• Numero 8/2012 Helsingin aluejärjestön kansantanssiryhmä Tallukat teki onnistuneen kiertueen Keski-Eurooppaan. Tallukat hurmasi yleisönsä S. 45 Saksassa ja Itävallassa Suuri manifestipaja vauhditti kesäpäivävalmisteluja S. 14?15 Askartelunohjaaja Terhi Martikainen (oik.) näytti manifestipajassa muun muassa,kuinka tehdä kukkia rotestikulkueeseen. Lämpimät kiitokset tervehtijöille ja tervehdysten kerääjille! Eläkeläiset ry on lahjoittanut joulukorttirahat Parasta Lapsille ry:n Auta Mapuche lasta - kampanjaan ja esittänyt toivomuksen, että rahat menevät lasten perheille. Monet lapsista ovat isovanhempiensa huollettavina. Rahat auttavat samaa kylää, johon järjestön solidaarisuuskampanja kohdistui. Joulutervehdyksistä Eläkeläinen-lehdessä on muodostunut perinteinen ja lämminhenkinen tapa osoittaa yhteenkuuluvuutta. Niillä on suuri merkitys myös lehden taloudelle. Tässäkin joululehdessä on jälleen paljon, peräti 16 sivua, joulutervehdyksiä järjestön jäseniltä ja ystäviltä sekä yhteistyökumppaneilta. Eläkeläiset ry ja lehti kiittävät lämpimästi kaikkia tervehtijöitä ja tervehdysten kerääjiä! Joulutervehdykset sivuilla 22?27 ja 30?39 Kuva: Raimo Vahtera Eläkeläiset ry toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Risteilykin todisti: aina pinnalla ja sukupolvien ketjussa Vaari menee ja mummo tekee ja käy heiltä myös rock ?n?roll S. 5?11
• 2 - Nro 8 joulukuu 2012 ELÄKELÄINEN Pääkirjoitus HANNU PARTANEN Vanhuspalvelujen toteutus ja laatu ratkaistaan kunnissa E duskunnan käsittelyssä olevan vanhuspalvelulain tarkoitus on tukee ikääntyneen väestön hyvinvointia sekä parantaa sen mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen kunnassa. Lisäksi lain tarkoitus on parantaa ikääntyneen henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä vahvistaa hänen mahdollisuuttaan vaikuttaa hänelle järjestettävien palvelujen sisältöön ja toteuttamiseen. Laki säätää yleiset puitteet vanhuspalveluille. Lain käytännön toteutus ratkaistaan kussakin kunnassa erikseen. Vastuun siitä kantavat valitut kuntapäättäjät. Ensi vuoden heinäkuussa voimaan tuleva laki nostaa vanhuspalveluihin liittyvän edunvalvonnan uudelle tasolle. Samalla se siirtää edunvalvonnan painoa kuntiin. Tämä on valtava haaste eläkeläisjärjestöille ja erityisesti niiden paikallisyhdistyk- Kehvelikutvoset MEISTÄ, eläkeläisistä ja eläkeikää lähestyvistä, ei ole kuin pelkkää huolta ja murhetta, jos on kuunnellut vastaanottavaisin korvin viime kuukausina jälleen vilkastunutta keskustelua vanhushuoltosuhteesta, työurien pidentämisestä, eläkeiän korottamisesta, eläkemenoista ja vanhuspalveluista. Viimeisimmän naulan tähän kurjuuden ylipursuavaan arkkuun ovat iskeneet suuret ikäluokat, kuinkas muuten. Nuo kehvelikutvoset, joita Suomi on ollut pullollaan 40-luvun lopulta saakka ja joille piti aikoinaan perustaa lisää neuvoloita ja rakentaa lisää kouluja ja yliopistoja ja palkata kätilöitä ja neuvolatätejä ja terveydenhoitajia ja opettajia, ovat nyt keksineet jäädä mellastamaan työpaikoille yli-ikäisinä sen sijaan että olisivat siististi siirtyneet eläkkelle viimeistään vanhuuseläkkeen alarajalla. Tai ymmärtäneet ajoissa juopotella itsensä hengiltä, maineikkaaseen kosteaan sukupolveen kun kuuluvat. Näin kertovat tilastot ja tilastomiehet. Työpaikkoja ei ole vapautunutkaan suurten ikäluokkien jälkeen sitä tahtia kuin on laskettu. Monet pätkätyöläisiksi jääneet nuoremmat joutuvat katsomaan vierestä, kun suurten ikäluokkien viriilit sedät ja tädit rulettavat. Sääliksi käy sekä työpaikkaa odottelevia että Suomen herroja, jotka näyttävät joutuvan kantamaan tämänkin huolen ja murheen hennoilla harteillaan entisten lisäksi YRITETÄÄN kuitenkin nauttia joulun ajasta ? unohtamatta suuria ikäluokkia, jotka aina väijyvät kavaline aikeineen siellä, missä sitä vähiten odottaisi. Hyvää joulua kaikille Eläkeläinen-lehden lukijoille ja ystäville ? paitsi... PEKKA ISAKSSON myötä lakisääteisiksi tulevat ja aiempaa vahvempaan asemaan kunnallishallinnossa nousevat vanhusneuvostot ovat luontevia foorumeita tälle yhteistyölle. Tärkeää on, että uusia vanhusneuvostoja valittaessa niiden kokoonpanossa huomioidaan kullakin paikkakunnalla toimivien keskeisten eläkeläisyhdistysten merkittävä edustus. Juuri eläkeläisyhdistykset edustavat jäsenistönä ja heidän erilaisten verkostojensa kautta ikääntyneiden arjen parasta tuntemusta kotipaikkakunnallaan. Kuntien on alusta alkaen turvat- tava uusille vanhusneuvostoille hyvät toiminnalliset resurssit ja todelliset vaikuttamisen mahdollisuudet ikääntyneiden ihmisten elämänpiiriin liittyvien kunnallisten päätösten tekemisessä. Näillä edellytyksillä kuntien uudet vanhusneuvostot voivat lunastaa paikkansa ja suoriutua tehtävistään ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamisessa, vanhuspalvelujen suunnittelussa, toteutuksen arvioinnissa ja laadun varmentamisessa. Iloa ja vireyttä vuoteen 2013 L ämmin kiitos kuluneesta toimintavuodesta järjestön kaikille jäsenille ja ystäville, kaikille toiminnassamme mukana olleille ja toimintaamme tukeneille ja avustaneille. Eläkeläistoimin- Puheenjohtajan Sananen toimittajalta sille. Selvää on, ettei yksikään eläkeläisjärjestö tai sen jäsenyhdistykset yksin selviä vanhuspalvelulain käytännön toteutuksen valvomisesta ja ikääntyneiden oikeuksien puolustamisesta Suomen kunnissa. Tähän tehtävään tarvitaan eläkeläisjärjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten rohkeaa, tavoitteellista ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETUn hallitus on kehottanut jäsenjärjestöjensä paikallis- ja alueyhdistyksiä lisäämään keskinäistä yhteistyötään. Vanhuspalvelulain ta on tekijöittensä näköistä, kotikutoista ja sen lähtökohtana ovat jäsenistön tarpeet ja toiveet. Toiminta perustuu yhdistysaktiivien vapaaehtoiseen työhön ja yhdessä tekemiseen. Solidaarisuutta kehiin! Kalevi Kivistö palsta Talouden kestävyysvajetta ja vanhushuoltosuhteen muutosta päiviteltäessä syyllistetään monissa puheenvuoroissa suuria ikäluokkia. Mutta mitä jos suuria ikäluokkia ei olisi syntynyt? Kalle Elo (Yhteiskuntapolitiikka 4/2011) on tehnyt mielenkiintoiset vaihtoehtoiset laskelmat siitä mahdollisuudesta, että suuret ikäluokat olisivat aikoinaan syntyneet ?normaalin kokoisina?. Laskelmat osoittavat syytökset perusteettomiksi. * * * Oletetaanpa siis, että sodan jälkeiset ikäluokat eivät olisi olleet suuria ja että syntyvyys olisi silloin ollut suunnilleen sillä tasolla, jolla se sen jälkeenkin on Suomessa keskimäärin ollut. Ensinnäkin meitä suomalaisia olisi paljon vähemmän. Mikäli hedelmällisyysikäiset ikäluokat olisivat 1960-80-luvuilla olleet ?normaalin kokoisia?, olisi suomalaisia nyt noin 4,2 miljoonaa eli miljoona vähemmän kuin toteutuneessa kehityksessä. Käsipareja työssä olisi ollut samaan vähemmän. Niinpä vanhushuoltosuhde, josta nyt kannetaan niin kovin huolta suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle, olisi alkanut heikentyä jo 1980-luvulla. Se olisi ollut toteutunutta ja lähivuosina toteutuvaa kehitystä ongelmallisempi. Elinikä olisi todennäköisesti pidentynyt niin kuin nytkin, mutta niitä paljon puhuttuja sosiaali- ja eläketurvan maksajia olisi ollut paljon vähemmän, koska työiässä olevia olisi silloin ollut vähemmän. Vastaavasti eläkemeno suhteessa palkkasummaan olisi ollut noin 5 %-yksikköä toteutunutta suurempi. Tilanne olisi tasoittunut 2030-luvulle tultaessa, josta eteenpäin eläkemeno olisi sama kuin nykyisissä ennusteissa. Tämä tarkastelu osoittaa, miten heppoisilla perusteilla suuria ikäluokkia syyllistetään. Suuret ikäluokat ovat maksaneet suurimmalta osalta heitä vanhempien ikäluokkien eläkkeet ja rahastoineet merkittävän osan maksuista myös omaan eläketurvaansa. Niinpä eläkemaksujen kohoaminen pysyy hyvin maltillisena nyt suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle, maksujen nousu on paljon hitaampaa kuin se olisi pelkästään eläkeläisten määrän lisääntymisen ja eliniän pitenemisen vaikutuksesta. Ilman suuria ikäluokkia vanhushuoltosuhteen haasteet olisivat tulleet aikaisemmin, haasteisiin vastamassa olisi ollut vähemmän työikäisiä ja kansantaloutemme olisi työvoiman vähäisyydestä johtuen ollut heiveröisempi ne kohtaamaan. Tältäkin kannalta katsoen sukupolviristiriidan lietsominen ja suurten ikäluokkien syyllistäminen on perusteetonta. * * * Hyvinvointivaltiomme kantaviin periaatteisiin kuuluu ns. vakaan toimeentulon periaatteen noudattaminen. Siihen perustuu suurin osa sosiaalipoliittista ajatteluamme. Sen mukaan myös ikäryhmien välisen tulonjaon tulee olla kohtuullisen tasainen. Perhepolitiikalla pyritään takaamaan, ettei lapsiperheiden toimeentulo olisi muuta väestöä huonompi. Keinona ovat tulonsiirrot lapsiperheille, joilla pyritään takaamaan se, ettei lasten hankkimisesta rankaistaisi toimeentulovaikeuksien muodossa. Tulonsiirrot eivät takaa täyttä kompensaatiota lasten aiheuttamista lisämenoista, mutta niillä pyritään kuitenkin estämään kuilun laajeneminen liian suureksi. Muut yhteiskunnalliset eriarvoistavat tekijät aiheuttavat kuitenkin sen, että osa lapsiperheistä putoaa köyhyysrajan alle. Eläkepolitiikassa vakaan toimeentulon periaate merkitsee sitä, että eläkkeellä toimeentulon tason ei liian voimakkaasti putoaisi aktiiviajan tasosta. Tähän pyritään ns. vakuutusperiaatteen soveltamisella eläkemaksuihin ja aikanaan eläkkeisiin. Eläkkeet ovat käytännössä noin puolet eläkkeen perusteena olevasta palkasta. Toisaalta lasten huoltovelvollisuudet ovat eläkeikään tultaessa yleensä helpottaneet niin, että hyvinvointieroja ei voi mitata suoraan eläkeprosentilla. Eläkkeet rahoitetaan aikanaan työiässä kerätyillä maksuilla ja osittain työssä nyt olevien maksamilla maksuilla. Tämä periaate siirtyy eräänlaisena viestikapulana sukupolvelta toiselle. Nyt työiässä oleva sukupolvi on aikanaan saanut meidän sukupolvemme maksamat perhepoliittiset tulonsiirrot, lasten koulutuksen ja terveydenhoidon, jotka vanhemmat ovat rahoittaneet maksamillaan veroilla. Aikanaan eläkkeelle siirtyessään nyt työiässä olevat saavat osan eläketurvastaan silloin työiässä olevien rahoittamana. Sukupolvien välillä on siis vahva solidaarisuuden side, jonka katkaiseminen johtaisi arvaamattoman suuriin riskeihin. Sukupolvien välistä solidaarisuutta on syytä kaikin tavoin vaalia.
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2012 - 3 Oulun kesäpäivien mausteeksi hersyvää huumoria Kesäpäiväkuume nousee Jokilaaksojen aluejärjestössä, joka isännöi kesäkuista suurtapahtumaa. Marraskuun puolivälissä pidettiin Kempeleen työväentalossa alueellinen esiintyjäkurssi. Kurssilla aloitettiin Jokilaaksojen ohjelmaryhmien , kuorojen ja muiden esiintyjien ohjelmien hiominen. Kurssille osallistui peräti 100 jokilaaksolaista. Jonkin verran oli väkeä tullut hyvästä naapuristakin, Kainuusta. Kurssilaisia yhteiskuvassa. Hilkka Hyttinen eturivissä kolmas vasemmalta, Reino Bäckström haitareineen oikealla. ?Eihän kesäpäivien juhlaohjelma sisätiloissa voi pelkkää puhetta olla, heittää Hilkka Hyttinen Kempeleen työväentalon kahviossa. Hyttinen vastaa Oulun 2013 kesäpäivien ohjelmien suunnittelusta ja ohjauksesta. Isännöivän aluejärjestön, Jokilaaksojen ensimmäiseen ideapalaveriin osallistui kymmenkunta Jokilaaksojen eläkeläisyhdistysten edustajaa. ? Löytyisikö tämän alueen yhdistyksistä esimerkiksi sketsejä, huumoria tai muuta pienimuotoista esitettävää? Jotain paikallista kieleen tai kulttuuriin liittyvää, Hyttinen avittaa. Kahvion ideointipöydissä on hiljaista, on vain pelkkiä odottavia katseita, mutta oven takana salin puolella kuorolaiset availevat äänialojaan ja rentouttavat koko- Juhlatoimikunnan puheenjohtaja Raimo Mustikainen kaappasi kainaloonsa Ritva Mörösen (vas.) ja Helmi Hartikaisen. naisvaltaisesti kehoaan Reino Bäckströmin ohjauksessa. ? No, onhan meillä sketsejä, uskaltautuu eräs ideapalaverin naishenkilöistä sanomaan painokkaasti. Ja tästä uskaliaan avauksesta se lähti soljumaan; pidättäväisyys murentui ja homma hoitui. ? Iin eläkeläiset toivat esille, että heillä olisi huumorikylläinen ohjelmanumero ?Kaikkea sitä kuulee?, sanoo ideapalaveriin osallistunut Ritva Mörönen. ? Myös Suomussalmen eläkeläisyhdistyksestä tuotiin esille että heiltäkin löytyy kutakuinkin varmasti valmis ohjelmanumero esitettäväksi kesäpäivillä. ? Paljon hyvää Kempeleessä nousi esille, mutta paljon uutta vielä tarvitaan. Nyt vaaditaan yhdistyksiltä läpi koko maan aloitteellista aktiivisuutta, Hyttinen patistelee ja osoittaa Eläkeläiset ry:ssä yhteyshenkilöksi Tiina Rajalan. Rajala ottaa vastaan esiintyjien ilmoittautumisia. Kuvat ja teksti HEIKKI KIRSTINÄ ... yksi uusi ... toivoo Eläkeläiset ry Seuraa ilmoitteluamme!
• 4 - Nro 6?7 lokakuu 2011 ELÄKELÄINEN Valokuvauskilpailun päätuomari: KUTSU Veteraanien kulttuurikilpailut 2.-3.11.2013 Porissa Valokuvaamisen tärkein väline on kuvaajan silmä Eläkeläiset ry:n valokuvauskilpailun raadin puheenjohtaja, valokuvaaja ja valokuvauksen opettaja Martti Lintunen sanoo, että tärkein väline valokuvaamisessa on silmä. ? Kaikki riippuu siitä, mitä oivallat ja onnistut näkemään. Kamera on vain laite johon tallennat näkemäsi. Näkeminen ei silti tarkoita ymmärtämistä. ? Juuri siksi kamera on mainio väline etsijälle. Siihen voi tallentaa kaikenlaisia näkemyksiään, muistojaan ja säilyttää ne omina aarteinaan tai näyttää niitä muille. Samalla voi kysellä kavereilta, mitä eri valokuvissa olevat ilmiöt tarkoittavat. ? Sommittelu on tärkeä osa valokuvaamista. Sommittelu tarkoittaa sitä miten kuvan eri osa-alueet sijoittuvat valokuvan pinnalle. Sommittelua tarvitsee harjoitella, Lintunen sanoo ja kehottaa kaikkia valokuvaamista harrastavia Eläkeläiset ry:n jäseniä osallistumaan kilpailuun. Kilpailun teema on Eläkeläisen arki. Kilpailuun halutaan siis kuvia, jotka kertovat eläkeläisten elämästä ja asemasta, asumisesta ja asuinympäristöstä eläkeläisten kannalta sekä aivan arkisista toimista. Kilpailun ulkopuolelle rajataan tällä kerralla kaikki kuvat Eläkeläiset ry:n ja sen jäsenjärjestöjen toiminnasta. Kilpailu päättyy 31.3.2013. Kilpailuun hyväksytään tuohon päivämäärään mennessä Eläkeläinen- Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Eläkeläiset ry, Työväen Näyttämöiden liitto TNL ry, Suomen Työväen Musiikkiliitto STM ry, TUL:n veteraanijaosto ja TUL:n Satakunnan piiri ry järjestävät toisen valtakunnallisen veteraanien kulttuurikilpailun 2.3.11.2013 Porissa. Kilpailupaikat Porin Promenadisali; tanssi, ohjelmaryhmät ja loppunäytös Porin Lyseo; musiikki Porin nuorisotalo; lausunta Kulttuurikulma: karaoke Majoitus Lajit Raadin puheenjohtaja Martti Lintunen tähdentää silmän ja sommittelun merkitystä kuvaamisessa. lehden postiosoitteeseen tai sähköpostiosoitteeseen toimitetut kuvat. ? Kilpailutöistä rakennetaan Oulun kesäpäiville näytteyl. Jos haluaa kilpailuun lähettämiensä kuvien pääsevän myös näyttelyyn, on digikamerassa suositeltavaa käyttää kameran mahdollistmaa parasta kuvanlaatua. Tulostettujen kuvien suositeltava koko on A4, sanoo raadin sihteeri Pekka Isaksson. ? Kilpailuun osallistuville kuville ei ole kuitenkaan asetettu miään teknisiä vaatimuksia, koska haluamme, että kaikki voivat ja uskaltavat osallistua eläkeläisen arjen kuvaamiseen. Tanssi: ryhmätanssi, kansantanssi, senioritanssi, kantritanssi, rivitanssi ja vanhat salonkitanssit Musiikki: yksinlaulu; viihdemusiikki ja klassinen musiikki Lauluryhmät: yksiääniset pienet 2?8 laulajaa ja isot yli 8 laulajaa Lauluyhtyeet: moniääniset 2?10 laulajaa Kuorot: moniääniset yli 10 laulajaa Karaoke Soitinsolistit Soitinyhtyeet (max 10 soittajaa) Orkesterit (yli 10 soittajaa) Lausunta: yksin tai ryhmässä Ohjelmaryhmät; sketsit, ohjelmakokonaisuudet, pienoisnäytelmät jne. Osanottomaksu Ryhmät 25e, parit 15e, yksinesiintyjät 10e ja toisen tai useamman yksilölajin osallistumismaksu on 5e. Osallistumismaksu tulee suorittaa TUL:n Satakunnan piiri ry:n tilille 554254-22019 ma 30.9.2013 mennessä. Ilmoittautuminen Ilmoittautuminen tulee tehdä erillisellä lomakkeelle ma 30.9.2013 mennessä Lomakkeen saa lähetettyä www.veteraanikilpailu.fi sivustolta. Majoituksen jokainen varaa suoraan hotelleista ja maksaa pois lähtiessä. Varauksen yhteydessä mainittava ?Veteraanien kulttuurikilpailu?. Sokos Hotelli Vaakuna Gallen-Kallelankatu 7, Pori, puh. 0201234625. Hotelli Cumulus Yrjönkatu 24, Pori, puh. 02550900. Hotelli Scandic Itsenäisyyden katu 41, Pori, puh. 02-624900. Ruokailu Lounas la-su, paikka ilmoitetaan myöhemmin. Illallinen Sokos Hotelli Vaakunassa klo 19-21, jonka jälkeen kisatanssit klo 21 alkaen. Ruokailut tilataan TUL:n Satakunnan piiri ry:n toimistolta puh. 02-6306900 tai tiedotus(at)tulsatakunta.com ma 30.9.2013 mennessä.. Ruokailut maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä TUL:n Satakunnan piiri ry:n tilille 554254-22019 ma 30.9.2013 mennessä. Lisätietoja TUL:n Satakunnan piiri ry Päivi Luontola tapahtumavastaava puh. 0400-817114 paivi.luontola(at)tulsatakunta.com Tervetuloa! TUULA-LIINA VARIS Kaamoksen rauhaa M arraskuussa otettiin tv-uutisissa esille valosaaste ?niminen ongelma. Hätkähdin, nimittäin mielihyvästä. Jo vuosia olen syksyn harmaiden ja mustien kuukausien aikana miettinyt suhdettani hämärään ja pimeään ja toisaalta siihen voimakkaaseen keinovaloon, jossa joudumme elämään. Vihdoin joku asiantuntijakin kyseenalaistaa ajatuksen, että ns. kaamosmasennusta aiheuttaa valon puute. Ehkä sitä aiheuttaakin liika keinovalo. Pohjoinen ihminen on elänyt vuosituhansia vuoroin hyvin kirkkaassa luonnonvalossa, vuoroin syvässä harmaudessa ja pimeydessä. Hänen kehonsa ja psyykensä on sopeutunut vuodenaikojen dramaattisiin vaihteluihin. Vaikka hän ei nukukaan talviunta, hämärä ja pimeä kausi on hänen niin kuin koko pohjoisen luonnon lepoaikaa. Sähkö on merkinnyt menneisyyden perspektiivistä katsoen äkkinäistä ja väkivaltaista muutosta: keinovalo muuttaa koko elämisen tempon. Vaadimme sekä itseltämme että hyötyeläimiltämme täyttä tehoa kesät talvet. Luonnonmukaisesti elävä kana lopettaa munimisen pimeän kauden ajak- si, mutta kirkkaiden keinovalojen avulla tuotanto saadaan jatkumaan vuoden ympäri. Ihminen on sopeutettu samaan tehotuotantoon, vuoden viimeistä päivää kohti vauhti vain kiihtyy. Luonnon kalenteri ei tällaista kalenteripäivämäärää tunne. Minutkin on sopeutettu. Loppuvuonna poden huonoa omaatuntoa, kun viihtyisin sängyssä lukemassa, haluaisin herätä myöhään ja lukea lehtiä aamuisin pitkään hiljaisuudessa. Saan hepulin, jos mies erehtyy avaamaan radion aamutuimaan uutisille, jotka syöksevät maailman ongelmineen vielä suojattomiin aivoihini. Kirkasvalolamppu aamiaispöydässä on ajatuksenakin painajainen, puhumattakaan korvaan työnnettävästä keinovalosta. Kaamosmasennusta podetaan erityisesti kirkkaasti valaistussa etelässä, pohjoisen ihmiset eivät semmoisia vaivoja tunne. Monenkin Lapin eläjän olen kuullut sanovan, että kaamos on vuoden parasta aikaa ? ?on kuin villakopassa eläisi?. Lappilaisilla on sitä paitsi kaamosaikaankin omat luonnonvalot: revontulet, tähtitaivas. TV:ssä haastateltu tutkija toivoikin, että etelässäkin valot sijoitettaisiin niin, että ne valaisisivat maata eikä taivasta. Turun kirjamessuilla olin mukana keskustelussa, jossa aiheena olivat unohtumattomat kirjat. Otin esille itselleni erityisen tärkeän kirjan, japanilaisen Nobel-kirjailijan Junihiro Tanizakin pienen teoksen Varjojen ylistys. Kirjailija käsittelee siinä japanilaista estetiikkaa, jossa pimeydellä ja hämäryydellä, mustuudella ja varjoilla on suuri merkitys. Tähän estetiikkaan kuuluvat valoa läpäisevät paperiovet ja ?ikkunat, huoneet, joiden nurkat haipuvat pimeyteen, vähävaloiset kuva-alkovit, puolipimeässä esitettävä no-teatteri. Kaikki tuo on häviämässä japanilaisesta arkipäivästä, ja tilalle on tullut länsimainen kirkas, varjoton valo, kiilto, välke ja kimallus. Hämyä, varjoja ja yltäkylläistä pimeyttä rakastavalle Tanizakille ne ovat elotonta alastomuutta. Japanilainen estetiikka ei tunnu olevan kaukana suomalaisesta perinteestä, johon kuuluvat harmaat mökit, hämyiset, pieni-ikkunaiset pirtit ja saunat, varjoisat lehdot, pimeät ikikuusikot, kesäyön hento valo, syksyn villanharmaus, hankien pitkät siniset varjot. 1800-luvun lopulla syntynyt Tanizaki kirjoitti kirjasensa jo 30-luvulla. Sen jäl- keen valo on vain lisääntynyt sekä idässä että lännessä, kuten hän ennustikin: liian valon tuottamia ongelmia yritetään korjata lisäämällä valoa. Ehkä toimimmekin kuin hölmöläiset: kannamme valoa säkillä pirttiin näkemättä sen tuloksena maailmaamme yhtään sen paremmin. Hämyisää ja hiljaista joulun aikaa ja mielenrauhaa uudelle vuodelle! Kynttilä on paras kirkasvalolamppu!
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2012 - 5 Hauskalla ja tunnelmallisella risteilyllä pysyttiin pinnalla, ensi kesänä mennään Ouluun Tallinnan-kävijät rentoutuivat, tapasivat tuttuja ja miettivät sukupolvien ketjun kestävyyttä P ysyttiin pinnalla -risteilyn 1 000 osanottajaa olivat tyytyväisiä risteilyn ohjelmaan, tunnelmaan ja tiedolliseen antiin. ? Rentoudutaan ja tavataan tuttuja ympäri maata. Heidän joukossaan on monta Eläkeläiset ry:n jäsentä ja jäsenpariskuntaa, jotka ovat tulleet tutuiksi aikaisemmissa valtakunnallissa tapahtumissa, kuten kesäpäivillä Levillä ja retkeilypäivillä Tahkolla. Oikein mainio tapahtuma muutenkin Näin kertoivat tunnelmistaan Tampereen Eläkeläiset ry:n jäsenet, jotka Eläkeläinen-lehti bongasi Baltic Princessin kannelta. Risteilyllä pysyttiin muutenkin pinnalla ja ajan hermolla. Kiinnostavassa paneelissa pohdittiin sukupolvien välistä solidaarisuutta. Oulu vakuutti Eläkeläiset ry:n seuraavan valtakunnallisen tapahttuman, vuoden 2013 kesäpäivien, emäntäkaupunki Oulu sai paljon uusia ystäviä. Niin vakuuttavasti Oulun yhdistysten jäsenet, Jokilaakson aluerjärjestön edustajat ja Oulun Konffan henkilökunta esittelivät kaupunkia. Päiville ilmoittautuminen lähti käyntiin ripeästi. Majoitusvarauksia tehtiin peräti 700 muutamassa tunnissa. Kulttuurianti oli yhtä hyvä kuin aina Eläkeläiset ry:n tapahtumissa. Risteilyn kohokohtiin kuului yhteislaulutilaisuus. Sen ohjelmiston oli koonnut Reino Bäckström, joka myös veti tilaisuuden yhdessä Sauli Malisen kanssa. Pekka Luodes, Tauno Järvelä, Marita Kanerva, Pirkko Lindholm, Timo Mustonen ja Maria-Leena Järvelä olivat tulleet risteilylle Tampereelta. Uunituoretta omaa ohjelmistoa Päättäjäisissä kuultiin uunituoretta omaa tuotantoa. Reino Bäckström oli ehtinyt säveltää Sonkajärven Eläkeläiset ry:hyn kuuluvan sanasepon Martti Heikkisen sanoittaman Ollaan suomalaisia, joka tuli toiseksi järjestön protestilaulukilpailussa. Risteilyllä oli esillä myös järjestön yhteistyökumppaneita ja kaupallisia toimijoita. Laivan kokouskannen aulassa ja saleissa riitti toisinaan väkeä tungokseen asti, kun osallistujat tututustuivat näytteilleasettajien tarjoamiin tietoihin ja tuotteisiin. ? Tältäkin osin erittäin hyvät järjestelyt. Olen ollut työssäoloaikanani monessa laivaseminaarissa ja -konferenssissa, joissa vastaavien osastojen anti oli pikemminkin kostea kuin antoisa. Täällä oli koko ajan hyvä tunnelma, kehui Oulun Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Veikko Kettunen. (P.I.) Martti Heikkinen (oik.) sai kuulla protestilaulukilpailussa menestyneen sanoituksensa sävellettynä ja Reino Bäckströmin ja Sauli Malisen esittämänä.
• 6 - Nro 8 joulukuu 2012 ELÄKELÄINEN Ritva Mörönen lausui risteilyn avajaisissa Elvi Sinervoa. Teuvo Näätänen toivotti risteilyväen ja kaikki eläkeläiset tervetulleiksi Ouluun Oulun poijaat lauloivat (yllä) ja Veikko Meriläinen esitteli Oulun osastolla muun muassa kiertoajelua (oik.).
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2012 - 7 Karoliina Pirhonen (vas.) Konffan osastolla otti vastaan kesäpäivävarauksia ja kertoi Oulusta. Oulusta oon ja kehtaan sanua Kesäpäivien emäntäkaupunki esittäytyi tyylikkäästi Eläkeläiset pinnalla -risteilystä avautui myös loppusuora Oulussa ensi kesänä pidettävien kesäpäivin valmistelussa. Se näkyi sekä risteilyn ohjelmassa, tunnelmassa että näyttelyosastolla. Risteilyn aikana tehtiin peräti 700 majaitusvarausta. Monien yhdistysten matkavastaavat ja puheenjohtajat kertoivat jo tehneensä tarjouspyynnöt myös kuljetuksista. ? Ilman muuta tulemme Ouluun, todennäköisesti Nurmeksen yhdistyksen kanssa yhteiskuljetuksessa. Se on meillä perinteenä, sanoi Lieksan Seudun Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Tauno Nevalainen. Myös Pohjois-Savosta ollaan Ouluun lähdössä joukolla ja yhteistuumin. Näin vakuuttivat Iisalmen yhdistysken puheenjohtaja Aimo Mursu ja Lapinlahden Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtaja AnnaLiisa Juutistenaho. Eikä huonompia olla eteläisessäkään Suomessa. Oulussa nähdään niin Tampereen Eläkeläiset ry:n kuin Kontulan Eläkeläiset ry:n jäseniä ? pari satunnaisesti suuresta joukosta poimittua yhdistystä vain mainiten. Risteilyn avajaiset oli omistettu kokonaan kesäpäiville ja Oululle. Koko ohjelma lukuun ottamatta Eläkeläiset ry puheenjohtaja Kalevi Kivistön avauspuhetta oli oululaisten yhdistysten tuottamaa ja esittämää. Kivistökin tnnustautui Oulun ystäväksi ja järjestön puo- lesta toivotti niin riteilyllä olleet kuin muut järjestön jäsenet tervetulleiksi Ouluun. Jokilaaksojen aluejärjestöjen puolesta saman teki järjestön puheenjohtaja, Eläkeläiset ry:n hallituksen varajäsen Teuvo Näätänen. Avajaisten muusta napakasta ja hyvin toteutetusta ohjelmasta vastasivat Oulun poijaat -trio ja lausuja Ritva Mörönen. Näyttelyosastolla oululaiset esittelivät sekä omaa kaupunkiaan ja yhdistyksiään että laajemmin Joki- laaksojen aluejärjestön toimintaa. Kiinnostusta herätti myös kesäpäivien erikoisuus, kesäpäivävieraille varta vasten suunniteltu Työväen Oulu -kiertoajelu. jonka toteuttaa Jokilaaksojen aluejärjestö yhdessä Yrjö Mäkelin -seuran kanssa. Viereisellä osastolla Oulun majoitus- ja ruokailujärjestelyistä kertoivat ja varauksia vastaanottivat Konferenssikeskus Konffan työntekijät toimitusjohtaja Pia Hanskin johdolla.(P.I.) Kesäpäivien ohjelmassa ainutlaatuinen Työväen Oulu -kiertoajelu ? Opastetun kiertoajelun kesto on n. 1 tunti ? Hinta on 5?/henkilö kun kiertoajelu toteutetaan ryhmän omalla bussilla tai ? 10?/henkilö kun se toteutetaan oululaiselle tilausbussilla ? Hintaan sisältyy jokaiselle osallistujalle jaettava yhteenveto kiertoajelun keskeisimmistä kohteista, esitellyistä henkilöistä ja tapahtumista Kesäpäivillä voit kokea upean kiertoajelun! Tutustut kaupunkiin ja saat oppaan tarjoamaa tietoa perinnerikkaista oululaisista työpaikoista ja työväenliikkeen aktiivihenkilöistä ja heidän vaikutuksestaan mm. itsenäisyytemme synnyn alkuvaiheisiin. Kiertoajelun on suunnitellut Jokilaaksojen aluejärjestö yhteistyössä Yrjö Mäkelin -seuran kanssa. Se on ainutlaatuinen, vain kesäpäivävieraillemme valmisteltu kokonaisuus. Myös oppaat ovat omia jäseniämme ? tähän tehtävään varta vasten valmennettuja! Kiertoajeluista kerättävät maksut ohjautuvat Jokilaaksojen aluejärjestön jäsenyhdistysten toimintaan lyhentämättöminä. Ilmoittautuminen, maksaminen ja aikataulut: ? Kiertoajelulle ilmoittaudutaan Oulun kesäpäivien VARAUSLOMAKKEELLA. Se on postitettu jokaiseen yhdistykseen 4.10.2012. ? Kiertoajelu maksetaan oppaalle bussissa paikan päällä käteisellä. ? Kiertoajelujen aikatauluista ja lähtöpaikoista ilmoitetaan huhti-toukokuussa kaikille ilmoittautuneille. Ajeluja toteutetaan sekä 25.6. että 26.6.2013. Ohje matkavastaavalle: Kun varaat Oulun reissua varten linja-auton, on liikennöitsijälle hyvä mainita myös kiertoajelusta: ajelu kestää n. tunnin ja reitille tulee pituutta n. 15-20 km. TERVETULOA OULUUN JA TIETOKIERROKSELLE! Eläkeläiset ry:n Jokilaaksojen Aluejärjestö ry Yrjö Mäkelin -seura ry Eläkeläiset ry
• 8 - Nro 8 joulukuu 2012 ELÄKELÄINEN Panelistit yhtä mieltä: hyvinvointiyhteiskunnan ja eläkejärjestelmän pitää kestää Solidaarisuus syntyy arvoista ja arjen teoista ? kun kutsu käy, ? Ajattelemme, että solidaarisuus tuottaa hyvinvointiyhteiskunnan. Pikemminkin on niin, että hyvinvointiyhteiskunta tuottaa solidaarisuutta. Ehkäisevän päihdetyö EHYT ry:n järjestösihteeri Jiri Sironen ravisteli itsestään selvinä pidettyjä ajatusluutumia risteilyn paneelissa. Paneelissa kysyttiin, kuka tarvitsee sukupolvien välistä solidaarisuutta. Sironen oli paneelin nuorin osanottaja. Hanttiin eivät panneet vanhemmatkaan, Tampereen Eläkeläisten jäsen Pirjo Rosengren , Kuopion Eläkeläisten puheenjohtaja Mervi Höylä ja Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö. Sironen tarkensi väitettään hyvinvointiyhteiskunnan ja solidaarisuuden suhteesta sanomalla, että hyvinvointiyhteiskunnassa ihmisillä on mahdollisuus kokera, että kaikissa pidetään huolta. Se on solidaarisuutta synnyttävä ja ylläpitävä kokemus. Sukupolvien suhteista puhuttaessa nostetaan usein esille eläkejärjestelmän ja laajemmin hyvinvointiyhteiskunnan kestävyys. Niistä kysyttiin myös panelisteilta. Vastaus oli yksinkertainen ja tiukka: niiden pitää kestää. Muita vaihtoehtoja ei otettu käsiteltäväksi. ? Ajatellaanpa hyvinvointiyhteiskunnan rakentajia. Mitä siitä olisi tullut, jos he olisivat alkaneet epäillä, kestääkö tämä, kuinka tässä käy, Pirjo Rosengren summasi. Yhtä yksimielisesti keskustelijat tyrmäsivät jaon aktiivi- ja passiiviväestöön. ? Jonkin ryhmän, esimerkiksi eläkeläisten tai työttömien, sanominen passiiviäestöksi on suorastaa leimaavaa, Sironen sanoi. ? Työ ei määritä ihmistä. Ainakin meidän eläkeläisten pitäisi huomata se, Rosengren totesi. Paneeli oli risteilyn ainoa vakava ohjelma, mutta viihdyttävä sekin aiheen haastavuudesa huolimatta. Keskustelijat ja paneelin vetäjä Hannu Partanen pysyttelivät kannella ja kertoivat arkisista kokemuksista. Elettiin ennenkin Pirjo Rosengren muisteli, että 60ja 70-luvun nuorisoliittolaisvuosina solidaarisuus-sana kuulosti hänestä kovin juhlalliselta. Nyt se on saanut hyvin arkisen, mutta vähintään yhtä tärkeän sisällön. ? Kun lapsenlapset tarvitsevat, niin mummo menee. Ja toisinpäin: kun minä tarvitsen apua esimerkiksi raskaammissa töissä, niin voin soittaa lapsille, että tulkaapa käymään. Sukupolvien ketjuakin panelistit katsoivat mieluummin läheltä kuin vuosisataisesta näkökulmasta. Sekä Pirjo Rosengren että Mervi Höyä kertoivat,että heitä on alkanut kiinnostaa, kuinka ennen elettiin. ? Mutta valitettavasi se tapahtui vasta vanhempien kuoleman jälkeen, Höylä kertoi. Samoin oli käynyt Rosengrenille.. ? Olen kuitenkin huomannut, kuinka tärkeä vanhempien työ ja heidän edustamansa arvot ovat minulle olleet. Niitä arvoja olen yrittänyt siirtää lapsilleni. He eivät ole niistä koskaan puhuneet minulle, mutta kautta rantain olen saanut tietää, että niillä on ollut merkitystä, Rosengren sanoi. Kalevi Kivistö kertoi , kuinka toinen hänen isoisistään meni viime vuosisadan alun siirtolaisaallossa Amerikkaan. Palatessaan hän toi tuliaisina sosialismin aatteen perheeseen ja laajemminkin kotikylälleen. ? Isovanhemmat ja vanhemmat osallistuivat koululaitoksen luomiseen. Minä olin sukuni ensimmäinen yliopilas. Ne ? sosialismi ja koulutus ? olivat hieno perintö. Kuiluja kaivetaan tietoisestikin Panelisteilta kysyttiin myös sukupolvien mahdollisesta kuilusta. Ihan säröttömänä he eivät ei sukupolvien yhteyttä pitäneet. Jos kohta kukaan ei nähnyt kui- lua, niin pienempiä murtumia kyllä,. Niiden todettiin kuuluvan luonnostaan elämän menoon. ? Se missä ketju pätkii, on historiatieto. Me eläkeläiset tuomme historian esille, mutta kuunnellaanko meitä? Höylä kysyi. ?Tämä pätee toisinkin päin. Kaikki ikäihmiset eivät halua tietää, mitä nuorempien maailmaan kuuluu. Esimerkiksi tietokoneet ovat monelle tabu, kielletty aihe, josta ei saa edes puhua, jotta ei loukkaannuta. Höylä kertoi todenneensa, että esimerkiksi tuolloin vielä edessä olevissa kuntavaaleissa ehdokkaik- si asetetut nuoret ja iäkkäämmät puhuvat kummatkin tärkeistä asioista, mutta eivät kuuntele herkin korvin, jos lainkaan, toisiaan. Sironen lainasi vastikään 95-vuotiaana kuollutta brittihistorioitsijaa Eric Hobsbawnia, jonka mukaan historiallinen muisti on kuollut. Se liittyy yltiöyksilölllisyyteen. ? Siihen kuuluu pysyvä nykyhetkessä eläminen. Siksi on syytä miettiä, mitkä rakenteet voivat välittää historiatietoisuutta. Kivistökin nosti esille historian, mutta vähän toisin. ? Jo 4 000 vuotta vanhoissa egyptiläisissä kirjoituksissa valitettiin Kolmanteen sukupolveen Tampereen Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Timo Mustonen seurasi kiinnostuneena paneelia. Hän on itsekin miettynyt sen teemoja viime vuosina paljon. ? Erityisesti olen miettinyt, miksi meitä seuraava sukupolvi, siis meidän lapsemme, sisäistivät niin huonosti meidän hyvät vasemmistolaiset arvomme. Paria vastaustakin Mustonen on kypsytellyt. ? Taisi käydä niin, että meillekään ne arvot eivät riittäneet, vaan piti vielä niska punaisena puolustaa Neuvostoliittoa ja tapella kaverien kanssa siitä, kuka on paras Neuvostoliiton ystävä. Lapset näkivät sen pelin läpi. Mustonen ei usko raamutulliseen puheeseen isien pahojen tekojen ulottumisesta kolmanteen ja neljänteen sukupolveen. ? Minusta lapsenlapsien sukupolvessa on näkyvissä taas merkkejä solidaarisuuden ja oikeudenmukaisuuden kasvusta. Uskotaan siihen. ? Toivottavasti he aikaa myöten myös huomaavat, että tämmöisessä vanhanaikaisessa järjestäytymisessä myös reaalimaailmassa on oma ideansa.Vaalitaan me siihen asti näitä arvoja ja hieman vähäisiksi käyneitä voimavarojakin. (P.I.) Jiri Sironen esitteli EHYT ry:n ikähanketta ja osallistui paneeliin sukupolvien solidaarisuudesta.
