• Numero 5/2010 Pääpalkintona seniorimopo tai 2 150 euron lomalahjakortti Harrastustoiminnan tueksi virikearvat Eläkeläiset ry:n perinteiset tukiarpajaiset toteutetaan tänä syksynä yhteistyössä Tavara-arpa ry:n kanssa. Arpajaisista kertyvät varat käytetään järjestön kulttuuritoiminnan ja terveysliikunnan tukemiseen. Kohteena on muun muassa järjestön valtakunnalliset Kulttuuri- ja retkeilypäivät 7.-9.6.2011 Savonlinnassa. Arvat postitetaan jäsenille lokakuun kahdella ensimmäisellä viikolla (viikot 40-41). Posti tuo kotiin viiden arvan nipun, joiden yhteenlaskettu arvo on 20 euroa (5 kappaletta 4 euron arpoja). Pääpalkintona on 2150 euron lomalahjakortti tai seniorimopo. Arpojen lunastaminen on vapaaehtoista. Tarkemmat tiedot ja ohjeet löytyy postitettavasta arpakirjeestä. Virikearpojen tuotto käytetään eläkeläisten harrastus- ja virkistystoiminnan tukemiseen muun muassa kouluttamalla harrastusryhmien ohjaajia. Eläkeläiset ry:n toiminnasta vastaavat vapaaehtoiset eläkeläiset. He tarvitsevat joskus myös uusia virikkeitä ja ideoita, joita saa juuri koulututuksessa. Tärräysillat päättyivät tansseihin. Tärräyksistä täyttä vauhtia Savonlinnaan Eläkeläiset ry:n syystapahtuma, Syystärräykset keräsi yli 600 järjestön jäsentä Kylpylähotelli Kuntorantaan viihtymään ja harrastamaan yhdessä. Tärräyksistä tuli oikea kulttuurikatselmus, jossa ei unohdettu ulkoilua ja liikuntaakaan. Esillä oli ymmenien kädentaitajien töitä kaappikelloista nypläystöihin, olkitöistä saamenpukuihin. Syystärräyksissä julkistettiin järjestön seuraavan valtakunnallisen tapahtuman, Kulttuuri- ja retkeilypäivien, paikka ja aika. Eläkeläiset kokoontuvat ensi kesänä Savonlinnaan. Ajankohta on 7.­9.6.2011. Tieto paikasta otettiin Kuntorannassa innostuneesti vastaan. Koskaan aikaisemmin Savonlinna ei ole ollut Eläkeläiset ry:n valtakunnallisen tapahtuman näyttämönä. Syystärräyksistä s. 3 ja 12­17 Savonlinnan kulttuuri- ja retkeilypäivistä s. 3 ja 18­20 Ritva Pirinen Varkaudesta lauloi antaumuksellisesti karaokekilpailussa. Ruohikkoriehassa oli monenlaisia tarkkuuskisoja. Tyyli oli vapaa.
• 2 - Nro 5 syyskuu 2010 ELÄKELÄINEN Pääkirjoitus HANNU PARTANEN Eläkkeiden pienuus, palveluiden riittämättömyys ja luottamusvaje T ämän päivän suurin harminaihe on eläkkeiden pienuus. Toisiksi suurimpana tulee sosiaali- ja terveyspalvelujen niukkuus ja kolmantena yksinäisyys. Tätä mieltä ovat 55-79-vuotiaat suomalaiset, kun heiltä kysyttiin, mitkä ovat iäkkäiden ihmisten suurimmat ongelmat. Tulokset käyvät ilmi äskettäin esitellystä mutta vielä painoasuaan odottavasta kyselytutkimuksesta Huomisen kynnyksellä 2010. Tulevaisuuden suurimmaksi yksittäiseksi ongelmaksi, kun tarkastelujaksona oli 10 vuotta, kyselyyn vastanneet nimesivät sosiaali- ja terveyspalvelujen riittämättömyyden. Heti sen perään tulivat eläkkeiden pienuus ja erittelemättömät taloudelliset vaikeudet. Yksinäisyys listattiin ongelmista neljänneksi. Ongelmien painotukset vaihtelevat jonkin verran ikäryhmittäin. Vanhimmat kokivat eläkkeen pienuuden kaikkein kipeimmin. Yli 70-vuotiaat olivat taas vähemmän huolissaan hoidon riittävyydestä kymmenen vuoden kuluttua kuin vasta eläkeikää lähestyvät 55-59-vuotiaat. Yksinäisyyden kokeminen ongelmana ja tulevaisuuden pelkona oli niin ikään suurinta kyselyyn vastanneissa nuorimmissa ikä- luokissa. Näkemykset niin tämän päivän kuin tulevaisuudenkin suurista ongelmista olivat samansuuntaisia, kuin kolme vuotta sitten tehdyssä vastaavassa kyselytutkimuksessa. Suuria muutoksia ei ole tapahtunut. Arviot tulevista ongelmista ovat muuttuneet enemmän kuin käsitykset nykyisistä. Nousevia huolenaiheita ovat taloudelliset vaikeudet ylipäätään. Taloudellisen epävarmuuden ja voimattomuuden tunteen lisääntyminen heijastanee nykyisen taloustaantuman esiin nostamia pelkoja ja uhkia. Kyselytutkimuksessa selviteltiin myös eläkejärjestelmän ajankohtaisia asioita. Nykyinen joustava eläkeikä saa vahvan kannatuksen. Kolme neljästä ilmoitti, että nykyinen vanhuuseläkkeen alaikäraja 63 vuotta on sopiva. Liian alhaisena sitä piti vain joka kymmenes. Saman verran piti eläkeiän alarajaa liian korkeana. Merkille pantavaa on, että eläkeikää lähestyvistä 55-59-vuotiaista selvästi keskimäärää useampi arvioi 63 vuoden ikärajan olevan liian korkea. Tutkimuksessa kyseltiin niin ikään näkemyksiä maamme eläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Puolet vastaajista tyrmää aja- tuksen, että eläkejärjestelmämme tarjoaisi kymmenen vuoden kuluttua tarpeeksi kattavan tuen. Vain viidennes on luottavainen. Kolmannes ei kyennyt tai ei halunnut arvioida asiaa. Samalla puolet vastanneista arvioi, että eläkkeitä tullaan alentamaan olennaisesti nykyisestä tasosta kymmenen vuoden kuluessa. Keskimääräistä vakuuttuneempia tästä ovat työelämässä vielä mukana olevat. Vain runsas 40 prosenttia on luottavainen oman eläkkeen tulevaisuutta ajatellessaan. Loput ovat epätietoisia tai avoimen varauksellisia. Tältä kohdin tutkimuksen tulokset ovat erittäin huolestuttavia, koska koko eläkejärjestelmä ja sen oikeutus perustuvat lopulta kansalaisten luottamukseen. Nyt luottamus on tutkimuksen valossa koetuksella. Järjestelmä on uskottava vain, kun se on myös pitkässä juoksussa vakaa, luotettava, oikeudenmukainen ja ennustettava. Nykyinen meno, jossa elinkeinoelämän pomot, johtavat virkamiehet ja poliitikot toistuvasti hyökkäävät eläkejärjestelmää vastaan ja kyseenalaistavat sen keskeisiä osia, rapauttaa kansalaisten luottamusta itse järjestelmään. Kyselytutkimus antaa tästä varoittavia merkkejä. Huomisen kynnyksellä 2010 kyselytutkimus on Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n TNS-Gallupilta tilaama tutkimus. Vertailutietoa tuoreeseen tutkimukseen saa lähes vastaavaista tutkimuksista vuosilta 2007 ja 2004. Eläkeläinen-lehti palaa kiinnostavaan ja monitahoiseen tutkimukseen tarkemmin syksyn tulevissa lehdissä. Puheenjohtajan Rukan lumet eivät sula palsta Kalevi Kivistö Rukan lumista tuli eläkekeskustelun pysyväisaihe ­ kuumasta kesästä huolimatta ne eivät näytä sulavan. Rukan lumillahan kesällä eronnut pääministeri kertoi saaneensa idean eläkeiän lakisääteisestä korottamisesta. Asiasta näyttää nousevan keskeinen teema myös ensi kevään vaalikeskusteluihin. Se nousi pöydälle suurimpien puolueiden paneelissa STTK:n tilaisuudessa ja löylyä löi kiukaalle Elinkeinoelämän keskusliiton Lasse Laatunen väläyttelemällä eläkkeelle siirtyville 70 vuoden alaikärajaa. Asiasta puhuttaessa olisi syytä palata perusteisiin. Miksi työuria halutaan pidentää loppupäästä ja miten temppu tehdään? Työurien pidentämisellä haetaan kansantalouteen lisää voimavaroja, jotta tulevista vastuista ­ myös eläketurvaan liittyvistä ­ selvittäisiin. Niitä syntyy vain, jos aikaisempaa suurempi osa väestöstä on työllistettynä, eli jos työllisyysaste nousee. Eläkeiän korottamisvaatimus on mielekäs vain, jos loppupäästä pidennetyt työurat merkitsevät sitä, että työmarkkinoilla on työllisiä työntekijöitä aikaisempaa enemmän. Tuoko lakisääteisen eläkkeelle siirtymisiän korottaminen sitten lisää näitä voi- mavaroja? Ei tuo. Kahdesta syystä. * * * Ensiksi: jokaisessa maassa lakisääteinen eläkeikä ja todellinen eläkkeelle siirtymisikä ovat eri asioita. Lähes kaikissa EU:n jäsenmaissa jäädään eläkkeelle keskimäärin aikaisemmin kuin virallinen eläkeikä säätää. Ainoat poikkeukset ovat Italia ja Kreikka, joissa eläkkeelle on lain mukaan voinut jäädä jo alle 60-vuotiaina. Onkin hyvin todennäköistä, että lakisääteisen eläkeiän nosto johtaisi vain siihen, että erilaisille varhaiseläkkeille ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäätäisiin entistä enemmän. Lopputuloksena saattaisi olla todellisen eläkeiän lasku, ei sen tavoiteltu nousu. * * * Se edellyttää myös julkisten palvelujen kehittämistä niin, että palvelujen laatu paranee. Laatu paranee vain, jos palveluihin palkataan enemmän väkeä. Nythän erilaisten "tuottavuusohjelmien" nimissä menetellään juuri päin vastoin. Työuransa aikana suomalaiset ovat työttöminä keskimäärin 2.5 vuotta. Aktiivinen työllisyyspolitiikka ja työllisyyttä tukeva talouspolitiikka pidentäisivät tehokkaimmalla tavalla työllisen työ uria ilman eläkeiän nostoa. Aktiivinen työllisyyspolitiikka toisi kansantalouteen kaivattuja voimavaroja. Jos työllisyysasteemme, joka nyt on alle 70 %, nostettaisiin 75 %:iin, ei ns. vanhushuoltosuhteen muutoksesta olisi mitään huolta. Tavoite ei ole mahdoton, jo nyt Ahvenanmaan työllisyysaste on 80. * * * tä kuin EU-maiden kansalaiset keskimäärin. Hiljattain julkaistu mielipidetutkimus osoitti, että työurien pidentäminen vielä tästäkin ei ole työntekijöistä kiinni. Kysymys on siitä, saavatko ikääntyneet työntekijät pitää työpaikkansa ja ovatko työolot sellaiset, että työssä jaksaa käydä. Pidemmän työuran tulisi näkyä sekä palkassa että aikanaan eläkkeessä. Porkkana on tässäkin asiassa parempi väline kuin keppi. * * * Toiseksi: lakisääteisen eläkeiän nostaminen ei toisi työmarkkinoille yhtään uutta työpaikkaa. Työpaikkoja syntyy vain, jos se on yrityksille kannattavaa. Talouspolitiikkaa tulee hoitaa niin, että kasvavalle tuotannolle on kysyntää, että kotimarkkinoilla on ostovoimaa ja että vienti vetää. Julkisessa keskustelussa luodaan mielikuvaa suomalaisten poikkeuksellisen lyhyistä työurista. Mielikuva ei vastaa tosiasioita. Suomalaisten työura on keskimäärin pari vuotta EU:n keskiarvoa pidempi, noin 37 vuotta. Suomalaiset tekevät työuransa aikana noin 4000 tuntia enemmän työ- Eläkeiän lakisääteisestä korottamisesta on muodostunut päättäjille mantra, jota toistellaan miettimättä, mitä varsinaisesti tavoitellaan. Mekaanisella eläkeiän korottamisella jouduttaisiin vain ojasta allikkoon: todellinen eläkeikä laskisi eikä yhtään uutta työpaikkaa syntyisi. Olennaisinta on kansantalouden voimavarojen kasvattaminen ja ne kasvavat vain aktiivisella työllisyys- ja talouspolitiikalla. Sen mukana ratkeavat myös väestörakenteen muutoksen mukanaan tuomat haasteet.
• ELÄKELÄINEN Nro 5 syyskuu 2010 - 3 Tauno Nevalainen Lieksasta keräsi nipun esitteitä Savonlinnan Matkailun myyntipäällikkö Päivi Ruuskasen (vas,) esittelypöydältä. Kerttu Ojaniitty (keskellä oik.) on erityisen ihastunut Savonlinnan sijaintiin veden keskellä Tieto Savonlinnasta otettiin vastaan innostuneesti Eläkeläiset ry:n seuraavat kulttuuri- ja retkeilypäivät järjestetään sinisen Saimaan kesäkaupungissa 7.­9.6.2011 Kati Silonsaari toivotti ensimmäisissä tärräyksissä eteläsavolaisella murteellaan Eläkeläiset ry:n jäsenet tervetulleiksi kaupunkiin, josta löytyy paljon katsottavaa ja koettavaa. Matkailujohtaja Pia Kokko paljasti pienen tuumimisen jälkeen oman TOP-listansa Savonlinnan ja sen ympäristön nähtävyyksistä ja retkikohteista: ­ Vesitasolento kaupungin ja Saimaan yllä on unohtamaton kokemus, samoin höyrylaivaristeily. Retretti on aina käynnin arvoinen ja Savonlinnan torilla pitää ehdottomasti syödä lörtsyjä. läkeläiset ry:n kulttuuri- ja retkeilypäivien isäntäkaupungiksi on valittu Savonlinna, Suomen ainoa oikea kesäkaupunki. Eläkeläiset ry:n hallitus on päättänyt myös päivien ajankohdasta. Päivät ovat 7.­9. kesäkuuta 2011. Tieto paikasta ja ajankohdasta julkistettiin Eläkeläiset ry:n Syystärräyksissä Kuntorannassa syyskuun ensimmäisellä viikolla. ­ Kuten nimikin kertoo, päivillä yhdistyvät Eläkeläiset ry:n harrastus- ja vapaa-ajantoiminnan molemmat vahvuudet, liikunta ja kulttuuri, sanoo Eläkeläiset ry:n järjestösihteeri Anu Mäki. ­ Savonlinna valikoitui useiden tasaisten ehdokkaiden joukosta suureksi osaksi juuri tästä syystä. Savonlinna on kulttuurikaupunki, jossa on mainiot edellytykset liikkua ja retkeillä Suomen ihanassa luonnossa. Se on kaupunki, jossa itä ja länsi kohtaavat, Mäki sanoo. E Lieksasta lyhyt matka: vain 300 kilometriä ­ Hyvä päätös, välillä Itä-Suomeenkin. Järjestön valtakunnallisia tapahtumia ei ole täälläpäin juurikaan ollut, sanoi Lieksan Seudun Eläkeläiset ry:n matkavastaava Tauno Nevalainen Savonlinnan valitsemisesta kulttuuri- ja retkeilypäivien isäntäkaupungiksi. Nevalaista miellyttää myös se, että Savonlinnan on pohjoiskarjalaisille hieman lähempänä kuin monet aikaisemmat kesä- ja retkeilypäivien paikat. Suhteellistahan sekin on: matkaa Lieksasta Savonlinnaan kertyy 300 kilometriä. ­ Mutta johan Lieksankin äärilaidasta toiseen on satakunta kilometriä, että melkein naapurissahan Savonlinna on. Nevalainen sanoo uskovansa, ja oikeastaan olevansa aivan varma, että Lieksasta lähdetään joukolla kulttuur-i ja retkeilypäiville. Yhdistyksen väki on tottunut olemaan mukana valtakunnallisissa tapahtumissa: Kuopiossa, Vaasassa, Kittilässä, Jyväskylässä ja missä kaikkialla onkaan oltu. ­ Linja-autollinen meitä tulee, ainakin jos ja kun mukaan tulevat hyvät yhteistyökumppanit, Nurmeksen ja Uimaharjun yhdistykset. Yksi esiintyjäryhmäkin on varma: yhdistyksen 20-henkinen kansantanssiryhmä. Sen kaksi vetäjää olivat juuri päättyneillä ohjaajakursseilla Kuntorannassa, Nevalainen Tyytyväisiä emäntiä Savonlinnan kaupungin matkailutoimessa ollaan iloisia Eläkeläiset ry:n valinnasta. ­ Otamme mielellämme vastaan tällaisia ryhmiä, koska olemme varmoja, että meillä on niille paljon tarjottavaa. Eläkeläiset ry:n päivät myös elävöittävät kaupunkia kesän alussa, joka ei vielä muuten ole vilkkainta sesonkikautta, sanoo Savonlinnan Matkailu ry:n toimitusjohtaja Pia Kokko, joka esitteli Syystärräyksissä Savonlinnaa matkailukaupunkina. Savonlinnan Eläkeläiset ry:n varavärkiksi hauskasti esittäytynyt varapuheenjohtja Toimitusjohtaja Pia Kokki (vas.) , Erik-torni ja varavärkki Kati Silonsaari kertoivat tärräysten ensimmäiselle jaksolla Savonlinnasta. sanoo. ­ Meillä Vampulassa ja Satakunnan sisämaassa sitä elementtiä ei juurikaan ole. Ojaniityn hyvää mieltä lisää se, että hän ei ole koskaan aikaisemmin käynyt Savonlinnassa. Nyt siihen tarjoutuu tilaisuus omassa porukassa, vaikka vielä hän ei lähde arvioimaan, paljonko vampulalaisia matkaan lähtee. PEKKA ISAKSSON Ihana vesi Yhtä tyytyväinen Savonlinnan valitsemisesta on satakuntalaisen Vampulan Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kerttu Ojaniitty. ­ Ihanan näköinen paikka, Ojaniitty innostuu nähtyään ja kuultuaan, kuinka vesi syleilee Savonlinnaa joka puolelta.
• 4 - Nro 5 syyskuu 2010 ELÄKELÄINEN Rauman matkavastaavat Riitaä Pietilä (oik.), Kirsti Hannuksinen ja Anneli Mäkinen Urholan portailla. Rauman Eläkeläiset ry:n matkoilla on vuosittain 3 000 osallistujakertaa Rauman Eläkeläiset ry on viime vuosina voinut esitellä joka vuosi mainioita tuloksia toiminnastaan. Ehkä pysyvin tulos on uusien jäsenten suuri määrä, noin sata uutta jäsentä vuodessa jo ennestäänkin isoon yhdistykseen. Yhdistyksen toiminnassa on hyvin hoidetulla matkatoiminnalla tärkeä sija. Viimeisten neljän­ viiden vuoden aikana yhdistyksen matkoilla on ollut vuosittain lähes 3 000 osallistujakertaa. Matkailu on paitsi määrällisesti suurta, myös kohteiltaan monipuolista. Viime vuonna yhdistyksen Ruotsin-risteilyille osallistui hieman runsaat tuhat henkeä, Tallinnassa kävi 425 henkeä ja Viipurissa 157 henkeä. Yhdistyksen ryhmämatkoille etelän lämpöön oli 118 osallistujaa. Kotimaassakin matkailtiin ahkerasti. Kylpylämatkailijoita oli yhtä vaille 200, teatterimatkailijoita 421. Muille matkoillekin, muun muassa vierailukäynneille muissa yhdistyksissä, riitti innostusta: osallistujia oli 550. ­ Aivan viime aikoina on Tallinnan-matkoilla ollut kova kysyntä, ja myös Viipurista näyttää tulevan suosittu kohde, kertoo matkavastaava Riitta Pietilä. Pietilä on yksi yhdistyksen kolmesta matkavastaavasta ja heistä virkaiältään vanhin. Hän liittyi yhdistykseen vuonna 1989 ja jo seuraavana vuonna hänet valittiin matkvastaavaksi. Kaksikymmenvuotistaiteilijajuhlaa hän olisi voinut viettää tarkkaan ottaen 2.9. Muista matkavastaavista Anneli Mäkinen on toiminut tehtävässään viisi ja Kirsti Hannuksinen kolme vuotta. Hyvä matkailutoiminta vaatii suunnitelmallisuutta, jäsenten ja asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden kuuntelemista ja määrätietoisuutta sekä alan ja kohteiden tuntemusta. merkiksiu laivayhtiön henkilökunnan tavoitettavissa. Meitähän ongelmatilanteissa kysytään. Eläkeläisten matkavastaavan on kyettävä toimimaan sairauskohtauksissa, tapaturmissa, unohtamistilanteissa. Lääkelaukkukin on oltava aina mukana, ja siellä myös nitrot. ­ M onta lajia on 20 vuoden aikana tapahtunut: monta yötä olen viettänyt esimerkiksi sairaalan odotushuoneissa. Saatettava saattaa pidellä koko yön kiinni kädestä ja pyytää, että älä lähde mihinkään, kun en tunne ketään täältä, Riitta Pietilä sanoo. toiminta koetaan ennen muuta palvelutehtävänä: tavoitteena on tarjota raumalaisille ja lähiympäristön ikäihmisille mahdollisuus olla yhdessä, tutustua mielenkiintoisiin paikkoihin ja ihmisiin samanikäisessä ja -henkisessä seurassa. Hyvin hoidetulla matkailutoiminnalla on suuri merkitys myös yhdistykselle. ­ Suurehko osa osallistujista ei ole jäseniä, mutta monesta matkalle lähtijästä tulee pikkuhiljaa jäsen, sanoo Anneli Mäkinen. Matakavastaavien työstä iso osa tehdään muualla kuin itse matkalla: matkojen markkinoinnissa, tilauksien vastaanotossa, yhteyksien ylläpidossa matkatoimistoihin , bussifirmoihinja laivayhtiöihin. ­ Meille jokaiselle on muodostunut hieman kuin oma asiakaskuntamme, Keskenämme emme kuitenkaan kilpaile. Viking Lineen sekä käyttämiimme matkatoimistoihin, muun muassa Matkas-Veikkaan ja Matka-Vekkaan on syntynyt hyvät suhteet, Pietilä sanoo. Matkoille otetaan mielellään myös ulkopuolisia ja heitä kohdellaan samalla tavalla kuin jäseniä ­ yhdistyksen mahdollisesti tarjoamia jäsenetuja lukuun ottamatta.. ­ Omia jäseniä ei yhdistyksessä unohdeta, vaan heidän retkiään ja matkojaan tuetaan mahdollisuuksien mukaan, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Pauli Liekari Juuri tämän lehden ehtiessä tilaajille on bussillinen raumalaisia ruskaretkellä Enontekiöllä ja PohjoisNorjassa. Ruskaretki on jokavuotinen. Niin on myös syksyn perinteisiin kuuluva yhteinen ruokailu yhdistyksen kesänviettopaikassa Urholassa. Yhdistys tarjoaa tuolloin kaikille jäsenilleen noutopöydän, hauskaa ohjelmaa ja viihtyisän ydessäolohetken ­ monien muiden viihtyisten hetkien lisäksi. Tuolloinkin Urholan keittiöryhmässä häärivät emäntinä myös Riitta Pietiä ja Anneli Mäkinen ­ jos eivät ole jotakin matkaa vetämässä. ­ Osallistuminen keittiöryhmään on hyvä tapa rentoutua, sanoo Riitta Pietilä. Joustava ja jämäkkä Matkavastaavan on sekä matkoilla että niitä valmistellessaan ja markkinoidessaan oltava samalla kertaa joustava ja jämäkkä, tarkka ja sopeutumiskykyinen. ­ Matkoilla on kaikkia kohdeltava samanarvoisti. Kun tulee uusia asiakkaita, heidät täytyy ottaa samalla tavalla vastaan ja huomion kuin tutut kanta-asikkaat ja monivuotiset järjestötoverit, sanoo Riitta Pietilä. ­ On oltava kohtelias, sanoo Kirsti Hannuksinen. ­ Mutta ei mielistelevä, Pietilä täydentää. Matkanjohtajana matkavastaavan on kyettävä vakuuttamaan ihmiset, että samanarvoisuutta on myös ihmisten kohtelu heidän tarpeidensa ja tilanteensa mukaan: iäkkäimmät matkustajat saattavat tarvitas enemmän huolenpitoa kuin nuoremmat ja parempikuntoiset. ­ Kun olen matkanjohtajana, pysähdyn joka penkkiin, juttelen kaikkien kanssa ja hiljaisimpien kanssa aivan erityisesti, Anneli Mäkinen kertoo. ­ Matkanjohtajana vastaavan on oltava myös kähtännössä aina näkyvillä tai ainakin tavoitettavissa, sekä matkustajiensa että esi- Jäsenmäärä tuplaantunut Vaikka toisin saattaisi kuvitella, ei matkailu ole Rauman yhdistykselle mikään kultakaivos. ­ Emme tavoittele voittoa, vaan kustannusten kattamista. Tämä on ennen muuta sosiaalista palvelutoimintaa, puheenjohtjaa Pauli Liekari sanoo. ­ Laajasta matkailutoiminta on tehnyt yhdistyksen toimintaa tutuksi Raumalla ja lähiympäristössä. Ihmiset tietävät, että meidän matkoillemme on turvallista ja hauskaa. ­ Se näkyy jäsenmäärän kasvuna. Muutaman vuoden aikan yhdistys on tuplannut jäsenmäärän. Vuosittain uusia jäseniä on tullut noin 100, joitnakin vuosina jopa selvästi enemmän, Liekari kertoo. Matkat ovat siistiytyneet Rauman matkavastaavat tähdentävät, että tarkkana pitää olla: koko ajan on tiedettävä, missä kukin matkalainen on. Paluumatkoilla on huolehdittava, että kaikki pääsevät turvallisesti kotiin, se uupuneinkin. ­ Joissakin tilanteissa olen v ielä puhelimella varmistanut, että kaikki on hyvin ja matkustavainen kotoväen huomassa tai muuten turvallisesti kotonaan, jos yksin asuu, Pietilä sanoo. ­ Ja järjestystäkin on pidettävä, se on kaikkien matkalaisten yhteinenen etu. Puhumalla saa paljon aikaan. Näiden vuosien aikana on tosin tapahtunut paljon siistiytymistä esimerkiksi alkoholinkäytössä. Matkalle lähdetään pitämään hauskaa leppoisalla mielellä, Rauman matkavastaavat sanovat. Rauman yhdistyksessä matkailu- PEKKA ISAKSSON
• ELÄKELÄINEN Nro 5 syyskuu 2010 - 5 Rauman Eläkeläiset ry sai Kontulasta haasteen tervehdysten keräämsiestä Eläkeläisen joulunumeroon Kontulan Eläkeläiset ry on haastanut Rauman yhdistyksen keräämään vähintään 50 jouluja uudenvuodentervehdystä. ­ Jos tavoite ei täyty, yhdistys maksaa puuttuvan osan lehdelle, kontulaisten haastekirjeessä sanotaan. Haaste esitettiin, kun Kontulan yhdistys vieraili elokuun alussa Raumalla ja Rauman Eläkeläset ry:n vieraana. Yhdistyksillä oli yhteinen illanvietto. Illanvietossa epäiltiin, että haasteen takana olisi paikalla jutun teossa ollut Eläkeläisen toimitussihteeri Pekka Isaksson. Isakson kiisti jyrkästi, koska ei kuulemma ole niin kekseliäs. ­ Tieto tuli yllättäen ja pyytämättä, mutta jos olisin ymmärtänyt, niin olisin pyytänyt, Isaksson sanoi. Joulutervehdykset ovat lehdelle äärimmäisen tärkeät varsinkin nyt, kun lehden taloutta rasittavat Itellan kohonneet jakelukustannuset ja Eläkeläiset ry:n yleinen, Kuntorannasta johtuva säästötarve. Kontulalaisten haastekirje on ohessa. On meille kaikille tärkeä tuo lehti Eläkeläinen. Siks haaste Raumalle Kontulasta tuotiin. Haastamme Rauman Eläkeläiset lehteemme joulutervehdysten hankintaan. Haaste on viidenkymmenen (50) tervehdyksen kerääminen. Kontulalaiset ojensivat haastekirjeen Rauman Eläkeläisten puheenjohtajalle Pauli Liekarillle yhteisessä illanvietossa. Jos tavoite ei täyty, yhdistys maksaa puuttuvan osan lehdelle. Haaste on laskettavissa vuoden 2010 viimeisestä Eläkeläinet-lehdestä. Tä stä se lähti käyntiin maaottelu Rauma­ Kontula/Helsinki Elakeläisten kesäpäivillä 2011 jossakin päin Suomea tavataan. Illanvietoissa esiintyy muun muassa yhdistyksen Vanhatpiiat-ryhmä (ylhäällä ja alhaalla) Urholassa majoitetaan ja ruokitaan myös vierailijat Rauman yhdistys ei ainoastaan matkaile, vaan myös ottaa vastaan matkailijoita. Yhdistyksen kesänviettopaikassa Urholassa Rauman sataman kupeella majoitetaan ja ruokitaan kesäkauden aikana yleensä toistakymmentä vierailijaryhmää. Menneenä kesänä ryhmiä oli 12. Monet Eläkeläiset ry:n yhdistykset ovat oppineet käyttämään Urholan palveluja. Useat yhdistykset käyttävät Urholaa yöpymispaikkana pitemmillä kesämatkoillaan. Vieraiden palveluun kuuluu myös käyntien järjestäminen kiinnostaviin kohteisiin Raumalla ja lähiympäristössä sekä ohjelmallista yhdessäoloa. Se on virkistykseksii sekä vieraille että omille jäsenille. Usein myös vieraat tuovat illanviettoihin omaa ohjelmaansa. LIMPAN Tidens gång N u och då brukar någon bekant som ännu är med i arbetslivet fråga, hur jag som pensionär får tiden att gå. Frågan är förstås retoriskt småprat och jag brukar vanligtvis svara, att under alla de sexton år jag varit pensionerad har all min tid gått åt, och inte ens en sekund blivit över. Det svaret brukar de flesta småskrattande nöja sig med, men ibland kan någon ännu, kanske på rent fanstyg, fråga vad jag egentligen håller på med för att få tiden att gå. Dumma frågor förtjänar småjäkliga svar och när jag svarar, att jag gör bara saker som slutar på bokstaven R, så brukar frågeställaren bli intresserad på riktigt. Det kanske också du bästa läsare blir? Låtom oss alltså börja en vanlig vardag lite före klockan åtta på morgonen: Jag sover, snarkar, drömmer, vaknar, ligger. funderar, stiger, går, öppnar, stiger, stänger, drar, pinkar, drar, tvättar, torkar, öppnar går, stänger, tar, öppnar, fyller, viker, fyller, stänger, trycker, öppnar, dukar, väcker, önskar, går, häller, sitter, äter, dricker, röjer, går, tar, sitter, bläddrar läser, pratar, öppnar, tittar, stänger, stiger, går, öppnar, stänger, drar, sitter, skiter, torkar, tvättar, torkar, borstar, gurglar, klär, öppnar, går, stänger, går, sitter, öppnar, väljer, funderar, skriver, fantiserar, raderar, korrigerar, funderar, skriver, förstorar, lusläser, korrigerar, förminskar, öppnar, sänder, stänger, stiger, klär, öppnar, går, stänger, trycker, väntar, öppnar, stiger, stänger, trycker, står, öppnar, går, öppnar, går, öppnar, sitter, startar, kör, parkerar, öppnar, stiger, går, tar, skjuter, väljer, samlar, lyfter, betalar, packar, bär, öppnar, lyfter, stänger, öppnar, sätter, startar, kör, parkerar, öppnar, stiger, stänger, öppnar, lyfter, stänger, bär, öppnar, går, trycker, stiger, trycker, står, väntar, öppnar, trycker, väntar, öppnar, stiger, öppnar, går, stänger, lyfter, packar, öppnar, lyfter, stänger, sitter, läser, väntar, går, sitter, äter, tackar, stiger, går, ligger, läser, funderar, somnar... Det blev en lång koncentrerad lista, men om du bästa läsare tror, att nu är det kväll och sängdags, måste jag göra dig besviken. Klockan är först 14.30 och jag tar mig en liten middagslur före kvällens aktiviteter. Det jag beskrev var bara en vanlig förmiddag med morgonkaffe, tidningsläsning, deadline för ett kåseri, en resa till köpcentret med frugan, kvällstidningen och middagsmålet. Allt jag gör som också slutar på bokstaven R efter middagsluren blir nog en lika lång harang, som du knappast skulle orka läsa. Det här kåseriet blev nästan hälften kortare än mina vanliga texter, men andemeningen med det hela kom ju i alla fall fram. Har du överlopps tid, så kan du ju använda min lista som ett krypto och fylla i de ord och skiljetecken som jag har lämnat bort. Ha en trevlig aktiv höst och ta inte illa upp. Jag lovar skriva nästa kåseri litet mera lättläst. PS. Har ni annars funderat på hur farligt vi pensionärer egentligen lever? De facto placerar ju titeln pensionär oss i en människogrupp vars dödlighet enligt statistiken är hundra procent. Är det inte befruktansvärt, skulle byaoriginalet Dido säkert ha frågat.
