• Numero 2/2012 Don Josélla on aihetta hymyyn. Onnellinen Don José Tuima katse kuin metristä halottaessa. Matti Ruokolainen (vas.) Lieksan Seudun Eläkeläisistä on Eläkeläiset ry:n kouluttamia atk-tukihenkilöitä. Opastettavana Tauno Nevalainen. Tietokone tulee tutuksi Lieksassa S. 10 Don José Marihuen Tiruasta Chilestä on tyytyväinen mies. Hänen talossaan on kunnostettu keittiö, laitettu lasit ikkunoihin ja katto korjattu. Chilestä on tullut raportti, mitä Eläkeläiset ry:n Auta mapuche-vanhusta -kampanjan tuotolla tehtiin ja tehdään. Toimitusjohtaja Jarmo Ikäheimosen mielestä Kuntorannan sinänsä hyviin tiloihin pitää saada ohjelmaa, joka lisää yhdessä viihtymistä. Kuntorannan uusi isäntä on pitkän linjan matkailumies Kuntorannan uusi toimitusjohtaja ja Eläkeläiset ry:n sopimuskumppani Jarmo Ikäheimonen on pitkän linjan matkailumies. Ura alkoi pikkolona kuulussa Klaus Kurjessa. S. 8 S. 15­15 Sormijumppa on liikuntaa, jolla on monia hyviä vaikutuksia. Rovaniemen Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtaja Linnea Kilpeläinen näyttää mallia. Anna Haatajalle (vas.), Eila Kolhaselle ja Veikko Väntäselle ei tuottanut vaikeuksia olla onnellisia esiintyjäkurssin improvisointiharjoituksissa. Rovaniemen Eläkeläisissä pyöritellään peukaloitakin S. 16 Esiintyjäkurssilla kerrottiin onnesta ja surusta S. 15
• 2 - Nro 2 maaliskuu 2012 ELÄKELÄINEN Pääkirjoitus HANNU PARTANEN Näpit irti indeksitarkistuksista V altiosihteeri Raimo Sailas kertoi helmikuun lopulla televisiossa, että valtion päättäjätahoilla on keskusteltu mahdollisuuksista jäädyttää sosiaalietuuksien indeksitarkistukset osana valtiontalouden säästötoimia. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry tyrmäsi ajatuksen suoralta kädeltä julkisuuteen annetussa ja muun muassa eduskuntaryhmille toimitetussa tiedotteessa. Virkamieseliitin piiristä käynnistetty puhe sosiaalietuuksien leikkauksista voimistui julkisuudessa ja poliittisten päättäjien keskuudessa hallituksen valmistautuessa valtiontalouden kehysriihen. Painokkaimmin vaatimusta piti esillä pääministeripuolue Kokoomus. Indeksitarkastusten toteuttamatta jättäminen leikkaa heti etuuksien reaalista ostovoimaa ja alentaa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä sosiaaliturvan tason nykyistä alemmalle kehitysuralle. Sosiaalimenojen säästöt vähentävät suoraan kulutusta ja verokertymää. Nettohyödyt valtionta- loudelle jäävät lopulta vähäisiksi. Sitäkin suuremmat ovat sosiaaliturvan leikkausten kielteiset vaikutukset yksilöihin ja perheisiin. Ne kohdistuvat aina kipeimmin kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin kansalaisiin. Eniten niistä kärsivät eläkkeiden, sosiaaliturvan ja työttömyyspäivärahan varassa elävät. Leikkausten sosiaaliset vaikutukset ovat vakavia ja pitkäkestoisia. Osa leikkausten tuomista pikasäästöistä tulee yhteiskunnalle moninkertaisesti maksuun tulevina vuosina. Muistissa ovat vielä hyvin vuonna 1994 toteutettu sosiaalietuuksien indeksikorotusten leikkaaminen ja niiden sosiaaliset vaikutukset. Kokemuksista on syytä oppia. Eläkeindeksin jäädyttäminen leikkasi tuolloin eläkkeitä yhteensä noin 250 miljoonaa euroa. Yleisesti on tunnustettu, että valtiontalous vaatii tasapainottamista ja velkaantuminen on pysäytettävä. Siitä miten suuri tasapainottamisen tarve lopulta on ja miten ja millä aikataululla se tulee toteuttaa, ei ole vielä varmaa tietoa eikä yhteistä käsi- tystä. Vuoden 2008 finanssikriisin aiheuttaman laman ja edellisen hallituksen veronkevennysten jäljiltä valtiontaloudessa arvioidaan tulojen ja menojen välillä olevan noin kahdeksan miljardin aukko. Hallitusohjelmassa on sovittu, että tasapainottaminen toteutetaan puoleksi tuloja lisäämällä ja puoleksi menoja leikkaamalla. Toivottavaa on, että talouden tasapainoa haetaan vaalikauden aikana maltillisesti eikä siihen rynnätä etupainotteisesti. Tätä ajattelua tukevat viimeaikaiset, aiempaa toiveikkaammat arviot yleisestä taloustilanteesta. Eläkeläisten ja muiden pieni- ja keskituloisten kannalta on suotavaa, että leikkausten sijaan valtion talouden tasapainoa haetaan tulopohjaa ja verotulojen kertymää lisäämällä. Mahdollisia menojen supistuksia ei pidä toteuttaa juustohöyläperiaatteella, vaan ne on toteutettava perustellun poliittisen harkinnan jälkeen kohdennetusti. Leikkauksia ei pidä ulottaa sosiaali- ja terveyspalveluihin eikä sosiaaliturvaan. Eläkkeiden ja sosiaalietuuksien indeksitarkistukset tulee toteuttaa täysimääräisinä. Verotuksen lisärasituksen tulee kohdistua sosiaalisesti oikeudenmukaisesti, Se pitää painottaa sinne, missä veronmaksukyky on suurin. Tavoitteistamme ei löydy tukea yleiselle arvonlisäveron eikä ruuan arvonlisäveron erityiselle korottamiselle. Puheenjohtajan Keppi on bumerangi palsta Kalevi Kivistö Vierailin joku aika sitten jo Jyväskylän ajoilla tuntemamme vaatetusalan yrittäjän luona. Yritys on toiminut yli 40 vuotta ja jo 80 ikävuoden paremmalle puolelle ehtineet perustajat toimivat edelleen aktiivisesti tuotesuunnittelussa ja myymälän hoitamisessa. Sanotaan, että taiteilijat ja luovan työn tekijät eivät koskaan lopeta, he jatkavat luomistyötään niin kauan kuin terveyttä riittää. Vierailin äskettäin sisareni luona Pohjanmaalla. Hän oli juuri täyttänyt 68 ja oli saman kuukauden lopussa jäänyt perushoitajan työstä eläkkeelle. Hän kertoi, että samalla terveyskeskus oli toivonut hänen tulevan paikkaamaan henkilökuntapulaa tällä erää kahdeksi viikoksi. Samalla luvattiin, että jatkoa seuraa, työhön kutsuja tulee lisää. Hänen miehensä on 73-vuotias, ammattiautoilijana työuransa tehnyt, joka joutui luopumaan ammatistaan 70-vuotiaana. Sama työnantaja on kuitenkin tarjonnut hänelle muita hommia ja niitä hän lähti vierailupäiväni aamullakin jälleen tekemään. Mitä opimme tästä? Ainakin sen, että Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) usein liian varhaisesta eläkkeelle siirtymisestä syyllistämät työntekijät ja yrittäjät ovat kyllä valmiita työskentelemään, jos työtä on tarjolla ja jos terveys kestää. Siksi puhe lakisääteisen eläkeiän alarajan nostamisesta tarjoaa työurien pidentämiseen väärää keinoa. Pakko ei toimi tässä asiassa enempää kuin kuntauudistuksessakaan. * * * Työeläkkeissä siirryttiin vuonna 2005 ns. joustavaan eläkeikään, joka mahdollista eläkkeelle siirtymisen ikävuosien 63-68 välillä. Jos 63 täytettyään jatkaa vielä työssä, karttuu eläkettä 4.5 % vuodessa, kun yli 53-vuotiaiaden karttuma on 1.9 % ja sitä nuorempien 1.5 %. Karttumaprosentin nousulla ikääntyvien työntekijöiden keskuudessa on työssä pysyminen tehty entistä houkuttelevammaksi. Porkkana onkin toiminut halutulla tavalla. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on nyt 60.5 vuotta ja se on noussut 1.5 vuodella uudistusta edeltävästä tasosta. Tavoite on nostaa keskiarvo 62.4:ään vuoteen 2020 mennessä. Sitä kohti edetään hyvää vauhtia. Asian ilmaiseminen keskiarvoilla johtaa sikäli harhaan, että nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet laskevat voi- makkaasti keskiarvoa. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään keskimäärin 52-vuotiaana ja heitä on kaikista eläkkeensaajista noin kuudesosa. Eläkkeelle siirtymisiän mediaani onkin jo yli 63 vuotta, eli puolet eläkkeelle siirtyvistä jää eläkkeelle vasta 63-vuotiaina tai sitä vanhempina. Vuodesta 2005 mediaani on noussut noin kolmella vuodella! Miksi siis heilutella keppiä, kun porkkana tuntuu toimivan hyvin. Erityisen selvästi se näkyy, kun katsotaan vanhuuseläkkeelle siirtyvien ikää. Jo nyt he, jotka saavat tai voivat olla työssä vanhuuseläkkeeseen asti, ovat eläkkeelle siirtyessään keskimäärin noin 64-vuotiaita. * * * Asiaa koskevassa keskustelussa on erityisen häiritsevää eläkkeelle siirtyviä syyllistävä sävy. Ellei kyse ole työkyvyttömyyseläkkeestä, johtuu varhainen eläkkeelle siirtyminen useimmiten siitä, että työntekijöitä on kiihtyvällä tahdilla saneerattu ulos työpaikastaan eikä heitä ole kyetty työllistämään uudelleen. Valinta ei ole ollut eläkkeelle siirtyvän vaan hänen työnantajansa tekemä. Jos taas kyse on työkyvyttömyyseläkkeestä, on se usein seurausta työelämässä kohdatuista ongelmista, joiden seurauksena joko fyysisen tai henkisen terveyden ongelmat ovat vieneet työkyvyn. Siinäkin ratkaisun avaimet ovat heillä, jotka herkimmin syyllistävät eläkkeelle siirtyviä. Niinpä lakisääteinen eläkeiän alarajan nosto johtaisi siihen, että entistä useammin jaksamisestaan huolestunut tai työttömyysuhan alla elävä etsisi aktiivisesti keinoja päästä eläkkeelle virallista eläkeikää aikaisemmin. Kepistä tulee bumerangi. Ja kaikkein tärkeintä on muistaa, miksi koko keskustelua käydään. Halutaan saada enemmän käsipareja tuottamaan kansantuotetta. Mutta työtön, ulos työelämästä saneerattu tai työkyvyn menettänyt ei kansantaloutta kasvata. Eikä eläkeiän alarajan nostaminen tuo yhtään ainoaa uutta työpaikkaa. Kestävin keino onkin aktiivinen työllisyyspolitiikka ja työelämän parantaminen. Kokemus osoittaa, että silloin kun työtä on tarjolla ja jaksamisesta on huolehdittu, halutaan myös työskennellä pidempään ja ansaita samalla hieman parempaa eläkettä. Porkkana on paljon parempi lääke kuin keppi.
• ELÄKELÄINEN Nro 2 maaliskuu 2012 - 3 Eläkeläiset ry:n ystävätoiminta ilahduttaa kymmeniä tuhansia ikäihmisiä vuosittain Laitosvierailuja, pieniä palveluja, juttuseuraa ja ulkoiluystäviä Ystävätoiminnalla on perinteisesti ollut Eläkeläiset ry:n yhdistyksissä tärkeä sija. Siihen kuuluu muun muassa vierailuja laitoksiin, juttuseuraa ja pieniä ystävänpalveluja kotona asuville sekä niin laitoksissa kuin kotonakin asuvien ulkoiluttamista. Vaikka yksittäiset teot saattavat tuntua pieniltä, niistä kertyy koko maassa ja vuoden mittaan kunnioitettava määrä vapaaehtoistyötä. Tilastoitujakin ystävätoiminnan kontakteja Eläkeläiset ry:n yhdistyksillä on 25 000 vuosittain. ­ Ja aivan valtavasti iloa, virkistystä ja yhteenkuuluvuutta, sanoo Raija Puumalainen Varkauden Eläkeläiset ry:stä. Puumalainen osallistuu aktiivisesti ystävätoimintaan muun muassa käymällä säännöllisesti lukemassa runoja Käpykankaan palvelukeskuksen viidelle päivätoimintaryhmälle ja keskustelemassa ryhmäläisten kanssa. ­ Ryhmien ohjaaja keksi, että samalla voisin pitää pientä taukojumppa, ja niin käynteihin sisältyy nyt myös sitä. Totta kai jumppakin sujuu: Puumalainen on muiden toimiensa ohella Eläkeläiset ry:n liikunnanohjaaja ja kouluttaja. Lisäksi ryhmäläiset pääsevät käyttämään käsiään, askartelemaan tai maalaamaan esimerkiksi juuri runojen synnyttämistä teemoista, Puumalainen kertoo. Ystävätoiminta antaa paljon myös tekijöilleen. ­ Koen saavani valtavasti. Saan keskustella kiinnostavien ihmisen kanssa meille kaikille läheisistä asioista, esimerkiksi yhteisistä Varkauteen tai Eläkeläiset ry:n Kuntorantaan liittyvistä muistoista ja tapahtumista. Voin olla avuksi, mikä antaa tosi hyvän mielen, Puumalainen sanoo. Puumalainen ei ole ainoa Varkauden Eläkeläiset ry:n aktiivijäsen, joka osallistuu ystävätoimintaan. Viisi yhdistyksen jäsentä oli vapaaehtoisina mukana Varkauden ja Leppävirran yhteisessä Nostalgia-hankkeessa v. 2010­2011. Hanke edisti palveluasumisen asiakkaiden kulttuurista ja terveydellistä hyvinvointia muun muassa luomalla tilaisuuksia kulttuurin harrastamiseen ja seuraamiseen. ­ Varkauden Eläkeläiset järjestävät kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja joulun alla ohjelmalliset tilaisuudet palvelukeskuksessa kaikille sen piiriin kuuluville asukkaille ja asiakkaille, Puumalainen kertoo. Kuva: PERTTI PUUSTINEN Teksti: PEKKA ISAKSSON Raija Puumalainen lukee runoja Käpykankaan palvelukeskuksessa. Valkeakoskella kutsu terveyskeskukseen Valkeakosken Eläkeläisten senioritanssijat ja lauluryhmä saivat kutsun vierailla Valkeakosken terveyskeskuksessa. Juhlahetkeen oli saapunut runsaasti muistija päiväkeskuksen, palveluasumisen yksikön Hoivakan ja vuodeosastojen asukkaita hoitajineen. Senioritanssijat pyörähtelivät viiden parin voimin. Kuuden hengen lauluryhmä, kotoisesti sanottuna Tuuren enkelit ja Matti, lauloivat Kohtaamisen, Lumimarjat ja Muistojen tien. Tuulen tuivertaessa ja lumen tuiskutessa ulkona oli sisällä lämmin. Tunnelmaa ei viilentänyt ryhmän laulama Valkoinen ruusu eikä edes Lumituiskukaan. Viimeksi mainitut laulut ovat pitkään yhdistyksemme suurta kuoroa ja soittajia ohjanneen Eino Sipposen tekemiä. Monipuolisen musiikkimiehen nimi ja kauniit laulut herättivät muistoja yleisössä. Valkeakosken Eläkeläiset toivottaa pitkän päivätyön tehneille vanhuksille rauhallista ja turvallista elämää ja vanhusten parissa työskentelevälle henkilökunnalle tarmoa ja jaksamista heidän arvokkaassa työssään. Valkeakosken Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Jouko Pesonen soittaa Ystävän laulua vierailulla terveyskeskuksessa. Vesa Ruskeeniemi Iloisia ilmeitä Vaasan sairaalan kuntoutusosastolla Pussien ideoija Marja-Leena Juurikka (kesk.) ja yhdistyksen puheenjohtaja Irmeli Mandell lahjjoittivat pussit osastonhoitaja Marjo Suutarille. Vaasan sairaalan osasto 1:n osastonhoitaja Marjo Suutari vastaanotti iloisena Vaasan Eläkeläiset ry:n lahjoittamat 10 ulkoiluun tarkoitettua, pyörätuolipotilaille sopivaa ulkoilupussia. Idea oli syntynyt aiemmin vanhushuollossa toimineen Marja-Leena Juurikan mielessä. Hän toteutti sen, kun hän jäi eläkkeelle. Kankaita oli kertynyt paljon ompelua melkein ammatikseen harrastavalle moniosaajalle. Osastonhoitaja Suutari kertoi, että kuntoutusosastolla on monenlaista toimintaa. Varsinkin ulkoilua hän piti tärkeänä. Koska hoitajia ei ole riittävästi, tarvitaan vapaaehtoisia ulkoiluttajia, kuten myös ulkoiluun sopivia vaatteita. Erityisen ilahtunut hän oli kuullessaan, että vapaaehtoisia oli luvassa yhdistyksestä. Alkukesäksi tehtiinkin heti varaus opastettua hautausmaakierrosta varten. Osastolla ei voi tilanpuutteen takia pitää potilaiden omia vaatteita, joten ulkoiluttajat ovat huolehtineet sopivista ulkoiluasuista. Tarvetta on juhlavammista vaatteista silloin, kun lähdetään esimerkiksi hartausja kultturitilaisuuksiin. Marja-Leena innostui heti miettimään uusia ideoita kankaista, joita vielä löytyy hänen varastoistaan. Saimme vielä tilauksen nilkanlämmittäjistä ja hartiahuiveista. Niitä tehdään varmasti innokkaina. Tiedämme vanhastaan, että antaminen tositarpeeseen on suuri ilo. Leena Mäenpää
• 4 - Nro 2 maaliskuu 2012 ELÄKELÄINEN Lohjan Seudun Eläkeläiset ry:n uudet vetäjät Vappu Miinalainen ja Sakari Lehtinen kuuluvat suurten ikäluokkien ensimmäiseen ja viimeiseen vuosikertaan. "Nauravat ihmiset osaavat ajaa etujaan" Suuret ikäluokat eläkkeelle ja eläkeläisjärjestöihin Kun suurten, v. 1945­1950 syntyneiden ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle häämötti, alettiin puhua eläkepommista. Sen peloteltiin muodostuvan taakaksi kansantaloudelle. Nyt enemmistö suurista ikäluokista on eläkkeellä. Parin vuoden sisällä nuorimmatkin saavuttavat vanhuuseläkkeen alaikärajan. Pommi ei ole räjähtänyt. Eläkeläisjärjestöissä mietittiin, kuinka suuret ikäluokat käyttäyvät eläkkeellä. Ovatko ne läheskään yhtä kiinnostuneita järjestötoiminnasta kuin edeltävät sukupolvet? Tässäkään ei näytä tapahtuvan järisyttävää muutosta. Ainakin Eläkeläiset ry:ssä monet suuriin ikäluokkiin kuuluvat ovat löytäneet mielekästä ja kiinnostavaa tekemistä. Monissa yhdistyksissä "nuoret" eläkeläiset ovat tarttuneet myös luottamustehtäviin ja ryhtyneet vetämään harrastustoimintaa. Näin on tapahtunut muun muassa Lohjan Seudun Elä­ Yhdistyksessä sovittiin tehtävien jakamisesta uudelleen, kun edellinen puheenjohtaja oli toiminut pitkään tehtävässään ja joutunut vastamaan myös monista muista tehtävistä, Lehtinen kertoo. senenä että työntekijänä koko elämäni ajalta, ettei minua kauan tarvinnut taivutella tehtävään. Viimeiset vuodet ennen eläkkeelle siirtymistään Myllylä työskenteli Kajaanin työttömien toimikunnan toiminnanjohtajana. Se oli eheyttävä kokemus. ­ Sitä ennen olin työskennellyt vakuutusalalla, jonka henki oli tulos tai ulos. Sen kuluttavuutta ei ollut edes huomannut työssä ollessaan. Työttömien toimikunnassa sai käyttää koko luovuuttaan. Sitä samaa Myllylä sanoo odottavansa myös toiminnasta Eläkeläiset ry:ssä, vaikka hän tietää hyvin, kuinka työteliäs paikka ison yhdistyksen puheenjohtajuus on. ­ Kun minulla on monia muitakin yhteiskunnallisia tehtäviä, ovat jotkut epäilleet, kuinka niiden kaikkien hoitamiseen riittää aikaa. Luonnollisesti on tehtävä valintoja, mutta toisaalta kiinteät yhteydet eri tahoihin ovat myös eduksi. Myllylä sanoo, että muista ympäristöistä voi tuoda hyviä käytäntöjä. eläkeläistoimintaan. Hän aikoo kokeilla muun muassa kännyköihin lähetettäviä tekstiviestejä, jotka toimivat hyvin työttömien toimikunnan toiminnassa. ­ Viesteillä voi muistuttaa esimerkiksi lähiajan tapahtumista. Kustannukset ovat vain murto-osa siitä, että saman viestin lähettäisi kirjepostina. Myös Vappu Miinalainen uskoo, että juuri tiedottamisessa ja hallinnon yhdistyksen hallinnon pyörittämisessä on suuri etu työurasta Metalliliiton johdon sihteerinä. ­ Ja tietysti kaikesta järjestökokemuksesta, jota on kertynyt nuorisoliittolaisvuosista saakka. Hyvät kokemukset järjestöistä Myös lähes 600-jäsenisen Kajaanin Eläkeläiset ry:n johdossa on tapahtunut sukupolvenvaihdos. Puheenjohtajana aloitti vuoden alussa Raili Myllylä, joka kuuluu suurten ikäluokkien keskimmäisiin vuosikertoihin. ­ Monet eläkkeelle siirtyvät viettävät muutaman välivuoden ennen kuin ryhtyvät miettimään esimerkiksi eläkeläisjärjestöihin tai muihinkaan kansalaisjärjestöihin liittymistä. Työelämä on nykyään niin raskasta, että senkin vuoksi halutaan vetää henkeä. ­ Minulla on ollut niin hyvät kokemukset järjestötoiminnasta sekä aktiivijä- ­ Hyvä ikääntyminen on aktiivista, itseä ja toisia arvostavaa, Raili Myllylä sanoo. keläisissä, jonka puheenjohtajaksi valittiin vuoden alussa Sakari Lehtinen ja sihteeriksi Vappu Miinalainen. Lehtinen kuuluu suurten ikäluokkien ensimmäiseen vuosikertaan, Miinalainen sen viimeiseen. Tapaamispaikka yksinäisille Lohjan Seudun Eläkeläiset on yli 200 jäsenen yhdis-
• ELÄKELÄINEN Nro 2 maaliskuu 2012 - 5 tys, joka toimii vireästi ja monipuolisesti. Yhdistyksellä on hyvä kuoro ja vireä käsityöpiiri, jonka työn tuloksilla rahoitetaan toimintaa ja tuetaan jäsenten yhteisiä matkojakin. On jumppaa, kansantanssia, senioritanssia ja muuta liikuntaa. Yhdistyksen näytelmänharrastajat ovat voittaneet palkintoja valtakunnallisissa kilpailuissa. ­ Tämä säilytetään ja sitä pyritään kehittämään. Minä olen pohtinut lisäksi lukupiirin ja yhteiskunnallisen keskustelupiirin perustamista, Miinalainen kertoo. ­ Ja ehkä kokeillaan lau- suntaryhmääkin, Lehtinen lisää. Lehtisen mukaan tärkeintä on se, että yhdistys edelleen huolehtii mahdollisimman monesta sellaisesta, joka jäisivät muuten yksin. ­ Se on iso ongelma, kun yhteiskunta on muuttunut. Lapset ja sukulaiset ovat monesti kaukana, eikä ihmisten välinen vuorovaikutus ja välittäminen ole muutenkaan samanlaista kuin ennen. ­ On tärkeää, että ainakin kerran viikossa voi tulla kerhoon rupattelemaan ja viihtymään toisten seurassa. Monen päivä on sillä pelas- tettu, Lehtinen sanoo. Lehtisen tavoin Raili Myllyläkin haluaa säilyttää toiminnan monipuolisena niin, että se tarjoaa kiinnostvaa tekemistä kaikille. ­ Toimintamuotoja on mietittävä tältä kannalta. Järjestötoiminnan pitää olla mukavaa. Jos kokoukset eivät miellytä, niin sitten tehdään jotakin muuta. Myllylän mielesä toiminnan mukavuus ei lisää vain viihtymistä, niin tärkeää kuin se onkin. ­ Naurava ihminen osaa ajaa etujaan. PEKKA ISAKSSON Ohje keski-ikäisille Miettikää vanhuutta jo nyt Eläkeläiset ry on Kajaanin Eläkeläiset ry:n uudellee puheenjohtajalle Raili Myllylälle luontava valinta hyvin henkilöhistoriallisistakin syistä. ­ Sen tavoitteissa on paljon samaa kuin niissä ajatuksissa, jotka jo 20 vuotta sitten kirjoitin toivevanhuudesta eräässä Kainuun erityissairaanhoitopiirin suunnitteluprojektissa. Minulla ja työparillani oli tehtävänä kirjoittaa, mitä toivomme vanhuudeltamme. ­ Silloinen ­ ja myös nykyinen ­ toive ja tavoite on, että vanhuus on aktiivista elämää, itseään ja toisia arvostavaa ikääntymistä, jossa voi luottaa palvelujen saatavuuteen, Myllylä sanoo. Aktiivinen ikääntyminen ei tarkoita sitä, etteikö ihmisellä ole oikeus olla sairs ja raihnainen ja saada hyvää ja ihmisarvoa kunnioittavaa hoitoa. Ihmisillä pitää olla oikeus erilaisuuteen. ­ Ja myös tieto siitä, että saa kuolla hyvin. Se luo turvallisuudentunnetta jo tässä iässä. Myllylän mielestä on tärkeää yleisemminkin, että keski-ikäiset miettivät, kuinka haluavat vanhuutensa elää. ­ Tämä on ennen kaikkea yhteiskunnallinen kysymys. Parannukset eivät toteudu nopeasti. Siksi keski-ikäisten on syytä havahtua miettimään, mitä kaukaiselta tuntuvalta vanhuudeltaan toivoo ja mitä sen eteen pitää tehdä. Keskusteluun vanhustenhoidon tilasta. Myllylä kaipaa enemmän vivahteita. Hänellä on siitä sekä omia kokemuksia että hyvä tuntuma myös keskusteluista Helsingissä perushoitajana toimivan sisarensa kanssa. ­ On varmasti niin, että laitoksissa on niitä puutteit aja laiminlyöntejä, joita julkisuudessa on käsitelty. Mutta on paljon hyvää ja toimivaa, joka tahtoo unohtua skandaalimaisten tapausten varjoon. ­ Mutta on myös koteihinsa unohdettuja vanhuksia, joiden paikka ei ole enää kotona. Joskus elämä on niin raadollista, että lapset eivät edes halua vanhempiaan laitoksiin, koska pelkäävät perintörahojensa menevän hoitomaksuihin, Myllylä sanoo. Joskus Myllylästä on tuntunut siltä. että omaisten valitus hoidon tasosta johtuu pikemminkin omasta syyllisyydentunteesta kuin hoidon todellisesta tasosta. ­ Valittaminen peittää syyllisyyden, kun ei jakseta tai voida käydä katsomassa vanhuksia niin usein kuin toivottaisiin. Monen muun luottamustehtävänsä rinnalla Myllylä kuuluu Kajaanin seurakunnan palvelutoiminnan johtokuntaan. ­ Seurakunnan sosiaali- ja diakoniatyössä olen nähnyt paljon esimerkillistä lähimmäisistä välittämistä. Siinä annetaan ihmisille aikaa, autetaan ja kuljetaan rinnalla. Myllylän mukaan sellaisessa diakoniatyössä on perustana ihmisyyden evankeliumi. Sillä on paljon yhteistä niiden oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon tavoitteiden kanssa, jotka elehdyttävät Eläkeläiset ry:n jäseniä. (P.I.) Lohjan Seudun Eläkeläisten kuoro harjoituksissa Airi Pietikäinen (vas.), Emmi Kiiskinen ja Helli Raitis urakoivat käsitöitä Vanhan ajan markkinoille ja Lohjan omenakarnevaaleille. Kajaanin Eläkeläiset ry: Moraaliton ahneus on halveksittavaa Kajaanin Eläkeläiset ry:n mielestä on tärkeää työllistää nuoria, parantaa työolosuhteita ja yleistä työttömyyttä. Näillä toimenpiteillä pidetään yllä yhteiskunnan kykyä maksaa eläkkeet tulevaisuudessakin. Eläkeiän nostämistä järjestömme ei kannata. Eläkemenoja voidaan vähentää myös puuttumalla ylisuuriin ja kohtuuttomilla perusteilla maksettaviin eläkkeisiin. Tästä esimerkkinä on perhe-eläkejärjestelmän takaamat ylettömät eläkkeet hyvätuloisille leskille. Kannatamme eläkekattoa yhtenä keinona hallita eläkemenojen kasvua. Eläkeindeksin korjaaminen eläkeläisille oikeudenmukaisemmaksi on edelleen vaatimuksenamme. Tämän rinnalla pienimpien eläkkeiden euromääräinen korottaminen parantaa vahävaraisten eläkeläisten elintasoa. On kaikkien etu, että yhteiskunnassa vähennetään kaikilla mahdollisilla tavoin eriarvoisuutta. Moraaliton ahneus on tuomittava epämuodikkaana ja halveksittavana tapana hyötyä yhteisön kustannuksella. Kajaanin Eläkeläiset ry haluaa paikallisella tasolla kaikkien eläkeläisjärjestöjen hyvää yhteistyötä ikääntyvien etujen ja oikeuksien turvaamiseksi esim. sosiaali- ja terveysalalla. Kajaanin Eläkeläiset ry Kevätkokous 14.3. 2012 Kajaanin Eläkeläiset ry:n jäseniä patikoimassa perinteisillä liikuntapäivillä.
