• Numero 2/2013 Uuden tekniikan siunauksia lehdessä ja järjestössä Eläkeläinen-lehdessä ja Eläkeläiset ry:ssä on saatu kokea roppapaupalla uuden tekniikan siunauksia. Suurehkolta joukolta jäseniä jäi lehden ensimmäinen numero saamatta ja osa jäsenistä sai usemmankin lehden. Ennätys samaan perheeseen lie neljä lehteä. Syy sotkuun löytyi lehteä painavan Suomalaisen lehtipainon postituskoneiden uusimisesta. Sitä on tehty tuotannon pyöriessä, mikä on aiheuttanut ongelmia postituksessa. Lehtipaino on pyytänyt anteeksi mielipahaa ja harmia aiheuttanutta haveria. Lehti yhtyy pahoitteluihin ja anteeksipyyntöön. Päivityksestäkin päänvaivaa Kuva: Tero Kaikko Oulun apulaiskaupunginjohtaja Piia Rantala-Korhonen toivottaa eläkeläiset tervetulleiksi Ouluun. Kuvat: Kaarina Jokelainen Jokilaaksossa järjestettiin oma manifestipaja, jossa opeteltiin kulkuerekvisiitan tekemistä. Esiintyjiä räppimummosta ministeriin Kesäpäivillä ehtii vielä, varauksia voi tehdä 28.4. saakka Kesäpäivistä s. 14?17 Oulun kesäpäivistä tulee Eläkeläiset ry:n kulttuuri- ja harrastustoiminnan suuri katselmus. Ohjelmassa vuorottelevat isot yhteisesitykset, taitavat sooloesiintyjät ja yhdistysten monipuoliset ohjelmaryhmät. Uuttakin ohjelmassa on: senioritanssia, valokuvauskilpailu ja sen tuloksista koottava valokuvanäyttely, värikäs ja eloisa rotestikulkue, pullopostiviesti päättäjille. Ohjelma on talven taituttua täydentynyt ja monipuolistunut. Oulussa esiintyy myös Rööperin räppimummo Eila, Eila Nevaranta, joka tuli suureen julkisuuteen viime syksynä ensilevynsä, tv-esiintymistensä ja Youtubevideon ansiosta. Päättäjäisjuhlassa puhuu liikenneministeri Merja Kyllönen. Hänelle myös luovutetaan eläkeläisten pullopostiviesti, johon kesäpäivien osanot- tajat osallistuvat omilla viesteillään. Kesäpäiville ehtii ja mahtuu vielä. Majoitus- ja rannekevarauksia voi tehdä 28.4. saakka. Nyt kannattaa jo pitää kiirettä, jos haluaa saada majapaikan keskustan hotelleista. Yhtä tärkeä kuin majoitusvaraus on rannekkeiden varaaminen. Kaikkiin kesäpäivien tilaisuuksiin Pohjankartanon tapahtumatori mukaan lukien pääsee vain rannekkeella. Kalenteri kesäpäväohjelmien alueellista harjoituksista s. 26 Eikä siinä kaikki. Myös Eläkeläiset ry:ssä on uusittu yli kymmenen vuotta vanhat toimiston tietokoneet ja päivitetty sen vuoksi tietokoneohjelmia. Ja yllätys, yllätys: ohjelmien toimittajien päivittäessä ohjelmia syntyi sutta, vaikka priimaa tavoiteltiin. Ongelman ovat huomanneet ainakin ne järjestön jäsenet, jotka eivät ole tavalliseen tapaan saaneet vielä jäsenmaksulomakkeita. Näin on käynyt ainakin suurelle joukolle espoolaisia ja vantaalaisia jäseniä. Eläkeläiset ry pahoittelee tapahtunutta ja toivoo jäseniltä pitkämielisyyttä. Jäsenmaksulomakkeet toimitetaan niitä vaille jääneille heti, kun ohjelmiston päivitysongelma saadaan korjatuksi.
• 2 - Nro 2 maaliskuu 2013 ELÄKELÄINEN Pääkirjoitus HANNU PARTANEN Ajankohtainen rotesti ja Oulun kesäpäivät E läkeläiset ry:n kuluvan toimintavuoden valtakunnallinen suurtapahtuma on Oulussa 25.-27. päivinä kesäkuuta pidettävät valtakunnalliset kesäpäivät. Päivien teemaksi on nostettu järjestön ikääntymispoliittisen ohjelman otsikko Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen. Otsikko suuntaa yhteistä toimintaa järjestön arvoista nouseviin toiminnallisiin tavoitteisiin. Järjestö puolustaa ikääntymispoliittisen ohjelmansa mukaisesti ikääntyvien ihmisarvoa ja vastustaa kaikkea syrjintää, toimii riittävän eläketurvan ja laadukkaiden palvelujen puolesta, vaatii eläkeläisten äänen kuulemista yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja tukee eläkeläisten ja ikääntyneiden osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan. Yleistavoitteita tulee jalostaa paikallisja alueyhdistyksissä tähän hetkeen sidotuiksi omakohtaisiksi vaatimuksiksi. Haasteena on saada tavoitteet eläviksi, sitomal- la ne väkevästi eläkeläisten ja ikäihmisten elämän arkeen ja löytämällä niiden ilmaisemiselle tuoreita, ihmisiä puhuttelevia muotoja. Yhteinen tehtävämme on saada viestimme näkyväksi ja kuuluvaksi kesäisessä Oulussa omaa väkeä laajemmalle yleisölle. Tätä varten kolmipäiväinen tapahtuma päättyy kaupungin sydämessä toteutettavaan iloiseen, värikkääseen ja kantaa ottavaan Rotestikulkueeseen. Mitä enemmän järjestöväkeä saamme Ouluun kokoontumaan, sitä voimallisemmin myös ?rotestimme? arvokkaan ikääntymisen puolesta kuuluu ja näkyy. Kesäpäivien valmistelu nojaa järjestön vahvaan perinteeseen tarjota jäsenistölleen määrävälein yhteisiä valtakunnallisia kohtaamisen paikkoja rikkaan omaehtoisen ohjelman merkeissä. Yhteen kokoontuminen korostaa järjestömme valtakunnallista luonnetta. Tapaamisiin valmistau- tuminen luo monenlaista tavoitteellista toimintaa jäsenyhdistyksiin ja tukee samalla niiden keskinäistä yhteistyötä. Kesäpäiville valmistautuminen konkretisoi parhaimmillaan ikiääntymispoliittisen ohjelmamme tavoitetta luoda edellytyksiä eläkeläisten ja ikäihmisten omaehtoiselle harrastus- ja kulttuuritoiminnalle sekä kunto- ja terveysliikunnalle. Samalla se tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia myös yksinäisyydestä kärsivien tukemiseksi ja ystävätoiminnan toteuttamiseksi. Kesäkuussa Oulussa meitä odottaa perinteitä arvostava mutta samalla tuoreesti uudistunut ohjelma. Mukana ovat suurkuoro ja orkesteri, liikuntaryhmät kansantanssien ja senioritanssien voimalla ja suuri joukko muita esiintyviä ryhmiä ja yksilöitä. Tapahtuman pääroolissa ovat jäsenyhdistykset ja niiden jäsenet. Yhteiseen tapahtuman puitteita on valmisteltu jo liki kaksi vuotta. Nyt lähestytään loppusuoraa erilaisten ohjelmien hiomisessa, juhlapaikkojen kunnostamisessa ja tapahtumasta tiedottamisessa. Mukaan mahtuvat edelleen kaikki halukkaat, myös ne jäsenyhdistykset, jotka eivät vielä ole tapahtumaan ilmoittautuneet. Yhdistyksillä on vielä valoisa kevät aikaa valmistautua tapahtumaan ja kartuttaa matkakassaa. Sananen toimittajalta KUKAAN TUSKIN HÄMMÄSTYY, että tämän lehden jutuista niin moni kertoo järjestömme kesäpäivistä. Ne lähestyvät huimin askelin. Oulun uusi apulaiskaupunginjohtaja Piia Rantala-Korhonen toivottaa päivien osanottajat tervetulleiksi haastattelussa, jossa hän kertoo kaupungin kulttuuripalveluista sekä ikäihmisten merkityksestä ja asemasta niissä. Kiitoksia toivotuksesta! Haastattelussa apulaiskaupunginjohtaja ideoi ikäihmisten kulttuuripäivää kaupunkiinsa: teatteria, musiikkia, tanssia. Samalla hän pistäisi muutaman innokkaan opiskelijan jututtamaan ikäihmisiä. ? On tosi surullista, että liian harva ihminen dokumentoi omat tarinansa. Juttuperinne on yhteistä kulttuuriperinnettä, jota pitäisi vaalia. Tarinat voisi kirjoittaa kulttuuripäivän kotisivuille, jotta juhlien jälkeenkin jäisi materiaalia luettavaksi, Rantala-Korhonen sanoo. Eläkeläiset ry julkaisi 50-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi jäsentensä kirjoituksista kirjan Rukiista ruokaa. Eläkeläisten tarinoita. Kun Eläkeläiset ry:n jäsenet tulevat kesäpäiville Ouluun, saa Piia Rantala-Korhonen tuliaisiksi tuon mainion kirjan. Se sopinee viemisiksi siksikin, että hän luonnehtii kulttuuria sattuvasti ruisleiväksi. Tarinoita ei unohdeta kesäpäivilläkään. Jos neuvottelut erään oululaisen oppilaitoksen kanssa sujuvat hyvin, osallistujien lyhyitä tarinoita arjestaan talletaan videolle. PEKKA ISAKSSON Puheenjohtajan Rukiista ruokaa tuliaisina Ouluun Käärmettä pyssyyn Kalevi Kivistö palsta Pääministeri, Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) ajavat kuin käärmettä pyssyyn nopeasti tehtävää päätöstä eläkkeellesiirtymisen alaikärajan nostamisesta. Huolimatta siitä, että vuonna 2005 tehdyn uudistuksen vaikutuksia vasta tutkitaan. Ja huolimatta siitä, että työmarkkinajärjestöt ovat päättäneet omalta osaltaan valmistella asiaa niin, että mahdolliset uudistukset tulisivat voimaan vuonna 2017. Mistä hätäily johtuu? Eikö tutkimustuloksia malteta odottaa siksi, että niiden pelätään vievän pohjaa pois uusilta vaatimuksilta? Kysymykset ovat aiheellisia, koska eläkkeelle siirtymisikä on noussut nopeammin kuin vuoden 2005 uudistusta valmisteltaessa arvioitiin. 25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote on 60.5 vuotta eli puoli vuotta korkeampi kuin uudistettaessa ennustettiin (vuodelle 2012). 50-vuotiaiden vastaava odote on 62.4 vuotta. Kumpaankin keskiarvoa alentaa työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien osuus, erityisen paljon 25vuotiaiden odotetta. Varsinaiselle vanhuuseläkkeelle jääviä on uusista eläkeläisistä kaksi kolmannesta. He jäävät eläkkeelle keskimäärin yli 63-vuotiaina. Kaikista eläkeläisistä yli puolet jää eläkkeelle 63-vuotiaina tai sitä vanhempina. Myös paljon puhutut työurat ovat pidentyneet. 2000-luvulla työllisen ajan odote on kasvanut miehillä 2 ja naisilla 3 vuodella. 55-59-vuotiaiden työllisyysaste on samaan aikaan noussut 13:lla ja yli kuusikymppisten 18:lla prosentilla. Niinpä työurat ovat Suomessa jo nyt Euroopan kuudenneksi pisimmät. Se ettei kehitys ole ollut vieläkin nopeampi, ei johdu eläkkeelle siirtyvistä. Tuoreen tutkimuksen mukaan syynä siihen, etteivät työurat ovat pidentyneet vieläkin enemmän, on kaksi asiaa: työolosuhteet ja työnantajien asenteet. On selvää, ettei raskaissa töissä tai huonossa työilmapiirissä jakseta työskennellä pidempään. Ja vaikka työntekijöillä olisikin halua jatkaa, on esteenä saman tutkimuksen mukaan usein työnantajan vastahakoisuus. Eläkkeelle jääneistä olisi viidesosa halunnut jatkaa työssä pidempään. Mielenkiintoista on, että samassa tutkimuksessa työnantajat halusivat laskea eläkkeelle siirtymisen yläikää! (Eläketurvakeskus 02/2012) * * * Euroopassa eläkeiän korottamiseen on pyritty kahdella tavalla. Osassa maita ? esimerkiksi Tanskassa ja Ranskassa ? on korotettu eläkeikää. Tanskassa se on tehty kytkemällä eläkeikä elinajan odotteen muutoksiin. Ranskassa eläkeikää nostetaan lisäämällä tarvittavia eläkevakuutuksen maksuvuosia eliniän pitenemisen myötä. Toinen Euroopassa käytetty keino on sitoa eläkkeen suuruus väestön elinajan odottee- seen. Muun muassa Ruotsissa, Norjassa ja Italiassa on käytetty tätä keinoa. Myös Saksan ns. kestävyyskerroin tähtää samaan. Tähän sarjaan kuuluu myös Suomen elinaikakerroin. Elinaikakerroin on jo alkanut nakertaa vuonna 1948 syntyneiden ja sitä nuorempien eläkettä. Eläkkeen pienenemistä voi ehkäistä jatkamalla työssä pidempään. Niinpä täyden eläkkeen saa vuonna 2030 eläkkeelle siirtyvä vasta 64 vuoden 4 kk:n iässä ja kymmenen vuotta myöhemmin täyteen eläkkeeseen oikeuttavaa ikää on pitänyt kertyä jo 65 vuotta. Money talks ? raha puhuu! Pieniä työeläkkeitä saaville ei jää muuta mahdollisuutta kuin nostaa eläkeikäänsä. EK kumppaneineen vaatii siis jo käytössä olevan elinaikakertoimen lisäksi myös lakisääteisen eläkeiän alarajan korottamista. Näin Suomessa käytettäisiin eläkeiän nostamiseen molempia Euroopassa käytettyjä keinoja. Silloin esimerkiksi vuonna 1977 syntynyt saisi täyden eläkkeen vasta 67-vuotiaana. Tällä kaksoisstrategialla tavoittelevat eläke-etujen heikentäjät tuplavoittoa. På svenska sidan 19
• ELÄKELÄINEN Nro 2 maaliskuu 2013 - 3 Kalevi Kivistö vanhuspalvelulaista Rauman yhdistyksen juhlassa: Toteuttamisessa tarvitaan valppautta ? Vanhuspalvelulain ydin on vaatimus, että kunnan järjestettävä jokaiselle iäkkäälle henkilölle riittävä ja oikeanlanlainen tuki ? Laki luo edellytykset ja velvoitteet, mutta kunta vastaa toteutuksesta. Siksi on välttämätöntä, että olemme myös järjestöissämme vaikuttamassa ja huolehtimassa, että kunta hoitaa velvoitteensa, sanoi Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö puhuessaan Rauman Eläkeläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa. Kivistö totesi, että heinäkuun alussa voimaan tulevan lain valmistelussa puhutiin paljon henkilökunnan riittävyydestä. ? Meidänkin järjestömme vaati koko lain valmistelun ajan asian kirjaamista lakiin kirjoittamalla siihen selvä määräys, jonka mukaan ympärivuorokautisessa hoidossa on oltava hoitohenkilökuntaa vähintään 0.7 henkilöä hoidettavaa kohti, Kivistö sanoi. ? Lukua ei vedetty hatusta, se on viimeisimmästä hoitoa koskevasta laatusuosituksesta, jonka ovat allekirjoittaneet niin silloinen peruspalveluministeri Paula Risikko kuin Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjannekin. Henkilöstön määrää koskeva kohta laissa ratkaistiin monipolvisesti. Ensin suhdeluku laski 0.7:stä 0.5:een, sitten se siirtyi laista asetustasolle ja lopulta asiasta luvattiin antaa asetus vuonna 2015, jos tavoite ei muutoin täyty. Ja siunatuksi lopuksi lopuksi eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi, että asetuksella ei voida kuntia sitovaa normia antaa. Nyt on pidettävä huoli siitä, että laki asiasta saadaan, ellei tavoite toteudu vuoteen 2015 mennessä. ? Vaikka lakiin saataisiinkin sitova normi, on muistettava, että lailla ei vielä henkilökuntaa palkata. Henkilökunnan palkkaamisesta päättää kunta ja valtio voi lain perusteella, viime kädessä uhkasakolla uhaten, vaatia kunnalta päätöstä. Mutta kunnassa se on tehtävä, Kivistö sanoi. Omat järjestöt avainasemassa Kivistön mukaan nyt on huolehdittava siitä, että kunnat toteuttavat niille laissa säädetyt velvoitteet. Siinä eläkeläisten omat järjestöt ovat avainasemassa ja niille toivottavasti saadaan tukea vanhusneuvostoista, jollainen lain mukaan pitää perustaa jokaiseen kuntaan. ? Järjestöt ovat pitäneet tärkeänä, että neuvostot koottaisiin nimenomaan eläkeläisiä edustavien järjestöjen esittämistä henkilöistä, mikä takaisi neuvostojen sitoutumisen työhönsä ja ruohon- juuritason asiantuntemuksen vanhusväestön elinoloista. Kivistö kehotti järjestöjä pohtimaan , millaisia parannuksia kunnan vanhuspalveluihin tarvitaan. Laissa edellytetään, että palvelut ovat saavutettavissa ja riittävän lähellä. Lain mukaan kunnan on järjestettävä ikääntyvälle väestölle myös neuvontapalveluja, jotta jokainen palveluihin oikeutettu olisi tietoinen oikeuksistaan. Sen jälkeen on huolehdittava siitä, että kunta varaa ongelmien korjaamiseen riittävät voimavarat. ? Olisi ollut hyvä, jos valvova viranomainen olisi voinut uhkasakon avulla estää myös sen, että kunta alibudjetoi palvelujen määrärahatarpeet. Tuore esimerkki tulee Jyväskylästä, jossa omaishoidon määrärahat alibudjetoitiin ja kaikki omaishoitoa koskevat sopimukset irtisanottiin. Tapaus osoittaa, että ongelma on todellinen. Laki sisältää paljon myönteistä Kivistö arvioi, että lain t vihdoin toteutuessa tapahtuu paljon myönteistä. Hyvänä lähtökohtana on kunnan palvelusuunnitelman laatiminen ja ikääntyneen henkilökohtaisen palvelutarpeen arvioiminen. Myönteistä on myös se, että ikääntyneen omaisten ja läheisten asema paranee palvelutarpeen arvioinnissa ja palvelujen toteutumista ja laatua valvottaessa. Myönteistä on myös vaatimus, jonka mukaan kunnan on määrättävä hoivan tarpeessa olevalle ikääntyneelle vastuutyöntekijä, joka takaa hoidon sujuvuuden. ? Maailma ei vielä tullut vanhustenhoidon osaltakaan valmiiksi. Toteutus riippuu kunnista. Valtio osallistuu lain toteuttamisen vaatimiin rahantarpeisiin 54 prosentin osuudella. Kaikki riippuu siitä, että kunnissa varataan riittävät voimavarat lain toteuttamiseen. Siitä riippuu myös, tuleeko valtion raha käytetyksi vanhusväestön hyväksi, Kivistö sanoi, Kivistö varoitti, että henkilöstömitoituksen jääminen avoimeksi riskeeraa palvelujen laadun. Laadun varmistus edellyttää riittävää valvontaa ja valvonnan voimavarat ovat tarpeisiin nähden niukat. Laki turvaa voimakkaasti omavalvontaan, mutta on todennäköistä, että se ei yksin riitä. ? Vanhuspalvelulaki on suuri saavutus ja se antaa mahdollisuudet kehittää ikääntyvien ihmisten palveluja hyvään suuntaan. Mutta maailma ei tullut uudella lailla valmiiksi. Siksi kaikilla eläkeläisiä edustavilla järjestöillä riittää tehtäviä vanhuspalvelujen saralla myös lain voimaantulon jälkeen. Kansanedustaja Erkki Virtansen mukaan uusi laki antaa paljon välineitä vanhustenhuoltoon. Mainettaan parempi laki Kansanedustaja Erkki Virtanen (vas.) pitää Eläkeläiset ry:n puheenjohtajan tavoin vanhuspalvelulakia mainettaan parempana. ? Aikaisemmin ei ole ollut lakia, jossa lain kohteella olisi ollut näin suuret mahdollisuudet vaikuttaa hänelle tarjottavien palveluiden kartoittamisessa ja niiden saannissa, Virtanen sanoo. Virtasen mukaan laki pyrittiin tekemään niin tiukaksi kuin mahdollista. Laki koskee terveys- ja sosiaalipalvelujen lisäksi kulttuuri-, liikunta- ja kuljetuspalveluja sekä niiden saatavuutta ? Uudesta laista saatavat tulokset riippuvat paljolti siitä, kuinka hyvin luottamushenkilöt, iäkkäiden omaiset ja myös eläkeläisjärjestöt tuntevat lain sisällön ja kuinka päättäväisesti ja tarkasti vaativat ja valvovat sen toteuttamista Erkki Virtanen osallistui lain valmisteluun eduskunnan terveys- ja sosiaalivaliokunnan jäsenenä. Talven aikana hän on kiertänyt eläkeläisyhdistyksissä kertomassa laista ja ?Neljän v:n? ohjelmastaan sen toteuttamisessa. Virtasen haastattelu s. 4?5. Tuija Aali lähti vuorotteluvapaalle Eläkeläiset ry:n toimistoa hoitaa nyt Satu Rautio Eläkeläiset ry:n vaihteeseen tai toimistonhoitajalle viime viikkoina soittaneet vakiasiakkaat ovat voineet vähän hieraista korviaan. Puhelimeen on vastannut vieras ääni. Tutun Tuija Aalin tilalle on tullut Satu Rautio. Rautio aloitti Eläkeläiset ry:ssä maaliskuun alussa toimistonhoitajan sijaisena. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri, pääaineena maantiede. ? Kun koulutusalan töitä ei löytynyt, hakeuduin muihin töihin. Olen työskennellytt Luottokunnassa asiakasneuvojana, Satu kertoo. ? Vähän jännittää: työt jäsenrekistereineen ja muine järjestön hallintoon kuuVuoronvaihto, Tuija Aali (vas.) ja Satu Rautio. luvine tehtävineen ovat uusia, mutta onneksi ehdin perehtyä niihin Tuijan kanssa muutaman päivän. Rautio vastaa Eläkeläiset ry:n toimistossa niistä asioista, jotka ovat kuuluneet Aalille, siis muun muassa jäsenrekisteristä ja materiaalitilauksista sekä yhdistysten ekstranet-tunnusten jakamisesta. Hänet tavoittaa puhelimesta 020 743 3610 ja sähköpostitse osoitteesta satu.rautio@elakelaiset.fi Sadun perheeseen kuuluu mies ja 3-vuotias poika. Muiksi harrastuksiksi hän kertoo zumban ja joogan. Tuijakaan ei ole siis hylännyt Eläkeläiset ry:n jäseniä, joita hän on palvellut pikään, ensin Kuntorannassa ja sitten Eläkeläiset ry:ssä. Hänen vuorotteluvapaansa kestää vuoden. (P.I.)