• 6 - Nro 5 syyskuu 2010 ELÄKELÄINEN Helmi Hellman - akrobaatti elämässä ja estradilla Akrobaattiryhmä Helmisisarukset olivat yksi 193040 -luvun viihdetaivaan kirkkaimmista tähdistä, jotka koko Suomi tunsi sotarintamaa myöten. Albumi on pullollaan lehtileikkeitä menneiltä vuosikymmeniltä Helmi Hellmanin elämään liittyneistä tärkeistä tapahtumista ja ihmisistä. Pispalalainen punaorpo on elänyt rikkaan ja tapahtumatäyteisen elämän. Aktiiviurheilu-uransa ansiosta Helmi Hellman on vielä 93-vuotiaana virkeä, vaikka selkä onkin ihan "sökönä". ­ Se johtuu varmaan niistä akrobaattiajoista, kun joissakin tempuissa jouduin mätkähtämään lattiaan suoraan selälleni. Kaikki välilevythän siinä meni mäsäksi vähitellen. kaikkein kannustavimmista oli naapurin poika Lauri Viita. ­ Kerran harjoitellessani korkeushyppyä kentällä Late huusi kentän laidalta, että "kyllä sää siitä ylitte meet". Meninhän minä. Ja samana vuonna voitin piirinmestaruudenkin. Yleisurheilun lisäksi Helmi osallistui ystävänsä Enni Heinäsen kanssa Pispalan Tarmon voimisteluryhmään. Yksi seuratovereista alkoi opettaa ryhmälle pyramideja ja muita sirkustemppuja. Tytöt innostuivat tempuista siinä määrin, että kun Ester Naparstok ilmoitti lehdessä alkavansa pitää akrobaattitanssitunteja, tarjosi Helmi sinne itseään ja Enniä. ­ Ester sanoi, että voittehan te tulla, jos teiltä spagaatti ja silta onnistuvat. No kyllähän ne onnistui. ne, jolle Helmi ja Enni esittivät tanssinsa. ­ Meitä jännitti kamalasti ja teimme paljon virheitä, mutta Laine sanoi, että kyllä mää ymmärrän, mitä te tarkoitatte, ja niin se otti meidät. Koe-esitystä oli seuraamassa myös näyttelijä Eero Roine, joka keksi akrobaattiryhmälle nimeksi Helmisisarukset, koska tytöt olivat "kuin kaksi helmeä".Mustalaisruhtinatar ta esitettiin lähes 200 kertaa, ja tyttöjen tanssi saavutti niin suurta suosiota, että heidät palkattiin esiintymään myös kahteen muuhun esitykseen, Syysmanööverit -operettiin ja Rengasmatka -musikaaliin. ­ Me kuuluimme teatterin iltahenkilökuntaan, emme avustajiin, joten saimme parempaa palkkaakin kuin he, Helmi Hellman tarkentaa. Jatkosodan aikana Pispalan Tarmon voimisteluryhmä, jota Helmi Hellman valmensi, kutsuttiin viihdekiertueelle sotarintamalle. Voimisteluryhmän mukaan lähtivät myös Helmi-sisarukset, jotka esittivät kiertueella oman numeronsa. ­ Kiersimme kiertueella Äänisjärven rannoilla ja esiinnyimme vähän yli kuukauden aikana lähes 30 kertaa. Kannaksella olivat mukana myös Jori Malmsten ja Lasse Pihlajamaa, joka joskus säesti meitäkin. Uran alkua tukemassa Lauri Viita Helmi Hellmanin, ent. Lahtisen, akrobaattiura alkoi 1930-luvun alussa. Helmi liittyi tuolloin urheiluseura Pispalan Tarmoon lähes heti kun se perustettiin. Punaorpoutensa vuoksi usein itsensä ulkopuoliseksi kokenut 16-vuotias Helmi löysi todellista toveruutta ja tukea seuratovereista, joista yksi Operettitähdiksi ja rintamakiertueille Pian Ester huomasi, että tytöt olivat todella lahjakkaita, ja teki näille oman akrobaattitanssin. Tanssista tuli niin hyvä, että Ester passitti tytöt tarjoamaan sitä Työväen Teatterissa harjoiteltavaan Mustalaisruhtinatar-operettiin. Teatterin johtajana oli tuolloin Edvin Lai- Helmi Hellman on säveltänyt ja sanoittanut entiselle Taipumattomat-kuorolleen lauluja, joita hän laulelee joskus omaksi ja vieraidenkin iloksi. Keikkailua ympäri Suomen Helmi-sisaruksille alkoi sadella keikkatarjouksia ympäri Suomea. Saatuaan luvan Edvin Laineelta tytöt alkoivat esiintyä teatterin ulkopuolellakin. Helmi Hellmanin kalenterin mukaan Helmi-sisaruksilla oli vuoden 1946 aikana yli sata esitystä ympäri Suomen. ­ Yksi ohjelmanumeroistamme, La Cumparsita, sai aina valtavat aplodit. Kun esitimme sen ensimmäisen kerran Pispalan Työväentalolla, Viidan Late sanoi, että muistakaa likat, että aplodeista huolimatta ette esitä sitä toista kertaa. Muuten se vanhenee! Erään kerran tytöt olivat palaamassa bussilla keikalta Valkeakoskelta. Ensin he aikoivat mennä istumaan peräpenkkiin, mutta muuttivatkin sitten mielensä ja istuutuivat pari penkkiriviä edemmäksi. Vähän ajan kuluttua bussi lähestyi rataa ylittääkseen sen. ­ Silloin huomasin ikkunasta sivuraidetta pitkin Naisatleetteja oli sota-aikana Pispalan Tarmon mainoskuvana. Helmi Hellman vasemmalla ja Enni Heinänen oikealla.
• ELÄKELÄINEN Nro 5 syyskuu 2010 - 7 TUULA-LIINA VARIS Tauti ja lääkkeet S Itämaisen tanssin akrobatiaosuudet olivat upeaa katseltavaa (Helmi Hellman ylempänä). pimeänä tulevan junan, ja samassa rysähti. Juna ajoi automme päälle. Juna ei onneksi kulkenut kovin kovaa vauhtia, mutta koko auto hajosi tyttöjen istuinpaikoista taaksepäin ja kaikki, jotka istuivat auton peräosassa, lensivät autosta pihalle. ­ Muistaakseni siinä ei ketään kuollut, mutta pahoja ruumiinvammoja saivat kaikki, jotka istuivat peräpäässä. Ihmisten valitus ja kaikki se kaameus jäivät lähtemättömästi mieleen. Enni sai sellaisen hermojärkytyksen, että hänen äitinsä istui Ennin petillä pitäen tytärtään kädestä koko yön. tin kaiken tarmoni Pispalan Tarmoon ja niin selvisin siitäkin alhosta. Valmentamisen lisäksi Helmi suunnitteli voimistelijoiden valioryhmälle esityksiä ja tansseja, joihin valitsi myös musiikin. ­ Erityisesti se suunnittelu, ajatustyö, sai minut unohtamaan synkät ajatukset. Kaiken kaikkiaan Pispalan Tarmo tarjosi minulle syvää elämää. Sain sieltä paljon ystäviä, ja liikunta piti mieleni ja ruumiini hyvässä kunnossa. Pispalan Tarmo palkitsi Helmi Hellmanin kultaisella ansiomerkillä tämän monipuolisesta urasta voimistelijana, urheilijana ja tanssijana sekä uurastuksesta TUL:n naisten voimistelu-urheilun hyväksi. Helmi nimitettiin myös seuran kunniajäseneksi vuonna 1982. keläisten voimisteluryhmää, joten minua pyydettiin ohjaamaan voimistelua myös Eläkeläiset ry:hyn. Valitsin siitä ryhmästä valiojoukon, jonka kanssa sitten esiinnyimme vuonna 1984 yhdistyksen 20-vuotisjuhlassa Helsingin Messukeskuksessa. Eläkeläiset ry:ssä odotti Helmi Hellmania vielä yksi uusi aluevaltaus, tällä kertaa kuoron johtajana. ­ Kun edellinen johtaja jäi eläkkeelle, pistettiin minut vetämään sitä, koska tunsin nuotit. Opin ne sotavuosina, jolloin Pispalan Työväentalon flyygeli oli kotonani evakossa. Helmi johti suosittua Taipumattomat ­kuoroa toistakymmentä vuotta. Loppujen lopuksi hän sävelsi ja sanoitti itse kuorolle lauluja. ­ Kaksi niistä lauluista olen tehnyt synnyinseudulleni Pispalalle, koska Pispala on minulle aina ollut ja on edelleenkin hyvin rakas, vaikka olen jo kauan asunut täällä Härmälässä, Helmi sanoo katsellen ikkunastaan järven toisella rannalla kohoavaa synnyinharjuaan. IITA KETTUNEN airastin pienenä lapsena vesirokon, tuhkarokon, tulirokon, vihurirokon, sikotaudin ja hinkuyskän. Siinä ei ollut 40-50 ­luvulla mitään epätavallista. Päinvastoin noiden "lastentautien" sairastamista pidettiin asiaankuuluvana, ja oli hyvä potea ne pienenä ja saada elämänikäinen immuniteetti. Mitä vanhempana sairastui, sitä ankarammin tauti iski, niin ainakin silloin ajateltiin. Keuhkotautia ehkäistiin calmetterokotuksella, ja 50luvun polioepidemian jälkeen rokotettiin myös poliota vastaan. Mutta vielä 70-luvun taitteessa syntynyt tyttäreni sairasti tulirokkoa lukuun ottamatta kaikki rokot ja sikotaudinkin. 11 vuotta nuorempi kuopus sai sitten jo monenmoiset rokotukset. Väestömittaiset influenssarokotukset ovat uusi asia. Itse en ole koskaan influenssarokotusta ottanut, en mistään periaatteesta, vaan siksi, että perusterveenä ihmisenä uskon selviäväni viruksen hyökkäyksestä. Tähän asti olen ollut hyvin vastustuskykyinen. Mahtaako siihen vaikuttaa lapsena ja nuorena sairastetuista "aasialaisista" ja "hongkongilaisista" saatu immuniteetti? Näin ainakin arvellaan. Viime vuosina viruksista ja rokotuksista nostettu hysteria on saanut miettimään, miksi näitä massarokotuksia yleensä tehdään. Riskiryhmien rokottamisen ymmärrän, mutta onkohan koko väestön rokottamisessa perille mennen kysymys myös rahasta? Väestömitassa epidemiat eivät ole osoittautuneet hengenvaarallisiksi, mutta kun ne ovat laajoja, suuret sairauspoissaolot työpaikoilta rokottavat ennen kaikkea työnantajan kukkaroa. Kuluja lisäävät sairaiden lasten hoitopäivät. Sitäkö taloudellista menetystä massarokotuksilla halutaan ehkäistä? Se kohu, joka nyt on noussut sikainfluenssarokotusten yhteydestä narkolepsiaan on omiaan lisäämään pelkoa ja epäluuloa. Nyt on päästy jo lahjusepäilyihin ja tiettyjen tutkijoiden syyttelyyn siitä, että he oman urakunnianhimonsa takia ovat salanneet epäilemiään tautitapauksia. Miksi THL:n taholta jankutetaan, ettei tapauksia ole ollut kuin Suomessa ja Ruotsissa, kun kysymys on ollut siitä, ettei muista maista ole saatu tietoja? Nyt sitten Ranskasta tuli tieto, että narkolepsiatapauksia löydetty. Miten ihmeessä rokotusohjelmaa jatkettiin, vaikka tiedettiin, että kohtalokas yhteys tautiin oli mahdollinen, vaikka ei pitävästi todistettu? Miksi vakuutellaan sikainfluenssarokotteella terästetyn kausiinfluenssarokotteen turvallisuutta, vaikka tutkimukset ovat vasta alussa? Miksi kaikesta Suomessa, ja niin tästäkin, heti sukeutuu arvovaltakiista, jossa terveysviranomaiset, poliitikot, lääkärit ja tutkijat ovat kilvan julistamassa, että he eivät ainakaan ole mitään virheitä tehneet? Narkolepsiadiagnoosin saaneet lapset ja heidän vanhempansa jäävät toisarvoisiksi näissä viattomuuden vakuutteluissa, vaikka heidän tilanteensa on pahin. Huoli ja pelko kaikkia rokotuksia kohtaan lisääntyy muissakin lapsiperheissä. Taas kerran jää miettimään tavallisen ihmisen avuttomuutta terveysviranomaisten auktoriteetin edessä. Sitä vahvistaa median dramatisoiva uhkakuvien maalailu ja propaganda. Eväitä itsenäiseen harkintaan ei metakassa anneta. Pahiten mieltä hiertää kysymys, joka aina nousee mieleen, kun terveysrintamalta kuuluu jotain hälyttävää, koski se sitten vanhusten ylilääkitystä, mielialalääkkeiden huoletonta jakelua tai laajamittaisia rokotuksia. Kuinka paljon suomalaista terveyspolitiikkaa johdetaan lääketeollisuudesta käsin, sen intresseistä lähtien ja sen hyödyksi? Pankkien Internet-laskurit aliarvioivat lakisääteistä eläketurvaa Pankkien Internet-sivuilla olevat eläkelaskurit antavat virheellisen kuvan lakisääteisestä työeläkkeestä. Vapaaehtoisia eläkevakuutuksia ja pitkäaikaissäästötilejä markkinoivat pankit käyttävät nettisivuillaan kaavamaisia laskutapoja, joiden perusteella käsitys tulevasta työeläkkeensä jää yleensä liian pessimistiseksi. Eläketurvakeskuksen selvityksen mukaan pankkien eläkelaskurit eivät pääsääntöisesti ota huomioon työuran pituutta eivätkä jo karttunutta eläkettä. Lisäksi useimmat laskurit arvioivat tulevan lakisääteisen työeläkkeen kaavamaisesti joko puolittamalla bruttopalkan tai käyttämällä vielä pienempää kerrointa. Koska laskureissa ei kysytä työeläkkeeseen vaikuttavia muuttujia, ei arvio tulevasta eläkkeestä voi olla todellinen. Esimerkiksi eläkkeelle jäämisikää ei voi vaihdella, vaan se on kaikissa laskureissa 63 vuotta (jos se mainitaan), tällöin niin sanotun kannustinkarttuman vaikutus jää laskelmasta pois. Todellisuudessa kannustin palkitsee yli 63-vuotiaan ansiotyön moninkertaisella karttumalla. Laskureissa ei ennakoida myöskään palkkatason kehitystä, jolloin etenkin nuorempien ikäluokkien eläkearviot jäävät mataliksi. Pispalan Tarmon kunniajäseneksi Helmi-sisarusten esiintymiset hiipuivat 1940-luvun lopulla, kun Enni Heinänen muutti Tampereelta Imatralle. Helmi Lahtinen jatkoi aktiiviurheilijan uraa ja naisvoimistelijoiden valmentamista Pispalan Tarmossa. ­ Voimistelu ja urheilu olivat minulle henki ja elämä. Kun sulhaseni kuoli talvisodassa, olin murtumaisillani surusta. Mutta sitten keski- Uusi ura kuoronjohtajana Kun monilahjakas Helmi jäi eläkkeelle Kumi- ja Nahkatyöväen liiton toimistosta, Tampereen eläkeläiset ry sai hänestä aktiivisen jäsenen. ­ Siellä tiedettiin, että vedin Pispalan Tarmon elä-
• 8 - Nro 5 syyskuu 2010 ELÄKELÄINEN Tampereen Eläkeläiset ry:n 55-vuotisjuhla Ma. 11.10.2010 kello 12.00 Tampereen Tapiolassa, osoite Karhukatu 71. Juhlapuhe Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö. Ohjelmaryhmät esiintyvät. Juhlakahvit Tervetuloa!! Pakkoruotsista K Onkikilpailut Oulun Vaaskelassa Oulun eläkeläiset ry vietti onkikilpailupäivää 12.8. Vaaskelassa. Sää kyllä suosi kilpailijoita, mutta Ahti ei suonut runsaasti antejaan. Toiset saivat saalista, mutta toisilla vain nyki ja nyki, mutta ei tarttunut syöttiin. Naisten sarja: 1. Ritva Savilaakso 2. Brita Tervo-Mikkola Miesten sarja: 1.Vilho Nevala 2. Olavi Peltoniemi 3 Yrjö Dalh 4. Timo Vesa 5. Pentti Erkkilä 6. Toimi Nissinen 7. Erkki Savilaakso Toini Väyrynen un tämä lehti tulee painosta ovat koulut juuri alkaneet ja monet vanhemmat kirjoittelevat taas lehtien yleisön osastoissa peruskoulun pakkoruotsia vastustavia vuodatuksia. Toisaalta ymmärrän heitä. Minulla on nimittäin itselläni henkilökohtaisia kokemuksia pakollisesta kielenopiskelusta. Kun talvisodan jälkeen kuusivuotiaana tulin hankolaisena evakkona Helsinkiin en osannut sanaakaan suomea. Kaduilla ja pihoilla alkoi välittömästi pakkosuomen opiskelu. Opetusmenetelmä "hurrille turpiin" oli jossakin määrin kivulias, mutta hyvin tehokas. Muutamassa viikossa minulla oli aivan kelvollinen sanavarasto, jolla pärjäsin hyvin samanikäisten suomenkielisten kanssa. Kun neljä vuotta myöhemmin lyseossa aloitin suomenkielen opiskelun ensimmäisenä vieraana kielenä tulin huomaamaan, että kieli, jonka siinä vaiheessa hallitsin suvereenisesti, ei ollutkaan oikeata suomea, vaan stadin slangiksi haukuttu katukieli. Opinhan minä sitä oikeatakin käytännön suomea varsin kivuttomasti. Pian kirjoitin kokeissa kympin arvoista suomea kaikkine päätteinensä, tietämättä pätkääkään kaikista niistä helkkarin ella, alla- ym. bablatiivestä, joihin nämä päätteet perustuvat. Kun opettaja sitten joskus kieliopin kokeissa ­ jossa en osannut vastata ainoaankaan kysymykseen ­ tämän huomasi, putosi numeroni todistuksessa kasiin. En kuitenkaan viitsinyt opetella mielestäni turhia sääntöjä. Tämä asenne tosin kostautui myöhemmin muissa kielissä, joita en päässyt käytännössä harjoittelemaan, mutta siitä huolimatta minua ei myytäisi halvalla sen enempää Lontoon kuin Berliininkään torilla. No niin, nyt sekosin tapani mukaan muistelemaan menneitä, piti vaan sanoa niille pakkoruotsista valittajille, että minkäs teet, Suo- mi kun nyt sattuu oikein perustuslain mukaan olemaan kaksikielinen maa. Asialle on vankat historialliset perusteet. Monet niistä, jotka toimivat maamme itsenäisyyden puolesta olivat ruotsinkielisiä, ja jotkut niistä jopa suomensivat nimensä. Kovemmasta päästä tulevat mieleeni lähinnä presidentti J K Paasikivi ja kansalliskirjailija Aleksisi Kivi. Tulipa mieleeni sekin, että joitakin vuosia sitten suurimmaksi suomalaiseksi äänestetty marsalkka C G Mannerheimkin oli jo nuorena täysin kaksikielinen, nimittäin ruotsin- ja venäjänkielinen. Tsaarin hovin kaartin upseerina hän taisi hallita jopa ranskankielen paremmin kuin suomen. Tämä ei estänyt häntä myöhemmin kehittämään suomenkieltään siinä määrin, että asiantuntijat pitävät hänen sodanaikaisia päiväkäskyjään suorastaan lyyrisenä suomen kielen käyttö- nä. Niiltä sisäsuomalaisilta vanhemmilta, jotka ovat sitä mieltä, ettei heidän maisemissa tarvita ruotsinkieltä voisi olla syytä kysyä. Uskovatko, että suuren rakennemuutoksen myötä Ruotsiin työnhakuun joutuneet olisivat olleet pahoillaan siitä, jos sen aikaisessa kansakoulussa olisi opetettu ruotsin- kielen alkeita? Itse olen kuitenkin hyvin tyytyväinen siihen, että nuorena sain haltuuni kolme kieltä: ruotsin, suomen ja stadin slangin siinä määrin täydellisenä, että vanhana kirjoitan niillä sekä pakinaa että runoa. Lopuksi piruuttani tehty muunnelma suomenkielen oppikirjani ensimmäisen sivun runosta. Pakkoruotsi Ei ruotsinkieli ole vaikeaa riimitkin voi oppimista helpottaa Niissä hevonen hästinä ravaa pappi prästinä saarnaa suola salttina sopassa mallas malttina kaljassa kylmäkin kaltissa paleltaa ja vaikka kaikki alltissa potuttaa hauki kaislikossa gäddana polskuttaa. Rrantahurrikin pakkofinskaa taala ja tietää, että gäddan on haukikaala Rudolf Lindblad Helsinki Venejärviläinen, syksynen perineruokaohje OTETHAAN POTTUKUOKKA sieltä, mihin se viime syksynä jäi. Toisheen kätheen otethaan pottusankko. Sitte kävehlään pottumaale, ensmäisen puikkopottupenkin päähän. Asetuthaan pottupenkin päähän hajareisin. Sitte veethän henkeä syvhään ja kurkotethaan poistamhaan kaalet. Kaalet läjäthään yhtheen paikhaan myöhempää poisvientiä varten. Kaalien matkassa saattaa tulla jokunen uusi puikkopottu päivän valhoon. Ne otethaan sievästi kouhraan ja panhaan pottusankhoon. Tavalisesti puikko on puikulan muotonen, kiinteä ja vähäsen kellertävä. Jos mukula on tumma ja pehmeä, on kyseessä itupottu. Kun kaalia on revitty sopiva määrä, pysähtythään hengähtämhään. Jos ristisölässä tuntuu kipua, saapi nojata kuokan vartheen ja oikoa sölkää. Sitte lyöhään kuokka keveästi, joko pottupenkin vasemale tai oikeale puolele maahan ja veethään hajottaen multakasa ylös. Veto pittää olla rauhalinen, jotteivät puikot sekkaanu mullan kansa uuelheen maahan piihloon. KUN SOPIVA MÄÄRÄ puikkoja on koottu, kannethaan pottusankko pihakaivole, jos sellanen on. Muuten sen saapi viä pirthiin, tiskipöyäle. Kuokan saa jättää pottumaale seuraavaa kuokkimista varten. Kaivola, jos siis sellanen on, kaajethaan puikot sinne valhmiiksi viethyyn saahviin. Saavissa ei saa olla vettä. Saavissa ne ravistethaan luuan varrela tai muula kepilä niin, että multa ja ohkanen pintakuori puikoista irtaantuu. Toimenpie on hikinen ja kestää muutaman minuutin. Jos janottaa, saa tässä yhteyessä ryypätä kotikaljaa, joka on ollu pullossa potunnosthoon lähettäessä. Kun multa ja kuoret on irronheet, virutethaan puikot nyt saahviin kaajetussa veessä. Virutuksia pittää tehä kolme kertaa, jonka jälkheen puhthaat puikot panhaan kaivole tuothuun pathaan. PATA TÄYTETHÄÄN VEELÄ niin, että puikot peittyvät kokohnaan. Puhistuksen jälkheen saavi virutethaan mullasta ja irronheista potunkuorista. Se jätethään ylösalasin oottamhaan seuraavaa virutusta. Sitä paitti saavi ei niin helposti ravistu auringonpaistheessa. Puhistetut puikot viehään paassa pirthiin tiskipöyäle. Mikäli potunnostajala ei ole pihakaivoa, toimitethaan asia kuitenkin eelä sanotusti tiskipöyälä. Luutaa ei tartte tua pirthiin, vaan luuan virkaa voi hoitaa esimerkiksi puukapustan tai pottunuijan varsi. Kun hengitys on tassaantunu, laitethaan pottupata tulele joko puu- tai sähköhellän pääle, sille varatule paikale. On varottava, ettei paan alapinthaan ole jääny vesitippoja.Muuten hellän ritilät tai sähkölaatta saattaa särkyä kuumeteshaan. Kannattaa laittaa paan ja kannen välhiin joku kansivahti raottamhaan kantta, ettei pottuvesi kiehu yli reunan. Lyijy- tai kosmuskynä ei ole hyvä kansivahti. Jos kuitenki vesi kerkiää kiehua yli paan reunan helläle asti, on aukastava ikkuna ja porstuan ovi ja tuuletettava pirtti. Nykyaikasessa pirtissä riittää hellätuulettimen vai mikä se nyt onkhaan tai muun sellasen puhaltimen pääle pano. Puikot keitethään sillä laila, että kun vesi alkaa kiehua, panhaan pathaan rohkeasti karkeaa vuori- tai merisuolaa, ainaki kukkurapäinen teelusikalinen pottulitraa kohen. Sitte pata siirethään ritilältä syrjemäle ja annethaan kiehua vielä vähän aikaa. Sähköhellälä toimenpie on saman lainen paitti, että pattaa ei saata siirtää viehreen ritiläle, koska sitä ei ole. Siksi pittääki tämmösessä taphauksessa vääntää virta pienemäle. Puikkojen keittoaika on nuin 8 ­ 10 minuuttia. PERUSASIA ON, ETTEI puikkoja saa keittää mäsäksi. Jottei puikot mene mäsäksi, onki aika ajottain pistettävä kahvelila suurinta puikkoa kylkheen ja toettava sen pehmeyestä kypsyysaste. Kun suurinki puikko on kahvelila läpipistettävissä, keittäminen lopetethaan heti. Pata siirethään tulelta pois sekä keittovesi tyhjenethään niin, että paan pohjale jääpi vain pikkusormen vahvuuen verran vettä. Sitä ennen, kun pottupata on laitettu tulele, on pantu kahvikupissa kullekki syöjäle voita ja silputtua tai viipalhoitua löökiä sullaahmaan kypsyvien puikkojen pääle, paan kannen alle. Vaihtoehtosesti voin ja löökin saapii sulattaa paistipannussa, josta kukin syöjä lappaa kastikheen lautaselheen kypsien puikkojen sekhaan. Syöjessä puikko kastethaan voissa ja napsithaan löökiä tarpheen mukhaan. Pikkupuikot on makkeimpia. Jos puikko on kauhean kuuma, saapi sitä puhaltaa ennen suuhun panoa. Jos talossa on silliä, saapi sillä höystää syömistä samoin kuin voila levitetylä rieskala ja happapiimälä. Syömisessä on nouatettava kohtuulisuutta. Viiettä lautaselista ei saa syä. Syönin jälkheen röyhtästhään ja menhään leppäähmään. Jos maatessa pierettää, piehrään. Koko toihmeenpie uusithaan seuraavana päivänä aina ylheisheen potunnosthoon asti, syksystä sykshyyn. Ohjeen kirjotti muisthiin Martti Taunonpoika Vaattovaara