• 6 - Nro 2 maaliskuu 2012 ELÄKELÄINEN Pihlavan Weissmüller Harjoitukset Meri-Porin uimahallissa ovat lopuillaan ja kohta kahvio täyttyy nuorista uimareista. Mukana häärii myös heidän valmentajansa, Teuvo Länsiharju, joka aloitti uimisen jo 1930-luvulla. Teuvo Länsiharju ei pelkästään valmenna, hän ui itsekin. Jos 83 vuotta täyttänyt mies valmentaa ja sen lisäksi vielä itsekin kilpailee, häntä voi nikottelemattakutsua teräsvaariksi. ­ Tänne Pihlavaan saatiin uimalaitos vuonna 1938. Se oli Ahlströmin aikaansaannos ja yhtiön ansiosta tänne saatiin kaikenlaista muutakin. Tuli koulu, urheilukenttä ja kauppa, esittelee Länsiharju kotikulmiensa lähihistoriaa. Tuohon aikaan värikästä elämää pursunnut Pihlava oli Porin maalaiskunnan kirkonkylä, mutta puutteensa oli silläkin. Kylän uimaopettajat eivät osanneet krooliuintia. Onneksi oli elokuvateatteri, jossa näytettiin Tarzan-elokuvia. Niitä katsellessaan Teuvo-poika ihastui ihailemansa sankarin tapaan uida. Tokkopa Tarzania esittänyt Johnny Weissmüller sai koskaan tietää, että tuli opettaneeksi uuden uintityylin Pihlavan pojille. Ennen uimahalleja uitiin ulkovesissä, nyt polskutellaan pääasiassa sisätiloissa. Hyvistä olosuhteista huolimatta suuri osa suomalaisista ei osaa kunnolla uida. Tämä puute pitäisi kiireesti korjata. Länsiharju panisi koulujen liikunnanopettajat töihin kesälläkin. Lapset pitäisi saada innostumaan uimisesta myös kilpailumielessä. ­ Nämä kalliisti palkatut opettajat ovat kolme kuukautta ihan turhan panttina. Koulun kautta emme ole saaneet yhtään uutta uimaria seuraamme. kin oppia uimisen jalo taito. Ja poikahan oppi, kun riittävän pitkään köyteen sidottuna veneen perässä uitettiin. ­ Isä oli tiukka mies ja ankara treenari, ei siinä tunteiltu. Heti aamusta alettiin voimistella ja punnertaa. Jo kuuden vanhana seisoin käsilläni Pihlavan työväentalon vii­ Sodan aikana 1944 oli Porissa valtakunnalliset TUL:n nuorten mestaruuskilpailut, joissa voitin pari matkaa. Siihen aikaan uitiin Kokemäenjoessa. Länsiharju pääsi hyödyntämään uimarina oppimiaan taitoja myös työmarkkinoilla. Kun Ahlströmin kalustoa vedettiin alkutalvesta jäiHänellä liikkuminen ja liikunta nan. Hän osallistui Bukarestin nuorisofestivaaleille 1953 ja siitä hänovat sananmukaisesti verissä. Kroppa ajaa ja pakottaa miehen tä rangaistiin kilpailukiellolla. Ranliikkeelle, joka ainut päivä. gaistus ei millään tavalla liittynyt urheiluun, vaan hänen yhteiskunYhtä tiukasti hänessä istuu myös uinti, joka päivä jotakin. nallisiin mielipiteisiinsä ja arvovaMitä ikääntymiseen ja uimiseen lintoihinsa. muuten tulee, niin Länsiharjun mieValmentamisen ohessa Länsiharju on pitänyt sitkeästi yllä omaa lestä uiminen ei ole lainkaan ihmisen iästä kiinni. uintiharrastustaan. Lisäpotkua sii­ Julkisesti olen propagoinut uinhen tuli vuonna 1984, kun hän tia kuluneella sanonnalla, että se aloitti kilpailu-uransa uudelleen masterkisojen muodossa. Nämä todella sopii vauvasta vaariin. Kaikki urheilun parissa pitkään kisat ovat vieneet miestä kilpaipyörineet kantavat kehossaan jotalumatkoilla maasta toiseen ja kin harrastuksen tuomaa fyysistä menestystäkin on tullut. vaivaa. Länsiharju kertoo tunteMyös PTU:ssa alettiin panostaa vansa olkapäissään uidut kilometuintiin oikein tosissaan, kun seuraan perustettiin erillinen uintijarit. Mutta se on pientä sen rinnalosto 1980-luvun alussa. Kaiken la, mitä uintiharrastus on hänelle kruunasi kuitenkin Meri-Porin vuosikymmenien aikana antanut. uimahalli, joka valmistui syksylKrempat unohtuvat hetkessä, kun lä 1985. Siitä lähtien Pihlavassa on mies pääsee altaaseen. uitu ahkerasti ja tulostilastojen ­ Mulla on omakotitalo ja iso mukaan varpiha. Tähän asti olen kyen- Köyhät eivät harrasta uimista sin menestyksellisesti. nyt pitämään eivätkä paljon muutakaan niin talon kuin terveyttä edistävää liikuntaa. ­ Ikävä kylpihankin kun- ­ Tähän asiaan pitää saada lä Satakunnossa ilman korjaus ja pian. nassa on apuvoimia. monta uimaIlman uinnin tuomaa hyvää kunhallia, joissa ei ole lainkaan kilpaitoa elämä olisi voinut luisua ihan lutoimintaa. eri suuntaan. Urheilumiehenä Länsiharju on Leipätyönsä Länsiharju teki luonnollisesti kiinnostunut kilpaimetallialalla ja työuransa viimeilemisesta, mutta se ei ole pääasia. set 30 vuotta hän toimi työnjohÄäni voimistuu, kun hän puhuu totehtävissä. Hän kiersi eri puoihmisten liikkumattomuudesta. Ja lilla maailmaa rakentamassa voisiinäkin kansa menee taas kahtia: malaitoksia ja paperitehtaita. Unkaköyhät eivät harrasta uimista eivätrissakin vierähti kolme vuotta. kä paljon muutakaan terveyttä edistävää liikuntaa. Aatteen mies ­ Tähän asiaan pitää saada korjaus ja pian, vaatii köyhän asian Teuvo Länsiharju on koko elämänomakseen ottanut Teuvo Länsiharsä kuulunut yhteen urheiluseuraan: ju. Pihlavan Työväen Urheilijoihin (PTU). Aatteellisuudestaan ja TUL:ään kuulumisestaan hänkin Teksti ja kuvat: KARI KUISTI on joutunut maksamaan kovan hin- Teuvo Länsiharjua harmittaa uinnin saama vähäinen julkisuus suomalaismediassa. Suomessa on sentään 3 000 - 4 000 kilpauimaria. sivuotisjuhlassa, Länsiharju muistelee. Nuoruudessaan hän harrasti painia, hiihtoa, luistelua, voimistelua, nyrkkeilyä ja näyttelemistäkin, mutta parhaiten hän menestyi uinnissa. Pitkän ja edelleen jatkuvan uintiuran aikana erilaisia palkintoja on kertynyt niin valtava määrä, että niiden säilöminen yhteen paikkaan kävi mahdottomaksi. Niitä on kadonnut muutoissa ja lasten leikeissä, mutta kilpailumuistot ovat säilyneet. den tieltä telakalle, hänen tehtävänään oli vahtia, etteivät miehet tipu veteen. Jos joku onneton putosi, Länsiharju meni perässä ja veti pudonneen kuivalle maalle vaikka jään alta. Isä opetti uimaan Hieman kärjistäen Länsiharju ­ kalastajan poika ­ sanoo syntyneensä jalat vedessä. Urheiluhullu isä ei sietänyt juopottelua eikä mitään muutakaan velttoilua. Hän oli myös kova uimaan ja saman innostuksen hän halusi istuttaa poikaansa. Ensin pojan piti kuiten- Kroppa vaatii liikkumaan "Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa." Tämä paljon hoettu kansanviisaus pitää paikkansa ainakin Teuvo Länsiharjun kohdalla.
• ELÄKELÄINEN Nro 2 maaliskuu 2012 - 7 Nokian Eläkeläiset ry:n jäsenmäärä ylitti seitsemänsataa Yhdistys osallistuu Onks´uutta tietoo -hankkeeseen Nokian Eläkeläiset ry:n jäsenmäärä on ylittänyt tänä keväänä 700 rajan. Huhtikuun 1.­2. päivänä järjestetylle koulutusristeilylle on Nokialta lähdössä 84 henkeä, lokakuun Eläkeläiset pinnalla -risteilylle on varattu 50 paikkaa. Helmikuun puolivälissä yhdistyksen käsityöpiiriläiset lahjoittivat Nokian vanhainkodin jokaiselle asukkaalle villasukat, yhteensä 140 paria. Kerholassa pidetään joka toinen keskiviikko iltapäivämatinea, johon osallistuu 150­200 yhdistyksen aktiivia. Yhdistyksen jäsenten esittämän ohjelman lisäksi esillä on aina jokin ajankohtainen teema. Helmikuun 22. päivänä sosiaalineuvos Antti Honkonen Elämäntapaliitosta kertoi Onks` uutta tietoo -hankkeesta, jossa Nokian Eläkeläiset ry on mukana. Taekwondo -kamppailulajin viime vuoden Euroopan mestari Kalle Kivioja perehdytti 2 000 vuotta vanhan korealaisen lajin salaisuuksiin esittämällä muutamia liikesarjoja sekä kertomalla lajin historiasta ja filosofiasta. Muusta ohjelmasta vasta- Nokian Eläkeläiset ry:n johtokuntaa. Yhdistyksessä on yli 700 jäsentä ja parikymmentä harrastekerhoa. sivat sauvakävely- ja jumpparyhmä. sekä yhdistyksen monipuoliset ohjelmaryhmät. Airi ja Eila esittivät totuuksia lasten suusta. Tähän tapaan.: ­ Tiedätkös mitä kukko tekee kanatarhassa? ­ Totta kai tiedän. Se leimaa munat. ­ Meidän vaari saa aina aloittaa potkupallopelin. ­Ai, onkos teidän vaari vielä niin hyvässä kunnossa? ­ Ei, mutta isä sanoo, että heti kun meidän vaari potkaisee tyhjää, isä saa uuden Mersun ja minä saan uuden polkupyörän. Juontaja Riitta Korpela kertoi, että juhannusaattona mennään Ahlaisiin Porin eläkeläisten kesänviettopaikkaan. Tarvittaessa vaikka kahdella bussilla. JUHA DRUFVA Satoja vastauksia Tietovisaan Oulun Työväen Eläkeläisten jäseniä vastaamassa Tietovisaan. E läkeläiset ry:n ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Onks' uutta tietoo? ­ ikähankkeessa on tähän mennessä saatu jo satoja vastauksia Tietovisa-kysymyksiin. Tärkeä kohta on ollut tietämys yli 65-vuotiaille suositelluista alkoholin riskikulutusrajoista. Vain muutama prosentti vastaajista on tiennyt tai edes arvannut oikein. Suomessa on terveysviranomais- ten taholta päädytty suositukseen, ettei terveen yli 65-vuotiaan tulisi juoda enempää kuin kaksi (2) alkoholiannosta kerralla, eikä yli seitsemää (7) annosta viikossa. Mikäli henkilöllä on sairauksia ja hän käyttää lääkkeitä, nämäkin rajan voivat olla liikaa. Huomionarvoista on, että määrät ovat samat miehille ja naisille eli ainakin tässä aiheessa ja aineessa "tasa-arvo" vihdoin toteutuu. Kyse on vanhenemismuutoksista: Kehon vesipitoisuus pienenee vanhenemisen myötä, jolloin alkoholi jakaantuu pienempään nestemäärään ja aikaansaa ikääntyneillä korkeamman veren alkoholipitoisuuden. Myös lääkkeiden käyttäminen lisääntyy iän myötä, joten alkoholin käyttö voi olla terveysriski. Tottumuksia on vaikeata muuttaa. Tieto ja asenne auttavat. On syytä muistaa, ettei kenenkään ole pakko käyttää alkoholia, jollei halua. Onks' uutta tietoo? -ikähankkeessa etsitään eläkeläisjärjestöistä hyviä käytäntöjä eli toimintamalleja, jotka ylläpitävät terveyttä. Hankkeen onnistumiseksi tarvitsemme vertaisohjaajia ja järjestöjen aktiivisia jäseniä mukaan koulutustoimintaan, jotta hyvät toimintamallit jäävät elämään hankkeen päätyttyä. Koulutuksen ohella hanke tarjoaa ajankohtaista tietoa alkoholin vaikutuksista ikäihmisiin. Lisätietoja: www.ehyt.fi Antti Honkonen, projektipäällikkö, 040 529 5283, antti.honkonen@ehyt.fi Heidi Mäenpänen, suunnittelija-kouluttaja, 040 737 9198, heidi.maenpanen@ehyt.fi
• 8 - Nro 2 maaliskuu 2012 ELÄKELÄINEN Askel kohti ihmisarvoista elämää Eläkeläiset ry:n jäseniltä 9 000 euroa mapuche-vanhusten auttamiseen Eläkeläiset ry:n Auta mapuche vanhusta -keräys tuotti noin 9000 euroa. Keräyksessä päästiin lähelle 9200 euron keräystavoitetta Kaamoksen kaato tapahtumissa lipaskeräyksenä järjestetyn loppukirin ansiosta. Keräyslupa päättyi tammikuun 2012 lopussa. Eläkeläiset ry toimitti jo viime syksynä Chilen mapuche-alueelle Tirúan kylään noin puolet keräyssummasta eli 5000 euroa. Apu toimitettiin Chileen Parasta Lapsille -järjestön chileläisen yhteistyökumppanin PIDEE-lastensuojelujärjestön kautta. Järjestö toimitti meille selvityksen avustuksen tähänastisesta käytöstä kuvineen ja tositteineen. Jäsentemme keräämillä varoilla on avustettu kuutta vanhustaloutta. Viisi mökkiä saatiin kunnostettua asuinkelpoisiksi: huteriin seiniin on rakennettu vuoraus ja uusia peltikattoja on laitettu vuotavien tilalle. Vanhuksille on hankittu uusia sänkyjä ja peittoja. 79vuotias Doña Agustina sai ensimmäistä kertaa vanhusiässään oman vuoteen. Korjausta jäi odottamaan vielä kaksi mökkiä, jotka saadaan kuntoon Chileen toimitettavalla Eläkeläiset ry:n keräyksen loppusummalla. Projektiin valituista kymmenestä vanhuksesta kahden mökit tuhoutuivat vuoden 2010 maanjäristyksen seurauksena korjauskelvottomiksi. Heille oli rakennettava uudet asumukset Chilen valtion varoin ja kolmannen asunto korjattava heti. Mökkikorjausten jälkeen riittänee jäsentemme keräämistä varoista vielä muutakin iloa "kummivanhuksillemme". Rahoilla saa hankittua lisää tarpeellisia vuodevaatteita, silmälaseja ja esimerkiksi kenkiä. Niillä pääsee ainakin askeleen kohti ihmisarvoista elämää. TIINA RAJALA Mapuchet lyhyesti Mapuche-perheissä asuu perinteisesti kolme sukupolvea: isovanhemmat, lapset ja lapsenlapset. Kyseessä on laajennettu ydinperhe, johon lasten avioituessa liittyvät heidän puolisonsa ja myöhemmin heidän lapsensa. Lasten määrä on aikojen kuluessa vähentynyt suhteessa vanhuksiin. Työnsaanti- ja toimeentulo-ongelmat ovat lisääntyneet. Työikäiset muuttavat kaupunkiin työn perässä ja lapsista huolehtiminen jää isovanhempien vastuulle. PIDEE-säätiön aluetyöntekijä Gloria Colipi Don José Marihuenin kanssa. Gloria on itsekin mapuche ja tuntee kaikki kyläläiset. Don José (63 vuotta) asuu talossaan vaimonsa, yhden poikansa ja kahden lapsenlapsensa kanssa. Isovanhemmat vastaavat lastenlastensa huoltajuudesta. Perheen talossa on kunnostettu keittiö, laitettu lasit ikkunoihin ja katto korjattu. Vanhuksia kunnioitetaan Mapuche-kulttuurissa kunnioitetaan vanhuksia, joilla on hallussaan kansan tieto ja viisaus. Köyhässä yhteisössä on kuitenkin asetettava lapset etusijalle ja usein voimavarat eivät riitä vanhusten perustarpeidenkaan tyydyttämiseen. Alueella on toiminut jo vuosien ajan Parasta Lapsille -järjestön Auta mapuche -lasta projekti. Projektia on rahoittanut Suomen ulkoministeriö ja sillä on tuettu ennen kaikkea lasten koulun käyntiä. Eläkeläiset ry vanhusprojektissa toimittiin yhteistyössä Parasta Lapsille -järjestön kanssa. Doña Agustina talonsa rappusilla lapsenlapsensa 13-vuotiaan Rodrigopojan kanssa. 79-vuotias Agustina on kahden lapsenlapsensa yksinhuoltaja. Hän sai oman sängyn ja uuden peitteen. TR Doña Domínican (63 vuotta) talossa on tehty korjauksia ja sinne on hankittu vuodevaatteita. Talossa asuu hänen lisäkseen seitsemän henkeä: neljä tytärtä ja kolme lastenlasta. Perheenjäsenet auttavat toimintakyvyltään heikkoa Dominicaa perustoimissa. Don José Huenupilin talo sai uuden peltikaton. 80-vuotias José on leskimies ja asuu talossa kahden aikuisen poikansa kanssa. Josén toimintakyky on heikentynyt mutta hänen naapuritalossa asuva tyttärensä käy auttamassa.
