NUMERO 7 – JOULUKUU 2015 Sivu 18 Sivu 5 Sivu 38 ELÄKELÄISET RY TOIVOTTAA HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Joulukorttirahat olemme tänä vuonna lahjoittaneet Hyvä joulumieli -keräykseen Eläkeläinen-lehden perinteiset joulutervehdykset sivuilla 20–35. Eläkeläiset ry ja lehti kiittävät lämpimästi kaikkia tervehtijöitä ja tervehdysten kerääjiä! Toimintatonnit Ai Weiwei Hertta Kuusinen Kuva: Raimo Vahtera
2 – Nro 7 joulukuu 2015 ELÄKELÄINEN Pääkirjoitus HANNU PARTANEN Puheenjohtajan palsta MARTTI KORHONEN Hallinto ei ole itseisarvo mutta ilmankaan emme voi toimia. Siksi hallintoon kannattaa panostaa ja tehdä siitä sellainen, että se palvelee ihmisiä ja heidän tarpeitaan mahdollisimman hyvin. Maassamme on menossa suurin hallinnon uudistus sitten kuntaperusteisen järjestelmän luomisen 140 vuotta sitten. Katseet ovat kiinnittyneet soteen. Mutta sotekin on vain osa itsehallintouudistusta, kuten termi nyt kuuluu. Vahvat peruskunnat hylättiin lähinnä keskustapuolueen tahdosta, sillä se koki ne uhaksi kuntajaolle ja kuntien säilymiselle. Nyt mennään maakuntahallinto edellä. Mutta miten tässä leikissä käy kunnille ja ennenkaikkea lähidemokratialle ja läheisyysja itsemääräytymisperiaatteille? Isompia kuntia on vastustettu sillä perusteella, että päätöksenteko karkaa liian kauas. Se on ymmärrettävä huoli sinänsä, mutta mitä tilalle? Nyt ollaan synnyttämässä mammuttia. Kun valtaosa kuntien päätöksenteosta on menossa maakuntahallinnolle ja samalla itsehallintoalueelle siirrettäisiin maakuntaliiton, Elyn, Avin ja muiden toimijoiden tehtäviä, toteutuuko siinä lähidemokratia? Jatkossa valitaan todennäköisesti maakuntavaaleilla päätöksentekijät vaalipiirin kokoiselle alueelle. Nämä päätttäjät ovat vielä kauempana kuin kunnanvaltuutetut, joiden heidänkin sanotaan olleen liian etäällä. Voi myös kysyä, mitä läheisyysperiaatteella oikein tarkoitetaan. Mikäli meille tulee 18 tällaista hallintomammuttia,niin ainoa keino ohjata, valvoa sekä toteuttaa on tiukka valtion ohjaus. Se taas on melkoisen kaukana läheisyysperiaatteen mukaisesta toiminnasta. Luulenpa, että vahvat peruskunnat olisivat olleet paljon lähempänä ihmistä ja palveluja. Toki kunnat nytkin säilyvät, mutta ei niille juuri tehtäviä jää. Etenkään sen jälkeen kun niiltä lähitulevaisuudessa todennäköisesti on siirretty pois myös toisen asteen koulutus. Kuntien itsemääräytymisperiaatteen tunnusmerkkeinä ovat verotusoikeus ja vaalit. Nyt vaalit säilyvät, mutta päätettävä resussi eli raha menee. Samoin todennäköisesti menetetään itsehallinnon perustana ollut verotusoikeus niiden toimintojen osalta, jotka siirtyvät itsehallintoalueille. Toki kunnille edelleen jää muitakin tehtäviä kuin kilvenkiillotus ja lumitöiden teko. On kuitenkin harhaa kuvitella, että merkittäviä elinvoimatehtäviä voidaan jatkossa toteuttaa, kun resurssit viedään. Onko tämä uudistus kokonaisuudessaan sitten hyvä vai huono? Niin moni iso asia on auki, ettei lopullista johtopäätöstä voi vetää. Sitä kyllä ihmettelen, että on näin helppoa soten nimissä tehdä suurin kuntareformi sitten kuntien perustamisen. Keskushallinnon vahvistamisesta muualta saatujen kokemusten perusteella voi olla kriittinen. Ei se ole toiminut naapurimaassamme. Ei se oikein toimi kansalaisia palvellen EU: n tasollakaan. Demokratianäkökulmaa on mietittävä tarkoin. Voiko sama ihminen olla jäsenenä kaikilla kolmella tasolla: eduskunnassa, maakuntahallinnossa ja kunnanvaltuustossa? Minun mielestäni tällöin syntyy epäterveitä vallan keskittymiä. Entä miten löytyy ehdokkaita maakuntavaaleihin? Paljon on kysymyksiä mutta vähän toistaiseksi vastauksia. Tätä kirjoittaessa kuuluu taas eduskunnasta kummia. Hallitus pyörii kuin tuuliviiri eläkeläisten asumistuen kanssa. Mutta kaiken kaikkiaan vielä kerran kiitos kaikille aktiivisuudesta etenkin lokakuisessa Heikoimman puolella -mielenilmaisussamme. Me, eläkeläisjärjestöt, käänsimme hallituksen pään ja saimem torjuttua alkuperäisen leikkaussuunnitelman. Vääntö tästäkin asiasta todennäköisesti jatkuu. Kiitos kuluneesta vuodesta, Hyvää Joulunaikaa ja aktiivista toimintaa ensi vuonnakin. Kilvenkiillotusta ja lumitöitä M aan hallitus joutui perääntymään päätöksessään yhdistää eläkeläisten asumistuki yleiseen asumistukeen. Sosiaaliministeri Hanna Mäntylä (ps) ilmoitti hallituksen peruutuspäätöksestä 16. päivänä marraskuuta. Ministerin ilmoitus tuli vain muutama päivä sen jälkeen, kun hän oli vielä eduskunnassa kiivaillut hallituksen pienituloisimpia eläkeläisiä kurittavan leikkauspäätöksen puolesta vastatessaan opposition asiaa koskevaan välikysymykseen. Eläkeläiset ry:n ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n 8. marraskuuta Helsingin Kansalaistorilla järjestämän Heikoimman puolella – mielenilmauksen tuhatlukuisen osallistujajoukon yhteinen viesti päättäjille kuului äänekkäästi ja kirkkaasti: Hallituksen on peräännyttävä päätöksestään romuttaa eläkkeensaajien asumistuki. Samalla tilaisuuden osallistujat ilmaisivat laajemminkin vastustuksensa hallituksen leikkauspolitiikalle, jolla yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat laitetaan maksamaan valtion talouden ongelmat. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien edustajat puolustivat eläkeläisiin kohdistuvia hallituksen leikkauksia ja opposition edustajat kertoivat vastustavansa asumistuen muutosta ja tekevänsä yhteisen välikysymyksen eläkkeensaajien asumistuesta. Järjestetty eläkeläisten mielenilmaisu, sitä edeltänyt ja sen jälkeen vahvistunut kriittinen julkinen keskustelu, kansalaisten aktiivisuus sosiaalisessa mediassa ja monentasoinen muu vaikuttamistyö tuotti nyt hyvää tulosta. Poliittisten päättäjien oli ryhdistäydyttävä yleisen mielipiteen edessä. Hallituksen oli vedettävä pois epäsuosittu päätös eläkkeensaajien asumistuen romuttamisesta. Hallituksen toiminta eläkkeen saajien asumistuen kohdalla on poikkeuksellisen vahva esimerkki siitä, miten huonosti Sipilän hallitus on suorittanut omien leikkaustoimiensa yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnin eri väestöryhmiin. Jo pelkästään hallituksen suunnittelemien säästöjen suuruusluokka asumistukikysymyksessä on vaihdellut alun perin esitetystä 120-90 miljoonasta eurosta 60 miljoonaan euron vuosisäästöihin. Muutos olisi koskenut 195 000 pienituloista eläkeläistä. Hallituksen moneen kertaan vekslaama leikkausesitys olisi senkin jälkeen, kun siihen oli hätäpäissään keksitty 60 euron katto, tarkoittanut asumisen kallistumista vielä noin takuueläkkeen suuruisella summalla vuodessa. Se olisi eduskunnan tietopalvelun mukaan pudottanut runsaat 27000 eläkeläistä köyhyysrajan alapuolelle. Eläkeläisten iloa asumistuen peruutuspäätöksestä himmentää hallituksen esitys eläkkeensaajan asumistuesta annettuun lakiin niin, että ensi vuonna sovelletaan samoja lämmitys-, vesija kunnossapitokustannuksia, keskimääräisiä asumismenoja sekä asumismenojen enimmäismääriä kuin tänä vuonna. Eläkkeensaajien tukeen ei siis tule kustannustason nousun mukaista korotusta. Säästöä hallitus laskee saavansa tällä leikkauksella 4,6 miljoonaa euroa. Vastaava ratkaisu koskee myös yleistä asumistukea. Säästöä tästä kertyy 15 miljoonaa euroa. Valtion talouden kokonaisuudessa esitettyjen asumiskulujen leikkausten säästövaikutukset ovat pienet mutta asumistukea saaville pienituloisille ihmisille leikkaukset ovat äärimmäisen kipeitä. Marraskuun mielenilmauksen tunnus, Aina heikoimman puolella, on ajankohtainen vaikuttamistyön ja edunvalvonnan tavoite myös jatkossa. L ämmin kiitos kuluneesta toimintavuodesta järjestömme kaikille jäsenille ja ystäville sekä kaikille toiminnassamme mukana olleille ja sitä tukeneille ja avustaneille. Eläkeläistoiminta on tekijöittensä näköistä, kotikutoista ja sen lähtökohtana ovat jäsenistön tarpeet ja toiveet. Toiminta perustuu yhdistysaktiivien vapaaehtoiseen työhön ja yhdessä tekemiseen. Kuluneeseen vuoteen sisältyi järjestön 19. edustajakokous ja Porin kulttuurija retkeilypäivät. Porista yhteinen suunta otettiin kesällä 2017 Sotkamon Vuokatissa järjestettäviin kesäpäiviin. Kesäpäiviin valmistaudutaan teemalla Suomi 100 – Työllä rakennettu. Välietappina Vuokattiin valmistautumisessa ovat ensi vuoden elo-syyskuussa toteutettavat perinteikkäät Syystärräykset Kuntorannassa. Rauhallista joulua ja iloista joulumieltä kaikille. Yhteinen toimintamme jatkuu hyvin ansaitun joululoman jälkeen. Eläkeläisten tuloksellista edunvalvontaa Iloa ja vireyttä vuoteen 2016
Nro 7 joulukuu 2015 – 3 ELÄKELÄINEN Elviksen rock-klassikko Hound Dog tuo menoa ja meininkiä espoolaiseen treenitilaan. Iso joukko laulajia tarttuu kappaleeseen innolla ja jo iänkin tuomalla kokemuksella. Rytmiä taputetaan kädet hellinä. – Kyllä tämä liikunnasta käy, kommentoi joku, kun kappale on saatu vedettyä maaliin. Meneillään on Eläkeläiset ry:n alueellisen koulutukseen kuuluva kurssi bändissä soittajille ja laulajille. Kaksipäiväisen kurssin vetäjinä toimivat Sauli Malinen ja Kari Kuivalainen tempaisevat esille seuraavan numeron. Se on Frederikin aikaan tunnetuksi tekemä Olen kolmekymppinen . – Nyt muutetaan tekstissä tuo kolmekymppinen muotoon kuusikymppinen, seuraavassa säkeistössä seitsenkymppinen ja viimeisessä säkeistössä kahdeksankymppinen, Malinen ohjeistaa. Kurssilaisia naurattaa. You are my Destinyssä kuullaan myös Timo Typön alttosaksofonia. – Loistavaa kun on saatu kokoonpanoon saksofoni, puhaltimia on kursseilla yleensä turhankin vähän, Malinen sanoo. Etelä-Espoon Eläkeläisiä edustavalle Typölle tämä Matinkylän Treenis on tuttu paikka. Täällä soittaa ja laulaa myös Elmuska, Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:n musiikkikerho, jonka kantaviin voimiin Typpö kuuluu. Tämäntyyppistä bändikurssia kokeiltiin Eläkeläiset ry:ssä nyt ensimmäistä kertaa. Kokemus oli myönteinen ja rohkaiseva kurssipalautteenkin perusteella. –Toivoittaavsti kurssi saa jatkoa, Sauli Malinen ja Kari Kuivalainen sanovat. – Nyt ehdittiin käydä kahdessa päivässä läpi viitisentoista kappaletta, se on iso määrä, sillä osa biisivalinnoista oli aika haastaviakin, Malinen sanoo. – Tämä on mahdottoman aktiivista ja innostunutta porukkaa. Ja sopivaa rentouta tulee siitäkin, että täällä ei hiota ohjelmistoa esitykseen, vaan soitetaan ja lauletaan yhdessä. – Kiva huomata, että ihmiset ovat mukana hymyssä suin, Kari Kuivalainen komppaa. Sauli Malinen on monille Eläkeläiset ry:n jäsenille tuttu aiemmilta musiikkikursseilta. Kari Kuivalainen on näissä kurssiympyröissä tuore kasvo, mutta musiikin tekijänä ja esittäjänä raudanluja ammattilainen. Kurssin iltapäivän kohokohtiin lukeutuu radiosoittoakin saanut Kuivalaisen kappale Hanki mulle elämä , jossa koko kurssiporukka toimii taustakuorona. – Ammattitason meininki, teidän pitää tulla mukaan seuraavalle levylle, Kuivalainen kehuu kuorolaisiaan. “Oli kiva kuulla Karin sävellyksiä livenä ja laulaa niissä mukana,” todettiin kurssipalautteessa. “Tällä energialla mitä kurssista saatiin jatketaan ja jaksetaan talven tuiskut ja tuulet”, kuului toinen kurssipalaute. Ja: “Tulevilla kursseilla voisi olla jopa enemmän Rockia!” TUOMAS TALVILA Ja rokki soi – Eläkeläiset ry:n ensimmäinen bändikurssi oli menestys Hanki mulle elämä! Kari Kuivalainen (vasemmalla) ja Sauli Malinen kitaroissa, bändikurssilaiset taustakuorona. “Olen seitsenkymppinen”. Kurssin esitykset myös taltioitiin. You are my destiny. Timo Typpö ja alttosakosofoni. Eläkeläiset ry:n kevään 2016 kurssikalenteri sivulla 37
Nro 7 joulukuu 2015 – 5 ELÄKELÄINEN Toimintatonni toimii Varsin monet Eläkeläiset ry:n yhdistykset kipuilevat kun toimintaan käytettävät rahat niukkenevat; kuntien myöntämät jo entuudestaan vähäiset avustukset on joko karsittu minimiin tai poistettu kokonaan, ja samaan aikaan keinot oman varainhankinnan lisäämiseen ovat vähissä. Jäsenistölle pitäisi kuitenkin tarjota kiinnostavaa toimintaa, ja uusia toimintamuotojakin pitäisi mieluusti kehittää. Valoa tähän niukkuuteen tuo järjestöltä haettava kohdennettu toiminta-avustus. Eläkeläiset ry on saanut RAY:ltä tähän tarkoitukseen 20 000 euroa kohdennettua toiminta-avustusta. Koko avustus ohjataan hakemusten perusteella ns. toimintatonneina järjestön paikallisyhdistyksille ja aluejärjestöille, jotka voivat käyttää saamansa rahat joko viikkokerhojen tai ystävätoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen, näiden toimintojen kehittämiseen, sekä toiminnan vetäjien ja toteuttajien kouluttamiseen ja voimavaraistamiseen. Toimintatonnien haku vuodelle 2016 on nyt meneillään. Hakulomakkeet ja -ohjeet on lähetetty yhdistyksiin yhdistyspostissa 15.10. 2015. Aluejärjestöjen puheenjohtajilla on myös ajantasaiset tiedot hakumenettelystä. He avustavat tarvittaessa yhdistyksiä hakemusten laadinnassa. Hakemukset tulee toimittaa Eläkeläiset ry:lle 15. 1. 2016 mennessä. Eläkeläiset ry:stä lisäopastusta antavat Anu Mäki, puhelin 020 743 3616 tai 040 839 7699 ja Anitta Koski puhelin 020 743 3611 tai 050 307 1952. Tilaisuutta toimintarahojen saamiseen ei varmasti kannata missään sivuuttaa. Järjestössä odotetaan jo innokkaasti yhdistysten hakemuksia. Rahaa paikallisen toiminnan kehittämiseen tai jatkuvuuden turvaamiseen Jokilaaksojen Aluejärjestöön kuuluva Haukiputaan Eläkeläiset ry sai tälle vuodelle toimintatonnirahaa liikuntatatoiminnan kehittämiseen. Jokatorstaisen, Oulun kaupungin liikunnanohjaajan vetämän jumpan osallistumismaksut on voitu poistaa, mikä on tuplannut jumpan kävijämäärät. Parhaimmillaan mukana Haukiputaan Heiton talolla on yli kaksikymmentä osallistujaa, kertoo Haukiputaan Eläkeläisten liikuntatatoimintaa järjestelevä Kaarina Nisula. Kuva: Tinja Repo, teksti: Tuomas Talvila Haukipudas kehitti liikuntatoimintaansa Kallion-Vallilan yhdistys loi tukija neuvontaverkoston Helsinkiläinen Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry on tälle vuodelle saamansa toimintatonnin turvin kouluttanut ystäviä/vertaistukijoita kotona asuvien vanhusten neuvontaan ja fyysiseen avustamiseen. Seitsemän yhdistyksen jäsentä toimii nyt tukijoina, jotka ovat tavoittavissa myös puhelimitse ja päivystävät tiettyinä aikoina ystäväja vertaistoiminnan pysäkillä Hermannin kerholla. –Tänne on koottu myös tietopankkikansio, josta löytyy runsaasti informaatiota, esittelee toiminnan vastuuhenkilö Antti Henriksson (kuvassa). –Tehtävämme on saada tieto Helsingin kaupungin ja muiden tahojen tarjoamista palveluista ja tukimuodoista leviämään ihmisille. Tyypillinen kysymys voi olla esimerkiksi, kuinka haetaan omaishoidon tukea. Kuva ja teksti: Tuomas Talvila
6 – Nro 7 joulukuu 2015 ELÄKELÄINEN Terveydenhuollon sosiaalityöntekijän palvelut on tarkoitettu kaikille terveydenhuollon asiakkaille sosiaalisesta tai taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Terveyssosiaalityöntekijä arvioi muun muassa, miten sairauden hoitoa ja kuntoutusta voidaan tukea ja mihin palveluihin ja sosiaaliturvaan potilaalla on oikeus hoitopolun eri vaiheissa. Sosiaalityöntekijä tekee yhteistyötä potilaan ja läheisten lisäksi eri viranomaisten ja toimijoiden kanssa asiakkaan tarvitsemien palvelujen ja tukimuotojen käynnistämiseksi. Sosiaalityössä huomioidaan ihmisen kokonaistilanne. Sosiaalityöntekijän kanssa on mahdollista keskustella yleisesti omasta elämäntilanteesta, sairastumisen tai vammautumisen aiheuttamista muutoksista sekä saada yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa ja tarvittaessa apua palveluiden saamiseksi. Terveyssosiaalityöllä on laajat asiakasja viranomaisverkostot, ja se on erikoistunut paitsi sosiaalityön, myös terveydenhuollon alueen kysymyksiin. Sosiaalityöntekijän on tiedettävä sairauksien ja hoidon vaikutuksista ihmisen arkiseen selviytymiseen ja tunnettava sosiaaliturvan, palvelujen ja kuntoutuksen kenttä omalla työalueellaan. Hän voi vaikuttaa myös asiakasta koskeviin arviointeihin ja päätöksiin, sillä hän on alansa asiantuntija potilaan hoidossa ja kuntoutuksessa. Hän osallistuu myös potilaan asioita käsitteleviin moniammatillisiin työryhmiin. Terveyssosiaalityöntekijän palvelut ovat asiakkaille maksuttomia. Myös henkistä tukea Palvelujen leikkaukset ovat koskeneet myös sosiaalityöntekijöitä: joiltakin terveysasemilta ja terveyskeskuksista löytyy edelleen sosiaalityöntekijä, ja isommissa sairaaloissa erityisesti erikoissairaanhoidossa sosiaalityön palveluita on yleensä tarjolla kaikilla alueilla. Anni Vanhala on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtava sosiaalityöntekijä ja työskentelee Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. ? Täällä hoidetaan ihmisten elämän kriisejä, akuuttia sairastumista tai onnettomuuksia. Niissä ollaan hyvin isojen asioiden äärellä, jolloin tarvitaan kokonaisvaltaista apua. Vanhala muistuttaa, että potilaalla on oltava tietyt asiat järjestyksessä kotona ennen kuin hänet voidaan kotiuttaa, ja siihenkin voidaan tarvita sosiaalityöntekijää. Potilas itse voi olla suoraan yhteydessä sosiaalityöntekijään, mutta häneen ottavat usein yhteyttä myös potilaan omaiset, jos he ovat huolissaan potilaan pärjäämisestä yksin kotona. Lisäksi läheisille voi tulla huoli omasta voinnistaan, jos he kokevat, että eivät enää jaksa hoitaa läheisensä asioita. Ongelmien ei tarvitse liittyä taloudelliseen tilanteeseen, sillä terveyssosiaalityöntekijän puoleen voi kääntyä muissakin pulmissa. ? Avun tarve ei katso tulojen suuruuteen. Terveyssosiaalityöntekijän kanssa asiakas voi paneutua elämäntilanteeseensa syvemmin ja miettiä, mitä apua hän siinä tilanteessa voisi tarvita ja millaisia etuuksia tai palveluja siihen olisi tarjolla. Terveyssosiaalityöntekijä voi auttaa kotiavun järjestämisessä tai antaa neuvoja, mistä sitä voi saada. Hän voi olla yhteydessä Kelaan, kuntoutusta järjestävään tahoon tai asiakkaan omaan kuntaan ja selvittää, mitä palveluja kunta voi järjestää. ? Henkisenkin tuen kannalta keskustelu terveyssosiaalityöntekijän kanssa on usein tärkeää. Yleinen palveluohjaus ei tällaiseen tarpeeseen kykene vastamaan, Vanhala sanoo. Myös omaishoitaja voi olla yhteydessä terveyssosiaalityöntekijään, jos hän alkaa uupua, vaikka useimmat omaishoitajat hoitavat asioitaan oman kunnan työntekijän kanssa. Vanhala korostaa, että pulmien ei tarvitse olla suuria tavatakseen terveyssosiaalityöntekijää, ja tuki voi olla henkistäkin. ? Jo pelkästään se tieto, että avunsaanti ylipäätään on mahdollista, voi ehkäistä isompia ongelmia luomalla turvallisuuden tunnetta. Avun tarpeen kartoitus kuuluu kaikille Terveyssosiaalityöntekijällä on laajat kontaktit moneen suuntaan: viranomaisiin, potilasjärjestöihin, kuntien sosiaalityöhön, Kelaan ja kuntoutusta järjestäviin organisaatioihin. Ikääntyviä asiakkaita ja heidän läheisiään voidaan auttaa järjestämään vaikkapa ruokapalvelua, asunnon muutostöitä, kuljetuspalveluja mutta myös omaishoidontukitai toimeentulotukiasioita sekä muita kotona selviytymisen kannalta välttämättömiä asioita. Kotikunnan työntekijöiden kanssa selvitetään, kuinka kotikäynnit järjestetään. ? Autamme tarvittaessa tekemään hakemuksia vaikkapa eläkkeensaajan hoitotuen hakemiseksi. On tärkeää myös selvittää yhdessä asiakkaan kanssa erilaisten etuisuuksien kriteereitä, jotta turhilta hakemuksilta ja mahdollisesti pettymyksiltä vältytään, Vanhala sanoo. Taloudellinen tilanne voi kasvaa ongelmaksi, jos asiakkaalla ei ole tuloja tai ne ovat pienet, ja hänelle kertyy paljon sairaala-, lääkärija lääkelaskuja. Vanhalan mukaan ihmiset ovat joskus jättäneet ostamatta lääkkeensä, kun niihin ei ole ollut rahaa. ? Tällaisissa tilanteissa ohjaamme toimeentulotuen hakemisessa ja olemme yhteydessä oman kunnan sosiaalitoimeen ja tulevaisuudessa Kelaan, jolle toimeentulotukiasiat tulevat siirtymään. Tarvittaessa järjestetään kotikunnan työntekijän kanssa maksusitoumuksia, jotta asiakas kotiin päästyään saa lääkkeensä ulos apteekista, ellei asia muutoin ratkea. Jos asiakkaan muisti on heikentynyt siinä määrin, että hän ei pysty itse hoitamaan talouden pitoon liittyviä tai muita asioitaan, voidaan panna alulle edunvalvojan hakeminen joko lähiomaisista tai ulkopuolisista. Vanhala muistuttaa, että on aina tärkeää tehdä kunnollinen kartoitus, kun avun tarvetta alkaa ylipäätään olla. Sen voi panna alulle oman terveyskeskuksen hoitajat tai lääkäri, jos he huomaavat asiakkaan tilanteen vaativan sitä. Jos sitä ei ole tehty, sitä pitää uskaltaa vaatia. ? Terveyskeskuksessa tai paikassa, jossa asiakas saa terveydenhuollon palveluita, on jonkun otettava siitä vastuuta, ja siihen ovat oikeutettuja kaikki tuloista riippumatta. Jos itse haluaa alkaa selvittää omia oikeuksiaan eri palveluihin tai etuuksiin, voi olla yhteydessä oman kunnan palveluohjaajaan tai terveydenhuollossa asioidessaan voi sopia käynnin kyseisen paikan sosiaalityöntekijälle. ? Etuuksia ja palveluja on tarjolla paljon, mutta voi olla vaikeata löytää tietoa, mitkä niistä osuvat juuri sen hetkiseen elämäntilanteeseen. Siinä voimme me auttaa, Anni Vanhala sanoo. IITA KETTUNEN –Terveydenhuollon sosiaalityötä ei juurikaan tunneta, vaikka sen palvelut kuuluvat kaikille tuloista riippumatta, sanoo Anni Vanhala. Kuva: Iita Kettunen Sosiaalityön apu kuuluu kaikille ? antaa tietoa sosiaaliturvaan liittyvissä etuuksissa, kuten sairauspäiväraha, matkaja lääkekorvaukset, eläkkeet sekä vammaisetuudet ? ohjaa perheja sosiaalipalveluissa, kuten vammaispalvelut, toimeentulotuki, päihdepalvelut, kotipalvelu, lastensuojelu, omaishoidon tuki ? antaa tukea kriisitilanteissa osallistuu potilaiden, omaisten ja henkilökunnan kanssa selviytymistä tukevien palvelujen järjestämiseen, kuten asumisen tukipalvelut ? auttaa työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien selvittämisessä ? neuvoo potilaan oikeuksiin liittyvissä asioissa ? tekee yhteistyötä potilaan läheisten, viranomaisten ja järjestöjen kanssa Lähde: http://www. pshp.fi>Sosiaalityö Terveydenhuollon sosiaalityöntekijä ”Henkisenkin tuen kannalta keskustelu terveyssosiaalityöntekijän kanssa on usein tärkeää.”
Nro 7 joulukuu 2015 – 7 ELÄKELÄINEN EU on tehnyt selvityksen jäsenmaiden eläkejärjestelmien hyväksyttävyydestä ja kestävyydestä. Ennusteet on tehty vuodesta 2013 vuoteen 2053. Selvityksessä (The 2015 Pension Adequacy Report: current and future income adequacy in old age in the EU. Country Profiles. EU Social Protection Committee 2015) verrataan ensin jäsenmaita toisiinsa ja toisessa osassa tehdään kunkin jäsenmaan eläkepolitiikasta ns. maaprofiili. Ohessa on joitakin kiinnostavia poimintoja Suomen maaprofiilista verrattuna tietoihin EU-maiden keskimääriin. 1. Yksi Suomen eläkejärjestelmän suurimmista ongelmista on eläkeläisköyhyys. Köyhyysriski kasvaa voimakkaasti iän myötä niin, että 65 vuotta täyttäneiden osalta se on 16.8 % ja 75-vuotiaiden ja sitä vanhempien köyhyysriski 24.6 %. Riski on myös hyvin sukupuolisidonnainen: 75 vuotta täyttäneiden miesten riski on 15 % ja naisten vastaavasti 29 %. 85 vuotta täyttäneillä riskit ovat miehillä 25 % ja naisilla 40 %. 2. Yksin elävien miesten ja naisten köyhyysriski on suurin, erityisen suuri se on yksin elävillä naisilla. Sen hoitaminen riippuu poliittisista päätöksistä. 3. Takuueläke on yksi tapa pienentää riskiä. Koska sen hoitaa KELA, riippuu sen kehitys poliittisista päätöksistä. Takuueläkkeen suurin ongelma on se, että se ei huomioi niitä lyhyen työuran tehneitä, joiden kokonaiseläke jää suunnilleen takuueläkkeen tasolle tai ylittää sen vain vähän. Ellei tätä ongelmaa nähdä, se heikentää aikaa myöten niiden työskentelymotivaatiota, jos työura on katkonainen ja koostuu matalapalkkaisista töistä. Silloinhan työelämässä ansaitusta eläkkeestä ei jää käteen nettohyötyä, koska takuueläkkeellä saisi suunnilleen saman tulotason osallistumatta lainkaan ansiotyöhön. 4. Koska eläkejärjestelmän toimivuus riippuu yhä enemmän työeläkejärjestelmästä, ovat eläkeläisten suurimmat ongelmat heillä, joiden työura jää alle 40 työvuoden. 5. Miesten ja naisten keskimääräisten eläkkeiden välinen ero on Suomen eläkeläisillä 26 %, EU:ssa se on keskimäärin 14 %-yksikköä suurempi eli 40 %. Eron taustalla ovat sukupuolten mukaan eriytyneet työmarkkinat. Ero riippuu myös koulutustasosta ja kasvaa koulutustason nousun mukana: perusja keskiasteen suorittaneilla ero on 1821 %, korkea asteen koulutuksen suorittaneilla 33 %. 6. Vanhuushuoltosuhdetta raportissa on tarkasteltu vuoteen 2053. Vuonna 2053 Suomen vanhushuoltosuhde (economic old-age dependency ratio) on 57.1 %, EU-28:n keskiarvon ollessa silloin 66.2 %. Vuonna 2053 Suomen vanhushuoltosuhde jää EU:n keskiarvon alapuolelle: Suomessa sen lisäys vuodesta 2013 vuoteen 2053 on 14.4 %yksikköä, EU-28 maissa lisäys samana ajanjaksona on keskimäärin 24.6 %-yksikköä. 7. Ikääntyvien (55-64 v) työhön osallistuminen oli vuonna 2013 Suomessa selvästi yleisempää kuin EU:ssa keskimäärin. Suomessa työuran loppupuolella työhön osallistuvien osuus ikäluokasta on 62.7 %, kun se on EU:ssa keskimäärin 54.4 %. Osuuden odotetaan kasvavan vuoteen 2053 mennessä Suomessa 65.9 %:iin, EU:ssa 69.7 %:iin. EU:n muiden jäsenmaiden haaste on kova, lisäys olisi Suomeen verrattuna viisinkertainen, Suomessa +3.2 %-yksikköä ja EU:ssa keskimäärin +15.3 %-yksikköä. 8. Työelämästä eläkkeelle siirtymisikä (effective exit age) oli vuonna 2013 Suomessa 63.4 vuotta, miehillä 63.6 v ja naisilla 63.1 v. EU:ssa keskimäärin luvut ovat 63.1 v, miehillä 63.5 v ja naisilla 62.7 v. Suomen ja EU:n kesimääräinen eläkkeelle siirtymisikä ovat tällä mittarilla mitaten suunnilleen samat. KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. Suomen eläkejärjestelmä EU:n kuvastimessa Kalevin kynästä Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen johtaa Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:tä ensi vuoden. Korhonen valittiin kuuden järjestön yhteistoimintaorganisaation puheenjohtajaksi keskiviikkona 4.11. Helsingissä Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen tiloissa koolla olleessa EETUn syyskokouksessa. EETUn puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain, ja puheenjohtajuusvuorossa olevan järjestön puheenjohtaja toimii EETUn puheenjohtajana ja toiminnanjohtaja sihteerinä. Kuluvana vuonna vetovastuussa ovat olleet Svenska pensionärsförbundet ja sen puheenjohtaja Ole Norrback. – Päätöksenteko yhteisistä linjauksista on EETUssa sujunut hyvässä yhteistyön hengessä, summasi Norrback syyskokouksen jälkeen. EETUn ensi vuoden toimintasuunnitelmaan sisältyy mm. vaikuttamistyön tueksi toteutettava uusi kyselytutkimus suomalaisten vanhuuseläkeikää lähestyvien ja jo eläkkeellä olevien tulevaisuuden näkymistä. Tutkimusraportti Huomisen kynnyksellä 2016 julkaistaan toimintavuoden syksyllä. Tutkimuksen ja raportin teossa ja niiden käytössä hyödynnetään järjestöjen vuosina 2007, 2010 ja 2013 toteuttamien vastaavien tutkimusten kokemuksia. Kiander: ”Eläkeläisten asema parantunut, pienituloisuus silti merkittävä ongelma” Ennen syyskokousta eetulaiset kuulivat Ilmarisen talouden ja eläkepolitiikan johtajan Jaakko Kianderin ajankohtaiskatsauksen. Esitys viritti myös vilkasta keskustelua muun muassa eläkerahastoista, indeksijärjestelmistä ja siitä, kuinka käy eläkeläisten elintason Kiander totesi, että indeksisäännöt turvaavat työeläkkeiden reaaliarvon. – Eläkeläisten todelliseen ostovoimaan ja elintasoon vaikutetaan kuitenkin poliittisilla päätöksillä kuten mahdollisilla indeksileikkauksilla, eläkkeiden verotuksen kiristämisellä ja välillisen verotuksen ja sosiaalietuuksien muutoksilla. Kiander totesi, että toistaiseksi eläkeläisten asema on tilastojen valossa parantunut. – Suurin osa tulee toimeen hyvin, ja keskimääräinen tulotaso on noussut jatkuvasti. Tärkein selittäjä on alkavien eläkkeiden korkea taso verrattuna vanhempiin eläkkeisiin – Pienituloisuus on silti merkittävä ongelma, erityisesti ikääntyneillä ja yksinäisillä. Eläkeläisten tuloerot ovat myös kasvaneet, sanoi Kiander viitaten Eläketurvakeskuksen tilastoon, jonka mukaan ylimmän viidenneksen eläketaso on yli kolminkertainen verrattuna alimpaan viidennekseen. ”Tyytyväisiä ja säästäväisiä” Eläkejohtaja Anne Koivula esitteli Ilmarisen teettämää, yli 20 vuotta eläkkeellä olleille suunnattua puhelinhaastattelututkimusta. Sen mukaan 80-vuotiaat ovat tyytyväisiä ja säästäväisiä. Yksinäisiksi tästä 500 eläkeläisen tutkimusjoukosta itsensä arvioi 11 prosenttia. Eläkkeelle jääviä puolestaan huolestuttaa tutkimusten mukaan eniten rahan riittävyys, sosiaalisen kanssakäymisen väheneminen sekä oma kunto ja jaksaminen, Koivula kertoi. TUOMAS TALVILA Martti Korhonen johtaa EETUa ensi vuoden Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU piti syyskokouksensa marraskuun alussa.
8 – Nro 7 joulukuu 2015 ELÄKELÄINEN YKSINLAULU VIIHDE 1. Maija-Leena Vermas, Koillis-Lapin swingja kevyen sovitetun musiikin ry. Esitys: Odotusta Pariisissa 2. Tanja Zagalskaja, Kemijärven Eläkeläiset. Esitys: Kuinka voin tehdä toisin 3. Kari-Olavi Korhonen, Myyrmäen Eläkkeensaajat. Esitys: Perunan Kukka Muut esiintyjät: Markku Seppälä, Anne Kemppainen, Birgit Hast, Pekka Parpala, Tuula Laitinen, Esko Salonen, Raimo Vahtera, Pirkko Friman, Seija Planman, Yrjö Väyrynen, Ritva Kyllästinen, Mikko Ranta, Tuulikki Alaräihä. YKSINLAULU KLASSINEN 1. Veikko Kettunen, Oulun Työväen Eläkeläiset. Esitys: Kuiskettasi kaipaan Mariu. 2. Teemu Takkula, Oulun Eläkkeensaajat. Esitys: Far och mor (Vanhempani) 3. Osmo Kaveri, Rantalakeuden Eläkkeensaajat. Esitys: Elämän on lauluni LAULURYHMÄT 1. Sudarushka, Kemin Pyöräilijät. Esitys: venäläisiä kansanlauluja 2. Duo Mirja-Sinikka ja Ritva, Vaasan eläkeläiset. Esitys: Niin kuin meren hiekkaa 3. MmmM-laulajat (Melnikovan metkat miehet Malmilta), Malmin Eläkeläiset. Esitys: Saimaan valssi. Muut esiintyjät: Duo Kaija ja Aki, Duetto Ulla-Maija ja Raimo, Duo Mikko ja Tuulikki, Ex-Tempore, Virkeät LAULUYHTYEET 1. Talon Tytöt, Koillis-Lapin swing ja kevyen musiikin ry. Esitys: Kiiriminna 2. Lauluyhtye Misets, Kuopion Liikealan Eläkkeensaajat. Esitys: Hiljainen laulu / Jeepers creepers 3. Akanat, Vaasan Eläkeläiset. Esitys: Nocturne Muut esiintyjät: Sinitaivas, Iltarusko. KUOROT 1. Sekakuoro Ajan laulu, STM Pohjolan piirijärjestö. Esitys: Kangakudumise laul 2.(jaettu) Tähkä-kuoro, Vaasan Eläkeläiset. Esitys: Kostervalssi 2. (jaettu) Varttuneet, Oulun Työväen Eläkeläiset. Esitys: Quantanamera / Laulu Muut esiintyjät: Sekakuoro Äkkinäiset, Oulun Eläkkeensaajien kuoro, Vuokot ja Veikot. KARAOKE 1. Tytti Laakso, Riihimäen Eläkkeensaajat. Esitys: Sydäntango. 2. Voitto Leppänen, Haukiputaan Heitto. Esitys: Angelique 3. Risto Rautaporras , Lahden Eläkeläiset. Esitys: Myrskyn jälkeen. Muut esiintyjät: Aarno Järvinen, Matti Pälsynaho, Veijo Saarelainen, Teemu Takkula, Pekka Parpala, Valma Kuki, Anne Kemppainen, Paavo Koski, Päivi Kari, Marja Ahola, Aulis Laakso, KajOlof Engblom, Voitto Koukari, Aluis Kropsu, Maire Niemi, Raija Kiviniemi ja Heleena Rekilä. SOITINSOLISTIT 1. (jaettu) Tapio Jokela/klarinetti, Ykspihlajan Eläkeläiset. Esitys: Aamu lakeuksilla 1. (jaettu) Rainer Wahlstén, trumpetti, Koillis-Lapin swingja kevyen sovitetun musiikin ry. Esitys: Joshua fit the battle of Jericho 3. Raimo Vahtera, Vaasan Eläkeläiset. Esitys: Kerran ainoastaan Muut esiintyjät: Erkki Sivosuo. SOITINYHTYEET 1. Kuukkeli, Koillis-Lapin swingja kevyen sovitetun musiikin ry. Esitys: Careless Love ORKESTERIT 1. Kemijärven Työväen Viihdeorkesteri, Kemijärven Eläkeläiset. Esitys: Rempallaan. LAUSUNTA 1. Raili Tuovila, Haukiputaan Heitto/Vierivät Kivet. Esitys: Sikermä pieniä rakkausrunoja 2. Hilja Kettunen, Malmin Eläkeläiset. Esitys: Naisasiaa 3. Juhani Auranen, Myyrmäen Eläkkeensaajat. Esitys: Vanhan elämää Muut esiintyjät:Marketta Semi, Pekka Parpala, Paavo Koski, Aarno Järvinen, Edvin Mattila, Seija Tikkanen, Erkki Ojala. PIENOISNÄYTELMÄT (sketsitsarja yhdistetty) 1. Haukiputaan Heitto/Vierivät Kivet. Esitys: Temppu 2. Malmilaiset, Malmin Eläkeläiset. Esitys: Vaimolle jotain sievää 3. Oulun Eläkkeensaajien ohjelmaryhmä, Oulun Eläkkeensaajat. Esitys: Maalaistalon elämää. Nimellä neiti Sirén. Muut esitykset: Meeri Krikke ja Pirjo Koskinen, Vierivät Kivet, Kolurattaat, Miinan perilliset. SENIORITANSSI, PERINTEISET 1. Rimpparalli, Ylivieskan Seudun Eläkkeensaajat. Esitys: Yedid Nefesh. 2. Tallukat ry. Esitys: Illan hämärtyessä. 3. Senioritanssiryhmä Viike, Malmin Eläkeläiset. Esitys: 10+ Polkka Muut esiintyjät: Vipeltäjät KANTRIJA RIVITANSSIT 1. Jazzbox, Eläkkeensaajien Tampereen yhdistys. Esitys: Paluu 80-luvulle SENIORITANSSI OMAT KOREOGRAFIAT 1. Vipeltäjät, Ykspihlajan Eläkeläiset/Reima. Esitys: Pelimannin jäähyväiset 2. Askeltajat, Oulun Eläkeläiset. Esitys: Ilta Oulujoella 3.Vaasan Eläkeläiset ry:n senioritanssijat, Esitys: Ruusun aikaan KANSANTANSSI 1. Virkeät, Kokkolan Eläkeläiset, Kikari/Lanssi 2. Tallukat ry. Esitys: Röntyskää ja sukkelaa polkkaa 3. Kansantanssiryhmä Katajaiset, Turun Eläkkeensaajat. Esitys: Flattipolkasta Raatikkoon RYHMÄTANSSI 1. Komeetta, Kotkan Eläkeläiset. Esitys: Kotkan ruusu 2. Serafiina, Etelä-Espoon Eläkeläiset. Esitys: Siitä viis 3.Pohjan Akat, Oulun Tarmo. Esitys: Kuule meri Muut esiintyjät: Malmin Napakat, Oulun Työväen Eläkeläisten liikuntaryhmä, ETU:n Itämaisen tanssin ryhmä AMAR, Tertut. SALONKITANSSI 1. Turun Vanhattanssi-kerho, Turun Eläkkeensaajat. Esitys: Badespanista Wienin valssiin 2. Vipeltäjät, Ykspihlajan Eläkeläiset/Reima. Esitys: Poloneesi OHJELMAKOKONAISUUDET 1. Ykspihlajan Reima/Eläkeläiset. Esitys: Lumipyry Veteraanien kulttuurikilpailun 2015 tulokset Eläkeläiset ry:n yhdistysten esiintyjäryhmät ja solistit olivat mukana vahvalla panoksella ja hienolla menestyksellä 31.10.– 1.11. Oulussa järjestetyssä Veteraanien kulttuurikilpailussa. Kolmatta kertaa järjestettyä valtakunnallista veteraanien kaksipäiväistä kulttuurikilpailua isännöi TUL:n Oulun piiri. Tapahtuman toteuttamisessa olivat mukana TUL:n lisäksi Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto, Suomen Työväen Musiikkiliitto ja Työväen Näyttämöiden Liitto. Oulussa kilpaili pyhäinpäivän viikonloppuna lähes 800 eläkeläistä. Kisat vietiin läpi samanaikaisesti kahdessa esiintymispaikassa, Urheilutalolla ja Kastellin monitoimitalolla. Lisäksi karaokea päästiin runsaalla osanottajajoukolla laulamaan aidossa baariympäristössä. Ryhmätanssit tanssittiin UrVeteraanien kulttuurikilpailu tarjosi tunteikkaita tulkintoja ja esiintymisen riemua Kotkan Eläkeläisten Komeetta-ryhmän esitys Kotkan ruusu vakuutti ryhmätanssien sarjassa. Tuloksena sarjan ensimmäinen sija.
