• Numero 8/2009 Pirjo Rosengrenin kirjoittama Vuoromme ei ole päättynyt -kirja julkistettiin Vaasassa. Eläkeläiset ry on yhtä vanha kuin hyvinvointiyhteiskunta Tänä vuonna juhlavuotta viettänyt Eläkeläiset ry ja sen vanhimmat yhdistykset ovat yhtä vanhoja kuin suomalainen hyvinvointiyhteiskunta.Järjestön synty ja historia liittyvät kiinteästi toimintaan koko hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseksi ja puolustamiseksi. ­ Kun eläkeläiset lähtivät 1950-luvulla liikkerelle, he tiesivät, että olija oli mahdollista parantaa vain omalla työllä ja yhteisillä ponnisteluilla. Poliittisen eliitin hyväntahtoisuuden varaan sosiaalisia uudistuksia ei uskaltanut jättää, kirjoittaa yhteiskuntatieteiden maisteri, Eläkeläiset ry:n entinen koulutussihteeri Pirjo Rosengren laajassa artikkelissa Eläkeläiset ry:n historiasta. Artikkeli perustuu Rosengreninen kirjoittamaan Vaasan Eläkeläiset ry:n 50-vuotishistoriaan Vuoromme ei ole päättynyt. Matti Koskelo arvelee suururakastaan, että hänessä on vähän kainuulaisen työhullun vikaa. Matti Koskelon 16 vuoden urakka valmis Matti Koskelo jäi eläkkeelle vuonna 1993. Seuraavana vuonna hänet valittiin Eläkeläiset ry:n puheenjohtajaksi. Sitä tehtävää hän hoiti kaksi kautta eli kuusi vuotta. Harva tiesi, että Koskelo laati samanaikaisesti ensimmäistä versiota romania­suomi sanakirjaksi. Sellaista ei ollut olemassa, eikä olisi vieläkään ilman Matti Koskelon pitkää uurastusta. Ensimmäinen kielitieteelliset mitat täyttävä sanakirja romanistasta suomeen julkaistiin viime heinäkuussa. Yhteistyökumppanit Koskelo löysi Turun yliopiston romaanisten kielten ja romanian opettajista ja tutkijoista. Sivut 20­21 Eläkeläiset ry:n juhlatanssit s. 3­5 Artikkeli s. 28­31 Vaasan juhla s. 22 Eläkeläiset ry ja Eläkeläinenlehti toivottavat hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Eläkeläiset ry on lahjoittanut joulukorttirahat SPR:n katastrofirahastoon Tervehdykset s. 24­27 ja 32­45
• 2 - Nro 8 joulukuu 2009 ELÄKELÄINEN Pääkirjoitus HANNU PARTANEN 50-vuotias katsoo luottavaisesti eteenpäin K ulunut toimintavuosi on ollut Eläkeläiset ry:lle 50-vuotisjuhlaa. Juhlan päätapahtumaa pidettiin runsaan 3 000 eläkeläisen voimin Jyväskylän kesäpäivien yhteydessä kesäkuussa. Tapahtuma oli jäsenistön voimannäyte. Se oli omaehtoinen kulttuuri-, ohjelma- ja liikuntatoiminnan kavalkadi. Varsinaista järjestön syntymäpäivää vietettiin ohjelman ja tanssin merkeissä Nurmijärven Ruusulinnassa joulukuun kolmantena. Juhlavuoden merkeissä järjestössä on monin tavoin tutustuttu omaan historiaan. Historialakanoiden teko ja historiapajat ovat kuuluneet juhlavuoteen. Useissa yhdistyksissä on tuotettu omia historiikkeja ja jopa historiakirjoja. Vanhoja arkistoja on pengottu, siivottu ja saatettu asian- mukaiseen säilöön Kansan Arkistoon. Oman historian tuntemus vahvistaa järjestön identiteettiä ja toimijoiden itsetuntoa. Järjestö on koko historiansa ajan ollut uskollisesti aito eläkeläisten kansalaisjärjestö, edunvalvoja ja jäsenistön monipuolisen harrastustoiminnan areena. Historiahankkeen päätteeksi parhaillaan viimeistellään jäsenistön kirjoituksista koostuvaa juhlakirjaa Rukiista ruokaa. Kirja julkistetaan helmikuussa 2010. Hyvin ansaitun joululoman jälkeen otamme järjestössä yhteisen suunnan kesäkuussa pidetyn 17. edustajakokouksen päätösten toteuttamiseksi. Ohjenuorana meillä on Liikettä- ja kulttuuria eläkeläisten parissa 2009­2012 -asiakirja. Samalla käynnistämme oman Ikääntymispoliittisen ohjelmamme päivittämisen. Kiitos kuluneesta toimintavuodesta järjestön kaikille jäsenille ja ystäville, kaikille toiminnassamme mukana olleille ja toimintaamme tukeneille ja avustaneille. Eläkeläistoiminta on tekijöittensä näköistä, kotikutoista ja sen lähtökohtana on aina jäsenistön tarpeet ja toiveet. Toiminta perustuu jäsenistön vapaaehtoiseen työhön ja yhdessä tekemiseen. Joulu on perinteitä ja juhlaa. Jokaisella suomalaiselle jouluun liittyy lapsuuteen asti ulottuvia muistikuvia ja tapoja. Joulu tuo parhaimmillaan valoa ja toivoa sekä rauhaa ja lepoa keskelle kaamosta. Toivottavasti tämän vuoden joulu tarjoaa jokaiselle meistä mahdollisuuden irtaantua hetkeksi arjen huolista ja joulun kaupallisesta hälystä nauttimaan jou- lun herkistä tunnelmista ja elämän suurista kysymyksistä. Maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto ­ siinä on tavoitetta ja suuntaa meille jokaiselle, ihmiselle. EETU vaatii: Tulevan elokuun 24. päivänä vietetään Suomessa useammat 65-vuotispäivät kuin koskaan. Elokuun 24. päivänä 1945 syntyi uusia suomalaisia yhden päivän aikana 495, enemmän kuin koskaan sitä ennen tai koskaan sen jälkeen. Jatkosodan rauha oli solmittu edellisenä syksynä ja miehet kotiutettiin rintamalta pääosin ennen joulua. Sodan kurimuksesta vapautuneet ihmiset katsoivat optimistisina tulevaisuuteen. Syntyvyys lisääntyi nopeasti ja vuosina 1946-1949 koettiin todellinen vauvabuumi, kun Suomeen syntyivät ns. suuret ikäluokat, yli 100 000 lasta vuodessa. Nykyisin syntyneitä on vain noin 55 000 ­ 60 000 vuodessa ja vielä pienempiä olivat 1970-luvun alkupuolen lukemat. Nyt nämä sodan jälkeen syntyneet tulevaisuuden toivot ovat siirtymässä eläkkeelle. Kaiken lisäksi nämä kansakunnan toivot vielä elävät pidempään kuin vanhempansa. Niinpä eläkeläisten määrä kasvaa joinakin vuosina poikkeuksellisen nopeasti. Vuosien 2020-2030 välillä eläkkeellä olevien suomalaisten osuus väestöstä kasvaa suurimmaksi EU:n alueella. Sodan jälkeinen vauvabuumi muuttuukin joidenkin mielissä eläkepommiksi. Niinpä tämän asian ympärillä on viritelty aktiivisesti "kriisitietoisuutta" milloin pelottelemalla eläkerahojen loppumisella, milloin uusien eläkeläissukupolvien eläkkeiden heikentämisellä. On annettu ymmärtää, että Suomen tilanne on ainutlaatuisen vaikea, vaikein koko EU:ssa, niin kauas kuin silmä siintää. Eläkeläisten osuutta väestöstä arvioidaan Puheenjohtajan Buumista pommiin palsta Kalevi Kivistö Palvelut myös netittömille, omaishoidon tuen maksatus Kelalle Eläkeläisjärjestöjen etujärjestö EETU ryon jättänyt kannanoton Kelan johtaja Helena Pesolalle Kelan toimipisteiden lakkauttamisesta ja palvelujen saatavuudesta sekä omaishoidontuen maksatuksesta. Kela on laajentanut ja parantanut viime vuosina merkittävästi verkkopalvelujaan. Niistä hyötyvät eritoten nuoret ja työikäinen väestö, jotka ovat tottuneet käyttämään verkkoa laajasti. Edelleen on ja tulevaisuudessakin tulee olemaan runsaasti ihmisiä, jotka eivät pysty hyödyntämään verkkopalveluja, vaan tarvitsevat henkilökohtaista opastusta ja palvelua. Erityisesti ikääntyneestä väestöstä vain pieni osa käyttää tietokonetta. Huomattava määrä ikääntyneitä ei kykene täyttämään verkossa olevialomakkeita tai olemaan sähköisesti yhteydessä Kelaan. Viime aikoina Kelan konttoreita on lakkautettu ja toimintoja siirretty yhteispalvelupisteiden hoidettaviksi. Toimipisteiden harveneminen haittaa asiointia Kelan kanssa. Kaikkea ei voi hoitaa puhelimitse. EETU ry korostaakin, että palveluverkoston tiheyteen ja palvelujen tarjonnan laajuuteen ja monipuolisuuteen tulee kiinnittää riittävästi huomiota. EETU ry kannattaa suunnitelmaa siirtää omaishoidon korvausten maksatus Kelalle. Ratkaisu mahdollistaa aikaisempaa paremmin yhtenäisen tukikriteeristön noudattamisen ja lisää tasa-arvoisuutta omaishoidossa. Uudistus on pieni askel omaishoitajien aseman parantamisesssa. Omaishoidossa on edelleen monta haastetta: vain pieni osa omaishoitotyötä tekevistä on tuen piirissä, hoitajat jäävät usein vaille heille kuuluvia vapaapäiviä ja heidän tarvitsemiaan tukipalveluja eikä korvauksen taso useinkaan vastaa työn vaativuutta, sitovuutta virallisissa tilastoissa ns. vanhushuoltosuhteen avulla. Sillä ilmaistaan, kuinka suuri on 65 vuotta täyttäneiden osuus 15-64 vuotiaista. Tulevina vuosikymmeninä tuo osuus on Suomessa ja EU:ssa seuraavanlainen: 2010 Suomi EU 25 26 2020 37 32 On luonnollisesti hyvä, jos työuria voitai siin pidentää. Yhtä tärkeää on, että aktiivisella talouspolitiikalla pidetään työllisyysaste mahdollisimman korkeana. Molemmat toimenpiteet parantaisivat eläkkeiden ja 2030 45 40 2040 46 49 2050 47 53 Tällä hetkellä yli 65-vuotiaiden määrä suhteessa työikäisiin on meillä sunnilleen EU:n keskiarvossa. Vuosien 2020-2030 aikana olemme keskiarvon yläpuolella yhden kymmenvuotisjakson ajan. Sen jälkeen ikäihmisten osuus jää Suomessa selvästi EUmaiden keskimäärää pienemmäksi, kun eläkkeelle siirtyvät ikäluokat ovat 1970luvulla ja sen jälkeen syntyneitä pieniä ikäluokkia. "EU:n suurimmalla eläkepommilla" pelottelijat unohtavat (tahallaan?) pitemmän tähtäimen kehityksen ja keskittyvät kauhistelemaan yhtä kymmenvuotisjaksoa. Taulukosta voi myös lukea, että yli 65vuotaiden suhteellisessa osuudessa tapahtuva muutos on Suomessa EU-maiden keskimäärää pienempi. Kansantulosta eläkkeisiin käytettävä osuus vuonna 2050 on Suomessa hyvin lähellä EU:n keskiarvoa (13 %), ja sen lisäys tähän päivään verrattuna on jokseen kin yhtä suuri kuin muissakin EU-maissa (noin 3 prosenttiyksikköä). Suomen asema ei siis ole EU-maiden vaikein vaan lähellä sen keskiarvoa. muun sosiaaliturvan rahoitusmahdollisuuksia. Näissä tavoitteissa ei kuitenkaan onnistuta pakkolaeilla enempää kuin maalaamalla katteetonta kauhukuvaa EU:n suurimmasta eläkepommista. Niissä onnistutaan vain, mikäli työmotivaatio ja työntekijöiden jaksaminen saadaan pidettyä hyvinä. Siihen taas vaikuttaa ratkaisevasti työpaikan ilmapiiri, jota jatkuvat organisaatiomuutokset, irtisanomiset ja huonot suhteet esimiesten ja alaisten välillä heikentävät. Näissä tilanteissa työntekijöille jätetään usein ainoaksi vaihtoehdoksi varhainen eläkkeelle siirtyminen. Työilmapiirin parantamisen avaimet ovat niiden käsissä, jotka nyt syyllistävät irtisanottuja ja masennuksen uuvuttamia työntekijöitä.
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2009 - 3 Uintikilpailun 2008 tulokset 1. Uudenmaan Aj. 1079 km 110 m Erkki Haavisto, Järvenpää 252 km 510 m 2. Pohjanmaan Aj. 902km 30m Silja Kivinen, Kauhava 89km 3. Jokilaaksojen Aj. 810km 500m Aino Aittokoski, Pyhäsalmi 176 km 4. Varsinais-Suomen Aj. 808km 280m Hilkka Nätti, Kaarina 190km 5. Keski-Suomen Aj. 432km Pentti Friman, Jyväskylä 129 km 100m 6. Pirkanmaan Aj. 375 km 480m Martti Vartiainen, Valkeakoski 50 km 800m 7. Satakunnan Aj. 337 km 25m Aulis Laaksonen, Eura 107 km 750 m 8. Savon Aj. 132km 100m Salme Qvick, Leppävirta 33 km 200m 9. Lapin Aj. 50km 490m Kalervo Päkkilä, Ivalo 42k m 750m 10. Pohjois-Karjalan Aj. 35 km 90m Anneli Nevalainen, Lieksa 12 km 750m 11. Kymen Aj. 18 km 85m Terttu Sinisalo, Pyhtää 18 km 85m Uudenmaan Aluejärjestö saavutti voiton aluejärjestöjen välisessä kilpailussa ja sille toimitetaan kiertopalkintona kulkeva pokaali. Kunkin aluejärjestön pisimmän matkan uineelle henkilöjäsenelle lähetetään kirjapalkinto jouluksi. Eläkeläiset ry onnittelee voittajia! Kontulan Eläkeläiset ry:n edustajat tervehtivät järjestöä laulamalla. Tervehdykset vastaanottivat puheenjohtaja Kalevi Kivistö ja toimistosihteeri Erja Peitsaho. Kalevi Kivistö 50-vuotisjuhlatansseissa Eläkeläiset ry on oiva esimerkki aidosta kansalaistoiminnasta ­ Eläkeläiset ry:n synty on oiva esimerkki siitä, miten aito kansalaistoiminta syntyy, sanoi Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö avatessaan järjestön 50-vuotisjuhlatanssit Nurmijkärven Ruusulinnassa. ­ Sysäyksen eläkeläisväestön järjestäytymiselle antoivat kansaneläkelain valmistelu ja kaavailut työeläkejärjestelmän luomiseksi. Paikallisesti alkaneesta järjestäytymisestä syntyi ajatus valtakunnallisen järjestäytymisen tarpeesta. ­ Toiminnan viisi vuosikymmentä taas osoittavat, miten kansalaistoiminnalla voidaan vaikuttaa, kartuttaa keskinäiseen luottamukseen perustuvaa sosiaalista pääomaa, puolustaa yhteisin voimin ikääntyvän väestön etuja ja oikeuksia ja viihtyä yhdessä tuomalla monenlaisin harrastuksin elämää vuosiin. Eläkepolitiikassa riittää haasteita ­ Vuoromme ei ole päättynyt, kuten järjestömme Vaasan yhdistyksen 50vuotishistoriikki on otsikoitu. Eläkepolitiikassa riittää haasteita, Kivistö totesi ­ Tavoite ylitse muiden on eläkeläisköyhyyden poistaminen. Viime vuosikymmenen laman jälkeen tuloerot ovat kääntyneet kasvuun ja julkisen talouden leikkaukset ovat Juhlassa lauloi Korson Eläkeläiset ry:n sekakuoro johtajanaan Simo Ronkaine. kohdistuneet erityisesti vähävaraisimpien tarvitsemiin palveluihin. Eläkeläisistä puolet elää EU:n köyhyysrajan alapuolella ja eläkeläisen köyhyysriski on kolme kertaa muuta väestöä suurempi. ­ Eläkkeidemme ostovoima, jota indeksin "taittaminen" vielä heikentää, kuuluu EU-maiden heikoimpiin. Pelkällä kansaneläkkeellä elää lähes 100 000 suomalaista. Siksi olemme yhdessä muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa esittäneet verotuksen eläketulovähennyksen ja kunnallisen perusvähennyksen nostamista sekä takuueläkkeen toteuttamista, joilla kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten asemaa voitaisiin parantaa. Jotta kuntien talousahdingossaan tekemät leikkaukset eivät kohdistuisi ikääntyvän väestön tarvitsemiin palveluihin, vaadimme vanhuspalvelulain pikaista toteuttamista. Lain tulisi taata vanhuksille oikeus heidän tarvitsemiinsa palveluihin vastaavalla tavalla kuin nuorimmille turvataan oikeus päivähoitoon. ­ Erityisen huolestuneita olemme omaishoitajien asemasta. Yli 300 000 omaishoitajasta yli puolet on eläkeläisiä ja vain 10 % heistä saa kunnallista omaishoidon tukea ja omaishoitajalle kuuluvia palveluja. Meidän mielestämme tuen maksatus tulee siirtää KELAlle ja maksaa se samansuuruisena kokomaassa. Omaishoitajien oikeus palvelui- hin tulisi turvata lailla. Huoli myös tulevien eläkeläissukupolvien eläkkeistä ­ Kannamme huolta myös tulevien eläkeläissukupolvien eläkkeistä. Heidän tulevaisuuden näkymiään on maalattu tummin värisävyin. Elinaikaindeksi alkaa nakertaa nuorempien ikäluokkien eläkkeitä ja on vaadittu eläkeiän nostamista lailla. Kestävimmällä tavalla uudet eläkkeet turvataan pitämällä työllisyystaso korkeana aktiivisella työllisyyspolitiikalla ja huolehtimalla työolosuhteistamme niin, että ihmiset eivät joudu työkyvyttömyyseläkkeelle työelämän ongelmien uuvuttamina, Kivistö sanoi. ­ J uhlamarssissamme kuvataan hienolla tavalla, kuinka sukupolvien työ liittää yhteen raivaajasukupolven, sen vaurauden luojat, jotka tekivät mahdolliseksi hyvinvointiyhteiskunnan, ja meidät kaikki, jotka tahdomme nyt ja tulevaisuudessa "poistaa puuttehen teljet". Tässä työssä tarvitaan aktiivista kansalaistoimintaa, tässä työssä tarvitaan vahvaa Eläkeläiset ry:tä. Kuvat: JUHA DRUFVA PEKKA ISAKSSON Lisää juhlasta s. 4­5 Partanen RAY:n hallitukseen Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen on valittu Raha-automaatttiyhdistyksen hallitukseen. Jäsenjärjestöjen edustajat hallitukseen toimikaudeksi 2010­2012 valittiin. RAY:n ylimääräisessä kokouksessa.Valtioneuvosto nimittää myöhemmin omat edustajansa. Muut jäsenjärjestöjen edustajat ovat Kyösti Vesterinen, Meripelastusseura ry, hallituksen 2. varapuheenjohtaja, Viveca Hagmark, Folkhälsans Förbund rf , Marja Irjala, Nuorten Ystävät ry, Vertti Kiukas, Elämäntapaliitto ry (uusi), Eeva Kuuskoski, Sosiaalija terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry, Marita Ruohonen, Suomen Mielenterveysseura (uusi)
• 4 - Nro 1 helmikuu 2004 ELÄKELÄINEN Tanssilattialla nähtiin monenlaista tyyliä Juhlissa tanssitiin, tavattiin tuttuja ja pohdittiin Eläkeläiset ry:n toimintaa Talkoohenkija yhdessäolo kiehtovat eläkeläistoiminnassa Valkeakosken Eläkeläiset ry.ssä on 228 jäsentä. Valkeakoskelaisten seitsemän hengen ryhmä tuli Nurmijärven Ruusulinnan juhlille pikkubussilla. Helli Lahti on ollut yhdistyksessä jäsenenä 15 vuotta. Yhdistyksellä on kokoontumiset viikoittain. Helli kuuluu senioritanssiryhmään. Kerran kuukaudessa on yhteinen jäsentilaisuus kaupungin kerhotila Melankärjessä. Sosiaalinen yhdessäolo on ollut Hellin mielestä parasta eläkeläistoiminnassa. ­ Olin ammattitauti- ja sairausinvalidien mielenosoituksessa eduskuntatalon portailla vähän aikaa sitten. Säterillä olin töissä 29 vuotta, monenlaista työtä tein. Kun Säterin lankapuoli lopetettiin, meidät pantiin pellolle. Jouduin menemään 57-vuotiaana työttömyyskortistoon ja jouduin 2,5 vuotta kirjoittamaan kuukausittain lomakkeelle työtön, työtön, työtön... Se otti kyllä nuppiin, kun olin kakarasta saakka töitä tehnyt. Mutta tässä sitä ollaan, sanotaan vaikka, että onnellisena eläkeläisenä. Sisko Manninen tuli juhlille myös Valkeakosken Eläkeläiset ry:n porukan kanssa. Hän kertoo saaneensa paljon mielenpiristystä eläkeläisten toiminnasta, kun saa aina lähteä mukaan monenlaiseen toimintaan. Jäsenenä yhdistyksessä hän on ollut 17 vuotta. Sisko oli Valkeakosken Säterillä töissä 21 vuotta. Helli ja Sisko kuuluvat Valkeakosken Eläkeläiset ry:n johtokuntaan. Osasto viettää huhtikuussa 50-vuotisjuhliaan, joihin innolla valmistaudutaan. Mitäpä arvelette, millaiselta Suomi, Eläkeläiset ry. ja maailma näyttävät 50 vuoden kuluttua? Hellin ja Siskon mukaan maailma on jo nyt niin mullin mallin, että ei oikein uskalla sanoa, mitä tästä kaikesta seuraa ja mihin ollaan oikeasti menossa. ­ Ay-liikkeen suhteen on huolestuttavaa se, että nuorempi polvi ei oikein jaksa innostua perusjärjestöjen toiminnasta. Pitäisi kuitenkin muistaa, että ei näitä nykyisiä etuisuuksia ja peruspalveluita ole ilmaiseksi ja vapaaehtoisesti saatu, vaan ne ovat olleet kovan taistelun ja kädenväännön tulosta. Meidän ikäluokalla oli toimeentulo nuoruudessamme aika kireellä. Mutta silti olemme onnellisia eläkeläisiä. Yhteistä Hellin, Siskon ja Eläkeläiset ry:n 50-vuotispäivänä on myös se, että niin Helli kuin Siskokin synnyttivät vuonna 1959 lapset. Juhani Kivelä tuli juhlille Lohjalta Lohjan Seudun Eläkeläiset ry:n ryhmän mukana. Yhdistyksessä on 300 jäsentä. Juhani kertoo olevansa mukana yhdistyksessä enimmäkseen talkoohommissa. Eikä ole nimetty mihinkään pakollisiin tehtäviin. ­ Kerran kuussa sunnuntai-iltapäivisin järjestämme tanssit ja silloin tarvitaan talkooporukkaa. Tiistaisin meillä on kerhopäivä, ja siinäkin tarvitaan talkootyötä. Juhani Kivelä on asunut Lohjalla 32 vuotta. Elämän kierto on ollut sellainen, että hän muutti ensin Sallasta Hankoniemelle, jossa asui ja työskenteli yli seitsemän vuotta, ja muutti sitten Lohjalle, jossa työskenteli Lohjan paperitehtaalla eläkkeelle siirtymiseensä saakka. ­ Olen ollut eläkkeellä seitsemän vuotta. Eläkeläiset ry:n liityin kyllä jo ennen eläkkeelle siirtymistäni. Porukka on ollut mukavaa, on käyty vierailuilla katsomassa muidenkin yhdistysten toimintaa eikä mitään vastahankaa ole porukoissamme ollut. Olisi hyvä, jos samanlainen henki yhdistyksessämme ja koko järjestössämme säilyisi myös seuraavat 50 vuotta. Helli Lahti (vas.) ja Sisko Manninen tulivat juhliin Valkeakoskelta. "Tässä sitä ollaan, sanotaan vaikka, että onnellisina eläkeläisinä," he kommentoivat. Juhani Kivelä osallistuu mielellään kaikenlaisiin talkoohommiin. Teksti: JUHA DRUFVA Kuvat: PEKKA ISAKSSON
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2004 - 5 Riitta Suhonen ja Erkki Mattila esittivät katkelmia juhlakirjasta. Eläkeläisten tarinat julki helmikuussa Juhlassa esimaisteltiin juhlakirjan rukiista makua Eläkeläiset ry tarjosi juhlavieraille kakkukahvit, mutta myös rukiisempaa ravintoa. Erkki Mattila Malmilta ja Riitta Suhonen Vartiokylästä lukivat katkelmia helmikuussa julkaistavasta järjestön juhlakirjasta, jonka nimi on Rukiista ruokaa ­ eläkeläisten tarinoita. .Mattila luki Aune Marjon kirjoittaman Rukiista ruokaa, joka on siis kirjan nimitarina. Riitta Suhosen tekstit olivat hänen omia runojaan laajemmasta kokonaisuudesta, josta osa sisältyy kirjaan. Lyhyen koosteen päätti Mattila lukemalla Rudol Limppu Lindbladin kirjoittaman tarinan Kolme peilikuvaa eläkeläisen elämäst.ä. Juhlakirjan esitteli kirjan toimituskunnan sihteeri Pekka Isaksson. Hän aloitti esittelyn pienellä tarinalla. ­ Alussa oli sana, sanoja. Kymmenen tuhannen vuoden päästä ne liittoutuivat toistensa kanssa lauseiksi ja punoivat virkkeitä. Kun kului vielä kymmenen tuhatta vuotta, syntyi voimansa yhdistäneistä sanoista tarina. Siitä lähtien se on seurannut ihmistä hänen loputtomilla retkillään, eikä sen lopun aika ole vieläkään lähellä. ­ Ehkä tuo ei ole kirjaimellisesti totta, mutta yhden tarinan alku se on: tarinan, joka kertoo ihmisen ja sanoista punottujen tarinoiden ikuisesta liitosta. Siihen sisältyy myös vastaus kysymykseen, miksi Eläkeläiset ry ei juhlavuotensa kunniaksi kirjoituttanut perinteistä historiaa. ­ Halusimme yhden tarinan sijasta kuulla monta eläkeläisten itsensä kirjoittamaa tarinaa ja muistelusta omasta ja ikätoveriensa elämästä, lapsuudesta ja vanhenemisesta, arjesta ja työstä, kasvamisesta ja vanhenemisesta, iloista ja suruista, rakkkaudesta ja kuolemasta ­ kaikesta mitä ihmisen osaan kuuluu. Kutsuimme Eläkeläiset ry:n jäsenet kirjoittamaan näitä tarinoita julkaistakseemme juhlakirjan niistä. Kutsuun vastattiin. Käsikirjoituksia tuli yli 50 kijoittajalta, satoja sivuja. Nyt kirjahanke on edennyt vaiheeseen, jossa teksteistä on valittu julkaistavat ja kirjaan toimitetettavat. Kirjan toimittaa free lancer toimittaja Juha Drufva. ­ Kirjaan valittuja tekstejäkin on parinsadan sivun verran: muisteluksia, pieniä kiistakirjoituksia, elämäkerran katkelmia. runoja, monenlaisia tarinoita. Kaikki tekstit, nekin jotka sinällään eivät tule kirjassa julki, ovat arvokkaita. Niitä käytetään Eläkeläinen-lehdessä ja kirjan jälkisanoissa ja katkelmaosiossa, Isaksson kertoi. Eeva Airola esitti Malmin Eläkeläiset ry:n tervehdyksen lausumalla runon. Välillä jännitettiin arpajaisten pääpalkintoja.
• 6 - Nro 8 joulukuu 2009 ELÄKELÄINEN Järjestöbarometri 2009: Järjestöjen mahdollisuudet vastata ihmisten tuen tarpeisiin heikkenevät Valtakunnallisten sosiaalija terveysjärjestöjen taloudellinen tilanne heikkenee. ­ Tilanne on täysin erilainen kuin 1990-luvun alussa, jolloin järjestöt pystyivät hyvän taloustilanteensa turvin nopeasti kehittämään tukea laman synnyttämiin tarpeisiin, sanoo järjestöpäällikkö Marja Vuorinen Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta (STKL). 80 prosenttia sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtajista pitää tuoreen järjestöbarometrin mukaantaloustilanteen heikkenemistä huolestuttavana järjestönsä toiminnan kannalta. Useampi kuin joka kolmas uskoo oman järjestönsä talouden heikkenevän vuoden sisällä. Joka neljäs ennakoi tilanteen muuttuvan huonoksi tai melko huonoksi. Alle 10 prosenttia uskoo järjestönsä talouden kohenevan. Kolmannes järjestöistä ennakoi henkilöstömäärän vähenevän, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuosi sitten julkistetussa järjestöbarometrissa. Uutta on se, että vajaa viidennes järjestöistä ennakoi supistusten koskevan myös vakituista henkilöstöä. Noin viidennes suunnittelee jonkin toimintayksikön supistamista ja kahdeksan toimintayksikköä neksesta puoleen 2000luvulla. ­ Järjestöt tietävät hyvin, että rahoituspohjan laajentaminen on välttämätöntä. Käytännössä oman toiminnan tuottojen kasvattaminen ja uusien rahoituslähteiden löytäminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Järjestöjen varovaisuutta lisää riski, että verottaja tulkitsee järjestöjen toimintaa yhä useammin elinkeinotoiminnaksi, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Särkelä STKL:sta. ­ Toisaalta myös RAY:n mahdollisuuksia rahoittaa kansalaisjärjestötoimintaa kavennetaan. Valtiovalta on toistuvasti siirtänyt aiemmin julkisista varoista rahoitettua toimintaa RAY:n rahoituksen piiriin. Ensi vuoden talousarviossa näin aiotaan tehdä järjestöjen terveyden edistämisen hankkeille ja lisätä myös veteraanikuntoutuksen RAYrahoitusta, Särkelä sanoo. ­ On välttämätöntä, että RAY:n tuotot ohjataan jatkossa asetuksen mukaisesti täysimääräisesti kansalaisjärjestöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen eikä julkisen sektorin vastuulle kuuluvien tehtävien hoitoon, Särkelä sanoo. Tiedot järjestötalouksien ahdingosta eivät himmentäneet juhlamieltä Eläkeläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa Nurmijärvellä. aiotaan lakkauttaa. ­ Määräaikaisten työsuhteiden vähentäminen puolestaan tarkoittaa, että järjestöt suhtautuvat uusiin kehittämishankkeisiin ja nykyisten hankkeiden jatkorahoitukseen aiempaa varauksellisemmin, Marja Vuorinen sanoo. ­ Valtaosa järjestöistä on sitä mieltä, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat riittämättömiä jo ennestään. Tällä hetkellä järjestöjen omakin toiminta uhkaa supistua samalla, kun kunnat supistavat sosiaali- ja terveyspalvelujaan taloudellisen taantuman vuoksi, Vuorinen sanoo. ­ Riskinä on, että avun saanti vaikeutuu ja kasvava joukko ihmisiä jää kokonaan ilman apua. Suurin ongelma on se, että ihmiset eivät saa apua kotona selviytymiseen. Tämä koskee erityisesti vammaisia, ikäihmisiä ja lapsiperheitä, Vuorinen sanoo. osa on joutunut luopumaan siitä kokonaan. Toiminnan painopiste on siirtynyt palveluista kansalaisjärjestötoimintaan. Tämä on merkinnyt järjestöjen oman toiminnan tuottojen vähenemistä ja Rahaautomaattiyhdistyksen rahoitusosuuden kasvua. Keskisuurissa järjestöissä (84 % kaikista) RAY:n rahoitusosuus on kasvanut kolman- RAY:n rahoitus yhä tärkeämpää Järjestöjen rooli palveluntuottajina on muuttunut 2000-luvulla. Osa on yhtiöittänyt palvelutuotantoaan ja Kunnat hyödyntävät yhdistysten asiantuntemusta huonosti Järjestöbarometri 2009:n mukaan kuntien ja paikallisten sosiaali- ja terveysyhdistysten yhteistyö on käytännön tasolla monipuolista ja vireää, mutta yhdistysten mahdollisuudet vaikuttaa kuntien päätöksentekoon ovat huonot. Paikallisilla sosiaali- ja terveysyhdistyksillä on eniten yhteistyötä kunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Yhteistyötä tehdään myös esimerkiksi liikunta- ja koulutoimen sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen kanssa. Yhteistyön muotoja ovat mm. tiedotus, aloitteet ja kannanotot, palveluohjaus, edunvalvonta, palvelujen ja tukien kehittäminen, liikuntatapahtumien ja -vuorojen järjestäminen, ryhmien ja erityisliikunnan ohjaus, koulujen ravitsemus-, terveys-, päihde- ja liikennevalistus, ensiapukurssit, iltapäivä- ja muut kerhot sekä tukioppilastoiminta. Joka viidennellä yhdistyksellä on ollut kunnan kanssa yhteisiä kehittämishankkeita kolmen viime vuoden aikana. Hankkeista on syntynyt myös pysyviä toimintamuotoja kuten asumis-, koti-, kriisi- ja avustajapalveluja, päivä- ja työtoimintaa, liikuntatoimintaa sekä vapaaehtois- ja vertaistoimintaa. Puolet yhdistyksistä arvioi toimintansa tunnettuuden olevan hyvä ja lähes puolet arvioi arvostuksensa olevan hyvä. Joka viides pitää tunnettuuttaan ja joka neljäs toimintansa arvostusta huonona. Sosiaali- ja terveysyhdistysten vaikutusmahdollisuudet toteutuvat kuitenkin huonosti. Noin puolet yhdistyksistä ja yli 40 % sosiaalijohtajista arvioi, että yhdistysten näkemykset otetaan heikosti huomioon päätöksenteossa. Tulos koskee kaikenlaisia sosiaali- ja terveysyhdistyksiä koosta ja erityisalasta riippumatta. ­ Näyttää siltä, että kunnat eivät osaa riittävästi käyttää yhdistysten asiantuntemusta päätöksenteon tukena. Järjestöt eivät pääse toteuttamaan kunnolla tehtäväänsä sillan rakentajina kansalaisten ja päätöksentekijöiden välillä, arvioi toiminnanjohtaja Riitta Särkelä STKL:sta. ­ Vakavaksi ongelman tekee se, että myös kuntalaisten suorat osallistumisja vaikuttamismahdollisuudet on todettu riittämättömiksi. Asiaan on saatava muutos. Kuntien tulisi järjestää paikallisille järjestöille ja kuntalaisille todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin jo valmisteluvaiheessa, hyvissä ajoin ennen päätöksentekoa, Särkelä sanoo. Talouden ahdinko on tuttua eläkeläisjärjestöille ­ Eläkeläisten omaehtoinen kansalaistoiminta on yleisesti hyväksyttyä ja arvostettua. Sen toteuttamiseen tarvitaan valtakunnallisia eläkeläisjärjestöjä. Järjestöjen toiminnan kehittämistä ja laajentamista odottaa järjestöjen jäsenten lisäksi myös yhteiskunta, kommentoi Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen järjestöbarometria. ­ Väestön ikääntyminen ja eläkeläisten määrän nopea lisääntyminen luvato lisää odotuksia ja haasteita eläkeläisjärjestöille. Näihin haasteisiin vastaaminen vaatii paljon resursseja. Rahaa tarvitaan toimintaan ja toimintaa ohjaavan henkilökunnan palkkaamiseen. Eläkeläisjärjestöt ovat perinteisesti kuuluneet Raha-automaattiyhdistyksen toiminta-avustuksen piiriin. Eläkeläiset ry:n talouden peruskiviä ovat jäsenmaksujen ja oman varainhankinnan rinnalla juuri RAY:n vuosittainen toiminta-avustus. ­ RAY:n toiminta-avustus Eläkeläiset ry:lle on vuodesta 2007 alkaen säilynyt 527 000 eurossa eikä tulevallekaan vuodelle ole luvassa edes indeksikorotuksia. Vuoden 2010 toiminnan järjestäminen samalla euromäärällä kuin vuonna 2007 vie järjestön talouden ahtaalle. Yleinen kustannusten nousu kolmen neljän vuoden aikana on ollut mittavaa. Poikkeuksellisen paljon on noussut mm. Eläkeläinenlehden jakelu. Yhteiskunnan tuen väheneminen luo lisäpaineita omalle varainhankinnalle. Eläkeläisjärjestössä jäsenmaksun korottaminen voi olla vain maltillista. Tärkeää myös on, että jäsenmaksuista mahdollisimman suuri osa voisi jäädä paikallisen ja alueellisen toiminnan pyörittämiseen. Järjestön piirissä järjestettävät arpajaiset, erilaiset keräykset ja esimerkiksi adressien ja erilaisten välitystavaroiden myynti ovat tärkeitä. Myös yksittäisillä lahjoituksilla on suuri merkitys. Toimintaraha kerääntyy pienistä puroista ja niiden alkulähde on useimmiten omat jäsenet. ­ Rahan puutteen vuoksi koulutustilaisuuksien ja tapahtumien osallistumismaksut jo pelkän omakustannushinnoittelun pohjalta muodostuvat harmittavan korkeiksi. Meillä ei ole varaa juurikaan kompensoida edes yhdistystoiminnan kehittämisen kannalta tärkeimpiä toimintoja. Tilanteesta kärsivät eniten vähävaraiset yhdistykset ja pientä eläkettä saavat jäsenet. ­ Olemme joutuneet sopeuttamaan toimintamme niin, että vakituista henkilökuntaa järjestöllä on aiemman kahdeksan sijaan seitsemän. Kaikissa toiminnoissa etsimmem mahdollisimman edullisia ratkaisuja. Suunnitteilla ei ole minkään toimintalohkon leikkaamista. Vaikka järjestöllä on edessä tarkan euron ajat, toimintaa edelleen kehitetään ja tulevaisuuteen katsotaan valoisasti. Samalla järjestö toimii aktiivisesti yhdessä muiden sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa sen puolesta, että RAY:n asemaa vahvistuu ja sen tuotot ohjataan täysimääräisesti kansalaisjärjestöille.
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2009 - 7 Auta mapuche-vanhusta Eläkeläiset ry käynnistää tukikampanjan Chilen alkuperäisväestön vanhuksille Eläkeläiset ry käynnistää vuoden 2010 alusta keräyksen Chilessä Tirúan alueella asuvien mapuche-vanhusten auttamiseksi. Mapuchet ovat chileläinen alkuperäiskansa, joka elää vaikeissa oloissa ja kärsii ihmisoikeuksien loukkauksista. Köyhyys tuntuu ihmisten asumisessa ja elämisessä ja aiheuttaa lisäksi muita sosiaalisia ongelmia. Erityisen kurjassa tilanteessa ovat lapset ja vanhukset. Eläkeläiset ry:n jäsenet voivat osallistua hankkeeseen tukemalla taloudellisesti vanhuksia ja heidän perheitään. Keräystiedot annetaan vuoden 2010 alussa. Hanke on jatkoa Auta mapuche-lasta -hankkeelle. Parasta Lapsille -järjestö käynnisti vuonna 2005 kummihankkeen, jonka avulla tuettiin lapsia. Hankkeessa on avustettu Primer Aguan koulua. 54 lasta on opiskellut suomalaiskummien maksamien apurahojen turvin. Yhteistyökumppanina toimii chileläinen Pidee-lastensuojelusäätiö("Hädänalaisten Lasten Suojelujärjestö"). Pidee-säätiö on tukenut erityisesti niitä lapsia, joiden perheiden ihmisoikeuksia loukattiin Chilen sotilashallinnon aikana (1973-1990). Konfliktit mapuche-alueella jatkuvat muun muassa maanomistuskiistojen vuoksi. Väestöllä on puutteellisista elinoloista johtuvia terveysongelmia, lukutaidottomuus ja syrjäytyminen on tavallista. Perheet ja avustusjärjestöt asettavat lapset etusijalle. mää. Siementen ja lannoitteiden hankinta tuottaa vaikeuksia. Agustina saa ainoastaan 75000 peson (92 euron) peruseläkkeen. Muita avustuksia hän ei saa. Nuorempi poika on kotosalla ja hänen kanssaan on ongelmia. Hänet erotettiin koulusta, koska hän ei suostunut opiskelemaan. Agustina ei korkean ikänsä takia pysty poikaa vahtimaan ja toivoo saavansa pojan uudestaan kouluun. Isoäiti on ainoa, joka on pojasta huolehtinut. Agustinan talo on uusi ja kohtalaisessa kunnossa. Seinät on hyvin vuorattu, mutta katto vuotaa joistakin kohdista. Hänellä on puuhella toisessa, "vanhassa rakennuksessa", jossa hän asui ennen. Agustina pelkää puuhellasta lähtevän noen tuhrivan uuden rakennuksen seinät, joten hän ei halua siirtää keittiötä uuteen asumukseen. Keittiönä käytettu huone on erittäin huonossa kunnossa ja vetoinen, koska seinät ovat laudoittamatta ja katto vuotaa.Sosiaalityöntekijän mielestä Agustina-rouvaa pitäisi auttaa siirtämään puuhellansa uuteen asuntoon. Vanhan rakennuksen korjaus tulisi liian kalliiksi, sillä kaikki pitäisi rakentaa uudestaan. Jokaisella perheenjäsenellä on oma sänky, mutta sängyt ja patjat ovat huonokuntoisia. Perhe ei voi hankkia kaikkea tarvitsemaansa, sillä eläke ei riitä. Usein on otettava velkaa ja näin kaikki tulee vielä kalliimmaksi. Agustina on pyytänyt sosiaalityöntekijältä vaatteita itselleen. Agustina kärsii korkeasta verenpaineesta, muutoin hänen terveydentilansa on kohtalainen. Usein toistuvat vilustumiset tosin heikentävät vointia. Hän kertoo käyvänsä Primer Aguan sairastuvalla. Agustinalla on heikko näkö mutta silmälasit puuttuvat. Agustina on lukuja kirjoitustaidoton. TIINA RAJALA Agustina saa peruseläkettä, jonka pitää riittää kolmehenkisen perheen menoihin. vat vuorilaudoitusta, ikkunat ja katto korjaamista. Katon korjaus maksaa noin 120 euroa. Eläkeläiset ry:n yhdistys voi ottaa tavoitteekseen koota esimerkiksi yhden perheen katon korjaukseen tarvittavan summan joko kokonaan tai osittain. Hankkeessa voi auttaa myös osallistumalla vuoteiden, peitteiden ja muiden vuodevaatteiden hankintaan. Pienellä panoksella voi auttaa paljon. Hankkeen kokonaisbudjetti kymmenen vanhuksen tukemiseksi on 9200 euroa. Summaan sisältyy selvitystyö, hankkeen valvonta sekä tarvikehankinta ja kuljetus. Hanke toteutetaan osin avunsaajien sekä heidän yhteisönsä työpanoksella. Projekti jatkuu kesään 2010 saakka. sa ja myöhemmin heidän lapsensa. Niiden perheiden määrä on kasvanut, joissa lastenhoito jää isovanhempien tehtäväksi, sillä vanhemmat ­ ja ennen kaikkea äidit ­ lähtevät kaupunkiin töihin. Joissakin tapauksissa isovanhemmat ovat lasten ainoita huoltajia. Isovanhemmat hoitavat myös perheiden pieniä kasvimaita. koisesti, kun Pascualin oli pitänyt teurastaa härkä vaimonsa hautajaisia varten. Toisaalta kyläläiset olivat tuoneet perheelle ruokaa, kuten on tapana, kun joku kuolee. Perhe asuu puurakennuksessa, jossa on viisi huonetta. Vain osassa seinistä on sisälaudoitus. Pahin ongelma on, että keittiön katto vuotaa eikä ikkunoissa ole lasia vaan pelkät muovit. Sängyt ja sänkypatjat ovat kuluneita. Pascual sanoo voivansa aika hyvin, vaikka ikä ja kärsimykset ovat heikentäneet terveyttä. Hän käy alueen sairastuvalla ja saa perinteistä luontaishoitoa. Vanhukset osana yhteisöä Mapuche-perhe muodostuu tavallisesti kolmesta sukupolvesta: isovanhemmista, vanhemmista ja lapsenlapsista. Perinteiseen mapucheperheeseen liittyvät lasten avioituessa heidän puolison- Don Pascual 62-vuotias Pascual-herra on hiljattain jäänyt leskeksi. Hän asuu kolmen lapsensa ja kolmen lapsenlapsensa kanssa. Hän on perheen pää, jonka tehtävänä on hankkia peruselintarvikkeet. Pascual hoitaa pientä viljelmää sekä muutamaa kotieläintä yhdessä toisen poikansa kanssa. Viljelmän sato menee perheen omaan käyttöön eikä siitä saa myyntituloja. Lannoitteet ovat kalliita ja välillä perhe joutuu ottamaan velkaa niiden hankkimiseksi. Tytär on kolmen lapsen yksinhuoltaja, joka on täysin riippuvainen Pascualista. Tyttären ainoa tulo on perhetuki. Tytär laittaa ruokaa ja hoitaa taloutta sekä pientä keittiöpuutarhaa. Toinen poika on maatöissä kauempana ja asuu talossa vain satunnaisesti. Perheen tulot koostuvat satunnaisista töistä sekä perhetuista. Perhe oli köyhtynyt mel- Tarpeet selvitetty Pidee-säätiön virkailijat kävivät Suomessa vuoden 2009 kesäkuussa. Vierailun aikana sovittiin Tirúan alueella asuvien ikäihmisten auttamisesta. Säätiön työntekijät tekivät alueella selvityksen vanhusten tilanteesta muun muassa haastattelujen avulla. Vanhusten asuinrakennukset rekisteröitiin ja asumusten kunto selvitettiin. Kerätyt tiedot taulukoitiin ja avun tarve arvioitiin. Hankkeeseen valittiin Pideen tekemän selvityksen pohjalta kymmenen vanhusta. Heitä voidaan auttaa kunnostamlla talo sekä hankkimalla huonekaluja, kuten vuoteita, ja vuodevaatteita Doña Agustina Agustina-rouva on 78-vuotias leski. Hän asuu kahden lapsenlapsensa kanssa. Hän tekee kaikki kotityöt: laittaa ruokaa, pesee pyykkiä ja hoitaa kasvimaata. Toinen pojista hoitaa pientä viljel- Muutamia hintatietoja Sänky patjoineen ja vuodevaatteineen Kenkäpari Mekko tai hame Housut Villatakki Pusero Nilkkasukat Peruseläke 123 euroa 37 euroa 12 euroa 19 euroa 12 euroa 9 euroa 1 euro 92 euroa Katto kuntoon Moni vanhus asuu mökissä, jonka katto vuotaa ja seinistä tuulee läpi. Seinät kaipaa- Pascual sanoo voivansa kohtuullisesti.
• 8 - Nro 8 joulukuu 2009 ELÄKELÄINEN Kuusankosken Eläkeläiset saivat laulutervehdyksen musiikkiluokkalaisilta. Iin yhdistyksen monitoiminainen ja historioitsija Eevi Viinamäki. Lämpimät ja hauskat vuosijuhlat Kuusankoskella Kuusankosken Eläkeläiset oli kutsunut jäsenensä ja naapuriyhdistysten ja muiden yhteistyökumppaneiden edustajat juhlimaan vuosipäiväänsä Voikkaan Seuratalolle. Lämminhenkisen juhlan avasi yhdistyksen puheenjohtaja Risto Välimaa. Hän kiitti erityisesti Kymiyhtiön satavuosissäätiötä, jonka myöntämä kohdeavustus oli suureksi avuksi juhlan järjestämisessä. ­ Myös Kuusankosken kaupunkia on kiittäminen. Kaupunki on antanut yhdistykselle ilmaiseksi toimintatilat niin, että voimme edelleen kokoontua kaksi kertaa viikossa. Välimaa kertoi, että Kuusankosken liityttyä vuoden alusta Kouvolaan, ei järjestelyä muuteta. Kouvola on luvannut jatkaa samaa yhdistyksille ystävällistä käytäntöä. Juhlassa esiintyivät yhdistyksen oma tanhuryhmä ja Kuusankosken musiikkiluokkien viidenluokkalaisten kuoro Anmari Pilsin johdolla. Jaakko Nuppola hauskutti yleisöä mainiolla nukketanssilla. Hän vei valssiin, tangoon ja polkkaan Viipurin työtön, joka uskollistalkin uskollisemmin seurasi kuviot, mutta ei juurikaan improvisoinut. Juhlan onnistumisesta kuuluu suuri ansio juontajalle, Kuusankosken teatterin veteraaninäyttelijälle Heikki Merivirralle. Juhlayleisö ei olisi tiennyt, jos sitä ei olisi heille kerrottu, että Merivirta joutui kylmiltään tehtävään, kun juontajaksi alunperin lupautunut ei juhlapaikalle ilmaantunutkaan. Kouvolan kaupunki ja Kuusankosken seurakunta toivat juhlaan omat tervehdyksensä. Kaupunkia edusti maankäyttöjohtaja Seppo Hasu, joka kertoi, että kuntaliitos ei vaikuta palveluihin, vaan hallintoon. Kirkkoherra Kimmo Ylikangas kiitteri yhditystä erityisesti toiminnasta oikeudenmukaisuuden puolesta ja arveli, että yhä uudestaan on syytä toimia eläkeläisten asioiden ajajana. Juhlapuheen pitänyt Eläkeläiset ry:n tiedotussihteeri Pekka Isaksson totesi, että väestön ikärakenteen muutoskesta ei pidä yksioikoisesti johtaa vaatimusta eläkäkeiän nostamisesta, kuten vastikään on tehnyt muun muassa EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs. ­ Eläkkeelle siirtymisessä suurin ongelma Suomessa on työkyvyttömyyseläkkeiden suuri määrä ja työkyvyttömyyseläkkeille siirtymisen varhaisuus. ­ Jos työuria halutaan todella pidentää ja huoltosuhdetta parantaa, ei oikea keino ole eläkeiän nostaminen, vaan sellaiset toimet, joilla korjataan suomalaisen työelämän ongelmia. ­ Suomalainen työelämä on kiistattomien menestystarinoiden rinnaller synnyttänyt suuren pahoinvoivien ja sairaiden ihmisten joukon. Siinä on todellisya haastetta poliittisille päättäjille ja työmarkkinajärjestöille, Isakson totesi. Puheenjohtaja Risto Välimäki kiitti yleisöä, esiintyjiä ja yhteistyökumppaneita. Kuusankosken Eläkeläiset ry muisti pitkään ja aktiivisesti toimineita jäseniään kukkasin.