• ELÄKELÄINEN Nro 2 maaliskuu 2012 - 9 Jokilaaksojen talvipäivillä kilpailijoita 11 yhdistyksestä Eläkeläiset ry:n Jokilaaksojen aluejärjestön Talvipäivän viettoa Kuivasjärven Auran majalla suosi mitä ihanteellisin sää. "Eipä kehtaa parempaa säätä toivoakaan", oli monien mielipide. Kaunis sää sekä luonnollisesti perinteinen tapa olivat houkutelleet yhdentoista paikallisyhdistyksen kilpailijoita kilpahiihtoon ja satakunta muuta vapaamuotoiseen sauvakävelytempukseen. Lisäksi tietenkin vankka joukko ilman välineitä kannusti innokkaasti. Kilpailijoita oli kaikkiaan viidessä sarjassa, vanhimmat yli 80-vuotiaiden sarjassa. Runsaslukuisin oli miesten yli 65-vuotiaitten sarja. Lisäksi hiihdettiin viesti kolmimiehisin joukkuein. Reipas kilpailuluonne säilyy aina vaan ja sijat ratkesivat jälleen jopa vain yhden sekunnin aikaerolla. Kuivasjärven Aura hoiti mallikkaasti kisajärjestelyn ja muonituksen noin sadallleviidellekymmenelle Talvipäivän viettäjälle. Sää suosi Jokilaaksojen talvipäivien osanottajia.Naisten sarjan osanottajat lähdössä, viivalla Anneli Rajaniemi Oulaisista. Taustalla tukijoukkoja. Oulun eläkel. ry 13.o2 N yli 65 v. 2 km: 1) Hilkka Tihinen, Pudasjärven eläkel. 13.04. N yli 70 v. 2 km: 1) Eila Inkinen, Pudasjärven eläkel. 10.14; 2) Vappu Pekuri, Raahen eläkel. 10.48; 3) Aino Kiimamaa, Kellon eläkel. 13.09. M alle 65 v. 3 km: 1) Pauli Patanen, Raahen eläkel. 10,58; 2) Teuvo Blomster, Oulun työv. eläkel. 12.59; 3) Pentti Kivistö, Haukiputaan eläkel. 14.19; 4) Reijo Juka, Raahen eläkel. 17.45. M yli 65 v. 3 km: 1) Aarno Rajaniemi, Oulaisten eläkel. 12.07; 2) Arvo Liedes, Haukiputaan eläkel. 12.38; 3) Kauko Meriläinen, Hailuptaan eläkel. 13.41; 4) Veikko Keränen, Kempeleen eläkel. 15.10; 5) Paavo Halonen, Iin eläkel. 15.11; 6) Erkki Manninen, Oulun työv. eläkel. 15.38; 7) Paavo Tihinen, Pudasjärven eläkel. 18.32. M yli 70 v. 3km: 1) Veijo Perttamo, Raahen eläkel. 11.41; 2) Hille Kauttio, Kempeleen eläkel. 14.17; 3) Arvi Kostekivi, Oulun työv. eläkel. 20.53 M yli 75 v. 2 km: 1) Heikki Alakiuttu, Oulun työv. eläkel. 8.52. M yli 80 v. 2 km: 1) Eero Hirvonen, Oulunsalon eläkel. 10.43; 2) Aarne Latvajärvi, Pudasjärven eläkel. 10.55; 3) Raimo Mykkänen, Kiimingin eläkel. 12.30. Viestit: M 3 x 2 km: 1) Raahen eläkeläiset, 20.19, (P. Patanen 6.26, M. Pelkonen 7.02, Veijo Perttamo 6.51); 2) Haukiputaan eläkeläiset, 23.10 (P. Kivistö 8.05, K. Meriläinen 7.48, Arvo Liedes 7.17); 3) Oulun työväen eläkeläiset, 25.47 (Erkki Manninen 9.20, Heikki Alakiuttu 8.56, Teuvo Blomster 7.31) Teksti ja kuva: Veikko Meriläinen Tulokset: N alle 65v. 2 km: 1) Anneli Rajaniemi, Oulaisten eläkel. ry 9,21; 2) Arja Wiik, TUULA-LIINA VARIS Paluu nuoruuteen Y le Teemalla on maaliskuussa pyöritetty viisiosaista brittiläistä tiededokumenttia Aikamatka nuoruuteen. Viisi iäkästä ihmistä viedään siinä "aikakapselina" toimivaan syrjäiseen taloon, jossa heidät mahdollisuuksien mukaan koetetaan palauttaa vuoteen 1975. Koehenkilöt elivät silloin uransa ruuhka- ja voimavuosia, kypsää keski-ikää, jolloin ikäkrempat eivät vielä vaivanneet. Nuoruuteen palaamista edistetään rakentamalla taloon miljöö, jollaisessa koehenkilöt 35 vuotta aiemmin elivät. Aika kamalalta, muuten, näyttää brittien sisustusestetiikka kirjavine kokolattiamattoineen, suurikuvioisine tapetteineen ja verhoineen ja räikeänvärisine kalusteineen. Ei 70-luku Suomessakaan mitään tyylikkyyden huippua edustanut, mutta ihan tuollaista en muista olleen. Ei meillä ainakaan. Koehenkilöt ovat 76­88-vuotiaita, kolme miestä, kaksi naista. Molemmat naiset ovat ammattinäyttelijöitä, toinen heistä meillekin tuttujen Sohvanvaltaajien hurmaava isoäiti. Miessukupuolta edustavat yhden näyttelijän lisäksi entinen "mediamoguli" ja krikettituomari. Kokeen tarkoituksena on tutkia, voisiko monien vaivojen rasittama ikäihminen nuoruuteen "palauttamalla" kuntoutua henkisesti ja fyysisesti. Aikakapselissa kaikki on vuodelta 1975, ruoka, vaatteet, sanomalehdetkin. Vanhuksilta vaaditaan myös omatoimisuutta voimavuosien tapaan. Heitä ei passata eikä auteta, vaikka raskaan matkalaukun raahaaminen yläkertaan näyttää joillekin ylivoimaisen rankalta suoritukselta. Erillisessä huoneessa kaksi tutkijaa tarkkailee koko ajan monitoreista heidän suoriutumistaan ja mielialojaan. Paluu nuoruuteen tuottaa tulosta. Jo sarjan alkuosissa nämä fyysisten ja psyykkisten vaivojensa vangit osoittavat kuntoutumisen oireita. Oma-aloitteisuus lisääntyy: pyörätuolissa taloon tuotu kävelee, lopen uupunut kokkailee aamiaista muillekin, eristäytynyt ystävystyy, kaatuilusta kärsinyt tanssii... Keskustelu on vilkasta, ja naurua riittää. Myös ryhmän sisäinen dynamiikka on kiinnostavaa. Ärsyttävän narsistisen näyttelijän kerskunta lujittaa kahden muun miehen ystävyyttä, mutta toisaalta sama kiusankappale onnistuu flirttailevalla tyylillään saamaan ryhmän vanhimman naisen mukaan tanssiharjoitukseen, josta tämä etukäteen oli liikuntakyvyttömyyteen vedoten jyrkästi kieltäytynyt. Dokumentti haluaa todistaa, että ihminen pysyy toimintakykyisenä niin kauan kuin toimii. Iäkkään ihmisen on pyrittä- vä olemaan omatoiminen, vaadittava oman etunsa nimissä itseltään niin paljon kuin mahdollista. Tämän kiistämättömän tosiasian dokumentti pyrkii kokeellisesti todistamaan. Yksinkertaisetkin arkielämän taidot unohtuvat palvelujen varassa elävältä iäkkäältä nopeasti. Fyysinen kunto rapautuu ennätysvauhtia, jos ei sitä hoida. Suomalainen vanhustenhoito painottaa vanhuuden avuttomuutta. Laitoksissa kohtalaisen omatoimisetkin vanhukset hoidetaan sänkyyn, vaikka asiantuntijatkin ovat sitä mieltä, että vanhuus ei ole mikään syy tehdä ihmisestä petipotilasta, pahimmassa tapauksessa vuosikausiksi. Tämä hoitopolitiikka on sekä järjettömän kallista että tuhoisaa. Mihin vuoteen haluaisin itse tulla palautetuksi? En ainakaan vuoteen 1975. Se ei ollut hyvää aikaa henkilökohtaisessa elämässäni. Ja 70-luvu oli ylipäätään Suomessa ilmapiiriltään ikävä. Miellyttävämpää olisi palata iloiselle ja toivorikkaalle 60-luvulle, jolloin Suomi avautui maailmaan, ja kaikki näytti mahdolliselta. 80luvulle palautettuna olisin samoissa vuosissa kuin koehenkilöt 1975. Silloin elin maalaiselämää, minulla oli tupa ja kasvimaa, lampaita, kanoja ja pienet lapset. Kirjoittamisen vapaus ja aika paljon yhteiskunnallisia aktiviteetteja. Ne olivat voi- man vuosia elämässäni. Toisaalta en tarvitse "aikakapselia". Osaan, kuten kaikki osaavat, palauttaa itseni nuoruuteen itsekin. Siihen ei tarvita kulisseja eikä rekvisiittaa. Muistot riittävät. Tiededokkaria katsoessani oivalsin, että muisteleminen, tämä vanhojen lempiharrastus (ja joskus nuorempien sukupolvien riesa), on nimenomaan aikamatka nuoruuteen. Se virkistää ja elvyttää sekä fyysisesti että psyykkisesti. Se on ihmelääke, jota emme edes lääkkeeksi tiedosta, vaikka nautimme sitä vuosi vuodelta yhä enemmän.
• 10 - Nro 2 maaliskuu 2012 ELÄKELÄINEN Eläkeläiset ry:n atk-koulutuksesta hyviä tuloksia Matti Ruokolainen opastaa Onni Partasta. Vieressä yhdistyksen puheenjohtaja Tauno Nevalainen. L ieksan Seudun Eläkeläiset ry:ssä on opiskeltu talvikausi 2011­2012 tietokoneen käyttöä vertaisohjaajan eli yhdistykseen itsekin kuuluvan opastuksella. Kokemukset ovat erinomaiset. ­ Opintokerhossa on useita yli 80-vuotiaitakin. He ovat saaneet itsevarmuutta opiskelun aikana. Se osoittaa, että koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa opiskelua tietokonen hallitsemiseksi, sanoo ohjaajana toimiva Matti Ruokolainen. Ruokolainen kuuluu Eläkeläiset ry:n kouluttamiin atk-tukihenkilöihin. Vaikka työväen- ja kansalaisopistot antavat koulutusta ikäihmisille, on sen rinnalla hyvä olla ohjaajina tuttuja ikätovereita. Eläkeläiset ry:n koulutushanke alkoi syksyllä 2011. Siinä on saavutettu hyviä tuloksia. Hankkeen ja Ideakone Oy:n kanssa tehdyn kotisivusopimuksen ansiosta yhdistysten kotisivujen määrä on yli kolminkertaistunut 1,5 vuodessa. Tosi tarve Lieksassa eläkeläisyhdistyksen opintokerho syntyi pakottavasta tarpeesta. Pankki ja kaupunki ovat siirtäneet palvelujaan internettiin. Laskujen maksaminen pankin tiskiltä on käynyt kohtuuttoman kalliiksi, tiedottaminen ja erilaisten lomakkeiden tulostaminen kaupungin verkkosivuilta on lisääntynyt. ­ Jäsenistämme suuri osa on jäänyt näiden palvelujen ulkopuolelle. Yhdistyksesen johtakunnassa ja kerhossa pohdimme atk-taitojen opiskelua. Keskustelimmemyös kotisivujen tekemisestä, Matti Ruokolainen kertoo. Avuksi tuli Eläkeläiset ry:n tarjoma koulutus. Maaliskuussa 2011 oli järjestön omistamassa kylpylähotellissa Kuntorannassa samalla viikolla yhdistysten kotisivut- ja atk-tukihenkilöiden kurssi. Yhdistys päätti lähettää Ruokolaisen opettelemaan molempia. Ruokolainen oli ajatellut, että hän voisi antaa henkilökohtaista ohjausta sitä haluaville. Innostus kasvoi niin suureksi, että yhdistys päätti järjestää ATK:n alkeita -kurssin valtionapuun oikeutettavana opintokerhona. ­ Lieksan kaupungin sivistysvirastosta saimme tietää, että lukion ATK-luokka olisi käytettävissä korvausta vastaan. Saimme sovituksi luokan käyttöömme joka toinen torstai. Syys­marraskuussa 2011 kokoonnuimme 5 kertaa opiskelemaan tietokoneen näppäimistön ja hiiren käyttöä, tekstin käsittelyn ja laskentataulukon käytön alkeita sekä pankkiasiointia ja sähköpostin käyttöä. Luokassa on 16 oppilaille tarkoitettua konetta ja kaikki paikat olivat käytössä. Opiskelua on jatkettu helmikuun alusta.Vaikka ATK-luokan käyttö on maksullista, pysyvät kustannukset kohtuullisina KSL:n kautta saadun valtionavun turvin. Ruokolainen arvelee, että ikäihmisillä motivaatio oppia on ehkä korkempi kuin "oppivelvollisella". ­ Ikäihmisellä on oikeus ja mahdollisuus oppia uusia asioita. Toki se sitä on nuoremmillekin. Silloin on vain niin paljon muutakin, koko elämä opeteltavana. Elämänkoke- mus auttaa uuden omaksumisessa, vaikka muuten tarvittaisiinkin enemmän asioiden kertaamista. On oppimista hidastaviakin tekijöitä. Esimerkiksi hiiren käytön oppiminen vie oman aikansa, koska käden motoriikka ei enää toimi kuten nuoremmalla. ­ Useampikin vasta-alkajista totesi, että ei enää pelkää tietokonetta. Se muuten olikin ensimmäisen jakson tarkoitus. Edistyneemmätkin totesivat saaneensa uusia niksejä esim. tekstin käsittelyssä. ­Syyskauden päätyttyä pohdittiin, olisiko syytä järjestää erilliset ryhmät aloittelijoille ja enemmän osaaville, koska mukana oli sekä vasta-alkajia että paljonkin osaavia. ­ Kerholaiset kokivat yhteisen opiskelun paremmaksi, koska osaavampi vierustoveri voi opastaa aloittelijaa. Niinhän sen opintokerhossa tuleekin olla, myös kerhon sosiaalinen merkitys siinä korostuu. luvun lopulla sahateollisuudessa. Muun muassa sahatavaran kuivauksessa tietokoneohjatut ohjelmat tulivat käyttöön. Olin ammattiosastoni taloudenhoitajana 22 vuotta. Tein kirjanpidon 15 vuotta atk-ohjelmalla, ammattiyhdistysopistolla Kiljavalla sain siihen valmiudet. ­ Mielestäni nykyinen käytäntö, että Eläkeläiset ry järjestää kurssitusta vertaisohjaajille, on hyvä. Kehotan kyllä kaikkia vähänkin asiasta kiinnostuneita hakeutumaan kursseille, Ruokolainen sanoo. Kuva: MATTI RONKAINEN Teksti: Matti Ruokolaisen sähköpostihaastattelu/P.I. Internetin ulkopuolella on 300 000 ikäihmistä Sekä arkitieto että tutkimukset kertovat, että iäkkäimmät ovat muuhun väestöön nähden huonommassa asemassa tietokoneen ja internetin käytössä Tämä käy ilmi muun muassa KÄKÄTE-projektin (Käyttäjälle kätevä teknologia -projektin) TNS Gallup Oy:llä teettämästä tutkimuksesta. Esimerkiksi 85­89vuotiaista 11 prosentilla on käytössään tietokone ja vain 6 prosentilla internet. Kaikilla 75­89vuotiailla vastaavat luvut ovat 23 prosenttia ja 19 prosenttia. Noin 300 000 ikäihmistä jää täysin vaille internetin tarjontaa. Internetiä pidetään usein hyvänä apuna huonokuntoisille ikäihmisille. Myös yksinäisten vanhusten on ajateltu hyötyvän sen mahdollistamasta sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. KÄKÄTEtukimukseen mukaan näin ei ole. Internetin käyttäjiä on vähiten sellaisten ikäihmisten joukossa, joilla on vähän läheisiä ihmissuhteita tai jotka ulkoilevat harvoin. Tutkimustulos vahvistaan Eläkeläiset ry:n Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen -ohjelmassa esitetyn arvion tietotekniikasta. Ohjelmassa erot tietoteknisessä osaamisessa nostetaan toimeentulo- ja hyvinvointierojen rinnalle suureksi eriarvoistavaksi tekijäksi suomalaisessa yhteiskunnassa Ohjelman mukaan nopea muutos viestinnässä ja tiedonvälityksessä on lisännyt iäkkäimpien ja vähän koulutusta saaneiden ikäihmisten ahdinkoa. ­ Suuri osa ikäihmisistä haluaa oppia uusimmankin tietotekniikan edellyttämät taidot. Varsinkaan matalan kynnyksen tietotekniikan koulutus- ja neuvontapalveluja ei ole riittävästi. (P.I.) Pitkä pinna ei haittaa Ruokolaisen mukaan ohjaajalta ei vaadita mitään eritystaitoja, jos on käyttänyt tietokonetta jo työaikana, hallitsee tekstinkäsittelyn alkeet, osaa hyödyntää internettiä, pankkiasiointi sujuu ja osaa lähettää sähköpostia. ­ Tietysti pitää olla halukas opettamaan toisillekin taitojaan. Huumorintaju ja pitkä pinna eivät ole haitaksi. Ruokolainnen kertoo itse saaneensa perusopit työssäään. ­ Tietokoneen käyttö yleistyi 80-
• ELÄKELÄINEN Nro 2 maaliskuu 2012 - 11 Runopysäkki Meillä syödään perunaa Lehdessä luki, että maailmalla syödään enemmän jotakin bataattia tai kassavaa kuin ihan rehellistä perunaa. Mikä se sellainen bataatti on saatikka sitten joku kassava? Kyllä maailma on kumma paikka, kun ei reilu peruna kelpaa. Meillä ainakin sitä ihan ahmitaan. Aterioihinki saa mukavaa vaihteluja, kun välillä keittää kuoriperunoita ja välillä kuorittuja. On toki hauskaa kokeilla muutakin: Perunamuussi, uuni-, lohko-, paistin-, valkosipuli-, sekä röstiperunat tuovat piristystä arkirutiiniin. Välillä täytyy hemmotella itseään, hylätä kotiruoat. pukea parempaa ylle ja mennä grillikioskille tilaamaan ranskalaiset ketsupilla. Topi Berg Helsinki Ystävälle Seuraan ketunjälkiä lumisen pellon yli rantaan lapsuuden. Talven valkeus, kauneus ja puhtaus ympärilläin. Mieleen tulvahtavat muistot, muistikuvat: kesän vihreys, kukkaset, tuulessa väräjävät heinät. Järven pinta heijastelee taivaankaaren sineä. Parin päivän päästä tapaan ystävän jo vuosikymmenien takaa. Ilo täyttää mieleni. Tuula Nieminen Laukaa, Leppävesi Paras lypsäjä Kaikki liituraitaiset päättäjät ja suuripalkkaiset herrat Ovat Lapista reviirit vallanneet, siellä vierailleet lukuisat kerrat. Siellä hotelleissaan ja majoissaan, he pysyneet ei ole rajoissaan. Lailla sammakon ähkyvät nahoissaan ja liisatuissa rahoissaan he jakavat tyhmiä ohjeitaan: nyt kiireesti investoimaan. Kuin taikurit temppunsa hallitsee, uusi ilme Suomessa vallitsee, Ja rinteet erämaatunturien, suolampien rannat ja pellotkin saa katteekseen rakennuspaketin, ideaparkin tai ainakin marketin ja asfalttitiet niitä yhdistää, infrastruktuuritta yrittäjä ei jää. On auennut globaali taivas: meille taasen kauhalla jaellaan. Siitä oitis vaan investoimaan. Mikä investoinneissa parasta, yrittäjistä ei erotu varasta: Kun päättäjät veljineen yhteistä jakaa, kunnian vapaamuurarius takaa, eikä menestykseen tarvita onnea, noitaa, lainkiemurat voideltu lainoppinut hyvä veli hoitaa. Ihmettelijät maan tapojen media ohjailee suolle ja harhaan, juuri korruptoimattomuus on ominaisuus isänmaan parhaan ja johtoon se saanut on neroimmat aivot, sinä kiittämätön: mitä muuta sä toivot. Näillä neroilla uusi on uskontokin, siihen luottamus vahva kuin vuoreen. Sitä kutsuvat markkinavoimiksi, sillä korvataan filosofiatkin. Ja sinut ne tunkevat pyörääsi ihan hullun oravan lailla. Sinulle vain yksi käsky annetaan: JUOKSE ja oikeuksiasi vailla. Nyt on mentävä sataa ja tuhatta, upeata kuinka charterit pauhaa, eikä siedetä burnout raatoja, vain menestyneille tarjotaan rauhaa. Kolopiiloihin on ajettu natiivitkin syrjäseuduiltaan entisiltä, eivät enää ne häiritse harmoniaa, eivät enää edes haise ne täällä. Luotu tuntureista on vahvoille lebenstraum, missä olla hyvällä päällä. Täällä globaalit Euroopan omistajat, kippismaljojaan nostavat: Tui, tui tuille! Kuinka briljantti onkaan uus brändi! Tuomo Paasirova, Espoo Uni Katson taivaalle, nään tähtitaivaan suljen silmäni ja nousen ilmalaivaan. Annan ajatusten viedä kauas vain tuuli soittaa lauluas. Taivaan sininen silta. Heräsin ­ tein unimatkan ja on vasta ilta. Anja Honkonen, Vaajakoski Runoherkkuja noutopöydästä T ervetuloa runouden noutopöytään! Runopysäkillä on taas mainio ja herkullinen runokattaus. On niin yhteiskuntakritiikkiä kuin herkkää lyyrisyyttä ja arjesta hersyteltyä huumoriakin. Tuomo Paasirova kertoo saatekirjeessään, että häntä "entisenä lappilaisena surettaa, kun Lapista tehdään brutaalilla tavalla siirtomaamalliin riistokohdetta". Paras lypsäjä -runo on näytepala kirjoittajan vielä julkaisemattomasta teoksesta Apassin silmin. Kun luin runon Paras lypsäjä, minulla alkoi soida päässä räppäri Palefacen eli Karri Miettisen Helsinki-Shangri-La kappale. (Shangri-La on kirjailija James Hiltonin kuvaama fiktiivinen onnela, eräänlainen utopia.) Tuomo Paasirovan runo on selvästi sukua Miettisen rohkealle kantaaottavuudelle! Paras lypsäjä-runo on kuin tehty sävellettäväksi; siitä saisi hyvän "rallin", pilkkalauluperinteen mukaisen tarttuvan kappaleen ­ riimillisyys vahvistaa tätä vaikutelmaa. Tuomo Paasirova hallitsee eloisan riimittelyn, hän käyttää jopa ns. sisäriimiä eli säkeen sisäistä riimiä: "saa katteekseen rakennuspaketin, ideaparkin tai ainakin marketin" tai "Mikä investoinneissa parasta, yrittäjistä ei erotu varasta". Paras Lypsäjä -runo piirtää tarkkaa kuvaa ajastamme. Jos laulumaisuutta haluaisi lisätä, voisi jokaisen säkeistön perässä toistua sama säe: "nyt kiireesti investoimaan." Heikki Salon Kahlekuningaslaji -laululyriikan käsikirjassa kuvataan kertomusmuotoista laulua näin: " Kertomusmuotoon on mielenkiintoista kirjoittaa lauluja, sillä hyvä tarina pitää kuulijan pihdeissä ensimmäisestä säkeestä viimeiseen ja sen avulla voi sanoa asioita, joihin muut muodot eivät taivu." Jään siis odottamaan Paras lypsäjä -runon musiikillista toteutusta. Sehän oli sentään unta! Taannoin erään sunnuntain Helsingin Sanomissa oli artikkeli pohjoiskorealaisista, jotka olivat paenneet maastaan. Eräs pakenijoista, vankileirillä elänyt Shin, kertoi, että vasta Etelä-Koreassa hän oppi sellaiset sanat kuin onneton, tuska, positiivinen, kaunis, onni ja iloinen. Kiinassa hän kuuli ensi kertaa "ystävästä". On vaikeaa kuvitella olosuhteita, joissa ystävän käsitettä ei ole. Koko artikkeli oli täynnä traagisia asioita, mutta minulle yhtenä traagisimpana jäi mieleen soimaan tuo lause: Kiinassa hän kuuli ensi kertaa "ystävästä". Onkin terapeuttista palata turvalliseen normaalitodellisuuteen Tuula Niemisen runon myötä. Runo Ystävälle on kaunis tunnustus eräälle elämän hienoimmista asioista. Jo pelkkä ajatus ystävästä tuo kesän talvimaisemaan. käytetään aistihavaintoja, siksi runo on lukijaystävällinen, siihen pääsee hyvin mukaan. Jos jotain vielä haluaisi tehdä, niin ehkä ensimmäisen säkeistön käänteiset sanajärjestykset voisi suoristaa. Siis "rantaan lapsuuden" voisi olla "lapsuuden rantaan" ja kaksi viimeistä säettä voisivat kuulua: "Ympärilläni talven valkeus, kauneus ja puhtaus." Ystävälle-runo puhuttelee paitsi klassisella aiheellaan myös vilpittömyydellään. Anja Honkosen Uni on viehättävä runo unimaailman ihmeellisyydestä. Kahdessa ensimmäisessä säkeessä (ja koko runossakin) on kiehtovaa se, että yhtä aikaa tapahtuu vähän ja paljon. Kun suljemme silmät ja nukahdamme, kehomme liikah- telee vain vähän, mutta mielessä tapahtuu paljon. Minua on aina häirinnyt vähättelevä tokaisu: "sehän oli vain unta." Ajattelen, että uni on yhtä todellista elämäämme kuin kaikki muukin. Ihminen on päivä- ja yötajuntansa summa. Kenties tokaisun voisikin muuttaa muotoon: Sehän oli sentään unta! "Nousen ilmalaivaan" ­ ihana kuva uneen vajoamisesta. Runossa on myös hieman salaperäinen kohta: "vain tuuli soittaa lauluas". Kenen laulua tuuli soittaa? Kehen "sinään" runossa oikein viitataan? Uniruno on pieni, mutta siinä on monia kerroksia. Kirjoittaja käyttää runossaan myös niin sanottua lyyristä kameraa. Kuten olen ennenkin tällä palstalla kirjoittanut, käytämme runouden keinoja luonnostaan. Työnjakohan menee niin, että kirjoittaja kirjoittaa ja käyttää erilaisia keinoja ilmaisussaan, ja tutkijat ja teoreetikot sitten nimeävät näitä keinoja. Kirjoittamista ei siis estä se, että ei tunne runouden käsitteistöä! Mutta runoista puhuminen voi olla helpompaa, jos tuntee ainakin jonkin verran lyriikan termistöä. Runoilija Markku Toivonen kehitti ajatuksen lyyrisestä kamerasta. Kyse on siitä, että runoilija muuttaa runossa perspektiiviään tai siirtää "kameransa" toiseen paikkaan. Anja Honkosen runossakin kuvakulmat muuttuvat: välillä kamera zoomaa ylös taivaalle, lopussa heräämisen myötä "laskeudutaan". Toivonen on eritellyt erilaisia tapoja käyttää lyyristä kameraa. Runossa voidaan esimerkiksi liikkua sisältä ulos ja ulkoa sisälle. Tai runossa voidaan "lennossa" vaihtaa staattisesta kuvasta liikkuvaan kuvaan. Näinhän tavallaan Anja Honkosenkin runossa käy, kun ilmalaivasta zoomataan takaisin heräämisen hetkeen. Pottua! Toivo Bergin runo Meillä syödään perunaa on pilke silmäkulmassa kirjoitettu oodi kotoisalle potullemme. Runossa on ihanaa ironiaa, joka huipentuu loppuun, viimeiseen säkeistöön, jossa lukija hauskalla tavalla yllätetään. Tavoitan runosta myös toisenlaisen ironian tason. Ensimmäisestä ja toisesta säkeistöstä voi nimittäin lukea sävyn, jossa hieman ironisoidaan myös ennakkoluuloja (oma on aina parempaa kuin joku toisten outo muu!):" Mikä se sellainen bataatti on/saatikka sitten joku kassava?/ Kyllä maailma on kumma paikka,/kun ei reilu peruna kelpaa." Huumori ja ironia ovat oivia välineitä runossakin. Meillä syödään perunaa- runossa ne ovat käytössä, ja hyvin toimii! Uusia perunoita odotellessa, runojen toivossa, Niina Hakalahti Kukkolankatu 16 33400 Tampere niina.hakalahti@sci.fi
• 12 - Nro 2 maaliskuu 2012 ELÄKELÄINEN Uusi puheenjohtaja Kemin Eläkeläisille Tavoitteena hankkia 50 uuta jäsentä tänä vuonna Kemin Eläkeläiset ry:n ylimääräinen jäsenkokous vapautti puheenjohtaja Lauri Pohjasen puheenjohtajan tehtävistä hänen pyydettyä eroa sairauden perusteella. Uudeksi puheenjohtajaksi kokous valitsi yksimielisesti Mauno Palon. Sääntömääräinen syyskokous valitsi johtokunnan jäseniksi Jouni Tuoviaen, Eero Peuran, Hilja Ketolan, Raija Siirilän, Suoma Perkaukauksen, Kaarina Tikkala-Pistokosken, Kalevi Kiutun, Aila Vallan. Varajäseneksi valittiin Heikki Lyttinen. Varapuheenjana toimii Jouni Tuovinen, sihteerinä Kaarina TikkalaPistokoski ja taloutta hoitaa Sirkka Lindberg. Yhtenä toimintasuunnitelman tavoitteena on hankkia vuoden aikana 50 uutta jäsentä olemassa olevien 560 jäsenen lisäksi. Kemin Eläkeläisten johtokunta on kutsunut kaikki uudet jäsenet kahville Pruntsill. .Esittelimme Eläkeläisten toimintaa ja kutsuimme samalla heidät aktiiviseen toimintaan kanssamme. Kemin eläkeläisillä on vilkasta toimintaa erilaisten kulttuuriharrastusten parissa. Pruntsilla kokoontuvat Keskustelukerho ja Pelikerho. Opintokerhon vastaavana toimii Saara Kotijärvi-Dianoff Keskiviikkona harrastetaan yhteislaulua Pruntsilla. Vetäjinä toimivat Reijo Heikkilä, Jouni Tuovinen, Reino Korjonen, Kalevi Kiuttu ja Pekka Maronen. Yhteislauluja säestävät Jouni Tuovinen ja Kalevi Kiuttu. Pruntsilla pelataan myös erittäin suosittua bingoa. Kemin Eläkeläiset ry pitää Pruntsilla jokaisena arkipäivänä kahvilaa. Se on suosittu kohtaamispaikka. Kahvilan toiminnasta vastaavat vuorotellen aktiiviset eläkenai- Iltatähti kuoron jäsenet harjoituksissaan. Edessä vasemmalta Ritva Niskala, Aino Isoherrala, Terttu Hiltunen, Eeva Nisula, Suoma Perkaus, Asta Alasuutari ja kapellimestari Jouni Tuovila. Takana Esko Pyhäjärvi, Kalevi Kiuttu, Reijo Heikkilä ja Mauno Alasuutari set ja -miehet Sauvonsalissa, entisellä Kemin työväentalon juhlasalissa, kokoontuvat viikottaisiin ohjelmaharjoituksiin tanhuajat ja kuoro Iltatähti. Kunnostaan huolehtivat jumppaajat kokoontuvat myös Sauvon salissa. Liikuntakerhon toiminnasta vastaa Eero Rantala. Sääntömääräisessä kevät kokouksessa normaalien kevät kokousasioiden lisäksi kokous valitsi Eläkeläiset ry. 18 edustajakokoukseen edustajakseen Mauno Palon, varalle Sirkka Lindberg, ja Kalevi Kiutun, varalle Raija Siirilä. Kevätkokous käsitteli myös Kemin kaupungin suunnitelmaa siirtää Kemin lääkäripalvelut yksityiselleterveysasemalle. Kemin Eläkeläiset ry vastustaa yksityistämissuunnitelmia. Yksityisen yrityksen tavoitteena on mahdollisimman suuren voiton tuottaminen, eikä kuntalaisten mahdollisimman hyvästä terveydestä huolehtiminen. Kemissä on panostettava julkisen terveydenhoidon palvelujen parantamiseen eikä toiminnan siirtämiseen yksityiselle yritykselle. Kuvat ja teksti: Mauno Palo Ritva Niskala ja Inkeri Lakso keittiövuorossa Pruntsilla. Kevätkokous ärähti: päätös vuokran perimisestä Pruntsin tiloista peruttava Kemin Eläkeläiset ry:n kevätkokous ärähti kaupunginhallitukselle, joka on päättänyt ryhtyä perimään myös eläkeläisjärjestöiltä vuokraa Pruntsin tilojen käytöstä. Kokouksen mielestä kaupunginhallituksella ei edes ole valtuutta moiseen. Päätyöksen Tolppasen talon ostamisesta teki vuonna 1971 kaupunginvaltuusto, joka päätti yksimielisesti, että päärakennus eli nykyinen Pruntsi säilytetään ja kunnostetaan vanhusten vapaa-aikataloksi. Valtuusto hyväksyi vuonna 1974 Pruntsin tilojen käyttöohjeet niin, ettei eläkeläisjärjestöiltä peritä käytöstä vuokraa eikä käyttökorvauksia. Kokous perusteli kaupunginhallituksen päätöksen oikaisuvaatimustaan myös sillä, että eläkeläisjärjestöjen henkisesti ja fyysisesti aktivoiva toiminta Pruntsilla on merkittävä osa Kemissä toteutettavaa terveyden edistämistyötä. Jos tämä toiminta estetään, se aiheuttaa lisäpaineita terveydenja sairaanhoitokustannuksiin. Kokous epäili myös päätöksen taloudellisuutta. Pruntsin tilojen siivouttaminen suunnitellulla tavalla tilapalvelulla tulisi huomattavasti suunniteltuja vuokratuloja kalliimmaksi. Nythän tilat siivoavat pääosin eläkeläisjärjestöjen aktiiviset talkoolaiset. Kevätkokous piti erittäin valitettava, jos jo 40 vuotta jatkunut ja hyväksi osoittautunut käytäntö katkaistaan tai jos sitä vaikeutetaan. Silloin eläkeläisille suunnattu toiminta supistuisi merkittävbästi. Se ei olisi 1970-luvun valtuuterttujenkaan toive! kokous totesi. Kemin Eläkeläiset laulavat Pruntsilla yhdessä keskiviikkoisin.
