• Numero 7/2009 Raimo Kantanen on Hyvinkään Eläkeläiset ry:n liikunnanohjaaja. Tavoitteena hyvä olo ja terveys ­ Tavoitteena on hyvä olo ja terveys, sanoo Hyvinkään Eläkeläiset ry:n liikunnanohjaaja Raimo Kantanen, joka on kehittänyt yhdistykselle monipuolisen liikuntaohjelman. Pelkkä perusliikunta ei riitä ikäihmisellekään. Spurtteja pitää olla. Sivut 6­7 Kutistuvassa villapaidassa Sivut 14­15 Aune Lind kertoo olevansa kateellinen monille ohjattavilleen Eläkeläiset ry:ssä. ­ Heillä on esiintymistaitojen lisäksi kadentaitojakin, Lind sanoo. Tutustuminen eläkeläisiin karkotti kulttuuriohjaajan epäilykset Aune Lind syttyy lahjakkaista ihmisistä ­ Kun aloitin Eläkeläiset ry:n kouluttajana Vaasan kesäpäivillä vuonna 2001, minulla oli pikkuinen epäilys, onko siinä jatkuvuutta ja mieltä. Epäilys on huvennut sitä täydellisemmin, mitä paremmin olen tutustunut Eläkeläiset ry:ssä toimiviin ihmisiin. Herrajumala, mitä luovuutta, sanoo järjestön kulttuuriohjaaja Aune Lind. ­ Monipuolienen luovuus näkyi loistavasti Jyväskylän kesäpäivillä. Kun kierteli harjoitusten ja esiintymisten välillä historiasalissa, ei voinut kuin ihmetellä esimerkiksi upeita historialakanoita. Näki, että tästä väestä on vaikka mihin. Bogthor S Kjaernested luottaa enemmän kalaan kuin kapitalismiin. Sivut 4­5 ­ Olo on kuin kuumalla vedellä kastellussa villapaidassa, kun se alkaa kutistua, kuvaa Borgthor S Kjaernested Islannin nykytilaa. Kjaernested edusti maansa ainoaa eläkeläisjärjestöä Pohjoismaisten eläkeläisjärjestöjen yhteistyökomitean seminaarissa Helsingissä. Seminaarissa kysyttiin sitäkin, kuuluuko Suomi enää hyvinvointi-Pohjolaan. Elinkeinoelämän keskusliitolta tyly viesti eläkeläisille Sivut 2 ja 12
• 2 - Nro 7 marraskuu 2009 ELÄKELÄINEN Pääkirjoitus HANNU PARTANEN Kamppailu eläkkeistä ja eläkeiästä kiihtyy L akisääteisen vanhuuseläkeiän alaraja on nostettava pikaisesti 67 vuoteen, vaatii Elinkeinoelämän keskusliiton ykkösmies Leif Fagernäs. Näyttävällä esiintulolla EK jatkaa pääministeri Vanhasen ja hänen hallituksensa alkuvuodesta käynnistämää vyörytystä vuonna 2005 voimaan tulleen joustavan 63-68 eläkeiän murtamiseksi. Lain murtajat näkevät eläkeiän alarajan teknisen nostamisen tehokkaana keppinä työntekijöiden työurien pidentämiselle ja ikääntyneiden työntekijöiden eläkkeelle siirtymisen myöhentämiselle. EK esittää vaatimuksensa samalla, kun sen jäsenyritykset säälimättä saneeraavat laman varjossa työntekijöitään joukoittain työttömyyskortistoihin. Työstään pois potkittujen kärjessä ovat juuri ikääntyneet työntekijät. Vanhimmat heistä sysätään työttömyysputkeen eläkettä odottamaan ja joustavan eläkeiän alarajojen kautta vanhuuseläkkeelle. Ikääntyneiden työntekijöiden onni on, että heillä on nyt suojanaan edes nämä lakiin perustuvat tukijärjestelmät. Muutoin heidän raskaat työvuotensa palkittaisiin vain roikuttamalla heitä vuosikausia työttöminä asteittain alenevan työttömyysturvan tuomassa taloudellisessa ahdingossa ja epävarmuudessa. Uudelleen työllistymisen mahdollisuuksiahan heillä ei useinkaan todellisuudessa ole. Kuin alleviivatakseen sosiaali- ja elä- kepoliittisten tavoitteittensa kovuutta ja piittaamattomuuttaan ikääntyneistä työntekijöistä, elinkeinoelämän keulamiehet vaativat myös työttömyysputken täydellistä tukkimista ja osa-aikaeläkkeen lakkauttamista. Vaatimukset esitetään ennen kuin edes tiedetään jo tammikuun sosiaalitupossa sovittujen heikennysten todellisia vaikutuksia. Tuolloin työttömyysputken alaraja ja osa-aikaeläke sovittiin nostettavaksi 60 ikävuoteen. Muutokset tulevat voimaan vuoden 2011 alussa. EK:n voimakas julkinen esiintyminen eläkeasioissa ajoittuu tilanteeseen, jolloin palkansaajien ja työnantajien kaksi yhteistä työryhmää viimeistelevät esityksiään keinoiksi työurien pidentämiseksi. Asiat siirtyivät työryhmiin hallituksen helmikuisen eläkeriidan jälkimainingeissa. Tuolloin ay-liike oli painostanut hallituksen luopumaan yksipuolisesta päätöksestään nostaa eläkeikien alarajat 65 vuoteen. Samassa yhteydessä sovittiin, että työmarkkinajärjestöt valmistelevat vuoden loppuun mennessä linjaukset, joilla vuoteen 2025 mennessä nostetaan todellista eläkkeellesiirtymisikää vähintään kolmella vuodella. Suomalaisen yhteiskunnan ja eläkepolitiikan todellinen ongelma ei ole eläkelakien eläkkeellesiirtymisikä. Nykyinen laki jo mahdollistaa ja myös houkuttelee jatkamaan työssä aina 68 ikävuoteen saakka. Laki ei ole työnteon esteenä myöskään sitä vanhemmille. Edellytyksenä tietysti on, että sopivia töitä on tosiaan tarjolla ja työnantaja pitää ikääntyneet työntekijänsä töissä ja että työntekijän oma terveys ja elämäntilanne mahdollistavat työn teon. Todellinen ja yleisesti tiedostettu ongelma on, että suomalainen työelämä ei suosi eikä tue tehokkaasti ikääntyneiden jaksamista työelämässä. Kun tuohon yhdistyy vielä hyvin usein ikääntyneiden työntekijöiden alentunut terveys ja työkunto, ajavat ne yhdessä työntekijöitä joukkomitassa ulos työelämästä ennen lakisääteisen eläkeiän täyttymistä. Suoraan työelämästä vanhuuseläkkeelle jäävien keskimääräinen ikä on jo nyt päälle 63 vuoden. Iso ongelma kuitenkin on, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuosittain yhtä paljon väkeä kuin vanhuuseläkkeellekin. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin 52 vuoden iässä. Yleisimmät työkyvyttömyyden aiheuttajat ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä masennus ja mielensairaudet. Pääasiassa työkyvyttömyydestä johtuen väestön keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä jää nyt 59,4 vuoteen. Keskiarvo on ollut nousussa, mutta nykyisen laman takia myönteisessä kehityksessä otetaan hetkellisesti takapakkia. Jotta todellinen eläkkeelle siirtymisikä saadaan asteittain hilattua vähintään 62,4 vuoteen, kuten hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken on sovittu, edellyttää se erityisesti työ- elämän ja ennalta ehkäisevän terveydenhuollon kehittämistä sekä ikääntymiseen liittyvien arvojen ja asenteiden muuttamista. Todellista tarvetta eläkeikien alarajojen nostamiseen sen enempää kuin työttömyysputken tai osa-aikaeläkkeen romuttamiseenkaan ei ole. Kansalaisilla on oikeus odottaa, että eläkepolitiikka on pitkäjänteistä ja ennustettavaa. Tempoilu ja hetkellisiin suhdanteisiin reagointi pitäisi olla sille vierasta. Sitä ei saa valjastaa sen enempi valta- kuin päivänpolitiikan välineeksi. Kuusikkokuntien vanhusneuvosto ministeriölle ja Kuntaliitolle: Laatusuosituksista vanhuspalvelulaiksi Kuusikkokuntien eli Suomen suurimpien kaupunkien vanhusneuvostot kiirehtivät sosiaali- ja terveysministeriötä valmistelemaan pikaisesti vanhuspalvelulain. Espoon, Helsingin, Tampereen, Turun ja Vantaan vanhusneuvostot ja Oulun eläkeläistyön neuvottelukunta jättivät ministeriölle ja Kuntaliitolle yhteisen kirjelman asiasta. Kokonaisuudessaan kirjelmä kuuluu seuraavasti (toimitus lyhentänyt väliotsikoita): Ikääntyvän väestön hyvinvointiin ja palvelutarpeiden tyydyttämiseen on panostettava voimakkaasti. Ikääntyvälle väestölle tarkoitetut ennaltaehkäisevät ja kuntouttavat sekä asumis- ja hoivapalvelut tulee saada lakisääteisiksi. Ikäihmisillä on oikeus asuinkunnasta riippumatta yhdenvertaisiin palveluihin. Kuusikkokuntien, Espoon, Helsingin, Tampereen, Turun ja Vantaan, vanhusneuvostot sekä Oulun Eläkeläistyön neuvottelukunta esittävät, 1. että Sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyy kiireesti valmistelemaan ikääntyvän väestön palveluita koskevaa lainsäädäntöä vuoden 2008 ikäihmisten palveluita koskevan STM:n ja Kuntaliiton yhteisen laatusuosituksen pohjalta. 2. että Vanhuspolitiikan valtakunnallista toimeenpanoa ja seurantaa varten perustetaan Kuusikkokuntien vanhusneuvostojen jo aiemmin esittämä valtakunnallinen vanhusvaltuutettu riittävin resurssein. 3. että lainsäädännöllä varmistetaan kuntakohtaisten Vanhusneuvostojen ja Vanhusasiamiehen asema ja tehtävät. ta itsemääräämiseen, osallistumiseen ja turvallisuuteen. Lain tulee vahvistaa oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Myös monikulttuurisuus ja sen toteutumisen edellytykset tulee huomioida ratkaisuissa. lakisääteisen vanhusasiamiehen toimimaan yhteistyössä kunnan toimielimien ja vanhusneuvoston kanssa tärkeänä tehtävänään seurata vanhuspalveluohjelman toteutumista. Vanhuspalvelujen kilpailutuskriteerit tulisi tarkistaa siten, että laadullisilla tekijöillä olisi painoarvoa nykyistä enemmän. Ikäihmisille tiedottaminen tulee toteuttaa siten, että kohderyhmän erityistarpeet on huomioitu. velukeskuksia ja päivätoimintapaikkoja, jotta asumispalvelujen tai laitosasumisen alkamisajankohtaa voidaan siirtää hoivan tai huollon tarpeen mukaisesti ajassa myöhempään ajankohtaan. Huolehditaan, että vanhuksille tiedotetaan eri mahdollisuuksista saada tukea ja apua, toisaalta kerätään myös tietoa palvelujen suunnittelun pohjaksi. Uusien innovaatioiden käyttöön otto kotona ei saa olla vanhuksen varallisuudesta riippuvaa. Henkilöstö toteuttamaan uutta lakia Palveluja toteuttamaan on suunniteltava sekä määrällisesti että laadullisesti riittävä henkilökunta. Henkilökunnan koulutustarve tulee kartoittaa ja ryhtyä koulutuspoliittisiin toimiin mahdollisen henkilökuntapulan torjumiseksi. Myös kannustavalla palkkapolitiikalla tulee tukea henkilöstön sitoutumista ikäihmisten palvelujen parissa työskentelemiseen, sillä motivoitunut ja pitkäjänteisesti työskentelevä henkilökunta tuottaa korkealaatuisia palveluja edullisesti. Kuntalaisten osallistumismahdollisuudet Kuntiin tulee laatia vanhuspalveluohjelma, jonka mukaan palveluja tuotetaan ja arvioidaan. Vanhusneuvostojen rooli tulee selkeyttää ja vanhusneuvostot tulee samalla määrittää lakisääteiseksi. Vanhusneuvostojen tärkeä tehtävä on vanhuspalveluohjelman laatimisessa asiantuntijana toimiminen. Vanhusneuvostoja nimitettäessä on huomioitava, että niihin nimitetään riittävästi eläkeläis- ja vanhusjärjestöjen edustajia. Kunnat tarvitsevat myös Asuminen ja hoitovaihtoehdot Eriasteista palveluasumista tulee olla riittävästi tarjolla. Palveluasumisen määrää mitoitettaessa tulee huolehtia siitä, että palveluasumista tai vanhainkotipaikkaa ei tarvitse jonottaa viikkoja epäasiallisissa oloissa, esimerkiksi sairaalan vuodeosaston ylipaikalla. Omassa kodissaan asuvien ikäihmisten kodin muutostyöt tulee saada sujuviksi, teknologiaa tulee hyödyntää. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Ikäihmisten palvelujen tulee tukea itsenäistä, sekä fyysisesti että henkisesti mielekästä elämistä. Palvelujen tulee vahvistaa ikäihmisten omia voimavaroja, jotka auttavat jokapäiväisissä askareissa suoriutumista ja tukevat kuntoutumista. Palveluiden painopistettä tulee siirtää kohti kotia tai esim. pal- Tärkeitä näkökohtia Ikäihmisten palveluja määrittävä laki tulee laatia korostamaan ikäihmisten oikeut-
• ELÄKELÄINEN Nro 7 marraskuu 2009 - 3 Anoppini, joka on entinen opettaja, siirrettiin kunnon heikkenemisen vuoksi reilu vuosi sitten palvelutalosta pitkäaikaishoitoon. Hänelle oli aikanaan palvelutalossa asuessa myönnetty Kelan ylin hoitotuki. Pitkäaikaishoitoon siirtyessään hän menetti hoitotuen ja nettoeläkkeistä peritään 82 % hoitomaksu kunnalle. Tuntuu omituiselta, että kun vanhuksen hoito tulee raskaammaksi, hän, tai käytännössä häntä hoitavat, menettävät hoitotuet. Samanlainen tilanne on vammaisilla. Kun hallitus nyt esittää hoitotuen maksamisen jatkamista myös pitkäaikaishoidossa, kuulostaa esitys hyvältä. Tarkemmin katsottuna vain kuulostaa. * * * Hallitus sopi jo ohjelmassaan, että avo- ja laitoshoidon rajanveto poistetaan niin, että myös pitkäaikaishoidossa oleville voitaisiin Eläkeläiset ry täyttää 50 vuotta 3.12.2009 Kutsumme jäsemme ja ystävämme läheltä ja kaukaa Nurmijärven Ruusulinnaan torstaina 3.12.2009 Juhlakahvit ja yhdistysten vastaanotto kello 12.00 Ohjelma alkaa kello 13.00 Tanssit kello 14.00­17.00 Orkesterina Foxpop Ajo-ohjeet Moottoritieltä nro 3 (Helsinki­ Tamperere) Nurmijärven rampista ylös, 600 metriä Nurmijärven keskustaan päin ja käänny oikealle (Hämeenlinna). Aja tietä nro. 130 noin kaksi kilometriä ja käänny oikealle. Olet perillä. Hanko­Hyvinkää- tieltä Rajamäen läpi Nurmijärven keskustaan. Ohita viimeiset liikennevalot ja vasemmalle jäävä SEO-huoltamo. Aja 200 metriä ja käänny vasemmalle Hämeenlinnan tielle nro 130. Aja noin kaksi kilometriä ja käänny oikealle. Olet perillä. Puheenjohtajan palsta Erikoinen tulonsiirto maksaa kansaneläkkeen hoitotukia ja vammaistukea. Kansaneläkkeen hoitotuki on perustasolla noin 57 euroa, korotettuna se on noin 143 euroa ja ylin hoitotuki on noin 302 euroa. Näitä tukia ryhdytään siis maksamaan myös pitkäaikaishoidossa oleville. Tähän asti näyttää hyvältä, mutta luulo ei ole tiedon väärti. Samalla nimittäin korotetaan sitä enimmäisprosenttia, jonka kunta voi periä laitoshoidossa olevan vanhuksen tai vammaisen nettotuloista. Maksu nousee nykyisestä 82 prosentista 85 prosenttiin. Miten käy anopin ja hänen kaltaistensa? Hän kuuluu siihen ikäluokkaan, jolta kansaneläkkeen pohjaosaa ei viety pois. Hänen nettoeläkkeensä on yhteensä 1485 euroa 73 senttiä kuukaudessa. Nykyisellään hänen omaan käyttöön jää 266,93 euroa. Kun hänelle oli aikaisemmin myönnetty ylin hoitotuki, joka laitoshoidon alettua poistettiin, hänen nettotulonsa nousevat ensi vuoden alussa ylimmän hoitotuen määrällä. Kun siitä peritään 85 %:n hoitomaksu, jää hänelle 1 euro 19 senttiä enemmän kuin aikaisemmassa systeemissä. Jos hänen hoitotukensa olisi keskimmäinen ns. korotettu hoitotuki, hän menettäisi uuden lain mukaan 22,67 euroa. Jos hoitotuki olisi alin, menetys olisi 35,47 euroa. Ilman hoitotukia menetys olisi 44,07 euroa. Entä miten käy pienituloisimpien eläkeläisten? Täyttä kansaneläkettä saava, yksin elävä, ylintä hoitotukea saava hyötyisi 27,74 euroa ja keskimmäistä hoitotukeakin saava vielä 3,89 euroa. Alinta hoitotukea saava kansaneläkkeellä elävä menettäisi 8,92 euroa ja ilman tukia olevan menetys olisi 19,52 euroa. On merkillistä, että lakia ei ole voitu kirjoittaa niin, ettei menetyksiä tapahtuisi. Ellei siis vanhus hyödy, niin ilmeisesti ainakin kunta, joka voi korottaa hoidosta perittäviä maksuja. Todellisuudessa ei kuntakaan. Käytännössä kunta, joka perii näitä koro- Kalevi Kivistö tettuja maksuja, jää nuolemaan näppejään. Lisätulo, jonka kunnat saavat lainmuutoksen johdosta, on arvioitu 62,6 miljoonaa euroa. Käytännössä lisätulon maksaa Kela, joka maksaa hoitotuet myös pitkäaikaishoidossa oleville. Valtio kuitenkin pitää huolen siitä, että kunnat eivät pääse tällä lisätulolla kohentamaan vanhustenhuollon tilannetta. Kuntien saamaa peruspalvelujen valtionosuutta nimittäin alennetaan uudistuksen johdosta 62,2 miljoonalla eurolla. * * * Uudistus on paljon puhuva esimerkki tämän hetken eläkepoliittisesta linjasta. Kelan menot lisääntyvät, suurelle osalle pitkäaikaishoidossa olevista eläkeläisistä ja vammaisista jää omaan käyttöön aikaisempaa vähemmän euroja, ja kunnalle jää maksujen korottamisen kyseenalainen ilo. Erikoinen tulonsiirto. Yli 10 hengen ryhmiä pyydetään ilmoittautumaan 24.11. mennessä Tuija Aalille puh. 020 743 3610 Juhlatansseihin Juhla-arpajaiset Tanssien yhteydessä on juhla-arpajaiset. Palkintoina muun loma Kuntorannassa. Vapaa pääsy ­ Tervetuloa! Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
• 4 - Nro 7 marraskuu 2009 ELÄKELÄINEN Aune Lind kahden ohjeen välissä: Rohkaisu vei riippusillalle ­ ja yli, kielto halusi Ensimmäiseksi Eläkeläiset ry:n kouluttaja ja kulttuuriohjaaja Aune Lind haluaa puhua järjestössä toimivista ihanista ihmisistä. ­ Kun aloitin Eläkeläiset ry:n kouluttajana Vaasan kesäpäivillä vuonna 2001, minulla oli pikkuinen epäilys, onko siinä jatkuvuutta ja mieltä. Epäilys on huvennut sitä täydellisemmin, mitä paremmin olen tutustunut Eläkeläiset ry:ssä toimiviin ihmisiin. Herrajumala, mitä luovuutta. ­ Haakanan Anna Nokialta, Sanelma Tauriainen ja Kalle Moilanen Suomussalmelta, Väntin Aarne Jyväskylästä. Elisa Korpikangas Jyväskylästä ­ se Tavallinen tyttö, joka vei Kalevi Kivistön tanssiin 50-päivien iltamissa. ­ Ovat Roihan Eira lausuntoiltoineen ja äärettömän lahjakas ja herkkä Erkki Laakso Kittilästä. On Martti Heikkinen ja hänen upeat runonsa, Ahti Kansa ­ armoitettu kronikoitsija. Ovat Luusalon Eila ja Torkkelin Seija Eurasta. Luovia, sytyttäviä, lahjakkaita ihmisiä läpi Suomen, Aune Lind sanoo. ­ Kaikki eivät eivät koskaan pulpi samalla tavalla pintaan. Heitä tarvitaan yhtä paljon ja he ovat yhtä arvostettavia: kuorolaisia, näytelmäpiirien ja sketsiryhmien jäseniä, yhteisesiintyjiä. Kun Aune Lind oli pieni tyttö, isä vei tytön riippusillalle. Aunea pelotti. ­ Isä sanoi, että tule peräs sä vaan, kyllä sinä pystyt. Pystyinhän minä. Ohje on palannut mieleen kaikissa elämän käännekohdissa. Kun Aune Lind oli nuori näyttelijä ja ohjaaja, häntä neuvoi Näyttelijäliiton puheenjohtaja Jalmari Rinne. Rinteen mielestä suomalai sessa teatterissa ei kokeilla. ­ Sitä neuvoa en ole noudattanut. Luovia, sytyttäviä, lahjakkaita ihmisiä, Aune Lind sanoo ohjattavistaan. Ei helmiä kirjoituspöydän laatikkoon Aune Lind sanoo tärkeimmiksi tehtävikseen ihmisten kokoamisen yhteen, arkojen rohkaisemisen ja tekijöiden välisten yhteyksien solmimisen. Luovuus kuluu hukkaan, johon he tulivat toogissa ja laajos puurtaa yksin, heittelee helmiä keriseppele päässä ­ viuh: akakirjoituspöydän laatikon näkymätteeminen pönäkkyys sai lentää tömille sioille ja kylpyhuoneen kaanurkkaan seppeleen mukana. keleille. ­ On kiskottava esille se valtaItse tekemisen va voima, mikä ihmisissä on. Silperinne ja kokemus loin työ on mielekästä. Lind sanoo olevansa kade monelSuuri osa Eläkeläiset ry.n jäsenisle Eläkeläiset ry:n kulttuuri- ja tä on elänyt lapsuutensa ja nuoruuohjelmatoiminnassa tapaamalleen. tensa 1940-luvun lopulla ja 1950Nämä kun osaavat paljon muutaluvulla. Silloin elettiin omaehtoikin kuin laulaa, näytellä, kirjoittaa. sen harrastustoiminnan kukoistus­ Heillä vielä kädentaitojakin, kautta. ja minä olen tämmöinen tumpe­ Niin oli Lahdessakin, jossa perlo. heeni silloin asui ja jossa etsin ­ Moniensimpuolienen Luovuus kumpuaa itse tekemisen mäistä luovuus kertaa perinteestä ja kokemuksesta. näkyi loistaväylää vasti Jyvästeatteriin. kylän kesäpäivillä. Kun kierteli harNäytelmäpiirejä oli setlementillä, joitusten ja esiintymisten välillä VPK:lla, nuorisoseuralla, työväenhistoriasalissa, ei voinut kuin ihmejärjestöillä. Sodan jälkeen olimme tellä esimerkiksi upeita historialakulttuurinnälkäisiä. Kun tarjonkanoita. Näki, että tästä väestä on taa ei ollut paljon, tehtiin itse. vaikka mihin. Lahdessa kulttuuri-ilmastoa Lind kehuu Jyväskylään tulleita sävyttivät vielä karjalaiset, joista suurehko osa oli tullut Viipurista esiintyjäryhmiä. Kulttuuriohjaajan ja Viipurin ympäristöstä, vilkkaan suurin työ oli koota hyvät esitykkulttuurielämän vanhasta keskukset kokonaisuuksiksi, niin valmiisesta. ta monet esitykset olivat. ­ Eläkeläisten luovuus kumpu­ Kiitettävää oli myös valmius aa paitsi itse tekemisen perinteeslähteä toteuttamaan ja kehittämään tä, myös valtavasta elämänkokeideoita. Jyväskyläläiset oivalsivat muksesta. Se luo ainutlaatuisen mainiosti iltamien avausnumeron, ja satuttavan näkökulman