Eläkeläinen 6/2009 - Lehtiluukku.fi

Numero 6/2009 S. 45 Sodankylän Eläkeläisten kerho jumppaa. Järjestöillä on tärkeä asema yhteistyössä. Sodankylässä yritetään hankkeilla ja yhteistyöllä S. 1417 Pohjoista valoa vanhustyössä Yhteistyö ja hankkeet ovat osoittautuneet Sodankylässä hyviksi välineiksi vanhustyön kehittämisessä. Kunta on luonut omia kehittämishankkeita ja etsiytynyt yhteistyökumppaniksi muiden hankkeisiin. Niistä on ollut tulosta. Pohjoisessa kunnassa on kattava kotihoito, yl 100 tehostetun palveluasumisen asunto ja noin 100 palveluasuntoa. Sodankylä on viime vuosina paneutunut palvelujen ja hoidon järjestämiseen muistisairauksia poteville. Kunnassa on niinkin harvinaisia palveluja kuin oma geriatri ja muistineuvola. Taiteilija Sohvi Kela on suunnitellut dementiakoti Nutukkaan värit ja vastannut kodin taidehankinnoista. Taide kuuluu kaikille, hän sanoo. Kemijärven Massaliikkeen tiedottaja Juha Pikkarainen joutui työttömäksi, kun Stora Enso lakkautti sellutehtaan. Eläkeputkikin pakeni. Lukumies opiskelee maisteriksi. Juurettomuus synnyttää vastuuttomuutta Pikkaraisen madonluvut Suomen metsäteollisuudelle Fysioterapeutti Aila Aho ohjaa kunnan päivätoimintaan osallistuvia Hannuksenkartanon palvelutalon kuntosalissa. Ryhmiä on neljä viikossa
2 - Nro 6 lokakuu 2009 ELÄKELÄINEN Pääkirjoitus HANNU PARTANEN Vanhusten hoivassa on vakavia puutteita E duskunnan tuore välikysymyskeskustelu vanhusten hoivasta osoitti jälleen, että poliitikkojen keskuudessa vallitsee herttainen yksituumaisuus siitä, että vanhustyön ja hoivan tarve yhteiskunnassa lisääntyy voimakkaasti väestön ikääntymisen myötä lähivuosina. Asia nousi jo yhdeksi keskeiseksi teemaksi myös edellisissä eduskunta- ja kuntavaaleissa. Keskustelun ongelma on se, että yleisen poliittisen puheen ja vallitsevan todellisuuden välinen kuilu on tänä päivänä vanhustenhuollon kohdalla erityisen suuri. Poliitikot mielellään korostavat vastuullisuuttaan ja korkeaa etiikkaansa tämän asian edessä. Asiasta puhutaankin siksi hyvin yleisellä ja jopa ylevällä tasolla. Samalla asia irrotetaan arjen poliittisista ratkaisuista. Näin vältytään puhumasta kiusallisista realiteeteista kuten rahasta, resursseista, palvelujärjestelmän toimimattomuudesta ja valvonnan laiminlyönneistä. Samalla asiassa kadotetaan poliittiset vaikuttamisen välineet ja hämärretään kiusallinen poliittinen vastuu. Tosiasia on, että vanhusten hoivajärjestelmän kehittäminen tapahtuu meillä tuskallisen hitaasti ja ristiriitaisia tavoitteita sisältäen. Meillä on jo nyt paljon tärkeitä suosituksia ja hyviä periaatteita mutta niiden käytäntöön saattaminen ontuu pahoin. Välillä näyttääkin siltä, että vanhustenhuollon kehittämistä ohjaa meillä ensisijassa uuden yritystoiminnan synnyt- tämisen ja liiketoiminnan päämäärät kuin vanhusten arjen ja hoivan tarpeet. Tilanteesta kärsivät eniten juuri hoivaa ja hoitoa tarvitsevat vanhukset, jotka jäävät aivan liian usein vaille asianmukaisia palveluja. Tilanne on usein vaikea myös vanhusten läheisille ja omaisille. Vanhusten perusoikeudet eivät toteudu yhteiskunnassa nyt riittävästi. Palveluongelmia liittyy niin kotona asumista tukeviin avopalveluihin kuin vanhusten laitoksiinkin. Palvelujen saatavuudessa ja laadussa on myös maan sisällä suuria alueellisia ja kuntakohtaisia eroja. Erot eivät selity läheskään aina suoraan kuntien taloudellisten voimavarojen erilaisuudella. Oikeusasiamiehen lääninhallituksilla teettämät selvitykset vanhusten laitoshoidosta osoittivat, että osaan hoitolaitoksista liittyy vakavia puutteita. Ongelmia esiintyi niin yksityisten palveluntuottajien kuin kuntien omissa laitoksissa. Tilanne kielii myös pirstoutuvan palvelujärjestelmän valvonnan olemattomuudesta. Selvityksen mukaan hoidon ongelmat kiertyvät yleensä laitosten henkilökunnan vähäiseen määrään, yksipuoliseen henkilörakenteeseen ja joskus myös suoranaiseen osaamattomuuteen. Ongelmat kasaantuvat erityisesti ilta- ja yövuoroihin sekä viikonloppuihin. Vaikka henkilömitoituksessa onkin jonkin verran edetty uuden valtakunnallisen laatusuosituksen myötä, puutteet ovat edelleen yleisiä. Palvelu- jen laadussa ei paikoitellen edes tavoitella korkeaa laatutasoa, vaan tyydytään selvästi vähempään. Liian usein hoidon laatu ja asiakkaiden tarpeet jäävät kustannuksista säästämisen ja jatkuvan kilpailutuksen jalkoihin. Lääninhallitusten selvityksissä esiin nousee myös vanhusten hoitoon ja kohteluun liittyvät suoranaisia laiminlyöntejä ja arveluttavia, jopa tuomittavia hoitokäytäntöjä. Esillä on muun muassa ylilääkitsemistä, vaippojen vihdon riittämättömyyttä, liikkumisrajoituksia, ulkoiluttamisen vähyyttä ja ruokahuollon heikkouksia. Laiminlyönteihin ja huonoihin hoitokäytäntöihin tulee valvovan viranomaisen puuttua välittömästi päättäväisin ottein. Samalla on aihetta tarkastella myös vanhustenhuollon koko valvontajärjestelmän toimivuus. Vanhustenhuollon avo- ja laitospalvelujen kehittämiseen ja laadusta huolehtimiseen tarvitaan valtiolta ja kunnilta tuntuvasti lisää rahaa. Samalla tarvitaan lisää käsiä varsinaiseen hoiva- ja hoitotyöhön. Puutteista huolimatta maassamme on paljon hyviä ja laadukkaasti toimivia vanhustenhuollon yksiköitä. Niiden henkilökunta on ammattitaitoista ja tärkeään työhönsä hyvin sitoutunutta. On välttämätöntä, että heidän työlleen turvataan jatkossa kunnolliset toimintaedellytykset. Siihen tarvitaan myös rahaa. Raha on yhteiskunnassa poliitikkojen päätösten takana. Vanhustenhuollon kysymyksiin palataan syksyn aikana ensi vuoden budjettien käsittelyssä niin eduskunnassa kuin kuntien valtuustoissakin. Kenellekään ei ollut varmaan yllätys, että Vanhasen hallitus sai eduskunnan luottamuksen vastatessaan opposition vanhuspalveluja koskevaan välikysymykseen. Välikysymyskeskustelun parhainta antia oli se, että eduskunnassa näyttäisi nyt vallitsevan laaja yhteinen ymmärrys siitä, että maahan tarvitaan erillinen laki vanhustenpalveluista. Sosiaali- ja terveysministeriö on luvannut valmistella lain kevääseen 2011 mennessä. Sananen toimittajalta Koivuja ja kohuja KOHU VAALIRAHOISTA SYRJÄYTTI julkisuudesta monta muuta tärkeää aihetta. Niin kävi myös vanhusten hoidolle, josta käytiin välikysymyskeskustelu ja -äänestys keskellä vaalirahakohun kuumimpia vaiheita. Keskustelu ja itse asia, vanhusten hoidon puutteet. vaivoin mainittiin uutisissa. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa kerrottiin kolmella sivulla Matti Vanhasen tuppeen sahatuista koivuista ja erikoishöylätyistä raakalaudoista. Välikysymys vanhusten hoidosta sai tilaa neljänviiden palstan verran kotimaanosaston sisäsivuilla. Vaalirahakohua ja median reagoimista siihen ei voi syyttää siitä, että jo lääninhallitusten vanhustyöraporttien tullessa julki syyskuun alussa keskustelu jäi vaisuksi. Iltapäivälehdet kyllä yrittivät lietsoa sitä rajuilla otsikoilla raporteissa mainituista epäkohdista, kuten ylilääkinnästä, vanhusten sitomisesta, vaippojen vaihdon pitkistä väliajoista ja hygienian muista puutteista, komeroon teljetystä pimeää pelänneestä vanhuksesta, oletettavasti valjaisiin "hirttäytyneestä". Otsikot pienenivät ja keskustelu väljähtyi viikossa, vaikka kirjailija Kaari Utrio ryyditti sitä satiirinakin epäonnistuneella kirjoituksella kuolinpillereistä tai ehkä osittain senkin vuoksi. Vaikutti siltä, että sen paremmin tiedotusvälineet kuin päättäjätkään eivät jaksaneet keskittyä asiaan. Ehkä aihe koettiin liian kiusalliseksi, liian arkipäiväiseksi tai vain loppuun kalutuksi. Moni tiedotusvälineiden kommentoijaksi haastama on joutunut sanomaan, että raporteissa tai pikemminkin niistä tehdyissä uutisissa ei ole mitään yllättävää. Lääninhallitusten raportit yksin eivät edes mahdollista keskustelua vanhustyön tilasta. Ne koskevat ensinnäkin vain yhtä osaa siitä, ympärivuorokautisessa hoidossa olevia vanhuksia. Toiseksi eduskunnan oikeusasiamies kysyi lääninhallituksilta niiden havaitsemista epäkohdista ja puutteista hoidossa ja sen valvonnassa. Niihin kysymyksiin lääninhallitukset myös vastasivat. Raporttien antama kuva vanhustyöstä ei ole väärä, mutta yksipuolinen se on. Tällaista epäkohtien listaamista eduskunnan oikeusasiamies lääninhallituksilta odottikin. Tässä lehdessä on juttukooste vanhustyön toisesta puolesta, totisesta yrityksestä hoitaa asiakkaat ja potilaat hyvin. Jutut ovat Sodankylästä, jossa välimatkat ovat pitkät ja väestö vähenee ja vanhenee vielä nopeammin kuin muualla maassa. Jos sellaisissa oloissa kyetään antamaan kunnollista hoitoa ja hoivaa, miksi se ei olisi mahdollista muuallakin. LEHDEN TÄMÄ NUMERO on hieman tavanomaista ohuempi, 28-sivuinen. Syynä on se, että ensi viikolla Eläkeläiset ry julkaisee esittelylehden. Yhdistykset ovat voineet tilata sitä jaettavaksi tapahtumissa, tilaisuuksissa, turuilla ja toreilla. Jäsenille ja lukijoille esittelylehteä ei lähetetä, koska toimitus uskoo teidän saavan aimo annoksen tietoa Eläkeläiset ry:n toiminnasta ja tavoitteista jokaisessa normaalinumerossa. Pelkän esittelylehden saajia ei kannata kadehtia. Tämä lehti kertoo eläkeläisistä, vanhustyötä tekevistä ja muista mielenkiintoisista ihmisistä Sodankylässä ja Puolassa, Kemijärvellä ja Turussa, Suomussalmella ja Saksassa. Onpa juttuja muutamalta muultakin paikkakunnalta. PEKKA ISAKSSON
ELÄKELÄINEN Nro 6 lokakuu 2009 - 3 EETU lähetystö sai eduskuntaryhmiltä lupauksia vanhustenhuoltolaista Asumistukea korotettava, takuueläke tasokorotuksista tinkimättä Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n lähetystö jätti eduskuntaryhmille syyskuun puolivälissä kirjelmän eläkkeensaajan asumistuen korottamisesta, takuueläkkeen toteuttamisesta, eläkeläisten verotuksesta, eläkkeiden indeksitarkistuksista ja vanhuspalveluista. EETUn kirjelmän vastaanottivat Sanna-Kaisa Heikkinen, kesk,Sirpa Asko-Seljavaara, kok, Satu Taiveaho, sd, Annika Lapintie, vas, Ulla-Maj Wideroos, rkp,Raimo Vistbacka, ps ja Päivi Räsänen, kd. EETUn lähetystön ja kansanedustajien käymän keskustelun perusteella voi arvioida, että Suomi saa lähivuosina EETUn ajaman vanhuspalvelulain ja vanhusasiamiehen. EETU vaatii myös kunnallisten vanhusneuvostojen aseman vakinaistamista nituloisimpien toimeentuloa. Eläketulovähennyksellä estetään eläketulon ankarampi verottaminen palkkatulon verottamiseen verrattuna. Vanhustenhuoltolaki, jolla on sisältöä Lähetystö puuttui myös ajankohtaiseen keskusteluun vanhuspalveluista ja vaati, että palvelujen turvaamiseksi tulee säätää laki vanhustenhuollosta. Laissa on määriteltävä vanhusten oikeudet palveluihin, palvelujen järjestämisvastuu, ohjaus, valvonta ja rahoitus. Tässä yhteydessä on myös omaishoitajien ärkeälle työlle lopultakin annettava sille kuuluva arvo. Kunnille on taattava riittävät taloudelliset resurssit palvelujen toteuttamiseen. Kunnallisten vanhusneuvostojen asema ja toiminta on vakinaistettava tekemällä niistä lakisääteisiä. Niihin tulee saada kattava edustus paikallisista eläkkeensaajajärjestöistä, jotka on nähtävä parhaina paikallisina asiantuntijoina eläkkeensaajia koskevassa kunnallisessa päätöksenteossa, eduskuntaryhmille kerrottiin. EETU:n lähetystö kävi puheenjohtaja Jouni Mykkäsen (vas.) johdolla eduskunnassa. voima on EU:n vanhoja jäsenmaita vertailtaessa viidenneksi heikoin ja tulot suhteessa työikäisten tuloon neljänneksi pienimmät. Tällä kertaa EETU peräsi erityisesti asumistuen korotusta. Vuoden 2008 lopussa eläkkeensaajan asumistukea sai 175 400 eläkeläistä. Asumistuki helpottaa pienituloisten eläkkeensaajien tilannetta merkittävästi. Tällä hetkellä jo 672 euron kuukausieläke alkaa pienentää asumistuen määrää ja noin kolmella neljäsosalla tulot pienensivätkin maksettavaa asumistukea. EETU esitti, että asumistuen määrää korotettaisiin 85 prosentista 95 prosenttiin asumis¬tukilain mukaisista huomioon otettavista vuotuisista asumismenoista, joista on vähennetty lain mukainen omavastuuosuus. Lisäksi eläkkeensaajien asumistuessa hyväksyt¬tävien asumiskustannusten enimmäismääriä tulisi korottaa. poistetaan merkittävästi eläkeläisten köyhyyttä. Korostamme kuitenkin, että kansaneläkkeiden tasokorotuksia on jatkettava tulevaisuudessakin suunnitelmallisesti, kirjelmässä vaaditaan. Pienituloisten eläkeläisten asemaa voidaan parantaa myös verotuksellisin toimin. Perusvähennyksen sekä eläketulovähennysten tuntuvat tason korotukset ovat tällöin keskeisiä. Perusvähennys helpottaa kaikkein pie- Suurin ongelma on köyhyyden kasvava riski EETU totesi kirjelmässään, että suurin eläkejärjestelmiin sisältyvä ongelma on eläkkeiden matala taso ja eläkeläisköyhyyden suuri ja kasvava riski. Puolet eläkeläisistä saa kuukaudessa eläkettä 1 000 euroa tai vähemmän. Suomalaisten eläkeläisten osto- Takuueläke täsmätoimena EETU pitää suunnitteilla olevaa takuueläkettä täsmätoimena, jolla voidaan parantaa pienituloisimpien eläkeläisten asemaa. Takuueläke on toteutettava vuoden 2011 alusta. Takuueläkkeen euromääräinen suuruus on asetettava alusta alkaen tasolle, jolla Urho Kekkonen määritteli joskus politiikan taisteluksi sanoista ja niiden merkityksistä. Tuossa taistelussa ratkaistaan, kenen kuvaus todellisuudesta tulee hallitsevaksi, kenen sanat muuttuvat poliittisiksi teoiksi. Tällaisia sanoja, joilla tehdään politiikkaa, ovat mm. "eläkepommi" ja "passiiviväestö". Palataan pommimiehiin myöhemmin ja katsotaan, mitä mielikuvaa luodaan sanoilla, joilla kuvataan eläkkeellä olevaa väes-töä. * * * Tulevaisuuden haasteita kuvattaessa puhutaan "huoltosuhteesta", huoltajien ja huollettavien lukumääräsuhteiden muuttumisesta, tai "aktiivi- ja passiiviväestöstä" tai "elättäjistä ja elätettävistä" jaotellen väes-töä työikäisiin ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleviin. Eläkeläisväestöä kuvataan karkeimmillaan jopa yhteiskunnan "negatiivisena punnuksena". Tällainen puhe on harhaanjohtavaa. Elä- Puheenjohtajan Sanasotaa palsta keikäiset ovat olleet Suomen jälleenrakennuksen ja hyvinvointivaltion rakentamiskauden tärkein voimavara. Eivätkä näiden ihmisten tuottamat yhteiskuntahyödyt ole mihinkään hävinneet eläkkeelläkään. Esimerkiksi omaishoitajia on Suomessa tällä hetkellä kaikkiaan noin 320 000 ja heistä lähes 200 000 on eläkeikäisiä, jotka hoitavat puolisoaan, lastaan tai lastenlapsiaan. Vain 10 prosenttia omaishoitajista saa omaishoidon tukea, jota maksetaan kunnasta riippuen keskimäärin 400 euroa kuukaudessa eli vajaa 5000 euroa vuodessa. Vastaava hoito laitoksessa maksaisi noin kymmenen kertaa enemmän. Jokainen omaishoitaja säästää siis yhteiskunnan varoja 45 000 euroa vuodessa. Eläkkeellä olevien omaishoitajien tuottama säästö yhteiskunnalle on noin 900 miljoonaa euroa. Omaishoitajien valtaosan, joka ei saa lainkaan omaishoidon tukea, tuottama säästö yhteiskunnalle on samalla tavalla laskien lähes kymmenkertainen. Miljardeista on kyse myös siinä panoksessa, jonka ikääntyvät antavat vapaaehtoistyöhön. Esimerkiksi lastenlasten hoito- ja kuljetusapu, johon suurin osa isovanhemmista osallistuu, mahdollistaa vanhempien turvallisen työssäkäynnin ja takaa rauhallisen, kiireettömän ja turvallisen huolenpidon lapsille. Myös vapaaehtoisjärjestöissä ikääntyvä väestö on yhä merkittävämpi toimija ryhmä. SPR:ssä laskimme aikanaan, että yhden vapaaehtoistoimijan työn arvo on keskimäärin nykyrahassa noin 1000 euroa vuodessa. Pelkästään tuossa järjestössä sen kokonaisarvo kohoaa arviolta lähes 50 milj. euroon vuodessa. Eläkeläisiä on tällä hetkellä kaikkiaan 1.4 miljoonaa ja heistä vanhuuseläkkeellä on reilu miljoona. Jos arvioidaan, että vanhuuseläkeläisistä 75 prosenttia on isovanhempia ja heistä puolet osallistuu säännöllisesti joko lastenlasten hoitoon ja/tai vapaaehtoistyöhön esimerkiksi järjestöissä, on heitä yli puoli miljoonaa. Jos tuon työn arvo on noin 1000 euroa vuodessa, on Kalevi Kivistö vanhuuseläkeläisten vapaaehtoistyön kokonaisarvo puolen miljardin tietämissä. * * * Kun puhutaan eläkeläisväestöstä, ei siis todellakaan ole aihetta puhua "passiiviväestöstä", "yhteiskunnan taakasta" tai jakaa väestöä vain iän perusteella huoltajiin ja huollettaviin. Eläkeläisväestö antaa edelleen työpanoksensa yhteiskunnalle, suuri osa myös huoltajina, ja pyörittää myös merkittävältä osalta ns. kolmatta sektoria, johon kuntien säästöpaineissa kohdistetaan yhtä enemmän toiveita. Eläkeläisväestön työpanos esimerkiksi isovanhempina takaa merkittävältä osalta kansantaloutemme pyörien pyörimisen. Samalla he antavat läheisilleen tutun, turvallisen ja inhimillisen hoivan ja huolenpidon.
4 - Nro 6 lokakuu 2009 ELÄKELÄINEN Kemijärven Massaliikkeen tiedottaja Juha Pikkarainen paperiteollisuuden kriisistä: Rahoittajien ahneus ja uusien johtajien juurettomuus selättivät Suomen paperiteollisuuden alasajo on pitkän kehityksen tulos. Lyhyesti kehitystä voi kuvata niin, että omistajien ja rahoittajien ahneus on Suomessa selättänyt metsäammattilaisuuden. Näin sanoo Kemijärven kuuluisan Massaliikkeen tiedottaja Juha Pikkarainen, entinen selluntekijä, nykyinen kirjallisuuden opiskelija,metsäteollisuuden mies jo viidennessä polvessa. Juha Pikkarainen jäi työttömäksi, kun sellutehdas lopetettiin. Ikää oli karvan verran liian vähän putkeen pääsemiksi. Niin pä hän jatkaa kesken jääneitä kirjallisuuden opintoja Tampereen yliopistossa. On kulunut lähes kaksi vuotta siitä, kun Stora Enson johto lokakuun 27. päivänä vuonna 2007 ilmoitti Kemijärven sellutehtaan lakkauttamisesta. Päivä ristittiin Kemijärvellä heti mustaksi torstaiksi. Sellaisena se muistetaan varmasti pitkään. Päätös repi pohjoista yhteisöä pahoin. Sen kaikki jäljet eivät vielä edes näy. Ilmoitus synnytti Kemijärvellä ja laajemminkin Lapissa suuren joukkoliikkeen, joka yritti pelastaa tehtaan. Mikään ei auttanut, vaikka liike sai valtavasti myönteistä julkisuutta, suureksi osaksi tarmokkaan ja tehokkaan tiedottajansa ansiosta. Eivät auttaneet perustellut tietoiskut yhtiön johdolle tai sen osa-omistajan, valtion, edustajille, eivät tarkat laskelmat puun riittävyydestä Lapissa, eivät vetoomukset ja lähetystökäynti Helsingissä. Yhtiön johto piti päänsä, väitti vastoin eteen kannettuja faktoja raaka-aineen loppuvan ja lakkautti tehtaan. Valtion omistajapolitiikasta vastaavalla ministeri Jyri Häkämiehellä ja hallituksella ei ollut halua tai tahtoa puuttua asiaan. siin. Kemiin, Ouluun, Imatralle ja Heinolaan. Suurin osa työntekijöistä ja toimihenkilöistä jäi joko Pikkaraisen tavoin työttömäksi tai eläkeputkeen. Minä menetin vain työpaikan, mutta ne menettivät koko elämäntapansa, jotka ovat satsanneet metsiin ja saaneet osan tuloista metsäänsä hoitamalla ja myymällä, Pikkarainen sanoo. Kyllä sellunkeiton lopettaminen vaikutti Pikkaraiseenkin, joka oli ehtinyt työskennellä Kemijärven tehtaalla yli 31 vuotta, viimeksi ajamassa lipeälinjaa ja sähköä. Jo ennen pestautumista vakituiseksi oli nuori kirjallisuuden opiskelija ollut 70-luvun kesät töissä sellutehtaalla. Minä olen munaskuitani myöten metsäalan mies, jo viidennessä polvessa. Isä oli rakentamassakin Kemi- Monet menettivät elämäntapansa Kemijärven sellutehtaalta irtisanotuista osa, noin 70, pystyi muuttamaan yhtiön muille tuotantolaitoksille Taitamattomuutta ja röyhkeyttä Sellun keittäminen maailman siihen asti pohjoisimmassa sellutehtaassa loppui 27.4.2008. Kuvittele, ne tekivät sen kansallisena veteraanipäivänä, Pikkarainen sanoo. Mikä voisi paremmin kertoa kulttuurisesta lukutaidottomuudesta tai röyhkeydestä. Nehän suorastaantyrkyttivät kaikki aseet vastustajilleen, meille Massaliikkeessä. Pikkaraiselle alasajon ajoitus on vertauskuva Stora Enson ja laajemminkin suomalaisen metsäteollisuuden johdon taitamattomuudesta. Sen seurauksena on viime vuosina saatu miltei viikottain kuulla uutisia yhä uusista tehtaiden lakkauttamisista, lomautuksista ja irtisanomisista. Se on vienyt tuhansilta työpaikan, aiheuttanut suuria vaikeuksia metsänmyyjille ja sortanut monta teollisuuspaikkakuntaa krii- Valintatalon tyhjät silmät Kemijärven keskustassa.
