• Numero 5/2011 Uusi ohjelma keskiaukeamalla Eläkeläiset ry:n valtuusto hyväksyi toukokuussa järjestölle uuden ikääntymispolittisen ohjelman, jonka nimi on Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen. Eläkeläinen-lehti julkaisee sen keskiaukeamallaan. Syys­ lokakuun vaihteessa ohjelma julkaistaan painettuna vihkosena, jota lähetetään yhdistyksille ja yhteistyökumppaneille. Tänä syksynä ohjelmasta laaditaan myös opintoaineisto. Syyskokousilmoitukset lehteen 19.9. mennessä Eläkeläiset ry:n uuden liikuntahankkeen ensimmäinen koulutustilaisuus järjestettiin Malmilla. Osanottajat kokeilevat rentouttavaa koskettamista. Sivu4 Eläkeläiset ry käynnisti uuden liikuntahankkeen Kuva: Veikko Koskinen Satakunnassa syntyy harrastajaverkostoja Eläkeläiset ry:n Satakunnan aluejärjestö on päättänyt ryhtyä rakentamaan eri alojen harrastajien yhteistyötä ja verkostoja. Järjestelystä päätti aluetoimikunta keväällä. Ensimmäisenä ryhdyttiin kokoamaan orkesteria. Ensimmäisellä kyselykierroksella ilmoittautui yli 15 soittajaa. Alueorkesteri on jo soittanut yhteiset alkutahditkin. Se esiintyi aluejärjestön elojuhlassa Luvialla. Verkostoutumisen uskotaan tuovan uutta puhtia kaikkeen yhdistystoimintaan. Osa uuden uutukaisen alueorkesterin soittajista elojuhlilla. Eläkeläinen-lehden seuraava numero on kaksoisnumero. Se ilmestyy 10.10. Marraskuussa ei ilmesty lehteä. Yhdistysten ja aluejärjestöjen toimihenkilöiden on huolehdittava siitä, että syyskokousilmoitukset lähetetään lehteen ajoissa. Ilmoitusaineisto on lähetettävä 19.9. 2011 mennessä osoitteeseen erja.isaksson@ elakelaiset.fi, puhelin 020 743 3614. Tilaus-alv voi rokottaa myös Eläkeläistä Sivu 23 Sivu 19
• 2 - Nro 5 syyskuu 2011 ELÄKELÄINEN Pääkirjoitus HANNU PARTANEN Eläkeindeksin muutostarpeet keskusteluun E läkeläisjärjestöjen vaikuttamistyö toi merkittävän tuloksen, kun uuteen hallitusohjelmaan saatiin kirjaus eläkeindeksin arvioinnista: Asetetaan työryhmä arvioimaan työeläkeindeksijärjestelmän mahdollisia muutostarpeita. Tässä työssä sovitetaan yhteen työeläkkeiden ostovoimasta huolehtiminen, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, työeläkejärjestelmän rahoituksellinen kestävyys ja kohtuullisena pysyvät työeläkemaksut. Varmistetaan, että eläkkeensaajien edustus on mukana selvitystyössä. Työryhmä kuulee muita työnsä kannalta tärkeitä sidosryhmiä. Kirjaus hallitusohjelmassa ei sellaisenaan vielä tarkoita, että eläkeläisjärjestöjen pitkään vaatimat parannukset eläkeindeksiin toteutuisivat. Se velvoittaa kuitenkin hallitusta avaamaan eläkeindeksin keskustelulle ja vakavalle arvioinnille alkaneen vaalikauden aikana. Kirjauksen merkitystä lisää se, että hallitusohjelman tasolla sanotaan nyt ensimmäistä kertaa, että eläkeläisten edustus on oltava mukana selvitystyössä. Eläkeläisten kuulemisen ja osallistumisen vahvistaminen erityisesti heitä itseään koskevassa päätöksenteossa on pitkään ollut yksi eläkeläisjärjestöjen keskeisistä vaatimuksista. Vaatimus on sisältänyt myös tavoitteen, että eläkepolitiikan kolmikantaista valmistelutyötä laajennetaan eläkeläisjärjestöillä. Valtiovallan ja rahoittajien rinnalle tarvitaan edunsaajien näkökulma. Hallitusohjelman kirjaus yhdessä sen kanssa, että Eläkeliittojen etujärjestö EETU ry sai keväällä virallisen kutsun tulla kuultavaksi itse hallitusohjelman valmisteluun, ovat tärkeitä askelia tällä tiellä. Nyt on huolehdittava siitä, että hallitusohjelman tarkoittama indeksityöryhmä asetetaan turhia viivyttelemättä ja että eläkkeensaajien edustus työryhmässä toteutetaan EETUn kautta. Hallitusohjelman indeksikirjaus on konkreettinen osoitus siitä, että eläkeläisten aktiivista ja pitkäjänteistä edunvalvontaa tarvitaan kaikilla tasoilla ja että toiminta voi olla tuloksellista. Kevään eduskuntavaaleissa eläkeläisjärjestöt onnistuivat nostamaan poliittiseen keskusteluun eläkeindeksin. Jokainen puolue ja ehdokas joutui vaalikamppailussa vastaamaan indeksiä koskeviin kysymyksiin. Jos vaalikoneisiin olisi uskominen, niin meillä on Helsingin Sanomien vaalikoneen mukaan nyt eduskunta, jonka edustajien selvällä enemmistöllä on valmius muuttaa eläkeindeksiä eläkeläisjärjestöjen tavoitteiden suuntaisesti. Todellinen muutosvalmius testataan vaalikauden aikana. Eläkeläisjärjestöjen tavoitteena on muuttaa työeläkeindeksiä siten, että palkkaindeksin painoarvoa lisätään merkittävästi nykyisestä 20 prosentista. Vastaavasti hintaindeksin painoa on indeksirakenteessa vähennettävä. Kaikki selvitykset osoittavat, että vaaditun kaltainen indeksimuutos korottaa eläkkeitä pitkällä aikavälillä selvästi eniten. Kun ansiotulot nousivat vuosina 1995­2010 yhteensä 36 prosenttia, olisi vanha, vuoteen 1995 voimassa ollut puoliväli-indeksi antanut eläkkeisiin noin 18 prosentin kasvun. Todellisuudessa eläkkeisiin tuli tarkasteluajankohtana vain kuuden prosentin reaalikorotus. Syynä oli nykyisen indeksirakenteen heikkous Yhteiskunnassa on vahvoja ja vaikutusvaltaisia voimia, jotka vastustavat jyrkästi eläkeläisten indeksitavoitteita. Elinkeinoelämän napamiehet moittivat tuoreeltaan hallitusohjelman indeksikirjausta ja työeläkeindeksin avaamista. Samoilla linjoilla on ollut myös valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas. Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Lasse Laatunen ehätti jo kesän aikana suorasukaisesti vaatia lisää heikennyksiä eläkeindeksiin. Kolmikannassa mukana olevien ammattijärjestöjenkään suunnalta ei ole kuulunut eläkeläisten kannalta myönteisiä uudelleen arviointeja indeksikantoihin. Eläkeläisjärjestöjen on syytä valmistautua edessä olevaan indeksin muutostarpeiden arviointiin erittäin huolella. Järjestöjen tavoitteena tulee olla, että hallitusohjelman kirjauksesta käytännössä muodostuisi yksi merkittävä välietappi eläkeindeksin muuttamisessa eläkeläisten kannalta nykyistä paremmaksi. Kotikunnassani Espoossa hyväksyttiin kaupungille oma turvallisuusohjelma. Valtioneuvostohan käsitteli Arjen turvallisuutta kolme vuotta sitten tekemässään periaatepäätöksessä, jossa se kehotti kuntia käsittelemään asiaa omassa ympäristössään. Kuntien patistaminen onkin aiheellista. Turvallisuus on laaja käsite. Sen alla voidaan puhua ulkopolitiikasta ja maanpuolustuksesta, rikollisuuden torjunnasta, sosiaaliturvasta, liikenneturvallisuudesta, palovaroittimista tai liukuesteistä kengänpohjissa. Arjen turvallisuus rajaa asian koskemaan jokapäiväisessä elämässä koettuja uhkia. Konkreettisin Matti ja Maija Meikäläistä koskeva turvallisuus koskee jokapäiväistä toimeentuloa. Tarvitsemme kohtuullisen varmuuden siitä, että elämän perusedellytykset, asuminen, ravinto ja terveydenhoito ovat turvattuja. Siksi sosiaaliturva on turvallisuuden perustavanlaatuisin osa-alue ja sosiaalinen syrjäytyminen pahin turvallisuusuhka.. Tällä alueella kehitys ei ole ollut kovin hyvä. Eriarvoisuus on parin viime vuosikymmenen aikana lisääntynyt niin, että pie- Puheenjohtajan Arjen turvaa palsta Kalevi Kivistö nituloisten, alle 60 % mediaanituloista ansaitsevien, osuus on noin kaksinkertaistunut. Lapsiköyhyys on samaan aikaan noin kolminkertaistunut . Opiskelijoista noin kolmannes sinnittelee köyhyysrajalla ja työttömistä noin puolet. Vanhemmista ikäluokista varsinkin ikääntyneimmät ovat samassa tilanteessa. Perusturvan jälkeen jääminen muusta tulokehityksestä noin 40 %:lla selittää osan ongelmista. Taloudellisten vaikeuksien seurauksena syrjäytynyt nuori tulee ennen eläkeikäänsä maksamaan yhteiskunnalle noin miljoona euroa. Työ köyhyyden voittamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi on pitkäjänteisintä turvallisuuden edistämistä ­ ja samalla taloudellisesti kannattavaa. Kunnan tasolla voidaan näiden valtakunnallisten epäkohtien lieventämiseksi tehdä paljonkin. Ennen muuta tulee pitää huolta palvelujen saatavuudesta ja toimeentulotuen riittävästä tasosta. Ja asia, josta on kauan puhuttu mutta josta tulee jatkuvasti muistuttaa, on asuinalueiden suunnitteleminen niin, että toimeentulo-ongelmia ei kasata yksille alueille ja parhaiten toimeentulevia toisil- le. Asuinalueiden välisten erojen vähentämistavoite onkin tärkeä tavoite ja siinä avaimet ovat kunnilla itsellään. Jos tätä tavoitetta ei ole huomioitu, luodaan yhtäälle ongelmia kasaavia slummeja ja toisaalle varakkaiden asuinalueita, jotka samalla ovat yksityisten vartiointiliikkeiden kultakaivoksia. Paljon puhutaan myös maahanmuuton seurauksista turvallisuuden kannalta, toisaalta maahanmuuttajien aiheuttamista ja toisaalta heihin kohdistuneista turvallisuusuhista. Eräs valtuutettu, teini-ikäisen tyttären äiti kertoi olleensa huolestunut siitä, että hänen tyttärensä oli hakeutunut nuorisoryhmään, jossa oli paljon samanikäisiä somalinuoria. Hän oli kuitenkin nopeasti rauhoittunut havaitessaan, että somalinuoret ovat raittiita, eivät tupakoi eivätkä käytä alkoholia huumeista puhumattakaan. He suhtautuvat myös hyvin suojelevasti ryhmäänsä kuuluvia jäseniä kohtaan. Tosiasia, joka harvoin näissä yhteyksissä muistetaan, on että islam on varmaan maailman laajin ja tehokkain raittiusliike. Muslimiltahan alkoholi ja muut päihteet ovat kiellettyjä ja tuo kielto säätelee maapallolla yli miljardin ihmisen joka- päiväistä elämää. Erityisen herkkiä arjen turvallisuuden ongelmille ovat vanhukset. Siksi jokaisessa kunnassa tulisi pohtia sitä, miten varsinkin yksinäisten vanhusten jokapäiväistä turvallisuutta voisi parantaa. Toimenpiteet voisivat alkaa vaikkapa ilmaisesti asennettavien nastojen asettamisesta kengän pohjiin tai savuhälyttimien maksuttomasta asentamisesta ja huoltamisesta vanhusten koteihin. Asuinalueiden turvallisuuden parantaminen parantaa ensimmäiseksi tässä suhteessa haavoittuvimpien ihmisten, vanhusten, asemaa. Ikääntyneimpien, hoitoa tarvitsevien vanhusten suuri turvattomuuden aiheuttaja on hoitopaikkojen puute ja jos hoitopaikan saa, sen nopea vaihtuvuus. Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan vanhuksia siirretään kahden viimeisen elinvuoden aikana keskimäärin kymmenen kertaa eri hoitopaikkojen ja hoitopaikan ja kodin välillä. Mahdollisimman pysyvä, tuttu ja turvallinen ympäristö on varsinkin muistisairaille ainoa turvallinen ja inhimillinen hoivan muoto elämän loppuvaiheessa
• ELÄKELÄINEN Nro 5 syyskuu 2011 - 3 Ilmoittautuminen Seinäjoelle vauhdissa Veteraanien kulttuurikilpailujen järjestelypohjakin laajenee Veteraanien kulttuurikilpailun järjestäjäpohja on laajentunut. Siinä on nyt viisi järjestöä: Työväen Urheiluliiton, Eläkkeensaajien Keskusliiton ja Eläkeläiset ry:n lisäksi mukaan ovat tulleet myös Työväen Näyttämöiden Liitto ja Työväen Musiikkiliitto. Ensimmäistä kertaa järjestettävä kilpailu pidetään 1.­2.11. Seinäjoella ja ilmoittautumisaikaa on 30.9. saakka. Eläkeläiset ry:n jäsenet ovat erittäin hyvin edustettuina kilpailussa jo nyt. Vaikka kilpaileminen ei ole pääasia, menestymismahdollisuudet ovat hyvät. Kaikki halukkaat mukaan! Kilpailulajit ovat tanssi, laulu, musiikki, lausunta ja ohjelmaryhmät. Lajit tarkemmin sekä kilpailusäännöt on luettavissa kilpailun verkkosivuilta www.veteraanikilpailu.fi Verkkosivujen kautta voi myös ilmoittautua kilpailuun. Jos et voi ilmoittautua sähköisesti, voit lähettää ilmoittautumislomakkeen osoitteella TUL:n Pohjanmaan Piiri ry / kulttuurikilpailu, Keskuskatu 17, 60100 Seinäjoki. Lomakkeita voi pyytää TUL:n Pohjanmaan piiristä, puh. Kilpailun osanottomaksu on ryhmiltä 20 euroa, pareilta 12 euroa ja yksittäisiltä osallistujilta 8 euroa. Kahden tai useamman yksilölajin osallistumismaksu on 5 euroa. Osallistumismaksu maksetaan 30.9. mennessä TUL:n Pohjanmaan Piirin tilille 541901-20120401. Majoitus varataan suoraan hotellista: Sokos Hotelli Lakeus, puh. 010 764 8000 ja Hotelli Cumulus, puh. 06 418 6111. KILPAILUJEN OHJELMARUNKO SIVULLA 22 Seinäjoelle nähdään monia Eläkeläiset ry:n taitavia ryhmiä ja sooloesiintyjiä, muun muassa Airi Vaske Nokialta ja Aimo Ruisniemi Raisiosta. Molemmat ersiintyivät myös Savonlinnassa ja kolmen aluejärjestön yhteisessä kesäjuhlassa Huvilinnussa (kuvat). Eläkeläiset pinnalla -risteily Tallinnaan 9.­10.10.2012 Varmista jo nyt paikkasi/paikkanne Eläkeläiset ry:n suurimmassa yhteistapahtumassa vuonna 2012! Aikataulu: Lähtö Helsingistä tiistaina 9.10. klo 18.30, laiva saapuu Tallinnaan klo 22.00 Paluu Tallinnasta keskiviikkona 10.10. klo 13.00, laiva saapuu Helsinkiin klo 16.30 Maissaoloaika Tallinnassa keskiviikkona 0.10. klo 8.30-12.45 Retket Tallinnassa ­ Sakun olutpanimo ja maistajaiset, kesto 3 tuntia, hinta 23/hlö ­ Kiertoajelu kaksi erilaista Tallinnaa: Kalamaja & Koplin ja Viimsin niemimaat, kesto 3 tuntia, hinta 22/hlö Ennakkovaraukset ­ Matka-Vekan kaikki toimipisteet ottavat vastaan ennakkovarauksia ­ Matka-Vekka laskuttaa ennakkovaraukset syyskuusta 2011 alkaen. Laskussa ennakkomaksu on 30/varattu paikka, eräpäivä 2.1.2012. ­ Ryhmien nimilistat tulee toimittaa Matka-Vekkaan 15.8.2012 mennessä. ­ Loppulaskun eräpäivä yhtä kuukautta ennen lähtöä Hinnasto hyttiluokittain, hinta /henkilö Suite, parveke Suite Lux A-luokka B-luokka Hytti 1:lle 370 340 253 165 125 Hytti 2:lle Hytti 3:lle Hytti 4:lle 213 ­ ­ 190 ­ ­ 153 ­ ­ 109 103 90 89 89 80 Bussikuljetukset Helsingin satamaan ­ Matka-Vekalla laaja liityntäkuljetusverkosto, tiedustele asiaa varausta tehdessäsi ­ ryhmät yli 40 henkilöä ­ pyydä tarjous omasta bussista ryhmälle Hintaan sisältyy ­ Risteily Helsinki-Tallinna-Helsinki valitussa hyttiluokassa ­ Buffet-illallinen ja buffet-aamiainen ­ Eläkeläiset ry:n ja laivan risteilyohjelma Varaukset ­ Matka-Vekka Oy puh. 020 120 4000 tai www.matkavekka.fi/erikoislähdöt ­ ryhmät (yli 10 henkilöä) puh. 020 120 4090 tai ryhmamyynti.pasila@matka-vekka.fi ­ kaikki Matka-Vekan toimipisteet eri puolilla Suomea Lisämaksusta Lounas paluumatkalla 22/hlö, kattaukset klo 12.15 ja 14.45 (hinta toukokuun 2011 mukaan, pidätämme oikeuden muutoksiin) Vastuullinen matkanjärjestäjä Matka-Vekka.