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2012 - 9 mummo menee Timo Mustonen uskoo kolmanteen sukupolveen Yleisö osallistui keskusteluun koeäänestämällä. Tässä kannatetaan elinaikakertoimen remontoimista. nuorison kurittomuutta. Ilmiö ei ole uusi, eikä se onneksi lopu. ? Kuiluja yhteiskunnasssa kyllä on olemassa, mutta ne kulkevat sukupolvien sisällä, eivät niiden välissä. Näin on laita esimerkiksi elämäntavan sekä koulutus- ja tuloerojen. Eläkeläisköyhyyden rinnalla on lapsiperheiden köyhyyttä ja työttömien syvää köyhyyttä, Kivistö sanoi. Pirjo Rosengren huomautti, että kuiluja myös kaivetaan. ? Kunnallisvaalien alla esimerkiksi kysytään, pitäisikö supistaa lapsperheiden palveluja vai vanhusten palveluja. Mikä kysymyk- senasettelu tämä on? Pitää kysyä, leikattaanko palveluja vai siirretäänkö investointeja,, meillä Tampereella esimerkiksi sitä kuuluisaa tunnelia. Kärsivällisyyttä ja yhteisiä tilaisuuksia Sironen näki sukupolvien välissä ohipuhumista ja eriaikaisuutta. ? Nuoremmilla yhteisöllisyys ei ole paikkaan sidottua, koska heillä on tottumus ja taito käyttää sosiaalista mediaa yhteisön luomiseen ja ylläpitämiseen. Muiden panelistien tavoin Siro- nen uskoi, että sukupolvien välistä vuropuhelua voidaan edistää. ? Se vaatii kärsivällisyyttä, kuten kaikki erilaisten kulttuurien kohtaamiset. Kalevi Kivistön mielestä juuri ristelypaneelin kaltaiset tilaisuudet ovat hyvä tapa edistää vuoropuhelua. ? Myös perustasolla olisi hyvä keskustella nuorten ja työikäisten kanssa, Kivistö vihjaisi Eläkeläiset ry:n yhdistyksille. PEKKA ISAKSSON Anna-Liisa Juutistenaho (vas.) ja Marja-Leena Leppälä nauttivat mahdollisuudesta rentoutua ja irrotella. Ihanuudestakin pitää rentoutua Välillä mummo lähtee lentoon Lapinlahden linnuiksi lentoon lähdössä esittäytyivät Anna-Liisa Juutistenaho ja Maija-Leena Leppälä pähkäillessään ensimmäisen risteilypäivän iltana, oliko sen tanssiravintola keulassa vai perässä. Naisten railakas meno oikeutti kysymyksen, onko Lapinlahdellakin aina noin hauskaa. ? Ei sentään, vaikka toiminta Lapinlahden Eläkeläisissä mukavaa onkin, sanoi Anna-Liisa Juutistenaho. Juutisenaholla oli aivan erityinen syy vaihtaa vapaalle. ? Sunnuntaina syntyi uusi lapsenlapsi kahdeksan muun joukkoon. Viikonloppuna heistä viisi oli kylässä mummolassa. Ihanaa oli, mutta viiden pienen lapsen kanssa koetun ihanuudenkin jälkeen tekee mieli hieman rentoutua ja irrotella. Yhdessä Ouluun Eläkeläiset ry:n maahanmuuttajahanke Teemme yhdessä oli näyttävästi ja kiinnostavasti esillä. Juutistenaho on yhdistyksen varapuheenjohtaja. Lapinlahden Eläkeläisissä hän on toiminut kol- matta vuotta. ? Tulin mukaan jouduttuani työkyvyttömyyseläkkkeelle. Teki mieli harrastaa erilaisia asioita yhdessä muiden kanssa. Harrastusten kirjo saisi Juutistenahon mielestä olla yhdistyksessä laajempikin. Hän sanoo toisinaan toivovansa yhdistyksessä vähän herkempää tarttumista uusiin toimintamuotoihin. Lapinlahden yhdistyksessä on runsaat sata jäsentä, jotka kerhoilevat, laulavat, liikkuvat ja retkeilevät yhdessä. Viimekesäinen retki tehtiin Pohjanmaalle, Kokkolaan, Vaasaan ja Seinäjoelle. ? Lauluryhmäkin on, muttei miesääniä. Niitä kun vielä saataisiin. Lapinlahtelaiset olivat risteilyllä yhdessä iisalmelaisten ja kiuruvetisten kanssa. Todennäköisesti samanlaisella kokoonpanolla lähdetään ensi kesänä Ouluunkin. Uteliaille kerrottakoon, että löytyi se tanssiravintolakin. PEKKA ISAKSSON
• 10 - Nro 8 joulukuu 2012 ELÄKELÄINEN Myös näytteilleasettajat tyytyväisiä Fenno Medicalin kasseja ja EHYT:n elämyspelejä Tuotepäällikkö Sanna Lipasti (oik.) jakoi osallistujille messukasseja, joissa oli Fenno Medicalin tämänvuotinen kuvasto. Toimitusjohtaja Jarmo Ikäheimosella (oik.) oli hauskaa Kylpylähotelli Kuntorantaa esitellessään. Projektipäällikkö Antti Honkonen (vas.) poikkeuksellisen vakavana, kun hän esittelee Onks´uutta tietoo -hankkeen kommervenkkejä Paula ja Martti Vaattovaaralle. Päässä tietysti kihokypärä. ? Eläkeläiset pinnalla -risteily oli mainio tapa tavata tuotteiden mahdollisia käyttäjiä, kertoa heille tarjolla olevista tuotteista sekä kuulla, mihin suuntaan tuotevalikoimaa voisi jatkossa kehittää, sanoo Fenno Medical Oy:n tuotevalikoimaa esitellyt yhtiön tuotepäällikkö Sanna Lipasti. Näyttelyosastolla vieraili runsaasti aktiivisia eläkeläisiä ja keskusteluja käytiin erilaisista terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä. Arvontaan osallistui yli 200 risteilijää ja palkinnot (verenpainemittari, lämpöpeite sekä ensiapulaukku) arvottiin risteilyn päätöstilaisuudessa. Fenno Medical Oy on parinkymmen vuoden ajan myynyt monentyyppisiä perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon ja laboratorioalan tarvikkeita ja laitteita. Asiakkaat ovat laitoksia ja organisaatioita julkisista sairaaloista yksityisiin vanhusten asumispalveluyksiköihin. ? Myynti yksityishenkilöille on lähtenyt käyntiin tarpeen ja kysynnän kautta: kun sairaalassa tai kotihoidossa on käytetty tuotteitamme, ovat yksityishenkilöt halunneet ostaa niitä myösomalla kustannuksellaan, Lipasti kertoo. Yritys aloitti pienimuotoisen kuluttajakaupan postimyyntikuvaston kautta kuutisen vuotta sitten. ? Yksityispuolen myynti on vielä pientä, mutta odotamme myynnin kasvua mm. väestön ikääntymisen johdosta. Kuluneen vuoden aikana olemme satsanneet tuotevalikoiman laajentamiseen ja Fennokaupan tunnettuuden lisäämiseen. Ajatuksena on, että samoja ammattikäytössä hyväksi havaittuja tuotteita tarjotaan yksityishenkilöille kuluttajapakkauksissa. ? Perustuotevalikoimamme on laitoksillekin toimitettavia tuoteryhmiä: haavanhoito, hygienia, inkontinenssi sekä kuitukangastuotteet. Näiden ympärille olemme koonneet tuotteita, jotka sopivat juuri ikääntyville arjessa selviytymiseen, terveydentilan seurantaan ja ylläpitoon sekä kotihoitoon. Esimerkkinä verenpainemittarit, kävelykepit, erilaiset arjen pienapuvälineet ja tuet sekä toimintakyvyn ylläpitoon sopivat kuntoilutuotteet. Monella pienellä paikkakunnalla apteekki on ainut tämäntyyppisten tuotteiden myyntipiste. Siksi kuvaston kautta tilaaminen ja suoraan kotiovelle toimittaminen on monelle hyvä vaihtoehto. Fenno Medical on yksi suurimmista ellei suurin suomalaisessa omistuksessa oleva alan yritys. Julkisella puolella alalla on erittäin kova kilpailu. Tietoa, elämyksiä EHYT ry:n Onks´uutta tietoo? -ikähanke oli risteilyllä tosi- ja vekkulitarkoituksella. Totisempana asiana oli eläkeläisjärjestöistä hyviä käytäntöjä etsivän hankkeen esittely. Komean tammipöydän reunoille oli laitettu tietoiskuja ja valokuvia niin ehkäisevän päihdetyön perusasioista kuin hankkeen arkitoiminnoista, muun muassa. Oulun Työväen Eläkeläisten ja Raision Seudun Eläkeläisten parissa. Tärkeänä Tietovisa-kysymyksenä oli "terveille +65-vuotiaille" laadituista alkoholinkäytön riskirajoista. ?Tieto oli vielä melko vähäistä, mutta tiedonlisäyksen kasvattamiseksihan ikähanke toimii, hankkeen projektipäällikkö Antti Honkonen sanoo. ? Kukaan ei halua olla saarnailun kohteena. Siksi on kehitetty jo olemassa olevan toiminnan tueksi elämyksellisiä pelejä, joissa osallistujakynnys madaltuu, sukupuolten tasa-arvo kasvaa ja silti ne ovat kehittäviä ja hauskoja. ? HupSpeli-pallot ovat sisäboccia-palloja pehmeämpiä. Tarkkuutta heitettäessä sattumalla on melkoinen osuus eli taitavinkaan boccisti ei aina pärjää, eikä kehnoinkaan voi aina epäonnistua. Laivalla heitettiin pehmopalloin tarkkuutta ikäbonuksella. Täytetyistä vuosista oli etua, sillä ikä muutettiin senteiksi ja vähennettiin kahden pallon yhteisetäisyydestä heittopisteestä. Tunnelmaa kohotti viikinkikypärä, jollainen oli kullakin heittäjällä vuorollaan päässä. Tasaisen kisan ykköseksi nousi Lohjan Seudun Eläkeläisten Sakari Lehtinen. Hän heitti pallot vain 33 sentin päähän ja kun hänellä oli 67 ikäbonussenttiä, tuli plusmerkkinen lopputulos +34. Ikähanke kiertää talvikauden pilottikumppaneidensa tilaisuuksissa ja on ensi kesäkuussa Oulussa mukana kyselyjen lisäksi erilaisilla virityksillä.
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2012 - 11 Ykspihlajan ja Kokkolan sinkkunaiset Rhodoksella Rauman Eläkeläiset ry:n tanhuryhmä esiintyi muistuttaakseen, että veteraani- ja eläkeläisjärjestöjen seuraavat kulttuurikilpailut ovat ensi vuonna Satakunnassa. Tiina Huhtala (keskellä vasemmalla) esitteli KSL:n opintotoimintaa. Ritvan ja Irmelin ansiosta meitä lähti Ykspihlajan eläkeläistä 14 naista ja Kokkolan eläkeläisistä 2 naista Rhodokselle. Matkamme oli hyvin järjestetty, Tilataksi nouti jokaisen läheltä kotiovea ja vei suoraan Oulun lentokentälle. Matkaeväinä meillä oli iloinen mieli ja tasokas huumori. Kokonaisuutena matka onnistui hyvin. Viikko kului nopeasti. Päivisin olimme neljän henkilön porukoissa rannalla tai altaalla sekä kiertelimme vanhassa kaupungissa. Iltasella lähdimme syöntireissulle isommalla porukalla ja merkillepantavaa oli se, että muut suomalaiset turistit kyselivät, oletteko te sitä 16 hengen porukkaa Kokkolasta ja onko Ritva mukana? Oletettavasti se näkyi ja kuului meistä niin selvästi. Loman alkuvaiheessa eräänä iltana hotelli ja Apollo-matkat tarjosivat meille tervetuliaistilaisuuden, jossa tarjottiin shampanjaa ja huoneisiin tuotiin 2 ouzopulloa. Muutamat meistä tutustuivat lähellä olevaan merielävien akvaarioon, lähinnä siellä oli kaloja. Samoin Ellin baariin ,joka oli vuosien saatossa muuttunut nuorison paikaksi. Ritvalla on ollut monta vuotta ystävänä paikallinen suutari , mutta sitähän ei kaikille esitelty? Yhtenä päivänä olimme kaupungin kiertoajelulla kaksikerroksisella bussilla, siihenkin piti yrittää useamman kerran ennen kuin kaikki sovimme samaan bussiin.Yhdeksällä eurolla/henkilö sai ajella vaikka koko päivän. Löhöilimme rannalla muutaman tunnin ja lähdimme bussilla illaksi syömään. Ruoka oli hyvää jokaisessa ravintolassa missä kävimme. Palattuamme hotelliimme istuimme terassilla ja otimme yömyssyt, kuten matkatapoihin kuuluu. Yhtenä iltana erään matkaajan ehdotetuksesta ostimme räiskyvän ja maukkaan drinkin, joka tummuvassa Rhodoksen illassa oli todella kaunis näky. Toivottavasti valokuvaus onnistui? Olimme taas eräänä päivänä vanhassa kaupungissa, kun kahdeksan sinkkumatkaajaa kohtasi kadunkulmassa ja joitakin alkoi hiukoa ja janottaa. Ei päässyt jano yllättämään, kun tilaajalle tuotiin litran lasisaapas täynnä olutta, siinä iloa riitti, ei tarvitse ihmetellä, että moni tiesi, keitä on taasen liikkeellä. Tarjoilija toi kokin ja muuta henkilökuntaa jakamaan yhteistä iloamme. Tästä tapahtumasta sain positiivista palautetta Helsingistä saakka. Olimme rannalla, Ainolla oli hienosti hattu päässä ja sen vei tuuli mereen. Oululainen pariskunta istui lähellä, mies haki pari kertaa hatun merestä ja hekin tiesivät , että olemme sinkkujen matkalla Kokkolasta. Viimeisenä iltana puolet porukasta oli kreikkalaisessa illassa, sekin oli ihan mukava ilta, varmaankin lähes 200 henkilöä meitä pohjoismaalaisia. Oli monenlaista syötävää ja juotavaa. Kaksi meidän naisista oli niin rohkeita, että osallistuivat kreikkalaiseen tanssiin. Paluulennolla olivat samat lentoemännät ottamassa meitä vastaan, kyselivät miten loma meni. Onhan se jotenkin vähän uutta, että 16 eläkeläisneitoa lähtee lomalle yhdessä tuumin. Haluan kiittää matkan järjestäjiä, tulkin tehtäviä hoitaneita ja muita mukana olleita! Anna-Liisa Fagernäs Juhlat 4.5. Ykspihlajan Eläkeläiset täyttää 50 vuotta ensi vuonna Ykspihlajan eläkeläiset viitoitti syyskokouksessa tulevaa vuotta niin, että päätapahtuma on keväällä pidettävä 50-vuotisjuhlat. Juhlat pidetään 4.5.2013 Ykspihlajan Toimitalossa. Myös Eläkeläisten kesäpäivät Oulussa 25.?27.6 on merkittävä tapahtuma, johon osallistumme isolla joukolla. Jäsenhankinta kirjattiin toiminnan keskeiseksi painopistealueeksi. Vanhusneuvosto koettiin nyt erityisen tärkeäksi välineeksi, jotta sieltä voitaisiin kiinteästi tarkkailla ja valvoa,miten uutta vanhuspalvelulakia aletaan kaupungisReino Bäckströmin kokoamassa yhteislaulutilaisuudessa oli mukava j tunnelma. sa toteuttaa. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Mikko Vehniäinen ja varapuheenjohtajana uudelleen kiinteästi toimintaan mukaan nousee Anna-Liisa Fagernäs. Sihteerinä jatkaa Aila Tuominen, matkavastaavana melkein uusi tulokas Irmeli Anttiroiko. Mikko Vehniäinen
• 12 - Nro 8 joulukuu 2012 ELÄKELÄINEN Sukupolvien yhteinen juhla Pateniemessä Perinteinen sukupolvien välinen juhla vietettiin Oulun Pateniemen Honkapirtillä 11.10. Sali täyttyi ääriään myöten osanottajista: eläkeäisiä satakunta sekä päiväkotilaisia johtajineen toista sataa. Juhlan järjestelystä vastasivat Pateniemen suuralueen Yhtestyöryhmä, Pateniemen Eläkeläiset, Pateniemen Martat ja alueen päiväkerhot, jotka olivat myös järjestäneet salin seinille piirustusnäyttelyn. Juhlan juontajana ja organisaattorina toimi Yhteistyöryhmän sihteeri Nina Himsworth. Juhla aloitettiin kaupungin tervehdyksellä, jonka toi hyvinvointipalvelujen palveluesimies Miia-Maria Kuokkanen. Tervehdyksessään hän käsitteli meneillä oleen vanhusten viikon merkitystä ikääntyville ihmisille. Pateniemen Eläkeläisten Virike-kuoro johtajanaan Mauri Kinnunen esitti ?Lämmöllä lähekkäin?, ?Tupakkarullan? sekä ?Täällä Pohjantähden alla?. Seuraavana olivatkin vuorossa alueen päiväkodit: Honkapirtin sali oli täynnä nuoria ja varttuneita juhlijoita. Sukupolvien yhteisestä juhlasta on tullut jo perinne, jota jatketaan mielellään tulevinakin vuosina. Pateniemen, Rajakylän, Herukan, Riekonmarjan ja Palokan päiväkoti. Päiväkotilaiset esittivät antaumuk- sella lauluja ja loruja. Ohjelman lopuksi paikallisilla seniorotanssijoilla oli kaunis tanssiesitys. Pateniemen Martat valmistivat jälleen maittavan aterian ja kahvit ikäihmisille. Lapset saivat puolestaan omat pussinsa pullineen ja pillimehuineen. Juhlat kokonaisuudessaan olivat onnistuneet ja läm- minhenkiset. Perinne jatknee myös tulevina vuosina. Aarno Saarela Vuosikymmenien perinne jatkuu Syysjuhla Muhoksella omin voimin Lokakuun 17. päivänä Muhoksen Eläkeläiset järjesti Syysjuhlan Ravintola Muhos-Kellarin tiloissa. Juhla oli näyttävä läpileikkaus yhdistyksemme harrastekerhojen toiminnasta: Musiikkikerho Iltalyhty vetäisi alkutahtina Paul Norrback:n valssin Varisevat lehdet. Puheenjohtaja Anna Nilosaari toivotti runsaslukuisen yleisön lämpimästi tervetulleeksi. Anna totesi, että yhdistyksen 40vuotuisen historian aikana on syysjuhla järjestetty lähes joka vuosi. Muhoksen kunnanjohtaja Jukka Syvävirta toi kunnan tervehdyksen kertomalla mm. hallitusta kasvukehityksestä, mikä on osoittautunut hyvin toimivaksi strategiaksi kunnan voimavarojen tasapainottamisessa. Oulu? Kajaani -valtatie 22:n luvattu perusparannushanke on välttämätön joustavien liikenneyhteyksien ylläpitämisessä. Lauluryhmä Sortinsakki esitti kolme ikivihreää laulua. Sketsikerho saapui estradille kahden sketsin voimin, Kaupustelijoita ja Ammattimies. Sketsit olivat hauskoja ja hyvin esitettyjä. Tanhukerho esitti tanhut Valssikatrilli ja Vanha ruotsalainen ?Tanssiin Tätien kanssa? nähtyään olisi Jorma Uotinenkin todennut, että se oli kyllä täyttä törinää alusta loppuun saakka. Iltalyhtyn laulusolisteina olivat upeaääniset Voitto Koukkari ja Helena Rekilä. Työväentalosta Muhos-Kellari Ravintolana toimiva Työväentalo on kokenut melkoisen muodonmuutoksen. Viikonloppuisin salin valtaavat nuoret, jotka viettävät diskoiltojaan. Ravintolayrittäjä, entinen mestaripainija Tapio Sipilä kertoi, että ravintolatoiminta on saavuttanut erinomaisen suosion alueella, väkeä tulee laajalta alueelta. Nuorten suosimia tähtiartisteja keikkailee säännöllisin väliajoin, salin akustiikka on saanut esiintyjiltä kiitosta. Sketsiryhmä esitti sketsit Kaupustelijoita ja Ammattimies. Koko ohjelma oli yhdistyksen omien esiintyjäryhmien tuotantoa. valssi. Ohjelmatarjonnan helmiä olivat Elna Oikarisen esittämä erinomainen monologi Kirje ja Helena Rekilän tulkitsemat Juha Vainion lauluntekstit Yksinäinen saarnipuu ja Kun päättyy työ. Erityiskiitokset ansaitsee keittiöväki, homma pelasi kuin ajatus, lihakeitto, kahvit, voileivät jne. tekivät kauppansa, eikä tähän tarvittu edes EU:n tukiaisia. Käsityökerholaiset olivat monessa mukana: touhusivat arvottavat, järjestivät ja siivosivat salin. Lopuksi iltapäivää jatkettiin tanssien merkeissä. Seppo Alalauri
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2012 - 13 Runopysäkki Joulu Kun synnyin maailma oli toisenlainen. Pienet tilat elättivät kaksi sukupolvea. Kaupungin työläisten lapsilla juhlakuvissa oli parsitut sukanpolvet. Vasta myöhemmin tajusin eriarvoisuuden, kun eron myötä äitini tuli keittäjäksi kaupunkiin. Minä sopeuduin. Muiden mielestä nostin sosiaaliluokkaa opiskelemalla ammattiin. Maailma oli toisenlainen: Tuli metallin lakko ja solidaarisuus, ihmiset yhdessä yrittämässä parempaa elämää. Kun vihdoin sain töitä Urho Kekkonen nimitti hätätilahallituksen. Taas on joulu, seimi, joulunlapsi Joosef ja Maria paimenet sauvoineen. Mutta miksi niin paljon siipirikkoja enkeleitä? Lepattavin siivin vartiovat lasta. Jaksavatko? Jaksaako Josef ja Maria? Maassa rauha hyvä tahtoko ihmisillä? Miksi tähdetkin itkevät kyyneleitä? Terttu Niinikoski Järvenpää Mielen talvi Lunta kylmempi tämä mielen talvi. Eivät lämmitä kesien muistot, suudelmat iholla. -Vain puhelinsoitto, pyörryttävä, uskomaton, vieläkin silmissäni kuolleet siniset kasvosi. Tänne minä sinut kätken lumeen. Sytytän nuotion että näkisit sen loiston sinne missä sielusi vaeltaa. Anna minulle mielen kesä. Sirpa Aaltonen-Veikkolainen Turku Vielä maailma oli toisenlainen. Talot rakennettiin talkootyönä, naapurit olivat ystäviä. Työ toi rytmin elämään ja koko elämän kirjo pyörähti käyntiin perheessä. Ja nyt kolmenkymmenenkuuden vuoden jälkeen maailma on taas toisenlainen. Naapurit linnoittautuneet kesämökeilleen, tietotekniikalla pidetään yhteyttä tai sitten ei. Raha puhuu, lomautetaan ja irtisanotaan. Ja minä istun tässä. Minun maailmani on taas toisenlainen. Tarvitsen paljon aikaa. Maarit Elomaa-Solkio Lahti Talvi Venesatamassa punaiset ankkuripallot liikkumatta, tuuliviiri turhanpanttina pakkasessa Ahti Sala Oulu Vuoden viimeiset T ämän vuoden viimeisellä runopysäkillä julkaistaan neljä runoa, jotka ovat keskenään hyvin erilaisia. Maarit Elomaa-Solkion proosamainen runo kartoittaa minän ja yhteiskunnan muutosta, kun taas Sirpa Aaltonen-Veikkolaisen runo keskittyy tunteen kuvaamiseen. Terttu Niinikosken jouluaiheisessa runossa esitetään kysymyksiä, ja Ahti Sala on kirjoittanut miniatyyrin. Maarit Elomaa-Solkio aloittaa runonsa sanoin ?Kun synnyin?. Aloitus on kiinnostava, se vetää lukijan heti mukaan runon maailmaan. Elomaa-Solkion runo kuuluu kertovan runon perinteeseen. Voimme melkein kuulla runon minän puhuvan meille. (Esimerkiksi Toivo Laakson tuotannosta löytää tämäntapaisia, puhelevia runoja.) Runossa ei käytetä kielikuvia, vaan ilmaisu on yksinkertaista. Silti runo on monitulkintainen. Toisto on runossa tärkeä retorinen keino. Se muodostaa rungon, jonka varaan runo rakentuu. Maarit Elomaa-Solkio kirjoittaa konkreettisesti ja yksityiskohtien kautta, mutta samalla (ja juuri siksi) hän onnistuu luomaan laajan kaaren lähihistoriaan. Jos runoa haluaa vielä hioa, voisi ehkä seuraavaa säeparia vielä miettiä: ?Vasta myöhemmin /tajusin eriarvoisuuden.? Koska kirjoittaja hallitsee näyttämisen taidon selittämisen sijaan, tuohonkin varmaan löytyisi jokin sellainen ilmaus, josta lukija saisi itse oivaltaa eriarvoisuuden. Kaiken kaikkiaan Maarit Elomaa-Solkio saa hyvin kuvatuksi yhteiskunnan muutoksen sekä sen, miten vaikeaa yksilön on sopeutua siihen ja pysyä aina mukana kaikessa muuttuvassa. Runo puhuu surusta Sirpa Aaltonen-Veikkolaisen runo Mie- len talvi kuvaa vaikuttavasti surua ja järkytystä sekä sitä hetkeä, jolloin saa tiedon rakkaan ihmisen kuolemasta. Mielen talven runoilmaisu on hallittua, tulee tunne, että kirjoittaja on jo varsin pitkällä runoharrastuksessaan. Aaltonen-Veikkolainen osaa käyttää runon mahdollisuuksia; yhtä aikaa on läsnä elämä ja kuolema, tämä hetki ja mennyt. Sirkka Turkan Voiman ääni-runokokoelman ensimmäinen runo kertoo surusta. Runon viisi viimeistä säettä kuuluu näin: ? Ja yöllä liukui uneen,/ aivan ikkunani taakse, suuri hirvi,/kuin suuri suru, viestintuoja,/siitä, että jokin on vain loppunut,/ja jokin vain nyt alkaa?. Jollain tavalla Sirpa Aaltonen-Veikkolaisen runo toi Sirkka Turkan runon mieleeni. Runossa on erityisen hyvää sen rytmi sekä sanotun ja sanomatta jätetyn suhde. Säkeet ?Tänne minä sinut kätken/lumeen? ovat vaikuttavat yksinkertaisuudessaan ja toteavuudessaan. Samalla ne ovat monikerroksisia, lumeen kätkeminen assosioituu paitsi konkreettisesti hautaan myös suruun ja ? paradoksaalista kyllä ? lohtuun. Puhun tuossa toki omista mielleyhtymistäni, jokainen lukija seuraa omia assosaatiopolkujaan. Mutta hyvä runo mahdollistaa polun syntymisen. Mielen talvi-runossa kirjoittaja pelaa taitavasti vastakohdilla, lämpö ja kylmyys vuorottelevat runossa. Assosiaatio ja konnotaatio Kun sana ?assosiaatio? tuli kerran otettua esiin, on hyvä muistella toistakin termiä, joka liittyy läheisesti runojen tulkintaan. Vaikka sivistyssanoja ei kannata ryöstöviljellä, on niillä joskus paikkansa. Kun haluamme vaikka yhdessä puhua jostakin kaunokirjallisesta tekstistä, voivat tietyt termit olla hyvinkin käyttökelpoisia. Onhan rakennustalkoissakin helpompi olla, jos tietää työkalujen nimet. Assosiaation lisäksi toinen käyttökelpoinen termi on ?konnotaatio?. Konnotaatio tarkoittaa tekstin herättämää piilomerkitystä tai sivumiellettä. Runo ja erityisesti runon kielikuvat herättävät usein runsaasti näitä piilomerkityksiä. Piilomerkitykset ovat samalla askeleita kohti runon tulkintaa. Jos vielä hetki viivytään käsitteiden parissa, niin assosiaatio eli mielleyhtymä eroaa konnotaatiosta eli sivumielteestä olemalla henkilökohtaisempi ja yksityisempi. Sivumielteet perustuvat usein kaikille olemassa olevaan tietoon (esimerkiksi kulta-jalometallin piilomerkityksinä nousevat helposti esiin ?rakas? ja ?arvokas?), kun taas mielleyhtymät, assosiaatiot perustuvat henkilökohtaisiin kokemuksiin eikä niitä voi aina välttämättä jakaa toisten kanssa. Voikin olla mielenkiintoista kokeilla porukalla pohtia joistakin sanoista nousevia sivumielteitä, jotka siis yleensä ovat yhteisesti jaettavia. Sen jälkeen kukin voisi kirjoittaa samoista sanoista omia, yksityisiä mielleyhtymiään. Näitä voisi sitten porukalla vertailla. hyvin. Koko runo on pysähtynyt. Vaikka lyhyessä runossa ei kuvata kylmyyttä suoraan kuin yhdellä sanalla, runo suorastaan hohkaa talvea ja kylmää. Ahti Sala on kuin graafikko, joka muutamin vedoin herättää henkiin kokonaisen maiseman. Runossa usein vähän on paljoa enemmän. Toivon, että vuosi 2013 on runojen suhteen satoisa, että saamme taas lukea monenlaisia runoja. Muistutan jälleen, että jos olette lähettäneet runon kauan sitten, eikä sitä ole lehdessä näkynyt, kannattaa lähettää sama uudestaan. Kun postia tulee paljon, on täysin mahdollista ihan vain unohtaa jokin runolähetys, joka ansaitsisi päästä lehteen. Rauhallista ja runollista loppuvuotta kaikille. Runopysäkin yhteystiedot ovat tutut, entiset: Talvisia tunnelmia Terttu Niinikosken runo Joulu tarkastelee hieman epäillen tuota kristillistä juhlaa. Kirjoittaja käyttää erästä hyvin tehokasta retorista keinoa: kysymystä. Runo muodostuukin lähes kokonaan kysymyksistä. Niinikosken runo ei ole niinkään kriittinen tai syyttävä, vaan ennen kaikkea murheellinen. Ristiriita suuren juhlan ja vallitsevan todellisuuden välillä on suuri. Runo kysymyksineen jää pitkäksi aikaa mieleen. Ahti Salan Talvi on pieni tunnelmapala. Runo välittää talvisen, jäisen tunnelman Niina Hakalahti Kukkolankatu 16 33400 Tampere niina.hakalahti@sci.fi
• 14 - Nro 8 joulukuu 2012 ELÄKELÄINEN Rotestikulkueeseen iskulauseita, banderolleja, lintuja, kukkia,liinoja, perhosia ? ja yksi itsepäinen lohi Suuri manifestipaja käynnisti ison pyörän kesäpäivien valmisteluissa Pertti Hellgren, Kirsti Immonen ja Paavo Rinne näyttävät, kuinka liki ikäihmisten palvelut pitää järjestää. Kirsti Immonen Tikkurilan Eläkeläisistä on innoissaan. ? Aivan mielettömän hyvä juttu, ohjaajat ja kaikki. Kirsti Immonen pääsi tähän tunnelmaan jo ensimmäisenä iltana, kun Suuren manifestipajan osanottajat tutustuivat toisiinsa Kuntorannassa. ? llmaisun ohjaaja Hilkky Hyttinen pani meidät kättelemään toisiamme niin, että otetta ei saanut irrottaa, edellisesgtä ennen kuin uudesta käteltävästä sai otteen. Siinä mentiin näin ja näin ja näin (NÄYTTÄÄ, KUINKA MONELLA MUTKALLA LOPULTA OLTIIN). ? Ja sitten istuttiin ja taakse tuli pari, joka kosketti ja vähän vaikka hieroi hartioista ja päästä.Kierrettiin ringissä ja vaihdettin osia. Lopulta tunne oli aivan uskomaton. Pieni tuplajättipotti Kirsti Immonen on Tikkurilan yhdistyksen uusia jäseniä. Hän on ollut Eläkeläiset ry:n toiminnassa vuoden ja enimmäistä kertaa järjestön kurssilla ja Kuntorannassa. Heti sattui pieni tuplajättipotti á la Eläkeläiset ry, mieluinen ja sytyttävä kurssi, hyvät opettajat ja mainiot kurssitoverit. Tästä on hyvä jatkaa, muidenkin kuin Kirsti Immosen. Näin voi esittää iskulauseen Eläkeläiset yhtykää! Suuri manifestipaja järjestettiin lokakuun puolivälissä. Siihen osallsitui 35 käden taitajaa ja esiintyjää ympäri Suomea. Pajalla oli vain yksi, mutta sitäkin tärkempi tavoite: ensi kesäkuussa Oulussa järjestettävien kesäpäivien ja erityisesti niiden rotestikulkueen onnistuminen. Pajan ilmaisutaidon työryhmässä keksittiin ja muokattiin iskulauseita ja kokeiltiin, kuinka ne pitäisi huutaa ja esittää rotestikulkueessa. Jo ensimmäisen aamun anti oli lupaava. Ulos asti kuului, kun Eevan kabinetissa huudettiin, että ELÄKELÄISET, YHTYKÄÄ! ElÄKKEET TASAN! VOIMAA NAURUSTA! ELETÄÄN UHALLAKIN! IKÄIHMISTEN PALVELUT LIKELLE! Rotestilohi Askartelupajoissa maalattiin banderolleja ja ommeltiin
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2012 - 15 Lopuksi laulettiin yhdessä Juhlmarssi. Pirkanmaan aluejärjestö juhli nelikymppisiään Askartelupajassa syntyi kukkia, lintuja ja perhosia (kuvat yllä ja viereisellä sivulla. Pirkanmaan Aluejärjestön juhlavuosi huipentui Tampereen Tapiolan työväentalossa syyskuussa järjestettyyn pääjuhlaan. Ennen juhlan ohjelmallisen osuuden alkua aluejärjestö otti vastaan onnitteluita ja huomionosoituksia. Aluejärjestöä tervehtivät siihen kuuluvat yhdistykset ja muut aluejärjestöt. Juhlakahvien jälkeen juhla jatkui Kyröskosken VPK:n torvisoittokunnan esityksellä. Tervehdyssanat esitti aluejärjestön puheenjohtaja Matti Tolvanen. Ylöjärven yhdistyksen lauluryhmä säestäjänään Arvi Saarinen esitti näytteen monipuolises- ta osaamisestaan ja tilaisuuteen hyvin sopivia lauluja. Eläkeläiset ry:n tervehdyksen toi ja juhlapuheen piti järjestömme toiminnanjohtaja Hannu Partanen. Hän korosti aluejärjestöjen merkitystä Eläkeläiset ry:n koko maan kattavassa järjestötyössä. Aluejärjestöt yhdistävät alueiden yhdistykset ja luovat yhteyden järjestön ja perusyhdistysten välille. Erinomaisessa juhlapuheessa Hannu Partanen käsitteli eläkeikäisten ja vanhusväestön asemaa viimeisten vuosikymmenien aikana. Hän arvioi myös ensi vuonna voimaan tulevan vanhuspalvelulain merkitystä koko yhteiskunnallemme. Eläkeläiset ry on tehnyt sitkeästi työtä vanhuspalvelulain säätämisen puolesta vuosikymmeniä. Laki mahdollistaa ja velvoittaa kunnat parantamaan vanhusväestölle tarjottavia palveluit. Se lisää tasa-arvoa muiden kuntalaisten keskuudessa ja turvaa vanhuutta. Airi Vaske esitti riemastuttavan pakinan testamentin tekemisestä. Yleisö palkitsi esityksen raikuvin kättentaputuksin. Tampereen Eläkeläisten salonkitanssiryhmä ohjaajanaan Pirkko Rastas päätti ohjelmallisen esityksen juhlan arvoisesti. Timo Mustonen Oulun Eläkeläiset toivottaa kaiken väen tervetulleiksi kesäpäiville Maija Lehtonen (vas.) ja Annikki Niiranen ovat Nokian Eläkeläisistä. Niinpä heidän huiveissaan on Pirkanmaan kulkueväri, keltainen. liinoja, leikattiin, taivuteltiin ja liimattiin kukkia, muovailtiin jänisverkkopohjalle sanomalehtipaperista ja liimasta perhosia ja lintuja. ? Ja ainakin yksi lohi, naurahtaa Airi Mantovaara-Puolakka Rovaniemen Eläkeläsistä. Hänen kätensä eivät halunneet muovailla lintua, vaan ottivat ohjat omiin käsiin. ? No, lohi siitä tuli. Mutta haitanneeko tuo, kun entisen lohijoen suulla ollaan. Eipä haittaa, kun on vielä loheksikin noin itsepäinen vastavirran kulkija. Kyllä rotestikulkueeseen yksi semmoinen lohi sopii? oikastaan sen pitääkin siellä olla. Keksiä se olisi pitänyt, jos ei olisi itse mukaan väkevästi tunkenut. Askartelemaan Kirsti Immosenkin teki mieli, vaikka ilmaisupajassa oli niin mahdottoman mukavaa. ? Minä olen askartelija. Kun meillä on lapsenlapsia, niin varmaa valtaosa ajasta heidänkin kanssaan kuluu askarrellen. Kirsti Immonen pääsi askartelemaan, sillä ideana pajoissa oli, että kaikki tekivät ensin kaikkea ja päättivät sitten, mihin pajaan mieluimmin jäivät. Maija Lehtonen ja Annik- ki Niiranen Nokian Eläkeläistä leikkaavat kangasta. Siitä syntyy huiveja kulkueeseen ja muuhunkin kesäpäiväkäyttöön Kangas on kirkkaan keltainen. Se on Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan kulkueväri. ? Kyllä meiltä ainakin yksi bussilastillinen lähtee Ouluun, nokialaiset kertovat leikkaamisen ohessa. Ohjeet reksivisiitan teosta on lähetetty yhdistyksille marraskuussa ja ne löytyvät myös Eläkeläiset ry:n kotisivuilta netistä. PEKKA ISAKSSON Oulun Eläkeläisten syyskokous valitsi äänestämällä puheenjohtajaksi vuodelle 2013 Olavi Peltoniemen ja varapuheenjohtajaksi Ritva Mörösen. Johtokuntaan valittiin kahdeksan varsinaista ja kolme varajäsentä. Johtokunnan jäsenistössä tapahtui jonkin verran vaihtuvuutta ja valituiksi tulivat seuraavat jäsenet: Erja Kaijankoski, Toini Väyrynen, Pirjo Kumpulainen, Pentti Erkkilä, Ritva Stahl, Aino Kuusiniemi,Reijo Rautio, Jaakko Holappa. Varajäseniksi valittiin Taisto Hämälä, Eila Leinonen sekä Linnea Erkkilä. Oulun eläkeläiset ry toivottaa menestyksekästä vuotta 2013 ja toivottaa kaikki Oulun eläkeläisiä liikunnallisissa harrastuksissa. eläkeläisyhdistykset tervetulleiksi ensi kesän kesäjuhliin Ouluun juhlimaan iloisella mielellä. Olavi Peltoniemi Toini Väyrynen
• 16 - Nro 8 joulukuu 2012 ELÄKELÄINEN Ikä saattaa M Kesäpäivien ilmoittautumislomakkeet ja hotelliesitteet käytiin tarkkaan läpi. Matkavastaavat kohensivat Oulu-tietouttaan ja oppivat niksejä toisiltaan Samaan aikaan manifestipajan kanssa olivat Kuntorannassa koolla Eläkeläiset ry:n matkavastaavat. Kurssille oli tullut peräti 35 matkavastaavaa eri puolilta Suomea. Oulun kesäpäivät olivat tiiviin ohjelman itsestään selvä ykkösasia, mutta yleisemminkin ehdittiin keskustella matkavastaaville ja sitä myöten yhdistyksille tärkeistä asioista. ? Hyvä kurssi ja hyvä henki, sanoi kurssille osallistunut Hyvinkään Eläkeläiset ry:n matkavastaava Raimo Kantola. Kantola kertoi, että yhdistys on jo ennättänyt tekemään majoitusvarauksen Ouluun. Lähdössä on täysi bussilastillinen yhdistyksen jäseniä. Heistä suuri osa on esiintyjiä, mutta mukana on myös tarvittava määrä kannustus- ja huoltojoukkoja. ? Meillä on valmiit pasmat siitä, kuinka yhdistys tukee matkalle lähtijöitä. Tuki kohdistuu hieman eri tavalla esiintyjille ja muille matkalaisille. Tällainen hyvin selvä päätös jo varhaisessa vaiheessa on osoittaunut hyväksi, Kantola kertoo. delle muutakin kiinnostavaa kuin kesäpäivät. Laplan Hotels -ketjun ja Eläkeläiset ry:n yhteistyö näkyy muun muassa matkavastaaville järjestettävällä tutustumismatkalla ketjun hotelleihin ja palveluihin Lapissa. Tutustumismatkan aikakin on mitä mainioin, tällä tietoa huhtikuun loppupuolella, jolloin hanget ovat hohtavimmillaan. (P.I) Toimitusjohtaja Pia Hanski Konffasta kertoi varausjärjestelyistä ja Oulusta. Oulu-huuma kasvaa Muutenkin kurssilla saatettiin todeta, että Oulu-huuma on nousemassa. Heti kurssin jälkeen jo ennestään hyvä varaustilanne koheni vielä niin, että lokakuun loppuun mennessä majoitusvaraus oli tehty peräti 1 700:lle Ouluun tulijalle. Matkailussa on tiedossa ensi vuo- aahanmuuttajat suhtautuvat liikuntaan ja harrastavat sitä hyvin monilla erilaisilla tavoilla, jotka eroavat harrastajien etnisen taustan, sukupuolen ja iän mukaan. Kantaväestöön verrattuna maahanmuuttajien liikunnassa on eroja, jos kohta yhtäläisyyksiäkin. Iästä johtuvat elämäntilanteet voivat yhdistää ikäihmisiä liikunnassa enemmän kuin etninen tausta erottaa. Niinpä ikämaahanmuuttajia on ilmeisesti syytä pitää pikemminkin ikäihmisten liikunnan erityisryhmänä kuin osana monikultuurista liikuntaa. Tällaista tutkimuksilla hankittua ja kokemusperäistä tietoa kuultiin Eläkeläiset ry:n Teemme yhdessä -hankkeen järjestämässä laajapohjaisessa ikämaahanmuuttajien liikuntaseminaarissa. Seminaari järjestettiin Helsingissä marraskuun puolivälissä. Ensimmäistä kertaa koolla oli näin edustava joukko tutkijoita, kentällä toimivia liikuntaihmisiä, ikämaahanmuuttajien kanssa työskenteleviä kuntien ja järjestöjen työntekijöitä ja aktiiveja sekä rahoittajien, kuten Opetus- ja kulttuuriministeriön edustajia. ? Erityisen iloinen olen siitä, että ohjelma onnistuttiin kokomaan niin monipuoliseksi. Sosiaalityötä tekevät saivat uutta liikuntatietoa ja liikuntaihmiset kuulla, mitä ikämaahanmuuttajat tarvitsevat. Liikunnan kentällä on omat käytännöt ja sosiaalityössä omansa. Maailmat eivät aivan kohtaa, siksi syrjäytyneet / näkymättömät ikäihmiset jäävät herkästi järjestetyn liikunnan ulkopuolelle, sanoo seminaarin järjestäjä, Teemme yhdessä -hankkeen hankekoordinaattori Eva Rönkkö. Opetus- ja kulttuuriministeriön suunnittelijan Kari Koivumäen mukaan monikulttuurisen liikunnan painopisteet ovat ohjanneet toimintaa enemmän lasten ja nuorten suuntaan. Ikäihmisten monikulttuurinen liikunta on jäänyt selvästi pienemmälle huomioller. ? Tätä taustaa vasten Eläkeläiset ry:n hanke on varsin turvetullut lisä, Koivumäki sanoi. Sosiaalista ja rentouttavaa Kurssille osallistui 35 matkavastaavaa eri puolilta Suomea. Tutkimustietoa toivat tutkija Tuomas Zacheus Turun yliopistosta ja tutkijalääkäri Mulki Mölsä Terveyden
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2012 - 17 liikunnassa yhdistää enemmän kuin kansallisuus ja kulttuuri erottavat Näin vauhdikkaasti aloitti alustuksensa hankekoordinaattori Eva Rönkkö. ja hyvinvoinnin laitoksesta. Zacheus kertoi laajasta maahanmuuttajien liikuntaa ja kotoutumista käsitteellestä tutkimuksesta. Sen tulokset hän tutkijatovereidensa kanssa on julkaissut tänä vuonna kirjana. Maahanmuuttajat harrastavat yleensä liikuntaa vähemmän kuin kantaväestö. Ikäryhmittäin tarkasteltuna maahanmuuttajissa nuoret ja iäkkäät harrastavat liikuntaa enemmän kuin keski-ikäiset, aivan samalla tavalla kuin kantaväestössäkin. ? Lajit ovat suurin piirtein samat, jalkapallo toki yleisempää kuin kantaväestöllä ja hiihtäminen ? venäläistaustaisia lukuun ottamatta ? luonnollisesti vähäisempää, Zacheus kertoi. ? Ikäryhmittäin on kuitenkin isoja eroa: ikääntyneet maahanmuuttajanaiset harrastavat kävelyä, nuoret miehet jalkapalloa. Etnisten ryhmien välilläkin on isohkoja eroja. Suomeen naapurimaista muuttaneet ikäihmiset liikkuvat enemmän. Kauempaa, kuten Lähi-idästä ja Afrikasta tulleet, melko vähän. Samansuuntaisia tuloksia on saatu THL maahanmuuttajien terveystutkimuksessa. Erityisesti pakolaistaustaisille maahanmuuttajille liikunta on ensijaisesti sosiaalista toimintaa, ei yksinäistä puurtamista tai kilpailua. ? Monet kokevat liikunnan terveyden ja hyvinvoinnin lähteeksi. Erityisesti ikään- Rönkkö sai myös seminaariyleisön taukojumppaan. Etualalla Titta Reunanen (vas.) Kontulan lähiöasemalta ja Inkeri-keskuksen Eila Klykova. Tutkija Tuoma Zacheus (vas.) ja seminaarin juontaja, monikulttuurisen liikuntaliiton Fimu:n varapuheenjohtaja Kaj-Erik Fohlin. tyneille naisille liikunnassa tärkeää on sen rentouttava vaikutus. Arvostetun ei sovi huhkia Zacheuksen mukaan ikääntyneiden maahanmuuttajien liikuntaa saattavat estää myös kulttuuriset tekijät, kuten ikäkäsitys ja puutteellinen tieto liikunnan terveysvaikutuksista. Tutkijalääkäri Mulki Mölsä Terveyden ja hyvinvoiniin laitokselta tarkensi, että muun muassa afrikkalaisessa kulttuurissa ikäkäsitys voi liittyä nimenomaan iäkkäiden arvostamiseen ja arvok- kuuteen. Siihen ei liikunta välttämättä kuulu. ? Jo 50-vuotias kokee itsensä ikääntyneeksi, ja niin tekee hänen ympäristönsäki, Mölsä sanoi. Myös luonnonympäristöön liittyvillä peloilla voi olla osansa. Suomalainen metsä voi olla sen verran pelottava paikka afrikkalaistaustaiselle naiselle, että hän ei sinne yksin lähde lenkkeilemään. ? Kun naiset liikkuvat miehiä vähemmän, saatetaan arvella, että miehet kieltävät vaimojaan harrastamasta liikuntaa. Tosiasiassa syynä onkin naisten suhtautuminen miehensä ja perheensä Tutkijalääkäri Mulki Mölsä tutustuu seminaarin aineistoon. hyvinvointiin.Hän ei voi sallia itselleen liikuntahetkeäkään ennen kuin miehellä ja perheellä on kaikki hyvin. Tarvitaan siis kannustusta terveeseen itsekkyyteen, Mölsä sanoi. Iäkkäät kotoutuvat helpommin Maahanmuuttajilta kysyttiin Zacheuksen tutkimuksessa myös liikunnan merkityksestö kotoutumisessa. Noin 45 prosenttia koki liikunnan edistäneen sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Saman verran oli vastaajia, joilla ei tällaista kokemusta ollut. ? Jotkut pitävät liikuntaa ainoana keinona saada yhteys kantaväestöön. Suomalaiset ovat heidän mielestään muuten niin sulkeutuneita. Ikääntyneet ja yli 50-vuotiaat maahanmuuttajat uskoivat nuoria yleisemmin liikunnan ja urheilun edistävän kansojen välistä ystävyyttä, suomalaiin tutustumista ja kielen oppimista sekä ehkäisevän rasismia. ? Tässä saattaa olla kysymys todella vain uskomuksesta, mutta toisaalta erityisesti ikääntyneillä oli liikunnasta myönteisiä omakohtaisia kokemuksia, Zacheus sanoi. ? Ehkä yleisiä uskomuksia romuttava oli tulos, että ikääntyneet yleensä kokivat kotoutumisen ja sopeutumisen helpommaksi kuin nuoremmat. Siinä saattaa olla taustalla se, että hankalin ikä muuttaa maahan on teini-ikä ja nuori aikuisuus. Siinä joutuu kovaan kotouttamismyllyyn. Rasismiakin nuoremmat olivat kokeneet enemmän, mutta sitä selittää, että nuoremmat maahanmuuttajat ovat yleensä pakolaistaustaisia ja vanhemmat esimerkiksi Inkeristä tulleita paluumuuttajia, Zacheus arvioi. PEKKA ISAKSSON
• 18 - Nro 8 joulukuu 2012 ELÄKELÄINEN Seminaarin pitkissä istunnoissa yleisö pääsi pohtimaan ja tenttaamaan alustajilta, missä jamassa pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on. Eläkeläisten pohjoismaisessa seminaarissa huoli kansalaisten Kuinka pahoin pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on murentunut? Yksi vastaus kysymykseen saatiin Eläkeläisjärjestöjen pohjoismaisen yhteistyökomitean, NSK:n, seminaarissa, joka tänä vuonna järjestettiin Ruotsissa. Semmoisessa jamassa ollaan, että seminaarissa alustaneet tutkijat olivat kaivaneet esille luokkayhteiskunnan käsitteen, pyyhkineet siitä vuosikausien pölyt ja käyttelivät sitä reippaasti alustuksissa. Useiden tutkijoiden sanoma oli, että luokkayhteiskunnan paluusta näkyy enemmän tai vähemmän vahvoja merkkejä. Näin erityisesti Ruotsissa ja Suomessa. Tanskassa ja Norjassa kehitys on ollut hieman parempi. Seminaarissa oli tavallista enemmän osallistujia. Seminaarin järjestäjä, Ruotsin 400 000-jäseninen PRO, oli yhdistänyt siihen oman vuosittaisen tapaamisensa, GysingeAkademin. Se on PRO:n piirien puheenjohtajien ja muiden aktiivien tapaaminen tutkijoiden kanssa. Osanottajien määrän lisäksi kahden seminaarin yhdistäminen näkyi sisällössä. Asioita tarkasteltiin ehkä hieman normaalia enemmän ruotsalaisesta näkökulmasta. Suomesta NSK:n toimintaa osallistuvat Eläkeläiset ry ja Eläkeläisten Keskusliitto EKL ry. Säästöistä uhka tasa-arvolle Ruotsille ja Suomelle on viime vuosikymmeninä ollut yhteistä resurssien vähentäminen hyvinvointipalveluista ja niiden yksityistäminen. ? Yli 80-vuotiaille suunnattujen palvelujen julkisista resursseista on Ruotisssa karsittu v. 1990?2000 noin 15 prosenttia ja v. 2000?2010 noin 8 prosenttia, kertoi Tukholman yliopiston sosiaalityön professori Martha Szebehely. Resurssien karsiminen on johtanut omaishoidon lisääntymiseen, vaikka vain 10 prosenttia ruotsalaisista ikäihmisisistä haluaa lastensa olevan ensisijaisia hoitajia. Samalla yksityiset, usein kansainvälisten sijoittajien omistamat yritykset ovat saaneet yhä merkittävämmän aseman hyvinvointipalveluissa ja vanhusten hoivassa myös Ruotsissa. Kaksi suurinta, Attendo Care ja Carema, ovat vallanneet 10 prosenttia kaikesta vanhustenhoidosta ja puolet yksityisten osuudesta. ? Tämä merkitsee uhkaa tasa-arvolle, koska palvelut eriytyvät. Kehitykseen liittyy toinenkin tasa-arvon vaarantumiseen liittyvä piirre, jota harvoin edes huomataan: 100 000 naista on joko kokonaan menettänyt työpaikkansa tai joutuu työskentelemään osa-aikaisesti, Szebehely sanoi. Pessimismiä Seminaarissa eräänlaisen yhteenvetoalustuksen käyttänyt ruotsalainen taloustieteilijä, dosentti Stefan de Vylder on tutkinut nelisenkymmentä vuotta talouskriisejä ympäri maailmaa. Kriisitutkijaa huolestuttivat Pohjoismaiden kehityksessä kansanliikkeiden mureneminen, poliitiikan sääntelyn lisääntyminen ja luokkaerojen kasvu sekä kuluttajien erottautuminen tai erottaminen tuottajista. ? Kansanliikkeillä on ollut valtava merkitys pohjoismaisen mallin syntymisessä. Samalla kun markkinat ovat vapautuneet sääntelystä, on politiikan sääntely lisääntynyt muun muassa EU:n Maailman kauppajärjestön ja OECD:n asioihin puuttumisen vuoksi. ? Luokkaeroja ovat kasvattaneet esimerkiksi päätökset omaisuus- ja varallisuusverojen alentamisesta ja poistamisesta, de Vylder murehti. Kuluttajat ovat erottautuneet tuottajista niin, että esimerkiksi Ericssonin puhelimia tekevät asuvat Kiinassa ja ovat aivan eri ihmisiä kuin ne, jotka kännyköitä ostavat. Kun tuotanto ja kuluttaminen eriytyvät, on palkat alet- tu nähdä vain kustannustekijöinä. ? Aikaisemmin järkevät teollisuusyrittäjät pitivät niitä myös ostovoimaa lisäävänä tekijänä, de Vylder sanoi. Kun de Vylder lisäsi uhkien listaansa vielä luopumisen ilmapiirin ja politiikan ammattilaistumisen, niin hänellä olivat koossa ei enempää eikä vähempää kuin uhkat demokratiallekin. Erikoistutkija Kirsi-Marja Lehtelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta komppasi de Vylderiä muu- tamissa kohdin toteamalla, että myös Suomessa on viitteitä luokkayhteiskunnan paluusta, nuorten jakautumisesta ja sosiaalisen liikkuvuuden vähenemisestä. ? Suomessa on nähtävissä työssäkäyvien naisten köyhyyttä. On syytä kuitenkin huomata, että esimerkiksi Saksassa on 4 miljoonaa kokoaikatyössä olevaa köyhää. Pientä toivoa Uppsalan yliopiston profes- Gysingen ruukille kuuluneissa tiloissa on muitakin toimijoita kuin PRO. Gysingen käsityöliike järjestää vanhassa pajassa lyhyitä taontakursseja.
