• Numero 1/2011 Ihannevanhus imuroi istuallaan Vaasalainen Eila Ilola, 85 , on oikea suomalaisen vanhustenhuollon ihannevanhus: kotona yksin sinnittelevä arjen sankari. Lujalle se sankaruus toisinaan ottaa, kuten vaikkapa silloin, kun hän imuroi tuolilla istuen ja sitä vähän kerrallaan siirrellen. ­ Rahat eivät riitä kotipalveluihin, Ilola kertoi Vaasan Eläkeläiset ry:n järjestämässä vanhustenhoitopaneelissa, kun sai vuorollaan mikrofonin. Paneeli täytti Vaasan eläkeläisten toimintakeskuksen salin. Panelistejakin oli alun toistakymmentä. Paneelissa kuultiin karheita kertomuksia ja esitettiin tiukkoja kysymyksiä. Laatusuositukset elävät omaa elämäänsä, vanhustenhoito omaansa. S. 12 Kaamos koomaan S. 22­23 Muistathan, että takuueläkettä pitää hakea Kela on lähettänyt takuueläkkeen hakemista varten kirjeen lähes 80 000:lle täyden kansaneläkkeen saajalle. Takuueläkkeeseen oikeutettuja on arviolta kaikkiaan 116 000. Sitä voi hakea helmikuusta alkaen. Kela alkaa maksaa takuueläkettä maaliskuussa. Sen saa noin joka kymmenes eläkkeellä olevista. Takuueläke korottaa Suomen vähimmäiseläkkeen 687,74 euroon kuukaudessa. Vähimmäiseläke on samansuuruinen sekä yksin asuvalle että parisuhteessa olevalle eläkeläiselle. Yksin asuva saa takuueläkettä enintään 101 euroa kuukaudessa, jos hänellä ei ole kansaneläkkeen lisäksi työeläkkeitä. Parisuhteessa olevan takuueläke on enintään 167 euroa kuukaudessa, jos henkilö saa vain kansaneläkettä. Takuueläkkeestä vähennetään kokonaan hakijan Suomesta ja ulkomailta saamat muut eläkkeet. Sitä ei siis makseta lainkaan niille, joiden kansaneläke, työeläkkeet, perhe-eläkkeet tai muut vastaavat etuudet yhteensä jo takaavat vähimmäiseläkkeen. Sen sijaan muut tulot ja omaisuus eivät vaikuta takuueläkkeeseen. ty ja allekirjoitettu. Kun hakija lähettää lomakkeen vastauskuoressa, hänen ei tarvitse maksaa postimaksua. Muut kuin kirjeen saaneet eläkeläiset voivat hakea takuueläkettä helmikuusta alkaen. Hakija voi soittaa Kelaan numeroon 020 692 202 tai toimittaa hakemuslomakkeen Kelaan tai käydä Kelan toimistossa tai yhteispalvelupisteessä. Hakemisella ei ole kiirettä, sillä hakuaikaa on kuusi kuukautta. Hakemuslomakkeita saa Kelan internetsivuilta tai toimistoista. Kela muistuttaa elokuussa kirjeellä niitä takuueläkkeeseen mahdollisesti oikeutettuja, jotka eivät ole siihen mennessä jättäneet hakemusta. Takuueläke pienentää asumistukea ja perheen mahdollisesti saamaa toimeentulotukea samoin kuin muutkin eläkkeet. Koska täysi takuueläke ylittää eläkkeensaajan asumistuessa sekä yksinäisen henkilön että puolisoiden lisäomavastuun tulorajat, se vaikuttaa pienentävästi noin 45 000 yksinäisen henkilön ja 7 600 avio- tai avoliitossa olevan eläkkeensaajan asumistukeen. Asumistukea ei tarkisteta lain voimaan tullessa takuueläkkeen alkamisen takia, vaan vasta sitten kun tulee jokin muu syy tarkistukseen, esimerkiksi määräaikaistarkistus. Jos asumistuen tarkistusajankohta on kuitenkin maaliskuu 2011, takuueläke otetaan heti huomioon. EETU:n vaalitentti puolueille S. 16­17 Hakuaikaa puoli vuottta Kela on lähettänyt hakemuslomakkeen niille eläkeläisille, jotka saavat täyttä kansaneläkettä ja joilla ei ole juuri lainkaan työeläkkeitä. Kirjeessä on osittain täytetty hakemuslomake sekä vastauskuori. Esitäytetty lomake palautetaan Kelaan sen jälkeen, kun se on täydennet- Ohjeita Savonlinnaan S. 9, 26
• 2 - Nro 1 helmikuu 2011 ELÄKELÄINEN Pääkirjoitus HANNU PARTANEN Olisiko eläkeläis- ja ammattijärjestöjen aika tiivistää yhteistyötään A mmatillisilla keskusjärjestöillä on vakiintuneet paikat niissä pöydissä, joissa yhdessä työnantajien ja valtion edustajien kanssa sovitaan suomalaisten eläketurvasta sekä useista muista sosiaaliturvan merkittävistä kysymyksistä. Ammattijärjestöjen eläkeasiantuntijoilla on vankka ammattitaito ja kokemus. Heidän käytössään ovat voimavarat, jotka mahdollistavat sosiaaliturvaan liittyvän laajan tiedon hallinnan ja kulloinkin tarvittavan ajankohtaisen tutkimuksen ja tiedon. Lisäksi heillä on takanaan yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa tarvittava välttämätön arvovalta ja voima. Molemmat niistä nojaavat ammattiliittoihin ja niiden jäsenistöön. Ammattijärjestöjen ääntä ei yksikään maan hallitus eikä muu poliittinen päätöksenteko voi kokonaan sivuuttaa. Ammattijärjestöt ovat olleet toteuttamassa eläketurvaan merkittäviä parannuksia mutta myös selviä heikennyksiä. Eläketurvamme on monien kompromissien summa. Vaikka eläkepolitiikan tulisi olla luonteeltaan vakaata ja pitkäjänteistä, on se meillä toistuvasti alistettu lyhyen aikavälin taloudellisille ja poliittisille suhdanteille. Ammattijärjestöt korostavat eläkepolitiikassaan edustavansa työtätekevää jäsenistöään. Tämä on ymmärrettävää. Kovin lyhytnäköiseksi ja vaillinaiseksi edunvalvonta kuitenkin jää, jos se ei ulotu jäsenistön työvuosien jälkeisiin eläkevuosiin. Työeläke on perusteeltaan myöhennettyä palkkaa. Siitä huolehtimisen tulisi kuulua ammattijärjestöille vähintäänkin siinä, missä se kuuluu eläkeläisjärjestöille. Suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä eläkkeensaajia on pian puolitoista miljoonaa. Samaan aikaan työssä käyvät ikäluokat pienenevät. Tässä tilanteessa eläkepolitiikan merkitys yhteiskunnassa kasvaa. Samalla eläkkeensaajien asema poliittisessa päätöksenteossa voi vahvistua merkittävästi. Se loisi edellytyksiä sille, että eläkeläisten ääni saataisiin kuuluviin myös eläkelainsäädäntöä valmisteltaessa nykyistä paremmin. Eläkeläisten omien organisaatioiden toimintaresurssit ja voima ovat vielä eläkeläisten määrään verrattuna hyvin vähäisiä. Tilanteeseen pitää hakea parannusta. Yhteiskunnallinen tilanne suorastaan huutaa eläkeläis- ja ammattijärjestöjen vuoropuhelun yhteistyön lisäämisen tarvetta. Näillä voidaan lisätä keskinäistä ymmärrystä ja myös edetä yhteisessä eläkepoliittisessa tavoitteenasettelussa. Samalla voidaan vähentää julkisuudessa usein näkyvää hedelmätöntä vastakkainasettelua. Vuoropuheluun tulisi kannustaa myös joustavan eläkeiän ja työelämän pirstaloitumisen vauhdittamat muutokset työelämässä. Työssäkäynnin ja eläkkeellä olemisen rajat hakevat uusia joustavampia muotoja. Eläkkeellä ollessa on luvallista tehdä töitä ja työ kartuttaa eläkettä. Tuo- reet tutkimukset kertovat eläkeläisten kasvavasta valmiudesta osallistua työelämään oman elämäntilanteensa mukaan. Maahan on perustettu eläkeläisten työtä välittävä yritys. Eläkeläisiä houkutellaan aiempaa enemmän erilaisiin keikkatöihin. Meillä on lähes 30 000 osa-aikaeläkeläistä, jotka ovat työsuhteessa. Työkyvyttömyyseläkkeen ja työssä käynnin rajaa pyritään madaltamaan. Muutokset vaativat uudenlaisia asenteita ja toimintatapoja. Muuten on vaarana, että työn ja eläkkeen väliin jää harmaa alue, jonka sudenkuoppiin ikääntyvät työntekijät ja eläkeläiset putoavat. Ei tarvitse kaukaa hakea uhkakuvia siitä, että hyväkuntoisista eläkeläisistä halutaan työnantajien ehdoilla toimiva joustava työvoimareservi ja pieneläkeläisistä alipalkattu palvelusväki vähän haluttuihin työtehtäviin. Rikkonainen työura, huonot työehdot, matalat palkat ja eläketurvan heikkoudet ovat syitä pieniin eläkkeisiin. Alhaiset eläkkeet ja eläkkeiden ostovoiman heikko kehitys ovat eläkeläisille todellisia isoja ongelmia. Eläkeläisten toimineentulonongelmat voivat kärjistyessään sotkea arvaamattomalla tavalla myös tulevaisuuden työmarkkinoita. Palkan- ja eläkkeensaajien yhteinen etu on, että lakisääteinen eläkejärjestelmä takaisi kaikille eläkeläisille kunnollisen eläkkeen eläkkeelle siirryttäessä ja turvaisi eläkkeen ostovoiman kehityksen eläke- aikana niin, että myös eläkeläiset saisivat riittävän osuuden yhteiskunnan yleisestä vaurastumisesta. Nyt näin ei ole. Näiden perustavoitteiden toteuttamisessa riittäisi yhteistä haastetta niin ammatti- kuin eläkeläisjärjestöillekin. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU on esittänyt: Lähtöeläkkeen tasoa voidaan kasvattaa muuttamalla eläkepalkan laskentatapa niin, että työntekijän eläkevakuutusmaksu ei pienennä eläkepalkkaa. Eläkeaikaisen eläkkeen tasoa voidaan parantaa eläkeindeksiä muuttamalla niin, että sen rakenteessa nostetaan palkkaindeksin painoarvoa tuntuvasti nykyisestä 20 prosentista. EETUn tavoitteiden mukaan toimien indeksimuutoksen aiheuttamat paineet työntekijöiden työeläkevakuutusmaksun korottamiseen eivät aiheuta lähtöeläkkeen tason heikennystä. Vanhassa työväenlaulussa Taistojen tiellä luvataan käydä taisteluun "puolesta ihmisoikeu-den". Tamperelainen kuoronjohtaja Knut Kangas laati sanat Hannes Konnon Jäähyväiset isänmaalle -nimiseen marssisävelmään vuonna 1929. Melodia on tarttuva ja 80 vuotta sitten kirjoitetut sanatkin ovat yhä ajankohtaiset. Ihmisoikeuksista on kysymys myös ikäihmisten ongelmissa. Niistä puhuttaessa vedotaan nykyisin usein EU:n ja Euroopan neuvoston laatimiin, ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia koskeviin sopimuksiin ja julistuksiin. Tämän vuoden kesäkuussa julkaistiin vielä erityinen julistus hoivan tarpeessa olevien vanhusten oikeuksista ja velvollisuuksista. Eläkepolitiikasta EU:n komissio valmistelee Vihreää kirjaa. Kannattaa seurata tarkkaan, mitä "mal-lioppilas Suomelle" Brysselistä tarjoillaan. Perusoikeudet koskevat aivan yhtä sitovasti ikääntyviä ja myös hoivan tarpeessa olevia kuin muutakin väestöä. Ikääntyvien kannalta niiden punaisena lankana on täysivaltaisen kansalaisuuden tunnustaminen myös vaiheessa, jossa omat voimat ehtyvät. Ikääntyvien osalta huomionarvoista on, että yhden- Puheenjohtajan Puolesta ihmisoikeuden palsta Kalevi Kivistö vertaisuus edellyttää tietyissä tilanteissa myös erilaista kohtelua: parempaa kohtelua ja vahvempaa tukea niille, jotka ovat muita enemmän tuen tarpeessa. Kaikkien oikeuksien perustana oleva elämän suojelu velvoittaa yhteiskuntia järjestämään turvalliset olot kansalaisilleen. Sosiaalisen ja taloudellisen turvattomuuden ehkäiseminen toteuttaa oikeutta ihmisarvoiseen elämään. Se velvoittaa yhteiskuntia takaamaan elämälle välttämättömän toimeentulon myös eläkeiässä. Vähimmäisvaatimus on puolet yhteiskunnan keskimääräisestä tulotasosta, mikä meillä merkitsisi reilun 1200 euron bruttotuloa kuukaudessa. Sopimusten mukaan tätä tavoitetta voidaan toteuttaa myös alentamalla ikäperusteilla palvelujen hintaa. Eläkeläiset ry olikin aikanaan aikaansa edellä, kun se ryhtyi vaatimaan eläkeläisalennuksia joukkoliikenteeseen, mikä sitten toteutuikin. Elämän suojelun periaate velvoittaa järjestämään myös asianmukaiset sosiaali- ja terve-yspalvelut niitä tarvitseville. Yhteiskunnan on taattava myös palvelujen saatavuus, jotta elämää uhkaavat sairaudet voidaan mahdollisuuksien mukaan ehkäistä ja hoitaa. Oikeus omaan asuntoon ja asumisen tukeminen johtuu myös suoraan ihmisoikeuksia koskevasta sopimuksesta. Asumista tuettaessa on erityisesti otettava huomioon ikääntyvien tilanteen asettamat vaatimukset asumisen laadulle ja asunnon varustetasolle. Sopimus kieltää vielä erityisesti epäinhimillisen ja nöyryyttävän kohtelun. Tämä tulisi muistaa erityisesti tämän päivän vanhustenhuollossa, jossa on liiankin kanssa esimerkkejä tä-män ihmisoikeuden rikkomisesta. Kysymys omaisuuden suojasta oli aikanaan perustuslakeja uudistettaessa kuuma kysymys. Silloin oli kyse lähinnä suurten omistusten ja yleisen edun yhteentörmäyksistä. Euroopan ihmisoikeussopimukset kiinnittävät tähän asiaan huomiota toisesta näkökulmasta. Jokaisella on oikeus saada turva säästöilleen myös silloin, kun ne on tehty tulevan sosiaaliturvan ja eläketurvan takaamiseksi. Keskustelu taitetusta indeksistä koskee juuri tätä asiaa. Meillähän työeläkkeet on rahoitet-tu siirtämällä osa palkansaajille kuuluvasta palkasta säästöön työeläkerahastoihin ja eläkkeen taso sidottiin ansiotason kehi- tykseen, jotta eläkesäästöjen arvo säilyisi ja eläkeläiset saisivat osuutensa elintason noususta. Sittemmin siirryttiin ns. puoliväli-indeksiin, jossa ansiotaso vaikuttaa 50 %:n painolla työeläkkeen kehitykseen. Indeksin "taittaminen" pienentämällä ansiotason osuus viidesosaan aikaisemmasta 50 %:sta, rikkoo tätä Euroopan ihmisoikeussopimuksen periaatetta. Ihmisoikeussopimukset takaavat eläkeläiselle hänen toimintakyvystään riippuen erilaisia asioita. Kun toimintakyky on hyvä, kuuluu eläkeläiselle oikeus valtavirran palveluihin tarvittaessa niiden hintaa alentamalla. Kun toimintakyky alkaa heiketä, kuuluu eläkeläiselle oi-keus tuettuihin palveluihin, mm. kotihoitoon. Ja kun toimintakyky heikkenee niin, että tu-lemme riippuvaiseksi jokapäiväisestä avusta, takaavat sopimukset meille kokoaikaisen hoidon. Silloinkin on kunnioitettava jokaisen ihmisarvoa ja perusoikeuksia. Sopimukset ovat sanoja paperilla. Niistä tulee elävää elämää vain, kun niihin vedotaan käytännön tilanteissa. Siinä riittää haastetta eläkeläisten järjestöille kaikilla tasoilla!
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2011 - 3 EETU:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö: jäsenjärjestöjen liki 300 000 jäsentä ovat vahva poliittinen voima Tärkeimpiä tavoitteita ovat vanhuspalvelulaki, indeksin korjaaminen ja eläkeläisjärjestöille neuvotteluoikeus eläkeasioissa Eläleläiset ry on tänä vuonna Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n puheenjohtajajärjestö. EETU:n jäsenliittojen vuorottelujärjestelmän mukaisesti se merkitsee, että Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö on myös EETU:n puheenjohtaja ja Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen sen sihteeri. Eläkeläinen-lehti kysyi Kivistöltä EETU:n merkityksestä ja sen painoarvon kasvattamisesta sekä keskeisistä tavoitteista. Mikä on EETU:n merkitys eläkeläisten edunvalvonnassa? ­ EETUn jäseninä on kuusi suurinta eläkeläisjärjestöä, joissa on yhteensä liki 300 000 jäsentä. Suomalaisten kansalaisjärjestöjen joukossa se kuuluu suurimpiin, vain urheilun järjestöt menevät edelle. Näin suuren joukon voimaa ei päätöksentekijäkään voi sivuuttaa olankohautuksella. EETU onkin voinut säännöllisesti esitellä eläkeläisten vaatimuksia maan poliittiselle johdolle pääministeristä ja eduskunnasta alkaen. Pontta vaatimuksille antaa se, että perustavoitteista on EETUssa mukana olevien järjestöjen kesken saavutettu yhteisymmärrys. Kuinka EETU:n painoarvoa voidaan kasvattaa? ­ Aktiivisuudella, tekemällä esityksiä eläkeläisten aseman parantamiseksi ja viemällä niitä aktiivisesti päätöksentekijäin tietoon ja julkisuudessa käsiteltäviksi. Lähes sitä nimitettäneenkään ­ säätäminen. Asiasta pitää saada sitova sopimus hallitusohjelmaan. Laissa pitää taata, että jokainen vanhus saa inhimillisen kohtelun ja laadukkaan hoidon oman tilanteensa ja tarpeidensa mukaisesti. Samalla pitää turvata omaishoitajien asema, heille kuuluvat lomat ja heidän taloudellinen tukeminen siirtämällä omaishoidon tuki KELAn maksettavaksi. ­ Toinen suuri asiaryhmä ovat eläkeläisten toimeentulokysymykset: eläkeläisköyhyyden poistaminen ja eläkeläisten elintason kehittyminen muun yhteiskunnan kehityksen mukana. Ihmisoikeussopimusten köyhyysraja on puolet kansalaisten keskituloista ja se edellyttäisi jokaiselle reilun 1000 euron kuukausieläkettä. Takuueläke jää siitä vielä kauas jälkeen. Taitettu indeksi ja elinaikakerroin nakertavat eläkkeitä, siksi niihin pitää saada korjaus. Verotuksen painopisteen siirtäminen kulutusveroihin kurittaa erityisesti pienituloisia samalla kun suuriin tuloihin suunnitellaan kevennyksiä. Tätä kehityksen suuntaa ei voi hyväksyä. Verot täytyy periä veronmaksukyvyn mukaan progressiivisesti ja saattaa pääomatulojen verotus ansiotulojen kanssa samalle viivalle. ­ Vaalivuonna kannattaa tivata ehdokkaiden suhtautumista näihin asioihin. Kalevi Kivistö tutustumassa järjestöjen esittelypöytiin Senioreiden hyvinvointimessuilla Vaasassa viime syksynä 300 000 ihmisen mielipide, jonka takana on lähes puolentoista miljoonan eläkeläisen joukko, on vahva poliittinen realiteetti. ­ Suuri periaatteellinen tavoite on neuvotteluoikeuden antaminen eläkeläisjärjestöille eläkkeitä koskevissa asioissa. Muissa Pohjoismaissa tämä on ollut itsestäänselvyys jo kauan. On aika toteuttaa se myös meillä. Mikä on keskeistä EETU:n toiminnassa tänä vuonna? ­ Vaalivuosi tuo erityiset haasteet EETUnkin toiminnalle. ­ Tärkeimpiä asioita ovat vanhusten hoitoon liittyvät asiat ja vanhuspalvelulain tai ikälain ­ miksi Kutsu RAY:n avustuspäätöksessä myönteisiä viestejä Raha-automaattiyhdistyksen vuoden 2011 avustuspäätöksessä Eläkeläiset ry:n yleisavustus järjestön toimintaa on 538 000 euroa ja sosiaaliseen lomatoimintaan 190 000 euroa. Yleisavustus kasvoi edellisestä vuodesta 11 000 euroa ja sosiaaliloma-avustus 2 000 euroa. Lisäksi järjestö saa kahden vuoden hankeavustuksen uudelle Teemme yhdessä -hankkeelle. Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen mukaan avustuspäätökseen sisältyy myönteisiä viestejä. Yleisavustus nousi nyt ensimmäisen kerran vuoden 2007 jälkeen ja samalla poistettiin edellisen vuoden pieni leikkaus sosiaalisen lomatoiminnan avustuksesta. Avustuspäätös on linjassa RAY:n muiden järjestöjen avustuspäätösten kanssa. Kokonaisuus on hivenen ennakoitua myönteisempi. ­ Kahden prosentin lisäys yleisavustuksessa ei korvaa viime vuosina tapahtunutta avustusten reaaliarvon laskua. Suunta on nyt kuitenkin oikea. Se vahvistaa meidän ja muiden sosiaali- ja terveysalan järjestöjen uskoa toiminnan edellytyksiin, Partanen sanoo. Avustuspäätökseen kuuluva ohjeellinen suunnitelma kolmeksi vuodeksi eteenpäin sisältää järjestön yleisavustuksen tason säilyttämisen nykyisellään. ­ Ehdottoman tärkeää on, että avustuksiin saadaan tulevina vuosina vähintäänkin täysimääräiset inflaatiotarkistukset. Tasokorotus auttaisi toiminnan laadun kehittämistä ja määrän lisäämistä. Toimintaresurssit ovat nyt äärimäisen tiukoilla. ­ RAY on organisoimassa sosiaalisen lomatoiminnan järjestämisen uudella tavalla. Se merkitseee lomatoiminta-avustusten keskittämistä lomajärjestöille. Eläkeläisjärjestöjen edessä on sopeutuminen uuteen tilanteeseen nopealla aikataululla. Muutos on erityisen haastava Kuntorannalle. joudumme väistämättä tekemään sen toiminnan ja organisoimisen perusteisiin yltäviä arvioita vielä kuluvan kevään aikana. Eläkeläiset ry:n valtuuston kokous Järjestön valtuuston sääntöjen 12 §:n mukainen varsinainen kokous pidetään 17.- 18.5.2011 Kylpylähotelli Kuntorannassa Varkaudessa. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 §:n asiat. Jäsenyhdistykset (paikallisyhdistykset ja aluejärjestöt) voivat tehdä esityksiä valtuustolle. Valtuustolle osoitetut kirjalliset esitykset pyydetään toimittamaan järjestön toimistolle 4.3. mennessä, kuitenkin viimeistään 16.3.2011 kello 16.00. Sääntöjen edellyttämä ennakkoilmoitus kokouksesta postitetaan jäsenyhdistyksille ja valtuuston jäsenille 8.2.2011. Varsinainen kokouskutsu ja kokousasiakirjat lähetetään valtuuston jäsenille 2.5.2011. Eläkeläiset ry:n hallitus 25.1.2011 Kalevi Kivistö puheenjohtaja Hannu Partanen toiminnanjotaja Teemme yhdessä hanke käynnistyy Eläkeläiset ry sai Raha-automaattiyhdistykseltä uudelle Teemme yhdessä -hankkeelle kahden vuoden rahoituksen. Hanke keskittyy keväällä 2010 päättyneen Yhdessä-hankkeen tavoin ikääntyneiden maahanmuuttajien kotouttamisseen ja monikulttuurisen kansalaistoimintaan.. Tavoitteena on synnyttää maahanmuuttajien ja kantaväestöön kuuluvien kesken myönteisiä kohtaamisia. Niillä rohkaistaan ikääntyneitä maahanmuuttajia mukaan eläkeläistoimintaan. Järjestötyötä kehitetään niin, että se kykenee entistä paremmin toimimaan monikulttuurisessa ympäristössä. Hanke järjestää monikulttuurisia leirejä sekä ryhmätoimintaa kulttuu- rin ja liikunnan merkeissä. Hanke kouluttaa vapaaehtoisia monikulttuurisen toiminnan ohjaaja. Vaikka hankkeen avustus puolittui ja hankeen aikakin lyheni yhdellä vuodella järjestön alkuperäisestä hakemuksesta, on uuden hankkeen käynnistyminen toiminnanjohtaja Hannu Partasen mukaan erittäin myönteinen asia. ­ Se lisää merkittävästi järjestömme kykenee ensimmäisten joukossa omalla toimialallaan konkreettisesti tarttumaan monikulttuurisuuden tuomiin haasteisiin. Me kykenemme nyt syventämään ja soveltamaan aiemman Yhdessä -hankkeen kokemuksia ja tuotoksia. Hanke käynnistyy maaliskuun puolessavälissä, jolloin hankekoordinaattori aloittaa työnsä järjestön toimistossa. RAY:n hankeavustus on kuluvalle vuodelle 70 000 euroa. Ohjeellisen päätöksen mukaan avustus jatkuu saman suuruisena vuonna 2012.
• 4 - Nro 1 helmikuu 2011 ELÄKELÄINEN Geriatrisen lääkehoidon professori Sirpa Hartikainen: Vanhusten hoidossa ovat ongelmina niin lääkäripalvelujen saatavuus Onko vanhusten lääkehoidossamenossa villin lännen / idän meininki lääketeollisuuden optiovoittojen tahdittamana? Kuopion yliopiston geriatrisen lääkehoidon professori Sirpa Hartikaisen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön kunnille lähetettämän ohjekirjelmän mukaan 75 vuotta täyttäneiltä olisi lääkehoito tarkistettava vuoden välein. ­ Valitettavasti tästä ohjeesta on tullut kuollut kirjain. Niin kotona asuvilta kuin laitoshoidossa asuvilta lääkehoidon tarve ja sopivuus tarkistetaan harvemmin. Asiaan kuuluu, että lääkärin on tutkittava se, mikä vaivaa, eikä vain plarata reseptilistaa. ­ Mielestäni hoidossa merkittävänä ongelmana on lääkäripalvelujen saatavuus. Lääkityksen ongelmia kuten lääkehaittoja, turhia tai puuttuvia lääkkeitä ei voi selvittää kukaan muu kuin lääkäri. ­ Kun vanhus sairastuu, hänet hoidetaan sairaalassa, mutta sairaalassa annettua lääkehoitoa ei pitäisi jatkaa pitkiä aikoja ilman uutta lääkärin arviota potilaan kotiuduttua.. Ei ole olemassa lääkettä, josta ei tulisi myös haittoja. Jopa kalkkitabletista voi tulla sivuvaikutuksia.. ­ Pelkästään hoitajien varassa oleva hoito ei riitä kotona eikä laitoksessa, vaan lääkärin apua tarvitaan. Pitää muistaa, että laitoksissa olevat ovat sairaimpia ihmisiä. Hartikaisen mielestä nykyongelmien syynä on osittain resurssipula. Kun terveydenhuoltoa priorisoidaan, vanhimmat ja sairaimmat jäävät liian usein hoitojonon hännille. Kyse on arvoista, millä perusteilla priorisoidaan eli laitetaan potilaita tärkeysjärjestykseen. Muistihäiriöt iso kansantauti Sirpa Hartikaisella on 32 vuoden kokemus lääkärin ammatista. Noiden vuosien aikana on tapahtunut sairaan- ja vanhustenhoidossa myös paljon myönteistä kehitystä. ­ Monia sairauksia on tullut hoidon piiriin, kuten muistihäiriöt. Joka kolmas yli 85-vuotiaista kärsii ainakin jonkinasteisista muistihäiriöistä. Dementiaa sairastaa noin 120 000 suomalaista. Se on iso kansantauti. Hartikainen kiittelee, että ikääntymistä kohtaan arvostus on parantunut. Myös liiallisesta holhoamisesta on luovuttu. Vanhat ihmiset alkavat saada takaisin ihmisoikeuksiaan. ­ Ennen esimerkiksi kotisairaanhoidossa vanhus otettiin haltuun ikään kuin holhouksen alaiseksi. Tässä on onneksi tapahtunut suuri muutos viimeisen 30 vuoden aikana. Perinteistä kunnallista laitoshoitoa on nykyään vähän. Laitoshoito on nyt kuntien lisäksi myös säätiöiden ja firmojen toimintaa. Näiden yksityisten hoivakodeissa kattoraja maksuista ­ Valitettavasti Suomessa hoito on lääkekeskeistä. Esimerkiksi laitoshoidossa Suomessa käytetään kolme kertaa enemmän psyykelääkitystä kuin muissa Pohjoismaissa. Islannissa on psyykelääkityksen suhteen samantapainen meininki kuin Suomessa, toteaa Kuopion yliopiston geriatrisen lääkehoidon professori Sirpa Hartikainen. Kulttuuri- ja retkeilypäivät innostavat jäseniä Savonlinnaan 1 600 varausta ja juhlapaikat ovat täynnä E läkeläiset ry:n kulttuuri- ja retkeilypäiville on ilmoittautunut niin paljon osallistujia, että osa halukkaista on jo nyt jonotuslistalla. Päiville on ilmoittautunut 1 600 Eläkeläiset ry:n jäsentä ympäri maata. Vaikka majoituspaikkoja saattaa löytyä Savonlinnan lähiympäristöstä, ei päiville voi ottaa enempää osallistujia, koska juhlapaikat eivät vedä enempää väkeä. Sekä tiistaina 7.6. Runoja ja kuorolauluja -tilaisuus että seuraavan illan iltanmat joudutaan jo nykyisellä osallistujamäärällä järjestämään kahteen kertaan, jotta kaikki osallistujarannekkeen varanneet pääsevät sisään. Avajaiset ja pääjuhla järjestetään Kyrönnimen kentällä. Sielläkin istumapaikkoja on vain 1 600:lle. Savonlinnan Matkailu on maaliskuun aikana yhteydessä kaik- kiin varauksen tehneisiin yhdistyksiin. Tuolloin selvitetään, tulevatko kaikki varatut paikat todella käyttöön. On siis mahdollista, että joitain paikkoja/osallistumisrannekkeita vapautuu. Ne myydään jonotuslistalla oleville. Jäsenmaksunsa ajoissa maksaneet arvontaan Kaikki jäsenmaksunsa 31.3.2011 mennessä maksaneet osallistuvat Savonlinnan kulttuuri- ja retkeilypäivien osallistumispaketin arvontaan! Paketti sisältää: hotellimajoitus 7.­9.6. aamiaisineen, kolme aterialipuketta ja tapahtuman osallistumisranneke. Kannattaa siis maksaa jäsenmaksu pikimmiten.