• 4 - Nro 5 syyskuu 2011 ELÄKELÄINEN Malmilla opeteltiin mielen ja kehon yhdistävää tapaa liikkua Eläkeläiset ry kouluttaa terveyttä edistävään liikkumiseen ­ Pientä koiruutta on aina oltava mukana. Näin kiteytti Hakunilan-Vaaralan Eläkeläistet ry:n Heikki Riekkinen Malmin työväentalolla järjestetyn ikäihmisten liikuntakoulutuksen viestin. Koulutuksessa kaksikymmentäviisi eläkeläistä kokoontui kuuntelemaan ja liikkumaan psykomotoriikka-kouluttajien oppien mukaisesti. Mukana liikkumassa ja oppimassa oli myös venäjän, viron ja somaliankielisiä ikäihmisiä. Koulutus kuului Eläkeläiset ry:n terveyttä edistävään liikuntahankkeeseen, jota opetusministeriö tukee ja jonka tavoitteena on saada myös maahanmuuttajat liikkumaan yhdessä kantaväestön ikäihmisten kanssa. Kouluttajina olivat Maija Koljonen ja Marja Kannelsuo. lehtorit Metropolia ammattikorkeakoulusta. He ovat opetustyön ohella perustaneet psykomotoriikkayhdistyksen, jotta Keski-Euroopasta saatuja oppeja saisi Suomessa levitetty eteenpäin. Mitä on psykomotoriikka? Ihminen mieltää itsensä kokonaiseksi. Psykomotoriikassa on kyse mielen ja kehon yhteydestä ­ psyykeen ja motoriikan ­ yhteydestä. Keholla on merkittävä vaikutus psyykeen ja päinvastoin. Kouluttajaat herättelivät miettimään, mitä tapahtuu mielelle, kun kehon toiminnot hidastuvat lääkkeiden tai sairauden vaikutuksesta. Tai miten liikkumisesta saatu ilo voi keventää vuodet hartioilta. Esimerkkinä kehon ja mielen yhteydestä pohdittiin, miten kipu voi pysäyttää ikäihmisen. Päinvastaisena muisteltiin tapausta jossa pyörätuolissa ollut mies tanssi polkkaa, kunhan sai siihen tukea kavereilta. Eheytyminen tavoitteena Liikunnan tärkeydestä puhutaan tänä päivänä paljon. Välillä tuntuu, että on yhteiskunnallinen pahe olla toimintakyvyltään heikko, ylipainoinen tai sairas. Terveysvalistus luo ylisuorittamisen paineita. Ohjaajalla on tärkeä rooli tunnistaa psyyken merkitys toiminnan kannalta. Maija Koljonen avasi psykomotoriikan taustoja kuntouttavan työotteen kautta. Elämä on elämisen arvoinen huolimatta sairauksista, vaivoista, esteistä tai hoidon tarpeesta. Liikunnan lähtökohtana täyty olla voimavarat, eivätkä riskit ja ongelmat. Kehon ja mielen hallintaa ja yhteistyötä voi hio hyvin yksinkertaisilla välineillä täiseksi aistimukseksi jää ruoan nostaminen suuhun? Liikunta jää irralliseksi, jos se nähdään teknisenä harjoitteluna. Sitä vastoin yhdessä tekeminen, koskettaminen ja aistien käyttäminen tuo liikuntaan tunnetta mukaan, opasti Maija Koljonen vertaisohjaajia. Tarve ymmärtää ja tulla ymmärretyksi tulee siitä, kun tunneilla käytetään tuttuja lauluja, ryhmäläisistä lähteviä liikkeitä sekä tarkkavaisuus- ja havaintotehtäviä. matta. Vatsalihakset saivat kunnon harjoituksen, kun nauru ei ottanut loppuakseen. Koulutuspäivän lopussa ryhmä ideoi oman tarinatanssin. Tangomusiikin herättämillä muistoilla koottiin kouluttaja Marja Kannelsuon ohjaamana tarina ja yhdessä keksittiin liikkeet siihen tarinatanssiin. Maija Kannelsuon liikuntaryhmässä on ollut jo vuosia käytössä metodi, jolla luodaan yhdessä ryhmän kanssa oma esitys. Osallistava lähestyminen ryhmän ohjauksessa, antaa esimerkiksi MS-tautia sairastavien jumppaajien tuottaa juuri heille sopivia liikkeitä. Samanlainen kaikki osallistujat aktivoiva tapa ohjata ryhmää sopii hyvin myös Eläkeläiset ry:n ryhmille. Viinipullonkorkkeja, kärpäslätkiä ja sanomalehtiä. Käytännössäkin päästiin kokeilemaan, miten liikuntaa voi järjestään psykomotoriikan oppien mukaisesti. Sanomalehdet ja paperilautaiset saivat jalat ja kädet liikkeelle, kun niitä annettiin kavereille piirissä eteenpäin. Viinipullonkorkeista sai nopean tarkkuusheittokilpailun aikaiseksi, vaikka ohjaaja ei kilpailemiseen osallistujia yllyttänyt. Naurua riitti, kun hattuja kuljetettiin sanomalehtikepin päässä naapurilta naapurille. Sopivan musiikin kannustamana välineille löytyi käyttöä jo ennen kun kouluttajat ehtivät opastaa. Silmän ja kädenyhteistyötä sekä jokaiselle oman tason mukaista liikettä tuli harjoitettu huomaa- Keskeisenä kokemukset Myönteiset kokemukset omasta kehosta ovat oman identiteetin säilymiselle tärkeitä. Kuka välittää kehon aistimuksia yksinäiselle vanhukselle, jonka ainoaksi päivit- Kouluttajat, Marja Kannelsuo (vas.) ja Maija Koljonen. EVA RÖNKKÖ
• ELÄKELÄINEN Nro 5 syyskuu 2011 - 5 "Onpas mainio keksintö" Kevät toi Tampereelle kaksi vanhusasiamiestä Tampereen likkojen ei tarvitse enää pärjätä kaikessa yksin. Kaupungin vanhusneuvoston ja eläkeläisvaltuuston aloitteet vanhusasiamiehen vakanssin perustamisesta ovat vihdoin toteutuneet. Vanhusasiamiehet Päivi Kemppainen (vas.) ja Riikka Piironen toivovat, että tieto heidän olemassaolostaan tavoittaisi myös kaikki yksin pärjäämään tottuneet ikäihmiset. K aupungin ensimmäisillä vanhusasiamiehillä Päivi Kemppaisella ja Riikka Piirosella on laaja kokemus ikäihmisten tarpeista ja toiveista, sillä molemmat ovat aikaisemmin työskennelleet sekä kotihoidon palveluksessa että ikäihmisten neuvontapisteessä. Miksi Tampereelle piti saada vielä vanhusasiamiehet? ­ Tehtävämme painottuu ikääntyvän kuntalaisen oikeuksien turvaamiseen. Tampereella on paljon yksinäisiä vanhuksia, joilla ei ole läheisiä huolehtimassa, että he saisivat oikeanlaisia palveluja oikeaan aikaan, Riikka Piironen sanoo. Myös kotipalvelun asiakasohjaaja voi hoitaa ikäihmisten palveluneuvontaa, mutta jos henkilö ei ole tarvinnut kotipalvelun palveluja, ei hän välttämättä tiedä, mihin voi ottaa yhteyttä ongelmatilanteessa, kuten jos palvelut eivät ole olleet tyydyttäviä tai taloudellisissa etuuksissa on ongelmia. Tiedotusta etuuksista Piironen on huolissaan ikäihmisistä, jotka syrjäytyvät tiedonsaannista. Kaikki eivät esimerkiksi ole tietoisia heille kuuluvista etuuksista, kuten Kelan eläkeläisen hoitotuesta. Hoitotukihan on tarkoitettu kattamaan lisääntyneitä kuluja, jos henkilö käyttää kotihoidon palveluja tai toimintakyky laskee ikääntymisen tai sairastumisen myötä. Sitä voi saada myös sillä perusteella, että on isot lääkeku- lut tai henkilö tarvitsee viikoittain apua vaikkapa peseytymisessä, pukeutumisessa tai lääkkeiden ottamisessa. Hoidon ei tarvitse olla ulkopuolelta ostettua hoitoa, vaan siksi katsotaan myös läheisen antama apu. ­ Moni eläkeläinen sanoo, että ei ole varaa sairastaa tai mennä hoitoon, mutta jos saisi hoitotukea, voisi pärjätäkin, Piironen vinkkaa. Vanhusasiamiesten tehtävänkuvan laatimiseen on osallistunut muun muassa vanhusneuvosto. Ehdotuksia kehittämiskohteista vanhusasiamiehet saavat lisäksi kaupunkilaisten neuvotteluryhmistä, niin sanotuista aluealvareista, joiden kautta kaikki kuntalaiset voivat esittää päättäjille palveluiden kehittämisehdotuksia. Vanhusasiamiehet ovat osa ohjaus- ja valvontaryhmää, joka on tarkoitettu kaupungin palveluiden laadunvalvontaan. ­ Me teemme yhteistyötä sekä kuntalaisten että palveluiden tilaajan kanssa. Ensisijaisesti me palvelemme kuntalaista, mutta koska Valvira edellyttää palveluiden laadunvalvontaa, kuuluu sekin tehtävänkuvaamme, Riikka Piironen selvittää. vanhusasiamiehiin oli tullut yhteydenottoja lähes sadalta asiakkaalta sekä puhelimitse että sähköpostitse. Vanhusasiamiesten tarjoamista palveluista tiedotetaan myös erilaisissa palveluoppaissa, ja tarkoituksena on järjestää palvelukeskuksissa teemapäiviä. ­ Käytämme tiedottamiseen kaikkia mahdollisia keinoja ja silti tiedämme, että ne eivät tavoita kaikkia ikäihmisiä. Juuri ne vanhukset ovat suurimmassa vaarassa syrjäytyä, jotka ovat tiedotusvälineiden ulottumattomissa, jos heillä ei ole edes omaisia, Päivi Kemppainen täsmentää. Riikka Piirosen mukaan Tampereelle on leimallista se, että kaupunki on perinteisesti työläiskaupunki ja ikäihmisissä on paljon entisiä pumpulitehtaan likkoja. Niinpä täällä on paljon pientä eläkettä saavia, yksin asuvia vanhuksia, jotka ovat sisukkaita ja pitävät kunnia-asianaan tulla yksin toimeen ja pärjätä. ­ On tavallaan hienoa että ihminen on sisukas, mutta jos ajoissa saisi pientä apua, joka ei edes maksaisi yhteiskunnalle paljoa, niin se saattaisi siirtää myöhemmäksi isomman avun tarvetta, Piiroinen muistuttaa. ­ Jos yritetään pärjätä liian pitkään ilman apua, niin sitten kun sitä tarvitaan, onkin se sitten jo raskaampaa ja isompaa. Etenkin ikääntyneet, puolisoaan hoitavat omaiset saattavat yrittää sinnitellä yksin ihan liian pitkään, Päivi Kemppainen lisää. Puolueetonta sovittelua Puhelimitse ja sähköpostitse ennen kaikkea kuunnellaan palautteita ja annetaan palveluohjausta, mutta neuvoa saa kysyä lähes mihin ongelmaan tahansa. Kemppainen kertoo juuri keskustelleensa puhelimessa asiakkaan kanssa siitä, kannattaako tämän heti lähteä ensiapuun vai katsoa vielä, paraneeko vaiva itsestään. Pidempää henkilökohtaista ohjausta varten voi varata vanhusasiamiehiltä itselleen ajan. ­ Meitä ei voi tulla tapaamaan ilman ajanvarausta, koska usein asiat ovat aika pitkiä. Haluamme taata, että olemme valmiiksi perehtyneet asiakkaan asiaan ennen kuin hän tulee ja että ihmisellä on riittävästi aikaa ilman, että seuraava Paljon entisiä pumpulitehtaan likkoja Vanhusasiamiesten palkkaamisesta on kerrottu kiitettävän paljon tamperelaisissa tiedotusvälineissä, minkä ansiosta parin kuukauden sisällä toimintansa aloittamisesta Puhelimitse, käymällä tai netissä Tamperelaiset voivat ottaa yhteyden vanhusasiamiehiin puhelimitse, puhelin 040 806 2250, ma - pe klo 9 - 15.30. Asiakaskäyntejä järjestetään tarpeen mukaan, mutta se edellyttää ajanvarausta. Sähköpostiosoite on vanhusasiamies(at)tampere.fi koputtelee jo ovella, Kemppainen selvittää. Tilanteen vaatiessa vanhusasiamiehet käyvät myös asiakkaiden kotona, ja he järjestävät yhteistyöneuvottelun, jos esimerkiksi asiakas, omainen ja ammattihenkilö ovat eri mieltä, millaisia palveluja ikäihmiselle olisi tarpeen. ­ Meillä ei ole päätösvaltaa asioiden suhteen, mutta voimme olla ulkopuolisina sovittelijoina, jos niistä ollaan kovasti eri mieltä, Riikka Piironen täsmentää. Kuinka puolueettomuus toteutuu, kun vanhusasiamiesten palkan maksaa kuitenkin kaupunki? ­ Koska vanhusasiamiehet eivät kuulu mihinkään kaupungin palveluja tuottavaan yksikköön vaan edustavat tilaajapuolta, he ovat irrallaan tuotannosta ja siksi puolueettomia. Toivomme kuitenkin, että meitä ei koettaisi työntekijäpuolella ikäviksi ihmisiksi ja virheiden kyttääjiksi, vaan yhteistyökumppaneiksi, Piironen nauraa. Kesken haastattelun soi puhelin, johon Piironen vastaa. Soittaja kyselee, kuinka käy käytännössä uuden lain suoma vapaus valita itse terveyskeskuksensa. Puhelun päätyttyä Piironen kertoo, että soittaja oli kertonut soittaneensa hänelle, koska oli juuri lukenut lehdestä vanhusasiamiesten nimittämisestä. "Onpas mainio keksintö", oli soittaja kommentoinut nimittämistä. IITA KETTUNEN
• 6 - Nro 5 syyskuu 2011 ELÄKELÄINEN Levitorion (kuvassa) lisäksi tarvittiin viidellä videonäytöllä varustetun ravintolatilan 500 paikkaa . Aluejärjestön puheenjohtaja Kaarina Kapraali tervehdyspuhe vielä kädessään. Tunturin huipulla huippuhyvä juhla Kittilän Leville, tunturin huipulle saapui tuhanteen nouseva eläkeläisjoukko juhlistamaan perinteistä kolmen pohjoisen aluejärjestön yhteistä kesätapahtumaa ja samalla kertaa erityisesti Lapin aluejärjestön 40-vuotista toimintaa. Kesätaukoa pitävien tunturihotellien ovet olivat avautuneet varta vasten eläkeläisten tapahtumalle. Summitin Levitorio-tiloihin mahtui puolet ja loput viereiseen ravintolatilaan, jossa viideltä valkokankaalta saattoi seurata todella upeaa ohjelmaa, jota toteuttivat laajan Lapinmaan joka kolkasta saapuneet paikallisyhdistysten jäsenet erikseen tai yhdessä. Kaksipäiväinen juhlinta alkoi kesäkuun 20:na tapaamisilla, yhteislaululla ja lyhyillä ohjelmaosuuksilla, joista yleisön suosikiksi nousi Tiputanssi-esitys. Loppuillan tanssitti monimiehinen, yhdellä raahelaisella naishanuristilla täydennetty orkesteri aidolla tanssi-musiikkikappaleilla. Keskiyön valoisuutta hiukan himmensi harmaa ja sadetta tihkuva pilvipeite. Varsinainen pääjuhla oli seuraavana eli kesäpäivän seisauspäivänä alkaen klo 13. Ohjelman suunnittelusta suuren vastuun kantaneet Kyllikki Vilander Rovaniemeltä ja Rauni Räsänen Kittilästä juonsivat juhlan ja sen ohella esittivät useita runsaiden suosionosoitusten arvoisia ohjelmaosia. Toivottaessaan vieraat tervetulleiksi juhlaan aluejärjestön puheenjohtaja Kaarina Kapraali kertoi järjestöön nyt kuuluvan 17 paikallisyhdistystä, joista vanhin on Kemin Eläkeläiset ja nuorin Rytikarin Eläkeläiset. Alueen yhteistoiminta oli alkanut jo 25.1.1966 viiden yhdistyksen pitäessä kokoustaan Rovaniemellä ja sopiessa yhteistoiminnasta ja sen muodoista. Varsinainen perustaminen tapahtui kolme vuotta myöhemmin ja rekisteröinti 1.12.1971. Ohjenuoranaan aluejärjestö pitää Eläkeläiset ry:n ikääntymispoliittista ohjelmaa "Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen", jonka Eläkeläiset ry:n valtuusto on tänä vuonna hyväksynyt. ­ Oman paikalliskulttuurin säilyttäminen ja siirtäminen on oleellinen osa toiminnastamme, ja nyt samanaikaisesti vietettävä kolmen pohjoisim-man aluejärjestön perinteinen tapaaminen on osoituksena vahvasta yhteistyön siteestä, Kparaali sanoi. Hyvin monipuolinen, paikoin syvästi koskettava ohjelma piti yleisön tiivisti seurassaan lähes kolmen tunnin ajan. Juhlapuheessaan emeritusprofessori Simo Koskinen kävi läpi oleelliset eri vuosikymmenten aikana tapahtuneet kehitysvaiheet eläkeasioissa ja ikääntyneiden osalta. Puhe on kokonaisuudessaan seuraavalla sivulla. että näin laajalta alueelta olevat kuoron osat soivat kauniisti yhteen. Samalla tavalla oli etäällä toisistaan tulleita yhteisesityksiä, joita oli kulujen säästämiseksi harjoiteltu ja muokattu puhelimitse. Aivan erikseen on mainittava kuoroa ja muitakin esityksiä säestänyt orkesteri, jossa oli mukana viisi haitaria, kitara, maandoliini ja viulu. Sykähdyttävää oli nähdä koskettavat hetket, kun puheenjohtaja Kaarina Kapraali Rovaniemeltä ja varapuheenjohtaja Pentti Mäcklin Simosta kukittivat aluejärjestössä ansiokkaasti toimineita. He olivat Mauno Karvo Rovaniemeltä, Kauko Pääkkö Kemijärveltä, Rauni Räsänen Kittilästä, Vappu Simula Sodankylästä, Kyllikki Vilander Rovaniemeltä ja Kerttu Miettinen Kemistä sekä kukittajat itse. Estyneinä saapumasta saivat erityiskiitokset myös AnnaLiisa Hettula Kittilästä, Irma Räisänen Kemistä sekä Martti Niskala Sallasta. Kukitus on järjestötoiminnassa saajalle niitä harvoja hetkiä, jolloin saa julkista tunnustusta ja kiitosta muutoin pyyteettömästä toiminnasta. Juhlan päätteeksi yleisö, kuorot orkesterin säestämänä lauloivat Tunturisadun, useimmille ennestään tuttua laulua, jota oli harjoiteltu jo edellisillan yhteislaulutuokiossa. Kahden päivän juhla Lapin kesässä päättyi tanssien orkesterin säestyksellä pitkälle iltaan. Teksti ja kuvat: VEIKKO MERILÄINEN Tunturin laelta näki kauas laajaan Lappiin. Ohjelmaa koko Lapista Suotta ei puheenjohtaja Kapraali tervehdyssanoissaan viitannut paikalliskult-tuurin tärkeyteen. Runsas ohjelma koostui omien paikallis- Tervehdys Savonlinnasta eli Balladi Saimaalta. yhdistysten esityksistä. Kymmenen yhdistyksen yhteisesitys muodosti potpurin, jossa olivat mm. Sodankylän Eläkeläisten esittämä Saimaan balladitervehdys Eläkeläiset ry:n Savonlinnan kesäjuhlasta, Rytikarin Eläkeläisten Kuin unikuva kaunein, Saagoja Aavasaksalta, Tanhuryhmiä Kemistä ja Rovaniemeltä päätyen Haaveiden siipiin, jossa mukana Satumaa ja Elsa, kohtalon lapsi. Suurkuorossa oli mukana Rovaniemen, Rova-seudun, Sallan, Kittilän, Kolarin, Kemijärven ja Sodankylän eläkeläisyhdistysten laulajia. Kulttuuriperinteestä kertoo,
• ELÄKELÄINEN Nro 5 syyskuu 2011 - 7 Professori emeritus Simo Koskinen Levillä: Ikääntymispolitiikan kehitys Lapin aluejärjestön elinaikana S osiaalipolitiikka on ollut vuosikymmentä saatossa tärkeällä sijalla palkkatyöläisten elämässä. Sen puoleen on käännytty, kun palkkatulo on syystä tai toisesta keskeytynyt tai elämässä on sattunut kohtuuttomia menoja aiheuttavia tapahtumia. Sosiaalipolitiikan kehittämiseksi palkkatyöväestö on ollut aina jopa valmis taistelemaan. Samana ajankohtana, jolloin Lapin aluejärjestö perustettiin, aivan 1970-luvun alussa, alkoi suomalaisen hyvinvointivaltion voimakas laajenemisen kausi, jonka ytimessä oli sosiaalipolitiikka. Jo kymmentä vuotta aikaisemmin Pekka Kuusi oli laatinut laajan sosiaalipoliittisen ohjelman teoksessaan 60-luvun sosiaalipolitiikka, jonka keskeiset ajatukset olivat kansalaisen paras, kansantulon kartuttaminen ja tuloerojen tasoittaminen. Tärkeät sosiaaliset tavoitteet: tasa-arvoisuus, oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuu eli solidaaEmeritusprofessori Simo Koskisen juhlapuhe oli täyttä eläkerisuus sisältyivät kirkkaina Kuuasiaa. sen ohjelmaan ja sävyttivät pari kolme vuosikymmentä suomalaikoti- ja tukipalveluja. sen hyvinvointivaltion kehitystä. jaisena osana ja samalla kansanNämä perusarvot sisältyivät myös eläkettä kehitetään keinona turMyöhemmin keskimääräisen elinpalkkatyöväestön perusideologivata vähimmäistoimeentulo. ajan kasvaessa vanhuus irrottautui 1980-luvun aikana toteutettiin ns. eläkkeelle jäämisestä niin, että aan, jolla se pyrki inhimilliseen joustavat eläkejärjestelyt eli varnykyisin varsinaisen, muista riipyhteiskuntaan. haiseläkkeet ja osa-aikaeläkkeet, puvan vanhuuden katsotaan alka1960 luvun alkupuolella meillä van aikaisintaan 85 vuoden iässä. oli toteutettu kaksi Eläkkeelle siirtymisen ja vanhuumerkittävää sosiaa- Eläkeläis- ja veteraanijärjestöjen den väliin jää nykyisin pitkän iän lista reformia, työ- jäsenmäärä on noin puoli miljoooloissa 20­25 vuotta kestävä hyväeläkkeet (TEL ja naa. Tällaista joukkovoimaa ei voi kuntoisuuden ja aktiivisen elämän LEL) ja sairausvaenää jättää kuulematta. kausi, josta on alettu käyttää nimikuutus. Molemmat tystä kolmas ikä. järjestelmät syntyijoiden suosio kasvoi liikaakin. Vanheneminen ymmärretään vät jopa vuosikymmeniä myöhemEläkkeelle siirtymistä liian aikaiuudella tavalla yksilöllisenä promin kuin monissa muissa teollissessina, johon liittyy raihnaisuuksin alettiin toppuutella. Monissa tuneissa maissa. Työeläkejärjestelsien lisäksi myös monia voimamaissa, myös Suomessa, kohdatmä täydentyi vähitellen 40 vuoden varoja. Vanhenemista ei mielletä tiin 1970-luvulla kansainvälinen aikana niin, että se oli valmis vasyksinomaan lääketieteelliseksi öljykriisi, jolloin talouskasvu oli ta 2000-luvun alussa. Aluejärjespysähdyksissä. Tämä uhkasi myös kysymykseksi, vaan yhä tavallitön perustamiseen mennessä koko laajenevan hyvinvointivaltion semmin sosiokulttuuriseksi ilmiöktyövoima, myös yrittäjät ja maataperustaa. 1980-luvulla Suomen si. Uuteen ilmapiiriin ei enää sovellousväestö, olivat ansioeläkejärjestalouskasvu oli jo korkeampaa kuin tunut vanhuspolitiikka-käsite, vaan telmän piirissä. Euroopan maissa keskimäärin. 2000-luvun aikana alettiin käyttää käsitettä ikääntymispolitiikka tai Kaksi ensimmäistä ikäpolitiikka, joka kohdistui ikäänvuosikymmentä Vanhuspolitiikasta tyviin työntekijöihin, kolmasikäikäpolitiikkaan läisiin sekä varsinaisiin vanhukJärjestön kaksi ensimmäistä vuosiin. sikymmentä, 1970-1980-luku, Jo 1970 -luvun aikana alettiin teolsujuivat sosiaalipolitiikan osalta listuneissa maissa puhua sosiaalivarsin myönteisessä valossa. politiikasta vanhusväestön hyväkIkääntymispolitiikan Sosiaalipolitiikan kehitystä kuvaa si ja pian vakiintui käyttöön käsimuuttuva suunta hyvin sosiaalimenojen kehitys. te vanhuspolitiikka, jolla haluttiin 1990­2000-luvulla Perustamisvuonna sosiaalimenokorostaa erityisesti ikääntyneen jen osuus BKT:sta oli 15 %, vuonväestön hyvinvoinnin, itsenäisen Juhlivan järjestömme toinen 20na 1980 20 % ja 1990 25 %. elämän ja sosiaalisen osallisuuden vuotisjakso, 1990­2000-luku, on 1970-luku on eläkeläisväestön turvaamista yhteiskunnassa. Tuoedennyt aivan toisenlaisessa ajaskannalta muistettava ennen muuta hon aikaa vanhuuden katsottiin sa kuin ensimmäinen. 1990-luvun terveydenhuollon paranemisen alkavan vanhuuseläkkeelle siirtyalun syvän taantuman oloista noukautena. Kansanterveyslain voimisestä ja yleisen eläkeiän, 65 ikäsi suunnaltaan aivan erilainen maan tulo vuosikymmenen alusvuoden, saavuttamisesta. Ikäihmisosiaalipolitiikka ja ikääntymisposa merkitsi yhtä suurimmista set miellettiin tällöin hyvin homolitiikka kuin aikaisemmin. Ikäänsosiaalisista uudistuksista sodangeeniseksi ryhmäksi. Vanhuspolitymispolitiikan sosiaaliset tavoitjälkeisessä Suomessa. Työssä olleitiikan keinoina nähtiin yleinen teet, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, den kannalta työterveyshuollon hyvinvointipolitiikka (esim. asunsolidaarisuus ja inhimillisyys sailakisääteisyys toi kuvaan kokonaan topolitiikka), eläkepolitiikka sekä vat väistyä ja tilalle astuivat talouuuden mahdollisuuden. 1970-luvun sosiaali- ja terveyspalvelut. Eläkedelliset tavoitteet. aikana tehtiin merkittävä eläkepopolitiikan ja terveyspalvelujen Sosiaalipolitiikankin tehtävänä liittinen kompromissi, jonka lisäksi 1970-80-luvulla alettiin alettiin korostaa taloudellisen tuotmukaan ansioeläkejärjestelmää kehittää ikäihmisille erityisesti tavuuden, kilpailukyvyn, kannuskehitetään eläkepolitiikan ensisikotona asumista mahdollistavia tavuuden, aktivoinnin ja joustavuu- den ideoita. Taloudellinen puhe korvasi perinteisen etiikkapuheen. Hyvinvointivaltio oli muuttunut kilpailuvaltioksi. Eläkejärjestelmienkin keskeiseksi tehtäväksi aletaan nähdä ns. kestävyysvajeen paikkaaminen. Samaan aikaan Suomeenkin tunkeutui uusliberalistinen ajattelu, jonka mukaan mm. eläkeläisten ja heidän omaistensa vastuuta lisättiin. Palvelujen monituottajuus (julkinen, liikeperiaate, järjestöt ja ihmiset itset) lisääntyi, ikäihmisten palvelujen yksityistyminen on edennyt nopeasti.. Kilpailuttaminen ja tilaaja-tuottajamalli ovat kunnissa arkipäivää. Tuloerot ovat tarkasteluaikana kasvaneet huimasti. 