• Numero 4/2011 Kulttuuri- ja retkeilypäivät, sivut 17­32 Monien muiden esiintyjien tavoin lausuja Eira Roiha urakoi. Hellettä päätösjuhlassa. Sää todella suosi kulttuuri- ja retkeilypäiviä. Kokkolan Eläkeläisten kansantanssijat päätösjuhlassa. Liikuntaesitys Kyrönnimen kentällä. Kuvat: Pekka Isaksson Savonlinnassa iloittiin kulttuurista ja liikunnasta
• 2 - Nro 4 kesäkuu 2011 ELÄKELÄINEN Pääkirjoitus HANNU PARTANEN Toiveikkuutta ja hämmennystä epävarmuuden ilmapiirissä R unsas kaksi kuukautta eduskuntavaalien jälkeen maahan saatiin poliittinen hallitus. Hallitusneuvottelut olivat monivaiheisia ja yllättäviä käänteitä sisältäviä. Neuvotteluihin toi poikkeuksellista vaikeutta vaalitulos, jossa perussuomalaisten jytky-voito asetti eduskunnan voimasuhteet uuteen järjestykseen. Perussuomalaisten kieltäydyttyä yhteistyöhön perustuvasta hallitusvastuusta ja kokoomuksen halu pääministeripuolueeksi nostivat valtaan poikkeuksellisen laaja-alaisen kuuden puolueen "sikspäkin". Pääministeri Jyri Kataisen hallitus ulottuu oikeisto­vasemmisto -akselilla kokoomuksesta vasemmistoliittoon ja arvoliberaali­konservatiivi -akselilla vihreistä kristillisdemokraatteihin. Kun oppositiosta hallituksen haastaa Soinin vielä arvaamaton eduskuntaryhmä ja kokenut keskusta, on politiikkaan tiedossa mielenkiintoiset ajat. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen on uuden hallituksen hallitusohjelman kolmesta painopistealueesta ensimmäinen. Tavoitteena sitä on helppo tukea. Se vastaa myös Eläkeläiset ry:n arvioita yhteiskuntamme kipeimmistä ongelmista. Painopisteen tueksi luetellaan lista hyviä tavoitteita kuten tulo-, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, peruspalvelujen vahvistaminen ja ihmisarvoisen van- huuden turvaaminen. Mukana ovat myös ikäihmisten kannalta tärkeät ja eläkeläisjärjestöjen pitkään vaatimat vanhuspalvelulaki ja vanhusneuvostojen lakisääteistäminen. Köyhyyden lievittämisen kannalta satsaukset perusturvaan ovat aivan välttämättömiä. Työttömyysturvan perusosia korotetaan heti vuoden alusta 100 euroa ja toimeentulotuen perusosaan tulee kuuden porosentin korotus. Asumistukeen luvataan korotus myöhemmin. Pienituloisia auttaa myös kunnallisverotuksen perusvähennyksen korottaminen. Eläkeläisten kannalta on valitettavaa, että perusturvan korottamiseen ei sisälly takuueläkkeen eikä kansaneläkkeen tasokorotusta. Hallitusohjelman toinen ja kolmas painopiste ovat julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Haasteina nousevat esiin muun muassa julkisen talouden kestävyys ja valtion velka, työllisyys, yritysten kilpailukyky ja ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä talouskasvu. Ohjelman mukaan valtion tuloja ja menoja sopeutetaan 2,5 miljardia euroa vuoteen 2015 mennessä. Puolet summasta saadaan verotusta kiristämällä ja puolet menoleikkauksista. Valtiontalouden sopeuttamistarve on väistämätöntä, koska uusi hallitus saa edeltäjältään perinnöksi valtiontalouden kahdeksan miljardin alijäämän. Hal- litus pyrkii maltillisesti saamaan valtion velkasuhteen laskuun vaalikauden aikana. Verotuksen suuret linjaukset ovat kompromissi hallituspuolueiden toisistaan aika kaukana olevista verotavoitteista. Tavallisen kansalaisen kannalta on tärkeää, että verotuksen painotusta siirretään edes hivenen suurituloisten suuntaan ja pysäytetään tai ainakin jarrutetaan verotuksen liukumista tasaveroon. Pääomatulojen kahden prosenttiyksikön korotus ja lievä tulon suuruuden mukaan toteutuva porrastus ovat verorakenteeseen tervetulleita. Vaikka energia- ja haittaverojen korotukset vyöryvät pääosin tavallisten kuluttajien kannettavaksi, ovat ne kuitenkin parempi vaihtoehto kuin yleinen arvonlisäveron korottaminen. Kohdennetuissa haittaveroissa kuten alkoholi- ja tupakkaverossa kuluttaja voi omilla valinnoillaan vaikuttaa verotuksensa määrään. Valtiontalouden sopeuttamistoimiin sisältyvien leikkausten kohdentaminen on monella tavalla ongelmallista. Nyt kuntien valtionosuuksia leikataan 631 miljoonaa euroa. Vaikka kunnille luvataankin lisää rahaa muuta kautta, leikkaus tietää kunnille lisää taloudellisia vaikeuksia. Odotettavissa onkin kuntakohtaisia korotuksia kunnallisveroon ja palvelujen leikkauksia. Pahiten niistä kärsivät pienituloiset kuntalaiset kuten eläkeläiset. Ohjelmansa mukaan hallitus on myös valmis lisätoimiin, jos talouden sopeut- taminen ei etene toivotulla tavalla. Kun taloudellinen toimintaympäristö on epävakaa ja vaikeasti ennustettavissa muun muassa eurooppalaisen talouskehityksen kannalta, sisältyy tähän riski uusista veronkorotuksista ja menojen leikkauksista. Tätä epävarmuutta ei kuitenkaan politiikassa pääse pakoon, vaan sen kanssa on elettävä ja kamppailtava uusien, eteen tulevien ratkaisujen sisällöistä. Ei ole vaikea ennakoida, että käytännön päätöksenteossa eri hallituspuolueet, hallinnonalat ja niitä edustavat ministerit painottavat eri tavoin sovittuja painopisteitä. Eteen tulevissa poliittisissa kamppailuissa menestystä ja myös kansalaistoiminnan tukea toivoisi erityisesti niille, joiden tavoitteiden ja työn keskiössä ovat kansalaisten köyhyyteen ja eriarvoisuuteen liittyvien ongelmien ratkaiseminen. Ranskan kielessä on ilmaisu déjà vu, joka tarkoittaa tuttuuden tunnetta jossakin tilanteessa. Siinä ihminen tuntee kokeneensa nykyisen tilanteen jo aiemminkin, kokee että asia on jo ennen nähty. Sellainen tunne on viime viikkoina tullut hallitusneuvottelujen kulkua seuratessa. Tätä kirjoitettaessa ei vielä tiedetä, mikä on lopputulos. Nyt näyttää siltä, että se on joko viiden tai kuuden puolueen hallitus. * * * Uutisia seuratessa on mieleen tullut vuosien 1975-76 vaihde. Kekkonen presidenttinä hajotti eduskunnan kesän kynnyksellä 1975 ja ETYKiä isännöi Liinamaan virkamieshallitus. Ennenaikaiset eduskuntavaalit järjestettiin syyskuussa ja niiden jälkeen alkoivat sitkeät hallitusneuvottelut. Kun poliittista hallitusta ei saatu aikaan, joutui virkamieshallitus antamaan eduskunnalle myös budjettiesityksen. Siinä se esitti liikevaihtoveron korotusta. Molemmat vasemmistopuolueet torjuivat eduskunnassa budjetin lähetekeskustelussa lvv:n korotuksen. Kekkonen oli kutsunut eläkkeellä olevan maaherra Martti Miettusen muodostamaan hallitusta. Ohjelmaneuvottelut kuitenkin takkusivat pahasti ja neuvottelut olivat kestä- Puheenjohtajan Muistoja Pohjolasta palsta neet jo kaksi kuukautta. Kun hallitus ei ottanut syntyäkseen, kutsui Kekkonen puoluejohtajat presidentin linnaan. Presidentti oli tuskastunut hallitusneuvottelujen hitauteen ja antoi läsnä oleville puolueille kolme päivää aikaa hallituksen muodostamiseen. Ohjelmaan tarvittiin hänen mukaansa vain kaksi sanaa: työllisyyden hoitaminen. Niinpä sitten Kekkonen nimitti marraskuun 30. päivänä Miettusen ns. hätätilahallituksen, jossa olivat mukana linnassa "runnauspuhetta" kuuntelemassa olleet puolueet SDP, SKDL, Keskusta, Rkp ja LKP. Hallituksen nimityspäiväksi osui sunnuntai-ilta. Tulin hallitukseen kulttuuriministeriksi ja vaimoni Sirkka lähti pikahälytyksellä tuomaan minulle Jyväskylästä pukua ja valkoista paitaa, jotta saatoin mennä presidentin esittelyyn. Oululainen Kauko Hjerppe, josta tuli liikenneministeri, joutui samasta syystä menemään pukuostoksille asematunnelin kauppoihin. Niinpä hallitus saatiin kunnialla nimitetyksi. Hallituksen ensimmäinen ongelma oli budjetin käsittelyn loppuun saattaminen eduskunnassa. Ensimmäinen kompastuskivi oli suhtautuminen liikevaihtoveron korotukseen. Vasemmiston vaatimuksesta korotusesitys vedettiin budjetista pois ja se korvattiin erilaisilla pisteveroilla. Kalevi Kivistö Liikevaihtovero tuli kuitenkin uudelleen vastaan ryhdyttäessä valmistelemaan vuoden 1977 budjettiesitystä. Siihen korotusesitys taas ilmaantui ja SKDL ilmoitti sitä edelleen vastustavansa. Budjettineuvotteluja käytiin vuoden 1976 syksyllä Smolnassa yhtä pitkään ja hartaasti kuin oli käyty hallitusneuvotteluja. Budjettiesityksen valmistelu jumittui jälleen lvv:n korotusesitykseen. Kekkonen oli valtiovierailulla Norjassa ja oli ilmoittanut, ettei hallituksen ero tule kysymykseen ennen vierailun päättymistä. Miettunen pyysikin eroa heti Kekkosen palattua kotimaahan. Tilalle perustettiin Miettusen johtama keskustan vähemmistöhallitus, jota kokoomus tuki. Se vei budjetin läpi eduskunnassa ja korotti liikevaihtoveroa, ei yhdellä vaan kahdella prosenttiyksiköllä. * * * Puoluekenttä ja sen voimasuhteet muuttuvat, mutta tietyt ongelmat pysyvät. Verotuksen periaatteet ovat siitä yksi esimerkki ­ eikä suotta. Miksi verotuksen ongelmat sitten ovat niin vaikeita ja pysyviä? Verotusta voi suhteessa tuloihin periä kolmella tavalla: (1) progressiivisella verolla, jolloin veroprosentti on sitä suurempi mitä suuremmat ovat tulot, (2) tasaverolla, jolloin veroprosentti on kaikille sama, ja (3) degressiivisellä verolla, jolloin vero suhteessa tuloihin on sitä raskaampi, mitä pienemmät ovat tulot. Kun verotuksella halutaan tasata tuloeroja, turvaudutaan ensimmäiseen vaihtoehtoon, progressiviseen veroon. Tasavero taas jättää tuloerot ennalleen. Arvonlisävero eli entinen liikevaihtovero on taas esimerkki kolmannesta vaihtoehdosta, degressiivisestä verosta. Pienituloiset joutuvat käyttämään tuloistaan suuremman osan välttämättömyyshyödykkeiden kulutukseen kuin suurituloiset, jotka voivat säästää tai sijoittaa osan tuloistaan. Kun kulutuksen veroprosentti on sama, menee tuloista sitä suurempi osa veroihin, mitä suurempi osa tuloista käytetään kulutukseen. Tuloerot ovat kasvaneet nopeasti 1990luvulta lähtien. Siksi tuloerojen tasaaminen myös verotuksen avulla on perusteltua. Niin kauan kuin tuloerot ovat polttava yhteiskunnallinen ongelma, kuuluvat verotuksen tulonjakovaikutukset yhteiskuntapolitiikan tärkeimpiin ongelmiin. Siksi niistä joudutaan vuosikymmenestä toiseen vääntämään kättä.
• ELÄKELÄINEN Nro 4 kesäkuu 2011 - 3 Eläkeläiset ry:n entinen puheenjohtaja Matti Koskelo kuollut Eläkeläiset ry:n entinen puheenjohtaja Matti Koskelo on kuollut. Koskelo kuoli 5.5.2011 pitkän ja ankaran sairauden murtamana Terhokodissa Helsingissä. Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana Koskelo toimi v. 1994­2004. Eläkeläiset-lehden haastattelussa vuonna 2009 Koskelo piti puheenjohtajakautensa merkittävänä asiana työeläkejärjestelmän merkityksen korostamista. ­ Olin ja olen sitä mieltä, että suomalaisen järjestelmän peruseläke on työeläke. Kansaneläke on vähimmäiseläke. Suurin osa eläkeläisistä on työeläkeläisiä, Koskelo sanoi. Koskelo oli syntynyt Hyrynsalmella 4.1.1937. ­ Matin elämäntarinassa kuvastuu seitsemän vuosikymmenen historia nähtynä kainuulaisen pienviljelijä- ja työläisperheen kokemusten kautta. Matti oli vasta kaksivuotias, kun hänen isänsä kaatui talvisodan ensimmäisellä viikolla. ­ Vaikka elämä pientilalla oli niukkaa, muisteli Matti lapsuuttaan onnellisena aikana, sanoi Koskelon muistotilaisuudessa puhunut Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö. Kivistö luonnehti Koskeloa rakentajaksi sekä yhteiskunnallisessa toiminassa että henkilökohtaisessa elämässä. Koskelo työskenteli kansandemokraattisessa liikkeessä monissa tehtävissä ennen kuin suoritti loppuun opinnot, jotka olivat katkenneet varojen puutteeseen ja tilapäistöiden pakkoon.Yliopistollisen loppututkinnon suoritettuaan Koskelo työskenteli Kunnallistiedon palveluksessa ja Kuntien eläkevakuutuksen KEVAn osastopäällikkönä. Nuoruudessaan Koskelo työskenteli Puolan radiossa Hänen ilmiömäistä kielipäätään osoittaa, että hän käänsi myöhemmin puolalaisen sosiologin Jan Szczepanskin teoksen Sosiologian perusteet, jota monessa yliopistossa käytettiin alan perusoppikirjana. Puolasta palattuaan Koskelo sai tilaisuuden jatkaa opiskeluaan Bukarestin yliopistossa Romaniassa, jossa hän opiskeli romanian kieltä ja filosofiaa. Romaniassa vietetyt vuodet tekivät hänestä myös suuren Romanian kansan ja kulttuurin ystävän ja Suomessa vähän osatun kielen osaajan. Niinpä hän vielä eläkepäivillään teki historiallisen suurtyön tekämällä pohjatyön ensimmäiseen kielitieteelliset edellytykset täyttävään romania­suomi -sanakirjaan ja osallistumalla sen kirjoittamiseen.Sanakirja julkaisiin vuonna 2009. Valtuutettuja kokomassa kokousaineistoa. Eriarvoisuutta ja syrjintää vastaan myös uudella ohjelmalla Eläkeläiset ry vaatii toimia köyhyyden torjumiseksi E läkeläiset ry vaatii uudelta eduskunnalta ja uudelta hallitukselta toimia eriarvoisuuden vähentämiseksi ja köyhyyden torjumiseksi. ­Eläkkeissä se tarkoittaa kansaneläkkeen ja takuueläkkeen tason tuntuvaa nostamista. Kansaneläkkeen puolisovähennys ja eläkkeen varhennusvähennyksen vaikutus takuueläkkeeseen on poistettava, totesi järjestön valtuusto kokouksessaan Varkaudessa toukokuun alussa. Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtajan Hannu Partasen mukaan vaatimus eriarvoisuuden vähentämisestä on erityisen ajankohtainen juuri nyt. ­ Eduskuntavaaleissa kaikki puolueet tunnistivat Suomen keskeiseksi ongelmaksi yhteiskunnallisen eriarvoisuuden voimakkaan kasvun ja köyhien ja pienituloisten lisääntyneen ahdingon, Partanen sanoo. Valtuuston hyväksymässä lausumassa vaaditaan eduskuntapuolueita lunastamaan vaalilupauksensa ja asettamaan vaalikauden tärkeimmiksi tehtäviksi eriarvoisuuden vähentämisen ja köyhyyden voittamisen. hyvinvoinnin laitoksen tutkijan Jouko Karjalaisen alustus köyhyydestä ja eriarvoisuuden kasvusta Suomessa. Tuloerot tasoittuivat Karjalaisen mukaan Suomessa 1960luvulta 1980-luvun lopulle maailmanennätysluokkaa, mutta yhtä dramaattisesti ne ovat sen jälkeen kasvaneetkin. Tuloerojen kasvu alkoi 1990-laman jälkeen ja jatkui katkeamatta vuoteen 2008 asti. .Karjalaisen mukaan tuloerojen kasvattaminen on ollut suunnitelmallista. Se alkoi Lipposen ykköshallituksen aikana, jolloin ryhdyttiin puhumaan, että tuloerojen kasvu ei haittaa, jos köyhistä pidetään huolta. ­ Köyhistä ei ole pidetty huolta, Karjalainen tylytti. huuden turvaaminen jokaiselle. Se edellyttää kunnon eläkkeitä, laadukasta ja ihmisarvoa kunnioittavaa hoitoa, oikeutta valita asuinpaikkansa, asumismuotonsa ja elämäntapansa. ­ Suomessa on puolitoista miljoonaa eläkeläistä. Suuret ikäluokat ovat juuri jääneet tai jäämässä eläkkeelle. Eläkkeelle siirtyminen ei riipu vain iästä. Joka kuudes eläkeläinen on työkyvyttömyyseläkeläinen, ja vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikäraja on joustava. ­ Eläkeläiset ry arvostaa ihmisten oikeutta valita elämäntapansa ja tähdentää, että erilaisuus ei saa aiheuttaa eriarvoisuutta. Erilaisuus ei saa aiheuttaa eriarvoisuutta, ohjelmassa todetaan. lakiluonnos on Eläkeläiset ry:n mielestä riittävä pohja lain valmistelun loppuun saattamiselle ja lain säätämiselle voimaan vuoden 2012 alusta alkaen. ­ Lakiluonnoksen jatkovalmistelussa on huolehdittava, että laki todella takaa ikäihmisille subjektiivisen oikeuden hoivaan ja hoitoon. Lakiluonnosta on korjattava niin, että lakiin sisällytetään vanhustenhoidon laatusuositukset mukaan lukien henkilöstömitoitus niin laitoshuollossa kuin kotipalvelussakin, määrätään vanhustenhuollon viranomaisvalvonnasta ja säädetään lain rikkomisesta aiheutuvat rangaistukset sekä osoitetaan riittävät taloudelliset voimavarat lain toteuttamiselle, valtuusto vaati. PEKKA ISAKSSON Jokaisella on oikeus arvokkaaseen vanhuuteen Myös järjestön uudessa, valtuuston yksimielisesti hyväksymässä ikääntymispoliittisessa ohjelmassa kamppailu eriarvoisuutta vastaan nostetaan keskeiseksi tavoitteeksi. Eriarvoistumisen taustalla ohjelma näkee Suomessa 1990-luvun alusta noudatetun talous- ja yhteiskuntapolitiikan, joka on suosinut kilpailukykyä. Julkisten palvelujen yksityistäminen on voimistanut sen kielteisiä vaikutuksia. Ohjelmassa asetetaan keskeiseksi tavoitteeksi arvokkaan van- Henkilöstömitoitukset ikälakiin Valtuusto käsitteli myös peruspalveluministeri Paula Risikolle maaliskuussa jätettyä luonnosta ikälaiksi. Eduskuntavaaleissa kaikki puolueet ilmoittivat kannattavansa vanhuspalvelujen säätämistä tällaisella erillisellä ikälailla. ­ Jotta kaikki puolueet ja niiden kansanedustajat pääsevät lunastamaan tämän vaalilupauksen heti toimikautensa alussa, on uuden hallituksen ensitöikseen annettava lakiesitys ikälaiksi, valtuusto totesi hieman ironisesti. Lausuntokierroksella oleva Eläkeläiset ry:n toimisto on kiinni 4.­31.7.2011 henkilökunnan kesälomien vuoksi. Kaunista ja virkistävää kesää! Eläkeläiset ry Köyhistä ei ole pidetty huolta Eläkeläiset ry:n valtuusto käsitteli muutenkin suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumista. Kokouksen aloitti Terveyden ja Valtuuston kokouksesta laajemmin sivuilla 4­9
• 4 - Nro 4 kesäkuu 2011 ELÄKELÄINEN Uusi ohjelma puolustaa oikeutta arvokkaaseen ikääntymiseen E läkeläiset ry:n uusi ikääntymispoliittinen ohjelma puolustaa ikääntyvien oikeutta arvokkaaseen ikääntymiseen. Se edellyttää kunnon eläkkeitä, laadukasta ja ihmisarvoa kunnioittavaa hoitoa sekä oikeutta valita asuinpaikkansa, asumismuotonsa ja elämäntapansa. Järjestön valtuusto päätti ohjelmasta yksimielisesti toukokuun puolivälissä pitämässään kokouksessa. Päätöstä edelsi ohjelmaluonnoksen laaja jäsen- ja järjestökäsittely. Ohjelmassa nostetaan keskeiseksi tavoitteeksi kamppailu eriarvoisuutta vastaan. Eriarvoistumisen taustalla ohjelma näkee Suomessa 1990-luvun alusta noudatetun talous- ja yhteiskuntapolitiikan, joka on suosinut kilpailukykyä. Julkisten palvelujen yksityistäminen on voimistanut sen kielteisiä vaikutuksia. ­ Yhteiskunnassa on yhä enemmän eri-ikäisiä eläkeläisiä. He ovat monin tavoin erilaisia: kulttuurinen tausta, taloudellinen asema, asuinpaikka, terveydentila, tottumukset, koulutustaso, elämäntapa, tarpeet ja yhteiskunnallinen asema vaihtelevat. Eläkeläiset ry arvostaa ihmisten oikeutta valita elämäntapansa ja tähdentää, että erilaisuus ei saa aiheuttaa eriarvoisuutta, ohjelmassa todetaan. Suomi on vauraampi kuin koskaan. Silti eläkeläisköyhyys on lisääntynyt ja sen riski kasvaa. .Eläkeläinen jää EU:n köyhyysrajan alapuolelle kolme kertaa todennäköisemmin kuin työssä käyvä. Iäkkäiden yksin elävien eläkeläisten köyhyysriski on erityisen suuri. Tuloerot pienenivät Suomessa 1970- ja 1980-luvulla. 1990-luvun alusta lähtien varallisuuserot, palkansaajien tuloerot ja tuloerot eläkeläisten ja palkansaajien välillä ovat kasvaneet nopeasti. Niin ovat kasvaneet eläkeläistenkin keskinäiset varallisuus- ja tuloerot. Yhteiskunta on jakaantunut muutenkin keskenään yhä eriarvoisempiin ryhmiin. Suomalaisia jakavat myös kasvavat terveyserot. Nopea muutos viestinnässä ja tiedonvälityksessä on lisännyt iäkkäimpien ja vähän koulutusta saaneiden ikäihmisten ahdinkoa. Palveluja ja niistä tiedottamista on siirretty tietokoneille huolehtimatta vaihtoehtoisten palvelujen kehittämisestä. Jotkut palvelut, kuten pankkien kassapalvelut, on tehty kohtuuttoman kalliiksi. Ohjelma nostaa tuloerojen kasvun, eläkeläisköyhyyden ja hoivan puutteiden rinnalle isoksi yhteiskunalliseksi ongelmaksi yksinäisyyden. Yksinäisiksi kokee itsensä kolmasosa yli 80-vuotiaista. Yksinäisyys on myös 55­60-vuotiaiden, eläkeikää vasta lähestyvien suomalaisten yleisimpiä huolenaiheita. Iästä riippumatta se saattaa johtaa pysyvään syrjäytymiseenYhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen tehtävä on vaikuttaa myös yksinäisyyden syihin ja seurauksiin , ohjelma toteaa. Ohjelman mukaan Eläkeläiset ry ­ puolustaa ikääntyvien ihmisarvoa ja vastustaa kaikkea syrjintää, ­ toimii riittävän eläketurvan ja laadukkaiden palvelujen puolesta, ­ vaatii eläkeläisten äänen kuulemista yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, ­ tukee eläkeläisten ja ikääntyneiden osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan, luo edellytyksiä eläkeläisten ja ikäihmisten omaehtoiselle harrastus- ja kulttuuritoiminnalle sekä kunto- ja terveysliikunnalle ja ­ auttaa yksinäisyydestä kärsiviä ikäihmisiä tukemalla ystävätoimintaa ja tarjoamalla heille tilaisuuksia yhdessäoloon. Eläkeläiset ry määrittelee itsensä edelleen sitoutumattomaksi kansalaisjärjestöksi, jonka toiminta perustuu tasa-arvoon, ihmisarvon kunnioittamiseen ja solidaarisuuteen heikoimpia kohtaan. Järjestö puolustaa erityisesti pienituloisten ja vähäosaisten eläkeläisten etuja. Ikääntymispolitiikaa ohjelma luonnehtii näkökulmaksi koko yhteiskuntapolitiikkaan ja tavaksi tuoda ikääntyneiden ihmisten tarpeet yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Eläkeläiset ry:n ikääntymispolitiikassa ikäihmiset itse osallistuvat yhteiskunnalliseen toimintaan ja valvovat omia etujaan. Ohjelma julkaistaan kokonaisuudessaan Eläkeläinen-lehden syyskuun numerossa. Syksyllä se ilmestyy myös kirjasena. (P.I.) Kymmeniä tilaisuuksia, yli sata lausumaa ja korjausesitystä Monet huolet askarruttavat Eläkeläiset ry:n ohjelma on tehty yhdessä jäsenistön kanssa Oikeus arvokkaassaan ikääntymiseen -ohjelmaa on valmisteltu vuoden verran. Sen aikna yli sata järjestön yhdistystä teki sen luonnokseen korjausestityksiä tai antoi lausuman sitä pohjustaneisiin virikeaineistoihin. ­ Ohjelma on todella tehty yhdessä jäsenten kanssa, Järjestö- ja jäsenkäsittelyn ansiosta ohjelmasta tuli terävämpi ja selkokielisempi, sanoi ohjelmaluonnoksen valtuustolle esitellyt Eläkeläiset ry:n tiedotussihteeri Pekka Isaksson. Eläkeläiset ry:n edellinen ikääntymispoliittinen ohjelma oli vuodelta 2003. Ohjelmaa ovat täydentäneet edustajakokouksissa vuonna 2006 ja 2009 hyväksytyt ikääntymispoliittiset aineistot. Jyväskylässä vuonna 2009 rinnan 50-vuotisjuhlien kanssa pidetty edustajakokous päätti myös ohjelman uudistamisesta. Ohjelma on luonteeltaan periaateohjelma, kuten järjestön valtuusto ohjeisti sen valmistelua vuosi sitten. Yksityiskohtaiset edunvalvontatavoitteet järjestö asettaa vuosittaisessa työsuunnitelmassaan ja muissa asiakirjoissaan yhdessä jäsenten ja yhteistyökumppanien kanssa. Uutta ohjelmaa pohjusti kuusi virikeaineistoa, joissa käsiteltiin muun muassa omaishoitajuutta, vapaaehtoistyötä, eläkkeitä ja niiden verotusta sekä koulutsta, liikuntaa ja kulttuuria. Virikeaineistoja kommentoi pitkälti yli sata yhdistystä. Ohjelman luonnosta käsiteltiin tämän vuoden alussa kaikissa aluejärjestöissä järjestetyissä tilaisuuksissa, joihin osallistui edustajia 130 yhdistyksestä. Lisäksi useat yhdistykset tekivät valtuustolle aloitteita, joissa ohjelmaluonnosta arvioitiin ja tehtiin siihen runsaasti yksityiskohtaisia korjausesityksiä. ­ Olemme saaneet hyvä ohjelman. Luonnos on kehittynyt kovasti jäsen- ja järjestökäsittelyssä, sanoi valtuustossa yhden ohjelmaa käsitelleen valiokunnan puheenjohtaja Anna-Liisa Hettula Kaarinasta. Valtuusto mietti myös, kuinka ohjelmaa v oidaan parhaalla mahdollisella tavalla käyttää Eläkeläiset ry:n ja sen yhdistysten toiminnassa. Ohjelma ilmestyy painettuna kirjasena ssyksyllä, ja siitä laaditaan myös opintoaineisto. Yhdistykset voivat jakaa ohjelmaa muun muassa laiotoksiin ja palvelutaloihin a käyttää sitä jäsenhankinnassa. Ohjelma julkaistaan Eläkeläinen lehden numeossa 5/2011. Nyt se on luettavissa järjestön kotisivuilta osoitteessa www.elakelaiset.fi. Aloitteita muun muassa H yvin monenlaiset asiat ja ongelmat askarruttavat Eläkeläösiety ry:n jäseniä. Suuria huolenaiheita ovat toimeentuloongelmien ja hoivan riittämättömyyden lisäksi omaisahoitajien asema, vanhuspalvelujen valvonta ja eläkeläisten vaikutusmahdollisuudet yhteiskunnassa. Näin on pääteltvissä yhdistysten aloitteista, joita valtuusto sai käsiteltävkseen peräti 45 kappaletta. Kaikkiin vastattiin sääntöjen ja järjestön vkäytännön mukaisesti. Aloitteiden määrää lisäsi tällä kerlla hieman se, että myös kojrausesitykset ikääntymispoliittiseen ohjelmaluonnokseen tehtiin aloitteina. Niitä tuli 8 yhdistykseltä, osa kriittisiä ja osa kiittäviä. Ilahduttavan paljon oli yksityiskohtaisia ja hyvin perusteltuja korjaus- ja muutosesityksiä. Omaishoidosta huolta Omaishoitajien asema on jatkuvasti yksi suurista huolenaiheista. Siitä olivat aloitteita tehneet Iin Eläkeläiset, Karhulan Eläkeläiset, Karjaan-Pohjan Eläkeläiset ja Pyhäjärven Eläkeläiset. Eläkkeissä haluttiin omaishoidon tuen maksatuksen siirtämistä Kelalle ja tuen verottomuutta tai ainakin sen kohtuullisuutta. Lisäksi aloitteissa kiinnitettiin huomiota omaishoitajien työn raskauteen ja vaadittiin kuntia todella järjestämään lakisääteiset vapaapäivät ja hoidotteville vapaiden ajaksi turvallinen hoito. Valtuusto piti aloitteita tärkeinä ja totesi, että hallitusohjelmakaudella 2011­2015 omaishoidon teun saajien piiriä on laajennettava, tukea korotettava sekä omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa palveluja parannetta. Omaishoidon tuen maksatus tulee siirtää Kelalle yhdenmukaisilla kriteereillä, jolloin kuntienm velvoitteeksi jaa hoitajien tukipalveluista huolehtiminen. Valtuusto kuitenkin tähdensi, että viime kädessä hoito- ja palveluvastuu kuuluu aina yhteiskunnal-