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2011 - 5 kuin lääkityskin puuttuu. luvun laman aikana käännyttiin Hartikaisen mielestä peruskysyavohoidon kannalle niin vanhusmys, pidetäänkö minusta huolta, huollossa kuin mielisairaanhoidoskun tulen vanhaksi, on tällä hetkelsa. lä selkeää vastausta vailla. AutoYhteiskunnalle aiheutuvia kusmaattiseen huolenpitoon ei välttannuksia on vaikea arvioida, kun tämättä enää voi luottaa. EpävarKelalta tulee asuntotuki, lääkekormuus on lisääntynyt. vaukset, hoitotuki jne...Onko yksi­ Jos saman kalenterivuoden aikatyinen hoito laadukkaampaa? na korvatuista lääkkeistä, kliinisisHartikainen arvioi, että yksityitä ravintovalsiä hoitokotemisteista ja ­ Jos on pitkäaikaisesti kipeä, ja on kenties perusvoiteis- hoivan saanti saattaa olla valvottu tarta maksama- rahasta kiinni. Pitäisi olla julkikemmin kuin si omavas- lausuttuna asiana kaikissa van- kunnallisia. tuuosuudet hustenhoidon ohjelmissa, ettei Kuitenkaan ylittävät itse ei voi näin saa tapahtua, kun perin672,70 euroa teistä laitoshoitoa puretaan määritellä, kalenterivuooletko julkidessa, sinulla on oikeus lisäkorsessa vai yksityisessä hoitolaitokvaukseen. Vuotuisen omavastuusessa. Hoidossa on myös suuria osuuden täytyttyä maksat jokaisesalueellisia eroja. Eli hoidon laatu ta korvattavasta lääkkeestäsi 1,50 riippuu asuinpaikkakunnasta. euroa. ­ Mikäli lääkkeesi, josta saat lisäSuomessa kalliit korvauksen, kuuluu viitehintajärlääkkeiden jestelmän piiriin ja sen hinta on viiomavastuuosuudet tehintaa kalliimpi, ja et halua vaihtaa lääkettäsi edullisempaan vaihHartikainen muistuttaa, ettei edes tokelpoiseen lääkevalmisteeseen, kaikissa EU-maissa, esimerkiksi maksettavaksesi tulee lisäksi viiKreikassa, ei ole iäkkäiden hoitotehinnan ylittävä osuus. laitoksia ollenkaan. Siellä vanhusMonia tavallisia lääkkeitä (esim. tenhoito on perheen ja suvun harteilla. Primaspan tai osa tavallisista kipuSaksassa on laitoshoitoa, mutta se lääkkeistä) ei Kela korvaa. Jos niion itse tai lasten ja sukulaisten maktä kertyy useita, lääkekulut voisettava joko suoraan tai vakuutusvat nousta pieneläkeläisellä suhten kautta. Suomessa ja Portugateellisesti ottaen paljon. Tällaisetlissa on perinteisistä EU-maista kalkin asiat monia huolestuttavat. leimmat lääkkeiden omavastuu­ Jos on pitkäaikaisesti kipeä, hoiosuudet. van saanti saattaa olla rahasta kiin­ Suomessa hoito on lääkekesni. Pitäisi olla julkilausuttuna asiakeistä. Esimerkiksi laitoshoidosna kaikissa vanhustenhoidon ohjelsa Suomessa käytetään kolme kermissa, ettei näin saa tapahtua, kun taa enemmän psyykelääkitystä kuin perinteistä laitoshoitoa puretaan. muissa Pohjoismaissa. Islannissa 1980-luvulla oli 20 prosenttia iäkon psyykelääkityksen suhteen käistä ihmisistä laitoshoidossa. 90samantapainen meininki kuin Suomessa. ­ Suomessa hoitolaitoksissa on huomattavasti vähemmän henkilökuntaa kuin muissa Pohjoismaissa. Sanotaankin, että laitoshoidon huono laatu johtuu Suomessa ainakin osin kehittävän ilmapiirin puutteesta, mikä tarkoittaa, ettei henkilökunnan osaamiseen satsata. sa omaa huonetta ei asukkailla ole. ­ Perinteisessä laitoksessa muistihäiriöisen on mahdotonta pärjätä. Siellä on liikaa käytäviä, ovia ja portaita. Mitä hankalampi muistihäiriö, sitä selkeämpi ympäristön pitää olla. Kyselyissä ei ole otettu esille sitä, onko asiakkalla oikeus päästä ulos? Sama kysymys on Hartikaisen mukaan esitettävä myös kotona asuville huonompikuntoisille. ­ Aistit säilyvät. Esimerkiksi luonnon tuoksut, tuulen kosketus iholla tai sateen ropina tuovat mieleen muistoja ja sitä kautta mielihyvää meille kaikille. Valviran tutkimuksessa Hartikaisen mielestä oli myönteistä se, että hoitolaitoksissa yöpaasto otettiin esille. ­ Vanha ihminen kaipaa pieniä ruoka-annoksia usein. Siksi iltaruokaa pitäisi saada myöhään, ettei yöpaasto veny liian pitkäksi. Valviran tutkimuksen mukaan lähes kaikissa laitoksissa yöpaasto on yli 11 tuntia, siis puoli vuorokautta! Niinpä ei ole ihme, että vanhusten hoitolaitoksissa aliravitsemus on sääntö eikä poikkeus. Aika karua kertomaa, ettei tähän asiaan ole paneuduttu. ­ Vanhana ei pidä laihduttaa. Silloin lähtee vain lihasmassaa, ja voimat entisestään heikkenevät. Oma huone Laitoshoidossa olevista 80 prosenttia kärsii muistihäiriöistä. Lopuilla on esimerkiksi vaikea halvaus. Hartikainen muistuttaa, että voi olla henkisesti raskasta on asua samassa huoneessa muistihäiriöisen henkilön kanssa, jos esimerkiksi halvauspotilas on muuten henkisesti vireä. Siksi oma huone on minimivaatimus. ­ Kuitenkaan joka toisessa julkisessa laitoksessa ja joka kolmannessa yksityisessä hoitolaitokses- Teksti a kuva: JUHA DRUFVA Sirpa Hartikainen S irpa Hartikainen, 56, on toiminut Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen pysyvänä asiantuntijana vuodesta 2004 ja lääkehoidon kehittämiskeskuksen, Rohdon asiantuntijana vuodesta 2006 lähtien. Hän toimii myös vanhusten lääkehoidon asiantuntijaryhmän puheenjohtajana. Ryhmä laati iäkkäiden lääkehoidon luokituksen. Hartikainen on toiminut mm. terveyskeskuslääkärinä 1981­1987 ja 1994 sekä ylilääkärinä 1995­1996 Kajaanin kaupungin terveyskeskuksessa, terveyskeskuslääkärinä Oulun kaupungin terveyskeskussairaalassa 1987­1989, ylilääkärinä Kainuun keskussairaalassa 1989­1994, ylilääkärinä Oulun Diakonissalaitoksen geriatrian osastossa 1996­2000 ja tutkijana Oulun yliopistollisessa sairaalassa 2000­2001. Kuopion yliopistossa Sirpa Hartikainen on toiminut apulaisopettajana 2001­2003, ma. geriatrian professorina 2003­2004, tutkijana 2004­2005 sekä tutkimusjohtajana 2005­2007. Geriatrisen lääkehoidon professorina Hartikainen on toiminut heinäkuusta 2007 alkaen. Sirpa Hartikaisen tutkimus kohdistuu pääasiassa iäkkäiden lääkkeiden käyttöön, arviointiin ja vaikutuksiin sekä iäkkäiden kuntoutukseen ja ravitsemukseen. (JD) Mäeltä tuulee Ikääntymispolitiikka ­ tarvitaanko sitä? S uomalaiset hyvinvointi- ja köyhyystutkijat ovat yrittäneet monilla areenoilla tuoda esille koviin tosiasioihin perustuvat havaintonsa yhteiskuntamme tulo- ja hyvinvointierojen kasvusta. Heidän tuloksensa ovat jääneet melko vähäiselle huomille jääneet kilpailukyvyn kaiken alleen jyräävässä yhteiskunnallisessa keskustelussa, jota on lisäksi monen viime vuoden ajan leimallistanut eläkeläis- ja ikäväestön hutkiminen kartulla. Milloin on esitetty äänioikeuden epäämistä ikäväestöltä, milloin on vaadittu eläkeiän tuntuvaa korottamista. Istuvat hallitukset ovat kiristäneet ikäihmisten arjessa selviytymisen ehtoja. Eläkkeiden indeksikorotukset eivät ole vastanneet asumisen tai muihin nousseisiin kustannuksiin ja jo lähtökohtaisesti liian pieniin kansaneläkkeisiin ei ole tehty tasokorotuksia. Monia tärkeitä julkisia palveluita on heikennetty tai ne ovat karanneet joko hinnoittelun tai fyysisen välimatkan takia eläkeläisten ulottumattomiin. Eläkeläiset ry on vuodesta 2003 alkaen viljellyt puheissaan ja toimissaan ikääntymispolitiikkaa. Ikääntymispolitiikkamme yksi tärkeimmistä tavoitteista on tuoda jäsentemme ja muiden ikäihmisten ääni kuuluviin sekä kiinnittää päättäjien huomio niihin epäkohtiin, joita eläkeläiset kohtaavat. Olemme onnistuneet tuossa tavoitteessamme? Vaihtelevasti, se lienee rehellinen vastaus. Onko meidän siis syytä unohtaa tavoitteemme? Ei, ei missään tapauksessa. Meidän on entistä ponnekkaammin ajettava eläkeläisten ja ikääntyneitten etuja. Tässä lehdessä kerrottiin numerossa 67/2011 niistä tuloksista, joita saatiin kesällä 2010 tehdyssä ikäihmisille osoitetussa Huomisen kynnyksellä -kyselytutkimuksessa. Järjestötoiminnan kehittämisen kannalta yksi tärkeimmistä tuloksista on se, että eläkeläisjärjestöiltä odotetaan edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä. Ne vastaajat, jotka eivät ole mukana eläkeläisjärjestöissä, pitävät etutoimintaa tärkeämpänä kuin toiminnassa jo mukana olevat. Nuorimmat vastaajat siis hahmottavat eläkeläisjärjestöt vahvemmin edunvalvontaorganisaatioina. Tämä jos mikään antaa pontta ikääntymispoliittiselle toiminnallemme! Mahdolliset uudet jäsenemme pitävät etutoimintaa tärkeänä. Odotuksiin vastaamalla luomme parhaiten edellytyksiä heidän jäseneksi tulemiselleen. Järjestömme toimii jäsenkunnaltaan saamiensa valtuutusten turvin mutta myös jäsenmääränsä mukaisella yhteiskunnallisella painoarvolla. Niin toiminnassa mukana olevat jäsenemme kuin vasta eläkeikään tulossa olevat sukupolvet kantavat huolta sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä eläkejärjestelmän tulevaisuudesta: Onko palveluja tarjolla kun niitä kipeimmin tarvitsen? Takaako eläke riittävän toimeentulon? Ikääntymispoliittisten tavoitteittemme on siis ulotuttava koskettamaan myös näitä kysymyksiä. Seuraavilla sivuilla esitellään luonnos, järjestömme ikääntymispoliittiseksi periaateohjelmaksi. Jäsenyhdistystemme toi- votaan ottavan kantaa luonnokseen, kommentoivan sitä. Koska kyse on periaateohjelmasta, ei paperiin ole kirjattu yhtään euromääräistä tavoitetta tai esitystä lainsäädännön uudistamiseksi. Sen tason tavoitteet määritellään järjestön muissa asiakirjoissa. Nyt on sinullakin, hyvä lukijani, mahdollisuus sanoa sanasesi ikääntymispolitiikkamme perusteista. ANU MÄKI
• 6 - Nro 1 helmikuu 2011 ELÄKELÄINEN Luonnos ikääntymispoliittiseksi ohjelmaksi järjestökäsittelyyn Valtuusto hyväksyy uuden ohjelman Eläkeläiset ry:lle toukokuun Eläkeläiset ry:n valtuusto hyväksyy toukokuussa järjestölle uuden ikääntymispoliittisen ohjelman. Edellinen on vuodelta 2003. Valtuuston viime keväänä antamien ohjeiden mukaisesti ohjelma on periaateohjelman luontoinen. Se ei sisällä yksityiskohtaisia edunvalvontatavoitteita, vaan ne asetetaan vuosittain järjestön toimintasuunnitelmissa ja muissa asikirjoissa. Eläkeläinen-lehti julkaisee ohessa järjestön hallituksen hyväksymän luonnoksen järjestökäsittelyn pohjaksi. Yhdistyksien lausunnot ja esitykset luonnokseen on toimitettava järjestön toimistoon mieluimmin 4.3. mennessä, mutta viimeistään 16.3. Myös yksityiset jäsenet voivat osallistua keskusteluun lähettämällä näkemyksensä sähköpostitse osoitteeseen anu.maki@elakelaiset.fi tai pekka.isaksson@elakelaiset.fi tai edellä mainituille henkilöille järjestön postiosoitteeseen. jien välillä ovat kasvaneet nopeasti. Niin ovat tehneet eläkeläistenkin keskinäiset varallisuus- ja tuloerot. Yhteiskunta on jakaantunut muutenkin keskenään yhä eriarvoisempiin ryhmiin. Suomalaisia jakavat myös kasvavat terveyserot. Pienituloiset saavat Suomessa lääkärin palveluja suurituloisiin verrattuna vähemmän kuin missään muussa OECD-maassa. Suomi on vauraampi kuin koskaan. Silti eläkeläisköyhyyden riski kasvaa. Suomalaisten eläkeläisten ostovoima on EU:n vanhoja jäsenmaita vertailtaessa viidenneksi heikoin ja tulot suhteessa työikäisten tuloon neljänneksi pienimmät. Eläkeläinen jää EU:n köyhyysrajan alapuolelle kolme kertaa todennäköisemmin kuin työssä käyvä. Iäkkäiden, yksin elävien eläkeläisten köyhyysriski on erityisen suuri. Koulutuserot kärjistyvät tietoteknisessä osaamisessa Ikääntyvän väestön koulutustaso paranee, mutta koulutuksessa on edelleen suuria eroja. Aikuiskoulutuspalvelujen tarve ei vastaa lisääntyvää kysyntää: samalla kun yhä useammat hyvin kouluttautuneet ovat motivoituneita oppimaan uutta, vähemmän koulutusta saaneilla on tarve täydentää koulutustaan. Nopea muutos viestinnässä ja tiedonvälityksessä on lisännyt iäkkäimpien ja vähän koulutusta saaneiden ikäihmisten ahdinkoa. Palveluja ja niistä tiedottamista on siirretty Internetiin huolehtimatta vaihtoehtoisten palvelujen kehittämisestä. Jotkut palvelut, kuten pankkien kassapalvelut, on tehty kohtuuttoman kalliiksi. Suuri osa ikäihmisistä haluaa oppia uusimmankin tietotekniikan edellyttämät taidot, mutta varsinkaan matalan kynnyksen tietotekniikan koulutus- ja neuvontapalveluja ei ole riittävästi. Näin tulo- ja hyvinvointierojen rinnalle on kasvanut kolmas yhteiskunnallisia jakoja synnyttävä ja ylläpitävä tekijä: erot tietoteknisessä osaamisessa. Sosiaalipolitiikka sallii eriarvoisuuden Yhteiskunnallisten ryhmien ja yksilöiden välisiä eroja ovat kasvattaneet sosiaalipoliittisen ajattelun muutos ja sosiaalipolitiikan liittäminen kilpailukykypolitiikkaan. Sosiaalipolitiikassa on luovuttu kattavuusperiaatteesta, jonka mukaisesti on toteutettu kaikkia kansalaisia koskevia sosiaalipoliittisia uudistuksia. Yhteiskunta- ja sosiaalipolitiikassa sekä julkisessa palvelutarjonnassa ei enää aseteta tavoitteeksi pyrkimystä tasa-arvoisuuteen, vaan korkeintaan syrjäytymisen estäminen. Sosiaali- ja muussa yhteiskuntapolitiikassa sallitaan eriarvoisuus ja jopa suositaan sitä. Sosiaalipolitiikan keskeisiä keinoja ovat nykyään syrjäytymisvaarassa olevien aktivoiminen ja kannustaminen. Se siirtää muiden keinojen puuttuessa vastuun huono-osaisuudesta köyhille ja muuten huono-osaisille itselleen. Niin sanottuun aktiiviväestöön kuulumattomat ryhmät uhkaavat joutua sosiaalipolitiikan reunoille ja lopulta ulkopuolelle erilaisten tilapäistoimien ja köyhyyspakettien varaan. Kilpailukykyä yli kaiken arvostavassa politiikassa eläkeläisiä pidetään rasitteena ja riskinä, passiiviväestönä. Eläkkeiden suhteellista ostovoimaa on heikennetty monilla toimilla. Väestön ikääntymiseen ja huoltosuhteen tilapäiseen heikkenemiseen varaudutaan tässä erojen yhteiskunnassa kasvattamalla väestön tulo- ja hyvinvointieroja. Yksinäisyys lisääntyy Yhteiskuntarakenteen ja elämäntapojen muuttumi- sen vuoksi yksin asuvien vanhusten määrä kasvaa jatkuvasti. Yksinäisiksi kokee itsensä kolmasosa yli 80-vuotiaista. Vanhusten yksinäisyys on sekä kokemuksellista että sosiaalista. Tärkeimmät koettua yksinäisyyttä määrittävät tekijät ovat masentuneisuuden lisäksi leskeys, yksin asuminen, huonoksi koettu terveys ja alentunut toimintakyky. Sosiaalinen yksinäisyys ilmenee puutteellisina vuorovaikutussuhteina. Syynä ovat vähäiset ystävyyssuhteet sekä mielialaongelmat ja huono toimintakyky, jotka vaikeuttavat yhteyksien ylläpitämistä. Sosiaalisesta yksinäisyydestä näyttävät tutkimusten mukaan kärsivän erityisesti vähän koulutetut. Yksinäisyydestä kärsivät yksilöt, mutta laajuudeltaan ja luonteeltaan se on koko yhteiskunnan ongelma. Siten yhteiskunta ja kansalaisjärjestöt voivat vaikuttaa sen syihin ja seurauksiin. Hallituksen esitys Eläkeläiset ry:n ikääntymispoliittiseksi ohjelmaksi 1 Näkökulma päätöksentekoon ja keino yhteiskunnan uudistamiseksi Eläkeläiset ry osallistuu ikääntymisestä käytävään keskusteluun ja ajaa eläkeläisten ja ikääntyvien etuja kehittämällä omaa ikääntymispolitiikkaansa. Se on näkökulma koko yhteiskuntapolitiikkaan ja tapa tuoda ikääntyneiden ihmisten tarpeet kaikkeen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Ennen yhteiskunnallisia päätöksiä on arvioitava niiden vaikutus ikääntyneiden ihmisten elämään. Ikääntymispolitiikka on myös keino aktivoida ikäihmiset osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja omien etujensa valvomiseen ja ajamiseen. Ikäihmisille hyvät perus- ja palvelurakenteet ovat hyviä myös muille väestöryhmille. Suomessa on puolitoista miljoonaa eläkeläistä. Suuret ikäluokat ovat juuri jääneet tai jäämässä eläkkeelle. Yhteiskunnassa on yhä enemmän eri-ikäisiä ikääntyneitä, joilla on erilaiset kulttuurisesta taustasta, asuinpaikasta, terveydentilasta, tottumuksista ja koulutustasosta riippuvat elämäntavat ja tarpeet. Erilaisuudestaan huolimatta eläkeläiset ovat sekä yksilöinä että ryhmänä yhteiskunnan merkittävä voimavara. Ikääntyneet eivät ole vain terveydenhuollon ja sosiaali- ja koulutuspalvelujen asiakkaita ja kulttuurin kuluttajia. He ovat myös oman elämänsä asiantuntijoita, sosiaalisen pääoman kantajia ja kulttuurin tuottajia. 3. Eläkeläiset ry:n arvot Vaikka ihmisarvo ja yhdenvertaisuus yleisesti tunnustetaan keskeisiksi arvoiksi, eivät ne nyt ohjaa yhteiskunnallisia käytäntöjä Suomessa. Päinvastoin ne on unohdettu, kun niiden edelle ovat nousseet yksilön ja yhteiskunnan tehokkuus ja kilpailukyky, Eläkeläiset ry pitää jakojen ja erojen politiikkaa vaarallisena sekä yksilöiden että yhteiskunnan kannalta. Meidän toimintaamme ohjaavat ihmisarvon kunnioittaminen ja tasa-arvon tavoite sekä väestöryhmien ja sukupolvien välinen solidaarisuus. Se edellyttää pyrkimystä kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisuihin sekä ihmisten keskinäisissä että ihmisen ja luonnon suhteessa. Ihmisarvo Ihmisarvon kunnioittaminen tarkoittaa, että ihmisillä on luovuttamaton oikeus ihmisarvoon riippumatta asemasta, sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta ja "hyödyllisyydestä" yhteiskunnalle. Jokaisella ihmisellä on oikeus saada osakseen arvostusta ja hyvää kohtelua. Ihmistä ei saa kohdella esineenä eikä toista ihmistä saa käyttää hyväkseen. Ihmisarvoon kuuluu ihmisen itsenäisyyden kunnioittaminen. Ihmisellä on oikeus tehdä valintoja ja hänellä on oikeus ottaa niistä vastuu. Ikääntymispolitiikassa ihmisarvon kunnioittaminen tarkoittaa sitä, että jokaisella ihmisellä on oikeus rauhalliseen ikääntymiseen, hyvään vanhuuteen ja arvokkaaseen kuolemaan. Tasa-arvo Ihmisillä yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä on yhtäläinen arvo. Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja heillä on oikeus tulla kuulluiksi itseään ja yhteiskuntaa koskevissa asioissa. Tasa-arvo voi toteutua vain demokraattisessa yhteiskunnassa. Sosiaalisten oikeuksien toteuttaminen edistää tasa-arvoa. Tällaisia oikeuksia ovat muun muassa toimeentulon turva, sosiaaliturva sekä riittävä hoiva ja huolto. Ikääntymispolitiikassa tasa-arvo merkitsee vaatimusta, että ikäihmisille on turvattava käytännössäkin oikeus ja mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Se edellyttää ikäsyrjinnän estämistä lainsäädännöllä sekä sellaista yhteiskunnan perusrakenteiden ja -palvelujen suunnittelua ja toteutusta, joka edistää esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Solidaarisuus Solidaarisuus perustuu jokaisen ihmisen luovutta- 2. Erojen ja jakojen Suomi Tulo ja -hyvinvointierot kasvavat Tuloerot pienenivät Suomessa 1970- ja 1980-luvulla. 1990-luvun alusta lähtien varallisuuserot, palkansaajien tuloerot ja tuloerot eläkeläisten ja palkansaa-
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2011 - 7 kokouksessa mattomaan ihmisarvoon. Se tarkoittaa, että yhteiskunta huolehtii heikoimmista jäsenistään. Koska yhteiskunnan ja luonnon voimavarat ovat rajalliset, se edellyttää tuloeroja tasaavaa vero- ja maksupolitiikkaa. Eläkeläiset ry:n mielestä solidaarisuuden on ulotuttava yli sukupolvien. Meillä on oikeus ja velvollisuus huolehtia edellisen sukupolven ja meitä seuraavien sukupolvien ihmisarvoisesta elämästä. Meillä on myös oikeus tulla kohdelluksi niin, että vanheneminen ei uhkaa ihmisarvoamme ja yhdenvertaisuuttamme muiden yhteiskunnan jäsenten kanssa. Arvojensa ja kansalaisjärjestötehtävänsä mukaisesti Eläkeläiset ry · vaalii ikääntyvien ihmisarvoista kohtelua ja syrjimättömyyttä kaikilla elämänalueilla ja kaikissa elämän vaiheissa · nostaa esille kaikkein heikoimmassa asemassa olevien eläkeläisten ongelmat ja avaa heille väylän tulla mukaan eläkeläistoimintaan · lisää suomalaisen yhteiskunnan tietoisuutta niistä haasteista ja mahdollisuuksista, jotka liittyvät yhteiskunnan ikääntymiseen · tukee sellaisten taitojen ja tietojen oppimista ja sellaisten sosiaalisten verkostojen luomista, jotka edistävät ikääntyvien osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun ja poliittiseen päätöksentekoon · auttaa yksinäisyydestä kärsiviä tukemalla ystävätoimintaa ja tarjoamalla ikääntyville tilaisuuden yhdessäoloon luo edellytyksiä ikääntyvien omaehtoiselle kulttuurin tuottamiselle ja harrastamiselle · etsii sellaisia yhteistyökumppaneita ja vaikuttamiskanavia, jotka auttavat ikääntyvien kuulluksi tulemista · tuo esille ikääntyneiden arjen ongelmia ja toiveita ja muokkaa ne sellaiselle kielelle, että poliittinen järjestelmä ymmärtää ne · luo ikääntyville maahanmuuttajille edellytykset edunvalvontaan, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja harrastustoimintaan · haluaa vahvistaa demokraattista päätöksentekoa ja luoda edellytyksille sille, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuullaan kansalaisjärjestöjä, niiden jäseniä ja muita valtajärjestelmien ulkopuolelle jääviä. 4. Kunnon eläke ja palvelut hyvän arjen edellytyksinä Arvokas ikääntyminen ja tasa-arvo on turvattava huolehtimalla jokaisen ikääntyvän ja eläkeläisen riittävästä toimeentulosta sekä laadukkaista ja saavutettavista palveluista. Eläkeläiset ry:n tavoitteena on tasa-arvoinen, sosiaalisesti oikeudenmukainen, läpinäkyvä ja ennakoitava sosiaali- ja eläketurvajärjestelmä. Eläkkeet on saatava sellaiselle tasolle, että niiden riittämättömyys ei pakota työskentelemään eläkeikäisenä. Ikääntyvillä ja vanhuksilla on oikeus valita elämänja asumistapansa ja oikeus hyvään, jokaisen ihmisarvoa kunnioittavaan hoivaan ja hoitoon, asuipa kotona, palvelutalossa tai hoitolaitoksessa. Hoidosta ja hoivasta huolehtiminen kuuluu ensisijaisesti yhteiskunnalle. Vaikka ikäihmiset ovat merkittävä yhteiskunnallinen voimavara vapaaehtoistyöntekijöinä, nuorempien sukupolvien auttajina, omaishoitajina ja kulttuurisen pääoman kantajina, heitä ei saa vastoin tahtoaan käyttää välineinä ratkottaessa hoitovajetta tai muita yhteiskunnallisia ongelmia. Ihminen voi pitää yllä ja parantaa toimintakykyään iästä riippumatta. Kaikilla ei kuitenkaan ole siihen mahdollisuuksia terveydentilansa, asuinpaikkansa tai muiden syiden vuoksi. Avun tarvitseminen ei saa johtaa syyllistämiseen. Jokaisella on oikeus saada tukea, jos omat voimat eivät riitä. Savossa puhuttiin erityisesti Eläkeläiset ry:n arvoista. Ohjelman järjestökäsittely aloitettiin jo aluejärjestöjen työpäivillä 5. Eläkeläiset ry ­ elävää kansalaistoimintaa Eläkeläiset ry on puolueisiin sitoutumattomana kansalaisjärjestönä ikääntyneiden ääni ja heidän etujensa puolustaja, ja sen pyrkii kaikissa tehtävissään edistämään avointa kansalaiskeskustelua. Edunvalvojana järjestö asettaa vuosittaisessa työsuunnitelmassaan ja muissa asiakirjoissaan yksityiskohtaiset edunvalvontatavoitteet yhdessä jäsenten ja yhteistyökumppanien kanssa. Eläkeläiset ry on elävää kansalaistoimintaa, joka luo edellytyksiä omaehtoiselle harrastus- ja kulttuuritoiminnalle sekä kunto- ja terveysliikunnalle. Ihmisellä on mahdollisuus oppia koko elämänsä ajan. Inhimillisten voimavarojen kehittämiseen on monia ympäristöjä: harrastukset, järjestötoiminta, taide-elämykset. Yhteiskunnan on tuettava sivistystä, joka mahdollistaa omaehtoisen, itsenäisen ja vastuullisen toiminnan. E Puistokulmassa Tikkurilassa jouduttiin vetämään takit päälle, että tarjettiin ruotia muun muassa ohjelman rakennetta. läkeläisety ry:n uuden ikääntymispoliittisen ohjelman luonnos herätti vilkasta keskustelua aluejärjestöjen ikääntymispoliittisilla työpäivillä. Ensimmäiset työpäivät järjestettiin tammikuun puolivälissä ja viimeiset helmikkuun alussa. Päivät oli kutsuttu koolle ohjelman järjestökäsittelyn vauhdittamiseksi. Kutsun olivat saaneet yhdistykset, jotka saivat lähettää paikalle kaksi edustajaansa. Pitkälti toistasataa yhdistystä oli kutsun kuullutkin. Päivillä käytiin lyhyesti läpi myös Huomisen kynnyksellä -kyselytutkimus, jonka Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry teetti viime syksynä. Kyselyssä selvitettiin 55­79-vuotaiden suomalaisten käsityksiä eläkeläisten asemasta, huolenaiheista toiveista ja tarpeista. Kysely on ollut myös yksi tausta-aineistoista ikään- tymispoliittista ohjelmaluonnosta valmisteltaessa. Työpäivillä ohjelmaluonnosta pidettiin yleensä hyvänä pohjana, mutta siihen toivottiin paljon täsmennyksiä ja lisäyksiä. ­ Enemmän särmää ja myönteistä asennetta, sanottiin monessa tilaisuudessa. Kun käsittelyssä oli vasta ensimmäinen luonnos, pidettiin ymmärrettävä, että sen kieli kaipaa tiivistämistä . Toisaalta joitakin asioita toivottiin käsiteltävän perusteellisemmin. Järjestökäsittely jatkuu yhdistyksissä maaliskuun alkuun, jolloin esitykset ja lausunnot tällä viikolla yhdistyksille postitettavasta luonnoksesta on lähetettävä järjestön toimistoon. (P.I)