• ELÄKELÄINEN Nro 2 maaliskuu 2012 - 13 LIMPAN Hur jag övervann min rädsla för polisen F ör första gången i mitt liv satt jag i Helsingfors universitets Porthaniabyggnads auditorium. Jag hade haft svårigheter att hitta hit, men som tur var har jag navigator i bilen och den visade vägen till Universitetsgatan, som i min ungdom hette Regeringsgatan. Den värdiga kvinnan klädd i lång mörk klänning som höll tal i katedern var min vän och forna arbetskamrat Päivi Uljas. Det var disputation och hon försvarade sin doktorsavhandling, som handlade om den finska välfärdens tillblivelse i medlet av föregående århundrade. Det låter historiskt eller hur? Fy tusan som man känner sig gammal, men de facto var jag faktiskt med i den utomparlamentariska verksamhet som var den stora drivkraften i utvecklingen mot välfärdssamhället. Jag lysssnade på Päivi med bara ett halvt öra. Hon hade ju intervjuat mig om de tiderna till sin graduavhandling om samma ämne. Vi hade också fört långa diskussioner om saken när vi hon höll på med sin gradu och vi ännu jobbade tillsammans på Livs distriktskansli. I väntan på opponentens anförande började mina tankar vandra tillbaka till gamla tider. När jag träffade Päivi första gången var hon en ung flicka vars studier på grund av politisk aktivitet i Teiniliitto - vad nu det dåtida skolungdomsförbundet sen hette på svenska- hade blivit på hälft. Hon hade fått jobb som kanslist på bagarnas fackavdelning och var sprudlande full av ideer hur klasskampen skall skötas på bästa sätt. En dag när jag satt med lag- och avtalsböcker utspridda på bordet och funderade över ett kinkigt arbetsplatsproblem och hon kom in för i mitt tycke femtioelfte gången den veckan låtsade jag få något som psykologerna kallar primitivreaktion. Jag röt på skoj att om hon inte ger mig arbetsro så sparkar jag ut henne, och inte bara ur mitt eget rum utan också ned för trapporna och ända ut på Broholmsgatan. Hon sprang skrattande ut ur rummet och smällde igen dörren efter sig. Efter en stund knackade hon försiktigt på dörren och frågade om den henska arbetsplatsterroristen hade tid att komma på nykokt kaffe. Med tiden blev hon en mera realistisk fackföreningsmänniska, som också förverkligade en hel del av sina goda ideer. Vid sidan om jobbet återupptog hon sina studier och publicerade tom. en på sin graduavhandling baserad bok om den utomparlamentarika politiska verksamhet, som ledde till välfärdssamhällets uppkomst. Mina tankar fortsatte att vandra bakåt i tiden: Efter generalstrejken 1956 blev jag vald till ordförande för Helsingfors gummireparatörers fackavdelning. En liten avdelning med knappa 200 medlemmar. Genom det uppdraget kom jag också med i den 68. fackavdelningars sammanslutning som arrangerade stora, ibland upp till tiotusenhövdade demonstrationer, utanför riksdagshuset, när där inne behandlades för arbetarklassen viktiga lagförslag. När jag sedan på hösten 1959 blev anställd som svenskspråkig sekreterare i Helsingfors och Nylands pertidistrikt, hade jag tllfälle att också vara med om att organisera demonstrationerna på dagstid. Vanligtvis brukade jag hjälpa en elektriker med att ställa upp högtalarna och dra ledningarna framför riksdagshuset, men en gång fick jag i uppdrag att med min till ämbetet hörande farmarmosse kuska plakat och banderoller till fältet utanför gamla Mässhallen, som var en av de tre platser varifrån demonstrationstågen startade. De två andra var Hagnäs torg och Sandvikstorget. Jag parkerade min, som man på den tiden kallade bilen, Ryggsäckskrutschoff i god tid på planen och när folk började strömma till litet över fyra, började jag dela ut min last. Den gick åt som smör, men den breda röda häroldsbanderollen ville ingen ha. Alla var av den åsikten att det var mitt jobb, när jag nu ändå var från upprorscentralen, som man på den tiden på skoj kallade Kulturhuset för. Vad hjälpte, jag låste bilen, slängde banderollen över poplinsrockens högra axel och fäste den med säckerhetsnålar så att den kom tvärs över bröstet, började organisera gänget i fyra led och såg till att banderoller och plakat kom på jämna mellanrum. Det blev ett långt och ståtligt led, längre än självständighetsparaden i Dragsvik, som jag i början av femtitalet hade marscherat i. Jag minns att jag var rätt stolt när jag kvart före fem spände ut bröstet och kommenderade framår marsch. Trafiken på Djurgårdsvägen var inget problem, men på Mannerheimvägen var en jämn ström av bilar på väg ut från stan. Jag lyfte handen för at stanna ledet och funderade frbrilt hur jag skulle kunna stoppa trafiken så, att vi kunde komma över på den lugnare sidan gatan och fortsätta mot riksdagshuset, när jag såg en vithandskad polishandflata framför mig. Polisen blåste i sin villepipa och röt: ­ Stop! Ni har inte ansökt om lov till det här demonstrationståget. Jag var mycket nära att reagera såsom vi gatpojkar hade lärt oss: "när polisen ryter så tar man till harvärjan", men nu hade jag ett långt led människor bakom mig, så jag samlade mig och röt tillbaka: ­ Enligt grundlagen har vi i det här landet rätt att fritt demonstrera för våra åsikter. Din plikt är att stoppa trafiken så att vi kan fortsätta vår marsch mot riksdags- huset på andra sidan gatan. Jag medger att jag hade litet darr på rösten och polisen stirrade först på mig som gourmeten på billig korv, men sedan blåste han i sin visselpipa och stoppade trafiken. Jag kände mig nog som en stor revolutionär när jag lyfte handen och signalerde framåt marsch. Sedan dess har jag aldrig mera sprungit undan polisen. Men tillbaka till disputationen. Päivi hade gjort ett digert bakgrundsarbete. Gjort egna undersökningar och intervjuer, och hänvisade till en maasa riksdagsprotokoll, politiska artiklar och memoarer. Hennes avhandling fick också med beröm godkänt av opponenten professor Kari Teräs. Förutom att texten är vetenskapligt kompetent är den också läsvard för oss vanliga strumpslitare. Det vore viktigt att när dagens högervindar blåser, så många som möjligt visste att den finska välfärden inte är en gåva från ovan, utan har kommit till då det var vänstermajoritet i riksdagen, trots att en del av vänstern på den tiden var utesluten från regeringsarbetet. Laskiaisrieha Vartsikassa Helsingin Aluejärjestö vietti laskiaistiistaita Vartiokylän työväentalolla räntäisenä ja tuulisena talvipäivänä. Paikalle saapui yli 130 yhdistysten jäsentä. Vaikka sää ei houkutellut ulkoliikuntaan, vietimme hauskan laskiaistapahtuman työväentalon sisätiloissa. Eva Rönkön tuolijumpalla laitoimme vireyttä nikamiin, jotta jaksoimme seurata esiintyjien taitoja. Esiintyjinä olivat Vartiokylän Eläkeläisten kuoro ja tanssijat sekä Kontulasta lauluryhmä ja Kallio-Vallilan yhdistyksestä sketsi- ja voimisteluryhmä. Vierailijoiden yhteinen Kalastaja Eemeli-esitys sekä Inkerikerhon lauluryhmä kuuluivat myös ohjelmistoon. Eikä yksinesiintyjätkään jääneet sivuun. Yhteislaululla kehitimme kurkkujamme ja nautimme kahvia omien leipomotuotteiden kera. Arpajaisetkin saivat tuta, kun arvat myytiin vauhdilla ja palkintoja oli kosolti. Makkaranpaistoa emme unohtaneet, ahkerien grillimestarien tarjoukset hupenivat nälkäisiin suihin. Tilaisuuden päätteeksi tanssittiin talon lattia kuntoon kolmen hanuristin ja lauluryhmän tahdittamana. Kyllä tanssilattiallakin voi lasketella! Kiitos kaikille osanottajille hauskasta tapahtumasta. Riitta Suhonen Tuolijumpalla vireyttä nikamiin. ­ Kuva Eeva Koivisto.
• 14 - Nro 2 maaliskuu 2012 ELÄKELÄINEN "Uusi toimitusjohtaja: Talon on taivuttava asiakkaiden mukaan Jarmo Ikäheimonen pitää Eläkeläiset ry:n jäseniä Kuntorannan ehdottomana vahvuutena Kuntoranta Oy:n uusi toimitusjohtaja Jarmo Ikäheimonen pitää kylpylähotellin ehdottomana vahvuutena sen taustalla olevan järjestön vahvaa jäsenkuntaa. ­ Omistajajärjestön 40 000 jäsentä on sellainen tekijä, jonka merkitys pitää eritellä tarkasti. On mietittävä, mitä jäsenistö haluaa ja mitä lisää nykyiseen verrattuna Kuntoranta voi heille tarjota, Ikäheimonen sanoo. Ikäheimonen aloitti kylpylähotellia pyörittävän Kuntoranta Oy:n toimitusjohtajana helmikuun alussa. Samalla Ikäheimosten perheyritys, Sun Aurinko Oy, tuli Kuntoranta Oy:n vähemmistöosakkaaksi 40 prosentin osuudella yhtiön osakekannasta. Uuden toimitusjohtajan valinta ja osakkuussopimus perustuvat Eläkeläiset ry:n valtuuston viime toukokuussa tekemään päätökseen. Valtuusto valtuutti järjestön hallituksen etsimään uusia toimijoita tai omistajia joko järjestön kumppaniksi tai yksin toimijoiksi. Tavoitteena on kääntää tappiolliseksi jäänyt tulos voitolliseksi ja turvata Kuntorannan säilyminen eläkeläisten käytössä. Kuntorannan kiinteistöjä osakekauppa ei koske, vaan rakennukset ja muu omaisuus säilyvät edelleen Eläkeläiset ry:n omistuksessa. taa ja houkuttelee. ­ Samalla on muistettava, että nykyihminen kaipaa vapaa-aikansa viettoon muutakin yhden ainoan paikan. Sehän on sekä haaste että vahvuus tällä alalla. Kilpailijoita tuppaa olemaan, mutta samalla meillä on mahdollisuus kilpailla. Ikäheimonen toivottaa Kuntorantaan paitsi kaikki Eläkeläiset ry:n jäsenet, myös heidän ja yhdistysten kaikki mahdolliset ideat ja toiveet kylpylähotellin kehittämisestä. ­ Minulla on hyvin toimiva sähköposti, joten rohkeasti vain yhteyttä. Aina, kun olen paikalla, käyn esittäytymässä ryhmille, ja silloin voimme puhua tarpeista ja toiveista kasvokkainen, Ikäheimonen sanoo. ­ Olen kuullut, että Eläkeläiset ry:n jäsenillä on edelleen kuulua talkoohenkeä ja -halua Kuntorannan kiinteistön pieneen huoltamiseen ja kunnostamiseen. Se oli mieluisaa kuultavaa, joten tervetuloa vain! ­ Tiukkoja rajoja on kuitenkin mahdoton vetää, eikä se ole tarpeenkaan. Monissa kohteissa on esimerkiksi nähty, että mummot ja vaarit tulevat mielellään yhdessä lastenlastensa kanssa lomailemaan. Siitä Ikäheimonen sanoo olevansa vakuuttunut, että kaikki asiakkaat hyötyvät ohjelmallisista lomista, joiden sisältö on hyvin suunniteltu. ­ Tämä pätee lapsiperheisiin, ja tämä pätee niin sosiaalisesti tuettuihin lomiin kuin itse maksaviin jäsenasiakkaisiin. asiakkaiden talon mukaan. ­ Tämä koskee myös ja ennen kaikkea pienempiä ryhmiä. Löytyykö heille mukavia tiloja, jonne siirtyä jatkoille tai vain rupattelemaan. Ikäheimonen sanoo katselleensa sillä silmällä isoa ravintolasaliakin. Se on niin iso, että kun väki vähenee, eivät pidot parane. ­ Entä jos sen kapeampi, tarjoilutiskiltä katsottuna vasen puoli olisi erillinen tv - ja seurustelutila, jonne voisi tulla istumaan mukavassa seurassa, katselemaan televisiota tai vain juttelemana ja kommentoimaan päivän tapahtumia ja maailman menoa. ­ Myös juhlasali vaatii miettimistä. Kuinka käyttää paremmin hyväksi sen tarjoamia mahdollisuuksia liikuntaan, ja entä toimintasali? Kuntoranta elää vieraiden tahtiin Nyt alkuvaiheessa Ikäheimonen työskentelee Kuntorannassa 2­3 päivää viikossa. Hän asuu Lappeenrannassa, ja siellä on myös hänen perheyrityksensä toimisto. Ikäheimonen kertoo, että ensimmäiset viikot toimitusjohtajana ovat kuluneet kylpylähotellin tilaan ja henkilökuntaan tutustuttaessa ja tulevaa hahmotellessa. ­ Olen pyrkinyt olemaan mahdollisimman paljon Kuntorannan eri tiloissa, jotta saisin hyvän kuvan siitä, mikä toimii ja mikä ei. Kuntorannan vahvuuuksina uusi toimitusjohtaja pitää sen sijaintia keskellä upeaa suomalaista luontoa ja yhteyttä Saimaaseen. Toinen vahvuus on tilojen runsaus. ­ Tiloja on paljon, mutta osa on vajaakäytössä. On pohdittava ja käytävä vuoropuhelua myös Eläkeläiset ry:n kanssa, kuinka saada ne parempaan käyttöön. ­ Pohdinnalla pitää olla selvä tavoite: asiakkaiden tulee viihtyä kylpylähotellin tiloissa. Talon on taivuttava sekä tiloiltaan että ohjelmaltaan asiakkaiden mukaan, ei Ihmiset tulevat toistensa luo Ikäheimonen tähdentää, että aktiviteeteissa on säilytettävä helppous ja hauskuus. Niiden pitää olla pikemminkin sosiaalisia kuin hikisiä tapahtumia. ­ Muutenkin tällaisen paikan ohjelmoinnissa sosiaalisella yhdessäololla on aivan ensisijainen merkitys. Siksi myös ryhmien itse tekemät ja esittämät ohjelmat ovat arvokkaita. ­ Samasta syystä näen mielelläni, että Syystärräysten ja Kaamoksen kaadon kaltaisilla yhteisillä tapahtumilla on suurempi sija Kuntorannassa. Ihmisillä on tarve kokoontua, tulla toistensa luo. Loma-ohjelmien sisältö kuntoon Ikähemiosen mukaan on mietittävä, mitkä muut kuin nyt tarjottavat palvelut tukevat jäsenistön käyttöä. Sama pätee myös muihin asiakasryhmiin, joita hän ei missään nimessä halua unohtaa, vaikka tähdentääkin Eläkeläiset ry:n jäsenkunnan asiakassuhteiden vahvistamista. ­ En näe ristiriitaa eri asiakasryhmien välillä. Kysymys on lomien ohjelmoinnista ja ajastamisesta. ­ Jaksottamisella voidaan vaikuttaa siihen, että tiettyinä kausina painottuvat tietyn asiakasryhmän tarpeet ja toisina aikoina taas huomioidaan enemmän muiden asiakasryhmien tarpeet. Jäsenet, toiveet ja ideat tervetulleita Ikäheimosen mukaan järjestön jäsenet on otettava huomioon sekä itsemaksavina asiakkaina että sosiaalisen lomatuen saajina. ­ Eläkeläisillä on vapaa-aikaa, ja samalla kilpailu heidän vapaa-ajastaan on koventunut hurjasti. On siis mietittävä, mikä oikeasti kiinnos- PEKKA ISAKSSON Pitkä linja pikkolosta perheyrittäjäksi Jarmo Ikäheimonen on pitkän linjan matkailumies. Vuonna 1958 Heinävedellä syntyneen nuorukaisen ura matkailussa alkoi 1970luvun lopulla. Porvoon matkailuopiston opiskelija suoritti harjoitteluaan muun muassa kuulun Klaus Kurki -hotellin pikkolona eli hotellipoikana. Pikkololle kuului ja edelleen kuuluu laukkujen kanto ja kaikenlainen asiakkaiden viihtyvyyttä lisäävien askareiden toimittaminen. Myöhemmin opiskelijan kesät kuluivat muun muuassa Naantalissa Viking Linen palvelutiskillä ja Lomaliiton omistammalla leirintäalueella sekä Lomaliiton omistamassa Taavetin lomakeskuksessa. ­ Siellä tutustuin ensimmäisen kerran myös sosiaaliseen lomatoimintaan, jonka asiakkaina oli sekä perheitä että yksinhuoltajia, Ikäheimonen kertoo. Valmistuttuaan vuonna 1985 kauppatieteiden maisteriksi Vaasan silloisesta korkeakoulusta, nykyisestä yliopistosta, Ikäheimonen työskenteli S-ryhmän hotelliketjussa muun muassa hallintopäällikkönä ja laskentajohtajana sekä atk-vastaavana. Sieltä hän siirtyi Sotkamoon Katinkultaan. Työ alkoi projektitehtävistä, ja lopulta hän olikaikkien Katinkulta-yhtymään kuuluvien yhtiöiden toimitusjohtaja. ­ Golf-yhtiötä lukuun ottamatta. Menin naimisiin Katinkullan aikana, ja perheeseen syntyi tytär. Kun vaimo on Savonlinnasta ja kun silloinen Suomen Lomapörssi, nykyinen Holiday Club, tuli omistajaksi Katinkultaan, aloimme perheessä miettiä muuttoa Saimaan vasti vuonna 1999 toimitusjohtajan pesti. Vaimon kouluttautuminen erikoislääkäriksi johti uuteen muuttoon, nyt Lappeenrantaan v. 2004­2005. Perhe oli saanut uuden jäsenen, vuonna 1999 syntyneen pojan. Samassa yhteydessä Ikäheimoseet perustivat pitkään suunnittelemansa perheyrityksen. Nykyään yritys pyörittää leirintäalueita Espoossa, Porvoossa ja Kouvolassa sekä Pietari Kylliäinen -hotellia Savonlinnassa. Tarjous yhteistyöstä Kuntorannassa tuli Ikäheimosen kannalta sopivaan saumaan ja sopivaan aikaan. ­ Olin haeskellut Saimaan alueelta tällaista kohdetta, josta löytyisi synergiaetuja leirintäalueiden ja hotellin kanssa, Ikäheimonen kertoo. (P.I.) Kuntorannan uusi toimitusjohtaja on pikkolona aloittanut pitkän linjan matkailumies. rannoille, lähemmäksi molempien kotiseutua. Imatran kylpylässä avautui sopi- Jarmo Ikäheimonen on kiertän seen kuvan, mikä toimii ja mik
• ELÄKELÄINEN Nro 2 maaliskuu 2012 - 15 Marja-Leena Peltola (vas.) Rudolf Lindblad ja Airi Vaske imporovisaatioharjoituksessa, jonka aiheena oli suurin harmin aihe. Nöyryytys harmittaa, suurinta onnea saa itsensä ilmaisemisesta Esiintyjä- ja kirjoittajakurssilla mietittiin jo kesäpäivienkin tarpeita Kuntorannassa maaliskuun puolivälissä järjestetyllä esiintyjä- ja kirjoittajakurssilla mietittiin jo vuoden 2013 kesäpäivien tarpeita. Kurssilla kirjoitettiin ja har joiteltiin uusia sketsejä ja runoja ja muokattiin vanhoja paremmin esiintyjien suuhun sopiviksi. Kesäpäivät näkyivät heti kurssin alussa. Näyttämöilmaisun opettaja Hilkka Hyttinen teetti kurssilaisilla improvisaatioharjoituksen, jossa piti kuvata, mikä osanottajia erityisen paljon harmittaa ja mistä tulee oikein onnelliseksi. Harjoitustyö sopi hyvin pohjustukseksi kesäpäivien karnevalistiselle ja live-esityksiä sisältävän mielenosoituskulkueeen suunnitteluun. Kulkueen teemana on eläkeläisen arki. Kurssilaiset jakaantuivat kolmehenkisiin ryhmiin pähkäilemään harmin ja onnen aiheita ja niiden esittämistä sekä pysäytyskuvana että liikeessä ja äänessä. Pähkäilyn tulokset olivat yllättävän samanlaisia. Suurin harmin aihe oli epähumaani ja nöyryyttävä laitoshoito ja vanhusten kohtelu yleisemminkin. toisten kanssa, eli tehdä juuri sitä, mitä kurssilla oltiin tekemässä. Hieman epäselväksi jäi, menevätkö itseilmaisu ja luovuus rakkaudenkin edelle. Optimistien mukaan ne ­ luovuus ja rakkaus ­ mahdollisesti ja toivottavasti ovat yhteismitattomia ja siten ristiriidattomasti toistensa kanssa limittyviä asioita. Kaikkein huimapäisimmät arvelivat, että rakkaus ruokkii luovuutta. Realistit hymyilivät vähän syrjäkareisesti, mutta ilmiselvästi onnellisina. Entä se kaikkein suurin? Suurimmasta onnestakin oltiin liikuttavan yhtä mieltä. Tuskin on yllättävää, että suurinta onnea oli monille ilmaista itseäään yhdessä PEKKA ISAKSSON nyt mahdollisimman paljon Kuntorannan eri tiloissa saadakä ei. ­ Talon on taivuttava aasikkaiden mukaan, hän sanoo. Aune Lind panee osallistujat aukaisemaan ääntä ja lihaksi a kurssien yhteisessä avaustilaisuudessa. Se oli enemmän kuin tarpeen, sillä edessä oli neljä tiivistä kurssipäivää.