• ELÄKELÄINEN Nro 4 kesäkuu 2011 - 5 Valtuuston lausumat vaativat eläkeremonttia ja ikälakia Lupauksista tekoihin ­ perusturvaa on korotettava Eduskuntavaaleissa kaikki puolueet tunnistivat Suomen keskeiseksi ongelmaksi yhteiskunnallisen eriarvoisuuden voimakkaan kasvun ja köyhien ja pienituloisten lisääntyneen ahdingon. Samaan aikaan, kun väestön rikkain kymmenys on tehnyt selvän irtioton muuhun väestöön, ovat köyhien leipäjonot pidentyneet ja niistä on tullut vakiintunut tapa paikata pahasti rapautunutta virallista sosiaaliturvaa. Eduskuntapuolueiden on lunastettava nyt vaalilupauksensa ja asetettava alkaneen vaalikauden tärkeimmiksi tehtäviksi eriarvoisuuden vähentäminen ja köyhyyden voittaminen. Ne on kirjattava uuden hallituksen ohjelmaan. Hallituksella ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmillä on suurin valta ja sen tuoma vastuu vaaleissa luvattujen poliittisten linjausten pitävyydestä. Yhteiskuntapoliittisten ratkaisujen on tuettava näitä tavoitteita. Se edellyttää perusturvaan merkittäviä korotuksia. Eläkkeissä se tarkoittaa kansaneläkkeen ja takuueläkkeen tason tuntuvaa nostamista. Samalla on poistettava kansaneläkkeen puolisovähennys ja eläkkeen varhennusvähennyksen vaikutus takuueläkkeeseen. Eläkeläiset ry:n valtuusto 17.­18.6.2011 Lupauksista tekoihin ­ ikälaki säädettävä pikaisesti Eduskuntavaaleissa kaikki puolueet ilmoittivat kannattavansa vanhuspalvelujen säätämistä erillisellä ikälailla. Jotta kaikki puolueet ja niiden kansanedustajat pääsevät lunastamaan tämän vaalilupauksen heti toimikautensa alussa, on uuden hallituksen ensitöikseen annettava lakiesitys ikälaiksi. Vanhusten hoidon vakavat puutteet ja ongelmat vaativat lainsäätäjältä poikkeuksellista ripeyttä. Siihen on hyvät tekniset mahdollisuudet, kun sosiaali- ja terveysministeriö julkisti jo vaalien alla luonnoksen ikälaiksi. Kysymys on nyt poliittisesta tahdosta. Lausuntokierroksella oleva lakiluonnos on riittävä pohja lain valmistelun loppuun saattamiselle ja lain säätämiselle voimaan vuoden 2012 alusta alkaen. Lakiluonnoksen jatkokäsittelyssä on huolehdittava, että lakiin todella sisältyy subjektiivinen oikeus hoivaan ja hoitoon. Luonnosta on korjattava niin, että lakiin sisällytetään vanhustenhoidon laatusuositukset mukaan lukien henkilöstömitoitus niin laitoshuollossa kuin kotipalvelussakin. Laissa on määrättävä vanhustenhuollon viranomaisvalvonnasta ja säädettävä lain rikkomisesta aiheutuvista rangaistuksista sekä osoitettava riittävät taloudelliset voimavarat lain toteuttamiselle. Anna-Liisa Hettula (pöydän päässä) johti yhtä ohjelmaa käsitellyttä valiokuntaa. Se hioi myös esitykset kokouksen antamiksi lausumiksi. omaishoidosta ja omavalvonnasta le ja omaishoito voi olla täydentävä hoitomuota ja siihen sitoutuminen vapaaehtoista. Kolmikannasta nelikantaan Kaakkkois-Suomen Aluejärjestö, Karjaan-Pohjan Eläkeläiset ja Saarijärven Eläkeläiset olivat huolissaan eläkeläisten ja eläkeläisjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksista yhteiskunnassa. Niiden mielestä eläkeläisten ääni kuuluu, jos eläkeläisjärjestöt pääsetvät mukaan kolmikantaneuvotteluihin. Eläkeläisten edustus voisi toteutua Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n kautta. Valtuusto yhtyi aloitteiden tekijöiden näkemyksiin ja totesi Eläkeläiset ry:n kannalta olevna johdonmukaisya vaatia kolömikantayhteistyön laajentamista. Vastauksessa viitataan myös EETU ry:n joulukuussa 2010 hyväksymään Tavoitteet lähiajalle ja eduskuntavaaleihin 2011 ohjelmaan. Siinä vaaditaan EETU:lle vakiintuneen lausunnonantajan asemaa eläkejärjestelmää koskevassa päätöksenteossa. EETU:n ja työmarkkinajärjestö- Raahesta aloite omavalvonnasta Raahen Eläkeläiset oli tehnyt aloitteen vanhuspalveluiden omavalvonnan kehittämisestä. Se esitti, että Elkäkeläiset alkaa kehittää systemaattisia työmuotoja omavalvonnan lisäämiseksi vaikka projektiluonteisesti RAY-rahoiutuksella ja yhteistyössä paikallisyhdistysten kanssa. Valtuusto totesi, että vanhuspalveluiden tila ja valvonta ovat useissa paikoissa todella huonolla tolalla ja yhtyi aloitteiseen. Se velvoitti järjestön hallituksen laatimaan suunnitelman, miten Eläkeläiset ry voisi yhteistyössö EETU ry:n muiden jäsenjärjestöjen kanssa toteuttaa vanhuspalvelujnen oikeusturvaan ja om,avalvontaa liittyvää kouylutusta. Hallituksen on selvitettävä myös RAY:n tukeman projektin mahdollisuutta. jen keskusteluissa työmarkkinajärjestöjen edustjat eivät ole lämmeneet esitykselle, että kolmikanta muutetaan nelikannaksi. Ne ovat tähdentäneet olevansa valtion ohella maksajien edustajia ja katsoneet valmistelun ja sopimisen kuuluvan siksi yksin heille. EETU on vastannut, että mukaan tulisi saada myös edunsaajien näkökulma. Valtuuston mielestä kolmikantaista valmistelua ja sopimista on laajenttava niin, että eläkeläisjärjestöjen ääni saadaan kuuluviinm eläke- ja eläkeläisten sosiaaliturvan kysymyksissä. Valtuusto kehotti järjestön hallitusta työskentelemään aktiivisesti tavoitteen puolesta. (P.I.) Eläkeläiset ry:n valtuusto 17.­18.6.2011 Jäsenmaksu edelleen 14 /v Valtuuston sääntömääräisiin tehtäviin kuuluu tilinpäätöksen vahvistamisen sekä toimintakertomuksen, toimintasuunnitelman ja talousarvion lisäksi järjestön jäsenmaksusta päättäminen. Monta kertaa se on ollut kokouksen puhutuimpia ja kiistellyimpi aiheita. Niin ei ollut tällä kerralla, sillä hallitus esitti maksun pitämistä ennallaan. Niinpä henkilöjäsenmaksu on ensi vuonnakin 14 euroa. Siitä järjestön osuus on 8,05 euroa, yhdistys saa 3,80 euroa ja aluejärjestö 2,15 euroa. Yhdistyksilla ja aluejärjestöillä voi olla kannatusjäseninä yhteisöjä. Niiden jäsenmaksu on 33 euroa vuodessa. Järjestön osuus siitä on 6,50 euroa. Järjestön omien yhteisökannatusjäsenten jäsenmaksukin pidettiin ennallaan eli 300 eurossa. Jäsenmaksut ovat merkittävä tulonlähde sekä yhdistyksille että järjestölle. Järjestön osuutta tosin vähentää se, että jäsenmaksujen laskuttamisesta ja jäsenrekisterin ylläpidosta koituu melkoisesti myös kuluja. Viime vuonna jäsenmaksutuottoja kertyi järjestölle noin 167 000 euroa.
• 6 - Nro 4 kesäkuu 2011 ELÄKELÄINEN Valtuusto myönsi hallitukselle yksimielisesti valtuudet Kuntorannan aseman uudelleenjärjestelyyn Valtuusto antoi järjestön hallitukselle valtuudet toteuttaa Kuntorannan aseman uudelleenjärjestely järjestön yhteydessä sekä hakea Kuntorantaan uusia toimijoita ja omistajia joko järjestön kumppaniksi tai yksin toimijoiksi. Valtuusto päätti yksimielisesti myöntää hallituksen pyytämät valtuudet. Valtuusto myös kiirehti hallitusta toimeen ryhtymisessä. Kuntorannan perusongelma on viime vuosina ollut käyttöasteen alhaisuus. Sen vuoksi liikevaihto on pienentynyt ja taloudellinen tulos on jäänyt tappiolle. Valuusto kuunteli tarkasti selvityksen Kuntorannan esityksestä ja hallituksen päätösestiyksen perusteluineen. Asia käynnisti vilkkaan keskustelun, jonka jälkeen valtuusto antoi yksimielisestyi hallitukselle tarvittavat valtuudet. Valtuusto kuuli hallituksen esityksen ja toiminnanjohtaja Hannu Partasen perusteellisen esittelyn myös järjestön tilintarkastajaa Pasi Purasta, joka piti hallituksen esitystä valtuutuksista hyvänä ja tähdensi sillä olevan kiire. ­ Esitys on hyvä, koska se antaa hallitukselle joustavat mahdollisuudet toimia järjestön jäsenistön eduksi niin kuin järjestön säännötkin edellyttävät ­ Rahat ovat loppumassa ja RAY on päättänyt ohjata sosiaalisen lomatuen kokonaan lomajärjestöjen kautta. Nykytilanne vaarantaa koko järjestön olemassaolon, Puranen sanoi. Purasen puheenvuoro oli vastaus myös valtuuston jäsenen Armas Polon toivomukseen, että asia esiteltäisiin kentälle ennen valtuuston päätöstä. Valtuutetu totesivat, että aikalisää ei ole mahdollsita ottaa. ­ Emme tule kestämään vuotta 2012 nykykaltaisen Kuntorannan kanssa. Valtuutuspäätös on ainoa mahdollisuus, sanoi Matias Salmijärvi Sallasta. Maija Väisänen Joutsenosta toivoi, että valtuusto tekisi yksimielisen päätöksen valtuuksista. Väisänen kertoi olleensa mukana hallinnossa jo silloin, kun vuosituhanne alussa tehtiin päätöstä Kuntorannan yhtiöittämisestä. ­ Muistan, kuinka vaikea sekin päätös oli, vaikka Kuntorannan jättäminen järjestön suoraan omistukseern olisi merkinnyt arvonlisäveron ulottamista järjestön kaikkeen taloudelliseen toimintaan. Ada Juvonen Mäntästyä toivoi, että hallitus tekee valtuudet saatuaan kaiken mahdollisen, että Kuntoranta säilyy edelleen eläkeläisten virkistys-, koulutus- ja lomaviettopaikkana. Sitä tähdensi myös järjestön puheenjohtaja Kalevi Kivistö, joka totesi, että Kuntorannan pani alulle tietty sukupolvi, jonka kaikki lomatoiminta ja sosiaalinen toiminta keskittyivät Kuntorantaan. ­ Nyt ei näin ole, vaan eläkeläisillä on lomailua ja sosiaalista toimintaa Kuntorannan ulkopuolellakin. Toimintaympäristö, matkailuja lomabisnes, on muutenkin äärimmäisen hankala. Muistettakoon esimerkiksi Lomaliiton konkurssi, ja sen taustalla oli sentään koko mahtava SAK, Kivistö sanoi. (P.I.) Toiminnanjohtaja Hannu Partanen: Kuntorannan asemaa arvioitava rohkeasti uudelleen Järjestö omistaa nyt suoraan Kuntorannan kiinteistöt ja on vuokrannut ne itse omistamalleen liiketoimintayhtiö Kuntoranta Oy:lle. Yhtiön viime vuodet ovat olleet taloudellisesti raskaita. Omistajana järjestö on joutunut tukemaan yhtiön tappiollista toimintaa, jotta yhtiön oma pääoma on säilynyt osakeyhtiölain edellyttämällä tasolla. Järjestö on antanut vuosien aikana pääomalaina yhtiölle yhteensä 271 000 euroa. Kuluneen kahden tilivuoden aikana on turvauduttu vuokrahyvitykseen. Vuonna 2009 järjestön vuokrahyvitys yhtiölle oli 140 000 euroa ja viime vuona 112 000 euroa. Vuokrahyvitysten jälkeenkin yhtiö teki molempina vuosina tappiolliset tulokset. Samalla yhtiö veti myös järjestön tilinpäätökset molemmilta vuosilta miinukselle. Näin ei voi pitkään jatkua ilman, että tilanne uhkaa järjestön vakaana ollutta taloudellista asemaa. Yhtiön vaikeudet näyttäytyvät toistuvina kassaongelmina ja ne heikentävät myös järjestön rahoitustilannetta. Kun järjestö omistaa suoraan Kuntorannan kiinteistöt, ovat kiinteistöihin liittyvät investointivastuut järjestöllä. Kuluvien vuosien isoimmat investoinnit on toteutettu velkarahalla. Velkojen vakuutena on järjestön omaisuutta. Velat on laskettu hoidettavan Kuntorannan vuokratuotoilla, joilla tulisi varautua myös tuleviin investointitarpeisiin. Kun liiketoiminnan tuloksen teko yskii pahasti ja pitkäkestoisesti, aiheuttaa se yhtiölle vuokranmaksuongelmia ja se taas poikii omistajajärjestölle murheita lainojen hoidossa. Vaikka investointilainojen nykyinen taso 1,2 miljoonaa euroa ei olekaan mitenkään kohtuuttoman suuri, edellyttää niiden hoitaminen kuitenkin säännöllistä, ajallaan tapahtuvaa ja sovitun suuruista vuokratuloa järjestölle. Yhtiö ei näistä velvoitteistaan ole suoriutunut. Vuokravelka on tehtyjen järjestelyjen jälkeen kuluvan vuoden aikana edelleen kasvanut. Tilanteesta seuranneet rahoitushuolet ovat merkinneet myös sitä, että investoinnit Kuntorantaan kiinteistöihin on jouduttu laittamaan jäihin. Tämä kasvattaa tulevaisuuden investointipaineita ja samalla rahoituksellisesti uuden velan ottamisen tarvetta. Lomatoiminnan toteuttaminen edellyttää ajanmukaisia tiloja ja ne taas määrävälein tapahtuvia korjauksia ja uudelleen järjestelyjä. Investointeja on voitu vielä siirtää mutta ei niiden tarvetta voi poistaa. Välttämättömien investointien siirtämisessäkin on jo näkyvissä takaseinä. Kuntorannan kiinteistöjen omistaminen ja siellä oman liiketoiminnan harjoittaminen ovat järjestölle taloudellista toimintaa. Tältä toiminnalta pitää edellyttää taloudellista tulosta niin, että sen avulla voidaan taloudellisesti tukea järjestön sääntöjen mukaista yleishyödyllistä toimintaa. Nykyisessä tilanteessa ja rakenteessa on vaarana, että heikosti kannattava ja tappiollinen liitetoiminta kuormittaa järjestön nykyisiä resursseja liikaa. Samalla on vaarana, että rahavirrat kääntyvät pysyvästi väärin päin niin, että liiketoiminta syö varsinaisen toiminnan voimavaroja ja näivettää todellisen toiminnan edellytyksiä. Ei voi ole perusteltua, että järjestön muun varainhankinnan tuotoista katetaan, muuten kuin korkeintaan hetkellisesti, Kuntorannan tappioita. Kuntorannan toiminnan taloudelliset realiteetit, menestyvän toiminnan taloudellisten edellytysten hakeminen ja toimialan yleisissä puitteissa tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset (esimerkiksi muutokset sosiaalisessa lomatoiminnassa) edellyttävät, että Kuntorannan asemaa arvioidaan nyt rohkeasti uudelleen. Kaiken arvioinnin perustaksi tulee asettaa se, että järjestön sääntöjen mukaiset tehtävät asetetaan etusijalle ja taloudellinen toiminta nähdään välineenä näiden tehtävien tukemiselle. Taloudellisessa toiminnassa tulee välttää riskejä, joilla vaarannetaan perustehtävissä onnistumista. Jo olemassa olevia ja tunnistettavia riskejä on pyrittävä samalla nopeasti pienentämään. Sosiaalilomista enemmän s. 8
• ELÄKELÄINEN Nro 4 kesäkuu 2011 - 7 Maija Väisänen. Matias Salmijärvi. Eläkeläiset ry sijoitti paljon Kuntorannan välttämättömiin korjauksiin ja laajennuksiin 2000-luvulla. Kalevi Kivistö: Tavoitteena on sekä järjestön että Kuntorannan toimintaedellytysten parantaminen Kuntoranta on meidän paikka, jos käytämme sitä Eläkeläiset ovat niin järjestönä kuin järjestön jäseninä sijoittaneet Kuntorantaan paljon ­ varoja, talkootyötä ja tunnetta. Eläkeläisten sukupolvet ovat toisensa jälkeen ottaneet paikan omakseen. Yhteiskunnan kehitys on kuitenkin vähitellen monipuolistanut loman vieton mahdollisuuksia ja kurssipaikkojen tarjontaa. Kehitys on johtanut siihen, että jäsenistömme osuus Kuntorannan käyttäjistä on tasaisesti pienentynyt. Kuntorannan talous on siksi yhä suurempien haasteiden edessä. Joudumme etsimään uusia ratkaisuja, joilla turvaamme järjestömme perustoiminnan jatkuvuuden ja samalla Kuntorannan toiminnan kehittämisen. Kaikkien ratkaisujen lähtökohtana on Kuntorannan pysyminen meidän paikkana. Kuntorannan tulee olla jatkossakin ennen kaikkea Eläkeläiset ry:n jäsenistön käytettävissä. Sen pysyminen meidän paikkana riippuu meistä, siitä miten aktiivisesti me Kuntorantaa käytämme. Jäsenistön käytön aktivoimisessa on haastetta myös Kuntorannalle itselleen. Sen tulee tuottaa palveluja, jotka kiinnostavat jäsenistöämme ja tekevät paikasta houkuttelevan. Riippumatta hallinnollisista ratkaisuista tulee Kuntorantaa kehittää entistä puoleensa vetävämmäksi niin jäsenistöllemme kuin paikan muillekin käyttäjille. Eläkeläiset ry:n varsinainen toiminta ja Kuntoranta selvemmin erilleen ­ Eläkeläiset ry:n ja jäsenten kannalta Kuntorannan liiketoiminnan uudelleenjärjestelyllä tavoitellaan järjestön varsinaisen, sääntöjen mukaisen toiminnan turvaamista ja kehittämistä, sanoo toiminnanjohtaja Hannu Partanen. ­ Samalla kun uudistuksilla halutaan vapauttaa voimavaroja varsinaisiin järjestötehtäviin, vahvistetaan Kuntorannan mahdollisuuksia toimia nykyaikaisena ja kehittyvänä kylpylähotellina. Tavoitteena on, että Kuntorannan kehittyvät palvelut ovat järjestön jäsenistön käytettävissä myös tulevaisuudessa. ­ Uudelleen organisoinnissa järjestön varsinainen toiminta halutaan pitää nykyistä selvemmin erillään Kuntorannan liiketoiminnasta. Tätä tavoitetta tuetaan yhtiöittämällä Kuntorannan kiinteistöt erilliseksi järjestön omistamaksi yhtiöksi. Nykyinen liiketoimintayhtiö Kuntoranta Oy säilyy edelleen omana yhtiönään. ­ Perustettava kiinteistöyhtiö omistaa ja hallinnoi Kuntorannan kiinteistöjä sekä vastaa kiinteistöihin liittyvistä velvoitteista kuten investoinneista. Järjestön ja Kuntoranta Oy:n nykyinen keskinäinen vuokrasuhde muuttuu kiinteistöyhtiön ja liiketoimintayhtiön väliseksi vuokrasuhteeksi. kylpylähotellibisneksen. Kuntorannan kiinteistöjen omistaminen ei ole järjestölle itsetarkoitus. Jos varteenotettava ostajavaihtoehto kiinteistölle löytyy, niin kaupasta ollaan valmiita neuvottelemaan, Partanen sanoo. Rakenteiden uudistaminen voi edetä asteittain, vaihtoehtoisina ja toisiaan täydentävinä ratkaisuina. Ratkaisuihin vaikuttavat viranomaisten ennakkopäätökset esimerkiksi verokohtelussa ja eri yhteistyötahojen ja mahdollisten kumppaneiden valmiudet ja tavoitteet. ­ Järjestön edut parhaiten turvaavien ratkaisujen valmistelu vaati paljon käytännön työtä ja myös kärsivällisyyttä. Tärkeää nyt on, että valtuuston yksimielisellä päätöksellä on otettu suunta Kuntorannan aseman uudelleen järjestämiseen ja annettu hallitukselle valtuudet viedä asioita eteenpäin, Partanen sanoo. Kiinteistöjen omistaminen ei ole itsetarkoitus Valtuuston päätöksen mukaisesti järjestö selvittää myös mahdollisuudet hankkia kumppaneita niin kiinteistökuin liiketoimintayhtiöönkin. Kumppaneiden kautta haetaan uusia mahdollisuuksia ja pääomia Kuntoranta kehittämiseen. ­ Tässä vaiheessa ei ole poissuljettu myöskään vaihtoehto, että jokin ulkopuolinen taho ottaisi hoitaakseen koko
• 8 - Nro 4 kesäkuu 2011 ELÄKELÄINEN RAY ohjaa kaiken sosiaalilomien tuen lomajärjestöjen kautta Järjestön omat sosiaalilomat päättyvät vuoteen 2012 Kuntorannan aseman selvittämistä ja uudellenorganisointia vaatii myös Rahaautomaattiyhidstyksen päätös, että sen tuki sosiaaliseen lomatoimintaan eläkeläisjärjestöille loppuun vuoden 2013 alusta. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama sosiaalinen lomatoiminta muuttuu vuoden 2012 alusta niin, että lomatoiminta keskistetään tapahtuvaksi yksin lomajärjestöjen kautta. Eläkeläisjärjestöille RAY on luvannut tästä pääsäännöstä yhden vuoden poikkeuksen. Eläkeläisjärjestöt saavat lomaavustusta vielä vuodelle 2012. Tämän jälkeen Eläkeläiset ry:n kuin myös muiden eläkeläisjärjestöjen loma-avustukset loppuvat. Lisävuosi on eläkeläisjärjestöille välttämätöntä. Se antaa hieman aikaa muuttaa perinteistä toimintamallia ja sopeutua uuteen tilanteeseen. Vuoden 2012 aikana jäsenyhdistykset tulevat saamaan selkeät toimintaohjeet sosiaalisesta lomatoiminnasta vuodesta 2013 alkaen. Muutoksen jälkeen järjestö ohjaa lomatuen tarpeessa olevia omia jäseniään ja muita eläkeläisiä asioimaan varsinaisten lomajärjestöjen kautta. Järjestö tulee solmiman yhden tai useamman lomajärjetön kanssa kumppanuussopimuksen. Sopimusten puitteissa järjestö tulee jatkossa osallistumaan eläkeläisille suunnattujen lomien kehittämiseen sekä ohjaa eläkeläisiä näille lomille. Lomalaisten valinta ja lomatuen jako tapahtuu lomajärjestöissä. Samalla lomajärjestöt vastaavat lomatuotteista ja lomapaikkojen valinnasta. Viime vuonna Eläkeläiset ry sai RAY:ltä lomatukea 188 000 euroa. Sillä rahalla lomamahdollisuus kyettiin tarjoamaan 884 lomatuen tarpeessa olevalle eläkeläiselle. Lomavuorokausia heille kertyi yhteensä 4 420. Lomatukea hakeneita ja siihen oikeutettuja henkilöitä oli huomattavasti enemmän, mihin avustusraha riitti. Kuluvalle vuodelle lomatukea saatiin 190 000 euroa ja saman suuruisena avustuksen ennakoidaan olevan vielä viimeisenä avustusvuotena 2012. Muutos painaa Kuntorannan lomatoiminnan yksi perusta on aina ollut sosiaalisen lomatoiminnan toteuttaminen eläkeläisille. Vuosikymmenien aikana sitä on tehty RAY:n avustuksen turvin ja menneinä vuosina myös järjestön omalla tuel- Iso asia järjestölle ja jäsenyhdistyksille RAY:n lomatuki on ollut ja tulee jatkossakin olemaan erittäin tärkeä pienituloisille eläkeläisille. Se tarjoaa vuosittain lomamahdollisuuden tuhansille sellaisille eläkeläisille, joilla taloudellisista ja elämäntilanteen muista syistä johtuen ei olisi mahdollisuuksia loman viettoon ilman avustusta. Eläkeläisyhdistykset tekevät merkittävää työtä organisoidessaan eläkeläisten lomatoimintaa muodostamalla lomaryhmiä, auttamalla lomatuen hakemisessa ja tarjoamalla vertaistukea itse lomilla ja niihin liittyvillä matkoilla. Yhdistykset ovat luonteva perusta lomatoiminnan organisoimiselle, vaikka henkilön jäsenyys yhdistykseen ei olekaan lomatuen myöntämisen ehto. la. Nyt kun järjestön oma sosiaaliperusteinen lomatoiminta päättyy, joudumme arvioimaan uudelleen myös Kuntorannan asemaa ja tehtäviä järjestöyhteisössä. Oman sosiaalisen lomatoiminnan päättymisellä on myös vaikutuksensa Kuntorannan talouteen. Vuonna 2010 RAY:n lomatuki ja sosiaaliloma-asiakkaiden omavastuuosuudet olivat yhteensä 307 000 euroa. Kun päälle tuli vielä lomiin Lomahan on poikaa Vihdoikin. Olin haaveillut lomasta jo toistakymmentä vuotta, eli hyvää ei odota koskaan liian kauna. Maanantai-iltapäivällä poika toi minut Kuntorantaan. Oli kahden hengen huone, jonka sain yksin haltuuni. Ensimmäinen elämys: valkoiset lakanat ja tyynyliinat. Ikkunasta katsottuna valkoinen jatkui lumihangen myötä silmänkantamattomiin. Siitä se lomailu alkoi. Ilta kului asettuessa talon tavoille. Ensimmäinen yö meni petiä kokeillessa, oli pehmeä omaan petiin verrattuna. Tottumus on toinen luonto, eli sain unta omiksi tarpeikseni. Jopa päivisin nukuin tuntikaupalla. Lomailijoita oli vähän. Aamujumpalla päivät aloitettiin, tietysti aamupalan jälkeen. Oli tarjolla vesivoimistelua, opastettua lenkkeilyä. Lenkille ei ollut lähdössä muita kuin minä. Samoin oli makkaranpaiston laita. Kuitenkin lumikenkäkävelyyn oli lähdössä toinenkin tyttö minun lisäkseni. Eipä tuo haitannut. Ruoka-ajat menivät miettiessä, lihonko jos syön vielä tuon... Kotona olisin saanut miettiä päänsä pyörälle, mitähän minä tänään laittaisin. Nautin näistä vapaaherran päivistä. Iltaisin kahvikupin ääressä kävin kuuntelemassa vanhoja ihani valsseja. Joka ilta oli karaoke- tai levytanssit. Ei ollut ketään ennestään tuttua, mutta suupalttina sain kyllä puheseuraa. Laitankin nyt tanssi-iltojen pöytäseurueelle terveiseni. Lepäsin monelle viikolle eteenpäin. Tässä jälkeenpäin muistelut lomasta sekoittuvat taas arjen pyöritykseen. Otin myös käsihoitoa sekä kiinalaista jalkaterapiaa. Molemmat olivat tehokkaita. Kiitokset vielä loman järjestäjille sekä koko Kuntorannan henkilökunnalle. Inkeri Nuutinen Tervo liittyvää oheismyyntiä, oli sosiaalilomiin sidoksissa oleva myynnin yhteenlaskettu arvo lähes viidennes Kuntorannan koko liikevaihdosta. Järjestön lisäksi eräät lomajärjestöt ovat järjestäneet Kuntorannassa RAY:n tukemia lomia. Tavoitteena on, että Kuntoranta kykenee jatkossa paikkaamaan järjestöjen omien tukilomien aiheuttamaa lomavuorokausien menetystä lomajärjestöjen lisääntyvällä käytöllä. Omien sosiaalilomien päättymisen myötä poistuu yksi merkittävä historiallinen syy tarpeelle ylläpitää järjetön omaa lomapaikkaa. Muutokseen liittyvät suorat taloudelliset seikat kiirehtivät välttämättömyyttä arvioida Kuntorannan aseman uudelleen. Vähintäänkin ensimmäiset päättävät askeleet uudelleen järjestelyissä on otettava vielä kuluvan vuoden aikana ja kokonaisuuden pitää olla ratkaistuna vuoden 2012 loppuun mennessä. Ratkaisujen yksityiskohdista riippumatta tavoitteena on, että Kuntoranta on jatkossakin merkittävä paikka eläkeläisten ja muun sosiaalisen lomatoiminnan toteuttamisessa. HANNU PARTANEN Tätä pitää jatkaa Pirkanmaalaisilla iloinen päivä Lautsiassa Aurinkoinen toukokuun alun kevätsää toivotti liki 300 pirkanmaalaista eläkeläistä viettämään yhteistä päivää Lautsian lomakeskukseen Hauholle. Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan yhdistysten matkavastaavien ideoima ja toteuttama kevättapaaminen järjestettiin nyt toista kertaa. Talo tuli niin täyteen vieraita, että ruokailu piti järjestää kahdessa erässä. Toisen ryhmän ruokaillessa saattoi toinen ryhmä tutustua lomakodin kauniiseen ympäristöön, käyttää hyväkseen allas- ja saunaosastoa tai aloittaa ulkopelit, ketjun heiton, renkaan heiton ja ukonsuun. (On ainakin minulle aivan uusi peli.) Haitaristit Jouko Pesonen Valkeakoskelta ja Arvi Saarinen Ylöjärveltä viihdyttivät myös vieraita. Aluejärjestön puheenjohtaja Matti Tolvasen tervehdyssanojen jälkeen yhdistykset esittivät ohjelmaa: Hämeenkyrö-Viljakkalan yhdistyksestä oli kuoro, tamperelaisilta sketsi ja salon- Pirkanmaa satsaa yhdistysten koulutukseen Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan aluejärjestön kevätkokouksessa maaliskuun lopussa keskusteltiin vilkkaasti muun muassa siitä , millä tavoin aluejärjestön toivotaan tukevan paikallisyhdistysten toimintaa. Kokouksessa päädyttiin siihen, että tärkeintä on tukea yhdistysten kouluttautumista. Avustusta myönnetään hakemuksesta ottaen huomioon yhdistyksen koko ja taloudellinen tilanne. Aluetoimikunta kouluttautui itse yhdistysten verotusasioista toukokuussa kokeneen yhdistysaktiivin Seppo Kallion johdolla. Tanssin iloa ja kohtaamisia kitanssia, nokialaisiltakin oli runoa ja sketsi, Ylöjärven Arvi Saarinen esitti yksinlaulua. Kaikesta paistoi innostus, taito ja esittämisenilo. Oli tietenkin myös arpajaiset ja ulkopelien palkintojen jako. Tanssit tahditti komeasti kaksi hanuristia. Ihan lopuksi laulettiin Hämeenkyrö-Viljakkalan yhdistyksen kuoron kanssa Kultainen nuoruus. Päivä oli ilahduttanut ja virkistänyt, oli tavattu vanhoja tuttuja ja ystäviä ja tutustuttu uusiinkin ihmisiin. Oli vaihdettu kuulumiset ja pohdittu vähän maailman menoakin. Yleisesti todettiin, että tällaisia tapaamisia pitää ehdottomasti jatkaa. Maire Kauhanen