6 - Nro 6 lokakuu 2009 ELÄKELÄINEN Olli Tammilehto: Kännyköiden ja paperin valmistamisen varassa oleva talous ei ole Fiskarsin ruukin historia on fiskarsilaisen tutkijan Olli Tammilehdon mukaan oivallinen esimerkki kapitalismin ensiaskeleista tähän päivään. Ruukki perustettiin 1649 Ruotsin valtakunnan aseteollisuuden pönkittämiseksi. Ruukki tuotti alusta alkaen rautaa aseteollisuudelle, eli Ruotsin armeijalle. Se toimi omalta osaltaan kapitalistismilitaristisen talouden pönkittäjänä. Onko siis 360 vuoden aikana asiat kovinkaan paljon muuttuneet vaikka teknologia onkin nykyään toisenlaista? Tammilehto muistuttaa, että suurin osa ihmisistä haluaa tehdä elämässään hyviä ja tarpeellisia asioita ja tekoja. Palkkatyöyhteiskunnassa ihmiset voidaan rahan avulla ohjata tekemään luonnon, yhteiskunnan ja ihmisyksilöiden kannalta vahingollisia asioita. Esimerkiksi hoivatyötä on yhteiskunnassa tavattomasti. Palkkatyönä se on kuitenkin aliarvostettua, ulkopuolella ns. tuottavan työn arvostuksen. Voisi sanoa, että hoivatyökin rappeutuu palkkatyöksi muutettuna. Tammilehto korostaa hoivatyön sekä paikallistalouden merkitystä. Ainoa tapa selvitä on se, että ihmiset huolehtivat toisistaan, auttavat ja tukevat toisiaan. Ilman sitä elämä ei jatku. Kapitalismin unelma on kuitenkin hoitaa kaikki asiat rahavälitteisesti kuolleesta materiasta tai elävistä ihmisistä rakennetuilla koneistoilla. Kuitenkaan todellisessa elämässä ihmisiä ja heidän välisiä suhteitaan ei voida hoitaa enempää rahalla kuin koneillakaan. Sen sijaan nämä soveltuvat hyvin esimerkiksi autojen ja teiden hoitamiseen, joista pidetäänkin nykyisin parempaa huolta kuin ihmisistä. Olennaista taloudessamme on se, että myönteiset merkitykset siirretään mainonnan ja kaupallisen kulttuurin avulla pois luonnon olennoilta, eli niistä, mitkä ovat keskeisiä koko elämän kannalta, kapitalistisen talouden tuottamille haitakkeille. Joskus tuntuu, että Taideteollisen korkeakoulun päätehtävänä on opettaa opiskelijat valehtelemaan kuvilla. Tammilehto opiskeli matematiikkaa, mutta siirtyi myöhemmin filosofisten ja ekologisten probleemien pariin. Hän oli mukana keväällä 1979 estämässä Koijärven kuivatusta kansalaistottele- Totuus romahduttaisi kapitalismin. Totuudellisuus on yksi laajimmin kannatettuja arvoja. Siksi kapitalismin ylittävän muutoksen ei tarvitse perustua "uuteen ihmiseen", arvioi ympäristötutkija Olli Tammmilehto. mattomuudella. Suomen vaarallisin suurpeto ei ole susi tai karhu, vaan auto. Teitä hoidetaan paremmin kuin vanhuksia. Teiden kunnosta ollaan enemmän huolissaan kuin vanhusten kunnosta. Jos laskettaisiin ajonopeus 30 kilometriin tunnissa, teitä ei tarvitsisi paljon hoitaa, sillä kuopat eivät olisi vaarallisia. Näin säästettäisiin valtavasti rahaa, luontoa ja ihmishenkiä. Liikenteen hidastuessa Suomen kokemuksellisesti mitattu pinta-ala kasvaisi moninkertaiseksi. Paikallistalous kukoistaisi ja näkisimme ja kokisimme 10 kilometrin matkalla enemmän kuin nyt 100 kilometrin etapilla. meentulotaloudessa? Nykyistä työtä ja kulutusta koskevaa ajattelua on vaikea ylläpitää. Suurin osa teollisuusmaiden kansalaisista ei ole palkkatyössä. Suomessakin eläkeläiset ovat suurin yhteiskuntaluokka, heitä on jo 1,3 miljoonaa. Koko maailmassakin palkkatyötä tekee vain vähemmistö ja työttömiäkin noin tuhat miljoonaa. Eli suurin osa ihmisistä elää toimeentulotalouden piirissä. Toisaalta palkkatyöyhteiskunnan perään ei kannata haikailla sillä sen idea liittyy kapitalismiin ja alistusrakenteisiin. Siksi palkkatyöyhteiskunta on monella tavalla kyseenalainen toimeentulon järjestämisen muoto. Esimerkiksi ilmastonmuutos tai puhtaan veden loppuminen uhkaavat ihmiskunnan ja luonnon tulevaisuutta. Mutta kapitalistisen markkinatalousjärjestelmän ylläpitäminen on pantu maailman ja elämän säilymisen edelle. Kun kapitalismin tuhosuuntautuneisuus ymmärretään laajasti vaikkakin hämärästi eikä sen kumoamiseen uskotaan, lopunajan tunnelmissa eläminen on yleistä. Inhimillisistä arvoista irronnut vääristynyt arvotoiminta johtaa tuhoon. Yhtiöiden ja valtioiden toiminta perustuu ylivallan ja rahan Vihreän kapitalismin harha Onko vaihtoehdot tulevaisuudessa työttömien kuluttajien yhteiskunnassa tai toi- Rikospaikka?
ELÄKELÄINEN Nro 6 lokakuu 2009 - 7 kestävällä pohjalla kasaamisen logiikkaan. Sen vuosituhansia vanhat juuret ovat hierarkkisten herruusjärjestelmien historiassa. Toisaalta ihmiset ovat kapinoineet iät ja ajat kaikenlaista ylivaltaa vastaan, ja kapinoivat yhä. Alistamisessa ei ole onneksi täysin onnistuttu. Tammilehto julkaisi keväällä pamfletin "Rahdin rikokset" (Like), eli miten globaali kaupankäynti tuhoaa luontoa. Vuonna 1998 hän julkaisi teoksen "Maailman tilan kootut selitykset." Miten asiat ovat mielestäsi muuttuneet kuluneen 11 vuoden aikana? Vai ovatko ongelmat pysyneet ennallaan? Suuret ongelmat ovat pääpiirteissään pysyneet ennallaan. Yksityiskohdissa on toki tapahtunut muutoksia. Esimerkiksi valtiojärjestelmien ja ideologioiden yksityiskohdat ovat muuttuneet. Vihreä kapitalismi on saanut lisää tukijoita. Kohta suurin osa pääoman ja ylivallan kasaamisesta voi tapahtua ekologisilta näyttävissä projekteissa. Itse asiassa suuret vihreät puolueet kannattavat nykyisin vihreää kapitalismia. Puolueiden ulkopuolella toki on edelleen paljon aitoa vihreää liikehdintää. Esimerkiksi Saharaan suunnitteilla oleva jättiläismäinen aurinkovoimalahanke eli Desertec-projekti on luonnon kannalta hyvin kyseenalainen. Öljyn tuotantoon verrattuna Desertec vaatii toteutuakseen huomattavasti enemmän materiaalia ja sen rakentaminen puolestaan vaatii valtavasti energiaa. Autiomaan päällystäminen peileillä vähentäisi avaruuteen heijastuvaa aurinkoenergiaa ja edistäisi näin ilmaston lämpenemistä. Desertec ei siis ole mitenkään ekologisesti kestävällä pohjalla Öljytuotannon huippu saavutettiin joidenkin tutkijoiden mukaan jo vuonna 2008. Joka tapauksessa tuotantohuippu on lähellä. Se heikentää kapitalismia ja saa yhtiöt ja valtiot ryhtymään epätoivoisiin ja entistä mielettömämpiin hankkeisiin. Tässä valossa kapitalismin ylittävä ajattelu ei ole epärealistista. Joka tapauksessa minusta ainoastaan kapitalismista luopumalla voimme toivoa edes suurin piirtein nykyisenkaltaisen maapallon säilyvän . Tunnetun ranskalaisen ympäristöjournalistin Hervé Kempfin uusin kirja on "Pour sauver la planète, sortez du capitalisme" eli Planeetan pelastamiseksi luopukaa kapitalismista. Totuus romahduttaa kapitalismin Tammilehto muistuttaa, että suuret muutokset eivät koskaan tapahdu ilman vanhojen rakenteiden purkamista. On kysyttävä, mikä ihmiselle ja luonnolle on hyvää, mikä on tuhoavaa ja tarpeetonta. Suomen talous pyörii kännyköiden ja paperin varassa. Mihin näitä käytetään? Paperia käytetään suurimmaksi osaksi kaupalliseen manipulointiin ja propagandaan. Kännykät aiheuttavat säteilyllään syöpää ja muita sairauksia. Molempien käyttö nykyisessä laajuudessa on vahingollista ja epäinhimillistä. Kapitalismin ja sen tuotteiden tuhoisuuden julkistamista koetetaan Tammilehdon mukaan torjua monin tavoin. Totuus romahduttaisi kapitalismin. Totuudellisuus on yksi laajimmin kannatettuja arvoja. Siksi kapitalismin ylittävän muutoksen ei tarvitse perustua "uuteen ihmiseen", jonka arvot olisivat korkealla nykyihmisen horisontin yläpuolella. Vaikka absoluuttista totuutta ei kukaan ihminen voi saavuttaa, totuuden kannatus arvona merkitsee, ettei valehtelua ja harhaanjohtamista hyväksytä. Kaukotavaroiden kulutus perustuu suurelta osin mainonnan nimellä kulkevaan järjestelmälliseen harhaanjohtamiseen. Imperialismi ei voi koskaan johtaa poliittiseen tai taloudelliseen vakauteen ja rauhaan. Ekologinen tuho nähdään loistavana mahdollisuutena tehdä bisnestä. Vanhan kurjuuden palauttaminen on ollut uusliberalistisen talouspolitiikan päämääränä, ei hyvinvoinnin ja rauhan rakentaminen. Kioton ilmastosopimuksella saatiin läpi bisnesystävällinen vaihtoehto kasvihuonekaasujen säätelylle. Luotiin hiilimarkkinat. Siitä tehtiin rahamaailmalle suuri finanssikeinottelun kenttä, Tammilehto muistuttaa. Olli Tammilehdon mielestä Suomen vaarallisin suurpeto on auto. Teitä hoidetaan paremmin kuin vanhuksia. Aineetonta yhteisvaurautta rekka- ja laivarallin sijaan Olli Tammilehto: Rahdin rikokset -Kansainvälisten tavarakuljetusten ekologiset ja yhteiskunnalliset seuraukset. Tuotanto: Into Kustannus. Kustantaja: Like Kustannus 2009. Liikenne nielee puolet maailman öljystä, josta 40 prosenttia menee tavarakuljetuksiin. Tyynellämerellä kelluu valtava jätelautta, joka alkaa 800 kilometriä Kalifornian rannikolta ja päättyy reilun 300 kilometrin päähän japanista. Jäte on pääosin muovikasseista pieneksi silpuksi jauhautunutta muovia, josta viidennes on peräisin laivoista ja loput rannikoilta. Lautta on pinta-alaltaan kaksi kertaa Yhdysvaltoja suurempi ja sen paksuus on kymmenen metriä. Olli Tammilehto kutsuu Rahdin rikokset -pamfletissaan nykyistä teknologialla orjuutettua yhteiskuntaa varjoyhteiskunnaksi, jossa vain virallista yhteiskuntaa ja kulutusta pidetään näkyvillä. Kuitenkin pinnan alla on aivan toisenlainen ajattelun, toiminnan ja yhteiskunnallisten suhteiden kenttä. Moni kuluttaja sadattelee markkinaketjua, joka tarjoaa vain kaukaa kuljetettuja myrkkytomaatteja. Moni hyvin ansaitseva toimihenkilö voi vihata epäeettistä ja saastuttavaa työnantajaansa ja miettiä, miten voisi käyttää sisäpiirin tietojaan yhtiön sabotoimiseksi. Työtön insinööri voi organisoida asuinalueellaan vaihtopiirin ja tuntea tekevänsä jotakin mielekästä. Sijoittaja voi lukea vallankumousten historiaa ja unelmoida uudesta suuresta yhteiskunnallisesta muutoksesta. Eläkkeellä oleva opettaja voi olla purjelaivalla kauppaa harjoittavan solidaarisuusryhmän tukijäsen ja oppia vähitellen arvostamaan ryhmän aktiivien radikaaleja näkemyksiä. Tammilehdon mukaan yhteisvaurauteen kuuluvat vapaasti kenen tahansa käytettävissä olevat alueet ja voimavarat, joita taloustieteilijät kutsuvat julkishyödykkeiksi. Osan yhteiskunnallisesta yhteisvauraudesta tuottavat valtiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt. Suurin osa yhteisvaurautta luodaan ns. epävirallisella lohkolla kodeissa, epävirallisessa vaihdossa, yhteiskunnallisissa liikkeissä sekä palkattomassa poliittisessa, taiteellisessa ja tutkivassa työssä. Aineellisen yhteisvaurauden konkreettisia ilmentymiä ovat esimerkiksi hengittämämme ilma, lämmittävä aurinko, naisten kyky synnyttää ja elävä luonto, villit eläimet ja kasvit, useimmat järvet, autiomaat ja suuri osa metsistä. Yhteistä omaisuutta ovat julkiset kirjastot, koulut, sairaala ja halpa joukkoliikenne. Lisäksi aineetonta yhteisvaurautta ovat suurin osa geneettisestä informaatiosta, tieteellisestä tiedosta, avoimen lähdekoodin tietokoneohjelmat, terve järki, kansanperinne ja suuri osa populaari- ja korkeakulttuuria. Kun Tammilehdon kirjaa lukee näitä yhteisvaurauden tuomia näköaloja vasten, ihmettelee yhä kiihkeämmin, miten siedämme tällaisen romumaailman olemassaoloa, jossa suurin osa hankituista tuotteista heitetään pois alle vuoden kuluttua tuotteen hankkimisen jälkeen. Onko se sitä hyvinvointia, jota aidosti tavoittelemme, ja suosittelemme lastenlapsillemme? Teksti ja kuvat: JUHA DRUFVA JUHA DRUFVA
8 - Nro 6 lokakuu 2009 ELÄKELÄINEN Kun Irwin oli soma poika ja Danny nouseva tähti, puhalsi Eläkeläiset ry:n nykyinen musiikkikouluttaja taustalla saksofonia Osa Pentti Ilmosen nuoruudesta kului Hullujen kuljetusautossa E nsimmäinen tehtäväni on kannustaa ja innostaa. Jos opettaja on nuhjake, ei hommasta tule mitään, sanoo Eläkeläiset ry:n uusi musiikkikouluttaja, turkulainen opettaja ja muusikko Pentti Ilmonen. Ilmosella on jonkimoista kanttia puhua opettajan työstä. Takana on 34 työvuotta suomalaisessa peruskoulussa. Musiikista mies puhuu kuin elämästään. Aikoinaan se oli ammattikin. Ilmonen soitti saksofonia Veikko Tuomen, Pentti Osakari Kankaan, Irwinin ja Rauno Lepistön orkestereissa. Turun Kiikureiden kuoron ja pelimannien johtajana Ilmosella vierähti yli 20 vuotta. Eläkepäivillään hän johtaa raisiolaista viihdekuoroa ja jatkaa jammailua Hamburger Pörssissä ja turkulaisissa jazzklubeissa. Ilmonen on viettänyt osan nuoruudestaan Pentti Oskari Kankaan keikkabussissa, jonka kyljessä luki "Hullujen kuljetusauto". Silti hän väittää housunpunttiensa väpättäneen, kun hän viime kesänä astui Jyväskylässä Eläkeläiset ry:n suurkuoron eteen. Oli se niin mahtava näky. Rinnassa pomppi sydämen mukana kysymys, mihin olen joutunut. Ei siinä auttanut kuin ruveta huitomaan. Pentti Ilmonen, taustalla Turun linja-autoasema. soitan saksofonia. Niin me tapasimme Holmlundin kuppilassa, Veikko, isä ja minä. Isä vähän epäili, voiko minut päästää moiseen hommaan. Veikko vakuutti, että keikan jälkeen poika komennataan nukkumaan, jos vaikka muut sattuvat jäämään iltaa istumaan. Niin tehtiin ja ehtimiseen sain kuulla: "Ilmonen menee sitten nukkumaan". Mentävä oli. Intin Ilmonen kävi Niinisalon tykistörykmentissä. Se oli tunnettu vähistä lomista, mutta pääsykokeisiin oli sielläkin lomat annettava. Rauman opettajaseminaariin pyrittiin kokonainen viikko, joten sinne. Vuoden 1964 syksyllä ryhdyin opiskelemaan seminaarissa kansakoulunopettajaksi. Opettajaharjoittelu järjestyi Laitilan koululla. Siellä oli opettajana toinenkin Rauman seminaarin kasvatti, muuan Pentti Oskari Kangas. Nuoret miehet ystävystyivät. foni ja banjo. Se oli alku orkesterille, joka heitti ensimmäisen tanssikeikan Vehmassalmen lavalla vappuna 1966 nimellä Hammond Quintet. Solistina oli nouseva tähti Danny. Basistiksi saimme raumalaisen matkustajakodin omistajan pojan. Soittotaitoakin järeämpi suositus oli se, että hänellä oli auto. Kesällä 1966 orkesteri otti nimekseen Pentti Kankaan tangosekstetti, Kesäkiertueen solistiksi Kangas palkkasi silloin vielä tuntemattoman Irwin Goodmanin. Mukaan liittyi myös haukiputaalainen Lea Luukinen eli Lea Laven. Orkesterin nimikin vaihtui taajaan, ensin Pentti Oskari Kankaan showseitsikoksi, sitten Seitsemäksi seinähulluksi veljekseksi. Niin alkoi Pentti Ilmosen ura keikkamuusikkona. Vii- Soittotaitoa järeämpi suositus Kolme Penttiä, Ilmosen ja Kankaan lisäksi Pentti Nieminen, sattuivat musisoimaan 1960-luvun puolivälissä Opettajanvalmistuslaitoksen talvipäivillä. Istrumentit olivat hanuri, sakso- Ensin oli viulu Ilmosen ensimmäinen soitin oli viulu. Pakotetuista viulutunneista se alkoi 78-vuotiaana. Se oli näin jälkeenpäin ajateltuna hieno homma, koska viulusta pitää hakea äänet itse tunnustelemalla toisin kuin pianosta, jossa ne ovat ikään kuin valmiina. Kulttuuri oli läsnä myös poikavuosien opinahjossa, Porin suomalaisessa yhteislyseossa, jonka Manusscript 63 -ryhmässä kirjoitettiin runoja. Sitten alkoi Pori Jazz. Teinivuosina viulu sai väistyä. Se jouti sängyn alle. Ilmosen Pentti kävi kahtena lukiolaiskesänä kesätienesteissä Englannissa. Nuorelle miehelle jazzklubit olivat valtava elämys. Lontoosta ostin ensimmäisen saksofoninkin vuonna 1960. Kuntorannassa kova kurssiviikko 26.30.10. Eläkeläiset ry järjestää 26.30.10 Kuntorannassa Poppia ikä kaikki kurssin ja ohjelmatoiminnan kurssit. Myös kirjoittajat kokoontuvat silloin Kuntorantaan. Kursseilla laitetaan vauhtiin järjestön Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa -ohjelma. Poppia ikä kaikki -kurssi on tarkoitettu sekä soittajille että laulajille. Kurssin vetäjät Pentti Ilmonen ja Sauli Malinen toivottavat kaikki tervetulleiksi ehdottomasti myös laulajat! Instrumentteja toivotaan mukaan mahdollisimman monipuolisesti: haitarit, bassot, kitarat, maniskat, munnarit ja muut puhaltimet - kaikki käyvät. Kurssilla harjoitellaan kevyttä musiikkia, enimmäkseen poppia. Ohjelma on kuitenkin laajempi, sillä tarkoituksena on tutustua suomalaisen iskelmän kehitykseen eri vuosikymmeninä. Kurssilla aloitetaan Kärjestä ja Helismaasta ja edetään kohti näitä päiviä. Ohjelmaan kuuluu popin lisäksi myös valssia, jenkkaa, tangoa, foxia ja muuta tanssittavaa musiikkia. Uudempaa musiikkia on esimerkiksi Hectorilta ja Juice Leskiseltä. Myös Ultra Bran kappaleita on toivottu. Ammattilainen ei tarvitse olla vaan kurssi sopii vähemmänkin harrastaneille. On kuulemma epäilty, että tämä olisi jazz-kurssi. Niin ei ole, yksinomaan siitäkin syystä, että jazzia voiu soittaa vain se, joka osaa improvisoida, Pentti Ilmonen sanoo. Teatteriohjaaja Aune Lind vetää musiikkikurssin kanssa samaan aikaan Ohjelmia juhliin ja tapahtumiin -kurssia. Totuttuun tapaan Aune käy välillä komentelemassa musiikkikurssilaisiakin. Hänellä on tapana korjata milloin laulajan artikulaatiota, milloin asentoa. Joskus hän opettaa ihan hengittämistäkin. Ohjelma suunnitellaan niin, että halukkaat voivat osittain harjoitella esityksiä Aunen kanssa ja treenata välillä musiikkia Penan ja Saulin kanssa. Kurssi sopii monenlaisille esiintyjille: puheenjohtajasta juontajaan ja lausujasta kupletin esittäjään sekä näyttelijään. Kurssilta saa hauskoja sketsin aiheita edelleen kehiteltäväksi. Erilaisia mukavia tekstejä käydään läpi. Niitä ei tarvitse esittää lausujan tyyliin vaan ne sopivat yhtä hyvin kerrottavaksi vaikka tarinan tapaan. Kurssiin sisältyy lisäksi mielikuvitusharjoituksia ja rentoutusta. Ohjelmakurssillekaan tulijan ei tarvitse olla valmis taiteilija vaan kaikki ovat tervetulleita. Ohjelmaja musiikkikursseilla on hyvä tilaisuus aloittaa yhdessä kulttuuri- ja retkeilypäivien ideointi Pekka Isaksson vetää kaksipäiväisen Kirjoittajat koolle -kurssin Kuntorannassa 26. 27.10. Tämä kurssi järjestetään erityisesti niitä varten, jotka osallistuivat vuoden 2008 elämäkertaseminaariin. Kurssillapohditaan kunkin kirjoittajan tilannetta, hiotaan tekstejä ja suunnitellaan tulevaisuutta. Eläkeläiset ry:n uusi puheenjohtaja Kalevi Kivistö vierailee kurssilaisten luona 28.10. ja on klarinetteineen mukana musisoimassa. Kaikille kursseille voi vielä ilmoittautua. Kursseille voi hakea kurssitukea, joka kattaa puolet kurssin osallistumismaksusta. Etusijalla ovat yhdistykset, jotka eivät ole aiemmin saaneet kurssitukea. Lisätietoja voi kysyä koulutussihteeri Tiina Rajalalta, puh. 040 5824319 tai sähköpostitse: tiina.rajala@elakelaiset.fi "Ilmonen menee nukkumaan" Kaksi vuotta myöhemmin Veikko Tuomen yhtye etsi saksofonistia. Veikko kuuli isältäni, että
