• NUMERO 6 – LOKAKUU 2015 Muista lähettää Joulutervehdys Eläkeläiseen! Tervehdyslista sivulla 32 Kansalaistorilla oltiin Heikoimman puolella Sivut 4–5 ”Mehän emme hyväksy näitä hallituksen leikkauksia”, sanottiin eläkeläisten mielenosoituksessa.
• 2 – Nro 6 lokakuu 2015 ELÄKELÄINEN Pääkirjoitus HANNU PARTANEN H allitus aikoo runnoa läpi vuoden 2016 budjettiesitykseensä sisällyttämän ja jo hallitusohjelmaan kirjatun eläkkeensaajien asumistuen lakkauttamisen ja eläkeläisten siirtämisen yleisen asumistuen piiriin. Toimenpide merkitsee vuositasolla 65 miljoonan euron leikkausta kaikkein pienituloisimmilta eläkeläisiltä. Asumistukijärjestelmien eroja ja yhdistämistä on selvitetty useassa yhteydessä. Laajimman selvityksen teki vuoden 2009 sosiaaliturvan uudistamiskomitea. Sen työn pohjalta Kansaneläkelaitos teki vielä erillisselvitykset. Yhdistämisen keskeisenä ongelmana on pidetty asumistuen tasojen eroja eri järjestelmissä. Järjestelmien yhdistämistä ei tuolloin viety eteenpäin, koska eläkkeensaajien asumistuki sisältää ikääntyneille tärkeitä erityispiirteitä. Yhdistäminen koettiin tuolloin epäsosiaaliseksi, koska se rokottaisi erityisen rankasti pienituloisia eläkeläisiä. Nämä perustelut eivät Sipilän hallituksen säästölinjoihin enää yltäneet. Asumistuen muutos koskee runsasta 190 000 eläkeläistä. Heistä 62 prosenttia on naisia. Asumistuki laskee noin 70 prosentilla eläkeläiskotitalouksista ja kolme prosenttia menettää tuen kokonaan. 45 800 eläkeläiselle menetys on suuruudeltaan 100–150 euroa kuukaudessa. Heikennys koskee myös palveluasumista. Sosiaalija terveysministeri Hanna Mäntylä (ps) markkinoi leikkaustaan eläkeläisille suurena voittona, kun muutosesitykseen kirjattiin voimassa olevia tukipäätöksiä koskeva siirtymäkausi ja suojaosuus sen jälkeen, kun asiasta nousi julkinen kohu. Tarkoituksena nyt on, että voimassa oleva eläkkeensaajien asumistuki muutetaan yleisen asumistuen mukaiseksi kesäkuun loppuun mennessä. Päätöksen jälkeen entisen suuruista tukea maksetaan kuuden kuukauden ajan. Suojaosuudella asumistuen leikkaus rajataan enimmillään 60 euroon kuukaudessa. Tämä suojaosuus on henkilökohtainen ja siten kahden hengen ruokakunnassa menetys voi olla 120 euroa kuukaudessa. Suojan piiriin arvioidaan kuuluvan 74 000 eläkeläistä. Suojaosuus ei koske tulevia eläkeläisiä eikä nykyistenkään ensi vuoden alun jälkeen solmittavia uusia vuokrasopimuksia. Leikkauksen loiventaminen ensimmäisen vuoden osalta 30 miljoonalla eurolla ei muuta miksikään sitä tosiasiaa, että hallitus käy röyhkeästi pienituloisten eläkeläisten kukkarolla. 60 euron menetys kuukaudessa on iso raha pienillä eläkkeillä eläville. Menetys on lähes kolminkertainen takuueläkkeeseen luvatun 23 euron korotukseen verrattuna. Leikkauksen ankaruutta alleviivaa vielä se, että hallituksen budjettiesityksen lääkekorvausten heikennykset ja sairastamisen matkakustannusten nousu kohdentuvat voimakkaasti samalle ryhmälle, johon asumistuen leikkauskin kipeimmin sattuu. Tämän on ministerikin joutunut myöntämään. Hallituksen esitys eläkeläisten asumistuen leikkaamisesta oli se viimeinen pisara, mikä johti Eläkeläiset ry:n ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n koollekutsumaan Heikoimman puolella mielenilmaisuun Helsingin Kansalaistorilla 8. päivänä lokakuuta. Kiireellä valmisteltuun tilaisuuteen osallistui ilahduttavasti eri puolilta maata tullut useamman tuhannen eläkeläisen joukko. Ministeri Mäntylää tai hänen edustajaansa ei pyynnöstä huolimatta Kansalaistorilla kuultu. Kaikki eduskuntapuolueet sitä vastoin olivat lähettäneet eduskuntaryhmänsä edustajan paikalle. Hallituspuolueiden edustajilta ei saatu lupauksia asumistuen leikkauksen peruuttamisesta. Opposition edustajat kertoivat, että eläkeläisiin kohdistuvista leikkauksista valmistellaan välikysymys esitettäväksi hallitukselle. Eläkeläisten asumistuen leikkaus on tuomittu Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n vuoden 2016 budjettikannanotossa. Järjestöpuheenjohtajat luovuttivat 14. päivänä lokakuuta kannanoton eduskuntaryhmien edustajille. Lisäksi EETU on antanut Sosiaalija terveysministeriölle seikkaperäisen lausunnon lakiluonnokseen asumistuen muuttamisesta. Lausunnossaan EETU esittää, että eläkkeensaajien asumistuen heikennyksestä luovutaan kokonaan. Eläkeläisten ja heidän järjestöjensä vaikuttamistyö eri muodoissaan jatkuu epäoikeudenmukaiseksi koettua asumistuen leikkausta vastaan. Eduskunta ratkaisee asian viimeistään joulukuussa. Hallitus leikkaa eläkeläisiltä – asuminen kallistuu Puheenjohtajan palsta MARTTI KORHONEN Kun tämä lehti ilmestyy, on eläkeläisten Heikoimman puolella -mielenilmaisu pidetty. Tätä kirjoitettaessa tehdään töitä sen eteen, että saadaan näyttävä, onnistunut ja vaikuttava tilaisuus jossa saamme kertoa asiamme ja huolemme. Emme kiistä sitä, että maassamme on monia vaikeuksia. Olemme myös valmiita osallistumaan vaikeuksien voittamiseen. Meillä on kokemusta. Nyt eläkeiässä oleva sukupolvi on kasvanut ja rakentanut tätä maata niukkuuden ja puutteen aikana. Olemme eläneet tiukan markan ajan. Devalvaatio, inflaatio ja yli 15 prosentin korot on selätetty tekemällä työtä. Me kyllä ymmärrämme, että kaikkien on osallistuttava talkoisiin. Kyse on vain siitä, millä tavalla itse kukin osallistuu suhteessa mahdollisuuksiinsa. Verotus olisi tehokkain tapa oikaista tulonjakoa ja parantaa mahdollisuuksia asua, elää ja saada palveluja eri puolilla maata. Otan esimerkin kunnallisverotuksesta. Meillä on kahdenlaista verorasitetta: niitä veronmaksajia joilla on verovähennyksiä ja niitä, joilla niitä ei ole. Karkeasti jaoteltuna vähennyksiä ei ole juurikaan eläkeläisellä, työttömällä tai opiskelijalla, eli he maksavat veroa täydellä painolla. Kunnassa A veroprosentti on 16.5. Mikäli pystyt käyttämään vähennyksiä, jää todellinen verosi noin 12.5 prosenttiin. Kunnassa B veroprosentti on 20. Mikäli sinulla ei ole vähennyksiä, maksat veroa tuon 20 prosenttia. Ero kunnan A sellaiseen asukkaaseen, joka pystyy käyttämään vähennyksiä on tässä esimerkissä jo 7,5 prosenttiyksikköä. Todennäköisesti kunnassa A, jossa on pienempi veroprosentti, ovat myös palvelut ja rakenteet paljon paremmalla mallilla kuin kunnassa B. Sama linja jatkuu valtionverotuksessa esimerkiksi niin, että muihin kuin eläketuloihin kohdistuvia vähennyksiä lisätään, eli veroeroa eläkeläisten tappioksi kasvatetaan yhä suuremmaksi. Kyse on siitä, halutaanko asialle tehdä jotain. Nyt näyttää siltä ettei eroja halutakaan pienentää, vaan päinvastoin kasvattaa. Etenkin isoimmissa kaupungeissa toimeentulo-ongelmat liittyvät yhä useammin asumisen kalleuteen. Ongelma on yhtäläinen eläkeläisellä, työssä kävijällä, työttömällä ja opiskelijalla. Ja kun väitetään, että Suomen kilpailukyky, työn kustannukset ja palkkamme eivät kansainvälisessä vertailussa ole kohdallaan, jätetään kertomatta, että asumismenot ovat meillä huomattavasti korkeammat kuin esimerkiksi Saksassa. Tällä hetkellä rakentamiskustannukset ovat tasosta riippuen luokkaa 1 600 euroa neliö. Myyntihinnat alkavat esimerkiksi kotikaupungissani Oulussa olla jopa 7500 – 8500 euroa per neliö. Meille yritetään tuputtaa, ettei tilanteeseen voida markkinataloudessa vaikuttaa. Kyllä voidaan, mikäli halutaan. Asia on poliitikkojen päätösvallassa. Markkinatalous on hyvä renki mutta äärettömän huono isäntä. Jos sillä ei ole suitsia suussa, se on ahneuden perikuva. Ahneuteen ovat nyt sortuneet niin valtio kuin kunnatkin. Molemmat haluavat tonttien kautta maksimoida maan hinnan. 1500 euroa per neliö tai jopa tämän yli on tätä päivää. Kun tähän lisätään liittymät niin maapohjalle saadaan lähes sama hinta kuin rakentamiselle. Ei mikään maa ole näin arvokasta. Tätä kutsutaan keinotteluksi, ja maksajana on asukas. Valtuustot kaupungeissa tästä vastaavat. Melkein kaikki kaupungit antavat voitot kaavoituksessa maanomistajille, vaikka laki ei tähän velvoita. Päinvastoin: ohje, järki sekä lainsäädäntö menevät niin, että kaupungit hankkisivat raakamaata ja kaavoittasivat sen jälkeen. Oulu esimerkiksi on näin tehnyt kymmeniä vuosia ja homma on toiminut todella hyvin ja asukkaiden, veronmaksajien, eduksi. Vaikuttaa voidaan myös esimerkiksi säädöksiin autopaikoista, puurakentamisen esteisiin, kaavamääräyksiin. Asumisen hintoja kohtuullistamalla voidaan suoraviivaisesti helpottaa etenkin pienija keskituloisten toimeentuloa. Yhteisen tahdon ja sopimisen malli on oikea vaihtoehto hyvinvoinnin ja sosiaalisen hyvinvoinnin kasvattamiseksi. Meillä on mahdollisuuksia, keinoja ja välineitä. Otetaan ne käyttöön. Sopimisen malli
• Nro 6 lokakuu 2015 – 3 ELÄKELÄINEN Kurssilla soitamme popja rockmusiikkia 1950-1970-luvuilta. Ohjelma koostuu Suomi-popin helmistä, mutta ehkä mukaan tulee jokunen englantilainenkin laulu, kaavailevat kurssin vetäjät Sauli Malinen ja Kari Kuivalainen. – Otamme huomioon kurssilaisten musiikkimieltymykset, he lupaavat. Kurssilaiset voivat tehdä lauluehdotuksia ennen kurssia. Kaikenlaisille musisoijille Kurssilla soitetaan bändin perussoittimilla: kitaroilla, bassoilla, rummuilla ja kosketinsoittimilla. Muutkin soittimet sopivat mukaan – ja tietysti laulu. Eritasoiset soittajat ja laulajat ovat tervetulleita, myös valmiit bändit. Iällä tai aiemmalla kokemuksella ei ole väliä. – Kasataan sellainen bändi, jollaista ei ole aiemmin nähty eikä kuultu. Kokeillaan, saadaanko aikaan hienoa musiikkia vaiko karmea meteli. Se ainakin on varmaa, että yhdessä soittaminen ja laulaminen on hauskaa. Näin vakuuttavat vetäjät Sauli ja Kari. Tulkaa mukaan! Ilmoittautumisohjeet kurssille löydätte kurssikalenterista tämän lehden sivulta 21. TIINA RAJALA Kainuun aluetoimikunta kokoontui aurinkoisena loppukesän päivänä Vuokattiin tutustumaan Katinkultaan, yhteen vuoden 2017 kesäpäivien keskeisistä tapahtumaja majoituspaikoista. Mielialat olivat tapaamisessa yhtä korkealla kuin sää ja maisema olivat koreita. – Hienoa, että meillä on mahdollisuus esitellä rikasta kainuulaista kulttuuria vieraillemme, sanoi Paltamon yhdistyksen puheenjohtaja Hillevi Koskela. Myös näitä upeita vaaramaisemia kelpaa esitellä, hän jatkoi. – Niin, ja saamme näyttää, että myös tällaisella pienellä paikkakunnalla on loistavat puitteet ison tapahtuman järjestämiselle, peesasi Sotkamon puheenjohtaja Lauri Komulainen. Hihat toden teolla heilumaan Tulevan tapahtuman emännät ja isännät puhkuivat päättäväisyyttä: aluejärjestön kevätkokouksessa nimetään kesäpäivätyöryhmä ja pannaan hihat toden teolla heilumaan. Sitä ennen Eläkeläiset ry:n paikallisina yhteyshenkilönä on aluejärjestön puheenjohtaja Antero Kyllönen, sekä tietenkin paikallistuntemuksen osalta Sotkamon yhdistyksen väki. Katinkullan kokoushuoneessa hahmoteltiin jo alustavasti kainuulaisten yhdistysten tehtäviä kesäpäivien järjestelyissä. Varmaa on, että vieraat saavat nauttia tapahtumassa vahvasta kainuulaisesta kulttuuriosaamisesta. Talkooporukan kokoamista pidettiin myös luonnostaan paikallisille kuuluvana hommana. Kajaanin yhdistyksen puheenjohtaja Raili Myllylä ideoi raikkaasti, että talkooväkeä voisi alkaa etsiä jäsenistön ulkopuolta. Näin paikallinen oma jäsenistö pääsisi nauttimaan tapahtumasta rinnan muualta tulevien eläkeläisten kanssa. Ennakkotyöhön tyytyväisyyttä Aluetoimikunta oli tyytyväinen Eläkeläiset ry:ssä tehtyyn ennakkotyöhön; kokoontumisja esiintymistiloihin mahtuu paljon väkeä, hyvätasoisia majapaikkoja on varattu runsaasti ja ruokailujen järjestämisestä on siitäkin huolehdittu. Innostuksen vallassa aluetoimikunnan jäsenet suunnittelivat kesäpäivien tapahtumien ulottamista jopa Sotkamon Vuokatista Kajaaniin asti. Ajatus on lähtenyt elämään, ja saattaapa olla, että Porin tapahtuman tiimoilta tunnetuksi tulleet Kävelypässitkin houkutellaan vaaramaisemiin mukaan… ANU MÄKI Kainuulaiset käynnistivät kesäpäivien 2017 valmistelun Tervetuloa Vuokattiin kesällä 2017, toivottavat Kainuun aluetoimikunnan jäsenet. Kasataan bändi! Musiikkikurssi bändissä soittajille ja laulajille 23.-24.11. Espoon Matinkylässä Poppia ja rockia eri vuosikymmeniltä Uusi vetäjä kurssilla Monille jäsenillemme tutun Sauli Malisen (oikealla) kaveriksi kurssia tulee vetämään Kari Kuivalainen (vasemmalla). Hänkin saattaa olla tuttu – jos ei muuten, niin Menneisyyden vangit -yhtyeen rumpalina ja laulajana. Kuivalainen on tehnyt monenlaista sanoitusja sävellystyötä. Hän edusti Suomea Eurovision laulukilpailuissa 1986 omalla kappaleellaan Päivä kahden ihmisen.
• 4 – Nro 6 lokakuu 2015 ELÄKELÄINEN ”Ei eläkkeensaajan asumistuen leikkaukselle!” Iskulauseet kaikuivat aurinkoisella Kansalaistorilla Helsingin keskustassa, kun tuhannet eläkeläiset eri puolilta maata kokoontuivat Heikoimman puolella -mielenosoitukseensa. ”Hallitus nurin ja heti!” yksittäinen ääni väkijoukosta kajahtaa. Suomalaiset eläkeläiset ovat todellakin saaneet mittansa täyteen eläkkeensaajan asumistuen kohtalosta ja muista leikkauksista, jotka ovat heikentämässä pienituloisimpien ostovoimaa entisestään. – Eläkeläiset eivät suostu Sipilän äänettömiksi yhtiömiehiksi, totesi Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen puheenvuorossaan. – Me emme kiistä sitä, että maassamme on monia vaikeuksia. Olemme omalta osaltamme myös valmiita kantamaan vastuuta, osallistumaan vaikeuksien voittamiseen. Mutta sitä emme voi hyväksyä, että maksimaalisen rasitteen joutuu kantamaan pienituloisten eläkeläisten joukko. Juuri niin uhkaa Sipilän hallituksen leikkausten vuoksi käydä. – Maan hallituksen tilannekuva talouden tilasta ja keinoista vaikuttaa siihen näyttävät ulospäin paniikilta. Sekö oikeuttaa maan hiljaisten nöyryytyksen? Suurimpana ryhmänä näistä karuista toimenpiteistä tulevat kärsimään iäkkäät, pienituloiset eläkeläisnaiset. Sivistysvaltio ei voi toimia näin, siksi näytimme nyt joukkovoimaa, sanoi puolestaan Matti Hellsten, Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja. EI asumistuen leikkaukselle Mielenosoituksen päävaatimus oli: EI eläkkeensaajan asumistuen leikkaukselle! Eläkeläiset ovat erittäin huolestuneita myös siitä, että hallitus on korottamassa sosiaalija terveyspalvelujen asiakasmaksuja, jäädyttämässä kansaneläkkeitä, pienentämässä lääkekorvauksia, suurentamassa sairaiden taksimatkakorvausten omavastuita, korottamassa sähkö-, kiinteistösekä lämmityspolttoaineiden veroja, poistamassa ruokavaliokorvausta. ”Nämä iskevät pahiten kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin eläkkeensaajiin”, mielenosoituksen järjestäneet Eläkkeensaajien Keskusliitto ja Eläkeläiset ry toteavat. Mukana tapahtumassa oli myös muita kansalaisjärjestöjä: Tapaturmaja Sairausinvalidien Liitto ry, Vuokralaiset VKL , Asukasliitto ja Mielenterveysyhdistys HELMI ry. Sosiaalija terveysministeri Hanna Mäntylä oli kutsuttu paikalle vastaamaan hallituksen kovasta, paljon hätää herättäneestä leikkauslinjasta ja kertomaan, millä tavalla hallitus aikoo turvata jatkossa kymmenien tuhansien kaikkein heikoimmassa asemassa olevien arjessa pärjäämisen ja kotona asumisen. Ministeri ei paikalle kerinnyt. Sen sijaan kaikki eduskuntapuolueet olivat lähettäneet edustajansa käyttämään puheenvuoron lavalta käsin. Linjaukset eivät yllättäneet: Oppositiolta eläkeläisten huoli ja vaatimukset saivat myötämieltä ja tukea. Tuoreena asiana oli esillä sdp:n, vasemmistoliiton, vihreiden ja kristillisdemokraattien valmistelema välikysymys eläkkeensaajan asumistuesta. Hallituspuolueet sen sijaan keskittyivät puolustelemaan tehtyjä päätöksiä – tai moittimaan aiempien hallitusten tekemiä ratkaisuja ”Ylpeä eläkeläisistä” – Minä olen hirveän tyytyväinen, että Eläkeläiset ry ja Eläkkeensaajat polkaisivat tämän mielenosoituksen pikavauhtia pystyyn, käytännössä ihan tyhjästä. Meneillään on vanhusten viikko, tänään on valtakunnallinen iäkkäiden ulkoilupäivä, ja niin kuin näkyy, olemme tänään ulkoilleet Helsinkiin, iloitsi lahtelainen Eeva Marin Kansalaistorilla. Lahden Eläkeläisten bussikyydillä oli pääkaupunkiin saapunut 90 innokasta mielenosoittajaa. – Semmoisella mielellä lähdettiin liikkeelle, että mehän emme hyväksy näitä hallituksen leikkauksia. Nämä ovat ihan sanonko minä mistä, Marin puuskahti. – Kyllä me olemme hirveän loukkaantuneita ja huolestuneita. Asumistuen leikkaus koskettaa suurta joukkoa ihmisiä ja tekee heidät todella vihaisiksi. Ja sairauskulukorvausten vähentämisen kanssa moni joutuu miettimään jo sitä, ostaako jatkossa pienellä eläkkeellään lääkkeitä vai ruokaa. – Toki on meitä, jotka jollain lailla pärjäämme, kun on aviopuolisokin. Mutta varsinkin Kansalaistorilla oltiin yhdessä Heikoimman puolella Eläkeläiset osoittivat mieltä asumistukensa puolesta Tekstit ja kuvat: TUOMAS TALVILA ULLA WALLINSALO Mieltään osoittavat eläkeläiset ympäri Suomea täyttivät Kansalaistorin Helsingin ydinkeskustassa.
• Nro 6 lokakuu 2015 – 5 ELÄKELÄINEN Ilpo Eerola. monen yksin elävän eläkeläisen arki on hirmuisen tukala. Täällä olemme kaikki heikoimman puolella. Marin myös muistutti, että moni huonompikuntoinen eläkeläinen ei pysty mielenosoituksiin osallistumaan, mutta on hengessä tavoitteissa mukana. – Olen meistä kaikista hirveän ylpeä. – Tunnelma oli hyvä jo tänne tullessa ja varmasti on hyvä myös kotimatkalla. Paluumatkalla bussissa keräämme vielä allekirjoituksia Arvokas vanhuus -kansalaisadressiin, Marin suunnitteli. Heikoimman puolella -mielenosoituksen ohjelmaa rytmittivät tasokkaat musiikkinumerot. Esiintyjälistalla olivat Bruunin jengi (kuvassa vasemmalla), kokoonpanolla Seppo Bruun/laulu, Valtteri Bruun/ kitara ja laulu, Juha Huhtanen, basso ja laulu ja Kiureli Sammallahti/haitari ja laulu, Kipakat-lauluryhmä Helsingin Kontulasta sekä kouvolalainen Hormoonit Boys -lauluryhmä. Tapahtuman ammattitaitoisina juontajina toimivat Helvi Kolehmainen ja Juhani Merikallio. Neonvihreisiin heijastinliiveihin pukeutunut Kallion-Vallilan Eläkeläisiin kuuluva Ilpo Eerola hörppää aamukahvia Sanomatalossa. Parin tunnin päästä Kansalaistorilla alkava eläkeläisten mielenosoitus on Ilpon ties kuinka mones vapaaehtoinen järjestysmieskeikka. –Voi sanoa, että minulla on viidenkymmenen vuoden vapaaehtoiskokemus järjestysmiehen hommista, järjestysmieskorttikin jo kolmesti uusittu, Ilpo Eerola nauraa. Kun Eerola teki työelämänsä alkuaikoina ensimmäisiä järjestysmieskeikkojaan, ei mitään järjestysmieskorttia edes tarvittu. Ilmoitus poliisille riitti. –Jäin eläkkeelle Vuokralaisten Keskusliiton järjestöpäällikön työstä vuonna 2011, ja sen jälkeen liityin Eläkeläisiin. Tähän mielenosoitukseen lähdin ilman muuta mukaan. Ei asumistuen leikkaukselle! Eerolaa on tarvittu vuosien varrella vastaavanlaisissa, mittakaavaltaan paljon suuremmissakin tilaisuuksissa kuten vappuja ay-tilaisuuksissa sekä kalastuskisoissa järjestysmiehenä. Mies on myös aktiivinen Eläkeläisnuorisoliittolaisten muodostamassa, noin 400 hengen porukassa, jonka kanssa tehdään mm. teatteriretkiä. Vilakassa pohjoistuulessa Kansalaistorilla odotteli tilaisuuden avausta myös visuveteläinen Marja-Leena Ikala-Petäjä. Hän oli jo ajoissa paikalla oman bussilastillisensa kanssa. Samassa joukossa oli eläkeläisiä myös Virroilta ja Ruovedeltä. Marja-Leenan kyltissä luki: Näpit irti kukkarostamme! Suututtaa, kun omaan kukkaroon jää vajaa 600 euroa verojen jälkeen. Siinä on tarpeeksi syytä lähteä Visuvedeltä tänne Helsinkiin, mieltä osoittamaan. Ikala-Petäjä ei ole ainoa, joka sanoo lähteneensä pelkästään tätä mielenosoitusta varten Helsinkiin. Hän kertoo myös liittyneensä Virtain Eläkeläisiin – saman päivän aamuna, bussissa. Joukossa on voimaa! Järkkäriä aina tarvitaan Mielenosoitus motivoi eläkeläisjärjestöön liittymisen Asumistuki laskee noin 70 prosentilla eläkeläiskotitalouksista PÄÄKIRJOITUS SIVU 2 Virtain ja Ruoveden eläkeläisiä. Marja-Leena Ikala-Petäjä vaaleanpunaisessa pipossa ja huivissa neljäs vasemmalta. Satakuntalaiset eläkeläiset saapuivat ensimmäisten joukossa Helsingin Kansalaistorille. Jouko Vuohiniemi (oikealla) jakoi kylttejä. Soitto soi, laulu raikui Eva Rönkkö ohjasi taukoliikuntaa. Mielenosoituksessa riitti väriä. Eeva Marin.
• 6 – Nro 6 lokakuu 2015 ELÄKELÄINEN Länsiuusmaalaiset Eläkeläiset ry:n yhdistysten edustajat tapasivat elokuussa pitkästä aikaa Päiväkummussa ja kertoilivat yhdistystensä kuulumisia. Harry Yltävä on ollut reilun vuoden satajäsenisen Karjaa-Pohjan Eläkeläisten puheenjohtaja. Hän jäi eläkkeelle 1,5 vuotta sitten Raaseporin kaupungin vammaisosaston päällikön tehtävistä. Vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen Raaseporin kaupunkiin kuuluvat Pohja, Tammisaari ja Karjaa. Yltävä oli liitostoimikunnan varapuheenjohtaja, tällä hetkellä hän on HUS:n hallituksen jäsen. Tauno Koivunen on ollut Karkkilan Eläkeläisten puheenjohtajana yhdeksän vuotta. Hän on myös Karkkilan vanhusneuvoston puheenjohtaja. Koivunen työskenteli puhelinasentajana Helsingin puhelinyhdistyksellä ennen eläkkeelle siirtymistä. Koivusen mukaan he taitavat olla ainoa Eläkeläiset ry:n yhdistys, joka omistaa oman työväentalon. –Karkkilan työväentalo siirtyi yhdistyksemme omistukseen vuonna 1997. Olemme remontoineet taloa mm. Kotiseutuliitolta saamiemme avustusten turvin. Teemme paljon talkoita ja vuokraamme taloa myös muille yhdistyksille ja kokoonnumme talolla joka tiistai. Syyskuussa 22 yhdistyksemme jäsentä oli Kuntorannassa tuetulla Solaris-lomalla. Meillä on myös tanssiorkesteri omasta takaa sekä miesja naiskuoro. Terttu Koivunen on Karkkilan yhdistyksen johtokunnan jäsen ja toimii yhdistyksen tilaisuuksissa pääemäntänä. –Siinä riittääkin puuhaa, koska 160-jäsenisellä yhdistyksellämme on vireää toimintaa. Olin kirjapainossa sitomokoneen hoitajana yli 30 vuotta. Hankolaiset ahkeria kirpputorilaisia Vihdin Eläkeläiset ry:ssä on tällä hetkellä 136 jäsentä. Yhdistyksen puheenjohtaja Arto Viherkanto teki elämäntyönsä kirvesmiehenä. Seija Vilkman on puolestaan ollut yhdistyksen sihteerinä jo 17 vuotta yhteen menoon. –Eikä loppua näy. Elämäntyöni tein konttoristina, joten siitä kai juontuu myös tämä sihteerin pestinikin. Vihdissä kaikki viisi eläkeläisjärjestöä järjestää keväisin seurakuntatalolla ohjelmallisen yhteistilaisuuden ilman tanssia. –Jokainen eläkeläisjärjestö järjestää juhlan aina vuorollaan. Laadimme myös yhteisiä kannanottoja eri eläkeläisyhdistysten kanssa, Viherkanto sanoo. Hangon Eläkeläisten puheenjohtaja Raili Peni työskenteli Helkama-pyörätehtaalla 40 vuotta ja on ollut kolme vuotta yhdistyksen puheenjohtajana. Hän on aktiivinen sekä kunnallispolitiikassa että liikuntapuolella. –Olen opettanut telinejumppaa yli 30 vuotta. Olen kasvattanut aika liudan voimistelijoita, mutta valitettavasti en kovin vastuullisia. He kyllä tuovat lapsensa harjoituksiin, mutta eivät itse halua ryhtyä ohjaajiksi. Penin mukaan Hangon eläkeläisiin on tullut mukaan nuorempiakin jäseniä ja toiminta on vireää. –Viime viikonlopun kirpputorilta saimme yli 400 euroa puhdasta tuloa. Järjestämme säännöllistä kuntoliikuntaa, johon voi osallistua 10 eurolla per kausi. Kaupunki on antanut meille ilmaiseksi käyttöömme oman tilan. Lohjan ja Vihdin 40-vuotiset tikkakisat Eero Eskola on toiminut Pohja-Karjaan Eläkeläisten matkavastaavana yhdeksän vuotta. Ennen eläkkeelle siirtymistään hän työskenteli 46 vuotta puutarhurina. Eskola harmittelee, etteivät nuoremmat jäsenet ota vastuuta yhdistyksen luottamustehtävistä. –Yhdistyksessämme oli Sven Henriksson rahastonhoitajana yli 30 vuotta. Hän on yli 90-vuotias ja edelleen hyvissä voimissaan. Hänestä soisi otettavan esimerkkiä. Raija Aaltonen on ahertanut satajäsenisen Lohjan Eläkeläisten rahastonhoitajana ja sihteerinä seitsemän vuotta. Ennen eläkeläisyyttä hän työskenteli myymäläpäällikkönä. Marita Lönnqvist puolestaan on ollut kahdeksan vuotta lohjalaisten varapuheenjohtajana. –Mieheni oli minua ennen 13 vuotta puheenjohtajana, joten meillä tulee yhteensä 21 vuotta yhdistyksen luottamustehtävissä. Ennen eläkkeelle jäämistä työskentelin laitosapulaisena. Lohjan Eläkeläiset ry. täyttää ensi vuonna 45 vuotta. Aaltosen mukaan joka torstai pidetään kerhopäivä ja aina pelataan bingoa, peli maksaa euron ja puheenjohtaja pitää tietovisan. –Kerhopäivään osallistuu säännöllisesti noin 40 henkeä. Syksyisin osallistumme omenakarnevaaleihin, joissa järjestämme arpajaiset. Olemme järjestäneen vuosittaiset tikkakisat yli 40 kertaa vihtiläisten kanssa. Se on tärkeä tapahtuma ja hauskanpito on aina taattu. Kisaan saa osallistua kaikki halukkaat. Myös iloiset iltapäivät ovat tärkeitä ja laulukuoro harjoittelee torstaisin. Hallitus lopetti työikäisten Aslakja Aurakuntoutuksen Länsiuusmaalaisten tapaamista isännöinyt Päiväkummun johtaja Tero Eskola kertoi kylpylähotellin kuulumisia, kuten kylpylän syyskuussa alkavan remontin jälkeisistä uusista kylpyläpalveluista. Hän valitteli Sipilän hallituksen toukokuussa tekemää äkkipikaista päätöstä lopettaa työikäisten Aslakja Aura-kuntoutus, vaikka samaan aikaan puhutaan työurien pidentämisestä ja eläkeikärajan korottamisesta. –Olemme Suomen suurin työikäisten kuntouttaja ja tämä hallituksen päätös sekoitti pahasti suunnitelmiamme. Koituuko siitä yhteiskunnalle enemmän haittaa kuin hyötyä, jos työikäisten kuntoutus lopetetaan, Eskola ihmetteli. JUHA DRUFVA –Uusimaa on muihin Suomen maakuntiin verrattuna ongelmallinen hajanainen rannikkoseutu. Täältä puuttuu maakuntahenki, eli oma identiteetti. Harva osannee enää Uusmaalaisten lauluakaan. Länsi-Uudenmaan kuntien ja eläkeläisjärjestöjen pitäisi pystyä vetämään paremmin yhtä köyttä sote-asioissakin. Karjaan-Pohjan Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Harry Yltävä kertoi tulevista sote -suunnitelmista Karjalohjan Päiväkummussa viiden länsiuusmaalaisen Eläkeläiset ry:n yhdistyksen tapaamisessa. Yltävän mukaan tarkoitus on muodostaa Uudenmaan kokoinen sote-alue. Läntiselle Uudellemaalle jäisi yksi päivystävä sairaala Lohjalle. Siellä olisi alueen erikoissairaanhoito ja yliopistollinen sairaala palvelisi Helsingissä. Päivittäistapaukset hoidettaisiin Tammisaaren sairaalassa. –Hanko-Karkkila-akselilla on 130 000 hengen väestöpohja. Sosiaalitoimi ja vanhustenhoito tulisivat samaan pakettiin. Potilaat ohjattaisiin oikeisiin paikkoihin hoitoa saamaan ja lähetteet poistuisivat. Terveydenhoidon logistiikka koskisi koko Uuttamaata. Terveyskeskukset palvelisivat arkisin yhdessä liikkuvien palvelujen kanssa. Kuntien välinen yhteistyö tärkeää Tällä hetkellä Länsi-Uudellamaalla on Yltävän mukaan kuntien kesken suuria eroja hoidon tasossa sekä hoitoon pääsyssä. Yhden henkilön lähteminen pois terveysja sosiaalitoimesta tuottaa suuria ongelmia, jos paikkaa ei nopeasti saada täytettyä. Siksi kuntien välinen yhteistyö on tärkeää. –Lähipalvelujen turvaaminen on ensisijaista. Jatkuvaa hoitoa tarvitsevat pitkäaikaissairaat sekä liikuntarajoitteiset ja autottomatt olisivat lähipalvelujen asiakkaita. Yltävä muistuttaa, että Hangosta Meilahden sairaalaan on sama matka kuin Kuusamosta Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Karkkilasta Lohjalle puolestaan on huonot julkisen liikenteen yhteydet, matkaa on 50 kilometriä. Tällä hetkellä Vihdillä ja Karkkilalla on yhteinen Karviaisen terveyskeskus. Karkkilan terveyskeskuksessa alkaa syyskuussa remontti. Pohjois-Pusulasta aiotaan lakkauttaa lääkärin vastaanotto. Kelan tilaustaksiliikenteessä on ilmennyt Länsi-Uudenmaan kunnissa suuria puutteita ja ongelmia. Takseja joutuu jonottamaan jopa tuntikausia. Yltävän mukaan ongelmana on myös se, että Raasepori pelkää sote-yhteistyötä suomenkielisten kuntien kanssa. Kielikysymys hiertää. Kunnissa sotesta vaietaan Hangon Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Raili Penin mukaan Hangossa ei kaupunginvaltuustossa ole puhuttu uusista sotekuvioista vielä mitään. –Hangossa ei ole vanhusneuvostoa vaan senioriraati. Se järjestää erilaisia teemapäiviä, mutta mitään kannanottoja se ei kaupunginvaltuustolle tee. Tosin eläkeläisjärjestöjen yhteistoiminta on Hangossa vilkasta ja tieto kulkee mielestäni hyvin. Koulutimme yhdistysten kanssa yli 40 kävelykaveria vanhuksille, joten tällainen yhteistoiminta meillä sujuu, Peni kertoo. Tauno Koivunen ihmettelee, ettei Karkkilan vanhusneuvostoon ei ole kaupunginjohto tuonut kertaakaan soteasioita käsiteltäväksi tai edes ihmeteltäväksi. –Vaikka vanhusneuvosto on kaupunginvaltuuston nimeämä elin, ei meille tietoja kaupungin asioista heru. Yltävän mukaan Raaseporin asukkaista 67 prosenttia on ruotsinkielisiä. Kaupungin vanhusneuvostossa on vain kaksi suomenkielistä jäsentä. Yltävä kertoi menevänsä puhumaan Raaseporin kaupunginjohtajan kanssa vanhuspalvelujen kehittämisestä. –On tärkeää, että Eläkeläiset ry:n yhdistykset ovat tiiviisti yhteydessä päättäjiin ja kuntien virkamiehiin, jotta eläkeläisten näkemykset tulevat päättäjien ja virkamiesten tietoon hyvissä ajoin ennen kuin soteratkaisuja lyödään lukkoon. JUHA DRUFVA Eläkeläisyhdistysten seurattava tarkoin sotesuunnitelmia Länsiuusmaalaiset tapasivat Päiväkummussa Länsiuusmaalaiset elokuisen Päiväkummun maisemissa. Eero Eskola (vas.), Antero Viherkanto, Harry Yltävä, Tauno ja Terttu Koivunen, Marita Lönqvist, Raili Peni, Raija Aaltonen ja Seija Vilkman.