Nro 7 joulukuu 2015 – 9 ELÄKELÄINEN Tuula-Liina Varis S odan ensimmäinen uhri on totuus. Lause on tänä päivänäkin totta kuin mikä. Taistelevilla osapuolilla on aina propaganda-aseensa sekä sodassa että muissa kriiseissä. Molempien oma propaganda on kokonaan totta, vastapuolen pelkkiä valheita. Poliittinen propaganda on mahtava vaikuttaja, se on aina tehonnut ihmisiin ja nyt ehkä entistäkin enemmän, kun sen levittämistä helpottaa moderni teknologia. Mikä tahansa sota tuntuu helpommin käsitettävältä, jos sen voi mieltää hyvän ja pahan taisteluksi, jossa paha on vilpillinen, mutta hyvä puhuu totta. Suomalaisten kommunistien oli vaikea uskoa, mitä tapahtui Stalinin Neuvostoliitossa, vaikka tietoja ja todistuksia kantautui Suomeen. Yhtä vähän uskoivat Hitleriä ihailleet siihen, mitä tapahtui natsi-Saksassa, vaikka juutalaisvainot alkoivat jo paljon ennen sotaa. Saksalainen rotuoppi sai laajaa hyväksyntää Suomessakin. Hulluimmatkin väitteet juutalaisten salaliitoista ”sivistyneen” Euroopan tuhoamiseksi ja uljaan arjalaisen veren saastuttamiseksi nieltiin laajoissa kansalaispiireissä kritiikittä. ”Propagandassa ei tarvitse olla suurta älyllistä sisältöä”, sanotaan natsien propagandaministerin Joseph Goebbelsin todenneen. Hän sen tiesi, jos kuka. Suuri pasifistifilosofi Bertrand Russell puolestaan ihmetteli, miksi propaganda onnistuu niin paljon paremmin lietsoessaan meissä vihaa kuin yrittäessään lietsoa ystävällisiä tunteita. Sopii kysyä tässäkin maassa, juuri nyt, kun pakolaisia tulvii sadoin tuhansin Eurooppaan ja Suomen on hoidettava EU-jäsenyyden ja kansainvälisten sopimusten velvoittama osansa. Suomi ei tietenkään ole koskaan ollut mikään propagandavapaa vyöhyke. Propaganda ja kriisien aikana helposti syntyvät huhut rakentuvat jatkuessaan myyteiksi, joiden uskottavuutta jopa tutkimus on tukenut. Ja joita uudempi historiankirjoitus sitten murskaa, kuten meillä kansalaissodan, talvisodan ja jatkosodan myyttejä. Historian professori Henrik Meinanderin toimittamassa teoksessa Historian kosto – Suomen talvisota kehyksissään romutetaan talvisodan myytti urheasta pienestä kansasta, jonka armeija aivan yksin, saamatta apua edes Ruotsilta, puutteellisesti aseistettuna, kehnosti vaatetettuna ja huonosti ravittuna taisteli ylivoimaista vihollista vastaan. Uudessa teoksessa taloushistorian professori Ilkka Nummela todistaa toisin. Maanpuolustukseen käytettiin ennen sotaa 15–20 prosenttia valtion kokonaismenoista, itse asiassa enemmän kuin Iso-Britanniassa. Vaateongelma ratkaistiin heti sodan alussa, ja sotilaan päiväateria sisälsi yli 4000 kaloria. Ruotsi ei ollut ”epämiehekkäästi” passiivinen, vaan auttoi Suomea sekä aseilla että vapaaehtoisilla sotilailla. Ruotsalaisvapaaehtoiset kyllä leimattiin usein syypäiksi tappioihin, vaikka eivät olisi olleet taistelupaikallakaan. Nurjasti suhtauduttiin jopa Suomen omiin ruotsinkielisiin rintamamiehiin. Pakolaistulvat Syyriasta, Irakista ja Afganistanista ovat ajaneet Euroopan kriisiin. Noissa maissa on sota, mutta ei Euroopassa, vaikka Ranskan presidentti uhossaan niin väittikin. Ne, jotka pakenevat, eivät tule Eurooppaan tappaakseen vaan säilyäkseen hengissä. Terrori-iskut on estettävä, mutta se ei ikinä onnistu pakolaiskriisin uhreja syyllistämällä tai leimaamalla kokonaista maailmanlaajuista uskontoa. Terrorismiin johtaneita syitä löytyy myös niistä maista ja olosuhteista, joihin pakolaiset ovat tulleet ja jotka eivät ole pystyneet tarjoamaan heille sitä turvaa, johon luottaen he ovat kotimaistaan paenneet. Huhumylly pyörii villisti Suomessakin. Jokainen voi netissä levittää mielin määrin mitä tahansa. Sananvapaus on suuri asia, mutta tärkeä on myös Brechtin kysymys: ”Onko myös valheitten vapaus sallittava?” Suomessa ovat aggressiivisiin tekoihin toistaiseksi syyllistyneet vain suomalaiset – poliisin äskettäisen ilmoituksen mukaan hälytystehtävistä vain kaksi tuhannesta liittyy turvapaikanhakijoihin. Meillä tapahtuu paljon hyvää: ihmiset majoittavat pakolaisia koteihinsa, vapaaehtoisia avustajia ilmoittautuu vastaanottokeskuksiin, joista jotkut on saatu toimimaan todella hyvin, kieltä opiskellaan, lapset pääsevät kouluun. Mutta vihapropagandakin leviää, ei ainoastaan kansan keskuudessa vaan ikävä kyllä myös demokraattisen päätöksentekojärjestelmän eri portailla, joille muutama tunnettu persoona on juuri vihapropagandansa avulla päässyt kipuamaan. Jokaisen kannattaisi tehdä itselleen empatiatesti: Jättäisinkö kotimaani, antaisin vähän omaisuuteni salakuljettajalle päästäkseni kärvistelemään täpötäydessä kumiveneessä yli myrskyävän meren? Sietäisin nälkää, kylmää, unen puutetta, uuvuttavia kävelytaipaleita ja tylyä kohtelua, värjöttelisin lasteni kanssa aitausten ahtaudessa ja järjestelykeskusten metelissä? Ja vain saadakseni vastaanottokeskuksessa patjan ja peiton, 91 euron kuukausirahan ja outoa ruokaa – tai 310 euroa, jos ostan ja valmistan ruokani itse? Ja tullakseni kaiken tämän takia vielä haukutuksi elintasosurffariksi? Myytit ja tosiasiat Ykspihlajan Reiman/Eläkeläisten esitys Lumihiutaleet ihastutti ohjelmakokonaisuuksien sarjassa. Kuva kulttuurikilpailun loppunäytöksestä. Kemijärven Työväen Viihdeorkesterin ja Kemijärven Eläkeläisten esitys Rempallaan kajahti Kastellin monitoimitalon lavalla. Veteraanien kulttuurikilpailu tarjosi tunteikkaita tulkintoja ja esiintymisen riemua heilutalon parketilla. Ryhmien määrä tässä sarjassa oli kasvanut edellisiin kilpailuihin nähden. Tuomareilla oli mistä valita. Heidän mukaansa taso oli hyvä. Ryhmätanssien ykköstilan nappasi Kotkan Eläkeläiset ry:n Komeetta-ryhmän esitys Kotkan ruusu . Se sai korkeat arviot niin tekniikasta, koreografiasta kuin esittämisestäkin. ”Tanssijat eläytyivät koko sielullaan: tunteisiin vetoavaa katsottavaa!”, kuuluu yksi tuomariston kommenteista. Ryhmän ohjauksesta ja esityksen koreografiasta vastannut Terttu Hellgren kertoi esityksen jälkeen, että juuri tunteiden tulkitsemiseen ja esittämiseen on ryhmässä kiinnitetty erityishuomiota. Komeetan neljä tanssiparia ovat harjoitelleet kulttuurikilpailua silmälläpitäen vuoden alusta kerran viikossa. Tavoitteena oli siirtää viekoittelevan Kotkan ruusun idea parketille tunteellisen, hillityn hienovaraisen tanssin keinoin. – On osattava ja uskallettava rohkeasti näyttää tätä tunnetta ja nauttia, itsekin esityksessä tanssiva Hellgren sanoi. – Ryhmän kesken on selvästi löydetty tämä oivallus, Hellgren iloitsi. Tunteista puheen ollen: Kotikentällään esiintynyt Oulun Työväen Eläkeläisten liikuntaryhmän esitys Muistojen iltahetki palvelukodissa herätti liikutusta ja ihastunutta huomiota niin yleisössä kuin tuomaristossakin. Koskettava ja humoristinen tarina, hyvä eläytyminen ja rohkeus keräsivät kehuja. Yksi tuomareista kertoi liikuttuneensa esityksestä, koska hänen miehensä asuu palvelukodissa. TUOMAS TALVILA Paavo Koski Aavasakasan Eläkeläisistä vetäisi Bar Ihkun karaoke-estradilla Jätkän humpan. ”Tanssijat eläytyivät koko sielullaan: tunteisiin vetoavaa katsottavaa!”
10 – Nro 7 joulukuu 2015 ELÄKELÄINEN – Tämä eläkkeellä olo on asia, jota minun edelleen täytyy vielä hieman tunnustella. –Aika ajoin koen edelleen itseni tytönhupakoksi joka ei aikuistu koskaan, Sirpa Kerman nauraa. Kerman, 65, jäi eläkkeelle helmikuussa 2015 Parasta Lapsille -järjestön toiminnanjohtajan tehtävistä. – Olin 29 vuotta töissä järjestössä, ja oma ratkaisuni oli siirtyä eläkkeelle juuri tuossa vaiheessa. Tietyllä tavalla kohtalokin puuttui peiin. Kun aikanaan ilmoitin järjestölle että olen lähdössä, en vielä tiennyt, että viime vuoden joulukuussa molemmat tyttäreni synnyttäisivät. Nyt olen ollut vakituinen lastenhoitaja, kerran viikossa minulla on jomman kumman tyttären lapsia hoidossa tai käyn heidän kotonaan. Sirpa Kermanin vanhemmalla tyttärellä on kaksi lasta, 3-vuotias ja vuoden ikäinen, nuoremmalla tyttärellä vuoden ikäinen esikoinen. Pojan lapset puolestaan ovat jo lukioikäisiä. – Siinä sitä mummelin piiri pieni pyörii, Kerman nauraa. Hän iloitsee siitä, että suhteet lapsiin ja lapsenlapsiin toimivat hyvin. – On ihana asia, kun saa seurata pienen ihmisen kasvua ja kehitystä ja huomata, kuinka luottamus, rakkaus ja välittäminen syntyvät. Olen onnellinen, kun minulla on tällainen mahdollisuus tässä kohtaa elämää. Lastenlasten kautta Sirpa Kerman on myös palannut rakkaaseen harrastukseensa, laulamiseen. – Aktiivi esiintyminen on jäänyt, mutta lauluääni ei ole häipynyt. Nyt pidän laulutunteja vauvoille, hän nauraa. –Aina kun nähdään, meillä on sellainen tunnin musiikkisessio. Järjestö voimissaan Sirpa Kerman sanoo olevansa hyvillään siitä, että pystyi Parasta Lapsille -uransa jälkeen jättämän seuraajalleen järjestön, joka on voimissaan ja jossa kaikkia asiat ovat kohdallaan. – Parasta Lapsille on selvinnyt hienosti yhteiskunnallisen murroksen ajoissa. Järjestö tarvitsee vuodessa liki 200 ihmistä tekemään asioita lasten ja perheiden kanssa. Koskaan ei ole ollut tilannetta, ettei vapaaehtoisia olisi ollut riittävästi. Tarve lasten hyväksi tehtävälle työlle ei ole vuosien aikana tainnut ainakaan vähentyä? – Ei todellakaan. Lapsuudelle on aiheutettu yhteiskunnassamme paljon pahaa, kun eriarvoistuminen niin lasten kun aikuistenkin maailmassa on lisääntynyt. – Järjestön toimintaan tullaan hakemusten kautta, ja on ollut paikoin aika lohdutonta luettavaa se, kuinka perheet kuvaavat tilanteita missä elävät. Sirpa Kerman ihmettelee sitä, että maan hallitus on valmis vieläkin ottamaan heiltä, jotka jo nyt ovat vaikeuksissa. – Kuka ottaa siitä vastuun? On ihan varma, että leikkausten jäljet tulevat olemaan rumia ja vaikuttamaan kauan. Kun elettiin 90-luvun lamaa, tutkijat sanoivat, että sen kaiut kantavat ainakin 15 vuoden päähän. Monen nykyisin tuntema paha olo on osittain jo sieltä kumpuavaa. Näköalapaikka maahanmuuttajien elämään Sirpa Kerman kertoo, kuinka Parasta Lapsille lähti jo 90-luvun puolessa välissä tarjoamaan palveluja myös maahanmuuttajalapsiperheille. Tämä on sittemmin kasvanut entistä isommaksi ja tärkeämmäksi kysymykseksi. – Maahanamuuttajien keskuudessa eivät nouse pintaan niinkään sosiaaliset ongelmat, vaan eristyneisyys. Me suomalaiset olemme aika omituisia siinä suhteessa, että emme uskalla lähteä kohtaamaan niitä ihmisiä, jotka ovat lähteneet apua hakemaan ja saaneet mahdollisuuden jäädä tänne – Parasta Lapsille -järjestön vapaaehtoisilla on tässä hyvä näköalapaikka ja mahdollisuus oppia ymmärtämään pakolaisuuden ja maahanmuuton syitä ja perusteita. – Mutta sitä ihmettelen kauhulla, minkälaisia ovat ne ihmiset, jotka heittelevät polttopulloja tai ilotulitusraketteja hädässä olevien turvapaikanhakijoiden joukkoon. Mistä senkaltainen viha kumpuaa? Mapuchet sydämessä – Joo, kyllä minulla on kova ikävä sinne, Sirpa Kerman sanoo. Puhumme Chilestä, ja vielä tarkemmin ottaen mapuche-kansasta, joka on suurin Chilen alkuperäiskansoista. Parasta Lapsille -järjestön laajan ja monien muidenkin yhteisöjen ja yksityisten ihmisten solidaarisuustoiminnan yhteydessä Sirpa Kerman vieraili neljä kertaa mapucheiden luona. Ne kohtaamiset ovat tehneet häneen lähtemättömän vaikutuksen. – Liki 13 prosenttia Chilen väestöstä kuuluu mapucheihin mutta he ovat köyhiä ja saappaan alla. Nuoret ovat radikalisoituneet, ymmärtävät oman alistetun asemansa ja haluavat oikeuksiaan. – Köyhyys siellä on käsinkosketeltavaa, mutta mapucheilla on ylpeytensä ja vieraanvaraisuutensa. Kun meni mapuchekylään, aina siellä tarjottiin lämmintä leipää ja teetä, Kerman muistelee. – Ensimmäisellä kerralla tietysti jännittikin, että miten siellä suhtaudutaan länsimaiseen ihmiseen. Mutta jo ensikohtaaminen oli niin sydämellinen. Ehkä se oli se, että mapuchet ovat pieniä ja pyöreitä ja mina olen pieni japyöreä, Kerman hymyilee. Yhteistyöllä voimaa Sirpa Kerman sanoo olevansa eläkeläisenä vielä sen verran noviisi, ettei lähde eläkeläisjärjestöjen toimintaa neuvomaan. Eläkeläiset ry:hyn järjestönä hänellä on jo suvun kautta voimakkaat siteet. – Äitini oli äärimmäisen aktiivi jäsen ja johti Lahdessa yhdistystä, osallistui toimintaan viime metreille saakka, kunnes vakava sairaus vei voimat. – Olen vakuuttunut, että eläkeläisjärjestöjen yhteistyö on hieno juttu ja sellaista tässä ajassa tarvitaan. Samalla kun jokainen järjestö on omanlaisensa ja kuljettaa mukanaan omaa, arvokasta historiaansa. – Eläkeläiset, vanhat ihmiset, ovat tehneet kaikkensa, että elämä suomalaisessa yhteiskunnassa olisi tasa-arvoista ja oikeudenmukasita. Ja nyt kaikki tuo ollaan romuttamassa. On sikamaista, että nyt annetaan maan hallituksen taholta kylmää kyytiä sille porukalle, joka on vaivojaan säästämättä yhteiskuntaa rakentanut. TUOMAS TALVILA Eläkeläisenä vielä noviisi Sirpa Kerman jäi vajaa vuosi sitten eläkkeelle Parasta Lapsille -järjestön toiminnanjohtajan tehtävistä. Nyt hän nauttii yhteisistä lauluhetkistä lastenlastensa kanssa. – Aktiivi esiintyminen on jäänyt, mutta lauluääni ei ole häipynyt. Nyt pidän laulutunteja vauvoille, Sirpa Kerman kertoo.
Nro 7 joulukuu 2015 – 11 ELÄKELÄINEN Runopysäkki On keko komea muurahaisilla ja muurahaisia niitä on niin valtavasti. Ne kekoa rakentaa, ahertaa, kohta kunnossa valmis työ on ja palkkakin varmasti huima on. Muita kuinka ollakaan ¬ – karhu on liikkeellä nälkäinen– verona se muurahaisten työn ja niin vaatimattoman palkan syöSe yhdellä kädellä huitaisee ja taas on aloitettava uudelleen. Mutta muurahaisia meitä on monta ja kohta on taas kunnossa kekoa monta. Mutta verokarhulla on huoletonta, kun muurahaisia meitä on monta. Seija R.A.Grönlund, Heinola Silloin kerran, ajanlaskun alussa paimenille ilmoitettiin, lapsi on tullut. Nyt meille jokaiselle on ilmoitettu, lapsia on tullut, vieraista maista. Pitkän matkan takaa. Kuka haluaisi jakaa, huoneensa lämmön Katseensa lämmön, sydämensä lämmön tai vaikkapa osan verorahoista? Tämä kansahan on verolle pantu. Ei ole aikaa odottaa tietäjien kultaa. Kaarina Mähönen, Raahe Kesäpäivä oli kaunis ja lämpöinen. Käsi kädessä kuljettiin. Kesän kauneimmat kukkaset poimittiin, niiden kauneutta ihailtiin. Ei kestänyt kauan ilomme, kun saimme huomata. Kukat ovat kuihtuneet ja lehdet varisseet. Entä sitten, kun linnut on lähteneet ja verkkaan virtojen juoksu. Entä sitten, kun päivät on viilenneet ja poissa on nurmien tuoksu. Sinä vieläkö viivyt mun vierelläin, tuuli tuiskuna lunta kun heittää. Yhä kuiskaatko hiljaa mun nimeäin. Paksu jää kun muistoja peittää. Kauko Knuutila, Rovaniemi Menneestä tulevaan Unohda menneet sanotaan Tyhjän päällekö uusia rakenteita Historia pois pyyhkäisten varustelua uuteen taistoon Eikö eletystä opita? Sisko Laukkanen, Paltamo Halla kosketteli Halla kosketteli kylmillä sormillaan puutarhaani. Huurre lehdillä kimalteli kuin timantit, kuljettaen valoa viimeisiin nuppuihin, jotka vielä toivoivat aurinkoa. Salli Kajosmäki, Keuruu Yltäkylläisyyden kurjuus Poissa puute on, vaan kurjuus jää se uhkaa miehen elämää jos liikaa syö ja juo viinaa se sydäntä ja maksaa piinaa ennen aikojaan lähestyy hautuumaa ja siellä kantajatkin valittaa on turhan paksu tämä vainaa hän aivan liian paljon painaa¨ mieti paksu poika tätä ja mässäilysi kohta jätä. Rudolf, ”Limppu”, Lindblad, Helsinki Olkoon runo osa arkea V iime runopysäkillä kyselin, minne kaikkialle runot sopivat. Kaarina Mähönen haluaisi nähdä runoja terveydenhuollon odotustiloissa, vanhainkodeissa, palvelutaloissa, huvitiloissa, yleisissä kulkuneuvoissa, näyteikkunoissa ja kahviloissa. Lisäksi Mähösen mukaan runot sopisivat ravintoloiden ruokalistoihin, ja sanomalehdissä voisi olla viikon runo -palsta. ”Meille jokaiselle runokalenteri seinälle”, Mähönen vielä kehottaa. Helena Koponen ehdottaa esimerkiksi makuuhuoneen seinälle korkkitaulua, johon voi kiinnittää runoja. Myös ikkunanpieliin runot sopisivat samoin kuin ulkohuussin seinille. Hyviä ehdotuksia – runothan sopivat kaikkialle. ”Runous ei ole posliiniastiasto, joka otetaan esiin, kun tulee hienoja vieraita”, on joku tuntematon todennut. Päinvastoin, runo olkoon osa arkea. Itselläni oli vuosia keittiön seinällä Pablo Nerudan runo Oodi sipulille . Sitä oli kiva lukea ruokaa laittaessa, erityisesti sipuleita pilkkoessa. Julkisissa liikennevälineissä runoja on kyllä näkynytkin, ainakin Helsingissä. Runoja raiteilla -projekti toi jokunen vuosi sitten runot ratikoihin. Seija Grönlundin runo kiteyttää monen työssä puurtavan tunnot. Allegorinen runo on toteavuudessaan kiinnostava. Runohan ei selkeästi vastusta tai puolusta aihettaan. Pienestä ironiasta huolimatta (”huima palkka”) päällimmäiseksi mieleen jäävät kuitenkin yhteisöllisyyttä ja joukkovoimaa korostavat säkeet: ”Mutta muurahaisia meitä on monta/ ja kohta on taas kunnossa kekoa monta.” Kaarina Mähönenkin kirjoittaa ajankohtaisessa runossaan verorahoista. Mähönen käyttää runossaan lähtökohtana jouluevankeliumia ja yhdistää siihen yhteiskunnallisen aiheen: turvapaikanhakijat. Hyvä runoilija toimii juuri näin; yhdistelee, muuntelee, käyttää tunnettuja tekstejä viitteenä. Ihan kohta on talvipäivänseisaus, ja katseet kääntyvät kohti kevättä ja kesää. Kauko Knuutilan runossa kesäpäivä symboloi ihmissuhteen onnea. Mutta tunnelma muuttuu ensimmäisen säkeistön lopussa; mukaan tulee huoli. Runon puhuja pohtii, kestääkö onni syksyn, talvesta puhumattakaan. Vuodenajat ovat olleet aina runouden keskeistä symboliikkaa, niin tässäkin runossa. Pidän erityisesti säkeistä: ” Entä sitten, kun linnut on lähteneet ja verkkaan virtojen juoksu”. Säkeet katkeavat, ne eivät ole täysiä lauseita. Tämä sopii hyvin runon sisältöön; onhan kyse epävarmuudesta ja epätietoisuudesta. Kaikkiaan runossa on vahvoja säkeitä, paksu jää muistoja peittämässä on yksi sellainen. Yltäkylläisyyden kurjuus ja muut paradoksit Salli Kajosmäen Halla kosketteli on latautunut, tiheä runo, joka alkaa vahvalla kuvalla hallan kylmistä sormista. Kajosmäen runo pohjautuu vastakohtiin ja rakentuu paradoksin varaan. Halla kosketteli -runossa ovat sulassa sovussa vierekkäin elämä ja kuolema, aurinko ja pakkanen. Yltäkylläisyyden kurjuus on Rudolf ”Limppu” Lindbladin runon nimi. Nimen paradoksaalisuus herättää heti kiinnostuksen. Paradoksihan yhdistää vastakkaisina pidetyt asiat, niin että syntyy yllätys, järjenvastaisuus, ristiriita, joka on kuitenkin näennäinen. (Kaukoidän ajattelussa vastakohtia ei pidetä toisensa poissulkevina.) Paradoksi ei ole vain pintaretoriikkaa, vaan sen taju on meissä syvällä: kykyä nähdä ristiriidan taakse. Risto Ahti ja Markku Toivonen kirjoittavat Runouden kuntokoulussa paradokseista. He toteavat, että paradoksit purkavat luutuneita ajatuskuvioita ja että paradokseja rakentaessamme käytämme kielen omia aseita sen kaavoittuneisuutta vastaan. ”Kultainen häkki” on tunnettu paradoksi, mutta yhtä tehokas on Rudolf Lindbladin ”Yltäkylläisyyden kurjuus”. Limpun runo tuo hyvin esiin sen ristiriidan, että ihminen tavoittelee mukavuutta ja nautintoja, mutta niiden maksimointi ei tuokaan pelkkää hyvää. ”Poissa puute on, vaan kurjuus jää”, ilmaisee tehokkaasti tämän ongelman ytimen. Riimittely sopii runoon ja korostaa sen ilkikurista huumoria: ” ja siellä kantajatkin valittaa/ on turhan paksu tämä vainaa/ hän aivan liian paljon painaa.” Sisko Laukkasen runo Menneestä tulevaan esittää kysymyksen, mikä on yksi runon keskeisistä retorisista keinoista. Laukkanen lähtee liikkeelle tutusta kehotuksesta ”unohda menneet” ja alkaa tutkia väitettä tarkemmin. Menneestä tulevaan lähestyy ilmaisussaan aforismia. Pieni, tiivis runo jättää lukijan pohtimaan. Laukkasenkin runossa käytössä on paradoksi: menneet pitäisi unohtaa, mutta historiasta tulisi kuitenkin oppia. Arvo Turtiasen hengessä Lukiessani tämänkertaisen runopysäkin runoja minulle tuli useaan otteeseen mieleen Arvo Turtiaisen runous. Turtiainen kirjoitti paljon kriittisiä ja yhteiskunnallisia runoja. Aiheeksi pääsivät niin joulu kuin ylensyöntikin (Kansallisia joulutapoja). Verotuksestakin Turtiainen runoili. Minulla on kansioissani (sekä sähköisissä että perinteisissä) jonkin verran runojanne odottelemassa julkaisuvuoroaan. Jos runo on kovin pitkä, se yleensä joutuu myös odottamaan pidempään – tila palstalla on rajallinen. Muistakaa myös aina lähettää runot suoraan minulle, ei siis Eläkeläinen-lehden toimitukseen. Käsinkirjoitettua runoa on joskus vaikea lukea, ja siihen saattaa tulla virheitä puhtaaksikirjoitukseni myötä. Koneella kirjoitetussa tämä riski on pienempi. Sanoja ja runoja tarvitaan aina – siispä kirjoittakaa lisää runoja. Muistutan taas, että jos omaa runoa ei lehdessä näy, kannattaa laittaa minulle viestiä ja tiedustella asiasta. Runoja, rauhaa ja rakkautta niin kuluvan vuoden loppuun kuin alkavaankin vuoteen. Niina Hakalahti Kukkolankatu 16 33400 Tampere niina.hakalahti@sci.fi
12 – Nro 7 joulukuu 2015 ELÄKELÄINEN ”Tammikuun kolmantena päivänä 1925 syntyi Paavo ja Viliina Kaikkoselle poika Kiuruveden Himanganniemellä. Hän sai nimekseen Veikko Alfred, ja joka nyt 90-vuotiaana yrittää tuhertaa kirjoittaa jälkipolville muistiin, mitä matkan varrelta vielä muistaa. Isäni Paavo oli syntynyt 31.1.1897 pienen asutustilallisen eli mökin poikana. Äitini Viliina (os. Niskanen) syntyi 12.7.1900 Iisalmessa pienen asutustilallisen tyttärenä. Isäni ei ollut käynyt mitään ammattikouluja, mutta jostakin syystä oli veljiensä Alfredin ja Vilhon kanssa kohonnut ilmeisesti omien metsätietotaitojensa perusteella metsätyönjohtajaksi. Äitini oli käynyt koulun Kuopiossa, Puijonlaaksossa sijainneella Mallitalolla karjakoksi 1918. Hän kertoi, että talvella 1918 iltamyöhällä tuli ns. valkoisten sotilaita sanomaan, että tässä syntyy taisteluja oli siirryttävä metsään. Äiti kertoi, että kun he lyhty kädessä poistuivat polkua pitkin metsään, tipahteli luoteja lumihankeen.” Näin aloittaa nykyään Siilinjärvellä asuva ja Siilinjärven Eläkeläiset ry:n aktiivijäsen Veikko Kaikkonen muisteluksensa Veikon tarina . Veikon elämä on ollutkin sen verran monivaiheista, että siitä riittäisi jaettavaa useammallekin henkilölle. Kaikkonen kuului viimeiseen ikäluokkaan, joka joutui sotaan. Asepalvelus alkoi 13.4.1943 ja aselajiksi tuli radiosähköttäjä. Rintamalle tuli käsky vuoden 1943 lopussa ja palveluspaikkana oli muun muassa Äänislinna, eli nykyinen Petroskoi. Jo tätä ennen oli Veikon elämässä ehtinyt tapahtua paljon. Metsätyöt hän aloitti 12-vuotiaana setänsä kanssa. Kutsu valtion palvelukseen tuli välirauhan aikana, kun Veikko aloitti työt VR:n Ryönänjoen pysäkillä asemamiehenä. Vuodenvaihteessa 1941–42 tuli komennus Hyrynsalmelle vakinaiseksi asemamieheksi. Se oli vaativa pesti 17-vuotiaalle nuorukaiselle keskellä sotaa. VR:n raideliikenne päättyi Hyrynsalmelle ja siellä oli myös saksalaisten suuri sotilastukikohta. Suomalaisilla oli siellä myös suuri tukikohta, josta hoidettiin lähinnä Juntusrannan kautta Itä-Karjalassa olevien joukkojen huoltoa. Tästä syystä junaliikenne oli Hyrynsalmelle harvinaisen vilkasta. Onnettomuus, opiskelua ja järjestötoimintaa Sodan jälkeen Veikko opiskeli Sirola-opistossa, josta jatkoi Yhteiskunnalliseen Korkeakouluun sosiaalihuoltajalinjalle. Hän valmistui Helsingin olympialaisten keväänä 1952. Traaginen tapaus sattui tammikuussa 1945, kun Veikko menetti oikean kätensä Kajaanin ratapihalla ollessaan VR:llä sota-ajan työkomennuksella Kahden viikon sairaalajakson jälkeen hän meni äitinsä luo Kiuruveden Kesävierteelle pieneen vuokramökkiin ja aloitti jokapäiväisen kirjoitusharjoittelun. – Samoin opettelin halkopinolla puiden pilkkomista ja veistelin uuden kirvesvarren, johon meni vasemmalla kädellä totutellessa pari päivää. Pyysin sitten setä-Einoa viimeistelemään varren ja asettamaan sen terään. Setä ei meinannut uskoa, että minä yhdellä, ja vielä vasemmalla kädellä olin saanut veisteltyä niinkin valmiin kirvesvarren. Vastaisuutta varten pidin tärkeänä opetella käyttämään ainoata kättäni mahdollisimman monipuolisesti. Jo tässä olisi kylliksi tarinaa yhden ihmisen elämän kohdalle yhtä lehtijuttua varten, mutta itse asiassa tästä kaikki vastaa alkaa. Heti sodan jälkeen Veikko Kaikkonen toimi aktiivisesti juuri perustetussa SKDL:ssa. Hänen Eila-vaimonsa oli Kuopiossa pitkään kaupunginvaltustossa sekä kaupunginhallituksessa. Veikko kirjoitti ahkerasti pakinoita Kansan Sanaan nimimerkillä Kulmuri. Sosiaalisihteerinä Veikko toimi muun muassa Rautavaaralla, Pihtiputaalla ja Kolarissa. Vuonna 1964 voimaan astuneen sairausvakuutuslain myötä Veikon ja hänen perheensä elämä siirtyi uusille raiteille, kun sen myötä urkeni uudet työtehtävät. Kansaneläkelaitos pani keväällä hakuun sairausvakuutustoimistojen johtajien virat vuoden 1964 syksyllä avattaviin sairausvakuutustoimistoihin. – Tulin valituksi Kemin sairausvakuutustoimiston johtajaksi. Kemin toimisto käsitti Kemin, Kemin maalaiskunnan sekä Tervolan ja Simon kunnat. Huhtikuussa 1966 Veikko aloitti Kelan Itä-Suomen aluekeskuksessa Kuopiossa sairausvakuutuksen aluetarkastajana. Tarkastuskohteena oli viitisenkymmentä sairausvakuutustoimistoa Itä-Suomen alueella. – Jäin eläkkeelle 1989. Alkuun oli vähän outoa, kun ei ollut säännöllistä tehtävää ja menemisiä. Melko pian tähän ”joutenoloonkin” kuitenkin tottui ja virikkeitä alkoi löytyä. Liityin muun muassa mieskuoroon, joka matkatöiden vuoksi ei aiemmin ollut mahdollista. Vain sukulaisille ja tuttaville Tässä on siis alustavasti kerrottu hieman tapausten kulusta Veikko Kaikkosen elämässä. Elokuussa julkaisemaansa muistelukseensa hän suhtautuu vaatimattomasti. – Lastenlapset sanoivat 90-vuotissynttäreilläni, että kyllä sinun ukki pitäisi kirjoittaa muistelmasi, koska on sinun elämässäsi niin paljon kaikkea tapahtunut. Vastustelin aluksi kiivaastikin, mutta sitten ajattelin, että jos kirjoitan jotain, niin se on sitten tarkoitettu vain sukulaisille ja tuttaville, ei kirjamarkinoille. – Keväällä sitten päätin istua koneen ääreen ja kirjoittaa ex tempore, mitä elämästäni muistan, mitkä tapahtumat nousevat mieleen. Kesäkuussa muistelus oli sitten valmis. Siitä otettiin 75 kappaleen painos. Olen jakanut sitä sukulaisille ja tuttaville ja antanut yhden kappaleen Siilinjärven kirjastolle. Oliko käytössäsi päiväkirjoja tai muuta dokumenttiaineistoa, jonka pohjalta muisteluksesi kirjoitit? – Ei ollut mitään dokumentteja. Puhtaasti muistini varassa kirjoitin. Tarkistin ainoastaan sotilaspassistani, milloin menin palvelukseen ja milloin sieltä vapauduin. Lisäksi tarkistin setäni syntymäajan varmistaakseni, että olihan se niin, että hän oli minua ainoastaan 13 vuotta vanhempi. Rintamalta opiskelemaan Veikko Kaikkonen on ehtinyt saada muistelmistaan jo palautetta. Hänelle on todettu, että muisteluksen sota-ajan ja sodan kuvaukset ovat koskettaneet, koska niissä kerrotaan sodasta todella yksilön näkökulmasta ilman hurmahenkeä tai kurjuuden liioittelua. – Minulle on sanottu, että kirjoitukseni on laajentanut näkemystä sodasta, koska se poikkeaa tavanomaisesta sotakirjallisuudesta, jossa vain tapetaan ja kiroillaan ja uhotaan. Veikkoa on jo kauan askarruttanut, miten kuva sodasta voi olla niin erilainen, vaikka sen tapahtumat olisi nähty vierekkäin rintamalla. – Eräässäkin sotaromaanissa kuvataan, miten kirottiin ja itkettiin, kun välirauha tuli voimaan 4. syyskuuta 1944. Ainakin siellä missä minä olin rintamalla, kyseisenä päivänä miehet kömpivät teltoista, seisoskelivat ja kuuntelivat hiljaisuutta aivan rauhallisina. Mitään uhoa, kiroilua tai itkua en havainnut. Itse en tykkää sotakirjallisuudesta, jossa uhotaan, miten ryssää vastaan rynnätään. Erilaista oli nykypäivään verrattuna myös opiskelijaelämäkin Helsingissä heti sodan jälkeen, kun Veikko meni ensin opiskelemaan Myllykalliolle Sirola-opistoon ja sen jälkeen Yhteiskunnalliseen Korkeakouluun. – Sarkahousuni haisivat tärpätille, kun yritin saada niistä putsattua pois maalitäpliä. Osa Myllykallion opiskelijoista asui Pelastusarmeijan yömajassa, koska ei ollut varaa vuokra-asuntoon. Veikon mukaan sosiaaliala valitsi hänet, ei hän niinkään sosiaalialaa. – Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa vaihtoehtoina olisi ollut kunnallistutkinto sekä toimittajalinja, mutta valitsin sosiaalihuoltajalinjan. Enkä ole tuota linjan valintaani katunut. Muisteluksessani yritän muutamien esimerkkien kautta kuvata sitä, millaista oli sosiaalityöntekijän arki 1950-60-luvun Suomessa. Aloitin Rau”Yritin tuhertaa minkä matkan varrelta muistan” Veikko Kaikkonen kirjoitti 90-vuotiaana muisteluksensa puhtaasti muistin varassa Nuoret rakastavaiset Eila Kaukonen ja Veikko Kaikkonen vuonna 1953.
Nro 7 joulukuu 2015 – 13 ELÄKELÄINEN tavaaran sosiaalisihteerinä 1952 ja voi sanoa, että siellä oli jälkeenjääneisyyttä monissa asioissa. Kolarin sosiaalisihteerinä aloitin 1956 ja Pihtiputaalla vuoden 1960 alussa. Vuosikymmenten yhteiselo ja jäähyväiset Se tärkein Veikon elämässä tapahtui Rautavaaralla heti hänen aloittaessaan työnsä kunnan sosiaalisihteerinä. – Jo harjoitteluaikanani olin tutustunut reippaaseen ja kaikin puolin puoleensa vetävän tyttöön, nimeltään Eila Kaukonen. Kun tarvitsin toimistoaapulaista, sain hänet hakemaan virkaa, ja oppikoulua käyneenä kunnanhallitus hänet valitsi. Prosessi ei jäänyt tähän, vaan perustettiin perhe, syntyi pojat, ja elämä sujui melkoisen auvoisesti. Vuonna 2011 Eila-vaimo menehtyi Alzheimerin tautiin. Sairausaika oli rankkaa, mutta Veikko jaksoi omaishoitajana. – Kun on vuosikymmeniä elänyt rinnakkain, niin tuntuu täysin luonnolliselta jatkaa yhteiseloa muuttuneissa ja muuttuvissa olosuhteissa. Asuessamme vielä Kuopiossa, ajoimme usein 25 kilometrin päässä Siilinjärvellä olevalle kesämökillemme. Kun matkanteko alkoi käydä rasittavaksi, ostin rivitaloasunnon täältä Siilinärveltä ja jatkoimme käyntejä kesämökillä. Minun 86-vuotissyntymäpäivänä 3. tammikuuta 2011 katkesi Eila-vaimoni elämänlanka. Askartelu puutöiden parissa työllistää Veikkoa edelleen monien muiden harrastusten, kuten kuorolaulun ohessa. – Olen tehnyt lähinnä lapsille tarkoitettuja leikkivälineitä kuten keinuhevosia, koiria, aarrearkkuja sekä nukkekoteja. Aloitin puutyöt autotallissa Kuopiossa ja olen jatkanut niiden tekemistä täällä Siilinjärvellä kerrostaloasuntoni parvekkeella. Olen jakanut tekemiäni leluja lastenlapsille, sukulaisille, tuttaville ja vähemmän tutuillekin. Maksua en niistä tietenkään ole ottanut. Veikko pohdiskelee muisteluksestaan saamaansa myönteistä palautetta. – Oliko parempi, että kirjoittaessani en ajatellut kirjoittavani mitään kirjaa julkisuuteen, vaan kirjoitin lähiomaisilleni ja tuttavilleni. Jos olisin kirjoittanut virallisemmin ja pönäkämmin suurelle yleisölle, eli heille, jotka eivät minua tunne, olisin kirjoittanut myös virallisemmin ja kuivemmin. Eräskin saarnamies soitti minulle, kun oli jostain saanut muistelukset käsiinsä, että muisteluksesi ansiosta hänen käsityksensä sodasta laajeni, vaikkei hän olekaan mikään sotaintoilija. Jotta Veikon kulttuuriharrastukset eivät jäisi varjoon, mainittakoon vielä näin lopuksi, että hän on laulanut kahdeksassa kuorossa. – Heti sodan jälkeen aloitin Iisalmessa Suomi-Neuvostoliitto-Seuran kuorossa ja laulan nyt veteraanien kuorossa. Onneksi ääni pelaa vielä hyvin, Veikko naurahtaa, mutta ei lupaa muistelukselleen jatko-osaa. JUHA DRUFVA – Muistelusta kirjoittaessani en ajatellut kirjoittavani mitään kirjaa julkisuuteen, vaan kirjoitin lähiomaisilleni ja tuttavilleni, Veikko Kaikkonen sanoo. Kuva: Juha Drufva
14 – Nro 7 joulukuu 2015 ELÄKELÄINEN Siilinjärven Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Tuulikki Julkunen tuli lokakuun 27. päivänä miehensä Heikin sekä Enne Savolaisen ja Hilja Suhosen kanssa tervehtimään Veikko Kaikkosta tämän muistelusteoksen ilmestymisen johdosta (Kaikkosen teoksesta kerrotaan tämän lehden sivuilla 12–13). Samalla tarinoitiin yhdistyksen asioista ja tietenkin muisteltiin myös menneitä, koska keskustelu Veikon teoksesta sai mielet herkistymään muistelemiseen. Hilja Suhonen on ollut Siilinjärven Eläkeläiset ry:n jäsen vuodesta 1987 ja sitä ennen hän toimi Kallaveden yhdistyksessä. Nyt jäseniä Siilinjärven yhdistyksessä on noin sata, parhaillaan oli yli kaksisataa jäsentä. – Lauluryhmässäkin oli neljättäkymentä henkeä. Harjoiteltiin kolme kertaa viikossa. Silloin oli myös tanhuryhmä niin iso, että Levillä ja Vaasassa piti laittaa osa toiseen ryhmään. Viikatemies on niittänyt tiuhaan eikä tällä hetkellä ole lauluryhmälle säestäjää, kun pitkäaikainen säestäjämme Kosusen Unto nukkui pois. Rissasen Elvi oli kauan lauluryhmämme vetäjänä. Itse olen sopraanolaulaja, mutta ääni ei enää ole sopraano. Hilja oli töissä vaneritehtaalla yli 25 vuotta ja teki sitä ennen miehensä kanssa maanviljelystöitä. – Kuuden lapsen äitinä en ole ehtinyt muita perhepäivähoidokkeja hoitaa. Meillä oli neljän naisen kanssa vuosikausia korttipeliporukka. Kasinoa pelattiin, mutta ei rahasta, Hilja naurahtaa. Enne Savolainen oli perhepäivähoitajana Siilinjärven kunnalla. Tuulikki Julkunen oli ensin kymmenen vuotta yhdistyksen puheenjohtajana, välillä piti kahden vuoden paussin ja on ollut puheenjohtajana tämän vuoden alusta. Tuulikki oli perhepäivähoitajana sekä perhepäivähoitajien luottamusmiehenä. Hänen miehensä Heikki Julkunen työskenteli Savon Sellulla kolmivuorotöissä 37 vuotta. – Oli siinä aina Heikin yövuoron jälkeen melkoinen vuoronvaihto, kun Heikki tuli yövuorosta ja minulle tuotiin lapset päivähoitoon. Oli sovittelemista olla lasten kanssa niin, että Heikki sai nukkua. Mutta siitäkin vain selvittiin, Tuulikki muistelee. Sivutyönä Julkusilla oli maanviljelystä. –Vielä 1980-luvulla meillä oli lehmiä ja perunaakin ehdimme viljellä neljäkymmentä vuotta. Että on sitä tullut töitä tehtyä, harvat nykyihmiset niin raskasta työtä tekevät kuin meikeläinen on tehnyt, Heikki sanoo. Työkaverit haluavat toimia eläkkeelläkin yhdessä Eläkeläisyhdistysten jäsenkatoon on Heikin mielestä selkein syy ns. luonnollinen poistuminen, mutta siihen, että ihmiset eivät enää eläkkeelle siirryttyään ole kovin halukkaita tulemaan mukaan eläkeläisjärjestöihin, on montakin syytä. –Yksi on tietenkin se, että eläkkeelle jäätyään ihmiset ovat paljon paremassa kunnossa kuin eläkeläiset vaikkapa 40 vuotta sitten. Ihmisillä on useita harrastuksia, jotka vievät kaiken liikenevän ajan. On golfia, hiihtoa, matkustelua. Monilla suuremmilla työpaikoilla on omat eläkeläisporukkansa ja on metsästyseuroja. Esimerkiksi Savon Sellu tarjoaa eläkeläisilleen pikkujoulut, Paperiliiton osastolla on omaa eläkeläistoimintaa, on vanhojen työkavereiden kesken juoruporukoita ja kahvikekkereitä. Monet haluavat toimia yhdessä eläkepäivinään vanhojen työkavereittensa kanssa. Eli eläkeläiset ovat hajaantuneet monille eri tahoille. –Tuttu tutun viereen hakeutuu, vanhat työkaverit haluavat toimia eläkkeelläkin yhdessä, Hilja Suhonen sanoo. Veikko Kaikkonen arvelee, että enää ei ole niin akuuttia tarvetta ajaa eläkeläisten asioita kuten sodan jälkeen ja vielä 1960-luvulla oli. – Olosuhteet ovat muuttuneet, ettei ole niin akuuttia tarvetta tapella leivän puolesta kuin silloin. Tuulikin mukaan yhdistyksen maanantaikerhossa ei puhuta politiikkaa. Kuitenkin yhdistyksen jäsenet seuraavat politiikkaa tarkkaan ja tietenkin ollaan poikkiteloin ja hämmentyneitä, mitä hallitus suunnittelee eläkeläisiltä vievänsä. – Olimme Helsingissä mielenosoituksessa. Linja-auto täyttyi iisalmelaisten kanssa. Heikki sanoo savolaisittain, että niin kai se on, että mualima männöö rattaillaan niin kuin se männöö, eikä siihen paljon voi vaikuttaa vaikka haluja olisikin. – Mutta eletty ollaan ja eletään edelleen ja tilannetta seurataan tarkkaan, Heikki tiivistää. JUHA DRUFVA Siilinjärveläiset pohdiskelivat jäsenhankinnan haasteita Soita, niin sovimme tapaamisesta arviointi on maksuton Marko Salonen Puh. 09 662 281 tai 050 588 1105 Etsimme vanhoja rahoja, mitaleita tai kunniamerkkejä myytäväksi HUUTOKAUPPOIHIMME Suomen Numismaattinen Yhdistys ry -perustettu vuonna 1914 auctions@snynumis.fi www.snynumis.fi FENNOKAUPPA FENNO MEDICAL OY 09 276 360 fennokauppa.fi ? Terveyden ja hyvinvoinnin lahjat koko perheelle LIUKUESTEET 27 00 32,00 VERENPAINEMITTARI Havaitsee eteisvärinän 99 00 135,00 BPA6 PC AFIB Käsivoide 200 ml Kosteusvoide 500 ml IHONHOITOSETTI 7 00 10,70 Voimassa 6.1.2016 asti KATSO KAIKKI TARJOUKSET VERKOSSA Summassaarentie 180, FI-43100 Saarijärvi +358 (0)30 6085 100 • fax +358 (0)30 6085 200 KYLPYLÄHOTELLI SPA HOTEL Summassaarentie 180, 43100 Saarijärvi www.summassaari.? Varaa nyt ? 030 608 50 myynti@summassaari.? Lanka 0,0835 /puh + 0,032 /min. Gsm 0,192 /min. Sis. alv 24%. Superedullinen loma … Kaksi yhden hinnalla 125 2 vrk/2 hlöä/2 hh Sis. aamiaiset, kylpylän, kuntosalin & lomaohjelmaa. Voimassa v. 2015 su-pe 11.12. asti sekä 13.12.–23.12. ja 27.12.–31.1.16. Uudenvuodenlisämaksu 25 /hlö 31.12. Vain uudet varaukset. Joululoma 324 3 vrk/hlö/2 hh Ajalle 23.-26.12.2015.sis. Päivi Kautto-Niemi ja Jussi Niemi jouluohjelman vetäjät, jouluruokailut ja kahvitukset, kylpylän. – Monet haluavat toimia yhdessä eläkepäivinään vanhojen työkavereittensa kanssa, eli eläkeläiset ovat hajaantuneet monille eri tahoille, sanovat siilinjärveläiset Enne Savolainen (vas.), Hilja Suhonen, Tuulikki ja Heikki Julkunen sekä Veikko Kaikkonen. Kuva: Juha Drufva ”Olimme Helsingissä mielenosoituksessa. Linja-auto täyttyi iisalmelaisten kanssa.”