• 16 - Nro 2 maaliskuu 2012 ELÄKELÄINEN Oppia, liikuntaa, esiintymistä ja iloa Rovaniemen Eläkeläisillä on toimintaa jokaiselle päivälle ­ Mielenterveyden takia, rovaniemeläinen Liisa Koskinen perustelee aktiivisuuttaan Rovaniemen Eläkeläisten riennoissa. Osallistuminen palkitsee kotoa lähtemisen vaivan, ja samalla tulee tehtyä sopiva kävelylenkki. Koskiselle riittää tapahtumia jokaiselle arkipäivälle lukuun ottamatta keskiviikkoa. Silloin hänellä on vapaata, sillä hän ei kuulu lauluryhmään. Mainoslehdestä kääräisty viestikapula kulkee kädestä käteen. Harjoitusta saavat aivot ja lihakset, naurulihakset mukaan lukien. Etualalla ravinto ja terveys -kerhon vetäjä Olga Myllyniemi takanaan Liisa Koskinen, Linnea Kilpeläinen, Selina Maisonvaara, Kari Puolakka ja Yrjö Ollila. Rovaniemen eläkeläisjärjestöt saivat jokin aika sitten käyttöönsä uudet tilat entiseltä pienteollisuustalolta Pohjolankadulta, mutta sinne Rovaniemen Eläkeläiset suuntaa yleensä vain torstaisin jäsenkerhoon tai ajankohtaisia asioita ruotivaan Usiasti Unohtavat -keskusteluryhmään. Torstain ohjelmaan kuuluu myös näyttämöryhmän kokoontuminen ja ulkoilua. Maanantaina kirpakassa pakkasessa Rovaniemen työväentalolle kokoontui toistakymmentä varttunutta keskustelemaan murmanskilaislähtöisen Olga Myllyniemen johdolla ravinnosta ja terveydestä. Koolla on puolet normaalivahvuudesta. Kato ei johdukaan pakkasesta, vaan matkoista, lääkärissäkäynneistä ja muista tilaisuuksista. ­ Ohjelmaryhmä vierailee Jokkakallion palvelutalossa kello yhdeltä, Kari Puolakka hoksauttaa. ranteita, ja käsivarsia. Jalkaterää voi heilutella vaikka sängyssä maaten. ­ Jo kahden viikon makaaminen mitään tekemättä vie lihaskunnon nollaan, Myllyniemi varoittaa. Siksi vuodepotilaankin on hyvä voimistella ja pumpata tai jännittää lihaksia. Linnea Kilpeläinen on jo parikymmentä vuotta aloittanut aamunsa ojentelemalla käsiään ja kääntyilemään venytellen sängyssä ennen kuin nousee ylös. ­ Pehmeällä patjalla on mukava kääntyillä, hän sanoo. Ryhmässä pohditaan mikä on tuoliliikuntaa, hyötylikuntaa, kuntoliikuntaa tai urheilua. Suurin osa harrastaa hyötyliikuntaa siivoamalla tai tekemällä asiointimatkat kävellen. Aktiivisten eläkeläisten suosikkiliikuntamuoto on tanssi. ­ Ennen sitä oli ensin töissä ja sitten vielä ehti siivota kotona, nyt ei ehdi millään tehdä kotitöitä, Linnea Kilpeläinen naurahtaa eläkeäisen kiireille. ­ Laittakaa hyvää musiikkia soimaan tai kutsukaa ystäviä kaveriksi, Olga Myllyniemi antaa vinkkejä siivoamisen tekemiseen hauskemmaksi. Kavereiden kutsuminen siivoamaan saa ideat lentoon. ­ Liikkuminen on tärkeää, mutta älkää ottako riskejä, Myllyniemi vielä neuvoo. ­ Meillä ainoa maahanmuuttaja on vetäjämme Olga Myllyniemi, Kari Puolakka naurahtaa. Hankkeeseen liittyvä käsityökerho on käynistymässä Rovaniemellä. Kerran kuussa kokoontuvan ravinto ja terveys -ryhmän kanssa vuorottelee parin viikon välein Intohimon punaista -kerho. Sitäkin vetää Olga Myllyniemi, ja kerhon ideana on keskustella ikäihmisten rakkauselämästä KSL:n opintoaineiston pohjalta. Kerho on tarkoitettu pääasiassa naisille, mutta Rovaniemellä miehiäkin on otettu mukaan. ­ Eihän se yksin naisten asia ole, Liisa Koskinen naurahtaa. Rovaniemen Eläkeläisten ohjelmaryhmä tuottaa nykyisin pääasiassa sketsejä. ­ Ennen, kun oli esiintymislava käytössä, tehtiin näytelmiäkin. Nyt tehdään pienemmille esiintymispaikoille, Kari Puolakka kertoo. Eläkeläisten esiintymisryhmillä on pitkät perinteet vierailuista palvelutaloissa. Rikastumaan yhdistys ei esiintymisillä pääse. ­ Saimme tukea esiintymisasujen hankintaan Akseli ja Elina -palvelukodilta, yhdistyksen varapuheenjohtaja Linnea Kilpeläinen kertoo. Tanhua ja jumppaa yhdistyksen ohjelmassa on tiistaisin. Vaihtelua eläkeläiset saavat välillä Urheiluopiston opiskelijoiden vetäessä jumppia. Ajan hermolla Kari Puolakka ylläpitää yhdistyksen melko uusia nettisivuja osoitteessa rovaniemenelakelaiset.com. Keskeistä sivuilla on tapahtumista tiedottaminen. ­ Lapin aluejärjestön talvipäivätapahtuma pidetään Rovaniemellä Saarenkylän nuorisoseuran tiloissa maaliskuun 30. päivä, Ylli eli Yrjö Ollila markkinoi tulevaa. Liikunta nähdään yleisesti niin tärkeänä, että sitä edistämään on laadittu liikuntalakikin. Aina toiveet ja odotukset eivät kuitenkaan kohtaa. Aiemmin rovaniemeläiset yli 70-vuotiaat pääsivät maksutta uimahalliin, mutta etu on otettu pois. Joku vuosi sitten eläkeläisjärjestöt tekivät esityksen edun palauttamisesta, mutta turhaan.­ -Kysymys nähtiin kaupungin liikuntatoimessa vain taksapolitiikan kannalta, eikä ikääntyneiden liikkumisesta saatavia säästöjä terveydenhuollossa osattu laskea lainkaan, Kari Puolakka harmitteli. Uuden aloitteen tekeminen on ajankohtaista, sillä kaupungissa on uusi liikuntatoimenjohtaja. Teksti ja kuvat: TUULA LESKINEN Tärkeää tietoa Myllyniemellä on lääkärin koulutus, joten hän tietää mistä puhuu. Kerholaiset ovat aiemmin paneutuneet muun muassa porkkanan hyviin vaikutuksiin ja hiusverisuonistoon. Päivän teemana on liikunta, ja Myllyniemi saa osallistujat oivaltamaan, että pienikin liike on hyväksi ja että sormijumppa ei ole vain jumppaa sormille, vaan myös aivojen aktivointia.­ -Kahvinkerjuuta, Maria Fagerström riemastuu. Ennen vanhaan muorit pyörittelivät kädet ristissä peukaloitaan, jos kahvia ei alkanut kuulua. Kerholaiset pyörittävät pian vuoron perään muitakin sormia, sitten Kerhoja kaikille Ravinto ja terveys -ryhmä on osa Eläkeläiset ry:n valtakunnallista Teemme yhdessä -hanketta, jonka ideana on tuoda maahanmuuttajia mukaan toimintaan. Liisa Koskinen osallistuu Rovaniemen Eläkeläisten kerhoihin lähes joka päivä. Keskiviikkoisin hänellä on vapaapäivä.
• ELÄKELÄINEN Nro 2 malisku u 2012 - 17 Vappu Taipale: "Ikääntyminen on ihmiskunnalle suuri voitto" ­ Tulevaisuus on vanhojen ihmisten, kaikkien tuntema lääketieteen ja kirurgian tohtori, sosiaali- ja terveysministerinäkin toiminut Vappu Taipale, 72 , täräyttää. Hänen mielestään ikääntyminen on megatrendi ja lähes ainoa asia tulevaisuudesta, josta voimme olla varmoja. ty valtavasti työtä terveydenhuollossa, yhteiskuntapolitiikassa ja sosiaalipolitiikassa. On tarvittu monenlaisia sosiaalisia innovaatioita ja poliittisia ratkaisuja. Taipaleen mielestä onkin syytä olla ylpeä saavutetuista eduista ja asioista. ­ Hieno juttu, että maailma ikääntyy! katselen ihania vanhoja ihmisiä, naisia ja miehiä. Mikä valtakunnallinen voimavara! Mikä kokemus, mikä näkemys! Mummien hyrräävät halut Taipaleen mielestä kaikkien tulisi ymmärtää vanhojen tavaton erilaisuus. ­ Ymmärrämme jotakin biodiversiteetistä, luonnon monimuotoisuudesta, mutta hyvin vähän vanhenemisen monimuotoisuudesta. Ikädiversiteetti on tosiasia, mikään ikäryhmä ei ole niin heterogeeninen kuin me vanhat ihmiset. Se on meidän voimamme. ­ Sata kolmivuotiasta muistuttaa toisiaan, mutta sata seitsemänkymmentäkolmevuotiasta tuo esiin kokemusten, mieltymysten, kulttuurin, harrastusten, terveydentilan, koulutustaustan ja perhekuvioitten rajattoman erilaisuuden. Valitettavasti tiedämme liian vähän vanhojen elämästä. Tilastollinen ryhmä 65+ on erittäin harhaanjohtavan typerä. Ikääntyvien seksuaalisuus ja siitä puhuminen on edelleenkin tabu. ­ Kyllä kyllä, tabuja löytyy vaikka kuinka. Vanhat rakastuvat ja rakastavat. Meillä on sukupuolielämää ja tarpeita siinä kuin nuoremmillakin, vaikka tällaisen ajatteleminen nuorempia nolottaakin. Vanhana voi olla vähän rennompi eikä tarvitse enää "suorittaa", eikä kerskailla tekemisillään. Tämäkin on asia, josta tiedetään kovin vähän ­ ja luullaan paljon. Kaiken tämän lisäksi tohtori Vappu Taipaleen reseptit nautittavaan eläkeikään ja hyvään vanhuuteen ovat hurtti huumori ja itseironia. ­ Ne ovat vanhuuden suola. Vappu Taipale kertoilee ja nauraa vapautuneesti kommelluksistaan ja sulloo matkalaukkuun puolisonsa Ilkan ja omia värikkäitä vaatteita. Vanhat ja vireät maailmanmatkalaiset suuntaavat tällä kertaa Kazakstaniin. Madonnan rollaattoria odotellessa Varsinkaan vanhemmat naiset eivät ole markkinoiden hamuamaa riistaa. Ryppyineen ja hiljaisine tietoineen heidät halutaan lakaista nuoruutta ihannoivan kulttuurimme maton alle. ­ Vanhuuden ulkonaisia merkkejä kammotaan, koska vanhuuden estetiikkaa ei ole vielä kehitetty. Vanhat ihmiset ovat kauniita. Rypyt ovat karaktääriä, kokemusta ja huumorintajua. Sileä nuori naama fotoshopataan nykyisin aivan virheettömäksi ja hoikka malli olemattoman laihaksi ­ siinä on olevinaan jotakin estetiikkaa. Vanhoja miehiä saatetaan pitää hyvinkin charmikkaina. Mikäs siinä, mutta meidän vanhojen naisten täytyy taistella itsellemme sama oikeus olla kauniita ja puoleensavetäviä. Kaksikymmentäviisi vuotta kansainvälistä työtä ikäihmisten teknologian parissa tehnyt Taipale on pahasti pettynyt, ja ihmettelee markkinoiden toimia. ­ Kehitys on ihan nolla! Vaikka meillä olisi rahaakin ostaa kivoja, helppoja muodikkaita vaatteita ja helppokäyttöistä teknologiaa, niitä ei ole tarjolla. Väitetään, että raha puhuu ja tarpeet luovat tarjontaa, mutta niin ei ole. Kiukustun aina, kun sanotaan, että kaikkea on tarjolla. Se ei ole totta. Meiltä ei kysytä, eikä meitä hyväksytä testaamaan laitteita tai vaatteita. Pitääkö meidän odottaa siihen asti, että Madonna ja Lady Gaga tarvitsevat rollaattorin ja kuulolaitteen, Taipale tuohtuu. ­ Se ei käy, me olemme tässä ja nyt! Hiljattain ilmestyneessä kirjassaan Vanha ja vireä (WSOY 2011) Taipale tähdentää, että vanheneminen ei ole sairaus eikä häpeä. ­ Käyn usein puhumassa erilaisissa eläkeläisille suunnatuissa tilaisuuksissa kerhoista ikäihmisten yliopistoihin. Ja voi mikä elinvoima, juurevuus ja verevyys niistä hohtavat! Itse aina voimaannun tavattomasti, kun ­ Tulevaisuudenennusteita kyllä tehdään, mutta useimmiten talousennusteet tai vaikkapa teknologiaennusteet menevät pieleen, Stakesin pääjohtajana ennen eläkkeelle jäämistään toiminut, yhteiskunnallisesti aktiivinen Taipale muistuttaa. ­ Tilastot ovat osoittaneet jo vuosikymmeniä, että ikääntyvien määrä lisääntyy. Me vanhat ihmiset otamme paikkamme niin kehitysmaissa kuin kehittyneissäkin. Viidentoista vuoden kuluttua vanhojen ihmisten enemmistö elää myös kehitysmaissa. Terveydenhuollon ja elämänlaadun kehittyessä ihmisten keskimääräinen elinikä nousee satakaksikymmentävuotiaaksi. Parasta siis varustautua siihen! Taipale kantaa huolta ikääntyvien asemasta talouden, kilpailukyvyn ja ylipäätään kovien arvojen määritellessä tahdin. ­ Olemme ikävä kyllä antaneet koville arvoille etusijan. Se ei ole tapahtunut itsestään, vaan poliittisten prosessien myötä. Me vanhat ihmiset olemme liian hiljaisia ja vaatimattomia. Jos suostumme elämään vain katveessa, vaikka meitä on yhä enemmän, tilanne ei muutu. Taipale ei usko, että ikääntyvien arvostus jonakin päivänä sataa päällemme ilman omaa aktiivisuutta. ­ Meidän on itse uskottava omaan arvoomme ja noustava esiin. Mehän olemme rakentaneet tämän hyvinvointivaltion kättemme työllä. Ei optioilla eikä teknologiakuplilla, vaan rehellisel- ­ Me vanhat ihmiset olemme liian hiljaisia ja vaatimattomia. Jos suostumme elämään vain katveessa, vaikka meitä on yhä enemmän, tilanne ei muutu, Vappu Taipale sanoo. ­ Kuva: Veikko Somerpuro. lä työllä. Suomalaiset naiset ovat tässä suhteessa aivan erityisessä asemassa. Olemme aina olleet kokopäivätyössä toisin kuin suurin osa kehittyneiden maiden naisista. le nuorille, Taipale tuohtuu. tijoiksi, ja heidän harmaita ­ Hetki sitten eräs nuori, hiuksiaan kunnioitetaan viehättävä ja osaava virkatyössä, mutta sen jälkeen mies huokaisi minulle, muutumme ihmisten mielisettä"olen aina ajatellut, ettei sä virheellisesti " maahan kuudenkymmenen viiden pudonneiksi syksyn märikjälkeen tule mitään". Jos tälsi lehdiksi" kuten japanilailä asenteella luodaan valtasia eläkkeellä olevia miekunnan nykyisyyttä ja tulehiä nimitetään. vaisuutta, saadaan aikaan Viisaasti, herkästi ja haushyvin vino kuva. kastikin vanhuutta kuvaaVäitettyyn nuoremman va ja tutkiva Vappu Taipale sukupolven empatian puutharmittelee, että vanhojen teeseen lastenlapsiensa kansihmisten yhteiskunnallinen sa miemerkitys on jäänyt Pitääkö meidän odottaa luusti hämäräk- siihen asti, että Madonna puuhaisi nuorel- ja Lady Gaga tarvitsevat leva Taile suku- rollaattorin ja kuulolait- pale ei polvelle. teen. Se ei käy, me olem- usko. ­ Ne ­ Me me tässä ja nyt! onnelliylläpiset nuodämme ret, joiden mummot ja vaasosiaalista pääomaa ihmisrit ja isomummot elävät, ten välillä, tarjoamme osaamista, ymmärrystä, rakkautosaavat näyttää empatian ta ja huolenpitoa läheisillemkukkivan. Vielä ei oikein me sekä pyöritämme paikalymmärretä, että ikääntymilistaloutta ja kulttuuria nen on ihmiskunnalle suuri monin tavoin. Tämä pitäisi voitto yhteiskunnallisena vääntää rautalangasta kaikililmiönä. Sen eteen on teh- Viisautta, ei häpeä Länsimaisessa kulttuurissa ikääntymistä varjostaa stigma, kielteinen leima. Vanhuus koetaan usein hävettävänä ja kätkettävänä ikäkautena. Vappu Taipale on tehnyt vuosikymmeniä työtä mielenterveyssektorilla ja pahoittelee, että sielläkin tämä stigma on lyöty valistuneidenkin henkilöiden mieliin. ­ Ihmiset eivät uskalla vanheta rauhassa, koska pelkäävät ikääntymisen murentavan ihmisarvoaan. Vanhat siirretään syrjään kaikkialla. Kulttuurin muutos on raju myös itäisissä maissa kuten Japanissa ja Kiinassa. Vanhat kyllä kelpaavat asiantun- SISKOTUULIKKI TOIJONEN Haastattelun lähteenä käytetty Vappu Taipaleen kirjaa: Vanha ja vireä. Virkistyskirja vanhoille naisille (WSOY 2011)
• 18 - Nro 2 maaliskuu 2012 ELÄKELÄINEN Raoul Palmgren piti kulttuuririmaa korkealla T ammikuun 12. päivänä tuli kuluneeksi sata vuotta lehtimies ja kirjallisuustutkija Raoul Palmgrenin (1912-95) syntymästä. Tapahtumaa juhlistettiin Työväenliikkeen kirjastossa järjestetyllä seminaarilla yhdeksän alustajan ja satapäisen yleisön voimin. Monivaiheisen elämänsä aikana Palmgren toimi 14 vuotta kirjastonhoitajana linjalla Helsinki, Tampere, Kemi ja Vaasa. Palmgrenin yli 5 000 sivua käsittävästä julkaisutuotannosta on mainittava erityisesti kaksi teosta: Palmgren kuvaa heräämistään tulenkantajalaisuuteen 1953 ilmestyneessä omaelämäkerrallisessa avainromaanissaan "30-luvun kuvat" ja hahmotti vuonna 1948 suuntaviivat kansalliselle kulttuuriperinnölle Suuri linja ­esseekokoelmassaan. Vastikään Tampereen kaupunki lahjoitti Palmgrenin 4884 nidettä käsittävän kotikirjaston Työväenliikkeen kirjastoon. Pedanttisuudestaan tunnettu herrasmies piti tarkkaa luetteloa kirjahankinnoistaan. Ensimmäinen merkintä H.C. Anderssenin Satuja ja tarinoita ­teoksesta on vuodelta 1918, viimeinen vuodelta 1993, nimeltään "Nainen rannalla." Suomalainen Suomi ­lehti väitti sodan jälkeen, ettei Suomessa ollut kommunistista sivistyneistöä. Hanne Koiviston mukaan Palmgrenin "Suuri linja" teki railon tähän näkemykseen. "Kulttuurikommunisti" Palmgren jakoi sivistyneistön kolmeen osaa. Perinteisiin henkisen työn tekijöihin, kuten kirjailijoihin ja tiedemiehiin. Opillinen sivistyneistö koostui opettajista, papeista, lakimiehistä jne. Kolmantena oli älymystö, eli intelligentsia, pikkuporvariston ainainen ongelmalapsi. Palmgrenin katsannossa työväestön tuntema viha herroja ja älymystöä kohtaan teki älymystön aseman yhteiskunnassa tukalaksi. Työläiskirjallisuudesta tohtoriksi Kari Sallamaan tehdessä Palmgrenista 70-vuotishaastattelun Tiede & edistys -lehteen, oli päivänsankari hapan haastatteli- jaa kohtaan. -Suuri linja oli se, että tie Marxiin yhdisti niin Leniniä, Lukácsta kuin Palmgreniakin. Mitkä tekijät saivat kruununvoudin pojan kääntymään marxismiin? Sallamaan mukaan Lapuanliike sekä natsi-Saksan nousu saivat nuoren intellektuellin etsimään historian selitystä marxismista. -Hän oli vasemmistososiaalidemokraatti, joka sai jumalanpilkkasyytteen 21-vuotiaana. Jo ennen sotaa hän oli jo lakitupakonkari. Vuoden 1935 heinäkuussa Palmgren piti Helsingin työväentalolla puheen uskonnonvapaudesta hakaristiä vastaan. Sukevan ja Pelson suovankiloista vapauduttuaan Palmgren ryhtyi 14. syyskuuta 1945 ruotimaan Vapaassa Sanassa Hapan -nimimerkillä kokoomuksen luutuneita fraaseja. Vuonna 1952 SKP:n kanssa tapahtuneen välirikon jälkeen Palmgren toimi freelance-kirjoittajana. Vuonna 1957 häntä pyydettiin Kemin kaupunginkirjastonjohtajaksi. Muutamassa vuodessa kirjaston kävijämäärä ja lainaukset kaksinkertaistuivat. Palmgren haki vuonna 1963 Kallion sivukirjaston hoitajan virkaa. Kaupunginjohto käveli kuitenkin kirjastolautakunnan päätöksen yli, eikä Palmgren virkaa saanut. Vuonna 1965 hän väitteli tohtoriksi työläiskirjallisuudesta ja aloitti syksyllä 1968 Oulun yliopistossa kirjallisuustieteen professorina. Palmgrenin seuraajana toiminut Pertti Karkama totesi, että Suuren linjan keskeisin teesi oli, että porvarilliselta sivistyneistöltä on vapauden juonne jäänyt kesken. -Raoulin kritiikki pohjautui kansakunnan kaapin päälle asetettuihin patsasilmiöihin, ei suurmiehiin sinänsä. Tuskinpa Palmgren olisi julistanut suomalaisen identiteetin ratkeavan sen mukaan, miten pärjäämme jääkiekon MMkisoissa. vain seksiä. Aatos Wirtanen, Jarno Pennanen ja Arvo Turtiainen olivat Raoulille "musketöörejä," joiden kanssa tapaamiset olivat suuria hetkiä. -Palmgren oli hahmottamassa Suomea, jolle ei ollut ainaisen keskinkertaisuuden vuoksi reaalisia mahdollisuuksia toteutua. Nina Palmgren kertoi, että hänellä ja isällään oli ikäeroa 45 vuotta. -Äidin kuoleman jälkeen vuodesta 1979 toimin 3 vuotta isän taloudenhoitajana ja seuraneitinä. Nykyään Purnun taidekeskuksena toimiva kesäpaikka oli isäni vanhempien omistuksessa, mutta he joutuivat myymään sen sodan aikana. Isäni kaipasi tuota paikkaa koko ikänsä. Ulkoministeri Erkki Tuomioja teki lisensiaattityönsä työväenliikkeen teoreetikosta ja poliitikosta K.H. Wiikistä (1883-1946). Palmgrenia haastatellessaan Tuomioja sai kuulla, että Palmgren oli suunnitellut 50-luvulla Wiikin elämäkerran kirjoittamista. Tuomioja kertoi, että hän oli yhdessä I-C Björklundin kanssa pyytänyt Palmgrenia ehdokkaaksi vuoden 1968 presidentinvaaleihin. -Hän kieltäytyi kunniasta, mutta oli varoitellut leikillään Kekkosta, että tälle voisi vaaleissa tulla vaarallinen kilpailija. Teksti: JUHA DRUFVA Rauol Palmgren Rauol Palmgren syntyi 12.1.1912 Helsingissä. Vuonna 1926 vanhemmat muuttivat Orivedelle. Ylioppilaaksi Palmgren kirjoitti Tampereen klassisesta lyseosta. Ensimmäisen tekstinsä hän julkaisi Tulenkantajat-lehdessä 16/1929. Tekstin kärki oli suunnattu Iki-Kiantoa vastaan. Vuonna 1940 tuore filosofian maisteri valittiin Tampereen kaupunginkirjaston johtajaksi. Jatkosodasta kieltäytyminen ja joutuminen Pelson ja myöhemmin Sukevan vankiloissa raskaaseen ulkotyöhön huonolla ravinnolla oli koitua Palmgrenin kohtaloksi. Pääsy kirjuriksi ja johtajan sihteeriksi pelasti miehen. Palmgrenin Vankilapäiväkirjat ilmestyivät 1997. Sodan jälkeen Palmgren valittiin Vapaan Sanan päätoimittajaksi, josta hänet savustettiin ulos lähinnä Armas Äikiän toimesta joulukuussa 1952. Palmgren työskenteli sen jälkeen Vaasan sekä Kemin kirjastonjohtajana, ja vuodesta 1966 Oulun yliopiston kirjallisuustieteen professorina. Vuonna 1965 Palmgren väitteli tohtoriksi aiheesta Työläiskirjallisuus, jonka aineiston pohjalta hän julkaisi työläiskirjallisuuden historiikin Joukkosydän I-II. Kapinalliset kynät I-III ilmestyi 1983-84. Muita Palmgrenin teoksista mainittakoon Kaupunki ja tekniikka Suomen kirjallisuudessa, Toivon ja pelon utopiat, Maksim Gorki-elämäkerta. Vuonna 1984 Kalevi Kalemaa julkaisi Rauol Palmgrenin elämäkerran. Rauol Palmgren kuoli 10.3.1995 Tampereella. (JD) Korkea vaatimustaso Peter von Bagh kokosi 80-luvun alussa Love-kirjoille kaksiosaisen Palmgrenin kirjoituskokoelman. Baghille Palmgrenin 30-luvun kritiikit ovat parasta antia. -Raoulin kuvaus erotiikasta romaanissaan 30-luvun kuvat, ovat herttasarjamaisia. Tosin tuolloin oli työläiskirjallisuutta, jossa yhdessä luvussa pelkästään politikoitiin ja seuraavassa luvussa harjoitettiin Sakari Seliniltä ärhäkkä katsaus TUL:n historiaan ja alasajoon Toimittaja-kirjailija Sakari Selin on koonnut eri lehdissä v. 2007­2009 julkaistut artikkelinsa Työväen urheiluliitosta ja täydentänyt niitä erilaisilla yhteenvedoilla ja luetteloilla. Tuloksena on sakumaisen napakka ja poleeminen kirja. Selin tarkastelee ja kritisoi erityisesti TUL:n alasajoa, kuten hän kutsuu Suomen urheilukentän uudelleenjärjestelyä vuonna 1993. SVUL ja TUL luopuivat rooleistaan keskusjärjestöinä ja uudeksi keskusjärjestöksi perustettiin Suomen Urheilu ja Liikunta ry. Selin jaksaa edelleen perustella, miksi järjestely oli tuhoisa TUL:lle ja laajemmin Suomen työväenliikkelle ja vahingoitti myös suomalaista huippu-urheilua. TUL:n tuholla on Selinin katsannossa tekijänsä ja syyllisensä. Yhdistämisneuvotteluja johtaneen Harrii Holkerin Selin päästää vähällä, ja mikäpä siinä: porvari toimi ideologiansa mukaan. Ärhäkimmin Selin arvostelee TUL:n silloista johtoa, ennen kaikkea puheenjohtaja Matti Ahdetta, mutta myös varapuheenjohtaja Osmo Hekkalaa. Erkki Tuomiojaa Selin epäilee peräti yhdistymisen arkkitehdiksi, jos hän ei sitten ollut "hyväntahtoinen hölmö". Vasemmistoliittoa vietiin kuin kuttua narussa, Saku tiivistää. Osansa saa opetusministerinä yhdistymisen aikaa ja muutamia vuosia sen jälkeen toiminut Claes Anderssonkin. Isohko osa 132-sivuista kirjaa käsittalee TUL:n merkitystä suomalaisten urheilusuhteiden rakentamisessa Neuvostoliittoon. Katsaus ulottuu aina vuoteen 1922, jolloin TUL:n jalkapallojoukkue kävi naapurissa häviämässä 3­0 yhdistetylle moskovalaisjoukkueelle. Kiinnostavaa on, kuinka moni suomalainen huippu-urheilija joutui vuosien varrella kärsimään yhteyksistä, joita porvarillinen ensimmäinen tasavalta kerrassaan kammoksui. (P.I)