• Nro 6 lokakuu 2015 – 7 ELÄKELÄINEN J okainen varmaan muistaa lastensadun hiirestä, joka ompeli kissalle takkia. Kissa vei räätälille kankaan, josta hiiri lupasi ommella viikossa takin. Viikon kuluttua räätäli ilmoittikin takin tilaajalle, ettei kankaasta tule takkia, mutta ehkäpä housut. Ja taas viikon kuluttua tilaaja kuuli, ettei tule housuja, mutta ehkä liivit. Ja lopuksi päädyttiin tuluskukkaroon – joskaan tarina ei kerro, saiko mirrimme sitäkään. Tämä tarina on etsimättä tullut mieleen, kun on seurannut vanhuspalvelulain hoitajamitoituksen valmistelua. Mitoituksella tarkoitetaan sitä, paljonko ympärivuorokautista hoitoa antavissa yksiköissä on vuorokauden eri työvuoroissa yhteensä hoitohenkilökuntaa suhteessa hoidettavien määrään. Aluksi pohdittiin mitoituksen asettamista 0,7–0,8:n paikkeille. Sittemmin asiaa valmistellut ministeri päätyi 0,7:ään. Normia ei kuitenkaan saatu lakiin, koska hallituspuolueet eivät päässeet asiasta yksimielisyyteen. Kun lakiin ei normia saatu, jouduttiin tyytymään suosituksiin. Normi luvattiin kuitenkin lakiin, mikäli tyydyttävä mitoitus ei suosituksin toteudu. Samalla kuitenkin normin tavoitetaso laskettiin 0.5:een. Edellinen eduskunta lupasi juhlallisesti, että jos yhdessäkin hoitoyksikössä tämä normi alitetaan, asiasta säädetään lailla. Välillä pidettiin vaalit ja muodostettiin uusi hallitus. Uusimmat tiedot hoitoyksiköiden hoitajatilanteesta kertoivat, että 0,5:een alennettu normi jäi saavuttamatta, ei vain yhdessä, vaan viidesosassa hoitoyksiköistä. Normin säätäminen lailla oli siis edellisen eduskunnan lupauksen mukaan enemmän kuin tarpeen. Mutta mitä teki hallitus? Se päätti viitata kintaalla eduskunnan lupaukselle. Mitään normia ei tule, ei lakia eikä edes asetusta. Tyydytään pelkkään suositukseen. Ja suosituksenkin tavoitetaso lasketaan edelleen 0,4:ään. Ellei tämä ”hurskas toive” toteudu, levitellään käsiä. Henkilöstömitoitus supistui siis tuluskukkaroksi eikä hoitoa saava voi olla varma, tuleeko edes sitä. Henkilöstömitoitus ei ole ainoa asia, jossa näin kävi. Ympäristöministeriö laski pari vuotta sitten, että vuoteen 2030 mennessä pitäisi noin 700 000 asuntoa, joissa asuu ikäihmisiä, remontoida esteettömiksi. Pyrkimys lisätä kotona tapahtuvaa hoitoa ja samaan aikaan tapahtuva vanhempien ikäluokkien kasvu kiirehtivät muutosta. Mitä tekee hallitus? Se pienentää entisestään liian pientä korjausmäärärahaa, joten tavoite etääntyy entistä kauemmas. Vanhuspalvelulaista ollaan poistamassa kunnille asetettu velvoite laatia suunnitelma ikääntyvän väestön tarvitsemien palvelujen järjestämisestä. Suunnitelma olisi tärkeä, jotta kunnat varautuisivat väestön ikärakenteen muutokseen ja jotta palvelutarpeen lisääntyminen ei tulisi niille yllätyksenä. Nyt pidetään tärkeämpänä kunnan tehtävien vähentämistä kuin ihmisten palvelutarpeita. Pienimpiä eläkkeitä saavien asumistuki lakkautetaan hallituksen suunnitelmien mukaan kokonaan. Nykyisin tukea saavien kuukausittaiselle menetykselle luvataan asettaa 60 euron katto. Tiedetäänköhän Audien takapenkeillä, mitä 60 euroa kuukaudessa pientä eläkettä saavalle merkitsee? Sitä paitsi katto ei koske uusia asumistuen saajia lainkaan, koska he joutuvat suoraan uuteen, aikaisempaa huonompaan järjestelmään. Näissä yhteyksissä vedotaan usein takuueläkkeeseen luvattuun 23 euron korotukseen. Pelkästään asumistuen tulosidonnaisuuden vuoksi korotuksesta seuraa 9 euron 20 sentin menetys jo nykymuotoisessa asumistuessa. Kokonaan korotusta vaille jäävät ne pientä työeläkettä saavat, joiden eläke muodostuu työja kansaneläkkeen yhdistelmästä ja joiden eläkkeen suuruus ei juuri takuueläkkeestä poikkea. Kaiken lisäksi KEL-indeksin painuminen miinukselle uhkaa pienentää eläkkeitä, ellei sitä torjuta lailla niin kuin vuonna 2010 vastaavassa tilanteessa tehtiin. Pitäisikö takin tilaajan vaihtaa räätäliä? KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. Räätäli vaihtoon Kalevin kynästä Iloista mieltä ja hikeä pintaan saatiin syyskuun lopulla Tampereen Kaukajärvellä, jossa paikallisten liikuntatoimijoiden kanssa järjestettiin yhteisvoimin ikäihmisten monikulttuurinen liikuntatapahtuma. Monipuoliset tehtävät liikuntasalissa ja toiminta ulkona houkuttelivat liikkumaan runsaat 200 iäkästä. Liikuntasalissa sai harjoitella tasapainoa, pelata sisäcurlingia, kerätä vinkkejä kotikuntosaliharjoitteluun, kokeilla rollaattoreita ja haastaa itseään kärppiksessä eli ilmapallopelissä kärpäslätkillä. Tampereen Ammattikorkeakoulun opiskelijat tarjosivat liikkujille hyvinvointipisteessä rentoutusta. Etnistä tunnelmaa nautittiin tanssityöpajoissa. Maailmantanssi ry opetti israelilaisia ja bulgarialaisia tansseja, Tampereen kuntoliikunta ry:n pyöritti liikkujia suomalaisten kansantanssien kuvioissa ja Nääsville ry harjoitti tasapainoa tanssien latinorytmien säestämänä. Tanssipajat saivat erityisesti kiitosta kiinalaisilta naisilta. He olivat tulleet Helsingistä saakka osallistumaan iäkkäiden liikuntapäivälle. Ulkoliikunta kuuluu olennaisesti Iloa yhdessä liikkuen -tapahtuman konseptiin. Tällä kertaa saatiin kumppaniksi myös suunnistusseuran Tampereen Koovee. Heidän veteraanisuunnistajansa Anja Wilen järjesti lähipuistoon pihasuunnistuksen. Kooveen vapaaehtoiset olivat opastamassa kartanlukua ja sähköisen rastileimasimen emitin käyttöä.. Liikuntapalveluiden liikuntaluotsit neuvoivat, miten kuntopuiston laitteita käytetään ja Tampereen Eläkeläiset ry:n jäsenet opettivat petankkipelin salaisuuksia. Liikuntapäivä huipentui virkkuuviestiin, jossa joukkueina kilpailtiin kävelleen virkkaamisessa. Nopeimmin pääsi maaliin Tampereen Eläkkeensaajien ryhmä Energiset. Pisimmän ketjun virkkasi kävelyviestin aikana Jyväskylän Eläkeläisten Tuulan poppoo ja kaikkein kauneimman ketjun sai aikaiseksi Helsingistä tullut inkeriläisten ryhmä Tsaika. Iloa yhdessä tapahtuma järjestettiin nyt jo kolmannen kerran. Edelliset tapahtumat järjestettiin Turussa ja Jyväskylässä. Tapahtuman tavoitteena on kannustaa ikäihmisiä liikkumaan, löytämään itselle uusia liikuntatapoja ja kutsua iäkkäitä maahanmuuttajia mukaan sekä ulkoliikuntaan että kaikkeen sellaiseen, millä oma hyvinvointia voi tukea. EVA RÖNKKÖ Iloista mieltä ja hikeä pintaan Jumppaa, tanssityöpajoja, ulkoliikuntaa ja paljon muuta. Ikäihmisten monikulttuurinen tapahtuma keräsi Tampereen Kaukajärvelle runsaat 200 innokasta liikkujaa. Tampereen Eläkeläisten miesten voimisteluryhmä veti alkujumpan (kuva vasemmalla).
• 8 – Nro 6 lokakuu 2015 ELÄKELÄINEN Optikon Kokonaisvaltainen näöntutkimus, arvo 29€. Silmänpohjakuvaus suoritetaan ensimmäisen käynnin yhteydessä ja myöhemmin tarvittaessa. Saatavana kaikista Specsavers Optikko -liikkeistä. ©2015 Specsavers. Kaikki oikeudet pidätetään. Älä tyydy tavalliseen näöntutkimukseen Ilmainen Kokonaisvaltainen näöntutkimus yli 60-vuotiaille Sis. digitaalisen silmänpohjakuvauksen ja silmänpainemittauksen Varaa aika Kokonaisvaltaiseen näöntutkimukseen specsavers.fi
• Nro 6 lokakuu 2015 – 9 ELÄKELÄINEN Annetaan vuokralle SALLATUNTURILLA MÖKKI 2-4 hlölle mukavuuksin mm. sauna ja takka, hiihtokeskuksen palvelut ja ladut vieressä. Vuokra 270-420 euroa/viikko. TiedusTeluT ja VaraukseT puh. 040-706 8886 Jos olet pienituloinen eläkeläinen, on loppuvuodesta hyvä aika tehdä uusi verokortti ja saada muutama Yle-verosta vapaa kuukausi, tiedotetaan Verohallinnosta. Takuueläkettä (743 euroa kuukaudessa) saava eläkeläinen maksaa Yle-veroa minimimäärän eli vähän yli 60 euroa vuodessa. Verokortissa prosentit pyöristetään aina ylöspäin eli lähimpään puoleen tai täyteen prosenttiin. Tämän vuoksi takuueläkkeensaajan veroprosentti on Yle-veron osalta 1 eli noin 90 euroa vuodessa. Liikaa maksetun Yle-veron voi saada takaisin kahdella tavalla. Hitaampi vaihtoehto on odottaa veronpalautusta, jonka saat tämän vuoden osalta takaisin vuoden 2016 joulukuussa. Toinen, nopeampi vaihtoehto, on tehdä uusi verokortti, jossa jo maksamasi Yle-verot luetaan hyväksesi loppuvuoden verotusta laskettaessa. Uuden verokortin saat nopeimmin, jos sinulla on käytössäsi netti, pankkitunnukset ja tulostin. Osoitteesta vero.fi/verokortti saat tulostettua verokorttisi heti. Voit myös soittaa Verohallinnon palvelunumeroon 020 697 000, jossa sinulle tehdään uusi verokortti. Verokortin saat muutaman päivän sisällä postitse. Sinun ei tarvitse itse ilmoittaa uutta veroprosenttia eläkkeenmaksajalle, sillä Verohallinto tekee sen puolestasi. Muistathan toimia ajoissa, jotta muutos ehtii tulla voimaan seuraavaan eläkkeenmaksuun, Verohallinto muistuttaa. Mikäli hallituksen esitys vuoden 2016 Yle-verosta vahvistetaan eduskunnassa, ei takuueläkkeensaaja maksa Yle-veroa enää ensi vuonna. Silloin Yle-veron alaraja nousee 10 300 euron vuosituloihin. Käytännössä se tarkoittaa, että alle 858 euron kuukausituloilla Yle-veroa ei tarvitse maksaa lainkaan. ”Velvollisuutemme on ottaa pakolaiset inhimillisesti vastaan” ”Me sodan läheltä kokeneet sukupolvet muistamme liiankin hyvin, kuinka jakautuneen Euroopan yhteisyys ja kehitys tuhoutuivat moniksi vuosiksi. Muistamme myös ne suunnattomat inhimilliset kärsimykset, joita miljoonat vainotut ja kotiseuduiltaan irtirevityt kokivat maailmansotien aikana. Ja me muistamme myös miten kaikki tämä vaikutti tuleviin sukupolviin. Nyt olemme taas keskellä suuria pakolaisvirtoja: pakolaisten määrä on sydäntä särkevän suuri tällä hetkellä.” Näin sanoivat pohjoismaisten eläkeläisjärjestöjen yhteistyötoimikunnan Nordiska Samarbetskommitten (NSK) edustajat, jotka olivat koolla Tanskassa. Kannanotossaan eläkeläisjärjestöt kehottavat sekä maittensa hallituksia että kaikkia kansalaisia pohjoismaissa ottamaan inhimillisesti vastaan sotaa ja kurjuutta pakenevat pakolaiset. – Meidän on autettava inhimillisistä lähtökohdista, ja siksikin, että itse elämme hyvinvointiyhteiskunnissa, joilla on niin varaa kuin velvollisuus auttaa apua tarvitsevia ihmisiä, toteaa NSK:n hallituksen jäsen, Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö. Eläkeläiset ry:n hallitus käsitteli kannanoton kokouksessaan 22. syyskuuta. NSK kehottaa kaikkia jäseniään olemaan aktiivisia omilla paikkakunnillaan ja osoittamaan myötätuntoa hädässä oleville ihmisille. Pohjoismaisen yhteistyötoimikunnan NSK: n jäsenjärjestöt ovat Pensjonistförbundet Norjasta, Faglige Seniorer Tanskasta, Pensionärernas Riksorganisation PRO ja Svenska Kommunalpensionärernas Förbund Ruotsista, Landsfelag Pensionista Färsaarilta, Landssamband Eldri Borgara Islannista sekä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ja Eläkeläiset ry Suomesta. Yhteen kokoontuneissa järjestöissä on yhteensä yli miljoona jäsentä. NSK oli koolla kokouksessaan ja seminaarissaan Helsingörissä Tanskassa 15.–17.9. Kuva: Trond H. Nedrebø/ Pensjonisten, Norge Kuntorannassa 12.–13. lokakuuta koolla olleet Eläkeläiset ry:n aluejärjestöjen neuvottelupäivät yhtyi NSK:n pakolaiskannanoton sanomaan ja kehotti kaikkia Eläkeläiset ryn jäsenyhdistyksiä olemaan aktiivisia omilla paikkakunnillaan ja osoittamaan myötätuntoa hädässä oleville ihmisille. Neuvottelupäivät, jossa edustettuina olivat kaikki Eläkeläiset ry:n 14 aluejärjestöä, keskusteli pakolaiskriisistä ja maahanmuuttopolitiikasta osana järjestön ensi vuoden toimintasuunnitelmaan kirjattuja toimintaympäristön muutoksia sekä monikulttuurista toimintaa. Neuvottelupäivillä todettiin, että meneillään olevalla, koko Eurooppaa ravistelevalla pakolaiskriisillä on laajoja, kauaskantoisia ja pitkäkestoisia vaikutuksia suomalaiseenkin yhteiskuntaan. Turvapaikanhakijoiden tilanteen asianmukainen käsittely edellyttää oikeita toimenpiteitä Suomen hallitukselta ja viranomaisilta. Laajemmin ajateltuna maahanmuutossa ja eri kulttuurien kohtaamisessa ei kuitenkaan ole kysymys pelkästään viranomaisasiasta, vaan ratkaisujen avaimet ovat kaikilla suomalaisilla. Neuvottelupäivien mielestä järjestössä tilanteeseen vastataan parhaiten toteuttamalla ja vahvistamalla monikulttuurista toimintaa sekä paneutumalla pakolaisilmiöön ja maahanmuuttoon kaikilla toiminnan tasoilla. Suhtautumisessa aluejärjestöjen neuvottelupäivät korostivat Eläkeläiset ry:n omia arvoja, erityisesti ylisukupolvista solidaarisuutta. Keskustelussa korostettiin, että on tärkeää perehtyä aiheeseen hankkimalla ja jakamalla siitä totuudenmukaista tietoa. Oikealla tiedolla voidaan myös parhaiten edistää myönteisiä asenteita. Aluejärjestöt kannustavat yhdistyksiä tutustuttamaan jäseniään pakolaisuuteen ja maahanmuuttajiin esimerkiksi kutsumalla tilaisuuksiinsa asiaa tuntevia viranomaisia, kansalaisjärjestötoimijoita ja Suomeen jo kotoutuneita maahanmuuttajia ja käyttämään hyväkseen heidän tietovarantojaan. Tässä toiminnassa aluejärjestöt lupaavat olla apuna ja tukena. Pakolaisongelmien syiden– sotien, terrorin ja sosiaalisten kriisien – ja seurausten selvittäminen voisi myös olla yksi opiskelun aihe yhdistyksissä, keskusteluissa todettiin. Puheenvuoroisssa tuotiin esille myös mm. rauhankasvatuksen uudelleenelvyttämisen tärkeys suomalaisessa yhteiskunnassa. Takuueläkkeen saaja – on aika tasata Yle-vero Yhdistystoiminnan oppaasta tulossa uusi, päivitetty painos Eläkeläiset ry julkaisee uusitun painoksen suositusta Yhdistystoiminnan opas -kirjasta. Tekijä Martti Vaattovaara on päivittänyt kymmenen vuoden takaisen oppaansa yhdistyslain mukaan. Teosta on lisäksi hieman täydennetty muun muassa yhdistysten toimihenkilöiden osalta. Yhdistystoiminnan opas on kattava perusteos ja oivallinen tietopaketti niin yhdistysten toimihenkilöille kuin kaikille muillekin, jotka haluavat tietää, kuinka yhdistys toimii. Se toimii selkokielisenä oppaana yhdistyksen jokapäiväisessä toiminnassa, mutta tarjoaa edistyneemmille harrastajille myös yksityiskohtaista lakitietoa. Noin 80-sivuinen Yhdistystoiminnan opas tulee painosta marraskuussa. Opasta on tilattavissa Eläkeläiset ry:n toimistolta hintaan 12 euroa plus postikulut. Koulutusta Kuntorannassa Yhdistystoiminnan oppaan kirjoittaja on yhdistysja järjestötoimnnan asiantuntija Martti Vaattovaara. Kansan Sivistystyön Liiton koulutussuunnittelijan tehtävistä eläkkeelle jäänyt Vaattovaara on jatkanut kouluttajana myös Eläkeläiset ry:n kursseilla. 13.-18. marraskuuta Vaattovaara vetää Kuntorannassa yhdessä Anu Mäen kanssa Yhdistystoiminnan jatkokurssin ja toiminnantarkastuksen teemapäivän. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet kurssille löytyvät koulutuskalenterista tämän lehden sivulta 21. Yhdistystietoa kaikille Aluejärjestöjen neuvottelupäivät: Solidaarisuus velvoittaa eläkeläisiä toimintaan
• 10 – Nro 6 lokakuu 2015 ELÄKELÄINEN – Kuntorannan suuri kysymys on edelleen se, kuinka saamme Eläkeläiset ry:n jäseniä innostettua käyttämään palveluitamme entistä enemmän, toteaa hotellinjohtaja Harry Pirttimäki. Hän haluaa haastaa eläkeläisiä vierailemaan Kuntorannassa ja toteamaan paikan päällä sen, että varkautelaisessa kylpylähotellissa on päällä kehittämisen meininki. – Tulkaa tekemään kasvua kanssamme, Pirttimäki innostaa. Viime vuoden lopulla Eläkeläisessä julkaistussa haastattelussa Harry Pirttimäki totesi, että hotellihuoneiden kunnostaminen ajanmukaisiksi on iso haaste. Nyt päästään toteamaan, että tuohon haasteeseen on tartuttu, toki resurssien antamissa puitteissa ja aikataulussa. – 39 huonetta on maalattu. Seuraavaksi ryhdytään uusimaan niiden kalustusta ja tekstiilejä. Myös käytäväremontti etenee. Remonttia ja uudistuksia on pakko tehdä pikku hiljaa, koska investoinnit toki vaativat rahaa, Pirttimäki muistuttaa. Kuluva vuosi on Pirttimäen mukaan sujunut odotusten mukaan. Majoituvuorokausissa Kuntorannalla on osoittaa selkeää kasvua viime vuoden tilanteeseen. Suurin selittäjä kasvulle on yritysmajoitus. Siinä suurimpana tekijänä puolestaan ovat olleet Varkauden paperitehtaan muunnostyöt, jotka ovat tänä syksynä tuoneet paikkakunnalle suuren määrän alihankkijoiden työväkeä, jonka majoittamisesta Kuntoranta on saanut oman siivunsa, kertoo myyntisihteeri Tuija Rahikainen. Rahikainen toivoo Eläkeläiset ry:n jäsenten muistavan Kuntorannan olemassaolon ja sen tarjoamat mahdollisuudet myös itsemaksamillaan lomilla, tuetun lomatoiminnan lisäksi. Samoin hän pyytää ehdotuksia, toiveita ja vinkkejä siitä, minkä tyyppisiä lomia ja palveluita kaivataan. – Kun tiedämme, mikä asiakkaita kiinnostaa, pystymme entistä paremmin vastaamaan toiveisiin ja räätälöimään palveluitamme. Esimerkiksi tammikuussa järjestettäviin Kaamoksen kruunajaisiin voitaisiin ryhmittäin järjestää ideointikilpailu, Rahikainen miettii. Kaamoksen kruunajaiset ovat Kuntorannan alkuvuoden 2016 suuri tapahtuma, jossa tavoitteena on myydä talo ääriään myöten täyteen. – Sitä paremmat kinkerit, mitä enemmän väkeä, vahvistaa Tuija Rahikainen. Kruunajaiset järjestetään kahtena peräkkäisenä viikkona keskiviikosta sunnuntaihin niin, että aloituspäivät ovat 13. tammikuuta ja 20. tammikuuta. Rahikaisen ja Pirttimäen mukaan tapahtumalla on jälleen hyvät mahdollisuudet onnistua nappiin. – Ohjelma on monipuolinen ja esiintyjät hyviä, Pirttimäki kehaisee. Uudistuva Kuntoranta on saanut eläkeläisasiakaskunnalta viime aikoina myönteistä palautetta. Tämä on näkynyt myös Eläkeläinen-lehdessä julkaistuissa yhdistysten matkakertomuksissa. Tuija Rahikainen kiittää uskollisia kävijäporukoita. – Kun asiakkaiksemme saapuu positiivinen porukka, joka menee ilolla koko ajan, niin sitä on kiitollista sivustakin seurata, myyntisihteeri ihastelee. TUOMAS TALVILA Tervetuloa Eläkeläiset ry:n jäsenet Kuntorantaan, myös omalle lomalle, toivottavat hotellinjohtaja Harry Pirttimäki ja myyntisihteeri Tuija Rahikainen. Tervetuloa Kuntorantaan Toimintatonnit jälleen yhdistysten haettavina Eläkeläiset ry on saanut RAY:ltä 20 000 euroa kohdennettua toiminta-avustusta käytettäväksi jäsenyhdistystensä viikkokerhojen ja ystävätoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen, toiminnan kehittämiseen sekä toiminnan vetäjien ja toteuttajien voimavaraistamiseen. Koko avustus ohjataan hakemusten perusteella ns. toimintatonneina järjestön paikallisyhdistyksille ja aluejärjestöille. Toimintatonnit vuodelle 2016 ovat nyt haettavissa. Hakulomakkeet ja -ohjeet on lähetetty yhdistyksiin yhdistyspostissa torstaina 15.10. Ohjeita on edellisvuodesta kehitetty, jotta hakemusten laatiminen olisi yhdistyksille entistä sujuvampaa. Toimintatonnijärjestelmää käsiteltiin myös Eläkeläiset ry:n aluejärjestöjen neuvottelupäivillä 11.-14.10. Neuvottelupäiville osallistuneilla aluejärjestöjen edustajilla on ajantasaiset tiedot asiasta, ja aluetoimikunnissa avustetaan tarvittaessa yhdistyksiä hakemusten laadinnassa. Lisätietoja ja ohjeita voi kysyä myös Eläkeläiset ry:stä Anu Mäeltä, puhelin 020 743 3616 tai 040 839 7699 ja Anitta Koskelta, puhelin 020 743 3611 tai 050 307 1952. Toiminta-avustusta voivat hakea paikallisyhdistykset ja aluejärjestöt. Avustusraha tulee käsitellä osana yhdistyksen virallista kirjanpitoa. Eläkeläiset ry:n hallitus tekee avustuspäätökset vuosittain hakemusten perusteella ja avustuksen saajat vaihtuvat vuosittain. Aluejärjestöt voivat kuitenkin hyvin perustellen saada avustusta myös perättäisinä vuosina. Hakemukset on palautettava 15. 1. 2016 mennessä. Kiinnostuneet kävijät. Kuntorannassa syyskuun puolivälissä viihtyneen Kokkolan Eläkeläisten ryhmän Pirkko Kultalahti (vasemmalla), Pirkko Nieminen ja Pirkko Honkaperä tutustuivat paikan historiaan Raija Puumalaisen (oikealla) opastuksella.