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2009 - 9 ja Iissä Vuonna 1959 perustettiin Eläkeläiset ry:n lisäksi järjestön perusyhdistyksiä monelle paikkakunnalle. Viisikymmenvuotisjuhlia viettävien yhdistysten joukkoon liittyi marraskuun alussa Kuusankosken Eläkeläiset ry Kymestä. Samoihin aikoihin vietti 40vuotisjuhlia Iin Eläkeläiset ry Pohjois-Pohjanmaalla. Molemmat yhdistykset juhlivat lämpimästi ja hauskasti. Iin yhdistyksen oma kuoro. Vuonna 2000 sattui Iin Eläkeläiset ry:n johtokunnan kokouksessa niinkin, että kokous päättyi kello 10.50, mutta "ukonperhanat karkasivat kahville vähän aikaisemmin". Iin yhdistyksen 40-vuotisjuhlassa yleisöä hauskuuttivat erityisesti EeviViinamäen mainio historiikki ja juontaja Erkki Isosomppi. Juhlassa esiintyivät lisäksi yhdistyksen omat soittajat, laulajat ja näyttelijät. Kuoron johtaja Ossi Junes esitti myös yksinlaulua sästäjänään Marja-Liisa Halonen. Juhlivaa yhdistystä tervehtivät Iin tuore kunnanjohtaja Markku Kehus ja Iin seurakunnan kirkkoherra Tapani Ruotsalainen. Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö käsitteli juhlapuheessaan erityisesti Suomen ikärakenteen muutosta ja eläkeikää eli teemoja joista hän kertoo myös tässä lehdessä Puheenjohtajan palstalla sivulla kolme. Eevi Viinamäki oli koonnut napakan ja hauskan historiikin. Lähteenä hän oli käyttänyt myös nurkkapöytäkirjaa. Historiikista selvisi sekin, että Liedeksen Pentin pirtissä oli yhdistyksen perustavassa kokouksessa 9.12.1959 läsnä 14 henkeä, mutta vuotta myöhemmin jäseniä oli jo toistasataa. ­ Perustajajäsenistä viimeinen, Alma Paaso, kuoli viime keväänä, Viinamäki kertoi. Viinamäki itsekään ei ole aivan viimeksi liittyneitä. Hänen liittymisvuotensa on 1970. ­ Tulin ensin kannatusjäseneksi ja sitten varsinaiseksi jäseneksi, kun pääsin eläkkeelle. ­ Toiminta on ollut niin mukavaa ja täällä näkee edelleen vanhoja ystäviä, Viinamäki vastaa kysymykseen, mikä yhdistyksessä on viehättänyt. Iin Eläkeläiset on kunnan väkilukuun suhteutettuna Eläkeläiset ry:n suurimpia yhdistyksiä. Jäseniä on reilut 220 ja toiminta on aktiivista ja laaja-alaista. ­ Kokoonnumme maanantaisin. Silloin on sekä lauluryhmän harjoitukset että jumppa. Siihen voivat osallistua kaikki eläkeläiset, eivät vain yhdistyksen jäsenet, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Juhani Siurua. Iiläiset ovat innokkaita matkailijoita. Suomi on kierretty ristiin rastiin, ja kaikissa naapurimaissakin on pistäydytty. (P.I.) Puheenjohtaja Kalevi Kivistö ja kunnanjohtaja Markku Kehus. Erkki Isosomppi (vas.) ja Juha Siurua tarkastavat, että kaikki on kohdallaan juhlan ohjelmassa. Ossi Junes ja Marja-Liisa Halonen.
• 10 - Nro 8 joulukuu 2009 ELÄKELÄINEN Kari Enqvist pohdiskelee alzheimeria, uskontoa ja tiedon merkitystä "Luonnontieteet ja geenit ovat vieneet uskonnon paikan mykset eutanasiasta tai elinten luovutuksesta. Elämän arvokkuus järkevissä puitteissa on asetettava aina ensimmäiselle sijalle. Toinen asia on se kysymys, että yksilöinä me emme tässä maailmassa loputtomiin voi olla. Se, että minua yksilönä asiat ottavat aika ajoin päähän, enkä ole koko ajan tyytyväinen tai terve, kuuluu normaalina osana elämään. Epäilevän Tuomaan empiirinen asenne elsingin yliopiston kosmologian professori Kari Enqvist (s.1954) purkaa uudessa kirjassaan kovaa kipupistettä käsitellessään muun muassa äitinsä sairastumista alzheimerin tautiin. Hänen äitinsä on syntynyt vuonna 1934, joten tästäkin näkökulmasta taudin kuvaus on aika rankkaa. Enqvist ei kuitenkaan luonnontieteilijänä usko jumalten apuun vaikka uskookin siihen, että 20-30 vuoden aikana lääketiede saattaa kehittää hoitomuotoja, jotka auttavat ainakin hidastamaan dementia- ja alzheimer-tautien etenemistä. ­ Pitkä ikä ei ole välttämättä samaa kuin ruusuilla tanssimista. Mielestäni alzheimeria voidaan verrata syöpään siinä mielessä, että se lisääntyy keskimääräisen eliniän pidentyessä. Halusin kirjoittaa tämän kirjani juuri siksi, että nämä monimutkaiset sosiaaliset ongelmat seuraavat myös tämän auvoisuuteen pyrkivän pitkän iän salaisuuden myötä. Todellakin on pitkälle lääketieteen ansiota, että elämme noin 30 vuotta pitempään kuin sata vuotta sitten. Kari Enqvistia pidetään kovan koulun miehenä suhteessa humanistisiin tieteisiin. Itse hän ei kuitenkaan halua asettua sille arvoasteikolle. ­ Minusta elämän laatu on tärkein arvoasetelma. Ilman elämää ei tietenkään ole elämän laatuakaan, joten ihmisen hengissä pitäminen on tietenkin ensiarvoisen tärkeää. Sen jälkeen tulevat kysy- H ­ Rationaalinen ajattelu yhdessä pienten ilojen ja surujen kanssa riittävät minulle elämän ja maailman selittäjänä. Uskonnollisilla lauseilla ei minulle ole tunnemerkitystä, Kari Enqvist pohdiskelee. Tuoreessa kirjassaan "Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat" (WSOY), Enqvist pohdiskelee laajasti uskonnon olemassaoloa ja olemusta. Hän esittää hieman hätkähdyttävän kysymyksen: Tulisiko myös uskonnollisuutta torjua lääkkein kuten esimerkiksi skitsofreniaa, joka aiheuttaa ahdistusta ja pahaa oloa. ­ Skitsofreenikko kuten kiihkouskovainen voivat olla joskus myös vaarallisia ympäristölleen. Entä jos uskonnollinen kiihko tekee tappajaksi? Mitä meidän tulisi tehdä henkilölle, joka uhkailee ja painostaa perheenjäseniään uskonnolla? Enqvist kertoo saaneensa tähän kysymyksenasetteluun kahdenlaisia vastineita. Osa yhteydenottajista on ollut loukkaantunut, osa taas pitää näkemystä järkevänä. ­ Se, miten me suhtaudumme uskontoon, on perustaltaan filosofis-eettinen kysymys. Uskonto on ollut tärkeä elämää määrittävä kysymys. Kulttuurimme on kasvattanut meidät uskonnollisiin perinteisiin. Kuitenkin viimeisen 250 vuoden aikana suhtautuminen uskontoon on radikaalisti muuttunut. ­ Voi sanoa, että luonnontieteet ja geenit ovat ottaneet paljolti uskonnon paikan elämän mysteerien selittämisessä ja kuvaamisessa. Parannusta ja apua haetaan yhä enemmän lääketieteestä kuin uskonnosta. Vielä 1600-luvulla ei saanut leikellä ihmisiä, koska katsottiin, että ihminen on pyhä. Nykyinen anatomia on vasta 500 vuoden takaa, vaikka Hippokrateen lääketieteen perusoppikirja on 2400 vuoden takaa. ­ Rationaalinen ajattelu yhdessä pienten ilojen ja surujen kanssa riittävät minulle elämän ja maailman selittäjänä. Uskonnollisilla lauseilla ei minulle ole tun-
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2009 - 11 elämän mysteerien selittämisessä" nemerkitystä. Privaatteja uskonnollisia tuntemuksia ei saa siirtää yhteiskunnan ja julkisuuden piiriin esimerkiksi siten, että tanssiminen pitäisi kieltää siksi, että se ei sovi jonkun uskonnollisiin vakaumuksiin. Tunne ei voi pelkästään määrittää, mikä on väärin. Enqvist kritisoi vahvasti sitä, että uskonto korostaa totuuden löytyvän sisäisestä jumalallisesta ilmoituksesta, ja empiria on tässä katsannossa väärässä. ­ Kun Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen ylösnousemuksensa jälkeen, epäilevä Tuomas halusi koskettaa Jeesusta varmistaakseen näkemänsä todelliseksi. Muut opetuslapset paheksuivat Tuomaksen käytöstä. Minusta Tuomaksella oli vain modernin empiiriseen tutkimukseen perustuvan tiedemiehen näkemys. sopusoinnussa heidän uskomustensa ja ennakkokäsitystensä kanssa? Vai ollaanko tästä valistusoptimismista etääntymässä? ­ Ajattelen, että tiedon tason nostaminen on mahdollista. Mutta se tapahtuu paljon hitaammin kuin valistuksen hengessä on ajateltu ja uskottu. Tieto muuttaa aina tapojamme toimia. Tieto ei kuitenkaan vaikuta suoraan ja silmänräpäyksessä, vaan hyvin hitaasti. Kiistatonta näyttöä on sen suhteen, että olemme eettisesti korkeammalla tasolla kuin yhteisöt muutama sata vuotta sitten. ­ Esimerkiksi enää ei pidetä hyväksyttävänä sitä, että sodan voittanut sotilaspäällikkö tekee kukistetun kuninkaan kallosta juomakupin, kuten eräs mongolialainen sotapäällikkö 1400-luvulla. Myös taikausko ja siihen liittyvä pelko on vähentynyt tiedon lisääntymisen myötä. ­ Siinä mielessä tieto lisää tuskaa, että ongelmat lisääntyvät kuten saasteet ja ilmastonmuutos on osoittanut. Olisi tietysti hauska tehdä kyselytutkimus, kuinka moni meistä olisi halukas siirtymään esimerkiksi 1500-luvun kyläyhteisön elämäntapaan eläimineen ja syöpäläisineen ja viettämään odotettavissa olevan 35-vuoden elinikänsä sen ajan olosuhteissa. Luulen, että suurin osa valitsee tämän päivän elämänmuodon huolineen, murheineen ja huonoine puolineen. Toisaalta tuskinpa tässä tullaan tieteen saavutusten avulla myöskään jumalten kaltaisiksi. Fyysikkona Enqvist arvioi, että elämme nykyisin hieman samankaltaisessa muutoksessa, minkä lennättimen keksiminen vuonna 1833 aiheutti. Helsingin ja Pietarin välillä lennätinliikenne alkoi 1854. Tuolloin jopa vihkimisiä suoritettiin lennättimen välityksellä. ­ Lennätin toi maailman yhteen, kun aikaisemmin tieto kulki maan ääristä vähintään kuukauden viiveellä. Krimin sota 1853-56 oli ensimmäinen lennätinsota jonka kautta sodasta tuli suurelle yleisölle konkreettisempi ja todempi. Ilman vuonna 1871 julkaistuja skotlantilaisen fyysikko James Maxwellin yhtälöitä ei Nokiaa tai radiota olisi. Tämä victoriaanisen ajan kehitysoptimismi loppui 1914 alkaneeseen ensimmäiseen maailmansotaan, Enqvist muistuttaa. Tiedon taso nousee hitaasti Liikut kirjassasi ihmisyyden syvillä vesillä. Miten on, määritteleekö aivojen toiminta ihmisyksilön tunteet ja ajatukset vain päinvastoin, määrittelevätkö yksilön persoona ja kokemukset aivojen toiminnan? ­ Saattaa olla, että se tapahtuu molemmin päin tai ei ­ Aivoissa on monia vedoksia. Eri versiot otetaan käyttöön eri tilanteissa. Sanoisin, että ihmismieli on kuin vesi, joka juoksee koskessa ja luikertelee milloin mistäkin uomasta kivien välistä pääsee menemään. kumminkaan päin. Ihminen on systeemi, jatkuvassa muutostilassa. Ihminen on se, mitä hänessä koko ajan tapahtuu. Yhtä konehuonetta ei ole, mistä tuntemukset ja ajatukset lähtisivät liikkeelle. Mielestäni kokonaisvaltaista pysyvää persoonaa ei ole mitä ja miten koemme. Muutumme eri tilanteissa erilaisiksi ihmisiksi. Aivoissa on monia vedoksia. Eri versiot otetaan käyttöön eri tilanteissa. ­ Sanoisin, että ihmismieli on kuin vesi, joka juoksee koskessa ja luikertelee milloin mistäkin uomasta kivien välistä pääsee menemään. Oletko toiveikas sen suhteen, että ihmisten enemmistön tiedon- ja tietoisuuden taso olisi suurin piirtein Teksti ja kuvat: JUHA DRUFVA Mitä elämästämme jää jäljelle? Kari Enqvist: Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat. WSOY 2009. ­ Syntyessäni 1954 maapallolla asusti reilut 2 500 miljoonaa ihmistä. Tätä kirjoittaessani kesällä 2009 saman verran on ehtinyt kuolla. On kuin elämäni 55 vuoden aikana viisikymmentä toisen maailmansodan kaltaista sotaa olisi pyyhkäissyt planeettamme ylitse. Elämäni 55 vuoden aikana 2,5 miljardia ihmistä on elänyt, iloinnut, syönyt ja juonut, murehtinut ja kuollut pois. Nyt, kun meitä on kohta seitsemän miljardia, joka vuosi tuoni korjaa 65 miljoonaa ihmistä. Päivässä muonavahvuudesta katoaa kokonainen Vantaa, noin 180 000 henkeä. Näin hahmottelee Kari Enqvist elämän ja kuoleman suhteellisuutta maailman mitassa kirjassaan "Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat" (WSOY). Mitä merkitystä yksityisellä sielun pelastumisella on, jos ajatellaan, että ennen meitä maapallolla on tallannut noin 30 000 ihmissukupolvea? He ovat kadonneet ikuisiksi ajoiksi. Kun Enqvistin äiti sairastui alzheimerin tautiin, Enqvist sanoo oivaltaneensa, että hänen äitinsä kuoleminen oli alkanut jo monta vuosikymmentä aiemmin. Että elämä ja kuolema ovat toisiinsa kietoutuneita prosesseja. Syntymän ja kuoleman hetket ovat yksilön itsensä kannalta yhtä sumeita. Ihminen on olemassa niin kauan kuin joku vielä muistaa hänet. Sen jälkeen hän katoaa kosmoksen hämärään: "On parempi arvostaa ihmistä loppuun saakka sellaisena kuin hän kulloinkin on eikä häveten korvata häntä muistikuvilla. Elämä on summa heikkouden hetkistä ja vahvuuden hetkistä, voimien päivistä ja sairauksista, ja todellinen arvonanto sulkee huomaansa ne kaikki," Enqvist kirjoittaa. Lukiessaan isänsä kuolintodistusta, Enqvist pohdiskelee, onko kuolintodistuksessa parempi puhua esimerkiksi "veren vähähappisuudesta" vai "hypoksemiasta." Vain vanha tietämätön kansa olisi sanonut, että mies kuoli veritautiin tai vähähappisuuteen: "Ja exitus on myös paljon kauniimpi sana kuin kuolema ikään kuin isäni olisi vain piipahtanut varauloskäytävästä lämpiön puolelle." Isänsä kuoleman jälkeen Enqvistiä askarruttaa, miten vähän henkilökohtaista isä jätti jälkeensä. Oli vain joitakin perheen talouteen liittyviä papereita tai vaatteita. Ei löytynyt kirjenippuja tai postimerkkikokoelmia: "Mitä hänen elämästään jäi jäljelle? Mitä ylipäätään tapahtui tuolle elämälle? Pojalle isän kuolemalla on aina erityismerkityksensä. Isä on useimmiten pojan ensimmäinen miehen malli ja halusipa sitä tai ei, poika perii monet isän luonteenpiirteet. Näin on luultavasti käynyt minullekin, vaikka pitkään yritin sitä vastaan rimpuilla. Olin perheen ainoa lapsi, ja näin jälkeenpäin arvioiden lapsi, jota heidän oli enenevässä määrin vaikea ymmärtää." Elämää ei voi panna säästöön myöhempää käyttöä varten. Äidin virtsarakon syöpä ennen äidin sairastumista alzheimeriin pani kosmologian professorin ajattelemaan, että pikemminkin meidän tulisi totutella yllätyksiin, jotka hitaasti kuolevassa kehossamme ovat enimmäkseen ikäviä. Mutta kuitenkaan mikään järkeily ei voi ennakoida tunnemyrskyä, jonka vakava sairaus aiheuttaa. Vaikka kuolema kutsuu ajallaan meidät jokaisen, silti kuoleman "aikaistajia" sotateollisuuden palveluksessa riittää. Suuri osa maailman lahjakkaimmista ja korkeimmin koulutetuista tiedemiehistä askartelee päivätöikseen nimenomaan tappovälineiden kehittämisen parissa. Enqvist muistuttaa, että Las Vegasin ulkopuolella sijaitsevasta sotilastukikohdasta löytyy matkaperävaunuja, joista käsin ohjaillaan miehittämättömiä Predator-lennokkeja niiden kaarrellessa Afganistanin yllä. Meren pohjassa kulkevat valokaapelit linkittävät perävaunut Eurooppaan, jossa satelliittiantennit pitävät yhteyttä yksittäiseen lentolaitteeseen: "Hyvin hitaasti lentävä Predator voi pysyä ilmassa peräti vuorokauden, ja tavallisesti sen aseistuksena on kaksi Hellfire-ohjusta. Predator ei ole massatuhon vaan salamurhan väline, ja jos Osama bin Laden joskus saadaan tähtäimiin, kohtalokasta nappia voidaan siis painaa Las Vegasissa. Räikeiden hotellivalojen, kasinoiden kimalluksen ja kolikkokoneiden rätinän varjoissa on käynnissä monenlaista uhkapeliä." Uskonnon kanssa Enqvist haluaa tehdä välit selviksi yrittämällä katsoa avoimin silmin sitä, mikä luonnonlakien mukaisesti suurella todennäköisyydellä on olemassa: "Olemme ydinaseiden myötä kurkistaneet luonnon salattuun ytimeen ja tällä tavoin tulleet karkotetuksi tietämättömyyden paratiisista. Me olemme kokeneet omakohtaisesti, että mysteereillä on ratkaisunsa ja että niiden ydin ei todista henkimaailmasta vaan luonnon mykkien lakien ylivallasta. Tätä kokemusta minun on vaikea unohtaa. Se opettaa älylliseen rehellisyyteen." Enqvistin teos on merkittävä aikalaispuheenvuoro, joka herättää kysymään, mitä tapahtuu todella tai mitä todelle tapahtuu? Tai voiko mikään tavoite olla elämää suurempi? JUHA DRUFVA
• 12 - Nro 8 joulukuu 2009 ELÄKELÄINEN Haavikko- niminen mies "Intohimoinen, vimmainen ja hillitön" Mauno Saaren kirjoittama autobiografia Haavikkoniminen mies ei ole elämäkerta, vaikka siinä kuljetaankin Haavikon kirjailijantietä lapsuudesta viimeiselle portille. Se on intensiivinen, mutta sekava kuvaus Haavikon voiman vuosista kohti vanhan ja sairaan kirjailijan avuttomuuden tuntoja ja hiipumista. Saari kuvaa kohdettaan naturalistisen, miltei inhorealistisen tarkasti ja tirkistellen. Kieltämättä kirja on vetävästi kirjoitettu. Outi Nyytäjän mielestä se on kuin saippuaoopperan käsikirjoitus. Saari osaa revitellä tarkoitushakuisesti. Lukijan on ajoittain hankala hahmottaa, mikä on faktaa ja mikä fiktiota, ja faktavirheitäkin kirjassa on liian kanssa. Sisällöllisesti kirja on ohut akateemikko Paavo Haavikon elämäkerraksi ja melko tökerö elämäkertaromaaniksikin. Sen nimi Haavikko-niminen mies, on tietoisesti Haavikon salanimellä kirjoittaman kirjan Barrniminen mies nimiväännös. Hyväuskoisena olin kuitenkin kuulevinani kirjassa Haavikon äänen terävänä ajattelijana, yhteiskuntakriitikkona ja herkkänä runoilijana. Luin kirjaa parhaimmillaan Haavikon omaelämäkerrallisten Prosperon (1994) ja Vuosien aurinkoiset varjot (1995) jatko-osana. Kirjan kiinnostavin sisältö muodostuu Haavikon omien tekstien referaateista, eikä suinkaan Saaren kirjoittamista kohutuista paljastuksista. Erittäin omituiseen valoon kirjan tekstit nostaa kotimaisen kirjallisuuden professori Juhani Niemen Aikalainen -lehdessä (19/2009) tekemä, hänen luotettavalta taholta kuulemansa paljastus Haavikon viimeisimmistä teoksista. Eläkkeelle jääneen, alan guruna tunnetun kustannustoimittajan väite on rankka. "Ei Paavo Haavikko niitä itse ole kirjoittanut. Ne on kirjoittanut Mauno Saari." Niemi epäilee väitteessä olevan totuuden häivääkin luettuaan Saaren kohukirjan. Haavikolle kirjoittaminen kuului elämän rituaaleihin lähes viimeiseen henkäykseen saakka, vaikka kirjailija oli jo menettänyt näkönsäkin. Vanhenevan runoilijan elämä ei ollut helppoa, terveys rapistui, sosiaaliset kontaktit harvenivat, kirjoituskone ja kirjoittaja reistailivat. Mies oli yksinäinen huutavan ääni Bulevardilla, mutta sanomisen tahto oli hän avaa kirjailijakuvaa tai analysoi edes yksinkertaisemmalla tavalla Haavikon ajattelua ja kirjallista tuotantoa. Saari riisuu sairaan ja vanhan akateemikon iljakkaasti kelteisilleen, kuvaa väsyksiin saakka runoilijan kaatumisia, juopottelua ja muuta kohellusta. Mutta Saari antaa myös tilaa Haavikon pohdinnalle ­ jos se nyt on Haavikon pohdintaa ­- siitä mikä muokkasi hänestä Prosperon, kunnioitetun ja kirotunkin valtakunnan viisaan. Miksi hänen yksityiselämänsä oli täynnään solmukohtia, rakkaita pettymyksiä ja pettämisiä rakkaudessa, ja dramatiikkaa kirjailijan sekä kustannustoimittajan työssä. kuolemasta. Saari väittää, että Haavikko olisi edesauttanut vaimonsa kuolemaa antamalla liiallisen lääkeannoksen. "Minun runoissani on kaikki, jos ne avataan", Haavikko kirjoittaa. Saaren kirja ei kuitenkaan avaa Haavikon runoutta tältäkään osin. Sen sijaan hän ryydittää tragediaa surutta sepitteillä. Kustannustoimittajan olisi pitänyt tarttua kovalla kädellä Saaren tekstiin. Kirja on sekava ja rönsyää liian moneen suuntaan. Tässä ryöpytyksessä teoksen mitä ilmeisin tendenssi, kuvaus Haavikon lähes pakonomaisesta oman identiteetin ja henkisen kotipaikan etsimisestä kaatuu kuin punaviinipullo kirjailijan kodissa. Saari kuvaa Haavikko-nimisen ihmisen tahroja. Mutta ne merkinnät, jotka Paavo Haavikko on jättänyt taiteen ja yhteiskunnallisen ajattelun muistiin, löytyvät hänen tuotannostaan, joka on rikas ja syvälle luotaava. "Kun kuolen, on minun nimeni karsikkopuihin kaiverrettuna. En tahdo tulla takaisin, yksi kerta riittää." SISKOTUULIKKI TOIJONEN "Kun suhde on hullu, se täyttää koko ihmisen" Saaren kuvaamana Haavikon elämässä virtasi viinaa, vieraita ja omia naisia. Elämän tuskaa lisäsi kompleksinen suhde, traagisesti kuolleeseen tyttäreen. Kompleksinen oli myös viha-rakkaussuhde Reenpään dynastian hallinnoimaan Otavaan, josta Haavikko joutui lähtemään ovet paukkuen. Sovintolounas kuitenkin syötiin vuotta ennen kirjailijan kuolemaa. Koskettavaa on lukea Haavikon räiskyvästä ja kipeästä suhteesta nuorena kuolleeseen runoilija Marja-Liisa Vartioon, hänen ensimmäiseen vaimoonsa ja pariskunnan kahden lapsen äitiin. Haavikko ei koskaan toipunut vaimonsa varhaisesta Kirjailija Paavo Haavikon merkinnät yhteiskunnallisen ajattelun muistiin löytyvät hänen tuotannostaan. ­ Kuva: Otava/Kai Widell 2007. voimakas loppuun saakka. On kirjassa ansionsakin, kun sivuuttaa vastenmielisen tirkistelyn sairashuoneisiin ja yksityiselämän noloimpiin koukeroihin, joita Saari hanakasti ruokkii. Saari samaistuu kohteeseensa intohimoisesti. Mutta ei Mauno Saari: Haavikkoniminen mies, Otava 2009. Julkaisusota Aikamoinen kähinä ja mediamylläkkä syntyivät, kun Paavo Haavikon poika ja ainoa perillinen, Heikki Haavikko yritti estää Otavaa julkaisemasta Mauno Saaren Haavikko-niminen mies -kirjan. Maaliskuussa 2008 Paavo Haavikko joutui sairaalaan ja menehtyi saman vuoden lokakuussa. Heikki Haavikko yritti estää isänsä ja Saaren tapaamiset sairaaloissa, eikä päästänyt Mauno Saarta Haavikon hautajaisiin. Saari ei myöskään saanut käyttöönsä Suomen Kirjallisuuden Seuran tekemiä tallenteita tilaisuudesta, koska ne on "rauhoitettu" vainajan kunnioittamiseksi. Saari esittäytyy kirjassa Paavo Haavikon ylimpänä ystävänä ja tukijana. jastusten saama valtava ennakkojulkisuus on lisännyt kirjan myyntiä tuntuvasti. Erityisen kiusallinen julkaisusota on ollut Haavikon ­ nyt entiselle ­ kustantamolle Otavalle, joka piti tiukasti kiinni julkaisuoikeudestaan. Otava voitti julkaisuoikeudenkäynnin, mutta menetti kaikkien muiden Haavikon teosten oikeutensa. Ne Heikki Haavikko siirsi WSOY:lle. Mikä Paavo Haavikon viimeinen tahto oli, jää epäselväksi. Mauno Saaren kirja ja Minna Lindgrenin Helsingin Sanomien Kuukausiliitteeseen tekemä juttu akateemikon viimeisistä vaiheista sekä sukulaisten ja Saaren hovin erimielisyyksistä kertovat kaksi täysin erilaista versiota asiasta. On ymmärrettävää, että Heikki Haavikko suojeli isänsä yksityisyyttä, Saaren kirjan vastenmielisiltä ja täysin turhilta PH:n elämän loppusuoran sairauksien ja alkoholismin yms. yksityiskohtaisilta kuvauksilta. Ne eivät tuo mitään uutta valtakunnan ajattelijan, tuon omalakisen, mutta viisaan "Prosperon" kirjailijakuvaan. Akateemikko Paavo Haavikko ansaitsee arvokkaamman ja huolellisemmin kirjoitetun elämäkerran. Se on kirjallisuudentutkijan eikä kohukirjoja kirjoittaneen seurapiiritoimittajan tehtävä. Hänen tarkoitusperät saattoivat olla vilpittömiäkin, mutta ainakin jupakka ja kirjan "rajujen" pal- SISKOTUULIKKI TOIJONEN
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2009 - 13 Eläkeläisten yhteiset laulajaiset Ylöjärvellä onnistuivat hyvin Päätimme pitää Ylöjärven työväentalolla yhteiset laulajaiset muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa. Kolme eläkeläisyhdistystä otti kutsun vastaan, ja talo täyttyi innokkaista laulajista. Myös työttömien yhdistyksestä tuli laulajia ääntä vahvistamaan. Laulajaisten teemana oli Tapio Rautavaara. Vanha työväentalo oikein pullisteli, kun reilusti yli 70 laulajaa alkoi laulaa meille kaikille tuttuja ja niin rakkaita lauluja. Kahvit olivat paikallaan, kun suuta alkoi kuivaa. Niiden jälkeen voitiin taas jatkaa laulamista. Tämä ensimmäinen yhteislaulutilaisuutemme onnistui niin hyvin, että siitä päätettiin tehdä perinne. Aiemmin, vielä ruusujen kukkiessa, päätimme viettää päivän Tampereella. Ensiksi kävimme Arboretumissa katselemassa ihania kukka-asetelmia. Siellä silmä lepäsi ja mieli virkistyi sen kaiken kauneuden keskellä. Millään ei uskoisi, että ruusuja on niin paljon eri värisiä ja mallisia. Ruokailimme palkitussa Viola-kodissa. Meille kerrotttin kodista ja sen periaatteista. Yhdeksän vuotta sitten kuusi tamperelaista miestä suunnitteli tällaisen kodinomaisen paikan. On varmaankin hyvä koti, jos eläke on riittävä. Seuraavana vuorossa oli Vapriikki. Siellä oli paljon nähtävää. Kuvat vuoden 1918 tapahtumista kyllä pysäyttivät Yhdessä tilassa sai kuunnella viimevuotista haastattelua, jossa kaksi vanhusta muisteli lapsuuttaan ja aikaa Tampereella vuonna 1918. Hyvin oli muistiin jäänyt, vaikka olivat hyvin pieniä silloin. Kun vielä kävimme nauttimassa Pyynikin näkötornin kuuluisat munkkikahvit, olimme hyvin tyytyväisiä päiväämme naapurikaupungissa. Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan. TUULA-LIINA VARIS Pelon maantiedettä H Ritva Pajunen Terveiset Rautalammilta Meidän yhdistyksen toimihenkilöt jatkavat aivan entisellään, Elvi Nikulainen puheenjohtajana, Erkki J. Paananen varapuheenjohtajana, Helmi Miettinen sihteerinä ja Jaakko Vesterinen taloudenhoitajana. Lisäksi johtokuntaan tulivat valituiksi Salme Hänninen, Leena Hänninen, Seija Paananen, varalle Kerttu Kauhanen, Marjatta Korhonen, Mirja Tiitinen ja Helka Jäntti. Toimintakin jatkuu pääosiltaan entisellään: meillä on kerho ja järjestämme retkiä sekä yhteistoimintaa toisten järjestöjen kanssa. Hyvää joulua teille kaikille ja kiitos yhteistyöstä, toivottaa Rautalammin Eläkeläiset ry elsinkiläisten lasten liikkuma-alue on parissa sukupolvessa dramaattisesti pienentynyt, kertoi Hesari äskettäin. Esimerkiksi Sörnäisissä 50-luvulla asuneen lapsen itsenäisen liikkumisen rajat ulottuivat oman kaupunginosan lisäksi yli Vallilan ja Kallion ja meren puolella aina Mustikkamaalle ja Korkeasaareen. Jo 6-7 -vuotiaat hallitsivat laajaa aluetta suvereenisti ja pelottomasti ja löysivät leikkinsä ja muut tekemisensä itse. 70-luvulla Kumpulassa asuneella lapsellakin oli vielä maailmaa kilometrin säteellä kotipihaa kauempana, vaikka kaupunginosa oli vielä tuolloin aikamoinen Villi Länsi kaikenkirjavine asukkaineen. Nykyisin Kumpula lienee Helsingin rauhallisimpia alueita, mutta siellä asuvat lapset saavat leikkiä ilman aikuisten valvontaa vain kotipihallaan. Koulumatkoillekin tarvitaan saattaja. En elänyt lapsuuttani Helsingissä vaan pienessä kauppalassa, mutta jokainen meistä vanhemman polven ihmisistä muistaa, miten maailma otettiin pikkuhiljaa haltuun laajentamalla itsenäisen liikkumisen piiriä kotipihalta kotikadulle, lähikauppaan äidin asialle, kouluun, luistinradalle... Kaikenlaisesta varoteltiin, mutta eivät aikuiset meitä joutaneet saattelemaan ja taluttelemaan. Saati sitten "harrastuttamaan", hassu sanakin, joka keksittiin vasta, kun lapsia alettiin kuljettaa autolla harrastuksesta toiseen. Me hakeuduimme harrastuksiimme itse. Opimme jo pieninä vastaamaan itsestämme kodin ulkopuolella. Eräs viiden lapsen äiti, viisas nainen ja kirjailija sanoi kerran: "Minun mielestäni lastenkulttuuria on se, mitä lapset tekevät keskenään eikä se mitä aikuiset tekevät lapsille." Mitähän lapset nykyään osaavat teh- dä keskenään tai oppivat tekemään, jos he eivät voi liikkua ilman aikuista kaitsijaa edes omassa naapurustossaan? Pihaleikkiperinne ainakin on kuihtumassa. Mitä kaikkea lapsi menettää, kun hän on menettänyt oikeutensa ja mahdollisuutensa itsenäisesti tutustua elinympäristöönsä? Kaupunkiympäristö ei ole sen turvattomampi kuin ennenkään, asiantuntijoitten mielestä pikemminkin päinvastoin. Mutta pelko on kasvanut, nimenomaan aikuisten tuntema pelko. Aikuiset pelkäävät kidnappaajia, pedofiileja ja murhaajia, jotka ovat aivan marginaalisia ilmiöitä eivätkä mitenkään lisääntyneet. Media lietsoo hälyuutisoinnillaan tätä pelkoa, ja näin syntyy pelon kierre. "Mitä useampi vallilalainen jättää käyttämättä Vallilan katutilaa, sitä vaarallisempi siitä paikasta tulee", sanoo Hesarissa haastateltu asiantuntija. Kyllä todellinenkin vaara on. Se on valtavasti kasvanut liikenne ja varsinkin viime vuosina ikävästi huonontunut liikennekulttuuri. Kaisaniemen puisto on hyvä esimerkki pelon kierteestä. Se sai huonon maineen jo vuosikymmenet sitten. Muistan nuoruudestani, että julkisessa sanassa ja ihmisten puheissa törmäsi jatkuvasti varoituksiin: Kaisaniemen puistoon ei pidä mennä, ei ainakaan pimeään aikaan, ei ainakaan jos on nainen, ei ainakaan jos on maalainen. Siellä naiset raiskataan ja maalaiset hakataan ja ryöstetään. Pelon kierre syntyi: mitä useampi alkoi pelätä ja kartella Kaisaniemen puistoa, sitä vaarallisempi paikka siitä oikeasti tuli. Maine meni ja hieno puisto rämettyi, alkoi kerätä lähinnä juuri sitä rupusakkia, josta oli varoiteltu. Itsekin olen löytänyt Kaisaniemen puiston aivan vastikään huomattuani, miten viih- tyisän kävelyreitin se kaikkina vuodenaikoina tarjoaa rautatieasemalta Kruununhakaan, jossa käyn säännöllisesti kokouksissa. Sääliksi käyvät kaupunkilaislapset, jotka eivät pääse opiskelemaan maailman haltuunottoa tutustumalla itsenäisesti omaan asuinympäristöönsä. Maalla lapset ovat tässä suhteessa toistaiseksi vapaampia. Mutta median mässäilevät rikosuutiset tavoittavat kyllä maalaisetkin, ja pelko kasvaa myös maaseututaajamissa. Sääliksi käyvät lasten lisäksi myös vanhukset. Heidänkin vapaa liikkuma-alueensa on varmasti pienentynyt, ei todellisen turvattomuuden vaan median tehokkaasti lietsoman pelon takia. Kuinka moni suurten kaupunkien vanhuksista karttaa yksin ulkona liikkumista edes omassa kaupunginosassaan, vaikka fyysinen kunto on vielä hyvä? Asiaa sietäisi tutkia. Pelon kierre syntyy näinkin: mitä vähemmän liikkuu itsenäisesti ulkona, sitä enemmän pelkää liikkua itsenäisesti ulkona. Pelko on pahin vankila: mitä enemmän pelkää, sitä ahtaammaksi ja uhkaavammaksi maailma käy. Elvi Nikulainen Hyvinkään Eläkeläiset ry:tä huolestuttaa hoivamäärärahojen leikkaaminen Hyvinkään Eläkeläiset ry:n syyskokouksessa käytiin keskustelua vanhusten hoidon tasosta ja kehityksestä Hyvinkäällä. Kummastusta herätti tieto siitä, että vanhusten hoidon määrärahoja ollaan leikkaamassa, joka väistämättä luo uhkakuvan vanhusten hoidon tason heikentymisestä. Se on syyskokousväen mielestä väärä kehityksen suunta, vaikka laman oloissa eletäänkin. Vanhusten hoidon tavoitejulistukset YK:ta myöten edellyttävät sitä, että vanhuksille taataan kaikissa oloissa ihmisarvoinen elämä. Se on nyt vaarantumassa yhä laajemmin. Kokousväen terveiset kuntapäättäjille olivat, että vanhusten hoidon märärahoja ei saa leikata ja altistaa näin vanhuksia nykyistäkin heikommalle hoivatasolle. Myös omaishoidon piiriin päseminen ja sen taso koettiin ongelmaksi. Sitä tulis helpottaa ja tuen tasoa nostaa. Tässäkin asiassa tärkeänä perusteena on se, että vanhukselle turvataan viimeiksi ajoiksi mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään. Yhteiskunta, joka ei hoida vanhuksiaan, ei ansaitse tulla mainituksi sivistysvaltioiden joukossa. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Olavi Kanerva ja varapuheenjohtajana Lauri Muistola. Talous- ja toimintasuunnitelmat hyväksyttiin juhlavuodeksi 2010. Yhdistyksen perustamisesta tulee tuolloin kuluneeksi 50 vuotta. Johtokuntaan valittiin lisäksi Veikko Ceder, Kerttu Kallinen, Raimo Kantanen, Sanna-Liisa Korpela, Ritva Mähönen, Matti Ojanen, Sirpa Aalto, Toini Parkkonen, Jouko Parkkonen ja Marketta Rissanen.Varalle tuli Rauni Myllymäki. Yhdistyksen sihteerinä on Marketta Rissanen ja jäsensihteerinä Maire Kauppinen. Taloudenhoidon ryhmän muodostavat Raimo Kantanen, Ritva Mähönen ja Pirkko Hyvärinen. Arpavastaavina ovat Toini Parkkonen ja Irja Torvikoski. Keskiviikkokerhon juontajina vuorottelevat Pirkko Keihäsjärvi, Raimo Kantanen ja Jouko Parkkonen.Pääemäntänä jatkaa Katri Muhli, apunaan Aune Järvinen. Hyvinkään Eläkeläistuki ry:n edustajistoon valittiin Leena Kotamäki, Lauri Muistola, Keijo Jokela ja Pekka Kaihevaara. Tuen johtokuntaan eli vanhusneuvostoon esitetään Leena Kotamäkeä ja Lauri Muistolaa. Yhdistyksen uudeksi matkavastaavaksi valittiin Raimo Kantanen. Eläkeläisten Uudenmaan aluejärjestön kevätkokoukseen lähtevät Matti Ojanen, Lari Sinisalo, Pekka Kaihevaara, Kerttu Kallinen ja Jouko Parkkonen.Aluetoimikuntaan esitetään Kerttu Kallista ja Matti Ojasta. Erilaisia harrasteryhmiä yhdistyksessä toimii toistakymmentä, joille kaikille valittiin vastuulliset vetäjät. Laulukvartettia ja kuoroa johtaa Pirkko Keihäsjärvi, apunaan Keijo Jokela, Seija Pulkkinen ja Reino Nyyssönen, joka johtaa lisäksi Meripojat-lauluryhmää. Martti Turunen vetää soittokerhoa, Kerttu Kallinen ja Matti Eskelinen askartelu-ja käsityökerhoa, Seija Pulkkinen sketsikerhoa, tanhuryhmää Helena Joutsalo-Kanerva ja Taisto Seppänen, vesijumppaa ja joogaa Aila Sutinen, voimistelukerhoa Raimo Kantanen ja Helena Joutsalo-Kanerva, senioritanssia Pirkko Hyvärinen ja Eino Siikanen, bocciaa Pekka Kaihevaara ja painonhallinta-elämäntaparyhmää Kerttu Kallinen. Kuntosaliohjaajina toimivat Raimo Kantanen ja Rauni Myllymäki. Kerhot kokoontuvat omien aikataulujensa mukaan pääasiassa Hyvinkään Järjestötalolla. Tarkemmista ajankohdista ja toiminnoista ilmoitetaan talon ilmoitustaululla ja Aamupostin seurapalstalla. Jouko Parkkonen
• 14 - Nro 8 joulukuu 2009 ELÄKELÄINEN ULLA LEHTONEN Peruna ­ kätketty aarre H aluan aluksi kiittää lukijoitani monista yhteydenotoista ja kannustuksesta sairauteni aikana. Kävin kuoleman porteilla, ja vahvan lääkityksen vuoksi elämässäni on viikkoja, joista en muista juuri mitään. Nyt tuntuu jo mukavalta. Olen kiitollinen jokaisesta uudesta päivästä. Maailmalla vietettiin vuonna 2008 kansainvälistä perunavuotta. Vuoden tunnus "Peruna -kätketty aarre" viittaa perunan merkitykseen maaseutujen ihmisille ja talouselämälle sekä perunan tärkeyteen ruokapulan lievittämisessä maapallolla. Suomessa viljellään noin neljääkymmentä pitkälle jalostettua virallista perunalajiketta, mutta kun kaikki maatiaiset ja muut otetaan mukaan, määrä lienee kaksinkertainen. Perunan kotiseudulla Andeilla perunalajikkeita on monin verroin. Pelkästään villilajeja on löydetty 187 Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikasta, suurin osa Perusta. Peruna otettiin käyttöön jo 10000 vuotta sitten Titicaca-järven ympäristössä yhdessä joidenkin papujen, lupiinien ja savikoiden kanssa. Järven seuduilla asustaneet inkat kasvattivat perunaa, joka oli tärkeä osa heidän ravintoaan ja kulttuuriaan. Inkaperunat näyttävät vähän toisenlaisilta kuin meille tutut pyöreät ja sileäpintaiset mukulat. Ne ovat värikkäitäkin: punaisia, keltaisia, violetteja, valkoisia ja jopa mustia. Ulkonäön perusteella inkaperunoilla on nimiäkin kuten "kissanpää", "laamankieli" ja "puumankäpälä". Myös vaikutustavan mukaan on nimiä kuten "kuumetta alentava peruna" ja "rintamaidosta vierottava peruna". Myös suomalaisissa perunan nimissä on arvoituksellisuutta: perna, pärinä, pääry, pääly, potaatti, pottu, omena, maaomena ja kartohka. Perunan erikieliset nimet vievät maan alle: potaatti tainonkieliseen sanaan patat (Bataatti) ja kartofel tartufoliin, mikä tarkoittaa tryffeliä. Espanjalaisten perunan nimi papa on lähtöisin perunan kotiseuduilla Andeilla asuneiden intiaanien kielestä ja tarkoittaa mukulaa. Me ennen sotia syntyneet suomalaiset olemme varttuneet perunan voimalla. Se on osa meitä eivätkä muotioikut sen valta-asemaa horjuta. Toisin on nykyään: perunan kulutus vähenee, riisit ja pastat tulevat tilalle. Syitäkin luetellaan: Peruna lihottaa, ja sillä on korkea glykeminen indeksi eli GI. Perunoista jopa varoitellaan, koska ne vaikuttavat voimakkaasti verensokeriin. Miksi perunaa sitten pitäisi syödä? Peruna on yksi suomalaisten peruselintarvikkeista. Päivittäin käytettynä se on mainio C-vitamiinin lähde. Sen maku ei riitele muitten ruoka-aineitten kanssa, joten se sopii erinomaisesti monipuoliseen ravitsemukseen. Peruna on lempeää, vatsaa hellivää syömistä. Se on erinomainen kaliumin lähde ja sopii niin vatsavaivoista, korkeasta verenpaineesta kuin sydänvaivoistakin kärsiville. Kaliumin runsaan saannin katsotaan myös pienentävän korkean verenpaineen ja halvauksen riskiä, ja se on tärkeää myös luuston pysymiselle vahvana. Venäjällä perunaa ja erityisesti perunamehua käytetään närästyksen ja mahahaavan hoitoon ja ennalta ehkäisyyn. Luomuperunoista keitetty perunavesi on vanha, tunnettu vatsavaivojen lääke. Se sopii reumaatikon ja paastoajan juomaksi ja kevyeksi laihdutusateriaksi. Liemeen tarvitaan kilo luomuperunoita, jotka pestyinä leikataan kuorineen ohuiksi viipaleiksi. Perunat pannaan kattilaan, jossa on kolme litraa vettä, ja makua tuomaan lisätään sipulia, purjoa, persiljaa, selleriä tai vain jotain näistä. Suolaa ei käytetä.. Seosta keitetään tunti, jonka jälkeen se siivilöidään ja säilytetään kylmässä. Nautitaan huoneen lämpöisenä. Laihdutuskeittona käytettäessä lautaselle silputaan muutama valkosipulin kynsi tai piparjuuriraastetta. Perusohjetta mukaillen ja porkkanaa, palsternakka tai muita juureksia lisäämällä on helppo keittää omat paastojuomansa ja laihdutuskeittonsa. Peruna on kaliumin lisäksi hyvä magnesiumin ja raudan lähde. Siinä on myös B-ryhmän vitamiineja ja kuituja. Perunaa tutkitaan monessa maassa. Tiedetään, että perunoissa on monia antioksidantteja, joilla on edullinen vaikutus muun muassa sydän- ja verisuonitaudeissa ja eräissä syöpäsairauksissa. Eniten antioksidantteja on löydetty perunoista, joilla on värikäs kuori tai perunan sisäosa on väriltään hiukan keltaista tummempaa. Keltainen väri viittaa yleensä luteini-karotenoidiin, joka vaikuttaa edullisesti muun muassa näköön ja ihon kuntoon. Pitoisuudet vaihtelevat suuresti eri perunalajikkeiden välillä. Perunoissa on myös polyfenoleja, erityisesti klorogenihappoa, jota on myös kahvissa. Se voi suojata kolesterolia hapettumiselta. Myös tämän aineen pitoisuudet vaihtelevat eri perunalajikkeissa. Eniten antioksidantteja on itse perunan kuoressa tai juuri kuoren alla. Presidentti Urho Kekkonen oli viisas mies syödessään perunat yleensä kuorineen. Uusimmat tutkimukset ovat osoittaneet, että peruna sisältää kukoamini-nimistä ainetta, joka voi laskea verenpainetta. Vielä ei tiedetä, paljonko ainetta tarvitaan, jotta sillä olisi verenpainetta alentava teho. Syynä perunan nykyiseen vähentyneeseen käyttöön pidetään sen korkeaa GIarvoa, eli peruna nostaa verensokeria pian syönnin jälkeen. Ruotsalaisen ravitsemusasiantuntijan mukaan perunan hylkäämiseen ei ole kuitenkaan mitään syytä. Perunalla on todella korkeampi glykeminen indeksi kuin pastalla, mutta siinä on vähemmän energiaa kuin riisissä ja pastassa, koska se sisältää enemmän vettä ja vähemmän hiilihydraatteja. Joten käytännössä peruna ei nosta verensokeria enempää ja on hyvä valinta myös painoaan pudottaville. Lundin yliopistossa tutkittiin eri perunalajikkeiden GI-arvoja. Todettiin, että arvot olivat suunnilleen samoja tuore- ja talviperunoissa, kiinteissä ja jauhoisissa perunoissa, eli arvo oli 107. Sitä vastoin perunasosejauheen arvo oli korkea eli 122, mutta kylmän perunan vain 80. Älä hylkääkään keitettyjä ylimääräisiä perunoita, vaan tee niistä salaattia sipulin ja tomaatin kanssa. Meheytä salaatti öljykastikkeella (esim. 2 rkl öljyä ja 2 rkl vettä, 1 rkl viinietikkaa, 1 tl sinappia, 1 valkosipulin kynsi, ripaus suolaa ja pippuria) Näin käytettynä perunan glykeminen indeksi pysyy matalampana. Perunaa syömällä saadaan riisiin ja pastaan verrattuna parempi kylläisyyden tunne. Asiaa tutkittiin Australiassa 38 eri elintarvikkeen kesken, ja kaikkein parhaan kylläisyyden tunteen antoivat keitetyt perunat. Ne täyttivät kolme kertaa paremmin kuin valkoinen leipä! Perunassa on haitallisiakin aineita kuten solaniinia ja chakoninia, joilla peruna suojautuu muun muassa omia tuholaisiaan vastaan. Perunan mukuloita tulisi käsitellä kuin kananmunia, sillä kolhiutuessaan perunan solaniinipitoisuus lisääntyy, samoin auringon valossa. Auringossa perunaan muodostuu vihreää väriä, joka on klorofylliä eli lehtivihreää, mutta samalla se kertoo solaniinimäärän kasvusta mukulassa. Solaniinia on heti kuoren alla parin millimetrin syvyyteen. Hyvin pienissä perunoissa on useimmiten enemmän solanii- 2,5 dl maitoa 2 valkosipulin kynttä 4 rkl voita 150 g emmentalraastetta Kuori perunat ja leikkaa ohuiksi viipaleiksi. Huuhdo kylmällä vedellä, kuivaa talouspaperin päällä ja siirrä sopivaan kulhoon. Mausta suolalla, pippurilla ja ripauksella muskottia. Vispaa munat, kerma ja maito. Mausta kevyesti suolalla. Voitele kookas uunivuoka ja lisää pohjalle valkosipuli hyvin pieninä paloina. Levitä osa perunoista vuokaan, lisää juustoraatetta pinnalle sekä hiukan munamaitoa. Jatka perunoilla ja juustoraasteella. Lisää munamaito ja hiukan voinokareita pinnalle. Paista tunnin verran 200 asteessa. Peitä vuoka alumiinifoliolla 30 minuutin kuluttua. VATSAA HELLIVÄ PERUNAPUURO 1 kg perunoita 2-3 dl maitoa 3 dl perunoiden keitinvettä 1 dl kermaa 1,5 rkl voita 1,5 rkl vehnäjauhoja 1-2 rkl kuminoita 1 tl suolaa Perunat kuoritaan, suikaloidaan ja keitetään pienessä vesimäärässä. Voi sulatetaan kattilassa, jauhot lisätään, mutta ei ruskisteta. Kuuma maito, keitinvesi ja kuminat lisätään ja ne saava kiehua sen ajan, kun perunat survotaan. Seokset yhdistetään, kerma ja ripaus suolaa lisätään. Sopii liha, kala- ja kasvisruokien seuraksi. PERUNALETUT 8 kookasta raakaa perunaa 1-2 sipulia 4 kananmunaa suolaa, valkopippuria öljyä tai voita paistamiseen Kananmunat vatkataan, perunat kuoritaan ja raastetaan samoin sipulit ja sekoitetaan munaseoksen joukkoon. Letut paistetaan rapeiksi miedolla lämmöllä ja tarjotaan puolukkahillon kera. SIPULI-PERUNAPAISTOS 2 keltasipulia hienoksi hakattuna 1 purjo pieneksi silputtuna runsas kilo raakoja kuorittuja perunoita viipaleina 2 dl maitoa + 1 dl kevytkermaa 1 valkosipulinkynsi 1 tl maustesuolaa hiukan jauhettua mustapippuria 2-3 viipaletta seka- tai paahtoleipää sentin kuutioina 1,5 dl juustoraastetta Keltasipuli- ja purjosilppu sekoitetaan. Sipulit ja perunat kerrostetaan vuokaan. Kermamaito maustetaan pippurillla, maustesuolalla ja puristetulla valkosipulilla ja kaadetaan perunoitten päälle. Vuoka pannaan uuniin 225 asteeseen puoleksi tunniksi. Leipäkuutiot ripotellaan laatikon pinnalle, juustoraaste päällimmäiseksi. Vuoka nostetaan takaisin uuniin ja paistos paistetaan kauniin kullanruskeaksi eli parikymmentä minuuttia. nia kuin normaalikokoisissa eikä sellaisia saisikaan antaa pikkulapsille. Kotipuutarhuri voi valita perunalajikkeensa oman mielensä mukaan myös runsaasti antioksidantteja sisältävistä lajikkeista. Suosittua Rosamundaa voi käyttää muunakin kuin uuniperunana. Blå gongoperuna on nyt hyödyllistä muotia. Se on vanha perunalajike ja tuo väriä ruokalautaselle. Sen kuori ja malto ovat violetteja ja varsinkin kuori on hyvin tumma. Väri tulee elimistölle hyödyllisestä aineesta, antosyanista nimeltä malvidin. Norjalaiset ovat jo vanhastaan viljelleet runsaasti punakuorisia perunoita. Meidän norjanpunaisemme on maukas, hyvin säilyvä ja hiukan rutonkestävämpi kuin muut viljelemämme lajikkeet. Norjanpunaisessa on voimakkaan punainen kuori, ja se on parhaimmillaan talviperunana. Kuka osaisi kertoa, millaisia vanhat, värikkäät suomalaiset maatiaislajikkeet kuten Lemin punainen, Vanha musta, Kainuun musta tai Hämäläinen ovat antioksidanttipitoisuuksiltaan? RANSKALAINEN PERUNAPAISTOS 1 kg perunoita suolaa, pippuria, hiukan muskottipähkinää 2 kananmunaa 2,5 dl kermaa
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2009 - 15 Runopysäkki Elämän taival Elämässä taivaltaminen, sen oikein oivaltaminen. Upottavien soiden yli rämpiminen, karikoiden yli hyppiminen. Joskus on vaikeaa ja tuskallista elää, kuin lumihangessa ahkiota raskasta vetää. Lasten ja läheisten elämisen vaivat, ahkion joskus syvälle lumeen painavat. Tuskan kyyneleet lumen sohjoiseksi tekee, elämän taival ihmistä koettelee. Usko huomiseen, auringon säteet hangelle tuo, ystävät rakkaat, apua , valoa elämään luo. Hyvät harrastukset, ystäväpiirit, elämämme hyväntuulen viirit. Pitäkäämme heistä kiinni lujasti, ahkiomme veto käy keveästi. Mitä jääkään muistoksi omaisille, tuohon muistojen ahkioon lahoavalle. Kasvaako siinä ikävät rikkaruohot, vaiko ruusut, ihanat valkovuokot. Pertti Korhonen Helsinki Talven maa Valkea talvi on tullut jälleen Pohjolaan, vaipan alle peittyy laaksot, mäet valkeaan. Huurussa on nurkka tuvan, aita ahon tuo, kantava myös kansi ison suon. Kesän kukka kuoli alle lumen valkean on nyt talvi jälleen Pohjolan. Kovin tarkkaa lämmöstään on aurinkoinen tuo, valoansa hieman meille kuitenkin se suo. Puvussansa valkeassa metsä, niitty haan, valkeuttaan hohtaa hanki maan. Vankina on laine alla vahvan talvijään, lunta, lunta kaikkialla nään. Toivo Tuukkanen Jyväskylä Lunta kadulla ensilumen sataa valoiset repaleet laskeutuvat kadulle keltaisten lehtien ja harmaan tomun peitteeksi katuojaan valkoinen kaupunki viihdyttää silmiäni ajattelen joulua joka vuosi lumi tuo mieleen joulun kuuset kynttilöineen tarinat tonttuineen pois menneet Rakkaat kun ensilumi sulaa vesi kuljettaa mustuneita puidenlehtiä huuhtoo tomua kadulla ajattelen arkisesti liukkaat tulevat hyvä kun on hiekkaa kadulla on pimeää tulee joulun aika sytytetään jouluvalot jouluna iloa kaikille Kaarina Mähönen Raahe Ravintoketju Ravintolaan astelin pippuripihviä tilasin aperitiiviani maistelin ja keittiön ääntä kuuntelin siellä pihviäni mureaksi muokattiin Ammuvainaan lihaa hakattiin mietin missä elukka eleli apettansa märehti kotimaanko kamaralla vai Argentiinan pampalla missä viimeksi ammui ennen kuin surusilmä sammui missä pulttipistooli laukesi kun se kauppalihaksi raukesi tässä ravintoketjun yläpäässä mietin oliko liha kauan jäässä oliko kylmäketju katkeamaton mikä laatulihan ehto on. Rudolf Lindblad Helsinki Runo vastaan markkinatalous T unnustan kuuluvani niihin, jotka eivät liiemmin joulusta piittaa. Mieleeni tulee aina Arvo Turtiaisen runo Ra(u)han juhla, jota olen runopysäkilläkin joskus siteerannut. Joulun vietossa uskonnollinen ja kaupallinen aines sulautuvat sellaiseksi kokonaisuudeksi, jota on vaikea purematta niellä. Onneksi voi valita. Ei ole pakko mennä mukaan hysteriaan. Runoilla on muuten joulunakin hyvä ja rauhoittava vaikutus. Minun huushollini ainoa pölytön paikka lieneekin runohylly ­ kirjat kun ovat niin ahkerassa käytössä etteivät ehdi pölyyntyä. Pertti Korhonen runoilee yhtä aikaa konkreettisesti ja filosofisesti runossaan Elämän taival. Runossa on suuri ajatus: emme voi vaikuttaa aina olosuhteisiin, mutta asenteeseen voimme. Runossa käytetään aika paljon tuttua kuvastoa (karikot, tuskan kyyneleet jne.), mutta runo on silti kokonaisuutena persoonallinen. Minua viehättää Elämän taival -runon valoisuus: "Hyvät harrastukset, ystäväpiirit,/ elämämme hyväntuulen viirit". Juhani Töytärin ylläpitämä Positiivarithan kerää ja julkaisee runoja, jotka levittävät hyvää mieltä Elämän taival -runoa voisi tarjota heillekin julkaistavaksi. Lumen idylli Niin Kaarina Mähönen kuin Toivo Tuukkanenkin runoilevat lumesta. Lieneekö etelässä lunta nytkään, kun tämä vuoden viimeinen lehti on ilmestynyt. Kaarina Mähönen käyttää Lunta kadulla -runossaan pitkää ja kapeaa muotoa. Tällainen muoto lisää mahdollisuuksia säkeenylityksiin. Säkeenylityshän tarkoittaa sitä, että lause jatkuu säkeen rajan yli ja jakautuu useisiin säkeisiin. Näin syntyy monimerkityksisyyttä. Esimerkiksi säkeet "ajattelen joulua/joka vuosi lumi/ tuo mieleen joulun" voi tulkita niin, että joulua ajatellaan joka vuosi tai sitten niin, että ajatellaan joulua, ja joka vuosi lumi tuo mieleen joulun. Runossa limittyvät mukavasti se mitä nähdään ja se mitä ajatellaan. Kapea muoto toimii tässä, se korostaa runon tajunnanvirtamaisuutta. Pääsemme ikään kuin kurkistamaan suoraan runon puhujan ajatuksiin. Muistutan tässä yhteydessä taas, että termillä "runon puhuja" viittaan nimenomaan runon fiktiiviseen kertojaan tai minään. Runon puhuja ei ole sama kuin runon kirjoittaja. Eihän romaaninkaan kertoja ole sama kuin romaanin kirjoittanut, olemassa oleva henkilö. Toivo Tuukkasen Talven maa tuo mieleen Rudolf Koivun talvi-idyllimaisemat, jotka käyvät yhä harvinaisemmiksi. Runo henkii mennyttä aikaa, myös riimitys vahvistaa tätä vaikutelmaa. Säe "Huurussa on nurkka tuvan, aita ahon tuo" on aika mutkikas. Kirjoittaja tarkoittanee, että ahoa reunustava aitakin huurtuu, mutta käänteinen sanajärjestys sekä mahdollisuus tulkita "tuo"-sana joko pronominiksi tai verbiksi vaikeuttaa tulkintaa. "Puvussansa valkeassa metsä, niitty haan,/ valkeuttaan hohtaa hanki maan", kirjoittaa Toivo Tuukkanen. Kaipaisin jälkimmäiseen säkeeseen yhtä sanaa lisää rytmiä tasapainottamaan. Mutta muutoin runo soljuu rytmisesti hyvin ja suorastaan maalaa lukijan eteen idyllisen talvimaiseman. Runolla tarkkaan ilmaisuun Lokakuun lehdessä haastoin kirjoittamaan ajankohtaisesta aiheesta eli myytävän lihan ja kalan tuoreudesta. Rudolf "Limppu" Lindblad tarttui haasteeseen ja tuloksena on runo Ravintoketju. Limppu taitaa riimittelyn ja tulee samalla todistaneeksi, että mistä tahansa voi väsätä runon. Tästä innostuneena esitänkin uuden haasteen kaikille kirjoittajille: haastan etsimään epätavallisia runon aiheita, sellaisia, joista ette ole koskaan nähneet runoa kirjoitetun. Nyt joulun alla kuulee kaikenlaista kaupallista sumeaa puhetta. Runo sen sijaan on konkreettista ja tarkkaa ilmaisua, jolla voi käydä hyökkäykseen kaupallisen maailman höpinöitä vastaan. Luin vastikään Vesa Heikkisen ja Tuure Hurmeen mainion kirjan Hölynpölynimuri, jossa riemastuttavasti analysoidaan ja pengotaan kielellistä humpuukia. Miehet ovat poimineet kirjaansa esimerkkejä niin kaupallisen kuin byrokraattisenkin kielenkäytön saralta. Sosiaalivirastossa on tuotettu muun muassa tämäntyyppinen tekstihelmi: "Palvelusuunnitelma on asiakkaan palvelutarpeen toteuttamiseksi tai hänen poistamiseksi tai vähentämiseksi tehty suunnitelma". Runon tulisi olla tuonkaltaisen kielenkäytön vastakohta: tarkka, havainnollinen ja syvästi ymmärrettävä. Koetetaan unohtaa markkinatalouden lietsoma kaupallisuus ja vietetään rauhalliset pyhät. Erittäin hyvä joululahja on esimerkiksi itse kirjoitettu runo. Ja jos ideaa haluaa kehitellä pidemmälle, voi tämän kirjoittamansa runon liittää vaikka itse leivottuun kakkuun tai kotiviinipulloon... Ja vielä muistustus. Älkää siivotko liikaa! Kun tähän aikaan vuodesta siivoushysteria äityy oikein pahaksi, poimin vastalääkkeen kirjahyllystäni. Jaana Pajun Harava katolla -teoksen sivu 54 aukeaa heti sopivasti, koska se on avattu kymmeniä kertoja aiemminkin ( ja voi hyvin olla, että olen joskus aiemminkin runoa täälläkin siteerannut): "Kaapit ja komerot aiheuttavat huolta./ Jatkuva järjestys on vaikeaa!/ Joiltakin se onnistuu, mutta heiltä jääkin kaikki/muut työt tekemättä - kuten tähtitaivaan ihastelu/ja tuuleen huutaminen./" Johan rauhoittaa. Oikein hyvää joulun aikaa kaikille. Ja kun pyhistä toivutaan, laittakaahan runopostia entiseen malliin. Niina Hakalahti Kukkolankatu 16 33400 Tampere niina.hakalahti@sci.fi
• 16 - Nro 8 joulukuu 2009 ELÄKELÄINEN Kirje Kelakorvauksista Pohjanmaalta Eläkeläiset ry:n Pohjanmaan aluejärjestön ikäpolitiikan kurssi kirjelmöi eduskuntaryhmille ja Vaasan vaalipiirin kansanedustajille Kela-korvausksista. Kuntien terveyskeskusten toiminta ja koko teveydenhoidon järjestelmä on vaarantunut lääkäripulan takia. Yhteiskunta kuitenkin kouluttaa lääkäreitä tarpeellisen määrän. Ongelmana ei olekaan lääkärien puute vaan se, että lääkärit pakenevat yksityisille lääkäriasemille. Yksityiset lääkäriasemat käyttävät hyväkseen keskussairaaloiden laboratorioita ja hinnoittelevat palvelunsa ylivoimaisesti yli terveyskeskusten käyntimaksujen. Maassa on syntymässä tilanne, jossa vähävaraiset käyttävät terveyskeskusten palveluja ja joutuvat lääkäripulan vuoksi jonottamaan kohtuuttoman kauan.Varakkaat käyttävät yksityisten lääkäriasemien palveluja, joita saa helpommin, mutta ovat terveyskeskuspalveluja kalliimpia Koska lääkärit ovat yhteiskunnan kouluttamia ja laboratoriot yhteiskunnan varoilla rakennettuja, esitti kurssi, että eduskunta säätäisi lain, jonka mukaan KELA-korvauksia maksetaan vain julkisen vallan ylläpitämistä terveyspalveluista. Juhla veti Kivistön työväentalon täyteen väkeä. Juhlijoita talon täydeltä Jyväskylän yhdistyksen 50-vuotisjuhlassa Marraskuisen harmaa ja kostea sää ei estänyt kutsuvieraiden ja eläkeläisten osallistumista Jyväskylän Eläkeläiset ry:n juhlaan 19.11.2009 perinteisessä juhlapaikassa, Kivistön työväentalossa. Juhlapuhujana oli nimikkopaikassaan Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja, ministeri Kalevi Kivistö. Perinteisen runoavauksen jälkeen juhlan tervetuliaissanat lausui yhdistyksen puheenjohtaja Tahvo Eronen, jonka mielestä eläkeläisjärjestöjen runsaus on rikkaus. Kun eläkeläisiä on Suomessa n. 1,4 miljoonaa, ja eläkeläisjärjestöihin kuuluu heistä vajaa 20 prosenttia, ei eläkeläisjärjestöjen tarvitse kilpailla samoista jäsenistä, potentiaalisia jäseniä riittää kaikille. den kohentamiseen paneuduttiin tarmokkaasti ensimmäisinä vuosikymmeninä. Ohjelmaosuuden lopussa jakoi Kalevi Kivistö yhdistyksen sihteerin ja puheenjohtajan avustamana ansiomerkit yhdistyksen hyväksi toimineille henkilöille, jonka jälkeen vielä kukitettiin suuri määrä muita jäseniä sekä Iltatähtien laulajat. Juhlan ohjelmaosuuden päätti Keski-Suomen kotiseutulaulu. Juhlassa esiintyi tasokas Sekakuoro Iltatähdet sekä muiden esiintyjien ohella Tavalliset-orkesteri, joka huolehti myös juhlatanssiaisten musiikista. Erkki Mattila jatkaa Malmilla Malmin Eläkeläiset ry on valinnut toimihenkilöt ja seuraavat jäsenet johtokuntaan: Puheenjohtajaksi Erkki Mattilan, varapuheenjohtajaksi Eeva Airolan, sihteeriksi Kyllikki Montosen, talous- ja jäsenasioiden hoitajaksi Ritva Kaartoahon, tiedottajaksi Pertti Korhosen, matkavastaavaksi Annikki Kolin, tanhuohjaajaksi Kalle Karjukosken, senioritanssivastaavaksi Hilja Kettusen, emänniksi Anni Wahlströmin ja Helga Kukkosen, kalastusvälineohjaajaksi Veikko Mäntysen. Englannin opiskelu vast. Anja Kokko ka käsityöohjauksesta Ritva Sulanterä. Johtokunnan varajäseneksi valittiin Leena Lautala, Pekka Lautala, Reijo Töyrylä, Veikko Koivunen ja Eeva Maija Haapala. Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö pääsi puhumaan nimikkopaikkaansa. Tahvo Eronen Yhdistys puuttui heti asunto-oloihin Juhlaa varten valmistellun historiikkikatsauksen esitti yhdistyksen pitkäaikainen toimija Kirsti Kurko. Historiikkikatsaus oli lyhennelmä Jyväskylän Eläkeläiset ry:n juuri valmistuneesta 50-vuotishistoriikista, jossa kerrattiin yhdistyksen alkuvaiheita sekä vireän toiminnan vuosikymmeniä. 1950-60 lukujen vaihteessa mm eläketaso oli olematon, ja Jyväskylässä vanhusten asunto-olot surkeat, sosiaali- ja terveyspalvelut erittäin vaatimattomat. Näiden asioi- Juhlassa esiintyi muun muassa Iltatähdet-sekakuoro.