ELÄKELÄINEN Nro 6 lokakuu 2009 - 9 si vuotta hän kiersi Suomea Kankaan orkesteresissa. Sukevan keskusvankilasta Ruisrockiin Sitten soitti Irwin Oulusta ja kertoi antaneensa potkut juopolle saksofonistille. Hän kysyi tulenko bändiin, ensimmäinen keikka on Sukevan keskusvankilassa. Bändissä oli 10 soittajaa ja keikkoja oli joka päivä maanantaita lukuun ottamatta. Se oli vapaapäivä. Irwin oli suosittu kuin faan, soma poikahan se oli siihen aikaan,Ilmonen kertoo. Irwinin bändistä Ilmosen matka jatkui Rauno Lepistön yhtyeeseen, jossa soittivat myös Loukialan veljekset Pekka ja Jukka. Vuonna 1971 Ilmonen ja raumalainen muusikko Esa "Nätti" Rosvall perustivat afrorockia soittaneen Woodoon. Siihen uli laulajaksi sekä akustisen kitran ja huilun soittajaksi Jukka Siikavire. Bändiin liittyi vielä Ilmosen jamikaveri Alarik Repo. Elokuussa 1971 Woodoo soitti Ruisrockissa, joka silloin järjestettin toista kertaa. Myös Repo oli SKDL:n jäsen. Kun taistolainen laululiike oli voimissaan, perustimme Turkuun ikään kuin vastapainoksi Työryhmän. Sen ohjelmiston voi kai parhaiten määritellä työväenhenkiseksi. Ilmonen teki Työryhmälle paljon lauluja. Mukana olivat muun muassa Jouni Karakorpi ja tietysti AnnaRiitta Minkkinen. Mieleen on jäänyt erityisesti Moldavian-matka yhdessä Suomen valtion nuorisoneuvoston kanssa. Minä olin matkan taiteellinen johtaja, jonka vastuulla olivat tanssit ja ilonpito. Tahdomme elämäämme laatua? O lemme jo jonkin aikaa eläneet teollisen yhteiskunnan ja hyvinvointivaltion rakenteisiin vaikuttavaa yhteiskunnallista muutosta. Tällä uudella yhteiskunnallisella kehitysvaiheella ei ole yleiseen käyttöön vielä vaikuttavaa nimeä, mutta tästä uudesta voimme jo tunnistaa jo monia erilaisia asioita. Työn organisointi eri lailla kuin teollisessa tuotannossa itse ohjautumiseen perustuen. Käyttöön on otettu uutta korkeatasoista teknologiaa. Tietoa käytetään uudella ja nopeammalla tavalla kuin ennen, se edellyttää ihmisiltä uudenlaista osaamista. Työvoimaa tarvitaan yhä vähemmän samojen tehtävien hoitamiseen. Tästä on tseurauksena kasvava pysyvä työttömyys ja pätkätöiden lisääntyminen. kansalaisten toimeentulon parantaminen. Asumisolojen kohentaminen ja terveyden edistäminen, sosiaalisen turvallisuuden luominen ja toimeentulomenetysten kompensaatiot olivat Suomessa hyvin yksimielisesti hyväksytyn sosiaalipolitiikan linjana. Näiden tavoitteiden rinnalle on jo kauan kaivattu elämän laatua. Olemme kuitenkin ajautuneet yhä enemmän tilanteeseen, jossa sosiaalinen ja henkinen turvattomuus on lisääntynyt. Yhteiskunnassamme näkyviä, yhä lisääntyviä pahoinvoinnin ilmentymiä ovat rikollisuuden, väkivallan, huumaavien aineiden käytön lisääntyminen. Itsekkyys, eriarvoisuus, korruptio ja talousrikollisuus sekä poliittinen kähmintä ovat jo melkein jokapäiväisiä ilmiöitä. Tämä ei ole sitä elämänlaatua, eikä maailmaa mitä me haluamme. Y Puuhaan mieluummin näitä omiani kuin politikoin turpa auki. sanoi, että Nurmeksessa olisi paikka. Minä siihen, ettei minun oikein passaa sinne asti lähteä. Luukannel viileni vastauksesta, mutta soitti seuraaavna päivänä ja tarjosi töitä Turusta. kin kuullut, että minä osaaan soittaa viulua ja komensi minut soittamaan sen soolon. Kiikureiden jälkeen Ilmonen on johtanut raisiolaista viihdekuoroa Kulkureita. Se on 30-henkinen kuoro. Päävalttarina on maan mainio Hilja Suominen. Esiinnymme kaikenlaisissa tilaisuuksissa vanhainkodeista ay-liikkeen juhliin. Olemme käyneet esiintymässä myös Floridassa, ja ensi vuonna lähdemme Kanadan suomalaissiirtolaisten luokse. me vuosina jälleen kääntänyt esille rujon puolensa. Aikomus ei ole ottaa mitään pysyvää ja perinteistä pois Eläkeläiset ry:ltä, vaan kokeilla täydentävää rinnakkaisohjelmistoa. Esimerkiksi Juicelta ja Hectorilta löytyy paljon musiikkia, joka sopii erinomaisesti Eläkeläiset ry:n arvomaailmaan. Mitä tulee kuorolauluun, niin paras suositus olkoon Ilmosen pitkä rupeama Kiikureiden kuoronjohtajana ja Kulkureiden johtajuus. Olen sovittanut paljon kaksi-, kolme- ja neliäänisiä kuorolauluja. Niistäkin voi valita sen mukaan, mihin taidot yltävät. Ilmonen on ehtinyt muutamille Eläkeläiset ry:n kursseille. Hän veti muun muassa kesäpäivien aluekursseja. Olen katsellut haavi auki väen intoa ja paneutumista. Eläkeläiset ry:ssä on tilaa erilaisille kulttuurimuodoille. Olisin pettynyt jos niin ei olisi, Pentti Ilmonen sanoo. Mieluummin näitä omia kuin poliitikkona Politiikkaa Ilmonen on kokeillut Turun kaupunginvaltuuston jäsenenä ja lautakunnan puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Kotoisaksi hän ei oloaan niissä voi kehua. Se oli enemmänkin semmoista virallista elämää, ja kauhea tohina päällä. Avioerohan siitä tuli. Mieluummin minä puuhaan näitä omiani, kulttuurihommia, kuin politikoin turpa auki. Ilmosen kulttuurihommiin kuului yli 23 vuoden ajan Turun Kiikureiden kuoron ja pelimannien johtaminen. Siinä oli suureksi avuksi ja iloksi sängyn alta jo Irwinin käskystä kaivettu viulu. Irwinin tangoirvailussa Marcello Magaronissa oli viulusoolo. Irwin oli josta- Kuvaamataidon nuorempi lehtori 1970-luvun alussa Ilmonen lopetti keikkamuusikon työt. Homma oli tosi rankkaa, eikä Turku ollut hyvä asuinkunta muusikolle. Olisi pitänyt muuttaa Helsinkiin. Turkuun ei soiteltu, että tulepas studiolle, tällä on levytyskeikka. Ensimmäisen opettajan paikan Ilmonen sai Turun klassisen lyseon nuorempana kuvaamataidon lehtorina. Siihenkin liittyy tarina. Rauman seminaarin lehtori sen työpaikan hankki. Hän vihjaisi minusta kouluhallituksen Kerttu Luukanteleelle ja kehotti minua soittamaan tälle. Luukannel Tilaa monenlaisille kulttuurimuodoille Ilmosen tausta tanssimuusikkona ja jatsihemmona on saanut jotkut kyselemään, unohtuuko Eläkeläiset ry:n musiikkikoulutuksessa työväenhenkisyys ja kuorolaulu. Ei missään nimessä. Työväenhenkisyys on niin arvokas asia myös minulle, että se ei varmasti unohdu. Työväenliikkeen perinteiset arvot ovat sitäkin tärkeämmät, kun kapitalismi on vii- hteiskunta on myös kansainvälisempi ja kansojen välillä on tiiviimpi vuorovaikutus ja riippuvuussuhteet kuin ennen. Niin nuoren kuin vanhankin polven liikkuvuus kansainvälisesti on lisääntynyt. Alueellinen ja paikallinen yhteiskuntarakenne on muuttunut. Kaiken tämän seurauksena ammatilliset ja muut kansalaisjärjestöt, eläkeläisjärjestöt mukaan luettuna, joutuvat verkostoimaan toimintansa, sekä miettimään tavoitteensa uudelleen. Palvelujärjestelmiltä vaaditaan taitoa vastata asiakaskohtaisemmin hyvinvoinnin vajauksiin ja tarpeisiin. Järjestöiltä odotetaan suurempaa herkkyyttä tunnistaa uudenlaisia ongelmatilanteita ja kykyä puuttua niihin ajoissa sekä taitoa lähestyä yksinäistä tukea tarvitsevaa ihmistä. äsityksemme hyvinvoinnista on muuttunut. Aluksi hyvinvoinnilla tahdottiin lisätä kulutusta, vahvistaa taloudellista kasvua, edistää kansalaisten välistä tasa-arvoa ja luoda sosiaalista turvallisuutta tasaamalla elintasoeroja. Elintasotavoitteina on ollut H aluamme toisenlaista muutosta. On aika palauttaa demokraattinen päätösvalta joka nyt on rahalla. On aika pysäyttää kuntien- ja valtionyhtiöiden yksityistäminen ja ohjata varoja keinottelusta jokaiselle kansalaiselle kuuluvien perusoikeuksien takaamiseen. On aika pysäyttää tarpeettomat kuntaliitokset ja tämän kautta demokratian kaventaminen. Haluamme elää maailmassa jossa oikeudenmukaisuus, ihmisarvo, sukupuolten, eri väestöryhmien ja kansojen välinen tasa-arvo sekä todellinen demokratia merkitsevät enemmän kuin taloudellinen voitontavoittelu. Haluamme saattaa maailmamme tulevaisuuden ihmisten omiin käsiin ja lopettaa turhat sodat. K PEKKA ISAKSSON Raimo Väisänen Hamina
10 - Nro 6 lokakuu 2009 ELÄKELÄINEN Pohjanmaan syysjuhlassa vaalittiin perinteitä: työmme ei ole ollut turha Kaksisataa eläkeläistä kokoontui Ykspihlajan toimitaloon jatkamaan vuosikymmenien takaista perinnettä eli kesä- ja syysjuhlaa. Juhlijoita oli saapunut entisen Vaasan läänin jokaiselta kolkalta, joten tilaisuus oli myös alueen kulttuurikatselmus pienoiskoossa. Tilaisuuden oli ansiokkaasti järjestänyt Ykspihlajan Eläkeläiset, jonka sihteeri Mikko Vehniäinen oli organisoinut joukkonsa aktiiviseen juhlavalmisteluun mukaan ja toivotti myös juhlaväen tervetulleeksi. Juhlan musiikkipitoisesta ohjelmasta vastasivat Ykspihlajan ja Kokkolan yhdistysten ohjelmaryhmät. Musiikin tahdissa tanssiryhmätkin näyttivät, kuinka eläkeläisen jalka nousee. Kun vielä väriloistossa hehkuvat esiintymisasut lisäsivät katsottavuutta, ei kokonaisuutta tarvinnut valittaa. Yleisö näytti olevan tyytyväinen ohjelman antiin. Juhlapuheen piti sosionomi Veikko Väntänen. Hän totesi, että lainsäädännön takaamat sosiaaliset parannutkset ovat tulleet yhteisten ponnistusten tuloksena. Sellaisia ovan muun muassa työaikalait, työehtoso- Tikkakisan kolme parasta joukkuetta palkittavina. pimukset, peruskoululaitos, vuosilomalait ja eläkelait. Siis työmme ja taistelumme ei ole ollut turhaa. Elämä nyt vain on sellaista, etteivät nuoremmat sukupolvet tunne kiitollisuutta meitä tai meitä edeltäneitä kohtaan. Huomattavan yleisösuosion saavutti myös tikkakisa, jolla on pitkät perinteet. Tikkakisan voitti Jurvan Eläkeläiset joukkueella, jossa heittivät Salme Välimaa Raili Seppälä, Reino Lyyluoma, Erkki Seppälä ja Kalevi Männikkö ankkurina.Kisaan osallistui 10 joukkuetta. Kolme parasta olivat Jurvan Eläkeläiset 134 pistettä, Kokkolan Eläkeläiset 99 pistettä ja Ykspihlajan Eläkeläiset 99 pistettä Väinö Lajunen LIMPAN Önskeresor D et ämne jag gillade mest i skolan och fick bästa vitsord i var historia. Kanske det berodde på att det mest påminde om de äventyrsböcker jag läste mycket hellre än mina läxor. Å andra sidan lyckades mina bägge historielärare: Bonsdorff, som vi kallade mister Moto och Blomman Blomberg levnadsgöra sitt ämne med att berätta en massa historiska skrönor, som inte fanns med i läroboken. Den enda svårigheten jag hade var att minnas alla jäkla årtal, men när farsan, som på den tiden seglade på Amerikalinjen, gav mig skolans första kulspetspenna var det problemet ur världen. Det var nämligen lätt att skriva årtalen på underarmen med torrbläck. Hur som haver föll jag på eget grepp. På ett prov där jag var säker på få högsta vitsord valde jag, av de fem jag plitat på armen fel årtal för slaget vid Maraton. Det oaktat var historia då och är ännu mitt favoritämne. På sista klassen - milda Moses det är ju över sextio år sedan - fick jag Göran Schildts bok Önskeresan i julklapp. Vid det laget hade troligen vuxit ifrån Biggles, sjörövar-, indian- och andra pojkböcker. Jag tyckte nämligen att boken var toppen och började drömma om alldeles fredliga sjö- och kanalresår på egen köl. Sådana drömmar kunde jag börja förverkliga först när jag närmade mig femtioårsåldern, ungarna var utflugna och vi fick råd att skaffa en egen båt. När jag senare bygg- de om min snipa nummer två till en anspråkslös, men välfungerande bostad för två personer och jag snart skulle bli pensionerad, tyckte jag mig vara redo för en drömresa på Europas kanaler. Frugan, som alltid har fötterna på jorden, tyckte att vi kunde börja med de inhemska kanalerna. Det gick inte så lätt det heller. För att få köra på Saima kanal behövdes ett internationellt lustbåtskepparbrev. Efter ett halvårs studier var jag klar att tentera på sjöfartsverket. När semestern äntligen började - årtalet minns jag förstås inte, men jag har det nog i båtens loggbok - startade jag med mitt nya skepparbrev på fickan vår första resa på finska insjöar och kanaler. Tre semestrar senare hade vi bekantat oss med de flesta finska kanalernas slussar och sjöarna mellan dem. Jag hade också kunnat konstatera, att vår snipas motorstyrka inte skulle räcka till för de europeiska kanalerna. Den drömmen var jag alltså tvungen att skrinlägga, men vi fortsatte våra seglatser i de finska och estniska arkipelagerna tills jag en vår konstaterade, att jag började bli för gammal till att hålla båten i toppskick och sålde den. Nu hade jag både tid och råd för Medelhavets historiska platser, som jag hade läst om i Schildts senare böcker, i vilka han skrev om sina seglatser med båten Daphne. Mina resor i hans kölvatten har jag gjort med det finska kryssningsfartyget Kristina Regina. Frugan har litet större anlag för sjös- juka än jag och bästa botemedlet är, att bo i en hytt som är belägen längst ned och så nära båtens mittpunkt som möjligt. En god sak är också att sådana hytter är billigare. Nackdelen är bara den att båten har ingen hiss och det är fyra trappor upp till bar och matsal, men det lär ju vara hälsosam motion att gå i trappor. För ett par veckor sedan kom vi tillbaka från vår femte resa med båten och jag har sett nästan alla de historiska platser som Schildt skrev om, med den skillnaden, att där han puttrade omkring på sin lilla Lanbretta satt vi i luftkonditionerade turistbussar. Visst fick man lida också. Det gjorde infernaliskt ont i mitt sjuka knä när jag klättrade upp för trapporna i Colosseum och strövade runt i Vatikanen. När jag sedan på darriga ben stapplade ned från vårt strövtåg på Pompeijs ruiner stödande på min käpp och med ett krampaktigt grepp om trappornas ledstänger, visste jag precis hur jag kommer att känna mig om jag fyller hundra år. Att jag ville göra den här resan innan jag får ny knäled hade två orsaker. För det första fyllde frugan år och för det andra ville jag för säkerhetens skull se Neapel. Farbror doktorn sade nämligen, att jag har så högt psa-värde att det tyder på prostatacancer, och det sägs ju att man skall se staden ifråga innan man dör. En specialist konstaterade senare att det inte var cancer, men då var resan redan beställd. Trots att vi hade vissa betänkligheter blev resan lyckad. Vi kunde lyssna till historiens vingslag på många autentiska platser och där jag inte orkade följa med guiden och den övriga gruppen, kunde vi sitta i skuggan på någon uteservering och dricka ouzo, äta mousaka och lyssna på syrsorna. som spelade i trädkronorna. Med facit i näven kan jag konstatera, att resan var lyckad och att man kan förverkliga sina drömmar trots att kondisen inte alltid är den bästa. Var vi var? Seglatsen startade i Nizza, sedan blev det Korsika, Roms hamnstad Civitavecchia, Neapel och via Messinasundet runt den italienska stöveln till greklands tredjestörsta ö Korfu. Sista hamnen var Dubrovnik, och därifrån flög vi hem.