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2012 - 19 Dosentti Agneta Stark (vas.), PRO:n Örebron piirin puheenjohtaja Gunnel Forsberg ja Islannin eläkeläisjärjestön puheenjohtaja Unnar Stefansson. Professori Martha Szebehely. muuttumisesta kuluttajiksi ja luokkayhteiskunnan paluusta sorille Joakim Palmeelle oli esitetty alustuksen otsikossa provosoiva kysymys, onko pohjoimaisella mallilla kukoistavin tulevaisuus jo takanaan. Palme aloitti vastauksensa kahdesta läpitunkevasta kehityspiirteestä. Niistä ensimmäinen, väestön vanheneminen, lisää paineita sukupolvien väliseen jakopolitiikkaan. ? Toinen, talouden globalisoituminen, lisää verotuspohjan liikkuvuutta. Palmen mukaan vanhene- van yhteiskunnan sosiaalipolitiikkaa ei pidä pyrkiä ohjaamaan liian eläkekeskeisesti tai säästöjä painottaen. ? Huomattavasti tärkeämpiä asioita myös vanhustenhuollon tulevaisuuden kannalta ovat syntyvyys, työllisyys ja koulutus. Niillä luodaan se pohja, jolla hyvinvointipalvelut voivat rakentua. Pohjoismaisen mallin vahvuus saattaa lopulta olla siinä, että se on monessa suhteessa tehokkaampi kuin esi- merkiksi enemmän miehen huoltajuuteen perustuva keskieurooppalainen ja perhekeskeinen eteläeurooppalainen malli. Vähiten tehokkuus ei näy syntyvyysluvuissa. Ne ovat ? ja tämä saattaa olla monelle yllätys ? selvästi korkeammat Pohjoismaissa kuin pahoin kriisiytyneissä eteläeurooppalaisissa maissa. Tähän viittasi Palmeen lisäksi myös dosentti Agneta Stark, joka esitteli tiukan paketin väestökehityksestä kertovia kalvoja. Ne osoitti- vat, että pitemmällä aikavälillä vanhushuoltosuhde on kaikissa Pohjoimaissa Suomi mukaan lukien eurooppalaista kärkitasoa: yli 65vuotiaiden osuus työikäisestä väestöstä on tulevaisuudessa selvästi pienempi kuin Euroopassa keskimäärin. ? Työmarkkinat ratkaisevat. Jos niillä on hyvä tilanne, syntyvyys kasvaa, Stark totesi Eläkeläisistä ei taida syntyvyyden lisäämisessä olla suurta apua, ja hitaastikin sen tulokset kypsyvät luon- nonmenetelmällä. Tuloksia odotellessa voi yhteiskuntaa yrittää kangeta Uppsalan valtioviisaan viittoilemaan suntaan. Palmen mukaan hyvinvoinpolitiikan pitää olla kestävää sekä ekologisesti, taloudellisesti että sosiaalisesti ? Se edellyttää universaaleja, kaikille tarkoitettuja etuja ja tulosidonnaista sosiaalivakuutusta. Hyvinvointipalvelut on nähtävä yhteiskunnan infrastruktuurina samalla tavalla kuin tiet, sähköverkot jne. Investointeja on suunnattava erityisesti koulutukseen ja koko ajan on tähdättävä työllistymiseen. Poliittista rohkeuttakin tarvitaan. Palme kehotti pitämään verotuksen riittävän korkealla tasolla tulevaan veropohjaan sijoittamiseksi. Niille, jotka tätä nurkuvat, voi todeta, että sosiaalista yhteenkuuluvuutta ei luoda ilmaiseksi. PEKKA ISAKSSON Kurssikeskus 1600-luvun ruukkimiljöössä NSK:n tämänvuotinen seminaari pidettiin Ruotsin suurimman eläkeläisjärjestön, Pensionärernas Riksorganisationin, PRO:n, kurssikeskuksessa Gysingen herraskartanossa. Kartano on kuulunut alunperin 1600-luvun lopussa perustetulle rautaruukille Dalaeli Taalainjoen alajuoksulla. Seutu kuuluu nipin napin Norrlannin eteläosiin ja on siis Keski-Ruotsia. PRO osti autioituneen ja purku-uhan alle joutuneen kartanon ja osan siihen kuuluneita rakennuksia vuonna 1970 ja saneerasi ne kurssikeskukseksi. Vuonna 1982 kurssikeskus sai kansanopiston aseman. Sen myötä saadut valtionavut kohensivat tuntuvasti suurten korjaus- ja ylläpitokustannusten rasit- taman kurssikeskuksen taloutta. Nyt Gysingessä järjestetään vuosittain kymmeniä lyhytkursseja PRO:n jäsenille. Kurssiohjelman runko on samantyyppinen kuin Kuntorannassa, mutta erojakin on. Gysingessä on huomattavasti enemmän harrastusalan kursseja bridgestä zumbaan ja sukututkimukseen. Englantiakin voi opiskella. . Kansanopiston 15 viikon mittaisella pitkällä kurssilla opiskellaan aina ruotsia, yhteiskuntaoppia, historiaa ja englantia. Opetusohjelmaan sisältyy vaihtelevasti kursseja muun muassa taide- ja musiikin historiasta, ympäristöopista,aate- ja kulttuurihistoriasta ja maailmankatsomustiedosta Kurssikeskuksen päärakennuksena toimiva herraskartano on rakennettu v. 1832?1839,
• 20 - Nro 8 joulukuu 2012 ELÄKELÄINEN Orfförandens Solidaritet efterlyses! Kalevi Kivistö Översättning: Anne Lindfors-Shaban kolumn När man beklagar sig över hållbarhetsunderskottet i ekonomin och förändringarna i den s.k. äldreförsörjningskvoten (antalet pensionerade i proportion till antalet personer i arbetsför ålder) lägger man ofta skulden på de stora årskullarna. Men tänk om det aldrig hade fötts några stora årskullar? Kalle Elo har presenterat några intressanta alternativa kalkyler (Yhteiskuntapolitiikka 4/2011) utgående från den eventualiteten att de stora årskullarna inte varit stora utan ?normalstora?. Kalkylerna påvisar att beskyllningarna saknar grund. Låt oss alltså anta att de efterkrigstida årskullarna inte hade varit stora och att nativiteten legat på ungefär samma nivå som i genomsnitt i Finland därefter. Allra först skulle det förstås finnas färre finländare. Om de fertila åldersklasserna på 1960?80-talen hade varit av ?normal storlek? skulle finländarnas antal i detta nu uppgå till cirka 4,2 miljoner, d.v.s. en miljon färre än i den faktiska utvecklingen. Färre händer hade alltså utfört samma arbete. Äldreförsörjningskvoten, som man nu oroar sig för då de stora årskullarna går i pension, skulle ha försvagats redan på 1980talet. En försvagad försörjningskvot då hade varit mer problematisk än den utveckling som vi genomgått och kommer att genomgå under de närmaste åren. Livslängden hade antagligen ökat precis som nu, men de ofta omtalade betalarna av socialoch pensionsskyddet hade varit betydligt färre, eftersom antalet personer i arbetsför ålder varit mindre. På motsvarande sätt skulle pensionsutgifterna i förhållande till lönesumman varit cirka 5 procentenheter högre än den faktiska nivån. Läget skulle ha stabiliserats på 2030-talet, och efter det skulle pensionsutgifterna vara ungefär i nivå med de nuvarande prognoserna. Den här betraktelsen påvisar att de stora årskullarna anklagas på mycket lösa boliner. De stora årskullarna har betalt merparten av de äldre åldersklassernas pensioner, och samtidigt har de betalt in en betydande del av avgifterna för sitt eget pensionsskydd. Höjningen av pensionsavgifterna hålls nu på en mycket moderat nivå då de stora årskullarna går i pension, avgiftshöjningen är mycket långsammare än vad den vore enbart på basis av det ökade antalet pensionärer och en längre livslängd. Utan de stora årskullarna skulle äldreförsörjningskvotens utmaningar kommit tidigare, det hade funnits färre personer i arbetsför ålder som tagit sig an utmaningen, och p.g.a. den knappa arbetskraften skulle vi nationalekonomiskt varit i en sämre ställning då det gällt att möta utmaningarna. Även ur denna synvinkel är det omotiverat att uppvigla till generationskonflikter och att skuldbelägga de stora årskullarna. I de bärande principerna för vår välfärdsstat ingår att efterfölja den s.k. principen om en säker utkomst. En stor del av det socialpolitiska tänkandet i vårt land grundar sig på denna princip. I enlighet med principen ska även inkomstfördelningen mellan åldersgrupperna vara relativt jämn. Med familjepolitiken strävar man efter att garantera att inte barnfamiljernas utkomst är sämre än hos befolkningen överlag. Detta uppnås genom inkomstöverföringar till barnfamiljer. Med överföringarna försöker man se till att de som skaffar sig barn inte bestraffas med utkomstsvårigheter. Inkomstöverföringarna garanterar inte en full kompensation för de extra utgifter barnen för med sig, men med överföringarna strävar man dock efter att förhindra att klyftan växer till sig och blir alltför stor. Andra sociala faktorer som verkar i riktning mot större ojämlikhet för ändå med sig att en del av barnfamiljerna faller under fattigdomsgränsen. I pensionspolitiken innebär principen om en säker utkomst att utkomstnivån för pen- sionärer inte faller alltför kraftigt under den nivå man hade under den aktiva tiden i arbete. Man eftersträvar detta genom att tillämpa den s.k. försäkringsprincipen för pensionsavgifterna och i sinom tid för pensionerna. Pensionerna är i praktiken ungefär hälften av den lön som ligger till grund för pensionen. Å andra sidan har försörjningsplikten för barnen för det mesta avtagit då man uppnått pensionsåldern och välfärdsskillnader kan inte direkt mätas med pensionsprocenten. Pensionerna finansieras med de avgifter som insamlats under tiden i arbetslivet och delvis med de avgifter som de som nu arbetar betalar. Denna princip är ett slags budkavle som förs från generation till generation. Den generation som nu är i arbetsför ålder har på sin tid fått familjepolitiska inkomstöverföringar, barnens utbildning och hälsovård som vår generation bekostat genom de skatter som föräldrarna betalt. Då de som nu arbetar i sinom tid går i pension kommer en del av deras pensionsskydd att finansieras av dem som då är i arbete. Det finns alltså ett starkt solidaritetsband mellan generationerna. Att klippa av detta band skulle föra med sig oanat stora risker. Det finns allt skäl att på alla sätt värna om solidariteten mellan generationerna. LIMPAN Om att skriva S jälva skrivprocessen är ju inte särskilt svår. Den lärde vi oss redan i småskolan. Det är ju bara att sätta bokstäver och skiljetecken efter varandra, så att de bildar meningar. Med tillräkligt många meningar efter varandra - eller som man förr i tiden sade i Sibbotrakten: baketter varader - kan man fast skriva en bok. Med innehållet brukar det sen bli litet svårare. Int kan jag och jag har ju ingenting att skriva om, får jag ofta få höra när jag försöker värva deltagare till helsingforspensionärernas skrivarklubb. Till det påståendet brukar jag genmäla, att vi alla i den här åldern har nog har upplevt mycket, som vi ibland brukar berätta för varandra när vi sitter och dricker kaffe, eller ännu bättre när vi tar oss en styrketår. När jag på grund av skrala bakben inte mera kunde vara till sjöss, skrev jag i något kåseri att jag känner mig som andra versen i svenska nationalsången. Ni vet den där som börjar ?du tronar på minnen från fornstora dar?. Minnen kan man också kalla livets efterrätt, Av den jag har på senaste tid avnjutit rätt många portioner, med att samla ihop och bearbeta en del de texter som sett dagens ljus i skrivarklubben. De skall inom en snar framtid bli min tredje kåseribok, som till skillnad från de två tidigare nästan snuddar vid någon slags memoarer. Boken blir på finska, vilket närmast beror på att ytterst få av tjocka släkten kan svens- ka, och jag tänkte slippa julklappsbekymren med att paketera in en bok åt de vuxna. Så mycket har jag själv blivit barn på nytt, att jag gärna strövar omkring i en leksaksnbutik och letar efter passliga julklappar åt de minsta barnbarnsbarnen. En liten baktanke angående marknadsföringen har jag också fått av mina finskapråkiga pensionärsvänner, som ofta frågar varför jag inte skriver mina kåserier på finska. För er som läser svenska, kan jag rekommendera Svanvit Björkqvists bok Skomakar-Lasses dotter. Boken skildrar en arbetarfamiljs liv i 30-talets Helsingfors, barättad av en flicka under skolåldern. Författtaren har lyckats förflytta sig åttio år tillbaka i tiden, och se det hela med barnaögon. Som hon själv skriver i bokens förord, har hon knackat på sin barndoms dörr, stigit in och sett sig omkring. Det hon såg var bekant också från mina ungdoms verkstäders lärofäders berättelser om förkrigstidens depression, och själva omgivningen lärde jag känna som sexåring, när vi efter vinterkriget flyttade från Hangö till Helsingfors. Beskrivningarna av gamla Rödbergen och Hagnäs var hemlandstoner från ett Helsingfors, som inte mera finns. Texten spelade i mångt och mycket också på känslens strängar. Särskilt kapitlet om Pappa-Lasses bror Ivar gjorde stort intryck på mig själv. Han var född på samma dag som Svanvit och kom alltid med god bulla på födelsedagen. Det påminde mig om min egen morfar Anton. Vi var båda födda på sjävständighetsdagen, och brukade alltid gå ut på stan för att se hur de flaggade för oss. Jag fick svälja en tår när jag läste om farbror Ivars död, och mindes hur jag själv kastade en blomma i Mofas öppna grav. Boken tar slut strax före vinterkrigets och skolans början, och jag hoppas Svanvit skall orka fortsätta. Det vore intessant att veta om hennes skolgång och hur hon kom med i vänsterrörelsen. Den välskrivna boken finns att få till självkostnadspris, och kan beställas av författaren per telefon 041-5061094. Men nu tillbaka från trettiotalet till nutiden. I början på mars var jag med på Pensinärsförbundens intresseorganisations - som vi kanske känner bättre som EETU - pensionärsparlament. Vi satt på andelbanken OP:s auditorium och lyssnade på visdomsord av bl.a. minister Guzenina-Richardsson. Det som gav mig en kick att skriva om, var i alla fall bankens generaldirektör Reio Karvinens översikt av bankväsendets utveckling. Vi pensionärer blir ju ofta stämplade som en belastning för samhället, som den stackars verkasamma andelen av befolkningen måste ta hand om. Enligt den statistik som Karvinen kom med är det alldeles tvärtom. Av dem som har pengar på banken är ca. 80% i pensionsåldern, medan största delen av låntagarna är i arbetsför ålder. Medelräntan på depositioner ligger under 1 % och räntan på tex. bostadslån ligger på knappa 2 %. När därtill inflationen på i medeltal tre procent bestraffar dem som har pengar på banken, och hjälper dem som är skyldiga kan man ställe den elaka frågan: - Vilka är de som snyltar och vilka betalar? Dessutom kan man ännu tillägga, att våra pensionspengar bara är en rättmätig andel av det mervärde vi pensionärer skapade under vårt eget verksamma liv. Ja go vänner, det var allt för den här gången, ja egentligen för det här året. Nu återstår bara att tillönska er alla en god jul och ett gott nytt år.
• Nro 8 joulukuu 2012 - 21 Kevään 2013 alustava kurssikalenteri Kurssit Kuntorannassa Alueelliset kurssit: Kansantanssin ohjaajien ohjelmistokurssi (2 vrk) 2.-4.1. Oulun kesäpäiväohjelmaharjoitukset Ohjaajille tanssipareineen. Kesäpäivät 2013 tähtäimessä. Sinikka Mäkelä opettajana. Kurssin hinta: 145 ? (ph) / 165 ? (th). Ilmoittautuminen heti. 13.3. klo 9-15 Kemin Tervahalli: kansantanssi, liikunta, senioritanssi 13.3. klo 9-15 Kemin Pirtti: soittajat ja laulajat 20.3. klo 8-14 Helsingin Urheilutalo: kansantanssi, senioritanssi 22.3. klo 10-16 Helsinki, Malmin Työväentalo: soittajat ja laulajat sekä liikunta 27.3. klo 9-16 Varkaus, Kuntoranta: kansantanssi, senioritanssi, liikunta, soittajat ja laulajat Tarkemmat tiedot ilmoitamme vuoden 2013 alussa. Yhdistyksen matkavastaavan peruskurssi (4 vrk) 4.-8.2. Matkavastaavan tehtävät ja vastuut. Retki- ja matkajärjestelyjen perusteet. Oulun kesäpäivät ja muuta kiinnostavaa. Anu Mäki. Kurssin hinta: 245 ? (ph) / 285 ? (th). Ilmoittautuminen 4.1.2013 mennessä Lisäksi järjestämme yhteistyössä KSL:n kanssa muun muassa Kulttuurikuntopiirien ohjaajakursseja. Liikuntakurssi (3 vrk) 12.-15.2. Pääosassa Oulun 2013 kesäpäiväohjelma. Lisäksi kuntoliikuntaa. Opettajina Eva Rönkkö ja Raija Puumalainen. Kurssin hinta: 185 ? (ph) / 215 ?? (th). Ilmoittautuminen 11.1. mennessä Musiikkikurssi laulajille ja soittajille (3 vrk) 12.-15.2. Yksin- ja kuorolaulajille sekä orkestereille. Kesäpäivät 2013 pääosassa, lisäksi muuta mukavaa. Sauli Malinen ja Reino Bäckström vetäjinä. Kurssin hinta: 185 ?( ph) / 215 ? (th). Ilmoittautuminen 11.1. mennessä Esiintymistaidon kurssi (3 vrk) 12.-15.2. Oulun 2013 kesäpäiväohjelmat etusijalla. Esiintymistaitoa kaikille, esiintymistilanteeseen valmistautuminen. Kurssin hinta: 185 ? (ph) / 215 ?? (th). Ilmoittautuminen 11.1. mennessä Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä, viimeistään kuukautta ennen kurssia, osoitteeseen Eläkeläiset ry; Tuija Aali, Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: tuija.aali@elakelaiset.fi Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: www.elakelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/kurssihakemus Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. Kuntorannan kurssien osalta on ilmoitettava, valitseeko kurssilainen puoli- vai täysihoidon. Kurssituki Peruskurssi yhdistyksen johtokunnan jäsenille (4 vrk) 11.-15.3. Yhdistystoiminnan perusteet toimihenkilöille: toimihenkilöiden tehtävät, yhdistyski, asiakirjojen laadinta. Kurssin hinta: 275 ? (ph) / 320 ? (th). Ilmoittautuminen 8.2. mennessä Yhdistyksen taloudenhoidon peruskurssi (4 vrk) 11.-15.3. Pienet ja vähävaraiset yhdistykset voivat hakea kurssitukea, joka kattaa puolet kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä ? tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Kurssikalenteriin voi tulla vielä muutoksia. Kalenteri julkaistaan myös Eläkeläinenlehdessä, josta näkee mahdolliset muutokset. Alueellisista kursseista ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussihteeri Tiina Rajalalta, puh. 020 743 3617 tai 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSLopintokeskuksen kanssa. Yhdistyksen taloudenhoidon perusteet taloudenhoitajille. Vetäjänä Anitta Koski. Kurssin hinta: 275 ? (ph) / 320 ? (th). Ilmoittautuminen 8.2. mennessä Senioritanssin ohjelmistokurssi (2 vrk) 18.-20.2. (aika varmistuu myöhemmin) Oulun 2013 kesäpäiväohjelma. Opettajina Airaliisa ja Juhani Sorsa. Kurssin hinta: 140 ? (ph) / 160 ? (th). Ilmoittautuminen 15.2. mennessä Juhlan aika Pihtiputaalla Tilauksestahan se aurinko tuli Pihtiputaan Eläkeläisten 35-vuotisjuhlaan perjantaina 9.11. Vieraita saimme Jämsästä Ykspihlajaan ja siltä väliltä. Tervehdyssanat lausui puheenjohtajamme Väinö Aho Keski-Suomen kotiseutulaulun jälkeen. Laulajat vuorossa: Anne Kumpulaisen ja Heikki Lavoniuksen säestämänä kuulimme Kolimajärven valssin, Laulun ystävälle ja Tangopotpurin. Juhlapuheessaan Marja Leena Makkonen korosti muun muassa, kuinka vapaaehtoisuudesta lähte- vä toiminta on kansalaisvaikuttamista, ihmisten välistä ystävyyttä ja keskinäistä välittämistä. Eläkeläisjärjestöjen toiminta tuottaa hyvinvointia, josta hyötyy koko yhteiskunta. Puheensa lopuksi hän mainitsi, kuinka pelkällä kansaneläkkeellä ja tukieläkkeellä joutuu tulemaan toimeen kymmenen prosenttia eläkeläisistä. Yhteislauluna Kultainen nuoruus, jonka jälkeen Maija Pulkkinen lausui runon Ikä-ihmisen tätä päivää. Kuvaelman tavoin toteutetussa ohjelmanumerossa näimme mummon vaari vierellään kutovan suk- kaa, jonka lapsenlapsi saa. Sauvakävelijä, perässään rollaattorilla köpöttelijä. Mummo taas tuuditteli lapsenlasta ja taloudenhoitaja oli läppärin kimpussa, vuodenvaihde kun lähestyy, tilinteon aika. Hapanleipää leipoo moni mummo ja kutoo kankaita kymmeniä metrejä. Sitten ne peiton alta näkyvät, ilakoivat varvasparit todistanevat ikääntyvän jatkoaikaa... Anne lauloi kuvaelman jokaisesta ?työnäytöstä? siihen sopivan laulunpätkän Sketsien jälkeen laulun vuoro, Suklaasydämessä näimme nuoren miehen pöydässä pienen kahvilan punainen nauha lierihatussaan. Seuraavana Yksin kuljen autiolla tiellä ja Rempallaan. Historiikki toi esille enemmän , viimeisten kymmenen vuoden toimintaa tällä erää. Sitten Mummo-räppi: "Mummot ne tässä räppäilee ja kepin kanssa käppäilee. Tule meidän mukaan vaan, jotain uutta oppimaan. Me villasukkia neulotaan ja hampaitakin vaihdetaan. Mumot ne tässä räppäilee ja kepin kanssa käppäilee. Netti on meille kuin vettä vaan ja historiaakin me osataan. Osataan me myöskin skypettää ja lapsenlapsista tykätään. .Mummot ne tässä räppäilee ja kepin kanssa käppäilee." Juhlamarssi lopetti ohjelmaosuuden, päästäen Annen ja Heikin soittimien pariin ja vieraat yhteiseen karkeloon. Arpajaiset on oma juttunsa, monta nyyttiä lähti matkaan. Kiitos kun kävitte, mukava kun muistitte. Maire Varis
• 22 - Nro 8 joulukuu 2012 ELÄKELÄINEN Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Lahti Etelä-Häme Heinola HEINOLAN ELÄKELÄISET ry Anita Laine Tapio Laine Inkeri Tähkänen Ritva Järvinen Siiri ja Tuomas Pulkki Raili Mattila Tuula Jetsu Irja Paavilainen Matti Vilhunen Tarja Ahola Kerttu Ruotsalainen Niilo Salmi Lauri Mäkinen Olavi Lindroos Harri Virtanen Hannu Jokinen Eeva Kärkkäinen Airi Lehtinen Marjukka Mattila Maija Järvinen Arvi Hurmeranta Eila Kousa Raija Jaakola Heikki Ahde Airi Hynninen Raija Lipponen Olavi Lipponen Helli Hilander Teuvo Leivo Aune Hiltunen Sirkka Toivonen Sirkka Laitinen Jokioisten Seutu Pauli Nummi Eero Segerstedt Terttu Viljanen Hellin Reko Eini Puolakainen Terttu Takala Terttu Mäkelä Mirja Tuusa Hilkka Helenius Pentti Kirkkola Lyyli Sirèn Heikki Sirèn Sinikka Jokinen Anneli Berghem Anja Storlöpare Liisa Hassinen Eeva Silvennoinen Anja Ramsi Esko Storlöpare Teuvo Keinänen Viljo Pitkänen Saara Numminen Veijo Jankkila Tauno Huotari Vuokko Pusenius Sulo Tuominen Pirjo Hirvonen Antti Holopainen Helvi Korhonen Uuno Korhonen Hannu Kokkonen Pirjo Saarinen Orimattila ORIMATTILAN ELÄKELÄISTEN YHDISTYS ry Salpakangas Isot kuvat Sivulla 34: Osmo Metsälä/Vaasan Eläkeläiset ry:n digikamerakerho Muut isot kuvat: Raimo Vahtera/Vaasan Eläkeläiset ry:n digikamerakerho Aluejärjestöjen nimilaatikoiden ja palkkien kuvat Mikko Koski Pekka Isaksson Tervehdyssivujen tekstinkäsittely Erja Isaksson Tonttu sivujen yläpalkissa Elia, 4 kk SALPAKANKAAN ELÄKELÄISET ry Eläkeläiset ry:n kesäpäivät Oulussa 25.?27.6.2013 Kuva: Raimo Vahtera
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2012 - 23 Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! VIHERTALO LINTUMÄKI OY Helsinki Jakomäki Helena ja Alvar Risberg Helena ja Aimo Niiranen Niilo Luoto Irma Salo Nina Sankelo Kyllikki Siren Rauha Keino Sirkka Lehtovaara Marjatta Saarinen Väinö Ahola Riitta Långholm Anna-Liisa Partanen Leila Ahola Marja Johander Unto Sirkiä Veikko Lindström Heikki ja Tarja Hietanen Anja ja Risto Riitta Lindholm Meeri Kanerva Elli Juntunen Sirkka Korhonen Martti Korhonen Anna-Liisa Lehtinen Seija ja Erkki Malmikumpu Pirkko ja Reijo Helenius Liisa ja Paavo Sirpa Aaltonen ja Veikko Laine Ahti Taipalinen Britta Busi Onni Saarela Tellu Jäppinen A. M. Sari Määttä Eino Pöri Matti ja Terttu Vartiainen Mailis Kouhi Maija ja Eino Vikman Elsa Keinänen Sylvi Nurmi Maija Rosma Seija ja Kauko Hirviniemi Sirkka ja Raimo Aaltonen Eila Kohonen Toini Juntunen Elli Kilpeläinen Anne Ruikka Helga Laakso Anita Kostamo Seija Voutilainen Pentti Hampinen Pekka Saarnio Ilja Koskinen Sirkka Kuivala Marjatta ja Seppo Saha Ilmari Ruikka Pauli ja Leila Pyykkö Kallio-Vallila Laajasalo KALLION-VALLILAN ELÄKELÄISET ry Eila Koistinen Veli ja Lilja Koistinen Ritva Moilanen Veikko Moilanen Laila Jäntti Antti Jäntti Marja-Liisa Koistinen Marjatta Tiainen Ilmari Karppinen Hilkka Laakso Toini Höök Lea Lindholm Maija Juuri JAKOMÄEN ELÄKELÄISET ry Mirjam Alanko Anneli Färm Ulla Halonen Tyyne Finne Raimo Mattsson Anja Matsinen Pirkko Pöri Raija Sokura Marja-Liisa Isoniemelä Irja Siren Anja Muukka Reino Könönen Aaro ja Raili Taponen Aino Säilä Liisa Hyvärinen Gunnel Mutka Taina Seppälä Taisto Rossinen Hanna Korhonen Terttu Kuusiaro Kaarela Anja Jämsen Eeva Kaisa Jämsen Maija-Liisa Halonen Heikki Halonen Meeri Reutsalo Kontula KONTULAN ELÄKELÄISET ry Ismo Kuivala Raili ja Kalevi Kaateri Ilona Vasara Anna-Liisa Saarela Malmi PARTURIKAMPAAMO VOLYMEX Erkki Mattila Soile Kaarnajärvi Pentti Kaarnajärvi Esko Vepsä Olavi Partanen Marja Partanen Hilja Kettunen Paavo Kettunen Eevi Kaasinen Elvi Iivonen Riitta Kainulainen Jorma Kataja Meri Kataja Sinikka Juuri Maila Vento Aino Suhonen Aune Kana-aho Inkeri Kolehmainen Leena Lautala Ritva Huhtilainen Anneli Utriainen Kalle Karjukoski Pekka Haavisto Pirjo Karjukoski Anja Luttinen Ritva Kaartoaho Yrjö Kaivamo Arvo Harinen Annikki Luukkonen Seija Halonen Pauli Halonen Seija Voutilainen Liisa Väisänen Ilmari Väisänen Mikko Raikunen Saara Laine Helena Leskinen Ensio Leskinen Pertti Korhonen Maija Rainio Pentti Rainio Reijo Töyrylä Heikki Laakko Kaj Blomberg Irja Kortelainen Annikki Haavisto Salme Sonninen Olavi Sonninen Saara Lindholm Sulo Hakala Rauha Palviainen Anne Rintamäki Simo Hakanen Seija Hakanen Mirja Leppälä Anni Vahlström Lasse Tiainen Martti Sirkku Aino Vepsäläinen Erkki Virta Eini Kokko Esko Kokko Eeva Haapala Eero Haverinen Kalervo Kuisma Anna Liisa Suontakanen Maija Tiittanen Kerttu Niemi Helvi Järvinen Taina Seppä Jussi Kolonen Tuulikki Miettinen L. Kajander A. Kajander Terttu Vakkinen Niilo Pirnes Anni Nuutinen Aila Nuutinen Lilly Lindström Kaija Tolvanen Myllypuro MYLLYPURON ELÄKELÄISET ry Osmo Tolvanen Helli Tolvanen Juha Hämäläinen Maija Räsänen Raili Suominen Liisa Palin Irja Massinen O. Marjanen Eila Kortelainen Seija Roivainen Jouni Harju Seija Manninen Sinikka Vartiainen Eerica Von Bell Ella Harju Liisa Lindroos Tauno Lindroos Annikki Moliis Maija Julin Soila Sunikka Else Hovi Armi Kuusela Sirpa Juoksukangas Matti Heino Kaarina ja Raine Kangas Kauko Heikkinen Seppo Harjunpää Martti ja Rauha Laukkanen PihlajamäkiPihlajisto Hyvää Joulua! toivottaaMatka-Vekka à Työväen lehdistön lippulaiva à Hyvää Joulua! toivottaa à à à à MALMIN OPTIIKKA PIHLAJAMÄKIPIHLAJISTON ELÄKELÄISET ry Vilma ja Devi Kaukinen Risto Viander Anna-Liisa Saukkola Helena Hyppönen Reijo Pitkänen Kaisa Puumalainen Tapuli Alice Sandelin Anja Kovelahti Helvi Aaltonen Sirkka Runsala Erkki Grönberg Liisa Grönberg Anja Moisio Esko Saarinen Pirkko Piironen Raili Tikka Sirkka Ikonen Hilkka Turula Elvi Lehtonen Kaisa Lehtonen Kaija Koso Eila Achren Anna-Liisa Nikkanen Ulla Karttunen Vuokko Ruotsalainen Kuntorannantie 14, 78400 Varkaus Puh. 017 560 1403 S-posti myynti@kuntoranta.fi www.kuntoranta.fi Toivotamme kaikille lukijoille sekä yhteistyökumppaneillemme Oikein Rauhallista Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle. Vartiokylä VARTIOKYLÄN ELÄKELÄISET ry Eläkeläiset ry:n kesäpäivät Oulussa 25.?27.6.2013 www.satakunnantyo.?
