteella "ystäviä ei jätetä". Nekin vanhukset, jotka eivät syystä tai toi- LIMPAN Elegi I den här åldern får man alltför ofta sitta på gamla vänners begravningar. Det är sorgliga tillställningar, som man aldrig ville vara med på, men inte kan undvika. Man sitter där på kapellets hårda träbänk med sin blomsterkvast. Lyssnar på orgelns högtidliga toner, tittar på kistan som innehåller människan man aldrig mera kommer att se, funderar när vi träffades för första gången, vad vi upplevt tillsammans och när vi sågs för sista gången. Den här gången hade jag inga som helst svårigheter att minnas. Mannen i kistan var nämligen Jarl Julle Sund. När vi träffades första gången våren 1976 började en ny epok i mitt eget liv. Han övertalade mig nämligen att bli ombudsman i Livsmedelsarbetarförbundets Helsingforsdistrikt. Den sista gången kommer jag nog heller aldrig att glömma. Jag fyllde 76 år på senaste självständighetsdag. Rätt tidigt på morgonen ringde telefonen och vem var det annan än Julle. Han sjöng ja må han leva, på den knarrande röst som ersatt hans baryton efter en strupcanceroperation. Någon dag senare satt jag hemma hos honom och pratade om gamla goda tider, som vi alltid nu och då har gjort efter det vi blev pensionerade. Trots att han såg litet trött och blek ut och hade förlorat största delen av sitt hår och skägg på grund av cancermedicinen, var han samma skojfriska gubbe som tidigare. Vi skrattade gott åt hur det gick när han förra gången rakade sitt bort sitt helskägg. Då var förbundets hela vänstergrupp av den åsikten, att han skulle låta skägget växa tillbaka så fort som möjligt. Vi tyckte nämligen ett han såg alltför snäll ut för att vara trovärdig förbundshövding. Julles invändningar att han i själva verket är en snäll människa avfärdade vi då med, att när man går i spetsen för klasskampen är det bättre att man liknar Harald den förskräcklige. Julle var en strateg av stora mått. Han sade alltid, att kampen inte är huvudsaken. Fast kampberedskapen och strejkkassan är mycket viktiga kort vid förhandlingsbordet, är det uppgörelsen och avtalen som i det långa loppet betyder mest för medlemmarna. Han poängterade, att trots olika åsikter kan man vara vänner. Att han levde som han lärde bevisade också, att avskedstalet höll hans vän och trätobroder arbetsgivarhövdingen Pekka Hämäläinen. Hans tal gav en fin översikt av Julles liv och verksamhet, vad han gjort och vad han stod för. Det var ett tal i vilket jag tror, att alla vi närvarande kände igen personen Jarl Sund. Minnesstunden på restaurang Domus började på ett sätt som Julle skulle ha gillat. Vi fick alla ett glas med en slurk whisky och höjde en skål till hans åminnelse. Jag råkade sitta vid samma bord som hans efterträdare i förbundets ledning, pensionerade ordförande Ritva och nuvarande Veli-Matti. Vi talade rätt mycket om hur vi vart fjärde år var och är tvungna att vinna ett politiskt val för att behålla förbundet självständigt. Vi folkdemokrater var nämligen övertygade om att med socialdemokratisk majoritet skulle det vara omöjligt, att överskrida FFC:s allmänna linje och lyfta upp livsmedelsbranschen till samma lönenivå som övriga industribranscher. Det var inte lätt på Julles tid. Socialdemokraterna hade äntligen enats och den fackliga splittringens tid var förbi, men nu fanns det två falanger inom vår egen rörelse. Julle tog inte emot råd eller befallningar från varken partiet eller centralorganisationens vänstergrupp. Trots att socialdemokraterna satte till alla klutar, vann vi val efter val under vår egen linje för ett självs- tändigt Livs. Ibland satt det hårt åt och ibland var det svårt att hålla de egna linjerna samman, men vi lyckades. Julles linje; sakerna strider men människor kan var vänner, lyckades också härvidlag. Ibland kunde det också sitta hårt åt i avtalsronden. En gång när vi satt och väntade på att förhandlarna skulle komma tillbaka från förlikningsmannens kansli, sade någon att det inte kan vara nyttigt att Julle är så god vän med Pekka Hämäläinen. Jag genmälde att det i mitt tycke är bara bra att två gubbar i all vänskap försöker komma fram till ett resultat, som de kan sälja till sina respektive beslutsfattare. På slutrakan hade ju både en stor förhandlingsgrupp med sig och systemet fungerade rätt bra. Jag vet inte hur många gånger Pekka fick bakläxa av de sina, men Julle fick det ett par gånger och förhandlingarna fortsatte. När vi gamla kamrater besökte hans ö i somras, hade socialdemokraternas sorgeträd, tallen som Julle planterade efter en valseger - för att de skulle ha någonting att luta sin panna mot när de begrät sitt nederlag - vuxit till ett ståtligt träd. Vid förberedelserna till samma val dansade vår grupp krigsdans kring en totempåle, som han egenhändigt hade snidat på förbundets sommarställe. Fast situationen ibland kunde vara allvarlig och svår, förlorade han aldrig glimten i ögonvrån. När vännen och violinisten Kyösti Suokas sedan spelade Julles egen låt Elegi, som han i sin ungdom komponerade på Östanlid sanatorium, när han var nära döden i lungsot, hade jag svårt att hålla tårarna tillbaka. För några år sedan hade han fått mig att skriva ord till låten. Noterna förstod jag mig inte på, men när han spelade låten på sin fiol, tyckte jag att den lät mycket högtidlig och vacker. Mina invändningar att jag var mera humorist än allvarlig versmakare viftade han bort, och sedan började vi tala alvar. Det är väl mycket sällan två finska gubbar sitter timtals och ventilerar sina innersta tankar om livet och döden. Julle brukade alltid säga att bara han, som utbildad elektriker, är den som har rätt att dra slutledningar. Därför drog jag slutsatsen, att vi utgår ifrån att ingendera av oss tror på varken himmel eller helvete, men trots det har vi varit någorlunda rättskaffens människor och försökt vårt bästa i de situationer vi har hamnat i. Jag skrev en massa diktstumpar, som vi försökte få att sitta på melodin. Det slutliga resultatet blev rätt svårt att sjunga, men vi kom i alla fall tvåa i Pensionärernas kompositionstävlan. Julle kommenterade resultatet med, att visst är vi bra, men man kan ju inte vinna alla gånger. Andemeningen i vår text kan sammanfattas i följande fyra rader: En dag man står på gravens rand med livets facit i sin hand det innehåller sorg och fröjd man tvungen är att vara nöjd.
• 22 - Nro 1 helmikuu 2010 ELÄKELÄINEN Unto Miettinen pelasti UKK:n puheen äänityksen Smolnassa "Lokakuun vallankumous loi edellytykset itsenäisyydelle" Lotat kantamassa Leninin kuvia tunkiolle, kukaan ei edes laskenut kuinka paljon niitä vietiin. Se oli silloin kun Suomen armeija oli valloittanut Karjalan neuvostotasavallan pääkaupungin Petroskoin, muistutti iltapäivälehti kuvineen talvisodan vuosipäivänä marraskuussa tänä vuonna. Suosittu turkulainen dekkarikirjailija Reijo Mäki, jonka sankari yleensä ratkaisee rikoksia koko ajan pienessä alkoholikierteessä, käy Tampereella. Hänet opastetaan myös Lenin -museolle, mutta mies kieltäytyy menemästä sisään: ei kestä katsella sellaista joukkomurhaajaa, hän tokaisee radiossa. Suomen tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen oli toista maata. Oltuaan vasta pari vuotta virassaan hän matkusti Leningradiin ja vihki tammikuun 24 päivänä 1959 V.I. Leninin työhuoneessa Smolnassa marmorisen muistotaulun, jossa Suomen kansan nimissä kiitetään nuorta neuvostovaltiota Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta. Siinä huoneessa, jossa Lenin ojensi P.E. Svinhufvudille itsenäisyyden tunnustamisasiakirjan. Voiko se olla totta? Totta se on. Paikalla oli myös Neuvostoliiton pääministeri Nikita Hrustsev todistamassa tapahtumaa. Ja Urho Kekkonen puhui ja arvioi itsenäisyytemme tunnustamista. Yleisradiomme valppaat reportterit tekniikoineen olituksen tunnustusta Suomen itsenäisyydelle". Sen jälkeen puhe jatkuu: "Heidät otti vastaan nuoren neuvostotasavallan johtaja Vladimir Iljitsh Lenin. Näissä suojissa tapahtui tämä kohtaaminen. Leninin kädestä Suomen valtuuskunnan jäsen sai vastaan ottaa itsenäisen Suomen tunnustuksen." Kun tilaisuuden todistajina oli sotilaita ja matruuseja, jotka kuten Kekkonen kertoo, "lausuivat onnittelunsa Leninille toimenpiteen johdosta", Kekkonen jatkaa: "Siinä tuli esille kansan ääni. Suomen kansan mielissä säilyy ikuisiksi ajoiksi Leninin kädenojennus pientä kansaa kohtaan. Todistuksena tästä minulla on rakas tehtävä luovuttaa meidän vaatimaton muistotaulumme