• 8 - Nro 1 helmikuu 2011 ELÄKELÄINEN Menumatista ja ruokapalveluyrittäjistä J oulukuun Eläkeläinen lehdessä oli kirjoitus aterioita valmistavasta Menumat -automaatista. Juttu oli asiallinen laitteen esittely, mutta Isakssonin Pekan kommentit asian tiimoilta saivat tarttumaan kynään ­ tai oikeastaan näppäimistöön. Senkin vuoksi, että asian tiimoilta tuli kuunneltua Radio Ykkösestä Eve Mantun ohjelmaa, jossa hän keskusteli 79-vuotiaan pirteän naisen kanssa, joka muuten oli ollut aktiivinen vasemmistolainen toimija - ja jonka mielipiteet ja ajatukset olivat edelleen teräviä ja kantaaottavia moneen vanhusväestöä askarruttavaan asiaan. Hän kauhisteli jutussa näitä tämänlaisia härveleitä, jotka kadottavat sen viimeisen inhimillisen kontaktin, joka monella vanhuksella on ­ esimerkiksi ruuan tuojan kanssa. Hän lausui jotenkin kauniisti siitä miten yksinäiset vanhukset kaipaavat ihmisiä ja läheisyyttä eivätkä esim. koneen monotonista ääntä. Tämän kirjoituksen kirjoittajan rooli ruokapalveluasioissa on olla se Isakssonin Pekan sisäisen epäilijän mainitsema ulkoistetun kuljetuspalvelun rasittunut omistaja ja ruuan kuljettaja. Kunta on nykykäytännön mukaisesti aikanaan luopunut ruokien kuljettamisesta, koska se ei ilmeisesti ole ollut sitä nykyaikaista vanhustenhuollon "ydinosaamista" mihin kunnan tulee keskittyä. Ruokapalvelun tänä päivänä pitäisi toimia niin, että päivittäinen ruoka tuodaan asiakkaan luo lämpimänä. Sitä varten on olemassa yhden-, jos toisenkinlaisia määräyksiä ja toisaalta kuljetusastioita, joilla voidaan varmistaa, että ruoka säilyy lämpöisenä kuljetuksen ajan. Kun on nyt viitisen vuotta harrastanut tätä toimintaa, voi ikään kuin kokemuksesta sanoa, että ateriat eivät ole neljän tunnin viipeen kohmettamia, eikä kuljettaja ole rasittunut, vaikka ehkä yrittäjän työpäivän pituus voisi sellaisenkin tilanteen aiheuttaa. Sellainen onnellinen tilanne tässä ruuan kuljetuksessa on, että saa päivittäin vaihtaa muutaman sanan kunkin asiakkaan luona, joidenkin luona ehkä enemmänkin. Niistä jutunpaloista, mitä päivittäin kuulee, voisi rakentaa monenlaista tarinaa ja tapahtumaa niin paikkakunnan kuin laajemminkin ihmisten elämästä. Paikkakunnan historia saa inhimillisiä piirteitä ja uusia näkökulmia. Toisaalta tulee tarkistettua, että huonompikuntoisen asiakkaan luonakin elämäntilanne on kunnossa. Esimerkkejä matkan varrelta on, joissa on pitänyt soitella apua, joskus on jopa hetki odotettu yhdessä vanhuksen kanssa ambulanssin saapumista. Olemme yhteydessä kotiapuun, ellei vanhus avaa ovea tai ei vastaa puhelimeen. Näin varmistetaan se, että tarpeen tullen saadaan apua paikalle. Aina ei vanhus edes osaa tai pysty painamaan sitä hätänappia ranteessaan. Mitä tulee Menumatin hintaan niin meillä se ruoka tulee reilusti halvemmalla kotiin tuotuna (7 annosta viikossa), kuin mitä se tuolla härvelilla tulee maksamaan. - Ja ruoka on takuulla maittavaa ­ se on nimittäin sitä samaa ruokaa, jota meidän ruokalalassamme kävijöille tarjotaan. Ja ruokaa kuljetetaan myös useammalle työpaikalle. Voisin olla melko vakuuttunut, että työpaikan ihmiset eivät ainakaan vaihtaisi meiltä saamansa ruokaa pakasteesta lämmitettävään annokseen. Raimo O Kinnari Laihia Ruokapalvelu-yrittäjä Vasemmistoliiton kunnanvaltuutettu Eläkeläiset ry:n jäsen Missä mennään N Vasemmisto hylkäsi eläkeläiset S yksyn laivaristeilyllä kokoontunut vasemmiston valtuusto ei halunnut vaaliohjelmassaan puolustaa pieneläkeläisten etuja. Kaikki eläkeläisliitot ovat yksimielisesti esittäneet etujärjestönsä kautta eduskuntapuolueille ja min istereille työeläkeindeksin muuttamista lähemmäksi puoliväliindeksiä. Vasemmiston valtuusto ei lähtenyt tukemaan tätä oikeutettua vaatimusta vaaliohjelmassaan. Tämän jälkeen voikin todeta, että, että pieneläkeläisellä ei ole enää poliittista kotia: meidät on hylätty. Ymmärrän ja allekirjoitan täysin MarjaLeena Makkosen tyytymättömyyden ja pettymyksen lähinnä vasemmiston ay-sidonnaisten valtuutettujen kovaan linjaan. Mielestäni eläkevakuutusyhtiöiden rahastoja ei pidä kasvattaa rajattomasti, yhtiöiden johtajien palkkoja ja palkkioita pitää alentaa, samoin hallitusten jäsenten palkkiot tulee kohtuullistaa. Ei tarvita EK:n suostumusta vakuutusmaksujen korotuksiin. Tarvitaan vain poliittista tahtoa päättäjiltä työeläkevarojen uudelleen jakamiseksi eli paljonko rahastoidaan ja paljonko käytetään eläkkeiden maksuun. Vanhojen ja pienien eläkkeiden ostovoima tulee turvata indeksiä korjaamalla niin, ettemme joudu kuntien sosiaaliturvaa hakevien aina pitenevien jonojen jatkoksi. Kalervo Toffer Äänekosken Eläkeläiset ry iin monessa yhteydessä, kuin myös Eläkeläinen-lehdessäkin 6­7/20120 huomautetaan, että kohta niin jäsen- kuin muutkin asiat hoidetaan tietokoneilla, päätteillä ja muilla nykyajan teknisillä yhteydenpitovälineillä tyystin. Ihmisille jotka näitä välinei- tä ja teknikoita eivät hallitse, ei jää muuta mahdollisuutta kuin turvautua maksullisiin palvelua hoitaviin tahoihin. Kun itse jäin eläkkeelle, opiskelin omin avuin, lukemalla ja "kantapään- sekä erehdysten" kautta atk:n käsittelya ja voin varsin hyvin ymmärtää niitä laillani vanhoja ihmisiä, millaiseen pulmalliseen tilanteeseen he ovat joutumassa tämän liian nopeasti etenevän teknisen muutoksen kanssa . Eikä tämä koske vain ikäihmisiä, sillä joukossamme on paljon nuorempiakin ja paljon ihan nuoriakin ihmisiä, jotka eivät ole työnsä tai koulutuksensa ohessa joutuneet tai ehtineet perehtyä tiedonkäsittelyn aakkosiin ja alan hienouksiin edes niin, että pystyisivät hoitamaan omat pankkiasiansa, sähköpostinsa tai vaikkapa vain yksinkertaisen tekstinkäsittelyn tietokoneella. Vaikeutena näyttää olevan myös yhdistyksissä löytää toimihenkilöitä, kirjanpitäjiä, sihteereitä ja lehdistöavustajia sekä tiedottajia, jotka hallitseisivat riittävästi atk:ä. Omissa elämänympyröissäni, eläkeläisjärjestöjen ja muiden harrasteryhmien paris- sa toimiessani olen havainnut, että välttävien atk-toimien hallitsijoita on ikä-ihmisten joukossa ehkä 10 % ja onpas nuremmissakin huomattava joukko, jotka ovat kyllä pelanneet jotain pelejä ja osaavat käyttää tietokoneen näppäimiä, mutta joilta puuttuu tyystin taito välttämättömiin atk-toimiin, eri sovellusten kanssa toimimiseen. Kursseja kyllä järjestetään asian korjaamiseksi, mutta usein kynnyksenä on opetuksen kallis hinta ja toisaalta osallistujien haluttomuuskin, koska asiaa ei ole vielä koettu niin aktuelliksi, ennen kuin olemme sen viimeisen tosipaikan edessä, jolloin kaikki maksaa ja valitettavasti silloin liikaa. Kysymys onkin, kiirehdimmekö tässä yhteiskunnassa liikaa, jolloin nuoret, tietotekniikan eturivissä kulkevat ajavat yhteiskuntaa sellaiseen tilaan, että jokapäiväisten asioiden hoito suurelle osaa ihmisistä, kansalaisista käy mahdottomaksi! Usein vielä käyttöön kiirehditään ottamaan keskeneräisiä sovelluksia, jotka ovat testaamattomia, eivätkä täysin valmiita. Tällä tavoin aiheutetaan vahinkoa edelleen, sekä itselle, että varsinkin "jälkijunassa" tuleville kansalaisille. Maltti olisi tässäkin kehityksen pyörässä malttia: mihin meillä on kiire? Haukivaari, vm - 1935 Kiitos Oulun Työväen Eläkeläisille O limme ensimmäistä kertaa Kuntorannassa. Ruoka oli hyvää ja kanavareitti kaunis. Ilmat olivat aurinkoisia, lämmintä oli. Eläkeläinen-lehdessä Oulun Työväen Eläkeläiset ry muisti meitä. Oli todella mieliinpainuva kokemus käydä Mekaanisen musii- kin museossa. Kiitos paljon myös teille, että pääsimme teidän mukananne sinne ja kiitoksia seurasta. Hyvää vuoden jatkoa teille kaikille. Lämpöisin terveisin Helsingin Kontulasta. Ritva ja Eino Uusia jäsenetuja Lapland Hotelsista Eläkeläiset ry:n jäsenyhdistykset ja niiden henkilöjäsenet saavat jatkossa Lapin alueella toimivan Lapland Hotels Oy:n toimipaikoissa jäsenetuina mm. vaihtuvia erikoistarjouksia niin majoituksesta, ravintolapalveluista kuin erilaisista vapaa-ajan palveluistakin. Hotelliketjulla on 10 hotellia eri puolilla Lappia mm. Rovaniemellä, Levillä, Ylläksellä, Olloksella, Pallaksella ja Inarissa. Ketju tiedottaa jatkossa tarjouksistaan Eläkeläinen -lehdessä ja yhdistysten matkanvastaaville osoitetuissa kirjeissä. Uudet jäsenedut mahdollistuivat, kun järjestö neuvotteli hotelliyhtiö kanssa yhteistyösopimuksen. Sopimuksen allekirjoittivat tammikuun viimeisenä päivänä Hotels Oy:n markkinoinnista vastaava johtaja Ari Vuorentausta ja järjestön toiminnanjohtaja Hannu Partanen. Sopimus on toistaiseksi voimassaoleva ja sopimusjakso on aina yksi vuosi. Partasen mukaan sopimukseen ei sisälly minkäänlaisia pakkoja eikä järjestön puolelta taloudellisia sitoumuksia. Kyseessä on vapaehtoinen molempia osapuolia hyödyntävä kumppanuus. Hotelliyhtiö markkinoi tuotteitaan, joita eläkeläiset ja heidän ryhmänsä jo muutenkin käyttävät ja toimintaalue rajautuu Lappiin. Vastineeksi saamme räätälöityjä palveluja ja alennuksia jäsenyhdityksillemme ja niiden jäsenille. Järjestö pyrkii jatkossa laajentamaan yhteistyökumppaneittensa määrää ja sen myötä hankkimaan uusia ja erilaisia jäsenetuja jäsenilleen. Luontevia kumppaneita ovat sellaiset, jotka toimivat toimialoilla, joiden tuotteet soveltuvat hyvin eläkeläisille ja heidän järjestömuotoiseen toimintaansa. Kumppaneiden toiminta ja tuotteet tulee olla luonnollisesti eettisesti kestäviä. Nyt allekirjoitettuun sopimukseen liittyviä jäsenetuja voivat käyttää niin yhdistysten ryhmät omilla matkoillaan kuin yksittäiset jäsenetkin. Käytettäessä jäsenetuja on voimassa oleva jäsenyys aina todistettava jäsenkortilla. Jäsenyyden voimassaolo edellyttää järjestön jäsenmaksun ajallaan tapahtuvaa maksamista. Jäsenkorttina toimii joko yhdistyksen käyttämä järjestön erillinen painettu jäsenkortti tai sitten jäsenmaksulaskun yläkulmassa oleva jäsenkortti.
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2011 - 9 Kevään 2011 koulutuskalenteri Kurssit Kuntorannassa Peruskurssi yhdistyksen johtokunnan jäsenille (4 vrk, 245 euroa ph / 280 euroa th) 7.-11.2. Yhdistystoiminnan perusteet, yhdistyslain muutos ja toiminnantarkastus. Vetäjänä An u Mäki. Yksin- ja karaokelaulun kurssi (2 vrk, 140 euroa ph / 160 euroa th )4.-6.4. Esiintymistaitoa ja laulutekniikkaa leppoisasti. Seuratanssien kurssi (2 vrk, 140 euroa ph / 160 euroa th) Peruskurssi yhdistyksen taloudenhoitajille (4 vrk, 245 euroa ph / 280 euroa th) 7.-11.2. Taloudenhoidon perusteet, yhdistyslain muutos ja toiminnantarkastus. Vetäjänä Anitta Koski. 4.-6.4. Tanssitaitoa kaikille. KURSSIEN TIEDOT TULOSSA MYÖHEMMIN ILMOITTAUTUMINEN HUHTIKUUN KURSSEILLE MAALISKUUN ALKUUN MENNESSÄ Musiikkikurssi (4 vrk, 245 euroa ph / 280 euroa th) 11.-15.2. Kurssin yhtenä teemana on Savonlinnan Kulttuuri- ja retkeilypäivät sekä kevyt musiikki. Vetäjinä Sauli Malinen ja Reino Bäckström. Alueelliset kurssit Kaksi kahden päivän kulttuurikuntopiirien ohjaajakurssia: 2.-3.3. Vantaa, Hiekkaharjun Puistokulma. Hinta 60 euroa Huhtikuu, Rovaniemi Esiintymistaitoa ja ohjelmia (4 vrk, 245 euroa ph / 280 euroa th) 11.-15.2. Kurssin yhtenä teemana on Savonlinnan Kulttuuri- ja retkeilypäivät. Kurssi on tarkoitettu kaikille esiintymisvarmuutta kaipaaville. Vetänä Aune Lind. Kaksi yhden päivän tiedottajakurssia: 24.3. Joensuu, Torikatu 5 4.3. klo 10­15 Satakunta/Varsinais-Suomi/Pirkanmaa Alastaron Loimikodissa Matkavastaavien peruskurssi (4 vrk, 245 euroa ph / 280 euroa th) 11.-15.2. Kurssi on tarkoitettu yhdistysten uusille matkavastaaville. Vetäjänä Anu Mäki. Kansantanssi- ja liikuntakurssit tarpeen mukaan 12.2. Kokkola, klo 11-17. Snellman-talo, Rantakatu 27 Kokoustekniikkaa ja vuorovaikutustaitoja (4 vrk, 245 euroa ph / 280 euroa th) 15.-19.2. Kokous- ja vuorovaikutustaitoja yhdistysten jäsenille. PERUUTETTU LIIAN PIENEN OSALLISTUJAMÄÄRÄN VUOKSI Kursseille ilmoittautuminen ­ Kursseille ilmoittaudutaan kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä osoitteeseen Eläkeläiset ry; Tuija Aali, Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: tuija.aali@elakelaiset.fi Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: www.elakelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/kurssihakemus ­ Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. ­ Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. ­ Kuntorannan kurssien osalta on ilmoitettava, valitseeko kurssilainen puoli- vai täysihoidon. ­ Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussihteeri Tiina Rajalalta, puh. 020 743 3617 tai 040 582 4319. ­ Kuntorannan kursseille osallistuville korvataan matkakustannukset 20 euroa ylittävältä osalta. Alueellisille kursseille osallistuville korvataan matkakustannukset 20 euroon saakka. ­ Jos kurssille ilmoittautunut joutuu peruuttamaan osallistumisensa, siitä pyydetään ilmoittamaan välittömästi Eläkeläiset ry:n toimistoon. ­ Jos osallistuminen peruutetaan myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen kurssin alkua (ilman lääkärintodistusta), joudumme perimään 20 euron peruutusmaksun. Liikuntaryhmien ohjaajakurssi (4 vrk, 245 euroa ph / 280 euroa th) 15.-19.2. Kurssin aiheena ovat Savonlinnan Kulttuuri- ja retkeilypäivien ohjelmat. Lisäksi kuntoliikuntaa ja ryhmänohjausta. Vetäjinä Raija Puumalainen ja Eva Rönkkö. Kulttuurikuntopiirien ohjaajakurssi (2 vrk, 60 euroa ph / 80 euroa th) 21.-22.2. Kulttuurin olemus, kulttuurihistoriaa, kulttuurin moninaisuus Opintokerhojen ohjaajat voivat laskuttaa 50 euroa kurssimaksusta opintokerhotilityksen yhteydessä. Matkakustannuksia ei korvata. Vetäjänä Tiina Huhtala. ILMOITTAUTUMISET HELMIKUUN KURSSEILLE 12.1. MENNESSÄ Yhdistykselle kotisivut (3 vrk, 205 euroa ph / 235 euroa th) 21.-24.3. Kurssilla tutustutaan helppokäyttöisten kotisivujen laatimiseen. Lisäksi tekstinkäsittelyä. Kurssi on tarkoitettu atk:n perustaidot osaaville. Vetäjänä Petra Åhlström. KURSSIA ON PIDENNETTY VUOROKAUDELLA Atk-tutoreiden kurssi (2 vrk, 140 euroa ph / 160 euroa th) 1) 24.-25.3. 2) 25.-27.3. Kurssilla koulutetaan vertaisohjaajia yhdistysten atk:n perustaitojen kouluttajiksi. Kurssi on tarkoitettu tietokoneen peruskäyttötaidot osaaville. Vetäjänä Petra Åhlström. 1. KURSSIN ALKAMISAIKA MUUTTUNUT ILMOITTAUTUMISET MAALISKUUN KURSSEILLE 11.2. MENNESSÄ Ulla-Leena Alppi Sijaisvanhempien kouluttaja, kirjailija, 61v. Eläkeläiset ry:n jäsen Vasemmistoliiton ehdokkaana Pirkanmaalla Voitontavoittelun ja itsekkyyden sijaan tasa-arvo, yhteisvastuu ja solidaarisuus! Kansanedustajana olisin valmis tekemään lujasti töitä sen puolesta, että Savonlinnassa esiinnytään vapaasti vaaleassa Savonlinnan yhteisesiintyjillä ei ole niin tarkkaa pukeutumisohjetta kuin aikaisemmissa valtakunnallisissa tapahtumissa. Asun tulee olla kuitenkin vaalea, jotakin sellaista kuin viereisessä kuvassa esityksen ohjaajalla Eva Rönköllä. T-paidan ei tarvitse olla Savonlinna-paita. Huivikin v oi olla mitä tahansa sinistä, kunhan sen koko on 90 x 60 cm. Miehille ohje on sama. · taitettu indeksi korjataan · eläkkeiden verotus saadaan oikeudenmukaiseksi · vanhuspalvelulaki säädetään · omaishoitajien asemaa parannetaan Ulla-Leena puh. 0400 595687, Ulla-Leenan tukiryhmän vetäjä Pirjo Rosengren puh. 040 8480584 blogi http://ullaleena.blogsome.com Ilmoituksen maksaa Ulla-Leena Alpin tukiryhmä
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2011 - 11 TUULA-LIINA VARIS Naisten kimpussa H elvetissä on kuulemma aivan erityinen osasto naisille, jotka eivät tue toisia naisia. Viime aikoina olen ajatellut, että siellä saattaa iankaikkista piinaansa kärsiä aika joukko naispuolisia journalisteja. He nimittäin eivät ole asettuneet vastahankaan, kun miesjournalistien, erityisesti miespuolisten politiikan toimittajien lempiurheiluksi on muodostunut naispuolisten poliitikkojen kiusaaminen. On kummallista, jopa hälyttävää, että naisten ja miesten eriarvoinen kohtelu mediassa on nykymaailman aikaan suorastaan kärjistynyt. Oma juttunsa on tämä "narttuosasto", tyrkkyjen ja turhien julkkujen naispaaria, nuo yksinkertaiset, joita saa kohdella ihan miten tahansa. Mutta naisjournalistit eivät nouse muitakaan kiusattuja siskojaan puolustamaan, päinvastoin he näyttävät mielellään peesaavan miehiä naisten henkilöön menevässä mediakiusaamisessa. Mediamaailman toimijoinakin naiset haluavat olla miesten silmissä "hyviä jätkiä". Siksi naisten kimppuun on naistenkin helppo käydä. Ja kun ei voi sanoa asiasta, voi aina sanoa asian vierestä. Naispoliitikon tukka ei ole koskaan hyvin, jos medialta kysytään. Tai sitten se on niin hyvin, ettei naisessa muuta nähdäkään. Minua ei loukkaa eikä ärsytä Presidentin kanslian tapainen tv-sarja, vaikka se tekee Tarja Halosesta lähipiiriään tyrannisoivan, äksyn ja vähän hölmön mummelin. Sarjan taso on laskenut kuin lehmän häntä, mutta poliittista satiiria, rankkaakin, on vallanpitäjän siedettävä, se on ollut valtaan liittyvä tärkeä traditio aina kuninkaalle kettuilevista hovinarreista asti. Paras ja rankin poliittinen satiiri tuleekin van- hoista monarkioista, kuten briteiltä. Meillä laji ei yllä lähellekään Politiikan nappulan kärkevyyttä ja tasoa. Kiusallisen ärsyttävä sen sijaan oli tapa, jolla media taas kerran suhtautui presidentin uudenvuoden puheeseen. Kimppuun käydään aina samalla kaavalla. Jos Halonen ottaa arvojohtajan roolin ja ilmaisee näkemyksensä yhteiskunnan ongelmista, toimittajat kiljuvat kurkku suorana, että olisi pitänyt esittää ratkaisuja kanssa. Jos hän ottaa kantaa ratkaisuihin, huudetaan, ettei presidentin kuulu esittää poliittisia ratkaisuja, se on hallituksen ja eduskunnan asia ja valtiosäännön vastaista. Jos presidentti keskittyy vain muutamaan aihepiiriin, motkotetaan, että on se kumma, kun ei siitä ja siitäkään tärkeästä asiasta mitään sanonut. Jos puheessa taas laajasti eri aihepiirejä, haukutaan, että joka asiasta se Halonen haluaa jotain sanoa, eikä sitten sano mistään mitään pintaa syvemmältä. Yksikään minun elinaikani presidentti ei ole joutunut samanlaisen vänkytyksen kohteeksi. Martti Ahtisaari sai kokea henkilöön meneviä ilkeyksiä, mutta vielä enemmän ja aivan aiheetta niitä sai kokea Eeva Ahtisaari. Sivumennen sanoen: ei ihme, ettei presidentinvaaliehdokkuuteen ole tunkua. Mitä toimelias ihminen siinä hommassa tulevaisuudessa tekisi? Valta ja vaikutusvalta on viety, mutta kahlehtivat rituaalit, tarkka turvallisuuden nimissä tapahtuva valvonta ja jatkuva median kontrolli säälimättömässä julkisuudessa jäävät. Vaikka rahakorvaus on hyvä, harva kai haluaa elämästään ­ ja vielä perheensäkin elämästä ­ritualisoitunutta vankilaa. Jutta Urpilainen sanoi äskettäin, että hänen olonsa ­ lähinnä median kynsissä ­ on ollut kuin Nokian kännykällä. Hyvä, että ironiaa ja itseironiaa riittää, se on älyn merkki ja auttaa kestämään. Urpilainen on puoluejohtajana saanut kestää henkilöön meneviä ja suurelta osin asiattomia loukkauksia ennätysmäisen määrän. Erittäin vaativan tehtävän ottaneen nuoren naisen kimppuun on aivan erityisen herkullista käydä. Kaikki minkä hän tekee tai sanoo toisin kuin vanhat (mies)konkarit on naurettavaa ja kaikki minkä hän tekee tai sanoo samoin kuin vanhat (mies)konkarit todistaa itsenäisyyden ja oman ajattelun puutetta. Jokohan Urpilaisen mediakiusaaminen ennen vaaleja saavuttaa kriittisen pisteen ja alkaa kääntyä vastareaktioksi, toimia hänen puolestaan? Jotain rajaa! Nyt riitti! Meidän mies väitti lukeneensa mielipiteen, ettei suomalaisessa politiikassa nykyään toimi yhtään todella vahvaa naista. Minä kirkastuin. Kyllä toimii, mutta heidän vahvuutensa eivät pääse julkisuudessa esille! Esillä on se, miten he ovat pukeutuneet, miten kammattu ja meikattu, miten yksityiselämä sujuu, onko rakkausjuttuja, lapsia tulossa. Monet naispoliitikot lankeavat itsekin mukaan hössötykseen, avaavat vaatekaappinsa ja sielunsa syvyydet; se tuntuu olevan ainoa tapa saada näkyvyyttä, jota ilman ei politiikassa voi mitenkään menestyä. Median supersuosikki on Timo Soini. Häntä kritikoidaan kyllä siitä, ettei hän esitä poliittista analyysia, eikä mitään konkreettista, heittelee vain huulia ja sloganeita. Mutta juuri sehän on Soinin suosion ydin. Politiikan toimittajat pitävät Soinista, koska he ymmärtävät häntä, ja he ymmärtävät häntä, koska he puhuvat itse samaa kieltä. Poliittista analyysia ja poliittista kommentointia tehneet "vanhan liiton" toimittajat ovat katoava luonnonvara, tilalle ovat tulleet huulia ja sloganeita, määrittelyjä ja nimittelyjä heittelevät, juoruilevat nokkelikot. Soinin kanssa he ovat samaa maata kuin maalarin takki ja housut. Katsoin ihan häikäistyneenä Soinin vierailua Ruben Stillerin Pressiklubissa. Miehisen yhteisymmärryksen huvittunut hyrinä kuului studiosta meidän kotisohvalle asti. Ei ihme, että poliittiset toimittajat vetivät herneen nenäänsä, kun Liisa Jaakonsaari sanoi, että Timo Soiniin suhtaudutaan mediassa kuin isoon vauvaan. "Voi voi, kun se on kasvanut." Se letkautus osui ja upposi. Mutta naisen suusta se tietysti oli tyhmää puhetta ­ myös studiossa istuneen naistoimittajan mielestä. Timo Soini on politiikan toimittajien mielestä mediaseksikäs jos kuka. Mutta entä jos Timo Soini olisi samoilla verbaalikon lahjoilla varustettu, yhtä "kansanomainen" ja yhtä lupsakkaan lihava Tiina Soini? Hänet olisi silputtu päreiksi mediassa jo moneen kertaan, ja persujen asiat olisivat ihan toisella tolalla. Uudenkaupungin Eläkeläiset odottaa Tukholman eläkeläistoverien vierailua Uudenkaupungin Eläkeläiset ry:n tämän vuoden tominnen huippuhetkiä on Tukholman suomalaisen eläkeläisyhdistyksen vierailu alkukesästä. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Tauno Virtanen, joka hoitaa myös jäsensihteerin tehtävät. Varapuheenjohtaja on Ritva Varjonen, joka hoitaa tiedotussihteerin ja matkavastaavan tehtävät. Johtokunnan muut jäsenet: ovat Raija Jurttila, Tuula Rantanen, Harto Forss, Hannu Aarnio, Antti Jokinen, Vappu Koskela, Elli Pesola, Meeri Valli, Seija Kivimäki ja Pertti Haverinen (uusi). Varajäseniksi valitiin Anja Toikkanen ja Veikko Poikonen. Johtokunta valitsi sihteerinä jatkamaan Tuula Rantasen ja taloudenhoitajaksi Pertti Haverisen, joka hoitaa myös kirjanpidon. Aluejärjestön kevätkokouksessa yhdistystä edustavat Tauno Virtanen, Hannu Aarnio, Elli Pesola ja Ritva Varjonen, varalle Vappu Koskela, Antti Jokinen, Meeri Valli ja Anja Toikkanen. Aluetoimikuntaan ehdotetaan Tauno Virtasta ja Tuula Rantasta, varalle Ritva Koskista ja Hannu Aarniota. Paikallisten yhdistysten yhteisiin kokouksiin Tauno Virtanen. Ikäihmisten neuvoston kokouksiin Tauno Lehtonen. Valittiin myös vastaavat: emännät: Vappu Koskela ja Elli Pesola,: käsityökerhoa vetävät Raija Jurttila ja Aili Suominen, tanhua/tanssia: Meeri Valli ja Seija Pelkiö. Kuoroa johtaaa Juhani Alkio. Apavastaava on Hannu Aarnio, ja arvat myyvät Hilkka Hakkarainen ja Anja Toikkanen, varalla Paula Lehto. Pelejä ja korttikerhoa vetää Pekka Saari, kävelykerhoa Hannu Aarnio ja lipunmyynnistä vastaavat Ritva Koskinen ja Paula Lehto. Iltarannan talonmies on Hannu Aarnio, varalla Antti Jokinen. Vuosi 2011 tulee olemaan työntäyteinen. On viikkokerhot, laskiaistapahtuma (hernekeittoineen), elokuun lavatapahtuma, suositut laivaristelyt. kesäteatterit, retki Kuntorantaan ja monen yhdistyksen vierailukutsut. Aluejärjestöllä on suuri vuosijuhla tulossa ja paljon muuta. Unohtaa ei sovi Tukholman suomalaisen eläkeläisyhdistyksen vierailua Uuteenkaupungiin jo alkukesästä. Se on miellyttävä jatko läheiselle yhteistoiminnalle. Yhdistyksen kesäpaikassa Iltarannassa pyritään pitämään myös yhteisiä hetkiä niin että suven lämpö lisää eläkeläisten yhteenkuuluvuutta. Ystävien seurassa ei voi tuntea yksinäisyyttä ja mahdolliset iän tuomat ongelmatkin saattavat hetkeksi unohtua. Jäseneksi voi liittyä sopittamlla numeroon 050 3060578, tai voi ottaa suoran yhteyden edellä mainittuihin toimijiin. Raahessa toimitaan vireästi Raahen Eläkeläiset ry on vireä ja toimiva yhdistys. Jäseniä on vähän vajaa 400. Toimintaa on lähes joka päivä. Maanantaina jumpataan, vetäjinä Irma ja Martti. Myös kuoro harjoittelee maanantaina Eijan vetämänä ja sästämänä. Martti ja Viljo johtavat perinnekerhoa. Tiistaina kokoontuu innokas opiskelijaryhmä perehtymään atk:hon Sirkan, Viljon ja Eskon johdolla. Keskiviikkona Jaakko ja Irma ohjaavat käsityöihmisiä. Torstaina on sitten se porinakerho, jossa jäsenet tapaavat toisiaan. Voi sitä puheensorinaa: on asiaa niin paljon, että välillä ei oikein edes malteta kuunnella niitä tärkeitä asioita, joita puheenjohtajalle on viikon aikna kertynyt. Syyskokouksessa valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Anja Sarajärvi. Pitkäaikainen puheenjohtaja Martti Saarela halusi jättää puheenjohtajan tehtävän. Hänet valittiin Jokilaaksojen aluejärjestön puheenjohtajaksi vuoden 2011 alusta. Varapuheenjohtajana toimii Eero Ruohomäki. Sihteerinä jatkaa Eila Taskila. Johtokuntaan kuuluvat Pentti Kunnasmäki, Martti Saarela, Sirkka Kankaala, Jaakko Pyy, Irma Pasanen, Ritva Komulainen, Aila Kurula, Veera Törmäkangas, Viljo Lehmusketo, Antero Siuvatti ja Urho Virnes. Varajäsenet ovat Tarja Nyman, Jaakko Lepola, Martti Pelkonen ja Viljo Pekuri. Matkoja tehdään entiseen malliin. Tammikuun lopulla kaadoimme kaamosta Kuntorannassa. Kesäkuussa mennään Kittilän Leville Kolmen aluejärjestön kesäpäiville. Ja talvipäivillä Raahen Eläkeläisten hiihtäjät ovat aina pärjänneet hyvin. Anja Sarajärvi TV