• 24 - Nro 8 joulukuu 2012 ELÄKELÄINEN Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Jokilaaksot Haapajärvi HAAPAJÄRVEN ELÄKELÄISET ry POP PANKKI REISJÄRVEN OSUUSPANKKI Kauko Raappana Toivo Raappana Antti Heikkilä Veikko Saukko Armas Tervakoski Esteri Tervakoski Enni Aho Haukipudas Hilkka Siironen Raija Luoto Laura Siironen Pekka Siironen Eila Himanka Maiju Ranta Martta Lahtinen Kello KELLON ELÄKELÄISET ry Kempele Reino Nurro Eila Alaräihä Kaisa ja Eero Laava Antti Juntunen Kaino ja Esko Erkki Liuska Erkki Holappa Erkki Hyvärinen Eila ja Taisto Riepula Marjatta ja Mikko Ranta Matti Niemi Päivikki Alakulju Anna-Liisa ja Jorma Matti Valtakorpi Eemeli Liimatainen Eero Karvonen Eino Neuvonen ja Pirkko Asta Lauri Leena Laava Sylvi Karvosenoja Riikola Sisko Kuopusjärvi Helena Fisk Orvokki ja Esko Siekkinen Anneli Hälinen Kalevi Kuha Kerttu ja Toivo Nieminen Seppo Hanhela Elma ja Toivo Siekkinen Helena ja Antti Hamarinaho Irma ja Niilo Mäkelä Aili Mätäsaho Pirkko ja Kalevi Herukka Liisa Seluska Sylvi Haarahiltunen Ulla ja Reijo Timonen Sirkka Vengasaho Aili Lehmikangas Eila ja Raimo Mykkänen Liisa Vesa ja Olli Kuusamo Irma ja Kauno Moilanen Suoma ja Veikko Ervasti Heikkinen Esko Karjalainen Heino Lämsä Irja ja Unto Saapunki Martinniemi MARTINNIEMEN ELÄKELÄISET ry Aino ja Antti Timonen Sanelma Ukkola Helka Huhtamäki Hely Enckell Elli Ukkola Raili Järvelä Pirkko ja Antero Jakku Elma ja Hannu Vesala Irma ja Toivo Kiventerä Helena ja Esko Tuomaala Anna-Maija ja Tapio Barck Eino Olkoniemi Raija ja Veijo Kurikka Laila ja Heino Luukinen Saimi Ollila Tauno Kosunen HAUKIPUTAAN ELÄKELÄISET ry TORSTAIKERHO Anna Liisa Satalahti Matti Marjetta Tauno Kauppila Tauno Ritapuu Kaarina ja Matti Nisula Raili ja Taisto Korvala Airi ja Reima Ritapuu Saara Greus Taisto Tammela Taisto Sutela Pirjo ja Aulis Kropsu Anna-Liisa Nissinen ja Tauno Paakkonen Raija Ervasti ja Jukka Huttu Elsa ja Veli Kurkela Eila ja Martti Nisula Oulainen Elsa Peltola Heikki Mikkola Toini Ylioja Maija Aitto-oja Tellervo Isokangas Vieno Vuoti Sulevi Salmi Ilmari Tikkanen Kaisa Putila Maire Pihlajaoja Terttu Härö Martti Mäkelä Aino Goman Toivo Myllylä Helena Hyytiäinen Urho Hyytiäinen Airi Juusola Eila Laurila Eero Laurila Erkki Nevasaari Linnea Nevasaari Maire Kalliokulju Bertta Malmberg Aimo Malmberg Aira Kotka Ritva Kilpeläinen Marjatta Kolppanen Raimo Kolppanen Saara Forsberg Anna Jylkkä Aira Isokivelä Oulu OULUN ELÄKELÄISET ry Kalajoki KALAJOEN ELÄKELÄISET ry Tellervo Pahikka-Aho Pekka Pahikka-Aho Raili Hietala Väinö Hietala Julia Heininen Inga Vetoniemi Rauni Heininen Asta Fors Alpo Siipo Teuvo Hietala Terttu Hietala Sauli Konu Lauri Seikkula Airi Vierimaa Veikko Vierimaa Nykänen Taisto Huotari Martta Pulliainen Lahja Kokko Anna Nilosaari Sylvi Juntunen Eino Siekkinen Seppo Alalauri Kerttu Leskelä Anja Väliaho Terttu ja Esko Oikarinen Aune Touru Irja ja Toivo Lotvonen Antero Pohjola Marjatta Säävälä Leena ja Mauno Penttilä Raisa ja Lauri Vihavainen Liisa ja Veikko Keränen Leena ja Pentti Kauranen Aune Ansamaa Auli ja Jaakko Penttilä Ulla ja Paavo Kokko Aili ja Tarmo Teräs Taimi ja Aarne Paula Kerttula Seija Tapio Veikko ja Marita Kokko Heikki ja Irja Hepo-oja Raija ja Pentti Kylmäluoma Kiiminki Raili Järvinen Elvi ja Väinö Helli Moilanen Aulis Saapunki Sinikka Leinonen Seppo Veteläinen Aira ja Pentti Kyyhkynen Marjatta ja Tarmo Polojärvi Eila ja Leevi Uhlbäck Ilmari Määttä Veele ja Aili Mustaniemi Mauno ja Hilja Ronkainen Elli ja Taisto Sylvi ja Pauli Hannus Marjatta ja Aatos Pussinen Tellervo ja Pentti Pussinen Esko Pussinen Veikko Ruotanen Muhos Eila Hongisto Elna Oikarinen Tuulikki ja Arvo Erkkilä Henno ja Eila Eläkeläiset ry:n kesäpäivät Oulussa 25.?27.6.2013 Olavi Huttula Ritva ja Erkki Savilaakso Taimi Mustonen Sirkka ja Rauno Rautio Taina ja Olavi Peltoniemi Brita ja Asser Mikkola Aino Kuusiniemi Eila Leinonen Toini Väyrynen Eila Moilanen Toivo Orava Linnea Erkkilä Pentti Erkkilä Vilma Höglund Liisa Kaipainen Pirjo Annunen Eila Nuutinen Reijo Rautio Annikki Soini Maila Hamari
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2012 - 25 Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Eero Tyvelä Ari Vaho Teuvo Jalopaasi Sinikka Haapala Anneli ja Kauko Linkolehto Tauno Sunila Eija ja Esko Tervo Irja Yli-Marttila Jorma Pellikka Kalevi Paavilainen Anneli Rautio Ritva ja Veli Siivola Martti ja Ritva Eilola Kyllikki Anttila Hannes Jäälinoja Ritva Mörönen Toimi Nissinen I, II ja Jussi Irja Kurra Birgitta ja Seppo Tervo OULUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry Heino Seppälä Anja ja Eero Mustonen Seija Urpilainen Seija Revonoja Elsa Pajuluoto Raija ja Arvo Heikkinen Anni Koistinen perh. Salme Savolainen Anneli ja Reino Korpela Liisa Hiltunen Olavi ja Eeva Niskanen Esa Metso Erkki ja Leena Manninen Aarne Tikka Teuvo ja Eeva Blomster Aimo Blomster Irma Kesti Eeva ja Eino Ahonpää Lea Suorsa Saimi Kytökorpi Olavi Karppinen Hilkka ja Erkki Kukkonen Terttu Siekkinen ja Terho Ismo ja Irma Larinen Elsi ja Jorma Suomela Maija Päkkilä Arvi Kostekivi Aimo Keinänen Aura Alasalmi Hilkka Ahvenlampi Vilho Kärnä Mirja Tapio perh. Veikko Kettunen Päivi Saloranta Aimo Kullberg Yrjö Lamminparras Paula Häppäri Maija Tausta Aaro Sarja Jussi Pekkala Martti Kyrönlampi Kalle Nisula Kauko Maikkola Riitta ja Veikko Niiranen Kalevi Hyvönen Katariina Rissanen Helmi ja Oiva Kontiainen Pentti Kemppainen Tuomo Jussinniemi Armas Konttila Jorma Hartikka Oulunsalo OULUNSALON ELÄKELÄISET ry Eila Mård Soile Ulander Anneli ja Aimo Salo Tauno ja Raili Korhonen Riitta ja Olli Laine Kerttu ja Ensio Piirainen Maija ja Markku Kaltio Eila ja Aarre Anttonen Saara ja Kauno Metso Anna-Liisa Vatanen Mirja Vahera Anna-Liisa Kukkonen Pirkko ja Paavo Piispanen Silja ja Seppo Pulkkinen Aino Metso Rauni Metso Meeri ja Pentti Väliheikki Lahja ja Jaakko Kangastalo Elsa ja Erkki Kukkonen Anneli Stefanius Helena ja Eero Hirvonen Aitola Liisa Otamo Leila Kinnunen Lea Vuoti Maire ja Reino Salin Taimi ja Raimo Anttila Kaarina Närhi Elli ja Taisto Pietilä Sylvia ja Eero Hanhela Pirkko ja Eero Pietilä Pudasjärvi PUDASJÄRVEN ELÄKELÄISET ry Linnea Manninen Laila ja Ensio Takkinen Leena Rantala ja Jaakko Raili ja Antti Vengasaho Sirkka ja Usko Kokko Irja Kyngäs Elsa ja Pekka Piri Marja-Leena Korvala Lauri Liedes Eeva ja Juhani Halkola Orvokki ja Aimo Hyttinen Elma Timonen Elsa Tumelius Seppo Räisänen Hilkka ja Paavo Tihinen Pyhäjärvi Vappu ja Pentti Aho Raija ja Erkki Manninen Raili ja Sakari Tuoriniemi Elli ja Kauko Paajanen Toivo Huhmarniemi Martta Ruippo Anna Marjoniemi Olavi Pesonen Valma Mykkänen Anja ja Pekka Lohvansuu Arvo Kauranen Helvi Särkiniemi Elsi ja Reima Metsälä Kalevi Hartikainen Helena ja Reino Laitinen Impi Laukkanen Sirkka Saastamoinen Helmi ja Anto Tapaninaho Elvi Jokela Kaisa Leppälä Iines ja Kauko Ahola Raahe RAAHEN ELÄKELÄISET ry Eila ja Harri Taskila Raili ja Viljo Pekuri Ritva Komulainen Pentti Kunnasmäki Hilkka Erkkilä Irma ja Tuomo Pasanen Tarja ja Esko Nyman Anja Sarajärvi Martti Jokela Hannu Hautala Veera ja Matti Törmäkangas Annikki ja Pentti Kiilakoski Hilkka Antinoja Helvi Tiainen Anja Vikman Irja Ylimattila Aila ja Tenho Kurula Irma ja Viktor Liete Jaakko ja Rauni Lepola Veikko Lassila Edvin Lämsä Väinö Uusikangas Sinikka ja Viljo Lehmusketo Liisa ja Jaakko Pyy Sinikka ja Eero Akolahti Terttu ja Lenne Mattila Hely ja Olavi Muikkula Kaakkois-Suomi Pateniemi PATENIEMEN ELÄKELÄISET ry Esa ja Hanna Mahosenaho Paavo Kilvelä Sinikka ja Raimo Mustikainen Aarno Saarela Eino ja Terttu Jacklin Hilkka ja Reino Järvelä Kauno Ylitalo Marketta ja Reino Hämälä Liisa ja Juhani Heikkinen Airi ja Arvo Hyvönen Sirkka ja Allan Korhonen Sirkka ja Matti Heinikoski Matti Kilvelä ja Pirkko Mäkelä Anja ja Lauri Papinaho Kaarina ja Pentti Logrèn Wigdis ja Seppo Anjalankoski Taisto Leinonen Jaakko Ruohola Pentti Aaltonen Raino Malminen Jorma Tuittu Terttu Tuittu Annikki Laine Tellervo Häkkinen Eeva Hänninen Elli Heikkilä Markku Seppälä Anneli Sorsa Maija-Liisa Torniainen Imatra Raili Kuittinen Matti Miettinen Onni Pitkonen Osmo Toivola Salme Mäkelä Sirkka Pitkonen Pentti Lehikoinen Eila Lehikoinen Timo Toivonen Salli ja Olavi Terttu Hongisto Pentti Tähtinen Hilkka Oksanen Paavo Mustonen Hilkka Mustonen Lauritsala Kuusankoski KUUSANKOSKEN ELÄKELÄISET ry KELLOSEPÄNLIIKE KOPRA IMATRAN ELÄKELÄISET ry PARTURILIIKE TARJA PUHAKKA Irma Happonen Tuula Karlsson Anneli Haimakainen Rose Kaipainen Veli Villanen Johannes Sallinen Maila Piirainen Urho Piirainen Liisa Rautio MUOTITALO KA URHEILU JOKINEN Seppo Simpura Tuulikki Kasurinen Risto Välimaa Irja Hallikas Birger Landèn LAURITSALAN ELÄKELÄISET ry Elma Mikkonen Eeva Björkholm Onni ja Anneli Varis Saimi Pukki Martti Nylund Leena ja Paavo Rinkinen Irja Mäki Margit Hirvisaari Kauko Oksanen Aimo Röpetti Matti Vesalainen Seija Vesalainen Terttu Kauppinen Armi Kohonen Eila ja Pauli Koskela Eläkeläiset ry:n kesäpäivät Oulussa 25.?27.6.2013 Kirsti Salonsaari Pyhtää Yrjö Kauris Irja Kauris Lea Salonen Ahti Karppinen Erik Mettinen Jouko Nikander Seppo Sinisalo Nils Fransas Terttu Sinisalo Erkki Miettinen Airi Häggblom Terttu Järvinen Martti Kanninen Marja Töyrylä Maj-Britt Viberg Veikko Viberg Heikki Hovi Keijo Mattila Elma Merilä
• 26 - Nro 8 joulukuu 2012 ELÄKELÄINEN Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Kainuu Jarmo Munter Vilho Juntunen Martti Sutinen Aki Räisänen Lauri Niiranen Jouko Tervo Arja Kivisilta Kirsti Kyllönen Mirja Kemppainen Kauko Mylly Kuhmo Hyrynsalmi HYRYNSALMEN ELÄKELÄISET ry Kajaani Matti Leinonen Annikki Juntunen Aimo ja Hilkka Pulkkinen Sirkka Liisa Laukkanen Anja ja Erkki Koskelo Sirkka ja Väinö Heikkinen Terttu ja Urho Hyyryläinen Eeli Väisänen Tuula ja Antero Kärki Aira ja Veli Nyyssönen Kaija ja Juhani Leinonen Irma ja Arvi Pääkkönen Raili Myllylä Nikolai Happo Erkki Kemppainen Jorma ja Irma Sivonen Seija Koistinen Salli Putkonen Laila Lukander Siiri Määttä Juhani Oikarinen Siiri ja Erkki Kaakinen Pentti Siiri Jukka Peltonen Toini Tapio Toivo Huttunen Aune ja Veikko Kehänen Matti Repo ja Ritva Hoskio Pentti Väänänen Antero Kyllönen Anja ja Niilo Repo Eeva Kurvinen Reino Immonen Marja-Liisa ja Aaro Mustonen Tyyne ja Kauko Immonen Veikko Lipponen Liisa ja Mauri Saarinen Esa Huotari KUHMON APTEEKKI K-SUPERMARKET KUHMO Eino Kyllönen Raili Pulkkinen Vieno Pirhonen Hilja Mikkonen Salme Korhonen Tauno Piirainen Sisko ja Viljo Heikkinen Anneli ja Väinö Heikkinen Riitta Holopainen Arvo Karppinen Maija ja Matti Ryynänen Helvi Koistinen Raimo Huotari Martti Heikkinen Rauha Pasanen Eino ja Hilkka Määttä Väinö ja Sanni Puumalainen Toini ja Alpo Pöllänen Lehto Onni Heikkinen Kaija ja Erkki Malinen Hilkka ja Raimo Pulkkinen Sirkka ja Oiva Heikkinen Anna Harkonen Irja ja Antti Heikkinen Matti Huotari Keski-Suomi Sotkamo Elma ja Timo Lilja Nyman Elma Tervo Eeva Moilanen Jaakko ja Kirsti Hilja ja Martti Eetu ja Toini Helka ja Kalevi Aila ja Lauri Komulainen Terttu Moilanen Atso Karjalainen Anja Ronkainen Sirkka Liisa ja Esko Vieno ja Reino Mustonen Liisa ja Pentti Sirviö Helka Vitikka Anna Korhonen Suomussalmi Vappu Kemppainen Aarne Manninen Jouko Mulari Kalle Moilanen Taisto Kinnunen Unto Kemppainen Pertti Karhapää Hankasalmi Sanni Tyrväinen Pentti Tyrväinen Meeri Manninen Erkki Manninen Eila Pietiläinen Jussi Pietiläinen Osmo Vilokkinen Hilja Paasolainen Hellevi Halttunen Liisa Markkanen Helvi Halttunen Risto Niemi Seppo Kauppinen Aino Vekki Veikko Vekki Vieno Pietiläinen Veikko Pietiläinen Terhi Valtonen Jussi Tiitinen Kerttu Häkkinen Arvo Taavitsainen Irma Koistinen Pekka Kauppinen Marja-Liisa Silvast Esko Silvast Vieno Kauppinen Pentti Oksanen Aino ja Veikko Sirkka Pekka Vattulainen Kerttu Häkkinen Veikko Häkkinen Jyväskylä Anneli Silvennoinen Vuokko Sorsa Seija Kolppo Mirkku Kohonen Vilma Kymlander Veikko Rantala Mirja Solla Kauko Rekonen Keijo Mikonranta Ilmari Klinga Hilkka Klinga Tuula Reponen Maija-Liisa Rantanen Toivo Tuukkanen Anneli Laakkonen Pirkko Höylä Helena Hukka Hannu Hukka Toivo Tirri Juha Jauhiainen Pirkko Jauhiainen Heikki Niskanen Hilkka Kuusinen Osmo Neijonen Kari Jokinen Kauko Pulkka Sirkka Martin Saku Rennicke Tahvo Eronen Irma Jokinen Anja Sandelin Eläkeläiset ry:n kesäpäivät Oulussa 25.?27.6.2013 Liisa Kekkonen Vesa Oksanen Heikki Tervakangas Leena Tervakangas Eila Turpeinen Maria Heinonen Pentti Heinonen Jorma Muhonen Lahja Mutanen Anja Honkonen Hanna Asikainen Margit Kaarijoki Pertti Kaarijoki Sylvi Tuomainen Kaija Kaipainen Matti Sivonen Kauko Pulkka Ensio Oksanen Esko Halttunen Arvi Oksa Sauli Rantala Kalevi Pihlainen Arvo Koskinen Eino Immonen Paavo Pietiläinen Raija Pietiläinen Raakel Savolainen Helka Viikki Pentti Viikki Aino Löppönen Laura Kilpiö Aarne Jäntti Sakari Jaatinen Iltatähdet Saul Hämäläinen Seija Hämäläinen Helga Takalainen Esko Pynnönen Hugo Koistinen Osmo Korhonen Sinikka Siekkinen Vesa ja Ritva Hämäläinen Leila Aro Kauko Virtanen Marjatta ja Kari Jokinen Irja ja Aatto Virtanen Hannu Hukka Karin Oikari Tarja Poutiainen Eliisa Korpikannas Erik Tikkanen Hellevi Ilmola Pirjo Hongisto Jyskä Irja Vääränen Ellen ja Kalevi Rinne Saara Penttinen Marja Leena Makkonen Anja ja Hannu Hokkanen
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2012 - 27 Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Terttu ja Tapio Siekkinen Rauni ja Kauko Suuronen Siiri Sivonen Anja Itkonen Riitta ja Reijo Lehtonen Lappi Jämsä Lyyli Soikkeli Eira Rantanen Inkeri Ronko Eeva Rantanen Sinikka ja Heikki Pasanen Osmo Koivuranta Kalevi Ottelin Eliisa Hokkeri Jaakko Vuorinen Elli ja Pentti Järvinen Aune ja Sakari Auvinen Kaarina ja Veikko Rantanen Riitta ja Timo Luoto Tellervo Leppä Aino Seunavaara Helena Johansson Aira Seppälä Taimi Suomela Eila ja Reijo Jokinen Elma Salminen Eila Strandman Jämsänkoski JÄMSÄNKOSKEN ELÄKELÄISET ry Teuvo Vuorenpää Liisa Vuorenpää Kari Vuorenpää Eero Peutere Marja-Liisa Vilenius Veikko Vilenius Raija-Liisa Virtanen Ahti Virtanen Alli Virtanen Väinö ja Sonja Helly Saarikoski Eila Oinas Y. Virtanen Pertti ja Pirjo Tavilampi Reino ja Mirja Welling Ilmari ja Irja Salminen Kyllikki Kangas Markku Kyyrä Kaija Karuveha Ritva Salo Sinikka Lindeman Eino Hietanen Erkki Laaksonen Laukaa Paula ja Viljo Kumpulainen Ritva ja Pentti Valkonen Elsa Tervo Seija Seppänen Kyllikki Pitkämäki ELÄKELÄISET ry:n LAPIN ALUEJÄRJESTÖ ry Aavasaksa AAVASAKSAN ELÄKELÄISET ry Seija ja Pertti Majuri Väinö Hytönen Helena Koivisto Eila Kuukkanen Laura Aro Marja-Liisa ja Jussi Karuaho Erkki Valkonen Erkki Valtaaho Kari Lukkarinen Tuula Lappalainen Kai Vornanen Pauli Viinikainen Anja Oksa Aino Vahlman Leo Koskinen Tuula ja Pentti Nieminen Anna-Liisa Malinen Martti Puttonen Kaarina ja Veikko Vesterinen Toini Hannonen Unto Kuukkanen Markku Ylönen Pentti Pietiläinen Veikko Ahonen Virve ja Martti Hämäläinen Martti Välilä Aura Peltonen Erkki Peltonen Kirsti Koivunen Raimo Koivunen Eeva Autio Antero Autio Raija Meriläinen Pertti Meriläinen Saara Putkonen Teuvo Putkonen Liisa Tenhunen Kerttu Sarviranta Mirja Rutanen Salli Niskanen Viljo Valkonen Anita Puumalainen Sirpa Kehusmaa Martti Meriläinen Margit Altti Liisa Huhtinen Kaarlo Valkonen Raili Hartikka Sakari Hartikka Risto Rissanen Pirkko Rissanen Anja Honkonen Pihtipudas Muurame MUURAMEN ELÄKELÄISET ry Liisa Salmijärvi Heikki Salmijärvi Kerttu Hietala Lea Kilponen Liisa Lepola Kerttu Petroff Aimo Miettinen Raili Miettinen Anna ja Aulis Hanhinen Irja ja Kyösti Vilèn Katja Huhtanen Anna Mäkelä Lauri Hautanen Annukka Hautanen Sinikka Hokkanen Palokka Neija Välilä Lasse ja Maire Varis Mikko ja Toini Selin Marjatta Suvanto Senja Kumpulainen Sanelma Teerimäki Helmi Lahentaus Salli Ruuska Maila Tyvimaa Kirsti ja Niilo Kumpulainen Maire ja Olavi Kananen Kyllikki ja Väinö Aho Maija ja Niilo Pulkkinen Seija ja Tapio Saastamoinen Jaakko Uitto Sumiainen Kaukometsät Elvi Lustig Elli Mäkelä Olavi Kainulainen Häkkiset Närhit Aino Suominen Pekka Laitinen Maija Korhonen H ja V Savolainen Pulkkaset Rissat Vieno Salminen Suolahti SUOLAHDEN ELÄKELÄISET ry Vaajakoski VAAJAKOSKEN ELÄKELÄISET ry Äänekoski Hilkka Rajala Sirkka Honkonen Toini Parviainen Eero ja Hilkka Kovanen Kalervo Toffer Pertti ja Airi Majava Pirkko Pekkarinen Erkki ja Marjatta Honkonen Marja-Leena Haimakainen Sirkka ja Kalevi Leila ja Mikko Vilma ja Eero Nyrönen Kaija Pulli Jarkko ja Hanja Pirkko Koivu Pekka Juko Bertta ja Aimo Kallijärvi Maire ja Jouni Mauno Tofferi Annikki Varonen Tuula ja Pentti Eila ja Risto Hokkanen Ale Hiltunen Kyllikki ja Pentti Mäntyranta Sanni ja Matti Jaako Ritva ja Eero Mäntynenä Sirkka ja Olavi Rautio Meeri ja Arvo Salme ja Esko Jalonen Kerttu ja Aatami Leif Larsson Laina Koivumaa Laina Lakkapää Maija Pasma Leila ja Voitto Korhonen Åke Andersson Sulo Soini Aino ja Matti Virkkala Aune Väystäjä Rauni Hokkanen Hilkka ja Kalle Stålnacke Ritva Heikka Kaisu ja Veikko Mikkola Einari Rautio Meeri ja Christer Gybo Leena ja Kalervo Taavettila Ritva ja Pietari Juuso Sinikka Lantto Viljo Orre Niilo Kollin Timo Hasa Raija Heikka Ritva ja Paavo Koski Eugen Parviainen Inkeri ja Matti Kangas Nanni ja Väinö Marjeta Airi Lakanen Annikki ja Ahti Rantakeisu Pentti Risto Annikki Rantakallio Eläkeläiset ry:n kesäpäivät Oulussa 25.?27.6.2013 Mirva ja Reino Huhtanen Ivalo IVALON ELÄKELÄISET ry Osmo Karvonen Timo Ratavaara Sisko Akujärvi Sisko ja Armas Aalto Vilho Leppäkangas Leila ja Ville Kiviniemi Kalervo Päkkilä Annikki ja Jouko Palokangas Sisko ja Alpi Koponen Elsa Linna Lahja Ranta Irja Kukkala Kerttu Nissi Eila Portti Usko Luostarinen Mirjam ja Heikki Kiviniemi Matti Kola Seppo Kola perh. Urho Kiviniemi Lea Pernu Oili Hirvasvuopio Kerttu ja Martti Kangasniemi Kalevi Salmi Katri Jefremoff Raimo Kitti Irja ja Lauri Siivikko Kaisa ja Jaakko Rauhala Sofia ja Oiva Puolakka Hilda Korhonen Seija ja Aaro Mannermaa Kaisa ja Timo Kola Irma ja Valtteri Nykänen Viljo Välitalo Hilkka Kukkala Irja Jefremoff Raija ja Jussi Koutonen Eila ja Erkki Risto Jatkuu sivulla 30
• 28 - Nro 8 joulukuu 2012 ELÄKELÄINEN Laulujen aiheet kotiseudun luonnosta ja historiasta, sävellyksetkin omasta takaa Kuhmon kööri julkaisi levyn ja lähtee esiintymään Oulun kesäpäiv Kuhmon Eläkeläisten mieskuoro, Kuhmon kööri, on julkaissut tänä syksynä omakustannelevyn. Se on neljä vuotta toimineen kuoron ensimmäinen levy. Levy on varmasti useimmille Kuhmon ja Kainuun ulkopuolisille tuoretta kuultavaa. Kaikki laulut ovat yhtä traditionaalista kappaletta lukuun ottamatta säveltäneet kuoron omat maestrot, kuoron sästäjä Veikko Määtän ja kuoron johtaja Erkki Malinen. Levyn sanoituksista suurehko osa on Erkki Malisen, mutta muutkin ovat kuhmolaista alkuperää. Tällaisia kuoron ulkopuolisia sanoittajia ovat Jouko Huotari, Maija Tähkävuori, Taina Suorsa ja Reino Haverinen. Levy on äänitetty Kuhmo-talossa, jonka tarjoamia mahdollisisuuksia ja palveluja tällaiseenkin toimintaan kuoron jäsenet kehuvat erinomaisiksi. Järvimaisema ja Tuupalan kuulu sauna Kuhmolaiset eivät ole pitäneet mainiosta kuorostaan suurta meteliä, vaikka se on saanut vankan aseman sekä yhdistyksessä että laajemmin ympäristössään. Kuoro on toiminut neljä vuotta. Se on kysytty esiintyjä kotikaupungin vanhustenhoito- ja muissa laitoksissa, mutta se on esiintynyt paljon myös seurakuntakodeissa ja kirkoissa ympäri Kainuuta. Suosion salaisuus on paitsi kuoron laatu myös sen ohjelmisto. Se on nyt julkaistun levyn tavoin suureksi osaksi omaa tuotantoa. ? Aiheet löytyvät kotiseudun luonnosta ja historiasta, Malinen sanoo. Levystä päätelllen karun kaunis järvimaisema on ainakin sanoittajille rakas. Oman laulunsa ovat saaneet Lentua, Änätti, Ontonen ja Lammasjärvi. Erinomainen paikka on varmaan ollut myös Tuupalan kestikievarin sauna, josta kertoo kaksi laulua. Kuhmon kööri esiintymässä pohjoisten aluejärjestöjen yhteisessä juhlassa viime kesänä. gista. Kuhmo on sen pari viikkoa vilkas kulttuurikaupunki, mutta 11,5 kuukautta on aika hiljaista, sanoo Juhani Määttä. Hengellisistä lauluista Vaaliraharalliin Kuoron ohjelmistoon kuuluu myös hengellisiä lauluja, jotka on tehnyt Veikko Määttä. ? Kipinä niihin syttyi, kun teiniikäinen tyttäreni kuoli ja tein hänen muistolleen Enkeli-nimisen laulun, Määttä kertoo. Ohjelma on siis varsin monipuolinen. Kuhmolaiseen vapunviettoonkin kuoro nimittäin kuuluu. Sil- loin sitä kuullaan kaupungin torilla.. Näytteeksi kaikkiruokaisuudestaan kuoro vetäisi harjoituksissa myös Vaaliraharallin, joka syntyi edellisten eduskuntavaalien alla. Sanat ovat Kuhmon terveyskeskuksen entisen johtavan lääkärin ja sävel Veikko Määtän. Ouluun , jos on käyttöä Kuorossa on tätä nykyä seitsemän laulajaa. Perustajista yksi on kuollut. Uusia jäseniä kuoroon ei ole otettu. ? Tämä on hyvä koko. Mahdumme sopivasti kahteen henkilöautoon, kun lähdemme esiintymään, Hiljaiseloa 11,5 kuukautta Kuhmolaisille lauluille on ilmiselvästi tilausta, vaikka kuoron jäsen Kauko Kilpinen arvelee, että kyllä Kainuusta lauluja löytyy. Niitä ei vain ole osattu tuoda esille yhtä hyvin kuin esimerkiksi pohjalaiset ovat omille lauluilleen tehneet. Se synnyttää vilkkaan keskustelun maakunnallisista ominaispiirteistä. ? Kuhmossa vallitsi pitkään eräänlainen metsäläiskulttuuri. Vasta 1960-luvulla se alkoi virkistäytyä. Leimallista olivat vanhoillisuus ja uskonnollisuus. Radioastakin kuunneltiin vain uutiset ja aamuhartaudet, miehet muistelevat. Kuhmossa kun ollaan, tulee väistämättä puheeksi Kuhmon kamarimusiikki. Siitähän ainakin kulttuuritietoiset kaupungin tuntevat. ? Mikä ettei, mutta ehkä se antaa hieman vinoutuneen kuvan kaupun- Kuorolla on harjoitukset joka keskiviikko. Kuvassa Tauno Toivanen (vas.), Veijo Heikkinen, Kauko Kilponen, Seppo Pääkkönen, Erkki Malinen ja Veikko Määttä.
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2012 - 29 ille Erkki Malinen. Kuhmossa laulavat muutkin kuin kööriläiset. Laulupiiri kokoontuu joka keskiviikko Tarinatupaan. Toimintaa miltei joka päivä Kilinäkerhosta senioritanssiin, jumpasta laulupiiriin Juhani Määttä. Kuhmon Eläkeläisillä on toimintaa vähintään kolmena päivänä viikossa, toisinaan neljänäkin. ? Maanantaina onjumppaa ja senioritanssia, keskiviikkona laulupiiri heti Kuhmon köörin harjoitusten jälkeen. Perjantaina on perjantaikerho, jossa muun ohjelman ohella kuullaan ajankohtaisia asiantuntija-alustuksiakin, tänä syksynä esismerkiksi liukkaan kelin liikenteestä, luettelee yhdistyksen puheenjohtaja Eino Määttä. ? Äläkä unohda keskiviikon kili- näkerhoa! huikataan väliin. Torstai on yleinen vierailupäivä. Toisinaan tanssitaan hotelli Kainuussa. Tanssit soittaa tietysti Veikko Määttä. Eino Määttä on luotsannut yhdistystä pitkään Kuhmolaisia työllistävät ensi vuonna osallistuminen kesäpäiville ja omat 50-vuotisjuhlat. Ne ovat 18.4. ja paikaksi kaavaillaan Kuhmo-taloa. Komeat juhlat huhtikuussa Ensi vuosi on tavallistakin vilkkaampi vuosi. Oulun kesäpäiville valmistautumisen ja osallistumisen lisäksi yhdistystä työllistää erityisesti oma 50-vuotisjuhla. Sitä vie- tetään 18.4. eli tarkalleen yhdistyksen perustamispäivänä. ? Pyrimme saamaan juhlan Kuhmo-taloon, joka on tosi juhlava ympäristö. Sinne kelpaa kutsua sekä omia että vieraita läheltä ja kaukaa, Eino Määttä vihjaa jo nyt. Määttä kertoo, että kesäpäiville valmistautuminen on aloitettu muun muassa matkakassaa kartuttamalla. Kuhmon yhdistyksessä on noin 230 jäsentä. Määrä on hienokseltaan kasvanutr. Pohjaa on luonut myös kaupungin ikärakenne. Kuten niin monella muullakin paikkakunnalla, ikäihmisten osuus kasvaa nopeasti. Yleisten tekijöiden lisäksi Kainuussa vaikuttaa nuoren väen muuttoliike. Vielä taannoin 14 000 asukkaan kaupungissa asuu nykyään noin 9 000 ihmistä. ? Onhan se ikävää ja surullistakin. Tässä pitää kohta turvautua vanhaan sanaparteen: eloa paljon, mutta leikkuumiehiä vähän. (P..I.) Tauno Piirainen. Malinen sanoo. Kuoron hyvälle sisäiselle hengellekään tuskin on vahingoksi, että porukka tuntee toisensa hyvin. Yhteenkuuluvuuden aistii satunnainenkin harjoitusten seuraaja. Kuhmon köörin tuntemattomuuteen Eläkeläiset ry:n piirissä EteläSuomessa on syynä luontaisen kuhmolaisen vaatimattomuuden lisäksi sattumakin. Kuoron piti esiintyä Savonlinnan kulttuuri- ja retkeilypäivillä kesällä 2011, mutta onnettomat sattumat ? tapaturma ja sairastuminen ? esität lähdön. Oulun kesäpäivillä asia voidaan ja aiotaan korjata. ? Kyllä me sinne tulemme, jos on käyttöä, sanoo Erkki Malinen. PEKKA ISAKSSON
• 30 - Nro 8 joulukuu 2012 ELÄKELÄINEN Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Maija ja Niilo Alatalo Sinikka S ja Veikko H Anneli ja Simo Portti Hilja ja Yrjö Metsokumpu Helvi ja Juho Kiviniemi Matti Kyllönen Timo Väisänen Paula Letoff Seppo Kyrö Saara Portti Ellen ja Nestori Haarahiltunen Yrjö Titola Paula Ojaniemi Irja Moksunen Eeva Vallivaara Aino ja Jouko Mattila Leena ja Heino Matinlompolo Kalle ja Eeva Piippola Pentti Mukka Raimo ja Tuula Isokytö Antero Pakisjärvi Juho ja Anja Salmijärvi Martta Saukkoriipi Eeva ja Riku Laitamaa Posio Erkki A. Ronkainen Irja Lehtiniemi Asla Pesiö Seija ja Taisto Tuomivaara Reeta Tuomivaara Saara ja Ahti Moilanen Irja ja Erkki Sulin Lauri Iivari Marjatta ja Veikko Tiihonen Laimi Tennilä Väinö Tuovinen Kemi Aino Pietilä Eeva Posti Aarre Stålnacke Arja Nokela Eila ja Heikki Lyttinen Esko Halme Kerttu ja Paavo Miettinen Elvi ja Kaarlo Nousu Kalevi Kiuttu Reino Luukinen Tapani Kolmonen Eero Rantala Eero ja Aila Peura Kerttu Flink Kalervo Viinamäki Heimo Ylitolonen Toini ja Mikko Ekorre Raila ja Matti Luosujärvi Esko Tikkala Helena ja Veikko Kumpumäki Eine Timonen Esko Sipilä Aune Huutoniemi Veikko Hautasaari Esko Leppänen Irma Räisänen Liisa Sankala Kyösti Tukiainen Kauko Lipponen Eija Lipponen Mauno ja Annikki Palo Terttu ja Lauri Pohjanen Pekka Aho Jouni Tuovinen Suoma Perkaus Maija-Leena Koivuaho Hilja Ketola Raija ja Tapio Siirilä Kaarina PistokoskiTikkala Jalmari Rokkonen Asta ja Mauno Alasuutari Inkeri Lakso Ritva Sipola Eeva ja Reijo Anja ja Arvo Peltoniemi Paula ja Paavo Ranuan Seutu RANUAN SEUDUN ELÄKELÄISET ry Maila Nurmela Arja Posio Viljo Hyvönen Alpo Kuruaho Raija Puurunen Elsa ja Olavi Sarajärvi Terttu-Liisa Sarajärvi Anneli Illikainen Rauno Illikainen Rovaniemi Nurkkala Helmi Vaitinen Salme Nietula Maija Prusila Vesa Kolmonen Terttu Hiltunen Mauno Järnfors Vieno Järvelä Kittilä KITTILÄN ELÄKELÄISET ry Rauni Räsänen Maila ja Vihtori Huikuri Aire Rauhala Valte Siivola Lauri Bäck Aila ja Urho Uljas Välimaa perh. Aatu Säärelä Paavo Raudaskoski Eeva ja Aaro Markuksela Tuula Rauhala Olli Keskitalo Aino ja Kosti Tytti Uusisalmi Vesa Uusisalmi Eila ja Yrjö Takala Hellevi ja Veli Tuovinen Ilta Uusisalmi Heikki Junttila Alli Saiho Tiina Laurits ja Matti Takala Reijo Takala Anja ja Veikko Alatalo Inkeri ja Sakari Yritys Kolari KOLARIN ELÄKELÄISET ry Sulo ja Helli Kylmämaa Terttu ja Pertti Vanha Tauno Nätynki Annikki ja Armas Rantakokko Eeva Niva Raili Heikki Tuula ja Reijo Raappana Pello Erkki Ajanki Pirjo ja Tuomo Vaara Kerttu Jurvanen Elvi Tapio Simo Keränen Laila ja Lenna Vaattovaara Sirkka ja Kari Bertta ja Esko Salli Leppäniemi Anneli Korteniemi Eelis Matinlompolo ja Hilkka Taina ja Osmo Juopperi Kirsti Hiltunen Raakel Matinlompolo Sointu Vanhatalo Irja Juopperi Martta Puljujärvi Anna-Liisa Vaaraniemi Akseli Niva ROVANIEMEN ELÄKELÄISET LAULURYHMÄ ROVANIEMEN ELÄKELÄISET TANHURYHMÄ NISU- JA KAKKUPUOTI EILA KIVINIEMI JALKINEKORJAAMO KIVINIEMI Mikko Koukonen Veikko Härö Veikko Koskinen Kaarina Kapraali Hilkka Kelottijärvi Irma Yliaska Kalevi Juopperi ja Aune Kalevi ja Liisa Kestilä Senja ja Yrjö Ollila Liisa Koskinen Armas Rauhala Timo Hiltunen Vieno Teräsniska Vilho Lassila Eläkeläiset ry:n kesäpäivät Oulussa 25.?27.6.2013 Pekka Laurinolli Kaisu Pesonen Aatos Nätynki Eeva Arstio-Koukonen Ali Oikarainen Erkki Räsänen Kari Puolakka Airi Mantovaara-Puolakka Maija Fagerström Maija Ylänen Anna Pentinmikko Jaakko Ylitalo Aino Kiimalainen Lyyli Frantti Rytikari RYTIKARIN ELÄKELÄISET ry Sirkka ja Kauko Mäkivuoti Anja ja Kauko Perkkiö Seija ja Erkki Kusmin Valma ja Teuvo Kaniin Aune ja Veikko Hautala Aarre Kenttä Jouni Matila Helge Hourula Toini ja Heikki Dianoff Risto Kyllönen Erkki Lassila Ritva ja Arvo Kenttä Elsa ja Pentti Värttö Maire ja Lauri Jokilahti Mirja Paavola Ulla ja Esko Kyllönen Annikki Puustinen Eeva ja Eero Jussila Rauha ja Viljo Tokola Aili ja Olavi Virtala Toini ja Antti Hiltunen Eila ja Paavo Pietarila Eija ja Mikko Saariniemi Lasse Klasila Salla SIWA SALLA MATKIS KIOSKI SALLAN APTEEKKI SALLAN TAKSIAUTOILIJAT ry SALLAN OSUUSPANKKI SALLAN KUVAAMO KY K-MARKET PUOLUKKA
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2012 - 31 Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! SALLAN RAUTATORI OY EXPERT - SALLA HUOLTOVARMA KY NORDEA PANKKI SUOMI OY TILIPISTE SELKÄLÄ S-MARKET ERÄTULI Pentti Seppänen Martti Jokela Lenne Tennilä Matias Maaninka Raimo ja Leila Kellokumpu Valtteri ja Anja Sirkka ja Heino Keskitalo Aili ja Olli Alatalo Enni ja Ilmari Auer Eila Myllykangas Eeva Niemelä Elsa ja Antero Schroderus Ritva Luusua Salme ja Alpo Niemelä Aaro Rontti Maire Hautaniemi Iiris ja Aulis Tikka Annikki ja Viljo Eskelinen Elsa ja Hugo Jaakkonen Impi ja Pekka Kultanen Jouko Törmänen Laila Ylitalo Ellen Rintala Maija ja Antero Mustonen Eila ja Martti Niskala Kirsti ja Simo Tallqvist Maire Jaakkola Marjatta ja Asko Tiikkaja Liisa Tapio Irja Kalliaisenaho Matti ja Ludmila Anttila Leena ja Matti Salmijärvi Riina ja Arttu Leskinen Veikko Väinölä Urho Jokela Elli Anttila Veikko Lehikoinen Eila ja Unto Schroderus Kerttu Kotala Raija ja Aimo Leppänen Enni ja Ilmari Auer Irma ja Paavo Luukkonen Eevi ja Impi Martti Väisänen Simo Pertti Mäcklin Anneli ja Mauno Soini Marjatta Hakala Elina Mäkinen Rauni ja Paavo Kiiskinen Liisa Kaivosoja Erkki Parpala Maija Parpala Esko Hiltula Edna Hiltula Veikko Leskinen Taneli Kemppainen Maila Kemppainen Raimo Kemppainen Aila Kemppainen Hilja Kukkonen Erkki Åman Helmi Tikkanen Aila ja Pentti Hiltula Saara Haapaniemi ELÄKELÄISET ry:n PIRKANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry Sodankylä Kuru SODANKYLÄN ELÄKELÄISET ry KURUN ELÄKELÄISET ry Aino ja Mauno Uimaniemi Aarne Mäntylä Auno Ollila Tauno Salmela Lempäälä Alli ja Teuvo Alamaunu Veera ja Jouni Äärelä Ahti Virtanen Elvi Romppainen Eeva ja Vilho Siirtola Elsa Uusitalo Sirkka-Liisa ja Valto Maunula Mirja Vaara Alli Leinonen Salli Naalisvaara Martti Kaakkurivaara Heli ja Kaarlo Berg Rauni Lehtola Helga Mattanen Viljo Heinikoski Vappu Simula Mänttä-Vilppula Pirkanmaa LEMPÄÄLÄN ELÄKELÄISET ry MÄNTTÄ-VILPPULA ELÄKELÄISET ry MÄNTÄN PALVELUKOTI OY HUHTIKOTI OY Toivo Aamuranta Maija-Liisa Rimmi Laila Leiman Pentti Paananen Tuija Mantila Antti Mantila Tuula Savolainen Esa Aittonen Anja Ylä-Ajos Leena Mäkinen Päivi Helander Mauri Pohjalainen Tiina Kytömäki Tuija ja Jukka Vessari Merja Kääriäinen Nokia Toivo Keränen Seppo Kallio Martti Koivula Anja ja Martti Karvinen Ilkka Kotiranta Hannes Veijalainen Aila Tuominen Margit Lehtonen Anna Haataja Pauli Haataja Airi Vaske Laila ja Veikko Vahlsten Seija Sorsa Raimo Sorsa Pirjo-Riitta Pajusalo Voitto Palin Riitta Korpela Ruovesi Helena Peltoniemi Aune Tolppanen Matti Tolppanen Rauha Nieminen Ritva T Majala Mary Tuominen Pentti Tuominen Tatjaana Huhtala Aili ja Pauli Mäkinen Keijo Rantanen Eino Lahtinen Riikka ja Mauno Jussila Ritva Viitanen Irma Rantanen Maija ja Matti Hartman Sirkka ja Aarne Jalonen Ritva M Majala Riitta ja Matti Rasinen Reijo Kirjavainen Tervola Leena ja Valto Ranta Maikki Anttonen ja Kauko Tauriainen Sirkka ja Osmo Pulkkinen Laila Tapio Hilkka ja Heimo Kähkönen Eila ja Heimo Hast Eine Lintula Maija Ekorre Eira Ylimikkotervo Aune ja Jorma Kolmonen Salme, Pertti ja Aini Keränen Marjatta Selin Paavo Haapakoski ja Anni Erkki Kiimalainen ja Irmeli Peltoperä Aino Kyngäs Mirja Ranta Tornionseutu TORNIONSEUDUN ELÄKELÄISET ry Marita Kiuru Maire Kauhanen Eeva Lindqvist Sinikka Tirkkonen Urpu Tirkkonen Matti Kivimäki Markku Lahtinen Pirkko Rastas Pirkko Lindholm Pekka Luodes Väinö Leivo Seija Leivo Marja-Leena Järvelä Ilmari Haapaniemi Heikki Saarinen Terhikki Parviainen Raimo Parviainen Pekka Ruohonen Marita Kanarva Lauri Lautamäki K Savikko Sirkka Suojanen Kauko Laakso Anna-Liisa Laakso Valkeakoski VALKEAKOSKEN ELÄKELÄISET ry Viiala VIIALAN ELÄKELÄISET ry Liisa Haapalehto Raili Huhtala Tuomo Huhtala Terttu Laaksonen Pirkko Sulander Kaarina Heino Timo Heino Anja Mäkelä Pentti Mäkelä Oili Väljä Kari Sulander Toini Haapalehto Liisa Lehtimäki Helvi Helin Heikki Mikkonen Tuula Heino Allan Heino Heikki Hietala Eila Kuusinen Kalle Siivonen Anneli Tuominen Anja Vatka Maria Luttinen Pirkko Halonen Ylöjärvi YLÖJÄRVEN ELÄKELÄISET ry Pirkko Helander Aarne Helander Helmi Aronen Anja Sorvoja Aune Saarinen Anni Tiainen Ada Juvonen Lea Aho Antti Aho Seppo Raunio Tuula Raunio Inkeri Ylinen Saini Etumäki Armi Vähä-Koskela Jorma Tyynysniemi Helvi Jääskeläinen Iris Kantola Pirjo Kotiranta Kyllikki Hell Matti Haapala Hilkka Salonen Seija Nurminen Olavi Nurminen Eeva Vihanta Voitto Vihanta Leena ja Matti Jaskari Tauno Linnus Helge Nurmi Raili Riekkola Pauli Riekkola Aune Myllymaa Aila Laine Eeva Ronkainen Helmi Moisio Hanna Taivalmäki Tampere Aira Paavola Anja Kuuskoski Toivo Virtanen Elisa Nordberg Timo Mustonen Margit Mustonen Eila Nieminen Eeva Pynnönen Ritva ja Kalle Vuokko Mikkola Soile Karivieri Irma Ilomäki Eläkeläiset ry:n kesäpäivät Oulussa 25.?27.6.2013