pysyväksi merkiksi Suomen kansan kiitollisuudesta tämän historiallisen teon johdosta." Puheen lopussa Kekkonen vielä esittää toivomuksen, että "ne miljoonat ihmiset, jotka Leninin muistoa kunnioittaen käyvät tässä hänen työhuoneessaan... tämän muistolaatan avulla kiinnittäisivät huomiota siihen jaloon tekoon, jolla Lenin johtamansa neuvostohallituksen nimiin tunnisti Suomen itsenäisyyden." Presidentti Urho Kekkonen vihki muistolaatan Leninin työhuoneessa sen muistoksi, että vuoden 1917 viimeisenä päivänä tällä paikalla Lenin neuvostohallituksen nimissä ojensi Suomen edustajille itsenäisyyden tunnustamisasiakirjan. vat mukana ja tallensivat puheen. Mutta, mutta. Sen jälkeen nauha jostakin syystä pyyhittiin, kuten sanotaan. Ei jäänyt tuleville polville sanan sanaa. Onneksi tilaisuuden oli selostanut Unto Miettinen. Hän tinkasi UKK:lta, että puhe pitää taltioida. Ja kotiin palattuaan Urho Kekkonen ja Unto Miettinen tapasivat Linnassa ja Urkki luki puheen uudelleen nauhalle. Sen vuoksi puhe on nyt minulla. karikirjailijalle. Kannattaa uusia esitys, ainakin osittain. "Hyvät Leningradin kaupungin edustajat", aloittaa Urkki ja jatkaa, "Lokakuun vallankumous näyttelee myös Suomen historiassa erittäin merkittävää osaa. Tämä osa on suorastaan ratkaiseva, sillä lokakuun vallankumous loi edellytykset Suomen itsenäistymiselle. Sen vuoksi me Suomessa tunnemme vilpitöntä kiitollisuutta lokakuun vallankumousta ja sen johdossa ollutta suurta miestä kohtaan." "Hän oli Vladimir Iljitsh Lenin. Tällä historian aikakirjoissa esiintyvällä valtavalla hahmolla oli läheiset suhteet Suomen kansaan", sanoo Kekkonen. Sen jälkeen Urkki kertoo, miten suomalaiset mielihyvikseen ovat saaneet kuulla käsityksiä siitä, "mikä tärkeä merkitys Leninin toimille oli se turva ja suoja, jonka hänelle vaaran hetkinä pystyttiin Suomessa antamaan tsaarin vallan aikana ja myös vallankumouksen eri vaiheissa". "Miksi Suomen kansa ei olisi antanut turvaa Leninille?" kysyy Kekkonen ja vastaa: "Mehän taistelimme silloin yhteistä taistelua tsaarin valtaa vastaan.. Lenin oli jo vuosikymmeniä ennen vuoden l917 ratkaisevia tapahtumia selvin sanoin julistanut, että Suomen kansan oikeudet oli turvattava niiltä vaaroilta, jotka uhkasivat sen elämää tsaarin järjestelmän taholta." Kekkonen viittaa siihen, miten "Leninin Venäjän vallankumous julisti kannattavansa periaatetta kansojen itsemääräämisoikeudesta. Tähän periaatteeseen nojautuen nuori neuvostovalta myös määritteli kantansa Suomen itsenäisyyspyrkimyksiin vuonna 1917." "Leninin kädenojennus" Sen jälkeen Kekkonen kertoo läsnäolijoille, miten Suomen eduskunta julisti Suomen itsenäiseksi 6.12.1917 ja Suomen edustajat saapuivat "joulukuun lopulla 1917 pyytämään neuvostohalli- Vilpitöntä kiitollisuutta Puhe on aika kovaa tekstiä sekä entisille lotille että dek- SAKARI SELIN Lähde: Yleisradion äänitearkisto Kun Lenin puhutteli Svinhufvudia toveriksi Suomen itsenäisyyden tunnustaminen vuoden 1917 viimeisenä päivänä sujui nopeasti ja koruttomasti: Kansliapäällikkö BontshBurjevits kävi luovuttamassa asiakirjan pääministeri P.E. Svinhufvudin johtamalla kolmen miehen valtuuskunnalle. Kun hän tuli takaisin, kansankomissaarien luokse, hän kertoi, että suomalaiset haluaisivat tavata Leninin. Lenin kuitenkin kieltäytyi naurahtaen hieman hämillään: "Mitä minun tulisi niille porvareille sanoa?" Myös Trotski kieltäytyi kunniasta. Eikä oikeusasian komissaari Stenbergkään halunnut mennä. kustelivat hetkisen. Suomalaiset olivat hämmästyneitä siitä, että tunnustus saatiin ilman ehtoja. Välittömästi tämän jälkeen Svinhufvud palasi asemalle ja lähti takaisin Suomeen. Palattuaan kokoushuoneeseen Lenin puolestaan kertoi puhutelleensa vahingossa suomalaisia tovereiksi. Trotski rauhoitti Leniniä nauraen: ­ Ei tee mitään, kun me joudumme heidän käsiinsä, tulevat he sen kuittaamaan! Seitsemän kansankomissaarin allekirjoittama tunnustusasiakirja oli todella lyhyt: "Vastaukseksi Suomen hallituksen esitykseen, että Suomen tasavalta tunnustettaisiin riippumattomaksi, Kansankomissaarien Neuvosto, täysin yhdenmukaisesti kansain itsemääräämisoikeuden kanssa, päättää Toimeenpanevalle Komitealle ehdottaa, a) että Suomen valtiollinen itsenäisyys tunnustetaan sekä b) että erityinen komitea kummankin puolen edustajista yksissä neuvoin Suomen hallituksen kanssa asetetaan valmistelemaan niitä käytännöllisiä toimenpiteitä. jotka aiheutuvat Suomen eroamisesta Venäjästä." havaittiin, että osoite oli väärä. 30.12.1917 jätetyssä esityksessä kirje oli kohdistettu Venäjän hallitukselle. Sellaista ei kuitenkaan uusien neuvostomallien mukaan ollut. Niinpä kirje palautettiin ja kerrottiin, että osoite on Kansankomissaarien Neuvosto. Ei edes korjattu osoite kelvannut. Esitys oli kirjoitettava uudelleen. Niin asia siirtyi vuoden 1917 viimeiselle päivälle. Mutta silloin se sujui mutkattomasti, kuten edellä on kerrottu. riippumattomuutensa tunnustamista, niin proletaarisen hallituksen, pitäessään ohjeenaan periaatetta itsemääräämisoikeuden myöntämisestä kansoille, on suhtauduttava siihen myönteisesti." Stalin polemisoi myös porvarillisen lehdistön väitteitä, että Venäjä on menettänyt "koko joukon maita, siinä luvussa myös Suomen": "Mutta me emme ole voineet sitä menettää, toverit, sillä tosiasiallisesti me emme ole koskaan omistaneet sitä. Jos me olisimme pitäneet Suomen hallussamme väkivalloin, niin se ei olisi lainkaan merkinnyt sitä, että me olisimme saaneet sen omaksemme." SAKARI SELIN Lähteet. Lenin ja Suomi II osa/ Osmo Rinta-Tassi. Opetusministeriö/Valtion painatuskeskus 1989. Monta mutkaa matkassa Itsenäisyyden tunnustamisella oli ollut monia erilaisia vaiheita. Suomen porvarillinen hallitus oli ensin kääntynyt länsivaltojen puoleen, mutta nämä, niin Saksan kuin Ranskakin olivat opettaneet diplomaattista käytäntöä: ensin asia on sovittava Venäjän vallankumouksellisen hallituksen kanssa. Myös suomalaiset sosialidemokraatit olivat kantaneet kortensa kekoon. He olivat olleet yhteydessä K.H.Wiikin johdolla venäläisiin tovereihin ja ilmoittaneet kannattavansa Suomen itsenäisyyden tunnustamista. Lopulta myös Svinhufvudin senaatin oli tunnustettava tosiasia ja lähdettävä anomaan Pietariin. Mutta silläkin polulla oli mutkia: ensimmäisessä tapaamisessa "Emme ole koskaan omistaneet" Suomen itsenäisyyden tunnustaminen päätyi toimeenpanevan keskuskomitean esityslistalle tammikuussa 1918. Silloin päätöksen esitteli kansallisuusasian kansankomissaari J.V.Stalin, joka perusteli esitystä periaatteelliselta kannalta: "On ymmärrettävää, että Kansankomissaarien Neuvosto ei voinut menetellä toisin, sillä jos kansa omien edustajiensa kautta vaatii Tunnustus ilman ehtoja Lopulta Lenin suostui ja lähti tapaamaan Suomen edustajia "kuluneessa puvussaan, pää kumarassa". Tapaaminen kesti vain muutaman minuutin. ­ Oletteko nyt tyytyväisiä? Lenin kysyi Svinhufvudilta. Svinhufvud vakuutti suurta kiitollisuutta, minkä jälkeen he kes-
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2010 - 23 Laulajamestari Maj-Len Panu: Ilman musiikkia ei ole elämää ­ Ilman musiikkia ei ole elämää, sanoo vaasalainen Maj-Len Panu. Vaasan Eläkeläiset ry:n jäsen voitti oman sarjansa Seniorilaulaja 2009 -kilpailussa viime lokakuussa. Kilpailun finaali oli Tampereella. Yhteensä monivaiheiseen kilpailuun osallistui 524 laulajaa, joista karsittiin kovilla alkukierroksilla ja semifinaaleissa 11 loppukilpailijaa. Maj-Len Panun sarjassa, 60+, loppukilpailijoita oli neljä. Panun voittokappala oli todellinen ikivihreä, 1950-luvun iki-ihana Vanhan veräjän luona. ­ Pidän svengaavista kappaleiasta. Van ha veräjä todella svengaa ja istuu mineulle. Matti Heinivahon johtama kilpailun tuomaristo oli samaa mieltä: kappalevalinta oli hyvä ja esitys pirteä. Tuomarit olivat yksimielisiä Panun voitosta. tulkintaan. Panu kertoo satsanneensa erityisesti siihen. Seniorilaulukilpailuja on järjestetty vuodesta 1998 saakka. Vuonna 2006 vaasalainen Sulo Kallio voitti kokonaiskilpailun. Maj-Len Panu pääsee sarjansa voittajana yrittämään samaa tänä vuonna. Treenikaverina ja komppaajana Risto Panu on syntyperäinen vaasalainen, Präntöön tyttöjä. Keikoilla hän on esiintynyt 13-vuotiaasta alkaen ja sanoo alati rakastavansa laulamista. Vaikka ilman musiikkia ei olisi elämää, ei musiikista ole tullut hänelle päätoimea ja leipäpuuta, vaan tärkeä harrastus ja koko elämän kestävä intohimo. Toki Maj-Len Panu laulaa miehensä Risto Panun yhtyeessä Capitolissa, jossa