ELÄKELÄINEN Nro 6 lokakuu 2009 - 11 Runopysäkki Villasukat Sinä soitat Äänisen aaltoja harmonikalla, villasukat jalassa. En pääse ajatuksissani aalloille, koska pakkanen paukkuu ja ilman sukkia varpaitani palelee. Anja Heikkinen Koirakoski Kesän mentyä Tuuli tuulee jo sadetta vettä vihmoo vaakasuoraan varjot vettyneet vedeksi halla hyytää heinänkorren kylmä huurruttaa karpalon sato suojassa sateelta kypsät korjattu kellariin vilu vaatii villapaitaa kesän kukat kuivattuina kiitokset kesälle kumarran. Lea Nieminen Inkeroinen Ihmisen elämä Ihmisen elämä on kuin vuodenajat elämälläkin on omat rajat. Ihmisen syntymä elämän alku, mistä alkaa mainen polku. Kevät heräävä, huoleton lapsuus, kesä kukkineen, tuoksuineen, ihana kultainen nuoruus. Syksy lämpimine hämyisine öineen unelmat ja rakkauden kaipuun tuo mieleen. Tulee sitten myöhempi syys. Luonto muuttuu ja kukkaset kuihtuu kesän lämpimät syysviimaksi vaihtuu. Sydän itkee ja mennyttä kaipaa, kun nuoruus ja terveys taaksensa jättää. Kun lunta räntää tuiskuttaa, ja joka paikkaa kolottaa, tulee viimein talvi ja pakkasyö, päättyy arkinen aherrus ja työ. Bertta Kari Tornio Kesän kaipuu Syksyn tullen lehtien alle, kesän kauneus vaipuu, lieneekö jäänyt muistoihin noita, joihin sulla kaipuu. Kaste kukkien lehdillä loisti, aamuun aurinko nousi, järvi niin tyyni, usvainen peitto, venho kun lahdella sousi. Menneen muistot kauniina meillä, mielis aina ne säilyy, hauska on niitä muistella teillä, aatoksis´ne päilyy. Nuoruuden aikoihin muistot kun kulkee aurinko hellimmin loisti, sinnepä moni kohdallaan usein, muistojen kirjansa sulkee. Toivo Tuukkanen Jyväskylä Hän tuli vastaani ja katsoi kohti, ei nähnyt minua, ei muutakaan. En tiedä mitä mietti, mitä pohti, kuin varjo, sanonut ei sanaakaan. Jatkoi vain hiljaisena kulkuaan, vei rauhan sielustani mukanaan. Tuon hetken muistan läpi elämän, sen katseen mykän, jotain kysyvän. Vaan mitä vastannut ma olisin, kun mykkä olin silloin itsekin? Martti Heikkinen Koirakoski Sukupuolten vaihdos Kun vanhan lehmän teurastaa siitä usein härän lihaa saa kun kanan lento katkeaa se usein kukoksi kupsahtaa ellette usko tarinaa sen ruokalistat vahvistaa liian usein härkää pihveissä ja kukkoa punaviinissä vaan funtsaa starbu, missä rajaa kun rokkimimmistä tehdään stara Rudolf Lindblad Helsinki Syksy, stara ja villasukat Martti Heikkinen lähetti omien runojensa lisäksi samassa kuoressa vaimonsa Anja Heikkisen runon. Anja Heikkisen Villasukat on mukavan konkreettinen runo, jossa heti kolmen ensimmäisen säkeen aikana pääsee tilanteeseen mukaan. Säkeet "Ilman sukkia /varpaitani palelee" tuntuvat vihjaavan, että ehkäpä harmonikan soittajalla on sellaiset sukat, jotka runon minäkin haluaa. Runossa on oiva aihio, mutta mitäpä jos jatkaisi vielä yhden säkeen verran, tekisi loppuun synteesin. Leikkimielinen ehdotus: "Mutta varmaan saan kohta jalkaani villasukat, sinun lämmittämäsi". Tämä vain siis ehdotuksena, jonka saa ottaa tai jättää. Toinen vaihtoehto olisi vaihtaa otsikko niin, että se toisi runoon lisämerkityksen. Miltä kuulostaisi otsikko: "Yhteiset villasukat"? Runo ansaitsee paljon kehuja selkeydestään ja siitä, että se hakee aineksensa arjesta. Samassa kuoressa Villasukat-runon kanssa saapui siis Martti Heikkisen kaksi omaa runoa, joista toinen on nyt tässä nähtävillä. Runossa on jännittävä, liki mystinen tunnelma. Otsikkoa runossa ei ole, jos keksisi sopivan, se voisi tehdä terää. Runossa kuulee kaikuja Sarkian ja Kailaan ajoilta, tunnelma vie näiden runoilijaherrojen lyriikan maisemiin. Riimitys onnistuu, teksti soljuu mukavasti. Runon loppu on sen varsinainen huipennus. "Vaan mitä vastannut ma olisin,/ kun mykkä olin silloin itsekin?" Hienot säkeet. Ensin kuvataan salaperäinen, hiljainen, hieman outokin kulkija, ja sitten lopussa tehdään rinnastus runon minään. Koko runo on hallittu ja harmoninen. Molemmat Koirakosken lyyrikot, runoilkaa lisää vaan! Kesän mentyä ja Toivo Tuukkasen runo puolestaan Kesän kaipuu. Lea Niemisen runo hyödyntää runouden perinteikästä keinoa, alkusointua. Alkusointuhan on tuttu esimerkiksi Kalevalasta: "Vaka vanha Väinämöinen"... Alkusointu eli allitteraatio tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että runon säkeen sanat alkavat samalla alkukirjaimella tai -kirjaimilla. Vain yhdessä Kesän mentyä -runon säkeessä poiketaan alkusoinnusta (" kylmä huurruttaa karpalon"). Tämä voi toki olla tietoinen tehokeinokin. Kesän mentyä on tehokas muodoltaan, runossa pikakelataan, mitä kaikkea on tapahtunut. Luettelomainen muoto sopii hyvin tähän runoon. Lopussa vielä pisteenä iin päälle kiitetään kesää. Asiat hyväksytään sellaisina kuin ne ovat eikä jäädä murehtimaan mennyttä. Toivo Tuukkasen Kesän kaipuu on haikeanherkkä runo, joka uskollisesti noudattelee perinteisen mitallisen runon ominaisuuksia. Kesän kaipuu sopisi varmaan hyvin sävellettäväksi ja ehkä lienee jo sävellettykin, kuten jotkin muut kirjoittajan runot. Kesän kaipuuta voisi verrata maisemamaalaukseen, jonka ei ole tarkoituskaan uudistaa maalaustaiteen perinnettä vaan vahvistaa tuttua, koska niin moni pitää juuri senkaltaisista maalauksista. Kuvasto on poimittu perinteisestä runosanavarastosta: kaipuu, muistot, kaste, venho jne. Säkeet "lieneekö jäänyt muistoihin noita, joihin sulla kaipuu" tuntuvat ensin hieman hankalilta. "Ne"-viittaus jää vähän epäselväksi. Uudelleen lukiessa saan kiinni ajatuksesta, mutta yleensä ottaen kannattaa olla tarkka runon viittauksissa, että lukija pysyy aivoituksissa mukana. Lyhennelmämuodoista olen joskus palstalla kirjoittanutkin ("aatoksis´ne päilyy") niitä ei kannata runsain mitoin suosia. Joka tapauksessa Kesän kaipuu-runossa tunnelma välittyy vahvasti, ja se on iso asia. Myös Bertta Kari hyödyntää vuodenaikojen vaihtelua runonsa symboliikassa. Jos Martti Heikkisen runo toi mieleen Kailaan ja Sarkian, Bertta Karin runo ennemminkin Kaarlo Kramsun. Tämä mielleyhtymä syntyy varmaankin siitä, että Karin runossa elämän eteneminen vääjäämättä kohti loppuaan kuvataan synkähkösti, ja Kramsu jos kuka oli synkkyyden mestari. Joskus runopysäkillä kirjoitin siitä, miten monella tavalla elämän voi kuvata. Joku kuvaa elämän tienä, Kari vertaa elämää vuodenaikoihin ja Saarikoski näki elämän astiana, joka täyttyy ja täytyttyään hajoaa. Melkein voisi julistaa kilpailun aiheesta "elämän vertauskuva" Ihmisen elämä -runossa Bertta Kari käyttää monia ikävaiheisiin tutusti liitettyjä määritelmiä, kuten "kultainen nuoruus". Joskus voisi olla kiintoisaa kurkistaa näiden väitteiden taakse nuoruus ei suinkaan aina ole kaikille se kultaisin elämänvaihe. Vaikka Ihmisen elämä -runon sävy on jotain haikean, surumielisen ja synkän väliltä, runon loppu on kiihkottoman toteava. Kirjoittaja ei sorru siinä ylidramaattisuuteen, vaan antaa sanojen puhua puolestaan. Hyvä niin. Muutaman kerran runo on jäänyt julkaisematta, koska siinä on ollut epäselvyyksiä, joita en ole puutteellisten yhteystietojen vuoksi voinut tarkistaa. Rudolf "Limppu" Linblad kirjoittaa runonsa Sukupuolten vaihdos saaneen alkunsa siitä, kun "lehdissä ruvettiin nimittämään rokkimimmejä staroiksi. Stara tarkoittaa sekä stadin slangissa että venäjänkielessä äijää, joten juttu on ajankohtainen." Runo Sukupuolten vaihdos leikittelee sanoilla ja kurkistaa sanojen merkityksen taakse. Kaupallinen maailma osaa hämätä sanoilla, ja runoilijan tehtävä on purkaa nämä hämäykset. Se onnistuu tässä runossa hyvin. Kuluneena syksynä on mediassa ollut paljon juttua myytävän lihan ja kalan tuoreudesta. Aiheesta saisi mainion riimityksen limppumaiseen tyyliin. Esitänkin tekijälle (ja kaikille muillekin) haasteen ja tilaan runon mainitusta aiheesta. Värikästä runosyksyä kaikille! Uusien runojen toivossa, Osoitteiden ja sanojen hämäys Bertta Karin runo Ihmisen elämä tuli mutkien kautta minulle jo kauan aikaa sitten. Joskus käy niin, että joku lähettää runonsa Eläkeläinen-lehden toimitukseen eikä suoraan minulle. Silloin tekstit voivat eksyä vääriin paikkoihin, ja aikaa kuluu kohtuuttomasti. Muistakaa siis aina lähettää runot suoraan minulle Tampereen osoitteeseen tai kaikkein parasta sähköpostitse. Muistutan vielä yhteystietojen merkityksestä. Klassikkoaihe Klassikkoaihe vuodenajat on taas kirjoituttanut. Lea Niemisen runo on nimeltään Niina Hakalahti Kukkolankatu 16 33400 Tampere niina.hakalahti@sci.fi
12 - Nro 6 lokakuu 2009 ELÄKELÄINEN Sekä hoito- että valvontaresurssit riittämättömät Lääninhallitusten kohutut raportit kertovat tarkastajien havaitsemista epäkohdista, eivät koko totuutta vanhustyöstä Syyskuun alussa julkaistut lääninhallitusten raportit vanhusten hoidosta aiheuttivat suuren kohun. Julkisuuteen ovat nousseet tapaukset, joissa laiminlyönnit ja virheet hoidossa ovat aiheuttaneet kärsimyksiä asiakkaille ja potilaille. Muutamissa ääritapauksissa ne ovat saattaneet johtaa jopa asukkaan tai potilaan menehtymiseen. Nämä tapaukset voi laskea raporteista yhden käden sormilla. Raporttien perusteella hoidossa on ääritapausten lisäksi runsaasti muitakin ongelmia ja puutteita. Monia vanhuksia on kohdeltu ihmisarvoa halventavalla tavalla. Raporteista ei voi kuitenkaan päätellä, että vanhusten hoito ja kohtelu on kauttaaaltaan näin karmaisevaa. Raportit eivät ole kattava selvitys, saati tutkimus, suomalaisen vanhustyön tilasta. Sellaista tavoitetta niille ei asetettukaan. Raportit eivät ole edes puolitotuus vanhusten hoidon tilasta. Eduskunnan oikeusasiamies kysyi lääninhallituksilta niiden havaitsamista puutteista ja epäkohdista ja tähän kysymykseen raporteissa vastattiin, sanoo Keski-Suomen vanhusasianvaltuutettu Pauliina Takala. Suuri enemmistö tapaamistani vanhuksista ja heidän omaisistaan on ollut tyytyväisiä hoitooon. Tämä ei tietystikään merkitse sitä, että epäkohdat ja laiminlyönnit saa painaa villaisella, Takala sanoo. Vaikka media on luonteensa mukaisesti kertonut lähinnä ääritapauksista, sitäkään ei pidä arvostella aiheettomasti. Osittain juuri lehtikirjoituksissa mainitut esimerkit laiminlyönneistä saivat oikeusasiamies Riita-Leena Paunion tilaamaan lääninhallituksilta selvitykset hoidosta ja sen valvonnasta. vien omaisia. Ongelman suuruutta ei voi mitata pelkillä numeroilla. Filosofi Ludwig Wittgestein sanoi sen viisaasti: maailmassa ei ole enempää kärsimystä kuin yhden ihmisen mieleen mahtuu. Jokainen laiminlyönti on liikaa. alaikäinen on vastannut yksin yövuorosta". Myös vaativaa lääkehuollon vastuuta on annettu työntekijöille, joilta puuttuu alan koultus. Tilanne ei ole parempi kunnallisissa yksiköissä, vaan saattaa olla jopa huonompia. Länsi-Suomen lääninhallituksen tarkastajat ovat kirjoittaneet raporttiinsa tylyn arvion, jonka mukaan niissä "ei juuri tavoitella hyvää laatutasoa, vaan mitoitusperusteena näyttää olevan laatusuositusten vähimmäistasolle pääseminen". Niinpä ilta- ja yövuorolaisten määrä on supistettu minimiin, yövuoroissa työtä tekevien koulutus on usein kirjavaa ja yksi päivystäjä saattaa joutua vastaamaan koko laitoksen toiminnasta ja vielä vastaamaan turvapuhelinhälytyksiin. Myös Oulun lääninhallituksessa on huomattu, että sosiaalihuollon yksiköissä on julkisella puolella puutteellisempi mitoitus kuin yksityisellä. Oulun läänin kunnallinen terveydenhuolto poikkeaa raportin mukaan kuitenkin merkittävästi muusta maasta: henkilöstömitoitus on enemmäkseen 0,60,8 hoitajaa potilasta kohti, joissakin terveyskeskuksissa jopa tuo 0,8. Suositusten mukainen henkilöstömäärä yksin ei riitä kertomaan hoidon tasosta. Oikeusasiamies kysyikin selityspyynnössään myös sitä, arvioivatko lääninhallitukset suositusmitoituksen riittäväksi. Vastauksissa mitoituksia pidetään yleensä riittävänä, jos laskelmaan otettaisiin mukaan vain sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutuksen saanut hen kilökunta. Monet kunnat ja yksityiset kuitenkin tulkitsevat mitoitusta niin, että siihen lasketaan kaikki työntekijät. Etelä-Suomen lääninhallituksen raportti kertoo, että osassa terveyskeskuksista mukana ovat laitoshuoltajatkin. Yksityisissä laitoksissa saatetaan pelata niinkin, että lupahakemuksissa ja toimintaa käynnistettäessä kaikki on kunnossa, mutta kanteluiden ja epäkohtailmoitusten perusteella käy ilmi, että myöhemmin henkilöstömäärä ei vastaakaan luvassa asetettuja ehtoja. asianomaisen toimintayksikön sijaintikunnalle sekä palveluja ostavalle kunnalle. Lisäksi sosiaali ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira valvoo terveydenhuollon ammatinharjoittajia ja terveydenhuollon toimintayksiköitä. Vuoden 2010 alusta Valviralle tulee myös sosiaalihuollon toimintayksiköiden valtakunnallinen ohjaus ja valvonta. Valvonnassa on aukkoja, sillä avainasemassa olevien lääninhallitusten henkilöresusrssit ovat riittämättömät. . Tarkastajien ajasta valtaosa kuluu uusien yksityisten yksiköiden lupamenettelyssä sekä kanteluiden ja epäkohtailmoitusten ratkaisemisessa. Valvonnan tasoa on heikennetty myös tulossopimuksilla. 1990-luvun lopulla lääninhallitusten ja sosiaali- ja terveysministeriön tulosopimuksissa tavoitteena oli tehdä vuosittain tarkastuskäynti noin 20 prosentissa yksityisistä sosiaalipalvelujen yksiköistä. Sen jälkeen määräksi on sovittu 6 prosernttia. Jotkut lääninhallitukset ovat edelleen tavoitelleet 20 prosenttia, mutta joillakin ei ole ollut mahdollisuutta muutamaa vuosittaista tarkastuskäyntiä enempään. Kunnissa asiat ovat vielä kehnommin. Kaikissa kunnissa ei tehdä yksityisiin toimipaikkoihin säännöllisiä tarkastuskäyntejä, vaikka niistä saatetaan ostaa palveluja. Valvontaviranomaisten työtä ei ole lisännyt vain hoito- ja hoivalaitosten määrän nopea kasvu, vaan myös yhteiskunnallisen ilmapiirin muuttuminen. Itä-Suomen läänin tarkastjat kertovat, että "kunnallisen toiminnan valvontatarve on yhteiskuntapoliittisen ilmapiirin muuttumisen, poliittisen tahdonmuutoksen ja julkisen talouden heikentymisen seurauksena lisääntynyt". Sen selvemmin tuskin voi sanoa, että kunnissa on myös piittaamattomuutta ja välinpitämättömyyttä. Ala myös houkuttelee yrittäjiä, joita joudutaan valvomaan entistä tarkemmin. ItäSuomessa on havaittu, että "muu kuin ympärivuotokautinen yksityinen sosiaalipalvelutoiminta on lisääntynyt räjähdysmäisesti mm. palvelusetelilainsäädännön uudistumisen seurauksena. Yksityisiksi kotipalvelu- ym. yrittäjiksi haluavien kirjo on suuri ja osalta puuttuu kokonaan sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus." Henkilöstö karsittu vähimmäisrajalle Vaikka raportteja ei voi pitää kattavana selvityksenä vanhustyön tilasta, niistä paljastuu heti suuri rakenteellinen ongelma, joka toki on tiedetty. Henkilöstöä on aivan liian vähän sekä sosiaalihuollon laitoksissa että terveyskeskuksissa. Muutama vuosi sitten sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen kuntaliitto laativat yhteisen laatusuosituksen, johon kuuluu myös suositus laitosten henkilöstömitoituksesta. Oikeusasiamies kysyi, miten mitoituksia noudatetaan. Raportit kertovat, että niin yksityiset kuin kunnalliset laitoksetkin yrittävät toimia mitoitusten alarajoilla ja jopa niiden alapuolella. Hyvän suositustason edellyttämää henkilöstömäärää tapaa tuskin missään. Etelä-Suomen lääninhallitus toteaa, että yksityisissä sosiaalihuollon yksiköissä on "ajauduttu tilanteisiin, joissa työvuoron vastaavaksi on määrätty kouluttamaton työntekijä ja joskus jopa Valvonta laahaa jäljessä Eduskunnan oikeusasiamiehen päähuoli ei välttämättä edes ollut hoidon tila, vaan sen valvonta. Siitä raportit antavat ilmeisesti varsin realistisen kuvan. Kunnan järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta kuuluu lääninhallitukselle. Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta kuuluu lääninhallitukselle ja PEKKA ISAKSSON Ohje omaisille ja läheisille Epäkohtien selvittely kannattaa aina aloittaa puhumalla esimiehen kanssa, mutta järeämpiäkin keinoja on L Kymmeniä tuhansia vanhuksia laitoksissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan vanhainkodeissa ja vanhusten tehostetun palveluasumisen yksiköissä oli vuoden 2007 lopussa noin 40 000 asukasta. Terveyskeskusten vuodeosastoilla oli pitkäaikaisessa laitoshoidossa noin 11 000 potilasta.Välillisesti hoidon tila koskee myös laitoksissa asuvien ja hoidetta- aitosten ja yksiköiden asiakkailla ja potilailla sekä heidän omaisillaan ja läheisillään on käytettävissään keinoja, joilla puuttua epäkohtiin , laiminlyönteihin ja puutteisiin vanhusten hoidossa. Seuraavaan on koottu intertnetlähteiden ja vanhusasianvaltuutettu Pauliina Takalan taustahaastattelun perusteella keskeiset keinot: Asioiden selvittely kannattaa aina aloittas keskustelemalla laitoksen tai yksikön esimiehen kanssa. Siitä on hyötyä myös silloin, jos lopulta joudutaan tekemään muistutus tai kantelu. Jos asiat eivät korjaannu keskustelemalla esimiehen tai yksikön johtajan kanssa, on kunnissa syytä ottaa yhteyttä sosiaali- ja terveydenhuollon vastaaviin virkamiehiin johtajatasoa myöten. Yksikön johtajalle voi tehdä kirjallisen muistutuksen. Joissakin kunnissa on yksilöpalvelulautakuntia, joiden tehtäkuvaan kuuluu tällaisiin ongelmiin puuttuminen. Aina voi ottaa yhteyden myös sosiaali-, terveydenhuolto- tai perusturvalautakunnan jäseniin ja muihin kunnallisiin luottamushenkilöihin. Jokaisessa kunnassa on sosiaaliasiamies. Asiamies voi olla myös kahden tai useamman kunnan yhteinen. Asiamiehnen tehtävä on neuvoa sekä yksityisen että julkisen sosiaalihuollona asiakkaita ja auttaa esimerkiksi muistutusten tekemisessä ja muutoksenhaussa. Sosiaaliasimiehen saa selville soittamalla kunnan keskukseen. Terveydenhoidon yksiköillä pitää olla potilasasiamies, jonka tehtävänä on tarvittaessa neuvoa ja avustaa potilasta, jos tämä on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun. Potilasasimiehen velvollisuus on auttaa myös muistutusten ja kanteluiden tekemisessä ja potilasvahinkokorvausten hakemisessa. Sekä sosiaali- että terveydenhuollon asiakas tai hänen omaisensa voi tehdä lääninhallitukselle kantelun. Kantelu tehdään yleensä kirjallisena, joko vapaamuotoisena kirjeenä tai lääninhallituksen nettisivuilta löydettäville lomakkeille. Kanteluiden tekemisessä voi pyytää apua sosiaali- ja potilasasiamieheltä. Sosiaali- ja tervyedeenhuollon valvontavirastolle Valviralle voi tehdä kantelun silloin, kun hoitovirhe-epäily koskee menehtyneen tai vaikeasti vammautuneen potilaan hoitoa. Harvoin käytettyjä, mutta mahdollisia valvontaviranomaisia ovat myös eduskunnan oikeusasiamies ja EU:n oikeusasiamies.