tekemiseen. Vankalta pohjalta on hyvä ponnistaa Eläkeläiset ry:n kulttuuritoiminta on taitavien harrastajien ja ryhmien hyvien ohjaajien ansiosta niin vankalla pohjalla, että sitä voidaan myös kehittää. Lind ja musiikinohjaajana toiminut Reino Bäckström ovat tehneet hedelmällistä yhteistyötä. Lind on omien sanojensa mukaan "käynyt kiljumassa musiikkikursseilla" esiintymistaidoista. ­ Kursseilla on saatava lisää antia laulajille, muun muassa kupletisteille. Vaikka heidätkin on pyritty ottamaan huomioon, he tarvitsevat kursseille aivan oman päivänsä. Kupletti on oma lajinsa ja lähellä stand up -komiikkaa. ­ Kursseilla on paneuduttava myös välittömään vuorovaikutukseen yleisön kanssa, tilanteiden haltuunottamiseen. Kolmas tärkeä asia on ohjelmien, esimerkiksi sketsien kehittely. Nykyistä enemmän pitää kehittää tiettyjä tapoja tehdä asioita, ei niinkään kopioida suoraan sisältöjä. ­ Sekin on hyvä, että ryhmät lainaavat toisiltaan, mutta hedelmällisempää on opetella, kuinka vaik- kapa vitsistä muokataan pienoisnäytelmä. Yhdistysten ryhmät joutuvat tekemään paljon ohjelmaa, kun ne esiintyvät muiden tilaisuuksien lisäksi yhdistysten kerhoissa. Olen yrittänyt kursseilla kertoa, mistä kaikesta voi tehdä ohjelmaa Neljänneksi kehittämiskohteeksi Lind haluaa nostaa kuorojen esiintymistaidot. Vaikka eläkeläiskuoroilta ei voi odottaa samanlaista hyppelyä kuin tv:n kuorokilpailujen nuorisokuoroilta, voi pienelläkin liikkeellä ilmentää paljon. Hyvä valinta puolitti toilailut Lindillä on näkokulmaa katsella suomalaisten laitos- ja ryhmäteattereiden ohjelmiston muutoksia, kevyen ja vakavamman vaihtelua ­ jos näitä sanoja haluaa käyttää. Hän aloitti nyt yli viisi vuosikymmentä kestäneen teatteriuransa vuonna 1953 Lahden kaupunginteatterin iltanäyttelijänäja ja pääsi myös Lahden kuuluun teatterioppilaskouluun. Siellä opettivat kaupunginteatterin johtaja Matti Aro ja hänen vaimonsa Impi Aro. ­ He olivat todella ammatilleen omistautuneita ihmisiä. Heiltä opin paljon ammatista ja asenteesta. He osasivat antaa realistisen kuvan näyttelijäntyöstä ja teatterista: kos- kaan ei katsottu ruusunpunaisten silmälasien läpi. ­ Läheiset kyllä moittivat ammatinvalintaani. Kyseltiin, miksi minä haluan tuommoiseen "vekselivetoiseen" ammattiin. Lind sanoo, että mitään muuta ammattia hän ei voisi itselleen ajatellekaan, ei silloin eikä nyt. ­ No, olihan minulla tuossa 15­16-ikäisenä semmoinen nuorille tytöille tavallinen uskonnollinen vaihe, jolloin haaveilin ryhtyväni opettajaksi ja meneväni naimisiin papin kanssa. Oli kaikille onneksi, että se haave ei toteutunut. ­ Herravarjele, kaikki hullut toilaukseni olisivat varmaan kaksinkertaistuneet, jos en olisi ollut tässä ammatissa. Kolmas nappi oli liikaa Edvin Laineelle Lahdesta Lindin tie vei Mikkeliin Helmi Järvelän oppiin, sieltä Lappeenrantaan ja Jyväskylään, jossa hän alkoi ohjata. Sitten soitti Kemistä Ilmi Parkkari ja sanoi Lindille, että tule tänne. Vaasan kautta Lind päätyi Helsinkiin, jossa hän työskenteli myös radiossa ja televisiossa sekä näyttelijänä että ohjaana. Siltä ajalta hänellä on kansainvälisen radio- ja televisioliiton
• ELÄKELÄINEN Nro 7 marraskuu 2009 - 5 tappaa kokeilunhalun OIRT:n kuunnelmapalkinto. Helsingissä Lind alkoi tehdä nukketeateatteria. Aikaa ja tarmoa riitti vielä ohjata sekä kesäteatteria että satunäytelmiä Sipoon Teatterille ja vierailuihin muun muassa Hämeenlinnan kaupunginteatterissa. 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alkuvuosina tehtiin paljon musiikkinäytelmiä, komediaa, farssia. Ohjelmispolitiikka oli aika tavalla samankaltainen kuin nykyään, vain mittasuhteet olivat erilaiset, musikaalitkin pienimuotoisia. ­ Tiukkapipojakin löytyi. Kun Matti Tupilo ohjasi Jyväskylään Pohjantähden ja Svejkin, osa teatterikävijöistä protestoi ohjelmistoa muka vasemmistolaisena. Mitä vasemmistolaisia ne ovat: yleisinhmisillisiä. ­ Helsingin kulttuuritalolla esitettiin näytelmää Sebastian ja hänen poikansa. Minä näyttelin katuhuoraa ja yhdessä kohtauksessa avasin kolme puseronnappia ­ kolme niitä oli, oikein laskin. Eikös Edvin Laine noussut katsomosta ja kävellyt ulos salista, Lind kertoo. Näin osallistutaan Kulttuurikunto -kampanjaan ja sen arvontoihin T Kovaäänisiä ja kovakorvaisia Lind arvostelee teatteria lasten ja nuorten unohtamisesta. Siinä ei ole tapahtunut kovin suurta muutosta, vaikka monet ryhmät ovat kyllä tehneet ansiokasta työtä. Lind on ollut yksi uranuurtajista. Hän on joutunut puolustamaan valintojaan työpaikkansa uhallakin. ­ Kun tein Vaasassa nuortenteatteria, kysyi teatterilautakunnan puheenjohtaja purevasti, aikooko Lind tehdä Vaasan kaupunteatterista lastenteatterin. Lähdin lopulta kesken kauden pois ja muutin Helsinkiin. Siellä sain tehdä 20 vuotta teatteria lapsille ja nuorille, ja tehdä teatteria lasten ja nuorten kanssa. Vaasan irtisanoutumisen jälkeen silloinen näyttelijäliiton puheenjohtaja Jalmari Rinne haukkui Aune Lindin kovaäänisesti. ­ Jalmari kyseli, että mikäs näyttelijä se semmoinen on, joka haluaa myös ohjata, tehdä nukketatteria ja kirjoittaa. Minä sanoin haluavani kokeilla. Ei suomalaisessa teatterissa kokeilla, Rinne sanoi. Aune Lind ei olisi Aune Lind, jos hän olisi noudattanut liiton puheenjohtajan ohjeita. Hän piti päänsä ja kokeili. Nyt muutkin tekevät samoin. ämän lehden syyskuun numerossa kerrottiin, että Eläkeläiset ry on mukana Yleisradion Kulttuurikunto-kampanjassa. Nyt kerromme asiasta lisää. Kampanjaan voivat osallistua aluejärjestöt, paikallisyhdistykset ja henkilöjäsenet. Yhdistykset ja aluejärjestöt ehtivät osallistumaan kampanjaan koko kevätkauden, aina 15.5.2010 saakka, johon mennessä niille toimitettavat kulttuurikuntokortit on palautettava Eläkeläiset ry:hyn. Yhdistysten kortit osallistuvat ensin järjestön sisäiseen palkintoarvontaan ja sen jälkeen vielä Yleisradion järjestämään arvontaan. Kulttuurikunto on Yleisradion, Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin yhteinen hanke. Se jatkuu ainakin vielä koko ensi vuoden. Hankkeen on tarkoitus madaltaa kynnystä kulttuurin käyttämiseen ja tuottamiseen. Eläkeläisjärjestöistä kampanjaan ovat liittyneet Eläkkeensaajien keskusliitto EKL, Eläkeläiset ry ja nyt myös Svenska Pensionärsförbundet. Miten Eläkeläiset ry osallistuu kampanjaan? Eläkeläiset ry tiedottaa kampanjasta Eläkeläinenlehdessä. Järjestön verkkosivuilla on Kulttuurikuntokampanjan logo, jonka kautta pääsee kampanjan verkkosivuille. Järjestö toimittaa kaikille jäsenyhdistyksilleen Eläkeläiset ry:n logolla varustetun Kulttuurikuntokortin sekä kampanjaa koskevan esitteen. Yhdistyksiä kannustetaan osallistumaan kampanjaan monin tavoin, sillä se sopii hyvin yhteen järjestön ajankohtaisen Liikettä ja kulttuuria -tunnuksen kanssa. Yhdistykset voivat järjestää alueillaan kulttuuri- ja liikuntatapahtumia. Eläkeläiset ry järjestää kulttuurikuntopiirien ohjaajakoulutusta yhdistysten opintokerhoja varten. Kulttuurikuntopiirit toimivat opintokerhojen tapaan ja voivat saada valtionapua. Näihin luetaan esimerkiksi teatteri- tai näyttelyvierailut, joulu- tai muiden juhlien ja tapahtumien ohjelmaharjoitukset sekä itse juhliin ja muihin tapahtumiin osallistumiset. Yhdistys saa merkitä myös omien kulttuurikerhojensa harjoituskerrat korttiin suorituksina. Jokaisesta puolen tunnin kulttuurisuorituksesta saa korttiin merkitä yhden pisteen. Vuorokaudessa saa kuitenkin ansaita vain yhden pisteen. Korttien ei tarvitse tulla täyteen suorituksia. Yhdistyksille tarkoitetut, Eläkeläiset ry:n omilla tunnuksilla varustetut ja kulttuurisuorituksilla täydennetyt kortit lähetetään Eläkeläiset ry:n toimistoon 15.5.2010 mennessä. Kortit osallistuvat alueellisten kulttuurikurssien arvontaan. Kaikki yhdistyksen tai aluejärjestön nimellä varustetut, asianmukaisesti täytetyt kortit hyväksytään mukaan arvontaan, mikäli ne saapuvat määräaikaan mennessä. Kortit kelpuutetaan, vaikka ne eivät olisi täynnä suorituksia. Pääpalkintona on yksi alueellinen kolmen päivän kurssi. Lisäksi arvotaan yhden päivän kursseja sekä muita palkintoja. Järjestön oman arvonnan jälkeen kortit lähetetään Yleisradioon 31.5.2010 mennessä ja ne osallistuvat uuteen palkintoarvontaan. Tänä vuonna palkintona oli Ateenan matka. Yhdistykset voivat halutessaan hankkia henkilöjäsenilleen lisäksi henkilökohtaiset kulttuurikuntokortit joko Yleisradiosta tai eri kulttuurintuottajien toimipisteistä. Tällaisia toimipisteitä ovat eri kaupungeissa esimerkiksi kirjastot, museot ja teatterit. Henkilökohtaisen kortin voi leikata itselleen myös Eläkeläinen-lehden syyskuun numerosta. Näitä henkilökohtaisia kortteja ei lähetetä Eläkeläiset ry:hyn vaan suoraan Yleisradioon 31.5.2010 mennessä. Hankkeessa nostetaan tavallisen ihmisen omaehtoinen kulttuurin tuottaminen yhtä tärkeäksi kuin kulttuurin käyttäminen. Kulttuurin tuottaminen yhdessä sopii hyvin kansalaisjärjestötoimintaan. Kuorossa laulaminen, taidekerhossa maalaaminen, runojen lausuminen tai tarinan kirjoittaminen on kaikki kulttuurin harjoittamista. Yhdistykset voivat saada kampanjasta virikkeitä kulttuuritoimintaansa. Leikkimieliseen kampanjaan kuuluu kulttuurikuntoklinikka, jossa voi suorittaa kulttuurikuntotestin. Näistä asioista saa tietoa esitteistä ja Kulttuurikunnon verkkosivuilta, jonne pääsee Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta. Osallistumalla kulttuurikuntokorttien arvontaan voi saada järjestön tarjoaman kulttuurikurssin omalle paikkakunnalleen. Yhdistykset voivat haastaa alueen toisia yhdistyksiä mukaan kampanjaan ja järjestää yhteisiä kulttuuritapahtumia. Tapahtumia voi mainostaa paitsi paikallisesti, myös Yleisradion verkkosivujen kautta. Paikkakuntien kulttuurintuottajat, kuten esimerkiksi teatterit saattavat tarjota yhteistyötä ja esimerkiksi alennuslippuja teatteriin. Perustamalla kulttuurikuntopiirejä yhdistykset voivat saada piristystä kerhotoimintaansa. Kulttuurikuntopiirien ohjaajakoulutus Eläkeläiset ry järjestää ohjaajakoulutusta kulttuurikuntopiirien vetäjille yhteistyössä Kansan Sivistystyön Liiton KSL ry:n kanssa. Tähän mennessä on suunniteltu kolme kahden päivän koulutusta, joista ensimmäinen on jo tänä syksynä, 30.11.-1.12. Oulun Cumuluksessa. Ilmoittautumisia odotetaan mahdollisimman pian Eläkeläiset ry:n toimistoon. Kevätkaudella 2010 järjestetään vielä kaksi kulttuurikuntopiirien ohjaajakoulutusta: yksi Keski-Suomessa ja toinen Etelä-Suomessa. Kunkin kurssin hinta on kurssin osallistujamäärästä riippuen noin 50 euroa. Jo nyt toimivien kulttuuriaiheisten opintokerhojen vetäjien kurssimaksu voidaan liittää valtionapuun oikeuttaviin kerhokuluihin. Mitä iloa hankkeesta on yhdistyksille? Hanke kannustaa kaikkia ihmisiä kulttuuriharrastuksiin. Samalla kulttuurikäsitettä laajennetaan: ei tarvitse mennä oopperaan harrastaakseen kulttuuria vaan elokuvan katsominen televisiosta kelpaa yhtä hyvin kulttuuriharrastukseksi. Kulttuurikuntokortti Yhdistykset ja aluejärjestöt voivat merkitä kulttuurikuntokorttiin kaikki yhteiset kulttuuriharrastuksensa. PEKKA ISAKSSON
• 6 - Nro 7 marraskuu 2009 ELÄKELÄINEN Jos laji tekee hyvää minulle, voin esitellä sitä ohjattavillekin. ­ Tavoitteena on hyvä olo ja terveys, sanoo Hyvinkään Eläkeläiset ry:n liikunnanohjaaja Raimo Kantanen, joka on kehittänyt yhdistykselle monipuolisen liikuntaohjelman. Kantanen ohjaa liikuntaa ja kouluttaa liikunnanohjaajia myös Eläkeläiset ry:n kursseilla. Ikäihmisten liikunnan ohjaajia tarvitaan nykyistä paljon enemmän. ­ Sekä nykyisten että tulevien ikäRaimo Kantanen,65, tiukassa ylämäkispurtissa. ihmisten hyvinvoinnin vuoksi, Kantanen sanoo. Liikunta on ollut Eläkeläiset ry:n yhdistyksissä aina tärkeä harrastus. Viime vuosina sen merkitys on vain kasvanut. Eläkeläiset ry edistää ikäihmisten terveys- ja kuntoliikuntaa muun muassa kouluttamalla yhdistyksiin vertaisohjaajia ja ohjaamalla yhdistyksiä käyttämään kuntien tarjoamia liikuntapalveluja ja vaatimaan niitä lisää. Hyvinkään Eläkeläiset ry:n ohjaaja Raimo Kantanen on urheilun monitoimimies ja liikunnan koekaniini Ikäihmisten liikunnalla hyvää oloa, terveyttä ja voimaa selviytyä Raimo Kantanen jäi eläkkeelle Itellasta vuoden 2008 alussa. Silloin oli kulunut 46 vuotta siitä, kun hän aloitti työuransa postissa. Postissa/Itellassa Kantanen oli viimeiset viisi vuotta osaaikaeläkkeellä oleva liikunnanohjaaja. Hänen alueeseensa kuului Uusimaa Kehä III:n pohjoispuolella. Liikutettavia oli 5 500. Urheilu, valmentaminen ja kouluttaminen ovat kuulunut Kantasen elämään aina. Hän on perehtynyt kaikkiin, tai useimpiin liikuntalajeihin, mutta erikoistui aikoinaan hiihtovalmentajaksi. ­ Ohjaajana olen koekaniini. Kokeilen eri lajeja, ja jos ne tuntuvat hyviltä, voin esitellä ne myös ohjattaville, Kantanen sanoo. sen ohjaamiseen. Tutustuin eläkeläisjärjestöjen toimintaan ja totesin Hyvinkään Eläkeläisten tarjoavan siihen parhaat mahdollisuudet. ­ Ikäihmisten liikunta kiinnostaa minua jo oman ikänikin vuoksi. Elämässäni ja työssäni olen selvinnyt vaivoitta liikunnan ansiosta. Niin haluan tehdä mahdollisimman pitkään ja auttaa toisiakin ikäihmisiä selviytymään, Kantanen sanoo. Kantasen mukaan ikäihmisten on erittäin tärkeää pitää yllä lihasvoimaa ja kestävyyttä, jotta selviää päivittäisistä askareista ja voi nauttia elämästä myös muuten kuin liikunnan parissa. ­ Leikillisesti sanottuna liikunta auttaa pitämään vanhainkotivaiheen mahdollisimman etäällä. kestävyyden ylläpito ja parantaminen. Laiskahko perusliikunta ei riitä. ­ Jos liikunta ei lainkaan hengästytä, se ei pidä yllä hengitys- ja verenkiertoelinten kuntoa. Spurtteja pitää olla niin sauvakävelyssä kuin muussakin kestävyysliikunnassa. Kantasen mukaan yleisohje tarvittavan liikunnan määrästä on yksinkertainen: Yksi tunnin liikuntakerta viikossa riittää säilyttämään kulloinkin vallitsevan kunnon. Vasta 2­3 viikottaista liikuntakertaa, kestoltaan tunnista puoleentoista tuntiin, alkaa kohentaa sitä. Keppijumppaa ja sauvakävelyä Viime syksystä lähtien Kantanen on vetänyt Hyvinkään Eläkeläiset ry:n perjantaijumppaa. Ohjelmassa on ollut sekä keppi- että kuminauhajumppaa. Kesällä yhdistyksessä aloitti sauvakävelyryhmä. Viikottain kokoontuvassa ryhmässä on ollut ohjaajan lisäksi yleensä 5­10 osanottajaa, joskus vähemmän ja Arjen askareissa tarvitaan voimaa Kohta eläkkeelle jäätyään Kantanen liittyi Hyvinkään Eläkeläiset ry:n jäseneksi, ja yhtä nopeasti hän oli ohjaamassa jumppaa. ­ Kun jäin eläkkeelle, halusin hyvin tietoisesti keskittyä ikäihmisten liikuntaan ja Spurtteja pitää olla Ihmisen lihasvoima vähenee prosentin vuodessa, jos hän ei liiku. Siitä voi arvioida, kuinka paljon liikuntaa harjoittamattomalla on vuosien kartuttua voimaa jäljellä. Toinen keskeinen asia ikäihmistenkin liikunnassa on Aira Äijö (edessä vas.) ja Rauni Myllymäki (oik) ylämäkiharjoittelussa. joskus enemmän. ­ Minua ei haittaa, vaikka ohjattavia olisi vain yksi. Lenkille voidaan lähteä kaksinkin. Yhdistyksen matkalla Eläkeläiset ry:n kylpylähotelliin Kantanen tutustutti yhden matkalaisen sulkapalloon. Tämä innostui lajista niin, että Kantanen on pelannut hänen kanssaan säännöllisesti sulkapalloa. Myös sauvakävelijät ovat tyytyväisiä Kantasen oppeihin. ­ Raimo on opettanut muun muassa mäkitekniik-
• ELÄKELÄINEN Nro 7 marraskuu 2009 - 7 Alamäessä kannattaa viedä sauvat selän taakse. Isot pakaralihakset saavat kyytiä. arjen askareista kaa ja pannut meidät spurttaamaan, kertoo 15 vuotta sauvakävelyä harjoittanut Rauni Myllymäki. Sekä Myllymäki että ensimmäistä kertaa ryhmässä mukana oleva Aira Äijö sanovat, että yksin ja ryhmässä liikkuminen eroavat toisistaan. ­ Ryhmässä aika kuluu joutuisammin, mutta suoritus on vaativampi. Se on vain hyvästä, sanovat myös muut kävelijät. Liikuntaohjelmaan kuuluu kuntosalivuoro, vesivoimistelua ja vuodenajasta riippuen joko sauvakävelyä tai vesijuoksua, bocciaa, senioritansseja,tanhua ja jumppaa. Kantanen ei vedä niitä kaikkia, vaan senioritanssijoilla, tanhuajilla ja joogaajilla on omat ohjaajansa, joista osa on toiminut yhdistyksessä jo pitkään. ­ Lisää ohjaajia on kuitenkin syytä kouluttaa niin meidän yhdistykseen kuin muihinkin. Meillä esimerkiksi tarvitaan varaohjaajat kuntosaliin, vesijumppaan ja sauvakävelyyn. Kantanen kehuu mainioksi oppaaksi. ­ Ikäihmiset tietävät liikunnasta liian vähän, jos eivät ole olleet siitä kiinnostuneita ja harjoittaneet sitä. ­ Tällöin ei tiedetä, kuinka liikkua niin, että se vaikuttaa. Sauvoja ei kannata vain ulkoiluttaa. Vesijumpassa 98 prosenttia ihmisistä käyttää aivan liian pieniä liikeratoja, tai etenee uimaasennossa, makuullaan. Kuntoilua aloittelevan yleisiä virheitä ovat liian kova aloitus ja venyttelyn laiminlyöminen. Silloin liikunta on tosi ikävää. ­ Siinä hengästyy valtavasti, ja seuraavat pari päivää voi olla tosi kipeä. ­ Yli 50-vuotias liikuntaa aloitteleva mies, uudet verkkarit ja uudet lenkkarit on tosi vaarallinen yhdistelmä Siitä saattaa syntyä pahaa jälkeä, Kantanen sanoo. Venyttelyä Kantanen pitää yhtä tärkeänä kuin varsinaista liikuntasuoritusta. Se kannattaa opetella hyvin ja sille pitää uhrata aikaa. PEKKA ISAKSSON Osa Järvenpään boccian pelaajista ryhmäkuvassa keväällä 2009. Järvenpäässä iloa ja virkeyttä bocciasta Järvenpään Eläkeläiset huolehtii kevyestä kuntoilusta ja viihtymisestä pelaamalla bocciaa. ­ Pelaajat kokoontuvat joka lauantai Kyrölän nuorisotilassa Loimussa kello 10­12. Siinä on paljon sorinaa, vitsejä ja iloista mieltä, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Taisto Putous. Yhdistyksen muuhun harrastustoimintaan kuuluvat keskiviikkoiset ohjelmaharjoitukset kello 9.00 alkaen Myllytien nuorisotilassa. Samassa paikassa on kello 10.30 alkaen keskiviikkokerho, johon osallistuu yleensä 30­40 jäsentä. ­ Harjoituksissa on runonlausuntaa, sketsejä ja kuorolaulua haitarin säestyksellä. Ohjelmaryhmät käyvät esiintymässä myös vanhusten hoitolaitoksissa, Putous kertoo. ­ Maanantaisin yhdistyksellä on Myllytiellä käsityökerho. Mukana on miehiäkin, eikä ainostaan piällysmiehinä, vaan kyllä meidän annetaan tehdä helpompia askartelutöitä muovista. Harrastukset pitävät mielen virkeänä niin, että yhdistys pohtii vireästi myös yhteiskunnallisia asioita, kutsuu joka kuukauden kolmantena keskiviikkona vieraita muista yhdistyksistä ja ajaa eläkeläisten asiaa esityksillä ja aloitteilla. ­ Tällä hetkellä tärkeimmät asiat ovat vanhusten hoito, pienituloisten eläkeläisten toimeentulo ja näin yhdistyksen kannalta toimitilahuolet, Putous sanoo. Eläkeläisjärjestöiltä Putous toivoo voimakasta yhteistä esiintymistä eläkeläisköyhyyden poistamiseksi ja vanhusten hoidon kohentamiseksi. ­ Nyt olisi paikallaan vaikkapa yhteinen suuri mielenosoitus näistä asioista.(P.I.) Vesijuoksusta tangon taikaan Kantanen on suunnitellut Hyvinkään Eläkeläisille monipuolisen liikuntaohjelman, jossa on tarjolla monenmoista. Pohjaa ovat luoneet myös yhdistyksessä ennestään harjoitetut liikuntalajit tanssia ja joogaa myöten. ­ Tanssi on erinomainen liikuntamuoto. Yhdistyksen mainiot naistanssijat ovat opettaneet minulle tangon niin, että kohta alkaa kutsuja sadella muuallekin tanssimaan, Kantanen naurahtaa. Tietoiskuja ja näytöksiä ` Keskiviikkoisin kokoontuvaan yhdistyksen kerhoon Kantanen valmistelee 10 minuutin tietoiskuja liikunnasta. Niitä hän täydentää näyttämällä eri liikuntamuotojen oikeita suoritustapoja ja tekniikoita. Taustaineistona on Elina Karvisen kirja Iloisesti ikääntyen. Ikääntyvien liikunnalliset harjoitteet, jota