• ELÄKELÄINEN Nro 4 kesäkuu 2011 - 9 Tutkija Jouko Karjalainen: Köyhistä ei ole huolehdittu Eläkeläiset ry:n valtuustossa alustanut tutkija Jouko Karjalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo suuren käänteen suomalaisten tulonjaossa tapahtuneen 1990-luvun puolivälissä. ­ 1960-luvulta suomalaisten tuloerot pienenivät maailmanennätysvauhtia. 1990-luvun puolestävälistä ne ovat puolestaan suurentuneet lähes yhtä rajusti. Karjalainen jäljitti tuloerojen kasvun yhdeksi lähtöpisteeksi Paavo Lippoisen ykköshallituksen ajan. Silloin ryhdyttiin puhumaan, että tuloerojen kasvu ei haittaa, jos köyhistä pidetään huolta. ­ Ei ole pidetty, Karjalainen sanoo. Köyhyydern Karjalainen määrittelee vastentahtoiseksi tilanteeksi, joka rajoittaa olennaisesti mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan. ­ Köyhyys on ennen muuta taloudellista ahdinkoa, Karjalainen sanoo. Tulonjakoa mitataan Gini-kertoimella, jota ei pidä sekoittaa samannimiseen, erityisesti englantilaisten siirtomaaupseerien suosimaan viinaan. Eräänlainen yhteiskunnallisen sekavuustilan paljastaja Gini-kerroin kuitenkin on. Mitä alhaisempaa arvoa Gini-kerroin näyttää, sitä tasaisemmin tulot jakaanutvat. Gini-kertoimen nopea nousu kertoo yleensä, että yhteiskunnassa on alettu elää kuin pellossa ­ ainakin jotkut ovat. ­ Suomessa Gini-kerroin kasvoi prosenttiyksikön vuodessa 1990luvun laman jälkeen. Se tuntuu pieneltä luvulta, mutta se toistui vuosi vuodelta. Ylimmän tulonsaajakymmenyksen ja erityisesti huipputuloisen, ylimmän tulonsaajaprosentin tulot kasvoivat dramaattisesti, Karjalainen totesi. yhteiskunnasta paljon enemmän kuin pelkän tulonjakotilaston. ­ Eriarvoisuuden lisääntymisestä aiheutuu paljon kustannuksia yhteiskunnalle. Tuloerot kertovat myös yhteiskunnan eheyden ja jakaantumisen asteesta. ­ On huomttava myös se, että keskimääräisen tulotason kasvu ei enää lisää kehittyneissä maissa yleistä hyvinvointia, vaan kertoo tulonjaosta ja tuloeroista, Karjalainen sanoi. Kivaa ei ole kultaisissa häkeissäkään ­ Tulonjaon tasaisuus on kaikkien etu. Suomeen ei pidä päästää syntymään muista länsimaista tuttua tilannetta, jossa rikkaat elävät niin sanotuissa kultaisissa häkeissä eli tarkoin muusta yhteiskunnasta eristetyillä ja vartioiduilla alueilla. Tulonjaon tasaisuus on kaikkien etu. Karjalainen kysyi myös, kuinka päästä eteenpäin ja vcastasi kysymykseen muutaman kohdan ohjelmalla. ­ Siihen kuuluu yhteiskunnan antama koulutustakuu, työkyvyn saavuttamista ja ylläpitämistä edistävät palvelut ­ kuntoutus, päihdehuolto ja päivähoito, työn ja sosiaalisten tukien yhdistäminen ja matalat työhönottokynnykset. Eläkeläisissä paljon pienituloisia Köyhyys on iskenyt moniin ryhmiin, myös eläkeläisiin. Tällä hetkellä 60 vuotta täyttäneistä suomalaisista peräti 19 prosenttia eli joko viides on EU:n köyhyysriskirajan perusteella pienituloinen. Tähän ryhmään kuuluu siis noin 230 000 ikääntyvää ja vanhusta. Yhden hengen talouksia pienituloisista on 360 000. Joka kolmas yksin elävistä sinnittelee siis EU:n köyhiisriskirajan alapuolella. Suhteellisesti lähes yhtä suuri osa eli 31 prosenttia yksinhuoltajista kuuluu pienituloisiin. Tuloerojen seuraaminen kertoo OECD huolestui, gini lähti kasvuun Suomessa ollaan nyt tilanteessa, jossa jopa köyhien kurittamiseen paneutunut Kehittyneiden maiden järjestö OECD on huolestunut tuloerojen kasvusta. ­ Siihen on kolme selitystä. Ensimmäinen on, että OECD katsoo pohjoismaisen hyvinvointivaltion mallin sittenkin toimivan. Se ei kuitenkaan selitä sitä ristiriitaa, että Suomessa on toteutettu juuri OECD:n suosimaa politiikaa. ­ Kolmas selitys on, että OECD ­ Tulonjaon tasaisuus on kaikkien etu, Jouko Karjalainen sanoi. ei ymmärrä pohjoismaista mallia, jossa perusturvaa ja korkeaa palvelutasoa pidetään yllä korkeahkolla tuloverotasolla. Itse pidän tätä selitystä todennäköisenä. Tuloerojen kasvu jatkui katkeamatta 1990-luvun laman jälkeen aina vuoteen 2008 alkaneeseen taloustaantumaan ja sitä seuranneeseen lamaan asti. Niin tuloeroille käy aina laman oloissa, Karjalainen totesi. PEKKA ISAKSSON Hankasalmen Eläkeläiset Kajaanissa Lähtijöitä oli hyvä joukko ja matkaan otettiin mukaan reipas ja iloinen mieli. Perille päästyämme saimme viikon ohjelman, siinä oli tiivis jakso liikunnanohjaajan ohjattua vapaa-ajanohjelmaa. Matkavastaava oli kutsunut Kajaanin Eläkeläiset ry:n vierailulle ja niinpä he ottivat kutsun vastaan. Meillä oli rattoisa ilta laulun ja rupattelun merkeissä. Meidän naislaulajat lauloivat lopuksi Serenaadin miehelle. Viikko meni vauhdilla ja kiirettä pukkasi, kun vielä kevätpörriäinenkin tupsahti siihen, ihmekös tuo, nythän on kevät. Kotiinlähdön aika kuitenkin koitti ja kiitänkin nyt lopuksi omasta puolestani kaikkia mukana olleita. Toivotan lisäksi kaikille oikein hyvää kesän odotusta! HP Jämsänkoskella juhlittiin 40-vuotiasta Jämsänkosken Eläkeläiset juhlivat 40 vuotista taivaltaan Jämsänkosken Ilveslinnassa sankan jäsen ja ystäväjoukon kanssa. Muualta paikalle tulleet ovat aina kiinnostuneita kauniin linnamaisen rakennuksen historiasta .Kenraali Rudolf Walden rakennutti linnan espanjalaista linnaa esimerkkinä käyttäen. Ilveslinna valmistui ennen talvisotaa ja sotavuosina rakennuksessa oli sotasairaala. Ilveslinna on todella nähnyt monenlaisia taide- ja kulttuuritapahtumia. Juuso Waldenin aikana jopa työläisille tarjottiin Ilveslinnassa tuotantopäivällisiä. Ei ihme jos Juuson ajasta on nostalgisia muistoja. Juhla aloitettiin Biritan hanurilla soittamilla Nuoruusmuistoilla, niitähän meillä eläkeläisillä riittää. Tilaisuuden juonsi tottuneesti Kari Vuorenpää. Puheenjohtaja Eero Peutereen tervehdyssanojen jälkeen Ahti Virtanen musisoi huuliharpulla. Saara Saarikosken runonlausunnan jälkeen saapuivat Korven koulun lapsikuorolaiset ilahduttamaan laulullaan juhlaväkeä. Huhlapuheessaan Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja, ministeri Kalevi Kivistö käsitteli mm. taitettua indeksiä, jonka korjaaminen tuntuu olevan iäisyyskysymys. Juhlapuheen jälkeen Eläkeläisten kuoro esiintyi Biritta Vuorenpään säestyksellä. Teuvo Vuorenpää kertoi yhdistyksen alkuajoista ja nykyisyydestä Tällähetkellä suurin ongelma on Jämsänkosken terveysaseman lakkauttaminen, joka tuottaa etenkin eläkeläisille haittaa ja lisäkustannuksia. Eläkeläisten aloitteesta kerättiin noin 3000 nimen adressi terveysaseman säilyttämisen puolesta. Adressilla pyyhittiin kuvaannollisesti takapuolta sillä eräät tahot olivat lakkauttamisesta jo päättäneet. Kari Vuorenpää ehti juonnon ohessa lurauttamaan laulun ja sen jälkeen Teuvo Vuorenpää ja Aarne Jäntti esittivät näytelmät Kun mamma oli nuori sekä Kaipaan Sinua nainen Ennen loppumarssia Kalevi Kivistö Raija -Liisa Virtasen avustuksella jakoi ansiomerkkit ja ruusut Ansiomerkin saivat Tuula Tikka, Alli Virtanen, Väinö Vehmanen ja Eero Peutere. Ruusuilla palkittiin seuraavat aktiivit: Irja Salminen, Pirkko Mustonen, Hilja Sneck, Aarne Leppänen, Martti Leppänen, Reijo Heikkilä ja Reino Welling. Hyvin onnistuneen ja mieliinpainuvan juhlan ruokaja kahvitarjoilusta sekä pöytien koristelusta vastasivat Jämsän Ammattiopiston opiskelijat ja opettajat. Heille kuuluu erityiskiitos! Reijo Welling Joutui armas aika Takana on kova, kylmä ja runsasluminen talvi, mutta siitä viis: Haapajärven Eläkeläiset ry otti ja järjestää tempaisi perinteiset kevätkarkelot Reisjärven Hipporannassa. Mukaan kutsuttiin Pyhäjärven ja Reisjärven Eläkeläiset. Ohjelmaa oli laidasta laitaan: ihanaa kanteleensoittoa, ylistyslaulu elämälle, runoa muutaman naisen voimalla, muusikko ja taikuri Pauli Raivio. Juhlan avasi meidän ikioma Armas Tervakoski, yhdistyksemme puheenjohtaja. Kanteletta soittivat Elvi Tulppo, Sirkka Tikkanen ja Laura Parkkinen. Taikuudesta huolehti Pauli Raivio, kuten myös tanssimusiikista. Haitari soi haikeesti; alan ammattilainen oli asialla. Siinä välissä juotiin kahvit. Keittiön puolella emännöivät Terttu, Esteri ja Enni. Sauna odotti kylpijöitä. Minusta erityisen mukaansatempaava oli kolmen naisen esittämä jenkka. Kyllä nainen on kaunis ihminen, peilikuvakin kertoo sen. Kekseliäskin ihminen on, ainakin tämä Erkki Saari, joka lauloi ja soitti kummallsita soitinta, jonka hän hallitsi kuin vanha tekijä konsanaan. Jännä vempeli oli tuo pyykkilautakokoelma. Ohjelmaa oli paljon muutakin mukavaa ja tietysti lopuksi tanssia. Kyllä meillä sopu säilyy ja yhteistyö Pyhäjärven ja Reisjärven yhdistysten kanssa vain tiivistyy. Syksyllä palaillaan toimiin reippaina kuin partiolaiset. Nyt ollaan lomalla niin kuin koululaiset konsanaan: saletisti natsaa. Aika ei todellakaan kulu, vaan se täyttyy. Hyvää kesää kaikille! Raili Kauppinen
• 10 - Nro 4 kesäkuu 2011 ELÄKELÄINEN Eläkeläisjärjestöjen yhteistyö tuottanut tulosta Eläkeläisten asiat kirjattu hallitusohjelmaan paremmin kuin koskaan Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n ja Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö pitää hallitusohjelmaa lupaavana eläkeläisten kannalta. ­ Eläkeläisten esitykset on nyt kirjattu hallitusohjelmaan ehkä paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Järjestöjen yhteinen esiintyminen on asiaa varmasti auttanut. EETU asetti hallitusohjelmaneuvotteluihin tavoitteet, jotka koskivat vanhuspalvelulakia, omaisja läheishoitoa, eläkeindeksien korjaamista ja eläkeläisjärjestöjen osallistumista eläke- ja ikäpoliittisten asioiden valmisteluun. Kaikista tavoitteista on merkintöjä uudessa hallitusohjelmassa. Vanhuspalvelulailla luvataan turvata "iäkkäiden henkilöiden oikeus laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan". Jokaisella on oikeus palvelusuunnitelmassa määriteltyyn hoivaan ja kuntoutukseen. Jokaiseen kuntaan tulee perustaa vanhusneuvosto valvomaan päätösten toteutusta. Myös omaishoidon tukea luvataan kehittää lisäämällä tuen kattavuutta ja saatavuutta ja yhtenäistämällä tuen myöntämisperusteet. Omaishoitajille tarjottuja tukipalveluja samoin kuin kotiin vietäviä palveluja ja asumistukea luvataan kehittää. ­ Ohjelma jättää kysymysmerkiksi lain rahoituksen, jota kuntien valtionosuusmenojen leikkaus vielä kiristää. Hoidon laadun valvonnan kehittäminen kaipaa niin ikään vielä parantamista, Kivistö sanoo. Hallitusohjelmassa todetaan, että yhteisymmärrys työmarkkinajärjestöjen kanssa on löydyttävä mm. "riittävän eläketurvan, mukaan lukien indeksisuoja, varmistamiseksi." Ja edelleen luvataan asettaa "työryhmä arvioimaan työeläkeindeksijärjestelmän mahdollisia muutostarpeita. ... Varmistetaan, että eläkkeensaajien edustus on mukana selvitystyössä." Myös muita sidosryhmiä luvataan kuulla ja ottaa huomioon rahoitus, työeläkemaksut ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. ­ Tärkeää on, että indeksisuoja otetaan tarkasteltavaksi ja että eläkeläisjärjestöt pääsevät mukaan valmisteluun. Työ tulee olemaan haastava, koska työlle asetetut reunaehdot ovat melko vaativia, Kivistö sanoo. EETU:n kannalta oli erittäin myönteistä, että sen edustaja kutsuttiin hallitusneuvotteluihin asiantuntijaksi. Kalevi Kivistö toimittikin laatimansa muistion eläkeläisten keskeistä ongelmistya ja EETU:n niitä koskevista tavoitteista hallitusneuvottelijoille. EETU rty:n viimevuotinen sihteeri Veronica Fellman jokaa toukokuussa pidetyn kevätkokouksen osanottajille toimintakertomusta. Kokous kuuli myösd laajan selonteon EETU:n hallituksen ja työvaliokunnan kannaotoista hallistusohjelmaan toimitusjohtaja Lauri Kivinen että seminaarissa alustanut YLE:n julkaisujen asiakkuus-ja mediayksikön päällikkö Erik Bäckman totesivat YLE:n ohjelmien uskollimisimpien seuraajien löytyvän iäkkäämmistä ikäryhmistä. Sen sijaan nuoret suhtautuvat YLE:n ohjelmiin nuivasti. Keskustelua ja kritiikkiä seminaarissa aiheutti YLE:n johtajien viesti kanavien profiloinnista, jonka yhtenä tavoitteena on lisätä viihdyttävän sisällön määrää. Kokouksen osanottajat pitivät sitä vähintään arveluttavana kehityssuuntana maailmassa, jossa fakta-aineiston tärkeys ja merkitys korostuvat. Seminaarissa kuultiin Helsingin Sanomien poliittisen toimituksen toimittajan Teija Sutisen rehti arvio siitä, miksi eläkeläisjärjestöjen näkemykset yltävät niin harvoin valtajulkisuuden palstoille. ­ Syynä on se, että eläkeläisjärjestöjen edustajat eivät istu niissä pöydissä, joissa päätöksiä tehdään, Sutinen totesi. oikeus hoitoon samaan tapaan kuin lasten päivähohdon osalta on tehty. Myös kotona asuvien, palveluja tarvitsevien vanhusten oikeudet palveluihin samoin kuin omaisja läheishoitajien aseman parantaminen tulisi huomioida laissa. ­ Ikälakia ei voida käytännössä toteuttaa kustannusneutraalisti. Lain jatkovalmistelussa onkin erityinen huomio kiinnitettävä siihen, että lain toteuttamiselle taataan riittävät taloudelliset voimavarat, lausunnossa edellytetään Lakiluonnoksessa on huomioitu monia EETU ry:n ja sen jäsenyhteisöjen esittämiä asioita, jotka ovat ihmisarvoisen vanhuuden edellytyksiä. Myönteistä on, että luonnoksessa painotetaan muun muassa edistävää ja ennaltaehkäisevää toimintaa, omatoimisuuden tukemista, kuulluksi tulemista ikääntymisen eri vaiheissa, itsemääräämisoikeutta, osallisuutta sekä ohjaus- ja neuvontapalvelujen kehittämistä. Siinä huomioidaan ikäihmisten oikeus kuntoutukseen, jonka osalta on myös meneillään jatkovalmisteluja. Merkittävänä EETU pitää myös sitä , että lakiluonnoksessa taataan oikeus viipymättä saada selvitettyä palvelutarpeensa ja että se on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. ­ Yksittäisistä asioista luonnokseen sisältyvä esitys vanhusneuvostojen aseman lakisääteistämisestä on myönteinen asia, jota muun muassa EETU ry ja sen jäsenjärjestöt ovat pitkään ajaneet. vanhusneuvostoihin pitää saada edustukset kunnissa toimivista eläkeläisjärjestöistä, jotka on nähtävä alansa parhaina asiantuntijoina ikäihmisiä koskevissa asioissa. ikäihmisten yksilöllisyyden huomiointiin, iäkkään henkilön ikämääritelmä edellyttää perustelumuistion selvityksistä huolimatta lisäohjeistamista ja palveluntuottajien tasapuoliseen kohtelun varmistamiseen on kiinnitettävä huomiota. Lakiluonnoksessa jäävät avoimiksi voimavarakysymykset. Siinä ei ole huomioitu vanhustenhuollon laatusuosituksissa esitettyjä henkilöstömitoituksia. Ne pitäisi mielestämme lakiin kirjata. Voimaan astuessaan lakiluonnos edellyttää kunnissa runsaasti voima-varoja niin ikäihmisten palvelemisen, suunnittelun, suunnitelmien (yksilö, kunta, eri väestöryhmät, koordinointi), koulutuksen ja yhteistyön (hallintokuntien välinen, sidosryhmät) kannalta. Ikälakiin sisällytettyjä tehtäviä ei voida toteuttaa kustannusneutraalisti. Lakiluonnoksessa on myönteisiä asioita. Niiden toteutuminen edellyttää kuitenkin sitä, että kunnille on osoitettava rahoitusta lain täytäntöönpanoon. Muutoin lakiluonnoksen asettamat tavoitteet eivät toteudu lakiluonnoksessa esitetyllä tavalla, EETU arvioi. (P.I.) Lisäselvityksiä tarvitaan Lakiluonnokseen sisältyy avoimia ja ratkaisemattomia asioita. Tämä koskee sekä palveluja että lakiluonnoksen toteuttamista edellyttäviä voimavaroja. Lakiluonnoksessa on huomioitu henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus, mikä on myönteistä mutta ei yksiselitteistä. Tämä edellyttää muun muassa selkeitä käytänteitä ja henkilökunnan oikeusturvasta huolehtimista. Palveluihin liittyy useita lisäselvityksiä edellyttäviä asioita, jotka liittyvät muun muassa palvelutarpeen arviointiin ja sen seurantaan, Lausunto ikälakiluonnokseen EETUon antanut lausunnon valmisteilla olevasta ikälaista sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä. EETU:n mielestä lakiluonnos muodostaa riittävän pohjan lain valmistelun loppuunsaattamiselle niin, että lakiesitys voidaan saattaa eduskunnan käsiteltäväksi jo syysistuntokaudella 2011. Merkittävää on ollut se, että järjestöjen edustajat ovat olleet valmistelussa mukana ja järjestöjä on kuultu prosessin eri vaiheissa. Näin EETU toivoo meneteltävän lain jatkovalmistelussakin. EETU toivoo lakiin selkeitä laatua koskevia normeja, joita viranomaiset voivat valvoa. Henkilökunnan velvollisuus valvoa hoidon laatua ei ole yksin riittävä. ­ Laissa tulisi taata hoitoa tarvitsevien vanhusten subjektiivinen Eläkeläiset ry:n hallituksessa arvioitiin: Indeksistä tulee tuima vääntö Myös Eläkeläiset ry:n hallitus arvioi tuoreeltaan uuden hallituksen ohjelmaa ja piti sitä tyydyttävänä eläkeläisten kannalta. Eläkeläisten asioita on kirjattu ohjelmaan tarkemmin kuin aikaisemmissa ohjelmissa.Toimenpide-esityksissä on edelleen tällaisille asiakirjoille tyypillistä hattaraa. Myönteisenä pidettiiin erityisesti lupaausta, että eduskunta saa käsiteltäväksi ikälakiluonnoksen ja siihen sisältyy vanhusneuvostojen lakisääteistäminen. Tämän lupauksen uskottiin myös toteutuvan Hallitusohjelmassa on maininta työeläkeindeksistä ja lupaus työryhmän asettamisesta arvioimaan sen muutostarpeita. Eläkeläiset ry:n hallituksen mielestä aikomusta ei pidä tulkita niin, että hallituksessa olisi suurta halukkuutta parantaa indeksiä tai peräti palata puoliväli-indeksiin. ­ Indeksistä tulee kova vääntö. Ilmassa on selvästi halukkuutta jopa luopua indeksistä kokonaan, mikä olisi eläkeläisten kannalta todella huono ratkaisu. Indeksikeskustelussa on liikkeellä tosi vahvoja voimia, kuten EK ja Tela, arvioi Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen. Eläkeläiset ry:n hallitus käsitteli myös arvion Savonlinnan kulttuuri- ja retkeilypäiviltä. Tapahtuman todettiin onnistuneen todella hyvin, mistä kiitosta jaettiin kaikille tapahtuman järjestelyihin ja toteuttamiseen osallistuneille sekä osanottajille. (P.I.) Kevätseminaarissa puitiin mediaa EETU ry:n kevätkokous järjestettiin toukokuun alussa Helsingissä Yleisradion Isossa Pajassa. Kokoukseen liittyi median ja eläkeläisten suhteita puinut seminaari. Sekä kokousta tervehtinyt YLE:n
• ELÄKELÄINEN Nro 4 kesäkuu 2011 - 11 Vaasan digikerholla vilkas näyttelykesä: Vaasa, Savonlinnan, Pärnu Huhtikuun ajan Vaasan Kaupunginkirjaston aulassa oli Vaasan Eläkeläiset ry digikamerakerhon valokuvanäyttely, jossa yhdeksäntoista kerhon jäsentä esitteli neljäkymmentäneljä valokuvaa luonnosta, työstä, ihmisistä. Nelisen vuotta sitten viiden valokuvauksen harrastajan perustama kerho on kasvanut lähes kuusinkertaiseksi, viikoittain kokoontuvaksi ryhmäksi. Jäsenten oman harrastuksen lisäksi kerhon tavoitteena on yhteistyö ja kokemusten vaihto muiden vaasalaisten kamerakerhojen kanssa. Parhaillaan on käynnissä kuluvan vuoden kestävä kuuden vaasalaisen valokuvakerhon kilpailu Luonto-teemalla. Jokainen valokuvakerhon jäsen voi osallistua siihen kahdella kuvalla. Kilpailun tuomariston muodostaa ammattivalokuvaajien ryhmä. Yleisö valitsi suosikkinsa Kaupunginkirjaston näyttelyssä toteutettiin myös yleisön kesken kilpailu parhaasta näyttelykuvasta. 180 näyttelyyn tutustujaa osallistui kilpailuun asettamalla järjestykseen kolme mielestään parasta näyttelykuvaa. Useat vastaajat kertoivat myös valintansa perustelut . Hienoa.! Kii- Arpa suosi yleisökilpailussa Aila Haapalaa. tämme arvioista. Yleisön äänestyksen mukaan järjestys viiden ensimmäisen osalta muodostui seuraavaksi: 1) Elvi Kalamies, "Sinistä ja valkoista", 2) Markku Lieskoski, "Kuunsilta", 3. Erik Sjöblom, "Taivaan tulet", 4) Pentti Lehto, Elvi Kalamiehen Sinistä ja valkoista oli näyttelyssä kävijöiden mieleen. Se sai ykkössijan yleisöänestyksessä. "Sielunlintu", 5) Jarmo Bolmster, "Tyyntä myrskyn edellä" Yleisökilpailun osanottajien kesken arvottiin voittaja. Aila Haapala, joka valitsi parhaaksi kuvaksi Osmo Metsälän kuvan "Mutaatio" oli tämän kilpailun voittaja. Hän sai valitsemansa kuvan palkinnokseen. Onnittelemme! Näyttelyn kuviin voi tutustua yhdistyksemme kotisivuilta www.netikka.net/vaasa.elakelaiset. ry Näyttelykuvat olivat nähtävillä myös Savonlinnassa kulttuuri- ja retkeilypäivillä Hotelli Seurahuoneen ala-aulassa. Parhaillaan näyttely on esillä Vaasan ystävyyskaupungissa Eestin Pärnussa. Teksti: RONI UPPGÅRD Kuvat: ELVI KALAMIES , MARKKU MÄKIRANTA TUULA-LIINA VARIS Tehdään tästä numero R eittini työmatkoilla Helsingissä kulkee säännöllisesti postitalon nurkalla istuvan romanikerjäläisnaisen ohi. Yleensä olen jo valmiiksi varannut taskuuni häntä varten pari kolikkoa. Luulen, että hän on oppinut tuntemaan minut, ainakin hän katsoo tunnistavasti jo kaukaa, ja kun raha on tipahtanut pahvikuppiin, hymyilee aurinkoisesti vajaahampaisella suullaan ja elehtii sormenpäillään lentosuukon. Pidän naista vanhana, vaikka luultavasti minä olen meistä kahdesta se vanhempi rouva. Mutta köyhyys vanhentaa, vie hampaat ja painaa kumaraan. Juuri näitä kurjuuden ennen aikojaan vanhentamia romaninaisia kohtaan tunnen suurinta myötätuntoa. Romaniyhteisössä on tiukka hierarkia, ja miehet määräävät. Aktiivisista kerjäläisistä ylivoimainen enemmistö on eri-ikäisiä naisia, arvattavasti suurten perheiden äitejä ja isoäitejä, jotka ylläpitävät muitakin kuin itsensä. He ovat varsinaisia yhteisönsä vastuunkantajia. En millään jaksa uskoa, että he olisivat lähteneet kotikonnuiltaan kylmän ja tylyn pohjoisen pääkaupungin kadunkulmiin polvirukouksissa kerjäämään, jos ei olisi ollut huutava hätä ja pakko. Viime kerralla postitalon kulman rouva näytti poikkeuksellisen valoisalta, suorastaan iloisen ylpeältä. Tällä kertaa hän ei kerjännyt. Hän myi. Kaupan oli juuri ilmes- tynyt katukulttuurilehti Iso numero, joka on tehty nimenomaan vaihtoehdoksi kerjäämiselle, ei ainoastaan romanikerjäläisiä vaan muitakin ­ myös suomalaisia ­ hädänalaisia varten. Neljän euron hintaisesta lehdestä myyjä itse maksaa euron, loput kolme euroa hän saa pitää. Ison numeron esikuva on brittiläinen Big Issue -julkaisu ja muut katulehdet, joita asunnottomat ja muut syrjäytyneet myyvät englantilaisten kaupunkien kaduilla. Ensimmäinen Iso numero on kertaluonteinen vapaaehtoisprojekti, mutta julkaisulla on tulevaisuutta, jos näyttää siltä, että sen myynti onnistuu. Olisi kaikki syyt onnistua. Ei ainoastaan siksi, että Ison numeron myyminen antaa myyjilleen kerjäämistä vähemmän nöyryyttävän ­ ja onnistuessaan tuottoisammankin ­ mahdollisuuden elantorahojen ansaitsemiseen. Toinen erinomaisen hyvä syy ostaa Iso numero on se, että lehti on oikeasti laadukas, huolella toimitettu, tyylikkäästi taitettu ja täynnä monipuolista asiaa. Ja miksei olisi, sillä lehden takana on kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry. Parikymmentä Suomessa ilmestyvistä yli kahdesta sadasta kulttuurilehdestä on talkoohengessä osallistunut Ison numeron tekemiseen. Lehden artikkelit ja muut jutut ovat enimmäkseen noissa lehdissä aiemmin julkaistuja. Mutta ei pidä pelätä joutuvansa lukemaan ennen luettua. Kuten pääkirjoituksessa todetaan, kulttuurilehdet eivät ole mitään seiskoja tai seuroja vaan korkeasta laadustaan huolimatta ­ tai ennemminkin juuri sen takia ­ vähälevikkisiä laatulehtiä, jossa julkaistaan hyviä juttuja. Jo kunnioituksesta fiksua projektia kohtaan kannattaa luetella Ison numeron tekemiseen osallistuneet julkaisut: Ananda, Asukki, Filmihullu, FMQ, Illuusio, Jänkä, Kaltio, Kulttuurivihkot, Kuohu, Lapsen maailma, Maailmankuva, Maailman kuvalehti kumppani, Niin & Näin, Nukketeatteri, Nuori Voima, Sosiaalitieto, Taide & Design, Tuli & Savu, Tulva, Ydin ja Yliopisto. Lehdessä oli junalukemista pitkäksi aikaa. Sain tietää, miten Espanja on onnistunut hillitsemään romanien syrjintää, tulin tuntemaan runoilijan ja romaniaktivistin Paul Polanskyn, luin repparin Helsingin itäisistä, maahanmuuttajien asuttamista lähiöistä, Claes Anderssonin haastattelun addiktioista, artikkelin Helsingin kodittomien valokuvaprojektista, nukketeatterista, suomalaisen nykyelokuvan mieskuvasta... Teräviä kolumneja oli useita, ruokajuttuja, sarjakuviakin. Tätä lehteä ei tarvitse ostaa vain säälistä, mikä on tärkeä pointti sekin. Minulta meni projektiin kepeästi ojennettu vitonen, toiset ovat nähneet paljon enemmän vaivaa. Onnistuuko Iso nume- ro päämäärässään ja onko sillä tulevaisuutta, on nyt juuri, sen myyntiviikkoina, meidän ostajien käsissä. Kannattaa jättää se juorulehti tai naistenlehden nimellä kulkeva kiiltävä ja kallis myyntikatalogi väliin ja käyttää neljä euroa tähän parempaan tarkoitukseen. Jos kadunkulman romanirouva saa kaupaksi kaikki ne 20 lehteä, jotka hän kerralla voi ostaa myyntiin, hän on ansainnut 60 euroa, ja monen päivä on pelastettu. Ostaja taas saa sitä, mistä hänellä näinä eksytyksen aikoina saattaa olla pahakin puute: relevanttia tietoa omasta maasta ja maailmasta.