ELÄKELÄINEN Nro 6 lokakuu 2009 - 13 Raportit eivät yllättäneet, vaikka hirvittävätkin Henkilökuntaakin käy sääliksi, hoitosuositukset eivät riitä, lisää euroja Eläkeläinen-lehti pyysi Eläkeläiset ry:n hallituksen jäseneltä Pirkko Raitamaalta ja valtuuston varapuheenjohtajalta Asko Apukalta kommentit vanhustyöstä. Erikseen kysyimme, pelottaako oma tulevaisuus. Raitamaa ja Apukka joutuivat vastamaan lehtitietojen perusteella ennen kuin lääninhallitusten raportit olivat heidän käytettävissään. veluasumiseen tai hoitolaitokseen turvautuneet. Siksi meidän muiden, erityisesti omaisten, on asiaan puututtava. Poliittisille päättäjille ei saa antaa rauhaa, ennenkuin arvovalinnoissa saadaan muutosta aikaan. Vai onko nykyisten päättäjien arvovalinta juuri se, että vanhukset uhrataan ensiksi? Asko Apukka: Huolehtiikohan meistä kukaan? Hitusen ovat viime aikojen uutiset suomalaisesta vanhusten huollosta alkaneet hirvittää. Saattaa olla siksikin, että omakaan vanhuus ei ilmeisesti niin hirvittävän kaukana ole: eläkeläisillä kun on tapana jossain vaiheessa muuttua vanhuksiksi. Valtiovarainministeri kyllä puhuu farisealaisesti lähimmäisen rakkaudesta, mutta tosiasiat puhuvat toista. Uutiset raporteista ovat tylyä luettavaa. Vanhuksia pidetään lääketokkurassa, pidetään lukkojen takana, sidotaan vuoteisiinsa. Kaikki me olemme suunnilleen tienneet sen, että yleinen talousahdinko on iskenyt vanhustenhuoltoonkin. Olemme tienneet senkin, että levottomimpia vanhuksia on jouduttu sitomaan oman ja toisten turvallisuuden Pirkko Raitamaa: Raportit eivät yllättäneet Omassa kunnassani Pudasjärvellä asiat ovat suhteellisen hyvin vielä. Olen perusturvalautakunnassa ja tiedän näin ollen vanhusten asioista hyvin. Tänä vuonna täällä on perustettu paljon pieniä asumispalveluyksiköitä. Osa on kunnallisia, muutama yksityinen. Marraskuussa valmistuu uusi vanhainkoti. Siihen tulee 26 hoivapaikkaa ja 24 asumispalvelupaikkaa. Kaikki kunnan omina toimintoina. Raportit eivät yllättäneet . Näistä epäkohdista on kuulunut tiedotusvälineistä ja luettu lehdistä. Ratkaisu on yksinkertainen: euroja lisää valtiolta ja lailla turvattava mitoitukset ja muu hoidon taso. Pelkkä suositus ei riitä ! Vanhustyötä tunteana tilanne tavallaan pelottaa. Omakin tulevaisuus ajatteluttaa, jos ei ihan vielä pelota. Pirkko Raitamaa ja Asko Apukka eivät yllättyneet raporteista, vaikka ne vetivätkin vakaviksi. nimissä vuoteisiinsa tai estämään kulut huoneista toisiin tai laitoksesta ulos ääritapauksissa ja tilapäisesti, mutta että se on niin yleistä kuin olemme saaneet lukea, on pöyristyttävää. Tavallaan käy sääliksi hoitolaitosten henkilökuntaa, jok suorastaan pakotetaan resurssipulan vuoksi kohtelemaan vanhuksia epäinhimillisesti. On selvä, että levottomuus saadaan kitkettyä ylimääräisellä lääkeannoksella, mutta menettely on kyllä kaukana virikkeellisestä hoidosta. Kaiken tämän keskellä oli suorastaan ilahduttavaa todeta muuan päivä sitten eräässä sodankyläläisessa vanhustenkodissa, miten koko henkilökunta suorastaan ponnisteli sen eteen, että vanhusten lääkehoitoa saataisiin pienemmäksi! Alussa mainitsemani hirvitys perustuu tietysti siihen, että edustan itsekin ns. suuria ikäluokkia, jotka ovat hoidon tarpeessa lähivuosina ja vuosikymmeninä. Jos meno jatkuu tällaisena, mistä saadaan hoitajat, kun hoidettavien määrä keski-iän nousun ja ikäluokkien suurenemisen myötä kasvaa valtavasti. Tason ei pitäisi antaa painua alas nyt, kun hoidettavia on vielä kohtuulliset määrät. Muuten meidän ikäluokkamme saa ruveta näkemään tieteiselokuvien painajaisia pillereistä, joilla vanhukset saatetaan koomaan "odottamaan" parempia aikoja, jos nyt ei ihan armopillereitä kehdattaisikaan antaa. Hoitolaitosten vanhuksia on "helppo" kohdella kaltoin siksi, etteivät he (kaikki ainakaan) enää pysty itseään riittävästi puolustamaan. Siksihän he juuri ovat pal- TUULA-LIINA VARIS Lupa tappaa O n karmaisevaa, että uusin raportti vanhusten hälyttävän huonosta laitoshoidosta herätti heti kansalaiskeskustelun eutanasiasta. Eikö todellakaan muuta konkreettista ratkaisua keksitä kuin että aletaan armomurhata vanhuksia vain sen tähden, ettei rikkaalla, vähäväkisellä Suomella muka ole varaa ihmisarvon mukaiseen vanhustenhoitoon? Politiikka on valintoja, ja varaa on aina siihen, mitä yhteiskunnassa pidetään tärkeänä. Kysymys ei ole rahasta vaan jakamisesta. Kysymys on moraalisista, yhteiskuntaeettisistä valinnoista. Se on hyvä pitää mielessä ministereitten, kuntapäättäjien ja virkamiesten tekopyhiä selittelyjä kuunnellessa. Kannattaa muistaa sekin, että nimenomaan laitoshelvetit, joissa vanhukset ylilääkitään tokkuraisiksi, kaatuileviksi zombieksi, ovat kaikkein kalleinta vanhustenhoitoa. Hyvin järjestetty, virikkeinen avohoito ja omaishoitajien aseman parantaminen ja heidän jaksamisestaan huolehtiminen tulisivat yhteiskunnalle paljon hal- vemmiksi. Mutta inhimillisten hoitomuotojen kehittäminen edellyttää inhimillistä, ihmisarvoa kunnioittavaa mielenlaatua, ja sitä meidän päättäjiltämme puuttuu. Niin kauan kuin kunnat käyttävät vanhustenhoitoon myönnetyt valtionavut kunnallisen itsemääräämisoikeuden nimissä johonkin muuhun kuin mihin ne on tarkoitettu, ei myöskään kuntien kannata ruikuttaa kestämättömästä rahatilanteestaan. Korvamerkit valtionapuihin ja valtion tiukka kontrolli niiden käytöstä voisivat merkittävästi vaikuttaa koko sosiaalisektorin resurssitilanteeseen monissa kunnissa. Kunnat ovat avainasemassa myös laitoshoitoa taloudellisemman ja inhimillisemmän hoidon kehittämisessä, mutta erityisen suurta innokkuutta ne eivät asiassa osoita. Kaikki kunnat eivät korvaa omaishoitajienkaan työtä millään tavalla. Mutta "armahdetaanpa" vanhat ja kurjat tuonilmaisiin, niin päästään koko ongelmasta. Ja kun vanhustenhoitoraporttien kauhistuttama "kansa" eutanasialakeja mediassa oikein vaatimalla vaatii, poliitikot ennen pitkää varmaan tähän kansan "tarpeeseen" vastaavat. Vanhan loppuun eläneen ihmisen oikeus saada halutessaan kuolinapua tuntuu pinnallisesti katsoen hyvinkin humaanilta ajatukselta. Pintaa syvemmälle mentäessä tulee vastaan kysymys eutanasialain yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta. Minkälainen on yhteiskunta, jonka lainsäädäntöön on kirjattu lupa tappaa? Mitä tällainen lainsäädäntö ja varsinkin sen salliman käytännön yleistyminen vaikuttavat ajatteluumme, käsityksiimme kuolemasta ja ihmiselämän arvosta? Valtio, jossa on voimassa kuolemantuomio, ei voi olla humaani, entä valtio, joka sallii ihmisen surmaamisen vanhuuden ja raihnaisuuden takia? Jos eutanasia sallitaan, ketä muita se koskee kuin vanhuksia? Kehitysvammaisia ja parantumattomasti mielisairaita, kuten Hitlerin valtakunnassa? Kuka päättää kuolinavusta, jos ihminen ei itse päätöstä kykene tekemään? Voidaanko lääkäri vastoin omaa vakaumustaan velvoittaa surmaamaan potilaansa? Ja miksi juuri lääkäri, valan tehnyt parantaja ja elämän säilyttäjä? Miksei pyöve- li? Aikansa vanhennuttuaan suuret ikäluokat, tämä suunnaton hoitotaakka, kuolevat pois. Tilalle tulevat pienet ja vielä pienemmät vanhusikäluokat, yhteiskunnan taloudellinen rasite kevenee, mutta eutanasialait jäävät. Olemmeko silloin jo tottuneet ajatukseen, että tappava pilleri tai piikki on vanhuksen luonnollinen tie pois tästä maailmasta? Kun miettimään rupeaa, pelottavia kysymyksiä aukeaa äärettömyyksiin asti. Eikä vastauksia niihin ei ole.
14 - Nro 6 lokakuu 2009 ELÄKELÄINEN Riitta Matero on toinen La reista. Kerttu Seppälä asuu Hannunkartanossa, harmittelee hoitajien vähyyttä ja on huolissaan heidän jaksamisestaan. Anitta Kaisanlahti johtaa Pitkien välimatkojen ja ikääntyvän väestön kunnassa yritetään tosissaan ja iloitaan menestyksistä Sodankylässä on tartuttu vanhustyön suuriin haasteisiin: kunnalla Vanhustyö ei ole kaikkialla niin surkessa jamassa kuin viime viikkojen rankat uutiset lääninhallitusten raporteista kertovat. Myönteisiäkin esimerkkejä on. Yksi niistä on Sodankylä. Pohjoisessa kunnassa on verrattain kattava kotihoito, yl 100 tehostetun palveluasumisen asunto ja noin 100 palveluasuntoa. Sodankylä on viime vuosina paneutunut erityisesti palvelujen ja hoidon järjestämiseen muistisairauksia poteville Kunnassa on niinkin harvinaisia palveluja kuin oma geriatri ja muistineuvola. Pyrimme tukemaan kotona asumista kaikilla vanhustyön käytettävissä olevilla keinoilla, ehkäisevällä vanhustyöllä, kotihoidolla ja tukipalveluilla, sanoo kunnan vanhustyön johtaja Inga Mukku. Se on suuri haaste kunnassa, jossa lähes puolet yli 65vuotiaista asuu syrjäkylillä. Heitä on jo paljon, yli 16 prosentta vajaasta 9 000 kuntalaisesta. Haaste kasvaa, kun väestö vielä ikääntyy. Jo kuuden vuoden päästä, vuonna 2015, yli 65-vuotiaiden osuuden lasketaan olevan lähes 27 prosenttia väestöstä. Se panee kunnan vanhustyön nykyistä tiukemmalle, vaikka pohjatyöt on tehty harvinaisen hyvin. Vanhustyön johtaja voi vain uskoa niihin samoihin menestyksen tekijöihin, joille tähänastinen on rakennettu. Pitkäjännitteinen kehitystyö, yhteistyö eri toimijoiden välillä ja aktiivinen uusien toimintamallien luominen hankemuotoisella työskentelyllä, Mukku luettelee Sodankylän vanhustyön taustoja. Eikä pidä unohtaa yksittäisiä toimijoitakaan. Sodankylän vanhuksilla on paljosta kiittäminen kunnan entisen sosiaalijohtajan Sisko Kiurun aloitteellisuutta, Mukku sanoo. Hankkeet eivät ole vain paperia Sanoissa hanke ja projekti maistuvat usein ikävästi paperilta. Sodankylässä ne ovat osoittautuneet hyviksi välineiksi vanhustyön kehittämisessä. Kunta on koko tämän vuosikymenen luonut määrätietoisesti omia kehittämishankkeita ja etsiytynyt yhteistyökumppaniksi muiden tahojen Eläkeläisyhdistykset ovat tärkeä yhteistyökumppani vanhustyössä. Eläkeläiset ry:n kerho jumppatauolla Sirkka-Liisa Maunulan (edessä) johdolla. Yksi syy väestön ikärakenteen muutokseen on väen väheneminen, kun nuoret muuttavat etelään. Vuonna 2015 sodankyläläisiä arvioidaan olevan runsaat tuhat vähemmän kuin kymmenen vuotta aikaisemmin.
ELÄKELÄINEN Nro 6 lokakuu 2009 - 15 apin kunnallisista geriat- a kotihoitoyksikköä. Fysioterapeutti Aila Aho ohjaa Elsa Lehtisen kuntoharjoittelua kotihoidon päivätoiminnassa Hannuksenkartanossa. a on myös oma geriatri ja muistineuvola hankkeisiin. Merkittäviä hankkeita ovat olleet muun muassa Sodankylan Vanhustenkotiyhdistyksen toteuttama Ikäihminen kyläyhteisön voimavarana -hanke jo vuosituhanne vaihteessa, KOHO - Vanhusten kotihoidon kehittämishanke v. 2004, KOHO Vanhusten kotihoidon kehittämishanke v. 2004, KOTOSA-hanke v . 20042005 sekä Vanhusneuvola-hanke v. 2005200, jonka tuloksena syntyi muistineuvola. Äskettäin päättyneessä Tieto, Taitoa, Tahtoa -hankkeessa vietiin toimintakykyä älläpitävää työtä työtä käytäntöön. Sen tuloksena syntyi Toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen -käsikirja kaikille vanhustyössä toimiville. Muita unohtamatta Vaikka muistisairauksiin on paneudettu Sodankylässä maan keskitasoon verrattuna mallikkaasti, ei muita vanhustyön tehtäviä ole unohdettu. Kunnan ikääntymispoliittisessa ohjelmassa on päätavoitteena tukea kotona asumista. Tehostetun palveluasumisen yksikössä, Hannuksenkartanossa, on 54 paikkaa. Hannuksenkartanossa ja Nutukkaassa on myös lomahoitopaikoja omaishoidettaville hoitajien vapaapäivien ajaksi. Lisäksi käytetään läheislomitusta, jossa omaishoidettavan omainen, läheinen tai naapuri tulee kotiin lomittamaan aomaishoitajan. Sodankylän Vanhainkotiyhdistyksen kolmessa vanhustentalossa, Hannuksenrannassa, Kitisenrannassa ja Kylälaaksossa, on 96 asuntoa ikäihmisille. Huonokuntoisten asukkaiden hoidosta taloissa vastaa kunnan kotihoitoyksikkö. Kunnan tukipalveluja kotona asuville ovat muun muassa Hannuksenkartanon ja Nutukkaan tarjoamat päivapalvelut, kuljetuspalvelut ja ateriapalvelut, kertoo kotihoidon osastonhoitajana elokuun alussa aloittanut Anitta Kaisanlahti. Vanhustyö on Sodankylän kunnan suurin työllistäjä. Työntekijöitä on tällä hetkellä 103. Vanhustyön nettobudjetti on 5,2 miljoonaa euroa. Hoitajien saatavuus ja määrä ovat isoja ongelmia myös Sodankylässä. Hannuksenkartanossa hoitajia on valtakunnallisen suosituksen tyydyttävää tasoa 0,6 hoitajaa asiakasta kohti vastaava määrä, mutta Nutukkaassa jäädään hieman sen alle. Hyvään tasoon 0,8 hoitajaa asiakasta kohti on pitkä matka. Hankala yhtälö on ikääntymisen ja väestön vähentymisen aiheuttama epäsuhta. Vain muutaman vuoden kuluttua usempi kuin joka neljäs sodankyläläinen on yli 65-vuotias. Suhteellisesti nopeimmin kasvaa vanhimman ikäryhmän, yli 85vuotiaiden osuus. Mistä siis voimavarat tason säilyttämiseen, saati sen parantamiseen? Siinäpä kysymys. Yksi vastaus on kunnan, seurakunnan ja järjestöjen yhteistyön tehostaminen, vastaa vanhustyön johtaja Inga Mukku. (P.I.) Kotona paras monelle muistisairaallekin Tällä hetkellä yksi kiinnostavimmista hankkeista on Kotona Paras -projekti, jotä Sodankylä toteuttaa yhdessä Suomen Muistiasiantuntijat ry:n kanssa. Mukana on myös Espoon kaupunki. Hankkeen tavoitteena on luoda sellainen toimintamal- Ryhmäkoti Nutukkaan värit on suunnitellut taiteilija Sohvi Kela, joka on vastannut myös kodin taidehankinnoista. Osa töistä on hänen itsensä lahjoittamia. li, joka tukee muistisairaiden ihmisten kotona asumista ja joka on sovellettavissa minkä tahansa kunnan palvelujärjestelmään. Sodankylän osallistuminen hankkeeseen ei ole satunnaista. Kunnassa on oivallettu, että muisisairaudet ovat yksi vanhustyön suurimmista haasteista. Ne aiheuttavat paljon liitännäisongelmia. sanoo geriatri Riitta Matero, joka on työskennellyt Sodankylän kunnan palveluksessa vuodesta 2005 lähtien. Matero on toinen Lapin kunnallisista geriatreista. Toinen on Torniossa. Geriatria on Sodankylässä tarvittu paitsi tiukasti oman alansa töissä, myös kouluttajana ja asiantuntijana kunnan koko terveydenhuollossa ja vanhustyössä. Jatkuu seuraavalla sivulla
16 - Nro 6 lokakuu 2009 ELÄKELÄINEN Nutukkaan resepti: enemmän toimintaa ja taidetta, vähemmän lääkkeitä Materon johdolla on yleislääkäreiden mahdollista erikoistua geriatriaan. Tällä hetkellä yksi lääkäri onkin erikoistumassa vanhuslääketieteeseen. Yksi Materon suurimmista potilasryhmistä ovat muistisairauksia potevat. Muistisairauksien lisääntymisen taustalla on merkittävänä yksittäisenä riuskitekijänä ikä, vaikka kaikki muistisairauksia potevat eivät olekaan ikäihmisiä, Matero sanoo. on geriatri omassa kunnassa, Mustonen sanoo. Maan värejä ja taidevirikkeitä Nutukkaan yhteisissä tiloissa ja asukkaiden huoneissa on poikkeuksellisen paljon taidetta. Kävijän silmä kiintyy myös rauhallisiin väreihin ja niihin sävytettyihin tekstiileihin Sekä taideteoksista että väreistä kuuluu ansio sodankyläläiselle kuvataiteilijalle Sohvi Kelalle, joka edusti Nutukkaan suunnitteluryhmässä potilaiden omaisia. Värien valinnassa on sovellettu tukimustietoa, jota on runsaasti käytettävissä. Värit ovat maanläheisiä, ja niiden valinnassa on kuunneltu myös asukkaiden toiveita. Taideteosten runsaus perustuu ajatukseen, että lkulttuuri kuuluu kaikille, Kela kertoo. Taidehankintoihin käytettiin vain 3 500 euroa, mutta avuksi otettiin vanha lappilainen talkoohenki. Suuri osa töistä on saatu lahjoituksina yksityisiltä ihmisiltä ja taiteilijaseura Kaamoksen jäseniltä, kertoo Kela, joka itsekin on lahjoittanut Nutukkaaseen useita töitään. Ehkäpä ajattelin, että lopulta minullakin on paikka täällä, Kela naurahtaa. Seinillä on m yös lasten töityä. Ne saatiin, kun Kela otti yhteyttä kouluihin. Opettajat kertoivat Nutukkaasta ja sen asukkaista. Lapset maalasivat ja piirsivät kuvat heidän ilokseen. PEKKA ISAKSSON Nopeampi diagnoosi puolta halvemmalla Matero tähdentää muistineuvolan ja siellä työskentelevän muistihoitajan merkitystä. Neuvola vakinaistettiin Sodankylässä vuonna 2007. Sitä ennen se toimi pari vuotta Vanhusneuvola-hankkeen osana. Tavoitteena on muistisairauksien mahdollisimman varhainen diagnisointi ja potilaiden varhainen hoitoonpääsy. Näin voidaan turvata potilaalle myös edellytykset asua kotonaan mahdollisimman pitkään, kertoo muistihoitaja Tarja Niittymäki. Ajan neuvolaan voi varata joko muistihäiriöistähuolestunut itse, omainen tai joku muu läheinen. Aloite siihen voi tulla myös lääkäriltä. Ensimmäisessä vaiheessa asiakkaalle tehdään muistitestit ja kartoitetaan toimintakykyä ja sosiaalista tilannetta. Muistihoitajan työnkuvaan kuuluvat myös kotikäynni. Kenenkään kotiin ei kuitenkaan mennä luvatta. Myös muistitestien toteuttamisessa kunnioitetaan jokaisen yksilönvapautta, Niittymäki tähdentää. Muistineuvolan ja geriatrin ansiosta muistisairauksien diagnisointi on nopeutunut. Diagnoosin saa 1,52 kuukaudessa. Kotihoidossa olevien asiakkaiden vuodeosastojaksot ovat lyhentyneet ja vähentyneet. Monilääkitys ja rauhoittavien lääkkeiden käyttö ovat vähentyneet. Ennen neuvolaa asiakkaat saiva diagnoosin vasta silloin, kun heidän sairautensa oli edennyt keskivaikean tai vaikean dementian vaiheeseen. Aikaisemmin aloitetetut hoidot saattoivat jäädä ilman seurantaa ja lääkitys ei toteutunut lääkärin määräämällä tavalla. Kunnan omaa muistineuvolaa puoltaa myös talous. Kunnan muistineuvola maksaa noin puolet siitä, mitä kunta joutuisi maksamaan Hilkka Moilanen (vas.) Inga Mukku Nutukkaan keskuksessa, johon tulevat turvahälytytkset, jos asukashuoneissa tapahtuu jotakin poikkeuksellista. vastaavista palveluista Lapin keskussairaalalle. Kehittämisen varaa on. Yksi ongelma on se, että Sodankylän vanhustyössä ei ole lainkaan sosiaalityöntekijää. Niinpä muistihoitaja huolehtii muiden töidensä ohella muun muassa asiakkaiden ateriapalvelujen järjestämisestä ja erilaisista tukihakemuksista Kelalle ja muualle. mäkotien osastonhoitaja Hilkka Mustonen. Se tarkoittaa kuntouttavaa työotetta, kodinomaisuutta ja vuorovaikutteisuutta. Jokaisella asiakkaalla on omahoitaja. Omaishoitaja luo turvallisuuden tunnetta. Omaishoitaja tuntee asikkaansa ja pitää työryhmän ajantasalla asiakkaansa asioista, jotka tulee ottaa huomioon arkielämässä, Mustonen sanoo. Kuntouttavaan työotteen mukaisesti asukkaat osallistuvat arjen askareisiin hoitajan ohjauksessa. Jos tekisimme kaiken valmiiksi asiakkaan puolesta, hän olisi pian terveyskeskuksessa. Helmikodissa ja Nutukkaassa toteutetaan vähälääkkeistä hoitoa. Karsimme määrätietoisesti monilääkitystä Asukkaat ovat rauhallisempia ja toimintakykyisempiä, kun monilääkitys lopetetaan. Hoidolle ja asiakkaille on suureksi eduksi, että meillä Kuntouttavaa hoitoa Vaikka kaikki muistisairaudet eivät johda dementiaan, suurehko osa niitä potevista sairastuu siihen. Silloin saattaa olla edessä laitoshoito. Muistisairaudet ovat suurin yksittäinen syy vanhusten laitoshoitoon, Niittymäki sanoo. Se on todettu Sodankylässäkin. Vuosi sitten aloitti toimintansa 33-paikkainen ryhmäkoti Nutukas, joka on tarkoitettu vaikeaa ja keskivaikeaa dementiaa sairastaville. Ennestään kunnassa toimii 27-paikkainen Helmikoti samalle asiakasryhmälle. Hoitoajattelu perustuu asiakkaiden ihmisarvon ja itsemäärämisoikeuden kunnioittamiseen ja kokemuksiin, joita olemme kartoittaneen ihmisen elämänkaarihistorian avulla, sanoo ryh- Kerttu Seppälä harmittelee hoitajien vähyyttä Sodankylän Eläkeläiset ry:n entinen sihteeri Kerttu Seppälä vietää pitkän ja työteliään elämänsä ehtoopuolta Hannuksenkartanon palvelulutalossa. Seppälä täytti 90 vuotta muutama päivä sitten, 6.10. Seppälä on yleensä tyytyväinen taloon ja saamiinsa palveluihin, mutta yksi asia häntä harmittaa. Hoitajia on liian vähän. Jokaisessa ryhmässä pitäisi olla neljä hoitajaa, kun nyt on kolme. Meillä on hyvä sauna, mutta kylpemään ei pääse, koska hoitajia on liian vähän. Seppälä on huolissaan myös hoitajien jaksamisesta, kun työvoimaa on niin vähän. Kotona olisi tietysti paras, mutta en tullut enää sa vaikuttaa suuresti mahdollisuus vierailla silloin tällöin kotona Vaalajärvellä ja erityisesti se, että Ylitorniolla asuva tytär voi viettää pitkiä aikoja Sodankylässä ja käydä päivittäin katsomassa äitiään. Seppälä toimi 1990-luvun lopulle asti aktiivisesti Sodankylän Eläkeläiset ry:ssä. Hän oli 13 vuotta yhdistyksen sihteerinä ja hoiti lukuisia edustustehtäviä keskusjärjestössä ja aluejärjestössä. Ennen eläkeläistoimintaa Seppälä oli 1950-luvun puolivälistä asti mukana kaikkien kansandemokraattisten järjestöjen, osuusliikkeen ja Vaalajärven työväentaloyhdistyksen toiminnassa. Kirkkovaltuuston jäsenenä hän oli myös diakoniatoimikunnan puheenjohtaja. Palvelutalossa on mukava muistella hauskoja ja vähän surkuhupaisiakin sattumuksia eläkeläistoiminnassa: sitäkin kertaa, kun 1970luvun alussa matkavastaava unohti Leningradin-matkalla passit kotiin. Porukka joutui odottelemaan rajalla 910 tuntia, kunnes Tervosen Aarne toi passit rajalle. Yhdellä Murmanskinmatkalla kävi eräälle matkalaisella paluumatkalla iso vahinko. Liekö tullut nautittua liikaa votkaa. Kun hänet sitten siinä kunnossa luovutettiin vaimolle, niin tämä sanoi vihaisesti, että olisitte jättäneet koko äijän sinne. P.I./Sodankylän yhdistyksen historiatyöryhmän haastattelu Kerttu Seppälä. toimeen siellä, Seppälä sanoo asumisestaan. Viihtymiseen palvelutalos-
ELÄKELÄINEN Nro 6 lokakuu 2009 - 17 Taiteen nälkä ei vähene iän myötä Sohvi Kela katsoo maailmaa huumorin läpi, vakavasti ja suoraan K un Sodankylän vanhustyötä esitellään Eläkeläinen-lehden toimittajalle ja Sodankylän Eläkeläiset ry:n johtokunnalle, tarttuu puheeseen pieni hattupäinen nainen. Jotta ei liikaa kehuttaisi, pitää sanoa, että palveluasunnoissa ja laitoksissa asuvilla on aivan liian vähän henkistä viriketoimintaa. Ihmisen kulttuurinälkä ei vähene, kun hän vanhenee. Se saattaa jopa kasvaa. Jos voimme tyydyttää nälän, tarvitaan vähemmän geriatrin palveluja. Puhuja on taiteilija Sohvi Kela. Hän on ollut mukana Nutukkaan suunnitteluryhmässä omaisten edustajana ja nyt työryhmässä, joka suunnittelee kulttuuripiiriä Hannuksenkartanoon. Ajatuksena on, että edes yksi päivä kuukaudessa olisi kulttuuripäivä, jolloin asukkaat voivat nauttia teatterista, lausunnasta, konserteista. Kela sanoo, että talkoohenki on hyvästä, mutta vastuu virike- ja kulttuuritoiminnasta on kunnalla. Hän toivoo, että Hannuksenkartanoon nimitetään kulttuurivastaava. Taide ja kulttuuri kuuluvat kaikille. Ne on tuotava sellaisten ihmisten ulottuville, jotka eivät enää pääse niitä muuten harrastamaan. ohvi Kelalla on omaa tietoa taiteen nälän kasvamisesta. Hän on harrastanut piirtämistä lapsesta asti. Vaikka hänelle itselleen ja hänen läheisilleen paljastui jo tuolloin, että hän on kuvantekijä, hänestä tuli taiteilija vasta paljon, paljon myöhemmin. Kuvat ja luovuus ovat kuitenkin kuuluneet Kelan elämään koko sen kierrossa. Työtehtävissään somistajana, mainonnan suunnittelijana, mainospäällikkönä ja tiedottajana hän pääsi toteuttamaan visuaalisuuttaan. Työvuosinaan muun muassa Lomamatkan mainospäällikkönä ja tiedottajana Sohvi Kela tunnettiin Ebba Uusitalona, tuttavallisemmin Eppana. Hänen suunnitteleli esimerkiksi Lomamatkan tunnuksen, lomapallno, jonka monet Eläkeläinen-lehden lukijat varIhmistä etsivä enkeli. myös kuoli viime keväänä. Siksikin palvelu- ja ryhmäkotien henkinen viriketoiminta on tullut niin tärkeäksi asiaksi Kelan elämässä. S ohvi Kela on pitänyt yli 20 yksityisnäyttelyä ja osallistunut moniin yhteis- ja kutsunäyttelyihin. Kela on tyttönimi Suomussalmen Selkoskylästä ja Sohvi kainuulainen viritelmä toisesta nimestä Sofiasta. Hänen 80-vuotisnäyttelynsä oli viime keväänä Kuusamo-talossa, tekopitäjän naapurissa. Lapsuus ei ole palannnut Sohvi Kelan elämään vain nimenä, vaan myös hänen töihinsä aiheina ja tunnelmina. Olen itsekin ihmetellyt, kuinka paljon elämän 10 ensimmäistä vuotta vaikuttavatkaan vielä 80-vuotiaana. Lapsuusmuistoista ja -kokemuksista kertovat taulut ovat erittäin kysyttyjä. Ne kiinnostavat myös nuoria ihmisiä. Ehkä niissä on sellaista kontrastia, jota tässä kiireisessä ajassa kaivataan. elan työt eivät kerro vain lapsuusmuistoja, vaan myös nykyajasta, luetusta, nähdystä ja koetusta. Kelan töissä EU-asiantuntija tutkii, oliko ensin muna vai kana, Suomi-poika saapastelee Paratiisin puutarhan thaimaalaisversiossa, amerikkalainen saarnaaja-liikemieshuijari valmistautuu iskemään uhreihinsa, enkeli etsii ihmistä suurennuslasilla ja kaaos kasvaa kahvikuksasta. Kelan tyyliksi vakiintui naivismi Sodankylässä. Se ei ollut tietoinen valinta. Mistä se tuli, se on arvoitus itsellenikin, mutta sillä tiellä olen tänäkin päivänä. Kela katsoo töissään maailmaa huumorin läpi, niin kuin hän sanoo tekevänsä muussakin elämässään. Katse on aina suora ja vakava. Joskus on vaikea olla, kun näen huvittavia piirteitä sellaisissa asioissa ja ilmiöissä, joissa muut eivät niitä näe. PEKKA ISAKSSON K S Sohvi Kela haluaa kulttuurielämykset kaikkien saataville. maan yhä muistavat. Eläkkeelle Ebba Uusitalo jäi 20 vuotta sitten. Silloin hänestä alkoi kuoriutua taiteilija Sohvi Kela. Hyvien opettajien johdolla opiskelemalla, ensin Helsingissä ja sitten Sodankylässä, Kela tähdentää. Sodankylään Ebba ja hänen miehensä Hannu muuttivat vuonna 1994, jolloin Hannu pääsi eläkkeelle. Sodankylässä he olivat tavanneetkin yli 40 vuotta aikaisemmin, saman kauppaliikkeen palveluksessa. Aviomies sairasti elämänsä viimeiset yhdeksän vuotta Alzheimer-tautia, johon hän Juustolewpäkahvit atimalle. (Atima on täti, setä, eno, sisko, veli tai joku muu sukulainen.)