• Nro 6 lokakuu 2015 – 11 ELÄKELÄINEN Tuula-Liina Varis K uka pelkää vanhuutta? Nuoret, ja erityisesti nuoret ja keski-ikäiset naiset, joille kosmetiikkateollisuus, laihdutusbisnes, muotiala ja kauneuskirurgia kauppaavat summattomasti aseita taisteluun vanhenemisen kamalaa kohtaloa vastaan. Asearsenaalista voi päätellä, että eivät nuoret naiset vanhuutta pelkää, he pelkäävät vanhan näköiseksi tulemista. Jos en investoi ulkonäkööni, yhtenä aamuna minua tuijottaa peilistä vanha, ryppyinen nainen. Mitä elämältä sen jälkeen enää voi odottaa? Pikkutyttönä leikin innokkaasti nukeilla, tein niille vaatteita ja rakensin koteja. Silloin minua painoi huoli ikääntymisestä. Apua, kohta olen niin vanha, etten voi leikkiä nukeilla. Miten ihmeessä saan aikani kulumaan, kun en enää voi leikkiä? Vähän vanhempana rakastin tanssimista. Koulun konvat ja viikonlopun tanssit olivat elämän kohokohtia. Mutta silloinkin minua painoi huoli. Apua, kohta olisin yli kaksikymppinen ja ihan liian vanha käymään tansseissa, ainakin ilman kundikaveria. Miten ollenkaan sitten saan aikani kulumaan? Ulkonäköbisnes on tehnyt naisen vanhenemisesta valtavan ongelman. Jo kolmikymppiset etsivät hysteerisinä päästään harmaita hiuksia ja laskevat ryppyjään, kuluttavat huomattavat summat rahaa vanhentumisen prosessin ehkäisemiseksi. Turha on vaivansa, se prosessi ei pysähdy. Terveyttään voi ylläpitää ja kohentaakin, mutta vanhaksi ja vanhan näköiseksi tullaan vääjäämättä. Tuntuu karulta sanoa, että parempi olla vanha kuin kuollut. Mutta muita vaihtoehtoja ei ole. Muuttaa voidaan sitä, miten vanhuuteen suhtaudutaan, kuinka arvokkaina vanhoja ihmisiä pidetään ja kuinka paljon he itse arvostavat itseään. Epäilen, että kulttuuriimme pesiytynyt vanhuuden pelko on yksi, ehkä tiedostamaton tekijä vanhusten huonossa kohtelussa ja hoidossa. Silti minua suututtaa ja loukkaakin aina, kun fiksuna pitämäni ihminen sanoo, ettei vanhuudessa ole mitään hyvää tai että vihaa omaa vanhuuttaan. Krempat ovat kurjia, olipa missä iässä tahansa, mutta ei kai kukaan sentään luopuisi pitkästä elämänkokemuksesta, joka on vanhuuden suuri rikkaus. Myös ulkonäkömuutokset ovat osa elämäntarinaa. Se toinen kysymys. Kuka vaatii leikkauksia ja toimeentulon heikennyksiä Suomen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa? Järjestelmällisesti ne, joiden elämää ne eivät hetkauta sinne eikä tänne. He puhuvat tekopyhästi vastuusta ja taakan jakamisesta, mutta eivät itse aio taakkaa kantaa. Monet pienituloiset ihmiset tuntuvat nöyrästi hyväksyvän henkilökohtaisen elämänsä laadun heikentämisen, onhan siihen isänmaan pelastamiseksi taivuttava. Varakkuutensa turvaamat eivät edes mieti, mihin henkilökohtaisiin uhrauksiin ja taakan kasvattamiseen itse olisivat valmiita. Asia ei koske heitä, asia koskee muita. Ja juuri noiden muiden vastuusta ja moraalista he paasaavat. Monet kansantalouden asiantuntijat, jopa Nobel-tasoiset, sanovat, että ne keinot, joilla hallitus yrittää saada Suomen ”nousuun” eivät vähennä työttömyyttä eivätkä kavenna tuloerojen hurjaa kasvua, vaan tapahtuu juuri päinvastoin. Nyt ovat jo hallituksen ministeritkin myöntäneet sen. Miksi tämä väärä suunta kuitenkin saa jatkua? Siksi, että Suomeen on syntynyt etuoikeutettu taloudellinen rälssi, joka kuin entisajan aateli elää eri maailmassa kuin kansan enemmistö. Tälle rälssille ihmiset ovat työvoimaa ja kannattajakuntaa, hyödyllistä, hyödytöntä tai pelkkä rasitus. Etuoikeutetut eivät ikinä saata uhanalaiseksi asemaansa eivätkä tuomitse moraalisesti yhtään keinoa, jolla voivat asemaansa pönkittää. Täällä Pohjantähden alla -romaanin ensimmäisessä osassa Akseli Koskela toteaa Elinalleen, porvarit eivät ikinä tunnusta ajavansa omaa etuaan. He puhuvat laajakantoisesti isänmaan parhaasta ja Suomen edusta, ja vastustavat sosiaalisia uudistuksia, koska Suomella ei ole varaa eikä isänmaa kestä. ”Niitten Suomi tää onkin”, Akseli puuskahtaa. Paavo Haavikon säkeet kokoelmasta Neljätoista hallitsijaa osuvat myös tarkalleen tämän hetken hallitsijoiden toimintaan. ”He rakastavat todellisuutta. He rakastavat suunnitelmia. Joskus vain näyttää siltä, että asiat eivät tiedä heistä tarpeeksi. Ne kohtelevat heitä niin kummallisesti.” Pari kysymystä Vaajakosken Eläkeläiset ry:n jäsen Pauli Pöntynen on ollut alusta asti mukana jyväskyläläisten rakennustyöläisten videokerhossa, joka on tallentanut ”vilmille” niin Eläkeläiset ry:n 50-vuotisjuhlat kuin myös vuosia kestäneen Keiteleen kanavan rakentamisprojektin. Keski-Suomen RaKSa-videotiimin toiminta käynnistyi vuonna 1990 suunnilleen samoihin aikoihin kuin jo ikuisuushankkeeksi leimatun kanavan rakentaminen Keiteleen ja Päijänteen välille. Kanavan rakennustyö oli mittava ja monivaiheinen projekti, mutta niin oli sen kuvaaminenkin, josta Pöntynen kantoi päävastuun yhdessä toisen seniorirakentajan Orvo Hautakankaan kanssa. –Noin viiden vuoden ajan kuvasimme videolle kanavarakentamisen työvaiheita erityisesti rakentajien silmin katsottuna. Sinä aikanahan ehti koko Neuvostoliittokin kadota. Urakan aloittanut rakennusyhtymä teki konkurssin ja toinen venäläisyritys saattoi urakan loppuun, Pöntynen kertoo. Merenkulkuhallituksen myöntämällä luvalla videotiimiläiset kiersivät kanavatyömaan eri kohteissa Suolahden ja Vaajakosken välillä kameroiden kanssa. Keiteleen ja Päijänteen vesistöt yhdistävä kanavareitti on 45 km mittainen ja se koostuu viidestä sulkukanavasta. Kestäviä rakenteita Suomalaisia rakennusalan ammattilaisia väliin hirvittikin venäläisten joskus hieman erikoiset työmenetelmät samoin kuin suurpiirteisyys työturvallisuusasioissa. Monet naapurin miehet painoivat hommia ilman kypäriä ja suojakaiteita. Pöntynen uskoo kuitenkin, että jo kaksi vuosikymmentä käytössä olleen kanavan rakenteet kestävät. –Venäläisillä on paljon kokemusta kanavarakentamisesta. Viiden vuoden aikana raksalaisten videoporukalle kertyi noin 30 tunnin kuvamateriaali, josta työstettiin reilun tunnin mittainen dokumentti jo vuonna 2002, mutta DVD-muotoon se tallennettiin vasta viime vuonna. Dokumentoinnissa ovat olleet lisäksi mukana kuvaajina ja muissa tehtävissä Esa Simpanen, Niilo Kemiläinen, Kimmo Fager, Keijo Hytönen ja Eino Lääperi. Kun oma ammattiliitto ei antanut lupailtua avustusta ja kun yhteistyökumppani Merenkulkuhallituskin ehti jo kadota ennen videon valmistumista, tiimiläiset ovat maksaneet kuvausmatkat, videopajan vuokrata ja muut kustannukset lähinnä omasta pussistaan. Nyt kuvaajat toivovat, että joku taho lunastaisi ainutlaatuisen historiallisen dokumentin suuren rakennushankkeen toteuttamisesta. Jos se ei onnistu, tiimi voi tehdä dokumentista kopioita ja ruveta kaupittelemaan niitä yksin kappalein. Eläkeläiset ry:n suurjuhlakin dokumentoitu Kanavarakentamisen dokumentoinnin rinnalla Eläkeläiset ry:n 50-vuotisjuhlat Jyväskylässä oli tiimille ”jo pikkujuttu”. –Kuvasimme kolme päivää kestänyttä tapahtumaa Jyväskylän Paviljongissa kuuden kaveruksen voimin. Orvo ja minä olimme sitten yhdessä kasaamassa tuotosta. Saimme tilaajalta, Eläkeläiset ry:ltä hyvät arvostelut vaikka valaistusta ei tehtykään meidän toivomusten mukaan. JARKKO MÄNTTÄRI Rakentajaveteraaneilla haastavia kuvausurakoita Eläkkeellä olevat rakentajat Orvo Hautakangas ja Pauli Pöntynen ovat olleet dokumentoimassa niin Keiteleen kanavan rakentamista kuin Eläkeläiset ry:n 50-vuotisjuhliakin. Keiteleen kanavan vihkiäisiä vietettiin keväällä 1994. Puunuiton loputtua kanava on nykyisin vain veneilijöiden ja laivaliikenteen käytössä.
• 12 – Nro 6 lokakuu 2015 ELÄKELÄINEN ? Venäjän suurin ongelma on että siellä ei ole koskaan ollut demokratiaa, eikä siellä vieläkään ymmärretä, mitä se voisi olla ja kuinka sen voisi toteuttaa, sanoo eläkkeellä oleva toimittaja Pekka Lehtonen. Venäjän keskiluokkaa kiinnostaa Lehtosen mukaan lähinnä oman taloudellisen hyvinvoinnin turvaaminen, mutta hallitsijat tsaareista lähtien eivät ole olleet lainkaan kiinnostuneita kansan elämästä. Venäläisillä on varsin hatara käsitys demokratiasta ja kansalaisyhteiskunnasta, koska maassa ei ole niistä mitään perinteitä. ? Demokratiaa ei voi oppia matkustelemalla. Sitä täytyy elää ainakin muutaman sukupolven ajan. Lehtosen mielestä Venäjällä ei tarvitakaan länsimaiden kaltaista demokratiaa. Riittäisi, että valta vaihtuisi rauhanomaisesti, ei olisi korruptiota ja oikeuslaitos olisi puolueeton. Mutta niin kauan kuin Putin haluaa olla kiinni vallan kahvassa, ei johdon vaihtaminen ole mahdollista. Putin kun on tukahduttanut opposition tehokkaasti ja onnistunut manipuloimaan kansan. Sitä paitsi, Venäjällä on totuttu siihen että johtaja annetaan, ei sitä valita. ? Jos valtaan tulisikin nykyisen linjan opposition edustaja, ei se välttämättä tarkoittaisi parempaa tai demokraattisempaa johtajaa. Voisi tulla huonompikin, sillä siellä on paljon kansallismielistä porukkaa, joka valloittaisi mielellään koko maailman, Lehtonen sanoo. Yläja alamäkiä Ensi vuonna 70 vuotta täyttävä Pekka Lehtonen on nähnyt pitkän pätkän Venäjän ja venäläisten elämää Neuvostoliiton ajoista lähtien. Hän työskenteli ensimmäisen kerran Neuvostoliitossa jo 1960-luvulla Tallinnan radion suomenkielisten lähetysten toimittajana. Tallinnasta Lehtonen palasi Tampereelle opiskelemaan, ja päätettyään opintonsa hän työskenteli muun muassa Kansan Uutisten ulkomaankirjeenvaihtajana Berliinissä, Varsovassa sekä Moskovassa, jossa hän työskenteli 13 vuotta kolmessa eri jaksossa vuosina 1984 – 2004. Vuonna 1984 Neuvostoliitossa elettiin pari vuotta aiemmin kuolleen Brezhnevin jäljiltä pysähtyneisyyden aikaa. Puoluesihteerinä oli Juri Andropov. Toiselle työkomennukselleen Lehtonen tuli Moskovaan vuonna 1988, kun Mihail Gorbatshov oli Neuvostoliiton presidentti. Lehtosen mielestä ilmapiiri Neuvostoliitossa oli Gorbatshovin kauden alussa 1980-luvun loppupuolella toiveikas ja valoisa. Gorbatshov kannusti kansaa ilmaisemaan mielipiteensä, ja maassa alkoi näkyä merkkejä muustakin kehityksestä. Gorbatshov halusi demokratiaa, mutta hän halusi säilyttää kuitenkin lopullisen päätäntävallan asioista johtavalla puolueella, NKP:llä. Gorbatshov ei myöskään halunnut missään nimessä hajottaa Neuvostoliittoa. Mutta sitten alkoi alamäki, ja edessä oli täydellinen taloudellinen katastrofi. ? Tehtaat eivät toimineet, palkkoja ei maksettu, ja suuri osa kansasta eli luontaistaloudessa. Kolmannen kerran Lehtonen palasi Moskovaan vuonna 1996, jolloin valtio oli jo Venäjän Federaatio ja presidenttinä Boris Jeltsin ja myöhemmin Vladimir Putin. ? Putin toi järjestystä maahan ja talouskin alkoi kohentua, Lehtonen muistelee. Moskova haluaa kontrolloida Ensimmäisinä vuosina Putinin politiikka oli uudistusmielistä ja maltillista, mutta vähitellen mies alkoi säädellä KGB-upseerin ammattitaidolla parlamentin ja television toimintaa. Kansan vapaus ilmaista mielipiteensä kutistui entisestään. Putin huolehti myös siitä, että hänen puolueensa Yhtenäinen Venäjä pysyi hallitsevana puolueena. ? Puolueen ainoa ideologia on Putinin tukeminen, ja se on vaarallista. Siinä ei ole demokratian häivääkään, Lehtonen sanoo. Vaikka Putinin politiikka onkin muuttunut jatkuvasti aggressiivisempaan suuntaan, ei Venäjä ole Lehtosen mielestä uhka Suomelle. ? Mutta se on uhka maailmarauhalle. Kun suurvalta toimii näin aggressiivisesti kansainvälisessä yhteisössä ja luo täysin tuulesta temmattuja viholliskuvia, voi homma mennä hallinnasta ja sota syttyä vahingossa. Lehtonen muistuttaa, että Hitler toimi samalla tavoin kuin Putin nyt: aloitti sotia ja liitti mielivaltaisesti naapurimaan alueita omaan valtioonsa. Jos Putin haluaisi oikeasti lopettaa separatistien toiminnan Ukrainassa, sota loppuisi siellä heti. Lehtosen mielestä Putinin tavoite on kuitenkin ollut alusta lähtien se, että Moskova voisi kontrolloida Ukrainaa ainakin sen liittolaispolitiikassa. Aivan kuten Neuvostoliitto kontrolloi Suomea YYA:n varjolla. ? Siksi Venäjä haluaa, että Ukrainasta muodostetaan liittovaltio, jossa Itä-Ukrainan kautta Venäjä voisi kontrolloida koko Ukrainaa. Venäjä haluaisi Lehtosen mukaan samanlaisen kontrolliaseman myös esimerkiksi Suomeen ja Baltian maihin. Siksi se on pyrkinyt luomaan naapureihin pelon ilmapiiriä. ? Sekä entisen Neuvostoliiton että nykyisen Venäjän taktiikka on ollut vuosikymmeniä se, että luodaan konflikteja ja päästään voimankäytöllä tuloksiin. Baltian maissa Venäjä käyttää provokaatioissaan hyväkseen niiden venäjänkielistä väestöä. Kun Lehtonen oli 1990-luvun alussa ulkomaantoimittajana Virossa, järjestettiin Narvan alueella kansanäänestys autonomiasta, sillä Narvan asukkaista oli 90% venäläisiä. Viro ei tästä provosoitunut, vaan totesi äänestyksen laittomaksi. Tilanne raukesi pian siksikin, että Narvan venäläinen väestö ymmärsi alkaa luoda hyvät suhteet Moskovan sijasta Tallinnaan, ja valitsi maakunnan johtoon virolaisia. ? Tässä käsikirjoitus oli sama kuin Ukrainassa: luodaan konflikti ja järjestetään kansanäänestys autonomiasta, Lehtonen toteaa. Viro lähellä sydäntä Suomen rajaloukkaukset ovat Lehtosen mielestä vain uhittelua Suomessa käytävän Nato-keskustelun vuoksi, ja lasten huoltajuuskiistakin saattoi olla provokaation yritys. ? Mutta siihen ei varmaan Moskovassakaan uskottu. Lehtosen mielestä Suomen venäläiset eivät ole uhka Suomelle, ja heitä voi kaikin mokomin tulla lisääkin. Venäläisten asema on täällä verrattain hyvä, mutta ongelmana on se, että suuri osa heistä seuraa pelkästään venäläisiä tiedotusvälineitä. ? Niiden uutisointi on valheellista ja manipuloivaa, ja siitä tulee ihmisille kummallinen käsitys Suomesta sekä Venäjän ja lännen konfliktista. Lehtonen kannustaa kantasuomalaisia luomaan enemmän kontakteja täällä asuviin venäläisiin, mikä tukisi heidän kotoutumistaan. Venäläiset ovat hyvin kontaktinhaluisia ja heihin on helppo tutustua. Lehtonen on tutustunut laajasti myös suomalais-ugrilaisiin kansoihin. Lehtonen on vieraillut muun muassa Komissa, Marissa ja Udmurtiassa. Hän on käynyt myös hantimansien, selkupien ja jopa Taimyrin niemimaalla asuvien nganasanien luona. Lisäksi hän on tutustunut pieniin Itämeren suomalaisiin kansoihin kuten vatjalaisiin, vepsäläisiin ja inkeriläisiin. Erityisen läheinen suhde Lehtosella on kuitenkin Viroon ja virolaisiin. Lehtonen on työskennellyt useampaan otteeseen Tallinnassa, jossa hän oli myös vuonna 1991 Moskovan vallankaappausyrityksen aikana. Ensimmäisen kerran Lehtonen työskenteli Tallinnassa parikymppisenä toimittajanalkuna vuosina 1966-69, jolloin oli avattu uudelleen talvisodan jälkeen pysähdyksissä ollut laivaliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä. Ensi vuonna Pekka Lehtoselta ilmestyy kirja, jossa hän kertoo työvuosistaan Neuvosto-Virossa ja myöhemmin uudelleen itsenäistyneessä Viron tasavallassa. IITA KETTUNEN Voi Venäjä! Pekka Lehtonen on saanut seurata läheltä Neuvostoliiton ja Venäjän käänteitä niin tyvenissä kuin myrskyissäkin. Pekka Lehtonen rakastaa venäläistä kirjallisuutta, jota hän lukee myös alkukielellä. Kuka? Pekka Lehtonen Ammatti: toimittaja, eläkeläinen Ura: Toimittaja ja ulkomaan kirjeenvaihtaja muun muassa Kansan Uutisissa 1971-1991 Hämeen Yhteistyön päätoimittaja 1986-88 Freelance-toimittaja ja -ulkomaan kirjeenvaihtaja 1993-2004 Tulossa: ensi vuonna kirja Tallinnan radion suomenkielisestä toimituksesta ja Virosta
• Nro 6 lokakuu 2015 – 13 ELÄKELÄINEN Runopysäkki ”V iime runopysäkin runot olivat mielestäni melkoisen suruvoittoisia, siksi ajattelin, että jatkoksi sopisi vähän iloisempaa ilmettä. Siitä runoni Mitä on onni”, kirjoittaa Oiva Björkbacka runonsa saatteessa. Björkbacka on oikeassa, viime kerran hieno runokattaus oli mollivoittoinen. Vaikeista ja surullista asioista kirjoittaminen on tärkeää, mutta yhtä lailla runo on ilon ja positiivisten tunteiden väylä. Kirjailija ja maailmankuulujen kirjoittajaoppaiden tekijä Natalie Goldberg kirjoitti kerran synkän runon. Ystävä kauhisteli hänen masennustaan. Goldberg vastasi voivansa erinomaisesti, kun oli saanut jo purettua pahan mielen pois – kirjoittamalla runon. Runous kattaa kaikki sävyt ja tunteet: tällä kertaa tunnelmat vaihtelevat hassuttelusta ja ilosta haikeaan hyväksymiseen ja vahvaan toiveeseen. Hyvä niin. Runossa voi kirjoittaa mistä vaan. Oiva Björkbacka käynnistää Mitä on onni? -runonsa kyseenalaistamalla kliseen ”on lottovoitto syntyä Suomeen”. Björkbacka liittää onneen asioita, jotka ovat kaukana Hollywood-tunnelmista. Todellista onnea on vaikeuksien voittaminen ja surujen kohtaaminen ystävien tukemana. Runon sanomaan on helppo yhtyä. Koska onni on suuri käsite, voisi runoon vielä heittää muutaman pienen yksityiskohdan. Tuoksuva aamukahvi tai puhdas räsymatto paljaan jalan alla, ne voisivat esimerkiksi olla onnen konkretiaa. Jäin myös miettimään, tarvitseeko runo isoin kirjaimin tai isoin alkukirjaimin kirjoitettuja sanoja, vai toimisiko tavallinen kirjoitusasu paremmin. Jos runoa haluaa vieläkin muokata, niin jonkin verran sitä voisi vielä ”runollistaa”. Tarkoitan tällä sitä, että nyt säkeet ovat aika lailla proosalauseen kaltaisia, vain säejako saa ne vaikuttamaan runolta. Runossahan ei tarvitse olla täydellisiä lauseita, vaan sanoja voi rohkeasti tiputtaa pois. Björkbackan runo on hyvä ja suhteellisuudentajuinen muistutus elämän tärkeysjärjestyksestä. Lopun kysymys päättää runon napakasti. Siru Airaksisen runo Liekki elämään on tavallaan sukulaisruno Oiva Björkbackan Mitä on onni? -runon kanssa. Molempia runoja yhdistää olosuhteiden hyväksyminen ja onnen löytäminen siitä, mitä elämä antaa – vaikka kattaus olisikin toinen kuin mitä oli toivonut. Hauskalla tavalla jopa runojen viimeiset säkeet ovat paljolti samankaltaiset. Viisas runo kumpikin. Airaksisen runossa hyödynnetään toistorakennetta, mikä tuo siihen voimaa. Ensin tuodaan esiin uhat ja pelot ”jos”-sanojen kautta, ja ”vaan”-sanan jälkeen tapahtuu käänne. Käänteen jälkeen keskitytään siihen, mitä kaikkea jää menetysten jälkeen jäljelle. Erityisen kauniita ovat mielestäni säkeet: ”vaan kuitenkin tunnen läsnäolosi/ja lämmön auringon/joka sykkii ihollani.” Sanat ”sieluni sopukoissa” voisi ehkä jättää poiskin, runo jäntevöityisi tiivistyksestä entisestään. Loppusäe on vahva ja painava. Taeka ja toivomus Inkeri Nuutinen kertoo tykkäävänsä omasta murteestaan, mistä siis osoituksena murreruno Runon taeka . Runo on mainio ja lupsakan hyväntuulinen, aivan kuin murre, jota se käyttää. Mutta paikoin minusta runon kirjoitusasu tuntuu vaikealukuiselta. Olen kokenut joskus samaa vaikeutta esimerkiksi murrerunokuningatar Heli Laaksosen runoja lukiessani. Runon taeka -runo olisi varmasti helpompi vastaanottaa kuultuna – kuten Laaksosenkin runot. Murteen kirjoittaminen ei ole ihan yksinkertaista. Jopa Väinö Linnaa on jälkikäteen kritisoitu liian tarkasta murteen taltiointipyrkimyksestä Tuntemattomassa sotilaassa. Inkeri Nuutisen runo olisi varmaan helpompi lukea, jos murretta olisi hieman yksinkertaistettu. Murrettahan ei voi jäljentää sellaisenaan, tästä saa hyvän todisteen, jos lukee murretutkijoiden niin sanottuja tarkekirjoituksia. Niissä tutkija saattaa kirjalliseen asuun murretta puhuvan henkilön puheen täsmälleen niin kuin se on, kaikkine ähkäisyineen ja täysin ääntämyksenmukaisesti. Teksti on tarkoitettu tutkimuskäyttöön, mutta sitä on tosi vaikea lukea. Vanhassa kirjoittamisen oppaassa Kirjoittajan eväät on hyvä artikkeli murteen ja puhekielen käytöstä. Esimerkiksi sanajärjestyksillä on suuri merkitys murteen rytmin tavoittamisessa. Sisällöllisesti Nuutisen runo on mainio. Ainoastaan murteen tyylittelyä kannattaisi vielä miettiä. Näin runo tulisi lukijaystävällisemmäksi. Murteella ovat nykyrunoja kirjoittaneet esimerkiksi Heikki Niska, Marjatta Kaasila ja Juhani Koskinen. Helena Koposen runo Toivomus sanoittaa varmasti monen ajatukset. Runo on kirjoitettu juhlavaan tyyliin, se on vaikuttava vetoomus paremman maailman puolesta. Pidän siitä, että runo alkaa päättäjien puhuttelulla. Rytmin vuoksi voisi ehkä jättää ensimmäisen säkeistön neljännestä säkeestä ”vielä”-sanan pois. Toivomuksessa on kaikuja kehtolauluista, joita on lapselle laulettu, kun on toivottu pahan pysyvän poissa. Toisaalta runo kiinnittyy vahvasti yhteiskunnallisen runouden perinteeseen; tämä näkyy erityisesti ensimmäisessä ja toiseksi viimeisessä säkeistössä. Ei olisi vaikea kuvitella Liisa Tavia laulamaan tätä runoa. Runon eri paikat Mitä on onni, Liekki elämään, Runon taeka ja Toivomus viisaita ja lämpimiä runoja kaikki. Mitähän saamme vuoden viimeiselle runopysäkille? Esitän tähän loppuun teille haasteen. Kirjoittakaa minulle, mihin ja minne kaikkialle runo sopii. Tarkoitan nyt lähinnä sitä, minne runoja voi kirjoittaa. T-paitaan, kahvimukiin, huoneentauluun ainakin. Mutta missä muualla voisi yllättäen olla hyvä paikka runolle? Rantahiekassa? Huussin seinällä? Puun lehdellä? Jään odottamaan ehdotuksianne. Kaikesta voi kirjoittaa Niina Hakalahti Kukkolankatu 16 33400 Tampere niina.hakalahti@sci.fi Mitä on onni? Onni, mikä liekään kohtalon oikku. Lottovoitto? syntyä suomalaiseksi? – ja vielä mitä! ONNI on saada ELÄÄ terveenä, tehdä TYÖTÄ, joka miellyttää, ja jossa viihtyy. Onnea on jakaa elämän ilot Ystävien kanssa, voittaa Vaikeudet ja kohdata Surut tuntien ystävien myötätunnon ja tuen. Mitä muuta kaipaat Elämältä? Oiva Björkbacka, Helsinki Liekki elämään Jos silmieni näkö samenee Jos korvieni kuulo heikkenee Jos en näe maailman värejä, ihanuutta, auringon nousua Jos en kuule musiikkia, lintujen laulua, vaan kuitenkin tunnen läsnäolosi ja lämmön auringon joka sykkii ihollani. Elämän liekki on tallella ja muistot sieluni sopukoissa. Muuta en tarvitsekaan. Siru Airaksinen, Siuntio Runon taeka Nytpä iham pitkästä aekoo rupesim miettimää runon taekoo. Mielleyhtymä tulloo ensin huomoo, nyt minä lankaa lensin. Niinpä hetj ku aehaa mieleesä sae aevot alakaa raksuttoo totta kae. Kyllä minäkii vaekuvven siinnä niänj nuo loppuriimit meinoo sekottoo piänj, mutta kuitennii iliman niitä ei minun taetonj runnoeluu riitä. Toset ku kirjottaa runov vaekka mistä eikä niihin silimii ollenkaa pistä, niinku minä aattelen niitä runoja. Suotta kaet on kertomus punoja. Runossa aena, joku juonj olla pittää eihä siitä muute ymmärrä mittää. Seon kyllä varmaannii, vua minun huolj toesta aatteloo toene osapuolj. Tämä teksti ov varmaa vua ihteev varte eikä tästä huolta kantoo tarte. Runnoelkee vua immeiset hyvät näen ne tarinat enentyvät. Inkeri Nuutinen, Talluskylä Toivomus: Tämä toivomus varmaan teistä päättäjät, hyvin naiivi on? Vaan muistakaa lasta pientä joka kehdossa vielä uinailee, ei pojanpoikani itse voi määrätä kotiaan. Millä nurkalla Euroopassa tuli tänne maailmaan. Älkää antako pilata luontoa tätä, älkää Suomen karjaa lopettako: siitä niin moni saa eineen ja elannon. Jos kaikki tää meiltä viedään jää autius loputon. Ei pääskyset keväisin lennä edes tänne pohjolaan on heiltäkin silloin viety ruoka muualle maailmaan. Minä tahtoisin sinulle lapseni jättää, tään kauniin ja puhtaan maan. Sekä työtä, ruokaa ja rauhaa koko yhteiseen Eurooppaan koko yhteiseen Maailmaan! Sinä pojanpoikani vartu kasva mieheksi. Rakkaudella rakenna tätä maailmaa paremmaksi. Helena Koponen, Maavesi
• 14 – Nro 6 lokakuu 2015 ELÄKELÄINEN Vuonna 2011 kirjoitin tähän lehteen jutun Saarijärven Eläkeläiset ry:n hieman utopistiseltakin vaikuttaneesta Omatoimitalon suunnittelusta. Mutta, kuinkas kävikään; nyt kaunis puukerrostalo on valmis, ja siellä asustelee tyytyväisiä, toimeliaita eläkeläisiä. Ja ne luvatut pullakahvitkin tarjottiin. Kaikki ei talohankkeessa tosin sujunut kuin Strömsössä. Vaikka Suomi elää puusta, puukerrostalojen rakentamiseen suhtaudutaan eritototen betonirakennusteollisuuden taholta vastahankaan. Melkoisen pykäläviidakkoon ajautuivat myös Saarijärven Omatoimi-hankkeen taustalla olleet eläkeläiset Reijo Pesosen, 76, johdolla. Saarijärveläinen toimitusjohtaja Pesonen on rakennusalan erityisasiantuntija, jonka ydintavoitteena on ollut ja on edelleenkin humaani asuntopolitiikka ja yhteisöasuminen. Hän oli YH -rakennuttajien toimitusjohtajana lähes 20 vuotta, kunnes 50-vuotiaana ryhtyi tekemään tutkimusja kehitystyötä sosiaalisesta rakentamisesta. Hän siirtyi kolmannen sektorin Keski-Suomen tukija kehittämisorganisaation palvelukseen. Meritoitunut Pesonen on vetänyt useita EU-rahoitteisia asumiseen ja asuntoaluepalveluihin liittyviä hankkeita, joten Saarijärven eläkeläiset saivat parhaan mahdollisen keulahahmon taloprojektilleen. Toukokuussa 2007 Saarijärven vanhusneuvosto kutsui Pesosen kertomaan, mitä yhteisöllinen asumismuoto käytännössä tarkoittaa. Selvitys sai innostuneen vastaanoton. Häntä pyydettiin selvittämään, olisiko Saarijärvelle mahdollista rakentaa puukerrostalo ikäihmisille yhteisöllisen asumismuodon periaatteiden mukaisesti. Hankkeeseen ilmoittautui mukaan 20 innostunutta, ikääntyvää ihmistä ja Pesonen otti haasteen vastaan. – Aluksi perustettiin asukashallintainen Asumisoikeusyhdistys, jossa asukkaat ovat olleet alusta saakka mukana osallistuen talon suunnitteluun ja saaneet äänensä kuuluville yhdistyksen päätöksenteossa. Omatoimi-kerrostalon rakentaminen puusta sai innostuneen vastaanoton, mutta siitä alkoivat myös vaikeudet. Puukerrostalon paloturvallisuusja muut rakennusvaatimukset ovat Suomessa tiukkoja. Puukerrostaloja on rakennettu USA:ssa ja Kanadassa yli sata vuotta, Norjassa ja Keski-Euroopassa 1980-luvulta lähtien. Suomessa niitä on saatu rakentaa vasta vuodesta 1998 lähtien. Jyväskylän Kuokkalassa on kahdeksankerroksinen puukerrostalo Puukuokka, joka sai tämän vuoden Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon. Sen on suunnitellut Anssi Lassilan johtama arkkitehtitoimisto. Lassila on suunnitellut myös Saarijärven Omatoimitalon. Hän on suunnitellut myös Kärsämäen paanukirkon yhdessä Teemu Hirvilammen kanssa. Kaksi vuotta sitten heinäkuussa Reijo Pesonen ehdotti byrokratiaviidakkoon työlääntyneenä, että luovuttaisiin puutalohankkeesta ja rakennettaisiin talo betonista kaikkien normaalisäännösten mukaisesti. Mutta topakat eläkeläiset päättivät luopua koko hankkeesta, mikäli taloa ei sovitusti rakenneta puusta. Pesosen ei auttanut kuin keksiä uusia konsteja byrokratiaviidakon läpäisemiseksi. – Ihmiset ovat tottuneet asumaan maalla puutaloissa, ja onhan toki puutalossa aivan erilainen tunnelma kuin betonitalossa. Viime syyskuussa pääsimme viimein aloittamaan rakennustyöt, ja ensimmäiset asukkaat muuttivat kolmikerroksiseen, kauniiseen, esteettömään ja toimivaan puukerrostaloon toukokuun puolivälissä. Toimiessaan Rakennuttaja-yhtiöiden toimitusjohtajana Pesonen vastasi yli 6 000 asunnon rakennuttamisesta. – Yksikään niistä ei ole ylittänyt haasteellisuudessaan ja värikkyydessään tämän Omatoimi-talon suunnittelua ja rakennuttamista. Esimerkiksi rakennusfirmoilta oli erittäin vaikea saada tarjouksia, koska suomalaisilla rakentajilla on puukerrostalon rakentamisesta hyvin vähän kokemusta. Vakuuskysymys oli myös vaikea. Pesonen kävi ARAssa monta kertaa neuvottelemassa aravalainasta ja vieraili asuntoja ympäristöministerien luona. – ARA olisi hyväksynyt aravalainan, mutta asuntoja ympäristöministeriössä katsottiin, että ikääntyvien yhteisötaloasumista tuetaan vain suurimmissa kaupungeissa. Keski-Suomessa meidän lisäksi vain Jyväskylässä on rakennettu kaksi ikääntyvien yhteisökerrostaloa RAY:n investointiavustuksen turvin. Myös betonirakennusteollisuus nousi varpailleen pelätessään, että onnistuessaan puukerrostalojen rakentaminen saattaisi uhata betonikerrostalojen menekkiä. –Asumisoikeusosakeyhtiön rakennuttaja teki valituksen todeten, että tämän tyyppinen rakennuttaminen vääristää kilpailua eikä ole yleishyödyllistä rakentamista. Tästä syystä RAY lopetti investointiavustusten myöntämisen. Mallin ottajia alkoi olla eri puolilla Suomea, ja kateus iski rakennuttajiin, Pesonen pahoittelee. Saarijärven kaupungin omistamalle kauniille järvenrantatontille Omatoimi-talo kaikkien vaikeuksien jälkeen lopulta nousi. Loppuhinnaksi tuli 4,2 miljoonaa euroa, asuntoja talossa on 24. Vastike on kahdeksan euroa neliöltä, eli 65 neliön asunnon asumiskustannukset ovat 512 euroa kuukaudessa. – Minusta tämä on kustannusten suhteen varallisuudesta riippumatta kohtuullisen tasapuolinen ratkaisu. Asuntovarauksia Omatoimitaloon on edelleen paljon yli kymmenentuhannen asukkaan Saarijärvellä. Tämän tyyppinen asuminen on myös yhteiskunnan kannalta halpa ratkaisu, kun asukkaat auttavat ja huolehtivat toinen toistaan. Saarijärven Omatoimitalo on eläkeläisten hieno voimanponnistus ja asukkaiden viihtyisä kotitalo. Tämäntyyppisen onnistuneen hankeen soisi kannustavan eläkeläisiä muuallakin kodinrakennuspuuhiin. Teksti: SISKOTUULIKKI TOIJONEN Kuvat: JUHA DRUFVA Saarijärven Omatoimitalossa on hyvä henki Betonirakennusteollisuus suivaantui puukerrostalon rakentamisesta Puutalossa asuu tyytyväisiä eläkeläisiä. Omatoimi-hankkeen keulahahmo Reijo Pesonen kuvassa toinen oikealta. Omatoimi-talo on kauniilla tontilla.