• 12 - Nro 1 helmikuu 2004 ELÄKELÄINEN Ihmisen arjen ankara laulu Hauraiden ihmisten ja hauraiden motiivien kudelma, ohjaaja Kari Heiskanen sanoo esityksestä. ­ Kuva Leena Klemelä/Pyynikin kesäteatteri Pyynikin Rauta-aika syväluotaa ihmisyyttä K esäteattereiden monenkirjavan ohjelmiston yksi kiinnostavimmista esityksistä nähdään Tampereella Pyynikin pyörivässä kesäteatterissa. Melko heppoisiakin esityksiä viime vuosina pyörittänyt teatteri palaa komeasti koskettavien esitysten linjalle, kun Pyynikille nousee Paavo Haavikon romaaniin perustuva Rauta-aika Kari Heiskasen ohjaamana. "Tämä on jotain aivan muuta kuin tuohivirsuja ja kanteleen soittoa", lupaa Pyynikin kesäteatterin toiminnanjohtaja Jari Nieminen. Ohjaaja Kari Heiskanen kyseenalaistaa räväkästi ja kantaaottavasti kansalliseepoksemme, myyttistä pölyä henkilöhahmojen yltä ravistellen. kysymyksiä: sotaa, kuolemaa ja rakkautta. Heiskanen hieman epäröi, kun häntä pyydettiin Rauta-ajan ohjaajaksi. Odotukset ennen ensi-iltaa teatteripiireissä ovat korkealla, ja harjoituksissa sateen vihmomalla näyttämöllä on tekemisen meininki. ­ Päätin pienentää tapahtumien mittakaavan ja siirtää sen pois historian hämärästä. Se tuntui välttämättömältä, sillä enhän voi tietää entisaikojen ihmisten elämisen ehdoista mitään, enkä siitä, millainen olemassaolon kokemus heillä on ollut. Nykypäivän kuvaston ja ilmiöiden kautta sain otteen ihmisiin, ja tapahtumien tarkastelulle syntyi näkökulma. Hänen mielestään Kalevalaa voi lähestyä myyttisyyden tai historiallisuuden kautta. ­ Se on runoelma, eivätkä sen tapahtumat viittaa mihinkään tiettyyn aikaan tai paikkaan, mutta maailmaa ei voi kuvata irrationaalisena, sillä jokainen kuvaus hakee väistämättä vertauskohtaa todellisuudesta. Historiallinen tarkastelukulma pakottaa purkamaan mahdottomuuksia, itsestäänselvyyksiä ja epäloogisuuksia. Heiskanen tähdentää, että Kalevalan henkilöillä ei ole moraalia, eikä heidän tekojensa motiivia kyseenalaisteta. Se on tuhoisa ja ylhäältä ohjattu elämänmalli. ­ Moraalin puuttuminen korostaa tulkinnassamme moraalista aspektia. Ihmiset ovat paljaina ja nähtävissä. Toivottavasti katsojat näin ollen alkavat mielessään kysellä toimintojen motiiveja, esimerkiksi sotaanlähdön mielekkyyttä tai vaikkapa naisen alistamista. Heiskanen on valinnut runollisuuden esityksen kerronnan kieleksi Haavikon lyyristä Kalevalan tulkintaa mukaillen. Esityksen suuret teemat: valta, rakkaus, kuolema ja onnen tavoittelu saavat kevyemmän muodon poeettisuuden kautta. ­ Miksi maailmassa on niin vaikeaa olla ja löytää onni? Mistä onni ylipäätään koostuu? Tarinassa on myös kauneutta ja komiikkaa. Hauskuus kumpuaa Kalevalan absurdiudesta ja selittämättömyydestä. Kauneus ja surumielisyys kulkevat käsikädessä. Esitys on hauraiden ihmisten ja hauraiden motiivien kudelma. H eiskanen on poliittisesti osallistuvan KOM-teatterin perustaja-jäseniä ja sen pitkä-aikainen taiteellinen johtaja. Hän on myös lahjakas ja syvällinen näyttelijä, joka on tehnyt unohtumattomia roolisuorituksia. Nähdäänkö siis Pyynikin hongistossa rajua yhteiskunnallista tulkintaa Nyky- Rauta-aika pohjaa Kalevalan, jonka tarinoista dramaturgi Seija Holma on nivonut yhteen uuden kokonaisuuden. Heiskasen tulkinta ottaa selkeän irtioton teoksesta, jonka monet muistavat Kalle Holmbergin ohjaamasta tv-sarjasta. Paavo Haavikko aloittaa romaaninsa toteamalla, "Unohtakaa Kalevala", Heiskanen kehottaa unohtamaan Holmbergin Rauta-ajan. Hän astuu Elias Lönnrotin ja Paavo Haavikon monumentaalisiin saappaisiin James Joycen Odysseuksen tavoin ­ arkistamalla. ­ Tuon tarinan lähemmäksi tätä päivää. Kalevalan maailmahan ei sijoitu mihinkään historialliseen aikaan, mutta se käsittelee isoja Pohjolan häissä vasemmalta Maija Leino, Marika Heiskanen, Ville Majamaa, Anneli Sauli, Annina Ärölä, Antti Mikkola, Tuomas Nuotio, Sanna Majanlahti, Janne Kallioniemi. Edessä Auvo Vihro. ­ Kuva Leena Klemelä/Pyynikin kesäteatteri
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2004 - 13 Suomen elämänmenosta? ­ Toivottavasti esitys vähintäänkin onnistuu julistamaan ja muistuttamaan siitä, kuinka ihmiskunta on aina ja kaikkialla syyllistynyt heikomman alistamiseen, sotimiseen ja väkivaltaan. Oma aikamme todistaa että taloudellisen voiton maksimointi on parhaiten suojattu arvo. Sen vuoksi ihminen voidaan alistaa, ja hänen ihmisyytensä kyseenalaistaa. Heiskasen mielestä myyttiset sankarit ovat vaarallisia. Heidän olemuksensa ja tekonsa voivat vaikuttaa piilossa, latentteina. ­ Idealisoitu sankari tai poliitikko alistaa totuuden tarkoituksenmukaisuudelle ja omille pyyteilleen. Kansakunta voi sokaistua tällaisten johtajien valossa ja alkaa tuhoamaan lähiympäristöään, hän muistuttaa hallitusneuvottelujen tuoksinassa. Siksi hän haluaa kyseenalaistaa Kalevalan sankareita Rauta-aika esityksessä. Rauta-ajan, kuten oman aikammekin ihmiset rimpuilevat ulkoisen pakon puristuksessa. Surumielinen, jopa ahdistavakin vaikutelma juontuu siitä, että draaman ­ eikä todellisuudenkaan - henkilöiden tekoja selitellä. He ovat kaikkien tuulten heiteltävinä irrationaalisesti. Sotaan lähdetään koska sotaan pitää lähteä. ­ Tällaisenahan maailma näyttäytyy. Mikä järkevä syy pakotti sadat tuhannet miehet Sommen ja Verdunin teurastuskentille? Entä maailmantalous toistuvine lamoineen, mikä voima sen saa aikaan? Yhdistyksen kansantanssijat. Elinvoimainen ja toivottu yhteistyökumppani Porvoon Eläkeläiset ry täytti 40 vuotta Porvoon Eläkeläiset esitteli monipuolista toimintaansa yhdistyksen 40-vuotisjuhlassa Hamarin työväentalossa toukokuun alussa. Napakka ja hauska juhlaohjelma oli yhdistyksen omien harrastukskerhojen ja esiintyjien tuottamaa ja esittämää. Kaikkea ei voitu edes esitellä livenä: laulajien, soittajien, tanssijoiden, lausujien ja näyttelijöiden lisäksi yhdistyksessä on innokkaita jumppaajia, kunnostaan hyvin huolehtivia tasapainokerholaisia sekä taitavia käsitöiden tekijöitä ja kuvataiteen harrastajia. Kun yhdistys vielä toimii aktiivisesti Porvoon eläkeläisten ja vanhusten edunvalvonnassa, se on arvostettu ja haluttu yhteistyökumppani. Se näkyi myös juhlassa, johon olivat tulleeet myös kaupungin muiden eläkeläisyhdistysten ja vanhusneuvoston edustajat. dyksen juhlaan tuonut kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustja Mikaela Nylander. Nylander painotti tervehdyksessään kansalaisjärjestöjen ja päättäjien dialogia. Siinä onkin näytön paikka Porvoossa, jossa kaupunki on leikannut tukea kolmannen sektorin toimijoille ja supistanut talouskriisissään myös ikäihmisten palveluja. Nylander lupaili, että tuen leikkaus on tilapäistä ja tähdensi, että julkisen vallan on aika ottaa enemmän vastuuta palveluista. Yhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Väisänen ja varapuheenjohtaja Leena Nurmikumpu kertoivat puheissaan ja tervehdyssanoissaa yhdistyksen monipuolisesta toiminnasta ja hieman myös historiasta. Yhdistyksen perusti pienehkö joukko valveutuneita porvoolaisia eläkeläisiä. Perustavassa kokouksessa oli paikalla viisi henkeä. Nyt yhdistyksen jäsenmäärä on siihen verrattuna yli 50-kertainen. Juhlassa puhui Eläkjeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö, joka jakoi myös Eläkeläiset ry:n ansiomerkit ansioituneille porvoolaisille yhdistysaktiiveille. Ansiomerkin saivat Helvi Lemmikki Eriksson, Hilkka Anneli Id, Irma Tuulikki Isoaho, Eero Ilmari Julkunen, SirkkaLiisa Kaukiainen, Inkeri Elisabet Keskiniva, Unto Matias Keskiniva, UllaMaija Lindroth, Terttu Miettinen, Rakel Gunvor Elisabet Savanala, Lea Anneli Palomäki, Aino Esteri Ruotsalainen ja Yrjö Toivola. (P.I.) H eiskanen on modernisoinut Rauta-ajan nyky-aikaan ja lapsuuden maisemiinsa keravalaisille taka-pihoille, mutta hän on aina kaihtanut Suomi-kuvien rakentelua. -Toivon mukaan esitys viittaa maailmaan ja maailmassa olemisen tapaan. Olen aina yrittänyt välttää tekemästä mitään suomalaista. Toivon, että se on näkynyt töissäni. Jokainen meistä on yhteisönsä tuote, ja meissä näkyvät niin hyvässä kuin pahassakin kaikki se, mitä kulttuurimme on. Yksikään kansakunta ei voi rakentaa tulevaisuuttaan vain menneisyyden varaan. Olennaista on jatkuva uuden muotoutuminen. Haavikon tekstin kautta Kari Heiskanen yrittää kuvata maailmaa sellaisena kuin se hänelle näyttäytyy. Epäoikeudenmukaisena, arkisena, kauniina, rakkaana. Jos siinä on jotakin sankaruutta, se on mahdollisuutena meissä kaikissa. Vuoropuhelua tarvitaan Porvoon Eläkeläiset ry:n asemaa sekä harrastus- että edunvalvontajärjestönä kiitteli kaupungin terveh- SISKOTUULIKKI TOIJONEN Rauta-ajan ensi-ilta oli perjantaina 17.6.2011. Esitykset 14.6.6.8.2011. Lavalle nousee muiden muassa Anneli Sauli, Pohjan Akkana. "Tämä on vanhalle kommunistille mahtava mahdollisuus näytellä kapitalistista riistäjää", Sauli vitsailee. Vuortopuhelua? Mikaela Nylander ja Kalevi Väisänen (edessä) odottavat ohjelman alkua Porvoon Eläkeläisillä on vahvaa ohjelmatoimintaa. Sketsikerho Hupakot oli jo lomatunnelmissa.
• 14 - Nro 1 helmikuu 2004 ELÄKELÄINEN Havaintokuva Saarijärvelle suunnitellusta yhteisökodistya. Saarijärven puinen yhteisökotihanke toisi tuulahduksen entisaikain asumisesta Omatoimitalo haluaa tarjota viihtyisän vaihtoehdon ikääntyvien asumiseen nen keulahahmo hankkeelle. Ennen eläkkeelle jäämistään hän on työskennellyt mm. YH-rakennuttajien toimitusjohtajana ja rakennusalan tutkimustyössä. Viime vuodet hän on toiminut mm. syrjäytymistä tutkivien EU-hankkeiden projektijohtajana. Nykyään tyylikäs herrasmies mieluusti kiertää eri paikkakunnilla esitelmöimässä yhteisö-asumisesta, joka tulevaisuuden asumismuotona herättää paljon kiinnostusta. Hän, jos kuka tietää, että asuntokeinottelu on yksi suurimpia keinottelun kohteita. tatiloineen kauniille Sivulanpellon alueelle Herajärven puistomaisemiin Sarvijärven keskustaan, Pesonen kertoi. Puutalo rakentaminen on ns. trendikästä ja toivottava, ekologisesti kestävä tulevaisuuden rakennusmuoto. Suomessa puukerrostalojen rakentaminen on vielä lapsenkengissään, mutta esimerkiksi Ruotsissa on rakennettu jo kokonaisia, viihtyisiä puukerrostalo kaupunginosia Erityisesti huolta on aiheuttanut puukerrostalojen paloturvallisuus, Pesonen kuitenkin tähdentää, että uudet puutalot ovat jopa paloturvallisempia kuin betonitalot. Hän on myös havainnut, että oma sauna ikääntyvien asunnoissa on hengenvaarillinen. Saarijärven Omatoimitaloon onkin tulossa yhteissaunat asukkaille. Omatoimi-talon tarpeellisuudesta on vallinnut Saarijärven poliittisten ryhmien välillä yksimielisyys, ja hankkeessa on meneillään myötätuulinen loppukiri. Saarijärven kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti alueen asemakaavan ja tontin varauspäätös saadaan elokuussa. Hyvää naapuruutta ­ Omatoimi ei ole vanhainkoti, hoivakoti eikä palvelutalo, mutta ei pelkkä asuintalokaan. Puutalokodit ovat tarkoitettu yli 55-vuotiaille toimintakykyisille ihmisille. Talossa jokaisella taloudella on oma asunto ja yhteisiä tiloja harraste- ja taidetoimintaa ja mm. ruokailua varten. Tärkeintä asumisessa on asukkaiden yhteistoiminta, joka luo yhteenkuuluvuutta ja aktiivista kanssakäymistä. Tutkimusten mukaan se edistää asukkaiden fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä vähentää yksinäisyyttä. Pohjoismaissa ja Suomessakin on saatu hyviä kokemuksia yhteisöasumisesta, joka toki takaa asukkaille omaa rauhaa ja yksityisyyttäkin. Onnellisten ikääntyvien talo Omatoimi-talohankeen syntysanat lausuttiin, kun helmikuussa 2009 Saarijärvellä perustettiin vanhusneuvoston aloitteesta Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys. Jäseniä yhdistyksessä on jo noin 70, joista useat ovat Eläkeläiset ry:n jäseniä. - Tavoitteena on rakentaa noin 30 asunnon nelikerroksinen puukerrostalo tarpeellisine yhteistoiminReijo Pesonen on yhteisöasumisen puolestapuhuja. Saarijärven kaunis työväentalo täyttyi ääriään myöten Saarijärven Eläkeläiset ry:n järjestämässä 4ovuotisjuhlaseminaarissa. Tunnelma oli yhteistyöhenkinen ja poleeminen, sillä oman järjestöväen lisäksi juhlaan ja juhlaseminaariin oli kutsuttu Eläkeläisten etujärjestö EETUn edustajia. EETU:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö piti tilaisuudessa hienon, syvästi ja inhimillisesti eläkeläisten nykytilannetta ja tulevaisuutta linjaavan juhlapuheen yhteistyötä ja edunvalvontaa korostaen. Saarijärven mandoliiniorkesteri johtajanaan Esko Talvilahti ja kaunisäänisenä solistinaan Reino Linna viihdytti yleisöä suosikkimusiikilla. Juhlaseminaarissa esiin nousivat erityisesti eläkeläisiä askarruttava eläkkeiden taitettu-indeksi, työurien pidentäminen, vanhusten palvelut sekä asuminen, joita Kivistökin juhlapuheessaan käsitteli. Panelistit väänsivät teräväsanaisestikin peistä em. ja muistakin asioista eduskuntavaalien jälkimainingeissa. Saarijärven eläkeläiset ansaitsevat sulkia hattuunsa seminaarin järjestämisestä, sillä eri eläkeläisjärjestöjen yhteistyö ja asioiden ajaminen ja pohtiminen yhdessä on paitsi kannatettavaa, myös erittäin viisasta ja rakentavaa toimintaa. Kaunis ja käytännöllinen koti Arkkitehti Pekka Pekkalan kaunis talo toteutetaan asumisoikeusasuntoina. Asumisoikeusmaksu, joka oikeuttaa asunnon hallintaan, Humaanin asumisen puolustaja Seminaarin lisäksi juhlassa kuultiin Omatoimen hallituksen puheenjohtaja Reijo Pesosen kiinnostava esitelmä Saarijärven Omatoimi-talohankkeesta. Vireä ja aktiivisesti eri hankkeissa toimiva Pesonen, 72 ei halua olla vanhus, mutta myöntää olevansa iäkkään puoleinen. Toimitusjohtaja Pesonen on kokenut rakennusalan erityisasiantuntija, jonka ydintavoitteena on humaani asuntopolitiikka ja yhteisöasuminen. Siis paras mahdolli- Saarijärven mandoliniorkesteri viihdytti yleisöä
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2004 - 15 LIMPAN Hallucinationer och pensionsålder E Saarijärven Eläkeläiset oli keskinyt poikkeuksellisen ja mainion tavan juhlistaa yhdistyksen syntympäivää. Kuvassa yhdistyksen puheenjohtaja Eero Hämäläinen. on 15 prosenttia asunnon hinnasta. Loppuosa rahoitetaan ARAn korkotuetulla lainalla. Kelan asumistuki on samansuuruinen asumisoikeustalossa kuin vuokrataloissakin. Asukkaat ovat kotiensa herroja, kuten asunto-osakeyhtiöissäkin. Lisäbonuksena he saavat yhteisötoimintaa, jonka laadusta ja laajuudesta asukkaat päättävät keskenään. Omatoimi -yhteisö on tarkoitettu saarijärvellisten lisäksi koko seutukunnan ikääntyville, paluumuuttajille ja muillekin halukkaille. Aalto yliopiston tekninen korkeakoulu ja Oulun yliopiston arkkitehtiosasto tukevat hanketta yhtenä puukerrostalojen kehittämisprojektinaan. Puukerrostalon toteutukseen on luvassa apua myös Metsäteollisuus ry:ltä. Omatoimi-talon ja asumismuodon suunnittelussa on otettu alusta alkaen huomioon tulevien asukkaiden toiveet ja ikääntymisen aiheuttavat tarpeet. Asukkaat ovat keskeisessä roolissa kaikin tavoin kotinsa rakentamisessa. Tavoitteena on saada suunnitelmat valmiiksi vuoden 2012 keväällä. Jos kaikki menee niiden mukaisesti, aikaisintaan keväällä 2013 Saarijärven Omatoimi-talossa jo asustelee todennäköisesti tyytyväisiä ja toimeliaita eläkeläisiä viihtyisissä asuinnoissaan. Kyläkutsukin pullakahveille on jo saatu. n sak är säker, det kommer aldrig att bli knarkare av gamla jag. När jag vaknade efter bypassoperationen, totalt hjälplös och fast i en massa slangar och ledningar, hade jag dessutom helgalna hallucinationer, sådana som jag aldrig mera vill uppleva. De berodde troligen på alla de smärtstillande droger jag hade fått i mig under operationen. I ett vitt töcken ovanför mig svävade en massa underliga figurer, en del hotande och andra närmast skrattretande. Ett tu tre började det regna små ludna drakar, som när de landade på mitt nattduksbord förvandlades till djonker, som satte segel och började glida mot horisonten. Jag har alltid varit intresserad av hur djonkskepparna skotar sina segel, och försökte gripa en för att ta reda på saken. Det lyckades inte och nu kom en sköterska med mat. Jag försökte äta, men det var något fel på koordinationen i mina händer. Muggen med lock och sugrör var inte där jag såg den, och när jag äntligen fick grepp om skeden lyckades jag inte få den att träffa munnen, Sköterskan lade märke till min prekära situation och började mata mig. När jag sedan mätt och belåten slöt ögonen och började fundera på verkliga ting för att slippa se alla konstigheter, kom jag att tänka på min diskussion med kirurgen före operationen. Han berättade hur han skulle klyva min bröstkorg för att komma åt hjärtat. Jag sade att vikingarna i tiderna roade sig med att rista blodörn på tillfångatagna fiender på samma sätt och sedan hängde dem i träden med det blottade hjärtat till mat åt kråkor och korpar. "Jag tänker i alla fall reparera ditt hjärta on sy ihop dig med små nätta stygn," småskrattade kirurgen och lovade att jag, om jag skötte min kondis väl, ännu kunde se fram mot många aktiva år. När jag öppnade ögonen på nytt låg jag under asagudarnas världsträd Yggdrasil. I en grenklyka ovanför mig hängde Odin. Han hade överplats av jättarna, som ristade blodörn på honom och lämnade honom hängande. Trots att han var allsmäktig kunde han inte komma loss utan klagade på forn-nordiska: ­ Grymta vånde grisarne om de hviste hvad den gamle galten lider. Med grisarne menade han sina söner, som hörde hans klagan och med hjälp av sin farbror åskguden Thor gjorde slarvsylta av jättarna och befriade Odin, som hälbrägdagjorde sig själv och satte sig på sin vanliga plats vid bordsändan på kvällens gästabud i gudarnas hemgård Valhalla. Härvidlag kan det vara skäl att redogöra för Valhallas rutiner. Förutom Odin, hans fru Freja, söner, bröder och andra mindre gudar befolkades gården av fallna och återuppståndna hjältar, som valkyriorna samlade in på vikingarnas slagfält runt om i världen. Dessa övade sig dagarna i ända i vapenbrak och krigskonst inför den slutliga kampen mot ondskans makter vid världens undergång Ragnarök. Varje kväll höll Odin gästabud där man vid sidan om taktiksnack om dagens övningar åt vildgalten Särimners kött, som sköljdes ned med enorma mängder mjöd. Galten Särimner hade en gudomlig egenskap. Den var odödlig och hur mycket man än karvade kött av den, så växte det tillbaka innan följande kvälls festligheter. Hur dessa festligheter för övrigt gick av sta- peln finns tyvärr inga historiska fakta till hands. Själv har jag nöjt mig med min ungdomsidol Powell Rammels schlagertext, som gick ungefär så här: Opp och hoppa bror / slå på trumman Tor / det är dans uppå Valhall i natt / uti Fejas sal är det asabal / opp och hoppa fast Odin har spatt / Slå i mera mjöd / det må bliva min död / det är dans uppå Valhall i natt / uti Frejas sal är det asabal / opp och hoppa fast Odin har spatt... Medan jag funderade på hur texten fortsatte måste jag ha somnat. Jag vaknade vid att frugan rörde vid min kind och frågade om jag var vaken. När jag slog upp ögonen stod hela familjen runt sängen: fru, barn, barnbarn och barnbarnsbarn. Det kändes så högtidligt att jag fick tårar i ögonen när alla turvis tog mig i handen och önskade bättring. Barnbarnsbarnen nummer tre och fyra hade också ritat bilder år mig. Sexåringen Jero hade hört att jag inte skulle få köra bil på en tid och ritat en välutrustad släpvagn med öppen spis, telefonkiosk, kök, bastu och simbassäng. Om vagnen inte skulle fungera hade han dessutom ritat en hundralapp på väggen. Den skulle säkert räcka till taxi hem, tyckte han. Fyraåringen Jolles ritning var litet mera konventionell med stuga och bil. Din bil var ju grön, det kom jag ihåg, poängterade han. Nåja, fem dagar senare slapp jag hem och nu motionerar jag med min rollator. Inte för ett jag inte skulle kunna gå utan den, men det är bra att ha någonting att sitta på när man orkar gå bara korta stumpar åt gången. PS: Som konvalescent med begränsad rörelseförmåga är det svårt att hitta något dagsaktuellt att skriva om annat än i TV:n. Skall man vara riktigt hederlig, så har jag inte varit särskilt intresserad av regeringsbildarnas långdans på Ständernas hus, utan lyssnat på nyheterna därifrån bara med ett halvt öra. För en tid sedan reagerade jag i alla fall skarpt på en biprodukt till förhandlingarna. Arbetsgivarförbundet EK höll någon slags möte och tv-reportern frågade ordföranden vad som i nuvarande situation speciellt oroade arbetsgivarna . Svaret, att det inte verkar bli någon höjning av pensionsåldern, fick mig att ryta till: - Vänd dig mot auditoriet gubbfan! Du har en hel sal full av orsaker till att facket motsätter sig höjningen av pensionsåldern bakom dig. Vem av deltagarna på ert möte är beredd på att anställa över 40-åriga utsanerade jobbare? SISKOTUULIKKI TOIJONEN