• 4 - Nro 6?7 lokakuu 2011 ELÄKELÄINEN Kansanedustaja Erkki Virtanen evästää eläkeläisjärjestöjä ja ikäihmisiä uudesta vanhuspalvelulaista: ?Valistakaa, vaatikaa, vahtikaa ja valittakaa!? P itkään valmisteltu ja kohuttu vanhuspalvelulaki astuu voimaan heinäkuun alussa. Kansanedustaja Erkki Virtanen (vas.) osallistui keskeisesti lain valmisteluun muun muassa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä. ? Laki on paljon mainettaan parempi. Lailla luodaan ikääntyneelle henkilölle ja hänen läheisilleen aivan uudenlaiset edellytykset vaikuttaa siihen, millaisia ja miten paljon erilaisia palveluja kunta hänelle järjestää. ? Aikaisemmin ei ole ollut lakia, jossa lain kohteella olisi ollut näin suuret mahdollisuudet vaikuttaa hänelle tarjottavien palveluiden kartoittamisessa ja niiden saannissa, Virtanen sanoo. Virtanen tähdentää, että laki ei pane kuntien vanhustenhuoltoa kuntoon. Se tehtävä kuuluu jatkossakin kunnalla ja sen päättäjille ja henkilöstölle. Uuden lain myötä heillä on entistä pienemmät mahdollisuudet vetäytyä vastuusta. Virtasen mukaan laki pyrittiin tekemään niin tiukaksi kuin mahdollista. Laki koskee terveys- ja sosiaalipalvelujen lisäksi kulttuuri-, liikunta- ja kuljetuspalveluja sekä niiden saatavuutta Uudesta laista saatavat tulokset riippuvat paljolti siitä, kuinka hyvin luottamushenkilöt, iäkkäiden omaiset ja myös eläkeläisjärjestöt tuntevat lain sisällön ja kuinka päättäväisesti ja tarkasti vaativat ja valvovat sen toteuttamista. Virtanen on kiertänyt talven eri puolilla maata muun muassa eläkeläisjärjestöjen tilaisuuksissa kertomassa laista ja neuvomassa, kuinka se parhaiten auttaa iäkkäiden hoivan ja hoidon järjestämisessä. ? Uskon todella tietäväni, mitä lainsäätäjä tällä lailla tarkoittaa. Lähetän samat ?neljän veen? terveiset niin eläkeläisjärjestöille kuin kuntien luottamushenkilöillekin: Valistakaa, vaatikaa, vahtikaa ja valittakaa! Suunnitelma koko ikäväestön tukemiseksi Lain tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Laissa säädetään sekä sen edellyttämistä koko ikäväestöä koskevista yleisistä toimista että yksilöitä koskevista toimista. Kunnan on laadittava suunnitelma toimista, joilla tuetaan koko ikääntyvän väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä sekä järjestetään ja kehitetään iäkkäiden tarvitsemia palveluja. Suunnitelman hyväksyy valtuusto ja se on käsiteltävä valtuustossa vähintään kerran valtuustokaudessa. ? Tämän suunnitelman valmistelussa eläkeläisjärjestöjen on oltava aloitteellisia: niiden tulee tehdä esityksiä ja myös valvoa suunnitelman toteutumista. Uudet laki- sääteiset vanhusneuvostot on lainkin mukaan otettava mukaan tämän suunnitelman valmisteluun sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyden ja laadun arviointiin. Asiantuntijat arvioivat palvelutarpeen vä ne. Kiirellisissä tapauksissa kunnan on tehtävä se viipymättä niin, ettei iäkkään henkilön oikeus välttämättömään huolenpitoon vaarannu. Päätös muiden kuin kiireellisten sosiaalipalvelujen myöntämisestä on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun kirjallinen tai suullinen hakemus on tullut vireille. Iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta. Koko lain keskeisimmät ja tärkeimmät säädökset sisältyvät lain kolmanteen lukuun, jossa säädetään kunnan velvollisuudesta järjestää iäkkäälle henkilölle laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja. Niiden on oltava hänen tarpeisiinsa nähden oikea-aikaisia ja riittäviä. Kotihoidon riittävyys Käytännössä tämä toteutuu kolon iso haaste messa kuntaa velvoittavassa vaiheessa. Palvelukokonaisuuteen voi kuulua Kunta vastaa ensinnäkin siitä, että erilaisina yhdistelminä omaishoiikääntyvän henkilön palvelutarve don tukea, perhehoitoa, kotipalveselvitetään. Selvityksen vireilletulua tukipalveluineen, kotisairaanlosta on tarkemmin oheisessa laahoitoa, kuntoutusta sekä palvelutikkojutussa. Selvityksestä vastaa asumista. laaja-alaista sosiaali- tai terveyden? Siihen voi kuulua myös laitoshuollon asiantuntemusta omaava hoitoa, jos sen toteuttamiselle säätyöntekijä, jolla on tarkoitukseen detyt edellytykset täyttyvät. On tärsopiva ammatillinen kelpoisuus. keä huolehtia siitä, ettei paketin Hänen on toimittava yhteistyössä riittävyydestä säästösyistä tingiasiantuntijoiden kanssa, joilla on tä. Ikääntynyt henkilö ei ole numeoltava erityisasiantuntemusta ainaraalinen käsite. Sairaus, vaiva, oire kin hyvinvoinnin ja terveyden edisyms. vaikuttaa siihen, kuka kattämisen, gerontologisen hoito- ja sotaan ikääntyneeksi henkilöksi sosiaalityön, geriatrian, lääkehoiVirtanen arvioi, että laitoshoidosdon, ravitsemuksen, monialaisen sa tai tehostetussa palveluasumikuntoutuksen sekä suun terveydensessa tulee olemaan noin 10 prohuollon alalta. senttia ikäihmisistä. Heistä puo? Eli arvion palveluiden tarpeellet tulee tarvitsemaan vanhuspallisuudesta velulain mukaitekevät tersesti päätettäviä ?Jos tällä lailla ei ole veyden- ja palveluja. vaikutusta, on ryhdyttäsosiaalihuol? Vanhuspalvevä vakavasti miettilon ja geriatlulaki asettaa mään, mitä mahdollirian ammattihaasteita erityilaiset, eivät sesti kotihoidon suuksia demokraattiselkunnan rahaja omaishoidon la päätöksenteolla ylikirstua varriittävyydelle, päätään on.? tioivat kamkoska hoidon reerit. Se on painopiste on tehtävä yhdessä iäkkään henkilön ensisijaisesti kotona tapahtuva hoija tarvittaessa hänen läheistensä to. kanssa. Virtanen tähdentää. ? Yksityiskohdista kannattaa mainita myös se, että iäkästä henkilöä Oikeus palveluihin ei saa pakottaa vaihtamaan hoitopaikkaansa. Kilpailutuksen tulos Toiseksi kunta vastaa siitä, että ei ole peruste hoitopaikan vaihtoon. ikääntyvälle henkilölle laaditaan Laissa kielletään erottamasta avioviipymättä palvelutarpeiden selvitja aviopuolisoja toisistaan, ja kieltämisen jälkeen palvelusuunnitelto koskee myös rekisteröityjä parima. Palvelusuunnitelmassa on suhteita. määriteltävä henkilön toimintakykyä koskevan arvion perusteella, Pystyvätkö kunnat millaisen sosiaali- ja terveydenvielä keplottelemaan? huollon palvelujen kokonaisuuden hän tarvitsee Miten kunnat ovat varautuneet hei? Palvelusuunnitelma on ratkainäkuun alusta voimaan astuvan sevassa asemassa henkilön palvevanhuspalvelulain toteuttamiseen? lujen kannalta: hänellä on oikeus Tälle vuodelle on valtion budjetispalvelusuunnitelmassa määritelsa varattu vanhuspalvelulain toteuttyihin palveluihin. Eduskunnan tamiseen 37 miljoonaa ja ensi vuokanta on, että palvelusuunniteldelle 70 miljoonaa euroa. Valtionmaan kirjattu ei ole subjektiivinen avut kattavat 54 prosenttia kunniloikeus, mutta hyvin lähellä sitä, le aiheutuvista lain kustannuksisVirtanen sanoo. ta. Kolmanneksi kunnan on tehtäPystyvätkö kunnat keplottelevä suullisesta tai kirjallisesta hakemaan palvelujen järjestämisessä, muksesta päätös sosiaalipalvelujos laki ei määrää sanktioita laijen myöntämisestä ja järjestettäminlyönneistä? ? Perustuslain kolmas pykälä edellyttää, että julkisessa toiminnassa noudatetaan lakia. Rahan puute ei riitä palvelujen eväämisen perusteeksi. Uudella vanhuspalvelulailla testataan kuntien kyky priorisoida ikäihmisten palveluiden tärkeysjärjestys. ? Jos tällä lailla ei ole vaikutusta, on ryhdyttävä vakavasti miettimään, mitä mahdollisuuksia demokraattisella päätöksenteolla ylipäätään on, Virtanen sanoo Virtanen muistuttaa, että mikäli kunta on huolehtinut tähän saakka vanhusten palveluista, se voi saada uuden lain myötä valtiolta lisärahaa palveluidensa parantamiseen. ? Monissa kunnissa vanhusten asiat on hoidettu paremmin kuin mitä uusi laki velvoittaa. palvelujen todellinen tarve, ei kamreerin säästöperuste. ? Tästä lähtien se ratkaisee, mitä palveluja ikäihminen tarvitsee, ei kunnan taloudellinen tilanne. Esimerkiksi vastoin asiakkaan omaa tahtoa häntä voida siirtää paikasta toiseen, esimerkiksi tehostetusta palveluasumisesta tai laitoshoidosta toiseen. Mikä on sivistynyt veikkauksesi, hukkuvatko hallinto-oikeudet heinäkuun ensimmäisen päivän jälkeen valitustulvaan? ? Kyllä hallinto-oikeudet joutuvat pohtimaan lain rajoja. Laki testataan hallinto-oikeuksissa Jos kunta ei järjestä palveluja, voi siitä valittaa hallinto-oikeuteen. Tarkastelun lähtökohtana on aina yksilöllinen palvelusuunnitelma. Virtanen huomauttaa, että hallinto-oikeudet ovat olleet tähän saakka päätöksissään valituksista¨ riippuvaisia siitä, että kunnalla on vapaa valta järjestää tai olla järjestämättä esimerkiksi kuljetuspalveluja. Jatkossa keskeinen peruste on Haastattelu ja teksti: JUHA DRUFVA PEKKA ISAKSSON Kuvat: PEKKA ISAKSSON
• ELÄKELÄINEN Nro 2 maaliskuu 2013 - 5 Lyhyt katekismus Lain mukaan ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevaa väestöä. Mitä se on? Erkki Virtanen: Kaikki yli 63-vuotiaat. Lain mukaan iäkkäällä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. Mitä se on? Erkki Virtanen: ?Iäkkyys? ei tässä tapauksessa riipu iästä, vaan toimintakyvystä. Lopullinen ratkaisu jää kunnalle. Siksi kysy, miten kunnassasi turvataan se eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tahto, ettei rajanveto saa johtaa siihen, että asiakas jää perusteettomasti lain soveltamisalan ulkopuolelle. Lain mukaan toimintayksiköllä tarkoitetaan julkisen tai yksityisen palveluntuottajan ylläpitämää toiminnallista kokonaisuutta, jossa tuotetaan sosiaali- tai terveyspalveluja pääasiassa iäkkäille henkilöille siten, että palvelut toteutetaan palveluntuottajan tiloissa tai iäkkään henkilön yksityiskodissa. Mitä se on? Erkki Virtanen: Laki koskee sekä kunnan että yksityisten järjestämiä palveluja. Jos ja kun kuntasi ostaa ikääntyneiden tarvitsemia palveluja yksityisiltä, onko sopimuksissa määritelty ja takaako kunnan valvonta, että lakia myös noudatetaan. (P.I.) Palvelutarpeen selvittäminen Erkki Virtanen arvelee tuntevansa, mikä oli eduskunnan tahto vanhuspalvelulakia säädettäessä. ? MainettaaN parempi, hän sanoo laista. Lainvelvoittaa kunnan huolehtimaan , että asiantuntijat arvioivat iäkkään henkilön sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja tukipalvelujen tarpeen. Se tehdään yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa.Selvittäminen on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun: 1) iäkäs henkilö on hakeutunut sosiaalihuoltolain 40 a §:ssä tarkoitettuun sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin; 2) iäkäs henkilö on tehnyt kunnalle sosiaalipalveluja koskevan hakemuksen saadakseen sosiaalipalveluja toimintakykynsä tukemiseksi tai suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista; 3) terveystarkastuksen, kotikäyntien ta erilaisten neuvonta- ja ohjauspalvelujen yhteydessä on yhdessä iäkkään henkilön kanssa arvioitu, että hän tarvitsee säännöllisesti apua toimintakykynsä tukemiseksi tai suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista; 4) iäkkään henkilön palveluntarpeesta on tehty lain 25 §:ssä tarkoitettu ilmoitus, ja selvittäminen on iäkkään henkilön taik- ka hänen omaisensa, läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan mielestä tarpeen; taikka 5) kunnan järjestämiä sosiaalipalveluja säännöllisesti saavan iäkkään henkilön olosuhteissa tapahtuu olennaisia muutoksia. Ilmoitus palvelutarpeesta (ks. kohta 4 edellä) Iäkkään henkilön palvelutarve voi tulla vireille myös erityisen ilmoituksen ansiosta. Laki säätää, että tarveydenhuollon ammattihenkilöillä tai kunnan sosiaalitoimen, pelastustoimen, hätäkeskuksen tai poliisin palveluksessa olevilla on velvollisuus ilmoittaa havaitsemastaan pavelutarpeesta kunnan sosiaalihuollista vastaavalle viranomaiselle. Tällainen ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin myös silloin, kun ryhdytään suunnittelelmaan iäkkään henkilön kotiuttamista terveydenhuollon laitoshoidosta. Muutkin kuin edellä mainitut henkilöt voivat tehdä tällaisen ilmoituksen, siis esimerkiksi omaiset, sukulaiset, ystävät, tuttavat ja järjestötoverit. (P.I.) Kuntien vanhusneuvostot lakisääteisiksi vuoden 2014 alusta Kuntien vanhusneuvostojen asema vahvistuu ensi vuoden alusta alkaen, kun ne tulevat lakisääteisiksi. Tammikuun 1. päivänä 2014 jokaisessa kunnassa on oltava vanhusneuvosto, joka turvaa ikääntyvän väestön eli yli 63-vuotiaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Valinnan tekee kunnanvaltuusto ja neuvostossa tulee olla eläkeläisjärjestöjen edustus. Vanhuspalvelulaki edellyttää, että vanhusneuvosto otetaan mukaan valmistelemaan suunnitelmaa, jolla tuetaan ikääntyvän väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä ja kehitetään heidän tarvitsemiaan palveluja. Neuvostolle on muutoinkin annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on ? Lain voimaan tulon jälkeen se ratkaisee, mitä palveluja ikäihminen tarvitsee, ei kunnan taloustilanne, Erkki Virtanen sanoo. merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvointiin, terveyteen, osallisuuteen, elinympäristöön, asumiseen, liikkumiseen, päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseen ja ikääntyneen väestön tarvitsemiin palveluihin. ? Eläkeläisjärjestöjen on syytä huolehtia erityisesti kahdesta asiasta. On ensinnäkin tehtävä hyviä ehdotuksia vanhusneuvostojen jäsenistä. Neuvostoihin on saatava eläkeläisjärjestöjen edustus, koska niillä on kokemusta ja asiantuntemusta ikääntyneen väestön elämästä. ? Toiseksi on huolehdittava, että kunnan päättäjät ja virkamiehet ottavat neuvostojen aseman muuttuminen tosissaan: ikääntyneiden asemasta ei saa päättää ilman vanhusneuvoston aitoa myötävaikuttamista. Virtanen sanoo. (JD)
• 6 - Nro 2 maaliskuu 2013 ELÄKELÄINEN PAM:n Jarkko Viitanen: Ammattiosastojen kannattaa pitää eläkeasioita esillä ? Olisiko esimerkiksi Martti Ahtisaari kyennyt tekemään rakennustöitä edes 50-vuotiaaksi niillä lonkka- ja polvivaivoilla, joita hänellä on ollut? Monet eivät halua jäädä 63-vuotiaana eläkkeelle, koska eivät pidä itseään vielä eläkeikäisinä, varsinkin jos kunto on vielä hyvä. ? Ihmiset ajattelevat, että kun he tekevät pitemmän työuran esimerkiksi 68-vuotiaaksi, he saavat huomattavasti suuremman eläkkeen. Tosiasiassa he saavat saman rahan vain kolmea vuotta lyhyemmässä ajassa. Palvelualojen ammattiliiton (PAM) tamperelainen toimitsija Jarkko Viitanen (s.1959) on tehnyt havaintoja eläkeasioista kiertäessään puhumassa ammattiosastoissa. Hän on pannut merkille, että hyvin harva alle viisikymppinen pohtii eläkeasioita. Korkeintaan hän on tarkistanut postissa saamastaan työeläkeotteesta, että kaikki eläkkeeseen oikeuttavat työsuhteet on otteeseen merkitty. ? Jos ei itse huomaa oikaista työeläkeotteen puutteita, niin kuka ne sitten tarkistaa? Nuorempien olisi syytä olla kartalla omien työsuhteidensa suhteen. Esimerkiksi ravintola-alalla työsuhteet vaihtuvat tiuhaan. Pitäisi säilyttää todistukset, joista voi tarvittaessa työssäoloaikansa tarkistaa. Alalla kun on valitettavasti työnantajina monenlaista yrittäjää. PAM:ssa 230 000 jäsentä Miten osa-aikatyö ja ansiosidonnainen- ja työttömyyspäiväraha vaikuttavat eläkkeeseen. Miten pätkä- ja vuokratöistä eläke kertyy? Minkä ikäisenä ihmiset sitten alkavat vakavammin miettiä eläkkeensä suuruutta, ja sitä mistä se kertyy. Jarkko Viitanen korostaa, että ammattiosastojen kannattaisi pitää esillä eläkeasioita. Asiantuntevia ta ja kassalla oloa. PAM:ssa saa pitää jäsenyytensä myös eläkkeellä. Liiton lehden saa ilmaiseksi. Liitossa on 60 000 eläkeläisjäsentä. Viitasen mukaan varsinkin kaupan alan eläkeläisillä on vilkasta kerhotoimintaa. Tampereella he kokoontuvat keskiviikkoisin. Osuuskauppa Tuotannon ja Osuuskunta Voiman ammattiosastot olivat suuria aikoinaan. Nykyään Tampereella pienin PAM:n ammattiosasto on 57 jäsenen Särkänniemen osasto ja suurin 11 000 jäsenen Tampereen Pamina 003 osasto. Palkkasaatavat työllistävät -Eläkekuvioista neuvotellaan työehtosopimusten yhteydessä siinä kuin palkoistakin. Ammattiosastoissa yli 50-vuotiaalle jäsenistölle olisi tilausta eläkeasioissa, sanoo PAM:n toimitsija Jarkko Viitanen. neuvojia tulee esitelmöimään kun vain pyytää. ? Eläkekuvioista neuvotellaan työehtosopimusten yhteydessä siinä kuin palkoistakin. Ammattiosastoissa yli 50-vuotiaalle jäsenistölle olisi tilausta eläkeasioissa. ? Esimerkiksi meidän toimistolla puhelinpäivystäjinä toimivat toi- mitsijat ovat keskimäärin 35?40vuotiaita. Heillä itsellään eläkeikä on vielä kaukana tulevaisuudessa, mutta heidän pitää osata neuvoa, minne pitää ottaa yhteyttä, kenen puoleen eläkeasioissa voi kääntyä. Palvelualojen ammattiliito PAM:ssa on 230 000 jäsentä, jois- Elinaikakerroin räppää rajusti nuorimmilta M onelta nuorelta ja keski-ikäiseltä on saattanut jäädä huomaamatta, että heidän eläkkeensä pienenee rajusti elinaikakertoimen vuoksi. Elinaikakerroin koskee vuonna 1948 syntyneitä ja sitä nuorempia. Elinaikakerrointa sovellettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010. Kertoimen tarkoituksena on sopeuttaa alkavien työeläkkeiden tasoa ja eläkemenoa sen mukaan, miten odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä muuttuu. Tutkija Mika Myrskylän tekemän katsauksen mukaan vuosina 1975?1977 syntyneiden poikien odotettavissa oleva keski-ikä on 86 ja tyttöjen 91 vuotta. Vuonna 1975 syntyneet täyttävät 25 vuoden kuluttua 63 vuotta. Eli miehillä olisi tuolloin eläkevuosia edessään keskimäärin 23 ja naisilla 28 vuotta, jos vanhuuseläkkeen alaikärja pysyys entisellään. Kerroin määritellään erikseen kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä. Siinä käytetään viiden edellisen vuoden kuolevuustilastoja. Kertoimen vahvistaa osiaali- ja terveysministeriö. Viimeksi vahvistettu elinaikakerroin koskee ikäluokkaa, joka täyttää tänä vuonna 62 vuotta, siis vuonna 1951 syntyneitä. Elinaikakerroin ja siten myös työeläke tai työkyvyttömyyseläke on sitä pienempi, mitä nuorempaan ikäluokkaan ihminen kuuluu. Työkyvyttömyyseläkkeisiin sisältyvä tulevan ajan eläkkeen osuus ei pienene, koska elinaikakerrointa ei sovelleta siihen. Lisäksi elinaikakerroin pienentää työeläkelakien mukaisia perhe-eläkkeitä ja luopumistukia. Vuonna 1948 syntyneillä kertoimen vaikutus kuukausieläkkeeseen on vajaa prosentti, vuonna 1951 syntyneillä noin kaksi prosenttia ja 1958 syntyneillä tämänhetkisen arvion mukaan jo noin kuusi prosenttia. Nuorimmilla ikäluokilla kerroin leikkaa eläkkeitä rajusti: 80-lukulaisilla 17?20 prosenttia. Eläkkeensaaja voi korvata elinaikakertoimen vaikutuksen jatkamalla työssäoloaan. Esimerkiksi 1951 syntyneillä se edellyttää työuran jatkamista noin 3 kuukautta, 1958 syntyneillä noin 8 kuukautta ja 1985 syntyneillä lähes 3 vuotta. JD/PI ta 80 prosenttia on naisia. Kolmannes liiton jäsenistä on alle 30-vuotiaita, kaupan alan työntekijöistä puolet on alle 30-vuotiaita. Kaupalla ei ole enää varastoja ja välivarastoja vaan tavarat tuodaan päivittäin suurista keskusvarastoista. Kaupan myyjän työ onkin paljolti tavaroiden hyllyyn laittamis- Eniten PAM:n toimitsijoita Tampereen alueella työllistävät riitajutut, joita tälläkin hetkellä on menossa noin 80 kappaletta. ? Täällä uskalletaan asiat riitauttaa toisin kuin jossain rajaseudulla, jossa on vain yksi työnantaja. Valtakunnassa PAM:lla on meneillään noin tuhat riitajuttua. Riitajuttujen perustekijänä ovat palkkasaatavat, alipalkkaus, väärin maksetut tuntipalkat, lisät ja vuosilomakorvaukset. Irtisanomiset on toiseksi suurin riitajutun aihe ja niissäkin on useimmiten kysymys myös palkkasaatavista. ? Palkkasaatavariidoissa on usein kysymys muutamista sadoista euroista. Henkilölle, jolla ei ole yhtään rahaa, on tärkeää saada perittyä työnantajalta muutama satakin euroa. Perusmyyjän TES:n mukainen kuukausipalkka on 1628 euroa ja tuntipalkka 10 euroa. Kahdeksan vuoden työkokemuksen jälkeen kuukausipalkka on 1857 euroa. Kannattaa olla tarkkana, että työnantaja hoitaa asiallisesti myös eläkemaksut, Viitanen sanoo. Teksti ja kuva: JUHA DRUFVA Elinaikakertoimen arvioitu vaikutus Syntymävuosi Elinaikakerroin Pienennys prosentteina Pienennyksen korvaava lisätyöaika 1948 1949 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1 kk 2 kk 3 kk 7 kk 12 kk 17 kk 22 kk 27 kk 31 kk 34 kk 38 kk 0,9917 * 0,98689 * 0,98351 * 0,957 0,926 0,898 0,873 0,851 0,831 0,813 0,798 0,83 % 1,31 % 1,6 % 4,3 % 7,4 % 10,2 % 12,7 % 14,9 % 16,9 % 18,7 % 20,2 % * Vahvistetut elinaikakertoimet, muut ovat arvioita Lähde: http://www.lahitapiola.fi/www/Yritysasiakkaat/Henkilosto/Tyoelakeva kuutukset/yrittajalle/tyoelakkeen_maara/
• ELÄKELÄINEN Nro 2 maaliskuu 2013 - 7 EETUn teettämä kuntakysely jäsenjärjestöjen jäsenille: Sote-palvelut huolestuttavat, tilat haaste, omaishoito korkeintaan tyydyttävää Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n viimesyksyisen, vahvasti toteutuneen kuntavaalikampanjan pohjatyönä käytettiin tuoretta kyselyä, joka tilattiin ja kohdennettiin EETUn kuuden eläkeläisliiton jäsenyhdistysten jäsenistölle. Kyselyllä haluttiin selvittää eläkkeensaajien näkemyksiä ikäihmisten arvostamisesta ja alueellisista palvelukysymyksistä, yhdistysten toimintaedellytyksistä kunnissa ja kuulluksi tulemisesta ylipäätään. Erityiskysymyksiksi haluttiin nostaa omaishoitajuus ja halukkuus osallistua EETUssa suunnitteilla olleeseen viestintähankkeeseen Onnekkaat ikääntyvät . Webropol-kysely lähetettiin kaikkiaan 1315 eetulaiselle paikallisyhdistykselle ympäri maata, ja vastauksia saatiin 764 paikallisyhdistykseltä (vastausprosentti 59). Yleistä Jäsenjärjestöjen organisaatiot osoittautuivat vastausten perusteella olevan iskuvoimaisia toimijoita. Eläkeliiton toiminnanjohtaja Jukka Salminen arvioi, että yhden sektorin eli tässä tapauksessa eläkeläisyhdistysten toimintaa kartoittanut kysely lienee kattavin, joka osiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyönä on koskaan tehty. Kyselyn koettiin myös vahvistaneen EETU-järjestöjen välistä yhteistyötä. EETUn omaa iskuvoimaa mitattiinkin heti, kun kyselyn tulokset saatiin tuoreel- taan käyttöön EETUn kuntavaalikampanjoinnissa. Tuloksia hyödynnettiin välittömästi mm. EETUn lausunnoissa ja kirjelmissä. Myös perusjärjestötyössä havaintoja hyödynnettiin järjestöittäin. ?Ikään katsomatta jokaisen ihmisen perusoikeuksiin kuuluu saada tuntea kuuluvansa arvostettuun ryhmään.? Vastaajien kuva siitä, millainen kuva yhteiskunnassa vallitsee ikääntymisestä, oli negatiivinen (yli 60 % vastanneista); alueellisesti tarkasteltuna kuva oli hieman parempi (positiivinen kuva runsaalla 35 %:lla, negatiivinen 45 %:lla). Ikääntyneiden arvostuksen katsottiin maassamme laskeneen (lähes 50 %:n mielipide) tai pysyneen ennallaan (runsaan 35 %:n mielipide). Edelliseen liittyen koettiin melko selkeästi, että ikääntyneitä ei Suomessa nähdä yhteiskunnan voimavarana (70 %:n mielipide). Samansuuntainen näkemys vastaajilla syntyi vallitsevasta ikäsyrjinnästä (yli 75 %:lla). Toimitilat ? kasvava haaste Yhdistyksen perustyön tärkeimpiin tekijöihin kuuluvat tilat, missä kokoontua ja toimia. Merkittävin tilantarjoaja on kunta, ja sen jälkeen yleishyödyllinen yhteisö tai seurakunta. Niihin ollaan melko tyytyväisiä. Enemmistö yhdistyksistä saa tilat käyttöön maksutta (liki 60 % vastanneista); pieni osa vastanneista on saanut tilat terveyspalveluiden tasoon oltiin lähes yhtä tyytyväisiä; tosin voi olla, että vastaajat (vähän yli 60 % vastanneista) eivät osanneet mieltää palveluja erillisiksi. Kunnan kotipalveluista todettiin, että enemmistö (55 %) ei kokenut saavansa riittävästi kotipalvelua. Sosiaali- ja terveyspalvelujen koettiin pysyneen ennallaan (noin 58 %), heikentyneen (noin 37 %) tai parantuneen (noin 5 %). Omaishoidon nykytilanne kunnissa Koko yhteenveto ja siihen liittyvät kuviot ovat nähtävissä EETU:n kotisivuilla www.eetury.fi käyttöön vapaaehtoistyötä vastaan (vajaa 5 %). Runsas 35 % yhdistyksistä maksaa tilavuokria euroilla. Puolet vastanneista vastasi, että tilamaksu on kohtuullinen eikä se rasita toimintaa liiaksi (yli 70 % vastanneista). Kunta kompensoi perimiään tilavuokria avustuksella (yli 60 %:lle). Tavallisin tuki on vuositasolla 100?500 euroa. läisjärjestöjen edustajia niissä on liki kaikissa. Niiden ilmoitettiin toimivan tyydyttävästi; heikosti toimivia oli noin 20 %. Vanhusstrategiaa kyseltäessä hieman yli puolet vastasi sellaisen löytyvän kunnastaan, mutta lähes puolet yhdistyksistä koki, että strategiaan vaikuttaminen ei ole helppoa. Vanhusneuvostot ja kuulluksi tuleminen Sosiaali- ja terveyspalvelut huolestuttavat Miltei kaikissa niissä kunnissa, joista kyselyyn osallistuttiin, toimii jo vanhusneuvosto (90 %:ssa). Eläke- Kun yhdistykset arvioivat, miten eläkkeensaaja pääsee omassa kunnassa lääkärin vastaanotolle, runsaalla kol- manneksella oli se kokemus, että lääkärille pääsee 2 viikon?kuukauden sisällä. Alle viikon kuluessa ilmoitti pääsevänsä noin 24 % vastanneista. Samana päivänä lääkäriin vastasi pääsevänsä vain noin 3 % kaikista vastanneista, ja noin 2 %:ssa kunnista joutuu aikaa odottamaan jopa yli 3 kuukautta. Vaihtelua oli runsaasti. Palvelutarpeen arvioinnista vastanneilla oli hyvin vähän tietoa: ?en osaa sanoa? vastasi noin 34 %. Yli puolet vastasi pääsevänsä arviointiin aikahaarukalla alle viikko ? 1 kuukausi. Ja muut jotain siitä välistä. Oman kunnan sosiaali- ja Selkeä enemmistö (yli 70 %) vastanneista koki, että kunnan omaishoito ja sen palvelutaso on vain tyydyttävää. Heikon arvosanan antoi useampi kuin hyvän. Nousevaa kehitystä kuntansa omaishoidon tasossa näki kuitenkin noin 16 % vastanneista. Kotihoidosta informoiminen nähtiin niin ikään tyydyttäväksi tai heikoksi. Noin 17 % vastanneista koki, että kunta ei tiedota mitenkään omaishoidon asioista. ULLA WALLINSALO Lähde: Jukka Salmisen yhteenveto EETU ry:n eläkeläisparlamentissa syksyllä 2012 Koko yhteenveto graafeineen nähtävissä www.eetury.fi Etuuksia myöntävät asiantuntijat: Sosiaalietuuksien väärinkäyttö ei ole ongelma Maaliskuun alussa julkistetun Kelan tutkimuksen mukaan toimeentuloturvaetuuksien saajien mielestä etuuksien väärinkäyttö on harvinaista. Samaa mieltä ovat sosiaaliturvaetuuksia paikallistasolla myöntävät asiantuntijat, kertoo ennakkotieto SOSTEn Sosiaalibarometrista. 70 prosenttia etuuksia myöntävistä asiantuntijoista arvioi sosiaalietuuksien väärinkäytön olevan harvinaista. Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTE kysyi asiaa etuuksia myöntäviltä ja etuushakemuksia käsitteleviltä paikallistason asiantuntijoilta eli kuntien sosiaa- lijohtajilta, Kelan toimistojen johtajilta sekä työ- ja elinkeinotoimistojen johtajilta. Vastaajien mukaan suurin sosiaaliturvaetuuksien ongelma on ensisijaisten etuuksien, kuten eläkkeiden, työttömyysturvan, sairauspäivärahan, lasten kotihoidon tuen, lapsilisän ja opintotuen, liian matala taso. Tätä mieltä oli 71 % vastaajista. Ongelmana tietämätytömyys Noin puolet vastaajista pitää ongelmana ihmisten tietämättömyyttä heille kuuluvista etuuksista ja noin kol- mannes sitä, että ihmiset eivät saa heille kuuluvaa etuutta. ? Kyse on etuuksien alikäytöstä: ihmisten tarpeet ja heidän tuekseen tarkoitettu etuusjärjestelmä eivät riittävästi kohtaa. Tarvitaan aktiivista etuuksista tiedottamista, toteaa johtaja Riitta Särkelä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:stä. Asiantuntijoiden mukaan sosiaaliturvaetuuksien tahallinen väärinkäyttö on vaikeaa. Tätä mieltä on yli puolet kyselyyn vastanneista. Helppona itselle kuulumattoman etuuden saamista pitää noin kolmannes vastaajista.
• 8 - Nro 2 maaliskuu 2013 ELÄKELÄINEN Mielensäpahoittaja on Tuomas Kyrön aikalaiskritiikkiä Äreä, niin kovin tutunoloinen ja pohjimmiltaan hyvää tarkoittava Mielensäpahoittaja on noussut valtavaan suosioon. On mukava etäännyttää meissä jokaisessa asuva pieni marmattaja tuon äkeän ukon hahmoon. Aikaisemmin Kyröltä on julkaistu kuusi romaania, Urheilukirja ja lastenkirja. Uransa alkuvaiheessa Kyrö ei rohjennut haaveilla kuuluisuudesta eikä suurista myyntiluvuista. Hän halusi kirjoittaa hyviä kirjoja ?joiden lukemiseen ei tarvita kolmea akateemista loppututkintoa?. Ja siinä hän on onnistunut. Kyrö on antanut äänen syrjäseudun yksineläville vanhuksille räimien satiirin miekalla asenteitamme ja arvoja olan takaa. Mielensäpahoittaja kehkeytyi Kyrön kirjallisissa kammioissa pitkään. Hahmon Kyrö on sämplännyt useista tuntemistaan henkilöistä. ?Vuonna 1990 tapasin hyvän ystäväni isoisän, joka tuon tuostakin tokaisi, että ?kyllä minä niin mieleni pahoitin. Puheenparsi jäi muhimaan alitajuntaani kahdeksi vuosikymmeneksi.? Vuonna 2009 Radioteatteri tilasi Kyröltä lyhytkuunnelmia yhdelle näyttelijälle. ?Siitä riemastuneena nostin esiin tämän vakavan, kaikesta mielensä pahoittavan miehenkörilään.? Kuunnelmien ohella tuo äreä papparainen kanssaihmisineen löysi tiensä Mielensäpahoittaja- sekä Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike -kirjoihin, ja niiden tavoin valtavaan suosioon Tuomas Kyrö vitsailee itsekin olevansa henkiseltä iältään Mielensäpahoittajan ikäluokaa. ? Kuva © Mika Tuominen/WSOY. nousseisiin äänikirjoihin, joissa ukkopahasen toilauksia tulkitsee erinomaisesti Antti Litja. Tarkasti ja hienovireisesti kuvaamansa Mielensäpahoittajan toimien taustamateriaalina Kyrö käytti muun muassa kaupan kassoilla kuulemiaan juttuja ja pienten paikallislehtien yleisönosastokirjoituksia. Hän vitsailee olevansa henkiseltä iältään vähintäänkin 75-vuotias, joten kyllä hänen omat mielipahatkin ovat siirtyneet Mielensäpahoittajan hahmoon ja harmin aiheisiin. Ja niitähän riittää, 80-vuotiaan miehen tuohtumiseksi ei tarvita kun miniän lähettämä ystävänpäiväkortti puhumattakaan tarjouskahvista. Huonoon suuntaan on maailma hänen katsannossaan muuttunut, mikään ei oikein ole kuin ennen, vanhoina hyvinä aikoina. Kyrön uusimmassa kirjassa Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike sankari joutuu tarttumaan kauhaan ja kattilaan pakon edessä. Dementiaa sairastava emäntä on joutunut Kuusikodin vuodeosastolle. Isäntä on nälkäinen, koskapa hänen luottokodinhoitajansa on vaihdettu nuoreen ruokalaatikkoja kanniskelevaan naiseen, joka ei miellytä vähääkään. Kaunis ja nuori kotiapu saa mennä menojaan. Mielensäpahoittaja kaivaa emännän tallettamat reseptit esiin ja ryhtyy kokkaamaan ankaran yrityksen ja erehdyksien voimin. Mutta, ei se helppoa ole, paljon on ruokapuuhiin harmin aiheita ja vääryyksiä ihmisten kiusaamiseksi laitettu kuten nykymaailman menoon muutenkin. Tarvikkeidenkaan kanssa ei ole niin helppoa ? kyllä ei ollut ennen tyhjiöpakattuja kanansuikaleita ? oli emäntä, aitta ja lihakorvo. Vaikka Kyrön kirjojen teksti on hauskaa, sen rinnalla kulkee melankolinen vire. Tragikoominen huumori kumpuaa vakavuudesta ja Mielensäpahoittajan elämänpiirin pienentymisestä, vanhan ihmisen osasta. ?Halusin kuvata ihmisen yksinäisyyttä omien sukulaistensakin parissa.? Kyllä Mielensäpahoittaja niin mielensä pahoittaa usein miniästäänkin, mokomastakin kukkakaalin purijasta. Miniä karpoaakin, eikä Mie- lensäpahoittaja keksi, mitä tekemistä sillä on Hannun kanssa, tahi hänen pojallaan tuon naisen kanssa. Halaakin mokoma, kun tulee käymään. ?Kyllä ei ymmärrä tieettejä vanha. Keveys lähentelee pahuutta. Liian laihat ihmiset ovat vaarallisia elleivät ole kestävyysjuoksijoita." Lapsenlapsistaan Mielensäpahoittaja tykkää, vaikka ne ovatkin poispilattuja. Kun ruunalaittotaidot kehittyvät, hän pyöräyttää heille kunnon voissa paistettuja lettuja, eikä joulukinkussaan ole isoisän paistamana moitteen sijaa. Mutta, että kalkkunaa joulupöytään, kyllä hän siitäkin niin mielensä pahoittaa. Erityisesti Mielensäpahoittajaa suivaannuttaa viranomaisten vanhuksia ymmärtämätön byrokratia ja palveluiden huono saatavuus. ?Olen halunnut antaa vanhuksille äänen. On karmeaa huomata, kuinka yksinäisiä varsinkin laitoksissa elävät vanhukset ja nämä yksi elävät mummot ja papat ovat kilpailuyhteiskunnan puristuksessa. Hehän ovat tuottamatonta joutosakkia?, Kyrö pahoittelee. ?Huumorin ja satiirin kautta voin kirjailijana ravistella ihmisiä huomaamaan vanhusten aseman epäkohtia ja kokemaan empatiaa heitä kohtaan.? SISKOTUULIKKI TOIJONEN Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike, 2012 ja Mielensäpahoittaja, 2010, WSOY. Pitelemättömät koomikot kyräilevät riipaisevasti Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja-teokset ovat taipuneet myös suosituiksi näytelmiksi. Samalla kun ärtyisän ukon toilaukset huvittavat hervottomasti, Kyrö piirtää tarkkaa henkilö- ja ajankuvaa yksinäisten, yksin asuvien vanhusten asemasta byrokratian ja nuoruutta ihannoivan aikamme rattaissa. Taitavasti hän ironisoi kehityksen kulkua monilta osin järjettömäänkin suuntaan. Konservatiivinen Mielensäpahoittaja ei anna tuumaakaan periksi nykyajan kouhotuksille. Hän kaipaa ?vanhoja hyviä aikoja?, kun sodan satuttamaa Suomea rakennettiin työtä pelkäämättä läskisoosin ja pernan voimalla arvojen ollessa kohdallaan. Nyt monien tunnistama, 80-vuotias ärtyisä, mutta pohjimmiltaan hyväntahtoinen papparainen ja hänestä huolta kantava poika ärisevät myös Tampereen Työväen Teatterin näyttämöllä. Kun rooleihin on rekrytoitu valtakunnan koo- mikkojen kermaan kuuluvat Esko Roine Mielensäpahoittajaksi ja Aimo Räsänen pojaksi Kyrön teksti on hyvässä hapessa, ja esitys kerrassaan mainio. Marika Vapaavuoren ohjaus luottaa tekstin voimaan pienen puuhailun ohessa, heittäen ? onneksi ? kaikenlaisen kouhotuksen yli laidan. Seija Holma on dramatisoinut TTT:n esityksen Kyrön kirjojen pohjalta ja ottanut käsikirjoitukseen ripauksen myös Kyrön Helsingin Sanomissa julkaistuista kolumneista. Roine ja Räsänen näyttelevät tekstin tyylin sopivan maltillisesti ja tavattoman hyvin. Pojalleen ja koko yhteiskunnalle ärisevä Mielensäpahoittaja on pohjimmiltaan elämänsä ehtoopuolta elävä yksinäinen, dementiaa vuodeosastolla potevaa emäntää ja koko mennyttä maailmaa kaipaava vanhus. Välillä häneltä lipsahtaa kauniita sanoja jopa rakkaudesta. Periksi hyväksi havaitsemalleen Esko Roine ja Aimo Räsänen Mielensäpahoittajana ja poikana. ? Kuva: Petri Kovalainen. elämäntyylille papparainen ei anna tuumaakaan, vaikka kuinka kunnan apua tyrkyttäisivät. Itse on elämässä pärjättävä, pärjättiinhän sitä ennenkin. Ruskeakastikkeen ja pernamuusin valmistus onnistuu häneltä kyllä, mitä nyt jauhot ensi- yrittämällä kärähtävät, ja pannu lentää hankeen kokin unohtuessa urheiluruudun äärelle. Kyllä hän niin mielensä pahoitti, kun piti sen kunnanlääkärinkin parahiksi tuolloin tulla vanhuksen hoitotarvetta kartoittamaan. Suotta ei poika ole huolissaan isästäänä. Omin käsin rakennettu omakotitalo kuten asukkaansakin ovat jo parhaat päivänsä nähneet, remontin tarpeessa. Pojan ja viranomaisten mielestä isän olisi viisainta muuttaa kirkolle asumaan. Mutta väärässähän he ovat, miniäkin mikä lie vouhottaja. Kaikki sai alkunsa, kun ruma, luotettava kodinhoitaja vaihdettiin tehokkaampaan nuoreen ja kauniiseen. Pois se oli pantava. Erinomaisesti esitytetyn, empaattisen esityksen huumori saa hymyn kareen suupieliin, vanhuksen elämän pohjimmaisesta traagisuudesta hienovaraisesti muistuttaen. SISKOTUULIKKI TOIJONEN Mielensäpahoittaja ja poika TTT Teksti: Tuomas Kyrö. Dramatisointi: Seija Holma. Ohjaus: Marika Vapaavuori. Rooleissa: Esko Roine, Aimo Räsänen.