• 12 - Nro 1 helmikuu 2011 ELÄKELÄINEN Matti Orrenmaa (keskellä) kysyi omaishoitajien palveluseteleistä, Sulo Ruohoniemi (vas.) hoiteli yleisömikrofonia ja kysyi laitoshoidon valvonnasta. Vaasan Eläkeläiset ry näytti mallia kunnallisesta vaikuttamisesta Tiukkoja kysymyksiä ja karheita kertomuksia vanhustenhoitopaneelissa Vaasan eläkeläisten toimintakeskuksen sali täyttyi, kun Vaasan Eläkeläiset ry järjesti tammikuun puolivälissä paneelikeskustelun Vaasan kaupungin ikääntymispoliittisen ohjelman tavoitteista. Paneeliin oli kutsuttu Vaasan kaupunginvaltuustossa edustettuina olevien ryhmien edustajat sekä EETU:n kuuluvien eläkeläisjärjestöjen paikallisyhdistysten edustajat. ­ Kaupungin ikääntymispolitiikassa olisi paljon ruodittavaa, mutta koti- ja laitoshoitoon keskittyminen oli meistä perusteltua, avasi tilaisuuden paneelin puheenjohtaja Roni Uppgård. Kun Uppgård vielä torjui kaupungilla kiertäneen väitteen, että kysymys on vaalitilaisuudesta, päästiin asiaan. Ja sitä riitti. Aluksi kysyttiin, miksi valtuusto vain merkitsi elokuussa tiedoksi päivitetyn, vuoteen 2015 ulottuvan ikääntymispoliittisen ohjelman: sitooko se siis valtuustoa? ­ Kaikki se mikä valtuustossa merkitään tiedoksi, ohjaa budjettivalmistelua ainakin moraalisesti, vastasi Vasemmistoliiton Harri Moisio. Toiselta kannalta asiaa valotti Vihreiden Juha Tuomikoski. ­ Sosiaali- ja terv eysministeriön laatusuositusten mukaan laitoksissa pitäisi olla 0,8 hoitohenkilökuntaan kuuluvaa asiakasta kohti. Vaasan ikääntymispoliittisen ohjelman tavotteiden mukaan Vaasassa suositustaso saavutettaisiin vuonna 2015. Se ei ole kuitenkaan sitova, vaan siitä voidaan tinkiä. tavoitetasoon pyritään vuoteen 2015 mennessä. Panelistit laskivat, että tuettuja omaishoitajia pitäisi vuosittain lisätä 50:llä, jotta tavoitetaso saavutettaisiin. Ilmaan jäi kysymys, onko kaupunki todella valmis lisäämään omaishoidon tuen määrärahoja riittävästi. Omaishoitajien ongelmia Matti Orrenmaa Vaasan Omaishoitajayhdistyksessä yritti moneen otteeseen saada vastauksen kysymykseen, miksi kaupunki kuittaa kolmella 30 euron palvelusetelillä omaishoitolakiin sisältyvät hoitajien kuukausittaiset kolme vapaapäivää. ­ Sillä saa tasan kolme tuntia omaa aikaa, kun palvelun joutuu ostamaan kolmenkympin tuntihintaan. Sehän on naurettavaa, kun moni omaishoitaja tekee sananmukaisesti töitä 24 tuntia vuorokaudessa. Irmeli Mandell edusti paneelissa Vaasan Eläkeläiset ry:tä. Hänellä oli omaa kokemusta asiasta. Hän hoiti loppuun asti, vielä saattohoitovaiheessakin, miestään omaishoitajana. ­ Kaupunki tarjosi palvelusetelien vaihtoehdoksi kolmen päivän kuukausittaista hoidettavan intervallijaksoa kaupungin hoitolaitok- Ihannevanhus ahtaalla Paneeliin oli varattu hyvin aikaa myös kysymysten esittämiseen. Yleisöltä tulivatkin tiukimmat kommentit ja karheimmat kertomukset vanhustenhoidon tilasta. Eila Ilola kertoi asuvansa yksin omakotitaloa. Hän on siis nykyisen vanhustenhoidon ihanne, kotona sinnikkäästi selviytyvä. ­ Mutta semmoinen on tilanne, että palvelujen nykyhinnoilla rahat juuri ja juuri riittävät lumenauraukseen. Siivouspalveluja en voi ostaa. Niinpä imuroin tuolilla istuen ja tuolia vähän kerrallaan siirrellen, Ilola kertoi. Laatua vai suosituksia Muutenkin paneelissa kävi selväksi, että STM:n laatusuositukset elävät omaa elämäänsä ja Vaasan vanhustenhoito omaansa. STM:n laatusuositusten mukaan omaishoidon piirissä tulisi vuonna 2012 olla 5­6 prosenttia yli 75-vuotiaista. Nyt luku on Vaasassa 1,5 ja ikääntymispolittisessa ohjelmassa sessa. Sitä ei ollut varaa käyttää, koska niiltä päiviltä meni omaishoidon tuki, Mandell kertoi. Sulo Ruohoniemi toi yeisöpuheenvuorossaan esille laitoshoidon ja erityisesti yksityistetyn laitoshoidon ongelmia. Hän kertoi yhdistystoveristaan, joka joutui palvelukotiin. ­ Selvisi, että ensimmäisen kuukauden aikana hän ei päässyt kertaakaan edes saunaan. Kuka näitä laitoksia oikein valvoo? Ruohoniemi kysyi. Paneelissa puututtiin myös hoitajien tilanteeseen. Sekä panelistit että yleisö kertoivat kotihoitajista, joilla saattaa olla 17­18 asikaskäyntiä työvuoron aikana. Roni Uppgård toivoi loppupuheessaan, että muut eläkeläisyhdistykset ottaisivat haasteen vastaan ja järjestäisivät tulevina vuosina vastaavia tilaisuuksia. PEKKA ISAKSSON Vastaamassa Keskustan Kari Pastuhov. Muut kuvassa Harri Moisio (Vas), Pertti Kautto (Kok), May-Gret Axell (KD) ja Juha Tuomikoski (Vihr.) Irmeli Mandell käyttää puheenvuoroa, omaansa keskittyy Kansallisten Seniorien Bror Råholm
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2011 - 13 Runopysäkki Kesäretkihaave Lähdemme lehtoon keväiseen jossa leskenlehti jo kukkii. Sinä laitat jalkasi kumisaappaisiin, tässä, kultani, sinulle saapassukat uudet, sain ne valmiiksi juuri. Otat olkapäällesi moottorisahan, sinä kaadat isoja näreitä, niistä sahautetaan lautoja, joista rakennetaan paatti, jolla purjehditaan saareen. Kauniina kesäpäivänä siellä pannukahvit keitän, eväät syömme, auringossa loiomme ja kilpaa uimme. Nyt lihaliemikuution laitan eväsreppuun. Tauolla keitän nuotiolla vettä. Istahdamme rungolle kaadetun kuusen, vierekkäin. Kotimatkalla pistäydymme kirjastoon. Sieltä purjeveneen piirustukset saamme, niitä tutkien haaveet kesäiset jaamme! Tiedän, sinä teet sen! Ada Juvonen Mänttä-Vilppula Saapassukka Villalankakerä huokaa ,jouten tässä olen, kunnes huomaa sukkapuikkojen iloisesti helisevän, saappaat nurkassa tyhjinä katselee, saappaat kuulee sukapuikkojen helinän, iloisena saappaa hymyää, kohta sukat saappaat täyttää, pääsee kulkeen kartanolle . eipä vesi sekä loska haittaa, kylmän säänkin iloisena kulkee, Eeva Lind Sata muistoa Sata muistoa syksyn lehdillä nään, paljon kertoa menneistä voi. Niitä aina uudelleen katsomaan jään, muistoin helmet nuo mieleeni toi. Poutapilvet kun onneni taivaalla nään, silloin syömeni murheista vapaa. Niiltä toivon aina, kun yksin mä jään, jospa aatos aatoksen tapaa. Taivaan pilvissä matkani nähdä mä voin, iltarusko tien mulle näyttää. Oisko uudelle tilaa, aika sen tuo, voisko paremmin huomisen käyttää. Sano itselles: -Heitä nuo mielestä pois, päivä parhain edessä sulla. Mitä toivonet, sen jo huominen tois, jos vain annat sen luoksesi tulla. Toiveet onneni uusista hetkistä nuo, silloin syttyvät syömeni syvään. Jospa kerran matkani johtaisi luo, saisin herätä aamuiseen hyvään. Eihän lainaa elämän kulkuni tää, aina omaa on ollut se aina. Kauniit muistot syksyn lehdiltä jää, matkan kulkua eivät ne paina. Toivo Tuukkanen Jyväskylä Pannukahvi Pirtissä liesi, lämmin liekki loistaa, pyöreät renkaat hohtaa, nokinen kahvipannu höyryää, rännäri jauhaa, kahvipavut tuoksuu, kahvin tuoksu leijailee ilmassa, virkistävää lämmintä pannukahvia. lautaselle pala sokeria, alkaa kuulua ryystämistä, sieraimet valppaina, aistit kohdattuna kuumaan juomaan, hetki tämä päivän paras hetki Eeva Lind Virran mutkassa tulee pimeys ja Kiven valo. Vuoret sortuvat, mutta tuhannet Pyhän kosketukseen ojentuvat kädet lujittavat kiven. Taas ja taas ojentuvat käteni heittämään Sinut sammalen syliin ja heliseviin korkeuksiin. Eikä pimeä tule Hieronymus Huppel Hyvää uutta runovuotta L okakuun runopysäkillä haastoin kirjoittamaan rakkausrunon, jossa ei kertaakaan mainittaisi sanaa rakkaus. Sen sijaan runossa tuli olla seuraavat sanat: lihaliemikuutio, moottorisaha, saapassukka, leskenlehti, pannukahvi ja kirjasto. Joulukuun lehdessä julkaistiin jo parin haasteeseen vastanneen kirjoittajan runot, ja sen jälkeen on tullut paljon lisää. Esimerkiksi Mänttä-Vilppulan kirjoittajaryhmä oli oikein porukalla urakoinut näitä haasterunoja. Mainiota olivat kaikki, valitettavasti lehden tila on kuitenkin rajallinen. Oli hauska huomata, että vaikka lähtökohtana olivat samat sanat, kaikki kirjoittajat loivat ihan omanlaisensa runon. Ada Juvosen Kesäretkihaave saa tässä lehdessä edustaa vielä yhtä haasteen mukaan kirjoitettua runoa. Kesäretkihaave on kuin nykyajan balladi.Tunnelma on romanttinen, vaikka runon rakennustarpeina on siis hyvinkin arkista sanastoa. Ensimmäinen säkeistöhän suorastaan tihkuu romantiikkaa.Toisen säkeistön luettelomaisuus toimii runossa hyvin, ja tuo mieleen kansansatujen tai lorujen rakenteen. Sanajärjestyksiin voisi paikoin kiinnittää huomiota, esimerkiksi säkeessä: "Istahdamme rungolle kaadetun kuusen, vierekkäin" tuntuu käänteinen sanajärjestys vähän tarpeettomalta. Samoin ehkä välillä välähtävä riimi ei ole välttämättä tarpeen, vaan runo voisi toimia täysin vapaamittaisena. Kaikkiaan runossa on ihana kesän odotuksen ja yhteisten haaveiden tunnelma, sekä voimakas rakastamisen tuntu. Mitäpä muuta rakkaus on kuin luottamista. pysäkille mahtuu nyt kaksi. Liekö runojen inspiraationa olleet runohaasteen sanat, koska yksi runo on nimetty Saapassukaksi ja toinen Pannukahviksi. Saapassukka-runo alkaa personifikaatiolla eli elottoman elollistamisella. Runossa on mukava näkökulma; siinä ei tarvita ihmistä ollenkaan, vaan villalankakerä ja saappaat pääsevät pääosaan. Toista säettä voisi ehkä hieman tiivistää, jotta ilmaisu vielä tehostuisi. Ehdottaisin jotain seuraavanlaista: "Villalankakerä huokaa, jouten tässä olen. Mutta tuoltahan kuuluu sukkapuikkojen iloinen helinä..." Huokaava villalankakerä on mieleen jäävä, persoonallinen runokuva. Koko runo on sympaattinen, kuin pieni naivistinen maalaus. Pannukahvi-runo sopii Saapassukan kaveriksi. Kummassakin runossa kirjoittaja osaa zoomata pieneen ja kasvattaa siitä merkityksellistä. Itse asiassa kokonaisen runosarjan ellei jopa pienen runoteoksen voisi rakentaa näin. Pannukahvi-runossa on erityisen hienoa se, että runo vetoaa kaikkiin aisteihin. Ainoan pienen muutoksen tekisin toiseksi viimeiseen säkeeseen: "aistit kohdattuna kuumaan juomaan". Runo on niin hyvin kirjoitettu, että lukija tavoittaa kyllä tunnelman ilman sen alleviivaamista, joten mainitun säkeen voisi jättää pois. runon perinteestä, mutta varmaan juuri siksi, koska niistä niin moni pitää. Joskus vanhahtava runoilmaisu saattaa käydä ymmärtämisen kannalta vaikeaksi. Tämän tapainen tilanne syntyy runon säkeissä: "Toiveet onneni uusista hetkistä nuo,/silloin syttyvät syömeni syvään. /Jospa kerran matkani johtaisi luo,/saisin herätä aamuiseen hyvään". Noiden säkeiden äärellä ainakin minä saan ponnistella. Sanajärjestyksen suoristaminen auttaisi. Ja ehkä muutama lisäsanakin voisi olla tarpeen. Muuten runo sointuu hyvin ja muodostaa harmonisen kokonaisuuden. Nimimerkki Hieronymus Huppelin runo on jännittävä ja mystinen kuten koko nimimerkkikin. Runon tunnelma kiehtoo, vaikka tuntuu, että runon viesti on osittain kuin hennon sumuverhon takana. Runossa on paljon mieleen jääviä ilmauksia kuten vaikka "helisevät korkeudet". Tämä kaunis ja omaperäinen runo hyötyisi ehkä otsikosta, joka antaisi lukijalle tulkinnan suuntaa. Hieman lukijalle voisi siis avata runon tilannetta, mutta jo tällaisenaan Hieronymus Huppelin salaperäinen runo herättää tunteita. laastia sokkelin nurkkaan. Kukaan ei edellytä, että arkkitehti itse valaisi tiilet ja takoisi naulat saadakseen oikeuden pitää rakennusta omana luomuksenaan." Näin kirjoittaa Torsti Lehtinen mainiossa esseekokoelmassaan Sika vai Sokrates. Kirjoittaminen on vähän kuin morsiamen pukeutuminen: jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua vai miten se rimpsu nyt menikään. Jatketaan tähän malliin. Tiilet, naulat ja talo Kun haastoin kirjoittamaan rakkausrunoa, johon piti ottaa mukaan tietyt ennalta annetut sanat, minulla oli päällimmäisenä mielessäni kaksi asiaa: Ensinnäkin on tärkeää oivaltaa, että emme koskaan luo mitään tyhjästä. Toiseksi, kaikki sanat soivat runoon yhtä hyvin. "Finladia-talo tunnetaan Alvar Aallon Finlandia-talona, vaikka Aalto ei tiettävästi ole itse osallistunut sen rakennustyöhön kuin korkeintaan roiskaisemalla peruskiven muuraustilaisuudessa kauhallisen Vältä turhaa vaikeutta Toivo Tuukkasen runo Sata muistoa on klassisen kaunis, laulumainen ­ kenties lauluksi kirjoitettukin? Runossa käytetään perinteistä runokuvastoa ja -sanastoa: "muistoin helmet", "syömeni", " iltarusko tien mulle näyttää" ja niin edelleen. Nämä kuvat ja ilmaisut ovat toki hyvin tuttuja Huokaava villalankakerä Eeva Lind lähetti useita runoja, joista runo- Niina Hakalahti Kukkolankatu 16 33400 Tampere niina.hakalahti@sci.fi
• 14 - Nro 1 helmikuu 2011 ELÄKELÄINEN Professori Ilkka Ruostetsaari: "Luokkapuolueista tullut vaalipuolueita" Vuonna 1959 ilmestyi Jaakko Nousiaisen klassikkoteos "Suomen poliittinen järjestelmä". Miten politiikan tutkimus on muuttunut 50 vuoden aikana? Järjestötutkimuksen professori Ilkka Ruostetsaari (s.1958) Tampereen yliopistosta sanoo, että aikaisemmin politiikan tutkimus keskittyi poliittisiin instituutioihin, tiedotusvälineisiin sekä etujärjestöihin. Nykyään keskeisellä sijalla ovat myös kansalaisjärjestöt ja ­liikkeet, median rooli, politiikan kieli, naisten asema politiikassa, uusien poliittisten osallistumisen muodot. ­ Jopa reilun kaupan kahvin ostaminen luetaan poliittisen osallistumisen ja vaikuttamiseen piiriin. Politiikkaa tutkitaan yksilötasolta kansainvälisiin tasoihin saakka. Myös markkinoiden rooli politiikan kentän rajana otetaan huomioon. Mitkä ovat olleet näkyvimmät muutokset eri puolueissa ns. tavallisen äänestäjän/kansalaisen kannalta 50-luvulta lähtien? ­ Kansalaisten kiinnittyminen politiikkaan on muuttunut, mutta mielenkiinto politiikkaa kohtaan ei ole vähentynyt, vaikka kiinnostus vaaleihin osallistumiseen on laimentunut. Myös puolueiden jäsenmäärä on pienentynyt sekä järjestöverkko rapautunut. Siksi ehdokkaan tunnettuus mediassa on vahvaa valuuttaa vaaleissa. Puolueet näyttäytyvät melko samankaltaisina, vaikka niiden ohjelmallisissa tavoitteissa onkin painotuseroja. Vasemmiston ja oikeiston ero näkyy selkeimmin suhtautumisessa valtion rooliin markkinataloudessa. Ovatko kepu, sdp, kokoomus, vas.liitto ja rkp enää lainkaan samankaltaisia puolueita kuin 50 vuotta sitten? ­ Kaikki ovat muuttuneet luokkapuolueista vaalipuolueiksi, jotka kalastelevat ääniä samoilla vesillä soutaen kohti ideologista keskustaa. Tosin sanotaanhan myös, että kaikki puolueet ovat Suomessa sosiaalidemokraattisia. Jaakko Nousiaisen mielestä maalaisliiton korkean kannatuksen syynä on ollut suomalaisen yhteiskunnan rakenteen "alkukantaisuus." Esimerkiksi hidas teollistumiskehitys muihin pohjoismaihin verrattuna. Lisäksi maatalousväestön sosiaalinen rakenne (pienviljelijöiden sekä maattomien suuri osuus jne.), poliittisen historian vaiheet ja maalaisliiton taktillinen käyttäytyminen selittivät Nousiaisen mukaan 50 vuoden takaisen tilanteen, jolloin maalaisliitto sai vuoden 1958 vaaleissa 23 prosenttia äänistä, samoin vuoden 2007 vaaleissa. Päteekö Nousiaisen väitteet edelleen? ­ Varsin hyvin. Merkittävien agraaripuolueiden syntymistä pohjoismaihin on selittänyt se, että teolliset keskukset ja kaupungit ovat -Suomessa ja Tanskassa ei ole ollut voimakasta kristillisdemokraattista tai liberaalista puoluetta, joten keskusta on täyttänyt sosialisminja konservatismin välisen tilan, sanoo järjestötutkimuksen professori Ilkka Ruostetsaari. olleet pieniä, pääosa maatalousväestöstä on saanut toimeentulonsa perheviljelmistä, maaseudun ja kaupunkien välillä on ollut merkittäviä kuluurimuureja eikä katolisella kirkolla ole ollut merkittävää vaikutusvaltaa. -Pohjoismaisista agraaripuolueista Suomen Keskustan ja Tanskan Venstren erikoisuus on se, että ne ovat säilyttäneet korkean kannatuksensa jälkiteollisessakin yhteiskunnassa. Suomessa ja Tanskassa ei ole ollut voimakkaita kristillisdemokraattisia tai liberaaleja puolueita, joten keskusta on täyttänyt sosialismin ja konservatismin välisen tilan poliittisella kentällä. väestö on ollut rakenteeltaan yhtenäisempi kuin monissa muissa Keski-Euroopan maissa. Kuitenkin Ruotsissa ja Norjassa talonpoikaispuolueiden kannatus on jäänyt muutamaan prosenttiin. Ruostetsaaren mukaan maaseutuhenkisyys on ollut tyypillistä kaikille agraaripuolueille. Maaseudulla elämistä on pidetty moraalisesti arvokkaampana kuin houkutuksille altista kaupunkielämää. ­ Aluepolitiikka erottaa kepun muista puolueista. Talonpoikaisromantiikka on korvattu yrittäjähenkisellä elämänkatsomuksella. Nykyään korostetaan maaseudun ja kaupungin välistä kumppanuutta. Luonnonsuojelukysymyksissä, kuten Natura-alueissa nousee usein esiin maaseudun kepulaisten ja kaupunkilaisten vihreiden välinen ero. ­ Keskustan katsannossa luonto on tuotantoväline, jonka siirtäminen sukupolvelta toiselle edellyttää sekä sen viljelemistä että varjelemista. tämän vuoksi luonnon suojeleminen ei voi olla vain sen museoimista Ruostetsaaren mielestä kepu on muuntautunut maakunnalliseksi yleispuolueeksi. -Neljännes kepun kannattajista on johtavassa asemassa olevia ja toimihenkilöitä, toinen neljännes työntekijöitä, kolmas neljännes eläkeläisiä ja loput maa- ja metsätaloudessa toimivia sekä yrittäjiä ja opiskelijoita. Ruostetsaari huomauttaa, että elinkeinorakenteen muuttuessa yhä enemmän toimihenkilövaltaiseksi, SDP ja Vasemmistoliitto joutuvat hakemaan äänestäjiä muualtakin kuin perinteisestä teollisuustyöväestöstä. Se puolestaan herättää närää perinteisessä SDP:n äänestäjäkunnassa. ­ Edes paperiteollisuus ei ole enää varma leipäpuu sukupolvelta toiselle. SDP on vasemmistoliittoa enemmän orientoitunut isojen työpaikkojen työntekijäkuntaan sekä vakaisiin työsuhteisiin. Pätkätyöläisiin ja syrjäytyneisiin SDP ei oikein ole saanut otetta. Pätkätyöläisyys on erityisesti nuorten ongelma.Vasemmistoliitto on tuoreimpien tutkimusten valossa saamassa otetta nuorempiin ikäpolviin toisin kuin SDP. Kaikki puolueet joutuvat kisaamaan keskenään äänestäjistä toimihenkilökentällä. Veto käy joka suunnasta sisään ja ulos. Perussuomalaisten kautta toteutettavaa protestia Ruostetsaari pitää jäsentymättömänä. ­ Ei ole oikein selvää, mihin protesti kohdistetaan. Taustalla on taloudellinen ja sosiaalinen turvattomuus, huoli tulevaisuuden toimeentulosta, kun isotkaan työnantajat eivät takaa varmoja työpaikkoja, finanssikriisi uhkaa. Mielestäni maahanmuuttokritiikki ei ole keskeisin tekijä perussuomalaisten esiinmarssissa. Tässä mielessä poliittinen murroskohta saattaa tulla esiin. Entäpä sitten (yli)kansallinen kokoomus, tuo vuonna 1918 perustettu monarkismin kannattajien puolue? Yrittääkö kokoomus koota kansalaiset puolustamaan kasvavien tuloerojen avulla vanhaa perittyä yhteiskuntajärjestystä, siis sääty-yhteiskuntaa, kuten vuonna 1918? ­ Tuloerojen kasvusta ja syrjäytymisen lisääntymisestä huolimatta puhe sääty-yhteiskunnan paluusta on ennenaikaista niin kauan kuin hyvinvointivaltiota katsotaan olevan varaa ylläpitää. Kokoomuksen kannattama progressiivisen tuloveron alentaminen ja kulutusverojen kiristäminen suosii paremmin toimeentulevia. Tätä perustellaan työnteon kannustamisella. Maaseudun ja kaupungin vastakohtaisuus Nousiainen nimittää 1950-luvun maalaisliiton päälinjaa "sosiaaliagrarismiksi." Tuolloin puolueen ideologiaa väritti talonpoikaisromantiikka, jonka perusaineksina olivat käsitykset maaseudun ja kaupungin välisestä vastakohtaisuudesta. Nousiaisen mukaan 1800-luvulla Skandinaviassa muotoutui yleinen konservatismin ja liberalismin välinen vastakohtaisuus kaupunkien ja maaseudun väliseksi vastakohtaisuudeksi. Poliittisesti maaseutu oli vasemmalle, kaupungit oikealle päin kallellaan. Skandinavian maissa maaseutu- Perussuomalaisten protesti jäsentymätöntä Suomessa on 65 000 maatilaa, kymmenen vuoden kuluttua 40 000. Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on noin 1,5 prosenttia, eli saman verran kuin Nokian. Teksti ja kuvat: JUHA DRUFVA