Risto soittaa kitaraa ja bassoa. ­ Keikkailu on pienimuotoista. Lähinnä esiinnymme Pohjanmaalla. Treenailemme yhdessä paljon. On hyvä fiilis esiintyä, kun kaikki on hiottu todella valmiiksi. Ruotsia äidinkielenään puhuva Maj-Len laulaa sekä ruotsiksi että suomeksi. Hänen mielilajinsa on suomalainen iskelmä, kuten kilpailukappaleestakin voi päätellä. ­ Suosikkejani ovat esimerkiksi Kultaiset korvarenkaat ja Lazzarella ja laulajista Laila Kinnunen. Hänen kappaleitaa on paljon ohjelmistossani. PEKKA ISAKSSON Jännitystä ja tulkintaa Tampere-talon suuri sali oli täynnä. Se oli suurin yleisö, jolle Panu on koskaan laulanut ­ Totta kai jännitti, mutta osaan kyllä ottaa yleisön. Voittoa en odottanut, se oli suuri yllätys. Vuoden 2009 Seniorilaulukilpailut olivat Maj-Len Panulle kolmannet. Aikaisemmin hän ei ole päässyt semifinaalia pitemmälle. Pelkkä hyvä kappalevalinta ja eriintymisen pirteys eivät tuoneet voittoa. Arvostelussa tuomaristo kiinnitti huomiota sävelpuhtauteen, rytmitajuun ja taitoon kertoa yleisölle laulun tarina, siis Maj-Len ja Risto Panu Vaasan kaupungintalon portaikossa yhdistyksen 50-vuotisjuhlissa marraskuussa. Joensuun Eläkeläisten 50-vuotijuhla innosti uudelle taipaleelle Ja niinhän siinä kävi, että yhdistyksemme pääsi kunnioitettavaan 50 vuoden ikään 17.11.09. Juhlimme pyöreitä vuosia Joensuussa Ruplan kerhotalossa, samoissa tiloissa, joissa yhdistyksemme 14.12.59 perustettiin. Täysi sali juhlayleisöä oli seuraamassa juhlan kulkua. Avauspuheen esitti yhdistyksemme puheenjohtaja Ossi Haatainen. Ossi, joka kymmenen vuotta puheenjohtajana toimittuaan luovutti tehtävänsä tämän jutun kirjoittajalle Timo Hiltuselle, toi puheessaan selkeästi esille ne seikat ja toimenpiteet, jotka saivat eläkeläiset liittymään yhteen ja yhdistämään voimansa. Syynä oli v. 1959 säädetty kansaneläkelaki, joka oli väliaikainen ja voimassa v. 1959 loppuun. Tämän jälkeent tasavallan hallituksen suunnitelmiin kuului siirtää kansaneläkelaitokselle kertyneet varat, yli 5 miljardia markkaa, valtion kassaan. Eläkeläisten voimakas liikehdintä pakotti hallituksen ja eduskunnan kuitenkin muuttamaan kansaneläkelain pysyväksi. Juhlapuheen piti Eläkeläiset ry:n järjestösihteeri Anu Mäki. Anu on täällä Pohjois-Karjalassa hyvin pidetty, niin kuin muuallakin maakunnassa. Puheen alkuosasta olimme hyvin otettuja, kun Anu toi esille paikkakuntamme alkuhistoriaa, Joensuun eri kehitysvaiheita ja niitä ihmisiä, joiden alkuvoimasta ja ajatusten siemenistä yhdistyksemme lähti syntymään, kasvamaan ja kehittymään. Hän valotti puheessaan myös eläkeläisyyden historiaa. Eläkeläisyys ja eläkeläistoiminta on verraten nuori yhteiskunnallinen ilmiö. 1800-luvun maailmassahan vastuu vanhusten hoidosta kuului perheelle ja suvuille. Ruotu- ja elätehoito, sekä kaupunkien köyhäinhoito elivät perheen vastuun rinnalla pitkälle vuosisadan loppuun. Anu jatkaa, eräskin naisvanhus totesi, että me olemme niitä, jotka olemme tehneet kaksi kertaa pidempiä työpäiviä, vailla minkäänlaisia lomia, taikka eläke-etuja, siinä toivossa, että maalima muuttuisi. Mutta nyt olemme vanhoja ja meidät on unohdettu. Tämän historiallisesti vaikean alun Anu Mäki toi juhlapuheessaan esille ja valotti meille tärkeitä asioita, kuten tätä päivää ja tulevaisuutta. Juhlamme sujui juhlavissa ja viihteellisissä merkeissä. Ohjelmatarjonnasta vastasi mm. meidän laulukuoromme ja seniorien tanssiryhmä. Tämän kaltaisiin merkittäviin juhliin kuluu tietenkin ansiomerkkien jako. Erilaisissa toiminnoissa kunnostautuneet merkkien saajat ovat: Ossi Haatainen, Väinö Saukkonen, Mirja Tyrväinen, Teuvo Oinonen, Raili Oinonen, Aune Marjomaa, Senja Kareinen, Eevi Martikainen, Irma Salman ja Sirkka Käyhkö. Ruusuiset kiitokset merkkien saajille ja tietenkin niille, jotka eivät tällä listalla olleet, sillä me kaikki olemme vahvoja lenkkejä yhdistyksemme ketjussa. Uutena puheenjohtajana haluan kirjoittaa muutaman sanan omia mietteitäni: Kun yhdistyksemme perustettiin, olin viisivuotias pikku poika. Nyt tämä pikkupoika on kasvanut niin isoksi, että voi jo tämän kokoisena astua kunnioitetun puheenjohtajamme Ossi Haataisen suuriin saappaisiin. Liityimme puolisoni kanssa yhdistykseen kolmisen vuotta sitten. Yhdistys ja sen ihmiset ovat tulleet tuttuakin tutummiksi. Olenkin aina sanonut, että Joensuun Eläkeläiset ry on minun lempilapseni. Nöyrällä asenteella ja jäseniä kunnioittavalla tavalla aion hoitaa, kasvattaa ja kehittää lempilastani parhaalla mahdollisella tavalla. Niin, että olemme parhaassa iskussa juhlimassa seuraavia pyöreitä kymmeniä. Timo Hiltunen
• 24 - Nro 1 helmikuu 2010 ELÄKELÄINEN Kevätkokouksia Aavasaksan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 16.2.2010 kello 10.00 Aavasaksan Kansantalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Joensuun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 16.2.2010 kello 12.00 Kerhotalossa, Sairaalakatu 27. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Rajakylän-Länsimäen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 23.2.2010 kello 12.00 Länsimäen järjestötilassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Myllypuron Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 25.2.2010 kello 13.00 Ylä-Sampolan kerhohuoneessa, Yläkiventie 2 I, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Jakomäen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 2.3.2010 kello 11.30 Kerhohuoneessa, Jakomäentie 6. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Muhoksen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 2.3.2010 kello 12.00 Muhoksen työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Klaukkalan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 3.3.2010 kello 11.00 Klaukkalan työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Kontulan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 3.3.2010 kello 11.00 Vanhassa Postissa, Keinulaudankuja 4, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Ylöjärven Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 3.3.2010 kello 11.00 Työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Hämeenlinnan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 8.3.2010 kello 12.00 Palokunnassa, Palokun-nankatu 18. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Raision Seudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 8.3.2010 kello 12.00 Tornilassa, Tornikatu 9, Raisio. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Kaarelan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 10.3.2010 kello 13.00 kerhohuoneessa, Kaarelantie 86. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Huom. Aika muuttunut toimintakalenterista _____________________________________________ Kemin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 10.3.2010 kello 13.00 Leipätehtaassa, Sankarikatu 7. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 12.00. Tervetuloa. Johtokunta Rovaseudun Eläkeläiset 2000 ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 10.3.2010 kello 10.00 Rovaniemen kaupungin eläkeläistilassa, Valta- katu 31. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Palokan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 11.3.2010 kello 12.00 Tarmolassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Kaikki jäsenet tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Vaarala-Hakunilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 11.3.2010 kello 10.00 Hakunilan nuorisotilassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Eura-Säkylä-Köyliön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 15.3.2010 kello 12.00 Kauttuan kylätalossa, Kirjalankatu 4. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Heinolan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 15.3.2010 kello 11.30 VPK-talon terassilla. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Johtokunta kello 10.00. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Tornionseudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 15.3.2010 kello 11.00 Åströmin kartanossa, Keskikatu 26, Tornio. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Jyväskylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 16.3.2010 kello 10.00 Sepänkeskuksessa, Kyllikinkatu 1. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Kallaveden Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 17.3.2010 kello 13.30 Suokadun palvelutalossa, Suokatu 6. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Kemijärven Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 17.3.2010 kello 12.00 Kemijärven työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Lahden Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 17.3.2010 kello 9.30 Kasisali, Sammonkatu 8, Lahti. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Turun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 17.3.2010 kello 12.00 Jyrkkälän Monitoimitalossa, Suikkilantie 9, Turku. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Turun Kuntoeläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 17.3.2010 kello 12.00 Tarmontalossa, Virusmäentie 10. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Porvoon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 18.3.2010 kello 14.00 Lundintalossa, Aleksanterinkatu 11. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu ennen kokousta Jäsenet, nyt joukolla päättämään yhteisistä asioistamme. Tervetuloa. Johtokunta Oulun Työväen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 22.3.2010 kello 12.30 Aleksinkulmassa, Aleksanterinkatu 9, Oulu. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa päättämään yhteisistä asioista. Johtokunta ______________________________________________ Tampereen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 22.3.2010 kello 12.00 Tapiolassa, Karhunkatu 71. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 23.3.2010 kello 13.00 Arkissa, Liesitori 1, Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pohjois-Karjalan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 10.3.2010 kello 12.00 rakentajien kerhohuoneessa, Torikatu 5, Joensuu. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta _____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 14.3.2010 kello 10.00 Kivistön työväentalossa, Vaajakoskentie 29, Jyväskylä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta _____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Jokilaaksojen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 18.3.2010 kello 12.00 Muhoksen työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 11.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 26.3.2010 kello 12.00 Kemijärven Työväentalossa, Särkikankaantie 24, Kemijärvi. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu kello 11.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläisten Satakunnan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 26.3.2010 kello 11.00 Viikkarin Valkamassa, Juhana Herttuankatu 17, Pori. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.00. Ajankohtainen puheenvuoro, järjestön toiminnanjohtaja Hannu Partanen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Savon Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 27.3.2010 kello 12.00 Kylpylähotelli Kuntorannassa, Kuntorannantie 14, Varkaus. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Aluetoimikunta kello 10.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Onnea Eläkeläiset ry:lle uudella vuosikymmenellä! Hyvää alkanutta vuotta! Leppävirran Eläkeläiset ry
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2010 - 25 Onni Huotarista Kajaanin viime vuoden vanhus Kajaanin Eläkeläisten vanhimpiin jäseniin kuuluva, vuonna 1984 yhdistykseen liittynyt Onni Huotari, 91 valittiin viime vuoden lopulla Kajaanin Vuoden Vanhukseksi. Kun vanhusten teemaviikon nimi oli viime vuonna Kuntoutuminen Kunniaan niin Kajaanin vanhusneuvoston tekemä valinta osui kohdalleen, sillä päivittäin lenkkeilevä Onni Huotari on edelleen kova urheilumies ja hyvä esimerkki nuoremmilleen. Lehtikankaalla asuva ja ilman kotiapua pärjäävä, maailman tapahtumia tarkkaan seuraava Onni osallistui viime kesänäkin Lahdessa pidettyihin veteraanien yleisurheilun MM-kisoihin, joista tuli kotiin moukarissa saavutettu pronssimitali mukanaan. Lisäksi hän oli Lahden kisoissa sarjassaan kuulassa neljäs, kiekossa viides ja keihäässä kuudes. Viime kesän piirinmestaruuskisoista hän nappasi kaksi kultamitalia. Onni Huotarin oma seura on tietenkin TUL:n seura Kajaanin Kuohu. Jo 31 vuotta sitten eläkkeelle Kajaanin kaupungin keskusurheilukentän hoitajan töistä jäänyt Onni oli työaikanaan myös ammattiyhdistysaktiivi, pitkään keskeinen vaikuttaja Kiinteistötyöntekijäin liiton osastossa. Hän on osallistunut TUL:n urheilun perinnekeräyksiin muistelemalla esimerkiksi lapsuusvuosiaan, jolloin pelattiin narupallolla kun oikeaa jalkapalloa ei ollut. Kilpaurheilun Onni Huotari aloitti oikeastaan vasta eläkkeelle jäätyään, mutta jo työaikanaan hän teki merkittävää kehitystyötä urheilun hyväksi. Onnin ansiosta Kajaanin keskuskentällä tehtiin kovia pikaluistelutuloksia kun hän oli kehitellyt uudenlaisen tavan ratojen jäädyttämiseen. Onnin ideoima oli myös lämmitettävä luistin, jonka myötä pikaluistelijat saattoivat harjoitella kovemmillakin pakkasilla. Kaikkien merkittävin Onni Huotarin keksinnöistä on uudenlainen luistelusuksi, jota hän tarjosi suksivalmistajille. Palkkiona oli vain kiitoskirje ja se huomio, että vähän myöhemmin markkinoille tuli juuri hänen ideansa mukaisia luistelusuksia. Pitkän elämän ajalle mahtuu kaikenlaista, kovat sotavuodetkin. Onni oli varusmiehenä talvisodan syttyessä ja siitä reissusta tulkin viiden mittainen. Kuin ihmeen kaupalla Onni Huotari selvisi sodan haavoittumatta, vaikka lähellä oli. Ilomantsissakin kranaatti osui taloon jossa porukka majoittui. Useita kuoli, vielä useampi haavoittui mutta Onni säästyi naarmuitta. Onni osallistuu aktiivisti TUL:n Kainuun piirin veteraanijaoston toimintaan, myös Pohjois-Suomen vasemmistolehti Kansan Tahto on hänelle hyvin läheinen. Kajaanin vuoden vanhus Onni Huotari on kova urheilumies. Kajaanin Kuohua edustavalla Onnilla on mitaleja mitä esitellä. Kuva. Aki Räisänen. AKI RÄISÄNEN Mielen ja kehon vireyttä Klaukkalassa Kotipitäjämme Nurmijärvi tunnetaan Aleksis Kivestä ja seitsemästä veljeksestä. Tasa-arvon vuoksi meillä Klaukkalan eläkeläisillä on Seitsemän siskosta, jotka esiintyivät myös kesällä Jyväskylässä. Meillä on oma "kirjailija", Arja Serenius, jonka kynästä tämä, sekä monet muutkin runot ja kronikat ovat kerhomme käyttöön syntyneet. Toimintaamme kuuluu kerho keskiviikkoisin Klaukkalan työväetalolla. Siellä pelaamme bocciaa, jumppaamme ja juttelemme vakavista ja iloisista asioista. Välillä on tietovisailuja ja muistipelejä aivotoiminnan piristykseksi. Ystäväpiiri ja kalenteri Pieni lauluryhmämme, Elohopeat, on aivan mainio, vaikka kuoronjohtaja puuttuukin.Toimintaamme kuuluu myös ystäväpiiri, jonka jäsenet käyvät tervehtimässä vanhuksia ja sairaita jäseniämme. Toimintakauden aikana teemme Klaukkalan Seitsemän siskosta, joka esiintyi myös Jyväskylässä kesäpäivillä. useita teatteri- ym. retkiä, mm. kevätkausi päättyy aina johonkin reissuun. Myyjäisten ja arpajaisten lisäksi yhtenä varainhankintakeinona olemme laatineet oman seinäkalenterin, joka on saanut hyvän vastaanoton. Tänä vuonna kalenterissa on yhtenä teemana on Seitsemän veljestä, koska Aleksis Kiven syntymästä on kulunut 175 vuotta. Kalenterin kuvat kertovat toiminnastamme. Teemme myös yhteistyötä muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa kotiseudullamme, ovathan eläkeläisten asiat kaikille meille tärkeitä. Sirkka Itäniemi