• ELÄKELÄINEN Nro 2 maaliskuu 2013 - 9 Jäämeren rannalle naimisiin, töihin ja eläkkeelle Paltamolainen Kaija Pääkkö vaihtoi havumetsät tuuliseen luotoon Kaija Pääkkö nauttii Pykeijan kylässä hyvin ansaituista eläkepäivistään. Jäämeri hulmuaa kylän edessä sulana kesät ja talvet Golfvirran ansioista. Takana on pitkä ura suomen kielen opettajana kylän koulussa. Mikä on saanut Paltamossa vuonna 1946 syntyneen ja kasvaneen Inkeri ja Tauno Tervosen tyttären aikanaan muuttamaan Pohjois-Norjaan Pykeijaan. Tarina alkaa oikeastaan siitä, kun Kaija Pääkkö sai kielten opettajan paikan saamelaisesta kristillisestä kansanopistosta Inarista. Inarissa hän osallistui myös seurakunnan toimintaan ja liittyi seurakunnan kuoroon. ? Reissasimme ja teimme esiintymismatkoja. Läksimme vuonna 1983 vierailulle Pohjois-Norjaan Pykeijaan. Tänne suuntasimme Norjan Näätämön kautta. Lauloimme koululla, koska kylällä ei ollut vielä omaa kirkkoa. Kaunista kuorolaulu oli kuuntelemassa myös paikallinen kalastaja Bjarne Pääkkö. Hän oli kiinnittänyt huomiota Kaijaan. ? Hän väitti, että minä olin hymyillyt hänelle, mutta itse asiassa lapikkaani pohja oli irronnut ja näyttelin vieressä istuvalle, että onkohan kellään muulla kirkkovieraalla tällaisia kenkiä. Ja mies ajatteli, että minä on olin hänelle leveästi hymyillyt! ? Elän loppuikäni Pykeijassa. Olen niin juurtunut tänne, Kaija Pääkkö sanoo. Tuuliselle luodolle Syksyllä Bjarne Pääkkö tuli tapamaan Inariin ystäviään. Täällä hän osallistui myös jumalanpalvelukseen. Kirkkosalissa Bjarne huomasi ilokseen tutut kasvot. ? Tilaisuuden jälkeen oli kirkkokahvit, jotka järjestin. Siinä lomassa jo vaihdettiin hieman kuulumisia. Taisi siinäkin olla jo hieman ihastumisen tunnetta ilmassa, Kaija Pääkkö muistelee. Palatessaan Pykeijaan Bjarne Pääkkö ei jäänyt kauaa haikailemaan. Hän päätti tarttua ?härkää sarvista? ja soitti Kaijalle sekä sopi tapaamisesta. ? Se oli selviö jo ensi tapaamisesta, että tästä tulee jotakin. Ihastuimme heti toisiimme. Bjarne oli niin valoisa ja iloinen. Hänellä myös komea parta! Kaija Pääkkö kertoo. Tapaamisen jälkeen asiat etenivät vauhdilla. Kun kuoro oli toukokuussa 1983 vieraillut Pykeijassa, niin jo alkuvuodesta 1984 pari vihittiin. Kaija Tervosesta tuli Kaija Pääkkö ja muuttokuorman saattelemana hän siirtyi metsäiseltä seudulta tuuliselle luodolle. ? Silloin, kun muutin tänne, kylässä oli noin kolmisensataa asukasta, nykyisin parisensataa. Minun oli helppo sopeutua, koska suurin osa kylän asukkaista puhuu suomea. Usealla on suomalaiset sukujuuret. Kylän on perustaneet suomalaiset, jotka lähtivät nälkää pakoon 1800-luvulla Pohjois-Norjaan, Kaija kertoo. ? Kerrotaan, että ensimmäinen lapsi Thomas Bernhard ja neljä vuotta myöhemmin Inger Kaisa. Suomesta lähdettyään Kaija oli ajatellut, että siihen loppuivat opettajan työt. Onneksi ei käynyt niin. Kun hän oli asunut Pykeijassa kolmisen vuotta, häntä pyydettiin opettajaksi paikalliseen kouluun. ? Aloittaessani koululla, opetin lapsille ensin englantia ja suomea. Myöhemmin opetin pelkästään Opettajaksi suomea. Täällä lähes kaikki oppikyläkouluun laat ovat valinneet sen valinnaiseksi itselleen, Kaija kertoo. Vajaan vuoden kuluttua häistä Norjassa lapset menevät kouluun pariskunnalle syntyi ensimmäinen kuusivuotiaina. Kevätlukukausi päättyy ennen juhannusta. Juhannus ei ole Norjassa juhlapäivä, toisin kuin Suomessa. Kesäloma kestää kahdeksisen viikkoa. ? Meillä täällä Norjassa ei ole kouluruokailua toisin kuin Suomessa. Oppilaat tulevat kouluun eväspakettiensa kanssa, ainut mitä he voivat ostaa koulusta on kolmen desilitran maitopurkki. Isommat käyvät syömässä kotona. ? Jokunen vuosi sitten hallitus Kesällä Jäämeri osaa näyttää lempeältä, mutta se voi olla myös julma. myönsi ilmaisen Kaija Pääkkö on jounut kokemaan sen hyvin omakohtaisesti. hedelmän kaikil- suomalainen, joka saapui Pykeijaan oli Piippola. Etunimeä en tiedä. Häntä kutsuttiinkin yleisesti Piippola-faariksi. Ensin hän pystytti tänne saunan ja sitten talonsa. Hän ei kuitenkaan viihtynyt täällä. Pakkasi lapsensa, vaimonsa ja lehmänsä veneeseen ja seilasi Muurmanskin rannikolle Venäjälle, Kaija jatkaa. Bjarnen vanhemmat ja esivanhemmat olivat myös suomalaisia. Bjarnen isänisä Tuomas Pääkkö asui aikoinaan nuorena miehenä Sodankylässä. ? Naapuri oli vienyt metsätyö- maalla nuoren pojan kirveet ja sahat. Tätä oli tapahtunut useampaan otteeseen. Poika tästä hermostuneena, kun hänellä jatkuvasti tehtiin tällaista kiusaa, oli hypännyt suksilleen ja hiihtänyt 18-vuotiaana tänne Pykeijaan. Tämä tapahtui 1870-luvun lopulla. Tuomas osti talon, korjaili sitä ja tässä talossa minäkin asun. le peruskoulun ala-asteikäisille. Pikkukouluissa se jaetaan kaikille, myös yläasteikäisille. Suuri suru Kymmenen avioliittovuoden jälkeen Kaijaa ja hänen lapsiaan kohtasi suuri suru. Bjärne lähti veljensä Emilin kanssa kalastusreissulle. Heidän kalastusveneensä kaatui Jäämerellä ja molemmat menehtyivät turmassa. Kaija ei osaa kuvailla tuntojaan, kun hän kuuli onnettomuudesta, niin murtunut hän oli. ? Bjarne osasi ja pystyi näyttämään rakkautta. Hänellä oli valtava rakkaus minua ja lapsiamme kohtaan. Tämä rakkaus kannatteli minua ja lapsiamme hukkumisonnettomuuden jälkeisten vaikeiden aikojen yli. Vaikka Kaija on syntynyt Suomessa, hän on vahvasti juurtunut Pykeijaan. ? Vaikka minulla nyt eläkeläisenä olisi mahdollisuus muuttaa takaisin Suomeen, niin en tule sitä tekemään. Olen niin juurtunut tänne. Elän Pykeijassa loppuikäni. Täällä on minun ja lasteni koti, Kaija sanoo. TARJA LAPPALAINEN Kirjoittaja on hämeenlinnalainen kirjailija. Häneltä on julkaistu muun muassa Siirtolaisuusinsituurin kustantama Ruijansuomalaisten elämää. Historiaa ja tarinoita Jäämeren rannalta, Turku 2011.
• 10 - Nro 2 maaliskuu 2013 ELÄKELÄINEN Rytikarissa puitiin vanhuspalvelulakia Rytikarin Eläkeläiset ry:n kevätkokous vahvisti toiminta- ja tilikertomukset j a myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille. Valintoja oli ainoastaan, Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestön syyskokousedustajien valinta. Valituksitulivat: Varsinaisiksi valitiin Kauko Mäkivuoti, Pirkko Sankala ja Seija Kuismin, varalle Tauno Ristimäki, Seppo Routtu ja Toini Hiltaunen. KSL:n hallitukseen valittiin Valma Kaniin. Eläkeläiset ry:n valtakunnalliset retkeilypäivät Oulussa juhannuksen jälkeen vaativat omat päätökset: lähdemme porukalla Ouluun, osallistumme ohjelmiin. Esille nousi vanhuspalvelu laki, joka astuu voimaan 1.7.2013. melkolailla vesitettynä. Kimmokkeen esille nostamiseen antoi sunnuntaina 3.3.2013 TV1:ssä esitetty ohjelma Tukholman sairaalan sydänosastolta. Oli karmeeta katsoa ja kuunnella, miten ihmisiä kohdellaan sairaalassa, voi kysyä saako hoitoa sairaan vai sairaalan tarpeiden mukaan, hoitoalaan sovelletaan yritysmaailman pelisääntöjä. Ikäihmiset ja monisairaat luokitellaan Musta Pekka -potilaiksi,ikäihmiset ovat rasite, koska he tarvitsevat pitempää hoitoa. Taloudelliset syyt ratkaisevat, kuka on Musta Pekka. Näyttää myös siltä, että tätä ei tapahdu ainoastaan Ruotsissa, samanlaisia piirteitä on näkösällä myös Suomessa. Kauan odotettu vanhuspalvelulaki on nyt todenteolla saatava voimaan 1.7.2013, tosin hallitus on sitä lakiluonnosta melkoisesti heikentänyt. Erityisesti vastaavan ministerin toiminta ei ole vastannut lain tarkoitusta. Henkilömitoitukset suositusten mukaan tulisi olla ympärivuorokautisessa hoidossa 0,7-0,8 hoitotyntekijää asiakasta kohden. Lisäksi vanhuspalveluun tulee ohjata rahoitus kunnille valtion budjetista. Seija Kuismin Yhteistyö on tärkeää sekä harrastustoiminnan että edunvalvonnan kannalta. Se on vielä tärkempää, kun Kuopioon valitaan uusi vanhusneuvosto. Eläkeläiset ry:n yhdistykset rakentavat yhteistyötä Kuopiossa Nykyisessä ?Suur?-Kuopiossa toimii viisi Eläkeläiset ry:n jäsenyhdistystä. Kuopion- ja Kallaveden Eläkeläiset ovat olleet jo joitakin vuosia kiinteässä yhteistyössä keskenään. Vehmersalmen Eläkeläisten kanssa on yhteinen kuoro ja muitakin toimia on tehty yhdessä ja pidetty yhteyttä. Reilu kaksi vuotta sitten Karttulasta tuli osa Kuopiota ja tämän vuoden alusta siihen yhdistyi Nilsiä. Helmikuun lopulla joukko Kuopion- ja Kallaveden eläkeläisiä matkasi n. 40 km Karttulan Eläkeläisten kerhoon vieraaksi. Kerho kokoontuu entisellä kunnan talolla, jossa onkin upeat tilat pitää kerhoa. Kaupunki antaa sen maksutta käyttöön. Meitä oli lähes 30 ja mukavaa oli. Puheenjohtaja Aune Tuovinen toivotti meidät tervetulleeksi ja emännät olivat kattaneet kahvipöydän monenlaisella tarjoamisella. Nissisen Erkillä oli haitari mukana ja sen säestämänä lauloimme yhteislauluja. Ritvasen Salme ja Joen Kirsti lausuivat kumpikin runon ja Ikäheimosen Erkki lauloi. Heikkisen Raili ja Niskasen Leena virkistivät aivojamme kyselemällä Savon murresanojen ja muiden sanontojen merkityksiä. Välillä verryteltiin jäseniä tulijumpalla ja sitten tietysti oli arpajaiset. Olimme kaikki innostunei- ta tällaisesta tuttavuuden lisäämisestä ja aiomme sitä jatkaa eri muodoissa. Seuraavana ajattelimme luoda yhteyksiä Nilsiän Eläkeläisiin. Kaupungin reunemmalla asuvilla on kulkemisen ongelmia, koska julkista liikennettä ei ole ja matkat ovat aika pitkiä. Ehkä sekin ongelma ratkeaa vaikka kimppakyydeillä. On tärkeää ja mukavaa tutustua myös oman järjestön muiden yhdistysten toi- mintaan ja luoda yhteyksiä. Tärkeää se on siksikin, että Kuopion kaupungin vanhusneuvosto käsittelee koko laajan alueen asioita. Kunhan kaupungin hallitus saa nimettyä uuden vanhusneuvoston, on oletettavissa, että siihen tulee (vain) yksi Eläkeläiset ry:n yhdistykseen kuuluva jäsen. Hän tulee tarvitsemaan eri yhdistysten mielipiteitä avukseen. Mervi ja Sirkka Rytikarin työväentalolle oli tullut innokkaita laulajia Meri-Lapin yhdistyksistä ja olipa mukana haaparantalaisakin. Rytikarin työväentalolla laulettiin työväenlauluja Järjestimme perinteisen työväenlaulutilaisuuden Rytikarin työväentalolla. Säestyksestä vastasivat Kauko Mäkivuoti hanuri, Matti Ihalainen hanuri ja Raimo Hentonen kitara. Olimme myös saaneet vahvistuk- senksi Harmonikkakerhon puheenjohtajan Ismo Klemetin, joka säesti myös haitarilla. Juontajana toimi Kemin kaupungin hallituksen puheenjohtaja Sari Moisanen ja esilaulajana toimi Arvo Kenttä. Vieraita oli saapunut Aavasaksan, Tervolan, Tornion, Kemin, Simon yhdistyksistä ja olipa saapunut myös naapurimaasta Haaparannasta. Tunnelma oli erittäin mukava ja nämähän alkavat olla harvinaisuuksia.Vierailijoita oli noin 170 henkeä ja lopuksi Kemin harmonikka kerhon soittajat tanssittivat innokkaita tanssijoita. Olihan meillä myös sää suosinut kun oli kirkas aurin- koinen päivä, että oli kaikilla kevättä jo rinnassa. Keittiö henkilökunta oli laittanut parastaan tarjoilun suhteen, kiitos siitä heille. Seija Kusmin
• ELÄKELÄINEN Nro 2 maaliskuu 2013 - 11 Jokilaaksojen Talvipäivän kisassa ennätyksellisesti hiihtäjiä Eläkeläiset ry:n Jokilaaksojen aluejärjestön Talvipäivän Kuivasjärven Auran majalle ilmoittautui ennätysmäärä eli 40 hiihtäjää ja sen lisäksi sauvakävelytempaukseen osallistui runsas joukko. Sää suosi tapahtumaa jja sai katselijay kannustamaan kisailijoita. Hiihtäjät saivat kuumat mehunsa ja pääsivät saunomaan urakkansa päälle. Auran väki tarjoili ruokaa ja kahvia ja ilmassa oli suuren urheilutapahtuman henki. Palkintojen jaossa puheenjohtaja Teuvo Näätänen ja taloudenhoitaja ripustivat mitalit sarjojensa voittajien kaulaan. Lisäksi naisten sekä miesten joukkuejäsenet saivat mitalinsa ja joukkueet kiertopalkintonsa iloisten seuraajien osoittaessa suosiotaan.. Tulokset: M60 3 km: 1. Teuvo Blomster Oulun Työväen eläkeläiset 12.05 M65 3 km: 1. Aarno Rajaniemi Oulaisten eläkeläiset 11.18, 2. Heikki Harju Raahen eläkeläiset 11.19, 3. Pertti Kivistö Haukiputaan eläkeläiset 12.37, 4. Erkki Leinonen Raahen eläkeläiset 13.48. 5. Antero Mikko- ka Tihinen Pudasjärven eläkeläiset 12.39, 6. Pirjo Kumpulainen Oulun eläkeläiset 15.22 N70 2 km: 1. Vappu Pekuri Raahen eläkeläiset 9.38, 2. Eila Inkinen Pudasjärven eläkeläiset 10.44, 3. Elsa Lilleberg Oulun eläkeläiset 11.56, 4. Elsa Piri Pudasjärven eläkeläiset 14.17 N75 2 km; 1. Lilja Alatorvinen Raahen eläkeläiset 12.26, 2. Aino Kiimamaa Kellon eläkeläiset 14.14 Viestit Aluejärjestön puheenjohtaja Teuvo Näätänen (oik.) ja miesten viestin mitalijoukkueet: kultamitalijoukkue Raahen Eläkeläiset, hopeajoukkue Oulun Työväen eEäkeläiset sekä pronssijoukkue Pateniemen eläkeläiset. Heikki Alakiuttu Oulun Työniemi Oulaisten eläkeläiset nen Oulun Työväen eläkeset 7.21, 4. Raimo Kolppa7.58, 2. Maila Hamari Oulun läiset 16.11, 6. Paavo Tihinen Oulaisten eläkeläiset väen eläkeläiset 7.34, 4. Aareläkeläiset 12.24 nen Pudasjärven eläkeläiset 7.45, 5. Erkki Honkanen ne Anttonen Oulunsalon eläN65 2 km: 1. Ritva Kent17.15, 7. Eero Akolahti RaaPudasjärven eläkeläiset 7.50, keläiset 7.49 tä Oulun eläkeläiset 9.10, 2. hen eläkeläiset 21.13 6. Arvi Kostekivi Oulun M yli 80v 2 km: 1. Eero Arja Viik Oulun eläkeläiset M70 2 km: 1. Veijo PerttaTyöväen eläkeläiset 10.12 Hirvonen Oulunsalon eläke10.46, 3. Sinikka Akolahti mo Raahen eläkeläiset 6.29, M75 2 km: 1. Martti Pelläiset 9.55, 2. Aarno LatvaRaahen eläkeläiset 12.17, 4. 2. Arvo Liedes Haukiputaan konen Raahen eläkeläiset järvi Pudasjärven eläkeläiOrvokki Pahkala Pudasjäreläkeläiset 6.30, 3. Hille 6.58, 2. Seppo Sipola Oulun set 10.37 N60 2 km:1. Anneli Rajaven eläkeläiset 12.37, 5. MilKautio Kempeleen eläkeläiTyöväen eläkeläiset 7.09, 3. MIEHET: 1. Raahen eläkeläiset, 20,20 (Heikki Harju 6.38; Martti Pelkonen 7.00;Veijo Perttamo 6.42, 2. Oulun Työväen eläkeläiset, 21.34 (Teuvo Blomster 6.56; Seppo Sipola 7.15; Heikki Alakiuttu 7.23), 3. Oulaisten eläkeläiset sekajoukkue 22.3 (Anneli Rajaniemi 7.55; Raimo Kolppanen 7.53; Aarno Rajaniemi 6.42) NAISET: 1. Raahen eläkeläiset, 34.13 (Lilja Torvinen 12.25; Sinikka Akolahti 12.15; Vappu Pekuri 9.33), 2. Pateniemen eläkeläiset, 34.48 (Mirja Toppila 10.00; Anneli Halonen 11.52; Kielo Karvonen 12.56). Teksti ja kuva: Veikko Meriläinen TUULA-LIINA VARIS Sana on vapaa K un ensimmäiset tekstiviestipalstat ilmestyivät sanomalehtiin, ne tuntuivat pelkästään ärsyttäviltä. Herrajestas, miten typeristä asioista ihmiset jaksavat valittaa! Täällä Pohjois-Karjalassa sanotaan purppasemiseksi tällaista kärttyisää mielen purkua. Muita kuin purppauksia löytyy tekstiviestipalstoilta harvakseltaan, joskus sentään joku liikenteessä apua saanut, sairautensa hoitoon tyytyväinen tai hukatun pankkikortin löytäjälle kiitollinen ilmaisee myönteisiä tunteita. Kutsun tekstaripalstoja mielipideviemäriksi, mutta huomaan lukevani maakuntalehden tekstiviestit joka aamu, niinäkin päivinä, jolloin niitä julkaistaan melkein puoli sivua. Nehän ovat todellinen kansankanava, jonka päästöihin suhtaudutaan toimituksissa paljon vapaamielisemmin kuin yleisönosastolle lähetettyihin kirjoituksiin. Tekstiviestit julkaistaan nimettöminä, mikä tietysti on yksi suosion salaisuus. Periaatteessa inhoan ns. puskasta ampumista ja olen ollut jopa eettisyyden nimissä vaatimassa kirjoittajien nimeä julki yleisönosastossa, mutta tekstaripalstojen paineenpurkuihin olen oppinut suhtautumaan toisin. Siitä vaan, jos purppaseminen helpottaa oloa, kunhan ei herjauksiin, solvauksiin tai kunnianloukkauksiin mennä: jos ei halua julki omaa nimeään, ei pidä nimeltä mainiten haukkua muitakaan. Kotikutoisten tutkimuksieni mukaan korpiprovinsissa purppastaan usein pedoista ja niiden hyysääjistä, latujen kunnosta ja latureittien väärinkäyttäjistä, kissojen ja koirien kakoista ? varma kevään merkki ? etelän herroista, terveysasemien vastaamattomista puhelimista, venäläisistä ja muista ulkomaan elävistä, liikenteen kaahaajista ja jarruna olemisesta, väärin parkkeeraajista, röyhkeistä nuorista ja huonosti käyttäytyvistä vanhoista naisista ? kaikesta mikä omassa arkipäivässä ärsyttää ja riepoo. Anopit haukkuvat miniöitään ja huonotapaisia lapsenlapsiaan, miniät anoppeja ja mummoja, miehet vaimojaan ja vaimot miehiään. Sukupuoliasioita sivutaan usein. Omia vieraissakäyntejä tunnustetaan ja naapureiden kytätään. ?Käviköhän naapurin setä antamassa vinkkejä lapsettomuuden poistamiseen, kun kävi kylässä naapurin isännän ollessa töissä?? ?Johtaja 24/7, arvaappa, kuka teillä käy päivittäin leipomassa.? ?Aika paljon oli samaa sukupuolta tanssipareissa vanhojen päivänä. Oliko syynä vain poikapula?? Seuraavia helmiä löytyi kolmen päivän lehdistä ? otanta oli lähes sata tekstivies- tiä. ?Minua häiritsee suunnattomasti, kun kaupan myyjät juoruavat kolmannesta myyjästä ostoksia maksaessani.? ?Kalliita oikeusjuttuja susien kaadosta: tapporaha tilalle.? ?Kyllä poliisin tehtävä on enemmän ihmisten kuin karhujen pesien valvominen ja suojelu.? ?Lapseni toppapuku oli yltä päältä koiranjätöksissä. Koiranomistajat, kakkapussia saa oikeasti käyttää muuhunkin kuin remmin tuunaukseen.? ?Halosen lahjaksi saamalle katille pitää ehdottomasti määrätä oma liputuspäivä.? ?Olen minäkin sontinut housuun. Armeijassa, kun olin vartiossa. Sain silti korpin jämät!? ?Housuun sontimalla sitä saakin jämiä, mutta 5 vuotta rintamalla sotineelle ja suolet kahdesti housuun ammutulle ei.? ?Miksi ihmiset menevät Thaimaahan ja tuovat tullessaan kaikki taudit?? ?Syökää vain ihmiset paljon sokeria. Syöpäsolutkin tarvitseva sitä elääkseen.? ?Miksi D-kirjaimen käyttöä kartetaan esimerkiksi radion kuulutuksissa?? ?Miksi vanhempien pitää päteä keksimällä lapsille outoja nimiä? Lapsi kärsii isompana.? ?Kun lukee näitä viestejä, tulee mieleen, että suljettuja osastoja pitäisi olla enemmän!? Tässä kylmässä ja ankarassa maailmassa tekstiviestipalstat ovat yhdenlainen suvanto keskellä muiden sivujen katastrofijuttuja, onnettomuuksia, väkivallantekoja, sotia ja synkkiä talousennusteita. ?Pieni ihminen? elää elämäänsä ja ärsyyntyy elämänpiiriinsä välittömästi kuuluvista asioista, tarttuu epäkohtiin, jotka ovat konkreettisia ja kooltaan käsitettäviä, räksyttää kanssaihmisille huonoista tavoista, jotka ovat parannettavissa, vahtii lähimmäisensä sukupuolimoraalia. Eikö se ole lohdullista?