Nro 7 joulukuu 2015 – 15 ELÄKELÄINEN Kaverina George Best Helsingin Jalkapalloklubi oli 1960-luvullakin yksi Suomen parhaista jalkapallojoukkueita. Vuonna 1965 HJK kohtasi Eurooppa Cupissa maailmankuulun Manchester Unitedin, jonka ehkä suurin tähti oli 19-vuotias pohjoisirlantilainen George Best. Ottelupari alkoi HJK:n kotiottelulla. Yksi syyskuussa Olympiastadionilla ManU:n kohdanneista pelaajista oli 18-vuotias Jarmo Lindahl. – Se oli minulle aikamoinen yllätys, koska en ollut pelannut aiemmin yhtään ottelua SM-sarjassa. Pelaaja-valmentaja Aulis Rytkönen oli nostanut vähän aiemmin minut ja kaksi muuta juniori-ikäistä eli Peltoniemen Markun ja Rislakin Leon ykkösjoukkueeseen junioreista. Myös Markku pelasi ManU:a vastaan. ManU oli selvä ennakkosuosikki, mutta mainion ottelun pelannut HJK hävisi vain niukasti lukemin 2-3. Maalintekijöinä kunnostautuivat Kai Pahlman ja Markku Peltoniemi. Lindahl pelasi ottelussa vasempana laiturina. ManU peluutti useita tähtiään, mutta George Best ei ollut kentällä. Hän oli kuitenkin paikalla ottelun jälkeen Kalastajatorpalla pidetyssä iltajuhlassa, jossa isännät tarjosivat europelien perinteen mukaisesti vierasjoukkueelle illallisen. Jarmo Lindahl tutustui illan mittaan Bestiin. – Juttelimme esimerkiksi jalkapallosta, tulevaisuudensuunnitelmista ja siitä, millaista on pelata nuorena edustusjoukkueessa. – George oli hymyilevä ujo kaveri, enkä itsekään ollut mikään shownpyörittäjä. Vanhemmat pelaajat jättivät herrasmiehinä vähän konjakkia lasien pohjalle. Keräsimme puoliksi juotuja laseja itsellemme ja juttelumme lisääntyi konjakin myötä. Meillä oli Kalastajatorpalla oikein hauskaa. Bestin pelipaita talteen Lokakuussa Manchesterissa pelatun toisen osaottelun ManU voitti selvästi 6-0 ja eteni jatkoon. Best teki kaksi maalia. ManU:n kotistadion ja ottelun tunnelma oli Lindahlille unohtumaton elämys. Lindahlin mukaan Old Traffordille mahtui tuolloin 40 000 ihmistä, kun Olympiastadionilla HJK:n pelaajat olivat tottuneet maksimissaan 15 000 hengen yleisöön. – Old Traffordilta löytyi upeat pukuhuoneet, uima-altaat ja parturit. Myös vierasjoukkueen pelaajien kengät kiillotettiin ja paidat silitettiin. Kotiyleisö oli fanaattista ja meteli hurja, kun astuimme kentälle. George Best oli Unitedin kannattajille Jumalasta seuraava ja he lauloivat ottelun kuluessa Georgen nimeä. Pelin päätyttyä pelaajat vaihtoivat merkittävien otteluiden käytännön mukaisesti paitoja keskenään. – George Best koputti olkapäätäni ja ehdotti paitojen vaihtoa. Paidanvaihto näkyi BBC:n ottelulähetyksessä. Tämän myötä hurja määrä keräilijöitä ja jalkapallofaneja tarjoutui ostamaan minulta Bestin paidan. Muutamat suomalaiset ehdottivat tätä vuosia myöhemminkin. Mutta minä en halunnut tehdä paidalla rahaa, vaan säilyttää sen muistona. Ottelun jälkeen HJK:n pelaajien kunniaksi järjestettiin hieno tilaisuus huippuhotellissa. – ManU:n omistajat olivat paikalla, hienoja puheita pidettiin ja saimme kultaiset solmioneulat ja kalvosinnapit. Vaihdoin illan mittaan muutaman sanan Bestin kanssa, meistä oli tullut ihan kaverit. ManU:n omisti tuohon aikaan lihakauppaketju Edwards. Lindahl istui juhlassa pääomistaja Edwardsin tyttären vieressä. – Hän oli kaunis kuin kuva. Olimme samanikäisiä ja aloitimme kirjeenvaihdon, jota kesti vuoden verran. Jossakin vaiheessa hän kertoi, että voisin tulla harjoittelemaan ManU:n organisaatioon. Lindahl pohti ehdotusta vanhempiensa kanssa, mutta päätti jäädä hoitamaan koulunsa loppuun Suomessa. – Ei täällä oikein tuohon aikaan tajuttu Englannin tarjoamia mahdollisuuksia. Myöhemmin pohdin, olisiko minun kuitenkin kannattanut lähteä Manchesteriin. Eri asia tietysti on, miten syvällisesti tytär oli puhunut asiasta isänsä kanssa. Joka tapauksessa tuo oli aika mairitteleva ja hauska episodi omassä elämässä. Viides Beatle loisti kentällä George Bestin uran huippuvaihe jatkui 70-luvun alkuvuosiin saakka. Vuonna 1968 ManU voitti Eurooppa Cupin ja Best valittiin vuoden parhaaksi eurooppalaiseksi jalkapalloilijaksi. – Best oli mielettömän nopea ja hän liikkui höyhenenkevyesti. Hän teki uskomattomia harhautuksia kovassa vauhdissa, osasi vetää loistavasti molemmilla jaloilla ja hänellä oli armottoman hyvä pelisilmä. Best meni rohkeasti tilanteisiin ja oli myös röyhkeä, Lindahl luonnehtii. – Bestillä oli ManU:ssa ympärillään muita suuria tähtiä, mikä helpotti pelaamista. Best oli Manchesterissa kaikkien suosikki. Jalkapallossa kaiken A ja O on se, että sinusta pidetään kentällä. Best oli joukkueessaan hyvin suosittu, hän sai paljon syöttöjä ja peliä pelattiin hänen kauttaan. George Best (1946-2005) pelasi ManU:ssa vuoteen 1974, jonka jälkeen ura jatkui Pohjois-Amerikassa, Skotlantissa ja muissa englantilaisseuroissa vuoteen 1984. Bestin ManU-uran loppupuolta ja sen jälkeisiä vuosia varjosti alkoholiongelma. Lindahl on saanut tyttäriltään ja tuttaviltaan lahjaksi Bestistä tehtyjä kirjoja. – Se on jäänyt vähän harmittamaan, etten ollut häneen ManU-pelien jälkeen yhteyksissä. Ehkä olisimme voineet ystävystyä enemmänkin. Boheemin Bestin lempinimi oli The Fifth Beatle eli Beatles-yhtyeen viides jäsen. – Best oli komea kuin mikä, todellinen hurmuripoika. Hänessä oli tyyliä viimeisen päälle. Luin Bestin sanoneen, että hän laittoi paljon rahaa naisiin, nopeisiin autoihin ja viinaan. Loput rahat hän sanoi tuhlanneensa. Bestiltä saatu pelipaita oli pitkään Lindahlilla kotona kaapissa. Parikymmentä vuotta sitten hän lahjoitti paidan Suomen Urheilumuseoon. Jarmo Lindahl,68, pelasi HJK:n lisäksi Helsingin IFK:ssa ja helsinkiläisessä Kiffenissä, jota hän edusti suurimman osan urastaan. Lähinnä ykkösdivarissa pelannut Lindahl siirtyi varhaisessa vaiheessa keskushyökkääjäksi. Nopea ja isokokoinen Lindahl teki urallaan runsaat sata sarjamaalia. – Kauppakorkeakoulusta valmistuttuani tein töitä bisnesmaailmassa. Jalkapallo oli minulle aina lähinnä kiva harrastus. Se antoi paljon hyviä ystäviä. – Varsinaisen jalkapallourani lopetin vuonna 1978, jolloin olin 31-vuotias. Sen jälkeen olen pelannut ikämiespelejä ja seurannut jalkapalloa aktiivisesti. Jalkapallo on edelleen osa sieluani, Lindahl toteaa. JUHANA UNKURI HJK:ssa pelannut Jarmo Lindahl tutustui nuorena miehenä pohjoisirlantilaiseen George Bestiin, joka oli aikansa parhaita jalkapalloilijoita maailmassa. George Best vauhdissa. Kuva on päivätty vuodelle 1968, jolloin Best valittiin vuodesn parhaaksi eurooppalaiseksi jalkapalloilijaksi. Kuva:Lehtikuva Juhani Lindahl ja hänen Urheilumuseolle lahjoittamansa George Bestin pelipaita. Kuvan ottamisen jälkeen Urheilumuseo on sulkenut ovensa Olympiastadionin peruskorjauksen ajaksi. Kuva: Tuomas Talvila
16 – Nro 7 joulukuu 2015 ELÄKELÄINEN Ha-Joon Chang: TALOUSTIEDE – KÄYTTÄJÄN OPAS Mitä on taloustiede? Mitä se voi ja ei voi kertoa maailmasta? Tunnettu taloustieteilijä Ha-Joon Chang kertoo, miten globaali talous toimii. 26 € (ovh 29 €) Roman Sentšin: JELTYŠEVIT, ERÄÄN PERHEEN RAPPIO Perhe joutuu muuttamaan pieneen kyläpahaseen syrjäisellä maaseudulla. Venäläisen uuden realismin merkkiteos ei sääli ketään ja tuntuu sisuskaluissa asti. 24 € (ovh 27 €) Boris Akunin: ERIKOISTEHTÄVIÄ Herrasmiessalapoliisi Erast Fandorin jäljittää alamaailman viekkaimpia rikollisia. Boris Akuninin kaksi huikeaa tarinaa vievät lukijan tsaarinaikaiseen Moskovaan ja tarjoavat käänteitä, joissa Fandorinin suurenmoiset taidot joutuvat koetukselle. 26 € (ovh 29 €) Hannu Nyberg: OLAVI VIRTA HURMIOSTA TURMIOON Samettiääninen Olavi Virta on yksi Suomen kaikkien aikojen suosituimmista laulajista, mutta mikä mies Ola oikeasti oli? Tämä kirja sisältää kaiken sen tiedon Olavi Virran elämästä, jota ei ole aiemmin kerrottu. 25 € (ovh 32 €) Ville Iivarinen: RAHA – MITÄ SE TODELLA ON JA MITÄ SEN TULISI OLLA? Tiesitkö, että pankit eivät oikeasti lainaa rahaa? Entä tiesitkö, että jos kaikki maailman velat maksettaisiin, maailmassa ei voisi olla enää rahaa? Kirja kertoo kaiken, mitä et tiennyt rahasta. 23 € (ovh 26 €) Artemi Troitski: VENÄLÄINEN KARMAGEDDON Venäjällä 2000-luvun alkua sanottiin Putinin vakauden ajaksi. Kirja kertoo troitskilaisella huumorilla höystettynä, miten maan tilanne muuttui “karmageddoniksi”, joka lähentelee avointa sotatilaa. 24 € (ovh 27 €) Karim Maïche: MITÄS ME LÄNSI MAALAISET! Kirja pureutuu suomalaisuuden perus pilareihin ja mitä moninaisimpiin ajankohtaisiin kysymyksiin, Nato-jäsenyydestä rasismiin ja Ukrainan konfliktista jalkapallon MM-kisoihin. 23 € (ovh 26 €) Ulrike Herrmann: PÄÄOMAN VOITTO Mikä on modernin kapitalismin salaisuus? Miten historian oppeja voisi hyödyntää nykyisten ongelmien ratkaisemisessa? Silmät avaava talouskirja jokaiselle, joka haluaa ymmärtää miten pääoma toimii. 28 € (ovh 35 €) Veli-Pekka Lehtola: SAAMELAISKIISTA Sortaako Suomi omaa alkuperäiskansaansa? Ensimmäinen kokonaisesitys kiistasta, joka on pohjoisessa tulehduttanut ihmisten välejä jo vuosikymmeniä, mutta josta ei Etelä-Suomessa tiedetä juuri mitään. 23 € (ovh 26 €) Jera Hänninen & Jyri Hänninen SUOMALAINEN VELKAKIRJA Tämä kirja on kertomus siitä, miten velkavetoinen yhteiskunta ajaa Suomessa satoja tuhansia ihmisiä sosiaaliseen helvettiin. Samalla se on kuvaus maailmasta, joka on jakautumassa köyhien ja rikkaiden todellisuuteen. 23€ (ovh 26 €) Adam Hochschild: KUNINGAS LEOPOLDIN HAAMU 1800-luvulla Belgian kuningas Leopold II kaappasi siirtomaakseen alueen Kongojoen ympäristöstä. Teos on kronikka yhdestä lähihistorian synkimpiin kuuluvasta vaiheesta. 24 € (ovh 27 €) Heikki Hilamaa & Seppo Varjus: KUMOUKSEN ÄÄNET Kansalaisoikeus taistelu, Vietnamin sota, öljykriisi, Watergate-skandaali… Yhdysvallat kävi läpi suuria kriisejä 1960ja 1970-luvuilla. Miten ne heijastuivat rockissa, jazzissa, soulissa? 28 € (ovh 32 €) Anton Monti: PUNAISET PRIKAATIT – ITALIAN VÄKI VALLAN VUODET 1970–1988 Kirja kertoo Punaisten prikaatien historian vuodesta 1970 loppuun saakka vuoteen 1988. Traaginen kertomus sisältää jännityselokuvan elementit. 28 € (ovh 32 €) Friedrich Engels: TYÖVÄENLUOKAN ASEMA ENGLANNISSA Friedrich Engels kirjoitti vuonna 1845 teoksen Työväenluokan asema Englannissa järkyttyneenä työväestön huonosta kohtelusta. Vielä 170 vuotta ilmestymisen jälkeen se iskee kuin miljoona volttia. 30 € (ovh 34 €) Pentti Haanpää: KAUNEUDEN KIROUS Mestari Haanpään kadonnut romaani on väkevä kuvaus nuoresta naisesta nimeltä Anna Ansala, joka on ”kaunis, elävä ja liukas liikkeiltään”. Teos kertoo ihmisistä, joita ajavat pinnalliset arvot ja joille mikään ei riitä. 26 € (ovh 29 €) Teppo Eskelinen & Inari Juntumaa (toim.): KAPITALISMIN SANAKIRJA Kapitalismin sana kirjassa eri alojen tutkijat ja kansalaisaktivistit selittävät kapitalismin keskeiset käsitteet. Mistä ne ovat peräisin, mitä ne merkitsevät, miten niitä voisi ajatella toisin? 25 € (ovh 29 €) Naomi Klein: TÄMÄ MUUTTAA KAIKEN Unohda se, mitä luulit tietäväsi ilmastonmuutoksesta. Kaiken takana ei ole hiili vaan kapitalismi. Voimme kuitenkin muuttaa kaiken ja luoda jotain paljon parempaa. Tuho kapitalismin nousun ja No Logon kirjoittajan toistaiseksi toiveikkain teos. 29,90 € (ovh 37 €) KLEIN VS ILMASTO KAPITALISMI KAIKEN NAOMI MUUTTAA TÄMÄ ISBN 978-952-264-405-3 KL 36 & 50.1 www.intokustannus.fi UNOHDA SE, mitä luulit tietäväsi ilmastonmuutoksesta. Kaiken takana ei ole hiili vaan kapitalismi. Tulipalot, tulvat, myrskyt ja kuivuus ovat herätyshuuto. Nykyinen talousjärjestelmä käy sotaa maapallomme elämää vastaan. Voimme kuitenkin MUUTTAA KAIKEN ja luoda jotain paljon parempaa. Tämä muuttaa kaiken on Naomi Kleinin toistaiseksi toiveikkain kirja. Kapitalismin jälkeistä maailmaa rakennetaan jo innostavilla tavoilla. No Logon ja Tuhokapitalismin nousun kirjoittajalta. Tämä muuttaa kaiken on niin kunnianhimoinen ja merkityksellinen, että sitä on melkein mahdoton arvioida. – New York Times Book Review – saattaa olla ensimmäinen täysin rehellinen kirja ilmastonmuutoksesta. – Time – on yksi kaikkien aikojen huomattavimpia tietokirjoja. Se ei ole vain kirja. Se on tie pelastukseen. – Washington Monthly – Naomi Klein (s. 1970) on palkittu toimittaja, kolumnisti ja kirjailija. Hänen aiemmat kirjansa Tuhokapitalismin nousu ja No Logo olivat kansainvälisiä menestyksiä, joista on otettu yli miljoonan kappaleen painokset. Klein kuuluu ilmastokriisiä ratkaisevan, kansainvälisen 350.org-liikkeen hallitukseen. Tämä muuttaa kaiken palkittiin arvostetulla Hilary Weston Writers’ Trustin tietokirjapalkinnolla vuonna 2014. Kleinin teoksia on käännetty 34 kielelle. Ku va : Ko uro sh Ke sh iri
Nro 7 joulukuu 2015 – 17 ELÄKELÄINEN Hintoihin lisätään postikulut, 3,90 €/tilaus. Tilaajana saat myös Into Kustannuksen uutiskirjeen, joka sisältää mm. kutsuja tapahtumiin ja tietoa kirjatarjouksista. Nimi Osoite Postinro ja -toimipaikka EL ÄK EL ÄI NE N 7/ 15 Into Kustannus maksaa postimaksun Into Kustannus Oy Tunnus 5020570 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaan rastilla merkitsemäni kirjat Halutessasi useampia, merkitse lukumäärä kirjan kohdalle. Täytä yhteystietosi, irrota sivu, taittele, teippaa kiinni ja postita. Jos haluat tilata kirjan tai Diplon lahjaksi, täytä myös lahjatilauksen saajan yhteystiedot. Voit tilata myös netissä: www.intokustannus.fi tai puhelimellla: 040 179 5297 tai myynti@intokustannus.fi. Lahjatilauksen saaja: Nimi Osoite Allekirjoitus Postinro ja -toimipaikka Sähköposti Puhelin Naomi Klein: NO LOGO – TÄHTÄIMESSÄ BRÄNDIVALTIAAT Kansainvälinen bestseller, josta tuli ilmestyttyään maailmanlaajuinen ilmiö. Nykyisessä talous kriisissä Naomi Kleinin arvio yritysten ja brändien hallitsemasta maailmasta on yhä tuoreempi ja vaikuttavampi. 11 € (ovh 12 €) Timo Kalevi Forss: TOVERIT HERÄTKÄÄ Toverit herätkää kertoo poliittisen laulun tarinan 1900-luvun alun työväenlauluista nykypäivään. Haastateltavina ovat muun muassa 1970luvun keskeiset tekijät Kaj Chydenius, Pekka Aarnio, Sinikka Sokka, Atte Blom, M. A., Eero Ojanen ja Mikko Perkoila. 31 € (ovh 35 €) Naomi Klein: TUHOKAPITALISMIN NOUSU No Logon ansioista huolimatta Tuhokapitalismin nousua sanottiin ilmestyessään Naomi Kleinin merkittävimmäksi teokseksi. Kirja on vangitseva kertomus siitä, miten kapitalismi hyödyntää tuhon lamaannuttamia kansoja ja valtioita. 11 € (ovh 12 €) Le Monde diplomatique on maailman poliittinen aikakauslehti, jota on julkaistu ranskaksi vuodesta 1954, ja se ilmestyy nyt 30 kielellä ympäri maailman. Suomen kieliseen Diploon käänn etään artikkeleita myös riippumattomasta venäläisestä Novaja Gazeta lehdestä. TILAA NYT, SAAT TILAAJALAHJAKSI MAAILMANHISTORIAN KUKOISTAVIMMAT KAUPUNGIT -KIRJAN! ALKAEN 30 € VUOSI DIPLO AVARTAA NÄKÖKULMIA JA KAPINOI MUSTAVALKOISUUTTA VASTAAN! 30 € /vuosi 34 € /vuosi Tilaan Diplon: (toistaiseksi voimassa oleva tilaus, sisältää myös digilehden ja tilaajalahjan) (määräaikainen tilaus, sisältää myös digilehden) Ilkka Taipale: VENÄJÄ MON AMOUR Ilkka Taipaleen ensimmäiset muistelmat 50 vuoden ajalta naapurimaastamme kulkevat Vienanjoen rannoilta Arkangelista Kaliningradiin ja Pietarista Vorkutaan läpi vankiloiden ja mielisairaaloiden. Tarinoita on kuvernööreistä akateemikkoihin ja sotilasjohtajiin. 26 € (ovh 29 €) Jevgeni Vodolazkin: ARSENIN NELJÄ ELÄMÄÄ Suurenmoinen romaani rakkaudesta ja menetyksestä sijoittuu ruton riivaamalle keskiajan Venäjälle. 28 € (ovh 32 €) Jyrki LappiSeppälä: TUULIMYLLYJÄ PÄIN Kääntäjä Jyrki LappiSeppälän muistelmat on yhden miehen huikea matka vinhana pyöriviä tuulimyllyjä vastaan. 26 € (ovh 29 €) Sirpa Puhakka: VASEMMISTOLIITON SYNTY Vapun alla 1990 tehtiin Suomen poliittista historiaa. Tuhansia ihmisiä kokoontui Kulttuuritalolle perustamaan uutta puoluetta. Vasemmistolainen liike siirtyi uuteen vaiheeseen. Kirja kertoo uuden puolueen jännittävistä synnytystuskista. 24 € (ovh 27 €) Luke Harding: SNOWDEN Edward Snowdenin vuoto Yhdysvaltojen käyttämästä maailmanlaajuisesta vakoiluohjelmasta mullisti tietoyhteiskunnan. Tämä sisäpiirin tarina kertoo, mitä tapahtui. Tutkivan journalismin mestarinäytettä lukee kuin jännityskertomusta. 25 € (ovh 28 €) Koivuranta ym.: MARIMEKKO – SUURIA KUVIOITA Marimekon ihmeellinen historia. Kaunistelematta ja täynnä herkullisia tarinoita. Tutkivien toimittajien kirjoittama teos perustuu yli sataan haastatteluun ja kymmeniin arkistolähteisiin. 29 € (ovh 37 €)
18 – Nro 7 joulukuu 2015 ELÄKELÄINEN – Hertta on kulkenut kainalossani pian kymmenen vuotta, kertoo kirjailija ja ohjaaja Heidi Köngäs ( s. 1954). Hän on myötäelänyt Hertta Kuusisen (1904–1974) tarinaa kirjoittaessaan tänä vuonna ilmestynyttä romaaniaan Hertta . Lisäksi hän on ohjannut draamasarjan Punainen kolmio , joka alkaa joulukuussa Ylellä. Nuoren Hertta Kuusisen osaa aatteen ja oman aikakautensa kuvastimessa seurataan vuosina 1934–48. Romaanin ja televisio-sarjan tekemisen ja niiden taustatyön myötä Köngäs alkoi ymmärtää myös nykyistä Venäjää. – Näiden töiden kautta olen syventänyt ymmärrystäni Suomen historian yhdestä taitekohdasta, sodan jälkeisistä vuosista. Olen oivaltanut sen, kuinka historia säteilee nykyhetkeen. Maailmaa ei voi ymmärtää, ellei tunne oman maansa historiaa. Kaikki, mitä on tapahtunut menneisyydessä säteilee yhä nykyhetkeen. Mennyttä ei pidä unohtaa. Kun Hertta Kuusinen tuli Suomeen Moskovasta vuonna 1934, kommunistien toiminta oli kiellettyä. Kaikki toiminta tapahtui salassa, maanalaisena. – Vaikka kuvaan mennyttä aikaa, kirjoitan kuitenkin nykyhetkelle. Kirjoittaessani menneistä julmuuksista, en voi olla tuntematta myötätuntoa näitä ihmisiä, vaikkapa mielipidevankeja kohtaan. Hertta Kuusinen sai liki viiden vuoden tuomion 1930-luvulla ja jatkosodan aikaan hän oli pidätettynä turvasäilössä, vailla varsinaista tuomiota. Herttaromaanin tapahtumat alkavat vyöryä vuodesta 1939, jolloin Kuusinen vapautuu kuritushuoneesta. Ihmeen omaisesti hän selvisi vastoinkäymisistään. – Hertan valoisa mielenlaatu varmaan auttoi, samoin vanhempien suoma ja hänen myöhemmin saavuttamansa sivistyneisyys sekä yhteískunnallinen tietoisuus. Hertta selvisi niin vankilavuosista kuin muistakin elämän raastavista vaiheista. Luulen, että Hertta ei kokenut itseään uhriksi vaikka kokikin kovia kommunistisen puoluekurin riepoteltavana. Neuvosto-Venäjälle 17-vuotiaana Hertan suhde isäänsä Neuvosto-Venäjälle kansalaissodan jälkeen paenneeseen kommunistijohtaja Otto Wille Kuusiseen oli luottamuksellinen, ihannoivakin. Hertta muutti 17-vuotiaana myös Neuvosto-Venäjälle. – Kirjeenvaihdosta päätellen Hertta haki hyväksyntää isältään. Tytär halusi olla jalo taistelija ja antaumuksellinen puoluetyöntekijä. Hän arvosti isänsä oppeja ja poliittisia käsityksiä, mutta ei hän Otto Wille Kuusista palvonut. Poliittisten olojen myllerryksessä yhteydet isään säilyivät katkeamatta Hertan tultua Suomeen 1934. Kun Hertta lähti Suomeen salaisiin tehtäviin, hän joutui jättämään poikansa Jurin Moskovaan. Hänen lohduton ikävä poikaansa kohtaan ja lopulta suunnaton suru Jurin menehtyHeidi Köngäs: Hertta. Romaani. Otava 2015. Heidi Köngäs ei pelkää poliittisia aiheita. Edellinen romaani Dora, Dora oli kirjaimellisesti hyytävä kuvaus natsi-Saksan varusteluministerin Albert Speerin ja hänen seurueensa vierailusta Petsamossa vuoden 1942 joulukuun tulipalopakkasissa. Uudessa teoksessaan Köngäs on tarttunut ehkä kiinnostavimpaan naiseen, joka koskaan on suomalaisessa politiikassa toiminut eli Hertta Kuusiseen. Dora, Dora oli Finlandia-palkintoehdokkaana, ja kysyä sopii, miksi Hertta ei tänä vuonna ollut. Romaani olisi sen todella ansainnut. Hertta on huolella taustoitettu ja syvällisesti ymmärretty sisäkuva kohteestaan, mutta pitää muistaa, että teos on romaani, fiktio, jolta ei pidä odottaa dokumentoitua ”totuutta”. Kirjailija on käyttänyt vapaata tulkintaoikeuttaan ja luonut poliittisten ristiriitojen ja voimakkaiden tunteiden raastaman, mutta silti kokonaisen ja lujan persoonan – hyvin uskottavan Hertan, joka oli toki poikkeusyksilö, mutta samalla normaali nainen ongelmineen, pelkoineen ja intohimoineen. Teos sijoittuu 30-luvun lopusta sodanjälkeisiin vuosiin, ja sen tarinaa kuljettaa kolme ihmistä, Hertta, hänen toinen miehensä Yrjö Leino ja Etsivän keskuspoliisin päällikkö Esko Riekki, joka ostaa rahavaikeuksien kanssa painivan Leinon ilmiantajakseen. Riekin tähtäimessä on nimenomaan Hertta, joka Leinon on vieteltävä suhteeseen. Mutta politiikkaa keskeisemmäksi teemaksi nousee kirjassa Hertan ja Leinon rakkaussuhde. Kirja alkaa vankilasta. Hertta on tullut vuonna 1934 Moskovasta organisoimaan illegaalisen Suomen Kommunistisen Puolueen toimintaa Helsingissä, jäänyt jo parin viikon päästä kiinni ja saanut viiden vuoden tuomion. On kevät 1939, ja vapaus koittaa. Mitä se Hertalle merkitsee? Yhä jatkuvaa huolta Neuvostoliittoon jääneestä pojasta Jurista, jonka olinpaikkaa Hertta ei tiedä, rahattomuutta ja pelkoa, mutta myös äidin lihapullia, puhtaita vaatteita, kylpyä ja ennen kaikkea vapautta vaeltaa pitkin Helsingin puistoja ja rantoja, nähdä puita ja lintuja, vetää sisäänsä raitista ilmaa. Hertta kokee vapautensa intohimoisen aistivoimaisesti, mutta jotain vielä intohimoisempaa astuu elämään komean Yrjö Leinon hahmossa. Leino on naimisissa, jopa toista kertaa, mutta mitä siitä, onhan Hertallakin takanaan avioliitto Ture Lehénin kanssa. Hertta on erotiikassaan suora ja vapaa. Yhdyntä on naiselle kuin joisi lasin vettä, oli Aleksandra Kollontai sanonut, ja Hertta on samaa mieltä. Ei siksi, että se olisi vähäpätöistä vaan siksi, että se on luonnollista. Kun on jano, on luonnollista juoda vettä. Sitten syttyy talvisota, jonka alkulaukaukset ja sotaa edeltänyt hyökkäämättömyyssopimus Neuvostoliiton ja Saksan välillä tyrmistyttävät Herttaa. Niitä on vaikea selittää lännen propagandaksi, niin kuin hän yrittää itselleen selittää Stalinin puhdistukset, joista koko ajan huhutaan. Kohtalona Hertta Kuusinen Heidi Köngäs: Kirjailijan tärkein tehtävä on myötätunnon herättäminen Herttakuningatar, sisäkuva Yle TV 1:llä nähtävässä Punainen kolmio -sarjassa Hertta Kuusista näyttelee Vappu Nalbantoglu (edessä vasemmalla) Kuva: Yle kuvapalvelu/ Hannu Kettunen
Nro 7 joulukuu 2015 – 19 ELÄKELÄINEN Moskovan hierarkiassa etenevä isä-Kuusinenkaan ei niitä tyttärelleen selvitä sen paremmin kuin Juri-pojan tilannettakaan, vaikka kirjeenvaihto on vilkasta. Hertan ja Leinon on sodan alettua paettava Helsingistä. He piileskelevät koko sodan ajan maaseudulla, näkevät nälkää ja vilua, palaavat nääntyneinä pääkaupunkiin vasta rauhan tultua. Jatkosodan aikana Hertta vangittiin, Leino piileskeli, mutta sodan loputtua ajat paranivat. Kommunistinen puolue pääsi maan alta, ja Leinosta tuli sisäministeri. Mentiin vihdoin naimisiin, saatiin iso huoneisto Ullanlinnasta, sinne otettiin asumaan myös Leinon tytär Lieko ja molemmat anopit. Rauhan tultua Hertta kokee, että nyt elämä vasta alkaa, ”se kaikki, mistä olin vuosikaudet vankilassa haaveillut, muuttuisi oudosta todeksi, kun me kaksi jakaisimme vihdoinkin kaiken, leivän, vuoteen ja yhteisen taistelun”. Mutta loiston aika oli lyhyt, Leinon suhteet Riekkiin paljastettiin SKP:ssa ja Hertta joutui kokouksessa itse tuomitsemaan miehensä ”petoksen”. Siihen loppui liitto, joka oli kestänyt nälkää, vilua, puutetta ja Leinon pahenevan juoppoudenkin. Mutta kun Hertta joutui tilanteeseen, jossa aate asetettiin henkilökohtaista elämää vastaan, aate voitti. Puolueen antamia tehtäviä vastaan ei niskuroitu. Hertalle pakko ääneen tuomita miehensä tämän läsnä ollessa oli valtava nöyryytys. ”Tänään nielin teoriaa käytännössä”, hän miettii kokouspäivän iltana yksin isossa lukaalissa. Ture Lehénin ja puolueen puheenjohtajan Aimo Aaltosen kannatushuudot puheenvuoron jälkeen ”osuivat kuin lyönnit avokämmenellä suoraan kasvoille”. Lehénin omahyväinen ilme oli pahinta. Hertta muistaa, miten hän oli suhteen alussa lapsellisuuksissaan kysynyt Lehéniltä olivatko he nyt rakastavaisia. Ja Lehén vastannut: ”Ei, Hertta, me olemme paljon enemmän, me olemme tovereita.” Silloin Hertta oli ymmärtänyt, että aatteen raudanluja tahto ylittää kaikki yksilön pienet pyrkimykset, sen rinnalla rakkaudella ei ole mitään merkitystä. Heidi Köngäksen lause on hiottu, rauhallinen, selkeä. Hertan osuudet kulkevat pääosin preesensissä, mikä korostaa läsnäolon tuntua, intiimiyttä. Vaikka kerronta on hillittyä, draamaa ja jännitettä ei tekstistä puutu. Eikä huumoriakaan, vaikka se tuodaankin esiin pidättyväisesti. Esimerkiksi Hella Vuolijoki on älykkään satiirisesti tehty hahmo, koomista on myös Leinon puhtaushysteria ja bakteerikammo, ja oma koomisuutensa on Hertan ja Leinon äitien reviiritaistelussa Ullanlinnan lukaalissa. Hertta Kuusisen poliittinen ura jatkui menestyksekkäänä kuolemaan asti. Leino ei ollut viimeinen rakkaus, sen jälkeen tuli pitkä suhde Olavi Paavolaisen kanssa. Hertan kirjeistä Paavolaiselle on Marja-Leena Mikkola koonnut kokoelman Hamlet ystäväni, joka ilmestyi vuonna 1999. Hertta Kuusinen oli karismaattinen puhuja, valloittava persoona, sivistynyt, huumorintajuinen, avaramielinen kulttuuri-ihminen. Hän ei menettänyt uskoaan aatteeseen. Pettymykset ja vastoinkäymiset politiikassa eivät häntä nujertaneet, mutta yhdestä surusta hän ei koskaan toipunut: oman pojan kuolemasta. Hertta sai tiedon siitä kaksi vuotta Jurin kuoleman jälkeen. Kaikki muut tiesivät, mutta Hertalle ei hennottu kertoa, että Juri oli kuollut työleirillä pohjoisessa. Edes isä ei kertonut, vaikka varmasti tiesi sekä työleirille joutumisesta että kuolemasta. Sen totuuden pimittäminen oli Hertan mielestä pahin teko, mikä häntä kohtaan oli ikinä tehty. TUULA-LIINA VARIS misestä työleirillä on Köngäksen kirjassa riipaisevaa luettavaa. Kuinka hän saattoi jättää poikansa? – Jurin osuutta Hertan elämässä ja tunnemaailmassa en voinut sivuuttaa. Kun Hertta lähti puoluetoimintaan Suomeen, hän ajatteli olevansa täällä vain muutaman kuukauden. Hän ei voinut ennakoida sitä, että hänet vangittaan ja ylipäätään tapahtumien kulkua Suomessa. Järkyttävää oli myös se, että Hertan lähipiiri salaili Jurin kohtaloa Hertalta. Poikansa menehtymisestä työleirillä hän sai kuulla vasta kaksi vuotta kuolemantapauksen jälkeen. Historiallinen kansansuosio Mutta Hertta ei murtunut, vaikka suru jäi. – Hän oli valovoimainen, lumoava nainen. Hertta Kuusinen oli erittäin huumorintajuinen, älykäs ja vahva valonsäde, joka alkoi toisille voimaa vankilavuosina ja muutoinkin. Hän oli ulkoisesti vahva, mutta haavoittuvainen ja suojaton sisäisesti. Juuri tämä ristiriita tekee Hertta Kuusisesta niin kiinnostavan henkilön. Hänen kansansuosionsa oli historiallinen. Vuoden 1948 eduskuntavaaleissa Kuusinen sai huikeat 58 770 henkilökohtaista ääntä. Tämän äänimäärän ylitti vasta Sauli Niinistö. Köngäs ihmetteleekin, miksi Skdl ei nimittänyt ministeriksi Herttaa vaan Yrjö Leinon. Kansanedustajana Hertta Kuusinen edisti tarmokkaasti sosiaalilainsäädännön uudistuksia muun muassa lapsilisiä ja lomaoikeuksia. Kovin mairittelevaa kuvaa Köngäs ei anna Hertan suuresta intohimoisesta rakastetusta, ministeriksi yltäneestä Yrjö Leinosta. Kiinnostavasti, moniin tutkimuksiin nojaten hän kuvaa Leinon myös kätyriksi. – Hän oli ristiriitainen, bakteerikammoinen ja äkkipikainen. Leino oli myös puoleensa vetävä, komea ja turhamainen. Hänet diskriminoitiin puolueesta kelvottoman kommunistina ja ministerinä hänestä tuli pelkkä, loppuvaiheessa pahasti alkoholisoitunut, kumileimasin. Hertta joutui tuomitsemaan Leinon SKP:n kokouksessa puoluetovereiden edessä. Pari päätyi eroon. Heidi Köngäs kuvaa mahdollisuuksien historiaa Heidi Köngäs nojaa Leinoa koskevissa faktoissa mm. Jukka Rislakin ja Ilkka Hakalehdon tekemiin kirjoihin ja tutkimuksiin. Lisäksi hän on tehnyt taustahaastatteluja ja käynyt arkistoissa penkomassa kuulustelupöytäkirjoja. – Kuvaan mahdollisen historiaa, aihepiiriä, johon liittyy paljon salattua ja kätkettyä. Mikäli joku tutkija pääsee NKP:n arkistoihin, niin moni kysymys ratkeaa. Heidi Köngäs otti teinivuosinaan kiihkeästi kantaa maailmanpolitiikan vääryyksiin. – Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat edelleen vankkumattomia arvoja elämässäni. Valpastun heti kun havaitsen sortoa ja epäoikeudenmukaisuutta. En ole poliittinen ihminen, mutta seuraan toki maailman menoa. Se, mistä kirjoitan ja mitä näen aiheena, kertoo siitä, mitä ajattelen. ”Suomen kieltä ja kirjallisuutta pitää vaalia” Päivänpolitiikkaa Köngäs ei juuri seuraa mutta sitä tiitterämmin hän ottaa kantaa kulttuuripoliittisiin kysymyksiin. – On itsestään selvää, että pieni valtio tarvitsee oman kielen ja kirjallisuuden. Kieli yhdistää kansakuntaa erottaen sen muista. On ensiarvoisen tärkeää, että suomen kieli säilyttää asemansa, niin hienoa kuin englannin ja muiden kielten osaaminen onkin. Suomen kieltä ja kirjallisuutta pitää vaalia. Jos kieli menee, menee mieli ja kansa heikentyy. Suomalaisten pitäisi olla ylpeitä kielestään ja kirjallisuudestamme. Heidi Köngäs on huolissaan kaikkialla – kirjallisuuden kentälläkin – jylläävästä kaupallisuudesta. Kirjojen kun pitäisi myydä kuin häkää ja mieluusti voittaa jos minkälaisia kilpailuja. – Tämä ei ole kirjallisuuden tarkoitus, sillä kirjojen tulisi toimia lukijoiden sisäisenä vahvistuksena. Elämme vain yhden elämän, mutta kirjojen kautta voimme elää monta. Vasta lukija, sen vastaanottaja synnyttää romaanin, ei kirjailija yksin, Köngäs huomauttaa. – Kirjailijan – ainakin minun – tärkein tehtävä on myötätunnon herättäminen. Siitä maailmassa on aina puute. SISKOTUULIKKI TOIJONEN Heidi Köngäs (s. 1954) on kirjailija ja Yle TV1:n toimittaja, tuottaja ja ohjaaja. Hertta on hänen kuudes romaaninsa. Sitä edeltävä Dora, Dora (2012) oli Finlandia-palkintoehdokkaana. Ohjannut televisioelokuviksi ja -sarjoiksi muun muassa Sisko Istanmäen, Laila Hirvisaaren ja Leena Lehtolaisen tekstejä. Heidi Köngäksen ohjaama ja hänen, Taina Westin sekä Leena Virtasen kirjoittama tv-sarja Punainen kolmio 13.12. alkaen Yle TV 1. Historiallisten aiheiden etevä kuvaaja Heidi Köngäs. Kuva: Otava/Jouni Harala