• 32 - Nro 8 joulukuu 2012 ELÄKELÄINEN Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Pohjanmaa ELÄKELÄISET ry:n POHJANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry Irmeli Mandell Eila Juvonen Alpo Juvonen Tauno Lehtinen Anna Ketonen Raimo Lyyluoma Kaarina Rahkola Iiska Rahkola Jörgen Forsström Heikki Anttiroiko Lauri Koponen Kerttu Berg Eeva-Liisa Paavola Aira Rauhala Ulla Vähärautio Marketta Semi Leena Mäenpää Heikki Lilja Markus Dahl Reino Tuikkanen Ritva Iso-Kungas Alli Salmi Christer Eriksson Erkki Myllyniemi Roni Uppgård Jorma Uitto Himanka HIMANGAN ELÄKELÄISET ry HIMANGAN OSUUSPANKKI K-MARKET HIMANKA RAVINTOLA KOSKI-HOVI POHJANMAAN POISTOPISTE PIRKON KOTILEIPOMO LVI - KVELÄ OY HIMANGAN APTEEKKI TILITOIMISTO TILIKATTI HANHINEVAN PUUTARHA KENSAPUU OY HIMANGAN KULJETUS OY Pirkko ja Erkki Vähärautio Ilse Grenfors ja Viljo Åkren Hilkka ja Pentti Lehtinen Iiris ja Esa Hakkarainen Anita ja Jorma Björkbacka Kaisu Potinoja Hillevi Pajala Ritva ja Raimo Heiskanen Kerttu ja Tapio Boren Marja-Liisa ja Alpo Boren Armi ja Tenho Tuominen Tuulikki ja Mauri Spak Ahti Spak Inkeri ja Heikki Spak Eila ja Eero Rahkonen Sirkka Kordelin Lea Puutio Marja Leena Peltonen Elma Tuikka Johanna Hietamäki ja Marko Mäki-Rautila Esko Autio Aune ja Simo Jokela Kaarina ja Martti Mattila Elvi Koski Taimi ja Mauno Kangas Liisa ja Olli Simonen Teija Kääntä ja Mikko Vähärautio Maire Yliparkas ja Matti Särkilä Päivi Kääntä-Pöyhtäri ja Jarmo Pöyhtäri Vesa Veijalainen Alpo Akolahti Anja Paananen Annikki Peuranen Kerttu Koivunen Ellen Viitamäki Kaisu ja Mikko Kääntä Pirkko ja Esko Kaikkonen Rauha ja Raimo Ainali Pirkko ja Reijo Mäkelä Maija ja Jukka Kääntä Ulla ja Veikko Vähärautio Helvi Sipi Sirkka Valtonen Maija Hirvi Pirkko ja Veikko Yli-Parkas Raili ja Erkki Kuusisto Esko Tuliniemi Tuula ja Ensio Tuorila Maire ja Kauko Harmaala Anna-Liisa ja Simo Boren Arja ja Osmo Paananen Tuulevi Boren ja Simo Lehtimäki Briitta ja Aimo Tuorila Kaarina Lauri perh. Minna ja Markku Sipilä Enni Ainali Sirkka Korpi Eeva Lauri Maija ja Urho Hilli Melvi ja Jorma Pöyhtäri Liisa Tilus Anna-Liisa ja Yrjö Mäenpää May-Gret ja Väinö Spak Selma Tanska Raili Kinare Eeva ja Torsten Tuliniemi Elsa ja Eero Tuorila Tarja ja Arvo Keiski Jurva JURVAN ELÄKELÄISET ry LINTULA OY JURVAN VOIMA ry LIIKENNE P. KOIVISTO HIEROJA MIKKO HAUTALA PENTTILÄN PUUTYÖ KRK MARKKU RANTAMÄKI JURVAN HARRASTAJANÄYTTELIJÄT ry PELTOLA OY Erkki ja Anneli Katajamäki Osmo ja Marjatta Peltola Aini Marttila Antti Lyyluoma Simo ja Anita Peltola Hanne ja Paavo Eero Palomäki Pertti ja Elmi Katajamäki Kari ja Hilkka Pukkila Sylvi Pukkila Katri Närvä Eeva Seppälä Eevi Wiik Inkeri Seppänen Anna Ketonen Sari ja Jaakko Ketonen Ulla Ketonen Markku Rantamäki Markku Hautala Liisa ja Juhani Hautala Helvi ja John Långkvist Terttu ja Matti Kivineva Anna-Liisa ja Jarmo Koski Aulis Kakkuri Salme ja Voitto Välimaa Reijo Rautiainen Sirkka ja Raimo Ruutiainen Helvi ja Reijo Jokela Ritva ja Heino Mukari Vuokko ja Veijo Mäki Tyyne ja Heikki Parviainen Aale Vierikko Erkki Lahola Anni ja Kalevi Reima ja Airi Lyyluoma Raimo ja Kerttu Lyyluoma Erkki ja Raili Seppälä Anneli ja Ilmari Haapaluoma Keijo Terho Kaarina ja Kalervo Haapaniemi Manne ja Taimi Koski Esko Hakala Anneli ja Aatto Hannula Pentti ja Kaija Rantala Pentti Lintula Helvi Neuvonen Helena ja Pauli Elomaa Toivo Hällström Kalevi Hällström Marjatta Varala Jorma ja Ritva Niemelä Pentti Tuomisto Sylvia ja Torsti Hannu ja Anneli Eläkeläiset ry:n kesäpäivät Oulussa 25.?27.6.2013 Tuomola Annikki ja Kari Majasaari Hilkka ja Lasse Peltola Ritva ja Pentti Purtola Seppo Tuomisto Seppo Heikkilä ja Hanna Saari-Heikkilä Leena Elomaa Sylvi Blomsten Marja-Liisa ja Jukka Nikko Kerttu Pihlajamäki Heimo ja Pirkko Hietanen Kari ja Pirkko Maimanen Terttu ja Matti Lehtinen Seija ja Unto Lintula Helinä ja Pentti Lähdesmäki Emmi ja Erkki Lintula Arja ja Sakari
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2012 - 33 Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Kentta Kaarina Mäenpää Jarmo ja Meeri Kalliomäki Kauhava Pentti Jokela Pirkko Hauta Elli Piri Vieno Rajamäki Lilja Miiluniemi Anna Kivinen Aila Hauta Eira ja Esko Rintanen Kirsti ja Esko Finni Eila Kankaanpää Kaino ja Altti Kankaanpää Kaisa Peltoniemi Aino Korpimäki Sinikka Hauta Marja Latvakoski Ritva Antila Sylvi Hauta Salli ja Lasse Nikula Kokkola KOKKOLAN ELÄKELÄISET ry KOKKOLAN TOIMITALOYHDISTYS Koivisto Helmi Granbacka Elvi Tofferi Erkki ja Terttu Rajajärvi Maria ja Markus Dahl Toini Kangas Kurikka KURIKAN ELÄKELÄISET ry KURIKAN TYÖVÄENTALO YHDISTYS ry KURIKAN VISA Saini ja Veikko Mäkelä Sirkka ja Eero Liikala Asta ja Erkki Hautaluoma Eila ja Alpo Juvonen Aila ja Antti Laine Kaija ja Olavi Kuusela Kaarina ja Ilmari Korkiamäki Kyllikki ja Pentti Latvala Maija Lammi Saara Pihlaja Signe Saranpää Sisko Luomala Laihia LAIHIAIN ELÄKELÄISET ry Ritva Luosa Fanny Kniivilä Annikki ja Paavo Kujanen Sinikka ja Erkki Kankaanpää Unto Aho Liisa ja Jussi Jäntti Tuula ja Tenho Syrjälä Pirkko Nieminen Sirpa ja Jörgen Forsström Raija ja Pekka Mäki Aino Toivonen Lilli ja Olavi Luomala Dagny Leinonen Kaarina ja Veikko Tikkakoski Marja Liisa Prittinen Terttu Latva-aho Maija ja Matti Seppälä Tuula ja Matti Myllymäki Alpo ja Ulla Nordlund Ulla ja Lauri Runnakko Irja Heikkinen Reino ja Elvi Hakola Pirkko Kultalahti Aira Vuorinen Tanja Sillanpää Eivor ja Martti LAIHIAN YLIPÄÄN JÄRJESTÖYHDISTYS KIVIPIRTTI Jorma ja Hellevi Niemistö Aila Saksa Matti Keto Auli ja Aaro Kallio Eino Peltoharju Leila Peltokoski ja Reijo Pirkko Niemistö Kaarina Iipponen Lauri Korpela Aatto Lehtimäki Raimo ja Irja Kinnari Hilma Lehto Jouko ja Kaija Ranta Lapua Annikki Kangasluoma Tapani Saarimäki Raili Hietala Rauha Koivula Kyllikki Koski Voitto Koski Meeri Kangasluoma Kerttu Koivuluoma Maria Holma Maija Luomala Aarne Luomala Eeva-Liisa Paavola Jussi Paavola Irma Huhtamäki Kerttu Saarela Osmo Saarela Kerttu Berg Pentti Suokko Maija Suokko Pirkko Mäntynen Martti Mäntynen Elma Mikkilä Kaisa Holsius Laura Arola Laura Prinkkilä Anja Pouttu Pietarsaari PIETARSAAREN ELÄKELÄISET ry Esko ja Aino Syynimaa Eero ja Eeva Leino Eine ja Paavo Sipponen Seppo Laine Armida Saudeerg Esa Ahonen Liisa Hietamäki Tuula ja Kalevi Timonen Kerttu Lappi Santeri Judin Tyyne Ahonen Kristell Nylund Anna-Liisa Hyyppä Kaarina Hyyppä Ria Salomäki Alli Bro Aila Kuusisaari Laina Söderena Aira Tilus Hilkka Tilus Liisa Kauppala Anna-Liisa Kotanen Henny Lintunen Aino Valkonen Annukka ja Jukka Oja Aino ja Reijo Hakola Gunnel ja Seppo Pietilä Pirkko Kalliosaari Lars Sandvik Mirjam Koskinen Seinäjoki SEINÄJOEN ELÄKELÄISET ry Maija-Liisa ja Martti Koskela Erkki ja Pirkko Myllyniemi Laimi ja Sauli Majaharju Anna Ristimäki Tuula Pietikäinen Aune Niemi Helle ja Taisto Haapaniemi Jorma Uitto Jussi Jaskari Anni Franttila Teuva Vaasa VAASAN ELÄKELÄISET ry Sirkka-Liisa Liuko Anna-Maija ja Jaakko Mäki Jorma Toija Eila Ilola Hely Kahlo Arja Pitkänen Terttu Männikkö Helli Moisio Kirsti ja Osmo Ahtola Seija Ossi Tarja-Maija Sparf Ritva ja Veikko Rintamäki Saima Kulju Anneli ja Juhani Ilkka Paula ja Reino Korpela Eino Kaatikko Tuure Koski ja Terttu Pirkko ja Kauko Peltonen Eero Turpeinen Senja Honkonen Liisa Myllykangas Marja-Leena Kruhse Eila Halmesmäki Maire Saarikangas Aino Ahonen Ritva Moisio Vesa Isomöttönen Harri Moisio Jalo Heittola Markku Hankosaari ja Ritva Iisakki Saarnisto Tuulikki Ollikainen Kaarina ja Martti Urpiola Raija ja Terho Tuomaala Sulo Ruohoniemi Salme ja Heikki Raija Kulmala Ulla-Maija Lehtokumpu Pirkko Vallivuori Rauha Risfors Antero Ainasoja ja Tuula Marketta Semi Irmeli Mandell Orvokki ja Risto Vainionpää Esteri Takala Elsa Lahtinen Raakel ja Erkki Ketelinmäki Kaisu Jerohin Aino Saarvio Mailis ja Roni Uppgård Vasabygdens VASABYGDENS PENSIONÄRER rf Carl-Erik Westerholm Christer Eriksson TEUVAN ELÄKELÄISET ry Heldine Eriksson Rudolf Lövdahl Arne Granlund Erik Risberg Bengt Vestergård Sven Vestergård Karl-Johan Sand Henrik Fågelbärj Seija Vestergård Ykspihlaja Irma Jokiniemi Anna-Liisa Fagernäs Eino ja Agnete Hietikko Martta Olkkola Liisa Niemi Eira Ahola Ritva ja Fjalar Nygren Matti ja Ulla Pohjonen Pauli Björkbacka Toini Tuominen Liisa Hassinen Elvi Torppa Antti Tornikoski Kirsti Stranius Aura Vallin Olavi ja Eeva Hautala Terttu Laitala Aura Rokala Ludmila Staudinger Aino Sundberg Mikko ja Toini Vehniäinen Ritva Haapasaari Heikki ja Irmeli Anttiroiko Lauri ja Anneli Koponen Aili Tuominen Impi Salmela Pohjois-Karjala Joensuu Ota yhteyttä Pasi Leinonen Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi 050 525 5550 Raili ja Teuvo Oinonen Pauli Eronen Ossi ja Aili Haatainen Eila Säisänen Aune Marjomaa Urho Kolehmainen Elsa Gröhn Kerttu Mustonen Helmi Soininen Veikko Hirvonen Kirsti Kinnunen Aari Leppänen Liisa Kinnunen Seija ja Matti Murtonen Anneli Tuure Kerttu ja Martti Aspelund Meeri ja Veijo Eläkeläiset ry:n kesäpäivät Oulussa 25.?27.6.2013 Sotikov Aila Ollikainen Terttu Luostarinen Kerttu Soininen Timo Hiltunen Anna Kuivalainen Hilkka ja Vilho Korhonen Anna-Liisa Pekkala Sinikka ja Mauri Kinnunen Ester Kinanen Rauha Pallonen
• 34 - Nro 8 joulukuu 2012 ELÄKELÄINEN Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Onni Kiiskinen Raili ja Väinö Saukkonen Sirkka-Liisa Saukkonen Juhani Alastalo Anja Peltonen Eeva ja Reino Surakka Asteri Aihonen Keijo Järvenpää Kankaanpää Satakunta Lieksan seutu LIEKSAN SEUDUN ELÄKELÄISET ry Tauno Nevalainen Oiva Partanen Martti Vallius Urho Vallius Terttu Kohtavaara Lempi Mattila Toini Laitala Sulo Rieppo Matti Ruokolainen Irja Puumalainen Bertta Eskelinen Kalevi Tahvanainen Tyyne Räisänen Vesa Puoskari Kalevi Honkanen Eila Honkanen Otto Tolvanen Salli Turpeinen Uimaharju UIMAHARJUN ELÄKELÄISET ry PIELISJOKISEUTU LEHTI Eura-SäkyläKöyliö EURA-SÄKYLÄKÖYLIÖN ELÄKELÄISET ry GALLERIA RAILIN TAULUT SÄHKÖ PUISTO Raili ja Martti Anttonen Veikko Leino Pekka Leino Seppo Leino Eine Paajanen Eila Poutanen Simo Leino Heimo Juhola Anja Viitahalme Tuomo Viitahalme Juhani Kouttinen Raimo Salo Helvi Syvärinen Pirkko ja Jukka Kuusela Asta Mikola Liisa Nikki Aimo Vaaranen Jarmo Heinonen Helmi ja Reijo Koivisto Terttu Lepistö Jouko Jakonen Leena ja Lenni Hakala Esko Härkälä ja Seija Huittisten seutu Annikki Vainio Tuulikki Ketola Marjatta Stolt Marja Raikunen Anneli ja Esko Suuniitty Ritva ja Heikki KANKAANPÄÄN ELÄKELÄISET ry Mauno Halmela Anja Lalli Eila Raukola Ritva Mesiniemi Matti Mesiniemi Pauli Viitala Toivo V Kangas Anna-Liisa Kangas Paavo ja Asta Kierikka Antti Piittala Maila Saarijoki Vappu Kangas Onerva Jokela Irja Heiniluoma Eino Heiniluoma Pirkko Hakala Pekka Tamminen Terttu Kaukola Irma Välimäki Kirsti Vienola Veijo Vienola Sisko Piittala Helmi Kulmala Kauko Jussila Annikki Jussila Kyllikki Suhonen Seija Häyrinen Veijo Mielonen Esa Joutsenlahti Martti Vähä-Kulmala Elsa Vähä-Kulmala Sinikka Leppänen Pirkko Hyvärinen Tauno Pirttilä Mikko Ylinen Anja Ylinen Nakkila Antti Alisaari Reetta Alisaari Timo ja Elina Heino Mirja Rannikko Pentti ja Tarja Ranta Pirkko ja Keijo Murro Hannu Rintamaa Pirjo Westergård Leila ja Seppo Salmi Sirkka ja Pentti Tähti Anni Kuusisto Kaino Liitiäinen Terttu ja Reijo Viinamäki Pihlava Kokemäki PITOPALVELU PAULAN PIDOT KOKEMÄEN ELÄKELÄISET ry RAVINTOLA 19. REIKÄ ENON APTEEKKI UIMAHARJUN SIVUAPTEEKKI S-MARKET UIMAHARJU Maija ja Veli Saharinen Eila ja Ari Kuivalainen Irma ja Aulis Penttinen Seija ja Erkki Puhakka Leena ja Veijo Soikkeli Matti ja Ilma Nieminen Aimo ja Lilja Ryhänen Lilja ja Raimo Palviainen Aarre Virolainen Hannu Sorjonen Veikko Lavikainen Aino Mielonen Helvi Laatikainen Irene Ristimäki Jorma Heikura Keijo Riissanen Taina Ikonen Rauni Räty Kauko Tahvanainen Pauli T Tahvanainen Pirkko Romppanen Erkki Räty Osmo Metsälä: Cold Planet (Kylmä planeetta) Ari Puisto Alli Puisto Taisto Eklund Petri Salminen Simo Lähteenmäki Maire Tanninen Eila Luusalo Seija Torkkeli Aino Vesala Eeva Männistö Helka Männistö Rantanen Eine Raikunen Eila Salminen Hannu Saarinen Eila Rintala Harri Syrjälä Matti Lehtonen Aili ja Antti Vienonen Pirkko Lintunen Raimo Erkkilä Hely Erkkilä Seija Korkeasalo Heikki Vuori Seija Kilkku Aino Salminen Saimi Erkkilä Erkki Rosvall Lempi Mäkinen Eino Laaksonen Betty Laaksonen PARTURIKAMPAAMO ANNE-MARIE PALMU PIHLAVAN KUKKAKAMMARI RAKENNUSTYÖ OLLI MÄKELÄ KY Olavi Rönnqvist Eläkeläiset ry:n kesäpäivät Oulussa 25.?27.6.2013 Matti Nissi Leila ja Pekka Joensuu Leena ja Tauno Väkiparta Kari Mäkirinta Anne-Marie ja Kari Palmu Liisa ja Jorma Pietilä ja Eetu Veikko Öljymäki Antti Kulmala Hilkka Kulmala Matti Lehtinen Kaisa Pulliainen Sirkka Kuparinen Lahja Rautiainen Lauri ja Irma Lamminen Aili ja Antero Koskinen Ilmo Pudas Pentti Taronoja Matti Rinne Vuokko Rinne Helena Hiltunen Päivi ja Markku Davidsson Maija-Liisa Jokinen Raimo Rautio ja Saara Tuula ja Pentti Sjöblom Taisto Keipilä Anne Levomäki Reima Monen Jarmo ja Terttu Ilse Rosnell Ritva ja Erkki Wallin Hilkka Salokangas Kauko Salokangas Ritva Karinen Anja Jokisuo Pentti Reunanen Raila Aho Risto Jokisuo Voitto Santala Timo Äimälä Lahja Mäkelä Kaija ja Kauko Leppänen Tapani Rönnqvist Ulla ja Osmo Korhonen Aili ja Pentti Rajamäki Merja ja Raimo Koski Seija ja Antero Mäkelä Reino Kuusiluoto Maija Kuusiluoto Veikko Valtala Irja Häyrynen Matti Kalliomäki Eino Jalonen Pirkko Rissanen Hannes Saarela Seija Pajunen Maija Mirtola Helena Laakso Liisa Heini Arto Prehti Seija Stark Kaarina ja Niilo Kuparinen Irja Paulakangas Tauno Joensuu Raimo Pajunen ja Elviira Alpo ja Greeta Valtala Anja ja Kalevi Turunen
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2012 - 35 Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Pomarkku Aimo Aaltonen Taimi Heino Irja Helin Tauno Kovanen Hely ja Olavi Lepistö Hilkka Rauäng Eila Viljanen Pori Raimo ja Liisa Liljeroos Aino ja Kauko Annikki Rosenqvist Seija Palmu Taisto Rantanen Pirkko Raitaniemi Aili ja Veikko Leino Raimo ja Anja Jouni ja Anna-Liisa Pekka ja Saimi Pauli ja Ella Harjunen Leila Forss Tarja Korhonen Jorma Fagerdahl Anja ja Reijo Mäkinen Hemmo Mäkinen Liisa Söderman Anja Harja Vuokko Sundqvist Simo Vaahtera Eine Aaltonen Aune ja Juha Harjula Valto ja Maija-Liisa Rantamäki Aila ja Tauno Viitala Veijo Koskinen Irja Koskinen Jukka Danielsson Rauma RAUMAN ELÄKELÄISET ry Seikko Pajunen Liisa Pajunen Reino Leino Eila Leino Pauli Liekari Anneli Liekari Jorma Uusitalo Eila Kivekäs Matti Selin Veikko Aho Olavi Katajisto Timo Elonen Kyllikki Suoniemi Olavi Rytkönen Kirsti Pylkkönen Osmo Harju Seppo Virtanen Anna-Liisa Virtanen Marjatta Borèn Hilkka Mäkelä Anna-Liisa Österman Elli ja Johannes Heino Ester Virtanen Helvi Mälkiä Marjanne Borèn-Väikkä perh. Marja-Leena Vuori Kerttu ja Vilho Laiho Helena Tuominen Leila Suominen Sirkka-Liisa Aaltonen Sirpa Nevala Ulvila VASEMMISTOLIITON ULVILAN YHDISTYS ry Irmeli ja Jouko Vuohiniemi Toini Raune Kauko ja Tuulikki Pihlajamäki Sinikka Fallström Pekka Fallström Kalle Tamminen Margit Raitaniemi Rainer Raitaniemi Eila Takala Seija Vidlund Pekka Vidlund Pertti Multisilta Tuovi ja Alpo Myllymäki Niilo Lähteenmäki Vammala VAMMALAN ELÄKELÄISET ry Marita Pohja-Sato Aila Lilja Esko Lilja Anja Säiniö Salme Pihlava Reijo Pihlava Raija Mäkitalo Aune Hannula Pirkko Säiniö Marja Nieminen Tuula Hakanen Savo Heinävesi Heinäveden kerho Toini Juutilainen Esko Jaakkila Aila Kolari Heimo Hakkarainen Elna Luostarinen Aimo Piironen Aili Räsänen Maila Hirvonen Mailis Hirvonen Airi Huttunen Hilkka Venäläinen Aune Kankkunen Iisalmi IISALMEN KONEKYMPPI LYYTIKÄINEN KY PARTURIKAMPAAMO ELISA KORU-AIKA T:MI MUOTITALO KIISKINEN KAHVILA HEIKKINEN JAANAN LAHJATUPA Matkapalvelut ja tilausajot ammattitaidolla Kallavesi Hyvää joulua toivottaen Vampula VAMPULAN OSUUSPANKKI Elma Reini Anja Karsikas Kauko Kärkäs Olavi Ojaniitty Kerttu Ojaniitty Anja Eloranta Raija Korpela Hilja Mäkinen Anna-Liisa Vainio Sirkka Taipale Sylvi Kiviranta Hilkka Kultavirta Reino Kultavirta Liisa Hettula Kalevi Tirri Seija Arminen Raimo Kuusisto Helena Salola Veikko Salola Uuno Huhta Tuovi Siili Margareetta Virtanen Seppo Virtanen Helvi Jalonen Soili Huhta Anne Henttonen Eeva Lundèn Matti Lundèn Sylvi Eloranta Mirja Hakala Kaino Hakala Leena Salomäki Aimo Polo Aune Helminen Sirkka Ruotsalainen Eino Huttunen Martti Eskelinen Ritva Korhonen Pekka Korhonen Eini Partanen Maija Ruokangas Leena Ålander Anja Kattainen Väinö Kattainen Elsa Mähönen Maija Väisänen Viljo Kauppinen Olavi Leiviskä Raisa Hiltunen Veikko Marin Rauha Ryhänen Kalle Ryhänen Sanni Mursu Aimo Mursu Anja Mähönen Irja Eloranta Elvi Kettunen Anja Väätäinen Toivo Väätäinen Eeva Tuovinen Marjatta Kainulainen Väinö Antikainen Tauno Rikkilä Anja Kaikkonen Anneli Kauppinen Eeva Komulainen Maila Aronen Timo Knuutinen Signe Kellberg Helga Väisänen Veikko Jyrkinen Kaarina Korhonen ZZZ SRKMRODQPDWND ´ AUTOTALO LAAKKONEN K-MARKET LIPPIS KAHVILARAVINTOLA MEHEVÄ SÄÄSTÖPANKKI OPTIA ASUKULMA JULKUNEN KELLO-KULTAOPTIIKKA BETANIAKOTI KY AUTOKORJAAMO M. RYHÄNEN, LAPINLAHTI BOVELLAN KY POHJOIS-SAVON OSUUSPANKKI IISALMEN KIRKKOPUISTON APTEEKKI NESTE OIL IISALMI POHJOLANKATU KUMIKIMMO WANHA KUKKAKAUPPA JA HAUTAUSTOIMISTO KALLAVEDEN ELÄKELÄISET ry Reino Ruotsalainen Tekla Kotilainen Tuula ja Seppo Räsänen Maria Räsänen Anja ja Pentti Kolari Anna Korhonen Veera ja Johannes Hilkka ja Pauli Iivarinen Taimi Tilles Ritva Holopainen Maija Hartikainen Kuopio KUOPION ELÄKELÄISET ry IISALMEN MUSIIKKI & BILEPUOTI KUKKASET PEHKONEN K-RAUTA MASA LÄHI TAPIOLA IISALMEN I APTEEKKI OSUUSPANKKI POPPIA SAVON LAATURAKENNUS OY Tuovi Ryhänen Vilho Kouvalainen Saimi Komulainen Liisa Rikkilä Leena Hiltunen Eläkeläiset ry:n kesäpäivät Oulussa 25.?27.6.2013 Erkki Nissinen Kaija Korhonen Taimi Jussila Aune ja Tauno Hätinen Toivo Leskinen Aino Roksa Sirkka Jeulonen Elma ja Heikki Räsänen Eija Tuovinen Aulis Lehtonen Kirsti Joki Olavi Joki Toini ja Oiva Sutinen Keitele KEITELEEN ELÄKELÄISET ry Kiuruvesi KIURUVEDEN ELÄKELÄISET ry Anja Reinikainen Liisa Leskinen Leena Rantonen Väinö Riikonen Seija Riepponen Anneli Ohtonen Hanna ja Martti Tikkanen Pentti Hiltunen Reino ja Irja Tossavainen Pirjo ja Pekka Fält Maija Asikainen Elsa Sivonen Anna Mämmi Kaisa Hyvönen Vieno ja Eino Blomberg Vieno Rytkönen Anja Mikkonen Esa Kärkkäinen Jussi Saastamoinen Martti Martikainen Eini Keränen Kalle Ruotsalainen Kaarina ja Olavi Ruotsalainen Seppo Haataja
• 36 - Nro 8 joulukuu 2012 ELÄKELÄINEN Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Hyttinen Esa Kärnä Veikko Heikkinen Kuopion Rakentaja Eläkeläiset Heimo Seppänen Helmi ja Unto Räsänen Ritva ja Erkki Ikäheimonen Esko Heikkinen Väinö Antikainen Kaino Kirjavainen Leena ja Antti Toivanen Leena ja Paavo Niskanen Toini Miettinen Paavo Svenn Maija ja Väinö Ovaskainen Kalle Keinänen Pentti ja Anja Kolari Mervi Höylä Pekka ja Kirsti Dementjeff Helka Väisänen Martti ja Kaarina Hämäläinen Erkki Virtanen Anita Kangas Leppävirta LEPPÄVIRRAN ELÄKELÄISET ry Asta ja Reino Kuittinen Reijo Eklund Taisto Pursiainen Elsa Tolonen Hilkka Issakainen Elvi ja Pertti Parviainen Irja ja Eino Nikkanen Aino Kuittinen Nilsiä NILSIÄN ELÄKELÄISET ry Pieksämäki Ellen Eronen Hilja Nuutinen Marita Puranen Ossi Puranen Aili Riipinen Sirkka Tikkanen Eino Tikkanen Lauluryhmä Tyyne Koskelo Eila Nykänen Savonlinna SAVONLINNAN ELÄKELÄISET ry Ensio Kohonen Mervi Koskinen Kauno Villberg Eeva Karttunen Irja Kaskinen Irja Korhonen Matti Ikäheimonen Armas Pakarinen Terttu Tolvanen Vieno ja Lauri Luostarinen Annikki Kosonen Sisko Karhu Taimi Juuti Eila Turunen Savonranta SAVONRANNAN ELÄKELÄISET ry Sylvi Pesonen Arto Laamanen Maire Reinikainen Marja-Liisa Männynsalo Helmi Suhonen Jouki Laamanen Sampo Pesonen Toini Karvinen Pekka Rinkinen Eero ja Eila Soisalo Kari Pitkonen Aune Koistinen Kari Pesonen Martti Laamanen Elli Makkonen perh. Tyyne Kastikainen Veikko Kastikainen Elvi Pärkinen Eeva Hyvärinen Kauko Hyvönen Toimi Rinne Sirpa Rinne Johannes Aimasmäki Kari Jääskeläinen Raija Jääskeläinen Hemmo Suhonen Aarne Hirvonen Ida Pesonen Arvo Keronen Kaino Mohell Sonkajärvi Asko Julkunen Yrjö Juntunen Saara Ulmanen Seija Nuutinen Matti Makkonen Kyllikki Rönkkö Heta Raatikainen Martti ja Anja Heikkinen K-P Saarelainen Heikki Hiltunen Martti Puumalainen Eila Hujanen Asko Kuosmanen Erkki Partanen perh. Tapani Niiranen perh. Lasse Partanen Tapio Hälinen Marketta ja Väinö SuonenjokiIisvesi SUONENJOKI-IISVESI ELÄKELÄISET ry Väinö Heiskanen Onni Hakulinen Arvi Jäntti Toini ja Onni Juuti Helvi ja Olavi Jauhiainen Seija ja Seppo Rissanen Seppo Jääskeläinen Marjatta ja Heikki Väätäinen Sirkka Voutilainen Seppo Voutilainen Aino Suhonen Veli Vauhkonen Aino ja Esko Lindman Salme ja Veikko Jäntti Laina Karhunen Aino Jalkanen Kaija Lappi Sakari Lappi Tuulikki ja Raimo Huuskonen Veera ja Timo Sutinen Raija ja Matti Kuismin Veera Kesänen Tuusniemi TUUSNIEMEN ELÄKELÄISET ry TUUSNIEMEN KUNTA Varkaus VARKAUDEN ELÄKELÄISET ry VASEMMISTOLIITON KUNNALLISJÄRJESTÖ ry Väinö Antikainen Elli ja Pentti Manninen Unto Myllynen Pentti Natunen ja Elli Raimo ja Anja Pirinen Raimo ja Helena Heikkinen Vappu Kolari Raija Puumalainen Riiakaisa ja pojat Sinikka Kortte Anna ja Pentti Laukkanen Aino Väänänen Kerttu ja Raimo Voutilainen Elvi ja Reino Heikkinen Mirja Tsupari Ritva Pirinen Leena ja Pepe Taisto Kaukonen Sirpa Rossi Tero ja Ansku Lankinen Maija Huopalainen Susanna Keinänen Uusimaa Vehmersalmi Anneli Kukkonen Eila Koponen Eino ja Leena Voutilainen Saara Savolainen Liisa Voutilainen Aune Voutilainen Kauno Pietilä Ritva Pietilä Tuula ja Kalevi Soininen Matti Antikainen Lauri ja Anja Tarasmaa Pirkko Malmi Helena Savolainen Martta Savolainen Maija Antikainen Kaisa Jääskeläinen Aili Vepsäläinen Marja-Liisa Ritvanen Kauko Piiroinen Leena Venäläinen Marjatta Savolainen Keijo Savolainen Espoo ESPOONLAHDEN LIIKKUVAT ELÄKELÄISET ELE ry Etelä-Espoo Vieremä VIEREMÄN ELÄKELÄISET ry Anni Kouvalainen Toivo Mehtonen Leila Partanen Olavi Partanen Lauri Turunen Esko Martikainen Marjatta Martikainen Irja Lappalainen Marjatta Malinen Keijo Virta Toini Virta Jouko Ryytty Anu Martikainen Pasi Kauppinen Tanja Ruotsalainen Jari Ruotsalainen perh. Erkki Eriksson Eila Esko Kristina Härkönen Matti Kasari Tuula Kasari Irkku Kilpinen Kerttu Korhonen Anneli Lindqvist Anneli Nöyränen Raimo Pasanen Anna Piitulainen Kristina Puukko Otto Soininen Terttu Viinanen Tamara Waltzer Olavi Waltzer Etelä-Vantaa Tuula ja Mauri Kivijärvi Ritva Ronkainen Elsa Pakarinen Anneli ja Pekka Varis Veli Laaksonen Martti Parttimaa Ritva Ahrovaara Pirkko ja Pauli Mökkönen Kirsti ja Keijo Lindholm Lasse Hakala Helena Grönqvist Pertti Vuorio Kalevi Jääskeläinen Raili ja Sauli Sarvi Hanko Hilkka Lakkamies Eläkeläiset ry:n kesäpäivät Oulussa 25.?27.6.2013 Anni Rantala Raija Laitinen Aira Montonen Marita Ahonen Orvokki Leino Eva Manner Väinö Tiikkaja Raili Peni Pirkko Asplund Havukoski HAVUKOSKEN ELÄKELÄISET ry Hyrylä HYRYLÄN ELÄKELISET ry Maija ja Veijo Oksala Olavi Pietikäinen Sirkka Korhonen Kerttu ja Reino Viirtala Sonja Rönkkö Raili Kumpulainen Simo Hyökki Helmi Tiilikainen Sinikka Lahtinen Roosa Pirinen Hyvinkää Olavi Kanerva Helena Joutsalo-Kanerva Toini Parkkonen Jouko Parkkonen Kerttu Kallinen Aarne Lindgren Matti Ojanen Lauri Muistola Terttu Muistola Sirpa Aalto Veikko Ceder Liisa Leminen Reino Heinonen
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2012 - 37 Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Pentti Oksanen Eila Ervasti Keijo Jokela Rauha Jokela Ritva Mähönen Paavo Mähönen Aune Kaihevaara Pekka Kaihevaara Seija Pulkkinen Sanna-Liisa Korpela Irja Torvikoski Reino Nyyssönen Katri Muhli Marketta Rissanen Kerttu Nauha Helmi Halme Veikko Helminen Hilkka Rautio Matti Eskelinen Pirkko Keihäsjärvi Raimo Kantanen Unto Jäppinen Järvenpää JÄRVENPÄÄN ELÄKELÄISET ry Anna-Liisa Sundvall Soini Sundvall Annikki Virtanen Tauno Virtanen Liisa ja Kalle Kortetjärvi Elli ja Erkki Haavisto Aino Koponen Ilmi Pynttäri Ella ja Antero Nylund Kaarina Lappalainen Irja Hirvonen Sirkka ja Kalervo Särkelä Pentti Storm Terttu ja Onni Vattukallio Viljo Heikkinen Lempi Åman Reino Åman Saara Lahti Veikko Laine Orvokki ja Taisto Putous Nils Saarikangas Aila ja Kalevi Kujanpää Karjaa-Pohja KARJAA-POHJAN ELÄKELÄISET ry Karkkila Ulla ja Pentti Ahjoniemi Koivunen Aino Kokkonen Vieno ja Eino Laine Harri Lindfors Ritva ja Ismo Nikander Seija ja Eino Paakkunainen Erkki Puisto Veikko Raunio Liisa Suomi Maija Turunen Otto Turunen Tellervo ja Esa Vepsäläinen Elina ja Erkki Vikström Mauno Wilen Kerava KERAVAN ELÄKELÄISET ry Kaarlo Lille Marjatta Lille Kari Kuulas Pekka Paappanen Jukka Toikander Vuokko Korpi Seppo Kauhanen Kalevi Malmström Unto Sorvisto Komokallio Ritva Pennanen Erkki Pennanen Leena Kaitanen Kirsti Karhu Mailis Boman Asser Peltonen Maila Hölttä Matti Savolainen Kaisu Anja Parviainen KirkkonummiSiuntio Helli Jolkkonen Irja Puhakka Vieno Kärkkäinen Lauri Kärkkäinen Raili Kuivalainen Eila Huittinen Eeva Böckerman Arvi Salo Tero Lehtonen Armi Lehtonen Tuula Loimijoki Lilja Hotti Matti Ruotsala Eini Kokki-Sevon Jorma Junno Aino Heiskanen Taina Kettunen Veikko Salonen Martti Sollo Alina Martiskainen Klaukkala KLAUKKALAN ELÄKELÄISET ry Maija Ekroos Lilja Erola Heikki Halonen Pertti Halonen Terho Hirviniemi Airi Huovari Maila Huovari Allan Hyytiäinen Terttu Hyytiäinen Lauri Ilola Iiris Ilola Seppo Itäniemi Sirkka Itäniemi Outi Kanerva Kaija Kataja Kauko Koivisto Liisa Kulmala Eeva Lahtinen Taisto Lahtinen Kullervo Latva-Äijö Pirkko Latva-Äijö Aira Lehtinen Erkki Lehtinen Eila Lehtonen Sirkka Lehtonen Eila Lindholm Keijo Lindholm Unto Luokkala Matti Lyijynen Kaarina Lönnqwist Eeva Malassu Toivo Malassu Anja Mustonen Jaakko Mustonen Verneri Nyman Vilho Ollikainen Rauni Pelkonen Toivo Pelkonen Maija Petrell Olavi Petrell Jorma Pietilänaho Terttu Pietilänaho Birgitta Pirttimäki Aili Salonen Arja Serenius Jorma Serenius Reino Suokas Saara Toikkanen Aimo Törrönen Toini Törrönen Pirkko Vertti Anja Virtanen Esko Vuorenmaa Pirjo Vuorenmaa Toini Värelehto Eeva West Korso Sylvia Vainionpää Siiri Salmi Tarja Felin Airi ja Leo Hramoff Raili Sundell Sakari Sundell Marjatta ja Einar Holmberg Ritva ja Veikko Alho Sinikka ja Arvi Backman Mirja Gröhn Eino Hellsten Paula Hyytiäinen Risto Iisalo Terttu ja Tauno Raimo Väänänen Heikki Rissanen Aulis Kuismin Ritva Vallius Seppo Ronkonen Aarno Mäkinen Kerttu Mehtonen Ritva Leinonen Eila Tallus Airi ja Heikki Aino Turunen Kerttu Rissanen Raija Tiihonen Maire Jauhiainen Ensio Ikonen Ritva Leppimäki Erkki Rinne Tuula Loimijoki Arto Timonen Pekka Määttä Sirkka-Liisa Kanerva Esko Kanerva Maj-Britt Gustafsson Bo Gustafsson Kristina Räsänen Maire Maria Ronkainen Simo Ronkainen Alpo Konttinen Olavi Lehtinen Aune Lehtinen Tepa Hovi Pirkko Latvasto Erkki Latvasto Eläkeläiset ry:n kesäpäivät Oulussa 25.?27.6.2013 Sirkka Tervonen Olavi Tervonen Marja Koivula Esko Koivula Hilkka Takala Leila Saari Markus Saari Meeri Kiukas Toini Laine Mirja Ojanen Lohja LOHJAN ELÄKELÄISET ry TOIVOTTAA HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA VUOTTA 2013 ELÄKELÄISYSTÄVILLEEN! Malminiitty MALMINIITYN ELÄKELÄISET ry Porvoo Kaino Kukkonen Tuula Kukkonen Olavi Frondelius Lahja Aho Elvi Majander Martta Väisänen Kalevi Väisänen Tapio Ruuskanen Birgit Hast Leena Ahlberg Pirkko Friman Irma Isoaho Leena Aho Hilkka Montonen Maj-Britt Eriksson Eero Julkunen Eila Jussila Hannu Pahla Inkeri Niiranen Heikki Ronkainen Allan Huhta Toini Huhta Eero Pirttimaa Eila Pirttimaa Pentti Koponen Ilona Räsänen Jussi Mård K. Peisala Valma Kalliomäki
• 38 - Nro 8 joulukuu 2012 ELÄKELÄINEN Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Anneli Kelometsä Ulla Lindroth Helena Mattila Yrjö Toivola Paavo Karèn Terttu Miettinen Pertti Maukonen RajakyläLänsimäki RAJAKYLÄNLÄNSIMÄEN ELÄKELÄISET ry Tuula Saastamoinen Tuomo Saastamoinen Veijo Sinisalo Einar Mikkola Kirsti Halenius Sirkka-Liisa Lahtinen Matti Lahtinen Olli Rissanen Sirkka Ahlstedt Sirkka Mäkinen Eero Mäkinen Eero Rusanen Tikkurila Liisa ja Seppo Tossavainen Leila ja Risto Pulkkinen Esko Kotilainen Aili Kotilainen Irmeli Koponen Urho Kumpulainen Tuomas Korvenpää Anja Karlsson Ritva ja Matti Eerola Kirsti Kajonlahti Marja-Leena Nordlund Raili Saarto Veikko Saarto Ritva Rötkö Paavo Rötkö Birgitta Peltonen Matti Peltonen Ritva Nordlund Majlis Saarelma Anja Lamberg Sirkka Kortelainen K. Norring Heimo Liimatainen Vihti Ossi Uusi-Illikainen Ritva ja Jorma Koimäki Maija Salminen Matti Stenholm Raija ja Pentti Heinonen Anja Terä Sirkka Raunio Terttu Vikström Pentti Vikström Raineri Tupola Suvi Almgren Seija Vilkman Arto Viherkanto Eero Hiidenvesi Soili Suikkanen Sisko Halèn Pertti Halèn Maila Kettunen ViherlaaksoKarakallio VIHERLAAKSONKARAKALLION ELÄKELÄISET ry Irma Kemppainen Tuomo Juutinen Aulis Leppänen Tatjana Leppänen Ritva Kieksi Aino Salmivuori Anna Liisa Kallio Eine Kosonen Ritva Naukkarinen Martta Hyytiäinen Eeva ja Urpo Suoniemi Pirkko Törmänen Raija Haapala Irja Koskela Aarne Sipilä Ingegärd Kivi Alli Savinen Kisu Lindgren Sylvi Jokinen Karin Helo Katri Savinen Leila Grönholm Varsinais-Suomi ELÄKELÄISET ry:n VARSINAIS-SUOMEN ALUEJÄRJESTÖ ry Dragsfjärd DRAGSFJÄRDIN TYÖVÄENELÄKELÄI SETDRAGSFJÄRDS ARBETARPENSIONÄRER ry Marja-Leena Laaksonen Ines Johansson Lea Johansson Ritva Laitinen Ethel Österberg Olof Österberg Railo Sahlgren Solveig Tuominen Kurt Tuominen Gunveig Holmström Sven-Olof Holmström Gunilla Johansson Markku Palviainen Marja-Leena Lindroos Ralf Lindroos Mirja Nyholm Reino Nyholm Leo Pakarinen Senja Dunder Kenneth Dunder Raili Fagerlund Kristina Ahlqvist Leif-Gunnar Ahlqvist Ethel Gustafsson Birgit Lehtonen Uno Lehtonen Maj-Britt Tiitinen Sven-Olof Lehtinen Anita Andersson Helmer Andersson Gunnel Lindholm Ritva Hautapaakkanen Paavo Hautapaakkanen Inge-Maj Färm Paul Hammar Sara Hovi Britte Ollila Timo Ollila Christian Ollila Marianne Karlsson Ruth Telenius Märta Friman Hilkka Flink Olle Flink Lidia Friskopf Henrik Fagerström Sol-Britt Antikainen Eino Antikainen Ruth Sundell Else Strömsund Ingmar Strömsund Nancy Hagelberg Ove Hagelberg Hilding Helle Bengt Uggeldahl Ossi Söderström Kati Lindroos Aulis Lindroos Sonja Rantanen Rauli Rantanen Venfrid Lindström Anna-Liisa Söderholm Sven-Erik Söderholm Leif Lehtinen Raimo Sällälä Roy Lindblom Seppo Nuorteva Elsa Heikkinen Niilo Haataja Mona Eskolin Pertti Eskolin Max Michailoff Benita Hellström Sven-Erik Hellström Maj-Britt Gustafsson Kurt Gustafsson Tarja Sten Bo Sten Brita Lindström Krister Lindström Lea Dahlström Georg Nyman Inger Antikainen Esko Antikainen Kerttu-Liisa Heikkilä Anneli Lindstedt Reino Sahlgren Soile Välimaa Esko Välimaa Ilse Hellström Inger Leppänen Jorma Leppänen Anita Gustafsson Guy Gustafsson Sann-Maj Sjöblom Olaug Nyman Arne Nyman Tuomarila T:MI KINO TUOMARILA ? KINO KIRKKONUMMI Taina Lahtinen Keijo Kinnunen Aino Koski Anja Antikainen Toivo Reijonen Simo Halmela Vaarala-Hakunila Carita Nyman Börje Nyman Kurt Dahlqvist Irja Högberg Eeva Lindroos Raili Öhman Åke Öhman Osve Karlsson Maila Fröberg Toini Grönqvist Lisa Lagerström Love Lagerström Birger Fagerlund Forssa FORSSAN ELÄKELÄISET ry Tuovi Aaltonen Erkki Haavisto Hilkka Hakola Ritva Hellsten Sakari Hellsten Heikki Henriksson Elmi Huusela Ossi Huusela Simo Hyrsylä Ulla Hyrsylä Pertti Jaakkola Raili Jaakkola Toini Järvinen Anja Koskenranta Markku Koski Martti Koski Eino Laakso Kalle Laine Aino Lehtomaa Väinö Lehtomaa Simo Leino Marjatta Lintula Taisto Lintula Hilkka Lundell Unto Lundell Eeva Mattila Heimo Mattila Veikko Mäntylä Maija Nyman Toivo Nyman Seija Oras Terttu Pajunen Marja-Liisa Paunila Marjatta Penttilä Sisko Poikkipuoli Anneli Pyykkö Kirsti Pääjärvi Veikko Raitanen Olavi Rassi Liisa Simola Veijo Simola Anja Sippo Hilkka Toivonen Keijo Toivonen Elvi Tuomola Viljo Tuomola Pirkko Vellamo Lea Virolainen Halikko HALIKON ELÄKELÄISET ry VAARALA-HAKUNILAN ELÄKELÄISET ry TOIVOTTAA HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2013 ELÄKELÄINEN-LEHDEN LUKIJOILLE! Eläkeläiset ry:n kesäpäivät Oulussa 25.?27.6.2013 Juhani Kolppanen Maija-Liisa PohjonenKolppanen Sirpa Koski Tellervo Järvinen Paula Jokinen Jarmo Jokinen Jerita Havia
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2012 - 39 Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Hannu Havia Lilja Lehtonen Maija Lehtonen Ulla Mäkelä Terttu Vennonen Ritva Vennonen Veikko Vennonen Tyyne Rannikko Onni Rannikko Pirkko Nurmi Pauli Nurmi Tuovi Hyypiä Yrjö Hyypiä Tuula Saari Raija Riski Paavo Rantsi Ulla Laine Rauno Laine Martta Lehto Armas Arvonen Kaarina KAARINAN ELÄKELÄISET ry Milja Jyre Matti Rautsala Karin ja Taisto Järvenranta Tauno Virtanen Tuula Virtanen Atte Aaltonen Leena Heiskanen Matti Virtanen Anneli ja Raimo Kallio Hilkka Nätti Leila Lahtinen Leena ja Tatu Karjalainen Aila Koskinen Tuula Lehtiö Pirjo ja Turkka Tuominen Riitta Virtanen Anna-Liisa Hettula Kaija ja Simo Martin Eila Keihäs Leena ja Tuomo Laitinen Ilmi Saapola Riitta ja Sakari Kallio R-L ja A Leinonen Loimaa ja ympäristö Vappu Leppänen Kerttu Lilja Kaapo Lilja Hilkka Suominen Helena Nummela Urho Syrjälä Helvi Laine Pauli Heinonen Tuulikki Koivunen Eila Kolu Ulla Maija Mäkinen Pentti Hakala Sirpa Nygård Marjatta Aronoja Maija Virtanen Ritva Ihamäki Seppo Saurio Lemmikki Jääskeläinen Lea Merta Simo Salovaara Raimo Kuusisto Tarja Hurme Heimo Virtanen Lauri Tiainen Simo Kulmala Eino Mattila Anni Mattila Anna-Liisa Karbin Anneli Tiainen Veikko Mäkitalo Aino Raitanen Mietoinen Sisko Kaskinen Arto Salminen Sinikka Salminen Aune Peltonen Aino Peltonen Maire Suominen Helka Ahtiainen Miira Salminen Terttu Ollikainen Seija Anttila Matti Anttila Antti Anttila Liisa Laine Keijo Laine Parainen Terttu Robertsson Sinikka Sausvaara Laina Suominen Hilkka Tuukkanen Arvo Tulla Sirkka Wahlberg Antero Wahlberg Leena Wasenius Pekka Wasenius Ritva Forsman Kaija Hoppendorff Heikki Hoppendorff Kaarina Ingelius Maire Jakobsson Arja Lindberg Ahti Lindberg Marita Jansson Aila Johansson Esko Johansson Marja Lindholm Raimo Lindgren Leila Lagerroos Marja-Liisa Lepistö Soilikki Laaksonen Anna-Liisa Konsell Jorma Keihäs Maria Keihäs Piikkiö PIIKKIÖN ELÄKELÄISET ry Marja-Liisa Teräväinen Kari Teräväinen Aino Rinne Mirja Juntunen Maija Lehtonen Onni Lehtonen Seija Peltonen Kari Peltonen Matti Ollonqvist Elvi Kalliainen Tapani Kalliainen Esa Palin Margit Lindqvist Irene Seppä Matti Seppä Anne Linnavuori Juhani Linnavuori Taisto Roima Sirkka Aho Pirkko Oksa Marjatta Kauppinen Heljä KarjalainenManninen Tapio Manninen Terttu Lindfors Tuija Pyökäri Alice Oksa Aune Laine Terttu Nieminen Rauha Skyttä Anja Leino Pirkko Laaksonen Markku Laaksonen Pirjo Katajainen Salme Kyllönen Tauno Kyllönen Anneli Koski Aimo Takala Irma Kaukiainen Martti Majuri Tuula Lehtilä Onni Lehtilä Lahja Skyttä Ester Åke Leila Seittenranta Arvi Seittenranta Kalevi Vahlroos Seija Vahlroos Raision Seutu Matti ja Sirpa Småträsk Reijo Tuomi Leena ja Martti Mäkinen Urho Alho Terttu ja Risto Mäkelä Paavo Penttinen Ritva ja Matti Merisaari Helge Laaksonen Katri Lehtinen Elma Leppäniemi Raili Lehtiö Pentti Lehtiö Jorma Koskela Lasse Minkkinen Kirsti Suominen Olavi ja Irja Sjöblom Viljo ja Anna-Liisa Piipari Raimo ja Pertti Helander Eino ja Kaarina Koivikko Aarne Malmi Inkeri ja Tauno Heinonen Pentti Jokinen Kosti Mäntynen Toini ja Kalle Hakala Anneli ja Väinö Mäkeläinen Mauri ja Anita Salmela Liisa Petäjistö Aimo ja Sirpa Ruisniemi Lea Pietiläinen Salo SALON ELÄKELÄISET ry Anna-Liisa ja Pentti Lindstet Anja ja Pentti Virta Lauri Fredriksson Ulla Ammer Raili Suontausta Laila Vähälä Thea Korkalainen Raila Ylikoski Anita Tikkala Marjatta Saarinen Eva Holm Alpo Vuorinen Veikko Koskinen Kurt Laine Kaisa Isomaa Pekka Isomaa Surahammar Ruotsi Hilkka Hosiaisluoma Väinö Hosiaisluoma Niilo Vesterholm Salme Vesterholm Turku TURUN ELÄKELÄISET ry TANSSIRYHMÄ SÄPINÄ Eira Nurmi Pertti Nurmi Ritva Kaskinen Veikko Salonen Maila Kalsi Sirkka Tutti Pauli Suomi Anja Suomi Sirkka Aho Jukka Kaskinen Tarja Verho Anneli Leppänen Eila ja Olavi Koskela Hilkka Kalevala Aili Asikainen Raili Teinikivi Harri Takala Hallinto ja henkilökunta Eläkeläiset ry:n hallitus Kalevi Kivistö Irmeli Mandell Martti Anttonen Raimo Heikkinen Arvi Mara Maija-Liisa Nurminen Pekka Saarnio Kyllikki Vilander Eläkeläiset ry:n henkilökunta TURUN KUNTOELÄKELÄISET ry Hannu Partanen Anu Mäki Tiina Rajala Pekka Isaksson Anitta Koski Tuija Aali Erja Isaksson Eva Rönkkö Kylpylähotelli Kuntorannan henkilökunta Jarmo Ikäheimonen Harry Pirttimäki Tuija Rahikainen Virva Wikstedt Raija Räsänen Lari Kilpeläinen Henni Silkkari Maarit Hämäläinen Tarja Pöllänen Leena Hyvärinen Hanna Heiskanen Pertti Puustinen Erja Vänttinen Seija Ihalainen Hannele Keinänen Minna Nissinen Mirka Veentaus Terttu Nykänen Antti Karvinen Eija Niemelä Tatiana Rybakova Ida Wallin Anna Herlin Arja Rantala TURUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry Helli Tähtinen Paula Lehto Lehdon porukka Lilja Särkijärvi Kauko Jokinen Eila Huhtala Pertti Huhtala Norma Kiviö Ken Helenius Kirsti Kaire Raili Laakso Matti Laakso Ahti Kautiainen Raili Lehtelä Kaisu Nurmi Pekka Ekmark Tuula Ek Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Toivottaa Marja-Leena Laitinen Eläkeläinen-lehti lmoitusmyynti Eläkeläiset ry:n kesäpäivät Oulussa 25.?27.6.2013