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2011 - 15 EETU ry:n tavoitteet lähiajalle ja eduskuntavaaleihin T ällä hetkellä suomalaisista 17 prosenttia eli runsaat 900 000 on 65 vuotta täyttäneitä. Kymmenen vuoden kuluttua 65 vuotta täyttäneitä ennustetaan olevan 1,3 miljoonaa eli 23 prosenttia väestöstä. Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa Suomessa EU-maista nopeimmin vuoteen 2030 asti. Etenkin nyt eläkeiän saavuttavat ovat suurelta osin toimintakykyisiä, ja he voivat elää itsenäistä, aktiivista elämää ja nauttia yhä useammista terveistä ikävuosista. Hoivan tarve yleistyy vasta noin 80 vuoden iässä. Eliniän pidentyminen ja vanhimpien ikäluokkien voimakas kasvu tuottavat yhteiskunnalle suuria haasteita. Huomisen kynnyksellä 2010 -tutkimuksen mukaan 55­79-vuotiaiden vastaajien mielestä suurimmat iäkkäiden ihmisten ongelmat tämän päivän Suomessa ovat eläkkeiden pienuus, sosiaali- ja terveyspalveluiden riittämättömyys ja yksinäisyys. Suurimmiksi ongelmiksi kymmenen vuoden kuluttua arvioidaan sosiaali- ja terveyspalveluiden riittämättömyys, eläkkeiden pienuus ja taloudelliset vaikeudet. Eläkeläiset ovat merkittävä ja kasvava joukko suomalaisia, joiden osaamista ja työtä yhteiskunnan kehittämisen voimavarana ei tarpeeksi huomata eikä arvosteta. Ikääntyneet ovat monin tavoin tuottavia kansalaisia, he ovat kuluttajia ja veronmaksajia, ja heidän panoksensa muun muassa vapaaehtoistyössä ja läheisavussa on inhimillisesti ja taloudellisesti arvokas. miota on jatkossakin kiinnitettävä kaikkein pienituloisimpien aseman parantamiseen. Lakisääteisen eläketurvan tulee edelleen kattaa koko väestön. Sen tulee taata kunnollinen toimeentulo ja elintaso kaikille. Työeläkejärjestelmä perustuu yhteisvastuuseen. Yli sukupolvien ulottuva yhteisvastuullisuus voi toteutua vain jos siitä päättävät tahot kehittävät järjestelmää yhdessä sopien. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry edustaa jäsenjärjestöjensä kautta eläkeläisiä ja sillä on erittäin laajaa eläkeläisasioiden asiantuntemusta. Sille on annettava vakiintunut lausunnonantajan asema eläkejärjestelmää koskevassa päätöksenteossa. Eläkkeensaajien toimeentulo on turvattava Valtaosa suomalaisista eläkkeensaajista on pienituloisia, osa köyhiä. Nykyisen työeläkeindeksin (20 ansiotaso/80 elinkustannusten muutosten painoarvoa) takia pitkään eläkkeellä oleminen lisää pienituloisuutta ja köyhyyttä. Alle 1 200 euron kuukausieläkkeellä joutuu pärjäämään 705 500 suomalaista eläkkeensaajaa. Alle 1 000 eurolla sinnittelee runsaat 468 000 eläkkeensaajaa. Omaeläkkeensaajien kokonaiseläkkeen mediaani oli 1 149 euroa kuukaudessa. Suomessa asuvien omaeläkettä saavien keskimääräinen kokonaiseläke oli vuoden 2009 lopussa 1 344 euroa kuukaudessa. Työeläkettä saavilla se oli 1 393 euroa ja kansaneläkettä saavilla 888 euroa. Naisten keskimääräiset eläkkeet ovat selvästi miesten eläkkeitä alhaisempia. Vuoden 2010 alusta voimaan tullut elinaikakerroin alkaa leikata tulevia eläkkeitä arvioitua kovemmin. Eläkkeen lähtötasoa vähentää jo nyt eläkepalkan laskutapa, jossa työntekijän työeläkevakuutusmaksun osuus pienentää eläkepalkkaa. Kansaneläkkeen tasoa on korotettava ja kansaneläkkeen puolisovähennys poistettava. Kun takuueläke tulee voimaan, on myös huolehdittava kansaneläkkeen tason korottamisesta. Eläkeratkaisuissa on huolehdittava kaikkein pienituloisimpien aseman parantamisesta. Välillisten verojen korottaminen koskee kaikkein kipeimmin pienituloisia. Kaikissa tulevissa verolinjauksissa on huomioitava erityisesti pienituloiset. Verottoman eläkkeen alarajaa on nostettava perustulovähennystä sekä kunnallisen että valtion verotuksen eläketulovähennystä korottamalla. Eläketulon verotus ei saa millään tulotasolla olla palkkatulon verotusta ankarampaa. Työeläkeindeksiä on muutettava siten että palkkaindeksin painoarvoa lisätään nykyisestä 20 prosentista. Kansaneläke on sidottava vastaavaan indeksiin. (30-35 miljoonan euron vaikutus valtionbudjettiin vuositasolla. Eläkepalkan laskutapaa tulee muuttaa siten ettei työntekijän työeläkevakuutusmaksu vähennä eläkepalkkaa. Eläkkeensaajien asumistuen tulorajoja on nostettava. Asumistuen määrää on korotettava nykyisestä 85 prosentista 95 prosenttiin asumistukilain mukaisista asumismenoista omavastuuosuuden vähennyksen jälkeen. Eläkkeensaajien asumistuessa asumiskustannusten enimmäismääriä on korotettava. Lääkekulujen omavastuuosuuksia on vähennettävä. Sairastamiseen liittyvät omavastuut on yhdistettävä niin, että ne suosivat paljon sairastavia. Palvelumaksujen korotuskierre on katkaistava ja sekä julkisten että yksityisten palvelujen maksuja on alennettava. hoitajien oikeudet tukeen ja vapaapäiviin. Kunnille on taattava riittävät taloudelliset resurssit palvelujen toteuttamiseen. Osallisuus ja kuulluksi tuleminen on oltava perusoikeus Ihmisen perusoikeuksiin sisältyy kuulluksi tuleminen omaan elämäänsä liittyvissä asioissa. Meneillään on useita ihmisten arkeen vaikuttavia, yhteiskunnan rakenteita muuttavia hankkeita kunta- ja aluetasolla sekä valtakunnallisesti. Tavoitteissa todetaan usein, että uudistukset perustuvat asiakas- ja käyttäjälähtöisyyteen. Todellisuudessa tämä näkökulma usein kuitenkin unohtuu. Erityisen haavoittuvia ovat apua ja tukea tarvitsevat henkilöt, kuten ikäihmiset. Heidän on vaikea saada tietoa oikeuksistaan ja heille kuuluvista etuuksista. Ohjaus- ja neuvontapalvelujen riittämättömyys vaikeuttaa tilannetta. Erityisen nopeasti kasvaa 85 vuotta täyttäneiden joukko. Ikäihmiset jäävät päätöksenteon ulkopuolelle eivätkä tule kuulluiksi omissa asioissaan. Tutkimusten mukaan ikäihmiset etääntyvät ja vieraantuvat muusta yhteiskunnasta, mikä heikentää yhteiskunnan legitimiteettiä. Ikäihmisten täysivaltainen kansalaisuus ja arvokas vanhuus on taattava lainsäädännöllä, kuulemisjärjestelmien kehittämisellä sekä ohjaus- ja neuvontatoiminnalla. Heidän osallisuuttaan suunnitteluja kehittämistoimintaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on vahvistettava. Ikäihmisille esteettömät ohjaus- ja neuvontapalvelut sekä tiedonsaanti on tärkeää. Tämä edellyttää, että ­ säädetään kattava ja velvoittava vanhuspalvelulaki ­ laadun valvontaa tehostetaan ­ osaamis- ja kuulemisjärjestelmiä kehitetään ­ selvitetään miten aluetasolle voidaan luoda osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä ­ turvataan vanhusneuvostojen asema saattamalla ne lakisääteisiksi ­ vanhusneuvoloita lisätään. Julkiset hyvinvointipalvelut on taattava Ikääntyvien ihmisten hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää toimivia sosiaali- ja terveyspalveluita riittävine henkilö- ja talousresursseineen. Kunnissa pitää olla vanhusneuvoloita, jotka tukevat ja auttavat ikäihmisiä selviytymään jokapäiväisessä elämässään. Yhteiskunnan tuki on erityisesti suunnattava tavalla, joka auttaa ikäihmisiä asumaan kotonaan nykyistä pitempään ja joka on omiaan ylläpitämään ikääntyvien virkeyttä ja mahdollisuuksia liikkua. Näiden avopalvelujen rinnalla tarvitaan myös laadukkaita asiakkaiden tarpeet huomioon ottavia laitospaikkoja. Eri elämänvaiheessa ihmiset tarvitsevat erilaisia palveluja. Omaishoitajien asemaa on parannettava omaishoidontukea korottamalla ja tukipalveluja lisäämällä. Omaishoidon tuki on SATAkomitean linjauksien mukaisesti siirrettävä kunnilta Kansaneläkelaitoksen maksettavaksi. Omaishoitajille on turvattava riittävästi sijaisia ja hoidettaville mahdollisuuksia virikkeelliseen toimintaan päiväkeskuksissa. Yhteiskunnan palveluja suunniteltaessa pitää huomioida yksilön tarpeet, esimerkiksi liikenne-, kulttuuri- ja liikuntaratkaisuissa. Riittävä, ammattitaitoisesti rakennettu kuntoutus vanhuksen eri elämänvaiheissa pidentää toimintakykyä ja ylläpitää hyvinvointia. Lakisääteistä eläkejärjestelmää on vahvistettava Suomen eläkejärjestelmä jakaantuu kahteen osaan, työeläkkeeseen ja kansaneläkkeeseen. Työeläkkeen tarkoitus on turvata saavutetun kulutustason kohtuullinen säilyminen vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Kansaneläke on osa perusturvaa. Se tarjoaa eläkeläisille vähimmäistoimeentulon ja täydentää pientä työeläkettä. Vuonna 2009 Suomesta sai työtai kansaneläkettä yhteensä 1 443 200 henkilöä, kun mukaan luetaan perhe-eläkkeet, maatalouden erityiseläkkeet ja osa-aikaeläkkeet. Suomessa asuvia vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkettä ja maatalouden erityiseläkettä (omaa eläkettä) saavia henkilöitä oli 1 302 100 henkilöä. Puolet (51 %) heistä sai yksinomaan ansioeläkettä. Pienen ansioeläkkeen täydennykseksi kansaneläkettä sai heistä 43 prosenttia. Pelkällä kansaneläkkeellä eli kuusi prosenttia. Maaliskuun alussa 2011 voimaan tulevan takuueläkkeen piiriin arvioidaan tulevan noin 120 000 kaikkein pienituloisinta eläkeläistä. Takuueläkkeen suuruus on 687 euroa kuukaudessa. Erityistä huo- hotoimintaa ja tarjoavat runsaasti osallistumismahdollisuuksia. Osallistuminen vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä ja siten julkisiin palveluihin kohdistuvaa kuormitusta. Se tukee itsenäistä selviytymistä sekä lisää toimintakykyä ja elämänlaatua. Yhdistystoiminnalla on tutkimustenkin mukaan kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti myönteistä vaikutusta. Parhaimmillaan eläkeläisyhdistykset ovat voineet kokoontua maksuttomissa kunnan osoittamissa tiloissa. Kuntien myöntämät toiminta-avustukset ovat olleet tärkeä lisä pienten jäsenmaksutulojen kanssa eläville yhdistyksille. Nyt monilla paikkakunnilla suunnitellaan tilojen vuokrien korottamista ja toiminta-avustusten tuntuvaa alentamista ja jopa kokonaan lakkauttamista. Suomessa on vahva kansalais-, järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan perinne. Eläkeläisjärjestöt toteuttavat kansalaistoimintaa parhaimmassa muodossaan. Raha-automaattiyhdistyksen avustuksilla on ratkaiseva merkitys sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan jatkuvuudelle. Järjestöjen toiminta-avustukset ovat jääneet jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä. Se vaikeuttaa järjestöjen toiminnan ylläpitämistä ja kehittämistä. Raha-automaattiyhdistyksen itsenäinen asema on turvattava jatkossakin ja RAY:n saama rahoitus on leikkaamattomana suunnattava sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan. Eläkeläisjärjestöjen ennaltaehkäisevä työ lisää ja ylläpitää ikääntyneiden sosiaalista, psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Lisäksi se on oikea täsmälääke yksinäisyyden torjuntaan. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry tarjoaa osaamisensa ja kokemuksensa eläkeläisiä ja ikäihmisiä koskevien päätösten valmisteluun yhteiskunnassa. Eläkeläisjärjestöjen toimintaedellytyksiä on parannettava Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n jäsenjärjestöjen tuottavat toimintaa, jolla ehkäistään yksinäisyyttä sekä tuetaan ikäihmisten toimintakykyä ja edistetään fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. EETU-järjestöjen 1 415 jäsenyhdistystä tekevät paikkakunnilla kautta maan merkittävää ennaltaehkäisevää työtä. Ne järjestävät eläkeläisille ja ikääntyneille monipuolista liikunta-, kulttuuri- ja ker- Vanhuspalvelulaki Vanhusten palvelujen turvaamiseksi tulee säätää laki vanhustenhuollosta. Laissa on määriteltävä ­ vanhusten oikeudet palveluihin ­ palvelujen järjestämisvastuu, ohjaus, valvonta ja rahoitus ­ vanhusneuvoloiden perustamisvelvollisuus ­ kotona asuvien vanhusten oikeudet palveluihin sekä omais- Hyväksytty EETUn syyskokouksessa 9.12.2010
• 16 - Nro 1 helmikuu 2011 ELÄKELÄINEN EETU kysyi, puoluejohtajat vastasivat Vanhuspalvelulaki tarpeen, työeläkeindeksin muuttaminen työläs Pitkään vaadittu ja valmisteilla oleva vanhuspalvelulaki saataneen Suomeen ensi vaalikaudella. Näin voi päätellä eduskuntapuolueiden puheenjohtajien vastauksista Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n vaalikyselyyn. Vanhusten subjektiivisen hoivaoikeuden sisällyttämisestä lakiin puoluejohtajat ovat erimielisiä: osa heistä epäilee sen hyödyllisyyttä. Työeläkeindeksin muuttaminen on kyselyn perusteella työlästä. Keskustelu työurien pidentämisestä ja vanhuuseläkeiästäkin jatku. Osa puheenjohtajista kiertää kysymyksen, onko nykyinen joustava 63­68 vuoden eläkeikä kohdallaan. EETU kysyi myös, kuinka puolueet parantaisivat eläkeläisten kuulemista yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Puheenjohtajien keinot vaihtelevat kunnallisten vanhusneuvostojen kehittämisestä ja lakisääteistämisestä valtakunnallisen vanhusasianvaltuutetun ja -neuvoston perustamiseen. Jyrki Katainen, kokoomus: 1) Eläkkeiden ja muiden etuuksien riittävällä tasolla sekä pitämällä verot ja asiakasmaksut kohtuullisina. Tällä kaudella on mm. luotu takuueläke ja kevennetty eläkeverotusta. Indekseillä turvataan ostovoimaa ja kohtuullista elintasoa. 2) Vanhuspalvelulaki tarvitaan. Jokaisen ikäihmisen oikeus hyvään hoivaan on taattava koko maassa. Yksiselitteistä subjektiivista oikeutta voi olla käytännössä vaikea määritellä, hoivatarpeet ovat yksilöllisiä. 3) Vanhuuseläkeiän muuttamisen sijaan ensiarvoisen tärkeää on löytää keinoja, joilla työuria pidennetään riittävästi niin alusta, keskeltä kuin lopustakin. Tässä tarvitaan yhteistyötä. 4) Asiat on valmisteltava avoimesti ja kaikilla on oltava mahdollisuus osallistua valmisteluun eri vaiheissa. Hyviä käytäntöjä ovat esimerkiksi kuntien vanhusneuvostot, joita tulee kehittää. Mari Kiviniemi, keskusta: 1) Ensi kaudella huolehditaan, etteivät Keskustan toteuttamat parannukset (takuueläke, eläkkeiden korotukset) heikkene. Eläkkeiden perustaso varmistetaan suomalaisten riittävällä työnteolla myös jatkossa. Eläkeindeksin muutos ei ole mahdollinen tässä taloustilanteessa, sen kustannukset tuleville sukupolville olisivat liian korkeat. 2) Palvelujen laatusuositukset ovat erinomaiset, ja niiden toteutumista tulee seurata tarkasti. Hyvään hoivaan tarvitaan riittävästi käsipareja, hyvin organisoitu työ ja toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut. 3) Työuria on pidennettävä alusta, keskeltä ja lopusta. Työelämässä jaksamiseen pitää panostaa. Lisäksi eläkeläisille pitää tarjota parempia mahdollisuuksia työssäkäymiseen. 4) Vanhusneuvostojen painoarvoa voisi yhteistyö- ja asiantuntijaelimenä lisätä. Ikäihmiset pitää huomioida kaavoituksesta palveluihin, verotuksesta liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin. Jutta Urpilainen, SDP: 1) Eläkejärjestelmää on kehitettävä, yhdessä työmarkkina- ja eläkeläisjärjestöjen kanssa on tarkasteltava myös indeksijärjestelmää. Kansaneläkettä, eläketulovähennystä ja asumistukea on korotettava. 2) Kyllä. Laissa tulee säätää palveluiden laatua ja hintaa koskevat säädökset sekä oikeus kohtuullisiin asiakasmaksuihin. Oikeuksien toteutumista on valvottava tehokkaasti, tarvittaessa uhkasakkojen avulla. 3) Yksi hallitukseen osallistumisemme kynnyskysymyksistä on, että eläkkeitä ei leikata ­ myös alimman eläkeiän pakkonosto olisi eläkeleikkaus. Joustavan eläkeiän aikana eläkkeellesiirtymisikä on noussut. 4) Ikääntyviä on kuultava hoivan suunnittelussa ja toteutuksessa. STM:n yhteyteen on perustettava vanhusasiainvaltuutetun toimisto. Kuntien vanhusneuvostosta tulee säätää lailla. Paav vase Näin EETU kysyi 1. Miten eläkeläisten taloudellinen toimeentulo turvataan seuraavan eduskuntakauden aikana? Kommentoikaa myös eläkeindeksejä. 2. Tarvitaanko erillistä vanhuspalvelulakia ja onko siinä säädettävä vanhuksille subjektiivinen oikeus heidän tarvitsemaansa hoivaan? 3. Onko nykyinen lakisääteinen 63­-68 vuoden joustava eläkeikä kohdallaan? Pitääkö mielestänne eläkeikää muuttaa, ja jos, niin miten? 4. Kuinka puolueenne parantaisi eläkeläisten kuulemista yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja erityisesti heitä itseään koskevia päätöksiä tehtäessä? 1) Vas pienija työn suuria situloj euroon tää asu den ta Työelä kuntar ns. pu 2) Kyl palvel tään la Omais le. 3) Jou keiäst mana suuri t 4) Elä edusku siä ko Vanhu senteo Eläkeläiset ry:n vaalilentolehtinen jaossa Äänestämiskehotus ja 7 kohdan vaaliohjelma Eläkeläiset ry on laatinut oman vaalilentolehtisen, jossa eläkeläisiä kehotetaan äänestämään ja esitetään 7 kohdan vaaliohjelma. Lehtinen lähtee näinä päivinä järjestön yhdistyksille. Jos määrä ei riitä, voi järjesön toimistostosta tilata lisää lehtisiä. Lehtinen on A5-kokoinen ja kaksipuolinen. Sen toisella puolella kerrotaan, että Suomessa on 1,4 miljoonaa eläkeläistä ja eläkeläiset ovat yhteiskunnan merkittävä voimavara. Nyt jokaisen eläkeläisen on syytä käyttää äänioikeuttaa, koska kaikki päättäjät eivät arvosta eläkeläisiä, vaan pitävät heitä rasitteena. Hyökkäykset yhtenäistä lakisääteistä eläketurvaa vastaan kiihtyvät. Puolet eläkeläisistä saa eläkettä alle 1 000 euroa, ja valtio huolehtii huonosti eläkeläisten hoivasta ja hoidosta. Lentolehtisen toisella puolella esitetään 7 tavoitetta, joiden toteuttamista eläkeläisten tulee vaatia ehdokkailtaan. Ensimmäiseksi vaaditaan kunnon vanhuspalvelulakia, joka takaa vanhuksille oikeudet hyviin palveluihin ja määrittelee palvelujen järjestämisvastuun, rahoituksen, valvonnan ja rangaistukset lain rikkomisesta. Eläkeikää ei pidä nostaa eikä eläkelakeihin saa tehdä muitakaan heikennyksiä. Työeläkeindeksiä on korjattava niin, että palkkaindeksin painoa lisätään merkittävästi nykyisestä 20 prosentista. Kansaneläkkeen tasoa on nostettava merkittävästi ja korjattua työeläkeindeksiä on sovellettava myös kansaneläkkeisiin. Eläkkeensaajien asumistukea on korotettava ja tuen saantia helpotettava. Verotuksen perusvähennystä ja eläketulovähennystä on korotettava niin, että pienet eläkkeet saadaan verottomiksi. Samalla on kiristettävä suurituloisten ja pääomatulojen verotusta ja palautettava varallisuusvero. Eläkeläinen, äänestä! Suomessa on 1,4 miljoonaa eläkeläistä. Suuret ikälu ovat jäämässä eläkkeelle. Eläkeläiset ovat yhteiskun merkittävä voimavara. Sinun ääntäsi tarvitaan, koska · kaikki päättäjät eivät arvosta eläkeläisiä ja ikäihmisiä, vaan pitävät meitä rasitteena vastaan kiihtyvät · hyökkäykset yhtenäistä lakisääteistä eläketu kuukaudessa ja alle 1 000 eurolla joutuu elä puoli miljoonaa eläkeläistä ikääntyneiden hoivasta ja hoidosta · puolet eläkeläisistä saa eläkettä alle 1 200 eu · valtio huolehtii huonosti eläkeläisten ja Vaalipäivä 17.4.2011 Ennakkoäänestys kotimaassa 6.­12.4.2011 Ennakkoäänestys ulkomailla 6.­9.4.2011 Eläkeläiset ry Mechelininkatu 20 A 1, 00100 He www.elakelaiset.fi
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2011 - 17 stä, keskustelu työurista ja vanhuuseläkeiästä jatkuu vo Arhinmäki, emmistoliitto: Anni Sinnemäki, vihreät: 1) Takuueläkettä nostetaan keväällä 2011. Tämä parantaa etenkin niiden asemaa, jotka ovat tehneet koko elämänsä töitä, mutta jääneet silti pienelle eläkkeelle. Emme usko, että mikään puolue kannattaa eläkejärjestelmämme romahduttamista, jonka indeksin painopisteen muuttaminen elinkustannuksista palkkojen nousuun tekisi. 2) Kannatamme vanhuspalvelulakia. Oikeanlaisella hoidolla paitsi parannetaan ihmisten elämänlaatua, myös säästetään tulevaisuuden kustannuksissa. 3) Vihreät kannattaa keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nostamista muutamalla vuodella. Tämä tehdään pääasiassa esimerkiksi parantamalla ihmisten jaksamista työelämässä. 4) Vanhusneuvostoja on monissa kunnissa, mutta sellaisen perustaminen on edelleen vapaaehtoista. Niiden asema on säädettävä lailla ja niille on luotava selkeät toimintatavat. Palautteen antaminen kodinhoidosta ja laitospalvelusta tulee tehdä helpoksi. Stefan Wallin, RKP: 1. Eläkeläisten taloudellisesta asemasta eläke- ja sosiaalipoliittisilla ratkaisuilla huolehditaan. Olisi myös luotava järjestelmä, joka turvaa toimeentulon erilaisia olosuhteita huomioiden. On syytä selvittää löytyykö eläkkeiden kannalta nykyistä parempi indeksi. 2. Subjektiivinen oikeus on tässä yhteydessä vaikea asia. Tätä oikeutta lisäämällä eri sektoreilla saattaa syntyä tilanne jossa järkevä priorisointi käy mahdottomaksi. Johtaako subjektiivisten oikeuksien lisääminen parempaan palveluun? 3. Joustava eläkeikä on hyvä ja nykyiset rajat ovat kutakuinkin paikallaan. Työuria pitää kuitenkin pidentää myös loppupäässä jotta työelämässä olisi riittävästi ihmisiä. Tarvitaan panostuksia työelämän laatuun ja työssä jaksamiseen. 4. Senioreita pitää olla mukana päätöksenteossa kaikilla tasoilla. Kunnallisten vanhusneuvostojen lisäksi olisi harkittava valtakunnallisen vanhusneuvoston perustamista. Päivi Räsänen, kristillisdemokraatit: 1. Indeksijärjestelmän tulee seuraa nykyistä paremmin yleistä ansiotasokehitystä, turvata eläkkeiden ostovoiman säilyminen, ja taitettu indeksi pitää poistaa. Takuueläkkeen käyttöönottoa tulee kiirehtiä ja huolehtia sen riittävästä tasosta. 2. Kyllä 3. Työvuosia on saatava lisää sekä uran alku- että loppupäähän. Vanhuuseläkkeen ikärajan tekninen nostaminen ei kuitenkaan juuri auta, jos reaalista eläköitymisikää ei saada nostettua nykyisestä reilusta 59 vuodesta. Päihde- ja mielenterveysongelmat sekä muut sairaudet syövät enemmän suomalaisten työpanosta kuin liian alhainen vanhuuseläkkeen raja. Työikäinen väestö on saatava nykyistä työkykyisemmäksi. 4. Kd kannustaa ikääntyviä osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja vapaaehtoistyöhön. Kunnat pitää lainsäädännöllä velvoittaa perustamaan eläkeläisneuvostoja, joiden tehtävänä on huolehtia ikääntyneiden edunvalvonnasta. 1. vpj Pentti Oinonen, perussuomalaiset: 1) Eläkkeet sidottava indeksiin sekä alle 1000 euron eläkkeet tulisi saattaa verovapaiksi. Palveluissa (erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluissa) tulisi laajentaa jo olemassa olevia eläkeläisalennus- ja maksuvapautusvalikoimaa. Olisi myös tutkittava maksuhelpotusten kohdistamista pienituloisimpiin eläkeläisryhmiin. 2) Ehdottomasti tarvitaan vanhuspalvelulaki. Subjektiivinen oikeus tarvittavaan hoivaan tulisi sisällyttää lakiin. 3) Nykyinen malli on hyvä. 4) Kuntien eläkeläisneuvostoille ja -lautakunnille tulisi antaa läsnäoloja puheoikeus kunnanvaltuustojen kokouksiin sekä heitä koskeviin merkittävimpiin lautakuntiin. Näin he tulisivat paremmin kuulluiksi heitä koskevia päätöksiä tehtäessä. Eduskuntatasolla tulisi olla eläkeläisasiain neuvosto, jossa olisi eläkeläis/parlamentaarinen edustus. semmiston veromalli parantaa ja keskituloisten eläkeläisten ntekijöiden asemaa suhteessa a pääomatuloja saaviin. Vuoen on oltava verottomia 10 000 n asti, mutta se ei saa pienenumistukea. Pienimpien eläkkeiaso on nostettava 750 euroon. äkkeisiin vasemmiston edusryhmä on toistuvasti esittänyt oliväli-indeksiä. llä, olemme esittäneet vanhusulakia, jossa jokaiselle säädeailla oikeus hoitoon ja hoivaan. shoidontuki on siirrettävä Kelal- ustavasta 63­68 vuoden elää on pidettävä kiinni. Ongelei ole vanhuuseläkeikä, vaan työkyvyttömien joukko. äkeläisjärjestöjä on kuultava unnassa ja kunnissa eläkeläiskevista asioista päätettäessä. usneuvostojen asemaa päätökossa on vahvistettava. Eläkeläiset ry:lle uusi taskukokoinen esite Eduskuntavaalit huhtikuussa 2011 Vaadi ehdokkaaltasi, että tulevan vaalikauden aikana E okat nnan · säädetään vanhuspalvelulaki, joka takaa vanhuksille oikeudet hyviin palveluihin ja määrittelee palvelujen järjestämisvastuun, rahoituksen, valvonnan ja rangaistukset lain rikkomisesta heikennyksiä · eläkeikää ei nosteta eikä eläkelakeihin tehdä muitakaan · työeläkeindeksiä korjataan niin, että palkkaindeksin painoa lisätään merkittävästi nykyisestä 20 prosentista urvaa uroa mään · korotetaan tuntuvasti kansaneläkkeen tasoa ja sovelletaan korjattua työeläkeindeksiä myös kansaneläkkeisiin · eläkkeensaajien asumistukea korotetaan ja tuen saantia helpotetaan · verotuksen perusvähennystä ja eläketulovähennystä korotetaan niin, että pienet eläkkeet saadaan verottomiksi · kiristetään suurituloisten ja pääomatulojen verotusta ja palautetaan varallisuusvero lsinki Eläkeläiset ry Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki www.elakelaiset.fi läkeläiset ry:n uusi esite on valmistunut. Yhdistykset ja aluejärjestöt voivat tilata sitä Eläkeläiset ry:n toimistosta. Esitteessä kerrotaan lyhyesti järjestön tavoitteista ja monipuolisesta harrastus- ja kulttuuritoiminnasta sekä annetaan yhteystieto-osoitteet järjestöstä kiinnostuneille. Tavoitteet-sivuilla kerrotaan eläkkeitä ja hyvinvointipalveluja koskevista vaatimuksista. Esitteen takakannessa järjestön puheenjohtaja Kalevi Kivistö kirjoittaa järjestäytymisen merkityksestä eläkeläisille. Esitteessä esitellään myös järjestön leh- ti Eläkeläinen ja kerrotaan koulutustoiminnasta. Esitteen kuvista osa, muun muassa kansikuva, on otettu järjestön Syystärräyksiltä viime syyskuussa Kuntorannassa. Osa kuvista on järjestön ja yhdistysten toiminnasta viime vuosilta. Kuvat ovat Harri Erosen ja Pekka Isakssonin ottamia. Esitteen ulkoasun on suunnitellut järjestön tiedotussihteeri yhdessä järjestön Eläke työntekijöistä koosläise tuvan työryhmän Liiket t ry tä kanssa. eläke ja kulttu läiste u Esite on kahn par ria issa deksansivuinen, mutta haitariksi taitettu. Siten se mahtuu mainiosti vaikka- pa paidan povitaskuun tai pieneenkin käsilaukkuun. Se sopii jaettavaksi sekä tilaisuuksissa että henkilökohaisessa kanssakäymisessä. Toimistossa on myös pieni määrä edellistä yleisesitettä. Yhdistykset voivat tilata sitäkin järjestön toiminnan esittelemiseksi. Uutta esitettä voi tilata Eläkeläiset ry:n toimistosta, puh. 020 743 3610.