• 26 - Nro 1 helmikuu 2010 ELÄKELÄINEN ToivoKeränen jatkaa Nokialla Nokian Eläkeläisten syyskokous valitsi Toivo Keräsen jatkamaan puheenjohtajana. Varapuheenjohtajaksi valittiin Riitta Korpela. Kokous hyväksyi kaupunginvaltuustolle lähetettäväkvi aloitteen vanhusneuvoston perustamisesta Nokialle. Johtokuntaan valittiin Aila Tuominen, Anna Haataja sihteeriksi ja Tuikkujen ohjaajaksi, Pirjo-Riitta Pajusalo taloudenhoitajaksi, Mirjami Ollila emännäksi ja askartelukerhon ohjaajaksi, Seija Sorsa matkavastaavaksi, Terttu Mustikkamaa tanhuohjaajaksi ja arpavastaavaksi, Ritva Haapala, Raili Riekkola postitusvastaava, Voitto Palin järjestelijöitten kokoonkutsujaksi, Helge Nurmi, Kyllikki Hell, Tapio Wigelius kalakerhon vetäjäksi. Varajäseniksi Ilkka Kotiranta koulutusvastaavaksi, Voitto Vihanta musiikkiliikunnan ohjaajaksi, Marja-Liisa Myllymäki, Anneli Kangasniemi Runonystyröitten ohjaajaksi, Rauno Järvinen. Lisäksi valittiin Kuoron ohjaajiksi Antti Vainikaen ja Pekka Jauni, Jumppakerhojen ( I, II ) ohjaajiksi Pauli Kivioja ja Helmi Tarvainen, Vesijumpan ( I, II ) vetäjäksi Eila Ruisaho varalle Pauli Kivioja, Runonystyröitten ohjaajaksi Tuija Haataja. Senioritanssit ohjaa Marjatta Hakanen ja Raili Järvinen. Anna Haataja Kerhola täyttyi ääriään myöten. Istuinpaikkoja oli 42O. Nelisenkymmentä juhlijaa joutui seisomaan tai istumaan mistä paikan saivat. Nokian Eläkeläiset ry:n juhlasta tuli yleisömenestys Nokian Eläkeläiset ry:n vuotisjuhlasta tuli arvokkas yleisömenestys. Vieraita oli läheltä ja kaukaa. Juhlapuhuja oli tietenkin ministeri Kalevi Kivistö. Hän painotti puheessaan eläkeasioiden kehityksen vaativan eläkeväen aktiivisuutta sanomalla, että juuri nyt näemme miten tarpeellista eläkeläisten järjestöllinen toiminta on ollut. Nokian kaupunginjohtaja Markku Rahikkala toi esiin Nokian historiaa. Ilman nykyisiä eläkeläisiä, ei Nokiakaan olisi niin hyvä paikka elää kun se on nyt. Nyt eläkkeellä olevien panos on vauhdittanut kehitystä, joka on ollut historiallisesti katsottuna nopeaa ja erittäin myönteistä. Juhlan ohjelmasta vastasivat viheltäjä Irma Vehmaskoski ja Nokian Eläkeläiset hauskoilla esityksillään. Oli todella taitavaa ja yleisön mukaansa tempaavaa esiintymistä. Nokialaisten omat laulu-, tanhu- ym. esiintymiset ovat aina saaneet yleisön kiitokset. Niinpä nytkin. Juhlassa ojennettiin ansiomerkki 16 ansioituneelle jäsenelle: Hasa Annikki, Kallioniemi Toivo, Kanerva Olavi, Keränen Toivo, Kivioja Varpu, Korpela Riitta, Nieminen Katja, Nurmi Helge, Palin Voitto, Rajala Maila, Rautanen Raili, Ruisaho Eila, Seppänen Anja, Syrjälä Kaisa, Talvitie Kyllikki ja Tarvainen Helmi. Historiikki myynnissä Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja Hilkka Salonen esitteli Eeva Kainuksen kanssa kokoamansa Nokian Eläkeläiset ry:n 50-vuotis historiikin. Historiikkia voi ostaa 20 euron hintaan ottamalla yhteyttä vaikkapa yhdistyksen puheenjohtaja an. Sähköpostiosoite:toivo1@kolumbus.fi Tietenkin postituskustannukset tulevat tilaajan maksettavaksi. Nokian juhla oli näyttö osaamisesta, mieleenpainuva ja arvokas juhla. Arvokkuutta lisäsivät ystävät saapuessaan juhlimaan. Nokialaiset osaavat järjestää juhlia, se pitää myöntää. IK, TK ja AH Niilo Piukkulasta kunniapuheenjohtaja Myllypurossa aloite toimitiloista pysähdy ostoksille! Hyvät päättäjät, ajatelkaa järjellä ja sydämellä, eikä vain rahalla muutamien liikemiesten mieliksi! Iin Eläkeläiset ry:n kunniapuheenjohtajaksi nimitettiin Niilo Piukkula. Vuoden 2010 johtokuntaan tulivat puheenjohtajaksi Juhani Siurua, varapuheenjohtajaksi Reijo Wiik, sihteeriksi Marja-Liisa Halonen ja varsinaisiksi jäseniksi: Paula Komminaho, Kaarina Niskanen, Paavo Tolonen, Pirkko Mäkitalo, Paavo Halonen. Eila Alasimonen, Rauha Piukkula, Eetu Liedes, Anneli Veijola, ja Ossi Junes Kaarina Niskanen Myllypuron Eläkeläisten syyskokous teki kunnallisaloitteen järjestöjen toimitilan rakentamisesta alueelle. Myllypurossa on yli 30 järjestöä,joilla ei ole toimitilaa, jossa voisi harjoittaa yhteiskunnallista toimintaa ja pitää juhlatilaisuuksia. Vuoden 2010 toimintasuunnitelmassa keskeisenä toimintatehtävänä on vanhushuollon avo-ja laitospalvelujen kehittäminen ja laadusta huolehtiminen. Tähän toimintaan tarvitaan valtiolta ja kaupungilta taloudellista lisätukea. Vanhuspalveluun tarvitaan lisää palvelusväkeä, muutoin ei ongelmaa voida hoitaa kuntoon.Näihin vanhustyön kysymyksiin panneutui myös Eläkeläiset ry:n edustajakokous Jyväskylässä. Niihin kannanottoihin Myllypuron Eläkeläisten syyskokous yhtyi. Tavoitteiden toteuttamiseksi syyskokous päättii vaikuttaa eduskuntaan ja kaupunginvaltuustoon lähettämällä kannaottoja ja kutsumalla näiden elimien edustajia selostamaan ko .asioista. Toimintasuunitelmassa on tavoitteena torjua vanhus-, terveydenhoito- ja sosiaaalipalvelujen yksityistäminen. Yhteiskunnalla on varaa turvata nämä palvelut valtion ja kaupungin tuottamana. Jäsenhankintaa suoritamme ns.puskaradion kautta. Se on todettu Myllypurossa parhaaksi muodoksi.. Virkitys- ja teatteriretkiä syyskokous päätti toimintavuoden aikana tehdä 4-5 kertaa. Ne on todettu antoisiksi ja virkistäviksi. Kaiken toiminnan perustana on on tietenkin talous. Sitä tulemme kohentamaan arpojen, kahvin ja retkienomavastuumaksuilla sekä jäsenmaksuilla. Kaupungin taloudellisella tuella on merkittävä osuus yhdistyksemme taloudessa. Iiläiset ottivat kantaa 4-tien linjaan Iin Eläkeläiset ry päätti syyskokouksessaan, että yhdistys vastustaa jyrkästi Iihin suunnitteilla olevaa 4tien linjausta, joka menisi Iin kirkonkylän keskustan läpi. Olemme ennen kaikkea huolissamme isovanhempina, kuinka näin huono ratkaisu vaikuttaisi meitä seuraavien sukupolvien elinympäristöön. On suorastaan järjetöntä ja rikollista särkeä ja rikkoa iiläisten itse aikoinaan rakentamat kodit. Lisäksi tien alle jäisi liike- ja teollisuuskiinteistöjä. Purettaisiin 39 kiinteistöä ja uhanalaiseksi jäisi 17 kiinteistöä, muun muassa Iin työväentalo. Kulttuurihistoriallisesti arvokas Hamina-idyllirikkoontuisi. Särjettäisiin liikenneympyrät ja alikäytävät, jotka on hyviksi todettu helpottamaan ihmisten liikkumista ja liikenteen sujumista. Jatkuvasti lisääntyvä raskas liikenne, joka tuottaa melua ja saastetta aina vai enemmän, pitää ehdottomasti saada sinne, missä se tuottaa haittaa pienemmälle väkimäärälle ­ ainakin puolta pienemmälle porukalle, eli jollekin muulle neljästä vaihtoehdosta. Siellä tietä voidaan rauhassa rakentaa. 0++ vaihtoehto toisi suuren haitan liikenteen sujumisen kannalta jo rakennusvaiheessa. Entisen purku olisi suurta rahojen mäskäystä tielaitokselta. Raskas liikenne ei Massinen jatkaa Syyskokous valitsi yhdistyksen puheenjohtajaksi Arvi Massisen ja varapuheenjohtajaksi Osmo Tolvasen. Johtokunnan jäseniksi valittiin seuraavat jäsenet, jotka järjestäytymiskokouksess valittiin seuraaviin tehtäviin: Eila Kortelainen sihteeriksi, Liisa Lindroos taloudenhoitajaksi ja arpavastaavaksi, Else Hovi matkavastaavaksi, Maija Julin jäsenvastaavaksi, Annikki Moliis ja Ella Harju keittiövastaaviksi, Elle Heikkinen varasihteeriksi, Varajäseninä Martti Laukkanen rauhanvastaavaksi ja Mirja Puntanen yleisvastaavaksi. Osmo Tolvanen
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2010 - 27 BALTIC PRINCESSILLÄ! Joka tiistai viihdytään Studio55-teemaristeilyillä, joiden ohjelma on räätälöity erityisesti aikuiseen makuun. Teemaristeilyillä viihdytään hyvän musiikin ja tunnettujen suomalaisten artistien parissa. Lisäksi risteilyillä on luvassa muuta mukavaa ja mielenkiintoisia ohjelmaa. STUDIO55­RISTEILYT TIISTAISIN 22h risteily Baltic Princessillä sis. buffet-lounaan ruokajuomineen nyt edullisesti ryhmille! alk. 38 /hlö Hintaan sisältyy 22 h -risteily Baltic Princessillä kahden henkilön B-luokan hytissä, monipuolinen buffet-lounas ruokajuomineen, mahdollisuus maissakäyntiin Tallinnassa klo 08.30-12.40. Tarjous voimassa min. 10 hlön ryhmille ma-ti-lähdöillä 30.6.2010 asti. Tanssin taikaa LISÄTIEDOT JA VARAUKSET WWW.TALLINK.FI, PUH. 0600 157 00, TALLINKIN RYHMÄMYYNNISTÄ 010 804 123 TAI MATKATOIMISTOSTASI 0600-puhelut 1,72 /vastaanotettu puhelu + pvm/mpm. Paikkoja rajoitetusti. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Koskee vain uusia varauksia. Pyhäjärven Eläkeläiset ry:n valinnat Pyhäjärven Eläkeläiset ry puheenjohtajaksi on valittu Anto Tapaninaho, varapuheenjohtajaksi Pentti Aho ja sihteeriksi valittiin Terttu Öyttenmaa. Taloudenhoitajaksi valittiin Liisa Lapinkoski, jäsenasiain hoitajaksi Impi Laukkanen, varalle Raija Kauranen, matkavastaavaksi Helena Laitinen, varalle Kaija Huttunen. Kesänviettoalue Luotorannan vastaavaksi valitiin Pekka Lohvansuu sekä varalle Pentti Aho. Kerhoemännäksi valittiin Jenny Parhankangas, varalle Raija Kauranen. Kerhojen vetäjia ovat Vappu Aho ja Kauko Ahola. Tiedottajaksi valttiin Kauko Korpimäki. Pyhäjärven Eläkeläiset ry haluaa kiittää Pyhäjärven kaupunkia, Inmet-yhtiötä Ammatillista paikallisjärjestöä ja Pyhäjärven seurakuntaa. Uudistuva Iltatähdet kutsuu uusia laulajia Vuosi on vaihtunut ja kuorossa uudet tavoitteet. Kuoromme suunnittelee uusia tapahtumia. Menetimme vuoden 2008 marraskuussa silloisen kuoronjohtajamme director cantus Unto Kankaisen. Hän johti kuoroa 30 vuotta. Unto loi leppoisalla tyylillään kuoroomme hyvän yhteishengen. Ohjelmistomme oli meitä varten sovitettu. Unton aikakaudelle jätimme hyvästit muistokonsertissa lokakuussa 2009 Suolahdessa. Yhdessä ikilaulajien ja Kosken laulun kanssa. Yli 250 Unton laulujen ystävää oli kokoontunut kuuntelemaan hänen teoksiaan. Tunnelma oli tiivis ja monen silmät kostuivat yleisön joukossa. Tunsimme onnistuneemme kuorolaisina myös. Siksi olemmekin suunnattoman helpottuneita saadessamme Unton