• Nro 6 lokakuu 2015 – 15 ELÄKELÄINEN Naantalin Matkailu Oy, p. 02 435 9800 info@naantalinmatkailu.fi, www.naantalinmatkailu.fi Palvelumaksu 15 € / ryhmä Laukauksia Kultarannassa? Intiaaneja puutarhassa? Uusi faktaa ja fiktiota yhdistelevä teemaopastus, jossa kuullaan mitä presidenttimme ovat Kultarannassa tehneet ja mitä kaikkea kulissien takana onkaan tapahtunut. Oppaana toimii kaikkia presidenttejä palvellut sympaattinen Mamselli Kupiainen, jolta saattaa vahingossa lipsahtaa salaisuus jos toinenkin. MAMSELLI KUPIAINEN JA PRESIDENTTIEN KULTARANTA 99 € / ryhmä (max 50 hlöä) Retki vie vieraat pirturetkelle, salakuljetuksen saaristonäyttämölle. Retki suuntautuu joko Velkualle tai Rymättylään ja huikeita merimaisemia ihailtaessa kuullaan huimia tarinoita kieltolain ajoista, pirtukuninkaista ja saariston historiasta. Retkellä opitaan mm. että hauki ei välttämättä olekaan kala ja nautitaan myös kova teepaukut sekä maittava lounas. Pläkkipeltimuki jää osallistujille muistoksi. Velkualle suuntautuvalla matkalla päästään nauttimaan myös lossimatkojen tunnelmasta kahdella lossilla, kuullaan Suomen sodasta, kadonneista kirkonkelloista ja tutustutaan Pyhän Henrikin saaristokirkkoon. Kesto Rymättylään 4 h, ja Velkualle lossimatkoineen 6 h. SALAKULJETTAJIEN SAARISTO alk. 49 € / hlö (min. 30 maksavaa osallistujaa, 2 vapaata, 4 h) Kiinnostava opastettu kierros Naantalin charmantissa vanhassa kaupungissa ja tutustuminen Kultarannan puutarhaan oppaan johdolla. Ruokailu maaseudulla tai vanhassa kaupungissa meren äärellä. Opastetut kierrokset tehdään kävellen. Kesäkaudella puutarha on suljettu maanantaisin. Voidaan toteuttaa myös yöpymisellä Naantalin Kylpylässä, alk. 98 € / hlö. OI IHANA NAANTALI alk. 31 € / hlö (min. 30 maksavaa osallistujaa, 2 vapaata) alk. 54 € / hlö (min. 30 maksavaa osallistujaa, 2 vapaata, 6 h) NAANTALI KAUPUNKI, JOSSA TARINAT JA HISTORIA HERÄÄVÄT HENKIIN Summassaarentie 180, FI-43100 Saarijärvi +358 (0)30 6085 100 • fax +358 (0)30 6085 200 KYLPYLÄHOTELLI SPA HOTEL Summassaarentie 180, 43100 Saarijärvi www.summassaari.? Varaa nyt ? 030 608 50 myynti@summassaari.? Lanka 0,0835 /puh + 0,032 /min. Gsm 0,192 /min. Sis. alv 24%. Pikkujoulusta jouluun ... Suosikkiartistit Summassaaren lavalla! Pikkujouluyö alk. 78 1 vrk/hlö/2 hh Sis. tanssilipun, jouluruokailun, kylpylän ja aamiaisen. Ajalla 13.11. –12.12. pe-la iltaisin. Ohjelma täynnä tähtiä! Eini, Taikakuu, Kake Randelin, Tuomas Kaikkonen, Kalle Kaaja & Kulkukoirat, Anita Hirvonen jne. Joululoma 324 3 vrk/hlö/2 hh Sis. Päivi Kautto-Niemi ja Jussi Niemi jouluohjelman vetäjät, jouluruokailut ja kahvitukset, kylpylän. LAAJA VALIKOIMA ARJEN APUVÄLINEITÄ TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN ERIKOISKAUPPA fennokauppa.fi FENNO MEDICAL OY *) normaalihintaisista tuotteista 2015 Hyödynnä jäsenetusi! 09 276 360 Eläkeläiset ry:n jäsenetu *) -10 % Pyydä ILMAINEN postimyyntikuvasto! Aineisto lehteen 16.11. mennessä Eläkeläinen-lehden joulukuun nro 7 ilmestyy 7.12. Elinpiiri, eli alue jolla ihminen päivittäisessä elämässään liikkuu, tyypillisesti pienenee vanhuudessa. Tuoreen tutkimuksen mukaan tavoitteet voivat kuitenkin auttaa iäkkäitä henkilöitä ylläpitämään laajempaa elinpiiriä. – Tutkittavat, joilla oli aktiivisuuteen kannustavia tavoitteita, liikkuivat useammin ja laajemmalla alueella kuin henkilöt joilla tällaisia tavoitteita ei ollut. Nämä tavoitteet liittyivät tyypillisesti liikuntaan ja henkisesti vireänä pysymiseen, mutta myös ihan arkiseen aktiivisuuteen, kuten puutarhan hoitoon tai luonnossa liikkumiseen, toteaa tohtorikoulutettava Milla Saajanaho Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksen Gerontologian tutkimuskeskuksesta. –Toivoisin, että iäkkäiden mahdollisuuksiin päästä liikkeelle ja osallistua omien toiveiden mukaiseen toimintaan panostettaisiin enemmän. Vaikkapa vapaaehtoiset liikkumiskaverit olisivat oiva apu monelle, Saajanaho toteaa. Tavoitteet ylläpitävät laajempaa elinpiiriä
• 16 – Nro 6 lokakuu 2015 ELÄKELÄINEN Entäpä jos Suomessa ei Sipilän hallituksen äänekkäistä puheista huolimatta olekaan menossa mikään muutos, vaan pelkkä yhteiskunnallisen vastuun pakeneminen? Leo Tolstoi kiteytti tämän jo 140 vuotta sitten toteamalla: ”Kaikki me haluamme vapautta. Vapautta mistä? Vapautta velvollisuudesta toisiamme kohtaan, vaikka juuri se tekisi meistä ihmisiä.” Suomen vaakunan leijona on selätetty markkinavoimien kuristavalla niskalenkillä. Hyvinvointivaltiosta on muokattu kirosana, huono vitsi, ja meitä hallitaan komentovaltion tavoin pelolla. Huolenpito on vaihtunut röyhkeäksi heitteillejätöksi. Ryhmäteatterin uutuusnäytelmä Eduskunta III kertoo satiirisesti tuoreet uutiset yhden totuuden maasta, jossa ylevien kokkapuheiden ohessa työnantajat ja pääomapiirit luikkivat veroparatiiseihin rahamasseineen ja hallituksen ministerit puhuvat asiat parhain päin. Eduskunta III on edeltävien osiensa tapaan taattua hyvin taustoitettua dokumenttiteatteria, joka perustuu faktoihin. Kevään eduskuntavaaleissa keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä nostettiin kestävyysvajeen poistamisen äidiksi ja kaikkien rakenneuudistusten isäksi. Ryhmäteatterin näytelmässä hän esiintyy ensin raivokkaana hitsaajana, kunnes vähin erin muuttuu pappismaisen rauhalliseksi insinööriksi, joka saarnaa ankaran talouskurin puhdistavasta vaikutuksesta kansakuntamme moraalin kohotustalkoissa. ”Vain ankaralla sopeuttamisella me suomalaiset voimme nousta veltostuttavan hyvinvointivaltion alhosta tasaveroiseksi muiden ahkerien kansakuntien joukkoon.” Todellisessa vertailussa Suomen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on 60 prosenttia, kun euromaiden keskivelka on 93 prosenttia. Toisin kuin pääministeri Sipilä väittää, Suomea velkaantuneempia EU-maita on 15 enemmän. Ainoastaan Ceausescun Romania saavutti vuonna 1980 velattomuuden, kun maa maksoi pois kaikki ulkomaanvelkansa. Kovin maireaa kuvaa ei esitys pääministeri Juha Sipilästä anna. Hän on populisti, vääristelijä ja valehtelija, jolla ei pääministeriksi tultuaan – eikä edelleenkään – ole aavistustakaan miten valtio toimii, puhumattakaan hyvinvointivaltion tarpeista. Kansa kärsii roistomaisten vallanpitäjien kourissa. Mikä karmaisevinta esityksen väitteet perustuvat faktoihin, hallituksen ja eduskunnan todellisiin toimiin. Vallan kärjessä ovat valtiovarainministeriön virkamiehet, jotka kuvainnollisesti ovat sonnustautuneet pyövelinasuihin viedessään hyvinvointivaltiota mestauspölkylle. Kiinnostavan lisän esitykseen tuovat ohjaaja Susanna Kuparisen tekemät Kreikan entisen, vasemmistolaisen valtiovarainministeri Yanis Varoufakisin videohaastattelut Ateenassa. Varoufakisin jäsennellyt ja perusteelliset vastaukset vaikkapa siihen, ovatko talouskuria kannattavat päättäjät yksinkertaisesti hulluja, ovat valaisevia. Mukana ovat myös Kuparisen ja Jari Hanskan Olli Rehnille ja Erkki Liikaselle tekemät haastattelut. Kysymyksiä esittävät hauskat eläinhahmot kaikessa viattomuudessaan. Moisesta Liikanen hermostuu ja ryhtyy huitomaan eläinpoloja puukolla. Railakas karnevalisointi vie Eduskunta III:sta eteenpäin, mutta aivan liian monet kohtaukset ovat venytettyjä, jolloin esitys muuntuu tylsäksi ja jankkaavaksi. Kaikki näyttelijät tekevät hyvää työtä. Erityismaininnan ansaitsee mainio, taipuisa ja taitava Robin Svartström Juha Sipilänä ja muissakin rooleissaan sekä kulttinäyttelijä Matti Onnismaa, joka on aivan pitelemätön mihin ikinä rooliin sukeutuukaan. Jari Hanska kertojana on asiallisuudessaan hupaisa ja artikuloinnissaan lähes täydellinen. Ryhmäteatterin Eduskunta III on tärkeää teatteria. Se tuo häpeilemättä esiin sellaisiakin seikkoja eduskunnan ja hallituksen toimista, jotka päivittäinen uutisointi sivuuttaa Naurun ja ajattelemisen aihetta riittää. Erinomainen päivänpoliittinen tuuletus tämä jälleen kerran Susanna Kuparisen työryhmältä on. Valtaapitäville esityksen pitäisi kuulua pakollisena koulutuksellisena opetusteatterina. Juuri heidän olisi syytä nähdä ja kuulla, kuinka he toimivat. SISKOTUULIKKI TOIJONEN Espanjan 200 kilometrin pituisella Aurinkorannikolla asuu pysyvästi yli 7 000 suomalaista. Siellä verotus on Suomea lempeämpi, sairaanhoito pysyville asukkaille ilmainen ja lääkkeet edullisia. Ostoskassi on myös halvempi kuin Suomessa. Ja meri kimmeltää auringon paisteessa. Sää on suotuisa läpi vuoden. Nämä seikat muodostavat sinne muuttaneiden elämän valoisan puolen. TTT:n uutuusnäytelmä Viimeinen pasodoble kurkistaa myös kulissien taakse kuvaten, millaista on suomalaisen eläkeläispariskunnan Tyynen (Marja Packalén) ja Pentin (Ilmari Saarelainen) arki Aurinkorannikolla. Pariskunta on luopunut Suomen kodistaan, siellä heillä on vain kesämökki. Näytelmän alussa Tyyne ja Pentti palaavat Suomesta jo kahdennenkymmenennen kerran talvea pakoon Costa Blancaan. Kaadetaan lasilliset viiniä ja näytetään jokseenkin tyytyväiseltä, että on päästy taas etelän lämpöön. Mutta taustalla on haikeus, ikävä tyttären perhettä, erityisesti lapsenlapsia. Ristiriitaisesti polveilevissa toiveissa on saada heidät jouluksi Espanjaan. Pariskunta torailee toisilleen lempeästi ja välillä pistetään jalalla koreasti, tanssitaan pasodoblea. Vaikka suomalaisia asuukin Aurinkorannikolla keskivertosuomalaisen kunnan asukasmäärä ja Costa Blancalla käy vuosittain yli kuusi miljoonaa turistia, näytelmässä Pentin ja Tyynen lisäksi esiintyvät vain Aili (Eeva-Riitta Salo) miehensä Eeron (Jukka Saikkonen) kanssa. Kahvilakohtauksissa vilahtaa muutaman kerran tarjoilija (Antti Palo). Keskeisiä puheenaiheita heillä ovat juhlapyhien vieton lisäksi lomailu, lapset, lapsenlapset, juomat ja ruoat. Hauskuus tulee siitä, kun molemmat pariskunnat yrittävät näytellä parempia kuin ovatkaan ja tapahtumat kerrotaan aina pahainpäin. Näennäisesti huolettoman elämän paratiisiin alkaa ilmestyä varjoja Pentin muistisairauden vuoksi sekä Espanjan yhä pahenevan talouskurimuksen ja asuntojen hintojen romahduksen myötä. Esityksen tragikoomisen tekstin käsikirjoittaja Pekka Lepikkö tunnetaan useista tv-sarjoistaan muiden muassa ihanan Mummon ja Kyllä isä osaa -sarjojen kirjoittajana. Viimeinen pasodoble on hänen ensimmäinen teatterille kirjoittamansa näytelmä. Konstailemattoman esityksen kulisseina toimii Pekka Korpiniityn lavastus, jossa on Tyynen ja Pentin Espanjan koti ja baari, siinä kaikki. Huoneteatteri toimiikin erinomaisen, eläytyneesti ja notkeasti näyttelevän Marja Packalénin ja mainion Ilmari Saarelaisen varassa. Eeva-Riitta Salo ja Jukka Saikkonen jäävät sivurooliin, joskin ovat tärkeitä henkilöitä, jotta esitys saadaan luiskahtamaan kunnon farssiksi ajoittain. Packalénin Tyyne on paljon vartijana niin dementian oudoille poluille luisuvan Pentin vaimona, äitinä ja isoäitinä sekä Espanjan ruljanssin pyörittäjänä. Aikamoista sähläystähän hänen toimensa ovat, mutta Tyyne pärjää, jos ei muuten niin pienten valkoisten valheiden turvin. Riipaisevasti hän esittää pettymyksiään, suruaan, huoltaan ja ilon hetkiä aina viimeiseen, katsomossa vedet silmiin nostavaan, pasodobleen saakka. Koskettavan roolin tekee myös Saarelainen dementiaan luisuvana hyväntahtoisena, alati kommelluksiin joutuvana Penttinä. On hienoa, että TTT on ottanut ohjelmistoonsa eläkeläisten elämää ja dementiaa kuvaavan näytelmän, jonka hienoisen arkipäiväisyyden ja toisteisuuden antaa mielihyvin anteeksi aihepiirin tärkeyden ja loistavan pääparin myötä. SISKOTUULIKKI TOIJONEN Kylmää kyytiä nykymenolle Ryhmäteatterissa Koti-ikävää Aurinkorannikolla Aurinkorannikolla. Tarjoilijana Antti Palo, pöydässä vasemmalta Ilmari Saarelainen, Jukka Saikkonen, Eeva-Riitta Salo ja Marja Packalén. Kuva: Kari Sunnari Sopeuttamassa. Piia Peltola ja Matti Onnismaa Ryhmäteatterin Eduskunta III:ssa Kuva: Ilkka Saastamoinen
• Nro 6 lokakuu 2015 – 17 ELÄKELÄINEN Intoa syksyyn! Naomi Klein: NO LOGO Kansainvälinen bestseller, josta tuli maailman laajuinen ilmiö. Nykyisessä talouskriisissä Naomi Kleinin arvio yritysten ja brändien hallitsemasta maailmasta on yhä tuoreempi ja vaikuttavampi. 11 € (ovh 12 €) Naomi Klein: TUHOKAPITALISMIN NOUSU Vangitseva kertomus siitä, miten kapitalismi hyödyntää tuhon lamaannuttamia kansoja ja valtioita. 11 € (ovh 12 €) Karim Maïche: MITÄS ME LÄNSIMAALAISET! Miten Kalevala, Sibelius ja vuoden 1934 Miss Eurooppa liittyvät toisiinsa? Kirja pureutuu suomalaisuuden peruspilareihin ja liittyy mitä moninaisimpiin ajankohtaisiin kysymyksiin. 23 € (ovh 26 €) Anton Monti: PUNAISET PRIKAATIT Italian väkivallan historia 1970–1988. Traagi nen kertomus sisältää jännitys elokuvan elementit. 28 € (ovh 32 €) Tsekkaa Innon tarjoukset ja tee löytöjä! Rastita valitsemasi kirjat, taittele, teippaa ja postita. Kaikki uutuudet, yli 250 kirjan valikoima ja lisää tarjouksia nettikaupassa intokustannus.fi . Ville Iivarinen: RAHA Tiesitkö, että pankit eivät oikeasti lainaa rahaa? Entä tiesitkö, että jos kaikki maailman velat maksettaisiin, maailmassa ei voisi olla enää rahaa? Silmät avaava tietokirja rahasta. 23 € (ovh 26 €) Jarmo Stoor: MOTELLI Helteinen kesä Kempeleessä. Eritteiden kyllästämässä, viinanhajuisessa motellissa entisen valtatien varrella majailee koko ihmiskirjo. Jarmo Stoorin syvästi inhimillinen romaani on myös räävittömän hauska kirja suomalaisesta yhteiskunnasta. 26 € (ovh 29 €) Boris Akunin: ERIKOISTEHTÄVIÄ Herrasmiesetsivä Erast Fandorinin suurenmoiset kyvyt joutuvat koetukselle. Kirjan kahdessa pienoissalapoliisiromaanissa Fandorin kohtaa kaksi alamaailman rikollista. 26 € (ovh 29 €) Timo Kalevi Forss: TOVERIT HERÄTKÄÄ Poliittisen laulun tarina 1900luvun alun työväenlauluista nykypäivään. Haastateltavina ovat muun muassa 1970-luvun keskeiset tekijät Kaj Chydenius, Pekka Aarnio, Sinikka Sokka, Atte Blom, M. A. Numminen, Eero Ojanen ja Mikko Perkoila. 31 € (ovh 35 €) Heikki Hilamaa & Seppo Varjus: KUMOUKSEN ÄÄNET Yhdysvallat kävi läpi suuria kriisejä 1960ja 1970-luvuilla. Miten ne heijastuvat rockissa, jazzissa, soulissa? 28 € (ovh 32 €) EL ÄK EL ÄI NE N 6/ 15 Into Kustannus maksaa postimaksun Into Kustannus Oy Tunnus 5020570 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaan rastilla merkitsemäni kirjat (halutessasi useampia, merkitse lukumäärä kirjan kohdalle) Täytä yhteystietosi, irrota sivu, taittele, teippaa kiinni ja postita. Voit tilata myös osoitteesta myynti@intokustannus.fi, puh. 040 179 5297 tai kurvata Kurvin Kirjaan, Hämeentie 48, HKI. Tervetuloa! Hintoihin lisätään postikulut, 3,90 €/tilaus. Tilaajana saat myös Into Kustannuksen uutiskirjeen, joka sisältää mm. kutsuja tapahtumiin ja tietoa kirjatarjouksista. Nimi Osoite Allekirjoitus Postinro ja -toimipaikka Sähköposti Puhelin Ari Turunen: MAAILMANHISTORIAN KUKOISTAVIMMAT KAUPUNGIT Kirja kertoo kaupungeista, jotka muuttivat maailmanhistorian. 30 € (ovh 34 €) Koivuranta, Pehkonen, Sorjanen, Vainio, Karlsson & Ponto: MARIMEKKO Marimekon ihmeellinen historia. Kaunistelematta ja täynnä herkullisia tarinoita. Teos perus tuu yli sataan haastat teluun sekä arkistolähteisiin. 33 € (ovh 37 €) Artemi Troitski: VENÄLÄINEN KARMAGEDDON Venäjällä 2000-luvun alkua sanottiin Putinin vakauden ajaksi. Kirja kertoo troitskilaisella huumorilla höystettynä, miten maan tilanne muuttui ”karmageddoniksi”, joka lähentelee avointa sotatilaa. 24 € (ovh 27 €) Hannu Nyberg: OLAVI VIRTA Samettiääninen Olavi Virta on yksi Suomen kaikkien aikojen suosituimmista laulajista, mutta mikä mies Ola oikeasti oli? Tämä kirja sisältää kaiken sen tiedon Olavi Virran elämästä, jota ei ole aiemmin kerrottu. 28 € (ovh 32 €) Pentti Haanpää: KAUNEUDEN KIROUS Mestari Haanpään kadonnut romaani on väkevä kuvaus nuoresta naisesta nimeltä Anna Ansala, joka on ”kaunis, elävä ja liukas liikkeiltään”. Teos kertoo ihmisistä, joita ajavat pinnalliset arvot ja joille mikään ei riitä. 26 € (ovh 29 €)
• 18 – Nro 6 lokakuu 2015 ELÄKELÄINEN Kitaran mestari Jukka Tolonen selvitti välinsä menneisyyden kanssa Kiirastulen kautta uuteen elämään Kitaristilegenda Jukka Tolosella on paitsi suosion täyteinen myös rankka menneisyys. Huippuvuosia seurasi kiirastuli ja armoton päihdekierre, linnatuomio. Nyt Tolonen kiertää maata pianistina ja gospelmuusikkona seesteisissä tunnelmissa. Helsinkiläinen Jukka Tolonen lienee Suomen ehkä kaikkien aikojen merkittävin kitaristi – eikä aiheetta. Hän on pitkällä urallaan ollut mukana monessa. Ensimmäiset keikkansa hän teki Arto Sotavallan The Roques -bändissä kesällä 1966 vasta neljätoistavuotiaana. Myöhemmin hän soitti Kirkan ja Eero Raittisen kokoonpanoissa. – Sain tehdä jo lukiolaisena oikeita keikkoja. Se opetti ja sain varmuutta soittoon, Tolonen sanoo. Vuonna 1969 perustettu, rockia ja jazzia yhdistelevä fuusiobändi Tasavallan Presidentti avasi Toloselle ja kumppaneille portit myös maailmalle; ensin Ruotsiin ja sieltä Englantiin ja Keski-Eurooppaan. – Meillä oli englantilainen solisti, Frank Robson, mikä vauhditti läpimurtoa. Tässä bändissä pääsin rakastamani ammatin makuun kunnolla. Vähitellen maassa ja maailmalla alettiin arvostaa yhä enemmän Tolosta ja hänen lahjakkuuttaan; mies kun soitti suvereenisti rockia, reggaeta, progea ja jazziakin. Hän tulkitsi kitarallaan kansanmusiikkia, flamencoa ja iskelmää. Rauli Badding Somerjoen vuonna 1973 levyttämää, alati soivaa Paratiisia sävyttää Tolosen taivaallisen kaunis, 43 sekuntia kestävä soolo. Se on yhä maamme tunnetuin kitarasoolo. – Ahmin musiikkia. Kulttuuritalolla näin livenä Creamin, Jimi Hendrixin, Zapan ja monen muun. Kesämökillä kuuntelin jazzradiota. Soul innosti myös, Tamla-Motown -soundi. Tolonen teki 1970-luvulla myös näyttävää soolouraa. Marraskuussa 1975 ilmestyneen Hysterica -albumin raidasta Windermere Avenue tuli radiohitti Yhdysvaltoja myöten. Tämän jälkeen kitaristi perusti maineikkaan Jukka Tolonen Bändin, joka keikkaili kymmenkunta vuotta ympäri Eurooppaa. Tolosen viimeisin rocklevytys, laajalti huomioitu Cool Train – Tolonen plays Coltrane! ilmestyi vuonna 2004. – Minulta kysytään usein, kuinka saatoin soittaa ja menestyäkin, vaikka olin niin sekaisin viinasta ja piristä. Minulla on tapana vasta tähän, että onhan maailmalla professoreitakin, jotka menestyvät huolimatta siitä, että ovat puliukkoja. Kontrolli petti täysin Jukka Tolonen puhuu avoimesti rajusta päihteiden käytöstään. Pahin huumekausi alkoi hänen elämässään 1970-luvun lopulla. – Jo hyvin nuorena olin kauhean kiinnostunut kaikista päihteistä, ja sitten vanhemmiten homma paheni. Join viinaa ja käytin kokaiinia ja amfetamiinia, joka on kamala myrkky – kuten on viinakin, Tolonen kertoo. Kitaristin sekakäyttö, viinaja huumehörhöily johti ensimmäiseen avioeroon 1985. – Jonkin ajan kuluttua menin uudelleen naimisiin ja rauhoituin vähän – kunnes retkahdin taas, ja siihen loppui sekin liitto. En pysty käyttämään hallitusti päihteitä, en edes viinaa. Olisi pitänyt tajuta tämä jo aikoja sitten. Tolonen muistaa ikuisesti joulukuun 2006. Tasavallan Presidentti oli juuri soittanut onnistuneesti Helsingissä Tavastia-klubilla, mutta jatko ei sujunut lainkaan suotuisasti. Keikan jälkeisenä yönä Tolonen puukotti naisystäväänsä leipäveitsellä hengenvaarallisesti kotonaan Helsingin Malminkartanolla – amfetamiinin ja alkoholin vaikutuksen alaisena. – Yhtäkkiä sumeni. Olin mustasukkainen, ja kontrolli petti. Niin se meni. Olin pirin ja viinan käyttäjänä se pahin. Räyhäsin ja olin väkivaltainen. Suoraan sanoen olin matkalla kadotukseen. Leivätön pöytä kutsui Keväällä 2008 Jukka Tolonen tuomittiin ehdottomaan kahden vuoden ja kolmen kuukauden vankeuteen naisystävänsä törkeästä pahoinpitelystä sekä huumausainerikoksesta. Ensikertalaisena hän sovitti tuomiotaan Keravan vankilassa 18 kuukautta. Ennen Keravalle passitustaan Tolonen tuli koviin syyllisyydentuntoihin. – Rukoilin Pasilan poliisivankilassa ensimmäistä kertaa elämässäni. Jeesus, jos olet olemassa, auta Janinaa tervehtymään ja auta myös minua, rukoilin. – Janina tervehtyi, ja hän antoi minulle anteeksi hirvittävän tekoni. Arvostan sitä todella paljon. Janina on uskossa, onnellisesti naimisissa ja asuu nyt Yhdysvalloissa. Tolonen tutki Keravan vankilassa Raamattua päivittäin. – Aikuistuin vasta Raamattua lukiessani. Ymmärsin, että olen sen verran heikko ihminen, että tarvitsen Jeesuksen. Hänen kanssaan en ole heikko. Kun turvaudun häneen, pysyn kaidalla tiellä, enkä retkahda päihteisiin. Jeesus minut sieltä pohjilta nosti. – Syyllisyyden kautta sain lopulta syntini anteeksi ja olen siitä kiitollinen. Ihmeellisesti Jumala minut tervehdytti, ja tiedän, kuinka minun pitää elää. En voi salata mitään, koska Jumala näkee kaiken ja kaikki tulee päivänvaloon. Pianonsoitto sujuu Taiteilijaeläkkeellä oleva Jukka Tolonen ei pysty enää soittamaan kitaraa. Nivelrikko on jäykistänyt sormet, ja lisäksi pikkurilli ei ole aivan entisenlainen; siitä on leikattu hyvänlaatuinen kasvain. – Kaikki niveleni ovat jäykistyneet. Se voi olla perinnöllistäkin, mutta suurin syy jäykistymiseen on se, kun poltin kynttilää molemmista päistä liian monta vuotta. – Olisitpa nähnyt minut seitsemän kahdeksan vuotta sitten! Missä kunnossa olikaan ja miltä näytin, kun jouduin poliisivankilaan. Olin kahdeksankymppisen näköinen, enkä nähnyt valoa missään, Tolonen juttelee. Nivelvaivoistaan huolimatta hän pystyy soittamaan tänä päivänä vaivattomasti pianoa ja myös nelikielistä bassoa. – Bassonsoitto hieman kompensoi sitä, etten voi näppäillä enää kitaraa, hän toteaa. Musiikki on muutenkin vahvasti läsnä hänen arjessaan. Hän soittaa ja laulaa kuorossa Kitaristi Jukka Tolonen löi itsenä läpi maailmalla 1970-luvulla. Hän oli mukana myös monissa Yleisradion tuotannoissa. Tämä kuva on vuodelta 1977. Kuva: Leif Öster/ Yle Kuvapalvelu Yleensä ihmiset sanovat, etteivät he kadu elämässään mitään. Minä taas kadun hyvinkin paljon omia mokiani, Jukka Tolonen mainitsee. Kuva: Kari Kumpulampi