20 – Nro 7 joulukuu 2015 ELÄKELÄINEN Hämeenlinna Erkki Kumpulainen Sinikka Kumpulainen Meeri Suonpuro Eine Stolt Veikko Stolt Riitta-Liisa Stolt Tuula Maaniittu Marjatta Elo Jarmo Röksä Airi Kalinainen Alpo Timonen Raili Kuosa Anja Pulkkinen Maija-Liisa Niini Meeri Jalonen Maila Lahtinen Terttu Klemm Veijo Klemm Olavi Ruusunen Ritva Ruusunen Jokioisten Seutu RAKENNUSLIITON OSASTO 316, JOKIOINEN JOKIOISTEN KUNTAALAN AMMATTIYHDISTYS JHL JOKIOISTEN PIONEERIT ry NESTE JOKIOINEN Tarja Kirkkola-Helenius Pentti Kirkkola Eeva Kirkkoja Terttu Viljanen Hellin Reko Terttu Mäkelä Mirja Tuusa Pirkko Kulju Heikki Kulju M-V Ahonen Heikki Sirén Markku Rantanen Merja Kallio-Nygård Jaana Pylkkönen Jarmo Määttä Sirkka-Liisa Ågren Heikki Sillanpää Pirkko Aronen Mika T. Rantala Jouko Heinämäki Markku Hakamäki Terttu Palmu Jukka Palmu Kiveriö-Kärpänen KIVERIÖN-KÄRPÄSEN ELÄKELÄISET ry Lahti Martti Haverinen Pirjo Hirvonen Antti Holopainen Tauno Huotari Sinikka Jokinen Pekka Kautto Vuokko Kautto Teuvo Keinänen Helvi Korhonen Hannu Kokkonen Eeva Marin Tauno ja Eine Nieminen Anja Partanen Viljo Pitkänen Vuokko Pusenius Arja ja Pekka Rautaporras Helena ja Risto Rautaporras Pirjo Salomaa Anja Storlöpare Pirkko Vaittinen Salpakangas SALPAKANKAAN ELÄKELÄISET ry Jakomäki Mirjam Alanko Raija Sokura Liisa Hyvärinen Anneli Färm Ulla Halonen Pirkko Pöri Pirjo Töyrylä Tyyne Finne Taina Seppälä Irma Heino Marja-Leena Laitinen Terttu Hytönen Marja-Liisa Isoniemelä Taisto Rossinen Raili ja Aaro Taponen Reino Könönen Aira Vellonen Kaarela Helena ja Alvar Risberg Heimo Luoto Sulo Sirén Niilo Luoto Seppo Piiroinen Anna-Liisa Partanen Ritva Pekkola Ville Schuvalow Paavo Kekkonen HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Etelä-Häme JOKIOISTEN KUNTA Helsinki ELÄKELÄISTEN HELSINGIN ALUEJÄRJESTÖ www.elry-helsinki.org Kuva: Risto Peitsaro
Nro 7 joulukuu 2015 – 21 ELÄKELÄINEN HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Reijo Roine Mauri Kauppila Veikko Savolainen Leena Virta Liisa Sirén Nina Sankelo Kyllikki Sirén Marita Henriksson Sirkka-Liisa Lehtovaara Helena ja Aimo Niiranen Tarja ja Heikki Hietanen Kallio-Vallila KALLION-VALLILAN ELÄKELÄISET ry Hertta Pöllänen Annikki Penttonen Irja Pesonen Kati Peltola Kyllikki Niemi Kaarina Gustafsson Maija Halenius Mirja Arajärvi Irma Palo Kontula KONTULAN ELÄKELÄISET ry Pirkko Toland Maire Törri Maija Rosma Ulpu ja Johanna Degerlund Eila Kohonen Helga Laakso Leila Juola Sirkka ja Raimo Aaltonen Pauli ja Leila Pyykkö Inkeri ja Kalevi Nupponen Anneli ja Olavi Lepistö Marjatta Kuusisto Toini Juntunen Seija Voutilainen Pentti Hampinen Ritva ja Pentti Sirkka Kuivala Ismo Kuivala Pekka Saarnio Ilkka Tervonen Sirkka Korhonen Martti Korhonen Verna Mustonen Kerttu Koivunen Mailis Kouhi Riitta Lindholm Onni Määttä Salme Sarivaara Pirkko Helenius Reijo Inkala Anna-Liisa Saarela Raija Virtanen Pirkko Lindholm O. Mustonen Esko Kosonen Anja Ventti Risto Ventti Aili Saarela Margit Sievinen Seija Malmikumpu Erkki Malmikumpu Eero Haavisto Maija Laaksonen Tellervo Pulkkinen Kari Seppälä Elli Juntunen Liisa Aunula Raili ja Kalevi Kaateri Sirkka Rautiainen Leena Vilonen Sirkku Moisio Kauko ja Seija Hirviniemi Tellu Jäppinen Liisa ja Paavo Perälä Kirsti Leskinen Airi Salminen Heikki Typpö Elsa Keinänen Marja Leena Keinänen Eino ja Maija Vikman Kultaisen lyhteen Eläkeläiset ry toivottaa hyvää Joulua jäsenilleen! Malmi Seija Voutilainen Irja Kortelainen Kaj Blomberg Reijo Töyrylä Veijo Kärkkäinen Helena Leskinen Raili Pelkonen Ensio Leskinen Marja-Leena Tuominen Kaarina Teppo Sirpa Juoksukangas Jussi Juoksukangas Kaija Tolvanen Kaija Pilhjerta Pirjo Karjukoski Kalle Karjukoski Vilho Koskinen Seija Halonen Erkki Mattila Soile ja Pentti Kaarnajärvi Anja Kokko Pauli Halonen Helvi Järvinen Annikki Luukkonen Eevi Kaasinen Hilja Kettunen Paavo Kettunen Ritva Kaartoaho Anja Luttinen Helvi Ranta Mirja Leppälä Liisa Kosonen Irma Mäntynen Veikko Mäntynen Eeva-Maija Haapala Eero Haverinen Tapio Ojanen Aino Vepsäläinen Anni Vahlström Maikki Vepsä Esko Vepsä Pirkko Miettinen Toini Leinonen Martti Leinonen Anja Niemi Ritva Sulanterä Elvi Iivonen Kaija Leinonen Helga Kukkonen Aune Kana-aho Sirkka Sallinen Raija Rantanen Lasse Tiainen Riitta Kainulainen Jorma Immonen Sulo Willman Aune Vierikko Sirkka Arvola Maila Vento Jorma Kataja Meri Kataja Kerttu Niemi Maija Tiittanen Inkeri Kolehmainen Sirkka Malinen Liisa Marttinen Oili Välitalo Saara Laine Matti Lintumäki Lea Perälä Lauri Perälä Hilkka Salminen Maila Styrman Myllypuro Jouni Harju Raili Koskivaara Raine ja Kaarina Kangas Eila Kortelainen Maija Julin Seija Roivainen Kati ja Vilho Möykkylä Seija Manninen Else Hovi Mauno Räsänen Osmo Tolvanen Helli Tolvanen Juha Hämäläinen Soila Sunikka Olavi Helin Sirpa Juoksukangas Jussi Juoksukangas Matti Heino Marja Liisa Siira Liisa Lindroos Pihlajamäki-Pihlajisto Helena Hyppönen Devi Kaukinen Vilma Kaukinen Pirkko Koivulahti Anna-Liisa Saukkola Risto Viander Aira Hiltunen Aulikki Huovinen Aino Matikainen Reijo Pitkänen Kaisa Puumalainen Liisa Riippi Helka Alanen Eeva-Liisa Kankainen Marja-Liisa Suuronen Tapuli TAPULIN ELÄKELÄISET ry MYLLYPURON ELÄKELÄISET ry Aluejärjestöjen neuvottelupäivät 11.-14.10. Kuntorannassa Mirja Arajärvi Maija Ekorre Antti Holopainen Mervi Höylä Arja Jauhiainen Sirkka Jeulonen Leena Korhonen Viljo Kumpulainen Antero Kyllönen Heimo Liimatainen Irmeli Mandell Kosti Mantonen Eeva Marin Vappu Miinalainen Eira Nurmi Pertti Nurmi Raili Pylkkönen Matti Ruokolainen Aimo Röpetti Anja Sarajärvi Marketta Semi Pentti Suntinen Terttu Viinamäki Kyllikki Vilander Jouko Vuohiniemi Tervehdyssivujen valokuvat : Vaasan Eläkeläisten digikamerakerho. Kuva: Raimo Vahtera Kuva: Osmo Metsälä Kuva: Pertti Sevola
22 – Nro 7 joulukuu 2015 ELÄKELÄINEN Alavieska ALAVIESKAN ELÄKELÄISET ry Elvi ja Veikko Kiimamaa Sirpa Savukoski Kalevi Nissilä Pentti Björkbacka Helena ja Hannu Soukka Titta Nikula Irja Tauriainen Hannele Iermströn Kalle Huttunen Pentti Tikkanen Jorma Kotka Haapajärvi POP PANKKI HAAPAJÄRVEN ELÄKELÄISET ry Haukipudas HAUKIPUTAAN ELÄKELÄISET ry Taisto Sutela Paula ja Pekka Sarkkinen Kaarina ja Matti Nisula Elsa ja Veli Kurkela Anna-Maija ja Tapio Barck Raija ja Matti Leppänen Raili ja Taisto Korvala Armi ja Esa Laine Tapio Kärenaho ja Eila Aili ja Timo Vilppola Aino ja Antti Timonen Leena ja Edvin Mattila Airi ja Reima Ritapuu Pirjo ja Aulis Kropsu Taisto Tammela Ii Hilkka Kalliorinne Kauko Jakku-Hiivala Eeva Kakkonen Anneli ja Veikko Veijola Helga ja Juhani Siurua Rauha ja Mauno Ukkola Rauha ja Niilo Piukkula Helvi ja Ossi Junes Eila Alasimonen Pirkko Mäkitalo Kaarina Niskanen Anja Mäkipaaso Pauli Paaso Kalajoki KALAJOEN ELÄKELÄISET ry Eliisa Koivisto Rauni Heininen Leena Vatunki Väinö Hietala Raili Hietala Asta Fors Teuvo Hietala Terttu Hietala Inkeri Luoto Eila Huhtala Eila Himanka Raija Luoto Sauli Konu Airi Vierimaa Veikko Vierimaa Lauri Seikkula Hilkka Hietala Raimo Hietala Marita Lahtinen Aarne ja Raili Samanen Heli Alho Hilkka Siironen Matti Ekonkari Laura Siironen Pekka Siironen Esko ja Ritva Siermala Kempele Auli ja Jaakko Penttilä Eila ja Martti Pärkkä Kaino ja Esko Aune Ansamaa Irene Tamminen Leena Laava Taimi ja Aarne Elvi ja Mauno Ulla ja Paavo Kokko Matti Helin Inkeri ja Olavi Haapakoski Veikko Kylmänen Sonja ja Pauli Hepo-oja Meeri ja Pekka Joensuu Eino Neuvonen ja Pirkko Päivikki ja Matti Marjatta ja Kalevi Kerttula Anja ja Kalle Korento Anna-Liisa ja Jorma Asta Lauri Eila Alaräihä Liisa ja Veikko Keränen Kiiminki Sisko Kuopusjärvi Seppo Hanhela Anna-Liisa ja Timo Heikkinen Aili ja Matti Mätäsaho Sylvi Haarahiltunen Sirkka Vengasaho Raimo ja Eila Mykkänen Kalevi ja Pirkko Herukka Alpo ja Toini Kutilainen Matti ja Salli Kaukoranta Marketta ja Eero Timonen Arto Kouri Tauno ja Marianne Honkanen Raili Järvinen Anna-Maija Koivuranta Antti ja Helena Hamarinaho Eeva Stenroth Risto Lyytikäinen Liisa Vesa Olli Aikioniemi Kuusamo Irma ja Kauno Moilanen Seppo Veteläinen Aulis Saapunki Aira ja Pentti Kyyhkynen Marjatta ja Tarmo Polojärvi Eila ja Leevi Uhlbäck Suoma ja Veikko Ervasti Veele ja Aili Mustaniemi Irene ja Pentti Käsmä Elli ja Taisto Heikkinen Ilmari Määttä Irja ja Unto Saapunki Mauno ja Hilja Ronkainen Sinikka Leinonen Elli ja Hannu Hietala Martinniemi Lauri Helisten Hely Enckell Sanelma Ukkola Laila Luukinen Heino Luukinen Pirkko Jakku Antero Jakku Elma Vesala Marjatta Pussinen Aatos Pussinen Tellervo Pussinen Pentti Pussinen Irma Kiventerä Toivo Kiventerä Eira Mehtälä Jyrki Mehtälä Eino Olkoniemi Raija Kurikka Veijo Kurikka Pirkko Sihvonen Tuula Utriainen Erkki Utriainen Muhos Erkki ja Meimi Karjalainen Eino Siekkinen Irja ja Toivo Lotvonen Veikko Juntunen Eino Pudas Aune Touru Terttu ja Esko Oikarinen Toini ja Pekka Ojamaa Kerttu Leskelä Marjatta Säävälä Martta Pulliainen Anna Nilosaari Tuulikki ja Arvo Erkkilä Tuomo Suikkanen Oulainen Urho Hyytiäinen Helena Hyytiäinen Ritva Kilpeläinen Kaisa Putila Eila Laurila Bertta Malmberg Aimo Malmberg Aira Kotka Airi Juusola Maire Kalliokulju Tellervo Isokangas Arvi Myllylä Anna Jylkkä Niilo Nikumatti Aarno ja Anneli Rajaniemi Marjatta ja Raimo Kolppanen Kirsi ja Raune Mäntyniemi Maire Pihlajaoja Vieno Vuoti Sulevi Salmi HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Jokilaaksot MARTINNIEMEN ELÄKELÄISET ry JO LIKI 55 VUOTTA VANHUSVÄESTÖN PUOLESTA
Nro 7 joulukuu 2015 – 23 ELÄKELÄINEN HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Oulu Olavi Hentilä Taina ja Olavi Peltoniemi Asser ja Brita Eeva ja Väinö Pitkälä Marja-Liisa Koukkula Kyllikki Anttila Hannes Jäälinoja Ritva ja Erkki Savilaakso Kirsti Nöjd Marjatta Siuruainen Ritva ja Martti Eilola Ritva ja Veli Siivola Reijo Rautio Eila Nuutinen Pirjo ja Tauno Eero Oikarinen OULUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry Onerva Hautaniemi Viivi Latola Liisa Seluska Eeva Toivola Anni ja Urho Koistinen Hilkka ja Erkki Kukkonen Kalevi Hyvönen Aimo Keinänen Kauko Maikkola Veikko Meriläinen Leena ja Erkki Manninen Raimo ja Arja Viitala Aimo Blomster Jorma Hartikka Vilho Kärnä Teuvo Blomster Arvo ja Linnea Pietilä Elsi ja Jorma Suomela Katariina Rissanen Raija Haikonen Seija Juntunen Mirja Tapio Olli Pirnes Seija Urpilainen Olavi Hentilä Antti Kivimäki Timo Karvonen Erkki Parviainen Martti Kadenius Sanni ja Esa Kauppi Anja ja Eero Mustonen Lyyli Lapintaival Eila Ruottinen Tuomo Jussinniemi Eino Vaikko Matti Oinas Raija ja Arvo Heikkinen Heino Seppälä Aimo Kullberg Maija Päkkilä Arvi Kostekivi Pentti Kellokoski Seija Revonoja Hilkka Myllykangas Elsa Pajuluoto Veikko ja Päivi Terttu Siekkinen ja Terho Kerttu ja Niilo Ala-Nikula Irma ja Ismo Larinen Eeva Stålnacke Aune Lehto Yrjö Lamminparras Kalle Nisula Martti Kyrönlampi Jussi Pekkala Heikki Mäkinen Olavi Karppinen Kaisu Hurskainen Lea Suorsa Oulunsalo Eila Hägg Elsa Kaikkonen Riitta ja Olavi Laakso Meeri ja Pentti Väliheikki Kerttu ja Ensio Piirainen Maija ja Markku Kaltio Mirja ja Esko Vahera Raili ja Tauno Korhonen Soile Ulander Eila ja Sulo Mård Anneli Salo Pirkko ja Paavo Piispanen Anneli Stefanius Elli Vuoti Eero Hirvonen Timo Hirvonen Olavi ja Eila Siekkinen Kauno ja Saara Metso Pentti Jääskö Eila ja Aarre Anttonen Silja ja Seppo Pulkkinen Pateniemi PATENIEMEN ELÄKELÄISET ry Paavo Kilvelä Laila Varjoranta Aino Kuusiniemi Eila Leinonen Airi Varis Esa ja Hanna Mahosenaho Aarno Saarela Kaarina ja Pentti Logrén Raimo ja Sinikka Mustikainen Leena Isokamula Tuulikki Honkala Saini ja Erkki Rajanen Eila ja Jussi Nyman Kati ja Veijo Maukku Ilkka Niemelä Ritva ja Esa Erkkilä Asta ja Matti Hauru Pekka ja Leena Nättinen Matti Kilvelä Eeva Holappa Paavo Uusitalo Mirja Toppila Airi ja Aaro Hyvönen Aili Annala Liisa Otamo Lea Vuoti Anneli Rautio Toini ja Antero Piri Lauri ja Anja Papinaho Raimo ja Taimi Anttila Allan ja Sirkka Korhonen Maire ja Reijo Salin Sirkka ja Esko Remes Soile ja Arvo Pesonen Sirkka ja Matti Heinikoski Elli ja Taisto Pietilä Pirkko ja Eero Pietilä Hilkka ja Reino Järvelä Juhani Hyvönen Liisa ja Juhani Heikkinen Pudasjärvi PUDASJÄRVEN ELÄKELÄISET ry Leena Rantala ja Jaakko Sirkka ja Usko Kokko Eero Räisänen Fanni Hemmilä Hilkka ja Paavo Tihinen Orvokki ja Aimo Hyttinen Mauno Lämsä Elsa ja Pekka Piri Eila ja Pentti Kokko Kerttu Määttä Seppo Räisänen Jorma Syrjäpalo Eero Hirvelä Elsa ja Taneli Aarni Rauni ja Pekka Jussila Marja-Leena Korvala Aarne Latvajärvi Helvi Huovinen Pyhäjärvi Helena ja Reino Laitinen Taisto Jormalainen Kaisa Leppälä Seija Luttinen Sakari ja Raili Tuoriniemi Helmi ja Anto Tapaninaho Iines ja Kauko Ahola Anna Marjoniemi Liisa ja Pekka Piippo Olavi Pesonen Vappu ja Pentti Aho Raahe RAAHEN ELÄKELÄISET ry Anja Sarajärvi Eila ja Harri Taskila Hilkka Antinoja Tarja ja Esko Nyman Veera ja Matti Törmäkangas Irma ja Tuomo Pasanen Hilkka Erkkilä Pentti Kunnasmäki Leena ja Esa Peltomaa Rauni ja Ahti Kiilakoski Seppo Punkkinen Irma ja Viktor Liete Hely ja Olavi Muikkula Irma Rauta ja Leo Ijäs Aila ja Tenho Kurula Irja Ylimattila Anja Vikman Pauli Pitkäkangas Paula ja Kalevi Kiilakoski Reisjärvi Yrjö Puurula Veikko Saukko Manu Kieleväinen Eero Karjula Einari Moilanen Ylivieska Rauha ja Terho Leppälä Aili ja Aimo Törmälehto Kaakkois-Suomi Anjalankoski Elli Heikkilä Anneli Sorsa Jorma Tuittu Terttu Tuittu Pirkko Laakkonen Eeva Hänninen Taisto Leinonen Jaakko Ruohola Raino Malminen Tellervo Häkkinen Pentti Aaltonen Pekka Pakkanen Ritva Pakkanen Imatra Matti Miettinen Laila Iisvirta Jussi Sallinen Rose Kaipainen Tuula Pitkonen Maila Piirainen Urho Piirainen Aimo Ruusunen Pirkko Ovaska Raili Kuittinen Liisa Rintamäki Anneli Haimakainen Eila Lehikoinen Eine Kurronen Pirkko Backman Kotka Raimo Enckenberg Tuula Kaitaniemi Ritva Vuorijärvi Marjatta Pyrhönen Perttu Hyöky Mirja Tanskanen Jouni Jalarvo Eeva Dufva Anneli Laakkonen Jorma Ahvenainen Hannu Ahvenainen Leena Ahvenainen Kai Kujala Kuusankoski KUUSANKOSKEN ELÄKELÄISET ry Seppo Simpura Eini Huurinainen Marja Jääskeläinen Risto Välimaa Irja Hallikas Elli E Sällinen Hilkka Mustonen Salli ja Olavi Pyhtää Ahti Karppinen Lea Salonen Irja Kauris Yrjö Kauris Elma Merilä Terttu Järvinen Heikki Hovi Jouko Nikander Martti ja Lea Marja Töyrylä Terttu Sinisalo Seppo Sinisalo Erik Miettinen Kuva: Raimo Vahtera Kuva: Sirkka Perttu
24 – Nro 7 joulukuu 2015 ELÄKELÄINEN Hankasalmi Eila Pietiläinen Jussi Pietiläinen Risto Niemi Helvi Halttunen Marja-Leena Kytölä Jari Kytölä Veikko Häkkinen Kerttu Häkkinen Hilja Paasolainen Vieno Pietiläinen Anna Petrilä Pekka Petrilä Hellevi Halttunen Osmo Vilokkinen Jorma Vilokkinen Martti Nykänen Maija Nykänen Kyllikki ja Veikko Tarvainen Pirjo Kumpu Antti Kumpu Raili Janhonen Tapani Kurvinen Inkeri Kurvinen Tapio Hult Pirjo Hult Terttu Honkonen Liisa Markkanen Reijo Markkanen Seppo ja Helvi Api Eila Hänninen Juhani Tiitinen Jyväskylä Tahvo Eronen Irma Jokinen Vuokko Sorsa Kari Jokinen Anneli Laakkonen Maija-Liisa Rantanen Sirkka Nieminen Irma Heiskanen Hannu ja Helena Hukka Irja ja Aatto Virtanen Toivo Tuukkanen Aarne Jäntti Kauko Virtanen Eila Manninen Seija Toropainen Liisa Kekkonen Matti Sivonen Tarja ja Osmo Oksanen Paavo Pietiläinen Raija Pietiläinen Sylvi Tuomainen Anneli Silvennoinen Irja Yksjärvi Mirja Kohonen Tapio Lamberg Seija Kolppo Orvokki ja Kauko Rekonen Pentti Friman Sirkka Kähkönen Antti Kähkönen Lahja Mutanen Toimi Friman Erkki Rautiainen Maria ja Pentti Heinonen Pertti Kaarijoki Katri ja Esko Lepistö Seppo ja Anja Alèn Veikko Rantala Ritva ja Vesa Hämäläinen Eeva ja Kalevi Lehtinen Anja Sandelin Kalevi Pihlainen Salli Ahonen Juha ja Pirkko Jauhiainen Sauli Rantala Kaija Kaipainen Matti Hokkanen Aili Matikainen Raimo Niininen Paula ja Arvi Oksa Leena Tervakangas Heikki Tervakangas Antti Simola Anja ja Jorma Muhonen Vesa Oksanen Virpi Takala Aino Löppönen Airi Ilomäki Mirja ja Vilho Mäkinen Hugo Koistinen Hilkka Hoskonen Tuula Reponen Sekakuoro Iltatähdet Esko Pynnönen Hellevi Ilmola Marjatta Jokinen Sinikka Siekkinen Sirpa Isopuro Katri Savolainen Jorma Muhonen Hannu Hukka Maija Turunen Anna-Liisa Lehtinen Toivo Tirri Eliisa Korpikannas Jämsä Sinikka Pasanen Heikki Pasanen Aune ja Sakari Auvinen Kaarina ja Veikko Rantanen Riitta Luoto Arja Niittunen Eila ja Reijo Jokinen Kalevi Ottelin Lyyli Soikkeli Terttu Uotila Aila Kivirinne Osmo Koivuranta Aira Seppälä Erkki Koivisto Simo Perälä Marja-Liisa Salomaa Eila Strandman Jämsänkoski JÄMSÄNKOSKEN ELÄKELÄISET ry Reino Welling Mirja Welling Matti Peltonen Raili Peltonen Pertti Tavilampi Pirjo Tavilampi Eero Peutere HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! ELÄKELÄISET ry:n KAINUUN ALUEJÄRJESTÖ ry Hyrynsalmi HYRYNSALMEN ELÄKELÄISET ry Kajaani KAJAANIN ELÄKELÄISET ry Raili Myllylä Anja ja Erkki Koskelo Sirkka-Liisa Laukkanen Tauno Juppi Sirkka ja Väinö Heikkinen Kaija ja Juhani Leinonen Annikki Widgren Irmeli Leinonen Toivo Huttunen Salli Putkonen Erkki Holappa Jarmo Munter Pentti Väänänen Perttu Parviainen Matti ja Ritva Laila Lukander Erkki Kemppainen Siiri ja Timo Tuula ja Pentti Väyrynen Irma ja Arvi Pääkkönen Tuula ja Antero Kärki Aira ja Veli Nyyssönen Nikolai Happo Terttu ja Urho Hyyryläinen Pirjo ja Reino Laaksonen Anja ja Seppo Heikkinen Veli ja Telle Sirpa Niskanen Arja Kivisilta Aki Räisänen Irma ja Jorma Sivonen Silja ja Aarne Pirkko Snickeri Reino Heikura Helli Karjalainen Sylvi Moilanen Ester Säkkinen Irja Immonen Mirja ja Kari Aili ja Martti Tauno Auvinen Eeva Kurvinen Aune ja Jorma Aune Polvinen Saara Toiviainen Helmi Heiskanen Paltamo PALTAMON ELÄKELÄISET ry Tuula Lampinen Puolanka PUOLANGAN ELÄKELÄISET ry Sotkamo Erkki Moilanen Sylvi Korhonen Kainuu Keski-Suomi SOTKAMON ELÄKELÄISET ry SUOMUSSALMEN ELÄKELÄISET ry TOIVOTTAA HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA VUOTTA 2016 Suomussalmi HANKASALMEN ELÄKELÄISET ry TOIVOTTAA HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA VUOTTA 2016 Kuva: Risto Peitsaro
Nro 7 joulukuu 2015 – 25 ELÄKELÄINEN Aavasaksa AAVASAKSAN ELÄKELÄISET ry Kauko Juustovaara Eila ja Risto Hokkanen Mauno Tofferi Bertta Kallijärvi Sanni ja Matti Jaako Sauli Haapala Ritva ja Eero Mäntynenä Heikki Kiviniemi Salme ja Esko Jalonen Kaisu ja Veikko Mikkola Leila ja Voitto Korhonen Laina Lakkapää Mirja ja Reino Huhtanen Anni ja Helge Vaaraniemi Maija Pasma Juho ja Saara Pasma Anja ja Veikko Rautio Sulo Soini Jorma Mäki Sirkka ja Olavi Rautio Sinikka Lantto Viljo Orre Raita Brockman Ritva Heikka Salli ja Paavo Horneman Kerttu Hasa Annikki Varonen Ritva ja Pietari Juuso Eeva ja Kalevi Ajanki Eugen Parviainen Kyllikki ja Pentti Mäntyranta Anja Saarela Paavo Koski Ivalo IVALON ELÄKELÄISET ry Leila ja Seppo Kola perh. Riitu Vuorinen Esko Vuorinen Ritva ja Mikko Taskila Kalervo Päkkilä Timo Ratavaara Irja Jefremoff Lea Pernu Sisko ja Alpi Koponen Lahja Ranta Raimo Kitti Yrjö Rensujeff Osmo Karvonen Kerttu Nissi Anni Salonen Aulis Salonen Timo ja Aila Väisänen Juho Mikko Kiviniemi Katri Jefremoff Elsa ja Terho Kinisjärvi Sisko Akujärvi Kemi Veikko Hautasaari Aune Huutoniemi Irja Marjamaa Mauno Palo Seppo Salmela Lauri Pohjanen Anja Peltoniemi Vesa Kolmonen Saara ja Erkki Dianoff Paavo Miettinen Eino Pasma Pekka Aho Tapani Kolmonen Aino Pietilä Elina Paloniemi Eila Väntti Reino Luukinen Eila ja Heikki Lyttinen Ritva Niskala Terttu Pohjanen Asta ja Mauno Alasuutari Eeva ja Reijo Terttu Hiltunen Salme Nietula Helmi Vaitinen Maija Pietarila Väinö Isämetsä Jouni ja Pirjo Eine Timonen Eeva Posti Tuulikki Hurtig Esko Toivanen Mauno Järnfors Vieno Järvelä Heimo Ylitolonen Suoma Perkaus Kittilä KITTILÄN ELÄKELÄISET ry Vesa Uusisalmi Rauni ja Aarne Olli Keskitalo Maija Säärelä Valte Siivola Lauri Bäck Martti Harju-Autti Erkki Laakso Mirja ja Urpo Rönkönharju Tuula Rauhala Maire Koskenniska Sirkka Puumalainen Aila ja Urho Aaro Takala Viljo Koskamo Veikko Pääkkölä Annikki Niskasaari Mauno Lompolo Eila ja Yrjö Takala Aino ja Kosti Eeva Markuksela Anja ja Veikko Alatalo HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Markku Kyyrä Kyllikki Kangas Eila Oinas Arvo Mäkinen Ilmari Salminen Irja Salminen Teuvo Vuorenpää Kari Vuorenpää Liisa Vuorenpää Alli Virtanen Helly Saarikoski Liisu Pakarinen Marja-Liisa Vilenius Veikko Vilenius Aune Welling Raija-Leena Nissinen Heikki Nissinen Kaija Karuveha Laila Vilenius Eino Vilenius Laukaa Martti Puttonen Seija ja Rauno Kankaanperä Tuula Lappalainen Eila Kuukkanen Kirsti Toivonen Anna-Liisa Malinen Pauli Viinikainen Pentti Pietiläinen Sirpa Heinonen Meeri ja Martti Mäkinen Riitta ja Otto Partti Virve Hämäläinen Seppo Taipale Toini Hannonen Sinikka Siekkinen Paula ja Viljo Kumpulainen Kyllikki Pitkämäki Elsa Tervo Heikki Oksanen Leena ja Erkki Valkonen Valma Autio Ritva Valkonen Riitta ja Erkki Valtoaho Aino Rantonen Tuula ja Pentti Nieminen Seija ja Pertti Majuri Kaarina Sullman Martta Saarinen Seija Seppänen Helena ja Kari Koivisto Kaarina Vesterinen Muurame MUURAMEN ELÄKELÄISET ry Liisa ja Heikki Salmijärvi Lea Kilponen Anna ja Aulis Hanhinen Hilja ja Reijo Kulmala Liisa Lepola Raili ja Aimo Miettinen Kauko Salmela Annukka ja Lauri Hautanen Irja Vilèn Anna Mäkelä Sirkka Pellinen Kerttu Hietala Palokka Kerttu Sarviranta Raili Hartikka Ilpo Hartikka Saara Putkonen Teuvo Putkonen Eila Roine Kaarlo Valkonen Aura Peltonen Eeva Autio Antero Autio Mirja Rutanen Neija Välilä Anita Puumalainen Kari Lyhty Martti Meriläinen Viljo Valkonen Liisa Tenhunen Raija Meriläinen Pertti Meriläinen Margit Altti Kirsti Koivunen Raimo Koivunen Salli Niskanen Aune Tuohinen Pirkko Rissanen Risto Rissanen Pihtipudas Olavi Kananen Maire ja Lasse Varis Toini Selin Mikko Selin Marjatta Suvanto Maila Tyvimaa Helmi Lahentaus Marita Lahentaus Maija Pulkkinen Niilo Pulkkinen Kyllikki Aho Väinö Aho Salli Ruuska Senja Kumpulainen Kirsti ja Niilo Kumpulainen Tapio Saastamoinen Aune Pennanen Hilkka Koljonen Sumiainen SUMIAISTEN ELÄKELÄISET ry Suolahti SUOLAHDEN ELÄKELÄISET ry Säynätsalo Kaarin Oikari Mari Tuura Raili Flinkman Seija Vihinen Vuokko Nieminen Toivo Heinonen Maija Tuominen Anja Renlund Tarja ja Erkki Minkkinen Kalevi Rannila Erik ja Sisko Tikkanen Elli Riikonen Alli Ojala Anja Lukkarinen Vaajakoski VAAJAKOSKEN ELÄKELÄISET ry Tikkakoski Raili ja Rauno Lepistö Aune Mäkinen Toivo Turunen Erkki Kilpiö Laura Tuunainen-Kilpiö Mauri Hietanen Irma Lahtinen Irene Mikkonen Eino Aksela Kari Kuparinen Kalle Malinen Nalle Aino ja Veikko Soini Irja Huttunen Elvi Paananen Äänekoski ÄÄNEKOSKEN ELÄKELÄISET ry Lappi Kuva: Seppo Yli-Mannila
26 – Nro 7 joulukuu 2015 ELÄKELÄINEN HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Pello VASEMMISTOLIITON PELLON KUNNALLISJÄRJESTÖ ry Sirkka-Liisa ja Kari Anneli Korteniemi Martta Puljujärvi Eeva Virtanen Eelis ja Hilkka Tauno ja Tuula Martta Saukkoriipi Arja ja Oili-Marja Taina Juopperi Esko Vittikko Anja ja Juho Maire ja Eero Keränen Sinikka Piispanen Paavo ja Eila Niva (Ruotsi) Maire ja Mauri Alatalo Senja ja Heino Saukkoriipi Leena ja Heino Matinlompolo Anna-Liisa Vaaraniemi Rakel Matinlompolo Aila Pikkarainen Marjatta Vaattovaara Posio Irja ja Erkki Sulin Kalle Sulin Laimi Tennilä Anja Karjalainen Iikka Kaukua Saara ja Ahti Moilanen Erkki Karasti Erkki Ronkainen Tellervo Kankaanpää Lauri Iivari Ritva ja Seppo Väinämö Teemu Luokkanen Seija ja Taisto Tuomivaara Ranuan Seutu RANUAN SEUDUN ELÄKELÄISET ry Raija Puurunen Arja Posio Terttu-Liisa Sarajärvi Elsa Sarajärvi Anneli ja Rauno Illikainen Pirjo Salmela Rovaniemi DK-ENORMI OY ROVANIEMEN ELÄKELÄISET ry:n TANHURYHMÄ ROVANIEMEN ELÄKELÄISET ry:n LAULURYHMÄ ROVANIEMEN ELÄKELÄISET ry Antti Keskitalo ja Inkeri Eila Kiviniemi Arttu ja Eeva Kaarina Kapraali Pirkko Suosalo-Laukkanen Hilkka Kelottijärvi Maija Ylänen Pentti Huttunen ja Anneli Seija Ollila Yrjö Ollila Ossi Riipi Kari Puolakka Jouni Ylitalo Pekka Laurinolli Kauko Matinmikko Impi Hiukka Tuula Ruotsalainen Irma Yliaska Linnea Kilpeläinen Bertta Stark Pirkko ja Lippo Riissanen Hilkka Kangas Martta ja Olavi Leinonen Lyyli Frantti Erkki Räsänen Kauko Juupaluoma Liisa ja Veikko Koskinen Viljam Savallampi Rytikari RYTIKARIN ELÄKELÄISET ry Valma ja Teuvo Kaniin Sirkka ja Kauko Mäkivuoti Liisa ja Olavi Aaltonen Aune ja Veikko Hautala Raili ja Aarre Kenttä Päivi ja Aki Posti Rauha ja Vilho Tokola Anja ja Eino Kaskela Pirkko ja Markku Sankala Toini ja Ahti Hiltunen Seija ja Erkki Kusmin Marjatta ja Risto Mononen Eila Pietarila Esko Sipilä Anja Perkkiö Risto Kyllönen Irja ja Raimo Hentonen Heikki ja Toini Dianoff Helge Hourula Esko Leppänen Sirkka-Liisa Pietarila Salla Maire Jaakkola Impi ja Pekka Kultanen Elsa ja Antero Schroderus Leena ja Matti Salmijärvi Liisa Tapio Lenne Tennilä Raija ja Heikki Kiiskinen Marja-Leena ja Aaro Rontti Eila Myllykangas Urpo ja Raija Päiväniemi Urho Jokela Sirkka Iivari Ellen Rintala Impi Kurvinen ja Jouko Elsa ja Huugo Jaakkonen Valtteri Selkälä Anja Markkola Raimo ja Leila Kellokumpu Paavo Luukkonen Eira ja Pentti Seppänen Elli Anttila Eila ja Martti Niskala Sirkka ja Heino Keskitalo Matias Maaninka Veikko Väinölä Irja Kalliaisenaho Eila ja Unto Schroderus Laila Ylitalo Aili Alatalo Eeva Niemelä Annikki ja Viljo Eskelinen Eeva Mällinen Simo Raimo Kemppainen Aila Kemppainen Taneli Kemppainen Maila Kemppainen Esko Hiltula Edna Hiltula Jouni Kalmakoski Terttu Kalmakoski Seppo Lackman Helena Lackman Marjatta Hakala Liisa Kaivosoja Lyyli Alahäivälä Saara Haapaniemi Pertti Mäcklin Erkki Parpala Erkki Åman Heimo Kemppainen Olavi Hamari Pirkko Ylikärppä Markus Ylikärppä Pentti Hiltula Aila Hiltula Kerstin Tuomala Reijo Ylikärppä Annikki Enroth Hilkka Niskala Ritva Koskela Tauno Anttila Sodankylä SODANKYLÄN ELÄKELÄISET ry Vappu Simula Elsa Uusitalo Alli ja Teuvo Alamaunu Hilkka ja Asko Apukka Pekka Vaara Salli Naalisvaara Martti Kaakkurivaara Viljo Heinikoski Sirkka-Liisa ja Valto Maunula Aarne Mäntylä Bertta Hietala Elvi Romppainen Mirja Vaara Tauno Salmela Kerttu Sääskilahti Vappu ja Vesa Postila Anneli Niiranen Olavi Laukkanen Ahti Virtanen Tervola TERVOLAN ELÄKELÄISET ry Eira Ylimikkotervo Salme ja Pertti Keränen Jorma Koivuranta Pertti Tauriainen Taisto Vaittinen Leena Ranta Eeva Alaraatikka Aino ja Veikko Kvist Laila Tapio Sirkka ja Osmo Pulkkinen Elsa Ollitervo Eine Lintula Eila ja Heimo Hast Yrjö Kolmonen Marjatta Selin Aino Kyngäs Marja-Leena ja Tauno Kähkönen Aini Keränen Aune ja Jorma Kolmonen Vieno ja Eino Tauriainen Helvi Kontiokoski Toini ja Mikko Ekorre Kauko Tauriainen Maija-Liisa Anttonen Kuva: Pertti Sevola Kuva: Sirkka Perttu