• ELÄKELÄINEN Nro 5 syyskuu 2010 - 9 Sairaustehtailun tutkija, dosentti Markku Myllykangas varoittaa: Lääketeollisuus tekee normaalista elämänkaaresta sairauskertomuksen I tä-Suomen yliopiston terveyssosiologian yliassistentti, dosentti Markku Myllykangas,58, kritisoi rajuin vedoin terveydenhuollon petoksellisuutta ja varoittaa medikalisaation valtavirroista, jotka imaisevat terveetkin ihmiset pillerivaahtoisiin pyörteisiinsä. Kuopion yliopiston kansanterveyden yksikön tutkija, professori Tomi-Pekka Tuomaisen kanssa julkaisemassaan pmfletissa Pharmageddon ­ näin sairausteollisuus tekee meistä kipeitä tämä medikalisaatiotutkimuksen pioneeri manaa jo Pharmageddonia. Se on uhkakuva maailmasta, jossa liiallinen hoito ja lääkintä tuottavat enemmän pahaa kuin hyvää. Lääketeollisuus renkeineen kun tekee normaalista elämänkaaresta sairaskertomuksen, jotta bisnes kävisi kuumana. Myllykangasta ja Tuomaista ärsyttävät terveyden kanssa "pelleily ja katteettomilla lupauksilla rahastaminen, turhat hoidot, tutkimukset ja lääkitys". Terveydenhuollosta on tullut raakaa bisnestä, etiikka horjuu ja korruptio jyllää. ­ Terveydenhuollon resurssit pitäisi käyttää tarkoituksenmukaisesti, eikä haaskata rahaa turhiin tutkimuksiin ja kalliisiin laitteisiin. Pelkästään sairaiden hoitaminen ei riitä pyörittämään tätä karusellia, siihen temmataan myös terveet. ­ Medikalisaatio on normaalien arkipäiväisten asioiden lääketieteellistämistä ja tautitehtailua. Terveen ja sairaan ihmisen raja-aitoja madalletaan koko ajan. Lievistä sairauksista tehdään vakavia ongelmia ja "keksitään" uusia tauteja ja sairauksia, joita pitää hoitaa ja lääkitä, Myllykangas tuohtuu. Nykyihmiselle syötetään lääketehtaiden markkinakoneiston voimalla kuvaa reippaasta, raittiista, terveestä ja kauniista ihmisen ideaalista. ­ Ihminen ei koskaan ole riittävän hyväkuntoinen, tai jos erehtyy luulemaan niin, silloin häntä ei ole tarpeeksi tutkittu. Epäily omasta täydellisyydestä on hedelmällinen lähtökohta medikalisaatiolle ja sairausteollisuudelle. Lääkefirmat eivät Myllykankaan mukaan ole kiinnostuneita kansanterveydestä, vaan niiden tarkoituksena on vuolla mahdollisimman paljon rahaa ihmisten suoltaa täysin hyödyttömiäkin lääkevalmisteita ja tutkimuksia ostokykyiselle, varakkaammalle väelle. Pilleripurkkien saaristo Monista ropeista saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä, ja useiden lääkkeiden yhteiskäytön aiheuttamat sivuvaikutukset voivat olla hengenvaarallisia. Sivuvaikutuksettomia lääkkeitä ei ole olemassakaan. Pahimmillaan näitä sivuvaikutuksia joudutaan lääkitsemään, ja medikalisaation pyörä pyörii, Myllykangas muistuttaa. ­ Lääkäreiden pitäisikin kartoittaa selkeä kokonaiskuva kunkin potilaan terveydentilasta ja lääkityksestä. Toisin kuin oletetaan, kasvavat pilleripurkkien jonot eivät takaa hyvää elämää. Mitä terveimpiä ihmisiä lääkitään, kustannus-hyötysuhde hiipuu ja terveet ihmiset altistetaan lääkkeiden haittavaikutuksille. Myllykankaan mukaan raha ja valta määräävät terveydenhoidon kehityksen. ­ Lääketeollisuudella, Lääkäriliitolla ja potilasjärjestöillä on liikaa valtaa. Poliitikot, tiedotusvälineet ja kansalaiset ovat auktoriteettipelkoisia ja arvostelukyvyttömiä, kun "asiantuntijat puhuvat terveydestä". Heihin luotetaan liikaa. "Mitä nuorempana ja mitä useampi aloittaa jonkin lääkitystä vaativan hoidon, sen parempi rahasampo syntyy. Lääketeollisuudelle kaikkein paras olisi sellainen tuote, jota käyttäisi kaikki kansa syntymästä kuolemaan ja jota tulisi ottaa useita kertoja päivässä". Näin Myllykangas ja Tuomainen tiivistävät medikalisaation valtaa, provosoivassa, ironisessa ja hauskassakin, asiantuntemukseen perustuvassa pamf­ Sairaustehtailu on tehnyt vanhuudestakin sairauden, todellisen kansanletissaan. taudin, arvostelee dosentti Markku Myllykangas lääketeollisuutta. Kritiikkinsä lomassa Myllykangas kuitenkin muistuttaa, että ei suinkaan vastusterveyden kustannuksella. kista ja kolotuksista, vaik­ Lääketeollisuus kuluttaa ta "oikeiden" sairauksien ­ Mukana bisneksessä kapa ujoudesta tai sarkopemarkkinointiin monin verasiallista hoitoa ja lääkitseovat lääkäritkin, varsinkin niasta eli lihastoiminnan norroin enemmän rahaa kuin mistä. Medikalisaatio kuikasvava yksityislääkäribismaalista heikkenemisestä tutkimukseen. Valtaosa sen tenkin vääristää koko terveynes, joka tarvitsee "potilasvanhuuden myötä runnotaan uudesta lääketutkimuksesdenhuollon perusidean, saikuluttajia". Virallista poliitväellä ja voimalla sairaukta tehdään yhteiskunnan rauksien ennaltaehkäisyn ja tista päätöstä terveydenhuolsia. Suurin osa ihmisten rahoin. Tässä ruletissa ei hoidon. lon yksityistämisestä ei ole kokemista ­ Sairauksien kuitenkaan tehty. oireista ja vai- Lääketiede on tärkeää, ja hyvä hoito ennaltaehkäisy voista paranee helpottaa elämäntuskaa. Siksi emme on hieno asia, Lääkkeillä oman kuitenkin mutta sen hoitaelämänsä itsestään, hoi- saisi antaa valtaa medikalisaatiolle, minen voittosankariksi doista huoli- jonka takana on armoton bisnes puolisesti lääkmatta. keellisesti on järjetöntä. Esi­ Mainonta on useimmiten Laman aikana, kun monien tukeuduta humanismiin. merkiksi kolesterolin ja suurta humpuukia ja nostaa yritysten mainonta väheni, Ensisijaista ei ole kehittää ja verenpaineen ihannearvoja lääkkeiden hintaa. Ihmisten lääketeollisuuden mainosmarkkinoida köyhille henlasketaan koko ajan lääkenormaaleista tunteista, tusbudjetit moninkertaistuvat. genpelastavia lääkkeitä, vaan teollisuuden toimiessa takapiruna, jotta yhä useammat ihmiset saataisiin lääkityksen pariin. Kun juostaan vain rahan ja pikavoittojen perässä, moraali lipsuu kaikkialla yhteiskunnassa. Vanhuus ei ole sairaus ­ Vanhuudestakin on tehty hoidettava sairaus, todellinen kansantauti, ja elämän vääjäämätöntä päätöstä, kuolemaa vastaan pitää taistella kaikin voimin. Medikalisaation kannalta vanheneminen ja kuolema ovat kultakaivoksia. Kun ihminen täyttää 50 vuotta, takuu-aika menee umpeen, ja kremppoja rupeaa tulemaan., parasta ennen päivämäärän itsekin ohittanut Myllykangas vitsailee. ­ Normaaleista ikääntymiseen liittyvistä krempoista on tehtailtu sairauksia. Kamppailu vanhenemista vastaan on luonnotonta ja loputonta. Hoitojen, tutkimusten ja lääkityksen markkinointi tähtää siihen, että kaikki olisi huollettavissa ja hoidettavissa. Monien vanhusten elämänlaatu ja terveydentila on saatu paranemaan, kun on rapsittu turhia lääkkeitä pois. Ihmisillä on oikeus vanheta ja haurastua ja lopulta lähteä levollisesti. ­ Sairastuminen ja kuolema ovat hyvin epäreiluja kumppaneita. Sairaus voi kohdata kenet tahansa elämäntavoista riippumatta. Elämä on melkoista tuuripeliä, ja ihmiset kestävät sen kolhuja eri tavoin. Lääketiede on tärkeää, ja hyvä hoito helpottaa elämäntuskaa. Siksi emme saisi antaa valtaa medikalisaatiolle, jonka takana on armoton bisnes, eikä muullekaan humpuukille. Elämä on liian arvokas tuhlattavaksi pillerihuumaan. Teksti: SISKOTUULIKKI TOIJONEN Kuva: JUHA DRUFVA
• 10 - Nro 5 syyskuu 2010 ELÄKELÄINEN Runopysäkki Minä näin unessani näyn, jossa minä olin niityllä. Niityllä oli kaunis nainen ja niityn ruoho ihanan vihreää. Kukat, jotka kasvoivat niityllä eivät olleet myrkyllisiä ja kaikki tuntui muutenkin ihanalta. Aamulla kun heräsin niin, voitko kuvitella, kaikki oli toisin. Markku Leino, Pori Suru Suru tuli hiljaa melkein vaivihkaa. En huomannut sitä aluksi, jotain pientä muutosta toki. Sairaus ei tullut yllättäen ennusmerkkejä näkyi. En vain osannut nähdä tai tulkita. Toivo leijaili ilmassa ilman osoitetta. Se ei asettunut aloilleen. Suru voimisti otettaan, sairaus eteni omaa tietään kulkien. Kuuntelin, tarkkailin, myötäelin. Olin lähimmäinen. Missä viipyy apu? Eikö sairaus ota apua vastaan? Sairaus kulki eteenpäin, toivon osuus pieneni. Se jätti osoitteen sairaudelle ja liiteli pois. Suru tuli syliin se tuli sydämmeen. En olisi halunnut sitä, en voinut valita. Kiitollisuus astui kaveriksi, kulki rinnalla. Toivotti hyvää matkaa. Meren muija Kuuma kesä Jo Liljan päivä toukokuussa enteili tulevaa hyvää. Kevyt kesämekko ja viimeinen työpäivä. Päivä oli kaunis ja kuuma. Taakse jäivät vuosikymmenet monenkirjavat työvuodet, edessä paljon vielä vähän hitaampaa, vähän syvempää elämää yhdessä läheisten ja ystävien. Talvi tulee ajallaan. Muistelen mennyttä kesää: sen lämpöä, valoa ja kauneutta saarielämää, mattopyykkiä, mustikkametsää, lakkasuota, eläkeläisten kesäjuhlan tiivistunnelmaista iloa. Sortavalaa ja Vanhaa Valamoa matkantekoa kauniilla Laatokalla. Taidematkaa Retrettiin lapsuudenystävän kanssa. Eksyinkin kerran; yhä vain uusia juurakkoisia "lenkkipolkuja", pellonreunoja ja vesiesteitä. Enää en ajatellutkaan kunnon kohentamista; kiirekin oli, talkoisiin oikein kaksi kassia kädessä. Vadelmakesä. Polttavan kuumalla hakkuurinteellä tuoksuu lapsuuden vadelma. Taivaalle toivon pilveä, oikein suurta tuultakin toivon, vaikka ihan pientäkin. Kuuman kesän kuumin paikka. Kuitenkin ­ tuhansien järvien maassa: Vene kulkee, vesi kantaa Elämä tää paljon antaa. Tuula Nieminen, Laukaa, Leppävesi Kivinen porras, kynnys kallellaan, isän tekemä oven kahva, tuttu tuoksu, valo. Sydäntä puristaa ­ tulin kotiin. Saara Alatalo, Kemi Sateenkaaren tuolla puolen Sinne missä vesi taivaan tavoittaa taivas metsään katoaa pilvet sateen sadettaa aurinko värit vapauttaa siellä kaukana sateenkaaren päässä on aarre. Lea Nieminen, Inkeroinen Matka on tärkeintä H yvää alkusyksyä! Hellekesä kuivatti maaperän muttei toivottavasti runosuonta. Tuula Nieminen kertoo kirjoittaneensa runonsa Kuuma kesä ensimmäisen eläkeläiskesänsä muistoksi. Kuuma kesä on pitkä, kertova runo, johon tiivistyy sekä kesän tapahtumia että elämänmuutoksen aikaansaamia mielialoja: "edessä paljon vielä/vähän hitaampaa, vähän syvempää." Sanat kuvaavat kauniisti ja lempeästi elämän mahdollisuuksia. Neljännessä säkeistössä luetellaan kronikkamaiseen tyyliin eri tapahtumia. Runsaus ja luettelomuoto toimivat, kaipasin jopa lisääkin tietoa (esim. millaisiin talkoisiin ollaan menossa). Runon viimeistä säkeistöä mietin. Ehkä fraasin "tuhansien järvien maa" voisi jättää siitä pois. "Kuitenkin ­ vene kulkee, vesi kantaa" olisi sijaan kaunis ja symbolinen säe. Ja mitäs jos tiputtaisi viimeisen säkeen kokonaan pois? Silloin ei syntyisi riimiä, joka tuntuu vähän irralliselta muuten riimittömässä runossa Kuuma kesä on inhimillinen runo, jossa yksityinen ja yleinen yhdistyvät. Lea Nieminen runoilee sateenkaaresta, runoilijoita iäti innoittaneesta luonnonilmiöstä. Runon niukka muoto on toimiva, ja verbi "sadettaa" taas osoitus kielemme joustavuudesta. Sateenkaaren päästä löytyvä myyttinen aarre on takuulla aina kiehtova elementti. Hieman jäin miettimään, olisiko tuohon tuttuun legendaan voinut liittää jotain ihan uutta? Mikä aarre todella olisi? Puolukkamätäs, joka kimaltelee sateesta ja auringosta? Vai linnunlaulu? Mielenrauha? Sympaattista runoa siis voisi hieman jatkaa. Olen saanut useilta kirjoittajilta kesän sääilmiöitä käsitteleviä runoja, mutta vali- tettavasti tilanpuutteen vuoksi ne eivät nyt ainakaan tälle pysäkille mahtuneet. Unta ja surua Markku Leino kirjoittaa hetkestä, jolloin uni vaihtuu valveeksi. Runo on yksinkertainen, mutta samalla yksinkertaisuudessaan ja toteavuudessaan tehokas. Runo ikään kuin puhelee lukijalle. Runossa toistetaan tiettyjä sanoja (minä, ihana) ja tästä syntyy positiivisella tavalla naiivi ilmaistutyyli. Lopun ihmettelyn ainakin minä luen sarkastisena. Samalla siihen kätkeytyy jotain haikeaa ja surumielistä Nimimerkki Meren muija kirjoittaa surusta. Runo varmasti lohduttaa kaikkia, jotka ovat seuranneet läheisen ihmisen sairauden etenemistä. Itse asiassa runo Suru kuvaa hyvin sitä prosessia jonka ihminen kulkee aavistuksesta pelon ja toivon kautta hyväksymiseen, jopa kiitollisuuteen. Pidän ilmauksesta, että toivolla ei ole osoitetta, että toivo on epämääräistä ja hahmotonta. Myös ajatus siitä, että sairaus kulkee omaa tietään, on pysäyttävä. Säkeistöä "Kuuntelin, tarkkailin,/myötäelin./Olin lähimmäinen" voisi ehkä vielä vähän avata konkreettisuudella, toisin sanoen kertoa jotain siitä, mitä myötäeläminen tai lähimmäisenä oleminen tarkoittaa tekojen tasolla. Runon lopussa surun tummuuteen liittyy myös valoisampia sävyjä. Suru tarjoaakin terapeuttisen ja lohdullisen lukukokemuksen menetyksen äärellä. Kuolema ja menettäminen yhdistää meitä kaikkia ihmisiä. Saara Alatalo luottaa runossaan lyhyeen ja tiiviiseen ilmaisuun. Kirjailija Markku Toivonen on kirjoittanut siitä, että halutessamme kuvata saunaa, meidän ei tarvitse kuin hieman vilauttaa vastaa (tai vihtaa). Tällä Toivonen tarkoittaa, että usein välähdys tai yksityiskohta kertoo paljon enemmän kuin lavea monisanainen selitys. Ja näinhän juuri on asian laita Saara Alatalonkin runossa Muutamia yksityiskohtia valikoimalla luodaan lukijan eteen vahva kuva kotiintulosta, tutun paikan turvallisuudesta ja samalla kaihosta. Alatalon runossa on samaa paikan merkityksen kuvausta kuin Bo Carpelanilla usein on runoissaan. Harva muuten ehkä tietää, että Bo Carpelan on kääntänyt ruotsiksi Hilja Mörsärin runot kirjasta Menneet meissä. Mörsärin runoissakin paikat ja esineet ovat tärkeässä roolissa. (Ja Mörsärin muistatte varmaan mm. Runopysäkki-palstaa edeltäneen Runotreffit-palstan toimittajana.) ström on kertonut, että kun hän aloittaa elokuvaa, hänellä ei ole mielessään aihetta. On vain kysymyksiä vailla vastauksia. Sitten kysymykset muuttuvat elokuvaksi. Kuusikymppinen Cederström on kuvannut prosessia niin, että kyseessä "on enemmän matka kuin tiettyyn aiheeseen tarttuminen. Kuvataiteilija Rafael Wardi puolestaan sanoi 80-vuotishaastattelussaan pari vuotta sitten, että vain harva ihminen osaa nähdä. Ja harva tietää, mitä on edes nähnyt. Tärkeintä runojenkin tekemisessä on juuri se, että antaa itselleen luvan havainnoida maailmaa ennakkoluulottomasti sekä kysellä ja ihmetellä. Ja improvisoida. Nautitaan siis runomatkoista ja katsotaan, mihin milloinkin päädytään. Juuri itsensä yllättäminen on yksi kirjoittamisen hienoja puolia. Runoistanne kiittäen ja niitä lisää odottaen, Kirjoittaja yllättää itsensä Maaliskuun lehdessä otsikoin runopysäkin sanoin "Mitä runoilija tekee säännöillä?" Pohdin tällä palstalla sitä, että jotkin säännöt ovat toki hyödyllisiä, mutta että liikaa tai liian aikaisessa vaiheessa sääntöihin ei saa tuijottaa, ettei kadota metsää puilta. Runoilija ja rock-muusikko A.W.Yrjänä on verrannut ruuanlaittoa biisintekoon suurin piirtein tähän tapaan: "Yhdistellään jotain ja toivotaan, että syntyy hyvää ja muutkin pitävät." Samassa yhteydessä hän totesi: "Tein kerran ruokaa ohjeesta, ja se oli tosi ahdistavaa. Vähän kuin ajaisi autoa ja lukisi samalla ohjekirjaa." Yrjänän asenne sopii mitä parhaimmin myös runontekijän asenteeksi. Liian tarkkaan ei myöskään kannatta miettiä, mistä runonsa kirjoittaa. Esimerkiksi elokuvaohjaaja Kanerva Ceder- Niina Hakalahti Kukkolankatu 16 33400 Tampere niina.hakalahti@sci.fi
• ELÄKELÄINEN Nro 5 syyskuu 2010 - 11 Pohjoisen väki kokoontui joukolla kesäjuhlille Ouluun Raili Tuovila loi juhlaan runohetken. Kulkue esitti banderolleissa eläkeläisten tavoitteita ja mielipiteitä. ta johtuvan masennuksen olevan työkyvyttömyyden suuri aiheuttaja. Kivistö totesi, että eläkeläisiltä on leikattu jo riittävästi ja että takuueläkkeestä on muodostumassa sudenkuoppa, koska sitä pitää hakea oma-aloitteisesti, mihin kaikilla ei ole voimavaroja. Juhlan päätteeksi orkesterin säestyksellä kuoro sekä yleisö yhteisesti lauloivat Juhlamarssin. Sitten oli juhlan odotetuin kohokohta,32tuumaisen taulutelevision arvonta. Noin seitsemänsataa juhlijaa punainen arpalippu hakaneulalla rinnassaan jännitti rystyset valkeana, kun juhlan juontaja, kaupunginteatterin näyttelijä Janne Raudaskoski yhdessä aluejärjestön taloudenhoitaja Veikko Meriläisen kanssa toi suuren, litteän paketin ja arpalippujen kantaosat saliin. Kun ensin oli todettu, etteivät toimihenkilöt ole arvonnassa mukana, Janne nosti arvontakorista yhden, jonka vastakappale oli Kajaanin eläkeläisten Sisko Kollatsuon rinnuksissa. Yllättynyt ja onnellinen voittaja hätääntyi, että "miten minä näin suurta vien". Apulupauksia tuli heti. Arvonnan jälkeen tuolit katosivat salamavauhtia lattialta ja orkesteri aloitti juhlan tanssiosuuden, joka kesti juuri säädetyt puolitoista tuntia. Osa etäältä Lapin ja muilta perukoilta tulleista juhlijoista siirtyi majapaikkoihinsa tai tutustumaan Ouluun, osa matkasi kotiin ja järjestäjät aloittivat paikkojen siistimisen ja rahanlaskun. Juhla oli onnistunut, totesi moni vieraista. Tämä oli järjestäjille paras kiitos. N äyttävä Eläkeläiset ry:n jäsenjoukko Kainuun ja Lapin sekä Jokilaaksojen aluejärjestöjen alueilta vietti perinteistä yhteistä Kesäjuhlaa Oulun Urheilutalolla. Kahden sadepäivän välissä elokuun kolmantena päivänä sää oli helteisen aurinkoinen. Jokilaaksojen aluejärjestö vastasi järjestelystä. Juhlatoimikunnan valitsema juhlatunnus "Eläkeläisellä on oikeus" oli värikkäässä käsiohjelmassa. Vankkojen eläkeläiskäsien kantamana sama sanoma oli näyttävästi esillä juhlan aloittaneen juhlakulkueen banderollissa. Lähes puolituhantinen joukko kävi kymmeniä muitakin julisteita kantaen Oulun keskustassa näyttämässä eläkeläisten tahdon ja mielipiteitä oululaisille. Kulkueen keulassa paikallisjärjestöjen liput muodostivat näyttävän lippulinnan. Pääjuhlan ohjelma noudatti iltamaperinnettä. Oli runonlausuntaa, runsaasti kuorolaulua, yleisöä riemastuttanut iiläisten huvinäytelmä, hanurimusiikkia, aluejärjestöjen yhteistä liikunntaa sekä puheenjohtajamme Kalevi Kivistön juhlapuhe ja tietenkin lopussa orkesterin vetämät tanssit. Puheessaan Kivistö oikoi ministeri Kataisen paheksumaa työkyvyttömien määrää ja totesi mm. työpaikkojen johtamis- ja henkilösuhteis- Puheenjohtaja Kalevi Kivistö oikoi vääriä käsityksiä työkyvyttömyyseläkkeistä. Teksti: Veikko Meriläinen Kuvat: Mika Saloranta ja Veikko Meriläinen Sodankylän Eläkeläisten ja Oulun Työväen Eläkeläisten ryhmät esittivät yhdessä Kultainen lyhde -ohjelman.
• 12 - Nro 5 syyskuu 2010 ELÄKELÄINEN Helsingin Aluejärjestön Tallukoiden eläväinen esitys. Tärräyksistä vinha vauhti harrastustoimintaan Kylpylähotelli Kuntoranta oli syyskuun ensimmäisellä viikolla tupaten täynnä elämää. Eläkeläiset ry:n Syystärräyksistä tuli upea katselmus yhdistysten ja jäsenten harrastustoimintaan. Syystärräykset jouduttiin järjestämään aluejärjestöittän kolmessa jaksossa, koska osanottajia oli niin paljon, yhteensä yli 600. Joiltakin alueilta eivät kaikki halukkaat päässeet silti mukaan. Syystärräyksissä olivat esillä erityisesti käsityö, esittävät taiteet: soitto ja laulu, näytelmät ja sketsit. Liikuntaakaan ei unohdettu, sillä Kuntorannan ohjaajat opastivat sauvakävelyssä, frisbeegolfissa, allasjumpassa ja allastansseissa. Raija Puumalaisen ja Varakuden Eläkeläisten vetämässä leikkimielisessä ruohikkariehassa kilpailtiin sekä tiedoilla että taidoilla. karoakilpailut saivat valtavan suosion. Kilpailijoita oli yhteensä kymmeniä, ja kilpailut jokaisella jaksolla venyivät monituntisiksi karaokemaratoneiksi. Edunvalvontaa ei unohdettu. Ensimmäisellä jaksolla puhuttiin vanhushuollon palveluista järjestäsihteeri Anu Mäen vetämässä tilaisuudessa. Toisella ja kolmannella jaksolla keskustelutunnin aiheena olivat eläkkeet ja niiden verotus. Niistä alusti ja keskustelun veti toiminnanjohtaja Hannu Partanen. Monet, erityisesti ensikertalaiset, olivat yllättyneitä sekä tärräysten laadukkaaasta ohjelmasta että Kuntorannasta. ­ Todella hyvä tapahtuma, minut yllätttti varsinkin iltamien ohjelma. Se oli mahtava, kun ottaa huomioon, kuinka pienillä voimavaroilla harrastajat joutuvat toimimaan. ­ Iltamatanssit olivat hienot. Oli mukavaa olla täällä kanssanne, sanoi ensi kertaa mukana ollut Jarmo Röksä Hämeenlinnan Eläkeläiset ry:stä tärräysten kolmannen jakson päättäjäisissä. Jarmo Röksästä oli mukava myös laulaa yhdessä. Birgit Hast Uudeltamaalta lauloisuurella tunteella sekä karoakokilpailussa että vetäessään vuorollaan yhteislaulua. Yleisö pantiin välillä jumppaamaan. Hauskaa sekin oli.
• ELÄKELÄINEN Nro 5 syyskuu 2010 - 13 Kulttuuriohjaaja Aune Lind Syystärräysten merkityksestä: Sopivan kokoiset yhteistyölle, joka synnyttää taidetta ­ Syystärräykset on tärkeä tapahtuma Eläkeläiset ry:n kulttuuritoiminnalle. Se on juuri sopivan kokoinen synnyttääksen oivalluksen yhteistyön merkityksestä, sanoo kulttuuriohjaaja, näyttelijä Aune Lind. ­ Suuremmissa tapahtumissa ihmiset tahtovat eristäytyä omiin ryhmiinsä. Tärräyksissä todella kohdataan muita ihmisiä ja muita ryhmiä. Lind koulutti tärräyksissä esiintyjiä, kokosi iltamat ja juonsi ne. ­ Oli hienoa nähdä, kuinka esimerkiksi himankalaiset ja kokkolalaiset taas oivalsivat asuvansa kyllin lähellä toisiaan perustaakseen yhteisen kuoron. Lind sanoo, että Lapissa yhteistyön merkitys on jo tajuttu. Iltamissa nähtiin hieno kokonaisuus, jonka olivat koonneet ja jonka esittivät yhdessä sodankyläläiset, kittiläläiset, rovaniemeläiset ja kemijärveläiset. ­ Se on taiteellisesti korkatasoinen esitys. Kun ryhmät toimivat yhdessä, syntyy taiteellinen tuotos. Yksinesiintyjille tapahtuma antaa esiintymiskokemusta ja -rohkeutta. ­ Samalla se tekee heitä tunnetuiksi. Heitä saatetaan sitten kutsua esiintymään muihinkin kuin oman yhdistyksen tilaisuuksiin. Tärkeintä kaikista on ystävien tapaaminen, sanoo Lind syystärräyksistä. ­ Tuli melkein tippa silmään, kun näki kaikki ne hellyttävät kohtaamiset vuosien ja ehkä vuosikymmentenkin jälkeen.(P.I.) Satakunnasta esiintyivät ltamissa Seija Torkkeli (vas.) ja Eila Luusalo. Aune Lind ohjaamassa iltamissa Lauri Viidan runoja lausuneita Pertti Hellgreniä Kotkasta (oik.) ja Seppo Simpuraa Kuusankoskelta . Ruohikkariehassa muun muassa tunnistettiin yrttejä aistinvaraisesti. Eeva Kärkkäinen Heinolasta luki Savolaesten katkismusta. Hilja Maitotytöksi esittäytynyt ujo runotyttö Luonnerooleissa? Pekka ja Leena Lautala Helsingistä. Kainuulaismuorit olivat lähdössö Prysseliin.
• 14 - Nro 5 syyskuu 2010 ELÄKELÄINEN Käsityö vaatii taitoa, tietoa, silmää, keskittymiskykyä ja kanttia ­ Siihen saa varautua, että ensimmäinen on susi, vaikka ei ulisekaan. Näin kuvaa Kajaanin Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Eeli Väisänen vaativien käsitöiden taitajille tuttua tilannetta harrastuksen alkuvaiheessa. On myös siedettävä eäonnistumisia. ­ Jos kolmas harjoitelma onnistuu, niin homma on mennyt tosi hyvin. Väisäseltä oli Syystärräyksissä esillä puureliefejä ja polttokynällä tehtyjä puukaiverruksia. Molempien taustamateriaalina on koivuliimalevy. ­ Reliefeissä menee puolikin vuotta, puupiirrokset saattavat syntyä päivässä, Väisänen kertoo Työväelineinä reliefien muotoilemisessa ovat jyrsimäkone ja koristeveistotaltat. ­ Reliefitr ovat esimerkiksi kaappi- ja seinakellojen kaiverruksiin verrattuna kiitollisia sikäli, että pieni taltan lipsahdus ei ole niin kohtalokas. Toisaalta yhdenkin lastun viilto saattaa muuttaa reliefin ilmeen kokonaan, tehdä ilosta surun. Eläkkeelle jäätyään Väisänen harrasti ensin eläinten täyttämistä. Se oli kuitenkin sen verran siivotonta hommaa ja kiireistä, että hän siirtyi veistämää puuta. Puutyöt Väisänen on opetellut itse. Niihin hän innostui kymmen vuotta sitten niin, että tekemisestä alkoi tulla kokopäivästä. Nyt tahti on hieman tasaantunut, mutta sen sijaan Väisänen vetää neljästi viikossa Kajaanin Eläkeläiset ry:n puutyökerhoja. Äärimmäistä tarkkuutta Väisäsen työt sijoittuivat tärräysten kolmannen jakson yleisöäänestyksessä toiselle sijalle. Kilpailussa ei niinkään mitelty taidoissa, vaan yleisön suosiossa, sillä eri materiaaleilla ja tekniikoilla tehtyjä käsiKuva: Pertti Puustinen Tellervo Häkkisen nyplätty liivi oli tärräysten kolmannen jakson yleisösuosikki, mallina tekijä itse Heikki Ontronen esitteli työnäytöksissä olkitöitä. Ne olivat 50 vuotta myös Ontrosen pariskunnan ammatti ja tulonlähde. "Hyvä jatko uralle keksijäpellenä" Näköradiomies Jorma Havia rakentaa hyvin valaistuja nukketaloja ­ Nukketalojen rakentaminen on oikein hyvä jatko työuralle keksijäpellenä, sanoo Jorma Havia, yksi Syystärräysten kädentaitajista. Jorma Havia on Pihlajamäki­Pihlajiston Eläkeläiset ry:n jäsen Helsingistä. Keksijäpellen urallaan Havia tarkoittaa työtään ensin MTV:n studioiden rakentajana, sitten MTV:n myynnissä ja lopuksi Sonera Oy:n televisioasiantuntija. ­ Kun aloitin nukketalojen rakentamisen viitisen vuotta sitten, olin joutunut työttömäksi Soneralta, kun selvisi ettei se saa tavoittelemaansa valtakunnallista televisiolupaa, Havia kertoo. Harrastukseen tarttumisessa oli suuri osuus sattumalla. Vaimon kaveri antoi Havialle led-lampun ja sanoi, että sinä varmaan voit kek- Jorma Havia kokoamssa rakentamaansa nukketaloa.