• 8 - Nro 7 marraskuu 2009 ELÄKELÄINEN Kuurosokea Hilkka Nieminen varttui kirjailijaksi kypsässä iässä Tarinoiden aiheina usein lapsuuden Karjala joittaminen on hidasta, mutta mikäs kiire minulla on, eläkeläisellä? Hän muutti viime elokuussa Tampereella Hervannassa sijaitsevaan Kuurosokeiden Toimintakeskukseen. Sitä ennen hän asui vuosikaudet yksinään Tampereen Annalassa ja eli merkkivalojen varassa. Voimakkaasti tuikkivat valot ilmoittivat hänelle, milloin asunnossa soi puhelin, milloin ovikello. Palohälyttimessä oli oma merkkivalonsa. ­ Nyt minulla on Hervannassa palvelut lähellä. Se helpottaa arkea, kirjoittamistakin. Olen onnellinen. Tulkki tulkkaa, ja elämä sujuu. Tytärkin asuu lähistöllä. Kannaksen tyttö, Hilkka Nieminen, menetti elämässään äänet jo varhain. Ajan myötä hänen silmistään heikkeni näkö, mutta vaikeudet opettivat. Niemisestä tuli kirjailija ja hänellä on parhaillaan työn alla uusi teos, sotaaikaan sijoittuva muistelma. Uusi teos antaa lisää voimia Uusi, painovalmis kirja on Hilkka Niemiselle aina suuri, henkinen voitto. ­ Jokainen julkaistu kirja vahvistaa minua. Kirjoitan niin pitkään kuin jaksan ja kykenen, hän toteaa. Nieminen julkaisee teoksensa omakustanteina. Niiden kirjoittamiseen hän on saanut apurahoja vammaisyhdistyksiltä ja Tampereen kaupungilta. Hänen esikoisteoksensa, nuoruudenmuistelma Tyttö kulki kujasilla, ilmestyi 1994 ­ Niemisen ollessa 68-vuotias. ­ Sairastuin kotona Vuokselassa tulirokkoon nelivuotiaana. Taudin jälkiseurauksena kuuloni alkoi heiketä. Kuvaan esikoiskirjassa nuoren tytön tuntoja, kun hän eräänä päivänä ymmärtää olevansa erilainen. Kuurosokea Hilkka Nieminen on saanut teoksistaan paljon palautetta.­ Tuntuu hyvältä, kun voin olla iloksi ja hyödyksi muille, kirjailija sanoo. Tampereella asuva Hilkka Nieminen, 83, syntyi ja varttui Karjalankannaksella Vuokselassa. Hän joutui lähtemään kotikyliltä ensi kerran evakkoon 12-vuotiaana talvisodan syttyessä marraskuussa 1939. ­ Lähdin matkaan äidin, isän ja sisarusteni kanssa. Menimme aluksi Pirkanmaalle Vilppulaan. Välirauhan aikana palasimme sisämaasta takaisin Vuokselaan. Kun jatkosota syttyi, Niemisen perheen oli lähdettävä Karjalasta taas pian uudestaan raskaalle evakontielle. ­ Evakkokokemukset ovat mielessäni yhä. Kaikki se vanhempien ihmisten pelko ja paniikki sodan jaloissa. Se turvattomuus ja tykkien pauhu. En ole unohtanut noita tapahtumia. Palaan niihin kirjoituksissani. ­ Silkkaa terapiaa kirjoittaminen on minulle. Vaikeaa minun olisi elää kirjoittamatta. Ennen kirjailijaksi ryhtymistään Nieminen tienasi leipää vaneritehtaalla Hämeenlinnassa ja ravintolatyöntekijänä Tukholmassa ja Kotkassa. Tampereelle hän muutti Kymenlaaksosta kesällä 1975. ­ Tuli ero ja teki mieli vaihtaa maisemaa. Olin tuona kesänä vielä tuiki tavallinen, kuulolaitetta käyttävä huonokuuloinen. Ajattelin olla Tampereella töissä vielä pitkään, mutta kuulo heikentyi entisestään. Lopulta minun oli jäätävä kokonaan pois työelämästä. Elettiin vuotta 1979. Nieminen on tänä päivänä täysin kuuro. ­ Kuurous rajoittaa. En voi osallistua keskusteluihin ilman tulkkia, enkä kuunnella musiikkia. Se surettaa. Rakastan kovasti vanhoja karjalaisia ja suomalaisia lauluja. suruista, mutta ystävät ja muut lapseni auttoivat minua eteenpäin. Tästä kaikesta minä kirjojani kirjoitan. ­ Sisälläni on myllerrys, paljon asioita, ja minun on pakko pistää ajatuksia paperille. Nieminen kannustaa kaikkia ihmisiä ja erityisesti vammaisia myönteisyyteen. ­ Omista tunteistaan, kipeistäkin, on kerrottava muille. Yksinäisyys ei ole hyvästä. Pitää hakeutua ihmisten pariin. Omat vaikeuteni olen voittanut karjalaisella sisulla. Matkustelen ja tapaan kohtalotovereita kuurojen tilaisuuksissa. Niemisen mukaan myönteisyyttä oppii parhaiten itsetutkiskelun avulla. Vähitellen ihminen huomaa, kuinka paljon kauneutta löytyykään aivan lähellä. Hän kirjoittaa näin runossaan Kuurosokeana: " Tiedän: elämää on edessäni vielä./ Vaikka niin kuin/ sumun takana./ Iloakin löytyy varmaan sieltä?/ Toivoa ei saa vain hukata./ Näen silmilläni vielä vähän./ Vaikka ei nyt ole kuuloa./ Ajattelen: eihän elämäni tähän/ voi nyt sentään vielä loppua." Myönteisyyttä voi opetella Hilkka Nieminen on saanut kokea elämässään runsaasti rakkautta, suuria onnen hetkiä, mutta myös syvää surua. ­ Isäni menehtyi evakkomatkalla. Olen nähnyt sodan kauhut, ja tiedän, miltä tuntuu, kun oma lapsi kuolee. Nuorin poikani kuoli viinaan. Hän ei kestänyt eroaan. Unto-pojan menetys oli Niemiselle äärimmäisen raskasta. ­ Voi sitä murheen määrää! Aluksi jo luulin, etten selviä Käsikirjoitukset kynällä Hilkka Nieminen pitää kirjoittamisesta paljon, mutta tekstinteko on hänelle työlästä. Hän laatii käsikirjoitukset öisin kynällä, tarvitsee suurennuslasia, vahvoja silmälaseja ja tekstiä suurentavaa televisiota omien kirjoitustensa lukemiseen. ­ Olen aina ollut likinäköinen, mutta nuorena podettu sarveiskalvon tulehdus heikensi näköä entisestään. Kir- Teksti ja kuvat: KARI KUMPULAMPI Isotekstisiä enemmän Hilkka Nieminen haluaisi maamme kirjastoihin nykyistä laajemman monipuolisemman valikoiman laadukkaita, isotekstisiä kirjoja. ­ Isotekstisiä todella kaivataan. Suomi ikääntyy ja meitä huononäköisiä kirjaston asiakkaita on yhä enemmän, Nieminen tähdentää. Hänen omista kirjoistaan on tehty myös pistekirjoitus- ja ääniversiot. Niitä voi lainata näkövammaisten kirjastosta Helsingistä. Nieminen on julkaissut toistaiseksi yhdeksän teosta. Hänen kirjojaan ovat mm. Tyttö naisena elämäntiellä (1997), Kertomuksia kaupunkilähiöstä (2004) ja Sotien varjostama nuoruus (2006). Karjalan rannat Laulaisin rannoista Suomenlahden, sen aavasta ulapasta. Siellä rantamökissä äitini syntyi... ja rannan aaltojen ääni illoin, hiljaa uneen tuuditti lasta. Vai laulanko aalloista Vuoksen armaan? Iäti muistan sen rannat varmaan? Kukkivat tuomet, koivikkolehto. Oli siellä taattoni koti ja kehto. Karjalan kunnaista, muistojen maista, kauneimmat sävelet lauluuni saan. Unessa näen Karjalan rannat! Niitä en unohda milloinkaan! Hilkka Nieminen ja tulkki Hanna-Mari Niemi sopivat päivän ohjelmasta Tampereen keskustassa Kokoelmasta Runojen taivaskanavalla (Omakustanne 1999)
• ELÄKELÄINEN Nro 7 marraskuu 2009 - 9 Marjatta ja Oskar Bóren viettiv ät syyskesällä kruununtimanttihäitä 65 vuotta kesäneen avioliiton kunniaksi. Harrastukset, järjestötoiminta ja elämänkatsomus ovat vahvistaneet yhteenkuuluvuutta Marjatta ja Oskar Bórenin yhteinen taival on jatkunut jo kruununtimanttihäihin asti ­ Meillä on ollut niin paljon yhteistä, harrastukset, elämänkatsomus, kokemukset, sanovat Marjatta ja Oskar Bóren Raumalta pitkästä yhteisestä taipaleestaan. ­ Ne ovat lujittaneet yhteenkuuluvuutta, joka oli vahva alusta alkaen, sotavuosien seurustelun ja avioitumisen jälkeen. Bórenien yhteinen taival on kestänyt vuodesta 1941 saakka. Viime elokuussa pari juhli kruununtimanttihäitä. Pari avioitui heti sodan päätyttyä seurusteltuaan vuodesta 1941. Kruununtimanttihäät ovat niin harvinaisia, että täytyy selventää: niitä voi viettää 65 vuoden avioliiton kunniaksi. Elokuun 19. päivä oli Bóreneilla muutenkin juhlapäivä. Marjatta Bóren täytti silloin 85 vuotta. Oskar ehti juhlia 90-vuotispäiväänsä jo vajaa vuosi aikasemmin. Yhteenkuuluvuutta ei ole häirinnyt sekään, että Marjatta on paljasjalkaisia raumalaisia, Oskar Keski-Pohjanmaalta, Himangalta. Kotoaan Oskar lähti vuonna 193, ja ehti kiertää ennen talvisodan syttymistyä rakennustöissä Petsamot ja Viipurit. Myöhemmin myös eteläinen ja lounainen Suomi tulivat hänelle tutuksi: hänestä voi todella sanoa, että mies on tutustunut Suomeen Hangosta Petsamoon. Marjatta Bóren työskenteli raumalaisessa valokuvaamossa, jossa hän kehitti niin sanottuja pinnakaisia. Valokuvasta tuli hänelle harrastuskin, mistä on ollut iloa ja hyötyä myös Rauman Eläkeläiset ry:lle. Marjatta on koonut yhdistyksestä harvinaisen täydellisen valokuva- ja lehtileikekokoelman. Albumeja hän alkoi kerätä vuonna 1992. Poikkeuksellinen kokoelma on sikälikin, että kuviin on liitetty tarkat tiedot ajankohdista ja henkilöistä, jos ne vain ovat olleet saatavilla. 1950-luvun alkuvuosista pariskunta on asunut Raumalla, Oskarin rakentamassa talossa samalla tontilla, jossa Marjatta vietti lapsuus- ja nuoruusvuotensa. Rauman ja sen ympäristön historia on Marjatalle tuttu muutenkin: hän on toiminut kaupunkioppaana. Monia Eläkeläiset ry:n yhdistysten ryhmiäkin hän on asiantuntevasti ja hauskasti tutustuttanut kotikaupunkiinsa. Eläkeläiset ry:ssä 1970-luvulta Marjatta ja Oskar Bóren ovat ehtineet toimia pitkään ja aktiivisesti Rauman Eläkeläiset ry:ssä ja Eläkeläiset ry:n tehtävissä, Marjatta vielä pari vuotta sitten yhdistyksen tiedottajanakin. Oskarin liittymisvuosi on peräti 1976, Marjatan 1984. Jo kaksi vuotta myöhemmin Marjatta valittiin yhdistyksen johtokuntaan. Käsityökerhoakin hän veti 23 vuotta. Rauman Eläkeläiset ry:tä hän on edustanut muun muassa kaupungin vanhusneuvostossa. Bórenien yhteisiin harrastuksiin kuului jo ennen Eläkeläiset ry:hyn liittymistä järjestötoiminta, kulttuuri monissa muodoissa ja matkailu. Oskar sai sodan jälkeen työpaikan Harjavallan tiilitehtaan esimiehenä. Harjavallassa nuoripari liittyi Harjavallan Työväen Urhei- lijoihin ja kiersi sen ohjelmaryhmien mukana ympäristön työväentaloja. ­ Kävimme monella sellaisella paikkakunnalla, jossa nykyään toimii eläkeläisyhditys, muun muassa Vampulassa, Oskar kertoo. ­ Kipinä sekä järjestötoimintaan että kulttuuriharrastuksiin syntyi varmaan Harjavallassa, Marjatta lisää. Matkailua, kulttuuria ja taidetta Harjavallassa pariskunta liittyi Suomi-Neuvostoliitto-Seuraan, Oskar Harjavallan osaston perustajäsenenä. SNS:stä, myöhemmin Suomi­Venäjä-Seurasta, tuli yksi yhteisen järjestö- ja harrastustoiminnan kiinnekohta. Se toi luottamustehtävien ohella mahdollisuuden matkustamiseen. Myöhemmin se vakiintui yhteiseksi harrastukseksi, joka ulottui paljon laajemmallekin kuin itäiseen naapurimaahan. ­ Toinen yhteinen harrastus on aivan avioliiton ensi vuosista alkaen ollut kulttuuri: teatteri, eloku- vat, kaikki kulttuurin muodot. Jo sodan jälkeen kävimme Harjavallasta viikonloput Raumalla ja miltei joka kerta teatterissa. Rauman Taideyhdistykseen Bórenit ovat kuuluneet 50 vuotta. Marjatalle taide on myös omakohtaista tekemistä. Hän on harrastanut pitkään posliinimaalausta. ­ Tyttösenä harrastin paljasjalkaisena raumalaisena pitsinnypläystä 11-vuotiaasta asti, mutta lopulta posliininmaalaus vei mukanaan. Eläkeläiset ry:n kesäpäiville osallistuneet ovat voineet ihailla Marjatan posliinitöitä kesäpäivien käsityö- ja askartelunäyttelyissä. PEKKA ISAKSSON
• 10 - Nro 7 marraskuu 2009 ELÄKELÄINEN Kolarissa valtikat naisille Lähetän tässä terveiset Kolarin Eläkeläiset ry:ltä. Syyskokous valitsi yhdistyksen johtoon naisparin. Valtikka siirtyi Annikki Rantakokolle (puheenjohtaja) ja Sirpa Torkkelille (varapuheenjohtaja), kun entinen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kieltäytyivät jatkamasta tehtävissään. Sihteerinä ja taloudenhoitajana jatkavat Sulo Kylmämaa ja Reijo Raappana. Kylmämaa jatkaa myös matkavastaavana ja tiedottajana, Raappana on myös yhdistyksen jäsensihteeri. Toimintasuunnitelman mukaan yhdistys pyrkii koulutuksen avulla vahvistamaan yhdistyksen voimavaroja ja innostamaan jäseniä virikkeelliseen toimintaa. Toimintaa monipuolistetaan, jotta jäseniä saadaan aktivoiduksi osallistumaan toimintaan. Yhdiatys toimii eläkeläisten puolustapuhujana, osallistuu eläkeläisjärjestöjen järjestämiin tapahtumiin ja tekee yhteiskunnallisia aloitteita. Järjestämme edelleen suosittuja tansseja Kolarin Työväentalossa ja muita liikunnallisia tapahtumia, jos kiinnostusta riittää. Jäsenhankinnassa asetettiin tavoitteeksi jäsenmäärän pitäminen 150:n paremmalla puolella. Tällaisia terveisiä siis Kolarista. Toivotan teille kaikille eläkeläisille elämänmyönteistä vuotta 2010. Sulo Kylmämaa Eutanasiako vanhuuden lääkkeeksi? Vastuu on kannettava V anhustenhoidosta ja sen heikkouksista on viime aikoina käyty kovaa keskustelua. Ihmettelin tässä yhtenä aamuna kahvia juodessani niin, että kanelikorppu oli mennä väärään kurkkuun. Tiedotuslaatikossa kun kerrottiin, että kirjailija Kaari Utriokin esitti ajatuksia eutanasiasta eli armomurhasta vanhuuden vaivojen helpottajana. Olen aina pitänyt häntä leppoisen lempeänä jutustelijana tuolla mediassa. No, armahtavaksi helpotukseksi hän kait ajatuksensa sinkosi, vanhoille jotka punkan pohjalla kituvat. Minua viisaammathan tuonkin asian tietysti lopulta ratkaisevat, mutta mietityttää monia muitakin minunlaisiani taviksia: on siinä asiassa niin monia puolia ja näkökohtia. Esimerkiksi sekin, että kuka on oikea henkilö päättämään, kuka lähetetään mananmajoille. Nythän on olemassa kaikenlaisia kipupumppuja ja kipulääkkeitä tuskien lievittämiseksi, ja lisää koko ajan keksitään. Sitten kerrotaan tarinoita, kuinka lääkärit ovat herättäneet jo kliinisesti kuolleen henkilön takaisin elävien kirjoihin ja tämä on ollut vielä kiitollinenkin pelastajilleen, kun on sattunut saamaan hyviä ja riemukkaita jatkovuosia elämälleen. Se on aika lailla veteen piirretty viiva, kenet voi passittaa Mars-tähteen ja kenellä siihen on edes se tosi oikeus. Hankalaa on kovin tarkkaan kurkistaa toisen sisuksiin ja päättää lähtöajasta, vaikka olisi kuinka medikaalinen henkilö tahansa. Moni meistä epävarmoista ihmisistä pelkää kuollakseen kuolemaa. Sitten jos tälläinen pelkurivanhus sattuu joutumaan sairaalaan tietäen jollakin hoitajalla olevan oikeus päättää hänen päivänsä, jos hän joutuu kehnoon kuntoon, niin puntithan siinä alkavat tutista. Saattaa ratkaisevasti lisääntyä tuo vanhuudenhulluus. Nyt kun jo kohistaan, että jo kouluikäiset ja sitä nuoremmatkin kärsivät lisääntyvässä määrin mielenterveyshäiriöistä. Se on tämä meidän hieno "markkinataloutemme" niin mieltä raastava paikka monille meistä. Mitä köyhempi olet, sitä surkeampi on tilanne. Onhan oikein tutkimuksinkin todettu, että työttömyys tahtoo periytyä työttömän lapsellekin. Ei ole ihme, jos köyhän mieli järkkyy hänen seisoskellessaan Heikki Hurstin leipäjonossa, vaikkei vielä ajattelisikaan eutanasiaa. Nyt laman aikana kaikilla päättäjillä tahtovat vilistä vain euron kuvat silmissä. Vanhustenhoitoakin katsellaan vain säästökiikarin läpi. Siitä syystä kai tämä eutanasiakohukin pantiin kukkimaan. Pohditaan, että passiivinenko vai aktiivinenko eutanasia. Siinä onkin miettimistä. Aktiivinen lie tarkoittaa, että piikki pyllyyn ja kanttuvei. Vähän inhimillisempi "nukutuslääkäri" voi katsoa vahvan pillerin paremmaksi konstiksi poistaa kalliiksi koituvia vanhuksia vaivoina roikkumasta. Onhan niitä koko historialliselta ajalta periytyviä keinoja olemassa niin, ettei ole kuin valinta vaikeinta. Useimmissa vanhusfoorumeissa puhutaan hyvästä ja turvallisesta vanhuudesta ­ ja vielä virikkeellistä ja viihdyttävääkin sen pitäisi olla. Miten tähän puheeseen eutanasia niveltyy, soveltuneeko ollenkaan? Ristiriidassa se on senkin kanssa, että parhaillaan käydään oikeutta insuliini- ja lääkesurmista. Kyllä se varmaan tämäkin "kampanja" loppuun jauhetaan. Nähtäväksi jää, kuinka järkyttävin tuloksin. Pahinta on, jos tämä kohu saa kovin monen vanhuksen pelkäämään rehellistä ja tunnollistakin sairaanhoitohenkilökuntaa, vaikkein eutanasiasta tulisikaan lain sallimaa. Y hdistys on huolestunut niistä merkittävistä heikennyksistä joita, Porvoon kaupungin tarkoituksena on sosiaali- ja terveyspalveluihin tehdä. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin aikomuksena on laistaa vastuunsa, joka sille kiistatta esimerkiksi vanhuspalvelujen järjestämisessä on. Tätä ei voida hyväksyä. Vaikka kaupungin talous on kriisissä, ei tämä oikeuta vastuusta lipeämiseen. Talouden kriisiä eivät ole aiheuttaneet lapset, nuoret, sairaat, ikäihmiset, omaishoitajat tai heidän hoidettavansa. Siksi heidän palvelujaan ei pidä heikentää. On yksiselitteisesti lähdettävä siitä, että palvelujen sisältö on sellainen, kuin se oli kuluvan vuoden alkaessa. Viimeaikaiset tiedot vanhusten huonosta kohtelusta ovat erittäin huolestuttavia. Tilanne Porvoossa tuskin on yleistä tilannetta parempi. Lomautuksista johtuen tilanne vanhainkodeissa, terveyskeskuksessa ja palvelutaloissa tulee merkittävästi heikkenemään. Muutoinkin alimitoitettujen henkilöstömäärien lomautussupistukset aiheuttavat varmasti potilas turvallisuudessa suuria ongelmia. Lomautukset on yksi osoitus siitä, miten kaupungin johto vastuutaan pakoilee. Suorastaan käsittämättömiä ovat sosiaalis- ja terveyslautakunnan omaishoitoa koskevat päätökset. Niitä ei saa toteuttaa. Toteutettuna ne aiheuttaisivat suurta hätää ja masennusta omaishoitajille ja hoidettaville. Toimenpide olisi häpeäksi Porvoon kaupungille. Sosiaali- ja terveystoimea koskeva laaja leikkauslista on tehty ikään kuin silmät peitettyinä. Leikkausten merkittävät vaikutukset ovat jääneet arvioimatta. Arvioimatta on myös jäänyt, tuleeko leikkauksilla todellista säästöä vai ei. Suurin osa lautakunnan päättämistä leikkauksista on sellaisia, jotka toteutettuina johtavat toisaalla merkittäviin lisäkustannuksiin. Leikkaukset kohdistuvat käytännössä merkittäviltä osin pienituloiseen ja puolustuskyvyttömään väestönosaan. On aika tarkastella tehtäviä ratkaisuja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasavertaisen kohtelun näkökulmasta. Kun näin tehdään, nyt esillä olevat, vastuun pakoiluun kytketyt leikkaukset jätetään tekemättä. Porvoon Eläkeläisety ry Paavo Koski Aavasaksan Eläkeläiset ry Eläkkeensaajien laitoshoidon asiakasmaksuja ei saa korottaa Hallitus esittää jo toisen kerran kuluvan hallituskauden aikana pitkäaikaishoidon asiakasmaksujen korottamista. Esityksen mukaan kunta voi vuoden 2010 alusta periä laitoshoidon maksuina 85 prosenttia eläkeläisen nettotuloista nykyisen 82 prosentin sijaan. Näin koottavat runsaan 62 miljoonan euron lisätulot eivät tue kuntien vanhushoidon kehittämistä vaan valtio vie vastaavan osuuden kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta. Samassa yhteydessä Kelan eläkettä saavan hoitotuen säännöksiä esitetään muutettavaksi niin, että tukea olisi mahdollista saada myös pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Tuki luettaisiin jatkossa asiakkaan nettotuloihin. Muutoksella tavoitellaan avo- ja laitoshoidon rajan poistamista. Hoitotuen muutos yhdistettynä asiakasmaksujen korotukseen merkitsee, että alinta ja tulotasosta riippuen usein myös keskimmäistä hoitotukea saavien asiakkaiden käytettävissä olevat tulot alenevat. Ylintä hoitotukea saavien tulot joko pysyvät ennallaan tai nousevat. Eläkeläiset ry pitää hallituksen esitystä virheellisenä, koska se kohtelee kaltoin pitkäaikaislaitoshoidossa olevien eläkeläisten enemmistöä. Käytännössä hallituksen uudistus on tulonsiirto Kelalta ja uudistuksessa menettäviltä eläkeläisiltä valtiolle. Eläkeläiset ry:n hallitus 22.10.2009 Eläkeläiset ry:n hallitus otti kantaa asiakasmaksuihin. Kuvassa Ulla Kurka (vas.) ja Eeva Hänninen.