1990-luvulta lähtien tehtiin monia leikkauksia eläkeläistenkin sosiaaliturvassa ja lisättiin monin tavoin ikääntyneitten omaa vastuuta. Suomessa alettiin purkaa innolla laitospaikkoja, muttei esim. ikäihmisille tarkoitettuja avopalveluja lisätty vastaavasti. Tällä alueella vallitsee edelleenkin huutava pula. Kielteisen kehityksen oloissa vuonna 2005 toteutettua eläkeuudistusta on kuitenkin pidettävä monessa suhteessa onnistuneena. Esim. vanhuuseläkkeen liukuva raja 6368 vuotta on yksi harvinaisuuksista maailmalla. Ikäihmiset nyt? Millainen on sitten suomalaisten ikäihmisten asema kokonaisuudessaan järjestömme juhliessa keskiiän saavuttamista? Suomalaisten elinajan odote on koko ajan kasvanut ollen nyt miehillä 76 vuotta ja naisilla 82 vuotta. Suurten ikäluokkien edustajat ovat selvästi terveempiä ja toimintakykyisempiä kuin saman ikäiset aikaisemmin. Suomalaisten eläkkeiden taso edustaa eurooppalaista keskiarvoa. Tässä mielessä pohjoismainen hyvinvointivaltio on merkinnyt ylivoimaa myös eläkeläisille. Valtaenemmistö eläkeläisistä pitää taloudellista tilannettaan vähintään koh- tuullisena. Koko ajan uhkaa myös eläkeläisköyhyys, joka koskettaa ennen muita yli 75 -vuotiaita yksinäisiä naisia, jotka elävät pelkän kansaneläkkeen varassa. Eläkeläisten koulutustaso nousee jatkuvasti. Vaikka työelämässä esiintyy ikäsyrjintää, ollaan toisaalta kiinnostuneita senioreitten työpanoksesta vielä eläkkeelle siirtymisen jälkeenkin. Työurien pidentämisessä asetetaan toiveita myös senioreihin. Ikääntyneet kansalaiset hakevat paikkaansa myös informaatioyhteiskunnassa. Lisääntyvä osa ikäihmisistä on täysin mukana tietoyhteiskunnan haasteissa, mutta osan pelätään syrjäytyvät tiedosta, koska heillä ei ole kosketusta esim. tietokoneisiin. Siirryttäessä työelämästä eläkkeelle menetetään joitakin vaikuttamismahdollisuuksia kuten ay-liiketoiminta. Eläkeläiset pysyvät kuitenkin aktiivisina äänestäjinä erilaisissa vaaleissa. Heidän osuutensa äänioikeutetuista kasvaa koko ajan, joten joillakin tahoilla pelätään jo vanhojen vallan lisääntymistä tulevaisuudessa. Eläkeläisille onkni tärkeää päästä tuomaan omat tarpeensa esiin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Kuntatasolla vanhusneuvostot ovat osoittautuneet hyviksi kanaviksi ikääntyneitten äänen kanavoitumisessa kunnallishallinnon. Vireillä olevassa ikälaissa neuvostot pyritään samaan lakisääteisiksi. Valtakunnan tasolla pääseminen neuvotteluosapuoleksi on järjestöjen tavoitteena. Suomalaisten eläkeläisten järjestöosallistuminen on Suomessa EU:n huipputasoa. Yli puolet yli 60-vuotiaista osallistuu erilaiseen järjestötoimintaan. Eläkeläis- ja veteraanijärjestöjen jäsenmäärä on noin puoli miljoonaa. Tällaista joukkovoimaa ei voi enää jättää kuulematta. Tämän lisäksi eläkeläiset ovat korvaamaton voimavara esim. naapuriapuna, omaishoitajina, vapaaehtoistyöntekijöinä ja urheilujärjestöjen aktiivein Suuret kiitokset Teille kaikille jotka osallistuitte Eläkeläiset ry Lapin Aluejärjestön 40-vuotis ja kolmen Aluejärjestön ( Kainuun Jokilaakson ja Lapin ) juhlan järjestelyihin ja ohjelman suorituksiin. Erityiskiitos teille neljällekymmenelle suurkuoron laulajille, säestäjille sekä eri yhdistysten ohjelmien esittäjille. Teidän osaamisenne ansiosta oli helppo luotsata juhlaa aina sen päätökseen saakka. Yleisö seurasi keskittyneesti ohjelmaa ja saimme siitä positiivista palautetta. Näin näytimme että meillä on tietoa, taitoa ja osaamista, kun uskallamme olla luovia ja tehdä yhteistyötä. Olemme ylpeitä teistä kaikista. Kiitokset myös juhlapuhujallemme emeritusprofessori Simo Koskiselle hienosta ikäkauttamme kunnioittavasta puheesta. Vanhuus ei todellakaan ala siitä että liitymme eläkeläisjärjestöihin valvomaan etujamme, vaan vasta sitten kun emme enää jaksa osallistua ja olla mukana toiminnoissa. Lämmin kiitos myös teille , jotka muistitte aluejärjestöä onnitteluin ja lahjoituksin Sydämellä Kaarina Kyllikki Rauni
• 8 - Nro 5 syyskuu 2011 ELÄKELÄINEN Yhdistyksille neljä Voimaa arkeen -keskusteluaineistoa Joensuulaiset Raatteen tiellä E läkeläiset ry toimittaa jäsenyhdistyksilleen kaudella 2011­2012 neljä mielenterveyttä tukevaa keskusteluaineistoa eläkeläisryhmien tapaamisiin. Aineistojen tavoitteena on edistää eläkeikäisten mielenterveyttä, tukea myönteistä ikäidentiteettiä ja lisätä vertaiskeskustelun kautta osallistujien keinovalikoimaa selvitä arjen psyykkisestä kuormituksesta. Masennusoireista kärsii noin 10­15 prosenttia yli 65vuotiaista suomalaisista. Iäkkäät myös usein syrjäytyvät mielenterveyspalveluista. Mielenterveyden pulmat, vaikkapa masennus saatetaan tulkita ikään kuuluvaksi asiaksi ja ohittaa. Julkisuudessa ikäihmisten mielenterveyttä tavataan käsitellä ongelmalähtöisesti, ei heidän mielenterveytensä vaalimisen tai sen edistämisen näkökulmasta. Eläkeläisyhdistys ja sen tarjoama toiminta on luonteva ja kynnyksetön ympä- ristö mielenterveyden edistämiseen: yhdistystoiminnassa korostuu sosiaalinen vuorovaikutus ja vertaisuus. Tätä toiminnan perusvirettä hyödyntämällä ja vahvistamalla voidaan luoda erityinen tila käydä ryhmäkeskustelua niistä tekijöistä, jotka ylläpitävät mielenterveyttä ja edistävät myönteistä ikäidentiteettiä. Keskustelutilaisuuksien tarkoituksena ei ole paikata palvelujärjestelmän puutteita, ei edes piirun vertaa täydentää sitä. Pikemminkin on kyse oman yhdistystoimintamme sisältöjen laajentamisesta ja kehittämisestä. Monipuolisen harrastustoiminnan ohessa voimme tarjota jäsenistöllemme mahdollisuuksia jutustella mielessä pyörivistä asioista. Ensimmäinen aineisto postitetaan 18.10. 2011 lähtevän yhdistyspostin mukana, toinen marraskuussa, kolmas helmikuussa 2012 ja neljäs maaliskuussa 2012. Kesäretki alkoi ongintakilpailulla Hämeenjärvellä. Etualalla Seija ja Matti Murtonen. Uudenmaan Aluejärjestön liikuntapäivä Korson eläkeläiset ry järjesti toistamiseen Uudenmaan Aluejärjestön liikuntapäivän 12.5.2011 Rusutjärvellä. Päivää juhlisti aurinkoisen lämmin kevätsää, koivunlehti oli jo hyvällä hiirenkorvalla. Aluejärjestön puheenjohtaja Christer Hägg totesi avauspuheenvuorossaan, että liikunta edistää kunnon lisäksi myös henkistä hyvinvointia. Runsaassa lajitarjonnassa oli uutena taitorata, jossa testattiin tasapainoa, ketteryyttä ja liikkuvuutta monella tavalla. Lajeista suosituimmaksi tulivat ketjun- ja saappaanheitto sekä mölkky. Myös luontopolulla nähtiin runsaasti luonnonilmiöiden osaajia. Lajien parhaat palkittiin. Tapahtuman taustamusiikista sekä tanssituokiosta vastasi Simon pumppu. Osallistujille tarjottiin soppaa, kahvia, makkaraa ja limsaa. Tapahtumaan osallistui järjestäjät mukaan lukien n. 200 reipasta eläkeläistä. Lisää valokuvia ja tuloksia voi lukea järjestäjän kotisivuilta http://www.korsonelakel. suntuubi.com. Teksti: Erkki Latvasto Kuvat: Esko Kanerva ja Erkki Latvasto Mölkkyä Tuloksia: Saappaanheitto: Miehet (18 osanottajaa) 1)Jouni Nieminen, Lohja, 22,55, 2) Mauno Nummila, Hyvinkää, 20,75, 3) Raimo Kantanen, Hyvinkää, 20,35, 4) Simo Hyökki, Hyrylä, 20,25, 5) Erkki Eriksson, Etelä-Espoo, 19,56 Naiset (26) 1) Liisa Lehto, Hyvinkää, 14,65, 2) Eila Hirviniemi, Tikkurila, 13,65, 3) Raili Kumpulainen , Hyrylä, 13,30, 4) Taimi Ollila, Kerava, 13,29, 5) Kristiina Härkönen, Etelä-Espoo, 12,56 Ketjunheitto: (77) 1) Simo Hyökki, Hyrylä, 280, 2) Saara Lahti, Järvenpää ja Raili Eskolin, Etelä-Espoo, 270, 4) Esko Haanpää, Lohja, Pekka Kaihevaara, Hyvinkää ja Ahokas-Nieminen, Etelä-Espoo, 260 Tikanheitto: (12) 1) Airi Hramoff, 37, 2) Ahokas-Nieminen, Etelä-.Espoo, 36, 3) Simo Hyökki, Hyrylä, 35 Petanque: 1) Hyvinkää 1, Numila ­ Kaiheva, 2) Järvenpää 2, Orvokki ­ Lea, 3) Järvenpää 3) Antero ­ Pentti Mölkky: (9) 1.) Hyrylä, Reino Virtala, Kerttu Virtala, Simo Hyökki ja Roosa Pirinen, 2) Tikkurila, Mauri Kärkäs, Marja-Liisa Oksanen, Tuula Kivimäki ja Ritva Numminen, 3) Lohja, Kirsti Gröndahl, Marita Lönnqvist, Irja Ryynänen ja Tuulikki Rautanen Luontopolku: (19) 1.) Hyrylä, Roosa ja Simo, 42 (48 max) sekä Tikkurila, Helena ja Matti Kärnä, 42, 3. Ulla Ahjoniemi, Noppa ja Kotilainen, Nieminen, Haanpää, Nieminen, kaikki 41.
• ELÄKELÄINEN Nro 5 syyskuu 2011 - 9 Rajavartija Jukka Karhapää esitteli rajapuomeilla rajavartioaseman toimintaa. Kuvassa ovat myös Onni Kiiskinen ja Aimo Vihavainen. Meidän kesäretki suuntautui Lieksan Hämeenjärvelle ongintakilpailuun. Siellä oli upeat maisemat, mutta vettä vähänlaisesti, saatiin mennä veteen onkimaan, jotta kaloja saatiin. Meiltä olikin monta onkijaa ja joukkue oli kolmantena. Tankattuammemaukasta hernesoppaa ja kahvia, jatkoimme matkaa Raatteen tietä Kivivaaraan. Meidän oma oppaamme Onni Kiiskinen kertoi omia kokemuksiaan Raatteen tieltä ja esitteli mitä oli tapahtunut missäkin kohtaa, oli sairaalaa ja täisaunaa matkan varrella ollut. Jatkettiin matkaa entiselle Kivipuron rajavartioasemalle, (nyt asema on Lieksan Timitrassa), jossa meitä odotti vanhempi rajavartija Jukka Karhapää. Hän opasti meidät rajapuomeille asti, jossa hän kertoi miten vartijat ovat vähentyneet ja työtehtävät muuttuneet, tekniikka on tullut avuksi ja raja-liikennettä ei ole ollut enää. Nyt työllistävät ensiavun työt. Etsinnät rajan yli tulleista ja eksyneet marjastajat, kaikki löytyvät. Myös seurataan miten petoeläimet liikkuvat rajavyöhykkeellä. Vielä muutama kävi tornissa katselemassa oman ja naapurin puolelle. Aika lailla korpea oli kummallakin puolen rajaa. Kysymiimme kysymyksiin saatiin vastaukset, olimme tyytyväisiä käyntiimme ja kiitoksin lähdimme takaisin. Tulomatkalla pysähdyimme Änäkäisten luona olevalla Salpalinjalla, siellä oli myös korsuja entisöity. Nurmijärvellä käytiin lämpimillä munkkikahveilla ja tulomatka jatkui. Kiitokset meidän veteraaneille mukana olosta ja Onni Kiiskiselle järjestelyistä onnistuneesta matkasta. Eeva Surakka Ketjunheiton voittaja Simo Hyökki Taiitoradalla sai kokeilla monia tasapainoa ja tarkkuutta vaativia lajeja.
• 10 - Nro 5 syyskuu 2011 ELÄKELÄINEN Päiväkirja Uudenkaupungin Eläkeläisten Saarenmaan-matkasta 22.5.2011 Odotimme linja-autoa Kelan pysäkillä, hakametsäläiset olivat jo kyydissä. Sitten kun kaikki olivat mukana, lähdimme kohti Saaremaata.Ykköspesällä kävimme aamukahvilla. Ilma oli mitä ihanin, aurinko paistoi. Kun olimme juoneet kahvit ja toimittaneet muut pakolliset askareet, lähdimme kohti Helsinkiä ja satamaa. Kuljettajamme Vesku hoiti lippuselvityksen ja sitten olikin vuorossa terminaalikävely laivaan, pari matkalaista meni linja-autossa. Ryhmäni haki istumapaikkoja ja minä kävin aamupalalla.Sitten vain odotettiin tuloa Tallinnaan. Taas linja-autoon ja matka kohti Virtsun satamaa, josta lautalla Saaremaan puolelle Kuivastun satamaan. Siitä lähdimme kohti Kuresaarta ja Linnahotellia. Matkaa oli, mutta maisemat olivat kauniita ja hyvin aika kului.Viimein sunnuntai-iltapuolella pääsimme Linnahotelliin Kun kaikki olivat saaneet huoneensa ja majoittuneet, lähdimme pienissä ryhmissä etsimään ruokapaikkoja. Minun porukkani meni ravintola Myllyyn, jossa nautimme illallisen. Aurinko paistoi ja kävelimme hotelliin. Osa porukas- Perinteinen ryhmäkuva matkalaisista. ta meni nukkumaan. Anja, Lissu, Veikko ja minä pelasimme vähän aikaa Skipboa ja sitten paneuduimme levolle. Näin päättyi ensimmäinen päivä Saaremaalla. villa ja matkamuisto-ostoksilla. Palattuamme menimme syömään. Tämän jälkeen osa porukasta meni nukkumaan , me Anjan kanssa pelasimme vielä Skipboa. kauppoihin.Torilla meillä oli ns. hattukavalkadi, ostimme hellehattuja ja valokuvasin.. Kello 16 suunniteltiin mihin mennään syömään. Illalla kelle19 alkoi yhteislaulutilaisuus, joimme kahvia ja lauloimme. Niin päättyi se päivä Skipbon peluuseen. emmaksiostoskeskukseen. Paluumatkalla kävimme Kalev:in karkkikaupassa ja kaikilla oli jonkinlainen pussi karkkia. Sen jälkeen tulimme hotellille ja minä suunnittelin iltaa, olihan viimeinen ilta. Meillä oli tavallista juhlavampaa, oli myös syntymäpäivät. Menu: samppanjaa ja täytekakkukahvit. Lauloimme päivänsankareille ja lopuksi tanssittiin. Se ilta päättyi, kukin meni pakkaamaan valmiiksi laukkujaan. 26.5.2011 Lähtöaamu hotellista. Kaikki kävivät aamiaisella ja kun vatsa oli täynnä, laukut autoon ja hyvästelimme hotellihenkilökunnan ja auton nokka kohti satamaa. Kotimatkan ilma oli suotuisa, aurinko paistoi. Sinne jäi ihana Saaremaa. Poikkesimme kahvilla, oli hieno hirsimökki. Helsingissä olimme kello 20 ja Uudessakaupungissa noin kello 23. Reissusta selvisin omasta mielestäni kohtalaisen hyvin Ritva Varjonen 23.5.2011 Heräsin aamulla kello 7.30 Ukkosenilma ja kova vesisade herätti meidät, venyttelimme itsemme aamupalalle ja sen jälkeen oppaamme Inge lähti kanssamme Saaremaan kierrokselle. Noin viiden tunnin kieroksella kävimme kerran kah- 24.5.2011 Herättiin 7.30. Ukkonen antoi aamuherätyksen, salamoi ja satoi vettä. Menimme aamiaiselle ja sen jälkeen suunnittelimme päivän ohjelmaa. Osa meni parturiin, osalla oli hoitoja. Muut lähtivät torille ja 25.5.2011 Heräsimme taas klo 7.30, lähdimme aamiaiselle. Ensin kävimme laulamassa syntymäpäiväsankarille. Aamiaisen jälkeen lähdimme linja-autolla vähän kau- Tähtäimessa toiminnan kehittäminen Jokilaaksoissa Jokilaaksojen aluejärjestö järjesti kaksipäiväisen koulutuksen Haukiputaan Koivuhaassa elokuun lopulla. Koulutuksen tavoitteena on parantaa ja monipuolistaa eläkeläisten edunvalvontatoimia paikallis- ja aluetasolla. Lisäksi oli pyrkimys löytää uusia sekä päivittää entisiä toimintamuotoja tarkastelemalla, mitä jäsenet järjestötoiminnalta odottavat ja millaiseen toimintaan ovat auliita osallistumaan. Tavoitteena on myös luoda toimintaan jatkuvaa ajan mukana pysymistä ja eläkeläisten yhteistoiminnan muotoja niin Eläkeläiset ry:n sisällä kuin muiden eläkeläisjärjestöjen yhdistysten kanssa. Vaikka vielä oli kesäkausi menossa, saapui neljäntoista eri yhdistyksen jäseniä tuomaan omia ajatuksiaan ja arvioimaan toimintaamme. Edellä olevat asiat oli koulutuksen suunnittelija Veikko Meriläinen jakanut neljään osaan, joita koulutukseen tulleet työstivät viidessä eri työryhmässä. Hämmästyttävän tarmokkaasti ja luovasti koko porukka työskenteli kahden päivän ajan. Yhtenä päivittämistä tarvitsevista asioista käsittelyyn tuli perinnetiedon taltiointi. Iltaohjelmana oli saunomista, makkaran paistoa, laulua ja tietenkin tarinain kertominen. Oulun työväen eläkeläisten ravintolajaosto hoiti tarjoilun. Kukin oppilas arvioi nimettömänä kirjallisesti kurssista. Arvioita lukiessa huomasi sisällön olleen kaivatun, ajankohtaisen ja toiminnalle tärkeän pysyvästi tärkeän. Kertynyt käsittelyaineisto menee kunkin paikallisyhdistyksen jatkokäsittelyyn tavoitteena rakentaa vaihtovuoroisesti ja yhteisesti toimivaa ohjelmaa sekä valmiutta tuleville tapahtumille. Ryhmätöitä tehtiin enintään viiden hengen ryhmissä. Kuvasqa Irja Lotvonen Kalajoelta, Paavo Tolonen Iistä, Raija Kauranen Pyhäjoelta, Reima Ritapuu Haukiputaalta ja Sirkka Kankaala Raahesta. Veikko Meriläinen
• ELÄKELÄINEN Nro 5 syyskuu 2011 - 11 TUULA-LIINA VARIS Ei mun nuoruudessani J oka vuosi elokuussa alkaa media hälyttää: opiskelija-asunnoista on Helsingissä huutava pula. Tilannetta valaistaan "keissein". Hesarissa (HS 21.8.) lappeenrantalaispojan asunnonhaku päätyi tädin tuttavan sohvalle niinkin kauas erämaahan kuin Espooseen. Lukijan myötätuntoa herätellään kuvalla: poika makaa sohvalla täkin alla, päätypuolessa pahvilaatikon päällä kenottavat kattila ja espressokeitin. Tunnelin päässä on kuitenkin valoa: vuokrayksiö syyskuun alusta. Heinäkuussa alkaneen asunnonmetsästyksen uuvuttama poika ihmettelee, miksi Helsingistä on niin vaikea saada asuntoa, vaikka se on niin suuri kaupunki. Mitä poika sitten haluaa? Oman tilavan yksiön, jossa on kunnon kylppäri ja erillinen vessa, maksimivuokra 700 euroa ja sijainti kantakaupungin tuntumassa lähellä opinahjoa. En ala jauhaa aiheesta "ei mun nuoruudessani", vaikka sen otsikkoon paninkin. Enkä paasaamaan "mulle kaikki heti nyt" ­sukupolven ylettömistä vaatimuksista. Peräänkuulutan tervettä arkijärkeä. Opiskelija on itse omilla toiveillaan rajannut suuren Helsingin aika pieneksi ja valinnanmahdollisuutensa vähiin. On jo teoriassa mahdotonta, että kaikki Helsinkiin muuttavat kymmenet tuhannet opiskelijat sai- sivat tilavan, hyvin varustetun, kohtuuhintaisen yksiön opiskelupaikkansa läheisyydestä, vaikka niitä rakennettaisiin kuinka villisti. Suurissa kaupungeissa asutaan kaukana. Jutun toinen "keissi" esitteli yksilapsisen opiskelijaperheen, jota onni potkaisi: he saivat 54 neliön perheasunnon kantakaupungin tuntumasta. Vuokra on Helsingin tasoon nähden halpa: 665 euroa sisältäen sähkön, veden ja nettiyhteyden. Tämäkään lottovoitto ei täysin nuorten toiveita tyydyttänyt; olisi ollut kiva saada erillinen lastenhuone, ja kylppärin pesukoneliitäntäkin on hölmössä paikassa. Opiskelijoiden toiveet kertovat tietysti siitä huikeasta elintason noususta, mikä 60-luvun jälkeen on tapahtunut. Kun esikoistytär 90-luvun alussa muutti kotoa, ymmärsin toki, ettei hänen sukupolvensa lakaise lattioita eikä pese nyrkkipyykkiä lavuaarissa. Siitäkin on vaatimustaso noussut. Nykyisin opiskelijalapsen varustaminen maailmalle saattaa käydä vanhemmille ylen kalliiksi, varsinkin jos on kalustettava ja varustettava alaston yksiö. Tasokkaat opiskelija-asunnot ovat voimakkaasti yhteiskunnan subventoimia jo rakennusvaiheessa ja myöhemmin muin tuin. Kehitys on ollut hyvää, mutta mihin rahkeet riittävät? Tuskin ikinä siihen, että kaikille opiskelijoille taattaisiin omat yksiöt tai perheasunnot, vaikka se ihanne olisikin. Vai olisiko se ihanne? Miksi nuori ihminen haluaa asua umpivieraassa suurkaupungissa alusta pitäen yksin, vaikka jo kaupassakäynti jännittää? Opiskelijapoika ei halua olla "ventovieraan" kanssa samassa asunnossa "varpaillaan". Kuinka kauan samassa asunnossa asuvat nuoret ovat toisilleen ventovieraita ja varpaillaan? Kaksi päivää? Viikon? Peräti kuukauden? Miksi kämppis mielletään ilman muuta epämukavuudeksi, keljuksi ihmiseksi? Eikö hänestä todennäköisemmin tulisi kaveri, kenties ystävä läpi elämän? Tädin tuttavan sohvalla punkkaaminen yksiön odotuksessa on opiskelun alulle niin huono lähtökohta, että varmaan valitsisin samoin kuin Hesarin jutun kolmas "keissi", itäsuomalainen tyttö, joka päätyi vanhahkon rouvan alivuokralaiseksi Munkkiniemeen. 300 euron vuokraan sisältyy oma vessa, vesi ja sähkö. Kaupunginosa on Helsingin parhaita, antiikkihuonekaluin, tauluin ja kirjoin sisustettu asunto kaunis. Ei huolta kalustuksesta, ja päälle päätteeksi kehittyvät sosiaaliset taidot ja tulee arvokasta elämänkokemusta yhteisöllisyydestä toista sukupolvea edustavan ihmisen kanssa. Edullisella vuokralla asuen voi kiireettä tutustua kaupunkiin ja opiskelutovereihin, kenties ystäväporukalla löytää vaikka kivan kimppakämpän, joka sekin on yksinäistä yksiötä parempi vaihtoehto vasta vanhempiensa kodista irtaantuneelle nuorelle. Niin minä tekisin. Mutta kokemukseni tuleekin siitä nuoruudesta, jota elettiin kämppiksinä peräkamarissa maitopullo ja koskenlaskijapaketti ikkunan välissä. Kolmeen pekkaan jaettu pieni kaksio oli jo oikea koti. Paljon en rutiköyhästä nuoruudestani kaipaa, mutta yksinäiseen elämään yksinäisessä yksiössä vieraassa kaupungissa en sitä kyllä vaihtaisi. Ylä-Savon ringillä toimintaa myös kesällä Eläkeläisten Ylä-Savon rinki päätti helmikuisessa palaverissaan Pielavedellä kiuruvetisten esityksestä tehdä kesän kynnyksellä yhteisen risteilyretken Kuopion Saaristokaupunkiin.Asian järjestely annettiin Kiuruveden matkavastaavan tehtäväksi.Reissu toteutettiin kesäkuun puolivälissä. Matkaan lähdettiin kahdella linja-autolla. Toinen lähti vieremäläiset mukanaan Vieremältä ottaen kyytiinsä Iisalmesta iisalmelaiset ja sonkajärveläiset. Toinen auto lähti Kiuruvedeltä mukanaan 48 kiuruvetistä ja poimi pielavetiset Pielaveden linjaautoasemalta. Iloiset porukat matkasivat kohti Kuopiota, Kun loppu matkalla pienoinen sade yllätti, torireissu jäi tekemättä.Sen sijaan tehtiin kiertoajelu Saaristokaupungissa .Kello 14.00 Ukko-Pekka starttasi kyydissään 100 henkeä ja puolitoistatuntinen kului iloisesti rupatellen ja laivan antimista nauttien. Risteilyn jälkeen ruokailtiin Reppumiehessä, jonka jälkeen alkoi kotimatka. Kesäillan "kuhjossa" tyytytajien runsaus yllätti sekä järjestäjät, että osanottajat. Kaikesta huolimatta kaikki saivat muurinpohjalettuja, joskin lettutaikinaa kuulemma piti "jatkaa". Lohikeitto oli erittäin maukasta ja se riitti. Ohjelma oli tasokasta ja hauskaa, samoin arpajaiset palkintoineen. Lämpimät ja suuret kiitokset järjestäjille, onnistuitte erittäin hyvin, ja uskon,että kaikki mukana olleet yhtyvät kiitokseeni. Tilaisuus oli hyvä voimannäyte toiminnastamme: jatketaan samaan malliin. Ringin seuraava palaveri on 15.9 Rautavaaralla, Siellä varmaan sunnitellaan yhteisestä pikkujoulusta. Hyvää syksyä ja toiminnan aloittamista kaikille järjestöille jäsenineen toivottaa Kiuruveden Eläkeläisten sihteeri­matkavastaava Elsa Sivonen Satapäisestä risteilyporukasta eivät kaikki mahtuneet yhteiskuvaan. väiset porukat palasivat kotii. Kiuruvedellä Eläkeläiset järjesti heinäkuun lopulla Iloiset päivätanssit kohtalaisella menestyksellä, helteestä huolimatta. Naapureita kutsuttiin tanssahtelemaan. Sonkajärveläiset järjestivät 9.8. iisalmelaisten ja lapinlahtelaisten avustuksella kesäpäivät Koirakosken savottakämpällä. Tapahtumaan oli ilmoittautunut n.150, mutta paikalla olikin n.200 osanottajaa. OsanotSavossa on kokeiltu aluejärjestön suuruuden vuoksi rinkitoimintaa, jossa aluejärjestön yhdistykset on jaettu neljään rinkiin.