• ELÄKELÄINEN Nro 5 syyskuu 2010 - 15 sietää epäonnistumisia Kittilän Eläkeläiset ry:n jäsen Reijo Eija näytti, kuinka nutukkaat syntyvät. Yllään hänellä on Eiran suvun saamenpuku, omin käsins ekin tehty töitä on vaikea asettaa parfemmusjärjestykseen. Yleisön suosikki kolmannella jaksolla oli Tellero Häkkisen nyplätty liivi. Taidon lisäksi yleisö arvosti nypläyksen vaatimaa ääretöntä sitkeyttä: liiviin on kulunut aikaa hieman toista vuotta. ­ Yhtäjaksoisesti ei voi pitkään nyplätä, koska se vaatii suurta tarkkuutta ja silmät väsyvät helposti. Eikä työtä voi kuljettaa mukanaan, vaan olen nyplännyt sitä Anjalankosken työväenopiston piirissä, Häkkinen kertoo. ­ Nyplääminern vaatii tiukkaa keskittymistä. Ajatukset on pidettävä koko ajan työssä. Tätä ei voi oikein tehdä terapiakseen, jos elämässä on muuten vaikeaa, koska silloin ei pysty keskittymään, Häkkinen sanoo tekniikasta. Esillä ollut ja kilpailussa palkittu liivi on pellavaa. Se on sopivin materiaali, mutta myös raakasilkki sopii, ja siitä Häkkinen parhaillaan nyplää kaulahuivia. Turun ja Rauman merimiesten mukana Suomeen tulleeseen nypläystekniikkaan Häkkinen sanoo innostuneensa ystävättärensä ja sisarensa suosituksista. Häkkinen on tehnyt myös nahka- ja tuohitöitä. Opin niihin hän sai Eläkeläiset ry:n Vierivä kivi ei sammaloidu käsityö- ja askartelukursseilla. Häkkinen ja Väisänen tekevät käsitöitä harrastuksena. Työ ja harrastus sen sijaan ovat yhdistyneet toisen jakson suosituimmassa kokonaisuudessa, himankalaisten Rauni ja Heikki Ontrosen olkitöissä. ­ Teimme näitä ensin 50 vuotta ammatiksemme ja nyt enemmän harrastuksena. Näissä töissä on elämämme piikki, Heikki Ontronen kertoi. PEKKA ISAKSSON Käsityönäyttelyt kiinnostivat. Eeli Väisänen (oik.) kertoi vauhdikkaasti puureliefeistä, joista pikkukuvassa on Oman ennensa seppä. siä tuolle jotakin käyttöä. Samanaikaisesti pojantytär lähestyi kolmen vuoden ikää. ­ Puoli vuotta lediä katseltuani keksin, että sen voi käyttää nukketaloon. Siitä se alkoi. Nyt valmiina on 30 nukketaloa. Ensimmäiset menivät lastenlapsille, sitten olivat vuorossa muut sukulaiset ja naapurit. Sana kiiri, ja tilauksia alkoi tulla myös puolitutuilta. ­ Minun tekemäni poikkeavat nukkekotien harrastajien töistä. Niissä on yleensä paneuduttu yksityiskohtiin. Kun minä teen näitä lapsia varten, en ole keskittynyt niin paljon esimerkiksi sisustuksen ja kalustuksen hienouksiin. Sen sijaan Havian nukketaloissa on käytetty valoa, kuten elektroniikkainsinöörille sopiikin. Takoissa ja uuneissa palaa elävän näköinen tuli, samoin ulkogrilleissä. Suihkulähteissä on valaistus, jonka väri vaihtuu. Pikkuruisissa liesissä palavat merkkivalot. Yleensä valoissa ja valoelemen- teissä on käytetty pattereilla toimivia minisähkökynttilöitä, joiden valo takoissa ja grilleissä muistuttaa elävää tulta. Lamppuja Havia on näpertänyt esimerkiksi muovisista deodoranttikuplista. ­ Ledit ovat mainio keksintö, koska niiden käyttöikä on kymmeniä tuhansia tunteja. Patterien saaminen näppärästi vaihdettaviksi aiheutti kyllä paljon päänvaivaa. Perinteisen kaksikerroksisen mallin lisäksi Havia on rakentanut kolme pojille tarkoitettua nukketaloa. Ne ovat kaksitasoisia parkkitaloja, joissa on pienehkö asuinhuoneisto. ­ Vaimon pojanpojalle tein varsinaisen mittatilaustyön. Hänen piirustuksensa näyttävin ja oikeastaan ainoa yksityiskohta oli iso puomi. Niinpä sitten suunnittelin ja rakensin puisella avainkortilla aukeavan puomin ja vaihtuvat liikennevalot. Ja saunakin asuntoon tuli sekä katolle helikopterikenttä ja vilkkuvaloantenni. Tilaaja oli Takassa palaa tuli, tosin sähköinen. tyytyväinen. Viikissä mainiot tilat harrastuksille Havia asuu Helsingin Viikissä. Siellä hän on pitänyt myös kursseja nukketalojen rakentamisesta. ­ Kursseilla on rakennettu yhteensä viitisenkymmentä nukkekotia. Kurssilaiset paria­kolmea nuorehkoa miestä lukuun ottamatta ovat 20­30-vuotiaita naisia, nuoria äitejä, jotka tekevät nukkekoteja tyttärilleen. Mikäs sen mukavampaa näin vanhan miehen näkökulmasta. Havia kiittää Helsingin kaupunkisuunnittelua Viikissä esimerkillisistä harrastustiloista. Grynderit on kaavamääräyksillä pakotettu rakentamaan alueen asukkaille kerhotalot. Niistä neljä on jo valmiina. Kädentaitajien talossa on tilat ja välineet sekä puutyölle että tekstiilityölle. Kuntoilijoille on oma talonsa, kolmas talo on juhlia ja kokoontumisia varten, neljännessä on nelipaikkainen autokorjaamo nostureineen. Vielä on tulossa esiintyvän taiteen talo, josta myös bändit saavat harjoitustilat. ­ Asulastalot ovat lähentäneet viikkiläisiä. Asukkaista suurin osa on nuoria. Jos tällaisia yhteisiä tilo- ja ei olisi, niin kuinkapa tällaiset ikääntyneemmät asukkaat heihin ollenkaan tutustuisivat, Havia sanoo. Kirja MTV:n perustamishistoriasta Jorma Havialta on elo­syyskuun vaihteessa ilmestynyt Näköradiomies-niminen kirja. Siinä Havia kertoo muun muassa MTV:n tekniikan perustamishistoriasta sekä Soneran pyrkimyksistä saada tvtoimilupa. ­ Nukketalojen rakentaminen liittyy kirjankin tekemiseen. Eräs rouva tilasi minulta valokuvan mukaan rakennettavan nukkekodin. Hän sattui olemaan toimittaja, ja on sitten auttanut minua kirjan toimittamisessa ja taittamisessa, Havia kertoo. PEKKA ISAKSSON
• 16 - Nro 1 helmikuu 2004 ELÄKELÄINEN Suuria tunteita, tiukkoja tulkintoja, sitkeitä tuomareita, uskollisia kannattajia Tunnelma tiivistyi, kun kymmenet kilpailijat mittelivät karaokessa Tärräysten tunnelma tiivistyi karaokekilpailuissa, Niissä tulkittiin suuria tunteita, nähtiin ja kuultiin syvää eläytymistä ja ennen kaikkea esiintymisen ja osaamisen riemua. Lavalla ja katsomossa koettiin ilon sekunteja, mutta tuskin niitä surun tunneilla maksettiin ­ jollei sitten tuomaristo siinä vaiheessa, kun tauottomien kilpailujen neljäs tunti alkoi. Karaokekilpailuihin osal listui yhteensä lähes 40 taitavaa laulajaa. Yleisössäkään ei ole moittimista. Vaikka jokaiselle laulajalla oli oma uskollinen kannattajakunta , palkittiin kaikki esiintyjät raikuvilla, kauan kestävillä suosionosoituksilla. Karaokemaratonien sankareiksi kohosivat tuomarit. Ovatpa esiintyjät kuinka hyviä tahansa, vaatii kolme tuntia kestävän tauottoman karaokemaratonin arvostelu lujaa sitoutumista, teräksistä fyysistä kuntoa, kovaa henkistä särmää ­ ja epäinhimillisen hyvää rakkoa. Tuomaristot selvisivät vähintään yhtä hyvin kuin kilpailijat. Tuloksista ei protestoitu, ei ainakaan virallisesti. Voittaja koivun takaa, mutta ei pystymetsästä Eläkeläiset ry:n tapahtumissa nousee aina esille uusia kykyjä, joista aikaisemmin on tiedetty vain omassa yhdistyksessä ja lähipiirissä. Syystärräyksissä yksi tällaisista taitajista oli Arvi Saarinen Ylöjärven Eläkeläiset ry:stä. Tuomaristo äänesti hänet tärräysten kolmannella jaksolla karaokekilpailulun voittajaksi.Iltamissa Saarinen lauloi ja säesti sekä itseään että muita esiintyjiä haitarilla. Karaokekilpailun voitto tuli selvällä piste-erolla kanssakilpailijoihin. Eikä mies edes harrasta karaokea. ­ Minulle riittää, kun opettelen eläkeläisten tilaisuuk- Arvi Saarinen sai esityksillään paljon uusia ihailijoita. sissa esitettäviä ohjelmistoja, Saarinen sanoo Pystymetsästä tulleeksi miestä ei voi sanoa. Sekä laulua että haitarinsoittoa hän on harrastanut kymmeniä vuosia. Musiikki ei kuitenkaan ole hänen ammattinsa, vaikka hänen taidoistaan vakuuttuneet saattoivat semmoistakin arvella. ­ En todellakaan. Olen työskennellyt kunnan palveluksessa, enkä harrastanut soittamistakaan ennen 35. ikävuotta. Nuorena ei ollut varaakaan soittimeen, vaikka 15-kesäisenä hieman soittelin mandoliinia. Saarisen äänestä kuulee, että hän on harrastanut laulamista vähän vakavammankin. Hänellä opetti äänenmuodostusta Jaakko Ryhänen, joka ennen siirtymistä suuremmille lavoille opetti laulua myös Ylöjärv en työväenopistossa ­ Yhdessä vaiheessa pelkäsin, että laulut on laulettu, kun miunulle ilmaantui kyhmyjä äänihuuliin. Ryhänen antoi hyvät neuvot ja sanoi, että jatka vain laulamista kaikin voimin. Kyhmyt hävisivät. Nykyään Saarinen laulaa ja soittaa Ylöjärven Eläkeläisissä, jonka kuoron ja Manut-mieskuoron säestäjänä hän toimii. Hän on ollut vuosikymmeniä mukana myös Suomi­Venjä-seuran Ylöjärven osaston kuorossa, jota jälleen elvytetään eloon. Eläkeläiset ry:n musiikkitoimintaan Saarinen on ehtinyt osallistua sen verran, että hän oli mukana, kun Kuntorannassa pidetyllä musiikkikurssilla opeteltiin Jyväskylän ohjelmistoa. Syystärräyksissä Saarinen oli ensimmäisä kertaa ja pitää kokemastaan. ­ Luulin, että tulee aika pitkäksi,mutta hyvin täällä on aika kulunut, pientä touhua on ollut koko ajan, Saarinen sanoi. (P.I.) Inkeri Ylinen (vas.) , 91, sai ikävuosiensa ansiosta oman yhden naisen taustakuoron Ada Juvosesta. Tuomaristot ansaitsevat kunniamaininnan. Kuvassa kolmannen jakson tuomari t. Eläytymistä. Hilkka Peitsaho Kajaanista.
• ELÄKELÄINEN Hyviä kilpailijoita, mutta kova oli tuomaristokin Tärräyksissä elvytetttiin myös puhumisen jaloa taitoa Syystärräyksissa kilpailtiin myös puhumisen jalossa taidossa.Puhujakilpailut kuuluivat aikoinaan kiinteästi järjestö- ja kulttuuriperinteeseen, mutta viime vuosikymmeninä ne painuneet miltei unholaan. Puhujille oli annettu vaativa aihe: "Mitä kulttuuri merkitsee minulle?" Kilpailu oli paitsi henkilökohtainen koitos taitavien puhujein välillä myös aina intohimoja herättävä taisto aluejärjestöjen välillä. Taso oli kova, mutta kova oli tuomaristokin: jokaisessa jaksossa se onnistui valitsemaan milestään kolme parasta puhetta. Tällainen oli toisen jakson voittajan, Pohjanmaan aluejärjestöä edustaneen Irmeli Mandellin puhe. Hänen omien sanojensa mukaan siinä on ajatuksia "pohojalaaselta,antoisan kaksikielisen kulttuurin parissa elävältä eläkelääseltä": Mitä kulttuuri merkitsee minulle? Kaikkea, koko elämääni ohjailevia ja siihen oleellisesti liittyviä asioita! Se rikastuttaa arkipäivääni ja tekee juhlahetkistäni unohtumattomia! Se laajentaa tietoisuuttani ympäristöstäni, yhteiskunnasta ja oman identiteettini muotoumisesta kaiken kaaoksen keskellä! Tiedontulvan keskellä kulttuuri jäsentää maailmaani moniulotteiseen ajatteluun; sitä kautta myös laajasti ymmärtämykseeni erilaisten ilmiöiden muotoutumiselle. Kulttuurin laaja-alaisuuden ansiosta olen nauttinut rikkaasta, tunteita, elämyksiä ja ajatuksia tuottavasta eläluonnon monimuotoisuutta, historian opetuksia, teatteria, esteettistä ympäristöä, liikkeen sulokkuutta. Miltä maailmamme näyttäisikään ilman kuvia, ilman lintujen laulua, ilman kukkakedon kauneutta. Miten ylläpitäisin fyysistä kuntoani selvitäkseni pidempään arjen askareista ilman liikunnan suomaa iloa. Nämähän ovat merkittävä osa kulttuuria jonka keskellä arkeni elän. Suuret taiteilijat ja tiedemiehet ovat osanneet tuottaa näistä asioista sanoin, kuvin ja musiikin keinoin mieleenpainuvia elämyksellisiä hetkiä nautittavaksemme. Mielihyvä niiden äärellä saattaa olla joskus pakahduttava, jopa ahdistaa. Uskon niiden äärellä syntyneiden kokemusten jättävän ajatuksiini ja toimintaani rakennuspuita oman itseni kehittämisessä. On vain itsestäni kiinni, osaanko ne hetket luovasti hyödyntää oman elämäni rikastuttamiseksi ja sitä myöten vaikuttaa eettiseen toimintaani; kyetäkseni jakamaan iloa ja ymmärrystä ympäristööni. Osatakseni nauttia elämän mittaamattomista riemuista. Näiden oppien myötävaikutuksella minun tulee edetä elämässäni tullakseni kypsemmäksi, ymmärtääkseni ajan ja ympäristön vaikutukset, saavuttaakseni rikkaamman yhteisöllisyyden. Ainakin jalo pyrkimykseni on edetä tällä tiellä. Kuva. Pertti Puustinen Rauni ja Heikki Ontronen: Olkipukki Kilpailujen voittajia ja onnettaren suosikkeja I jakso Karaoke 1. Veijo Sotikov, Pohjois-Karjala, Joensuun Elry 2. Seija Paakkunainen, Uusimaa, Karkkilan Elry 3. Eino Paakkunainen, Uusimaa, Karkkilan Elry Käsityöt 1. Eila Luusalo, Satakunta, Eura-Säkylä-Köyliön Elry 2. Reijo Eira, Lappi, Kittilän Elry 3. Alli Riipi, Lappi, Sodankylän Elry Puhujakilpailu 1. Rauni Räsänen, Lappi, Kittilän Elry 2. Meeri Sotikov, Pohjois-Karjala, Joensuun Elry 3. Pekka Saarnio, Helsinki, Kontulan Elry Ruohikkoriehan arvonta: Reima Hentonen, Lappi, Rytikarin Elry Aino Sahlman, Pohjois-Karjala, Raimo Peiponen, Pohjois-Karjala, Joensuun Elry Irmeli Mandell puhui myös kulttuurin harrastamisen eettisestä ulottuvuudesta. mästä. Kaikki eivät ole kiinnostuneita kulttuurista, mutta kaikki me elämme sen keskellä. Mutta mitä kulttuuri siis on? C.G. Jung,( tunnettu filosofi,psykiatri, psykologi) sanoo: Elämä jakaantuu kahteen vaiheeseen, luontoon ja kulttuuriin. Luonnonvaiheeseen kuuluu koulutuksen, työn, perheen ja kodin hankkiminen. Kulttuurin vaiheessa ihminen siirtyy eteenpäin ja paneutuu taiteeseen, historiaan , filosofiaan ja uskontoon. Sören Kirkegaard( filosofi, kirjailija,) puolestaan toteaa: Sivistyminen on tulemista omaksi itsekseen. Mutta omaksi itsekseen tuleminen on tulemista toiseksi kuin ennen kuin alkoi tulla itsekseen. Nämä ovat toimineet ohjenuoranani pyrkiessäni kehittämään itseäni ja maailmankuvaani. Missä vaiheessa olen; en tiedä itsekään, jokainen päivä vie aina piirun verran eteenpäin, valmista ei tule koskaan! En voisi kuvitellakaan eläväni ilman kirjallisuutta, kuvataiteita, musiikkia, II jakso Karaoke 1. Kaija Pulli, Keski-Suomi, Äänekosken Elry 2. Anneli Ilkka, Pohjanmaa, Vaasan Elry 3. Kalervo Toffer, Keski-Suomi, Äänekosken Elry Käsityöt 1. Rauni ja Heikki Ontronen, Pohjanmaa, Himangan Elry 2. Tauno Lehtinen, Pohjanmaa, Kauhajoen Elry 3. Kaarina Rantanen, Keski-Suomi, Jämsänkosken Elry Puhujakilpailu 1. Irmeli Mandell, Pohjanmaa, Vaasan Elry 2. Olavi Peltoniemi, Jokilaaksot, Oulun Elry 3. Marketta Semi, Pohjanmaa, Vaasan Elry Ruohikkoriehan arvonta: Maija Lehtonen, Varsinais-Suomi, Piikkiön Elry Kirsti Ahtola, Pohjanmaa, Vaasan Elry Aino Aho, Pohjanmaa, Seinäjoen Elry III jakso Karaoke 1. Arvi Saarinen, Pirkanmaa, Ylöjärven Elry 2. Erkki Ikäheimonen, Savo, Kuopion Elry 3. Ritva Pirinen, Savo, Varkauden Elry Käsityöt 1. Tellervo Häkkinen, Kaakkois-Suomi, Anjalankosken Elry 2. Eeli Väisänen, Kainuu, Kajaanin Elry 3. Alpo Anttonen, Kainuu, Kajaanin Elry Puhujakilpailu 1. Anja Haapasalmi, Etelä-Häme, Kiveriön-Kärpästen Elry Jaettu 2. sija Ada Juvonen, Pirkanmaa, Mänttä-Vilppulan Elry, Raimo Heikkinen, Savo, Varkauden Elry Ruohikkoriehan arvonta: Raija Mantonen, Pirkanmaa, Ylöjärven Elry Erkki Ikäheimonen, Savo, Kuopion Elry Lahja Lehtinen, Pirkanmaa, Ylöjärven Elry Kuntorantalahjakortin arvonnan voittajat Vihtori Huikuri, Lappi, Kittilän Elry Martti Kautto, Jokilaaksot, Reisjärven Elry Esko Heikkinen, Kainuu, Sotkamon Elry Tiukkaa taistoa, Hilkka Apukka Lapista ja Pekka Saarnio Helsingistä puhekilpailussa
• 18 - Nro 5 syyskuu 2010 ELÄKELÄINEN Eläkeläiset ry:n valtakunnallinen tapahtuma ensimmä Kulttuuria, liikuntaa, käde leppoisaa yhdessäoloa Sai On oikeastaan ihme, että Eläkeläiset ry:n valtakunnallinen kesätapahtuma järje Ensi kesäkuussa järjestettävät kulttuuri- ja retkeilypäivät ovat Eläkeläiset ry:n ensimmäinen valtakunnallinen tapahtuma Savonlinnassa. Lähimmäksi kuulua kesäkaupunkia on päästy vuonna 1975, jolloin Lappeenrannassa järjestettiin järjestön eläkeläispäivät, kuten yhteistä kesätapahtumaa tuolloin kutsuttiin. Savonlinnan valintaan vaikuttivat monet tekijät: kaupungin maine ja kokenut matkailuorganisaatio, kilpailijoihin verrattuna kohtuullinen hintataso sekä hyvät oheisretkikohteet. ta kaupunkiluontoa ympäröivät Saimaan suuret selät, Hauki- ja Pihlavesi. Savonlinnassa kulttuuri- ja retkeilypäivien tapahtumat voidaan keskittää hyvin lyhyiden etäisyyksien päähän toisistaan. Suurin osa majoitushotelleista on kaupungin keskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä. ­ Tarjolla on majapaikkoja myös Savonlinnan lähiympäristössä. Valinnan varaa kesäkuun alussa todella on, sillä vilkkain matkailusesonki ei ole vielä alkanut, Eläkeläiset ry:n järjestösihteeri Anu Mäki sanoo. Valmistelut sekä Savonlinnassa että Eläkeläiset ry:ssä ovat käynnistyneeet. Savonlinnan Matkailu Oy ottaa jo nyt vastaan varauksia ja vastaa kesäpäivien majoitusta, ruokailua ja oheisohjelmaa koskeviin kysymyksiin. Päivien ohjelmassa on varattu aikaa ja tiloja sekä kulttuurille että liikunnalle. Kyrönniemen kentällä keskikaupungin kupeella on joukkuvoimistelua ja leikkimielisä kilpailuja. ­ Kulttuuriohjelmaan kuuluu runoja ja kuoroesityksiä Savonlinnasalissa, meidän omien harrastajiemme taidenäyttely Onnellisten Ateljeessa sekä kansantanssi- ja käsityöpajat Kasinolla, kertoo Eläkeläiset ry:n koulutussihteeri Tiina Rajala. Savonlinnan Eläkeläiset ry:n puuhapari Ahvo ja Irja Korhonen torilla. Tervetuloa kauniiseen kaupunkiin Savonlinnan Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Ahvo Korhonen sanoo vähän häkeltyneensä, kun hän kuuli hieman ennen muita Eläkeläiset ry:n jäseniä, että Savonlinna on valittu kulttuurija retkeilypäivien isäntäkaupungiksi. ­ No, sanotaan suoraan, että vähän hirvittikin, kuinka suuri vastuu meille tulee. Yhdistyksessä on sentään vain hieman yli sata jäsentä ja todella aktiivisia paljon, paljon vähemmän. Tähän saumaan sattui sekin harmillinen juttu, että menetimme vanhan toimitilamme eikä uudesta ole vielä tietoa. ­ Onhan tämä suuri kunnia ja mainio tilaisuus meillekin. Näytetään yhdessä Savonlinnassa, mitä kaikkea me Eläkeläiset ry:ssä teemme ja osaamme. ­ Tervetuloa, täydestä sydämestä, Korhonen sanoo. ­ Ja kaupunki on kaunis. Kelpaa esitellä. Kyllä se pitää näin kerimäkeläisenkin tunnustaa, sanoo Irja Korhonen, yhdistyksen taloudenhoitaja. Savonlinnan yhdistykseen kuuluu jäseniä myös kaupungin naapurikunnista. (P.I) Palautetta ammattilaisilta Päivien erikoisuus ovat kulttuurikatselmukset, jotka järjestetään niin, että ryhmät ja yksilöt saavat välittömästi palautetta esityksistään ja Kaunis ympäristö, lyhyet etäisyydet Saimaan helmi vakuutti valitsijat kauneudellaan: vehmas- Toimeliaita miehiä ja naisia yliluonnollisen ihanassa järvimaisemassa Savonlinna tunnetaan ehkä parhaiten linnastaan ja siellä järjestetyistä Savonlinnan oopperajuhlista. Ne eivät ole mitään päiväperhosia, vaan molemmilla on pitkä ja vankka historia, kuten itse kaupungillakin. Olavinlinnan perusti Eerik Akselinpoika Tott vuonna 1475 Ruotsin itärajan suojaksi Venäjää vastaan. Pyhän Olavin mukaan nimettyä linnaa kutsuttiin aluksi myös Uudeksi linnaksi. Linnan vieressä olevalle Vääräsaarelle syntyi vähitellen asutusta. Toimelias, mutta suomalaisia sivistymättöminä ja laiskoina pitänyt Pietari Brahe antoi asutukselle kaupunkioikeudet ja perusti Savonlinnan vuonna 1639 ensimmäisellä kenraalikuvernöörikaudellaan. Muita Brahen perustamia kaupunkeja ovat Hämeenlinna, Kristiinankaupunki, Raahe, Hamina, Lappeenranta, Kajaani ja Kuopio. Oopperajuhlillakin on vankat juuret. Itse Aino Ackté, aikakautensa suuri taiteilija ja hyvässä mielessä todellinen oopperadiiva, löysi Savonlinnan-käynnillään vuonna 1907 "yliluonnollisen ihanan järvimaiseman", joka linnoineen olisi kerrassaan upea ympäristö oopperalle.Ainokin oli toimelias ja aikaansaapa: Savonlinnan ensimmäiset oopperajuhlat järjestettiin vuonna 1912. Vallankumous, maailmansota ja sisällissota katkaisivat perinteen 40 vuodeksi. Oopperajuhlat elpyi vuonna 1967. Suomen kulttuurille Savonlinna on antanut myös Joel Lehtosen, yhden maamme loistavimmista kirjailijoista. Joel syntyi vuonna 1881 Säämingissä aviottomana lapsena ja joutui puolivuotiaana huutolaiseksi. Ensimmäiset sijoituspaikat olivat surkeita ja kohtelu huono, mutta nelivuotiaana poikaa onnesti, kun papinleski Augusta Wallenius osti hänet. Ahkeran kynämiehen tunnetuimpia romaaneja on tietysti Putkinotko, yhdenpäivänromaani, jossa kesä ja elämä maistuvat, tuoksuvat, haisevat ja kuuluvat väkevämmin kuin kenties missään muussa suomalaisessa kirjassa. Samanniminen on Lehtosen aikanaan omistama Inhan tila. Valitettavasti Putkinotko ei ole vielä kesäkuussa auki, muuten sekin olisi mitä mainion tutustumiskohde ryhmien omatoimiretkillä. Jotta ei jäisi käsitystä, että toimeliaita miehiä ja naisia on ollut vain historiassa, kerrottakoon, että Savonlinnassa ovat syntyneet myös Hannu Aravirta, Kari Hietalahti, Jarmo Myllys, Risto Kuisma ja tietysti Pekka Pouta, tuo mainio säämies. Savonlinnan väkiluku oli heinäkuun viimeisenä päivänä tänä vuonna 27 705. Kaupunginvaltuustossa demarit ja keskusta ovat tasavahvoja. Edellisillä on 14 valtuutettua, kepulla 13. Kokoomuksen paikkaluku on 7, vihreiden ja vasemmiston 3, kristillisten 2 ja persujen 1. (P.I)
• ELÄKELÄINEN Nro 5 syyskuu 2010 - 19 äistä kertaa Savonlinnassa entaitoja, taidetta ja imaan syleilyssä estetään ensimmäistä kertaa Savonlinnassa vasta ensi vuonna. teoksistaan omien alojensa ammattilaisilta. ­ Palautetta saavat muun muassa soittajat, laulajat, voimistelijat, tanssijat, runoilijat ja proosan kirjoittajat sekä näyttelijät ja sketsiryhmät ­ käytännössä kaikki Eläkeläiset ry:n laajaan harrastustusja kulttuuritoimintaan osallistuvat, Rajala sanoo. Savonlinnassa ja lähiympäristössä on monia hyviä kohteita, joihin ryhmät voivat tutustua joko päivien aikana tai tulo- ja paluumatkoillaan. Niistä useiden kanssa on käynnistetty neuvottelut retkeilypäiväalennusten saamiseksi Eläkeläiset ry:n ryhmille. Kulttuuri- ja retkeilypäivät lyhyesti Paikka ja aika: Savonlinna, 7.­9.6.2011 Ohjelmassa mm. Urheilullisessa ympäristössä Kyrönniemen kentällä joukkuevoimisteluaja leikkimielisiä kisailuja Runoja ja kuoroesityksiä Savonlinnasalissa Iltamaohjelmaa ja tanssit Savonlinnasalissa Taidenäyttely Onnellisten Ateljeessa museolaivat, kaupunkisuunnistus Majoitus: Savonlinnan ja sen lähiympäristön hotelleissa, 2 hengen huoneissa 67-97 /yö sis. aamiaisen Ruokailut: Tapahtumahinnoin joko Ravintola Wanhalla Kasinolla á 8,50 /ateria tai Ravintola Fazer Amican Kaarisalissa á 7,80 /ateria Osallistumisranneke: Kansantanssi- ja kädentyöpaja Best Western Spahotel Casinolla Kulttuurikatselmuksia ­ tilaisuus saada ammattilaispalautetta ryhmälle tai yksilöllisesti mm. laulusta, soitosta, voimistelusta, tanssista, runoista/proosasta, teatteriesityksistä ­ parhaimmat esitykset pääsevät edustamaan järjestöämme marraskuussa 2011 Eläkeläiset ry:n, Eläkkeensaajien Keskusliiton ja TUL:n yhteiseen kulttuurikatselmukseen Aamuvoimistelua torilla Päätösjuhla 15 /hlö/tapahtumapäivät 7.­9.6.2010 Sisältää pääsyn kaikkiin ohjelman tapahtumiin ja pajoihin (ei risteilyille eikä museoihin) Kuulu linna Olavin. PEKKA ISAKSSON Varaukset: Savonlinnan Matkailu Oy puh. 0600 30007 (0,50?/min + ppm tai mpm), fax. 015 517 5123 paivi.ruuskanen@savonlinnatravel.com Varauksia ja tiedusteluja otetaan vastaan 31.8.2010 alkaen aina 30.4.2011 saakka. Varaukset laskutetaan ennakkoon 1 kk ennen saapumista. Maksuton peruutus 1 kk ennen saapumista. Maksettuja huoneita, ruokalippuja ja rannekkeita ei hyvitetä kuin lääkärintodistuksella. Ryhmien omatoimiretkiä: Metsämuseo Lusto, höyrylaiva- tai maisemaristeilyt, Retretti, maakuntamuseo ja sen Vesi ympäröi Savonlinnaa joka puolelta.