• ELÄKELÄINEN Nro 2 maaliskuu 2012 - 19 Mies, joka ei syö periaatteitaan Suomessa on melkoinen määrä harrastelijakirjoittajia. Aika moni eläkeläinen kirjaa tekstejään pelkästään pöytälaatikkoon tai sukulaistensa ja lastensa iloksi. Kysymys on usein henkilökohtaisista tilityksistä, muistelmista, jotka syntyvät jonkun tärkeän elämänkäänteen, sukupolvikokemuksen tai traumankin seurauksena. Näitä muistelmia ja muita tarinoita ei välttämättä edes haluta suurempaan julkisuuteen. On myös niitä, jotka haluavat oppia kirjoittamaan ihan "oikeasti", jopa julkaista tekstejään vähintäänkin omakustanteena. Nykyisin se on suht halpaa ja mutkatonta, kunhan viitsii opetella tietokoneen käyttöä ja hienouksia edes vähän. Joensuulainen Raimo Tyyskä (s. 1937) on kirjoittanut jo neljä omakustannetta, joista viimeisin, PunaineN Enkeli ilmestyi viime vuonna. Kotkassa syntynyt maalari meni kirjoitajakursseille jäätyään eläkkeelle ja muutettuaan vaimonsa Irenen kanssa Joensuuhun vuonna 2000. Raimo on paikallisen kirjailijayhdistyksen Ukri ry:n aktiivi. Hän on myös kunnostautunut tarinaniskijänä Kärsämäen elämäntarinaSuomessa.Kirjan teemana on tuoda esiin virkavirheet ja samalla kunnioittaa rehellisesti toimivia viranhaltijoita. Kirjoitat aika paljon omasta elämästäsi, suvustasi ­ eikö vain? ­ Totta. Toisen kirjani Kulissit (2006) tarina on fiktiivinen. Se kertoo nuoresta maalarista, mutta mukana on paljon tosiasioita. Kolmas omakustanne Jäärä (2008) on taas kuvaus vanhempieni elämästä Kotkassa, 1920-luvulta alkaen. Äitini ensimmäinen mies kuoli tapaturmaisesti satamatöissä ja minä synnyin uusperheen lapseksi. Sodan alkaminen romahdutti kiertelevän työläisperheen elämän, johon kirja keskittyy. Entä viimeisin omakustanne? ­ Punainen enkeli kertoo nuoresta Salmesta. Hän oli nainen, joka toimitti 1930luvulla hyväntekeväisyystalkoiden tuotot poliittisten vankien perheille. Tästä syystä Salmea alettiin kutsua Punaiseksi enkeliksi. Myöhemmin hän sai kenttäoikeuden tuomion. Kirjassa on kolmen muunkin, hyvin erilaisen nuoren tarina. PENTTI STRANIUS Punainen Enkeli Raimo Tyyskä: Punainen Enkeli. Kopijyvä Oy, 2010, 165 s. Punainen Enkeli on siis Raimo Tyyskän neljäs omakustanne. Se on myös osoitus siitä, että kirjoittamalla ja kirjoittamista opiskelemalla myös työläismies oppii kirjoittamaan. Punaisen Enkelin taustalla voi nähdä jonkimmoista perhehistoriaa, mutta se on silti selkeä fiktio. Päähenkilö Salme on vahva nainen, jolla ei ole helppoa, mutta joka valitsee puolensa. Tavallaan Salmen hahmossa kulminoituu kirjailija Tyyskän motto (jota voi soveltaa naiseenkin!): "Periaatteet syövät joskus miestä, mutta mies ei syö periaatteitaan" Omakustanne-kirjailijan suurin ansio on siinä, että hän pystyy näkemään 1930-luvun, sodan ajan ja sen jälkeisen maailman monelta kantilta, eri henkilöidensä silmin. Nämä eivät ole mustavalkoisia tahdottomia robotteja, vaan eläviä ihmisiä, joita historia heittelee ja ravistelee. Mukana on Salmen lisäksi lotta sekä mies, jonka koti jää sodan jälkeen naapurin puolelle ja myös sotilas, jonka elämä muuttuu ohranan vaikutuksesta. Kirjassa nuorten tiet kohtaavat. Mukana on näin suomalaisen yhteiskunnan laaja kirjo ja sodan jaloista nippa nappa selviytynyt nuori sukupolvi. Aivan ilmeisesti Tyyskä on myös tutkinut asiakirjoja, aikalaishistoriaa ja yrittää nähdä ihmiskohtaloiden taakse. Erityistä huomiota saavat naiset, joita kirjailija ymmärtää harvinaisen hienoviritteisesti. Punainen Salme kohoaa yhdistäväksi hahmoksi, jonka uhrautuvaisuudesta vaikkapa nykyinen feminismi voisi ottaa oppia. Raimo Tyskä aloitti kirjoittamisen jäätyään eläkkeelle. Punainen enkeli on neljäs omakustanne. akatemiassa, SM-kilpailuissa. Juttua piisaa ja elämää on jäsennetty kirjojen ja kansien väliin ahkerasti. Viimeisimmästä kirjasta Punainen enkeli (2010) oli myös paikallinen kustantamo kiinnostunut, mutta Raimo halusi sen painettavaksi pikaisesti, omakustanteena. Raimo Tyyskä kertoo ryhtyneensä kirjoittamaan, kun hänellÄ menivät sukset ristiin hallintoviranomaisten kanssa. ­ Hakeuduin asiakirjojen kirjoittamiskurssille, joka peruuntui osallistujien vähäisen määrän vuoksi. Toimistovirkailija ehdotti luovan kirjoittamisen kurssia. Eihän vanha mies sano nuorelle naiselle ei. Kolmen vuoden opiskelun jälkeen julkaisin vuonna 2003 ensimmäisen kirjani Kalliit valheet. En edes ajatellut, että joku kustantaisi kirjan, joka kertoo siitä miten työläinen ei saa itselleen kuuluvia oikeuksia PENTTI STRANIUS Vitseissä kansa puhuu omaa kieltään Henrik Muste & Petri Kaste (toim.): Suomen parhaat vitsit 2012. Gummerus 2011. Jari Elsilä: Paradise Jyrki ­ Sanomalehti Kalevassa julkaistuja pilapiirroksia 2011. Kaleva Oy 2011. Vuorineuvoksen rouva oli kyllästynyt vanhahkon miehensä jatkuvaan päällekäyntiin, kun herra oli keksinyt sinisten pillerien elvyttävän voiman. Rouva kysyi perhelääkäriltä: "Eivätkö nuo Viagrat aiheuta riippuvuutta?" Lääkäri katsoi rouvaa silmiin ja totesi anteeksi pyytäen: "Ei, tarkoitus ei ole aiheuttaa riippuvuutta, päinvastoin." Yhteiskunnan henkisen tilan yksi vakuuttavimmista mittareista on se, millaisia vitsejä kahvi- ja ruokatuntipöydissä kerrotaan. Suomen parhaat vitsit 2012 -kooste sekä Jari Elsilän sanomalehti Kalevassa viime vuonna julkaistut pilapiirrokset tarjoavat jälleen kerran aikalaisnäkymän henkiseen tilaamme aivan uunituoreeltaan. totesi, ettei tuntenut yhtään sanaleikin tai vitsien vihaajaa, joka ei olisi ollut luonteeltaan pahansisuinen. Useimmista päivälehdistä on kadonnut ilo pilapiirrosten ja pakinoiden lakkauttamisen myötä. Tosin A-studiossa aloitettiin 22. helmikuuta poliittisten pilapiirrosten piirtely. Voivatko pelkät satunnaiset vitsit korvata jokapäiväistä satiirileipäämme, jos emme voi lukea pakinoita emmekä nauraa poliittisille pilapiirroksille? Jari Elsilän sanomalehti Kalevassa julkaistut pilapiirrokset palauttavat naurunremakan myötä mieleen viime vuoden uutiset. Ja tietenkin pääosassa on Kreikan ja Portugalin velat sekä Perussuomalaisten vaaliuho euron kriisillä höystettynä. Kuitenkin niin vitseistä kuin poliittisista pilapiirroksista on aistittavissa, että tietynlainen pysähtynyt henkisyyden pattitilanne on ohitettu. Kansa puhui eduskuntavaaleissa omaa kieltään ja purki mieltään. Sauli Niinistö antoi kerjäläiselle viisikymmensenttisen ja kysyi: ­ Mitä te aiotte tehdä sillä? ­ Menen ensin syömään kunnon päivällisen, sitten poikkean elokuvissa ja huomenna vien loput pankkiin, kuului vastaus. Alexander Stubb lähetti tekstiviestin lapsilleen: ­ Näppäilkää tietokoneesta iltarukous ja menkää sitten nukkumaan. Nuorena on vitsi väännettävä. Ehkä siksi tämän meidän vaivaiskoivutasavallan kansalaiset osaavat nauraakin, ja ihan oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Sitä talousmahtajamme eniten varmaan pelkäävätkin! Vitsikirjan toimittajat toteavatkin, että nauru pidentää ikää, rentouttaa ihmisen, helpottaa stressiä, auttaa sietämään typeryyttä, antaa oikeuden pilkata muita ja ennen kaikkea saattaa ihmiset iloisiksi. Kolmesataasivuisen vitsikoosteen loppupäätelmä on plussan puolella. Politiikka ja yhteiskunnalliset teemat ovat näkyvästi esillä, vaikka viina, seksi ja villit ajatukset ovatkin perinteisesti kyltymätön juttujen ja huulenheiton lähde. Nainen seisoi alastomana makuuhuoneen peilin edessä. Hän ei ollut iloinen näkemästään ja sanoi miehelleen: ­ Tunnen itseni kauheaksi. Näytän vanhalta, lihavalta ja rumalta. Tarvitsen nyt todel- la kivan kohteliaisuuden sinulta. Vastaus tuli: ­ Sinulla on erinomainen näkö. Ja taas alkoi riita. Jokapäiväinen satiirileipämme Englantilainen runoilija Charles Lamb (1775-1834) JUHA DRUFVA
• 20 - Nro 2 maaliskuu 2012 ELÄKELÄINEN Taisto Reimaluoto tulkitsi vahvasti Ilpo Tiihosen runoja Kallio-Vallilan eläkeläisille Kallion ja Vallilan eläkeläiset ry:n kerho sai helmikuussa vieraakseen näyttelijä Taisto Reimaluodon. Hän oli lupautunut lausumaan muutaman Ilpo Tiihosen runon. Aluksi Reimaluoto kertoi Tiihosen runojen taustoista. Ohjelma on valmistunut viime kesän Kajaanin runoviikolle juuri sopivasti hänen 50-vuotisjuhliinsa. Nyt esitettävä on kooste siitä esityksest,ä jonka hän on itse dramatisoinut ja myös ohjannut. Tiihosen runot pohjautuvat runoilijan omaan elämään, itse koettuun, runo elää kaikilla aisteilla, puree, potkii, rappaa ja rakastaa. Tiihonen on runojen lisäksi kirjoittanut kuunnelmia ja näytelmiä, joista helsinkiläisten muistoissa on vielä hyvin Kaupunginteatterissa esitetty Kallion kimallus. Se pyöri teatterissa peräti kolme vuotta, yhteensä 199 kertaa! Ennen esitystä näyttelijä Taisto Reimaluoto ja Kallio-Vallilan yhdistyksen puheenjohtaja Mirja Arajärvi vihtoivat kuulumisia. moneksi. Huoneen tilaan tuntuu tulevan maisemia, tapahtumia. Ne suorastaan vyöryvät kuulijoiden luokse. Runot avaavat uusia maisemia, tunteita ja kuutamoita. Miehen ja naisen välistä puhelua, kuiskailua. Reimaluoto ottaa tilan haltuun ­ tuntuu kuin kädet venyisivät metrien mittaisiksi. Tässä esityksessä liikutaan, pyörähdetään, osoitetaan suuntaan, mistä tullaan ja minne ollaan menossa. Näyttelijän kehon kieli, sanat ja sanaleikit elävöitävät esitystä. Joukoon mahtui pari persoonallista laulua. Erityisesti mieleeni jäi asunnottomuutta sivuava Nuku rapussa Reiska -runo. Puolituntinen esitys päätyi raikuviin taputuksiin. Taisto vielä lopuksi rupatteli kahvikupposen äärellä tulevista suunnitelmistaan. Hän on tutustunut runoilija Mirka Rekolaan, " ilkikuriseen ihanaan ihmiseen". Rekolan runoista on tulossa seuraava Reimaluodon esitys. Esitystä odottavat kaikki,jotka ovat saaneet kuulla Taisto Reimaluodon runoesityksiä Reimaluoto vangitsi katsojat ja kuulijat Hermannin kerhon lattialla seisoo mies, joka lausuu Tiihosen tekstiä hiljaisesti, mutta kerronnan edistyessä muuttuu mies ja muuttuu Tulkitsija puhuu koko vartalollaan. Kuvat ja teksti: Toivo Koivisto Nuuskakairan tarinat saivat jatkoa Veikko Mäkinen tuntee aikansa ja taitaa kielensä Veikko Mäkinen: Härkävankkurien kylä. Barents Publisher, 2011. Kun Ilari Niemonen tekee Järvikannaksen savotan ennätyksen tukinkaadossa, hän tekovaatimattomasti antaa osan kunniasta lännen simaukselle, erikoiselle tuulelle, joka auttaa palstalla räpeltävää meistä. Ylitorniolainen Veikko Mäkinen jatkaa toisessa romaanissaan lapsuutensa aikaisen Nuuskakairan eli Suomen puolisen Tornionjokilaakson kuvaamista. Mäkisen edellisen kirjan, Puutteen tien, ilmestymisestä ehti kulua reilut kuusi vuotta. Kun kävin silloin haastattelemassa Aavasaksan Eläkeläisiin kuuluvaa Mäkistä, hänellä oli Härkävankkurien kylä ainakin mielessä. Kirjojen aikakausi ja ympäristö ovat siis samoja. Eletään sotien jälkeisiä vuosia, jolloin Suomen suuri taloudellinen ja yhteiskunnallinen murros vasta orastaa. vien neljän sisaruksen elämään. Yhdelle heistä, ainoalle naisenpuolelle, se merkitsee isoa muutosta. Outamaan Hilpan nuoreen elämään tulee mies, oikeastaan kaksikin, sillä nuorelle vihkimättömälle parille syntyy poika. Kylään savotta sittenkin kajoaa vain väliaikaisesti. Kun se loppuu, palaa elämä kylässä ja seudulla entiselleen. Ei niin, etteikö yksilöille olisi savotassa ja sen aikana tapahtunut yhtä ja toista, josta moralistisilla mielensäpahoittajilla ja tapainturmeluksen aina valppailla saarnaajilla olisi ollut sanomista. Suuressa katsannossa elämän kitka kuitenkin jarruttaa muutosta, tyrehdyttää sen ja kääntää elämän takaisin vakaaseen uomaansa. Vaikka Mäkinen ei sitä tähdennä, ankaran laestadiolaisuuden Nuuskakaira osaa myös antaa anteeksi ­ joskin usein hengellisten persepraatien ja räkäisen naurun saattelemana. Siitäkö, kovan elämän karaiseman suvaitsevaisuuden ymmärtämisestä, johtuu että Mäkinen ei tällä kerralla oikein saa romaaninsa jännitteitä. Pääparikin solahtaa yhteen hämmästyttävän kivuttomasti. Mäkiseltä sujuu vuorosanojen murre ja sujuu useampikin, kun savotta alkaa kerätä miehiä kaikkialta Suomesta. Sujuu myös kerronnan vaatima yleiskieli. Puheenparsi ei ole aivan yhtä sumeilematonta kuin Puutten tiessä. Toivottavasti Mäkinen ei ole antanut periksi kielimoralisteille. Puutteen tien sankareiksi nousivat vahvat naiset. Härkävankkurien kylässä naisten ääni jää vaimeammaksi Hilppaa lukuun ottamatta. Tietysti savotta jos mikä on miesten maailmaa. Hilppakin jää paikka paikoin sumeaksi, vaikka kertoja-Mäkinen yrittää tähdentää hänen lujuuttaan. Toisinaan sen vakuuttaminen tuntuu kiusalliselta, kun Hilppa ääneen päästyään ei oikein vastaa kertojan lupausta. Sitäkin sopii miettiä, onko Härkävankkurien kylä aivan oikea nimi romaanille. Härkävankkurit jäävät sittenkin vähäiseksi juonteeksi. Tietysti ne voi nähdä muuttumattomuuden, omaperäisyyden ja itsepäisyydenkin vertauskuvana. Toivottavasti Mäkisen seuraavan kirjan ilmestymiseen ei kulu yhtä pitkä aika: ei kannata jäädä odottamaan lännen simausta! PEKKA ISAKSSON Murteilla puhumisen taito Hilpan miehen ja pojan lisäksi vain savotan ulkorakennus ja sauna jäävät kertomaan uusien aikojen sipaisuta. Ja tietysti loputtomat jutut jätkistä, kämppäemännistä ja hömelönankarasta kympistä, jotka kukin tavallaan yrittävät kapean leivän lisäksi kouraista Peräpohjolan ankarista oloista itselleen hivenen onnea ­ tai jotakin sitä muistuttavaa. Veikko Mäkinen, itsekin entinen metsätyömiess, on jälleen vahvimmillaan työn kuvauksissa ja komeasti soljuvassa torniojokilaaksolaisessa puheenparressa. Työn tarkkoja kuvauksia olisi saanut olla jopa enemmän. Savotta ja elämän kitka Puutteen tiessä murrosta enteili asutustilallisten ahdinko velkojen ja köyhyyden puristuksessa. Härkävankkurien kylän vakiintuneem- pien ja vauraampien asukkaiden elämää murros koskettaa kepeämmin, vaikka onkin yht´äkkisempi. Härkävankkurien kylä kertoo ajasta, jolloin Vapon iso savotta tulee peräpohjalaiseen neljän savun järvikylään ja kajoaa kylää asutta-
• ELÄKELÄINEN Nro 2 maaliskuu 2012 - 21 Vaihtoehtoja kesäretkillä: Iitin musiikkijuhlat 10 vuotta, opperakonserttien kiertue sisällissodasta Ensiesityksiä ja huippuartisteja Kymenlaaksossa Kun yhdistyksissä suunnitellaan kesäretkiä, voi miettiä myös hieman vaihtoehtoisempaa ohjelmaa. Eläkeläinen-lehti esittelee kaksi mahdollisuutta: jo perinteiseksi muodostuneet Iitin musiikkijuhlat ja aivan tuoreena sisällisodasta kertovan oopperakonserttien kiertuneen. Kymmenen vuoden ikään ehtinyt Iitin Musiikkijuhlat 11.­16.6. saa vieraakseen sekä tuttuja, aikaisemmin kuultuja taitelijoita että uusia artisteja ja konserttikokoonpanoja, mm. virolaisen Tallinn Sinfoniettan kamariorkesterin. Orkesterin vierailu on samalla sen ensiesiintyminen Suomessa. Tallinn Sinfonietta johtajanaan Andres Mustonen esiintyy perjantai- ja lauantaikonserteissa Iitin kirkossa. Orkesterin ohjelmisto sisältää mm. Haydnia, Brittenia ja Tÿÿria. Perjantain konsertissa kuullaan myös Kaija Saariahon teos Terra Memoria jousiorkesterille, joka on Suomen ensiesitys. Kapellimesteri Andres Mustosen ohella juhlaviikon uusia nimiä ovat brittiläinen alttoviulusti Paul Silverthorne sekä UMOn taiteellinen johtaja, pianisti Kirmo Lintinen jazztrioineen. Kymmenvuotisjuhlien avajaiskonsertti on torstaina 14.6. Iitin kirkossa. Konsertti käynnistyy E. Rautavaaran konsertolla Cantus articus, jonka on pianolle sovittanut Peter Lönnqvist. Pianisteina esiintyvät Iitin Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Laura Mikkola ja Risto Lauriala. Konsertin juontaa Aarno Cronvall. Ennen torstai-illan konserttia avataan Iitin kirkonkylässä festivaalien 10-vuotisjuhlanäyttely ja tiistaina juhlitaan toivekonsertin merkeissä Lossirannan kartanossa Vuo- Iitin musiikkijuhlien taiteellinen johtaja on pianisti Laura Mikkola, joka esiintyy myös ensi kesänä. lenkoskella Pohjois-Iitissä. Keskiviikkona sukelletaan maailmanperintökohde Verlassa jo toistamiseen elokuvamusiikin maailmaan, nyt näyttelijä Kari-Pekka Toivosen ja peräti 11 muusikon voimin. Juhlat huipentuvat lauantaina pianonkantoon ja keskiyön konserttiin historiallisella Hiidenvuorella. Yleisöllä on tilaisuus kertoa toiveensa Lossirannan kartanon konserttia varten Iitin musiikkijuhlayhdistykselle sähköpostitse osoitteeseen info@iittifestival.fi, tai puhelimitse numeroon 0400 465 222 (sihteeri Anja Tikkanen) 31.3. saakka. Konserttilippujen myynti on alkanut maaliskuun alusta. Festivaaliohjelma lippu- ja varaustietoineen on luettavissa kokonaisuudessaan verkossa osoitteessa www.iittifestival.fi Lisätietoja oheispalveluista saa numerosta 044 503 0148. Iitin kunta sijaitsee PohjoisKymenlaaksossa, rautatien ja valtatien 12 varrella, puolivälissä Lahtea ja Kouvolaa. Keskeisenä tapahtumapaikkana Iiin musiikkijuhlilla on idyllinen Iitin kirkonkylä ja Suomen arvokkaimpiin kuuluva, yli 300-vuotias puinen ristikirkko. Juhlat huipentuvat pianonkantoon ja keskiyön konserttiin Hiidenvuoren muinaislinnapaikalla, jossa ensimmäiset juhlat musiikkiesityksineen pidettiin jojo vuonna 1914. Musiikkijuhlien "sielu" ja taiteellinen johtaja on pianisti Laura Mikkola. Ensimmäisillä musiikkijuhlilla vuonna 2003 hän kantaesitti Iitin kirkossa musiikkijuhlayhdistyksen tilaaman Einojuhani Rautavaaran pianoteoksen Passionale. Iitin musiikkijuhlayhdistys on vuodesta 2004 lähtien järjestänyt musiikkijuhlien yhteydessä myös lasten ja nuorten musiikkileirejä ja mestarikursseja. Suojelijoina Kalevi Kivistö ja Riitta Uosukainen Oopperakiertue kertoo sisällissodasta oikeilla tapahtumapaikoilla Keuruulaissyntyinen Raimo Kallio-Mannila on ideoinut ja laatinut oopperan käsikirjoituksen kuvaamaan niitä keskeisiä tapahtumia, joissa valkoiset joukot pysäyttivät punaisten etenemisen Vilppulan tasalle ja ratkaisivat Tampereen valtauksella sisällissodan lopputuloksen. Konserttiversion musiikin on säveltänyt karjalaisten runonlaulajien jälkeläinen Paavo Joensalo. Esityskiertue on ensi kesäkuun alkupäivinä. Kiertueen suojelijat ovat valtioneuvos Riitta Uosukainen Imatralta ja ministeri Kalevi Kivistö Espoosta. Kallio-Mannilan naapureina asui 1930 ­1960-luvuilla kymmenittäin henkilöitä, jotka olivat osallistuneet 1918 sodan taisteluihin. Niistä myös puhuttiin usein. Hänen isänsä oli osallistunut 15-vuotiaana vapaaehtoisena mm. Länkipohjan tasteluihin. Kiertueen oopperakonserteissa kuvataan niiden henkilöiden tuntemuksia, jotka Tampere­Vilppula Haapamäki-akselilla olivat osallisina molemmin puolin rintamaa niissä tapahtumissa, joissa juuri itsenäistyneen Suomen valtion suunta ratkesi sellaiseksi, kuin sen nykyään historiasta tunnemme. Esityksen päähenkilöt ovat todellinen keuruulainen, valkoisten puolella taistellut talonpoika Lauri Aaltio ja fiktiivinen Tampereen pellavatehtaan tyttö, punaisten lipunkantaja Helvi Suvinen. Pari ihastuu toisiinsa Tampellan juhlatalolla pidetyissä iltamissa traagisin seurauksin. Keskeiset historialliset roolihenkilöt ovat valkoisten joukkojen ylipäällikkö Karl Gustav Emil Mannerheim, hänen adjutantikseen ylenevä taiteilija Akseli Gallen-Kallela, metsäteollisuuspatruuna Gösta Serlachius Mäntästä, lapualainen talonpoika, valkoisten konekivääriampuja Vihtori Kosola, punaisen joukko-osaston johtaja Tuomas Hyrskymurto, Lapuan suojeluskunnan päällikkö, sähköyhtiön isännöitsijä Matti Laurila sekä valkoisten läpimurtojoukkoja Tampereella johtanut luutnantti, lehtimies Eljas Erkko. Tapahtumat liikkuvat Tampereen asemalta Suinulan kautta Keruun kansallispirtille, Haapamäen asemalle, Pekkalan kartanolle ja käänteentekeviin taisteluihin Vilppulan sillan ja kirkon ympäristöön, palaten sitten Tampereelle valtaukseen ja sitä seuraaviin päiviin. klo 14 ja klo 19 alkavilla esityksillä. Maanantaina 4.6 esitys on historiallisten tapahtumien keskeisellä paikalla Vilppulan kirkossa klo 19. Kiertue huipentuu Tampereen tuomiokirkossa pidettävään esitykseen tiistaina 5.6. klo 19. Esityksen solistit, sopraano Reetta Haavisto, mezzosopraano Malin Döragrip, tenori Marko Nuutinen baritoni Antti Pakkanen, ja basso Matti Turunen ovat Sibelius-Akatemiassa valmistumisvaiheessa olevia valovoimaisia oopperalaulajia, joista useimmat ovat joko debytoineet Suomen Kansallisoopperassa tai tulleet palkituiksi kotimaisissa laulukilpailuissa. Heitä säestää yli kymmenhenkinen ammattitaitoinen kamariorkesteri nuoren lupaavan kapellimestarin, Malmössä viuluopintojaan täydentävän, Haapavedeltä kotoisin olevan Janne Jääskelän johdolla. Konsertit juontaa pieksämäkeläinen näyttelijä Lauri Sinkkonen. Kiertueen tuottaa v. 2007 Liperissä perustettu yleishyödyllinen yhdistys Eettisesti Innovatiiviset Kulttuurin Uudistajat EIKU ry ( www.eikury.com ), jonka perustarkoitus on nostaa lupaavia kulttuurikykyjä siivilleen tuottamalla musiikkidraamoja yhteistyössä kulttuurialan oppilaitosten opiskelijoiden kanssa. Kiertuetta tukevat monin eri tavoin esityspaikkakuntien seurakunnat, kunnat ja kaupungit. Lisätietoja antavat: Tuottaja Paavo Joensalo, p. 0400 838 268, paavo.joensalo@pp.inet.fi ja käsikirjoittaja Raimo Kallio-Mannila p. 050 410 7532. Kantaesitys Liperissä 1.6. Oopperakonserttien kiertue alkaa kantaesityksellä Liperin kirkossa perjantaina 1.6. klo 19 ja jatkuu Keuruun kirkossa sunnuntaina 3.6.