• ELÄKELÄINEN Nro 7 marraskuu 2009 - 11 Runopysäkki Levottomat kädet Kotipihlajani On syksy, olet niin kaunis pihlajani Sait kauniin punaisen puvun päällesi saat ruokkia nälkäisiä punatulkkuja sekä tilhiä marjoillasi, kun syksy pitenee kauniit marjaterttusi vähenee. On kylmä ja vettä sataa, tuuli tuivertaa oksillasi, kohta olet alaston ja värjöttelet syysmyrskyssä. Niin tulee talvi lumisateineen ja tuiskuineen. Saat lumivalkoisen turkin yllesi. Kannat ylväästi turkkisi koko talven, niin talvi muuttuu kevääksi, aurinko riisuu talviturkkisi ja sulattaa lumen oksiltasi, kohta lämpö saa silmusi puhkeamaan. Saat kauniin vihreän puvun päällesi nyt pitsiset lehtesi tuulessa hulmuaa. Tulee kesä, aurinko lämmittää ja luonto herää talviunestaan. Pihlajani saa valkoisen kukkaisen puvun. olet kuin kaunis morsian juhannushäissään, kunnes taas saat yllesi punaisen syyspukusi. Tällaiset ovat vuodenajat minun kotipihlajassani. Elvi Moberg Sodankylä Elämä Oletko, Elämä, unohtanut minut? ­ En, katson vain kauempaa! Katson, kun menet ja tulet, naurat ja itket, yöllä unissasi taistelet. Sama sinä olet; sama tuhlaajatyttö ! Susanna Hautaviita Pori Aurinko paistaa silmiini. En saa unta. Hengityksesi huokuu niskaani. Käteni ovat levottomat. Vien käteni selkäni taakse peitteesi alle. Se osuu lämpöiseen villaan. Havahdun täysin. Käännyn ympäri, tutkin sinua molemmin käsin. Silitän villaasi hellästi vastakarvaan. Katson kysyvästi sinuun. Sinä katsot takaisin kirjasi yli, näytät suloiselta. Nostan peittoasi ­ pitkästä aikaa. Emme ole nuoria enää. Toinen on jo peittosi alla. Kalle-kissa, saamarin ruma, leikattu kolli vetelee unia siellä. Meistä toinen on liikaa. Ymmärrän sen. Kallea siis silitin vastakarvaan. Katson syyttäen sitä. Käännän teille selkäni. Hyvää yötä! Niin sinä, minä kuin Kalle-ronttikin. Käteni ovat levolliset. Toivo Berg Helsinki Odotus Pitkä syksy, hiljainen ja tyyni: puut seisoo hiljaa, odottaen seisoo vanha honka, koivu paljain, alastomin oksin. Odottavat kuuraa hentoa tai lunta, joka hennon oksan taittaa. Hiljaa odottavat järven rannat, aallot ovat poissa, tyynnä päilyy vesi, rannan odotusta kuvastaa. Valmis jäätymään ois musta lampi, valmis talven lepoon suuri selkä, väsyneet jo kesän liplatukseen vihurien, puuskain riepotukseen. Ottais kannen suojakseen, peittäin talven alle kesän, unohdukseen. Kauan, kauan odottaa sai koivut, männyt, oksat vihreät. Kauan rannan kivet tumman harmaat, kauan varvut, kanervat. Ada Juvonen Mänttä Aiemmin oli loka-auto ja Paska-Tikkinen, nykyään Ympäristöpalvelut ja siistiä. Mutta paska elää omaa elämäänsä. Edelleen. Tuula Nieminen Laukaa Runo ja olemisen mysteeri K erran kirjoittajakurssilla Isakssonin Pekka antoi kurssilaisille pohdittavaksi kysymyksen: milloin tajusin ensi kertaa olevani olemassa. Kysymys on suuri, ja runo on loistava väline olemassaolon mysteerin pohdintaan. Susanna Hautaviita kuvaa runossaan tunnetta, joka on varmasti kaikille tuttu. Vaikka elämme ja toimitamme arkisia puuhiamme, välillä havahdumme kysymykseen, mitä elämä on, elämmekö me elämää vai elääkö elämä meitä. Runo alkaa tehokkaasti kysymyksellä, johon "elämä" vastaa repliikillä. Repliikki voi hyvin olla osa runoa, runohan taipuu mitä moninaisimpiin muotoihin. "Elämän" kommentti jää hieman arvoitukselliseksi: "Sama sinä olet;/sama tuhlaajatyttö !" Jään miettimään, onko kyseessä moite vai jonkinlainen hyväntahtoinen toteamus. Ehkä loppuun voisi vielä kirjoittaa lyhyen säkeen, jolla avaisi sävyä lukijalle? Avoimuus on hyvä asia runossa, mutta liika avoimuus saattaa vaikeuttaa runon vastaanottamista. Mitä jos runon minä vielä lopuksi vastaisi elämän repliikkiin? Kuitenkin ­ ajatuksia herättävä runo. Kahdenlainen toisto Vuodenajat tulevat aiheena esiin lähes jokaisella runopysäkillä. Niin nytkin Elvi Mobergin ja Ada Juvosen runoissa. Kotipihlajani-runo käy läpi puun muodonmuutokset eri vuodenaikoina. On viehättävä ajatus, että pihlaja ruokkii nälkäisiä lintuja ­ teko nähdään runossa aktiivisena. Kotipihan puuhun ja yleensä vanhaan puuhun on monella ihmisellä voimakas tunneside. Siksi olenkin ihmetellyt intoa, jolla vaikkapa omassa kotikaupungissa- ni Tampereella vanhoja puita kaadetaan. Kaatamista perustellaan aina turvallisuudella. Vanhat puutko lienevät elämämme suurin uhkatekijä? Varmasti moni lukija kykenee samaistumaan Kotipihjajani-runoon. Jos runoa haluaa vielä muokata, voisi joitakin tuttuja ilmauksia tuoreuttaa. Esimerkiksi puun pukeutuminen tiettyyn pukuun on melko käytetty kielikuva. Ensimmäisessä säkeistössä toistetaan sana "kaunis" kolme kertaa. "Kaunis" on muutenkin heikosti ilmaisuvoimainen adjektiivi, joten siitä sopii tiivistää. Runon viimeinen säe "Tällaiset ovat vuodenajat minun kotipihlajassani" on persoonallinen. Vuodenajat eivät ole mitään yleisiä vuodenaikoja, vaan juuri omassa kotipihan puussa tapahtuvia. Hieno päätös runolle. Ada Juvosen Odotus liittyy myös vuodenkiertoon. Runon tunnelma on nimensä mukaisesti odottava. Odottamisen tuntu syntyy paljolti runon rytmistä. Runossa voi olla kahdenlaista toistoa. Ensimmäinen toisto on sellaista, josta runon kirjoittajan tulisi pyrkiä eroon. Tällainen toisto on sitä, että kieli ei ole tarpeeksi tiivistä, sanoja toistetaan turhaa, niin että ne vievät tehoa runolta. Onhan sanottu, että runon tulisi olla parhaita mahdollisia sanoja parhaassa mahdollisessa järjestyksessä. Toisenlainen toisto on taas runon oma elementti ja tehokeino. Kalevalassa törmäämme maagiseen sanatoistoon. Hyvä esimerkki toiston voimasta on myös Claes Anderssonin runo Etydi Suvituulelle. Pentti Saaritsan suomentamassa runossa sanajärjestyksiä muuttamalla ja samoja sanoja toistamalla rakennetaan ainutlaatuinen rakkausruno. Runo alkaa: "Hän kulkee tuuli hiuksissaan Minä rakastan hänen askeltaan Minä rakastan hänen kulkuaan tuuli hiuksissaan..." Ada Juvosen Odotus-runossa käytetään toistoa nimenomaan tehokeinona. Sana "odottaa" toistuu alussa, samoin viimeisessä säkeistössä sana "kauan". Sanatoistot luovat hitauden ja pysähtyneisyyden, seisahtamisen vaikutelman. Pari toistoa ottaisin kuitenkin pois tarpeettomina. Toisessa säkeessä voisi sanoa vain "puut seisovat", ts. jättäisin siitä "hiljaa"-sanan pois. Kannattaa myös käyttää verbin monikkomuotoa "seisovat". Myös "hento"-adjektiivi joutaisi pois, jopa kummastakin kohdasta. Adjektiiveilla ei useinkaan voida kovin täsmällisesti ilmaista asioita runossa. Runon tunnelma on vangitseva ja näkökulma tuore. Runossahan talven tuloa on jo odotettu kauan, enkä lukijana voi olla ajattelematta, että tällä viitaan myös symbolisesti seestymiseen ja hiljentymiseen. henemiseen ja vanhenevan ihmisen eroottiseen elämään liittyvää ironiaa. Levottomat kädet kuvaa lämpimästi, pilke silmäkulmassa yritystä eroottiseen läheisyyteen. Neljäs säkeistö on humoristinen taitekohta: ruma Kalle-kissa on jo vienyt paikan, jota mies havittelee. Pari pientä tiivistystä tehostaisi runoa vielä entisestään. "Havahdun täysin" ­ voisi olla vain "havahdun". Säkeen "Katson syyttäen sitä" jättäisin ehkä kokonaan pois, tilanne käy selväksi muutenkin. Voisiko viimeisen säkeistön toivotus kuulua "niin sinulle, minulle kuin Kallellekin"? Toivo Bergin toteava ja niukka ilmaisutapa toimii hyvin ja tuo huumorin esiin. Runon alku ja loppu nivoutuvat hienosti yhtee Uusien runojen toivossa, jo arkistossa odottavia runojanne unohtamatta, Huumoria, huumoria Tuula Niemisen mainio pikkuruno kiteyttää sen, miten asioita voidaan kielen avulla naamioida toiseksi. Samantyyppinen ideahan oli viime runopysäkillä Rudolf Lindbladilla runossa Sukupuolten vaihdos, jossa ravintolapöydässä kana muuttui kukoksi ja lehmä häräksi "Mutta paska elää omaa elämäänsä./Edelleen." Eipä siihen voi paljoa lisätä. Tulee mieleen Pentti Haanpään hahmo Pussisen akka ja hänen optimistinen realisminsa: "Enempi sitä on maailmassa vettä ku paskaa". Toivo Bergin runossa Levottomat kädet on myös huumoria ja lempeää ironiaa. En ole lukenut vielä Claes Anderssonin kirjaa Jokainen sydämeni lyönti, mutta kirjan esittelyn perusteella siinä on mm. van- Niina Hakalahti Kukkolankatu 16 33400 Tampere niina.hakalahti@sci.fi
• 12 - Nro 7 marraskuu 2009 ELÄKELÄINEN Elinkeinoelämän keskusliiton tyly viesti eläkeläisparlamentille Leikkauksia eläkejärjestelmään ja etuihin, työtä tauotta ja pitkään ­ Sata-komitean esityksiä sosiaaliturvan kehittämisestä ei pidä toteuttaa seuravalla vaalikaudella, Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Vesa Rantahalvari sanoi Eläkeläisliittojen etujärjestön EETU:n eläkeläisparlamentissa. Muutenkin Rantahalvarin viesti olityly: eläkejärjestelmää ja "vähemmän tärkeitä" etuuksia on leikattava eikä indeksien rakennetta saa muuttaa. Nuorille ja työssä oleville Rantahalvari tarjosi keppiä: työura on aloitettava nykyistä aikaisemmin, työtä on tehtävä paljon nykyistä enemmän ja pitempään. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU järjesti eläkeläisparlamentin lokakuun lopulla Helsingissä. Aiheena oli eläkejärjestelmien kehittäminen ja tulevaisuus. Parlamentissa alustivat ja kysymyksiin vastasivat Akavan, STTK:n ja SAK:n sekä Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijat. Yksimielisiä järjestöjen edustajat olivat siitä, että eläköitymisiän suurin ongelma on työkyvyttömyyseläkkeiden varhainen ajoittuminen. ­ Vanhuuseläkkeellejäädään keskimäärin 63,2 vuoden iässä. Työkyvyttömyyseläkkeelle joudutaan keskimäärin yli kymmen vuotta aikaisemmin. Työkyvyttömyyseläkeläisten joukko on Suomessa suuri: liki puolet eläkkeelle siirtyneistä, sanoi SAK:n eläke- ja työura-asian päällikkö Kaija Kallinen.. ­ Tältä kannalta sekä eläkeiän että suomalaisen työelämän suurin kysymys on, kuinka ehkäistä ennalta työkyvyttömyyttä, kun työelämässä vaaditaan yhä enemmän nopeutta ja tehokkuuta. STTK:n lakimies Heli Puuran mukaan on keskityttävä työelämään, jos eläkkeelle siirtymistä halutaan myöhentää. Puura listasi keinoiksi työn paremman organisoinnin, työvoiman oikean mitoituksen, johtamistapojen kehittämisen ja varmuuden työn jatkuvuudesta, ikääntyneiden työaikajoustot ja ikäohjelmat. Niistä on hyviä kokemuksia muun muassa Abloylla, Claes Ohlsonilla, Oraksella ja Vattenfallenilla. EK:nVesa Rantahalvarti oli samaa mieltä itse ongelmasta, mutta hänen mukaansa sillä ja erityisesti kansantaudiksi kasvaneella masennuksella on vähän tekemistä itse työelämän kanssa. ­ Perusväitteeni on, että vähiten auttavat pitkät saihalvari oli toista mieltä. Hänen toimenpidelistallaan oli rakenteellisia muutoksia eläke- ja työttömyysturvajärjestelmään, eli suomeksi leikkauksia. ­ Jotakin on tehtävä, koska julkisen talouden kestävyysvaje eli tulojen ja menojen erotus on nyt 4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Joko on korotettava veroja noin 7,5­8 miljardia tai supistettava saman verran menoja. Yhtä mieltä Kallinen ja Rantahalvari olivat eläkekatoista. Kummankaan mielestä niille ei ole tarvetta eikä sijaa suomalaisessa työeläkejärjestelmässä. PEKKA ISAKSSON Rehellistä, röyhkeää vai masentavaa EK:n Vesa Rantahalvarin esiintymistä eläkeläisparlamentissa voi sanoa näkökulmasta riippuen joko rehelliseksi tai röyhkeäksi. Suuri osa sekä nuorista että iäkkäämmmistä suomalaisista on viime aikojen tutkimuksissa epäillyt sairastuvansa kohta työuupumukseen. Etenkin nuoria on syytetty pullamössöksi. Heidän arvojaan ja asenteitaankin on epäilty. Rantahalvarin puheita kuunnellessa alkoi tuntua, että nuoriso on pohjimmiltaan tervettä ja tervejärkistä. Ei kukaan semmoisia keppilinjan saarnoja jaksa kuunneella masentumatta ja uskoaan menettämättä. (P.I.) Eläkeläiset ry:n edustajia parlamentissa. Ilja Koskinen kysyy eläkeiästä. Istumassa Hannu Partanen (vas.), Christer Hägg, Pekka Saarnio ja Antti Henriksson. rauslomat ja iso lääkepurkki, jolla masennusdiagnoosin saaneita yritetään parantaa, Rantahalvari summasi kantansa mielenterveysongelmiin. Kallisen mielestä suomalainen eläkejärjestelmä kestää hyvin kansainvälisenkin vertailun. Se on kattava ja lakisääteinen. Järjestelmän ulkopuolelel jääviä ei ole. Ostoeläkkeiden ja yrityskohtaisten lisäeläkkeiden merkitys kokonaisuuden kannatla on pieni. ­ Eläkkeiden taso ei päätä huimaa, muttta kattavuuden ja läkisääteisyyden ansiosta järjestelmää voi pitää kohtullisena. Vesa Rantahalvari oli Kallisen kanssa samaa mieltä järjestelmän luonnehdinnasta. Yksimielisiä alustajat olivat siitäkin, että ykköasia aleäkejärjestelmän rahoituksessa on mahdollisimman hyvä työllisyys. Eroja syntyi, kun Kallinen asetti tavoitteeksi estää eläkkeiden leikkaukset. Ranta- Yksityistäminen rasittaa kuntaeläkkeiden rahoitusta ­ Jos kuntien palveluksesta siirtyy pois paljon työntekijöitä yksityistämisen seurauksena, jäävät eläkevastuut kunnille, mutta maksajien määrä vähenee, kertoi Kunnallisen eläkevakuutuksen Kevan vt. toimitusjohtaja Eija-Lehto-Kannisto eläkeläisparlamentille. Yksityistämisen seurauksista kysyi parlamentissa Eläkeläiset ry:n edustaja Outi Ojala. Lehti-Kannisto kertoi laskeneensa, että kunnallisen eläkevakuutuksen rahoitus kestä tietyn siirtymän yksityiselle puolelle ä. Yksityistämisen seurauksista joutuvat kuitenkin kärsimään nekin kunnat, jotka eivät yksityistä palvelujaan. ­ Se johtuu siitä, että kunnat vazstaavat yhdessä eläkemenoista, Lehto-Kannisto sanoi. Keva huolehtii kunta-alan työntekijöiden työeläkkeistä ja niiden rahoittamisesta. Vakuutettuja on puoli miljoonaa ja eläkkeensaajia 326 000. Vielä suurempi toimija Kevasta tulee vuosien 2011 ja 2012 aikana. Koko julkisen sektorin eläketurvan toimeenpano siirtyi nimittäin silloin sen vastuulle. Vastuualuieeseen ei kuitenkaan kuulu valtion ja kirkon työntekijöiden eläkkeiden rahoitus. Eija Lehto-Kannisto johtaa Kevaa vt. toimitusjohtajana.
• ELÄKELÄINEN Nro 7 marraskuu 2009 - 13 LIMPAN Funderingar I bland är man tvungen att fundera vad beslutsfattarna verkligen vill och vad de strävar till. Ofta vill det ju bli någonting helt annat, men som salig mormor brukade säga: "De menade så väl." Som jag skrev i min förra kolumn har jag alltid gillat historiska skrönor. En av dem jag gillar mest är den som Birger jarl lär ha sagt åt en av sina söner: " On du min gosse bara visste med hur litet förstånd världen regeras." Kanske du bästa läsare lade märke till att jag skrev jarl med liten bokstav. Det varken skriv- eller tryckfel. Gubben ifråga hette egentligen Magnusson i efternamn. Jarl var nämligen den titel, som användes i Sverige förrän regenterna blev kungar. Och nu tillbaka till våra finska makthavare. Fru minister Hyssälä rasar mot allt ohälsosamt. De arma rökarna är bovar, som med allt våld måste förpassa ut i kylan. Cigarettförpackningarna måste vara försedda med varningstexter om hur farlig tobaken är och att man kan dö i förtid av att röka. Och enligt ett nytt påbud skall det inte ens få finnas minsta gnutta färg på cigarettpaketen. De skall vara helt vita och troligen också förses med svarta dödskallar. Dessutom måste paketen gömmas under disken så att de stackars oskyldiga barnen inte kan se dem. För några år sedan gick beslutsfattarna tom. till storms mot lakritspiporna. Nu är det brännvinets tur. Det skall också hyssäliseras. Flaskornas etiketter skall förses med varningstexter, kanske också svarta dödskallar. Alkoholskatten är redan höjd, men troligen inte tillräckligt trots att priset på både öl och brännvin är hälften mindre i de flesta EU-länderna. Och sedan ondgör sig beslutsfattarna för att folk reser över viken efter öl och brännvin. Förstår de arma nöten inte att man får sin resa så att säga på köpet redan med en liten öloch brännvinslast. För att nu inte tala om, att det går åt en massa energi till att frakta folk och flaskor fram och tillbaka över viken. Förstår regeringen inte hur mycket olja vi kunde spara om den onödiga brännvintrafiken skulle ta slut. Nu himlar de sig bara över vilka skatter vi måste och skall höja for att uppfylla de nya energidirektiven. Nåja, kanske jag skäller onödigt på tant ministern, herr premiärministern är ju förstås nykterist han också. I åratal har en massa hälsoprofeter predikat mot allt som smakar gott. Smöret, fläsket, sockret, vetemjölet, saltet och jag minns inte vad allt, har turvis varit rena giftet. Lättjan och soffliggandet har blivit nästan kriminellt. Beslutsfattarna i stat och kommun har följt hälsoivrarnas välmenande råd och byggt en massa dyra idrottsplatser, i vilka folket flåsande har fått späka sitt kött. En tjock och i skrivande stund långsamt haltande gubbe , som till på köpet gillar god och närande mat och ädla drycker, känner sig som en verklig bov i det finska samhället Hälsovården har utvecklats och inget ont om det. Själv väntar jag på att få ett knä av stål inopererat i mitt arma ben. Resultatet av det hela är i alla fall att vår livslängd har ökat, vilket också verkar innebära en massa nya problem. Åldringarnas andel av populationen ökar hela tiden och det verkar som om vi pensionärer skulle ha blivit samhällets parasiter och på slutrakan rena problemavfallet. För att klara av problemet måste åldringsvården rationaliseras, privatiseras och konkurrensutsättas. Det senare är förstås inget nytt. Det förekom ju redan i det gamla agrarsamhället, där sockenhjonen ackorderades ut till dem som tog minst betalt för deras uppe- hälle. Nu räcker det inte mera med hyssäliseringen av hälsovården. Nu skall åldringsvården ännu risikkoeras. Minister Paula Risikko har ju föreslagit att sjuk- och hemvården skall slås samman till en enhet. Spåren förskräcker åtminstone här i Helsingfors, där åldringarnas sjuk- och hemvård redan har slagits ihop i samma enhet. Sjukvårdarna varken städar eller går till butiken och hemvårdarna har ju inte rättighet att dela ut piller. När man för att spara har skurit ned på långvårdsplatserna under devisen, att folk helst vill bo hemma så länge som möjligt, har detta lett till att de arma hemvårdarna inte har mera än en kvarts timmes tid per klient. En bekant mormor berättade här om dagen om sin dotterdotter som studerar till hemvårdare. Till en börja med hade hon fått en lång lista på vad de inte får uträtta på sina rationaliserade hembesök. Flickan är bestört, hon började ju studera för att kunna hjälpa. När jag läste vad jag skrivit, tyckte jag att texten var litet jävlig, vi lever ju trots allt ännu i ett välfärdssamhälle. Men vid närmare eftertanke har man ju varit med och kämpat för, man kan kanske tom. säga byggt upp systemet. Därför har man all rätt och orsak till, att vara förbannad och sarkastisk mot dem som förstör det. Som jag skrev om för en tid sedan har vi i Helsingfors Pensionärers Samorganisation haft för sed att bjuda in stadsfullmäktiges politiska gruppers ledare till våra möten. På vårt förra möte var det Sfp:s tur. Partiet representerades av Nils Thorvalds. Som gammal journalist hade han bra koll på de politiska realiteterna. Vi fick uttryckliga besked på två av våra frågor. För det första: Största orsaken till att man inte kan sköta de kommunala ärendena i samma lucka är, att de kommunala instansernas datasystem inte kan kommunicera med varandra. Detta å sin sida beror på att de datorfirmor, som vunnit konkurrenstävlingen inte vill ge sina koder åt varandra. Läkarbristen i den kommunala hälsovården beror till en stor del på att läkarna vill få ut sina arvoden som lättare beskattade dividender. Det lönar sig ju bättre att vara delägare i en privat läkarstation än löntagare i en kommunal hälsostation. Diskussionens vågor gick rätt höga. Bland annat tyckte vi, att samhället betalar ju största delen av läkarnas utbildning och att de därför borde betala sin skuld till samhället med att åtminstone en viss tid jobba i samhällets tjänst. Det gör ju också armens flygare, som får skriva under ett kontrakt på, att en vissa tid jobba i flygvapnet innan de flyttar till bättre betalande privata flygbolag. Att stänga kryphålet i lagen, som gör det möjligt att ta ut lönerna som lägre beskattad dividend, tror nog åtminstone lilla jag vara omöjligt. Vi har ju borgerlig majoritet i riksdagen. Yhdistyksen toimintaympäristöä hahmottamassa Kolmen aluejärjestön, Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhdistykset kokoontuivat seminaariin Tampereen Tapiolaan 29.10. Kaikki kolme aluejärjestöä osallistuivat tilaisuuden toteuttamiseen mutta käytännön järjestelyvuorossa oli Pirkanmaan aluejärjestö. Osallistujia oli kuutisenkymmentä. Aiheena oli yhdistyksen toimintaympäristö, jonka kartoittaminen oli annettu yhdistyksille ennakkotehtäväksi. Koulutussihteeri Tiina Rajala piti aiheesta alustuksen. Tilaisuuden tarkoituksena oli paitsi selvittää yhdistysten toimintapuitteita, myös vaihtaa kokemuksia ja levittää hyviä käytäntöjä. Yhdistysten toimitiloista ja toiminta-avustuksista keskusteltiin eniten. Osoittautui, että mukana olleiden kolmen aluejärjestön yhdistyksillä toimitila-asiat ovat verrattain hyvin. Joissakin tapauksissa yhdistyksen oli pitänyt tiukastikin puolustaa omia oikeuksiaan, joissakin tapauksissa taustalla oli onnistunut yhteistyö muiden järjestöjen kanssa. Vaikuttamiskanavia ja -keinoja arvioitaessa keskusteltiin eniten vanhusneuvostoista. Monin paikoin niiden asemaan, rooliin ja toimintatapoihin oltiin tyytymättömiä. Myös poliittista syrjintää oli koettu. Sama asia pätee yhdistyksen näkyvyyteen: Eläkeläiset ry:n yhdistysten on vaikea päästä esille tiedotusvälineissä. Ensi vuoden aikana Eläkeläiset ry:n aluejärjestöt järjestävät alueellisia teematilaisuuksia, jotka ovat kaikille avoimia. Tilaisuudet ovat osa järjestön ikääntymispolitiikan uudistamista. Niissä nostetaan esiin eläkeläisille tärkeitä asioita, kuten eläkkeet, vanhuspalvelut, omaishoito ja koulutusmahdollisuudet. Yleisötilaisuuksien järjestäminen lisää näkyvyyttä. Seminaarissa ehdotettiin, että Pirkanmaan, Satakunnan ja VarsinaisSuomen aluejärjestöt tekisivät tässäkin asiassa yhteistyötä. Seminaarille varattu aika oli liian lyhyt ajatellen näin laajaa asiakokonaisuutta. Kaikista asioista ei ehditty lainkaan keskustelemaan ja asioiden käsittely jäi pinnalliseksi. Kaiken kaikkiaan osallistujat vaikuttivat kuitenkin tyytyväisiltä yhteiseen kokoontumiseen ja keskustelua päätettiin jatkaa selkeämmin rajatusta aiheesta. T.R. Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen aluejärjestöjen edustajat. Vasemmalta puheenjohtajat Ilkka Järvelä ja Martti Anttonen sekä taloudenhoitaja Eira Nurmi. Varsinais-Suomen aluejärjestön puheenjohtaja Ulla Kurka ei päässyt paikalle, sillä hän osallistui eläkeläisparlamenttiin Eläkeläiset ry:n hallituksen jäsenenä.
• 14 - Nro 7 marraskuu 2009 ELÄKELÄINEN Pohjoismaisessa seminaarissa huoli eläkerahastoista ­ Kuuluuko Suomi edelleen pohjoismaisten hyvinvointiyhteiskuntien sisarussarjaan? Sitäkin kyseltiin Pohjoismaisten eläkeläisjärjestöjen yhteistyökomitean NSK:n seminaarissa. Seminaari pidettiin lokakuun puolivälissä Helsingissä. Päävastuun sen järjestelyistä kantoi Eläkeläiset ry. Seminaarissa ja sitä edeltäneessä NSK:n hallituksen kokouksessa puhuttiin eläkerahastojen kestävyydestä, eläkeläisköyhyydestä, vanhusten hoidosta ja vaatimuksista eläkeiän nostamiseksi. Teemojen yhteinen nimittäjä on maailmantalouden lama, joka on vaikuttunut myös hyvinvointi-Pohjolan eläkeläisiin. Ei kuitenkaan samalla tavalla: tällä hetkellä ääripäissä ovat äkkiromahduksen kokeneet islantilaiset ja vauraahkot norjalaiset. Kuuluuko Suomi joukkoon Suomen kuulumista hyvinvointi-Pohjolaan epäili seminaarissa alustanut Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie. Vieraat pysyivät kohteliaasti kuulolla, kun suomalaiset sanailivat asiasta. Lapintien mukaan Suomessa eivät vähävaraiset päässeet lainkaan mukaan kahden laman väliseen nousukauteen. ­ Vaikka talous kääntyi kasvuun, ei leikkauksia korvattu. Jopa ne hallitukset, joissa valtiovarainministeri oli sosialidemokraatti tai keskustalainen ja joissa Vasemmistoliitto oli mukana, jatkoivat eriarvoistavaa politiikkaa. ­ Niinpä Suomen tuloerojen kasvu on ollut suurinta teollistuneissa länsimaissa, verotusratkaisut ovat suosineet suurituloisia ja palveluja on karsittu edelleen. Lapintie muistutti, että vanhusten hoidon suurista ongelmista on puhuttu pitkään, mutta mitään ei ole tehty. Professori Sirkka-Liisa Kivelä Annika Lapintie virtti keskustelua hyvinvoinnista. teki edellisen hallituksen aikana hoidosta raportin ministeri Liisa Hyssälän tilauksesta. ­ Mitään ei ole tapahtunut. Nyt samat asiat ovat esillä lääninhallitusten raporteissa eduskunnan oikeusasiamiehelle. Lapintien provosointi ei valunut hukkaan. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:ää seminaarissa edustanut Markku Jääskeläinen kehotti olemaan optimisti ja realisti. ­ Pohjoismainen hyvinvointimalli ei ole yhtenäinen, vaan se toteutuu joka maassa eri tavalla. Yhteistä on kuitenkin niin paljon, että Suo- mi kuuluu joukkoon, vaikka olemme syvässä rakennekriisissä. Jääskeläinen sanoi tulevaisuudenuskonsa perustuvan vankkaan ammattiyhdistysliikkeeseen, työeläkejärjestelmän toimivuuteen ja suomalaisten hyvään koulutukseen. Suhteellisen hyvin, mutta ei kaikilla Sosiaalisista turvaverkoista alustanut Svenska Pensionärsförbundetin puheenjohtaja Ole Norrback vakuutti, että Suomessa on kohtuullisen hyvä järjestelmä. ­ Millä sukupolvella konaisuudessaan ovat asiat olleet yhtä hyvin kuin tällä, Norrback kysyi, mutta tähdensi, että tämä ei koske kaikkia. Turvaverkoissa rimpuilevia ja läpi putoavia on. ­ Pienituloisten, kuten kansaneläkeläisten, tulokehitys on ollut huonompi kuin on kohtuullista ja oikeudenmukaista. Toinen hyvin vaikeassa asemassa elävä ryhmä ovat omaishoitajat. Norrback huomautti, että eläkeläisjärjestöjen on syytä kantaa huolta myös muiden kuin eläkeläisten asemasta. ­ Sosiaalisen omatunnon on Ole Norrback pohti, mikä eteen, kun turvaverkot pettävät. Tutkimuspäällikkö Mikko Kautto alusti väestökehityksestä erityisesti Suomessa.