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2009 - 17 LIMPAN Våra gamla julseder J ag gillar julen och det gör väl också du bästa läsare, men har du någon gång funderat på varifrån vi har fått vårt sätt att fira jul? Det har jag, och jag har tom. skrivit ett radiokåseri om saken. Min vän historielektorn, som medverkade i mitt Jul- program i pensionärsradion konstaterade, att trots att du tröskade igenom över tvåtusen år av världshistorien på fem minuter så har du í princip rätt. Därför vågar jag nog också skriva om det här i vår tidning. Alltså, sedan urminnes tid har Europas nordliga stammar fördrivit årets mörkaste och kallaste tid med hejdundrande fester, massor av mat, starka drycker, glam och gyckel. Denna sed ligger som grund för hälften av vårt nutida julfirande, men även den andra hälften började utvecklas för över tvåtusen år sedan. Då gav den romerska kejsaren Augustus ett påbud, att hela världen skulle skatteskrivas. Enligt Bibeln färdades då timmermannen Josef och hans havande hustru Maria, till Josefs födelsestad Betlehem för att skatteskrivas. Eftersom det var mycket folk i rörelse fick de inte plats i härbärget, och blev därför tvungna att söka tak över huvudet i ett stall för åsnor. Där födde Maria sin förstfödde son, som hon lindade och lade i en krubba. Därefter skedde en massa under och mirakel med komet och tre visa gubbar. Man för att göra en lång historia kort, så växte Jesus upp, profeterade och predikade, gjorde underverk, fick tolv lärjungar, korsfästes, dog, begravdes, uppstod och for till himlen. Sedan fick han en massa efterföljare, som kallade sig krist- na. Till en början förföljdes de i hela det romerska riket, som på den tiden omfattade hala den kända världen. Sedan fick kejsar Konstantinus veta, att Jesus sagt: "Ge Gud vad Gud tillhör och kejsaren vad kejsaren tillhör:" Han tyckte att det var fiffigt sagt, omvände sig till kristendomen och gjorde den till statsreligion i hela det Romerska riket. Också de nordiska stammarna var tvungna att böja sig för romarnas överlägsna vapenmakt och anta kristendomen, men sina midvinterfester fortsatte de med som förut. Detta blev en nagel i ögat på kyrkan, som på den tiden hade stor makt, men varken lock, pock eller milt våld bet på de gamla traditionerna och de kejserliga kohorterna hade större världsliga problem än en sådan kyrklig struntsak. Problemet stöttes och blöttes på många kyrkliga möten tills en fiffig prelat kom på en slug ide: "Ingen vet ju på vilken tid av året Jesus är född, så varför inte göra midvinterfesterna till hans födelsedagsfester." Iden antogs och på så sätt utökades traditionen med krubba, stjärna och vise män. Ett problem återstod ännu, fruktbarhetssymbolerna bockarna. Den traditionen hade urartat i munviga slynglar, som drog från gård till gård, tiggde brännvin och berättade osedliga och mycket populära historier. Till botemedel mot dessa hittade prelaterna biskop Nicolaus i staden Myra. Han var mycket givmild mot de fattiga, blev helgonförklarad och förebild för dagens julgubbe, som i den engelsktalande världen än i dag heter Santa Clas. Nu hade de nordeuropeiska stammarna en midvinterfest, som var salongsfähig också i kyrkliga kretsar, men här på norra stranden av Östersjön hade vi ännu våra egna gudar Ukko, Tapio, Ahti och vad allt de hette, och firade vår midvinterfest på det gamla goda sättet. Nymodigheterna blev också våra förfäder påtvingade med överlägsen svensk vapenmakt. Visst gjorde de motstånd bl.a. Lalli, som högg huvudet av biskop Henrik, vilken våldgästat hans gård. Historien hade dock sin gång. Biskop Henrik helgonförklarades medan den arma Lalli blev av med såväl gård och grund som livhanken. Sankt Henriks kvarlevor ligger i en stor sarkofag i Nousis kyrka. När mitt barnbarnsbarn nummer fem döptes i kyrkan lutade jag mig mot sarkofagen och funderade, att om han hade burit sig åt som folk, så kunde han ha levt ett långt liv som högaktad biskop av Finland. Som ni ser är våra finska julseder importvara och hopkok av en massa historiska händelser, men mycket kära för envar. I år firar frugan och jag traditionell jul med vår dotter, svärson och barnbarnen nummer tre, fyra, fem och sex. Vår son, som redan är morfar, barnbarnen nummer ett och två samt förstås barnbarnsbarnen nummer ett till fem firar julaftonen på sitt håll, men tittar förhoppningsvis in under helgen. Julklapparna åt de mindre skaffade vi redan i slutet på november. De större pojkarna, som redan är nästan huvudet längre än jag själv, skall få en gör-detsjälv-julklapp; en sedel av passlig valör. Julgranen, som valdes redan i somras, står och väntar på stugutomten. Den och maten skall forslas hem några dagar före jul. Av erfarenhet från våra gemensamma seglatser vet jag, att de större grabbarna har ett svart hål under näsan i vilket mängder av mat bara försvinner. Barnbarn nummer sex fyllde sju år och går redan i riktig skola så jag tror att min gamla julgubbemundering har tjänat ut. Julklapparna då? Det är bara att hoppas, att man valt sådana som de som får dem gillar. Själv vet jag mig få några sådana jag gillat från barnsben, nämligen böcker. Jag minns ännu hur lång tiden blev som pojke, när julmaten var äten, julklapparna utdelade och man väntade på att ljusen i julgranen skulle brinna slut - det var riktiga ljus i granen på den tiden - så att man fick tända den elektriska lampan och börja läsa den nya julboken. Nej, nu får det vara slut på funderingar och minnen. Nu återstår bara, att önska er alla en riktigt god jul. Rovaseudun Eläkeläiset 2000 ry juhli Poropekan pirtillä Rovaseudun Eläkeläiset 2000 ry vietti 10- vuotisjuhlaa Patokoskella Poropekan pirtillä elokuun lopulla. Juhlat aloitettiin majatalon riihen vintillä tarjoillulla boolilla. Sitten katsottiin Kalevi Viitalan kirjoittama näytelmä Kehityskertomus: Lapsuus, kerhoikä, kouluikä. Muisteltiin aikaa ennen koulua lauluin ja sketsein. Juhlan väliaika vietettiin runojen merkeissä.Sen jälkeen katsottiin näytelmä siitä, miltä maailma näyttää kun nykynuoriso on eläkeiässä. Musiikin keralla hampurilaisbaarin tunnelmaa. Juhla-aterialla nautittiin poronkäristystä perunamuusin ja muiden lisukkeiden kera. Jälkiruokana täytekakkukahvit. Juhlat jatkuivat laulamalla karaokea ja tanssimalla aina siihen asti, kun oli kotiinlähdön aika. Irma Eskelinen Juhlaväkeä vielä kesäisissä tunnelmissa. Palvelusetelit käyttöön harkiten Lakisääteisiä palvelusetelejä on käytetty kotisairaanhoidossa vuoden 2008 alusta. Kuluneen syksyn aikana tuli voimaan laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. Porvoon sosiaalija terveyslautakunta on asettanut työryhmän valmistelemaan esitystä lain soveltamisesta. Työryhmässä ei ole vanhus- eikä vammaisneuvoston edustusta. Tämä on puute, joka lautakunnan pitäisi pikaisesti poistaa. Silloin esitystä olisivat valmistelemassa edustajat myös väestöryhmistä, joihin lakia eniten sovelletaan. Porvoon Eläkeläiset ry. korostaa sitä, että palvelusetelin käyttöönotto on valmisteltava huolellisesti. Seteli pitää ottaa aluksi käyttöön pienimuotoisesikokeilleen.. Käytön ohjeita ei pidä plagioida toisten kuntien sovellutusohjeista, vaan ne tulee olla Porvoon olosuhteista lähtevät. Palvelusetelin käyttöön liittyy monia riskitekijöitä. Palvelusetelistä ei saa tehdä sosiaali- ja terveyspalvelujen isäntää, vaan hyvä renki. Vaarana on, että käy päinvastoin. Erittäin suurena huolena on, että palveluseteli ei ota huomioon pieni- ja suurituloisen erilaista setelin käytön lopputulosta. Pienituloisella se voi merkitä kustannusten lisääntymistä kunnan omana tuottamiin palveluihin verraten. Suurituloiselle tällä ei olisi merkitystä. On ehdottomasti vältettävä, ettei palvelusetelistä tule terveydenhoidon erikoismaksuluokka. Tämä poistettiin lainsäädännöstä silloin, kun laki hoitotakuusta säädettiin. Yhdistys painottaa erityisesti sitä ettei palveluseteli poista Porvoon kaupungilta velvollisuutta järjestää terveyspalveluja omina toimintoina. Samoin korostamamme palvelusetelin käytön vapaaehtoisuutta, jota tulee ohjeistuksella voimakkaasti korostaa. Porvoon Eläkeläisety ry Syyskokous
• 18 - Nro 8 joulukuu 2009 ELÄKELÄINEN Tapani Perttu näytteli yli neljäkymmentä vuotta aamuin ja illoin Paluu estradeille ei siintele miehen mielessä Tapani Perttu levytti läpimurtokappaleensa Nathalien ensi kerran neljäkymmentä vuotta sitten. Hän on tulkinnut sittemmin suurta hittiään satoja kertoja ­ ja aina eri tavalla. ­ Nyt olemmekin Nathalien kanssa molemmat jo eläkkeellä, näyttelijä-laulaja kiteyttää. Urallaan monessa mukana ollut Tapani Perttu näytteli Tampereen Teatterissa kaudet 1963-1987. Pirkanmaalta hän siirtyi näyttelijäksi Helsinkiin Kansallisteatteriin, mistä hän jäi eläkkeelle neljä vuotta sitten. Tampereella hänen läpimurtonsa näyttämöllä osui uran alkuun, vuoteen 1963. Silloin hän näytteli Tonyn roolin klassikkomusikaalissa West Side Story. - Taisin esittää Tonyn roolia noin parisataa kertaa, Perttu muistelee. Tampereen Teatterissa pitkään pyörinyt Piukat paikat on jäänyt näyttelijän mieleen erityisen hyvin. Vuonna 1982 startannut musikaali oli ohjelmistossa peräti viisi vuotta keräten uskomattomat 200 000 katsojaa. ­ Tässä musikaalissa oli kunnon meininki. Eläkepäiville jo tottunut Perttu ei haikaile paluusta estradeille, eikä keikkalavoille. ­ Näyttelin 42 vuotta, aamuin ja illoin. Se riitti minulle. Päätin, että heti kun on vain mahdollista, siirryn eläkkeelle. Näyttelijän työssä hänelle oli tärkeää, kuinka tuoda ihminen esille roolin kautta. ­ Loppuvaiheissa pohdin, kuinka ihmeessä muistaisin kaikki vuorosanani. Se vei voimia ja oli stressaavaakin. Näytellä kyllä osasin, se ei ollut koskaan ongelma. Näytteleminen teatterissa on Pertun mielestä vuorovaikutusta. - Kun aistii, että yleisö viihtyy ja kun kuulee lavalle naurua, se sytyttää näyttelijän aina. Filmillä näytteleminen on erilaista, lyhytjännitteisempää. Näyttelijä-laulaja Tapani Perttu on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran. Hän ei haaveile paluusta lavoille. ­ Keskityn enemmänkin eläkepäivien viettoon, hän toteaa. (Kuva: Kari Kumpulampi) minua. Hänen salanimensä oli Ira Petri. Uraansa aloittelevalle Pertulle Memphisin kuningas Elvis Presley oli suuri innoittaja Tapsa Rautavaaran ohella. ­ Heitä arvostin. Hyvässä laulussa on aina tunnetta. Sen sijaan sellainen kahden sanan jankutus on mielestäni karmeaa. " Punaisen torin mä näin,/ se peittyi mattoon valkeaan./ Oli oppaanani mulla kaunis Nathalie." ­ Jakke Salo minulle aikoinaan tätä sävelmää ehdotti. Löydän siitä aina jotain uutta, laulaja toteaa. Nathalie oli heti ilmestyessään iso hitti radiossa, ja legendaarinen manageri Tappi Suojanen ottikin Pertun mielihyvin 1960-luvun lopulla supertähtiä vilistelevään artistitalliinsa. ­ Keikkoja oli nyt paljon, vaikka joka päivälle, mutta kiertäminen ei ollut hommaani. Se selvisi minulle melko pian. Kappaleet joita esitin, eivät olleet nekään varsinaista tanssimusiikkia. Keskityin yhä enemmän näyttelemiseen. Tapani Perttu on levyttänyt urallaan muun muassa Vladimir Vysotskin, Charles Aznavourin ja Leonard Cohenin lauluja. ­ Cohenin musiikki kiehtoo minua aina vaan. Turkka Mali on suomentanut muutamia hänen kappaleitaan loistavasti. halie, tottahan toki. ­ Levyltä kuuluu ainakin elämänkokemus. Tekniikka studioissa on kehittynyt valtavasti, mutta minulle oleellista levynteossa on edelleen tulkinta. Tapani Perttu viettää eläkepäiviä Tampereen Epilässä, missä hän on asunut vuodesta 1977. - Viihdyn Epilässä luonnon keskellä. Vietän paljon aikaa myös mökillä Hämeenkyrössä. Hoidan terveyttä ja yritän liikkua paljon. Pelaan tennistä, golfia ja biljardia, käyn kalassa ja metsällä. - Esiinnyn hyvin harvoin ­ jos nyt ollenkaan. Täytän ensi kesänä seitsemänkymmentä. Jonkinlaiset juhlat aion silloin pitää ja saatan laulaakin. KARI KUMPULAMPI Uran ensimmäinen kultalevy Perttu poikkesi taannoin levystudioon - kuuden vuoden tauon jälkeen. - Päätin kokeilla levyttämistä vielä kerran. Lauloin uusiksi minulle rakkaita lauluja. Levynteko kannatti. Perttu sai nimittäin viime lokakuussa Oon sun mies-kokoelmastaan kultalevyn, uransa ensimmäisen. Äänitteellä on klassikkoja, kuten Ystävän laulu, Rafaelin enkeli ja Nat- Kaunis Nathalie muutti kaiken Tapani Pertun suuri hetki tulkitsijana koitti keväällä 1969 ­ silloin hän levytti Helsingissä Nathalien, kappaleen, joka seurasi häntä myöhemmin kaikkialle. Tämä hieno, alunperin ranskalainen chanson kertoo Punaisesta torista, vallankumouksesta ja rakkaudesta. Tapio Rautavaara innoitti Kimmokkeen musiikkiin Tapani Perttu sai 1940-luvun lopulla kotikunnassaan Hämeenkyrössä. ­ Olin kahdeksanvuotias. Olimme isäni kanssa katsomassa Hämeenkyrössä Tapio Rautavaaraa. Muistan, miten Rautavaaralla oli upea, hopeanvärinen kitara. Sanoin isälle, että haluan samanlaisen. Tuleva lavojen trubaduuri sai kitaransa. - Aloin opetella ahkerasti soittamista ja hyvä niin. Kaikki nämä vuodet olenkin pystynyt säestämään itseäni kitaralla. Keikkailun Perttu aloitti Helsingissä syksyllä 1962 - ollessaan vielä teatterikoulussa. Opiskeluaikoinaan hän myös levytti muutamia ikivihreitä nimellä Perttu Kari. - Tamara Lund oli teatterikoulussa kurssikaverini. Hän kannusti Tapani Perttu Syntynyt 1940 Hämeenkyrössä. Näyttelijä ja laulaja. Ensiesiintyminen kahdeksanvuotiaana Hämeenkyrössä maatalon pihalla. Lukuisia merkittäviä rooleja Tampereen Teatterissa ja Kansallisteatterissa. Näytellyt myös elokuvissa, kuten Anna (1970), Porttikielto taivaaseen (1990) ja Gourmet Club ( 2004). Esiintynyt tv-sarjoissa, joista yksi tunnetuimmista on Tuliportaat (1998). Teatterialan merkittävä, kotimainen tunnustus Ida Aalberg-palkinto vuonna 2001. Levyttänyt mm. Leonard Cohenin tuotantoa; albumi Tanssi, elämän tanssi ilmestyi 1988. Harrastaa liikuntaa, saavuttanut hirvenhiihdossa SM-pronssia 1985. Tapani Perttu on säestänyt itseään kitaralla nuoresta pojasta lähtien.
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2009 - 19 Yhdessä-hankkeen maakuntakierros Porissa Eläkeläiset voivat helpottaa maahanmuuttajan kotoutumista Eläkeläiset ry:n Yhdessä-hanketta tehdään parhaillaan tunnetuksi eri puolilla maata. Marraskuun viimeisenä perjantaina oli vuorossa Satakunta. Poriin olivat kokoontuneet yhtä lukuun ottamatta kaikkien maakunnassa toimivien jäsenyhdistysten edustajat. Maahanmuuttajia ja kantaväestöä lähentämään pyrkivä kolmivuotinen Yhdessä-hanke päättyy tämän vuoden lopussa, mutta sille on haettu kahden vuoden jatkoaikaa. Porin Eläkeläisten puheenjohtaja Veikko Leino kertoi kokemuksistaan maahanmuuttajajana Ruotsissa. Kielikurssi loppui lyhyeen kinasteluun opettajan kanssa siitä, onko herra Axelssonilla haitari vai onko herra Axelsson haitari? ­ Haemme jatkoa siksi, että ehtisimme enemmän kiertää pääkaupunkiseudun ulkopuolella, perusteli hankekoordinaattori Eva Rönkkö lisäajan tarvetta. Esimerkiksi Porista löytyy 16 erityyppistä toimivaa eläkeläisorganisaatiota. Neljällä maan suurimmalla eläkeläisjärjestöllä on Satakunnan alueella yhteensä 81 perusyhdistystä. Niiden kokemukset maahanmuuttajista ja varsinkin ikääntyvistä maahanmuuttajista ovat heidän vähäisyytensä takia olemattomat. Toiminnallisesti Eläkeläiset ry:n satakuntalaisten jäsenyhdistysten valmiudet ovat vähintään yhtä hyvät kuin muualla maassa. Maakunnan ehdottomana ykkösenä komeilee 650 maksavan jäsenen Rauman Eläkeläiset, jonka jäsenmäärän kasvua ei näytä mikään pysäyttävän. Mutta tapahtuu sitä aluejärjestössäkin. ­ Pyrimme viemään eteenpäin edesmenneen puheenjohtajamme Timo Laaksosen tekemää aloitetta maakunnallisesta vanhusvaltuutetusta ja maakunnallisesta vanhusneuvostosta. Maakunnan kattava vanhusten neuvolaverkosto on myös tavoitteena, kertoi Satakunnan Aluejärjestön puheenjohtaja Martti Anttonen. outoa kieltä. Yleiskeskustelussa nousi esiin se varsin yleinen käsitys, että Suomessa työtä vailla olevien maahanmuuttajien asema on taloudellisesti parempi kuin vastaavanlaisessa tilanteessa olevan alkuperäisväestön. Rönkön mielestä nämä ovat juuri niitä asioita, joista pitää keskustella avoimesti. Arvailujen ja väärinkäsitysten sijaan tarvitaan kuitenkin paikkansa pitävää faktatietoa. ­ Meillä Kontulassa maahanmuuttajia on paljon, mutta meidän yhdistyksessä käsitykset maahanmuuttajista ovat muuttuneet positiivisempaan suuntaan, kertoi Porin palaverissa puhunut Kontulan Eläkeläisten sihteeri ja Yhdessä-hankkeessa alusta asti mukana ollut Sirkka Kuivala. Viime vuoden lopussa ulkomaalaisten osuus Satakunnan 227 652 asukkaasta oli vain 1 prosentti, kun se koko maan väkiluvusta oli 2,7 prosenttia. Manner-Suomessa määrällisesti eniten ulkomaalaisia asui Helsingissä, mutta osuus kunnan asukasluvusta oli suurin Oravaisissa, 7,9 prosenttia. Heikompien puolella Esitellessään Yhdessä-hankkeen tavoitteita ja toimintaa Eva Rönkkö sanoi sen sopivan juuri Eläkeläiset ry:lle ja sen jäsenyhdistyksille, koska ne korostavat heikommassa asemassa olevien kanssaihmisten puolustamista ja auttamista. Huonoosaista vanhempaa väkeä on paljon kantaväestön keskuudessa, mutta yksinäisyydestä ja pienistä tuloista kärsivät monet ikääntyvät maahanmuuttajatkin. ­ Maahanmuuttaja on aina vastaanottavassa maassa toimivien tahojen varassa, jotka ohjaavat ja sanovat, mitä milloinkin pitää tehdä. Opintokerhojen avulla voimme opettaa maahanmuuttajille, että heillä on oikeus ja mahdollisuus toimia itsekin. Rönkön mukaan maahanmuuttaja voidaan opettaa avuttomaksi ja sitä myös tapahtuu. Niin ei kuitenkaan tarvitse tapahtua, koska yleensä maahanmuuttajalla on sisäisiä voimavaroja. Ilman niitä hän ei olisi selvinnyt vieraaseen maahan, jossa hänelle uusien asioiden lisäksi puhutaan ihan Hankekoordinaattori Eva Rönkkö sai huomata, ettei satakuntalaisten kanssa aika tule pitkäksi. Hyväntahtoisen naapurinaljailun väliin ne ehtivät puhua asiaakin. KARI KUISTI
• 20 - Nro 8 joulukuu 2009 ELÄKELÄINEN Eläkeläiset ry:n entisen puheenjohtajan suurtyö valmis Matti Koskelo urakoi eläkeläispäivinä ensimmäisen romania­suomi Uurtajantiellä Helsingissä asuu mies, jota sopii sanoa uurtajaksi. Uurtaja merkitsee Nykysuomen sanakirjan mukaan paitsi kaivertajaa myös ahertajaa "Mies oli ahkera uurtaja ja uurastaja", antaa sanakirja esimerkin sanan tästä merkityksestä. Uurtajantien mies on Eläkeläiset ry:n entinen puheenjohtaja Matti Koskelo. Jutun hänestä voi kaiken journalistisen viisauden vastaisesti aloittaa sanakirjaa lainaamalla. Eläkeläispäivinään Koskelo on uurtanut ja uurastanut perustyöt ensimmäiseen romania­suomisanakirjaan. Matti Koskelo on yksi ensimmäisen romania­suomi-sanakirjan kolmesta kirjoittajasta. Koskelo on työskennellyt sanakirjan parissa vuodesta 1993. Se julkaistiin viime heinäkuussa. Dictionair Román Finlandez on ensimmäinen varsinainen sanakirja romaniasta suomeen. Syystäkin Koskelo on yhtenä sen kirjoittajista ylpeä saavutuksesta. ­ Onhan tämä iso elämänvaihe, Koskelo sanoo kuusitoista vuotta kestäneestä työstä. Kirja on on kielitieteelliset vaatimukset täyttävä sanakirja eikä mikään sanaluettelo. Kirjassa on 30 000 sanaa ja 50 000 sanoille annettua merkitystä ja käyttötapaa. Koskelo selaa esimerkiksi tutunoloisen da-sanan. Kuten arvata saattaa, se merkitsee suomeksi kyllä, mutta sillä on myös kymmeniä muita merkityksiä. Sen toinen perusmerkitys on antaa, mutta sanakirja antaa sille kaikkiaan 30 merkitystä. Maallikon on hauskaa ja valistavaa kuunnella Koskolen kerrtomusta sanakirjan syntyvaiheista. Kaikki alkoi, kun Koskelo vuonna 1993 jäi monipuolisen työuran jälkeen eläkkeelle Kunnallisen eläkelaitoksaen hallintopäällikön tehtävistä. ­ Mietiskelin, kuinka täyttäisin elämäni. Kun romanien kielen taitoni oli hyvä, rupesin pohtimaan, mikseipä romanian kielen sanakirja, koska sellaista ei ollut. meistelyyn Turun yliopistosta, joka ainoana paikkana Suomessa tutkii ja opettaa romanian kieltä. ­ Ensimmäisen kerran puhuin sanakirjasta Turun yliopiston romaanisten kielten professorille Lauri Lindgrenille Romanin lähetystön eräällä vastaanotolla. Silloin hän suhtautui hieman yliolkaisesti ja sanoi, että onhan noita sanaluetteloita. Myöhemmin Koskelo esitteli Lindgrenille muutaman sivun sanakirjan uudesta versiosta. Nyt tämä innostui asiasta. Turkuun koottiin työryhmä, jonka kanssa Koskelo jatkoi työskentelyä. Siihen tulivat asiantuntijaksi professori Lindgren, koordinaattoriksi romanien kielen lehtori Marilena Aldea sekä tutkimusapulaisiksi Laura Delicostea ja Marco Pribilla. Koskelan ohella heistä Lindgren ja Aldea on merkitty sanakirjan kirjoittajiksi. ­ Ilman lehtori Aldeaa kirja ei olisi tullut ulos. Suomalaiset kustantamot eivät kiinnostuneet siitä, vaikka romania on Kaakkois-Euroopan puhutuin kierli. Sen puhujia on yli 20 miljoonaa. Aldea sai aikaan kustannussopimuksen Romanian tunnetuimpiin kuuluvan kustantamon Polirumin kanssa. Niin suurtyö 830 sivuineen näki päivävalon ja pääsi tällaista sanakirjaa tarvitsevien ulottuville. hankkimiseen ja ylläpitämiseen liittyy tarina, tai monia tarinoita. ­ Vuonna 1961 Romanian Suomen-lähetystö etsi neljää suomalaista opiskelijaa , jotka koulutettaisiin Bukarestissa tulkiksi Helsingin festivaaleille vuonna 1962 osallistuville romanialaisille. Koskelo oli työskennellyt muun muassa Puolan radion toimittajana kaksi vuotta ja myös järjestötoimitsijana ja Demokraattisen Lehtiupalvelun toimittajana. Hänet valittiin joukkoon, joka elokuussa 1961 matkusti Bukarestiin. ­ Opinnot alkoivat syyskuussa. Kun oli aikaa, niin luin romanilaisia sanomalehtiä ja lähinnä ranskan kielen taitoni perusteella päättelin sanojen merkityksiä ja lauseen muodostusta. Lehdet ovat hyvä tapa kielitaidon alkeiden oppimiseen, koska niiden perussanasto on niin suppea. Kielen oppiminen silkalla itseopiskelulla ei ollut uutta Koskelolle. Niin hän joutui tekemään Puolan radion suomenkielisenä toimittajanakin. Puola tarttui mieheen niin, että suomalaisten 70-luvun opiskelijoiden hyvin tuntema Jan Szczepanskin Sosiologian peruskäsitteet on hänen suomentamansa. Kansankulttuuri julkaisi sen ensimmäisen painoksen vuonna 1970. ­ Bukarestissa meillä oli alussa romaniaa vain kuusi viikkotunita. Marssimme nuorisoliiton toimistoon ja vaadimme tuntien lisäämistä 36:een. Saimme 30. Koskelo jatkoi Bukarestin yliopiston filosofisessa tiedekunnassa vuoteen 1965. Marxilaisen filosofian tai oikeammin historiallisen materialismin piirissä filosfian katsottiin perustuvan erityistieteisiin ja niitäkin Yhteistyökumppanit Turun yliopistosta Matti Koskelo teki kirjan perustyön yksin. Ensimmäiseen versioon meni aikaa kuusi vuotta. Siitä kesti vielä kymmenen vuotta, ennen kuin sanakirja oli valmis painettavaksi. Koskelo haki yhteistyökumppanit saanakirjan vii- Tulkiksi Helsingin festivaaleille Tärkeänä perustyökaluna Koskelolla oli sanakirjaa aloittessaan vanha romanialainen selityssanakirja, jossa sanoja siis selitetään romaniaksi. Myöhemmin Aldea hankki hänelle siitä uudistetun laitoksen. Kirjallisia lähteitä tärkeämpi työkalu on tietysti hyvä romanian kielen taito. Senkin
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2009 - 21 -sanakirjan perustan filosofian opiskelijat saivat aimo annoksen. ­ Siitä oli suuri hyöty eri tieteiden terminologian ja käsitteiden oppimisessa.,Koskelo kertoo. "Olisipa edes pala leipää" Romanian romahtamisen taustalla Koskelo näkee maan velkaantumisen, joka alkoi niin sanotusta Valevin suunnitelmasta. Se oli sosialististen maiden talousjärjestö Komekonin piirissä vuonna 1964 syntynyt suunnitelma Ala-Tonavan talousalueesta, joka keskittyisi maataloustuotantoon. Valtasosasuunnitellun alueen 12 miljoonasta asukkaasta oli romanialaisia. ­ Romania sanoutui irti sille vahingollisesta suunnitelmasta ja alkoi uusia öljynjalostusteollisuutta. Syntyi raju riita Neuvostoliiton kanssa ja maa hakeutui yhteistyöhön länsimaiden kanssa. ­ Neuvostoliitto kieltäytyi toimittamasta maahan raakaöljyä. Persia lupautui öljyntoimittajaksi, mutta shaahi kaatui ja hanat menivät kiinni. Romania maksoi valtavat velkansa maataloustuotteilla, elintarvikkeilla ja kulutustavaroilla. Velka saatiin maksettu vuonna 1989 juuri ennen Ceauecescun kaatumista ja teloittamista yhdessä Elena-vaimonsa kanssa vuodenvaihteessa 1989­1990. ­ Romanialaisten elintaso romahti. Syntyi sananparsi, että "olisipa edes pala leipää niin kuin sodan aikana". PEKKA ISAKSSON Kolme kertaa Ceausescun pöydässä Palattuaan Suomeen Koskelo toimi muiden töidensä ohella tulkkina valtuuskunnille ja seurueille. Nikolai Ceausescun pöydässäkin hän istui kolme kertaa tulkkina, niistä kaksi kertaa SKP:n silloisen pääsihteerin Arvo Aallon seurueessa. Vuoden 1975 jälkeen Koskelo lakkasi käymästä Romanissa niin, että tauko käynneille venyi 14 vuoden mittaiseksi. Romanian luhistuminen ei häntä yllättänyt. ­ Tottakai seurasin maan tilannetta. Vuonna 1989 sitten kävin maassa Suomi­Romania-seuran hallituksen valtuuskunnassa. Matkat tavoitteena oli tutustua muun mnuassa Romanian unkarilaisvähemmistön elämään Karpaattien mutkassa. ­ Yövyimme siellä puoluehotellissa ja söimme loistavan ateriaan laadukkaassa, hyvin valaistussa ravintolassa. ­ Muu hotelli oli aivan pimeä, ja pimeää oli myös ulkona, jossa mummot lakaisivat katuja. Ristiriita puheiden ja näkemämme välillä oli huutava. Matti Koskelo puhumassa vuonna 1997 Kuntorannassa Eläkeläiset ry:n 13. edustajakokouksessa, jossa hänet valittiin toiselle kaudelleen järjestön puheenjohtajana. Työeläke on peruseläke, kansaneläke vähimmäiseläke Kun Matti Koskelo oli aloittanut työnsä sanakirjan parissa, hänet valittiin Eläkeläiset ry:n puheenjohtajaksi. Siinä tehtävässä hän oli kaksi kautta eli v. 1994­2000. Rinnan sanakirjan valmistelun kanssa Koskelo oli korkeimman luottamusmiesvallan käyttäjä suuressa kansalaisjärjestössä ­ ja rakensi samaan aikaan isoa kesämökkiä ostamalleen tontille. ­ Ehkä minussa on vähän tämmöistä kainuulaista työhulluutta, Koskelo sanoo. Viime vuosina Koskelo on joutunut kamppailemaan vaikean sairauden kanssa. Kovat hoidot ovat varsinkin viime aikoina kuluttaneet voimia. Silti Koskelo on valmistellut sanakirjan rinnakkaislaitokseksi suomi­romania-sanakirjaa, jonka versio on nyt Turun oppineiden muokattavana. ­ Suomalaista terveydenhoitoa on arvosteltu kärkevästi, mutta minulla on viimeaikaisten kokemusteni perusteella vain hyvää sanottavaa minua hoitaneista ihmisistä ja hoidoista. Sanoista tarkka mies pitää oman puheenjohtajakautensa merkittävänä asiana työeläkejärjestelmän merkityksen korostamista. ­ Olin ja olen sitä mieltä, että suomalaisen järjestelmän peruseläke on työeläke. Kansaneläke on vähimmäiseläke. Suurin osa eläkeläisistä on työeläkeläisiä. Koskelo arvelee, että hänen kantaansa vaikutti ja vaikuttaa työrupeama Kuntien eläkevakuutuksessa. ­ Toinen tärkeä asia ja myös saavutus oli Kuntorannan yhtiöittäminen. Ja tarkoitan nimenomaan yhtiöittämistä sen sijaan, että se olisi säätiöity niin kuin jotkut halusivat. Säätiöiminen on tapa viedä omaisuus pois demokraattisen päätöksenteon piiristä. Eläkeikäkeskustelua Koskelo kommentoi sanomalla, että ei ole mitään järkeä nostaa vanhuseläkeikää, koska se ei ole ongelma. ­ Ongelma on suomalaisessa työelämässä, josta niin monet joutuvat niin varhain työkyvyttömyyseläkkeelle. Tätä asiaa ei lakisääteistä eläkeikää korottamlla voi korjata. Koskelo kertoo, että hän ei ole sairautensa vuoksi jaksanut viime aikoina osallistua aktiivisesti perusyhdistyksensä toimintaan. ­ Näin lehdenkin välityksellä haluan toivottaa kaikille Eläkeläiset ry:n jäsenille ja lehden lukijoille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta. (P.I.) Matti Koskelo Syntynyt 4.1.1937 Hyrynsalmella Ylioppilaaksi Kajaanin Lyseosta 1955 Sirola-opisto 1955­1956 Valtiotieteen peruskursseja Helsingin yliopistossa 1956­1957 Opintoja Bukarestin yiopistossa 1961­1965 Valtiotieteellisen tiedekunnan opinnot Helsingin yliopistossa 1970­1973 Valtiotieteen kandidaatti Helsingin yliopistosta 1975 Järjestötötoimitsija SKDL:n Kainuun piirijärjestössä 1956 Demokraattisen Lehtipalvelun kotimaan osaston toimittaja 1956 Vt. kansakoulunopettja Kajaanin maalaiskunnassa 1958­1959 Puolan radion toimittaja 1959­1961 Järjestötoimitsija SKDL:ssä 1965­1966 Toimihenkilö- ja virkamiesjaston sihteeri SKP:n keskuskomiteassa 1966­1969 Järjestötoimitsija SKDL:n keskustoimistossa 1973­1976 Koulutus-/hallintopäällikkö Kunnallistieto Oy:ssä 1976­1982 Hallintojohtaja Kuntien eläkevakuutuksessa 1982­1993 Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja 1994­2000 Matti Koskelo on viettänyt työhuoneessaan toisenkin tunnin valmistellessaan sanakirjaa.
• 22 - Nro 1 helmikuu 2004 Vaasan Eläkeläiset ry juhli 50-vuotispäiväänsä tyylikkäästi ja normaalia pitemmän kaavan mukaan. Juhlan aattona julkistettiin yhdistyksen historiakirja Vuoromme ei ole päättynyt, jonka on kirjoittanut yhteiskuntatieteiden maisteri Pirjo Rosengren. Kirja kelpaa esimerkiksi kaikille yhdistyksille, jotka harkitsevat oman historiakirjan julkaisemista. ­ Tärkeän pohjatyön on tehnyt yhdistyksen historiatyöryhmä, ja myös yhdistyksen jäsenet ovat auttaneet kirjan tekemisessä arvokkailla tiedoilla ja valokuvilla, Rosengren sanoi julkistamistilaisuudessa. Kirjan nimessä on historian havinaa vuodelta 1986. Eläkeläiset ry:n silloinen puheenjohtaja Anna-Liisa Korpinen puhui Seinäjoella Eläkeläiset ry:n valtakunnallisessa rauhanjuhlassa ja totesi: "Usein me sanomme, että olisi nuorempien vuoro toimia rauhan puolesta. Niin olisi, mutta ei meidänkään vuoromme ole vielä päättynyt." ­ Tämä viisas ajatus voidaan laajentaa koskemaan Vaasan yhdistyksen ja Eläkeläiset ry:n muutakin toimintaa ja edunvalvontatyötä, Rosengren sanoi. ELÄKELÄINEN Kaupungintalon juhlasali loi upeat puitteet juhlalle. Esiintymässä sekakuoro Tähkä. Vaasassa juhlittiin tyylikkäästi Ohjelmaa kaikilla ilmaisutavoilla Juhlaa vietettiin Vaasan kaupungintalon upeassa juhlasalissa. Juhlassa puhuivat Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö ja Pirjo Rosengren. Ohjelmaa esittivät yhdistyksen omat taitajat: sekakuoro Tähkä, viihdeorkesteri solisteineen, näytelmäja kirjallisuuspiiri ja senioritanssijat. Kansainvälisen tuulahdukseen juhlaan toivat Vaasan ystävyyskaupungin Pärnun eläkeläisyhdistyksen edustajat. Valtuuskunnan johtaja Eevi Pärtel kertoi, että Pärnun eläkeläiset pitävät Vaasan yhdistystä isoveljenään, jonka kokemuksista on hyötyä myös heille. Pärnulainen Muidu Maamees lauloi komeasti Krista Jalangon sästämänä. Juhlatunnelman täydensi Vaasan vireästi toimivien harrastusryhmien kuopus, digikamerakerho. Se oli pystyttänyt jäsentensä valokuvista näyttelyn sekä kaupungintalon juhlasalin lämpiöön että Ajurinkadulle eläkeläisten toimitaloon. Ei ole liioiteltua sanoa, että vaasalaiset juhlivat kulttuurin kaikilla ilmaisutavoilla. Historiakirjassa ja juhlassa muistutettiin, että vuoromme ei ole vielä päättynyt Anneli Ilkka ja Kauko Peltonen lauloivat yhdistyksen oman viihdeorkesterin sästyksellä PEKKA ISAKSSON Juhlayleisöä, edessä oikealla pärnulaisten valtuuskunta, Eevi Pärtel kolmas oikealta. Näytelmäkerho ja lukupiiri olivat valmistaneet pohjalaisen ja omalla murteella esitetyn version Kullervon kosiopuuhista.