• 40 - Nro 8 joulukuu 2012 ELÄKELÄINEN Daisy Eläkeläiset puuhasi Turkuun ikänaisten monikulttuurisen tapaamispaikan Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n Kotikunnaan asuintalossa on vilskettä enemmän kun aikaisemmin. Talon asukkaiden lisäksi päivätoiminnassa on mukana Suomeen muuttaneita ikäihmisiä. He tuovat myös suomalaisten vanhusten arkeen väriä ja puheensorinaa. Ansio toiminnasta kuuluu Daisy Eläkeläiset ry:lle ja erityisesti sen puuhanaiselle Hissu Kydöle. Yhdistys hallinnoi ja toteuttaa RAY:n tukemaan Kota-hanketta, joka järjestää ikämaahanmuuttajille päivätoimintaa Kotikunnalta vuokratuissa tiloissa. Niihin on sisustettu Muistojen koti, ikääntyneiden maahanmuuttajanaisten tapaamispaikka Iranissa syntynyt Manighe Faghti viihtyy Kotikunnaan asuintalossa. Hän kertooo kauan toivoneensa suomalaisia ikäihmisiä ystävikseen, koska jo iänkin puolesta he voisivat toisinansa paremmin ymmärtää. Suomeen muuttaneet ikäihmiset ovat usein yksinäisiä. Ystävät ja sukulaiset ovat jäänet entiseen kotimaahan ja uusia tuttavuuksia ei ole helppoa solmia. Myönteisiä kokemuksia yhdessä olemisesta on myös talon asukkailla. Ulkomaalaiset tuovat iloa ja kipinää ja aina tapahtuu jotain. ? Minusta on ihana osallistua tällaiseen toimintaan, jossa on erimaalaisia yhdessä, kertoo talon suomalainen asukas. ? Oman talon seinien sisällä on helpompi tutustua vierasmaalaisiin kun ulkona kadulla tavattaessa. Ei ostarin kulmilla tule heidän kanssa juttua aloitettua. Myös hankkeen äiti Hissu Kytö vahvistaa yhden vuoden kokemusten pohjalta, että uusi toimintamalli perinteisessä ikäihmisten palvelukodissa on paras tapa tutustua ja hyväksyä toistensa tapoja. liittyviä muistoja ja millaista kullakin oli lapsuudessa. Kotikunnaan asuintalon ruokalassa tarjosimme suolaista ja makeaa eri maista ja ohjelmakin oli kansainvälistä. Talon asukkaat ja myös Suomeen muuttaneet ikäihmiset tykkäsivät päivästä kovasti. Vesijumppaa ja uintia Iranista muuttanut Manighe Faghti viihtyy Muistojen kodissa. Taustalla Muistojen puu, johon kävijät ovat tuoneet valokuvis ja lyhyitä tekstejä. Terveysneuvonta tarpeen Joka toinen viikko asuintalon sairaanhoitaja tulee Muistojen kotiin kertomaan maahanmuuttajille ikääntymiseen liittyvistä aiheista, kuten lonkkasairauksista, korkeasta verenpaineesta ja säryistä.. Joskus toiset auttavat tulkkaamaan, kun osa naisista ei ymmärrä suomea täydellisesti. Ikämaahanmuuttajien on hyvin vaikea haklea kaupungilta omaan terveyteen liittyvää tietoa. Terveyskeskuksissa ei ole vielä tarpeeksi otettu huomioon, että aikaa pitää olla enemmän, kun terveysneuvontaa annetaan maahanmuuttajille. ? Saamme tällä tavoin Kota hankkeessameidän vanhuksille sopivaa neuvontaa. Pitkän pohdinnan tuloksena ? Suomeen muuttaneiden Muistojen koti sai alkuunsa noin 10 vuotta sitten, Hissu Kytö kertoo. ? Kun olimme ikämaahanmuuttajien kanssa vuonna 2008 Nauvossa Eläkeläiset ry:n Yhdessä hankkeen leirillä, huomasin, että alkujännityksen jälkeen sekä suomalaiset että meidän naiset hyväksyivät toisensa aivan ihanasti. Leirin jälkeen idea rupesi elämään ja keskustelimme naisten kanssa enemmän siitä, miten erilaiset ikäihmiset voisivat olla yhdessä . Perustimme Daisy Eläkeläiset ry:n, koska asioiden eteenpäin viemeiseksi pitää järjestäytyä. ? Turun Lähimmäispalveluyhdistys Kotikunnas ry otti meihin yhteyttä. He haluaisivat tutustua Daisy Eläkeläisiin ja keskustella monikulttuurisesta toiminnasta. Daisy Eläkeläisillä oli kokemuksi, että emme olleet aina tervetulleita kantaväestön ikäihmisten kokoontumisiin, siksi jännitti, voisiko yhdessä oleminen onnistua tällä kertaa. Kotikunnaan asuintalo on järjestänyt ikämaahanmuuttajille vesijumppaa,. uintia ja saunomista. ? Naiset ovat iloisia, ja se on heille kovin tarpeen, koska suurin osaa naisista ei osaa uida, valaisee Hissu maahanmuuttajaikäihmisten tarpeita. Nyt talon fysioterapeutti opettaa uintitaitoja ja vesiliikuntaa. Naiset ovat uineista niin innostuneet, että he aloittivat omassa ompelukerhossa pitkälahkeisten uimapukujen ompelemiseen. Kaupassa myytävät puvut ovat kalliita ja liian avoimia. Hissu on iloinen siitä, että aina kun jotakin pientäkin järjestää, toiminnasta synty uusia ideoita ja naiset itse kehittelevät niitä.. Ajatukset jo tulevaisuudessa Tervetuliaistoivotuksia Muistojen kodin avajaisissa. Oikealla hankkeen äiti ja puuhanainen Hissu Kytö. ? Tiesin kuitenkin että muualla Euroopassa on hyviä kokemuksia ikäihmisten monikulttuurisista päivätoiminnoista ja sellaista tarvitsemme myös Suomeen. Kirjoitin Kota-hankkeen suunnitelmat ja yhdessä Kotikunnas asukaskodin kanssa haettiin RAY:ltä hankerahaa. Pitkään vain unelmoimamme toiminnan saimme alkutalvesta 2012 todenteolla käyntiin. Rahiutspäätös ulottuu vuoden 2014 loppuun, Kytö kertoo Iltapäivätee perjantaisin Kota-hankkeen naiset päättivät aloittaa Kotikunnaan talossa hienovaraisesti, jotta talon asukkaat saisivat rauhassa tutustua uusiin tulijoihin. ? Pysyimme omissa tiloissa ja mietimme tarkkaan, mitä voisimme suomalaisille ikäihmisille tarjota. Daisy Eäkeläiset ry:n naiset keksivät kutsua talon asukkaita iltapäiväteelle. Ajatuksena oli tarjoa joka perjantai teetä ja pieniä maistiaisia eri kulttuureista. Samalla keskusteltiin omista tavoista ja päästiin näin tutustumaan. ? Tarjoilun järjestämisessä saatiin apua Daisy Ladies ry:n nuoremmilta naisilta. Odotimme varauksellista suhtautumista, mutta meitä otettiinkin talossa hyvin lämpimästi vastaan. Avajaiset toukokuussa Varovaisen aloituksen jälkeen Kota -hankkeen ikänaiset järjestivät keväällä avajaiset. ? Suunnittelimme päivän tekemisiä niin, että emme häiritsisi talon asukkaita, mutta halukkaille tulisi hauskaa päivä, jonka he muistaisivat. Daisy Ladies ry:n graaffinen suunnittelija Sibel Turkista sai vapaat kädet sisustaa huoneisto, jota hankerahoilla vuokrasimme. ? Naiset yli kymmenestä maasta tekivät seinävaatteet, tyynyt, koristeent ja kukat. Ikänaisten kanssa kokosimme yhdessä muistojen puun, johon Daisy Eläkeläiset ry:n naiset toivat omia vanhoja valokuvia. Avajaisissa kerroimme kuviin Hissu Kytö on ehtymätön ideoija, joka on saanut toteutetuksi monet haaveet yhdessä muiden naisten kanssa vuosien varrella. Nyt Kota-hankeella on vuokralla Kotikunnas ry:n asuintalosta kaksi yhden huoneen huoneistoa. Tulijoiden määrä on jo nyt niin suuri, että tilat jäävät pieniksi. ? Yhdessä talon henkilökunnan kanssa on pohdiskeltu tilaoen laajentamista. Ttulevaisuus näyttää mihin suunaan toimintaamme vielä kehittyy, ideoita ja innostusta Daisy Eläkeläisillä on paljon, Hissu Kytö sanoo. EVA RÖNKKÖ
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2012 - 41 Eläkeläisparlamenttiin osallistui 90 EETU:n jäsenjärjestöjen edustajaa. Vanhuspalvelulaki ja vanhusneuvostot kärkiteemoja eläkeläisparlamentissa Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry järjesti marraskuun alussa jokasyksyisen eläkeläisparlamentin, jonne kokoontui tällä kertaa noin 90 EETUn jäsenjärjestöjen edustajaa. Tilat tarjosi ja tilaisuutta isännöi OP-Pohjola. EETUn vuoden 2012 puheenjohtaja, Eläkkeensaajien Keskusliiton Matti Hellsten kertasi avauspuheessaan EETUn kärkiasian: ? Kunnissa ensi heinäkuussa lakisääteisiksi muuttuvien vanhusneuvostojen uusi rooli asettaa eläkeläisjärjestöjen paikallisyhdistyksille aiempaa vaativampia tehtäviä ikääntyneiden kuntalaisten oikeuksien ja etujen valvonnassa. EETU pyrkii laajentamaan yhteistyötä paikallistasolle ja tarjoamaan alueellista apua vanhusneuvostoille. Parlamentin isäntänä toimineen OP-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karvinen kävi lävitse omassa puheen- vuorossaan Osuuspankkiryhmää ja palvelujen kehitystyötä. ? Eläköityneen asiakkaan ei tarvitse olla huolissaan pankkipalvelujen katoamisesta: 85 prosenttia OP-konttoreista tarjoaa käteispalveluja jatkossakin, eivätkä konsernin henkilöstövähennykset koske asiakaspalveluhenkilöstöä, Karhinen lupasi. Lupaus lisärahoituksesta Eläkeläisparlamentin pääalustaja ja vanhuspalvelulakiekspertti oli peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson. Ministeri saapui paikalle tuoreiden uutisten kera: vanhuspalvelu- eli ikälaki oli matkalla sosiaali- ja terveyspoliittisesta ministerityöryhmältä valtioneuvoston kautta eduskunnan käsittelyyn. Voimaan laki saatetaan asteittain 1.7.2013. ? Vanhuspalvelulakiin on tulossa useita sanktiopykäliä ja tiukennuksia, jotka joiden tarkoitus on vahvistaa ikääntyneen oikeusturvaa. Lakiin tulee muun muassa velvoite ottaa huomioon ikääntyneen oma ja omaisten mielipide hoitopalvelujen tarpeiden osalta myös silloin, kun palvelutarve muuttuu suuntaan tai toiseen, sanoi ministeri Guzenina-Richardson ja peräsi ennen kaikkea muutosta asenneilmapiiriin yhteiskunnassamme. ? Uudessa laissa varmistetaan muun muassa se, että iäkkäillä pariskunnilla on oikeus pysyä yhdessä kotoa palvelutaloon siirtyessään, samoin oikeus ihmisarvoiseen saattohoitoon. Kotihoidon laatusuosituksia tehdään parhaillaan ja nekin kirjataan lakiin. Omaishoidon tuen siirtäminen Kelaan ei kokonaan ratkaise omais- hoidon tilannetta, sillä rahallinen tuki ei ole ainut tekijä omaishoitajan jaksamisen kannalta ? on tarkasteltava kokonaisuutta. Ministeri Guzenina-Richardson kiitti EETUa ja sen jäsenjärjestöjä yhteistyöstä ja päättäjien konsultoinnista. ? Tulemme saamaan vanhusneuvostoista aitoja poliittisen päätöksenteon paikkoja. Ne tuottavat tietoa ja antavat toimenpide-esityksiä kuntien valtuustoille ja lautakunnille. Tässä järjestöillä onkin tärkeä rooli. Ainutlaatuinen kuntakysely Lopuksi kuultiin Eläkeliiton toiminnanjohtajan Jukka Salmisen yhteenveto EETU ry:n kuntakyselystä 2012, joiden tuloksia EETU on jo käyttänyt hyväkseen mm. jär- jestön tiedotuskampanjassa kuntavaalien alla sekä EETUlta pyydettyjen lausuntojen laadinnassa. Salmisen arvion mukaan toteutettu kuuden järjestön yhteinen kyselytutkimus on suomalaisessa järjestökentässä ainoa laatuaan. ? Kyselyssä pyydettiin järjestöväeltä arviointia kahdeksan asian tai tilanteen kehityksestä alkavan valtuustokauden aikana: toimitiloista, eläkeläisjärjestöjen ja ikäihmisten kuulluksi tulemisesta, sosiaali- ja terveyspalveluista, liikenne-, kulttuuri- ja lähipalveluista sekä vanhusneuvostojen aktiivisuudesta. Kuntakyselyn tuloksia avataan yksityiskohtaisemmin vuoden 2013 alussa EETU-järjestöjen lehdissä. ULLA WALLINSALO EETU:n syyskokous: Uusista vanhusneuvostoista on tehtävä vanhusten aitoja edunvalvojia Eläkeläisjärjestöjen etujärjestö EETU ry vaatii, että lakisääteisiksi muuttuvista vanhusneuvstoista muodostetaan aidosti vanhusväestöä edustavia ja sen oikeuksia valvovia toimielimiä, joiden työkenttään kuuluu ikäihmisen koko elinpiiri kaavoituksesta palveluihin. ? Tämä edellyttää, että vanhusneuvostoihin tulee saada poliittisista voimasuhteista riippumaton kattava edustus kunnan alueella toimivista eläkeläisjärjestöistä. Tältä osin vanhuspalvelulakia tulee vielä täydentää lain eduskuntakäsittelyssä, EETU:n syyskokous vaati kannanotossaan. Kokouksessa EETUn tämänvuotinen puheenjohtaja, EKL:n Matti Hellsten, siirsi vetovastuun seuraajalleen, Eläkeliiton puheenjohtajalle Hannes Manniselle. EETU:n puheenjohtajuus siirtyy EKL:tä Eläkeliitolle. Kuvassa Eläkeliiton toiminnanjohtaja Jukka Salminen (vas.) ja puheenjohtaja Hannes Manninen sekä EKL:n puheenjohtaja Matti Hellsten ja toiminnanjohtaja Timo Kokko. Siirto perustuu EETU:n vuorottelujärjestelmään, jonka mukaan kukin jäsenjär- jestö on vuoden kerrallaan puheenjohtajajärjestö. Ensi vuonna vuoro lankeaa siis Eläkeliitolle. EETUn hallituksessa jatkavat vanhan käytännön mukaan jäsenjärjestöjen puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat. Työvaliokunta muodostuu toiminnanjohtajista. Eläkeläiset ry:tä EETUn hallinnossa edustavat puheenjohtaja Kalevi Kivistö ja toiminnanjohtaja Hannu Partanen. Kokous totesi kannanotossaan, että vanhuspalvelulaki on eläkeläis- ja vanhusjärjestöjen edunvalvontatyön historiallinen saavutus. Järjestöt ovat jo 1970-luvun alusta alkaen vaatineet erillislakia, joka turvaa kaikille vanhuksille oikeuden elämäntilanteen edellyttämiin laadukkaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin asuinkunnasta riippumatta. Eläkeläisjärjestöt valvovat yhdessä , että eduskunta säätää lain luvatussa aikataulussa ja se saadaan voimaan ensi vuoden heinäkuun alussa. Lain myötä eläkeläisjärjestöjen paikallisten jäsenyhdistysten edunvalvontatyön merkitys korostuu entisestäänkin. Kunnissa viimekädessä ratkaistaan laadukkaan vanhustyön toteutuminen. Lain täytäntöönpanon edellyttämät lisäykset vanhustenhuollon taloudellisiin voimavaroihin on huomioitava täysimääräisesti kuntien ensi vuoden talousarvioissa. Uuden lain myötä vanhusneuvostot tulevat lakisääteisiksi kaikkiin kuntiin. Niillä on merkittävä tehtävä ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamisessa, vanhuspalvelujen suunnittelussa, toteutuksen arvioinnissa ja laadun varmentamisessa. Kuntien on turvattava neuvostoille hyvät toimintaedellytykset.
• 42 - Nro 8 joulukuu 2012 ELÄKELÄINEN Perinteinen syksyn römppäpäivä Rovaniemellä Marraskuun ensimmäisenä päivänä vietimme Römppäpäivää. Syksyn harmaus ja liukkaus ei meitä sisään kahlinnut, vaan reippain mielin ? kenellä piikit kengänpohjissa, toiset muuten varovaisina ? viritimme mielemme ja lähdimme kohti kohtauspaikkaa, Työväentaloa. Tämä on jokavuotinenn yhdistyksen perinne tapahtuma. Onhan kysymyksessä vaihtoviikko ja tärkeä piikojen ja renkien pestiinotto.. Otettiin alkujännitykset pois ja virittäydyimme viihteelle ja hullutteluun. Päivän valjetessa olimme kaikki paikalla, kun perunakattila ja lihapata oli nostettu pöydälle odottamaan nälkäisiä ystäviämme. Syötyämme ja perunoiden vielä hölskyteltyä vatsassa lähdimme ulos ja kisakoitos oli valmis aloitettavaksi. Näimme päivänvalossa, kuinka se kenkä lensi ja mittaukset suoritettiin ilman lapinlisää ?laillisissa? mitoissa. Saapas lensi niin huiman korkealle, niin naisilla kuin miehillä, että pilviin näytti liitävän.- Ja vaativaa kettinginheittoa toiset hyvin ja toiset vähän paremmin. Taso oli korkea molemmissa lajeissa. Kisakoitoksen jälkeen meitä odottivat jälkiruokakahvit (teet) pullan kera sisätiloissa. Päivä jatkui kuulumisia vaihtaessa ja mukavalla ohjelmalla, jota oli järjestetty heille, jotka eivät uskaltautuneet ulos kisailemaan. Vitsit, pienet tarinat, arvanmyynti ja yhteislaulu loi tun- Sisällä esitetitin ja seurattiin ohjelmaa, laulettiin yhdessä ja tarinoitiin. nelmaa ja iloisuutta mieliimme. Haikeana herkistyimme kuulemaan miesten laulua, kun pistivät parastaan laulaessaan serenadia Tahdon sulle olla hyvin hell ? ja mikä ettei, oli ensiesitys, mutta diplomia siitä ei voinut antaa, vaan tippa silmässä kuuntelimme ja samalla arvioimme esiintymistä myös rohkeudelle. Napsahti tästä täysi Lapin aluejärjestön uudeksi puheenjohtajaksi Maija Ekorre Lapin aluejärjestön uusi puheenjohtaja on Maija Ekorre Tervolasta. Maija on työuransa tehnyt kätilönä, hän asuu Tervolan Varejoenkylässä. Hän on kunnanvaltuutettu. Varapuheenjohtajana jatkaa Pertti Mäcklin Simosta ja sihteerinä Kyllikki Vilander Rovaniemeltä. Aluetoimikuntakin uudistui, 27 edustajaa, joista 11 on uusia. Aluetoimikuntaan valittiin Sulo Soini ja Raili Huhtanen Aavasaksan El, Kalervo Päkkilä ja Timo Ratavaara Ivalon El, Mauno Palo, Kaarina Pistokoski-Tikkala, Maija-Leena Koivuaho ja Jouni Tuovinen Kemin El, Kauko Jaakkola Kemijärven El, Rauni Räsänen ja Matti Kurtakko Kittilän El, Annikki Rantakokko Kolarin El, Anneli Korteniemi Pellon El, Erkki Oikarainen Posion El, Olavi Sarajärvi Ranuan El, Helene Ainasoja Rovaseudun 2000 El, Kaarina Kapraali ja Kari Puolakka Rovaniemen El, Mirja Paavola Rytikarin El, Olavi Hamari Simon El, Mirja Vaara ja Kari Yliaska Sodankylän El, Martti Niskala ja Matti Salmijärvi Sallan El, Sirkka Pulkkinen Tervolan El, Irja Salmi ja Anja Unhola Tornion El. Aluejärjestön ensi vuoden toimintasuunnitelman päätehtäviä ovat seurata sote-uudistuksen, vanhuspalvelulain ja kuntauudistuksen toteutumista kunnissa sekä osallistua Oulun kesäpäiviin 25.?27.6. Minun puheenjohtajakauteni 6 vuotta tulivat täyteen. Kiitos ystävät yhteistyöstä. Se on ollut saumatonta, rakentavaa ja mielenkiintoista. Jatketaan samaan malliin uuden puheenjohtajan Maija Ekorren luotsatessa aluejärjestöämme. Kaarina Kapraali Karhulan Eläkeläisten valinnat Puheenjohtaja Raimo Väisänen, varapuheenjohtaja Matti Lehtinen, sihteeri Pirkko Poka, taloudenhoi- taja, jumppavastaava ja jäsenkirjuri Aulikki Väisänen, varajäsen Anneli Laakkonen kymppi. Hämärän laskeutuessa katsastimme osallistujien kotiin lähtemisen turvalliseksi. Seuraava juhlahetki olikin muistaa isiämme ja vaarejamme isäinpäivänä täytekakkukahvin kera. Juhlan jälkeen pidimme yhdistyksen syyskokouksen. ?Piiat ja rengit pestattiin seuraavalle kaudelle. Ajatukset suuntaavat alkavan vuoden tapahtumiin ja niiden kehittelyyn. Myös rohkeutta ja intoa uusille jäsenille ja ystäville tulla mukaan toimintaamme. Kiitokset kaikille, jotka vuoden aikana ovat tehneet näkyvää ja hyvää yhteistyötä harrasteryhmissä yhdistyksessämme. Olemme saaneet uusia ideoita ja voimaa jaksamiseen. Täs- tä ponnistamme rohkeasti vilpittömin mielin eteenpäin, niin meidät eläkeläiset huomataan koko Lapin alueella. Liikkuvana ja vilkkaana emme jää huomiotta. Teksti: Eeva Niemi Kuva: Arttu Koskiniemi Oululaiset tomerina kesäpäivävuoteen Oulun Työväen Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana jatkaa Veikko Kettunen, varapuheenjohtajana Kalevi Hyvönen. Johtokunnan varsinaisiksi jäseniksi valittiin Arvi Kostekivi, Elsi Suomela, Maija Nurminen, Paula Häppäri, Helmi Hartikainen, Elsa Pajuluoto, Terttu Siekkinen, Pentti Kellokoski ja Seija Revonoja. Yhdistyksemme tärkeimpiä toiminnallisia tavoitteita on tukea järjestömme pyrkimyksiä pienituloisten eläkeläisten elinehtojen parantamista luomalla paineita paikallisten päättäjien suuntaan. Hyvinvointipalvelujen, ennen muuta sosiaali-ja terveyspalvelujen, on oltava kohtuuhintaisia ja riittävän nopeasi saavutettavia. Näiden asioiden edistämisen lisäksi osallistumme ikääntyneiden elämänlaadun parantamiseen, koska heillä ei ole mahdollisuuksia omatoimisesti osallistua arjen harmautta vähentäviin rientoihin. Olemme tyytyväisiä siihen,, että vihdoinkin Ouluun saadaan ikäihmisten neuvosto, samoin kuin siihen, että vanhuspalvelulain on määrä tulla voimaan 2013. Omaishoitajien työ on ensiarvoisen tärkeää ja esitämmekin, että palkkiot maksetaan heille verottomana, heidän työnsä on korvaamatonta yhteiskunnalle. Maksatuksen tulisi tapahtua Kelan kautta, silloin eriarvoisuus poistuisi. Panostamme edelleen voimakkaasti koulutustoimintaan. Se luo mahdollisuuksia ja taitoa esiintymisiin omissa ja ulkopuolisissa tilaisuuksissa luomalla täysipainoisia ohjelmaesityksiä ja samalla lisää yleistä toiminnallisuutta järjestössä. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni jäsenemme osallistuu Eläkeläiset ry:n järjestämiin kulttuuri-ja retkeilypäiviin 25.?27.6.2013 täällä Oulussa. Terttu Siekkinen Hyvinkäältä lähdetään Ouluun isosti Hyvinkään Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana jatkaa Olavi Kanerva ja varapuheenjohtajana Lauri Muistola. Lisäksi johtokuntaan valittiin Kerttu Kallinen, Rauni Myllymäki, Matti Ojanen sekä Toini ja Jouko Parkkonen. Uusina johtokuntaan valittiin Leena Kotamäki ja Marja-Leena Sherif. Varajäseniksi valittiin Helena Joutsalo-Kanerva ja uutena Vappu Savolainen. Edustajiksi Eläkeläisten Uudenmaan Aluejärjestöön valittiin Matti Ojanen, Kerttu Kallinen, Veikko Ceder ja Jouko Parkkonen. Aluetoimikuntaan esitetään Kallinen ja Ojanen. Hyvinkään Eläkeläistuki ry:ssä yhdistystä edustavat Leena Kotamäki, Lauri Muistola ja Keijo Jokela. Eläkeläistuen johtokuntaan esitetään Kotamäki ja Muistola. Entisten 14 harrastekerhon lisäksi uutena kerhona aloittaa digikerho, jota vetämään valmistautuu Olavi Kanerva. Muiden kerhojen vetäjinä toimivat Kerttu Kallinen, Matti Eskelinen, Pekka Kaihevaa- ra, Aila Sutinen, Pirkko Keihäsjärvi, Reino Nyyssönen, Vappu Savolainen, Martti Turunen, Pirkko Hyvärinen, Kati Wessman, Helena Joutsalo-Kanerva Taisto Seppänen ja Rauni Myllymäki. Toiminnallinen kohokohta on ensi vuonna Eläkeläiset ry:n Kesäpäivät Oulussa. Ohjelman suorittajien, eli kuoron ja kansantanssiryhmän lisäksi jo nyt ilmoittautuneita on lähes täysi bussilasti. Jouko Parkkonen
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2012 - 43 Koko väki pääsi juhlimaan Lempäälän Eläkeläiset siirtyi juhlavasti uudelle vuosikymmenelle huomattavan ison korotuksen vähimmäismääräiseen kansaneläkkeeseen. ? Ei meillä kuitenkaan ole syytä hurjiin riemunkiljahduksiin: takuueläke jää roimasti alle tilastokeskuksen määrittelemän 1 186:n euron pienituloisuusrajan. Tuloköyhyysrajan yläpuolelle päästäkseen pitäisi yksin asuvan kansaneläkeläisen saada 500 euroa lisää tuloja kuukaudessa. Mäki muistutti, että pienituloisuus kertautuu myös monenlaisena muuna osattomuutena: pienituloisimmat saavat Suomessa lääkärin palveluja suurituloisiin verrattuna vähemmän kuin missään muussa OECD-maassa. Tulo- ja hyvinvointierot kasvavat yhä, eikä tälle kehitykselle ole näkymässä päätepistettä. PEKKA ISAKSSON Järjestösihteeri Anu Mäki (vas.) piti pienen onnittelupuheen myös ansiomerkkien ja viirien saajille. Lempäälän Eläkeläiset siirtyi juhlavasti viidennelle vuosikymmenelle. Yhdistys juhli 40-vuotispäiväänsä palvelukeskus Ehtookodossa lokakuun puolivälissä. Yhdistys oli kekseliäästi vapauttanut koko jäsenistönsä juhlimaan ulkoistamalla ohjelman. Näin myös yhdistyksen omat esiintyjäryhmät ja esiintyjät saivat kokea kuuluvansa juhlaväkeen. Näyttelijä Ahti Jokinen sai huhkia sitäkin ahkerammin laulaessaan, lausuessaan ja hauskuuttaessaan muutenkin yleisöä. Airi Vaske Nokian Eläkeläisistä sentään soi hänelle pienen hengähdystauon, kun kävi tarinoimassa kirjoittamansa mainion Kompostilooran. Lempäälän kunnan tervehdyksen juhlaan toi kunnanjohtaja Olli Viitasaari. Suurimmat suosionosoitukset hän sai, kun kertoi edelleen vastustavansa kunnan liittämistä naapurustossa väijyvään Tampereeseen. Siitä on pääteltävissä, mitä mieltä eläkeläiset kuntaliitoksen mahdollisuudesta ovat. Juhlivaa yhdistystä onnitteli Eläkeläiset ry:n puolesta järjestösihteeri Anu Mäki, joka juhlapuheessaan käsitteli muun muassa eläkeläisten toimeentuloa. ? Viime vuoden maaliskuussa tuli voimaan takuueläke. Se nosti vähimmäiseläkkeen tason 687euroon kuukaudessa. Kun muistamme millaisia sangen vähäisiä korotuksia eläkkeisiin on viime vuosina tehty, toi takuueläke niihin verraten Ahti Jokinen sai tehdä hikisen, mutta oletettavasti mukavan urakan vieraita viihdyttäessään. Yhdistykselle kohotettiin sen hyvin ansaitsema malja. Airi Vaske on aina yhtä mainio esiintyjä Yhdistyksen puheenjohtaja Matti Tolvanen (vas.) ottamassa vastaan kunnanjohtaja Olli Viitasaarta.
• 44 - Nro 8 joulukuu 2012 ELÄKELÄINEN Hauskaa sata lasissa, 40 vuotta mittarissa. Kontulassa toimitaan monipuolisesti ja juhlitaan näyttävästi Kontulan Eläkeläiuset toimii puheenjohtajansa Sirkka Kuivalan mukaan sata lasissa. ? Ainakin sikäli, että meillä on aina hauskaa, ja sehän pidentää ikää. Hauskuus ja monipuolisuus näkyivät ja kuuluivat myös yhdistyksen 40-vuotisjuhlassa, jota vietettiin lokakuun puolivälissä Kontulan vanhustenkeskuksessa. Lähes koko ohjelma koostui Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistön juhlapuhetta lukuun ottamatta yhdistyksen innostuneiden ja taivavien ryhmien ja sooloesiintyjien esityksistä. Ohjelma kertoi myös yhdistyksen osallistumisesta Eläkeläiset ry:n monikulttuurisiin hankkeisiin. Inkeri-keskuksen tervehdyksen toivat laulamalla ja tanssimalla inkeriläisten kuoro ja Ystävyyden laulajat -ryhmä. Myös vanhustenkeskus toi tervehdyksen hyvälle yhteistyökumppanille. Harakkalammen leidit -ryhmä zumbasi. Keilaamisesta Ajatusten helminauhan opiskeluun Kontulan Eläkeläiset on kokoluokassaan Eläkeläiset ry:n toiminnallisimpia yhdistyksiä. Kontlassa toimii useita kerhoja. Tarinatuvassa käsitellään Ajatusten helminauha -opintoaineistoa, jumppakerho Rytmikkäät voimistelee yhdessä maahanmuuttajien kanssa, Keilat kaatoon -kerho harrastaa nimensa mukaisesti keilaamista, lauluryhmä Kipakat esiintyy omissa tilaisuuksissa ja vierailee muiden järjestämissä, Iloinen aamupäivä on yleiskerho, Näppärät harjoittaa kädentaitoja. Liikunnallisia ovat Zumbaa ? liikettä lantioihin -kerho ja senioritanssikerho. Yhdistyksen puheenjohtaja Sirpa Kuivala kertoo, että uusia toimintamuotoja etsitään koko ajan, ja niitä on myös löytynyt. ? Toiminnan monipuolisuuden ansiosta olemme saaneet mukaan uusia jäseniä. Yhteistyö pelaa niin johtokunnassa kuin jäsenistömmekin keskuudessa. Matkoille ja retkille saamme joukkomme hyvin liikkeelle, Kuivala sanoo. PEKKA ISAKSSON Terttu (vas.) lausui, Sirpa Aaltonen-Veikkolainen alias Lempi pakinoi ja lauloi, Sirpa Kuivala toivotti väen tervetulleeksi. Harmonikkamiehet säesti Kipakat-kuoroa ja muisteli Pohjolaa ja nuoruutta. Kalevi Kivistöllä riitti juttuseuraa kahvipöydässä. Ystävyyden laulajat lauloi ja tanssi.
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2012 - 45 Pihlavan Eläkeläisten johto uudistui Suomalaista kansantanssia Salzburgissa Mirabell-puiston suihkulähteellä Tallukat Saksaa ja Itävaltaa valloittamassa E läkeläisten Helsingin Aluejärjestö ry:n kansantanssiryhmä Tallukat oli suunnitellut esiintymismatkaa Müncheniin usean vuoden ajan. Vihdoin syyskuisena tiistaipäivänä istuimme matkalaukkuinemme lentokentän penkeissä kaikki rivissä, passit kourassa ja jännitystä ilmassa. Saksaan meidät oli kutsunut saksalais-suomalainen rivitanssiryhmä, jonka yhteyshenkilönä oli Suomessa mökkikesiään viettävä Varpu-Liisa Pözlberger. Hän oli perille päästyämme meitä vastassa ja ohjaili Ostbahnhofilla isäntäperheisiin eri puolille Müncheniä. Illaksi meille oli järjestetty piknik pitkine pöytineen ja runsaine tarjoiluineen tunnelmalliseen puistoon, iloisen iltatunnelman sekaan. B aijerin keskiviikkoaamu valkeni sateisena ja harmaana, mutta kokoonnuimme kaikki sovittuun paikkaan ja teimme oppaamme Helenan kanssa kävellen kaupunkikierroksen. Sen päätteeksi tutustuimme Nymphenburgin linnaan, joka oli todella upea nähtävyys. Kävimme vielä ennen majapaikkoihin menoa kuuluisassa Hofbräuhausissa testaamassa paikallista ruokakulttuuria ja kuuntelemassa mahtavaa torvisoittoa. Maineensa veroinen paikka! Kansallispukuisena joukkona suuntasimme sieltä läheiseen kerhotilaan, jonne paikallinen rivitanssiryhmä oli meidät kutsunut. Meillä oli mielenkiintoinen ja hauska yhteinen tanssituokio heidän kanssaan. Matka jatkui ja Tallukat reippaasti eteenpäin. Punaisen Ristin ylläpitämä senioritalo Alt-Lehel odotti suomalaisia vieraitaan iltapäivällä. Tuloamme oli mainostettu, nettiin oli laitettu tietoa tapahtumasta ryhmäkuvan kanssa. Mainoksessa luki, että Tallukat tanssivat värikkäissä kansallispuvuissa mukaansa tempaavan musiikin tahdissa eikä pohjoismaisesta viileydestä ole tietoakaan. Näinhän me sitten tehtiin ja noin 80 asukasta, paikalle tulleet sukulaiset mukaan lukien, kuuli ja näki kansantansseja, senioritansseja, kuoron esityksiä ja Tapani Luhtarannan harmonikan soittoa. P erjantaiaamuna lähdimme junalla Salzburgiin Itävaltaan. Kyllä meitä kuvattiin ja videoitiin, sillä junassa oli monia eri maiden kansalaisia, jotka olivat erityisen ihastuneita harmonikan soitosta ja kansallispuvuista. Salzburgissa esiinnyimme auringonpaisteisessa ja upeassa Mirabell-puutarhassa, jossa valtavat kukkaistutukset ja taidokkain veistoksin koristellut suihkulähteet antoivat loistavat puitteet suomalaiselle kansantanssille ja -musiikille. Puutarhassa esiinnyimme useassa eri paikassa ja aina taputukset ja bravo-huudot kaikuivat. Mozartin syntymäkoti oli ehdottomasti nähtävä sekä sukulaisten hauta vanhassa kaupungissa. Mozart itsehän on haudattu Wieniin. Oppaamme Raijan kanssa teimme pienen kaupunkikierroksen kävellen, kävimme ruokailemassa pyöreän pöydän ympärillä koristeellisessa puutarharavintolassa, ihastelimme kaunista joki maisemaa ja kävimme päivän päätteeksikatselemassa näkymiä korkealla vuorella olevasta linnasta. Sinne mentiin melkein pystysuoraan ylöspäin kulkevalla ratasju- nalla. Maisemat olivat valtavan upeat. L auantaina alkoivat Oktoberfestivaalit Münchenissä. Koko päivän satoi .Kadut täyttyivät vesilammikoista, joiden yli loikimme kansanjoukkojen keskellä. Panimoiden kulkueen nähtyämme lähdimme kosteat kansallispuvut yllämme ja märät kengät jaloissamme lonksuen Vincentinum-vanhainkotiin esiintymään. Sielläkin saimme tyytyväisen vastaanoton ja paljon kiitoksia S unnuntain kohokohta oli Oktoberfestin kansallispukukulkue. Aurinko paistoi, oli oikein lämminta, nenätkin paloivat ja vettä kului. Istuimme kansallispuvuissamme rumpujen päristessä ja torvien soidessa ihastuksissamme yli kaksi tuntia. Noin 9000 esiintyjän ohimarssi, laulu, soitto, tanssi, iloiset puvut, koristellut vaunut oluttynnyreineen ja upeat, kukin ja värikkäin nauhoin koristellut hevoset, erilaiset ajopelit ja temppu- T orstai aamuna vietimme Varpu-Liisan kotona pienimuotoisen Varpun nimipäiväjuhlan kukkapuskineen ja onnittelulauluineen. Samalla kiitimme Varpu-Liisaa järjestelyistä ja yhteydenpidoista matkamme onnistumiseksi. Oktoberfestin kulkueessa oluttynnyreitä vetivät myös härät. jen esittäjät seurasivat toisiaan. Kulkue oli noin 7 km pitkä! Oli siinä katsottavaa ja silmänruokaa kerrakseen. Meillä katsomossa Suomen lippu heilui ja se kyllä kulkueestakin huomioitiin. Jätimme metelin taaksemme ja matkasimme paikallisen suomalaisen seurakunnan vieraaksi. Kirkossa osallistuimme jumalanpalvelukseen, jossa kuoromme lauloi. Esiinnyimme seurakuntalaisille kirkon ulkopuolella ja ihmisiä tuli sinne muualtakin tanssiamme katsomaan. Kirkkokahvit joimme seurakuntasalissa. Paikalla oli paljon suomalaisia ja kuulumisien vaihto ja iloinen rupattelu täytti huoneen. Suomea ei ollut unohdettu. M aanantaina seisoimme hieman pöllähtäneinä bussipysäkillämme, toiset kiiruhtivat matkaan metroasemilta tai raitiovaunupysäkeiltä. Koneemme Suomeen lähti Münchenin lentokentältä, jonne matkasimme laukkujen keskellä täyteen ahdetussa lentokenttäjunassa. Tallukoiden tunnelmaa ei ahtaus haitannut. Hymysuin ja lippu korkealla matkattiin, kun kerran oli reissuun lähdetty. Erittäin onnistunut ja hauska matka on takanapäin. Mielessä on paljon muistoja, monia iloisia tapaamisia, onnistuneita esiintymisiä, vieraanvaraisuuta ja päällimmäisenä kiitollisuus siitä, että pääsimme tällaiselle matkalle. Näillä eväillä jaksamme taas pimeän ajan yli kohti kevään lämmittävää aurinkoa ja uusia yhteisiä tapahtumia. RIITTA RUOKOLAINEN Meri-Porissa toimivan Pihlavan Eläkeläiset ry:n syyskokoukseen osallistui yli 30 yhdistyksen jäsentä. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pentti Taronoja ja sihteeriksi Seija Pajunen. Vilkasta keskustelua herättänyt ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio hyväksyttiin evästyksin, joissa kiinnitettiin huomiota laajan ja virikkeellisen toiminnan sekä talouden tasapainossa pitämiseen. Pihlavan Eläkeläiset ry:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti, suosionosoitusten saattelemana, Pentti Taronoja. Johtokunnan 9 varsinaista jäsentä ovat Seija Pajunen, Anna-Maija Mirtola, Hilkka Kulmala, Anja Turunen, Pirkko Rissanen, Irma Halonen, Antti Kulmala, Matti Rinne sekä Eino Jalonen. Varajäseniksi valittiin Hannes Saarela, Ilmo Pudas, Seija Stark ja Pentti Sjöblom. Järjestäytymiskokouksessa yhdistyksen sihteeriksi valittiin Seija Pajunen, taloudenhoitajaksi Eino Jalonen, jäsenkirjuriksi Pirkko Rissanen, keittiöemänniksi Anja Turunen, Seija Stark, Irma Halonen ja Greetta Valtala. Laulukerhon toiminnasta vastaa Seija Stark, käsityökerhosta Seija Pajunen, ulkoliikunnasta Matti Rinne, jumpasta Maija Mirtola ja Anja Turunen ja rivitanssista Vuokko Rinne. Arpamyynnistä vastaavat Irja Järvinen ja Hilkka Kulmala, matkavastaavana toimii Antti Kulmala. Järjestön kotisivut uusiksi Eläkeläiset ry:n kotisivut ovat uudistuneet. Sivuilla liikkuminen on tehty helpommaksi selkeämmällä otsikoinilla ja karsimalla aineistoa. Tekstityyppi on muuttunut ja suurentunut. Kotisivuihin tulee ensi vuoden alussa ekstranetsivusto, joka on tarkoitettu yhdistysten ja aluejärjestöjen johtakuntien ja toimikuntien käyttöön. Sivustolla julkaistaan yhdistysposti ja siihen liittyvää aineistoa. Ekstranettiin pääsee käyttäjätunnuksilla. Niistä ja muustakin sivuston käytöstä kerrotaan vuoden alussa yhdistyspostissa.