• 12 - Nro 2 maaliskuu 2013 Pirjo Rosengren on kuollut Eläkeläiset ry:n entinen koulutussihteeri Pirjo Rosengren kuoli syntymäkotikaupunkinsa Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa helmikuun puolivälissä rajusti edenneeseen sairauteen. Kuollessaan Rosengren oli 63-vuotias. Rosengren työskenteli Eläkeläiset ry:n koulutussihteerinä joulukuusta 2000 syyskuun loppuun v. 2005, jolloin hän jäi omasta tahdostaan eläkeputkeen. Palattuaan Tampereelle hän toimi aktiivisesti Tampereen Eläkeläiset ry:ssä ja erityisesti sen maahanmuuttajatoiminnassa. Valmiiksi hiottu hanke kirjoittaa yhdistyksen historia jäi toteutumatta. Järjestötoiminnan Rosengren aloitti pioneerinä ja pioneeriohjaajana. Erityisen tärkeäksi hän koki toiminnan Messukylän Dem. Nuorissa ja Sissi-teatterissa. Suoritettuaan kaksi maisterin tutkintoa Tampereen yiopistossa Rosengren työskenteli muun muassa opettajana Metalliliiton Murikka-opistossa, Vasemmistoliiton EU-parlamentaarikkojen avustajana ja muissa järjestötehtävissä. Rosengren oli määrätietoinen työntekijä, iloinen ihminen ja hyvä äiti ja mummo (P.I.). ELÄKELÄINEN Talvirieha stadissa Porvoon Eläkeläiset: Vanhuspalvelulain toteuttamisessa ei yli siitä missä aita matalin Vartiokylän Eläkeläisten senioritanssijat. Lumisateinen maanantai aamupäivä, pakkasta ei juuri ollenkaan , taivaalta sataa suuria räntärepaleita. Juuri sellainen päivä, jolloin ei viitsisi edes sängystä nousta. Mutta eipä niinkään. Ennen yhtätoista ihmisiä saapui yhtenä virtana Vartiokylän Työväentalolle viettämään Eläkelaisten Helsingin Aluejärjestön Talviriehaa. Eipä aikaakaan, kun vanhan Työviksen seinät pullistelivat väkeä, tuolit loppuivat kesken ja aina vaan uusia tulijoita riitti. Suhiksen (pj Riitta Suhosen) keittämä vahva ja virkistävä kahvi kuitenkin pelasti tilanteen ja niinhän sitä sanotaan , että sopu sijaa antaa! Aluejärjestön puheenjohtaja Pekka Saarnio toivotti pariin sataan henkeen nousseen yleisön tervetulleeksi ja sitten tietenkin laulettiin. Tilaisuuden järjestelyistä vastasi Vartiokylän Eläkeläisten pieni, mutta aktiivinen ja toimelias joukko. Ja Vartiokylän Varpuset kuoro aloitti ohjelman. Sitten kuultiin sketsejä ja näytelmä Malmin eläkeläisiltä, ja Vartsikan Senioritanssijat esittivät Oulun Kesäpäivien ohjelmistoa. Zumbattiin Kontun eläkeläisten tahdissa ja välillä taas laulettiin. Rönkön Eva johdolla yhteisjumpattiin paikat vetreiksi. Erikoisvieraina meillä oli joukko inkerinsuomalaisia ja he esittivät meille venäläisiä kansanlauluja. Kun välillä käytiin hakemassa ulkogrilliltä Antin ja Pekan kokemuksella ja ammattitaidolla grillaamia makkaroita, jaksettiin taas tanssia posket punaisina hengästykseen asti. Ulkoilua ei voitu sinä päivänä harrastaa, mutta kyllä talviriehan voi ihan hyvin viettää sisätiloissakin. Sen voivat todistaa kaikki iloisella mielin kotimatkalle lähteneet riehaajat. Porvoon Eläkeläiset ry on käsitellyt vanhuspalvelulakia. Laki tulee voimaan heinäkuun ensimmäisenä päivänä. Oleellista on, että eläkeläisjärjestöjen vuosien kamppailu kyseisen lain aikaansaamiseksi on vihdoin tuonut toivotun tuloksen. Lain tarkoitus on kyllin selvä ja tärkeä. Keskeisempiin tarkoituksiin kuuluu mm. tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista. Tarkoituksesta mainittakoon myös iäkkään henkilön mahdollisuus vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan sekä osaltaan niitä koskeviin valintoihin. Edellä todetut ja monet muut lakiin sisältyvät määräykset merkitsevät huomattavia muutoksia ikäihmisten palvelujen sisältöön kaikissa maamme kunnissa. Näin myös Porvoossa. Porvoon Eläkeläiset ry tähdentää, kuinka välttä- Eeva Koivisto Turun Työväen Eläkeläisten tanhukerho jäi tauolle Turun Työväen Eläkeläisissä on ollut virkeää liikuntaharrastusta aina vuodesta 1975. Tanhuryhmää on vetänyt ja ohjannut useampia henkilöitä. Kaiken pisimmän ajan ryhmää on ohjannut Vaille Korjala aina vuodesta 1986. Ryhmä on pienentynyt vuosien myötä ,kun harrastajat ovat ikääntyneet ja nuorempia ei ole saatu tilalle. Hyviä esityksiä silti on ollut. Loppuvaiheessa ei ole ollut kun kolme paria, jotka joulujuhlassa 2012 esiintyivät toistaiseksi viimeistä kertaa. Sanoivat menevänsä lepäämään ja odottamaan, jos saataisiin uusia innostuneita tanhuajia. Toistaiseksi T-talon perjantaikerhon yhteydestä toiminut tanhukerho on siis tauolla. Muuta liikuntaa viellä harrastetaan vilkkaasti Eläkeläisissä T-Talolla on tasapainoryhmä ja bocciaa pelataan. Lauluryhmä kokoontuu maanantaisin harjoituksiin ja käy käy esiintymässä aina tilaisuuden tullen. Kiitokset Vaille Korjalalle 26 vuodesta tanhujen parissa ja tietysti myös muillekkin tanhujille. Kurt Laine Tanhukerhon jäsenet kukitettiin joulujuhlassa, jossa kerho esiintyi toistaiseksi viimeisen kerran. mätöntä on lähteä soveltamaan lakia heti sen voimaantullessa, kuten lain säätäjä on tarkoittanut. Niin ei saa tapahtua, että lain soveltamisessa mentäisiin sieltä yli missä aita on matalin. Porvoon eläkeläisyhdistyksissä ja vanhusneuvostossa on pelko siitä, että johtavien virkamiesten, viranhaltijoiden ja monien politiikkojen mielestä laki ei merkitsisi käytännössä Porvoossa mitään muutoksia. Tästä, täysin virheellisestä käsityksestä tulee jokaisen välittömästi luopua. Porvoon Eläkeläiset ry on valmis asettumaan eläkeläisyhdistysten, vanhusneuvoston ja Porvoon ikäihmisten neuvottelukunnan kanssa yhteiseen rintamaan kamppailemaan siitä, että vanhuspalvelulakia ryhdytään Porvoossa toteuttaman lainsäätäjän edellyttämällä tavalla. Tämän on tapahduttava kuten lain voimaantulosäädökset edellyttävät.
• ELÄKELÄINEN Nro 2 maaliskuu 2013 - 13 Runopysäkki Eron kyyneleet Jotta emme unohtaisi Onko meillä vielä tallessa se vanha tango Eron kyyneleet? Niin just se Metro-tyttöjen laulama. Pane syrjään! Kohta sitä tarvitaan. Murtunut betoni vääntyneet raudat epätoivoiset ilmeet atomivoimala sylkee tuhkaa fukushima murtuu Miihinkä muka? Nyt tuntuu siltä, että tänään lotossa tärähtää. Minä soitan sen Eron kyyneleet sitten puhelimessa Kutvoselle. Kun se kysyy, että mitäs tämä oikein tarkoittaa minä sanon suoraan, että lopputiliä. Minun on ero, sinun kyyneleet. Voi japani eikö sinulle riittänyt hiroshima ja nagasaki Ruusupuskan piikikästä oksistoa peittää lumi. Mustarastas tavoittelee ruttuista marjaa. Päivän ateria haussa. Pihlaja ojentaa varttaan lumesta, kuin pystyynnostettu luuta. Paljaat oksat kiinnostavat kuitenkin levähdyksenä varisjoukkoa. Sokea vanhus Tuli palvelutaloon vanhus uusi Oli ikää hänellä kahdeksankuusi Hän sokeain valkoista keppiä käytti Mutta muuten pirteältä näytti Tuo keppi kertoi minulle Olen silminä mä sinulle Elä yhtään puolustele sitä! Samanlainen paska se on kuin kaikki muutkin. Mistä sekin hankkii uuden miehen? No nyt! Elä rapistele siellä! Kolme, kuusi, viisitoista... Mitenkä ne oikein arpoo? Ai montako? Mitä siinä turhia kyselet? Villakoira tuolin alla mistäs se siihen? Meinasin aktivoitua ? antaa sen tutkailla ympäristöä vielä huomiseen. Siitä alkoi meille yhteinen matka Hän pyysi tästä kanssani jatka Helmikuun siniharmaa kuulaus taivaan kannessa. Kylmää valoa, ennustaa kevättä. Minulla varpaat palelee. Taisto Tammela, Haukipudas Oli minulla koti lämmin ja tuttu On täällä outoa joka juttu Riitta Suhonen, Helsinki Minä kerroin kodista uudesta sulle Sinä jättämästäsi kodista mulle On vanhuksen elämä täyttä työtä Ja voimat hupenee sitä myötä Onko pitkä elämä lahja vai taakka Anna lämpöä apua loppuun saakka Sirkka Lehtomäki Kuka siellä nyt soittaa? Haloo! Kiitos ja onnea! Tullaan mielellään. ... se oli Kutvonen. Seitsemän oikein. Pyysi iltakahville. Aikoo ottaa lopputilin. Topi Berg, Helsinki Runoja ja runo-oppia R unopysäkillä on tälläkin kertaa kiitettävän monipuolinen kattaus. Huumoripuolesta pitää huolen Toivo Berg. Eron kyyneleet on monologi, jossa tilanne paljastuu lukijalle vähitellen. Bergin runo on myös mainio esimerkki tekstilajien elastisuudesta; se voisi yhtä hyvin olla draamaa. Runohan voi lainata muotonsa toisaalta, on runoja, jotka ovat dialogia, tai runoja, jotka koostuvat lehtiartikkelien osista. Kari Aronpuro on käyttänyt pöytäkirjamuotoa runossaan. Väinö Kirstinän erään kokeellisen runon inspiraationa oli puhelinluettelon aakkostus. Toivo Bergin runossa on yksi puhuja, mutta hänen kauttaan näyttämölle tulee kaksi muutakin henkilöä. Tilanne Eron kyyneleissä on hykerryttävä ja tuttu arkielämästä. Suuret puheet ja uho kutistuvat ja kääntyvät päälaelleen. Juuri käänne on tämän runon suola (ja se on muuten hyvin keskeinen elementti draamassakin). Suinkaan kaikki runot eivät taivu esitettäviksi, mutta Eron kyyneleet on mitä suurimassa määrin esitettävä runo. Missähän se kuullaan ?livenä?? Riitta Suhosen runossa tehdään tarkkoja havaintoja. Runon tarkkailija istuu kenties olohuoneessa. Tunnelma on levollinen. Vain rauhoittuneena ihminen kykenee huomaamaan asioita ympärillään, tarkentamaan katseensa niihin. Lempikohtani runossa on se, kun runon minä melkein aktivoituu, mutta jättää sitten villakoiran rauhaan ja jää tuoliinsa (tämä on oma mielikuvani). Runo kuvaa talvea ja sen kylmyyttä valoa myöten. Jos jotakin haluaa vielä tehdä toisin, voisi kahta ensimmäistä säettä ehkä hieman virtaviivaistaa. Koska ruusupuskaan liittyy heti ajatuksissa piikikkyys, sitä ei tarvita määreeksi. Riittäisikö: Ruusupuskan oksisto lumen alla. Riitta Suhosen runossa tulee esiin kaamoksen armollisuus. Kaamoksessa kuu- luukin olla sopivasti passiivinen. Jotta emme unohtaisi Sirkka Lehtomäen runo Sokea vanhus tuo tämänkertaiseen runokimaraan riimit. Täsmälliset loppusoinnut tekevät runosta napakan paketin. Hieman jäin miettimään säeparia ?Minä kerroin kodista uudesta sulle/ Sinä jättämästäsi kodista mulle?. Muussa runossa vanhuksesta puhutaan kolmannessa persoonassa, sikäli persoonamuodon vaihtuminen yksikön toiseen ei ehkä ole tarpeen. Voisiko siis olla: Minä kerroin kodista uudesta hälle/hän jättämästään kodistaan mulle. Säe ?On vanhuksen elämä täyttä työtä? on vaikuttava kohta. Pidän myös siitä, että runon lopussa ei yritetä vastata kysymykseen pitkän elämän olemuksesta, vaan toivotaan ?lämpöä loppuun saakka?. Taisto Tammelan runo Jotta emme unohtaisi tuo runopysäkin tarjontaan kantaaottavan runon. Runo alkaa hienosti toisiaan seuraavina, selittelemättöminä kuvina. Voima on siinä, että sanotaan niin vähän. Olen varmaan joskus aiemminkin muistellut täällä Nobel-palkitun runoilijan Wislawa Szymborskan runoa, joka kuvaa syyskuun yhdennentoista päivän tapahtumia. Katastrofeista on äärimmäisen vaikea kirjoittaa: sanat eivät tunnu riittäviltä tai niistä tulee falskeja. Szymborskamainen tapa kuvata asioita havaintojen tasolla, ilman selityksiä, on vaikuttava. Myös Taisto Tammelan Jotta emme unohtaisi -runossa todistus ja teesi ovat tasapainossa. Ensin näytetään, sitten todetaan, tai tässä runossa pikemminkin huokaistaan. Yksinkertaista, siksi vahvaa runoutta. Lyhyt runo-oppi Toivo Berg pyysi sähköpostitse lyhyttä kertauskurssia lähinnä siitä, miten ?runois- sa pelataan välimerkeillä vai pelataanko ollenkaan, miten sanoja sijoitellaan eri riveille ja mitä kielioppivirheitä ainakin pitäisi välttää?. Berg jatkaa: ?Tietenkin maailma on pullollaan runo-oppaita. Uskon kuitenkin, että jonkinlainen opastus oman lehden sivulla ilahduttaisi parhaiten kaikkia otsasuoni pullollaan runoja vääntäviä kirjoittajia.? Tehtävä vastaanotettu kunnia-asiana! Moni runon kirjoittaja on tosiaan epävarma siitä, miten välimerkkejä käytetään tai toisaalta, miten runo ?asemoidaan?. Ensin hyvät uutiset: runossa voi aina pitäytyä normaalikieliopissa. Siis jos tuntuu, ettei osaa sisentää säkeitä tai käyttää välimerkkejä poikkeavasti, on aina mahdollista pitäytyä perussäännöissä Se ei ole koskaan väärin. Aaro Hellaakoski kirjoitti vuonna 1946: ? Haaveilin kokonaan uudesta tyylistä, joka käyttäisi hyväkseen painoasunkin teknillisiä mahdollisuuksia, saadakseen sielunilmeen värähdyksen kiinni sanaan. Onhan runo nykyisin painotuote. Miksei se jo syntyessään ajattelisi typografista muotoansa.? Kuten edelläkävijä Hellaakoski kirjoittaa, kyse on nimenomaan mahdollisuuksista. Usein runon säejaolla halutaan painottaa sisältöä. Jos vaikka yksi sana leijuu yksinään omana säkeenään, sillä on oltava sisällöllinen merkitys. Jos runo muuten noudattaa vasensuoraa, voi yksi sisennetty säe tarkoittaa käännekohtaa. Joskus runoissa ei ole lainkaan välimerkkejä Silloin varsinkin säejako on tärkeä, koska säkeen vaihtuessa voi kuvitella siihen kohtaan pilkun tai jopa pisteen. Jos tällaiseen välimerkittömän runoon panee vaikka yhden pilkun tai pisteen, lukija ilman muuta etsii siitä erityistä merkitystä. Runon ainoa pilkku voi olla ?katkaisin?, sen avulla saadaan lukija huomaamaan jokin käänne. Jos taas runo on välimerkitetty oikeakielisyyssääntöjen mukaan, jokainen poik- keama kiinnittää huomiota, ja siihen on oltava perustelu. Aina välimerkkien siirtely ei muuta runon sisältöä, mutta vivahde-eroja se luo. Raskaita välimerkkejä (huutomerkki, ajatusviiva, kolme pistettä) kannattaa käyttää varoen, kysymysmerkkiä sen sijaan voi käyttää reippaasti. Kielioppia runossa saa käyttää vapaasti ja jopa tahallaan ?väärin?, kunhan sen tekee tietoisesti eikä vahingossa. Runossa voi jättää pois verbejä, lauseet saavat olla katkonaisia tai aukkoisia. Mutta yhtä hyvin lauseet voivat olla ihan normaalin kieliopin mukaan jäsentyviä. Vielä: isoa kirjainta ei pidä käyttää runossa säkeen alussa vain siksi, että ei osaa laittaa Wordin automaattista asetusta pois. Tästä aiheesta lisää myöhemmin runo-opin toisella kertausjaksolla. Runollista kevättä, Niina Hakalahti Kukkolankatu 16 33400 Tampere niina.hakalahti@sci.fi
• 14 - Nro 2 maaliskuu 2013 ELÄKELÄINEN Kesäpäivien valmistelussa tarvitaan myös mittanauhoja ja liimaputkiloita. Jokilaaksojen aluejärjestön yhdistysten naiset tekevät kulkueeseen koristeita. Kuva: Kaarina Jokelainen Oulussa jo odotellaan kesäpäivävieraita K esäpäivien valmistelut Oulussa ovat hyvällä mallilla. Tekemistä kuitenkin vielä riittää. Kevään aikana hiotaansuurtapahtuman ohjelmaosuuksia hiotaan alueellisissa harjoituksissa ja Jokilaaksojen aluejärjestön yhdistyksissä kootaan väkeä erilaisiin talkootehtäviin. Talkootyöllä on aina ollut suuri merkitys Eläkeläiset ry:n isojen jäsentapahtumien onnistumisessa. ? Oulussa tarvitaan talkoolaisia niin järjestysmiehiksi kuin muihinkin avustaviin tehtäviin, sanoo järjestösihteeri Anu Mäki. ? Talkootyöllä on huomattava merkitys myös tapahtuman taloudelle. Ison tapahtuman kulut koettelevat aina järjestöä aika lailla. Eläkeläiset ry:n suurtapahtumien perinne on ollut kautta aikojen, että myös esiintyjät lunastavat osallistumisrannekkeen. Ohjelmansuorittajien lukumäärä kun tapaa nousta niin suureksi, ettei heille voida tapahtumaa ilmaiseksi tarjota. Kaikki osallistujat kantavat yhtä lailla kortensa kekoon. ? Oulussa ranneke oikeuttaa pääsyyn kahtena päivänä Pohjankartanon koulun ohjelmatorille, jäähallin kah- teen iltatilaisuuteen ja keskiviikkoillan tansseihin. Lisäksi rannekkeen lunastanut saa tapahtuman käsiohjelman ja on tapaturmavakuutuksen piirissä tapahtumapäivien ajan. Hotelleissa tilaa Mäki muistuttaa, että kaikki jäsenet ovat tervetulleita Ouluun. ? Oululaisissa hotelleissa on vielä oikein mukavasti tilaa. Osallistumisranneke, ruokailut ja majoitus pitää kuitenkin tilata ennakkoon, viimeistään 28.4. mennessä. Myös Työväen Oulu -kiertoajelulle pitää ilmoittautua ennakkoon tuohon samaan päivämäärään mennessä. Kaikki tilaukset ja varaukset tehdään Konffaan: Konferenssipalvelut Konffa, Kirkkokatu 7, 90100 Oulu, puh. 010 2926 500, kesapaivat2013@konffa.fi <mailto:kesapaivat2013@konffa.f i> . Tarvittavat varausaineistot (varauslomakkeet, hotelliluettelo) voi joko tulostaa Eläkeläiset ry.n kotisivuilta tai ne pyydettäessä Eläkeläiset ry:stä, puh. 020 743 3610/Satu Rautio. Kesäpäivien kohokohta on viimeisenä tapahtumapäivänä järjestettävä Rotestikulkue. ? Menemme Oulun kaupungin keskustan kaduille ja teemme tapahtumamme komeasti näkyväksi oululaisyleisölle. Toiveena on, että kaikki osallistujat olisivat kulkueessa mukana ja että jokaisella olisi vaikka itse tehty kukkanen kädessään tuomassa väriä ja iloa kulkueeseen. Yhdistysten toivomme tekevän myös kantaaottavia banderolleja , sanoo koulutussihteeri Tiina Rajala. Rajala lupaa, että tarvittaessa järjestöstä saa opastusta kulkuerekvisiitan tekemiseen. Sivulla oleva kulkuerekvisiitta on t ehty Jokilaaksojen aluejärjestön manifestipajassa. Kemissä pidettiin maaliskuun puolivälissiä alueharjoitukset, joihin osallistui noin 200 esiintyjää Lapista ja Pohjois-Pohjanmaalta. ? Kuva: Tiina Rajala.
• ELÄKELÄINEN Nro 2 maaliskuu 2013 - 15 Kulttuuri on ruisleipää Oulun apulaiskaupunginjohtaja arvostaa ikäihmisten omaehtoista ja yhteisöllistä toimintaa Jos Oulun tuore apulaiskaupunginjohtaja Piia Rantala-Korhonen järjestäisi eläkeläisille kulttuuripäivän uudessa kotikaupungissaan, se alkaisi kaupunginteatterilta. ? Mielenkiintoinen teatteriesitys. Sitten hyvät sapuskat teatterin ravintolassa, ja vielä illansuussa elävä orkesteri soittamaan tanssimusiikkia. Kaikki voisivat laittaa jalalla koreasti, pääsisivät harrastamaan ruumiinkulttuuria. Hän pistäisi samalla muutaman innokkaan opiskelijan jututtamaan ikäihmisiä. ? On tosi surullista, että liian harva ihminen dokumentoi omat tarinansa. Juttuperinne on yhteistä kulttuuriperinnettä, jota pitäisi vaalia. Tarinat voisi kirjoittaa kulttuuripäivän kotisivuille, jotta juhlien jälkeenkin jäisi materiaalia luettavaksi. nuorison jalkoihin. Erityinen vanhusneuvosto on ollut olemassa parin vuoden ajan. Sen tehtävä on tuoda päätöksentekoon ikäihmisten mielipiteet. ? Virkamiehistön tulisi huolehtia siitä, että kaikkien ääni kuuluu kaupungissa. Poliitikot voivat mennä megafonipolitiikan mukaan, mutta virkamiesten tulisi tehdä lääkäreiden tapaan: auttaa ensin niitä, jotka ovat hiljaa. Omat haasteensa oululaisen kulttuurielämän kehittämiseen tuo vuoden alusta toteutunut kuntaliitos. Uusi Oulu on maantieteellisesti laaja alue, ja kulttuuritarjonta painottuu keskusta-alueelle. Rantala-Korhonen veisi syrjäseuduille hengenravintoa esimerkiksi entisen kotikaupunkinsa Espoon malliin. ? Kulttuuriketju-konseptissa kaikki halukkaat taiteilijat saivat tehdä tarjouksen siitä, millä hinnalla he lähtivät esiintymään hoivalaitokseen, ja laitos sai valita haluamansa kattauksen. Kenellekään ei tyrkytetty sellaista, mitä ei haluttu. Täytyy selvittää voisiko mallia ottaa Oulussa käyttöön. Asiakkaan kengät jalkaan Sivistys- ja kulttuurialojen apulaiskaupunginjohtajana vuoden alussa aloittaneen Rantala-Korhosen oma tarina käynnistyi Helsingissä 1962, ja pääosan työurastaan hän on tehnyt pääkaupunkiseudulla. Nyt työpäivät koostuvat strategisen tason johtamisesta Oulussa. ? Kovin paljon ei operatiivisen tason puolelle pääse sorkkimaan, vaikka se niin kivaa olisikin. Työpäivät venyvät pitkiksi, mutta hän ei valita. Kaikkein eniten sapettavat asiat, jotka junnaavat paikallaan. Kiinnostuksensa kulttuuriin Piia Rantala-Korhonen sai lapsuudenkodistaan. Molemmat vanhemmat työskentelivät sivistys- tai kulttuuritehtävissä. ? Kulttuurin läsnäolo on ollut luonnollista. Arkista ruisleipää kuin mikä tahansa muukin duuni. Oululaista kulttuurielämää hän pitää hyvänä, mutta kehottaa pitämään asioista ?enemmän meteliä?. ? Pitäisi oppia ajattelemaan riittävän isosti. Täällä on valtakunnallisesti arvostettuja tapahtumia, mutta ne pitäisi paketoida niin, että niistä tulisi riittävän isoja ja muukin kuin spesiaaliyleisö löytäisi ne. Puitteet ovat kelvolliset: Rantala-Korhonen kiittelee kompaktia kaupunkikeskustaa, jossa on vaikea ohittaa kulttuurikohteita. Markkinointia tulisi miettiä ja käydä koko polku kaupunkiin tulevan ihmisen silmin läpi. ? Vaikka mitkä kulttuurihäppeningit voivat jäädä huomiotta, jos ei saada asiallista bussiyhteyttä lentoasemalta. Pienet asiat muodostuvat kynnyskysymyksiksi. Asiakkailla on tieto siitä, mitä he haluavat ja mitä eivät. Sen sijaan, että asiantuntijat miettivät toimistoissaan, mikä on kulttuurinkuluttajalle tarpeen, Rantala-Korhonen kysyisi kohderyhmän Tervetuloa Ouluun! Eläkeläiset ry:n kesäpäivät sattuvat samaan ajankohtaan Oulun Päivien kanssa. Rantala-Korhonen lupaa, että kesäpäivien ohjelman ulkopuolelta kaupungista löytyy kiinnostavaa nähtävää kaupunkifestivaalin muodossa. ? Oulu on loistava paikka ikäihmisten kesätapahtumille. Täällä eletään tasaisella maalla, joten kaupunki on esteetön paikka liikkua. Mielenkiintoiset kohteet ovat suhteellisen lähekkäin. Oululaiset ovat ystävällisiä ja avoimia, ja apua löytyy tarvitsevalle joka kadunkulmassa. Teksti ja kuvat: TERO KAIKKO Oululaisen kulttuurin puitteet ovat Piia Rantala-Korhosen mieleen. Kuvan taideteos on Sanna Koiviston "Ajan kulku" vuodelta 2005 kaupungintalon takapihalla. Siihen kuuluu 32 pienoisveistosta, jotka kuvaavat kaupungin elinkeinoelämän historiaa ja kehitystä. edustajalta itseltään, mitä tämä kaipaa. ? Ihan konkreettisesti voisi eläytyä eri asiakkaiden tilanteisiin ja vetää tämän silmälasit päähän ja kengät jalkaan. Tuki omaehtoiselle toiminnalle Rantala-Korhonen katsoo ikäihmisten olevan suhteellisen tyytyväisiä Oulun palveluihin. ? He ovat eläneet ankeimmissa oloissa kuin tänään yleensä eletään. Heidän toiveensa ovat hyvin vaatimattomia, halutaan esimerkiksi parempia äänentoistolaitteita tiloihin. Moni on silti huolissaan käynnissä olevan Oulun palveluverkkoselvityksen myötä siitä, väheneekö heidän käytössään olevien tilojen määrä. ? Ikäihmisiä ei voi jättää äänekkäiden yksilöiden varaan, vaan meidän pitää huolehtia heistä. Ei heidän tarvitse käydä sähköpostikampanjoita tai kerätä adresseja. Me olemme heille velkaa sen, että annamme ikääntyneille mahdollisuuden hyviin harrastuksiin. Rantala-Korhonen sanoo mahdollisuuksien luomisen olevan myös kaupungin kannalta edullista: pienikin poistuminen kotoa on iso juttu terveydelle. Hän kehuu vanhusten omien kerhojen yhtei- söllisyyttä. ? Se on arvokkaampaa kuin meidän järjestämät palvelut. Omaehtoista toimintaa kaupunki voi edesauttaa vaikkapa viestintää tukemalla ja tiloja järjestämällä. Täällä on iso joukko musiikkia harrastavia lapsia ja nuoria, joita voitaisiin kannustaa esiintymään vanhuksille palvelutaloissa. Espoossa on pitkät perinteet tällaisesta toiminnasta. Ensin autetaan niitä, jotka ovat hiljaa Oulu on ikärakenteeltaan Euroopan nuorin kaupunki. Piia Rantala-Korhosen mukaan on olemassa vaara, että ikääntyneet jäävät Piia RantalaKorhonen ? Syntynyt Helsingissä 1962. ? Oulun apulaiskaupunginjohtaja, vastuualue sivistysja kulttuuritoimi. ? Naimisissa kansanedustaja Martti Korhosen kanssa, neljä aikuista lasta, yksi lapsenlapsi. ? Työskennellyt mm. Suomen Taiteilijaseuran pääsihteerinä ja Espoon vapaan sivistystyön johtajana. ? Harrastaa ruuanlaittoa, kirjoittaa Kansan Uutisiin ruokablogia. Kasvissyöjä. Pitää liikunnasta, puutarhanhoidosta, metsässä liikkumisesta ja lukemisesta.