Nro 7 joulukuu 2015 – 27 ELÄKELÄINEN HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! HämeenkyröViljakkala HÄMEENKYRÖNVILJAKKALAN ELÄKELÄISET ry Kangasala KANGASALAN ELÄKELÄISET ry Kuru KURUN ELÄKELÄISET ry Lempäälä LEMPÄÄLÄN ELÄKELÄISET ry Mänttä-Vilppula MÄNTTÄ-VILPPULA ELÄKELÄISET ry Nokia Arvo Heikkilä Riitta Korpela Voitto Palin Hilkka Leinonen Hannes Veijalainen Aila Tuominen Ilkka Kotiranta Pirjo Kotiranta Pirjo-Riitta Pajusalo Seppo Kallio Ritva Haapala Jarmo Berg Seija Sorsa Raimo Sorsa Tapio Wigelius Toivo Keränen Marja Keränen Olavi ja Seija Nurminen Ruovesi Outi Kokko Matti Tolppanen Aune Tolppanen Toini Rasinen Riitta ja Matti Rasinen Rauha Nieminen Mary Tuominen Mauno ja Riikka Jussila Maire ja Matti Lukula Maija ja Matti Hartman Aarne ja Sirkka Jalonen Keijo Rantanen Aili ja Pauli Mäkinen Erkki Viitanen Helena Peltoniemi Anja Ahonen Tatjaana Huhtala Tampere Matti Heikkilä Seija Leivo Väinö Leivo Eeva Lindqvist Sinikka Tirkkonen Urpo Tirkkonen Eila Mäkinen Pirkko Rastas Pirkko Lindholm Pekka Luodes Pentti Katajisto Matti Kivimäki Kauko Laakso Anna-Liisa Laakso Aila Järvinen Marita Kiuru Soile Karivieri Eeva Pynnönen Anja Kivipensas Ritva Keskinen Raimo Parviainen Sakari Mäkinen Kari Leppänen Sakari Kalliomäki Pauli Kuivaniemi Tauno Järvelä Kalevi Turkka Kauko Hämäläinen Terhikki Parviainen Heikki Saarinen Rauno Kiltti Liisa Ruohonen Pekka Ruohonen Heino Nappari Mikko Leppänen Yrjö Utunen Seppo Katajisto Pertti Jansson Sauli Harinen Pentti Ajoksenmäki Pertti Viitaniemi Rauno Jokinen Vuokko Mikkola Tuulikki Lindén Eila Mathlin Aune Miettinen Timo Mustonen Margit Mustonen Elisa Nordberg Anja Kuuskoski Orvokki Salminen Erkki Hildén Vieno Ruohonen Valkeakoski VALKEAKOSKEN ELÄKELÄISET Paula Vartiainen Martti Vartiainen Pirkko Rantala Reino Rantala Paavo Järvenpää Ritva Martikainen Seppo Martikainen Raija Isoherranen Anna ja Antti Vikman Esko Laakso Aino Nybacka Riitta Juhela Sirkka Helenius Jouko Pesonen Helli Lahti Markku Petterqvist Irja Petterqvist Hannu Pirinen Maritta Ruskeeniemi Vesa Ruskeeniemi Vammala Esko Lilja Aila Lilja Salme Pihlava Leila Sutinen Pentti Sutinen Anja Säiniö Raija Mäkitalo Jouni Alanen-Karhu Tuula Hakanen Marita Pohja-Sato Eero Hakari Maija-Liisa Soro Mauno Soro Marja Nieminen Juhani Nieminen Viiala VIIALAN ELÄKELÄISET ry Anja Mäkelä Pekka Renfors Erkki Lahti Paula Heino Raili Huhtala Tuomo Huhtala Heikki Hietala Pirkko Halonen Toini Haapalehto Tuula Heino Allan Heino Jouko Ahonen Pekka Taskila Kaarina Heino Timo Heino Sisko Hiltunen Pentti Määttänen Helvi Helin Tuovi Pukarinen Raili Pukarinen Jukka Katajisto Tuija Katajisto Liisa Lehtimäki Terttu Laakkonen Pirkko Sulander Kari Sulander Ylöjärvi YLÖJÄRVEN ELÄKELÄISET ry Pirkanmaa Kuva: Pertti Sevola Kuva: Sirkka Perttu
28 – Nro 7 joulukuu 2015 ELÄKELÄINEN HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Harjavalta HARJAVALLAN ELÄKELÄISET ry Leena ja Simo Vahala Anna-Liisa Keinonen Simo Keinonen Kaija ja Tahvo Rännäli Pentti Mäkelä Pirkko Vertanen Pirjo Ojanen Anita ja Uolevi Keinonen Lahja Kinnunen Raimo Lahtinen Huittisten Seutu Eero Vigren Annikki Vainio Marja Raikunen Anneli Suuniitty Marjatta Stolt Ritva ja Heikki Rantanen Hannu Saarinen Mirja Avomäki Hilkka ja Mikko Laine Hilkka ja Heikki Ketonen Pirkko ja Hemmo Ketonen Eila Salminen Eine Raikunen Pirkko Lintunen Asteri Aihonen Keijo ja Kaarina Aune ja Teuvo Puntala Aili ja Antti Vienonen Eija ja Martti Harri Syrjälä Hannu Ketonen Eila Rintala Kankaanpää KANKAANPÄÄN ELÄKELÄISET ry Anja Lalli Maila Saarijoki Anna-Liisa Kangas Vappu Kangas Ritva Mesiniemi Matti Mesiniemi Pirkko Hakala Kirsti Vienola Veijo Vienola Irja Heiniluoma Eino Heiniluoma Pirkko Järvenpää Pauli Viitala Mauno Halmela Tuula Lehtiniemi Eila Raukola Antti Piittala Sisko Piittala Annikki Jussila Kauko Jussila Tuovi Sällilä Vieno Leppänen Kokemäki KOKEMÄEN ELÄKELÄISET ry Kauko Virta Veijo Mielonen Seija Häyrinen Erkki Ylinen Salme Paananen Heikki Vuori Seija Korkeasalo Seija Kilkku Kyllikki Suhonen Eino Laaksonen Mikko Ylinen Anja Ylinen Anni Selin Anelma Reinikainen Marita Orrensuo Saimi Niemi Aino Salminen Hely Erkkilä Raimo Erkkilä Ritva Mäenpää Tauno Pirttilä Salme Nupponen Teuvo Nupponen Aino Savinen Anja Virta Paavo Vähätörmä Aila Myllymäki Esko Saari Hillervo Talvitie Tarja Savinen Markku Nieminen Annikki Mäntyniemi Lempi Mäkinen Saimi Erkkilä Nakkila NAKKILAN ELÄKELÄISET ry Leila ja Seppo Salmi Sirkka ja Pentti Tähti Pirjo Westergård Terttu Lamminen Liisa Saarikko Reetta ja Antti Alisaari Pirkko ja Keijo Murro Miika Rintala Merja Martens ja Mikko Laine Jari Myllykoski Mikko Lind Terttu ja Reijo Viinamäki Anni Kuusisto Pihlava KAMPAAMO ANNE-MARIE PALMU KAMPAAMO LEENA VÄKIPARTA RAKENNUSTYÖ K. MÄKELÄ MERIKUKKA OY PORIN VII PIHLAVAN APTEEKKI Anne-Marie ja Kari Palmu Seija ja Antero Mäkelä Leena ja Tauno Väkiparta Riikka Vuorimies-Salo Kaija ja Kauko Leppänen Tuula ja Pentti Sjöblom Pirkko Sjöblom Anja Jokisuo Pentti Reunanen Greeta ja Alpo Valtala Maija-Liisa Jokinen Pentti Taronoja Terttu Valtonen Pekka Raunio Harri Schultz Mauri Vuoti ja Pirjo Seija Stark Kaarina ja Niilo Kuparinen Mirjami Laakso Tapio Valtanen Eino Jalonen Pirkko Rissanen Rauno Huhmarniemi Matti ja Erja Hellman Voitto Santala Jukka Danielsson Ilse Rosnell Hilkka ja Antti Kulmala Ritva Karinen Seija Pajunen Seppo Sopenkivi Aili ja Antero Koskinen Sirkka ja Tauno Joensuu Matti Nissi Arto Prehti Irma Halonen Ritva ja Erkki Wallin Merja ja Raimo Koski Ulla ja Osmo Korhonen Tellervo ja Tauno Kukkula Leila ja Pekka Joensuu Aune ja Joel Rajala Maija ja Reino Kuusiluoto Terttu ja Jarmo Koski Hilkka ja Kauko Salokangas Marja Alanko Irma ja Lauri Lamminen Pihlavan asukastupa Jarmo Lahtinen Vuokko Rinne Matti Rinne Hannes Saarela Taisto Keipilä Tapani Rönnqvist Erkki Vesa Matti Kalliomäki Irja Häyrynen Kalevi ja Anja Turunen Timo Äimälä Heimo Tuominen Esa Lindgren Katariina Koivuviita Reima Mononen Marja Hintsa Eila ja Mikko Sinervä Sauli Vanhatalo Terttu Karvonen Sirkka Kangas Raila Aho Risto Jokisuo Jutta Jokisuo Ritva Kolminniemi Olavi Lehtinen Karl Hellström Armi Hiltunen Kari Rajala Kalle Formunen Katja Koivuviita Kristiina Mäkelä Raimo Rautio Saara Salin Päivi Davidsson Markku Davidsson ja kisuliini Liisa Pietilä ja Eetu Raimo Pajunen Pudas Pori Seija Jalonen Hemmo Mäkinen Liisa Söderman Anja Harja Tauno Kovanen Liisa Forsström Jouni Aaltonen Anna-Liisa Rosendahl Pekka Lammi Anja Sainio Pirkko Raitaniemi Raija Pietilä Leila Forss Irja Koskinen Veijo Koskinen Raimo Laakso Anja Heikkilä Aira Hietanummi Tarja Korhonen Jorma Fagerdahl Raimo Nikula Raimo ja Liisa Liljeroos Tauno ja Aila Viitala Aili ja Veikko Leino Annikki Rosenqvist Taisto Rantanen Helmi Brander Kalevi Stenbacka Rauma RAUMAN ELÄKELÄISET ry Jorma Uusitalo Kirsi-Marja Rauhamaa Kyllikki Suoniemi Pirjo Laine Lare Erkkilä Elisa Merenkivi Timo Liimatainen Seppo Virtanen Anna-Liisa Virtanen Seikko Pajunen Liisa Pajunen Anneli Mäkinen Marja Laine Pauli Liekari Anneli Liekari Pekka Kivimäki Anneli Tammioja Kalevi Tuominen Leila Suominen Anna-Liisa Kekäläinen Raija Sajantola Helga Setälä Liisa Järvi Raimo Järvi Elli Heino Helvi Mälkiä Kerttu Laiho Marjatta Borén Marjanne ja Pekka Esko Leino Olavi Katajisto Liisa Östman Anneli Hämälä Auli Leppänen Hannu Leppänen Seija Tunturivuori Jouko Tunturivuori Eila Kivekäs Tuomo Grundström Raimo Aaltonen Aila Aaltonen Jarmo Grundström Ulvila VASEMMISTOLIITON ULVILAN YHDISTYS ry ULVILAN ELÄKELÄISET ry Tuovi ja Alpo Myllymäki Toini Raune Eila Takala Kauko Pihlajamäki Tuulikki Pihlajamäki Vuokko ja Jouko Lanne Pertti Multisilta Sinikka Fallström Pekka Fallström M. S Seija Vidlund Pekka Vidlund Marja ja Matti Salonen Seija Pyssysalo Hilkka Riikonen Irmeli ja Jouko Vuohiniemi Vampula Kalevi Tirri Sirkka Ristimäki Paula Huhtala Liisa Hettula Aimo Polo Kauko Kärkäs Anja Karsikas Elma Reini Matti Lundèn Marja-Leena Helminen Marjatta Peltola Anna-Liisa Vainio Anni Heikkilä Anja Haapalainen Margareetta Virtanen Seppo Virtanen Osmo Mäkelä Risto Kuusisto Helena Salola Veikko Salola Tuovi Siili Kerttu Ojaniitty Olavi Ojaniitty Satakunta ELÄKELÄISTEN SATAKUNNAN ALUEJÄRJESTÖ RY PORIN ELÄKELÄISET ry Kuva: Helena Fagerlund
Nro 7 joulukuu 2015 – 29 ELÄKELÄINEN HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Iisalmi BOVELLAN KY AUNEN JA HELLUN KANGASPUOTI LIFE IISALMI LIUKUESTEIDEN ERIKOISLIIKE IISALMEN HALLIN SUUTARI-AVAINPALVELU KAHVILA HILLA OY KELLO JA KULTA LYYTIKÄINEN WANHA KUKKAKAUPPA JA HAUTAUSTOIMISTO ASUKULMA KORU-AIKA TTJ-KULJETUS OY SONKAJÄRVI PARTURIKAMPAAMO HIUS-SOPPI JAANAN LAHJATUPA PELTOSALMEN VERSTAS K-MARKET LIPPIS E. HARTIKAINEN OY K-RAUTA MASA KUMIKIMMO IISALMEN KONEKYMPPI SÄÄSTÖPANKKI OPTIA IISALMEN KIRKKOPUISTON APTEEKKI KAHVILA-RAVINTOLA MEHEVÄ IISALMEN I APTEEKKI POHJOIS-SAVON OSUUSPANKKI OSUUSPANKKI POPPIA Krista Hautamäki Tommi Kärnä Raili Hautamäki Kaarina Korhonen Pirjo Laitinen Terttu Honkanen Kirsti Puurunen Ritva Pietikäinen Pirjo ja Seppo Rönkkö Väinö Antikainen Maila Aronen Timo Knuutinen Eila Huttunen Eino Huttunen Anneli Kauppinen Viljo Kauppinen Sanni Mursu Aimo Mursu Kauko Ollikainen Riitta Valta Anja Väätäinen Toivo Väätäinen Terttu Leiviskä Olavi Leiviskä Helga Väisänen Veikko Jyrkinen Elsa Mähönen Tuovi Ryhänen Pekka Korhonen Eini Partanen Liisa Rikkilä Leena Hiltunen Anja Kattainen Saimi Komulainen Timo Hiltunen Anja ja Martti Heikkinen Maija Ruokangas Veera Niemi Raisa Hiltunen Elvi Kettunen Leena Ålander Anja Mähönen Eeva Komulainen Vilho Komulainen Irja Eloranta Keitele KEITELEEN ELÄKELÄISET ry Kiuruvesi Anneli Ohtonen Pirjo Piippo ja Seppo Martti Tikkanen ja Hanna Pentti Pursiainen Elsa Sivonen Liisa Leskinen Kaisa Hyvönen Vieno Rytkönen Väinö Kuljukka Reino Tossavainen ja Irja Pekka ja Pirjo Fält Kalle ja Anja Ruotsalainen Pirjo ja Erkki Pennanen Maija Asikainen Eeva ja Erkki Veera ja Tapani Anja Mikkonen Elina ja Tauno Blomberg Eeva-Liisa Kontoniemi Martti Ollila Eino Tikkanen Toivo Manninen Matti Pasanen Reeta Anttonen Esa Kärkkäinen Elsa Knuutinen Vilho Pehkonen Aino Qvick Aatu Hyvärinen Aune Saastamoinen Usko Glad Erkki ja Marja-Leena Kärkkäinen Matkapalvelut ja tilausajot ammattitaidolla Hyvää joulua toivottaen www.pohjolanmatka.fi Savo Kuva: Arja Wunch
30 – Nro 7 joulukuu 2015 ELÄKELÄINEN HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Kuopio-Kallavesi KUOPIO-KALLAVESI ELÄKELÄISET ry Mauri Kosonen Pentti Kolari Jaakko Turunen Risto Asikainen Jari ja Päivi Hoffrèn Mervi Höylä Veijo Kekkonen Maija ja Väinö Ovaskainen Eeva-Liisa Savolainen Aino Miettinen Leena Niskanen Terttu Mönkkönen Ritva ja Erkki Ikäheimonen Sirkka, Helvi ja Ritva Salme Ritvanen Heikki Kasanen Kirsti ja Olavi Joki Tekla Kotilainen Veera ja Johannes Anja ja Unto Eskelinen Esko Heikkinen Unto Räsänen Anja Hartikainen Toini Miettinen Kaija Korhonen Eija Tuovinen Sirkka Jeulonen Paavo Svenn Heimo Seppänen Vieno Tuomela Erkki Nissinen Aulis Lehtonen Tuula ja Seppo Erkki Antikainen Leppävirta Reijo Eklund Reino ja Asta Kuittinen Irja ja Eino Nikkanen Elvi ja Pertti Parviainen Aino Kuittinen Taisto Pursiainen Sisko ja Raimo Hämäläinen Savonlinna SAVONLINNAN ELÄKELÄISET ry Irja Korhonen Armas Pakarinen Terttu Tolvanen Vieno ja Lauri Luostarinen Ensio Kohonen Airi Kohonen Eeva Karttunen Irja Kaskinen Eino Laukkanen Eila Turunen Siilinjärvi Veikko Suo Veikko Taskinen Heikki Julkunen Tuulikki Julkunen Pertti Leskinen Sonkajärvi Erkki Partanen Kalevi Tuovinen Marja-Leena Tuovinen Seija Nuutinen Antti Vasari Veikko Heikkinen Asko Julkunen Pake ja Liisa Rönkkö Kauko Kuosmanen Kalle Saarelainen Mikko Kortelainen Erkki Rönkkö Heta Raatikainen Saara Ulmanen Kaija Rönkkö Tapio Hälinen Jouko Lampinen Tellervo Rönkkö Väinö Hiltunen Jopi Puumalainen Lauri Lampinen Martti Kettunen Margit ja Väinö Hyttinen Teijo Lokka Jouko Köttö Jorma Huusko Suonenjoki-Iisvesi SUONENJOKIIISVESI ELÄKELÄISET ry Ulla-Maija Kröger Viola ja Markku Räty Raili Vepsäläinen Aino Jalkanen Laina Karhunen Helvi ja Olavi Jauhiainen Raija ja Matti Kuismin Väinö Heiskanen Terttu ja Veikko Laine Seija ja Seppo Rissanen Veera ja Timo Sutinen Eila Rossi Liisa Hyvönen Kirsti Kolehmainen Leena Karppinen Marjatta ja Heikki Väätäinen Tuulikki ja Raimo Huuskonen Kaija ja Sakari Lappi Kerttu ja Veikko Jäppinen Aino ja Esko Lindman Sirkka ja Seppo Voutilainen Helvi Kuparinen Tuusniemi TUUSNIEMEN ELÄKELÄISET ry Varkaus VASEMMISTOLIITON VARKAUDEN KUNNALLISJÄRJESTÖ ry VARKAUDEN ELÄKELÄISET ry Unto Myllynen Lea Itkonen Väinö Antikainen Sirpa ja Esko Leena ja Pertti Kerttu ja Raimo Pentti ja Elli Reino ja Elvi Mirja Tsupari Marja Liisa ja Matti Soininen Tuntematon Raija Puumalainen ja Eemeli Terho ja Ansku Ritva Pallamo Vieno Räihä Leena ja Olli Salo Marketta Palkeinen Vappu Kolari Milja Tuovinen Veikko Sollo Pirjo Tavi Olavi Kettunen ja Irma Anja ja Raimo Pirinen Leena Wallius Seija Tiainen Sirkka Tiainen Raimo ja Helena Heikkinen Jouni Bordi Arja ja Leo Vihanne Maija Huopalainen Eino Mononen Matti Mäkelä Marja Leena Peltola Sakari Pulkka Liisa Lehvonen Vehmersalmi VEHMERSALMEN ELÄKELÄISET ry Martta Savolainen Anneli Kukkonen Eila Koponen Saara Savolainen Seija Tarasmaa Leena ja EinoVoutilainen Pirkko Malmi Maija Mikkanen Kaisa Jääskeläinen Tuula ja Kalevi Soininen Sirkka ja PerttiLaitinen Eija ja Heikki Kumpulainen Marjatta ja Keijo Savolainen Anna-Liisa ja Aulis Inkeroinen Vieremä VIEREMÄN ELÄKELÄISET ry Olavi Partanen Leila Partanen Esko Martikainen Marjatta Martikainen Marjatta Malinen Anni Kouvalainen VASEMMISTOLIITON KUOPION KUNNALLISJÄRJESTÖ ry Eläkeläiset ry:n hallitus ja valtuuston puheenjohtajat Martti Korhonen Irmeli Mandell Maija-Liisa Ekorre Antti Holopainen Maire Kauhanen Antero Kyllönen Heimo Liimatainen Marja Leena Makkonen Kalevi Kivistö Mervi Höylä Eläkeläiset ry:n henkilökunta Hannu Partanen Anu Mäki Tiina Rajala Tuomas Talvila Tuija Aali Anitta Koski Eva Rönkkö Erja Isaksson Kylpylähotelli Kuntorannan henkilökunta Hannu Partanen Harry Pirttimäki Tuija Rahikainen Pertti Puustinen Heikki Kettunen Anne Saarela Maarit Hämäläinen Tarja Pöllänen Jaana Halonen Jarmo Harju Eija Niemelä Viivi Juutilainen Markku Risuaho Riitta Kataja Niko Kärki Terttu Nykänen Minna Nissinen Kim Hall Hallitus ja henkilökunta Kuva: Jarmo Blomster Kuva: Heikki Saha
Nro 7 joulukuu 2015 – 31 ELÄKELÄINEN HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! ELÄKELÄISET ry:n POHJANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry Marketta Semi Kaarina ja Iiska Rahkala Heikki Lilja Jouko Ranta Taisto Haapaniemi Markku Latvala Kaisu Talosela Eeva-Liisa Paavola Anna-Liisa Fagernäs Mikko Vehniäinen Annikki ja Paavo Kujanen Christer Eriksson Raija Tuomaala Jörgen Forsström Heikki Spak Aira Rauhala Irmeli Mandell Jorma Niemelä Anna Ketonen Olavi Metsäranta Tauno Lahtinen Heikki Vallin Mauno Kauranen Himanka KENSAPUU OY HIMANGAN KULJETUS HANHINEVAN PUUTARHA TILITOIMISTO TILIKATTI HIMANGAN HUOLTOASEMA OY K-MARKET HIMANKA RAVINTOLA KOSKI-HOVI HIMANGAN OSUUSPANKKI HIMANGAN ELÄKELÄISET ry Maire Yli-Parkas Matti Särkilä Eeva Lauri Maija ja Urho Hilli Tarja ja Arvo Keiski Maija ja Väinö Spak Pirkko ja Erkki Vähärautio Ulla ja Veikko Vähärautio Paula Sunnari perh. Melvi ja Jorma Pöyhtäri Seija Tikkanen Eeva ja Torsten Tuliniemi Kaarina ja Martti Mattila Helvi Sipi Kaisu ja Mikko Kääntä Elma Tuikka Elsa ja Eero Tuorila Tuula ja Ensio Tuorila Anja ja Veikko Lindberg Briitta ja Aimo Tuorila Terttu Ala-Tainio Ritva Koski Ulla, Pentti ja Seppo Paananen Tuulevi Borèn Simo Lehtimäki Maire ja Kauko Harmaala Enni Ainali Rauha ja Raimo Ainali Tuulikki Spak Anna-Liisa ja Simo Borèn Elisa Tuominen Pirkko ja Esko Kaikkonen Pirkko ja Reijo Mäkelä Ellen Viitamäki Maija Kääntä Rauha Jussinniemi Kerttu ja Tapio Borèn Kaija ja Hannu Kästämä Inkeri Uunila Liisa Tilus Anja Paananen Aune ja Simo Jokela Heikki ja Inkeri Spak Minna ja Markku Sipilä Aira Rauhala Pentti Uusitalo Taimi ja Mauno Kangas Elvi Koski Selma Tanska Salme Vähärautio Jurva URHEILUHIEROJA MIKKO HAUTALA Kerttu ja Raimo Lyyluoma Raimo ja Helena Santikko Jarmo ja Meeri Kalliomäki Kari ja Annikki Majasaari Hannu ja Anneli Tuomela Reima ja Airi Lyyluoma Anita ja Simo Peltola Arja ja Sakari Kentta Raili ja Mauri Rantala Meeri ja Jarmo Kalliomäki Marjatta ja Osmo Peltola Hilkka ja Lasse Peltola Emmi ja Erkki Lintula Pentti Lintula Helvi Neuvonen Helena ja Pauli Elomaa Eeva Seppälä Inkeri Seppänen Salme ja Voitto Välimaa Ritva ja Jorma Niemelä Markku Hautala Anna Ketonen Kerttu Pihlajamäki Terttu ja Matti Lehtinen Marjatta Oravasaari Kaarina ja Kalervo Haapaniemi Irja Kivimäki Ritva ja Heino Mukari Ritva ja Pentti Purtola Anni ja Kalevi Heikki Parviainen Liisa ja Juhani Hautala Ulla ja Markku Rantamäki Jaakko ja Sari Ketonen A-A. Hannula Sylvi Blomsten Aini Marttila Elmi ja Pertti Katajamäki Anneli ja Erkki Katajamäki Eero Palomäki Antti Lyyluoma Aili Jäntti Kerttu Santikko Esko ja Ritva Taimi ja Manne Koski Leena Elomaa Terttu ja Johan Kivineva Kauhajoki Leena Vallin Heikki Vallin Esa Samppala Osmo Metsälä Matti Luoma Marjo-Riitta Ahonen Paula Lehtinen Tauno Lehtinen Veikko Haanpää Rauno Pirttijoki Alpo Niemistö Matti Korpisalo Eira Peltomaa Kauhava Pirkko Hauta Anna Kivinen Elli Piri Eira ja Esko Rintanen Eila Kankaanpää Ritva Antila Kirsti Niemelä Irene Jylhä Aila Hauta Maija Ketola Marja Latvakoski Kirsti ja Esko Finni Pentti Jokela Lauri Nikula Kaisu Peltoniemi Reetta Leiviskä Anita Vidjeskog Sinikka Hauta Kaino ja Altti Kankaanpää Sylvi Hauta Kokkola KOKKOLAN ELÄKELÄISET ry Reino ja Elvi Hakola Jörgen ja Sirpa Forsström Marja-Leena ja Pentti Nurmi Ritva Luosa Marja Liisa Prittinen Alpo ja Ulla Nordlund Tuula ja Matti Myllymäki Lilli ja Olavi Luomala Kaarina ja Veikko Tikkakoski Pirkko Nieminen Irja Heikkinen Raija ja Pekka Mäki Maija ja Matti Seppälä Pirkko Kultalahti Markus Dahl Erkki ja Sinikka Kankaanpää Erkki Juhola Liisa ja Jussi Jäntti Kurikka KURIKAN VISA ry KURIKAN TYÖVÄENTALO YHDISTYS KURIKAN ELÄKELÄISET ry Aila ja Antti Laine Kaarina ja Ilmari Korkiamäki Airi ja Antti Korkiamäki Sirkka Liikala Asta ja Erkki Hautaluoma Sisko Luomala Eila ja Alpo Juvonen Kyllikki ja Pentti Latvala Martti Leskinen Laihia LAIHIAN ELÄKELÄISET ry Eino Santtila Leila Peltokoski ja Reijo Kaija ja Jouko Ranta Tuula ja Hannu Nieminen Sisko Tamsi Hellevi ja Jorma Niemistö Heleena ja Mikko Kallio Ulla ja Pentti Panttila Pekka Panttila Irja ja Raimo Kinnari Lapua Kaisa Holsius Pirkko Mäntynen Kerttu Berg Annikki Kangasluoma Tapani Saarimäki Eeva-Liisa Paavola Jussi Paavola Maija Suokko Pentti Suokko Kerttu Saarela Osmo Saarela Aarne Luomala Kyllikki Koski Voitto Koski Kaisu Talosela Heikki Talosela Raili Hietala Raili Kantola Pietarsaari PIETARSAAREN ELÄKELÄISET ry Kerttu Lappi Alli Bro Tuula ja Kalevi Timonen Kaarina Hyyppä Anna-Liisa Hyyppä Aino ja Reijo Hakola Gunnel ja Seppo Pietilä Ria ja Hannu Salomäki Tyyne Ahonen Eeva ja Eero Leino Reino Tuikkanen Hilkka ja Liisa Aira Tilus Meeri ja Erkki Mäki Henny Lintunen Anna-Liisa Kotanen Seinäjoki SEINÄJOEN ELÄKELÄISET ry Erkki Kalliosalo Aune Kalliosalo Markku Latvala Antti Lahdenperä Johannes Lampimäki Erkki Perä Kaija Latvala Anna Ristimäki Tuula Pietikäinen Aune Niemi Pirkko Myllyniemi Jorma Uitto Helle Haapaniemi Taisto Haapaniemi Teuva TEUVAN ELÄKELÄISET ry Vaasa VAASAN ELÄKELÄISET ry Ritva ja Markku Hankosaari Seija Ossi Tarja-Maija Sparf Terttu Katajamäki Tuure Koski Pohjanmaa Kuva: Jarmo Blomster
32 – Nro 7 joulukuu 2015 ELÄKELÄINEN HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Kaisu Jerohin Terttu Männikkö Anneli ja Juhani Ilkka Senja Honkonen Terho Tuomaala Anni ja Niilo Kaatikko Eila Halmesmäki Marja ja Juhani Österberg Ulla-Maija Lehtokumpu Hely Kahlos Jalo Heittola Aino Ahonen Anna-Maija ja Jaakko Mäki Jorma Toija Mailis ja Roni Uppgård Pirkko Vallivuori Eila ja Arja Heikki ja Salme Väinö Lajunen Eine Lajunen Raakel Ketelinmäki Eeva Laaksoharju Antero ja Tuula Ainasoja Marjatta ja Erkki Åsvik Kaarina ja Martti Urpiola Irmeli Mandell Ykspihlaja YKSPIHLAJAN ELÄKELÄISET ry Pentti Hirvikoski Ritva Nygren Fjalar Nygren Kirsti Stranius Eija Emmes Mikko Vehniäinen Toini Vehniäinen Elvi Torppa Toini Tuominen Liisa Hassinen Martta Olkkola Aura Vallin Tarja Vallin Hannu Vallin Eeva Hautala Olavi Hautala Aura Rokala Sirkka Hietala Lauri Koponen Anneli Koponen Timo Isoaho Eila Saalop Ulla Tanttinen Anna-Liisa Fagernäs Terttu Laitala Airi Tuominen Airi Karjala Pauli Karjala Pertti Auvinen Helena Nyberg Eino ja Agnete Hietikko Hilkka Suonenlahti Pirkko Raivio Irmeli Anttiroiko Heikki Anttiroiko Pirkko Hirvikoski Seppo Hietala Aino Sundbäck Juhani Manner Erkki Tähtinen Aimo Pesola Hilkka Palonen Mirja Puoliväli Niilo Puoliväli Anita ja Toivo Jokela Aune ja Matti Kettunen Paavo Laukkonen Toini Vehniäinen Mikko Vehniäinen Simo Patana Leena Patana Anna-Liisa Niemi Joensuu Aili ja Ossi Haatainen Seija ja Matti Murtonen Anna Kuivalainen Eevi Martikainen Sylvi Kirpala Tilma ja Veikko Halonen Onni Kiiskinen Hilkka ja Vilho Korhonen Kerttu ja Martti Aspelund Liisa ja Pentti Kinnunen Ester Kinanen Aune Marjomaa Sirkka ja Juhani Alastalo Sirkka ja Seppo Mustonen Raili ja Väinö Saukkonen Kari U. Pesonen Onni Hartikainen Raili Turunen Eila Hyvärinen Anna-Liisa Pekkala Anja Peltonen Hilkka Rajala Veikko Hirvonen Kerttu Soininen Timo Hiltunen Onni Vänskä Paula Neiglick Olavi Nevalainen Seppo Raassina Sirpa Savolainen Pirjo Kivelä (Kurikka) Aune Ilves Eeva ja Reino Surakka Lieksan Seutu LIEKSAN SEUDUN ELÄKELÄISET ry Ismo Hallapuro Tauno Nevalainen Raili Hakkarainen Kari Sakari Kiiskinen Irma Kettunen Irja Puumalainen Vesa Puoskari Matti Ruokolainen Raili Pylkkönen Tyyne Räsänen Anneli Tuure Risto Tuominen Matti Ruokolainen Olli Kähkönen Jouko Laamanen Anja Eronen Kalevi Tahvanainen Aaro Ruokolainen Oiva Partanen Kari Ruokolainen Uimaharju S-MARKET UIMAHARJU UIMAHARJUN ELÄKELÄISET ry Maija Saharinen Veli Saharinen Irma Penttinen Aulis Penttinen Mikko Heikkilä Mikko Hämäläinen Tuulikki ja Raimo Nuutinen Veikko Lavikainen Maija Sorjonen Ilma ja Matti Nieminen Irene Ristimäki Heikki Ahola Merja ja Pauli Tahvanainen Pirkko Romppanen Lilja ja Aimo Ryhänen Irja Huovinen Jaakko Juvonen Seija ja Erkki Puhakka Aarre Virolainen Liisa Lehtonen Ari Kuivalainen Pauli Tahvanainen Heikki Savelius PohjoisKarjala Uusimaa Etelä-Espoo Eila Esko Eila Happonen Soili Hirvonen Irma Hämäläinen Kristina Härkönen Eeva-Helena Inomaa Irkku Kilpinen Kerttu Korhonen Antero Krekola Marja-Liisa Lauren Hannele Pitkä-Liukkonen Unto Luukkanen Terttu Mallat Anneli Nöyränen Tuomo Paasirova Ritva Palmu Seppo Patrikainen Anna Piitulainen Maija-Liisa Pitkä Kristina Puukko Maiju Pynnä Matti Rintala Ros-Mari Suojoki Sulo Suojoki Ritva Tuure Timo Typpö Pertti Parvisto Pentti Sinisalo Etelä-Vantaa Ritva Ahrovaara Nadja Laine Varma Silvennoinen Tuula ja Mauri Kivijärvi Anja Sundberg Marja-Liisa Viljamaa Kauko Niemelä Raili ja Tapani Pääskynen Antti ja Anneli Dahl Manu Pellinen Martti Parttimaa Anna-Liisa Mämmi Helena Grönqvist Alli Myllyniemi Raili ja Sauli Sarvi Toini Lankinen Sirkka Haapa Eila Viita Elsa Pakarinen Asta Kostamo Lasse Hakala Ahti Leskinen Ritva Ronkainen Veli Martikainen Pertti Vuorio Hanko Raili Peni Malmstenit Anni Rantala Raija Laitinen Hilkka Lakkamies Havukoski HAVUKOSKEN ELÄKELÄISET ry Hyrylä HYRYLÄN ELÄKELÄISET ry Simo Hyökki Annikki Sinkkonen Auni ja Pentti Aino Harsunen Roosa Pirinen Eila Räsänen Olavi Pietikäinen Riitta ja Juha Saukkola Raili Kumpulainen Maija ja Veijo Oksala Ritva Veijalainen Helmi Tiilikainen Hilkka Lindroth Veikko Kunnari Anna-Liisa Räsänen Sirkka Korhonen Pirjo Kulovaara Kerttu ja Reino Viirtala Hakunila HAKUNILAN ELÄKELÄISET ry TOIVOTTAA HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA VUOTTA 2016 ELÄKELÄINEN-LEHDEN LUKIJOILLE! Kuva: Pertti Sevola
Nro 7 joulukuu 2015 – 33 ELÄKELÄINEN HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Hyvinkää Pirkko Nieminen Liisa Leminen Aira Jalonen Aarno Jalonen Sirpa Aalto Veikko Ceder Aune Kaihevaara Pekka Kaihevaara Olavi Kanerva Helena Joutsalo-Kanerva Rauha Virtanen Pirkko Keihäsjärvi Terttu Muistola Lauri Muistola Eila Jaakola Reino Heinonen Ritva Mähönen Paavo Mähönen Eila Ervasti Leila Palonen Martta Ratinen Keijo Jokela Rauha Jokela Kerttu Kallinen Aarne Lindgren Katri Muhli Matti Ojanen Heli Ojanen Jukka Nieminen Kirsti Komu Järvenpää JÄRVENPÄÄN ELÄKELÄISET ry Ella ja Antero Nylund Aila ja Kalevi Kujanpää Orvokki ja Taisto Putous Kalervo ja Sirkka Särkelä Marjatta ja Einar Holmberg Irja Hirvonen Reima Kervinen Ilmi Pynttäri Anja Laakkonen Liisa Ristimäki Terttu ja Onni Vattukallio Soini Sundvall Anna-Liisa Sundvall Pirkko ja Martti Piirainen Aino Koponen Raili Sundell Toivo Moilanen Annikki ja Tauno Virtanen Kalle ja Liisa Kortetjärvi Anneli Kelometsä Pentti ja Eira Storm Veikko Laine Elli ja Erkki Haavisto Sirpa Laine Anna-Kaisa Järvinen Anna-Liisa Ringblom Reino Åman Lempi Åman Sakari Sundell Taisto Ranta Viljo Heikkinen Ritva Laakkonen Vieno Mansikkamäki Matti Hytönen Airi ja Leo Hramoff Siiri Salmi Karkkila Ulla ja Pentti Ahjoniemi Ritva Aho Eini ja Pekka Frosterus Ritva Heinonen Pentti Hellgren Eino Hellsten Aune ja Rauno Helminen Veikko Huhtimo Paula Hyytiäinen Terttu ja Tauno Koivunen Vieno ja Eino Laine Pirkko ja Artturi Leinonen Aila ja Harri Lindfors Kirsti ja Pentti Lopina Heli ja Aarre Mattila Meri Lauha Ritva ja Ismo Nikander Seija ja Eino Paakkunainen Veikko Raunio Anja ja Reino Riihioja Tuula ja Risto Saarela Anneli Saarinen Anneli ja Keijo Saikanmäki Marita ja Jussi Salminen Jorma Snellman Liisa Suomi Tuulikki ja Teuvo Tapiolinna Maija Turunen Otto Turunen Tellervo ja Esa Vepsäläinen Erkki Vikström Kerava KERAVAN ELÄKELÄISET ry Sirkka Telavuori Mailis Boman Kerttu Mehtonen Anna Maija Lassila Sinikka Peltonen Heikki Rissanen Seppo Kauhanen Raimo Väänänen Anja Raninen Ritva Masalin Erkki Masalin Eino Pylkkänen Kirsti Karhu Mikko Raunio Pirjo Sandberg Arvo Visti Kalevi Ruusunen Aulis Partanen Eetu Voutilainen Liisa Sutinen Veikko Sutinen Oili Liukkonen Pirkko Laaksonen Pauli Saarinen Ritva Saarinen Maila Hölttä Kari Kuulas Eila Tallus Kaija Sotikov Ritva Rauha Ritva Salo Unto Sorvisto Erkki Pennanen Ritva Pennanen Ritva Leinonen Tilma Liukkonen Ritva Innala Paavo Timonen Vuokko Korpi Rauha Lindgren Auli Lång Seija Suovirta Maila Tukiainen Asko Korhonen Jukka Toikander Reino Timonen Pekka Paappanen Asser Peltonen Ritva Vallius Ulla Karppinen Aino Lång Taimi Ollila Riitta Parikka Airi Komokallio Heikki Komokallio Kikka Karanen Kaisu Matti Savolainen Riitta Kaitanen P. Nikander Juhani Lohikoski Pia Lohikoski Riitta Törmänen Ulla Jalkanen Valde Kantonen Kirkkonummi-Siuntio Raija Mäki Olli Mäki Tuula Loimijoki Matti Ruotsala Helena Ruotsala Eini Kokki-Sevon Aino Heiskanen Tero Lehtonen Armi Lehtonen Rinne Erkki Raija Tiihonen Raija Pernu Tuomo Tiitinen Arto Timonen Christer Hägg Klaukkala Tarja Anttila Risto Anttila Helena Asikainen Armi Backman Maija Ekroos Tenho Halttunen Heikki Halonen Pertti Halonen Vappu Halonen Leila Heino Terho Hirviniemi Airi Huovari Maila Huovari Allan Hyytiäinen Terttu Hyytiäinen Tuula Mutanen Lauri Ilola Iris Ilola Seppo Itäniemi Sirkka Itäniemi Outi Kanerva Kaija Kataja Liisa Kulmala Eva Lahtinen Taisto Lahtinen Saila Laine Pirkko Latva-Äijö Kullervo Latva-Äijö Aira Lehtinen Erkki Lehtinen Sirkka Lehtonen Eila Lindholm Keijo Lindholm Unto Luokkala Kaarina Lönnqvist Soile Marrasmaa Aino Malin Anja Mustonen Lea Mäkinen Heikki Mäkinen Verneri Nyman Rauni Pelkonen Toivo Pelkonen Maija Petrell Olavi Petrell Birgit Pirttimäki Martti Saavalainen Arja Serenius Jorma Serenius Raili Skogster Irja Terho Saara Toikkanen Liisa Tikkanen Aimo Törrönen Toini Törrönen Maila Vainio Pirkko Vertti Tuomo Vasenius Esko Vuorenmaa Pirjo Vuorenmaa Eeva West Toini Väreluoto Korso Maj-Britt Gustafsson Sirkka-Liisa Kanerva Esko Kanerva Aune Lehtinen Olavi Lehtinen Mirja Ojanen Leila Saari Markus Saari Marja Koivula Esko Koivula Sirkka Tervonen Olavi Tervonen Tepa Hovi Toini Laine Meeri Kiukas Outi Saukkonen Simo Ronkainen Lohja Lohjan Seutu Malminiitty MALMINIITYN ELÄKELÄISET ry Porvoo Tapio Ruuskanen Sinikka Gröndahl Martta ja Kalevi Väisänen Aino Ruotsalainen Heikki Ronkainen Tuula Kukkonen Kaino Kukkonen Guni Rydman Pauli Leino Valma Kalliomäki Piia Olsson Irma Isoaho Ulla Kyllönen Eero Julkunen Raimo Järvelä Anneli Järvelä Helena Mattila Kalevi Peisala Maj-Britt Eriksson Elvi Majander Inkeri Kurkivuori Piia Olsson Raili Vuorinen Seija Koponen Kaarina Saharla Pentti Koponen Marjatta Dillström Seija Backström Erkki Virtanen Airi Ekman Liisa Paasela Allan Huhta Toini Huhta Jussi Mård Reijo Penttilä Raija Vilenius Anneli Suninen Anja Pirttilahti LOHJAN ELÄKELÄISET RY TOIVOTTAA HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA VUOTTA 2016 ELÄKELÄISYSTÄVILLEEN! LOHJAN SEUDUN ELÄKELÄISET ry TOIVOTTAA JÄSENILLEEN HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA!