• 46 - Nro 8 joulukuu 2012 ELÄKELÄINEN Seela Sella sellaisenaan Näyttelen, olen siis olemassa T utkija, historian lehtori Anne Mattsson kohtaa näyttelijä Seela Sellan elämän valoisilla ja varjoisilla kujilla ja taiteen tiellä rehellisesti ja avoimesti elämäkertateoksessa Seela Sella sellaisenaan (Siltala 2012). Teos valottaa Seelan kypsymistä näyttämöjen valovoimaiseksi ja valloittavaksi tähdeksi, jos kohta synkempienkin roolien syvälliseksi tulkitsijaksi ja vertaansa vailla olevaksi komedienneksi ja hänen puolivuosisataista näyttelijän uraansa. Kirja avaa myös ovia Seela Sellan värikkääseen yksityiselämään. Mutta missä piilee Sella Sellan uskomaton suosio ja menestys? Mattssonin mielestä Sellan menestyksen taustalla on päämäärätietoisuutta, valtavasti työtä sekä uhrauksia ja tukea läheisiltä. Anne Matsson on tarttunut aiheeseensa tutkijan otteella, tavoitteenaan kertoa Sellasta rehellisesti, sellaisena kun hän pohjimmiltaan on. Se on vaatinut paljon taustatyötä ja pitkiä keskusteluja Sellan ja hänen läheistensäkin kanssa. Niiden ohella teos perustuu arkistolähteisiin, kirjeisiin ja päiväkirjoihin. Kirja viritti ilmestyttyään räväköitä otsikoita: Seela Sella paljastaa elämäkerrassaan: syrjähyppyjä, terapiaa, vakava sairaus? Mutta, Seela ei ole moksiskaan, hänen mielestään kirja on avartava kokemus. ? Ennen tämän kirjan lukemista en ole oikein tainnut tietää, millainen olen. Lukiessani mietin elämäni valintoja, ja sitä kuinka kanssaihmiseni ovat elämänkulkuuni vaikuttaneet. Oli oikein mielenkiintoista tutustua itseeni kirjan lehdiltä, hän veistelee. Elämäkerta sai hänet myös miettimään, onko hän lainkaan niin vahva nainen kun on kuvitellut. Mutta yksi asia on ollut aina selvä. Seela Sella on jo nuoresta pitäen päättänyt antaa elämänsä teatterille. Ja niin myös tehnyt. Vimmaista esiintymisviettiä ei ole pidellyt, eikä pitele mikään. ? Minulle kelpaa esitettäväksi mikä tahansa tarina, kun siihen vain löytyy kiinnostava jännite ja kaari, hän linjaa. Kirja alkaa kiinnostavalla kuvauksella siitä, kuinka hän sukeutuu Hannah Arendtin rooliin, erinomaisessa esityksessä Hannah ja rakkaus. Mattsson ystävystyi Seelan kanssa, ja sai hänet kertomaan häpeilemättä elämästään, joka ei ole aina silkkihansikkain kohdellut. Se ei ole ollut pelkästään näyttämöiden juhlavalaistusta ja raikuvien aplodien huumaa. Romua on lentänyt niin rakkauden kuin taiteenkin valtateillä. Mutta optimismi ja hyvät elämän arvot ovat kantaneet vaikeuksienkin yli. Seela Sella ei ollut täyttänyt vielä neljääkymmentä vuottakaan, kun hän sairastui parantumattomaan Ménièren tautiin. Se aiheuttaa huimauskohtauksia, kuulon alenemis- ta ja korvien soimista. Ikävintä on, että tästä taudista ei parane koskaan. Mutta, ei se ole Seela Sellaa nujertanut. Hän kertoo oppineensa elämään tämänkin koettelemuksen kanssa. ? Ei turhista kannata murehtia. Kun karsitan stressin kintereiltäni, sairauskin pysyy kurissa. K irja kuvaa vaatimattomista oloista olevan työläistaustaisen, pispalalaistytön määrätietoista etenemistä näyttelijäksi. Lapsuuden ja kouluaikojen kuvaukset piirtävät historiallista ajankuvaa, ja Seela Sellan myöhemmät vaiheet myös kiinnostavaa kulttuurihistoriaa ja taiteilijaelämän kuvausta. Mitään syvempää taiteen filosofiaa eikä taiteliujuuden kehityskaaren pohtimista tai analyysiä teatteritaiteesta Seela Sellan, eikä muidenkaan suulla ei kirjasta löydy, mutta sitäkin enemmän yksityiselämän kuvausta. Seela Sella ei koskaan ole tavoitellut kansainvälistä uraa, vaan on viihtynyt Suomen näyttämöillä. Hänen yhden naisen purevasti yhteiskunnallisiin epäkohtiin, arvoihin ja asenteisiin pureutuvat, lempeään ironiaan, itseironiaankin perustuvat monologi-iltansa ovat savuttaneet valtaisaa suosiota. Seela Sella antaa kiukkuisen Femme Fatalen äänellä huutia nykyisen Suomen menolle: vanhojen ihmisen väheksynnälle, nuorten palvonnalle, julkkisten latteuksille, tai vaikkapa sisustamiselle. Oman osansa moitteista saavat myös vallanpitäjien helmoissa luuhaavat taiteilijat. Alkuvuodesta hän rynnistää lavoille uudella produktiolla ?Ottaa sydämestä, Seela Sella?. Kansallisteatterissa hän esiintyy hurmaavassa itsemurhakomediassa Aie. S eela Virtanen tapasi komean suomenjuutalaisen operettilaulajan Elis Sellan Turun Kaupunginteatterissa vuonna 1961. Jo seuraavana vuonna heidät vihittiin Turun Raatihuoneella. Hirtehisesti Seela Sella kuvaa avioliittoaan, joka solmittiin vähän kuin vahingossa. Näyttelijä Kirsti Karhi nimittäin totesi Virtasen Seelalle: ?Ajattele, millaisen nimiyhdistelmän saisit, jos menisit tuon miehen kanssa naimisiin.? Ja niin Seelan antoi komealle juutalaiselle operettilaulaja-ekonomille mahdollisuuden. ? Ei se mitään niin suurta intohimoa alkuunsa ollut. Elis mietti, jos tämä nyt vuoden kestäisi, minä ajattelin, että pitäisi olla joku joka auttaisi uralla eteenpäin. M utta kyllä avioliitto kesti syrjähypyistä ja vaikeuksista huolimatta. Kristitty Seela Sella aloitti heprean opinnot, mutta kääntyi juutalaisuuteen vasta seitsemännen avioliittovuoden jälkeen. ? Häpesinhän minä aina joskus, kun Elis oli kuusi vuotta minua vanhempi, sellainen isähahmo paremminkin kuin puoliso, Seela hymyillen kertoo. Kirjassa hän kertoilee näin:"Silloin mulle rupes tulee semmonen, että mä olen sängyssä oman isäni kanssa ja kaikki nämä tämmöset?Mulla oli yksi romanssi, tai ei mikään romanssi, mä menin piruuttani yhden tutun kanssa ja vielä kiusasin Elistä sillä, että mä olen ollut senjasen kanssa ja mä olen siellä ja siellä." Syrjähyppyjä riitti puolin ja toisin, ja perhe-elämää riivasi myös temperamenttien yhteentörmäykset. Pariskunta hakeutui terapiaan, jonka Elis lopetti, mutta Seela koki terapian hyödyllisenä myös taiteilijaidentiteettinsä selkeyttäjänä. Elis Sella kuoli vuonna 1992. ? Hautajaisissa oli laulua, ääntä ja viinaa. Kuten Eliksen elämässäkin oli ollut. Aloitimme votkaryypyllä ja tunnelma kohosi kattoon, Seela kuvaa perinteisin juutalaisin menoin vietettyä siunaustilaisuutta ja muistojuhlaa. ? Elis on yhä läsnä, ja kunnioitan edelleen hänen arvomaailmaansa. Elis oli mikä oli, mutta kyllä minä häntä rakastin. Hän huolehti ja halusi minulle hyvää. I kääntymiseen ja näyttelemiseen Seela Sella suhtautuu vapautuneesti ja kokee elävänsä hyvää vaihetta elämässään. Hän vitsailee, että on ottanut kirjaimellisesti valtiovallan kehotuksen työurien pidentämisestä. Mutta mistä tuo energia, elämän ja näyttelemisen palo kumpuavat? ? Ei tähän tarvita kuin hillittyä hullutta ja yleisön antamaa energiaa, Seela hekottaa ja kiittelee myös hyviä geenejä. Esitykset pitävät kiireisinä, mutta kun aikaa liikenee, hän viettää laatuaikaa lastenlastensa kanssa. ? Äitini oli täydessä vedossa vielä 90-vuotiaana. Toivon, että minun elämäni viimeinen näytös olisi rakastamassani teatterissa ja kuolisin komeasti "saappaat jalassa" näyttämölle. SISKOTUULIKKI TOIJONEN Mattsson, Anne:. Seela Sella sellaisenaan. Näyttelijän elämäkerta. Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2012 Seela Sella näyttelee edelleen, kuvassa Ismo Kallion kanssa Willensaunan AIE-näytelmässä. Kuva. Tuomo Manninen Arvon mekin ansaitsemme Kansallisteatterin Willensaunassa iäkäs aviopari, Tyyne ja Leo tekevät lähtöä kesämökilleen, mutta ei aivan tavanomaisissa merkeissä. Heillä on aie, tämän mökkireissun pitäisi jäämän pariskunnan viimeiseksi. Samaan aikaan toisaalla, ongelmiensa noidankehässä piehtaroiva, nuori, lahjakas Minttu kohtaa elämässään pettyneen, potkut työstään saaneen lääkärin. Molemmat ovat itsemurhan partaalla. Aie on humaani, humoristinen ja tärkeä näytelmä. Huumori ja satiiri ovat mitä parhain näkökulma kipeitä asioita käsiteltäessä, jopa itsemurhaa, vanhusten asioista puhumattakaan. Baranin erinomaiseen, koskettavaan ja hirtehiseen käsikirjoitukseen perustuva draama kuvaa näiden neljän ihmisen elämäntuskaa ja ratkaisuihin pyrkimistä yhden päivän kuluessa iltaa kohti. Kipeänkauniin näytelmän pohjavireenä on ihmisten, vanhustenkin, oikeus ja halu ihmisarvoiseen hyvään elämään myös elämän ehtoopuolella ja oikeus päättää elämästään. Esitys on vahvasti, lähes runollisen kauniisti yhteiskunnan heikompiosaisten puolella ja puolustaja. Tyyne ja Leo eivät halua ?rääkättäviksi? vanhainkotiin, Pariskunta on päättänyt, ettei vietä loppuelämäänsä makaamassa hyljättyinä haisevissa vaipoissa. On lähdettävä, ja arvokkaasti onkin. Mieluummin vaikka rakkaaksi käyneen kesämökin katolla kuin vaivaistalossa. Nuoremmat haluavat lahjakkuuttaan ja osaamistaan vaativaa työtä. Minttu kipuilee sen vitsauksen kanssa, että mie- lenterveyspotilaan ongelmien todellisia syitä ei hoideta. Hänen kohtaamansa lääkäri on uupunut, koska on joutunut työssään laiminlyömään potilaitaan. Niin elämä ja yhteiskunta heitä, kaikkia neljää heittelevät. Suurin kaikista kuitenkin on rakkaus, sen saavuttaminen, kaipuu ja menettämisen pelko. Aie iskee myös teräviä piikkejä kapitalismin määrittelemän inhimillisyyden torjumisoperaation ja kovien arvojen kaarnaan. Seela Sella ja Ismo Kallio ovat aseistariisuvan hurmaava ja hauska pariskunta, joiden myrkyn nappaaminen ei oikein ota onnistuakseen, kun on niin paljon puuhaa ja puhuttavaa, lempeää piikittelyäkin ennen lähtöä. Ja rakkautta. Mutta, maailma on mennyt sellaiselle mallille, että joutaisi jo lähteäkin. Nuorten ihmisten tarina on koskettava sekin hienoisesta pääaleliimaamisesta huolimatta, ja koko kvartetin näyttelijätyö erinomaista. Olli Kortekankaan kaunis musiikki ja laulut ryydittävät silmäkulmia kostuttavaa ja nauruhermoja kutkuttavaa erinomaista esitystä. SISKOTUULIKKI TOIJONEN AIE. Kansallisteatterin Willensaunassa. Käsikirjoitus ja ohjaus Michael Baran, musiikki Olli Kortekangas, lavastus Kimmo Viskari, pianisti Kristan Attila/Jukka Nykänen. Rooleissa Seela Sella, Ismo Kallio, Markku Maalismaa ja Kreeta Salminen.
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2012 - 47 Hyvän mielen tuoja Kempeleen Eläkeläiset ry on pirteä 40-vuotias Sukupolvien yhteistyötä kempeleläisittäin. R ömppäjuhla vetää Kempeleen työväentalolle joka kerta satamäärin vieraita. Kun römppään yhdistettiin viime viikolla Kempeleen Eläkeläiset ry:n 40-vuotisjuhla, siinä seinät pullistelivat ja tunnelma oli katossa. Juhlapuhuja, Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja, ministeri Kalevi Kivistö muistutti, että eriarvoisuus ei ole kadonnut mihinkään yhteiskunnasta. Eriarvoisuus, jopa köyhyys, koskettaa tällä hetkellä kipeimmin lapsia ja yli 65-vuotiaita naisia. Hän muistutti, että yhteiskunnallista eriarvoisuutta luovat jakolinjat eivät kulje sukupolvien välissä. Köyhyys ei myöskään valikoidu iän vaan yhteiskunnallisen aseman mukaan. K ivistöllä oli konkreettisia esimerkkejä siitä, miten eriarvoistuminen näkyy tämän päivän Suomessa. Juhlakin osoitti, että Kempeleen Eläkeläiset ry on myös kulttuuriyhdistys. ? Vanhusten määrä ruoka-avun saajien joukossa on kasvanut selvästi. Lapsiperheissä suuri köyhyysriski on silloin, kun perheessä on työttömyyttä. Nuorten kohdalla köyhyys on vaarana silloin, kun nuori muuttaa pois kotoa tai lähtee opiskelemaan. Eläkeläisistä nuorimmat ja iäkkäimmät eläkeläiset ovat suurimmassa köyhyysriskissä, hän totesi. ? Jokaisessa mainitussa ryhmässä on sekä hyvin toimeen tulevia että huonosti pärjääviä ihmisiä. Heitä on sekä lapsiperheissä, työikäisissä että eläkeikäisissä. Sukupolvien välistä ristiriitaa ei kannata lietsoa, kuten ei myöskään syyllistää suuria ikäluokkia. J uhlapuhuja antoi paljon myös ikäihmisiä etujärjestöjen tehtäväksi. ? Pian voimaan astuvan vanhuspalvelulain mukaan jokaiseen kuntaan on perustettava vanhusneu- vosto. Olisi tärkeää, että neuvostoihin tulisi eläkeläisjärjestöjen edustajia, sillä silloin voidaan taata neuvoston asiantuntevuus. Samoin on huolehdittava siitä, että vanhusten hoitoon saadaan riittävästi rahaa. Muuten vanhusten hyvää hoitoa ei voida taata, Kivistö muistutti. Hän vaati, että kunnan budjetteihin varataan kaikki tiedossa olevat menot myös vanhusten hoitoon liit- tyen, sillä alibudjetoidussa budjetissa nostetaan jo valmiiksi kädet ylös. Kivistö muistutti, että vastuutaan kunta ei missään tilanteessa voi väistää. L eena Kaurasen kokoamaa ja Liisa Keräsen esittämä Kempeleen Eläkeläiset ry:n 40-vuotishistoriikki kertoi selvästi, miten tarpeellinen yhdistys jäsenilleen Veikko Keränen puheenjohtajaksi Kempeleen Eläkeläisten puheenjohtajaksi valittiin Veikko Keränen ja varapuheenjohtajaksi Jaakko Penttilä. Johtokuntaan valittiin 12 varsinaista jäsentä ja 4 varajäsentä. Varsinaiset jäsenet ovat Eila Riepula, Leena Kauranen, Kaino Moisanen, Erkki Hyvärinen, Pirkko Laine, Seija Parkkisenniemi, Eino Neuvonen, Eero Laava, Ulla Kokko, Mikko Ranta ja Irja Hepooja. Varajäseniksi Inkeri Haapakoski, Taisto Riepula, Vappu Keinänen ja Liisa Keränen. on. Alusta asti yhdistys on puhunut ikäihmisten puolesta. Alkuvuosina kerättiin esimerkiksi nimilista radion tavasta puhua ikääntyneistä ja osallistuttiin mielenosoituksiin yhteisten asioiden vauhdittamiseksi. Vuosien kuluessa tarjontaan on tullut esimerkiksi tietokoneopetus. Yhä eläkeläiset kokoontuvat torstaisin työväentalolle syömään aktiivisen keittiökerhon valmistamia ruokia. Aina työväentalon seinien sisäpuolella on myös laulettu ja tanssittu. Kun Äkkinäiset 1970-luvulla perustettiin, tuli lauluryhmästä tärkeä ohjelmansuorittaja myös juhlivan yhdistyksen tarpeisiin. Myöhemmin esiintyjiä on tullut runsaasti lisää. Kempeleen Eläkeläiset ry on siis mitä suurimmassa määrin myös kulttuuriyhdistys. Teksti ja kuvat: RITA KUMPULAINEN Eläkeläiset huolissaan terveysasemapalvelujen säilymisestä Haukiputaalla Iin Eläkeläisten laulu- ja sketsiryhmät esiintyvät Oulun kesäpäivillä Haukiputaan Eläkeläiset ry:n syyskokous keskusteli ja otti kantaa Haukiputaan nykyisten terveysasemapalvelujen säilymisen puolesta uudessa Oulussa ja kannattaa vanhusten kunnallisen tehostetun palveluasumisen kehittämistä Simppulanmäelle. Tämän hankkeen ja muun edunvalvonnan kehittämiseksi toimintasuunnitelmaan kirjattiin tarve kehittää yhteistoimintaa paikal- Iin Eläkeläiset ry:n syyskokouksessa valittiin puheenjohtajaksi Juhani Siurua ja varapuheenjohtajaksi Paavo Tolonen. Johtokuntaan valittiin Halonen Maria-Liisa, Halonen Paavo, Junes Ossi, Komminaho Paula, Matila Pentti, Mäkitalo Pirkko, Niskanen Kaarina, Piukkula Rauha, Taskinen Meeri ja Veijola Anneli. Varajäsenet: Alasimonen Eila, Jakola Val- listen ja oululaisten eläkeläisjärjestöjen kanssa. Lähes puolisatainen kokousväki antoi runsaasti johtokunnalle eväitä toiminnan kehittämiseksi ja päätti osallistua runsaslukuisana Oulussa ensi kesänä pidettäville valtakunnallisille Eläkeläiset ry:n kesäjuhlille. Syyskokous valitsi Reima Ritapuun jatkamaan puheenjohtajana ja Matti Nisulan varapuheenjohtajana. Muiksi johtokunnan jäseniksi valittiin Jukka Huttu, Timo ja Kaarina Vilppola, Kaarina Nisula, Raili Korvala, Raija Ervasti, Eila Korvala ja Tuulikki Siltala. Kokouksiin kutsuttaviksi varajäseniksi valittiin Kalevi Siltala ja Taisto Korvala. Toiminnantarkastajiksi valittiin Taisto Tammela ja Jorma Jämsä. ma, Liedes Eetu ja Meriläinen Martta. Toiminta jatkuu edellisvuosien tapaan tuttujen jumppaja musiikkikerhojen parissa. Virkistysmatkat ja juhlien järjestäminen kuuluvat edelleen toimintaan. Valmistaudutaan ensi kesänä Oulussa järjestettäville valtakunnallisille kesäpäiville. Osallistutaan laulu- ja sketsiryhmillä. Ikäihmisten neuvostoon valittiin Maria-Liisa Halonen ja varalle Eila Alasimonen. Eläkeläisiä ja ikäihmisiä koskeviin päätöksien tekoon pyritään vaikuttamaan tekemällä aloitteita kuntaan ja ikäihmisten neuvostoon. Ilmoitukset julkaistaan Rantapohja-lehdessä. Taloudenhoitajana jatkaa Anja Mäkipaaso ja matkavastaavana Kaarina Niskanen.
• 48 - Nro 8 joulukuu 2012 ELÄKELÄINEN Pelko, toivo ja vimma Riikka Ala-Harja: Maihinnousu. Romaani. Like 2012. Romaanin alku kertoo vihollisen hämäyksestä: englantilaiset valmistavat Ruperteja, räteillä ja räjähteillä täytettyjä säkkikangasnukkeja, joita sotilaat vievät lentokoneisiin ja pudottavat ilmasta kaiuttimen välittämän taistelunrätinän säestyksellä. Rupertit räjähtävät, eivätkä saksalaiset ymmärrä, että taistelu on alkanut muualla. On kesäkuu 1944 Normandiassa. Maihinnousu on alkanut. Riikka Ala-Harjan romaanin tapahtumat sijoittuvat nykyhetkeen, mutta ne vertautuvat Normandian maihinnousuun, sillä päähenkilö Julie on maihinnousuopas. Hänen tehtävänään on kuljettaa saksalaisia, englantilaisia, amerikkalaisia ja pohjoismaisia turisteja taistelupaikoilla ja hautausmailla, selittää heille, mitä tapahtui ja minkälaisin seurauksin. Julien omassa elämässä on myös käynnistynyt arvaamaton maihinnousu ja hyökkäykset tulevat eri suunnilta: hänen avioliittonsa ja hajonnut miehen uskottomuuteen, ja hänen 8-vuotias tyttärensä Emma on sairastunut akuuttiin leukemiaan. Julien on pysyttävä elossa ja kasassa. Emman on parannuttava. Tämä on Julien sota, joka hänen on voitettava ja jonka hän on voittava. Kun kriisi on ohi ja tulevaisuus taas olemassa, Julie voi sanoa: ?Minä etenen, en pysy paikoillani vaan menen eteenpäin.? Riikka Ala-Harja on kirjoittanut ankarista ja tuskallisista teemoista selkeän tarinan, joka imaisee lukijan ensi rivillään ja vie joutuisasti loppuun asti. Kieli on lakonista ja lyhytlauseista, mutta mikään ei jää ilmaisematta, ei pelko, suru eikä syyllisyys, mutta ei myöskään se viha ja raivo, joka nousee petetyksi ja jätetyksi tulemisesta ja siitä, että on koettava itsensä avuttomaksi sivulliseksi oman lapsensa elämässä. Emman elämää säätelevät hoitajat ja asiantuntijat, jotka tietävät, mitä tehdä, kun Julie taas ei. Ei auta, vaikka mielessään sanoo tyttären muka- valle omahoitajalle: ?Älä, perkele, omi minun lastani.? Sodan jälkeen Julien aviomiehen Henrin isoäiti karkotettiin pää kaljuksi ajeltuna rangaistukseksi miehitysaikaisesta seksisuhteesta saksalaissotilaan kanssa. Kuusivuotias Sandrine-tytär jäi vankileiriltä palanneen synkän isänsä hoiviin, nälkään ja kurjuuteen. Saksalainen oli ollut kiltti ja avulias, hankkinut lääkkeitä ja ruokaa, ja tehnyt miehitysajasta Sandrinelle onnellisen ja turvallisen. ?Ruoka, lääkkeet ja läheisyys olivat varmoja, kaikki muu oli epävarmaa.? Julie ei voi olla ymmärtämättä tuomitun naisen tekoa. Hänkin tekisi Emman vuoksi kaikkensa: ?Jos Emman sytostaatit olisivat seksistä kiinni, makaisin jokaisen lääkärin, lääkintävahtimestarin ja hoitajan kanssa, makaisin miesten ja naisten kanssa, makaisin niin paljon ja pitkään, että saisin Emmalle lääkkeitä, tekisin kaiken mitä pyydettäisiin, edestä, sivulta ja takaa.? Aiheeton sensaatio Maihinnousun ilmestyttyä elokuussa Helsingin Sanomat julkaisi kulttuuriosastossaan sensaatiojutun, jossa Riikka Ala-Harjaa syytettiin lähiomaisensa lapsen sairauden ?varastamisesta? ja hyväksi käyttämisestä romaanissa. Lisäksi viriteltiin keskustelua siitä, pitäisikö Suomen Kirjailijaliiton laatia jäsenilleen jonkinlainen säännöstö siitä, mitä kirjailija saa fiktiiviseen teokseensa kirjoittaa. Erityisen outo avaus lehdeltä, joka perustamisestaan asti on sijoittanut itsensä sananvapauden puolustajien eturiviin. Ei ihme, että seuranneessa vilkkaassa nettikeskustelussa ihmeteltiinkin, mikä on ollut lehden motiivi tällaisen jutun julkaisemiseen. Hesarin ?totuus? alkoi elää omaa elämäänsä ja tuotti paljon huolta ja tuskaa kaikille osapuolille. On hyvä ymmärtää, että kaunokirjallisen teoksen tekijä voi ja saa käyttää teoksessaan todellisuuden aineksia. Mitä muita aineksia hänelle itse asiassa on käytettävissään kuin omat tietonsa ja kokemuksensa todellisuudesta? Mielikuvitus ei ole mikään paikka, josta käytäisiin ammentamassa romaanin aineksia. Se on väline, jolla todellisuuden aineksia käsitellään niin, että syntyy omalakinen ja omamaailmainen fiktio, kau- nokirjallinen teos. Kirjailijaa sitovat yksityisyydensuoja-, kunnianloukkaus- ja tekijänoikeuspykälät niin kuin muitakin ihmisiä. Mutta fiktio ei ole totta. Totuudellisuuden vaatimus sen sijaan koskee esimerkiksi journalismia. Romaanin tapahtumat on sijoitettu Normandiaan, jossa Riikka AlaHarja on asunut seitsemän vuotta. Kaikki henkilöt ovat syntyperäisiä ranskalaisia. Emman sairauden kulku ja sen hoito kuvataan yksityiskohtaisesti, mutta se kaikki on vapaasti saatavissa olevaa lääketieteellistä tietoa. Lapsia sairastuu vuosittain akuuttiin leukemiaan valitettavan paljon, Suomessakin. Kukaan ei siis voi ?varastaa? sairauteen liittyvää faktaa. Ne rajut tunteet, joita lapsen menettämisen pelko nostavat Juliessa, perustuvat kirjailijan mukaan hänen omiin kokemuksiinsa, kun hän avioeron yhteydessä joutui taistelemaan tyttärestään. Riikka Ala-Harja on lehtihaastattelussa kertonut saaneensa paljon myönteistä palautetta romaanistaan. Monet syöpälasten vanhemmat ovat kokeneet saaneensa siitä lohtua. Tätä saattoi odottaakin. Tuhannet ihmiset voivat jakaa Julien avioeron tuskan, lapsen puolesta pelkäämisen, voimattoman raivon ja halvaannuttavan yksinäisyyden tunteet, vaikka eivät olisi omalla kohdallaan eläneetkään läpi samanlaista tarinaa. TUULA-LIINA VARIS Suomalaisen äärioikeiston läpivalaisua Li Andersson, Mikael Brunila, Dan Koivulaakso: Äärioikeisto Suomessa, Into 2012, 336 s. ?Ääri- ja radikaalioikeistolainen toiminta Suomessa on vahvistunut kaikilla tasoilla merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana?, toteavat vasemmistonuorten nykyinen puheenjohtaja Li Andersson, entinen puheenjohtaja Dan Koivulaakso ja Mikael Brunila teoksessaan suomalaisesta äärioikeistosta. Yhteiskunnassa puhaltavat voimakkaat oikeistolaiset tuulet ja ?maahanmuuttajakriittinen? rasistinen ajattelu on normalisoitunut osaksi politiikan, median ja arkipäivän puhetta. Maahanmuutosta ja rasismista kirjoittavia tutkijoita ja toimittajia on uhkailtu väkivallalla ja herjausyytteillä. Ulkomaalaislain uudistamisen yhteydessä ministeri Astrid Thors (r.) sai jopa tappouhkauksia. Vihapuhe on tunkeutunut myös kouluihin. Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtaja Minna Harmanen totesi opettajien törmäävän nykyisin melko usein työssään vihapuheeseen (HS 2.8.2011). Sosiaalirasismia esitetään avoimesti. Kokoomuksen Nuorten Liiton johtohahmo Saul Schubak varoitti ?heikomman aineksen lisääntymisestä? ja vaati lapsilisien poista- mista. Häntä säesti Uudenmaan kokoomusnuoriin kuuluva AleksiErik Tolvanen kirjoittamalla, että tavoitteena olisi lopettaa kaikki julkisen sosiaaliturvan jakaminen pidemmällä aikavälillä. Teoksessa kirjoittajat kuvaavat suomalaisen äärioikeiston voimistumista osana eurooppalaista kehitystä. Euroopassa uusfasismi, oikeistoradikalismi ja oikeistopopulismi ovat vaarallisesti nousussa. Samaan aikaan oikeistopopulismin vaikutus kasvaa parlamentaarisella tasolla. Suomen poliittinen kenttä ?normalisoitui? eurooppalaiselle tasolle perussuomalaisten ottaessa eduskuntavaaleissa Suomen historian suurimman vaalivoiton. Tekijät ovat lähes salapoliisimaisella työllä koonneet kirjoista, lehdistä, nettisivuilta, radio- ja tvohjelmista ja eduskunnan pöytäkirjoista laajan lähdeaineiston analyysinsä perustaksi. Teos antaa oivan kuvan kansallismielisten järjestöjen toiminnasta 1990-luvulla ja valaisevat Suomen Sisun syntyä ja kehitystä. Suomen Sisusta tuli 2000-luvun alussa keskeinen toimija äärioikealla skiniliikkeen hiipuessa ja IKLn poliittisen taipaleen kariutuessa. He analysoivat myös Suomen Sisun merkitystä perussuomalaisten nousulle. Kirjan parasta antia on se, miten siinä analysoidaan maahanmuuttokeskustelun politisoitumista ja Suomen Sisun ja rasististen blogien verkoston sekä Hommafoorumin roolia tässä prosessissa. Kirjoittajien mielestä yhteiskunnallisen ja poliittisen ilmapiirin oikeistolaistumista ilmentää oikeistopopulismin nousun lisäksi uusnatsien vähemmistöihin kohdistaman väkivallan yltyminen usealla paikkakunnalla. Teoksessa käsitellään sitä, miten useisiin suomalaisiin kaupunkeihin on viime aikoina levinnyt pieni mutta aktiivinen uusnatsiryhmien verkosto. Samaan ilmiöön kuuluu kirjoittajien mielestä myös suomalaisten natsiskinien uusi sukupolvi. Teoksessa on oma lukunsa perussuomalaisista. Kirjoittajat analysoivat puolueen kehityksen vennamolaisuudesta aina viime eduskuntavaalien jytkyyn. He painottavat, että ?perussuomalaisten ideologiset juuret erottavat sen monista muista populistisista ja radikaalioikeistolaisista puolueista Euroopassa?. Heidän mukaansa ?perussuomalaisten juuret löytyvät maaseutua ja pienyrittäjyyttä ihannoivasta agraaripopulismista?. Kirjoittavat antavat hyvän kuvan siitä, miten rasistinen ?maahanmuuttokritiikki? tuli vuoden 2003 eduskuntavaalien jälkeen osaksi puolueen poliittista profiilia, joka sai myös sisulaiset kiinnostumaan perussuomalaisista. Valmistauduttaessa vuoden 2011 eduskuntavaaleihin Suomen Sisu otti merkittävän askeleen monikulttuurisuuskritiikin ajamisessa osaksi perussuomalaisten politiikkaa. Oman lukunsa saa Timo Soinin määrittely perussuomalaisista työpuolueeksi ilman sosialismia. Kirjoittajat viittaavat tässä yhteydessä Norjan edistyspuolueeseen, joka jo vuonna 2003 esiintyi uutena työväenpuolueena. Samoin Tanskan kansanpuolue on julistautunut sen johtajien suulla ?uudeksi sosiaalidemokraattiseksi puolueeksi?. Kysymys ei ole vain oikeistopopulististen ja -radikaalien puolueiden julistautumisesta työväenpuolueiksi. Vasemmiston politiikalle keskeinen kysymys on se, miksi oikeistopopulismin kannatus kasvaa, ja erityisesti työläisten keskuudessa, vaikka yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja finanssikapitalismin kriisi käyvät entistä ilmeisemmiksi. Itävallan oikeistoradikaalisia FPÖ ja BZÖ- puolueita äänesti vuonna 2008 työväestöstä 38 prosenttia ja Itävallan sosiaalidemokraattista puoluetta vain 37 prosenttia. Vastaava tilanne on osittain Ranskassa, Norjassa ja Tans- kassa. Miksi työläiset antavat tukensa näille oikeistoliikkeille? Ajankohtainen kysymys vasemmistolle on Wilhelm Reichin v. 1933 esittämä kysymys: "Mitä massojen ajattelussa ja asenteissa tapahtui, kun ne ryhtyivät seuraamaan puoluetta, jota niin objektiivisesti kuin subjektiivisesti johdettiin täysin työtätekevien joukkojen etuja vastaan?" Tähän kysymykseen ei teoksessa ole vastausta. Yksi keskeinen jatkoanalyysin lähtökohta tulisi olla se, miten oikeistopopulistiset puolueet kykenevät hyödyntämään sen poliittisen aukon, joka on syntynyt nykyisestä sosiaalistaloudellisesta murroksesta ja sen puutteellisesta poliittisesta työstämisestä. Toinen äärimmäisen tärkeä jatkokysymys on: Mitkä ovat uusliberalismin ja oikeistopopulismin toisiaan tukevat ideologis-poliittiset lähtökohdat? Kaikkiaan Li Anderssonin, Mikael Brunilan ja Dan Koivusalon teos on perusteellinen oikeistoradikalismin ja -populismin erittely ja sen kehityksen kuvaus. Suositeltavaa luettavaa jokaiselle, joka haluaa ymmärtää nykyistä suomalaisen politiikan kehitystä JOUKO JOKISALO
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2012 - 49 Yhdysvallat vie neljäsosan maailman tuloista Maailman metkuja niin aloittelijalle kuin kokeneemmallekin Göran Therborn: Maailma aloittelijan opas. Suom. Natasha Vilokkinen. Vastapaino 2012, 395 sivua. Paradoksaalisesti työväenluokan riistosta vapauttamiseksi perustetut NKP ja Kiinan kommunistinen puolue paljastuivat pahimmanlaatuisiksi ryöstökapitalismin hautomoiksi. Kirjassaan "Maailma - aloittelijan opas" ruotsalais-englantilainen Cambridgen yliopiston sosiologian emeritusprofessori Göran Therborn (s. 1941) toteaa, että kapitalismin palauttaminen entiseen Neuvostoliittoon johti 1990-luvulla arviolta neljän miljoonan ihmisen kuolemaan. Taustalla vaikuttivat lukuisat psykosomaattiset syyt: työttömyys, turvattomuus, stressi, moraalin höltyminen ja köyhtyminen: "Kiinassa kapitalismin voittokulun hintana oli lukutaidottomien määrän kasvu 30 miljoonalla vuosien 2000-05 välillä ja tyttölasten kuolleisuuden kasvaminen 1990luvulla, mikä johtui maaseudun koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmän romahtamisesta. Koulutustason laskun seurauksena Kiinan maaseudulla on useita uusia lukutaidottomien ikäluokkia." Therbornin kunnianhimoisena tavoitteena on kartoittaa yleistajuisesti, miten maailma makaa siirryttyämme 2000-luvun toiselle vuosikymmenelle tutkimalla sosiokulttuurista maantiedettä, suurimpia olemassa olevia sivilisaatioita sekä naisten ja miesten elinkaaria kaikilla mantereilla. Maailmannäyttämö on Therbornin mukaan valtaisa teatteri, joka esittää samaan aikaan useita näytelmiä yleisöille eri puolilla maailmaa. Suuri osa näytelmistä on monikulttuurista ohjelmistoteatteria: poliittisessa ohjelmistossa pyörivät YK:n turvallisuusneuvostot, yleiskokoukset, suurvaltojen huippukokoukset ja taistelukentät. Taloudellinen ohjelmisto on näkyvimmillään Davosin jokavuotisessa talousfoorumissa sekä päivittäisissä talousuutisissa: "Kulttuuriohjelmistossa Oscarit ovat vuoden kohokohtia; valtavassa urheiluohjelmistossa olympialaiset ja jalkapallon maailmanmestaruuskisat ovat yhä uudelleen toistuvia huippuja; alati suositut julkkisparaatit toistuvat epäsäännöllisen säännöllisesti." Kaiken päälle tulevat kauhukertomukset suuronnettomuuksista ja katastrofeista sellaisella vyöryllä, ettei yksikään teatterikriitikko pystyisi tekemään oikeutta näin runsaalle tarjonnalle. Therborn yrittää kuitenkin saada järjestystä kaaokseen analysoimalla maailmamme tilaa runsaan tilastoaineiston avulla. EU:ssa seitsemän prosenttia väestöstä EU:ssa ja Yhdysvalloissa asuu vain yksi ihminen kahdeksasta. Jos Yhdysvallat jätetään pois laskuista, EU:n ulkopuolella on 13 maata, joiden väestö on suurempi kuin EU:n jättiläisen, Saksan. Venäjä on maantieteellisesti vain hiukan pienempi kuin Yhdysvallat ja Kiina yhteensä. Vain 21 miljoonan asukkaan Australia on pinta-alaltaan kaksi kertaa suurempi kuin 1 200 miljoonan asukkaan Intia. Peräti 85 miljoonan asukkaan Egyptin miljoonan neliökilometrin pinta-alasta ainoastaan 36 000 neliökilometriä, eli puolet Oulun läänin pinta-alasta on asumiskelpoista. Suomen mittainen viljelykelpoinen Niilin laakso on vain 2050 kilometriä leveä. Kreikan 11 miljoonalla ihmisellä on saman verran tilaa kuin 160 miljoonalla bangladeshilaisella. Taloudellisesti mitattuna maat asettuvat päinvastaiseen järjestykseen kuin väkiluvulla mitattuna. Yhdysvalloissa on alle 5 prosenttia maailman väestöstä, mutta se vie neljäsosan maailman tuloista. EU:lle kuuluu 30 prosenttia maailman tuloista ja 7 prosenttia maailman väestöstä. Therborn muistuttaa edistyksen ja globalisaation käsitteellisistä eroista: Edistyksen suunta on eteenpäin, mutta globalisaatio on pelkkää laajenemista, johon ei liity pääomien kasvattamisen ja rahoitustemppuilujen lisäksi mitään erityistä suuntaa tai päämäärää. Länsi-Euroopassa tulojen jakautuminen on pysynyt suhteellisen muuttumattomana vuosisatojen ajan. Vuoden 1750 tienoilla ennen siirtomaavaltaa kiinalaisen ja japanilaisen maatyöläisen reaalipalkka oli korkeampi kuin englantilaisen työläisen palkka. Intialaiset ammattimiehet ansaitsivat kaksi kertaa enemmän kuin wieniläinen työntekijä. Vuonna 1793 Kiinan suurista keisareista viimeinen, Qianlong, passitti vieraisille tulleen brittilähettilään matkoihinsa mukanaan Yrjö III:lle osoitettu kirje: "Emme ole koskaan arvostaneet nokkelia kapineita, eikä meillä ole minkäänlaista tarvetta teidän tuotteillenne." Näin maailman historia heittää häränpyllyä. Tätänykyä Kiinalla on noin 2 000 miljardin euron valuuttavarannot omien jeniensä lisäksi. Tätä kutsutaan maailmantalouden painopisteen muuttumiseksi. Kyllä Göran Therbornin Maailma-teos opettaa niin aloittelijaa kuin kokeneempaakin! JUHA DRUFVA Helmikuun lehdessämme esittelemme Göran Therbornin katsauksen maailmassa maksettavien eläkkeiden tilasta sekä eläkeläisten tämän hetkisestä asemasta eri puolilla maailmaa. Maailman tuloryhmät: Yli miljardi dollaria omistavia superrikkaita on maailmassa 800 perhettä. Yli 225 dollarin tulot päivässä ansaitsevia on 75 miljoonaa henkilöä. Varakkaita 55-225 dollaria päivässä ansaitsevia on 600 miljoonaa. Vakavaraisia 27-55 dollaria päivässä ansaitsevia on 600 miljoonaa. Alle 27 dollaria päivässä ansaitsevia syrjäytyneitä on rikkaissa maissa 130 miljoonaa. Yli 2,5 dollaria päivässä ansaitsevia köyhässä maailmassa on 2,2 miljardia. Alle 2,5 dollarin päivätuloilla eläviä köyhässä maailmassa on 3,1 miljardia, lähes puolet koko maailman väestöstä. Viidesosa maailman väestöstä, 1,4 miljardia ihmistä elää alle 1,25 dollarilla päivässä. Palkansaajia on maailmassa 1,4 miljardia, joista miljardi elää muualla kuin rikkaissa kehittyneissä maisssa. Ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUCissa on 166 miljoonaa jäsentä, joista kolmannes on Euroopassa. Lähteet: Laskelmat Forbes-lehden tiedoista 2008 ja 2009, OECD 2008 sekä Chen ja Revaillon 2008. Poika ja kapakkasaatana Pekka Laiho: Poika ja kapakkasaatana. WSOY 2012. 270 sivua. On hyvä, että tunnetut kulttuuripersoonamme tilittävät tuntojaan ja elämänsä vaiheita suorasukaisissa muistelmakirjoissaan. Ne eivät tietenkään korvaa historiantutkijain ja varsinaisten elåmäkertakirjoittajien syvällisiä ja dokumentoituja henkilökuvia, mutta tuovat parhaimmillaan elävän ja kiinnostavan lisämausteen ja ennen muuta väriä ajankuvaan - sotienjälkeiseen Suomeen. Pekka näki päivänvalon 14. toukokuuta sotavuonna 1943. Helsingin pommituksia pakoon perhe siirtyi helmikuussa 1944 Jokioisiin ja sieltä myöhemmin Kauniaisiin. Helsinkiin palattiin 1947. Lapsuuttaan Pekka kuvaa onnelliseksi ajaksi. Kirjansa nimeä, joka muutoin pohjaa Jouko Turkan tokaisuun, Pekka selittää: ?Poika asuu halussani suhtautua asioihin uteliaana valmiina omaksumaan uutta, valmiina oppimaan onnellisen lapsuuteni avittamana. Mielestäni ihmisen koko elämä on suoranaisesti lapsuuden seurausta. Kohtalo piirretään meihin lapsena, osin jo ennen syntymäämme. Elämän tie kasvattaa, opimme koko ajan lisää, parhaiten tuskan kautta.? ?Kapakkasaatanan ilmentymää on yksinkertaisimmillaan ravintoloissa viettämäni elämä, harjoitukset ja esitykset jatkuivat hyvin usein kantakapakoiden savuisissa nurkissa, haettiin yhteisestä humaltumisesta rajua, estotonta kontaktia, roolihenkilöihin ja tekstiin, mutta liian usein syynä oli vain `ansaittu´ helvetillinen hauskanpito, kun kotona olisi perhe ollut odottamassa.? Näyttelijän uralle Pekka uskoo päätyneensä, kun vahtimestarin poikana oli jo ennen omaa koulunkäynnin alkua kiivennyt joulujuhlassa esitetyn näytelmän jälkeen lavalle ja esittänyt mieleensä jää- neitä lauseita näytelmästä. Saamiaan aplodien vaikutusta hän kuvaa: ?ammatinvalintani perimmäinen syy on ääni, joka syntyy, kun useat henkilöt lyövät samaan aikaan käsiään yhteen?. Siitä alkoivat esiintymiset koulun juhlissa ja lopulta Espoon koulujen lausuntakilpailun voitto yhdeksänvuotiaana. Äiti, itsekin hyvänä lausujana tunnettu, oli opastanut Pekkaa. Esiintymiset koulun tilaisuuksissa jatkuivat yliopistossa ja sitä kautta tuli tutuksi Ylioppilasteatteri ? YT. Sitten tuli musiikin vuoro ja oma kitara. Näytteleminen ja kitaransoitto alkoivat kilpailla Pekan harrastusten ensisijaisuudesta. Sitten tuli muutos - Ville Salminen soitti YT:n toimistoon ja kysyi Pekka Laihoa. Sanoi nähneensä tämän esityksen YT:ssa ja ilmoitti haluavansa kiinnittää Pekan syksyllä 1965 perustettavan Mainos-TV:n teatteriin näyttelijäksi. Kysyttyään Kalle Holmbergilta neuvoa mitä vastata, tämä sanoi vain ? mene teatterikouluun. Mutta Pekka vastasi puhelimeen ? ?Joo, kiitos mä tuun?. Teatterikoulu jäi väliin, kun harrastajanäyttelijä pestattiin suoraan ammattiteatteriin. Näin alkoi MTV kausi, joka jatkui elokuvaan ja kohta myös teatterin lavalle, vierailu Tampereen teatterissa ja lopulta vakinaiseen pestiin Helsingin kaupunginteatterissa. Tätä jatkui yhteensä 37 vuotta ?Kallion hampparilaaksossa?, kuten Pekka sitä nimittää. Samaan aikaan jatkuivat TV- ja elokuvatyöt. Wikipedian mukaan 14 TV-sarjaa vuodesta 1965 lähtien, 54 elokuvaroolia vuodesta 1966 lähtien ja 8 animaatiodubbauksia vuosina 1995-2006. Teatterirooleja kymmenittäin, niistä en löytänyt tarkempaa luetteloa. Pekka Laiho jäi eläkkeelle 2008 osittain heikentyneen terveyden vuoksi, mutta kivut katosivat yllättäen ja nyt mies on taas täynnä intoa ja työtarmoa. Kirjassaan Pekka Laiho kuvaa elämänsä vaiheita, perhe-elämää ja ennen muuta teatteria ja työtovereitaan suorasukaisesti ja lämpimän huumorin sävyttämällä tyylillään.. Tympääntyminen taistolaisiin teatterissa ja kulttuurielåmässä taisi osaltaan vaikuttaa siihen, että Pekka halusi liittyä SKP:n jäseneksi ja saarislaiseen enemmistösiipeen vastapainona taistolaisten painostusyrityksille. Pekka Laiho avaa meille katsojille kiintoisan näköpaikan teatterin kulissien takaiseen elämään, josta hän kirjoittaa viimeisiä sanoja näppäillen yhtä lapsellisen riemuissaan kuin on koko elämänsä näytellyt: ?ei ole onnellisempaa ihmistä kuin innokas amatööri, joka saa tehdä harrastuksestaan elämäntyön?. OIVA BJÖRKBACKA