• 20 - Nro 1 helmikuu 2004 ELÄKELÄINEN Makkosen Sirkalla on kova kukkokuri ja lörtsyjä moneen makuun Taivaallisen hyviä ja helvetin hyviä lörtsyjä Savonlinnan torilta ­ Taivaallisen hyviä. Jos eivät ole taivaallisen hyviä, niin sitten ovat helvetin hyviä. Sirkka Makkonen kehuu lörtsyjä ostajaehdokkaalle, joka on ruvennut kyselemään, ovatko nuo lihalörtsyt hyviä. Satunnainen kävijä varmaan, sillä paikkakuntalaiset, mökkiasukkaat, oopperajuhlien vakiokävijät ja muut tutummat kyllä tuntevat Sirkka Makkosen ja hänen tuotteensa. Kun on ollut 33 vuotta torikauppiaana ja kahvilanpitäjänä Savonlinnan torilla, on varmasti tullut tutuksi. Ohikulkijoiden, toriparlamentin ukkojen ja koulutyttöjen hyvät huomenet kajahtavat tavalla, joka kertoo tuttuudesta ohi lupsakkaan eteläsavolaisuuden. Kojussa ja kahvilassa Makkonen myy oman leipomon tuotteita. On piirakoita, monenlaisia pullia ja kahvileipiä, muikkukukkoja, supikkaita ­ litteitä lanttukukkoja ­ ja lörtsyjä monta lajia: liha-, omena-, vadelma, mansikka ja lakkatäytteellä. ­ Nämä ovat niin hyviä, että joka kerta ostan mukaan Helsinkiin palatessani. Aikaisemmin ostin kuopiolaisia, sanoo kojulle tullut keski-ikäinen rouva ja mainitsee maankuulun kuopiolaisen kalakukkojen tekijän nimen. ­ Ei niitä voi verratakaan, niin paljon parempia ovat Sirkan tekemät kukot. Saattaisi epäillä tilattua mainosta, jos rouva ei olisi niin vastaansanomattoman arvokkaan näköinen ­ ja jos tämän kirjoittaja ei itsekin olisi maistanut muikkukukkoa. nut ja säännöt hellittäneet, mutta edelleen niissä on korjaamisen varaa. Meistä torimyyjistä tuntuu kohtuutto- Kahvilaa Sirkka on pitänyt Savonlinnna torilla vuodesta 1978. malta, että esimerkiksi sunnuntaikauppa on torilla kielletty. Turistiaikana silläkin olisi merkitystä ­ ja mikseipä savonlinnalainenkin päättäisi sunnuntailenkkinsä mieluusti kahvikojulle tai ostaisi kotiin piirakat ja pullat. Sirkan asiakkaista suuri osa, arviolta 60 prosenttia, on sesongin aikana ulkomaalaisia. Viime vuosina erityisesti italialaiset ja espanjalaiset ovat löytäneet Savonlinnan, mutta paljon on myös venäläisiä, sekä kävijöitä että mökin tai huvilan seudulta ostaneita tai sellaisen rakennuttaneita. Suomalainen, tai ainakin savokarjalainen, perinneruoka kelpaa italialaisillekin, Berlusconin puheista huolimatta. Mutta on muitakin. Sirkka Makkosen kahvitauko katkeaa kerralla, kun apumyyjä huutaa kojulta, että piirakat etukäteen tilannut saksalaisryhmä on tulossa, mutta piirakat menivät jo. Sirkka tarttuu puhelimeen, soittaa leipomoon, käskee panne pellit heti uuniin, käynnistää pakettiauton ja lähtee hakemaan piirakkalaatikkoa. Haastattelija tekee apulaisen kanssa optiokaupan tuliaisista: jos saksalaisten jäljiltä jää piirakoita, niin hänelle voi panna pussiin myöhemmin noudettavaksi neljä... ei kun kuusi... kahdeksan?... no menköön, kymmenen piirakkaa. PEKKA ISAKSSON Pikkumuikkokukoista tuli myyntimenestys Makkosen viimeisin suosikkiartikkeli ovat pienen nyrkin kokoiset pikkumuikkukukot. Nimikin saa veden kielelle. Se kyllä on kirjoitettaessa pidettävä keskellä suuta, jotta u-, ja k-kirjaimia tulee riittävästi ja oikeaan järjestykseen. Se on myös muikkukukkojen salaisuus, määrä ja järjestys. Savonlinnan torilla, ainakin Sirkka Makkosen kojussa, vallitsee kova kukkokuri. ­ Muikkuja pitää olla paljon ja hyvässä järjestyksessä, kuin sotilaat rivissä. Enempää hän ei suostu paljastamaan. Eikä ihme: kerrotaan, että kuopiolaisia tuoSirkka Makkosen kojusta saa lörtsyjä moneen makuun: on sekä taivaallisen hyviä että helvetin hyviä lörtsyjä, ja molempia monilla täytteillä tevakoilijoita miltei päivystää Savonlinnan torilla. Aikaisemmin Makkonen ei ole markkinoinut tuotteitaan myyntiin vähittäiskauppaan tai muutenkaan ulkopuolisille, mutta nyt pää saattaa avautua eräässä merkittävässä ketjussa. ­ Aika näyttää. Tässä on oppinut siihen, että mennään kesä kerrallaan. kokuulta syys-lokakuulle, jolloin torimyynti Savonlinnassa loppuu yhtä kojua lukuun ottamatta. Sirkka Makkoselta sopii kysyä, minkälainen on hyvä torimyyjä. ­ Jaahas, pitää olla ensinnäkin ulospäin suuntautunut, toiseksi pitää olla ulospäin suuntautunut ja kolmanneksi... Pitää suhtautua jokaiseen torille tulijaan mahdollisena asiakkaana. Ehkä kaikki eivät siitä pidä, mutta minä aloitan kailottamisen jo silloin, kun asiakas tulee kuuloetäisyydelle. Torimyyjäksi ei välttämättä synnytä. Senkin voi oppia. Sirkka Makkoselle hyvää oppia olivat vuodet ruokalan- ja baarinpitäjänä. ­ Oikeastaan olin alussa arka, mutta kun asiakkaina oli suulaita rakennusmiehiä, niin pakko oli oppia sanomaan sana sanasta ja kaksi parhaasta. Ei siitä olisi muuten mitään tullut. ­ Ruokalanpidon aikoina sain ensimmäisen lapseni, ja ukot tietysti irvailemaan kahvia ostaessaan, että lorautapa, Sirkka, maidot meillekin omasta meijeristä. Kerran oli taas kaksi ukkoa tiskillä maitoa pyytelemässä. Minähän tempaisin rinnat paljaiksi ja lorautin kuppeihin tukevat kahvimaidot. Kupit jäivät niille sijoilleen, mutta miehille tuli kiire ulos. Loppui siihen se suunsoitto. Sääntöjä voisi vielä väljentää Kun Makkonen aloitti torilla 1970-luvun loppupuolella, olivat torikauppaa koskevat säännöt ja valvonta tiukkoja. Juuri muuta ei saanut myydä kuin munkkeja ja kahvia. ­ Onneksi järki on voitta- Mykistävää kahvimaitoa Yli kolmekymmentä vuotta torikojussa on pitkä aika, vaikkapa vain kesäisin, tou-
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2004 - 21 Yhteistä toimintaa alueilla Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö ry Puheenjohtaja Pekka Saarnio Ruutikuja 5 D, 00940 Helsinki. Puh. 040 ­ 743 1622 SIENIRETKI Sieniretki K-nummen Lähteelään 24.9.Lähtö Kontulan Ostostieltä klo 9.30. Auto ajaa Puotilan Ostarin ja Hertan pysäkin kautta Kinaporinkatu 9:ään, josta lähtö klo 10.00. Tied. Pirkko 044 ­ 349 5110. HELOKIT Syyslaulajaiset 9.10 klo 14.00. Kinaporin Palvelukeskuksessa os.Hämeentie 5860. Kuoron harjoitukset, joka torstai Hermannin Kerholla klo 9.00 ­ 10.30. Tied. Meeri 040­585 3490 TAIDEKERHO ZUTI Toiminta alkaa 23.11 Hermannin Kerholla klo 10.00 ­ 13.00 Tied. Meeri 040 ­ 585 3490 TALLUKAT Kansantanssiryhmä Tallukat harjoittelee Kontulan Vanhustenkeskuksessa, Kontu kuja 5.tiistaisin 28.9 lähtien klo 8.30 ­10.30. Tied. Hilkka 0500 ­ 506 167. 15.10, ja 12.11 klo 10.00 Hermannin Kerholla, os. Hämeentie 67.Tied. Antti 045 ­ 3499 994 SYYSKOKOUS Syyskokous pidetään Hermannin Kerholla 17.12.klo 10.00. KIRJOITTAJAPIIRI Kirjoittajapiiri kokoontuu syys-lokakuun vaihteesta, joka kolmas viikko. Tarkempi tieto jäsenille lähetetään. Tied. Limppu 0400­602 968. NÄYTELMÄHARJOITUKSET Pienoisnäytelmien ja laulunäytelmän harjoitukset jatkuvat. Tied. Leena 040 ­ 501 1810 JOULUJUHLA TALLINNASSA Aluejärjestön joulujuhla järjestetään Tallinnassa 13.-14.12 hotelli Orussa. Juhlaan kutsutaan Eestin Eläkeläisten Yhdistyksien Liiton jäseniä. Juhlasta on ilmoitettu yhdistyksille kirjeellä. Tied. Pirkko 044 ­ 349 5110 KUNTOLIIKUNTA Kuntokampanjan jatkuu 2. jaksolla 28.5.17.12. Kampanjan tarkoitus on aktivoida jäsenistöä liikkumaan 30 minuuttia päivässä. Kuntokorttia saatavissa yhdistyksien ja aluejärjestön tilaisuuksissa. Palkintoina arvotaan 50, 30 ja 20 euron lahjakortit. Tied. Antti 045- 3499 994 Karkkilan Eläkeläiset ehti kesän aikana myös lomailemaan kylpylämatkal- Karkkilan Eläkeläiset vietti kesällä 50-vuotisjuhlaa Kesäkuun kuudentanatoista päivänä kokoontui Karkkilan Eläkeläiset ry. Tuorilan työväentalolle viettämään yhdistyksen 50-vuotisjuhlia. Tilaisuuteen saapui vieraaksi omien jäsenten lisäksi lähiseudun yhdistyksistä yhteensä n. 150 eläkeläistä. Juhlapuhujaksi saimme Eläkeläiset ry.n puheenjohtajan, ministeri Kalevi Kivistön. Tilaisuus aloitettiin yhteislaululla "Nuoruusmuistoja" Hanuritaiteilija Rainer Tupolan yhtyeen säestämänä laulu kajahti perinteikkään työväentalon tiloissa todella mahtavasti. Yhdistyksen puheenjohtaja Tauno Koivunen totesikin tervehdyspuheensa alussa, että kaikki nämä laulajat voisivat tulla laulamaan meidän kuoroon. johtaja Kivistötotesii, että eläkeläisten köyhyys on edelleen ongelma, valtaapitävien päinvastaisista vakuutteluista huolimatta. Taitettu eläkeindeksi huolehtii myöskin jatkossa siitä, että köyhyys tulee lisääntymään jokaisen eläkkeelläolovuoden aikana. Kivistö kiitteli Karkkilan eläkeläisiä siitä valtavasta työpanoksesta, jonka he ovat tehnee, hankkiessaan jo rapistumassa olevan työväentalon omistukseensa ja kunnostaessaan sen omaksi toimitilakseen. Näin toimiessaan he ovat myöskin tallentaneet jälkipolville merkittävän osan työväenliikkeen historiaa. Juhlassa oli tarjolla myös kevyempää ohjelmaa, sekä oman ohjelmaryhmän että naapuriyhdistysten esittämänä. Erityisen voimakkaat suosionosoitukset sai leikkimielinen karaokekilpailu, jonka voittajan yleisö valitsi perinteisellä kättentaputusäänestyksellä. Ohjelman väliajalla maistui emäntien tarjoama kahvi ja ulkona paistetut muurinpohjaletut ja makkarat. Lopuksi kaikki pääsivät yhteisen ohjelmanumeron, eli tanssin pariin. Vasta kunnostettu tanssiparketti sai ohjelmansuorittajilta kiitettävät arvosanat. Järjestävä yhdistys kiittää kaikkia mukana olijoita. ELÄKELÄISRADIO Eläkeläisradion lähetykset kuultavissa taajuudella 100,3 Mhz viikosta 39 alkaen joka toinen viikko klo 14.00. Kuultavissa myös www.kslradio.fi ALUETOIMIKUNTA Aluetoimikunnan kokoukset pidetään 17.9, Kaakkoissuomalaisilla oli Lahjarannassa vieraana Piritan eläkeläisiä Lahjaranta on Kuusankosken Eläkeläisten hallinnoima kesänviettopaikka Jaalassa, Kouvolan ja Heinolan puolivälissä. Meillä oli mahdollisuus viettää kolme kaunista kesäpäivää heinäkuun lopulla siellä. Tallinnasta oli tullut vieraiksi Piritan eläkeläisten 42henkinen ryhmä. Olivat muuten kolmatta kertaa, eivätkä halunneet lähteä lähialueille katsomaan nähtävyyksiä, vaan olivat erittäin tyytyväisiä, että saivat lomailla rauhassa ja nauttia suomalaisesta luonnosta ja uida Maajärven lämpöisessä vedessä. Muikkujen irrottaminen verkoista oli mielenkiintoinen tehtävä pirittilaisille. Savupönttö kuumaksi ja niin hupeni 30­40 kiloa muikkuja alle aikayksikön. Homma kävi kuin liukuhihnalla hyvässä ystävyydessä. Kaikki halukkaat pääsivät osallistumaan eri työvaiheisiin. Muikunpyytäjille erityiset kiitokset, mikäs sen parempaa kuin tuore kala. Kukaan ei haikaillut makkaran perään. Piritalaisilla oli lauluja ja leikkejä pitkin päivää ja iltaa. Toisena päivänä oli iltapäiväjuhla, johon saapui myös Porvoon ja Hyvinkään Eläkeläisten lähes 40-henkinen ryhmä. Ohjelmaa oli yllin kyllin ja tietysti tanssitiin hanurikaksikon tahdissa. Sovittiin myös alustavasti eläkeläisten ystävyystoiminnan jatkamisesta ensi vuonna niin, että Kaakkkois-Suomen Aluejärjestö tekee retken Piritan eläkeläisten vieraaksi. Ajankohta selviää Syystärräyksillä julkistettavan kulttuuri- ja retkeilypäivien ajankohdan ja paikkakunnan julkistamisen jälkeen ja yhteisessä neuvonpidossa talven aikana. Teksti: Jorma Ahvenainen Kuvat: Seppo Simpura Tapansa mukaan piritalaisilla oli esitettävcänä paljon ohjelmaa ja leikkejä.
• 22 - Nro 5 syyskuu 2010 ELÄKELÄINEN Yhteisnäyttely kesän aikana, ensi kesänä Savonlinnaan Hyvinkään Eläkeläiset ry:n johtokunnassa on kelpo kuvantekijöitä Neljä Hyvinkään Eläkeläiset ry:n johtokunnan jäsentä piti kesän lopulla yhteisen taidenäyttelyn Hyvinkään vanhalla villatehtaalla kaupungin näyttelytilassa. Taiteilijaryhmien perinteitä kunnioittaen heitä voinee kutsua Hyvinkään nelosiksi. ­ Aloin houkutella muita yhteiseen näyttelyyn, ja nyt sitten tärppäsi. On tosi mukavaa, kun on useampia tekijöitä mukana, kertoo yksi näyttelyn taiteilijoista, Hyvinkään Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Olavi Kanerva. Muut Taidetta eläkkeellä -näyttelyyn osallistuneet ovat Veikko Ceder, Toini Parkkonen ja Jouko Parkkonen. Suurin osa töistä oli öljyväritöitä. Toini Parkkoselta oli esillä ikoneita. ­ Veikkohan on oikeastaan ammattilainen, me muut harrastajia, sanoo Jouko Parkkonen. Ceder on tehnyt kuvia koko elämänsä ajan. Työssään Työeläkekassassa hän joutui matkustamaan ympäri maata kertomassa eläkkeistä muun muassa ammattiosastojen kokouksissa. ­ Kun jäi vapaata aikaa, pystytin telineen ja ryhdyin maalaamaan tai piirsin, Ceder kertoo. Cederiltä olikin esillä maisemia ja kaupunkimiljöitä eri puolilta Suomea, mutta myös muotokuvia ja kuvia ihmisistä mitä erilaisemmissa tilanteissa. Jos esimerkiksi joku oululainen sattui käymään näyttelyssä, hän varmaan tunnisti torilta päin avautuvan maiseman Oulujoelle ja Tuiraan. ­ Taulun nimi on arkisesti Näkymä Oulusta, mutta voisi se olla vaikkapa Huoneesta 121. Sieltä, hotelli Vaakunan ikkunusta, se on nimittäin työreissulla maalattu. Ceder kertoi. Olavi Kanervan maalauksiin on vaikuttanut hänen aikaisempi harrastuksensa, eläinten täyttäminen. Valtaosa näyttelytöistä kuvasi eläimiä, sekä koti- että villieläimiä. Aivan tuore työ oli Kanervalle uuden tyylisuunnan, naivismin, kokeilu maaseutumiljöötä kuvaavassa teoksessa. Ceder on opiskellut maalaamista myös Hyvinkään taidekoulussa, kaikki muut on osallistuneet kymmenkunta vuottaHyvinkään kansalaisopiston maalauspiireihin. Cederin töitä on ollut esillä myös useissa yksityisnäyttelyissä. vasti niin, että tekemisen vapaus säilyy meillä itsellämme. ­ Maalaaminen on terapeuttinen harrastus. Jos pinna on kireällä, niin maalatessa kivistys hellittää. Kalliskaan harrastus ei ole. Rakennusmiehenä ja Rakennusliiton entisenä toimitsijana Jouko Parkkosen aiheisiin kuuluvat rakennukset, muun muassa vanhat linnat. Näyttelyssä saattoi tutustua myös hänen tulkintaansa Kajaanin linnasta, josta ei ole säilynyt yhtään alkuperäistä kuvaa. Sen verran oli aatettakin pelissä, että Parkkonen esitteli katsojille myös Sirola-opiston, Vanajanlinnan. Kulttuuri- ja uskonnonhistoriaa Toini Parkkonen on osallistunut vuodesta 1998 kansalaisopiston ikonimaalausryhmään. Kiinnostus ei kumpua hänen pohjoiskarjalaisesta syntyperästään, saati uskonnosta. ­ Innostus syntyi niinkin arkisesti, että näin Meritan ikkunassa ikoninäyttelyn ja ajattelin, että noita haluan tehdä. Syksyllä sitten ilmoittauduin ikonimaalauskurssille. Ikonimaalaus on tarkoin säädeltyä. Yhden työn tekemiseen saattaa kulua kokonainen vuosi. ­ Piiristä saa paljon muutakin kuin maalaamisesta syntyvän tyydytyksen. Ikoneja maalatessa ja hyvää ohjaajaa kuunnellessa oppii valtavasti kulttuuri- ja uskonnonhistoriaa, Toini Parkkonen kertoo. Hyvinkään neloset suosittelee maalaamista kaikille. ­ Kunhan ei pane itselleen liian kovia tavotteita, Jouko Parkkonen täydentää. Hyvinkään Eläkeläiset ry:n johtokunnan jäseninä neloset on pohtinut, josko omassa yhdistyksessä pistettäiiin pystyy kerho. Toistaiseksi asia on kaatunut ohjaajan puutteeseen. ­ Eläkeläiset ry:n toivomme ottavan kuvantekijät huomioon esimerkiksi järjestämällä kesäkursseja. Hyvinkään yhdistys on erittäin vireä ja monitoiminen. Se teettää kovasti töitä aktiiveilla ja johtokunnan jäsenillä. Tänä syksynä puuhaa on normaalia enemmän, sillä yhdistyksellä on 20, lokakuuta 50-vuotisjuhlat. Silti kaikki aikovat jatkaa myös maalausharrastustaan. Kansalaisopistnon piireissä käyvät Olavi, Toini ja Jouko pitävät kaiken tohinan keskellä tarkan vaarin, että ovat paikalla, kun ilmoittautuminen syksyn kursseilla alkaa. ­ Paikat menevät alta puolen tunnin, niin suosittuja piirit ovat, Kanerva kertoo. Kun taiteilijat kuulivat, että Savonlinnan kulttuuri- ja retkeilypäivillä ovat esillä kaikki Eläkeläiset ry:n jäsenten kädentaidot, he lupasivat tuoda maalauksiaan esille myös sinne. PEKKA ISAKSSON Hyvinkään neloset, Veikko Ceder (oik.), Olavi Kanerva, Toini Parkkonen ja Jouko Parkkonen suosittelevat maalaamista innostavana, rentouttavana ja kohtuullisen hintaisenakin harrastuksena. Luomisen vapautta, terapiaa ja tekemisen iloa Parkkosilla ja Kanervalla vakavampi maalausharrastus alkoi eläkkeellä. Jouko Parkkonen kertoo tosin jo viimeisinä työvuosinaan liittyneensä kansalaisopiston piiriin. ­ Se oli ikään kuin harjoittelua eläkkeelle siirtymiseen. Olen tykännyt käydä viikottain kokoontuvassa maalauspiirissä. Sekä Olavilla että minulla on ollut koko ajan sama opettaja. Lauri Räikkönen. ohjaa harrastelijaa sopivan jousta- Moni tuntenee. Jouko Parkkosen maalaus Sirola-opistosta.