34 – Nro 7 joulukuu 2015 ELÄKELÄINEN HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Rajakylä-Länsimäki RAJAKYLÄNLÄNSIMÄEN ELÄKELÄISET ry Mirjam Viitanen Kirsti Halenius Eero Rusanen Martti Helenius Sirkka Mäkinen Sirkka-Liisa Lahtinen Matti Lahtinen Tuula Saastamoinen Tuomo Saastamoinen Veijo Sinisalo Liisa Sulkava Tikkurila Leila ja Risto Pulkkinen Esko Kotilainen Aili Kotilainen Kirsti Koskelainen Kirsti Immonen Aimo Immonen Leo Kallinen Saimi Kallinen Marja-Leena Nordlund Jatta Rönkkö Esko Rönkkö Paavo Rötkö Ritva Rötkö Matti Räsänen Lilly Laine Raili Saarto Veikko Saarto Liisa Tossavainen Majlis Saarelma Sirkka Kortelainen Martti Kortelainen Kerttu Norring Liisa Tossavainen Vihti Ossi Uusi-Illikainen Anja Terä Maija Salminen Matti Stenholm Maila Kettunen Jorma Koimäki Ritva Koimäki Soili Suikkanen Seija Vilkman Arto Viherkanto Sisko Halen Aira Luusua Eero Hiidenvesi Kirsti Laitinen Jaakko Laitinen Seija Korhonen Martti Korhonen Viherlaakso-Karakallio VIHERLAAKSONKARAKALLION ELÄKELÄISET ry Pirkko Törmänen Irma Kemppainen Tuomo Juutinen Ritva Kieksi Aino Salmivuori Sylvi Jokinen Irja Koskela Raija Alavaranta Toivo Reijonen Alli Savinen Taina Collan Raija Haapala Katri Savinen Ingegärd Kivi Karin Helo Dragsfjärd DRAGSFJÄRDIN TYÖVÄENELÄKELÄISET – DRAGSFJÄRDS ARBETARPENSIONÄRER ry Henrik Fagerström Lidia Friskopf Leif Ahlqvist Kristina Ahlqvist Kerttu Heikkilä Bengt Uggeldahl Ilse Hellström Raili Fagerlund Lea Johansson Markku Palviainen Leo Pakarinen Olof Österberg Ethel Österberg Osve Karlsson Guy Gustafsson Anita Gustafsson Maila Fröberg Berit Valtonen Bo Stén Ines Johansson Sol-Britt Antikainen Eino Antikainen Sven-Erik Hellström Benita Hellström Carita Nyman Börje Nyman Ruth Sundell Sven-Olof Holmström Gunveig Holmström Maj-Britt Gustafsson Kurt Gustafsson Paavo Hautapaakkanen Ritva Hautapaakkanen Ove Hagelberg Nancy Hagelberg Max Mihailoff Senja Dunder Kenneth Dunder Esko Välimaa Carola Sjöblom Kaj-Erik Lindblom Arne Nyman Love Lagerström Lisa Lagerström Timo Ollila Britt-Mari Ollila Christian Ollila Gunilla Johansson Forssa FORSSAN ELÄKELÄISET ry Tuovi Aaltonen Vuokko Brusin Erkki Haavisto Terhikki Heinonen Ritva ja Sakari Hellsten Elmi Huusela Ulla Hyrsylä Yrjö Jansson Toini Järvinen Urpo Karvonen Markku Koski Martti Koski Leila Lassila Aino Lehtomaa Väinö Lehtomaa Simo Leino Taisto ja Marjatta Lintula Unto Lundell Eeva Mattila Heimo Mattila Veikko Mäntylä Maija Nyman Toivo Nyman Terttu Pajunen Marja-Liisa Paunila Anneli Pyykkö Seppo Raitanen Olavi Rassi Liisa Simola Veijo Simola Anja Sippo Eine Sjöblom Taimi ja Torsti Syrjälä Elvi Tuomola Viljo Tuomola Pirkko Vellamo Lea Virolainen Halikko Ritva Vennonen Veikko Vennonen Tellervo Järvinen Terttu Vennonen Väinö Kaunisvaara Tuula Saari Tuovi Hyypiä Raili Nieminen Aaro Leino Tyyne Rannikko Onni Rannikko Ulla Laine Rauno Laine Pirkko Nurmi Pauli Nurmi Paula Jokinen Jarmo Jokinen Jerita Havia Hannu Havia Raija Riski Paavo Rantsi Maija Lehtonen Maija-Liisa Pohjonen-Kolppanen Juhani Kolppanen Sirpa Koski Ulla Mäkelä Kirsti Lindholm Tuula Turunen Kaarina Rantakare Kaarina KAARINAN ELÄKELÄISET ry Riitta-Leena Leinonen Tuula Lehtiö Tuula Leppänen Eeva-Liisa Nordman Sakari Kallio Kaija Martin Elli Jokinen Marja Uunimäki Rauno Koivu Eila Mäkelä Pasi Mäkelä Anna-Liisa Hettula Ilmi Saapola Anneli Kallio Raimo Kallio Pirjo Tuominen Kalevi Rothsten Eila Rothsten Leena Karjalainen Matti Virtanen Eija Hassinen Anja ja Ossi Virtanen Simo Martin Tellervo Hakala Aila Koskinen Riitta Virtanen Aulis Leinonen Armas Arvonen ja Arja Rantala Loimaa ja Ympäristö Heimo Virtanen Raimo Kuusisto Marjatta Aronoja Ritva Ihamäki Anni Mattila Tuula Aalto Kerttu ja Kaapo Lilja Helena Nummela Helvi Laine Lemmikki Jääskeläinen Lea Merta Simo Kulmala Eva Virtanen Jorma Virtanen Pentti Hakala Ulla-Maija Mäkinen Eino Mattila Paula Suojanen Hannu Kojo Vappu Leppänen Eila Kolu Ari Löytömäki Maija Virtanen Seppo Saurio Jorma Niemelä Urho Syrjälä Aila Tiisanoja Olli Tiisanoja Mietoinen MIETOISTEN ELÄKELÄISET ry Jussi Mäkitalo Parainen Taina Drugg Ritva Forsman Sirpa Hamunen Kaija Hoppendorff Heikki Hoppendorff Maire Jakobsson Aila Johansson Esko Johansson Marita Jansson Ritva Koistinen Anna-Liisa Konsell Soilikki Laaksonen Leila Lagerroos Arja Lindberg Ahti Lindberg Marja-Liisa Lepistö Marjatta Lundberg Eija Remes Sinikka Sausvaara Beata Sinisalo Laina Suominen Hilkka Tuukkanen Piikkiö PIIKKIÖN ELÄKELÄISET ry Tapio Manninen Heljä KarjalainenManninen Kalevi ja Seija Vahlroos Terttu Lindfors Maija Lehtonen Onni Lehtonen Lahja Skyttä Tuija ja Paavo Pyökäri Pirkko Oksa Marjatta Kauppinen Irene Seppä Matti Seppä Marja-Liisa Teräväinen Kari Teräväinen Kari Peltonen Seija Peltonen Leila Seittenranta Arvi Seittenranta Irma Kaukiainen Martti Majuri Taisto Roima Ester Åke Anne Linnavuori Juhani Linnavuori Seppo Koivisto Margit Koivisto Tuula Lehtilä Onni Lehtilä Mirja Juntunen Matti Suominen Gunborg Suominen Terttu Nieminen Tarja Salonen Raision Seutu Paavo Penttinen Pentti Jokinen Kosti Mäntynen Mauri ja Anita Salmela Vappu Lehtonen Aarre Lehtonen Helge Laaksonen Matti Småträsk Sirpa Småträsk Aulis Pulkki Pertti Helander Väinö Mäkeläinen Anja Kontio Pentti Levonen Terttu Mäkelä Risto Mäkelä Viljo Heikkilä Katri Lehtinen Viivi Nurmi Sylvi Hiltunen Anna-Liisa Koskela Urho Alho Lea Pietiläinen Ensio Kautiainen Anja Kautiainen Irja ja Olavi Sjöblom Marke ja Pekka Veijalainen Hilkka Suomi Pentti Karppinen Sirpa Ruisniemi Aimo Ruisniemi Liisa Petäjistö Kaarina ja Eino Koivikko Salo SALON ELÄKELÄISET ry Laila Vähälä Raila Ylikoski Hellevi Järvinen Tuula Bäckström Anja ja Pentti Virta Raili Suontausta Soile Nurminen Anna-Liisa ja Pentti Lindstedt VarsinaisSuomi TIKKURILAN ELÄKELÄISET ry TOIVOTTAA HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2016 ELÄKELÄISET ry:n VARSINAISSUOMEN ALUEJÄRJESTÖ ry
Nro 7 joulukuu 2015 – 35 ELÄKELÄINEN Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi Lämmintä Joulua ja välittämisen täyteistä 84x75_Eläkeläinen_Joulu-lehti_122015.indd 1 17.11.2015 15:20:06 Toivotamme hyvää joulua ja menestystä alkavalle vuodelle 2016! Hanki uusia tietoja & taitoja tutustu ksl.fi tykkää kslry f Kiitos kuluneesta vuodesta! Vuonna 2016 eläkeläiset saavat 75 %:n alennuksen kaikista avoimista koulutuksistamme. Tervetuloa! Ela?kela?iset joululehti.indd 1 30.11.2015 12:51:58 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! T: Marja-Leena Laitinen Eläkeläinen-lehti ilmoitusmyynti Matkustusaika 1.4. – 30.4.2016 Varausaika 17.1.2016 mennessä VARAUKSET: 016 3232. HYVÄÄ JOULUA! HUHTIKUUN VARAUKSIIN -10% TARJOUSHINNOISTA Hinta aamiaisella alk, 40,50 eur/ hlö/2hh Mainitse ystävällisesti Eläkeläiset ry etu varaus ta tehdessä. Hinta sisältää aamiaisen sekä Lapland Hotelsin tarjoamat edut Eläkeläiset ry:n jäsenille. WWW.METALLILIITTO.FI www.joukkuelaji.fi Jouluista mieltä! Edunvalvonta on joukkuelaji VAIKUTTAVAA JOULUA JA UUTTA VUOTTA! .fi SINUN ÄÄNESI LIITOSSA HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Anita Tikkala Ulla Ammer Turku Veikko Salonen Rauno Mäkinen Ritva Varjo Norma ja Hämy Ritva Kaskinen Jukka Kaskinen Tuula Luoto-Alajärvi Markku Alajärvi Tarja Verho Sirkka Aho Matti Aho Turku Kunto Eila Utriainen Maila Kontto Terttu Jokinen Viljo Jokinen Sulo Järvinen Anna-Liisa Jokinen Aino Suvitie Aulis Alm Eevi Nummenpää Betty Laaksonen TURUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry Kauko Jokinen Hellin Tähtinen Paula Lehto Kauko Jokinen Raili Lehtelä Tuula Ek Ahti Kautiainen Lahja Korpela Ken Helenius Kirsti Kaire Ensio Laine Ritva Normasto Kurt Laine Kaisu Nurmi Uusikaupunki UUDENKAUPUNGIN ELÄKELÄISET ry Tuula Rantanen Elli Pesola Irmeli Kangas Harto Forss Arvo Hakkarainen Pekka Saari Airi Tamminen Esko Rintala Sinikka Virtanen Tauno Virtanen Annikki Raumolin Aimo Nordman Airi Marila Lilja Ruopsa Anna-Liisa Lehti Impi Leinonen Vesa Torvinen Raija Jurttila Aili Suominen Ulpu Perttunen Tauno Lehtonen Keijo Rantanen Meeri Valli Pirkko Paju Sirja Salonen Helena Luoto Soili Kurvinen Jenny Yli-Laurila Pertti Raitanen Raija Alanko Pertti Haverinen Anja Toikkanen Annikki Valmunen Toini Lyyra Surahammar, Ruotsi Salme Vesterholm Niilo Vesterholm Hilkka Hosiaisluoma Torrevieja, Espanja Tuula ja Esko Lampinen
36 – Nro 7 joulukuu 2015 ELÄKELÄINEN Kulttuurien kohtaaminen sujuu paremmin, kun on valmentautunut siihen oikein tiedoin ja taidoin. Eläkeläiset ry on ottanut toimintansa yhdeksi alueeksi maahanmuuttajien kohtaamisen ja antaa tähän toimintaan tarvittavia tietoja kouluttamalla tukihenkilöitä. Kursseja vetää monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö. Kuntorannassa kokoontui marraskuun puolivälissä tukihenkilökurssin aikaisemmin käyneitä ja uusia tulokkaita. Paikalla oli väkeä Rovaniemeltä, Iisalmesta, Kuopiosta, Tampereelta, Jyväskylästä, Varkaudesta ja pääkaupunkiseudulta. Ne, jotka olivat jo aloittaneet toimintaa, kertoivat tekemisistään ja yhdessä suunniteltiin, mitä eri paikkakunnilla voisi tehdä. Meillä Oulussa tätä toimintaa ei vielä ole ollut ja niin päätimme Kettusen Veikon kanssa lähteä tutustumaan tukihenkilöihin ja kuulemaan, miten toiminta on eri paikkakunnilla käynnistynyt. Olin matkalla varsin vähäisin tiedoin. Oli vain olettamuksia ja ennakkoluuloja sekä runsaasti avoimia kysymyksiä. Tietämättömyys luo tuskaa mutta siihen oli lääkettä tarjolla. Toimintaa jo monilla paikkakunnilla Monilla paikkakunnilla oli ollut jo monenmoista toimintaa. Rovaniemen suunnalla oli järjestetty käsityöja terveyskerhoja. Tampereella keskustellaan maahanmuuttajien suomen kielen tunneilla ja yhteisiä retkiäkin on järjestetty. Kuopiossa on virkeää liikuntakerhotoimintaa, jossa vetäjänä on toiminut venäläistaustainen Tamara. Kuopiossa iloittiin myös siitä, että yhdistys on saanut maahanmuuttajista seitsemän uutta jäsentä. Espoossa on järjestetty kokkikerhoja ja Helsingin kontulalaisilla on suunnitteilla ”kansallispukujen tuuletuspäivä.” Ensimmäisenä päivänä keskusteltiin myös siitä, miten maahanmuuttajiin saa yhteyttä. Pakolaisapu ry, Setlementti ry, monikulttuurikeskukset, kansalaisopistojen kieliryhmät, Suomen punainen risti, etniset yhdistykset ja maahanmuuttotyön koordinaattorit kaupungeissa mainittiin hyvinä linkkeinä. Sananvapaus ei salli vihapuheita Toinen päivä aloitettiin juttelemalla pakolaistilanteesta maailmalla ja Suomessa. Kansan Uutisten kirjeenvaihtajana toiminut Pekka Lehtonen näytti kuvia matkoillaan käymiltä pakolaisleireiltä ja kertoi, millaista ihmisten elämä niissä on. Ei sellaisiin oloihin kukaan vapaaehtoisesti halua, niihin mennään pakon sanelemana. Kuopion Setlementti Puijola ry:n monikulttuurisuuskeskus Kompassin toiminnasta kertoi järjestön työntekijä Johanna Rastas. Kompassi tarjoaa Kuopiossa mm. kerhoja, vertaisryhmiä, erilaisia tapahtumia ja retkiä. Puhuttiin myös sananvapaudesta ja vihapuheista. Eva Rönkkö korosti, ettei sananvapaus oikeuta syrjintään, toisen ihmisen kunnian loukkaukseen tai väkivaltaan yllyttämiseen. Hän sanoi, ettei esimerkiksi internetin keskustelupalstojen rasististen viestien estäminen ole sananvapauden vastaista. Sananvapauden vastaista ei ole myöskään sotapropagandan kielto, kansanryhmää vastaan kiihottamisen kielto tai vihapuheiden torjunta. Kettusen Veikon kanssa todettiin, että meillä molemmilla on jo entuudestaan niin paljon yhdistyksen tehtäviä, ettei kummankaan rahkeet riitä monikulttuurisuustyön tekemiseen. Toivottavasti käy niin onnellisesti, että asiasta kiinnostuneita löytyy, Meillä kahdella on tämän reissun käytyämme mahdollisuus antaa edes hiukan taustatukea tähän vaativaan tehtävään. TEUVO BLOMSTER Oulun Työväen Eläkeläiset ry Kurssilta taitoja kulttuurien kohtaamiseen Johanna Rastas kuopiolaisesta monikulttuurisuuskeskus Kompassista kertoi maahanmuuttajille tarjottavista toimintamahdollisuuksista. Kuva: Teuvo Blomster Kuntorannan monikulttuurisuuden tukihenkilöiden kurssille osallistui marraskuussa toistakymmentä henkilöä. Kuva: Tuula Reponen ”Tietämättömyys luo tuskaa mutta siihen oli lääkettä tarjolla.” – Olen siinä onnellisessa tilanteessa että musiikkikeikat eivät minulle enää ole arkea vaan pyhää, sanoo pitkän linjan laulaja, näyttelijä, opiskelija ja eräopas Kai Hyttinen. Hyttinen on Ari Klemin ohella toinen Varkauden Kuntorannassa tammikuussa pidettävien Kaamoksen Kruunajaisten tähtiartisteista. – En ole enää moneen vuoteen esiintyjänä päätyökseni kyntänyt ravintolasarkaa. Esiintymiset ovat kaikki enemmän tai vähemmän spesiaalijuttuja, kuten tämä Kaamoksen Kruunajaisetkin. Siksi odotan sitä erityisellä innolla. Mitä yleisölle sitten on luvassa mieheltä, josta useimmille tulee ensimmäsienä mieleen klassinen Dirlanda sekä toki lukuisa joukko muitakin kestohittejä. –Nämä urani avainkappaleet kuullaan Kuntorannassakin suunnilleen kaikki, Hyttinen lupaa. – Nämä kappaleet ovat säilyneet vuosikymmenet siksi, että minä itse olen tykännyt niistä alusta alkaen, laulaja sanoo. Lisäksi ohjelmistossa on ainakin Kaj Chydeniuksen lauluja. – Hieno yhteistyö Chydeniuksen kanssa on jatkunut jo 25 vuotta, Hyttinen kertoo. Kai Hyttinen on neljättä vuotta päätoiminen opiskelija Itä-Suomen yliopistossa, ja siksi asunut enimmäkseen Joensuussa. – Olen lukenut ortodoksiseen kirkkomusiikiin kuuluvia aineita: vähän teologiaa, musiikkiin liittyviä juttuja ja Venäjän kieltä. Talvikauden opiskelija hyppää kesällä teatterin lavalle. Hyttinen on näyttelijänä mukana, kun Joensuun Utran Uuteen Kesäteatteriin kesällä 2016 tulee Markku Pölösen kirjoittama uutuuskomedia Laula minulle rakkaudesta . – Tykkään tehdä kesäteatteria, koska ne ovat tiiviitä paketteja, joihin ei jäädä roikkumaan. Näytelmää tehdään alusta loppuun kaksi kuukautta. Minulle sopii, että tehdään täysillä kun tehdään, sitten uusiin hommiin. Hyttisen tapa ei todellakaan ole jäädä pyörimään kehää samoissa ympyröissä. Ennen nykyisten opintojen aloittamista hän toimi eräoppaana Lapissa. On hän edelleen kirjoilla Enontekiöllä, ja koti on Kilpisjärvellä. – Ei siitä ole raatsinut luopua. Mutta Kilpisjärven koti on pitkiä aikoja tyhjillään ja sitä on muuten mahdollista vuokrata kaikkina vuodenaikoina, kuitenkin vähintään viikko kerrallaan. Jos haluat kokea Kilpisjärven voimaannuttavan vaikutuksen, niin tässä on yksi varteenotettava olemisvaihtoehto, Hyttinen vinkkaa. Kaamoksen Kruunajaisiin Kai Hyttinen odottaa runsaslukuista ja innostavaa yleisöä eläkeläisistä. – Kuulun samaan joukkoon, 68-vuotias Hyttinen sanoo. TUOMAS TALVILA Kai Hyttisen kotisivut: www.vihreaviikuna.fi Kaamoksen Kruunajaisten tähtiartisti Kai Hyttinen: Keikat ovat minulle juhlaa Kai Hyttinen esiintyy Varkauden Kuntorannan Kaamoksen Kruunajaiset -tapahtumissa 13. ja 20. 1. 2016. Kuva: Polarartistit
Nro 7 joulukuu 2015 – 37 ELÄKELÄINEN Eläkeläiset ry:n kevään 2016 kurssikalenteri Kurssit Kuntorannassa Kansantanssikurssi 4.-8.1 Porrastettu kurssi: 4.-5. (1 vrk) peruskurssi ja 5.-8.1. (3 vrk) jatkokurssi. Kurssilaiset voivat osallistua valintansa mukaan jompaankumpaan tai molempiin osiin (yhteensä 4 vrk). Hinta: 248 € PH / 286 € TH. Ilmoittautuminen 4.12.2015 mennessä Musiikkikurssi 12. 16.2. (4 vrk) Kurssi laulajille ja soittajille: monipuolista uutta ohjelmistoa yhdistysten musiikkiryhmille sekä Vuokatin kesäpäivien (2017) valmistelua. Hinta: 248 € PH / 286 € TH. Ilmoittautuminen 11.1. mennessä. Liikuntakurssi 12.-16.2. (4 vrk) Tarkoitettu sekä uusille että kokeneille liikuntaryhmien ohjaajille. Vuokatin kesäpäivien (2017) valmistelua sekä monipuolista liikuntaa ja liikuntatietoa. Hinta: 248 € PH / 286 € TH Ilmoittautuminen 11.1. mennessä. Matkavastaavien peruskurssi 15.-19.2. (4 vrk) Tarkoitettu yhdistysten uusille matkavastaaville sekä kaikille hyvien matkojen ja retkien suunnittelusta kiinnostuneille. Muitten aiheitten muassa teemana on Vuokatin kesäpäivät (2017). Hinta: 248 € PH / 286 € TH. Ilmoittautuminen 15.1. mennessä. Yhdistystoiminnan peruskurssi 7.-11.3.(4 vrk) Huom. ennakotiedoista muuttunut aika Tarkoitettu uusille puheenjohtajille, sihteereille sekä kaikille johtokunnan jäsenille. Yhdistystoiminnan perustaidot ja tiedot: muun muassa toimihenkilöiden tehtävät ja yhdistyslaki, järjestön tehtävät ja toiminnan suuntaviivat. Hinta: 248 € PH / 286 TH. Ilmoittautuminen 29.1. mennessä. Taloudenhoidon peruskurssi 7.-11.3. (4 vrk) Huom. ennakkotiedoista muuttunut aika Tarkoitettu uusille taloudenhoitajille ja toiminnantarkastajille. Yhdistyksen taloudenhoidon perustaidot ja tiedot: muun muassa taloudenhoitajan tehtävät yhdistyksessä, kirjanpidon perusteet, kirjanpito tietokoneella, talouden suunnittelu ja toiminnantarkastus. Hinta: 248 € PH / 286 € TH. Ilmoittautuminen 29.1. mennessä. Kirjoittajakurssi 4.-7.3. (3 vrk) Sopii sekä kokeneille että aloitteleville kirjoittajille. Teemoina ovat muiden muassa järjestön kirjoituskilpailu (2016) sekä runous. Yhteistoimintaa ohjelmaja esiintymistaidon kurssin kanssa. Hinta 210 € PH/ 242 € TH. Ilmoittautuminen 5.2. mennessä. Ohjelmatoiminnan ja esiintymistaidon kurssi 4.-7.3. (3 vrk) Sopii sekä aloittelijoille että kokeneille esiintyjille. Yhdistyksen ohjelmatoiminta sekä esiintymistaito. Yhteistoimintaa kirjoittajakurssilaisten kanssa. Hinta 210 PH/ 242 TH. Ilmoittautuminen 5.2. mennessä. Tiedottajakurssi 14.-16.3. (2 vrk) Kurssi on tarkoitettu yhdistysten uusille tiedottajille mutta sopii myös kokeneille taitojen päivittämiseksi. Tiedottamisen perusasioiden lisäksi aiheina sähköinen tiedonvälitys ja media. Hinta 142 € PH/163 € TH. Ilmoittautuminen 15.2. mennessä. Kuvauskurssi 14.-16.3. (2 vrk) Kuvauksen, erityisesti digitaalisen, perustaitoja ja kuvankäsittelyä. Teemana muiden muassa järjestön kuvauskilpailu 2016. Hinta 142 € PH/163 € TH. Ilmoittautuminen 15.2. mennessä. Kotisivukurssi 16.-18.3. (2 vrk) Kurssilla opitaan laatimaan helppokäyttöiset kotisivut yhdistykselle. Edellyttää tietokoneen käytön perusteiden hallintaa. Hinta 142 € PH/163 € TH. Ilmoittautuminen 19.2. mennessä. Muistikerhojen ohjaajakurssi 16.-18.3. (2 vrk) Kurssi on tarkoitettu yhdistysten muistikerhojen vetäjille mutta sopii kaikille muistin tukemisesta kiinnostuneille. Teemoina muiden muassa muistin tukeminen, muistisairauksien ennalta ehkäisy, muistisairaan tukeminen ja vinkkejä muistikerhojen toimintaan. Kurssiin sisältyy ”pelipäivä”, jonka aikana tutustutaan erilaisiin muistia tukeviin peleihin. Hinta 142 € PH/163 € TH. Ilmoittautuminen 19.2. mennessä. Alueelliset kurssit Suunnitelmissa on järjestää alueellisia kursseja ainakin seuraavissa aineissa: – liikunta (liikuntavastaavien verkostotapaamisten yhteydessä) – yhdistyksen taloudenhoito – tiedottaminen – yhdistystoiminnan kehittäminen (”iloinen/onnellinen yhdistys”) – kansantanssi Alueellisia kursseja voimme järjestää yhteistyössä aluejärjestöjen kanssa. Alueellisista kursseista voi tehdä aloitteita ja ehdotuksia. Ilmoitamme kursseista myöhemmin. Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä osoitteeseen Eläkeläiset ry; Tuija Aali, Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: tuija.aali@elakelaiset.fi Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: www.elakelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/kurssihakemus. – Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. – Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. – Kuntorannan kurssien osalta on ilmoitettava, valitseeko kurssilainen puolivai täysihoidon. Kurssituki – vähävaraiset yhdistykset voivat hakea kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Kurssikalenteriin voi tulla muutoksia. Kalenteri julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n kotisivulla, www.elakelaiset.fi sekä alkuvuoden Eläkeläinen-lehdissä, joista näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussihteeri Tiina Rajalalta, puh. 020 743 3617 tai 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Kurssien hinnat Kurssien hinnat ilmoitetaan kunkin kurssin yhteydessä. Kuntorannan kursseissa PH=puolihoito, TH=täysihoito. Joensuun Tiernapojat: Oikealta tähtipoika Seppo Raassina, knihti Vilho Korhonen, murjaanien kuningas Veijo Sotikov ja kuningas Herodes Timo Hiltunen. Joensuun Eläkeläiset ry:n Tiernapojat-joulukuvaelmasta tehty video on ladattu ”juutuubiin” eli videopalvelu YouTubeen. Videon löytää netistä parhaiten googlaamalla hakusanalla ”youtube joensuun tiernapojat” Miksi Tiernapojat ryhtyivät tähän projektiin? Tarkoituksenamme on kohottaa eläkeläisyhdistystoiminnan profiilia, tuoda esille innovatiivisia toimintamuotoja, joilla saadaan lisäarvoa tämän päivän ja tulevaisuuden eläkeläisten tarpeisiin. Tulevaisuuden eläkeläiset nimittäin ovat se suuri ikäluokka, joka sujuvasti käyttää informaatioteknologiaa päivittäisiin tarpeisiinsa. Mitä kaikkea eläkeläiset voivat ladata ”juutuubiin”? Kaikkea mikä on yksilöllistä ja kiinnostavaa! Esimerkiksi pelimannit, huuliharpistit ja sahalla soittajat olisivat kova juttu. Kokemuksesta tiedän, että Eläkeläiset ry:n Eva Rönkön vetämässä hankeprojektissa on mukana todella taitavia ja lahjakkaita maahanmuuttajia. Heidän karismaattisuutensa saavuttaisi verkossa epäilemättä laajan suosion. Mahdollisuudet ovat rajattomat kun vain oikein ideoidaan! Kaikille eläkeläisille Joensuun tiernapojat toivoo rauhallista ja hyvää Joulua! Timo Hiltunen Joensuun tiernapojat jakavat joulumieltä ”juutuubissa”
38 – Nro 7 joulukuu 2015 ELÄKELÄINEN Tiistai-aamuisin kello 9.30 Malmin työväentalon suuressa salissa jumpataan. Eevi Kaasinen vetää Malmin Eläkeläisten kuntojumpan, ja liikunnan riemu on osallistujille taattu. 85 vuotta tänä syksynä täyttänyt Eevi Kaasinen on täydessä vauhdissa. Heti kuntojumpan jälkeen on Malmin Eläkeläisillä vuorossa Kaasisen ohjaama tanssiliikuntaryhmä. Keskiviikkoisin kymmeneltä samaisella Malmin Työväentalolla kokoontuu Kaasisen vetämä runopiiri. – Olen ohjannut täällä yli 20 vuotta. Haluan tehdä tätä jo oman kuntonikin vuoksi. Uskon, että niin ohjelmien suunnittelu kuin toteuttaminenkin pitävät ihmisen vireänä, Kaasinen sanoo kuntojumppatunnin jälkeen Malmin työväentalon kahviossa. – Ja täällä on ystäväpiiri, hän huudahtaa. – Totta kai lapset ja lapsenlapset ovat tärkeitä, mutta heillä on myös omat elämänsä ja menonsa. Täällä meillä eläkeläisillä on aikaa toinen toisillemme, Kaasinen sanoo. Ja kertoo, kuinka Malmin Eläkeläisten runopiiri myös kiertää lausumassa vanhustentaloissa, ”pullakahvipalkalla”. Liikuntaneuvos Eevi Kaasinen on opettaja, valmentaja, koreografi ja runonlausuja, keskeisiä hahmoja suomalaisen ryhmävoimistelun kehittämisessä. Hän on vuosien varrella laatinut koreografioita mm. TUL:n ja Eläkeläiset ry:n suurjuhliin. Oma ensiesiintyminen Kaasisella oli jo viisivuotiaana, kun hän lausui runon urheiluseura Toukolan Teräksen juhlissa. Runous on liikunnan ohella seurannut Kaasista läpi elämän. – Jo koulutyttönä ihailin hienoja naisrunoilijoitamme, Katri Valaa, Aila Meriluotoa... Heitä luettiin ja kirjoitettiin itsekin. Eevi Kaasinen on julkaissut runoteoksia sekä muistelmateokNyt, jos koskaan kannattaa lähteä kauempaakin taidematkalle Helsinkiin. Nykytaiteen kuumin taitelija ja ”pahapoika”, kiinalainen Ai Weiwei (s. 1957) esittäytyy uudistetussa Helsingin kaupunginmuseossa HAMissa ja Ateneumissa on esillä laaja, valokuvataitelija Henri Cartier-Bressonin näyttely. Oopperan nälkää voi tyydyttää Kansallisoopperan mainion Šostakovitšin Nenän parissa. Ai Weiwei jatkaa taiteellaan ja kannanotoillaan kiihkeää taistelua ihmisoikeuksien puolesta. Hän ottaa poliittisesti kantaa ja on kritisoinut voimakkaasti toisinajattelijoiden sortamista Kiinassa. Kovia kokenut, vainottu mielipidevanki, mutta tavattoman vaikutusvaltainen taitelija kyseenalaistetaan edelleen Kiinassa. Ylen haastattelussa hän totesi, että ”ihmisoikeustaistelua on jatkettava, muuten olemme osallisena rikoksessa. Vaihtoehtoja ei ole! ”. Taiteensa Ai Weiwei ei sano liittyvän varsinaisesti politiikkaan, vaan etiikkaan ja hänen omiin moraalisiin käsityksiinsä maailmasta. Näyttelyn teemana on puu, ja sen kaunein ja vaikuttavin teos on 12 metriä korkeaan näyttelytilaan pysytetty upea Valkoinen talo (2015). joka on 80 neliömetrin kokoinen, kuusi metriä korkea Qing-kauden (1644– 1911) asuinrakennus. Historian havinan voi kuulla valtavan vuodelta 2001 olevan Puun suojassa. Se on koottu sadoista eri puolilta Kiinaa kerätyistä hienoa käsityötaitoa ilmentävistä puun palasista. Taiteilijana Ai Weiwei tekee merkittävää työtä pelastaessaan Kiinassa nykyään vimmaisesti hävitettävien vanhojen puurakennusten ja esineiden materiaalia. Näin hän tallettaa ikivanhaa puuta milloin missäkin muodossa kuvaten menneen ja nykyisyyden ristiriitaa. HAMin näyttelyn hauska yksityiskohta on kolmen valokuvan sarja, joissa Weiwei näyttää keskisormea Viking Linen risteilyalukselle, Helsingin tuomiokirkolle ja Eduskuntatalolle. Hänen mukaansa kuvat eivät ole kannanotto suomalaisia ikoneja kohtaan, vaan osoitus hänen hupsuudestaan ja leikkisyydestään. Triptyykki on osa muuallakin maailmalla kuvatusta auktoriteettien muistamisprojektista. Weiwein näyttely on järisyttävä ja tavattoman kaunis. Ihmeenomainen elämys, joka todellakin kannattaa nähdä ja kokea. Valokuvataiteilija Henri Cartier-Bressonia (1908–2004) nimitetään ”vuosisadan silmäksi”, niin tarkkoja havaintoja ja ohikiitävien hetkien lumoa hän tallensi pitkään jatkuneella urallaan. Hänelle valokuvaus merkitsi ajatusten, tunteiden ja katseen asettamista samaan linjaan. ”Se on elämäntapa”, hän tiivisti. Ja onneksemme oli, sillä hänen kuvansa ovat kansakuntien kulttuurinen aarteisto. Hän kuvasi suuria yhteiskunnallisia murroksia ja ihmisten arkea omien kokemustensa ja näkemänsä kautta. Kuvat on otettu taiteellisesti ja dokumentaarisesti herkällä otteella ja erityisen taitavasti sommitellen. Ateneumin näyttely esittelee Cartier-Bressonin valokuvia seitsemältä vuosikymmeneltä. Cartier-Bressonin motto, jota hän toisti uudelleen ja uudelleen oli ”mistä on kysymys?”. Näihin kysymyksiin hän haki kuvallisia vastauksia ympäri maailmaa matkoillaan. Hän oli valtavan tiedonhaluinen ja halusi olla mukana, siellä missä tapahtuu. Näyttelyssä jo hänen varhaiset lähes surrealistiset valokuvat ihmetyttävät taidokkuudellaan. Ne ovat dokumentaarisia, mutta taiteellisuudessan ja herkkyydessään täydellisiä. Usein unenomaiset kuvat houkuttelevat kommunikoiman, kuulemaan tarinoita ja keskustelemaan. Toisen maailmansodan jälkeen Cartier-Bresson oli jo noussut kuvajournalistien eliittiin. Kuinka hän osasikin suunnata aina sinne, missä tuolloisen maailmanpolitiikan järisyttävimmät tapahtuvat koettiin. Cartier-Bresson oli paikalla, kun neuvostojoukot vapauttivat Saksan keskitysleirien vangit. Hän oli Kiinassa maolaisten ottaessa vallan ja niin edelleen. Yksi näyttelyn koskettavimmista kuvista on otettu Cartier-Bressonin keskustellessa Intiassa Gandhin kanssa, vain hetkeä ennen kun Gandhin murhattiin. Näyttely on upea kuvakertomus niin maailmanhistorian käännekohdista kuin kulttuurihistoriastakin ihmiskasvojen tai vaikkapa kapisen, hellyttävän kulkukoiran katseissa. SISKOTUULIKKI TOIJONEN Henri Cartier-Bresson Ateneumissa, Helsingissä 31.1.2016 asti Ai Weiwei Helsingin Kaupunginmuseo HAMissa 28.2.2016 asti. Ai Weiwein kaunis ja koskettava näyttely ja Cartier-Bressonin mestarillisia valokuvia Jumppaa, runoja ja ystäväpiiri Ystävät ovat elämän suola; ne, joiden kanssa lapsuus leikittiin, ne, joiden kanssa nuoruuden huuma koettiin, ne, joiden kanssa keski-ikä kamppailtiin, yhdessä vanhuutta pelättiin ja siihen hissun kissun laskeuduttiin... Eevi Kaasinen: Elämän suola Tiistai-aamu Malmin työväentalolla: Eevi Kaasinen ohjaa Malmin Eläkeläisten kuntojumpan. sen Liikkeen harmonia – Naisvoimistelua runon siivin (2012.) Ja jatkoa on tulossa. – Viides runoteos ilmestyy vuoden vaihteessa, Kaasinen kertoo. Ja kiirehtii suuren salin puolelle ohjaamaan tanssiryhmäänsä. TUOMAS TALVILA Ai Weiwei: Traveling Light, 2007 Kuva: HAM / Maija Toivanen Sunnuntain viettoa Marne-joen varrella, Ranska, 1938 Kuva: Henri Cartier-Bresson / Magnum Photos
Nro 7 joulukuu 2015 – 39 ELÄKELÄINEN Var aa NYT ! VAPUN VIETTO 29.4. 1.5.2016 • Hinta alk. 100 € / hlö / 2hh • Hinta alk. 225 € / hlö / perhehuone (Perhehuone 2 aikuista + 1-2 lasta 4-17 v. ) • Sis. majoituksen 2hh tai perhehuoneessa, hyvän olon aamiaiset, 1.5. vappulounaan klo 12.00–15.00, Kuntosalin ja kylpylän käytön aukioloaikoina, lasten leikki ja pelihuoneiden käytön ÄITIENPÄIVÄ KYLPYLÄSSÄ 6. 8.5.2016 • Hinta alk. 80 € / hlö / 1hh • Hinta alk. 100 € / hlö / 2hh • Hinta alk. 225 € / hlö / perhehuone (Perhehuone 2 aikuista + 1-2 lasta 4-17 v. ) Sis. majoituksen 1hh, 2hh tai perhehuoneessa, hyvän olon aamiaiset, 8.5. äitienpäivälounas klo 12.00-15.00, kuntosalin ja kylpylän käytön aukioloaikoina, lasten leikkija pelihuoneiden käytön. MAALAUSKURSSI 26. 31.1.2016 • 5 vrk alk. 150 € / hlö / 2hh (Vain Eläkeläiset Ry:n jäsenille ) Kurssi suoritetaan oppisopimus -periaatteella ja kurssilainen sitoutuu osallistumaan koulutukseen 5 tuntia päivässä. Kurssilla maalataan, työvaatteet mukaan. Kurssille otetaan 20 nopeinta. Sis. majoituksen 2hh, hyvän olon aamiaiset, lounaat ja päivälliset, kuntosalin ja kylpylän käytön aukioloaikoina. TEATTERILOMA • 1 VRK • Aamiasmajoitus alk. 65 € / hlö / 2hh • Puolihoidolla alk. 77 € / hlö / 2hh Sis.majoituksen, hyvän olon aamiaisen, teatterilipun Varkauden Teatteriin, kylpylän ja kuntosalin käytön aukioloaikoina. Katso ohjelmisto: www.varkaudenteatteri.? HIIHTOLOMAT 2016 • 3 vrk hinta alk. 120 € / hlö / 2hh • 3 vrk hinta alk. 279 € / hlö /perhehuone (Perhehuone 2 aikuista + 1-2 lasta 4-17 v. ) Sis. majoituksen 2 hh tai perhehuoneessa, hyvän olon aamiaiset, kuntosalin ja kylpylän käytön aukioloaikoina sekä lasten leikkija pelihuoneiden käyttö. PÄÄSIÄISLOMA 24. 28.3.2016 24.-27.3. tai 25.-28.3.2016 • 3 vrk hinta alk. 240 € / kahdelle / 2hh • 3 vrk hinta alk. 279 € / perhehuone (Perhehuone 2 aikuista + 1-2 lasta 4-17 v. ) Sis. majoituksen 2hh tai perhehuoneessa, hyvän olon aamiaiset, kuntosalin ja kylpylän käytön aukioloaikoina, lasten leikki ja pelihuoneiden käytön. JÄRJESTÖLOMAT 2016 • Puolihoidolla 2 vrk alk. 119 € / hlö / 2hh • Puolihoidolla 3 vrk alk. 159 € / hlö / 2hh • Aamiaisella 5 vrk alk. 189 € / hlö / 2hh 4 vrk Puolihoidolla 265€ / hlö / 2hh ke-su 13.-17.1. ja 20.-23.1.ohjelma: Varaa vuoden 2016 lomapakettisi ajoissa: KESKIVIIKKO 13.1. / 20.1.2016 15.00 Tervetulotilaisuus, Ravintola Aikamies 16.30 Päivällinen 18.30 Iltamat ravintolassa, esiintyjänä Kai Hyttinen 20.00 Karaoketanssit ravintolassa TORSTAI 14.1. / 21.1.2016 09.00-10.00 Aamujumppa Eevansalissa, ohjaajana Xin 11.00-13.00 Joogan alkeita Eevansalissa, ohjajana Kari Timonen 11.00-13.00 Seuratanssin alkeet ravintolassa, ohjaajana Anja Holopainen 11.00-13.00 Venyttely, tasapaino ja rentoutus Toimintasalissa, Samuli Kinnunen 14.00 Iltapäiväkahvit 14.30 Päivätanssit ravintolassa, Seniori Make 16.30 Päivällinen 18.30 Tähtitieteen perusasioita Eevansalissa, Kasiopeia ry:n PJ Veli-Pekka Hentunen 20.00 Karaoketanssit ravintolassa. PERJANTAI 15.1. / 22.1.2016 09.00-10.00 Aamujumppa Eevansalissa, ohjaajana Xin 11.00-13.00 Joogan alkeita Eevansalissa, ohjaajana Kari Timonen 11.00-13.00 Seuratanssin alkeet ravintolassa, ohjaajana Anja Holopainen 11.00-13.00 Venyttely, tasapaino ja rentoutus Toimintasalissa, Samuli Kinnunen 14.00 Iltapäiväkahvit 14.30 Yhteislaulua ravintolassa, Seniori Make 16.30 Päivällinen 18.30 Iloista Ukulelemusiikkia ravintolassa, Warkauden Ukuleleorkesteri 20.00 Elävän musiikin tanssit tähdittää Ari Klem Jatkuu karaoketansseilla LAUANTAI 16.1. / 23.1.2016 09.00-10.00 Aamujumppa Eevansalissa, ohjaajana Xin 11.00-13.00 Joogan alkeita Eevansalissa, ohjaajana Kari Timonen 11.00-13.00 Seuratanssin alkeet ravintolassa, ohjaajana Anja Holopainen 11.003.00 Venyttely, tasapaino ja rentoutus Toimintasalissa, Samuli Kinnunen 14.00 Iltapäiväkahvit 14.30 Kahvikonserttituokio ravintolassa, Seniori Make 16.30 Päivällinen 18.30 Kotimainen elokuva Eevansalissa 20.00 Seniori Maken tahdittamat tanssit, jatkuvat karaoketansseilla SUNNUNTAI 17.1. / 24.1.2016 08.00-16.00 Kylpylä omatoimisesti 08.00-10.00 Aamiainen 10.00 Palautekeskustelu 11.00 Kiitokset ja Tervetuloa uudelleen! Kaamoksen kruunajaisten ruokailut Aamiainen ke-pe klo 7.00-10.00 ja la-su klo 8.00-10.30 Päivällinen 16.30-18.00 (sisältyvät lomapakettiin) Kylpylä avoinna 08.00-20.00 www.kuntoranta.? Vuoden 2016 tuetut lomat: Hyvinvoitilomat ry • hyvinvointilomat.? Maaseudun Terveysja Lomahuolto ry • mtlh.? Solaris-Lomat ry • solaris-lomat.? Pidätämme oikeuden muutoksiin Kuntorannantie 14, Varkaus myyntipalvelu (017) 560 1403 myynti@kuntoranta.? Kaamoksen Kruunajaiset varattavissa! Toimi pian ja tule mukaan iloiseen tunnelmaan! Tule hyvälle tuulelle! Kaamoksen Kruunajaiset ke-su 13.-17.1. tai 20.-24.1. Hyvän tuulen lomapaketit tammi-toukokuu 2016 Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2016 Kaamoksen Kruunajaisia tähdittää Kai Hyttinen & Ari Klem
40 – Nro 7 joulukuu 2015 ELÄKELÄINEN Tampereen Eläkeläiset ry vietti 60-vuotisjuhliaan maanantaina 9. marraskuuta Tapiola-Uudenkylän työväentalolla. Puheiden ja kulttuuriesitysten lisäksi juhlan ohjelmassa oli yhdistyksen 60-vuotisjuhlakirjan Yhä on osanamme taistelu ja leipähuolet julkistus. Kirjan esitteli sen kirjoittaja, filosofian tohtori Pekka Isaksson. Isaksson, viime vuonna eläkkeelle siirtynyt Eläkeläiset ry:n tiedotussihteeri, totesi, että järjestön historian kirjoittaminen on ollut opettavainen urakka. – Tampereen Eläkeläiset ry on mainio opettaja. Se on ensimmäisiä Eläkeläiset ry:n perusyhdistyksiä ja yksi sen suurimmista, aikanaan suurinkin. Se on toiminut vireästi osana Eläkeläiset ry:tä 60 vuoden ajan ja kulkenut uskollisesti oman alueensa pieneläkeläisten rinnalla näiden toimeentulohuolisa ja toimissa elämänsä kohentamiseksi. ”Heikoimmassa asemassa olevien puolesta” Juhlapuheen pitänyt Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen totesi, että välillä on hyvä katsoa historiaa, että voi ymmärtää nykyhetkeä. –Yhteiskunta on menneinä vuosikymmeninä rakennettu työväen ja ammattiyhdistysliikkeen voimin. Tämä arvokas historia velvoittaa meitä toimintaan paremman tulevaisuuden puolesta. Taloudellisesti tiukkanakin aikana on uskallettava toimia heikoimmassa asemassa elävien puolesta. –Reformit eivät ole syntyneet itsestään. Niitä on vastustettu, niitä on pilkattu. Tämän päivän kielellä: on pitänyt mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle. –Me tiedämme, että nyt on tiukkaa ja taloutta on tasapainotettava. Mutta me emme hyväksy kaikkein heikoimpien asettamista suurimman taakan kantajiksi, Korhonen sanoi. TUOMAS TALVILA Lahden Eläkeläiset ry:n aktiivijäsen, kuluvana vuonnakin kerhotoiminnassa ja seminaareissa aktiivisesti mukana ollut Aino Forsander täytti 100 vuotta 30.10. Tapahtuman kunniaksi Lahti Vasemmalle ry, Lahden Eläkeläiset ry ja Lahden Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry järjestivät merkkipäivän aattona ”Aino 100 vuotta” -juhlaseminaarin. Aino Forsander oli itsestäänselvästi mukana tapahtumassa. – Aktiivinen ja osallistuva elämäntapa on ollut ominaisipiirre Ainolle sellaisena, kuin me hänet tunnemme, sanoi Lahden Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja, emeritus ylilääkäri Antti Holopainen tilaisuudessa. – Valitettavan usein kuulee väitteitä, että meistä ikäihmisistä on tullut kasvava taakka. Aino on käytännössä osoittanut että hän vielä satavuotiaanakin antaa oman panoksensa tälle yhteiskunnalle, mutta odottaa vastapainoksi kunnioittamista, elämänkokemuksen arvostamista ja kokemuksen välittämistä elävänä perinnetietona meille nuoremmille. Tilaisuudessa esitettiin runsaasti onnitteluja ja tarjottiin kakkukahvit 100-vuotispäivän kunniaksi. – Pitkän iän salaisuudenkin voin sanoa: Se on paha sisu ja hyvä huumorintaju. Kasvattakaa sisua, sillä pärjää, Aino Forsander neuvoi juhlaväkeä. TUOMAS TALVILA Satavuotiasta Aino Forsanderia juhlittiin Lahdessa Aino Forsander juhli satavuotsisyntymäpäiväänsä jo edellisenä iltana nimeään kantaneessa juhlaseminaarissa. Tampereella juhlittiin ja julkistettiin historiakirja Tampereen Eläkeläiset ry:n painotuore historiateos teki kauppansa juhlan aikana, ja historioitsija Pekka Isaksson sai kynä sauhuten laatia omistuskirjoituksia. Vuorossa Ritva Nurmikolu Ylöjärven Eläkeläisistä. Tampereen Eläkeläisten puheenjohtajana vuosina 2000–2001 toiminut Jorma Packalen muisteli puhujanpöntössä menneitä. Eturivissä yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Maire Kauhanen, Pirkanmaan Aluejärjestön puheenjohtaja Timo Mustonen ja Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen. Taipumattomat-kuoro esiintyi Aune Miettisen johdolla, säestäjänä Antti Huusari. Tampereen Eläkeläiset ry:n historiakirjaa Yhä on osanamme taistelu ja leipähuolet voi tiedustella puheenjohtaja Maire Kauhaselta, puh. 045 103 2320 tai tam.el@luukku.com Kirjan hinta on 20 euroa
Nro 7 joulukuu 2015 – 41 ELÄKELÄINEN Pekka Isaksson ja työryhmä: Yhä on osanamme taistelu ja leipähuolet. Tampereen Eläkeläiset ry 1955-2015. Tampere 2015. 204 s. Pekka Isaksson on yhdessä tamperelaisten eläkeläisaktiivien kanssa kirjoittanut poikkeuksellisen hienon historiateoksen Tampereen Eläkeläiset ry.:n 60 vuoden taipaleesta. Yhdistyshistoriaan kuuluu selvitys yhdistyksen kehityksestä, sen erilaisista toiminnoista ja toiminnan muuttumisesta ajan mukana. Tampereen poikkeuksellisen varhain, jo ennen valtakunnallisen järjestön perustamista alkanut toiminta onkin ollut harvinaisen rikasta ja monipuolista. Suuri ja laajapohjainen jäsenistö on mahdollistanut monipuolisen toimintojen kirjon. Valokuvia on ollut käytössä ilahduttavan paljon ja ne elävöittävät kerrontaa ja kertovat ajasta paljon sellaista, joka olisi vaikea pukea sanoiksi. Viimeisimmät kuvat ovat aivan tuoreita, otettu lokakuisesta mielenosoituksesta. Erityisen hienoja ovat kainalojutut keskeisistä toimijoista ja tärkeistä tapahtumista. Kaiken kaikkiaan yhdistyshistorioissa yleensä hyvin haastava toiminnan vaiheiden kuvaus on harvinaisen elävä ja lukijaystävällinen. Kirjan merkitys on yhdistyshistoriaa laajempi, kun se esittelee yhdistyksen oman toiminnan ohella myös suomalaisen eläkepolitiikan kehitystä, keskeiset eläkepoliittiset päätökset ja eläkkeiden kehityksen. Eläkepolitiikan vaiheiden kuvaus keskittyy paljolti kansaneläkejärjestelmään, työeläkejärjestelmähän syntyi 1960-luvun alkupuolella ja ensimmäinen täysi työeläke maksettiin vasta 1990-luvun alussa. Eläkkeiden kehitys selvitetään tiiviisti ja lukijan kannalta kehityksen merkitystä auttaa ymmärtämään se, että rahan arvon muutokset on huolellisesti huomioitu ja summat esitetään tämän päivän rahassa. Muutoinhan reaalisten muutosten hahmottaminen olisi jokseenkin mahdotonta. Eläkeuudistusten vaiheet palauttavat mieliin eläkeläisjärjestön keskeiset edunvalvonnan kohteet. Itselleni, päätöksenteossa mukana olleena, oli erityisen mielenkiintoista kerrata 1980-luvun taitteen kansaneläkeuudistuksen vaiheet. Tuon uudistuksen keskeisenä tavoitteena oli poistaa kansaneläkkeestä ns. vaivaishoidon jäänteet, jota kansaneläkkeen lisäosiin liittyvä tiukka tuloharkinta merkitsi. Samalla myös puolisoiden eläkkeiden riippuvuutta toisistaan haluttiin vähentää ja kunnioittaa näin puolisoiden itsenäistä oikeutta omaan eläkkeeseensä. Uudistukseen liittyi myös eläkkeiden ja muiden sosiaalietujen verotus, josta kiistely vei hallituksen välillä kriisin partaalle. Puolustimme voimakkaasti pienimpien etuuksien verovapauden säilyttämistä. Lopulta vaatimuksemme toteutui eläkkeiden osalta, kun käyttöön päätettiin ottaa eläketulovähennys, jolla taattiin täyden kansaneläkkeen suuruisen eläkkeen verovapaus jatkossakin. Toivottavasti nykyiset ja tulevat päättäjäsukupolvet muistavat tämän periaatteen eivätkä anna eläketulovähennyksen rapautua. Eläkepoliittisen kamppailun yksi pitkä linja on ollut kyse eläkejärjestelmien ensisijaisuudesta ja järjestelmän hallinnosta. Kysymys on ollut siitä, tulisiko eläkejärjestelmän perustana olla kaikille kansalaisille maksettava kansaneläke, jota täydentäisi ansioihin suhteutettu työeläke. Vai tulisiko työeläkkeen olla ensisijainen, jonka jättämiä aukkoja toimeentuloturvassa kansaneläke paikkaisi? Tulisiko eduskunnan alaisen Kansaneläkelaitoksen hoitaa koko eläkejärjestelmän hallinto vai tulisiko työeläkkeiden hallinto uskoa yksityisille vakuutusyhtiöille? Viimeistään 1990-luvulla, kun kansaneläkkeen pohjaosakin tuli työeläkevähenteiseksi, sinetöitiin jälkimmäisen linjan voitto. Niinpä kansaneläkkeet muodostavat koko ajan pienenevän osan eläketurvasta ja valtaosan eläkkeistä hoitavat työeläkeyhtiöt. Pekka Isakssonin kynän jäljessä näkyy ammattihistorioitsijan vankka ote. Kohde on myös ollut harvinaisen kiitollinen suuren jäsenjoukon mahdollistamine monipuolisine toimintamuotoinen. Lukija, joka haluaa saada tiiviin kuvan eläkepolitiikkamme ratkaisevista vaiheista ja uudistusten herättämistä tunnoista ruohonjuuritasolla, tekee viisaasti paneutuessaan tämän teoksen avulla Tampereen Eläkeläiset ry.:n ja valtakunnallisen eläkepolitiikan vaiheisiin. KALEVI KIVISTÖ Enemmän kuin yhdistyshistoria ”Kirjan merkitys on yhdistyshistoriaa laajempi, kun se esittelee yhdistyksen oman toiminnan ohella myös suomalaisen eläkepolitiikan kehitystä, keskeiset eläkepoliittiset päätökset ja eläkkeiden kehityksen.” Catharina Ingelman-Sundberg: Kakkua, kiitos ja Ryöstön hetki kullan kallis. Schildts & Söderströms Vanhukset ovat huumorikirjallisuuden uusi trendi. Suomessa on ilmestynyt Minna Lindgrenin mainio, moniulotteinen Ehtoolehto-sarja; Ruotsissa Catharina Ingelman-Sundberg jatkaa Jonas Jonassonin ”Satavuotiaan” seikkailukirjatyyliä. Ingelman-Sundbergin kirjoissa joukko ikäihmisiä ottaa oikeuden omiin käsiinsä. Heitä närkästyttää yhteiskunnan kasvava eriarvoisuus: vanhuspalveluja leikataan, vääryys rehottaa ja rikkaat juhlivat. Keinutuolikopla, ikääntynyt viisikko, on todennut, että vangeillakin on enemmän oikeuksia kuin vanhuksilla. Niinpä he päättävät pyrkiä vankilaan tekemällä riittävän raskaita rikoksia. Kuitenkaan he eivät halua vahingoittaa ketään, ja hankkimiaan rahoja he jakavat palvelutaloille ja muille tarvitseville; elävät tosin itsekin varsin leveästi. Liekö tekijällä ollut mallina Enid Blytonin Viisikko-sarja? Samoja piirteitä ovat vauhdikkaan juonen ohella yksityiskohtaiset kuvaukset herkutteluista (samppanjaa, lakkalikööriä, suklaavohveleita jne.) sekä päähenkilöiden asema: lapsia ja vanhuksia. Eräänä teemana onkin vanhusten näkymättömyys. Vanhoja ei huomata tai oteta vakavasti. Ovelat vanhukset osaavat hyödyntää tätä näkymättömyyttään mielikuvituksellisissa rikoksissaan. Kävelykepit ja rollaattorit ovat myös käytännöllisiä rosvousvälineitä Kirjat on kirjoitettu kepeään tyyliin, ja päähenkilöt ovat varsin hyväosaisia vanhuksia. Monimutkaiset rikokset on kuvattu tarkkaan, samoin vauhdikkaat takaa-ajot. Viihdyttävää, mutta aika pinnallista. MIRJA ARAJÄRVI Kallion – Vallilan Eläkeläiset Ikääntynyt viisikko seikkailee Taipumattomat ja soitinyhtye Banduura olivat jo 1970-luvulla suosittuja esiintyjiä sekä Eläkeläiset ry:n tilaisuuksissa että järjestön ulkopuolella. Kuva on otettu 1.11. 1978. Historiateoksen kuvitusta. Veikko Vuori (oik.) kantoi Tampereen Eläkeläiset ry:n lippua Vaasan kesäpäivillä vuonna 2001. Historiateoksen kuvitusta. Catharina Ingelman-Sundberg kirjoittaa Keinutuolikoplan seikkailuista.