• ELÄKELÄINEN Nro 7 marraskuu 2009 - 15 a ja köyhyydestä ulotuttava myös yksinhuoltajiin, pätkätyöläisiin, yleensä pienipalkkaisiin, pähteiden väärinkäyttäjiin jne. Se on uskottavuuskysymyskin. Norrback kommentoi myös ajankohtaista keskustelua hoidon tasosta ja palvelujen yksityistämisestä ja ulkoistamisesta. ­ Tietyt palvelut on järkevää yksityistää tai ulkoistaa kuten korkeaa teknologiaa käyttävä erikoissairaanhoito. Sen sijaan pitkäaikaishoito, myös dementikoille, sopii kuntien toteutettavaksi. ­ Kilpailuttamisen tekee ongelmalliseksi se, että sopimuksia ovat usein hieromassa kansainväliset yritykset juristeineen ja toisella puolella kunnat, joilta puutuu kokemusta sekä kilpailuttamisesta että sopimusten tekemisestä. Norrback kertoi suomalaisten eläkeläisjärjestöjen ja EETU:n ajaneen pitkään vanhuspalvelulakia, mutta entisenä poliitikkoja ja ministeriä hän muistutti, että hyvän lain tekeminen on hankalaa. ­ Laadulle on vaikea laatia mittatikkua. Henkilöstömitoituksista voidaa säätää laissa, mutta miten huolehtia, että mitoituksia ei tulkita niin, että ne ylittävät laitokset alkavat supistaa henkilökuntaa lain voimaantulon jälkeen. PEKKA ISAKSSON Suomi nousee ykköseksi väestön vanhenemisessa Vanhimpien ikäluokkien osuus väestöstä kasvaa Suomessa lähivuosikymmeninä nopeammin kuin muualla Euroopassa. ­ Eroa selittävät keskimääräisen eliniän poikkeuksellisen nopea kasvu ja vähäinen siirtolaisuus, kertoi Eläketurvakeskuksen tutkimusjohtaja Mikko Kautto parlamentille. ­ Tasainen ja jatkuva eliniän kasvu pakottaa kysymään, eletäänkö Suomessa kohta kauemmin kuin muissa Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa. ­ Toisaalta suomalaiset kokevat elävänsä terveenä kymmenen vuotta vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa, Kautto saoin. Suomessa huoltosuhde, työssäolevien suhde muuhun väestöön, on Euroopan pienin noin kymmenen vuoden sisällä. Vuoden 2040 jälkeen erot tasoittuvat. ­ Meneillään on suuri rakennemuutus, johon on reagoitava muillakin politiikan alueilla kuin eläkepolitiikassa. Kauton mukaan kaikki väestön ikääntymisen seuraukset eivät ole kielteisiä, mikä on sivuutettu 95 prosentissa tutkimuskirjallisuutta. ­ Seurauksena on muun muassa pienempi työttömyysaste ja pienemmät alueelliset erot. Joka tapauksessa eläkekustnanukset nousevat Suomessa v. 2010­2030. Sen jälkeen tilanne rauhoittuu. Kautto arvioi, että ainoa vastaus ei voi olla eläkeiän nostaminen, koska se saattaa vain laskeatyöllisyyttä. ­ Eläkeiän nostaminen näkyy osa-aikaeläkkeille siirtymisenä ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kasvua, Kautto totesi. ­ Islantilaisten olisi pitänyt luuottaa enemmän kalaan kuin kapitalismiin, Borgthor S Kjaernested sanoo. Islannissa on olo kuin kutistuvassa villapaidassa Raju romahdus iski kipeästi eläkeläisiin ­ Olo on kuin kuumalla vedellä kastellussa villapaidassa, kun se alkaa kutistua, kuvaa Borgthor S Kjaernested Islannin nykytilaa. Kjaernested edusti maansa ainoaa eläkeläisjärjestöä Landssamband Elgri Bargaraa pohjoismaisessa seminaarissa. Islannnissa elettiin vielä pari vuotta sitten vauhdin hurmassa. 30­40 -vuotiaat sijoittajat levittäytyivät lainarahalla kaikkialle maailmalle, myös Suomeen. Hulppeita taloja rakennettiin ja ostettiin ulkomaisilla lainoilla. Vuonna 2007 islantilaiset ostivat enemmän Land Rovereita kuin englantilaiset. Sitten talous alkoi kangerrella: inflaatio pääsi valloilleen, korot nousivat. Yleismaailmallisen talouslaman alkuvaiheessa maan talous romahti konkurssin partaalle. Se leikkasi myös eläkerahastojen arvoa 18­25 prosenttia. ­ Lopullinen romahdus oli äkillinen, se tapahtui miltei yhdessä yössä, Kjaernested kuvaa tapahrtunutta. Harva eläkeläinen hurjasteli villeinä vuosina, mutta sen maksajaksi kaikki kyllä joutuivat. Eläketulojen yhteismäärä laski 10­15 prosenttia. Pahimmassa jamassa ovat yksityisalojen eläkeläiset, kotirouvat, maanviljelijät sekä monet yrittäjät. Valtio takaa julkisten alojen eläkkeet. Julkinen sektori on maassa vahva: työntekijöistä puolet on työskennellyt julkisilla aloilla. ­ Yksityisten alojen keskimääräiset työeläkkeet ovat pudonneet euroissa laskettuna 666:sta eurosta 320 euroon kuukaudessa, kansaneläke 337:sta eurosta 150:een. Islantilaisessa järjestelmässä eläkeläisten tulot muodostuvat peruseläkkeestä, työeläkkeestä, asumistuesta ja sosiaalisista tulonsiirroista. Ennen romahdusta kuukausitulo oli keskimäärin noin 2000 euroa, nyt puolet siitä. ­ Tilannetta pahentaa heinäkuun alussa voimaan tullut laki, että kaikki tuet menevät, jos eläkeläinen saa työtuloja. Siihen asti oli mahdollista saada sekä eläkettä että työtuloa aina 70 ikävuoteen asti. Lainmuutoksen taustalla on työttömyysprosentin kasvu 0,8:sta 8:aan. Tulojen romahtamisen seurauksena 8000­10 000 islantilaista eläkeläistä elää nyt köyhyysrajalla. Vaikka tilanne on synkkä, Kjaernsted uskoo sen korjaantuvan 2­3 vuodessa. ­ Kalan hinta nousee. Kyllä islantilaisten olisi pitänyt luottaa edelleen enemmän kalaan kuin keinottelukapitalismiin, Kjaernested sanoo. P.I. Eldri Borgaraan kuuluu yli puolet Islannin eläkeläisistä Landssamband Eldri Borgara on Islannin ainoa varsinainen eläkeläisjärjestö. Puolueilla on eläkeläisklubeja, mutta niiden toiminta on vähäistä. Eldri Borgara täytti tänä vuonna 20 vuotta. Sillä on 53 jäsenyhdistystä. Niiden koko vaihtelee Reykjavikin yhdistyksen 8 000 jäsenestä pariin kymmeneen maaseudun muutamissa pienissä yhdistyksissä. Jäseniä järjestöllä on 18 000 eli yli puolet Islannin 33 000 eläkeläisestä on järjestäytynyt siihen. ­ Järjestö on epäpoliittinen. Sen merkitystä kuvannee hyvin se, että puolueiden eläkeläisklubit ovat yhteydessä meihin ja seuraavat tarkoin, minkälaisia vaatimuksia meillä on, kertoo Borgthor S Kjaernested. Kjaernested toimi työuransa kolme viimeistä vuotta Eldri Borgaran pääsihteerinä. Eläkkeelle hän jäi lopullisesti viime vuodenvaihteessa. Luottamustehtävissä, kuten järjestönsä edustajana NSK:n seminaareissa, suomeakin täydellisesti puhuva entinen ay-mies ja tulkki toimii edelleen mielellään. Eläkepäivinään Kjaernestad asuu Helsingissä ja tutkii Helsingin yliopistossa kristinuskon ja sosialismin suhdetta. Eldri Borgara on tehnyt yhdessä puolueiden kanssa Tie parempaan yhteiskuntaan -ohjelman, jota Kjaernested luonnehtii edistykselliseksi. (P.I.) Ruotsin suurimman eläkeläisjärjestön PRO:n asiantuntija Lars Bergendahl kommentoi ahkerasti.
• 16 - Nro 7 marraskuu 2009 ELÄKELÄINEN Helsingin ja Puolan välille avattiin merten moottoritie Puolan Gdyniaan pääsee Vuosaaren satamasta laivalla kolmesti viikossa Jos Helsingistä nousee illalla junaan kello 21.23, on seuraavana päivänä kello 12.50 Kemijärvellä. Jos Vuosaaren satamassa astuu laivaan kello 20.30, on seuraavana päivänä kello 16.00 Puolan Gdyniassa, josta on Gdanskiin noin 30 kilometriä ja muutenkin ollaan jo kukonaskelen päässä keskisestä Euroopasta. Gdanskin ja Bratislavan välimatka on 800 kilometriä. Vanhaa Gdanskia. Kesäkuun alusta Finnlesin laiva on liikennöinyt "merten moottoritietä" Helsinki-Gdynia-Travemunde -reittiä. Kumpaankin suuntaan on kolme lähtöä viikossa. Kerralla matkaan mahtuu 500 matkustajaa. Gdansk, Gdynia ja Sopot muodostavat ns. kolmoiskaupunkialueen, samaan tapaan kuin Helsinki, Espoo ja Vantaa. Luonteeltaan kolmoiskaupungit ovat täysin erilaiset kuten esimerkiksi Pori, Naantali ja Turku. Kolmoiskaupungin alueella on 750 000 asukasta. Noin 40 500 asukkaan Sopot on kuuluisa kylpylöistään ja hiekkarannoistaan. Siellä on 515,5 metriä pitkä puulaituri Molo, joka tarkoittaa suomeksi aallonmurtajaa. Sopotin keskusta ei tuhoutunut sodassa ja nykyään ajoneuvoliikenne on johdatettu lähes 200 metriä pitkään tunneliin, joten keskusta on vapautettu liikenteen melusta. Vanha kylpyläkaupunki Sopot on kuuluisa kulttuuritarjonnastaan, mm. ulkoilmaoopperastaan sekä iskelmälaulukilpailuista. Marion Rung voitti Sopotissa iskelmäkisat vuonna 1980. Sopotin joka neljännellä asukkaalla on korkeakoulusivistys ja se on Puolan kesäajan pääkaupunki. netun, Gdanskissa syntyneen filosofi Arthur Schopenhauerin kautta. Hänen mielestään maailma on pelkkä rangaistussiirtola, ja oikea puhuttelumuoto kanssaihmisten kesken on kutsua heitä kanssakärsijöiksi. Kun Schopenhauer kirjoitti nämä ajatuksensa vuonna 1851, tuskin hän kuitenkaan aavisti, millaiseksi "rangaistussiirtolaksi" Puola muodostuisi 88 vuoden kuluttua, kun maahan tunkeutuivat sekä Neuvostoliiton että natsi-Saksan armeijat. Huhtikuussa 1940 Neuvostoliiton salaisen poliisin NKVD:n joukot teloittivat Katynissa, lähellä Smolenskia kaikkiaan 22 500 puolalaista upseeria. Natsien keskitysleireistä mm. 1940 perustettu Auschwitz sijaitsi Etelä-Puolassa Oswicimin kaupungissa, jossa saksalaiset surmasivat 2 miljoonaa ihmistä., samoin Varsovan ghetto yksi ihmiskunnan historian helveteistä. Elokuvaohjaja Andrzej Wajdan (s. 1926) isä teloitettiin Katynissa, ja Wajda on omistanut elämäntyönsä noiden tuskaisten Puolan historian tapahtumien selvittämiseen mm. elokuvissaan Sukupolvi (1954), Kanal ­ kirottujen tie (1957), Tuhkaa ja timanttia (1958) ja Lotna ­ uhrimielen sankaruus (1959). Lisäksi hän teki 1970-80 luvulla reaalisosialismia kriittisesti kuvaavat Marmorimies sekä Rautamies. Wajdan suurelokuviin on tallennettu puolalaisten historia samaan tapaan kuin me katsomme Linnan Tuntematonta sotilasta tai Pohjantähteä. mat sijoittuvat. Fahrenheit-asteikon kehittänyt fyysikko Daniel Gabriel Fahrenheit (1686-1736) on myös kotoisin Gdanskista. Joten kolmoiskaupunki-alueen rikkaasta kulttuurihistoriasta on taustatietoa ennen matkaa runsaasti saatavissa kaunokirjallisuuden kautta. Eikä pidä unohtaa, että Gdanskissa syntyi 1980-luvun alussa Solidaarisuus-liike, jonka johtajana ja myöhemmin maan presidenttinä toimi Lech Walesa. Nykyään hänen kerrotaan edelleen menevän aamulla töihin toimistoonsa polkupyörällä mukanaan isoisältään perimä jykevä työmiehen salkku. Arthur Schopenhauer syntyi 1788 varakkaaseen gdanskilaiseen kauppiasperheeseen. Tuolloin Gdansk oli Danzig, saksalainen vapaakaupunki, jota hallitsivat ylimyskauppiaat. Jo tuolloin oli ilmassa Preussin aggressiivisen militaristinen Puolan Turun seutua Gdansk on myös nobelisti Gunter Grassin kotikaupunki, jonne hänen Danzig-trilogiansa tapahtu- Schopenhauer ja Wajda Gdanskissa on lähes 500 000 asukasta. Kaupungin historiaa voi purkaa vaikkapa pessimismistään tun- Yli kilometrin mittainen maantie- ja rautatiesilta halkoo Tczewin kylää 40 kilometrin päässä Gdanskista. Sillalla on kuvattu Wajdan elokuvan Katyn alkukohtaukset vuonna 2006
• ELÄKELÄINEN Nro 7 marraskuu 2009 - 17 Tiinan tuumailuja Vanhan ajan laivamatka Gdyniaan ja Travemundeen liikennöivillä Finnlinesin laivoilla voi nauttia perinteisestä laivamatkasta. Matkustajia ei kiduteta pakollisella viihteellä. Sen sijaan ruokapöydässä tarjontaa riittää. Matkan aikana saunat, kuntosali, lehtiölukusali ja porreallas ovat vapaasti kaikkien käytössä. Viikonloppu Puolassa ­reissulle lähdetään torstaina 20.30 laivalla, kaksi yötä hotellissa Gdanskissa tai Sopotissa, sunnuntaina kello 11 lähtö Suomeen ja takaisin Helsingissä ollaan maanantaina 6.45. Vuosaaren satamaan Hansaterminaaliin pääsee kätevästi metroasemalta bussilla suoraan terminaalin oven eteen. Hansaterminaaliin omalla autolla tultaessa pysäköinti ei ole maksuton. Viereisessä parkkitalossa vuorokausi maksaa 10 euroa. Se pitää maksaa käteisellä. Tarkempia aikataulutietoja osoitteesta: www.finnlines.com. (JD) Vaikea vastuu Y Nordlinkin perämiehet Conny Björnberg (oik.) ja Richard Thörnqvist pitävät laivan kurssissa. Siskotuulikki Toijonen Sopotin Molo-rantalaiturilla. Kesäisin laituri on kulttuuritapahtumien keskus. kasvava mahti. Toisen maailmansodan aikana Gdansk oli saksalaisten miehittämä ja liittoutuneiden ja Neuvostoliiton pommitukset tuhosivat vanhan ydinkeskustan lähes täysin. Kaikki on rakennettu uudelleen yksityiskohtia myöten. Gdansk on kuuluisa "Itämeren kullastaan" eli meripihkasta. Gdynia on Puolan merkittävin satamakaupunki. Gdynian, Sopotin ja Gdanskin aluetta voisi kutsua eräänlaiseksi Puolan "Turun seuduksi," niin kulttuurinsa kuin historiallisen vaurautensa vuoksi. Tuolla alueella katsomista ja ihmettelemistä riittää arkkitehtuurin, kulttuurin ja historian näkökulmasta. Yhdistettynä perinteiseen edestakaiseen merimatkaan reissu on enemmän kuin muovinen turistielämys. Puolassa kuukausipalkka yrityssektorilla on noin 750 euroa. Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset palkansaajat ansaitsevat 2 940 euroa kuukaudessa. Tämän matematiikan mukaan Puolan hintataso on noin kolmasosa suomalaisesta. Teksti ja kuvat: JUHA DRUFVA hdistyksen puheenjohtajaksi rupeaminen ei ole lasten leikkiä. Leikiten ei näytä sujuvan puheenjohtajan valintakaan. Seuraavat tarinat ovat kuulemma tosia. Ensimmäinen tarina päättyy hyvin. Yhdistys on melko iso ja sillä on monenlaista toimintaa. Aktiivisia toimijoita riittää. Viime vuosina yhdistykseen on liittynyt monia uusiakin jäseniä. Yhdistyksessä on aina kierrätetty tehtäviä ja haluttu antaa tilaa uusille ihmisille. Tänä syksynä tuli puheenjohtajan vaihtaminen ajankohtaiseksi. Puheenjohtajan vastuu tuntuu kuitenkin kovin vaikealta, sillä uuden ihmisen löytäminen tehtävään vaati tässäkin yhdistyksessä pitkät ja monivaiheiset neuvottelut. Niin vaativat, että tulokseen pääsy edellytti ensin mietoa ja myöhemmin väkevämpää alkoholijuomaa. Asianosaiset olivat neuvottelujen päätteeksi vahvassa hutikassa mutta onnellisia, sillä puheenjohtajaksi lupautui lopulta eräs tehtävässä jo aiemmin toiminut yhdistysaktivisti. Puheenjohtaja suostui ottamaan tehtävän vastaan, sillä tässä yhdistyksessä hän voi luottaa siihen, ettei jää yksin ja että hänen tukiverkkonsa kestää. Toisessa tarinassa puheenjohtaja on vetänyt yhdistystään jo pitkään. Hän on kantanut vastuunsa tunnollisesti, vaikka kärsii vakavasta sairaudesta. Nyt sairaus on uuvuttanut puheenjohtajaa siinä määrin, että hänen on luovuttava tehtävästään. Ennen syyskokousta puheenjohtajalle oli luvattu, että seuraaja löytyisi tulevalle toimikaudelle. Viime hetkellä lupaus oli kuitenkin petetty. Tarinan loppu on vielä tuntematon ja voi vain toivoa, ettei juttu päättyisi nykyisen puheenjohtajan eikä yhdistyksen kannalta kovin huonosti. Kolmannessa tapauksessa puheenjohtaja on monessa mukana. Hän toimii useissa luottamustehtävissä mutta hoitaa kaiken huolellisesti. Hän tekee esityslistan ja kutsuu koolle. Hän on tekijäihminen, joka suunnittelee, järjestää ja tiedottaa. Hän tuo kokouspaikalle piirtoheittimen ja järjestää kokoussalin tuolit. Lopuksi hän kerää ne pois ­ yksin. Hän hankkii soppa-aineet, jotta kokousväki saa syödä. Keitosta tulee hyvää, mutta kukaan ei kiitä. Sen sijaan joku huomauttaa, että tilli puuttuu. Jostain syystä tämäkin puheenjohtaja haluaa nyt luovuttaa tehtävänsä jollekin toiselle. Ensi kevään koulutuskalenterissa on uutuutena kurssi nimeltä Onnellinen yhdistys. Kurssi on tarkoitettu yhdistysaktiiveille, sellaisillekin, jotka eivät kuulu johtokuntaan. Ohjelmaan kuuluu järjestötietoa, vuorovaikutustaitoja sekä keinoja yhdistystoiminnassa jaksamiseen ja tehtävien jakamiseen. Tarkoitus on madaltaa kynnystä luottamustehtävien vastaanottamiseen sekä toisaalta tukea näiden tehtävien hoitamista. Kaikki eivät pääse kurssille eikä koulutus ole lääke kaikkiin ongelmiin. Silti uusien voimavarojen kerääminen sekä jo olemassa olevien käyttöönotto saattaa olla aihe, jota monessa yhdistyksessä kannattaa opetella yhdessä. Viimeinen tarina kertoo siitä, miten eräät kunnat kantavat vastuunsa omaishoidosta ja -hoitajista. Äitini on hoitanut isääni kotona jo usean vuoden. Mutkikkaiden vaiheiden jälkeen hän alkoi kolme vuotta sitten saada omaishoidon tukea. Isän kunto on huonontunut tasaisesti. Hän tarvitsee apua kaikessa: äitini pesee ja pukee hänet, kampaa hänen hiuksensa. Isän käsi ei enää tottele, jotta ruoka ohjautuisi lautaselta suuhun. Nyt äiti syöttää hänet ja antaa lääkkeet. Isä tietää ja tuntee tilanteensa hyvin ja on siksi masentunut. Hän lopetti puhumisen, puristaa enää vain kädestä meitä omaisia. Isän on silti hyvä olla kotona, sillä äitini hoitaa häntä hyvin, viikon jokaisena päivänä. Viime kesään tullessa isän jalat eivät enää kantaneet. Rollaattoristakaan ei ollut apua vaan välillä hän pääsi luisumaan lattialle häntä taluttavalta äidiltäni. Käytyämme tarpeeksi monta kertaa nostamassa isän pystyyn, me omaiset onnistuimme järjestämään hänelle hoitotarpeen selvityksen. Sen ansiosta äitini sai käyttöönsä nostolaitteen, jolla isän saa turvallisesti nostettua sängystä tuoliin ja takaisin. Selvityksen tehnyt hoitaja totesi, että omaishoitotilanne on vaativa. Samaan aikaan kaupunki ilmoitti irtisanovansa äitini omaishoitosopimuksen. Samalla ilmoitettiin, että vanhoja sopimuksia jatkettaisiin uusilla, huononnetuin ehdoin. Kokonaan uusia omaishoitosopimuksia ei enää tehtäisi lainkaan. Uudistetun sopimuksen perusteella maksettava omaishoidon tuki oli aiempaa pienempi. Vain ylin maksuluokka, jonka on määrä suoraan korvata laitoshoitoa, säilyi entisen suuruisena. Isälleni tehdyn hoitoselvityksen perusteella haimme sopimuksen siirtämistä tuohon korkeimpaan luokkaan. Kaupunki ei kuitenkaan suostunut siirtoon, sillä se sopimus olisi tällöin katsottu kokonaan uudeksi. Kunta siis pienensi omaishoitajan, työntekijänsä palkkaa juuri siinä vaiheessa, kun hänen työnsä oli muuttunut mahdollisimman raskaaksi ja sitovaksi. Samalla hoitokulut ovat kasvaneet: turvapuhelin, vaipat ja muut hoitotarvikkeet sekä lääkkeet vievät osansa. Kerran viikossa saatava kotiapu on yllättävän kallista. Tämä tarina ei valitettavasti ole ainoa ja tuskin edes pahimmasta päästä. Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry on tehnyt omaishoitosopimusten irtisanomisista kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Liiton mielestä Espoon, Kokemäen, Mäntsälän, Porvoon, Tuusulan ja Vantaan kunnat kiristivät perusteitta kriteerejä omaishoidon tuen myöntämiselle. Kunnat irtisanoivat sopimukset ja huononsivat niiden sisältöä yksipuolisesti, vain taloudellisiin perusteisiin vedoten. Yksilöllistä arviointia ei ole suoritettu. Liitto muistuttaa, että ilman omaishoitajia 60 000 vaikeimmin kotona hoidettavaa henkilöä olisivat laitoshoidossa. Omaishoitajien työ vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hoidossa on korvaamaton. TIINA RAJALA
• 18 - Nro 7 marraskuu 2009 ELÄKELÄINEN Suomalaisen kommunismin ensimmäinen vuosikymmen T auno Saarelan suururakka kaksi tiiliskivitutkielmaa Suomalaisen kommunismin synty 19181923 , (Kansansivistystyön liitto, 1996, 525 sivua) ja Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923-1930, (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2008, 840 sivua) vaati lähes kahden vuosikymmenen työn arkistoissa. Tosin Saarela ehti välillä paiskia muitakin tutkimuksia julkaisukuntoon. Mainittakoon vain ansiokas Kansan tahto lehden 100-vuotishistoriikki ja eräitä muita. Mutta suomalaisen kommunismin alkuvaiheen tutkimus tuotti paitsi tekijälleen tohtorinhatun myös uuden näkökulman suomalaisen vasemmistoliikkeen historiaan. Saarela totesi väitöskirjansa esipuheessa, että suomalaisen kommunismin aiempaa historiakirjoitusta ovat leimanneet yhtäältä kommunististen kirjoittajien laatimat sankaritarinat ja toisaalta lähinnä porvarillisten tutkijoiden pelko- ja viholliskuvien tarkastelu. Samoin itse käsite suomalainen kommunismi ei ole ollut yksiselitteisesti kaikkien hyväksymä. Yhtäältä sen on ymmärretty tarkoittavan pääosin tai jopa lähes yksinomaan Suomen kommunistisen puolueen toimintaa ja historiaa, jolloin näkökulma on ollut liian kapea, eikä riitä selittämään sosialidemokraatteista vasemmalla olevan yhteiskunnallis-poliittisen liikkeen monimuotoisuutta ja olemusta arkipäivän poliittisessa toiminnassa eduskunnassa, kunnallispolitiikassa, ay-liikkeessä, nais-, nuoriso- ja urheiluliikkeessä, kulttuurin alalla jne. Saarela perustelee kuitenkin mielestäni varsin hyvin miksi hän on päätynyt laajaan tulkintaan käsitteelle suomalainen kommunismi. Varsinkin vastustajien taholta sekä yleisemminkiin tiedotusvälineissä kommunismi nimikkeen alle on heitetty kaikki SDP:sta vasemmalla olevat liikkeet ja ihmiset. Näin mm. 1930-luvun kommunistilakien vaikutus ulottui muihinkin kuin vain SKP:n jäseniin tai sellaisiksi epäiltyihin. Saarela osoitti ensimmäisessä kirjassaan, että suomalainen kommunismi syntyi tavallaan kahdessa paikassa. Yhtäältä ensin Neuvostoliittoon paenneiden suomalaisten punakaartilaisten ja työväen kapinaa johtaneiden kansanvaltuuskunnan jäsenten toimesta, kun elokuussa 1918 Moskovassa perustettiin Suomen kommunistinen puolue. Samoinhin aikoihin Suomessa alkoi maahan jääneiden SDP:n jäsenten keskuudessa viritä pyrkimys herättää puolue uudestaan toimintaan. Puolueen herättämispuuhan johtoon nousivat kapinaan kielteisesti suhtautuneet sosialidemokraatit Väinö Tannerin ym. johdolla. Heidän suorittamansa työväen kapinan kritiikki herätti vastusta punakaartien toimintaan osallistuneiden puolueen jäsenistön ja kannattajien keskuudessa. Tyytymättömyys johti vaatimuksiin puoluejohdon vaihtamisesta. Ja kun se epäonnistui puoluekokouksen enemmistön asettuessa Tannerin ja kumppaneiden taakse, tyytymättömät alkoivat puuhata uutta puoluetta. SKPn perustajat olivat puolestaan kapinan epäonnistumisen kritiikissään nähneet pääsyyn tappioon siinä, ettei aseelliseen vallankumoukseen oltu osattu valmistautua kunnolla. Puolue omaksuikin linjakseen alun alkaen uuden aseellisen kapinan valmistelun. Sitä varten Suomeen lähetettiin puolueen agitaattoreita valmistelemaan uuden salaisen organisaation rakentamista. Näissä merkeissä Suomeen saapui myös Otto Ville Kuusinen, joka kuitenkin paikan päällä totesi Moskovassa omaksutun linjan virheelliseksi Suomen silloisissa oloissa. Hän ryhtyi kannattamaan uuden julkisen puolueen Suomen sosialistisen työväen puolueen perustamista. Mutta samalla hän kannatti myös salaisen kommunistisen puolueorganisaation rakentamista. Käytännössä Neuvostoliitossa toimiva SKPn johto ei kyennyt välittömästi ohjaamaan toimintaa Suomessa. Sen ohjeet tulivat usein myöhään, eivätkä vastanneet maan oloja. Siksi Suomessa toimivat joutuivat ratkomaan monia asioita itsenäisesti. Toisaalta julkinen toiminta oli riippuvainen ulkoa tulleesta rahoitusavusta. Tietty ristiriita Suomessa toimivan salaisen ja julkisen toiminnan sekä Pietarista ja Moskovasta tulevien ohjeiden välillä jatkui koko kaksikymmentäluvun. Neuvostoliitossa toiminut puoluejohto joutui käyttämään melkoisesti aikaa maassa olleiden suomalaisten asioiden järjestämiseen ja keskinäisten erimielisyyksien ratkomiseen, johon usein jouduttiin pyytämään Kominternin johdon sekä venäläisten apua. Kommunistien toiminnan katsotaan liittyvän vallankumouksen valmisteluun, tai porvarillisen tulkinnan mukaan valtiopetoksen valmisteluun. Kysymys vallasta, vallanotosta ja vallankumouksesta on kuitenkin monisyisempi. Ei voida väittää, että kommunistit ja heidän kannattajansa olisivat jatkuvasti miettineen vallankumouksen käytännön toteutusta ja varsinkaan aseelliseen vallanottoon liittyviä tehtäviä. 