• 12 - Nro 5 syyskuu 2011 ELÄKELÄINEN Mapuche-kampan loppukiri alkaa Terveisiä Chilestä: pienikin apu tuottaa isoja tuloksia Eläkeläiset ry:n Auta mapuche vanhusta -kampan tähän mennessä kertynyt keräystuotto lähetetään Chileen syyskuun aikana. Lähetettävällä avustussummalla, reilulla 5 500 eurolla saadaan korjattua kuuden mapuche-vanhuksen kodit. Samalla alkaa keräyksen loppukiri. Eläkeläiset ry vetoaa jäseniinsä, jotta kampanjan viimeinenkin talo saadaan laitettua kuntoon. Sänkyjä, petivaatteita ja kenkiä kaivataan myös. Parasta Lapsille -järjestön toiminnanjohtaja Sirpa Kerman tuo Eläkeläiset ry:n jäsenille terveisiä Chilestä. Hän vieraili kesäkuussa maan eteläosassa sijaitsevassa Tiruan maakunnassa, joka on mapuche-alkuperäiskansan asuinseutua. Parasta Lapsille -järjestö on jo vuosia osallistunut alueen lastensuojelutoimintaan ja organisoinut kummilapsitoimintaa. Toiminnalla on tuettu muun muassa lasten koulunkäyntiä. Auta mapuche-lasta -hankkeesta Eläkeläiset ry sai ajatuksen käynnistää samalla alueella oma Auta mapuchevanhusta keräyskampanjansa. Eläkeläiset ry:n kampanjan avustuskohteeksi on valittu kymmenen vanhusta, joiden asunto oli kiireisimmän korjauksen tarpeessa. Sirpa Kerman kertoo, että kampanjassa luvattua avustusta on jo ehditty kaivata kovin ja on pelätty, ettei sitä ole lainkaan tulossa. ­ Toisaalta teidän urakkanne on tsunamin jälkeen ehtinyt keventyä hiukan, sillä kaksi pahiten kärsinyttä asumusta oli korjattava välittömästi ja korjaus onnistuttiin onneksi tekemään valtion varoin, lohduttaa Sirpa. Kolmaskin talo on jo melkein korjattu, mutta sinne tarvittaisiin sängyt, joiden hinta on noin 200 euroa. ­ On tavallista, että taloudessa asuu 10­11 henkeä, koko suku lapsineen, mutta sänkyjä on silti vain viisi. Vanhusten talojen korjaus ja olosuhteiden kohennus heijastuvat monien ihmisten elämään. Isovanhemmat ovat perheen keskushenkilöitä, jotka auttavat lapsiaan ja lapsenlapsiaan monin tavoin. Eräskin isoäiti hoitaa vakituisesti yksin 18vuotiaan tyttärensä kolmivuotiasta lasta. puun.. Mitä näillä rahoilla voi tehdä? ­ Tähän mennessä kerätyt rahat riittävät viiden, ehkä kuudenkin keräyskohteena olevan vanhuksen asumuksen korjaukseen. Arviolta reilut 900 euroa pitäisi riittää yhden talon katon, lattian ja vessan korjaukseen sekä seinien vahvistamiseen ­ jotta tuuli ja vesi eivät pääsisi sisään. ­ Yksi tai ehkä osittain kaksi taloa jäisi sitten vielä odottamaan korjausta, Sirpa toteaa ja esittelee nimiluetteloa Eläkeläiset ry:n kampanjassa tuettavista vanhuksista. Lisäksi tarvitaan sänkyjä ja petivaatteita. Avustettavien vanhusten vaatimustaso ei ole huikean korkea: Sirpa Kerman tapasi Chilen-matkallaan myös ­ Kun saisi kerran elämäsAugustina Antileon, jonka talo kuuluu tukikamsään kunnon kengät, oli panjan kohteisiin. erään isoäidin toive. Sirpa Kermanin Tiruanihmisen toiminnasta. Ihmiasumuksista ja teki tiet kulvierailun aikana etelämpänen on suututtanut meren. kukelvottomiksi. Pahimpia nä purkautui asioita on, että tsunami vei tulivuori ja poh- Auta mapuche-vanhusta mukanaan alueen tärkeimjoisessa oli Eläkeläiset ry:n rahankeräys män elinkeinon, mereneläkäynnissä vät merestä. 1.3.2010-31.12.2012 maanjäristys. Kunta ei pysty auttamaan Keräystilin numero Näitä luonnon- 101230-71470 köyhimpiä perheitä. Valtionilmiöitä uudem- Viite: Auta mapuche-vanhusta avuista saa korkeintaan tiepi ja oudompi toa, pientä eläkettä saattaa oli Temucon suunnalla rieVaikka hurjat luonnonolojoutua odottamaan vuosia. hunut tornado. Parasta Lapsuhteet ovat osa alueen asukVarainkeräyksestä huolimatsille -järjestön alkuperäiskaiden arkea, ihmiset pelta osa kyläläisistä on vieläkansaan kuuluva yhteyshenkäävät uutta maanjäristystä kin vailla sähköä. kilö Gloria Colipi oli merelja tsunamia. Tsunami teki Kyläläisten mielialat vaihle katsoessaan todennut, että pahaa jälkeä. Se tuhosi kuntelevat. Ikävyyksistä huolimullistukset ovat seurausta nanviraston, suuren osan matta on ilonaiheitakin. Parasta Lapsille -järjestön tukema Primer Aguan koulu säästyi tsunamilta ja lasten koulumenestyksestä iloitaan. Harrastustoiminta on vilkasta. Ihmiset saavat yhteisöllisyydestä tukea: kun eräs vanha nainen kuoli, suku ja naapurit teurastivat sikoja ja kaikki osallistuivat neljän päivän hautajaisiin; ja eräs avulias 80-vuotias herra kierteli naapurustossa tarjoamassa apuaan sitä tarvitseville. ­ Loppujen lopuksi mielikuva vierailusta on myönteinen. Pienikin avustustoiminta tuottaa tuntuvaa tulosta näin pienessä yhteisössä, sanoo järjestönsä projektityössä monenlaista nähnyt ja kokenut Sirpa. Vanhuksien tukeminen on tärkeätä. Isovanhemmat ovat perheitten apuhenkilöitä, he kantavat yhteisön perintötietoa ja kieltä. Vähäinen kouluopetus ei riitä takaamaan mapudungun kielen siirtymistä jälkipolville. Opettaja ­ ikäihminen itsekin ­ on joka tapauksessa opettanut tärkeitä asioita: Kime chegeaymi "Sinun tulee olla hyvä ihminen" ja Elkelayaymi ta mi chaw "Älä hylkää vanhempiasi". Kunnon kengät kerran elämässä Eläkeläiset ry:n jäsenet ovat reilun vuoden aikana kerryttäneet keräystilille reilut 5 500 tuhatta euroa. Keräystuotto on näin ollen 9200 euron tavoitteesta vielä jäljessä. Keräysaikaa on ensi vuoden tammikuun lop- TIINA RAJALA Pohjanmaan aluejärjestö juhli perinteisesti Perinteistä Pohjanmaan aluejärjestön Kesäjuhlaa vietettiin 10.8.2011 Kurikan Lusan lavalla. Neljättä sataa juhlijaa aluejärjestön kahdestatoista yhdistyksestä, vietti juhlaa ja tapasi aktiivisia ikätovereitaan eri yhdistyksistä Järjestävien yhdistysten, Kurikan puheenjohtaja Antti Laine ja Jurvan puheenjohtaja Anna Ketonen, ottivat yleisön vastaan yhteiseen tapaamiseen. Kurikan kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Lasse Mukkala toi kaupungin tervehdyksen ja kertoi Lusan hallin historiasta. Alkuperäinen halli oli Kurikan työväen- ja pienviljelijäyhdistyksen omistama ja talkootyöllä rakentama. Nykyisen hallin omistaa Lusan kyläyhdistys. Mukkala korosti kaupungin pitävän tärkeänä, että eläkeläisistä pidetään hyvää huolta. Yhtenä kunnan talouteen liittyvänä yksityiskohtana hän mainitsi kaupungin delmani" oli vielä ikääntyneenäkin herkkänä mielessä. Juontaja Alpo ja puheenjohtaja Kalevikin kertoivat samanlaisista ensikokemuksistaan. Kalevi Kivistö kiitti kutsusta kotikulmilleen ja kertoi ensiesiintymisestään alkuperäisellä Lusan lavalla. Juhlapuheessaan Kivistö käsitteli eläke- ja ikääntymispolitiikan lisäksi muita ajankohtaisa tapahtumia, muun muassa Norjan joukkosurmaa. Juontaja Alpo Juvosen esittelemänä kuulimme Sirkka Liikalan, Airi Lyyluoman ja Pirkko Vallivuoren tarinoita. Riitta Kallio osoitti kolmella itämaisella tanssilla, että ikääntyneenkin ihmisen liike on notkeaa. Harjoitustahan se toki on vaatinut. Valtakunnallisilla Eläkeläisten Kulttuuri- ja retkeilypäivillä Savonlinnassakin suuren suosion saanut Kokkolan yhdistyksen kansantanhuryhmä sai myös oman alueen eläkeläisten hyvän vastaanoton. Taito ja vauhti olivat tallella. Tilaisuuden musiikista ja juhlan ohjelman jälkeen yhteisestä liikunnasta, tanssista, vastasi Martti Santikon yhtye ja parketilla väkeä riitti. Ei Jurvalle vertaa Perinteisen juhlan ehkä odotetuin osuus oli yhdistysten välinen tikanheittokisa sekajoukkuein. Sen säännötkin ovat peräti vuodelta 1982. Perinteiseksi alkaa muodostua tuloskin: Jurvan yhdistys on ollut jo kahdeksan kertaa perättäin kisan voittaja, ja niin oli tälläkin kerralla. Joukkueessa heittivät: Erkki Seppälä, Raili Seppälä, Kalevi Männikkö, Heimo Mukari ja Ritva Purtola. Pistietä joukkue nakutteli 98. Toisen sijan otti Kokkolan yhdistys 86 pistellä ja kolmannen sijan Lapuan yhdistys 81 pisteellä. RONI UPPGÅRD Kurikan ja Jurvan yhdistysten puheenjohtajat Antti Laine ja Anna Ketonen toivottivat juhlavieraat tervetulleiksi yhteiseen kesäjuhlaan. omistamat yhtiöiden osakkeet Osinkotulot ovat olleet vuosittain 6 ­9 miljoonaa euroa. Kurikan veroäyri on nyt 18 ja ilman osinkotuloja se olisi 21. Jurvan Eläkeläisten kuoron lauluja johti Aatto Hannula ja solistina toimi yhdistyksen puheenjohtaja Anna Ketonen. Jurvan yhdistyksen jäsen Anna-Liisa Jyrä oli kesäjuhlan talkooreissulla, autossa, kirjoittanut runon juhlan valmisteluista. Yleisö tykkäsi samoin kuin toisestakin runosta. "Ensisuu-
• ELÄKELÄINEN Nro 5 syyskuu 2011 - 13 Runopysäkki 1963-2011 = 48 vuotta Sain kesällä kiinni perhosen hennon, aioin turvalliseksi tehdä sen lennon. Aattelin, en sitä lentämään päästä petojen luo, ne ei pienoista säästä. Ohi ohjata tahdoin myös tulien kuumain, ne vaanivat varjossa hauskuuden, huumain. Ne kutsuvat luokseen ja aivan kuin salaa niiden hehkussa hennot siivet palaa. Sitten havahduin siihen, kun tuntoni soimas: "Noinko pienempääs vangiten käytät sä voimas. Tokko muistat, vai etkö lainkaan tiedä, että vilpitön suhde ei kahleita siedä". Tuo tuntoni syytös jäi sieluuni soimaan. Mietin: luotanko liikaa suojelun voimaan. Pohdin myös: Ehkä ei ole parempaa tapaa, kuin antaa perhoni lentää ja olla vapaa. Niinpä ymmärtää annoin: Perho lennä tai juokse. Toivon vain, että palaat mun luokse. Sillä vaikka on suhteemme vapaa ja rento, hartain haaveeni on meidän yhteinen lento. Niin vaelsimme ilman ulkoista aitaa. Se parisuhteessa parhaiten toimia taitaa. Jollei vapaus varmista uskollisuutta, on suhteessa muutakin toivottomuutta. Oma rakkauden tunne kun rakentaa muurin. se ihmissuhteen suoja on varmin ja suurin. Kaikkialle tuon muurin jos rakentaa vois, rautakahleet ja vankilat joutaisi pois. Olavi Viikki, Hankasalmi Muutos Se oli elämää kuusikymmenluvulla, olin silloin nuorimies maaseudulla. Tulevaisuuttani pohdiskelin usein tervastulilla, onko muuta vaihtoehtoa, kuin raataa savotoilla? Talouden rakennemuutos tarttui ohjaksiin, vauhtia oli saatava kehityksen rattaisiin. Polle ja pokasaha joutavat museoon, metsurit marssivat työvoimatoimistoon. Mahtavat koneet veivät metsureilta työt, työttömänä lisukkeetonta leipääsi syöt. Talouden tsunami peitti maaseudun kokonaan, muuttoaalto kaupunkiin, vei minutkin mukanaan. Taakse jäivät koti, vanhemmat ja lapsuuden maisemat, edessä oli tuntematon tulevaisuus ja uudet unelmat. Juurtuminen uuteen maaperään tuntui joskus vaikealta, oman perheen perustaminen, tasoitti jo elämän taivalta. Vuosikymmenet ovat kuluneet uusissa maisemissa, en entistä elämää kaipaa, kuin muistojen runoissa. Koen olevani hyvin kotoutunut elintasopakolainen, puoliso, isä, ukki ja onnellinen eläkeläinen. Pertti Korhonen Helsinki Mini-nano maailma Mini, mikro, nanosiru hiuksen hieno, hiustakin hoikempi ja sorjempi, kevyt kuin pölyhiukkanen, mutta sitäkin pienempi. Älypillerin kun nielaiset, se tutkii sisuksesi munaskuita myöten, mittaa veren virtaukset ja rasvahapot, tunnistaa syöpäsolut ja muut vieraat pöpöt. Ja hupsis vaan - jo aivokoppaankin tunkeutuu, löytää näkö-, kuulo- ja muut hermokeskukset, sekä aistiviestien radat, paikallistaa ajattelun ja tunneälyn sijainnit eri aivolohkoissa. Nanorobotit leikkaa, paikkaa, siivoaa pian kaikki sisuskalusi. parantavat näkösi ja kuulosi, annostelevat lääkkeesi oikeaan aikaan, oikeaan paikkaan. Nanotekniikan ansiosta tulevat sukupolvet elävät kauemmin ja terveemmin kuin me tai esi-isämme ja -äitimme. Ellemme me tai seuraava sukupolvi tuhoa koko maapalloamme sitä ennen. Oiva Björkbacka Helsinki turhaan puhallat, tuuli idästä, etelästä, mistä milloinkin heilutat puita ihmissuku hetken täällä taivaltaa tuuli jatkaa puhallustaan... Saara Alatalo Kemi Sääntö numero kuusi B ostonin filharmonikkojen pitkäaikainen kapellimestari Benjamin Zander on todennut, että oman luovuuden kehittämisessä tärkein sääntö on sääntö numero kuusi. Se kuuluu näin: "Älä koskaan, missään olosuhteissa ota itseäsi liian vakavasti". Kun Zanderilta kysyttiin, mitkä ne muut säännöt ovat, hän sanoi: "Ei ole olemassa muita sääntöjä. On vain sääntö numero kuusi." Luin tuon viehättävän sitaatin kirjasta Ravistettava-Omskakas ­ toisinajattelijan käsikirja, jonka ovat kirjoittaneet Saku Tuominen ja Katja Lindroos. Runopysäkillä on tälläkin kertaa hienoja tekstejä, joiden kirjoittajat selvästi ovat ymmärtäneet luovuuden olemuksen. Pertti Korhonen kirjoittaa runossaan, miten hän itse on kokenut "elintasopakolaisuutensa Suomessa". Pertti Korhosen sanoin: "Kun Arabimaailmassa kuohuu, ihmiset vaativat demokratiaa kaduilla. Valtaa pitävät diktaattorit joutuvat väistymään. Mullistus aiheuttaa lisääntyvää pakolaisuutta rajojen yli. EU:n piti tuoda turvaa ja elintasoa ihmisille. Rajojen auettua nälkää näkevät ihmiset rynnivät vieraisiin maisemiin. Kerjääjät ovat tulleet Suomen kamaralle. Kun päivittäin näen kerjäläisiä ostoskeskusten edessä, tulee ristiriitainen olotila. Monesti mietin myös itseäni ja muita suomalaisia, jotka ovat joutuneet lähtemään kotikonnuiltaan leivän perässä. Ei se aina ole ollut helppoa sopeutua uusiin oloihin kotimaassakaan." Muutos-runossa kuvataan hienosti yksilön kautta koko Suomen rakennemuutos. Runo lisää ymmärrystä siitä, että me kaikki olemme tavalla tai toisella muukalaisia ja erilaisten suhdanteiden armoilla. Runo on ehjä kokonaisuus. Ainoastaan joitakin pilkkuja voisi poistaa: "onko muuta vaihtoehtoa, kuin raataa savotoilla", "muuttoaalto kaupunkiin, vei minutkin mukanaan", "oman perheen perustaminen, tasoitti jo elämän taivalta", "en entistä elämää kaipaa, kuin muistojen runoissa". Muutos on viisas runo. Se saa ajattelemaan ja se lisää suvaitsevaisuutta ja lempeyttä muita ihmisiä kohtaan. Oiva Björkbacka ironisoi runossaan Mini-nano maailma sokeaa tiedeuskoa ihmiskunnan pelastuksena. Runon keskeinen viesti on, että aina ei nähdä metsää puilta. Loppu tarjoaa hyvän yllätyksen ja kääntää koko asetelman mainiosti nurinkurin. "Nanotekniikan ansiosta/tulevat sukupolvet elävät kauemmin/ja terveemmin kuin me tai esi-isämme ja -äitimme./ Ellemme me tai seuraava sukupolvi/tuhoa koko maapalloamme sitä ennen." Varsinkin nämä viisi viimeistä säettä tuovat mieleen jotkin Claes Anderssonin satiiriset runot. Oiva Björkbackan runo osoittaa, että yllätys ja lakonia ovat hyviä keinoja runoudessa. Näin myös Viikin runoon tulee yhteiskunnallinen sävy lopussa. Kirjailija Kari Hotakainen on sanonut, että "jokaisessa kuvassa näkyy aina vähän yhteiskuntaa". Olavi Viikin runo on kirjoitettu yhtenäiseen, perinteiseen runotyyliin. Runon otsikko on arvoituksellinen 1963-2011 = 48 vuotta. Voisi kuvitella, että otsikko olisi ehkä viittaus jonkin liiton vuosiin. Kenties koko runo on kunnianosoitus kestäville liitoille. Saara Alatalon pienessä runossa on suuri aihe. Runossa on hieman raamatullista sävyä, "ihminen on kuin ruoho"... Vaikka runo tuntuu ensilukemalta ehkä synkältä, avautuu siitä uudelleen lukiessa muitakin sävyjä. Minut runo saa ajattelemaan olemassaolon ihmettä. Runo muistuttaa hyvällä tavalla pienuudestamme. Tätä runoa vasten joidenkin julkisuuden henkilöiden esittämä kysymys, "ettekö te tiedä kuka minä olen", tuntuu täysin absurdilta. Elämä jatkuu, vaikka me jokainen vuorollamme poistumme elämän näyttämöltä Kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, että runo käyttää vain pieniä alkukirjaimia. Ratkaisu sopii tähän runoon hyvin, korostaa runon sävyä; kaikki vain jatkuu... Suomen aforismiyhdistys on tehnyt hyvää työtä lajin tunnetuksi tekemiseksi Osoitteesta aforismi.vuodatus.net löytyy paljon kiinnostavaa luettavaa. Aforismiyhdistyksen postituslistalle voi ilmoittautua lähettämällä sähköpostiosoitteensa osoitteeseen aforismiyhdistys@netti.fi. Silloin saa omaan sähköpostiin ajankohtaista tietoa mielenkiintoisista tapahtumista ja julkaisuista. Jutun alussa oli sitaatti kapellimestarilta, joka piti turhantärkeyttä luovuuden vihollisena. Niinpä tähän loppuun sopiikin Torsti Lehtisen aforismi, joka liittyy vähän samaan teemaan: "Menin itseeni. Oli ahdasta. Tulin pois." Aforismi on pieni, se mahtuu vaikka syksyn pudottamaan lehteen. Mutta rajoitetusta mitasta huolimatta siihen mahtuu parhaimmillaan koko maailma. Mukavia kirjoitushetkiä, laittakaahan tänne pysäkille aforismejakin tulemaan. Yhteiskunnallisuudesta filosofiaan Olavi Viikin runon lähtökohta on elämänfilosofinen. Olavi Viikki kirjoittaa kauniisti vapauden merkityksestä ihmissuhteissa. Itse asiassa runon lopussa mukaan tulee myös laajennettu näkökulma: "Kaikkialle tuon muurin jos rakentaa vois/, rautakahleet ja vankilat joutaisi pois". Aforismi, runon lähisukulainen Onneksi runoissa on varaa valita, kenenkään ei tarvitse lukea sellaisia runoja, joista ei itse pidä Ja jos kaikki kokeilu ja kikkailu ahdistaa, kannattaa palata jonkin vanhan, hyvän äärelle. Tällaista vanhaa hyvää edustaa runon lähisukulainen, aforismi. Niina Hakalahti Kukkolankatu 16 33400 Tampere niina.hakalahti@sci.fi