42 – Nro 7 joulukuu 2015 ELÄKELÄINEN EU:n asekauppakriteerien mukaan aseita ja sotatarvikkeita ei pidä myydä konfliktialueille. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattaminen ovat myös tärkeä ehto aseviennille. Nämä kriteerit eivät kuitenkaan ole estäneet Suomea viemästä aseita muun muassa Saudi-Arabiaan ja Israeliin. SaferGlobe -tutkimusverkoston lokakuussa ilmestyneen asevalvontaraportin mukaan Saudi-Arabia oli vuonna 2014 yksi Suomen suurimmista asekauppakumppaneista. Puolustustarvikeyritys Patria on myynyt maalle muun muassa Nemo-kranaatinheittimiä 50 miljoonan euron arvosta. Suuria kauppoja tehtiin viime vuonna myös Arabiemiraatteihin ja Turkkiin. Vuonna 2014 Suomen aseviennin arvo 223 miljoonaa euroa. Saudi-Arabia on aseistanut Syyriassa sotivia ääri-islamistisia, aseellisia ryhmiä vuodesta 2011 alkaen. Sen johtama koalitio on vuoden 2015 maaliskuusta lähtien toteuttanut ilmaiskuja Jemenissä. Vaadimme aseviennin lopettamista Lähi-itään ja muille konfliktiherkille alueille. Asekauppa on merkittävä aseellisia konflikteja lietsova tekijä. Aseviennin suuri ongelma on, että vietyjen aseiden lopullista käyttäjää ei voida koskaan varmuudella tietää. Saudi-Arabian tapauksessa on todennäköistä, että Suomen myymiä sotatarvikkeita joutuu ääri-islamistitaistelijoiden käsiin. Pakolaisuus on oire ongelmista, ei syy ongelmiin. Aseellisia konflikteja pakeneville on taattava suojaa ja inhimillinen kohtelu. YK:n ja sen jäsenvaltioiden on yhdistettävä voimansa, jotta pakolaisuuden syihin pureudutaan vakavammin. Rajojen sulkeminen pakolaisilta ja toisaalta aseiden vieminen ennestäänkin konflikteihin joutuneille alueille ovat suuri virhe. Aseviennillä luodaan pohjaa väkivaltaisten liikkeiden synnylle ja kannatukselle sekä siitä seuraavalle globaalille turvattomuudelle. Myllypuron Eläkeläiset ry Mielipiteitä Suomen lopetettava asevienti konfliktialueille Surullisena olen seurannut, miten osa eläkeläisten jäsenistä on viehättynyt kilpailemisesta. Jopa siinä määrin, että on unohtunut koko toiminnan tarkoitus: yhteisöllinen, kaikille avoin, iloinen, tasa-arvoinen, ihmisten yksinäisyyttä lieventävä terapia. Kilpailussa on aina voittajat ja häviäjät, toisin sanoen hyvät ja huonot. Kukaan ei halua olla huonojen puolella, vaan mieluummin vetäytyy kokonaan pois ellei, pahimmassa tapauksessa, syrjäytetä pois. Mielestäni Eläkeläiset ry:n eikä sen jäsenjärjestöjen olisi mitenkään tarpeellista olla mukana tai järjestää kilpailuja vaan niiden tilalla voisi olla vaikka kampanjoita ja katselmuksia. Ja jos palkintoja halutaan antaa, ne arvottaisiin kaikkien osallistujien kesken. Edistyksellisimmät kasvatustieteilijät ovat jo kauan esittäneet, että kouluissa pitäisi luopua numeroarvostelusta, joka lisää kilpailua ja tuhoaa luovuutta. Tätä ei nyky-yhteiskuntamme hyväksy, koska kaikki perustuu kilpailulle. Hallitus saarnaa kilpailukyvystä, valtio ja kunnat sekä yritykset kilpailuttavat toimintojaan, televisio on täynnä kaiken maailman turhanpäiväisiä kilpailuja. Me eläkeläiset olemme kilpailumme kilpailleet – nostakaamme yhteisöllisyys ensisijaiseksi tavoitteeksemme! Irja Typpö eläkeläinen Etelä-Espoosta Kilpailu tappaa yhteisöllisyyden Lapin Aluejärjestön laulunja soitonharrastajat monista yhdistyksistä kokoontuivat, jo perinteeksi tulleeseen tapaan, Iso-Vietonen -järven rannalla olevaan lomakeskukseen lokakuun ensimmäisellä täydellä viikolla. Osallistujia oli saapunut paikalle kolmisenkymmentä 35:stä ennakkoilmoittautuneesta. Joillekin oli tullut viimetingan esteitä, joista toiset tiesivät kertoa. Kurssin teemana olivat tällä kertaa ensi kesän kolmen pohjoisen aluejärjestön kesäjuhlan ja samalla Lapin Aluejärjestön 45-vuotisjuhlan valmisteluun liittyvän ohjelmakokonaisuuden laulut, jotka oli valinnut käsikirjoittaja Kyllikki Vilander Rovaniemeltä. Urakka olikin aikamoinen kahden täyden vuorokauden aikana toteutettavaksi, vaikka kurssi jakautuikin kolmelle viikonpäivälle, sillä ohjelmaan sisältyy kaikkiaan toistakymmentä laulua, jotka olivat pääosin uusia osallistujille. Uusien laulujen saamiseksi eri yhdistyksissä harjoiteltavaan muotoon oli suuren ennakkotyön tehnyt kurssin vetäjänä toiminut Reino Bäckström, joka oli nuotittanut ja sovittanut laulut kaksiäänisenä esitettäväksi. Kiitosta kurssilaisilta saivat myös Lauri Luttinen Kemijärveltä ja Maija Ekorre Tervolasta – Lauri säestävän orkesterin kokoajana ja johtajana, Maija aluejärjestön puheenjohtajana kurssin puitteiden hyvistä järjestelyistä. Laulujen monistaminen sekä kahvija ruokahuolto pelasivat. Kurssin lopussa Kyllikki kiitti kaikkia kurssilaisia mukanaolosta ja sanoi tulleensa vakuuttuneeksi siitä, että ohjelma saadaan esityskuntoon ennen ensi vuoden kesäkuun 21. päivää, jolloin yhteinen tuotos pitäisi olla lähes tuhatpäisen yleisön nähtävänä Levillä Kittilässä. Talvikausi kuluu mukana olevissa Lapin yhdistyksissä lauluja ja tekstejä harjoitellen ja kevätpuolella tarvitaan muutamia yhteisiä kokoontumisia, joiden matkakulujen peittämiseksi haetaan rahoitusta kulttuuritoimintaa tukevilta tahoilta, sillä etäisyydet naapuriyhdistyksiinkin ovat Lapissa tunnetusti pitkiä. ”Vapaa-aikakin” kurssilla meni pääasiassa laulujen parissa, kun illan saunomisten jälkeen paistettiin Maijan tuomia makkaroita saunatuvan takassa, yhteislaulun merkeissä, puoleen yöhön asti. Ennen tiistain saunomistakin laulettiin tunti yhdessä kurssilaisten toivomia lauluja, joita säesti 5-7 soittajan orkesteri. Meillä kaikilla oli niin mukavaa – oi jospa oisit saanut olla mukana. KARI PUOLAKKA Kolmen ässän tunareille Kiitokset Kuntorantaan ja Kolariin Mitä hallituspolitiikkaanne tulee niin siitä voisi poliitikkojen koottuja viisauksia matkien lausua, että sokkee Reettakin nahkurin orrella istuessaan äimän käkenä ihmettelisi miten takinkääntäjät vatuloivat kärkihankkeillaan poliittisiä irtopisteitä EK:n pohjattomaan laariin. Limppu Lapin musiikkikurssilaiset viihtyivät Vietosella Kiitokset Kuntorantaan kaikille matkasta, jonka voitin Porista, ja kiitokset Kolarin eläkeläisille, joiden ansiosta pääsimme mukaan. Muuten se olisi ollut vaikeaa. Kipsikäsi Tuula ja Sirkka Kittilän Eläkeläisistä Lappilaiset laulunja soitonharrastajat harjoittelivat ensi kesän kolmen pohjoisen aluejärjestön kesäjuhlan ja samalla Lapin Aluejärjestön 45-vuotisjuhlan ohjelmistoa. Kuva: Maija Ekorre
Nro 7 joulukuu 2015 – 43 ELÄKELÄINEN Limpan Ordförandes kolumn MARTTI KORHONEN Översättning: Anne Lindfors-Shaban Köp och konsumera En förvaltning har inget egenvärde, men vi klarar oss inte heller utan. Det är därför värt att satsa på förvaltningen och få den att tjäna människorna och deras behov på bästa möjliga sätt. På agendan står just nu den mest omfattande förvaltningsreformen i Finland sedan det kommunbaserade systemet skapades för 140 år sedan. Blickarna riktas på socialoch hälsovårdsreformen, den s.k. sote-reformen. Men sote-reformen är bara en del av en reform som utgår från självstyrande områden, som är den term som numera används. De starka baskommunerna slopades snarast på centerns initiativ eftersom de uppfattades som ett hot mot kommunindelningen och bevarandet av kommunerna. Nu låter man en förvaltningsmodell som utgår från landskapsbaserade områden styra. Men vad händer då med kommunerna och framför allt närdemokratin och principen om närområden och självbestämmande? Man har motsatt sig större kommuner med motiveringen att beslutsfattandet flyttas för långt bort. Det är i och för sig förståeligt, men vad kommer nu i stället? En mammutförvaltning håller på att uppstå. Då största delen av kommunernas beslutsfattande överförs till landskapsförvaltningen, och då samtidigt landskapsförbundens, närings-, trafikoch miljöcentralernas, regionförvaltningsverkens och andra aktörers uppgifter flyttas över till de självstyrande områdena kan man fråga sig huruvida närdemokratin i så fall förverkligas? I framtiden kommer vi sannolikt att i landskapsval välja beslutsfattare för ett område som motsvarar en valkrets. Dessa beslutsfattare befinner sig än längre från väljarna jämfört med kommunernas fullmäktigeledamöter, som även de ansetts vara för långt borta. Man kan också fråga sig vad man avser med närprincipen. Om vi får dessa 18 förvaltningskolosser är en strikt statsstyrning det enda sättet att styra, övervaka och förverkliga områdena. Och det är återigen fjärran från en verksamhet som följer närområdesprincipen. Jag tror med andra ord att starka baskommuner hade varit mycket närmare människorna och servicen. Visserligen bibehålls kommunerna även nu, men några egentliga uppgifter har de inte längre. Framför allt inte efter att man i en nära framtid också flyttar över andra stadiets utbildning från kommunerna. Beskattningsrätten och val är kännetecknen för kommunernas självbestämmanderätt. Nu bibehålls valen, medan resurserna d.v.s. pengarna fråntas kommunerna. På samma sätt förlorar kommunerna troligtvis beskattningsrätten för de funktioners del som överförs till de självstyrande områdena. Givetvis kommer kommunerna även i framtiden att ha andra uppgifter än att putsa sina sköldar och skotta snö. Det är dock missledande att tro att kommunerna i fortsättningen kan förverkliga viktiga vitala uppgifter om de samtidigt blir av med sina resurser. Är den här reformen då sammantaget något positivt eller negativt? Det är omöjligt att dra några slutliga slutsatser eftersom många viktiga frågor ännu står öppna. Men visst undrar jag över att det varit så enkelt att i sote-reformens namn genomföra den största kommunreformen sedan kommunernas grundande. På basis av erfarenheter från annat håll är det skäl att förhålla sig kritiskt till en förstärkning av centralförvaltningen. Det har inte fungerat i vårt grannland och inte heller på EU-nivå, sett ur ett medborgarperspektiv. Demokratiaspekten bör noggrant övervägas. Kan en och samma person vara ledamot på samtliga tre nivåer: i riksdagen, inom landskapsförvaltningen och i kommunfullmäktige? Enligt min åsikt kan det då uppstå osunda maktkoncentrationer. Och hur hittar man kandidater för landskapsvalen? Gott om frågor, men än så länge är det ont om svar. I skrivande stund sker det igen märkliga ting i riksdagen. Regeringen snurrar på hejvilt i frågan som rör pensionärernas bostadsbidrag. Jag vill än en gång tacka alla er som aktivt försvarade de svagaste i samhället i vår manifestation i oktober. Vi och våra pensionärsorganisationer lyckades få regeringen att ändra sig och vi lyckades avvärja den ursprungliga nedskärningsplanen. Dragkampen om frågan kommer sannolikt att fortsätta. Tack för det gångna året. Jag önskar er alla en God Juletid och ett aktivt och aktivitetsfyllt nytt år! Putsa sköldar och skotta snö O vanstående rubrik passar i högsta grad in på dagens västerländska julbudskap, och detta budskaps befrämjare nummer ett är utan tvivel julgubben. Han har också alldeles oförtjänt blivit utsedd till världens rikaste sagofigur. I själva verket är det ju alltid vi konsumenter som får stå för fiolerna. Varje jul skall vi känna oss tvingade till att göra julen till en stor konsumtionsfest, och köpa dyraste möjliga presenter till barn, barnbarn, släkt och vänner. Ibland kan det vara skäl att fundera på hur det egentligen har blivit så här. Vårt julfirandes rötter finns ju i de midvinterfester med vilka våra förfäder kämpade mot köld och mörker, med god mat, starka drycker och allsköns upptåg. Också de gamla romarna hade ju en midvinterfest en sk. saturnalia, som firades till lantbrukets skyddsgud Saturnus ära. I dessa festers upptåg hade bocken som frukbarhetens symbol ofta en viktig roll. Påven och hans kardinaler såg inte med milda ögon på den ogudaktiga festen, men vågade inte bara helt enkelt förbjuda den, utan hittade på en slug omväg. När ingen visste Jesus exakta födelsetid beslöt de att lansera saturnaliadagarna 23-25 december som hans födelsefest. När ännu den givmilde biskopen i den nuvarande turkiska staden Myra blev kanoniserad till helgon, och ersatte de hedniska fruktsamhetsbockarna som Sant Nicolas, vilken delade ut gåvor åt snälla barn, tog den kristna julen småningom över midvinterfesterna. Här i Finland blev St Nicolas en maskerad julgubbe med fårskinnspäls och ludimössa. I Holland kom Sinter Klaas från havet och hade röd slängkappa, och hans person har i hög grad inverkat på att julgubben i alla länder nu för tiden är tjock, fryntlig, vitskäggig och rödklädd, och kommer från norr. De amerikanske Santa från Nordpolen och vår från Korvatunturi i Lappland. Det berättas nämligen, att när den holländska upptäcktsresanden Willem Barents letade efter Nordostpassagen fastnade hans skepp i packisen. För att fördriva tiden började han med sin kikare studera livet i en sibirisk by, och lade märke till en rödklädd man som med ren och släde körde från gård till gård, och gick in med en stor säck på ryggen. Folk verkade ta emot hans besök ned stor vördnad. Han drog härav slutsatsen att det var Sinter Klaas som kommer med gåvor till husens barn. Historien berättar att isen skruvade sönder hans skepp, och när han efter många sorger och bedrövelser slutligen klarade sig landvägen hem till Holland, började ryktet om att julgubben egentligen kommer med ren och släde från norr sprida sig över hela världen. Historiens dråpliga poäng är att den rödklädda gubben han såg i själva verket var den ryska tsarens skattmas, som inte gav utan tog. Hur som haver, så har julgubben för länge sedan vunnit över Jesus i kampan on julsymbolen nummer ett. Visst är det roligt att ge och få julklappar, men att stressa omkring i hektarstora köphelveten och leta efter passliga julklappar åt envar, är det värsta jag någonsin kan tänka mig. När affarsinnehavarna ännu i sin stora girighet har rationaliserat ut de yrkeskunniga expediterna, ersatt dem med billigare hyllpåfyllare och sedan kallar skapelsen snabbköp blir man fly förbannad, men vad hjälper annt än att plocka ihop det man lyckas hitta och snällt ställa sig i kassakön. I år kommer jag litet lättare undan. Min diktbok i hesaslang kommer ur tryck före jul, och det lär vara på modet ett ge självgjorda julklappar. I vårt östra grannland är det inte julgubben som kommer med gåvor åt snälla barn utan frostgubben, och han kommer först på nyår. Jag skulle tro att frostgubben inte ännu på långa tider kommer att kunna konkurrera med julgubben som köplustsbefrämjare. Men när jag funderade på hans värsta konkurrent här på vår sida om östgränsen, kom jag fram till att den åtminstone i beklädnadsbutikerna är årtidsväxlingarna. Dagens modemedvetna människa skall ju ha nya moderna vår-, sommar-, höstoch vinterkläder vart och vartannat år… Förlåt, nu kom mina tankar in på farliga vägar. Börjar jag skriva om de ränker med vilka de giriga affärsmännen och deras hejdukar i reklambranschen försöker locka oss in i sina köphelveten på jakt efter prylar som vi ofta inte ens behöver, far min julstämmning till gud som Fribergs gurkor en frostig höstmorgon. Och sedan till direktöversättningarnas förunderliga värld. Förra numrets fråga handlade om en liten svensk staden som heter Trosa. Namnet hade ju i direkt översättning varit naisten alushousut, men svenska ortnamn är sällan översatta till finska. Men låtom oss från vårt västra grannland förflytta oss till det östra. Vi hade i tiderna tre finska städer vars namn slutade på ordet borg, nämligen Björneborg, Uleåborg och Viborg. Under fortsättningskriget hade vi fyra, men nu finns det bara två kvar. Den fjärde hette i direktöversättning Ljudborg. Vad heter den i dag? Som en liten fingervisning kan man nämna att den ligger på västra stranden av en sjö som i direktöversättning skulle kunna heta Lilla Ljudet. Ja sedan återstår det bara att tacka för det gångna året och tillönska er alla en god jul och ett gott nytt år.
44 – Nro 7 joulukuu 2015 ELÄKELÄINEN Kajaanin Eläkeläisten syyskokouksessa vaadittiin kansaneläkeindeksin välitöntä korjaamista, jotta se huomioi hintojen ohella eläkeläisten toimeentulon leikkaukset ja menokorotukset. Täyttä kansaneläkettä saavan henkilön eläke alenee ensi vuoden alusta noin 2 euroa kuukaudessa koska eläke on sidottu hintaindeksiin. Työeläkettä saavien eläke nousee hieman koska se on sidottu osin palkkoihin. Syyskokouksessa todettiin tilanne kohtuuttomaksi, sillä yksistään lääkkeiden omavastuuosuuden korotus lisää köyhimpien eläkeläisten menoja kymmenillä euroilla mutta sitä ei kansaneläkkeissä huomioida. Outona Kajaanin Eläkeläiset pitävät myös sitä, että valtio korostaa kansalaisten omatoimisuutta ja kolmannen sektorin yhdistysten toiminnan merkitystä mutta ensi vuoden alusta leikkaa yhdistysten harrastustoimintaan tarkoitettuja opintokerhovaroja. Haukiputaan Eläkeläiset ry kokoontui runsaslukuisana syyskokoukseensa, jossa päätettiin valmistautua ensi keväänä pidettävään juhlavuoteensa. Juhliin onkin aihetta, sillä lukuisten uusien jäsenten myötä toiminta on vilkastunut ja monipuolistunut. Eläkeläisten tiedottamista on kehitetty erityisesti nettiä hyväksikäyttäen. Haukiputaan eläkeläiset uudistivat myös johtokuntaansa. Kokouksen puheenjohtaja Taisto Tammela kiitti koko vuosituhannen alun keskeisissä luottamustehtävissä toimineita Matti ja Kaarina Nisulaa sekä Aili Vilppolaa Haukiputaan eläkeläisten eteen tekemästään työstä. He luovuttivat johtokuntapaikkansa nuoremmille jäsenille. Järjestön puheenjohtajana jatkaa Reima Ritapuu ja varapuheenjohtajana Antti Timonen. Lisäksi johtokuntaan valittiin Aino Timonen, Timo Vilppola, Raili Korvala, Aulis Kropsu, Reijo ja Salli Jämsä, Pekka ja Paula Sarkkinen, Armi Laine ja Taisto Korvala. Varajäseniksi valittiin Eila Korvala, Tapio Kärenaho ja Jorma Jämsä. Toiminnantarkastajaksi valittiin Taisto Tammela ja varalle Esko Kanniainen. Kajaanin Eläkeläiset: Eläkeindeksiä korjattava Haukiputaan Eläkeläiset valmistautuvat 45-vuotisjuhliinsa – Keskustelu sote-uudistuksesta on pelkistynyt paljolti keskusteluksi sote-alueiden määrästä. Uudistuksen oleellisin asia tiivistyy kuitenkin siihen, miten kansalaisille kyetään takaamaan laadukkaat sosiaalija terveyspalvelut ja mahdollisuus niiden käyttämiseen silloin, kun elämäntilanne sitä edellyttää. Näin totesi Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö puhuessaan Himangan Eläkeläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa Roiman talolla. Kivistö viittasi siihen, että hallituksen ajamat maksujen ja omavastuiden korotukset nostavat palvelujen käyttämisen taloudellista kynnystä. – Maksujen ja omavastuiden nostaminen heikentää palvelujen saatavuutta riippumatta siitä, millaisia hallintohimmeleitä palveluja tuottamaan rakennetaan. Kivistö totesi, että eläkeläiset ovat terveyspalvelujen, terveyden ja sairauksien hoitoon tarvittavien lääkkeiden ja terveyspalveluihin suuntautuvien matkojen suurimpia käyttäjiä – luonnollisista syistä. – Nyt lääkkeiden, lääkärin ja hammaslääkärin palkkioiden ja terveydenhoitoon liittyvien matkojen omavastuurajoja korotetaan. Myös niitä maksuja, joita hoitoa varsinkin ikäihmisille tarjoavat yksiköt perivät, luvataan nostaa. Eli palvelujen käytöstä joutuu palvelujen käyttäjä maksamaan suuremman osan kuin aikaisemmin. Se nakertaa vielä omalta kulmaltaan pieneläkeläisen muutoinkin kapeaa leipää. Saatavuuden ohella toinen tärkeä tavoite palveluja järjestettäessä on turvata niiden saavutettavuus, Kivistö painotti. – Palveluverkon täytyy olla niin tiheä, että pitkät matkat eivät muodosta estettä palvelujen käyttämiselle. Tämä koskee varsinkin niitä palveluja, joita vanhukset käyttävät, koska myös heille pitkät matkat asettavat enemmän haasteita kuin muille. Siksi on tärkeää, että esimerkiksi vanhusten hoitoyksikköjä on riittävän lähellä palvelujen tarvitsijoita eikä niitä keskitetä vain sote-alueiden suurimpiin keskuksiin. Himangan Eläkeläiset ry:n 50-vuotisjuhlaa vietettiin 23.10. Roiman Talolla. Kuvassa Kalevi Kivistö yhdistyksen sihteeri Seija Tikkasen (vasemmalla) ja puheenjohtaja Aira Rauhalan seurassa. Salon Eläkeläiset ry:n perustamisesta tuli lauantaina 26.9. täyteen 55 vuotta. Juhlaa vietimme kerhopäivänämme keskiviikkona jäsenistömme kesken juhlavasti. Olimme koristelleet juhlapaikan eli Prykin kerhotilan ulkoportaat punaisilla ja vaaleilla callunoilla ja roihuilla. Sisällä oli koristeena syksyisiä oksia, kultapiiskuja, tuikkuja ja pöydillä juhlan kunniaksi valkeat liinat. Tämän kokoontumispaikkamme omistaa Salon kaupunki ja siinä saamme kokoontua keskiviikkoisin ja ihan ilmaiseksi. Puheenjohtaja Laila Vähälän tervetulotoivotuksen jälkeen saimme nauttia kahvista ja emäntiemme Pirkko Lairolahden ja Paula Tapperin valmistamita herkullisista leivonnaisista sekä salolaisen Kahvila Kultaisen Tuoksun suussasulavasta täytekakusta. Tapper oli tuonut juhlapöytää koristamaan kymmenen hehkuvan punaista ruusua. Kahvittelun ja herkuttelun jälkeen lauluja runoryhmämme esitti ohjelmaa. Kunniamerkkejä emem jakaneet, mutta juhlassa mainittiin pitkäaikaisimmat jäsenemme, jotka ovat: Kunniapuheenjohtaja Thea Korkalainen 24 vuotta, Soile Nurminen 20 vuotta, Ritva Blomroos 19 vuotta, Raili Turunen 18 vuotta, Hillevi Järvinen 17 vuotta, Anna-Liisa Lindstedt 17 vuotta, Pentti Lindstedt 17 vuotta ja Raila Ylikoskelle 1.11. tuli täyteen 15 vuotta! Onnittelemme lämmöllä vielä pitkäaikaisia jäseniämme! Saimme kuitenkin kaikki ”tikkarit” huviksi ja piristykseksi! Juhlan lopuksi lauloimme kaikki yhdessä Kaija Toivosen ja Vähälän muokkaamin sanoin ”Salon Eläkeläisten laulun”, joka raikui reippaasti ”Partisaanivalssin” sävelin. Juhlasta lähdimme pois kaikki hyvillä mielin! Laila Vähälä Kivistö Himangan juhlassa: ”Palveluiden saatavuus hallintohimmeleitä tärkeämpää” Anita Tikkala, Ulla Ammer, Kaija Toivonen ja Tuula Bäckström saavat huilata, kun Laila Vähälä (oikealla) esittää runon. Salossa juhlittiin kauniiksi koristellussa kerhotilassa Mexican shuffle! Risto Niemen, Mikko Jokisen ja Pentti Lehikoisen tanssiesitys lämmitti Hakunilan juhlayleisöä. ”Hakunila kotiseutu ihana on/ Vantaan lähiöistä voittamaton”, laulettiin, pilke silmäkulmassa, Hakunilan Eläkeläiset ry:n 45-vuotisjuhlassa. Puheenjohtaja Tuula Natunen totesi tervehdyspuheessaan, että 45 vuotta sitten Vaarala-Hakunilan Eläkeläisosaston nimellä perustetun yhdistyksen voima on aina ollut aktiivisessa jäsenistössä, tehtäviinsä sitoutuneissa ja innokkaissa kerhojen vetäjissä, sekä tarmokkaissa johtokunnan jäsenissä. Hakunilan Eläkeläiset tunnetaan laajasti tanssitoiminnasta: Jo vuosien ajan yhdistys on järjestänyt Puistokulmassa tiistai-iltapäivän tansseja. – Aikaansa seurannut ja uudistunut yhdistys on mm. tehostanut tiedotustaan. Useita kertoja vuodessa ilmestyvän jäsentiedotteen lisäksi pyöritetään omia nettisivuja, Natunen sanoi. Hakunilan Eläkeläiset on tänä vuonna saanut oman lipun, joka 45-vuotisjuhlassa vihittiin arvokkaaseen tehtäväänsä. TT Hakunila juhli rytmikkäästi
Nro 7 joulukuu 2015 – 45 ELÄKELÄINEN Turun Työväen Eläkeläiset ry vietti 40-vuotista taivaltaan näyttävästi Turun T-talolla. Juhlatilaisuuteen otti osaa yli kaksisataa jäsentä ja vierasta. Monipuolisen ohjelman lisäksi onnittelijoita saapui lähipaikkakunnilta ja kauempaakin. Juhlatilaisuuden iloisiin tapahtumiin kuului työväenlauluja esittäneen Anneli Saariston paluu alkujuurilleen. Laulaja kertoi uransa alkutaipaleestaan, miten hän esiintyi nimenomaan Turun T-talolla, saaden viisitoista markkaa esiintymisestään. Myös Turun Työväen Eläkeläisten vanhoissa pöytäkirjoissa mainitaan Anneli Saariston esiintyminen muiden muassa Voitonpäivän juhlissa 10.5.1985. Nyt Anneli Saaristo nimitettiin juhlivan yhdistyksen kunniajäseneksi. – Aatettani en petä. Molemmat isoisäni taistelivat punakaartilaisten riveissä, enkä sitä unohda milloinkaan, Saaristo kertoi työväenlaulujen välissä. Saariston lisäksi juhlassa esiintyivät huuliharppua soittaen Urpo Ruisla ja Piikkiön eläkeläiset tanssien. Lausuntataiteilija, kirjailija Kirsti Vuolo-Äärilä esitti omalla käsialalla tehdyn tervehdyksen juhlayleisölle, eli juhlarunon, joka sai innostuneet aplodit. Juhlatilaisuudessa kukitettiin veteraaneja, jotka ovat olleet alusta alkaen yhdistyksessä mukana. 87-vuotias Lilja Särkijärvi kertoi, miten hän on ollut yhdistyksessä sihteerinä, rahastonhoitajana ja puheenjohtajana. Kun Liljalta kysyin vuosilukuja, vastaus tuli kuin se olisi eilen tapahtunut. Viisi vuotta yhdistyksen puheenjohtajana toiminut Kurt Laine kertoi tervetuliaispuheessaan, miten yhdistys tulee puolustamaan eläkeläisten lisäksi lapsiperheitä, työttömiä, työssä käyviä ja muita vahavaraisia, jotka ovat joutuneet Sipilän hallituksen leikkauspolitiikan listalle. – Vähävaraisilta, jotka jo nyt elävät köyhyysrajan alapuolella, ei ole varaa leikata, Laine totesi Myös juhlapuheen pitänyt yhdistyksen johtokunnan jäsen ja Turun vanhustyön neuvottelukunnan puheenjohtaja Kaija Kiessling arvosteli vahvasti hallituspoliiikkaa. – Hallituspolitiikka on ajamassa eläkeläisiä ahtaammalle. Se merkitsee huonompia mahdollisuuksia päästä hoitoon sekä hoidon tason laskua, jota hallitus esittää. Eläkeläisköyhyys lisääntyy kaikkien leikkauksien myötä, Kiessling sanoi. Jouni Saltbacka Olimme valmistelleet Raahen Eläkeläisten 50-vuotisjuhlaa koko kuluvan vuoden ja hyvähän siitä tulikin. Omalla väellä saatiin kokoon komea ohjelma. Juhla aloitettiin tunnelmallisella haitarimusiikilla. Sen jälkeen puheenjohtaja toivotti juhlakansan Tervetulleeksi, kertoen yhdistyksen toiminnasta, joka on keskitetty Raahen Työväentalolle. Kaikkiaan kahdeksan eri kerhoa kokoontuu joka viikko. Raahen eläkeläisten historiikin esitti laulun muodossa yhdistyksen oma kuoro. Värsykerho lausui yhteistuumin hauskoja runoja mm. että ”mennäänkö, mennäänkö naimisiin”. Juhlapuhuja, Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen arvosteli maan hallituksen eläkeläisiin kohdistamia leikkauksia jotka uhkaavat ajaa eläkeläisiä köyhyysloukkuun. Väliajalla nautittiin juhlakahvit. Juhlan jatkuessa Raahen Eläkeläisten kuoro esitti kolme laulua. Senioritanssijat jatkoivat kivalla esityksellään. Huomionosoituksissa kahdeksan ansioitunutta eläkeläistä sai kunniamerkkinsä, jonka ovat ansainneet ahkeralla työllä yhdistyksen hyväksi. Juhlayleisöä oli oman jäsenkunnan lisäksi ympäri Jokilaaksojen aluetta. Ohjelmat menivät nappiin. Juhlasta jäi hyvä mieli koko juhlasta, joka säilyy muistoissamm.e Suuret kiitokset kaikille mukana olleille. Erityskiitokset ohjelmansuorittajille sekä emännille! Anja Sarajärvi Raahen Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Anneli Saaristo palasi alkujuurilleen Anneli Saaristo palasi alkujuurilleen, eli Turun T-talolle, jossa hän esiintyi monia kertoja, mm. Voitonpäivän juhlissa 1985. Turun Työväen Eläkeläiset ry 40 vuotta Raahen Eläkeläisten juhlapäivä meni nappiin Raahen Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Anja Sarajärvi ja Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen seurasivat 50-vuotisjuhlaa Raahen Työväentalolla. Kuva: Tuomas Talvila Maanantai 19.10.2015 oli Oulun Työväen Eläkeläiset ry:n historiassa merkittävä päivä. Oulun Aleksinkulmassa pidettiin yhdistyksen jäsenistön ylimääräinen kokous, jonka asialistan ainoana asiana oli Oulun Hietasaaressa Keulapuomintie 11 sijaitsevan ja Oulun kaupungin omistaman huvilarakennuksen osto yhdistyksen omistukseen. Kesäpaikka Kymppinä kaikkien jäsenten tuntema kodikas kesäpäivien viettopaikka on ollut yhdistyksen käytössä jo vuodesta 1985. Mutta nyt kun vuokrasopimusta oli enää 8 vuotta jäljellä ja sopimuksen jatko näytti hyvin epämääräiseltä, oli yhdistyksen johtokunta tehnyt esityksen kaupungille rakennusten mahdollisesta ostamisesta. Ennen ostoesitystä yhdistyksen johtokunta oli käsitellyt asiaa useassa eri kokouksessa ja suurennuslasin alla oli erityisesti ollut mm. korjauskulut, normaali kunnossapito, kiinteistövero, vakuutukset, maanvuokra jne. kuluasiat. Kaupassa ostettaisiin vain rakennukset, tontin jäädessä kaupungin omistukseen. Yhdistys maksaisi jatkossa paikasta vain maanvuokraa, joka maanvuokrasopimus tulisi olemaan 30 vuotta kaupantekohetkestä eteenpäin. Kokouksessa käytiin vilkasta keskustelua, ilmapiirin ollessa erittäin myönteinen. Johtokuntaa kiiteltiin perusteellisesta paneutumisesta asiaan. Hankkeeseen tunnuttiin suhtautuvan hyvinkin myötämielisesti jopa siten, että puheenvuoroissa esitettiin jo erilaisia varainhankintakeinoja väelle niin rakkaan kiinteistön kunnostusja ylläpitokustannusten kattamiseksi. Ilmassa oli toiveikasta ”pöhinää”, päästäänhän sitä tekemään ihan omaan taloon. Kuulosti aivan siltä että nuorempikin väki olisi innolla tulossa mukaan yhteisiin ”talkoisiin”. Rakentava ja vilkas keskustelu pulppusi salissa. Kokouksen edetessä Antti Kivimäki teki esityksen, että kiinteistö ostettaisiin Oulun kaupungilta yhdistykselle. Hän sai runsaan kannatuksen esitykselleen. Ja kun yhtäkään vastustavaa mielipidettä ei kuulunut, kokouksen puheenjohtaja Veikko Kettunen kopautti ostopäätöksen kokouksen hyväksymänä pöytään. Päätöskopautus sai kokousväen innostumaan raikuviin aplodeihin merkkinä siitä, että yhdistyksessä oli siirrytty uuteen aikaan. Teuvo Blomster Oulun Työväen Eläkeläiset Oulun Työväen Eläkeläiset osti kesäpaikka Kympin itselleen