18 - Nro 6 lokakuu 2009 ELÄKELÄINEN Raskaissa töissä vain harva jaksaa vanhuuseläkkelle "Raskailla työaloilla työntekijöiden kokema terveys heikkeni ja tuki- ja liikuntaelinoireilu sekä stressi lisääntyivät." Näin kuvasi Eteran ylilääkäri Juhani Juntunen esitellessään juuri valmistunutta 10 vuoden seurantatutkimusta. Työkyky, terveys ja työolot (3T) tutkimuksessa seurattiin 10 vuoden ajan entisten LEL-alojen eli rakennus-, metsä,- maatalous- ja satama-alan työntekijöiden työterveyttä. Vuosina 1998, 2001, 2004 ja 2008 kyselyn sai noin 5 000 työntekijää. Ensimmäisen tutkimuksen aikana vastaajat olivat keskimäärin 40-vuotiaita. Viimeisessä tutkimuksessa keski-ikä oli 45 vuotta. Työsuojelurahasto on tukenut tutkimushanketta. Fyysisesti raskailla aloilla työskentelevien terveydentila oli heikentynyt seurannan aikana. Tuki- ja liikuntaelinoireilu (tule), stressioireet ja sairauspoissaolot olivat lisääntyneet 10 vuodessa. Tule-oireista rasittavimpina koettiin koko seuranta-ajan niska- ja hartianseudun vaivat. Niistä kärsi noin 40 prosenttia tutkimuksiin osallistuneista. Stressioireista yleisimpiä olivat taas unihäiriöt ja ylirasittuneisuus. Vastaajat kuvasivat työtään ruumiillisesti, mutta myös henkisesti vaativaksi. Monen tutkitun mukaan vain harva jaksaa työskennellä näillä aloilla eläkeikään asti. "Eteran vakuutetuista vain joka kymmenes siirtyy vanhuuseläkkeelle suoraan työelämästä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin jo 52-vuotiaana. Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ovat lisääntyneet viimeisen viiden vuoden aikana jonkin verran. Sama pätee mielenterveyden ongelmiin. Kehitys jatkunee entisellään, ellei näiden sairauksien ennaltaehkäisyyn panosteta voimakkaasti", Juntunen totesi. Työolot koetaan kuormittavina eikä terveydessä ja työkyvyssä ole nähtävissä juuri myönteistä kehitystä. "Työvoiman ikääntyminen selittää osan tuloksista. Merkittävää on, että jo nuoremmillakin työntekijöillä oli paljon terveysoireilua. He myös kokivat työnsä kuormittavana", Eteran tutkija Helena Rytkönen valotti. Malgorzata Golczalkowska auttaa naapuriaan, yli 80-vuotiasta Halinaa, joka asuu yksin. Halinan lapset käyvät äitiään auttamassa, mutta heillä ei ole hänelle aikaa joka päivä. Samassa jamassa, markkinataloudessa Puolan köyhät eläkeläiset asuvat kahdeksan hengen huoneissa, rikkaat kodinomaisesti Puolan siirryttyä markkinatalouteen tuloerot ovat maassa kasvaneet suuresti. Erot näkyvät myös eläkeläisten asumisessa, kertoo Malgorzata Golczalkowska. Hän on 54-vuotias toisen asteen invalidii, joka ja asuu Varsovassa kunnallisessa vuokratalossa. Malgorzatan mielestä Puolassa eläkeläisten ja invalidien asiat on hoidettu huonosti valtion jatkuvan rahapulan takia. Hän ei itse vielä saa eläkettä, koska hänen invaliditeettinsä katsotaan liian alhaiseksi. Hän joutuu elämään sosiaaliavun varassa. Ne eläkeläiset jotka eivät tule enää yksin toimeen ja joilla ei ole varaa ostaa omaa asuntoa, päääsevät kunnallisiin palvelutaloihin yleensä vasta pitkän odottamisen jälkeen, kun joku asukas kuolee, Malgorzata Golczalkowska kertoo. asukkaita yhdessä talossa voi olla 400 kolmessa kerroksessa. Yhden hengen huoneita taloissa on vähän, ja yhdessä huoneessa saattaa asua jopa kahdeksan ihmistä. Alakerrassa on sairaita, jotka vain makaavat. Toisessa kerroksessa asuu melko toimintakykyisiä ihmisiä ja kolmannessa niitä, jotka ovat täysin kunnossa, kuvailee Malgorzata. Eläkeläisten palvelutaloissa on kaikki tarvittavat peruspalvelut. Ruokailu on kerran päivässä ja terveydenhuolto toimii. Sairaanhoitajat päivystävät jatkuvasti ja lääkäri käy kerran viikossa. Huoneissa on televisiot ja julkisissa tiloissa kirjasto. Ainakin Varsovassa kunta järjestää eläkeläisille ohjelmallisia tapahtumia. Kunnallisissa taloissa asuvat antavat koko eläkkeensä talolle. Siitä jätetään vähän eläkeläisen henkilökohtaisiin menoihinsa. Pienin eläke, joka on 500 zlotya kuukaudessa (noin 130 euroa), ei aina riitä asunnon vuokran. Tällaisessa tapauksessa eläkeläinen voi anoa tukea sosiaalitoimistosta. Syytingillä selviää Malgorzata kertoo. että nykyisin yksinäiset ihmiset joilla ei ole perhettä ja joilla on omistusasunto, voivat testamentata asuntonsa johonkin yleishyödylliseen tarkoitukseen, esimerkiksi jollekin laitokselle. Tästä vastineeksi he saavat eläkepäivillään taloudellisesti hieman paremmat olot. Heillä ei ole enää vaikeuksia ostaa lääkkeitä ja ruokaa ja maksaa laskujaan. Tällaista käytäntöä ei Puolassa ennen ollut. Se on Malgorzatan mukaan tullut jostakin Pohjoismaasta. Se on eläkeläiselle tärkeä mahdollisuus, koska julkinen terveydenhuolto toimii entistä heikommin ja parempi yksityinen terveydenhuolto maksaa paljon. Peruspalvelut saatavilla Malgorzata on työskennellyt eläkeläisten palvelutaloissa. Hän kertoo, että Yksityisissä palvelutaloissa korkeampi taso Malgorzata Golczalkowskan mukaan hyvätuloisille elä- keläisille tarkoitettujen korkeatasoisten ja kalliiden pavelutalojen rakentamisesta ja palveluiden tuottamisesta niille on tullut merkittävä työllistäjä, kun eläkeläisten määrä kasvaa nopeasti. Yksityisissä pavelutaloissa on samat peruspalvelut kuin kunnallissakin, mutta ne ovat korkeatasoisempia ja palvelu on yksilöllisempää. Niissä on myös erityislääkärin palveluja. Tällaisessa talossa asumisesta ja palveluista on maksettava noin 2000 zlotya, (500 euroa ja jopa enemmän kuukaudessa. Asunnossa voi olla yhden, kahden tai useamman hengen huone kylpyhuoneella tai suihkulla. Tietysti tällaisen kodin asukkaalle on järjestetty ruokavalio hänen toivomustensa ja terveydentilansa mukaan. Jos jollakin on esimerkiksi diabetes, hänen ruokavalionsa on sen mukainen. Malgorzata kertoo, että tällainen talo on usein kauniissa ympäristössä, jossa asukkaat voivat kuljeskella jos heillä on siihen halua ja voi- mia. Hyvin ansaitsevat ja kiireiset ihmiset hankkivat vanhemmilleen paikan palvelutalosta, kotia muistuttavasta ympäristöstä, jossa on helppoa ja mukavaa käydä näitä tapaamassa. Jos yksityisessä palvelutalossa asuva eläkeläinen saa eläkettä noin 3000 zlotya kuukaudessa ja omaiset tukevat häntä, hän tulee taloudellisesti hyvin toimeen ja voi saksalaisten eläkeläisten tavoin jopa matkustella maailmalla, pohtii Malgorzata Golczalkowska. Teksti: JUHA JÄRVINEN Kuva: JACEK SOWICKI
20 - Nro 6 lokakuu 2009 ELÄKELÄINEN Syksy sytyttää Iltatähdet Unto Kankaisen muistokonsertti 25.10. Ääneskoskella Eläkeläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa sekakuoro Iltatähdet herätti ansaittua huomiota monipuolisuudellaan ja neliäänisellä soinnillaan. Kun kysyimme palautetta esiintymisten jälkeen, totesi erään laulajan puoliso joutuvansa olemaan varovainen, etteivät liikaa ylpisty. Samalla hän ihmetteli, miten kuorolaiset osaavat yhdistää hauskuuden ja vakavan harjoittelun. Kuoron puheenjohtajan Raini Kajanderin on vaikea peittää tyytyväisyyttään tällaisesta palautteesta. Monenlaisia tunteita herättää myös alkaneen syksyn päätapahtumaan, dir. cant. Unto Kankaisen muistokonserttiin valmistautuminen. Iltatähtien loiste on paljolti peräisin Untolta, hiljan edesmenneeltä pitkäaikaiselta johtajaltamme, joka sävelsi, sovitti ja sanoitti ohjelmistoa juuuri meidän kuorollemme sopivaksi. Haluamme näyttää, että hänen jälkeensäkin edistyksemme jatkuu ja laulumme kantaa, Kajander sanoo. Unto Kankaisen elämäntyöllä on laajempaakin kantavuutta musiikkikulttuurin saralla. Niinpä muistokonsertissa ovat Iltatähtien lisäksi esiintymässä myös Ikilaulajat ja Kosken laulu Äänekoskelta. Äänekosken kaupungin myönteinen suhtautuminen ja Suolahti-salin tarjoaminen tapahtuman pitopaikaksi ansaitsee kiitollisuutemme, toteaa Raini Kajander. Konsertti Suolahti-salissa Äänekoskella sunnuntaina 25.10.2009 on ilmainen. Jyväskylästä järjestettävä linja-autokuljetus lähtee Harjun tilausajolaiturista klo 11 ja maksaa 12 euroa. Tiedustelut kuljetuksesta Osmo Korhoselta puh. 0509197274. Marjatta Jokinen Aavasaksan eläkeläiset syysretkellä Kesäkauden päättäjäisten osanottajia. Ruotsin puolella asuvilta evättiin lomatuet Aavasaksan Eläkeläiset ry:n syysretki suuntautui tällä kerralla Keurusselän kylpylähotelliin Keuruulle. Matkaan lähti yhteensä 52 jäsentä. Ilmojen haltija ei ollut retkemme alussa suosiollinen. Kaamea ukonilma, eikä vettä voi enempää taivaalta tulla. Linja-auton katto vuoti ja osa porukasta sai vesisuihkun jo lähtiessä. Onneksi taivas kirkastui ennen Oulua ja ilma seestyi. Kuskin pakollisten lepotaukojen jälkeen saavuimme Keuruulle. Ensimmäisenä iltana oli heti orkesteritanssit ja osa porukasta jaksoi pyörähdellä viimeiseen valssiin asti. Tansseja piisasi joka illalle. Aamulla alkoi varsinainen kuntoilu, johon sisältyi joka aamu allasjumppa, sitten salijumppa, kiinalaista jumppaa, tuolijumppaa ja leikkimielistä curlingia. Allekirjoittanut sattui olemaan voittajajoukkueessa. Oli maastolenkkeilyä ja pelattiin bingoa. Torstaina tutustuttiin Keuruun noin 1000 asukkaan kaupunkiin. Minun mielestäni mieleenpainuvinta oli, kun pääsin koululaisryhmän siivellä tutustumaan Keuruun vuonna 1750 rakennettuun puukirkkoon. Paluumatka tehtiin Elias Lönnrot -laivalla, matka kesti noin tunnin. Oli saaria ja kauniita kesäasuntoja. Aurinko paistoi ja sää oli täysin tyyni, joten Jussikin rohkeni astua laivaan. Perjantaina lämmitettiin rantasauna ja kaksi rohkeinta pulahti Keuruun aaltoihin. Vesi oli vielä täysin uintilämmin. Naantalista oli yhtä aikaa seitsemäntoista hengen eläkeläisporukka. Ystävyyssuhteita solmittiin, ja varmaan hekin pitivät meidän seurastamme, koska kokoontuivat hotellin edustalle vilkuttamaan linjaautomme lähtiessä paluumatkalle. Toivottavasti pääsemme taas parin vuoden kuluttua tällaiselle tuetulle lomalle, vaikka valtio vähentää jatkuvasti tukilomia. Aavasaksan Eläkeläisillä on Ruotsin puolella paljon jäseniä, jotka ovat Suomen kansalaisia. Nyt heiltä evättiin lomatuki ensimmäisen kerran. Lopuksi koko porukan kiitokset matkanjohtajalle Voitolle ja hänen henkilökohtaiselle sihteerilleen Leilalle. Veikko Mikkola Jyväskylän juhlat sävyttivät myös Oulun Työväen Eläkeläisten toimintaa On vietetty kaunista ja lämmintä kesää. Nyt olemme jo syksyn kynnyksellä ja talvikauden toiminnat ovat hiljalleen alkamassa. Kesää sävyttivät järjestömme 50-vuotisjuhlat ja samassa yhteydessä pidetty 17. edustajakokous. Talven aikana paneuduimme ohjelmien harjoituksiin. Yhdistyksemme hieno lakanakin oli sorvattu yhteistuumin vietäväksi juhlaan. Juhliin lähdimme kahdella bussilla. Tunnelma oli korkealla. Juhlapaikkana oli massiivinen Jyväskylän kaupungin Paviljonki suurine saleineen. Joskus piti vähän katsella, missä olit. Historiasalissa oli yhdistysten historiaa noin sadan lakanan verran, joista pursusi yltäkyllin taidetta ja mielikuvitusta. Ohjelmatarjontaa oli myös tapahtumatorilla kaiken aikaa, yhteisharjoitukset estivät jonkin verran tutustumista kaikkeen, mitä nähtävillä oli. Pääjuhlaa edeltävänä iltana oli 50-vuotisjuhlailtamat nonstop-tyylisellä ohjelmalla ja lopuksi panimme vielä jalalla koreasti. Tilaisuus oli erittäin onnistunut ja mieleenpainuva hienojen ja hiottujen ohjelmien ansiosta. Edustajakokous kokoontui samaan aikaan. Siellä käsimivuotiskaudeksi, tsemppiä hänelle. Päätöspäivän pääjuhla oli mahtava kokemus, valtavat tanssijoiden ja tanhuajien esitykset, samoin kuin kuorojen yhteisesitykset loivat tunnelman , jota ei hevin unohda. Puheenjohtaja Kivistö kertoi hienosti puheessaan ne saavutukset, mitä mm järjestömme toiminnalla on saatu aikaan vuosien saatossa, ja suuntasi toiminnan tulevaisuutta eteenpäin ja lausui suuret kiitokset tapahtuman järjestäjille. Kauden päättäjäisiä vietimme "Kympissä" omien jäsentemme sekä naapuriyhdistyksistä saapuneiden vieraiden kesken. Söimme hyvää ruokaa ja joimme päälle kakkukahvit, jotka olivat loihtineet meidän mainiot emäntämme. Ohjelman tarjosivat yhdistyksemme jäsenet ja kaupungin kuulumiset kertoili valtuuston ja kaupunginhallituksen jäsen Risto Kalliorinne. Kiitokset kaikille mukana olleille, hyvää ja toimeliasta syksyä ja talvikautta! Teksti: Terttu Siekkinen Kuvat: Päivi Saloranta Yhdistyksen puheenjohtaja Veikko Kettunen (vas.) odottaa Jyväskylän historiasalissa esiintymisvuoroaan. teltiin sääntöjen määräämät asiat, valittiin johto järjestölle. Uudeksi puheenjohtajaksi saimme ministeri Kalevi Kivistön. Päätöslauselmassaan kokous esitti huolensa eläkeläisten jäämisestä vallitsevan laman varjossa arvostuksen puutteeseen ja turvattomuuteen. Kunnat ja kuntayhtymät sulkevat ennätyksellisen paljon terveysasemia, sairaalat sulkevat osastoja ja näin supistavat hoitolaitosten toimintaa. Myöskin henkilökuntaa supistetaan kuntien talousahdingon vuoksi, työpaineet tuovat terveydellisiä ongelmia hoitohenkilöstölle, sijaisia ei oteta esim. sairauslomien ajaksi. Puheenjohtajamme Veikko Kettunen tuli valituksi valtuustoon seuraavaksi kol-
ELÄKELÄINEN Nro 6 lokakuu 2009 - 21 Karkkilan Eläkeläiset kylpylälomalla Virossa Karkkilan Eläkeläiset ry:n jokavuotinen kylpylämatka suuntautui tänä vuonna Viroon ja se tehtiin 9-16.8 rutinoidun matkanjohtajamme Eino Paakkunaisen johdolla. Matkalle osallistui yhteensä 27 eläkeläistä. Kylpylän nimi on "Fra Mare" ja se sijaitsee Haapsalun kaupungissa, jonne Tallinnasta on matkaa 100 km. Haapsalu on 12500 asukkaan pikkukaupunki meren rannalla. Kylpylän nimi "Fra Mare" tarkoittaa vapaasti suomennettuna "lähellä merta". Sitä kylpylä todella on, sillä meren rantaan kylpylästä on matkaa vain noin 100 metriä. Upeata hiekkarantaa on kilometrikaupalla. Muutoinkin luonto tarjoaa alueella parastaan, sillä kylpylästä pääsee aivan rapuilta kävelemään ikimännikköön, jossa polkuja risteilee hyvin tiheänä verkostona jokaisen maun mukaan. Itse kylpylä on muutama vuosi sitten kokenut täysremontin, sillä korkealle noussut tulvavesi on kastellut rakenteet. Siinä yhteydessä myöskin kylpylää on laajennettu ja nykyaikaistettu. Remontin yhteydessä on Kylpylämatkalaisia yhteiskuvassa. rakennettu kokonaan uusi allas-ja saunaosasto, joka olikin tosi hieno ja nykyaikainen. Uima-altaita oli 2 kpl, joista toisessa oli vesihierontalaitteet ja toinen allas sijaitsi ulkona. Lisäksi oli poreallas ja yhteensä 7 saunaa, joista löytyi 2 suomalaista saunaa, sekä höyry-, infrapuna- ja suolasaunat. Saunaterassilla oli lämmitettävät lepotuolit, joissa lekotellen voi kuunnella musiikkia. Erikoista oli se, että allasja saunaosasto oli koko päivän vapaasti käytettävissä. Lomapakettiin kuului lääkärin tarkastus, jossa sovittiin 15 hoitokerran paketti. Sen lisäksi sai ostaa ylimääräisiä palveluita oman tarpeensa mukaisesti, varsin edulliseen hintaan. Käsitykseni on, että myös näitä palveluita ryhmämme jäsenet käyttivät innokkaasti. Kylpyläjärjesti myös kaupunkikierroksen ja parina iltana päästiin pyörähtelemään elävän musiikin tahdissa. Meidän ryhmällä oli omaa ohjelmaa niin, että kenelläkään ei varmasti tullut aika pitkäksi. Yhtenä iltana aktiivinen matkanjohtajamme järjesti hotellin tiloihin yhteisen illanvieton, johon kuului kahvitarjoilu. Yhteislaulu kuului tietysti illan ohjelmaan. Hotellin vastaanottoaulassa kuului karkkilalaista laulua ja tästä tuli kiitosta myös ryhmään kuulumattomilta lomanviettäjiltä. Kaiken kaikkiaan voi todeta, että matkaamme sisältyi hyvin paljon hurttia huumoria, naurua, laulua ja suunnaton määrä elämäniloa ja positiivisuutta. Uskon, että nämä upeat kokemukset antavat meille voimia pitkinä ja pimeinä talvi-iltoina. Jokaisen matkalaisen mielipide oli yksimielisesti se, että ensi vuonna jälleen. -ev. Uusi kausi aloitettiin Lapissa syystempauksella ja Rovaseudun tanssiaisilla Lapin Aluejärjestö tempaisi alueen toiminnan alkuuni elokuun syystapaamisella Tervolassa Suukosken Keitaalla, Eläkeläiset ry:n juhlavuoden merkeissä. Juhlassa oli 200 henkeä ympäri Lappia. Yhdistykset toivat ohjelmaa mukanaan, sekä Jyväskylän ohjelmistosta että yhdistysten omaa ohjelmaa. Vieraaksemme tuli kansanedustaja Markus Mustajärvi. Puheessaan hän puuttui valtion ensivuoden budjetin rakenteisiin ja kehyksiin , siihen mitä budjetti mahdollisesti antaa eläkeläisille. Mustajärvi kehotti kuulijoita tarkkailemaan ruuan hinnan muutoksia, ennen lokakuun alusta voimaan tulevaa alv:n alentamista ettei vain kävisi niin, että hinnanalennus lisätään vähittäishintoihin, jolloin alennus on plus-miinus-nolla kuluttajalle. Mustajärvi arvosteli hallituksen verotuslinjaa, joka suosii suurituloisia ja jossa painopiste siirtyy välilliseen verotukseen. Verotus on suosinut hyvätuloisia viimeiset kymmenen vuotta. Perintö- ja lahjaverotusta on helpotettu, varallisuusvero poistettu, pääomaverolla keinottelu jatkuu. Verotuksen painopiste on siirretty kunnalliseen jakoverotukseen. Kulutusverojen korotukset on kasvussa. Tämä kaikki johtaa yhteiskunnan eriarvoistumiseen. Suomalaisen hyvinvointivaltion toiminnallinen ja taloudellinen perusta järkkyy, sosiaalisia turvaverkkoja puretaan. Kunnat eivät pysty nykyisessä taloudellisessa tilanteessa selviytymään niille sysätyistä tehtävistä. Tilaisuus jatkui keskustellen kyseltiin kesäkuulumiset ja suunniteltiin tulevaa syksyä. Suukosken Keitaalla on tosi hyvä tanssilattia, joten siellä pyörähdettiin valssit ja tangot Tervolan Pelimannien tahdittamina. Tapahtuman onnistumisesta vastasi Tervolan Eläkeläiset ry Aluejärjetön kanssa yhdessä. Syystapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran. Ensi syksynä tapaamme uudelleen. Kiitokset kaikille mukana olleille. Syystempauksen yleisöä Suukosken Keitaalla. Rovaseudun Eläkeläiset 2000 ry järjesti 10-vuotistanssit Saarenkylän nuorisoseuran talolla syyskuun puolivälissä. Kuvassa keskellä yhdistyksen puheenjohtaja Mirja Kandelberg, vasemmalla varapuheenjohtaja Pentti Luiro ja oikealla taloudenhoitaja Kalevi Viitala. Teksti: Kaarina Kapraali Kuvat: Kari Puolakka