• Nro 6 lokakuu 2015 – 19 ELÄKELÄINEN kolmesti viikossa kotiseurakunnassaan Helsingissä Nordenskiöldinkadulla. Entisen Pressa -miehen, huilisti Junnu Aaltosen kanssa Tolonen kiertää Suomea esittäen virsiä. Vetreässä kunnossa oleva Jukka Tolonen pitää yllä fysiikkaansa kävelemällä, mutta kovin pitkiä matkoja hän ei mielellään patikoi. – Polvet ovat aika jäykät ja vasen lonkkanivel vaivaa. Se kipeytyy helposti ja edessä on varmaankin leikkaus. Muutoin elämäni on raiteillaan. Sain anteeksi pahat tekoni. Sain aloittaa puhtaalta pöydältä ja olen siitä äärimmäisen onnellinen. – Minulla on ystävätärkin ja pidän hänestä paljon. KARI KUMPULAMPI Loton päävoitto on Suomessakin miljoonien unelma. Joka viikko telkkarin ääressä kynä kädessä ja lottokuponki edessä eletään pieni jännityksen hetki: Jospa tällä kertaa tärppäisi! Vanhassa Veikkauksen tv-mainoksessa miespuolinen lottoaja suunnitteli, että ”auto pitäs ostaa ja huvila laittaa ja kiertää vähän maailmaa”, ja yhtä kohtuullisia haaveita lienee useimmilla lottoajilla. Maksettaisiin omat ja lasten velat, remontoitaisiin asunto tai vaihdettaisiin se suurempaan, ja vähän olisi varaa törsätä turhuuksiinkin. Ei olisi huolta huomisesta koko loppuelämän aikana. Eikö? Anna-Leena Härkönen on tutkinut lottovoittajan mieltä ja tekoja romaanissaan Kaikki oikein. Mitä todella tapahtuu niukkaa elämäänsä elävälle ihmiselle, kun hän yhtäkkiä on seitsemän miljoonan euron onnellinen omistaja? Tällainen onnenpotku osuu kampaamoja kauneusyrityksessä työskentelevälle Eeville ja hänen musiikkibisneksessä vaatimattomissa tehtävissä toimivalle miehelleen Karille. Kun on saatu varmuus siitä, että lottovoitto todella osui kohdalle, alkavat moninaiset huolet. Kenelle asiasta voisi kertoa? Mahdollisimman harvalle, Eevi ja Kari päättävät, mutta kuinka ollakaan, tieto leviää kulovalkeana, koska he eivät malta pitää suutaan kiinni eivätkä salaisuuteen vihityt läheiset senkään vertaa. Eevi sortuu oitis ennen vain näyteikkunoissa ja putiikeissa ihailemiinsa vaatteisiin ja koruihin, Kari juhlimaan voittoa viinalla, nythän on varaa kaikkein hienoimpiin juomiin ja illallisiin kalleimmissa ravintoloissa. On vaikea sovittautua rikkaan ihmisen rooliin, se ahdistaa kuin hieno mutta väärän kokoinen luksusvaate. Myös sukuja tuttavapiirin asennoituminen Eeviin ja Kariin muuttuu. Eevistä tuntuu, että läheiset ihmiset syyllistävät häntä rikastumisesta, ja hän alkaa itsekin syyllistää. Miksi juuri hän? Varmaan siksi, että hänellä oli vaikea lapsuus ja koulussakin kiusattiin. Lottovoitto tuli ikään kuin kompensaationa hänen kokemilleen vääryyksille. Raha antaa hänelle mahdollisuuden myös kostaa kouluaikojensa pahimmalle kiusaajalle, mutta mitään tyydytystä hän ei pysty tempustaan tuntemaan. Molemmat käyvät kovilla kierroksilla, Karin hummaaminen ja Eevin törsääminen muuttuvat jokapäiväisiksi, hieno asuntokin hankitaan, mutta kumpikaan ei siellä erityisemmin viihdy, ja pian he eivät enää viihdy toistensakaan seurassa. Eevi lähtee luksusmatkalle Thaimaahan, Royal-class -luokassa, viiden tähden hotelliin, omalla uima-altaalla varustettuun sviittiin. Mutta onnellisuuden tunnetta hän ei tavoita, vaikka kuinka pinnistelisi. Raha avaa monet portit, mutta jotkut se myös läimäyttää kiinni nenän edessä. Eevin ja hänen parhaan ystävänsä suhde menee poikki, työtoverit vieroksuvat häntä eikä hän edes lähiomaisilleen ole sama ihminen kuin ennen. Hän alkaa kadota itseltäänkin, menettää identiteettinsä ja ainoa tunne, joka hänessä voimistuu, on jonkinlainen häpeä. Hänestä tuntuu, että ystävät eivät hyväksy häntä, jos hän ei jollakin tavalla kompensoi sitä vääryyttä, että hän on rikas, ystävät eivät. Mutta lapsuudenystävä Hanna sanoo tylysti: ”Semmosta rahasummaa ei oo, jolla sä voisit ostaa oikeuden olla taas yksi meistä.” Kun Karin juominen äityy katastrofaaliseksi, Eevistä tuntuu, että onnenpotkun sijaan hän on saanut maailmalta turpiin. Anna-Leena Härkönen on kirjoittanut romaanin keveällä otteella ja vetävästi. Teksti perustuu pitkälti dialogille, joka Härköseltä on aina sujunut mallikkaasti. Tämäkin teos olisi melkein valmis käsikirjoitus satiiriselle tv-sarjalle tai elokuvalle. Vetävän tekstin alla kulkee kuitenkin aika julma tarina, jonka ydinkysymys on: Voiko rahalla ostaa tervettä itsetuntoa? Tarinalla on avoin loppu, lukija jätetään miettimään, löytävätkö Eevi ja Kari taas toisensa, ja ennen kaikkea itsensä. Anna-Leena Härkönen oli puhumassa romaanistaan syyskuussa pidetyssä Joensuun kirjallisuustapahtumassa, jonka teema oli RAHA kirjallisuudessa ja toisissa taiteissa. Palautteen antajat ovat olleet monta mieltä. Jotkut ovat ilmoittaneet, etteivät halua enää lotota, koska kirja murskasi heidän illuusionsa. Jotkut suorastaan paheksuivat Eeviä, joka nyt kuitenkin on vain mielikuvitushenkilö. Lottovoittajista ei paljon tiedetä, koska harva heistä tulee mediajulkisuuteen riemuitsemaan onnestaan. Monet pitävät voittonsa tarkkaan salassa, että se ei pääsisi hämmentämään heidän elämäänsä. Tehtyjen haastattelujen perusteella suuri osa voittajista yrittää pitää elämänsä niin ennallaan kuin mahdollista. ”Auto pitäs ostaa, huvila laittaa ja kiertää vähän maailmaa” on varmaan hyvin realistinen yleistys siitä, mikä olisi sitä onnea, minkä miljoonavoitto ns. tavalliselle ihmiselle toisi tullessaan. Ihmisen on hyvin vaikea kestää äkillistä, totaalista elämänmuutosta. Onnenpotkukin tekee kipeää. TUULA-LIINA VARIS Kun onni potkaisee, se sattuu Anna-Leena Härkönen: Kaikki oikein. Romaani. Otava 2014 Malmin Eläkeläiset kutsui Kontulan Eläkeläiset vierailulle. Yhdessä saimme nauttia Kati Outisen esityksestä Malmin Työväentalolla. Outinen esitti monologissaan muistisairasta Allia, jonka tavarat olivat hukassa. Hänen oli myös vaikeaa muistaa mihin olikaan menossa. Onneksi laukusta löytyi ostoslista. Varmaan hän oli menossa kauppaan. Mutta mitä reittiä.... Jäiköhän kahvinkeitin päälle? Kyllä Alli vielä pärjää kotonakin; onneksi hänellä on ystävä, Elina, jolle voi soittaa kysyäkseen neuvoja. Mutta kun se puhelimen pin-koodi on taas hukassa. Alli ei halua vielä mihinkään laitokseen. Hän haluaa elellä omassa kodissaan, Niin kauan kuin omat siivet kantaa. Voi, miten tuttuja tilanteita nuo unohdukset ovatkaan! Onneksi me eläkeläiset voimme jakaa huoliamme ja saamme tukea toinen toisiltamme. Mirja Leppälä Niin kauas kuin omat siivet kantaa on Kati Outisen monologinäytelmä, jota hän esittää vanhainkodeissa ja palvelutaloissa. Kati Outisen monologi puhutteli vahvasti Malmilla Kuka? Jukka Tolonen Syntynyt 16. huhtikuuta 1952 Helsingissä, missä myös asuu. Pianisti, laulaja, gospelmuusikko. Valtion taiteilijaeläkkeellä. Pääsi maailmanmaineeseen 1970-luvulla. Albert Järvisen ohella ensimmäisiä, suomalaisia kansainvälisen tason kitaristeja. Bändejä: Tasavallan Presidentti, Wigwam, Piirpauke, Jukka Tolonen band, Jukka Tolonen Trio. Ura vauhdittui vuonna 1971 ensimmäisen soololevyn Tolonen myötä. Yle valitsi lp:n vuoden levyksi ja äänite julkaistiin myös Englannissa ja Yhdysvalloissa. Julkaissut kaksitoista sooloalbumia, joihin lukeutuu myös körttivirsiä sisältävät albumit Juudaan leijona (2011) sekä Valmistu, Herran kansa (2014). Aloittaa ensi keväänä opinnot Pirkanmaalla Karkun evankelisessa raamattuopistossa. Kööpenhaminan ydinkeskustassa sijaitsevan Plaza-hotellin aulassa on taulu, jossa esitellään paikassa yöpyneitä tunnettuja vieraita, kuten Willy Brandt ja Eric Clapton. Kitaravirtuoosi Jukka Tolonen on taulun ainoa suomalainen.
• 20 – Nro 6 lokakuu 2015 ELÄKELÄINEN Var aa NYT ! NAUTI HYVÄSTÄ OLOSTA • 4 VRK Nyt Viron hinnoilla hyvä olo Kuntorannasta! 16.-20.11. | 23.-27.11. | 30.11.-4.12. | 7.-11.12. | 14.-18.12. | 28.12.-1.1.2016 • Hinta alk. 209 € / hlö / 2hh Sis. 4 x Hyvänolon aamiaisen, 4 x Päivällisen, 1 x Hydrovesihieronnan 20 min., 1 x Parafangosavi 20 min, 1 x Yrttikylvyn 20 min., 1 x Hieronnan 15 min., 4-vrk majoituksen 2hh, Kylpylän ja kuntosalin käytön, aukioloaikoina. ( hoitojen listahinta on 80 € ). Vain Eläkeläiset Ry:n jäsenille SENIORIEN PIKKUJOULU 2015 20.-22.11. | 27.-29.11. | 4.-6.12. | 11.-13.12. • 1 vrk alk. 65 € / hlö / 2hh • 2 vrk alk. 130 € / hlö / 2hh Sis. hyvän olon aamiainen, 1 x Pikkujoulu illallisen, 2hh Majoituksen, elävää tanssimusiikkia, maksuttoman vapaa-ajan ohjelman, kuntosalin ja kylpylän käytön aukioloaikoina, 2 vrk:n paketti sisältää toisena päivänä aamiaisen ja päivällisen. TEATTERILOMA • 1 VRK • Hinta alk. 67 € / hlö / 2hh Sis. hyvän olon aamiainsen ja lipun Varkauden teatteriin. Hyvän tuulen hotellipaketit 4 vrk Puolihoidolla 265€ / hlö / 2hh KESKIVIIKKO 23.12.2015 14.00 Majoittautuminen hotelliin alkaa 14.30 Jouluinfo glögin kera ravintolassa 18.00 Kynttiläuinti Kylpylässä 20.00 Karaoketanssit ravintolassa JOULUAATTO 24.12.2015 09.00 Aamuinen vaellus luontoon 11.00 Vesivoimistelua, kylpylässä 12.00 Joulurauhan julistus Suomen Turusta, Eevan salissa 14.00 Jouluinfo 24.12. saapuville lomalaisille, ravintolassa 12.00-16.00 Joulusaunat rantasaunalla. 13.00 Joulukuusen koristelu lapsille, ravintolassa. Jatkuu leikkien ja laulaen Jopen ja Mirjan kanssa. 16.00 Perinteinen jouluateria, lapsiperheet 17.00 Perinteinen jouluateria, muut asiakkaat 18.15 Ohjelmallinen illanvietto, Eevan salissa, Isäntänä Jope Huttunen 19.00 Joulupukki vierailee Eevan salissa 23.00 Jouluyön kirkko Varkauden Pääkirkossa (omilla kyydeillä) JOULUPÄIVÄ 25.12.2015 09.00 Aamulenkki ulkona 10.00 Joulumessu Varkauden Pääkirkossa (omilla kyydeillä) 10.00 Kevyttä Vesivoimistelua kylpylässä 11.00 Vesivoimistelua, kylpylässä 13.00 Yhteislaulua, Eevan salissa Jope Huttusen säestyksellä 15.00 Rasvanpolttojumppa, toimintasalissa 18.00 Joulupähkinä, musiikin siivittämä tietovisa kaikenikäisille Juontajina Jope ja Mirja 20.00 Jouluinen musiikkija lauluiltama, Jope Huttunen TAPANIN PÄIVÄ 26.12.2015 09.00 Lähtö aamulenkille, hotellin pääoven edestä 10.00 Kevyttä voimistelua kylpylässä 11.00 Vesijumppa, kylpylässä 13.00 Bingo, Eevan salissa. Mukavia palkintoja 20.00 Tapaninpäiväntanssit, elävää tanssimusiikkia, Jope Huttunen SUNNUNTAI 27.12.2015 10.00 Jakson yhteenveto 11.00 Kiitoksia ja tervetuloa uudelleen Joulunajan ruokailut Aamiainen klo 08.00-10.00, lounas klo 11.30-13.00 (ei sisälly puolihoitoon 10€ /hlö) Päivällinen klo 16.30-18.00 Kylpylä avoinna 08.00-20.00 Joulunajan ohjelma: ke-su 13.-17.1. ja 20.-23.1.ohjelma: KESKIVIIKKO 13.1. / 20.1.2016 15.00 Tervetulotilaisuus, Ravintola Aikamies 16.30 Päivällinen 18.30 Iltamat ravintolassa, esiintyjänä Erkki Liikanen 20.00 Karaoketanssit ravintolassa TORSTAI 14.1. / 21.1.2016 09.00-10.00 Aamujumppa Eevansalissa, ohjaajana Xin 11.00-13.00 Joogan alkeita Eevansalissa, ohjajana Kari Timonen 11.00-13.00 Seuratanssin alkeet ravintolassa, ohjaajana Anja Holopainen 11.00-13.00 Venyttely, tasapaino ja rentoutus Toimintasalissa, Samuli Kinnunen 14.00 Iltapäiväkahvit 14.30 Päivätanssit ravintolassa, Seniori Make 16.30 Päivällinen 18.30 Tähtitieteen perusasioita Eevansalissa, Kasiopeia ry:n PJ Veli-Pekka Hentunen 20.00 Karaoketanssit ravintolassa. PERJANTAI 15.1. / 22.1.2016 09.00-10.00 Aamujumppa Eevansalissa, ohjaajana Xin 11.00-13.00 Joogan alkeita Eevansalissa, ohjaajana Kari Timonen 11.00-13.00 Seuratanssin alkeet ravintolassa, ohjaajana Anja Holopainen 11.00-13.00 Venyttely, tasapaino ja rentoutus Toimintasalissa, Samuli Kinnunen 14.00 Iltapäiväkahvit 14.30 Yhteislaulua ravintolassa, Seniori Make 16.30 Päivällinen 18.30 Iloista Ukulelemusiikkia ravintolassa, Warkauden Ukuleleorkesteri 20.00 Elävän musiikin tanssit tähdittää Ari Klem Jatkuu karaoketansseilla LAUANTAI 16.1. / 23.1.2016 09.00-10.00 Aamujumppa Eevansalissa, ohjaajana Xin 11.00-13.00 Joogan alkeita Eevansalissa, ohjaajana Kari Timonen 11.00-13.00 Seuratanssin alkeet ravintolassa, ohjaajana Anja Holopainen 11.003.00 Venyttely, tasapaino ja rentoutus Toimintasalissa, Samuli Kinnunen 14.00 Iltapäiväkahvit 14.30 Kahvikonserttituokio ravintolassa, Seniori Make 16.30 Päivällinen 18.30 Kotimainen elokuva Eevansalissa 20.00 Seniori Maken tahdittamat tanssit, jatkuvat karaoketansseilla SUNNUNTAI 17.1. / 24.1.2016 08.00-16.00 Kylpylä omatoimisesti 08.00-10.00 Aamiainen 10.00 Palautekeskustelu 11.00 Kiitokset ja Tervetuloa uudelleen! Kaamoksen kruunajaisten ruokailut Aamiainen ke-pe klo 7.00-10.00 ja la-su klo 8.00-10.30 Päivällinen 16.30-18.00 (sisältyvät lomapakettiin) Kylpylä avoinna 08.00-20.00 www.kuntoranta.? 3 vrk Puolihoidolla 262€ / hlö / 2hh Vuoden 2016 tuetut lomat: Hyvinvoitilomat ry • hyvinvointilomat.? Maaseudun Terveysja Lomahuolto ry • mtlh.? Solaris-Lomat ry • solaris-lomat.? Pidätämme oikeuden ohjelman muutoksiin Kuntorannantie 14, Varkaus myyntipalvelu (017) 560 1403 myynti@kuntoranta.? Joululoma ja Kaamoksen Kruunajaiset varattavissa! Toimi pian ja tule mukaan iloiseen tunnelmaan! Tule hyvälle tuulelle! Kaamoksen Kruunajaisia tähdittää Erkki Liikanen & Ari Klem Seniorien Joulu 23.-26.12. tai 24.-27.12. Kaamoksen Kruunajaiset ke-su 13.-17.1. tai 20.-24.1.
• Nro 6 lokakuu 2015 – 21 ELÄKELÄINEN Kansantanssikurssi 24.-27.10. (3 vrk) Kurssi sopii kansantanssin ohjaajille tanssipareineen. Kurssin teemana on 150 vuotta kansantanssia Suomessa vuonna 2016. Vetämässä Sinikka Mäkelä ja Tapani Luhtaranta. Hinta: 210 € (ph) / 240 € (th) Ilmoittautuminen heti. Matkavastaavien opintoja neuvottelupäivät 2.-6.11. (4 vrk) Kurssi sopii peruskurssin käynneille tai muutoin kokeneille yhdistysten matkavastaaville. Anu Mäki vetämässä. Hinta: 245 € (ph) / 285 € (th) Ilmoittautuminen heti. Liikuntakurssi 2.-6.11. (4 vrk) HUOMATKAA TARJOUS: kaksi yhden hinnalla! Tarjoamme kurssin kaikille yhdistyksille, jotka haluavat tuoda mukanaan uuden ohjaajan! Kurssilla on monipuolinen ohjelma, joka sisältää muun muassa uuden kuminauhaohjelman. Kurssi sopii sekä vasta-alkajille että kokeneille ohjaajille. Opettamassa Eva Rönkkö ja Raija Puumalainen. Hinta: 245 € (ph) / 285 € (th) Ilmoittautuminen heti. Yhdistystoiminnan jatkokurssi + toiminnantarkastuksen teemapäivä 13.-18.11. (5 vrk) Kurssi sopii peruskurssin käyneille tai muutoin kokeneille yhdistyksen johtokunnan jäsenille sekä toiminnantarkastajille. Opettamassa Anu Mäki ja Martti Vaattovaara. Hinta: 310 € (ph) / € 360 (th) Ilmoittautuminen heti. Taloudenhoidon jatkokurssi + toiminnantarkastuksen teemapäivä 13.-18.11. (5 vrk) Kurssi sopii peruskurssin käyneille tai muutoin kokeneille yhdistyksen johtokunnan jäsenille sekä toiminnantarkastajille. Opettamassa Anitta Koski ja Ossi Viljakainen. Hinta: 310 € (ph) / 360 € (th) Ilmoittautuminen heti. Eläkeläiset ry:n syksyn 2015 kurssikalenteri Syksyn viimeiset Kurssit Kuntorannassa Alueelliset kurssit Kursseille ilmoittautuminen: Kurssituki Bändikurssi soittajille ja laulajille 23.-24.11. (2 pv) Poppia ja rockia 1950-1970-luvuilta. Mukaan bändin perussoittimet: kitarat, bassot, rummut, koskettimet ja muut. Myös laulajille! Sopii kaikentasoisille ja -ikäisille soittajille ja laulajille. Kurssi pidetään Espoon Matinkylässä. Kurssia ovat vetämässä Sauli Malinen ja Kari Kuivalainen. Hinta: 50 €. Ilmoittautuminen 2.11. mennessä. Lue kurssista lisää sivulta 3! Kursseille ilmoittaudutaan kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä osoitteeseen Eläkeläiset ry; Tuija Aali, Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: tuija.aali@elakelaiset.fi Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: www.elakelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/kurssihakemus. – Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. – Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. – Kuntorannan kurssien osalta on ilmoitettava, valitseeko kurssilainen puolivai täysihoidon. – vähävaraiset yhdistykset voivat hakea kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Kurssikalenteriin voi tulla muutoksia. Kalenteri julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n kotisivulla, www.elakelaiset.fi, joista näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussihteeri Tiina Rajalalta, puh. 020 743 3617 tai 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Kevään 2016 kurssikalenterin julkaisemme joulukuun Eläkeläinen-lehdessä. Kuopio-Kallavesi Eläkeläisten piirissä vallitsee Canasta-innostus. Eläkeläisten kerhossa pelataan ahkerasti tätä korttipeliä, yhteisen hauskanpidon ja muistin säilyttämisen merkeissä. Pelaajia on jo toistakymmentä. – Muistisairauksien ehkäisemiseksi meille ikäihmisille suositellaan älyllistä treeniä, kuten sudokuja ja ristisanatehtäviä. Canasta on tässäkin mielessä aivan loistava peli. Aivot saavat taatusti jumppaa, vakuuttaa Pekka Dementjeff Kuopio-Kallavesi Eläkeläisten Canasta-kerhosta. – Yhdessä pelaaminen myös ehkäisee yksinäisyyttä. Ja osallistua voivat kaikki, vaikka pyörätuolissa istuen, Dementjeff jatkaa. Kuopiolaiset toteavat, että he haluavat levittää hyvää harrastustaan kaikille eläkeläisjärjestöille ja ehdottavat Canastakurssin järjestämistä. – Meidän joukosta löytyy useampikin ohjaaja kouluttamaan tulevia pelaajia, Pekka Dementjeff lupaa. Ajatus saattaa toteutua, sillä Eläkeläiset ry:n ensi kevään Kuntorannan kurssikalenteriin on suunniteltu pelipäivää, osana muistikerho-ohjaajien koulutusta. TUOMAS TALVILA Kuopio–Kallavesi Eläkeläisten Canasta-kerhon nelihenkinen joukkue pelin tuoksinassa. Vasemmalta Maire Rönkkö, Aune Alavuotunki, Jouko Hämäläinen ja Pekka Dementjeff. Kuopiossa pelataan muistin tueksi Canastaa
• 22 – Nro 6 lokakuu 2015 ELÄKELÄINEN Psykoosia sairastava voi elää tavallista elämää. Jopa kolmasosa skitsofreniaan sairastuneista toipuu hoidon avulla oireettomiksi. Yleisin ja vaikea-asteisin psykoosisairauksista on skitsofrenia. Sitäkin sairastavista noin kolmannes toipuu työkykyisiksi tai pystyy asumaan itsenäisesti, jos psykoosioireet saadaan hallintaan. Sairaanhoitaja Jenni Airikka Tampereen kaupungin Tipotien psykoosiyksiköstä korostaakin, että skitsofrenian kanssa voi elää tavallista elämää. – Arki voi sujua aivan tavallisesti, Airikka sanoi Psykoosi ja hyvä elämä -luennolla Kumppanuustalo Arttelissa. Estolääkitys, ravitsemus, riittävä uni ja liikunta Estolääkitys voi estää psykoosin uusiutumisen niin skitsofreniakuin muilla psykoosisairauspotilailla. Myös ravitsemus on hyvä keino tukea mielenterveyttä. –Lisäksi riittävä uni ja liikunta ylläpitävät mielen tasapainoa. Uusimisen riski kasvaa elämän kuormitusvaiheissa. Jos potilas osaa pitää itsestään huolta ja omaa säännölliset elämäntavat, hän voi selvitä kuormitusvaiheistakin sairastumatta. – Jos arki on hyvässä hallinnassa, niin uusiutumisen riski pienenee. Tasapainoisen arjen avulla voidaan sairaus saada pysymään oireettomana. Vaikka tauti edelleen oireilisikin, sen kanssa saattaa kuitenkin pärjätä. Oireet voivat olla lieviä ja sellaisina eivät välttämättä liiaksi ahdista niitä kokevaa. – Esimerkiksi kuuloharhat eivät aina ole pelottavia, ja henkilö voi kuulla vaikkapa kannustavia ja rohkaisevia ääniä. MIA HEMMING Psykoosioireet voidaan hallita Suomalaista 3,5 prosenttia sairastuu psykoosiin jossain vaiheessa elämäänsä. Skitsofreniaan sairastuu prosentti suomalaisista. Skitsofreniaa tarvitsee usein hoitaa koko elämän ajan. Noin kolmasosa skitsofreniaan sairastuneista toipuu hoidon avulla oireettomiksi. Psykoosi luokitellaan vakavaksi mielenterveyden häiriöksi, jossa henkilön todellisuudentaju hämärtyy ja vääristyy usein huomattavasti. Henkilöllä on vaikeuksia erottaa tosi epätodesta, ja usein psykoosissa hän ei niitä erota. Tyypillisiä psykoottisia oireita ovat erilaiset harha-aistimukset ja harhaluulot, suhteuttamisharhaluulot ja merkityselämykset. Kaksi jälkimmäistä oiretta ilmenevät esimerkiksi siten, että henkilö antaa toisten ihmisten eleille harhanomaisia merkityksiä. Hän saattaa myös vaikkapa television kuuluttajan puheen suhteuttaa itseensä tai nähdä esineiden väreissä viestejä itselleen. MIA HEMMING Lähteet: Perttula Merja, Tunnista psykoosi. Tehy-lehti, 9/2013. Mielenterveystalo, Psykoosin pikaopas. HUSin tuottama verkkopalvelu, https://www. mielenterveystalo.fi Huttunen Matti, Psykoosi. Lääkärikirja Duodecim, 16.9.2014. Kustannus Oy Duodecim, Terveyskirjasto. Psykoosi on vakava mielenterveyden häiriö Lokakuun 8. Helsingin Kansalaistorilla kokoontunut eläkeläisten mielenosoitus saa kaiken tukemme, vaikka emme ,suurten matkakulujen vuoksi, köyhinä eläkeläisinä itse päässetkään Lapista itse tapahtumapaikalle. Emme hyväksy hallituksen kaavailuja eläkeläisten ansaitsemien sosiaalietuuksien leikkaamisesta – erityisesti eläkeläisen asumistuen leikkaus ensi vuoden alusta on aivan käsittämätön tilanteessa, jossa Suomi on saanut Euroopan Unionilta huomautuksen eläkeläisköyhyyden lisääntymisestä maassamme. Esitys lyö korville myös hallituksen tavoitetta saattaa maamme talous kasvuun, sillä 60 miljoonan leikkaus eläkeläisiltä sekä asiakasmaksujen korotukset terveysja sosiaalipalveluissa heikentävät suuresti eläkeläisten ostovoimaa, mikä on kaikki pois kotimarkkinateollisuudesta ja palveluista eli pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä, sillä pienet eläkkeethän menevät kokonaan kulutukseen arjessa selviytymiseksi. Erityisesti esitys heikentää aikanaan paljon kotona töitä tehneiden, monilapsisten perheiden äitien, asemaa, sillä heille ei ole paljon eläkettä kertynyt, vaan useat heistä ovat minimieläkkeen varassa. Nykyisin eläkkeellä olevat ihmiset ovat lisäksi aikanaan omalla työllään luoneet perustan Suomen talouden kehittymiselle nykyiselle, maailman huippumaiden tasolle. Tämän vuoksi odottaisi vähän kunnioitusta niiden taholta, jotka ovat nyt valtaa käyttämässä ja ovat saaneet valmiina esim. koulutusjärjestelmän, joka on heidänkin urakehityksensä mahdollistanut. Leikkausten sijaan hallituksen olisi huolehdittava siitä, että Suomenkin eläkeläiset pääsisivät tulotasoltaan Euroopan Unionin köyhyysrajan yläpuolelle. Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestö ry:n aluetoimikunta Lapista tuki mielenosoitukselle – Puhe väestön ikääntymisestä, eliniän pitenemisestä ja vanhusten määrän kasvusta kääntyy usein kauhisteluksi vanhushuoltosuhteen kehityksestä ja sen aiheuttamasta uhasta kansantaloutemme kestävyydelle. Tämä puhe johtaa kuitenkin väärään käsitykseen eläkeiän saavuttaneen väestön yhteiskunnallisesta merkityksestä. Ylivoimainen enemmistö ikääntyneistä ihmisistä on kuitenkin kansantaloudelle voimavara eikä suinkaan uhka. Näin totesi Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö puhuessaan Vanhusten viikon juhlassa Lahdessa maanantaina 5.10. ja Multialla keskiviikkona 7.10. Kivistö muistutti, että 87 prosenttia eläkeikäisistä ei käytä lainkaan säännöllisesti sosiaalija terveydenhuollon palveluja. Vielä 75 vuotta täytettyäänkin väestöstä lähes 80 prosenttia tulee toimeen ”omillaan”, elää itsenäistä elämää. – Työeläkejärjestelmän ”kypsyessä” keskimääräinen eläketurva paranee, minkä seurauksena eläkeläiset ovat koko ajan entistä parempia veronmaksajia ja heidän ostovoimansa on entistä vahvempi kansantalouden moottori, kaupan ja tuotteita valmistavien yritysten tulojen lähde. Tosiasiassa eläkeläiset ovat siis suurimmalta osalta yhteiskunnan kasvava voimavara eivätkä suinkaan lapsiin rinnastettava huollettavien joukko. Siksi erittelemätön puhe huoltosuhteesta johtaa harhaan. – Auttaminen on yleisinhimillinen, ikiaikainen ominaisuutemme. Nyky-Suomessa se tulee esille niin, että noin 1,2 miljoonaa meistä auttaa läheisiään vähintään satunnaisesti, 300 000 tekee sitä jokseenkin säännöllisesti ja yli 60 000 ympäri vuorokauden 24/7, ilman taukoja ja lomia. Vain noin 40 000 heistä saa auttamistyöhönsä taloudellista tukea ja/tai palveluja. Tukien ja palvelujen kattavuuden lisääminen ja yhtenäistäminen olisi mahdollista saattamalla niiden maksaminen KELAn hoidettavaksi. On myös muistettava, että monet isovanhemmista auttavat lapsiaan esimerkiksi lastenlasten hoidossa ja tekevät näin mahdolliseksi kansantalouden häiriöttömän toiminnan. – Myös auttamistyössä ikäihmisten työpanos on huomattava. Yli puolet omaishoitajista on itsekin eläkeiässä ja neljännes (25 %) heistä on yli 75-vuotiaita. On laskettu, että heidän hoitamiensa van-husten hoitaminen laitoksissa tulisi maksamaan yhteiskunnalle noin 3,5 miljardia euroa. Kun kunnat maksavat omaishoidon ja tukea ja kustantavat palveluja noin puolen miljardin euron edestä, muodostuu omaishoitajien yhteiskunnalle tuottamaksi nettohyödyksi noin 3 miljardia euroa. Ja vähintään puolet tästä on eläkeikäisten tuottamaa, Kivistö totesi. Kalevi Kivistö Vanhusten viikolla: Ikäihmisten työpanos myös auttamistyössä on huomattava Lavis eli lavatanssijumppa on helsinkiläisen Kontulan Eläkeläiset ry:n uusin liikuntamuoto. Kirsi-Marja Ahvenisen ohjaama Lavis-ryhmä käynnistyi 2.10. ja jumppaa Kontulan Kivimottiksessa perjantaisin klo 11.45– 12.45. Lavis liikuttaa Kontulassa