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2004 - 23 Uutta opintokerhoille Nyt on mahdollista perustaa opintokerhoja, joissa yhdistetään terveystieto ja liikunta. Jos opintokerho opiskelee järjestelmällisesti terveysaiheista aineistoa, opiskeluun voi yhdistää voimistelun ja muun konkreettisen liikunnan. Tällaiset kerhot ovat oikeutettuja valtionapuun, kunhan aihe tulee selvästi esiin kerhon toimintasuunnitelmasta ja nimestä. Opintokerhoilla on nyt käytettävissä uusi aineisto, jonka nimi on Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholi. Aineisto käsittelee monipuolisesti paitsi alkoholia, myös ikääntyneen ravitsemusta ja liikuntaa. Opintokerhojen ohjaajat saavat aineiston käyttöönsä veloituksetta. Aineisto on tuotettu Sininauhaliiton liika on aina liikaa -hankkeessa. . lutus kulttuuripainotuksella. Kulttuurikuntopiirit toimivat samalla tavalla kuin opintokerhot. Koulutus on tarkoitettu niille ohjaajille, jotka jo ohjaavat jotain kulttuuriaiheista kerhoa tai aikovat ryhtyä sellaista vetämään. Johtokunnan jäsenet ja kaikki muutkin aiheesta kiinnostuneet henkilöjäsenet ovat koulutukseen tervetulleita. Ohjelmaan sisältyy paljon toiminnallisia menetelmiä, joilla opiskelua voi elävöittää. Kaikkiin kursseihin kuuluu käynti jossakin kulttuurikohteessa. Kurssiajat ja muut tarkemmat tiedot selviävät koulutuskalenterista. Helsingin Aluejärjestöltä ohjelma vanhuspalveluista Helsingin väestörakenteen muutoksessa vanhusväestön osuus kasvussa on suurin. Tämä antaa haasteen myös kaupungin vanhuspalvelujen voimakkaaseen kehittämiseen. Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö ry esittää, että Helsingin vanhuspalveluja suunniteltaessa otettaisiin huomioon seuraavat toimenpiteet: ­ Palvelutaloihin on saatava enemmän hoitajia, jotka huolehtivat asukkaiden kuntoutuksesta ja syömisestä ­ Päivätoimintaa tulee laajentaa ­ Pitkäaikaissairaaloita pitää muuttaa omatoimisuutta tukeviksi vanhainkodeiksi ja palvelutaloiksi ­ Palvelukeskuksia, korttelitupia ja asukastaloja on kehitettävä niin, että vanhukset voivat osallistua niiden järjestämään toimintaan kaikkina vuodenaikoina ­ Vanhuspalvelujen toteutuksen ja laadun valvomista varten tarvitaan vanhusasiamies ­ Palvelutiedotuksen on oltava ymmärrettävää ja se pitää viedä kaikkien vanhusten ulottuville ­ Palvelukeskuksiin tulee palkata fysio- ja toimintaterapeutteja ­ Vanhuspalveluihin tulee kehittää uusia toimintamuotoja (esim kesällä viljelypalstat ja virkistyskeskukset). ­ Vanhustoiminnat tulee suunnitella niin, että ne ovat kaikkien ulottuvilla (nykyisin samat henkilöt vuodesta toiseen varaavat samat ryhmät). Erityisesti tulee huomioida yksinäiset ja syrjäytymisvaarassa olevat vanhukset. asuntojen rakentamiseen ­ Vanhusten asunnot tulee sijoittaa niin , että niihin voidaan järjestää tehokas kotihoito ­ Asunnot ja niitä ympäröivä alueet tulee rakentaa esteettömiksi ­ Kaupunkisuunnittelussa tulee ottaa huomioon, että palvelut sijoittuvat asuntojen läheisyyteen 3. Joukkoliikenne ­ Tavoitteena on maksuton joukkoliikenne yli 65-vuotiaille, eläkeläisalennus on toteutettava välittömästi ­ Palvelulinjojen kehittämisessä tulee ottaa huomioon asukkaiden todelliset tarpeet ­ Joukokuljettajien koulutuksessa on huomioitava vanhusten erityistarpeet ­ Joukkoliikeneen kaluston ja pysäkkien suunnittelussa tulee ottaa huomioon vanhusten tarpeet ja pysäkkien huoltoa tulee tehostaa ­ Rollaattoreilla liikkuvien matkojen on oltava ilmaisia ­ Mikäli ruuhkamaksut pääkaupunkiseudella toteutuu, on sen tuotto käytettävä joukkoliikenteen kehittämiseen 5. Henkilöstö: ­ Uutta henkilöstöä palkattaessa tulee huomioida ammatillinen koulutus. ­ Tuottavuuden lisäämiseksi tulee henkilöstön toimenkuvia tarkastaa. Tarkastuksen perusteella tulee rakentaa toimintamalli, jossa jokaisen työntekijän toimintaresurssit voidaan suunnata oikein. 1. Terveyspalvelut ­ Terveysasemille on päästävä nopeasti ja maksutta ­ Terveysasemaverkostoa pitää kehittää niin, että se on tasapuolisesti kaikkien käytössä ­ Hyvä ja kuntouttava kotihoito edellyttää 200 vakituisen työntekijän lisäämistä ­ Vanhusten on päästävä nopeasti erikoissairaanhoitoon - Kuntoutuksesta on tehtävä olennainen osa kaikkea hoitoa ­ Terveyskeskuksiin tulee palkata geriatreja Uusi opintoaineisto Koti Suomessa on uusi opintoaineisto, jonka on tuotettu osana Yhdessä-hanketta. Aineiston on laatinut KSL yhteistyössä Eläkeläiset ry:n ja Yhdessä-hankkeen kanssa. Aineisto on tarkoitettu helpottamaan maahanmuuttajien osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Materiaali sopii erityisesti monikulttuurisille ryhmille mutta käy yhtä hyvin kaikille opintokerhoille. Koti Suomessa perehdyttää opintokerhon perustamiseen sekä kerho-ohjaajan tehtäviin. Aineistoon kuuluu paljon toiminnallisia menetelmiä, joilla aktivoivat opintokerhon jäseniä osallistumaan yhteiseen tekemiseen. Monikulttuurisuuteen liittyvät tehtävät ovat sovellettavissa täysin supisuomalaisessakin ryhmässä. Materiaali sisältää myös tietoja yhdistystoiminnasta sekä hyödyllisiä yhteystietoja. Aineistoon voi tutustua näpäyttämällä Eläkeläiset ry:n verkkosivuilla olevaa Koti Suomessa -linkkiä. Aineisto on kaikkien käytettävissä ja sen voi tulostaa maksutta järjestön kotisivujen kautta. Opintoaineistosta on tulossa myös painettu, selkokielelle muokattu versio, jota myydään edulliseen hintaan. 6. Vanhuspalveluohjelma ­ Helsinkiin tulee laatia vanhuspalveluohjelma, joka käsittää kaikki hallintokunnat ­ Ohjelmaan tulee sijoitta pitkän aikavälin investointiohjelma (esim. uusien palvelutalojen rakentaminen) Ohjaajakursseja liikuttajille Eläkeläiset ry järjestää opintokerhojen ohjaajille helmikuussa 2010 kolme koulutustilaisuutta: Hyvinkäällä, Kajaanissa ja Tampereella. Kurssiajat näet koulutuskalenterista. Koulutus on tarkoitettu vertaisohjaajille ja muille liikuntaryhmien vetäjille sekä kaikille ikääntyvien terveydestä kiinnostuneille. Kurssilaiset perehdytetään terveysaiheiseen opintoaineistoon sekä opintokerhon perustamiseen ja ohjaamiseen. Mukaan mahtuu 30 osallistujaa. . Kurssi ei maksa osallistujille mitään. 4. Asuntojen rakentaminen ­ Kaupungin tulee rakentaa asuntoja, jotka ovat invamitoitettuja, kohtuuhintaisia ja terveellisiä ­ Kaupungin tulee taata kohtuuhintaisia tontteja 2. Sosiaalipalvelut ­ Kaupungin on lisättä palveluasuntoja, joissa vanhus voi elää monipuolisesti loppuun asti Ikimuistoinen iltapäivä Nokian Kerholassa Nokian Kerholassa oli ikimuistoinen iltapäiuvä, kun kun sisaryhdistyksistä otti vierailukutsun vastaan 350 ystävää. Oma väki kun lasketaan mukaan, niin väkeä oli viitisensataa henkilöä. Kyllä siinä Kerholan sali pullisteli. Kerhola on kaupungin omistama kulttuuritalo. Sen rakennutti aikoinaan Nokian kumitehtaan johto työntekijöilleen harrastustarkoituksiin. Keräsen Topi laitettiin mikin varteen, kun luotettiin hänen sujuvaan tyyliinsä esittää ohjelmat, eli toimia juontajana. Hän kertoilikin vakavaa asiaa ja tuli sieltä välillä kaskujakin, joten valinta osui kohdalleen. Omat ohjelmamme olivat ensimmäisenä, Kuoro Antin johdolla toivotti vieraat tervetulleiksi, Tuikut olivat lakituvassa , Topi ja Olli esittivät tunnetulla taidollaan ikivihreitä, Anneli esitti lausuntaa. Alkoi vieraiden ohjelman vuoro ja kyllä oli sydämeen käyviä lauluja kuoroilla, oli Jämsän Jätkät kuplettimestareina. Tampereen tanhuajat olivat kuin keijukaisia ikään. Simo Kaarinasta lausui betonimyllärin tuosta vaan ulkoa. Ihan kateeksi käy tuollainen muisti. Entäs tämä huuliharppukostaja Loimaan seudulta, terveiset vaan sinulle, jäit mieliimme sillä kuinka osasit kosia yleisön. Ajatella, mikä määrä kulttuuria kahdessa tunnissa. Kaikille ohjelmien esittäjille terveiset ja kiitokset sekä tietysti kaikille vieraille kiitos, lämpimät terveiset teille ja kiitos kun tulitte. Vaikeuksia oli hiukan tarjoilussa, kahvilassa on yksityisyrittäjä, joten Nokian Eläkeläisillä ei ole muuta osallistumismahdollisuutta kuin kahvin kaatelu ja kahvipullien varaaminen. Meille tämä kutsukerho oli yleisöennätys. Anna Haataja Kulttuurikuntoa Eläkeläiset ry on mukana Yleisradion Kulttuurikuntoa -kampanjassa. Yhdistyksille on toimitettu kulttuurikuntokortti. Yhdistykset voivat merkitä korttiin jäsenten yhteiset kulttuurisuoritukset tämän vuoden lokakuusta alkaen 15.5.2010 saakka, johon mennessä kortit palautetaan Eläkeläiset ry:n toimistoon jäsenkilpailua varten. Yhteisiksi kulttuurisuorituksiksi sopivat vaikkapa näyttelyvierailut tai teatteriretket. Yhtä hyvin kelpaavat joulujuhlien ohjelmaharjoitukset sekä juhliin osallistuminen. Yhdistys voi merkitä korttiin myös esimerkiksi teatteri- tai taidekerhonsa kulttuurisuoritukset. Järjestö on suunnitellut yhdessä Kansan Sivistystyön Liiton kanssa kolme kahden päivän mittaista kurssia kulttuurikuntopiirien ohjaajille. Kysymyksessä on opintokerhojen ohjaajakou- Leikkaa irti ja postita KESÄPÄIVÄDVD:N TILAUSLOMAKE Kesäpäivät ja 50-vuotisjuhla Jyväskylässä 15.-17.6.2009 Kesäpäivävideo sisältää ­ pääjuhlan, iltamat ja kuorokonsertin ­ kesäpäiväkoosteen Hinta: 25 lmaa ! eaa ohje untia up Kolme t Tilaajan nimi: ______________________________________________ Puhelin _____________________________ Osoite __________________________________________________ __________________________________________________ LOMAKKEEN PALAUTUS TOIMISTOON OSOITTEELLA: Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A, 00100 Helsinki TIINA RAJALA
• 24 - Nro 8 joulukuu 2009 ELÄKELÄINEN Onnittelemme 50-vuotiasta Eläkeläiset ry:tä Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Heinola HEINOLAN ELÄKELÄISET ry Raili Mattila Pertti Matilainen Sirkka Laitinen Anja Rautniemi Matti Vilhunen Jarmo Virta Siiri Pulkki Tuomas Pulkki Helmi Tarhanen Kari Untola Arvo Ruuskanen Kerttu Ruotsalainen Anja Leinonen Tarja Ahola Reijo Salonen Hannu Jokinen Olavi Ketola Taina Ketola Essi Ketola Juuso Väätäinen Kai Kosonen Kauko Myllyniemi Veikko Outinen Paavo Uotinen Raili Saarelainen M-L Jokinen Matti Poutanen Olavi Martikainen Liisa Putkinen Esa Harju Else Saarinen Eero Ranta Terttu Hakulinen Matti Hakulinen Harri Virtanen Olavi Lipponen Niilo Salmi Aila Sievänen Etelä-Häme Hämeenlinna HÄMEENLINNAN ELÄKELÄISET ry Ritva Ruusunen Olavi Ruusunen Alice Tiainen Oiva Lahti Erkki Kumpulainen Sinikka Kumpulainen Eila Koskinen Helmi Koskinen Reijo Martikainen Milja Martikainen Eeva Saario Urho Saario Lea Timonen Alpo Timonen Terttu Lehtonen Hilkka Niskanen Matti Nieminen Elli Lainesalo Irma Rantanen Keijo Rantanen Kaarina Tulonen Eino Sipiläinen Väinö Kallio Airi Kalinainen-Jäppinen Unto Jäppinen Aune Korhonen Mailis Lehtonen Pentti Huumonen Martta Finnilä Anja Kantanen Anna Malinen Eine Stolt Kaija Kuikka Niilo Kuikka Lahja Honkanen Annikki Pylvänen Olavi Virtanen Kalle Kemilä Lahti Aino Forsander Anja Storlöpare Esko Storlöpare Tauno ja Aino Sundman Kirsti ja Tauno Uimonen Irma Rajala Helvi Korhonen Uuno Korhonen Hannu Kokkonen Sinikka Jokinen Pirjo Saarinen Anja Ramsi Vuokko ja Sulo Anja Leino Eino Sireni Mikko Hokkanen Jokioisten seutu Terttu Takala Eino Lehtinen Sisko Ylä-Mikkola Hellin Reko Leena Friman Antti Friman Terttu Viljanen Veikko Vääri Lyyli Sirén Heikki Sirén Forssa FORSSAN ELÄKELÄISET ry Aili Aaltonen Erkki Haavisto Hilkka Hakola Elmi Huusela Ossi Huusela Simo Hyrsylä Ulla Hyrsylä Anja Koskenranta Vilho Koskenranta Markku Koski Martti Koski Elmi Kulmala Eino Laakso Kalle Laine Aino Lehtomaa Väinö Lehtomaa Simo Leino Unto Lundell Eeva Mattila Heimo Mattila Veikko Mäntylä Maija Nyman Toivo Nyman Reino Pajunen Terttu Pajunen Antti Paunila Marja-Liisa Paunila Marjatta Penttilä Anneli Pyykkö Olavi Rassi Anja Sippo Arvo Toivola Reetta Toivola Hilkka Toivonen Anja Tuomola Viljo Tuomola Voitto Tuomola Pirkko Vellamo KiveriöKärpänen Anja Haapasalmi Mauno Pietarila Paavo Salminen Taimi Oivo Helvi Hartonen Aino Meriläinen Irja Laitinen Kauko Haukka Loppi LOPEN ELÄKELÄISET ry Orimattila Alpo Juutistenaho Anna-Liisa Kallio Irja Raunio Helmi Komulainen Kauko Kiiski Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2009 - 25 Onnittelemme 50-vuotiasta Eläkeläiset ry:tä Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Elma Koski Sirpa Kallioniemi Anna-Liisa Lahti Laila ja Kaija Matti Jauho Erkki Hietala Salpakangas SALPAKANKAAN ELÄKELÄISET ry Martta Laine Inkeri Tauschi Veikko Väisänen Maija Väisänen Martti Nylund Helga Pellinen Eino Sinkkonen Hilkka Luostarinen Allan Luostarinen Aila Lassila Markku Lassila Leena Hyökki Armi Nironen Saimi Tuuhea Helsinki Jakomäki JAKOMÄEN ELÄKELÄISET ry Sirkka Heikkilä Alli Forsström Mirjam Alanko Ulla Halonen Anneli Färm Reino Könönen Raija Sokura Aino Säilä Taina Seppälä Anja Härkönen Eila Holberg Tyyne Finne Pirkko Pöri Liisa Hyvärinen Anneli Kantokorpi Matti Hurmerinta Liisa Vornanen Irja Siren Else Rosenberg Else Päivinen Anja Muukka Anja Matsinen Elsa Kuhanen Raili ja Kalevi Kaateri Sirkka Korhonen Martti Korhonen Marjatta Jokinen Aura Mäkinen Helga Laakso Ilmari Ruikka Toini Juntunen Maija Rosma Kaarina Saarinen Pirkko Helenius Eila Kohonen Anneli Lepistö Olavi Lepistö Onni Määttä Salme Sarivaara Pekka Saarnio Sirkka Kuivala Ismo Kuivala Toini Kokkonen Elsa Keinänen Anna-Liisa Saarela Ilona Vasara Outi Irja Makkonen Hilkka Liimatainen Sirkka Valtari Taimi Pulkkinen Eino Pöri Ritva Lager Sirkku-Liisa Partanen Esko Kosonen Anna-Liisa Raivio Simo Raivio Pirkko Lindstedt Asta Kinnunen Pauli Kuhanen Aili Saarela Ahti Taipalinen Pauli Pyykkö Leila Pyykkö Ulla Britta Elsa Miettinen Veikko Pannila Malmi VIHERTALO LINTUMÄKI OY MALMIN KORUPAJA OY PARTURIKAMPAAMO VOLYMEX/MAARIT KIVIVUORI MALMIN OPTIIKKA MALMIN ELÄKELÄISET ry Erkki Mattila Mikko Raikunen Aili Alén Hilkka Lätti Eeva Liisa Leino Eila Andersson Kalle Karjukoski Kerttu Niemi Tuulikki Haverinen Ritva Sulanterä Alpo Kajander Liisa Kajander Lauritsala Etelä-Saimaa LAURITSALAN ELÄKELÄISET ry Elma Mikkonen Aulis Salin Armi Kohonen Kauko Oksanen Seppo Summanen Martta Huuskonen Onni Varis Anneli Varis Eeva Björkholm Margit Hirvisaari Tyyne Kirvesniemi Esko Suokas Osmo Kontinen Kari Hakola Kirsti Myllys Niilo Myllys Marjatta Nikkinen Paavo Rinkinen Leena Rinkinen Maila Björn Kirsti Salonsaari Irma Tuovinen Teuvo Lehikoinen Elsi Ukkonen Esko ja Terttu Kauppinen Matti ja Seija Vesalainen Imatra ELÄKELÄISET ry:n ETELÄ-SAIMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry IMATRAN ELÄKELÄISET ry Kirsti Honkasalo Laura Peltonen Rose Kaipainen Helvi Väisänen Anneli Haimakainen Tyyne Martikainen Eila ja Erkki Rita Liisa Rintamäki Maila Piirainen Urho Piirainen Inkeri Mäkinen Irma Happonen Laila Iisvirta Liisa Rahkonen Jussi Sallinen Marjatta Immonen Onni Pitkonen Sirkka Pitkonen Pentti Lehikoinen Eila Lehikoinen Aulis Väisänen Joutseno JOUTSENON ELÄKELÄISET ry Aune Mäntykangas Elna Riikonen Maija ja Paavo Korhonen Orvokki Rokkanen Maire Matilainen Saima Tyrmi Eila Rautio Esko Lötjönen Maila Lähde Jaakko Koskinen Kerttu Myllärinen Kaarina Erkkilä Kaarela Matti Koskelo Kallio-Vallila ELÄKELÄISTEN HELSINGIN ALUEJÄRJESTÖ ry KALLION-VALLILAN ELÄKELÄISET ry Antti Henriksson Elbe Novitsky Ritva Sairanen Kauko Aaltonen Ulla-Liisa Aaltonen Kalevi Antikainen Irma Virkki Kaarina Heinonen Sisko Salonen Liisa Väisänen Meeri Reutsalo Lilja Räsänen Erkki Heikkinen Eino Leinonen Irja Pesonen O. Muuriaisniemi Keijo Ikonen Katri Rask Ritva Kontio Ritva Kyyrö Maija Halenius Laajasalo LAAJASALON ELÄKELÄISET ry Marja-Liisa Koistinen Liisa Suominen Eila Koistinen Tarja Hietala Laila Jäntti Antti Jäntti Veli Koistinen Sven Wainio Anneli Autio Tapani Luhtaranta Tellervo Riipinen Lahja Mustonen Helena Karhu Ilmari Karppinen Tora Sandholm A ja O Matilainen Hilkka Forsström Anja Vepsäläinen Kuvat: Jorma Latva-Äijö Anneli Nikulainen Mikko Koski Pekka Isaksson Tervehdyssivujen tekstinkäsittely Erja Peitsaho Kontula KONTULAN ELÄKELÄISET ry Ahti Talvio Maili Kouhi Esiintyjä- ja yleisökuvat ovat Jyväskylän kesäpäiviltä ja järjestön 50-vuotisjuhlasta Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
• 26 - Nro 8 joulukuu 2009 ELÄKELÄINEN Onnittelemme 50-vuotiasta Eläkeläiset ry:tä Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Ritva Kaartoaho Helga Kukkonen Pirkko Ranki Gunborg Ollila Erkki Virta Saara Laine Pauli Halonen Seija Halonen Helena Leskinen Martta Velin Aili Karvonen Pertti Korhonen Kaj Blomberg Helvi Järvinen Martti Kaikkonen Anni Vahlström Meri Kataja Jorma Kataja Eini Kokko Esko Kokko Maija Rainio Pentti Rainio Aino Vepsäläinen Salme Sonninen Olavi Sonninen Veikko Viljamaa Eeva Hakala Sulo Hakala Anita Koistinen Saara Lindholm Veikko Koivunen Timo Hämäläinen Kirsti Laitinen Aini Lindqvist Mikko Tavi Maria Partanen Olavi Partanen Arvo Kuittinen Kauko Räsänen Raili Lindfors Eero Haverinen Eila Vuorinen Aino Suhonen Liisa Marttinen Arvo Harinen Lahja Rahkonen Irja Palikainen Sinikka Mether Mikko Motin Eino Voutilainen Anna Torniainen Erkki Torniainen Liisa Kosonen Timo Kosonen Elvi Iivonen Pertti Kirsi Kaija Tolvanen Tauno Pakarinen Anja Luttinen Arvo Tolvanen Aune Tolvanen Sirkka Koskinen Anneli Orrberg Eeva Airola Eila Korpela Olli Vornanen Anja Kokko Rauha Parviainen Aune Kana-aho Inkeri Kolehmainen Kalervo Kuisma Anna Liisa Suontakanen Paavo Kettunen Hilja Kettunen Anita Eriksson Eevi Kaasinen Eini Turtiainen Maija Tiittanen Laina Härkönen Annikki Luukkainen Pentti Engström Sirkka Räisänen Eila Ruuskanen Usko Ruuskanen Myllypuro MYLLYPURON ELÄKELÄISET ry Osmo Tolvanen Helli Tolvanen Eila Kortelainen Else Hovi Raine Kangas Kaarina Kangas Kauko Heikkinen Otto Maasjoki Martti ja Rauha Laukkanen Jouni Harju Liisa Palin Maiju Salo Oiva Marjanen Annikki Molis Liisa Lindroos Tauno Lindroos Mauno ja Helmi Räsänen Mirja ja Markku Puntanen Maija Julin Seppo Hajunpää Soila Sunikka Hilkka Hjortsborg Pohjois-Helsinki Pentti Bergius Arpa Helenius Sinikka ja Olavi Juvonen Vieno Laitinen Helvi Luoto Elma Mäkinen Vieno Palm Rauni Rouvali Laura ja Matti Rönkä Aili Tammela Kaarlo Tammela Reetta Tirri Yrjö Tirri Ritva ja Jukka Tuominen Aimo Viherä Saima Vänttinen Tapuli TAPULIN ELÄKELÄISET ry Taina ja Martti Backman Pirkko Kukkola Martta Meriläinen Aini ja Pekka Salminen Pirkko ja Esko Mäkitalo Toivo Hauru Raisa ja Uuno Kurttila Anja Mäkipaaso Tuula ja Paavo Halonen Terttu ja Väinö Eetu Liedes Katri Kaakinen Kaarina Niskanen Eila ja Esa Hiivala Lilly ja Ahti Rauha Piukkula Niilo Piukkula Hilkka Pekkala Esko Pekkala Aini Hanhisalo Kerttu Ylisiurua Onerva Kaakinen Ida Hokka Helvi Junes Ossi Junes Paavo Salminen Raili Hakala Eevi Viinamäki Paavo Tolonen Valma Jakola Maria-Liisa ja Arvo Veikko Kakko Anni ja Toivo Kurtti Kalajoki KALAJOEN ELÄKELÄISET ry Heli Alho Terttu Hietala Teuvo Hietala Toini Ketola Julia Heininen Aune Sauvola Airi Vierimaa Veikko Vierimaa Eila Himanka Maiju Ranta Raija Luoto Rauni Heininen Inga Vetoniemi Hilkka Siironen Laura Siironen Pekka Siironen Alpo Siipo Sauli Konu Elma Konu Lauri Seikkula Helvi Seikkula Siiri Korpi Asta Fors Eila Huhtala Kalevi Huhtala Elsa ja Benjam Hollanti Raili Hietala Väinö Hietala Silja Hentilä Heikki ja Irja Hepo-Oja Martti ja Maila Hepo-Oja Erkki Holappa Antti Juntunen Seppo Karihtala Tuure ja Terttu Karkulahti Marjatta Karvonen Pentti ja Leena Kauranen Paula Kerttula Veikko ja Liisa Keränen Oili Korjonen Tenho ja Elsi Kouvalainen Ellen Kälkäinen Eero ja Kaisa Laava Matti ja Anna-Liisa Lassila Eemeli Liimatainen Kaino Moisanen Esko Vuoti Eino Neuvonen Pirkko Laine Matti Niemi Reino ja Elma Nurro Jaakko ja Auli Penttilä Siiri Rautio Taisto ja Eila Riepula Anja Sarkkinen Aura Siltavirta Kalle ja Elsa Siltavirta Martta Takalahti Rauha Tauriainen Lauri ja Terttu Tikkanen Anja Venäläinen Lauri ja Raisa Vihavainen Kuusamo Aira ja Pentti Kyyhkynen Suoma ja Veikko Ervasti Ilmari Määttä Irma ja Kauno Moilanen Veele Mustaniemi ja Aili Mauno Ronkainen ja Hilja Seppo Veteläinen Elli ja Taisto Heikkinen Esko Karjalainen Marjatta ja Tarmo Polojärvi Jokilaaksot Haapajärvi HAAPAJÄRVEN ELÄKELÄISET ry Haapavesi HAAPAVEDEN ELÄKELÄISET ry Haukipudas HAUKIPUTAAN ELÄKELÄISET ry/kerho Kaarina ja Matti Nisula Leena ja Reijo Elovirta Raili ja Taisto Korvala Raili ja Martti Vedman Inkeri ja Esa Isojämsä Eila ja Martti Nisula Elsa ja Veli Kurkela Leena ja Edvin Mattila Sirkka ja Heino Virta Anja ja Aukusti Piukkula Taisto Sutela Tuulikki ja Kalevi Siltala Aili ja Timo Vilppola Ii Helga ja Juhani Siurua Hillevi ja Eino Koivikko Kyllikki Liedes Paula ja Lauri Komminaho Eeva ja Erkki Isosomppi Aulis Körkkö Kauko Jaku-Hiivala Matti Liedes Liisa Haapaniemi Timo Haapaniemi Ritva Keltamäki Eila Alasimonen Salli ja Paavo Backman Anna ja Väinö Veijola Eeva Kakkonen Anneli ja Veikko Veijola Terttu ja Jukka Backman Hilkka ja Eino Kalliorinne Marja-Liisa ja Pekka Halonen Liminka Elsa Keinänen Vieno Mustonen Signe ja Valtu Toppinen Eeva Lind Irja Tuomiranta Veikko Lipponen Erkki Pellikka Helvi Halonen Veikko Keinänen Aili Keinänen Maija ja Pekka Kannisto Saini ja Samppa Korkala Kempele KEMPELEEN ELÄKELÄISET ry Mirja Aho Eila Alaräihä Anna-Liisa ja Jorma Inkeri Haapakoski Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2009 - 27 Onnittelemme 50-vuotiasta Eläkeläiset ry:tä Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Maija-Liisa ja Veikko Piipari Aino Junttila Kaarlo Säkkinen Voitto Polo Martinniemi MARTINNIEMEN ELÄKELÄISET ry Muhos Elma ja Väinö Kokkonen Eila ja Henno Nykänen Esko ja Terttu Oikarinen Anja ja Leevi Väliaho Aune Touru Meimi ja Erkki Karjalainen Jenni Kukkonen Aune ja Reino Tapio Lahja Kokko Martta Pulliainen Lauri ja Eila Marjatta Säävälä Kerttu Leskelä Terho Velling Aune Mäkinen Maila Eteläaho Irja ja Toivo Lotvonen Elna Oikarinen Aune Karppinen Iris Ollikainen Ritva Hurme Pekka Hiljanen Fanni Marttila Elvi Kohtalo Antero Pohjola Eeva Vähämäki Aulis Niemelä Olavi Niemelä Lauri Huovinen Seppo Alalauri Tuulikki ja Arvo Erkkilä Irja ja Sakari Kukkonen Sinikka ja Eino Mustonen Eero ja Eila Pikkuaho Raili ja Lauri Annikki ja Lauri Kinnunen Mauno ja Raisa Kokko Helena ja Veikko Juntunen Kerttu ja Toivo Helena ja Eero Hirvonen Anna-Liisa Vikstedt Elsa ja Erkki Kukkonen Pirkko ja Paavo Piispanen Riitta ja Olavi Laakso Timo Lehtinen Eevi Paasovaara Irja Anttila Anneli Stefanius Raili ja Tauno Korhonen Elvi Holappa Anna-Liisa Kukkonen Pateniemi Esa ja Hanna Mahosenaho Seppo ja Wigdis Aitola Hilkka ja Reino Järvelä Aino Pahkala Kaarina ja Pentti Logren Raili Kaariniemi Leila Kinnunen Aaro ja Airi Hyvönen Kalevi ja Eila Possakka Marjatta Mettovaara Antti Hiltunen Liisa ja Matti Otamo Helli Heikkinen Matti Kilvelä Pirkko Mäkelä Arvo ja Sylvi Bimberg Sinikka ja Raimo Mustikainen Sylvia ja Eero Hanhela Paavo Kilvelä Liisa ja Juhani Heikkinen Kauno Ylitalo Sirkka ja Matti Heinikoski Leena ja Eero Heikkinen Sirkka ja Allan Korhonen Rauni ja Johannes Hilonen Aune Vuoti Aili Vehkaperä Eero Holappa Aarno Saarela Vilho Maukku Liisa ja Reino Tiilikainen Pirkko ja Eero Pietilä Marketta ja Reino Hämälä Soile ja Arvo Pesonen Fanni ja Kauko Hemmilä Helli Kyngäs Helvi ja Arvo Huovinen Kerttu Määttä Hilda ja Ensio Pehkonen Kyllikki ja Jaakko Piri Irja Kyngäs Esko Apila Laila ja Ensio Takkinen Aarne Latvajärvi Elsa ja Taneli Aarni Eila ja Pentti Kokko Juhani Halkola Eeva Piri Oiva Kuopusjärvi Linnea Manninen Toivo Männikkö Pirkko ja Paavo Raitamaa Tilda Iivari Aimo ja Orvokki Hyttinen Sirpa Taskila Sisko Räisänen Leena Rantala ja Jaakko Raimo Kolppanen Anna Jylkkä Elsa Peltola Reijo Peltola Airi Juusola Eeva A. Laitala Kauko Laitala Tellervo Isokangas Eero Laurila Maire Pihlajaoja Bertta Malmberg Aimo Malmberg Toini Ylioja Heikki Mikkola Inkeri Peltola Arvo Kamsula Vuokko Kamsula Maija Kiviniemi Taisto Kiviniemi Yrjö Miettilä Eeva Miettilä Helinä Mikkola Aira Isokivelä Oulu OULUN ELÄKELÄISET ry Aino Kuusiniemi Eila Leinonen Kyllikki Smed Airikki Varis Terttu Ollikainen Liisa ja Veikko Rytkönen Elma Sakko Raili Niemelä Ritva ja Veli Siivola Brita ja Asser Mikkola Sirkka ja Antti Ryky Taina ja Olavi Peltoniemi Toini Väyrynen Irja Kurra Elsa Höynä Seppo Heinonen Sinikka Haapala Eila ja Toivo Paavo Hyvönen Eero Tyvelä Airi Vaho Laimi Arponen Yrjö Dahl Jorma Pellikka Olavi Huttula Kyllikki Anttila Hannes Jäälinoja Maija Tausta Aune Heiskanen Aila Kuukasjärvi Anna-Liisa Nissinen Tauno Paakkonen Taimi Mustonen Toimi Nissinen Annikki Soini Birgitta ja Seppo Tervo Reijo Rautio Seija ja Paavo Raappana Anneli ja Erkki Eija ja Esko Tervo Ritva Mörönen Kaino Ruuskanen I, II ja Jussi Hilkka ja Kyösti Korkala Lyyti Ollikainen Eino Ruonala Iida ja Niilo Huovinen Linnea ja Pentti Erkkilä Anni Koistinen Urho Koistinen Tuomo Jussinniemi Jorma Hartikka Hilkka Ahvenlampi Yrjö Lamminparras Salme Savolainen Aune Lehto Aino Hannus Eino Vaikko Vilho Pihlaja Elsi ja Jorma Suomela Seija ja Aimo Rauha Havana Maija ja Arvi Seija Urpilainen Oiva ja Helmi Kalevi Hyvönen Paavo Koskela Kauko Maikkola Eeva ja Esa Matkaselkä Maija Nurminen Eeva ja Olavi Niskanen Aimo Laitala K. Nisula Anja ja Eero Mustonen Heleena ja Pentti Pyhäjärvi PYHÄJÄRVEN ELÄKELÄISET ry Anto ja Helmi Tapaninaho Helena ja Reino Laitinen Toivo Huhmarniemi Vappu ja Pentti Aho Ines ja Kauko Ahola Raili ja Sakari Tuoriniemi Arvo Kauranen Raija Kauranen Irmeli Kärenaho Anja ja Pekka Lohvansuu Elli ja Kauko Paajanen Olavi Pesonen Kaisa Leppälä Anna ja Kleemes Marjoniemi Saara ja Tauno Lohva Toivo Matilainen Pauli Paldanius Kalevi Murtomäki Sointu Mansikkala Maija ja Antero Kittilä Vuokko ja Pentti Manninen Kauko Korpimäki Oulunsalo Maija ja Markku Kaltio Pentti Kiljander Hanna Nauska Kerttu ja Ensio Piirainen Meeri ja Pentti Väliheikki Saara ja Kauno Metso Anna-Liisa Vatanen Soile Ulander Aino Metso Eila ja Olavi Siekkinen Ritva ja Eino Teräs Anneli ja Aimo Salo Oulainen Aino Goman Toivo Myllylä Linnea Nevasaari Erkki Nevasaari Helena Hyytiäinen Urho Hyytiäinen Vieno Vuoti Sulevi Salmi Ilmari Tikkanen Taisto Aitto-oja Maija Aitto-oja Terttu Härö Martti Mäkelä Kaisa Putila Eila Laurila Marjatta Kolppanen Oulu OULUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISTEN VARTTUNEET KUORO OULUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry Pentti Kemppainen Annikki Kemppainen Mirja Tapio Eeva Toivola Katariina Rissanen Marjatta Pieniniemi Veikko Pieniniemi Seija Juntunen Pudasjärvi PUDASJÄRVEN ELÄKELÄISET ry Elsa ja Pekka Piri Sirkka ja Usko Kokko Ville ja Helli Takkinen Raili ja Antti Vengasaho Seppo Räisänen Rauni Jussila Tervehdykset jatkuvat sivulla 32 Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
• 28 - Nro 1 helmikuu 2004 ELÄKELÄINEN Eläkeläiset ry:n historia osoittaa, että eläketurva on eläkeläisten sinnikkään työn tulos Sosiaalisia uudistuksia ei voinut jättää poliittisen el PIRJO ROSENGREN Jos eläkeläiset olisivat tyytyneet siihen, mitä muut heille tarjosivat, olisi eläketurva tällä hetkellä huomattavasti vaatimattomampi kuin mitä se puutteistaan huolimatta on. Ensimmäinen eläketurvan rakentamisyritys tehtiin vuonna 1937. Kun eläkkeitä sen lain perusteella lopulta vuonna 1949 alettiin maksaa, laki osoittautui torsoksi. Eläkeläiset lähtivät liikkeelle. He tiesivät, että olija oli mahdollista parantaa vain omalla työllä ja yhteisillä ponnisteluilla. Poliittisen eliitin hyväntahtoisuuden varaan sosiaalisia uudistuksia ei uskaltanut jättää. Ympäri maata alkoi syntyä vanhusten toimikuntia. Eläkeläiset ry:n 50-vuotistaival osoittaa, että suomalainen eläketurva on eläkeläisten sinnikkään työn tulos. Poliittisten päättäjien mieli muuttui, kun heidän oma asemansa joutui joukkojen painostuksen edessä vaakalaudalle. Varsinkin 1970- ja1980luvulla tuhannet, jopa kymmenet tuhannet eläkeläiset vierailivat eduskuntatalolla esittämässä vaatimuksiaan sosiaaliturvan parantamisen puolesta. 1990-luvun laman aikoina vaatimukset muuttuivat saavutetun turvan puolustamiseksi. Eduskuntaryhmille esitettiin vetoomus: "Estäkää sosiaaliturvan murentaminen, korjatkaa ja järkeistäkää sitä, mutta älkää tuhotko!" Eläkeläiset ry järjesti mielenosoituksia eduskuntatalon edessä jo aivan toimintansa alkuvuosina, Perustaminen ja 60-luku: sosiaaliturvan takapajulaan rakennettiin eläkejärjestelmät V ielä kuusikymmentä vuotta sitten vanhukset olivat vailla minkäänlaista toimeentuloturvaa, vastuu pärjäämisestä oli itsellä. Vuoden 1937 kansaneläkelaki määräytyi saajan itsensä suorittamien pakollisten vakuutusmaksujen mukaan, ja niistä sodanjälkeinen inflaatio oli vienyt jo suuren osan. Eläke jäi siten äärimmäisen pieneksi eikä likikään riittänyt toimeentulon turvaamiseen. Ei siis ihme, että joka kolmas yli 65-vuotiaista oli vielä töissä. Kun töitä ei ollut ja eläke ei riittänyt, oli turvauduttava köyhäinhoitoon. Kun kansaneläkelakia alettiin vuonna 1955 uudistaa, hallituksen antama esitys perustui edellisen lain mukaisesti vakuutusperiaatteelle. Vanhusten toimikunnat kamppailivat voimakkaasti sen puolesta, että kansaneläke olisi tasaeläke, ja ne pommittivat eduskuntaa kirjeillä ja kannanotoilla. Kamppailuun yhtyivät myös lukuisat ammattiosastot, naisjärjestöt ja muut kansalaistoimijat. Eduskunta hyväksyi lopulta tasaeläkejärjestelmään pohjautuvan lain. Laaja liikehdintä oli tuottanut tuloksen. Vaasassa asuva vanhus sai vuoden 1957 alusta täyttä kansaneläkettä 7250 vanhaa markkaa kuukaudessa. Summa oli tietenkin pieni, sen ostovoima vuonna 2009 olisi 167,35 euroa. Aikaisempaan tilanteeseen verrattuna se merkitsi kuitenkin huikeaa parannusta vanhusten toimeentuloturvaan. Täyden kansaneläkkeen kehitystä vuosikymmenten läpi voi verrata eläkeläisen ruokakassin avulla. Kassi sisälsi litran maitoa, puoli kiloa voita, kilon perunoita, ruisleivän, puoli kiloa jauhelihaa sekä puolen kilon kahvipaketin. Vuonna 1957 tuollainen ruokakassi maksoi 1028,67 markkaa. Jos koko silloisen eläkkeen olisi voinut panna ruokaan, olisi sillä saanut seitsemän ruokakassia kuukaudessa. Taistelua kansaneläkkeen tasosta ja indeksikorotuksista Vanhusten järjestäytyminen voimistui, kun kansaneläkelaki tuli uusittavaksi syksyllä 1959. Helsingin vanhusten toimikunta kutsui koolle eläkeläisten maata käsittävän kokouksen 3.12.1959 Helsinkiin Koiton juhlasaliin. Paikalle saapui yli 200 ihmistä. He päättivät perustaa oman järjestön hoitamaan eläkeläisten asioita. Järjestön nimeksi hyväksyttiin Eläkeläiset ry. Siitä tuli ensimmäinen valtakunnallinen eläkeläisjärjestö Suomessa. Eläkeläiset ry keskittyi alkuvuosina kansaneläkkeiden tason parantamiseen. Vuonna 1960 hallitus antoi esityksen kansaneläkelain muutoksiksi. Siinä esitettiin tukiosien korottamista 10 prosentilla. Koko lain käsittelyn ajan Eläkeläiset ry alaosastoineen seurasi tiiviisti tapahtumia. Ainakin 25 paikkakunnalla pidettiin eläkeläisten yleisiä tilaisuuksia. Ne lähettivät vaatimuskirjelmiä eduskuntaryhmille, työväenasiainvaliokunnalle, puhemiesneuvostolle, valtioneuvostolle ja Kansaneläkelaitokselle. Eläkeläiset ry:n lähetystö vieraili eduskuntaryhmien puheilla lain käsittelyn aikana neljä eri kertaa, pääministerin luona kerran ja sosiaaliministerin luona kaksi kertaa. Tämän lisäksi alaosastojen edustajat kävivät yksittäisten kansanedustajien puheilla. Pitkällisen viivyttelyn jälkeen eduskunta hyväksyi lain 28.10.1960. Järjestön aktiivisella toiminnalla oli epäilemättä vaikutusta lain eduskunnassa saamaan sisältöön. Tukiosiin tullut korotus oli tuntuvasti hallituksen esittämää suurempi. Niitä nostettiin 20 prosentilla, mikä tarkoitti 1000 markan korotusta kuukaudessa. Tasokorotusten lisäksi eläkeläiset joutuivat taistelemaan kansaneläkelakiin sisältyvän indeksikorotuksen toteuttamisesta. Vuoden 1961 alussa elinkustannusindeksi oli pisteen päässä lakimääräisen korotuksen rajasta. Hallitus esti indeksin kohoamisen alentamalla ensin amerikkalaisten savukkeiden valmisteveroa ja myöhemmin kahvin tuontitullia. Nämä valtioneuvoston pisteostot suututtivat Eläkeläiset ry:n väen. Eläkeläiset ry ja sen alaosastot lähettivät valtioneuvostolle ja eduskuntaryhmille lukuisia kirjeiltä, joissa ne vaativat indeksin korjaamista. Järjestö esitti, että eläkkeiden korotukset tehtäisiin indeksin noustua kolme prosenttia. Samalla vaadittiin, että korotus maksetaan jo seuraavan kuukauden alusta, eikä vasta kolmantena kuukautena elinkustannusindeksin muutoksen toteutumisesta, kuten lakiin oli kirjattu. Jälkimmäinen vaatimus toteutettiinkin nopeasti ja indeksikynnys päätettiin pudottaa keväällä 1963 ensin viiteen prosenttiin ja syyskuussa 1967 kolmeen prosenttiin. Työeläkejärjestelmä ja sairausvakuutuslaki voimaan Vuonna 1956 oli asetettu Teivo Pentikäisen komitea pohtimaan työeläkejärjestelmää, mutta sen työ jumiutui vuosiksi. Työnantajapuoli otti alkuun komiteassa nihkeän asenteen. Kun sitten työeläkejärjestelmän hallintoa alettiin rakentaa yksityiseksi ja hajasijoitetuksi ja kun työnantajat saivat takaisinlainausoikeuden, alkoi tie tasoittua. TEL- että LEL-laki tulivat voimaan 1.7.1962. Eläkeläiset ry ilmaisi närkästyksensä siitä, että senhetkiset eläkeläiset, eli henkilöt, jotka olivat syntyneet ennen 1.7.1897, jätettiin kokonaan lain ulkopuolelle. Järjestön mielestä kansaneläkelaitos valmiine organisaatioineen olisi parhaiten sopinut hoitamaan myös työeläkkeitä, yksityisiä työeläkelaitoksia se karsasti. Marraskuussa 1962 eduskunta ryhtyi käsittelemään hallituksen esitystä sairausvakuutuslaiksi. Eläkeläiset ry ja sen alaosastot vaativat kansaneläkeläisille täyttä korvausta lääkäripalkkioista, lääkkeistä, sairaalamaksuista ja matkakuluista. Kun laki keväällä 1963 hyväksyttiin, mitään erityisetuja eläkeläisille ei annettu. Samanarvoisesta kohtelusta poikettiin ainoastaan siinä, että 65 vuotta täyttä- neet eivät olleet oikeutettuja sairauspäivärahaan, vaikka olisivatkin olleet työssä. Eläkeläinen-lehden artikkelissa valiteltiin korvausten pienuutta, mutta todettiin kuitenkin, että tärkeää oli, että sairausvakuutus oli saatu alulle myös Suomessa. 65-kortti Eläkeläiset ry oli lähettänyt rautatiehallitukselle 26.11.1962 kirjeen, jossa se Ruotsin ja Norjan esimerkkeihin vedoten esitti, että kansaneläkkeen saajille myönnettäisiin alennusta valtion rautateiden liikennevälineissä. Valtionrautatiet vastasi järjestölle seuraavan vuoden syyskuussa. "Viitekirjeenne johdosta ilmoitetaan, että rautatiehallitus on tänään tapahtuneessa esittelyssä päättänyt myöntää kaikille 65 vuotta täyttäneille 50 %:n alennuksen matkalippujen hinnoista valtionrautateillä yli 50 kilometrin pituisilla matkoilla, jotka tehdään sellaisina aikoina, jolloin matkustajaliikenne on vähäistä." Ilmoitus otettiin tyytyväisenä vastaan niin osastoissa kuin keskusjärjestössäkin. Päätökseen sisältyvien rajoitusten johdosta järjestö ja osastot lähettivät seuraavina vuosina monia kirjelmiä sekä hallitukselle että rautatiehallitukselle, joissa vaadittiin, että alennuksen tulisi koskea myös alle 65-vuotiaita työkyvyttömyyseläkeläisiä ja että 50 km:n rajoitus ja matkustusajan rajoitus tulisi poistaa.
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2004 - 29 liitin hyväntahtoisuuden varaan 1950- ja 1960-luvun taitteessa. 70-luku: eläkepommista kansaneläkeuudistuksen aloittamiseen R afael Paasion johtama vähemmistöhallitus antoi keväällä 1972 esityksen tukilisien korottamisesta 55 markalla ja asumislisien 110 markalla kuukaudessa. Eduskunnan tekemät lisäykset nostivat eläkepaketin hinnan kolminkertaiseksi, eli noin 200 miljoonasta markasta yli 600 miljoonaan markkaan. Ja niin kävi, että eduskunnan jo hyväksymää eläkepakettia ei koskaan vahvistettu. Eläkepaketin romuttaminen suututti eläkeläiset. Eläkeläiset ry julisti, että eläkeläiset petettiin ja heitä pidettiin poliittisen juonittelun potkupallona. Järjestö hämmästeli erityisesti sitä, että SAK:n edustajat olivat mukana purkamissopimuksessa. Muutenkin SAK:n toiminta oli aiheuttanut järjestössä pettymystä. Sen mielestä ammattiyhdistysliike oli unohtanut eläkeläisensä, kun tulopoliittisten sopimusten sosiaalipaketeissa kansaneläkkeet oli säännönmukaisesti sivuutettu. Keväällä 1974 järjestö peräsi eläkeläisjärjestöille oikeutta osallistua tulopoliittisiin neuvotteluihin. kepaketin käsittelyn aikana eli 16.­18.5.1972. Viestivartio kiersi eduskuntataloa ympäri ja siihen osallistui kerrallaan 50­100 ihmistä, jotka kantoivat järjestön vaatimuksia. Viestin päätöstilaisuus pidettiin Helsingin Olympiastadionilla syyskuussa, juuri ennen eläkepaketin vahvistamisajan umpeutumista. Paikalla oli 8000 ihmistä. Eläkeviesti ja allekirjoitukset luovutettiin marraskuussa eduskunnalle. Allekirjoituksia kerättiin yhteensä 136 774 kappaletta. koko maassa I paikkakuntaryhmityksen mukaan, 4. suurille eläkkeille asetetaan katto, 5. maksuton lääke-, lääkäri ja sairaanhoito, 6. radio- ja TV-lupamaksut pois eläkeläisiltä. Seitsemän vuotta kansaneläkeuudistusta Eläkeläiset ry pyysi presidentti Urho Kekkosta puhumaan järjestön 15-vuotisjuhlassa joulukuussa 1974. Kekkonen kieltäytyi, mutta antoi juhlien aikana lausunnon,, että yksi eläkejärjestelmä olisi yhteiskunnan kannalta selvempi ja halvempi. Hän totesi myös kansaneläkeläisten olevan heikoimmassa asemassa ja siksi pääpaino tulisi suunnata kansaneläkejärjestelmän kehittämiseen. Martti Miettusen II hallitus aloitti työnsä marraskuussa 1975. Se oli ns. hätätilahallitus, jonka muodostivat SDP, Keskustapuolue, SKDL, RKP ja LKP. Hallitusohjelman laatimisesta tuli poikkeuk- sellisen hankala. Kun se lopulta saatiin valmiiksi, saattoi Eläkeläiset ry ilmoittaa olevansa "jokseenkin tyytyväinen" ohjelman lupaamiin eläkeparannuksiin. Tyytyväisyyttä aiheutti erityisesti lupaus vähimmäispalkkaa vastaavan toimeentulon turvaamisesta eläkeläisille ja kohtuullisen tulotason säilymisestä eläkkeelle siirryttäessä. Uudistuksen liikkeellelähtö vaikeaa Hyvästä ohjelmasta huolimatta kansaneläkeuudistus ei lähtenyt liikkeelle, vaikka se Miettusen II hallituksen erottua otettiin mukaan myös sitä seuraavien hallitusten ohjelmiin. Presidentti Kekkonen kiirehti uudistusta puhuessaan joulukuussa 1977 kansaneläkelaitoksen 40-vuotisjuhlassa. Lopulta Sorsan enemmistöhallitus, jossa olivat mukana SDP, Keskusta, SKDL, RKP ja LKP, pääsi sopimukseen uudistuksen aloittamisesta ja toi huhtikuussa 1978 esityksensä eduskunnan käsittelyyn, joka hyväksyi sen kesäkuussa 1978. Uudistuksen ensimmäinen vaihe tuli voimaan 1.1.1980, jolloin korotettiin tukilisiä ja uusittiin eläkeläisten asumistukijärjestelmä. Eläkeläiset ry ei ollut tyytyväinen eläkeuudistuksen liian pieniin korotuksiin eikä joihinkin muihinkaan, muun muassa asumistukeen liittyviin yksityiskohtiin. Se piti kuitenkin tärkeänä kokonaisuudistuksen toteutumista ja korosti eläkeuudistusta tukevien voimien yhteistyötä. Jyrkkä paheksunta hallitukselle ja eduskunnalle Eläkeläiset ry vaati kansaneläkkeen korottamista minimipalkan tasolle. Järjestön tavoitteena oli sellaisen kokonaiseläkejärjestelmän luominen, jossa kansaneläke olisi peruseläke ja kaikkien eläkkeiden rahoitus hoidettaisiin Kansaneläkelaitoksen kautta. Eläkeläiset ry:n mielestä eläkevarojen pääomavirrat oli suuressa määrin ohjattu pois yhteiskunnalta ja demokraattisen päätöksenteon piiristä ja saatettu yksityisten suurtyönantajien tulolähteeksi. Erityisen ongelmallisena ja vahingollisena pidettiin suurtyönantajien oikeutta työeläkemaksujensa takaisinlainaukseen. Lisäksi järjestö vaati, että 1. kansaneläkkeet on sidottava palkkaindeksiin, 2. aviopuolisoille on maksettava samansuuruinen eläke kuin yksinäisille, 3. kansaneläkkeet on maksettava Eläkeviesti Eläkeläiset ry:ssä oli syksyllä 1971 päätetty järjestää maanlaajuinen eläkeviesti, jonka tarkoituksena oli tehdä eläkeasiaa tunnetuksi. Viesti alkoi keväällä 1972 maakunnallisina tilaisuuksina, joista viesti kulki yhdistyksiin, jotka taas järjestivät tilaisuuksia omilla paikkakunnillaan. Näkyvin osa kampanjaa oli viestivartio, joka toteutettiin elä- Välillä sentää juhlittiin ja pidettiin hauskaa pönäkkyyden kustannuksella, tässä Varkauden retkeilypäivillä v. 1971.