työtä jatkamaan ammattitaitoisen johtajan v. 2009 alusta. Olga Kallio on Petroskoin Musiikkiakatemiasta valmistunut musiikkipedagogi. Hän on "soveltunut" porukkaamme erittäin hyvin.. Säestäjät ovat kuorolle elintärkeä osa, vaikka joitakin agapellalaulujakin on mukana. Säestäjämme haitaristit Markku Leppänen ja Olavi Iivarinen ovat meidän ylpeys. Kiitos heille! Toiveemme olisi saada kuoroomme lisää laulajia ja varsinkin miehiä. Sekakuorossa he muodostavat tärkeän rungon meidän naisten äänille. Onhan tieteellisesti todistettu että laulu tekee hyvää aivoille! Ei muuta kun rohkeasti mukaan pe klo 9.00 Sepänkeskukseen Kyllikinkatu 1. Ota yhteyttä Raini Kajander p.040 701 65 47 Eliisa Korpikannas Johtokunnan puolesta Viialassa vaihtui puheenjohtaja, nyt jatketaan naisenergialla Nykyisen puheenjohtajan kieltäydyttyä jatkamasta oli Viialan Eläkeläiset ry:llä ongelma. Se ratkesi jatkosyyskokouksessa, jossa saatiin uudeksi puheenjohtajaksi Sirkka Lahti. Se sopiikin hyvin naisvaltaiseelle yhdistykselle.. Varapuheenjohtajana jatkaa Anja Mäkelä. Johtokuntaan valittiin Liisa Haapalehto (taloudenhoitaja), Pirkko Halonen (jäsensihteeri), Tuomo Huhtala (sihteeri / tiedottaja), Eila Kuusinen (matkavastaava), Allan Heino, Timo Heino, Raili Huhtala, Terttu Laaksonen, Erkki Lahti, Kalle Siivonen, Paula Toivola ja Vento Töppärä. Varajäseniksi valittiin Helvi Helin, Eeva Rantala, Rauha Tanskanen ja Anja Vatka ja Pirkko Sulander. yhdistykset saavat vain 10 jäsentä. Viialan Eläkeläiset kokee tulleensa syrjityksi, koska se ainoana eläkeläisjärjestöjen jäsenyhdistyksenä jäi neuvostossa vain varajäsenen paikalle. Asia ei korjaantunut syksyllä, kun erovuoroisten tilalle valittiin uudet jäsenet. Olisi varmaan syytä lisätä neuvoston jäsenmäärää niin, että siihen mahtuu edes kaikkien valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen edustus. Ihmeellisintä on se, että neuvoston ulkopuolelle jätettiin juuri Eläkeläiset ry:n jäsenyhdistyksen edustus, kun Eläkeläiset ry on toiminut voimakkaasti vanhusneuvostojen perustamiseksi kaikkiin kuntiin vaatien sitä jopa lakisääteiseksi. Kerho-ohjaajina toimivat Anja Mäkelä (tiistaikerho ja laulu) Helvi Helin ja Raili Huhtala (askartelu), Timo Heino (boccia) ja Pirkko Halonen (liikunta). Lapissa huoli puhelinyhteyksistä Eläkeläiset ry Lapin Aluejärjestö kantaa huolta ikääntyvien ihmisten elinolojen parantamisesta yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Järjestönä pyrimme tuomaan eläkeläisten ja vähäosaisten ihmisten tarpeet päätöksentekoon. Lappi on laaja maakunta, joten olemme erityisen huolestuneita haja-asutusalueilla asuvien vanhusten turvallisuudesta. Sonera lopettaa lankapuhelinyhteydet ja tilalle tarjotaan langatonta yhteyttä. Monilla Lapin alueilla kännyköiden kuuluvuus on erittäin heikko. Lisäksi yhteyksissä esiintyy runsaasti useiden tuntien täydellisiä katkoksia. Valtion tulee taata kaikille kansalaisilleen toimivat yhteydet asuinpaikasta riippumatta. Se on ensiarvoisen tärkeää turvallisuuden kannalta. Samalla varmistetaan kaikille ihmisille mahdollisuus asua haja-asutusalueilla. Näillä toimenpiteellä turvataan myös ikäihmisten asuminen kotonaan mahdollisimman pitkään asuinpaikasta riippumatta. Lapin Aluejärjestön puheenjohtajana jatkaa Kaarina Kapraali Rovaniemeltä ja varapuheenjohtajana Pertti Mäcklin Simosta. Kaarina Kapraali Syrjintää vanhusneuvoston valinnassa Akaassa perustettiin keväällä yhdistetty vanhusja vammaisneuvosto, johon Tuomo Huhtala Kauko Korpimäki
• 28 - Nro 1 helmikuu 2010 ELÄKELÄINEN Ulvilan vuosi täynnä toimintaa Vuosi 2009 on ollut Ulvilan Eläkeläisten toiminnassa tapahtumia täynnä. Jy-väskylässä meiltä oli 20 henkeä. Elokuussa pidimme Kullaan Kylmälahdessa yhdessäolopäivän, jossa vierainemme meitä oli 48 henkeä. Kerho- ja lauluryhmätoimintaan on osallistuttu ja matkoja on tehty. Teimme aloitteet edustajakokoukselle pienituloisten eläkeläisten asemasta ja omaishoidosta. Syyskokouksessa päätimme vastustaa jyrkästi kaupunkimme mahdollisesti esittämää toimitilavuokraa. Tämä uosi on toimintamme 40-vuotisvuosi. Juhlan pidämme marraskuun lopulla. Koko vuotta vietetään merkkivuotena. Toiminta pidetään kiinnostavana sekä huomioidaan jäsenten tarpeet ja mielipiteet. Uusien ihmisten mukaan tulemista tuetaan. Puheenjohtajana jatkaa Alpo Myllymäki, varapuheenjohtajaksi valittiin Rainer Raitaniemi, sihteeriksi Tuulikki Pihlajamäki, taloudenhoitajaksi Jouko Vuohiniemi, jäsenasianhoitajaksi Sinikka Fallström ja matkavastaavaksi Marja-Terttu Sjövall. Alpo Myllymäki Kallavesi juhli 25-vuotistaivaltaan Turun Eläkeläisille uusi johto Turun Eläkeläiset ry sai uudeksi puheenjohtajaksi Eira Nurmen ja sihteeriksi Irma Kaukiaisen. Yhdistyksn kuntovoimistelijat kokoontuvat joka maanantai Jyrkkälän Nuorisotalolla ja oma kerho alkaa lauluryhmä Iki-Pirteitten lauluilla. Lauluryhmät Köörinpojat ja Kylänkellot ja tanssiryhmä Säpinä vierailevat palvelutaloissa viikottain. Teemme retkiä ja matkoja ja vierailuja toisiin yhdistyksiin sekä kutsumme myös muita yhdistyksiä meidän vieraiksemme. Johtokuntaan kuuluvat puheenjohtajan, sihteerin ja varapuheenjohtaja Matti Vehviläisen lisäksi taloudenhoitaja /jäsensihteeri Ritva Kaskinen, matkavastaava Sirkka Tutti sekä jäseninä Aili Asikainen, Raimo Hämäläinen, Raimo Timonen, Ulla Toljander ja Veikko Salonen. Varajäsenet ovat Pauli Suomi, Kalevi Virtanen ja Vappu Virtanen. Ohjelmaryhmien vastaavat ovat: Ikipirteät Eira Nurmi, Kylänkellot Pentti Viitanen, Köörinpojat Raimo Timonen, kuntovoimistelu Aili Asikainen, Säpinä ja Wenkerka Vappu Virtanen, sketsikerho Ulla Toljander. Eira Nurmi Vanulaan oli tullut paljon e iintyjiä ja juhlijoita. Kallaveden Eläkeläiset juhli lokakuun lopulla Kuopion Vanulassa järjestönsä 25vuotistaivalta. Niin vanhenevat järjestöt kuin jäsenetkin rinta rinnan. Juhlissa oli todella juhlan tunnelmaa. Ensinmäiseksi oli tervehdysten vastaanotto, sen jälkeen laulettiin juhlamarssi, jonka jälkeen 9miehinen Kuopion Harmonikkakerho soitti. Puheenjohtaja Sirkka Jeulononen lausui tervehtyssanat. Puheitakin oli. Järjestön puhuja piti kauniin puheen, jonka jälkeen oma kuoro esiintyi. Sitten olikin Kuopion kaupunginvaltuuston puheenjohtajan puheenvuoro. Sitten puheenvuoron sai oman aluejärjestömme puheenjohtaja, joka tarkasteli myös vanhusten hoitoa. Se on huonolla tolalla meidän nykyisessä hyvinvointivaltiossa. Ojelma jatkui iloisissa merkeissä. Puheenjohtaja ja sihteeri lukivat saapuneet tervehdysadressit ja kukittivat vanhat perustajajäsenet, joita ei enää paikalle ollut saapunut hyvinkään monta. Myös toimihenkilöt saivat kukat. Yhdessä lauloimme juhlamarssin, jonka jälkeen alkoi tanssi harmonikkakerhon soittaissa vanhaa hyvää tanssimusiikkia. Myllyniemi jatkaa Seinäjoella Seinäjoen Eläkeläiset ry on syyskokouksessaan valinnut puheenjohtajaksi edelleen Erkki Myllyniemen, varapuheenjohtajana jatkaa Aune Niemi ja sihteerinä Pirkko Myllyniemi, taloudenhoitajana Taisto Haapaniemi, matkavastaavana Erkki Perä. Muut johtokunnan jäsenet ovat Alli Salmi, Sauli Majaharju. Johtokunnan varajäsenet ovat Anneli Kivimäki ja Laimi Majaharju. Yhdistyksen edustajaksi Aluejärjestön kevätkokoukseen valittiin Erkki Perä ja Erkki Myllyniemi sekä aluetoimikuntaan Sauli Majaharju ja Taisto Haapaniemi. Seinäjoen Eläkeläisten Yhteistyöjärjestön kevät- ja syyskokoukseen valittiin Taisto Haapaniemi ja Sauli Majaharju. Yhteistyöjärjestön hallitukseen varsinaiseksi jäseneksi Erkki Myllyniemi ja varalle Aune Niemi. Martti Hämäläinen Kiitämme kaikkia 50 vuotisjuhlaamme osallistuneita, sekä meitä muistaneita. Toivotamme Hyvää ja Onnellista kuluvaa vuotta kaikille!! Nokian Eläkeläiset ry Runar ja Kyllikki Jussi Kylätaskun ja Kaj Chydeniuksen väkevä musiikkidraama. Ohjaus Henrik Timonen Ensi-ilta 27.2. Liput 11-17 , 05-7400 330 Hakaniemi, puh. 010 76 66500 Itäkeskus puh. 010 76 66590 Tapiola puh. 010 76 66570 Myyrmäki puh. 010 76 66600 Hyvinkää puh. 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555 TÄYDEN PALVELUN TOIMISTO Töölö puh. 010 76 66530 Leppävaara p. 010 76 66610 Tikkurila puh. 010 76 66560 Kerava puh. 010 76 66550 (0,0821 /puhelu + 0,119 /min) Lisätietoja saat: www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi TEATTERI KOUVOLAN Kylpylän talviedut... Hyvän olon hoitoloma 309 5 vrk / hlö / 2 hh (norm. 446 ¤, säästä 137 ¤) sis. savihoito, puolihieronta, autom. vesihieronta ja kasvohoito 30 min. tai intialainen päähieronta. Nokian Kesäteatteri 2010 esittää... Ohjaus Ola Tuominen Kirjoittanut Teuvo Pakkala Lavastus Tapio Huilla Musiikin sovitus Vesa Tuomi ESITYKSET Ke 16.6. Pe 18.6. Su 20.6. Ke 23.6. Su 27.6. To 1.7. Su 4.7. To 8.7. Su 11.7. To 15.7. Su 18.7. La 31.7. Su 1.8. To 5.8. La 7.8. klo 18.30 (E) klo 18.30 (E-I) klo 15.00 klo 18.30 klo 15.00 klo 18.30 klo 15.00 klo 18.30 klo 15.00 klo 18.30 klo 15.00 klo 15.00 klo 15.00 klo 18.30 klo 21.00 Laulunsekainen kansannäytelmä Viisi päivää virkistyen 259 4 vrk / hlö / 2 hh (norm. 327 ¤, säästä 68 ¤) sis. savihoito ja puolihieronta aamiaiset, päivälliset, kylpylän ja kuntosalin käytön & lomaohjelmaa. 1 hh-lisä 28 ¤ / vrk. Mainitse »ELÄ talvi». Lomat sisältävät myös: LIPUT: 17 / 15 / 6 Ryhmät (alk. 20 hlö) 15 Kylmänojankatu 3, 37100 NOKIA Puh. (03) 3420 262 ja (03) 3420 263 nokiantyovaenteatteri@kolumbus.fi Varaa heti 4 Voimassa 30.4.10 saakka (ei pääsiäisenä). myynti@summassaari.fi 030 608 50 www.nokianteatteri.fi Summassaarentie 180, Saarijärvi 4 030 608 5100 6 www.summassaari.fi