• 14 - Nro 5 syyskuu 2011 ELÄKELÄINEN Eläkeläiset ry:n valtuusto hyväksyi toukokuussa järjestölle uuden ikääntymispoliittisen ohjelman. Ohjelma puolustaa nimensä mukaisesti ikääntyvien oikeutta arvokkaaseen ikääntymiseen. Se edellyttää kunnon eläkkeitä, laadukasta ja ihmisarvoa kunnioittavaa hoitoa sekä oikeutta valita asuinpaikkansa, asumismuotonsa ja elämäntapansa. Ohjelmassa nostetaan keskeiseksi tavoitteeksi kamppailu eriarvoisuutta vastaan. Eriarvoistumisen taustalla ohjelma näkee Suomessa 1990-luvun alusta noudatetun talous- ja yhteiskuntapolitiikan, joka on suosinut kilpailukykyä. Julkisten palvelujen yksityistäminen on voimistanut sen kielteisiä vaikutuksia. Eläkeläinen lehti julkaisee ohessa ohjelman . Ohjelma painetaan syys-lokakuun vaihteessa, jolloin se myös lähetetään jäsenjärjestöille ja yhteistykumppaneille. Ohjelmasta laaditaan vuoden loppuun mennessä opintoaineisto. Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen Eläkeläiset ry:n ikääntymispoliittinen ohjelma keläisiä. He ovat monin tavoin erilaisia: kulttuurinen tausta, taloudellinen asema, asuinpaikka, terveydentila, tottumukset, koulutustaso, elämäntapa, tarpeet ja yhteiskunnallinen asema vaihtelevat. Eläkeläiset ry arvostaa ihmisten oikeutta valita elämäntapansa ja tähdentää, että erilaisuus ei saa aiheuttaa eriarvoisuutta. Eläkeläiset ovat sekä yksilöinä että ryhmänä yhteiskunnan merkittävä voimavara. He ovat oman elämänsä asiantuntijoita, vapaaehtoistyöntekijöitä, nuorempien sukupolvien auttajia, omais- ja läheishoitajia ja kulttuurisen pääoman kantajia. tenkin keskinäiset varallisuus- ja tuloerot. Yhteiskunta on jakaantunut muutenkin keskenään yhä eriarvoisempiin ryhmiin. Suomalaisia jakavat myös kasvavat terveyserot. Pienituloiset saavat Suomessa lääkärin palveluja suurituloisiin verrattuna vähemmän kuin missään muussa OECD-maassa. Sosiaali- ja muussa yhteiskuntapolitiikassa sallitaan eriarvoisuus ja jopa suositaan sitä. Sosiaalipolitiikan keskeisiä keinoja ovat nykyään syrjäytymisvaarassa olevien aktivoiminen ja kannustaminen. Se siirtää muiden keinojen puuttuessa vastuun huono-osaisuudesta köyhille ja muuten huono-osaisille itselleen. Niin sanottuun aktiiviväestöön kuulumattomat ryhmät uhkaavat joutua sosiaalipolitiikan reunoille ja lopulta ulkopuolelle erilaisten tilapäistoimien ja köyhyyspakettien varaan. Kilpailukykyä yli kaiken arvostavassa politiikassa eläkeläisiä pidetään rasitteena ja riskinä, passiiviväestönä. Eläkkeiden suhteellista ostovoimaa on heikennetty monin toimin. Myös väestön ikääntymiseen ja huoltosuhteen tilapäiseen heikkenemiseen varaudutaan kasvattamalla väestön tulo- ja hyvinvointieroja. 1. Ihmisarvon ja hyvän arjen puolesta Eläkeläiset ry on puolueisiin sitoutumaton kansalaisjärjestö. Sen toiminta perustuu tasaarvoon, ihmisarvon kunnioittamiseen ja solidaarisuuteen heikoimpia kohtaan. Järjestö puolustaa erityisesti pienituloisten ja vähäosaisten eläkeläisten etuja. Eläkeläiset ry toimii yhteistyössä muiden sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöjen kanssa. Eläkeläiset ry · puolustaa ikääntyvien ihmisarvoa ja vastustaa kaikkea syrjintää · toimii riittävän eläketurvan ja laadukkaiden palvelujen puolesta · vaatii eläkeläisten äänen kuulemista yhteiskunnallisessa päätöksenteossa · tukee eläkeläisten ja ikääntyneiden osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan · luo edellytyksiä eläkeläisten ja ikäihmisten omaehtoiselle harrastus- ja kulttuuritoiminnalle sekä kunto- ja terveysliikunnalle · auttaa yksinäisyydestä kärsiviä ikäihmisiä tukemalla ystävätoimintaa ja tarjoamalla heille tilaisuuksia yhdessäoloon Tavoitteidensa toteuttamiseksi Eläkeläiset ry kehittää omaa ikääntymispolitiikkaansa. Se on näkökulma yhteiskuntapolitiikkaan ja tapa tuoda ikääntyneiden ihmisten tarpeet yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Eläkeläiset ry:n ikääntymispolitiikassa ikäihmiset itse osallistuvat yhteiskunnalliseen toimintaan ja valvovat ja ajavat omia etujaan. Suomessa on puolitoista miljoonaa eläkeläistä. Suuret ikäluokat ovat juuri jääneet tai jäämässä eläkkeelle. Eläkkeelle siirtyminen ei riipu vain iästä. Joka kuudes eläkeläinen on työkyvyttömyyseläkeläinen, ja vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikäraja on joustava. Yhteiskunnassa on yhä enemmän eri-ikäisiä elä- Koulutuserot kärjistyvät tietoteknisessä osaamisessa Ikääntyvien koulutustaso on parantunut, mutta koulutuksessa on edelleen suuria eroja. Hyvin kouluttautuneet ovat innostuneita oppimaan uutta. Vähemmän koulutusta saaneilla on tarve täydentää koulutustaan. Aikuiskoulutuspalvelujen tarjonta ei kuitenkaan vastaa lisääntyvää kysyntää. Nopea muutos viestinnässä ja tiedonvälityksessä on lisännyt iäkkäimpien ja vähän koulutusta saaneiden ikäihmisten ahdinkoa. Palveluja ja niistä tiedottamista on siirretty tietokoneille huolehtimatta vaihtoehtoisten palvelujen kehittämisestä. Jotkut palvelut, kuten pankkien kassapalvelut, on tehty kohtuuttoman kalliiksi. Suuri osa ikäihmisistä haluaa oppia uusimmankin tietotekniikan edellyttämät taidot. Varsinkaan matalan kynnyksen tietotekniikan koulutus- ja neuvontapalveluja ei ole riittävästi. Tulo- ja hyvinvointierojen rinnalle on kasvanut kolmas eriarvoistava tekijä: erot tietoteknisessä osaamisessa. 2. Eriarvoistuva Suomi Suomessa on toteutettu 1990-luvun alkupuolelta lähtien talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa, jonka tärkein tavoite on ollut yritysten kilpailukyvyn turvaaminen. Sen seurauksena suomalainen yhteiskunta on eriarvoistunut. Julkisten palvelujen yksityistäminen on lisännyt eriarvoisuutta. Yksinäisyys lisääntyy Yksin asuvien vanhusten määrä kasvaa jatkuvasti yhteiskuntarakenteen ja elämäntapojen muuttumisen vuoksi. Myös jotkut hyvää tarkoittavat sosiaalipoliittiset toimet, kuten kotona asumisen tukeminen, voivat lisätä yksinäisyyttä. Yksinäisiksi kokee itsensä kolmasosa yli 80vuotiaista. Yksinäisyys on myös 55­60 -vuotiaiden, eläkeikää vasta lähestyvien suomalaisten yleisimpiä huolenaiheita. Iästä riippumatta se saattaa johtaa pysyvään syrjäytymiseen. Vanhusten yksinäisyys on sekä kokemuksellista että sosiaalista. Tärkeimmät koettua yksinäisyyttä määrittävät tekijät ovat masentuneisuuden lisäksi leskeys, yksin asuminen, huonoksi koettu terveys ja alentunut toimintakyky. Sosiaalinen yksinäisyys ilmenee puutteelli- Tulo ja -hyvinvointierot kasvavat Suomi on vauraampi kuin koskaan. Silti eläkeläisköyhyys on lisääntynyt ja sen riski kasvaa. Suomalaisten eläkeläisten ostovoima on EU:n vanhoja jäsenmaita vertailtaessa viidenneksi heikoin ja tulot suhteessa työikäisten tuloon ovat neljänneksi pienimmät. Eläkeläinen jää EU:n köyhyysrajan alapuolelle kolme kertaa todennäköisemmin kuin työssä käyvä. Iäkkäiden yksin elävien eläkeläisten köyhyysriski on erityisen suuri. Tuloerot pienenivät Suomessa 1970- ja 1980luvulla. 1990-luvun alusta lähtien varallisuuserot, palkansaajien tuloerot ja tuloerot eläkeläisten ja palkansaajien välillä ovat kasvaneet nopeasti. Niin ovat kasvaneet eläkeläis- Sosiaalipolitiikka sallii eriarvoisuuden Sosiaalipolitiikassa on tapahtunut suuri muutos, kun se on liitetty kilpailukykypolitiikkaan. Sosiaalipolitiikassa on luovuttu kattavuusperiaatteesta, jonka mukaisesti on toteutettu kaikkia kansalaisia koskevia sosiaalipoliittisia uudistuksia. Yhteiskunta- ja sosiaalipolitiikassa sekä julkisessa palvelutarjonnassa ei enää pyritä tasa-arvoisuuteen.
• ELÄKELÄINEN Nro 5 syyskuu 2011 - 15 sina vuorovaikutussuhteina. Syynä ovat vähäiset ystävyyssuhteet sekä mielialaongelmat ja huono toimintakyky, jotka vaikeuttavat yhteyksien ylläpitämistä. Sosiaalisesta yksinäisyydestä näyttävät tutkimusten mukaan kärsivän erityisesti vähän koulutetut. Yksinäisyydestä kärsivät yksilöt, mutta laajuudeltaan ja luonteeltaan se on koko yhteiskunnan ongelma. Siten yhteiskunta ja kansalaisjärjestöt voivat vaikuttaa sen syihin ja seurauksiin. taminen tarkoittaa sitä, että jokaisella ihmisellä on oikeus turvalliseen ikääntymiseen, hyvään vanhuuteen ja arvokkaaseen kuolemaan. vertaisuuttamme muiden yhteiskunnan jäsenten kanssa. Tasa-arvo Ihmisillä yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä on yhtäläinen arvo. Tasa-arvo voi toteutua vain demokraattisessa yhteiskunnassa. Sosiaalisten oikeuksien toteuttaminen edistää tasa-arvoa. Tällaisia oikeuksia ovat muun muassa toimeentulon turva, sosiaaliturva sekä riittävä hoiva ja huolto. Ikääntymispolitiikassa tasa-arvo merkitsee vaatimusta, että ikäihmisille on turvattava oikeus ja mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Se edellyttää ikäsyrjinnän estämistä lainsäädännöllä sekä sellaista yhteiskunnan perusrakenteiden ja -palvelujen suunnittelua ja toteutusta, joka edistää esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Yhdenvertaisuus edellyttää tietyissä tilanteissa myös erilaista kohtelua: parempaa kohtelua ja vahvempaa tukea niille, jotka ovat muita enemmän tuen tarpeessa. 4. Kunnon eläke ja palvelut hyvän arjen edellytyksinä Arvokas ikääntyminen ja tasa-arvo on turvattava huolehtimalla jokaisen ikääntyvän ja eläkeläisen riittävästä toimeentulosta sekä laadukkaista ja saavutettavista palveluista. Eläkeläisillä on oikeus saada oikeudenmukainen osuus kansantulon kasvusta. Eläkeläiset ry:n tavoitteena on tasa-arvoinen, sosiaalisesti oikeudenmukainen, läpinäkyvä ja ennakoitava sosiaali- ja eläketurvajärjestelmä. Eläkkeet on saatava sellaiselle tasolle, että niiden riittämättömyys ei pakota työskentelemään eläkeikäisenä. Ikääntyvillä ja vanhuksilla on oikeus valita asuinpaikkansa ja elämän- ja asumistapansa. Jokaisella on oikeus hyvään, ihmisarvoa kunnioittavaan hoivaan ja hoitoon, asuipa kotona, palvelutalossa tai hoitolaitoksessa. Hoidosta ja hoivasta huolehtiminen kuuluu yhteiskunnalle. Ikäihmisiä ei saa vastoin tahtoaan käyttää välineinä ratkottaessa hoitovajetta tai muita yhteiskunnallisia ongelmia. Aivan erityisesti on huolehdittava omais- ja läheishoitajien jaksamisesta ja toimeentulosta. Ihminen voi pitää yllä ja parantaa toimintakykyään iästä riippumatta. Kaikilla ei kuiten- miseen. Jokaisella on oikeus saada tukea, jos omat voimat eivät riitä. Oikea-aikainen tuki on ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa. Tukeen kuuluu myös riittävä tieto kaikista palveluista. 5. Eläkeläiset ry ­ elävää kansalaistoimintaa Eläkeläiset ry edistää kaikissa tehtävissään avointa kansalaiskeskustelua. Edunvalvojana järjestö asettaa vuosittaisessa työsuunnitelmassaan ja muissa asiakirjoissaan yksityiskohtaiset edunvalvontatavoitteet yhdessä jäsenten ja yhteistyökumppanien kanssa. Eläkeläiset ry on elävää kansalaistoimintaa, joka luo edellytyksiä omaehtoiselle harrastus- ja kulttuuritoiminnalle sekä kunto- ja terveysliikunnalle. Ihmisellä on mahdollisuus oppia koko elämänsä ajan. Inhimillisten voimavarojen kehittämiseen on monia ympäristöjä: harrastukset, järjestötoiminta, taide-elämykset. Yhteiskunnan on tuettava sivistystä, joka mahdollistaa omaehtoisen, itsenäisen ja vastuullisen toiminnan. Kansalaisjärjestötehtävänsä mukaisesti Eläkeläiset ry · tuo esille ikääntyneiden arjen ongelmia ja toiveita ja muokkaa ne sellaiselle kielelle, että poliittinen järjestelmä ymmärtää ne · lisää suomalaisen yhteiskunnan tietoisuutta niistä haasteista ja mahdollisuuksista, jotka liittyvät yhteiskunnan ikääntymiseen · tukee sellaisten taitojen ja tietojen oppimista ja sellaisten sosiaalisten verkostojen luomista, jotka edistävät ikääntyvien osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun ja poliittiseen päätöksentekoon · luo myös ikääntyville maahanmuuttajille edellytykset edunvalvontaan, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja harrastustoimintaan · haluaa vahvistaa demokraattista päätöksentekoa ja edellyttää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuullaan kansalaisjärjestöjä, niiden jäseniä ja muita valtajärjestelmien ulkopuolelle jääviä. Aktiiviset ihmiset puolustavat tehokkaasti oikeuksiaan ja voivat paremmin. Eläkeläiset ry kutsuu eläkeläisiä ja ikäihmisiä - myös eläkkeelle juuri siirtyneitä ja pian siirtyviä osallistumaan toimintaansa, puolustamaan etujaan ja viihtymään hyvässä seurassa. 3. Eläkeläiset ry:n arvot Vaikka ihmisarvo ja yhdenvertaisuus yleisesti tunnustetaan keskeisiksi arvoiksi, ne eivät nyt ohjaa yhteiskunnallisia käytäntöjä Suomessa. Päinvastoin ne on unohdettu, kun niiden edelle ovat nousseet yksilön ja yhteiskunnan tehokkuus ja kilpailukyky. Eläkeläiset ry pitää jakojen ja erojen politiikkaa vaarallisena sekä yksilöiden että yhteiskunnan kannalta. Järjestömme toimintaa ohjaavat ihmisarvon kunnioittaminen ja tasaarvon tavoite sekä väestöryhmien ja sukupolvien välinen solidaarisuus. Se edellyttää pyrkimystä kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisuihin sekä ihmisten keskinäisissä että ihmisen ja luonnon suhteessa. Solidaarisuus Solidaarisuus perustuu jokaisen ihmisen luovuttamattomaan ihmisarvoon. Se tarkoittaa, että yhteiskunta huolehtii heikoimmista jäsenistään. Koska yhteiskunnan ja luonnon voimavarat ovat rajalliset, se edellyttää tuloero- Ihmisarvo Jokaisella ihmisillä on luovuttamaton oikeus ihmisarvoon riippumatta asemasta, sukupuo- lesta, iästä, etnisestä taustasta ja "hyödyllisyydestä" yhteiskunnalle. Kaikilla on oikeus saada osakseen arvostusta ja hyvää kohtelua. Ihmistä ei saa kohdella esineenä eikä toista ihmistä saa käyttää hyväkseen. Ihmisellä on oikeus tehdä valintoja ja hänellä on oikeus ottaa niistä vastuu. Ikääntymispolitiikassa ihmisarvon kunnioit- ja tasaavaa vero- ja maksupolitiikkaa. Eläkeläiset ry:n mielestä solidaarisuuden on ulotuttava yli sukupolvien. Meillä on oikeus ja velvollisuus huolehtia edellisen sukupolven ja meitä seuraavien sukupolvien ihmisarvoisesta elämästä. Meillä on myös oikeus tulla kohdelluiksi niin, että vanheneminen ei uhkaa ihmisarvoamme ja yhden- kaan ole siihen mahdollisuuksia terveydentilansa, asuinpaikkansa tai muiden syiden vuoksi. Yhteiskunnan on järjestettävä palvelut ja liikenne niin, että liikunta-, kulttuurija harrastustilat ovat helposti saavutettavissa ja palvelut ikäihmisille ilmaiset tai riittävän edulliset. Avun tarvitseminen ei saa johtaa syyllistä- Kuvat: Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö ry:n kuvataidekerho Zuti
• 16 - Nro 5 syyskuu 2011 ELÄKELÄINEN Kokemän Eläkeläisten muotinäytös leikitteli sanoilla ja asuilla.Vuorossa housupuvun esittelijä. Tampereen Eläkeläisten arabilainen tanssiesitys oli sekä tyylikäs että hauska. Pirkanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi yhdessä Hauskaa ja hillittömän hauskaa Meillä on outoja ennakkoluuloja, kuten nyt tämänkin jutun kirjoittaneella, Suomen itäisen kulttuurin sanavalmiissa kaiuissa kasvaneella peräpohjalaispojalla. Olen uskonut, että Satakunta ja VarsinaisSuomi eivät kuulu Suomen huumorivyöhykkeeseen. Varsinkin olen varmana pitänyt, ettei ilo sen suuremmaksi repeä, kun joukkoon lisää Pirkanmaan. Voiko olla enemmän väärässä? Ja mistä moinen usko ja varma tieto? Salasanaiset savolaisetko ovat syöttäneet? Kiveräkieliset kainuulaiset? Vai ihan itsekö kiveliöiden erakkoudessa olen kehitellyt? Näitä itseltäni kyselen oltuani Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen aluejärjestöjen yhteisessä ja perinteisessä kesäjuhlassa Raision Huvilinnussa. Niin hauskaa, välillä suorastaan hillittömän hauskaa ohjelmaa en ole pitkään aikaan katsellut ja kuunnellut. Lempäälän Eläkeläisten iloitteleva Blondit-sketsi. Mitään vikaa ei ollut vakavammisssa ja tunnelmallisemmissakaan esityksissä, mutta kuinka voisin edes yrittää kuvailla porilaisen Leila Forsin taitoa vitsinkertojana. Ilmeenkään värähtämättä hän kertoi mitä herkullisimpia juttuja. Moni ammattimainen lavakoomikko kalpenee kömpelyyksiä suoltavaksi lavakoomikiksi. Tai kuinka voisin vaikkapa vähäisen sipaista Lempäälään Eläkeläisten ilottelevaa Blondit-sketsiä ja Kokemäen Eläkeläisten muotinäytöstä, jossa tulkittiin asujen nimet kirjaimellisesti. Kertoa Tampereen Eläkeläisten samaan aikaan hullunhauskasta ja oudosti tyylikkäästä, humpahtavaan loppunousuun päättyneestä arabilaisvaikutteisesta tanssiesityksestä? Eivät riitä sanat. PEKKA ISAKSSON Maahanmuuttajanaiset: Mieli alkoi tehdä mukaan Monikulttuurisen sävyn juhlaa toi Daisy Eläkeläisten iso, yli 10-henkinen osallistujajoukko. Tällä kertaa ryhmästä ei vielä löytynyt esiintyjiä, mutta ehkä jo ensi kerralla. ­ Hyviä esityksiä kuunnellessa ja katsellessa alkoi mieli terhdä itsekin laulamaan, mutta kun taitoa ei ole, sanoi Daisy Eläkeläisten ryhmään kuuluva Kadi. ­ Daisy Eläkeläiset ja erityisesti puheenjohtaja Hissu Kytö tekevät aivan mahtavaa työtä. Ilman tällaista minä varmaan nuhraisin kotona tv:n ääressä, Kadi sanoo. Myös somalialaista Raahoa ohjelma kiinnosti ja miellytti kovasti. Hän pyytääkiin välittämään kiitoksensa ja menestyksentoivotuksensa sekä ohjelman esittäjille että kaikille Eläkeläiset ry:n jäsenille. ­ Olen 57-vuotias ja minua haluttaa kovasti tulla mukaan Eläkeläiset ry:n toimintaan, Raaho sanoo. Turun seudulla siihen on maahanmuuttajilla mainio mahdollisuus. Eläkeläiset ry:n Daisy Eläkeläisissä ja sen taustaryhmässä DaisyLadiesissa on tällä hetkellä jäseniä 21 kansallisuudesta. Raaho sanoo juhlassa seuraanneensa erityisen kiinnostuneena Tampereen Eläkeläisten arabilaistyylistä tanssia. Mantana Thaimaasta arvelee, että ehkä hän ei niinkään osallistuisi ohjelmaryhmien toimintaan, muttra sen sijaan hän osaisi opettaa monenlaisia käsitöitä. ­ Kaikenlaisista materiaaleista ja hyvin monenlaisilla tavoilla, Mantana sanoo ja näyttää mukanaan olevia esineitä, muun muassa laukkua ja koruja. Mantanan sanat vahvistaa Raaho. ­ Hän on mestari. (P.I.) Daisy Eläkeläisten puheenjohtaja Hissu Kytö (vas), Raaho, Kadi ja Mantana.
• ELÄKELÄINEN Nro 5 syyskuu 2011 - 17 Leila Fors päihitää monta stand up ammattilaista. Paras kiitos esiintyjille. Syvää eläytymistä Uudenkaupungin Kaislat-ryhmän tanssissa. Tunnetta, Turun Eläkelkäisten mieskuoro Kööri. Yllättyipä kerran Aunekin ­ ehkä Kaikki ja erityisesti Eläkeläiset ry:n ohjelmatoimintaan osallistuvat tietävät, että kulttuuriohjaaja Aune Lind ei vähästä hätkähdä. Vuosikymmenet näyttelijänä ja ohjaana ovat karaisseet. Loppusilauksen on antanut vuosikymmen Eläkeläiset ry:n kulttuuriohjaajana: monta kummaa on siinäkin varmasti tullut eteen. Raision Huvilinnussa nähtiin sekin ihme, että Aune putosi hetkeksi hitaille kierroksille. Sen aiheutti kutsu näyttämölle kesken ohjelman. Kutsu kävi Eläkeleläiset ry:n edustajilta, jotka halusivat onnitella Aunea hieman etuajassa 75-vuotispäivän johdosta. Onnittelujen, kiitosten ja yhteistyötoivotusten lisäksi Aunea muistettiin onnitteluadressilla, kukilla ja kuohuviinillä. Monta sekuntia eivät kutsujat saaneet yllätysvedosta nauttia ennen kuin Aune palautti järjestyksen näyttämölle. Vastauspuheeseen löytyi salamannopeasti myös sopiva runo Eila Kivikk`ahon tuotannosta. ­ Erityisesti haluan kiittää kaikkia Eläkeläiset ry:n ohjelmatoimintaa osallistuneita. Kun otin kulttuuriohjaajan tehtävän vastaan, hieman mietin, voisiko niin vanhoille ihmisille mitään opettaa. ­ Ensimmäisen koulutustilaisuuden jälkeen saatoin vain todeta, kuinka väärässä olin ollut. Lahjakkuus kumpusi myös valtavasta elämänkokemuksesta, ja se suorastaan mykisti. ­ Te ja kaikki muut hyvät ihmiset Eläkeläiset ry:n kulttuuri- ja harrastustoiminnassa olette opettaneet minulle valtavasti, Aune Lind sanoi. Sitten hän hymyili niin, että ihan varma ei voi olla, putosiko Aune sittenkään kutsun kuullessaan. (P.I.) Eläkeläiset ry:n ohjelmatoiminnan voimanaisia: Airi Vaske (vas.) ja Anna Haataja Nokialta sekä Aune Lind. Vaske esitti juhlassa Haatajan tekstin.