• 16 - Nro 2 maaliskuu 2013 ELÄKELÄINEN Kesäpäivien ohjelma kuin morsiuspuku: uutta ja vanhaa, sinistä ja lainattua Kesäpäivien valmistelussa alkanut loppukiri K esäpäivien valmistelussa on alkanut loppukiri. Ohjelmia harjoitellaan yhdistyksissä ja aluejärjestöjen yhteisharjoituksissa ympäri maata, kulkuerekvisiittaa tehdään kerhoissa ja alueellisissa manifestipajoissa. Oulun ja Jokilaaksojen aluejärjestön yhdistyksissä on näiden yhteisten valmistelutehtävien lisäksi koottu listaa talkoolaisista ja kiertoajeluoppaista. Oppaille järjestetään kevään aikana peräti kolmepäiväinen koulutus. Oulun kesäpäivien ohjelma on kuin vanhan hyvän ohjeen mukainen morsiuspuku: uutta ja vanhaa, sinistä ja lainattua. Aikaisempiin kesäpäiviin verrattuna on ohjelmassa uutta muun muassa senioritanssi ja valokuvakilpailu sekä sen tuotoksista koottava näyttely. Uutta on myös pulloposti, jota ei nimestään huolimatta heitetä mereen, vaan viedään rotestikulkueessa tasavallan hallituksen ministerille, liikenneminis- teri Merja Kyllöselle. Hän tulee puhujaksi tapahtuman päätösjuhlaan 27.6. Eläkeläisiä livenä Niin teknologiakaupungissa kuin kesäpäiviä vietetäänkin, haluaa Eläkeläiset ry esitellä toimintaansa ja järjestöään perinteistä perinteisemmällä tavalla. Kesäpävien aikana voi Oulun kaduilla, torilla, Rotuaarilla ja muuallakin tavata 3?4 jäsenisiä eläkeläisryhmiä kertomassa järjestöstä ja jakamassa ihan oikeita paperille painettuja esitteitä ja lehtiä .Eläkeläiset ry:ssä mietittiib, kuinka kesäpäivät näkyvät Oulun katukuvassa. Katubanderollien ja digitaalisten mainostaulujen sijasta päädyttiin eläkeläisryhmiin: eläkeläisiä ihan livenä juttelemassa kaupunkilaisten kanssa. Toki kesäpäivät näkyvät muutenkin katukuvassa: Rotuaarilla on eläkeläisohjelmaa kahtena päivänä ja kulkue kiertää kaupungin kaduilla päättäjäispäivänä. Perinteistä ja hyväksi koettua kesäpäivillä ovat isot yhteisesitykset kansantanssissa, liikunnassa ja kuorolaulussa. Edellisiltä kesä- ja retkeilypäiviltä on lainattu esimerkiksi tapahtumatori. Se pystytetään Pohjankartanon koulukeskuksen aulaan. Tapahtumatorilla on miltei katkeamattoma virtana yhdistysten ryhmien ja sooloesiintyjien tarjomaa hauskaa ja viihdyttävää ohjelmaa. Tapahtumatorilla voi tutustua myös Eläkeläsiet ry:n vanhojen ja uusien yhteistyökumppanien toimintaan ja kesäpäivätarjouksiin. Pohjankartanon tiloihin pysytetään valokuvanäyttely. Isossa juhlasalissa on niin ikään ohjelmaa. Entäs sinistä? Sinisenä hohtavat ainakin yhdistysten, aluejärjestön ja järjestön liput kulkueen lippulinnassa ja tapahtumapaikoilla. Muitakaan värejä ei hyljeksitä: kulkueessa nähdään jopa mustavalkoinen osasto. Miksikö? No, tulkaapa itse katsomaan Itse tehtyä Joissakin ohjeissa kehotetaan morsiuspukuun sisällyttämään jvarastettuakin. Sitä ei kesäpäivillä valitettavasti ole: kaikki ohjelma on eläkeläisten itsensä tuottamaa ja esittämää. Jopa päätöstapahtuman puhuja Merja Kyllönen on Eläkeläiset ry:n jäsen. Ihan kaikkia lauluja ei ole sävelletty ja sanoitettu itse, eikä runoja kirjoitettu, mutta muidenkaan tekemää ei ole varastettu, vaan esitetään visusti luvan päältä. (P.I.) Kesäpäivien liikunta- ja mu Sinistä on myös Jokilaaksojen aluejärjestön kulkuerekvisiitassa. ? Kuva: Kaarina Jokelainen Huima tunnelma harjoituksissa Oulun liikuntaesitykset säestää oma kuoro ja orkesteri Kesäpäivien liikunta- ja musiikkiryhmien ohjaajat kokoontuivat helmikuussa vielä kerran Kuntorantaan hakemaan kouluttajilta viimeisiä vinkkejä. Esiintymistaidon kurssilaiset harjoittelivat omia ohjelmia Kuntorannassa samaan aikaan. Vuonna 2011 Savonlinnan retkeilypäivillä esiintyneet liikuntaryhmät saivat kokeilla, miltä tuntuu voimistella elävän musiikin säestyksellä. Aloite siihen tuli musiikki- ja liikuntakurssien ohjaajilta. Yhteiset harjoitukset sekä onnistunut liikuntaesitys Savonlinnan Kyröniemen kentällä rohkaisivat ohjaajia suunnittelemaan yhteistyötä myös Oulun liikuntaesitystä varteen. Joulukuussa 2011 musiikinohjaajat Reino Bäkström ja Sauli Malinen sekä liikunnanohjaaja Eva Rönkkö kokoontuivat miettimään yhteistä teemaa, jonka ympärille liikuntaesitys rakennetaan. Merellisen Oulun vaikutusta ei voinut välttää, ja yhdessä päädyttiin kauniisti soljuvaan Terveisiä Ulapalta -kappaleeseen. Kuoro sekä soittajat opiskelivat Georg Malmstenin tunnetuksi laulaman kap- paleen, ja voimistelijat harjoittelivat liikuntakuviot omissa harjoituksissa. Kuntorannan kurssien aikana järjestettiin yhteisiä harjoituksia, jossa kurssilaiset saivat harjoitella toistensa huomioimista puolin ja toisin Yhteistyö rohkaisee ? Parasta mitä olla voi, yhteisistä harjoituksista saa vir- taa ja se lataa meidän akkuja. Kun seisomme liikuntaja musiikkikurssilaiset rinnakkain, se on upea tunne, jonka viemme omiin yhdistyksiin, sanoi aikaisempien kesäpäiven taiteellinen johtaja Aune Lind. ? Siitä syntyy ideoita tehdä yhteistyötä myös omissa yhdistyksissä. Näin opimme tuntemaan enemmän toisiamme: kuka laulaa, kuka lausuu runoja ja ketkä ovat liikuntaihmisiä. Jos joku on taitava, niin miksi häntä ei voisi ?lainata? naapuriyhdistyksistä tai tehdä yhteistyötä muusikkojen sekä liikunta- tai esiintyviä ryhmiä kanssa? ? Hienoa, että saimme sellaisen mahdollisuuden! Vaikka on oma haasteensa saada monta sataa ihmistä yhdessä toimimaan, on tämä kokemisen arvoista, kommentoi yhteisen harjoituksen päätteeksi Oulussa suurkuoroa johtava Antti Viini- Kesäpäivillä villitsee kansaa myös räppimummo Eila K esäpäivillä esiintyy myös räppimummo Eila. Televisiostakin tutun räppärin tuo Ouluun Eläkeläiset ry:n hyvä yhteistyökumppani Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry. Räppimummo esiintyy ainakin kesäpäivien avajaisissa Oulun jäähallissa tiistaina 25.6. sekä mahdollisesti samana päivänä muissakin kesäpäivätilaisuuksissa. Rap- tai suomalaisittain siis räppimummo Eila on arkinimeltään Eila Nevanranta, 77vuotias ja asuu Helsingin Punavuoressa, Rööperissä. Rööperin räppimummo on tehnyt EHYT ry:n Onks´uutta tietoo? ?ikähankkeessa jo kymmenen keikkaa helsinkiläisissä eläkeläisjärjestöissä. Räppäämällä moniin elämänilmiöihin puuttuva Eila haluaa olla auttamassa ikähankeen viestin saamiseksi mahdollisimman monen ikäihmisen kuultavaksi. Rap-musiikista 1980-luvulla kiinnostunut Eila Nevanranta nousi suureen julkisuuteen varsinaisesti viime syksynä ensilevynsä Skolioosin sekä Yuotube-kanavan videon ansiosta. Levynsä tunnetuimmassa kappaleessa Mummorapissa Eila kehottaa nuoria pitämään yhteyttä isovanhempiinsa. kainen. ? Tällainen yhteistyö opettaa ottamaan huomioon toisemme e, osaamme pysyä taka-alalla kun te jumppaatte. Vihdoin saamme olla tekemässä taustamusiikkia voimistelijoille, olemme otettuja siitä, kommentoivat musiikkikurssilaiset yhteistä esiintymistä. Jumpparit vastasivat samalla mitalla: orkesteri on mahtava, rytmi selkeä ja fiilis yhteisharjoituksissa korkealla. ? Miltä se mahtaa tuntua Oulun jäähallissa kun katon alla raikuu omien soitto ja laulu. Suoraan laulettu musiikki tuo voimaa liikkeisiin ja hymyn kasvoillemme. Tämän fiiliksen haluamme tuoda Ouluun kaikille. Vielä on ryhmillä aikaa harjoitella ja yhteisissä alueharjoituksissa hiota laulua, soittoa ja liikkkeitä. Oulun pääjuhlassa otetaan sitten Veikko Lavin sanoin löysin rantein ja siinä saavat katsomossakin laulaa kaikki mukaan. EEVA RÖNKKÖ Jokilaaksojen väki kokoon visiittaa. ? Kuva: Kaarina Jo Räppimummo Eila esiintym
• ELÄKELÄINEN usiikkiryhmien ohjaajat yhteisharjoituksissa Kuntorannassa. ? Kuva: Pertti Puustinen tui helmikuun lopussa jälleen harjoituksisin. Niissä harjoiteltiin esityksiä ja tehtiin kulkuerekokelainen. mässä Kontulan Eläkeläisille helmikuussa. ? Kuva: Antti Honkonen Nro 2 maaliskuu 2013 - 17 Päätösjuhlaan puhujaksi ministeri Merja Kyllönen Oulun kespäivien päätösjuhlassa 27.6. puhuu liikenneministeri Merja Kyllönen. Päätösjuhla järjestetään rotestikulkueen ja koko tapahtuman päätteeksi todennäköisesti Ainolan puistossa. Paikka varmistuu, kun rotestikulkueen reitille on saatu asianmukaiset luvat. Niitä haetaan niin, että kulkue sekä alkaa että päättyy Ainolan puistoon. Rotestikulkueessa kesäpäivien osanottajat kertovat sekä humoristisesti että vakavammin eläkeläisten elämästä, esittelevät järjestön toimintaa ja kertovat myös sen tavoitteista eläkeläisten arjen parantamiseksi. Lippulinna aloittaa kulkueen Kulkueseen on yhdistyksissä tehty paljon erilaista värikästä rekvisiittaa: banderollien lisäksi muun muassa lintuja, kukkia, huiveja, hattuja, kasseja. Jokaisella aluejärjestöllä on oma värinsä, joten kulkueesta tulee paitsi äänekäs myös värikas. Kulkueen aloittaa perinteiseen tapaan järjestön, yhdistysten ja aluejärjestöjen lippulinna. Yhdistyksiä Liikenneministeri Merja Kyllönen puhuu päätöstilaisuudessa ja ottaa vastaan eläkeläisten ?pullopostin. ja aluejärjestöjä kehotetaankin ottamaan Ouluun mukaan lippunsa ja lipputankonsa. Sekä kulkueesta että kaikesta muustakin annetaan yksityiskohtaiset ohjeet yhdistyspostissa, järjestön kotisivuilla toukokuusta lähtien sekä Eläkeläinen-lehden toukokuun numerossa. Pullopostia päättäjille Eläkeläisten viestit ministerille Eläkeläiset ry:n kesäpäivien osallistujat kääntyvät viranomaisten puoleen pullopostin välityksellä. Järjestö pyytää kesäpäivien osallistujia kirjoittamaan harmeistaan, huolistaan ja asioiden korjausehdotuksistaan, ja mikseipä iloistaankin, lyhyesti paperille ja tuomaan paperin mukanaan Ouluun. Oulussa viestin voi jättää Pohjankartanon Tapahtumatorilla isoon pulloon. Viestit ojennetaan kesäpäivien päätösjuhlassa ministeri Merja Kyllöselle. ? Viestejä ei siis heitetä pullossa mereen, niin merellisessä Oulussa kuin ollaankin. Eläkeläisten viestien kutsuminen pullopostiksi on vertauskuvallista. Muistuttakoon se korkeista postituskuluista, lehtien korkeista jakelukustannuksista sekä heikentyvistä liikennepalveluista, sanoo Eläkeläiset ry:n koulutussihteeri Tiina Rajala. Yleensähän pullopostilla tarkoitetaan vesitse pullossa lähetettyä viestiä. Useimmiten pullopostiviestejä ei osoiteta erityisesti kenellekään vastaanottajalle vaan esimerkiksi autiolle saarelle haaksirikkoutuneet ovat mereen heittämänsä viestin avulla yrittäneet summamutikassa pyytää apua. Tämän keinon tiedetään tepsineen viimeksi vuonna 2005, kun 88 Costa Rican rannikolla haaksirikkoutunutta ihmistä löydettiin ja pelastettiin heidän saatuaan yhteyden ulkomaailmaan pullopostin välityksellä. Paitsi hätätilanteissa pullopostia on lähetetty ihan vain huvin vuoksi tai esimerkiksi merivirtojen tutkimiseksi. Joskus pullopostilla on ollut kuitenkin tietty vastaanottaja ja sitä on käytetty jopa viranomaisten välises- sä viestinnässä. Kolumbuksen kerrotaan lähettäneen Espanjan kuningattarelle tarkoitetun viestin tiedottaakseen Amerikan mantereen löytymisestä. Hänen laivansa oli nimittäin joutunut kovaan myrskyyn ja hän halusi varmistaa tiedon perille pääsyn heittämällä pullon mereen. Englannin laivastolla oli 1500-luvulla erillinen salaisen pullopostin avaajan virka. Tuo oma pullopostiviestisi Ouluun Kesäpäivien pääotsikkona on oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen, joka kattaa monenlaisia teemoja. Kuten kesäpäivien valokuvakilpailussa, pullopostinkin teemana on eläkeläisen arki. Arkeen liittyen viesteissä voi ottaa kantaa erityisesti asioihin, jotka kuuluvat liikenne- ja viestintäministeriön toimialaan: voit kertoa mielipiteesi esimerkiksi julkisesta liikenteestä, palveluiden saavutettavuudesta ja siitä, että niin monen asian hoitamiseen tarvitaan tietokonetta. ? viestin teema: eläkeläisen arki ja erityisesti liikenne- ja viestintäministeriölle kuuluvat asiat ? kirjoita viestisi lyhyesti ja selkeästi joko käsin tai koneella A5-kokoiselle paperille (puolet tavallisesta A4konekirjoitusliuskasta) ? paperi saa mieluusti olla värillinen ? kääri paperi siistiksi pullonsuusta mahtuvaksi rullaksi ja sido sen ympärille lanka rusetille ? tuo viesti kesäpäivien Tapahtumatorille ja pane pulloon.
• 18 - Nro 2 maaliskuu 2013 ELÄKELÄINEN Oulun Eläkeläisten ryhmät esiintyivät Tiernatorilla Oulun tori heräilee eloon talvikaudeksikin Oulussa avautui joulun alla maailman pohjoisin Tiernatori, joulutori, joka oli auki itsenäisyyspäivästä jouluun. Tiernatorilla esiintyivät myös Oulun Eläkeläiset ry:n ryhmät. Oulun kauppatori on kesäisin ollut Oulun alueen väen, erityisesti eläkeläisten ja varttuneen väen suosiossa. Kesäaikana sinne kokoontuu päivisin eläkeläisiä pilvin pimein tapaamaan tuttuja ja viettämään aikaa. Talvella tori on ollut kuollut paikka. Joulun alla 2012 siihen tuli muutos. Torille nousivat Glowing Clubes, läpinäkyvät, valoa hehkuvat myyntikojut ja suuri, hyvin varustettu teltta esiintymislavalla. Ensimmäiseksi Tiernatoriksi avaus oli hyvä. Se oli Oulua valaiseva, lämmittävä kokonaisuus, joka antoi meille eläkeläisillekin lisää sisältöä kaiken kiireen keskellä. Myyntikojut tarjosivat monenlaista tavaraa , mutta lämmintä suuhunpantavaa olisi saanut olla tarjolla, varsinkin kun ilmat eivät suosineet tapahtumaa koko aikana. Oli pakkasta ja kylmää tuulta. Mutta oli joulumieltäkin, jot yleisö toi tullessaan ja se syntyi pienistä asioista, tuikkkivista valoista, kuusista, kynttilöistä, ystävistä, yhdessä olos- Oulun Eläkeläiset ry:n ryhmät esiintyivät Oulun talvitorilla, Tiernatorilla. Kuvassa Eloisat-kuoro. ta, joulun tuoksuista, mausta ja monista muista pienistä asioista. Me Oulun Eläkeläiset sovimme jo lokakuussa esiintymisestämme Tiernatorilla. Se oli erinomaisen hyvä tilaisuus tuoda näkyvyyttä järjestöllemme ja samalla hyvää mieltä ihmisille. Olimme esiintymässä lauantaina 15. joulukuuta, joka oli hyvä päivä, vapaapäivä ja saimme paljon väkeä paikalle. "Pieni rumpalipoika", esittäjinä miehet, Eloisatkuoro, molemmat Ahti Seppin johdolla ja senioritanssiryhmä Askeltajat Tuula Hamaran johtamana saivat koko paikalla olevan yleisön varauksettomat suosionosoitukset. Esityksen lopuksi laulettiin kuoron johdolla yhteisesti joululaulut. tona, ähisi, ähki ja puhki. Hilkka pysähtyi kysymään että ?en kait minä ota liian rouvisti?. ?Ehei, ei sinne päinkään?, Kuski vakuutteli. ?Ilostahan minä, niin että antaa mennä vaan?. ?Sitähän minäkin?, sanoi Hilkka ja jatkoi työntäen peukaloa syvällä selkärangan vierustan lihaksessa ylös aina niskaan asti. P Sitten kun tie on sula 123456 S e oli Kempsu, ja siellä se oli, isona ja komeana, tiellä mökin kohdalla parkissa. Jo se että oli kuormuri ja se oli siinä missä se nyt oli, se tuntui hyvältä. Poika vahtasi autoa melkein nokka lasissa kiinni, kurotteli polvillaan jakkaralla kyynärpäät pöydällä, pää kämmenten välissä. Kuski makasi alastomana mahallaan sivustavedettävässä lakanan päällä, pyyheliina kankkujen peit- ojasta tuntui hyvältä että Kuski oli pirtissä. Kuski saisi olla täällä vaikka aina, poika ajatteli. Nyt pirtti haisi muullekin kuin Vaarin väkeville piipunperänroiskeille. Tummanruskeita sylkitahroja oli valkeaksi kalkitun uunin suuluukun reunustoilla, vaikka kyllähän vaari tähtäsi uuniin, osumatarkkuus vain oli kehno. Vaikka poika tykkäsi Vaarin väkevistä hajuista, niin kuitenkin enemmän Hilkan vastapestyistä, silitysraudantuoksuisista valkoisista esiliinoista, hyvänhajuisista salvoista, parafiiniöljystä, kölninvesistä, ja apteekin puhdistetusta vaseliinista ja pistävästä kamfertista. V aari ei tykännyt alastomista ihmisistä, ei yhtään. Vaikka kyllä Vaari Kuskista tykkäsi, sen kyllä näki. Vaari oli lapioinut korkean han- Tilaisuus oli kylmästä, tuulisesta säästä huolimatta erittäin lämminhenkinen, ja saimme varmasti paljon uusia ystäviä. Eipähän ollut toivon mukaan viimeinen kerta. Oulun Eläkeläiset ry päätti viimeisen "työviikkonsa" monien tapahtumien viikkona. Uusi ja vanha johtokunta kokoilivat, vietettiin pikkujoulu Holiday Inn -hotel- gen kujansuulta pois, tuumannut että pistoon sopii peruuttaa, ja ettei tarvitse pelätä ojia eikä monttuja kun sellaisia ei ole, vaan on jämpti ja tasainen sora ja hiekka. Ja kuitenkin Vaari sieppasi Kuskin tullessa kintaat lattialta ovensuusta ja tuumasi, että minuapa täällä pirtissä ei taideta tarvitakaan. Oliko tämä jo kolmas kerta kun Vaari kuskin tullessa otti ja lähti; kävellä lepsutteli vanhan miehen kumaraista käyntiä liiterille, koukkasi sahan ja ravisteli rangan lumisesta rankakasasta renkulle ja ryhtyi sahailemaan. K uskin sukunimi oli Raninen, mutta pojalle Kuski vain. Kun Kuski oli kysynyt Hilkalta että ?onkos tämä pikkumies teidän ainoanne?. ?Onhan se?, Hilkka helähti, ?minun ainoani, mummelin päivänsäde, minun vanhuudenturvani?. Poika ei tykännyt että Hilkka nimitteli häntä toisten kuullen päivänsäteeksi tai vanhuudenturvaksi. Täällä maalla monet naapurit luulivat häntä Hilkan pojaksi, eikä poika kehdannut oikoa näitä ihmisten vääriä puheita oikeiksi. Poika käännähti nopeasti ikkunasta päin Kuskia ja Hilkkaa. ?Saanko mennä koppiin istumaan?, poika henkäisi. ?Saanko?? lissa erinomaisen jouluruuan merkeissä ja tanssilattia täynnä iloisia tanssipareja. Vierailimme Kemin Eläkeläisten pikkujoulu tapahtumassa. Sitten oli tuo Tiernatori-tapahtuma. Jäsenten oma joulu-puuro juhla päätti hyvin toimintatäytteisen vuoden. Jäi vain jäsenten omat joulukiireet. Nyt on vuosikin vaihtunut ja mikä parasta, valon mää- Kuski nosti päätään lakanalta, katsoi poikaan, imaisi ilmaa ja sanoi: ?Jos saat itse oven auki?. ?Joo, saan minä?, poika sanoi ja oli jo lattialla, menossa ottamaan lakkia ja takkia ovensuusta, vetämään saappaita jalkaansa. ?No, miten se nyt?, Hilkka hätääntyi. ?Sitä minä vain että eihän poika riko mitään?. K uskia nauratti, nauratti niin että sänky natisi. ?Jaa, että särkisi tuon auton?, sai Kuski sanottua. Kuski meni totiseksi; puhui lakanaa vasten kuin itsekseen sodasta ja saksalaisista, kuin olisi muistellut jotain sellaista jonka läpi oli yksin kulkenut. Toinen saappaista vastusti. Piti istua lattialle, vetää varresta kaksin käsin, painaa, puskea ja punnertaa ja iskeä saappaanpohjaa uuninkylkeä vasten, siksi Kuski sanoi: ?Ei se mihinkään karkaa, Kempsu jaksaa odottaa?. V aari oli lapioinut Kempsulle levikkeen tien poskeen ja polun levikkeeltä mökille asti. Poika tiesi että Vaari oli lapioinut polun auki ihan vain Kuskille, ei kenellekään muulle. Pojan piti kurottaa ja hypähtää rä lisääntyy. Oulussa pidettävät Eläkeläiset ry:n järjestämät kesäjuhlat lähestyvät. Kaikille Eläkeläiset ry:n jäsenjärjestöjen jäsenille ja kaikille muillekin hyvää loppuvuotta ja hyvää terveyttä. Oulussa tavataan. Olavi Peltoniemi monta kertaa mutta lopulta käsi ylsi rivalle ja kääntyi alas. Poika kapusi koppiin ja pääsi ratin taakse. Istualtaan poika näki kojelaudan peltiä ja nappuloita ja mittaritaulun, mutta kun nousi ratin taakse seisomaan ja kurottautui täyteen mittaan silloin näkyi konepeltiä, valkoista hankea, Vaari ja saha ja rankakasa. Jos poika olisi osannut sanoa ?tässä on koko maailma täydellisenä?, hän olisi myös sanonut niin. Vielä poika ei vielä osannut. Mökki oli melkein tiessä kiinni. Jäisellä tiellä oli kavionjälkiä ja hevosenpaskaa. Kuski oli luvannut että kun tie on sula niin poika pääsee kyytiin. Kun Kuski ja Hilkka tulivat autolle, poika nukkui puoli-istuvassa asennossa otsa ratin alaosan kaarella, karvalakki silmille valahtaneena, pienet kädet nahkarukkasissa tiukasti ratissa kiinni. HEIKKI KIRSTINÄ Kirjoittaja on oululainen eläkeläinen, toimittaja ja vapaa kirjoittaja. Vinjetin on piirtänyt oululainen taiteilija Jouko Toiviainen Pienoisnovellien sarja on kuusiosainen.
• ELÄKELÄINEN Nro 2 maaliskuu 2013 - 19 Orfförandens Kalevi Kivistö Till varje pris Översättning: Anne Lindfors-Shaban kolumn Statsministern, Finlands näringsliv EK och Näringslivets forskningsinstitut ETLA driver till varje pris ett snabbt beslut om att höja den nedre åldersgränsen för att gå i pension. Detta trots att man först nu undersöker effekterna av reformen år 2005. Och trots att arbetsmarknadsorganisationerna å sin sida beslutat att bereda ärendet så att eventuella reformer träder i kraft först år 2017. Varför är det så bråttom? Kan man inte vänta på undersökningsresultaten, är man rädd för att det kanske visar sig att de nya kraven är ogrundade? Dessa frågor är befogade eftersom pensionsåldern stigit snabbare än vad man räknade med då reformen år 2005 bereddes. Den förväntade åldern för en 25-åring att gå i pension är 60,5 år, d.v.s. ett halvt år högre än vad prognoserna för år 2012 visade då reformen genomfördes. Motsvarande förväntade ålder för 50-åringar är 62,4 år. Andelen personer som blir sjukpensionerade sänker medeltalet för bägge grupperna, och speciellt då den förväntade pensionsåldern för 25åringar. Två tredjedelar av de nya pensionärerna utgörs av personer med ålderspension. De går i genomsnitt i pension efter att ha fyllt 63 år. Av samtliga pensionärer går över hälften i pension vid 63 år eller äldre. Även de mångomtalade arbetskarriärerna har förlängts. Under 2000-talet har den förväntade tiden i arbete ökat med 2 år för män och 3 år för kvinnor. 55?59-åringarnas sysselsättningsgrad har samtidigt ökat med 13 procent och för personer över 60 år med 18 procent. Arbetskarriärernas längd i Finland är därmed redan sjätte längst i Europa. Att inte utvecklingen varit ännu snabbare beror inte på dem som går i pension. Enligt en färsk undersökning finns det två orsaker till att inte arbetskarriärerna förlängts ännu mer: arbetsförhållandena och arbetsgivarnas attityder. Det är klart att man inte orkar arbeta längre i ett tungt arbete eller om atmosfären på arbetsplatsen är dålig. Och även om arbetstagarna gärna skulle fortsätta arbeta utgör arbetsgivarnas motsträvighet enligt samma undersökning ett hinder. En femtedel av de personer som gått i pension hade gärna fortsatt att arbeta längre. Det intressanta är att arbetsgivarna enligt samma undersökning ville sänka den övre åldersgränsen för att gå i pension! (Pensionsskyddscentralen 02/2012) * * * I Europa har man eftersträvat en höjning av pensionsåldern på två olika sätt. I vissa länder, till exempel i Danmark och Frankrike, har man höjt pensionsåldern. I Danmark har ändringen genomförts genom att man sammankopplat pensionsåldern med förändringar i den förväntade livslängden. I Frankrike höjs pensionsåldern genom att man i takt med att livslängden ökar lägger till ett nödvändigt antal betalningsår för pensionsförsäkringens del. Ett annat sätt som använts i Europa är att man bundit pensionens storlek till befolkningens förväntade livslängd. Detta system har tillämpats i bland annat Sverige, Norge och Italien. Också Tysklands s.k. hållbarhetskoefficient eftersträvar samma syfte. Finlands livslängdskoefficient hör också till denna grupp. Livslängdskoefficienten har redan börjat nagga pensionerna i kanterna för de medborgare som är födda 1948 eller senare. Man kan förebygga en sänkt pension genom att fortsätta i arbete längre. Den som går i pension år 2030 får full pension först vid en ålder av 64 år 4 månader, medan man tio år senare redan ska ha nått 65 års ålder för att få full pension. Money talks! För personer med små arbetspensioner är alltså en höjning av den egna pensionsåldern den enda möjligheten. Finlands näringsliv EK och deras partners kräver alltså att man, utöver livslängdskoefficienten som redan är i bruk, även höjer den nedre gränsen för den lagstadgade pensionsåldern. På detta sätt skulle man i Finland tillämpa båda de sätt som används i Europa för att höja pensionsåldern. Den som är född år 1977 skulle alltså få full pension först vid 67 års ålder. Med denna dubbla strategi eftersträvar alltså de kretsar som driver en försämring av pensionsförmånarna dubbel pott. LIMPAN På gröna listan J a go vänner, nu skall ni inte tro att den gamla rödingen på äldre dagar har kollrat bort sig till den grad, att att han har gått med i de gröna. Jag är ännu av den åsikten, att de gröna i mångt och mycket, tex. i Helsingfors kommunalpolitik, har gjort sig förtjänta av öknamnet samlingspartiets parkavdelning. De gröna predikar ju mest för naturskydd, men vi människor borde väl också beskyddas. Särskilt fattiga åldringar mot storhetsvansinniga metropolivrare. Som jag i ett tidigare kåseri skrev, är jag övertygad om att naturen med största sannolikhet överlever människosläktet. Nu skall landet ännu få en djurskyddsombudsman, sades det i TV-nyheterna. I nutidens spar-, nedskärnings- och konkurrens-Finland skulle vi i mitt tycke bättre behöva en åldringsskyddsombudsman. Förlåt, nu kom jag av mig igen. Rubriken syftar på en grön bok, som i själva verket var en svart lista, på vilken jag hade äran att hamna i under min röda ungdom i slutet på femtitalet. Iden till den här texten fick jag egentligen från en notis i Husis, enligt vilken Finska motstöndsrörelsen publicerar bilder och personuppgifter av folk som deltar i demonstrationer på internet. I min röda ungdom fick också jag mitt namn i en grönpärmad bok, innehållande namn på kommunister och andra vänstermänniskor som ett ?fosterländskt? skojargäng sålde åt arbetsgivarna. Boken innehöll gamla listor på Sirolainstitutes elever samt namn och personuppgifter på farliga fackliga kommunister, som gängmedlemmarna hade samlat in på sina krogronder. När Kansan Uutiset drog fram verksamheten i dagsljuset fick gänget som leddes av en ökänd skojare, som hette Sven Alf Leo Laine, benämningen de gröna gangstrarna. På den tiden jobbade jag i FKP:s Helsingforsdistrikt på Kulturhuset. Vi kom över ett exemplar av boken, och skojade om att den var vår adelskalender. Jag letade länge efter mitt namn, och slutligen hittade jag det. På den alfabetiska listan med mindre viktiga kommunister stod det bara Rudolf Lindblad, arbetare. Jag var litet besviken. Jag hade ju varit både ordförande och sekreterare i fackavdelningen, suttit i förbundsstyrelsen, varit förtroendeman på verkstan och såpass aktivt med i partiets varksamhet att jag hade blivit anställd som svenskspråkig ombudsman. Som arbetare har vi ju alla börjat, jäklades arbetskamraterna, litet sarkastiskt, ty vi hade ju alla förlorat i lönehänseende när vi blev partiombudsmän. När vi närmare studerade boken konstaterade vi, att den var ganska slavigt gjord. En massa förtroendemän, som också var aktivt med i par- tiets verksamhet fattades i boken. Jag jobbade ju med ett och annat under de tre åren jag var i partiets tjänst, och trivdes egentligen med arbetet, men när vi fick tillökning i familjen tyckte vi med frugan att det får vara nog med långa resor och liten lön. Jag sökte mig tillbaka till bättre betalda verkstadsjobb. Började jobba som en riktig karl, som vår sexåriga pojke då stolt konstaterade. Han tyckte väl att det inte var riktigt karlagöra att sitta på kontor, och åka runt och prata. En gång när vi efter arbetstid tog oss några öl med en arbetskamrat och pratade om hur vi i tiderna jobbade på en annan verkstad, fick jag veta hur jag hade hammnat med i den gröna boken: ? Som du minns söp jag efter skilsmässan rätt mycket på den tiden, och en gång när jag satt på krogen i Folketshus satte sig en gubbe som hade mycket pengar vid samma bord och började beställa också åt mig. Efter några groggar sänkte han rösten och började prata politik. Han sade sig vara intresserad av FKP och frågade om jag känner någon kommunist. När jag sade att jag känner dig, började han fråga var du jobbar, var du bor, har du något uppdrag i facket och partiet, började jag ana oråd och sade att han är nu bara en arbetare som jag råkar känna, och att jag inte är någon jäkla angivare. Då blev det slut på bjudandet ock gubben stack i väg, men nu förstår jag att det troligen är mitt fel att du hamnade på listan, erkände han litet skamsen. Jag lovade bjuda honom på en grogg efter fackets nästa möte för att jag hade kommit med i adelskalendern, och att om han ännu skulle ha berättat att jag var förtroendeman, ordförande i fackavdelningen och medlem i förbundsstyrelsen skulle jag ha bjudit på två. Sedan skålade vi skrattande med våra ölflaskor. En gång har jag nog varit så svartlistad att jag var tvungen att söka mig till en nu branch, men det är såsom Kipling sade en annan historia.