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2010 - 29 SUUR-HELSINGIN ELÄKELÄISRADIO 100.3. MHz Paras kuuluvuusalue kehä III sisäpuolella ja suorastaan maailman-laajuisesti internetissä osoitteesta www.kslradio.fi Viikolla 4 104 vuotta 6.1. Maria Norrena Jyväskylä 90 vuotta 21.2. Kerttu Annikki Gren Kouvola 28.2. Reino Höylä Naarajärvi 85 vuotta 28.1. Tauno Teitto Tikkurila 11.2. Aune Johansson Kokkola 17.2. Aino Junttila Liminka 28.2. Allan Koivulehto Kirkkonummi-Siuntio 6.3. Veikko Vauhkonen Pielavesi 10.3. Veikko Hirvonen Tikkurila 12.3. Elis Hyytiäinen Korso 80 vuotta 1.1. Toivo Onni Mäensyrjä Kouvola 2.1. Hely Hasa Nakkila 21.1. Lea Järvensivu Vammala 28.1. Hannu Rintamaa Nakkila 28.1. Mikko Kemikari Hyrylä 11.2. Toivo Kananen Pielavesi 12.2. Olle Laine Porvoo 13.2. Liisa Parviainen Kirkkonummi-Siuntio 15.2. Hannes Jaakko Jäälinoja Oulu 20.2. Terttu Palmroos Lohja 4.3. Valto Ekblom Porvoo 75 vuotta 9.1. Edvin Matias Mattila Haukipudas 12.2. Elma Merilä Pyhtää 13.2. Pentti Luostarinen Pyhtää 25.2. Esko Kinnunen Kokkola 5.3. Armas Koivumäki Teuva 5.3. Veli Mustikka Utajärvi 12.3. Eeva Böckerman Kirkkonummi-Siuntio 70 vuotta 5.1. Paavo Kujanen Kokkola 5.2. Irja Ahonen Jämsänkoski 24.2. Väinö Hietala Kalajoki (Matkoilla) 26.2. Raimo Mattila Vammala 6.3. Sakari Ahola Porvoo 13.3. Jussi Mård Porvoo 65 vuotta 22.1. Tuulikki VälimaaHelli Vammala 60 vuotta 17.1. Eero Karjalahti Pihtipudas 55 vuotta 9.3. Saara Vuorio Nakkila Riihimäen Eläkeläiset Eeva Lydia Tuominen Nakkilan Eläkeläiset Hilda Maria Ketola Pielaveden Eläkeläiset Vilho Kalevi Veteli Lapinlahden Eläkeläiset Seppo Leppälä Ykspihlajan Eläkeläiset Märta Leontine Lahtinen Raision Seudun Eläkeläiset Kaino Virtanen Savonlinnan Eläkeläiset Kalle Poikonen Tornionseudun Eläkeläiset Rauha Ellen Lahti Kolarin Eläkeläiset Veli Tapio Vaattovaara Raahen Eläkeläiset Reino Olavi Tuomaala Muhoksen Eläkeläiset Riitta Marja Hyrynkangas Johannes Vola Pyhäjärven Eläkeläiset Toivo Armas Savolainen Vilho Ilmari Laitinen Matti Juhani Tikkanen Uudenkaupungin Eläkeläiset Osmo Antero Polojärvi Elvi Esteri Höglund Frans Oskar Höglund Savonrannan Eläkelaiset Lauri Pippuri Malmin Eläkeläiset Pauli Jakka Limingan Eläkeläiset Erkki Anttila Pihlavan Eläkeläiset Elvi Aleksandra Kuusisto Forssan Eläkeläiset Antti Paunila Rauman Eläkeläiset Arja Marketta Ruusuranta Ivalon Eläkeläiset Juho Yrjö Aikio Piikkiön Eläkeläiset Armas Haapasaari Dragsfjärdin Työväen EläkeläisetDragsfjärds Arbetarpensionärer Rolf Johannes Lehtonen Varkauden Eläkeläiset Hilja Marjatta Kinnunen Torstai 28.1 klo 14.00, uusinta lauantai 30.1. klo 15.30 Aluejärjestön viides vuosikymmen alkoi Studiovieraana puheenjohtaja Pekka Saarnio Viikolla 6 Torstai 11.2. klo 14.00, uusinta lauantai 13.2 klo 15.30 Helsingin Eläkeläisten edunvalvonnasta Studiovieraana Vanhusneuvoston varapuheenjohtaja Antti Hanriksson Viikolla 8 Torstai 25.2 klo 14.00, uusinta lauantai 27.2 klo 15.30 Eläkeläiset tekivät kirjan. Studiovieraana toimittaja Pekka Isaksson Viikolla 10 Torstai 11.3 klo 14.00, uusinta lauantai 13.3 klo. 15.30 Helsingin Eläkeläisillä laulunäytelmä tulossa Helokkikuoro ja Reino Bäckström Eläkeläinen-lehti vuonna 2010 Ilmestyy Aineisto toimitukseen 11.1 22.2. 12.4 31.5 23.8. 20.9 18.10. 22.11. Nro 1 helmikuu Nro 2 maaliskuu Nro 3 toukokuu Nro 4 kesäkuu Nro 5 syyskuu Nro 6 lokakuu Nro 7 marrasku Nro 8 joulukuu 8.2 15.3 3.5. 21.6. 13.9. 11.10 8.11. 13.12. Lehden toimitus toivoo kirjoittajien noudattavan näitä aikatauluja. Lehti ei palauta tilaamatta lähetettyä aineistoa. Lähetetyssä aineistossa tulee aina olla nimi ja osoite sekä puhelinnumero mahdollista yhteydenottoa varten. Nimettöminä tai nimimerkillä lähetettyjä kirjoituksia ei julkaista. Eläkeläiset r.y. Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Nordea 101230-71470 Sampo 800019-108656 Puh. 020 743 3610 vaihde Fax. 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelaiset@elakelaiset.fi Kotisivut osoitteessa: www.elakelaiset.fi Kalevi Kivistö puheenjohtaja Hilkka Pulkkinen varapuheenjohtaja Hannu Partanen toiminnanjohtaja 020 743 3615; 0400­570 951 hannu.partanen@elakelaiset.fi Tiina Rajala koulutussihteeri 020 743 3617; 040­582 4319 tiina.rajala@elakelaiset.fi Tuija Aali toimistonhoitaja jäsenrekisteri materiaalitilaukset 020 743 3610 tuija.aali@elakelaiset.fi Anitta Koski taloussihteeri laskutus maksatus osto- ja myyntireskontra 020 743 3611; 050­307 1952 anitta.koski@elakelaiset.fi Erja Peitsaho toimistosihteeri yhdistysrekisteri syntymäpäivät ja poisnukkuneet syys- ja kevätkokousilmoitukset 020 743 3614 erja.peitsaho@elakelaiset.fi Pekka Isaksson tiedotussihteeri 020 743 3618; 040­742 2754 pekka.isaksson@elakelaiset.fi Julkaisija Eläkeläiset r.y Päätoimittaja Hannu Partanen Toimitussihteeri Pekka Isaksson Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tuija Aali puh. 020 743 3610; tuija. aali@elakelaiset.fi Toimitusneuvosto: Martti Anttonen (pj.), Helena Hölttä, Inkeri Niiranen, Jouko Parkkonen ja Jaakko Tiainen Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Tilaushinta 18 e/vsk Pohjoismaat 25 e/vsk Muut ulkomaat 35 e/vsk Ilmoitushinnat Mustavalkoinen 1,70 e/pmm Väri-ilmoitukset sopimuksen mukaan Toimitus ja toimisto Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610, fax 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Pankit: Nordea 101230­71470, Sampo 800019­108656 Jäsenmaksutili: 800018-327 356 Ilmoitusmyynti: Marja-Leena Laitinen puh. 050 5323 444 sähköposti: m-leena.laitinen@kolumbus.fi; osoite: Maauunintie 14 D 34 01450 Vantaa Tiliyhteys: Eläkeläiset r.y. Pankit: Nordea 101230­71470, Sampo 800019­108656 Järjestöaineisto: Eläkeläiset r.y. Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki ISSN 0355­8290 Yhdessä-hanke Eva Rönkkö projektikoordinaattori 040­501 3599 eva.ronkko@elakelaiset.fi Anu Mäki järjestösihteeri 020 743 3616; 040­839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi Kuntorannantie 14 78400 Varkaus Puh. 017 ­ 560 1100/vaihde Myyntipalvelu ja info Puh. 017 ­ 560 1403 myynti@kuntoranta.fi Puhelun hinta 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta on 8,21 snt/min + 6,9 snt/min (alv 22%), matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 14,9 snt/min (alv 22%)