22 - Nro 6 lokakuu 2009 ELÄKELÄINEN Tikkurilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 3.11.2009 kello 11.00 Puistokulmassa, Talkootie 4, Hiekkaharju. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Kaarelan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 4.11.2009 kello 13.00 Kaarelantie 86. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Vehmersalmen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 4.11.2009 kello 10.00 Osuuspankin kerhohuoneessa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Ylöjärven Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 4.11.2009 kello 11.00 Ylöjärven työväentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Hämeenlinnan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 9.11.2009 kello 12.00 Palokunnantalossa, Palokunnankatu 18. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Jyväskylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 10.11.2009 kello 10.00 Sepänkeskuksessa, Kyllikinkatu 1, Jyväskylä. Esillä syyskokoukselle määrätyt asia. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Laajasalon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 10.11.2009 kello 14.15 Palvelutalo Rudolfin ruokasalissa, Rudolfintie 17-19, Laajasalo. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Arpajaiset. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Limingan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 10.11.2009 kello 12.00 Nuorisotalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Tikkakosken Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 10.11.2009 kello 15.00 Tikkakosken veteraanitalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Himangan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 11.11.2009 kello 12.00 Entisen pankin talossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Järvenpään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 11.11.2009 kello 10.00 Myllytie 3:n nuorisotilassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Klaukkalan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 11.11.2009 kello 11.00 Klaukkalan Työväentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Kiimingin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 12.11.2009 kello 14.00 Kolamäen kerhohuoneessa, Kiimingissä. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Palokan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 12.11.2009 kello 12.00 Tarmolassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Kaikki jäsenet tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Vaarala-Hakunilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 12.11.2009 kello 10.00 Hakunilan nuorisotilassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Eura-Säkylä-Köyliön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 16.11.2009 kello 13.00 Kauttuan Kirjalassa, Kirjakuja 4. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Tampereen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 16.11.2009 kello 13.00 Tapiolassa, Karhunkatu 71. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 12.30. Kaikki jäsenet tervetuloa. Johtokunta Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 17.11.2009 kello 13.00 Myyrmäen Arkissa, Liesitori 1 A. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Pyhtään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 17.11.2009 kello 10.00 seurantalo Hemmetissä, Harjuntie 54, Pyhtää. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Vaasan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 17.11.2009 kello 12.30 Eläketoimintakeskuksessa, Ajurinkatu 14. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 12.00. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Lahden Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 18.11.2009 kello 9.30 Kasisalissa, Sammonkatu 8, Lahti. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Turun Kuntoeläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 18.11.2009 kello 12.00 Tarmontalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Raahen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 19.11.2009 kello 13.00 Raahen Työväentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu ennen kokousta. Jäsenet, tervetuloa vaikuttamaan yhdistyksen toiminnan sisältöön. Johtokunta ______________________________________________ Keravan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 23.11.2009 kello 11.30 Areenan toimitilassa, Asemanaukio 5, 2 krs. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Tapulin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 23.11.2009 kello 10.00 Tapulin nuorisotalossa, Ajurinaukio 5, 2 krs. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Vartiokylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 23.11.2009 kello 12.00 Vartiokylän Työväentalossa, Rusthollarinkuja 3, Helsinki. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa joukolla mukaan. Johtokunta ______________________________________________ Joensuun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 24.11.2009 kello 12.00 Kerhotalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Jäsenet tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 9.11.2009 kello 10.00 Kivistön työväentalossa, Vaajakoskentie 29, Jyväskylä. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Varsinais-Suomen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 17.11.2009 kello 11.00 Tarmon Talossa, Virusmäentie 10, Turku. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.30. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Jokilaaksojen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 27.11.2009 kello 12.00 Kalajoella, Kalajoen teatteritalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 11.00. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pohjanmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 23.11.2009 kello 12.00 Pietarsaaren toimitalossa, Ahlströminkatu 10. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 11.00. Syys-kokouksen jälkeen aluejärjestön 40-vuotisjuhlakokous samassa paikassa. Kakkukahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta _____________________________________________ Turun Työväen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 26.10.2009 kello 11.00 T-talossa, Vanha Hämeentie 29. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta. Syyskokouksia Rovaseudun Eläkeläiset 2000 ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 21.10.2009 kello 10.00 Rovaniemen kaupungin eläkeläistilassa, Valtakatu 31. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Kirkkonummi-Siuntion Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 22.10.2009 kello 14.00 Kirkkonummen Palvelukeskuksessa, Rajakuja 3. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Raision Seudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 26.10.2009 kello 12.00 Tornilassa, Tornikatu 9, Raisio. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Tornionseudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 26.10.2009 kello 11.30 Åströmin kartanossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Halikon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 28.10.2009 kello 10.00 Hehkunmajassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Johtokunta kokoontuu kello 9.30. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Iisalmen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 28.10.2009 kello 11.00 Nuorisotalossa, Kirkkopuistonkatu 25, Iisalmi. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Kittilän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 28.10.2009 kello 11.00 Kittilän työväentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat ja muut esille tulevat asiat. Kahvi ja voileipä tarjoilu. Tervetuloa päättämään yhteisistä asioista. Johtokunta ---------------Suosittu pikkujoulumme perjantaina 27.11.2009 kello 1419 Kittilän työväentalossa. Tervetuloa läheltä ja kaukaa. _____________________________________________ Nokian Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 28.10.2009 kello 12.00 Nokian kerholassa, Souranderintie 13. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kokouksen jälkeen kahvitarjoilu ja kerho-ohjelmaa. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Rauman Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 28.10.2009 kello 11.00 Isokatu 17. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Kemin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 29.10.2009 kello 12.00 Leipätehtaassa, Sankarikatu 7. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.00. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Oulun Työväen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 2.11.2009 kello 12.30 Aleksinkulmassa, Aleksanterinkatu 9, Oulu. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Jäsenet, tervetuloa päättämään yhteisistä asioista. Johtokunta _____________________________________________ Sodankylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 2.11.2009 kello 10.00 Veikkolassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Vampulan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 2.11.2009 kello 12.00 Vampulan Osuuspankin kerhohuoneessa. Esillä syyskokoukselle määrätyt ja muut tärkeät asiat. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Lohjan Seudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 3.11.2009 kello 12.00 Lohjan työväentalossa, Kalevankatu 1. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.00. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Pohjois-Helsingin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 3.11.2009 kello 12.00 Pakinkylän VPK:n talossa, Pakilantie 64, Helsinki. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kokouksen jälkeen vietämme jäsentemme pyöreitä syntymäpäiviä. Tervetuloa. Johtokunta
ELÄKELÄINEN Nro 6 lokakuu 2009 - 23 Syksyn 2009 koulutuskalenteri Kurssit Kuntorannassa Matkavastaavien opinto- ja neuvottelupäivät (4 vrk) 22.-26.10. Kurssi on tarkoitettu peruskurssin käyneille tai matkavastaavina toimineille. Kurssilla keskitytään sekä matkavastaavien työn että yhdistysten matkojen ja retkien kehittämiseen. Kurssilla opettaa Anu Mäki. Hinta: 269 (ph)/ 308 (th) KURSSILLE MAHTUU VIELÄ Jatkokurssi yhdistyksen johtokunnan jäsenille (4 vrk) 23.-27.11. Kurssi on tarkoitettu peruskurssin käyneille yhdistyksen johtokunnan jäsenille ja varajäsenille. Kurssilla perehdytään yhdistystoiminnan kehittämiseen, yhdistyslakiin ja kokouskäytäntöön. Kouluttajina ovat Martti Vaattovaara ja Anu Mäki. Hinta: 255 (ph)/292 (th) ILMOITTAUTUMINEN 23.10. MENNESSÄ Liikuntakurssi myös erikoisryhmille, kuten miehille (4 vrk) 22.- 26.10. Kurssi on tarkoitettu kaikille liikuntaryhmien ohjaajille. Kurssilla on ohjelmaa miehille ja naisille, sekä yhdessä että erikseen. Miehille tarjotaan esimerkiksi selkää vahvistavaa keppivoimistelua, naisille naisvoimistelua. Kaikki saavat kuntoilla ja rentoutua sekä kokeilla pehmeätä seniorijoogaa ja chi ball -harjoituksia. Kurssia vetävät Raija Puumalainen, Muhannad Ismail, Raimo Kantanen ja Eva Rönkkö. Kurssi järjestetään Yhdessä-hankkeen kanssa. Hinta: 269 (ph)/ 308 (th) KURSSILLE MAHTUU VIELÄ Jatkokurssi yhdistysten taloudenhoitajille (4 vrk) 23.-27.11. Kurssi on tarkoitettu peruskurssin käyneille yhdistysten taloudenhoitajille. Kurssilla käsitellään yhdistyksen taloudenhoitoa ja kirjanpitoa. Ossi Viljakainen on opettamassa. Hinta: 255 (ph)/292 (th) ILMOITTAUTUMINEN 23.10. MENNESSÄ Poppia ikä kaikki -musiikkikurssi (4 vrk) 26.-30.10. Kurssi on tarkoitettu sekä soittajille että laulunohjaajille. Kurssilla käydään läpi suomalaisten ja ulkomaisten kevyen musiikin esittäjien tuotantoa, enimmäkseen poppia. Kurssia vetävät Sauli Malinen ja Pentti Ilmonen. Hinta: 269 (ph)/ 308 (th) KURSSILLE MAHTUU VIELÄ Alueelliset kurssit Kädentaitojen ja kuvallisen ilmaisun kurssi pääkaupunkiseudun yhdistyksille 5.11. ja 11.-12.11. Kurssin teemana on muistelu. Ensimmäisellä kerralla kurssilaiset matkaavat Kotkaan Muistojen verstas projektin päätösseminaariin (Kotkan kaupungin pääkirjaston auditorio, Kirkkokatu 24, klo 8.30-16). Seminaari on maksuton. Jos osallistujia on riittävästi, tilaamme yhteiskuljetuksen Helsingistä. Lähtö on jo klo 6.30 Helsingistä. Seuraavat kurssipäivät pidetään 11.-12.11. klo 9-15, Vantaalla, Hiekkaharjun Puistokulmassa (Talkootie 4). Kurssilla tutustutaan muun muassa muistelutyynyjen valmistamiseen. Kurssin vetää Raili Laitinen. Kurssimaksu on noin 50-60 (riippuen Kotkan matkaan osallistumisesta ja tarvittavista materiaaleista). Ilmoittautuminen 23.10. mennessä. Tietotekniikan kurssi järjestetään keväällä osittain Lahdessa, osittain Helsingissä. Satakunnan ja Varsinais-Suomen aluejärjestöjen kanssa on suunniteltu järjestettäväksi yhdistystoiminnan kurssi. Alueellisista kursseista ilmoitetaan myöhemmin tarkemmin. Ohjelmia juhliin ja tapahtumiin (4 vrk) 26.-30.10. Kurssi on tarkoitettu näyttelijöille, lausujille ja muille esiintyjille. Kurssilla suunnitellaan esityksiä ja ohjelmia kerhoissa harjoiteltaviksi. Vetäjänä on Aune Lind. Hinta: 269 ? (ph)/ 308 ? (th) KURSSILLE MAHTUU VIELÄ Kirjoittajat koolle (1 vrk) 26.-27.10. Kurssi on tarkoitettu erityisesti vuoden 2008 elämäkertakirjoittajien seminaariin osallistuneille. Kirjoituksia työstetään edelleen, arvioidaan ja suunnitellaan jatkoa. Kouluttajana on Pekka Isaksson. Hinta: 68 (ph)/77 (th) KURSSILLE VOI VIELÄ ILMOITTAUTUA Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä osoitteeseen Eläkeläiset ry; Tuija Aali, Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: tuija.aali@elakelaiset.fi Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. Kuntorannan kurssien osalta on ilmoitettava, valitseeko kurssilainen puoli- vai täysihoidon. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussihteeri Tiina Rajalalta, puh. 020 743 3617 tai 040 582 4319. vataan matkakustannukset 20 euroa ylittävältä osalta. Alueellisille kursseille osallistuville korvataan matkakustannukset 20 euroon saakka. Kurssille osallistumisen peruutus os kurssille ilmoittautunut joutuu peruuttamaan osallistumisensa, siitä pyydetään ilmoittamaan välittömästi Eläkeläiset ry:n toimistoon. Jos osallistuminen peruutetaan myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen kurssin alkua (ilman lääkärintodistusta), joudumme perimään 20 euron peruutusmaksun. Opintokerhoasiaa Kansan Sivistystyön Liiton opintokerhosihteeri Tiina Huhtala on lupautunut yhdistysten avuksi opintokerhojen kehittämisessä. Tiinan voi kutsua yhdistykseen vetämään yhden opintokerhon kehittämispäivän syksyn aikana. Tiinan käynti on yhdistyksille maksuton. Asiasta voi sopia Tiinan kanssa puhelimitse: 050 5900 709 tai sähköpostitse: tiina.huhtala@ksl.fi Opintokerho-ohjaajakurssi järjestetään 20.11. klo 9-16, Vantaalla, Hiekkaharjun Puistokulmassa (Talkootie 4). Kurssi on tarkoitettu erityisesti liikuntaryhmien vetäjille ja koulutetuille vertaisohjaajille. Kurssin vetäjänä on Tiina Huhtala KSL:stä. Kurssin hinta: 25 ? Ilmoittautuminen 6.11. mennessä. Oulussa järjestetään kaksipäiväinen kurssi kulttuurikuntopiirien ohjaajille marraskuun lopussa, viikolla 47. Kurssi on tarkoitettu Oulun ja lähialueiden yhdistyksille. Kurssin vetävät Tiina Huhtala ja Jutta Lithovius KSL:stä. Tarkemmat tiedot myöhemmin. Kurssilaisten matkakorvaukset Kuntorannan kursseille osallistuville kor- Rovaniemen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 5.11.2009 kello 11.30 Eläkeläistiloissa, Valtakatu 31. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