• 20 - Nro 2 maaliskuu 2013 ELÄKELÄINEN Kokemus Rovaniemen Eläkeläisistä Ikkunat maailmaan kannattaa pitää aina auki K un jäin eläkkeelle viitisen vuotta sitten, kuljin yhtenä päivänä Rovaniemen työväentalon ohi. Se oli kevätpuolta, ikkunat olivat auki ja sieltä kuului kaunista kuorolaulua. Päätin vilkaista, mitä siellä on, ja sillä tiellä olen. Kertoja on Markku Artman, tätä nykyä yhdistyksen johtokunnan jäsen ja varakeittiövastaava. Omakohtaisen tarinan opetus on selvä: ? Yhdistysten kannattaa pitää ovet ja ikkunat auki, tiedä ketä tulee. Artman on pitänyt kovasti yhdistyksen toiminnasta ja myös kuulumisestaan keittöryhmään. ? Ehkä ei vielä ole aivan tavallista, että keittiössä häärää myös mies essu yllä. Minä tykkään ruonlaitosta ja teen enimmäkseen kotonakin. Tyytyväisiä ovat muut keittöryhmäläisetkin, erityisesti keittiövastaava Tuula Ruotsalainen, joka kertoo että aina ei tahdo saada tekijöitä riittävästi. ? Mukavaa tämä on mutta toisinaan rankkaa, erityisesti silloin kun keittöryhmä vastaa omien tilaisuuksien lisäksi jostakin alueellisesta isosta tapahtumasta. Vireää toimintaa Rovaniemen Eläkeläiset ry on vireä yhdisty. Jäseniä on tällä hetkellä hieman runsaat 250, ja jäsenmäärä on viime aikoina ollut kasvussa. Kerho- ja muuta toimintaa yhdistyksellä on maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin. Osa toiminnasta järjestetään Rovaniemen järjestöväen perinteisessä toimintakeskuksessa, työväentalolossa, osa Pohjolankadulla kaupungin eläkeläistiloissa,. Siellä toimivat myös muut kaupungineläkeläisyhdistykset. Maanantaina työväentalolla lauletaan, tehdään käsitöitä ja askarrellaan. Tiistaina on tanssijoiden ja jumppareiden vuoro. ? Liikuntaa on saatu vetämään myös liikuntaopiston oppilaita, jotka suorittavat työharjoittelunsa ohjaamalla meidän ryhmiämme. Työharjoittelua on kaksi viiden viikon jaksoa, joten se on tuntuva apu, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Kaarina Kapraali. Torstaisin Rovaniemen Eläkeläiset kokoontuvat kaupungin eläkeläistiloihin. Rovaniemen Eläkeläisten keittiöryhmä huolehti myös Lapin aluejärjestön Iloisesti Oulussa -työpäivän osanottajien ruokkimisesta. Tällaisia isohkoja muonitustehtäviä ryhmälle tulee tavan takaa, keskellä Lappia kun ollaan ja aktiivisesta yhdistyksestä. Siellä aloittavat kello kymmenltä vuoroviikoin Usiasti unohtavat ja näyttämöryhmä. Usiasti unohtavat on todella pitkään yhdistyksessä toiminut opinto- ja ajankohtaiskerho. ? Viikko huipentuu jäsenkerhoon. joka alkaa puoli yhdentoista maissa. Aina on mukavaa ohjelmaa, kahvittelua ja yhdessäoloa. Kaarina Kapraali on ryhtynyt kehittelemään ideaa, että eläkeläistiloissa toimivat. eri keskusjärjestöihin kuuluvat yhdistykset voisivat järjestää myös yhteistä toimintaa. ? Sellaiselle sopisi lauantai, jolloin eläkeläistilat ovat muuten vapaat. Sopiva yhteistyöfoorumikin kaupungissa on, Rovaniemen eläkeläisten yhteistyöryhmä REY. Siihen kuuluvat Eläkeläiset ry:n, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n, Eläkeliiton ja Kansallisten Seniorien paikallisyhdistykset. PEKKA ISAKSSON Aili Hoikka (vas., Lyyli Frantti, Tuula Ruotsalainen, Hilkka Kelottijärvi, Markku Artman, yhdistyksen puheenjohtaja Kaarina Kapraali ja Kaija Pikkupeura ehtivät järjestäytyä ryhmäkuvaan juuri ennen Iloisesti Oulussa -työpäivän alkamista.
• ELÄKELÄINEN Nro 2 maaliskuu 2013 - 21 Opinnäytetyö sudenkuopista lahjakkaiden tyttöjen tiellä Airi Mantovaara-Puolakka suoritti maisteritutkinnon kasvattaakseen itseään ? Alku oli hauskuutta ja hupia, mutta sitten tuli rankan työskentelyn vuoro. Ei sitä vasemmalla kädellä tehdä. Airi Mantovaara-Puolakka, Rovaniemen Eläkeläiset ry:n aktiivi, sai viime kesäkuussa Lapin yliopistosta käteensä kasvatustieteen maisterin paperit. Tutkinnon suorittaminen kesti kaikkiaan vajaat neljä vuotta. Siitäkin ajassa opiskelu oli vuoden jäissä, kun Mantovaara-Puolakka keskittyi luottamustoimeensa Rovaniemen Eläkeläiset ry:n sihteerinä. Mantovaara-Puolakalla oli kaksikin opettajatutkintoa ja suuri määrä muitakin opintosuorituksia myös Lapin yliopiston aikuisopiskelijana. Hänen ei tarvinnut alkaa alusta, vaan hän saattoi keskittyä tutkintoon vaadittavan opinnäytetyön, pro gradu tukielman, tekermiseen. Tutkielman nimi on Sudankuoppia elämän tiellä: kertomuksia lahjakkaiden tyttöjen kohtaamista ongelmista. ? Sudenkuopasta voi päästä poiskin. Toisten kanssa yhdessä toimiminen ja hyvät sosiaaliset suhteet ovat se voimavara, joka kannattelee pitkälle, Airi tiivistää tutkielmansa tulokset. Viisaita nuoria Niin rankkaa kuin tukielman tekeminen olikin, se keä ja sanoin, että itseäni varmaan kasvatan . Ja niinhän se on: opiskelu kasvattaa. Kukapa tietää Entäpä tämän jälkeen? Voimmeko odottaa jonakin päivänä Airi MantovaaraPuolakan väitöstilaisuutta ja karonkaa. Elinikäistä opiskelua Airi Mantovaara-Puolakka ei olisi hätkähtänyt, vaikka maisterin tutkinnon suorittaminen olisi vaatinut uusiakin opintoja. ? Olen opiskellut koko ikäni ammattiin johtavien tutkintojen ohella ja lisäksi milloin mitäkin, myös hieman harvinaisempia kieliä, kuten venäjää ja espanjaa. ? Aikaisemat opintosuoritukset riittivät, kun onnistuin hakemaan jatko-opiskelulupaa juuri oikeaan aikaan niin, että vanhat opintosuoritukset laskettiin hyväkseni. ? Oikeastaan suoritin vain tieteen filosofian kurssin ja tilastotieteen kursseja, Mantovaara-Puolakka kertoo. . Vaativa rupeama Vaikka Airilla oli opintosuoritukset lähes koossa, kun hän hakeutui yliopistoon jatko-opintoihin, urakka oli rankka. Työtaakkaa vielä lisäsi Rovaniemen Eläkeläiset ry:n 50-vuotisjuhla. Se toi paljoin tehtäviä yhdistyksen silloiselle sihteerille. ? Alku oli hupia ja hauskuutta. Oli mukava lukea aa omaksua uutta tietoa. Sitten alkoi tarkkuutta vaativa perehtyminen tutkimusaineistoon ja -kirjallisuuteen. Jouduin hyllyttämään gra- Airi Mantovaara-Puolakka esitteli Eläkeläiset ry:n Lapin aluejärjestön Iloisesti Oulussa -tilaisuudessa kesäpäiväkulkueeseen tekemiään kasseja. dun liki vuodeksi. Oma ponnistuksensa oli sitten opinnäytetyön jatkamisessakin. ? Ei semmoinen synny helposti, vasemmalla kädellä. Työn kokemiseen vaativaksi ei vaikuta ikä, vaan se, että se todella on vaativaa. 30-luvun vainotuista vaikka väitöskirja Alunperin Mantovaara-Puolakka suunnitteli aivan toista aihetta ja ehkä toiseen tiedekuntaankin. Häntä on kemiläisen vasemmistosuvun tyttärenä ja aktiivisena vasemmistolaisena kiehtonut 1920- ja 1930-luvun vasemmistolaisten, erityisesti poliittisten vankien, historia. ? On olemassa hyvin vähän sellaista tutkimusta, jossa todella paneudutaan heidän omaan ja heidän lastensa kokemukseen vainon vuosista. Aihe kiinnostaa siksiksin, että se on minulle hyvin läheinen. Myös äitini on kirjoittanut niistä ajoista viime syksynä ilmestyneessä, Kemin paikallishistoriaa käsittelevässä Juurakko-kirjassa. Mantovaara-Puolakan mielestä aihe oli väitöskirjankin arvoinen. Ajatus alkoi kypsyä v. 2007?2008. Unohdetut lahjakkaat tytöt Ensin oli kuitenkin suoritettava maisterintutkinto. Kun hän pähkäili sen suorittamista opiskelu-oikeutta hakiessaan, valikoitui tutkimusmenetelmäksi elämäkertakirjoitusten analyysi ja aiheeksi lahjakkaiden tyttöjen kohtaamat ongelmat. Tämäkin aihe on hänelle läheinen sekä opettajan työn että opiskelun ja itseopiskelun ansiosta. ? Olen aina ollut kiinnostunut erityisesti kasvatustieteestä, psykologiasta ja erityispedagogiikasta. Varmaan siihen ovat vaikuttaneet myös vuodet pioneeritoiminnassa ja pioneeriohjaajana. Mantovaara sanoo, että tyttöjen ongelmat ovat jääneet poikien ongelmien jalkoihin. ? Tyttöjen ja poikien koulumenestystä koskevissa keskusteluissa on nostettu esiin huoli pojista. Tyttöjen ongelmat ovat jääneet sivuun. Tyttötutkimuksen mukaan tytöillä on kuitenkin paljon ongelmia muualla kuin oppimisessa, Mantovaara sanoo. Mantovaaran tutkimusaineisto koostuu neljän tytön elämäkertakirjoitelmista, joita hän on analysoinut. Suudenkuopasta pääsee poiskin Tytöt kirjoittivat elämäkertansa 20 ensimmäisestä vuodestaan ja lähettäneet ne minulle sähköpostissa. ? Tutkielmassani käy ilmi, että pelkkä monipuolinen lahjakkuus ei suojaa muilta elämän vaikeuksilta. Tyttöjen sosiaaliset suhteet, mielenterveys ja häiriökäyttäytyminen ovat vaikuttaneet paljon heidän oppimistuloksiinsa peruskoulun aikana. Sudenkuopat saattavat olla syviäkin, mutta toisaalta hyvn arkisilta kuulostavia: kiusatuksi tulemista ja kiusaajana olemista, alisuoriututumista. antoi muutakin kuin hyvän mielen aloitetun urakan kunniakkaasta saattamisesta päätökseen. ? Yliopistolla oli tosi mukavaa etenkin nuorempien opiskelijoiden kanssa. Tapasin uusia viisaita nuoria, muun muassa Vasemmistoliitossa ja Vasemmistonuorissa aktiivisesti toimivia. Parhaat ystävät sainkin juuri 20?30-vuotiaista. ? Kyllä oman ryhmänikin, elämäkertaryhmän, jatkoopiskelijat olivat mainiota joukkoa. Suurin osa ryhmäläisistä oli 48?50-vuotiaita. Airi sanoo, että minkäänlaista ikäsyrjintää hän ei kokenut. Sellaisesta asenteesta ei ollut merkkiäkään, ei opettajissa eikä toisissa opiskelijoissakaan. Ihmettelevämpää palautetta hän on saanut muualla kuin yliopistossa. ? Kun ihmiset kuulivat, että suoritan kasvatustieteen maisterin papereita, jotkut kyselivät, että ketäs meinaat ruveta kasvattamaan. ? Ajattölin monesti sanoa paukauttaa, että no, vaikkapa sinua, mutta vedin hen- ? Katsotaan nyt. Nauhoilla ja levyillä on toki paljon aineistoa, haastatteluja 20ja 30-luvusta. Tällä hetkellä ajatukset ovat kuitenkin muualla: Eläkeläiset ry.n maahanmuuttajatoiminnassa, jota on vähin Rovaniemelläkin, sekä Oulun kesäpäiville osallistumisessa. Niin ja tietysti lapsenlapsenlapsessa. ? Meitä on taas yhtä aikaa elossa viisi sukupolvea, iloitsee maisterismummo ja isomummo. PEKKA ISAKSSON
• 22 - Nro 2 maaliskuu 2013 ELÄKELÄINEN Suomalaisen viihteen renessanssimies Reino Helismaan syntymästä kesällä sata vuotta T oinen maailmansota oli suomalaisille raskas kokemus. Moni kantoi sodan traumoja ja maa piti jälleenrakentaa. Ankeuden ja ankaran työn vastapainoksi kansa kaipasi elämäänsä iloa ja viihdettä. Niitä haettiin muun muassa elokuvista, tanssilavoilta ja iltamatilaisuuksista. kuvia. Nämä kansanomaiset huumorielokuvat nousivat 50-luvulla suomalaisten suosikeiksi, mutta saivat kriitikkojen ja kulttuurieliitin halveksunnan. Koomikko Esko Toivonen eli Eemeli nousi 50-luvun puolivälissä kärkiviihdyttäjien joukkoon. Hän esiintyi niin keikoilla, radiossa, televisiossa kuin elokuvissakin. Toisen maailmansodan jälMonet 1950-luvun keskeikeinen viihdemaailma oli sistä viihdyttäjistä olivat kolluonnollisesti paljon muutami- ja nelikymppisiä sodan kin kuin edellä kerrotut poikäyneitä miehiä. Suomalaiminnat, mutta niillä oli oma sen viihteen näkyvimpiä tärkeä roolinsa tuon ajan hahmoja olivat muun muassuomalaisessa viihteessä. sa Tapio Rautavaara, Olavi Tekstien ja hahmojen tausVirta ja Esa Pakarinen. talta löytyy yksi ja sama Rautavaara omaksui reismies: Reino Helismaa. sumiesroolin. Hänen taitei? Helismaa oli tekstintekilijakuvaansa ilmentävät esijä, taustavaikuttaja, haamumerkiksi kirjoittaja, kappaleet tyyppien luo?Hänen teksteisReppu ja ja ja imagojen sään on aina jokin reissumies, rakentaja vieeteenpäin vievä Kulkurin lä enemmän iltatähti ja voima ja tarkoite.? kuin aikalaiNeljän tuuset yleisesti Juha Tarvainen len tiellä, tiesivät. jotka RautaHelismaa vaara levytti 60-luvulla; 50kyllä tunnettiin ja hän oli luvulla ne levytti Matti Loupaljon esillä, mutta jäi silti hivuori. Olavi Virran eräitä osittain artistien varjoon, rakastetuimpia lauluja ovat erinomaisen Helismaa-eläTäysikuu ja Hopeinen kuu. mäkerran yhdessä Kyösti Justeeri eli Kauko Käyhkö Mutkalan kanssa kirjoittalauloi muun muassa kahdesnut Jukka Pennanen pohtii. ta vanhasta tukkijätkästä. ? Voi sanoa, että kokonaiEsa Pakarinen oli huumonen viihteen vuosikymmen riviihteen ykkösnimi. Hänen leimautui Helismaan ja riltärkeimpiä roolihahmojaan lumarein mukaan. Ilman olivat Severi Suhonen ja häntä suomalaisten 50-luku Pekka Puupää. Puupää ?eloolisi ollut paljon harmaamkuvien lisäksi Pakarinen tähpi ja vähemmän mielenkiinditti useita rillumarei ?elotoinen. Reino Helismaan (19131965) toisen maailmansodan jälkeen käynnistynyt Reino Helismaan tärkein työtoveri oli Toivo Kärki. Kuva Oulusta noin 1956. ? Toivo Kärjen arkisto. Helismaa oli äärimmäisen tuottelias. Yksistään laulujen sanoituksi syntyiyli 5 000.? Warner Music Finlandin arkisto. Reino Helismaa oli suomalaisen viihteen monitauturi. Kokonainen viihteen vuosikymmen leimautui hänen mukaansa. ? Warner Music Finlandin arkisto. Iso taiteilijamaailmankuva aktiivikausi kesti runsaat viisitoista vuotta. Jo luvut puhuvat puolestaan. Helismaa teki 32 elokuvakäsikirjoitusta, kahdeksan näytelmää, kymmenen revyytä, 104 radiohupailua, tekstejä televisioon sekä erilaisia yhteisöjen kronikoita ja muita tilaustöitä. Jo ennen sotia Helismaa laati muun muassa kioskikirjallisuutta. Nykyään Helismaa muistetaan ehkä parhaiten laulunsanoittajana. Helismaa sanoitti yli 5000 laulua. Kaikki Helismaan edustamat viihteenlajit huomioiden hänen tärkein työtoverinsa oli säveltäjä Toivo Kärki, jonka kanssa Helismaa teki 560 julkaistua laulua. Kärki julkaisi vuonna 1967 kirjan, johon hän oli koonnut kaksi vuotta aiemmin syöpään 51-vuotiaana kuolleen ystävänsä lauluja. Esipuheessaan Kärki avaa Helismaan laajaa lajikirjoa. Hän toteaa kirjan sisältävän: hilpeitä kupletteja, kansanomaisia kulkuri- ja reissumieslauluja, erilaisia elämänmenoa mietiskeleviä tukkilaisaiheita, haikeita tangoja ja valsseja, nykyaikaista tanssimusiikkia, opettavaisia- ja tendenssilauluja sekä lastenlauluja. Onpa mukana eräs hänen viime sodan aikana kirjoittamansa runo ?Unta ja totta?. Jukka Pennanen korostaa Helismaan sanoitusten moniulotteisuutta. ? Niiden takaa löytyy iso taiteilijamaailmankuva. Helismaan sanoituksia pystyy katsomaan miltä kantilta tahansa. Tällaisia lauluntekijöitä ei paljon ole. Helismaan jälkeen samantyyppisiä sanoittajia ovat olleet esimerkiksi Junnu Vainio, Juice Leskinen ja J. Karjalainen. Helismaan edeltäjistä muun muassa J. Alfred Tanner ja Tatu Pekkarinen kertoivat samankaltaisista
• ELÄKELÄINEN Nro 2 maaliskuu 2013 - 23 Ihmiskehon ihmeellisyyksiä tiedekeskus Heurekassa asioista. Filosofian maisteri Juha Tarvainen on tehnyt Jyväskylän yliopistossa gradunsa Helismaasta; päänäkökulmana oli Helismaan huumori. Tarvainen ihailee Helismaan monipuolisuutta. ? Suomalaisen viihteen kentällä ei yleensä tapaa tällaisia renessanssityyppejä. Useimmiten tekijät ovat eriytyneitä. Helismaa sai mahdollisuuden tehdä lähes kaikkea ja hän onnistui vakuuttamaan käytännössä kaikilla noilla aloilla. Hänen teksteissään on aina jokin eteenpäin vievä voima ja tarkoite. Lämminhenkinen naljailija Helismaa oli myös esiintyvä taiteilija; humoristinen viihdyttäjä. Vakavamman ja herkemmän sanoitustuotantonsa hän jätti toisten esitettäväksi. Elokuvissa Helismaa esiintyi satunnaisesti. Niissä hänen tunnetuin ja laajin roolityönsä oli Rovaniemen markkinoilla -elokuvan Roope Kormu. Helismaa esiintyi ääninäyttelijänä radiossa sekä televisiossa lukuisissa musiikillisissa ja humoristisissa ohjelmissa. Esiintyjänä Helismaa oli ehkä omimmillaan livekeikoilla. Laajojen iltamakiertueiden lisäksi hän esiintyi muun muassa harjannostajaisissa. Helismaan bravuurina oli muutamassa sekunnissa syntyneet laulunpätkät yleisön antamista aiheista. ? Jäykkänä hahmona Helismaa ei ollut varsinainen näyttelijätyyppi. Mutta hän osasi olla hauska. Hän loisti esimerkiksi esittäessään sanoittamaansa Meksikon pikajunaa, jonka eri roolihenkilöiden kohdalla Helismaa käytti taitavasti erilaisia äänenpainoja. Hänellä oli niihin ilmiömäinen taju, Pennanen sanoo. Helismaan esiintymisissään ja teksteissään viljelemä huumori oli laaja-alaista. Helismaa oli ilkikurinen ja naljaileva. Hän osasi viedä huumoriaan soveliaisuuden rajoille, mutta ei mennyt sen yli. Helismaa osasi purevan ivan, mutta oli huumorissaan usein sympaattinen ja pohjimmiltaan lämminhenkinen. ? Helismaa oli taitava aistimaan millaisia ihmisiä paikan päällä oli, miten heitä puhutellaan ja minkälaista kieltä he ymmärtävät. Tämä taito alkoi kehittyä jo nuorena ja hioutui sodan aikana, jolloin Helismaa esiintyi rintamaviihdyttäjänä. Esiintyminen ja yleisön kohtaaminen oli hänelle tärkeää. Lääkärit ja varsinkin kirurgit ovat suomalaisten ammattien suosikkilistalla vuodesta toiseen. Mitä iäkkäämmäksi väestö käy, sitä tärkeämmäksi terveydenhoitoalan ammatit jokaisen arjessa tulevat. Tiedekeskus Heurekassa voi tutustua hyvin konkreettisesti ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan 22. syyskuuta jatkuvassa näyttelyssä Body Worlds eli kehon maailma. Näyttely esittelee aitojen plastinoitujen ruumiiden ja elimien avulla ihmisen anatomiaa. Iho on elimistömme esirippu, jonka taakse kätkeytyy elimistömme salaperäinen toiminto verisuonineen, suolistoineen ja hermostoineen. Näyttely havahduttaa kysymään, onko minunkin ihoni alla tuo ?laitteisto.? Noinko paljon tavaraa tarvitaan, että pystyn toimimaan ja olemaan minä? Sydän on maailman tehokkain pumppu. Muut pumput eivät yllä yhtä pitkäkestoiseen suoritukseen. Sydän pumppaa 75 vuoden keskimääräisen elämän aikana yli 200 miljoonaa litraa verta. Se täyttäisi yli kolme supertankkeria. Laskimoiden ja hiussuonien verkosto on yli 96 500 kilometriä pitkä, eli yli se ylettyisi yli kaksi kertaa maapallon ympäri. Hedelmöittymisen jälkeen juuri tämä verkosto ja sydän alkavat ensimmäisenä kehittyä. Tahko Pihala aikoinaan valisti, että hissi, bussi, liukuportaat ja vessa rappeuttavat suomalaisia. Ne ovatkin terveydelle epäedullisia jokapäiväisiä laitteita. Hermosolujen sähköiset signaalit voivat edetä jopa 400 kilometrin tuntinopeudella. ? On siinä sähköjohtoo joo, totesi vanhempi mies tutkiessaan aivoista lähtevää keskus- ja ääreishermostoa. Aivot ovat kehon komentokeskus, sydän on puolestaan elimistön keskus, jonka rytmiä elimistö koko ajan seuraa ja kuuntelee. Aivojen paino on vain kaksi prosenttia kehon painosta, mutta ne tarvitsevat 20 prosenttia verestä. Plastinointimenetelmän keksijä Gunther von Hagens viimeistelemässä näyttelyyn kuuluvaa Polvistuvaa naista Heidelberbin yliopistossa.. Kuvan oikeudet: Gunther von Hagens, Plastinoinnin laitos, Heidelberg, Saksa, www.bodyworlds.com Moliere totesi, että sydän voi kestää koko totuuden, mutta ei epäilyksiä, jotka alkavat kalvaa yön pimeydessä. Nykyinen lääketiede tunnistaa jo särkyneen sydämen syndrooman. Siihen voi aidosti kuolla.Ilman happea suurin osa soluista kuolisi muutamassa minuutissa. Mikä ei tule sydämestä, ei tavoita toista sydäntä, totesi belgialainen pappi ja kirjailija Phil Bosmans (1922-2012). Tupakointi jättää keuhkoihin pysyvät savumerkit. Pysyäksemme terveinä meidän on saatava yli na toimiva von Hagensin puoliso Angelina Whalley korostaa näyttelyn terveyskasvatusta edistävää vaikutusta, jotta kävijät oppivat jotain uutta anatomiasta, terveydestä ja sairauksista. Whalleyn mukaan ihmiskeho on hauras ja haavoittuva, mutta samalla sinnikäs ja salliva. Kehomme seuraa elämänkulkuamme tarkemmin kuin osaamme aavistakaan. JUHA DRUFVA Faktoja ihmiskehosta Verenkierto Sydän lyö noin kolme miljardia kertaa ihmisen keskimääräisenä elinaikana. Kehossa kuolee ja syntyy joka sekunti noin kaksi miljoonaa verisolua. Pienessä veripisarassa on noin 5 miljoonaa punasolua, 300 000 verihiutaletta ja 10 000 valkosolua. Punasolu kiertää koko kehon noin minuutissa. Punasolu kulkee noin 250 000 kertaa kehon läpi ennen kuin se palaa kuolemaan luuytimeen, jossa se myös syntyi. Immuunijärjestelmä Iho erittää antibakteerisia aineita, jotka estävät bakteerien ja sienien pääsyn ihon läpi. Suurin osa iholle pääsevistä bakteereista ja itiöistä kuolee nopeasti ? siksi ihollamme ei ole hometta herätessämme aamulla. Kyynelissä, hiessä ja limassa on lysotsyymiksi kutsuttua entsyymiä, joka pystyy hajottamaan monien bakteerien soluseinät. JUHANA UNKURI 40 eri ravintoainetta. Body Worlds on saksalaisen tohtori Gunther von Hagensin luoma näyttelykokonaisuus, jossa aidot ihmisruumiit ja elimet mahdollistavat konkreettisen tavan tutustua ihmisen anatomiaan. Von Hagens keksi plastinointimenetelmän vuonna 1977 työskennellessään anatomian tutkijana Heidelbergin yliopistossa. Näyttelyssä esillä olevat ruumiit on lahjoitettu tieteen käyttöön lisäämään ihmisten ymmärrystä ihmiskehon monimuotoisuudesta. Näyttelyn luovana suunnittelija- Imusolmukkeissa on suodattavaa kudosta ja runsaasti imusoluja. Imusolmukkeet turpoavat bakteeritulehduksia vastaan taistellessaan niin paljon, että ne voi tuntea koskettamalla. Turvonneet imusolmukkeet tarkoittavat usein tulehdusta. Ruoansulatuselimistö Aikuinen syö noin 500 kiloa ruokaa vuodessa. Keho tuottaa noin 1,5 litraa sylkeä päivässä. Ruokatorvi on noin 25 senttimetriä pitkä. Aaltomaisesti supistuvat lihakset kuljettavat ruokaa ruokatorvessa. Toisin sanoen ruoka menee mahalaukkuun, vaikka ihminen seisoisi päällään. Aikuisen mahalaukun tilavuus on noin 1,5 litraa. Ruoansulatuselimistön läpi kulkee joka päivä 11,5 litraa ruokaa, nestettä ja ruoansulatusnesteitä. Ulosteen mukana kehosta poistuu vain 100 millilitraa nestettä. Suussa ruoka joko lämpenee tai jäähtyy sopivan lämpöiseksi. (JD)
• 24 - Nro 2 maaliskuu 2013 ELÄKELÄINEN Tuskien taival Laura Save: Paljain jaloin. Romaani. WSOY 2013. Laura Saven Paljain jaloin on harvinaisuus: postuumi esikoisteos. Se on määritelty romaaniksi, mutta samalla se on tosielämän tapahtumiin perustuva dokumentti tuskien taipaleesta, jonka kirjoittaja joutui kulkemaan. Teosta on kirjoitettu määrätietoisesti tämän taipaleen aikana, julkaisuun tähdäten, mutta Laura Save menehtyi, ennen kuin sain tiedon kirjansa julkaisemisesta. Vuonna 1983 syntynyt Laura Save oli lääketieteen kandi, monenlaisia työkokemuksia kerännyt, urheilullinen, monista harrastuksista kiinnostunut nuori nainen, joka eli rekisteröidyssä parisuhteessa elämänkumppaninsa Sofian kanssa. Onnen kruunasi yhteinen lapsi Otso, jolle biologinen äiti Sofia oli äiti, Laura mami. Lauran opinnot sujuvat, kaikki on niin hyvin kuin nuoren ihmisen elämässä olla voi. Eräänä talvisena päivänä Laura liukastuu ja lyö polvensa jäiseen asfalttiin. Polvi alkaa napsahdella, ja sitten siihen iskee kipu, johon lääkkeet eivät auta. Laura tutkii kurssikirjojaan ja päätyy diagnoosiin: pieni rustovaurio. Kurssitoveritkin tutkivat jalkaa: kierukkavika. ?Sisemmän nivelkierukan takasarven repeämä, tarkasti ottaen?, sanoi ortopedi, jonka vastaanotolle Laura Pertti Vuorio palkittiin tutkimuksestaan Työväenperinne ry on palkinnut Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtajan Pertti Vuorion tutkimuksen Koverharin tehtaan karuista työoloista vuoden parhaana työväentutkimuksena. Vuorio oli toinen palkituista. Tänä vuonna Työväentutkimus-palkintoraati arvioi harrastajatutkijoiden julkaisuja. Työsuojeluvaltuutettuna toimineen Pertti Vuorion teos Koverharin raudan- ja teräksentekijöiden ammattiosaston historiasta 19612011 (Hanko 2011) piirtää karun kuvan rakennemuutosten Suomesta. Raudansulattamon ja terästehtaan vaarallisuus ja vuorotyön ongelmat tulevat karheasti esiin. Työolot olivat todella surkeat aina 1980-luvulle asti. Hän kertoo, kuinka kauheita työtapaturmia sattui rauta- ja terästyöläisille. hakeutui. Hän sai lähetteen magneettikuvaukseen. Analyysia, kritiikkiä, huumoria Elämän mustin päivä Lääketieteeseen perehtyneenä Laura Save pystyy kirjoittamaan sairaudestaan hyvin analyyttisesti. Lukijalle tulevat tutuksi monet oireet, ilmiöt ja toimenpiteet, joskus hämmentävätkin. Kun Lauran jalka on amputoitava polvesta, lääkärit suosittelivat hänelle mikrokirurgista rotaatioplastiatekniikkaa. ?Jalkani katkaistaisiin nilkasta, käännettäisiin ympäri ja kiinnitettäisiin reiteeni.? Lukijana en millään pystynyt hahmottamaan tällaisen leikkauksen tulosta, en sittenkään, vaikka Otsopoikakin jalkaan tutustuu ja katselee mielenkiinnolla ?polvesta heiluvia varpaita?. Laura miettii myös, miten syöpäpotilaaseen pitäisi suhtautua. Parasta apua ovat ihmiset, jotka uskaltavat häiritä, soitella, kysellä vointia, viedä ajelulle, tuputtaa neuvojaan, pakottaa suihkuun ja puhua jotain, joka sillä hetkellä kuulostaa maailman typerimmältä ja sopimattomimmalta puheenaiheelta. Pahinta lajia edustavat Voivottelijat, Suorasukaiset, Latistajat ja Tietolaarit. Vaikka useimmat hänen kohtaamistaan lääkäreistä ja hoitajista ovat hyviä, myös hoitojärjestelmässä on kritikoimisen varaa. Lauran taivalta helpottaa se, ettei hän vaikeissakaan vaiheissa menetä huumorintajuaan. Muuta- Magneettikuvausta seuraa Lauran elämän mustin päivä. Jalassa on osteosarkooma eli luusyöpä. ?Meille on muuttanut pelko ja kaverinsa ahdistus?, Laura kirjoittaa. ?Kello on pysähtynyt.? Lauran lohduksi jalkaa ei tarvitse amputoida. Kasvain leikataan ja polveen asennetaan tekonivel. Rankat sytostaattihoidot alkavat heti. On myös epäilyksiä siitä, että kasvain on jo lähettänyt etäpesäkkeitä. Laura saa terapeutin, jonka ottaa hyvillään vastaan. Kaikesta huolimatta toiveet paranemisesta elävät, ja Laura näkee elämässä vähän valoa. Hän listaa ?syöpäpotilaan iloja?, jotka ovat sekä pieniä että suuria: saan tuntea itseni kohtalokkaaksi, saan lisätä jokaiseen ruokaan kermaa ja suklaata, saan valita itselleni juhlaperuukin ja arkiperuukin, tiedän tietäväni elämän sattumanvaraisuudesta ja arvokkuudesta jotain sellaista, mistä muilla on vain haalea aavistus. Paraneminen edistyy, toiveet ovat korkealla, Laura jatkaa opintojaankin. Mutta syöpä etenee. Sytostaattikuurit seuraavat toisiaan, ja ne ovat niin rankkoja, että Laura toteaakin sairastavansa syöpähoitoja eikä syöpää. Laura Save menehtyi syöpään 29-vuotiaana. Hän ei ehtinyt saada tietoa kirjansa julkaisemisesta. ? Kuva: Niki Strbian. Tukan lähtö ei Lauraa tunnu surettavan; hän pitää kaljustaan ja esiintyy mielellään ilman peruukkia. Etäpesäkkeet todetaan. Jalka on amputoitava, ensin polvesta, lopulta kokonaan. Koko elämä on niin sairauden leimaama ja hoitojen täyttämä, että parisuhde alkaa kärsiä, vaikka molemmat pääsevät osallisiksi terapiasta ja itse- kin yrittävät parhaansa. Kun kohtalokas sairaus iskee, ahdistuneiden ja huolta kantavien läheisten piiri muodostuu tiiviiksi. Heistä on suurta apua. Niin kuin myös toisista potilaista, jotka jakavat saman kohtalon, ja jotka ymmärtävät täydellisesti, selittelemättä. Lauran kirjan loppuun liittämä kiitosten luettelo on pitkä. man kerran hän jopa kirjoittaa olevansa todella onnellinen. Tuskien taipaleensa lopulla Laura pyytää lääkäriltä lähetettä Terhokotiin. Omakohtaisia syöpäkertomuksia julkaistaan meillä aika paljon, luonnollisista syistä eniten niiltä, jotka ovat selvinneet koettelemuksestaan. Laura Saven kirja on poikkeuksellinen jo senkin takia, että hän kuoli niin nuorena, vain 29-vuotiaana. Teos on kirjallisesti ansiokas, älykäs, koskettava ja traaginen, mutta se ei ole synkkä. Sairauden edetessä Lauralla oli yhä vähemmän aihetta toivorikkauteen, mutta silti hänen elämänhalunsa oli voimakas, hän toivoi ja toimi. Elämänsä loppuvaiheessa hän kirjoittaa: ?Syöpä on saanut minulta paljon. Jalan, terveyden, juoksemisen hurman. Se on vienyt ystävän, lapsuuteni unelman ja haavoittanut vakavasti elämäni rakkautta. Silti minulla on oikeus toivoon. Oikeus yrittää vielä kerran ja uskoa taistooni.? TUULA-LIINA VARIS Uudellamaalla seurataan vanhuspalvelulain toteutumista Porissa toimintaa atk-opeista askarteluun Uudenmaan aluejärjestön puheenjohtajana 2013 jatkaa Christer Hägg ja varapuheenjohtajana Esko Kotilainen. Yhdistysten väki oli jälleen hyvin liikkeellä, kun 47 edustajaa kahdestakymmenestä (20) yhdistyksestä oli saapunut syyskokoukseen Vantaalle. Christer Hägg selosti kokousväelle vanhuspalvelulakiluonnosta. Keskustelussa todettiin, että on todellä hyvä ja tärkeää, että nyt viimein saadaan vanhusväestön hoivaa ja hoitoa koskeva laki. Epäkohtina todettiin puuttuvat sanktiot lain laiminlyönneistä, riittävän suuren henkilömitoituksen puuttuminen, vanhusneuvostojen aseman epämääräisyys ja tietysti varojen puute lain toteuttamiseksi. Uudellamaalla on valmistauduttu vireästi Oulun kesäpäiviin. Aluejärjestö kokosi 30.1. Kuntorannassa kurs- Porin Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja on Reijo Mäkinen, varapuheenjohtaja Anja Permanto. Sihteerin tehtävät hoitaa Ritva Mattila, taloudenhoitajan / jäsenkirjurin asiat Tarja Korhonen, tiedotussihteeri Pirkko Raitaniemi, matkavastaava Veijo Koskinen. Johtokunnan jäsenet ovatRaimo Liljeroos, Markus Aaltonen, Pirkko Lindblom, Pirkko Alli Salo, Aila ja Tauno Viitala, Liisa Söderman, Pekka Lammi. Toinen matkavastaava on Annikki Rosenqvist, kalapaikat haetaan Seija Palmun ja Pirkko Lindblomin johdolla. Pirttijärven Suvipirtin asioita käsitellään Pekka Lammin ja Veikko Leinon sekä keittiöhenkilöiden talkooryhmien voimin. Suvipirtti on mainio vierailukohde myös muualta tuleville eläkeläisryhmnille. Se sijaitsee valtatie 8 :n varrella noin 27 kilometriä Porista Vaasaan sitettuja askarteluohjaajia neuvomaan yhdistysten askartelijoille Oulun kulkuemateriaalin valmistusta ja näin taito levisi eri puolille Uuttamaata. Onpa sitten Oulun Rotuaarilla oransseja kukkia ym. heiluteltaviksi kesäkuuussa. Edelleen aluejärjestö kutsui Oulun suurkuoroon osallistuvia laulajia musiikkikurssille, jota veti Reino Bäckström. Kunhan Oulussa on päivät vietetty ja vähän pidetty kesälomaakin, järjestää aluejärjestö perinteisen ulkomaanmatkan syyskesällä ja sitten onkin jokavuotisensyysjuhlan aika Tanhuhovissa Lohjalla. Uudenmaan aluejärjestö toivottaa kaikille aluejärjestöille ja jäsenille atiivista ja iloista valmistautumista Oulun kesäpäiviin. Tuula Kivijärvi päin. Ottakaa yhteyttä tulostanne toimihenkilöihimme. Yhdistyksen jäsenet voivat osallistua Atk tutuksi -opintoihin Länsi-Porin Seurakunnan Olotuvalla Tikkulan kauppakeskuksessa joka tiistai klo 10?12. Yhdistyksen kotisivut pitää yllä Reijo Mäkinen, joten hänen puoleensa voi kääntyä niitä koskevissa asioissa. Kotisivujen osoite on www.porinelakelaisetry.koti sivukone.com. Askartelukerhon osanotajat tekevät suurimman työnsä kotona omalla ajalla. Yhteen kokoonnutaan Nuorisotalolle parillisten viikkojen keskiviikkoisin klo 12.30 ? 