• Nro 6 lokakuu 2015 – 23 ELÄKELÄINEN Limpan I nnan jag satte mig framför datorn för att knopa ihop det här kåseriet, tittade jag på riksdagsdebatten om regeringens budgetförslag. Trots att det var fråga om allvarliga ting kändes den på sina ställen nästan som rena farsen, i vilken dagens makthavande gång efter annan fick äta upp sina tidigare uttalanden. Paavo Arhinmäki gjorde till och med en historisk insats, som den första rikdagsmannen som sjungit i talarstolen. Som gammal fackföreningsgubbe borde man kanske vara stolt över att vi har lyckats göra så dyra avtal att de stackars kapitalisterna bahöver regeringens hjälp för att öka, eller ens upprätthålla, arbetsplatserna. Vid närmare eftertanke beror de uteblivna investeringarna i nya arbetsplater nog inte på alltför höga löner, utan snarare på alltför hutlösa vinster och dividender. En annan sak som stort förundrar gamla mig är, att centerpartiets herrar inte verkar ha minsta lilla gnutta av förståelse för fackliga ting. Först kommer premiärminister Vanhanen med sina arbetsreformsträvanden, och nu Sipilä med sina tvånglagsfunderingar. Visst förstår man att herrarna på Södra kajen tio bara tackar och tar emot, men tror de faktiskt att facket kapitulerar så lätt. Annars varkar Sipilä vara en mästare på att slingra sig. Efter den lyckade fredagsdemonstrationen förstod han säkert, att han hade rotat alltför djupt i den fackliga myrstacken, men han ville inte visa att han tvingats böja sig för facket, utan sade att barnmorskorna i TV:n hade fått honom att tänka om. Hans försök att plocka poäng med att lova upplåta sitt hem för asylsökande fick också det oanade följder. När nyheten kablades ut över världen började en aldrig tidigare skådad strid ström av flyktingar välla in över gränsen mellan Haparanda och Torneå. På distriktstyrelsens möte härom dagen talade vi om den kommande pensionärsdemonstrationen, i vilken tyvärr bara de två pensionärsorganisatoinerna som står närmast vänsterpartierna har beslutat delta. Vi hittade en massa håret resande exempel på vad regeringens nedskärningar kommer att innebära för de äldre lågpensionärerna, som inte hunnit med i arbetspensionruljansen, men också många exempel på hur nedskärningarna kommer att drabba oss alla som är inne på livets slutraka. Enligt vad jag läst i tidningarna är premiärministern troende laestadian, och som den gamla ateist jag i dag är, tycker jag, att man kunde jäklas med att påminna honom on Jesus sista ord på korset: – Fader förlåt dem, ty de förstå icke vad de håller på att göra. Jag är inte säker på om orden är exakt desamma i dagens nya testamente. Jag lärde mig nämligen dem på förra århundradets förtiotal som krigsbarn i den halländska byn Snöstorps kyrkas söndagsskola. När man jobbar med att sätta stugan i vinteride hittar man muskler man inte ens kom in håg att det fanns i kroppen, och nu är de alla så ömma att man inte vågar motionera mera än att sakta gunga på stolen framför TV:n. Vanligtvis blir det bara att slötitta, men ibland kommer det något man är tvungen att högljutt kommentera. När torneåborna bildade mur vid gränsen för att dämma upp flyktingströmmen och någon svensk försmädligt sade att de under krigen tagit emot tiotusentals finska flyktingar, blev jag fly förbannad och röt för mig själv: – Ni tog emot kvinnor och barn medan de finska männen kämpade mot en övemäktig fiende vid fronten, men de som i dag kommer hit är unga män, som egentligen borde stanna hemma och kämpa för ordning och reda i sina egna hemländer! Förlåt nu blandade jag bort mig igen, det var ju regeringens ränker mot oss pensionärer jag höll på att skriva om. Tyvärr börjar mitt utrymme ta slut, och som ett kort sammandrag om regeringens politik återstår bara att konstatera: – Vänner och kamrater, vi verkar vara på väg mot en hård framtid. Och till slut, till direktöversättnigarnas förunderliga värld. Förra numrets Väggfloden var förstås Seinäjoki, som på riktig svenska heter Östermyra. Det fick jag på sjuttitalet veta när jag arrangerade en svenspråkig kurs där och på kursreklamen hade skrivit Seinäjoki. Varför orten heter Östermyra på svenska fick jag veta när vi en dag pratade i telefon med Alvar Risberg. Han visste att namnet härstammar från ett gammalt för länge sedan nedlagt bruk, vars produktion i tiderna byggde på såkallad myrmalm. Tyvärr kan jag inte just nu hitta på några nya finurliga finska översättningsgåtor, utan är tvungen att ta en fråga från vårt västra grannlands geografi: Vad heter en liten stad i Sverige vars namn i bastämd pluralisform betyder ett kvinligt underklädesplagg? Som en liten fingervisning ka jag ännu säga att orten i fråga också har kallats för världens ände. Vi är på väg mot hårda tider Ordförandes kolumn MARTTI KORHONEN Översättning: Anne Lindfors-Shaban Då den här tidningen utkommer har pensionärernas manifestation för samhällets svagaste redan hållits. I skrivande stund arbetar vi för att få till stånd en manifestation som både hörs och syns, och genom vilken vi lyckas föra fram vår åsikt och oro. Vi förnekar inte att vårt land drabbats av många svårigheter. Vi är också redo att delta i arbetet att övervinna problemen. Vi känner till hur det var. Den generation som nu är pensiontagare växte upp och byggde vårt land under en tid då det rådde brist på allt och sparsamhet var nödvändigt. Vi har levt i en tid då man måste räkna varje mark och penni. Devalveringar, inflation och räntor på över 15 procent har vi klarat av genom att arbeta. Vi förstår mycket väl att alla ska dra sitt strå till stacken. Frågan är bara i vilken grad var och en ska delta i förhållande till de egna möjligheterna. Det mest effektiva sättet att rätta till inkomstfördelningen är genom beskattningen, för genom den kan vi förbättra möjligheterna att leva och bo och få service på olika håll i Finland. Jag ska ta ett exempel som gäller kommunalbeskattningen. Skattebördan drabbar skattebetalarna olika beroende på om man har skatteavdrag eller inte. Pensionärer, arbetslösa eller studerande har i regel knappt några avdrag och betalar alltså skatt på sina inkomster fullt ut. I kommun A är skattesatsen 16,5 procent. För den som har skatteavdrag är den verkliga skatteprocenten omkring 12,5 procent. I kommun B är skattesatsen 20 procent. Om du inte har några avdrag betalar du alltså 20 procent i skatt. Skillnaden jämfört med en invånare i kommun A som har skatteavdrag är i vårt exempel redan 7,5 procent. Sannolikt har kommun A, med dess lägre skattesats, även mycket bättre tjänster och strukturer jämfört med kommun B. Samma tendens ser vi i statsbeskattningen, till exempel genom att avdragen utökas för andra inkomster utom för pensionsinkomster, det vill säga skatteskillnaden tillåts öka allt mer, till förlust för pensionärerna. Frågan är huruvida det finns en vilja att göra något åt saken. Nu verkar det som om det inte finns någon vilja att minska skillnaderna utan tvärtom vill man öka dem. Framför allt i de större städerna hänger utkomstproblemen allt oftare samman med det dyra boendet. Problemet är lika för pensionärer, personer i arbete, arbetslösa samt studerande. Och då man hävdar att Finlands konkurrenskraft, arbetskostnaderna och våra löner inte klarar sig i internationella jämförelser glömmer man att berätta att våra boendekostnader är betydligt högre än exempelvis i Tyskland. I detta nu ligger byggnationskostnaderna beroende på nivå runt 1 600 euro per kvadratmeter. I min hemstad Uleåborg är till exempel försäljningspriserna snart uppe i runt 7500–8500 euro per kvadratmeter. Vi får ständigt höra att man inte kan påverka situationen i en marknadsekonomi. Det kan man visst, om bara viljan finns. Allt hänger på politikerna och deras beslut. Marknadsekonomin är en bra dräng men en oerhört dålig husbonde. Utan tyglar är marknadsekonomin rena urtypen för girighet. Både staten och kommunerna har nu gjort sig skyldiga till girighet och genom tomtpolitiken vill bägge maximera markpriset. 1500 euro per kvadratmeter, eller rentav mer, är dagens melodi. Om man dessutom lägger till förbindelser är enbart markpriset lika högt som byggarbetet. Ingen mark är värd så mycket. Detta kallas spekulation, och det är invånarna som betalar kalaset. Ansvaret ligger hos städernas fullmäktige. I nästan alla städer skänker man planläggningens vinster åt markägarna trots att det inte finns någon sådan förpliktelse i lagen. Tvärtom säger både anvisningarna, förståndet och lagstiftningen att städerna ska anskaffa råmark som de sedan planlägger. Detta har Uleåborg gjort i tiotals år och det har fungerat utmärkt, till förmån för stadens invånare, d.v.s. skattebetalarna. Man kan också påverka exempelvis bestämmelser om bilplatser, hinder för träbyggnation, planbestämmelser. Genom att få ner boendekostnaderna på en rimlig nivå kan man också direkt underlätta framför allt lågoch medelinkomsttagarnas utkomst. Det rätta alternativet för att öka den sociala välfärden står att finna i en gemensam vilja och typ av överenskommelse. Vi har både möjligheter och medel, låt oss alltså ta dem i bruk. Om överenskommelser
• 24 – Nro 6 lokakuu 2015 ELÄKELÄINEN Verkko muuttaa lukemista ja tuo lisää aineistoja kaikkien ulottuville. Digitaaliset kirjastopalvelut voimistuvat perinteisten kirjastopalveluiden rinnalla. EETUn projektipäällikkö Heini Röyskö tapasi kirjastoalan ja kulttuuriperinnön digitalisaatiosta vastaavan kulttuuriasiainneuvos Minna Karvosen opetusja kulttuuriministeriöstä sekä Kirjastot.fi -verkkosivuston päätoimittajan Matti Sarmelan. Internetin käytön yleistyminen ja sen suuret toimijat, kuten Google, YouTube ja sosiaalinen media ovat muuttaneet lukemisen kulttuuria. – Siirrytään tällaiseen jälkigutenbergilaiseen aikaan, jolloin pitkän tekstin lukemisen merkitys vähenee ja visuaalisuus korostuu. Samalla muuttuu tapa lukea, kokea ja jakaa lukemaansa. Esimerkiksi nuoret saavat jo ison osan informaatiosta YouTube -palvelun kautta, päätoimittaja Matti Sarmela tiivistää. Ihmiset hakevat itsenäisesti tietoa verkosta, eikä kirjastoa enää tarvita niin merkittävästi esimerkiksi tiedon hakuun. Omatoimikirjastot ja omatoimiaukioloajat tulevat lisääntymään ja asiakkaat saavat haluamaansa joustavuutta aukioloaikoihin. Toisaalta näin voidaan säästää henkilöstökuluissa ja kirjastoverkko voidaan säilyttää. Sarmela painottaa, että tietoyhteiskunnassa kirjaston rooli kansalaisten neuvonnassa tulee lähivuosina korostumaan entisestään. Kirjastoista kysytään yhä enemmän asioita, jotka liittyvät laitteiden tekniseen neuvontaan. Uusi kirjastolaki voimaan 2017 – digitaaliset palvelut halutaan esteettömiksi Opetusja kulttuuriministeriössä teknologian tuomat muutokset ihmisten arkeen ovat tiedossa ja uutta kirjastolakia valmistellaan parhaillaan. Lakia valmistelevan työryhmän kausi jatkuu keväälle 2016. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2017. Sen ytimessä on ajatus sivistyksellisten perusoikeuksien turvaamisesta kaikille asukkaille verkottuneessa yhteiskunnassa. Kulttuuriasiainneuvos Minna Karvosen mukaan on tärkeää, että uuden lain myötä turvataan jokaiselle tiedon ja kulttuurin saatavuus. Karvonen painottaa, että kaikkien kirjastopalveluiden, siis myös kirjaston digitaalisten palveluiden, on oltava aidosti esteettömiä ja maksuttomia. – Kaikki kirjastojen verkkopalvelut tulisi toteuttaa siten, että niiden sisällöt ovat saavutettavissa myös erilaisia apuvälineitä, esimerkiksi puhesynteesiä ja pistenäyttöä käyttäville. Kirjaston digitaalisten palveluiden haaste on tällä hetkellä niiden sirpaleisuus. Palvelut halutaan saada yhä selkeämmäksi kokonaisuudeksi ja helpommin käytettäviksi. Digitaaliset kirjastopalvelut tuovat asiakkaille pääsyn yhä laajempaan määrään aineistoja. Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke (KDK) on vuonna 2008 opetusja kulttuuriministeriön käynnistämä projekti, jonka tarkoituksena on lisätä kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitaalisten aineistojen ja kulttuuriperinnön merkitystä ihmisille. Yksi KDK:n merkittävimpiä tehtäviä on kulttuuriaineistojen digitointi sekä digitaalisten aineistojen säilyttäminen, jotta esimerkiksi vanhaa teknologiaa käyttäen tallennetut aineistot tai muuten hauraat esineet eivät katoaisi unholaan. Aineistoja on jatkuvasti muutettava uusiin tiedostomuotoihin, jotta ne säilyisivät. Karvonen korostaa digitoitujen aineistojen käytettävyyttä, sillä tallennetut aineistot halutaan tuoda mahdollisimman hyvin kaikkien ihmisten hyödynnytettäviksi. Kirjastot.fi -verkkosivusto on kirjastopalveluiden jättiläinen Kirjastot.fi -verkkosivusto on verkkosivusto, josta asiakas löytää kaikki Suomen sähköiset kirjastopalvelut. Päätoimittaja Matti Sarmela nostaa esille useita Kirjastot.fi -sivustolta löytyviä palveluita. Sitä kautta pääsee muun muassa Finna.fi -sivustolle, josta on haettavissa erittäin laajasti Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen digitaalisia aineistoja. Hakupalvelusta voi etsiä ja lukea esimerkiksi Suomessa ilmestyneitä sanomalehtiä, joita on digitoitu vuoteen 1910 saakka sekä tutustua Ateneumin ja Kiasman kokoelmiin. Palveluun on vastikään tuotu myös Kansallisgallerian teokset. Tulevaisuudessa Finna.fi -sivustosta tehdään monipuolisempi kirjastopalvelukokonaisuus, jossa voi esimerkiksi uusia kirjastolainansa. Finna.fi -hakupalvelu syntyi Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen hedelmänä. – Digi.kirjastot.fi on itse asiassa yksi kaikkein mielenkiintoisimpia palveluita Kirjastot.fi -sivustolla, Sarmela toteaa. Paikalliskirjastot tallentavat sinne itsenäisesti paikallisesti kiinnostavaa aineistoa kuten tarinoita ja valokuvia eri aikakausilta. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi kotiseutuyhdistysten kanssa. Nämä digitoidut aineistot ovat Digi.kirjastot.fi -sivustolla vapaasti kaikkien nähtävillä. eKirjasto-palvelusta voi lainata sähköisessä muodossa olevia e-kirjoja sekä muita e-aineistoja. Kirjastot.fi -verkkosivun kautta pääsee moniin sellaisiin aineistoihin, joista pitäisi normaalisti maksaa. Kaikki digitaalinen aineisto kun ei ole lisenssivapaata. Kirjasampo.fi-palvelusta löytää kirjan vaikka kansikuvan perusteella Matti Sarmela suosittaa myös Kirjasampo.fi -palvelua kaunokirjallisuuden ystäville. – Yksittäiset novellit ja runot ovat vaivattomasti löydettävissä palvelusta, sillä kaunokirjallisuuden haku on siellä aivan eritasolla kuin kirjastojen hakupalvelussa, Sarmela tiivistää. Kirjasampo.fi:stä voi etsiä kirjoja myös kansikuvahaun perusteella, mikäli kirjasta muistaa kannen ulkoasun. Kirjakalenteripalvelu Kirjasampo.fi -verkkosivulla näyttää Ylen kirjallisuusohjelmat ja yhdistää kunkin ohjelman kirjailijatietoon. Palvelu on tehty yhteistyössä Ylen kanssa. HEINI RÖYSKÖ Artikkeli on osa artikkelisarjaa, jonka Eläkeläisliittojen etujärjestö EETUn projektipäällikkö kirjoittaa verkko-osallisuudesta ja verkkopalveluista. Ikäihmisten osallisuuden vahvistaminen verkossa on yksi EETUn uuden Eläkeläisten osallisuus-hankkeen 2016–2018 painopisteistä. – digitaaliset kirjastopalvelut vahvistuvat Kirjastot uuden edessä Kirjastot.fi -verkkosivuston päätoimittaja Matti Sarmela painottaa, että tietoyhteiskunnassa kirjaston rooli kansalaisten neuvonnassa tulee lähivuosina korostumaan entisestään. Kuva: Sakari Röyskö
• Nro 6 lokakuu 2015 – 25 ELÄKELÄINEN Tehdään yhdessä työtä yhteisen hyvän eteen Onkohan mietitty, miksi on niin vaikea saada vapaaehtoisia tekemään töitä yhdistyksessä? Onhan meitäkin, jotka haluamme tehdä omassa ympäristössä töitä. Yhteiseen toimintaan ja viihtyvyyteen vaikuttaen. Mahdollisuuksiensa ja jaksamisensa mukaan. Tekemisistään jopa nauttien työn ilosta. Eikä suinkaan kaipaa kiitoksia ja korokkeelle asettamista. Onhan jo työikäisenäkin tottunut hiljaiseen puurtamiseen. Mutta tekemiselle yhdistyksissä voi tulla ikävä loppu ja jäädä paha maku suuhun. Vaatimukset kasvavat: kun kerran teit tuon, niin tee tuokin. Minkä takia tuo on noin ja miksi ei toisin? Tuokin on taas ihan väärin, ja ennen kaikkea: Ei ennen tehty noin. Me kaikki suomalaiset olemme kirjoitustaitoisia ja lukeakin osaamme. Ainakin pitäisi osata. Mutta emme omista kalenteria ja kynää, emme itse laita ylös tapahtumia ym. Meille pitää jonkun muun tehdä tapahtumista listat, monistaa ja huolehtia, että saamme tiedot. Sitten unohdamme saamamme tiedot ja taas se on jonkun muun syy. Yhdistyksessä on muutama henkilö, jotka palvelevat meitä. Onko näin oltava? Parempi, jos meistä jokainen voisi olla aktiivinen, edes jossain määrin. Tässä on meille kaikille miettimisen paikka. Toistemme arvostelu on hyvin helppoa, mutta kyllä meidän ikä-ihmisten pitää antaa arvo toisillemmekin. Antaa neuvoja ja opastusta rakentavassa mielessä. Antaa jokaisen tehdä omat tehtävänsä rauhassa, eikä seota asioihin, jotka ei toisille kuulu. Onhan vanha sanonta monesta kokista samassa sopassa. Tehdään yhdistyksessä yhdessä työtä yhteisen hyvän eteen. Tehdään jäsenistölle toimiva hyvä yhdessä olo mahdolliseksi ja nautittavaksi. Jatketaan yhdessä ja iloitaan yhdessä olosta. Anja Kuuskoski Mielipiteitä Viime aikoina on hämmästelty ilmapiirimuutosta. Mikä sitten on muuttunut? Tässä maassahan vihapuheet alkoivat heti itsenäistymisestä, eikä vain vihapuheet, vaan myös vihateot aina mielivaltaisiin teloituksiin, massamurhiin ja nälkään näännyttämisiin asti. Sisällissodassa, jota ei oikein saisi sisällissodaksi vieläkään sanoa, kidutettiin ja tapettiin taistelujen päättymisten jälkeen enemmän kuin itse taisteluissa. Vasemmistolaisiin ja humanistisia ajatuksia esittäneisiin kohdistettu mielipidevaino ja vähäväkisten sorto olivat 20ja 30-luvuilla tässä maassa maantapana. Sisällissodan väittäminen vapaussodaksi oli valkoinen valhe, jonka uskottavuuden vahvistamiseksi luotiin rasistinen ryssäviha ja lietsottiin militarismia ja sotauhoa. Sodan lopputulos palautti realismin ja maamme sai johtajiksi todellisuudentajuisia ja kansalaistemme parasta ajavia johtajia ja päästiin rakentamaan turvallista hyvinvointivaltiota. Kävikö meille loppujen lopuksi siis kuitenkin hyvin? Ei valtaeliittimme mielestä. Heidän mielestään itsenäisyyden historiamme pahin häpeätahra on juuri tuo hyvinvointipalvelujen kehittämisjakso. Vaikka kansalaiset osasivatkin arvostaa silloista suvereenia johtajaamme ja hänen rauhantahtoista menestyksekästä toimintaansa vihanpidon ja sotauhan lieventämiseksi kylmän sodan Euroopassa, niin valtamedia ja nykyinen valtaeliitti ei tunne väsymystä häneen liitetyn politiikan parjaamisessa. Asenteissa on palattu 30-luvun arvoihin. Vähäväkisten turvattomuus ei päättäjiämme huoleta ja sotauho on valtamedian päivittäinen pääharrastus. Vähäväkisten elämää voidaan kurjistaa, mutta hävittäjiin ollaan valmiina käyttämään kymmeniä miljardeja. Miten tällainen kansan toiveiden vastainen muutos on ollut mahdollinen? Meillä päättäjät ja media kirkon ja koululaitoksen tukemina ovat vakuuttaneet suomalaisille, että suomalaiset päättäjät eivät ole tehneet virheitä (Kekkosta luukuun ottamatta). Sisällissotaamme seurannut kansanmurha ja vuosikymmeniä kestänyt mielipidevaino ja muilutukset ja pieksämiset olivat ehkä hieman kärjekkäitä toimenpiteitä, mutta niiden tekojen takana olivat kuitenkin isänmaalliset toimijat. Sota-aikaisen johtomme tekemät karkeatkin virheet keskitysleirimielivaltoineenkin olivat kai tarpeellisia, koskapa itsenäisyytemme säilyi. Kun ilmiselvät ja mielivaltaiset ihmisoikeusloukkaukset ja vainoamiset on meillä voitu perinteisesti tulkita vain isänmaallisuuden osoituksiksi, voiko muuta odottaa kun nykyisin palautettua ilmapiiriä. Valtamedia kilpailee taas päivittäin siinä, kenen luonnehdinnat ovat suurvaltanaapuriamme terävimmin loukkaavat ja vähättelevät. Historiaa tuntevat kansalaiset kyllä tietävät, että Suomen johtajat eivät ole olleet vain rahantahtoisia, eikä Suomi ollut vain tahdoton ajopuu. Mutta suomalaisen koulun ja suomalaisen median antaman informaation avulla mielipiteensä muodostaneet kansalaiset voivat edelleen elää näiden harhakäsityksiensä kanssa. Sinivalkoista uhoilua kun on voitu tulkita meillä isänmaalisuuden ilmauksina. Saksassa liittoutuneiden painostuksesta on tehnyt pesänselvitystä omasta 30-luvustaan, Suomessa ja myös Unkarissa sellainen on jätetty tekemättä. Mikäli historian virheistä ei opita, niiden voi pelätä toistuvan. Vastuullisen median ja koululaitoksen tehtävä olisi oppia tehdyistä virheistä, mutta sellainen on mahdotonta, jos meillä ei tapahtuneita virheitä tunnusteta. Kekkosen muistan toistaneen usein sanalaskua: Arvaa oma tilasi ja anna arvo toisellekin. Omien virheiden kieltäminen ja peittely on johtanut meillä kummallisuuksiin. Hypetetään asiassa kuin asiassa oltavan ihan pikkuista vaille maailman parhaita. Näiden keisareiden alastomuus tuntuu jo hyvin kiusalliselta. Eikö riittäisi, kun eläisimme vaan kaikki ihmisiksi. Tuomo Paasirova Vihapuheethan alkoivat jo aikoja sitten Taas tuli houkutuskirje TSS-matkatoimistolta. Siinä tarjotaan 7 päivän ylellistä tutustumismatkaa Turkkiin plus 8 päivän ilmaista virkistystä luksushotellissa. Hinta 139 euroa (949 euron sijasta). Tarjouksessa kyllä mainitaan, että paikan päällä on välttämätöntä ostaa lisäpaketti hintaan 149 euroa. Pitäisi ilmoittaa selkeästi, että todellinen matkan hinta on 288 euroa. Sekin on edullinen hinta. Olin Turkin halpamatkalla viime helmikuussa. Matkan hinta silloin oli 149 euroa viikko, ja paikan päällä ostettava lisäpalvelupaketti, johon sisältyi oppaan palvelut, pääsymaksuja kohteisiin ja illallinen, maksoi 129 euroa. Tämä paketti oli pakko ostaa, kuten tarjouksessakin kyllä kerrottiin, mikäli innostukseltaan malttoi lukea, koska majoitus oli hotelleissa kaukana palveluista. Omatoimimatkaan ei siis ollut mahdollisuutta. Kortilla lisäpakettia ei voinut ostaa, ja ellei ollut tasarahaa, opas piti ylimääräisen. Ensimmäinen pettymys oli hotellin sijainti kaukana kaupungeista ja kaikesta muustakin. Välimeren rannalla oli hotelleja vieri vieressä, mutta ei mitään muita palveluita kuin ne, mitä hotellialueella oli tarjolla. Toinen pettymys oli hotellialueen vieressä kulkenut vilkasliikenteinen moottoritie. Liikenteen melu oli kova yötä päivää. Lisää pettymyksiä: Välimeren rannalla on talvella kylmä, lämmitykset hotellihuoneissa eivät toimi. Sekin harmitti, että opas pyyteli röyhkeästi tippejä itselleen ja kuljettajalle. Olin kiertomatkalla rannikolta sisämaahan Kappadokiaan. Koko päivän ajo maaseudulla oli puuduttava, nähtävänä oli vain tasaista peltoa lähes koko matkan ajan. Välillä kyllä pysähdyttiin karavaaniseraljeihin ja huoltoasemille. Rihkamaja matkamustotarjonta oli niissä ylitsepursuavan runsasta. Alkoholitarjoilu matkan aikana toimi hyvin. Opas myi, suorastaan tyrkytti, paikallista viinaa. Pikku lasillinen maksoi 5 euroa. Kappadokia oli mielenkiintoinen sekä historiallisesti että maisemaltaan. Sen näkemiseksi kannatti kyllä kärsiä puuduttava matka sinne ja parin päivän päästä takaisin rannikolle. Hauskoja , mutta röyhkeydessään harmittavia, olivat tutustumiset mattotehtaaseen, kultatehtaaseen ja nahkatehtaaseen. Tuote-esittelyt olivat viihdyttäviä show-esityksiä ja vieläpä suomen kielellä. Sen jälkeen myyntiyritykset olivat ahdistavia. Emme halunneet ostaa ”tarjouksessa olevia” huippukalliita tuotteita, mutta myyjät olivat kimpussa kuin kiiliäiset. Mitä ajattelen matkatoimiston uudesta tarjouksesta? Halpahinnan lisäksi ovat laittaneet vielä paremmaksi, kun varsinaisen viikon matkan jälkeen tarjoavat 8 päivän virkistystä luksushotellissa ilmaiseksi. Kokemuksesta tiedän, että hotellit Välimeren rannalla ovat tyhjillään talviaikana, jota tarjous koskee, joten silloin voi hyvin tarjota huoneen ja aamiaisen ilmaiseksi. Kaikesta muusta joutuu maksamaan, siis muista ruokailuista, juomista ja palveluista. Tarjous antaa mielikuvan aurinkorannoista. Sellaista ei siellä talvella kuitenkaan ole, vaan kylmää, sateista ja tuulista. Meressä ei voi uida, eikä uima-altaillakaan talvella tarkene olla. Kuulimme oppaaltamme että Turkin valtio tukee talviaikaisen matkailun markkinointia. Näin matkailualan ihmiset, putiikkien pitäjät ja palveluala yleensäkin saavat työtä. Tarjous on siis hyvä Turkin matkailuelinkeinon kannalta, mutta asiakkaalle se luo väärää mielikuvaa ja lupaa liikaa. Pitää myös todeta, että tällainen kiertomatka edellyttää hyvää kuntoa. Matka on varsin rankka. Eila Rautanen Talvimatkatarjous luo väärää mielikuvaa ja lupaa liikaa ”Pitää myös todeta, että tällainen kiertomatka edellyttää hyvää kuntoa. Matka on varsin rankka.” ”Vasemmistolaisiin ja humanistisia ajatuksia esittäneisiin kohdistettu mielipidevaino ja vähäväkisten sorto olivat 20ja 30-luvuilla maantapana.”