• 18 - Nro 5 syyskuu 2011 ELÄKELÄINEN Järjestäjillä iso urakka Huvilinnun juhlan tekijät eivät ehtineet pariin viikkoon edes uutisia seurata Ison juhlan järjestelyt vaativat suurta ponnistusta. Niin myös kolmen aluejärjestön yhteinen kesäjuhla. Järjestelyvastuu oli luonnollisesti isäntäkaupungin yhdistyksellä, Raision Seudun Eläkeläiset ry:llä. ­ Kuule, voitko kysyä myöhemmin, en ole kahteen viikkoon edes uutisia ehtinyt seuramaan, vastasi yhdistyksen puheenjohtaja Martti Mäkinen, kun Eläkeläinen-lehti kysyi kommenttia valtiovarainmisteriön esitykseen valtion ensi vuoden budjetista. Asiaan palattiin, pöly oli vähän laskeutunut. ­ Eläkeläisten ja ikäihmisten kannalta karmea on esitys, että kuntien valtionosuuksia leikattaisiin 700 mijoonaa. Se merkitsee monessa kunnassa sosiaalija terveyspalvelujen sekä vanhustenhuollon palvelujen jyrkkää huonontamista. Jäsenkatoa Kun juhlat onnistuivat niin hyvin, tekee mieli arvella, että Raisiossa on kaikki hyvin. Niin ei ole, sanoo puheenjohtaja Martti Mäkinen. ­ Yhdistyksen jäsenmäärä on laskenut parin vuoden aikana roimasti. Viime vuonna 37 jäsentä jätti jäsenmaksun maksamatta, ja tänä vuonna määrä näyttää nousevan 40:een, eli yhteensä lähes 80 jäsentä on jättänyt yhdistyksen. Mäkinen pitää syynä tilanteeseen Eläkeläiset ry:n jäsenmaksun korottamista vuosi sitten 12 eurosta 14:een. Jäsenkato on alkanut sen jälkeen. ­ Samalla toimihenkilöiden saaminen on vaikeutunut. Olen itsekin joutunut tänä vuonna hoitamaan puheenjohtajan tehtävien lisäksi tiedottajan, taloudenhoitajan ja jäsensihteerin tehtäviä, Mäkinen kertoo. Martti Mäkinen. entinen puheenjohtaja ja pitkäaikainen aktiivi Paavo Penttinen. Hän kuitenkin tähdentää myös kuntien omaa vastuuta palvelujen ja niiden rahoituksen järjestämisessä. ­ Liian monessa kunnassa toimitetaan vain yhden budjettikauden tähtäimellä. Moni ongelma voitaisiin voittaa, jos todella toimittai- Paavo Penttinen. siin suunnitelmallisemmin. Raisiossa asia on oivallettu, Penttinen kiittää. Penttinen löytää maan hallituksesta myös hyvää. ­ Ainakin näyttää siltä, että sillä on kiinteämpi yhteys ammattiyhdistysliikkeeseen kuin edeltäjillään. Sopii siis odottaa työtätekevien ja myös eläkeläisten kannalta parempia päätöksiä. Kunnillakin vastuuta Samaa mieltä on juhlassa järjestysmiestehtävissä toiminut Raision yhdistyksen PEKKA ISAKSSON Retkeläiset tulilla Ylämaalla. Lauritsalan Eläkeläiset retkeilivät ja puhuivat Pien-Saimaasta Kauniina kevätpäivänä viettivät Lauritsalan Eläkeläisten ja Lappeenrannan Sairaus- ja Tapaturmainvalidien yhteiset kevätkauden päättäjäiset laavulla lammen rannalla Ylämaalla. Matin sopan ja Onnin lettujen jälkeen paneuduttiin päivän teemaan. Tapahtuman teemana oli vesien suojelu. Paikalaisesti tärkeästä Läntisen Pien-Saimaan tilasta ja suojelusta oli kertomassa Lappeenrannan ympäristölautakunnan jäsen, opettaja Markku Aalto. Puhdas luonto ja viihtyisä ympäristö edistävät meidän kaikkien hyvinvointia, totesi Markku Aalto. Pien-Saimaa on tärkeä asukkaiden virkistysalue sekä Lappeenrannan kaupungin juomaveden varasto ja lähde, siksi sen suojelua tulee kiirehtiä. Pien - Saimaalla on esiintynyt sinilevää, jopa viime talvena jään alla. Vesi on sameaa ja rehevöitynyttä. Markku Aalto toteaa, että ei ole yhtä syyllistä järven huonoon tilaan. Suuri kuormittaja Lavinkanlahdella, jossa ei ole veden kiertoa, on ollut maatalous. Maaveden puolella suurin kuormittaja on Vapon turvetuotanto. Kahden kesän sateisuus ja vesien valumat ovat huudelleet ravinteita metsien hakkuualueilta ja laikutuksilta sekä rakennetuilta alueilta. Pien-Saimaan kuormituksen vähentämiseksi käynnistettiin PISA 2013- hanke, kertoo Markku Aalto. Tavoitteena on Pien-Saimaan ulkoisen kuormituksen vähentäminen, vesistön ja veden laadun parantaminen, vesistön virkistysarvon parantaminen sekä vesihuollon turvaaminen. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Läntisen Pien ­ Saimaan valuma-alueen asukkaiden, maanomistajien ja viljelijöiden kanssa. Alueen 70 maatilaa on kartoitettu. Niistä n. 20 tilaa joutuu tekemään lisätöitä valumien estämiseksi, kertoo Markku Aalto. Vesin valumaa voidaan hidastaa rakentamalla laskeutusaltaita ja kosteikkoja joihin ravinteet kerätään. Tarvittaessa on käytettävä kiinteistökohtaisia puhdistamoja. Lisäveden johtamisella voidaan parantaa Pien -Saimaan veden laatua ja vähentäisi ravinteiden pitoisuuksia vedessä. Vilkas keskustelu osoitti, että Pien-Saimaan vesien suojelu kiinnostaa ja sitä on seurattu. Mitä me itse kukin voimme tehdä vesien suojelemiksi, kysyy Markku. Miten ja missä pesemme mattomme, miten hoidamme mökillä jäte- ja jätevesiasiat? Aimo Röpetti
• ELÄKELÄINEN Nro 5 syyskuu 2011 - 19 Satakunnassa haetaan toimintaan uutta ilmettä kulttuuriyhteistyöllä Eläkeläiset ry:n Satakunnan aluejärjestössä on aloitettu ohjelmatoiminnan kehittäminen. Eri taiteenalojen esiintyjät ja osaajat pääsevät vuorovaikutukseen toistensa kanssa. Musiikin harrastajat, käsien taitojen osaajat, runojen tekijät sketsien kirjoittajat, esseistit, taidemaalarit ja muut kohtaavat toisensa. Järjestelystä päätti aluetoimikunta keväällä. Ensimmäisenä ryhdyttiin kokoamaan orkesteria.Ensimmäisellä kyselykierroksella ilmoittautui yli 15 soittajaa. Haitaristit, kitaristit, rumpali ja mandoliinin soittaja saapuivat Porinyhdistyksen Suvipirtille harjoituksiin. Elokuussa orkesteri esiintyi ensimmäisen kerran Luvian Elojuhlassa. Menestys oli ilmeinen ja soittajat innoissaan. Nyt kootaan laulajia maakunnalliseen kuoroon. Orkesteri ja kuoron yhteinen harjoitus on vielä tänä syksynä. Satakunnan Aluejärjestö valitsi kulttuurin kehittämistä varten työryhmän. Sille riittää töitä. Toimintansa suunnitteussa työryhmällä on mahdollisuus itsenäiseen ajatteluun ja luovuuteen. Se tulee käyttämään eri taiteenalojen asiantuntijoita muun muassa koulutuksen suunnitteluun. Myös toiminnan rahoitusta joudutaan miettimään. Alueorkesteria kuultiin ensimnmäisen kerran aluejärjestön elujuhlassa Luvialla. Menestys oli hyvä, ja nyt aletaan puuhata myös aluekuoroa. ja päästä siten järjestötilaisuuksien ulkopuolellekin. Siis antaa konsertteja, puistoissa, vanhainkotien pihoilla ja paikoissa, joissaihmiset liikkuvat. Käsien taitojen harrastajien näyttelyjä voidaan järjestää omiin tapaamisiimme tai muihin tilanteisiin, joissa yleensä taitojen tuotteita voi tuoda esille. Esseistit ja runojen tekijät ovat tunnetusti vaatimatonta väkeä. Yhdessä voidaan uskaltaa, arvioidaan täällä Satakunnassa. Mahdollisuuksia edellä ideoidun toteutumiseen on olemassa. Päätimme yrittää. aikaansaada huomiota ja ylläpitää jäsenistön mielenkiintoa. Sillä voidaan myös rohkaista mukaan uusia kulttuurin harrastajia. Jäsenistömme ikääntyy ja tarvitsee uutta ilmettä järjestötoimintaa. Se on toiminnallisesti vaateliasta, mutta se voi tarjota paljon ikäihmisille, joiden määrä lisääntyy kaiken aikanaja kattaa kymmenen vuoden kuluttua lähes kolmanneksen koko väestöstä. Tällainen toimintapa voi sopia muuallekin, arveli täällä käydessään valtuuston puheenjohtaja Marja Leena Makkonen. MARTTI ANTTONEN Mitä tulevaisuudessa Vaikka järjestömme piirissä on paljon harrastusalojen osaamista, uutta ja ennen kokematontakin tarvitaan. Hyväksi todetut taidot ja niiden esilletulo säilyvät ja vahvistuvat tulevaisuudessa tällaisen yhteistyön ansiosta. Tulevaisuudessa, eikä niin kaukaisessa, on mahdollisuus monipuolistaa yhteisiä juhlia ja niiden kulttuuriantia. Orkesterilla ja kuorolla on mahdollisuus järjestää yleisötilaisuuksia Haastava tehtävä Uusien toimintamuotojen herättelemiseen on tarvetta. Ihmisten kiinnostusta voidaan herätellä monella tavalla. Uskomme, että kulttuuritarjonta on yksi ja onnistuessaan erittäin näkyvä ja mielenkiintoinen tapa Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n Satakunnan Aluejärjestö ry:n puheenjohtaja. Eiköhän oteta uusiksi, tuumittiin satakuntalaisten retkellä Kuntorantaan Joukko iloisia Satakunnan aluejärjestön eläkeläisiä suuntasi matkansa kohti Eläkeläiset ry:n kylpylähotelli Kuntorantaa. Kenellä oli mielessä mitäkin. kenellä kuntoilu, kenellä retkeily, kenellä tanssi-illat, kenellä hyvä ruoka. Sanotaanhan, että se on rewtken kohokohta, kun saa hyvää ruokaa, ja siellähän sitä sai. Oli myös mahtava allasosasto hierovine suihkuineen, köysiporoallas, kylmävesiallas, lapsille oma allas liukumäkineen: ei tullut koetetyuksi, kuinhan siinä olisi käynyt. Kuuden päivän aikna ei nälkä päässyt yllättymään, sillä iltaisinkin saatiin täydennystä ruokailuun, kun paistettiin grillillä makkaraa ja pannaria. Päivät kuluivat hauskasti ja joutuisasti. Kiitos retken järjestäjille ja mukana olleille, Otetaanko ensi vuonna uusiksi? Pirkko Satakuntalaiset matkan päällä.
• 20 - Nro 5 syyskuu 2011 ELÄKELÄINEN Syyskuussa hakevat saavat vielä takuueläkkeen maaliskuusta lähtien Kela otti elokuussa yhteyttä useisiin tuhansiin eläkeläisiin, joilla voi olla oikeus takuueläkkeeseen. Hakemuksia oli elokuun alupäiviin mennessä tullut noin 103 000 ja niistä on ratkaistu 101 000. Takuueläkeurakka on Kelan oman arvion mukaan sujunut hyvin. Kela varautui siihen palkkaamalla lisää henkilökuntaa ja ottamalla käyttöön hyvän palautteen saaneen suullisen haun. Takuueläkkeen on saanut noin 95 000 eläkeläistä. Lakia säädettäessä takuueläkkeeseen oikeutettuja arvioitiin olevan kaikkiaan noin 116 000. Keskimääräinen takuueläke on nyt noin 121 euroa kuukaudessa. Kela muistuttaa elo-syyskuussa kirjeellä tai puhelimitse niitä takuueläkkeeseen mahdollisesti oikeutettuja, jotka eivät ole vielä jättäneet hakemusta. Kun hakemus tulee Kelaan viimeistään syyskuussa, eläkkeen saa takautuvasti lain voimaan tulosta eli maaliskuusta lähtien. Takuueläkettä voi hakea palauttamalla Kelan lähettämän hakulomakkeen täytettynä ja allekirjoitettuna palautuskuoressa. Toinen vaihtoehto on hakea sitä ilman hakemuslomaketta soittamalla numeroon 020 692 202 tai käymällä Kelan toimistossa. Maaliskuussa voimaan tullut takuueläke turvaa Suomessa asuvalle eläkeläiselle noin 687 euron vähimmäiseläkkeen kuukaudessa. Takuueläkettä ei makseta, jos sen määrä jäisi alle 6,23 euron kuukaudessa. Tämä tarkoittaa sitä, että takuueläkettä voi saada vain silloin, kun hakijan kaikki muut eläkkeet Suomesta ja ulkomailta veroja vähentämättä jäävät alle 681,51 e/kk. Vähimmäiseläke jää pienemmäksi, jos eläkeläinen on varhentanut vanhuuseläkkeensä alkamaan ennen 65 vuoden ikää. Varhennusvähennys pienentää takuueläkettä tai voi jopa estää sen saamisen. Varhennettuna takuueläkettä saa noin 4 800 henkilöä. Heidän takuueläkkeensä on keskimäärin 88 euroa kuukaudessa Svensk verksamhet N ågra tankar om den svenska verksamheten eller verksamhet på svenska. Jag är väl medveten om att en del av de tvåspråkiga medlemmarna i vårt förbund anser det icke nödvändigt med verksamhet på svenska trots att förbundet utger sig att vara tvåspråkigt. Vi i Vasabygdens Pensionärer anser att det finns möjligheter att få endel svenskspråkiga medlemmar till förbundet, men för att detta skall bli möjligt så behövs det endel verktyg och hjälp från förbundet och kretsorganisationernas sida. Jag är övertygad om att det i Nyland och Åboland finns folk som inte är så bra på finska och detta är ett hinder för dessa att komma med i vår verksamhet. Här i Österbotten så är det ett uppenbart hinder för här är kunskapen i finska svag bland de svenskspråkiga. Vad är det då som behövs för att förbättra situationen? Till en början så ser jag det som viktigaste att få information på svenska, om vad som händer i förbundets verksamhet. Med andra ord som jag tidigare har framhållit en översättning av ledaren i tidningen och ett sammandrag av de viktigaste uttalanden och ställningstadandena på svenska. Det har sagts att det blir för dyrt att göra detta och det tror jag säkert det blir i fall man använder sig av dyra edsvurna translatorer. Men som jag ser det så behöver det inte bli så dyrt om man vidtalar de medlemmar som i sitt tidigare yrkesliv har sysslat med att översätta tekster och bildar en ring med dessa där man turas om att översätta. Förhoppningsvis så leder dessa tankar till att det diskuteras i de föreningar där det finns svenska medlemmar om behovet av en verksamhet på svenska och kanske till diskussion här i tidningens spalter. Christer Eriksson Ordförande i Vasabygdens Pensionärer Sensommar hälsningar från Österbotten H är i Yxpila väntar vi redan på att pensionärsträffarna ska börja. Vår väntän blir inte lång. vi startar i mitten av september. Under sommaren har vi vistats på sommarsfältet på ön Vatungen utanför Karleby. Där har vi två stugor, en bastu och en båt nere vi sjön. Där finns även en liten "danspaviljong".Stället har donerats av Ykspihlajan satama-osasto på sjuttiotalet till oss och Kokkolan Elä- keläiset. Vi brukar samlas där några gånger per sommar. Vi underhåller stället tillsammans och har samvaro med mad, bastu och simming m.m. Vi hyr även ut stugorna. I år har vi även deltagit i en resa till Savonlinna, var pensionärernas sommardagar hölls. Vi deltog även i olika förenengars tillställningar. Vi planerar att ta del av kulturhändelsen i Seinäjoki i november. Nu under hösten och vintern sam- las vi i Ykspihlajan Toimitalo på onsdagarna.Ca 40­50 personer dyker upp varje vecka till vår s.k. klubbdag. Men flera ryms med, så vällkommna alla intresserade. Våra seniorsdansare Vipeltäjät och kören Visestäjät inleder också sina repetitioner. Den 28 september har vi "syystärräys" i Toimitalo. Dit andra föreningar från Karleby är också inbjudna. Irmeli Anttiroiko LIMPAN Galna dagar I väntan på att Stockmans galna dagar, som jag med största sannolikhet håller mig borta ifrån, skall börja har jag varit tvungen att hålla mig till tidningarnas och TV-nyheternas galenskaper. Den galnaste av galningar är nog norrmannen Breivik, som i sin högerkristliga fantasivärld förklarade krig mot muslimer och norska makthavare. När de första nyheterna om bombdådet i den norska maktens kvarter kom i TV:n var jag såsom många andra att det var fråga om ett muslimskt terrordåd. Därom ber jag på det ödmjukaste on ursäkt av alla muslimska invandrare i hela norden och särskilt av familjen Husseini, som bor i samma trappa som jag. Familjen och särskilt deras barn och ungdomar skiljer sig från finska barn i allmänhet genom att vara vänliga och hövliga mot oss gamlingar. Visst sker det kulturkrockar med muslimer, som när vi på kryssning i Egypten stod på kajen och väntade på bussarna som skulle föra oss till pyramiderna. Bussarna stod i skuggan och chaufförerna låg med aktern i vädret och huvudet mot Mecka och bad sin morgonbön. När vi sedan kom iväg körde de som galningar och gjorde rena vansinnesomkörningar på de smala bergsvägarna. På frugans "Herre Gud" svarade jag såsom landets sed var bara insh Allah, och gjorde därtill för säkerhets skull korstecknet. På försommaren var den stora nyheten ehec-bakterien, som skördade dödsoffer runtom i Europa. Trots alla kloka övervaknings- och spårnings-system gick allt galet. Den spårades först till spanska gurkor, senare till tyska eko-groddar och sist och slutligen till egyptiska bönor. När vi läste om saken, kom frugan ihåg vår förvåning då vägen på det egyptiska slättlandet gick längs en kanal, som hämtade Nilens vatten till odlingarna. Bönderna som bodde längs kanalen och använde vattnet till att vattna sina åkrar slängde också allt sitt avfall och slaskvatten i kanalen. Detta verkade på intet sätt hindra fiskafänget i det smutsiga vattnet. Vad allt i bakterieväg månne den fångade fisken och de vattnade grönsakerna ha innehållit? Trots att den enda platsen där vi inmundigade egyptisk mat var en högklassig flodbåtsrestaurang i Kairo, var vi ingalunda överraskade av att komma hem med en hejdundrande magsjukdom. En jättestor galenskap gör ultramuslimerna i södra Somalien sig skyldiga till. Miljoner somalier lider hungersnöd orsakad av svår torka. Omvärlden är beredd att hjälpa, men de makthavande hindrar hjälpen från att komma fram. Varför, det vete fan. Kanske de vill ha "lebensraum" såsom nazisterna på sin tid? Första pris i galenskap tar i alla fall USA:s republikaner, som i sina försök att göra livet surt för president Obama var beredda att rasera landets ekonomi, som också annars verkar vara åt skogen. Tänk nu, världens rikaste land lever på krita till den grad, att republikanernas hot att hindra en höjning av lånetaket kunde ha försatt staten i konkurs. De republikanska ledarna borde se sig själva i spegeln. Orsaken till de ekonomiska svårigheterna är ju deras egen president Busch, som först sänkte skatterna och sedan startade de dyra krigen i Irak och Afganistan, och finansierade dem med kredit. Nu är huvudorsaken till den republikanska manövern motståndet till Obamas anspråkslösa välfärdsprogram. Till de skyhöga krigskostnaderna räknas dessutom inte veteranernas pensioner, som on lånetaket inte hade höjts, också de hade blivit obetalda. ämfört med Finland är den amerikanska välfärden, snällt sagt, anspråkslös. De fattiga bor på gatan och en svår sjukdom kan helt rasera familjens ekonomi. För sjuka och fattiga i världens rikaste land vore den finska välfärden nästan himmelriket. Detta är nog, som Powel Rammel skulle säga, pippi i kvadrat. Efter de tragiska händelserna i Oslo har hatprat och dito skrift mot människogrupp blivit förklarade i det närmaste kriminella. Trots detta har jag skrivit en hatfull dikt mot en grupp människor som jag ställer up på också i dag. I en kanske litet haltande översättning från finskan går den så här: Må fan ta dem talibaner och skriftlärda alla glödögda tolkare av heliga skrifter må skriften sedan vara Bibeln, Koranen, Talmud, mein Kampf eller das Kapital.