• ELÄKELÄINEN Nro 5 syyskuu 2010 - 23 Toini Parkkosen ikoneja. Jose Huenpil on yksi avustustoiminnan kohteiksi valituista vanhuksista. Haasteita ja lahjoituksia Keräys mapuche-vanhusten auttamiseksi on käynnistynyt Eläkeläiset ry.n solidaarisuuskampanja chileläisen alkuperäiskansan, mapuchejen, vanhusten auttamiseksi on käynnistynyt. Kampanja toteutetaan rahankeräyksenä 1.3.201031.1.2012. Siihen voivat osallistua sekä yhdistykset ja aluejärjestöt että jäsenet ja muut yksityishenkilöt. Keräystilin numero on 101230-71470 Viite on Auta mapuche-vanhusta Järjestön hallitus päätti 30.8. kokouksessaan osallistua kampanjaan ja haastaa aluejärjestöjen aluetoimikunnat mukaan sopivaksi katsomallaan summalla. Olavi Kanervalta oli näyttelyssä eläinaiheiden lisäksi myös muutama maisema. Kuvassa näkymä Pyhätunturille. Hallitus Kalevi Kivistö, Hilkka Pulkkinen, Raimo Heikkinen, Eeva Hänninen, Ulla-Maija Kurka, Toivo Keränen, Pekka Saarnio Hallituksen varajäsenet Martti Anttonen, Ossi Haatainen, Christer Hägg, Sirkka Jeulonen, Irmeli Mandell, Reijo Martikainen Valtuuston puheenjohtajat Marja Leena Makkonen ja Asko Apukka Järjestön henkilökunta Hannu Partanen, Anu Mäki, Tiina Rajala, Pekka Isaksson, Erja Peitsaho Seuraavat yhdistykset ja henkilöt ovat jo osallistuneet keräykseen Kemin Eläkeläiset ry Valkeakosken Eläkeläiset ry Jämsänkosken Eläkeläiset ry Vaasan Eläkeläiset ry Varkauden Eläkeläiset ry Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry Tuula Pelkonen Marja Laitinen Haasteita Reijo Martikainen Hämeenlinnasta haastaa Hämeenlinnan Eläkeläisten johtokunnan jäsenet mukaan. Irmeli Mandell Vaasasta haastaa Pohjanmaan Aluejärjestön puheenjohtajan Heikki Liljan. Keräyksen tuotto käytetään Tirúan kylän mapuche-vanhusten asuintalojen kunnostamiseen. Mapuchet ovat Chilessä asuva alkuperäiskansa. Tirássa tarvitaan apua kipeämmin kuin koskaan. Maanjäristyksen jälkeinen tsunami tuhosi viime keväänä miltei kaikki talot ja tiet alueella. Eläkeläiset ry:n hanke laajentaa suomalaisen lastensuojelujärjestön Parasta Lapsille kummihankkeen koskemaan myös vanhuksia. Parasta Lapsille on tukenut Tirúan kylässä asuvien mapuche-alkuperäiskansan lasten koulunkäyntiä. Hanke on toiminut yhteistyössä chileläisen PIDEE-lastensuojelusäätiön kanssa ja saanut avustusta Suomen ulkoministeriöltä. Eläkeläiset ry:n avustustoiminnan kohteeksi on valittu kymmenen taloutta, jossa asuu vanhus. Projektin tarkoituksena on myös tukea vanhuksia välttämättömien varusteiden, kuten vaatteiden hankinnassa. Auta mapuche-vanhusta -projektia on esitelty Eläkeläinen-lehdessä 8/2009 ja 3/2010 Veikko Ceder: Timpurin viimeinen matka
• 24 - Nro 5 syyskuu 2010 ELÄKELÄINEN Vihtatalkoot tuottavat yhdistykselle enemmän rahaa kuin jäsenmaksut, joten niillä on myö iso taloudellinen merkitys. Talkooporukka ehti hädin tuskin yhteiskuvaan. Kurussa vihdottiin Kurun Eläkeläiset ry:llä on muodostunut jo perinteeksi kesäiset vihta- ja vastatalkoot. Heinäkuun alussa tehtiin 55 vihtaparia joulumyyjäisiin 17-hengen talkooporukalla sekä 16.7. toinen mokoma kesätorilla myytäväksi. Vastakset kaadettiin vesurilla Eila ja Paavo Ruususen kesäpaikan koivikosta. Sisko Metso on erikoistunut vihtojen sitomiseen. Kuminauhalla tai rautalangalla sitomista ei sallita. Kurun eläkeläiset ry:ssä on noin 80 jäsentä, Ylöjärven eläkeläisissä noin 300. Ylöjärven kaupungissa, johon Kurukin nykyään kuuluu, on 30 000 asukasta. Eläkeläisiä Ylöjärvellä on 8 000. Paikallisista suurin eläkeläisjärjestö on Eläkeliitto. Kurun eläkeläiset r. perustettiin 15.9.1986. Nykyinen puheenjohtaja Alli Kuusisto oli perustajajäsen. Hän kertoo olleensa koko ajan kaikessa toiminnassa mukana. Sihteerinä toimii Pekka Ahlroth. Alli hoitaa myös taloudenhoitajan tehtävät. Kerho kokoontuu joka toinen viikko. Lisäksi pidetään pikkujoulut. Muista yhdistyksistä kutsutaan porukoita vierailulle säännöllisesti. Maija Petäjäniemi on toiminut kutsujen pääemäntänä huolehtien kahveista ja muusta tarjoilusta. Alli kertoo, että vihtatalkoiden tuotosta tulee enemmän yhdistykselle rahaa kuin jäsenmaksuista. Jäsenmaksujen osuus on noin 10 prosenttia yhdistyksen budjetin tulopuolesta. Siksi talkoot ovat tärkeitä. ­ Kurun torin markkinoilla 17. heinäkuuta 45 paria vihtoja meni kuin heittämällä viiden euron hintaan. Lisäksi myin torilla 300 arpaa, Alli kertoo. Kurun Eläkeläiset osallistuvat myös ympäristöyhdistyksen kierrätysrinkiin. Viita, vihta ja vasta On tämä suomi somaa, ei tarvitse muuta kuin kuunnella, kun äänteet puhuvat: vihta on kuivattu vasta, kirjoitti Lauri Viita. Italialainen säveltäjä ja tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi kulki Suomen halki Nordkappiin vuosina 1798-99. Hän ihmetteli, miten suomalaiset kuumissa saunan löylyhöyryissä hieroivat itseään ja hakkasivat jokaista ruumiinsa kohtaa koivun oksista tehdyllä vitsakimpulla, kunnes olivat punaisia kuin raaka liha. Vihta juontuu vihmoa sanasta, mikä merkitsee pieksämistä. Koska sauna on kuuma paikka, paholainen eli vihtahousu on yhdistetty kuumuuteen. Vastalla tarkoitetaan vihdan lisäksi myös lehtiluutaa.(j.D.) Aimo kasa vihtoja ­ tai vastoja ­ Pekka Ahlrothin ja Alli Kuusiston huomassa. Teksti ja kuvat: JUHA DRUFVA
• ELÄKELÄINEN Nro 5 syyskuu 2010 - 25 Kuhmolaisten jäsenhankinnassa toimii hihasta nykäisyn periaate Kuhmon Eläkeläiset ry:ssä on 230 jäsentä. Puheenjohtaja Eino Määttä kertoo, että viikkotapahtumat vetävät mukavasti väkeä. Jumppa, senioritoiminta, laulupiiri ja laulukööri sekä perjantaikerho ovat hyvin suosittuja. -Lisäksi ovat jäsenten merkkipäivien muistaminen , 3-4 kertaa vuodessa järjestettävä ulkoilupäivä sekä aluejärjestön juhlat, joita kertyy noin 7 kertaa vuodessa. Käymme myös vierailuilla lähiseutujen osastoissa Sotkamossa, Nurmeksessa ja Lieksassa. Osallistumme aina myös aktiivisesti valtakunnallisiin tapahtumiin, kuten 50-vuotisjuhlille Jyväskylään viime kesänä. Määtän mukaan osallistujia on 20-50 välillä. Perjantaikerho vetää eniten. Käsittelyssä on aina jokin teema, jonka pohjalta keskustellaan. -Muistikerho on ollut yksi tärkeimmistä. Harjoittelemme siinä muistimme virkistämistä. Emme usko siihen viisauteen, että unohtaminen vapauttaa. -Valitettavasti se on tosiasia, että ikää myöten matkat pitenee, ja enää ei ole niin helppoa saada porukkaa lähtemään esimerkiksi Kuntorantaan kuten ennen. Kuntorannasta luopuminen on monelle raskas ajatus. Meillä on vielä jäseniä, jotka aikoinaan olivat talkoilla Kuntorantaa rakentamassa. Eino Määttä sanoo, että kuhmolaisilla eläkeläisillä ei perusterveydenhuollossa ole kovinkaan paljon valittamisen aihetta. -Voisi kai sanoa, että täällä meillä on terveydenhuolto ollut viime vuosina paranemaan päin. Enemmän ammattinsa perusteellisemmin osaavia lääkäreitä pitäisi saada. Keikkalääkäreitä on liikaa. Terveyskeskuksesta loppuu kuudelta päivystys. Sen jälkeen on mentävä sadan kilometrin päähän Kajaaniin. Se ero Kuhmon ja Etelä-Suomen asutuskeskusten välillä ainakin terveydenhuollossa on. rakennuksilla, oli myös Kostamuksessa töissä viisi vuotta. Eino, Hilkka, Hilja, Tauno ja Veijo sanovat olevansa paljasjalkaisia kuhmolaisia. He myös täsmentävät, että kouluikään saakka sitä piti ainakin kesäisin pärjätä paljasjaloin. Kunnon kengät sai vasta sitten kun pystyi ne itse tienaamaan. Heinäkuisena helteisenä lauantai-iltapäivänä Kuhmo-talon puistossa ei vielä jakseta kovin paljon ensi huhtikuun eduskunnan vaaleja eläkeläistenkään kannalta pohtia. Kuhmon eläkeläiset ry. kannustaa kaikkia äänestämään. -Nykyään Kuhmossa on 9 500 asukasta. Parhaimmillaan oli yli 16 000 asukasta. Väestökato on katkaistava. Kuhmossa toimii viisi eläkeläisjärjestöä, Eläkeliitto, Oikeutta eläkeläisille, Rautatieläisten eläkeläiset sekä Eläkkeensaajat. Kuhmon eläkeläiset ry. on Kuhmon toiseksi suurin eläkeläisjärjestö Eläkeliiton jälkeen. -Jäsenhankinta meillä toimii ns. hihasta nykäisemisen periaatteella. Meillä on sen verran paljon toimintaa, että sana kylillä kiertää. EETUsta keskustellaan. Nimenä se tiedetään, vaikka monelle se ei ole vielä ihan selvä asia. -Jos itse saa kehua, meillä on Kuhmon toimivin eläkeläisosasto, Eino Määttä tiivistää. Tiinan tuumailuja Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain Saimaalta Kämppäemäntänä, kirvesmiehenä, hevosenhoitajana Eino Määttä työskenteli sekatyömiehenä koko ikänsä. -Olin töissä Kostamuksessa ja muualla Neuvostoliiton puolella yli 15 vuotta. Parhaimmillaan Kuhmosta oli Kostamuksessa töissä yli 600 miestä. Kaikkiaan Kostamuksessa työskenteli yli 4 000 suomalaista. Hilkka Määttä puolestaan kertoo olleensa nuorena kämppäemäntänä, sekä sen jälkeen 40 vuotta konepesijänä. Hilja Mikkonen oli myös nuorena kämppäemäntänä ja sen jälkeen rakennussiivoojana. Kuhmon eläkeläiset ry:n sihteeri Tauno Piirainen lähti vuonna 1969 töihin Tukholmaan. Siellä vierähti peräti 15 vuotta. -Tulin takaisin Kuhmoon 1984. Sen jälkeen harjoitin kalanviljelystä, sekä olin kilpahevosten hevoshoitajana. Veijo Heikkinen työskenteli S Teksti ja kuva: JUHA DRUFVA Kuhmo-talon puistossa Rantaraitilla kauniina heinäkuun lauantai-iltapäivänä mietittiin syntyjä syviä Kuhmon eläkeläiset ry:n Veijo Heikkisen (vas.), Tauno Piiraisen, Hilja Mikkosen, Hilkka ja Eino Määtän kanssa. yyskausi vasta alkoi, mutta monen ihmisen ajatukset karkasivat saman tien jo ensi kesään. Kuntorannan laajassa syystapaamisessa "Syystärräyksillä" selvitettiin, että seuraavat Kulttuuri- ja retkeilypäivät pidetään 5.-7. kesäkuuta Savonlinnassa. Kyseessä on selkeästi kulttuurikaupunki, vaikka Euroopan kulttuuripääkaupungin titteliä ensi vuonna hallitseekin Turku. Toisaalla tässä lehdessä kerrotaan esimerkkejä Savonlinnan ja sen ympäristön kulttuuritarjonnasta. Paljon on tarjolla heinäkuisten oopperajuhlien lisäksi ja mielenkiintoista koettavaa riittää kesäkuun Kulttuuri- ja retkeilypäivienkin aikaan. Järjestömme tapahtumissa pitää aina olla tilaa itse tehdylle ohjelmalle valmiiksi tuotetun lisäksi. Savonlinnasta tilaa löytyy, sekä kulttuuri- ja liikuntaesitysten katselmuksia että harjoituksia varten. Kuvataiteilijat voivat asettaa työnsä näyttävästi esille. Vaikka ympärillä on kaupunki, sen historia ja arkkitehtuuri, olemme keskellä järvimaisemaa ja luontoa. Sen lisäksi, että suuri vesistö tarjoaa mahdollisuuden soutuun ja höyrylaivaristeilyyn, monenlaisten omien ohjelmien ja esitysten sisältöön voi hakea inspiraatiota siniseltä Saimaalta. Vanhaan tapaan valtakunnallisten tapahtumien esityksiä valmistellaan Eläkeläiset ry:n kursseilla. Näin on tänäkin syksynä: liikunta- , musiikki- ja kuvataidekurssien aiheet tähtäävät Kulttuurija retkeilypäivien katselmuksiin. Yksilö- ja pienryhmäkatselmuksiin voi hakea valmiuksia esiintymistaidon ja kirjoittajakursseilta. Sekä ryhmien ohjaajien että yksilöesiintyjien kannattaa tarttua tilaisuuteen. Omien kulttuurikatselmusten jälkeen on jo tiedossa seuraava, uusi etappi: Työväen Urheiluliitto, Eläkeläiset ry ja Eläkkeensaajien Keskusliitto järjestävät yhdessä kulttuurikatselmuksen marraskuussa 2011. Tähän tapahtumaan järjestöämme lähtee edustamaan Kulttuuri- ja retkeilypäivien parhaimmisto. Eläkeläiset ry:n hallitus on hyväksynyt aiesopimuksen kolmen järjestön välisestä yhteistyöstä. Kuluvana syksynä uutta on sekin, että lunastamme viime kevään val- tuuston kokouksessa antamamme lupauksen kehittää yhdistystemme valmiuksia informaatiotekniikkaan sekä sen antamiin mahdollisuuksiin. Tarjoamme aluejärjestöillemme ja yhdistyksillemme tilaisuutta laatia yhteneväiset kotisivut internetiin. Prosessi vaatii koulutusta ja sitä on suunniteltu toteutettavaksi kahdessa erässä. Lupauksen lunastus edellyttää jäsenten osallisuutta. Koulutuskalenterissa ja aluejärjestöjen postissa kerrotaan, kuinka toimia yhteisen asian edistämiseksi. Jotain vanhaa ja jotain uutta löytyy perinteisistä syksyn teemapäivistä. Iäkkäiden valtakunnallista ulkoilupäivää vietetään seitsemäs lokakuuta. Eläkeläiset ry järjestää sitä ennen koulutusta "ulkoiluystäville". Yhdistykset voivat järjestää ulkoilutempauksia ja samalla tehdä toimintaansa näkyväksi paikkakunnallaan. Ne voivat myös panostaa ystävätoimintaan ja auttaa heikosti liikkuvia jäseniään ulkoilemaan yhdessä muun porukan kanssa. Aikuisopiskelijan viikkoa vietetään 18.-24.10. Viikon tämänkertainen teema on luonteva Eläkeläiset ry:n jäsenille: itse tekemällä oppiminen. Viikon tarkoituksena on edistää aikuisopiskelun avulla ihmisten vireyttä ja hyvää elämää. Viikkoa vietetään perinteisesti UNESCO:n aloitteesta. Helsingin Vanhalla Ylioppilastalolla järjestetään Mahdollisuuksien tori 19.10. viikon päätapahtumana. Viikko on valtakunnallinen, joten paikallisia tiedotusvälineitä kannattaa seurata, jos haluaa tietoa aikuiskoulutustapahtumista. Mukavaa syksyä kaikille, meren rannoilta sisämaahan ja Saimaalta muittenkin vesien äärelle. TIINA RAJALA
• 26 - Nro 5 syyskuu 2010 ELÄKELÄINEN Tikkakoskelaiset viihtyivät kesähelteillä Kuntorannassa Kuntorannan syystärräyksiin mahtuu muutama osallistuja kustakin yhdistyksestä. Niinpä Tikkakosken Eläkeläiset ry:ssä päätettiin tehdä kesäretki Kuntorantaan keskellä heleisen helteistä heinäkuuta, ja lähettää yksi henkilö syystärräykseen. Lämpömittari kipusi Kuntorannassa 29. heinäkuuta 34 asteeseen. Liperissä mitattiin 37,2 astetta. Turussa mitattiin vuoden 1914 heinäkuussa 35,9, ja pian roihahti ensimmäinen maailmansota. ­ Kunpahan historia ei tämän uuden lämpöennätyksen jälkeen toistaisi itseään, tikkakoskelaiset totesivat. Matkavastaava Rauno Lepistö sanoi käyneensä vähiten Kuntorannassa Tikkakosken porukasta. Viljo Mikkonen puolestaan totesi lomailleensa Kuntorannassa joka vuosi, miltei Kuntorannan alusta saakka. ­ Olin kuntoutuksen aikaan täällä yhteen menoon seitsemän viikkoa. Jäin tuolloin 1984 sairaseläkkeelle. Lomailin täällä jo telttakylien aikaan 70-luvulla. Päärakennus oli ruokailupuolena. Bussissa kerättiin kolehtia laajennusta varten. Hilja Pennanen puolestaan kertoo myyneensä Kuntorannan puolesta tuhansia arpoja. Viljo muistuttaa, että Kuntorannan ohi menevää syväväylää ei pidä nimittää kanavakasi, koska kanavassa on sulut, syväväylässä ei. Tikkakosken Eläkeläiset ry:ssä on 85 jäsentä. Puheenjohtaja Irma Lahtinen liittyi Eläkeläisiin 1985, ja hän toimi vuosia yhdistyksen sihteerinä. Rauno Lepistö myöntää olleensa "Tikkakosken mannekiini," kuten alikersantti Rokka asian ilmaisee "Tuntemattomassa sotilaassa." ­ Anoppini teki sota-aikana Suomi-konepistoolin periä Tikkakosken asetehtaalla. Itse olin tekemässä Tikka-kiväärin periä vuodesta 1966. Lepistö kertoo, että sodan jälkeen Neuvostoliitto otti Tikkakosken asetehtaan omistukseensa sotakorvauksina. Sen jälkeen siellä valmistettiin ompelukoneita, "Tikka takoo tarkasti" -mainoslauseen voimin. Väinö Soini lunasti Neuvostoliitolta tehtaan takaisin 50-luvulla. -Kun ompelukonekauppa hiljeni, ruvettiin valmistamaan uudelleen aseita. Valmistus siirrettiin sittemmin Riihimäelle, Tikkakoski yhdistyi Sakon kanssa ja Tikan valmistaminen lopetettiin. Aikaisemmin Tikkakoski -Kuntorannan kesässä Tikkakosken eläkeläisiä Hilja Pennanen (vas.), Ritva Jääskeläinen, Rauno Lepistö, Juhani Maukonen, Irene Mikkonen, Irma Lahtinen, Pekka Vesterinen sekä Viljo Mikkonen. kuului Palokan ja Vaajakosken kanssa Jyväskylän maalaiskuntaan. Kun Korpilahti liittyi Jyväskylään, saatiin myös maalaiskunta houkuteltua liitokseen mukaan. Jyväskylästä 20 kilometrin päässä sijaitsevalla Tikkakosken alueella on noin 5 000 asukasta. Alueella on mm. lentosotakoulu. Rauno muistuttaa, että heidän kannattaa pitää armeijaan hyvät välit. Silti armeijan palveluksesta eläkkeelle siirtyvät harvemmin liittyvät Eläkeläiset ry:n jäseniksi. Musiikkimiehenä Rauno valittelee, etteivät uudet jäsenet tahdo enää innostua esimerkiksi tanhukerhosta. Kaksi kertaa kuukaudessa kokoonnutaan kerhoon Veteraanitalolla. Lauluiltoja pidetään ja yhteistyötä eri järjestöjen kanssa sosiaalija terveyspalvelukysymyksissä. Tikkakoskelaisten autonkuljettajana ollut Pekka Vesterinen halusi muistuttaa, että ihan varmaa on, että eläkeläisten kanssa on mukavampaa reissata kuin vaikkapa levottomien jalkapalloseuralaisten kanssa. Asta riehui Kuntorannassakin J Teksi ja kuvat: JUHA DRUFVA -Puustisen Pepe soitti aamutuimaan, ehtisinkö raivaamaan puita ajoväyliltä, sanoi metsuri Antero Tiittanen Asta-myrskyn riehumisen jälkeen 30. heinäkuuta. oroislainen metsuri Antero Tiittasella riitti raivaustöitä Asta-myrskyn jäljiltä 30. heinäkuuta lähtien. Kuntorannassa hän pätki suuria kuusia ja hopeapajuja myrskyn jäljiltä. Tiittanen kertoi myrskyn tehneen Joroisten hautausmaalla pahaa jälkeä. Suuria puita oli pitkin ja poikin. Myrsky katkoi sähköt kymmeniltä tuhansilta talouksilta ja aiheutti noin 20 miljoonan euron vahingot. Tiittanen työskentelee KeskiSavon metsähoitoyhdistyksen palveluksessa. Hänelle myrskyn jälkihoito on tullut tutuksi. -Aloitin metsätyöt vuonna 1958. Isä sanoi, että sinulla kaksi vaihtoehtoa: joko kouluun tai metsään. Olin laiska lukemaan ja valitsin metsän. Tämä on raskas ammatti, mutta kuntoni on pysynyt hyvänä. Olin nuorena aktiiviurheilija. Saavutin kaksi soudun Suomen mestaruutta sekä sain keihäänheitosta SM-pronssia. Antero Tiittasen pojalle Terolle ei puolestaan metsä kelvannut. Hän on esiintynyt näyttelijänä mm. useissa elokuvissa sekä Salatut elämät ­sarjassa. -Kyllä metsätöissä miehestä otetaan mittaa, kun on 70 senttiä lunta, 30 astetta pakkasta ja pitää puita kaataa, karsia ja kasata, Antero naurahtaa. (JD)
• ELÄKELÄINEN Nro 5 syyskuu 2010 - 27 Takuueläke pitää hakea Laki takuueläkkeestä tulee voimaan 1.3.2011. Takuueläkettä voi hakea Kelasta helmikuusta alkaen. Takuueläke korottaa Suomessa asuvalle maksettavan vähimmäiseläkkeen 685 euroon nykyisestä reilusta 500 eurosta kuukaudessa. Takuueläkkeen saa arviolta 120 000 eläkeläistä. Takuueläkettä maksetaan henkilölle, jonka kaikki eläkkeet ennen verotusta ovat enintään 685 e/kk. Takuueläkkeen suuruuteen vaikuttavat kaikki muut henkilön saamat eläkkeet. Ne vähennetään takuueläkkeen täydestä määrästä sataprosenttisesti. Myös ulkomailta saadut eläkkeet vähennetään siitä. Esimerkiksi yksin asuvalle hakijalle, jonka ainoa eläke on täysi kansaneläke (584 /kk), maksetaan takuueläkettä 101 /kk (685­584 = 101). Vastaavasti parisuhteessa asuvalle eläkkeensaajalle, jonka ainoa eläke on täysi kansaneläke (518 /kk), maksetaan takuueläkettä 167e/kk (685­518 = 167). Näin vähimmäiseläke on 685 /kk perhesuhteista riippumatta. Takuueläke on verotettavaa tuloa. Takuueläkettä eivät pienennä eläkkeensaajan ansiotulot, pääomatulot ja omaisuus. Myöskään eläkettä saavan hoitotuki, eläkkeensaajan asumistuki ja omaishoidon tuki eivät vaikuta sen määrään. Takuueläke pienentää kuitenkin asumistukea ja perheen mahdollisesti saamaa toimeentulotukea samoin kuin muutkin eläkkeet. Takuueläkettä haetaan Kelasta. Hakuaika alkaa helmikuussa 2011. Hakemuslomakkeita saa vuodenvaihteesta alkaen Kelan toimistoista ja yhteispalvelupisteistä. Lomakkeen voi silloin tulostaa myös internetsivuilta www.kela.fi/lomakkeet. Helpottaakseen hakemista Kela lähettää tammikuun lopulla kirjeen ja esitäytetyn hakemuslomakkeen kaikille täyden kansaneläkkeen saajille, joita on noin 86 000. Takuueläkettä voi 1.2.2011 alkaen hakea myös suullisesti soittamalla Kelan eläkeasioiden palvelunumeroon. Takuueläkkeessä on 6 kuukauden takautuva hakuaika. Eläke myönnetään 1.3. alkaen, vaikka sitä hakisi vasta syyskuussa. Kela pyrkii eri tavoin varmistamaan, että kaikki takuueläkkeeseen oikeutetut saavat eläkkeen. Lepoa ja toimintaa asiakkaiden tarpeiden mukaan Anja Honkonen sanoo vain lepäilevänsä alkuloman ja ryhtyvänsä sitten ulkoilemaan ja anuttimaan kylpylän palvewluista Juhannuksen jälkeen Kuntoranta täyttyi eläkeläisistä, jotka nauttivat levosta, akkujen lataamisesta ja mukavasta tekemisestä. Kuntorannan Eläkeläisille suunnattujen aktiviteettilomien kävijöissä on ensikertalaisen lisäksi runsaasti vakioasiakkaita, joille Kuntoranta on se oma lomapaikka. Mutta kun talo on täynnä samanhenkisiä, niin kaikki tuntuvat nauttivan tästä heille suunnatusta edullisesta kuuden vuorokauden lomasta. Anja Honkonen, Veikko Krook ja Anneli Uusitalo olivat kesä-heinäkuun vaihteessa aktiviteettilomalla Kuntorannassa. Veikko ja Anja lomailevat Kuntorannassa 3­4 kertaa vuodessa. Veikko on myös toiminut usean vuoden ajan matkanjohtajana ja tuonut ryhmiä majoittumaan. Anja kehuu Kuntorannan mahdollisuuksia hyviksi. ­ Kaikkea löytyy mitä ikinä voi tarvita. Alkulomasta pari ensimmäistä päivää menee aina lepäillessä ja nauttiessa rauhasta, muuten lomalla on mukava ulkoilla ja nauttia kylpylän palveluista", kertoo Anja. Anjan ystävä Anneli lomailee Kuntorannassa ensimmäistä kertaa ja päällimmäisenä mielessä on se, kuinka erinomaista ruoka on, jopa siinä määrin että sitä tulee syötyä ihan liiaksi asti. sa olivat muun muassa Raija ja Eino Nokelainen Nokelaiset kertovat nautiskelleensa vesijumpasta, lenkkeilystä ja luontopolusta. Lisäksi he ovat omatoimisesti löytäneet paljon mielekästä tekemistä, kuten kalastelua. He ovat majoittuneet aamiaismajoituksella, ja Eino kehuukin aamiaisen olevan aivan mahtava. Heistä että lomailun perustarkoitus on akkujen lataaminen ja rauhoittuminen, ja siihen Kuntoranta on antanut mainiot puitteet. teissa asiakkaita kuunnellen. ­ Kuntorannan tarkoitus on saada asiakkaat tyytyväisiksi ja suosittelemaan sen palveluita myös muille" kertoo toimitusjohtaja Tommi Impivaara. ­ Ja siksi myös lomien, kokouspakettien ja tuotteiden on kehityttävä asiakkaiden toivomaan suuntaan puitteiden lisäksi. Osoituksena ovat esimerkiksi nämä erittäin suositut eläkeläisten aktiviteettilomat. ­ Teemme varmasti aina parhaamme ja ylivoimaisesti suurin osa asiakkaista, palauteen mukaan 98 prosenttia, on nykyään tyytyväisiä. Mutta ikävä kyllä kaikkia toiveita ja odotuksia emme pysty aina täyttämään johtuen puitteista ja resursseista sekä muutoksista, Impivaara sanoo. ­ Varsinkin muutoksissa korostuu reaalisten kuvan luominen asiakkaille niin että heidän odotukset ja tarpeet voidaan myös toteuttaa, eikä luvata olemattomia tai anneta väärää kuvaa tahallaan. Kehitetään yhdessä Kuntoranta haluaa kuunnella asiakkaiden tarpeita yhä paremmin ja siksi seuraavan Eläkeläiset ry:n matkavastaavien koulutuksen yhteydessä järjestetään lomatuotteiden suunnittelupäivät jonne kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Lisätietoja asiasta antavat Eläkeläiset ry:n Anu Mäki ja Tuija Rahikainen Kuntorannasta. Asiakkaiden tarpeiden mukaan Kuntoranta pyrkii ottamaan kaikkien sitä käyttävien asiakasryhmien tarpeet huomioon ja kehittämään toimintojaan resurssiensa puit- Liittolomalla Posti-ja logistiikka-alan unionin tuettu liittoloma, kesä-heinäkuun vaihtewes- Ruokailu on se hetki josta kaikki varmasti Kuntorannassa nauttivat.
• 28 - Nro 5 syyskuu 2010 ELÄKELÄINEN Ensimmäinen kerta Merenkurkun saaristossa, ensimmäinen kerta kaksikielisesti Eläkeläiset ry:n Pohjanmaan aluejärjestön Eloriehassa Raippaluodossa oli enemmän väkeä kun järjestäjät odottivat. Alueen historiallinen tausta ja useille ensimmäinen vierailu Merenkurkun saaristossa olivat herättäneet erityistä kiinnostusta. Yleisöä tervehti Vasabygdens pensionärer rf:n puhenjohtaja Crister Eriksson, joka kertoi Raippaluodosta. Saman yhdistyksen lauluryhmä lauloi laulut "Den glade vandraren" ja "Skogvaktarens Lisa". Vaasan Eläkeläisten sekakuoro Tähkä sai äänet soimaan lämpimässäkin salissa. Pietarsaaren Eläkeläisten notkea senioritanssiryhmä osoitti, että liikunta on kaikille hyväksi. Vaasalaiset Anneli Ilkka ja Kauko Peltonen, tuttu pari laulajina, oli miellyttävää kuultavaa. Yhdistysten välisessä tikkakisassa voittaja oli "taas" Jurva 105 pisteellä, Lapua toisena 87 ja Teuva kolmas 82 pisteellä. Joukkueita oli yhteensä kahdeksan. Ketjunheitossa voittaja oli Salme Välimaa 250 pisteellä, toisena arvonnan jälkeen Veikko Keltaniemi ja kolmas Bengt Vestergård, molemmilla 100 pistettä. Juhlan ohjelma oli kaksikielinen kuten Pohjanmaan aluejärjestön toimialuekin. Eläkeläiset ry:n toiminta Vaasan ja Pietarsaaren seudun ruotsinkielissä kunnissa on vähäistä. Molemmille kieliryhmille ovat samat tarpeet ja tavoitteet tärkeitä.. Tähän tapaamiseen osallistui aktiivisia eläkeläisiä molemmista kieliryhmistä. Mitä voisimme yhdessä tehdä tavoittaaksemme eläkeläiset myös ruotsinkielisissä kunnissa? Narut ovat järjestömme, aluejärjestön ja kaksikielisillä alueilla toimivien suomenkielisten Ruotsinkielisiä aktiiveja keskustelemassa. Kuvassa vasemmalta Rudolf Lövdahl, Hendrik Fågelbärj, Bengt Vestergård, Christer Eriksson ja KarlJohan Sand yhdistysten käsissä. Vaasan kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Kristina Stenman toi tilaisuuteen kaupungin tervehdyksen. ­ Talouden taantuma on taittumassa ja me uskomme täällä Vaasan seudulla parempiin aikoihin, mikä näkyy esimerkiksi vientiteollisuutemme tilauskannan paranemisessa. ­ Ikäihmisten hyvinvointi on keskeisiä kunnan palveluiden mittareita. Kun siis suunnittelemme ensi vuoden toimintaa ja taloutta kaupungissa, ovat ikäihmisten palvelut ja niiden kehittäminen tärkeällä sijalla. ­ Vaasan kaupunki painottaa ennalta ehkäisevän työn merkitystä ikääntymispolitiikassaan. Ihminen on iäkkäänäkin yhteisönsä täysivaltainen jäsen. Ikääntyneiden palveluissa, sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämisessä ja vahvistamisessa on otettava huomioon iäkkään ja hänen omaistensa mielipide. Iäkkäät voivat vaikuttaa yhdistysten kautta ja kunnallisissa luottamuselimissä. Yksinäisyys on yhä useamman ikääntyneen ongelma. Yksinäisyyttä voivat helpottaa eläkeläisjärjestö, Stenman totesi Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie arvosteli puheessaan maan hallitusta, jolla on hänen mukaansa s menokuri totaalisesti hukassa. ­ Muu yhteiskunta maksaa asevarustelun miljardilaskut ja kansalaisten palve- Kaisu Peltoniemi ja Lilja Miiluniemi Kauhavan eläkeläisistä kertoivat etteivät ole koskaan aikaisemmin käyneet Raippaluodossa lut ovat tulilinjalla. ­ Sinivihreä hallitus on hukannut hyvinvointivaltion perusajatuksen. Pienituloisten määrä kasvaa reilusti yli puolen miljoonan ja on merkkejä myös työssäkäyvien köyhyydestä. Pienyritys, osa-aikatyö tai pätkätyöläisyys eivät välttämättä elätä. ­ Jo 10 prosenttia työssäkäyvistä saa toimeentulotukea. Vasemmiston vaatimuksena on, että seuraavan neljän vuoden aikana on toteutettava 750 euron yhtenäistetty perusturva. Se kuuluisi eläkeläisille, työttömille, opiskelijoille, kaikille tarvitseville. Se vähentäisi köyhyyttä ja ihmisten juoksuttamista eri tukiluukuilla. Lapintien mukaan perusturva voidaan rahoittaa veroja korottamalla. ­ Mutta ei pienituloisten. Alle 10 000 euron vuosituloista ja eläkkeistä ei pidä veroja pidättää lainkaan. Varat tulee kerätä suurituloisilta ja palauttaa varallisuusvero ja säätää se progressiiviseksi. Lapintie esitti, että ikäihmisten hoivatakuun piiriin tulee liittää kaikki 75 vuotta täyttäneet. On tehtävä kattava arvio avun tarpeesta ja avun takaamiseksi tulee varata riittävästi varoja niin valtion kuin kuntienkin budjeteissa Esko-Juhani Tennilä oli vieraana juhlassa, ei puhujana vaan tarina- ja runotuulella. Uskon että valtaosa yleisöstä ei ole kuullut Tennilää runoilijana. Nyt kuuli, humoristisia paloja hänen omasta tuotannostaan. Yleisö eli mukana. Palkitsi runoilijan runsailla aplodeilla ja Esko-Juhanillakin oli hymy herkässä. RONI UPPGÅRD Tvåspråkigt ­ för första gången Österbottens Kretsorganisations sommafest I UF Havsbandets lokal i Södra Vallgrund på Replot ön. Detta var första gången en fest av det här slaget hölls som tvåspråkig. Förhoppningsvis så inspirerar detta folk från Jakobstads ock Karleby trakten att värva mera svenska medlemmar. Detta förutsätter naturligtvis ett aktivt stöd från kretsorgasationen, förbundet och Vasabygdens Pensionärer. Festen I sig var lyckad c:a 350 personer deltog, av dessa så hade största delen aldrik tidigare besökt Replot ön. Förhoppningsvis så gav det mersmak och renderar I fler besök. Christer Eriksson Vasabygdens pensionärer rf:s ordf. Merenkurkun saaristo on Suomen ainoa luonnonperintökohde Unescon luettelossa Eloriehaan osallistuneista 350 hengestä 90 prosenttia ylitti ensimmäisen kerran Suomen pisimmän, 970 metriä pitkän sillan ja kävi ensimmäisen kerran Merenkurkun saaristossa. Varmasti elämys monelle. Toivottavasti syntyi kimmoke tutustua tarkemmin Unescon luonnonperintöalueeseen. Kun silta valmistui 1997, se toi koko saarelle uuden elämän. Aikaisemmat lauttayhteydet olivat jo alku vilkastumiselle. Silta on tarjonnut noin 2 000 asukkaalle mahdollisuuden tavoittaa paremmin vain 22 kilometrin päässä olevan Vaasan palvelut sekä työikäiselle väestölle paremmat työllistymisen mahdollisuudet Vaasassa ja sen ympäristössä. Unescon maailmanperintöluetteloon Merenkurkun saaristo liitettiin 2006. Se on luettelossa ainoa Suomen luonnonperintökohde. Ainutlaatuinen geologinen arvo perustuu kahteen tekijään: saariston maankohoaminen on nopeimpia maailmassa ja Merenkurkun alueella on monipuolinen kokoelma jääkauden aikana syntyneitä moreenimuodostelmia. Merenkurkun saaristo ja Ruotsin korkea rannikko muodostavat yhteisen luonnonperintökohteen. Etäisyyttä yli Pohjanlahden on 70 kilometriä. Merenkurkun saaristossa maa kohoaa noin 8 millimetriä maa-ala kasvaa yhden neliökilometrin vuodessa. Asiantuntijat laskevat että 2 000 vuoden kuluessa Suomen ja Ruotsin välille syntyy maayhteys. Se näkee joka elää. Unescon suomalaisia kulttuuriperintökohteita ovat Vanha Rauma, Suomenlinna, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue ja Struven ketju. (R.U.) Kuva Björköbyn Svedjehamnista. Kuvvaja: Seppo Lammi.