• 30 - Nro 1 helmikuu 2004 ELÄKELÄINEN 80-luku: kaikesta huolimatta luottamusta eduskuntaan K ansaneläkeuudistuksen vauhdittamiseksi Eläkeläiset ry pani toimeen nimien keräyksen kansalaisadressiin. Siihen saatiin yli 400 000 allekirjoitusta. Kun järjestön edustajat kävivät luovuttamassa toukokuussa 1980 kansalaisadressin puhemies Virolaiselle, seisoi 2 500 eläkeläisiä eduskuntatalon edessä vaatien eläkeuudistuksen päätökseen saattamista. Kansaneläkeuudistuksen jatkosta sopiminen osoittautui vaikeaksi. SKDL ja keskustapuolue halusivat toteuttaa koko uudistuksen vuoteen 1985 mennessä, sosialidemokraatit halusivat siirtää sen 1990-luvulle. Lopulta hallitus sai toukokuussa 1980 aikaan kompromissin. Sen mukaan uudistuksen toisen vaiheen ensimmäinen osa toteutetaan vuoden 1983 alusta, sen toinen osa vuotta myöhemmin ja kolmas vaihe vuoden 1985 alusta. Uudistuksen neljäs vaihe jätettiin avoimeksi. Eläkeläisiä kaihersi uudistukseen sisältyvä esitys kansaneläkkeiden verottamisesta. Se voitiin nuristen hyväksyä, kun hallituksessa päästiin sopimukseen, jonka mukaan eläketulovähennys, joka saatiin myös sidotuksi indeksiin, määriteltiin niin suureksi, ettei pelkän kansaneläkkeen saajien tarvinnut maksaa veroa. Tammikuun 5. päivä 1982 lain toisessa käsittelyssä eduskunta hyväksyi lakiesityksen. Puutteistaan huolimatta kansaneläkeuudistus nosti etuuksien tasoa ja lievensi yksilöllistä tarvearviointia lisäosien myöntämisessä. Täysi kansaneläke oli suurimmillaan suhteessa palkkatasoon juuri vuonna 1984. Tämän jälkeen kansaneläkkeen taso suhteessa palkkoihin alkoi laskea. Vuonna 1984 Vaasassa asuva vanhus sai täyttä kansaneläkettä 1655 markkaa. Jos eläkeläinen olisi ostanut koko kansaneläkkeellään ruokaa, hän olisi saanut sillä nyt 27 edellä kuvattua ruokakassia. Marraskuussa 1989 oli huolenaiheena perusturva. tuksen suunnitelmia epäoikeudenmukaisina ja vaativat niiden torjumista. Oppositiossa ollut kokoomus teki kuitenkin Sorsan punamultahallituksen kanssa kaupat ja hallituksen esitys toisen indeksitarkistuksen poistamisesta vahvistettiin 1.7.1984. tajille, seisoi 3000 ihmistä osoittamassa mieltään eduskuntatalon edessä. läisjärjestöille yhteisen mielenosoituksen järjestämistä verouudistuksen estämiseksi. Vaikka valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt ilmoittivatkin olevansa puoluepoliittisesti sitoutumattomia, niillä yleensä oli, ja on edelleenkin läheinen suhde johonkin puolueeseen, kuten myös Eläkeläiset ry:llä. Yhteisen mielenosoitusesityksen hylkäsivät hallituspuolueita lähellä olevat eläkeläisjärjestöt, Eläkkeensaajien keskusliitto, Kansallinen Eläkeläisliitto ja Svenska Pensionärsföbundet. Mukaan lähtivät Eläkeliitto ja Kristillinen Eläkeliitto. Nämä kolme eläkeläisjärjestöä antoivat yhteisen vetoomuksen ja kutsuivat eläkeläiset, veteraanit ja invalidit yhteiseen mielenilmaisuun 9. helmikuuta 1989 klo 12.30 eduskuntatalon eteen. "Eläkeläisten suoraselkäinen esiintyminen lähes 10 000 ihmisen yhteisvoimalla oli sellainen yhteistahdon näyttö, jota ei ole vuosikymmeniin nähty. Se loi uutta intoa eläkeläisten keskuuteen perusturvan suojelemiseksi ja parantamiseksi", kirjoitti Eläkeläinen-lehti mielenosoituksen jälkeen. Eläkeläisten voimakkaat reaktiot vaikuttivat selvästi siihen, että hallitus perui vähennysoikeuksien räikeimmät supistusesitykset. eläkeläistä. "Vaadimme sellaista perusturvaa, joka tarkoittaa 3000 markkaa kuukaudessa puhtaana käteen. Ymmärrämme, ettei tätä vaatimusta voida ykskaks toteuttaa, vaikka poliittista tahtoa löytyisikin. Toteutumiseen voidaan kuitenkin edetä asteittain. Eläkeläisten osalta se merkitsee seuraavia uudistuksia: o kansaneläkeuudistuksen IV vaiheen toteuttamista siten, että puolisoille maksetaan samansuuruinen kansaneläke kuin yksinäiselle eläkkeensaajalle o pienten eläkkeiden tasokorotusta o eläkeindeksien yhtenäistämistä. Tämän talon eteen olemme tulleet sen vuoksi, että nyt eläkkeellä olevien keskuudessa on kaikesta huolimatta vieläkin luottamusta eduskuntaan ja eduskuntaryhmiin. Ellei täältä saada vastakaikua, niin mistä sitten", kysyi Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Anna-Liisa Korpinen esittäessään järjestön vaatimukset kansanedustajille. Opposition kansanedustajat ilmoittivat puolueidensa kannattavan 3000 markan verotonta perusturvaa kuukaudessa. Eläkeläisten mielenosoitus päättyi yhteisesti laulettuun Arvon mekin ansaitsemme -lauluun. "Ennennäkemätön hyökkäys eläkeläisiä vastaan" Paavo Väyrysen, Ilkka Suomisen ja Cristoffer Taxellin kassakaappisopimuksen tultua julki presidentti Mauno Koivisto nimitti vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen Harri Holkerin hallituksen muodostajaksi. Keskustapuolue jätettiin oppositioon. Sinipunahallitus ryhtyi heti kautensa alussa ripeisiin toimiin verotuksen uudistamiseksi. Jo toukokuussa Pertti Sorsan johtama tulopoliittinen selvitystoimikunta antoi oman selvityksensä verotuksen muutoksista. Selvityksessä esitettiin, että valtion tuloveroasteikon lieventämisen vastapainoksi erilaiset vähennykset poistettaisiin. Eläkeläisiltä suunniteltiin lopetetavaksi mm. eläketulo-, sairauskulu-, invalidi- sekä puolisovähennys. Eläkeläiset ry arvioi esityksen olevan ennennäkemätön hyökkäys vähätuloisia eläkeläisiä vastaan. Verouudistuksen progressio olisi eläkeläisille vallan nurinkurinen: mitä suurempi eläke, sitä suuremmaksi nettotulo kasvaisi, ja mitä pienempi eläke, sen tehokkaammin vero sitä pienentäisi. Eläkeläiset ry esitti muille eläke- Kansalaisvetoomus perusturvan puolesta Elokuussa 1986 Eläkeläiset ry:n keskustoimikunta laati kansalaisvetoomuksen sosiaalisen perusturvan parantamiseksi ja aloitti kampanjan nimien keräämiseksi. Järjestö halusi muistuttaa, että hyvinvointi-Suomi ei tarjoa hyvinvointia kaikille kansalaisilleen. Taloudellisessa ahdingossa ovat pientä eläkettä saavat, työttömät ja nuoret lapsiperheet. Vetoomuksessa toistettiin vaatimukset kansaneläkeuudistuksen neljännen vaiheen toteuttamisesta, eläkeläisten asumistuen parantamisesta sekä eläkeläisiltä perittävän sairausvakuutusmaksun poistamisesta. Samoin vaadittiin kansaneläkeindeksin parantamista ja puolivuosittaisten indeksitarkistusten palauttamista. Järjestö ulotti vaatimuksensa myös muiden ahdingossa elävien ihmisten tilanteen parantamiseen. Lokakuuhun mennessä kansalaisvetoomukseen oli kerätty 53 000 allekirjoitusta. Kun vetoomus luovutettiin eduskuntaryhmien edus- Indeksitarkistukset heikkenivät Työeläkkeet tarkistettiin palkkaindeksin mukaisesti aina vuoteen 1977 asti, jolloin tarkistuksen pohjaksi otettiin ansiotaso- ja kuluttajahintaindeksin keskiarvo. Kansaneläkettä oli puolestaan korotettu aina sen jälkeen, kun elinkustannusindeksi oli noussut kolme prosenttiyksikköä. Lokakuussa 1982 hallitus päätti, että kansaneläkkeitä tarkistetaan työeläkkeiden tapaan kaksi kertaa vuodessa. Jo seuraavana vuonna indeksitarkistuksia rukattiin jälleen. Hallitus halusi karsia valtion menoja ja esitti, että indeksitarkistukset tehdään vain kerran vuodessa. Eläkeläiset ry vaati eduskuntaa varmistamaan, että eläkkeisiin tulee tarkistus kaksi kertaa vuodessa ja että siinä otetaan huomioon paitsi hintojen nousu myös kansantulon kasvu. Muutkin eläkeläisjärjestöt pitivät halli- Jälleen barrikadeilla Marraskuussa 1989 kokoontui eduskuntatalon eteen runsaat 7000
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2004 - 31 90-luku: viekää hampaatkin suusta L okakuun 16. päivä vuonna 1990 järjestettiin jälleen mielenosoitus eduskuntatalon edessä. Toimintapäivän järjestäjinä olivat Eläkeläiset ry, Eläkeliitto ry ja Kristillinen eläkeliitto ry. Väkeä saapui tuhansittain eri puolilta Suomea. Mielenosoittajat vaativat nopeita toimenpiteitä perustoimeentulon saamiseksi jokaiselle suomalaiselle. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puolesta mielenosoittajille puhui Esko Seppänen, joka totesi, että "me täällä Suomen eduskunnassa emme tule toimeen ilman teidän tukeanne. Kiitos käynnistänne ja tervetuloa uudelleen, jos asiat eivät parane." Sulo Aittoniemi kertoi olleensa 23 vuotta poliisina, muttei koskaan nähneensä näin suurta määrää petettyjä ihmisiä. Hän lupasi soittaa seuraavalla kerralla huuliharpullaan laulun Syysyönä synkkänä synnyin. Näpit irti eläkkeistä Vuoden 1990 lopulla laman merkkejä oli jo näkyvissä, mutta seuraavana vuonna se varsinaisesti iski. Lamalla oli syvä vaikutus koko 1990-luvun Suomen talouteen, erityisesti työllisyyteen. Sen aikana bruttokansantuote laski 13 % ja työttömyys nousi 3,5 %:sta 18,9 %:iin. Maata hallitsi keväästä 1991 Esko Ahon porvarihallitus, johon keskustan lisäksi osallistuivat Kokoomus, RKP ja Suomen Kristillinen Liitto. Valtiovarainministerinä toimi Iiro Viinanen. Eläkeläiset palasivat eduskuntatalolle vaatiman eläkeläisten asemaan esitettyjen huononnusten perumista. Mielenosoitus järjestettiin 24.10.1991. Eläkeläiset ry:n, Eläkeliitto ry:n, Eläkkeensaajien keskusliitto ry:n ja Kristillinen elä- keliitto ry:n yhdessä järjestämään mielenilmaisuun osallistui 20 000 ihmistä. Eläkeläisjärjestöt esittivät eduskunnalle kohteliaan vetoomuksen: "Allekirjoittaneet eläkeläisjärjestöt esittävät kunnioittavasti, että eduskunta muuttaa hallituksen esitystä vuoden 1992 valtion tulo- ja menoarvioksi siten, että siitä poistetaan eläkkeiden indeksikorotusten jäädyttäminen, eläkeläisten kansaneläkevakuutusmaksu ja terveyskeskusmaksu. Näitä ei saa korvata erillisillä veroilla tai määräaikaisiksi luonnehdituilla kokeiluilla. Lisäksi esitämme, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin neuvottelu- ja kuulemismenetelmän aikaansaamiseksi eläkeläisille." Oppositiopuolueiden edustajat ilmoittivat mielenosoittajille, että ne eivät hyväksy indeksikorotusten jäädyttämistä. Tuolloin vielä 67 kansanedustajaa saattoi äänestää tietyt lait lepäämään yli vaalien, ja koska niin olisi tässä tapauksessa käynyt, hallitus perui jäädyttämisesityksensä. tuksia kansaneläkkeeseen on 2000luvulla tehty myös tämän jälkeen. Vuoden 2005 alusta yleiseksi työeläkeindeksiksi tuli taitettu indeksi. Sen johdosta työeläkkeiden ostovoima suhteessa palkkatuloihin on romahtanut. Kun palkat vuodesta 1992 ovat nousseet 72 prosenttia, on työeläkkeiden nousu jäänyt 27 prosenttiin. Taitetun indeksin myötä eläkeläiset on jätetty kansantulon kasvusta saadun hyödyn ulkopuolelle. Ruokakassien määrä ei laman jälkeen juurikaan lisääntynyt Viidenkymmenen vuoden aikana tapahtunut maamme vaurastuminen on näkynyt myös eläkeläisten elämässä. Vuonna 1957 vaasalainen vanhus saattoi kuukauden kansaneläkkeellään ostaa seitsemän ruokakassia. Vuonna 1969 niitä sai 12 ja vuonna 1984 täysi kansaneläke riitti 27 ruokakassiin. 90-luvun alun varsinaisten lamavuosien aikana eläkeläiset pärjäsivät palkansaajiin verrattuna vielä kohtuullisen hyvin, kuukauden täydellä kansaneläkkeellä vuonna 1995 sai 40,2 ruokakassia. Lamavuosien mentyä ohi alkoivat eläkeläisten ja palkansaajien tuloerot kuitenkin selvästi kasvaa. Vuonna 2008 täysi kansaneläke oli 558,46 euroa. Litra maitoa maksoi 0,83 euroa, puoli kiloa voita 2,68 euroa, kilo perunoita 0,70 euroa, ruisleipä 1,68 euroa, puolen kilon kahvipaketti 2,65 euroa ja puoli kiloa jauhelihaa 4,19 euroa. Eläkeläisen ruokakassi maksoi 12,73 euroa, joten kansaneläke riitti nyt 43,9 ruokakassiin. Kolmentoista vuoden aikana lisäystä tuli 3,7 kassin verran, eli koko jakson aikana lisäys oli 9,2 prosenttia ja vuositasolla 0,7 prosenttia. Samaan aikaan, eli vuodesta 1995 vuoteen 2008, Suomi vaurastui vauhdilla. Jos kansantulon kakku olisi jaettu oikeudenmukaisesti ja myös kansaneläkeläiset päästetty osallisiksi yhteiskunnan hyvinvoinnin yleisestä kasvusta, olisi ruokakassien lisäyksen pitänyt olla yli viisikertainen siihen nähden, mitä se oli. Huoli ostovoiman kehityksestä on puhuttanut ihmisiä eläkeläisjärjestöissä ja eläkeläisten yhteistyöelimissä. Lähetystöjä on käynyt tapaamassa eduskuntaryhmiä ja asiasta on purnattu lehtien palstoilla. Suurten eläkeläisjoukkojen masinoimiseen eduskuntatalon portaille ei kuitenkaan ole ryhdytty. Olisikohan jo aika? Artikkelien kirjoittaja Pirjo Rosengren on yhteiskuntatieteiden maisteri ja Eläkeläiset ry:n entinen koulutussihteeri. Artikkelit perustuvat hänen kirjoittamaansa Vaasan Eläkeläiset ry:n 50-vuotishistoriaan Vuoromme ei ole päättynyt. Pääasialliset lähteet jutuissa ovat Tauno Saarelan kirjaan Vanhuksista eläkeläisiksi ja Eläkeläinen-lehti Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Anna-Liisa Korpinen puhuu 24.11.1991 eduskuntatalolla yli 20 000 mielenosoittajalle. ryhmille yhteinen joulukuusi, joka oli koristeltu Suomen lipuin ja tekohampain. tiovarainministerille: "Te teitte sen sittenkin." Laman maksumiehinä Ahon hallitus toi indeksikorotuksen jäädyttämisen uudelleen eduskuntaan syksyllä 1993, nyt yksivuotisena. Television Itse asiassa kuultuna ohjelmassa huhtikuussa 2009 Iiro Viinanen muisteli lamavuosien meininkiä. Hän kertoi rahankeruureissuista, joita hän teki ympäri maailmaa. Yhdysvalloissa hän yritti vakuuttaa sikäläiset pankkiherrat siitä, että Suomen valtiontalous saadaan kyllä kuntoon ja että yhtenä keinona käytetään eläkkeiden leikkauksia. Eräs korkeista pankkiherroista oli todennut Viinaselle, että niinhän te kaikki aina sanotte, mutta ette kuitenkaan tee. Viinanen kertoi haastattelussa tavanneensa samaisen herran vuotta myöhemmin, jolloin tämä oli ilahtuneena lausunut val- Eläkeläisten vaikeudet jatkuivat Vuoden 1995 alussa toimitettujen eduskuntavaalien jälkeen maahan muodostettiin Paavo Lipposen johtama hallitus. Siihen osallistuivat SDP, Kokoomus, RKP, Vasemmistoliitto ja Vihreä Liitto. Valtiovarainministerinä jatkoi Iiro Viinanen, joka kuitenkin vuoden kuluttua siirtyi muihin tehtäviin. Hänen tilalleen tuli Sauli Niinistö. Viinanen kertoi Itse asiasta kuultuna -ohjelmassa, ettei hänellä enää ollut erityistä kiinnostusta jatkaa valtiovarainministerinä. Hänet kuitenkin haluttiin hallitukseen, ja Lipponen kutsui Viinasen luokseen. "Kun ei ollut erityistä pyrkyä hallitukseen, saattoi itse asettaa omat ehtonsa osallistumiselle", Viinanen totesi haastattelussa. Hän kertoi vieneensä Lipposelle oman leikkauslistansa, johon tämä oli vastannut, että sovittu. Hallitus päätti ottaa käyttöön niin sanotun taitetun indeksin, pidentää eläkepalkan laskenta-aikaa ja aloittaa kansaneläkkeiden pohjaosan eläkevähenteisyyden toteuttamisen. Taitettu indeksi toteutettiin vuoden 1996 alusta siten, että alle 65-vuotiaille eläkeläisille työeläkkeiden tarkistus tehtiin edelleen indeksillä, jossa puolet perustui ansiotason ja puolet hintojen muutokseen. Sen sijaan 65 vuotta täyttäneiden eläkkeet tarkistettiin indeksillä, jossa 20 % perustui ansiotason ja 80 % hintojen muutokseen. Kansaneläkkeen tarkistus oli edelleen sidottu pelkkään elinkustannusindeksiin. Viekää hampaatkin suusta Eläkeläiset ry:n lähetystö luovutti joulukuussa 1992 eduskunnan varapuhemiehelle Saara-Maria Paakkiselle vetoomuksen, jossa oli 58 615 allekirjoitusta. Lähetystöön kuului 268 Eläkeläiset ry:n yhdistysten edustajaa. Vetoomus kohdistettiin eduskuntaan ja eduskuntaryhmiin ja siinä esitettiin huoli maamme itsenäisyyden aikana yhteisesti rakennetun sosiaaliturvan kohtalosta. "Estäkää sosiaaliturvan murentaminen, korjatkaa ja järkeistäkää sitä, mutta älkää tuhotko!" Ehkä parhaiten lähetystön käynti muistetaan siitä, että sen päätteeksi luovutettiin Keskustapuolueen ja Kokoomuksen eduskunta- Lamaleikkausten tyly lista Joulukuussa 1993 Vasemmistoliiton puheenjohtaja Claes Andersson listasi kolumnissaan Kansan Uutisissa eläkeläisiin kohdistuneet leikkaukset. Eläkeläinen julkaisi kolumnin lyhennettynä, mutta listan täydellisenä.: "Tiistai-iltapäivänä 30.11. eduskunnan porvarit äänin 103­81 äänestivät kansaneläkkeiden indeksikorotuksen kumoon ensi vuodeksi. Tämä tarkoittaa noin kolmen prosentin kansaneläkkeiden heikentämistä. Tässä kolmetoista porvarihallituksen toimenpidettä, jotka ovat romahduttaneet eläkeläisten toimeentuloa. 1. Veroasteikkoihin on jätetty tekemättä yhteensä 7,6 prosentin inflaatiotarkistukset vuosina 1992­93. 2. Eläkkeensaajien maksettavaksi tuli vakuutusperiaatteen vastainen kansaneläkevakuutusmaksu vuonna 1992. 3. Eläkeläisiltä on peritty vuonna 1993 sosiaaliturvamaksuja yhteensä kolme penniä kunnallisveroäyriltä enemmän kuin muilta tulonsaajilta vastaavan suuruisesta tulosta. 4. Vuonna 1994 eläkkeensaajat maksavat kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksuja neljä penniä äyriltä enemmän kuin palkansaajat, yrittäjät ja maataloudenharjoittajat. 5. Oikeus vähentää sairauskuluja poistettiin verotuksessa. 6. Työeläkeindeksin laskentaperustetta heikennettiin vuoden 1993 alussa, kun indeksistä leikattiin 1,5 prosenttiyksikköä. 7. Eläkkeisiin ja muihin etuihin ei tule indeksitarkistuksia vuoden 1994 alussa. 8. Sosiaali- ja terveyspalvelujen maksut uusittiin kokonaan tänä vuonna. Kunnat hinnoittelevat nyt palvelunsa itse, mikä on johtanut siihen, että lähes kaikki palvelut on pantu maksullisiksi ja maksut nostettu annettujen enimmäismäärien ylärajoille. 9. Terveyskeskusmaksu otettiin tänä vuonna käyttöön. 10. Aikaisemmin maksuton kotisairaanhoito on tehty maksulliseksi. 11. Pysyvän laitoshoidon hinta on korotettu 80 prosenttiin tulosta, eikä maksuilla ole markkamääräistä ylärajaa. 12. Sairaalan poliklinikkamaksu on nostettu 100 markkaan ja hoitopäivämaksu 125 markkaan. 13. Sairausvakuutuksen omavastuuosuuksia on korotettu ja lääkkeiden korvaustasoa alennettu. Ensi vuonna omavastuu koskee myös ilmaislääkkeitä." Työeläkkeeseen taitettu indeksi Kansaneläkkeeseen oli tasokorotus tehty viimeksi vuoden 1984 alussa. Lipposen kakkoshallituksen hallitusohjelmaan sisältynyt kansaneläkkeen tasokorotus toteutui lopulta 1.6.2001 ja oli suuruudeltaan 73 markkaa. Pieniä koro-
• 32 - Nro 1 helmikuu 2004 ELÄKELÄINEN Onnittelemme 50-vuotiasta Eläkeläiset ry:tä Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Raahe RAAHEN ELÄKELÄISET ry Martti Saarela Eila ja Harri Taskila Vappu ja Viljo Pekuri Sinikka ja Viljo Lehmusketo Martti Jokela Olavi Mathlin Terttu Hyvärinen Anja Sarajärvi Tarja ja Esko Nyman Matti ja Veera Törmäkangas Irma ja Vike Liete Hely ja Olavi Muikkula Reisjärvi REISJÄRVEN ELÄKELÄISET ry Liisa Nummikorpi Erkki ja Hilkka Viljamäki Toini Hautala Toivo Leppälä Toini Riistaniemi Raili ja Toivo Tikka Anni Takkula Eira Reinikainen Laimi Saarela Esko Niinikoski Kirsti Karjalainen Laimi Lyly Aune Kantola Seija ja Asko Kukkola Tarmo Turpeinen Yrjö Puurula Laura Kinnula Martta Vesterinen Anita ja Yrjö Puurula Reijo Honkaperä Kirsti ja Veikko Kukkola Kerttu Happo Eila Järvelä Martta Niskanen Hanna Särkelä Rauha Jauhiainen Einari Moilanen Veikko Saukko Erkki Ollikkala Varma Ranimo Elli ja Asseri Laakso Lauri Vehkapuro Rafael Holmström Eeva Holmström Anni ja Ilpo Humalalampi Anni Kallio Kaisu Siirto Reino ja Aino Udd Kerttu Alakarjula Manu Kieleväinen Lauri Kokkoniemi Martti ja Arja Kohtaniemi Kerttu Niemonen Aino Ester Hjelm Tuija Niemi Utajärvi Annikki Moilanen Pekka Moilanen Elsi ja Pentti Suua Aino Pyykkö Taimi Hentilä Aino ja Matti Hiltunen Veli Mustikka Ellen ja Erkki Karen Aili ja Tenho Pikkarainen Marjatta Kaitasuo Iikka Hämälä Kainuu ELÄKELÄISET ry:n KAINUUN ALUEJÄRJESTÖ ry Hyrynsalmi HYRYNSALMEN ELÄKELÄISET ry Kajaani KAJAANIN ELÄKELÄISET ry Tyyne ja Kauko Immonen Aira ja Veli Nyyssönen Sirkka ja Väinö Heikkinen Eeva Kurvinen Anja ja Erkki Koskelo Nikolai Happo Irma ja Arvi Pääkkönen Eeli Väisänen Seija Koistinen Toivo Ohvanainen Aune ja Veikko Kehänen Eine, Olavi ja Irene Pentti Honkanen Liisa ja Tauno Auvinen Eino Määttä Kaisa Hiltunen Aune Polvinen Aili ja Martti Karppinen Laila Lukander Anja ja Erkki Koskelo Toivo Huttunen Matti Repo Salli Putkonen Jarmo Munter Jukka Peltonen Vesa Huusko Vesa Kaikkonen Aki Räisänen Jouni Lämpsä Timo Rytkönen Antero Kyllönen Vesa Huotari Ritva Mikkonen Annikki Juntunen Aimo ja Hilkka Pulkkinen Pentti Väänänen Pirkko Snickeri Erkki Koskelo Sirkka Liisa Laukkanen Kaija ja Juhani Leinonen Sisko Kollatsuo Aaro Mustonen Maire ja Pentti Mattila Irma ja Jorma Sivonen Terttu ja Urho Hyyryläinen Helmi Heiskanen Ritva ja Raimo Määttä Anja ja Veikko Heikkinen Astrid ja Seppo Väyrynen Kalervo ja Orvokki Haatainen Mikko Karppinen Timo Vierma Juhani Manninen Alpo ja Seija Anttonen Puolanka PUOLANGAN ELÄKELÄISET ry Sotkamo Sirkka ja Seppo Klemetti Liisa ja Pentti Sirviö Lilja Nyman Anna Korhonen Hilja Heikkinen Martti Rautio Helka Vitikka Martta Koistinen Terttu Moilanen Eeva Moilanen Urho Korhonen Liisa Niemi Kirsti ja Jaakko Klemetti Katri ja Erkki Sirviö Aino ja Yrjö Partanen Elsa Ketolainen Helka ja Kalevi Lukkari Sirkka Liisa ja Esko Heikkinen Elma ja Timo Anja ja Atso Helli Hakkarainen Tauno Kyllönen Olavi Kilpeläinen ja Miuku Anja ja Pauli Korhonen Orvokki ja Matti Sirviö Elma Tervo Sylvi ja Erkki Irma Piirainen Suomussalmi SUOMUSSALMEN ELÄKELÄISET ry Paltamo PALTAMON ELÄKELÄISET ry Hillevi ja Reijo Koskela Seija ja Väinö Marttinen Sisko Laukkanen Olavi Leinonen Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2004 - 33 Onnittelemme 50-vuotiasta Eläkeläiset ry:tä Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Keski-Suomi Inkeri Ronko Paavo Koiranen Aili Nieminen Saku Nieminen Jaakko Vuorinen Elisa Hokkeri Eeva ja Ossi Peltonen Veikko Heino Helmi Manner Erkki Manner Eila Strandman Jämsänkoski Hankasalmi Kerttu Häkkinen Veikko Häkkinen Elna Jääskeläinen Toivo Jääskeläinen Erkki Manninen Meeri Manninen Osmo Vilokkinen Aino ja Veikko Vekki Hilja Paasolainen Anna-Leena Oksanen Liisa Markkanen Sanni Tyrväinen Pentti Tyrväinen Helvi Halttunen Risto Niemi Terttu Honkonen Eila Pietiläinen Jussi Pietiläinen Elsi ja Eero Vekki Terttu Lamminniemi Rauha Putkonen Unto Saren Vuokko Sorsa Rauha Hyvönen Anneli Silvennoinen Leila Kaukonen Martta Mattola Paavo Pietiläinen Raija Pietiläinen Saku Rennicke Toivo Tirri Eila Turpeinen Tyyne Lindgren Veikko Rantala Hellevi Rauhamäki Kaisa Savolainen Heikki Savolainen Vesa Oksanen Aarne Jäntti Kari Jokinen Helka Viikki Pentti Viikki Raimo Heikkilä Maila Heikkilä SEKAKUORO ILTATÄHDET ry Osmo Korhonen Anja Korhonen Raini Kajander Kerttu Korhonen Aili Matilainen Saara Penttinen Vilma Kymlander Leila Aro Salli Ahonen Tarja Poutiainen Karin Oikari Vuokko Siik Sinikka Siekkinen Toivo Tuukkanen Hellevi Ilmola Marita Tamminen Kirsti ja Raimo Koivunen Vesa Hämäläinen Kauko Virtanen Hellevi Rajaranta Erik Tikkanen Hugo Koistinen Marjatta Jokinen Aarne Jäntti Maria Heinonen Aatto Virtanen Katri Mäntynen Mäkinen Liisa ja Tenho Pentinmikko Siiri Sivonen Arja Hokkanen Anja Ikonen Irja Vääränen Väinö Tervo Alli ja Veikko Hepojoki Riitta ja Reijo Alli Virtanen Reino Welling Mirja Welling Liisa Vuorenpää Teuvo Vuorenpää Saara ja Eino Pirjo ja Pertti Tavilampi Yrjö Virtanen Eila Oinas Arvo Mäkinen Nieminen Aino ja Leo Seija ja Pertti Majuri Veikko Ahonen Anna-Liisa Malinen Kirsti Toivonen Martti Puttonen Unto Kuukkanen Elsa Tervo Helvi Vilén Helmi Puttonen Eeva Penttinen Eila Arkko Taimi ja Pentti Haverinen Hilkka Koljonen Toini ja Mikko Selin Tapio Saastamoinen perh. Maire ja Olavi Kananen Kirsti ja Niilo Kumpulainen Jaakko Uitto Yrjö Uitto Teijo-Tuomo Leppänen Säynätsalo Aimo ja Anja Renlund Karin Oikari Maija Tuominen Erik Tikkanen Liisa Seppänen Vuokko Nieminen Mari Tuura Raimo Nieminen Anja Lukkarinen Airi Kupari Toivo Heinonen Anna-Liisa Pajunen Alpo Pajunen Seija Vihinen Anja Niemi Esko Niemi Pekka Pekkanen Jouko ja Kaija Viren Martti Hyvärinen Anna-Liisa Onkinen Muurame MUURAMEN ELÄKELÄISET ry Lea Kilponen Meeri ja Tapio Suhonen Hilja ja Reijo Kulmala Irja ja Kyösti Vilén Sirkka ja Toivo Pellinen Liisa Lepola Liisa ja Heikki Salmijärvi Kaija Matikainen Anna ja Aulis Hanhinen Annukka ja Lauri Hautanen Raili ja Aimo Miettinen Aune Liiman Viola Kallio Ari Ranta-aho Tuula Kuokkanen Martti Kankaanperä Kerttu Hietala Tikkakoski TIKKAKOSKEN ELÄKELÄISET ry Veikko ja Aino Soini Aune Mäkinen Arja Finne Raili ja Rauno Lepistö Eino Aksela Irma Lahtinen Pekka Perus Pentti Eloranta Veera Luukkonen Hanna ja Pekka Riihinen Nalle Jyväskylä ELÄKELÄISET ry:n KESKI-SUOMEN ALUEJÄRJESTÖ ry Anja Sandelin Raija Nappar Tauno Pennanen Arvo Koskinen Sylvi Heinonen Mirkku Kohonen Esko Pynnönen Pekka Luominen Kauko Pulkka Toimi Friman Pentti Heinonen Vilho Mäkinen Ensio Oksanen Matti Sivonen Seija Hämäläinen Helka Takalainen Liisa Minkkinen Hanna Asikainen Tahvo Eronen Irma Jokinen Kirsti Kurko Hellä Rennicke Saku Rennicke Aili Hagfors Ritva Tynkkynen Elma Nuutinen Veikko Krook Laura Kilpiö Elina Tahvonen Ritva Hokkanen Seija Halinen Anja Honkonen Liisa Kekkonen Sylvi Tuomainen Annikki Jäntti Maria Heinonen Palokka Eeva Autio Antero Autio Aura Peltonen Erkki Peltonen Neija Välilä Martti Välilä Sirpa Kehusmaa Martti Meriläinen Anita Puumalainen Margit Altti Tarja Karonen Anna-Liisa Tenhunen Kirsti Koivunen Raimo Koivunen Raija Meriläinen Pertti Meriläinen Mirja Rutanen Anja Kainulainen Viljo Valkonen Anja Honkonen Aulis Honkonen Äänekoski Kalervo Toffer Liisa ja Reino Paananen Helena Tammelin Helli Raatikainen Erkki ja Marjatta Honkonen Pirkko Koivu Pertti ja Airi Majava Sisko Kautto Pirkko Pekkarinen Irja Mäkeläinen Vilma ja Eero Nyrönen Ritva Kankainen Hilkka Rajala Marja Leena Haimakainen Kaija Pulli Leila Savola Mikko Hänninen Arvo Oranen Eero ja Hilkka Kovanen Lehtonen Raili Leistiö Pentti Honkonen Reino Hyvönen Eero Peutere Jouko Pakarinen Raija-Liisa ja Ahti Virtanen Pekka Saarinen Jyskä Rauha Liikala Leena Järvelin Terttu Siekkinen Saara Penttinen Rauni ja Kauko Suuronen Seppo Ahonen Aimo Korhonen Tapio Siekkinen Ellen ja Kalevi Rinne Mirja ja Raimo Jämsä Aune Auvinen Sakari Auvinen Eira Rantanen Lyyli Soikkeli Kaarina ja Veikko Rantanen Sinikka Pasanen Heikki Pasanen Eila ja Reijo Jokinen Elma Salminen Liisa ja Seppo Lindberg Laukaa Sinikka Siekkinen Paula ja Viljo Kumpulainen Toini Hannonen Jukka Hannonen Kyllikki Pitkämäki Irma ja Väinö Viinikainen Saija Haverinen Eija Korhonen Kari Toivola Tuula ja Pentti Pihtipudas Aune Pennanen Vieno Ikäheimonen Maire ja Lasse Varis Maija ja Niilo Pulkkinen Kyllikki Aho Väinö Aho Sanelma ja Antti Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
• 34 - Nro 1 helmikuu 2004 ELÄKELÄINEN Onnittelemme 50-vuotiasta Eläkeläiset ry:tä Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Kymi Anjalankoski Taisto Leinonen Reino Malminen Tellervo Häkkinen Anneli Sorsa Annikki Laine Heikki Laine Elli Heikkilä Maire Perälä Taina Mänttäri Jorma Tuittu Terttu Tuittu Jaakko Ruohola Maija-Liisa Torniainen Eeva Hänninen Taisto Hänninen Pyhtää Yrjö Kauris Irja Kauris Seppo Sinisalo Terttu Sinisalo Elma Merilä Ansa Hirvasnoro Jussi Hirvasnoro Ritva Hinkkuri Esko Koskinen Eerik Mettinen Marja Töyrylä Terttu Järvinen Keijo Mattila Nils Fransas Lea ja Martti Kanninen Veikko Viberg Maj-Britt Viberg Kouvola KOUVOLAN ELÄKELÄISET ry Lappi ELÄKELÄISET ry:n LAPIN ALUEJÄRJESTÖ ry Aavasaksa AAVASAKSAN ELÄKELÄISET ry Kaisu ja Veikko Mikkola Ritva ja Paavo Koski Sanni ja Matti Jaako Aune Väystäjä Bertta ja Aimo Kallijärvi Maija Pasma Sulo Soini Leila ja Voitto Korhonen Hilkka ja Kaarlo Stålnacke Raili ja Lauri Huhtanen Tuula ja Pentti Ale Hiltunen Meeri ja Arvo Aatami Barsk Inkeri Riipi Sanni ja Mauno Maire ja Jouni Kauko Juustovaara Eila ja Risto Hokkanen Eeva ja Kalevi Joona Inkeri ja Matti Kangas Irja ja Toivo Vaaraniemi Anja ja Jalmari Iiris Särkilahti Aino ja Matti Virkkala Ella Maijanen Salme Palmu Åke Andersson Annikki ja Pentti Sirkka ja Olavi Rautio Mirja ja Reino Huhtanen Marjatta Mykkälä ja Kaarlo Luiro Martti Kreivi Anja Snicker Aune Hyrkäs Anni ja Helge Vaaraniemi Salme ja Esko Jalonen Laina Lakkapää Raija Heikka Anna ja Viljo Kreivi Sofia Stålnacke Rauni Hokkanen Laina Koivumaa Ritva ja Pekka Klaara Törmänen ja Niilo Juuso Irene ja Lauri Hasa Timo Hasa Ritva ja Pietari Juuso Juho ja Saara Pasma Sinikka Lantto ja Viljo Orre Ivalo IVALON ELÄKELÄISET ry Osmo Karvonen Yrjö Aikio Seija ja Aaro Mannermaa Heikki A Kiviniemi Timo Väisänen Usko Luostarinen Jysky Katri Jefremoff Sisko ja Armas Aalto Kalevi Salmi Vilho Leppäkangas Hilda Korhonen Lahja Ranta Elsa Linna Irja Kukkala Paula ja Riku Letoff Irja Moksunen Sisko ja Alpi Koponen Kalervo Päkkilä Eino Kiviniemi Annikki ja Jouko Palokangas Paavo Huttunen Ritva ja Mikko Taskila Viljo Välitalo Timo Ratavaara Irma ja Valtteri Nykänen Kemi Irma Räisänen Esko Leppänen Kyllikki Räisänen Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2004 - 35 Onnittelemme 50-vuotiasta Eläkeläiset ry:tä Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Kalle Härkönen Eila Sormunen Vilma ja Allu Juuso Mikkonen Saara Alatalo Ahti Matinlassi Kerttu ja Paavo Miettinen Asta ja Mauno Alasuutari Kauko Mikkonen Leila Ruotsalainen Taimi Paaso Hellevi ja Seppo Kurttila Kalevi Kiuttu Alli ja Einari Ruumensaari Aila Nisula Helmi Vaitinen Jouni Tuovinen ja Pirjo Lauri Viheriäinen Inkeri Lakso Eila ja Olavi Väisänen Ella ja Jaakko Annunen Jalmari Rokkonen ja Nadja Terttu ja Lauri Pohjanen Lyyli Puikko ja Mikko Hilja Ketola Suoma Perkaus Aappo Mylly Reijo Heikkilä ja Eeva Irja Marjamaa Veikko Hautasaari Aune Huutoniemi Eine ja Oiva Manninen Sirkka ja Kauko Mäkivuoti Raili ja Armas Ranta Aili ja Olavi Virtala Anja ja Kauko Perkkiö Veikko Hautala Helge Hourula Toini Papunen Heikki Dianoff Elsa ja Pentti Värttö Eero Jussila ja Eeva Rauha ja Vilho Tokola Seija ja Erkki Kusmin Esko Sipilä Laila ja Veikko Soppela Martti Väisänen Ritva ja Ali Salmela Aapo Ylitalo Esko Isokääntä ja Laina Helli Ylitalo Lauri Vaarala Unto Tauriainen Olli Lassila Kauko Gulsteen Elli ja Kauko Pääkkö Salme Kunnari Seija ja Lauri Mukkala Aino Lukkarila Aira ja Urpo Alakurtti Annikki Säkkinen Aira ja Veikko Iivari Sirkka Romppainen Keiju Pääkkö Irja Nikunlassi Heikki Tauriainen Siiri Riekkinen Kittilä KITTILÄN ELÄKELÄISET ry Rauni Räsänen Paula ja Aatu Säärelä Heikki Junttila Maire ja Taisto Viuhkola Eila ja Yrjö Takala Tytti Uusisalmi Vesa Uusisalmi Urho Kokko Aulis Jauhojärvi Suoma ja Matti Kallo Tuulikki ja Erkki Laakso Enna Isojärvi ja Reijo Eira Vilho Molkoselkä Filmer ja Maire Latva Onerva Tikkanen Orvokki Kangas Hellevi ja Veli Tuovinen Paavo Raudaskoski Kosti Kuosmanen Aino Vuorinen Kusti Ala Terttu Suutari Maila ja Vihtori Huikuri Eeva ja Aaro Markuksela Maire Koskenniska Pentti Köngäs Kolari KOLARIN ELÄKELÄISET ry Sulo ja Helli Kylmämaa Suoma ja Esa Koivuniemi Irja ja Erkki Sulin Ahti Särkisaari Saara ja Ahti Moilanen Hannes Oikarinen Reeta Tuomivaara Lauri Iivari Anja ja Jussi Karjalainen Kalle Sulin Kirsti ja Onni Oikarainen Laimi Tennilä Ranuan Seutu RANUAN SEUDUN ELÄKELÄISET ry Timo Manninen Elvi Niemelä Elsa Sarajärvi Olavi Sarajärvi Raija Puurunen Maila Nurmela Maila Tuovila Hannes Tuovila Timo Simonaho Pello Eeva ja Riku Laitamaa Bertta ja Esko Martta Saukkoriipi Antti Havela Raimo ja Tuula Isokytö Taina ja Osmo Juopperi Kirsti Hiltunen Sirkka-Liisa Jokela Pentti Mukka Elvi Tapio Eeva Niva Laila ja Lenna Vaattovaara Raakel Lantto Heino Salmela Tauno Viiri Anneli Korteniemi Heino ja Senja Saukkoriipi Anja Salmijärvi Juho Alatalo Irja Juopperi Anja Harri Martta Puljujärvi Leena ja Heino Matinlompolo Esko Tuovinen Salli Leppäniemi Rovaniemi JALKINEKORJAAMO KIVINIEMI NISU- JA KAKKUPUOTI EILA KIVINIEMI Anja Ollila Irma Yliaska Impi Hiukka Kaisu Pesonen Ernesti Tolkkinen Anna Pentinmikko Antti Juopperi Ellen Pokela Martta Leinonen Pekka Laurinolli Olavi Leinonen Hilkka Niskakari Veikko Koskinen Vappu Hämeenaho Mauno Karvo Salli Karvo Pentti Huttunen Kauko Matinmikko Ali Oikarainen Eeva Hyttinen Eeva Arstio-Koukonen Mikko Koukonen Emmi Matinmikko Kyllikki Vilander Kaarina Kapraali Saara Jokelainen Veikko Härö Pirkko Tikka Kari Puolakka Yrjö Ollila Jouko Mattila Samuli Niemelä Senja Ollila Kerttu Kulppi Aune Merkkiniemi Hilkka Kangas Liisa Koskinen Selina Maisonvaara Erkki Jussilainen Maija Ylänen Airi Mantovaara-Puolakka Leena Piirainen Raija Törmänen Liisa ja Kalevi Kestilä Paavo Vuorentola Leena Kovala Voitto Alajoki Sinikka Turpeenniemi Vilho Lassila Ulla ja Heino Martikainen Esko Ruonakoski Erkki Räsänen Toimi Karppinen Kauko Jääskö SALLAN RAUTATORI OY KONEVINKKI OY/ TEKNISET SIWA SALLA TILITOIMI JURMU KY Eila ja Martti Niskala Kirsti ja Simo Tallqvist Maija-Liisa ja Antero Mustonen Leila ja Pekka Kellokumpu Aili ja Olli Alatalo Elsa ja Antero Schroderus Aulikki Majava Marjatta ja Asko Tiikkaja Martti Jokela Sanni Ylitalo Annikki ja Viljo Eskelinen Leena ja Matti Salmijärvi Eira ja Pentti Seppänen Veikko Väinölä Matti Leinonen Elsa ja Hugo Jaakkonen Salme ja Alpo Niemelä Matias Maaninka Ellen Rintala Impi Kurvinen Ritva Luusua Kaisa Salmela Anna Törmänen Elma Väisänen Aini ja Ruben Saija Impi Jokela Kerttu Rytilahti Urho Jokela Lenna Tennilä Eila ja Unto Schroderus Elli ja Pentti Partanen Eeva Mällinen Hilkka ja Kauko Heikkinen Impi ja Pekka Kultanen Jouko Törmänen Aaro Rontti Sirkka Iivari Elli Anttila Laila Eskelinen Aili ja Olli Alatalo Eila ja Osmo Törmänen Irja ja Paavo Luukkonen Laila Ylitalo Liisa Tapio Salla KELLOLIIKE R. LAITINEN SALLAN OSUUSPANKKI MATKIS KIOSKI M. JÄRVELÄ SALLAN APTEEKKI K-MARKET PUOLAKKA S-MARKET ERÄTULI Posio Asla Pesiö Irja S Lehtiniemi Esteri ja Nestori Tuovinen Kemijärvi KEMIJÄRVEN ELÄKELÄISET ry Kerttu ja Uuno Ylitalo Pertti ja Eila Nikunlassi Anja ja Timo Säynäjäkangas Uolevi ja Helpi Vilander Kaarina ja Paavo Tarkiainen Simo Pertti Macklin Reijo Ylikärppä Veikko Leskinen Jaakko Matala Eero Tikkanen Raimo Kemppainen Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
• 36 - Nro 1 helmikuu 2004 ELÄKELÄINEN Onnittelemme 50-vuotiasta Eläkeläiset ry:tä Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Matti Isokääntä Maija Parpala Erkki Parpala Mauno Soini Heimo Kemppainen Tauno Anttila Esko Hiltula Vieno Tihinen Maila Kemppainen Taneli Kemppainen KUKKAKAUPPA OLIVIA OY K-MARKET RUOKAKESKUS HARTWALL OY LAPIN KULTA TORNION KUNTOUTUSPALVELU OY AVARA ISÄNNÖINTI OY KONEKULMA TORNIO CAZZE ­ OPTIKKO KAAKINEN TORNION OSUUSPANKKI NORDEA PANKKI SUOMI OYJ MUSTA PÖRSSI TORNIO HANDELSBANKEN TORNIO TORNION FYSIOCENTER OY FT BALANCE SUUSPOHJAN OSUUSPANKKI TORNION I APTEEKKI ALATORNION APTEEKKI TORNION KATSASTUS OY J & J LAKKAPÄÄ OY TORNIONLAAKSON HAUTAUSPALVELU OY CITYMARKET TORNIO Irja Salmi Helena Siivola Jussi Vähänen Sodankylä SODANKYLÄN ELÄKELÄISET ry Kari Hiltunen Sirkka ja Tarmo Hirvonen Vappu Simula Aino ja Mauno Uimaniemi Tauno Salmela Pekka Vaara Ahti Virtanen Sirkka-Liisa ja Valto Maunula Alli Leinonen Maila ja Reino Veikanmaa Elsa Uusitalo Marja Toivola Heli ja Kaarlo Berg Viljo Heinikoski Heikki Myllymäki Kari Yliaska Hilkka ja Asko Apukka Alli ja Teuvo Alamaunu Kerttu Sääskilahti Mirja ja Otto Vaara Onni Tammela Vilma Strand Eeva ja Vilho Siirtola Alli Riipi ja Teuvo Pääkkö Aarne Mäntylä Kalle Keränen Erkki Herala Ritva ja Ossi Tryyki Silja ja Janne Makkonen Veijo Tikkala Ulla Reunamäki Bertta Kari Vappu Huuki Elvi Kurttio Rauha Ronkainen Nanni Manninen Aila Ruth Leila ja Paavo Timonen Elma Koivurova Paavo Alajärvi Anja Miettinen Pirkko Parkkila Enni Kärenlampi Erkki Jalo Tyyne Pelttari Helvi Jauhola Oiva Kiviniemi Jukka Alakokkare Antti Kaarela Eeva Buska Alli ja Eino Storlöpare Toivo Aamuranta Sirkka Kokotti Alpo Villamo Ada Juvonen Tuula Savolainen Merja Kääriäinen Iris Kantola Vieno Alin Saini Etumäki Oili Järvinen Anni Tiainen Antti Mantila Anja Ylä-Ajos Esa Anttonen Anja Sorvoja Leena Mäkinen Elo Aronen Helmi Aronen Aune Saarinen Airi Päivärinta Pentti Paananen Pirkanmaa Tervola Ella ja Eino Hiukka Eeva Alaraatikka Vieno ja Eino Tauriainen Eila ja Heimo Hast Aili ja Yrjö Kolmonen Aune ja Jorma Kolmonen Sirkka ja Osmo Pulkkinen Aino Kyngäs Eine ja Eero Lintula Hilja Hautamäki Elma Puikko Anja ja Taisto Huhtaniska Heimo Ylitolonen Marjatta Selin Pirjo ja Raimo Puikko Elsa Ollitervo Olavi Viljamaa Meeri Moilanen Maija-Liisa Anttonen ja Kauko Tauriainen Eira Ylimikkotervo Hilkka Tauriainen HämeenkyröViljakkala HÄMEENKYRÖNVILJAKKALAN ELÄKELÄISET ry Kangasala KANGASALAN ELÄKELÄISET ry Yrjö Hakomäki Irma Hakomäki Vappu Rantanen Sulo Rantanen Sanni ja Immo Järvinen Lempäälä Viola Peltonen Pentti Rekola Eila Rekola Marja Koitto Jukka Koitto Kirsti Qvick Väinö Qvick Mirja Kaseva Sisko Luostarinen Eevi Kankaanranta Heikki Kankaanranta Helvi Lahtinen Reino Viitala Matti Jokila Raine Luojus Vuokko Mäkipää Irja Välimaa Sirkka Hiltunen Maija Suhonen Heikki Suhonen Pirkko Räisänen Sirkka Nieminen Kaarina Kiikkerä Eira Koivisto Anja Ketonen Pirkko Katajisto Leo Hakala Eija Hakala Matti Tolvanen Otto Parviainen Marjatta Vanhatalo Matti Raittinen Maria Rouhiainen Matti Rouhiainen Veikko Hakala Reijo Lindfors Kaarina Katavisto A Lehvonen P Lehvonen Eeva-Kyllikki Tolvanen Leila Mäkinen Nokia IKAALISTEN SÄÄSTÖPANKKI NOKIAN JHL ry TAITO ­ KUVA MÄNTÄN PALVELUKOTI HUHTIKOTI MÄNTTÄVILPPULAN ELÄKELÄISET ry Marja-Liisa Könönen Erik Könönen Elsa Rapatti Armi Vähä-Koskela Jukka Vessari Laila Leiman Laila Kaunisto Kirsti Syrjänen Aarne Helander Pirkko Helander Eeva Pohjalainen Mauri Pohjalainen Maija-Liisa Rimmi Inkeri Ylinen Pirjo-Riitta Pajusalo Seija Sorsa Raimo Sorsa Kyllikki Hell Varpu Kivioja Pauli Kivioja Sirkka Hakanen Paula Hakanen Ritva Haapala Marjatta Hakanen Aarre Hakanen Inga Katajisto Aila Tuominen Hilkka Salonen Anja Siltanen Eva Kainus Asko Kainus Eeva Vihanta Voitto Vihanta Lahja Lähteenmäki Martti Koivula Helvi Leppälä Tuula Järvinen Jorma Järvinen Antti Vainikainen Terttu Mustikkamaa Jukka Korkeakoski Anneli Alatalo Aino Väisänen Eira ja Aarne Aila Pekkola Voitto Palin Anna ja Pauli Anneli Kangasniemi Rauha Tanttu Annikki Suvitie Leila Hietanen Laina Lamminpohja Reino Lamminpohja Helka Viberg Olavi Kanerva Kaarina Lehtonen Taimi Aho Veikko Mäkelä Anja Seppänen Veikko Seppänen Kirsti Henttu Aune Rautee Antti Rautee Armas Ekonen Kaarlo Uusitalo Lea Laurila Sinikka Järvinen Rauno Järvinen Elvi Rajala Aune Myllymaa Inga Katajisto Liisa Nurminen Tapio Wigelius Sirkka Wigelius Eero Mäkinen Leena Jaskari Matti Jaskari Eino Mäkelä Toivo Keränen Osmo Pajunen Helge Nurmi P ja E Mäkelä Mikael Lehtonen Markit Lehtonen Toivo Kallioniemi Olavi Nurminen Seija Nurminen Esko Ylinen Anja Forsman Toini ja Eino Hed Ilkka ja Pirjo Kotiranta Helvi Lehtinen Maire Poikkeus Anja ja Martti Karvinen Raili ja Pauli Riekkola Riitta Korpela Aarne ja Eira Rönkä Marja-Liisa Myllymäki Parkano ONNITTELUT 50 v. ELÄKELÄISET ry:lle HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE JÄSENILLE PARKANON ELÄKELÄISET ry Mänttä-Vilppula Pirkkala PIRKKALAN ELÄKELÄISET ry Laimi Pajunen Eila Vuorenmaa Aune Viitanen Tornionseutu KTK-TORNIO OY Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2004 - 37 Onnittelemme 50-vuotiasta Eläkeläiset ry:tä Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Anni Tanskanen Tarja Jokitie Sylvi Toiva Helena Väyrynen Pauli Väyrynen Anneli Aittokallio Pentti Aittokallio Elli Hyrkkönen Hilkka ja Oiva Heikkilä Aino ja Mikko Kuoppa Järvinen Tampere TAMPEREEN ELÄKELÄISET ry Anja Kuuskoski Timo Mustonen Margit Mustonen Eila Mathlin Vieno Ruohonen Irma Ilomäki Aimo Ilomäki Leo Leppänen Terhikki Parviainen Raimo Parviainen Hilkka Talvio Soile Karivieri Tuulikki Grönfors Ritva Hyrsky Kyllikki Hakala Viola Hopia Eila Nieminen Väinö Nieminen Helvi Lehtonen Tuula Tuomi Ilkka Järvelä Taavi Lintunen Elisa Nordberg Mira Kauhanen Vuokko Mikkola Reijo Siimes Aira Paavola Pirkko Lindholm Ilmari Haapaniemi Pekka Luodes Kannisto Lauri Lautamäki Leo Rantanen Pauli Jahtisaari Vilho Härkki Heikki Saarinen Pekka Ruohonen Hilkka Hakamaa Valkeakoski Martta Kuronen Pirkko Rantala Helli Lahti Paavo Järvenpää Vesa Ruskeeniemi Jouko Pesonen Marjatta Salokivi Raija Isoherranen Marja-Leena Vuori Anni ja Antti Vikman Antero Viljanen Taisto Seppälä Aino Sirkiä Martti Vartiainen Sirkka Helenius Pentti Maijala Ruovesi Mirjam ja Eino Ruokkeinen Ritva ja Lasse Viitanen Aune ja Matti Tolppanen Maija ja Eino Lahtinen Helmi Moisio Anja Ahonen Aarne Saari Irma Rantanen Ritva M. Majala Mary Tuominen Pentti Tuominen Maija ja Matti Hartman Aili ja Pauli Mäkinen Sirkka Rauhasalo Sisko ja Veikko Allan Heino Heikki Hietala Eila Rantanen Liisa Lehtimäki Sirkka Lahti Erkki Lahti Liisa Haapalehto Terttu Hagell Rauha Tanskanen Terttu Laaksonen Pirkko Sulander Eila Kuusinen Helvi Helin Anja Mäkelä Pentti Mäkelä Raili Huhtala Tuomo Huhtala Heikki Mikkonen Kalle Siivonen Vento Töppärä Paula Toivola Aune Mäkelä Esko Mäkelä Sirpa ja Kosti Koivisto Anja Vatka Toini Haapalehto Maria Luttinen Kaarina Heino Timo Heino Pirkko Halonen Pohjanmaa ELÄKELÄISET ry:n POHJANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry Marketta Semi Erkki Katajamäki Anna Ketonen Edvard Saalop Heikki Spak Terttu Katajamäki Ulla Vähärautio Markus Dahl Pirkko Kultalahti Heikki Anttiroiko Tyyne Ahonen Eeva-Liisa Paavola Veikko Väntänen Heikki Lilja Christer Eriksson Kaija Kuusela Antti Laine Taisto Haapaniemi Irmeli Mandell Viiala VIIALAN ELÄKELÄISET ry Ylöjärvi YLÖJÄRVEN ELÄKELÄISET ry Himanka HIMANGAN ELÄKELÄISET ry Anja Paananen Elle ja Alpo Akolahti Aune ja Simo Jokela Tuula ja Ensio Tuorila Elsa ja Eero Tuorila Liisa Tilus Maija ja Jukka Kääntä Inkeri ja Yrjö Uunila Liisa ja Olli Simonen Eeva ja Torsten Tuliniemi Anja Koski Salme Vähärautio Annikki Peuranen Anja ja Veikko Lindberg Pirkko ja Veikko Yli-Parkas Arja ja Osmo Paananen Rauni ja Heikki Ontronen Kalevi Collin Kaisu ja Mikko Kääntä Ritva ja Toivo Tuliniemi Briitta ja Aimo Tuorila Helvi Sipi Melvi ja Jorma Pöyhtäri Laina ja Antti Pöyhtäri Ulla ja Veikko Vähärautio Ritva Anttiroiko Tuula Kupila Inkeri ja Heikki Spak Sirkka Kordelin Eila Rahkonen Kalervo Hämäläinen Raili Kinare Yrjö Mäenpää Aira Rauhala Pauli Rauhala Väinö ja Maija Spak Kaino ja Pauli Rönnqvist Kaija ja Kauko Puisto Pirkko ja Esko Kaikkonen Pirkko ja Reijo Mäkelä Armi ja Teppo Tuominen Lea ja Jukka Puutio Taimi ja Mauno Kangas Kaarina ja Martti Mattila Enni Ainali Maija-Liisa ja Eero Karhula Ahti Spak Maire Yli-Parkas Matti Särkilä Jurva URHEILUHIEROJA MIKKO HAUTALA PENTTILÄN PUUTYÖ OY RAKENNUSLIIKE MARKKU RANTAMÄKI LINTULA OY JURVAN HARRASTAJANÄYTTELIJÄT RY PELTOLA OY LISAN MOPPI JURVAN ELÄKELÄISET ry Markku Hautala Liisa ja Juhani Hautala Anna Ketonen Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