• 16 - Nro 4 kesäkuu 2011 ELÄKELÄINEN Runopysäkki Aamujäykkyyttä ei ole illalla, illalla koko keho on toimensa tehnyt: valmis lepoon niin raukeana, raukeana. Tunnet kuinka keho kiittää, on kovin tyytyväinen, kun olet antanut sen toimia koko kroppa kunnossa taas. Ja mikä parasta: pään tietokone vireänä muistaa, muistelee ja uutta jo suunnittelee. Aamu huominen ja koko ihana tuleva päivä. Kuitenkin, pakko tunnustaa: iltavirkku olen. Edelleen. Mutta ­ joskus tuntuu, että keho ja mieli käyvätkin eri tahtiin. Tuula Nieminen, Laukaa, Leppävesi Päiväuni -Kraak! -Hys, hiljaa jo, on päivälepotuokio. -Mut ei se nuku, lentää vaan ja tulee meidän tarinaan. -Nyt tuutimaan! Tai olkoon... jatketaan: Siis ... papukaija satumaan tuo kaikki värit mukanaan. Vain silmät kiinni nähdä voi kuvat, jotka Kaija toi. Se siivillänsä silittää ja tuutulaulun virittää: Kraak kraak krooh Pian kuuluu yhtä tuhinaa, kun uni toistaan koskettaa. Hieronymus Huppel Minuuteni Olen kurkistanut minuuteeni Se on kuin kassakaappi ja avaimet hukassa On kiire siivota käyttötilat järjestää avainkaappi että pääsisin minuuteni arvokeskukseen Osaanko siivota pölyiset harhat päästäkseni katsomaan minuuden värikalvoa Voi mikä lomamatka omalla planeetalla Ahti Kansa Kotka Kaljan viemää Mies ohittaa leikkipuiston askellus kuin vuoden ikäisellä kävelemään lähtevällä, naiset kaljan pöhöttämät pysäyttävät, yhteiset on jutut puomilla parit kaljat, kohti ostaria, katseet alas luodut ohittavat päiväkodin, olleet hekin joskus jonkun rakkaat lapset. Lea Nieminen Inkeroinen Uni Oi! Luokseni saavu sininen uni, etten yksin ois. Kultasiivillä lentää voimme rakkauden onnelaan. Sirkka Rantanen Pori Kesällä runo marinoituu H yvää juhannuksen jälkeistä elämää kaikille - sekä teille, joiden mielestä kesä on nyt ohi ja teille, joiden mielestä se vasta alkaa. Kesä on kiihkeydessään ja lyhyydessään tunteita herättävä vuodenaika. Saamme lukea kiiltäväkantisista, taskukirjan verran maksavista naistenlehdistä, miten se ja se viettää kesää veneillen, omalla saarellaan yrttejä kasvattaen, downshiftaten (= muotisana sille, ettei olla koko ajan tuli hännän alla) ja niin edelleen. Oma elämä ja kesänvietto vaikkapa kerrostalokodissa saattaa tuntua näiden kesämenestystarinoiden rinnalla valjulta. Silloin kannattaa muistaa viisaan kirjailija-filosofi Torsti Lehtisen sanat: "onni ei ole velvollisuus." Torsti Lehtinen on myös todennut, että ainakin hän "on röyhkeästi juuri niin onneton kuin itse haluaa ja että onnellisuusolympialaisista tulisi päästä eroon". Oikeastaan tähän heti perään sopiikin todella hyvin Tuula Niemisen runo, jossa on kyllä onnellisuutta, mutta se on arjen viisasta onnea, eikä kilpailu- ja kulutushenkistä "muka-onnea". Runoa värittää elämänhalu ja -ilo. Runon tunnelmaan pääsee hyvin mukaan, sekä raukeuteen (mikä ihana tunne se onkaan) että seuraavan päivän iloiseen odotukseen. "Niin raukeana, raukeana" ­ toisto on hyvä tehokeino ja rytmittäjä. Runossa voisi ehkä käyttää ihan reilusti suoria sanajärjestyksiä, esimerkiksi: kuitenkin, pakko tunnustaa:/ olen iltavirkku. Huumori on lempeää ja sallivaa ja kiteytyy runon loppuun. Runo tuo esiin arjen kauneuden ja hetkiin tarttumisen taidon. Nimimerkki Hieronymus Huppelin runo Päiväuni on jännittävän mystinen. Varis lentää uneen, jossa se muuttuukin papukaijaksi... Hieronymus Huppel kuvaa hienosti unimaailmaa ja uneen vajoamis- ta, unessa varis voi olla papukaija, joka laulaa tuutulaulua: "Vain silmät kiinni nähdä voi/ kuvat, jotka Kaija toi." Runon kaksi viimeistä säettä kuvaavat nukkumista ja nukkuvaa ihmistä sekä unimaailman salaperäisiä mahdollisuuksia herkästi. Päiväuni onkin kaiken kaikkiaan persoonallinen runo ja myös sen graafinen ilme ja säkeiden asettelu tukee onnistuneesti runon sisältöä. Monta hyvää vaihtoehtoa Ahti Kansan runossa kurkistetaan minuuteen. Olen tällä palstalla ennenkin kirjoittanut siitä, että on hyvä, jos runossa sekoittaa abstrakteja ja konkreettisia asioita keskenään. Ja juuri näin Ahti Kansan runossa tapahtuu."Minuus" on vaikea, abstrakti ja monitulkintainen käsite, mutta Ahti Kansa kesyttää sitä konkreettisin vertauksin. Minuuteni-runossa on tyypillinen luovan ongelmanratkaisun tilanne. Siinä on nimittäin kaksi hyvää lopetusta. (Luovassa työssähän hyviä ja oikeita vaihtoehtoja voi olla monia, toisin kuin vaikkapa laskutoimituksen lopputuloksessa.) Runo voisi loppua jo sanaan "värikalvoa", mutta yhtä lailla nykyinen lopetus toimii, silloin sävy on vain hieman toinen. "Minuuden värikalvo" on hieno kuva. Minuus on jotakin vaikeasti hahmottuvaa ja määriteltävää, ja värikalvohan heijastaa valoa aina eri tavoin. Jos ihan yksityiskohtaisella tasolla runoa tarkastelee, niin ehkä kolmannen säkeen "ja"-sanan voisi napata poiskin. Joskushan jopa yksittäinen pilkku vaikuttaa rytmiin ja merkitykseen. Mutta siis kokonaisuudessaan ajatuksia herättävä, filosofinen runo. Sirkka Rantasen runo Uni on kuin pie- ni, yksin lausuttu huokaus. Jopa runon kapea muoto (lyhyet säkeet) tukevat tätä vaikutelmaa. Vaikka runossa käytetään tuttua runollista kuvastoa (kultasiivet, onnela), eivät nämä sanat tunnu pikku runossa liian mahtipontisilta. Itse asiassa syntyy hedelmällinen ristiriita, vähän kuin pieni maalaus olisi kehystetty suuriin barokkisiin kultakehyksiin. Uni-runo alkaa korskean lyyrisesti oihuudahduksella. Kuten usein runopysäkillä olen kirjoittanut, kaikkia sanoja voi runossa käyttää, ja tässä runossa "oi" on ihan paikallaan. Sirkka Rantasen Uni on kuin runon pukuun puettu haave. Runotreenausta Lea Niemisen runo Kaljan viemää leikittelee otsikossaan yhdellä tärkeällä kirjallisuuden keinolla, tekstienvälisillä viittauksilla. Romanttinen Tuulen viemää tulee mieleen kun luemme Lea Niemisen runon otsikon. (Pakinoitsijathan käyttävät usein juuri tätä samaa konstia.) Lea Niemisen runossa huomiota herättää hänen käyttämänsä näkökulma. Runossa ei ole nimittäin tuomitseva ote, vaan runoilija ikään kuin läpivalaisee kohteensa, näkee pintaa syvemmälle. Humalaisten yhdistäminen leikkipuiston ja päiväkodin kanssa samaan kuvaan on onnistunut ratkaisu. Kaljan viemää osoittaa, miten tehokasta on näyttää eikä selittää. Runopysäkillä oli tälläkin kertaa mielenkiintoinen ja kirjava kattaus erilaista runolyhyttavaraa. Osa nyt julkaistuista runoista oli lähetetty minulle jo kauan sitten, joten älkää luopuko toivosta oman runonne julkaisun suhteen. Kirjoittaminen on siitäkin syystä ihana harrastus tai elämäntapa, että siihen ei vaadita kovin kummoisia välineitä. Työn suorittamisen paikaksikin kelpaa niin kyl- pyamme, sammaleinen kanto kuin parveke. Ja jos ei kesällä paljoa ehtisikään kirjoitella, niin sitäkin enemmän voi tarkkailla ympäristöään, tehdä havaintoja, ajatella kaikenlaista ­ sehän nimenomaan on runoilijan työtä. Hauska ja hyödyllinen harjoitus on esimerkiksi erilaisten sanaryhmien miettiminen: mitkä sanat ovat jo hyvin vanhoja ja ehkäpä käytöstä poistuneita (lehtolapsi, salavuoteus, susipari) ja mitkä taas uusia ja vasta kieleen juurtuneita tai juurtumassa (salarakas, pissis, nörtti). Runoilijan kannattaa treenata kieltä kuten urheilija treenaa lihaksia. Tämä kaikki sitten marinoituu mielessä ja putkahtaa iltojen pimetessä runoina esiin. Ihanaa kesää kaikille! Niina Hakalahti Kukkolankatu 16 33400 Tampere niina.hakalahti@sci.fi
• ELÄKELÄINEN Nro 4 kesäkuu 2011 - 17 Kulttuuri- ja retkeilypäivien avajaisissa yleisöä kutsuttiin välillä zumbaamaan. Kuva: Pekka Isaksson Eläkeläiset Savonlinnassa Helle helli, väki viihtyi Eläkeläiset ry:n kulttuuri- ja retkeilypäivien osanottajat nauttivat Savonlinnassa kesästä, kulttuurista ja liikunnasta sekä näkijöinä että tekijöinä. Kymmenet ryhmät ja sadat esiintyjät pääsivät esittelemään taitojaan tilaisuuksissa ja kulttuurikatselmuksissa. Säät todella suosivat tapahtumaa: ilmojen haltijat järjestivät kahden viileän kauden väliin lämpimän jakson, joka huipentui helteeseen. Tapahtuman aikataulun ansiosta omatoimiset ryhmät ja osallistujat pääsivät tutustumaan kauniiseen kesäkaupunkiin ja nauttimaan Saimaan-risteilyistä. Kulttuuri- ja retkeilypäiville osallistui niin paljon osanottajia kuin kaupungin juhlatilat antoivat myöten eli 1 600. Tulijoita olisi ollut enemmänkin, mutta jo nyt esiintyjät joutuivat urakoimaan iltatilaisuudet kahteen kertaan. Heille ja heidän ohjaajilleen kuuluu suuri kiitos poikkeuksellisen järjestelyn onnistumisesta. Savonlinnan varauksissa myöhässä olleita toivottavasti lohduttaa edes hieman tieto, että jo ensi vuonna järjestetään seuraava Eläkeläiset ry:n valtakunnallinen tapahtuma. Se on Eläkeläiset pinnalla - risteily Tallinnaan 9.­10.10.2012.
• 18 - Nro 4 kesäkuu 2011 ELÄKELÄINEN Marja Leena Makkonen (keskellä) luki avajaisissa kulttuurijulistuksen. Kuvassa kolme polvea Makkosia. Nuorin uupui ensin. Aamujumppaa torilla. Eläkeläiset ry:n kulttuuri- ja retkeilypäivät puolustivat aitoa vapaaehtoistyötä ja kulttuuria "En tahdo vain kuunnella, tahdon myös laulaa" Eläkeläiset ry:n kulttuuri- ja retkeilypäivät Savonlinnassa 7.­9.6. puolustivat aitoa vapaaehtoistyötä ja kulttuuria tunnuksenaan turkkilaisen runoilijan Nazim Hikmetin komeat säkeet "en tahdo vain kuunnella, tahdon myös laulaa". Säkeet sisältyvät kulttuurijulistukseen, jonka Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Marja Leena Makkonen luki päivien avajaisissa Kyrönniemen kentällä. Julistusta kuunteli 1600 kaikkialta Suomesta tullutta osanottajaa. Julistuksessa tähdennetään, että kulttuuri kuuluu kaikille, ja kaikilla on oikeus sitä myös tuottaa. ­ Täällä Savonlinnan kulttuuri- ja retkeilypäivillä me toteutamme yhdessä tätä periaatetta. Kaikki osallistujat saavat nauttia musiikista, runoudesta, liikunnasta, tanssista ja taiteesta. Sen lisäksi jokainen itse voi yksin ja yhdessä osallistua kulttuuritäyteisen tapahtumaohjelman toteuttamiseen, julistuksessa todetaan. Kulttuurin lisäksi julistuksessa liputetaan myös muun aidon vapaaehtoistyön puolesta. Eläkeläiset ry:n mielestä nyt on koko yhteiskunnassa nähtävissä merkkejä vapaaehtoistyön kunnianpalautuksesta. ­ Yhteiskunta ei kuitenkaan voi toimia pelkästään vapaaehtoisen auttamishalun varassa. Vapaaehtoistyö on parhaimmillaan antoisaa, mutta siitä ei saa tulla velvoite. Vapaaehtoistyö ei saa olla pelkästään ylhäältä ohjattua auttamistyötä vaan ennen kaikkea omaehtoista kansalaistoimintaa, Eläkeläiset ry muistuttaa. Savonlinnan tapahtuman koko kulttuuri- ja liikuntaohjelma oli viimeistä piirtoa myöten Eläkeläiset ry:n jäsenten itse tuottamaa ja esittämää. Tilaisuuksia esitellä harrastus- ja kulttuuritoiminnan antia oli runsaasti. Avajaisten lisäksi ensimmäisenä päivänä vietettiin runojen ja laulujen suvi-iltaa. Kulttuurikatselmuksiin osallistui kymmeniä kansantanssi-, senioritanssi- ja liikuntaryhmiä, laulajia, kuoroja lauluryhmiä, lausujia ja lausuntaryhmiä, sketsi- ja näytelmäpiirejä. Savonlinnassa järjestettiin myös taidenäyttely ja Vaasan Eläkeläiset ry:n digikamerakerhon valokuvanäyttely. Savonlinnalaiset voivat päivien aikana tutustua ja itsekin osallistua Eläkeläiset ry:n toimintaan. Tapahtuman keskimmäinen päivä aloitettiin reippaasti kello 6.30 kaikille avoimella aamujumpalla Savonlinnan torilla. Torilla oli myös eläkeläisryhmien non stop -ohjelmaa tilaisuudessa, jonka avasi Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja, ministeri Kalevi Kivistö. Yhteensä Savonlinnassa esiintyi ja esittäytyi satoja kulttuurinharrastajia. Savonlinnan suosio yllätti järjestäjätkin niin, että iltatilaisuudet järjestettiin tuplana. Kaupungista ei löytynyt salia, jonne koko osallistujajoukko olisi mahtunut yhdellä kertaa. Kulttuuri- ja retkeilypäivät huipentuivat komeaan päätösjuhlaan Kyrönnimen kentällä. Juhlassa puhunut Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö totesi, että vanhusten hoitoon suhtautumisella mitataan se, miten ihmisarvo ymmärretään ­ Emme saa antaa yhteiskunnan vaipua halla-aholaiseen ihmisarvon ymmärtämiseen, koska sen johdonmukaisena tuloksena olisi toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten heitteille jättäminen. Jokaisella ihmisellä on oltava oikeus ­ ohjelmamme sanoin ­ turvalliseen ikääntymiseen ja hyvään vanhuuteen. Jokaisen ihmisarvo on yhtäläinen viimeiseen hengenvetoon asti, Kivistö sanoi. PEKKA ISAKSSON
• ELÄKELÄINEN Nro 4 kesäkuu 2011 - 19 Mirja Leppälä ja Elsa Juntunen lauloivat päätösjuhlassa arkkiviisun vanhaksi tulemisesta. Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö (keskellä istumassa) osallistui ohjelmaan paitsi puhujana myös klarinetistina sekä avajaisissa että päätösjuhlassa ja vielä iltatilaisuuksissakin. Vaaralan-Hakunilan tanssiryhmä odottaa kansantanssiesityksen alkamista avajaisissa. Ensi vuonna Eläkeläiset pinnalla -risteilylle Savonlinnassa julkistettiin myös Eläkeläiset ry:n seuraava valtakunnallinen tapahtuma. Se on risteily Tallinnaan 9.­10. lokakuuta 2012. Risteilyalys on Tallink Silja Linen Baltic Princess. Matkanjärjestäjä on Matka-Vekka Oy. ­ Toivottavasti risteilylle saapuu yhtä suuri joukko kuin tuli tänne Savonlinnaan. Yhteistyökumppanien kanssa on sovittu, että Baltic Princess on risteilyn ajan kokonaan meidän, jos osanottajia on vähintään 1 300, kertoi toiminnanjohtaja Hannu Partanen kulttuuri- ja retkeilypäivien iltamissa. Etujoukkko on koossa. Matka-Vekan edustajat saivat kulttuuri- ja retkeilypäivien aikana 200 ennakkovarausta, vaikka risteilyyn on aikaa vuosi ja vartti. Eläkeläinen-lehti esittelee risteilyn ensi syksynä. Iltamat aloitettiin laulamalla yhdessä Kultainen nuoruus kulttuuri- ja retkeilypäivien kuoron ja orkesterin johtamana.
• 20 - Nro 4 kesäkuu 2011 ELÄKELÄINEN Kulttuuri- ja retkeilypäivät jalkautui Savonlinnan torille Tallukat oli yksi torilla esiintyneistä ryhmistä. Eläkeläisten kesätapahtuma jalkautui tapahtuman keskimmäisenä päivänä Savonlinnan torille tervehtimään ja liikuttamaan kaupunkilaisia. Kaunis kesäpäivä aloitettiin varhaisella kello 6.30:n aamujumpalla, johon osallistui sekä päivien osanottajia että savonlinnalaisia.Jumpan veti Raija Puumalainen. Savonlinnalaiset saivat kuunnella ja katsella eläkeläisten tanssi-, laulu- ja liikuntaryhmiä keskipäivällä alkaneessa non stop ­tapahtumassa, jonka avasi Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö. ­ Nämä kulttuuri- ja retkeilypäivätkin osoittavat, että nykypäivän eläkeläiset eivät ole mikään rasite, vaan yhteiskunnan todellinen voimavara. Ei ole kuitenkaan syytä unohtaa, että eläkeläisten elämässä on monia ongelmia. Ongelmista Kivistö nosti esille toimeentulohuolet, jotka liittyvät suureksi osaksi suomalaisen yhteiskunnan tuloerojen kasvamiseen. ­ Toimeentulo-ongelmat eivät riipu sukupolvesta, vaan yhteiskunnassa ovat huolestuttavasti lisääntyneet sekä lapsiköyhyys, opiskelijoiden ja nuorten toimeentulo-ongelmat , työttömien toimeentulohuolet ja eläkeläisköyhyys. Eläkeläisköyhyyden riski on kolmenkertainen muihin väestöryhmiin verrattuna. (P.I.) Aamujumppa veti torille myös miehiä. Torilla oli mukava rupatella ja kommentoida esityksiä.
• ELÄKELÄINEN Nro 4 kesäkuu 2011 - 21 ­ Kyllä väsytti, myöntää Savonlinnan Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtaja Kati Silonsaari, kun kulttuuri- ja kersäpäivien meno oli hiljentynyt ja vieraat lähteneet. Se ei ole ihme. Niin kävi varmasti monelle muullekin savonlinnalaiselle eläkeläiselle, jotka olivat kolme päivää uurastaneet talkoissa. Osa kävi välillä esiintymässäkin. Savonlinnalaiset ehtivät kaiken talkootyön keskellä esiintymään toritilaisuudessa. Talkoita, esiintymisiä ja makkaranpaistoa Pienen yhdistyksen iso ponnistus Kulttuuri- ja retkeilypäivien julistus tähdentää aitoa vapaaehtoistyötä. Sitä ovat vaatineet myös päivien valmistelu ja niiden toteuttaminen. Savonlinnan Eläkeläisten pienehkö yhdistys teki talkoilla suuren työn päivien onnistumiseksi. Joka neljäs yhdistyksen hieman yli sadasta jäsenestä osallistui päivien järjestelytehtäviin. ­ Onhan tämä ollut iso ponnistus. Yöunetkin ovat välillä meinanneet häiriintyä, sanoi yhdistyksen puheenjohtaja Ahvo Korhonen. Ongelmana toimitilat Kulttuurijulistuksessa vaaditaan, että vapaaehtoistyön on saatava sen ansaitsema tuki ja tunnustus yhteiskunnalta. Onnistuakseen toiminta tarvitsee myös konkreettiset perusedellytykset: on oltava paikka, jossa kokoontua, laulaa tai soittaa. _ Tuttu juttu meillekin. Tällä hetkellä yhdistyksellä ei ole tiedossa toimitilaa syksyksi, kun entinen, yksityisen vuokraama toimitila myytiin alta pois. Onneksi kaupunki on nyt osoittanut myötämielisyyttä, Ahvo Korhonen kertoo. Yhdistystä Savonlinnan vanhusneuvostossa edustava Ensio Kohonen kertoo, että mitään päätöksiä kaupunki ei ole vielä tehnyt eläkeläis- ja muille kansalaisjärjestöille tarjottavista toimitiloista. ­ Kaksi mahdoillista paikkaa on kuitenkin esitelty, vanha taidemuseo ja Teatteriryhmä Hyrrältä vapautuvat tilat. Molemmat ovat hyviä tiloja. Niihin pääsykään ei tuota huonosti liikkuville ylipääsemättömiä esteitä. Toivottavasti päätös syntyy hyvissä ajoin, eikä tilavuokrasta tule liian kallis, Kohonen sanoo. Uutta virtaa omaan toimintaan Savonlinnalaiset järjestivät päätapahtumien kahvin- ja makkaranmyynnin, toimivat liikenteenohjaajina ja järjestysmiehinä ja -naisina sekä tilaisuuksien narikkavalvojina. Yhdistyksen liikuntaryhmä Sinivuokot ja lauluryhmä esiintyivät keskiviikkona toritapahtumassa. ­ Samoja ihmisiä kuin talkoissa. Yhdistyksen suosituimpia harrastuksia on muutenkin laulaminen. Me järjestämme vieläkin joka kevät vapun lähestyessä myös työväenlauluillan, Korhonen sanoo. Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kati Silonsaari sanoo, että talkoiden vastineeksi yhdistykseen on saatu ja saadaan päivistä paljon iloa. ­ Olemme oikein tyytyväisiä. Uutta virtaakin on saatu, kun on pitänyt miettiä ja suunnitella järjestelyjä, Silonsaari sanoo. PEKKA ISAKSSON Osa talkoolaisista ryhmäkuvassa. Sinivuokot torilla.
• 22 - Nro 4 kesäkuu 2011 ELÄKELÄINEN Joensuun joukkue yltyi hurjaan menoon ja vei voiton. Kuvaajia oli kuin Formula-ajoissa. Kuorossa oli laulajia ympäri Suomea. Etualalla Seija Torkkeli (vas,) ja Eila Luusalo Eura­Köyliö­Säkylän yhdistyksestä. Kulttuuri- ja retkeilypäivien osanottajien mukana saapui Savonlinnaan myös lempeä kesäsää, joka helli tiistain avajaisissa. Tornin veljekset toivottivat yleisön tervetulleeksi yhteen Suomen vanhimmista kulttuurikaupungeista. Kuoro ja orkesteri esitti 60-lukulaisen laulun "Jos saaren minä saisin, sinne rakentaisin, pienen palatsin." Eerik Akselinpoika Totti toteutti tämän unelman jo vuonna 1475 aloittaessaan Olavinlinnan rakennustyöt kallioiselle saarelle. Hän palkkasi muurarit ja muurimestarit Tallinasta ja pakotutti lähiseudun asukkaat rakennustöihin. Olavinlinna on Euroopan pohjoisin keskiaikainen kivilinna. Savonlinnan seudulla kerrotaan, että toisen maailmansodan jälkeen eräs työmies poltti iltaverkoilla ollessaan Saimaan. Aivan kokonaan ei kaunis järvi kuitenkaan palanut, ja sen kunniaksi kuoro ja orkesteri esitti valssin "Ilta Saimaalla." Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Marja-Leena Makkonen lausui kesäpäivien julistuksen aidon vapaaehtoistyön puolesta. Yhteislauluna laulettiin "Ystävälle." Laulun myötä toivotettiin paljon onnea maaliskuussa 70 vuotta täyttäneelle Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistölle. Onnittelujen kohde otti onnentoivotukset vastaan tyynesti istuessaan orkesterin riveissä klarinettia soittaen. Leena Peltolan esittämä "Oodi kalakukolle" herautti veden yleisön kielelle, kun Leena kertoili, miten hän keräili kukkotarpeet kokoon. ­ Kuuman kukon maestamista on vaekee estee. ­ Kukon jiähtyä pikkusen pittää, kuumana ee tuu sen syömisestä mittää. ­ Kalakukko sammuttaa oekeeta näläkee. Niin hyvvee on, että alakaa toevoo, että oes tuota mahhoo lissee. ­ Kukko mahassa jos paekkasa ilimasoo, se hetkessä ilimaan haehtuu. Avajaisissa ukot kulkivat kevyesti pa housulahkeesta.. Kantasen mukaan ukon painoraja oli siksi niin tarkka, että mikäli ukko olisi painanut vähemmän kuin kyseiset 72,3 kiloa, hänet olisi pitänyt viedä punnittavaksi Savonlinnan keskussairaalan neuvolaan. Tasaväkisessä kisassa voittajaksi selviytyi Joensuun joukkue ajalla 12,5 sekuntia, toiseksi Varkaus ajalla 16,2 sekuntia ja kolmanneksi Jyväskylä kolme sekunnin murto-osaa Varkaudelle hävinneenä. Vaasan joukkue pinnisteli neljänneksi ajalla 19 sekuntia ja Kontula sinnitteli matkan ajassa 21,8 sekuntia. Oulun joukkueelle sattui kaatuminen ja aikaa matkantekoon kului 43,7 sekuntia. Kansantanssiesityksen säestivät haitareilla Tapani Luhtaranta ja Martti Piipponen. Aila Pölösen ohjaama Zumba sai yleisön tanssimaan katsomossakin. Tilaisuuden juonsi ja piirileikin veti Raija Puumalainen. Ota ukosta kiinni mistä vaan Raimo Kantasen vetämä Ukonkantokisa olisi kohottanut avajaistunnelman kattoon, ainakin sisätiloissa, mutta Kyrönniemen kentällä se kohotti sen ainakin korkealle pilvettömälle taivaalle. Kisan säännöt olivat ankarat. Viiden naisen tuli kantaa vähintään 72,3 kilon painoinen ukko 30 metrin matkan. Naiset saivat ottaa ukosta kiinni mistä vaan, vaikka- Teksti: JUHA DRUFVA Kuvat: PEKKA ISAKSSON Leena Peltola herutteli veden kielelle ja hymyn suupieliin oodilla kalakukosta.