• 50 - Nro 8 joulukuu 2012 Porin johtotrio uusiutui Syyskokous Porissa meni odotetusti. Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri vaihtuivat. Markku Leino joutui luopumaan tahtävästään muiden työtehtävien vuoksi. Varapuheenjohtaja Reijo Mäkinen otti vastuulleen yli 300-jäsenisne yhdistyksen puheenjohtajuuden, koska muut ehdotetut kieltäytyivät. Näin ollen hänen paikkansa tyhjeni ja siihen saatiin naisvoimaksi Anja Permanto. Hän on monille paikallisille tuttu jo aikaisemmista toimissaan Porissa erilaisissa tehtävissä. Hän siirtyi Pihlavan Eläkeläisistä poriin viime kesänä. Johtokunnan kokoonpano varsinaisiksi jäseniksi valittiin Markus Aaltonen, Tarja Korhonen, Veijo Koskinen, Pirkko Lindblom, Aila Viitala, Tauno Viitala. Vara jäsenet ovat Ritva Mattila, Pekka Lammi, Raimo Liljeroos, Pikko Raitaniemi, Alli Salo, Liisa Södermann. Johtokunta ei ole vielä pitänyt järjestäytymiskokoustaan, joten muihin toimihenkilöihin palataan seuraavassa lehdessä. Markku Leino Seija Kuismin Rytikarin puheenjohtajaksi Rytikarin eläkeläisten syyskokouksessa valitiin vuodelle 2013 puheenjohtajaksi Seija Kusmin, varapuhennjohtajaksi Kauko Mäkivuoti,sihteeriksi Toini Hiltunen ja rahastonhoitajaksi Aune Hautala, varalta Pirkko Sankala, matkavastaavaksi Mirja Paavola varalta Terttu Välitalo, liikunnanohjaajaksi Raili Ranta varalta Valma Kaniin, jäsensihteeriksi Pirkko Sankala, opintovastaavaksi Kauko Mäkivuoti,tiedottajaksi Seija Kusmin ja kirjeenvaihtajaksi Seija Kusmin. Aluejärjestön kevätkokous edustajiksi valitiin Seppo Ruottu,Kauko Mäkivuoti ja Seija Kusmin, varalta Terttu Välitalo,Tauno Ristimäki ja Toini Hiltunen. Toiminan tarkastajiksi valittiin Esko Kyllönen ja Lauri Jokilahti, varalta Paavo Karppinen ja Olavi Virtala. Aluetoimikuntaan valittiin Mirja Paavola ja varalta Valma kaniin. Vanhusneuvostoon valittiin Raili Ranta ja varalle Toini Hiltunen. ELÄKELÄINEN Tästäkö malli Suomeen? Saksan eläkeläiset ovat matkalla köyhyysloukkuun S yyskuun alkupuolella Saksan työministeriö julkaisi raportin, jossa ennakoitiin nykyisen eläkejärjestelmän olevan suora tie tulevaisuuden köyhyysloukkuun. Raportin mukaan henkilö, joka on työskennellyt 35 vuotta ja ansainnut 2500 euroa bruttona kuukaudessa, saa vuonna 2030 eläkettä alle 700 euroa kuukaudessa. Lehtiotsikot julistivat karua näkymää tulevaisuuden eläkeläisille. Liberaali Berliinissä ilmestyvä Tagesspiegel kysyi: ?Vanhuusajan köyhyys: kenen eläke ei riitä?? ja laajalevikkisten aikakauslehtien kuten Sternin ja Der Spiegelin mukaan miljoonia normaalituloa ansaitsevia uhkaa vanhuusajan köyhyys. Vasemmistolainen Junge Welt -lehti ja vasemmistopuolue Linken pää-äänenkannattaja Neues Deutschland vaativat otsikoissaan taistelua uhkaavaa vanhuusköyhyyttä vastaan. Tämän kehityksen taustalla on Gerhard Schröderin ja Joschka Fischerin johtaman punavihreän hallituksen 2000-luvun alussa toteuttama Agenda 2010 -reformi, joka käytännössä merkitsi sosiaalivaltion raakaa alasajoa. Tämän mallin toteuttamista Suomessakin on viime aikoina vaadittu laajasti. Sitä on esittänyt mm. pääministeri Jyrki Katainen. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen Pasi Holm painotti Helsingin Sanomissa, että Suomen työmarkkinapolitiikassa on mentävä Saksan johdolla tulevaisuudessa. Saksan malli sai ihailua myös ETLA:n Miksi Saksa menestyy? -raportissa. Virallisesti uudistuksen tavoitteeksi ilmoitettiin sosiaalijärjestelmän reformi, joka parantaa talouden kilpailukykyä ja uudistaa eläkejärjestelmän vakaalle perustalle. Tuloksena on ollut yhteiskunnallisen eriarvoisuuden voimakas kasvu, jonka taustalla on ennen kaikkea rikkaita suosiva veropolitiikka ja sosiaalivaltion raju alasajo. Schröderin ja Fischerin johtama punavihreä hallitus alensi jo 2000luvun alussa suurtuloisten verotusta kolmella prosentilla, mikä merkitsi neljän miljardin euron tulonsiirtoa suurtuloisille. Tämän lisäksi Saksassa on kasvatettu tietoisesti matalapalkkasektoria, joka merkitsee tällä sektorilla työskenteleville köyhyyttä vanhuusvuosina. Raju köyhtyminen Saksan sosiaalivaltion alasajon tuloksena on köyhyyden räjähdysmäinen kasvu koko yhteiskunnan mittakaavassa. Vuonna 2008 julkaistun Saksan liittovaltion hallituksen köyhyysraportin mukaan ?joka neljäs saksalainen on joko köyhä tai välttyy köyhyydeltä vain valtiollisen tuen avulla?. Köyhyydestä kärsivät niin työikäiset työttömät ja matalapalkkasektorin työntekijät kuin lapset ja eläkeläiset. Lapsiraportti 2007- kartoituksen mukaan yli 2,5 miljoonaa lasta elää köyhyydessä. Alle 16-vuotiaitten köyhien lasten määrä on kasvanut vuodesta 2004 läntisen Saksan alueella 69 prosenttia ja itäisen Saksan alueella peräti 129 prosenttia. Vastaava kehitys on todellisuutta myös eläkeläisten keskuudessa. Ennen vuoden 2003 eläkereformia alle perusturvatason olevaa eläkettä sai Saksassa 260 000 henkilöä. Vuoden 2010 lopulla heidän lukunsa on noussut 60 prosentilla. Nykyisin heitä on 412 000, joista naisia on lähes 70 prosenttia. Erityisesti niiden henkilöiden eläkkeet, joilla ei ole täydellistä yhtäjaksoista työhistoriaa, ovat heikentynyt jyrkästi. Vuonna 2000 he saivat eläkettä keskimäärin 738 euroa kuukaudessa bruttona. Viime vuonna heidän keskimääräinen eläkkeensä oli 634 euroa kuukaudessa. Se on hieman alle määritellyn toimeentulominimin, joka on nykyisin virallisesti 642 euroa kuukaudessa. Joka toinen nainenloukussa Naisten osalta kehitys on ollut dramaattinen. Vuonna 2000 vielä 82 prosenttia naispuolisten eläkkeensaajien eläke ylitti lakisääteisen sosiaaliavustuksen summan. Vuonna 2011 heidän määränsä oli laskenut 53,9 prosenttiin. Tämä merkitsee sitä, että jo joka toinen naispuolinen eläkeläinen saa ?köyhyyseläkettä?. Mitä merkitsee konkreettisesti nykyhetken eläkeköyhyys? Siitä kertoo 74-vuotiaan eläkeläisen Renate Apelin esimerkki. Hän kuuluu niihin , jonka eläke ei aivan yllä määriteltyyn perusturvatasoon, joka on 688 euroa kuukaudessa bruttona. Renate on työskennellyt 40 vuotta hampurilaisessa tupakkatehtaassa ja paikallisessa nakkikioskissa. Hän ei ollut hyvätuloinen, mutta palkka riitti hyvin elämiseen. Eläkkeellä hänen elämäntilanteensa on muuttunut. Renate saa peruseläkettä 468 euroa ja perusturvarahaa 169 euroa, joka tekee yhteensä 637 euroa bruttona kuukaudessa. Tämä merkitsee sitä, että hän ei voi ostaa uusia vaateita. Kaikki vaatteet hän ostanut kirpputoreilta, joissa vaateet maksavat 50 sentistä yhteen euroon. Nyt ongelmana on se, että tv hajosi. Uuden hankkiminen edellyttää, että hän säästäisi kuukausittain 30 euroa. Mutta hän saa säästettyä korkeintaan 15 euroa. Renate kitsastelee parhaansa mukaan ruoka- ja sähkölaskussa. Jos hän tekee ruokaa, niin hän keittää koko viikon annoksen säästääkseen sähkölaskusta. Yleensä hän ei syö iltaisin mitään. Tavallisesti Renate hakee ruoka-ainekset kolmannen sektorin avustusjärjestöjen ylläpitämästä sosiaalisesta ruoka-avusta eli suomalaisittain paikallisesta leipäjonosta. Renate Apelille ei ole vuosiin riittänyt rahaa lääkärissäkäyntiin tai lääkkeisiin. Hänen budjetilleen 10 euron terveyskeskusmaksu ja lääkkeet ovat aivan liian kalliita. Hänellä ei ole mahdollista vierailla yli 100 kilometrin päässä asuvan tyttärensä luona. Eläkejärjestelmää on yksityistetty Gerhard Schröderin johtama punavihreä hallituksen eläereformia joulukuussa 2003 markkinoitiin eläkejärjestelmän taloudellisen kestävyyden ja sukupolvien oikeudenmukaisuuden nimissä. Yksi keskeinen heikennys koski eläkeiän nostamista asteittain 65 vuodesta 67:ään vuodesta 2011 lähtien. Muutos merkitsee sitä, että kaikki vuonna 1969 ja sen jälkeen syntyneet pääsevät eläkkeelle vasta 67-vuotiaana. Eläkeiän nostaminen 67 vuoteen merkitsee monelle köyhyyttä. Vuonna 2010 oli 1,2 miljoonaa yli 50-vuotiasta työttömänä. Työttömyysprosentti 50-65-vuotiaitten keskuudessa on lähes 20 prosentti. 67-vuoden eläkeikä merkitsee käytännössä kahta lisävuotta kiristyvillä työmarkkinoilla. Yhä suurempaa osaa eläkeikää lähestyvistä odottaa siis pitkäaikaistyöttömyys, omien mahdollisten säästöjen kuluttaminen ja lopuksi ennen eläkeikää kituuttaminen ihmisarvoa alentavan Hartz IV-lainsäädännön säätämällä työttömyysraha II:lla (345 euroa/kuukausi). Tämän tien päässä on minimieläke ja vanhuusajan köyhyysloukku. Mutta eläkeuudistus ei merkinnyt vain eläkeiän nostamista, vaan eläkejärjestelmän osittaista yksityistämistä. Sen julkislausuttuna perusteluna oli kompensoida lakisääteiseen turvaan tehdyt heikennykset. Mutta osittainen yksityinen eläkesäästäminen on osoittautunut mahdottomaksi pitkäaikaistyöttömille ja matalapalkkasektorilla työskenteleville. Myös maahanmuuttajataustaiset ovat pudonneet tämän järjestelmän ulkopuolelle. Jos henkilö elää toimeentulominimin rajamailla, niin hän ei kykene sijoittamaan edes 10_20 euroa kuukaudessa tulevaan lisäeläkkeeseen. Kaikkiaan eläkejärjestelmän osittainen yksityistäminen on osoittautunut täydelliseksi fiaskoksi ja samalla vakuutusalan valtavaksi piristysruiskeeksi. Eläkkeiden osittainen yksityistäminen on merkinnyt vakuutusyhtiöille yli 36 miljardin euron tuloa. Eläkejärjestelmän osittainen yksityistäminen on vaarallista, koska se luo turvallisuudentunnetta, jota ei tosiasiassa ole olemassa. Kiihkeää keskustelua tulevasta eläkeköyhyydestä ovat aiheuttanet myös laskelmat eläkkeiden suhteesta ansioihin. Vuoden 2003 eläkereformin yhteydestä lakisääteisten eläkkeiden korvaavuusastetta päätettiin laskea vuoteen 2030 mennessä 53 prosentista asteittain 43 prosenttiin. Mitä tämä konkreettisesti merkitsee? Saksalainen 27-vuotias Jaime Aguilar, kehitysvammaisten nuorten hoitaja, ansaitsee bruttona 1800 euroa kuukaudessa. Jos hän työskentelee 67-vuotiaaksi ja siirtyy 40 vuoden työskentelyn jälkeen eläkkeelle vuonna 2052, niin hänen laskettu eläkkeensä tulisi olemaan vajaa 590 euroa kuukaudessa. On selvää, että lakisääteinen eläke tulee tulevaisuudessa merkitsemään elämää toimeentulominimin rajoilla. Muutos on raju. 2000-luvun alussa eläkeläisillä oli kaikista yhteiskuntaryhmistä suurin mahdollisuus välttää tilastollisesti köyhyys. Tilanne oli olennaisesti muuttunut jo vuonna 2007. Tuolloin oli jo selvästi nähtävissä dramaattinen eläkeläisköyhyyden kasvu. Tulevaisuus näyttää entistä synkemmältä eläkeläisten osalta. Vasemmisto hakee vaihtoehtoja Nykyinen kehitys on vaikea Saksan sosiaalidemokraattiselle puolueelle. SPD on itse ollut vuoden 2003 eläkereformin arkkitehti. Nyt ay-liike ja puolueen vasemmistosiipi ovat voimakkaasti arvostelleet puolueen eläkelinjaa.SPDn johto on ollut melko haluton korjausliikkeisiin, mutta paineen kasvaessa puolueen pääsihteeeri Andrea Nahles on joutunut toteamaan, että lakisääteisen eläkkeen bruttokorvausasteen pudottamista 43 prosenttiin on arvioitava uudelleen. Vasemmistopuolue Linke on esittänyt oman eläkepaperinsa. Ensinnäkin Linke vaatii yhteiskunnallisen omaisuuden uusjakoa verotuksellisin toimin. Muutoksia on tehtävä omaisuus- ja perintöveroon. Puolue on myös esittänyt ylimääräistä viiden prosentin veroa miljonääreille. Toisena välittömänä vaatimuksena on, että työttömyysraha II nostetaan 435 euroon osana vähitelleen toteutettvaa uudistusta, jonka päämääränä on koko Hartz IV -lain kumoaminen. Sen lisäksi vaaditaan 8,71 euron lakisääteistä vähimmäistuntipalkkaa ja vanhan eläkelainsäädännön palauttamista ja eläkejärjestelmän osittaisen yksityistämisen peruuttamista. Puolue vaatii myös eläkkeen bruttokorvausasteen säilyttämistä 53 prosentissa. Samalla puolueen vaatimuksissa on verovaroista maksettava solidaarinen 900 euron vähimmäiseläke, joka tulisi asteittain korottaa 1050 euroon. Vasemmistopuolue Linke on esittänyt sosialidemokraattiselle puolueelle keskustelua tulevasta eläkepoliittisista linjoista ja muutosvastarinnan rakentamista kasvaa vanhuusköyhyyttä vastaan perustasolla yhdessä ammattiyhdistysliikkeen ja sosiaalialan järjestöjen kanssa. KERSTIN JOKISALO
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2012 - 51 Kiuruveden yhdistys, 50, jatkaa vireänä eläkeläisten etujen ajamista Kiuruveden Eläkeläiset ry. juhli 50-vuotiasta taivaltaan Puistorinteellä yhdessä 300 juhlavieraan kanssa. Yhdistys on toiminut aktiivisesti koko puolivuosisataa kestäneen historiansa ajan. Yhdistys on kasvattanut jäsenmäärää vuosikymmenten aikana. Nyt maksavia jäseniä järjestössä on 152. Juhlajärjestelyt aloitettiin hyvissä ajoin ä. Juhlatoimikunta aloitti ison suunnittelutyön yhdessä aktiivisten jäsenten ja muiden vapaaehtoisjärjestöjen ja toimijoiden kanssa. Kevät ja kesä touhuttiin joukolla juhlia. Toimintakeskiviikkojen lisäksi sovittiin laulu- tanssi ja näytelmäharjoituksia. Sutjakat-ryhmää ohjasi ansiokkaasti Eeva Kontoniemi, joka tuntee tanssin kuviot. Hän sai tanssin koukerot opetettua Sutjakoille, Puuhaa ja touhua riitti myös ruokahuollon järjestelyissä. Lohikeitto, täytekakut ja pullapitkot tilattiin paikalliselta yrittäjältä. Pullapitkojen leipomisessa auttoi joukko järjestömme naisia. Juhlapaikan ja ympäristön siistiminen olivat viimeisim- Yleisöllä oli tosi hauskaa. piä tehtäviä ennen juhlapäivää. Järjestön puheenjohtaja Martti Tikkanen, varapuheenjohtaja Esa Kärkkäinen ja talousvastaava Anneli Ohtonen hykertelivät tyytyväisenä, kun kaikki oli valmiina ennenjuhlapäivää. Hyvissä ajoin saapui myös juhlapuhuja Kalevi Kivistö, joten hänellä oli aikaa vastailla monenlaisiin ikäihmisiä askarruttaviin kysymyk- siin ennen varsinaisen juhlan alkua. Puheenjohtajalla ja sihteerillä oli työtä ottaessaan vastaan juhlavieraita, joita tuli kahdesta ovesta. Puheenjohtaja Martti Tikkanen toivotti vieraat ja juhlapuhujan tervetulleeksi. Ake Pääkkö laulatti yleisöä, ja hänen ohjaamansa Säpäkät lauloi, Elsa Sivonen lausui runoja ja Sutjakat tanssivat. Koskettavan Kalevalaisia säkeitä esitti eläkkeellä oleva entinen Kiuruveden kulttuurisihteeri Sirkku Kaikkonen. Naurunremakan sai aikaan näytelmäryhmän esitys, jossa aviomies kyllästyneenä entiseen eukkoonsa ja etsi tuoreempaa suhdetta. Kalevi Kivistö kertoi tuoreimmat eläkeläisiä ja ikääntyviä koskettavat terveiset. Hän totesi juhlapuheessaan, että eläketurvan kehittämisessä yhteiskunnan myllyt jauhavat hitaasti eivätkä eläketurvan kehittämiseen ole riittäneet vain päättäjien ja virkamiesten suunnitelmat. Uudistusten aikaansaamiseksi on tarvittu voimakasta kansanliikettä, eläkeläisten omaa järjestäytynyttä toimintaa. Kiuruveden Eläkeläiset ry palkitsi kansanliikkeessä aktiivisesti toimineita jäseniään ansiomerkillä. Juhla päätettiin Eino Puumalaisen sanoittamaan Juhlamarssiin. Kiuruveden Eläkeläiset ry toteuttaa Juhlamarssin kertosäkeessä mainittujaa arvoja, joiden mukaan ?vaurauden loimme yhdessä sen sukupolvien työ yhteen liittää?. Lopuksi koottiin tuolit ja päätettiin juhla tanssimalla, kuten eläkeläisten kerhossa aina tehdään. Marja-Leena Kärkkäinen Hankasalmi käy kohti keski-ikää Keski-Suomessa Savon rajamailla toimiva yhdistys, Hankasalmen Eläkeläiset ry, on päässyt varhaiseen keski-ikään. Yhdistys perustettiin syyskuussa 1972. Perustavassa kokouksessa olleista 17 henkilöstä yhdistys on kasvanut liki kymmenkertaiseksi. Jäseniä on nykyisin yli 150. Se on hyvä saavutus 5000 asukkaan kunnassa, jossa toimii monta muutakin eläkeläisjärjestöä. Syntymäpäiväjuhlaa yhdistys vietti Kynsiveden Valopirtillä naapurikuntien jäsenyhdistysten seurassa. Leikkimielistä ohjelmaa oli järjestetty ja oman yhdistyk- sen laulukuoro pani parastaan. Ohjelmassa oli mm. missikisat, joiden voittajakolmikko poseeraa oheisessa kuvassa. Maaseudun pienillä yhdistyksillä on tärkeä rooli ikääntyvän väestön henkisen hyvinvoinnin kannalta. Hankasalmen yhdistyskin järjestää ja tukee rahallisesti teatterimatkoja, uimahallireissuja ja kylpylälomia. Yhdistyksellä on myös paikallista yhdessäoloa pilkki- ja matoongintakilpailujen, kalakeittojenmaistelun ja seurapeli-iltojen muodossa. Yhdistys toimii ns. kolmannen sektorin roolissa järjestämällä laulutapahtumia ja kesäisin lettukestejä vanhuspalvelupaikkoihin. Rahaa toimintaansa yhdistys kerää myyjäisillä, arpajaisilla ja päivätansseilla. Huolena vain on sekä aktiivisesti toimintaan osallistuvien että muiden jäsenten ikääntyminen. Ajan trendi ei tue yhteisöllisyyttä, joten nuorempaa ikäpolvea on vaikea sitouttaa toimintaan. Pitäen ohjeenamme iskulausetta, että vierivä kivi ei sammaloidu, käymme kohti varsinaista keski-ikää. Teksti: Hellevi Halttunen Kuva: Pirjo Kumpu Saarijärven maalaispoliisia kuunneltiin herpaantumatta Jämsänkoskellakin Jämsänkosken Eläkeläiset ry kokoontuu tiistaisin kokouksiin ja kuukauden ensimmäinentiistai on kuukausikokouspäivä. Tiistaipäivisin pelataan pelejä,saadaan informaatiota tulevista tapahtumista ja yhdistystä koskevista suunJouni Rinteen esitystä seurattiin herpaantumatta. nitelmista. Perinteenä on ollut kutsua esiintymään oman alansa asiantuntijoita. Saimme 13.11.2012 kokoukseemme maalaispoliisi Jouni Rinteen Saarijärveltä. Hän kertoi lähes 30 jäsenelle eläkeikäisten arjen turvallisuudesta. Yleisö seurasi herpaantumatta tietopohjaista esitystä.Tunnin mittaiseksi arvioi- tu esitys venyi puolitoistatuntiseksi. Kun esiintyjällä on sana hallussaan ei pitkästymisestä ole tietoakaan.Ilmeisesti Saarijärvellä on sanavalmiita henkilöitä muitakin kuin maalaislääkäri. Jouni Rinne kutsuttiin myös keväällä 2013 kertomaan liikenneasioista. Reino Welling
• ELÄKELÄINEN Täyden palvelun toimisto Vuoden joululahja: Olla yhdessä. Soita lapsuudenystävälle, isovanhemmille tai meilaa vaikka koko suvulle. Kokoa facebook-kaverit, yllätä kollegasi tai ota rakkaimpaasi kädestä. Lähde yhteiselle lasilliselle, illalliselle ja aamiaiselle. Istahda juttelemaan, puhkea nauramaan ja ylly halaamaan. Rakastu uudelleen, tanssi kuin teini ja laula estoitta karaokea. Meillä on siihen oiva paikka. Eikä näkymäkään satuta silmää. Eiköhän lähdetä. Hemmottelua ja tanssin taikaa! ä .DQVDQWDQVVLRKMDDMLHQ NXUVVL 2.?4.1. ä .DDPRNVHQ NDDWDMDLVHW 16.-20.1. (1. jakso, kysy myös peruutuspaikkoja) ä .DDPRNVHQ NDDWDMDLVHW 23.-27.1. (2. jakso, kysy myös peruutuspaikkoja) Helmikuu 2013 ä -RRJD YLLNRQORSSX 1.-3.2. 2 vrk alk. 186 ?/hlö/2hh ä 7HUYH\VS\V¥NNL YLLNRQORSSX 1.-3.2. 2 vrk alk. 128 ?/hlö/2hh ä 0DWNDYDVWDDYLHQ SHUXVNXUVVL YUN 4.- 8.2. ä /LLNXQWDNXUVVL YUN 12.- 15.2. ä 0XVLLNNLNXUVVL YUN 12.- 15.2. ä (VLLQW\PLVWDLGRQ NXUVVL YUN 12.- 15.2. Maaliskuu 2013 ä <KGLVW\VWRLPLQQDQ NXUVVL 11.-15.3. ä 7DORXGHQKRLWDMLHQ NXUVVL 11.-15.3. ä 3¥¥VL¥LQHQ 28.3.-1.4. 3-4 vrk alk. 240 ?/2hh Nyt varaukset myös verkosta: kuntoranta.fi Helposti hyvälle tuulelle! ä Hyvinvoitilomat ry, ZZZ K\YLQYRLQWLORPDW ý ä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry, ZZZ PWOK ý ä Solaris-Lomat ry, ZZZ VRODULV ORPDW ý Orkesteritanssit keskiviikkoisin ja perjantaisin, karaoketanssit lauantaisin. Kysy ryhmätarjoukset ja erikoislomat myyntipalvelusta (017) 560 1403 hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555 1 vrk Teatteripaketti Talviloma alk. 189? Aamiaismajoitus hlö/2 hh voimassa 31.3.2013 saakka (Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin.) Muista myös (0,0828 ?/puh + 0,1199 ?/min) Lähde lämpimään ? kylpylälomalle keskelle tanssin riemuja. Iloinen viihdeohjelma tansseineen tempaa mukaan lomatunnelmaan. Virkistäydy hellivissä hoidoissa ja rentoudu kylpylässä. Monipuolista toimintaa Saimaan rannalla ? keskellä Itä-Suomea. 5 vrk Eläkeläisten tapahtumakalenteri: Vuoden 2013 tuetut lomat: puh. 010 76 66620 puh. 010 76 66500 puh. 010 76 66530 puh. 010 76 66630 puh. 010 76 66590 puh. 010 76 66610 puh. 010 76 66570 puh. 010 76 66560 puh. 010 76 66600 puh. 010 76 66550 puh. 010 76 66580 Yhdistykset ja lehtiasiamiehet: muistattehan, että Eläkeläinenlehden voi tilata myös kestotilauksena! www.tallinksilja.fi Tammikuu 2013 Forum Hakaniemi Töölö Malmi Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää 3 vrk Järjestöloma alk. 159? Puolihoito /hlö/2hh alk. 65? 3 vrk Joulu kylpylässä alk. 289? Puolihoito hlö/2 hh Sis. Joulun ohjelman Aamiaismajoitus hlö/2 hh Sis. teatterilipun Varkauden teatteriin Kaamoksen kaatajaiset alk. 239? Puolihoito hlö/2 hh 16.-20.1.2012 sekä 23.-27.1.2013 Sis. ohjelman Kuntorannantie 14, Varkaus myyntipalvelu (017) 560 1403 ä myynti@kuntoranta.? www.kuntoranta.?
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2012 - 53 95 vuotta 26.11. Dagmar Immonen Kallio-Vallila Espoo 30.12. Doris Eriksson Porvoo 93 vuotta 23.1.2013 Taimi Dahlström Porvoo 75 vuotta 9.10. Irma Annikki Kiventerä Martinniemi 13.10. Mirja Welling Jämsänkoski 7.11. Anna-Liisa Rosendahl Pori 3.12. Jorma Fagerdahl Pori 13.12. Timo Lahti Kokkola 15.12. Lahja Kananen Pori 19.12. Eero Mustikka Utajärvi 22.12. Toini Ketola Kalajoki 28.12. Anna-Maija Mirtola Pihlava 6.1.2013 Leena Anneli Heinonen-Tuomi Kirkkonummi-Siuntio 10.1.2013 Maria Dahl Kokkola 11.1.2013 Martti Sollo Kirkkonummi-Siuntio 14.1.2013 Mirjami Harju Kokkola 27.1.2013 Raimo Kallio Kaarina 28.1.2013 Anneli Mäkinen Kokkola 3.2.2013 Helli Lepistö Kajaani 4.2.2013 Pentti Ahlholm Pyhäjärvi 90 vuotta 9.10. Toivo Peltomäki Pori 17.12. Elvi Vianto Pori 85 vuotta 12.10. Heimo Laine Pori 27.12. Betti Rantanen Pori 30.12. Irma Koppala Lohja 13.1.2013 Kerttu Vacker Lohja 23.1.2013 Leo Saario Kokkola 4.2.2013 Lauri Nurmi Porvoo 80 vuotta 8.12. Katri Moilanen Vaala 8.12. Pekka Lammi Pori 11.12. Tellervo Häkkinen Anjalankoski 12.12. Olavi Partanen Vieremä 22.12. Hilkka Nätti Kaarina 23.12. Eeva Raija Tellervo Hyvärinen Savonranta 25.12. Laina (Leila) Korhonen Mänttä-Vilppula 25.12. Maija-Liisa Pitkä 7.11. Vuokko Sundqvist Pori 11.12. Toivo Kaipiainen Nakkila 15.12. Kalervo Tarmoranta Pori 17.12. Sirja Lehtonen Pyhtää 17.12. Aarne Samanen Kalajoki 24.12. Toivo Perttunen Utajärvi 27.12. Tuula Saari Halikko 30.12. Orvokki Kolehmainen Pielavesi 4.1.2013 Lilja Hotti Kirkkonummi-Siuntio 4.1.2013 Eero Tohkoja Kalajoki 6.1.2013 Kaarina Rasinkangas Lohja 20.1.2013 Eeva Leinonen Kajaani 4.2.2013 Matti Ekonkari Kalajoki Aavasaksan Eläkeläiset Anna Maria Kreivi Onni Jouko Niva Oulun Työväen Eläkeläiset Mimmi Annikki Kemppainen Anna Kukkula Aino Patala Matti Poikala Sirkka Tikka Elli Iinatti Eila Miettinen Osmo Patala Rauni Pietilä Arvo Ståhle Lahden Eläkeläiset Aili Marjatta Huhtaniemi Rauha Uuskoski Kontulan Eläkeläiset Kaarina Saarinen Pielaveden Eläkeläiset Pirkko Helena Martikainen Raahen Eläkeläiset Vilho Kalevi Leinonen Pentti Vilho Mattila Pietarsaaren Eläkeläiset Tauno Lappi Jurvan Eläkeläiset Taisto Kahl Dragsfjärdin Työväen Eläkeläiset-Dragsfjärds Arbetarpensionärer Pentti Aatos Seppänen Pudasjärven Eläkeläiset Raili Niskala Esa Illikainen Rauman Eläkeläiset Taimi Gummerus Toini Kyllikki Lehikoinen Ylöjärven Eläkeläiset Eläkeläinen-lehti alkuvuonna 2013 Numero Aineisto lehteen Lehti ilmestyy Helmikuu nro 1 21.1 60 vuotta 9.12. Erkki Wallin Pihlava 18.12. Siina Kangas Kokkola 70 vuotta 29.10. Elma Katariina Vesala Martinniemi 6.2 Maaliskuu nro 2 25.2 18.3. Toukokuu nro 3 15.3 6.5 Heinäkuu nro 4 17.6 65 vuotta 12.12. Seppo Mällinen Porvoo Heimo Vesterbacka Lempi Virtanen Oiva Halmetoja Kouvolan Eläkeläiset Martti Johannes Kovanen Malminiityn Eläkeläiset Seppo Juhani Fagerström Varkauden Eläkeläiset Pentti Könönen Joonas Piiparinen Savonlinnan Eläkeläiset Leo Tapio Ryhänen Suolahden Eläkeläiset Helvi Marjatta Seppälä Kari Ismo Juhani Salminen Kokkolan Eläkeläiset Liisa Salo Kalajoen Eläkeläiset Paavo Vihelä Himangan Eläkeläiset Annikki Marjatta Kerttula 10.7. Lehti ei palauta tilaamatta lähetettyä aineistoa. Lähetetyssä aineistossa tulee aina olla nimi ja osoite sekä puhelinnumero mahdollista yhteydenottoa varten. Nimettöminä tai nimimerkillä lähetettyjä kirjoituksia ei julkais- ta. Emme julkaise syntymäpäiväjuttuja ja muistokirjoituksia. Runopysäkille tarkoitetut runot on lähetettävä suoraan Niina Hakalahdelle, osoite Kukkolankatu 16, 33400 Tampere tai sähköpostitse niina.hakalahti@sci.fi Toimitus toivoo, että aineisto lähetetään digitaalisessa muodossa aina kuin mahdollista. Kevätkokousilmoitukset Kevätkokousilmoitukset on toimitettava helmikuu numeroon viimeistään 21.1. ja maaliskuu numeroon 27.2. 2013 Erja Isakssonille joko sähköpostitse erja.isaksson@elakelaiset.fi tai puhelimitse 020 743 3614. Eläkeläiset ry Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki IBAN IBAN IBAN IBAN FI11 1012 3000 0714 70 FI80 8000 1900 1086 56 FI89 5541 2820 0116 00 FI11 8000 1800 3273 56 BIC NDEAFIHH BIC DABAFIHH BIC OKOYFIHH BIC DABAFIHH Jäsenmaksutili Puh. 020 743 3610 vaihde, fax. 020 743 3619 Sähköpostiosoite:elakelaiset@elakelaiset.fi Kotisivut osoitteessa:www.elakelaiset.fi Kalevi Kivistö puheenjohtaja Irmeli Mandell varapuheenjohtaja Hannu Partanen toiminnanjohtaja 020 743 3615; 0400?570 951 hannu.partanen@elakelaiset.fi Anu Mäki järjestösihteeri 020 743 3616; 040?839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi Tiina Rajala koulutussihteeri 020 743 3617; 040?582 4319 tiina.rajala@elakelaiset.fi Tuija Aali toimistonhoitaja jäsenrekisteri materiaalitilaukset 020 743 3610 tuija.aali@elakelaiset.fi Anitta Koski taloussihteeri laskutus maksatus osto- ja myyntireskontra 020 743 3611; 050?307 1952 anitta.koski@elakelaiset.fi Erja Isaksson toimistosihteeri yhdistysrekisteri syntymäpäivät ja poisnukkuneet syys- ja kevätkokous-ilmoitukset 020 743 3614 erja.isaksson@elakelaiset.fi Pekka Isaksson tiedotussihteeri 020 743 3618; 040?742 2754 pekka.isaksson@elakelaiset.fi Teemmme yhdessä -hanke Eva Rönkkö projektikoordinaattori 040 501 3599 eva.ronkko@elakelaiset.fi Kuntorannantie 14 78400 Varkaus Puh. 017 ? 560 1100/vaihde Myyntipalvelu ja inf: puh. 017 ? 560 1403 myynti@kuntoranta.fi Julkaisija Eläkeläiset r.y Päätoimittaja Hannu Partanen Toimitussihteeri Pekka Isaksson Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tuija Aali puh. 020 743 3610; tuija. aali@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Tilaushinta 20 ?/vsk Pohjoismaat 30 ?/vsk Muut ulkomaat 35 e/vsk Ilmoitushinnat Mustavalkoinen 1,70 e/pmm Väri-ilmoitukset sopimuksen mukaan Toimitus ja toimisto: Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610, fax 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti: Marja-Leena Laitinen puh. 050 5323 444 sähköposti: m-leena.laitinen@kolumbus.fi; osoite: Maauunintie 14 D 34 01450 Vantaa Järjestöaineisto: Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (Painettu) ISSN 2242-3338 (Verkkolehti) Puhelun hinta 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta on 8,21 snt/min + 6,9 snt/min (alv 23%), matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 14,9 snt/min (alv 23%)
• 54 - Nro 8 joulukuu 2012 ELÄKELÄINEN Terveyttä ja hyvinvointia arkeen fennokauppa.? Terveys ja hyvinvointi t Liikunta t Apuvälineet t Kotiapteekki Ensiapu t Haavanhoito t Hygienia t Virtsankarkailu Pyydä ilmainen postimyyntiluettelo! Soita asiakaspalveluumme puh. 09 276 360 Monet silmäsairauksista ovat at a alussa luss lu ssa a oi oiree omia ja silloin niiden toteamiseen tarvitaan asiantuntija. Silmäsairauksien riski kasvaa iän myötä ja säännölliset silmälääkärikäynnit tulisikin aloi aa viimeistään 40 vuoden iässä. Silmälääkäripalvelut Instrumentariumin kaikista myymälöistä saat asiantuntevat ja amma itaitoiset silmälääkäripalvelut käy öösi aina tarvi aessa. Varaa aika silmälääkärille helposti yhdestä numerosta 09 4241 7000 tai osoi eesta instrumentarium.?, josta löydät myös lähimmän myymäläsi. FENNO MEDICAL OY Vuodenvaihde kylpylässä Oulu 25.?27.6.2013 Puhelinnumeron aukioloaika: ma?pe 8?20, la 9?15, su suljettu. Silmälääkäripalvelut tuottaa Instru optiikka Oy. Palvelun hinta alk. 80 ?. Ilmoituksen lähteenä Käypä hoito -suositus, jonka mukaan yli 30 %:lla yli 65-vuotiaista on näköä haittaavaa kaihia jommassa kummassa tai molemmissa silmissä (Duodecim 2010). Vaarala-Hakunilan Eläkeläiset ry Superedullinen tarjousloma 259 ? onnittelee toukokuun jälkeen tänä vuonna 80, 75 ja 70 vuotta täyttäneitä jäseniään. Tervetuloa kerhotapahtumaan 13.12.2012 /5 vrk/hlö/2 hh Sis. majoituksen 5 vrk 2 h huoneessa, aamiaiset, 4 x päivällisen, uuden vuoden aattona juhlabuffeen ja kuohuviinilasillisen, ilotulituksen, tanssiliput sekä kylpylän ja kuntosalin käytön. 1 hh-lisä 29 ?/vrk. Tarjous voimassa 27.12.12.-1.1.2013. Koodi: ?Elä259?. PS. Pukinkonttiin LAHJAKORTTI kylpylään. Soita ja varaa! 030 608 50 PAIKKOJA VAPAUTUNUT KYLPYLÄHOTELLI - SPA HOTEL myynti@summassaari.? Summassaarentie 180, Saarijärvi ? www.summassaari.? Yhdistykset! Kevätkokousilmoitukset helmikuun lehteen viimeistään 21.1.2013 Kaamoksen kaadossa 16.-20.1. ja 23.-27.1.2013 239?/hlö Pikaiset tiedustelut ja varaukset: Kuntoranta, Tuija Rahikainen puh. 017 5601403 tuija.rahikainen@kuntoranta.fi 80 vuotta Eeva Mononen Aino Rissanen Tyyne Typpö Mirja Hiltunen Pentti Ilonen Mervi Mikkonen Astrid Stenius 75 vuotta 70 vuotta Rut Arantila Sirkka-Liisa Hiltunen
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2012 - 55 Leskirouva Katiska Edellisen ristikon ratkaisu Krypto Onnetar suosi ristikko 6?7/2012 oikein ratkaisseista Elli Heikkilää Inkeroisista ja Veijo Karppista Kivesjärveltä. Yllätyspalkinnot ovat lähteneet voittajille, ja tässä seuraavat lämpimät onnittelut. Krypto 8/2012 ratkaisut on lähetettävä 21.1.2013 mennessä osoitteella Kuoreen on kirjoitettava sana KRYPTO. Kuoreen ei saa panna muuta postia lehdelle tai järjestölle. Ratkaisijan nimi:.................................................................................................................. Osoite:.................................................................................................................................. .............................................................................................................................................. Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Postitoimipaikka:.................................................................................................................
• ! äh yö dy n jo E ul tu uk s hy i et vä u tä ks us ilo es ise i ja n m sa sa iel at s en ek Kä yt äe du t Hyvää näköä ja laatumajoitusta Osuuskunnan jäseniä ja osin heidän kavereitaankin ilahduttavat joulukuussa mainiot Synsam-tarjoukset. Hotellitarjoukset puolestaan tuovat tutuiksi Restelin uusimmat hotellit Siuntiossa, Tampereella ja Kuopiossa. Kannattaa huomioida, että hotelliöiden kohdalla tarjous on voimassa aina tammikuun alkupuolelle, joten Uuden Vuoden viettoon voi nyt suunnata etuhinnoin. Synsam-optikkoliikkeet antavat 30 % alennuksen sinulle ja kaverillesi kaikista normaalihintaisista silmälaseista. Saat ostoksillesi jopa 1 vuoden korotonta ja kulutonta maksuaikaa. Rantasipi Siuntion Kylpylä, uusi Cumulus Rautatienkatu Tampereella ja Hotel Atlas Kuopiossa majoittavat mukavasti ja tasokkaasti, etuna -15 % päivän hinnasta. Myös Synsam -etu sinulle ja kaverillesi! Lähikaupan etusetelillä teet säästöä, - 5 % kertaostoksesta. Jäsenetusi saat Jäsen-merkinnällä varustetulla YkkösBonus- 30% kortilla. Osuuskunnan jäsenet tilaavat sen helpoiten netistä www.tradeka.? tai soittamalla Bonuspuhelimeen 0200 85800 (pvm/mpm). Tasokas city-yö Hotel Atlas Kuopiossa 89,- alk. /2hh/yö