• 26 – Nro 6 lokakuu 2015 ELÄKELÄINEN – Sota oli kansakuntamme murhenäytelmä. Sankarihaudat piirtyivät sotasukupolven muistiin. Arjessa ahdistivat sodan vammat ja traumat. Vähitellen alakulo väistyi optimismin tieltä, puute antoi tilaa vakiintumiselle ja vaurastumiselle. Oma koti, oma lupa ja sankat lapsikatraat toivat tunteen, että elämä järjestyi, ei kaikilla, mutta useimmilla. Näin toteaa historioitsija Ari Uino (s.1954) suurteoksensa Sotiemme veteraanit alkusanoissa. Tänään 700 000 sotaveteraanista on jäljellä enää 30 000 henkilöä. Uino toteaa, etteivät veteraanien tarinat kuitenkaan vanhene. Tästä syystä hän tarttui yli viisi vuotta vieneeseen hankkeeseen teoksensa parissa. Teoksen tilaajana oli Tammenlehvän perinneliitto. Uinon mukaan Suomi oli ennen sotia erikoinen ja eripurainen maa. Vuonna 1918 olisi ollut vaikea kuvitella, että 20 vuoden kuluttua suomalaiset olisivat puolustamassa melko yksissä tuumin itsenäistä Suomea viisi vuotta. – Nämä seikat herättivät minussa monenlaisia kysymyksiä. Miten ihmiset integroituivat yhteiskuntaan, miten teollisuus kehittyi, miten mottimetsästä päästiin sodan jälkeen yliopistoihin. Kuinka paljon veteraanijärjestöt saivat tehtyä veteraanien etujen eteen. Kuinka moni veteraani pääsi osallisiksi yhteiskunnan suomista eduista, ja miksi jotkut jäivät niitä ilman. Uinon mukaan veteraanien elämän tutkiminen on vaikeaa, koska miltei kaikki, mitä heistä on kerrottu, kohdistuu sotaan. Heitä on kuvattu sodassa, mutta ei ole juuri lainkaan tutkittu, mitä sodassa olleille henkilöille tapahtui sodan jälkeen. –Veteraanijärjestöt kirjoittivat omat historiansa, joten en kerro niistä. Sotainvalideista tein oman osaston kirjaan. Voisi sanoa, että ainoastaan sotainvalidien asioita hoidettiin hyvin 1960-luvulta lähtien. Monet sotaveteraanit kokivat samat ongelmat kuin muukin vanhusväestö. Yli puolet veteraaneista ei kuulunut veteraanijärjestöihin. Yhteiskunnalta saivat tukea aktiiviset veteraanit, mutta ne jotka eivät osanneet tai halunneet hakea tukea, eivät sitä myöskään saaneet. Suurin osa yhtä köyhiä Jälleen kerran ylituotantolaman kurimuksessa on nostettu esiin talvisodan henki, jota tarvittaisiin, jotta Suomi nostettaisiin yksissä tuumin laman suosta, kun vienti ei vedä. Uinon mukaan suomalainen tasa-arvoisuus oli ennen sotia sitä, että suurin osa suomalaisista oli suurin piirtein yhtä köyhiä. – Siitä tämä yksimielisyys syntyi. Mutta heti sodan jälkeen ilmeni jyrkkiä aatteellis-yhteiskunnallisia ristiriitoja. Ja voisi sanoa, että sodan jälkeinen Suomi oli poliittisesti hyvin kirjava palapeli. Tätä taustaa vasten tutkin, mitä veteraanit odottivat yhteiskunnalta, vaikka he olivatkin hyvin vaatimattomia ja nöyriä aikansa, kunnes vaatimukset Ari Uino: Sotiemme veteraanit Rintamalta rakentamaan. Tammenlehvän perinneliitto & Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2014. 607 sivua. Tasan 70 vuotta sitten alkoi Suomen historian suurin maanomistuksen uudelleenjako. Keväällä 1945 Suomessa odotti sijoittamistaan ja kotouttamistaan uusille asuinseuduille noin 410 000 evakkoa. Leivän syrjään kiinni päästäkseen tuhannet maattomat rintamamiehet odottivat perheineen ”maannälässään” valtion lunastavan pikaisesti lupauksensa maansaannista. Eduskunnan 5. toukokuuta 1945 hyväksymä maanhankintalaki edellytti, että maansaantihakemukset oli jätettävä 1. lokakuuta 1945 mennessä. Sitä seurasi pitkä paperisota ja pahimmillaan vuosia kestänyt odotus ennen kuin maanmittarit olivat hoitaneet tehtävänsä ja asutuslautakunta punninnut hakijan sopivuuden. Odotusaika rintamamiesperheiden oli asuttava milloin missäkin. Maanhankintalain mukaan voitiin perustaa maatalousja asutustiloja, joiden oli oltava niin suuria, että keskikokoinen perhe voi saada tilalta pääasiallisen toimeentulonsa. Suurin mahdollinen tila oli 15 hehtaaria peltoa ja tarpeellinen määrä metsää. Maanhankinatalain toimeenpanoa johti maatalousministeriön asutusasiainosasto pääjohtajanaan Veikko Vennamo. Maanhankintalaista keskusteltaessa rintamalinjat jakautuivat poliittisesti kahtia. Maalaisliitolle ja sosialidemokraateille siirtoväen ja rintamamiesten asuttaminen oli yhteiskunnallinen ja sosiaalinen kysymys. Pääministeri J.K. Paasikivi katsoi pankkija talousmiehenä, että tärkeintä oli ensin sotakorvausten ja karjalaisten asian selvittäminen. Suomi tarvitsi lisää peltoa, muttei lisää maatalousväestöä. Sen sijaan tarvittiin pikaisesti lisää teollisuutta ja teollisuustyöväkeä. Armeijan perusjoukon muodostaneet maaseudun maattomat miehet halusivat kuitenkin maata ”sotakorvaukseksi” sodassa menetetyistä parhaista vuosistaan. Sodan töissä kulutetut vuodet eivät olleet paljoa ammattitaitoa lisänneet. Maaja metsätaloustyöt olivat ne, joita he osasivat tehdä. Ja olihan valtio sodan aikana antanut lupauksen maansaannista kaikille sitä haluaville. Paasikivelle asutuksen sosiaalipoliittisen ulottuvuuden tunnustaminen oli kuitenkin vaikeaa. Jälkiviisaasti voi sanoa, että Paasikiven aavistukset kävivät toteen jo 1960-luvulla, kun maataloutta alkoi riivata ainainen ylituotanto eli voivuoret. Rasvamaidon ylitarjonnasta huolimatta voi oli hinnaltaan margariiniin nähden ylellisyyselintarvike, johon pieneläkeläisellä ei ollut varaa. Englantiin ylijäämävoita vietiin 50 pennin kilohintaan, jota britit käyttivät teollisuudessa muun muassa akselirasvoina. Kotimaan markkinoille halpaa voita ei liiennyt. Yli satatuhatta uutta tilaa Asutustoiminta haukkasi bruttokansantuotteesta yli kaksi kertaa enemmän kuin sotakorvaukset. Se ei niveltynyt teollistumiseen eikä kaupungistumiseen. Satojentuhansien uudisraivaajien rakentamat 163 000 rakennusta uhkasivat autioitua ja 17 000 kilometriä rakennettua uutta tietä jäädä kulkijoita vaille. Kaikkiaan runsaasta 45 000 rintamamiestilasta 16 000 oli ”kylmiä.” Ne oli raivattava Itäja Pohjois-Suomen vielä asumattomiin korpiin. Erno Paasilinnan sanoin: Tilat perustettiin nauhamaisten teiden varsille, näkömatkan ulottumattomiin toisistaan. Ilmeisesti pelättiin naapureiden avunhuutoja. Vanha kylämalli taloryhmineen ei kelvannut ohjeeksi, sillä se olisi ollut inhimillinen ja sen keskelle olisi voitu perustaa vaikka kauppa. Vuonna 1967 Paasilinna ennusti valtion investoimien koulujen, tieverkostojen ja peltohehtaarien jäävän lojumaan metsiin, sillä niillä ei ole käyttöä ilman ihmisAri Uinon suurteos kuvaa sotiemme veteraanien ristiriitaisia kohtaloita –Yli puolet veteraaneista ei kuulunut veteraanijärjestöihin. Yhteiskunnalta saivat tukea aktiiviset veteraanit, mutta ne jotka eivät osanneet tai halunneet hakea tukea, eivät sitä myöskään saaneet, muistuttaa Ari Uino. Maanhankintalain toimeenpanosta 70 vuotta
• Nro 6 lokakuu 2015 – 27 ELÄKELÄINEN veteraanijärjestöjen kautta kasvoivat 1960-luvulle tultaessa. Yritän kirjassani valaista asiaa ruohonjuuritasolta lähtien. Uino korostaa, että valtaosa veteraaneista halusi maata. Lokakuun 1. päivään 1945 mennessä jätettiin Veikko Vennamon johtaman maatalousministeriön asutusasianosastolle yli satatuhatta maanhankintahakemusta. –Poikamiehet jäivät kuitenkin tässä asiassa lehdellä soittelemaan, koska tämä mahdollisuus koski vain perheellisiä veteraaneja. Myöhemmin 1950-luvulla veteraanit saivat tukea myös kerrostaloasumiseen ja kaupunkien liepeille kohosi rintamieskyliä. Sota ollut keskiössä sata vuotta Pääministeri Juha Sipilä väläytteli taannoisessa radioja televisiopuheessaan jälleenrakennushengen palauttamista. Vertautuuko tämän päivän tilanne mielestäsi mitenkään 70 vuoden takaiseen tilanteeseen? –Nykypoliitikot eivät oikein näytä tietävän retoriikan merkitystä, ja siksi heidän vertauskuvansa ontuvat. Ensinnäkin suomalainen ihmistyyppi on täysin erilainen kuin sodan jälkeen. Nuorempi polvi on saanut kaiken melko lailla valmiina ja päivittäin kaikki saadaan valmiiksi pakattuna. Sotasukupolven oli tehtävä kaikki itse, oli oltava monitaitoinen. Sotasukupolvi oli tottunut elämään niukasti ja säästäväisesti. He edustivat hyvin erilaista Suomea kuin mitä nykyinen Suomi edustaa. – Sota elää meissä jatkuvasti. Uudet sukupolvet tekevät siitä uusia tulkintoja, kuten Aku Louhimies on tekemässä uutta versiota Tuntemattomasta sotilaasta . Eli suhde sotaan on jokaisella sukupolvella erilainen. Voisi sanoa, että olemme eläneet Suomessa sadan vuoden ajanjakson, jossa sota on ollut koko ajan keskiössä vuoden 1918 sisällissodasta lähtien. – Kirjani tarina on hyvin polveileva, ja siinä on hyvin monia puolia, mutta tarina täytti Tammenlevän perinneliiton odotukset hyvin. Toivon, että teokseni antaa sytykkeen tutkia eri sukupolvitarinoita. Sotasukupolvi hoiti pitkälle jälleenrakennuksen. Lapsille toivottiin hyvää tulevaisuutta. Viimeiset sotasukupolven edustajat jäivät eläkkeelle 1980-90 -luvun vaihteessa. – Minusta on jotenkin järkyttävän murheellista, että meillä ilmestyy vuosittain kymmeniä sotaromaaneja. On surullista, että edelleen kiemurrellaan ja kieriskellään juoksuhaudoissa. Tässä mielessä tutkimus voisi tarjota terapiaa traumoihin ja näyttää ulospääsyä tuosta murheen alhosta, Uino muistuttaa. JUHA DRUFVA tä: ”Uuden yhteiskunnan rikkaus eivät kuitenkaan enää ole omat torpat ja peltotilkut, vaan tiedot ja välineet; ne voidaan saavuttaa vain siellä, minne ne ovat kasautuneet.” Asutustoiminnan lähtökohtana oli sosiaalinen toiminta, jonka tarkoituksena oli itsenäisen viljelijäväestön luominen samaan tapaan kuin tänä päivänä työttömiä kannustetaan yksinyrittäjiksi kantamaan työttömyyden taloudelliset seuraukset. Raivauspalkkiot eivät kuitenkaan vastanneet todellisia raivauskustannuksia. Lainoituksen ja oman työn marginaali venytettiin toimeentulominimin rajoille. Maanhankintalain nojalla maata hankittiin 2,8 miljoonaa hehtaaria. Valtiolta maata saatiin 52 prosenttia, vapaaehtoisilla kaupoilla 23 prosenttia ja pakkolunastamalla eri luovuttajaryhmiltä 25 prosenttia. Yhteensä muodostettiin 101 000 tilaa. Siirtolaisten asuttaminen oli maatalouspolitiikkaa ja rintamamiesten asuttaminen asutuspolitiikkaa. Jälleenrakennustyö oli sodan jälkeinen yhteiskuntasopimus, jolla pyrittiin turvaamaan maan sisäinen rauhanomainen kehitys. Maanomistus ja täystyöllisyys rauhoittivat poliittista tilannetta ja edistivät taloudellista kasvua. Vuoden 1948 alussa oli yli 80 prosenttia maansaantiin oikeutetusta siirtoväestä asettunut uusille sijoilleen. JUHA DRUFVA Maanhankintalain toimeenpanosta 70 vuotta Valkeakosken Eläkeläiset ry. juhli 55:ttä toimintansa vuotta aurinkoisen syyssään vallitessa 14.9. toimipaikassaan Melankärjessä. Mukaan oli saapunut suuri joukko yhdistyksen jäseniä. Ja kun ikää on kertynyt, mikäpä olisi ollut sopivampi yhteislaulu juhlan alkuun kuin Nuoruusmuistoja . Yhdistyksen puheenjohtaja Seppo Martikainen palautti tervetulopuheessaan mieliin yhdistyksen toiminnan lähtökohdat eläkeläisten etujen puolustajana ja vaatijana. Toiminta on aktiivista ja järjestö mukana vaikuttamassa eläkeläisten Pirkanmaan aluejärjestössä samoin kuin Valkeakosken vanhusneuvostossa. Eläkeläiset ry:n tervehdyksen juhlaan toi puheenjohtaja Martti Korhonen. Juhlapuheessaan hän totesi hallituksen tekevän nyt syvälle meneviä rakenteellisia uudistuksia, joiden kohteeksi ovat joutumassa kaikkein pienituloisimmat ryhmät. Hallituksella on armottoman kova linja, jollaista ei ole Suomessa esitetty koskaan ennen. Eläkkeensaajan asumistuen leikkaus on viemässä elämänturvaa kaikkein heikoimmilta. Se koskee mm. alle 1000 euron eläkettä saavaa noin 180 000 eläkeläistä. – Takuueläkkeen 20 euron korotuksella ei ole merkitystä, kun samanaikaisesti sosiaalija terveyspalvelujen maksut kohoavat ja mm. lääkkeiden omavastuuosuuksia nostetaan. Ansiotulon verohelpotusta vastaavaa helpotusta ei olla antamassa eläkeläisille, joiden veroaste on korkeampi kuin palkkatyöläisillä. Eläkeläisten ostovoima vähenee entisestään ja vaarana on eläkeläisten ajautuminen toimeentulotuen piiriin, totesi Korhonen. – Varaa Suomella on hoitaa eläkeläisensä, jos vain tahtoa löytyy. Mutta kovuus, ahneus ja armoton henki johtaa tämän päivän elämää. Korhonen kiitti yhdistystä suoritetusta työstä, siitä puurtamisesta, jota tehdään heikompiosaisten etujen puolustamiseksi. Tätä työtä tarvitaan edelleen arvokkaan elämän takaavan vanhuudenturvan toteuttamiseksi. Juhlassa kuultiin musiikkiesityksiä juontajan Jouko Pesosen ja Duo Raakileiden esittäminä. Aerobic-esityksiä esittivät Valkeakosken Koskenpoikia edustava Suomen mestari Erika Rautiainen ja nuoret Kiira Hietamäki ja Sampo Nousiainen. Lausuntaa esitti Hilma Saari ja Vesa Ruskeeniemi 5-vuotiskauden historiatapahtumia riimittely muodossa. Yhdistyksen kasvanut Senioritanssijoiden joukko näytti myös taitojaan. Juhlivaa järjestöä tervehtivät Valkeakosken kaupunki, Osuuspankki ja Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan Aluejärjestö. Ansiomerkit luovutettiin Sirkka Heleniukselle, Jouko Pesoselle, Martti Vartiaiselle ja Vesa Ruskeeniemelle. Juhlan päätteeksi laulettiin yhdessä Ystävän laulu seinälle heijastettujen kuvien ja sanoituksen siivittämänä. Teksti: VESA RUSKEENIEMI Kuvat: RAUNO MÄNTYLÄ Vlk:n Koskenpoikien aerobiccari, Suomen mestari Erika Rautiainen esiintymässä juhlayleisölle. Juhlayleisö seurasi tarkkaavaisesti Martti Korhosen juhlapuhetta. Ansiomerkkien saajat, vasemmalta Martti Vartiainen, Vesa Ruskeeniemi, Jouko Pesonen ja Sirkka Helenius. Valkeakoskella juhlittiin
• 28 – Nro 6 lokakuu 2015 ELÄKELÄINEN Sadonkorjuuretki suuntautui syyskuisena viikonloppuna Ahvenanmaalle. Retkibussi poimi ensimmäiset matkalaiset kyytiin jo 4.45. Vakioreittiä kurvaillen kerättiin matkalaiset kyytiin ja bussi saatiin täyteen ja päästiin lähtemään Turkua kohti. Matkanjohtaja Pekka Varis toivotti tervetulleeksi Elonkorjuuretkelle. Laivarantaan saavuttiin hyvissä ajoin ja pääsimme nousemaan laivaan. Menomatka sujui rattoisasti. Seppo vetäisi karaokessa ensimmäisen laulun ja muitakin rohkeita löytyi. Jalalla pistettiin koreasti hyvän orkesterin tahdissa. Laivalla muodostui hyviä keskusteluryhmiä ja maailmaa parannettiin. Ruokailu tapahtui omaan tahtiin ja ruokaa kehuttiin hyväksi. Saavuttuamme Ahvenanmaalle oli paikallinen opas meitä vastassa. Hän esitteli meille nähtävyyksiä. Ensimmäiseksi menimme olutpanimoon jossa oli mahdollisuus maistella paikallisia oluita. Seuraavaksi vierailimme savipajassa. Sillimyymälässä oli maistiaisten lisäksi mahdollisuus ostosten tekoon. Tarjolla oli myös kuuluisaa Ahvenanmaan pannukakkua jota syödään luumukiisselin ja kermavaahdon kera! Satamakorttelissa oli monenlaista nähtävää. Tarjolla oli myös maistuvia kalaherkkuja mm. kalapurilaisia. Majoituimme hotelli Adloniin ja päästiin lepäämään. Seuraavana aamuna oltiin taas virkeinä hotellin aamupalalla. Aamukävelyllä rantabulevardi oli hiljainen, ihme kyllä kaikki vastaantulijat olivat tuttuja. Lähdimme taas bussin kanssa reissuun ja ensimmäinen kohde oli maatila jossa oli monenlaista nähtävää. Miehiä kiinnostivat vanhat traktorit joita oli rivissä ainakin 20 peliä. Vanhin taisi olla Amerikkalainen rautapyörillä oleva Deering -30 luvulta. Mukana oli myös kaikki -50 luvun traktorimerkit. Vanha pärehöylä syysi varapäreitä tarvitseville. Naiset löysivät käsityöja lankamyymälän. Lankoja oli värjätty luonnon väreillä. Tarjolla oli myös tilan omaa tuotantoa lampaan taljoja. Ulkona käyskenteli maatilan eläimiä, lampaita, kanoja ja kauempana niityllä lehmiä. Viimeisenä käyntikohteena oli Euroopan suurin sipsitehdas, siellä maisteltiin ja ostettiin tuliaisia mukaankin. Kotimatka sujui hyvin ja viimeisetkin matkalaiset olivat kotona puoliltaöin. Kauko Niemelä VIRKISTYSLOMA LAPPIIN Varaa paikkasi ensimmäisten joukossa ja tutustu uudistuneeseen lomavalikoimaamme osoitteessa Lapland Hotels.com/ryhmille tai soita numeroon 016 3200 200. Lomamestari Liikuttaa alkaen esim. Luosto 110 € / hlö / 2hh / 2 vrk Voim. ympäri vuoden Levillä, Ylläksellä, Saariselällä ja Luostolla. Hintaan sisältyy: majoitus, aamiaiset, kylpylän käyttö sekä yksi vapaavalintainen Lomamestariohjelma oleskelun aikana. Alkaen hinnat voivat vaihdella valitun ajankohdan ja paikkakunnan mukaan. minun saagani –rentoutusLoma alkaen esim. Ylläs 171,50 €/ hlö / 2hh / 3 vrk Voim. 1.5.2016 saakka Luostolla ja Ylläksellä Hintaan sisältyy: majoitus aamiaisella, kylpyläliput, hemmottelusetti (kylpytakki, tossut, suihkusetti), kuohuvaa karpalojuomaa, Lapin marjoilla maustettuja makeisia huoneessa sekä lumikengät tai kävelysauvat oleskelun ajaksi. edut majoituksen yhteydessä eläkeläiset ry:n jäsenille: Myöhäinen huoneen luovutus veloituksetta lähtöpäivänä (klo 16) | 10 ¤ ravintolaseteli / vrk / huone ravintolapalveluihin | 10%:n alennus Lapin Safarien viikko-ohjelmista | Kävelysauvat veloituksetta käyttöön loman ajaksi | 10%:n alennus Ylläs-Skin, Pallaksen, Luoston ja Oloksen välinevuokrista sekä hiihtokoulusta | 10% alennus hissilipuista Ylläs Ski Resort, Äkäslompolossa, Pallaksella, Luostolla ja Oloksella ”Saunan takana, saunan takana – kasvatuksen olen saanut saunan takana.” Lainan vetämän yhteislaulun siivittämänä lähti iloinen Kiimingin Eläkeläiset ry:n porukka aurinkoisena syyskuun 10 päivän aamuna ruskaretkelle Rukalle. Saijan Lomakartanolla nautittu kahvi ja piirakka virkistivät matkalaisia ja matkamme jatkui Julmalle Ölkylle. Siellä teimme puolen tunnin veneretken kanjoniiin, joka syntyi kaksi miljardia vuotta sitten maanrepeämän seurauksena ja jossa on vettä 50 metrin syvyydeltä. Lisäksi kallion seinämässä oli noin 4000 vuotta vanha peuraa esittävä kalliomaalaus, joka esittää paikkaa missä metsästäjät ovat ajaneet saaliin kalliojyrkänteeltä alas kanjoniin. Ennen Rukalle majoittumista ruokailimme Kuusamossa. Illan Vetonaulaorkesteri sai kitaramusiikilla tanssijat lattialle panemaan jalalla koreasti. Seuraavana aurinkoisena lauantaipäivänä lähdimme Juumaan Basecamp Oulankaan ihailemaan luontoa ja makkaran paistoon, ilma suosi meitä +21 asteen lämpötilan myötä. Lisäksi hanuriduo sekä meidän ihana Kööri lauloivat ja laulattivat porukkaa. Osa porukasta patikoi ihailemaan Myllykosken pauhua ja riippusiltaa. Illalla taas Rukahovilla pantiin jalalla koreasti. Lämmin aurinkoinen lauantaiaamu, vuorossa oli porinakerho ja bingo. Saimme hotellin henkilökunnalta kiitoksena kokoustilan siisteysmaininnan siivottuamme jälkemme. Illalla hotellin tansseissa viihdytti Virve ”Vicky” Rosti hiteillään. Kotiin päin ruskamatka kuitenkin lopulta vei. Matkamme sisälsi suunnattoman määrän tarinaa, naurua, laulua ja positiivista elämän iloa. On aika kiittää teitä kaikkia isolla sydämellä hienosta ja antoisasta ruskamatkasta. Suuret kiitokset myös matkavastaavalle Matille sekä kuskillemme Pertille. Salli Kaukoranta tiedottaja Kiimingin Eläkeläiset ry Etelä-Vantaan Eläkeläisten syysretki Ahvenanmaalle Etelä-Vantaan Eläkeläisten Elonkorjuuretki suuntautui Ahvenanmaalle. Ruskaretkellä saunan takana
• Nro 6 lokakuu 2015 – 29 ELÄKELÄINEN Sastamalan Seukulla oli sali täynnä, kun Vammalan Eläkeläiset ry järjesti tiistaina 22.9. lämminhenkisen eläkeläistapahtuman, Iloisen iltapäivän . Tapahtumaan oli saapunut juhlijoita lähikunnistakin. Tavanomaisen nisukahvin lisäksi tarjolla oli vammalalaisten emäntien valmistamaa maittavaa lihakeittoa lisäkkeineen. Ja saipa moni mukavat tuliaisetkin hankittua, koska myynnissä oli paikkakuntamme ylpeyden aihetta kutunjuustoa. Pirteän kulttuuriohjelman päälle oli mahdollisuus kokeilla parketin liukkautta omakohtaisesti. Multian Eläkeläiset ry perustettiin Multian ensimmäisenä eläkeläisjärjestönä 40 vuotta sitten. Yhdistyksen tarkoitus oli toimia jäsenistönsä yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanavana sekä omaehtoisen harrastustoiminnan ja itseilmaisun areenana. Elokuun 7. päivänä 40 vuotta sitten 13 aktiivista multialaista perusti tämän paikallisyhdistyksen. Saman vuoden loppuun mennessä oli yhdistykseen kirjattu jo 37 jäsentä. Liittymismaksu oli 1 markka ja jäsenmaksu 3 mk. Neljän vuoden kuluttua nousi jäsenmaksu 5 markkaan. Olen lukenut pöytäkirjat viimeisen 30 vuoden ajalta. Niistä sain selkeän kuvan siitä, miten vireää ja monipuolista yhdistyksen toiminta on ollut menneinä vuosina. Kerhoja ryhmätoiminta oli monipuolista. Oli liikuntaryhmiä ja Kansan Sivistystyönliiton tuottamia opintoryhmiä. Ohjelmaryhmät kokoontuivat ja harjoittelivat ohjelmia aina tarpeen mukaan. Oman yhdistyksen kesäjuhlat ja pikkujoulu olivat jokavuotisia tapahtumia. Esimerkkinä mainittiin kesäjuhlat vuonna 1986. Ne pidettiin Multialla Sinerväsalissa. Siellä oli osallistujia ympäri Keski-Suomen. Juhlien puhdas tuotto oli 1419 mk. Yhdistys puolestaan teki vastavuoroon retkiä Keski-Suomen yhdistyksiin. Uskollisuudesta omaa yhdistystä kohtaan kertoo se, että viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana vain kaksi eri henkilöä on toiminut sihteerinä: Helena Matinmäki oli vuodesta -84 vuoteen -96 ja Tuovi Korpinen vuodesta -97 alkaen ja on edelleen. Yhteistyö lähikaupungin Keuruun kanssa on kautta aikoijen ollut tiivistä. Retkille, juhlille ja Kuntorantaan matkattiin usein yhteisin kyydein. Yhteistyö on tänä päivänä niin tiivistä että tämän vuode ntammikuun puolivälistä lähtien on virallisesti rekisteröity Multian Keuruun Eläkeläiset ry, eli tässä asiassa Keuruu liittyi Multiaan Tällä hetkellä yhdistys on mukana Multian vanhusneuvostossa vaikuttamassa ja osaltaan pyrkii seuraamaan jotta vanhuspalvelulaki toteutuisi Multialla . 19.8. Multian Keuruun Eläkeläiset ry juhli 40-vuotista juhlapäivää Elisa ja Jorma Hämäläisen navetan vintillä. Juhlailoon osallistui ympäri Keski-Suomea iloisia eläkeläisiä. Rauha Sorsa Multian Eläkeläiset ry 40 vuotta Eläkeläisten Iloinen iltapäivä Halikon eläkeläiset ry:n 45-vuotista taivalta juhlittiin elokuun loppupuolella Hehkun majalla. – Halikon eläkeläisten perustava kokous pidettiin Paavolan koululla 25. kesäkuuta 1970. Kokouksen oli kutsunut koolle Jalmari Kulmia Salosta, missä eläkeläisyhdistys oli ehtinyt toimia jo kymmenen vuotta, tiesi juhlassa esitetty historiikki. Nykyisin yhdistyksen kerho kokoontuu parillisen viikon maanantaisin Ikäkeskus Majakassa. Edunvalvonta otti yhden edistysaskeleen, kun eläkeläisyhdistysten yhteistyön tuloksena Halikon kuntaan perustettiin vanhusneuvosto hoitamaan yhteyksiä kuntaan päin. Nykyään se on Salon kaupungin vanhusneuvosto ja Halikon Eläkeläisillä siellä edustaja. Halikossa juhlittiin 45-vuotista toimintaa Eläkeläiset ry:n ansiomerkit Halikon Eläkeläisten juhlassa luovutettiin Ritva Vennoselle ja yhdistyksen puheenjohtajalle Juhani Kolppaselle. Sastamalan Seukulla oli sali täynnä. Heinolan Eläkeläiset ry:n toimintaa varjostaa huoli yhdistyksen perinteisen toimintapaikan Hopearannan tonttivuokran kovasta noususta. – Heinolan kaupunki on päättänyt korottaa mökkitonttien vuokraa esimerkiksi juuri Vasikkasaaressa, jossa kesäpaikkamme Hopearanta sijaitsee. Tontin vuokran korotus on raju. Vuosivuokra nousisi 58-kertaiseksi aikaisemmasta eli 7 800 euroon vuodessa, kertoo Heinolan Eläkeläisten puheenjohtaja Olavi Lipponen. – Tosin joistakin valituksista johtuen kuluvan vuoden vuokra on noin puolet aiotusta eli 3 360 euroa. Aikaisempi vuokra oli 134 euroa vuodessa ja ollut voimassa 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Myös kaupungin myöntämät toiminta-avustukset ovat pienentyneet viime vuosina alle puoleen aikaisemmasta, Lipponen toteaa. Hän kertoo kaupungin johdon kanssa käydyn tilanteesta lukuisia keskusteluja, mutta mitään muutosta tai lupausta vuokran kohtuullistamisesta ei ainakaan toistaiseksi ole saatu. Heinolan Eläkeläisten komea Hopearanta valmistui vuonna 1982. Se on käytännössä rakennettu talkootyönä.. – Rakennusvaiheessa oli mukana muitakin kuin eläkeläisiä. Materiaalit hankittiin etupäässä lahjoituksina ja ”kerjäämällä”, kertoo Olavi Lipponen. – Hopearanta näyttelee huomattavaa osaa Heinolan Eläkeläiset ry:n toiminnassa. Erilaisiin tilaisuuksiimme osallistuu vuosittain runsaat 3 000 henkilöä joista huomattava osa Hopearannassa. Lisäksi erilaiset ryhmät ja henkilöt järjestävät omia tilaisuuksiaan Hopearannassa. Tiloissa on mahdollista tehdä monenlaista ja myös vain oleilla tontilla ja lähialueilla. TUOMAS TALVILA Tonttivuokran raju korotus painaa Heinolan Eläkeläisiä Vuonna 1982 talkootyönä valmistunut Hopearanta tarjoaa toiminnalle komeat puitteet. 10. syyskuuta aurinkoinen Hopearanta isännöi Eläkeläiset ry:n Etelä-Hämeen aluejärjestön ja Heinolan Eläkeläisten yhteistä perinteistä syysjuhlaa.