• 22 - Nro 2 maaliskuu 2012 ELÄKELÄINEN Eläkeläisten ääni on saatava kuuluviin Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan Aluejärjestö perusti julkilausumatyöryhmän Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan Aluejärjestön aluetoimikunnan kokouksessa 28.9.2011 teki aluetoimikunnan jäsen Pentti Aittokallio esityksen, että aluejärjestön toimintasuunnitelmaan kirjataan työryhmän perustaminen. Työryhmän tehtävänä olisi laatia kannanottoja eläkeläisten toimeentuloon ja sosiaaliseen asemaan liittyviin kysymyksiin. Esitys hyväksyttiin Aluejärjestön syyskokouksessa, joka pidettiin 2.12.2011. Julkilausumatyöryhmän vetäjäksi valittiin Jouko Pesonen Valkeakoskelta ja muiksi jäseniksi Elisa Nordgerg ja Maire Kauhanen Tampereelta ja Pentti Aittokallio Pirkkalasta. Vaikka Eläkeläiset ry on julistautunut poliittisesti sitoutumattomaksi järjestöksi, kuten muutkin valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt, ei se saa olla esteenä yhteiskuntaja sosiaalipoliittisille näkemyksille yhdistyksissä. Edunvalvonta on yksi tärkeimmistä toiminta-alueista Eläkeläiset ry:n toiminnassa. Se ei saa olla kuitenkaan ylemmästä hallinnosta lähtevien näkemysten ja päätösten viemistä aluejärjestöille ja perusyhdistyksille. Jäsenistön aktiivisuus on merkittävässä asemassa, kun pohditaan niitä keinoja, millä jäsenistön ääni saadaan kuulumaan myös järjestön johdossa. Kolmen vuoden välein pidettävä edustajakokous ei yksin riitä tuomaan esiin yhdistysten ja niiden jäsenistön tärkeiksi kokemia, eläkeläisten arkipäivän, asioita. Suomessa on noin 1,5 miljoonaa eläkeläistä ja määrä lisääntyy koko ajan. Eläkeläiset ovat myös keskenään eriarvoisessa asemassa. Huippupalkkoja nauttineet ja eläkkeelle siirtyneet elinkeinoelämän ja pörssiyhtiöiden johtajat saavat satojentuhansien eurojen vuosieläkkeitä, samoin tehtävistään erotessaan ns. kymmenientuhansien eurojen kultaisia kädenpuristuksia. Toisaalta maassamme on kymmeniätuhansia eläkeläisiä, joiden kuukausieläke on alle tuhat euroa kuukaudessa. Jossain vaiheessa menneinä vuosina keskusteltiin ns. eläkekaton käyttöönotosta. Asia haudattiin kaikessa hiljaisuudessa kaikkein suurimpia eläkkeitä saavien vaatimuksesta. Vaatimus eläkekatosta tulisi nostaa uudelleen tavoitteeksi. Se ei suinkaan tarkoita eläkeläisten vastakkainasettelua, vaan eläkeläisten tulotasossa vallitsevan eriarvoisuuden poistamista ja on yksi osa yleisestä tulonjaon oikeudenmukaisesta tasaamisesta. Suomessa toteutettava oikeistolainen talouspolitiikka, pankkien ja pörssikeinottelijoiden tuki- ja pelastuspaketit lankeavat myös eläkeläisten maksettaviksi. Onko tämä oikein? Mitkä ovat vaihtoehdot? Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan Aluejärjestön julkilausumatyöryhmä on pitänyt ensimmäisen kokouksensa. Julkilausumatyöryhmä toteaa, että vaikenemisen aika on ohi. Eläkeläisten on noustava puolustamaan oikeuksiaan, kukaan muu ei sitä tee. Euran Kauttualla asuva Eero Toivonen (vas.) pohti eläkeväelle tuttuja asioita puheenjohtaja Simo Leinon kanssa. Samalla syntyi päätös jäsenyydestä. Jäsenhankintaa Säkylässä Kova pakkanen puri ja tuuli kävi Säkylän Pyhäjärveltä, kun Eura-Säkylä-Köyliön Eläkeläiset ry lähti esittäytymään Säkylän tunnetusti maineikkaalle torille. Mukana oli järjestön esitteitä ja "puhemiehiä". Ei tämä ole edelleenkään vanhanaikainen tapa, vaikka on hyvinkin perinteellinen. Järjestämme useita vastaavia tilaisuuksia seudun tavaratalojen lähettyvillä ja muuallakin, missä väki liikkuu. Kuntavaalit ja järjestön edustajakokouksen päätökset antavat hyviä aineksia tavata ihmisiä heidän elinpiirissään. ­ On näyttäydyttävä, että ihmiset tietävät meidän olemassaolostamme, pohdiskeli puheenjohtaja Simo Leino ja arveli, varmaan parempia ilmojakin on vielä tulossa. Martti Anttonen Uudenkaupungin Eläkeläisissä riittää puuhaa Yhdistyksen syyskokous valitsi pienin muutoksin entiset toimihenkilöt jatkamaan vuodelle 2012. Puheenjohtajana jatkaa Tauno Virtanen, joka myös toimii jäsensihteerinä. Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Eila Lehti. Johtokunnan varsinaiset jäsenet ovat Raija Jurttila, Tuula Rantanen, Harto Fors, Elli Pesola, Meeri Valli, Veikko Poikonen, Antti Jokinen, Pertti Haverinen, Hannu Aarnio ja Seija Kivimäki. Varajäseiksi valittiin Anja Toikkanen ja Birgit Valtonen. Johtokunnan valitsemana sihteerinä jatkaa Tuula Rantanen, joka toimii myös tiedottajana. Taloudenhoitaja on Pertti Haverinen. Aluejärjestön kevätkokouksessa yhdistystä edustavat Tauno Virtanen, Ritva Varjonen, Antti Jokinen ja Eila Lehti, varalla Tuula Rantanen, Anja Toikkanen ja Veikko Poikonen sekä Arvo Hakkarainen. Aluetoimikunnan edustajina Tauno Virtanen ja Tuula Rantanen. Varaedustajina Eila Lehti ja Ritva Varjonen. Ikäihmisneuvostossa jatkaa Tauno Lehtonen. Eri toimintojen vastaavat ovat seuraavat. Emännät: Elli Pesola, Pirjo Toivainen, Seija Kivimäki ja Meeri Valli. Matkavastaava: Ritva Varjonen, joka hoitaa myös jäsenien muistamisen Käsityökerho: Raija Jurttila ja Aili Suominen. Tanhu/tanssi: Meeri Valli jja Seija Pelkiö. Kuoro: Juhani Alkio, Arpavastaava: Hannu Aarnio, arpojen myynti: Hilkka Hakkarainen ja Anja Toikkanen. Yhdistyksen kesäpaikan Iltarannan talonmies: Hannu Aarnio, varalla Antti Jokinen.Kävelykerhon vetäjä: Hannu Aarnio. Pelien vastaava: Pekka Saari ja lippujen myyjinä Ritva Koskinen ja Paula Lehto. Kokouksen hyväksymän toimintasuunnitelman toteuttamisessa riittää puuhaa. On viikkokerhot, laskiaistapahtuma hernekeittoineen ­ siitä nauttimaan on kutsuttu myös muita Varsinais-Suomen yhdistyksiä, elokuun lavatapahtuma. teatterimatkat, suositut laivaristeilyt, sekä usean yhdistyksen vierailukutsut. Tukkholman suomalaiselta eläkeläisyhdistykseltä on myös tullut vierailukutsu, johon vastataan perinteisellä syysristeily llä. Suunnitelmissa on myös keskustelukerhon aloittaminen eläkkeelle jäämiseen ja ikääntymisen liittyvistä muutoksista ja kehittämistarpeista. Myös oma jäsenille suunnattu infolehtinen on tekeillä. Yhdistyksen kesäpaikassa Iltarannassa pyritään pitämään yhteisiä hetkiä Ystävien seurassa ei voi tuntea yksinäisyyttä ja mahdolliset iän tuomat ongelmat saattavat hetkeksi unohtua. Yhteyden yhdistykseen saa parhaiten joko soittamlla puhelinnumeroon 050 3060 578 tai tarttumalla edellä mainittujen toimihenkilöiden hihaan. Tauno Virtanen Itä-Suomen Kesäpäivä Luumäellä Pohjois-Karjalan, Savon ja Kaakkois-Suomen Aluejärjestöjen perinteinen Kesäpäivä pidetään 27.6.2012 Risulahden lavalla Luumäellä. Juhlapuheen pitää puheenjohtaja Kalevi Kivistö, joka vierailee ensikerran EteläKarjalassa. Lisäksi ohjelmassa on aluejärjestöjen ohjelmaryhmien esityksiä. Tanssin tahdit näppäilee paikallinen orkesteri Trio Hannu Roitti. Rantatorilla saan perinteisten makkaroiden lisäksi maisteltavaksi eri aluejärjestöjen muurikkalettumestareiden paistamia lettuja. Ilolla ei ole ikää Keski-Suomessa! Keski-Suomessa on toiminut jo 1990-luvulta alkaen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta, johon kuuluvat Eläkeliiton, Kansallisten seniorien, Eläkkeensaajien, Kristillisten eläkeläisten ja Eläkeläiset ry:n piiri- tai aluejärjestöt sekä Jyväskylän Ruskat Ruskaliitosta. Puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain, ja tänä vuonna on neuvottelukunnan puheenjohtajana Eläkeläiset ry:n aluejärjestön puheenjohtaja Tahvo Eronen. Tänä vuonna vietetään eurooppalaista "Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden" teemavuotta. Tähän liittyen Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta yhdessä mm Keski-Suomen liiton kanssa järjestää Ilolla ei ole ikää! -tapahtuman 18.4.2012 Yliopiston juhlasalissa kello 10.00-16.00. Monipuolisessa asiapitoisessa ohjelmassa on mm eläkeläisjärjestöjä ja yrityksiä esittävä näyttely Yliopiston juhlasalin ala-aulassa. Päivän tilaisuuden avaa maakuntajohtaja Anita Mikkonen ja valtiovallan tervehdyksen tuo ministeri Henna Virkkunen. Tuolipaneelissa ovat mukana nopeuslaskulegenda Kalevi "Häkä" Häkkinen, emerituspiispa Yrjö Sariola, teollisuusneuvos Jorma Nokkala, professori Taina Rantanen, akatemiaprofessori Lea Pulkkinen sekä neuvottelukunnan puheenjohtaja Tahvo Eronen. Päivän ohjelmassa on myös lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan sekä professori Sirkka-Liisa Anttilan puheenvuorot. Päivätilaisuuteen on vapaa pääsy. Iltatapahtuma, Neljän polven treffit, järjestetään Rantasipi Laajavuoressa. Nakkila vastaa Ulvilalle Nakkilan Eläkeläiset ry. vastaa Ulvilan Eläkeläisten tukimaksuhaasteeseen. Yhdistys maksaa Eläkeläiset ry:lle tukena 2 euroa jäseneltä. Jokainen jäsen maksaa lisäksi yksityisesti harkintansa mukaan. Samalla toivomme mahdollisimman monen yhdistyksen mukaan talkoisiin. Nakkilan Eläkeläiset ry Pieni tarkennus Edellisessä lehdessä julkaistuun juttuun Etelä-Hämeen aluejärjestön valinnoista oli pujahtanut virhe. Jarmo Röksä ja Airi Kalinainen ovat Hämeenlinnasta. Paula Kattainen, Allan Siljander ja Helmi Hietikko ovat Riihimäeltä.
• ELÄKELÄINEN Nro 2 maaliskuu 2012 - 23 Eläkeläiset ry vastustaa lääkkeiden Kela -korvauksiin kajoamista Eläkeläiset ry vastustaa lääkkeiden Kela-korvausten pienentämistä. Järjestön hallituksen mielestä se merkitsee omavastuuosuuksien korottamista ja kohdistuu erityisesti eläkeläisiin ja ikäihmisiin, jotka käyttävät paljon lääkkeitä. Esitys lääkkekorvausten muuttamisesta sisältyy sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän esitykseen, joka on jätetty ministeri Paula Risikolle 15. helmikuuta. Esityksen mukaan lääkkeiden peruskorvausta laskettaisiin 42 prosentista 35 prosenttiin ja erityiskorvattaTrio Saariset & Tane: Eino Kuuttinen, kitara, Erkki Saari, rummut, Seppo Kangasharju, hanuri, Tauno Pietikäinen, laulu. vien lääkkeiden Kela-korvausten alatasoa 72 prosentista 65 prosenttiin. Esityksen tavoitteena on toteuttaa hallitusohjelman aie karsia valtion lääkekorvausmenoja 113 miljoonaa euroa vuodessa. Eläkeläiset ry pitää myönteisenä työryhmän esitykseen sisältyvää ehdotusta, että lääkekustannusten omavastuun kattoa laskettaisiin 700 eurosta 650 euroon vuodessa. Ehdotus tulee toteuttaa kajoamatta Kela-korvausten omavastuuosuuksiin. Haapajärven Eläkeläiset ry juhli näyttävästi ystävänpäivää "Mistä tunnet sä ystävän, onko oikea sulle hän? / Anna meren se selvittää, kuka viereesi jää..." Näillä yhteislaulun sanoilla tervehdimme toisiamme Haapajärven Kaunistossa ystävänpäivän juhlassa, joka täytti tuvan. Puheenjohtajamme Armas Tervakoski kiitteli tervetulotervehdyksessä vieraitamme. Olimme saattaneet iloksemme todeta, kuinka bussit Oulun ja Raahen seudulta sekä muualta jokilaaksoista olivat täyttäneet paikoitusalueet, samoin kymmnet henkilöautot, jotka toivat lähiseudun kutsuvieraita. Tulokahvien jälkeen vieraat kutsuttiin juhlasaliin ja varsinainen ohjelma aloitettiin Ystävän laululla. Ohjelmassa oli runsaasti musiikkia, laulua, lausuntaa ja muuta mukavaa. Haapajärven kaupungin tervehdyksen ja kuulumiset toi kaupunginjohtaja Maija-Liisa Veteläinen, joka totesi ystävyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteen olevan erittäin tärkeää ja virikkeitä antavaa. Raahen lauluryhmä tarjosi Sauli Tuhkalan johdolla kuulijoille Kauneimpia ruusuja ja nosti Maljan ystävälle ja esitti vielä Jamppa Tuomisen Ystävälle-kestohitin.Sauli säestäjänään Paavo Eskelinen esitti Veikko Lavin koskettavan laulun Ykä lähti. Runo-osuudesta vastasi oman yhdistyksemme lausuja Paula Kestikievari. Alavieskan pelimannit, mandoliini, hanuri sekä heleä-ääninen laulusolisti esittivät iloisia kansanlauluja. Elina Saari ja ja Eino Kuuttinen yllättivät yleisön Kuunkuiskaajien kappaleella Työlki ellää, mut kaupal rikastuu. Loppuhuipennuksena Lea Malila esitti erittäin makean ja rehevän monologin Suklaa-Marlboro: pulleana pysyy, kun syö paljon suklaata. Lopuksi tanssimme Trio Saaristen tahdissa. Jäähyväisiä jättäessämme totesimme, että seuraavan aluejuhlan paikka on Kalajoki: ehkä jo ensi kesänä? Kurssilla Kuntorannassa. Kuntorannassa opintiellä Ajelin kauniina maaliskuisena aamuna Rovaniemeltä kohti Varkauden Kuntorantaa mieleni avoimena ja uteliaana kohtamaa uusia kokemuksia. Oli epävarmuutakin, kun elämääni ei ole järjestötyötä kuulunut. Toki halua uuteen, epävarmuus ei minua lannistanut. Niin alkoi ilta toistemme tutkailulla, ja jopa pienellä ajatustenvaihdolla kurssilaisten kesken. Aamulla virkeänä ja vähän "häntäluun" vaivaamana istuin kiltisti pulpettiin katsellee hämilläni opettajiamme Anua, Anittaa ja Marttia. Mietin samalla, mitä tulen heidän myötä oppimaan. Suuri kysymysmerkki katseestani heijastui heihin, olinhan pystymetsästä poimittu järjestön jäsen ja vajaa kaksikuukautta toiminut sihteeri. Tiistai kallistui iltapäivään ja päivällispöytään istuessamme huomasin, kuinka meidän ryhmä oli kuin vanhat tutut yhden päivän jälkeen. Ilta meni karaokelaulun merkeissä. Toki ravintola piti huolen, että oppilaat eivät kovin myöhään istu, aikaa seurusteluun oli vain kello kymmeneen. Oppimisen selkeä ohjaus on kiitoksen arvoinen. Kuinka asiat ovat mieleen jääneet, on asia erikseen. Niin kulkivat päivät siivillä, ja koitti perjantai-aamu. Kävimme läpi viimeiset tunnit, ja jännitin, kuinka olen selvinnyt kursseilta, vai reputtaako Lapin untuvikko? Innokkaana toivomme ja odotamme syksyn jatkokursseja, olihan meitä uusia paljon. Puolen vuoden aikana tulee uusia kysymyksiä ja tarvitsemme tietoa lisää. Haikeana halaten hyvästelimme toisemme ja vaihdoimme sähköpostiosoitteet erotessammme. Minun kotiintulo olikin raskaampi kuin menomatka aurinkoisessa säässä. Lumimyräkäksi muuttuva keli hankaloitti automatkaamme kohti pohjoista. Tornion tytöt saattelin kotiovelle turvallisesti, ettei kinoksissa tarvinnut kahloa. Lopulta nousin jännityksestä kankeana autosta. Helpotuksen huokauksin annoin kiitoksen "yläkertaan" ja ristin käteni, kun saavuin ehjin jäsenin kotiin. Opettajille ja kurssiystäville lausun kiitokseni hyvästä yhteishengestä ja toivotan kaunista ja antoisaa kevättä! Eeva Niemi Erkki Saari Kunnosta pidetään huolta Niinivaaran salilla. Asiallista ja liikunnallista Joensuussa Joensuun Eläkeläiset ry:n vuosi on alkanut asiapitoisesti. Sosionomiopiskelijoiden kanssa olemme kokoontuneet keväällä kolme kertaa. Aiheena oli eläkeläiset ja alkoholin käyttö, viimeksi oli yhteenveto asiasta. Muistineuvoja ja jalkaterapeutti vierailivat ja opastivat, miten muistia ja jalkoja hoidetaan, että jaksaisimme paremmin. Vielä yliopiston tutkija Kamerunista teki kyselyn venäjänkielestä ja maahanmuuttajista eläkeläisten keskuudessa. Muutaman vuoden tauolla ollut kädentaitojen kerho jatkaa uusin voimin. Neuloen ja virkaten, uutena on opeteltu tuftausta. Saamme nukkapintaa tyynyihin, seinäryijyihin ja mattoihin. Myös kuntosali aloitti toimintansa Niinivaaralla. Senioritanssit ja laulukuorot jatkavat harjoituksia ja esiintymisiä juhlissa ja erilaisissa hoitopaikoissa ja vanhainkodeissa. Viikkokerhot ovat tiistaisin, ja aina ohjelmien kera. Eeva Surakka
• ELÄKELÄINEN Huhtikuun hanget kutsuvat Lappiin! Kaatajaiskuvia vaasalaisilla Facebookissa Vaasan Eläkeläisillä on omat Facebook sivut ,jossa on myös Kaamoksen kaatajaisista kuvia, Kuvien sieppaminen on FB.stä helppoa. Jos tarvitsette apua, minuun voi uottaa yhteyttä sähköpostiosoitteeseen remil.vahtera@hotmail.co m Erityisen kiinnostunut olen, jos jotkut alkavat haikailla digikerhon perustamista. Olen tarvittaessa tukena ja apuna. Parhain terveisin Raimo Emil Vahtera Auringon säteet kirmailevat valkeilla hangilla. Tule viettämään kevätkauden huipentumaa ja ota mukaan parasta mahdollista seuraa. Sinä valitset, mitkä ovat oman lomasi ikimuistoisimmat hetket. Hyödynnä ketjumme tarjoamia etuja, joita saat eläkeläiskortillasi. Tiesithän, että annamme Eläkeläiset ry:n jäsenille matkojen peruutusturvan. Se on tukenasi, jos matkasi kohteeseemme peruuntuu yllättävän esteen vuoksi. Kysy meiltä lisää! Lapla edut end Hotelsin läkelä iskort illa lipuist a Ylläk sellä ( liput sekä h iihtok ouluis ta vrk/hu one Muuramen valinnat Puheenjohtajaksi on valittu Lauri Hautanen ja varapuheenjohttajaksi Aimo Miettinen. Sihteeri /tiedottaja on Annukka Hautanen, taloudenhoitaja/jäsevastaava Kerttu Hietala, matkavastaava Hokkanen Sinikka. Johtokuntaan kuuluvat edellisten lisäksi Matti Lappi, Aune Liiman, Meeri ja Tapio Suhonen.Varalle valittiin Maija ToivonenLappi, Liisa Lepola, Irja Vilen, Kerttu Taipale ja Raili Miettinen. Annukka Hautanen Voi elämän kevät - mikä tarjous! Aurinkoisia huhtikuun lomiamme Kaikki hinnat sisältävät majoituksen aamiaisella. Yhdisty k vain m sen jäsenedu a t ketjun joituksen yhte voimassa hotelle ydessä issa. Lupsakka levähdys Levillä Lapland Hotel Sirkantähti Sis. oman saunan. Voim. su­ke 9.4.­1.5. alk. hlö / 2 hh / vrk 3750 40,50,55,- Norm. 220,50 - ETUSI 61,50 Kylpylän Kevättunnelmia Hinta sis. aamiaiset, päivälliset, kylpylän & kuntosalin käytön ja tanssiliput. 1 hh-lisä 29 /vrk. Voimassa pe-ma 11.6.12 asti, ei pääsiäisenä. Vain uudet varaukset. Mainitse koodi: ELKEVÄT. Kiehtovien hetkien Ylläs Lapland Hotel Äkäshotelli / Lapland Hotel Ylläskaltio Sis. Lapland Hotel Äkäshotellin viihde-ravintolan ohjelmamaksut. Voim. LH Äkäshotelli 9.4.­1.5. / LH Ylläskaltio 9.­22.4. alk. hlö / 2 hh / vrk 159 hlö/3 vrk/2 hh:ssa tai myynti@summassaari.fi Tunturi-Lapin taikaa Oloksella Lapland Hotel Olos Sis. allasosaston ja kuntosalin vapaa käyttö. Voim. 9.­21.4. alk. Puh. 030 608 50 VARAA NYT! hlö / 2 hh / vrk KYLPYLÄHOTELLI · SPA HOTEL P. 030 608 50 · Summassaarentie 180, Saarijärvi Hauskoille hangille Pallastunturille Lapland Hotel Pallas Sis. hiihtosauna sekä vapaa-ajan ohjelma. Voim. 10.­20.4. alk. hlö / 2 hh / vrk Kiireetöntä sivakointia Hetassa Lapland Hotel Hetta Sis. allasosaston käyttö. Voim. 10.­28.4. alk. hlö / 2 hh / vrk 5850 39,39,70,- Huhtikuun lomakarkelot Saariselällä Lapland Hotel Riekonlinna Sis. hotellisaunan. Voim. 9.­29.4. Eläkeläiset ry:n 18. edustajakokous 22.­23.5. 2012 Kuntorannassa Edustajavaltakirjat on toimitettava Eläkeläiset ry:n toimistoon 13.4.2012 mennessä. Samassa yhteydessä on toimitettava edustajakokouksen majoitusten ja ruokailujen tilauslomake! Täyden palvelun toimisto Forum Hakaniemi Töölö Malmi Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää puh. 010 76 66620 puh. 010 76 66500 puh. 010 76 66530 puh. 010 76 66630 puh. 010 76 66590 puh. 010 76 66610 puh. 010 76 66570 puh. 010 76 66560 puh. 010 76 66600 puh. 010 76 66550 puh. 010 76 66580 alk. hlö / 2 hh / vrk Luistava loma Luostolla Lapland Hotel Luostotunturi, Ametistikylpylä Sis. kylpylän ja kuntosalin käyttö. Voim. 15.­30.4. alk. hlö / 2 hh / vrk (0,0828 /puh + 0,1199 /min) Koukuttava loma Kilpisjärvellä Lapland Hotel Kilpis Sis. hotellisaunan. Voim. 7.­28.4. alk. hlö / 2 hh / vrk KEVÄTKOKOUKSIA Palvelemme sinua numerossa 016 3232. Uudistettu verkkokauppamme: Laplandhotels.com YLLÄS SAARISELKÄ LEVI OLOS ROVANIEMI PALLAS KILPISJÄRVI HETTA LUOSTO Lohjan Seudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 17.4.2012 kello 12.00 Lohjan Työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555