24 - Nro 6 lokakuu 2009 ELÄKELÄINEN Kirjeitä kiven sisältä kertoo pientilan ja vankilan arjesta, vaimosta ja miehestä Sanelma Taurianen toimitti isänsä ja äitinsä kirjeenvaihdon v. 19391944 kirjaksi Haluan kertoa, millainen tie on ollut kuljettavana suomussalmelaisella nuorukaisella, korvcen asukilla, yksin opiskelevalla ja yksin maailmanmenoa aprikoivalla, kunnallispoliitikoksi ja kansanedustajaksi. Näin kuvaa suomussalmelainen kulttuurivaikuttaja, näyttelijä ja lausuja ja Eläkeläiset ry:n aktiivi Sanelma Tauriainen uunituoretta kirjaansa Kirjeitä kiven sisältä. Kirjaan Tauriainen on koonnut isänsä Hannes Tauriaisen ja äitinsä Lyydian kirjeenvaihtoa vuosilta 19391944. Hannes Taauriainen pidätettiin talvisodan alettua, kun sotilaspoliisit kokosivat rintamapalveluksesta kieltäytyjiä ja poliittisesti epäilyttäviksi luokiteltuja henkilöitä. Hannes Tauriainen sai seitsemän vuoden tuomion maanpetturuudesta. Sodan jälkeen hän toimi SKDL:n kansanedustajana 19481966. Kirjeet kertovat sodanaikaisesta elämästä kotona pientilalla ja toisaalta vankilan arjesta. Kaikkea ei sensuurin vuoksi voinut kertoa, mutta salakielen avulla vaimo sai riainen sanoo. Viimein siirsin ne kirjahyllyni laatikkoon, luin ja järjestelin: varjelin niitä kuin silmäterää. Oivalsin, että nämä ovat aarteita. Tauriainen kertoo, että vähitellen hän alkoi puhua aarteistaan tuttavilleen. He kehottivat julkaisemaan ne. Siitäkin on kulunut jo 20 vuotta. Aloin uudestaan pyöritellä kirjeitä, kun jäin eläkkeelle. Kaksi vuotta sitten rupesin tuttavani Juhani Tauriaisen kannustamana työskentelemään kirjeiden parissa. Niin kirja syntyi. Sanelma Tauriainen sanoo, että kirjeiden sisältö ja ajankuvaus ovat antaneet hänelle itselleen syvcyyttä hänen omiin tulkintoihinsa sotaajan rooleissa. Ne vaikuttivat vahvasti hänen lausuntailtaansa "Pesäpuu palaa". Kuljin omaa elämänkaartani läpi rinta rinnan kirjeiden ja Katri Valan runojen kautta. Sanelma Tauriaisen kirjaa on saataviss osoitteista sanelma.tauriainen@kajaani.net tai puhelimitse 050 340 6329 tai kustantajalta myllylahti@myllylahti.fi, puh. 040 356 2244. Sanelma Tauriainen 70-vuotispäivillään viime elokuussa. Täältä hänen isänsä hiihti sotilaspoliisien kanssa 20.1.1940 kohti hämärää tulevaisuutta. kerrotuksi ajatuksiaan ja jopa tie Ensi kerran näin vanhempieni olivat vanhempani kuolleet jo kautojaan sodan aikana kahden rinkirjeniput Hanneksen purkaessa an sitten. Kuljetin kirjeitä muovitaman väliin jääneitten siviilien vankilatavaroitaan kotona sodan pussissa, muuttokuormassa paikaskohtaloista ja tilanteesta rintamalpäätytyä. ta toiseen. Välillä ne olivat autolakin. Kun uudelleen löysin kirjeet, tallin naulassakin, Sanelma Tau- Mäeltä tuulee Liikettä vanhusneuvostoihin V anhusneuvostot syntyivät 1980-luvulla. Nyt vanhusneuvostoja on hyvin kattavasti suomalaisissa kunnissa. Yli yhdeksänkymmentä prosenttia 65-vuotta täyttäneistä asuu kunnassa, jossa on vanhusneuvosto. Vanhusneuvostojen tarkoituksena on saattaa ikäihmiset omissa kunnissaan osallisiksi päätöksentekoon, tehdä heidän tarpeensa ymmärretyksi ja kuulluksi päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä. Vanhusneuvostot ovat kunnan viranomaisten ja eläkeläis- ja vanhusjärjestöjen yhteistyöelimiä. Vanhusneuvostojen rooli on yhä melko monessa kunnassa hahmoton. Yhtäältä vanhusneuvostoihin nimetyt eläkeläis- ja vanhusjärjestöjen jäsenet eivät saa riittävästi tietoa ja ohjausta omilta taustaorganisaatioiltaan toiminnalleen, ja toisaalta kunnallinen päätöksentekokoneisto ei osaa, tai halua, hyödyntää vanhusneuvostoja siinä määrin kuin olisi mahdollista ikäihmisten kuulemisen välineenä. Täsmällisemmät edunvalvonnan tavoitteet järjestö on kirjannut edustajakokouksen aloitevastauksiin ja niiden pohjalta muotoiltuun vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Tehtävänämme on saattaa edunvalvonnan tavoitteet kaikkien niiden jäsentemme tietoon, jotka toimivat ikäihmisten edustajina omien kuntiensa vanhusneuvostoissa. Järjestön tehtävänä on lisäksi tukea vanhusneuvostojen jäseniä, antaa heille tietoja ja taitoja edunvalvontatyön tekemiseen. tiloista. Maksukäytännön tekee usein naurettavaksi se, että yhdistykset saavat tismalleen vuosivuokran suuruista toimintaavustusta kunnalta. Raha kiertää tarpeettomasti ja kuluja lisäävästi kunnan tilitä toiselle. Huolestuttavin tilanne on kuitenkin siellä, missä vuokranmaksua ei millään tavoin tueta tai vuokra on yhdistyksen maksukykyyn nähden toiminnan este. Nämä epäkohdat vanhusneuvostojen tulee selkeästi saattaa poliittisten päättäjien tietoon. tarjoamaan kulttuuria hoivan piirissä oleville vanhuksille. Vanhusneuvostot on lakisääteistettävä Nykyisellään kunta asettaa vanhusneuvoston, jos se sen hyväksi katsoo. Moni kunta onkin niin tehnyt. Joissain kunnissa vanhusneuvostoista on alettu luopua. Tämän ikävän kehityksen korjaamiseksi tarvitaan päättäväisiä toimia kaikkialla järjestössämme. Vanhusneuvostot voivat mallikkaalla ja suunnitelmallisella työllä osoittaa tarpeellisuutensa kunnallisena yhteistyöelimenä. Tämä luo hyvää pohjaa sille, että järjestö tahollaan vaikuttaa valtiollisiin päättäjiin vanhusneuvostojen lakisääteistämiseksi. Lakisääteistämien takaisi vanhusneuvostoille selkeän aseman kunnallisena toimielimenä ja selkiyttäisi missä asioissa vanhusneuvostoja tulisi aina kuulla päätöksiä valmisteltaessa. Kulttuuri luo hyvinvointia Ikäihmisten harrastus- ja tapaamistilat Monet eläkeläisyhdistykset, ei vain Eläkeläiset ry:n jäsenyhdistykset, toimivat puutteellisissa tiloissa. Useissa tapauksissa yhdistykset joutuvat myös maksamaan tiloista vuokraa, joka on niiden maksukykyyn nähden kohtuuton. Eläkeläiset ry on yhdessä EETU:n jäsenjärjestöjen kanssa asettanut tärkeäksi tavoitteekseen nostaa keskusteluun ja ratkaistavaksi toimitilakysymyksen. Ratkaisun avaimet ovat kuitenkin mitä selkeimmin kunnissa. Siellä tulee saada aikaan asennemuutos ja päätökset, jotka turvaavat ikäihmisten monialaiselle harrastustoiminalle ja yhteen tulemisen tarpeelle soveltuvat tilat. Vanhusneuvostot ovat luonteva kunnallinen elin selvittämään, millaisia tiloja eläkeläisjärjestöt toiminnalleen tarvitsevat ja millaisia tiloja kunnalla on tarjottavanaan niiden käyttöön. Monessa kunnassa eläkeläisyhdistykset maksavat vuokraa käyttämistään kunnan Kaikenlainen kulttuurin harrastaminen vahvistaa ihmisten hyvinvointia ja sitä kautta tunnetta oman elämän hallinnasta. Myös ikäihmisillä tulee olla esteettömät mahdollisuudet kulttuurin omaehtoiseen harrastamiseen ja erilaisiin kulttuuritilaisuuksiin osallistumiseen. Erityisesti niitä ikäihmisiä, jotka ovat laitoshoidossa tulee tukea kulttuurin harrastamisessa ja sen äärelle pääsemisessä. Eläkeläiset ry:n jäsenyhdistykset ovat kautta järjestön toimintahistorian vieneet kulttuuriesityksiä vanhusten laitoksiin ja malli on levinnyt muihinkin eläkeläisjärjestöihin. Nämä vierailut eivät kuitenkaan yksin riitä laitoksissa olevien vanhusten tarpeisiin. Vanhusneuvostot voivat selvittää, millaista kulttuuritarjonta on vanhusten hoitoyksiköissä, miten kunnan kulttuuritoimi voisi aktiivisemmin ottaa ikäihmisten kulttuuritarpeet huomioon ja miten myös kunnissa toimivat kulttuurialan kansalaisjärjestöt ja yhdistykset saatettaisiin mukaan Ikääntymispoliittiset tavoitteet asialistalle Eläkeläiset ry asettaa toiminnalleen selkeitä edunvalvonnan tavoitteita. Tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan kaikkia vaikuttamiskanavia toiminnan kaikilla tasoilla. Vanhusneuvostot ovat yksi tärkeistä vaikuttamisen kanavista. Kesäkuun edustajakokouksessa järjestö teki tavoiteohjelman alkaneelle kolmivuotiskaudelle. Ohjelman nimi on Liikettä ja kulttuuria 20092012. Asiakirjassa sanotaan, että vanhusneuvostojen työhön tulee osallistua edunvalvonnan näkökulmasta.
ELÄKELÄINEN Nro 6 lokakuu 2009 - 25 SUUR-HELSINGIN ELÄKELÄISRADIO 100.3. MHz Huom! Aseman paras kuuluvuusalue on Kehä lll sisäpuolella ja suorastaan maailmanlaajuisesti internetistä osoitteessa <www.kslradio.fi> Viikolla 42 Torstaiana 15.10 klo. 14.00. Uusinta lauant. 17.10 klo 15.30 93 vuotta 25.10. Bruno Lintula Porvoo 85 vuotta 21.10. Irja Lindvall Kalajoki 90 vuotta 28.10. Eino Veteli Sonkajärvi 80 vuotta 17.10. Saini Etumäki Mänttä-Vilppula 19.10. Olavi Tervonen Korso 21.10. Hillevi Känsäkangas Kokkola 25.10. Eila Valtonen Korso 25.10. Antero Pakisjärvi Pello 10.11. Eino Kivikko Raision Seutu 75 vuotta 20.10. Irja Anttila Oulunsalo 25.10. Sirkka Räisänen Malmi 26.10. Anselmi Kinnunen Tuomarila 28.10. Helmi Lahentaus Pihtipudas 29.10. Siviä Leskinen Haukipudas 30.10. Aaro Akseli Markuksela Kittilä 2.11. Einari Moilanen Reisjärvi 7.11. Anne-Maj Forsström Lohja 70 vuotta 25.10. Veikko Mäntynen Malmi 26.10. Pekka Siironen Kalajoki 31.10. Pentti Luiro Rovaseutu 4.11. Ulla Lounas Huittisten Seutu 65 vuotta 14.10. Heikki Tiala Kokkola 6.11. Kalle Pasanen Porvoo 60 vuotta 24.10. Tapio Pesonen Savonranta 26.10. Jouko Heikkilä Pyhäjärvi 27.10. Hilkka Viljamäki Reisjärvi Dragsfjärdin Työväen EläkeläisetDragsfjärds Arbetarpensionärer Eila Halmehovi Pohjois-Helsingin Eläkeläiset Maire Rönnberg Savonlinnan Eläkeläiset Unto Turtiainen Kirsti Kinnunen Pyhäjärven Eläkeläiset Olavi Armas Pesonen Lapuan Eläkeläiset Jalmari Mikaeli Kangasluoma Oulaisten Eläkeläiset Jorma Kullervo Forsberg Riihimäen Eläkeläiset Aimo Paakkonen Rauman Eläkeläiset Heimo Nurminen Erkki Toivola Lahja Viitanen Pieksämäen Eläkeläiset Vilho Tarvainen Lahden Eläkeläiset Reino Olavi Karvinen Lohjan Seudun Eläkeläiset Pirkko Suominen Sumiaisten Eläkeläiset Alpo Korhonen Jäppilän Eläkeläiset Raili Airaksinen Raision Seudun Eläkeläiset Annikki Aalto Sorsakosken Eläkeläiset Paavo Haapanen Eemeli Majuri Hyrynsalmen Eläkeläiset Väinö Matti Heikkinen Pihtiputaan Eläkeläiset Eino Jalmari Paananen Malmin Eläkeläiset Ellen Mirjam Kinturi Kolarin Eläkeläiset Reinholt Mooses Pikkarainen Kyllikki Myllyniemi Laihian Eläkeläiset Bertta Peltoharju Jyväskylässä äänitetty runokaraoke osa 1 Viikolla 44 Torsaina. 28.10 klo. 14.00. Uusinta lauant. 31.10 klo. 15.30 Jyväskylässä äänitetty runokaraoke osa 2. Viikolla 47 Torstaina 19.11 klo. 14.00 Uusinta lauant. 21.11 klo. 15.30 Eläkeläiset Helsingin budjetissa. Studiovieraana Outi Ojala Eläkeläinen-lehden ilmestyminen vuonna 2009 Ilmestyy Aineisto toimitukseen 19.10. 23.11. Nro 7 marrasku Nro 8 joulukuu 9.11. 14.12. Lehden toimitus toivoo kirjoittajien noudattavan näitä aikatauluja. Lehti ei palauta tilaamatta lähetettyä aineistoa. Lähetetyssä aineistossa tulee aina olla nimi ja osoite sekä puhelinnumero mahdollista yhteydenottoa varten. Nimettöminä tai nimimerkillä lähetettyjä kirjoituksia ei julkaista. Emme voi valitettavasti tilan puutteen vuoksi edelleenkään julkaista syntymäpäiväjuttuja ja muistokirjoituksia. Eläkeläiset ry 50 vuotta 3.12.1959 Mieluiten digitaaliaineistoa Tietokoneen ja internetin käyttö on suomalaisten ikäihmisten keskuudessa selvästi yleisempää kuin EU-maissa keskimäärin. Näitä tietoja ja taitoja lehden toimitus toivoisi käytettävän myös lehteen tulevan materiaalin toimittamisessa. Eläkeläiset r.y. Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Nordea 101230-71470 Sampo 800019-108656 Puh. 020 743 3610 vaihde Fax. 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelaiset@elakelaiset.fi Kotisivut osoitteessa: www.elakelaiset.fi Kalevi Kivistö puheenjohtaja Hilkka Pulkkinen varapuheenjohtaja Hannu Partanen toiminnanjohtaja 020 743 3615; 0400570 951 hannu.partanen@elakelaiset.fi Tiina Rajala koulutussihteeri 020 743 3617; 040582 4319 tiina.rajala@elakelaiset.fi Tuija Aali toimistonhoitaja jäsenrekisteri materiaalitilaukset 020 743 3610 tuija.aali@elakelaiset.fi Anitta Koski taloussihteeri laskutus maksatus osto- ja myyntireskontra 020 743 3611; 050307 1952 anitta.koski@elakelaiset.fi Erja Peitsaho toimistosihteeri yhdistysrekisteri syntymäpäivät ja poisnukkuneet syys- ja kevätkokousilmoitukset 020 743 3614 erja.peitsaho@elakelaiset.fi Pekka Isaksson tiedotussihteeri 020 743 3618; 040742 2754 pekka.isaksson@elakelaiset.fi Julkaisija Eläkeläiset r.y Päätoimittaja Hannu Partanen Toimitussihteeri Pekka Isaksson Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tuija Aali puh. 020 743 3610; tuija. aali@elakelaiset.fi Toimitusneuvosto: Martti Anttonen (pj.), Helena Hölttä, Inkeri Niiranen, Jouko Parkkonen ja Jaakko Tiainen Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Tilaushinta 18 e/vsk Pohjoismaat 25 e/vsk Muut ulkomaat 35 e/vsk Ilmoitushinnat Mustavalkoinen 1,70 e/pmm Väri-ilmoitukset sopimuksen mukaan Toimitus ja toimisto Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610, fax 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Pankit: Nordea 10123071470, Sampo 800019108656 Jäsenmaksutili: 800018-327 356 Ilmoitusmyynti: Marja-Leena Laitinen puh. 050 5323 444 sähköposti: m-leena.laitinen@kolumbus.fi; osoite: Maauunintie 14 D 34 01450 Vantaa Tiliyhteys: Eläkeläiset r.y. Pankit: Nordea 10123071470, Sampo 800019108656 Järjestöaineisto: Eläkeläiset r.y. Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki ISSN 03558290 Yhdessä-hanke Eva Rönkkö projektikoordinaattori 040501 3599 eva.ronkko@elakelaiset.fi Anu Mäki järjestösihteeri 020 743 3616; 040839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi Kuntorannantie 14 78400 Varkaus Puh. 017 560 1100/vaihde Myyntipalvelu ja info Puh. 017 560 1403 myynti@kuntoranta.fi Puhelun hinta 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta on 8,21 snt/min + 6,9 snt/min (alv 22%), matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 14,9 snt/min (alv 22%)
26 - Nro 6 lokakuu 2009 ELÄKELÄINEN Kelalla uusia puhelinnumeroita Kela keskittää sairaus- ja kuntoutuspuhelut koko maassa valtakunnallisiin palvelunumeroihin. Näiden asioiden puhelinneuvonta siirtyy toimistoista Yhteyskeskukseen lokakuusta alkaen. Puhelinneuvonta on avoinna arkisin klo 818. Lokakuun alussa otettiin käyttöön neljä valtakunnallista palvelunumeroa. Niihin odotetaan yhteensä noin 3 500 puhelua päivässä. Sairausasioiden palvelunumero 020 692 204 neuvoo asiakkaita koko maassa sairaanhoitokorvauksiin, lääkekorvauksiin ja sairauspäivärahoihin liittyvissä kysymyksissä. Kuntoutusasioissa Kela palvelee koko maassa numerossa 020 692 205. Vietä vapaa-aikaasi Saariselällä, Laanilassa Kaksi tasokasta huoneistoa 45 ja 75 m2,hyvä sijainti, reitit lähtevät vierestä. Hinnat alkaen 210/370 e. Yhteys ja lisätiedot 040/5191262. Hakaniemi, puh. 010 76 66500 Itäkeskus puh. 010 76 66590 Tapiola puh. 010 76 66570 Myyrmäki puh. 010 76 66600 Hyvinkää puh. 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555 TÄYDEN PALVELUN TOIMISTO Töölö puh. 010 76 66530 Leppävaara p. 010 76 66610 Tikkurila puh. 010 76 66560 Kerava puh. 010 76 66550 (0,0821 /puhelu + 0,119 /min) Liikettä ja kulttuuria vuodesta 1959 Lisätietoja saat: www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi Joensuun Eläkeläiset ry:n Testamentin voi tehdä myös eläkeläisten yhteistoiminnan hyväksi Mikäli sinulla ei ole lähiomaisia, omaisuutesi menee kuolemasi jälkeen valtiolle. Tekemällä testamentin voit päättää jo elinaikanasi, miten omaisuutesi käytetään. Eläkeläiset r.y:n keskeisenä tarkoituksena on sääntöjensäkin mukaan eläke- ja sosiaaliturvan kehittäminen sekä eläkeläisten harrastustoiminnan järjestäminen. Tekemällä testamentin olet tukemassa yhteistä arvokasta työtämme. Lisätietoja ja tarvittaessa käytännön apua testamentin laatimisessa. 50-vuotisjuhla 17.11.2009 kello 12.00 Kerhotalolla, Sairaalakatu 27. Juhlapuhe toiminnanjohtaja Hannu Partanen. Hyvää ohjelmaa. Kahvio, arpajaiset ja tanssia. Jäsenet ja ystävät tervetuloa! Eläkeläiset r.y. Toiminnanjohtaja Hannu Partanen puh. 020 743 3615 hannu.partanen@elakelaiset.fi Summassaareen... 5 vrk / 1 hlö / 2 hh (norm. 345¤, säästä 90¤) Kaupan päälle yrttikylpy tai käsiparafiini! Lomalle Kylpyläloma 265 Syysloma 156 3 vrk / 1 hlö / 2 hh (norm. 207¤, säästä 51¤) Lomat sisältävät: aamiaiset, päivälliset, kylpylän ja kuntosalin käytön & lomaohjelmaa. Mainitse varatessasi: »EL 10». Voimassa 22.12.09 saakka. Pikkujouluiltoina pe ja la 6.11. 20.12. lisämaksu 16¤ / hlö. 1 hh-lisä 28¤/vrk. Varaa HELLIVÄT HOIDOT etukäteen! Soita ja varaa myynti@summassaari.fi 4 030 608 50 Summassaarentie 180, Saarijärvi 4 030 608 5100 6 www.summassaari.fi
ELÄKELÄINEN Nro 6 lokakuu 2009 - 27 Leskirouva Katiska Edellisen ristikon ratkaisu Krypto Tällä kerralla onnetar oli tavallista kitsaampi ja arpoi Ristikon 5/2009 oikein ratkaisseiden joukosta vain yhden yllätyspalkinnon saajan. Hän on Mirva Huikuri Tepsasta. Onnittelut voittajalle. Tässä lehdessä ole- van krypton palkintoja arpoessaan onnetar on luvannut palata entiseen käytäntöön ja nostaa oikeiden vastausten joukosta siis kaksi. Krypton vastaukset on lähettävä 19.10.2009 mennessä osoitteella Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kuoreen on kirjoitettava sana KRYPTO. Kuoreen ei saa panna muuta postia lehdelle tai järjestölle. Ratkaisijan nimi:.................................................................................................................. Osoite:.................................................................................................................................. .............................................................................................................................................. Postitoimipaikka:.................................................................................................................
28 - Nro 6 lokakuu 2009 ELÄKELÄINEN ClubJoulu kylpylässä 4 vrk, puolihoito 334 ClubUusivuosi kylpylässä 2 vrk, puolihoito /hlö/2hh 111 Eläkeläiset ry:n järjestölomat 2009 Eläkeläisten Aktiviteettilomat 23.-29.11. tai 7.-13.12. /hlö/2hh Erikoistarjous ryhmille ma-ke (min. 12 hlöä) Vietä rentouttava syysloma ClubSyysloma 6 vrk, täysihoito..... Etusi jopa 193 299 3 vrk, /hlö/2hh puolihoito....... Etusi jopa 77 139 /hlö/2hh Erikoispyhinä+ohjelmamaksu. Hyvinvointilomat 4vrk........ 6vrk........ t ukse : Vara erkosta v myös ost Helptuulelle! ! NY T Järjestölomiin sisältyy 139 199 5 vrk, täysihoito...... Etusi jopa 150 /hlö/2hh 348 /hlö/2hh sis. kiinalainen hoito 1h, vapaavalintainen hoito 25 min. Erikoispyhinä+ohjelmamaksu. /hlö/2hh majoitus 2hh, runsas aamiainen, kuntosalin ja kylpylän vapaa käyttö, viikko-ohjelman mukaiset maksuttomat ohjelmat (mm. vesijumppaa, ma-la). ClubSyysloma Tarjous voimassa 21.12.2009 saakka. Varaukset 30.11.2009 mennessä. Vain uusille varauksille. ClubKuntoranta ClubKuntorannan -jäsenenä saat käyttöösi mahtavat jäsenedut. Jäsenyys on ilmainen eikä se sido sinua mihinkään! a.fi rant e o kunt i hyväll ClubLomaedut vain ClubKuntorannan jäsenille. Liity NYT! Edut saat käyttöösi heti, joten liity Clubiin jo tänään! Kuntorannantie 14, Varkaus Puhelin (017) 560 1403 myynti@kuntoranta.fi www.kuntoranta.fi Leikkaa irti ELÄKELÄINEN-LEHDEN keräyslista Henkilön nimi Mechelininkatu 20 A 1 00100 HELSINKI Puh. 020 743 3610 (vaihde) www.elakelaiset.fi Onnittelut 50-vuotiaalle järjestölle ja joulutervehdys Eläkeläinen-lehden lukijoille Eläkeläinen-lehti julkaisee joulukuun numerossa yksityisten henkilöiden sekä yhdistysten ja yhteisöjen nimitervehdyksiä. Ne ovat samalla onnittelutervehdyksiä 50-vuotta täyttäneelle Eläkeläiset ry:lle sekä joulu- ja uudenvuoden tervehdyksiä lehden lukijoille. Nimitervehdys maksaa yksityiseltä henkilöltä 5 euroa. Tällä listalla jäsenet ja lehden lukijat j voivat kerätä näitä yksityisten henkilöiden nimitervehdyksiä á 5 euroa Tervehdysten kerääjälle Kirjoita tervehtijöiden nimet selvästi painokirjaimin. Palauta tervehdyslista viimeistään 9.11.2009 mennessä osoitteella: Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Kirjoita kuoreen sana TERVEHDYSLISTA. Tilitä rahat järjestön tilille 101230-71470 käyttäen viitenumeroa 1818 samoin 9.11.2009 mennessä. VAIN ETUKÄTEEN MAKSETUT TERVEHDYKSET JULKAISTAAN LEHDESSÄ! Lähettäjän nimi: ______________________________________ Osoite: _____________________________________________ Yhdistys:___________________________________________ Lämpimästi kiittäen! Yhteensä euroa Eläkeläiset ry ja Eläkeläinen-lehti