• 38 - Nro 1 helmikuu 2004 ELÄKELÄINEN Onnittelemme 50-vuotiasta Eläkeläiset ry:tä Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Heikki ja Tyyne Parviainen Reijo Rautiainen Sirkka ja Raimo Rautiainen Helvi ja Reijo Jokela Raili Hautamäki Anneli ja Aatto Hannula Katri Närvä Toivo Hällström Kalevi Hällström Antero Peltola Aale Vierikko Anni ja Kalevi Erkki Lahola Helvi ja John Lönnqvist Anneli ja Erkki Katajamäki Elmi ja Pertti Katajamäki Henne Vainionpää Antti Lyyluoma Eero Palomäki Hilkka ja Kari Pukkila Sylvi Pukkila Marjatta ja Osmo Peltola Aini Marttila Hilkka ja Lasse Peltola Anita ja Simo Peltola Pentti Lintula Helvi Neuvonen Erkki ja Raili Seppälä Esko Hakala Eila Vierikko Matti ja Terttu Lehtinen Sylvi Blomsten Pentti ja Kaija Manne ja Taimi Koski Salme ja Voitto Välimaa Ilmari Haapaluoma Irmeli Haapaluoma Keijo Terho Reima ja Airi Lyyluoma Raimo ja Kerttu Lyyluoma Unto ja Seija Lintula Erkki ja Emmi Lintula Sakari ja Arja Kentta Annikki ja Kari Majasaari Tellervo Peltola ja Taisto Meeri ja Jarmo Kalliomäki Kaarina Mäenpää Helena ja Pauli Elomaa Ritva ja Heino Mukari Eevi ja Heikki Wiik Eeva Seppälä Inkeri Seppänen Leena ja Heikki Elomaa Aulis Kakkuri Jokela Tyyne Ahonen Seinäjoki SEINÄJOEN ELÄKELÄISET ry Anni Franttila Anneli Kivimäki Aune Niemi Anna Ristimäki Erkki ja Pirkko Myllyniemi Milja Kivioja Marketta ja Erkki Perä Laimi ja Sauli Majaharju Helle ja Taisto Haapaniemi Teuva TEUVAN ELÄKELÄISET ry Vaasa VAASAN ELÄKELÄISET ry Väinö Lajunen Eini Lajunen Jorma Toija Veikko Keltaniemi Mailis ja Roni Uppård Heikki Lilja Eeva Kangas Maija Kaakinen Leena ja Jussi Mäenpää Raimo Vahtera Kerttu Tervasmäki Kerttu ja Aaro Kaunisto Rauha Risfors Anna-Maija ja Jaakko Mäki Eero Turpeinen Sulo Ruohoniemi Kerttu ja Veikko Koivula Maire Saarikangas Aino Ahonen Ritva Mustonen Terttu Männikkö Matti Selin Antero ja Tuula Ainasoja Eino Kaatikko Kaisu Jerohin Marja-Leena Kruhse Pirkko Aitola Martti Urpiola Ritva ja Markku Hankosaari Harry Aspholm Paula ja Reino Korpela Erkki Åsvik Hertta Hiivanainen Olavi Pöntinen Senja Honkonen Hely ja Kauko Kahlos Helvi ja Rikhard Virta Pirkko ja Kauko Peltonen Sisko ja Markku Mäkiranta Jorma Hankanen Katri Vesterbacka Jouko Kuikka Pentti Jokela Sylvi Hauta Tuula Pietikäinen Anna Kivinen Liisa Rajamäki Anne Järvenpää Osmo Hovila Eira ja Esko Rintanen Salli ja Lasse Nikula Kirsti ja Esko Finni Kaisu Peltoniemi Elli Piri Kaino ja Altti Kankaanpää Kokkola KOKKOLAN ELÄKELÄISET ry Markus Dahl Liisa ja Jussi Jäntti Sinikka ja Erkki Kankaanpää Aira ja Paavo Vuorinen Tuula ja Matti Myllymäki Unto Aho Pirkko ja Kullervo Kultalahti Elvi Tofferi Tanja Sillanpää Irja Heikkinen Irja Sivonen Asta Wikström Marja-Liisa Prittinen Marja-Leena ja Pentti Nurmi Kaarina ja Veikko Tikkakoski Pirkko Talonmies Reino ja Elvi Hakola Alpo ja Ulla Nordlund Lilli ja Olavi Luomala Annikki ja Paavo Kujanen Raija ja Pekka Mäki Fanni Kniivilä Juhani Sillanpää Liisa Änäkkälä Aino Toivonen Martta Pimperi Orvokki ja Eino Rantala Anneli ja Aaro Myllymäki Margit ja Leo Saario Eila Ahonen Heino Möttönen Dagny Leinonen ja Hellevi Eino Peltoharju Lasse ja Kaarina Iipponen Hilma Lehto Pentti Koski Aaro ja Auli Kallio Meeri Kangasluoma Taimi Koivula Heikki Koivula Väinö Hakola Laura Prinkkilä Pirkko Mäntynen Martti Mäntynen Lapua LAPUAN ELÄKELÄISET ry Kerttu Berg Irma Huhtamäki Raili Hietala Maija Luomala Aarne Luomala Elma Mikkilä Maria Holma Aili Patteri Arvo Patteri Sylvi Ylikojola Laura Arola Olga Metsäpelto Kerttu Koivuluoma Rauha Koivula Kyllikki Koski Voitto Koski Eeva-Liisa Paavola Jussi Paavola Annikki Kangasluoma Tapani Saarimäki Maija Suokko Pentti Suokko Kerttu Saarela Osmo Saarela Maija Eronen Armas Vuorensyrjä Anja Pouttu Jussi Pouttu Kaisa Holsius Pietarsaari PIETARSAAREN ELÄKELÄISET ry Alli Bro Kaisu Leppänen Kaarina Hyyppä Anna-Liisa Hyyppä Ria ja Hannu Salomäki Aino Valkonen Gunnel ja Seppo Pietilä Aino ja Reijo Hakola Reino Tuikkanen Heikki Paananen ja Anna-Liisa Anni Kellari Wivi Strömsholm Kerttu ja Tauno Lappi Eeva ja Eero Leino Henny Lintunen Alli Lehtinen Risto ja Mirjam Koskinen Elvi Kivijärvi Terttu Backlund Ritva Iso-Kungas Liisa ja Arvo Kähtävä Rhea ja Reijo Koskinen Liisa ja Veikko Laihia LAIHIAN YLIPÄÄN JÄRJESTÖYHDISTYS LAIHIAN ELÄKELÄISET ry Pirkko Niemistö Aila Saksa Leila Peltokoski Reijo Viljanmaa Matti Keto Lauri Korpela Eino ja Rauha Santtila Jorma Niemistö Kauhava Pirkko Hauta Elma Vuorenmaa Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2004 - 39 Onnittelemme 50-vuotiasta Eläkeläiset ry:tä Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Helena Hankanen Marketta Semi Pirkko ja Reino Peltoharju Raija Kulmala Jorma Latva-Äijö Irmeli Mandell Juhani Latvarasku Eeva Kuusinen Eeva Särkijärvi Anneli ja Juhani Ilkka Mirja-Sinikka Ylilammi Ykspihlaja Terttu Laitala Toini Vehniäinen Mikko Vehniäinen Anna-Liisa Fagernäs Aili Tuominen Veera Päivärinta Eino Päivärinta Irma Jokiniemi Liisa Niemi Kyllikki Luoma Lydmila Staudinger Ritva Haapasaari Eero Haapasaari Martta Olkkola Aura Rokala Pauli Björbacka Toini Tuominen Agneta Hietikko Eino Hietikko Elvi Torppa Liisa Hassinen Aila Tuominen Pirkko Hirvikoski Pentti Hirvikoski Eeva Hautala Olavi Hautala Kaarina Hammar Aune Kettunen Matti Kettunen Pohjois-Karjala Joensuu Ossi ja Aili Haatainen Hilkka ja Vilho Korhonen Senja Kareinen Aino Lankinen Alli Lavikainen Tilma ja Veikko Halonen Kirsti Kinnunen Erkki Kukkonen Toivo Heikkinen Aari Leppänen Maria Riissanen Irmeli ja Olavi Penttinen Raili ja Teuvo Oinonen Kerttu ja Martti Aspelund Anja ja Aimo Vihavainen Anna-Liisa Pekkala Aune Marjomaa Simo Hirvonen Sanelma ja Alpo Savolainen Liisa ja Pentti Kinnunen Anja Könönen Eila Säisänen Onni Kiiskinen Sirkka ja Erkki Eeva ja Reino Surakka Irma ja Toivo Sahlman Kerttu Soininen Timo Hiltunen Erkki Kukkonen Seija Eschner Pirkko ja Heikki Surakka Sinikka ja Mauri Kinnunen Onni Vänskä Sirkka ja Jussi Meeri ja Veikko Sotikov Terttu ja Pentti Räsänen Ester Kinanen Ritva ja Raimo Peiponen Martti Vallius Uimaharju UIMAHARJUN ELÄKELÄISET ry Veli Saharinen Maija Saharinen Helvi Laatikainen Toivo Liimatta Matti Nieminen Ilma Nieminen Heikki Savelius Irja Savelius Veikko Lavikainen Pirkko Romppanen Irja Huovinen Aarre Virolainen Reino Tahvanainen Keijo Riissanen Leena Soikkeli Veijo Soikkeli Irene Ristimäki Taisto Mäkelä Terttu Mäkelä Aimo Ryhänen Esko Lavikainen Jaakko Juvonen Vieno Muranen Erkki Frondelius Erkki Puhakka Lieksan Seutu LIEKSAN SEUDUN ELÄKELÄISET ry Tauno Nevalainen Anneli Nevalainen Valde Laamanen Irja Puupalainen Bertta Eskelinen Toini Laitala Urho Vallius Ida Pakarinen Unto Karjunen Vesa Puoskari Tyyne Räisänen Raimo Timonen Sulo Rieppo Matti Ruokolainen Kalevi Honkanen Eila Honkanen Otto Tolvanen Urho Vallius Oiva Partanen Satakunta ELÄKELÄISTEN SATAKUNNAN ALUEJÄRJESTÖ ry GALLERIA RAILIN TAULUT EURA-SÄKYLÄKÖYLIÖN ELÄKELÄISET ry Kerttu Aaltonen Ulla Männistö Tellervo Peltola Liisa Nikki Esko Nikki Ari Puisto Aino Vesala Heimo Juhola Maire Tanninen Aulis Laaksonen Eeva Välimaa Oiva Välimaa Eeva Männistö Saimi Ranta Toivo Ranta Simo Leino Raili Anttonen Martti Anttonen Eila Luusalo Jukka Peltomaa Pekka Leino Seija Torkkeli Martti Torkkeli Erkki Kivimäki Aino Nurminen Juhani Kouttinen Eura-SäkyläKöyliö EURAN OSUUSPANKKI HUITTISTEN SÄÄSTÖPANKKI NORDEA PANKKI SUOMI 1129 EURA KAUTTUAN KIPSA ry EURAN KONEPISTE EERO JOKELA OY EURAN LASI VAATE VINHO OY K-SUPERMARKET K-MARKET VISO SÄKYLÄN SÄHKÖ-PUISTO OY EURAN OPTIIKKA OY Asta Mikola Erkki Mikola Terttu Lepistö Heimo Torninoja Helvi Syvärinen Anja Viitahalme Tuomo Viitahalme Harjavalta HARJAVALLAN ELÄKELÄISET ry Simo Keinonen Anna-Liisa Keinonen Erkki Jokiranta Olavi Nurminen Jorma Lehtinen Tahvo ja Kaija Rännäli Kustaa ja Anita Keinonen Pirkko Vertanen Pirjo Ojanen Pentti Mäkelä Helvi Heikkonen Lahja Kinnunen Irma Huuki Leena ja Simo Vahala Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
• 40 - Nro 1 helmikuu 2004 ELÄKELÄINEN Onnittelemme 50-vuotiasta Eläkeläiset ry:tä Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Huittisten Seutu Esko Niittynen Marjatta Stolt Toivo Suominen Eine Raikunen Tuulikki Ketola Maire Jalonen Eila Salminen Matti Koivisto Eila ja Keijo Olavi Tahvanainen Kankaanpää Antti Piittala Sisko Piittala Toivo Kangas Anna-Liisa Kangas Mauno Halmela Onerva Jokela Elli Wasse Pekka Tamminen Toivo S Kangas Vappu Kangas Heikki Saarijoki Maila Saarijoki Vienolat Pauli Viitala Pirkko Hakala Tenho Kaukola Terttu Kaukola Kauko Jussila Annikki Jussila Kokemäki KOKEMÄEN ELÄKELÄISET ry Anni Selin Kaarina Salo Sirkka Rahtu Seija Kilkku Greta Lammi Pentti Lammi Hilja Kivensilta Leo Kivensilta Saimi Erkkilä Toivo Erkkilä Heikki Vuori Lempi Mäkinen Matti Mäkinen Raimo Erkkilä Hely Erkkilä Seija Häyrinen Betty Laaksonen Eino Laaksonen Sinikka Leppänen Aino Salminen Erkki Rosvall Seija Korkeasalo Anja Ylinen Mikko Ylinen Tuulikki Rosengren Erkki Ylinen Elsa ja Martti Vähä-Kulmala Paula ja Hannu Rintamaa Hely ja Paavo Hasa Sinikka ja Toivo Kaipiainen Aini Laikku Anna-Liisa ja Leo Laitinen Terttu ja Reijo Viinamäki Kaino Liitiäinen Taimi Heino Helena ja Esko Heiniluoma Irja ja Vilho Helin Tauno Kovanen Laura Laine Hely ja Olavi Lepistö Hilkka Rauäng Eila Viljanen Helvi Viljanen Pihlava Hilkka Kulmala Antti Kulmala Veikko Lehtonen Hannes Saarela Maija Mirtola Pirkko Rissanen Eino Jalonen Ritva Karvinen Ilmo Pudas Vuokko ja Matti Rinne Pentti ja Maija Taronoja Anja Jokisuo Pentti Reunanen Anja ja Kalevi Turunen Esko Elonen Kaarina Kuparinen Niilo Kuparinen Reino Kuusiluoto Maija Kuusiluoto Antero Koskinen Aili Koskinen Irma ja Lauri Lamminen Matti Kalliomäki Irja Häyrynen Sirkka Kuparinen Risto Jokisuo Raila Aho Jutta Jokisuo Pori PORIN ELÄKELÄISET ry Aili ja Veikko Leino Marjatta Hakala Tuija Flinck Aune ja Juha Harjula Elsa Heiskanen Kauko ja Aino Leila Forss Liisa Söderman Anja Harja Anja ja Reijo Mäkinen Seija Palmu Helena Lehtiranta Raili Mansikka-Aho Taisto Rantanen Annikki Rosenqvist Liisa ja Raimo Liljeroos Arja Haikkonen Aino Kuusela Ella ja Pauli Harjunen Simo Vaahtera Vuokko Sundqvist Veijo ja Irja Koskinen Eine Aaltonen Tauno Viitala Mauno Hautaoja Riitta Heinonen Irja Nevala Pekka Lammi Pirkko Raitaniemi Tarja Korhonen Jorma Fagerdahl Mauri Laine Kyllikki Malmberg Anneli ja Pauli Liekari Martti Keränen Kyllikki Suoniemi Irja ja Teuvo Johansson Liisa ja Seikko Pajunen Jorma Uusitalo Anna-Liisa Lindfors Erkki Roininen Helena Lammela Leila Suominen Arvo Pietilä Arto Kangasmaa Alpo Sundvall perh. Aune ja Vieno Roslöf Lea Järvensivu Antti Järvensivu Anja Säiniö Tuula Hakanen Vampula Anja Karsikas Kauko Kärkäs Hilja Mäkinen Anna-Liisa Vainio Sirkka Taipale Seija Arminen Raimo Kuusisto Mirja Hakala Kaino Hakala Uuno Huhta Hilkka Kultavirta Reino Kultavirta Sylvi Eloranta Arvo Ristolainen Raija Korpela Helvi Jalonen Leena Kaunismaa Kerttu Ojaniitty Anja Eloranta Paavo Huhta Sylvi Kiviranta Mikko Tammelin Anja Kajakivi Aune Helminen Esko Helminen Anna-Liisa Niinikorpi Anne Henttonen Suoma Autio Tarmo Autio Tuovi Siili Aimo Polo Olavi Ojaniitty Helena Salola Ulvila ULVILAN ELÄKELÄISET ry Tuovi ja Alpo Myllymäki Tuulikki ja Kauko Pihlajamäki Jukka Salonen Irmeli ja Jouko Vuohiniemi Toini Raune Sinikka Fallström Rainer Raitaniemi Seija Vidlund Rauma RAUMAN ELÄKELÄISET ry Kirsti ja Olavi Pylkkönen Nakkila Hilja ja Väinö Naski Reeta ja Antti Alisaari Sirkka ja Pentti Tähti Liisa Salisaari Tarja ja Pentti Ranta Helvi Saarni Mirja Rannikko Irmeli Lindqvist Ensio Kyyrö Vammala VAMMALAN ELÄKELÄISET ry Salme Pihlava Reijo Pihlava Raija Mäkitalo Marja Nieminen Marita Pohja-Sato Eino Sato Eila Alanen Jouni Alanen Pomarkku Aimo Aaltonen Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2004 - 41 Onnittelemme 50-vuotiasta Eläkeläiset ry:tä Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Savo ELÄKELÄISET ry:n SAVON ALUEJÄRJESTÖ ry K-RAUTAMASA KIRKKOPUISTON APTEEKKI POP IISALMI Heinävesi Aila Kolari Aimo Piironen Siiri Keinänen Toivo Kinnunen Elvi Kervinen Mailis Hirvonen Liisa Lehvonen Seppo Pasanen Rauha Karvinen Otto Heiskanen Anna Kortelainen Hilkka Venäläinen Anneli Saloranta Atte Saloranta K-CITYMARKET IISALMEN I APTEEKKI AUTOKORJAAMO M. RYHÄNEN, LAPINLAHTI Anja Mähönen Leena Hiltunen Tuovi Ryhänen Eini Partanen Sirkka Tuovinen Eino Tuovinen Anja Väätäinen Toivo Väätäinen Elvi Heiskanen Maija Ruokangas Väinö Antikainen Eino Huttunen Eila Huttunen Ritva Korhonen Pekka Korhonen Tyyne Turunen Anja Kattainen Väinö Kattainen Paavo Tegelberg Kalle Ryhänen Rauha Ryhänen Sanni Mursu Aimo Mursu Liisa Rikkilä Kaarina Korhonen Niilo Kumpulainen Vilho Kouvalainen Liisa Kauppinen Sirkka Ruotsalainen Annikki Huttunen Leena Saatsi Maija Kettunen Liisa Ryytty Olavi Kokkonen Anna Liisa Pietikäinen Aino-Maria Väisänen Anja Kaikkonen Vilho Kouvalainen Helga Väisänen Veikko Jyrkinen Holopainen Maija Niskanen Kaarina ja Martti Hämäläinen Asta Kauppinen Irma Saikkonen Veera Rissanen Jouko Hämäläinen Mirjam Väänänen Inkeri Vaara Raili Laitinen Viljo Miettinen Margit Tiainen Väinö Tiainen Leo Koslonen Heikki Kasanen Liisa Liimatainen Erkki Nissinen Sonja ja Aarne Holopainen Toivo Leskinen ja Aino Sirkka Jeulonen Elma ja Heikki Räsänen KONTTORI PELTOHOVI HOTELLIRAVINTOLA KIURUVEDEN APTEEKKI TAPIOLA-RYHMÄ KIURUVESI NORDEA PANKKI SUOMI OYJ KIURUVESI SIWA KIURUVEDEN OSUUSPANKKI SÄÄSTÖPANKKI OPTIA KIURUVESI KIURUVEDEN LÄHIVAKUUTUSYHDISTYS K-SUPERMARKET Vieno ja Pentti Hiltunen Anneli Ohtonen Liisa ja Aaro Pietikäinen Anja Mikkonen Leena Rantonen Elina ja Tauno Blomberg Vieno ja Eino Blomberg Albin Kokora Vieno Rytkönen Aino Kumpulehto Hanna ja Martti Tikkanen Kalle Ruotsalainen Irja ja Reino Tossavainen Pirjo ja Pekka Fält Maija Asikainen Usko Glad Tuula Kukkonen ELÄKELÄISET ry Kalevi Hiltunen Irma Hämäläinen Heikki Suhonen Marja-Leena Kauhanen Veikko Lämsä Anna ja Teuvo Kokkarinen Tuula ja Pekka Korhonen Kaarina ja Kauko Kääriäinen Marjatta Lehtola Marja-Leena ja Seppo Leppälä Sirkka Mustonen Risto Niiranen Hilja Nissinen Sulo Puurunen Onni Rastiola Tuula Rissanen Sirkka ja Leo Ruotsalainen Liisa ja Eero Räisänen Pirkko ja Leo Räisänen Hilkka Sutinen Aili ja Tauno Toivanen Karttula KARTTULAN ELÄKELÄISET ry Keitele Elsa Niskanen Eeva Räty Tauno Räty Raili Vesterinen Ritva ja Aate Rautiainen Vieno ja Veikko Leskinen Irja ja Reijo Laukkanen Kari Kaipainen Juhani Kolari Aili Åhman Salme Qvick Leppävirta Aune ja Yrjö Laukkanen Pertti ja Elvi Parviainen Irja ja Eino Nikkanen Kalevi Tuovinen Asta ja Reino Kuittinen Taisto Pursiainen Pirkko Halonen Auvo Asikainen Aino Kuittinen Jäppilä JÄPPILÄN ELÄKELÄISET ry Iisalmi BOVELLAN KY KUKKASET PEHKONEN JAANAN LAHJATUPA KAHVILA HEIKKINEN LEIMUKUKKA PARTURIKAMPAAMO ELISA KORU-AIKA T:MI MUOTITALO KIISKINEN JULKUNEN KELLO-KULTAOPTIIKKA LYYTIKÄINEN KY LÄNSIVUORI KUKKA JA HAUTAUSPALVELU WANHA KUKKAKAUPPA JA HATAUSTOIMISTO TAIKATALO BETANIA-KOTI POHJOLAN MATKA SÄÄSTÖPANKKI OPTIA IISALMEN OSUUSPANKKI Kallavesi KALLAVEDEN ELÄKELÄISET ry Kirsti Joki Olavi Joki Kaija Korhonen Toini Pekkonen Maria Räsänen Anja Hartikainen Hilkka Iivarinen Pauli Iivarinen Pentti Kolari Anja Kolari Ritva ja Aulis Kiuruvesi KIURUVEDEN KAUPUNKI IISALMEN OSUUSPANKKI KIURUVEDEN Nilsiä Ritva Asikainen Aune ja Viljo Toivanen Vesa Hartikainen Veikko Toivanen Anja ja Pertti Puustinen Väinö Laitinen Taimi Ahonen Lea Niskanen Arvi Juntunen Sirkka ja Pentti Niiranen Maija Miettinen Meeri Piironen Anna-Liisa Muona Sylvi Puustinen Helga Rissanen Kuopio Aune ja Tauno Hätinen Kaija Oravainen Aune Laitinen Helmi ja Unto Räsänen Esko Heikkinen Vieno ja Emil Poutiainen Heimo Seppänen Rauha Tuovinen Helmi Balk Anja Turtiainen Hilda Jääskeläinen Anna Karhunen Toini Maria Miettinen Sinikka Pitkänen Eija Tuovinen Liisa ja Martti Launonen Aune Reinikainen Meri Höylä Hilkka Isokallio Pieksämäki ASENNUSPALVELU REIJO HALONEN K-MARKET NEILIKKA NAARAJÄRVI AKI ­ TEK OY Lauluryhmä Ellen Eronen Antti Nuutinen Lapinlahti LAPINLAHDEN Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
• 42 - Nro 1 helmikuu 2004 ELÄKELÄINEN Onnittelemme 50-vuotiasta Eläkeläiset ry:tä Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Tyyne Koskelo Eino ja Sirkka Tikkanen Veikko Jehkinen Eila Nykänen Irja Taavitsainen Hilja Nuutinen Maire ja Heikki Jäntti Eino Eronen Aili Riipinen Rautavaara RAUTAVAARAN ELÄKELÄISET ry Liisa ja Esa Hirvonen Eero Kärkkäinen Leena Ronkainen Tapio Hälinen Sisko Iljin Margareta ja Väinö Hyttinen Jorma Rönkkö Kalevi Tuovinen Asko Julkunen Bertta ja Toivo Mykkänen Usko ja Seija Partanen Vehmersalmi Leena Venäläinen Kauko Piiroinen Eino ja Leena Voutilainen Aarne Holopainen Eemil Kolari Elsa Lundström Anja ja Lauri Tarasmaa Anneli ja Toivo Eila Koponen Maija Soininen Maija Antikainen Tuula ja Kalevi Soininen Pentti Hiltunen Aune Voutilainen Vieno Soininen Ritva Pietilä Kauno Pietilä Martta ja Arvi Savolainen Kirsti ja Seppo Tuomainen Anja Voutilainen Saara Savolainen Inkeri Holopainen Juhani ja Kirsti Ruotsalainen Helena ja Kyösti Savolainen Aarni ja Alli Miettinen Matti Hentilä Vuokko ja Veli-Matti Kärkiö Mirjami ja Pentti Miettinen Raija Holopainen Uusimaa Savonlinna SAVONLINNAN ELÄKELÄISET ry Eila Kämäräinen, Sulkava Taimi Juuti Sisko Karhu Armas Pakarinen Kati Silonsaari Arja Rask Eeva Karttunen Eila Turunen Veera Kapanen Pauli Juuti Irja Korhonen Ahvo Korhonen Lauri Luostarinen Vieno Luostarinen Kalle Poikonen Vuokko Makkonen Ensio Kohonen Airi Kohonen Toini Järvinen Leevi Putkonen Eino Laukkanen Helli Kosunen Sorsakoski Paavo Nyyssönen Espoo ELE KAHVILA KANELIPULLA Hannele Pitkä-Liukkonen Maija-Liisa Pitkä Kalevi Pitkä Pekka Manninen Terttu Haavisto Hilkka Rinkinen Airi Riikonen Kirsti ja Albin Sandström Juulia ja Severi Semi Terttu Mielonen Christer Hägg Maija Salokoski Kari Wikström Kati ja Roope Sironen Lauri Suomalainen Anneli Wikström Ilse Jaatinen Jorma Kakko Sinikka Paavilainen Aarne Simonen Liisa ja Raimo Liukkonen Toca ja Vesa SuonenjokiIisvesi SUONENJOKI-IISVESI ELÄKELÄISET ry Sirkka ja Seppo Voutilainen Kaija ja Sakari Lappi Tuulikki ja Raimo Huuskonen Aino ja Esko Lindman Raili Vepsäläinen Arvi Jauhiainen Veera Kesänen Veera ja Timo Sutinen Aino Suhonen Veli Vauhkonen Anja Lankinen Leena ja Huuko Karppinen Etelä-Espoo ONNITTELUT JA HYVÄÄ JOULUA JÄRJESTÖLLE JA JÄSENISTÖLLE ELÄKELÄISET RY:N UUDENMAAN ALUEJÄRJESTÖ RY ONNITTELUT JA HYVÄÄ JOULUA JÄRJESTÖLLE JA JÄSENISTÖLLE Etelä-Espoon Eläkeläiset ry Seppo Patrikainen Aira Ahokas-Nieminen Anneli Nöyränen Kiti Lehtonen Vieremä VIEREMÄN ELÄKEÄISET ry Savonranta SAVONRANNAN ELÄKELÄISET ry Elli Makkonen perh. Eeva Niskanen Ella Suomalainen Veikko Kastikainen Tyyne Kastikainen Martti Laamanen Katri Laamanen Elvi Pärkinen Ida Pesonen Aaro Pesonen Sylvi Pesonen Helmi Suhonen Marja-Liisa Männynsalo Jouki Laamanen Lauri Pippuri Sampo Pesonen Toimi Rinne Sirpa Rinne Kauko Hyvönen Maire Mutikainen Arto Laamanen Maire Reinikainen Veikko Mikkola Eeva Hyvärinen Varkaus VASEMMISTOLIIN VARKAUDEN KUNNALLISJÄRJESTÖ ry VARKAUDEN ELÄKEÄISET ry Erwin Brohm Auli Rakel BrohmToivanen Pertti ja Anna Laakkonen Pentti Natunen ja Elli Raimo ja Kerttu Voutilainen Osmo ja Helvi Sihvonen Seija ja Arvo Tenhunen Sinikka Korte Terho ja Ansu Lankinen Sirpa ja Mirja Paavo ja Marketta Palkeinen Lea Itkonen Helena ja Raimo Heikkinen Milja ja Pekka Tuovinen Raija Puumalainen Arja ja Reino Väinö Antikainen Unto Myllynen Sonkajärvi Veikko Heikkinen Erkki Partanen perh. Saara Ulmanen Hellin Martikainen Martti Heikkinen perh. Seija Nuutinen Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2004 - 43 Onnittelemme 50-vuotiasta Eläkeläiset ry:tä Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Maiju Pynnä Marja Koskinen Veijo Koskinen Irma Hämäläinen Irkku Kilpinen Eila Esko Jenny Rajakangas Sirkka Rekanen Piri Salo Anna Piitulainen Eila Repo Matti Kasari Tuula Kasari Helinä Kivimäki Tamara Waltzer Olavi Waltzer Sirkka Kukkonen Paavo Kurkela Aili Mustonen Pauli Mustonen Risto Tienhaara Klaudia Tienhaara Terttu Viinanen Rauha Kuortti Unto Luukkanen Sulo Suojoki Ros Mari Suojoki Irja Koskinen Meeri Mäkelä Tapio Rajala Kerttu Korhonen Holger Wasenius Aila Wasenius Kristina Härkönen Irja Rönnberg Timo Typpö Antero Krekola Erkki Galkin Aimo Hirvonen Eeva Nieminen Anneli Lindqvist Kari Kuulas Eino Pylkkänen Mailis Boman Tilma Liukkonen Raimo Väänänen Matti Savolainen Pekka Paappanen Kalevi Heiskanen Sirkka Itäniemi Seppo Itäniemi Terttu Hyytiäinen Allan Hyytiäinen Birgitta Pirttimäki Verneri Nyman "Ilolaiset" Reino Suokas KirkkonummiSiuntio Taina Kettunen Erkki Rinne Maire Jauhiainen Veikko Salonen Vieno Kärkkäinen Lauri Kärkkäinen Tero Lehtonen Armi Lehtonen Eva Böckerman Arvi Salo Tuula Loimijoki Mauno Savolainen Aino Turunen Eini Kokki-Sévon Aino Heiskanen Aune Nikki Matti Ruotsala Martti Sollo Jorma Junno Helli Jolkkonen Ritva Laiho Antti Laiho Alina Martiskainen Maija-Liisa Nysten Raija Mäki Olli Mäki Raija Pernu Korso KORSON ELÄKELÄISET ry Sirkka-Liisa Kanerva Esko Kanerva Elma Kettunen Vesa Kettunen Olavi Tervonen Bo Gustafsson Maj-Britt Gustafsson Mirja Ojanen Olavi Lehtinen Sirkka Tervonen Leena Raitamaa Leila Saari Markus Saari Hilkka Takala Esko Koivula Marja Koivula Pirkko Latvasto Lauri Ainasoja Seija Ainasoja Heimo Remes Pirkko Laaksonen Meeri Kiukas Toini Laine Maire-Maria Ronkainen Simo Ronkainen Arvo Pitkänen Anni Rantala Pirkko Asplund Marita Ahonen Toini Rosenström Karl Lindberg Birgit Löfberg Pirkko ja Karl Lindberg Aira Montonen Aarne Lindgren Eila Ervasti Lauri Muistola Terttu Muistola Olavi Kanerva Marketta Rissanen Urpo Karvonen Järvenpää JÄRVENPÄÄN ELÄKELÄISET ry Erkki Haavisto Elli Haavisto Marjatta Holmberg Aino Koponen Ella ja Antero Nylund Aino Hermunen Veikko Laine Kalle Kortetjärvi Reino Lahti Matti Hytönen Airi ja Leo Hramoff Annikki ja Tauno Virtanen Siiri Salmi Sylvia Vainionpää Kaarina Lappalainen A-K Lindström Hilkka ja Reijo Salomaa Ilmi Pynttäri Terttu ja Onni Vattukallio Aarno Tornberg Sirkka ja Kalervo Särkelä Viktor Boehme Reima Kervinen Eila ja Kauko Kyllikki Hämäläinen Pirkko ja Jorma Vartiainen Einar Holmberg Orvokki ja Taisto Putous Anna-Liisa Sundvall Soini Sundvall Nils Saarikangas Aila ja Kalevi Kujanpää Havukoski HAVUKOSKEN ELÄKELÄISET ry Hyrylä Liisa Aho Olavi Pietikäinen Raili Kumpulainen Sonja Rönkkö Ulla Karjunen Roosa Pirinen Riitta Saukkola Annikki Sinkkonen Hilkka Lindroth Vuokko ja Erkki Jokela Leena ja Toivo Rönkkö Kirsti ja Väinö Pitkänen Helmi ja Kalevi Tiilikainen Kerttu ja Reino Viirtala Etelä-Vantaa Veli Martikainen Lindholmit Esko Hämäläinen Lasse Hakala Esko Jokinen Mauri Kivijärvi Dadja Laine Elsa Pakarinen Antti ja Anneli Dahl Sauli ja Raili Sarvi Erkki Turkia Pirkko Pesonen Silja Virta Leo Laaksonen Unto Asikainen Puhakka Manu ja Kyllikki Pellinen Alli Myllyniemi Yrjö Aaltonen Lahja Aaltonen Eila Puhakka Ritva Ahrovaara Heikki Koski Anja Salminen Enni Lindholm Orvokki Sormunen Anja Kärkkäinen Tellervo ja Esa Vepsäläinen Liisa Suomi Paula Hyytiäinen Aune Shemeikka Meeri Koskinen Tauno ja Terttu Koivunen Pirkko ja Pentti Hellgren Pentti ja Ulla Ahjoniemi Lahja Jormanainen Erkki Vikström ja Elina Ritva ja Veikko Alho Risto ja Helka Saaristo Aino Kokkonen Erkki Ahlfors Elli ja Paavo Nikulainen Anna-Maija Sundell Eila Salo Kalevi Närhi Olavi Rautajärvi Erkki Puisto Esko Lehtonen Kaija Laaksonen Seija ja Kari Alhonoja Elvi Aalto Lauha Meri Klaukkala KLAUKKALAN ELÄKELÄISET ry Anja Mustonen Jaakko Mustonen Maila Huovari Airi Huovari Heikki Halonen Terho Hirviniemi Vilho Ollikainen Unto Luokkala Taisto Lahtinen Kaarina Lönnqvist Matti Lyijynen Pirkko Latva-Äijö Kullervo Latva-Äijö Eila Lönnqvist Barbo Lindholm Keijo Lindholm Eila Lindholm Aira Lehtinen Erkki Lehtinen Maija Petrell Olavi Petrell Rauni Pelkonen Toivo Pelkonen Eeva Malassu Toivo Malassu Soile Marrasmaa Saara Toikkanen Sirkka Soininen Arja Serenius Jorma Serenius Aili Salonen Maija Ekroos Vappu Ekholm Kaija Kataja Liisa Kulmala Eeva West Anja Virtanen Lohja LOHJAN ELÄKELÄISET ry toivottaa Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta eläkeläisystävilleen Kerava KERAVAN ELÄKELÄISET ry Kaarlo Lille Marjatta Lille Asser Peltonen Ritva Leinonen Kerttu Mehtonen Anna Klemetti Ritva ja Erkki Masalin Jouko Jaaranen Ritva ja Arvo Inkeri ja Seppo Osmo Varinen Taimi Ollila Toini Syrjämäki Vuokko Korpi Maila Hölttä Arvo Henttonen Jukka Toikander Raija ja Reino Timonen Lohjan Seutu Heikki Viljanen Anna Liisa Kumpulainen Sirkka Ojala Emmi Kiiskinen Helli Raitis Alli Nurmi Terttu Hietala Aini Salminen Pirkko Eloranta Ulla Lassila Toivo Korhonen Sirkka Lindholm Petteri Lilja Leila Ahmaoja Liisa Höylä Maire Pirinen Veikko Salonen Tuula Mårdh Matti Ollikainen Sisko Moilanen Hyvinkää Pirkko Keihäsjärvi Keijo Jokela Rauha Jokela Veikko Ceder Sirpa Aalto Toini Parkkonen Jouko Parkkonen Eero Salmi Aune Kaihevaara Pekka Kaihevaara Irja Torvikoski Sanna-Liisa Korpela Paavo Mähönen Ritva Mähönen Reino Hirvonen Pauli Uitto Raimo Kantanen Kerttu Kallinen Hanko HANGON ELÄKELÄISETHANGÖ PENSIONÄRER ry Eva Manner Raija-L Laitinen Hilkka Lakkamies Karkkila Arvi ja Sinikka Backman Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
• 44 - Nro 8 joulukuu 2009 ELÄKELÄINEN Onnittelemme 50-vuotiasta Eläkeläiset ry:tä Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Silja Ojansuu Eino Martelin Eero Rönkkö Risto Närhi Kirsti Vainio Toini Timperi Tuulikki Kinnari Yrjö ja Helvi Heinola Antti Haataja ELÄKELÄISET ry Tuula Saastamoinen Eero Rusanen Antero Hautaniemi Sirkka Mäkinen Eero Mäkinen Vilho Kinnunen Sirkka Ahlstedt Liisa Sulkava Veijo Sinisalo Anna-Liisa Järvinen Kaija Hakavuori Marjatta Ruokolainen Malminiitty MALMINIITYN ELÄKELÄISET ry Porvoo PORVOON ELÄKELÄISET ry Martta Väisänen Kalevi Väisänen Ilona Räsänen Kalevi Peisala Helena Mattila Kaino Kukkonen Tuula Kukkonen Pentti Koponen Ulla Lindroth Hilkka Id Pirkko Friman Ruth Junkkila Raija Forsblom Yrjö Toivola Sigurd Sandholm Eero Julkunen Irma Isoaho Anja Alén Seppo Alén Airi Toivonen Vilho Toivonen Helvi Eriksson Kati Haukkamaa Anneli Johansson Anneli Kelometsä Terttu Miettinen Marjatta Boxström Pertti Maukonen Eero Pirttimaa Eila Pirttimaa Tuula Hanhinen Altti Hanhinen Sirkka Javanainen Toini Huhta Allan Huhta Elvi Majander Hilkka Montonen Maj-Britt Eriksson Paula Laine Veikko Laine Inkeri Niiranen Heikki Ronkainen Pirkko Rissanen Maija Hildén Aino Ruotsalainen Jussi Mård Eila Mård Raimo Tolmunen Toini Tolmunen Erkki Glönnqvist Pauli Leino Olavi Frondelius Lahja Aho Leena Ahlberg Leena Nurmikumpu Anja Pirttilahti Tikkurila PUISTOKULMA ry TIKKURILAN ELÄKELÄISET ry Liisa Tossavainen K ja A Norring P. Litukka Jorma Pekkala Elvi Fagerström Marja-Leena Nordlund Tuulikki Selin Anja Lamberg Paavo Rötkö Ritva Rötkö Irmeli Koponen Urho Kumpulainen Esko Kotilainen Aili Kotilainen Veikko Saarto Raili Saarto Anja Karlsson Tuomas Korvenpää Ritva Nordlund Matti Peltonen Majlis Saarelma Annikki Myller Seija Huhta Antti Hirvonen Leila Pulkkinen Risto Pulkkinen Leena ja Kalevi Autio Sirkka ja Martti Kortelainen Hilma Sundström Toivo Virta Martti Korhonen Sirkka Raunio Antti Uusitalo Maila Kettunen Maija Salminen Matti Stenholm Soili Suikkanen Sisko Halen Pertti Halen Seija Vilkman Pentti Heinonen Raija Heinonen Arto Viherkanto Jorma Koimäki Maila Hyytiäinen Helmi Mäkinen Anja Terä Soili Andsten Eero Hiidenvesi Kaarina Hiidenvesi Lasse Vilkman Sirkka Huhtinen Erkki Huhtinen Seppo Hosia Anja Lindroos Martti Lindroos Varsinais-Suomi ELÄKELÄISET ry:n VARSINAIS-SUOMEN ALUEJÄRJESTÖ ry Dragsfjärd DRAGSFJÄRDIN TYÖVÄENELÄKELÄISETDRAGSFJÄRDS ARBETARPENSIONÄRER ry Marja-Leena Laaksonen Ritva Hautapaakkanen Paavo Hautapaakkanen Anita ja Guy Gustafsson Liisa Korpela Kalevi Korpela Kurt Tuominen Arne Nyman Olaug Nyman Lisa ja Love Lagerström Benita Hellström Sven-Erik Hellström Maj-Britt Tiitinen Sven-Olof Lehtinen Helmer ja Anita Andersson Lea Johansson Leo Pakarinen Kitty Holmström Sven-Olof Holmström Niilo Haataja Elsa Heikkinen Ines Johansson Märtta Friman Saara Hovi Eine Skog ViherlaaksoKarakallio VIHERLAAKSONKARAKALLION ELÄKELÄISET ry Tatjana Leppänen Aulis Leppänen Rauha Pylkkänen Aino Salmivuori Raija Haapala Reino Haapala Sylvi Jokinen Ritva Kieksi Anna-Liisa Kallio Ingegärd Kivi Irma Kemppainen Tuomo Juutinen Eine Kosonen Lahja Rantanen Aimo Rantanen Katri ja Antero Savinen Alli Savinen Christina Lindgren Pirkko Törmänen Elvi Honkanen Karin Helo Kauko Kääriäinen Kerttu Naakka Irja Koskela Aarne Sipilä Senni Vertanen Tuomarila T:MI KINO TUOMARILA KINO KIRKKONUMMI Simo Halmela Heikki Nevalainen Taina Lahtinen Aino Koski Toivo Reijonen Roy Lindblom Ethel Gustafsson Hjördis Lindholm Anneli Lindstedt Reino Sahlgren Railo Sahlgren Irja Högberg Tarja Sten Bo Sten Mirja Nyholm Reino Nyholm Marianne Karlsson Paul Hammar Helle Hilding Ritva Laitinen Inge-Maj Färm Timo Ollila Britt-Mari Ollila Christian Ollila Richard Ollila Sanna Rosenblad Marja-Leena Lindroos Ralf Lindroos Karita Nyman Börje Nyman Mary Friberg Lea Dalström Georg Nyman Brita Lindström Birgit Lehtonen Uno Lehtonen Solveig Tuominen Soile Välimaa Esko Välimaa Olof ja Ethel Österberg Osve Karlsson Leif Lehtinen Eino ja Solbritt Antikainen Hendrik Fagerström Lidia Friskopp Ruth Telenius Kristina ja Leif Ahlqvist Kurt Dahlqvist Eeva Lindroos Maila Fröberg Ossi Söderström Birger Fagerlund Raili Fagerlund Anna-Liisa Söderholm Sven-Erik Söderholm Katri Lindroos Aulis Lindroos Raimo Sällälä Nancy Hagelberg Ove Hagelberg Kerttu Heikkilä Kalevi Heikkilä Lea Holmström Else Strömsund Ingmar Strömsund Toini Grönkvist Marita Kajander Gunnel Lindholm Raili Öhman Åke Öhman Gunilla Johansson Markku Palviainen Sonja Rantanen Rauli Rantanen Ruth Sundell Halikko Maija-Liisa PohjonenKolppanen Juhani Kolppanen Terttu Vennonen Martta Lehto Sirpa Koski VaaralaHakunila VAARALAHAKUNILAN ELÄKELÄISET ry Esa Ampuja Riitta Henriksson Kalervo Kettunen Juho Puumalainen Kerttu Virkkula RajakyläLänsimäki RAJAKYLÄLÄNSIMÄEN Vihti Terttu Vikström Pentti Vikström Pentti Aittola Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2009 - 45 Onnittelemme 50-vuotiasta Eläkeläiset ry:tä Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Armi Pulkki Tyyne Rannikko Tahvo Pulkki Onni Rannikko Tauno Lahtinen Lilja Lehtonen Veijo Lundell Paula Jokinen Tuula Saari Jarmo Jokinen Maija Lehtonen Ritva Vennonen Raili Nieminen Veikko Vennonen Leo Nieminen Pirkko Nurmi Eini Lehtola Pauli Nurmi Jorma Lehtola Tuovi Hyypiä Sinikka Aalto Yrjö Hyypiä Ulla Laine Tellervo Järvinen Rauno Laine Kauko Koukonen Ulla Mäkelä Liisa Kaunisvaara Vilho Mäkelä Väinö Kaunisvaara Hallinto ja henkilökunta Eläkeläiset ry:n hallitus Kalevi Kivistö Hilkka Pulkkinen Raimo Heikkinen Eeva Hänninen Toivo Keränen Ulla-Maija Kurka Pirkko Raitamaa Pekka Saarnio Eläkeläinenlehti toivottaa lukijoilleen ja avustajilleen rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta! Eläkeläiset ry:n henkilökunta Hannu Partanen Anu Mäki Tiina Rajala Pekka Isaksson Anitta Koski Tuija Aali Erja Peitsaho Eva Rönkkö Kaarina Onnittelumme Eläkeläiset ry:lle menestyksellisen 50-vuotisen toiminnan johdosta. Toivotamme järjestölle jatkuvaa menestystä! Kaarinan Eläkeläiset ry Aulis Leinonen Riitta-Leena Leinonen Leena Heiskanen Atte Aaltonen Airi Finnholm Ilmi Saapola Pekka Virtanen Tuomo Laitinen Leena Laitinen Eila Keihäs Aila Koskinen Marja Uunimäki Pasi Mäkelä Riitta Virtanen Anneli Kallio Raimo Kallio Sakari Kallio Riitta Kallio Matti Virtanen Eija Hassinen Simo Martin Kaija Martin Anna-Liisa Hettula Hilkka Ilmanen Viljo Vesterinen Tuula Virtanen Tauno Virtanen Lasse Elo Terttu Elo Kalevi Rothsten Eila Rothsten Taisto Järvenranta Karin Järvenranta Keijo Kiuru Matti Tuisku Oiva Lukkala Väinö Komulainen Veini Leppänen Tuula Leppänen Katja Peltokangas Eila Mäkelä Anja Vertanen Helmi Torikka Maija Kylmänen Hilkka Nätti Seija Järvinen Armas Aalto Aune Aalto Asser Salonen Martta Salonen Keijo Laine Lea Laine Maili Virtanen Sisko Kaskinen Annikki Helin Aino Peltonen Aune Peltonen Maire Suominen Helka Ahtiainen Miira Salminen Loimaa ja ympäristö Kalevi Ranta Eino Mattila Anni Mattila Hilkka Suominen Vappu Leppänen Matti Silokangas Lasse Lehtonen Risto Soukka Anna-Maija Soukka Marjatta Aronoja Seppo Saurio Jorma Virtanen Eeva Virtanen Eila Kolu Ulla Maija Mäkinen Pentti Hakala Ritva Ihamäki Lemmikki Jääskeläinen Salli Lehto Veikko Mäkitalo Heimo Virtanen Maija Virtanen Tuulikki Koivunen Aino Raitanen Urho Syrjälä Helvi Laine Helena Nummela Kerttu Lilja Kaapo Lilja Pauli Heinonen Mirjam Salminen Lilja Helkearo Salme Lintunen Parainen PARAISTEN ELÄKELÄISET ry Sirpa Hamunen Heikki Hoppendorff Pekka Silkka Marja-Liisa Lepistö Laina Suominen Marjatta Lundberg Eila Vuorenmaa Anna-Liisa Konsell Taina Drugg Marja Kataja Soilikki Laaksonen Ilma Silkka Leena Westerlund Sinikka Sausvaara Hilkka Tuukkanen Aimo Tuukkanen Jorma Keihäs Tuula Nyholm Marja-Leena Wallin Kaija Hoppendorff Majlis Leino Juhani Linnavuori Marja-Liisa Teräväinen Kari Teräväinen Esa Palin Taisto Roima Heljä KarjalainenManninen Pirjo Katajainen Anneli Koski Salme Kyllönen Tauno Kyllönen Pirjo Niemi Ari Niemi Eila Lindroos Irja Duffner Veikko Hämäläinen Kalevi ja Seija Vahlroos Rauha Skyttä Anja Leino Markku Laaksonen Pirkko Laaksonen Sinikka Kamsula Lahja Skyttä Aune Oja Tyyne Gustafsson Maija Lehtonen Onni Lehtonen Alice Oksa Viljo Piipari Urho Alho Katri Lehtinen Lea Pietiläinen Mirja Suominen Raili Lehtiö Ritva Merisaari Kerttu Raesuo Pentti Levonen Kosti Mäntynen Helge Laaksonen Eläkeläiset ry:n tiedotusjaosto Martti Anttonen Inkeri Niiranen Helena Hölttä Jaakko Tiainen Jouko Parkkonen Salo SALON ELÄKELÄISET ry Pentti ja Anna-Liisa Lindstedt Raila Ylikoski Thea Korkalainen Sirkka Virtanen Sirkka Hiilovaara Anja ja Pentti Virta Sisko Haarikko Raili Suontausta Kylpylähotelli Kuntorannan henkilökunta Tommi Impivaara Raija Räsänen Rita Haapavuo Ilpo Issakainen Eija Palkeinen Tatiana Rybakova Sari Taponen Iina Kuvaja Tuija Rahikainen Harri Laitinen Minttu Pentikäinen Sirpa Holopainen Hannele Keinänen Erja Vänttinen Minna Nissinen Lea Niiranen Seija Ihalainen Katri Korkalainen Lari Kilpeläinen Tarja Halme Leena Koivistoinen Pertti Puustinen Maarit Hämäläinen Kannika NaruedeePenttinen Leena Hyvärinen Ritva Räsänen Turku TURUN ELÄKELÄIST ry TANSSIRYHMÄ SÄPINÄ Turun Kunto Arja Rantala Raision Seutu RAISION SEUDUN ELÄKELÄISET ry Rauno Rantanen Lea Lindgren Raimo Helander Erkki Rantala Aili Rantala Paavo Penttinen Martti Mäkinen Leena Mäkinen Matti Småträsk Sirpa Småträsk Mauri Salmela Matti Merisaari Helge Laaksonen Pertti Helander Kauko Nyrhinen Väinö Mäkeläinen Viljo Heikkilä Taisto Lehtimäki Pentti Lehtiö L ja A Erlin Ritva Harju Esteri Järvi Erkki Järvi Uusikaupunki UUDENKAUPUNGIN ELÄKELÄISET ry Piikkiö PIIKKIÖN ELÄKELÄISET ry Pirkko Oksa Marjatta Kauppinen Irene Seppä Matti Seppä Mirja Juntunen Aino Rinne Sirkka Aho Hugo Aho Tuula Lehtilä Onni Lehtilä Anne Linnavuori Mietoinen Arto Salminen Sinikka Salminen Toivo Heiskanen Raili Heiskanen Arvo Leppänen Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