• ELÄKELÄINEN Nro 2 maaliskuu 2012 - 25 HELSINGIN ELÄKELÄISRADIO 100.3. MHz Huom! Uudet lähetysajat 100 vuotta 8.4. Kerttu Hakola Kokkola 90 vuotta 8.2. Hanna Kemppainen Kajaani 4.3. Annikki Tilles Tapuli 27.3. Bertta Lehtomäki Kajaani 29.3. Toini Partanen Salo 10.4. Liisa Aho Hyrylä 17.4. Yrjö Tirri Helsinki 85 vuotta 15.2. Arvi Haataja Kajaani 19.3. Eini Kokko Malmi 1.4. Pentti Laakso Tikkurila 2.4. Esa Ananias Hirvonen Sonkajärvi 3.4. Pentti Haanpää Kalajoki 21.4. Benjam Hollanti Kalajoki 24.4. Raakel Merisalo Pyhtää 80 vuotta 28.1. Kalle Tuhkanen Kajaani 27.2. Heino Möttönen Kokkola 28.2. Aune Hurskainen Kajaani 23.3. Leo Kallinen Tikkurila 28.3. Ritva Rantanen Vammala 2.4. Hilkka Öhman Porvoo 8.4. Iida Järvinen Salo 10.4. Erkki Johannes Partanen Sonkajärvi 13.4. Pauli Hurskainen Kajaani 13.4. Leila Katariina Saari Korso 21.4. Olavi Luomala Kokkola 25.4. Veikko Tuominen Lohja 75 vuotta 6.2. Erkki Rönkkö Kajaani 7.2. Kaisa Väisänen Kajaani 10.2. Pentti Mäkinen Kokkola 25.2. Oiva Suutari Kajaani 1.3. Sirkka Illavuori Kokkola 3.3. Olavi Hakkarainen Kajaani 11.3. Anja Heikkinen Kajaani 18.3. Taisto Rousku Kaarina 23.3. Salme Pihlava Vammala 15.4. Sisko Anneli Salo Oulunsalo 16.4. Saimi Mustonen Kajaani 20.4. Kauko Ahola Pyhäjärvi 22.4. Markus Lyytinen Porvoo 23.4. Kyllikki Heikkinen Kajaani 27.4. Martti Partala Oulunsalo 70 vuotta 27.1. Reijo Hällfors Ylöjärvi 6.2. Juhani Koutala Kajaani 8.2. Seija Vainio Kajaani 9.2. Orvokki Haatainen Kajaani 13.2. Arvo Lehtimäki Kokkola 16.2. Sirkka Kettunen Kajaani 14.3. Irja Marjamäki Kajaani 12.4. Eira Ikäheimo Porvoo 29.4. Kirsti Kumpulainen Pihtipudas 65 vuotta 22.3. Tarmo Jutila Kokkola 30.3. Tuula Karlsson Porvoo 9.4. Jorma Räisänen Porvoo 16.4. Jorma Kuusisto Nakkila 21.4. Hannele Elo Porvoo Anjalankosken Eläkeläiset Taisto Hänninen Maire Perälä Lohjan Eläkeläiset Seppo Jorma Kalevi Kotilainen Pyhäjärven Eläkeläiset Aino Autio Tornionseudun Eläkeläiset Yrjö Saarinen Pellon Eläkeläiset Lauri Matias Vanha Veikko Juustovaara Kouvolan Eläkeläiset Kerttu Gren Raahen Eläkeläiset Sylvi Dagmar Viitanen Ykspihlajan Eläkeläiset Veikko Armas Kautto Ylöjärven Eläkeläiset Reijo Henrikki Mikkola Kalajoen Eläkeläiset Ahti Visti Pentti Eveli Mietoisten Eläkeläiset Orvokki Marjatta Toivonen Ruoveden Eläkeläiset Lasse Viitanen Tikkurilan Eläkeläiset Esko Vähämäki Jämsän Eläkeläiset Aili Maria Nieminen Sumiaisten Eläkeläiset Teuvo Tapani Oksanen Jyskän Eläkeläiset Osmo Ilmari Liimatainen Pyhäjärven Eläkeläiset Kaarlo Henrik Mikkonen Kuopion Eläkeläiset Valde Hämäläinen Helvi Balk Rautavaaran Eläkelaiset Tauno Alvar Roininen Pihlavan Eläkeläiset Kauko Keipilä Vaalan Eläkeläiset Jaakko Olavi Schroderus Salli Anna-Liisa Huotari Pietarsaaren Eläkeläiset Kaisu Maria Leppänen Rovaseudun Eläkeläiset 2000 Elsa Pitkänen Sallan Eläkeläiset Matti Leinonen Rauman Eläkeläiset Oskar Boren Raahen Eläkeläiset Esko Ensio Siipo Lahden Eläkeläiset Lilja Tamminen Mikkelin Eläkeläiset Hilja Jääskeläinen Oulaisten Eläkeläiset Paavo Oskari Tikkanen Kellon Eläkeläiset Raina Mirjam Vehkaperä Kurikan Eläkeläiset Samuel Juhani Syrjälä Puolangan Eläkeläiset Arttu Matti Moilanen Aavasaksan Eläkeläiset Toivo Laine Hyrynsalmen Eläkeläiset Toivo Arvo Keränen Dragsfjärdin Työväen EläkeläisetDragsfjärds Arbetarpensionärer Kalevi Helge Heikkilä Pieksämäen Eläkelaiset Toini Häkkinen Kajaanin Eläkeläiset ry Toivo Ohvanainen Viikolla 12 Torstai 22.3 klo 13.00 ja uusinta torstaina 29.3 klo 13.00. Eläkeläiset kirjoittajina. Studiovieraana toimittaja Maippi Tapanainen. Viikolla 14 Torstaina 5.4. klo 13 .00 ja uusinta torstaina 12.4. klo13.00. Mistä apu, kun muisti pätkii? Studiovieraana Anta Pohjanvaara. Viikolla16 Torstai 19.4. klo.13.00 ja uusinta torstaina 26.4. klo. 13.00. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Ylhäältäkö annettu vai taistelemalla saavutettu. Studiovieraana Päivi Uljas. Viikolla 18 Torstaina 3.5. klo. 13.00 ja uusinta torstaina 10.5. klo 13.00. Eläkeläiset ry valmistautuu edustajakokoukseen. Studiovieraana toiminnanjohtaja Hannu Partanen. Ohjelma jää kesätauolle ja palaa aalloille syyskuussa. Kesäpäivät 25.­27.6.2013 Oulussa Eläkeläiset ry Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki IBAN IBAN IBAN IBAN FI11 1012 3000 0714 70 FI80 8000 1900 1086 56 FI89 5541 2820 0116 00 FI11 8000 1800 3273 56 BIC NDEAFIHH BIC DABAFIHH BIC OKOYFIHH BIC DABAFIHH Jäsenmaksutili Erja Isaksson toimistosihteeri yhdistysrekisteri syntymäpäivät ja poisnukkuneet syys- ja kevätkokous-ilmoitukset 020 743 3614 erja.isaksson@elakelaiset.fi Pekka Isaksson tiedotussihteeri 020 743 3618; 040­742 2754 pekka.isaksson@elakelaiset.fi Julkaisija Eläkeläiset r.y Päätoimittaja Hannu Partanen Toimitussihteeri Pekka Isaksson Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tuija Aali puh. 020 743 3610; tuija. aali@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Tilaushinta 20 /vsk Pohjoismaat 30 /vsk Muut ulkomaat 35 e/vsk Ilmoitushinnat Mustavalkoinen 1,70 e/pmm Väri-ilmoitukset sopimuksen mukaan Toimitus ja toimisto: Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610, fax 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti: Marja-Leena Laitinen puh. 050 5323 444 sähköposti: m-leena.laitinen@kolumbus.fi; osoite: Maauunintie 14 D 34 01450 Vantaa Järjestöaineisto: Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (Painettu) ISSN 2242-3338 (Verkkolehti) Puh. 020 743 3610 vaihde, fax. 020 743 3619 Sähköpostiosoite:elakelaiset@elakelaiset.fi Kotisivut osoitteessa:www.elakelaiset.fi Kalevi Kivistö puheenjohtaja Hilkka Pulkkinen varapuheenjohtaja Hannu Partanen toiminnanjohtaja 020 743 3615; 0400­570 951 hannu.partanen@elakelaiset.fi Anu Mäki järjestösihteeri 020 743 3616; 040­839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi Tiina Rajala koulutussihteeri 020 743 3617; 040­582 4319 tiina.rajala@elakelaiset.fi Tuija Aali toimistonhoitaja jäsenrekisteri materiaalitilaukset 020 743 3610 tuija.aali@elakelaiset.fi Anitta Koski taloussihteeri laskutus maksatus osto- ja myyntireskontra 020 743 3611; 050­307 1952 anitta.koski@elakelaiset.fi Teemmme yhdessä -hanke Eva Rönkkö projektikoordinaattori 040 501 3599 eva.ronkko@elakelaiset.fi Kuntorannantie 14 78400 Varkaus Puh. 017 ­ 560 1100/vaihde Myyntipalvelu ja inf: puh. 017 ­ 560 1403 myynti@kuntoranta.fi Puhelun hinta 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta on 8,21 snt/min + 6,9 snt/min (alv 23%), matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 14,9 snt/min (alv 23%)
• 26 - Nro 2 maaliskuu 2012 ELÄKELÄINEN Hemmottelua ja tanssin taikaa! Eläkeläisten tapahtumakalenteri 2012: Tammikuu 2012 Aktiviteettiloma 6 vrk 9.-15.1. Uusien eläkeläisten tukiloma 10.-15.1. Kaamoksen kaatajaiset 1. jakso 18.-22.1. Kaamoksen kaatajaiset 2. jakso 25.-29.1. Lähde lämpimään ­ kylpylälomalle keskelle tanssin riemuja. Iloinen viihdeohjelma tansseineen tempaa mukaan lomatunnelmaan. Virkistäydy hellivissä hoidoissa ja rentoudu kylpylässä. Monipuolistatoimintaa Saimaan reitin varrella ­ keskellä Itä-Suomea. 6 vrk Heinäkuu 2012 Solariksen lapsiperheet ja isovanhemmat perheloma 9.-14.7. Elokuu 2012 Ryhmälomajakso 4 vrk 15.-19.8. Solariksen Ikäihmisten hyvinvointiloma 27.8.-1.9. Helmikuu 2012 Riäppiäiset 1.-5.2. Starat tanssittaa loma 10.-12.2. Syyskuu 2012 Iloa Eläkeikään Maaseudun terveys lomajärjestön loma 3.-8.9. Uusien Eläkeläisten tukiloma 11.-16.9. Starat tanssittaa loma 14.-16.9. Solariksen ryhmäloma 17.-22.9. Solariksen Varhaiseläkeläiset 24.-29.9. alk. 329 Täysihoito hlö/2 hh 9.-15.1. tai 13.-19.3. Aktiviteettiloma 5 vrk Maaliskuu 2012 Aktiviteettiloma 6 vrk 13.-19.3. Ryhmälomajakso 4 vrk 14.-19.3. 2 vrk alk. 259 Puolihoito hlö/2 hh 5 vrk/hlö/2hh Tanssii tähtiin Huhtikuu 2012 Pääsiäisloma 5.-9.4. Starat tanssittaa loma 13.-15.4. Solariksen Ikäihmisten hyvinvointilomat 20.-25.4. Solariksen loma ryhmäkysyntään 23.-28.4. Lokakuu 2012 Solariksen Ikäihmisten hyvinvointiloma 1.-6.10. Solariksen ryhmäloma 8.-13.10. Tanssii tähtiin loma 17.-22.10. Starat tanssittaa loma 19.-21.10. 5 vrk Toukokuu 2012 Tanssii tähtiin 5 vrk 8.-13.5. Starat tanssittaa loma 11.-13.5. Uusien eläkeläisten tukiloma 9.-14.5. Eläkeläiset ry:n Edustajakokous 22.-23.5. Ryhmälomajakso 4 vrk 24.-29.5. Marraskuu 2012 Aktiviteettiloma 6 vrk 13.-19.11. Ryhmäloma 4 vrk 14.-18.11. Starat tanssittaa loma 16.-18.11. Pikkujoululomat 16.-18.11. Pikkujoulut 22.-24.11. Pikkujoulut 29.11.-1.12. Kesäkuu 2012 Aktiviteettiloma 6 vrk 4.-10.6. Maaseudun terveys, perheloma + isovanhemmat 4.-9.6. Juhannus 23.-25.6. Solariksen loma ryhmäkysyntään 10.-15.6. alk. 199 Aamiaismajoitus hlö/2 hh voimassa 1.1.-31.3. Kunnon talviloma alk. 109 Aamiaismajoitus hlö/2 hh Starat Tanssittaa Kysy myös peruutuspaikkoja Eläkeläiset ry:n Kaamoksen Kaatajaisiin ja Riäpiäisiin! Joulukuu 2012 Aktiviteettiloma 6 vrk 4.-10.12. Uusien eläkeläisten tukiloma 4.-9.12. Starat tanssittaa loma 7.-9.12. Pikkujoulut 7.-9.12 Pikkujoulut 14.-16.12. Lisätiedot ja varaukset myyntipalvelusta (017) 560 1403 (Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin.) Helposti hyvälle tuulelle! kuntoranta.fi Nyt varaukset myös verkosta: Kuntorannantie 14, Varkaus myyntipalvelu (017) 560 1403 myynti@kuntoranta.fi www.kuntoranta.fi Seuraava lehti ilmestyy 7.5. Aineistojen viimeinen jättöpäivä toimitukseen on 16.4. Varsinais-Suomessa vaihtui puheenjohtaja Eläkeläiset r.y:n VarsinaisSuomen aluejärjestön syyskokouksessa 22.11.11. valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Raision Seudun Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Mäkinen. Aluejärjestöä johti kuusi vuotta Ulla Kurka Liedosta. Kiitokset Ullalle kuuden vuoden työstä. Kokous suuntasi vuoteen 2012 uusilla haasteilla. Onhan vuosi 2012 Eläkeläiset r.y:ssä edustajakokousvuosi, a jjäsenhankintaan kiinnitetään erikoista huomiota yhdistyksissä. Valmistaudutaan kunnallisvaaleihin ja uudeksi yhteistyökumppaniksi hyväksyttiin Loma ja Virkistys r.y. Kurt Laine Tero Lehtonen johtaa Kirkkonummi­ Siuntion yhdistystä Kirkkonummi­Siunion Eläkeläisten peheenjohtajaksi vuodelle 2012 on valittu Tero Lehtonen . Hän hoitaa myös torivcastaavan tehtävät. Varapuheenjohtajana ja taloudenhoitajana toimii Tuula Loimijoki, joka vastaa lisäksi emäntäryhmästä. Sihteeri on Irma Härkönen, jäsen-, opinto- ja tiedotussihteeri Matti Ruotsala. Matkavastaava on Tuula Koistinen, toinen emäntäryhmän vastaava Eini Kokki-Sevón, puutyövastaava Jorma Junno, lehtivastaava Helli Jolkkonen, arpvastaavat Aino Heiksanen ja Hilja Jääskeläinen. Näiden toimihenkilöiden lisäksi johtokuntaan kuuluu Lilja Hotti. Johtokunnan ulkopuoliset toimihenkilöt ovat kuoronjohtja Irmeli Mikkola, kuoron varajohtaja Erkki Rinne sekä askarteluvastaava Anja Ollikainen. Yhdistyksen kerho kokoontuu torstaisin klo 10.00 palvelukeskuksessa. Laulukuoron harjoitukset ovat keskiviikkoisin klo 10.00 samassa paikassa
• ELÄKELÄINEN Nro 2 maaliskuu 2012 - 27 Leskirouva Katiska Edellisen Krypton ratkaisu Ristikko Onnetar suosi Krpto 1/2012:n oikein ratkaisseista Leena Rantaa Kemistä ja Irma Jokista Säynätsalosta. Yllätyspalkinnot tulevat postissa, tässä parhaat onnittelut! Ristikko 2/2012:n ratkai- sut on lähetettävä 16.4.2012 mennessä osoitteella Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO. Kuoreen ei saa panna muuta postia lehdelle tai järjestölle. Ratkaisijan nimi:.................................................................................................................. Osoite:.................................................................................................................................. .............................................................................................................................................. Postitoimipaikka:.................................................................................................................
• 28 - Nro 2 maaliskuu 2012 ELÄKELÄINEN Yhdessä viihtymään Silja Europalle! Teemaristeilyllä viihdytään joka tiistai hyvän musiikin ja tunnettujen suomalaisten artistien parissa! Markku Veijalainen vieraineen (17.4. ja 15.5.) Kolmen Kuninkaan tarina ­ Tangokuninkaat Risto Nevala, Marko Lämsä ja Jukka Hallikainen (10.4. ja 8.5.) Katso tarkat ohjelmatiedot www.silja.fi/viihde Eläkeläinen -lehden ilmestyminen v. 2012 Nro 3 7.5. aineisto toimitukseen 16.4 Nro 4 11.6 aineisto toimitukseen 21.5 Nro 5 3.9. aineisto toimitukseen 17.8. Nro 6 10.10 aineisto toimitukseen 19.9. Nro 8 10.12. aineisto toimituk. 19.11. 23 h -risteily Silja Europalla Sis. uudistuneen Buffet-lounaan & ruokajuomat Hinta sis. 23 h -risteilyn A2-hytissä, Buffet-lounaan ruokajuomineen ja pullakahvit su­ke-lähdöillä 13.6.2012 asti (ei 4.4. ja 16.5.), kun ryhmässä matkustaa vähintään 10 henkilöä. esim. 40 /hlö TIEDUSTELUT JA VARAUKSET MATKATOIMISTOSTASI TAI TALLINK SILJAN KOKOUS- JA RYHMÄMYYNNISTÄ PUH. 010 804 123 MA­PE 8­17 010-puhelut kiinteästä verkosta 8,32 snt/puh + 5,98 snt /min, matkapuhelimesta 8,32 snt/puh + 17,12 snt/min. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Varauksia voi tehdä koko kevään ajan Eläkeläiset pinnalla -risteily 9.­10.10. on syksyn 2012 suuri jäsentapahtuma Järjestön Eläkeläiset pinnalla -risteily on herättänyt mukavasti kiinnostusta jäsenistön parissa. Tätä kirjoitettaessa on risteilyvarauksia tehty miltei 900. Laivalle odotetaan huomattavasti suurempaa osallistujajoukkoa ­ tilaa kun on tarvittaessa koko laivan verran. Varauksia voi tehdä koko kevään ajan. Risteilyn ohjelmatarjonta on laadittu sellaiseksi, että kaikki varmasti viihtyvät. Lehti ei palauta tilaamatta lähetettyä aineistoa. Lähetetyssä aineistossa tulee aina olla nimi ja osoite sekä puhelinnumero mahdollista yhteydenottoa varten. Nimettöminä tai nimimerkillä lähetettyjä kirjoituksia ei julkaista. Emme julkaise syntymäpäiväjuttuja ja muistokirjoituksia. Kevät- ja syyskokousilmoitukset on lähetettävä Erja Isakssonille osoitteeseen erja.isaksson@elakelaiset.fi, puhelin 020 743 3614. HUOM! Lehden tulo keskeytyy, jos ei ole maksanut v. 2012:n jäsenmaksua maaliskuun loppuun mennessä. Kun maksu on maksettu, jatkuu lehden tulo normaalisti. Yli 65vuotiaiden kalastusoikeus säilytettävä toa tapahtuman käyttöön varatuista majoituspaikoista. Risteilyllä kuullaan myös myös meneillään olevan Eläkeläiset ry:n protestilaulukilpailun tuotoksia. ­ Odotamme uteliaina, millaista satoa protestilaulukilpailu tuottaa, sanoo koulutussihteeri Tiina Rajala. Eläkeläisiä koskettaville kantaaottaville lauluille, sanoituksille ja teksteille on selvästi tilausta. Ajatuksena on, että kilpailuun lähetettyjä sanoituksia ja sävellyksiä työstetään ensi talven aikana ja niitä esitetään Oulussa. Pientä esimakua vallitsevasta protestihengestä tarjoillaan jo risteilyllä pienoiskonsertissa. Jos joku vielä hautoo kilpailutekstiään tai -sävellystään, muistuttaa Rajala, että kilpailutöitä odotetaan 1.5.2012 mennessä järjestön toimistoon. Kilpailukutsun kiinnostuneet löytävät Eläkeläinen -lehden numerosta 8/2011 sivulta 3! na laulettiin" -teemalla. Laulattajiksi ovat lupautuneet SDPL:n nykyaktiivit. Nykypioneerityössä mukana olevat osallistuvat lisäksi risteilyn keskustelutilaisuuteen "Kuka tarvitsee sukupolvien välistä solidaarisuutta?". Eläkeläiset ry on kutsunut keskusteluun mukaan myös muita lapsija nuorisojärjestöissä toimivia. Keskustelua johdattelee ministeri Kalevi Kivistö. Keskustelutilaisuus on järjestömme Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus -teemavuoden päätapahtuma. ­ Risteilyllä kun ollaan, niin tietysti tanssiminen ja hyvien kavereitten tapaaminen iloisissa merkeissä on tärkeätä, sanoo järjestösihteeri Anu Mäki. ­ Vielä tämän kevään aikana olemme yhteydessä osaan risteilypaikkoja varanneista yhdistyksistä. Tarjoamme tälle joukolle mahdollisuutta tuoda jotain risteilyn henkeen sopivaa ohjelmaa laivalle. Meillä on niin paljon taitavia esiintyjiä omasta takaa, että on luontevaa tarjota heille nytkin esiintymismahdollisuuksia, hMäki sanoo. Eläkeläiset ry tyrmää jyrkästi esityksen, että valtion kalastuksenhoitomaksu ulotettaisiin myös yli 65-vuotiaisiin. Nykyään heidän ei ole tarvinnut lunastaa valtion kalastuslupaa. Esityksen maksusta on tehnyt kalastuslakia uudistava työryhmä. Uudessa kalastuslaissa pyritään yksinkertaistamaan lupajärjestelmää yhdistämällä nykyinen valtion lupa ja läänikohteinen viehelupa yhdeksi valtakunnalliseksi kalastuskortiksi. Eläkeläiset ry:n hallitus totesi ikärajan poistamisen olevan vastoin yleisesti hyväksyttyä ajatusta, että mielekäs harrastustoiminta ja arkiliikunta pitävät yllä ikäihmisten ruumiillista ja henkistä hyvinvointai. ­ Muutama kymppi ei tunne isolta rahalta, mutta eläkeläisen pienessä kukkarossa se tuntuu, Eläkeläiset ry perusteli kantaansa. Tietoja kesäpäivistä ja varuksista Risteilyllä on esillä myös seuraava suuri jäsentapahtuma, vuoden 2013 kesäpäivät Oulussa. ­ Me jokilaaksolaiset toivomme, että risteilylle tulee paljon porukkaa. Haluamme kertoa kaikista niistä mukavista jutuista, joita olemme alkaneet osaltamme valmistella kesäpäivävieraille, ja tietenkin toivottaa väen tervetulleeksi Ouluun, kertoo Teuvo Näätänen, Jokilaaksojen aluejärjestön tuore puheenjohtaja. Oulun kaupungin matkailuväkeäkin on laivalla mukana. He haluavat kertoa, millainen matkailukaupunki Oulu oikein on. Myös kesäpäivien varauksista vastaava Konffa Oy on laivalla ja opastaa tarvittaessa yhdistysten matkavastaavia varausasioissa ja tarjoaa tie- Nuotiolaulujakin Laulamisen haluisille ja tunnelmointiin taipuvaisille tarjotaan risteilyllä mahdollisuus palata tuokioksi lapsuuteen ja nuoruuteen "Nuotiolauluja - näitä me pinskui- Varaukset risteilylle Matka-Vekka Oy, puh. 020 120 4000 tai www.matkavekka.fi/erikoislahdot ja kaikki Matka-Vekan paikallistoimistot Ryhmät yli 10 henkilöä puh. 020 120 4090 tai ryhmämyynti.pasila@matkavekka.fi ja kaikki Matka-Vekan paikallistoimistot