• 18 - Nro 1 helmikuu 2011 ELÄKELÄINEN Miljoonan ruusun puutarhuri Musiikki on vienyt tamperelaista Aake Hildéniä jo pikkupojasta lähtien. Oma sooloura lähti nousuun nuorena miehenä 1960-luvulla, minkä jälkeen Hildén on tehnyt kymmeniä sanoituksia muiden laulettaviksi ja tuottanut siinä ohessa yhden timanttilevynkin. Kun 12-vuotias Aake Hildén sai käsiinsä tätinsä kitaran vuonna 1952, avautui Pispalan pojalle aivan uusi maailma. ­ Aloin opiskella kitaran soittoa yksin, mutta sitten sain ottaa myös tunteja muun muassa Acre Karilta. Sitten aloimme soitella yhdessä kaverini kanssa, mutta koska hän oli parempi kitaristi, minä siirryin basistiksi. Kavereiden kanssa soittelu laajeni Usko Paasion orkesteriksi, jonka solistina Hildén alkoi laulaa, tuolloin vielä Aarnen nimellä. Kun Aarne Hildén tuli kolmanneksi Suomen iskelmälaulukilpailuissa 1960-luvun puolivälissä, Rauno Lehtinen ehdotti hänelle levytyssopimusta. Lehtisen orkesterin säestämänä Hildén levytti kaksi singleä, Paul Ankan alun perin levyttämän Saitko onnellisen päivän ja Kohtaus kujalla. Levyt noteerattiin laajasti alan lehdissä ja nuorta miestä ennustettiin uudeksi iskelmätaivaan komeetaksi. tiin, jonka kanssa kierrettiin ahkerasti tanssilavoja ympäri Suomea. Nouseva iskelmätähti ei halunnut kuitenkaan heittäytyä kokonaan muusikon epävarman leivän varaan, vaan piti päivätyönsä säästöpankin vahtimestarina. ­ Usein tulin silmät ristissä töihin, kun olimme aamuyöllä palanneet keikalta jostain päin Suomea. Kvartetti sai usein säestettäväkseen eturivin solisteja Dannysta ja Anita Hirvosesta Irwiniin, ja Olavi Virran kanssa keikkailtiin lähes pari vuotta. Hildén muistaa elävästi ensimmäisen yhteisen keikan Virran kanssa Miehikkälässä. ­ Se oli alkukevättä ja meidät majoitettiin kaikki samaan hotellihuoneeseen. Olimme jo nukkumassa, kun Ola tuli huoneeseen. Hän räväytti ikkunat sepposen selälleen ja veti sänkynsä sen eteen. Me muut palelimme, mutta tähti nukkui hyvin. Virran kanssa oli mukava tehdä töitä, ja välillä touhu oli kovinkin värikästä. ­ Oli meillä joskus vähän pitelemistä hänessä, sillä hän saattoi jopa lähteä keikkapaikalta kesken keikan, Hildén muistelee. eikä hän edelleenkään halunnut jättäytyä pelkäksi keikkamuusikoksi, vaikka oli keikkaillut tiiviisti solistinakin pari vuotta ennen Kulkureita. Miestä tituleerattiinkin lehtiotsikoissa "laulavaksi pankkiiriksi". Kulkureiden kanssa keikkailtiin ahkerasti ympäri Suomea. Orkesteri myös levytti säännöllisesti, ja levyiltä löytyy useita Hildénin sanoituksia, jotka ovat pääosin bändikaverin Vesa Tuomen säveltämiä. Hildén jatkoi Kulkureiden kanssa keikkailua 1980luvun alkuun asti, jolloin musiikkihommat siirtyivät enemmän tuotannon puolelle. Aaken koulukaverin Antin äiti Vera Telenius piti Tampereella Kauppakadulla nuorisopukineliikettä, mutta oli innokas puolipäivämuusikko. Vera oli kirjoittanut suomenkieliset sanat Alla Pugatshovan levyttämään lauluun Miljoona ruusua, ja oli laulanut sen nauhalle haitaristi Vesa Tuomen säestämänä. Vera oli tarjonnut lauluaan muun muassa Finnvoxille ja Matille ja Tepollekin, mutta kukaan ei huolinut sitä tuotettavakseen. ­ Minä kuuntelin sen nauhan ja tuumin, että kyllä tässä jotain näkymää voisi olla. Niinpä sitten maksoin sen levyn tuotannon omasta pussistani. Levytuottajaksi Rauno Floorin kvartetin jälkeen Hildén jatkoi 1970luvulla keikkailua Olli Leppäniemen Kulkurit-yhtyeen kanssa. Siviilissä Hildén oli noussut pankin vahtimestarista konttorin hoitajaksi, Olavi Virran matkassa Kitara on aina valmiiksi viritettynä. Aake tekee sen kanssa välillä soolokeikkaa sukulaisten ja ystävien juhlissa. Armeijan jälkeen Hildén liittyi Rauno Floorin kvartet- Miljoona ruusua puhkeaa kukkaan Hildén kulki levypinon kanssa ympäri Tampereen Joensuussa ryhdyttiin omatoimisesti jatkamaan Yhdessä-hanketta Me täällä Suomessa olemme kansainvälistyneet. Suomalaiset liikkuvat ja asuvat lähes jokaisessa maailman kolkassa. Ja myös Suomessa asuu ympäri maailman tänne muuttaneita ihmisiä. Eläkeläiset ry on avarakatseisesti toteuttanut Yhdessä-hanketta, jolla haetaan maahanmuuttajia mukaan toimintaamme, Etelä-Suomen kasvukeskuksissa tämä hanke on lähtenyt käyntiin menstyksekkäästi. Joensuun Eläkeläiset ry lähti mukaan hankkeeseen viime kesänä. Päätös syntyi yksimielisesti. Joensuussa asuu tällä hetkellä n.1 400 maahanmuuttajaa, osalla heistä on kaksoiskansalaisuus. Ensimmäinen haaste oli, kuinka maahanmuuttajat tavoitetaan. Tähän saimme avuksemme ja yhteistyökumppaniksi Svetlana Koistisen. Joensuussa toimii Punaisen Ristin ylläpitämä Monikulttuurinen toimintakeskus Vatakka, jonka koordinaatorina Svetlana Koistinen toimii. Johtokunnan kokouksessa päätimme, että pidämme informaatiotilaisuuden maahanmuuttajille. Tämän artikkelin kirjoittaja on Joensuun Eläkeläisten maahanmuuttovastaava, joka toimii yhdistyksen ja maahanmuutajien välisenä yhteyshenkilönä sekä auttaa ja tukee maahanmuuttajia perehtymään yhdistystoimintaamme. Otin yhteyttä Svetlanaan. Ystävällinen Svetlana, joka tuntee Joensuun seudulla asuvat maahanmuuttajat, lähetti tiedotteita informaatiotilaisuudesta. Näin saimme ensimmäiseen tilaisuuteen ihmisiä, jotka olivat kiinnostuneita Yhdessä-hankkeesta. Loppukesällä järjestimme vielä toisen tilaisuuden. Tilaisuudet tuottivat tulosta. Syksyllä saimme kerhotoimintaaan mukaan uudet ystävämme. Ilman Svetlanan myötävaikutusta emme ehkä olisi päässeet näin hyvään alkuun. Emme enää käytä nimitystä "maahanmuuttajat", vaan sanomme, että uudet ystävämme, tai ystävämme, jotka ovat mukana Yhdessä-hankkeessamme. Ja tietenkin he ovat Joensuun eläkeläisiä, kuten me muutkin. Ystävämme ovat muuttaneet Joensuuhun Venäjältä, monet Petroskoista. Kauimpaa muuttanut on kotoisin Etelä-Otsetiasta, Georgian alueelta. Ystävämme osaavat ja opiskelevat suomea. He ovat hyvin motivoituneita Yhdessähankkeen toteutumiseen ja uskovat,että se toimii myös tulevaisuudessa. Mitä hanke tarjoaa? Paljonkin. Maahanmuuttajat harrastavat keskuudessamme mm.ohjelmien tuottamista, matkailua, kulttuuria ja yhdessäoloa. Yhdessäolo ja keskinäinen kommunikointi harjaannuttavat kielitaitoa. Entä mitä maahanmuutajat tarjoaa meille? Vatakassa kielikursseja, kuten englantia, espanjaa ja venäjää. Ne ovat hyödyksi etenkin niille, jotka harrastavat ulkomaan matkailua. Lisäksi on tarjolla taidemaalauskursseja, sillä Vatakassa on taidestudio. Näihin harrastuksiin voivat Joensuun Eläkeläiset ry:n jäsenet osallistua. Hiljattain pidimme maahanmuuttajien kesken suunittelupalaverin, jossa päätimme järjestää yhteisiä kulttuuritapahtumia, esim. ystävänpäivä , kansainvälinen naistenpäivä ja yhteisiä luontoretkiä. Maahanmuutajilla on myös upealaulukuoro, joka esiintyi näyttävästi Eläkeläisten pikkujoulussa. Yhdistyksemme mieskuoro on puolestaan esiintynyt toimintakeskus Vatakassa. Yhteiset harrastukset ovat käynnistynyt lyhyen ajan sisällä. Yhdessä-hanke on meille kaikille uusi kokemus. .Mutta olemme varmoja,että Eläkeläiset ry:n alullepanema Yhdessä-hanke toimii tänään ja tulevaisuudessa ja tuo yhdistyksille ja niiden jäsenille uusia ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia. Teksti: Timo Hiltunen Kuva: Olavi Penttinen Yhdistyksen maahanmuuttovastaava Timo Hiltunen (vas.) ja Yhdessä-hankkeen myötä mukaan tulleita uusia ystäviä.
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2011 - 19 levykauppoja, mutta kukaan ei halunnut ottaa levyä myyntiin. Vera Telenius tunsi radiossa musiikkitoimittajana jo tuolloin työskennelleen Tero Heinäsen, ja Veran ehdotuksesta Hildén tarjosi Heinäselle levyä soitettavaksi ohjelmassaan. Kun Heinänen oli soittanut Veran laulaman Miljoona ruusua radiossa yhden kerran, alkoi levylle ennen näkemätön kysyntä. ­ Tampereen levykaupat alkoivat soitella perääni, että vieläkö sinulla olisi niitä levyjä antaa myyntiin, Hildén nauraa. Loppujen lopuksi Miljoona ruusua nousi myyntilistojen kärkeen, ja rikkoi lopulta timanttilevyn myyntirajan 75.000 kpl. ­ Sitten Vera kaapattiin isoon tuotantoyhtiöön, mutta pysyimme toki ystävinä senkin jälkeen. Studio romahtaa, laulu jatkuu Miljoonasta ruususta saamillaan rahoilla Hildén perusti tuotantoyhtiön ja osti tilat studiolle. Sitten tulikin takapakkia. Studioon tehtiin iso ja kallis remontti ja toiminta oli jo käynnissä, kun eräänä päivänä studion katto romahti alas. ­ Onneksi kukaan ei loukkaantunut, vaikka studiossa äänitettiin parhaillaan. Epäonnistuneen remontin ja haverin vastuullisia selviteltiin oikeutta myöten. Myös Hildéniä syytettiin väärien neuvojen antamisesta rakennusmiehille. ­ Minä sanoin, että enhän minä ole voinut mitään neuvoja antaa, kun olen muusikko enkä rakennusmestari. Korkeimman oikeuden päätöstä asiaan jouduttiin odottamaan kolme vuotta, eikä tuona aikana studiota voitu käyttää. Sinä aikana remontin tehnyt rakennusliikekin meni konkurssiin, eikä Hildén saanut koskaan takaisin remontista maksamiaan rahoja. Nyttemmin eläkeläisen Aake Hildénin elämä on tasoittunut ja rauhoittunut musiikkibisneksestä, mutta karaokeilloissa mies vierailee ahkerasti. ­ Karaoke on helppoa ja mukavaa, kun ei tarvitse otsa hiessä raahata raskaita vehkeitä, ja siellä tapaa kivaa porukkaa. oskus Aake Hildén tekee soittokeikkojakin poikansa Juha Hildénin bändin kanssa, ja sanoituksia syntyy edelleen. Aake Hildénin sanoittama musiikki on enimmäkseen "vanhan ajan" tanssimusiikkia, mutta myös muita lauluja, joista tunnetuin lienee joululaulu Pieni lumihiutale. Sen on levyttänyt muun muassa Eila Pienimäki. ­ Kyllä nykymusiikissa on paljon hyvääkin, mutta minä pidän melodisesta musiikista enemmän. Aiheet niihin löydän ihan elävästä elämästä, Hildén hymyilee. Kuva: Rauno Floorin kvartetti vuonna 1965, vas. Rauno Floor, rumpali Jouko Tuomi, haitaristi Esko Majaniemi ja Aake Hildén. Kuva: Kirsti Hilden Teksti ja kuvat: IITA KETTUNEN Vera Teleniuksen Miljoona ruusua ei olisi koskaan päässyt kukoistamaan, jos Aake Hildén ei olisi ottanut levyä tuotettavakseen. Seinällä Miljoonasta ruususta saadut kulta- ja timanttilevyt
• 20 - Nro 1 helmikuu 2011 ELÄKELÄINEN Pinnan alla kulkevat pohjavireet Timo K. Mukan nuoruudentekstit ja poliittiset julistukset sävähdyttävät Timo K. Mukan (1944­1973) eksoottinen tuotanto kiehtoi ja myllersi armeijasta päässeen Toni Lahtisen mieltä jo ennen kirjallisuuden opintojen aloittamista. ­ Äitini antoi luettavakseni Mukan esikoisteoksen Maa on syntinen laulu. Sen luettuani kiirehdin kirjakauppaan ostamaan Kyyhkyn ja unikon, jonka koskettavat ja toisaalta ahdistavat kuvaukset yksinäisyydestä herättivät minulle henkiin koko Mukan tuotannon. Molemmat teokset poikkesivat täysin suomalaisten mieskirjailijoiden harvasanaisesta pidättyneisyydestä. Mukan teoksissa oli jotain hallitsematonta ja lumoavan suggestiivista. Hänen legendaarisiin elämänvaiheisiin ja kirjailijan ympärillä velloviin kohuihin nuori kirjatoukka onnekseen tutustui vasta lukukokemusten jälkeen, joten kirjailijamyytti ei päässyt ohjailemaan sitä. ­ Mukka itsehän on miltei yhtä suuri tarina kuin hänen kertomukset. Toisaalta se hämärtää jotain puolia tuotannosta, ja toisaalta vetää uusia lukijoita sen äärelle. Lahtinen viimeistelee Mukan tuotannosta väitöskirjaa, jossa hän tulkitsee teoksia luonnonkuvausten ja -käsitysten kautta. Hänen mielestään Mukan tuotantoa voisi kuvailla raamatullisesti: kaikki tulee maasta ja palaa siihen. ­ Nuorena, vain 28-vuotiaana kuolleen Timo K. Mukan tarinoiss on hyvin vähän mitään maagisia elementtejä, lukuun ottamatta hänen ihmissusitarinoitaan, mutta hänen proosaa ja lyriikkaa sekoittava kerrontansa on suggestiivista, se lumoaa lukijansa, ellei hän koe tunnevyörytyksiä liian pateettiseksi. Mukan kieli ja tyyli on täysin ainutlaatuisella tavalla virittynyttä, siksi mukkamaisuudesta on tullut hiljalleen samanlainen käsite kuin vaikkapa kafkamaisuudesta. Toni Lahtinen sai lähes ihmeenomaisesti käyttöönsä Mukan puolisolta, Tuula Mukalta Mukan kirjallisen jäämistön. Siitä Lahtinen toimitti Näin hetki sitten ketun -kirjoituskokoelman. Tavattoman kiinnostavaan ja "pohjoisen balladistin" kirjailijakuvaa avartavaan teokseen on koottu nuoren Mukan runoja. proosaa ja muita kirjoituksia vuosilta 1960­1971. Muiden muassa vain 16 vuotiaan nuoren kirjailijan yllättävän kypsä Mukan nuoruuden tekstien merkityksestä ja julkaisemisesta on ehditty jo kohistakin. Lahtisen mielestä materiaalin kaunokirjallinen arvo on merkittävä. ­ Kokoelma sisältää hyvin paljon erilaista materiaalia, jonka taso vaihtelee. Tekstit nousevat julkaisukynnyksen yli eri ansioilla. Mukan omaelämäkerrallinen kirjoitus vaimostaan on kaunokirjallisesti vaatimaton, mutta henkilöhistoriallisesti sitäkin merkittävämpi. Se on tiettävästi ainoa Mukan kirjoittama muistelmallinen teksti. Olen pyrkinyt luomaan kirjavasta materiaalista mahdollisimman korkeatasoisen ja itsenäinen teoksen, Lahtinen kertoo. Hän on onnistunut hyvin hankkeessaan. Näin hetki siten ketun ­ kokoelman julkaiseminen on kulttuuriteko. Kokoelman teksteistä Lahtista kosketti eniten kirjan lyhyt ja vaatimaton nimiessee. ­ Kaunokirjallisesti se ei ole suurin löytö, mutta minussa se tavoitti jotakin. Kirjoituksesta löytyy monia Mukan tuotannon peruselementtejä, ja toisaalta myös kirjailija itse on vahvasti läsnä. Esseessä on kyse myös odotuksesta ja elämän arvaamattomuudesta: me emme ikinä tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu eikä työntäyteisestä kesästä haaveileva kirjailija myöskään tiedä, että hän on päättänyt jo työnsä. Kuunnelma Sankarihymni puolestaan olisi sovitettu kuunnelmaksi, mutta Mukka ei suostunut siistimään seksuaalikuvauksia. Osalla teksteistä ei ehkä olisi niin suurta kirjallista arvoa, ellei Mukka olisi kivunnut hiljalleen suomalaisen kirjallisuuden kaanoniin, jolloin ne muuttuvat kirjallisuushistoriaksi. Lahtinen muistuttaa, että Mukka oli kommunisti ja pasifisti. Hänen merkityksensä kirjailijana on ollut varmasti suurempi kuin mitä pääteosta vuodesta toiseen odottaneet aikalaiskirjailijat osasivat odottaa. Mukka ei sopinut kaikilta osin 1960luvun esteettisiin eikä poliittisiin ihanteisiin, mutta juuri nämä eroavaisuudet ovat nostaneet hänet esiin aikalaistensa joukosta myöhemmin. Merkittävää on, että hän oli ensimmäinen lappilaiskirjailija joka nousi kirjallisuutemme valtavirtaan. Mukan teosten rohkeita eroottisia kuvauksia on pidetty itsetarkoituksellisina, jopa pakkomielteisinä. ­ Kannattaa lukea Mukan kokoelmassa julkaistu kirjoitus "Itsetyydytystä kirjoituskoneella". Joissain teoksissa, kuten Täältä jostakin, Mukka selvästi provosoi pikkuporvarillisia lukijoita, mutta seksuaalikuvaukset ovat olennainen osa tarinoita. Mikäli Mukkaa lukee suomalaisen nykykirjallisuuden rinnalla, huomaa kuinka kesyjä suuri osa Mukan kuvauksista lopulta on, Lahtinen hymähtää. Lapin luonto ja elämänpiiri läpäisevät koko Mukan tuotannon, hänen teoksiaan ei voi repäistä irti niistä. Tästä huolimatta Mukan tuotanto ei ole maakuntakirjallisuutta, vaan jokainen teos käsittelee universaaleja tai yleisinhimillisiä kysymyksiä, jotka eivät ole asuinpaikkaan sidottuja. Kirjailijan oma ympäristö tuo näihin tarinoihin oman värinsä ja loimunsa, mutta hän puhuttelee kaikkia ihmisiä ei vain pohjoisen asukkaita. SISKOTUULIKKI TOIJONEN ­ Mukan kieli ja tyyli on täysin ainutlaatuisella tavalla virittynyttä, Toni Lahtinen sanoo. ­ Kuva: Tampereen yliopisto/Hannele Salmi. "savottaromaani", joka ei aikanaan ylittänyt julkaisukynnystä. ­ Nähdessäni pahvilaatikot ja niiden runsaat sisällöt olin häkeltynyt. Tuula oli vuosia aikaisemmin sanonut minulle, ettei mitään ole julkaisematta. Vasta seuraavana päivänä lukiessani joitain mukaani ottamiani teoksia, aloin ymmärtämään kuinka hieno löytö on kyseessä. Yhtenä hienoimmista Lahtinen pitää kirjoituksia, joissa Mukka kuvaa omaa työtään. ­ Varhaisemmassa (vuodelta 1967) hän tähdentää, että proosataiteen merkittävin tekijä ei suinkaan ole aika, paikka tai roolijako vaan tekstin pinnan alla kulkeva pohjavire, joka syntyy kirjailijan omasta maailmasta ja tavasta mieltää elämänilmiöt. Tämä pohjavire tuo mukanaan myös Mukan omintakeisen tyylin. Toisessa kirjoituksessa hän kertoo pitävänsä teoksiaan torsoina, mutta sellaisina torsoina, ettei olisi osannut käsitellä aiheita pidemmälle. Monien tekstien rakenne on viimeistelemätöntä, mutta sehän on ansio. Ehkä Mukan kohdalla liiallinen työstäminen olisi ainoastaan kaventanut hänen pursuavaa ilmaisuvoimaansa. Taiteessa teknisesti virheetön suoritus ei ole aina paras. Kiinnostavia ovat myös kirjaan kootut lehtiartikkelit. ­ Lukiessa näitä tekstejä huomaa kirjailijan yhteiskunnallisen aseman muutoksen. Artikkeleissa pohditaan yhteiskunnallisia kysymyksiä vakavissaan. Nämä kirjoitukset luovat kontrastin nykykirjailijoihin, jotka nauravat naistenlehtien aukeamilla, kirjoittavat purevia kolumneja Sinkkuelämä-sarjasta samalla kun itse patsastelevat viihdeohjelmien vakiovieraina tai vitsilinkoina. Tämän päivän perspektiivistä esimerkiksi Mukan sosialistisen vallankumouksen odotus näyttäytyy Lahtisen mielestä oman aikansa unelmointina. ­ Toisaalta Mukan teksteissä ennakoidaan jo vuonna 1968 Neuvostoliiton romahtaminen ja muuttuminen gangsterivaltioksi. Myös hänen kirjoitukset Lapin muuttumisesta turistirysäksi ovat kaukaa viisaita, samoin hänen ajamansa kirjailijapalkka, joka myöhemmin toteutui tosin hieman eri muodossa. Nämä kirjoitukset myös avaavat mielenkiintoisia näkökulmia Mukan statukseen seksuaalimystikkona ja 1960-luvulla käytyihin keskusteluihin taiteen moraalista, amerikkalaisen viihteen invaasiosta, television arkipäiväistymisestä. Erno Paasilinna hieman väheksyi Mukan ansioita lehtikirjoittajana. Eikä etenkään Helsingin kulttuuripiireissä Mukkaa aina otettu kovin vakavasti. Hänen kriittiset äänensävynsä SKP:tä kohtaan tuskin lisäsivät Mukan arvostusta kaikissa kulttuuripiireissä. Usein Mukan taiteilijakuvan yhteydessä jää mainitsematta, kuinka aktiivinen ja äänekäs yhteiskunnallinen keskustelija hän oli. Timo K. Mukka: Näin hetki sitten ketun. Runoja, proosaa ja muita kirjoituksia 1960_1971. Toim. Toni Lahtinen. WSOY 2010. Pohjoisen balladisti Timo K. Mukka 1944 -1973 Kirjailija ja kuvataiteilija Pellon Orajärveltä Tuotanto: Maa on syntinen laulu (romaani, 1964). 19-vuotias kirjailija aiheutti moraalisen ja kirjallisen skandaalin. Tabu (sisältää pienoisromaanin Tabu sekä novellin Sankarihymni, 1965), Täältä jostakin (romaani1965), Laulu Sipirjan lapsista (romaani 1966) Punaista (runokokoelma, 1966) Koiran kuolema (novellikokoelma, 1967) Ja kesän heinä kuolee (romaani, 1968) Lumen pelko (novellikokoelma, 1970) Kyyhky ja unikko (romaani, 1970).