• ELÄKELÄINEN Nro 4 kesäkuu 2011 - 23 Katoksettomassa esiintyjäkatsomassa oli päätösjuhlassa paahteista. Tandempäähineellä ja iloisella mielellä siitä selvittiin. Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö: Vanhusten hoito mittaa suhtautumisen ihmisarvoon V aatimukset niin sanotun positiivisen syrjinnän lopettamiseksi kiistävät päätösjuhlassa puhuneen Eläkeläiset ry:n puheenjohtajan Kalevi Kivistön mukaan sosiaaliturvan oikeutuksen. ­ Sosiaalipolitiikan kehittäminen perustuu siihen, että suuremmassa tarpeessa oleville tarjotaan enemmän yhteiskunnan tukea ja palveluja kuin niille, jotka eivät ole erityisen tuen tarpeessa. Positiivisen syrjinnän tai pikemminkin erityiskohtelun kieltäminen vie pohjan tasa-arvopolitiikalta, joka on ollut hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisen johtotähti. Vanhusten hoitoon suhtautumisella mitataan Kivistön mukaan se, miten ihmisarvo ymmärretään. ­ Emme saa antaa yhteiskunnan vaipua halla-aholaiseen ihmisarvon ymmärtämiseen, koska sen johdonmukaisena tuloksena olisi toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten heitteille jättäminen. Jokaisella ihmisellä on oltava oikeus ikääntymiseen ja hyvään vanhuuteen. Jokaisen ihmisarvo on yhtäläinen viimeiseen hengenvetoon asti, Kivistö sanoi. Takuueläke jää köyhyysrajan alle Arvioidessaan suomalaista eläkejärjestelmää Kivistö totesi, että eläkeläisen köyhyysriski on kolminkertainen muuhun väestöön verrattuna. Eläkeläisen ostovoima on Suomessa vanhojen EU-maiden viidenneksi heikoin. ­ On sanottu, että takuueläke poistaa eläkeläisköyhyyden riskin. Takuueläkkeen taso, 687 euroa, jää kuitenkin reilusti Suomen hyväksymien ihmisoikeussopimusten määrittelemän köyhyysrajan alle. ­ Hallitusneuvotteluissa oli esillä perusturvan parantaminen sadalla eurolla ja vähintään sen suuruinen pitää takuueläkkeen korotuksen olla, jotta pääsemme edes tiukasti määritellyn köyhyysrajan tuntumaan. teessa työtuloihin on vanhojen EUmaiden heikoimpia. Se johtuu Kivistön mukaan työeläkkeiden taitetusta indeksistä, jonka korjaamista monet puoluejohtajat vaalikeskusteluissa lupasivat. ­ On mielenkiintoista nähdä, tuleeko nyt uusiksi menneissä neuvotteluissa hallitusohjelmaan merkintää tästä tavoitteesta. Jos järjestelmän korjaamiseen ryhdytään, esittävät kaikki eläkejärjestöt yhdessä, että niillä olisi edustus mahdollisesti käynnistettävässä valmistelussa. Sama vaatimus koskee muidenkin eläkeasioiden valmistelua. Suomen olisi tässäkin suhteessa päästävä muiden Pohjoismaiden tasolle. Eläkeläisjärjestöjen osallistuminen eläkkeitä koskevien asioiden valmistelussa pitää olla yhtä luonnollista kuin työmarkkinajärjestöjen osallistuminen työelämää koskevien asioiden valmisteluun, Kivistö sanoi. Kivistön puhe julkaistaan hieman lyhennettynä sivulla 31. Eläkeläispäiville osallistumista on hyvä ryhtyä harjoittelemaan ajoissa. Järjestöille edustus neuvottelupöytiin Suomessa eläkkeiden taso suh-
• 24 - Nro 4 kesäkuu 2011 ELÄKELÄINEN Tututy tuomarit olivat kriittisä, leppeitä ja tasapuolisia Kulttuurikatslemuksissa testattiin taitoja ja luotiin uutta Kulttuuri- ja retkeilypäivien uutuus olivat kulttuurikatselmukset, joissa esiintyjäryhmät ja esiintyjäryhmät saivat ammattilaisten muodostamilta raadeilta palautetta taidoistaan ja arvokkaita neuvoja. Mahdollisuutta käytettiin hyväksi. Kaikkiaan katselmusten raadit arvioivat lähes 50 ryhmää ja esiintyjää. Osa katselmusten tiloista oli niin pieniä, että niihin ei voitu ottaa yleisöä seuramaan esityksiä. Savonlinnasaliin sentään pääsi kuuntelemaan ja katsomaan kuoroja, lauluryhmiä, yksinlaulajia ja duoja. ­ Katselmukset olivat näyttö pitkäaikaisesta työstä ja samalla uuden alku Eläkeläiset ry:n toiminnassa. Ne olivat hyvä paikka testata, mitä kaikkea on tehty. Katselmusten arviot varmasti tukevat harrastajien motivaatiota ja taitoja, arvelee Eläkeläiset ry:n koulutussihteeri Tiina Rajala. Raaditkin ihastelivat Katselmukset eivät olleet lainkaan niin pelottava paikka kuin jotkut esiintyjät saattoivat etukäteen arvella. Raadit opastivat perustellun kriittisest ja tarkastii, mutta leppeästi ryhmiä. Mikä parasta, tuomarit olivat tuttuja ­ mutta eivät puolueellisia. Raatien jäsenet olivat Eläkeläiset ry:n eri harrastusalojen ohjaajia ja kouluttajia. Näin he jo ennestään tunsivat järjestön kulttuuriharrastajien monipuolisen, hyvin motivoituneen ja taitavan joukon. Raateihin kuuluivat liikun taneuvos Elvi Kaasinen, kansantanssin opettaja Sinikka Mäkelä, liikuntatieteiden maisteri Eva Rönkkö, ohjaaja Aune Lind, ohjaaja Hilkka Hyttinen, director musices Reino Bäckström, director musices Pentti Ilmonen ja muusikko Sauli Malinen. Taidenäyttelyyn osallistuneiden työt arvioi näyttelyn kokoaja, kuvataideopet- taja Raili Laitinen, joka antoi jokaisesta työstä kirjallisen henkilökohtaisen palautteen. Yhteisessä loppulausunnossaan raadit ihastelivat katselmuksiin osallistuneiden esiintyjien taitoa ja paljoutta. ­ Esiintyjien asettaminen paremmusjärjestykseen on vaikeaa eikä se ole tarkoituksenmukaistakaan, raadit totesivat. (P.I.) Kokkolan Eläkeläisten kansantanssiryhmä katselmusten harjoituksissa. Hilkka Hyttinen antaa palautetta Mirja Leppälälle (vas.) ja Elsa Juntuselle. Suosituksia Seinäjoelle Seuraava valtakunnallinen kulttuuritapahtuma on TUL:n, Eläkkeensaajien Keskusliiton EKL:n ja Eläkeläiset ry:n yhteinen kulttuurikilpailu Seinäjoella 1.­2.11. Vaikka Savonlinnan kulttuurikatselmuksissa ei kilpailtu paremmuudesta, suosittelivat katselmusten raadit muutamille ryhmille ja esiintyjille osallistumista Seinäjoen tapahtumaan. Nämä ryhmät ovat: Kansantanssi: Kansantanssiryhmä Tallukat, Eläkeläisten Helsingin aluejärjestö ry Kokkkolan Eläkeläiset ry:n kansantanssiryhmä Muut liikunnalliset ryhmät: Malmin Eläkeläiset ry:n musiikkiliikuntaryhmä (juorutanssi) Oulun Työväen Eläkeläiset ry:n senioritanssijat Runot ja sketsit: Pertti Hellgren, Kotkan Eläkeläiset ry Simo Martin, Kaarinan Eläkeläiset ry Airi Vaske, Nokian Eläkeläiset ry Silja Ojansuu ja Ulla Lassila, Lohjan Seudun Eläkeläiset ry Kuorot ja lauluryhmät: Varttuneet-kuoro, Oulun Työväen Eläkeläiset ry Tähkäkuoro, Vaasan Eläkeläiset ry Yksinlaulajat ja duot: Birgit Hast, Porvoon Eläkeläiset ry Arvi Saarinen, Ylöjärven Eläkeläiset ry Veikko Kettunen, Oulun Työväen Eläkeläiset ry Aimo Ruisniemi, Raision Eläkeläiset ry Samalla raadit totesivat, että kaikki Eläkeläiset ry:n ryhmät voivat taitojensa puolesta hyvin osallistua Seinäjoen kilpailuihin. Sekä suositeltujen että muiden ryhmien on itse huolehdittava ilmoittautumisesta Seinäjoelle. Suositeltujen ryhmien osallistujamaksun maksaa Eläkeläiset ry. Seinäjoelle on ilmoitauduttava 30.9. mennessä www.veteraanikilpailu.fi. Ilmoittautumislomake on tulossa myös syksyn yhdistyspostissa. Sinikka Mäkelä (vas.), Eva Rönkkö ja Eevi Kaasinen arvioivat kansantanssijoita ja muita liikunnallisia ryhmiä.
• ELÄKELÄINEN Nro 4 kesäkuu 2011 - 25 Taidenäyttely veti tekijöitä ja yleisöä Savonlinnan kulttuuri- ja retkeilypäivillä oli Savonlinnasalin Onnellisten ateljeessa esillä helsinkiläisen Raili Laitisen johdolla rakennettu kuvataidenäyttely. Kuvataideopettajan tehtävistä eläkkeelle jäänyt Raili on toiminut viisi vuotta Eläkeläiset ry:n kuvataideharrastajien ohjaajana. ­ Olen toivonut, että kerättäisiin joskus kaikki kuvataidetta harrastavat järjestömme edustajat yhteisen näyttelyn piiriin. Kun kuuntelin tiistai-iltana Suvi-illan runoja ja lauluja -esityksiä, liikutuin siitä, kuinka vakavasti ja tosissaan jäsenistömme ottaa harrastuksensa. Tarve sanoa jotain, tulla kuulluksi, se on erittäin tärkeä asia ihmiselle, joka on jättänyt jo työelämän. Eläkkeellä on aikaa harrastaa sitä, mitä ei työelämässä oloaikanaan kenties ehtinyt tehdä. Raili Laitinen pitää hyvänä asenteena sitä, että myöntää, ettei osaa mitään, mutta haluaa kokeilla ja yrittää. ­ Helsingin aluejärjestön Zutikerhoa vetäessäni olen ihmetellyt, kuinka nopeasti aivan alusta lähteneet tekijät kehittyvät nopeasti, kun omaksuvat oman ilmaisutarpeensa. Tänne Savonlinnan näyttelyyn tuli yli 30 työtä. Suurin osa ilmestyi päivää ennen avajaisia. Mukana on vanhoja tekijöitä sekä aloittelijoita. Maskuliinisuus ja feminiinisyys ovat voimakkaasti esillä. Taide on katsojan silmissä Raili Laitinen opetti kuvataidetta 30 vuotta sekä Myyrmäen että Kiltterin kouluissa. Hän opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa. Kotoisin hän on Perniöstä. Elämme kuvatulvan aikakautta. Onko kuva menettänyt informatiivisen merkityksensä? ­ Kyllä se on. Taiteilija tarkastelee itse itseään, miettii mitä kuvaa Raili Laitinen kokosi päivien taidenäyttelyn ja arvioi siinä esillä olleet työt. tehdessään tekee ja valitsee värit ja muodot sen mukaan. Tekijää ohjaa vimma saada tehdä ja ilmaista. Nimi teokselle syntyy yleensä tekemisen jälkeen. Valmista etukäteiskuvaa on turha yrittää tehdä. ­ Katsovan yleisön suhtautuminen on usein, etten ymmärrä mitä tekijä yrittää kuvata. Katsojan olisi itse osattava nähdä kuvassa jotain. Taide on katsojan silmissä. Pitääkö kuvan sitten esittää jotain konkreettista? ­ Sata vuotta sitten jo annettiin vapaus olla irti realismin kahleista. Saattaa olla, että meneillään olevassa keskustelussa postmodernista taiteesta taustalla on oman rajoittuneisuuden pelko, että joutuu nolatuksi, jos ei ymmärrä, mitä jokin teos esittää. Minusta tärkeintä on, että jokainen tunnustaa oman rajoittuneisuutensa, mutta yrittää siitä huolimatta laajentaa jatkuvasti ymmärryksensä ja hyväksymisensä rajoja. Juuri tätä on mielestäni parhaimmillaan työskentely Eläkeläiset ry:n taideharrastajien parissa. Teksti ja kuva: JUHA DRUFVA Maisemia, luontoa ja tutkielmia valosta Upea näyttely esitteli Vaasan digikerhon taitoja Savonlinnan Seurahuoneen alaaulassa pyöri puoli vuorokautta non stop -esityksenä Vaasan Eläkeläiset ry:n digikamerakerhon upea valokuvanäyttely. Markku Mäkirannan kokoamassa näyttelyssä oli esillä 60 kuvaa, jotka kertoivat monipuolisesti digikamerakerhon taidoista. Esillä oli runsaasti oivaltavia luonto- ja maisemakuvia, mutta myös hienoja miljöö- ja valotutkielmia sekä muotokuvia. Osan kuvista saattoi nähdä myös printtivedoksina Onnellisten ateljeessa järjestetyssä taidenäyttelyssä. Jos sattui sopivaan aikaan Seurahuoneelle, saattoi tavata Roni Uppgårdin tai jonkun muun kamerakerhon jäsenen, joka kertoi antaumuksellisesti töistä ja kamerakerhosta. Kerhossa on kolmisenkymmentä jäsentä, sekä vanhoja mestareita että uusia taitajia. Kerho on ehtinyt viisivuotisen elinkaarensa aikana pitää useita näyttelyitä. Seurrava suuri projekti on ensi keväänä Vaasan kirjastossa järjestettävä näyttely, jonka aiheena on luonto. (P.I.) "Solisevat jääkellot" kiehtoi silmää ja viilensi oloa helteisenä päivänä.
• 26 - Nro 4 kesäkuu 2011 ELÄKELÄINEN Mollit-kuoro Joensuusta lauloi Suvi-illan runoja ja lauluja -tilaisuudessa. Eila Kolhanen lausui Aila Meriluodon Noitanaisen Rakkaus ja läheisyys runojen ja laulujen teemoina S uvi-illan lauluja ja runoja -tilaisuudessa oli vahvasti esillä miehen ja naisen suhde. Simo Martinin esittämä runo "Mikä nainen" puhui naisesta myönteisesti antamalla naiselle omaa tilaa ja aikaa ilman muotilehtien ja -virtausten kotkotuksia: ­ Mikä muutos siskoseni, jos alkaisit puhella itsellesi kuin ystävälle. Et nalkuttaisi itsellesi liikakiloista tai pesemättömistä pyykeistä. Toisaalta naiset ihmettelivät runo- ja lauluesityksissään miesten omituisuuksia. Toisen sukupuolen ristiriitaisuudet ja käsittämättömyydet puhuttivat, esteet tuntuivat olevan usein ylittämättömän korkeat harmonisen elämän toteuttamiseen. Runojen ja laulujen mukaan näin on ollut sukupolvesta toiseen tekipä kumpi sukupuoli mitä tahansa. Epätasapaino ei tunnu korjaantuvan. Usein miehen ja naisen yhteisen tien kulkeminen vaikuttaa kuin sokea mies etsisi pimeästä huoneesta mustaa hattua, jota siellä ei ole. ­ Silti sua vain kaipaan ja rakastan, luokses ainiaan kaipaan halajan. Eira Roihan esittämä Elvi Sinervon runo "Minun mummoni" kertoi elämän perustotuuden: Ihmisten piinaksi on pantu tämä elämä, eikä se muuksi muutukkaan. Tyttären tytär tosin yrittää lohduttaa, että kuudennen sukupolven jälkeen maailman pitäisi muuttua paremmaksi ihmisten elää ja yhdessä olla. Toisaalta todettiin, että huumori on köyhän etuoikeus. Varkauden Eläkeläisten naiset opastivat nuorta naista Runorummullaan, että tarjoudu taitavasti, viehkeästi vihjaile. Mies tahtoo itse valita, vaikka tosiasiassa hän vain luulee voivansa itse valita. Nainen tekee aina lopullisen ratkaisun, ja niin ori ohjaksiin laitetaan. Intohimon punainen lanka Kiinnitin huomioni siihen, että Savonlinnan iltaohjelmien runot ja laulut käsittelivät suurelta osalta rakkautta ja seksuaalisuutta. Koulutussihteeri Tiina Rajala totesi, ettei osannut samalla tavoin pistää niitä niin voi- makkaasti merkille. ­ Olin ollut mukana ohjelmia suunnittelemassa eivätkä nämä aiheet mielestäni olleet aivan uusia tai poikkeuksellisia eläkeläistilaisuuden ohjelmistossa. Muutoin ohjelmisto oli kokonaisuudessaan kepeän kesäistä ja Saimaa-aiheista. Yhteiskunnalliset ja eläkeläisten edunvalvontaaiheet olivat kolmas teema. ­ Oikeastaan tekee mieleni esittää toimittajalle vastakysymys siitä, miksi tuo tematiikka niin vahvasti kiinnitti hänen huomionsa? Onko sinusta jotenkin outoa, että ikääntyneillä on samat rakkauden ja läheisyyden aiheet mielessään kuin muiden ikäluokkien ihmisillä? Eikö näistä aiheista ole runoiltu ja hoilattu aina ja kaikkialla universaalisti maailman sivu? Rajalan mukaan voi olla, että juuri seksuaalisuuden esiin tuominen avoimesti ja jotenkin herkästi ­ muuten kuin "alapäähuumorin" kautta on uusi ilmiö. ­ Se tuntuu olevan aihe, josta ei toistaiseksi ehkä ole eläkeläisten keskuudessa keskusteltu tarpeeksi mutta josta halutaan puhua. Eläke- Airi Vaske oli vahva tekstien tulkki sekä Suvi-illan runoissa ja lauluissa että iltamissa. läinen-lehdessä on käsitelty satunnaisesti ikääntyneiden seksuaalisuutta, lähinnä siitä näkökulmasta, ettei ihmisen läheisyyden ja kosketuksen tarve häviä, vaikka toimintakyky alkaisi hävitä. Jokin aika sitten nostettiin esiin samaa sukupuolta olevien ihmisten välinen rakkaus, josta on puhuttu vieläkin vähemmän kuin ikääntyneiden seksuaalisuudesta yleensä. Viime kertaisessa Eläkeläinen-lehdessä esiteltiin uusi Intohimon punainen ­opintoaineisto, joka on tuotettu yhteistyössä Rytikarin Eläkeläiset ry:n naisten ja KSL:n kanssa. Aloite aineiston tekemiseen lähti eläkeläisistä itsestään. Rajalan mielestä uutta aineistossa on se, että opintokerhon naiset tuottivat sisällöin itse, omilla ehdoillaan ja omista tarpeistaan lähtien. KSL:n opintokerhosihteeri Huhtalan Tiina toimitti sen ja lisäsi pari asiantuntija-artikkelia keskustelun virikkeeksi. ­ -Aineisto on tarkoitettu herättämään ja tukemaan keskustelua intiimeistä aiheista, joista ei helposti haluta puhua ns. ammatti-ihmisille. Sen sijaan vaikuttaa, että vertaisryhmässä, saman ikäisten naisten kesken puhuminen on helpompaa. Aineistoa käytetään ilmeisesti jo monissa kerhoissa ainakin siitä päätellen, että sitä on tilattu jo 200 kappaletta KSL:stä. Tämä osoittanee sen, että asian käsittelyyn on suuri tarve. Rajala on kuullut, että miehet ovat pyrkineet joihinkin ikänaisten seksikerhoihin mukaan ja ilmeisesti heitä on joinain kertoina päästettykin. Miehet kyselevät oman aineiston perään ja Huhtalan Tiina sanoo, että senkun rupeavat tekemään, Tiina Rajala totesi. Teksti: JUHA DRUFVA Kuvat: PEKKA ISAKSSON
• ELÄKELÄINEN Nro 4 kesäkuu 2011 - 27 Oulun Työväen Eläkeläiset toi viisi ryhmää ja ukonkantajat Varttuneet-kuoron jäsenet odottelemassa harjoituksiin lähtöä hotelli Pietari Kylliäisen aulassa. Edessä vasemmalta Kalervo Siltala, Jussi Pekkala, Matti Kyrönlampi, Jukka Kauhanen, Kalle Nisula, Pentti Kelho, Tuula Lumijärvi, Raija Paananen sekä Tenori Eero Hägg. Takana Hilkka Myllylä. Oulun Työväen Eläkeläiset saapuivat Savonlinnaan kulttuuri- ja retkeilypäiville kahdella bussilla. Mukana oli kaikkiaan 90 osallistujaa. Koska kyseessä oli nimenomaan kulttuuririentoihin keskittynyt kolmipäiväinen tapahtuma, tuotiin kulttuuriterveiset viiden laulu- ja tanssiryhmän voimin. Mukana olivat Varttuneet-kuoro, Virkeät- , Sinitaivas- ja Iltaruskolauluryhmät sekä senioritanssiryhmä. Yksinlaulua esitti Veikko Kettunen. Yhdistyksen joukkue osallistui myös ukonkantoon, joka ryyditti päivien avajaisia. Siinä menestys ei ollut aivan yhtä hyvä kuin kulttuuririennoissa. Yliyrittäminekö lie syynä siiihen, että kiivas alkutahti kostautui. Joukkueen rytmi sekosi viimeisellä kolmanneksella, ja ukko putosi. Tapaturmasta selvittiin onneksi pienillä pintanaarmuilla. ­ Täällä nuorenee aina monta vuotta. Ihmiset sitoutuvat tiiviisti kaikkiin juttuihin, Maija Nurminen sanoo. syntyinen. Nyt oli kuitenkin pakko ottaa itseä niskasta kiinni ja aion suorittaa väliin jääneen lukion. Eläkeläisjuhlissa Maijaa viehättää hyvä yhteishenki. Hän oli mukana kaksi vuotta sitten Jyväskylässä sekä viisi vuotta sitten Levillä. ­ On mukava tavata kavereita ja vaihtaa kuulumisia ja mielipiteitä ajan tapahtumista. Täällä nuorenee aina monta vuotta. Ihmiset sitoutuvat tiiviisti kaikkiin juttuihin. Maija Nurminen muistuttaa, että vapaaehtoistyö ei missään tapauksessa korvaa ammattimaista sosiaalityötä, mutta se antaa siihen lisäpotkua. ­ Useat kaupungit eivät avusta vapaaehtoistoimintaa. Oulun kaupunki ainakin vielä suhtautuu myönteisesti ja jakaa avustuksia vapaaehtoistoimintaan. Nurmisen mielestä pitää paikkansa, että suomenruotsalaiset elävät terveempinä pitemmän elämän, koska heillä on paljon yhteisiä harrastuksia ja kulttuuritoimintaa. ­ Sisareni on naimisissa suomenruotsalaisen miehen kanssa, joten minulla on asiasta pätevää näyttöä. Heidän kulttuuriperimänsä on aivan toisenlainen kuin metsäsuomalaisten, joilta vielä puuttuu tämä kulttuurihistoria. Siksi tällaiset suuret yhteistapahtumat ovat erittäin tärkeitä, jotta meillekin tämä kulttuuriperimä syntyisi, Nurminen sanoo. Täällä nuorenee monta vuotta Pitkään yhdistyksen matkavastaavana toiminut Maija Nurminen on vuorotteluvapaalla lukio-opiskelujensa vuoksi. ­ Olen vähän sellainen myöhä- Ukonkanto ei mennyt oululaisilta ihan putkeen: joukkueen rytmi sekosi, akat kaatuivat ja ukko putosi. Matkaa kuitenkin jatkettiin sankarillisesti. Teksti: JUHA DRUFVA Kuvat: JUHA DRUFVA PEKKA ISAKSSON
• 28 - Nro 4 kesäkuu 2011 ELÄKELÄINEN Raumalaisten mielestä jokainen meistä on laulun pätkästä kiinni Untamo Kiela (oik.) antaa viimeisiä ohjeita kuorolleen ennen esiintymistyä Savonlinnan torilla. Rauman Eläkeläiset ry:n Lauluryhmä Nuotittomien vetäjänä on kuusi vuotta toiminut Untamo Kiela. Savonlinnassa vietettävillä Eläkeläiset ry:n kulttuuri- ja retkeilypäivillä Nuotittomat esiintyivät ahkerasti. He esittivät muun muassa raumankielisiä lauluja kuten Hannu Heinosen sanoittaman "Tyä meill jo tehdyks tul," sävel oli Oi niitä aikoja: "Ennen gropas kaikk ol hyväs mallis, sitt me dyä ja terveys saman diä." Nuotittomissa on 23 laulajaa. Ryhmän perusti yli kolme vuosikymmentä sitten nykyisin 95-vuotias Oskari Borén. Rauman Eläkeläiset ry. perustettiin 40 vuotta sitten. Nuotittomat, ei nuotattomat, harjoittelevat säännöllisesti kerran viikossa. Ryhmän nimi ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö nuotteja tunnettaisi tai ei osattaisi laulaa. Vaikka säestäjä Esa Rauhamaa ja hänen vaimonsa Kirsi-Marja ovat Porista, ei kuulemma erimielisyyksiä synny, kun ei puhuta jääkiekosta. Untamo Kiela kertoo ryhmän esiintyvän siellä, minne kutsutaan, vanhainkodeissa, muiden yhdistysten tilaisuuksissa, syntymäpäivillä sekä Viking Linella kerran vuodessa. ­ Ryhmässämme ei varsinaisesti ole musiikin ammattilaisia. Itsekin olen opetellut johtamisen itse. Mutta niinhän Erno Paasilinna totesi, että vain itseoppineet ovat oppineita, muut ovat opetettuja. Lauluja laidasta laitaan Nuotittomat esittävät kaikenlaisia lauluja, jotka ovat kauniita ja hyviä. Ohjelmistossa on jo 85 numeroitua laulua laidasta laitaan. Kiela korostaa, että lauluryhmä harrastaa laulamista pyyteettömästi. Keikkapalkkiot menevät yhdistykselle. Ryhmän jäsenille palkkiona on hyvä mieli. ­ Paras palkkio on se, kun saadaan hyvä mieli niin itselle kuin muille. Niinhän se on, että jokainen meistä on kuitenkin laulun pätkästä kiinni. Nuotittomat esiintyivät ensimmäistä kertaa Eläkeläiset ry:n valtakunnallisilla kesäpäivillä. Koska esiintyjiä ja yleisöä oli paljon, tilaisuuksien aikataulu oli raumalaisten mielestä hieman liian tiukka. ­ Seuraaville kesäpäiville pitäisi järjestää enemmän esiintymistilaisuuksia ja ­paikkoja, koska ryhmät harjoittelevat paljon ja esiintymisinto on kova. Teksti: JUHA DRUFVA Kuvat: JUHA DRUFVA PEKKA ISAKSSON Rauman Eläkeläiset ry:n lauluryhmä Nuotittomat Savonlinnan Vanhalla Kasinolla. Edessä säestäjä Esa Rauhamaa (vas.) sekä ryhmän vetäjä Untamo Kiela. Ensimmäisellä rivillä Tuula Hätönen (vas.) Seija, Potila, Laila Kyläniemi. Eeva-Liisa Manninen, Heidi Levola, Helena Aarniketo, Kirsi-Marja Rauhamaa, Jaakko Kulmala, Reijo Hätönen, Esko Gustafsson, Jorma Potila ja Voitto Rinne. Savonlinnassa oltiin solidaarisia Auta mapuche -vanhusta kampanjaan kertyi yli 1 200 euroa Kulttuuri- ja kesäpäivillä kerättiin lippailla rahaa Eläkeläiset ry:n kampanjaan Auta mapuche -vanhusta. Keräys tuotti 1242,32 euroa, joista valtaosa saatiin iltamissa toteutetussa kolehtityyppisessä keräyksessä. Summa on hyvä lisä keräystavoitteen saavuttamisessa. Ensi vuoden tammikuun loppuun asti jatkuvassa keräyksessä on asetettu tavoitteeksi 9 200 euroa. Rahoilla tuetaan chileläiseen alkuperäiskansaan kuuluvia vanhuksia muun muassa korjaamalla asuntoja sekä hankkimalla huonekaluja ja vuodevaatteeita. Mapuche-keräykseen osallistuneet ajalla 1.4.­31.5. Vasemmistoliitto Espoo Klaukkalan Eläkeläiset Varkauden Eläkeläiset Kontulan Eläkeläiset Sodankylän Eläkeläiset Järvenpään Eläkeläiset Kankaanpään Eläkeläiset Ulvilan Eläkeläiset Jukka Keskinen Etelä-Espoon Eläkeläiset Mapuchekampanjan lippaat kiersivät iltamissa.