14. Käsityökerhon lahjoittamat tulot ovatkin yksi yhdistyksemme tukituloista. Kerhon tuotoksia myydään Pirttijärven Suvipirtillä ja kevät- ja joulutorilla Viikkarin Valkamassa. Vetäjä on Alli Lind. Lauluryhmä Liekki kokoontuu talvisin joka toinen keskiviikko klo 11? 12.30 nuoristotalolla ja esittäää aina ILOISESSA ILTAPÄIVÄSSÄ harjoittelemiaan lauluja. Ryhmää vetää Pirkko Lindblom. Johtokunta kokoontuu Viikkarin valkamassa Juhana Herttuankatu 17 parittoman viikon torstanai klo 10 - 12. Samassa paikassa on parillisina viikkoina (siis joka toinen viikko) Iloinen iltapäivä klo 14 - 16.30. Porin Eläkeläisten yhteistyötoimikuntaan kuuluvat Tarja Korhonen ja Reijo Mäkinen. varalla Pirkko Raitaniemi ja Anja Permanto. KSL:n Porin opintojärjestössä yhdistystä edustavat Reijo Mäkinen ja Hemmo Mäkinen. Eläkeläiset ry aluejärjestön kokouksiin on valittu Tarja Korhonen, Pirkko Lindblom, Reijo Mäkinen ja Anja Permanto. Reijo Mäkinen
• ELÄKELÄINEN Nro 2 maaliskuu 2013 - 25 Hyytävä matka pimeyden ytimeen Omatunto keskellä kolmiodraamaa Heidi Köngäs: Dora, Dora. Romaani. Otava 2012. Saksan varusteluministeri, Adolf Hitlerin luottoarkkitehti Albert Speer tekee jouluna 1943 seurueineen tarkastusmatkan saksalaisten hallitsemalle ja hyödyntämälle Petsamon nikkelikaivokselle. Stalingradin tappion jälkeen Saksan sotakone yskii, ja aseteollisuus nielee nikkeliä rajattomasti. Kaivoksissa ja tehtaissa valloitetuilta alueilta kootut tuhannet pakkotyöläiset raatavat itsensä kuoliaiksi miehittäjän hyväksi. Suomalaiset ovat luovuttaneet suopeasti koko Lapin natsien haltuun. Korkea upseeristo ja virkamiehistö pokkuroi ja mielistelee heitä tulevaa voittoa seuraavan palkinnon toivossa, vaikka saksalaiset kohtelevat suomalaisia asemaan katsomatta alempana rotuna, sekaverisinä, joiden kanssa puhtaitten arjalaisten ei esimerkiksi avioliiton kautta sovi sekoittua. Eikä tarvitse: silkkisukkaparilla ja suklaalevyllä saa suomalaista sänkyseuraa yllin kyllin. Speerin seurueessa matkustavat hänen sihteerinsä Annemarie Kempf ja suomalainen tulkki Eero Kallankari sekä ?viihdytysjoukot?: viulisti Borries ja taikuri Himmelblau. Romaani rakentuu Speerin, sihteeri, tulkin ja taikurin monologeille. Jokainen potee omaa ahdistustaan. Speer pelkää menettäneensä Führerinsä luottamuksen ja ystävyyden, sen salaisesti homoeroottisen tunnesiteen, jota ilman hänen elämänsä on arvotonta. Annemarien Helsingin Kaupunginteatteri: Omatunto. Käsikirjoitus: Lauri Sipari, ohjaus; Laura Jäntti, lavastus; Sampo Pyhälä, puvut; Sari Salmela. Rooleissa: Santeri Kinnunen, Ursula Salo, Lotta Lindroos, Iikka Forss, Mika Piispa, Johannes Holopainen, Jussi Puhakka. Ensi-ilta oli pienellä näyttämöllä 14.2.2013. Parisuhteessa on joskus vaikea erottaa sitä, kumpi on johtaja ja kumpi johdettava. Tohvelisankarikin saattaa kuvitella olevansa talonsa herra eikä naistenmies välttämättä tajua olevansa onneton naisten orja. Ajurin ja valjakon roolit saattavat parisuhteessa sekoittua. Kirjailija Juhani Ahon (1861-1921) ja kuvataiteilija Venny Soldanin (1863-1945) avioliitto oli tällaisen ympäri käydään ja yhteen tullaan ?periaatteen kiteytymä. Avioliiton kolmantena pyöränä oli Vennyn nuorempi sisar Tilly (1873-1931), johon Juhani Aho rakastui. Heidän yhteinen poika Nils Björn syntyi vuonna 1902. Asiasta ei hiiskahdettu ulkopuolisille, ja se pysyi salassa julkisuudelta aina vuoteen 1951, kun Juhani Ahon poika Antti Aho julkaisi isänsä elämäkerran ?Juhani Aho ? Elämä ja teokset I-II.? Tilly esitteli poikansa ottolapsenaan. Helsingin kaupunginteatterin uutuusnäytelmä ?Omatunto? on hienovireinen katsaus ja kurkistus tämän taiteilija-avioliiton salatun verhon taakse. Näytelmän käsikirjoittaja Lauri Sipari huomauttaa, että nimeä lukuun ottamatta näytelmällä ei ole mitään tekemistä Ahon vuonna 1914 ilmestyneen ?Omatunto? -romaanin kanssa. Jotain kuitenkin on. Juhani Aho kirjoitti 15. marraskuuta 1914 Mauno Rosendalil- mieltä jäytää itärintamalle, mahdollisesti Speerin tahdosta lähetetyn aviomiehen kohtalo, tulkkia polttelee rakkaus Annemarieen, taikuri pelkää kuollakseen, että hänen ?varttijuutalaisuutensa? paljastuu. Viulisti Borries ei tilitä: hänen ilmaisukanavansa on Bach. Ulkonaisesti vallitsee saksalainen Ordnung, minuutintarkat aikataulut, korrekti käytös, huoliteltu pukeutuminen, viileä muodollisuus runsaitten päivällisten ja aamiaisten ääressä. Kun kireä itsekuri pettää, ja pinnanalaiset jännitteet purkautuvat teoiksi, seuraukset ovat arvaamattomat, joillekin kohtalokkaat. Tutkielma pelosta ja lumosta Heidi Köngäs on kirjoittanut koetun historian kehyksiin syvästi oivaltavan tutkielman jäytävästä pelosta ja toisaalta tyrannian lumosta, jonka matkalla henkilöityy Speerissä, ?valkosydämisessä?, tunteettomassa miehessä, joka ei tunne kiintymystä edes vaimoonsa ja lapsiinsa. Muut ihmiset ovat hänelle vain hyödynnettävää käyttövoimaa, myös Annemarie, omaisuusesine, johon kukaan ei saa koskea. Ainoa tunteiden kohde on Hitler, joka on tehnyt hänet ja antanut merkityksen hänen elämälleen. Riippuvuutta ei vähennä se, että Speer näkee myös jumalansa huonot ja tuhoisat ominaisuudet: kärsimättömyyden, sivistymättömyyden, oikukkuuden, oikeassa olemisen vimman. Ja sen eroottisen riivauksen, joka heitä syvimmiltään yhdistää. Myös Annemarie on uskonut Hitleriin, Saksan kansan uuden elämän antajaan. Mutta yhä useammin Annemarien silmissä väikkyvät näkymät raunioiksi pommitetusta Berliinistä, sen ruumiskasoista ja nälkiintyneistä ihmisistä. Lapin matkalla Speer on Hitlerin ?edustaja?, jonka käsissä ovat kaikkien muitten elämät. Hitlerin ja Speerin välien viileneminen on kohtalokasta muillekin. Finlandia -palkintoehdokkaaksi noussut Dora, Dora on ainutlaatuinen kuvaus Suomen asemasta NatsiSaksan aseveljenä ja syvällinen matka siihen pimeyden ytimeen, jota Hitlerin valtakausi merkitsi Euroopan historiassa. Teos on kirjoitettu maltillisesti, punnitusti, paisuttelematta, se on henkilöidensä sisäistä puhetta, ja juuri siinä piilee tarinan teho ja imu. Hyytävää matkaa kehystää Lapin auringoton pimeys ja kireä pakkanen. Seurue palelee, mutta olisi sopimatonta ja mautonta pukeutua sään vaatimusten mukaisesti ? oma symbolinsa siinäkin. Speer ajattelee: ?Dora, Dora on minun kuvani eikä siinä ole muuta kaunista kuin se naisen nimi.? Mikä on Dora? Se on koodinimi rakettitehtaalle, jossa syvällä maan alla orjatyövoimalla rakennettiin salaista asetta natsivallan pelastamiseksi. Tuhannet pakotettiin antamaan henkensä sen edestä, mutta ase ei koskaan valmistunut. TUULA-LIINA VARIS Rakastaako vai eikö rakasta? Johan Bargum: Syyspurjehdus. Tammi 2012. Aito paradoksi ei ratkea koskaan. Paradoksi on väite tai toteamus, joka näennäisesti on mahdoton tai uskomaton, mutta itse asiassa paikkansa pitävä. Paradoksin perusasetelma on pariskunta, joka vuosikaudet on jakanut aamiaisleipänsä niin, että kantapaloja rakastava antaa kantapalat toiselle, joka itse asiassa inhoaa niitä ? ja kumpikin luulee tekevänsä uhrauksen toisen hyväksi. Johan Bargumin pienoisromaani ?Syyspurjehdus? sisältää aidon paradoksin: Olof ja Harald rakastavat samaa naista Eliniä. Ratkaisematta jää, kumpaako Elin rakastaa vai rakastaako kumpaakaan. Molemmat miehet kerto- vat oman version tapausten kulusta. Kaikki kolme ovat teljenneet itsensä oman mielensä vankilaan. Yhdistävänä tekijänä on purjehdus, joka symboloi elämässä ajelehtimista, pakoa tuntemattomaan , josta ei kuitenkaan mitään löydy Onko purjehdus vain massaturistikulkuriuden hienostuneempi muoto paeta ahdistavaa arkea vieraaseen paikkaan, kun tutut ympyrät käyvät sietämättömiksi? Bargum kuvaa hienovaraisesti niitä hiljaisia, henkilökohtaisia arkipäivän henkisiä taisteluja, joiden haavat meistä itse kukin vie mukanaan hautaan lukuun ottamatta aika ajoin julkisuuteen leimahtavia perhetragedioita. Muistellessaan Elinin kanssa tekemiään purjehduksia, Harald miettii: ?Siitä oli kauan, mutta minusta tuntuu kuin se olisi ollut eilen. Omituista. Joskus minusta todella tuntuu siltä kuin kaikki tulisi lähemmäksi, kuin elämä painuisi kasaan ja kutistuisi kuin haitarin palkeet.? Hienostuneen melankoliseen kerrontaan Bargum rakentaa koruttoman tunnemaailman, jonka perusvireenä on ratkaisematon kysymys: Tapahtuivatko asiat todella siten kuin ne muistan? Niin, mitä ihmisten välillä tapahtuu? Miten sen voi selittää, miten joku täysin vieras ihminen täyttää yht´äkkiä tyhjän tilan, josta syntyy tunnelma, että he ovat luodut toisilleen ja tarkoitus olisi viettää lopun aikansa maan päällä yhdessä? JUHA DRUFVA le, että hän halusi saattaa Omatunto-romaanissaan hymyn ja säälin alaiseksi inhimillistä heikkoutta sen edessä, mikä on oikein ja mikä väärin: ?Olin tätä teosta kirjoittaessani välistä vähällä viemässä sen siihen, että tuomitsen koko omantunnon, koko ihmisten siveellisen selkärangan olemattomaksi tai ainakin vain teoreettiseksi koruksi.? Kaupunginteatterin näytelmän lähtöasetelmana on vuosi 1937, kun Ahon perheen kolme aikuista poikaa työstävät elokuvaksi isänsä kirjoittamaa triangelidraamaa ?Juha.? Antti Aho (1900-60) analysoi, että Juha on psykoanalyyttinen kuvaus isä-Jussin, äitiVennyn ja Tillyn kolmiodraamasta. Siinä Marja on Juhani, Venny on Juha ja Tilly on shemeikka. Näytelmässä historian tapahtumat vyöryvät Ahon perheen kolmiodraaman yli. Perheen vanhin poika Heikki osallistui kansalaissotaan punaisten puolella. Asia, joka oli liberaalille, hyväntahtoiselle Juhani Aho liian karvas pala purtavaksi. Viimeisinä elinvuosinaan Juhani Aho purki intohimojaan perhokalastuksen saloihin tutustumalla. Helsingin kaupunginteatterin Omatuntonäytelmä koskettaa hyvin värikästä ajanjaksoa Suomen historiassa. Näytelmän toteutus on hienovireinen, ja inhimillisyydessään koskettava. Se tuo uudenlaisen näkökulman yhden merkittävän kansalliskirjailijamme elämään. Juhani Ahohan oli Suomen ensimmäinen ammattikirjailija. Ja hänen Venny-vaimonsa ärhäkkä naisten oikeuksien puolustaja. Mainittakoon, että Venny Soldanin syntymän 150-vuotisnäyttely on esillä Järvenpään taidemuseossa 11. elokuuta saakka. JUHA DRUFVA Epätoivoa kellariloukossa Kansallisteatteri: Kellariloukko. Ohjaus ja sovitus: Mika Leskinen, lavastus ja puvut, Kaisa Niva, äänisuunnittelu; Heidi Soidinsalo. Rooleissa: Markku Maalismaa, Juhani Laitala, Ulla Raitio. Ensi-ilta oli Willensaunassa 27.2.2013. Oma halu ja mielikuvitus asettuvat suunnitelmia ja yleistä etua vastaan. Tämä on se musta aukko, jota ei oteta huomioon, vaikka se ratkaisee kaiken sen, millainen maailma ja ihminen todellisuudessa on. Ihminen ei halua olla pianonkosketin, jota soittelevat milloin aatteet ja milloin markkinavoimat. F.M. Dostojevskin 150 vuoden takainen pienoisromaani ?Kirjoituksia kellarista? säväyttää jälleen ajankohtaisuudellaan. Kansallisteatterin Willensaunassa esitettävä ?Kellariloukko? nostaa jälleen kerran esiin tutkielman sivullisuudesta ja ihmisenä olemisen ongelmasta. Nykyisen ihmisen kellariloukko on internet kaikkine älyllisine ja sosiaalisine sotkuineen. Raha on asetettu ihmisen edun tilalle. Raha on kaikkine loputtomine oikkuineen asettunut ihmisen tilalle. Kellariloukko ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan. Kansallisteatterin tuore dramatisointi tuo tekstin tähän päivään, eikä lainkaan väkinäisesti. Teknokraattien päämääränä ja unelmana on rakentaa kristallinen maailmanpyörä, jossa kaikki alkaa ja loppuu täysin suunnitellusti, kaikki kiertää kehää. Kun on löydetty, ei ole enää mitään etsittävää. Löytäminen pelottaa, koska se tekee tyhjäksi etsimisen. Ongelmana on se, että kristallisesta maailmanpyörästä ei pääse enää pois, ken siihen on istunut. Entäpä jos internet onkin todellinen kellariloukko, ihmisen maailmasta, todellisesta elämästä eristävä järjestelmä, porvariston uni, ihmisen syrjäyttämisestä pois kaikesta elämästä. Itsensä pettäminen on yksi keino kuvitella olevansa jotain. Miksi normaaliudesta on alkanut tulla hävettävä asia? ? Sinä ratsastat poeettisella lisenssillä poika, demoni toteaa kellariloukkolaiselle. Päähenkilö yrittää hukuttaa tunteensa ja todellisuuden käsitteelliseen sanatulvaan halutessaan vimmaisesti katsoa ohi kaikkea todellista elämää. Demoni yrittää vakuuttaa, että kellariloukkolainen on epäonnistunut, koska ei uskalla aidosti rakastaa. Rakkauden oletettu kohde Liisa (Ulla Raitio) ei tuo parannusta epätoivoiseen tilanteeseen. Kellariloukkolainen on kaikkeen tyytymätön, ei saa mistään otetta, ja on jopa niin skeptinen, että jumalaankaan hän ei pysty turvautumaan. Hän on tyhjä säkki, joka todellisuuden lattialle tiputettaessa lysähtää heti kasaan. Onko tämä kellarin asukas pettynyt idealisti ja häpeään joutunut humanisti? Hän janoaa suurta kristallitaloa, mutta päätyy epätoivoiseen kellariloukkoon. Kansallisteatterin esitys avautuu moneen suuntaan, myös meidän arkipäivämme epätodellisuuteen. JUHA DRUFVA
• 26 - Nro 2 maaliskuu 2013 ELÄKELÄINEN Kevätkokouksia Eläkeläiset ry Kevään 2013 koulutuskalenteri Kuntoranta Kotisivut yhdistykselle -kurssi 4.-6.4. (2 vrk) Kurssilla opitaan laatimaan helppokäyttöiset kotisivut yhdistystä varten. Kurssi edellyttää atk:n perusteiden hallintaa. Opettajana on Petra Åhlström. Kurssin hinta: 145 ? (ph) ja 165 ? (th). Ilmoittautuminen välittömästi Eläkeläiset ry:hyn Satu Rautiolle joko sähköisellä lomakkeella tai sähköpostitse satu.rautio@elakelaiset.fi , tai postitse Eläkeläiset ry: Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki. Alueelliset kurssit 2.4. klo 10-14 Tampereen Tapiola, Karhunkatu 71: liikunta, laulajat ja soittajat. Ilmoittautuminen heti. 24.4. klo 10.30-15 Vantaa, Hiekkaharjun Puistokulma, Talkootie 4: senioritanssi. (Myös jo Helsingin urheilutalon harjoituksiin osallistuneet saavat tulla.) Ilmoittautuminen 12.4. mennessä. 22.3. klo 10-16 Helsinki, Malmin Työväentalo, Takaniitynkatu 9: soittajat ja laulajat sekä liikunta. Ilmoittautuminen heti. Liikuntaharjoitukset alkavat klo 10, musiikkiharjoituksetklo 12. 25.3. klo 11-17 Kuopio, Raittiustalo, Minna Canthinkatu 25: kansantanssi. Ilmoittautuminen heti. 26.3. klo 9-16 Varkaus, Kuntoranta: senioritanssi, liikunta, soittajat ja laulajat. Ilmoittautuminen heti. Keravan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 25.3.2013 kello 11.30 Areenassa, Asemanaukio 5, 2 krs. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Ilmoittautumiset aluekursseille Eläkeläiset ry:hyn Satu Rautiolle joko sähköisellä lomakkeella tai sähköpostitse satu.rautio@elakelaiset.fi , tai postitse Eläkeläiset ry: Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki. Alueharjoituksiin voi ilmoittautua myös puhelimitse 020 743 316 Ilmoittautuessa osallistujien nimet /yhdistys riittävät. Aavasaksan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 26.3.2013 kello 10.00 Aavasaksan Kansantalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt ja muut esille tulevat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Kurssituki Limingan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 26.3.2013 kello 12.00 Nuorisotalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Pienet ja vähävaraiset yhdistykset voivat hakea kurssitukea, joka kattaa puolet kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä ? tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Kurssikalenteriin voi tulla vielä muutoksia. Kalenteri julkaistaan myös Eläkeläinen-lehdessä, josta näkee mahdolliset muutokset. Alueellisista kursseista ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussihteeri Tiina Rajalalta, puh. 020 743 3617 tai 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Tasapainoa elämään Ollakseen tasapainossa ihminen tarvitsee energiaa, rasitusta ja palautumista. Olisi hienoa, että nämä kolme asiaa ovat tasapainossa niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Jos energiaa on liian vähän, ihminen ei jaksa suoriutua päivän toimistaan. Energiaa ylläpidetään oikeanlaisella ravinnolla (fyysinen) ja ihmissuhteilla (psyykkinen). Ihminen, joka ei koe rasitusta, fyysistä (liikunta) tai henkistä rasitusta (haasteita), tylsistyy ja menettää motivaationsa. Liian mukava elämä vähentää toimintakyvyn kapasiteettia. Oikeanlainen rasitus karaisee ja kasvattaa. Jos palautuminen. rentoutuminen, ei ole riittävää ? jos lepo (fyy- Pyhtään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 26.3.2013 kello 10.00 Siltakylän seurakuntatalon kahviossa, Ilvestie 1, Siltakylä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 9.30. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Hyvinkään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 27.3.2013 kello 11.00 Hyvinkään Järjestötalossa, Munckinkatu 49. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Nakkilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 27.3.2013 kello 12.00 Osuuspankin kokoustilassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kaikki jäsenet tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Liike on lääkettä myös ikääntyville Sanotaan, että liikunta on yksi parhaista ja halvimmista lääkkeistämme. Olen täysin samaa mieltä. Vaikeampaa on vaan liikkua säännöllisesti, jotta hyöty olisi mahdollisimman hyvä esimerkiksi terveyden kannalta. Kun ikäännymme, keksimme monenlaisia selityksiä liikkumattomuudelle. Ehkä häpeämme mennä nykyaikaisille kuntosaleille? Uskokaa tai älkää, nuoret ihailevat ns. teräsvaareja ja mummoja, myös kuntosaleilla. Me iäkkäät olemme esimerkkejä lapsillemme ja lapsenlapsille. Jos siirrämme hyvinvoinnin viestikapulaa, iloista mieltä ja oikeita arvoja taakse päin, lapsemme ja lapsenlapsemmekin voivat hyvin ja sen seurauksena mekin jaksamme paremmin. Eura-Säkylä-Köyliön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 25.3.2013kello 15.30 Kauttuan Kylätalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Harjoitukset ovat osallistujille maksuttomia mutta välipalatarjoilusta peritään maksu. Matkakorvaukset maksetaan 20 euroon saakka/kurssilainen. Oulun kesäpäiväohjelmaharjoitukset 20.3. klo 8-14 Helsingin Urheilutalo, Helsinginkatu 25: kansantanssi (palloiluhalli), senioritanssi (peilisali): niille, jotka ovat jo ilmoittautuneet tai varanneet ajan kalenteriinsa. Muut: ks. Vantaa, Hiekkaharjun Puistokulma 24.4. Porin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 21.3.2013 kello 12.00 Viikkarin Valkamassa, Juhana Herttuankatu 17, Pori. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat.Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ sinen) jää lyhyeksi tai ei pääse rentoutumaan (psyykkinen) ? ihminen saattaa rasittua liikaa ja palaa loppuun. On siis kysymys fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista eikä ainoastaan yhdestä asiasta, esimerkiksi liikunnasta. nitelman valmiiksi. laita se jääkaapin oveen kiinni ja siihen oma allekirjoituksesi. Jos sinulla on epävarma olo ja haluat matkallesi apuvalmentajia mukaan, ota ystäväsi mukaan Seinäjoen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 27.3.2013 kello 12.00 Nuorisokeskuksen kahviossa, Puskantie 3. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Varoitus sinulle Miten sohvalta ylös? Tässä koko projektissa piilee iso vaara. Voit jäädä koukkuun tähän asiaan. Liikunta on huumetta niin kuin alkoholi. Kun toistamme asioita päivittäin, se tarttuu ihomme alle, oli se sitten positiivista tai negatiivistä. Kun otamme päivittäin olutpullon tai viinilasin pari, takaan että ajan myötä tuo tapa jää ihomme alle ja sen tarve vain kasvaa. Vaajakosken Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 27.3.2013 kello 12.00 Vaajakosken nuorisotilassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Lihaskunto on mielestäni se helpoin osa-alue liikunnassa. Kunhan alamme vai toistaa jotakin liikettä, lihaskunto kasvaa varsin nopeasti. Minne on hävinnyt mm. reisilihaksemme? Istumme paljon ja reisilihaksien kunto on surkastunut lähes kokonaan. On tullut polvivaivoja, selkävaivoja ja muita lihaskuntovaivoja. Uskon, että reisilihasten hyvällä kunnolla on vaikutusta moneen psyykkisen- ja fyysiseen sairauteen Toimenpiteesi tästä eteenpäin Ota eteesi tyhjä A-4 valkoinen paperi ja kynä. Merkkaa siihen kuukauden jakso esim. huhtikuu ja yläotsikoksi Olympiadi Kolmekymmentä päivää ihmiselämässä ei ole pitkä aika. On se, usko minua, sinusta tulee olympiavoittaja. Kirjoita siihen tyhjään paperiin ne 3? viikonpäivää huhtikuulle, jolloin liikut (kuntoilet) 1?1,5 tuntia. Mieti tarkkaan milloin haluat tehdä liikuntasuorituksen, aikaahan sinulla on? Nyt kun olet tehnyt kuukausisuun- Ikääntyneiden liikunnan tavoitteet ? iloa ja virkistystä elämään ? parantaa unen laatua ? onnistumisen elämykset ? muistin ja päättelykyvyn harjoittaminen ? luovuuden harjoittaminen ? ystävyyssuhteiden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tukeminen ? itsenäisyyden ja aloitekyvyn tukeminen ? fyysisen kunnon parantaminen ? liikuntakyvyn parantaminen ? sairauksien ennaltaehkäisy. JOUNI PARKKALI Kirjoittaja on liikunnanohjaaja ja liikunnan henkilökohtainen ohjaaja, personal trainer. Simon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 2.4.2013 kello 11.00 Nuorisotilassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pohjois-Karjalan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 27.3.2013 kello 11.00 Rakentajien kerhohuoneessa, Torikatu 5, Joensuu. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta Laukaan Eläkeläiset ry:n 45-vuotisjuhla Vehniän työväentalo Himmassa Jokihaarantie 29. ti. 7. 5. 2013 alkaen klo. 13 Juhlapuhe Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja ministeri Kalevi Kivistö Monipuolista ohjelmaa ja lopuksi tanssia Sumiaisten harmonikat tahdittaa. Tervehdysten vastaanotto ja ruokailu klo 11.30 alkaen. Ilmoittautumiset 15. 4 mennessä. Tuula p. 040-7322364 tai Viljo p. 040 7570082 Tervetuloa! Johtokunta
• Nro 2 maaliskuu 2013 - 27 U U TT A ! ELÄKELÄINEN Hemmottelua & tanssin taikaa! Tervetuloa lämpimään ? kylpylälomalle Kuntorantaan. Iloinen viihdeohjelma tansseineen tempaa mukaan lomatunnelmaan. Virkistäydy hellivissä hoidoissa ja rentoudu kylpylässä. Monipuolista toimintaa Saimaan rannalla, keskellä Itä-Suomea. Lomatarjoukset: TALVILOMA 5 VRK aamiaisella alk. 189 ? / hlö / 2hh puolihoidolla alk. 274 ? / hlö / 2hh voimassa 31.3.2013 saakka PÄÄSIÄINEN 4 VRK 28.3. -1.4. aamiaisella alk. 120 ? / hlö / 2hh puolihoidolla alk. 168 ? / hlö / 2hh JÄRJESTÖLOMAT 3 VRK puolihoidolla 159 ? / hlö / 2hh HELLUNTAILOMA 4 VRK (8.-12.5.) aamiaisella alk. 120 ? / hlö / 2hh puolihoidolla 160 ? / hlö / 2hh TEATTERIPAKETTI aamiaisella, alk. 65 ? / hlö / 2hh Sis. teatterilipun Varkauden teatteriin. Elävää musiikkia keskiviikkoisin ja perjantaisin Eläkeläisten tapahtumakalenteri HUHTIKUU ä Halavatun Papat lauantaina 6.4. Liput 10 ? / hlö. ä TähtiTanssi viikonloppu 2 vrk 12.-14.4. aamiaisella alk.109? / hlö / 2hh 13.4. esiintyy Matti Esko (Eevansalissa) ä 2 vrk talventaittoloma ma-ke, puolihoidolla alk. 106? / hlö / 2hh ä Vapun selätysloma 4 vrk (27.4.-1.5.) aamiaisella alk. 120? / hlö / 2 hh puolihoidolla alk. 160? / hlö / 2 hh T O U KO KU U ä 2 vrk toukokuun erikoistarjous ma-ke, puolihoidolla alk. 106? / hlö / 2hh ä Konedarts turnaus 24.-26.5. KESÄKUU ä Eläkeläisten Aktiviteettiloma 5.-11.6. puolihoidolla 6 vrk alk. 329? / hlö / 2hh Sis. liikunnallista aktiviteettia, esim. aamujumppaa, vesijumppaa, ulkoilua. ä Juhannus 2 vrk 21.-23.6. aamiaisella alk. 100? / hlö / 2hh (Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin.) voimassa 31.5.2013 saakka Vuoden 2013 tuetut lomat: +\YLQYRLWLORPDW U\ ä K\YLQYRLQWLORPDW ý 0DDVHXGXQ 7HUYH\V MD /RPDKXROWR U\ ä PWOK ý 6RODULV /RPDW U\ ä VRODULV ORPDW ý Kuntorannantie 14, Varkaus myyntipalvelu (017) 560 1403 myynti@kuntoranta.? www.kuntoranta.?