• 46 - Nro 8 joulukuu 2009 ELÄKELÄINEN Kevään 2010 alustava kurssikalenteri Kurssit Kuntorannassa Kansantanssikurssi (3 vrk) 4.-7.1. Ohjelmistokurssi, tarkoitettu sekä ohjaajille että tanssijoille tanssipareineen. Kurssin hinta: 274 euroa (ph) / 315 euroa (th). KURSSILLE ON ILMOITTAUDUTTAVA JO 11.12.2009 MENNESSÄ. Alueelliset kurssit Eläkeläiset ry järjestää alueellista koulutusta sekä terveys- että kulttuuriaiheisten kerhojen vetäjille. Kurssimaksu on 50 , joka sisältää opetuksen, materiaalin sekä lounaan. Matkaja mahdolliset majoituskulut jokainen kurssilainen maksaa itse. Jos kurssilainen on kulttuuriaiheisen kerhon vetäjä, hän voi liittää kurssimaksun sekä matkakulut opintokerhokuluihin. Kurssit järjestetään seuraavasti: ­ 10.-11.2. klo 10-15; Oulun Cumulushotelli, Kajaaninkatu 17; Teatteriesitys: Ingmar Bergmanin Persona ­ naisen naamio -elokuvaan pohjautuva näytelmä Oulun Ylioppilasteatterissa Ilmoittautuminen viimeistään 20.1. mennessä ­ 4.-5.3. klo 10-15; Lahti; Käynti taidenäyttelyssä ja tutustuminen taidelainaamon toimintaan Ilmoittautuminen viimeistään 4.2. mennessä ­ 21.-22.4. klo 10-15; Joensuu; Teatteriesitys: Sofi Oksasen Puhdistus-romaaniin pohjautuva näytelmä Joensuun Kaupunginteatterissa Ilmoittautuminen viimeistään 31.3. mennessä Ohjelmatoiminnan/esiintymistaidon kurssi (4 vrk) 8.-12.3. Kurssi on tarkoitettu kaikille esiintymisvarmuutta kaipaaville. Kurssi sisältää käytännöllisiä harjoituksia, esimerkiksi mikrofonin käyttöä. Kurssilla suunnitellaan myös tulevien tapahtumien ohjelmaa. Ikääntyneen hyvinvointi ja terveys Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti liikunnan vertaisohjaajille ja muille liikuntaryhmien vetäjille. Koulutus sopii myös muille terveysaiheesta kiinnostuneille opintokerhon ohjaajiksi halukkaille. Kurssilaiset perehdytetään terveysaiheiseen opintoaineistoon sekä opintokerhon perustamiseen ja ohjaamiseen. Mukaan mahtuu 30 osallistujaa. Kouluttajina ovat Tarja Levo Sininauhaliitosta sekä Tiina Huhtala Kansan Sivistystyön Liitosta. Kurssit ovat osallistujille ilmaisia. Ohjaajat saavat maksutta käyttöönsä ohjaajakansion. Kurssipaikoilla tarjotaan keittolounas ja kahvi edulliseen, noin. 6-8 hintaan. Tilaisuudet järjestetään seuraavasti: ­ 18.2. klo 9-16 Hyvinkää: Järjestötalo, Munckinkatu 49 Ilmoittautuminen viimeistään 27.1.2010 mennessä ­ 25.2. klo 9-16 Kajaani: Työttömien ruokala Eines, Sammonkatu 1-3 Ilmoittautuminen viimeistään 4.2.2010 mennessä ­ 26.2. klo 9-16 Tampere: Uudenkylän työväentalo Tapiola, Karhunkatu 71 Ilmoittautuminen viimeistään 5.2.2010 mennessä Peruskurssi yhdistyksen johtokunnan jäsenille (4 vrk) 8.-12.2. Kurssilla opiskellaan yhdistystoiminnan perusteita. Matkavastaavien peruskurssi (4 vrk) 15.-19.3. Kurssi on tarkoitettu yhdistysten uusille matkavastaaville. Teemana on kulttuurimatkailu. Peruskurssi yhdistyksen taloudenhoitajille (4 vrk) 8.-12.2. Kurssilla opiskellaan taloudenhoidon perusteita. Onnellinen yhdistys (4 vrk) 15.-19.3 Kurssi on tarkoitettu sekä kokeneille että uusille yhdistysaktiiveille. Se sopii ryhmien vetäjille sekä kaikille käytännön puuhaihmisille ja järjestäjille. Kurssi sisältää järjestötietoa, vuorovaikutustaitoja sekä virkistystä toiminnassa jaksamiseen. Kerrothan ilmoittautuessasi, mitä asioita yhdistyksessäsi toimitat ja mistä olet erityisesti kiinnostunut. Tiedottajakurssi (4 vrk) 8.-12.2. Tiedottamisen perusteet. Lisäksi johdatus selkokieliseen kirjoittamiseen sekä tekstinkäsittelyn harjoitusta. Helmikuun kurssien hinnat: 237 euroa (ph) / 272 euroa (th) HELMIKUUN KURSSEILLE ON ILMOITTAUDUTTAVA VIIMEISTÄÄN 15.1.MENNESSÄ Liikuntaryhmien ohjaajakurssi (4 vrk) 15.-19.3. Kurssi on tarkoitettu uusille ja vanhoille ryhmien ohjaajille. Maaliskuun kurssien hinnat: 267 euroa (ph) / 306 euroa (th) MAALISKUUN KURSSEILLE ON ILMOITTAUDUTTAVA VIIMEISTÄÄN 12.2. MENNESSÄ Tietotekniikan kursseja Lahden TietoTuvassa Tietokone tutuksi I Kurssi vasta-alkajille: käyttöjärjestelmän, tekstinkäsittelyn ja sähköpostin käytön perusteet. Kolme neljän tunnin opetusjaksoa: 17.3; 24.3. ja 31.3. klo 9-12 Tietokone tutuksi II Kurssi jonkin verran osaaville: jatkoa internetin käytön, tekstinkäsittelyn ja sähköpostin käytön perusteisiin. Kolme neljän tunnin opetusjaksoa: 17.3; 24.3. ja 31.3. klo 13-16 Yhdistyksen kotisivut Kurssi tietokoneen käytön hyvin osaaville: kotisivujen laatimisen perusteet. Kolme neljän tunnin opetusjaksoa: 14.4; 21.4. ja 28.4. klo 9-12 Digikamerakurssi Kurssi tietokoneen käytön hyvin osaaville: digikuvauksen ja kuvankäsittelyn perusteet. Kolme neljän tunnin opetusjaksoa: 14.4; 21.4. ja 28.4. klo 13-16 Ilmoittautuminen: maaliskuun kursseille 24.2. ja huhtikuun kursseille 24.3. mennessä. Jokaisen kurssin hinta on 45 . Kurssimaksu sisältää opetuksen lisäksi kurssimateriaalin, harjoitukset sekä taukokahvin kahvileivän kanssa. Musiikkikurssi (4 vrk) 8.-12.3. Kurssin teema on vielä avoin. Musisoinnin lomassa ideoidaan ohjelmaa tuleviin tapahtumiin. Kulttuurikuntopiirien ohjaajakoulutus Eläkeläiset ry on mukana Yleisradion Kulttuuri-kuntokampanjassa. Järjestö on suunnitellut yhdessä Kansan Sivistystyön Liiton kanssa kolme kahden päivän koulutusta kulttuurikuntopiirien ohjaajille. Kysymyksessä on opintokerhojen ohjaajakoulutus kulttuuripainotuksella. Kulttuurikuntopiirit toimivat opintokerhojen tapaan. Kurssilla pohditaan kulttuurin käsitettä sekä kulttuurin käyttämistä ja tuottamista opintokerhoissa. Kurssiohjelmaan sisältyy kulttuuritapahtumaan osallistuminen ja aiheen yhteinen käsittely ryhmässä. Lisäksi perehdytään opintokerhon perustamiseen ja harjoitellaan ohjaustaitoja. Kurssin vetää Tiina Huhtala. Kursseille ilmoittautuminen ja tiedustelut Kaikille kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti, käyttäen joko ilmoittautumislomaketta tai sähköpostitse. Ilmoittautumislomakkeita voi tilata toimistosta tai tulostaa Eläkeläiset ry:n verkkosivuilta. Ilmoittautumisosoite: Tuija Aali, Mechelininkatu 20 A, 00100 Helsinki, sähköposti: tuija.aali@elakelaiset.fi Lisää tietoja kursseista antavat: toimistonhoitaja Tuija Aali, puh. 020 743 3610 tai koulutussihteeri Tiina Rajala, puh. 020 743 3617 tai 040 582 4319. Matkakustannukset korvataan 20 euroa ylittävältä osalta Kuntorannan kursseille osallistuville. Alueellisille kursseille osallistuville matkakustannukset korvataan 20 euroon saakka. Joudumme perimään 20 euron peruutusmaksun, jos osallistuminen perutaan myöhemmin kuin 2 viikkoa ennen kurssia (ilman lääkärintodistusta). kemuksen on tultava yhdistyksen, ei yksittäisen jäsenen kautta. Kurssituki kattaa puolet kurssilaisen kurssimaksusta. Tukea myönnetään kerrallaan vain yhdestä kurssilaisesta/yhdistys. Etusijalla ovat ne yhdistykset, joille tukea ei ole aikaisemmin myönnetty sekä ne, jotka eivät ole vuoteen voineet lähettää jäseniään kurssille. Yhdistyksiä kannustetaan lisäksi selvittämään, mitä mahdollisuuksia on saada kurssitukea omasta aluejärjestöstä tai esimerkiksi kunnalta. Kurssituki Eläkeläiset ry voi rajoitetusti myöntää kurssitukea vähävaraisille yhdistyksille. Kurssitukea haetaan aina kirjallisesti ja etukäteen, esimerkiksi kurssi-ilmoittautumisen yhteydessä, ks. kursseille ilmoittautuminen. Kurssitukiha- Kurssimaksut, kurssilaisten matkakorvaukset ja peruutusmaksu Kurssihinnat ilmoitetaan kunkin kurssin kohdalla erikseen.
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2009 - 47 Heikki Lilja puheenjohtajaksi Pohjanmaan aluejärjestöön Pohjanmaan aluejärjestön syyskokous ja 40 vuotisen toiminnan pikakelaus jättivät tilaisuuden osallistujille toivorikkaan hyvän mielen. Varsinainen syyskokus sujui niin joustavasti kuin olisi sitä harjoiteltu ennakkoon ainakin seitsemän kertaa. Varsin monipuolisen ja asiarikkaan toimintasuunnitelman käsittely antoi selkeän kuvan tulevan vuoden toiminnannan suunnasta ja laajuudesta. Edunvalvonnalliset kysymykset nousivat ensimmäisenä näkyviin ja olvati punaisena lankana toimintasuunnitelman loppulausuntoon saakka. Aluejärjestö ei ole yksinäinen puurtaja. Edunvalvonnallinen yhteistyötä on piirijärjestöjen kesken ja se on kehittynyt vuosien saatossa. Myös yhdistysten kesken on yhteisiä tapahtumia jopa järjestörajat ylittäen. Koulutus on näkyvästi esillä tapahtumissa ja useita kursseja järjestetään alueella mutta ei unohdeta Kuntorannassakaan pidettäviä kursseja. Jäsenhankinta katsottiin erityisen täkeäksi, sillä ikärakenteesta johtuva vuotuinen poistuma verottaa jäsenkantaa voimakkaasti. Viestinnän merkitystä painotetaan myös koulutuksella ja alan kursseja järjestena. Yleisen poliittisen puheen ja vallitsevan todellisuuden välinen kuilu on tänä päivänä vanhushuollon kohdalla erittäin syvä. Vanhusten hoivajärjestelmän kehittäminen tapahtuu meillä tuskallisen hitaasti ja ristiriitaisia tavoitteita sisältäen. ­ Oikeusasimiehen lääninhallituksilla teettämä selvitys osoittaa suuria puutteita vanhusten hoitotyössä. Henkilökunnan vähäisyys kasaa ongelmia viikonloppuihin sekä ilta- ja yövuoroihin. Palvelujen laadussa ei paikoitelle edes tavoitella korkeaa laatutasoa vaan tyydytään selvästi vähempään, Partanen sanoi. Lopuksi toiminnanjohtaja kiitti aktiivisia eläkeläisiä ja esitti onnentoivotukset aluejärjestölle. Alujärjestön vaiheita kuvaili Marketta Semi lähtien aivan alkuvaiheista. Esityksestä kuvastui aluejärjestön voimakas suuntautuminen edunvalvontaanensimmäisistä askelista alkaen. Esityksessä vilahteli toimivien henkilöiden nimiä, tuttuja ja tuntemattomia. Tilaisuudessa esiintyivät Himangan, Pietarsaaren, Vasabygtens pensionrer, Kokkolan ja Lapuan Eläkeläisten ohjelmaryhmät. Väinö Lajunen Heikkinen jatkaa Savon aluejärjestön johdossa Eläkeläiset ry Savon Aluejärjestön puheenjohtajaksin valittiin edelleen Raimo Heikkinen Varkaudesta ja varapuheenjohtajaksi Seppo VoutilainenSuonenjoelta. Kunto- ja terveysliikunta sekä erilaiset kulttuuri harrastukset lisäävät jäsenistön terveyttä ja toimintakykyä ja parantavat elämän laatua. Tavoitteena on saada mahdollisimman suuri joukko erilaisten harrastusten pariin. Alueen uusi toimintamuot, rinkitoiminta katsottiin edelleen tarpeelliseksi alueen laajuudesta johtuen.Se luo paremmat edellytykset yhdistysten yhteistoiminnalle. Tulemme järjestämään erilaisia matkoja ja retkiä. muun muassa teatteriretket, kylpylämatkat,kalastuskilpailut niin kesällä kuin talvella, Kulttuuritapahtuma keväällä Kuntorannassa ja kolmen aluejärjestön yhteinen kesäjuhla jossain Pohjois-Karjalan alueella ovat isoja tapahtumia .Yhdistysten toimintaa tuemme taloudellisesti niiden jäsenistön kouluttautumisessa. Pyrimme järjestämään alueellisia koulutustilaisuuksia yhdessä Eläkeläiset ryn:n ja KSL:n kanssa Raimo Heikkinen Heikki Lilja (oik.) ja Hannu Partanen kahvitauolla. tään alueella. Kannanttojen julkituloon pohditaan menetelmiä joilla ne saadaan paremmin yleiseen tietoon. Liikunnassa näkyvin tapahtuma on maaliskuussa järjestettävä talvipäivä, joka on jo muodostumassa perinteelliseksi. Osallistujamäärältään se on noin parinsadan hengen kokoontuminen ja riemukas toiminnallisuuden näyttöPujeenjohtajaksi valittiin Heikki Lilja Vaasasta ja varapuheenjohtajaksi Crister Eriksson Vasabygdens Pensionärer rf:stä. Lisäksi valittiin 31 jäseninen aluetoimikunta. Joistakin yhdistyksistä puuttui ehdotus . Niitä kehotettiin ilmoittamaan ehdokkaansa työvaliokunnalle mahdollisimman pian. Aluejärjestön 40-vuotista toimintaa käsiteltiin juhlallisemmissa merkeissä. Paikalla oli lähes sata henkeä entisiä ja nykyisiä aluejärjestön toimintaan osallistuneita eläkeläisiä. Pietarsaaren kaupungin tervehdyksen toi kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jarmo Ittonen. Juhlapuheen piti toiminnanjohtaja Hannu Partanen. Politikoilla näyttää olevan yksituumainen käsitys siitä että vanhustyön ja hoivan tarve yhteiskunnassa lisääntyy voimakkaasti lähivuosi- ARTO KOURI Omantunnonvapaus - oikeus uskoon vai vapaus uskosta T oisen maailmansodan hirveiden koettelemusten raunioilla rauhaa rakentamaan ja sotia estämään perustetun Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) puitteissa ruvettiin kehittelemään erilaisia julistuksia ihmisten oikeuksista. Yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus loi pohjaa jatkotyölle. Mauri Antero Nummisenkin musiikilliseen ilmaisuun pukemat säkeet "kaikki ihmiset syntyvät tasa-arvoisina ja vapaina... rotuun, sukupuoleen, uskontoon.." jne riippumatta ovat varmaan syöpyneet mieliimme. 1950-luvulle siirryttyä alettiin työstää muita, voisi sanoa erityisjulistuksia, joista yhtä merkkipaalua juhlistettiin juuri lasten oikeuksien tiimoilla. Ranskan vallankumouksesta alkaen länsimaisen ns. kristikunnan piirissä oli ruvettu katkomaan uskonpakon kahleita ja murtamaan kirkkojen ylivaltaa. Olihan uskonpuhdistuksen (reformaatio) seurauksenakin kirkko suostunut maallisen vallan välineeksi säilyttäen ihmisten omiatuntoja kahlitsevan aseman. 1600-luvun uskonsotien päätös sinetöitiin lausumalla "kenen hallitus, sen uskonto" (cuius regio, eius religio). Omantunnon- ja/tai uskonvapaus juuttuikin lähes viime vuosisadan loppuun saakka taisteluhautoihin, joissa kirkot pitivät kiinni etuoikeuksistaan ja ei-uskovaiset pyristelivät irti. YK:n puitteissa työskenteli intialaissyntyinen filosofi Arcot Krishnaswami selvitellen omantunnon- ja uskonvapauden perusteita. Kun Suomenkin lainsäädäntö 1920-luvun alusta rajoittui ihmisten oikeuksiin irtautua uskonnollisista yhteisöistä ja erilaisilla "karenssiajoilla" vapautua niiden velvoitteista, aukeni tämän negatiivisen uskonvapauden rinnalle positiivinen uskonvapaus. Humanismin myötä nousi ihmisyksilön arvo. Niinpä omantunnonja uskonvapauskin keskittyi yksilön oikeuksiin. Viime vuosisataa saattoi myöhemmän aatehistoriallisen tarkastelun valossa pitää individualismin laajentumisena. Mutta tämän rinnalla alkoi positiivisen uskonvapauden näkökulmasta pohdinta myös uskonyhteisöjen oikeudesta harjoittaa riittejään ja levittää käsityksiään. Varmaan näkökulman muutokseen vaikutti muiden kuin kristinuskon painoarvon vahvistuminen uskontojen keskinäisessä keskustelussa ja kanssakäymisessä. Toisaaltahan ns. idän uskonnoissa ilme- nee yksilön pyrkimys tasapainoon, jumalyhteyteen, hengen vapauteen ja ikuiseen rauhaan (esim nirvana hindulaisuudessa), mutta toisaalta yhteisöjen hallitsevuus uskonnollisiin valtioihin saakka (islamilaisuus ennen kaikkea). Maailmanlaajuisesti on edetty uskontojen tasa-arvoiseen rinnakkaineloon, mikä ei toki tapahdu ilman ristiriitoja ja ennakkoluuloja. Pyrkimyksenä on keskinäinen kunnioitus, jonka kehystämänä vanhemmilla on oikeus lastensa ohjaamiseen omassa yhteisössään, mutta samalla yhteiskunta pyrkii lisäämään keskinäistä kunnioitusta ja ymmätämystä. Suomessa tämä on esim. uskonvapautta käsitelleissä komiteatyöskentelyissä ja eduskunnanlainsäädännössä keskittynyt uskonnonopetuksen tunnustuksellisuuteen ja sisältöön. Myös uskonnollisten yhteisöjen ja yliopistojen suunnalta on ehdotettu myös kaikille pakollista uskontotiedon opetusta. Vuonna 1998 hyväksyttyjen perusopetus- ja lukiolakien mukaan tulee tunnustuksellista opetusta antaa kolmelle evankelisluterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan jäsenelle. Myös kolmelle muuhun uskontokuntaan kuuluvalle oppilaalle on opetus järjestettävä, jos heidän huoltajan- sa sitä pyytävät. Tämän rinnalla koulun on järjestettävä muille elämänkatsomusopetusta. Kaikkiaan uskonnonvapudessakin eletään kahden ristikkäisen paineen ja vedon keskellä. Toisaalta suvaitsevaisuus lisääntyy, mutta yhteiskunnan tehokkuuden myötä yhtenäisyyspaine sysää yksilön oikeudet taka-alalle. Näitä kysymyksiä tulisi pitää esillä ja tarkasti seurata esim vuoteeseen sidottujen vanhusten oikeuksia niin osallistua kuin myös olla osallistumatta sellaiseen uskonnolliseen harjoitukseen, jota ei hyväksy.
• 48 - Nro 8 joulukuu 2004 ELÄKELÄINEN Aika hyviä ihmisiksi Sirpa Kähkönen: Neidonkenkä. Romaani. Otava 2009. Sirpa Kähkösen Kuopioon sijoittuva historiallinen romaanisarja on edennyt viidenteen osaansa. Vuonna 2007 ilmestyneen Lakanasiipien tapaan Neidonkenkäkin on ns. yhden päivän romaani. Lakanasiivissä tapahtumapäivä oli dramaattinen, ensimmäinen heinäkuuta 1941, jolloin Kuopio koki ainoan sodanaikaisen pommituksensa. Neidonkengässä tapahtuma-aika on kesäkuun 9. päivä vuonna 1942. Kaupunkilaiset ovat eläneet läpi jatkosodan pahimman nälkätalven. Ulkonaisesti yhtenä alkukesän päivänä ei paljon tapahdu, ihmisissä sisäisesti sitäkin enemmän. Historiasarja on ollut Sirpa Kähköselle tähän mennessä yli kymmenen vuoden kirjoitusprosessi. Sarjan ensimmäinen osa Mustat morsiamet ilmestyi vuonna 1998, toinen Rautayöt 2002 ja kolmas Jään ja tulen kevät 2004. Neidonkengän loppu tuntuu ennustavan, että sarja jatkuu. Joka tapauksessa romaanisarja on jo nyt Eeva Joenpellon Lohja-sarjan merkittävyyttä tavoitteleva suoritus. Sirpa Kähköselle itselleen pitkäjänteinen urakka on merkinnyt aivan olennaista kehitystä kirjailijana. Kahdessa viimeisessä romaanissa edeltäjien melko konventionaalinen realistisen kerronnan rakenne on onnistuneesti rikottu, näkökulmia lisätty, ulkonaisesta on siirrytty yhä hienoviritteisemmin ihmisten sisäiseen tapahtumiseen. Sarjan edetessä kirjailijan kieli on notkistunut, rikastunut ja ilmaisultaan voimistunut aivan häkellyttävällä tavalla. Savolaismurretta käytetään taitavasti; se voi tulla repliikeissä vahvana, sillä voidaan sanoa hauskasti ja vakavasti, mutta ikinä se ei ole itsessään mikään vitsi. Ja paikoin Neidonkenkä on täyttä runoa. Lakanansiipien rakennetta on sanottu sinfoniseksi. Olisiko Neidonkenkä hillitymmissä liikkeissään ja lämpimämmissä väreissään, vailla suuria dramaattisia nousuja ennemminkin rapsodia? tuoreessa muistissa, sillä Kähkönen ei juuri kertailemalla valaise ihmistensä taustoja. Tämä on kyllä lukijan kannalta pieni ongelma. Helpottaisi jos kirjailija vähän auttaisi hahmottamaan, kuka ja mistä tullut on Tatran tarjoilija Helvi, mitä asioita on hovimestari Helmer Karlsonin menneisyydessä, mikä onkaan arvoituksellisen Saaralotan tarina, mistä historiasta Neidonkengässä voimassa olevat erilaiset pari- ja rakkaussuhteet kumpuavat. Kaiken kaikkiaan Sirpa Kähkönen on onnistunut "kaunokirjallisessa mikrohistorioinnissaan", kuten hän itse on kerrontatapaansa nimittänyt. Kuopiolaisen pieneläjän, puutalon pihapiirin asukaskunnan, pikkukaupungin asujaimiston yksityinen ja arkinen on samaa suurta kansallista kohtaloa, samaa maailman menoa, joka jymisee sotana idän metsien takana ja kaikkialla Euroopassa. Kähkönen kuvaa ihmisiään suurella ymmärryksellä tekemättä heistä mitään ihannekuvia. Heissä on vikansa ja puutteensa, hyvät ja huonot ominaisuutensa, he tekevät oikeita ja vääriä tekoja, mutta kaikkine ominaisuuksineen he ovat aika hyviä ihmisiksi, ihan Aapelin ikimuistoisesti kuvaamien kuopiolaisten tapaan. Edeltäjiensä tavoin Neidonkenkä tekee kunniaa kotirintamalle ja ennen kaikkea kotirintaman väsyneille ja sodan pitkittyessä yhä skeptisemmiksi käyville, ikisitkeille naisille. Romaanin juhlavimmassa ja riemullisimmassa kohtauksessa puutalon naiset leipovat yhdessä ruisleipää, oikeista ruisjauhoista kaikkien taiteen sääntöjen mukaan tehtyjä limppuja, harvinaista herkkua, jota riittää jaettavaksi pihapiirin asukkaille. Kohtaus on niin aistivoimainen, että tuoreen ruisleivän maun melkein tuntee suussaan. Leipä, leivän tekeminen ­ naisten ikiaikainen tehtävä pitää yllä elämää silloinkin kun miehet kylvävät vain tuhoa ja kuolemaa. Saman leivän ääressä juhlitaan sitten illalla romaanin toisessa keskeisessä tapahtumapaikassa ravintola Tatrassa. Kielot tuoksuvat ja orkesteri soittaa, mutta aidon juhlan tuntu on suurempi pihanurmikolla, jossa leivän tekijät ja saajat lepäävät raukeina herkuttelun jälkeen. Kuopio on täynnä salskeita, hupakoille tyttölapsille vaarallisia saksalaissotilaita. Kaupunkiin on tullut sotaraporttiaan kirjoittamaan myös belgialainen toimittaja Marieke Candrix, Hitlerin uuden Euroopan kannattaja, joka tietojensa lisääntyessä alkaa menettää uskoaan niin johtajaan kuin hänen uuteen järjestykseensäkin. Myös puutteen väsyttämien ja menetysten lamauttamien kuopiolaisten mieliala on yleisesti laskussa; sodan lopputuloksesta aletaan esittää varovaisen pessimistisiä arveluja, joista toistaiseksi on parasta puhua vain hyvin pienin kirjaimin. Mutta kesä, sen ensimmäinen lämmin päivä, antaa uskoa tulevaisuuteen ­ tai ainakin hetken ilon. Sirpa Kähkönen on kertonut Kuopio-sarjansa lähtökohdaksi halun kuvata historiaa sisältäpäin, ei valtavirran kertomusta vaan sitä, mitä yksityiset pienet ihmiset tuntevat historian myllerryksessä. Tässä suhteessa sarja onkin edennyt yhä syvemmälle ihmisten sisäisiin tuntoihin. Neidonkenkä vähissä ulkonaisissa tapahtumisissaan rakentuu itse asiassa kokonaan näille "sisäkuville". Näemmekö rauhan tulon Kuopioon? On vaikea ajatella, että Sirpa Kähkönen jättäisi kuopiolaistensa kohtaloitten kuvaamiseen tähän vuoden 1942 alkukesän päivään. Hän on aloittanut teossarjansa kirjoittamisen vähän yli kolmikymppisenä ja edennyt työn parissa 45-vuotiaaksi. Se on pitkä aika, keskeiset kehitysvuodet kirjailijan elämässä. Eeva Joenpelto kertoi aikoinaan, kuinka tuskallista hänelle oli hyvästellä neliosaisen Lohja-sarjansa ihmiset, joiden kohtaloita oli kuljettanut kuutisentoista vuotta. Millaisin tuskin ja milloin malttanee Sirpa Kähkönen jättää kuopiolaisensa? Ei varmaan sentään keskelle sotaa, se olisi lukijallekin aivan sietämätön ajatus. Pihapiiri, kaupunki, maa ja maailma Romaanisarjan keskiössä on kuopiolaisessa puutalopihapiirissä elävä Tuomen työläisperhe, jonka vaiheita on nyt seurattu 30-luvulta jatkosodan keskelle. Perheen ja suvun tarinasta kerronta laajenee jo Jään ja tulen kevät ­romaanissa koko yhteisön ja ajan kuvaukseksi. Henkilögalleria kasvaa osa osalta, lasten näkökulmat tulevat kerrontaan mukaan, yksittäiset kohtalot ja tarinat leikkaavat toisiaan. Kähkönen käyttää näkökulmatekniikkaa taitavasti, suuri henkilömäärä pysyy hyvin hallinnassa ja näkökulmat vuoropuhelevat keskenään, vaikka kyseiset henkilöt eivät tarinan piirissä edes kohtaisi toisiaan. Neidonkenkä toimii toki itsenäisenä romaanina, niin kuin kustantaja mainostaa, mutta ehdottomasti on eduksi tarinan seuraamiselle ja sen henkilöiden kohtaloihin paneutumiselle, jos edelliset osat on luettu. Ja jos ne vieläpä ovat TUULA-LIINA VARIS Saksan sotavankileirit Suomessa ja raja-alueilla Lars Westerlund on selvittänyt Kansallisarkiston perustamassa Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939-55 tutkimuksessa Suomen huostassa olleiden sotavankien kuolleisuutta. Samassa selvityksessä tutkittiin myös Suomen saksalaisille siirtämien neuvostosotavankien ja siviilihenkilöiden vaiheita. Westerlundin tutkimus on ilmestynyt kirjana, jonka nimi on Saksan sotavankileirit Suomessa ja raja-alueilla 1941-1944. Saksalaisilla oli Stalag - nimisistä vankileireistä koostuva leirijärjestelmä. Saksalla oli kaikkiaan toisen maailmansodan aikana eri sotavankileirejä 1121 kpl. ja Suomessa ja Neuvostoliitolta vallatuilla alueilla oli noin 100 eri leiriä. Saksalaiset ottivat toisessa maailmansodassa vangiksi ranskalaisia vuonna 1940 vajaat kaksi miljoonaa ja useita satoja tuhansia belgialaisia ja alankomaalaisia sotavankeja. Saksa ja Akselivallat ottivat tässä sodassa länsiliittoutuman sotavankeja Euroopassa ja PohjoisAfrikassa noin 2,5-3,0 miljoonaa. Saksalaiset ottivat 5,7 miljoonaa neuvostosotavankia vuosina 194145. Niistä rekisteröitiin 2,2 miljoonaa jossakin sotavankileirissä. Saksalaisten on arvioitu ampuneen 0,6 miljoonaa neuvostosota- vankia. Brittitutkijat arvioivat, että yli puolet neuvostosotavangeista kuoli Saksan sotavankileireillä. Neuvostotutkijat arvioi, että 3,3 miljoonaa neuvostosotavankia kuoli Saksan sotavankeudessa. Westerlund on arvioinut, että neuvostosotavankeja olisi kuollut vähemmän kuin mitä britti- ja neuvostotutkijat ovat esittäneet. Neuvostoliitto otti noin neljä miljoonaa saksalaista sotavankia ja sotavankien kuolleisuus oli huomattavasti pienempi kuin Saksassa olevilla neuvostosotavangeilla. Suomalaisia joutui sotavangiksi noin viisituhatta sotilasta. Heistä suomalaisten tutkimusten mukaan kuoli sotavankileireille Neuvostoliitossa noin 1400. Geneven kansanvälisessä sotavankeja koskevassa yleissopimuksessa on määräyksiä sotavankien, haavoittuneiden ja siviiliväestön kohtelusta. Saksalaiset olivat kohtelussaan raakoja erityisesti slaavilaisia sotavankeja kuten neuvostosotavankeja, puolalaisia ja serbialaisia kohtaan. Ranskalaisia, belgialaisia, brittiläisiä ja pohjoisamerikkalaisia sitä vastoin kohdeltiin huomattavasti paremmin. Saksan sotilasjohto vahvisti tämän kohtelun erilaisuuden myös muodollisesti ohjeissaan. Saksa sovelsi kattavasti vuoden 1929 Geneven sopimusta länsimaalaisiin sotavankeihin. Sen sijaan Saksa ei soveltanut sitä ollenkaan itärintamalla sotavangiksi joutuneisiin slaavilaisiin. Tästä saksalaisten noudattamasta sotavankipolitiikasta johtui, että länsimaalaisista sotavangeista kuoli 3,5 -5,1 prosenttia, mutta slaavilaisista yli puolet. Saksan sotamenestyksen tyrehtyessä itärintamalla muuttui myös neuvostosotavankien kohtelu hieman paremmaksi, mutta ei läheskään sellaiseksi kuin Geneven sopimus sotavankien kohtelusta olisi edellyttänyt. panioita yhteensä Suomessa ja Neuvostoliitolta vallatulla alueella 167 eri paikkakunnalla. Näillä alueilla oli saksalaisilla ainakin satakunta sotavankileiriä. Leirien keskikoko oli Norjassa 200 -210, Suomessa 280 - 300 vankia. Stalag 309 ja 322 leireillä oli yhteensä yli 20 000 neuvostosota- vankia. Suomalaiset ja saksalaiset ottivat arviolta 73 000 rekisteröityä neuvostosotavankia Suomenlahden ja Jäämeren välisillä rintamalohkoilla 1941-44. Saksalaiset ottivat näistä noin 9000 vankia ja loput suomalaiset. Sotavangiksi joutuneiden neuvostosotilaiden määrä on kuitenkin suurempi kuin 73 000, koska saksalaiset tappoivat hyökkäysvaiheen aikana osan saaduista sotavangeista heti. Saksalaiset selvittivät vangeista heti, ketkä neuvostosotavangeista olivat toimineet komissaareina, olivat nuorisoliittolaisia tai kommunisteja ja ampuivat heidät välittömästi. Neuvostosotavankien tuhoamiseen osallistuivat kaikki Saksan eri armeijat eikä yksin SS kuten on väitetty. Ylimmän sodanjohdon antamia tuhoamismääräyksiä noudattivat kaikki kenraalit ja heidän johtamansa joukot. Saksan armeijat noudattivat yleisesikunnan antamaa ns. komissaarimääräystä, jossa puna-armeijan komissaarit, kommunistit ja komsomolit käskettiin ampua heti. Brittitutkijat arvioivat, että tätä määräystä Saksan armeijassa toteutettiin noin 80 prosenttisesti. Miehistöllä ei ollut mahdollista kieltäytyä noudattamasta komentavan upseerin määräyksiä. Itärintamalla saksalaiset ampuivat miljoonia neuvostoliittolaisia, juutalaisia ja muita slaavilaisia siviilejä ja tienkin myös sotavangiksi antautuneita sotilaita. Britit arvioivat, että Saksan armeijoissa olisi ollut noin 0,5 miljoonaa sellaista sotilasta, jotka tappoivat siviilejä ja sotavangiksi joutuneita sotilaita ja olivat fanaattisia Hitlerin tuhoamiskäskyjen toimeenpanijoita. Näin Saksan armeija kokonaisuudessaan teki hirvittäviä sotarikoksia ihmisoikeuksia vastaan itärintamalla ja sotavankileireissä ja suurin osa näistä sotarikollisista ei sodan päätyttyä saanut mitään rangaistusta. Suomessa saksalaiset kuljettivat sotavangeiksi saadut kommunistit ja nuorisoliittolaiset muilta leireiltä Kuolajärven leirien arestiparakkeihin. Näihin arestiparakkeihin joutuneet neuvostosotavangit ammuttiin. Neuvostopartisaanit ja Pohjois-Suomen sotavankileirit Suurimmat sotavankileirit saksalaisilla olivat Neuvostoliitolta vallatulla alueella Sallan Kuolajärvellä Stalag numero 309, johon sijoitettiin Sallan - Alakurtin ja Kiestingin rintamilta otetut neuvostosotavangit. Petsamon naapurikunnassa Elenesissä oli Stalag 322, johon sijoitettiin Petsamon rintamilta otetut neuvostosotavangit. Saksalaisilla oli sotavankileirejä, niiden alaleirejä, sotavankikomppanioita tai linnoitusvankikomp-
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2004 - 49 Kekkosen katiskasta Berliinin muurin murtumiseen Idän ja lännen suhteiden järjestelyt olivat keskeisiä kysymyksiä toisen maailmansodan jälkeen. Natsi-Saksaa vastaan taistelleet liittolaiset ­ Neuvostoliitto, Iso-Britannia, Ranska ja USA ­ ajautuivat varsin nopeasti törmäyskurssille, josta käytetään nimitystä kylmän sodan kausi. Yhdistyneet kansankunnat järjestö oli tosin saatu muodostettua jo sodan loppuvaiheessa, mutta Euroopan monet ongelmat oli ratkaisematta. Valtioiden väliset rajakiistat olivat avoimina. Saksojen kahtiajako oli avoin haava Euroopan sydämessä. Sotilaallinen vastakkainen olo johti kahden sotilasliiton syntymiseen, ensin länsimaat perustivat Pohjois-Atlanttin sotilasliiton Naton, jonka vastapainoksi Neuvostoliiton johtaman itäblokin valtiot perustivat Varsovan liiton. Talous- ja kauppasuhteiden alalla vastaavasti muodostuivat läntiset kauppaliittotumat EEC ja EFTA, joista myöhemmin tuli Euroopan unioni ­ EU, jonka jäsen Suomikin on. Toisella puolella muodostettiin SEV (Comekon), jonka kanssa Suomella oli omia sopimuksia ns. Kevsos-yhteistyön pohjalta. Neuvostoliitto esitti jo helmikuussa 1954 neljän voittajavallan ulkoministerikokouksessa Euroopan kollektiivisen turvallisuuden varmistamiseksi Saksan jaon lopettamista, Saksan neutraloimista sotilasliittojen ulkopuolelle ja amerikkalaisten vetäytymistä Euroopasta. Myöhemmin Hrutshov vaati Berliinin kahtiajaon purkamista, mikä johti suurvaltojen välien kiristymiseen, Länsi-Berliinin saartoon sen ympärille rakennetulla muurilla 1961 ja länsimaiden järjestämään ilmasiltaan Länsi-Berliinin tukemiseksi. Tshekkoslavakian tapahtumat 1968 muuttivat tilanteen. Silti Varsovan liitto toisti ehdotuksensa maaliskuussa 1969 Budapestin kokouksessaan. Länsimaat suhtautuivat kuitenkin varsin varauksellisesti Neuvostoliiton ja Varsovan liiton ehdotuksiin. Siinä tilanteessa Neuvostoliitto kaipasi välttämättä ulkopuolista liittoutumattoman maan tukea. Itävallan epäröidessä, ettei sen resurssit riittäisi poliittiseen aloitteeseen tarttumiseen, Suomi tarttui tilaisuuteen ja ennen muuta presidentti Kekkonen näki siinä mahdollisuuden kohottaa Suomen kansainvälistä arvostusta ja omaleimaisuutta puolueettomana maana. Siksi hän myös johdonmukaisesti kieltäytyi esittelemästä Varsovan liiton aloitetta omissa nimissään. Suomi teki oman aloitteen ja varmistaakseen konferenssin koollekutsumisen onnistumisen vastusti myös Neuvostoliiton ehdotuksia konferenssin valmisteluaikataulusta ja asiasisällöstä. Kekkosen omaksuma taktiikka purikin ja valmistelut käynnistyivät pitkän kaavan mukaisesti aluksi diplomaattitasolla, sittemmin ulkoministeritasolla ja lopulta päätöskonferenssi Helsingissä 30. heinäkuuta 1975 Finlandiatalossa 34 valtion päämiehen osallistuessa siihen. Konferenssin asialistaa oli valmisteltu useissa vaiheissa vuosien 1972-75 välisenä aikana. Lopulta sen asiat niputettiin ns. kolmeen koriin. Kolmannen korin ihmisoikeuskysymykset, kansalaisten matkustusvapaus ja tiedonvälitys muodostuivatkin sittemmin Neuvostoliittossa ja muissa sosialistisissa maissa sisäisen opposition lyömävälineiksi taistelussa demokratian ja ihmisoikeuksien laajentamisen puolesta. Sen katsotaan vaikuttaneen ratkaisevasti lopulta neuvostojohtoisen valtiososialistisen järjestelmän romahdukseen. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi - Etyk - aloitti uuden jakson Euroopan kansainvälisissä suhteissa. Se johti kylmän sodan päättymiseen, liennytysporosessin jatkumiseen sekä lopulta ideologisen kahtiajaon symbolin Berliinin muurin murtumiseen ja Saksojen yhdistymiseen. Suurlähettiläs Markku Reimaa osallistui Etykiä koskeviin neuvotteluihin vuosina 1972-1989. Kirjassaan hän kuvaa yksityiskohtaisesti neuvottelujen eri vaiheita Etykonferenssin valmisteluvaiheessa ja Helsingin kokouksen jälkeen, jolloin konferenssin päätösten toimeenpanon seurantaprosessin tuloksena syntyi pysyvä organisaatio ­ Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ­ Etyj ­ omine elimineen ja päätöksentekomenettelyineen. Etyjin jäseniksi Helsingin kokouksen jälkeen on liittynyt uusia itsenäisiä maita, joten sen jäseninä on tällä hetkellä jo 56 valtiota. Samalla koko järjestön luonne on muuttunut. Lännessä monet ennakoivat, että Etyk:in Helsingin päätösasiakirjan toteuttaminen johtaa muutoksiin Itä-Euroopan sosialistisissa maissa, erityisesti ihmisoikeuskysymysten ja sananvapautta koskevat kohdat synnyttivätkin liikehdintää näissä maissa. Syntyi erityisiä Helsinkiryhmiä ajamaan näiden tavoitteiden toteuttamista. Tietenkin näillä oppositioliikkeillä oli oma merkityksensä, mutta yhteiskunnat olivat muutoinkin kypsyneet muutosten toteuttamiseen. Ennen muuta yhteiskunnan ja kansalaisten todellisista tarpeista irrallaan oleva byrokraattinen ja jäykkä suunnitelma- ja komentotalous ajoivat niiden kansantalouden kriisiin. Asevarustelua jatkettiin kansantalouden kestokyvystä välittämättä. Tarpeettomaan ja tappiolliseen sotaan Afganistanissa käytettiin valtavia summia. Neuvostoliitto joutui Gorbatsovin johdolla luopumaan ns. Breznevin opista ja ilmoittamaan muille sosialistisille maille, ettei se tule enää lähettämään joukkojaan niiden sisäpoliittisten kiistojen ratkaisemista varten. Niinpä DDR:n johto huomasi jäävänsä yksin. Maastapaon saadessa joukkomitat sen oli pakko myöntyä rajan avaamiseen Länsi-Berliiniin ja samalla muurin kaatamiseen Professori Tauno Tiusanen on kirjassaan Elämä rautaesiripun varjossa. Toisinajattelijan päiväkirja. Kleio, 2009. eritellyt itäblokin maiden taloutta 1970-luvulta lähtien. Hän on erikoistunut nimenomaan vertailevaan kansantalouden tutkimukseen. Talouden johdossa yritettiin eri maissa toteuttaa uudistuksia 50- ja 60- lukujen vaihteessa. Ne kuitenkin epäonnistuivat tai lopetettiin kesken vanhoillisten kiristäessä otettaan maiden johdossa. Poliittisesti nämä yhteenotot näkyivät Unkarin ja Puolan tapahtumissa 1956 ja Tshekkoslovakiassa 1968. Liikehdintää oli muissakin maissa, mutta esimerkiksi Neuvostoliitossa ne kyettiin osittain salaamaan laajalta yleisöltä ja läntisiltäkin tiedotusvälineiltä. Kylmä sota on päättynyt, mutta sodat eivät ole loppuneet maailmasta. Siirtyminen reaalisosialismista kapitalistiseen talouteen ei ole sujunut odotusten mukaisesti, vaikka poliittinen muutos onkin tapahtunut varsin rauhanomaisesti. Aiemmin monet edistykselliset tutkijat ja poliitikot asettivat toiveensa järjestelmien rauhanomaiseen yhteensulautumiseen ns. konvergenssiteorian mukaisesti. Tämäkään kehityslinja ei ole missään toteutunut. Kapitalistisen talousjärjestelmän marxilainen kritiikki on nykyään voimistunut erityisesti akateemisissa piireissä. Tämän hetken huomattavin nimi lienee intialaissyntyinen brittilordi Meghnad Desai, jonka teos Marxin kosto on herättänyt laajaa keskustelua. OIVA BJÖRKBACKA Elää saan henkilöt, joiden epäiltiin avustaneen partisaaneja, ammuttiin tai hirtettiin. Osa vangiksi joutuneista haavoittuneista neuvostosotavangeista ammuttiin. Sama kohtalo oli sairaalloisilla ja työhön kykenemättömillä sotavangeilla. Saksalaisilla sotavankeja kuoli tasaiseen tahtiin koko sota-ajan. Saksalaiset kuluttivat sotavankeja työvaatimuksillaan, heikolla ja vähäisellä ruualla ja näännyttivät heidät kuolemaan. Neuvostosotavangit olivat täysin mielivallan alaisia ja heitä kuoli leireissä, pakkotyössä ja kuljetuksissa. Heikkokuntoiset sotavangit ammuttiin työhön kuljetettaessa tai perääntymismarsseilla, koska he eivät totelleet vartijoiden käskyjä. Suomessa ja Neuvostoliitolta vallatuilla alueilla olevien saksalaisten hallussa olevien neuvostosotavankien määrä ja kohtalot vuosina 1941-44. Kuolleiden määräksi arvioidaan 5000, suomalaisille siirrettiin rekisteröityjä sotavankeja 1400, Norjaan kuljetettiin syksyllä noin 10 000 vankia, jätettiin sotavankileireille huonokuntoisia syksyllä 1944 noin 1000, siirrettiin mahdollisesti ennen syksyä 1944 Norjaan tai Saksaan 10 000 neuvostosotavankia. Kaikkiaan olisi ollut noin 30 000 sotavankia. Norjassa Saksalla oli noin 100 000 sotavankia ja pakkotyöläistä. Heistä kuoli noin 13 000. Saksalaiset kuljettivat neuvostosotavankeja Saksasta Pohjois-Suomen leireille yli 20 000. Lisäksi he siirsivät omia vankeja Saksasta samankaltaisiin rakennus- ja huoltotehtäviin, joissa käytettiin neuvostosotavankeja. Saksalaisilla näyttää olleen tarkoitus tuhota sekä omat vangit että neuvostosotavangit. Kumpiakin kohdeltiin julmasti ja epäinhimillisesti ja ammuttiin pienistäkin syistä. Suomalaiset siirsivät saksalaisille vajaat 2400 neuvostosotavankia. Lisäksi on rekisteröimättömiä sotavankien siirtoja saksalaisille, mutta niistä ei ole olemassa lukumäärä arviota. Kiestingissä suomalaiset sotilaat vaihtoivat neuvostosotavangit SS - Nordin miehille viinaan, jolloin kurssi oli kolme pulloa viinaa yhtä vankia kohti. Suomalaiset ottivat noin 67 000 neuvostosotavankia, joista rekisteröitiin 64200. Näiden lukujen erotus on se määrä, joka ammuttiin neuvostosotilaita vangiksi ottotilanteissa. Suomalaiset palauttivat sodan jälkeen Neuvostoliittoon 42783 neuvostosotavankia. Suomen Punaisen Ristin arvion mukaan suomalaiset ampuivat vuosina 1941-44 kuoliaaksi 1001 neuvostosotavankia. Kaikkiaan Suomen hallussa olevilla neuvostosotavankileireillä kuoli noin kolmannes vangeista. Saksalaisilla näyttäisi neuvostosota- vankien kuolleisuus olleen Suomessa noin viidennes kaikista neuvostosotavangeista. Ei ole olemassa varmoja lähteitä, joiden perusteella saataisiin kattava kuva saksalaisten hallussa olleista neuvostosota- vangeista. Esitetyt luvut ovat vain arvioita. Saattaa olla, että saksalaiset tuhosivat enemmän neuvosto- sotavankeja Suomessa kuin kirjassa arvioidaan. Ehkä Saksaan ei siirrettykään ennen syksyä 1944 arvioitua 10 000 sotavankia. Silloin tuhottujen määrä nousisi huomattavasti. Muuten suomalaiset näyttävät olleen saksalaisempia kuin saksalaiset Suomessa sotavankien kohtelussa. Suomalaisilla vankileireillä tuhoutui suhteessa enemmän neuvostosotavankeja kuin saksalaisten leireillä sodan alkuvaiheissa Kirja Sisko Poikkipuolesta Lukutoukan Kirjakauppa on julkaissut Forssassa asuvan, Karkkilassa syntyneen muusikon Sisko Poikkipuolen elämäkerran Elää saan, jonka on kirjoittanut Marja Holli yhdessä Sisko Poikkipuolen kanssa. Sisko Poikkipuoli on Eläkeläiset ry:n jäsen ja aktiivi toimija.. Elää saan kertoo määrätietoisen naisen elämästä vaatimattomista oloista oman elämänsä haltijaksi ja kasvusta muusikoksi aikana, jolloin naisia ei juuri nähty tanssiorkestereiden muusikoiden joukossa. Soittamisen halu ja musiikin lumo vetivät Sisko Poikkipuolen muusikon urallavarhain. Jo lapsena Sisko harjoitteli ahkerasti soittamista ja esiintyi mielellään. 15-vuotiaana hän osti ensimmäisen oman harmonikkansa ja kovalla työllä maksoi soittopelin hankkimiseen otetun lainan. Vähitellen Sisko pääsi unelmiensa työuralle. Monen vastoinkäymisen ja onnistumisenkin jälkeen ura huipentui 1981 Lappeenrannan Humppafestivaaleilla, joilta heltisi toinen sija yhtyeiden välisessä tiukassa kisassa. Yli 4000 keikkaa urallaan tehnyt Sisko Poikkipuoli on tunnettu tanssittaja kautta maan. Tanssilavakeikkojen lisäksi hän on esiintynyt paljon myös yksin monenlaisissa tilaisuuksissa, mm. eläkeläisjärjestöjen juhlissa laulattaen ja tanssittaen ja siten tuoden aurinkoa arjen keskelle. Marja Holli ja Sisko Poikkipuoli kertovat kirjassaan, miten elämä Suomessa on muuttunut vuosikymmenten saatossa. Sisko Poikkipuoli eli hyvin vaatimattomissa oloissa. Elämä ei ollut helppoa, mutta ihmisten kiintymys toisiinsa ja huolenpito olivat toisenlaisia kuin nyt. Periksi ei annettu, vaan vaikeudet voitettiin suurella sisulla. Elää saan on paitsi kertomus määrätietoisen muusikon elämästä, myös kunnianosoitus sukupolville, jotka työtä kaihtamatta ovat vaatimattomista oloista raivanneet oman ja lastensa tien nykypäivään. Kirjaa myyvät Lukutoukan Kirjakauppa Karkkilassa ja Töölön Paperi Helsingissä. Kirja on tilattavissa myös postitse. TOIVO KYLLÖNEN