• 30 – Nro 6 lokakuu 2015 ELÄKELÄINEN Nokian Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 21.10.2015 kello 12.00 Nokian kerholassa, Souranderintie 13. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa joukolla mukaan. Johtokunta ___________________________________________ Kempeleen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 22.10.2015 kello 12.00 Kempeleen Työväentalossa, Koskelantie 24. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Uimaharjun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 26.10.2015 kello 10.00 Kansantalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Aavasaksan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 27.10.2015 kello 10.00 Aavasaksan Kansantalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt ja muut esille tulevat asiat. Kahvitarjoilu. Johtokunta ____________________________________________ Rajakylän-Länsimäen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 27.10.2015 kello 11.30 Länsimäen Järjestötilassa, Kilpakuja 1, käynti sisäpihan puolelta. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa päättämään yhdistyksemme toiminnasta. Johtokunta ___________________________________________ Tikkakosken Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 27.10.2015 kello 15.00 Tikkakosken Veteraanitalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Halikon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 28.10.2015 kello 12.00 Majakassa, Hornintie 4, Halikkokodin alakerrassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Uudenkaupungin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 29.10.2015 kello 12.00 Uudenkaupungin Työväentalossa, Ylinenkatu 12, Uusikaupunki. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Joensuun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 3.11.2015 kello 12.00 Rakentajien kerhohuoneessa, Torikatu 5, Joensuu. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Kokkolan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 3.11.2015 kello 12.00 Snellmankodissa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Tervolan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 3.11.2015 kello 11.00 Tervolan Järjestötalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Järvenpään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 4.11.2015 kello 10.00 Nuorisotilassa, Myllytie 3. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Kajaanin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 4.11.2015 kello 12.00 Kainuun Kansanpirtissä. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Rauman Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 4.11.2015 kello 11.00 Kansalaisopistossa, Aittakarinkatu 10. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Rytikarin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 4.11.2015 kello 11.00 Rytikarin Työväentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Kemin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 6.11.2015 kello 13.00 Pruntsilla. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 12.00. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Hämeenlinnan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 9.11.2015 kello 12.00 Birger Jaarlin katu 12, Hämeenlinna. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Korson Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 9.11.2015 kello 14.00 Seurakuntakoti Mikaelissa, Venuksentie 4, Mikkolan ostoskeskus.Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Loimaan ja ympäristön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 9.11.2015 kello 12.00 Työväentalossa, Satakunnantie 57, Loimaa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat ja päätetään yhdistyksen nimen muuttamisesta. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Oulun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 9.11.2015 kello 9.00 Aleksinkulmassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Jäsenkirjat mukaan. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Pellon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 9.11.2015 kello 11.00 Kyllinkeitaassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Tapulin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 9.11.2015 kello 10-12 Ajurinaukio 5, 2 krs. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Tornionseudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 9.11.2015 kello 11.00 Åströmin kartanossa, Keskikatu 26, Tornio. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Jakomäen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 10.11.2015 kello 11.30 I-talon kerhotilassa, Kankarepolku 5. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Laajasalon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 10.11.2015 kello 14.15 Palvelukeskus Rudolfin ruokasalissa, Rudolfintie 17-19, Laajasalo. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Arpajaiset. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Lohjan Seudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 10.11.2015 kello 12.00 Lohjan työväentalossa, Kalevankatu 1, Lohja. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Kemijärven Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 11.11.2015 kello 13.00 Kemijärven Työväentalossa, Särkilammentie 24. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kerhossa kello 12.00. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Pietarsaaren Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 11.11.2015 kello 13.00 Toimitalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Salpakankaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 11.11.2015 kello 12.00 Uimahallin nuorisotilassa, Terveystie 8 A, Hollola. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Ykspihlajan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 11.11.2015 kello 13.00 Ykspihlajan Toimitalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Hakunilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 12.11.2015 kello 11.00 Hakunilan nuorisotalossa, Laukkarinne 4. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Myllypuron Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 12.11.2015 kello 13.00 asukastalo Mylläri, Myllypuro, Helsinki. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 12.30. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Piikkiön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 12.11.2015 kello 11.30 Nuorisotalo Pontelassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Raahen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 12.11.2015 kello 13.00 Raahen Työväentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Rovaniemen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 12.11.2015 kello 11.00 Potkurissa, Pohjolankatu 2. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Eura-Säkylä-Köyliön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 16.11.2015 kello 13.00 Kauttuan Kylätalossa, Kirjakuja 4. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kokouksen jälkeen kerho ja kahvitarjoilu. Tuo paketti arvontaan. Jäsenet tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Heinolan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 16.11.2015 kello 10.00 Heinolan Järjestötalossa, Tehtaantie 8. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Sodankylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 16.11.2015 kello 11.00 Kylätalo Kitisessä. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Tampereen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 16.11.2015 kello 13.00 Tapiolassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Vartiokylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 16.11.2015 kello 12.00 Vartiokylän työväentalossa, Rusthollarinkuja 3, Helsinki. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ________________________________________ Syyskokouksia
• Nro 6 lokakuu 2015 – 31 ELÄKELÄINEN Pyhtään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 17.11.2015 kello 10.00 Olkkarissa, Pyhtääntie 13. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Himangan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 18.11.2015 kello 13.00 entisessä Pankintalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Imatran Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 18.11.2015 kello 10.00 Nuorisokeskus Koskiksessa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Kalajoen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 18.11.2015 kello 12.00 Tähtelässä. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Klaukkalan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 18.11.2015 kello 11.00 Klaukkalan Työväentalossa, Männikössä. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Lahden Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 18.11.2015 kello 9.30 8-salissa, Sammonkatu 8, Lahti. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Malmin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 18.11.2015 kello 12.00 Malmin Työväentalossa, Takaniitynkuja 9. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Rovaseudun Eläkeläiset 2000 ry:n sääntömääräinen syyskokous 18.11.2015 kello 10.00 Rovaniemen kaupungin eläkeläisten tiloissa Potkurissa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Turun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 18.11.2015 kello 13.00 Jyrkkälän Monitoimitalossa, Nuorisotalonkuja 2, Turku. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 12.30. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Vaajakosken Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 18.11.2015 kello 12.00 Vaajakosken Nuorisotilassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Viherlaakson-Karakallion Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 18.11.2015 kello 14.00 Viherlaakson palvelutalossa, Kievarinpolku 1, 3 krs. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 19.11.2015 kello 13.00 Matinkylän korttelitilassa, Matinkatu 22, Espoo. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 12.30. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Haukiputaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 19.11.2015 kello 11.00 Heiton talossa, Törmäntie 15, Haukipudas. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 19.11.2015 kello 13.00 Kinaporin palvelukeskuksen kerhohuoneessa, Kertsi 1. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Kuopio-Kallavesi Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 19.11.2015 kello 14.15 Suokadun toimintakeskuksen ruokalassa, Suokatu 6, Kuopio. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Palokan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 19.11.2015 kello 12.00 Tarmolassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Kirkkonummi-Siuntion Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous perjantaina 20.11.2015 kello 14.00 Kirkkonummen palvelutalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Keravan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 23.11.2015 kello 12.00 Sampolan palvelukeskuksessa, Kultasepänkatu 7. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30-12.00. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Martinniemen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 23.11.2015 kello 12.00 Martinniemen vanhustentalon kerhohuoneessa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Jäsenet porukalla mukaan. Johtokunta ___________________________________________ Turun Työväen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 23.11.2015 kello 11.00 T-talossa, Vanha Hämeentie 29. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Voileipätarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 24.11.2015 kello 13.00 Monitoimitila Arkin salissa, Liesitori 1, kolmas kerros, Myyrmäki. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Jyväskylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 24.11.2015 kello 10.00 Sepänkeskuksen Reaktorisalissa, Kyllikinkatu 1. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Vaasan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 24.11.2015 kello 12.30 Eläkeläisten toimintakeskuksessa, Rauhankatu 14. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Varkauden Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 24.11.2015 kello 10.00 Vammeltalossa, Ahlströminkatu 12. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Kaarelan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 25.11.2015 kello 13.00 Kaarelantie 86, Helsinki. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Kontulan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 25.11.2015 kello 11.00 Wanha Posti, Keinulaudankuja 4. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Vampulan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 25.11.2015 kello 12.00 Vampulan Osuuspankin kerhohuoneistossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Porvoon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 26.11.2015 kello 14.00 Lundintalossa, Aleksanterinkatu 11. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 13.30. Jäsenet joukolla mukaan päättämään yhdistyksemme asioista. Tervetuloa. Johtokunta Oulun Työväen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 30.11.2015 kello 13.00 Aleksinkulmassa, Aleksanterinkatu 9, Oulu. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Varaudu todistamaan jäsenyytesi. Kahvitarjoilu ennen kokousta. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Tikkurilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 1.12.2015 kello 10.00 Puistokulman alasalissa, Talkootie 4, Tikkurila. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Hyvinkään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 2.12.2015 kello 11.00 Järjestötalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 19.11.2015 kello 11.00 Tapiolassa, Karhunkatu 71, Tampere. Valtakirjojen tarkastus kello 10.00. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Varsinais-Suomen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskous tiistaina 24.11. 2015 kello 11.00, T-Talo, Vanha Hämeentie 29, Turku. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus alkaa kello 10.30. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta. ––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––– Eläkeläiset ry:n Jokilaaksojen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous perjantaina 27.11.2015 kello 11.00 Kempeleen Työväentalossa, Koskelantie 24. Valtakirjojen tarkastus kello 10.00. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous perjantaina 27.11.2015 kello 11.00 Kemijärven Työväentalossa, Särkilammentie 24. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.30. Tervetuloa. Aluetoimikunta ____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Savon Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous lauantaina 28.11.2015 kello 12.30 Kylpylähotelli Kuntorannassa, Kuntorannantie 14, Varkaus. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta ____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pohjanmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 30.11.2015 kello 12.00 Kurikan Työväentalossa, Kiikkalantie 5. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus ja omakustanteinen ruokailu kello 11.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta -------------Kokouksen jälkeen jatketaan Kurikan Eläkeläiset ry:n 40-vuotisjuhlan merkeissä. ____________________________________________ Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 3.12.2015 kello 13.00 Kinaporin palvelukeskuksen kerhohuone Kertsi 1. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus ennen kokousta. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ____________________________________________ Eläkeläisten Satakunnan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 7.12.2015 kello 11.00 Ulvilan kaupungintalossa, Loukkurantie 1, Vanha-Ulvila. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.30. Tervetuloa. Aluetoimikunta _____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Uudenmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 3.12.2015 kello 10.00 Puistokulmassa, Talkootie 4, Vantaa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 9.00. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta
• 32 – Nro 6 lokakuu 2015 ELÄKELÄINEN Surun kohdatessa et jää yksin Täyden palvelun toimisto hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 HAKANIEMI p. 010 76 66500 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570 VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min PÄIVYSTYS 24h: 050 347 1555 Jouluja uudenvuodentervehdys Eläkeläinen-lehteen Toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2016 Eläkeläinen-lehden lukijoille Henkilön nimi Paikkakunta á 5 € Leikkaa irti ja postita 10.11.2015 mennessä Eläkeläiset ry:n toimistoon. Yhteensä € Hyvä Eläkeläinen-lehden lukija Yhdistyksissä on jo menossa nimitervehdysten keräys lehtemme joulukuun numeroon. Jos tervehdysten kerääjä ei ole tavoittanut sinua, voit lähettää tervehdyksesi postin välityksellä suoraan toimitukseen. Listaan voit kerätä myös tuttaviesi tervehdykset. Kunkin tervehdyksen hinta on 5 €. Kirjoita tervehtijöiden nimet selvästi TEKSTATEN ja maksa tervehdykset tilille FI11 1012 3000 0714 70 käyttäen viitenumeroa 1818. Julkaisemme vain maksetut tervehdykset. Postita tervehdyslista ja tilitä rahat viimeistään 10.11.2015 osoitteella Eläkeläiset ry Mechelininkatu 20 A 1 00100 HELSINKI. www.elakelaiset.fi Totesimme, että on sinne aika pitkä matka, Kolarista Varkauden Kuntorantaan. Lähdimme Kolarista jo aamuneljältä ja olimme perillä Kuntorannassa vasta 14.30. Kuljettajana oli jäsenemme Seppo, joka auliisti ohjasi ja asetti tavaramme säilöön. Matkan aikana oli kaksi pakollistapuolen tunnin pysähdystä. Meitä oli mukana 20 ja 2 Kittilän tyttöä. Kuntorannassa oli meitä vastassa tervetuliastoivotus ja tulokahvit. Ikäihmisten Hyvinvointiloman meille oli hyväksynyt Solaris-Lomat ry. Viikon 31.8.-5.9. ohjelma oli hyvin tiukaksi suunniteltu aikaisempaan verrattuna ja hyvin mielenkiintoinen ja samalla antoisa. On hienoa, että loman hyvinvointiteema otetaan huomioon ja ohjelmassa paneudutaan ikäihmisten tasapainon harjoittamiseen ja kehonhuoltoon. Kiitokset Samulille ja Jounille! Loma oli kaikkiaan erittäin positiivinen ja antoisa. Kiitos siitä Kuntorannan koko henkilökunnalle ja eri aiheiden kuten vesijumpan, aamuvoimistelun, ym. vetäjille. Lomaviikolla oli meidän lisäksemme vain yksi ryhmä. Mutta jälkeemme seuraavat viisi viikkoa oli kuulemma talo täynnä.Se oli myönteistä kuultavaa. Seilasimme myös ”Severin” paatilla Unnukkajärvellä. Kävimme kiertoajelulla Varkauden kaupungilla, mutta valitettavasti nähtävyyspaikat kuten vesitorni ja Mekaanisen musiikin museo oli syyskuussa jo suljettu. Olisi pitänyt älytä varata näyttelypaikat etukäteen jotta olisi päässyt sisään. Se oli meille yllätys. Kävimme kuitenkin kaupungin kierroksen, ajoimme 24 metriä korkean sillan mennen tullen. Taipaleen kanavan katsoimme ja satuimme samaan aikaan kun silta nostettiin ylös purjelaivan takia. Taipaleen kanavan varsinaiset kakkoskanavan rakennustyöt alkoivat jouluaaton aattona 1867. Suomessa elettiin suuria nälkävuosia, sillä huono sää oli aiheuttanut monta surkeaa satovuotta peräkkäin. Näin kertoo historia. Rakentaminen aloitettiin hätäaputyönä, mikä tarkoitti sitä, että työmaille otettiin hädänalaisimmat henkilöt ja palkka maksettiin muun muassa ruokana. Työnhaluisia saapui Varkauteen kaikkiaan 51 pitäjästä. Yhteensä hakijoita tuli 900 henkeä mutta vain 600 palkattiin. Kanavatyömaalla oli suuri sairastumisaalto keväällä 1868 ja huhti-toukokuulla kuoli 181 henkeä. No tässä tuli sen ajan historiaa, joka on hyvä joskus kerrata. Tiedot olivat SavonSanomista. Loma oli Kuntorannassa hyvin antoisa ja mielenkiintoinen terveyspysäkki ja antoi jatkossakin kerhoihin puntarointia. Kiitos mukana olleille, myös Kittilän tytöille. Sulo Kylmämaa Kolarin Eläkeläiset ry:n matkavastaava Kolarin Eläkeläiset kävivät Kuntorannassa onnistuneella Ikäihmisten hyvinvointilomalla Syyskokouksia Ylivieskan Eläkeläiset ry:n syyskokous pidetään keskiviikkona 11.11. 2015 klo 11.30 kerhotiloissa, Savelantie 1, Ylivieska. Esillä sääntömääräiset syyskokousasiat. Kahvitus ennen kokousta. Tervetuloa. Johtokunta.
• Nro 6 lokakuu 2015 – 33 ELÄKELÄINEN Julkaisija Eläkeläiset r.y Päätoimittaja Hannu Partanen Toimitussihteeri Tuomas Talvila Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tuija Aali puh. 020 743 3610; tuija.aali@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 7 kertaa vuodessa Tilaushinta kotimaahan 26 euroa/vsk Muu Eurooppa 36 e/vsk, muut ulkomaat 40 e/vsk Ilmoitushinnat 2,00 euroa / pmm Toimitus ja toimisto: Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610, fax 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti: Marja-Leena Laitinen puh. 050 5323 444 sähköposti: m-leena.laitinen@kolumbus.fi; osoite: Maauunintie 14 D 34 01450 Vantaa Järjestöaineisto: Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (Painettu) ISSN 2242-3338 (Verkkolehti) Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani, 2015 Martti Korhonen puheenjohtaja Irmeli Mandell varapuheenjohtaja Hannu Partanen toiminnanjohtaja 020 743 3615; 0400 570 951 hannu.partanen@elakelaiset.fi Anu Mäki järjestösihteeri 020 743 3616; 040 839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi Tiina Rajala koulutussihteeri 020 743 3617; 040 582 4319 tiina.rajala@elakelaiset.fi Tuija Aali toimistonhoitaja jäsenrekisteri materiaalitilaukset 020 743 3610 tuija.aali@elakelaiset.fi Anitta Koski taloussihteeri laskutus, maksatus, ostoja myyntireskontra 020 743 3611; 050 307 1952 anitta.koski@elakelaiset.fi Erja Isaksson toimistosihteeri yhdistysrekisteri syntymäpäivät ja poisnukkuneet syysja kevätkokousilmoitukset 020 743 3614 erja.isaksson@elakelaiset.fi Tuomas Talvila tiedottaja-toimitussihteeri 020 743 3618; 050 570 9716 tuomas.talvila@elakelaiset.fi Eva Rönkkö monikulttuurisuustyön suunnittelija 040 501 3599 eva.ronkko@elakelaiset.fi Kuntorannantie 14 78400 Varkaus puh. 017 560 1100/vaihde Myyntipalvelu ja info: Puh. 017 560 1403 myynti@kuntoranta.fi Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki IBAN FI11 1012 3000 0714 70 IBAN FI80 8000 1900 1086 56 IBAN FI89 5541 2820 0116 00 IBAN FI11 8000 1800 3273 56 Jäsenmaksutili Puh. 020 743 3610 vaihde, fax. 020 743 3619 Sähköpostiosoite:elakelaiset@elakelaiset.fi Kotisivut osoitteessa:www.elakelaiset.fi 100 vuotta 30.10. Aino Forsander Lahti 98 vuotta 13.11. Veikko Ojalehto Kempele 95 vuotta 16.10. Elsa Pakarinen Vantaa 94 vuotta 6.11. Katri Pulliainen Pihlava 90 vuotta 28.10. Aino Harsunen Hyrylä 31.10. Aino Toivonen Kokkola 10.11. Pentti Mattila Kajaani 12.11. Arvo Heikkilä Nokia 20.11. Anna Regina Kasurinen Pielavesi 25.11. Kalervo Karjalainen Vaala 3.12. Toini Rasinen Ruovesi 6.12. Hilda Korhonen Ivalo 85 vuotta 22.10. Elvi Iivonen Malmi 22.10. Alli Mikkonen Kajaani 20.11. Saimi Kallinen Tikkurila 21.11. Elvi Anna Serafiina Tiensuu Vaala 23.11. Elvi Päivärinta Porvoo 80 vuotta 14.9. Eero Helistö Salpakangas 1.10. Matti Lehto Salpakangas 21.10. Pertti Pöllänen Hyrylä 1.11. Ritva Kaartoaho Malmi 1.11. Sirkka Suutari Suomussalmi 2.11. Pirkko Rissanen Pihlava 2.11. Arvi Matti Moilanen Vaala 4.11. Katri Kerttu Helena Karjalainen Vaala 4.11. Maire Annikki Pihlajaoja Oulainen 6.11. Markku Ilo Ruovesi 20.11. Tauno Viiri Pello 24.11. Tauno Juntunen Kajaani 26.11. Leo Suorsa Pateniemi 29.11. Pauli Halonen Malmi 30.11. Jorma Ahvenainen Kotka 4.12. Kaija-Liisa Hiekkalinna Kajaani 75 vuotta 23.10. Kaija Toivonen Salo 30.10. Aulis Joronen Korso 5.11. Esteri Moilanen Suomussalmi 8.11. Airi Väyrynen Suomussalmi 23.11. Perttu Parviainen Kajaani 2.12. Jouko Hoskio Kajaani 4.12. Erkki Virtanen Porvoo 70 vuotta 22.9. Kalle Einari Karttunen Tapuli 5.10. Tuula Tervo Lohja 16.10. Tuula Koskela Pello 21.10. Heikki Vallin Kauhajoki 22.10. Tarja Laukkanen Suomussalmi 2.11. Osmo Metsälä Kauhajoki 12.11. Eila Lehtonen Espoo 14.11. Sisko Akujärvi Ivalo 15.11. Tuula Kukkonen Porvoo 18.11. Terttu Tikkanen Tapuli 18.11. Esko Karjalainen Kuusamo 21.11. Raili Suontausta Salo 22.11. Jorma Suomalainen Sonkajärvi 25.11. Lasse Salmivaara Kotka 65 vuotta 20.10. Jouni Jaako Pello 21.10. Pertti Ojala Porvoo 24.10. Seija Nyqvist Porvoo 6.11. Väinö Martti Heikkinen Suomussalmi 13.11. Lasse Aro Porvoo 27.11. Veikko Jylänki Suomussalmi 60 vuotta 24.11. Pirkko-Liisa Murro Nakkila Ruoveden Eläkeläiset Pentti Tuominen Heikki Seppi Porvoon Eläkeläiset Valto Ekblom Airi Toivonen Kirkkonummi-Siuntion Eläkeläiset Elli Marjatta Riekkinen Imatran Eläkeläiset Osmo Toivola Kalajoen Eläkeläiset Kauko Ketola Hyrynsalmen Eläkeläiset Elsa Aino Annikki Junnikkala Savonrannan Eläkeläiset Martti Laamanen Lahden Eläkeläiset Inkeri Luoma-aho Kurikan Eläkeläiset Pentti Ilmari Hautamäki Himangan Eläkeläiset Leena Himanka Pellon Eläkeläiset Eini Korteniemi Lempäälän Eläkeläiset Kerttu Kyllikki Laurila Sorsakosken Eläkeläiset Sinikka Tossavainen Kajaanin Eläkeläiset Seija Anneli Koistinen Pudasjärven Eläkeläiset Pentti Liikanen Jurvan Eläkeläiset Aura Rantala Rautavaaran Eläkeläiset Hilja Johanna Pursiainen Urho Kalevi Korkalainen Aimo Hakala eläkeläiset ry Joulukuu nro 7 ilmestyy 7.12. Aineisto lehteen 16.11. mennessä Eläkeläinen-lehden aikataulu eläkeläiset ry
• 34 – Nro 6 lokakuu 2015 ELÄKELÄINEN Mystinen profiili: kuka hän on? Mystisessä profiilissa vastaajan pitää päätellä, kuka jutussa kuvattu henkilö on tai oli. Henkilö voi olla todellinen tai kuviteltu. Jokainen oikein vastannut osallistuu arvontaan, jossa onnetar valitsee yhden onnekkaan palkinnon saajaksi. Vastauslomake pitää lähettää samaan osoitteeseen kuin Krypton/Ristikon vastaukset. Halutessaan vastaaja voi panna molemmat vastaukset samaan kirjekuoreen. Viimekertaiseen profiilitehtäväämme oli kaksikin oikeaa vastausta. Hahmomme oli oikealta nimeltään Friedrich Wilhelm Voigt, paremmin kuitenkin tunnettu nimellä Köpenickin kapteeni. Vastaajillamme nimet olivat hallussa, niin myös vaasalaisella Pentti Virolla, jonka onnetar tällä kertaa valitsi yllätyspalkinnon saajaksi. Onnittelut! Idea ja teksti: ANDERS PALM Logo: RAIMO VAHTERA M eidän elämämme määräytyvät sattuman mukaan. Minuutti aiemmin tai myöhemmin – senttimetri vasemmalle tai oikealle – voi merkitä hyvin paljon. Näin oli profiilillamme. Hän seisoi juttelemassa sotilaan kanssa rintamalla. Vuorot olivat juuri vaihtumassa. Kello oli viisi aamulla. Yhtäkkiä hän tunsi voimakkaan iskun. Kaikki sumeni. Profiilimme kaatui hiekkasäkkien joukkoon. Profiilimme nimi oli Eric. Häneen oli osuttu. Kuula oli mennyt suoraan kaulan läpi! Hän oli vain muutaman millimetrin kuolemasta. Eric joutui sairaalaan. Hänellä oli onni ja hän selvisi. Hän kuitenkin sai vamman loppuelämäkseen, hänen äänensä heikentyi vaikean vamman johdosta. Sairaalassa ilmeni uusi uhka. Vuosi oli 1937. Eric oli sotakirjeenvaihtaja Espanjassa. Siellä hän oli liittynyt vasemmisto-ohjattuun hallitukseen jotka taistelivat Francoa vastaan espanjalaisessa sisällissodassa. Hänellä oli kuitenkin ongelma. Hän kuului POUMiin. Se oli anti-stalinilainen marxistilainen työläitten puolue. Stalinin kannattajia oli kuitenkin useita hallituspuolella. He eivät pitäneet POUMista ollenkaan, vaan murhasivat useita POUM-jäseniä. Profiilimme oli toisin sanoen pahasti liemessä. Hänen elämänsä oli uhattuna. Ericillä kävi kuitenkin onni taas. Kun hän pääsi sairaalasta, hän onnistui pakenemaan Espanjasta. Hän pääsi kotiin Englantiin Ranskan kautta. K otiin päästyään hän kirjoitti kirjan ”Katalonia, Katalonia”. Se myi huonosti. Eric ei saanut tukea oikein mistään. Oikealle sijoittuvat puolueet eivät pitäneet hänestä, ja brittiläiset stalinistiset vasemmistopuolueet pitivät häntä petturina. Profiilillamme oli hyvin erilainen tausta. Hän oli syntynyt Bengalenissa, Intiassa, mutta varttui Englannissa, ja kävi koulua Etonissa. Vuonna 1922 hän palasi Aasiaan. Hän matkusti Burmaan, jossa hän värväytyi kolonialaispoliisiksi Intialaisessa poliisissa. Viiden vuoden jälkeen hän matkusti takaisin Eurooppaan, ja hän päätti ryhtyä kirjailijaksi. Hän alkoi kirjoittamaan, samaan aikaan kun hän lusi läpi elämästä opettajana sekä monessa muussa väliaikaisessa työssä. Lopulta hän sai kirjoitettua kirjan. Se sai otsikon ”Puilla paljailla Lontoossa ja Pariisissa”. Se kertoi millaista on olla hyvin köyhä. Muutaman kieltäytymisen jälkeen hän onnistui löytämään kustantajan joka julkaisisi kirjan. Se julkaistiin vuonna 1933 ja siitä tuli suuri menestys. Kirjaa seurasi useampi. Profiilimme oli jo suhteellisen tunnettu kirjailija kun hän lähti Espanjaan joulukuussa 1936. Eric ei ollut pasifisti. Hän kuitenkin sympatisoi Chamberlainin kanssa, ja oli alkuun Hitlerin kanssa sotimista vastaan. Vuosina 1940-41 hän muutti mieltä. Hänestä tuli sosialistinen patriootti, joka liittyi kotimaansa joukkoihin puolustaakseen Englantia. P rofiilimme jatkoi kirjoittamista. Hän kirjoitti kymmeniä kirjoja sekä useampia artikkeleita, ja hänestä tuli lopulta yksi 1900-luvun menestyneimmistä poliittisista kirjailijoista. Etenkin kaksi kirjaa on tehnyt hänestä kuuluisan. Toinen niistä julkaistiin vuonna 1945. Se kertoo kuinka eläimet eräällä maatilalla kapinoivat omistajaa vastaan, häätävät omistajan pois ja ottavat vallan. Siat alkoivat hallita. He eivät kuitenkaan onnistuneet niin hyvin. ”Eläinten vallankumous” on osuva kritiikki sen aikaista Neuvostoliiton poliittista systeemiä vastaan. Toinen kirja on nimeltään ”1984”. Se julkaistiin vuonna 1949. Profiilimme kirjoitti sen yksikertaisessa mökissä kolme vuotta kestäneen matkan aikana Hebridien huipulla Skotlannissa. ”1984” on scifi-romaani joka kertoo tulevaisuudesta. Se kuvailee synkän tulevaisuuden kun diktaattori, jota kutsutaan Isoveljeksi, ottaa vallan maassa ja kukaan ei enään saa ajatella vapaasti. K ova työ vie voimat. Profiilillamme oli huono kunto. Hän poltti liikaa tupakkaa. Hänen vaimonsa oli kuollut muutama vuosi aiemmin. Hänellä oli nuori adoptiolapsi, jota hänen oli vaikea elättää. Lopulta hän ei enää jaksanut. Hän joutui sairaalaan Lontoossa ja kuoli, vain 47 vuotta vanhana. Eric uskoi EU’hun. Hän puhui länsieurooppalaisten maiden demokraattisen ja socialistisen unionin puolesta. Eric on myös se henkilö, joka aloitti sanonnan ”Kylmä Sota”. Tämä tapahtui jo vuonna 1945. Profiilimme ei käyttänyt oikeaa nimeään kun hän kirjoitti kirjoja. Hän keksi pseudonyymin, sekä etuettä sukunimellä, jota hän alkoi käyttää heti ensimmäisessä kirjassaan. Sukunimen hän otti joen mukaan, joka sijaitsi Itä-Englannissa. Kuka hän oli? Edellisen profiilitehtävän ratkaisu: Köpenickin kapteeni. Oikealta nimeltään Friedrich Wilhelm Voigt. Syntyi Tilsitissä, nykyisen Liettuan alueella, 13. helmikuuta 1849. Vedätti kaikkia Köpenickissä, Berliinin esikaupungissa, ovelalla huijauksella vuonna 1906. Kuoli Luxemburgissa 3. tammikuuta 1922. Mystinen profiili on...................................................................................................... Ratkaisijan nimi:.......................................................................................................... Osoite:........................................................................................................................... ...................................................................................................................................... Postitoimipaikka:.........................................................................................................
• Nro 6 lokakuu 2015 – 35 ELÄKELÄINEN Leskirouva Katiska Krypton 5/2015 ratkaisu Ristikko 6/2015 Ratkaisijan nimi:.......................................................................................................... Osoite:........................................................................................................................... ...................................................................................................................................... Postitoimipaikka:......................................................................................................... Krypton 5/2015 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Aune Martikainen, Hammaslahti ja Veijo Karppinen, Kiveslahti. Onnittelut! Ristikon 6/2015 ratkaisut on lähetettävä 16. marraskuuta mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kuoreen ei saa panna tehtävien ratkaisujen lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO.
• 36 – Nro 6 lokakuu 2015 ELÄKELÄINEN Restelin hotelleissa ja kylpylöissä 30 % alennus Kaupunkilomalle tai kylpylään nauttimaan. Restelin hotelleissa ja kylpylöissä saat Osuuskunta Tradekan jäsenen PINS-kortilla 30 % alennuksen päivän huonehinnasta. Katso kaikki jäsenetusi, vaihtuvat kampanjaetusi ja tarkemmat tiedot vuosieduistasi www.tradeka. Varaa lomasi osoitteessa www.hotellimaailma. kohdasta KIRJAUTUMINEN > KIRJAUTUMINEN TRADEKA-OSUUSKUNNAN JÄSENET tai soittamalla 020 055 055* (Crowne Plaza Helsinki, Hotel Indigo Helsinki Boulevard ja Holiday Inn). Salasana on JÄSENVIP. Ota Tradekan jäsenen PINS-kortti mukaan hotelliin. 20 % Restelin ruokaravintoloissa arjen ja juhlan herkkuhetkistä. * P uh el un hi nt a + 0, 59 € / m in + pv m /m pm .