46 – Nro 7 joulukuu 2015 ELÄKELÄINEN Reisjärven Eläkeläiset ry on perustettu 28. joulukuuta 1975. 40-vuotisjuhliin 6.10. oli kokoontunut nelisenkymmentä aktiivijäsentä. Juhla oli hyvin lämminhenkinen, iloittiin yhdistyksen pitkästä taipaleesta. Juhlassa soitettiin, laulettiin ja kerrottiin yhdistyksen toiminnasta. Varainhankinta koostuu lähinnä kirpputoritoiminnasta. Päiväkahvitoimintaa järjestetään jäsenten kotona. Pikkujoulu on suosittu kuten muissakin yhdistyksissä, se kerää paljon jäseniä yhteen. Juhlaan toi tervehdyksen Jokilaaksojen aluejärjestön puheenjohtaja Teuvo Näätänen. Näätästä huolestutti kaikista pienituloisimpiin eläkeläisiin kohdistuva asumistuen leikkaus. Hän totesi, että jos kaikki eläkeläisjärjestöt kokoaisivat rivinsä yhteen toimeentuloasioissa, he saisivat yhdessä paljon voimaa asioitten eteenpäin viemiseksi. Näätänen esitti myös runon. Nykyinen puheenjohtaja Asko Kestilä kiitti entistä puheenjohtajaa Veikko Saukkoa. Hän toimi 8 vuotta puheenjohtajana. Kestilä kiitti myös johtokuntaa, jonka kanssa on ollut hyvä toimia. Hän totesi, ettei riitoja ole ollut ja toivottavasti ei jatkossakaan. Hilkka Tihinen Jyväskylän Eläkeläiset halusivat järjestää iloisen iltapäivän Valorinteellä, ja kun se talo on niin kovin varattu, niin meille lankesi perjantai 6.11. Sehän olikin sopiva päivä, kun lisäksi huomasimme, että se on Nenäpäivä! Siitä tulikin meidän iloisen iltapäivämme tämänkertainen teema. Tavalliset-orkesterimme alkumusiikin jälkeen yhdistyksemme puheenjohtaja Jorma Muhonen toivotti yleisön tervetulleeksi. Hän kertoi hieman Nenäpäivän historiasta ja tarkoituksesta. Lisäksi hän puuttui tämän päivän, kuumana kiehuvaan sotesoppaan, jota maan hallitus yritti ihan hallituskriisin uhalla saada johonkin malliin. Eläkkeellä oleva toimittaja Jarkko Mänttäri kertoi Valorinteen historiaa. Valorinteen omistajia ovat tällä hetkellä urheiluseura Keljon Viesti sekä Keljon työväenyhdistys. Työväenyhdistyksen historia alkaa jo vuodesta 1906, jolloin se oli perustettu. Välillä se oli ollut nukuksissa muutaman vuosikymmenen, mutta sotien jälkeen se oli herätetty henkiin. Keljon Viesti puolestaan oli perustettu 1944, ja sen 70-vuotishistoriikin oli viime vuonna tehnyt Jarkko Mänttäri. Valorinne meni väliin konkurssiin, mutta sitten Keljon Viestin veteraanin saivat sen pelastettua. Nykyisin talossa on monenlaista toimintaa: kuntosali, tanssikursseja, monenlaista liikuntaa jne. Tilaisuudessa esiintyi perinteiseen tapaan sekakuoro Iltatähdet, jolla on kiinteä yhteys Jyväskylän Eläkeläisiin. Johtajana kuorolla on Olga Kallio, jonka ohjauksessa kuoro on viime vuosina kehittynyt erinomaisesti. Eliisa Korpikankaan ohjaama itämaisen tanssin ryhmä esitti myös taitojaan. Eliisa oli huolehtinut myös siitä, että mahdollisimman monella juhlassamme olevalla olisi punainen nenä. Yksi kuorolaisista, Sinikka Siekkinen, esitti yhden hengen iltamaohjelman. Käsityöja askartelukerho esitteli ja möi tuotteitaan, siitä huolehti kerhon ohjaaja Seija Halinen. Ahkerat arpahenkilöt, Seija Toropainen ja Eila Manninen antoivat oman panoksensa tilaisuuden talouspuolen turvaamiseksi. Vasemmistonaiset huolehtivat tilaisuuden erittäin edullisesta ja mainiosta ruokailusta ja kahvituksesta. Tilaisuuden lopuksi tanssittiin Tavalliset-yhtyeen tahdissa. Tilaisuuden juontajana toimi Kari Jokinen, jonka juonnot olivat huomattava osa ohjelmaa. Tahvo Eronen Punanenäisiä eläkeläisiä nähty Jyväskylässä Kari Jokinen juonsi tilaisuuden Nenäpäivän hengessä. Kuva: Jarkko Mänttäri Reisjärven Eläkeläiset juhlivat Väinölässä Meksikon pikajuna hauskuutti Varkaudessa Varkauden Eläkeläisten Syysjuhla 20. lokakuuta tarjosi monipuolista ohjelmaa ja mukavaa yhdessäoloa. Reino Helismaan Meksikon pikajuna -tekstiin perustuva sketsi hersytti yleisöstä makeimmat naurut. Vaalan Eläkeläiset ry vietti 35-vuotisjuhlaa Vaalan Urheilutalolla 17.9. Aila Karjalainen, Antero Halonen, Aune Kovalainen, Seija Räisänen, Arvi Moilanen ja Kauko Matila lauloivat, säestäjinä Jouko Korolainen ja Aila Moilanen-Matila. – Eläkeläiset elävät entistä pitempään ja terveempinä ja laitoshoidon tarve siirtyy entistä myöhemmäksi. Kotipalveluid en tarve kuitenkin lisääntyy, ja niihin kohdistuvat tällä hetkellä kuntien säästösuunnitelmat hälyttävässä määrin. Näin totesi Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtaja Irmeli Mandell Vaalan Eläkeläiset ry:n 35-vuotisjuhlassa. – Kun myös kunnat kamppailevat talousvaikeuksissa ja suunnittelevat säästökuuria juuri soteja vanhuspalveluissa, näyttää vanhusten tulevaisuus ankealta elinikäodotteen noususta huolimatta. –Tuloja hyvinvointierot kasvavat jatkuvasti, jo nyt suomalaisen eläkeläisen ostovoima on EU:n vanhoja jäsenmaita vertailtaessa viidenneksi heikoin. Eläkeläinen jää köyhyysrajan alapuolelle kolme kertaa todennäköisemmin kuin muu väestö, Mandell sanoi. – Meidän tehtävämme eläkeläisjärjestönä on olla tiiviissä yhteydessä päättäjiin ja välittää heille vanhusten tuskaa tulevaisuuden epävarmuudesta. Tehtävämme on huolehtia ja valvoa, että vanhuksia kohdellaan kaikkialla tasavertaisesti. –Tätä työtä järjestömme tekee keskustelemalla hallituksen, eduskunnan, Kelan ja muiden päättäjien kanssa. Tätä työtä järjestömme hoitaa myös yhdessä muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa. Joukkovoimalla saavutetaan aina enemmän kuin yksistään, Mandell sanoi. Irmeli Mandell Vaalassa: Joukkovoimalla saavutetaan enemmän kuin yksistään
Nro 7 joulukuu 2015 – 47 ELÄKELÄINEN Sähkötoiminen, 3-pyöräinen • ei ajokorttia, ei rekisteröintiä • värit: • huippunopeus 15 tai 35 kmh • voit ajaa myös kävelyteillä ja ostoskeskuksissa • testaa kotiympäristössä 10pv, toimitus suoraan Turusta koko Suomeen • netissä myös esittelyvideo! • takuu 2v, huoletonta ajoa • soita meille, kerromme lisää! 02 480 9060 (pvm) • Hinta alk. 1990 € tai 99€/kk 2v www.skand.fi LEIJONA-SÄHKÖSKOOTTERI Kootaan Turussa, tilaa ilmaiseksi kotiisi 10 päiväksi testiin! SOITA 02 480 9060 Toimitamme koko Suomeen, käyttövalmiina ovellesi VOIT TEHDÄ TILAUKSESI: Tilaa uusi Kansan Tahto ensi vuodeksi hintaan 50 €/8 numeroa. Kyllä kiitos, tilaan uuden Kansan Tahdon vuodelle 2016 Liimaa postimerkki tähän. Mäkelininkatu 29 90100 OULU Lehden saajan nimi Osoite Postinumero Toimipaikka Osa ammattiosastoista maksaa osan jäsentensä lehtitilausmaksusta. Kysy oma etusi ammattiosastostasi. • lähettämällä oheisen lomakkeen • soittamalla puh. 08-537 1722 • netissä: www.kansantahto.fi • sähköpostitse: ilmoitukset@kansantahto.fi Jos lehti tulee lahjaksi, täytä maksajan nimi Osoite Postinumero Toimipaikka Ammattiliitto ja -osasto Pohjois-Suomen vasemmistolehti uudistuu juhlavuonna 2016. ”Kävellen kohti Poria” päättyi maanja hiekkateiden jälkeen lokakuisena viikonloppuna vesikävelyyn Kuntorannassa. Markku Lahtinen Tampereelta voitti Porissa arvonnan ja otti mukaan veljensä Pekan. Kolme vuorokautta veljekset viettivät ansaittua lomaa: Markku ja Pekka kiittävät Kuntorantaa onnekkaasta olosta ja ystävällisistä silmistä. Ilmanhaltijatkin heitä suosivat. Terveiset Kuntorantaan ja kaikille varkautelaisille! Oulun eläkeläiset ry piti syyskokouksensa 9.11. Aleksinkulmassa. Kokoukseen osallistui reilut sata järjestömme jäsentä. Nykyinen puheenjohtaja Väinö Pitkälä loi katsauksen kuluneeseen osavuoteen ja kertoi loppuvuoden tapahtumista. Osa pitkäaikaisista järjestön hallintoa pyörittäneistä johtokunnan jäsenistä ei halunnut enää asettua ehdolle ja näin valinnoissa tapahtui henkilövaihdoksia viime vuoden tapaan. Järjestön puheenjohtajaksi vuodelle 2016 valittiin yksimielisesti Sulo Penttilä ja varapuheenjohtajaksi Väinö Pitkälä. Johtokuntaan valittiin äänestysten jälkeen Ulla Hassila, Pirjo Kumpulainen, Toini Väyrynen, Tauno Sunila, Riitta Kovalainen, Jaakko Holappa, Taisto Hämälä ja Olavi Peltoniemi sekä varajäseniksi Raija Määttä, Ritva Eilola ja Pentti Erkkilä. Kokouksessa valittiin myös edustajia eri toimikuntiin ja kahvittelun lomassa käytiin myös vapaamuotoista keskustelua järjestömme tämänhetkisesta tilasta joka pääsääntöisesti näyttäytyy erittäin hyvänä. Olavi Peltoniemi Oulun eläkeläiset ry:n tiedotussihteeri Katukävelystä vesijuoksuun Kävellen kohti Poria – ja lopuksi Kuntorantaan. Markku Lahtinen altaassa. Oulun Eläkeläisten syyskokous teki valintoja Eläkeläisten Jokilaaksojen aluejärjestön syyskokous toteaa, että eläkeläiset iloitsivat kun Sipilän hallitus perui eläkkeensaajan asumistuen lakkautusesityksensä. Sitä suurempi on yllätys kun Sipilän hallitus 24.11.2015 antoi esityksensä laeiksi yleisestä asumistuesta annetun lain 16 ja 51 §:n muuttamisesta ja eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 §:n väliaikaisesta muuttamisesta vuonna 2015. Esitys merkitsee myös eläkeläisten asumistuen laskua, se koskee satoja tuhansia yksilöitä. Esityksen perustelujen arviot muutoksista ovat kaavamaisia, vasta konkreettisten päätösten perustella itse kukin tuen saaja voi kokea heikennykset. Perusteluissa todetaan, että osalta asumistuki saattaa loppua kokonaan, siksi esitetään lisättäväksi toimeentulotuen valtionosuuksia. Ei ole oikein, että päivätyönsä tehneet eläkeläiset sekä muut pienituloiset ajetaan toimeentuloluukulle. Isoimmat heikennykset koskevat yleistä asumistukea. Suurin osa yleisestä asumistuesta on kohdistettu pienituloisille erityisesti nuorille ja työttömille, joilla ei ole useinkaan edes palkkatuloja. Asumistuen sekä lääkeja matkakorvausten leikkaaminen, asiakasmaksujen ja taksojen korotukset vaikeuttavat eläkeläisten ja pienituloisten toimeentuloa. He ovat ihmisiä, joilla on ollut vuosikymmeniä erittäin pienet tulot, ja joiden mahdollisuudet esimerkiksi muuttaa halvempaan asuntoon ovat olemattomat. Kokouksella toisena huolenaiheena oli vanhuspalvelulain heikko toteutus. Vanhuspalvelulakia huononnettiin heti alkuunsa ja uusia heikennyksiä esitetään. Kokouksessa todettiin, että kuntalain 27 §:ssä mainitut vanhusneuvostojen tehtävät ovat toteuttamatta: Vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta. Jokilaaksojen aluejärjestö ry Viljo Lehmusketo Hilkka Tihinen Jokilaaksojen aluejärjestön eläkeläisten huolenaiheita Jokilaaksojen aluejärjestö piti syyskokouksen 27.11. Puheenjohtaja Teuvo Näätänen luopui puheenjohtajan tehtävästä vuoden 2016 alusta lukien ja hänen tilalleen valittiin yksimielisesti Paavo Tihinen Pudasjärveltä. Varapuheenjohtajana jatkaa Anja Sarajärvi Raahesta. Paavo Tihinen Jokilaaksojen aluejärjestön johtoon Eläkeläinen-lehden aikataulut vuonna 2016 Numero Aineisto Lehti toimitukseen ilmestyy Helmikuu nro 1 25.1. 8.2. Maaliskuu nro 2 29.2. 14.3. Toukokuu nro 3 18.4. 2.5. Kesäkuu nro 4 6.6. 20.6. Syyskuu nro 5 29.8. 12.9. Lokakuu nro 6 3.10. 17.10. Joulukuu nro 7 28.11. 12.12. KEVÄTJA SYYSKOKOUSILMOITUKSET Erja Isakssonille joko sähköpostitse erja.isaksson@elakelaiset.fi tai puhelimitse 020 743 3614 Kevätkokoukset Aineisto viimeistään Helmikuu nro 1 25.1. Maaliskuu nro 2 29.2. Syysskokoukset Syyskuu nro 5 29.8. Lokakuu nro 6 3.10. JOULUTERVEHDYKSET 14.11. mennessä Erja Isakssonille osoitteeseen Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki tai sähköpostitse erja.isaksson@elakelaiset.fi Muista kotisivumme www.elakelaiset.fi
48 – Nro 7 joulukuu 2015 ELÄKELÄINEN Seuraava lehti: Vuoden 2016 ensimmäinen Eläkeläinen 1/2016 ilmestyy 8.2. Aineisto lehteen on lähetettävä toimitukseen 25.1. mennessä. A hola on autio, hylätty tila ja syrjässä vähän kaikesta. Tavallinen matkaaja ei sinne juuri osu. Marjastaja tai metsämies voi joskus puolivahingossa tupsahtaa metsittyneeseen pihapiiriin. Tilan menneiden aikojen elämästä on jäljellä vain asuinrakennus metsittyneen peltoalueen reunalla ja sekin kovin huonossa kunnossa. Pärevalmisteinen katto on romahtanut osittain sisään. Verannan raput ovat lahonneet lähes olemattomiin. Jostain syystä avoimeksi jäänyt yksi tuvan ikkuna on pudottanut ruutunsa. Lahotessaan pokan alaosa on pettänyt lasin painon alla. Rimalaudoitetun ulkoseinän punamultamaali on haalistunut harmaaksi. Rakennuksesta huokuu vuosikymmenten hoitamattomuudesta johtuva rappio. Ilkivallan tekijöitä syrjäisen sijainnin takia talossa tuskin on vieraillut. Alennustilan on aiheuttanut ainoastaan vuosien kuluessa tapahtunut luonnollinen rapistuminen. Vuosikymmeniä sitten asiat olivat toisin. Tilalla asuttiin ja elettiin kuten seudun muissakin taloissa. Eikä Ahola koskaan ole niin syrjässä ollut, etteikö sinne elämän tavanomaiset vastoinkäymiset olisi tietään löytäneet. Ehkäpä jokin koettelemus juuri sen vuoksi sinne etsiytyikin. Luultavasti Aholassa koettiin myös onnen hetkiä. Ne eivät kuitenkaan juuri näkyneet syrjäisen pihapiirin ulkopuolella. Lähimmät naapurit olivat kilometrien päässä. Vielä kauempana olivat autolla kuljettavat maantiet, eikä Aholan lähellä ollut edes järveä. Sen sijaan tiluksen ympärillä oli runsaasti metsää ja soita. Talon ympäristöön oli raivattu jonkin verran peltoa. Kuten seudulla yleensä, myös Aholassa maa oli karua ja siten huonosti viljelykseen sopivaa. Kivisten peltojen muokkaaminen onnistui joten kuten hevosauralla ja sadon leikkaaminen viikatteella tai sirpillä, mutta tuotto jäi vähäiseksi. Niukin naukin sillä ruokittiin pieni karja ja hevonen. Talossa asuivat keski-iän huonommalle puolelle ehtineet emäntä Leena ja hänen miehensä Kalle. Leena oli jo kerran kokenut avioliiton onnen ennen kuin lyöttäytyi yksiin Kallen kanssa. Hänen ensimmäinen aviomiehensä oli menehtynyt sairauteen, ja liitossa syntyneet tytär ja poika olivat jo maailmalla. Niinpä Leena ja Kalle touhusivat Aholassa kaksistaan. Leena toimitteli kotitöitä. Kalle kävi välillä savotoissa hankkimassa leivänlisää. Eletyt vuosikymmenet olivat vieneet jo kummaltakin parhaan työvauhdin. Sitten kävi niin, että Leena kuoli. Vainajan kuljettaminen syrjäisestä Aholasta kirkkomaahan ei ollut aivan yksinkertainen juttu. Vaikka oli kesä, arkkua kuljetettiin aluksi hevosen vetämässä reessä. Kallella ei tainnut kärryjä edes olla, ainakaan kumipyöräisiä. Jos olisi ollutkin, niin vielä hurjempaa röykytystä arkku vainajineen olisi kärryissä saanut kuin konsanaan reessä, sillä tie Aholaan oli kivikkoinen ja epätasainen. Reellä arkku saatiin vesiväylän varteen. Siitä jatkettiin soutaen muutamia kilometrejä. Veneellä päästiin jo maantien tuntumaan, ja loppumatka kirkolle sujui autolla. Kalle ei jäänyt pitkäksi aikaa leskeyteen vaan löysi pian uuden vaimon. Niin Aholassa päästiin jälleen normaaliin elämänrytmiin kiinni. Kalle kävi edelleen satunnaisesti metsätöissä. Savotoipa hän talvisin myös hevosensa kanssa. Pienen tiluksen niukka heinäsato ei tahtonut oikein riittää koko talveksi lehmille ja hevoselle. Niinpä hevonen kärsi aliravitsemuksesta, eikä sen vuoksi jaksanut kovin suuria kuormia kiskoa. Se näytti kevättalvella kovin laihalta. Kylkiluiden kohoumat erottuivat nahan alta selvästi. Kerran savotasta palatessa hevonen kerta kaikkiaan uupui tyystin. Päivän ponnistelujen jälkeen se ei jaksanut taivaltaa kotiin asti vaan lyyhistyi valjaissa tieuralle. Se oli kova paikka Kallelle, ja hetken hän oli neuvoton. Toki hän oli perillä hevosensa heikosta kunnosta, mutta sen todellinen surkeus yllätti. Kalle jatkoi kotiinsa ilman hevosta. Myöhemmin hän palasi hevosensa luo, mukana heinätukko ja leivän kannikka. Ehkäpä niistä oli hieman apua tai yksinkertaisesti aikansa levättyään hevonen sai voimia, ponnistautui jaloilleen ja jaksoi mennä kotiin. Tapaus laittoi Kallen miettimään hevosenpitoa, ja aika pian tuon jälkeen hän hävitti sen. Kalle jatkoi kuitenkin savottahommissa. Pokasahalla puiden kaataminen on tunnetusti raskasta. Keventääkseen tätä pöllinteon osuutta Kalle osti naapuriltaan käytetyn moottorisahan. Sen ajan sahojen tapaan se oli painava. Konevoima helpotti kuitenkin puiden kaatoa ja katkomista. Kovin kauan Kalle ei saanut sahan tuomasta helpotuksesta nauttia. Yhtenä keväänä palsta, jossa Kalle sillä kertaa savotoi, oli järven takana. Jäiden jo tehdessä lähtöä sinne pääsi ainoastaan veneen avulla. Kalle joutui pujottelemaan liikkeellä olleiden jäälauttojen välistä. Paikoin jäätelit olivat ahtautuneet niin tiukoiksi, että hän joutui turvautumaan puoshakaan päästäkseen eteenpäin. Kenties vene keikahti siinä tiimellyksessä niin rajusti, että moottorisaha pääsi muljahtamaan järveen. Joku arveli kyllä Kallen avittaneen moottorisahan järveen joutumista. Oli niin tai näin, tapahtuman jälkeen Kallen metsätyöura päättyi. Eivät vastoinkäymiset Aholassa moottorisahan menettämiseen jääneet. Kallen toisen vaimon, Jennyn mielenterveys alkoi järkkyä. Olosuhteet syrjässä metsän keskellä eivät olleet parhaat mahdolliset, jos vaikeuksia siinä suhteessa ilmeni. Aikaa myöten Jennyn sairaus paheni niin, että oli turvauduttava laitoshoitoon. Niinpä Kalle eleli Aholassa jonkin aikaa yksin. Aikansa sinniteltyään Kalle hävitti lehmät. Taisipa olla niin, että hän tuohon aikaan pääsi hivuttautumaan kansaneläkkeelle. Aikansa päästä Kallen vaimon terveys kohentui. Ensin hän pääsi lomille ja palasi myöhemmin kotiin kokonaan. Näin alkoi taas tavallinen arki rullaamaan. Kehitys paranteli kulkuyhteyksiä seudulla hiljakseen. Jonkinlainen maantientapainen tuli jo muutamien kilometrien päähän Aholasta. Edistyksen innoittamana Kallekin alkoi kunnostaa tieosuuttaan maantien suuntaan. Työkaluina hänellä oli vain rautakanki, kuokka ja lapio. Niiden avulla hän myräsi tieuraa paremmaksi. Hankalin osuus oli välille sattunut suo. Suon ylitystä helpottamaan oli aikoinaan ladottu kapulasilta, eikä sen muuttaminen toisenlaiseksi oikein onnistunut Kallen käytössä olleilla työkaluilla. Sitten Kalle sairastui. Hänen kaulaansa iski jonkin sortin syöpä. Kalle hakeutui kyllä lääkäriin, mutta syövän etenemiselle oli kovin vähän enää tehtävissä. Vähän ajan päästä se märki avohaavana. Voimien ehtyessä ja hoitoa saadakseen Kallen oli siirryttävä kunnalliskotiin. Hän pääsi sieltä vielä kuitenkin käymään kotonaan. Viimeisen kerran Aholassa käydessään hän sai tehdä sen autolla. Oli syksy, pakkasta ja lunta oli vain sen verran, että Aholaan johtavaan tiehen kuulunut suon pätkäkin oli sopivasti jäässä. Muun tieosuuden Kalle oli vuosien saatossa saanutkin jo jollain lailla autolla ajettavaan kuntoon. Lähtöaamuna Kallen vaimo Jenny keitti miehelleen riisipuuron. Sanoi sen olevan perinteinen tapa viimeisen kerran kotoaan lähtevälle. Eikä kauan mennytkään, kun Kalle menehtyi kunnalliskodissa. Pian Kallen kuoleman jälkeen Jenny muutti pois paikkakunnalta ja Aholan omistussuhteet muuttuivat. Uusi omistaja ei tullut asumaan Aholaan. Peltoalaa viljeltiin muutama vuosi, sitten siihen istutettiin puuntaimia. Samalla alkoi tilan rakennusten rappioituminen. Niinpä jäljellä oleva, viimeisiään vetelevä asuinrakennus on tiheän metsän ympäröimä. Puuston puristuksessa huterasti seisten talo vielä muistuttaa tilan vuosikymmenten takaisesta elämästä. Mutta kaukana ei ole hetki, jolloin se ajan kulun uuvuttamana romahtaa lopullisesti ja lakkaa kertomasta Ahola-nimisen tilan tarinaa. Niin katoavaista on ihmisen työ. MATTI SAVOLAINEN Hakunilan Eläkeläiset onnittelee toukokuun jälkeen tänä vuonna 85, 80, 75 ja 70 vuotta täyttäneitä/täyttäviä jäseniään. Tervetuloa pikkujouluristeilylle 10.12. 2015 85 vuotta Esa Ampuja. 80 vuotta Jorma Hatakka, Urho Jämsèn, Lahja Mikkonen, Juho Puumalainen ja Lauri Tavisalmi. 75 vuotta Liisa Lehikoinen, Raili Murto ja Aila Salovaara. 70 vuotta Elsa Berglund, Mikko Jokinen ja Risto Niemi. Surun kohdatessa et jää yksin Täyden palvelun toimisto hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 HAKANIEMI p. 010 76 66500 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570 VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min PÄIVYSTYS 24h: 050 347 1555 Aholan tarina Raision Seudun Eläkeläiset ry:n askartelu/käsityökerhon valmistama kahvipussi-joutsen matkaa muistoksi Raision ruotsalaiseen ystävyyskaupunkiin Sigtunaan, kun Raision Seniorit, Raision Eläkeläiset ja Raision Seudun Eläkeläiset vierailevat siellä 8.12. paikallisten eläkeläisten vieraana. –Joutsen on askartelukerhojen tämän päivän hittituote, kertoo Raision Seudun Eläkeläisten tiedottaja Anja Kontio. – Se on suuritöinen käsityö. Kahvipusseja kuluu joutsenen koosta riippuen 50–100. Askartelukerhomme on valmistanut joutsenia sarjatyönä, toiset leikkaavat aihioita, toiset taittavat niitä määrättyyn muotoon ja yhdet liimaavat osat paikalleen. Joutseneen voi sijoittaa kukkia tai pitää sitä sellaisenaan. Kuvassa joutsen on vielä viimeistelemättä, mm. silmät puuttuvat. Kahvipussijoutsen matkaa Sigtunaan
Nro 7 joulukuu 2015 – 49 ELÄKELÄINEN Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Hannu Partanen Toimitussihteeri Tuomas Talvila Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tuija Aali puh. 020 743 3610; tuija.aali@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 7 kertaa vuodessa Tilaushinta kotimaahan 26 euroa/vsk Muu Eurooppa 36 e/vsk, muut ulkomaat 40 e/vsk Ilmoitushinnat: 2,00 euroa / pmm Toimitus ja toimisto: Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610, fax 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti: Marja-Leena Laitinen puh. 050 5323 444 sähköposti: m-leena.laitinen@kolumbus.fi; osoite: Maauunintie 14 D 34 01450 Vantaa Järjestöaineisto: Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (Painettu) ISSN 2242-3338 (Verkkolehti) Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani, 2015 Martti Korhonen puheenjohtaja Irmeli Mandell varapuheenjohtaja Hannu Partanen toiminnanjohtaja 020 743 3615; 0400 570 951 hannu.partanen@elakelaiset.fi Anu Mäki järjestösihteeri 020 743 3616; 040 839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi Tiina Rajala koulutussihteeri 020 743 3617; 040 582 4319 tiina.rajala@elakelaiset.fi Tuija Aali toimistonhoitaja jäsenrekisteri materiaalitilaukset 020 743 3610 tuija.aali@elakelaiset.fi Anitta Koski taloussihteeri laskutus, maksatus, ostoja myyntireskontra 020 743 3611; 050 307 1952 anitta.koski@elakelaiset.fi Erja Isaksson toimistosihteeri yhdistysrekisteri syntymäpäivät ja poisnukkuneet syysja kevätkokousilmoitukset 020 743 3614 erja.isaksson@elakelaiset.fi Tuomas Talvila tiedottaja-toimitussihteeri 020 743 3618; 050 570 9716 tuomas.talvila@elakelaiset.fi Eva Rönkkö monikulttuurisuustyön suunnittelija 040 501 3599 eva.ronkko@elakelaiset.fi Kuntorannantie 14 78400 Varkaus puh. 017 560 1100/vaihde Myyntipalvelu ja info: Puh. 017 560 1403 myynti@kuntoranta.fi Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki IBAN FI11 1012 3000 0714 70 IBAN FI80 8000 1900 1086 56 IBAN FI89 5541 2820 0116 00 IBAN FI11 8000 1800 3273 56 Jäsenmaksutili Puh. 020 743 3610 vaihde, fax. 020 743 3619 Sähköpostiosoite:elakelaiset@elakelaiset.fi Kotisivut osoitteessa:www.elakelaiset.fi eläkeläiset ry 95 vuotta 13.12. Toini Hannonen Leppävesi 92 vuotta 1.1.2016 Väinö Pitkänen Hyrylä 91 vuotta 9.12. Pentti Ilmari Koponen Porvoo 14.12. Vilho Kaarlo Toivonen Porvoo 14.12. Pentti Rajamäki Pihlava 90 vuotta 8.12. Kyllikki Törmä Pori 9.12. Pentti Vilhelm Leinonen Porvoo 24.12. Maija Liisa Toivainen Pielavesi 14.1.2016 Aila Koskinen Kaarina 1.2.2016 Aini Laikku Nakkila 85 vuotta 24.11. Eine Aaltonen Pori 2.12. Raili Kuittinen Imatra 25.12. Meeri Yliniemi Imatra 28.12. Irja Paulakangas Pihlava 29.12. Eeva Annikki Laitala Oulainen 15.1.2016 Arvi Pääkkönen Kajaani 20.1.2016 Tuomo Huhtala Viiala 28.1.2016 Kaarlo Rothsten Kaarina 80 vuotta 7.9. Anja Virtanen Pori 28.9. Sirkka-Liisa Vandell Pori 8.10. Antti Lehtola Pori 24.11. Kauko Mansikka Pori 10.12. Sirkka Lindborg Hyrylä 26.12. Heleena Kallio Laihia 28.12. Helmi Aronen Mänttä-Vilppula 29.12. Sirkka Räisänen Suomussalmi 31.12. Kaija Marjatta Grefberg Porvoo 13.1.2016 Esko Koivula Korso 16.1.2016 Sylvi Heikkinen Suomussalmi 18.1.2016 Esko Pajukoski Kajaani 25.1.2016 Urho Moilanen Kajaani 75 vuotta 24.11. Raimo Liljeroos Pori 13.12. Sinikka Syrjälä Loimaa ja ympäristö 18.12. Ruth Margareta Halttunen Sannäs 29.12. Veikko Johannes Kyllönen Suomussalmi 30.12. Viljo Vesterinen Kaarina 2.1.2016 Reijo Heikkinen Kajaani 4.1.2016 Aila Prusi Lohja 20.1.2016 Reijo Kinnunen Suomussalmi 26.1.2016 Matti Jaakko Ruotsala Kirkkonummi-Siuntio 26.1.2016 Kaino Hyvönen Kaarina 26.1.2016 Matti Ruotsala Kirkkonummi 3.2.2016 Toivo Ihanus Korso 4.2.2016 Arttu Neuvonen Kajaani 70 vuotta 6.11. Anneli Tiainen Loimaa ja ympäristö 19.11. Seija Nissinen Varkaus 2.12. Matti Johannes Salin Kuru 16.12. Anneli Haimakainen Imatra 31.12. Saini Tiala Kokkola 1.1.2016 Eeva Schroderus Suomussalmi 5.1.2016 Tuula Lehtiö Kaarina 24.1.2016 Anneli Kallio Lohja 10.2.2016 Raimo Koski Pihlava 65 vuotta 9.11. Reino Reensalo Kalanti 28.11. Seija Laurell Pori 11.12. Ritva Kolminniemi Pihlava 20.12. Hemmo Ruusunen Pihlava 20.12. Kari Palmu Pihlava 10.1.2016 Sonja Wesslin Pihlava 16.1.2016 Liisa Ljungman Pihlava 29.1.2016 Eero Leinonen Suomussalmi 60 vuotta 5.11. Seppo Seppälä Pori 28.12. Aino Emilia Mäyrä Oulainen Porin Eläkeläiset Asko Pietilä Loimaan ja ympäristön Eläkeläiset Paavo Grön Imatran Eläkeläiset Sirkka Liisa Pitkonen Pudasjärven Eläkeläiset Irja Annikki Niemelä Hyrylän Eläkeläiset Sointu Sinikka Lahtinen Varkauden Eläkeläiset Aune Tanskanen Pekka Tuovinen Siiri Pietiläinen Leena Wallius Ykspihlajan Eläkeläiset Veikko Hopeavuori Terttu Laitala Ivalon Eläkeläiset Elsa Valpuri Häggman Kokkolan Eläkeläiset Lauri Johannes Runnakko Pielaveden Eläkeläiset Jaakko Ilmari Paananen Oulun Työväen Eläkeläiset Rauni Kadenius Kauko Vuotso Kerttu Vainio Else Halmetoja Pentti Matinlauri Anja Tynkkynen Vieremän Eläkeläiset Toini Marjatta Virta Sorsakosken Eläkeläiset Väinö Heikki Tapio Nenonen Himangan Eläkeläiset Kauko Jussinniemi Korson Eläkeläiset Maire Maria Ronkainen Pihtiputaan Eläkeläiset Sanelma Teerimäki Raahen Eläkeläiset Reijo Pekka Pelkonen Arvo Olavi Keinänen Ilmi Luoto Suomussalmen Eläkeläiset Toivo Johannes Manninen Kolarin Eläkeläiset Heimo Ossian Rautio Pietarsaaren Eläkeläiset Liisa Hillevi Hautala Lars Erik Sandvik Jämsän Eläkeläiset Mikko Seppälä Mietoisten Eläkeläiset Aulis Juhani Hurme Soili Rakel Vesa Etelä-Vantaan Eläkeläiset Pauli Olavi Mökkönen Dragsfjärdin Työväen Eläkeläiset-Dragsfjärds Arbetarpensionärer Venfrid Lindström Lahden Eläkeläiset Toini Virtanen Imatran Eläkeläiset Oiva Ensio Koponen Helvi Matilda Väisänen
50 – Nro 7 joulukuu 2015 ELÄKELÄINEN Mystinen profiili: kuka hän on? Idea ja teksti: ANDERS PALM Logo: RAIMO VAHTERA P rofiiliamme ei oikein voi kutsua naistenmieheksi. Hänestä tulisi sekä rikas että kuuluisa. Siitä huolimatta naiset hänen elämässään olivat harvassa. Yksi heistä oli nimeltään Sylvi, josta tuli hänen vaimonsa. He menivät naimisiin 1932. Häät tulivat suurena yllätyksenä kaikille ulkopuolisille. Profiiliamme pidettiin hyvin varautuneena nuorena miehenä. Valitettavasti liitto ei kuitenkaan kestänyt, he erosivat vain muutaman vuoden jälkeen. He saivat tosin pojan yhdessä. Profiilimme ja Sylvi olivat liian erilaisia. Profiilimme nimi on Johannes. Hän oli hiljainen ja varovainen. Sylvi oli tumma ja kaunis nainen. Hän oli myös vilkas ja ulospäin suuntautunut. He lähtivät eri teille, mutta pitivät edelleen yhteyttä, myös eron jälkeen. Toinen nainen profiilimme elämässä oli saksalainen nimeltä Barbara. Heidän polkunsa kulkivat ristiin vuonna 1952. Tuolloin Barbara joutui valokeilaan yhdessä tilaisuudessa, jossa profiilimme piti olla pääesiintyjänä. Barbara oli nuori opiskelija, vain 23-vuotias. Barbara hyppäsi aidan yli ja ryntäsi suljetulle alueelle. Hän oli pukeutunut lepattavaan valkoiseen mekkoon, ja hänen piti esittää enkeliä. 75 000 katsojaa ei meinannut uskoa silmiään. Barbaralla oli tärkeää asiaa. Hän halusi esittää rauhansanoman seitsemällä eri kielellä. Ihme kyllä hän pääsi jopa lehterille asti, mutta siihen se päättyi. Kaiutin sammutettiin, ja pari vartijaa tuli hakemaan hänet pois. Profiilimme ei koskaan tavannut Barbaraa. Hän varmasti kuitenkin ärsyyntyi siitä että ”rauhanenkeli” varasti shown. Se pilasi osan avajaisjuhlasta. J ohannes tuli hyvin köyhästä perheestä. Koko perhe sai ahtautuaa pieneen 40 neliön yksiöön. Vuonna 1910 profiilimme isä kuoli. Tuolloin Johannes oli vain 12 vuotias. Hän jäi yksin äitinsä ja neljän sisaruksen kanssa. Profiilimme joutui jättämään koulun kesken avustaakseen perheensä elättämisessä. Hänestä tuli leipurin juoksupoika. Hänen äitinsä sai töitä pesulasta. He joutuivat myös laittamaan keittiönsä vuokralle. Kaikki osaavat jotakin. Onneksi Johanneksella oli erityinen lahjakkuus. Hän oli lahjakas urheilija. Sen huomasivat hänen esimiehensä varusmiespalveluksen yhteydessä. Kun muut varusmiehet kävelivät raskaiden reppujen kanssa varuskunnan kilpailuissa, Johannes juoksi. Vaikutti siltä kuin hän ei koskaan väsyisi. Profiilimme paras laji oli juoksu. Hän oli 174 cm pitkä ja painoi 65 kg. Tämä oli ihanteellinen paino pitkän matkan juoksijalle. M oni juoksija lähtee liikkeelle liian kovaa ja väsyy jonkin matkan jälkeen. Se on huono taktiikka. Pitää osata säännöstellä voimiaan. Johannes oli yksi ensimmäisiä urheilijoita jotka ymmärsivät että juoksijan pitää tuloksai saavuttaakseen harjoitella systemaattisesti. Hän keksi täysin oman harjoitusohjelman, joka koostui kävelystä, juoksusta ja voimistelusta. Se teki terää, ja johti profiilimme läpimurtoon juoksijana Se tapahtui Antwerpenin olympialaisissa 1920. Tuolloin profiilimme oli 23-vuotias. Hän voitti hopeaa 5000 metrillä ja kultaa 10000 metrin matkalla. Tämän lisäksi hän voitti kultaa 3000 metrin maastojuoksussa ja maastojuoksun joukkuekilpailussa. Profiilimme palasi kotiin neljän mitalin kanssa – ei huono saavutus olympialaisdebytantilta. Tästä tuli hänen menestystarinansa alku. Pariisin olympialaisissa 1924 hän voitti kultaa 1500 metrillä. Tuntia myöhemmin hän osallistui myös 5000 metrin juoksuun ja voitti myös siinä. Hänen uransa kesti vuodesta 1920 – 28. Tällä ajalla hän voitti 9 olympialaiskultaa ja rikkoi 22 maailmanennätystä. Tämä johti myös siihen että hänestä tuli kotimaansa kuuluisin urheilija. Profiilimme urheilullinen menestystarina kuitenkin päättyi ikävästi. Häntä syytettiin amatöörisääntöjen rikkomisesta, jonka vuoksi hänet suljettiin kansainvälisistä kilpailuista. N uorena Johannes oli köyhä. Vanhempana hänestä tuli rikas. 1930-luvulla hän avasi miestenvaateliikkeen Helsingin mikaelinkadulle. Siellä vieraili muun muassa tunnettu tsekkiläinen nimeltä Emil. Hän jatkoi uraa kiinteistöalalle. Siellä hän menestyi myös. Hän tienasi miljoonia ja hänestä tuli yksi maan rikkaimmista ihmisistä. Hänen kotimaansa ei ole unohtanut häntä. Häntä on kunnioitettu pystein ja patsain. Hänet on ikuistettu seteliin ja on jopa saanut asteroidin nimettyä hänen mukaansa. Hän on todella tehnyt kunniaa lempinimelleen ”lentävä suomalainen”. Kuka hän oli? Edellisen profiilitehtävän ratkaisu: George Orwell. Oikealta nimeltään Eric Arthur Blair. Syntyi Motiharissa, Bengalenissa, Intiassa 25 kesäkuuta 1903. Hyvin tunnettu brittiläinen kirjailija. Kuoli Lontoossa 21 tammikuuta 1950. Mystinen profiili on...................................................................................................... Ratkaisijan nimi:.......................................................................................................... Osoite:........................................................................................................................... ...................................................................................................................................... Postitoimipaikka:......................................................................................................... Mystisessä profiilissa vastaajan pitää päätellä, kuka jutussa kuvattu henkilö on tai oli. Henkilö voi olla todellinen tai kuviteltu. Jokainen oikein vastannut osallistuu arvontaan, jossa onnetar valitsee yhden onnekkaan palkinnon saajaksi. Vastauslomake pitää lähettää samaan osoitteeseen kuin Krypton/Ristikon vastaukset. Halutessaan vastaaja voi panna molemmat vastaukset samaan kirjekuoreen. Viimekertaiseen profiilitehtäväämme oli jälleen kaksikin oikeaa vastausta. Kirjailijahahmomme oli George Orwell, oikealta nimeltään Eric Arthur Blair. Vastaajien joukosta onnetar valitsi ylllätyspalkinon saajaksi Saini Rajasen Oulusta. Onnittelut! Tämänkertainen Mystinen profiili on toistaiseksi viimeinen Eläkeläinen-lehden palstoilla. Kiitokset kaikille profiileja seuranneille ja vastanneille!
Nro 7 joulukuu 2015 – 51 ELÄKELÄINEN Leskirouva Katiska Ristikon 6/2015 ratkaisu Krypto 7/2015 Ratkaisijan nimi:.......................................................................................................... Osoite:........................................................................................................................... ...................................................................................................................................... Postitoimipaikka:......................................................................................................... Ristikon 6/2015 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Kirsti Lehtonen, Kyröskoski ja Matti Kivelä, Siuro. Onnittelut! Krypton 7/2015 ratkaisut on lähetettävä 25. tammikuuta 2016 mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kuoreen ei saa panna tehtävien ratkaisujen lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana KRYPTO.