• ELÄKELÄINEN Nro 4 kesäkuu 2011 - 29 Viiihtymässä ja virikkeitä hakemassa Turisteista tuntui oudolta, mutta ihanalta ­ Tuntuu oudolta, mutta toisaalta ihanalta olla välillä aivan turistina tällaisessa kesätapahtumassa, sanoi Linnea Kilpeläinen Rovaniemen Eläkeläisistä. Rovaniemen Eläkeläisistä osallistui Savonlinnan tapahtumaan pieni ryhmä, yhteensä viisi henkilö. Se on todella poikkeuksellista yhdistykseltä, jonka väkeä on totuttu näkemään suurena joukkona eläkeläisten valtakunnallisissa tapahtumissa myös esiintymässä. ­ Syitä ryhmän pienuuteen on useampiakin. Lappilaiset yleensä olivat hieman myöhässä majoituksen varaamisessa, ja pitkään olimme epätietoisia, mahtuuko rovaniemeläisiä ollenkaan mukaan. ­ Toinen syy on oma aluejuhlamme Levillä 20.­ 21. kesäkuuta. Ja tämä vuosi on ollut muutenkin hyvin vilkas, kun yhdistys vietti 50-vuotisjuhliaan keväällä. Naapuriyhdistystenkin vuosijuhlissa on ollut ilo vierailla, Kilpeläinen sanoo. Rovaniemeläiset eivät tällä kertaa olleet mukana myöskään yhteisesityksissä. Olo oli siis hieman outo. ­ Tulimme sodankyläläisten mukana, ja hauskaa meillä on ollut. Olo on silti vähän outo, kun ei ole mukana oman yhdistyksen isossa esiintyjäjoukossa. Nyt ei ole samanlaista ryhmätunnetta, Kilpeläinen sanoo. ­ Mutta kyllä me olemme muuten nauttineet olosta ja ohjelmasta Savonlinnassa. Ja onhan tämä hieno kaupunki kesällä etenkin kun ilmat näin suosivat, sanoo Paavo Vuorentola. Kausi Pesosen mielestä turistina ollessakin saa valtakunnallisista tapahtumista paljon irti myös oman yhdistyksen toimintaa ajatellen. ­ Kun näkee hienoja esityksiä, kuten tiistaisessa Suvi-illan runoja ja lauluja -juhlassa, tulee tunne että itsekin voi tehdä mitä vain. ­ Ja olemmehan me sentään saaneet laulaakin. Siitä pitivät huolen tulobussissa armoitetut kemijärveläiset haitaristit Ville Aska ja Lauri Luttinen sekä innokas laulumies Heikki Tauriainen. Täälläkin lempeässä kesäsillassa viritettiin yhteislaulajaiset tuolla terassilla. Rovaniemen yhdistyksen kevät oli poikkeuksellisen vilkas, mutta syksyllä ei jäädä laverille, vaikka kenties olisi aika hieman hengähtää. Uuttakin on suunniteltu, kertovat Linnea Kilpeläinen, Leena Kovala ja Kaisu Pesonen. ­ Olemme jo suunnitelleet, että perustetaan uusi opintokerhokin. Se ryhtyy opiskelemaan KSL:n aineistoa Intohimon punainen ­ ikääntyvän naisen seksuaalisuus., Pesonen kertoo. ­ No, saattahan se olla vähän myöhäistä, mutta kovasti kerhossa innostuttiin ajatuksesta, Linnea Kilpeläinen ja Leena Kovala täydentävät. Kulttuuri- ja kesäpäivillle osallistui ilahduttavasti sekä uusia jäseniä että monet kesätapahtumat kiertäneitä konkareita. Teuvo Vuorenpää Jämsänkoskelta oli ollut mukana Kuopion kesäpäiviltä saakka. Hän on nähnyt viidet kesäpäivät ja kahdet retkeilypäivät, kun Savonlinnakin nyt lasketaan mukaan, osassa esiintynytkin. ­ Paras ohjelma, hän kehuu Savonlinnan tapahtumaa, mutta vetää sitten henkeä ja synnynnäisenä diplomaattina täsmentää: ­ No, ehkä niin ei voi sanoa, sillä hyviä ryhmiä ja esiintyjiähän meillä on aina ollut. Kokonaisuutena on kyllä kovasti kehitytty PEKKA ISAKSSON Turisteiksi itsensä nimenneet rovaniemeläiset, vasemmalta Leena Kovala, Tarmo Taskila, Kaisu Pesonen, Paavo Vuorentola ja Linnea Kilpeläinen. Teuvo Vuorenpää osallistui seitsemänteen kesätapahtumaan. Kulttuuri- ja retkeilypäivien päähinemuotia
• 30 - Nro 4 kesäkuu 2011 ELÄKELÄINEN Kulttuuri- ja retkeilypäivät toi Savonlinnaan aimo tukun matkailueuroja Sininen Saimaa ja kaunis sää houkuttelivat risteilyille Risteilyt olivat ryhmien ja osanottajien omatoimiretkien ykköskohde. Eikä ihme, niin viekoittelevasti sininen Saimaa kutsui kauniina kesäpäivinä ja lempeinä iltoina. Sää houkutteli väkeä käyttämään esiintymisiltä ja ohjelman seuraamisilta liikenevän ajan tutustumalla kauniiseen kaupunkiin ja sen nähtävyyksiin. Päivien ohjelma oli suunniteltu niin, että omatoimiretkille ja yhdessöololle jäi tavallista enemmän aikaa. Se käytettiin mieluusti hyväksi. Kesäpäivät toivat Savonlinnan Matkailun myyntipäällikön Päivi Ruuskasen mukaan kaupungin matkailu- ja ravintolabisnekselle pelkästään majoitus- ja ruokailutuloina 200 000 euroa. Kauppakin kävi sekä torikojuilla että kaupungin kaupoissa. ItäSavo -sanomalehden haastattelema Ruuskanen arvioi, että todellisuudessa rahavirta kaupungin elinkeinoelämälle oli kaksin-, jopa kolminkertainen, kun mukaan luetaan risteilyjen ja muun oheistoiminnan tuotto. Himangalta ja Ykspihlajasta samalla bussilla Himangan Eläkeläiset ry:n ryhmässä Savonlinnassa oli 28 henkeä, ykspihlajalaisia 29, ja samalla bussilla juhlille tultiin. Keskiviikkona risteiltiin vuonna 1919 Varkauden konepajalla valmistuneella höyrylaiva Paul Wahlilla. Seurustelun, tyynen ja aurinkoisen Saimaan ihailun lomassa Himangan Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Heikki Spak kertoi heidän yhdistyksellään olevan mukana kymmenen hengen voimisteluryhmä. Yhdistyksen kevätjuhlat oli vietetty Roiman talolla kaksi viikkoa aikaisemmin. ­ Meillä on tanhu-, laulu- ja voimisteluporukka, joten juhlien ohjelmiston suhteen pärjäsimme omin voimin. Syys- ja talviaikaan meillä on kerran viikossa kerho, sekä vesijumppa tiistaisin, perjantaisin harjoittelevat voimistelu- ja tanhuryhmät Ulla Vähäraution johdolla, minä vedän liikuntaa. Kun Kannuksen Eläkeläiset ry liittyi Himangan Eläkeläisiin, jäsenmäärä nousi yli kahteensataan. Himanka kuuluu nykyisin Kalajoen kaupunkiin, itse Himangalla on yli 3 000 asukasta. ­ Pelkään, että jäämme kuntaliitoksen jälkeen sivukylän asemaan. Mutta onneksi täällä Savonlinnan juhlilla on näin kauniit ilmat. Ei tämän parempaa voi olla. Tapahtumia koko ajan niin paljon, ettei kaikissa kerkiä käymään. Sinisellä Saimaalla. luotsaa 295 jäsenen yhdistystään ensimmäistä kautta. Matkavastaavana Savonlinnassa toimi Olavi Ström. Ykspihlaja kuuluu Kokkolan kaupunkiin, ja Kokkolan Eläkeläiset toimivat kantakaupungin alueella. Mikko valitsi Ykspihlajan Eläkeläiset, koska noin 80 prosenttia jäsenistä on entisiä työkavereita. ­ Ei tartte kauan riijata, helpompi saada ystäviä, minä kun olen vähä ujon sorttinen mies. Mikon mukaan Ykspihlajan yhdistyksessä pidetään kerho joka keskiviikko. Tapaamiseen sisältyy tarjoilua, käsitöitä sekä muistilokeroita yritetään pitää tuoreina tietovisan avulla. Yhdessä myös lauletaan. ­ Meillä on Vipeltäjä tanssiryhmä, sekä Mustan kissan tangon pohjalta rakennettu ryhmä Mankujat. Uutena lajina on boccian pelaaminen. Kokkolalaisten kanssa meillä on meren rannalla yhteinen kesänviettopaikka Vatunki. Siellä on kolme mökkiä, rantasauna ja tanssilava. Tapaamme siellä kesätorstaisin. Noin 40-60 jäsentä osallistuu viikoittaisiin tapahtumiin. Mikko muistuttaa, että tärkeä osa yhdistyksen toimintaa on yhteistyö muiden yhdistysten kanssa. Kerran kesässä tehdään kotimaan matka, pikkujoulut pidetään Kokkolan ulkopuolella. ­ Kokkolassa toimii vanhusneuvosto. Ystävänpäivää vietämme vuorotellen eri eläkeläisjärjestöjen kanssa. Naiset tekevät valtavasti käsitöitä vuoden aikana joulumyyjäisiin. Sillä rahoitamme suurimman osan toimintaamme. Tulevaa hallitusta Mikko Vehniäinen patistaa kirjaamaan vanhuspalvelulakiin minimimäärä, mitä lain mukaan pitää olla hoitolaitoksissa vanhusten hoitotyössä. Teksti ja kuvat: JUHA DRUFVA Ykspihlajalaiset rahoittavat toimintaansa käsitöillä Ykspihlajan Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Mikko Vehniäinen Himangan ja Ykspihlajan väki kokoontui yhteiseen ryhmäkuvaan ennen Paul Wahliin nousemista.
• 32 - Nro 1 helmikuu 2004 ELÄKELÄINEN Tiinan tuumailuja TALLINKIN JA SILJA LINEN SENIORIMATKAT Elämyksiä aikuiseen makuun! Saimaalta Seinäjoelle J otain vanhaa, jotain uutta, jotain Saimaalta: tämä oli kulttuuri- ja retkeilypäiviemme tunnus ja työnimi. Nyt jälkeenpäin tuntuu, että tapahtumasta tuli nimensä mukainen. Järjestöväki toteutti päivät vanhaan ja perinteiseen tapaan innostuneesti ja yhteistoimin. Uutta ohjelmassa oli paljonkin ja Saimaa tarjosi oivallisen ympäristön yhdessä oloon. Leppoisaa oli, vaikka yksi söi liikaa muikkuja ja toinen poltti nenänsä kesäauringossa. Päällimmäiseksi jäivät mukavat muistot. Järjestössämme elää vahva oman ohjelman ja kulttuurin tuottamisen perinne. Vahvan siitä tekee se, että se uudistuu ja kehittyy. Ei pelkästään niin, että vanhojen laulujen lisäksi lauletaan uusia ­ vaan myös niin, että ihmiset haluavat oppia tekemään kaiken yhä paremmin. Savonlinnan ohjelmien esiintyjät, voimistelijoista laulajiin ja soittajiin, näyttivät tästä mallia. Niin kauan kuin meininki on tällainen, omasta kulttuuriperinteestämme ei tule uhanalainen kuin Saimaan norppa vaan uusia kuutteja syntyy riittävästi perinnettä jatkamaan. Jotain uutta kulttuuri- ja retkeilypäivillä edusti kulttuurikatselmus. Tanssi- ja liikuntaryhmät, lausujat sekä laulajat ja soittajat saivat asiantuntijaraadilta kommentteja esiintymisestään. Palautteen saivat myös taidenäyttelyyn työnsä esille panneet kuvataiteilijat. Musiikkikatselmus keräsi ylivoimaisesti eniten arvioitavia esityksiä, joita yleisökin pääsi seuraamaan. Vaikka oma raatimme saattoi käyttäytyä esityksiä arvioidessaan television Idols-tuomareita lempeämmin, katselmuksessa esiintyminen on silti varmasti vaatinut rohkeutta ja itsensä likoon laittamista. Se kertoo halusta kehittyä ja mennä eteenpäin. Marraskuun alussa on seuraavan kerran hyvä tilaisuus osoittaa rohkeutta ja monipuolisia taitoja. Silloin pidetään Seinäjoella Työväen Urheiluliiton, Eläkkeensaajien Keskusliiton ja Eläkeläiset ry:n yhteinen kulttuurikilpailu. Järjestäjäjoukkoon ovat liittyneet lisäksi Työväen Musiikkiliitto ja Työväen Näyttämöiden liitto. Tässä kilpailussa päämääränä ei ole paremmuusjärjestys vaan kulttuurin vaihto ja uusi yhteistyö. Ennen kuin tuikkaat tämän lehden saunan tai juhannuskokon sytykkeeksi, vilkaise vielä koulutuskalenteria. Jos aiot Seinäjoelle tai haluat muuten vain kehittää itseilmaisuasi, löydät kalenterista haluamasi kurssin. Jos et halua lainkaan runoilla, tanssia tai laulaa, on muitakin opiskelumahdollisuuksia. Kursseilla voi kehittää tietokoneen käyttötaitoja tai kokoustekniikan hallintaa. Tarjolla on lisäksi eväitä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikan tekemiseen. Niistä on apua, kun muistutamme päättäjiä siitä, että jokaisella on oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen. Kaunista kesää ja tapaamisiin syksyn kursseilla. Katso tarkat ohjelmatiedot os oitteista www.tallink.fi/viih de ja www.silja.fi/viihd e Tallinkin ja Silja Linen seniorimatkatarjonnasta löytyy vaihtoehtoja kaikenkokoisille ryhmille, riippumatta ryhmänne toiveista, tarpeista ja käytettävissä olevasta ajasta. Oli kiinnostuksenne kohde kulttuuri, hemmottelu tai ostosten teko, tarjoamme viihtyisät vaihtoehdot onnistuneeseen matkaan! Tiedustelut ja varaukset matkatoimistosta tai Tallink Siljan kokous- ja ryhmämyynnistä, puh. 010 804 123 (ma-pe 8-17). Palvelemme teitä myös henkilökohtaisesti matkamyymälöissämme ma-pe 9.30­17.00: Helsingissä Erottajankatu 19, Tampereella Kuninkaankatu 30, Turussa Aurakatu 5 ja Maarianhaminassa Torggatan 14. 010-puhelut: Kiinteästä verkosta 8,32 snt/puh + 5,98 snt/min, matkapuhelimesta 8,32 snt/puh + 17.12 snt/min. Kulttuuri kuuluu kaikille TIINA RAJALA Kiitoksia! Lämpimät kiitokset kaikille Savonlinnan kulttuuri- ja retkeilypäivien osanottajille, talkoolaisille, esiintyjille, kulttuuri- ja liikuntaesitysten suunnittelijoille, ohjaajille, kulttuurikatselmusten raatilaisille ja näytteilleasettajille sekä tapahtuman yhteistyökumppaneille! Eläkeläiset ry:n hallitus Syksyn kursseilla miltei kaikki Seinäjoen kulttuurikilpalajit Kaikki, jotka aikovat Seinäjoelle 1.-2.11. Työväen Urheiluliiton, Eläkkeensaajien Keskusliiton, Eläkeläiset ry:n, Työväen Musiikkiliiton ja Työväen Näyttämöiden liiton yhteiseen kulttuurikilpailuun, saavat halutessaan valmennusta syksyn kursseilla Kuntorannassa. Tarjolla on kansantanssia, musiikkiliikuntaa, musiikkia sekä lausuntaa ja puheoppia. Puheenjohtaja Kalevi Kivistö perehdyttää kurssilaiset aluehallinnon kiemuroihin. Kouluttajina ovat myös Veikko Väntänen ja Hannu Partanen. Yhteiskuntaan vaikuttaminen sujuu paremmin, kun kansalaisjärjestötaidot ovat hallussa. Kokous- ja neuvottelutaitoja tarvitaan myös. Tähän kaikkeen tarjotaan koulutusta marraskuussa Kuntorannassa. Perinteiset työväeniltamat Musiikki- ja esiintymistaidon kurssin 5.9.9. yhteydessä järjestetään perinteiset työväeniltamat. Iltamien ohjelma on ikääntymispoliittista ja muutenkin kantaaottavaa. Tutut ja vähemmän tunnetut rauhan- ja työväenlaulut raikaavat. Tietokoneen käyttötaitoja Atk-projektimme jatkuu. Lokakuun lopussa on kurssi atk-tutoreille, joista koulutetaan vertaisohjaajia niille yhdistystovereille, jotka ovat vasta-alkajia tietokoneen käytössä. Kurssi on iloksi ja hyödyksi myös tutoreille itselleen. Jäsenyhdistysten kotisivujen määrä on kolminkertaistunut viime syksystä, jolloin projektimme alkoi. Kotisivukursseilla on ollut edustaja melkein kaikista Eläkeläiset ry:n aluejärjestöistä. Nyt tarjoamme vielä yhden tilaisuuden päästä kotisivukurssille, jotta kaikki alueet pääsisivät osallisiksi sähköisen tiedonvälityksen hyödyistä. Sinikka kiittää Tanssin riemua, oivaltamisen ja onnistumisen iloa, yhdessä tekemisen autuutta ­ näistä oli Savonlinnan kesäiset päivät tehty. Kiitos oivallisista suorituksista kansantanssijoille ohjaajineen sekä pelimanneille. Sinikka Mäkelä Ikääntymispolitiikkaa sekä kokous- ja yhdistystaitoja Eläkeläiset ry:llä on uusi ikääntymispoliittinen ohjelma Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen. Asiakirjaan ja ohjelman toteuttamiseen kansalaisvaikuttamisen keinoin perehdytään marraskuun kurssilla 10.-14.11.
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2004 - 33 Syksyn 2011 alustava kurssikalenteri Kurssit Kuntorannassa Kansantanssin ohjaajakurssi (3 vrk) 29.8.-1.9. Kansantanssin perusteita ohjelmiston ohella, varsinkin aloitteleville ohjaajille. Sinikka Mäkelä ja Tapani Luhtaranta Hinta: ph 195 / th 225 . ILMOITTAUTUMINEN 1.7. MENNESSÄ. Atk-tutoreiden kurssi (2 vrk) 24.-26.10. Vahvistusta niille, jotka osaavat jo aika paljon ja jotka haluavat tukea toisia tietokoneen käytössä: tekstinkäsittely-, esitys- ja laskentaohjelmia sekä internetin käyttöä. Petra Åhlström. Hinta: ph 130 / th 150 . ILMOITTAUTUMINEN 26.9. MENNESSÄ. Liikuntaryhmien ohjaajakurssi (4 vrk) 5.-9.9. Monipuolinen musiikki- ja kuntoliikunnan kurssi. Raija Puumalainen ja Eva Rönkkö. Hinta: ph 260 / th 295 . ILMOITTAUTUMINEN 8.8. MENNESSÄ. Kotisivukurssi (3 vrk) 27.-29.10. Laadimme helppokäyttöiset kotisivut yhdistykselle. Kurssi edellyttää atk:n perustaitoja. Petra Åhlström. Hinta: ph 195 / th 225 . ILMOITTAUTUMINEN 26.9. MENNESSÄ. Musiikkikurssi laulajille ja soittajille (4 vrk) 5.-9.9. Yksin- ja kuorolaulajille sekä orkestereille. Sauli Malinen ja Reino Bäckström. Hinta: ph 260 / th 295 . ILMOITTAUTUMINEN 8.8. MENNESSÄ. Yhdistystoiminnan jatkokurssi (3 vrk) 7.-10.11. Lisää osaamista kaikille yhdistysten johtokuntien jäsenille ja muille kiinnostuneille. Sopii peruskurssin käyneille tai yhdistystoiminnassa jonkin verran kokeneille. Martti Vaattovaara, Anu Mäki. Hinta: ph 195 / th 225 . ILMOITTAUTUMINEN 10.10. MENNESSÄ. Puhe- ja esiintymistaitoa (4 vrk) 5.-9.9. Valmennusta puhujille, lausujille ja näyttelijöille. Aune Lind. Hinta: ph 260 / th 295 . ILMOITTAUTUMINEN 8.8. MENNESSÄ. Matkavastaavien opinto- ja neuvottelupäivät (2 vrk) 24.-26.10. Suunta tulevaan: tietoa vuoden 2013 kesäpäivistä; uusia jäseniä uusille retkille. Anu Mäki. Hinta: ph 130 / th 150 . ILMOITTAUTUMINEN 26.9. MENNESSÄ. Yhdistyksen taloudenhoidon jatkokurssi (3 vrk) 7.-10.11. Taloustaitojen täydennystä, vastauksia kysymyksiin, tietokone avuksi kirjanpitoon; sopii peruskurssin käyneille tai muuten taloudenhoidon perusteet osaaville. Anitta Koski Hinta: ph 195 / th 225 . ILMOITTAUTUMINEN 10.10. MENNESSÄ. Kokous- ja neuvottelutaidot hallintaan (2 vrk) 24.-26.10. Kokouskäytäntöjä kaikille; mitä hyvän puheenjohtajan pitää osata. Martti Vaattovaara. Hinta: ph 130 / th 150 . ILMOITTAUTUMINEN 26.9. MENNESSÄ. Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen (4 vrk) 10.-14.11. Kansalaisvaikuttamisen kurssi eläkeläisille; kurssin yhteydessä vanhusneuvostojen jäsenten neuvottelupäivät. Kalevi Kivistö, Hannu Partanen. Hinta: ph 260 / th 295 . ILMOITTAUTUMINEN 14.11. MENNESSÄ. Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä, viimeistään kuukautta ennen kurssia, osoitteeseen Eläkeläiset ry; Tuija Aali, Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: tuija.aali@elakelaiset.fi Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: www.elakelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/kurssihakemus Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. Kuntorannan kurssien osalta on ilmoitettava, valitseeko kurssilainen puoli- vai täysihoidon. Huomatkaa seuraavat Kylpylähotelli Kuntorannan ohjelmat: Karaokekuninkaalliset (4 vrk) 14.­18.9. Ohjelmaan sisältyy karaokekisat ja tanssiliput orkesteritansseihin Kurssituki - Pienet ja vähävaraiset yhdistykset voivat hakea kurssitukea, joka kattaa puolet kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä. Tanssii tähtiin -loma 24.-29.10 (5vrk) (Paritanssi kuuluu TUL:n, EKL:n ja Eläkeläiset ry:n Seinäjoella 1.-2.11. pidettävän kulttuurikilpailun lajeihin.) Ohjelmaan sisältyy tanssiopetusta, tanssiliput orkesteritansseihin sekä tanssikilpailut Lisätietoja Kurssikalenteriin voi tulla vielä muutoksia. Alueellisista kursseista ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussihteeri Tiina Rajalalta, puh. 020 743 3617 tai 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa.
• 34 - Nro 1 helmikuu 2004 ELÄKELÄINEN Heiton talo täyttyi Haukiputaan Eläkeläisten juhlijoista Haukiputaan Eläkeläisiltä oli lähtenyt kutsu Jokilaaksojen alueelle ja muuallekin yhdistyksensä 40vuotisjuhliin Heiton talolle. Kutsua noudatti tuvan täyttymään saanut joukko, joka sai nauttia runsaasta ja monipuolisesta ohjelmasta. Etäisimmät olivat Ruotsin Seskaröstä. Ensimmäisenä tulija kiinnitti huomionsa huolella tehtyyn plakaattiin esiintymislavan vieressä ja se julisti oikeutetusti: Me olemme rakentaneet hyvinvointiyhteiskunnan, meillä on oikeus turvattuun vanhuuteen. Erinomaisesti ohjelmajuontamisten yhteydessä Taisto Tammela esitti laatimassaan historiikissa, mikä toiminta oli kullakin kymmenvuotisjaksolla päällimmäisenä. Kansan Arkisto on muuten nyt saanut ensimmäisen eläkeläisjärjestön sähköisen historiikin. Juhlapuheen piti Järjestömme toiminnanjohtaja Hannu Partanen ja korosti muun muassa, ettei poliittista ohjelmaa anneta ylhäältä vaan yhdessä ihmisten kanssa rakentaen. Aluejärjestön puheenjohtaja Martti Saarela tervehdyspuheessaan piti eläkeläisten järjestäytymisasteen nostamista alati tärkeämmäksi asiaksi eläkeläisten määrän kasvaessa. Haukiputaan kunnanjohtaja toi koko kunnan tervehdyksen juhlivalle yhdistykselle ja rovasti Martti Pennanen puolestaan sanoi, että iän myötä vuosien laskeminen lakkaa ja hyvä on nauttia tästä hetkestä eikä pohtia tulevaa. Monipuolisen ohjelman esittivät jäsenet omasta ja Martinniemen yhdistyksestä. Oli Kaarina Nisulan runonlausuntaa ja Heino Virran yksinlauluissa muun muassa O sole mio soi upeasti. On juhla -sketsi hauskuutti koko salillista kuten Elämäntaitelija Leena Soinikin. Kuten aina, suuri tapah- Ansiomerkin saajat: Leena Elovirta (oik), Raili Korvala, Taisto Korvala, Edvin Mattila, Eila Nisula, Martti Nisula ja Heino Virta sekä kukittajana Elsa Kurkela (punatakkinen vas.). tuma oli Hannu Partasen avustuksella toteutettu ansiomerkkien jako yhdeksälle yhdistyksen eteen puurtaneelle jäsenelle. Lopuksi hyvän juhlan päätteeksi tanssittiin elävän musiikin tahdissa. Teksti ja kuvat: Veikko Meriläinen Sketsissä juhlaa piti vietettämän ravintolaruoan ääressä, mutta ... Ex tempore vahvassa eläytymisessään. Junassa ollaan jo perillä Antti Tuuri: Matkoilla Euroopassa. Matkakertomuksia. Otava 2011. "Koska tiedämme, että matkustaisimme tällä matkalla junissa pitkään, katselemme maisemia rauhassa emmekä odota, että juna olisi perillä. Olemme tulleet junamatkalle emmekä pääsemään perille mihinkään; perillä olisimme aina, kun olisimme junassa." Tämän näkemyksen junamatkan luonteesta Antti Tuuri kirjaa yhdellä monista vaimonsa kanssa tekemistään laiva­juna -matkoista, jotka alkavat laivalla Helsingistä Saksan (ei risteilylaiva, ei hulabaloota) Travemündeen ja sieltä Lyypekin ja Kölnin kautta Pariisiin, josta Geneveen, Milanoon ja sieltä Veronan kautta Venetsiaan asti. Sieltä palataan Saksan kaupunkien kautta laivalla Suomeen. Kiirettä ei pidetä, matkan varren kaupungeissa viivytään päivä jos toinenkin. Vastoinkäymisiltä ei vältytä; tällä matkalla Tuurilta varastetaan Geneven rautatieasemalla junasta salkku, joka sisältää tietokoneen lisäksi luottokortit, matkaliput, lukulasit ja Aleksis Kiven Seitsemän veljestä. Harmittava takaisku leimaa koko matkaa, mutta rikoksen uhri osoittaa miehuullista kärsivällisyyttä: matka tehdään suunnitelmien mukaan, lannistumatta. Eteläpohjalainen lakoninen huumori tuntuu helpottavan oloa. Ylipäätään Tuurin pariskunnan matkailu todistaa, että koska harmittavilta takaiskuilta ei pitkillä ja monipolvisilla matkoilla vältytä, parasta on varustautua tyynellä mielellä ja kohtuullisella huumorintajulla. Loppujen lopuksi kokemukset kääntyvät voiton puolelle. Genevessä varastettu salkkukin löytyy ja vaikka tietokone meni sen siliän takaisin palasi sentään Seitsemän veljestä. Mikä muuten Tuurin mielestä todistaa, miten vaikeata suomalaisen kirjallisuuden on levitä ulkomaille: edes kaikkien aikojen paras suomalainen romaani ei kelvannut varkaille Genevessä. Lentämisen painajainen Lukija, joka on itsekin saanut tarpeekseen lentämisestä ja matkustaa mieluiten junalla, ymmärtää hyvin Antti Tuurin suosiman junamatkustamisen viehättävyyden pointit: asemat, junat, itse liike, ihmiset, näkymät. Mistään näistä ei voi nauttia nykyisillä lentomatkoilla, joista on tullut varsinainen riesa. Tuurin matkakirjassa on lukijankin ytimiä raastava kuvaus tammikuisesta lentomatkasta Dublinista Kööpenhaminan kautta Helsinkiin. Lumimyrsky oli pannut lennot täysin sekaisin. Tuuri oli vaimoineen asunut pari viikkoa irlantilaisessa taiteilijaresidenssissä, jota oli joutunut ankarasti lämmittämään. Hiili- ja turvesäkkien kantamisesta oli selkä särkynyt, niin että tuskin kävelemään pystyi, vie- lä vähemmin istumaan. Lento- ja lentokenttäkokemusten kaameus sai Tuurin päättämään, ettei hän enää koskaan yrittäisi lentää, vaan selviäisi loppuelämänsä matkoista kulkemalla vain maita ja vesiä pitkin. Tosin hän saman tien muisti myös vanhan viisauden: "Luja luonne ei ole päätöstensä orja." Tuurit suosivat kohtuuhintaista interrail-matkailua, joka nykyisin on eläkeikäisellekin mahdollista. Kirjan perusteella interrailaaminen tuntuu hyvinkin houkuttelevalta. Hyvää kuntoa se tietenkin vaatii ja muutakin kyvykkyyttä, sillä interrailaaja on omatoimimatkaaja, joka itse huolehtii lipuistaan ja hotelleistaan. Omatoimimatka on luonteeltaan jotain aivan muuta kuin tuotteistetut ryhmämatkat etelän ruuhkaisissa turistirysissä. Massaturismi on opettanut ihmiset odottamaan matkoilta lähes ympärivuorokautista bailausta, jonka katkaisee vain rai- vokas shoppailu ja virikkeetön makaaminen ruuhkaisilla rannoilla. Yksilöllisesti ­ ja hitaasti ­ matkaileva ei juokse "elämysten" perässä. Hän saa ilonsa pitkistä kävelyistä, mukavien ravintoloiden löytämisestä, persoonallisista pikku hotelleista, taide- ja muista nähtävyyksistä, jotka on saanut itse valita. Silloinkin, kun ei paljon tapahdu, kokemukset siirtyvät kumman intensiivisinä myös kirjan sivuille nojatuolimatkailijan jaettaviksi. Mutta Tuuri osaakin ammattinsa. Lisäksi hän on ahkera. Oltiinpa sitten etelässä, pohjolassa, idässä tai lännessä, hotellissa tai vuokrakämpässä, mies nousee kuudelta aamulla kirjoittamaan ja lopettaa vasta, kun muut alkavat yhdeksän jälkeen heräillä aamiaiselle. Kateeksi käy. TUULA-LIINA VARIS