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2011 - 21 Raimo Vahteran valokuva Huomenta!, v. 2009. Raimo Vahtera on tuttu näky Vaasassa mitä moninaisemmissa yhteyksissä. Tässä hän opastaa Kaarina Lundstömiä (vas.) ja Terttu Katajämäkeä digikamerakerhon viimesyksyisessä valokuvasuunnistuksessa. ­ Poikasena saatoin sanoa paukauttaa, että meidän bändihän ei tuommoisille fasisteille soita. Myöhemmin olen oppinut ymmärtämään yhteistyön merkityksen, Raimo Vahtera sanoo. Palkittu valokuvaaja ja kuvantekijä, Vaasan Eläkeläiset ry:n aktiivi Raimo Vahtera: Kuva syntyy aivoissa ja valokuvaaminen yhdistää ­ eikä kielikään erota ­ Kuva syntyy aivoissa, ei kamerassa, sanoo vaasalainen eläkkeellä oleva valokuvaaja ja taiteiden monitoimimies Raimo Vahtera. Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta palkiti Vahteran liiton kulttuuripalkinnolla viime syksynä. Palkinnon perusteena ovat Vahteran ansiot taiteen monilla alueilla, ennen kaikkeavalokuvataiteessa ja sen edistämisessä. Valokuvausta Vaasan Eläkeläiset ry:n aktiiveihin kuuluva Vahtera edistää myös vetämällä yhdistyksen mainiota ja jo maineikastakin digikamerakerhoa. Vahteran ja kerhon jäsenten kuvia on ollut monesti Eläkeläinen-lehdessäkin sekä juttujen kuvituksena että jutun aiheina itsekin. ­ Kerhossa on nyt kolmisenkymmentä aktiivijäsentä.On hyviä kuvaajia ja on erinomaisia Photoshop-ohjelman taitajia ja kuvankäsittelijöitä, Vahtera sanoo. Kerho on opiskellut ja oppinut kuvausta ja kuvankäsittelyä, pitänyt näyttelyitä, järjestänyt kilpailuja ja näkynyt Vaasan katukuvassa muun muassa viimesyksyisen valokuvasuunnistuksen ansiosta. Vuoden 2009 syksyllä kerho piti näyttelyn Vaasan ystävyyskaupungissa Pärnussa. ­ Nyt on ryhdytty valmistelemaan isoa näyttelyä kirjastoon ensi kevään maaliskuussa. Aiheena on luonto, Vahtera kertoo kuvia syntyy myös piirustuskynillä, pensseleillä ja pastelliliiduilla. Vahteran vesiväri- ja pastellitöitä oli viime syksynä esillä myös Pärnussa. basistivitsit tulivat varmasti tutuiksi Siltä ajalta Vahteralla on iso kasa mikkejä ja vahvistimia, jotka nyt ovat tarpeen muun muassa Vaasan Eläkeläsiet ry:n tilaisuuksissa. dä paljon enemmän yhteistyötä. Mikäpä parempaa kuin vaikka ohjelmanvaihto tilaisuuksiin. Vahteraa askarruttaa maahanmuuttajien kohtelu ja heidän kotouttamisensa. Asiasta on puhuttu paljon Vaasan Eläkeläiset ry:ssä. ­ Meidän porukassa ei ole rasimia. Se syntyy tietämättömyydestä. Vahtera pitää maahanmuuttajien kotouttamisessa erittäin tärkeänä kielen oppimista. ­ 1990-luvulla opetin naapuriin muuttaneen kurdiperheen lapsille suomea juttelemalla heille. Hyvin oppivat ja ystävyys perheen kanssa vahvistui Kielet ja kansainvälinen yhteistyö ovat Vahteralle muutenkin tärkeitä. Vuodesta 1974 lähtien hän oli ensin Suomi-Neuvostoliittoseuran, sitten Suomi­Venäjä-seuran aktiivi. Nykyään hän johtaa Vaasa­Pärnu-seuraa. ­ Silloin opettelin auttavasti venäjää. Kun nyt on miltei päivittäin yhteydessä Pärnuun ja sen vastaavaan ystävyysseuraan, niin pikkuhijtaa karttuu viron kielen taitokin: se on tosi mukava kieli. PEKKA ISAKSSON Kamerassa ei ole mielikuvia Vahteralla on takanaan pitkä ura valokuvaajana, tarkalleen ottaen 44 vuotta ja 7 kuukautta ABB:n, entisen Strömbergin, kuvaajana. Eläkepäivinäänkin, ensin osa-aikaeläkeläisenä ja sitten täyspäiväisenä, hän on tehnyt sivutoimisesti alan töitä. Digikamerakerhoa hän vetää harrastuksekseen, rakkaudesta kuvaan ja kuvaamisen. Pitkän linjan valokuvaajalla saattaisi joskus tulla nostalginen kaipuu vanhan valokuvaustekniikan maailmaan ja pimiöiden hämyiseen, kehitteiden ja kiinnitteiden katkujen kyllästämään tunnelmaan. Vahtera sanoo, että olihan se oma ja monella tavalla kiehtova maailmansa. mutta kuvaa ei luo tekniikka. ­ Olen aina sanonut, että kuva syntyy aivoissa: kamerassa ei ole yhtään mielikuvaa. Kuvaaja ne luo. Kuvia Vahtera on luonut niin kauan kuin muisti kantaa. Hänen ainoa välineensä ei ole kamera, vaan Musiikkia, lunta ja jäätä Pohjanmaan liiton palkitsemisperusteissa mainitaan myös musiikki ja lumen- ja jäänveisto. Vahtera itse hieman hymähtää musiikillisille ansioilleen ja sanoo että lumi- ja jäänveistokin on jo menneen talven lumia. Sitten hän kuitenkin innostuu kertomaan etenkin talvisista taiteista. ­ No jaa, tulihan joukkuekilpailuissa kierrettyä miltei koko maailma Japanista Yhdysvaltoihin, Venäjäkin siinä välissä. Tuloksista kannattanee mainita yksi maailmanmestaruus ja yksi pronssisija niin ikään MM-kisoissa. Vahtera organisoi seitsemän kertaa kansainväliset jäänveistokilpailut Vaasaan v. 1999­2008. ­ Sitten talvet lämpenivät ja kilpailut ikään kuin sulivat pois. Musiikkia Vahtera on harrastanut poikasesta asti. Hän soitti pitkälti yli 20 vuotta tanssibändissä. Insturumentti oli basso, joten kaikki Voima on yhteistyössä Valokuvat ja musiikki johdattavat työläiskodin ja kommunistiisän pojan miettimään maailman muuttumista ja omaa muuttumistaan. ­ Muistan semmoisenkin tapauksen, että meidän bändiltä tuli jokin pahoina porvareina pitämäni järjestö kysymään, josko soittaisimme heidän tilaisuudessaan. Minä taisin siihen tokaista, että mehän emme soita fasistien pippaloissa. Nyt Vahtera sanoo ajattelevansa toisin: voima on yhteistyössä. Niin on kaikissa yhteyksissä, mutta erityisesti eläkeläistoiminnassa. ­ Minulla ja digikerholla on hyviä kokemuksia siitä, kuinka valokuvaaminen yhdistää. Kansallisten Senioreiden valokuvauskerhoa vetää vanha työsuhdekaverini Unto Heinonen. Minä olen käynyt opettamssa heidän kerhossaan ja Unto meillä ja oikein mainiosti on mennyt. ­ Eläkeläisjärjestöt voisivat teh-
• 22 - Nro 1 helmikuu 2011 ELÄKELÄINEN Liikunta, runot ja kevään värit Kaamos kaatui rytisten ja vaipui koomaan, kun Eläkeläiset ry:n jäsenet kokoontuivat tammikuun lopulla sen kaatajaisiin Kuntorantaan. Tapahtuman suosio yllätti taas kerran järjestäjätkin. Alunperin suunniteltiin yhdet kaatajaiset, mutta ilmoittautuneiden määrän vuoksi tapahtuma tuplattiin. Kaamosta kaatettiin Kuntorannassa liikkumalla ja kuntoilemalla sekä sisällä että ulkona, sekä vedessä että lumessa. Bocciaakin pelattiin. Tärkeä sija Kaamoksen kaatajaisissa oli lauluilla, runoilla, elämäntarinoilla, käsitöillä ja kuvataiteella. ­ Liikunta, runot ja kevään värit kaatoivat kaamoksen, Kuntorannassa sanottiin. Huovutettuja kevään värejä sivat kaamoksen kaatajat. Kaatajaisista muodostui myös välietappi edettäessä kohti kesän yhteistä valtakunnallista tapahtumaa, Savonlinnan kulttuuri- ja retkeilypäiviä. Monet kaatajaisissa olleet kertoivat tulevansa myös Savonlinnaan. Oman tarinan työpajassa harjoiteltiin myös runon kirjoittamista ilman kevätsanaa. Runoissa piti olla sanat puro, rentukka, leskenlehti ja rakkaus. Ohessa pari näytettä maisteltavaksi kevään puhkeamista odoteltaessa Kuvat: Pertti Puustinen Veikko Väntänen Kaadetaan uudestaan Niinkin arveltiin, että koomaan vaipunut kaamos ei toivu ennen kuin ensi marraskuussa, vaikka talvi vielä yrittää vähän räpistellä. ­ Jos kaamos toipuu, niin tullaan ja kaadetaan se vuoden päästä uudellaan, uhka- Kylpylässä jumpattiin ja tanssittiin. Eräs vuosisadan rakkaustarina Märta Tikkanen: Emma ja Uno. Rakkautta totta kai. Suom. Liisa Ryömä. Tammi 2010. Kannen kuvassa lempeästi hymyilevän nuoren naisen katse näyttää ihailevana kohdistuvan mieheen, joka viereisessä kuvassa puolestaan katsoo alas, omaan työhönsä tai johonkin muuhun nuorta naista tärkeämpään. Suupielessä riippuu savuke, kasvoilla on omasta merkityksestä tietoinen itsevarma ilme. Takakannen kuvassa nuori rakkaus näyttää kehittyneen porvarilliseksi perheidylliksi: puistomaisessa miljöössä äiti, kypsä kaunotar, ja kuusi sievästi puettua lasta. Aviomies, lasten isä, puuttuu kuvasta. Niin puuttui Uno Stadius myös perheensä elämästä. Vaimo Emma yritti sitkeästi pitää kiinni perheyhteydestä, mutta lopulta epätasapainoinen liitto päättyi eroon. Märta Tikkanen on Emman ja Unon esikoistyttären tytär. Uno kuoli, kun Märta oli yksivuotias, mutta Emma eli yli 70-vuotiaaksi ja oli Märtan sydänystävä ja liittolainen aikuistumisen kynnykselle asti. Märta Tikkasen tosipohjainen romaani Emma ja Uno. Rakkautta totta kai kertoo lämpimästi mutta kaunistelematta isovanhempien "vuosisadan rakkaustarinan". Jo Emman yksinhuoltajuus oli 1900luvun alkupuolella tavatonta, ja mikä skandaali porvarispiireissä olikaan avioero. Uno oli lintsannut perhevelvollisuuksista melkein koko avioliiton ajan, lähinnä kyläillyt sen verran, että saattoi vaimon kerran toisensa jälkeen raskaaksi. Mutta Emman oli otettava erosta lain edessä "perheen hylkääjänä" syy niskoilleen, sillä julkisuudessa toimivan Unon maineen oli oltava tahraton. On tässä avioliittohistoriassa kaikkine kohtuuttomuuksineen ollut feministisesti suuntautuneella tyttärentyttärellä nielemistä, mutta Märta Tikkanen ei sorru helppoon moralisointiin eikä esittämään mustavalkoisia tulkintoja isovanhemmistaan. Niin vähällä hän ei itseään päästä. leen lähettämän kirjeen, joka vuosikymmenten jälkeenkin järkyttää kirjailijaa? Emman sulho kuittaa kirjeessä toteamalla, että tämä on "läpikotaisin terve" ja kaiken kaikkiaan "järkevä ja vaatimaton olento jolla on hillityt mielipiteet, lyhyesti sanoen kestävää ainesta". Paljon perinpohjaisemmin hän selvittää avioliiton myötä saamansa varallisuuden määrää ja laatua ja "ukon" kuoleman jälkeistä näköalaa Överbyn kartanon omistajana. Jo avioliiton alkutaipaleella Uno pani sileäksi Emman äidinperintönä saaman maatilan. Ennen kuin yhteisen taipaleen loppuun päästiin, oli jo käyty lähes kurjuuden kuilussa sekä Ruotsin että Suomen puolella. Uno oli korviaan myöten veloissa koko elämänsä. Appi piti testamentissaan huolen, ettei hän päässyt käsiksi Emman perintöön, mikä oli Unolle kauhea nöyryytys. Emman suurperhe pärjäsi avioeron jälkeen, tosin suurin vaikeuksin, Emman sitkeyden ja ahkeruuden ansiosta. Emma tosiaan osoittautui siksi vaatimattomaksi, järkeväksi ja läpikotaisin terveeksi olennoksi, joksi Uno hänet äidilleen kuvasi. rakastava humanisti, sekä Suomessa että Ruotsissa ja muissakin pohjoismaissa tunnettu, aito "palava pensas". Äkkijyrkän luonteensa takia hän joutui jatkuvasti rettelöihin ympäristönsä kanssa, missä sitten toimikin. Työsuhteet jäivät lyhyiksi, iso perhe resajutti isän mukana paikkakunnalta toiselle, koteja rakennettiin ja purettiin ja huutokaupattiin velkojen katteeksi. Emma oli vasta 25-vuotias, kun avioparin yhteiselämä käytännössä lopullisesti päättyi. Kun Emma lapsineen isänsä kuoleman jälkeen muutti Överbystä Helsinkiin, avioliitto oli jo kaikin tavoin ohi. Uno oli myrskyjen mies, kiistat ja taistelut olivat hänelle henki ja elämä. Pohjattoman itsekeskeisenä ihmisenä hän kyllä sääli itseään, kun koki joutuneensa väärämielisyyden uhriksi, mutta harvoin jos koskaan hän omisti ajatustakaan Emman tukalalle tilanteelle. Hänen toimensa olivat tärkeämpiä kuin raskaana olevan Emman mahdolliset ongelmat, joiden huomiotta jättämisestä äiti häntä uskalsi moittia. "Arvostan enemmän miehen järkeä kuin naisen ruikutusta", Uno kuittasi. Emmankaan kärsivällisyys ei venynyt loppumattomiin. Emmasta tuli yksinhuoltaja, joka pitkään eli yhteistaloudessa anoppinsa kanssa, piti lastentarhaa ja alivuokralaisia ja tinki välttämättömistäkin tarpeistaan saadakseen lapsensa koulutetuksi. Märta Tikkasen suhde Emmaan on aivan erityisen hellä ja ymmärtäväinen, mystinen yhteys isoäitiin tuntuu kantavan kuolemankin yli. Ei hän silti tuomitse Unoakaan, jonka vanhuus oli yksinäinen ja katkera. Emman elämän liikuttaja oli rakkaus, ei itserakkaus, siksi hänen vanhuutensa oli harmoninen, vaikka hän vielä vanhoilla päivillään menetti rakkaan kotinsa, joka jäi Porkkalan vuokra-alueelle. Viimeiseen asti Märta Tikkanen etsii todisteita siitä, että Uno aidosti ja loppuun asti kuitenkin rakasti Emmaansa. Kirjailijan samaistuminen Emmaan on vahva; onhan hänellä omakohtaista kokemusta ristiriitojen repimästä "vuosisadan rakkaustarinasta" hurmaavan, lahjakkaan ja hankalan miehen kanssa. Kirjalle samaistuminen on vain hyväksi. Myös lukija saa elää täysin tuntein Emman ja Unon tarinan. Morsian "kestävää ainesta" Emma oli Kirkkonummen suurimman kartanon Överbyn omistajan Carl Sjödahlin nuorin tytär. Uno Stadius sai jo nuorena mainetta kansanvalistajana ja aatteen miehenä, hän oli hurmaava, sanavalmis, täynnä ideoita. Hänen itsetuntonsa hipoi taivaita. Kerta kaikkiaan Uno oli liian hyvä ollakseen totta, kuten tämän lajin miehistä sanotaan. Nykyään heidät diagnosoidaan narsisteiksi, mutta sitä sanaa Tikkanen ei Unosta vahingossakaan käytä. 18-vuotias Emma rakastui maatakaatavasti, ja äkkiä oltiin naimisissa. Häissä isä nyyhki murheen murtamana, mutta Emma oli häiriöttömän onnellinen. Olisiko ollut, jos olisi nähnyt Unon äidil- Emman sitkeä rakkaus Kahden maailman asujaimet Uno oli kansanvalistaja, kansanopistolaitoksen kehittäjä, opettaja, toimittaja, isänmaan mies ja moderneja aatteita ajava, taidetta Emma kasvatti kuuden lapsen pesueen omistautuvalla rakkaudella. Tunnollisesti hän raportoi perhe-elämästä Unolle ja muisti aina kirjeissään toivoa perheelle yhteistä kotia ja yhteiselämää. Mutta TUULA-LIINA VARIS
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2011 - 23 kaatoivat kaamoksen Kuntorannassa "Sirpa Puhakka on sitoutunut ajamaan eduskunnassa parempia eläkkeitä, palveluja ja vanhushoivaa." Outi Ojala Helsingin kaupunginvaltuutettu Seppo Järvinen Metallimies, eläkkeellä Oman tarinan työpajaan osallistuivat ensimmäisissä kaatajaisissa eturivissä vas. Eeva Kananen, Aila Mononen, Sanelma Tauriainen, Hilkka Venäläinen ja Maila Huovari, takarivissä vas. Aimo Piironen, Kalle Moilanen, Pentti Aho, Rauno Lyijynen, Jorma Pietilänaho, Arja Serenius ja Terttu Väntänen. Sirpa Puhakka Yhteiskuntatieteiden maisteri Puoluesihteeri Helsingin kaup. valtuutettu Voi Sinua puro soliseva, joka polulleni osut. Veden pintaan, hiljaa kukkaan puhjenneet rentukat, kuvajaisen luo. Leskenlehti nostaa päätään, salaa pilkistäen. Kuka olet Sinä vaeltaja? Sulle ensi viestin rakkaudesta tuon. Sanelma Tauriainen Silloin usein kukkii lempi, vaikka poika vähän empi, armaalleen kun rentukkaa puron varrelta hän poimi. sirpapuhakka.net sirpa.puhakka@pp2.inet.fi Arja Serenius Vitsit ja pilapiirrokset ovat arkipäivän pieniä vallankumouksia Henrik Muste ja Petri Kaste: Suomen parhaat vitsit 201. Gummerus 2010. Jari Elsilä: Kimppakyytiä ­ Poliittisia pilapiirroksia Kalevassa. Kaleva Oy. Onko yhä useampi poliitikko pelkkä televisiolähetys? Helsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkuselta kysyttiin hänen jäätyään eläkkeelle, mitä mieltä hän on poliittisista vitseistä. ­ No ne yleensä kaikesta huolimatta valitaan aina uudelleen, kuului vastaus. Alexander Stubbilta kysyttiin, mitä hän oppi opiskellessaan politiikkaa Amerikassa. ­ Opin sen, että Amerikka tekee kaikkensa tehdäkseen maailmasta turvallisemman paikan. Ensin Vietnam, sitten Kuwait, sitten Irak ja nyt Afganistan. He ovat tehneet todella paljon työtä maailman turvallisuuden eteen. Suomen parhaat vitsit 2011-kirjassa ajan kylmä, laskelmoiva henki huokuu myös vitseissä. Huumorin tilalla on ivallisuus, ironia. Jari Elsilän Kalevassa 27.10.09 -14.10.10 julkaistujen poliittisten pilapiirrosten kokoelma kantaa nimeä "Kimppakyytiä." Elsilä jatkaa Kari Suomalaisen perintöä käyttämällä Hän on opiskellut mm. kolme kertaa rippikoulua saamatta päästötodistusta, päivän kauppakoulua, puoli vuotta ammattikoulua ja kaksi viikkoa hitsauskurssia. Hän on myös työskennellyt peräsahurina, kunnan nuorempana kivenkantajana, vanginvartijana Sörkan keskusvankilassa, pilapiirtäjänä Kansan Tahdossa kunnes siirtyi piirtämään Kalevaan. Poliittiset pilapiirrokset ja pakinat ovat yhä uhanalaisempi laji päivälehdistössä. Vaikka myönteisen ajattelun papit ja papittaret hymyilevät lakkaamatta kuorrutetuilla ja valkaistuilla hammasrivistöillään, heidän puheistaan ja asenteistaan on leikki ja varsinkin huumori kaukana. Vanha sanonta, että naurettava on vaikka sydän märkänis, lähtee aivan eri lähtökohdista kuin kaupallisuuteen pohjautuva myönteinen ajattelu. Mauri Pekkarinen kysyi Paavo Väyryseltä: ­ Aiotko viedä vaimosi viikonloppuna antiikkimessuille Fiskarsiin? Paavo hiukan ryki ja sitten totesi: ­ Hyvä idea, mutta en usko, että siitä paljonkaan saa. JUHA DRUFVA EteläVantaan Eläkeläisten valinnat Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry:n syyskokous valitsi yhdistyksen puheenjohtajaksi tälle vuodelle Raili Sarven ja varapuheenjohtajaksi Pentti Vuorion. Sihteerinä toimii Eli Tylli ja taloudenhoitajana Pentti Vuorio. Muiksi johtokunnan jäseniksi syyskokous valitsi Kaarina Jokelaisen, Anja Kärkkäisen, Ulla Paleniuksen, Eila Puhakan, Ritva Ronkaisen, Sauli Sarven ja Pekka Variksen. Johtokunnan varajäsenet ovat Esko Hämäläinen, Martti Parttimaa ja Manu Pellinen. poliitikoista selkeitä karikatyyrejä. Kari Suomalaisen mielestä pilapiirroksen piti avautua katsojalle ensisilmäyksellä ilman selityksiä: Huumorissa ja koomisessa yhdistyy kaksi yhteen kuulumatonta elementtiä, joissa kuitenkin on jonkinlaista järkeä. Eläkeläiset olivat olleet retostamassa kaupungin yössä ja tulivat umpijuovuksissa talonsa pihaan. He herättivät melkein koko talon, kunnes rouva Lehtinen tuli pihalle ja sanoi: ­ Meidän ukko tulee nyt ainakin kotiin! Juopuneista yhdestä lähti vielä ääntä ja hän sanoi: ­ Niin, jos kerrotte meille kuka meistä kolmesta on puolisonne, niin kyllä me kaksi muuta lähdemme etsimään omia kotejamme. Filosofi Rousseaun mukaan vähäpätöisiltä näyttävillä syillä on usein yllättävä voima kun ne toimivat lakkaamatta. Vitsiä ja poliittista pilapiirrosta voisi kutsua pieneksi arkipäivän vallankumouk- seksi, jonka avulla elämän ja yhteiskunnan epäkohtiin voi pureutua. Naurulla ihminen ilmaisee vapauttaan, itkulla sidonnaisuuttaan. Kuinka vaaralliseksi ja lohduttomaksi maailma muuttuisi, jos ihmiset lakkaisivat nauramasta, ja vitsien kehittelijät ja pilapiirrosten piirtäjät katoaisivat. Vuonna 1960 Limingassa syntyneen Jari Elsilän karheissa pilapiirroksissa on syvyyttä. Se voi kummuta miehen elämänkokemuksesta. Pekka Varis Ehdokas maksaa ilmoituksen. Lemmikit ei kuki vielä miettii poika kylätiellä. Leskenlehteä en tohdi rakkauteni merkiks viedä.
• 24 - Nro 1 helmikuu 2011 ELÄKELÄINEN Kevätkokouksia Oikeaan osoitteeseen Varmistaaksesi, että kevät- ja syyskokousilmoitukset ovat lehdessä, on ne ehdottomasti lähetettävä Erja Isakssonille osoitteeseen erja.isaksson@elakelaiset.fi puhelin 020 743 3614 Laajasalon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 22.2.2011 kello 14.15 Palvelutalo Rudolfin ruokasalissa, Rudolfintie 17-19, Laajasalo. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Arpajaiset. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Rajakylän-Länsimäen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 22.2.2011 kello 12.00 Länsimäen Järjestötilassa, Kilpakuja 1, käynti sisäpihan puolelta. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Myllypuron Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 24.2.2011 kello 13.00 Ylä-Sampolassa, I-rapun kerhohuoneessa (kulman takana), Yläkiventie 2, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Orimattilan Eläkeläisten Yhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous 24.2.2011 kello 13.00 Järjestötuvassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Joensuun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 1.3.2011 kello 12.00 Rakentajien kerhohuoneessa, Torikatu 5. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Jakomäen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 1.3.2011 kello 11.30 Jakomäentie 6 B. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Muhoksen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 1.3.2011 kello 12.00 Työväentalon kerhohuoneessa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Limingan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 1.3.2011 kello 12.00 Nuorisotalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Johtokunta ____________________________________________ Kalajoen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 2.3.2011 kello 12.00 Tähtelässä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Klaukkalan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 2.3.2011 kello 11.00 Klaukkalan Työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Rytikarin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 2.3.2011 kello 12.00 Rytikarin Työväentalossa, Rytikatu 27. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Vehmersalmen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 2.3.2011 kello 10.00 Osuuspankin kerhohuoneessa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Pyhtään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 8.3.2011 kello 10.00 Siltakylän seurakuntatalon kahvio sa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 9.30. Tervetuloa. Johtokunta Halikon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 9.3.2011 kello 12.00 Hehkun Majassa, Sotilasmestarintie 2-6, Märynummi. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Järvenpään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 9.3.2011 kello 10.00 Myllytie 3:n nuorisotilassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Kemijärven Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 9.3.2011 kello 12.00 Kemijärven Työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Rovaseudun Eläkeläiset 2000 ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 9.3.2011 kello 10.00 eläkeläistiloissa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Turun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 9.3.2011 kello 12.00 Jyrkkälän Monitoimitalossa, Suikkilantie 9, Turku. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Ylöjärven Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 9.3.2011 kello 11.00 Ylöjärven Työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Kiimingin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 10.3.2011 kello 13.00 Jäälissä, Kotirinteen kerhohuoneessa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Piikkiön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 10.3.2011 kello 11.00 Pontelassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Palokan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 10.3.2011 kello 12.00 Tarmolassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjiolu. Kaikki jäsenet mukaan. Johtokunta ______________________________________________ Hämeenlinnan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 14.3.2011 kello 12.00 Palokunnassa, Palokunnankatu 18. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Sodankylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 14.3.2011 kello 10.00 Kitisenrannan koulussa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Turun Työväen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 14.3.2011 kello 11.00 T-talossa, Vanha Hämeentie 29. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat ja taloudenhoitajan valinta. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Aavasaksan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 15.3.2011 kello 10.00 Aavasaksan Kansantalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt ja muut esille tulevat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Varkauden Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 15.3.2011 kello 10.00 Tori-torpassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Himangan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 16.3.2011 kello 12.00 entisessä pankintalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Lahden Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 16.3.2011 kello 9.30 Kasisalissa, Sammonkatu 8, Lahti. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Vaajakosken Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 16.3.2011 kello 12.00 Vaajakosken nuorisotilassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Viherlaakson-Karakallion Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 16.3.2011 kello 14.00 Viherlaakson palvelutalossa, Kievarinpolku 1, 3 krs. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Haukiputaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 17.3.2011 kello 11.00 Heiton talossa, Törmäntie 5. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 17.3.2011 kello 13.00 Hermannin kerhossa, Hämeentie 67, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 17.3.2011 kello 11.00 Matinkylän kerhossa, korttelitila, Matinkatu 22. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Vaarala-Hakunilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 17.3.2011 kello 10.00 Hakunilan nuorisotilassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Kemin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 21.3.2011 kello 13.00 Leipätehtaassa, Sankarikatu 7. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 12.00. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Tornionseudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 21.3.2011 kello 11.00 Åströmin kartanossa, Keskikatu 26, Tornio. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Keravan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 21.3.2011 kello 11.30 Areenassa, Asemanaukio 5, 2 krs. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Raision Seudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 21.3.2011 kello 12.00 Tornilassa, Tornikatu 9. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