• ELÄKELÄINEN Nro 5 syyskuu 2011 - 21 Aune Aho, tarinantaitaja Kärsämäeltä: Tarinoista saa paljon voimaa selviytymiseen Kärsämäellä, Suomen maantieteellisessä keskipisteessä heinäkuun puolivälissä järjestetty Elämäntarinafestivaali oli tänäkin vuonna suurmenestys. Se toi pienen kunnan hetkeksi suomalaisten tarinanrakastajien pyhiinvaelluspaikaksi. Festivaalin suosituin yleisötapahtuma, Tarinaniskennän SMkisa, keräsi Frosteruksen koululle reippaat 200 kuulijaa. Festivaalin tunnustuspalkinnon, niin sanotun Elämänmaljan, sai tällä kertaa Kärsämäellä syntynyt Aune Aho, jolle tarinointi on kuin syntymälahja. Tarinaniskennän Suomen mestariksi vuonna 2011 nousi Sirkka Huhtahaara Jyväskylästä. ­ Tarinoista saa paljon voimaa elämän traagisista käänteistä selviytymiseen. Olen kokenut sen hyvin henkilökohtaisesti. Näin totesi silmät kyynelissä kymmenvuotisen juhlakilpailun veteraani Aune Aho ­ kolminkertainen Suomen mestari (2002, 2003, 2007). Hänet valittiinkin yleisöäänestyksessä ylivoimaisesti koko kymmenvuotiskauden tarinaniskijäksi. Aune Aho (s. 1940) on jo legendaarinen hahmo Kärsämäellä. Mistä tarinaniskijän kykysi ovat peräisin? ­ On se vähän sellainen luontainen syntymälahja. Mutta myös monipuolinen elämäntaival avittaa. Vastoinkäymiset pistävät etsimään omia voimavaroja ja minä olen löytänyt ne tarinoista. Huumoria pitää olla, ja pistän sitä vaikeaankin paikkaan, vaikka itkettäisi. Totta puhuen olin itse nuorempana aika totinen tyttö. Onneksi oma voimakastahtoinen äiti valoi jo varhain uskoa kykyihin; mielestäni häneltä sisarusparvi peri hyvin erilaisia luonteenpiirteitä, myös avoimuutta. Olet syntynyt Kärsämäellä, mutta asunut pitkään Ruotsin puolella. Miten päädyit sinne? ­ Isosta perheestä piti lähteä omaa leipää hankkimaan heti kun sai mahansa kynnyksen yli. Niin sanottiin ennen vanhaan. Ensimmäinen piikomispaikka oli jo 7-vuotiaana naapurissa; siitäkin olen muuten tarinan muotoillut. Palkaksi kesän piikomisesta tuli leninkikangas, pumpulisukat ja lettinauha sekä 27 penniä rahaa. 10-vuotiaana olin veljen perheessä 4-kuukauden ikäisen vauvan kesäpiikana Oulussa. Ihme että noinkin pieni vauva tuohon aikaan annetttiin pikkutytön hoiviin. Sitten olin lastenhoitajana Riihimäellä, ja sillä reissulla olympiavuonna 1952 voimistelijaryhmän mukana Helsingissä ­ muistan kun teimme stadionilla kisojen avajaisissa olympiarenkaat-muodostelmaa... ­ Sitten asuin taas Oulussa ja tein erilaisia töitä koulun loput- Mäeltä tuulee Oikeus mielenterveyteen M Anna Aho vauhdissa Kärsämäen elämäntarinafestivaalilla. tua, kunnes menin jo 18-vuotiaana naimisiin Kärsämäen isossa puukirkossa. Seuraavat 11 vuotta asuimme Kittilässä, syntyi 3 poikaa ja miehen työ Geologisessa tutkimuslaitoksessa vei häntä ympäri Suomea. Elämä pohjoisessa oli niin ankaraa ja yksinäistä, että ero siinä tuli ja minä muutin kolmekymppisenä yksinhuoltajana Etelä-Ruotsiin. Siellä, Smoolannissa, meni 20 vuotta ja viihdyin oikein hyvin luonnonkauniissa maisemissa. Sain paljon ruotsalaisia ystäviä. Sitten palasin Ouluun ja jo aikuiset lapset jäivät Ruotsiin. Olin työelämässä vielä toistakymmentä vuotta kunnes pääsin varhennetulle eläkkeelle. Sitten iski se valtion rohmukoura, verottaja. Tämä pieneläkkeiden verotuspolitiikka Suomessa teki sen, että vuonna 2000 päätin lipsiä takaisin Ruotsiin, tuohon rajan pintaan Haaparantaan. Olet selkeästi elänyt sellaisen vaiherikkaan elämän, josta tarinoita syntyy. Mistä mielestäsi hyvä tarina rakentuu? ­ Minusta tarinan pitää lähteä rehelliseltä pohjalta, mutta tottahan siihen pitää pistää pikkuisen väriä. On myös hyvä muistaa ettei loukkaa ketään. Toinen ohjenuorani on se ettei ikinä saisi unohtaa kohokohtia ja huumoria, vaikka tarina olisi miten vakava ja järkyttäväkin. Mutta sen huumorinkin tulee olla myötäelävää, kannustavaa, ei ivallista. Ihmistä ja tarinan kohdetta pitää kunnioittaa sillä tavalla etteivät kuulijat jää murheen alhoon, vaan enemmänkin miettimään elämän peruskysymyksiä. Teksti: PENTTI STRANIUS Kuva: PENTTI PESONEN Rapakon taakse kultaa vuolemaan Kirjailija Heikki Luoma oli rakentanut esitelmänsä festivaalin yhteydessä pidettyyn Rapakon taakse kultaa vuolemaan -seminaariin pitkälti romaaninsa Kuparitaivas teemoille. Se kertoo amerikansuomalaisista ja varsinkin kaivostyöläisten 100 vuoden takaisista lakkotaisteluista. Luoman puheenvuorosta jäi mieleen kiintoisa yksityiskohta: kun kaivosmiehet riutuivat maanalaisessa "helvetissä", heidän vaimonsa saivat sentään joskus "näytellä leidejä" maanpäällisessa "taivaassa". Erot arkisissa tavoissa, pukeutumisessa ja keittiökulttuurissa olivat sen verran isot 1900-luvun alkuvuosikymmeninä "Amerikoissa" verrattuna vaikkapa pohjalaiskyliin. Siirtolaisinstituutin tutkija Jouni Korkiasaari valotti amerikansuomalaisuuteen liittyvää faktatietoutta ja kertoi paljon hyödyllisiä vinkkejä myös suositun sukututkimuksen saralta. Erityisen paljon huomiota esitelmässä saivat niin sanotut vetävät ja työntävät tekijät siirtolaisuudessa. Sekä Suomen ankea taloudellinen jos poliittinenkin tilanne että kultamaana pidetyn Amerikan kangastus vaikuttivat merkittävästi siihen, että yli 300 000 suomalaista siirtyi vuosien 1870 ja1930 välisenä aikana rapakon taakse. ielenterveyden palvelujärjestelmämme ei selkeästi tunnista ikääntyneitä palveluntarvitsijoita omaksi ryhmäkseen. Heidän ikään liittyvät erityistarpeensa jäävät myös huomiotta. Avohoidon mielenterveyspalvelut toki on tarkoitettu kaikille täysi-ikäisille, mutta käytännössä ne kuitenkin kohdentuvat työikäiselle väestölle. Myöskään mielialaongelmista kärsivien ikäihmisten hoidosta ja kuntoutuksesta, saatikka mielenterveyden ylläpitämisestä ei ole olemassa valtakunnallisia suosituksia. Lisäksi suomainen vanhuspsykiatrinen osaaminen on täysin tuuliajolla: mahdollisuuksia alalle erikoistumiseen ei ole järjestetty systemaattisesti. Ikä sinällään ei altista ihmistä millekään mielenterveyden häiriöille. Selvitykset kuitenkin kertovat, että runsaat kymmenen prosenttia yli 65-vuotiaista suomalaisista potee masennusta. Tälle joukolle tarjotaan muita aikuisryhmiä herkemmin mielialalääkkeitä, vaikka lievissä masennustiloissa lääkehoidon hyödyllisyydestä kiistellään. Vaikeammissa masennustiloissa lääkehoito yksin taas ei riitä ­ lääkkeiden lisäksi hoidettava tarvitsee tuekseen jonkinlaista terapiaa. Vanhuksille suunnattua terapiaa on Suomessa kuitenkin alkeellisen vähän vaikka on kiistatonta näyttöä siitä, että myös vanhukset hyötyvät psykoterapiasta ja myös muista ryhmämuotoisista hoidoista. Merkillepantavaa on, että kuitenkin jopa puolet iäkkäiden masennustiloista jää kokonaan tunnistamatta, ja siksi ilman hoitoa. Masennuksen saatetaan ajatella yleisyytensä vuoksi olevan vanhuuteen kuuluvaa, väistämätöntä ja luonnollista. Jopa terveydenhoidon ammattilaiset syyllistyvät tähän virheelliseen ajatteluun. Masennuksen varhainen tunnistaminen ja tehokas hoitaminen ovat kuitenkin iäkkäänkin hoidon ydinkohtia. Pitkäkestoinen alavire johtaa helposti muihin ongelmiin: unihäiriöihin, päihteiden ja lääkkeiden ongelmakäyttöön, sosiaalisten kontaktien vähenemiseen, ravitsemustilan heikkenemiseen ja jopa itsemurha-alttiuteen. Hoitamatta jäänyt masennus synnyttää lisääntynyttä tarvetta käyttää muita sosiaali- ja terveysalan palveluita. Kulut yhteiskunnalle moninkertaistuvat. * Eläkeläiset ry toimittaa kokeiluluonteisesti jäsenyhdistyksilleen alkavalla talvikaudella neljä mielenterveyden edistämiseen tähtäävää keskusteluaineistoa. Aineistoilla tähdätään ennen muuta jäsenistömme arkisten voimavarojen lisäämiseen. Toivottavasti aineistot saavat yhdistyksissämme hyvän vastaanoton! Kymmenen vuotta tarinaniskentää Vuoden 2011 kisa oli samalla juhlakilpailu, kymmenes Tarinaniskennän SM-kisa Kärsämäellä. Se oli kovatasoinen ja teetti tuomaristolla töitä voittajakolmikon seulomisessa. Erityishuomiota kiinnitettiin tällä kertaa kerrottujen tarinoiden omakohtaisuuteen ja eläytyvään esitystyyliin. Näillä kriteereillä kehityspäällikkö Eija-Riitta Niinikosken vetämä raati pääsi silti suht nopeasti yksimielisyyteen voittajatarinasta. Jyväskylästä kotoisin olevan Sirkka Huhtahaaran Hääyö koukutti kuulijansa paitsi rohkeudella, myös tyylillisesti. Kirjoittamista ja kukanhoitoa harrastava Huhtahaara hallitsi raadin mielestä nimenomaan perinteisen ja pienieleisen kerrontatyylin. Intiimistä tarinasta säteili samalla tragikoominen pohjavire, kun se jokaiselle niin tärkeä elämän kohokohta, hääyö ja "täyttymys", ei ollutkaan tullakseen kovin helpolla.. (P.S.) ANU MÄKI
• 22 - Nro 5 syyskuu 2011 ELÄKELÄINEN Syksyn 2011 koulutuskalenteri Kurssit Kuntorannassa Liikuntaryhmien ohjaajakurssi (4 vrk) 5.-9.9. Monipuolinen musiikki- ja kuntoliikunnan kurssi. Raija Puumalainen ja Eva Rönkkö. Hinta: ph 260 / th 295 . KÄYNNISSÄ. ­ Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. ­ Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. ­ Kuntorannan kurssien osalta on ilmoitettava, valitseeko kurssilainen puoli- vai täysihoidon. Musiikkikurssi laulajille ja soittajille (4 vrk) 5.-9.9. Yksin- ja kuorolaulajille sekä orkestereille. Sauli Malinen ja Reino Bäckström. Hinta: ph 260 / th 295 . KÄYNNISSÄ. Kurssituki Pienet ja vähävaraiset yhdistykset voivat hakea kurssitukea, joka kattaa puolet kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä. Kurssikalenteriin voi tulla vielä muutoksia. Kalenteri julkaistaan myös Eläkeläinenlehdessä, josta näkee mahdolliset muutokset. Alueellisista kursseista ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussihteeri Tiina Rajalalta, puh. 020 743 3617 tai 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Puhe- ja esiintymistaitoa (4 vrk) 5.-9.9. Valmennusta puhujille, lausujille ja näyttelijöille. Aune Lind. Hinta: ph 260 / th 295 . KÄYNNISSÄ. Matkavastaavien opinto- ja neuvottelupäivät (2 vrk) 24.-26.10. Suunta tulevaan: tietoa vuoden 2013 kesäpäivistä; uusia jäseniä uusille retkille. Anu Mäki. Hinta: ph 130 / th 150 . ILMOITTAUTUMINEN 26.9. MENNESSÄ. Huomatkaa seuraava Kylpylähotelli Kuntorannan järjestämä ohjelma: Tanssii tähtiin -loma 24.-29.10 (5vrk) Ohjelmaan sisältyy tanssiopetusta, tanssiliput orkesteritansseihin sekä tanssikilpailut (Paritanssi kuuluu TUL:n, EKL:n ja Eläkeläiset ry:n Seinäjoella 1.-2.11. pidettävän kulttuurikilpailun lajeihin.) Tiedustelut ja ilmoittautuminen: Tuija Rahikainen, puh. 0400 403669, sähköposti: tuija.rahikainen@kuntoranta.fi Kokous- ja neuvottelutaidot hallintaan (2 vrk) 24.-26.10. Kokouskäytäntöjä kaikille; mitä hyvän puheenjohtajan pitää osata. Martti Vaattovaara. Hinta: ph 130 / th 150 . ILMOITTAUTUMINEN 26.9. MENNESSÄ. Atk-tutoreiden kurssi (2 vrk) 24.-26.10. Vahvistusta niille, jotka osaavat jo aika paljon ja jotka haluavat tukea toisia tietokoneen käytössä: tekstinkäsittely-, esitys- ja laskentaohjelmia sekä internetin käyttöä. Petra Åhlström. Hinta: ph 130 / th 150 . ILMOITTAUTUMINEN 26.9. MENNESSÄ. Kotisivukurssi (3 vrk) 26.-29.10. Laadimme helppokäyttöiset kotisivut yhdistykselle. Kurssi edellyttää atk:n perustaitoja. Petra Åhlström. Hinta: ph 195 / th 225 . ILMOITTAUTUMINEN 26.9. MENNESSÄ. Veteraanien kulttuurikilpailut Seinäjoella 1.­2.11.2011 Ohjelmarunko (täsmentyy, järjestäjillä oikeus muutoksiin) Tiistai 1.11. Klo 12.30 Yhteiset avajaiset / Urheilutalo, Kirkkokatu 15 Järjestöjen esittelypöydät, yhdistysten myyntinäyttelyt / Urheilutalo Kilpailu alkaa Urheilutalolla ­ Kansantanssi, paritanssi, senioritanssi, rivitanssi, kantri tanssi Kilpailu alkaa Nuorisokeskuksessa, Puskantie 3 ­ Kuorot ja lauluryhmät Ruokailu / Ravintola Amica Kilpailupäivä päättyy Kisatanssit / Hotelli Lakeus, Torikatu 2 Käsin tehtyä ­ käsityö- ja askartelukurssi (3vrk) LISÄYS KURSSIKALENTERIIN 26.-29.10. Uusia ideoita ja näpp0äriä keksintöjä ­ vaikkapa yhdistyksen joulumyyjäisiä ajatellen. Tarkemmat tiedot kurssista saamme myöhemmin. Hinta: ph 195 / th 225 . ILMOITTAUTUMINEN 26.9. MENNESSÄ. Klo 13.30 Yhdistystoiminnan jatkokurssi (3 vrk) 7.-10.11. Lisää osaamista kaikille yhdistysten johtokuntien jäsenille ja muille kiinnostuneille. Sopii peruskurssin käyneille tai yhdistystoiminnassa jonkin verran kokeneille. Martti Vaattovaara, Anu Mäki. Hinta: ph 195 / th 225 . ILMOITTAUTUMINEN 10.10. MENNESSÄ Klo 14.00 Klo 11­16 Klo 19.00 Klo 21.00 Yhdistyksen taloudenhoidon jatkokurssi (3 vrk) 7.-10.11. Taloustaitojen täydennystä, vastauksia kysymyksiin, tietokone avuksi kirjanpitoon; sopii peruskurssin käyneille tai muuten taloudenhoidon perusteet osaaville. Anitta Koski. Hinta: ph 195 / th 225 . ILMOITTAUTUMINEN 10.10. MENNESSÄ. Keskiviikko 2.11. Klo 8.00­ Klo 9.00 mä/ Harjoitusmahdollisuus Kilpailu jatkuu ­ Puheet, lausunta, ohjelmaryhmät, sketsit, pienoisnäytelNuorisotalo ­ Paritanssi, ryhmätanssi / Urheilutalo Järjestöjen esittelypöydät, yhdistysten myyntinäyttelyt / Urheilutalo Ruokailu / ravintola Amica Päätöskavalkadi / Urheilutalo Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen (4 vrk) 10.-14.11. Kansalaisvaikuttamisen kurssi eläkeläisille; kurssin yhteydessä vanhusneuvostojen jäsenten neuvottelupäivät. Kalevi Kivistö, Veikko Väntänen ja Hannu Partanen. Hinta: ph 260 / th 295 . ILMOITTAUTUMINEN 14.11. MENNESSÄ. Kursseille ilmoittautuminen ­ Kursseille ilmoittaudutaan kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä, viimeistään kuukautta ennen kurssia, osoitteeseen Eläkeläiset ry; Tuija Aali, Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: tuija.aali@elakelaiset.fi Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: www.elakelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/kurssihakemus Klo 11­ Klo 13­15
• ELÄKELÄINEN Nro 5 syyskuu 2011 - 23 Viisi vuosikymmentä tuli täyteen Mikkelin Eläkeläiset juhli Saimaan-risteilyllä Mikkelin Eläkeläiset juhlisti 50-vuotispäiväänsä juhlaristeilyllä. Yhdistys oli varannut M/S Jaarlin matkaa varten. Laivan kello löi, pilli puhalsi ja niin kaupunki jäi taakse Suomen lipun hulmutessa salossa. Valkea laiva kuljetti juhlavieraat halki kauniin ja kapean vesireitin monituhatvuotisten Astuvansalmen kalliomaalausten äärelle Ristiinaan. Esi-isien ja äitien jättämiä maalauksia ihailtiin hartaasti. Saimaan pinta on laskenut rutkasti maalausten tekoajasta, mutta tukevilla telineillä päästiin tarpeeksi lähelle kuvia Astuvan Akasta, hirvistä ja metsästäjistä. Juhlamatka oli kuin elämä itse ­ auringonpaistetta ja sadetta. Mutta elämä on! Kukaan ei valittanut, ja juhlakahvit marjapiirakoineen maistuivat jokaiselle. Matkalaisia ilahduttivat harmonikkataiteilija Arto Kivekäs, taiteilija Veikko Ryynänen ja Eläkeläisten Savon Aluejärjestön puheenjohtaja Raimo Heikkinen upeilla lauluillaan. He saivat koko väen laulamaan, erikoisen komeasti kajahti Eläkeläisten Juhlamarssi! Jotkut intoutuivat jopa valssaamaan. Eläkeläiset r.y:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen toi keskusjärjestön tervehdyksenjuhlivalle yhdistyk- Vapaaehtoistoiminnassa oppii hyvin organisoimaan Vuorovaikutus- ja organisointitaitoja opitaan vapaaehtoistoiminnassa enemmän kuin koulussa tai työelämässä. Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimuksen tuloksista selviää myös, että suomalaiset ovat kiinnostuneita toimimaan vapaaehtoisina jatkossakin. Tutkimus tehtiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella ja sen toteutti Otantatutkimus. Tuoreen tutkimuksen mukaan 39 % suomalaisista on ollut mukana vapaaehtoistoiminnassa viimeisen viiden vuoden aikana. Kolmannes vapaaehtoistoimintaan osallistuneista haluaa toimintaan osallistumalla oppia uusia asioita ja käytännön taitoja. Lähes 80 % kertoo oppineensa vapaaehtoistoiminnassa ihmisten kohtaamista ja vuorovaikutustaitoja. Vapaaehtoistoiminta opettaa kahdelle kolmasosalle myös organisointitaitoja ja tapahtumien järjestämiseen liittyviä taitoja. Kuvaaja tavoitti osan juhlaväestä laivaan menossa Heimarin laiturilla. selle. Puheessaan hän kiinnitti huomiota eläkeläisten toimeentulokysymyksiin ja oman toiminnan merkitykseen eläkeläisten edunvalvonnassa ja jäsenten toimintakunnon ylläpidossa. Hän toivotti onnea ja menestystä juhlivalle yhdistykselle ja sai raikuvat suosionosoitukset. Mikkelin Eläkeläiset r.y:n toiminnasta on laadittu historiajulkaisu; 35 toiminnan vuotta. Julkaisu on nähtävissä Mikkelin kaupunginkirjastomaakuntakirjastossa. Paluumatkalla rantauduttiin Heimarin lomakodin laituriin ja käytiin syömässä kalat, karjalanpaistit ja muut lisukkeet. Ja aurinko paistoi jälleen, laineet liplattivat ja elämä oli ihanaa. Impi jääskeläinen ja Antero Hautaniemi Jakelu kallistui, uusi alv uhkaa Järjestölehtien kaikista ovista vetää Hallitus aikoo ulottaa esityksensä lehtien tilaustenmaksujen yhdeksän prosentin arvonlisäverosta myös yleishyödyllisten yhdistysten lehtien painauskuluihin. ­ No, huh huh. Eläkeläinen-lehdelle se merkitsee noin 2 000 euron lisämenoa vuodessa, mahdollisesti suurempaakin, jos ja kun painatuskulut nousevat, laskee lehden toimitussihteeri Pekka Isaksson. Lehden talous on jo ennestään äärimmäisen tiukoilla muun muassa Itellan jakelukustannusten kallistumisen vuoksi. Niihin tuli uusi korotus syyskuun alussa. Alv-esitykseen on ottanut kantaa myös Aikakauslehtien Liiton Ammatti- ja järjestölehtityöryhmä. Se on tyrmistynyt valtion budjettiesitykseen kirjatuista aikeista verottaa yleishyödyllisten yhdistysten jäsenlehtiä. Yhdeksän prosentin arvonlisäveroa harkitaan lisättäväksi paitsi sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksuihin, myös jäsenlehtien painokuluihin. Molemmat merkitsevät vakavaa uhkaa moniarvoiselle lehdistölle ja johtaisivat nopeasti lakkauttamisiin ja irtisanomisiin. ­ Tämä olisi samalla askel kohti yleisempää jäsenmaksujen verollisuutta eli maksua yhdistymisvapauden käytöstä, toteaa Aikakauslehtien Liiton liittojohtaja Mikko Hoikka. Jäsenlehti on usein yhdistykseen kuuluvien näkyvin ja tärkein tapa jakaa tietoa yhdistyksen toiminnasta, ja se kuuluu tyypillisesti yhdistyksen aivan keskeisimpiin toimintoihin. Yhdistymisvapaudessa ja osallistumisessa on monesti kyse nimenomaan informaation vaihtamisesta ja jakamisesta. Suomessa toimii yli satatuhatta yhdistystä ja julkaistaan tuhansia eri jäsenlehtiä. Yhdistykset hoitavat monia yhteiskunnan tehtäviä, joista valtion muuten tulisi huolehtia. Mikäli yhdistykset joutuvat supistamaan tiedonvälitystään ja lakkauttamaan jäsenlehtiään, myös uudistuksella tavoitellut verotulot jäävät saamatta. Joulu- ja uudenvuodentervehdys Eläkeläinen-lehteen Hyvä Eläkeläinen-lehden lukija! Yhdistyksissä kerätään parhailaan nimitervehdyksiälehtemme joulukuun numeroon. Jos tervehdysten kerääjä ei ole tavoittanut sinua, voit lähettää tervehdyksesi postin välityksellä suoraan toimitukseen. Tähän listaan voit kerätä myös tuttaviesi tervehdykset. Kunkin tervehdyksen hinta on 5 . Kirjoita tervehtijöiden nimet selvästi TEKSTATEN ja maksa tervehdykset tilille 101230-71470 käyttäen viitenumeroa 1818. Julkaisemme vain maksetut tervehdykset. Postita tervehdyslista ja tilitä rahat viimeistään 8.11.2011 Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1 00100 HELSINKI Toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2012 Eläkeläinen-lehden lukijoille Henkilönimi Paikkakunta á5 Leikkaa irti ja postita 8.11.2011 mennessä Yhteensä