• 28 - Nro 2 maaliskuu 2013 ELÄKELÄINEN Seinäjoella keskitytään kesäpäiville lähtöön OHITTAMATTOMAT JÄSENEDUT Viime vuoden kohokohtia oli sisävesiristeily s/s Tarjanteella. o k in r u a n u u ik t h Hu hangille Lappiin esim. Luosto alk. 108 ? k / hlö / 2 hh / 3 vr ka Voim. 1.5.2013 saak n?. ine elä läk tunnuksella ?e VAT: JÄSENETUMME O kenasi, jos matkasi peruutusturva on tu ? Lapland Hotelsin ruutusturva n esteen vuoksi. Pe peruuntuu yllättävä t hotellikulut. utuksesta syntynee kattaa matkan peru Kysy meiltä lisää! sa ainoastaan uksia, jotka voimas jo ar ist iko er ia uv ? Vaiht yhdistyksen jäsenille etta lähtöpäivänä n luovutus veloituks ee on hu en äin öh ? My (klo 14) vintolapalveluihin eli / vrk / huone ra ? 10 ? ravintolaset ohjelmista pin Safarien viikkoLa us nn ale n %: 10 ? . Ylläksellä nioriohjelmaa, esim se lla rjo ta sa llis te ? Ho man ajaksi ksetta käyttöön lo itu lo ve t va au lys ve ? Kä , Luoston ja läs-Skin, Pallaksen ? 10%:n alennus Yl oulusta ok ht hii krista sekä Oloksen välinevuo llaksella, Pa , llä se uista Ylläk ip sil his us nn ale % ? 10 lla Luostolla ja Olokse saatavilla enille lisäedut ovat Eläkeläiset ry:n jäs sa vain as essä ja ovat voim imassa, majoituksen yhteyd vo u et pu läksen hissilip Yl . iin ks au ar isv tä yksit Ylläs-Ski Oy:ltä. kun lippu ostetaan Varaa lomasi Lappiin kätevästi osoitteessa LaplandHotels.com tai soita numeroon 016 32 32. Seinäjoen Eläkeläiset ry:n tämän vuoden toiminta keskittyy valmistautumiseen Oulun kesäpäiville. Yhdistyksen jäsenet virkistävät edellään eläkeläisiä suositulla uimahallin lämminvesijumpalla joka perjantai. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Erkki Myllyniemi,muut johtokunnan jäsenet ovat Jorma Uitto,Taisto Haapaniemi, Martti Koskela, Aune Niemi, Alli Salmi ja Erkki Perä, sekä varajäsenet Tuula Pietikäinen, Alpo Ruostetniemi. Vvarapuheenjohtajaksi on valittu Jorma Uitto, sihteeriksi Martti Koskela. Taloudenhoitaja on Taisto Haapaniemi ja matkavastaava Erkki Myllyniemi. Eläkeläiset ry:n Pohjanmaan aluejärjestön kevätkokoukseen valittiin edustajaksi Jorma Uitto ja Alpo Ruostetniemi, varalle Tuula Pietikäinen ja Pirkko Myllyniemi. Aluetoimikuntaan valittiin Erkki Myllyniemi ja Taisto Haapaniemi varalle Jorma Uitto ja Alpo Ruostetniemi. Seinäjoen eläkeläisten yhteistyöjärjestön kevät- ja syykokoukseen valittiin edustajaksi Taisto Haapaniemi ja Jorma Uitto ja yhteisjärjestön hallitukseen Erkki Myllyniemi. Kaupungin ikäneuvostoon jäsenek- si Taisto Haapaniemi. Kesäpäiviä odotellessa on mukava vielä muistella yhtä yhdistyksen viime vuoden toiminnan kohokohtaa, retkipäivää Tarjanne -sisävesilaivalla. Noin 30 hengen joukko lähti päiväristeilylle Virtain sisävesisatamasta. Tarjanteen charmi puri yhä sadan vuoden jälkeenkin. Kuuluisa höyrypillin vihellys irrotti jalat maan kamaralta ja matka voi alkaa, Tarjanne-laivalla on yi satavuotias historia, sillä laiva ja höyrykone on rakennettu 1908.Laivaa kuljettaa edelleen alkuperäinen höyrykone. Entisaikoina yhdellä reissulla meni halkoja kuutisen sylillistä. Vuodesta 1964 lähtien höyrykoneen vettä on keitetty öljyllä. Saimme katsella kauniita järvenrantamaisia, ohitimme monia historiallisesti merkittäviä paikkoja, muun muassa Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeen Kalelan. Kautun avokanavalla näimme kanavanvartijan puuleikkauksin koristellun talon 1880-luvulta. Kirnusalmessa voi tarkalla silmällä nähdä kaksi kallioon piirretyä, haalistunutta maalausta. Toinen niistä on Akseli Gallen-Kallelan kirnuava nainen ja toinen Hugo Simbergin alaston tyttö. Ykspihlajan Eläkeläiset ry:n 50v. juhla Ykspihlajan Toimitalo (Satamakatu 40, Kokkola) Lauantaina 4.5.2013 kello 13.00 Juhlapuhujana Eläkeläiset ry:n pj, ministeri Kalevi Kivistö Monipuolinen ohjelma! Kahvitarjoilu, mahdollisuus myös ruokailuun LEVI | YLLÄS | ROVANIEMI | OLOS | PALLAS HETTA | KILPISJÄRVI | SAARISELKÄ | LUOSTO Sydämellisesti tervetuloa! Näimme myös höyrylaiva Kurun hylyn. Kuruhan upposi syksyllä 1929 kovassa myrskyssä. Se on Suomen pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus,jos sa kuoli 136 ihmistä. Pelastustöissä oli mukana myös Tarjanne. Matkan aikana rantauduimme kaksi kertaa: Ruovedellä ja Muroleella.Virtain ja Visuveden välinen reitti kulkee läpi kapeikkojen ja pienempien järvenselkien, tätä osuutta pidetään reitin kauneimpana.Karut maisemat ovat kuin erämaata. Muroleen kanavalla on ihmisiä kerääntynyt rantaan vilkuttamaan ja vieraitaan vastaan ottamaan. Historia kertoo, että Muroleen maisemissa ovat viihtyneet lukuisat nimekkäät taiteilijat ja kirjailijat, kuten Lauri Viita, Aila Meriluoto,Yrjö Jylhä, Ellen Thessleff ja Auroa Asperen. Vaikkakaan laivalla ei ollut tällä kertaa ohjelmaa tarjolla, me nautimme toistemme seurasta. Matkan aikana syntyi monesta aiheesta keskustelukerhoja ja mielipiteitten vaihtoa. Erkki Myllyniemi Oulun kesäpäivä varaukset 28.4. mennessä
• ELÄKELÄINEN 95 vuotta 18.3. Hannes Auttinen Pielavesi 5.4. Lahja Rautiainen Pihlava 30.4. Pentti Jussila Pori 90 vuotta 23.2. Maija Saarinen Salpakangas 27.2. Taimi Martimo Tornionseutu 3.4. Eila Nieminen Pori 16.4. Anna-Liisa Salminen Nakkila 26.4. Taimi Tähjä Raahe 1.5. Oiva Korkea-aho Kokkola 85 vuotta 4.2. Lauri Nurmi Porvoo 6.4. Liisa Naski Nakkila 21.4. Elsa Nevonkoski Pihtipudas 22.4. Yrjö Juuso Pello 5.5. Veikko Lehtonen Pihlava 80 vuotta 17.3. Aarne Helander Mänttä-Vilppula 21.3. Pentti Virta Salo 26.3. Tom Lehto Tikkurila 28.3. Raili Tuoriniemi Pyhäjärvi 1.4. Eeva Piippola Pello Nro 2 maaliskuu 2013 - 29 75 vuotta 21.2. Irja Koskinen Laajasalo 4.3. Väinö Johannes Berg Pyhäjärvi 24.3. Aili Kotilainen Tikkurila 28.3. Reijo Pottila Kaarina 3.4. Bo Gustafsson Korso 4.4. Jorma Sivonen Kajaani 16.4. Signe Sofia Toppinen Liminka 17.4. Helka Kyllikki Huhtamäki Martinniemi 21.4. Valto Romakkaniemi Pello 2.5. Anja Juntunen Kajaani 70 vuotta 20.3. Alice Sandelin Tapuli 21.3. Risto Niemi Kirkkonummi-Siuntio 23.3. Sinikka Kankaanpää Kokkola 24.3. Juhani Laurila Salpakangas 24.3. Annikki Koli Malmi 28.3. Heikki Koskinen Pihlava 30.3. Maija-Liisa Tenhunen Vammala 31.3. Elvi Väisänen Kirkkonummi-Siuntio 10.4. Paavo Johannes Niskanen Haukipudas 27.4. Heikki Ikäheimonen Porvoo 28.4. Eila Ahola Porvoo 65 vuotta 4.3. Armi Klemetti Helsinki (Pyhäjärvi) 12.3. Terttu Paija Tapuli 21.3. Lea Koistinen Porvoo 25.3. Seija Isokoski Porvoo 28.3. Markku Laikku Nakkila 1.4. Arto Träskelin Pori 2.4. Erkki Vesa Pihlava 12.4. Anna-Kaija Latvala Seinäjoki 16.4. Leila Mäkinen Porvoo 23.4. Raimo Isokytö Pello Pihtiputaan Eläkeläiset Helga Tiitinen Toivo Kervinen Lauri Väisänen Sorsakosken Eläkeläiset Alpo Johannes Holopainen Reino Olavi Sikanen Himangan Eläkeläiset Ida Kaarina Lauri Eero Karhula Tornionseudun Eläkeläiset Tuomo Ilmari Alaräisänen Erkki Ilmari Kärkkäinen Forssan Eläkeläiset Heikki Henriksson Seija Oras Uudenkaupungin Eläkeläiset Rauha Anna-Liisa Ihanmäki Tyyne Aino Lemmikki Laiho Reijo Kalevi Lahtisalo Ebba Inkeri Linnavalta Kemijärven Eläkeläiset Timo Säynäjäkangas Seppo Tuomas Kustaa Ratavaara Imatran Eläkeläiset Pentti Pellervo Lehikoinen Kari Veijo Melartin Malmin Eläkeläiset Eeva Airola Rauman Eläkeläiset Viktor Rauhala Oulun Työväen Eläkeläiset Erik Valtanen Aimo Mylly Pihlavan Eläkeläiset Pirjo Hannele Vesa Esko Elonen Helvi Parkkonen Sirkka Orvokki Ranta Haapajärven Eläkeläiset Ida Kaisa Koivuaho Kalajoen Eläkeläiset Eugen Fors Rytikarin Eläkeläiset Alvar Alivo Uusitalo Limingan Eläkeläiset Elsa Marja Keinänen Savonrannan Eläkeläiset Paula Anita Makkonen Jyskän Eläkeläiset Siiri Katri Sivonen Vihdin Eläkeläiset Toivo Airasvuo Raahen Eläkeläiset Aarno Siniluoto Irja Holappa Taimi Perikangas Jämsän Eläkeläiset Vappu Mäkinen Eläkeläinen-lehti vuonna 2013 60 vuotta 22.3. Tauno Rapo Pyhäjärvi 5.4. Veikko Aukee Vammala 18.4. Anna-Liisa Vaaraniemi Pello 6.5. Merja Koski Pihlava Numero Lehti ilmestyy Toukokuu nro 3 15.4. 6.5. Heinäkuu nro 4 17.6. 10.7. Syyskuu nro 5 55 vuotta 10.3. Merja Launiainen Salpakangas Aineisto lehteen 19.8. 9.9. Lokakuu nro 6?7 23.9. 9.10. Joulukuu nro 8 18.11. 9.12 Lehti ei palauta tilaamatta lähetettyä aineistoa. Lähetetyssä aineistossa tulee aina olla nimi ja osoite sekä puhe- linnumero mahdollista yhteydenottoa varten. Nimettöminä tai nimimerkillä lähetettyjä kirjoituksia ei julkais- ta. Emme julkaise syntymäpäiväjuttuja ja muistokirjoituksia. Runopysäkille tarkoitetut runot on lähetettävä suoraan Niina Hakalahdelle, osoite Kukkolankatu 16, 33400 Tampere tai sähköpostitse niina.hakalahti@sci.fi Toimitus toivoo, että aineisto lähetetään digitaalisessa muodossa aina kuin mahdollista. Syys- ja kevätkokousilmoitukset on toimitettava Erja Isakssonille, sähköp. erja.isaksson@elakelaiset.fi tai puh. 020 743 3614. Eläkeläiset ry Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki IBAN IBAN IBAN IBAN FI11 1012 3000 0714 70 FI80 8000 1900 1086 56 FI89 5541 2820 0116 00 FI11 8000 1800 3273 56 BIC NDEAFIHH BIC DABAFIHH BIC OKOYFIHH BIC DABAFIHH Jäsenmaksutili Puh. 020 743 3610 vaihde, fax. 020 743 3619 Sähköpostiosoite:elakelaiset@elakelaiset.fi Kotisivut osoitteessa:www.elakelaiset.fi Kalevi Kivistö puheenjohtaja Irmeli Mandell varapuheenjohtaja Hannu Partanen toiminnanjohtaja 020 743 3615; 0400?570 951 hannu.partanen@elakelaiset.fi Anu Mäki järjestösihteeri 020 743 3616; 040?839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi Tiina Rajala koulutussihteeri 020 743 3617; 040?582 4319 tiina.rajala@elakelaiset.fi Satu Rautio toimistonhoitajan sijainen jäsenrekisteri materiaalitilaukset 020 743 3610 satu.rautio@elakelaiset.fi Anitta Koski taloussihteeri laskutus maksatus osto- ja myyntireskontra 020 743 3611; 050?307 1952 anitta.koski@elakelaiset.fi Erja Isaksson toimistosihteeri yhdistysrekisteri syntymäpäivät ja poisnukkuneet syys- ja kevätkokous-ilmoitukset 020 743 3614 erja.isaksson@elakelaiset.fi Pekka Isaksson tiedotussihteeri 020 743 3618; 040?742 2754 pekka.isaksson@elakelaiset.fi Eva Rönkkö mokikulttuutisuustyön suunnittelija 040 501 3599 eva.ronkko@elakelaiset.fi Kuntorannantie 14 78400 Varkaus Puh. 017 ? 560 1100/vaihde Myyntipalvelu ja inf: puh. 017 ? 560 1403 myynti@kuntoranta.fi Julkaisija Eläkeläiset r.y Päätoimittaja Hannu Partanen Toimitussihteeri Pekka Isaksson Tilaukset ja osoitteenmuutokset Satu Rautio puh. 020 743 3610; satu.rautio@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Tilaushinta 20 ?/vsk Pohjoismaat 30 ?/vsk Muut ulkomaat 35 e/vsk Ilmoitushinnat Mustavalkoinen 1,70 e/pmm Väri-ilmoitukset sopimuksen mukaan Toimitus ja toimisto: Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610, fax 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti: Marja-Leena Laitinen puh. 050 5323 444 sähköposti: m-leena.laitinen@kolumbus.fi; osoite: Maauunintie 14 D 34 01450 Vantaa Järjestöaineisto: Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (Painettu) ISSN 2242-3338 (Verkkolehti) Puhelun hinta 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta on 8,21 snt/min + 6,9 snt/min (alv 24%), matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 14,9 snt/min (alv 24%)
• 30 - Nro 2 maaliskuu 2013 ELÄKELÄINEN Juhlat Keski-Suomessa ? Syntymäpäiväruokailu 26 ? /hlö 4-14 v- -50 %. Anna meidän hoitaa järjestelyt, niin päivänsankari ja juhlaväki voivat keskittyä olennaiseen! Hinta sisältää omassa kabinetissa valmiina kattaukset ja kynttilät, kuohuviinilasilliset (12 cl, myös ?holiton), noutopöytäruokailun sisältäen alku- ja pääruuat, leivät, levitteet ja raittiit ruokajuomat. Jälkiruuaksi täytekakkukahvit. Pyytäkää tarjous myös majoituksesta! Pääsiäisloma Saaressa 76 ? /hlö Kelan hoitotuella apua kotiin Täyden palvelun toimisto Forum Hakaniemi Töölö Malmi Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää puh. 010 76 66620 puh. 010 76 66500 puh. 010 76 66530 puh. 010 76 66630 puh. 010 76 66590 puh. 010 76 66610 puh. 010 76 66570 puh. 010 76 66560 puh. 010 76 66600 puh. 010 76 66550 puh. 010 76 66580 (0,0828 ?/puh + 0,1199 ?/min) 1 vrk/2 hh:ssa/puolihoidolla. 1 hh-lisä 30,50 ?/vrk. SOITA JA VARAA 030 608 50 myynti@summassaari.? KYLPYLÄHOTELLI ? SPA HOTEL Summassaarentie 180, Saarijärvi ? www.summassaari.? hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555 Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu henkilölle, joka ei selviydy arjestaan omin voimin. Tuki helpottaa avun ja palvelujen hankkimista. Kelan asiakaslehti Elämässä ? Mitt i altt 1/2013 on jaettu maaliskuun alussa koteihin. Lehden pääaiheina ovat eläkettä saavan hoitotuki ja omaishoitajien kuntoutus. Lehdessä haastatellaan eläkeläispariskuntaa, jossa vaimo sairastaa MS-tautia. Hän saa Kelasta eläkettä saavan hoitotukea. Vaikka arki ei ole ongelmatonta, pariskunta iloitsee siitä, että he pärjäävät vielä yhdessä kotona ulkopuolisen avun turvin. Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu eläkeläiselle, jonka toimintakyky on sai- rauden tai vamman takia heikentynyt. Hoitotuen tarkoitus on helpottaa tarvittavan avun ja palvelujen hankkimista. Tukea haetaan Kelasta. Liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto, jossa kuvaillaan, miten sairaus tai vamma haittaa arjessa selviytymistä. Hakijan tulot tai varallisuus eivät vaikuta tuen myöntämiseen, ja etuus on veroton. Hoitotukea maksetaan avun, ohjauksen ja valvonnan tarpeen sekä erityiskustannusten määrän perusteella, ja tuki on porrastettu kolmeen ryhmään. Eläkettä saavan hoitotukea saa lähes neljännesmiljoona eläkeläistä eli noin 15 % kaikista eläkeläisistä. Tukea maksettiin vuonna 2012 yhteensä 440 miljoonaa euroa. Elämässä-lehdessä kerrotaan myös omaishoitajien kuntoutuksesta. Monella omaishoitajalla ei ole ollut vuosiin päiväkään vapaata. Kuntoutus auttaa jaksamaan. Omaishoitajien kuntoutuskursseille on tämän vuoden alusta alkaen voinut osallistua myös hoidettava omainen. Kurssille on helpompi osallistua, kun hoidettavalle omaiselle ei tarvitse etsiä kuntoutuksen ajaksi hoitopaikkaa. Elämässä ? Mitt i allt -lehti 1/2013 on jaettu jokaiseen kotitalouteen 6.?17.3.2013. Muita lehden aiheita ovat muun muassa lapsettomuus ja hedelmöityshoidot, niskahartiavaivat sekä mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus. Testamentin voi tehdä myös eläkeläisten yhteistoiminnan hyväksi Mikäli sinulla ei ole lähiomaisia, omaisuutesi menee kuolemasi jälkeen valtiolle. Tekemällä testamentin voit päättää jo elinaikanasi, miten omaisuutesi käytetään. Eläkeläiset r.y:n keskeisenä tarkoituksena on sääntöjensäkin mukaan eläke- ja sosiaaliturvan kehittäminen sekä eläkeläisten harrastustoiminnan järjestäminen. Tekemällä testamentin olet tukemassa yhteistä arvokasta työtämme. ISLANTI Reykjavik opastettuna 675** pe-ma** 10.5. ma-pe* 15.4., 29.4. 680* Sis.*kiertoajelu **sin. laguuni retki Islannin kiertomatka 8 pv 25.6., 9.7., 30.7. 2170 Islanti-Grönlanti 3395 8 pv 2.7. Islanti-Färsaaret 2550 7 pv 26.7. www.sagamatkat.fi/islanti Viron kylpylälomat Hotellilomat Kiertomatkat Tallinna 2 pv 59 195 4 pv to-su 189* Tallinna 3 pv 84 4 pv 165 219* 5 pv su-to 219* Pärnu 5 pv 179 349* 8 pv su-su 329* Pärnu Haapsalu Saarenmaa Minispa Tallinna 4 pv to-su 185* 4 pv to-su 259 Pirita Spa 3 pv 139 5 pv su-to 219* 5 pv su-su 259 Kalev Spa 3 pv 155 Toila Rakvere/Aqva Laulasmaa 3 pv 179 4 pv to-su 285* 4 pv to-su 365 Viimsi Spa 3 pv 189 Katso lisää: www.sagamatkat.fi Tallinna Pärnu 4 pv to-su 5 pv su-to 8 pv su-su Hinnat alk. ?/hlö/2hh sis. ph/*th, hoitoja. Hotellilomat vain aam. 020 155 6650 Puutarhamatka Jänedaan 3 pv 299 24.5. Puutarhamatka Viroon 3 pv 389 26.7., 9.8. Kartanokierros Viroon 3 pv 365 14.6., 19.8. Itä-Viro ja Peipsi 4 pv 429 18.7., 1.8. Länsi-Viron saarikierros 4 pv 495 27.6., 1.8. Kiertomatkat ?/hlö/2hh. Lankapuh. 8,21 snt/puh+6,9 snt/min, matkapuh. 8,21 snt/puh+14,9 snt/min. Toimitusmaksu 10,-/tilaus, Onlinessa 0,- Teemamatkat Kylpylämatka Budapestiin 12.-18.5. 1245 8.-15.6. 1540 Irlannin kiertomatka Norjan rannikkoristeily 31.7.- 6.8. 2295 31.7.-10.8. 3590 Alaskan Risteily Skotlannin kiertomatka 30.8.-4.9. 1695 14.-20.9. 1545 Pohjois-Italian helmet Vuonot & Lofootit ?risteily 14.-18.9. 1635 Usa-Kanada kiertomatka 20.-30.9. 3890 Usa Itärannikon risteily 11.-21.10. 2390 www.sagamatkat.fi/teema Lisätietoja ja tarvittaessa käytännön apua testamentin laatimisessa. Eläkeläiset r.y. Toiminnanjohtaja Hannu Partanen puh. 020 743 3615 hannu.partanen@elakelaiset.fi Vanhuspalvelujen muutos lähivuosina Avoin info- ja keskustelutilaisuus tiistaina 16.4.2013 klo 12.00 Eläketoimintakeskuksessa, Ajurinkatu 14 Alustajana koti- ja laitoshoidon johtaja Matti Paloneva. Eläkeläiset ja kaikki asiasta kiinnostuneet tervetuloa. Järjestää Vasan Eläkeläiset ry
• ELÄKELÄINEN Nro 2 maaliskuu 2013 - 31 Leskirouva Katiska Edellisen Krypton ratkaisu Ristikko Onnetar suosi Krypto 1/2013 oikein ratkaisseista Aino Niskasta Porista ja Aune Martikaista Hammaslahdesta. Yllätyspalkinnot ovat lähteneet ja tässä tulevat lämpimät onnittelut! Nyt on vihdoin vuorossa ristikko. Sen ratkaisut on lähetettävä 15.4. mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO. Kuoreen ei saa panna muuta postia lehdelle tai järjestölle. Ratkaisijan nimi:.................................................................................................................. Osoite:.................................................................................................................................. .............................................................................................................................................. Postitoimipaikka:.................................................................................................................
• w w w Kaikki e tu .tr si ad ek a. ? Hotelli- ja ravintolajäsenedut Osuuskunnan jäsenille 2013 esim. Martinoissa ja Huviretkissä! Hemmottelevat hotelli- ja kylpylä-jäsenedut sekä maistuvat ravintolajäsenedut ovat taas täyttä totta. Hotelleihin ja kylpylöihin voit tutustua netissä www.restel.? ja ravintoloihin www.ravintolamaailma.?. Kaikki jäsenetusi, sekä koko vuoden kestoiset että vaihtuvat, löydät sivuiltamme www.tradeka.?. Hyödynnä edut ja nauti täysillä. Koko vuoden kestoiset hotelli-jäsenedut tarjoavat edullisia majoitusvaihtoehtoja kautta Suomen. Saathan jäsenenä 15 % alennuksen päivän normaalista huonehinnasta. Restelin ruokaravintolat puolestaan antavat 10 % alennuksen à la carte listan annoksista ja Shell HelmiSimpukka Autopesut saat monilla liikenneasemilla jopa puoleen hintaan. Jäsenetusi saat Jäsen-merkinnällä varustetulla YkkösBonuskortilla. Osuuskunnan jäsenet tilaavat sen helpoiten netistä www.tradeka.? tai soittamalla Bonuspuhelimeen 0200 85800 (pvm/mpm). Mukavaa etujen vuotta 2013! -15% päivän huonehinnoista -10% à la carte listan annoksista