20-luvun alun jälkeen, kun vallankumousaalto Euroopassa selvästi laantui, luovuttiin kommunistien piirissä maailmanvallankumouksen odottelusta. Se merkitsi, että myös Suomessa vasemmiston toiminta keskittyi nimenomaan työtätekevien ja vähävaraisten aseman parantamiseen nykyyhteiskunnan puitteissa. Se tarkoitti aktiivista osallistumista lainsäädäntötyöhön eduskunnassa, kunnallisen itsehallinnon kehittämistä ja laajentamista, ay-liikkeen toimintaehtojen parantamista ja konkreettista taistelua työntekijöiden elinehtojen ja toimeentulon turvaamiseksi. Taistelu yhteiskuntajärjestelmän muuttamiseksi ei ollut välitön jokapäiväinen tavoite ja tehtävä, vaan se nähtiin ikäänkuin kauempana päämääränä yhteiskunnan vähittäisen muutosprosessin seurauksena. Tauno Saarela täsmentää toisessa kirjassaan jo edellisessä käyttöön ottamaansa termiä suomalainen kommunismi: "Termillä on kuvattu sitä kokonaisuutta, jonka muodostivat Suomessa sosiaalidemokraattien vasemmalle puolen, ajoittain sen sisäänkin, organisoitunut liike, Neuvostoliitossa päämajaansa pitänyt SKP:n johto ja sen Suomessa olevat maanalaiset toimihenkilöt. Käsitteeseen sisältyvät myös näiden organisaatioiden piirissä esiintyneet ajattelu, toiminta- ja organisoitumistavat. Suomalainen kommunismi ­ termi antaa näin ymmärtää, että liike ei täysin samastunut bolshevikkeihin tai Kommunistiseen internationaaliin vaan toiminta Suomessa ja suomalaisen työväenliikkeen perinne loivat sen kannanottoihin ja toimintaan omaleimaisuutta." Tällainen tulkinta on ristiriidassa yksioikoisen neuvostotyyppisen kommunismi idean kanssa. Kansainvälisessä kommunistisessa liikkeeessä tämä ajatus esiintyi jo Neuvostoliiton voiman aikanakin, vaikka samanaikaisesti ideologian vartijat Markkinatalous luotiin perunan voimalla John Reader: Peruna. Eräs maailmanhistoria. Suom. Kirsi Luoma Like 2009. Olisiko kapitalismi ollut mahdollista ilman perunaa? Peruna tuli 1700-luvulla kuin taivaan lahjana teollisuusjohtajille. Perunan ansiosta oli tarjolla runsain mitoin halpaa ravintoa, teollisuusjohtajat pystyivät pitämään palkat pieninä ja tuottamaan tavaraa kyllin alhaiseen hintaan vallatakseen ulkomaanmarkkinat. Lisäksi perunan tulo yleiseksi ravinnoksi 1700-1800luvuilla ajoittui samoihin vuosikymmeniin orjakaupan lakkauttamisen kanssa. Peruna kotiutui Eurooppaan juuri samaan aikaan, kun vehnän hinta oli karkaamassa monen perheen ulottumattomiin, maatöihin tarvittiin yhä vähemmän ihmisiä ja maanosan nouseva teollisuus alkoi kaivata massoittain työvoimaa. Tällaisiin johtopäätöksiin päätyy John Reader tutkimalla maailmanhistoriaa perunan käytön leviämisen valossa yli maapallon. Perunan ja eurooppalaisten ryöstöretkien historia Amerikkaan kulkevat käsi kädessä. Itse asiassa intiaanien vuosituhantinen viljelyperinne pelasti eurooppalaiset nälkäkuolemalta ja samalla rikastuttivat eurooppalaiset samalla kun tuhosi intiaanien oman kulttuurin ja kymmeniä miljoonia intiaaneja. Miten tämä voi olla käsitettävissä? John Readerin teos "Peruna ­ eräs maailmanhistoria" asettaa vuosisataiset ja jopa vuosituhantiset asiat ja tapahtumat niin kohdalleen, että välillä meinaa mennä torilta ostettu maukas siikli sillin kera nautittuna väärään kurkkuun. Nykyisin noin kolmannes kaikesta maailmalla tuotetusta kasvisravinnosta on peräisin intiaanien alun perin jalostamista kasveista. Perutupakka sekä mantelikurpitsa eli squash. Monet näistä lajeista kasvavat ankarissakin olosuhteissa ja ovat olleet vaikuttamassa siihen, että maailman väkiluku on vuodesta 1650 noin kuusinkertaistunut. Perunan viljely alkoi Andeilta joskus 8 000 vuotta sitten. Siellä on viljelty satoja syötäviä perunalajikkeita ja käytössä on yli tuhat nimeä erilaisille perunalajikkeille. Edelleen Andeilla viljellään vähintään neljääsataa perunalajiketta. Irlannin perunanviljely alkunsa. Jo 1620-luvulta lähtien peruna on ollut olennainen osa irlantilaista ruokavaliota toisin kuin Suomessa, jossa peruna tuli suomalaiseen ruokapöytään yleisemmin vasta 1800-luvun lopussa. Suomalaiset pitivät enemmän nauriista ja lantusta. Irlannissa perunasta tuli tärkein ruoka jo 1700-luvulla. Päivän annos oli jopa viisi kiloa perunaa. Vilja ja liha oli varattu englantilaisille ylimyksille ja vientiin. 1840-luvulla yksipuolinen perunansyöminen koitui irlantilaisten kohtaloksi, kun perunarutto vei kaikki sadot, miljoona kuoli nälkään ja tauteihin ja loput lähtivät siirtolaisiksi Amerikkaan. Tästä johtuu Irlannin vähäinen väestömäärä. Vuonna 1815 Irlannissa oli 4,7, miljoonaa asukasta, heistä 3,3 miljoonalla ei ollut muuta syötävää kuin perunaa. Nykyään Irlannissa on vajaa Irlanti perunamaana Miksi Irlanti on johtava perunantuottaja Euroopassa? Joidenkin lähteiden mukaan Espanjan voittamattoman armadan kärsittyä tappion Britteinsaarten vesillä 1588 uponneissa laivoissa eväänä olleita perunoita ajautui rantaan ja niistä sai nan ja maissin ohella intiaaneilta ovat peräisin mm. tomaatit, ananas, maapähkinä, chilipippuri, maniokki,
• ELÄKELÄINEN Nro 7 marraskuu 2009 - 19 Moskovassa pyrkivät painottamaan yhtenäistä mallia kaikille sosialismiin pyrkiville voimille. Tauno Saarela on koonnut arkistoaineistosta tavattoman määrän yksityiskohtaista tietoa liikkeen toimihenkilöistä, heidän keskinäissuhteistaan, järjestöjen luonteesta ja ajankohtaisten kannanmäärittelyjen taustoista ja suuntataisteluista. Saarela esittelee suhteellisen laajasti myös populaarikulttuurin roolia vallankumousliikkeen toiminnassa. Tämä puoli on useinmiten unohdettu poliittisen historian tutkimuksessa tai se on erotettu omaksi erillisteemakseen, jolloin sen välitön yhteys järjestötyön käytäntöön ja sen propagandistinen merkitys ja kasvattava vaikutus on jäänyt tarkastelun ulkopuolelle. Toivonen, toivoton tapaus Hannu Mäkelä: Mikä sanomatta jää. Kertomus rakkaudesta. Tammi 2009. Martti Toivonen, 55, on vaimonsa mielestä toivoton tapaus. Tai niin Toivonen luulee. Toivosella itselläänkin on mantra: "Minun elämäni on täyttä paskaa." Toivonen on pessimistinen, elämäntunnoltaan vuosiaan vanhempi mies, jolla ei edessään ole muuta näköalaa kuin alamäki hautaan. Kaikki hyvä on Toivosen elämässä takanapäin, mutta vähän löytyy hyvää loppujen lopuksi sieltäkään. Toivosen mielessä muhivat lapsuuden kodista periytyvät kaunat yhdessä uusien vihamielisyyksien kanssa, joita hän rakentelee läheisyydessään eläviä ihmisiä kohtaan. Toivonen on oman elämänsä eläjä, itsekeskeinen, empatiakyvytön, vastahankainen, vaativa kuin lapsi. Hänelle ihmisen arvo mitataan sillä, miten tuo ihminen suhtautuu Toivoseen. Toivonen ei todellakaan ole miellyttävä ihminen. Hänellä on kuitenkin eloisa, älykäs, tarmokas ja hyvin säilynyt vaimo Laura. Eikä siinä kaikki: Toivosella on myös nuori, viehkeä rakastajatar, joka sattuu olemaan vaimon veljen tytär. Toivonen rimpuilee kahden naisensa välillä, tai ei hän mitään rimpuile, jahkailee ja pähkäilee. Suhde rakastajattareen on tytön päätöksestä ohi, suhteensa vaimoon Toivonen haluaisi elvyttää, koska kokee rakkauden jossakin tuhkan alla vielä hehkuvan, mutta rikkaa ristiin hän ei pane aviosuhteenkaan eteen. Tyypillinen mies ­ tyypillinen masentunut? Luin sekä Hannu Mäkelän teoksen nimen Mikä sanomatta jää että sen alaotsikon Kertomus rakkaudesta rajun ironisina. Enemmän kuin kertomus rakkaudesta teos on kertomus rakkauden puutteesta, kyvyttömyydestä rakastaa. Tosin Toivoselta kuten muiltakin ihmissuhdedraaman henkilöiltä ja jopa Toivosen työpaikan esimieheltä jää sanomatta yhtä ja toista, mikä muuttaisi tapausten kulun, mutta muuttaisiko se Toivosta, tervehdyttäisikö hänen suhdettaan maailmaan ja ihmisiin? Siltä ei vaikuta. Toivonen on tuuliajolla tappion maisemassa omasta syystään, oman ominaislaatunsa tähden. Tosin hän yrittää vierittää masennuksensa ja epätoivonsa syyn itsensä ulkopuolelle, ihmisiin, jotka kohtelevat tai ovat joskus kohdelleet Toivosta huonommin kuin Toivonen ansaitsisi. Elämä on ylipäätään paskamaista ja epäoikeudenmukaista, ja kaikkein paskamaisinta ja epäoikeudenmukaisinta siinä on se, että Toivosen on pakko tulla vanhaksi. Onko Toivonen "tyypillinen mies", kuten Laura usein sanoo vai onko hän "tyypillinen" kliinisesti masentunut ihminen? Mitä Hannu Mäkelä on halunnut hänessä kuvata? Onko Toivonen kirjailijan myötätunnon OIVA BJÖRKBACKA vai ironian kohde? Onko Toivonen ylipäätään täydestä otettava vai rankka parodia? Vai kuuluuko Toivonen "parodia on käynyt mahdottomaksi, he tekevät sen itse" -sarjaan? Siitä en päässyt perille. Mikä sanomatta jää on ns. yhden päivän romaani, jonka ulkonaiset tapahtumat ovat harvapiirteiset: käydään anopin syntymäpäivillä, joilta lähdetään Toivosen pariskunnan maaseutuasunnolle vaimon veljen Kaarlon ja tämän tyttären, Toivosen rakastajattaren Viivin kanssa. Viivi ja Toivonen käyvät pelaamassa tennistä, Toivoselta nuljahtaa nilkka, jännitettä syntyy varsinkin Toivosen ja machoilevan, aseellaan leikittelevän Kaarlon kanssa. Lopulta aseesta tulee Toivosen kohtalon toteutumisen välikappale. Kirjan naisissa Laurassa, Viivissä, anopissa, arvostuksella muistelluissa äidissä ja tädissä on eloa ja voimaa, mutta miehet ovat Toivosen silmissä sitä epämiellyttävämpiä, mitä läheisemmät suhteet heillä on Toivoselle tärkeisiin naisiin. Jokainen heistä on Toivosen vihollinen, sisarta perinnönjaossa suosineesta ilkeästä isästä, ainoan lapsen Emman kauas pois vieneestä rahvaanomaisesta brittivävystä ja rakastajattaren ryyppäilevästä isästä vaimon työtoveriin, jonka Laura antaa ymmärtää merkitsevän hänelle enemmänkin. Se onkin viimeinen pisara Toivosen kärsimysten maljassa. Näkökulma on tiiviisti Toivosen, teksti hänen sisäistä monologiaan. Jälkikirjoituksena on Lauran päiväkirjanomainen teksti, jossa tapahtunutta kerrataan ja ennen kaikkea Toivosta ymmärretään ja selitellään. Lauran osuus on lattea, jonkinlainen Toivosen post mortem -paijaus: olithan sinä Toivonen ihan hyvä mies, parempi ainakin kuin minä itse itseäsi pidit. Sen tarpeellisuudesta kirjassa en vakuuttunut. Minulle kävi näin: luin vajaan sata sivua, pitkästyin Toivosen jaanaukseen, panin pois. Mutta Toivonen ärsyttävässä vanhan miehen narsismissaan jäi vaivaamaan, ja kirja luetti kuin luettikin itsensä kannesta kanteen. Peruskysymykset vanhuudesta, vanhaksi tulemisesta, siitä, mikä tekee elämän eläminen arvoiseksi iästä riippumatta, jäivät pyörimään päässä vielä pitkästi lukemisen jälkeen. Ei Mäkelän parhaimmistoa, mutta ei merkityksetön teos, ei ollenkaan. TUULA-LIINA VARIS 6 miljoonaa asukasta, joista noin 1,7 miljoonaa asuu Pohjois-Irlannissa. Kiina siirtymässä riisistä perunaan Perunasta 80 prosenttia on vettä, mutta loppu muodostaa poikkeuksellisen hyvän ja monipuolisen ravintopakkauksen. Hiilihydraattien ja proteiinin lisäksi peruna sisältää merkittävän määrän välttämättömiä vitamiineja ja kivennäisaineita. Jo sata grammaa perunaa riittää tyydyttämään puolet päivittäisestä C-vitamiinin tarpeesta. Lisäksi perunassa on runsaasti B-ryhmän vitamiineja, ja sillä on arvoa myös kalsiumin, raudan, fosforin ja kaliumin lähteenä. Perunan maailmanhistoriaa voisi verrata Alan Weismanin Maailma ilman meitä ­teokseen. Molemmat käsittelevät erittäin tärkeitä, jopa elämän ja kuoleman kysymyksiä siten, ettei luki- jan tarvitse omata tohtorinväitöskirjan tasoisia perustietoja ymmärtääkseen, mistä kirjoittajat puhuvat. Toisaalta ote on sopivan rento, ettei lukija ajaudu henkiseen umpikujaan ja lopulliseen masennukseen. Historia ja tulevaisuus kulkevat aina käsi kädessä. Olemme koko ajan menossa sekä tulevaisuuteen että meneväisyyteen, samaan virtaan kun ei voi astua kahta kertaa, tai tarkemmin sanottuna ei kertaakaan. Riisikulttuurista tunnettu Kiina on alkanut siirtyä yhä enemmän viljelemään perunaa. Vuosina 1982-2002 perunan viljelyala nousi 2,45 miljoonasta 4,7, hehtaariin. Sadot kasvoivat 9,7 tonnista 16 tonniin hehtaarilta. Vuosittain Kiina tuottaa jo neljänneksen maailman perunasadosta eli 73 miljoonaa tonnia. Kesti kolme vuosisataa, kun Andeilla hengenpitimiksi viljelty peruna päätyi teol- lisuuden raaka-aineeksi Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. Kiinassa sama tapahtui alle 30 vuodessa. Peruna on sen verran iso asia arjen valtakunnassa, että se on ansainnut tämän suurteoksen kiitokseksi olemassaolostaan. Ja samalla lukijalle palautetaan mieleen perunan viljelyn aloittaneiden intiaanien synkkä kohtalo valkoisten eurooppalaisten ryöstäessä heidän omaisuutensa, maansa ja kulttuurinsa, miljoonista ihmisuhreista puhumattakaan. Peruna ja Suomi E Teksti ja kuva: JUHA DRUFVA urooppaan peruna saapui John Hawkinsin mukana Venezuelasta 1565, kenties aikaisemminkin. Francis Drakelle tarjottiin perunoita maailmanympärimatkallaan Chilessä. Hänkin saattoi tuoda perunoita Eurooppaan. Peruna (Solanum) sekoittui usein makeaan perunaan (Impomoea) sekä jamssiin (Dioscoreaceae). Espanjassa perunaa kasvatettiin eri lajikkeina jo 1570-luvulla. Aluksi se oli eurooppalaisten puutarhoissa koristekasvi tai erikoisherkku. Merimiehet, jotka söivät pitkillä Atlantin ylityksillä perunoita, eivät sairastuneet keripukkiin kuten toverinsa. Suomeen peruna saapui joskus 1640-luvulla 30-vuotisen sodan jälkeen. Tai ainakin 90 vuotta myöhemmin saksalaisten seppämestarien mukana Fagervikin ja Fiskarsin ruukeille. Merkittävä perunatalouden levittäjä oli Asikkalan kappalainen Axel Laurell (171590) joka vaelsi kansan parissa kertomassa perunasta. Vuonna 1776 hän kirjoitti perunan viljelystä kirjankin. Tyrvään kirkkoherra Andres Lizelius (1708-95) piti myös 3-4 tunnin perunasaarnoja ja kirjoitti perunoista vuonna 1776 ensimmäisessä suomenkielisessä kansalle tarkoitetussa lehdessä Tieto-Sanomissa perunoista. Hän toi perunan Pöytyälle vuonna 1751. Parikymmentä vuotta myöhemmin perustettu Suomen talousseura propagoi myös perunan puolesta. Kenties viimeisen sysäyksen antoi Johannes Juli, kun hän 1815 kirjoitti perunasta voitavan valmistaa viinaa ja perunajauhoja.. Pitkään vodkaa tislattiinkin perunasta. Nykyisin viljasekoitukset ovat halvempia perustisleen raaka-aineita. Keitetyt perunat ja läskisoosi ovat olleet 1920-luvulta lähtien yleinen ruoka maassamme. Vuorineuvos Uolevi Raade (191298) perusti Suomalaiselle klubille läskisoosiseuran, jossa laitettiin Suomen talouselämää kuntoon. Venäjällä peruna löi itsensä läpi samaan aikaan kuin Suomessa. Kun 1800-luvun lopulla Venäjällä perunanviljely lisääntyi 400 prosenttia, se edesauttoi myös 70 prosentin väestönkasvua.(JD)
• 20 - Nro 7 marraskuu 2009 ELÄKELÄINEN TOIVO KYLLÖNEN Verotus tulojen ja maksukyvyn mukaiseksi S uomessa veroaste on tänä vuonna arviolta 41,2 prosenttia bruttokansantulosta. Se oli viime vuonna melkein kaksi prosenttiyksikköä korkeampi. Nyt porvarillinen hallituksemme on keventänyt verotusta elvytyksen nimissä ja niistä hyötyvät eniten suurituloiset. Kansalaisten kulutus on alentumassa ja säästämisaste kohoamassa. Veroelvytys ei ole työllistänyt, se on lisännyt työttömyyttä, vaikka työttömyyttä aiheuttaakin pääasiassa vientiteollisuuden supistuminen kansainvälisen talouskriisin vuoksi. Suomessa on eriytetty tuloverojärjestelmä, jossa ansio- ja pääomatuloja verotetaan erikseen. Hyvän verojärjestelmän ei pitäisi kohtuuttomasti vääristää kansantalouden toimintaa. Tällaisessa verojärjestelmässä verojen jälkeinen tulonjako on yleisesti hyväksyttävissä ja se vastaa yhteiskunnallisesti tavoiteltuja tuloeroja. Nyt tilanne ei ole tällainen. Nykyinen verotus ja tulonsiirrot ei tuota kohtuullisen tasaista tulonjakoa eikä turvaa jokaiselle tyydyttävää toimeentuloa. Tuloerot ovat kasvaneet, köyhyys ja syrjäytyneisyys ovat kasvattanut leipäjonoja ja yleisesti yhteiskunnassa on kasvanut sosiaalinen ja taloudellinen epävarmuus. nyt merkittävimmän osan toteutuneesta talouskasvusta ja heistä ylin prosentti tulonsaajista on nostanut tulot lyhyessä ajassa kaksinkertaiseksi. Ylimmässä tulokymmenyksessä verotus on laskenut vuodesta 1995 kuusi prosenttiyksikköä, mutta pienituloisimmalla kymmenyksellä vain vajaan prosenttiyksikön. Suurituloisten ylimmät marginaaliverot ovat pudonneet 1980-luvun lopun noin 70 prosentin tasosta hiukan yli 40 prosenttiin. Jos mukaan otetaan hyödykeverojen vaikutus, heidän kokonaismarginaaliveronsa on laskenut noin 80 prosentista noin 55 prosentin tasolle. Tämä kehitys ei ole ollut oikeudenmukaista ja se on heikentänyt julkisten palvelujen laatua ja saatavuutta. Lisäksi perusturvan taso on jäänyt huomattavasti jälkeen keskimääräisestä elintason- ja tulotason keskityksestä. Ensin on alennettu veroja ja sitten leikataan sosiaaliturvaa ja koulutusterveydenhuolto- ja sosiaalipalveluja. Kansa näyttää kaiken tämän hyväksyvän käytyjen vaalien perusteella ja osa kansasta ei osallistu vaaleihin. Nukkuminen vaaleissa on vallitsevan politiikan tukemista. Tämä on ollut ja on kokoomuksen ja muiden porvareiden sanelemaa yhteiskuntapolitiikkaa ja tätä vaaleissa nukkujat haluavat jatkaa. verotusta, leikataan sosiaaliturvaa, supistetaan julkista sektoria, yksityistetään julkisia palveluja ja korotetaan terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttäjämaksuja sekä siirretään verotuksen painopiste kulutuksen verottamiseen. Tulevaisuudessa nousevat joka tapauksessa työeläkemaksut ja kunnallisvero mikäli halutaan säilyttää eläketurvan taso ja kunnalliset palvelut. Verot maksukyvyn mukaan Verotuksen pitäisi olla oikeudenmukaista ja kaikkien pitäisi maksaa veroja tulojen ja maksukyvyn mukaan. Pieni ja keskituloisten verotusta pitäisi alentaa ja suurituloisten nostaa. Suuryritysten toimitusjohtajat menevät työpaikalle miljoonan euron vuosipalkalla, mutta he vaativat 2-3 miljoonaa euroa bonuksia ja tulospalkkioita tehdäkseen työnsä. Nämä pitäisi lopettaa tai nostettava rajusti yli 100 000 euroa ansaitsevien verotusta. Nyt näiden suurten ansiotulojen verotus on noin 45-46 prosenttia. Professori Stephen Cill, joka on Helsingin yliopiston ajankohtaisen yhteiskunta- tutkimuksen toimen ensimmäinen haltija, sanoo, että pitäisi olla korkea verotus tietyn tason ylittäville tuloille. Hän esittää, että esimerkiksi 340 000 euron ylittäville vuosituloille asetettaisiin 99 prosentin vero. Näin superrikkaat joutuisivat antamaan panoksensa yhteiskunnalliseen uusintamiseen ja maksaisivat riittävästi veroja kohtuuttomista tuloistaan, jotka eivät perustu työntekoon. Finanssikriisin aiheuttamat julkiset velat on rahoitettava ja suurituloiset on pantava maksamaan veroja tulojensa ja veronmaksukyvyn mukaan. Verotuksen pitäisi kokonaisuudessaan kohdistua nykyistä enemmän suuriin ansioja pääomatuloihin, varallisuuteen ja suuriin perintöihin. Koska markkinoilla tulojen ensijako on epäoikeudenmukaista ja aiheuttaa suuret tulo- ja toimeentuloerot, on verotuksella ja riittävillä tulonsiirroilla korjattava tulonjako oikeudenmukaisemmaksi ja yleisesti hyväksytyksi. Nyt verotuksen ja tulonsiirtojen tuloeroja tasoittava vaikutus on vähentynyt jyrkästi pitkään jatkuneiden veroalennusten ja alhaisen pääomaverotuksen vuoksi. Välittömät verot ovat vielä progressiivisia, mutta välilliset verot ovat vahvasti regressiivisiä ja siksi verojärjestelmä menettää tuloeroja tasoittavan vaikutuksensa. Tämä näyttää olevan kokoomuksen ja muidenkin porva- reiden tavoite nyt ja tulevaisuudessa. Valtiovarainministeriön verotyöryhmä antaa mietintönsä verouudistuksen tavoitteista ja keinoista vuoden 2010 lopussa ja seuraavissa eduskuntavaaleissa on verotus vaalitaistelun keskiössä. Porvareiden verotavoite on lisätä kulutuksen verottamista, jolloin pieni- ja keskituloiset maksavat enemmän veroja tuloistansa. Yleisesti hyväksyttävämpiä ovat energia- ja kiinteistöverojen nostot, vaikka nekin tuovat joillekin ongelmia. Porvarit vaativat edelleenkin suurten ansiotulojen verotuksen alentamista. Se on torjuttava ja nostettava niiden verotusta. Kaikki tulot verolle Osinkotulot ovat osittain verovapaita. Osakkeen omistaja voi saada listaamattomista yhtiöistä verovapaata osinkoa vuodessa aina 90 000 euroon saakka, jos ottaa osinkoa enintään 9 prosenttia yhtiön arvosta. Osa yrittäjistä muuttaa ansiotuloja pääomatuloksi ja maksaa yhtiöstä vain 26 prosentin yhteisöveron. Osinkotulosta ei tarvitse maksaa sosiaaliturva- ja eläkemaksuja. Luovutusvoitoista ja muista pääomatuloista maksetaan 28 prosenttia veroa. Kaikki pääomatulot on saatava verotuksen piiriin ja niiden verotus on muutettava progressiiviseksi. Pienet vuosittaiset pääomatulot voitaisiin vapauttaa verosta. Verokierto on estettävä. Veroparatiisit suljettava ja saatava globaalit pääomaverot, valuutanvaihtovero sekä