• 30 - Nro 1 helmikuu 2010 ELÄKELÄINEN Valamon Luostariretki Päiväretki Valamon ja Lintulan luostareiden kiireettömään tunnelmaan ja rentouttavaa yhdessäoloa Holiday Club Vesileppiksessä. Rentoudu kylpylässä, tutustu maailman ensimmäiseen kallioon louhittuun ympärivuotiseen hiihtoareenaan, käy ostoksilla 400 metrin päässä olevassa Hackmanin, Iittalan, Kermansaven ja Marimekon tehtaanmyymälöissä ja syö illalla hyvin. Vesileppis ja Valamo ryhmille 2010 Lisäksi voitte valita ryhmällenne erilaisia toimintoja Holiday Club Vesileppiksessä, esimerkiksi: shindo rentoutus, vesijumppa, erilaisia ryhmäaktiviteetteja, karaoke, tanssit tai vaikkapa tutustua maailman suurimpaan kallioon louhittuun hiihtoareenaan. Lisäksi voitte käydä tutustumassa suomen ainoaan mekaanisen musiikin museoon, käydä teatterissa Varkaudessa. Kuopiossa voit tutustua Puijontorniin tai Ortodoksiseen kirkkomuseoon (avataan syksyllä 2010). Tahkovuori kutsuu Tahkon alue tarjoaa monipuolisia vaihtoehtoja matkailijoille. Kiven heiton päässä Tahkon loma-alueesta sijaitsee Aholansaari kulttuurihistoriallinen vapaa-ajankeskus, jossa voi vierailla mm. herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisen savupirttimuseossa. Aholansaaressa voi myös tutustua Paavo Ruotsalaisen elämään sekä kirkko- ja kulttuurihistorialliseen perintöön opastetusti. Tahko Spa:ssa kylpylän lämmössä voi rentoutua vaikkapa ulkoilupäivän päätteeksi. Talvella tietenkin kutsuvat hiihtoladut ja kesällä monipuoliset patikointireitit upeissa maisemissa. Ilta jatkuu mukavasti nauttien hyvästä ruoasta ja viihteestä. Suunnitellaan yhdessä juuri Teille sopiva retkipaketti! Tarjous Eläkeläiset ry:n jäsenille ma-pe: Alk. 49/hlö/vrk/2hh:ssa Huonehinta sisältää majoituksen, runsaan aamiaisen, hotellisaunan, uima-altaan ja kuntosalin käytön. Ryhmille Pyydä haluamistasi lisäpalveluista ryhmätarjous! Tarjous sisältää lounaan tai päivällisen sekä Valamon luostarissa opastetun kierroksen ja munkki kahvit 73,50 /hlö/vrk/2hh tai 97,50 /hlö/vrk/1hh Aikuinen lisävuoteella 48,59 /hlö/vrk ja lapset (4-14 ) 39,50 /vrk/hlö. Ryhmässä joka 16. henkilö ilmainen. Tarjous Eläkeläiset ry:n jäsenille ma-pe alk. 37,50 / hlö/vrk/2hh, sis. aamupalan, kylpylän, kuntosalin ja hiihtoareenan vapaan käytön. Pois lukien viikot 8 ja 9, syyslomaviikot, joulu ja uusi vuosi. Alk. 41,50/hlö/vrk/2hh:ssa Huonehinta sisältää majoituksen, runsaan aamiaisen, hotellisaunan, uima-altaan ja kuntosalin käytön. Ryhmässä joka 16:sta veloituksetta! Tarjous on voimassa vuonna 2010, pois lukien viikot 8 ja 9 sekä pääsiäinen, joulu ja uusi vuosi. Sokos Hotel Tahkovuori Tiedustelut ja varaukset: Sokos Hotel Tahkovuori puh. (017) 1923 602 www.sokoshotels.fi Holiday Club Vesileppis Varaa koko paketti kuljetuksineen Pohjolan Matkalta. Katso yhteystiedot www.pohjolanmatka.fi Leppävirta, puh. (017) 192 4021, fax (017) 192 4061 www.holidayclubhotels.fi Birger Landen johtaa uutta aluejärjestöä Vaalan Eläkeläiset täyttää 30 vuotta Eläkeläiset ry:n Etelä-Saimaan ja Kymen Aluejärjestöt päättivät yhtyä ja nimeksi tuli vuoden 2010 alusta Eläkeläiset ry:n KaakkoisSuomen Aluejärjestö ry, kotipaikaksi Kotka. Toiminta-alue on entinen Kymen läänin alue. Aluejärjestöön kuuluu 9 paikallisjärjestöä, joissa on jäseniä noin 1 100. Yhdistymistä on valmisteltu v. 2009 alusta lähtien, ja Eläkeläoiset ry:n edustajakokous teki v 2009 kesäkuussa tarvittavat hallinnolliset päätökset. Puheenjohtajaksi valittiin Birger Landen Kuusankoskelta, varapuheenjohtajaksi Martti Nylynd Joutsenosta, sihteeriksi Jorma Ahvenainen Kotkasta, varajäseneksi Eeva Dufva Kotkasta. Taloudenhoitajaksi Pirkko Rantavuo Kotkasta. Muut jäsenet ovat Matti Vesalainen, varajäse, Elsi Ukkonen Lauritsala, Markku Lassila, varajäsen Hilkka Mustonen, Kuusankoski, Seppo Sinisalo ,varajäsen Erik Mattinen Pyhtää, Eeva Hänninen, varajäsen Heikki Laine Anjalankoski, Martti Kovanen varajäsen, Sirpa Kinnunen, Kouvola, Anneli Haimakainen varajäsen, Jussi Sallinen Imatra. J orma Ahvenainen Vaalan Eläkeläiset ry:n toiminta noudattaa edellisten vuosien toimintamallia. Tiistaikerho, puu- ja käsityökerhot jatkuvat. Laulu- ja soittoharjoitukset jatkuvat, osallistutaan Kainuun paikallisyhdistyksien sekä aluejärjestön juhliin. Vuoden lopulla Vaalan yhdistys juhlii 30 toimintavuottaan ja järjestää pikkujoulujuhlat jäsenille. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Taisto Paloniemi, varapuheenjohtajaksi valittiin Kauko Matila, sihteeriksi Soili Rautiainen, taloudenhoitajaksi Arvi Moilanen, jäsensihteeriksi Eila Torvinen. Muiksi johtokunnan jäseniksi Aila Moilanen-Matila, Elsa Leiviskä ja Kerttu Jurvelin, varajäseniksi Johannes Räisänen, Aune Kovalainen ja Soili Rautiainen. Huvitoimikuntana toimii johtokunta ja sen puheenjohtajaksi valittiin Aila Moilanen-Matila. Kerhoemänniksi tulivat Kerttu Karjalainen ja Aune Kovalainen. Aluejärjestön toimikuntaan Arvi Moilanen ja Taisto Paloniemi, varalle Eila Torvinen ja Kauko Matila. Vanhusneuvostoon valittiin Taisto Paloniemi ja Elsa Leiviskä. Arvi Moilanen
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2010 - 31 Leskirouva Katiska Edellisen ristikon ratkaisu Krypto Onnetar valitsi Ristikko 8/2009 oikein ratkaisseista Seija Juvosen Lohjalta ja Osmo Korhosen Jyväskylästä yllätyspalkintojen saajiksi. Onnittelut voittajille! Seuraavaksi ratkotaan kryptoa. Krypto 1/2010:n ratkai- sut on lähetettävä 22.2.2010 mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kuoreen on kirjoitettava sana KRYPTO. Kuoreen eri saa panna muuta postia lehdelle tai järjestölle. Onnetar odottaa oikein ratkaisseita! Ratkaisijan nimi:.................................................................................................................. Osoite:.................................................................................................................................. .............................................................................................................................................. Postitoimipaikka:.................................................................................................................
• 32 - Nro 1 helmikuu 2010 ELÄKELÄINEN AIKUISEEN MAKUUN Viking Linen risteilyt aikuiseen makuun ovat kaikille 60 vuotta täyttäneille erityisen edullinen tapa risteillä.Tule kokemaan itse! Hintaesimerkkejä kevään Erikoislähdöille Helsinki-Tukholma -risteily /B-hytti tuotetunnus FKGYLK Vuorokauden risteily Turusta /B-hytti tuotetunnus FRNGLI ikan tinen Koe eksootussa nautitaan Etelä-Afr . ERIKOISLÄHDÖT Vuoden 2010 Aikuiseen makuun Erikoislähdöillä on luvassa runsaasti tanssia, upeita esiintyjiä sekä mielenkiintoista ohjelmaa. HELSINKI-TUKHOLMA 31.3.2010 28.4.2010 26.5.2010 Anita Hirvonen Kari Tapio A´la Laila:Anna Hanski, Annika Eklund ja Saija "Sani" Aartela esittävät melodioita Laila Kinnusen parhaimmistosta. 80 g Erikoislähdöillä mukana viihdyttämässä myös Kari Salmelainen (maalis- ja toukokuussa) ja Kike Elomaa (huhtikuussa). 46 g TURKU-TUKHOLMA Amorella klo 08.45: 24.3.2010 "A´la Laila":Anna Hanski, Annika Eklund & Sani sekä 7 Seinähullua veljestä. Ohjelma Laila Kinnusesta. 28.4.2010 Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty sekä Kapellimestari Jari "Bumtsibum" Puhakan ja juontaja Kari "Napakymp pi" Salmelaisen hauskan humoristinen lauluilta 12.5.2010 "A´la Laila" ka! Etelä-Afrik Tallinnan Tanssiristeily tuotetunnus FKGYLP Hytit lisämaksusta. Benny Tö rnroos & C Viking XP alle Pettersson RS 21.4. uista htiku Maalis-hu ista ja ma ä, tunnelm väreist 15 g/hlö K-60 Amorella 24.3 . ja 12.5. Mariella 26.5 . HELSINKI-TALLINNA Aikuiseen makuun Tanssiristeilyt ti-to -lähdöillä Viking XPRS:llä. Artisteina mm: A´la Laila Varaukset lähimmästä matkatoimistosta, www.vikingline.fi/risteilyvaraukset tai puh. 0600 - 41577 (1,64 /vastattu puhelu + pvm/mpm) Varaa pian, paikkoja on rajoitetusti. Pidätämme oikeudet muutoksiin. Palvelumaksu 5 /varaus, ei Internetin kautta maksettavista matkoista. 9.-11.2.2010 16.-18.2.2010 2.-4.3.2010 16.-18.3.2010 6.-8.4.2010 13.-15.4.2010 21.4.2010 Tapani Kansa Eija Kantola Marko Lämsä Lea Laven Tarja Lunnas Finlanders Benny Törnroos & Calle Pettersson Ohjelma ruotsiksi. Lisätiedot osoitteessa www.vikingline.fi Va Y T! myös raukse t kun verkosta: Help osti tuule hy välle lle! N toran ta.fi Vietä talviloma Kuntorannassa Hyvän Tuulen talviloma 3 vrk, aamiaismajoitus ... Etusi jopa 65 Eläkeläiset ry:n järjestölomat 2010 Eläkeläisten Aktiviteettilomat 6 vrk, täysihoito..... Etusi jopa 230 29.3.-4.4.2010 tai 24.-30.5.2010 /hlö/2hh 2 vrk, Tanssiviikonloppu Etusi jopa 39 puolihoito........ 109 299 114 /hlö/2hh sis. tanssiliput. /hlö/2hh Hyvinvointilomat 4 vrk, Tarjous voimassa 15.2.-31.3.2010. Vain Eläkeläiset ry:n jäsenille. Paikkoja rajoitetusti. Ei voi yhdistää muihin etuihin ja tarjouksiin. Järjestölomiin sisältyy majoitus 2hh, runsas aamiainen, kuntosalin ja kylpylän vapaa käyttö, viikko-ohjelman mukaiset maksuttomat ohjelmat (mm. vesijumppaa, ma-la). täysihoito...... /hlö/2hh Etusi jopa 99 sis. 3 x vapaavalintainen 25 min. 1 x aromaattinen- tai höyrykylpy, tervetulokahvit. 329 Liity NYT! ClubPerinteinen Pääsiäinen kylpylässä 4 vrk, puolihoito .......... alk 199 ClubKuntoranta ClubKuntorannan -jäsenenä saat käyttöösi mahtavat jäsenedut. Jäsenyys on ilmainen eikä se sido sinua mihinkään! /hlö/2hh Vain Eläkeläiset ry:n jäsenille. Tarjous ClubKuntorannan -jäsenille 31.3.2010 saakka. Paikkoja rajoitetusti. Ei voi yhdistää muihin etuihin ja tarjouksiin. Edut saat käyttöösi heti, joten liity Clubiin jo tänään! Kuntorannantie 14, Varkaus Puhelin (017) 560 1403 myynti@kuntoranta.fi www.kuntoranta.fi