• 24 - Nro 5 syyskuu 2011 ELÄKELÄINEN Lataudu lomalla Lapissa NOKIAN TYÖVÄEN TEATTERI Agapetuksen Ohjaus ja sovitus Heli Pitkänen POHJOISKARJALAN ALUEJÄRJESTÖ Liput: 17 / 15 / 8 . Ryhmät: (alk. 20 hlöä) 15 / hlö, väliaikakahvit 4 / hlö. Kylmänojankatu 3, 37100 NOKIA. Puh. 010 292 2422 www.nokianteatteri.fi ESITYKSET 2011-2012 la 26.11. klo 15.00 (E-I) ke 30.11. klo 18.30 su la 10.12. klo 15.00 su su 11.12. klo 15.00 su su 15.1. klo 15.00 su su 22.1. klo 15.00 su SYYSLAULAJAISET Kun valitset lomakohteeksi syksyn värittämän Lapin, voit olla varma että tekemistä riittää luonnosta tanssiparketille. Ole hyvä ja tutustu paikkakuntakohtaisiin lisäetuihimme! Aluejärjestö yhdessä Joensuun Eläkeläiset r.y:n kanssa kutsuu jäseniä ja ystäviä syyslaulajaisiin. Aika 20.9.2011 klo 12. Paikka Joensuun Kerhotalo,osoite Sairaalakatu 42. Vieraana Vepsän Kansankuoron ryhmä (6 naista) Lauluryhmä "Mollit" esiintyy ja myös yhteislaulu kuuluu ohjelmaan. Lopuksi tanssia elävän musiikin tahdissa. Kahviliput 6 euroa. Tervetuloa! Tarjoukset ovat voimassa varauskoodilla ELÄKELÄINEN 1.10. saakka. Huoneita rajoitetusti. Tarjoukset eivät koske ryhmävarauksia. Lisäedut voimassa majoituksen yhteydessä. 29.1. klo 15.00 5.2. klo 15.00 12.2. klo 15.00 19.2. klo 15.00 4.3. klo 15.00 su su to su su 11.3. klo 15.00 18.3. klo 15.00 22.3. klo 18.30 25.3. klo 15.00 1.4. klo 15.00 Levi Lapland Hotel Sirkantähti alk. hlö / 2 hh / vrk (norm. hinta 82,- / 2 hh) 34,34,40,- Lisäet uja! 10 /h uone/ vrk Kylpylälomalle... Kylpylälomalle... sis. vuokravälineet 2 h / pv ja yrttiporekylvyn. Ylläs Lapland Hotel Äkäshotelli Lapland Hotel Ylläskaltio 3 vrk / hlö / 2 hh:ssa norm. 236,50 Syysloma 168 Saariselkä Luosto alk. sauva t, bing oilta- Hemmotteluloma 299 sis. savipakkauksen, puolihieronnan, käsiparafiinin, automaattisen vesihieronnan ja yrttiporekylvyn. Lomiin sisältyy myös: aamiaiset, päivälliset, kylpylän ja kuntosalin käyttö & lomaohjelmaa. Lapland Hotel Riekonlinna hlö / 2 hh / vrk (norm. hinta 85,- / 2 hh) 5 vrk / hlö / 2 hh:ssa norm. 468,50 Lapland Hotel Luostotunturi, alk. Ametistikylpylä hlö / 2 hh / vrk 1 hh-lisä 29 / vrk. (norm. hinta 120,- / 2 hh) Tarjoukset voimassa 16.10.2011 saakka. Mainitse "ELÄ3/5". Varaa nyt! myynti@summassaari.fi 030 608 50 Summassaarentie 180, Saarijärvi 4 030 608 5100 6 www.summassaari.fi Yhteistä toimintaa alueilla Palvelemme sinua numerossa 016 3232. Osta lomasi online: Laplandhotels.com YLLÄS SAARISELKÄ LEVI OLOS ROVANIEMI PALLAS KILPISJÄRVI HETTA LUOSTO Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö ry Puheenjohtaja Pekka Saarnio, Ruutikuja 5 D , 00940 Helsinki, puh. 040 ­ 743 16 22, psaarnio@welho.com SIENIRETKI Sietiretki järjestetää pe 23.9 Lopen Läyliäisiin. Kuljetus 10 sisältää kahvin. Lähtö klo 9.00. Ajoreitti ja tiedustelut Pirkko, p. 044-3495110. ALUETOIMIKUNTA Toimikunnan kokoukset pidetään Hermannin Kerholla 16.9, 14.10 ja 18.11 alkaen klo 12.00. Tied. Antti 045­3499 994 SYYSKOKOUS Syyskokous 12.12 klo 12.00 Hermannin Kerholla. Tied. Antti 045­3499 994. JOULUJUHLA Aluejärjestön joulujuhla Lehmirannassa 16.12. Matkan hinta 45 sisältäen kuljetuksen jajouluillallisen.Tied. Pirkko 044­3495110. TALLUKAT Harjoitukset Kontulan Vanhusten keskuksessa tiistaisin klo 8.30 alk. 6.9. Tied. Tarja 040­5567 917. HELOKIT Harjoitukset jatkuvat torstaisin 1.9. lähtien klo 9 ­ 10.30 Hermannin Kerholla. Kuoron konsertti 19.11. klo 14.00 Kinaporin juhlasalissa Tied. Meeri 040­585 3490. ZUTI Maalauskerho aloittaa 1.11. klo 10­13 Hermannin Kerholla. Tied. Meeri 040­585 3490 KIRJOITTAJAPIIRI Kirjoittajapiiristä voi tiedustella Limpulta 0400­602 968 SKETSIRYHMÄ Tied. Leena 050­5011 810 Vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet tied. Antti 045­3499 994
• ELÄKELÄINEN Nro 5 syyskuu 2011 - 25 Täyden palvelun toimisto Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää 90 vuotta 13.8. Helmi Hujanen Pielavesi 20.9. Hilkka Koponen Porvoo 21.9. Finell Linna Pello 85 vuotta 23.8. Anna Pietikäinen Hyvinkää 29.8. Inkeri Pääkkönen Tapuli 4.9. Anja Huskanen Korso 15.9. Anja Veini Kotka 27.9. Anja Pirttilahti Porvoo 7.10. Irja Hermesniemi Kokkola 80 vuotta 16.7. Väinö Hyttinen Sonkajärvi 3.8. Reino Vauhkonen Pielavesi 16.9. Reijo Pihlava Vammala 21.9. Senja Saukkoriipi Pello 30.9. Aarne Tikka Oulun Työväki 5.10. Elli Heikkinen Kuusamo 75 vuotta 7.9. Hilkka Rauäng Pomarkku 11.9. Vesa Kettunen Korso 17.9. Niilo Paskov Pyhäjärvi 18.9. Raimo Enckenberg (matkoilla), Kotka 19.9. Lasse Lindblom Pyhtää 28.9. Heikki Simola Porvoo 30.9. Martti Poitsalo Tikkurila 9.10. Taisto Rouvinen Korso 70 vuotta 10.7. Kumars Mehraiin Tapuli 13.9. Kalevi Matias Siltala Haukipudas 19.9. Anja Heinonen Kaarina 22.9. Carita Väinölä Porvoo 25.9. Bertta Sopanen Kirkkonummi-Siuntio 26.9. Liza Mehraein Tapuli 27.9. Aili Keinänen Liminka 2.10. Seppo Niemi Kokkola 2.10. Toini Karvinen Savonranta 65 vuotta 29.8. Vuokko Ruotsalainen Tapuli 7.9. Eija Holmberg Porvoo 15.9. Tuula Myllymäki Kokkola 20.9. Jörgen Forsström Kokkola 22.9. Erkka Forsström Lohja 27.9. Aila Sirkka Pello 3.10. Leo Laitinen Nakkila 55 vuotta 28.9. Seppo Veteläinen Kuusamo Limingan Eläkeläiset Veikko Hauru Pielaveden Eläkeläiset Erkki Huuskonen Jouko Jäntti Toivo Hujanen Lohjan Eläkeläiset Aarne Ensio Lievonen Sodankylän Eläkeläiset Matti Aukusti Kuivila Meeri Onnia Kotivesi Kaarlo Johannes Valdemar Pikkarainen Pentti Johan Sumukari Varkauden Eläkeläiset Kauko Uusitalo Malmin Eläkeläiset Sirkka Anna-Liisa Koskinen Maila Annikki Käpynen Himangan Eläkeläiset Kalevi Antero Collin Pietarsaaren Eläkeläiset Eine Kyllikki Kankaanpää Hyrynsalmen Eläkeläiset Arvo Kaarlo Saarenpää Aavasaksan Eläkeläiset Viljo Johannes Kreivi Vartiokylän Eläkeläiset Paula Amanda Pöyry Palokan Eläkeläiset Aulis Aatto Antero Honkonen Kallion-Vallilan Eläkeläiset Kaarlo Helge Jämsen Lauritsalan Eläkeläiset Esko Kauppinen Puolangan Eläkeläiset Erkki Sulo Moilanen Rauman Eläkeläiset Raili Marketta Lammassaari Voitto Raimo Johannes Pentti Teuvo Rafael Kyläkoski Oulaisten Eläkeläiset Lahja Viitanen Taisto Aitto-oja Reijo Aarre Peltola Haukiputaan Eläkeläiset Raili Helena Kärenaho Raahen Eläkeläiset Martti Tapio Saarela Olavi Ilmari Antinoja Taisto Sakari Humaloja Paavo Poukkula Sallan Eläkeläiset Anna-Liisa Aho Taimi Selkälä Sulo Salmela Pihtiputaan Eläkeläiset Frans Jaakko Alakarjula Sorsakosken Eläkeläiset Tyyne Marjatta Savolainen Veijo Olavi Pekkarinen Kyösti Antero Suhonen Sumiaisten Eläkeläiset Eino Salminen Kellon Eläkeläiset Aarne Armas Honkanen Ahti Aatos Suomela Kalajoen Eläkeläiset Eeva Ahola Siiri Korpi Savonlinnan Eläkeläiset Veli Heikki Laamanen Pauli Einari Rask Halikon Eläkeläiset Leo August Nieminen Lapuan Eläkeläiset Väinö Kustaa Hakola Heikki Johannes Koivula Pirkkalan Eläkeläiset Martti Vilhelmi Rintamäki Pudasjärven Eläkeläiset Veikko Johannes Hiltunen Lahja Mirjami Siliämaa Huittisten Seudun Eläkeläiset Matti Sifferi Koivisto Reisjärven Eläkeläiset Veikko Kukkola Tornionseudun Eläkeläiset Aune Orvokki Junnonaho Laina Laine Paltamon Eläkeläiset Lauri Iikka Iivari Valtanen Helvi Katariina Klemetti Ykspihlajan Eläkeläiset Paavo Kultalahti Kiveriön-Kärpäsen Eläkeläiset Paavo Salminen Esko Uolevi Karlsson Kalle Paavo Kemilä puh. 010 76 66500 puh. 010 76 66530 puh. 010 76 66590 puh. 010 76 66610 puh. 010 76 66570 puh. 010 76 66560 puh. 010 76 66600 puh. 010 76 66550 puh. 010 76 66580 (0,0828 /puh + 0,1199 /min) hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555 Aineisto seuraavaan lehteen 19.9. mennessä Eläkeläinen-lehti vuonna 2011 Ilmestyy Aineisto toimitukseen 19.9. 21.11. tai nimimerkillä lähetettyjä kirjoituksia ei julkaista. Emme julkaise syntymäpäiväjuttuja ja muistokirjoituksia. Toimitus toivoo, että aineisto lähetetään digitaalisessa muodossa aina kuin mahdollista. Kevät- ja syyskokousilmoitukset on lähetettävä Erja Isakssonille osoitteeseen erja.isaksson@elakelaiset.fi, puhelin 020 743 3614. Nro 6­7 10.10. Nro 8 12.12. Lehti ei palauta tilaamatta lähetettyä aineistoa. Lähetetyssä aineistossa tulee aina olla nimi ja osoite sekä puhelinnumero mahdollista yhteydenottoa varten. Nimettöminä Eläkeläiset r.y. Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Nordea 101230-71470 Sampo 800019-108656 Puh. 020 743 3610 vaihde Fax. 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelaiset@elakelaiset.fi Kotisivut osoitteessa: www.elakelaiset.fi Kalevi Kivistö puheenjohtaja Hilkka Pulkkinen varapuheenjohtaja Hannu Partanen toiminnanjohtaja 020 743 3615; 0400­570 951 hannu.partanen@elakelaiset.fi Anu Mäki järjestösihteeri 020 743 3616; 040­839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi Tiina Rajala koulutussihteeri 020 743 3617; 040­582 4319 tiina.rajala@elakelaiset.fi Tuija Aali toimistonhoitaja jäsenrekisteri materiaalitilaukset 020 743 3610 tuija.aali@elakelaiset.fi Anitta Koski taloussihteeri laskutus maksatus osto- ja myyntireskontra 020 743 3611; 050­307 1952 anitta.koski@elakelaiset.fi Erja Isaksson toimistosihteeri yhdistysrekisteri syntymäpäivät ja poisnukkuneet syys- ja kevätkokousilmoitukset 020 743 3614 erja.isaksson@elakelaiset.fi Pekka Isaksson tiedotussihteeri 020 743 3618; 040­742 2754 pekka.isaksson@elakelaiset.fi Julkaisija Eläkeläiset r.y Päätoimittaja Hannu Partanen Toimitussihteeri Pekka Isaksson Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tuija Aali puh. 020 743 3610; tuija. aali@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Tilaushinta 18 e/vsk Pohjoismaat 25 e/vsk Muut ulkomaat 35 e/vsk Ilmoitushinnat Mustavalkoinen 1,70 e/pmm Väri-ilmoitukset sopimuksen mukaan Toimitus ja toimisto Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610, fax 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Pankit: Nordea 101230­71470, Sampo 800019­108656 Jäsenmaksutili: 800018-327 356 Ilmoitusmyynti: Marja-Leena Laitinen puh. 050 5323 444 sähköposti: m-leena.laitinen@kolumbus.fi; osoite: Maauunintie 14 D 34 01450 Vantaa Tiliyhteys: Eläkeläiset r.y. Pankit: Nordea 101230­71470, Sampo 800019­108656 Järjestöaineisto: Eläkeläiset r.y. Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki ISSN 0355­8290 Teemmme yhdessä -hanke Eva Rönkkö projektikoordinaattori 040 501 3599 eva.ronkko@elakelaiset.fi Kuntorannantie 14 78400 Varkaus Puh. 017 ­ 560 1100/vaihde Myyntipalvelu ja info Puh. 017 ­ 560 1403 myynti@kuntoranta.fi Puhelun hinta 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta on 8,21 snt/min + 6,9 snt/min (alv 23%), matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 14,9 snt/min (alv 23%)
• 26 - Nro 5 syyskuu 2011 ELÄKELÄINEN an ntorti hyvälle ku elpos lle! H tuule t ukse a: Vara erkost sv myö ta.fi ! NY T Karaoke Kuninkaalliset 14.-18.9.2011 4 vrk, puolihoito....alk Eläkeläiset ry:n järjestölomat 2011 Eläkeläisten Aktiviteettilomat 26.9.-2.10.2011 249 /hlö/2hh Tanssiviikonloppu 2 vrk, puolihoito....alk sis. tanssiliput, karaoketanssit pe, orkesteritanssit la. Yhdistyksen Sisältää tervetulokahvit ja karaokekisat. Tanssii Tähtiin 24.-29.10.2011 6 vrk, täysihoito....alk 319 129 /hlö/2hh /hlö/2hh 5 vrk, puolihoito....alk 249 /hlö/2hh Sis. mm. tervetulokahvit, tanssiliput, tanssikilpailut ja tanssin opetusta. Eläkeläisten lepoloma 3 vrk, puolihoito....alk sis. tervetulokahvit. Pikkujoululoma 1 vrk (min.10 hlöä) alk YT! aa N Var /hlö/2hh Sis. pikkujouluillallisen ja karaoke- tai orkesteritanssit. Tarjous voimassa 4.11.-18.12.2011 82 /hlö/2hh 169 /hlö/2hh Karaokekisa viikonloppu (min 16 hlöä) 3 vrk, puolihoito....alk /hlö/2hh 179 sis. tervetulokahvit, karaoke pe, tanssit la, karaokekilpailu Järjestölomiin sisältyy majoitus 2hh, runsas aamiainen, kuntosalin ja kylpylän vapaa käyttö, viikko-ohjelman mukaiset maksuttomat ohjelmat (mm. vesijumppaa, ma-la). Kuntorannantie 14, Varkaus Puhelin (017) 560 1403 myynti@kuntoranta.fi Juhlava Joulu Puolihoito, 4 vrk, ........ alk. Sis. Kuntorannan Joulun ohjelman. Lisätiedot myyntipalvelusta. 355 www.kuntoranta.fi Kutsu Etelä Vantaan Eläkeläiset ry:n 40-vuotisjuhlaan Vantaan ammattioppilaitos Variassa, Ojahaantie 5, Vantaa (Myyrmäki) lauantaina 8 päivänä elokuuta 2011 klo 12.00­15.00 (2­4 henkilöä) Tervehdysten vastaanotto klo 11.00 ­ Lohikeitto klo 11.00­11.50 Ohjelma: Juhlapuhe, Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen Yhdistyksen omaa ohjelmaa Juhlamarssi Kahvi Lahjojen ja kukkien sijasta voitte tukea toimintaa, pankkitili 150730­7100654. Raili Sarvi Puheenjohtaja 050­5348110 Elvi Tylli Sihteeri 045­1352959 KIITOS Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestö kiittää lämpimästi 40-vuotisjuhlaan järjestelyihin osallistuneita ja ohjelman suorittajia. Kiitos juhlapuhuja emeritusprofessori Simo Koskiselle sekä teille, jotka muistitte aluejärjestöä onnitteluin ja lahjoituksin Aluetoimikunta Yhdistysten toimihenkilöt, syyskokousilmoitukset lehteen 19.9.2011 mennessä!
• ELÄKELÄINEN Nro 5 syyskuu 2011 - 27 Leskirouva Katiska Edellisen ristikon ratkaisu KRYPTO Kaunis kesäkö lie syynä siihen, että Ristikko 4/2011:een tuli normaalia vähemmän vastauksia. Onnetar suosi sen oikein ratkaisseista Riitta Vastamäkeä Vantaalta ja Ritva Himilää Ojakkalasta. Tässä onnittelut, yllätyspalkin- not ovat jo lähteneet. Krypto 5/2011:n ratkaisut on lähetettävä 19.9.2011 mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO. Kuoreen ei saa panna muuta postia lehdelle tai järjestölle. Ratkaisijan nimi:.................................................................................................................. Osoite:.................................................................................................................................. .............................................................................................................................................. Postitoimipaikka:.................................................................................................................
• 28 - Nro 5 syyskuu 2011 ELÄKELÄINEN Tervolan 40-vuotisjuhlan ohjelma omin voimin Tervolan Eläkeläiset ry:n 40vuotisjuhlan runsaasta ohjelmasta vastasivat valtaosin 150-jäsenisen yhdistyksen jäsenet ja siitä nauttivat Suukosken Keitaan suuren lavan täyttäneet juhlijat ympäri Lapin. Vireä kulttuuriharrastus juhlineessa yhdistyksessä näkyi ja kuului juhlassa. Tervehdysten esittäjiä lukuunottamatta ainoa esiintyjä, joka ei ollut pelkästään Tervolan Eläkeläisistä, oli Veli Tikkalan johtama Kivalojen seutuopiston kuoro. Siinäkin siis esiintyi juhlAkalun jäseniä. Ohjelmaan merkitty kätkävaaralaisen Aino Kyngäksen runoesitys oli muuttunut hänen Osmo Pulkkisen kanssa esittämään Leskenlehtisketsiin, joka ei miehen kannalta päättynyt oikein hyvin. Leena Ranta lausui Arvo Turtiaista, näytelmäryhmä esitti Anita Oinaksen kirjoittaman Runopiirin ja vielä nähtiin yhdistyksessä jumpaa vetävän Hilkka Rantamölön ohjaama Vielä jaksaa vanhakin -tanssiesitys. Toivo Tervo ja 27 muuta perustajaa Tervolan Eläkeläisten juhlijat tervetulleeksi toivottanut puheenjohtaja Sirkka Pulkkinen soi erityiskiitokset yhdistyksen perustajille, Toivo Tervolle, joka toimi ensimmäiset kymmen vuotta puheenjohtajana, ja muille 27:lle perustajajäsenelle. Jäsenten kotona aloItettu toiminta siiryi sittemmin Tervolan Järjestötalolle, jonka aktiivisin käyttäjä Tervolan Eläkeläiset on ollut jo pitkään. ­ Toiminta yhdistää jäseniä, tarjoaa niin liikunnan iloa kuin kulttuuria ja yhteiskunnallisten asioiden pohdintaakin, Sirkka Pulkkinen kuvaili. Kun yhdistyksen viikkokokoontumisiin Järjestötalolla osallistuu nyt 35 jäsentä ja suosituimpaan tapahtumaan, pikkujouluun 75, Pulkkinen asetti tavoitteeksi sadan jäsenen saamisen mukaan toimintaan "ja 40 vuotta lisää". Pirjo Hedmanin juontaman juhlan päätteeksi oli tietysti tanssit, jotka tahditti Mauri ja Tervolan pelimannit. TS Tervolalaisten tanssiryhmä osoitti, että vielä jaksaa vanhakin... vehtivät ja yhdistystä vireästä toiminnasta kiittivät juhlapuheen pitänyt Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen, Lapin aluejärjestöstä puheenjohtaja Kaarina Kapraali sekä Tervolan kunnan puolesta kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pertti Keränen. Keränen kertoi, että Tervola on noteerattu vanhusten asioissa Suomen kolmanneksi ja Lapin parhaaksi kunnaksi. Juhlivaa yhdistystä valtuuston puheenjohtaja onnitteli shekillä, jonka arvo taisi jäädä kertomatta. Kiitoksia ja shekki Tervolan Eläkeläisiä ter- Taloussihteerin tarinoita Taloutta suomennetuin termein K esä takana ja syksy edessä. Lämpimät säät suosivat vieläkin, vaikka uskoisin joidenkin jo toivovan säiden viilenevän. Kesä helli meitä kuumottavasti ja voisiko sanoa että syksy jopa tukahduttaa, mutta ei enää säiden osalta. Talous ja sen näkymät saattavat viilentää syksyn säitä enemmän ja viilennys voi koskettaa palstan lukijoitakin. Taloutta käsitellään useassa julkaisussa/lehdessä syksyn aikana ja tulipa mieleeni jotta avautuuko jokaiselle mitä teksteissä olevat sanat/termit tarkoittavat. Siksi käytänkin talouspalstan tilaa tässä syksyn ensimmäisessä lehdessä näiden taloutta koskevien termien "suomentamiseen". Joukkovelkakirja Joukkovelkakirjoja laskevat liikkeelle erilaiset yhteisöt,kuten esimerkiksi valtiot ja yritykset. Ne, jotka ostavat joukkovelkakirjoja, lainaavat rahaa velkakirjoja liikkeelle laskevalle yhteisölle. Velkakirjan liikkeellelaskija lupaa maksaa lainaamansa rahan takaisin tiettyyn päivämäärään mennessä. Velkakirjalle maksetaan yleensä korkoa ennalta määrätyn prosenttiosuuden mukaisesti. Tätä kutsutaan myös kuponkikoroksi. Jos velkakirja tehdään yli vuodeksi, se luokitellaan pitkäaikaiseksi velkakirjaksi. Eurobondi Tällaisia ei ole vielä toistaiseksi olemassa, asiasta on vasta liikkunut ehdotuksia. Eurobondi tarkoittaa euromaiden yhteistä joukkovelkakirjaa, eli lainaa, jossa lainanottajina ja takaisinmaksajina olisivat kaikki euromaat yhdessä. Nykyisin jokainen euromaa ottaa lainaa erikseen. Lainan hinta, eli sen korko, on jokaiselle maalle eri suuruinen sen mukaan, miten vahva lainanottajamaan talous on. Kerjuupoika Kreikalle lainaraha on huomattavasti kalliimpaa kuin hyvinvoivalle Saksalle. Eurobondien idea on tasoittaa näitä eroja, ja saada huonosti voiville maille lainarahaa halvempaan hintaan, sillä lainanottajina olisivat myös taloutensa suhteen hyvinvoivat maat. Sanana bondi tarkoittaa joukkovelkakirjalainaa. Jälkimarkkinat Kun velkakirja on laskettu liikkeeseen ja valtio, yritys tai muu yhteisö on ottanut sijoittajilta lainaa, muuttuu velkakirja kauppatavaraksi. Sijoittaja voi myydä velkakirjaa eteenpäin vapaasti jälkimarkkinoilla. saaminen velalliselta takaisin ajallaan on. Maailmantalouden kannalta tärkeimmät luottoluokituslaitokset ovat yhdysvaltalaiset Standard&Poor´s, Moody´s ja Fitch. Jälkimarkkinat siis tarkoittavat velkakirjan liikkeellelaskun jälkeistä kaupankäyntiä. Velkakirjojen osto Velkakirjoja ostetaan, eli rahaa lainataan silloin kun velkakirjoja lasketaan liikkeelle. Velkakirjoja voidaan ostaa myös liikkeelle laskun jälkeen jälkimarkkinoilta. Kun Euroopan keskuspankki ostaa velkakirjoja, se osaa niitä aina jälkimarkkinoilta, sillä perustamissopimuksensa mukaan se ei saa antaa suoraan lainaa valtioille velkakirjojen muodossa. Luottoluokitus Luottoluokituslaitokset arvioivat julkisesti velkaa ottavien valtioiden, kuntien tai yritysten kykyä selviytyä ottamistaan veloista. Kyse on siitä, miten todennäköisesti rahanlainaaja saa aikanaan rahansa korkojen kera takaisin. Mitä parempi luokitus, sen todennäköisempää rahojen Velkakatto Yhdysvalloissa on aikanaan säädetty laki, joka rajoittaa valtion velan määrää. Ilman kongressin erillistä päätöstä valtion ottama velka ei voi ylittää tätä ennalta määrättyä rajaa. Lisävelanotto vaatii siis aina lakimuutoksen, jolla velkakattoa voidaan nostaa. Velkakattolakia on kritisoitu hankalaksi ja ongelmia aiheuttavaksi. Euroopan Keskuspankki EKP EKP toimii keskuspankkina Euroopan yhteisen rahan - euron- käyttöalueella. Sen tärkein tehtävä on ylläpitää euron ostovoimaa ja siten hintavakautta euroalueella. Euroalueeseen kuuluvat ne 17 Euroopan unionin maata, jotka ovat ottaneet euron käyttöön. Lähteet: MTV3Internet sekä Suomen Pankin pankki- ja rahoitussanastoa ANITTA KOSKI