tietojenvaihtosäännökset. Verot joka tapauksessa nousevat nykyisen talouskriisin ja väestön ikääntymisen vuoksi. Verot on vain kohdistettava maksukyvyn ja tulojen mukaan. Verotus on suosinut suurituloisia Suomessa toteutuneen tuloerojen kasvun keskeisin syy on ollut suurituloisten ja pääomatulojen verotuksen alentaminen. Siihen on vaikuttanut myös se, että yrittäjät voivat muuttaa ansiotuloja lievemmin verotettaviksi pääomatuloiksi. Meillä kuuluvat välittömiin veroihin ansio- ja pääomatuloverotus, varallisuus, perintö-, lahja- ja kiinteistöverot sekä kunnallisvero. Veroihin luetaan myös työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Varallisuusverosta on jo luovuttu ja kiinteistöveroja nostetaan yhä enemmän tulevaisuudessa. Välillisistä veroista on merkittävin arvonlisävero, joka on nyt 22 prosenttia ja nousee ensi vuonna. Palveluiden arvonlisävero on alhaisempi ja ruuan veroa alennettiin juuri 12 prosenttiin ja sitäkin nostetaan tulevaisuudessa. Tuoteveroista ovat tärkeimpiä energia-, auto, alkoholi-, tupakka ­ ja makeisverot. Suhteellinen eri arvoisuus on kasvut rajusti Suomessa edellisen laman jälkeen. Suurituloisten tulonsaajakymmenys on vie- Miksi tällaista veropolitiikkaa? Meillä toteutettua suurituloisia suosivaa veropolitiikkaa on perusteltu monilla eri tekijöillä, jotka ovat enemmän ideologisia kuin talouspoliittisia. Veroalennusten väitetään kannustavan työntekoon ja säästämiseen. Tutkimustulosten mukaan verotus ei vaikuta ainakaan suurituloisten työn tarjontaan ja tehtyjen työtuntien määrään. Esitetään myös, että pääomatulojen kireä verotus vähentää säästämistä ja investointeja. Nyt pääomanomistajat mieluummin keinottelevat kuin sijoittavat tuottavaan toimintaan: tehdään rahaa rahalla ilman sijoitusta tavaroiden ja palvelujen tuotantoon. Verotuksen alentamista on perusteltu myös globalisaation ja EU:n aiheuttamalla verokilpailulla sekä sen vaikutuksilla talouskasvuun ja työllisyyteen. Tutkimukset eivät tue väitettä, että verojen alentaminen edistäisi talouskasvua, lisäisi työllisyyttä tai työntarjontaa. Oikeistolla on verojen alentamisessa myös ideologisia tavoitteita: heikennetään progressiivista Tapaninaho jatkaa Pyhäjärvellä Pyhäjärven Eläkeläiset ry:n syyskokouksessa valittiin puheenjohtajaksi edelleen Anto Tapaninaho ja varapuheenjohtajaksi Pentti Aho. Johtokuntaan valittiin.Toivo Huhmarniemi ,Kaija Huttunen ,Kauko Ahola, Sakari Tuoriniemi, Anna Marjoniemi, Helena Laitinen, Impi Laukkanen, Liisa Lapinkoski, Terttu Öyttenmaa, Pekka Lohvansuu, Jenny Parhankangas ja Kauko Korpimäki. Varajäseniksi valittiin Raija Kauranen ja Marketta Kauppinen. Suunniteltiin tehtäväksi perinteisiä retkiä.Hillaretki syksyllä. Keväällä on kylpyläretki Pärnuun. Hyvin suosittuja teatteriretkiä jatketaan edelleen. Jokaviikkoiset jumppapäivät jatkuvat perinteiseen tapaan ammattitaitoisten vetäjien johdolla. Nokian Eläkeläiset täyttää 50 vuotta ja juhlii Kerholassa Suomen vanhimpiin eläkeläisyhdistyksiin kuuluva Nokian Eläkeläiset täyttää 50 vuotta. Juhlat järjestetään Nokian Kerholassa keskiviikkona 25.11.2009 klo 12. Juhlassa on monipuolinen ohjelma. Juhlapuheen pitää Eläkeläiset ry puheenjohtaja Kalevi Kivistö. Juhlassa kuullaan Nokian kaupunginjohtaja Markku Rahikkalan ja Nokian seurakunnan pastorin Timo Uotilan tuomat tervehdykset. sen laulajat ja tassijat. Juhlassa julkistetaan Hilkka Salosen kokoama historiikki yhdistyksen toiminnasta. Kerholan toiseen kerrokseen kootaan valokuvaja askartelunäyttely. Nokian Eläkeläiset on suurin eläkeläisyhdistys Nokialla. Siihen kuuluu liki 700 jäsentä. Yhdistyksen toiminta perustuu paljolti aktiivisiin ja toimiviin harrastekerhoihin. Niitä on kaikkiaan 18, ja ne mahdollistavat jäsenistön osallistumisen kunkin kiinnostuksen mukaisiin toimintoihin. Päätarkoitus yhdistyksellä on toimia eläkeläisten ja ikääntyneiden edunvalvojana ja asioiden ajajana. Yhdistyksen puheenjohtaja Toivo Keränen on Eläkeläiset ry:n hallituksen jäsen. Omaa ohjelmaa ja vierailijoita Kevyemmästä ohjelmasta vastaavat mm maankuulu vihellyksentaitaja Irma Vehmaskoski säestäjänään Jussi Henttonen, Naisvoimistelijoiden ryhmä Nokian Pyrystä sekä oman yhdistyk-
• ELÄKELÄINEN Nro 7 marraskuu 2009 - 21 Syksyn ensimmäiset harjoitukset Kemijärven työväentalossa. Eturivissä vasemmalta Aarno Kesälahti, Reijo Loueniva, Olli Lassila, Asko Kotajärvi,Uljas Jurmu ja Aarre Kähkönen.Takarivssäi vasemmalta Lauri Luttinen, Erkki Kähkönen, Ville Aska, Olavi Kunnari,Tommi Tupasalo, Markku Salo ja Heino Kenttäkumpu. Kemijärven Työväen Viihdeorkesteri on eläkeläisten kuoron hyvä yhteistyökumppani ­ Kenellä on lahjoja musiikkiin, laulamiseen, kirjoittamiseen tai kuvataiteisiin, hänen kannattaa ylläpitää niitä., sanoo eläkeläinen Ville Aska. Aska soittaa haitaria Kemijärven Työväen Viihdeorkesterissa, viihtyy itse ja viihdyttää muita. ­ Tällaiset harrastukset yhdistävät meitä ja antavat elämäämme laatua ja elämänhalua. Aska soitti haitaria jo nuorena miehenä. Sitten tuli perheen perustaminen ja työelämä, jotka katkaisivat aktiivisen harrastamisen vuosikymmeniksi. ­ Jo Stora Ensolla viimeisinä vuosina haitarista tuli taas iltaharrastus. Nyt eläkkeellä se on yksi elämänsisällöistä. Iso osa eläkeläisen ajasta kuluu harrastuksen parissa. Aska osallistuu orkesterin viikkkoharjoituksiin, soittaa lukuisissa tilaisuuksissa ympäri vuoden, käy kansalaisopiston haitarikursseilla ja Kuntorannassa Eläkeläiset ry:n kursseilla. ­ Lauri Luttisen ohella pitää antaa kiitosta kansalaisopiston musiikin opettajalle Mauno Paloselle sekä Eläkeläiset ry:n mainioille kouluttajille Reino Bäckströmille ja Sauli Maliselle, Aska sanoo. paneita. Kemijärven Työväen Viihdeorkesteri on tukenut vuosikymmeniä eläkeläisten kuoroa antamalla säestysapua. ­ Moni orkesterin jäsen kuuluu itsekin Eläkeläiset ry:hyn, kertoo orkesterin johtaja Lauri Luttinen. Viihdeorkesterin muusikot ovat säestäneet Aira Alakurtin johtamaa eläkeläiskuoroa muun muassa sen monissa esiintymisissä kemijärveläisissä vanhusten hoito- ja hoivalaitoksissa. Luttinen ja hänen soittajansa ovat tuttuja myös Eläkelläiset ry:n valtakunnallisista tapahtumista. Viimeksi he suunnittelivat suuren osan järjestön kesäpäivillä soitetusta musiikista ja soittivat kesäpäiväorkesterissa. taloa myöten. Jäseniä on tällä hetkellä 58, joista soittajia ja laulajia on yli 20. Muut ovat kannattajajäseniä, Luttinen kertoo. Kokoonpanoon kuuluu harmonikkoja, soolokitara, rytmikitara, mandoliini, rummut, basso ja piano. Laulusolisteja on kolme. Orkesterin vuosittaisia vakioesiintymisiä ovat osallistuminen Veikko Ahvenaisen konserttiin, äitienpäiväkonsertti, Leksan soitot, vappujuhlat, Iloiset kesätoVille Aska, haitari. risoitot, Suuri torikonsertti ja isänpäiväkonsertti. Orkesterin jäsenistä koostuu myös Kemijärven Kansanpelimannit, jota johtaa Tytti Sivonen. Kansanpelimannit tekivät cd-levynvuonna 2009. Pelimannit on esiintynyt eri konserteissa sekä Leksan soitoissa, Kitisen kesässä ja Kaustisten musiikkifestivaalilla. PEKKA ISAKSSON Luttisen johdolla 30 vuotta Luttinen kertoo, että orkesteri syntyi syksyllä 1976, jolloin hän ja Yrjö Kotka kartoittivat soittajia, koska oli tarve tällaiselle orkesterille. Helmikuussa 1977 pidettiin perustava kokous, jossa oli toistakymmentä asiasta kiinnostunutta. Orkesterin nimeksi tuli Kemijärven Työväen Orkesteri. Lauri Luttinen valittiin orkesterin puheenjohtajaksi Siinä tehtävässä hän on edelleen ­ vain vuosi 1984 jäi väliin. Orkesteria Luttinen on johtanut 28 vuotta. Orkesteri soitteli vappu- ja työväenjuhlat, tanssit, lakkotanssit ja muut tilaisuudet. Lauri Luttinen on johtanut orkesteria 28 vuotta ja ollut sen puheenjohtaja perustamisesta alkaen. Orkesterin nimi muutettiin vuoden vaihteessa 2000 Kemijärven Työväen Viihdeorkesteri ry:ksi. Pari vuotta myöhemnmin se julkaisi pitkäsoitto-cd:n. ­ Olemme esiintyneet Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Neuvostoliitossa ja Venäjällä, Suomessa Finlandia- Säestystukea kuorolle Eläkeläiset ry:n yhdistyksillä on hyviä yhteistyökump-
• 22 - Nro 7 marraskuu 2009 ELÄKELÄINEN Syyskokouksia Kontulan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 18.11.2009 kello 11.00 Vanhassa Postissa, Keinulaudantie 4 c (ent. Kelan tila). Esillä syys- kokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Malmin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 18.11.2009 kello 12.00 Malmin Työväentalossa, Takaniitynkuja 9. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Salpakankaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 18.11.2009 kello 12.00 Hedelmätarhantie 9, Hollola. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Seinäjoen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 18.11.2009 kello 12.00 Seinäjoen Kaupungin nuorisokeskuksen kahviossa, Puskantie 3. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Jäsenet, tervetuloa kuulemaan ja päättämään yhteisistä asioista. Johtokunta ______________________________________________ Turun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 18.11.2009 kello 12.00 Jyrkkälän Nuorisotalossa, Suikkilankatu 8, Turku. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Viherlaakson-Karakallion Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 18.11.2009 kello 14.00 Viherlaakson palvelutalossa, Kievarinpolku 1, 3 krs. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Myllypuron Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 19.11.2009 kello 13.00 Ylä-Sampolan kerhohuoneessa, Yläkiventie 2 I. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Oulaisten Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 19.11.2009 kello 11.00 Väinölän kerhotiloissa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Martinniemen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 23.11.2009 kello 12.00 Martinniemen kyläyhdistyksen tiloissa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Oulun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 23.11.2009 kello 9.00 Aleksinkulmassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa kaikki jäsenet päättämään yhteisistä asioista. Johtokunta ______________________________________________ Aavasaksan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 24.11.2009 kello 10.00 Aavasaksan Kansantalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Rajakylän-Länsimäen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 24.11.2009 kello 12.00 Länsimäen Järjestötilassa, Kilpakuja 1. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Simon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 24.11.2009 kello 11.00 kerhotila Simppelissä. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Savonlinnan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 25.11.2009 kello 11.00 Ilolassa, Ilokallionkatu 13. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Haukiputaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 26.11.2009 kello 11.00 Heiton talossa, Törmäntie 15. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 26.11.2009 kello 13.00 Kinaporin kerhohuone 1:ssä. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta Kuopion Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 26.11.2009 kello 10.30 Suokadun Palvelutalon ryhmähuoneessa, Suokatu 6. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Piikkiön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 26.11.2009 kello 11.30 Pontelassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Kokkolan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 30.11.2009 kello 12.00 Snelmankodissa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 3.12.2009 kello 13.00 Matinkylän kehohuoneistossa, Matinkatu 22. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Porvoon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 3.12.2009 kello 14.00 Lundintalossa, Aleksanterinkatu 11. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu ennen kokousta. Jäsenet, nyt joukolla päättämään mm. vuoden 2010 toiminnasta. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 23.11.2009 kello 12.00 Melankärjessä, Salmentie 14, Valkeakoski. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 11.00. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pohjois-Karjalan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 23.11.2009 kello 13.00 Päiväkeskus Karpalossa, Jokikatu 2, Lieksa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 12.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Kainuun Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 26.11.2009 kello 11.00 Ruununhelmi Oulujärven Vapaa-aikakeskuksen maisemaravintolassa, Ruununhelmentie 1, Säräisniemi, Vaala. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvi ja ruokatarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous lauantaina 28.11.2009 kello 12.00 RSTtoimintakeskus, Rakkatie 4, Rovaniemi. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 11.00. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Savon Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 28.11.2009 kello 12.00 Kylpylähotelli Kuntorannassa, Kuntorannantie 14, Varkaus. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Aluetoimikunta kokoontuu kello 10.00 Kuntorannassa. Tervetuloa. Aluetoimikunta. ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Uudenmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 7.12.2009 kello 10.00 Puistokulmassa, Talkootie 4, Vantaa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 9.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläisten Satakunnan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous perjantaina 11.12.2009 kello 11.00 Viikkarin Valkamassa, Juhana Herttuankatu 17, Pori. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.0. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 14.12.2009 kello 10.00 Kinaporin palvelukeskuksen kerhohuoneessa numero 1. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 9.30. Tervetuloa. Aluetoimikunta Vaajakosken Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 11.11.2009 kello 12.00 Vaajakosken nuorisotilassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Pateniemen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 12.11.2009 kello 12.00 Honkapirtillä. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Porin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 12.11.2009 kello 12.00 Viikkarin Valkamassa, sali Saarelma. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kokouksen jälkeen kello 14.00 Iloinen iltapäivä kahvittelun merkeissä. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Heinolan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 16.11.2009 kello 11.30 Järjestötalossa, Tehtaantie 8. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Johtokunta kokoontuu kello 10.00. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Tampereen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 16.11.2009 kello 13.00 Tapiolassa, Karhunkatu 71. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 12.30. Kaikki jäsenet tervetuloa. Johtokunta. _____________________________________________ Jakomäen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 17.11.2009 kello 11.30 Jakomäentie 6 b. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Muhoksen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 17.11.2009 kello 12.00 Muhoksen työväentalon kerhohuoneessa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Jäsenet tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Pudasjärven Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 17.11.2009 kello 14.00 Palvelukeskuksessa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa vuoden tärkeimpään kokoukseen. Kahvitarjoilu. Johtokunta _____________________________________________ Varkauden Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 17.11.2009 kello 10.00 Tori-Torpassa, Petroskoinkatu 18. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Hyvinkään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 18.11.2009 kello 11.00 Hyvinkään Järjestötalossa, Munckinkatu 49. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Johtokunta _____________________________________________ Kalajoen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 18.11.2009 kello 12.00 Tähtelässä. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Kallaveden Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 18.11.2009 kello 13.30 Suokadun Pt. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Kemijärven Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 18.11.2009 kello 12.00 Kemijärven Työväentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta
• ELÄKELÄINEN Nro 7 marraskuu 2009 - 23 Eläkeläiset ry kouluttaa Syksyn 2009 kurssit Kuntorannassa Jatkokurssi yhdistyksen johtokunnan jäsenille (4 vrk) 23.-27.11. Kurssi on tarkoitettu peruskurssin käyneille yhdistyksen johtokunnan jäsenille ja varajäsenille. Kurssilla perehdytään yhdistystoiminnan kehittämiseen, yhdistyslakiin ja kokouskäytäntöön. Kouluttajina ovat Martti Vaattovaara ja Anu Mäki. Hinta: 255 (ph)/292 (th). KURSSEILLE MAHTUU VIELÄ, ILMOITTAUTUMINEN VÄLITTÖMÄSTI Syksyn 2009 alueelliset kurssit Kädentaitojen ja kuvallisen ilmaisun kurssi pääkaupunkiseudun yhdistyksille 5.11. ja 11.-12.11. Kurssin teemana on muistelu. Ensimmäisellä kerralla kurssilaiset matkaavat Kotkaan Muistojen verstas ­projektin päätösseminaariin (Kotkan kaupungin pääkirjaston auditorio, Kirkkokatu 24, klo 8.3016). Seminaari on maksuton. Jos osallistujia on riittävästi, tilaamme yhteiskuljetuksen Helsingistä. Lähtö on jo klo 6.30 Helsingistä. Seuraavat kurssipäivät pidetään 11.-12.11. klo 9-15, Vantaalla, Hiekkaharjun Puistokulmassa (Talkootie 4). Kurssilla tutustutaan muun muassa muistelutyynyjen valmistamiseen. Kurssin vetää Raili Laitinen. Kurssimaksu on noin 50-60 (riippuen Kotkan matkaan osallistumisesta ja tarvittavista materiaaleista). Ilmoittautuminen 23.10. mennessä. Jatkokurssi yhdistysten taloudenhoitajille (4 vrk) 23.-27.11. Kurssi on tarkoitettu peruskurssin käyneille yhdistysten taloudenhoitajille. Kurssilla käsitellään yhdistyksen taloudenhoitoa ja kirjanpitoa. Ossi Viljakainen on opettamassa. Hinta: 255 (ph)/292 (th). KURSSEILLE MAHTUU VIELÄ, ILMOITTAUTUMINEN VÄLITTÖMÄSTI Kevään 2010 alustava kurssikalenteri Kurssit Kuntorannassa Kansantanssikurssi (3 vrk) 4.-7.1. Ohjelmistokurssi, tarkoitettu sekä ohjaajille että tanssijoille tanssipareineen. KURSSILLE ON ILMOITTAUDUTTAVA JO 11.12.2009 MENNESSÄ. Matkavastaavien peruskurssi (4 vrk) 15.-19.3. Kurssi on tarkoitettu yhdistysten uusille matkavastaaville. Teemana on kulttuurimatkailu. Peruskurssi yhdistyksen johtokunnan jäsenille (4 vrk) 8.-12.2. Kurssilla opiskellaan yhdistystoiminnan perusteita. Onnellinen yhdistys (4 vrk) 15. -19.3. Kurssi on tarkoitettu sekä kokeneille että uusille yhdistysaktiiveille. Se sopii ryhmien vetäjille sekä kaikille käytännön puuhaihmisille ja järjestäjille. Kurssi sisältää järjestötietoa, vuorovaikutustaitoja sekä virkistystä toiminnassa jaksamiseen. Kerrothan ilmoittautuessasi, mitä asioita yhdistyksessäsi toimitat ja mistä olet erityisesti kiinnostunut. Peruskurssi yhdistyksen taloudenhoitajille (4 vrk) 8.-12.2 Kurssilla opiskellaan taloudenhoidon perusteita. HELMIKUUN KURSSEILLE ON ILMOITTAUDUTTAVA VIIMEISTÄÄN 15.1.MENNESSÄ Liikuntaryhmien ohjaajakurssi (4 vrk) 15.-19.3. Kurssi on tarkoitettu uusille ja vanhoille ryhmien ohjaajille. MAALISKUUN KURSSEILLE ON ILMOITTAUDUTTAVA VIIMEISTÄÄN 12.2. MENNESSÄ Musiikkikurssi (4 vrk) 8.-12.3. Kurssin teema on vielä avoin. Musisoinnin lomassa ideoidaan ohjelmaa tuleviin tapahtumiin. Ohjelmatoiminnan/ esiintymistaidon kurssi (4 vrk) 8.-12.3. Kurssi on tarkoitettu kaikille esiintymisvarmuutta kaipaaville. Kurssi sisältää käytännöllisiä harjoituksia, esimerkiksi mikrofonin käyttöä. Kurssilla suunnitellaan myös tulevien tapahtumien ohjelmaa. Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä osoitteeseen Eläkeläiset ry; Tuija Aali, Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: tuija.aali@elakelaiset.fi Alueelliset kurssit ­ Kaksi kulttuurikuntopiirien ohjaajakurssia, 2 pv helmikuun lopussa, mahdollisesti Jyväskylässä ja Helsingissä ­ Kolme päivän mittaista Ikääntyvän hyvinvointi ja terveys -opintokerhojen ohjaajakurssia, helmikuussa, Oulussa, Tampereella ja Vantaalla ­ Tietokone tutuksi alkeis- ja jatkoryhmä, 3 päivän koulutusta maaliskuussa Lahden Tietotuvassa, kolme harjoittelukertaa Helsingissä KSL:n toimistossa ­ Yhdistyksen kotisivut -kurssi 3 pv maaliskuussa Lahden Tietotuvassa ­ Digikamerakurssi huhtikuussa, paikka avoin ­ Alueellinen musiikkikurssi huhtikuussa, paikka avoin ­ Alueellinen ohjelmakurssi, paikka ja aika avoin ­ Alueellinen tiedottajakurssi, paikka ja aika avoin Lisää tietoa kursseista annetaan vuoden viimeisessä Eläkeläinen-lehdessä. Opintokerhoasiaa Kansan Sivistystyön Liiton opintokerhosihteeri Tiina Huhtala on lupautunut yhdistysten avuksi opintokerhojen kehittämisessä. Tiinan voi kutsua yhdistykseen vetämään yhden opintokerhon kehittämispäivän syksyn aikana. Tiinan käynti on yhdistyksille maksuton. Asiasta voi sopia Tiinan kanssa puhelimitse: 050 5900 709 tai sähköpostitse: tiina.huhtala@ksl.fi ­ Opintokerho-ohjaajakurssi järjestetään 20.11. klo 9-16, Vantaalla, Hiekkaharjun Puistokulmassa (Talkootie 4). Kurssi on tarkoitettu erityisesti liikuntaryhmien vetäjille ja koulutetuille vertaisohjaajille. Kurssin vetäjänä on Tiina Huhtala KSL:stä. Kurssin hinta: 25 Ilmoittautuminen 6.11. mennessä. ­ Oulun Cumuluksessa järjestetään kaksipäiväinen kulttuurikuntopiirien ohjaajakoulutus 30.11.-1.12. Kurssi on tarkoitettu Oulun ja lähialueiden yhdistyksille. Kurssin vetävät Tiina Huhtala ja Jutta Lithovius KSL:stä. Kurssin hinta on 50 euroa, mutta kulttuuriaiheisten kerhojen ohjaajat voivat sisällyttää kurssimaksun kerhokuluihin.