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2004 - 35 Tutkivaa journalismia parhaimmillaan Sakari Selin,Kun valtiopetos oli isänmaallinen teko.Nuoret sodassa Hitleriä vastaan. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen Seura, 2011 Sakari Selinin tutkimuksen ensimmäinen laitos ilmestyi jo 1992 Kansan Sivistystyön liiton verkkosivulla (http://www.ksl.fi). Hyvä, että Sakari on jatkanut tutkimustaan ja saanut lisää aineistoa käyttöönsä. Lisäksi paperipainos on edelleen kirjana suositumpi ja saavuttaa laajemman lukijapiirin kuin verkkosivustot. Tosin nuoriso on yhä enemmän siirtynyt sähköisten verkkoviestimien käyttäjiksi. Esimerkiksi Kansan Uutisten verkkosivustoilla alkoi vilkas keskustelu Selinin kirjasta ja siitä, miten on arvioitava isänmaallisuuden kannalta sabotaasitekoja omaa valtiota vastaan ja kieltäytymistä tukemasta maan sotaponnisteluja. Kesäkuun alkuun mennessä lehdessä olleeseen kirja-arvosteluun oli jo ilmaantunut 40 kommentipuheenvuoroa. Ehkäpä siihen oli vaikuttanut kirjan tietyssä mielessä provosoiva nimikin Kun valtiopetos oli isänmaallinen teko. Sotapolitiikan ja natsi-Saksan vastustaminen tekojen oikeutuksena Selinin tavoitteena on kuvata mahdollisimman objektiivisesti ja totuudenmukaisesti Tampereen seudun vasemmistolaisen nuorison ja osittain paikallisten kommunistienkin sodanvastaista toimintaa jatkosodan aikana vuosina 1941­44. Tekijä ei jää filosofoimaan nuorten tekoja politiikan moraalin tai juridiikan kannalta. Tietenkin hän myöntää, että teot olivat ristiriidassa Suomen lainsäädännön ja ennen muuta poliittisen suuntauksen kanssa. Tekojen oikeutuksena hän pitää toimintaa sotapolitiikkaa ja sotaa vastaan sekä natsi-Saksan vastaisen liittoutuman tavoitteiden puolesta. Jälkikäteinen poliittis-moraalinen ja juridinen kiistely on kyseenalaista. KU:n verkkosivuilla jotkut kirjoittajat yrittävät syyllistää Selinin ja muiden sotaa vastustaneiden nuorten toiminnan väittämällä, että se olisi onnistuessaan vienyt maamme Neuvostoliiton syliin ja muistuttavat Baltian maiden ja muiden neuvostokansojen kohtaloista Stalinin vainojen oloissa. Kirjoittajat eivät näytä ajattelevan lainkaan, mitä olisi merkinnyt natsiSaksan voitto. Siitäkin on riittävästi näyttöä jo sodan ajalta Puolassa, Ranskassa ja muissa Saksan miehittämissä maissa sekä juutalaisten kohtalo natsien hallitsemilla alueilla. Kuva: Pekka Isaksson Sakari Selin on järjestellyt kirjaa varteen keräämästään aineistosta aimo nipun uovutettavaksi Kansan Arkistoon. Siinä on muun muassa päämajan valvontaosaston asiakirjojen kopioita ja henkilökohtaisista arkioista saatua materiaalia. päämajan valvonta-osaston tutkijoiden ja kuulustelijoiden menetelmistä. Kuulustelijoiden menetelmätkään eivät totisestyi sovi yhteen nykyisten ihmisoikeuksien periaatteiden eikä edes oman aikansakaan lainsäädännön kanssa.Vain harvat kuulustelijoista saivat myöhemmin lievät tuomiot toimistaan. Sekin kuvastaa maassamme vielä sotien jälkeen vallinnutta oikeistolaista ilmapiiriä oikeuslaitoksen piirissä. tien toiminnan keskittyessä Moskovasta tulleiden ohjeiden mukaan julkisten järjestöjen toimintaan. "Myös SKP:n Suomessa olevan johdon, Hertta Kuusisen, kannanotot, kielteinen tai epäröivä suhtautumisesta avoimeen sodanvastaiseen toimintaan, lienevät olleet omiaan passivoimaan puoluetta". Käytännön toiminnassa nousi loppuvaiheessa esiin nuorten naisten merkittävä osuus. Syyskuun 29. päivänä 1942 katkaistiin raideliikenne Tampereelle samanaikaisesti kolmelta suunnalta etelästä, pohjoisesta ja lännestä. Kohteena oli yksi saksalaisjunakin. Porin radan katkaisivat Liisa Lamminen ja Marjatta Mäkelä yhdessä. Liisa Lamminen totesi myöhemmin, että nuorisoryhmästä olisi saattanut kehittyä hyvä ja toimiva joukko, jos se olisi saanut enemmän opastusta ja aikaa. Sakari Selin ei laajemmin vertaile Suomen sodanvastaista liikettä muiden Euroopan maiden tilanteeseen. Vastarintaliikkeen toimintaedellytykset ja tilanne erosivat muualla Euroopassa vaikuttaneista laajoista ja voimakkaista vastarintaliikkeistä Suomen kansainvälisen aseman ja sisäpoliittisen tilanteen erilaisuudesta johtuen. Talvisota oli monessa mielessä ollut traumaattinen ja vaikea pala suomalaisten kommunistien kannalta. Jatkosodan syttyminen ja liittoutuminen natsi-Saksan rinnalla sodassa Neuvostoliittoa vastaan selvitti jossain määrin tilannetta. Toisaalta Suomen valtiollisen poliisin tehokkuuden ansiosta suurin osa aktiivikommunisteista tai sodanvastustajista koottiin turvasäilöön. Näin puolueella ei ollut yhtenäistä ja toimintakykyistä johtoa. Sodanvastaisen taktiikan osaltakin ilmeni epävarmuutta (vertaa em. suhtautuminen sodastakieltäytyjiin, metsäkaartilaisiin). Sakari Selin toteaa lopuksi, että "osallistuessaan tällaisen (fasistisen ­ O.B.) järjestelmän vastaiseen rintamaan toisen maailmansodan aikana tamperelaisten nuorten vastarintaryhmä asettui hyvien puolelle pahaa vastaan. Ja tästä ajasta on vielä paljon kertomatta. Kenties uudet ennakkoluulottomat historian tutkijat voivat vielä täydentää kuvaamme niistä ihmisistä, jotka eivät hyväksyneet suomalaisten alistamista natsi-Saksan "kanssasotijoiksi" muuta maailmaa vastaan". Rohkeat naiset Sotahistorian dosentti Jukka Kulomaata siteeraten Selin pitää "käpykaartia" vääränä valintana SKP:n johdolta. "Pakoilijat eivät voineet sulautua siviiliväestön keskuuteen, vaan joutuivat piileskelemään metsissä". Sen sijaan nuorisoryhmillä oli etulyöntiasema. Heitä ei pitkään osattu epäillä tuhotöistä. Heidän toiminnassaan yllätyksellisyys oli avaintekijä. Huomiota herättää myös nuorten naisten uskomaton rohkeus. "Eivät nuoret mitään suurta tavoitelleet. Heille riitti kun näytettiin, että sodasta natsi-Saksan rinnalla eivät kaikki olleet yhtä mieltä. Ensimmäiset iskut olivat lähinnä propagandistisia. SKP:n sodanvastaisten lentolehtisten levityksiä, pieniä vahingontekoja. Mutta matkan varrella tietotaito kasvoi". SPKP:n johto leireillä ja tuuliajolla Selin rajoittaa tutkimuksensa Tampereen seudun tapahtumiin. Joitakin kuvauksia on myös yhteydestä ns. metsäkaartilaisiin sekä desantteina Tampereen seudulle laskuvarjolla pudotettuihin suomalaisiin kommunisteihin, joista keskeisin oli hengissä selviytynyt Eino Laakso. SKP:n johto oli Selinin mukaan tuuliajolla ja keskitysleireillä, eikä paljoakaan vaikuttanut tai ohjannut sodanvastaista toimintaa maassa. Pääosa puolueen johtohenkilöistä oli pidätetty turvasäilöön tai vankilaan jo sodan alkuvaiheessa. Puolueen oma toiminta oli hiipunut myös aktiivisten kommunis- Tarkkaa kuvausta Sakari Selinin kirjan arvo on sen tarkassa historiallisessa kuvauksessa nimeltä mainittujen nuorten poikien ja tyttöjen toiminnasta sekä kuvauksissa valtiollisen poliisin ja OIVA BJÖRKBACKA
• ELÄKELÄINEN Aito ruskaloma Lapissa Nopein meritie Tallinnaan Keskustasta Keskustaan 90 minuuttia Ruskan väriloisto ottaa Lappiin matkaavan rentouttavaan huomaansa. Valitse mieluinen kohde 11 persoonallisen hotellimme joukosta ja varaa lomasi osoitteessa Laplandhotels.com. Muista hyödyntää Lapland Hotelsin Kesäkierrospassia ­ se on voimassa vielä ruskasesongillakin. Neljällä leimalla saat viidennen yöpymisen maksutta valitsemassasi kohteessamme! Varaa lomasi numerosta 016 3232. Erikoistarjous eläkeläisille Hotellitarjous KESÄKIERROSpassi 2011 Eläkeläisille tarjomme -30% alennusta kaikista normaalihintaisista lipuista -30 % meno-paluu alk Viruun ja KGB Päiväristeily MUISTA! Linda ennakkotilauspalvelu. Tee ostokset vaivattomasti mennessä ja nouda satamasta palataessasi Helsinkiin alk. 35 Oheiset alkaen hinnat ovat per henkilö ja ne sisältävät meno-paluumatkan Turistiluokassa Helsinki-Tallinna -Helsinki pika-aluksellamme, yhden yön yöpymisen jaetussa kahden hengen huoneessa, hotelliaamiaisen, museolipun, museolipulla samana iltana ilmainen sisäänpääsy Cafe Amigo yökerhoon LA PIN 70 2hh/hlö 2hh/hlö NYT UUSI BUSSIYHTEYS TALLINNAN SATAMASTA KESKUSTAAN Syksyn laatulomalle Ylläs Lapland Hotel Äkäshotelli Saariselkä 1­2 hlö / lomahuoneisto / 3 vrk 330,- www.lindaline.fi myynti@lindaline.fi tai 0600 066 8970 (1,64 EUR puhelu + pmp/mpm) Lapland Hotel Riekonlinna Luosto Lapland Hotel Luostotunturi, Ametistikylpylä Sis. majoitus aamiaisella saunallisessa lomahuoneistossa. Lisäksi Ylläksellä kylpyläosaston käytön ja tanssilipun. Luostolla Ametistikylpylän käytön ja tanssilipusta ­50 %:n alennus. Laatulomat voim. 1.9.­30.9. Levi Runsaat kevätjuhlat Himangan Eläkeläisillä Himangan Eläkeläisten kevätjuhla vietettiin 6.5. Roiman Talossa. Vieraita saapui aivan kiitettävästi ympäristökunnista ja kotipaikkakunnalta. Ohjelmanumeroita oli runsaasti. Aloitimme juhlan kuitenkin syömällä. Emännät olivat laittaneet perunapuuron ja jauhelihakastikkeen. Kotona jo syöneille oli mahdollisuus nauttia kahvi kotipullan kera. Lauluryhmä esiintyi laulamalla kaksi laulua. Sen jälkeen Savonlinnan kulttuurija retkeilypäiville esiintymään lähtevä voimisteluryhmä esitti Saimaan Valssi ja Kaunis Veera liikuntaesityksen. Lausuntaa esitti Kaija Kästämä ja laulu- ja soittoesityksiä Spakin veljekset, Heikki ja Mauri. Mukaan mahtui myös koskettava duettoesitys "Vieläkö muistatte Limperin Hilman", Liisa Tiluksen ja Heikki Spakin esittämänä. Mainittakoon vielä "musikaali Keväthuumaus", jossa Anttilaa esitti Pauli Rauhala ja kuoro säesti taustalla. Lopuksi oli tanssia hanuriyhtyeen säestyksellä. Tule hyvälle tuulelle! Haettavissa nyt uusille eläkeläisille (10-11) Eläkeläiset Ry:n RAY:n tuella toteuttamat lomat. Lomat on tarkoitettu Suomessa asuville eläkeläisille ja heidän puolisoilleen. Lapland Hotel Sirkantähti ­10 % ruskalomista! Muista ilmoittaa kampanjakoodi ELÄKELÄINEN varauksesi yhteydessä. Tarjoukset eivät koske ryhmävarauksia eivätkä tapahtumaviikonloppuja. Huoneita rajoitetusti. Kylpyläloma, 5 vrk puolihoidolla 23.-28.8.2011 135/hlö Normaalisti 375,- Omavastuu vain Tervetuloa! Hakukaavakkeita Kuntorannasta, puh. (017) 560 1403 tai myynti@kuntoranta.fi www.kuntoranta.fi Kuntorannantie 14, Varkaus Palvelemme sinua numerossa 016 3232. Osta lomasi online: Laplandhotels.com YLLÄS SAARISELKÄ LEVI OLOS ROVANIEMI PALLAS KILPISJÄRVI HETTA LUOSTO Siniseltä Saimaalta Suomenlahdelle Eläkeläiset pinnalla -risteily 9.­10.10.2012
• ELÄKELÄINEN Nro 4 kesäkuu 2011 - 37 Täyden palvelun toimisto Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää 90 vuotta 5.6. Anna Mehto Sorsakoski 18.7. Antti Westerlund Pihlava 6.9. Finelli Linna Pello 85 vuotta 29.4. Tyyne Mirjam Parviainen Jurva 10.6. Pentti Salmi Hyrylä 27.7. Maire Aaltonen Lohja 28.7. Annikki Sorja Pyhtää 1.9. Mikko Möller Kokkola 80 vuotta 17.6. Salme Rauha Tapuli 19.6. Anja Hujanen Pielavesi 26.6. Matti Niemi Hyrylä 28.6. Mirjam Hiltunen Pielavesi 30.6. Sirkka Hiilovaara Salo 1.7. Aaro Myllymäki Kokkola 4.7. Karl Birger Lindberg Hangö 7.7. Sisko Tokola Kalajoki, Rautio 8.7. Eeva Myllykangas Kokkola 10.7. Pertti Hörkkö Tapuli 18.7. Laimi Lyyli Majaharju Seinäjoki 25.7. Emil Poutiainen Kuopio 29.7. Liisa Heini Pihlava 11.8. Lauri Lätti Pihtipudas 15.8. Heino Matinlompolo Pello 75 vuotta 1.6. Liisa Konttaniemi Pello 27.6. Sauli Lahtela Lohja 28.6. Leevi Uhlbäck Kuusamo 10.8. Olavi Kananen Pihtipudas 16.8. Kauko Ojala Pihtipudas 16.8. Esko Kotilainen Tikkurila 18.8. Aarne Lampi Pyhäjärvi 27.8. Liisa Saarikko Nakkila 29.8. Tauno Rantanen Nakkila 1.9. Eino Jalonen Pihlava 6.9. Eila Uhlbäck Kuusamo 70 vuotta 22.5. Osmo Juopperi Pello 15.6. Kalle Peltomäki Hyrylä 20.6. Elsi Karppinen Pello 21.6. Terttu Civil Tampere 4.7. Ulla Laine Halikko 4.7. Aune Sandvik Pyhäjärvi (Matkoilla) 11.7. Mirja Lettoniemi Kuru 24.7. Jaakko Uitto Pihtipudas 29.7. Maija Koponen Porvoo 30.7. Antti Kulmala Pihlava 3.8. Hilkka Lakkamies Hanko 12.8. Emma Saarenpää Porvoo 12.8. Seija Leskinen Tikkurila 12.8. Jouko Äijänen Kokkola 12.8. Eila Romakkaniemi Pello 15.8. Marja-Leena Nurmi Kokkola 16.8. Keijo Murro Nakkila 17.8. Hilkka Lehtonen Porvoo 21.8. Leena Niskanen Kuopio 21.8. Marja Liisa Prittinen Kokkola 24.8. Lauri Kärkkäinen Kirkkonummi-Siuntio 1.9. Leena Kannassalo Kuopio 65 vuotta 24.5. Anneli Tirroniemi Pello 1.7. Esko Lilja Vammala 2.7. Anneli Pitkänen Porvoo 19.7. Anna-Liisa Pieniniemi Utajärvi 22.7. Marja-Leena Ikävalko Lohja 25.7. Erkki Ikäheimonen Kuopio 16.8. Taisto Luttinen Pyhäjärvi Pihtiputaan Eläkeläiset Bertta Ruuska Pielaveden Eläkeläiset Kari Lehtoranta Mietoisten Eläkeläiset Raili Marjatta Heiskanen Aune Annikki Aalto Pirkkalan Eläkeläiset Helena Nisula Turun Eläkeläiset Maila Sulevi Viljanen Sallan Eläkeläiset Eelis Isojärvi Tornionseudun Eläkeläiset Tauno Keinänen Ykspihlajan Eläkeläiset Sirkka Laitala Antti Oinonen Ruoveden Eläkeläiset Matti Rantanen Lapinlahden Eläkeläiset Kalevi Hiltunen Aavasaksan Eläkeläiset Väinö Rauté Pieksämäen Eläkeläiset Maire Jäntti Hyrynsalmen Eläkeläiset Taisto Heikkinen Heinäveden Eläkeläiset Aili Lyytikäinen Pellon Eläkeläiset Martta Tuukkanen Lapuan Eläkeläiset Aili Esteri Patteri Sylvi Eliisa Ylikojola Varkauden Eläkeläiset Pirkko Halonen Leppävirran Eläkeläiset Pirkko Elina Halonen Anja Sepponen Kaarinan Eläkeläiset Aatto Aaltonen Haukiputaan Eläkeläiset Alpo Eemil Ruuskanen Martinniemen Eläkeläiset Jouko Ranta Lahden Eläkeläiset Taimi Tervo Rauno Olavi Häkkilä Jurvan Eläkeläiset Veini Jaakko Koskela Himangan Eläkeläiset Pauli Antero Rauhala Uimaharjun Eläkeläiset Esko Lavikainen Martti Liimatta puh. 010 76 66500 puh. 010 76 66530 puh. 010 76 66590 puh. 010 76 66610 puh. 010 76 66570 puh. 010 76 66560 puh. 010 76 66600 puh. 010 76 66550 puh. 010 76 66580 (0,0828 /puh + 0,1199 /min) hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555 Aineisto seuraavaan lehteen 19.8. mennessä Eläkeläinen-lehti vuonna 2011 Ilmestyy Aineisto toimitukseen 19.8. 19.9. 21.11. Nro 5 5.9. Nro 6­7 10.10 Nro 8 12.12. tai nimimerkillä lähetettyjä kirjoituksia ei julkaista. Emme julkaise syntymäpäiväjuttuja ja muistokirjoituksia. Toimitus toivoo, että aineisto lähetetään digitaalisessa muodossa aina kuin mahdollista. Toki muutakin aineistoa kohdellaan tasapuolisesti. Kevät- ja syyskokousilmoitukset on lähetettävä Erja Isakssonille osoitteeseen erja.isaksson@elakelaiset.fi, puhelin 020 743 3614. Lehti ei palauta tilaamatta lähetettyä aineistoa. Lähetetyssä aineistossa tulee aina olla nimi ja osoite sekä puhelinnumero mahdollista yhteydenottoa varten. Nimettöminä Eläkeläiset r.y. Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Nordea 101230-71470 Sampo 800019-108656 Puh. 020 743 3610 vaihde Fax. 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelaiset@elakelaiset.fi Kotisivut osoitteessa: www.elakelaiset.fi Kalevi Kivistö puheenjohtaja Hilkka Pulkkinen varapuheenjohtaja Hannu Partanen toiminnanjohtaja 020 743 3615; 0400­570 951 hannu.partanen@elakelaiset.fi Anu Mäki järjestösihteeri 020 743 3616; 040­839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi Tiina Rajala koulutussihteeri 020 743 3617; 040­582 4319 tiina.rajala@elakelaiset.fi Tuija Aali toimistonhoitaja jäsenrekisteri materiaalitilaukset 020 743 3610 tuija.aali@elakelaiset.fi Anitta Koski taloussihteeri laskutus maksatus osto- ja myyntireskontra 020 743 3611; 050­307 1952 anitta.koski@elakelaiset.fi Erja Isaksson toimistosihteeri yhdistysrekisteri syntymäpäivät ja poisnukkuneet syys- ja kevätkokousilmoitukset 020 743 3614 erja.isaksson@elakelaiset.fi Pekka Isaksson tiedotussihteeri 020 743 3618; 040­742 2754 pekka.isaksson@elakelaiset.fi Julkaisija Eläkeläiset r.y Päätoimittaja Hannu Partanen Toimitussihteeri Pekka Isaksson Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tuija Aali puh. 020 743 3610; tuija. aali@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Tilaushinta 18 e/vsk Pohjoismaat 25 e/vsk Muut ulkomaat 35 e/vsk Ilmoitushinnat Mustavalkoinen 1,70 e/pmm Väri-ilmoitukset sopimuksen mukaan Toimitus ja toimisto Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610, fax 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Pankit: Nordea 101230­71470, Sampo 800019­108656 Jäsenmaksutili: 800018-327 356 Ilmoitusmyynti: Marja-Leena Laitinen puh. 050 5323 444 sähköposti: m-leena.laitinen@kolumbus.fi; osoite: Maauunintie 14 D 34 01450 Vantaa Tiliyhteys: Eläkeläiset r.y. Pankit: Nordea 101230­71470, Sampo 800019­108656 Järjestöaineisto: Eläkeläiset r.y. Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki ISSN 0355­8290 Teemmme yhdessä -hanke Eva Rönkkö projektikoordinaattori 040 501 3599 eva.ronkko@elakelaiset.fi Kuntorannantie 14 78400 Varkaus Puh. 017 ­ 560 1100/vaihde Myyntipalvelu ja info Puh. 017 ­ 560 1403 myynti@kuntoranta.fi Puhelun hinta 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta on 8,21 snt/min + 6,9 snt/min (alv 23%), matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 14,9 snt/min (alv 23%)
• 38 - Nro 4 kesäkuu 2011 ELÄKELÄINEN Tartto kutsuu rentoutumaan Dorpat spa-hotellin hoitopaketit on suunniteltu teille, jotka arvostatte laatuhetkiä, korkeatasoisia spa-hoitoja ja miellyttävää kaupunkitunnelmaa. Dorpatin hoitopaketti: majoitus, buffet-aamiainen ja -lounas, aamu-uinti Auran vesipuistossa, lääkärin konsultointi + 2 hoitoa päivässä. Hinta yhdelle kahden hengen huoneessa 50 /yö Ja ole juuri niin monta yötä kun haluat... UUTTA: yhteistyössä Tarton Yliopiston Opetussairaalan kanssa tarjoamme lisäksi terveyspaketteja edullisesti sydänpaketti, miesten paketti, terveyden yleistutkimus Tutustu parhaisiin tarjouksiin ja paketteihin www.dorpat.ee Varaukset: info@dorpat.ee / +372 733 7180 Saarijärven kesä... Kesäteatteriyö 69 / hlö / 2 hh:ssa Sis. teatterilipun, aamiaisen ja kylpylän käytön. 1 hh-lisä 29 /vrk. Teatteri Lumpero esittää »Hevosen etupuoli» - näytelmän Tarmo Mannin ja Saara-siskon elämästä. Tähdittäjinä Merja Larivaara ja Kari-Pekka Toivonen Virikearvat tuottivat yli 17 000 euroa Eläkeläiset ry:n hallitus kiittää kaikkia järjestön Virikearpajaisiin osallistuneita järjestön jäseniä ja ystäviä. Viime talvena järjestettyjen arpajaisten tuotto oli 17 180,25 euroa. Eläkeläiset ry:n perinteiset tukiarpajaiset toteutettiin yhteistyössä Tavaraarpa ry:n kanssa. Virikearpojen tuotto käytetään eläkeläisten harrastus- ja virkistystoiminnan tukemiseen muun muassa kouluttamalla harrastusryhmien ohjaajia. 4 030 608 50 Varaa nyt! myynti@summassaari.fi Summassaarentie 180, Saarijärvi 4 030 608 51006 www.summassaari.fi Eläkeläinen-lehden toimitus toivottaa lehden lukijoille , ilmoittajille ja tekijöille hyvää kesää
• ELÄKELÄINEN Nro 4 kesäkuu 2011 - 39 Leskirouva Katiska Edellisen krypton ratkaisu Ristikko Onnetar suosi Krypto 3/2011:n oikein ratkaisseista Pentti Honkosta Lievestuoreelta ja Pentti Kuusistoa Kristiinankaupungista. Yllätyspalkinnot ovat lähteneet voittajille. Tässä vielä onnittelut! Ristikko 4/2011:n ratkaisut on lähetettävä 19.8.2011 mennessä osoitteella: Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO. Kuoreen ei saa panna muuta postia lehdelle tai järjestölle . Ratkaisijan nimi:.................................................................................................................. Osoite:.................................................................................................................................. ............................................................................................................................................. Postitoimipaikka:................................................................................................................. Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki
• 40 - Nro 4 kesäkuu 2011 ELÄKELÄINEN an ntorti hyvälle ku elpos lle! H tuule t ukse a: Vara erkost sv myö ta.fi ! NY T essä! k t uu ku loinen I Hyvän Tuulen Kesäloma 6 vrk, puolihoito....alk Eläkeläiset ry:n järjestölomat 2011 /hlö/2hh 315 69 /hlö/2hh Tarjous voimassa 28.8.2011 saakka. Ei koske juhlapyhiä. Eläkeläisten Aktiviteettilomat 15.-21.8.2011 Tanssiviikonloppu 2 vrk, puolihoito....alk sis. tanssiliput, karaoketanssit pe, orkesteritanssit la. Yhdistyksen 6 vrk, Kesäteatteripaketti 1 vrk,..............alk täysihoito....alk 319 129 /hlö/2hh /hlö/2hh Sis. teatterilipun. Kysy esitysajankohdat myyntipalvelusta. Eläkeläisten lepoloma 3 vrk, puolihoito....alk sis. tervetulokahvit. Karaoke Kuninkaalliset 14.-18.9.2011 4 vrk, puolihoito....alk 169 /hlö/2hh Karaokekisa viikonloppu (min 16 hlöä) 3 vrk, puolihoito....alk /hlö/2hh 179 249 /hlö/2hh (min 12 hlöä) sis. tervetulokahvit, karaoke pe, tanssit la, karaokekilpailu Sisältää tervetulokahvit ja karaokekisat. Järjestöpäivät Puolihoito, 2 vrk, ........ alk. Järjestölomiin sisältyy majoitus 2hh, runsas aamiainen, kuntosalin ja kylpylän vapaa käyttö, viikko-ohjelman mukaiset maksuttomat ohjelmat (mm. vesijumppaa, ma-la). Kuntorannantie 14, Varkaus Puhelin (017) 560 1403 myynti@kuntoranta.fi Sis. 3 x pullakahvit, ohjattua taukojumppaa sekä kokoustilan käyttömahdollisuuden kolmena päivänä. 129 /hlö/2hh www.kuntoranta.fi Pohjois-Savon eläkeläiset kevätretkellä Pohjois-Savon yhteistyöringin yhdistysten kevätretki pidettiin 17.5. Kuopion Haminalahdessa. Mukana oli kuusikymmentä osanottajaa Kuopion, Kallaveden, Vehmersalmen ja Tuusniemen eläkeläisistä. Suuhunpantavasta ja muista järjestelyistä vastasivat tällä kertaa Kallaveden Eläkeläiset. Nuotiolla paistetut makkarat, sekä Räsäsen Sepon valmistamat muurinpohjaletut maistuivat ulkona ja kahvitus pelasi hienosti. Sää oli viileä ja suosi sisällä olemista. Monipuolista ohjelmaa olikin mukava seurata. Seppäsen Heimo esitti kirjoittamansa Kevätkronikan ja Tuovisen Rauha luki jutun Kerran kesällä. Kallaveden "tytöt" viihdyttivät yleisöä sketsillä, jossa juorut jylläsivät. Päivän aikana laulettiin paljon. Kallaveden ryhmä sekä Vehmersalmen ryhmä esiintyivät ja Kuopion Eläkeläisten Erkki Ikäheimonen lauloi mm. Ikinuorten tangon. Sorsakoskelainen Valde Hämäläinen esitti juttujen lisäksi laulun Limperin Hilmasta. Siinä sanoja kuunnellessa moni silmä- Kelalla uusia nettipalveluja Kelassa otettiin käyttöön myös viestipalvelu. Siinä yleistä asumistukea verkossa hakenut asiakas saa sähköpostin tai tekstiviestin hakemuksen vastaanotosta ja muistutuksen liitteiden toimittamisesta. Lähes kaikki Kelan etuudet ovat haettavissa asiointipalvelussa verkkopankkitunnuksilla. Uusimmat asiointipalvelut koskevat perhe-eläkettä, perintäasioita ja yleistä asumistukea. Kela aloitti myös palvelun, jossa verkossa yleistä asumistukea hakeneet saavat halutessaan tekstiviestin tai sähköpostin, kun hakemus on vastaanotettu Kelassa. Viesti lähetetään niille asiakkaille, joiden hakemukseen tarvitaan liitteitä. Viestissä kerrotaan, koska liitteet pitää toimittaa ja mistä asiakas jälkikäteen näkee listan tarvittavista liitteistä ja miten ne voi postittaa maksutta. ­ Palvelu otetaan käyttöön yleisen asumistuen sähköisissä hakemuksissa, sillä haluamme kokeilla viestipalvelua aluksi yhdessä etuudessa. Asumistuki sopii pilottiin hyvin, kertoo etuuspäällikkö Heli Santamala. Tervolan Eläkeläiset ry nurkka kostui "....vai väitätkö ettei hän sankari ois". Niskasen Paavo kertoi muutaman vitsin ja Leena luki aforismeja. Yhteislauluja laulettiin monia ja ohjelma osuuden lopuksi Kallaveden ryhmä lauloi, säestäjänään Erkki Nissinen, ajankohtaan sopivan laulun Toukokuu. Arpajaisetkin kuuluivat ohjelmaan. Lopuksi tanssittiin ja tahdista vastasivat Vehmersalmen "pojat" Pentti Hiltunen ja Kari Kankkunen. Tanssin lomassa ehti muutamat kiertämään Haminalahden Kulttuuripolun von Wright-veljesten maisemissa. Lähi yhdistysten yhteinen tekeminen tuottaa hyvää tulosta. Sitä kannattaa jatkaa. Päivä oli kaikin puolin antoisa ja siitä on hyvä aloittaa kesä! Kiitokset osanottajille ja erikseen Kallaveden puuha ihmisille! Vietämme yhdistyksen 40-vuotisjuhlaa lauantaina 20.8. klo 14.00 alkaen Suukosken keitaalla. Ohjelmaa, tanssia, mukavaa yhdessäoloa Tervetuloa! Kiitos! Porvoon Eläkeläiset ry kiittää sydämellisesti kaikkia Teitä,jotka tavalla tai toiselle myötävaikutitte yhdistyksemme 40 toimintavuoden kunniaksi 11.5.2011 pidettyyn juhlaan. Mervi Höylä