• ELÄKELÄINEN Nro 5 syyskuu 2010 - 29 Ikääntymispolitiikan virikeaineisto 4/2010 Eläkeläisten toimeentulo Eläkkeet ja niiden verotus Suomessa oli eläkeläisiä viime vuonna yli 1,4 miljoonaa. Useampi kuin joka neljäs suomalainen on jo jollakin eläkkeellä. Eläkemenot olivat noin 22 miljardia euroa. Se on yli 12 prosenttia bruttokansantulosta. Tämän osuuden hetkelliseen nousuun vaikuttaa se, että viime vuonna bruttokansantulo supistui noin 8 prosenttia. Eläkeläisten väestöosuus lisääntyy, jos ihmisten elinikä pitenee odotusten mukaisesti. Noin 20 vuoden kuluttua meillä arvioidaan olevan 1,6 miljoonaa eläkeläistä. Eeläke- ja hoitomenojen kasvu sattaa muodostua ongelmaksi, jos talouskasvu pysähtyy ja kansantalous alkaa pysyvästi supistua. Oletettavasti Suomi ei kuitenkaan joudu tällaiselle kehitystielle. Suomella on kaikki edellytykset pitää kansantalous kasvu-uralla ja huolehtia annettujen eläkelupausten toteuttamisesta. Vakaalla talouskasvulla, kohtuullisella palkka- ja inflaatiokehityksellä sekä eläkerahastojen tuotolla eläkemenojen arvioidaan nousevan vajaaseen 15 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2030 mennessä. Eläkeläiset ry uudistaa Ikääntymispolititisen asiakirjan, joka on tärkein järjestön toimintaa ohjaava ohjelmallinen asiakirja. Uuden asiakirjan hyväksyy järjestön valtuusto keväällä 2011. Uusi ohjelma valmistellaan demokraattisesti ja keskustellen. Keskustelun pohjaksi laaditaan virikeaineistoja, jotka lähetetään yhdistyksille yhdistyspostissa ja julkaistaan hieman lyhennettyinä Eläkeläinen-lehdessä. Aineistoja laaditaan muun muassa omaishoidosta, koulutuksesta, eläkepolitiikasta, verotuksesta, kulttuuritarjonnasta, liikunnasta, maahanmuutosta ja ikäihmisistä yhteiskunnallisena voimavarana. sä. Tätä nykyinen hallitus ei tee, vaan antaa toimettomana sekä suurtyöttömyyden jatkua että pimeän talouden kukoistaa useilla tärkeillä talouselämän aloilla. Ohessa julkaistaan virikeaineistoista neljäs. Aineisto lähetetään myös yhdistyksille, jotka ovat saaneet myös tarkemmat ohjeet sen käsittelystä. Yhdistykset voivat lähettää mielipiteensä ja esityksensä Eläkeläiset ry:n toimistoon. Jos haluat osallistua keskusteluun, seuraa yhdistyksesi ilmoituksia ja käy kerhoissa ja muissa tilaisuuksissa. Voit lähettää mielipiteesi ja esityksesi myös suoraan sähköpostitse osoitteella anu.maki@elakelaiset.fi tai kirjeessä osoitteella Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki. Kuoreen tulee kirjoittaa sana Ikäpolitiikka. Eläke vanhuudenturvana Keskimääräiset eläkkeet olivat viime vuonna 1340 euroa kuukaudessa. Alkaneet eläkkeet olivat jo 1630 euroa. Mediaanieläke (järjestyksessä keskimmäinen eläkke) oli 1040 euroa. Päättyneet eläkkeet jäävät yleensä enimmilläänkin puoleen alkavista eläkkeistä. Osa alkavistakin eläkkeistä on pieniä. Moni joutuu eläkkeelle siirtyessään taistelemaan köyhyyttä ja toimeentulovaikeuksia vastaan. Pienituloisia eläkeläistalouksia on Suomessa noin 16 prosenttia, kun perustana käytetään EU:n määrittelemää köyhyysrajaa. Uusi takuueläke nostaa vähimmäiseläkkeet ensi maalikuussa 685 euroon. Erot eläkkeiden tasossa ovat senkin jälkeen suuria. Eläkeläisten tuloerot ovat suuremma tkuin palkansaajien. Työeläketulot määräytyvät ansaittujen palkkojen perusteella. Kansaneläke tasoittaa eläkeläisten tuloeroja. Se antaa työeläkettä vailla oleville eläketulon sekä täydentää kaikkein pienimpiä työeläkkeitä. Pientä eläkettä saavien joukko on kasvamassa ja se lisää eläkeläisköyhyyttä. Ihmisten oltua eläkkeellä parikymmentä vuotta ovat eläk- keet jääneet hurjasti jälkeen palkkojen kehityksestä. Tämä johtuu eläkeindekseistä. Työeläkkeiden kehitys määräytyy 20-prosenttisesti palkkojen ja 80-prosenttisesti hintojen perusteella , mutta kansaneläkkeiden kehitys määräytyy pelkästään hintojen kehityksen perusteella. Nykyisillä indeksirakenteilla eläkeläiset saavat vain osan yhteiskunnan hyvinvoinnin kasvusta. Eläkkeensaajalle on oleellista alkavan eläkkeen taso ja sen suhde edeltävään palkkatasoon. Vertailukohtana täytyy olla tavallisen työsuhteen sopimuksen mukainen palkka. Ei mikään työttömyystai sairauspäiväraha tai alipalkattu palkkatyö. Aikaisemmin eläketurvan kohtuullisena tavoitetasona pidettiin 60 prosenttia eläkkeen perustana olevasta palkasta. Tulevaisuudessa alkavat eläkkeet näyttävät jäävän vajaaseen puoleen työhistorian palkkasummasta. Nykyisin työeläkkeellä ei ole tavoitetasoa, koska ­ työeläke lasketaan työuran palkkojen perusteella, ­ työeläkkeen karttumisprosentit vaihtelevat eri-ikäisillä, ­ ansaitut palkat korotetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon, ­ elinaikakerroin vähentää eläkettä ja ­ yhteensovitusta ei tehdä. Kaikki ansaitut eläkkeet maksetaan ilman rajoitusta. Vain osa palkansaajista pystyy työskentelemään pitkän työhistorian ja voi saavuttaa kohtuullisen eläketason. Palkansaajan ongelmina ovat ajoittaiset työttömyysjaksot, työkyvyttömyys, koulutuksen ja ammatin sopimattomuus työnantajien yhä kovempiin ammattitaito- ja osaamisvaatimuksiin. Vain työelämää tuntemattomat poliittiset ja taloudelliset eliittipiirit voivat vaatia eläkeiän nostamiseksi, jotta uhkaava työvoimapula voidaan välttää ja selvitään eläkemenoista ja kasvavasta valtion velasta. Yleinen eläkeiän nostao on kaikkein vähiten vaikuttava keino selvitä nykyisistä ja tulevista yhteiskuntamme ongelmista. Jos ensiksi asetetaan tavoitteeksi täystyöllisyyden saavuttaminen ja toimitaan siten, että kaikki veroparatiiseihin sijoittaneet yrittäjät ja yksityiset kansalaiset saadaan maksamaan normaalisti veronsa Suomeen, ollaan jo huomattavasti valoisamman tulevaisuuden edes- Eläkeläisten verotus Eläketulo on verotuksessa ansiotuloa kuten palkka- ja yrittäjätulotkin. Eläketuloihin kohdistuvat ­ valtion tulovero, ­ kunnallisvero, ­ sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu sekä ­ kirkkoon kuuluvilla kirkollisvero. Eläkkeestä ei makseta palkasta perittäviä verotuksessa vähennyskelpoisia työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua eikä sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Vuonna 2008 eläkeläiset maksoivat noin 12 prosenttia kaikista ansiotulojen, pakollisten maksujen ja pääomaverojen tulojen veroista. Verot kaikista näistä tuloista olivat noin 29 miljardia euroa ja eläketulojen osuus vajaat 3,5 miljardia. Kunnallisverojen osuus oli noin 2,5 miljardia ja valtionverojen noin 0,7 miljardia ja loput muita maksuja. Kunnallisverotuksessa eläketulosta tehtävät vähennykset ja kunnallisveroprosentti ratkaisevat sen, kuinka paljon eläkeläinen maksaa veroa asuinkunnalleen. Täysi kunnallisveron eläketulovähennys on kuluvana vuonna 8130 euroa. Se vähennetään puhtaasta ansiotulosta. Vähennys pienenee 56 prosenttiin, kun eläketulo ylittää tämän rajan. Vähennys alenee melko jyrkästi eläketulojen kasvun myötä ja se loppuu kokonaan 22648 euron eläketuloilla. Eläketulovähennyksen ja 2200 euron perusvähennyksen vuoksi pienituloinen eläkeläinen ei maksa kunnallisveroa alle 9540 euron tuloistaan. Eläkkeiden verotus kiristyy voimakkaasti 800-1300 euron kuukausituloilla, jolla veroa maksetaan tulonlisäyksestä 41 prosenttia. Tämä veronkiritys johtuu kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen jyrkästä alentumisesta tulojen kasvaessa. Eläkeläiset ovat vaatineet, että eläketulot on saatava täysin verottomiksi vähintään 1000 euron kuukausituloon saakka. Tämän voisi toteuttaa nostamalla pienituloisten eläketulovähennystä kunnallisverotuksessa, mutta rajoittamalla sen vaikutusta suurituloisiin eläkeläisiin. Nyt eläke- läinen maksaa 1000 euron kuukausieläkkeestä veroa 8,4 prosenttia. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on maassa 18,98 prosenttia. Kunnallisvero on Helsingissä 17,50 %, Espoossa 17,75 % ja Vantaalla 19,00 %. Kirkollisvero näissä kaupungeissa on yksi prosentti, mutta koko maassa se on keskimäärin 1,33 %. Eläkeläiset maksavat sairaanhoitomaksua 1,64 % ja palkansaajat 1,47 %. Lisäksi palkansaajat maksavat sairausvakuutuksen päivärahamaksua 0,93 %, työttömyysvakuutusmaksua 0,4 % ja työeläkemaksua alle 53 -vuotiaat 4,5 % ja yli 53 -vuotiaat 5,7 % palkasta. Valtion tuloveroasteikosta johtuen valtiontuloverotus kohdistuu 15200 euron verotettaviin eläketuloihin. Valtionverotuksen eläketulovähennyksen ansiosta valtion tuloveroa maksetaan kuitenkin käytännössä vasta noin 21711 euron vuosieläkkeestä (noin 1 810 euron kuukausieläke). Valtionverotuksessa eläketulovähennys on vuonna 2010 enintään 11 300 euroa tai tätä pienempi eläketulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon määrä on suurempi kuin 11 300 euroa, pienennetään eläketulovähennystä 46 prosentilla määrästä, jolla puhdas ansiotulo ylittää 11 300 euroa. Eläketu¬lovähennystä ei saa, kun tulot ylittyvät 35 865,22 euroa. Valtionveroa maksoi vuonna 2008 noin 370 000 eläkeläistä. Valtionverotus kiristyy eläkkeen ollessa noin 1850 euroa kuukaudessa. Tulojen noustessa tästä tulonlisäyksestä menee veroon 47,5 prosenttia aina 2900 euron kuukausituloon saakka. Kun eläketulot nousevat tästä, tulonlisäyksestä menevä marginaalivero laskee. Tämä ilmeinen vääryys eläkeläisten valtionverotuksessa pitäisi korjata ja samalla voitaisiin nostaa suurituloisten verotusta nykyisestä. Noin miljoona eläkeläistä ei maksanut valtionveroa. Heidän olennainen veronsa oli kunnallisvero, joka on ollut kaikissa kunnissa noususuunnassa. Valtionveroja on viime vuosina alennettu erityisesti suurituloisia suosivasti. Niinpä monet miljoonatuloja saavat maksavat ansio- ja pääomatuloistaan saman verran veroa kuin keskimääräistä palkkatuloa saava palkkatyöläinen. Tänä vuonna eläkeläinen maksaa veroja 1500 euron kuukausieläkkeestä 18,8 prosenttia, 2000 euron eläkkeestä 22,9 prosenttia, 2500 euron eläkkeestä 26,3 prosenttia ja 3000 euron eläkkeestä 29,8 prosenttia. Yli 4000 euron eläkkeensaajia on 13 500 henkilöä ja heidän veroasteensa on 33,2 prosenttia. Suurta eläkettä saavat eläkeläiset ovat usein myös huomattavia pääomatulojen saajia. Tämä suurentaa tuloeroja eläkeläisten keskuudessa. Kaikkien suurituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verotusta täytyy nostaa nykyisestään ja heidät on pantava maksamaan laman kustannuksia. Kehityssuunnat Eläketulojen ostovoima heikkenee tänä vuonna myös tilastollisesti. Eläkkeitä ei juuri nostettu täksi vuodeksi, koska hinnat eivät nousseet viime vuonna ja palkkojen nousu ei vaikuta merkittävästi eläkeindeksiin. Nyt hinnat nousevat arviolta 1,5 prosenttia ja eläkkeiden ostovoima alenee suurimmalla osalla eläkeläisistä. Veromaksajain Keskusliitto arvioi, että pelkää kansaneläkettä saava eläkeläinen, joka ei maksa veroja eläkkeestään, säilyttää nettoeläkkeensä edellisvuoden tasolla. Siis ostovoima laskee myös näillä pienituloisimmilla eläkeläisillä. Noin 1000 euron eläkkeellä Veromaksajien mukaan nettoeläke nousee indeksikorotuksen ja verotuksen muutoksen vuoksi. Nettoeläke alenee 2000 euron eläkkeellä noin 0,3 % ja 3000 euron eläkkeellä 0,4 %. Useiden kuntien kunnallisveron korotukset ovat olleet suuria ja korotuksista johtuen näissä kunnissa asuvien eläkeläisten todellinen ostovoima laskee Veronmaksajien lukuja enemmän. Hallituksen verotyöryhmän suunnitelmat ovat eläkeläisille ja palkansaajille karuja: Vaalien jälkeen suurituloisten ja yrittäjien veroja aiotaan alentaa huomattavasti ja siirtää verotuksen painopistettä kuluttamisen verotukseen. Suomi näyttää kiihdyttävän verokilpailua ensimmäisenä EU-maista ja siirtyvänkohti tasaveroa. Kaikkia, ansio-, yritys- ja pääomatuloja pitäisi verottaa progressiivisesti ja siirtää verotuksen painopistettä suuriin ansio- ja pääomatuloihin eikä pieni- ja keskituloisten kulutuksen verottamiseen. TOIVO KYLLÖNEN
• 30 - Nro 5 syyskuu 2010 ELÄKELÄINEN Uutta kursseilla Tule ja tee tekstisi suuhun sopivaksi; uskalla improvisoida Kirjoittaja- ja esiintymistaitoa ja ohjelmia -kurssit työskentelevät yhdessä ja tekevät työtä kaksisuuntaisesti. Kirjoittajat keskittyvät runoon, proosaan ja draamaan, jota voidaan käyttää suoraan esiintymistaidon kurssilla. Esiintymistaidon kurssilaiset ovat valmiita improvisoimaan ja antavat palautetta kirjoittajille, joilla on mahdollisuus muokata tekstiään suuhun sopivaksi ja elämän makuiseksi. Yhdessä on tarkoitus saada aikaan hyvätasoisia tekstejä ja esityksiä. Ohjaajina ovat ohjaaja Aune Lind ja tiedotussihteeri Pekka Isaksson. Pekan kaverina opettaa runoilija Kristiina Wallin, joten runontekijät saavat aivan oman osuutensa kurssilla. Kurssilaiset, ottakaa mukaan kaikki omat aiheenne, ideanne ja tekstinne, joita haluatte kehittää edelleen. Matkalaiset yhteiskuvassa Laitsen kartanon mahtaville rappusille. Osa ei ehtinyt kuvaan mukaan. Matkan johtajamme Jorma Koistinen, kuljettajammeKari Muhonen ja oppaamme Jaanika etualalla. Porvoolaiset saivat matkallaan aimo annoksen Viron historiaa ja nähtävyyksiä Porvoon Eläkeläiset tutuistui elokuun alussa Hiidenmaahan, Saarenmaan ja Muhumaahan. Ensimmäisenä päivänä saimme matkaoppaaksemme Jaanika Kullerkuppin Tallinnan satamasta. Hän oli kanssamme kaikki neljä päivää. Ensimmäisen päivän aikana ajoimme Haapsalun kaupungin kautta Hiidenmaalle. Ennen laivan lähtöä ehdimme tutustua moniin mielenkiintoisiin nähtävyyksiin. Illansuussa majoituimme hotelliin, joka on kunnostettu vanhasta kolhoositilan konttorirakennuksesta. Ennen kuin nukkumatti kutsui väsyneet matkalaiset helmaansa, nautimme maittavan päivällisen hotellin tiloissa. Aamu-uinnin ja aamiaisen jälkeen jatkoimme matkaa seuraaviin kohteisiin. Tiistaipäivän vietimme tutustumalla Hiidenmaan saareen. Mielenkiintoista oli kuunnella asiantuntevan oppaamme Urmaksen esitystä saaren historiasta ja monista henkilöistä ja paikoista ja niiden historiasta. Yksi mielenkiintoisimmista oli tietenkin kirjailija Aino Kallas ja hänen kesänviettopaikkansa saarella. Lounaan jälkeen pääsimme matkustamaan lautalla Eestin suurimmalle saarelle, Saarenmaalle. Saaren pääkaupunki, Kuressaari , otti meidät vastaan ystävällisellä tervetuloa toivotuksella. Majoituimme hoteliin, joka sijaitsee keskustassa keskellä monia historiallisia nähtävyyksiä ja nykyvaatimukset täyttäviä ostospaikkoja. Keskiviikkona tutustuimme lähemmin itse Kuressaaren kaupunkiin ja Saarenmaan muihin nähtävyyksiin. Niitä olivat muun muassa Pangan rantatörmä, Anglan tuulimyllyt sekä Karjan kirkko ja sen mielenkiintoinen tarina oppaamme kertomana. Tutustuimme myös kuuluisaan Kaalin meteoriittijärveen. Pääsimme maistelemaan saarenmaalaista olutta ja nauttimaan perinteistä ruokaa Jurnan maatilalla, joka toimii matkailutilana. Saunan ja uinnin jälkeen saimme vapaasti viettää aikaa tutustumalla paikalliseen iltaelämään. Pääsivätpä meidän tanhuajat osallistumaan paikalliseen tanhutapahtumaan ja esittämään myös taitojaan Myllyssä, joka on paikallinen pieni pubi, tuulimyllyyn rakennettu kokoontumispaikka. Matkamme viimeisenä päivänä uppouduimme Muhun "satujen saareen" joka on saanut lempinimensä saarella asustaneiden kirjailijoiden ansiosta. Heihin kuuluu Debra Vaarandi joka on sanoittanut Saarenmaan valssis. Muhun saarella tutustuimme Koguvan kylään. Kylän hirsitalot ruokokattoineen, ikipuut ja vinttikaivot, koko se pieni yhteisö , noin kaksikymmentä vakituista asukasta, hiljensivät ajattelemaan nykyajan kiirettä. Koguvan kylästä matkamme jatkui kohti Kuivastun satamaa josta pääsimme lautalla Virtsun satamaan. Matkamme viimeisenä kohteena tutustuimme paikkaan, jossa loistokkaat puitteet ateriallemme tarjosi Laitsen kartano. Kuvia matkasta voi katsella kotisivuiltamme osoitteesta : www.porvoonelakelaiset.fi Tuotoksia yhdistyksen joulumyyjäisiin sekä Kulttuuri- ja retkeilypäivien näyttelyyn ­ oman mallin mukaan Kuvataide- ja kädentaitojen kursseilla on mahdollisuus tuottaa ohjatusti kädentaitojen tuotteita joulumyyjäisissä myytäviksi tai näytteille pantaviksi. Kurssin teemana on muistelu mutta se ei sulje muita aiheita pois. Kurssilla opiskellaan muiden aiheiden ohella kuvansiirron tekniikkaa ja huovutusta. Savonlinnan Kulttuuri- ja retkeilypäivillä ensi kesäkuussa on käytössä näyttelytilaa tauluille. Tällä kurssilla voi saada ohjausta myös maalaustaiteessa ja piirustuksessa. Opettamassa ovat kuvataideopettajat Raili Laitinen, Mervi Hokkanen sekä käsityön taitaja, monikulttuurisuuspedagogi Eva Rönkkö. Saimaan aallot liikuntakurssilla Liikuntakurssilla opetellaan lyhyitä esitettäviä ohjelmia sekä kuntoliikuntaa. Ryhmät voivat esityksineen osallistua Savonlinnan Kulttuuri- ja retkeilypäivien katselmuksiin. Sekä esitettäviin ohjelmiin että kuntoliikuntaan suunnitellaan sellaisia osia, joiden avulla saadaan aktivoitua myös katsojat mukaan liikuntaan. Liikkeissä inspiraatiota haetaan vesielementistä. Kurssilaiset voivat tuoda yhdessä hiottaviksi omia pienimuotoisia ohjelmiaan. Kurssilla opettavat kuntoliikunnan avainohjaaja Raija Puumalainen ja Raimo Kantanen sekä liikunnanopettaja Eva Rönkkö. Yhdistykselle kotisivut Kotisivukurssilla perehdytään mahdollisuuteen tuottaa aluejärjestöille ja jäsenyhdistyksille yhteneväiset kotisivut. Kurssilaiset saavat valmennusta kotisivujen laadinnan kannalta tärkeissä taidoissa, kuten tekstin ja kuvan käsittelyssä. Kurssille osallistuminen edellyttää atk:n peruskäyttötaitoja. Kurssilla opettavat tiedotussihteeri Pekka Isakssonin lisäksi Ideakoneen ja Lahden Tietotuvan kouluttajat. Samansisältöisiä kursseja järjestetään kaksi ja niille toivotaan kaksi edustajaa jokaisesta aluejärjestöstä seuraavasti: Ensimmäinen kurssi (5.-7.11.) : Lapin, Pohjois-Karjalan, Jokilaaksojen, Kainuun, Pohjanmaan, Savon ja Keski-Suomen aluejärjestöt Toinen kurssi (23.-25.11.): Satakunnan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Etelä-Hämeen, Kaakkois-Suomen, Uudenmaan ja Helsingin aluejärjestöt Pentti Koponen Kauniit kiitokset EteläVantaan huomaavaisille pojille Meidän pojat ne taas hemmottelivat meitä naispuolisia jäseniä. Mitenkö? No, tänäkin vuonna oli äitien päivä ja tätä päivää juhlittiin kerhossa 11.5. Ensin ojennettiin ruusu halauksen kera heti ovella. Saateltiin istumaan kauniisti katetun pöydän ääreen Tervehdyssanojen jälkeen kaikuivat Uomarinteen koulun kuoron esittämät kauniit laulut. Manu esitti sävelmiä. Sauli lauloi niin kauniisti, että silmät kostuivat, ja oli muutakin ohjelmaa. Sitten seurasivat omien poikiemme leipomat kakut ja keittämät kahvit. Tilaisuus oli leppoisa ja taas kerran muistamisen arvoinen. Täsä hetkestä tahdomme kiittää Etelä-Vantaa Eläkeläisten miespuolisia jäseniä. Kaikkien puolesta Pirpana Onnellinen yhdistys Kurssi on ollut ohjelmistossa jo pari kertaa vaan ei ole toistaiseksi kerännyt riittävästi osallistujia. Nyt on aika tarttua yhdistysten ongelmiin ja hakea ratkaisua niihin. Opettelemme ihmissuhdetaitoja ja itsemme ilmaisemista. Pohdimme, miten saada rohkeutta vastuun kantamiseen ja valmiutta tehtävien jakamiseen. Kurssi on myös hyvä foorumi hyvien käytäntöjen levittämiseen: kaikki vinkit siitä, miten onnellinen yhdistys toimii, ovat tervetulleita. Kurssin kouluttajat ilmoitetaan myöhemmin.