• ELÄKELÄINEN Tapulin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 21.3.2011 kello 10.00 Tapulin nuorisotalossa, Ajurinaukio 5, 2krs. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 22.3.2011 kello 13.00 Myyrmäen Arkin kolmannessa kerroksessa, Liesitori 1. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Savonlinnan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 23.3.2011 kello 11.00 Ilolassa, Ilokallionkatu 13. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Hyvinkään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 23.3.2011 kello 11.00 Hyvinkään Järjestötalossa, Munckinkatu 49. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Kontulan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 23.3.2011 kello 11.00 Vanhassa Postissa, Keinulaidankuja 4. Esillä säänjen määräämät asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Iisalmen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 23.3.2011 kello 11.00 Nuorisotalossa, Kirkkopuistonkatu 25, Iisalmi. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Malmin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 23.3.2011 kello 12.00 Malmin Työväentalossa, Takaniitynkuja 9. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Rauman Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 23.3.2011 kello 11.00 SVS talo, Isokatu 17. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Porvoon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 24.3.2011 kello 14.00 Lundintalossa, Aleksanterinkatu 11. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Jäsenet, nyt joukolla päättämään vuoden 2011 asioista. Kahvitarjoilu ennen kokousta. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Raahen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 24.3.2011 kello 13.00 Raahen Työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa jäsenet. Johtokunta ______________________________________________ Rovaniemen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 24.3.2011 kello 11.00 Eläkeläistiloissa, Valtakatu 31. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Eura-Säkylä-Köyliön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 28.3.2011 kello 15.30 Kauttuan Kylätalossa, Kirjakuja 4. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Oulun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 28.3.2011 kello 10.00 Aleksinkulmassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Vampulan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 28.3.2011 kello 12.00 Vampulan Osuuspankin kerhohuoneessa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt ja muut esille tulevat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Vartiokylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 28.3.2011 kello 12.00 Vartiokylän Työväentalossa, Rusthollarinkuja 3, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Jyväskylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 29.3.2011 kello 10.00 Sepänkeskuksessa, Kyllikinkatu 1, Jyväskylä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Lohjan Seudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 29.3.2011 kello 12.00 Lohjan Työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Kaarelan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 30.3.2011 kello 13.00 kerhohuoneessa, Kaarelantie 86. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Korson Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 30.3.2011 kello 15.00 Metsonkodissa, Korsossa. Esillä kevätkokoukselle määrättyjen asioiden lisäksi sääntömuutos, jolla rajataan johtokunnan toimihenkilöiden peräkkäistä toimikautta. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Turun Kuntoeläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 30.3.2011 kello 12.00 Tarmon talossa, Virusmäentie 10. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pohjois-Karjalan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 14.3.2011 kello 11.00 Rakentajien kerhohuoneessa, Torikatu 5. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläisten Satakunnan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 14.3.2011 kello 10.00 Viikkarin Valkamassa, Juhana Herttuankatu 17, Pori. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 9.00. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Varsinais-Suomen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 16.3.2011 kello 11.00 Vaparissa, Kyynäräkatu 3, Kaarina. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.30. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 21.3.2011 kello 10.00 Kivistön työväentalossa, Vaajakoskentie 29, Jyväskylä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Jokilaaksojen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 25.3.2011 kello 12.00 Kempeleen Työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 11.00. Kahvi ja ruokatarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 26.3.2011 kello 12.00 Paarman-salissa, Kaarrostie 10-12, Sodankylä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 11.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Savon Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 26.3.2011 kello 12.00 Kylpylähotelli Kuntorannassa, Kuntorannantie 14, Varkaus. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Aluetoimikunta kokoontuu kello 10.00 Kuntorannassa. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pohjanmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 28.3.2011 kello 12.00 Kauhavan Työväentalossa, Kauppatie 123, Kauhava. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus ja ruokailu kello 11.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Uudenmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 28.3.2011 kello 10.00 Puistokulmassa, Talkootie 4, Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 9.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 31.3.2011 kello 12.00 Tapiolassa, Karhunkatu 71, Tampere. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu kello 11.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta osoitteessa Uusi sivustomme m ­ parhaat co Laplandhotels.kohde-esittelyt et & tarjouks Online-kaupasta mme voit myös os taa lomasi! Hiihtolomalle Lappiin! Keväällä Lappi on parhaimmillaan: kevätaurinko, upeat hanget, mahtavat rinteet, maistuva ruoka ja hyvä seura ­ laatuaikaa vaikka isovanhempien seurassa. Paketoimme yhteistyömme Eläkeläiset Ry:n kanssa hiihtolomatarjouksiimme: eläkeläiskortilla ­10 %! Laatuloma Ylläksellä alk. Lapland Hotel Äkäshotelli Sis. majoitus hyvin varustellussa lomahuoneistossa puolihoidolla. Voim. 19.2.­12.3. Lapland Hotel Ylläskaltio Sis. majoitus saunallisessa huoneessa puolihoidolla. Voim. 19.2.­12.3. 2 aik. + 2 lasta 522,432,595,420,- Hiihtoloma Ylläksellä alk. 2 aik. + 2 lasta Hiihtoloma Levillä Lapland Hotel Sirkantähti Sis. majoitus saunallisessa superior-huoneessa, liinavaatteet ja loppusiivous. Voim. 19.2.­12.3. Lapland Hotel Pallas Sis. majoitus puolihoidolla. Voim. 18.2.­12.3. alk. Hiihtoloma Pallaksella alk. Kevättarjous! Eläkeläispariskunnat ja lapsenlapset saavat Lapland Hotelsin hiihtolomapaketista 10 %:n alennuksen majoittuessaan Ylläksellä, Levillä, Saariselällä ja Rovaniemellä 5.2.­13.3. tai Pallaksella ajalla 18.2.­12.3. Nämä edut varaustunnuksella: eläkeläinen. Etu ei koske jo tehtyjä varauksia. Huoneita rajoitetusti. Lapland Hotelsin edut eläkeläiskortilla (liput Ylläs-Ski Oy) välinevuokrista sekä hiihtokouluista Hotel Pallasta eikä Lapland Hotels -kohteita pääsiäisenä). Yhdistyksen jäsenedut ovat voimassa vain majoituksen yhteydessä ketjun hotelleissa. Palvelemme sinua numerossa 016 3232. Osta lomasi online: Laplandhotels.com YLLÄS SAARISELKÄ LEVI OLOS ROVANIEMI PALLAS KILPISJÄRVI HETTA LUOSTO
• 26 - Nro 1 helmikuu 2011 ELÄKELÄINEN BALTIC PRINCESSILLÄ! Studio55-lähdöt joka tiistai! Ohjelma on räätälöity erityisesti aikuiseen makuun. Teemaristeilyllä viihdytään hyvän musiikin ja tunnettujen suomalaisten artistien parissa. Eki Liikanen ja Eija Kantola (15.2., 5.4., 10.5.) Marion Rung & Vieno Kekkonen (22.2., 8.3., 26.4.) Kaija Pohjola ja Jaska Mäkynen (1.3.) Risto Nevala, Marko Lämsä ja Jukka Hallikainen (29.3., 12.4., 24.5.) Markku Aro (3.5.) Eino Grön (17.5.) Myös paljon muita tähtitanssittajia! Katso tarkat ohjelmatiedot: www.tallink.fi/viihde *Hinta sis. 22 h -viihderisteilyn B2-hytissä ja buffet-lounaan ruokajuomineen ma­ti-lähdöillä 31.5.2011 asti, kun ryhmässä matkustaa vähintään 10 henkilöä. Mukavaa yhdessäoloa 38 Sis. buffet-lounaan & ruokajuomat Esim. * Aikataulu Helsinki--Tallinna HELSINKI 18.30 16.30 TALLINNA 22.00 13.00 TIEDUSTELUT JA VARAUKSET MATKATOIMISTOSTASI TAI TALLINK SILJAN KOKOUS- JA RYHMÄMYYNNISTÄ, PUH. 010 804 123 (MA­PE 8­17). 010-puhelut: Kiinteän verkon liittymästä 8,32 snt/puh + 5,98 snt/min, matkaviestinverkon liittymästä 8,32 snt/puh + 17,12snt/min. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Paikkoja rajoitetusti Ohjeita Savonlinnan kulttuurikatselmukseen ja Seinäjoen kulttuurikilpailuun Savonlinnan Kulttuuri- ja retkeilypäivien kulttuurikatselmus 8.6.2011 Kulttuurikatselmuksessa on sekä yksilö- että ryhmäesityksiä. Esitykset arvioidaan ja niistä annetaan palaute. Katselmukseen tulee ilmoittautua lomakkeella viimeistään 1.3. mennessä. Yksilöesityksiin kuuluu yksinlaulua, lausuntaa ja muita esityksiä. Esitysten kesto on enintään seitsemän minuuttia. Arvioitavina ovat lisäksi sävellykset, runot (kolmesta viiteen runoa) ja muut tekstit (enintään viisi liuskaa) sekä taidenäyttelyn teokset. Ryhmäkatselmuksen lajeja ovat musiikki (lauluryhmät, kuorot ja orkesterit), kansantanssi, senioritanssi, voimistelu-, näytelmä-, lausunta- sekä muut esitykset. Esitysten kesto on enintään seitsemän minuuttia. Musiikkiryhmien esitysten määrä on enintään kolme kappaletta ja tanssiryhmien enintään kaksi. Savonlinnan Kulttuuri- ja retkeilypäivien kulttuurikatselmus sopii hyvin harjoituksena Suomen Työväen Urheiluliiton TUL ry:n, Eläkeläiset ry:n sekä Eläkkeensaajien Keskusliiton EKL ry:n yhteiseen kulttuurikilpailuun. Kulttuurikilpailu pidetään Seinäjoella 1.2.11.2011. Nivelrikkokivun tehokas hoito kannattaa Nivelrikon hoidossa tulisi panostaa tehokkaaseen kivun hoitoon, sillä hoitamaton tai huonosti hoidettu nivelkipu vaikuttaa potilaan koko elämään. Laajan kyselytutkimuksen mukaan kipu estää potilaita liikkumasta, häiritsee unta ja vaikeuttaa jokapäiväisistä toimista selviytymistä. Kyselyyn vastasi yhteensä lähes 1700 nivelrikon oireista kärsivää suomalaista. Erityisen merkittävästi kivut rajoittavat liikunnan harrastamista. Yli 70 prosenttia sanoo kipujen rajoittavan aktiivista elämää. ­ Hoitamaton tai huonosti hoidettu nivelkipu ajaa ihmiset passiiviseen elämäntapaan, joka on omiaan lisäämään ylipainoa ja hankaloittaa nivelrikon hoidon kannalta ensiarvoisen tärkeän liikunnan harrastamista. Ainostaan tehokkaalla kivun hoidolla pystymme katkaisemaan tämän passivoitumisen kierteen", korostaa ylilääkäri, dosentti Olavi Airaksinen Kuopion Yliopistollisesta sairaalasta. Kyselytutkimukseen vastanneista nivelrikkopotilaista reilu kolmannes (36 %) arvioi kipunsa olevan erittäin kovaa tai kovaa. Vastaavasti reilu kolmannes (34 %) arvioi kipunsa olevan melko kovaa. Vain alle puolet (49 %) vastaajista ilmoitti olevansa tyytyväisiä nivelrikkoon liittyvän kipunsa hoitoon. Suurin syy siihen, ettei kipulääkkeitä käytetä ovat niihin liittyvät vatsavaivat, jotka korostuvat erityisesti siinä ryhmässä, jossa kivut ovat erityisen kovat. Lääkkeiltä toivotaan ennen kaikkea tehoa. Hoitamattoman tai huonosti hoidetun nivelkivun merkitys ihmisten elämään on valtava. Se vaikuttaa kaikilla elämän alueilla aina nukkumisesta arkiaskareista selviytymiseen: Väestön ikääntyessä nivelrikkokivun tehokkaan hoidon merkitys tulee korostumaan entisestään, sillä nivelrikon esiintyvyys kasvaa voimakkaasti iän myötä (1). Jo tänä päivänä nivelrikkoa sairastaa arviolta miljoona suomalaista ja sen kustannukset yhteiskunnalle on arvioitu olevan jopa miljardi euroa. "Meillä ei ole varaa jättää kipua hoitamatta, sillä sen kerrannaisvaikutukset yhteiskuntaan ovat mittavat. Usein kivut estävät (kustannus)tehokkaimman hoitomuodon, liikunnan, toteaa toiminnanjohtaja Jyrki Laakso Suomen Nivelyhdistys ry:stä. Kolmen järjestön yhteinen kulttuurikilpailu Seinäjoella 1.-2.11.2011 Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry, Eläkeläiset ry:n ja Eläkkeensaajien Keskusliiton EKL:n ensimmäinen yhteinen Kulttuurikilpailu pidetään Seinäjoella 1.-2.11.2011. Tapahtumapaikkana on Seinäjoen urheilutalo. TUL:n Pohjanmaan piiri hoitaa käytännön järjestelyt ja ottaa vastaan ilmoittautumiset. Tapahtumaan ilmoittaudutaan 30.9.2011 mennessä. Kilpailulajeja on paljon: tanssi, musiikki, lausunta, puheet, ja ohjelmaryhmät. Tanssilajeja ovat: ryhmätanssi (esimerkiksi musiikkiliikunta), kansantanssi, senioritanssi, kantri- ja rivitanssi sekä paritanssi (valssi ja tango). Musiikkilajeja ovat: yksinlaulu, lauluryhmät ja kuorot, soitinsolistit, yhtyeet ja orkesterit. Esityksiä voi kullakin osallistujalla olla yksi lajia kohden. Esityksen pituus voi tanssissa, musiikissa ja lausunnassa olla korkeintaan viisi minuuttia ja ohjelmaryhmissä korkeintaan kymmenen. Kilpailu on avoin 50 vuotta täyttäneille, mutta ryhmästä yksi neljäsosa voi alittaa ikärajan. Kuhunkin lajiin nimetään kolme tuomaria ja kilpailussa on kolme palkintosijaa. Kilpailuun osallistujilta peritään osallistumismaksu. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin Eläkeläinen-lehdessä sekä järjestäjäliittojen verkkosivuilla. T. R
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2011 - 27 Menestyksekästä uutta vuotta! n! innaa l Savon Jokilaakso Pyhäjärvi Kylärengit Mikko Toivanen Kainuu HYRYNSALMEN ELÄKELÄISET ry Lappi Kemijärvi KEMIJÄRVEN ELÄKELÄISET ry Vappu ja Mauri Karjalainen Seija ja Lauri Mukkala Kerttu ja Uuno Ylitalo Eila ja Pertti Väisänen Ritva ja Ali Salmela Annikki Säkkinen Aira ja Urpo Alakurtti Anja ja Timo Säynäjäkangas Pirkko ja Matti Narkiniemi Oili ja Esko Narkiniemi Martti Väisänen Aapo Ylitalo ja Sirkka Helli Ylitalo ja Lauri Elli ja Kauko Pääkkö Keiju Pääkkö Uolevi Vilander ja Helpi Unto Tauriainen ja Aino Elli Vauhkonen ja Olli Martta Erkkilä ja Kauko Aini Jussila Satakunta Ulvila Irmeli ja Jouko Vuohiniemi Kirsti ja Tauno Lehtonen Uusimaa Etelä-Espoo Sulo ja Rosa Maria Suojoki Yhteistä toimintaa alueilla Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö ry Puheenjohtaja Pekka Saarnio, Ruutikuja 5 D, 00940 Helsinki. Puh. 040 ­ 743 1622 KEVÄTJUHLA Aluejärjestön kevätjuhla pidetään pe 1.4 kello 13.00 Kinaporin palvelukeskuksen juhlasalissa Käenkuja 1 B. Huom. osoite. Tiedustelut Sirkka 040 ­ 561 9494 HELOKKI-KUORO Kuoro harjoittelee Hermannin Kerholla torstaisin klo 9 ­ 10.30. Tied. Meeri 040 ­ 585 3490 TALLUKAT Kansantanssiryhmä Tallukat harjoittelee Kontulan Vanhustenkeskuksessa, Kontukuja 5.tiistaisin klo 8.30 ­ 10.30. ELÄKELÄISRADIO Eläkeläisradion lähetykset kuultavissa taajuudella 100,3 Mhz. Radion ohjelma Eläkeläinen-lehdessä. Radio on kuultavissa myös www.kslradio.fdi Tiedustelut. Limppu 0400 ­ 602 968 ALUETOIMIKUNTA Aluetoimikunnan kokoukset pidetään pe 18.2, 15.4 ja 13.5 klo 12.00. Hermannin kerholla os. Hämeentie 67 Tied. Antti 045 ­ 3499 994 KEVÄTKOKOUS Aluejärjestön kevätkokous pidetään Kontulassa 18.3 klo 10.00. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. TALLUKAT 5 VUOTTA Juhlakonsertti Kampin palvelukeskuksen juhlasalissa 16.3 klo 13.00 Tiedustelut Tarja 040 - 556 7917 KIRJOTTAJAPIIRI Kirjoittajapiiri jatkaa toimintaansa yhteistyössä HTS:n kanssa. Tarkempiohjelma Limppu 0400 ­ 602 968 TAIDEKERHO "ZUTI" "Zuti" jatkaa toimintaansa HermanULKOILUPÄIVÄ nin Kerholla. Kerhoa koskevat tieAluejärjestön jäsenistön ulkoilupäivä pide- dustelut. Meeri 585 3490 toukokuun lopussa. Paikka ja aika selviäät helmikuun alussa. NÄYTELMÄT - RUNOT Tiedustelut Pekka 040 ­ 743 1622 Pienoisnäytelmien ja runonlausunnan harjoitukset jatkuvat. Uudet ja vanhat harrastajat ottakaa yhteyttä Leenaan puh. 050 ­ 5011 810 KUNTOLIIKUNTA Kuntokampanjan I jakso on 1.1. ­ 27.5. Kampanjan tarkoitus on aktivoida jäsenistö liikkumaan 30 minuuttia päivässä. Kuntokorttia saatavissa yhdistyksien ja aluejärjestön tilaisuuksissa.Palkintoina arvotaan 50, 30 ja 20 euron lahjakortit. Tied. Antti 045- 3499 994
• 28 - Nro 1 helmikuu 2011 ELÄKELÄINEN Täyden palvelun toimisto Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää puh. 010 76 66500 puh. 010 76 66530 puh. 010 76 66590 puh. 010 76 66610 puh. 010 76 66570 puh. 010 76 66560 puh. 010 76 66600 puh. 010 76 66550 puh. 010 76 66580 (0,0828 /puh + 0,1199 /min) Eläkeläinen-lehti vuonna 2011 Ilmestyy Aineisto toimitukseen 7.3. 18.4 6.6 19.8. 19.9. 21.11. Nro 2 Nro 3 Nro 4 Nro 5 Nro 6­7 Nro 8 28.3 9.5. 27.6. 5.9. 10.10 12.12. hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555 Lehti ei palauta tilaamatta lähetettyä aineistoa. Lähetetyssä aineistossa tulee aina olla nimi ja osoite sekä puhelinnumero mahdollista yhteydenottoa varten. Nimettöminä tai nimimerkillä lähetettyjä kirjoituksia ei julkaista. Emme julkaise syntymäpäiväjuttuja ja muistokirjoituksia. Kevät- ja syyskokousilmoitukset on lähetettävä Erja Isakssonille osoitteeseen erja.isaksson@elakelaiset.fi, puhelin 020 743 3614. Mieluiten digiaineistoa Tietokoneen ja internetin käyttö on suomalaisten ikäihmisten keskuudessa selvästi yleisempää kuin EU-maissa keskimäärin. Näitä tietoja ja taitoja lehden toimitus toivoisi käytettävän myös lehteen tulevan materiaalin toimittamisessa. Eläkeläiset ry:n kulttuuri- ja retkeilypäivät Savonlinnassa 7.­9.6. 2011 ta.fi oranälle v kunt y osti h Helptuulelle! t ukse Vara netistä: myös ! NY T Tanssin hurmaa kylpylässä! Tanssii tähtiin 5 vrk, puolihoito Eläkeläiset ry:n järjestölomat 2011 Eläkeläisten Aktiviteettilomat 21.-27.3.2011 tai 2.-8.5.2011 Tanssiviikonloppu 2 vrk, puolihoito....alk sis. tanssiliput, karaoketanssit pe, orkesteritanssit la. /hlö/2hh 6 vrk, täysihoito....alk 319 129 /hlö/2hh 299 Irti arjesta 3 vrk, puolihoito kuntosalin ja kylpylän vapaan käytön. Sis. vapaavalintainen 25 min hoito, Aquatarkylpy alkaen Eläkeläisten lepoloma 3 vrk, puolihoito....alk sis. tervetulokahvit. /hlö/2hh 169 /hlö/2hh Lepoloma isovanhemmille 3 vrk, puolihoito....alk 399 /perhehuone Tarjous voimassa 12.-17.4.2011. Vain uusille varauksille. 2 aikuista ja 1-2 lasta (4-17 vuotta) sis. tervetulokahvit. 239 /hlö/2hh alk Järjestölomiin sisältyy majoitus 2hh, runsas aamiainen, kuntosalin ja kylpylän vapaa käyttö, viikko-ohjelman mukaiset maksuttomat ohjelmat (mm. vesijumppaa, ma-la). www.kuntoranta.fi Kuntorannantie 14, Varkaus Puhelin (017) 560 1403 myynti@kuntoranta.fi
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2011 - 29 HELSINGIN ELÄKELÄISRADIO 100.3. MHz 95 vuotta 26.2. Maire Tähkä Kontula 90 vuotta 14.1. Tauno Lindroos Myllypuro 85 vuotta 12.1. Sirkka Kortelainen Tikkurila 19.1. Aune Hirvikoski Kokkola 22.1. Hilja Leinonen Porvoo 23.1. Annikki Töyrylä Tapuli 25.2. Hilkka Hilkamo Pihtipudas 2.3. Irja Sivonen Kokkola 6.3. Maija Satokangas Kokkola 10.3. Elli Hanhila Kokkola 80 vuotta 4.1. Helvi Tuomi Kokkola 24.1. Lilli Luomala Kokkola 27.1. Erkki Rajajärvi Kokkola 14.2. Tauno Kumpulainen Hammaslahti 2.3. Markus Saari Korso 8.3. Sirkka Rantanen Porvoo 9.3. Mikko Korpua Kuusamo 75 vuotta 5.1. Annikki Koivuniemi Kokkola 11.1. Erkki Karen Utajärvi 20.2. Aune Makkonen Pielavesi 5.3. Lauri Ainasoja Korso 21.3. Sirkka Saastamoinen Pyhäjärvi 70 vuotta 27.1. Taisto Korvala Haukipudas 2.2. Johannes Särkisuo Pielavesi 10.2. Kauko Finnilä Kokkola 12.2. Leena Martikkala Liminka 16.2. Eero Soisalo Savonranta 19.2. Leena Raitamaa Korso 9.3. Maija Pulkkinen Pihtipudas 9.3. Vilho Turunen Martinniemi 10.3. Simo Haaksluoto Pielavesi 17.3. Eero Hägg (Matkoilla) Oulu 26.3. Eine Kokki-Sevon Kirkkonummi-Siuntio 27.3. Pertti Nikkinen Porvoo 65 vuotta 10.2. Tenho Syrjälä Kokkola 13.2. Liisa Jäntti Kokkola 15.2. Seppo Pesola Kokkola 16.2. Aira Kyyhkynen Kuusamo 19.2. Ritva Murtomäki Pyhäjärvi 25.2. Seija Korpelin Pyhäjärvi 3.3. Pentti Nurmi Kokkola 4.3. Tuula Tuoriniemi Pyhäjärvi 12.3. Raili Laaksonen Porvoo 23.3. Maritta Laukkanen Pihtipudas 60 vuotta 2.2. Tuovi Siljander Pyhäjärvi 55 vuotta 18.3. Jukka Saarela Vammala Pihtiputaan Eläkeläiset Antti Pasanen Kokkolan Eläkeläiset Martta Maria Pimperi Kontulan Eläkeläiset Elsa Marjatta Kuhanen Asta Elina Vekkeli Suolahden Eläkeläiset Toini Reetta Kovanen Lohjan Eläkeläiset Alli Marjatta Salminen Taito Juhani Huhta Varkauden Eläkeläiset Aulis Koponen Helvi Lyydi Sihvonen Paul Olavi Utriainen Arvi Puustinen Leo Aarne Taskinen Aarne Luomi Pirkkalan Eläkeläiset Anni Sanelma Tanskanen Kauhajoen Eläkeläiset Jaakko Honkonen Hyrynsalmen Eläkeläiset Kalle Ilmari Kemppainen Sonkajärven Eläkeläiset Toivo Armas Raatikainen Ykspihlajan Eläkeläiset Valtter Penttinen Pyhäjärven Eläkeläiset Maila Teresa Liimatainen Lapinlahden Eläkeläiset Pertti Huusko Malmin Eläkeläiset Viljo Siponen Kuusankosken Eläkeläiset Toivo Onni Olavi Mäensyrjä Rauman Eläkeläiset Arvo Haaparanta Sinikka Merenkivi Hendry Armas Lehti Mietoisten Eläkeläiset Veli Johannes Heikkilä Mikko Lauri Juhani Laine Paltamon Eläkeläiset Kauko Olavi Mustonen Rautavaaran Eläkeläiset Antti Olavi Kokkonen Sonkajärven Eläkeläiset Toivo Raatikainen Pielaveden Eläkeläiset Elsa Salomaa Teuvan Eläkeläiset Inkeri Marjatta Lähdes Punkalaitumen Eläkeläiset Salme Susanna Jalonen Muhoksen Eläkeläiset Terho Tuomas Velling Paavo Koskela Lempäälän Eläkeläiset Pentti Paavali Rekola Piikkiön Eläkeläiset Kaino Blomgren Uudenkaupungin Eläkeläiset Kerttu Annikki Hiltunen Taimi Kinnunen Siiri Pulli Pertti Juhani Virtanen Mauno Antero Renholm Savonrannan Eläkeläiset Aaro Pesonen Kallio-Vallilan Eläkeläiset Hannu Tuomo Kivikoski Puolangan Eläkeläiset Bertta Valpuri Matero Haukiputaan Eläkeläiset Fanni Maria Honkanen Paras kuuluvuusalue kehä III sisäpuolella ja suorastaan maailman-laajuisesti internetissä osoitteesta www.kslradio.fi Viikolla 6 Torstai 10.2 klo. 14.00 ja uusinta lauantai 12.2 klo 15.30. Sydänvaivat ja ohitusleikkaus Studiovieraana erikoissairaanhoitaja Kati Leino Viikolla 8 Torstai 24.2 klo 14.00 ja uusinta lauantai 26.2 klo 15.30 Varaosilla eteenpäin. Studiokeskustelussa kolme vaivoihinsa apua saanutta ikämiestä. Viikolla 10 Torstai 10.3 klo 14.00 ja uusinta lauantai 12.3 klo 15.30 Kotisivut eläkeläisjärjestöille Studiovieraana koulutussihteeri Tiina Rajala Viikolla 12 Torstai 24.3 klo. 14.00 ja uusinta lauantai 16.3 klo 15.30 Ohjelma vielä auki. Eläkeläiset ry:n Savon Aluejärjestö kiittää kaikkia juhlapäivänä 3.2. järjestöä muistaneita! Aluetoimikunta Eläkeläiset r.y. Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Nordea 101230-71470 Sampo 800019-108656 Puh. 020 743 3610 vaihde Fax. 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelaiset@elakelaiset.fi Kotisivut osoitteessa: www.elakelaiset.fi Anu Mäki järjestösihteeri 020 743 3616; 040­839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi Tiina Rajala koulutussihteeri 020 743 3617; 040­582 4319 tiina.rajala@elakelaiset.fi Tuija Aali toimistonhoitaja jäsenrekisteri materiaalitilaukset 020 743 3610 tuija.aali@elakelaiset.fi Anitta Koski taloussihteeri laskutus maksatus osto- ja myyntireskontra 020 743 3611; 050­307 1952 anitta.koski@elakelaiset.fi Erja Isaksson toimistosihteeri yhdistysrekisteri syntymäpäivät ja poisnukkuneet syys- ja kevätkokousilmoitukset 020 743 3614 erja.isaksson@elakelaiset.fi Pekka Isaksson tiedotussihteeri 020 743 3618; 040­742 2754 pekka.isaksson@elakelaiset.fi Julkaisija Eläkeläiset r.y Päätoimittaja Hannu Partanen Toimitussihteeri Pekka Isaksson Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tuija Aali puh. 020 743 3610; tuija. aali@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Tilaushinta 18 e/vsk Pohjoismaat 25 e/vsk Muut ulkomaat 35 e/vsk Ilmoitushinnat Mustavalkoinen 1,70 e/pmm Väri-ilmoitukset sopimuksen mukaan Toimitus ja toimisto Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610, fax 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Pankit: Nordea 101230­71470, Sampo 800019­108656 Jäsenmaksutili: 800018-327 356 Ilmoitusmyynti: Marja-Leena Laitinen puh. 050 5323 444 sähköposti: m-leena.laitinen@kolumbus.fi; osoite: Maauunintie 14 D 34 01450 Vantaa Tiliyhteys: Eläkeläiset r.y. Pankit: Nordea 101230­71470, Sampo 800019­108656 Järjestöaineisto: Eläkeläiset r.y. Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki ISSN 0355­8290 Kalevi Kivistö puheenjohtaja Hilkka Pulkkinen varapuheenjohtaja Hannu Partanen toiminnanjohtaja 020 743 3615; 0400­570 951 hannu.partanen@elakelaiset.fi Kuntorannantie 14 78400 Varkaus Puh. 017 ­ 560 1100/vaihde Myyntipalvelu ja info Puh. 017 ­ 560 1403 myynti@kuntoranta.fi Puhelun hinta 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta on 8,21 snt/min + 6,9 snt/min (alv 22%), matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 14,9 snt/min (alv 22%)
• 30 - Nro 1 helmikuu 2011 ELÄKELÄINEN Landen johtaa KaakkkoisSuomen Aluejärjestöä Eläkeläiset ry:n KaakkoisSuomen Aluejärjestön puheenjohtajaksi on valittu Birger Landen Kuusankoskelta ja varapuheenjohtajaksi Aimo Röpetti Lauritsalasta. Sihteerinä on Jorma Ahvenainen Kotkasta ja taloudenhoitajana Pirkko Rantavuo niin ikään Kotkasta. Aluetoimikunnan jäsenet ovat Irma Tiainen (var. Martti Nylund) Joutsenosta, Eeva Hänninen (Heikki Laine) Anjalankoskelta, Pirkko Poka (Matti Lehtinen) Kuusankoskelta, Anneli Haimakainen (Jussi Sallinen) Imatralta, Markus Niemi (Eeva Dufva) Kotkasta, Matti Vesalainen (Elsi Ukkonen) Lauritsalasta, Seppo Sinisalo (Erik Miettinen) Pyhtäältä. Kymen EEVAan valittiin edustajiksi Birger Landen ja Aimo Röpetti. Jorma Ahvenainen SODANKYLÄN ELÄKELÄISET RY:N 40-VUOTISJUHLA Lapin ammattiopiston Sodankylä-Instituutin salissa la 26.3.2011 klo 14.00 Juhlapuhe: Eläkeläiset ry:n järjestösihteeri Anu Mäki Juhlassa esiintyvät taiteilijaryhmä Tulomalta sekä yhdistyksen omat ohjelmaryhmät. Tervehdysten vastaanotto klo 13.00 - 13.45 Lopuksi tanssia. Tervetuloa Johtokunta Iloinen musiikkikomedia Turun Kuntoeläkeläiset tenttaavat ensin ehdokkaat Kulttuuripääkaupunki Turun Kuntoeläkeläiset päättivät nyt alkuvuodesta kuulla ja tentata ehdokkaita. Ikääntymispoliittisen asiakirjan opiskelua jatketaan uutenakin vuonna. Puheenjohtajaksi valitsimme edellisen vuoden varapuheenjohtajan Marjatta Niemisen. Varapuheenjohtajaksi valitsimme Soile Lahden. Uusi sihteerimme on Aulis Alm, mutta taloudenhoitajana jatkaa edelleen Aino Suvitie, joka hoitaa myös jäsenkirjurin tehtävät. Matkavastaava on edelleen Sulo Järvinen. Muut johtokunnan jäsenet ovat Aulikki Litovuori ja Anna-Liisa Jokinen, varalla Antti Palanen, Anni Parikka ja Kaarina Lehto. Aino Suvitie Parkkinen / Saarijärvi / Tuomi / Huilla Vanhan myllyn taru, Hiljainen kylätie, Pieni sydän... ENSI-ILTA 2.7. KLO 15.00 Liput: 17/ 15 / 8 Puh. (03) 342 0262 (03) 342 0263 nokiantyovaenteatteri@kolumbus.fi www.nokianteatteri.fi NOKIAN KESÄTEATTERI 2011 Annikki Rantakokko johtaa Kolarin Eläkeläisiä Kolari Eläkeläiset ry valitsi puheenjohtajaksi Annikki Rantakokon ja varapuheenjohtajaksi Sirpa Torkkelin. Johtokunnan jäsenistä valittiin sihteeriksi, matkakavastaavaksi ja tiedottajaksi Sulo Kylmämaa sekä taloudenhoitajaksi ja jäsensihteeriksi Reijo Raappana. Muut jäsenet ovat Tauno Nätynki ja Terttu Vanha, joka on myös opinto- ja arpavastaava. Varajäseniksi johtokuntaan valittiin Irma Komulainen, Anja Koivumaa ja Toini Satta. Lapin aluejärjestön aluetoimikuntaa yhdistys ehdottaa Annikki Rantakokkoa ja Sulo Kylmämaata, varalle Reijo Raappanaa ja Sirkka Torkkelia. Kolarin Palvelutaloon valittiin yhdistyksen edustajaksi Reijo Raappana ja Kolarin vanhus- ja vammaisneuvostoon Irma Komulainen. Sulo Kylmämaa Yllätä ystäväsi... Juhlaa kahdelle 2 vrk 323 / 2 hlöä Sis. Kuohuviinipullo (75 cl, myös alkoholiton), kukat ja yllätyslahja huoneeseen vietyinä, juhlailtana alkumaljat ja 3-lajin illalliset, toisena iltana päivälliset. Majoitus 2 vrk 2 hh:ssa, aamiaiset, kylpylän ja kuntosalin käyttö & tanssi-iltoina tanssiliput (paitsi mahd. erikoisillat). Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen Aluejärjestön PILKKIKILPAILUT Pidetään 30.3.2011 Leppälahden koulu/leirikeskus. Osoite: Manunsaarentie 120 Leppälahti. Ilmoittautuminen alk. klo 9.00, onkiaika klo 10­14. Osallistumismaksu 5 /hlö ja joukkue 10 . Lisätietoja: Veikko Räsänen puh. 0400-358479 TERVETULOA! 4 030608 50 myynti@summassaari.fi Summassaarentie 180, Saarijärvi 4 030 608 5100 6 www.summassaari.fi Varaa nyt:
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2011 - 31 Leskirouva Katiska Edellisen ristikonratkaisu Krypto Onnetar suosi viime vuoden viimeisen ristikon oikein ratkaisseista Eila Hietalaa Kokkolasta ja Pekka Hyrynkangasta Harjavallasta. Yllätyspalkinnot menevät tällä kertaa siis läntiseen Suomeen ja tässä vie- lä onnittelut voittajille! Krypto 1/2011:n ratkaisut on lähetettävä 7.3. 2011 mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kuoreen on kirjoitettava sana KRYPTO. Kuoreen ei saa panna muuta postia lehdelle tai järjestölle. Ratkaisijan nimi:.................................................................................................................. Osoite:.................................................................................................................................. .............................................................................................................................................. Postitoimipaikka:.................................................................................................................
• 32 - Nro 1 helmikuu 2011 ELÄKELÄINEN Tilauslomake . ä 21.4 ettäv läh dun us on u n tatila linnan Se läiset ry: ai ke m! P Savon lä Huo essä , ei E enn lu Oy:hyn m ai Matk stoon! i toim Tilaa kesän 2011 Kulttuuri- ja retkeilypäivien t-paita koko seurueellesi! Hinta 15 Nimi Tilaan paitoja Koko S M L XL XXL XXXL Tilaukset: Savonlinnan Seudun Matkailu Oy Puistokatu 1, 57100 Savonlinna Puh. (015) 517 5116 info@savonlinnatravel.com Savonlinna-paita sekä Liikettä ja kulttuuria -postikortti jäsenhintaan Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat nyt uusia järjestön toimintaan liittyviä tuotteita jäsenhintaan. Savonlinnan kulttuuri- ja retkeilypäivien kunniaksi on painatettu Tpaita. Paita on valkoinen ja siinä on kulttuuri- ja retkeilypäivien tunnus: torniveljekset ja tapahtumateksti. Paitaa markkinoi Savonlinnan Seudun Matkailu, joten tilaukset on tehtävä sille viressä olevalla lomakkeella 21.4. mennessä. Maksetut tilaukset voi päivien aikana noutaa Eläkeläiset ry:n infopisteestä. Tilauksia ei siis pidä lähettää Eläkeläiset ry:n toimistoon. Torniveljekset esiintyvät myös postikortissa, jonka Eläkeläiset ry painattaa myyntiin helmikuun lopulla. Sen ennakkotilauksia voi tehdä jo nyt 20 kappaleen erissä, jolloin kappalehinta tulee huomattavasti halvemmaksi kuin esimerkiksi retkeilypäivillä ostettaessa. Postikorttia voi käyttää kulttuuri- ja retkeilypäivien jälkeenkin, sillä siinä ei ole tapahtumatekstiä. Kortin taakse painetaan teksti: Eläkeläiset ry liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959. Postikorttia tilataan alla julkaistavalla tilauslomakkeella. Korttitilausten oikea osoite on Eläkeläiset ry:n toimisto. Laskutussoite Määrä ____ kpl ____ kpl ____ kpl ____ kpl ____ kpl ____ kpl Puhelin Paidat laskutetaan etukäteen ja ne ovat noudettavissa 7.6. Savonlinnasalista, Eläkeläiset ry:n infopisteestä. Leikkaa irti Leikkaa irti Liikettä ja kulttuuria -postikortin tilaus Tilaan postikortteja 20 kappaleen paketin, hinta 18 euroa paketilta ______pakettia (Hintaan lisätään postituskulut) Tilaajan nimi:______________________________________________ Yhdistys:__________________________________________________ Osoite: ___________________________________________________ Postinumero ja postitoimipaikka:_____________________________ _________________________________________________________ Tilaus on lähetettävä Eläkeläiset ry:n toimistoon osoitteella: Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Korttteja myydään myös Savonlinnassa. Siellä hinnat ovat 2 euroa 1 kappale, 5 euroa 3 kappeletta ja 10 euroa 8 kappaletta.