• 24 - Nro 7 marraskuu 2009 ELÄKELÄINEN Säpinää Kuntorannassa Lokakuun viimeisellä viikolla Kuntorannassa oli tavallista enemmän säpinää. Siitä pitivät huolen Poppia ikä kaikki -musiikkikurssin sekä ohjelmakurssin osallistujat ja vetäjät. Jo ensimmäisenä kurssiiltana espoolainen Timo Typpö järjesti karaokeillan. Musiikkikurssilaiset soittivat myös kaksissa tanssiaisissa. Eevan salissa pidettiin lisäksi ohjelmallinen illanvietto, johon kokoontui noin 150 henkeä. Kurssilaiset rakensivat vetäjiensä johdolla napakan ohjelmakokonaisuuden illanviettoon, jonka Antti Vainikainen juonsi rennosti. Monipuolisen musiikkiohjelman alussa kuultiin rauhansanomaa, muun muassa Woody Guthrien Näin yöllä unta kauniimpaa, loppupuolta kevennettiin popilla. Järjestön puheenjohtaja Kalevi Kivistö oli joutunut peruuttamaan osallistumisensa illanviettoon. Osa yleisöstä oli arvatenkin saapunut kuulemaan erityisesti häntä, mutta ilmeistä ja naurusta päätellen iltamaohjelma poisti mahdollisen pettymyksen. Ohjelmakurssilaisten esittämät laulut ja sketsit saivat yleisön viihtymään. Uusia kasvoja kursseilla Musiikkikurssilla oli paljon uusia soittajia ja aiempaa laajempi soitinvalikoima: haitarien lisäksi mukana oli muutama kitara, mandoliini, huilu ja trumpetti. Opettajista Pentti Ilmonen soitti koskettimia ja saksofonia ja hänen poikansa Jussi huolehti rummuilla rytmistä. Sauli Malinen ohjasi muun muassa kitaristeja ja Pentti laulajia. Musiikkikurssin monipuolinen kokoonpano oli opettajille vaativa ja vaati paljon ennakkovalmisteluja, kuten sovitustyötä. Työ palkittiin kurssilaisten tyytyväisyydellä. Kurssilaiset kehuivat opettajiensa ammattitaitoa. Ohjelmakurssilaisista suurin osa oli ensi kertaa kurssilla Kuntorannassa. Monet kertoivat tulleensa hakemaan esiintymisvarmuutta sekä uusia ideoita vetämiinsä ohjelmaryhmiin. Monet olivat tuoneet omia ohjelmaideoitaan, joita Aune kokeneesti auttoi kehittämään. Ohjelmakurssillakin oli monta laulutaitoista osallistujaa. Varkautelaisista muun muassa Kerttu Voutilainen siepattiin kuoroon sopraanoa laulamaan. Porilainen Pirkko Lindblom esitti iltamissa laulun. Musiikkikurssin hieman aikaisemmasta poikkeavaa ohjelmaa pidettiin onnistuneena. Hänen ääntään kehuttiin niin kauniiksi, että seuraavaksi häntä odotetaan musiikkiporukan mukaan. missa. ­ Olisi hyvä, jos voisi koota jonkinlaisen ohjelma-arkiston. Esitettävistä ohjelmista on kovasti kysyntää. Aina kaivataan jotain uutta. ­ On hyvä juttu, että ohjelmaja musiikkikurssit järjestetään samanaikaisesti. Saadaan poikkitaiteellista sisältöä. Ainoana kritiikin aiheena Marjatta piti liian tiivistä ohjelmaa. Oikea eläkeläinen Marjatta Paluski oli ensi kertaa kurssilla. Hän liittyi Heinolan Eläkeläiset ry:hyn heti eläkkeelle jäätyään. Aluksi hän vierasti eläkeläistoimintaa, sillä ei osannut eikä halunnut samaistua niin vanhoihin ihmisiin. ­ Tämä kurssi tuntuu mukavammalta kuin osasin odottaa. Täällä olen saanut uusia ideoita ja tutustunut ihaniin ihmisiin. Täällä tunnen itseni oikeaksi eläkeläiseksi. Marjatta oli saanut tietää kurssista Eläkeläinen-lehdestä. Hän tuli hakemaan kurssilta uusia ideoita ohjelmaryhmää varten, joka esittää muun muassa runoja. Marjatta toi mukanaan runon Rakastan vanhoja naisia, joka esitettiin ilta- Uudestaankin tulisin Erik Tikkanen Säynätsalon Eläkeläiset ry:stä oli myös ensikertalainen. Hän osallistui Poppia ikä kaikki -kurssille ja soittaa kitaraa. Erik on mukana Jyväskylän Iltatähdetkuorossa. Hän on soitellut myös eläkeläisten tiistaikerhossa, lisäksi yhdistyksen porukan kanssa on käyty esiintymässä vanhainkodissa. Erik on on lopettamassa yritystoimintaansa ja aikaa riittää Marjatta Pasluski ja Erik Tikkanen olivat ensikertalaisia. muuhunkin. Erik vaikutti kaikin puolin tyytyväiseltä kurssiin ja kurssipaikkaan. ­ Kuntorannan puitteet ovat ihan riittävät musiikkikurssille. Kurssiohjelmassa oli tällä kertaa poppia ja muuta kevyttä musiikkia. Kappaleet olivat Erikille enimmäkseen tuttuja. Häneltä tuli hyvä palaute ohjelmasta ja opettajista. ­ Ammattilaisiahan nämä vetäjät ovat. Kyllä uudestaankin tulisin kurssille. TIINA RAJALA Oikaisu kuvatekstiin Vaasan Eläkeläiset ry 50-vuotisjuhla Vaasan Kaupungintalossa lauantaina 28.11.2009 klo 15.00 Juhlapuhe Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja, ministeri Kalevi Kivistö Vaasan kaupungin tervedys kaupunginjohtaja Markku Lumio Yhdistyksen ohjelmaryhmät esiintyvät Kahvitarjoilu Vapaa sisäänpääsy Tervetuloa! Edellisessä lehdessä sivulla 20 alemmassa kuvassa oli vasemmalla Hannes Leskinen. Reppuselkäinen on Veikko Kettunen. Nokian Eläkeläiset ry 50 vuotta Nokian Kerholassa keskiviikkona 25.11.2009 klo 12.00 Kutsumme jäseniämme, ystäviämme ja yhteistyökumppaneitamme juhlimaan kanssamme merkkipäiväämme. Juhlassa monipuolinen ohjelma, valokuva- ja käsityönäyttely. Tervehdysten vastaanotto alkaen klo 10.30. Tervetuloa! Johtokunta Kiitämme kaikkia yhdistyksemme 50-vuotisjuhlaan osallistuneita ja meitä muistaneita. Kiitos kaikille vapaaehtoisille, mahdollistitte juhlan onnistumisen. Kemin Eläkeläiset ry, johtokunta
• ELÄKELÄINEN Nro 7 marraskuu 2009 - 25 SUUR-HELSINGIN ELÄKELÄISRADIO 100.3. MHz Huom! Aseman paras kuuluvuusalue on Kehä lll sisäpuolella ja suorastaan maailmanlaajuisesti internetistä osoitteessa <www.kslradio.fi> Poisnukkuneita 94 vuotta 13.11. Irma Kaarina Saikkonen Kallavesi 90 vuotta 26.11. Hannes Heikkilä Porvoo 14.12. Lahja Piispala Kokkola 85 vuotta 12.11. Sirkka Koskinen Malmi 20.11. Leevi Putkonen Savonlinna 21.11. Pentti Koivisto Lohja 23.11. Veikko Viberg Pyhtää 1.12. Sirkka Laakso Pyhtää 4.12. Aino Hjelm Reisjärvi 4.12. Kerttu Niemonen Reisjärvi 9.12. Pentti Koponen Porvoo 10.12. Laina Irene Tura Kittilä 13.12. Terho Mutikainen Savonlinna 13.12. Kerttu Niemonen Reisjärvi 14.12. Vilho Toivonen Porvoo 80 vuotta 10.11. Eino Koivikko Raision Seutu 11.11. Sigurd Sandholm Porvoo 15.11. Eeva Tikkakoski Kokkola 18.11. Eino Nuutinen Porvoo 20.11. Armas Hiltunen Utajärvi 28.11. Kauko Räsänen Malmi 29.11. Kauko Kuronen Porvoo 30.11. Sonja Rönkkö Hyrylä 6.12. Kirsti Krook Kokkola 8.12. Aino Männistö Seinäjoki 9.12. Erwin Brohm Varkaus, Germany 12.12. Helinä Savolainen Pyhtää 75 vuotta 8.11. Teuvo Orava Nakkila 13.11. Saara Laine Malmi 24.11. Toivo Forss Pyhäjärvi 13.11. Liisa Emelia Ylitalo Kittilä 13.11. Juhani Hirvasnoro Pyhtää 20.11. Taisto Joensuu Utajärvi 29.11. Hilde Kristiina Lindholm Kittilä 3.12. Kauko Korpimäki Pyhäjärvi (Matkoilla) 3.12. Pertti Hemanus Akaa 8.12. Annikki Moilanen Utajärvi 70 vuotta 25.10. Sirpa Kinnunen Kouvola 7.11. Tapani Niinivirta Pori 7.11. Varpu Soivila Tikkurila 13.11. Alpo Ruostetniemi Seinäjoki 16.11. Toini Pahikka-aho Kalajoki 17.11. Liisa ParttiHelander Kirkkonummi-Siuntio 19.11. Ilmari Väisänen Malmi 22.11. Eino Salo Vammala 25.11. Maija Lenkola Kittilä 26.11. Taimi Niiranen Hyrylä 28.11. Aune Savolainen Tikkurila 1.12. Kalevi Konttinen Liminka 3.12. Anja Väyrynen Haukipudas 6.12. Nils Fransas Pyhtää 12.12. Pirkko Koli Salo 14.12. Lea Kanninen Pyhtää 65 vuotta 22.11. Kauno Armas Moilanen Kuusamo 25.11. Reijo Elovirta Haukipudas 30.11. Ensio Uhlgren Pyhäjärvi 3.12. Taisto Jormalainen Pyhäjärvi 6.12. Kaisa Holappa Utajärvi 10.12. Anneli Saastamoinen Pyhäjärvi 60 vuotta 15.11. Veikko Grén Kouvola 15.11. Antero Murtonen Savonranta 55 vuotta 26.11. Kalevi Viitala Rovaseutu Kittilän Eläkeläiset Elsa Annikki Sinettä Elsa Ylipalo Vammalan Eläkeläiset Antti Kulmala Saarijärven Eläkeläiset Eila Sofia Kovanen Ivalon Eläkeläiset Margareetta Sieppi Pudasjärven Eläkeläiset Pertti Koivumaanaho Jämsänkosken Eläkeläiset Hannu Kuisma Raision Seudun Eläkeläiset Katri Nyrhinen Sotkamon Eläkeläiset Martti Sulo Suutari Kemijärven Eläkeläiset Aarne Takalo Ruoveden Eläkeläiset Helvi Annikki Ylämäkipää Sallan Eläkeläiset Onni Hautaniemi Ante Parkkinen Raahen Eläkeläiset Sylvi Koivisto Keuruun Eläkeläiset Arvo Ilmari Pohjola Pietarsaaren Eläkeläiset Erkki Aatu Vihtola Elsa Lindblad Eero Olavi Ahlgren Heinäveden Eläkeläiset Vilhelmiina Jääskeläinen Lahden Eläkeläiset Maria Utriainen Puolangan Eläkeläiset Veikko Kanniainen Turun Kuntoeläkeläiset Elma Vuorinen Paula Lehto Kauko Flink Viljo Karre Alma Varttinen Eila Soini Heikki Tick Havukosken Eläkeläiset Vilho Niskanen Viikolla 47 Torstaina 19.11 klo 14.00. Uusinta lauantaina 21.11 klo 15.30 Eläkeläiset Helsingin budjetissa. Studiovieraana Outi Ojala Viikolla 49 Torstaina. 3.12 klo 14.00. Uusinta lauantaina 5.12 klo. 15.30 Talvisota lapsen silmin ja 70 vuotta jälkeenpäin, Studiovieraana Leif Söderlund Viikolla 51 Torstaina 17.12 klo 14.00. Uusinta lauant. 19.12 klo. 15.30 Aluejärjestön näytelmäkerho esittää kuunnelman Ennen oli kaikki paremmin. Eläkeläinen-lehden ilmestyminen vuonna 2009 Ilmestyy Aineisto toimitukseen 23.11. Nro 8 joulukuu 14.12. Lehden toimitus toivoo kirjoittajien noudattavan näitä aikatauluja. Lehti ei palauta tilaamatta lähetettyä aineistoa. Lähetetyssä aineistossa tulee aina olla nimi ja osoite sekä puhelinnumero mahdollista yhteydenottoa varten. Nimettöminä tai nimimerkillä lähetettyjä kirjoituksia ei julkaista. Emme voi valitettavasti tilan puutteen vuoksi edelleenkään julkaista syntymäpäiväjuttuja ja muistokirjoituksia. Mieluiten digitaaliaineistoa Tietokoneen ja internetin käyttö on suomalaisten ikäihmisten keskuudessa selvästi yleisempää kuin EU-maissa keskimäärin. Näitä tietoja ja taitoja lehden toimitus toivoisi käytettävän myös lehteen tulevan materiaalin toimittamisessa. Eläkeläiset r.y. Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Nordea 101230-71470 Sampo 800019-108656 Puh. 020 743 3610 vaihde Fax. 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelaiset@elakelaiset.fi Kotisivut osoitteessa: www.elakelaiset.fi Kalevi Kivistö puheenjohtaja Hilkka Pulkkinen varapuheenjohtaja Hannu Partanen toiminnanjohtaja 020 743 3615; 0400­570 951 hannu.partanen@elakelaiset.fi Tiina Rajala koulutussihteeri 020 743 3617; 040­582 4319 tiina.rajala@elakelaiset.fi Tuija Aali toimistonhoitaja jäsenrekisteri materiaalitilaukset 020 743 3610 tuija.aali@elakelaiset.fi Anitta Koski taloussihteeri laskutus maksatus osto- ja myyntireskontra 020 743 3611; 050­307 1952 anitta.koski@elakelaiset.fi Erja Peitsaho toimistosihteeri yhdistysrekisteri syntymäpäivät ja poisnukkuneet syys- ja kevätkokousilmoitukset 020 743 3614 erja.peitsaho@elakelaiset.fi Pekka Isaksson tiedotussihteeri 020 743 3618; 040­742 2754 pekka.isaksson@elakelaiset.fi Julkaisija Eläkeläiset r.y Päätoimittaja Hannu Partanen Toimitussihteeri Pekka Isaksson Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tuija Aali puh. 020 743 3610; tuija. aali@elakelaiset.fi Toimitusneuvosto: Martti Anttonen (pj.), Helena Hölttä, Inkeri Niiranen, Jouko Parkkonen ja Jaakko Tiainen Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Tilaushinta 18 e/vsk Pohjoismaat 25 e/vsk Muut ulkomaat 35 e/vsk Ilmoitushinnat Mustavalkoinen 1,70 e/pmm Väri-ilmoitukset sopimuksen mukaan Toimitus ja toimisto Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610, fax 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Pankit: Nordea 101230­71470, Sampo 800019­108656 Jäsenmaksutili: 800018-327 356 Ilmoitusmyynti: Marja-Leena Laitinen puh. 050 5323 444 sähköposti: m-leena.laitinen@kolumbus.fi; osoite: Maauunintie 14 D 34 01450 Vantaa Tiliyhteys: Eläkeläiset r.y. Pankit: Nordea 101230­71470, Sampo 800019­108656 Järjestöaineisto: Eläkeläiset r.y. Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki ISSN 0355­8290 Yhdessä-hanke Eva Rönkkö projektikoordinaattori 040­501 3599 eva.ronkko@elakelaiset.fi Anu Mäki järjestösihteeri 020 743 3616; 040­839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi Kuntorannantie 14 78400 Varkaus Puh. 017 ­ 560 1100/vaihde Myyntipalvelu ja info Puh. 017 ­ 560 1403 myynti@kuntoranta.fi Puhelun hinta 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta on 8,21 snt/min + 6,9 snt/min (alv 22%), matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 14,9 snt/min (alv 22%)
• 26 - Nro 7 marraskuu 2009 ELÄKELÄINEN Joulutunnelmaa... Joulutunnelmaa... aamiaiset, jouluiset runsaat puolihoitoruokailut, kylpylän ja kuntosalin käyttö, perinteikäs ohjelma; joulurauhan kuuleminen ja joulupuuro, kuusenhakuretki, aattona jouluevankeliumin kuuleminen, lauluja ja tonttuleikkejä, joulupukin vierailu, joulukirkkoon kuljetus, päiväkahvikonsertti, kinkunsulatuspatikointi ja Tapanin ajelua hevosella. Jouluemäntänä Päivi KauttoNiemi ja -isäntänä Jussi Niemi. Edullinen lisävuorokausi ennen tai jälkeen joulun vain 35 ¤/hlö/2 hh:ssa/ aamiaisella. 1 hh-lisä 28 ¤/vrk. 3 vrk / 1 hlö / 2 hh Lomaan sisältyy: majoitus 23 ­ 26.12.09, Joululoma 274,50 VARAA NYT! 4 myynti@summassaari.fi 030 608 50 Summassaarentie 180, Saarijärvi 4 030 608 5100 6 www.summassaari.fi Hakaniemi, puh. 010 76 66500 Itäkeskus puh. 010 76 66590 Tapiola puh. 010 76 66570 Myyrmäki puh. 010 76 66600 Hyvinkää puh. 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555 TÄYDEN PALVELUN TOIMISTO Töölö puh. 010 76 66530 Leppävaara p. 010 76 66610 Tikkurila puh. 010 76 66560 Kerava puh. 010 76 66550 (0,0821 /puhelu + 0,119 /min) Lisätietoja saat: www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi Vietä vapaa-aikaasi Saariselällä, Laanilassa Kaksi tasokasta huoneistoa 45 ja 75 m2,hyvä sijainti, reitit lähtevät vierestä. Hinnat alkaen 210/370 e. Yhteys ja lisätiedot 040/5191262. Kiitämme lämpimästi kaikkia, jotka muistivat yhdistystämme 45-vuotispäivänä. Korson Eäkeläiset ry
• ELÄKELÄINEN Nro 7 marraskuu 2009 - 27 Leskirouva Katiska Edellisen Krypton ratkaisu Krypto Onnetar arpoi Krypto 6/2009:aan oikein vastanneista voittajiksi Anita Raatikaisen Sorsakoskelta ja Erkki Luoma-Keturin Uudestakaupungista. Yllätyspalkinnot ovat lähteneet voittajille ja tässä onnittelut. Jatketaan kryptolle. Sen vastaukset on lähetettävä 23.11.2009 mennessä osoitteella Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kuoreen on kirjoitettava sna KRYPTO. Kuoreen ei saa panna muuta postia lehdelle tai järjestölle. Onnetar odottaa! Ratkaisijan nimi:.................................................................................................................. Osoite:.................................................................................................................................. .............................................................................................................................................. Postitoimipaikka:.................................................................................................................
• 28 - Nro 7 marraskuu 2009 ELÄKELÄINEN ClubJoulu kylpylässä 4 vrk, puolihoito 334 ClubUusivuosi kylpylässä 2 vrk, puolihoito /hlö/2hh 111 Eläkeläiset ry:n järjestölomat 2009 Eläkeläisten Aktiviteettilomat 23.-29.11. tai 7.-13.12. /hlö/2hh Erikoistarjous ryhmille ma-ke (min. 12 hlöä) Vietä rentouttava syysloma ClubSyysloma 6 vrk, täysihoito..... Etusi jopa 193 299 3 vrk, /hlö/2hh puolihoito....... Etusi jopa 77 139 /hlö/2hh Erikoispyhinä+ohjelmamaksu. Hyvinvointilomat 4vrk........ 6vrk........ t ukse : Vara erkosta v myös a.fi Helptuulelle! ! NY T Järjestölomiin sisältyy 139 199 5 vrk, täysihoito...... Etusi jopa 150 /hlö/2hh 348 /hlö/2hh sis. kiinalainen hoito 1h, vapaavalintainen hoito 25 min. Erikoispyhinä+ohjelmamaksu. /hlö/2hh majoitus 2hh, runsas aamiainen, kuntosalin ja kylpylän vapaa käyttö, viikko-ohjelman mukaiset maksuttomat ohjelmat (mm. vesijumppaa, ma-la). ClubSyysloma Tarjous voimassa 21.12.2009 saakka. Varaukset 30.11.2009 mennessä. Vain uusille varauksille. ClubKuntoranta ClubKuntorannan -jäsenenä saat käyttöösi mahtavat jäsenedut. Jäsenyys on ilmainen eikä se sido sinua mihinkään! ant ntor i hyvälle ku ost ClubLomaedut vain ClubKuntorannan jäsenille. Liity NYT! Edut saat käyttöösi heti, joten liity Clubiin jo tänään! Kuntorannantie 14, Varkaus Puhelin (017) 560 1403 myynti@kuntoranta.fi www.kuntoranta.fi Yhteistä toimintaa alueilla Eläkeläiset ry:n Pohjanmaan Aluejärjestö KAAMOKSEN KARKELOT HIMANGALLA Himangan Eläkeläiset ry:n Kaamoksen karkelot 30.10.2009 klo 13,00 Roiman talolla. Monipuolinen ohjelma, lopuksi tansia! Lähempiä tietoja Heikki Spak 040-8495322 TEUVAN ELÄKELÄISET RY:N 20-VUOTISJUHLA Yhdistyksen 20-v juhla 10.3.2010 Pirttilässä, Mukkalantie 7, Teuva. Lisätietoja Inkeri Lähdes 050-5665372 VAASAN ELÄKELÄISET RY.N 50-VUOTISJUHLA Yhdistyksen 50-v juhla Vaasan Kaupungintalolla 28.11.2009 klo 15,00 alkaen Juhlapuhujana ministeri Kalevi Kivistö, kaupungin tervehdys kaup.joht. Markku Lumio. Harrasteryhmien esityksiä, 50-v historiikin julkistaminen, kunniamerkkien jako. Kahvitarjoilu Onnitteluiden vastaanotto klo 13,00-14,30 Kaupungintalo, Peilisali. ALUEJÄRJESTÖN IKÄPOLITIIKAN KURSSI 16.11.2009 klo 12,00 Roiman majalla Himangalla vetäjänä sos.neuvos Veikko Väntänen Ilmoittautumiset Irmeli Mandell p. 0500-367685/irmeli.mandell@luukku.com ALUEJÄRJESTÖN 40-VUOTISJUHLA 23.11.2009 klo 12,00 aluejärjestön syyskokous sekä sen yhteydessä pidettävä aluejärjestön 40-v juhla Toimitalolla Pietarsaaressa.Juhlapuhujana järjestön toiminnanjohtaja Hannu Partanen Tilaisuuteen ovat kaikki tervetulleita,toivotaan yhdistysten tuovan juhlaan myös aluejärjestön toiminnassa vuosien saatossa olleita jäseniään. Kakkukahvitarjoilu. Ilmoittautumiset Irmelille em. yhteystietoihin. YHTEISET PIKKUJOULUT JURVASSA Jurvan, Teuvan, Kurikan ja Laihian eläkeläisten yhteinen pikkujoulu 4.12. klo 17 alkaen Pässikän majalla Tainuskylässä. Joulupuuro ja torttukashvit. Ohjelmaa ja pukkikin vierailee. ­ Tanssia. YHDESSÄ-HANKKEEN ESITTELYTILAISUUS 20.1.2010 klo 12,00 Järjestötalolla Vaasassa. Hankeohjaaja Eva Rönkkö selvittelee asiaa. Hankkeen päätavoitteena on helpottaa ikääntyneiden maahanmuuttajien elämää sekä järjestää yhteistoimintaa maahanmuuttajavanhusten ja kantaväestön eläkeläisten kesken. Tilaisuuteen ovat kaikki asiasta kiinnostuneet tervetulleita. Ilmoittautumiset sekä läh. tietoja Irmelille em. yhteystietoihin. Ruoka- ja kahvitarjoilu. PILKKIKILPAILUT JURVASSA Jurvan Eläkeläiset ry:n järjestämät pilkkikilpailut Kivi- ja Levalammella 7.3.2010 klo 10­14. Hyvä palkinnot, nokipannukahvia, pannaria ja grillimakkaran tarjoilua. Yhteistä toimintaa alueilla Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen Aluejärjestö ry ALUEJÄRJESTÖN LASKIAISRIEHA Äänekoskella Martin kievarissa 16.2.2010 PILKKIMESTARUUSKISAT Äänekoskella 25.3.2010 LIIKUNTAILTAPÄIVÄ TOUKOKUUSSA ALUEJÄRJESTÖN KESÄJUHLA KESÄKUUSSA IKÄIHMISTEN ULKOILU- JA LIIKUNTAILTAPÄIVÄ LOKAKUUSSA Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestö ry YHDESSÄ­HANKKEEN ALUETAPAAMINEN 15.1.2010 klo 11.00 Rovaniemen Työväentalossa Lapinkatu 2 JÄSENSIHTEERIEN KOULUTUS 12.2.2010 klo 11.00 Rovaniemen Työväentalossa Lapinkatu 2 OHJELMATOIMINNAN KURSSI SYKSYLLÄ 2010 TALVIPÄIVÄTAPAHTUMA KITTILÄSSA HUHTIKUUSSA 2010. Paika ilmoitetaan myöhemmin SALLAN ELÄKELÄISET RY 45 TORNION SEUDUN ELÄKELÄISET RY SIMON ELÄKELÄISET RY 30 40 KOLMEN ALUEJÄRJESTÖN KESÄPÄIVÄT 3.8.2010 OULUSSA ALUEJÄRJESTÖN SYYSTAPAHTUMA syksyllä 2010 YHDISTYSTEN VUOSIJUHLAT