• ELÄKELÄINEN Nro 5 syyskuu 2010 - 31 Syksyn 2010 koulutustuskalenteri Kurssit Kuntorannassa Ikääntymispolitiikan ja edunvalvonnan opintopäivät + vane (2 vrk) 6.-8.10. Kurssi on tarkoitettu kaikille ikääntymispolitiikan ja edunvalvonnan kysymyksistä kiinnostuneille. Kurssin yhteydessä on oma osuutensa vanhusneuvostojen jäsenille. Hinta: 136 (ph) /156 (th) ILMOITTAUTUMINEN 10.9. MENNESSÄ riaalista, tekniikkana m.m. huovutus.. Kurssin teemana on muistelu mutta kurssilaiset voivat tuoda mukaan omia aiheitaan. Kurssin vetää kuvataideopettaja Raili Laitinen ja Mervi Hokkanen sekä Hinta: 135 (ph)/155 (th) + materiaalimaksu ILMOITTAUTUMINEN 15.10. MENNESSÄ Yhdistykselle kotisivut (2 vrk) Kaksi samansisältöistä kurssia: 1) 5.-7.11. ja 2) 23.-25.11. Kurssilla perehdytään kotisivujen laatimiseen ja blogien käyttöön yhteydenpidon välineenä. Kurssi edellyttää atk:n perusteiden hallintaa. Kursseille odotetaan osallistujia Eläkeläiset ry:n kaikista aluejärjestöistä. Tarkemmat ohjeet lähetetään aluejärjestöille. Hinta: 192 (ph)/220 (th) ILMOITTAUTUMINEN 15.10. ja 29.10. MENNESSÄ Matkavastaavien opinto- ja neuvottelupäivät (4 vrk) 25.-29.10. Kurssi on tarkoitettu peruskurssin käyneille tai matkavastaavina toimineille. Kurssilla keskitytään sekä matkavastaavien työn että yhdistysten matkojen ja retkien kehittämiseen. Erityisteemana on kulttuurimatkailu ja ensi kesän Kulttuuri- ja retkeilypäivät. Kurssilla opettaa Anu Mäki. Hinta: 270 (ph)/ 310 (th) ILMOITTAUTUMINEN 1.10. MENNESSÄ Onnellinen yhdistys (2 vrk) 23.-25.11. Uskallusta vastuutehtäviin, työn jakamista ja supliikkitaitoja. Tätä kaikkea tarvitaan yhdistystoiminnan kehittämiseksi. Asiaa lähestytään muun muassa kulttuurin keinoin. Hinta: 192 (ph)/220 (th) ILMOITTAUTUMINEN 30.10. MENNESSÄ Liikuntaryhmien ohjaajakurssi (4 vrk) 1.-5.11. Kurssi on tarkoitettu kaikille liikuntaryhmien ohjaajille. Kurssi tarjoaa monipuolista liikuntaohjelmaa naisille ja miehille: kuntoliikuntaa, venytyksiä ja voimistelua. Kurssi valmistelee pienimuotoista voimisteluesitystä kesän 2011 Kulttuuri- ja retkeilypäiville. Kurssia vetävät Raija Puumalainen, Raimo Kantanen ja Eva Rönkkö. Hinta: 270 (ph)/ 310 (th) ILMOITTAUTUMINEN 8.10. MENNESSÄ Jatkokurssi yhdistyksen johtokunnan jäsenille ja varajäsenille (4 vrk) 29.11.-3.12. Kurssi on tarkoitettu peruskurssin käyneille yhdistyksen johtokunnan jäsenille ja varajäsenille. Kurssilla perehdytään yhdistystoiminnan kehittämiseen, yhdistyslakiin ja kokouskäytäntöön. Kouluttajina ovat Martti Vaattovaara ja Anu Mäki. Hinta: 255 (ph)/292 (th) ILMOITTAUTUMINEN 29.10. MENNESSÄ Esiintymistaitoa ja ohjelmia (4 vrk) UUSI SISÄLTÖ 1.-5.11. Kurssi on tarkoitettu näyttelijöille, lausujille ja muille esiintyjille. Kurssi pidetään samanaikaisesti kirjoittajakurssin kanssa. Osallistujat valmistautuvat improvisoimaan ja esittämään kirjoittajakurssien tuottamia tekstejä. Vetäjänä on Aune Lind. Hinta: 270 (ph)/ 310 (th) ILMOITTAUTUMINEN 8.10. MENNESSÄ Talousklinikka peruskurssin käyneille taloudenhoitajille (4 vrk) Uusi sisältö 29.11.-3.12. Kurssi on tarkoitettu peruskurssin käyneille yhdistysten taloudenhoitajille. Kurssilla käsitellään yhdistyksen taloudenhoitoa, kirjanpitoa sekä etsitään ratkaisuja taloudenhoidon ongelmiin. Osallistujat voivat lähettää kysymyksiä etukäteen. Kurssilla perehdytään atk-pohjaiseen kirjanpitoon. Kurssin erityisteema on yhdistyksen varainhankinta. Ossi Viljakainen ja Anitta koski ovat opettamassa. Hinta: 255 (ph)/292 (th) ILMOITTAUTUMINEN 29.10. MENNESSÄ Kirjoittajakurssi UUSI SISÄLTÖ 1.-5.11. Kurssin teemana on sketsien ja pienimuotoisten esitysten käsikirjoitukset sekä runot. Kirjoittajien kanssa samaan aikaan pidetään ohjelmatoiminnan ja esiintymistaidon kurssi. Kurssilaiset valmistautuvat esittämään ja improvisoimaan kirjoittajakurssilaisten tuottamaa tekstiä. Pekka Isaksson ja runoilia Kristiina Wallin ovat vetäjinä. Hinta: 270 (ph)/ 310 (th) ILMOITTAUTUMINEN 8.10. MENNESSÄ Musiikkikurssi (4 vrk) Lisäys kurssiluetteloon 29.11.-3.12. Kurssi on tarkoitettu kaikille yhdistyksille, sekä soittajille että laulajille. Kappaleita kesän 2011 Kulttuuri- ja retkeilypäiville. Tarkemmat tiedot myöhemmin. Hinta: 255 (ph)/292 (th) ILMOITTAUTUMINEN 29.10. MENNESSÄ Käsin tehtyä ­ kuvataide- ja askartelukurssi (2 vrk) 5.-8.11. Kurssin kestoa on muutettu Kurssilla suunnitellaan ja tehdään koriste- ja käyttöesineitä sekä kortteja kierrätysmate- Alueelliset kurssit Kulttuurikuntopiirien ohjaajakurssi (2 pv) 23.-24.9. Kemi, Veitsiluodon työväentalo, Rytikatu 27, klo 10-15. Kulttuurikohteena on Orankiympäristönäyttely. Ilmoittautuminen 3.9. mennessä. Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä osoitteeseen Eläkeläiset ry; Tuija Aali, Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: tuija.aali@elakelaiset.fi Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: www.elakelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/kurssihakemus Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. Kuntorannan kurssien osalta on ilmoitettava, valitseeko kurssilainen puoli- vai täysihoidon. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussihteeri Tiina Rajalalta, puh. 020 743 3617 tai 040 582 4319. kurssitukea Kuntorannan kursseille osallistumiseksi. Tuki on tarkoitettu pienille ja vähävaraisille yhdistyksille ja se kattaa puolet kurssimaksusta. Etusijalla ovat ne yhdistykset, joille ei aiemmin ole tukea myönnetty. Yhdistyksiä kannustetaan myös selvittämään, onko aluejärjestöllä mahdollisuuksia osallistua kurssikustannuksiin. Ulkoiluystäväkoulutukset: Kurssilla valmennetaan vapaaehtoisia iäkkäiden ulkoiluystäviä. Kurssilla opetetaan, mitä vanhusta ulkoilutettaessa pitäisi ottaa huomioon. Kurssi sisältää myös kevyttä ja hauskaa liikuntaa. Kurssi on maksuton ja osallistujille jaetaan maksuton opintoaineisto. Koulutuksia järjestetään aluksi kaksi: 24.9. klo 9-15, Helsinki, Malmin työväentalo, Takaniitynkuja 9. Kurssi on tarkoitettu Helsingin ja Uudenmaan yhdistysten vapaaehtoisille. 30.9. klo 9-15, Tampere, Uudenkylän työväentalo Tapiola, Karhunkatu 71. Kurssi on tarkoitettu Pirkanmaan yhdistysten vapaaehtoisille. Kurssilaisten matkakorvaukset Kuntorannan kursseille osallistuville korvataan matkakustannukset 20 euroa ylittävältä osalta. Alueellisille kursseille osallistuville korvataan matkakustannukset 20 euroon saakka. Musiikkikurssi (4 pv) 12.-15.10. Kemijärvi, Kemijärven työväentalo. Pohjois-Suomen soittajille ja laulajille. Kurssin hinta majoittujille 125 , muille 30 Hintatiedot syyskuun Eläkeläinen-lehteen. Ilmoittautuminen 20.9. mennessä Eläkeläiset ry:n toimistoon. Kurssille osallistumisen peruutus Jos kurssille ilmoittautunut joutuu peruuttamaan osallistumisensa, siitä pyydetään ilmoittamaan välittömästi Eläkeläiset ry:n toimistoon Jos osallistuminen peruutetaan myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen kurssin alkua (ilman lääkärintodistusta), joudumme perimään 20 euron peruutusmaksun. Kansantanssikurssi (1 pv) 13.11. Vantaa, Hiekkaharjun Puistokulma: Kansantanssijoille pareineen. Kurssin hinta 20 (Sisältää opetuksen lisäksi aamukahvin ja keittolounaan). Ilmoittautuminen 22.10. mennessä. Alueellisista kursseista ilmoitetaan myöhemmin lisää. Alueilla järjestetään mm. ulkoiluystäväkoulutusta. Kurssiohjelmaan voi vielä tulla muutoksia. Kurssien hinnat ovat samat kuin keväällä, pientä vaihtelua on kurssin ajankohdasta riippuen. Kurssituki Eläkeläiset ry voi hakemuksesta myöntää Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa
• 32 - Nro 5 syyskuu 2010 ELÄKELÄINEN Liity NYT! Joulu- ja uudenvuodentervehdys Eläkeläinen-lehteen Hyvä Eläkeläinen-lehden lukija! Yhdistyksissä on parhaillaan menossa nimitervehdysten keräys lehtemme joulukuun numeroon. Jos tervehdysten kerääjä ei ole tavoittanut sinua, voit lähettää tervehdyksesi postin välityksellä suoraan toimitukseen. Tähän listaan voit kerätä myös tuttaviesi tervehdykset. Kunkin tervehdyksen hinta on 5 . Kirjoita tervehtijöiden nimet selvästi TEKSTATEN ja maksa tervehdykset tilille nro 101230-71470 käyttäen viitenumeroa 1818. Julkaisemme vain maksetut tervehdykset. Postita tervehdyslista ja tilitä rahat viimeistään 8.11.2010 Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1 00100 HELSINKI ja Uusi komedia ltä! tekijä "Sinisen Unen" Talvi 2010­2011 ESITYKSET la 20.11. klo 15.00 (ensi-ilta) su 28.11. klo 15.00 su 5.12. klo 15.00 su 12.12. klo 15.00 (tilaus) su 16.1. klo 15.00 su 23.1. klo 15.00 su 30.1. klo 15.00 su 6.2. klo 15.00 su 13.2. klo 15.00 su 20.2. klo 15.00 su 6.3. klo 15.00 su 13.3. klo 15.00 su 20.3. klo 15.00 su 27.3. klo 15.00 su 3.4. klo 15.00 su 10.4. klo 15.00 Toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011 Eläkeläinen-lehden lukijoille Henkilönimi Paikkakunta á5 Käsikirjoitus ja ohjaus Tapio Parkkinen Liput: 17 / 15 / 6 Ryhmätarjous: (alk. 20 henkilöä) Teatterilippu 15 + väliaikakahvit 4 /hlö Nokian Työväen Teatterin toimisto Kylmänojankatu 3, 37100 NOKIA Puh. (03) 342 0262 ja (03) 342 0263 nokiantyovaenteatteri@kolumbus.fi www.nokianteatteri.fi NOKIAN TYÖVÄEN TEATTERI Leikkaa irti ja postita 8.11.2010 mennessä Yhteensä
• ELÄKELÄINEN Nro 5 syyskuu 2010 - 33 SUUR-HELSINGIN ELÄKELÄISRADIO 100.3. MHz 95 vuotta 14.9. Saima Junttila Turun Työväki 2.10. Helvi Tiihonen Kuopio 85 vuotta 6.7. Aatu Hellman Pori 16.7. Taimi Saarinen Jämsänkoski 28.7. Else Jokinen Pori 11.9. Sirkka Runsala Tapuli 16.9. Irja Partanen Pihtipudas 80 vuotta 12.7. Tuija Flinck Pori 28.7. Eino Salminen Pori 14.9. Hannes Saarela Pihlava 15.9. Tahvo Pulkki Halikko 16.9. Salme Heikkilä Porvoo 22.9. Aino Suhonen Malmi 22.9. Kaarina Tikkakoski Kokkola 29.9. Matti Luokkala Kokkola 6.10. Eevi Kaasinen Malmi 75 vuotta 15.7. Veikko Leino Pori 25.7. Kirsti Svanlund Pori 15.8. Orvokki Mansikka Pori 4.9. Irja Nuutinen Riihimäki 9.10. Antti Ruotsalainen Pielavesi 9.10. Liisa Vuorenpää Jämsänkoski 70 vuotta 12.6. Erkki Granholm Malminiitty 23.8. Heikki Uusitorppa Pihlava 26.8. Elvi Urpulahti Pori 18.9. Matti Sepponen Leppävirta 21.9. Erkki Malmikumpu Kontula 6.10. Pentti Esa Jussi Nordberg Seinäjoki 7.10. Orvokki Kurppa Kuru 13.10. Vieno Hiltunen Malmi 65 vuotta 24.9. Ritva Liisa Vuoti Liminka 25.9. Tauno Halttunen Porvoo 5.10. Tuula Tervo Lohja 7.10. Maj-Brit Hagman Porvoo 60 vuotta 5.9. Seija Malmikumpu Kontula 29.9. Pekka Lohvansuu Pyhäjärvi Limingan Eläkeläiset Veikko Johannes Niemelä Pielaveden Eläkeläiset Veikko Vauhkonen Vihdin Eläkeläiset Erkki Huhtinen Kalajoen Eläkeläiset Helvi Seikkula Puolangan Eläkeläiset Vilho Vihtori Seppänen Mauno Antero Väyrynen Edvin Heikkinen Jyskän Eläkeläiset Eino Olavi Valkama Aimo Korhonen Aavasaksan Eläkeläiset Esko Johannes Keisu Rauman Eläkeläiset Lauri Reunanen Riitta Hynnä Pauli Antero Nummela Timo Antero Lehtisalo Arto Aatos Kangasmaa Martti Yrjö Johannes Heinonen Lempäälän Eläkeläiset Sylvi Annikki Valkama Sallan Eläkeläiset Veikko Henrik Kuorikoski Pihlavan Eläkeläiset Maija-Liisa Lauren Sirkka Tellervo Santala Eino Valtonen Vieno Oksanen Kajaanin Eläkeläiset Martti Juhani Kärnä Tornionseudun Eläkeläiset Ossi Viljami Tryyki Mauri Leonard Unhola Heinäveden Eläkeläiset Martti Rummukainen Sorsakosken Eläkeläiset Maija Anneli Pekkarinen Rauha Maria Majuri Sumiaisten Eläkeläiset Eija Inkeri Laitinen Lapuan Eläkeläiset Jussi Mikael Pouttu Myllypuron Eläkeläiset Pentti Rissanen Lapinlahden Eläkeläiset Elsa Poikonen Aappo Väisänen Muhoksen Eläkeläiset Elvi Anna Tellervo Hiltunen Himangan Eläkeläiset Kalervo Viljami Hämäläinen Raahen Eläkeläiset Pentti Johannes Ilmakangas Pekka Juhani Sippala Paavo Johannes Riihijärvi Leevi Helmeri Rytilä Tikkakosken Eläkeläiset Ella Inkeri Laiho Valkeakosken Eläkeläiset Rauno Johannes Koukkari Savonrannan Eläkeläiset Veikko Ensio Mikael Mikkola Utajärven Eläkeläiset Kalle Arvi Jurkko Ylöjärven Eläkeläiset Taimi Annikki Laaksonen Pihtiputaan Eläkeläiset Yrjö Valentin Uitto Halikon Eläkeläiset Ceres Emilia Putkonen Oulun Työväen Eläkeläiset Kaarlo Jylkkä Aune Siltala Reino Simula Anni Tapio Seija Utriainen Andro Lehmus Tikkurilan Eläkeläiset Tauno Teitto Ruoveden Eläkeläiset Esa Pääsky Piikkiön Eläkeläiset Alpo Nieminen Lahden Eläkeläiset Veikko Pimiä Pirkkalan Eläkeläiset Hanna Marjatta Aittokallio Ivalon Eläkeläiset Eino Ilmari Kiviniemi Paras kuuluvuusalue kehä III sisäpuolella ja suorastaan maailmanlaajuisesti internetissä osoitteesta www.kslradio.fi Viikolla 39 Torstai 20.9 klo. 14.00 ja uusinta lauantai 2.10 klo 15.30. Syksyn haasteet. Studiossa aluejärjestön puheenjohtaja Pekka Saarnio. Viikolla 41 Torstai 14.11 klo 14.00 ja uusinta lauantai 16.10 klo 15.30. Kaupungin seniorisäpinät. Ikääntyvän liikunta. Mistä kaveri? Viikolla 43 Torstai 18.10 klo.14.00 ja uusinta lauantai 30.10 klo. 15.30 Sisältö vielä auki. Syyskokouksia Kempeleen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 14.10.2010 kello 12.00 Työväentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat.Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Eläkeläiset ry:n kulttuurija retkeilypäivät Savonlinnassa 7.­9.6.2011 Eläkeläiset r.y. Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Nordea 101230-71470 Sampo 800019-108656 Puh. 020 743 3610 vaihde Fax. 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelaiset@elakelaiset.fi Kotisivut osoitteessa: www.elakelaiset.fi Kalevi Kivistö puheenjohtaja Hilkka Pulkkinen varapuheenjohtaja Hannu Partanen toiminnanjohtaja 020 743 3615; 0400­570 951 hannu.partanen@elakelaiset.fi Tiina Rajala koulutussihteeri 020 743 3617; 040­582 4319 tiina.rajala@elakelaiset.fi Tuija Aali toimistonhoitaja jäsenrekisteri materiaalitilaukset 020 743 3610 tuija.aali@elakelaiset.fi Anitta Koski taloussihteeri laskutus maksatus osto- ja myyntireskontra 020 743 3611; 050­307 1952 anitta.koski@elakelaiset.fi Erja Peitsaho toimistosihteeri yhdistysrekisteri syntymäpäivät ja poisnukkuneet syys- ja kevätkokousilmoitukset 020 743 3614 erja.peitsaho@elakelaiset.fi Pekka Isaksson tiedotussihteeri 020 743 3618; 040­742 2754 pekka.isaksson@elakelaiset.fi Julkaisija Eläkeläiset r.y Päätoimittaja Hannu Partanen Toimitussihteeri Pekka Isaksson Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tuija Aali puh. 020 743 3610; tuija. aali@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Tilaushinta 18 e/vsk Pohjoismaat 25 e/vsk Muut ulkomaat 35 e/vsk Ilmoitushinnat Mustavalkoinen 1,70 e/pmm Väri-ilmoitukset sopimuksen mukaan Toimitus ja toimisto Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610, fax 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Pankit: Nordea 101230­71470, Sampo 800019­108656 Jäsenmaksutili: 800018-327 356 Ilmoitusmyynti: Marja-Leena Laitinen puh. 050 5323 444 sähköposti: m-leena.laitinen@kolumbus.fi; osoite: Maauunintie 14 D 34 01450 Vantaa Tiliyhteys: Eläkeläiset r.y. Pankit: Nordea 101230­71470, Sampo 800019­108656 Järjestöaineisto: Eläkeläiset r.y. Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki ISSN 0355­8290 Anu Mäki järjestösihteeri 020 743 3616; 040­839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi Kuntorannantie 14 78400 Varkaus Puh. 017 ­ 560 1100/vaihde Myyntipalvelu ja info Puh. 017 ­ 560 1403 myynti@kuntoranta.fi Puhelun hinta 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta on 8,21 snt/min + 6,9 snt/min (alv 22%), matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 14,9 snt/min (alv 22%)
• 34 - Nro 5 syyskuu 2010 ELÄKELÄINEN Hyvä kello kauas kuuluu Lamminniemessä järjestetty seniorien tasapainoa ja lihaskuntoa edistävä koulutus palkittiin v. 2010 Voimaa vanhuuteen ­projetissa Hyvä kello kauas kuuluu ­palkinnolla. Projektin aikana kurssilaisten lihasvoima lisääntyi huomattavasti, samoin tasapaino parani. Ryhmätoiminta lisäsi vuorovaikutustaitoja, joka näkyi entistä virkeämpinä ja iloisina senioreina. "Olen kuin uudestisyntynyt." "Tuntui ihmeeltä käydä kellarissa ensimmäistä kertaa vuosiin. Nyt se onnistuu hyvin, ja rapuissa pystyn kulkemaan vuoroaskelin." Projektin aikana kärrättiinkin useita keppejä, rollaattoreita ja jopa pyörätuoli vintille. Täyden palvelun toimisto Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää puh. 010 76 66500 puh. 010 76 66530 puh. 010 76 66590 puh. 010 76 66610 puh. 010 76 66570 puh. 010 76 66560 puh. 010 76 66600 puh. 010 76 66550 puh. 010 76 66580 (0,0828 /puh + 0,1199 /min) Ohjelma sisältää: tasapaino- ja kuntosaliharjoittelua, tietoiskuja, kotiharjoitteluohjeet. Lisäksi sinulla on mahdollisuus osallistua talon tarjoamaan monipuoliseen liikunta- ja vapaa-ajanohjelmaan. Hinta sisältää: kurssiohjelman, majoituksen ja puolihoitoruokailut (aamiaisen lisäksi lounas tai päivällinen). 4.-7.10.2010, 3 vrk 199 / hlö / 2hh 8.-13.11.2010, 5 vrk 319 / hlö / 2hh Varaa oma paikkasi kurssille heti puh. 02-77 990! Oikeudet muutoksiin pidätetään. letta huo lä! u Liik a sääl jok Tule tasapainokurssille Ota sinäkin tasapaino hallintaasi Ikäheimonen eikä Virtanen Edellisessä lehdessä olijuttu Kuopion Eläkeläisten 50-vuotisjuhlasta. Siihen oli päässyt pujahtmaan nimivirhe Laulun Hilmasta ja Onnista esitti Erkki Ikäheimonen, ei Erkki Virtanen. hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555 Kylpyläloma1 hlö / 2 hh:ssa 275 5 vrk / (norm. Tervetuloa! Johtokunta sis. aamiaiset ja päivälliset. Tarjous voimassa 23.12.2010 asti. 352,50 ¤, säästä 77,50 ¤) Joululoma 288 Lomiin sisältyy myös: Varauskoodi EL 275. Kiitämme kaikkia 50 vuotisjuhlaamme osallistuneita, sekä meitä muistaneita. Toivotamme hyvää ja liikunnallista loppuvuotta kaikille! Kajaanin Eläkeläiset ry 23 ­ 26.12.10 3 vrk / 1 hlö / 2 hh:ssa sis. jouluiset ruokailut ja kahvit. kylpylän käyttö & lomaohjelmaa. 1 hh - lisä 28 ¤ / vrk Varaa heti! 4 030 608 50 myynti@summassaari.fi Eremitaasi, kiertoajelu, satamakuljetukset, aamiaiset, majoitus hotelli Cronwell inn. Summassaarentie 180, Saarijärvi 4 030 608 51006 www.summassaari.fi Risteillen Pietariin ja 2 yötä hotellissa Lähdöt: torstaisin klo 19.00 16. 23. 30.9 | 7. 14. 21. 28.10. 11. 18. 25.11. | 2. 9. 16.12 325,-/ hlö E2, 375,-/ hlö B2 Allegro-junalla JOULUOSTOKSILLE Pietariin 17.-19.12. 345,-/ hlö Eremitaas-kiertoajelu, hotelli Dostojevski Risteilymatkat ovat viisumivapaita. Puhelinmyynti 09-3212 009 ma-pe 9-17, la-su 10-15 Laiva-, juna-, ja täydenpalvelun pienoislinja-automatkat Venäjälle ENTÄS Saarijärven kylpylään... Roiman Talossa 15.10.2010 alkaen klo 13:00 Juhlapuhe Pekka Isaksson Yhdistyksen ohjelmaryhmät esiintyvät Tervehdysten vastaanotto klo 12.00 Lopuksi tanssia VIRTANEN Harri Virtanen: Lamminniemen Hyvinvointikeskus Oy Jänistie 1, 31400 Somero Puh. 02-77 990 neuvonta@lamminniemi.fi www.lamminniemi.fi Himangan Eläkeläiset ry:n 45-vuotisjuhla NYT? Railakas tragikomedia! Ohjelmistossa myös: musikaali REBECCA & VIIMEINEN SIKARI Kantaesitys 21.10. Liput: 17/15/11 05-7400 330 Pietarsaaren Eläkeläiset ry:n 50-vuotisjuhla Lauantaina 2.10.2010 klo 13.00 Pietarsaaren Toimitalossa, Ahlströminkatu 10 Juhlapuhe Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja, ministeri Kalevi Kivistö Yhdistyksen ohjelmaryhmät esiintyvät. Tervehdysten vastaanotto klo 12.00­12.45 Tervetuloa! Johtokunta
• ELÄKELÄINEN Nro 5 syyskuu 2010 - 35 Leskirouva Katiska Edellisen ristikon ratkaisu Krypto Mahtoiko ristikko 4/2010 olla tavallista vaikeampi. Ratkaisuja ainakin oli normaalia vähemmän. Oikein ratkaisseista onnetar suosi Armas Arvosta Kaarinasta ja Hely Hasaa Nakkilasta. Yllätyspalkinnot ovat lähteneet ja tässä tulevat onnitte- lut! Krypto 5/2010:n vastaukset on lähetettävä 20.9.2010 mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kuoreen on kirjoitettava sana KRPTO. Kuoreen ei saa panna muuta postia lehdelle tai järjestölle. Ratkaisijan nimi:.................................................................................................................. Osoite:.................................................................................................................................. .............................................................................................................................................. Postitoimipaikka:.................................................................................................................
• 36 - Nro 5 syyskuu 2010 ELÄKELÄINEN AIKUISEEN MAKUUN Viking Linen risteilyt aikuiseen makuun ovat kaikille 60 vuotta täyttäneille erityisen edullinen tapa risteillä. Tule kokemaan itse! Viking Line Travel SPA Mariellalla ja Gabriellalla Helsingistä Viking Line Travel Spa tarjoaa kauneutta ja hyvinvointia merellä. Huom! Hoitoaikoja rajoitetusti, varmista paikkasi varaamalla ennakkoon. Katso aukioloajat ja lisätietoja http://www.vikingline.fi/merella/travel_spa/ Helsinki-Tukholma -risteily su-ke -lähdöillä 70 m/koko B-hytti. Tuotetunnus FKGYLK. Her kutt elua. Teemojen Food Garden - makuasioiden äärellä Hyvä ateria on iso ilo. Merellä mieli avartuu ja makuaistit herkistyvät ­ uusille kokemuksille on tilaa. Teemaviikkomme tutustuttavat sinut maailman makuihin, kotimaisiin erityisherkkuihin sekä laadukkaisiin viineihin. Teemaviikkojen viinejä on myynnissä Food Gardenissa. Äyriäisviikot Food Gardenissa Helsinki-Tukholma -reitillä 15.9.-7.10.2010 ja Turku-Tukholma -reitillä 15.9.-27.9.2010. Riistaviikot Food Garden -ravintoloissa 22.10.­19.11.2010 Kotimaiset tähtiartistit tiistaista torstaihin Viking XPRS:llä Iskelmäartisti, iskelmäorkesteri sekä trio tanssittavat Tanssipaviljongissa ja karaoke puolestaan viihdyttää pubissa. Syksyn aikana artisteina mm. Anneli Mattila 7.-9.9. Markku Aro 5.-7.10. Marion Rung 9.-11.11. Anita Hirvonen 7.-9.12. Helsinki-Tallinna Tanssiristeilyt ti-to -lähdöillä 14 m/henkilö. Tuotetunnus FKGYLP. Tuija Piepp onen Vikin g Hemmott eluristeilyllä XPRS:n 9.10.2010 w Talksho r ström 0 .12.201 arco Bju M .11., 14 .10., 30 6 28.9., 2 Teemalähdöt Turusta Iloista viihdettä ja hyvää seuraa joka lähdöllä. Amorellan teemalähdöt Turusta klo 8.45: · Joka maanantai Janne Porkan luotsaama PAF Onnenpallot & Bingo · Tiistaisin kerran kuukaudessa: Marco Bjurström Talkshow 28.9., 26.10., 30.11., 14.12.2010, teemana on hyvinvointi ja jaksaminen · Keskiviikon erikoisristeilyt Aikuiseen makuun 6.10., 17.11. ja 15.12.2010 Miniristeily alk. 46 m/koko B-hytti. Tuotetunnus FRNGLI. Varaukset ja maksut online www.vikingline.fi/risteilyvaraukset, puh. 0600 - 41577 (1,64 /vastattu puhelu + pvm/mpm) tai lähimmästä matkatoimistosta, Varaa pian, paikkoja on rajoitetusti. Pidätämme oikeudet muutoksiin. Palvelumaksu 5 /varaus, ei Internetin kautta maksettavista matkoista. Taloussihteerin tarinoita taloudesta S yyskuu - tarkoittaa normaalisti kuulakkaita aamuja, yöpakkasia, pohjoisessa ruskaa, ehkä jossain kolkassa maatamme räntää. Kirjoitin normaalisti, koska mennyt kesä ei välttämättä ollut tavanomainen, säätä ajatellen. Suurin osa meistä varmaankin nautti lämpimästä, mutta vaikka vanha sanonta - ei lämmin luita riko - onkin vielä voimassa, varmastikin iso joukko jo odotti ilmojen viilentyvän. Nyt kuitenkin elämme pitkällä vuoden toista puoliskoa ja pimentyvät illat ovat seuranamme. Iltojen pimentyessä ja syksyn saavuttua myös yhdistystoiminta on elpymässä ja palataan uskoisin intoa puhkuen tuttujen luokse kokoontuen ja toimien yhteiseksi hyväksi. Yhteisen hyvän luominen ja onnistuminen vaatii kaikilta panostusta ja osallistumista, mutta yksi tärkeimpiä onnistumisen edellytyksiä lienee hyvin hoidettu talous. Talous kunnossa tarkoittaa monen asian onnistumista, mutta kassan ollessa kovin niukka, jotain on tehtävä ja sangen nopeassa tahdissa. Yhdistyksillä on kautta aikojen ollut monia hyviä varainhankintamalleja. Lisämalleja varmaan joukkoon mahtuu ja tässä ehdottaisinkin pientä kirjeenvaihtoa yhdistyksen taloudenhoitajan(tai kenen vaan) ja allekirjoittaneen välillä uusista ja jo käytetyistäkin ideoista. Syksyn nyt ollessa käynnistymässä, olisiko hyvä toisella (ensimmäisellä kerralla käsiteltäneen kuulumiset ja muut listalla olleet tärkeät asiat) johtokunnan kokoontumiskerralla käydä läpi oman yhdistyksen varainhankintakokemuksia. Mikä on ollut varma tapa hankkia kassaan kahisevaa ja mikä mahdollisesti ei ole tuottanut ollenkaan tulosta! Mikäli näitä kokemuksia saisin kerätyksi yhteen, niitä tietoja voisivat yhdistykset jatkossa hyödyntää toiminnassaan. Saaduista tuloksista koottaisiin toivottavasti kattava paperi rahanarvoista tekstiä ja yhdistykset saisivat sen luettavakseen vuodenvaihteen tienoilla uutta vuotta 2011 suunnitellessaan. Ensi vuosihan tuo tullessaan retkeily- ja kulttuuripäivät ja seuraavina vuosina jälleen uusia kesäpäiviä jne. Nämä kaikki vaativat toteutuessaan ponnistuksia yhdistykseltä ja sen jäsenistöltä. Varainhankinta on tärkeä osa yhdistyksen toimintaa, jokainen jäsen voi kokea olevansa osa yhdistystä tehdessään jotain yhdistyksen hyväksi. Kädentaitoja löytyy vielä suurelta osalta jäsenistöä, ja miksi ei käyttää taitoja hyväksi, kun siitä on iloa tekijälle ja tuotteen ostajalle. Nyky- maailmassa olemme törmänneet liikaakin uusavuttomiin ja osaamattomiin kansalaisiin, samalla ehkä pystymme tuomaan tietoa ja tuotteita vanhoilta hyviltä ajoilta. Nykyajan kauppa tarjoaa paljon tavaraa, tuotettua ja koneen tekemää milloin mistäkin maasta, mutta kotimaista itsetehtyä on vieläkin liian vähän tarjolla. Omatekoinen on usein kestävämpää ja oikealla hinnoittelulla tavara tekee kauppansa. On muistettava myös viranomaiset, mutta yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotuloina ei pidetä mm myyjäisistä, urheilukilpailujen ja tanssi-iltojen yhteydessä harjoitetusta myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saatua tuloa. Eikä tietenkään adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muodossa suoritetusta varojen keräyksestä saatua tuloa. Varainhankintahan ei ole yhdistyksen tarkoitus, vaan toiminnan avulla toteuttaa yhteisiä päämääriä, mutta lähes kaikkeen toimintaan liittyy kustannuksia. Varsinaisen varainhankinnan ohella kannattaa muistaa oman kunnan tai kaupungin mahdolliset avustukset, jotka on erikseen haettava. Summat kuitenkin ovat huomattavia jossain päin maata, kun taasen kaikki kunnat ja kaupungit eivät heruta killinkiäkään, vaikka kuinka oikeanlainen hakemus olisi yhdistykseltä jätetty. Nyt sitten jään odottelemaan lukemista syksyisiin päiviin, yhteyttä voi ottaa postin välityksellä, sähköpostilla tai kiireisimmät voivat soitellakin, Tehdään yhdessä itsellemme kaikkien varoja tarvitsevien käyttöön pieni käyttökelpoinen opas. Toivon ettei minun tarvitse lähettää yhdistyksille tyhjää A4 arkkia uuden vuoden 2011 kunniaksi, emme saa olla saamattomia. Kiitos kaikille etukäteen tiedoista ja keinoista hankkia varoja yhteiseksi hyväksi yhdistyksen toimintaan. KIrpeän kuulakasta syksyä toivoo taloussihteeri