• 50 - Nro 1 helmikuu 2004 ELÄKELÄINEN Korson Eläkeläisillä ja sekakuorolla yhteinen juhla Korson Lumossa vietettiin yhdistyksen ja sekakuoron yhteistä juhlaa. Korson Eläkeläiset ry on perustettu vuonna 1964. 45 ikävuodellaan se on vanhin vantaalainen eläkeläisjärjestö. Yhdistys on toiminut useissa paikoissa: kaupungilta saaduissa toimitiloissa ja järjestötalossa. Metsonkodissa olemme toimineet yli kymmenen vuotta. Kerhot kokoontuvat keskiviikkoisin, sekakuoro harjoittelee tiistaisin. Vuonna 1998 olimme lomalla Kuntorannassa ja siellä laulettiin paljon. Silloin heräsi ajatus sekakuorosta. Harjoitukset alkoivat syksyllä Metsonkodissa Simo Ronkaisen johdolla. Kuoro on esiintynyt monissa juhlissa, vieraillut vanhusten luona laitoksissa sekä osallistunut kesäpäivien suurkuoron esityksiin. Juhla aloitettiin laulamalla yhdessä Käymme juhlaan. Juhlan juonnon hoiti Pirkko Latvasto hauskasti. Puheenjohtajana toivotettua vieraat tervetulleiksi Mikkolan koulun musiikkiluokat toivat tervehdyksensä juhlaan 50 esiintyjän voimin. Kuoro esitti läpileikkauksen 11 vuoden taipaleelta kertyneistä kuoroesityksistä ja myös miesten tuplakvartetti esiintyi juhlassa. Vantaan kaupungin tervehdyksen toi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen. Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen esitti keskusjärjestön onnittelut ja kiitti yhdistystä aktiivisesta toiminnasta. Yhdistyksen historiikin oli koonnut Olavi Tervonen. Eläkeläiset ry:n viiri luovutettiin puheenjohtaja Markus Saarelle kiitokseksi hänen pitkäaikaisesta puheenjohtajuudestaan. Ansiomerkit luovutettiin kuudelle ansioituneelle jäsenelle. Kaikki kuoron jäsenet ja myös yhdistyksessö aktiivisesti toimineet jäsenet kukitettiin. Leila Saari Kunniakirjan saajien rivistöä. Säynätsalon Eläkeläiset juhlivat puurojuhlalla Niin kuin puheenjohtajamme Anja Renlund mainitsi juhlaa avatessaan on Säynätsalon osasto vanhimpia yhdistyksiä eläkeläisten piirissä. Osastomme on perustettu 20.11.1959 ja alkuun toimimme noin viisi vuotta muuramelaisten kanssa yhdessä. Vielä nykyisinkin on osastojemme välillä luontevaa yhteistyötä. Juhlapuheen pitäjänä meillä oli Eläkeläiset ry:n hallituksen jäsen Raimo Heikkinen, joka puheessaan puuttui eläkeläisten asemaan yhteiskunnassamme. Vaikka kaikilla eläkeläisillä ei menekään huonosti, on pieneläkeläisten ostovoima romahtanut 25 % ja jo valmiiksi pienistä eläkkeistä mitattuna se on paljon. Heikkinen korosti että nykyiset irtisanomiset kohdentuvat vanhempaan väestöön: eläkeputki on pelastanut monen toimeentulon. Nyt Fagernäs haluaisi romuttaa koko järjestelmän ja yhä useampi ennen eläkeikää irtisanottu jäisi tyhjän päälle. .Kunnat ja valtio tappelevat vastuusta ja siirtävät koko asian kolmannen sektorin hoidettavaksi. ­ Eläkeläiset ry on Suomen vanhin eläkeläisjärjestö. Eikä yhdessäoloon ja yhteisten etujen ajamiseen tarvita jäsenkirjaa. Sitä ei meillä kysytä, Heikkinen totesi. Kunniakirjan juhlissa saivat Heinonen Toivo, Honkonen Pentti, Honkonen Raili, Kauppinen Iida, Kupari Airi, Lukkarinen Anja, Nieminen Raimo, Nieminen Vuokko, Oikari Karin, Pajunen Anna-Liisa, Pasanen Raili, Pitkänen Eino, Renlund Anja, Renlund Aimo, Seppänen Anna-Liisa, Tuominen Anna-Maija, Vihinen Seija, Maukkann riisipuuron jälkeen juotiin kahvit ja siirryttiin pikkujouluisempaan ohjelmaan. Talvisia lauluja lauloi naisten ohjelmaryhmä, jolle ei ole vielä nimeä annettu, ja säestäjänä toimi Olavi Iivarinen haitarilla. Rivitanssit vauhdittivat naiset vielä hauskaan " räppiin" Elma Heinosen tekstein. Vierailevanan esiintyjänä oli muuramelainen Tuovi Porrassalmi joka tosin on entisiä säykkiläisiä hänkin. Kaiken kaikkiaan onnistunut juhla , oli yleisön mielipide ja mukavaahan meillä kaikilla olikin. Karin Oikari Haukiputaalla lähes entinen kokoonpano Haukiputaan Eläkeläiset ry jatkaa lähes entisessä kokoonpanossaan uudelle vuodelle. Puheenjohtajana jatkaa Reima Ritapuu, varapuheenjohtajana Matti Nisula, sihteerinä jatkaa Kaarina Nisula, taloudenhoitajana Timo Vilppola, jäsensihteerinä Raili Korvala. Matkavastaavaksi valittiin Aili Vilppola. Johtokunnan muut jäsenet ovat Anja Piukkula, Anja Väyrynen, Martti Nisula, Taisto Korvala ja Taisto Sutela. Varajäset ovat Leena Elovirta ja Eila Korvala Kaarina Nisula Rytikarin toiminta omaan yhdistykseen Kemin Rytikarissa tehtiin 2.12.2009 historiaa, kun Kemin Eläkeläisten perinteikäs keskiviikkokero perusti oman rekisteröidyn yhdistyksen, Rytikarin Eläkeläiset. Yhdistyksen perustavaan kokoukseen osallistui 68 henkilöä mukana järjestön toiminnanjohtaja Hannu Partanen. Uuteen yhdistykseen siirtyi 90 Kemin yhdistyksen jäsentä ja kaksi uutta jäsenhakemusta on jo jätetty. Vuoden vaihteen jälkeen on luvassa runsaasti uusia jäsenhakemuksia, vakuutti kokousväki. Perustavan kokouksen puheenjohtaja Kauko Mäkivuoti kertoi, että eläkeläistoiminnan juuret ulottuvat Rytikarissa aina vuoteen 1945 asti. Tuolloin toiminta virisi Veitsiluodon työntekijöiden ja Demokraattisten Naisten toimesta. Sittemmin se on jatkunut Kemin Eläkeläiset ry:n keskiviikkokerhona. Säännöllisessä kerhotoiminnassa Rytikarin Työväentalolla on nykyisin lähes sata henkilöä. Toiminta on ollut moipuolista. Rytikarilaiset ovat erityisen ylpeitä omasta orkesteristaan ja laulukuorostaan. Perustavan kokouksen ja torttukahvien jälkeen uuden yhdistyksen väki vietti riemukkaan lauluhetken. Toiminnanjohtaja Partanen toivotti uuden yhdistyksen lämpimästi tervetulleeksi Eläkeläiset ry:n järjestöperheeseen. Hän korosti, että on luontevaa, että varsinkin isoilla paikkakunnilla toimii useita järjestön yhdistyksiä. Yhdistykset voivat rajautua joko alueellisesti tai toiminnan sisällön mukaan. Tärkeintä on, että eläkeläisten omaehtoinen toiminta on vireää ja monipuolista ja että toimintaan tavoitetaan mahdollisimman paljon eläkeläisiä. Partanen painotti, että varsinkin edunvalvonnassa on tärkeää, että samalla paikkakunnalla ja alueella toimivat järjestömme yhdistykset tekevät hyvää yhteistyötä. Useissa edunvalvonnan kysymyksissä niin Kemin kuin Rytikarin yhdistyksenkin vaikuttamisen kohteena on oma kotikunta, Kemin kaupunki. Tehokkaan alueellisen toiminnan välineeksi tarvitaan toimivaa aluejärjestöä. Rytikari päätti saman tien liittyä Eläkeläiset ry:n Lapin aluejärjestöön. Kuntarakenne on parhaillaan melkoisessa murroksessa koko maassa ja sen myötä on tapahtunut useita kuntaliitoksia. Kuntaliitoksista ei seuraa, että meidän yhdistysten täytyisi liittyä yhteen, korosti Partanen. Usein on toiminnallisesti perusteltua säilyttää nykyiset yhdistykset. Kuntaliitokset ovat kuitenkin iso haaste yhdistysten välisen yhteistyön kehittämiselle erityisesti edunvalvonnan kysymyksissä ja toimittaessa esimerkiksi vanhusneuvostoissa. Rytikarin perustava kokous valitsi uuden yhdistyksen puheenjohtajaksi Kauko Mäkivuotin ja varapuheenjohtajaksi Veikko Hautalan. Johtokunnan varsinaisiksi jäseniksi valittiin Toini Hiltunen, Aune Hautala, Ritva Pasman, Seija Kusmin, Raili Ranta, Helge Hourula ja Aili Virtala. Johtokunnan varajäseniksi tulivat Anneli Jaakkonen, Helli Torkkel, Terttu Välitalo ja Rauha Tokola. Johtokunta piti järjestäytymiskokouksen heti perustavan kokouksen jälkeen. Uuden yhdistyksen kerho jatkaa joulutauon jälkeen edelleen keskiviikkoisin alkaen kello 12.00 Rytikarin Työväentalolla. Ensimmäinen kokoontuminen on 13. tammikuuta. (H. P.) Inkeri Mäkinen jatkaa Imatralla Imatran Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana jatkaa Inkeri Mäkinen ja varapuheenjohtajana Rose Kaipainen. Johtokunnan muiksi jäseniksi valittiin Anneli Haimakainen, Liisa Rintamäki, Onni Pitkonen ja Erkki Rita (uusi). Varajäseniksi valittiin Liisa Rahkonen, Eira Rita, Eine Kurronen (uusi), Matti Miettinen ja Aulis Väisänen. Kaikki valinnat olivat yksimielisiä. Johtokunta valitsi järjestäytymiskokouksessaan sihteeriksi Anneli Haimakaisen ja matkavastaavaksi Liisa Rahkosen. Molemmat jatkavat siis tehtävissään. Taloudenhoitaja valitaan myöhemmin. Jäsenasioita hoitaa Onni Pitkonen yhdessä matkavastaavan kanssa. Yhdistyksen tiedottamisesta vastaa puheenjohtaja. Inkeri Mäkinen Kouvolan valinnat Kouvolan Eläkeläiset ry:n syyskokous valitsi puheenjohtajaksi Martti Kovasen ja varapuheenjohtajaksi Kyös Sosoin. Muiksi johtokunnan jäseniksi valittiin Sirpa Kinnunen, joka toimii sihteerinä ja taloudenhoitajana, sekä Kaarina Torniainen, Martta Koponen, Kerttu Gren ja Veikko Gren. Matkavastaavana toimii puheenjohtaja.
• ELÄKELÄINEN Nro 1 helmikuu 2004 - 51 Pihtiputaalla esitys työttömien palkkaamisesta liikunta-avustajiksi Pihtiputaan Eläkeläiset ry:n kerhosta ähetimmekin kunnalle terveiset, että työttömiä voitaisiin palkata laitoksissa asuvien vanhusten liikunta-avustajiksi. Kerhotyö on päässyt muutenkin tämän syksyn aikana hyvään vauhtiin. Olemme muun muassa tehneet tuotteita myyjäisiin Isänpäivän perinteisen täytekakun vaihdoimme vohvelikekkereihin. Kesäpäiviä muistelemme pitkään ­ ja niitä iki-ihania lakanoita. Lakanoihin on tallennettu niin kuvin kuin teksteinkin tietoa viidenkymmenen vuoden ajalta. Kävimme kesän aikana useissa juhlissa. Syyskokouksessa valitsimme puheenjohtajaksi edelleen Väinö Ahon. Varapuheenjohtajaksi valittiin Yrjö Uitto, taloudenhoitajaksi Olavi Kananen, sihteeriksi Maire Varis, jäsenkirjuriksi Pirkko Ihalainen. Muut johtokunnan jäsenet ovat Kirsti Kumpulainen, Tapio Saastamoinen, Mikko Selin ja Jaakko Uitto. Varajäseniä ovat Teijo Leppänen, Antti Pasanen ja Aune Pennanen. 80 vuotta täyttäneiden henkilöiden jäsenmaksut yhdistys maksaa jatkossakin tuttuun tapaan ilman ehtoja. Kuntorannassa kävimme joulukuun alussa pikkujoulumatkalla kahdenkymmenen hengen porukalla. Heti perään kerhon puurojuhlassa kukitimme vuoden aikana merkkipäiväänsä viettäneet. Maire Varis Rauman yhdistykseen liittyi 91 jäsentä, ensi vuoden tavoitteeksi asetettiin 100 Rauman Eläkeläiset ry:n jäsenhankintatyö tuotti tänäkin vuonna hyvän tuloksen, kun koko johtokunta kantoi siitä vastuuta: uusi jäseniä liittyi yhdistykseen 91. Ensi vuodeksi olemme asettaneet 100 uuden jäsenen tavoitteen. Koko toimintamme oli erittäin aktiivista, hyvin suunniteltua ja määrätietoista. Järjestämme laivaristeilyjä kerran kuukaudessa. Muitakin matkoja meillä on. Iloista päivää vietämme joka viikkoa, ja käsittelemme kerhossa myös ajankohtaisia aiheita. Viikoittain kokoontuvat myös käsityökerho, tanhuajat ja lauluryhmä. Kesällä toiminta siirtyy kesäpaikka Urholaan. Toivotamme Eläkeläiset ry:n yhdistykset tervetulleiksi tutustumaan Raumaan ja Urholaan. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Pauli Liekari ja varapuheenjohtajana Arvo Pietilä. Muiksi jäseniksi johtokuntaan valittiin Riitta Pietilä, Anna Pärssinen, Tellervo Virtanen, Anja Rintala, Anneli Mäkinen, Marjatta Bóren, Jaakko Kulmala, Mauri Laine, Esko Leino, Jorma Uusitalo, Pertti Salonen ja Seikko Pajunen. Varajäseniksi johtokuntaan valittiin Kyllikki Malmberg, Kirsti Hannukainen, Kyllikki Suoniemi, Martti Keränen ja Raija Sajantola. Sihteerinä toimii Mauri Laine, taloudenhoitajana Seikko Pajunen, matkavastaavina Riitta Peitilä, Anneli Mäkinen ja Kirsti Hannukainen. Jäsenasioita hoitaa Tellervo Virtanen, Urholaa isännöivät Pertti Salonen, Seikko pajunen ja Jorma Uusitalo. Tanhuohjaajina toimivat Raija Sajantola ja Leena Laine, lauluohjaajina Untamo Kiela ja Tuula Hätönen. Käsityökerhoa vetävät Elli Heino ja Helena Tuominen. Peutere jatkaa Jämsänkoskella Jämsänkosken eläkeläiset kokoontuivat 24.11.2009 runsaslukuisana joukkona Kyöpelissä pidettyyn syyskokoukseen. Kokous sujui sopuisasti kokousrutiinien mukaan eikä henkilövalinnoissakaan ollut tarvetta keskusteluihin eikä äänestyksiin. Eero Peutere jatkaa ensi vuonnakin puheenjohtajana, Teuvo Vuorenpää varapuheenjohtajana sekä RaijaLiisa Virtanen hoitaa sihteerin tehtävät taidokkaasti myös v. 2010 Toimintasuunnitelman ja talousarvion käsittelyssä todettiin yhdistyksen taloustilanteen olevan kohtuullisen hyvän, kiitos ahkerien talkootyöläisten. Myös onnistunut jäsenhankinta on parantanut taloustilannetta. ´Kokouskeskustelijat totesivat pilviä tuovan taivaalle kokoustila Kyöpelin tulevaisuuden. Yli kolmenkymmenen eläkeläisvoimistelijan ja parinkymmenen luudantekijän tilatarve on isompi kuin Rkiskan neliöt. Johtokunnan järjestäytymiskokouksessa valittiin emännäksi Saara Saarikoski,matkavastaavaksi Alli Virtanen ja tiedottajaksi Reino Welling. Pauli Liekari Karhulan toimihenkilöt Karhulan Eläkeläiset ry on valinnut seuraavat henkilöt toimihenkilöiksi vuodelle 2010: Raimo Väisänen puheenjohtajaksi, Alpo Kiviaho varapuheenjohtajaksi, Pirkko Poka sihteeriksi, Aulikki Väisänen taloudenhoitajaksi / jumppavastaavaksi / jäsenkirjuriksi, Sirpa Karppi matkavastaavaksi, Liisa Kaikkonen keittiövastaavaksi. Eläkeläisille halvempaa joukkoliikennettä Helsinki aikoo nostaa jälleen ensi vuonna metron, raitiovaunujen ja bussien matkojen hintaa. Korotus kohdistuisi tällä kertaa arvokortteihin ja kertalippuihin. Korotusten suuntaamista näihin lippumuotoihin voidaan perustella, jos samaan aikaan toteutetaan juuri näitä lippuja käyttävien vanhempien ihmisten eläkeläisalennus. Helsinki luopui muutama kymmenen vuotta sitten perusteettomasti kaupungin oman liikennelaitoksen eläkeläisalennuksista. Monella Helsinkiä taloudellisesti huonommassa asemassa olevalla kaupungilla on käytössään sisäisten matkalippujen eläkeläisalennukset ja kaukoliikenteessä eläkeläisalennukset ovat itsestään selvyys. Helsingin tulee pikaisesti palata 50 prosentin eläkeläisalennukseen sisäisessä liikenteessä. Tavoitteena on oltava kansainvälisen esimerkin mukaisesti eläkeläisten maksuton joukkoliikenne. Eläkeläisalennus voidaan toteuttaa samaan aikaan pääkaupunkiseudun sisäisen joukkoliikenteen hallinnollisen uudistuksen yhteydessä. Sen sijaan matkan pituuteen perustuvaa taksamallia ei missään tapauksessa tule ottaa käyttöön. Se lisää matkakustannuksia kaupungin reuna-alueilla asuville, vaikeuttaa ja hidastaa liikennettä ja nimenomaan lapsille ja eläkeläisille lipun kaksinkertainen leimaaminen saattaa aiheuttaa muistamattomuutta ja siksi kohtuutonta aiheetonta kulua. Kontulan Eläkeläiset ry Vuosikokous Raimo Welling Mäeltä tuulee Vanhuspalvelulain kunnioitettava vanhusten itsemääräämisoikeutta L ääninhallitusten selvitys alkusyksyllä nosti esiin räikeitä epäkohtia vanhusten hoidossa ja hoivassa: ylilääkitsemistä, aliravitsemusta, epähumaania kohtelua. Sitä seurasi pikaisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvitys, joka kertoikin aivan toista: ikäihmisten laitoshoidon taso on parantunut ja se on asteittain edennyt ikäihmisten toimintakykyä säilyttävään suuntaan. Mitä tahoa uskoa? Suomalaisissa vanhuspalveluissa on jotain perustavanlaatuista vialla kun kansalaiset jatkuvasti ilmaisevat huolestumistaan mm. yleisönosastokirjoituksissa, usein nimettöminä peläten avoimen esiintulon haavoittavan lisää avutonta vanhusta laitoksessa. Vanhuspalvelujen tila on puhuttanut myös eduskuntaa jossa oppositio teki välikysymyksen asiasta. Eläkeläiset ry on rajanut vanhuspalvelulain aikaansaamista. Asia on kirjattu järjestön edunvalvonnan tavoitteisiin. Järjestömme mielestä vanhuspalveluita ei pys- tytä riittävästi ohjaamaan nykyisillä laatusuosituksilla. Laatusuositukset eivät selvästikään takaa sitä, että kunnat budjetoisivat riittävästi palveluihin ja noudattaisivat asetettuja henkilöstötavoitteita. Vanhukset ryhmänä ja yksilöinä tarvitsevat lain tasoista turvaa, lailla määriteltyjä subjektiivisia oikeuksia palveluihin, hoitoon ja hoivaan riippumatta varallisuudesta tai asuinkunnasta. Paljon on tehtävää myös suomalaisessa asenneilmastossa, joka on monasti avoimen vanhusvihamielinen. Vastatessaan opposition välikysymykseen vanhusten hoidon ja oikeuksin turvaamisesta peruspalveluministeri Paula Risikko joutui myöntämään, että vanhuspalveluissa on huomattavia kunta- ja laitoskohtaisia eroja. Vastauksessaan hän kertoi lisäksi, että hallitus on käynnistänyt vanhuspalvelulain valmistelun. Tavoitteekseen hallitus on asettanut, että lakiluonnos tulisi eduskunnan käsittelyyn keväällä 2011. ­ Lienee realistista ajatella, että laki tulee päätöskäsittelyyn vasta seuraavalla eduskuntakaudella, siis kevätvaalien 2011 jälkeen. Järjestönä olemme siis saavuttaneet yhden välitavoitteen kun hallitus on ääneen lausunut ryhtyvänsä valmistelemaan vanhuspalvelulakia. Vaikka sydäntalvea elämmekin, emme voi tyytyväisinä vetää vällyjä korvillemme ja jäädä niiden lämpöön odottelemaan hyvää lakiluonnosta kevään 2011 joutuessa. Nyt on käärittävä hihat ja vaikutettava kaikilla mahdollisilla keinoilla lain valmisteluun. Mielestämme lain tulee turvata palveluiden saatavuus asuinkunnasta ja varallisuudesta riippumatta. Lain tulee myös taata, että on olemassa sellainen valvontaviranomainen, joka tarvittaessa voi ryhtyä toimiin lain velvoitteiden toteutumiseksi. Lain tulee myös sekä hengellään että kirjaimellaan kunnioittaa vanhuksen asemaa ja itsemääräämisoikeutta. Tärkeä osa lain valmistelua on sen yhteensovittaminen muun sosiaalihuollon lainsäädännön kanssa: emme kaipaa pykäläviidakkoa, joka eksyttää apua tarvitsevan vanhuksen höllyvään hetteikköön. Laista on myös selkeästi ilmet- tävä miten vanhuspalvelut kustannetaan: mikä osuus on valtiolla, mikä kunnilla. Lainsäädäntötyön etenemisen seuraamiseen ja siihen vaikuttamisen rinnalla voimme taholtamme pyrkiä muuttamaan suomalaista asenneilmastoa vanhusmyönteisemmäksi. Paikallisyhdistyksissä tehty vapaaehtoistyö on suurimpia vahvuuksiamme. Sen näkyväksi tekemiseen voimme kaikki osallistua. ANU MÄKI
• 52 - Nro 8 joulukuu 2009 ELÄKELÄINEN BALTIC PRINCESS KUTSUU TAMMIKUUSSA! Risteilyalus Baltic Princessillä viihdytään 22 tunnin risteilyillä Helsingistä Tallinnaan. Monipuolinen ravintolamaailma ja mahtava valikoima viihdettä tarjoavat mukavan piristysruiskeen tammikuun päiviin! Alkuviikon risteilyillä Tähtitansseissa tahdittavat tanssilavojen suosikkiartistit ja joka toinen keskiviikko Iskelmä-lähdöt tuovat lavalle suosittuja Suomi-iskelmän nimiä. Risteilyn aikana on myös mahdollista vierailla Tallinnassa neljän tunnin ajan, jossa odottavat edulliset ostokset ja vanhan kaupungin tunnelma. 22h risteily Baltic Princessillä sis. buffetlounaan ruokajuomineen nyt erityisen edullisesti tammikuussa! 44/hlö Hintaan sisältyy 22 h -risteily Baltic Princessillä kahden henkilön A-luokan hytissä, monipuolinen buffet-lounas ruokajuomineen, mahdollisuus maissakäyntiin Tallinnassa klo 08.30-12.40 ja tähtitanssit laivalla. Tarjous voimassa su-ke-lähdöillä 4.-31.1.2010. Tuotetunnus: SENIOR PRINCESS Tanssin taikaa 0600-puhelut 1,72 /vastaanotettu puhelu + pvm/mpm. Paikkoja rajoitetusti. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Koskee vain uusia varauksia. LISÄTIEDOT JA VARAUKSET WWW.TALLINK.FI, PUH. 0600 157 00 TAI MATKATOIMISTOSTA Martinniemen Eläkeläiset tukee kyläyhdistystä Martinniemen Eläkeläiset ry:n vuosikokous ilmais yhdistyksen tuen Martinniemen kyläyhdistyksen toiminnalle, jonka tavoitteena on elvyttää nyt ripeästi kasvavaa, uuteen nousuun tähtäävää Martinniemen kyläyhteisöä. Väkipohjan voimakas kasvu on pakottanut kunnan satsaamaan alueen kehittämiseen. Koulun laajennus, lasten päiväkodin laajennus ja kaukolämpöverkko mullistavat kyläkuvaa uuteen uskoon. Martinniemestä tulee kaupunkimainen taajama, johon kelpaa asettua asumaan. Vuosikokouksessa otettiin kantaa myös hallituksen toimiin, joilla kuntien taloutta kuristetaan, Ne pakotetaan kunnat leikkaamaan toimintojaan mm. vanhustenhuollon ja terveydenhoidon osalta. Asiasta päätettiin lähettää kirje eduskunnalle. Samoin otettiin kantaa "viimeisen työväenlehden, Kansan Tahdon" puolesta, lehden jonka eläkeläiset kokevat myös omana puolestapuhujana, maantieteellisesti puolen Suomen alueella ja kohta lähes ainoana paperille painettuna työväenlehtenä. Yhdistyksen johto jatkaa entisessä kokoonpanossa puheenjohtahanaan Elma Vesala, varapuheenjohtajana ja jäsenkirjurina Pirkko Jakku sekä sihteeri/matkavastaavana Irma Kiventerä, johtokunnan muut jäsenet ovat, Antero Jakku, Aino Timonen, Raili Järvelä ja Hannu Vesala, varalta Hely Enckell, Eira Mehtälä ja Aatos Pussinen. Yhdistyksen edustajana vanhusneuvostossa ja sen puheenjohtajana toimii Irma Kiventerä Martinniemen Eläkeläiset ry toimii kyläyhdistyksen tiloissa, missä kokoonnutaan aina maanantaisin ns. viikkokerhoon, jossa lauletaan, lausutaan, pelataan bingoa ja muuten tarinoidaan. Yhteistyötä muiden alueen eläkeläisjärjestöjen kanssa tehdään eläkeläisten neuvottelukunnan puitteissa, kesäpäivien, retkkien ja "kulttuurikavalkadien" kautta. Tämänvuotinen "eläkeläisten kulttuuri-kavalkadi" pidettiin 1.11 ja sen värikäs ohjelma taltioitiin DVDlevylle Pentti Pussinen Usein jo soitto riittää · Eläkeasiat 020 692 202 · Omaisen kuoltua 020 692 208 Soita paikallisverkko- tai matkapuhelinmaksulla www.kela.fi Nauti metsäsi tuotosta Metsäliitolta saat apua metsäomaisuuden siirtämiseen sukupolvelta toiselle. Teemme tila-arvion ja tarjoamme puukauppaan, metsänsuunnitteluun ja -hoitoon sekä metsärahan tuottoon liittyviä palveluita. Halutessasi kumppaniverkostomme neuvoo sinua vero- ja lakiasioissa sekä hoitaa puolestasi tarvittavat sopimukset. www.metsakori.fi Tunnelmalomaa... (norm. 435,50 ¤, säästä 136,50 ¤) sis. aamiaiset, päivälliset, savihoidon, puolihieronnan, autom. vesihieronnan sekä kaupan päälle yrttiporekylvyn! Hemmotteluloma 299 5 vrk / 1 hlö / 2 hh Loma kahdelle 294 3 vrk ma ­ to / 2 hlöä / 2 hh sis. aamiaiset ja päivälliset. Lomiin sisältyy: kylpylän ja kuntosalin käyttö & lomaohjelmaa. Voimassa 19.2.2010 saakka, ei jouluna ja uv-aattona. Mainitse »EL-etu». Varaa nyt! 4 myynti@summassaari.fi 030 608 50 Summassaarentie 180, Saarijärvi 4 030 608 5100 6 www.summassaari.fi Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta ilmoittajillemme!
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2009 - 53 103 vuotta 16.10. Frans Mäkinen Kaarela 100 vuotta 24.11. Lempi Astrid Telkamo Kerava 99 vuotta 26.12. Viljo Pessi Rajakylä-Länsimäki 90 vuotta 12.12. Helge Sandberg Pori 85 vuotta 19.12. Arvi Peltomaa Pori 27.12. Aune Matilda Holappa Utajärvi 10.1.2010 Asta Mäkelä Pori 10.1.2010 Arvo Kajasjärvi Savonlinna 16.1.2010 Annikki Hakala Pori 1.2.2010 Kalevi Tikkanen Pyhäjärvi 2.2.2010 Impi Höglund Kirkkonummi-Siuntio 5.2.2010 Helga Johansson Porvoo 7.2.2010 Kalevi Kullervo Vaara Kittilä 80 vuotta 16.11. Pentti Aarniluoto Pori 16.11. Seppo Sopenkivi Pori 1.12. Pauli Levola Pori 13.12. Vilho Pärnä Pori 15.12. Kerttu Eila Himanka Kalajoki 18.12. Asko Korhonen Malmi 19.12. Lauri Vehkapuro Reisjärvi 1.1.2010 Kerttu Junttila Liminka 7.1.2010 Antero Heikkinen Kuusamo 11.1.2010 Nils Pettersson Porvoo 19.1.2010 Sinikka Helena Välimaa Kittilä 30.1.2010 Maire Viuhkola Kittilä 75 vuotta 12.12. Veikko Järvinen Kotka 18.12. Pauli Hömppi (matkoilla) Kotka 18.12. Elsa Kairajärvi Lohja 22.12. Liisa Haapoja Kokkola 26.12. Ukko Pekka Kärkkäinen Vieremä 28.12. Erkki Brandt Kokkola 30.12. Antero Taavi Autio Palokka 31.12. Helinä Alho Kalajoki 31.12. Veikko Ervasti Kuusamo 18.1.2010 Aune Kana-aho Malmi 20.1.2010 Terho Tapaninaho Kirkkonummi-Siuntio 26.1.2010 Matti Kananen Pyhäjärvi 1.2.2010 Kaino Kukkonen (matkoilla) Porvoo 70 vuotta 10.11. Anja Heinimäki Pori 13.11. Anja Kärkkäinen Etelä-Vantaa 19.11. Kirsti Lehtola Pori 20.11. Helmi Hartikainen Kaarela 19.12. Kalevi Väisänen (matkoilla) Porvoo 20.12. Irmeli Koponen Tikkurila 20.12. Matti Murto Vaarala-Hakunila 22.12. Frans Ilmari Lenkola Kittilän 23.12. Ellen Karen Utajärvi 29.12. Pirkko-Liisa Suominen Lohja 29.12. Aino Lempinen Liminka 31.12. Mirjam Laine Porvoo 31.12. Toini Selin Pihtipudas 5.1.2010 Aatos Suominen Lohja 17.1.2010 Helmi Juuso Kittilä 19.1.2010 Jarmo Jokinen Halikko 20.1.2010 Raimo Hokkanen Pyhtää 25.1.2010 Paula Karhunen Pyhäjärvi 65 vuotta 24.12. Eeva Lind Liminka 1.1.2010 Pentti Kyyhkynen Kuusamo 60 vuotta 6.2.2010 Pekka Määttä Kirkkonummi-Siuntio 55 vuotta 12.1.2010 Tuula Poskiparta Pori Palokan Eläkeläiset Sirkka-Liisa Salminen Imatran Eläkeläiset Martta Pokkinen Väinö Happonen Eino Reijonen Savonlinnan Eläkeläiset Saimi Hirn Aavasaksan Eläkeläiset Leo Pietari Metsävainio Muhoksen Eläkeläiset Erkki Olavi Kettunen Varkauden Eläkeläiset Reino Tolonen Ivalon Eläkeläiset Viljami Ranta Tervolan Eläkeläiset Hulda Elina Anttila Havukosken Eläkeläiset Marja Leena Lila Kalajoen Eläkeläiset Eeva Gunilla Mäkelä Pielaveden Eläkeläiset Pentti Ihalainen Kaarinan Eläkeläiset Kauko Johannes Peltokangas Antti Alarik Virtanen Sorsakosken Eläkeläiset Anna Kaija Markkanen Pirkkalan Eläkeläiset Helmi Saarinen Heinäveden Eläkeläiset Einari Kinnunen Rauman Eläkeläiset Lauri Johannes Rintanen Oulaisten Eläkeläiset Seija Kyllikki Oksman Sumiaisten Eläkeläiset Sanni Selma Eriikka Harjulampi Eläkeläinen-lehden ilmestyminen vuonna 2010 Ilmestyy Aineisto toimitukseen Nro 1 helmikuu 8.2 Nro 2 maaliskuu 15.3 Nro 3 toukokuu 3.5. Nro 4 kesäkuu 21.6. Nro 5 syyskuu 13.9. Nro 6 lokakuu 11.10 Nro 7 marrasku 8.11. Nro 8 joulukuu 13.12. 11.1 22.2. 12.4 31.5 23.8. 20.9 18.10. 22.11. tossa tulee aina olla nimi ja osoite sekä puhelinnumero mahdollista yhteydenottoa varten. Nimettöminä tai nimimerkillä lähetettyjä kirjoituksia ei julkaista. Emme voi valitettavasti tilan puutteen vuoksi edelleenkään julkaista syntymäpäiväjuttuja ja muistokirjoituksia. Mieluiten digitaaliaineistoa Tietokoneen ja internetin käyttö on suomalaisten ikäihmisten keskuudessa selvästi yleisempää kuin EU-maissa keskimäärin. Näitä tietoja ja taitoja lehden toimitus toivoisi käytettävän myös lehteen tulevan materiaalin toimittamisessa. Lehden toimitus toivoo kirjoittajien noudattavan näitä aikatauluja. Lehti ei palauta tilaamatta lähetettyä aineistoa. Lähetetyssä aineis- Eläkeläiset r.y. Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Nordea 101230-71470 Sampo 800019-108656 Puh. 020 743 3610 vaihde Fax. 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelaiset@elakelaiset.fi Kotisivut osoitteessa: www.elakelaiset.fi Kalevi Kivistö puheenjohtaja Hilkka Pulkkinen varapuheenjohtaja Hannu Partanen toiminnanjohtaja 020 743 3615; 0400­570 951 hannu.partanen@elakelaiset.fi Tiina Rajala koulutussihteeri 020 743 3617; 040­582 4319 tiina.rajala@elakelaiset.fi Tuija Aali toimistonhoitaja jäsenrekisteri materiaalitilaukset 020 743 3610 tuija.aali@elakelaiset.fi Anitta Koski taloussihteeri laskutus maksatus osto- ja myyntireskontra 020 743 3611; 050­307 1952 anitta.koski@elakelaiset.fi Erja Peitsaho toimistosihteeri yhdistysrekisteri syntymäpäivät ja poisnukkuneet syys- ja kevätkokousilmoitukset 020 743 3614 erja.peitsaho@elakelaiset.fi Pekka Isaksson tiedotussihteeri 020 743 3618; 040­742 2754 pekka.isaksson@elakelaiset.fi Julkaisija Eläkeläiset r.y Päätoimittaja Hannu Partanen Toimitussihteeri Pekka Isaksson Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tuija Aali puh. 020 743 3610; tuija. aali@elakelaiset.fi Toimitusneuvosto: Martti Anttonen (pj.), Helena Hölttä, Inkeri Niiranen, Jouko Parkkonen ja Jaakko Tiainen Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Tilaushinta 18 e/vsk Pohjoismaat 25 e/vsk Muut ulkomaat 35 e/vsk Ilmoitushinnat Mustavalkoinen 1,70 e/pmm Väri-ilmoitukset sopimuksen mukaan Toimitus ja toimisto Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610, fax 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Pankit: Nordea 101230­71470, Sampo 800019­108656 Jäsenmaksutili: 800018-327 356 Ilmoitusmyynti: Marja-Leena Laitinen puh. 050 5323 444 sähköposti: m-leena.laitinen@kolumbus.fi; osoite: Maauunintie 14 D 34 01450 Vantaa Tiliyhteys: Eläkeläiset r.y. Pankit: Nordea 101230­71470, Sampo 800019­108656 Järjestöaineisto: Eläkeläiset r.y. Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki ISSN 0355­8290 Yhdessä-hanke Eva Rönkkö projektikoordinaattori 040­501 3599 eva.ronkko@elakelaiset.fi Anu Mäki järjestösihteeri 020 743 3616; 040­839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi Kuntorannantie 14 78400 Varkaus Puh. 017 ­ 560 1100/vaihde Myyntipalvelu ja info Puh. 017 ­ 560 1403 myynti@kuntoranta.fi Puhelun hinta 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta on 8,21 snt/min + 6,9 snt/min (alv 22%), matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 14,9 snt/min (alv 22%)
• 54 - Nro 8 joulukuu 2009 ELÄKELÄINEN Porissa sopuisina Porin syyskokous oli hyvin yksimielinen valinnoissaan. Puheenjohtajana jatkaa edelleen Veikko Leino ja varapuheenjohtajaksi valittiin Reijo Mäkinen. Järjestäytymiskokouksessa valittiin sihteeri Markku Leino jatkamaan tehtävässään. Taloudenhoitaja lopetti, joten mietitään muita vaihtoehtoja. Matkavastaavana jatkavat hienoja matkoja järjestänyt Veijo Koskinen ja Annikki Rosenqwist. Käsityökerhoa vetävä Anneli Manninen jatkaa tehtävässään. Kkerho tuo huomattavan osan yhdistyksen tuloista myymillään tuotteillaan vuosittain. Pirkko Lindblom on ottanut vastuulleen laulu- ja ohjelmaryhmän, jotka ilahduttavat aina esityksillään Iloisissa iltapäivissä. Miehet kertovat aina niin kauheita kalajuttuja vai voisiko sanoa valheita, joten meidän yhdistyksemme kalakerhon vetäjinä jatkavat Seija Palmu ja Anneli Manninen. Urheilujaostoa vetää edelleen jo nuorena urheilijan kannuksensa hankkinut puheenjohtajamme Veikko Leino. Muita jäseniä porin Eläkeläiset ry:n johtakunnassa ovat Aaltonen Markus, Lahtonen Pertti, Lammi Pekka, Mäkinen Hemmo, Sainio Anja, Söderman Liisa sekä Viitalat Aila ja Tauno. Markku Leino Vietä vapaa-aikaasi Saariselällä, Laanilassa Kaksi tasokasta huoneistoa 45 ja 75 m2,hyvä sijainti, reitit lähtevät vierestä. Hinnat alkaen 210/370 e. Yhteys ja lisätiedot 040/5191262. Hakaniemi, puh. 010 76 66500 Itäkeskus puh. 010 76 66590 Tapiola puh. 010 76 66570 Myyrmäki puh. 010 76 66600 Hyvinkää puh. 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555 TÄYDEN PALVELUN TOIMISTO Töölö puh. 010 76 66530 Leppävaara p. 010 76 66610 Tikkurila puh. 010 76 66560 Kerava puh. 010 76 66550 (0,0821 /puhelu + 0,119 /min) Kansaneäkkeitä ei koroteta lainkaan Lisätietoja saat: www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959 Työeläkkeet nousevat tammikuun alussa 0,26 prosenttia. Tarkistus koskee 1,3 miljoonaa henkeä. Kansaneläkkeitä ri koroteta. Työeläkkeiden korotus on pienin pitkään aikaan. Esi- merkiksi 1 100 euroan eläkkeitä se nostaa kuukaudessa vain 3,30 euroa. Tätä pienempi se on ollut vain 1994, jollein työeläkkeitä ei krotettu lainkaan. Kiitämme lämpimästi kaikkia, jotka muistivat yhdistystämme 50-vuotispäivänä 12.11.2009 Imatran Eläkeläiset ry Johtokunta
• ELÄKELÄINEN Nro 8 joulukuu 2009 - 55 Leskirouva Katiska Edellisen Krypton ratkaisu Ristikko Onnetar suosi Krypto 7/2009:n oikein ratkaisseista Ruth Peltosta Raumalta ja Sanni Multisiltaa Vanhasta Ulvilasta. Yllätyspalkinnot on lähetetty ja tässä tulevat jouluiset onnentoivotukset! Ristikko 8/2009:n ratkaisut on lähetettävä 11.1.2010 mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO. Kuoreen ei saa panna muuta postia lehdelle tai järjestölle. Onnetar odottaa! Ratkaisijan nimi:.................................................................................................................. Osoite:.................................................................................................................................. .............................................................................................................................................. Postitoimipaikka:.................................................................................................................
• 56 - Nro 8 joulukuu 2009 ELÄKELÄINEN Valamon Luostariretki Päiväretki Valamon ja Lintulan luostareiden kiireettömään tunnelmaan ja rentouttavaa yhdessäoloa Holiday Club Vesileppiksessä. Rentoudu kylpylässä, tutustu maailman ensimmäiseen kallioon louhittuun ympärivuotiseen hiihtoareenaan, käy ostoksilla 400 metrin päässä olevassa Hackmanin, Iittalan, Kermansaven ja Marimekon tehtaanmyymälöissä ja syö illalla hyvin. Vesileppis ja Valamo ryhmille 2010 Lisäksi voitte valita ryhmällenne erilaisia toimintoja Holiday Club Vesileppiksessä, esimerkiksi: shindo rentoutus, vesijumppa, erilaisia ryhmäaktiviteetteja, karaoke, tanssit tai vaikkapa tutustua maailman suurimpaan kallioon louhittuun hiihtoareenaan. Lisäksi voitte käydä tutustumassa suomen ainoaan mekaanisen musiikin museoon, käydä teatterissa Varkaudessa. Kuopiossa voit tutustua Puijontorniin tai Ortodoksiseen kirkkomuseoon (avataan syksyllä 2010). Tahkovuori kutsuu Tahkon alue tarjoaa monipuolisia vaihtoehtoja matkailijoille. Kiven heiton päässä Tahkon loma-alueesta sijaitsee Aholansaari kulttuurihistoriallinen vapaa-ajankeskus, jossa voit vierailla mm. herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisen savupirttimuseossa. Aholansaaressa voi myös tutustua Paavo Ruotsalaisen elämään sekä kirkko- ja kulttuurihistorialliseen perintöön opastetusti. Tahko Spa:ssa kylpylän lämmössä voi rentoutua vaikkapa ulkoilupäivän päätteeksi. Talvella tietenkin kutsuvat hiihtoladut ja kesällä monipuoliset patikointireitit upeissa maisemissa. Ilta jatkuu mukavasti nauttien hyvästä ruoasta ja viihteestä. Suunnitellaan yhdessä juuri Teille sopiva retkipaketti! Tarjous Eläkeläiset ry:n jäsenille ma-pe: Alk. 49/hlö/vrk/2hh:ssa Huonehinta sisältää majoituksen, runsaan aamiaisen, hotellisaunan, uima-altaan ja kuntosalin käytön. Ryhmille Pyydä haluamistasi lisäpalveluista ryhmätarjous! Tarjous sisältää lounaan tai päivälisen sekä Valamon luostarissa opastetun kierroksen sekä munkki kahvit 73,50 /hlö/vrk /2hh tai 97,50 /hlo/vrk/1hh Aikuinen lisävuoteella 48,59 / hlö / vrk ja lapset (4-14 ) 39,50 / vrk / hlö. Ryhmässä joka 16 henkilö ilmainen. Tarjous Eläkeläiset ry:n jäsenille ma-pe alk. 37,50hlö,vrk/2hh, sis. aamupalan , kylpylän, kuntosalin ja hiihtoareenan vapaan käytön. Pois lukien viikot 8 ja 9, syyslomaviikot, joulu ja uusi vuori. Alk. 41,50/hlö/vrk/2hh:ssa Huonehinta sisältää majoituksen, runsaan aamiaisen, hotellisaunan, uima-altaan ja kuntosalin käytön. Ryhmässä joka 16:sta henkilö veloituksetta! Tarjous on voimassa vuonna 2010, pois lukien viikot 8 ja 9 sekä pääsiäinen, joulu ja uusi vuosi. Sokos Hotel Tahkovuori Tiedustelut ja varaukset: Sokos Hotel Tahkovuori puh. (017) 1923 602 www.sokoshotels.fi Holiday Club Vesileppis Leppävirta, puh. (017) 192 4021, fax (017) 192 4061 www.holidayclubhotels.fi Va Y T! myös raukse t kun verkosta: Help osti tuule hy välle lle! N toran ta.fi Eläkeläiset ry:n uudet ryhmälomat Erikoistarjous ryhmille ma-ke (min. 12 hlöä) 3 vrk, puolihoito....... Etusi jopa 76 Eläkeläiset ry:n järjestölomat 2010 Eläkeläisten Aktiviteettilomat 18.-24.1. tai 8.-14.2. 149 2 vrk, Tanssiviikonloppu /hlö/2hh 6 vrk, täysihoito..... puolihoito........ Etusi jopa 39 /hlö/2hh Erikoispyhinä+ohjelmamaksu. Etusi jopa 230 299 114 sis. tanssiliput. /hlö/2hh Järjestöpäivät (min. 12 hlöä) 2 vrk, puolihoito.......... /hlö/2hh sis. 1 x ohjattu taukojumppa, 3 x kahvit, kokoustilan. Ryhmälomat vain Eläkeläiset Ry:n jäsenille. Tarjoukset voimassa 31.1.2010 saakka. Vain uusille varauksille. Hyvinvointilomat 4 vrk, täysihoito...... /hlö/2hh Etusi jopa 99 sis. 3 x vapaavalintainen 25 min. 1 x aromaattinen- tai höyrykylpy, tervetulokahvit. Järjestölomiin sisältyy 119 329 majoitus 2hh, runsas aamiainen, kuntosalin ja kylpylän vapaa käyttö, viikko-ohjelman mukaiset maksuttomat ohjelmat (mm. vesijumppaa, ma-la). Liity NYT! ClubJoulu kylpylässä 4 vrk, puolihoito 334 ClubUusivuosi kylpylässä 2 vrk, puolihoito /hlö/2hh 111 ClubKuntoranta ClubKuntorannan -jäsenenä saat käyttöösi mahtavat jäsenedut. Jäsenyys on ilmainen eikä se sido sinua mihinkään! /hlö/2hh ClubLomaedut vain ClubKuntorannan jäsenille. Edut saat käyttöösi heti, joten liity Clubiin jo tänään! Kuntorannantie 14, Varkaus Puhelin (017) 560 1403 myynti@kuntoranta.fi www.kuntoranta.fi